JYLKKÄRI 12 Soihtu kuuntelee, mutta vastaako se? 18 Onko digipeliriippuvuutta? Riippuu, keneltä kysytään 02 Nykykulttuurin tutkijalle työ on aktivismia 05 Pääkirjoitus: Eniten vituttaa kaikki 06 Ahdistus altistaa koronaunettomuudelle 10 YTHS:n jonotilanne hajottaa #01 J y väsk yl än ylioppil a slehti 01. helmikuuta – 28. helmikuuta 2021 61. vuosikerta ??????
“Tutkija, feministi, kirjoittaja, lukija”. Näin Jyväskylän nykykulttuurin tutkimuksen yliopistotutkija, dosentti, Tuija Saresma tiivistää olemuksensa Twitter-tilinsä esittelytekstissä. Työkseen Saresma tutkii muun muassa vihapuhetta, populismia, naisvihaa, rasismia ja rodullistamista. Lisäksi hän on Sukupuolentutkimuksen seuran puheenjohtaja ja Association of Cultural Studiesin hallituksen jäsen. Tie nykykulttuurin tutkimuskeskukseen ja nykyiseen asemaan ei ollut kuitenkaan suora. Kuten moni tuore ylioppilas, ei Saresmakaan tiennyt lukiosta valmistuttuaan, mitä hän haluaisi elämällään tehdä. Seurasi vuosi Sulkavan paikallislehdessä työskentelyä, minkä jälkeen hän haki Tampereelle ja Jyväskylään opiskelemaan. Innokas lukija ja kirjallisuuden ystävä päätyi lopulta Jyväskylään opiskelemaan kirjallisuutta. Saresma joutui kuitenkin toteamaan, että liiallinen opiskelu voi viedä ilon itse lukemisesta. “Kirjallisuuden opiskelu oli minulle muusta elämästä liian irrallista”, Saresma muistelee. Kolmantena opiskeluvuonnaan hän haki opiskelemaan sosiologiaa pääaineenaan. Gradunsa hän teki kuitenkin molemmista aineista. “Tarkastelin eri näkökulmista 50-luvulla julkaistuja nuorten naisten päiväkirjoja. Siitä olen tavallaan jatkanut elämänkertatutkimuksen ja päiväkirjojen tutkimuksen piirissä — väitöskirjani käsitteli taide-elämäkertoja, erityisesti naisten” Päiväkirjojen ja elämäkertojen tutkimisesta hän siirtyi vähitellen tutkimaan blogeja ja muuta nettikeskustelua. “Tämä on ollut aika luonteva jatkumo. Se voi kuulostaa oudolta, kuinka elämäkertojen taide-elämyksistä päätyy vihapuheeseen, mutta ne molemmat lähtevät henkilökohtaisesta kirjoittamisesta ja siitä, mitä kirjoittamisella saadaan aikaan”, hän selittää. Saresman tutkimusaiheiden repertuaari on sittemmin laajentunut koskemaan monia muitakin aiheita kuten retoriikkaa ja populismia. Hän onkin seurannut lähiaikojen tapahtumia peloissaan. “Capitolin tapahtumat olivat pelottavia, vaikka jotain sellaista olikin osannut odottaa — eiväthän Donald Trump ja hänen kannattajansa ole olleet siitä hiljaa. Tunteet ja affektit ovat todella arvaamattomia, ja kun ihmiset on saatu niin suuren tunteen paloon, on heitä lähes mahdotonta enää ohjailla. Tämä on mielestäni oikeistopopulistien ongelma, he lietsovat tunteita innoissaan ymmärtämättä, että se voi lähteä täysin käsistä”, Saresma kommentoi Yhdysvaltojen kongressitalon valtausta. Saresma on kastanut tutkimuslusikkansa tähänkin aiheeseen — hän on mukana Populismin valtavirtaistuminen -tutkimushank“Tutkisin näitä aiheita, vaikka minulle ei maksettaisi palkkaa” — Nykykulttuurin tutkija ei voi kääntää katsettaan yhteiskunnan epäkohdille TeksTi? Viivi Koivistoinen?kuva?Tuukka Tervonen keessa, jossa tutkitaan muotoja, joilla populismi valtavirtaistuu 2000-luvun Euroopassa ja Amerikassa. Hankkeen on tarkoitus loppua tänä vuonna. Jatkoajalle voisi silti olla tarvetta, sillä kukaan ei vielä tiedä, miten kongressitalon valtaus vaikuttaa tulevaisuuteen. Yhdysvallat ei ole kuitenkaan ainoa maa, jonka tapahtumat mietityttävät nykykulttuurin tutkijaa. Saresma toivoo, että Suomessakin pysähdyttäisiin miettimään populistisen retoriikan voimaa. “Tutkijana minua pelottaa, kuinka vastuutonta joidenkin poliitikkojen, kuten Jussi Halla-ahon, sanankäyttö on. Se on kauheaa”, hän toteaa. Saresma antaa poliittisen populismin vaaroista haastatteluja siitä huolimatta, että se voi johtaa henkilökohtaisiin hyökkäyksiin sosiaalisessa mediassa. “Emme voi ajatella asioita siltä kannalta, etteikö Suomessa voisi tapahtua mitään. Poliittista väkivaltaa voi tapahtua Suomessa: meillä on ollut viime kesänä esimerkki poliittisesta väkivallasta, kun Pekka Katajaan kohdistui herranjestas murhayritys.” Saresman mukaan suomalaisten tulisi päästää irti uskomuksesta, että Suomessa on kaikki paljon paremmin kuin muualla. “Oletus siitä, että me keskiluokkaiset valkoiset suomalaiset olemme kaiken yläpuolella, on täysin tyhjä ja se tulisi tunnistaa omasta ajattelusta”, hän sanoo. Saresmaa ja muita sukupuolentutkijoita on syytetty ideologisiksi ja siten epäpäteväksi tutkijoiksi. Syytös objektiivisuuden puutteesta on hänen mukaansa melko tavanomainen. Avoimesti feministiksi identifioituva Saresma pitää kuitenkin oletusta tieteen objektiivisuudesta kapekatseisena ajatteluna. “Kaikki tutkimus perustuu jonkinlaiseen ideologiaan. Feministisenä tutkijana ja kulttuurintutkijana en väitä olevani puolueeton, vaan koen, että minulla on velvollisuus ottaa kantaa tutkimiini asioihin ja ilmiöihin. Feministinen tutkimus on kuitenkin keskeisesti maailman muuttamiseen ja parantamiseen pyrkivää”, hän sanoo. Saresma näkee tutkimuksensa tapanaan harjoittaa aktivismia. “Minulla ei ole vaihtoehtoa, vaan nämä aiheet ovat valinneet minut. Tutkisin niitä, vaikka en saisi siitä palkkaa”, hän toteaa. Valitettavasti puhetta rasismista, naisvihasta ja oikeistopopulismista voisi jatkaa hamaan tulevaisuuteen, mutta onko nykykulttuurissa tutkijan silmin mitään hyvää? “Vaikka sosiaalinen media on antanut alustan vihapuheelle ja sen leviämiselle, on sen avulla saatu aikaan paljon hyvää. Sosiaalinen media on edesauttanut arvojen liberalisoitumista: se on auttanut ihmisiä löytämään keskustelukumppaneita ja yhteisöjä”, Saresma pohtii ja jatkaa positiiviseen nuottiin: “Se, mitä nähdään nyt, on vastaiskua vapautumiselle kuten seksuaalioikeuksien ja naisten oikeuksien lisääntymiselle. Oikeistopopulismin nousu ei ole kuitenkaan koskaan ikuista, vaan kyseessä on enemmänkin heiluriliike”, hän toteaa. Miten Saresma jaksaa rämpiä maailmantuskan suossa, puhumattakaan tutkijan työn haasteista kuten rahoituksen epävarmuudesta ja jatkuvasta stressistä? “Olen innoissani siitä, mitä teen. Vaikka käsittelen hankalia asioita, niin vastapainoksi teen perheen kanssa kaikenlaisia mukavia asioita”, Saresma kertoo. Oman perheen lisäksi akateeminen perhe tuo Saresmalle iloa ja motivaatiota. Parhaiten mieleen jääneitä muistoja uralta ovatkin niin oma kuin kollegoiden väitöstilaisuudet: “Välillä on niin ihanaa päästä juhlimaan ystävää tai kollegaa, ja käymään tieteellistä keskustelua, jota käydään vain tieteen takia”. Saresman kertoman mukaan kaikki tuntuu loppujen lopuksi olevan tasapainossa: vakavat ja inhottavatkin tutkimusaiheet peilautuvat omaan innostukseen ja haluun vaikuttaa, ja työn tuomaan stressiin auttaa sekä oma että akateeminen perhe. “On tämä aika raadollinen maailma, mutta mistään hinnasta en vaihtaisi tutkimusaiheitani”, Saresma tiivistää.? ? 02?J ylkkäri?01 · 2021 Kasvo
»Minulla ei ole vaihtoehtoa, vaan nämä aiheet ovat valinneet minut.» J ylkkäri?01 · 2021? 03
www.sohwi.fi sohwi’ s sTUDENT BURGERs! beef, chicken & vegan Vaasankatu 21 JYVÄsKYLÄ VAiN VoiMAssA oLEVALLA oPisKELiJAKoRTiLLA! MYÖs MUiTA hYViÄ oPisKELiJATARJoUKsiA TULE TsEKKAAMAAN!!! JYLKKARI.FI SINUN MAINOKSESI TÄHÄN? JYLKKARI.FI/MEDIAKORTTI JYLKKÄRI MYÖS SOMESSA ? ? ? ? JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI @JYLKKARI @JYLKKARI JYLKKARI.FI
— Vituttaa Kiina ja pandemian salailu. — Vituttaa etätyö. — Vituttaa etäopiskelu. — Vituttaa sitsien puute. — Vituttaa edelleen vappu 2020. — Vituttaa Zoom. — Vituttaa vielä enemmän breakoutroomit. — Vituttaa yksinolo. — Vituttaa kotonaolo. — Vituttaa puikko nenässä joka kuukausi. — Vituttaa hukassa olevat kestomaskit. — Vituttaa kertakäyttömaskien hinta. — Vituttaa Sisu. — Vituttaa YTHS-uudistus. — Vituttaa Kela. — Vituttaa sekavat koronaohjeistukset. — Vituttaa ihmiset jotka kyttäävät toisten koronakäytöstä. — Vituttaa ihmiset jotka eivät usko koronaan. — Vituttaa ihmiset jotka uskovat mutteivat välitä. — Vituttaa ihmiset. — Vituttaa että ilmastonmuutos unohtuu. — Vituttaa hidas rokotustahti. — Vituttaa rokotusfirmojen ahneus. — Vituttaa että köyhille maille rokotetta on luvassa vasta 2022. — Vituttaa rokotekriittiset. — Vituttaa ettei ole muuta tekemistä kuin pelata, lukea, katsoa. — Vituttaa pelaaminen. — Vituttaa ettei jaksa pelata. — Vituttaa lukeminen. — Vituttaa ettei jaksa lukea. — Vituttaa sarjojen katsominen. — Vituttaa ettei jaksa katsoa sarjoja. — Baby Yoda ei vituta. — Vituttaa että Mandaloriania ei ole kuin kaksi kautta. — Vituttaa elokuvien katsominen. — Vituttaa ettei jaksa katsoa elokuvia. — Vituttaa karanteenit. — Vituttaa ulosmeno. — Vituttaa että maski unohtui kotia. — Vituttaa että on maski naamalla. — Vituttaa festarikesä 2020. — Vituttaa festarikesä 2021 aika varmasti. — Vituttaa someasiantuntijat. — Vituttaa opiskelijoiden syyttäminen koronalingoista. — Vituttaa vanhemmat jotka itkee lasten harrastuksista. — Vituttaa ettei lapset saa harrastaa. — Vituttaa ettei itse saa harrastaa. — Vituttaa että baarit menee nurin. — Vituttaa että hyvät baarit menee nurin ja huonot selviää. — Vituttaa talvi. — Vituttaa että se on niin lämmin kiitos ilmastonmuutoksen. — Vituttaa kun vitutukseen ei voi kuolla. — Vituttaa kun vituttaa koko ajan. — Vituttaa ettei tällä palstalla riitä tila kaikelle vitutukselle. ? Tuukka Tervonen paatoimittaja@jylkkari.fi Oodi koronalle Vittu Kun Vituttaa vittu ? »Voiko vitutukseen kuolla?» — Paavo Väyrynen vuonna 1987 Keskustan jäätyä rannalle hallituksesta. JYLKKÄRI Jyväskylän ylioppilaslehti Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä TOIMITUS Tuukka Tervonen päätoimittaja 045 137 1957 paatoimittaja@jylkkari.fi Saara Sund toimittaja 050 353 3362 toimittaja@jylkkari.fi TBA siviilipalvelusmies 050 353 2676 sivari@jylkkari.fi K ANNEN KUVA Saara Sund & Petri Markkanen —— ILMOITUKSET Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@jylkkari.fi KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKK A BotniaPrint, Kokkola www.botniaprint.fi PAINOSMÄÄRÄ 4 000 kpl ILMESTYMISPÄIVÄT 01.03. · 05.04. AVUSTAJAPALAVERI Ti 02.02. klo 16–18 Etäpalaverina, linkki ilmoitetaan Jylkkärin somekanavissa tiistaina 02.02 SOMESSA JA VERKOSSA ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti j ylkkäri?01 · 2021? 05 pääkirjoitus
Pandemia iski yllättäen hetkessä koulut suljettiin, työpaikalle ei enää päässyt eikä ystäviä saanut tavata. Moni menetti työnsä ja talous ajautui taantumaan. Ihmiset joutuivat odottamattoman kriisin keskelle, ja samaan aikaan huoli omasta ja läheisten terveydestä painoi mieltä. Ei siis mikään ihme, ettei nukuttanut. Koronapandemian myötä erilaiset univaikeudet ovat yleistyneet. Ilmiö on kansainvälinen ja niin laajalle levinnyt, että moni puhuu jo “koronasomniasta”, koronan aiheuttamasta unettomuudesta. Suomalaisten unenlahjat olivat tosin rappeutuneet jo ennen koronaa. Unitutkija Markku Partisen mukaan uupumusja väsymysoireet ovat yleistyneet jatkuvasti viime vuosina. "Tilanne on huolestuttava, sillä koronapandemia on huonontanut unenlaatua ja nukkumista entisestään", Partinen toteaa. Partisen mukaan yleisin oire on unenlaadun heikentyminen. Ihminen heräilee öisin ja jatkuva pohdiskelu ja ahdistuneisuus valvottavat. Kun nukkuu huonosti, unen aikana ei tapahdu elpymistä. “Aivot eivät palaudu, ja niihin kertyy kertoo. Partisen mukaan myös niin sanottu long covid eli pitkä korona voi pahentua, jos unta ei saa riittävästi. Long covidilla tarkoitetaan pitkittyneitä koronaoireita, ja sen voi saada vaikka olisi sairastanut vain lievän koronavirustaudin. Joillakin pitkä korona on kestänyt kuukausia. Kun ei saa nukuttua tarpeeksi, keho ei pääse palautumaan ja oireet jatkuvat. Osalle pandemia rajoituksineen on kuitenkin tuonut helpotusta uupumukseen. Partinen kertoo, että 5-10 prosentilla ihmisistä unihäiriöt ovat päin vastoin vähentyneet korona-aikana. Tämä johtuu siitä, että yhä useampi tekee etätöitä ja voi vaikuttaa omiin työaikoihinsa. Kun työmatkoihin ei kulu aikaa, ehtii aamulla nukkua pidempään. Univelka ja jatkuva krooninen väsymys ovat vähentyneet. “Hypoteesini on, että ihmiset, jotka olivat todella uupuneita ja burnoutin partaalla jo Unetonna pandemiassa TeksTi? Laura Keski-Oja?kuva?Sami Nyyssölä Koronan aiheuttamaa unettomuutta tavataan ympäri maailman. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että unihäiriöt ovat yleistyneet joissain maissa huomattavasti enemmän kuin toisissa. kuona-aineita. Se taas johtaa väsymykseen ja uupumukseen”, Partinen kertoo. Huonounisuus lisää myös riskiä sairastua koronavirustautiin. Partisen mukaan kansainvälisessä tutkimuksessa on kartoitettu unen määrää ennen koronapandemiaa, ja hypoteesin mukaan todennäköisyys sairastua on suurempi, jos on nukkunut huonosti. “Unen merkitys terveydelle ja immuniteetille on valtava. Nukumme vain kolmasosan vuorokaudesta, mutta unen merkitys kokonaisterveydelle on paljon sitä suurempi”, Partinen sanoo. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että huonosti nukkuminen heikentää immuniteettia ja riski sairastua esimerkiksi influenssaan kasvaa. Sama pätee koronavirukseen. “Kuvitellaan, että liikut ulkona, ja joku koronaa sairastava köhii lähelläsi. Jos olet nukkunut hyvin ja vastustuskykysi on kunnossa, muutama viruspartikkeli ei aiheuta sinulle sairautta. Jos taas nukut huonosti ja vastustuskykysi on heikentynyt, pienikin määrä antigeenejä eli virusproteiineja voi johtaa vakavaan sairastumiseen”, Partinen 06?J ylkkäri?01 · 2021 tiede
kertoo. Partisen mukaan myös niin sanottu long covid eli pitkä korona voi pahentua, jos unta ei saa riittävästi. Long covidilla tarkoitetaan pitkittyneitä koronaoireita, ja sen voi saada vaikka olisi sairastanut vain lievän koronavirustaudin. Joillakin pitkä korona on kestänyt kuukausia. Kun ei saa nukuttua tarpeeksi, keho ei pääse palautumaan ja oireet jatkuvat. Osalle pandemia rajoituksineen on kuitenkin tuonut helpotusta uupumukseen. Partinen kertoo, että 5-10 prosentilla ihmisistä unihäiriöt ovat päin vastoin vähentyneet korona-aikana. Tämä johtuu siitä, että yhä useampi tekee etätöitä ja voi vaikuttaa omiin työaikoihinsa. Kun työmatkoihin ei kulu aikaa, ehtii aamulla nukkua pidempään. Univelka ja jatkuva krooninen väsymys ovat vähentyneet. “Hypoteesini on, että ihmiset, jotka olivat todella uupuneita ja burnoutin partaalla jo Suomalaiset taas ovat taipuvaisempia ahdistukseen, mikä näkyy huonompina yöunina. “Ruotsissa unettomuutta ei ole sen enempää kuin Suomessa, vaikka koronatilanne oli siellä paljon huonompi”, Partinen kertoo. Hän uskoo erojen johtuvan siitä, että Ruotsissa koronarajoitukset ovat olleet löyhempiä, eikä viruspandemia ole näkynyt ihmisten arjessa samalla tavoin kuin Suomessa. Unitutkija pitää mahdollisena, että ruotsalaiset eivät ole ahdistuneet koronasta yhtä »Suomalaiset taas ovat taipuvaisempia ahdistukseen.» ennen koronaa, ovat nyt saaneet nukuttua paremmin. Erityisesti tästä hyötyvät ihmiset, jotka eivät ole kovin ahdistuneita koronatilanteesta”, Partinen kertoo. Taipumus ahdistuneisuuteen vaikuttaisikin olevan ratkaiseva tekijä siinä, kärsiikö koronapandemian aiheutttamasta unettomuudesta. Esimerkiksi Italiassa nukuttiin tavalliseen tapaan, vaikka koronatilanne oli siellä keväällä erittäin vakava. Partinen uskoo sen johtuvan italialaisesta kulttuurista ihmiset syövät yhdessä, seurustelevat ja jatkavat elämäänsä niin normaalisti kuin mahdollista. paljon kuin suomalaiset. Samantapaisia havaintoja on tehty Japanissa, jossa koronatilanne on ollut kohtalaisen hyvä ja yhteiskunta on toiminut melko normaalisti. Unettomuusoireet eivät ole lisääntyneet merkittävästi, eikä unilääkkeiden käyttö ole yleistynyt. Vaikuttaa siis siltä, että ahdistuneisuus ja unettomuus kulkevat käsi kädessä. Maissa, joissa korona ei vaikuta merkittävästi ihmisten arkeen, ei asiasta välttämättä huolestuta yhtä paljon. Siksi myöskään unettomuus ei ole lisääntynyt. Niille, joille koronavuosi on aiheuttanut univaikeuksia, Partinen suosittelee terveellisistä elämäntavoista kiinni pitämistä. Säännöllinen vuorokausirytmi sekä riittävä liikunta auttaa myös nukkumaan paremmin. “Jos kuitenkin tuntuu, että vuorokausirytmi venyy, melatoniini voi auttaa nukahtamaan ajoissa”, Partinen sanoo. Melatoniini on hormoni jolla on antioksidanttisia vaikutuksia. Se parantaa immuniteettia, sillä antioksidantit suojelevat elimistö stressiltä ja tulehdustiloilta. Ainakaan melatoniinista ei todetusti ole haittaa. J ylkkäri?01 · 2021? 07 Tiede
Voiko opiskelija ilmaista mielipiteen, jonka vuoksi hänet kuuluu poistaa luentosalista? Lyhyt vastaus on ei. Tällaisia tapauksia ei ole tullut ainakaan ilmi Jyväskylän yliopiston lakiasianjohtaja Sanna Anttilaiselle. Akateemisen maailman peruspilareihin kuuluu, että opiskelija kehittää kriittistä ajatteluaan, argumentaatiotaitojaan ja antaa palautetta yliopistoyhteisön kehittämiseksi. On suotavaa, että luennolla syntyisi keskustelua ja monilla kursseilla osallistuminen painaa myös arvostelussa. Teknisesti yliopistolla on myös yliopistolain myötä velvollisuus ojentaa niitä opiskelijoita, jotka eivät käytä akateemista vapauttaan oikein. Jyväskylän yliopistossa opiskelijoita kuritetaan harvoin, eikä yksikään rangaistus ole liittynyt näkemyksellisiin tai ideologisiin ulostuloihin. Anttilaisen mieleen nousee vain muutamia tapauksia, joissa opiskelija on poistettu opetustilanteesta. Näissä tapauksissa opiskelijat saapuivat luennoille päihtyneinä sekä häiritsivät opetusta tai käyttäytyivät uhkaavasti muita kohtaan. “Opetukseen pääsyn väliaikainen epääminen ei ole kurinpidollisista sanktioista armottomin, kielto raukeaa hyvinkin nopeasti”, Anttilainen kuvailee. Yliopistolain puitteissa päätöksen voi tehdä kurssin vastuuopettaja. Opetukseen osallistuminen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi. “Huomattavasti rankempia keinoja ovat kirjallinen varoitus ja opiskelijan määräaikainen erottaminen. Jälkimmäisestä voi päättää vain yliopiston hallitus. Opiskelijan voi erottaa määräaikaisesti korkeintaan vuodeksi”, hän kertoo. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vain kaksi opiskelijaa on erotettu määräaikaisesti. Näistä päätöksistä viimeisin tehtiin lokakuussa 2020, kun väitöskirjaa tekevä jatko-opiskelija erotettiin yhden vuoden määräajaksi hyvän tieteellisen käytännön loukkaamisesta. Tapauksessa henkilö vääristeli tieteellisen artikkelinsa tutkimustuloksia. Hyvän tieteellisen käytännön loukkaus nähtiin niin laajana ja vakavana, että se oli omiaan tahraamaan yliopiston mainetta. Tästä raipan riivinnästä huolimatta jatko-opiskelijan toivotaan palaavan rangaistuksen jälkeen väitöskirjansa pariin. Jyväskylän yliopiston tiedeyhteisöön astuvalle tuoreelle opiskelijalle esitellään tyypillisesti jo orientaatioviikolla käsitteet akateemisesta vapaudesta ja vastuusta. Vapaus tarkoittaa sitä, että opiskelija voi toimia niin kuin näkee parhaaksi. Vastuulla viitataan itsetietoisuuteen siitä, että teot vaikuttavat muihin hänen ympärillään, opiskelijoihin ja henkilökuntaan. Teknisesti yliopistoinstituutiot ovat velvollisia toimimaan, mikäli vapauksia käytesyrjintää sekä häirintää.” Vertaistutkitun käsityksen Suomen akateemisen vapauden tilasta saa saksalaisen ajatuspaja Global Public Policy -insituutin ja ruotsalaisen Varieties of Democracy -insituutin julkaisemasta, lähes kaikki maat kattavista, Akateemisen vapauden indeksistä. Maataulukossa Suomi sijoittui korkeimpaan, eli vapaimmaksi luokiteltuun tasoluokkaan vuoden 2020 keväällä julkaistuissa tilastoissa. Tampereen yliopistolla oli marraskuussa tapaus, jossa opiskelijan osallistuminen luennolle evättiin. Rangaistuksen perustelut jäivät avoimeksi, sillä Tampereen yliopisto ei ole kommentoinut tarkemmin julkisesti eikä tätä juttua varten tapauksen taustoja. Marraskuun 10. päivä ensimmäisen vuoden politiikan tutkimuksen opiskelija ja Perussuomalaisten nuorison 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius osallistui Tampereen yliopiston etäluennolle, joka oli osa kurssia ”Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo yhteiskunnassa”. Kurssi kuuluu politiikan tutkimuksen perusopintojaksoon, mutta sen voi myös korvata myös muilla kursseilla. Päivän luennolla käsiteltiin sukupuolen moninaisuutta ja keskustelussa pyöriteltiin transsukupuolisuutta. Luennoitsija ja kurssin vastuuopettaja Tuula Juvonen nosti esiin Suomessa vallitsevan tilanteen, jossa ne transmiehet, jotka haluavat tulla juridisesti tunnustetuksi miehiksi, joutuvat käymään läpi transsukupuolisuusdiagnostisen tutkimuksen. “Joskus juridinen sukupuoli todennetaan jo silloin, kun henkilö ei ole vielä saanut hormonihoitoja, jotka lopettaisivat hänen kuukautisensa. Kurssilla näihin henkilöihin viitattiin miehinä, joilla on kuukautiset”, yliopiston sosiaalitieteiden yksikön työntekijä kommentoi sähköpostissaan luennon taustoja. “Olin kuullut, että kurssilta saa helpot nopat. Jos olisin tiennyt, että opetus perustuu vahvasti feministiseen maailmankatsomukselliseen tietoon ja siitä ammentuvaan materiaalin, olisin osannut odottaa tällaista Opiskelijan kurittaminen vaatii painavat perusteet »sananvapauteen kuuluu kärjekkäiden ja jopa provosoivien kommenttien esittäminen» TeksTi? Emmi Julkunen?kuviTus?Saara Sund Opiskelijoihin kohdistuviin kurinpitotoimiin turvaudutaan harvoin, mutta huonosti sälytettynä rangaistukset eivät kestä kritiikkiä. Pelisäännöt ovat vieraat etenkin etäopintojen saralla. tään väärin. Yliopistot ovat yhdenvertaisuus ja tasa-arvosuunnitelmissaan sitoutuneet kunnioittamaan jokaisen ihmisarvoa sekä ehkäisemään syrjintää. Rajan ylittää esimerkiksi vihapuhe. Sen tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi viittaukset etniseen alkuperään ja uskontoon tai vakaumukseen kohdistuva suvaitsemattomuus. Käytännössä syrjivää puhetta on kuitenkin vaikea täsmällisesti ja asiayhteydestään irrotettuna määritellä ennalta. Anttilaisella ei ole tyhjentävää vastausta siihen, mihin asti opiskelijan sananvapaus venyy luentosalissa. “Sananvapauteen kuuluu kärjekkäiden ja jopa provosoivien kommenttien esittäminen”, Anttilainen pohtii. “Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, ja yliopistossamme halutaan edistää monikulttuurisuutta ja ehkäistä 08?J ylkkäri?01 · 2021
syrjintää sekä häirintää.” Vertaistutkitun käsityksen Suomen akateemisen vapauden tilasta saa saksalaisen ajatuspaja Global Public Policy -insituutin ja ruotsalaisen Varieties of Democracy -insituutin julkaisemasta, lähes kaikki maat kattavista, Akateemisen vapauden indeksistä. Maataulukossa Suomi sijoittui korkeimpaan, eli vapaimmaksi luokiteltuun tasoluokkaan vuoden 2020 keväällä julkaistuissa tilastoissa. Tampereen yliopistolla oli marraskuussa tapaus, jossa opiskelijan osallistuminen luennolle evättiin. Rangaistuksen perustelut jäivät avoimeksi, sillä Tampereen yliopisto ei ole kommentoinut tarkemmin julkisesti eikä tätä juttua varten tapauksen taustoja. Marraskuun 10. päivä ensimmäisen vuoden politiikan tutkimuksen opiskelija ja Perussuomalaisten nuorison 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius osallistui Tampereen yliopiston etäluennolle, joka oli osa kurssia ”Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo yhteiskunnassa”. Kurssi kuuluu politiikan tutkimuksen perusopintojaksoon, mutta sen voi myös korvata myös muilla kursseilla. Päivän luennolla käsiteltiin sukupuolen moninaisuutta ja keskustelussa pyöriteltiin transsukupuolisuutta. Luennoitsija ja kurssin vastuuopettaja Tuula Juvonen nosti esiin Suomessa vallitsevan tilanteen, jossa ne transmiehet, jotka haluavat tulla juridisesti tunnustetuksi miehiksi, joutuvat käymään läpi transsukupuolisuusdiagnostisen tutkimuksen. “Joskus juridinen sukupuoli todennetaan jo silloin, kun henkilö ei ole vielä saanut hormonihoitoja, jotka lopettaisivat hänen kuukautisensa. Kurssilla näihin henkilöihin viitattiin miehinä, joilla on kuukautiset”, yliopiston sosiaalitieteiden yksikön työntekijä kommentoi sähköpostissaan luennon taustoja. “Olin kuullut, että kurssilta saa helpot nopat. Jos olisin tiennyt, että opetus perustuu vahvasti feministiseen maailmankatsomukselliseen tietoon ja siitä ammentuvaan materiaalin, olisin osannut odottaa tällaista Opiskelijan kurittaminen vaatii painavat perusteet Opiskelijoihin kohdistuviin kurinpitotoimiin turvaudutaan harvoin, mutta huonosti sälytettynä rangaistukset eivät kestä kritiikkiä. Pelisäännöt ovat vieraat etenkin etäopintojen saralla. Vigeliuksen ulostulo herätti Twitterissä runsaasti keskustelua ja tunteita. sisältöä.” Vigelius muistelee puhelinhaastattelussa. Hän kertoi valinneensa kurssin, sillä se sopisi paremmin hänen valmistumisaikatauluunsa. Omien sanojensa mukaan hän ei osannut odottaa kurssilla puhuttavan sukupuolen moninaisuudesta ainakaan sillä tavoin, kuin se lopulta luennolla ilmeni. Massaluento pidettiin etäyhteydellä Zoomissa. Vigelius kirjoitti alustan chat-keskusteluun: ”Ihan tosissaanko täällä puhutaan miehistä, joilla on kuukautiset?” Avaus herätti nopeasti keskustelua ja vastustusta muissa kurssin opiskelijoissa. Viestiketjussa kyseenalaistettiin Vigeliuksen biologiakeskeistä sukupuolimääritelmää ja kommentoinnin sävyä. Erottelua ”oikeiden” ja transmiesten kesken äimisteltiin. Eräs opiskelija kommentoi, että keskustelu jätti hänelle epämukavan olon. Luennon jälkeen Vigelius jakoi henkilökohtaisella Twitter-tilillään luennolla käytyä keskustelua. Jaetusta keskustelun kuvakaappauksesta sensuroitiin muiden puhujien sukunimet. “Tahdoin jakaa ja tehdä näkyväksi yliopiston sisäistä keskustelukulttuuria ja näyttää, miten opiskelijat suhtautuvat erimielisyyteen”, Vigelius perustelee julkista ulostuloaan. Hän kiistää väitteet, joiden mukaan kyseessä olisi provokatiivinen poliittinen ulostulo. “Kaikista aiheista pitäisi pystyä keskustelemaan. En esittänyt väitettä, että joku olisi vähemmän arvokas tai vähemmän oikeuksien arvoinen, vaikka en tunnustaisi tämän itse määrittelemää identiteettiä.” Samana päivänä kurssin vastuuopettaja kertoi kurssin muille osallistujille sähköpostitse, että kurssin sisäistä keskustelua jakanut henkilö on väliaikaisesti poistettu kurssilta. Vigelius kuuli asiasta kurssilla olevilta tutuiltaan ja päiviä myöhemmin opettajalta itseltään. Hän on joutunut oma-aloitteisesti kysymään perusteluita opetuksen epäämiselle. Vigelius on viestinyt asian tiimoilta niin Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen oppiaineopettajan, yhteiskuntatieteiden dekaanin kuin yliopiston juristin kanssa. Tahot ovat viesteissään perustelleet rangaistusta ristiriitaisesti; osa on väittänyt Vigeliuksen rikkoneen kurssin tietosuojakäytänteitä, mutta juristin sähköpostissa taas vedottiin yliopistolain 45.3 pykälään. Sen mukaan opiskelija voidaan poistaa kurssilta, mikäli hän käyttäytyy opetustilanteessa toista opiskelijaa tai henkilökunnan tahoa kohtaan väkivaltaisella tai uhkaavalla tavalla, tai häiritsee näitä kohtuuttomasti. Lain mukaan toimenpide kuuluu kirjata ylös ja päätöksen taustat on pystyttävä erittelemään opiskelijalle. Vihapuheeksi Vigeliuksen sanomisia ei ole kutsuttu. Sähköposteissa silti todetaan, että “sananvapaus ei ole tarkoitettu välineeksi toisten loukkaamiseen”. ”En vieläkään ymmärrä, miten erottamisen edellytykset ovat täyttyneet tai mikä on katkaissut kamelin selän. Opiskelijan kuuluisi tietää tarkkarajaisesti syy kurinpidollisille toimille”, hän ihmettelee. ”Tapaus on saanut epäilemään, että kurssin vastuuopettajan liian nopeaa päätöstä on alettu paikkailemaan yliopiston taholta, eikä varsinaisia syytöksiä uskalleta yksilöidä tai sanoa ääneen, koska silloin ne täytyisi pystyä myös perustelemaan.” Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden dekaani, sukupuolentutkimuksen oppiainevastaava ja kurssin vastuuopettaja eivät halunneet kommentoida tapausta tai suostuneet haastatteluun. Dekaani perusteli vaitonaisuutta sillä, että tapauksessa on kiinni hyvin monia tahoja ja että ”tilanne on sotkuinen”. Oppiainevastaava kertoi, ettei yliopisto voi kommentoida yksittäisen opiskelijan tapausta. Tiedettävästi Tampereen yliopisto on myöntänyt Vigeliukselle menetelleensä väärin, kun se ei ilmoittanut hänelle itseensä kohdistuvasta kurinpitomenetelmästä ensin. Selvityksiensä pohjalta yliopisto näki tapauksen ongelmakohdiksi toisaalta sananvapauden kysymyksen, opiskelijoiden oikeuden turvalliseen ympäristöön sekä tietoturvaan liittyvän ongelmallisuuden. Tapaus ei edennyt ankarampiin kurinpitotoimiin ja tilanne vaikuttaa jäätyvän paikalleen sakeahkoon muotoonsa. Vigelius palautettiin nopeasti kurssille ilman, että luentoja jäi välistä. “Kurssin suoritan loppuun kuuntelemalla yhä tarkasti, mitä siellä sanotaan.” Opiskelijoilla on oikeus valittaa yliopistolain mukaisista kurinpitotoimistoa hallinto-oikeuteen. Lyhytaikaisen opetuksen epäämisen kohdalla on harkittava, kannattaako se, sillä oikeus palata opetukseen palautuu nopeasti.? ? J ylkkäri?01 · 2021? 09
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) asiakasmäärä kasvoi vuoden alussa yli kaksinkertaiseksi, kun yliopisto-opiskelijoiden lisäksi myös ammattikorkeakouluopiskelijat siirtyivät sen palveluiden piiriin. YTHS varoittaa tällä hetkellä verkkosivuillaan, että ruuhkautuneen puhelinpalvelun takaisinsoittoa voi joutua odottelemaan jopa kolmen arkipäivän ajan. YTHS:n itäisen aluejohtajan Anu Väänäsen mukaan tilanne on poikkeuksellinen. “Osasimme varautua siihen, että tammikuu tulee olemaan hyvin aktiivinen puhelinliikenteen osalta, koska siellä on varmasti ollut patoutunutta hoidontarvetta. Nyt on ollut päiviä, jolloin puhelumäärät ovat olleet nelinkertaisia aikaisempaan verrattuna”, kertoo Väänänen. Väänäsen mukaan Jyväskylän alueen noin 11 000 yliopisto-opiskelijan lisäksi nyt myös lähes 7 500 ammattikorkeakoululaista kuuluu YTHS:n palvelujen piiriin. Valtakunnallisesti kasvavaan asiakasmäärään varauduttiin esimerkiksi lähes tuplaamalla työntekijöiden määrä sekä laajentamalla toimipisteiden tiloja. YTHS:llä tapahtuu Väänäsen mukaan myös isoja säätiön laajuisia toimintatapamuutoksia. Yliopistoja ammattikorkeakouluopiskelijoille on esimerkiksi määritelty omat vastuutiimit, jotka vastaavat tiiviisti kyseisen opiskelijaryhmän terveydenhoidosta. Toinen suuri muutos on digitaalisten palveluiden ja sen myötä hoidontarpeen arvioinnin aukioloaikojen laajentuminen. Patoutuneen hoidontarpeen lisäksi YTHS:n tammikuinen puhelinpalvelun ruuhka on johtunut myös siitä, että vanhat työntekijät ovat perehdyttäneet uusia työtovereita taloon. Tilanteen tulisi kuitenkin tasoittua pian, sillä apukäsien määrä tulee kasvamaan entisestään. “Ensi viikolla aloittaa seuraava satsi ja sitten helmikuun alussa kolmas, eli uutta väkeä tulee kolmessa syklissä”, kertoo Väänänen. Myös Self-palvelussa toimiva SelfChat on tällä hetkellä väliaikaisesti suljettu. Työntekijät siirrettiin sen parista purkamaan keskitetysti puhelinpalvelun ruuhkaa. Väänänen kertoo chatin palaavan helmikuussa takaisin normaaliin käyttöön. “Tässä hetkessä katsoimme tärkeämmäksi saada puhelut purettua”, sanoo Väänänen viitaten chatin sulkemiseen. Alkuvuoden ruuhka on poikinut YTHS:lle odotettavissakin olleen palautevyöryn. Väänäsen mukaan joukkoon on mahtunut kuitenkin myös hyvää palautetta. “Vaikka tiesimme varautua tähän ruuhkaan, se on silti ollut vielä suurempi kuin alun perin odotimme. Mutta sanotaanko niin, että väki on tässäkin päässä pystynyt joustamaan hyvin ja tekemään esimerkiksi ylitöitä.” Kasvaneesta asiakasmäärästä huolimatta Väänäsen mukaan YTHS:n palveluiden jonotusajat pyritään pitämään samoissa mitoissa kuin ennen uudistusta. “Tarkoitus on palvella ihan samalla tavalla, mutta nyt toki tuli kerralla iso joukko ihmisiä, joiden terveydestä emme vielä tiedä”, Väänänen muistuttaa. Ammattikorkeakoululaisten siirtyminen YTHS:n palveluiden piiriin ei kuitenkaan ole ainoa vuoden alusta voimaan astunut opiskelijaterveydenhuollon muutos. Toinen uudistus koskee uutta terveydenhoitomaksua, joka kaikkien korkeakouluopiskelijoiden tulee maksaa voidakseen käyttää YTHS:n palveluita. Terveydenhoitomaksusta poikkeuksellisen tekee se, että Kela ei lähetä opiskelijalle laskua, vaan maksu täytyy huomata YTHS lupaa sekasorron helpottavan pian »puhelumäärät ovat olleet nelinkertaisia aiempaan verrattuna» TeksTi? Julia Valtanen?meemiT?Saara Sund ja Tuukka Tervonen Uusi vuosi toi mukanaan aiempaa pahemmat ruuhkat sekä yllättävän terveydenhoitomaksun. Some on täyttynyt nihkeistä kokemuksista YTHS:n kanssa, mutta miten säätiö vastaa? maksaa oma-aloitteisesti. Kevätlukukauden maksun eräpäivä on 31. tammikuuta. Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhoitomaksusta vastaava Kelan juristi Mari Jaakkola kertoo myös Kansaneläkelaitoksen olevan tilanteessa uuden edessä. “Meillä ei Kelalla ole toista tätä vastaavaa menettelyä. Muutenkin tämä terveydenhoitomaksun kerääminen on täysin toisen tyyppinen tehtävä kuin mitä Kelalla yleisesti tehdään”, kertoo Jaakkola. Henkilökohtaisen laskun uupuminen ja sitä koskenut viestintä ovat herättäneet opiskelijoissa laajaa ihmetystä. Myös Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta otti 19. tammikuuta kantaa Kelan viestinnän riittämättömyyteen koskien terveydenhoitomaksua. Jaakkolan mukaan opiskeluterveydenhuoltoa koskeva laki määrittää Kelan mahdollisuuksia toimia. “Laskua ei nykyisen lainsäädännön nojalla voida oikein lähettää opiskelijoille, koska maksuvelvollisten piiri ei ole niin sanotusti ennalta määritelty”, hän sanoo. Maksuvelvollisuus on Jaakkolan mukaan sidottu opiskelijoiden läsnäoloilmoituksiin, joka tarkoittaa tilanteen elävän jatkuvasti. Opiskelijat voivat esimerkiksi ilmoittautua läsnäoleviksi lukukaudelle terveydenhoitomaksun viimeisenä eräpäivänä tai perua läsnäolonsa koulukohtaiseen eräpäivään mennessä. Laajamittainen opiskelijoiden laskuttaminen näyttäytyykin tällä hetkellä Jaakkolan mukaan mahdottomuutena. “Tietysti nyt on se kaikkein haastavin vaihe, kun tämä tulee muutoksena yliopisto-opiskelijoille ja vielä enemmän ammattikorkeakouluopiskelijoille, joille koko YTHS on uusi asia”, huomauttaa Jaakkola. “Totta kai tulemme tarkastelemaan, onko jatkossa tarvetta muuttaa joltain osin toimintatapojamme esimerkiksi tiedottamisen suhteen — tai pystymmekö vielä joltain osin parantamaan, että tavoittaisimme opiskelijat paremmin”, hän lisää. Kelan 13. tammikuuta julkaiseman tiedotteen mukaan vasta 90 000 opiske10?J ylkkäri?01 · 2021
lijaa oli maksanut kevään terveydenhoitomaksun. Jaakkolan mukaan maksaneiden luku oli kasvanut 19. päivään mennessä 114 000 opiskelijaan, joka siltikin on vain alle puolet maksuvelvollisten opiskelijoiden määrästä. Jaakkola uskoo määrän kasvavan lähipäivinä entisestään, sillä Kela lähetti 14. tammikuuta kirjeet kaikille korkeakouluihin läsnäoleviksi ilmoittautuneille opiskelijoille, joiden maksut uupuivat. Aiemmin tietoon terveydenhoitomaksusta on voinut törmätä esimerkiksi YTHS:n ja Kelan verkkosivuilla sekä eri korkeakoulujen ilmoittautumisjärjestelmissä. Myös ainejärjestöt ja opiskelijakunnat ovat auttaneet tiedon jakamisessa. Lisäksi Kela on tehnyt aiheeseen liittyen useampia mediaja korkeakoulutiedotteita viime syksyn ja alkuvuoden aikana. YTHS lupaa sekasorron helpottavan pian Uusi vuosi toi mukanaan aiempaa pahemmat ruuhkat sekä yllättävän terveydenhoitomaksun. Some on täyttynyt nihkeistä kokemuksista YTHS:n kanssa, mutta miten säätiö vastaa? maksaa oma-aloitteisesti. Kevätlukukauden maksun eräpäivä on 31. tammikuuta. Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhoitomaksusta vastaava Kelan juristi Mari Jaakkola kertoo myös Kansaneläkelaitoksen olevan tilanteessa uuden edessä. “Meillä ei Kelalla ole toista tätä vastaavaa menettelyä. Muutenkin tämä terveydenhoitomaksun kerääminen on täysin toisen tyyppinen tehtävä kuin mitä Kelalla yleisesti tehdään”, kertoo Jaakkola. Henkilökohtaisen laskun uupuminen ja sitä koskenut viestintä ovat herättäneet opiskelijoissa laajaa ihmetystä. Myös Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta otti 19. tammikuuta kantaa Kelan viestinnän riittämättömyyteen koskien terveydenhoitomaksua. Jaakkolan mukaan opiskeluterveydenhuoltoa koskeva laki määrittää Kelan mahdollisuuksia toimia. “Laskua ei nykyisen lainsäädännön nojalla voida oikein lähettää opiskelijoille, koska maksuvelvollisten piiri ei ole niin sanotusti ennalta määritelty”, hän sanoo. Maksuvelvollisuus on Jaakkolan mukaan sidottu opiskelijoiden läsnäoloilmoituksiin, joka tarkoittaa tilanteen elävän jatkuvasti. Opiskelijat voivat esimerkiksi ilmoittautua läsnäoleviksi lukukaudelle terveydenhoitomaksun viimeisenä eräpäivänä tai perua läsnäolonsa koulukohtaiseen eräpäivään mennessä. Laajamittainen opiskelijoiden laskuttaminen näyttäytyykin tällä hetkellä Jaakkolan mukaan mahdottomuutena. “Tietysti nyt on se kaikkein haastavin vaihe, kun tämä tulee muutoksena yliopisto-opiskelijoille ja vielä enemmän ammattikorkeakouluopiskelijoille, joille koko YTHS on uusi asia”, huomauttaa Jaakkola. “Totta kai tulemme tarkastelemaan, onko jatkossa tarvetta muuttaa joltain osin toimintatapojamme esimerkiksi tiedottamisen suhteen — tai pystymmekö vielä joltain osin parantamaan, että tavoittaisimme opiskelijat paremmin”, hän lisää. Kelan 13. tammikuuta julkaiseman tiedotteen mukaan vasta 90 000 opiskeKelan viestinnän asiantuntija Siiri Kärkkäisen mukaan Kansaneläkelaitos on saanut muutamia palautteita aiheeseen liittyen. “Palautetta on tullut muun muassa siitä, että asia on tullut opiskelijan tietoon esimerkiksi sähköisessä opiskelijakortissa tai sosiaalisessa mediassa olevasta mainoksesta eikä henkilökohtaisella viestillä”, kertoo Kärkkäinen. Kärkkäisen mukaan palautteenantajat ovat toivoneet henkilökohtaista yhteydenottoa maksusta, joka toteutuukin nyt koteihin lähetettyjen infokirjeiden muodossa. Perustuslakiasiantuntija Pauli Rautiaisen mukaan uudessa opiskelijaterveydenhuoltoa koskevassa järjestelyssä on kehitettävää. Yksi kehityskohteista voisi olla paljon huomiota herättänyt laskumenettely. “Tässä herää kysymys siitä, että pitäisikö Kelalla olla kaikkien [opiskelijoiden] yhteystiedot. Olisiko tämä asia pitänyt hoitaa paremmin?” Perustuslakivaliokunnassa mukana arvioimassa olleen Rautiaisen mukaan lainvalmistelun yhteydessä tunnistettiin useita syitä sille, miksi Kelasta ei pitäisi tulla opiskelijaterveydenhuollon järjestäjää, mutta hän ei lähde haastattelussa syitä erittelemään. Järjestely nostaa esiin myös täysin uudenlaisia kysymyksiä. Rautiaisen mukaan kuitenkin sekä lainsäädäntöä että toimintakulttuuria voidaan tarpeen vaatiessa kehittää tulevaisuudessa. “Jos ajatellaan, että joku henkilö laiminlyö tämän maksun sen takia, että hänelle ei olla siitä tietoa pystytty saattamaan, siitä nousee esiin mielenkiintoisia uusia oikeuskysymyksiä, joihin meillä ei ole tyhjentävää vastausta”, sanoo Rautiainen. ? YTHS-uudistuksen aiheuttama tuska oli helpoin kuvallisesti kanavoida meemeiksi. Jy lk kä ri n to im it u s J ylkkäri?01 · 2021? 11
olisi muutama toive TeksTi? Oona Komonen?kuvaT?Petri Markkanen?kuvankäsiTTely?Saara Sund 12?J ylkkäri?01 · 2021
JYYn liiketoiminta luo JYYn liiketoiminta luo edellytyksiä edellytyksiä opiskelijoiden opiskelijoiden hyvälle arjelle, hyvälle arjelle, linjattiin vuonna 2019. linjattiin vuonna 2019. Liiketoimintaa on Liiketoimintaa on kuitenkin kritisoitu kuitenkin kritisoitu siitä, ettei se tee siitä, ettei se tee havaituille havaituille epäkohdille mitään. epäkohdille mitään. _ _ J ylkkäri?01 · 2021? 13
h eta Aho halusi kertoa ”viimeaikaisesta menosta”. Hän kirjoitti niin tekstissään Asukastoimikunta, vallan kahvassa… Lauantaina 10. lokakuuta Aho oli kiinnittänyt A4-kokoisen paperin jokaisen Kortepohjan ylioppilaskylän talon rappuun. Niissä oli linkki ja QR-koodi tiedostoon Google Docsissa. Se oli monisivuinen kirjoitus alalukuineen, ”avoin kirje kyläläisille”, niin Aho sitä kutsui. ”Asukkailla on oikeus tietää, mitä heidän ympärillään tapahtuu tai yrittää tapahtua.” Viime vuosina Aho oli käynyt ja lukenut keskusteluja, joissa nousi ”toistuvasti esiin erilaisia parannusehdotuksia ja asioita, jotka eivät toimi”. Asioita, kuten palveluiden ulkoistaminen, jonka myötä ylioppilaskylän ovenavausmaksut nousivat. Ja asioita, kuten puutteellinen piha-alueiden hoito, aiheettomiksi koetut siivousmaksut, peruskorjaamaton sauna. Myös se, huomioitiinko asukkaiden toiveita, oli Ahon mukaan epäselvää. ”Ihmiset ovat huolissaan, epätietoisia ja ärtyneitä: miksi havaitsemalleni epäkohdalle ei tehdä mitään?” Kenen pitäisi reagoida? Tekstissään Aho viittasi ”tapahtumien toiseen osapuoleen ’vuokranantajana’”. Aikaisemmin se oli Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYYn liiketoiminnan puoli. Kesäkuussa nimi muuttui. Nykyään se on Soihtu. Vaikuttaa siltä, että moni on tyytymätön Soihdun toimintaan. Lokakuussa Aho jakoi linkin tekstiinsä myös Kortepohjan Jodelja Discord-kanavissa. Sitä kommentoitiin. Nyt oli kovaa settiä. Luin koko homman. Hienoa saada vihdoin jonkinlaista tietoa asioista!!! Oli kyllä hyvä kirjoitus, oon miettinyt montaa noista epäkohdista ja nyt niihin on edes jonkinlainen selvyys. Tekstissä mainittu ”toinen osapuoli” eli Soihtu ei kuitenkaan kommentoinut, ei ainakaan julkisesti. Se yllätti Ahon, ja harmitti. Tavoite oli herättää keskustelua. Että asukkaiden tarpeet huomioitaisiin, ja käytäisiin avointa vuoropuhelua. Kyse oli yksityishenkilön kannanotosta, niin Aho painotti. Ei siis Kortepohjan asukastoimikunnan, joka pyrkii vaikuttamaan ylioppilaskylässä asukkaita koskeviin asioihin. Sen toiminnassa Aho oli ollut mukana vuodesta 2018. Sihteerinä, puheenjohtajana ja viimeiseksi varapuheenjohtajana. Tekstin myötä hän erosi. ”Tämä on tavallaan viimeinen puheenvuoroni naapureideni hyväksi, jonkinlainen testamentti.” Aho tunsi syyllisyyttä. Ei siitä, ettei olisi tehnyt mitään, vaan siitä, että asiat eivät muutu. ”Johonkin asiaan vaikuttaminen ei valitettavasti tarkoita sitä, että asia myös toteutuu." ? Asukkaiden tarpeita ja ideoita kuunnellaan. Niin linjataan Soihdun liiketoimintastrategiassa. Kerrotaan myös toimintatavoista: ihmisiin keskitytään, yksilön ja yhteisön hyvinvointia vahvistetaan. Strategia tuli voimaan vuoden 2019 lopussa. Työstäminen oli alkanut saman vuoden alussa. Sitä oli käyty läpi henkilöstöryhmissä, edustajistossa ja JYYn hallituksessa. Ohjausryhmä edisti, sidosryhmät antoivat lausuntoja. Pitkin vuotta oli järjestetty työpajoja. Syyskuun 2019 iltana JYYn liiketoiminnan toimitusjohtaja Marko Huttunen oli esitellyt strategiaa edustajistolle Ilokiven ravintolasalissa. ”Jossain vaiheessa oli epätoivonkin hetkiä, mitähän tästä tulee.” Valmistui kuitenkin. JYYn liiketoimintastrategia 2019–2022, nimeltään Elämisen uusi aika. Nimen mukainen ”näkökulma” oli Huttusen mukaan jo osoitettavissa ”jollain tapaa” Rentukassa ja Kortepohjassa, jossa asunnot ja erilaiset palvelut, kuten ravintolatoiminta, ovat koottu yhteen. Mutta lähtökohta ”ei ole kiinteistöissä ja rakennuksissa”. ”Vaan miten saadaan rakennukset palvelemaan paremmin meitä ihmisiä. Sanotaan opiskelijoita ja ympäröivää yhteiskuntaa.” ”Tavallaan ihminen edellä mennään tässä kiinteistöjen ja liiketoiminnan kehittämisessä.” Juuri sana kehittäminen toistui strategiassa usein. Sitoudumme kehittämään aktiivisesti elämän innovaatioita. Kehitämme parempaa arjen ympäristöä… Olemme kaupunkiympäristöjen ja asumisen toimintakulttuurin kehittäjä. Ja sitten olivat liiketoiminnan strategiset tavoitteet, kehittämisohjelmat. Niitä oli määritelty kolme. Ensimmäinen: investointiohjelma. Seuraavien vuosien aikana liiketoiminta investoi kiinteistöihin. Kasvattaa kapasiteettia ja laajentuu. Toinen: liiketoimintabrändin kehittäminen, profiloituminen. Kolmanneksi liiketoimintastrategian tavoitteeksi Marko Huttunen esitteli Ilokivessä ”uudenlaisten palveluratkaisujen suunnittelun ja tuottamisen”. ”Kaiken kaikkiaan kehitetään toimintamalleja, viedään palveluja eteenpäin, pidetään asiakas keskiössä, luodaan selkeää lisäarvoa ja kilpailuetua koko liiketoiminnan kehittämisen kautta.” Lopuksi avattiin keskustelu. Tuli yksi kommentti, jossa kiitettiin perusteellisesta työstä ja visuaalisesta diaesityksestä. Ei kysymyksiä. Tulos: esityksen mukainen hyväksyntä. ”Se olisi aplodien paikka”, Huttunen sanoi. Salissa taputettiin. ? Vuoden 2019 lopussa keskustelua herätti etenkin JYYn liiketoiminnan uusi nimi. Olihan se varmasti toimiva, pohdittiin liiketoiminnan sisällä. Etenkin viestintäpäällikkö Mari Lähteenmäkeä hermostutti. Se oli varovaisuutta, luonteenomaista hänelle. ”Nimiin liittyy aina tunneasioita…” Ehdotuksia uudeksi nimeksi oli kerätty 205. Edustajistolta, hallitukselta, JYY-organisaation työntekijöiltä. Myös yhteistyökumppanit olivat ehdottaneet nimiä. Soihtu nousi aineistosta esille ”pariin otteeseen”. Lähteenmäki kertasi nimeämiskriteerit: Lyhyt ja helposti lausuttava, hahmottaa suhdetta omistajaohjauksesta vastaavaan JYYhyn. Edustaa liiketoiminnan strategisia arvoja, kuten hyvää elämää, kestävää kehitystä, yhteisöllisyyttä ja vaikuttavuutta. Nimeämispäätöstä pidettiin merkittävänä: liiketoiminnan palveluiden saattaminen yhden nimen alla oli historiallista. Ja kokonaisuuden kannalta: liiketoiminnan brändäys ”sanoittaisi ensi kertaa” sen keskeiset tehtävät. Liiketoiminta tukee ja täydentää ylioppilaskunnan ydintoimintaa huolehtimalla Jyyn kiinteistöomaisuuden arvon säilyttämisestä ja kasvusta. Tehtävän toteuttamiseksi liiketoiminta tuottaa ravintola-, tapahtumaja »ihmiset ovat huolissaan, epätietoisia ja ärtyneitä» 14?J ylkkäri?01 · 2021
juhlapalveluja Ilokivessä sekä vuokraa, hallinnoi, ylläpitää ja kehittää Jyyn kiinteistöjä, strategia linjasi. Lähteenmäki itse tiivistäisi: ”Liiketoiminnan tarkoitus on luoda edellytyksiä opiskelijoiden hyvälle arjelle ja yhteisöllisyydelle.” Alun perin brändityön tulos oli tarkoitus julkistaa keväällä. Sitä lykättiin kuitenkin koronapandemian vuoksi. Kesäkuun puolivälissä tiedotettiin. Jyyn liiketoiminta on nyt nimeltään Soihtu. ? Minkälainen mielikuva sinulla on Soihdusta? Sitä selvitettiin kyselyllä lokakuussa 2020. Meitä kiinnostaa, kuinka hyvin liiketoimintamme ja sen tuottamat palvelut tunnetaan eri asiakasryhmien keskuudessa. Vastauksia tuli 630, valtaosa yliopisto-opiskelijoilta. Muita kohderyhmiä olivat sidosryhmien edustajat, Soihtu Asumisen vuokra-asukkaat, 15 vuotta täyttäneet Jyväskylän seudulla asuvat ja ammattikorkeakoulun opiskelijat. Tulosten mukaan Soihdun liiketoiminnan palveluista parhaiten tunnettiin Ilokivi, Kortepohjan ylioppilaskylä ja Rentukka. Heikoin tunnettuus oli Soihdun hallinnoimilla tonteilla ja maaomaisuudella sekä ”elämisen innovaatioilla ja palveluiden kehittämisellä”. Kyselyssä selvitettiin myös ominaisuuksia: mikä sopii Soihtuun. Eniten vastauksia saivat nuorekkuus, yhteisöllisyys, monipuolisuus ja nykyaikaisuus. Huonoiten puolestaan edelläkävijä. Ja sitten olivat mielikuvat. Mitä vastaajat ajattelevat Soihdusta? Tuloksia verrattiin vuoden 2019 lopussa tehtyyn vastaavaan kyselyyn JYYn liiketoiminnasta. Tulos heikkeni. Erittäin tai melko myönteinen mielikuva. 2019: 69 prosenttia vastaajista. 2020: 55 prosenttia. Ei myönteinen eikä kielteinen. 2019: 23 prosenttia. 2020: 24 prosenttia. Melko tai erittäin kielteinen. 2019: 3 prosenttia. 2020: 10 prosenttia. Tuoreemmassa kyselytutkimuksessa en osaa sanoa -vastausten osuus oli kymmenen prosenttia. Kasvua oli neljä prosenttia. Miksi tulos heikkeni? ”Monien asioiden summa”, Soihdun viestintäpäällikkö Mari Lähteenmäki sanoo. Yksi hänen selityksensä on koronapandemia. Sen ”heijastama epävarmuus”, jos oma taloudellinen tilanne heikkenee. ”Nykyiseen maailmantilanteeseen liittyvät suuret asiat voivat vaikuttaa mielikuviin pienemmistä asioista.” Soihtu vakuuttaa kehittävänsä toimintaansa "ihminen edellä", mutta kaikki ylioppilaskylässä eivät ole kokeneet asiaa niin. J ylkkäri?01 · 2021? 15
Entä julkinen kritiikki? Kun Heta Aho julkaisi tekstinsä siitä, mitä ”kylässä on tai ei ole viime aikoina tapahtunut”, oli kulunut muutama päivä Soihdun mielikuvakyselyn lanseerauksesta. Aho ei tiennyt kyselystä. ”Ei ollut tarkoitus torpedoida mitään kyselyjä, tai mielikuvia ylipäätään”, hän sanoo. Eikä hänellä ollut tavoite ”mollata vuokranantajaa”, siis Soihtua. Silti moni asia kummastuttaa, myös aivan ”ilmeiset tarpeet”. Esimerkiksi kysymys siitä, tuleeko ylioppilaskylään karttaa, tai opastekylttiä. Sellaista on toivottu vuosia. Yli kaksi vuotta sitten Aho näki lähes valmiin kartan, mutta sitä ei kuitenkaan koskaan tullut. Muuri kuitenkin tuli. Sellainen rakennettiin kesällä ravintola Rentukan edustalle. Lähes kolme metriä korkea, yli 12 metriä leveä. ”Viihtyisä elementti”, niin Soihtu on tasaista seinämää kuvannut. Elokuun puolivälissä siihen tehtiin graffiti, syksyllä toinen. Tekijöitä ei ole saatu kiinni. Vaikka graffitit ovat herättäneet paheksuntaa, eivät kaikki ole pitäneet tekoja yllättävinä. Kortepohjan alueella on graffiteja runsaasti. Sinänsä Aho ymmärtää Soihtua. Kenties kaikki asiat eivät tunnu asukkaille ja soihtulaisille yhtä tärkeiltä ja akuuteilta. Ehkä asukkaiden ja työntekijöiden ”ajan käsite” on erilainen. ”Mutta vaikka jokin asia korjautuisi myöhemmin, asukkaita tuskin lohduttaa, jos ratkaisussa kestää vuosia. Muutaman vuoden ajan Kortepohjassa asuva ei sitä välttämättä ehdi todistaa.” Kuten puiden kasvua. ? Kesällä kaadettiin puita. Enimmäkseen mäntyjä ja kuusia. Jyväskylän Kortepohjan ylioppilaskylä muuttui vehreästä ”kivikyläksi” – näin JYY vastaa tuohtuneiden asukkaiden kritiikkiin, uutisoi Keskisuomalainen kesällä 2020. Soihdun kiinteistöjohtaja Kimmo Moilasta haastateltiin. Hän perusteli puiden kaatoa alueella käynnissä olevilla suurilla Näkyvällä paikalla sijaitseva yhtenäinen pinta houkuttelee graffitimaalareita kuin hillo kärpäsiä. Arkistokuva. 16?J ylkkäri?01 · 2021
peruskorjauksilla. Piha-alueiden kehittämisellä ”kokonaisuutena”. ”Toiminnallisuus, turvallisuus ja viihtyvyys edellä on laadittu suunnitelmia toimista. Suunnittelijoiden lisäksi on pyritty kuuntelemaan myös asukkaita.” Vihreys ”tuodaan takaisin”, lupasi Moilanen. Tehdään oleskelualueita. Istutetaan mäntyjä, kuusia, pihlajia, hedelmäpuita. Kasvua toki joutuu odottamaan. ”Kun mennään muutaman vuoden päähän, tilanne alkaa kyllä korjaantua.” ? Julkista kritiikkiä on ollut muutakin. Joulukuussa 2019 Keskisuomalainen uutisoi ylioppilaskylän asukkaiden saamista siivousmaksuista. Ne koettiin aiheettomiksi. Sanktioita sai hellalle aiheutuneesta kulumasta, kiillottamattomasta pesualtaasta, soluasuntojen yhteistilojen epäsiisteydestä. »vaikka jokin asia korjautuisi myöhemmin, asukkaita tuskin lohduttaa jos ratkaisussa kestää vuosia» Vuotta myöhemmin syksyllä tilanne oli sama. Siitä uutisoi Jylkkäri. Marraskuussa närää herätti puolestaan Soihdun tiedottaminen. Ylioppilaskylässä oli sattunut jätevesivahinko. Asukkaiden mielestä vahingosta viestiminen oli hidasta ja epämääräistä. Luulisi, että julkinen keskustelu vaikuttaisi mielikuviin Soihdusta. Vai vaikuttaako? Viestintäpäällikkö Mari Lähteenmäki puhuu ”epäonnisista sattumista”. Samaan aikaan kun syksyn mielikuvakyselyn aineistoa kerättiin, oli ”erilaisia ulostuloja”. ”Sellaisilla voi olla hetkellisesti vaikutusta.” Mutta tuskin pitkäaikaisesti, hän arvioi. ”Meidän tekemisemme on kuitenkin samaa hyvää, mistä olemme aiemmin saaneet hyvät arviot.” Mutta onko kyse vain tutkimuksen tuloksista? Aina on parantamisen varaa, sanoo Timo Lahtinen. Ainakin ”noin yleisesti”. ”Sanotaan, että kehitys loppuu tyytyväisyyteen. Tyytyväisenä ei tapahdu mitään.” Lahtinen on Soihdun toimitusjohtaja. Hän aloitti tehtävässään viime maaliskuussa, kun edellinen toimitusjohtaja Marko Huttunen siirtyi yksityiselle kiinteistöpuolelle. Tammikuun 8. päivänä 2021 Lahtinen istui Vehkakujan toimistolla. Hän osallistui kokoukseen Soihdun vastuualueiden johtajien kanssa. Osa oli paikalla, osa etänä. Aihe: edellisvuonna järjestyt kyselyt. Soihdun mielikuvakysely, eri asukastutkimukset, sosiaalisessa mediassa saadut kommentit, muu palaute. Kyselyt ovat Lahtisen mukaan ”tausta-aineistoa”. Osa isompaa kokonaisuutta, joka on vuonna 2019 tehty liiketoimintastrategia. Sitä tarkastellaan vuosittain. On ”pysyttävä pulssilla”, päätettävä tulevista ”painopisteistä”, ja arvioitava nykytilaa. Kokouksessa kyselyistä keskusteltiin. Niitä ”analysoitiin”, kuten Lahtinen kuvaa. Esille nousi kehitysehdotuksia. Vastaajat toivoivat muun muassa selkeämpiä ohjeita havaittujen häiriöiden ja muuttosiivouksen suhteen, ja parempaa viestintää rakennushankkeista. Myös asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä toivottiin. Ehdotukset ja toiveet on huomioitu, lupaa Lahtinen. Toimintaa kehitetään. Hän luettelee: Tiedottamista parannetaan. Palautteenantoa helpotetaan. Vuoropuhelua lisätään. Yhteistyötä asukkaiden ja asiakkaiden sekä Soihdun välillä tehostetaan. Mitä se tarkoittaa käytännössä? Sitä Lahtinen ei halua vielä arvioida. ”Toimia ruvetaan vasta miettimään.” ? J ylkkäri?01 · 2021? 17
Tuorein Pelaajabarometri kertoo, että 63,6 % suomalaisista pelaa digipelejä aktiivisesti eli vähintään kerran kuussa.
Liiallinen Runescapen hakkaaminen voi pian aiheuttaa merkinnän Omakannan diagnoosiluetteloon. Tutkijat ovat erimielisiä siitä, voiko digipeliriippuvuuden luokitella sairaudeksi. hävisit peli(i)n _ TeksTi ja kuviTus? Saara Sund Maailman terveysjärjestö WHO on lisännyt digipeliriippuvuuden ICD 11 -tautiluokitusjärjestelmään. Se tullaan ottamaan käyttöön myös Suomessa, näillä näkymin vuoden 2022 alussa. Digipeliriippuvuuden diagnostisiin kriteereihin kuuluvat kyvyttömyys hallita pelaamista, pelaamisen asettaminen etusijalle muun toiminnan kustannuksella, ja pelaamisen jatkaminen tai lisääntyminen näistä haitallisista seurauksista huolimatta. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan digipeliongelma koskettaa 15-74-vuotiaista suomalaisista arviolta 1,3 prosenttia. Riippuvaisia on siis vain pieni osa pelaajista, mutta lukumäärällisesti heitä on Suomessa yhtä paljon kuin kokkolalaisia. Toistaiseksi digipeliriippuvuutta on tutkittu vähän, ja suuri osa tutkimuksesta on ollut heikkolaatuista. Jyväskylän yliopisto on mukana korjaamassa tilannetta, sillä käynnistymässä on kaksivuotinen, laaja tutkimus ongelmapelaamisen vaikutuksista työterveyteen ja hyvinvointiin. Riippuvuuden käsite laajeni tutkimuksessa 1990-luvulla käsittämään päihderiippuvuuden lisäksi myös toiminnalliset riippuvuudet, kuten rahapeliriippuvuuden. Toisin kuin päihderiippuvuus, toiminnallinen riippuvuus ei ole kemiallinen ja suoraan mitattavissa oleva ilmiö. Toiminnallisten riippuvuuksien sairaudeksi luokittelemisessa on ongelmana, miten vetää raja terveen käytöksen ja riippuvuuden välille. Digipeliriippuvuus onkin tutkijoiden keskuudessa varsin kiistanalainen käsite. Osa asiantuntijoista on sitä mieltä, että WHO:n päätös sen lisäämisestä mielenterveyden häiriöihin oli virhe. Tutkimushankkeen vetäjä, dosentti Veli-Matti Karhulahti Jyväskylän yliopiston musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitokselta kertoo, että tieteellisessä keskustelussa on kritisoitu muun muassa sitä, miksi juuri videopelaaminen on valittu luokitukseen kaikkien muiden potentiaalisesti addiktoivien toimintojen joukosta. Tähän asti toiminnallisia riippuvuuksia on tutkittu pitkälti kyselylomakkeilla. Yhdysvaltalaistutkija Kimberly Young kehitti 1990-luvulla internetaddiktion tunnistamiseen 8 kysymyksen sarjan. Riippuvuuden tunnusmerkit täyttyvät, mikäli viiteen kysymykseen kahdeksasta vastataan myöntävästi. Samaa kysymyspatteristoa on sovellettu muidenkin toiminnallisten riippuvuuksien tutkimiseen. "Meillä ei ole avointa, laajamittaista ja huolella validoitua tutkimusta siitä, miltä pelihäiriöisen elämä näyttää. Millaisia ongelmat ovat, kauanko ne ovat jatkuneet, millaiset perheja ystävyyssuhteet hänellä on. Näitä tietoja tarvitaan, että ymmärretään, mistä tässä ilmiössä on oikeasti kyse", Karhulahti sanoo. Yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista onkin rakentaa parempi ymmärrys siitä, mitä ongelmapelaaminen tarkoittaa konkreettisesti. Hankkeen päätteeksi tutkimustuloksista kootaan verkkoon työntekijöille ja -antajille tietopaketti ongelmapelaamisesta sekä pelaamiseen liittyvistä potentiaalisista hyödyistä ja haitoista. j ylkkäri?01 · 2021? 19
Otto kuvailee pelaamisen olevan keino paeta ahdistavia haasteita ja velvollisuuksia. Jos opinnoissa tai töissä menee huonosti, "hyperfokusoituneella pelaamisella" on helppo paeta ongelmia. "Jos esimerkiksi gradun loppuun tekeminen ahdistaa riittävästi, saatat tuhlata kaiken ajan pelaamiseen sen sijaan, että puskisit itsesi ahdistuksen läpi. Silloin pelaaminen on pakopaikka, joka hankaloittaa alkuperäisen ongelman ratkaisemista." Kertomus pakenemisesta toistuu pelaajien puheissa. Jylkkärin aloittamassa Reddit-keskustelussa nimimerkki PieniPoppamies kertoo paenneensa pelimaailmaan kouluikäisenä astetta synkempiä asioita: kiusaamista, perheväkivaltaa ja rakkaudettomuuden tunnetta. "On helpompaa pistää kuulokkeet päähän ja peli pyörimään, kuin kuunnella kun isäpuoli huutaa äidille keittiössä heittäen samalla lautasia seinään." Reddit-käyttäjä OuCiiDii kirjoittaa liiallisen pelaamisen olevan korviketta jollekin, mitä elämästä puuttuu. Samalla tavalla tyhjiötä voi hänen mukaansa paikkailla myös "jollakin pahemmalla, kuten päihteillä". "Siispä oikeat kysymykset ovatkin mielestäni: Mikä meidän kunkin elämässä on vikana? Miksi pakenemme todellisuutta, tai täytämme tyhjyyden tässä tapauksessa digimaailmalla? Yhteen riippuvuuden Ongelmapelaaminen työelämässä -hankkeen reilun 266 000 euron rahoituksesta pääosa tulee Työsuojelurahastolta. Myös Jyväskylän yliopisto tukee hanketta. Otto (nimi muutettu) on nelikymppinen, työssäkäyvä perheenisä, joka kertoo pelanneensa tietokoneella "yli 30 vuotta". Vuonna 2003 hän aloitti opinnot Jyväskylän yliopistossa. Opinnot ovat edelleen kesken. Otto kertoo kärsineensä toistuvasta masennuksesta, ja takana on muutama pidempi työttömyysjakso. Otto sanoo rakastavansa pelaamista ja pitää sitä jossain määrin kehittävänä harrastuksena, toisin kuin muita riippuvuuksia. Siitä huolimatta hän kuvailee oman pelaamisensa olevan ajoittain "sairaalloista". "Tällöin esimerkiksi työpäivän aikana odotan vain päivän loppumista, jonka jälkeen pelaan keskeytyksettä, kunnes olen valvonut vähintään tunnin myöhempään kuin normaalisti. Tätä voi jatkua viikkoja. Jos olen viikonlopun yksin kotona, saatan pelata joka päivä aamusta iltaan." Vaikka pelaamisen välittömät haitat eivät olekaan niin konkreettisia kuin monissa muissa riippuvuuksissa, liiallinen pelaaminen häiritsee Oton mukaan arkea viemällä aikaa palauttavilta toiminnoilta, kuten liikunnalta, unelta ja sosiaaliselta kanssakäymiseltä. 20?J ylkkäri?01 · 2021
»pelaaminen on pakopaikka, joka hankaloittaa alkuperäisen ongelman ratkaisemista» kohteeseen keskittyminen on mielestäni aika merkityksetöntä silloin, kun pitäisi pohtia juurisyitä." Kaikki pelaaminen ei suinkaan ole ongelmallista tai sairaalloista. Suurin osa pelaajista pystyy pitämään pelaamisen hallinnassa, eikä pelaamiseen käytetty aika välttämättä kerro riippuvuudesta. Jyväskyläläinen järjestelmäasiantuntija Pauli Hokkanen, 30, pelaa arkisin 1-3 tuntia päivässä. Unesta tinkiminen on tuttua monelle pelaajalle, eikä Hokkanen ole poikkeus. Työelämään siirtyminen on kuitenkin rajoittanut pelaamisen määrää. Jos seuraavana päivänä on töitä, Hokkanen pitää huolen siitä, että menee ajoissa nukkumaan. "Jos en saa tarpeeksi unta, keskittymiskyky kärsii ja olen väsynyt ja ärtynyt. Siinä mielessä prioriteetit on kunnossa, eikä pelaaminen aiheuta haittaa." Hokkanen kokee peliharrastuksella olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia hänen hyvinvointiinsa. Pelit toimivat Hokkasella stressinpurkukeinona. Yksinpelit mahdollistavat "omaan maailmaan uppoutumisen", ja moninpelien kautta Hokkanen on puolestaan tutustunut uusiin ihmisiin. "Pääsee kokemaan asioita, joita ei muuten voi kokea. Tutkimaan vaikkapa mustia aukkoja ja neutronitähtiä", Hokkanen sanoo viitaten Elite Dangerous -avaruussimulaatiopeliin. Hokkanen ei osaa nimetä syytä sille, miksi hänen suhtautumisensa peleihin on pysynyt terveenä. "Ehkä en vaan vielä ole löytänyt peliä, joka koukuttaa liikaa", hän naurahtaa ja jatkaa pysytelleensä erossa World of Warcraftista muun muassa juuri sen koukuttavuuden takia. World of Warcraft on vuonna 2004 julkaistu, legendaarisen koukuttava massiivinen monen pelaajan verkkoroolipeli eli MMORPG. ? MMORPG-peleillä on maine kaikkein koukuttavimpana pelityyppinä. Tyypillisesti tällaisten pelien ansaintalogiikka perustuu kuukausimaksuun, joten ne on suunniteltu sitouttamaan pelaaja mahdollisimman pitkäksi aikaa. Pelin asettamien tavoitteiden täyttäminen luo tunteen saavutuksista, moninpeli mahdollistaa yhteisöllisyyden kokemukset, ja vaihtelevilla todennäköisyyksillä vihollisilta putoavat aarteet tarjoilevat jännitystä, joka kutkuttaa aivojen palkitsemisjärjestelmää samaan tapaan kuin rahapelit. Myös erilaiset mobiilipelit suunnitellaan usein lähtökohtaisesti koukuttamaan pelaajia. Monen mobiilipelin kohdalla ansaintalogiikka toimii siten, että pelaamisen aloittaminen on ilmaista (freeto-play), mutta rahalla voi ostaa lisäsisältöä, kilpailuetua tai pelissä etenemistä. Näitä ostoja kutsutaan mikrotransaktioiksi. Hyvin pieni osuus pelaajista tuottaa suurimman osan voitoista. Näitä pelaajia kutsutaan valaiksi. Ilmiö on tuttu rahapelimaailmasta. Mikä sitten on pelinkehittäjän eettinen vastuu? Veli-Matti Karhulahden mukaan rajaa on hankala määritellä. Moni julkisesti valaaksi tunnustautunut on Karhulahden mukaan "hyperrikas", jolla on varaa laittaa rahaa palamaan, ja kyse on ainoastaan "hauskasta ajanvietteestä". "Joissain tapauksissa taas ei ole ollut kauheasti rahaa, mutta peli on ollut niin tärkeä, että siihen on haluttu upottaa rahaa. On ollut pitkään esillä suunnittelueettisenä kysymyksenä, pitäisikö ostoihin vetää yläraja, jonka jälkeen peli lukittuu." Ajankäyttökään ei yksiselitteisesti kerro, milloin pelaaminen muuttuu ongelmaksi. Esimerkiksi e-urheilija saattaa pelata päivässä kymmenenkin tuntia, ja pelaaminen voi silti olla tervettä. Ratkaisevaa eroa terveen ja sairaan pelaamisen välillä on Karhulahden mukaan hankala selittää ilman kunnollista, pitkää tutkimusta. Taustalla saattaa olla geneettisiä tai kulttuurisia tekijöitä. "Kokemuksessakin saattaa olla fenomenologisesti jotain erilaista. Toisille pelaaminen on energisoivaa, toisille lamaannuttavaa." Digitaalisen pelaamisen hallintaan tukea tarjoavan Restart-hankkeen päällikkö Sanni Nuutinen kertoo, että pelaaminen koetaan usein ongelmalliseksi siinä kohtaa, kun siitä on koitunut negatiivisia seurauksia, mutta niistä huolimatta pelaamisen hallinta on vaikeaa. Restart on maksuton, kahdeksan viikon mittainen ohjattu verkkokurssi. Kurssiin sisältyy tehtäviä sekä viikoittaiset keskustelut valmentajan kanssa. Ohjelma tarjoaa työkaluja oman pelaamisen pohtimiseen ja pelitapojen muuttamiseen. Restart on osa pelihaittoihin keskittyvän palvelukokonaisuus Peluurin toimintaa. "Restartissa peliongelmaa ei kehystetä addiktioksi, vaan ihmiselle itselleen annetaan vapaus määritellä oma ongelma tai muutoksen tarve, ja millasta muutosta hän haluaa", Nuutinen kertoo. Nuutisen mukaan stereotyyppinen mielikuva nuoresta, vanhempiensa luona asuvasta syrjäytyneestä ongelmapelaajasta on turhan yksipuolinen. "Ongelma koskettaa monenlaisia ihmisiä. Tähän mennessä suurin Restartiin hakenut ryhmä on ollut noin 30-vuotiaat miehet. Monella heistä on perhettä, ja moni heistä on työelämässä." Nuutinen kertoo, että koronapandemian myötä lisääntynyt etätyö on hämärtänyt rajaa työn ja vapaa-ajan välillä. Pelit voivat häiritä keskittymistä työpäivän aikana, joten rästiin jääneitä töitä hoidetaan varsinaisen työajan ulkopuolella, usein iltamyöhään. Tämä johtaa yöunista tinkimiseen, mikä taas näkyy heikentyneenä työtehona seuraavana päivänä. Nuutisen mielestä peliriippuvuuden sairausluokituksessa on sekä hyviä että huonoja puolia. "Se antaa kannusteen vastata rakenteellisesti ihmisten arjessa esiintyvään ongelmaan. Usein ongelmalle tarvitaan virallinen määritelmä, että palveluita yleensäkään kehitetään tai tarjotaan", Nuutinen toteaa. Mediatutkimuksen puolelta on Nuutisen mukaan kantautunut aiheellista kritiikkiä siitä, että osatakseen luotettavasti arvioida tilannetta, ammattilaisten olisi tunnettava "pelaamisen kulttuurista maailmaa ja kontekstia". "Tätä ei voi välttämättä kaikilta ammattilaisilta edellyttää. Pelaaminen on valtavan laaja kulttuurinen kenttä, johon sisältyy hirveä määrä erilaisia alakulttuureja. Kaikki siihen liittyvä on niin moninaista, muuttuvaa ja elävää, ettei koko kentän täydellinen hallitseminen ole edes mahdollista." Jos omat pelitavat mietityttävät, Nuutisen mukaan on hyvä pohtia, millaisia pitkän aikavälin vaikutuksia pelaamisella on omaan elämään ja läheisiin. Nuutinen kehottaa ottamaan myös muita ihmisiä mukaan pohdinnan avuksi. "Ajatuksistaan voi puhua läheiselle ihmiselle tai soittaa vaikka Peluurin auttavaan puhelimeen ja jutella ammattilaisen kanssa. Se ei välttämättä tarkoita sen kummempaa sitoutumista pitkäaikaiseen työskentelyyn. Jos kokee, että omissa pelitavoissa on aihetta muutokseen, meihin voi olla yhteydessä", Nuutinen rohkaisee. Peluurin palvelut löytyvät osoitteesta peluuri.fi ? J ylkkäri?01 · 2021? 21
JYLKKÄRI Jyväskylän ylioppilaslehti Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä PÄÄTOIMITTAJA Tuukka Tervonen 045 137 1957 paatoimittaja@jylkkari.fi ILMOITUKSET Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@jylkkari.fi —— FORMAATTI Leikattu tabloid, 240 x 320 mm AINEISTOT PDF tai jpg, väriprofiili Adobe RGB, resoluutio 240 dpi KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta PAINO BotniaPrint, Kokkola www.botniaprint.fi LEVIKKI 5 000–49 000 —— SOMESSA JA VERKOSSA ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti MEDIAKORTTI Jylkkärin sivuilla käsitellään tiedettä ja opiskelijaelämää, kulttuuria ja politiikkaa, yhteiskuntaa ja ajankohtaisia ilmiöitä opiskelijoita kiinnostavista näkökulmista. Jylkkäri jaetaan jokaisen opiskelijan kotiin Kortepohjan ylioppilaskylässä. Lisäksi lehdellä on noin 30 jakelupistettä kampuksella ja Jyväskylän keskustassa. Lehden normaali levikki on 5000. Kuntavaalien alla lehdestä ilmestyy kaupunkinumero, joka jaetaan jokaiseen talouteen Jyväskylän keskusta-alueella. Abinumero jaetaan kaksi kertaa vuodessa Keski-Suomen alueen toisen asteen oppilaitoksiin. Koko sivu 240 x 320 mm 1540 € 1/2 sivua pysty 100 x 277 mm 760 € 1/2 sivua vaaka 206 x 135 mm 760 € 1/4 sivu 100 x 135 mm 384 € 1/8 sivu 100 x 65 mm 192 € MAINOSKOOT JA -HINNAT Hintoihin ei lisätä arvonlisäveroa. Koko sivun ilmoitukseen lisättävä leikkausvarat 5 mm. Numero Ilmestyy Aineisto Teema 1/2021 1.2. 20.1. Tipaton 2/2021 1.3. 24.2. Abi/Yhteishaku 3/2021 5.4. 30.3. Kuntavaalit 4/2021 26.4. 21.4. Kesä 5/2021 30.8. 25.8. Uudet opiskelijat 6/2021 27.9. 22.9. Ravintolat 7/2021 1.11. 27.10. Abinumero 8/2021 29.11. 24.11. Jouluekstra Jyväskylän ylioppilaslehti on opiskelijoiden äänitorvi ja kampuksen paikallislehti. ILMESTYMISPÄIVÄT VUONNA 2021
Tanssisali Lutakko Lutakonaukio 3 40100 Jyväskylä +358 (0)14 617 866 www.jelmu.net Vaikka korona on aiheuttanut rajoituksia, viime kesänä oli mahdollista järjestää ulkona Lutakon Lipalla esimerkiksi kuvassa oleva Jesse Markinin keikka. Tanssisali Lutakko on jyväskyläläinen rockklubi, joka on monissa yhteyksissä nostettu yhdeksi Suomen parhaista keikkapaikoista. Lutakon toiminnasta vastaa Jyväskylän elävän musiikin yhdistys (Jelmu), joka pyörittää keikkoja pitkälti vapaaehtoisvoimin. Viime vuonna oli Jelmun 30-vuotisjuhlavuosi, jonka Jyväskylän kaupunki huomioi palkitsemalla Jelmun alkaneen vuoden tammikuussa Jyväskylä-mitalilla. Kaupunginvaltuuston mukaan Jyväskylä-mitali on ”tunnustus erityisen merkittävistä ansioista Jyväskylän hyväksi”. Tunnustus on merkittävä ottaen huomioon, että vielä vuosituhannen alussa kaupunki halusi purkaa Lutakon ja perääntyi aikeistaan vasta kansalaisten noustua barrikadeille. Päällimmäisenä viime vuodesta on kaikkien mielessä kuitenkin koronapandemia, josta seuranneet rajoitukset ovat iskeneet erityisesti elävään musiikkiin. ”Alkaahan tämä tilanne jo vähän kyllästyttämään”, naurahtaa Jelmun promoottori Raine Pulkkinen. ”Eniten harmittaa turhan työn tekeminen. Keikkojen buukkaaminen ja myöhemmin niiden siirtäminen tai peruminen. Monista sovituista keikoista saattaa arvata jo ennakolta, että ne eivät tule toteutumaan, mutta niitä ei voi kuitenkaan perua ennen kuin aluehallintovirasto on tehnyt viralliset linjauksensa.” Hän toivoisikin päättäjiltä pidempiaikaista ennakoitavuutta rajoitustoimenpiteiden suhteen, mutta sanoo ymmärtävänsä että tilanne on haastava. Positiivisena asiana koron vuodesta Pulkkinen nostaa Lutakon Lippa -tapahtuman viime elokuulta, jossa Tanssisali Lutakon vieressä esiintyi ulkotiloissa useana päivänä bändejä. 30-vuotias Tanssisali Lutakko ei kaadu koronaan M IN N A K AR H U N EN ”Lutakon Lippaa me tulemme varmasti jatkamaan tulevina kesinä myös koronan jälkeen.” Tilanne on ollut haastava taloudellisesti. Kaikkiin palkallisiin työntekijöihin on kohdistunut lomautuksia. Toisinaan on voinut olla myös haasteita saada riittävästi vapaaehtoisia töihin. Vaikeasta vuodesta huolimatta Pulkkinen korostaa, että tilanteeseen nähden Jelmulla on asiat suhteellisen hyvin. Ei esimerkiksi ole vaarana, että Jelmulta lähtisi tilat alta, koska se omistaa merkittävän osuuden siitä kiinteistöyhtiöstä, jonka tiloissa se pyörittää toimintaansa. ”Sellaista tilannetta ei tule, että Jelmu lopettaisi toimintansa. Vaikka tilanne pitkittyisi, niin me pystytään vaikka pari kolme vuotta pyörittämään toimintaa niillä rajoituksilla, jotka oli viime syksynä.” ”Toivottavasti ensi syksynä pääsisi kuitenkin jo järjestämään keikkoja normaalisti. Olisihan se mahtava fiilis päästä loppuunmyydylle keikalle.”? ? ? Ville larkkonen J ylKKäRI?01 · 2021? 23 kulttuuri
Harrastajatanssiteatteri Kramppi juhlistaa 25-vuotissyntymäpäiviään Yhtä juhlaa! -taidefestivaalin merkeissä. Vuoden pituisen festivaalin ohjelmassa on tanssija taidetyöpajoja, pienteosiltoja sekä neljä kantaesityksensä saavaa tanssiteatteriesitystä. Krampin puheenjohtaja Emilia Laitinen on juhlavuodesta innoissaan: “Me pistetään bileet pystyyn ja ihan kaikki on tervetulleita.” Festivaalin ohjelmisto on suunniteltu siten, että mahdollisimman moni ihminen pääsee nauttimaan taiteesta. Juhlavuoden tuotantotiimissä mukana olevan Johanna Hurmeen mukaan juhlavuoden esityksiin on myös mahdollista päästä avustajaksi. ”Meillä on käynnissä avustajahaku Confession Games -esitykseen” Festivaalin järjestelyihin on osallistunut nelihenkisen tuotantotiimin ohella suuri joukko vapaaehtoisia ja lukuisia yhdistyksiä. Esimerkiksi kevättalvella ensi-iltansa saava Pöytäpuheita toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän Katulähetyksen kanssa. Juhlavuoden kunniaksi Kramppi on saanut historiansa ensimmäisen oman toimitilan kauppakeskus Forumista. Korona on vaikuttanut monella tapaa Krampin juhlavuoden suunnitteluun. Hurmeen mukaan esimerkiksi esitysten tanssiharjoitukset on järjestetty pääasiassa etäyhteyksin ja juhlavuoden avajaisia juhlittiin virtuaalialustalla tammikuun lopussa. Epävarmuudesta huolimatta Laitinen näkee koronatilanteen aiheuttamassa pysähtyneisyydessä myös hyviä puolia. “Kun ihmiset ovat joutuneet jättämään kaikki ne asiat, joilla he ovat juosseet itseään karkuun, niin he tajuavat, kuinka luovia ja upeita he ovat.” Krampin juhlavuosi rakentuu yhteisöllisyyden, ystävyyden, yhteistyön ja yhteisvastuun ympärille. Näitä kaikkia tarvittiin myös. Kramppi syntyessä. Ainolan kesäteatterin Viinityttö-musikaalissa mukana olleet tanssikoulu Saran tanssijanuoret kyllästyivät tanssimaan muiden ohjauksessa. ”He halusivat tehdä ihan itse, omaa taidetta. Ja siitä se sitten lähti”, Laitinen kuvaa. Alkuaikoina Kramppi oli pienen piirin toimintaa. Pääsykokeita produktioihin ei ollut, vaan porukkaan pääsi, jos joku kramppilainen sattui pyytämään. 25 vuoden aikana Kramppi on kasvanut pienestä tanssiryhmästä Suomen suurimmaksi harrastajatanssiteatteriksi. Takana on monta suurmusikaalia ja voitettuja koreografiakilpailuja. Tänä päivänä Krampin isoihin produktioihin hakeudutaan erillisten koetanssien kautta. Krampin perustajajäsen Jukka Hämäläinen on ylpeä Krampin kasvutarinasta: “On ollut hienoa nähdä, kuinka tasokas ja taidokas ryhmä Krampista on tullut.” Vuosien varrella kramppilaiset ovat hitsautuneet tiiviiksi yhteisöksi. Ovet ovat kuitenkin aina avoinna uusille ihmisille. Laitinen kehottaa ihmisiä lähestymään rohkeasti Kramppia omien ideoiden kanssa, vaikkeivät ne tanssiin liittyisikään. ”Krampin teokset ovat juuri sellaisia kuin kramppilaiset haluavat tehdä.” Omalla puheenjohtajakaudellaan Laitinen aikoo tehdä työtä sen eteen, että kynnys osallistua Krampin toimintaan madaltuisi entisestään. ”Mä haluan kääntää sen niin päin, että meillä on ovet auki tänne monitaiteelliseen kotiin, missä saa tehdä omaa taidetta näkyväksi ja oman äänensä kuuluviin.”? ? ?Emma JolkkonEn Kramppaa koko vuoden Tanssiteatteri Kramppi juhlii tanssin ilosanomaa koronasta huolimatta. Juhlavuoden ohjelmisto luottaa yhteistyön ja yhteisöllisyyden voimaan. "Me pistetään bileet pystyyn ja ihan kaikki ovat tervetulleita" Pöytäpuheita-esityksessä yleisö saa ravintoloiden lahjoittamaa hävikkiruokaa esityksen katsomisen lomassa. Esitys ottaa kantaa taiteen saavutettavuuteen tarjoamalla ilmaislippuja Jyväskylän Katulähetyksen asiakkaille. Si m o n GÖ TZ 24?J ylkkäri?01 · 2021 yhteisöt
lainen sattui pyytämään. 25 vuoden aikana Kramppi on kasvanut pienestä tanssiryhmästä Suomen suurimmaksi harrastajatanssiteatteriksi. Takana on monta suurmusikaalia ja voitettuja koreografiakilpailuja. Tänä päivänä Krampin isoihin produktioihin hakeudutaan erillisten koetanssien kautta. Krampin perustajajäsen Jukka Hämäläinen on ylpeä Krampin kasvutarinasta: “On ollut hienoa nähdä, kuinka tasokas ja taidokas ryhmä Krampista on tullut.” Vuosien varrella kramppilaiset ovat hitsautuneet tiiviiksi yhteisöksi. Ovet ovat kuitenkin aina avoinna uusille ihmisille. Laitinen kehottaa ihmisiä lähestymään rohkeasti Kramppia omien ideoiden kanssa, vaikkeivät ne tanssiin liittyisikään. ”Krampin teokset ovat juuri sellaisia kuin kramppilaiset haluavat tehdä.” Omalla puheenjohtajakaudellaan Laitinen aikoo tehdä työtä sen eteen, että kynnys osallistua Krampin toimintaan madaltuisi entisestään. ”Mä haluan kääntää sen niin päin, että meillä on ovet auki tänne monitaiteelliseen kotiin, missä saa tehdä omaa taidetta näkyväksi ja oman äänensä kuuluviin.”? ? ?Emma JolkkonEn Tanssiteatteri Kramppi juhlii tanssin ilosanomaa koronasta huolimatta. Juhlavuoden ohjelmisto luottaa yhteistyön ja yhteisöllisyyden voimaan. "Suomessa poliittinen keskustelu kärjistyi ilkivallaksi, rasismiksi ja häirinnäksi" Järjestö-TV aloitttaa Ilokivi Venue -Youtube-kanava 4.2. alkaen JYY ja Ilokivi Venue ovat perustaneet kevään ratoksi Järjestö TV:n, eli viikottaisen ohjelmallisen striimilähetyksen. Mikäli haluat myös oman järjestösi eetteriin, ole yhteydessä JYYn tapahtumatuottajaan. JYY Speed friending Zoom 9.2. klo. 18.00 Etsitkö tekemistä ystävänpäiväviikolle? Haluatko tutustua muihin opiskelijoihin rennosti Tervetuloa JYY Speed friending -tapahtumaan Tilaisuus on kaksikielinen (FI/EN). Laskiainen 1930-luku Yliopistoa edeltäneen opettajaseminaarin aikoihin helmikuussa laskiaisena järjestettiin muun muuassa laskiaisajeluita. Taustalla oleva rakennus on nykyinen Seminarium. ? Si m o n GÖ TZ Jy vä Sk yl än yl io pi ST o n Ti Ed Em u SE o J ylkkäri?01 · 2021? 25 ylioppilaskunta historia ajankohtaista Vuosi lähti käyntiin vauhdikkaasti – koronarokotukset aloitettiin Suomessa, Yhdysvalloissa vallattiin kongressitalo ja talvi yllätti lumimyrskyllä. Tunteita ja mielipiteitä herättävän alun jälkeen keskustelu sosiaalisen median alustoilla kärjistyi jopa maailmanlaajuisesti. Pandemian jyllätessä erityisesti ääripäät ottivat aktiivisesti osaa keskusteluun, ja sävy muuttui muita keskustelijoita syyttäväksi ja loukkaavaksi. • Suomessa poliittinen keskustelu kärjistyi ilkivallaksi, rasismiksi ja häirinnäksi; keskustan virtuaalisessa vaalitilaisuudessa esitettiin natsitervehdyksen lisäksi rasistisia solvauksia suomeksi; vihreiden Oulun toimiston julkisivu töhrittiin hakaristein ja uhkauksin; kansanedustaja Juha Sipilän kimppuun käytiin Helsingissä. • Miksi asiasta puhuminen on ajankohtaista? Tänä keväänä järjestetään kuntavaalit, jotka toteutunevat liki täysin sosiaalisessa mediassa. Poliittisessa kampanjoinnissa jokaisella ehdokkalla Petri Laaksonen Kirjoittaja on JYY:n hallituksen puheenjohtaja Pelon lietsominen tukahduttaa keskustelun on vastuu pyrkiä ylläpitämään laadukasta keskustelukulttuuria ja hillitä vihapuhetta. • Arkisen kanssakäymisen puheja kommentointityyli tulisi soveltaa myös sosiaaliseen mediaan ja hyökkäykset sekä häirinnät tulee tuomita. Opiskelijat voivat omalla toiminnallaan edesauttaa hyvien käytöstapojen leviämistä nettiin poliittisesta taustasta tai katsomuksesta riippumatta. • Vihapuheet, hyökkäykset ja maalittamiset tuottavat pelkoa ja vähentävät mahdollisuutta vuorovaikutteiseen keskusteluun. Sosiaalisen median kommenttipalstat äityvät möyhäämiseksi. Samalla keskusteluun osallistuu yhä pienempi määrä, vaientaen hiljaisemmat, ei niin vahvoilla mielipiteillä varustetut, osallistujat. Jokaisella on oltava oikeus omiin mielipiteisiin ilman pelotetta tai uhkaa. Kehitys vaatii keskustelua, kuuntelua sekä yhteistyötä poliittisesta vakaumuksesta riippumatta. ?
Ookko sää koskaan käyny Kannuksesa? Ai et. No kyllä sää tojennäkösesti oot, oot pysähtyny juna-asemalle pariks minuutiks jos oot menny maalikylille elikkä Kokkolahan. Tai jos oikei kaupunkilaine oot nii Ouluu tai Seinäjojelle. Ja jos et oo koskaan päässy hengittämähän kannuslaista ilimaa nii mää kerron misä son. Kannus o Suomen länsirannikolla, lähellä merta, vaikka ei sinne meri näy. Seo Suomen kolomanneks pienin kaupunki ja siitä kannuslaiset o tosi ylypiöitä. Joku joskus sano että “kyllä on ihimisen hyvä asua Pohojammaalla ja Kannuksesa”. En tiiä mistä tulee stereotypia siitä, että pohojalaiset olis jotenki nöyriä, ei ainakaa meiltäpäi. Kannuksesa uskotaan Kepuun. Jos joku erehtyy äänestämää jotaki muuta ko sitä tai SDP:tä tai persuja nii sitte sitä pohitaan Apsin pöyisä ko eihä tuommone sovi. Ja Kepun Lintilän Mika o het Jumalasta seuraava. Siitä ollaan tosi ylypeitä vaikka sei oo ees Kannuksesta kotosi, seo lamppilaine, Toholammilta. Seo vielä Kannustaki pienempi kunta kaheksantoista kilometrin pääsä. Sieltä lamppilaiset tulee Kannukseen rälläämää ja niihi suhtau’utaa niinko Ruotsiin. Kannuslaiset paheksuu kaikkia uutta ja ihimeellistä, niinko tuulimyllyjä ja kasvisruokaa. Ne paheksuu ko kaupunkilaiset o nii olevinaa eikä tykkää lehemänpaskan hajusta. Vaikka sitte ne ihteki o olevinaan, ainaki enemmän ko eskolalaiset. Ne kahtoo pahasti ko väriäät Pakene vielä ko voit, nii määki tein Kiitti vitusti kaikille koronabilettäjille ja muuten vastuuttomasti toimineille! Helmikuun labrakurssi peruuntuu ja valmistumiseni lykkääntyy vuodella, koska seuraava mahdollisuus suorittaa tätä pakollista kurssia on vuoden päästä jodlaaja opiskelija jalkapanta voiko laittaa @JYYgooglaa hiukses, mutta pahiten ne kahtoo jos o ihte autolla liikenteesä kylällä ja päästää jonku suojatien yli, ko Kannukseen ei oo vielä tullu liikennesääntöjä. Jos sattuu olemaan kannuslainen nuori, voi tehä kolomia asiaa. Pelata pesistä, rassata autoja tai raktoreita ja ajella niillä tai ryypätä. Tai voi yhistellä nuita, mullikoululaisilta voi kysyä neuvvua ko niillä o raktorit ja alennus paikalliseen räkälään, Menomonoon. Mää oon sitä mieltä, että Kannus o kokemisen arvone tai ainaki Lyylin grillin motsarellatikut o. Ja jos sää joskus pääset nauttimaa Kannuksen ilimapiiristä nii oo sielä korkeintaan kolome päivää. Sen jäläkeen sää et sieltä enää pääse, ko sut on kaapattu Poutulle töihin. ? Heli Ylikoski Tulevaisuus on koaloissa. Kohta me voidaan jopa viljellä eukaa täällä. Hei, missä kaikki ketut on! Ja mitä? Onko nämä koaloita? Joo, myin ketut kiinalaisille. Miksi ihmeessä? Ilmasto lämpenee, niin ei ketut enää pärjää pohjoisessa. Iliman Pielet Sarjakuvasarjassa Anssi Vieruaho käsittelee ilmastoahdistusta ja ilmastoahdistuksesta ahdistumista. Vuosi 2096. Jokakuukautinen "lähiopetus keskeytetään ensi kuun loppuun asti" sähköposti saapuu Jyväskylän yliopistolta. Kukaan ei tiedä miten tämä omituinen perinne alkoi. Tuhoutuneen maan heimot kaikkialla suorittavat rituaalin. jodlaaja Koulutuspoliittisessa selonteossa on paljon hyvää ja se tarjoaa suuntaviivat koulutuksen pitkäjänteiselle kehittämistyölle. Valitettavasti siinä on unohtunut opiskelija ja opiskelijoiden hyvinvointi. @SYL_FIN 26?J Ylkkäri?01 · 2021 paska kotiseutu Somenostot
Katsoin itseäni peilistä. Oli myönnettävä tosiasiat. Oli hyväksyttävä faktat. Minä olin muuttunut setämieheksi. “Minä olen setämies”, murisin käheällä äänellä kuin Christian Bale konsanaan. Kafkamainen transformaatio vireästä nuorisolaisesta äkäiseksi ikämieheksi tuli yllätyksenä. Miten ihmeessä näin pääsi käymään. Olin aina ajatellut olevani hyvinkin tietoinen nykyajan trendeistä ja muotisuuntauksista. Hip, cool, lit, yolo, buli, skrttskrrt! Ensimmäiset oireet alkavasta setäytymisestä olivat kyllä näkyvissä. Yhtäkkisen Eurojackpot-innostuksen olisi pitänyt jo soittaa hälytyskelloja. En vain osannut yhdistää palasia keskenään. Eräillä Tinder-treffeillä seuralaiseni tokaisi puoliksi huumorilla: “Kuka sut on pukenut, sun isoisä vai.” Ruutukuvioinen kauluspaita ja mukavasti lämmittävä polyesterifleece ovat kerrassaan erinomainen asukokonaisuus. Lisäksi reisitaskuhousuissa on kätevä kuljettaa rusinoita matalan verensokerin varalta. Yksi setämieheytymisen oireista on se, että nuoremmat alkavat selittää asioita hitaasti ja selvästi, mutta huvittuneen epäuskoisesti: “Siis täh! Etsä tiedä mitä dabbaus on, mitä ihmettä. No katos tätä, näin se menee.” Dabbaus ei tietenkään kiinnostanut minua missään määrin. Minulle oli aivan yhdentekevää oliko se tanssi, musiikkigenre tai jokin trendikäs tyyli valmistaa avokadopastaa. ? Setämies saattaakin pian huomata menettäneensä mielenkiintonsa ympärillä tapahtuviin uusiin ilmiöihin. Huomio siirtyy esimerkiksi siihen, miltä huoltoasemalta saa edullisinta dieseliä ja kannattaako sinne ajaa 150 kilometriä. Lopulta matkalle lähdetään, sillä radiosta saattaa tulla mielenkiintoista puheohjelmaa. Mikä sen mukavampaa kuin ajella kaksi tuntia Jari Sarasvuota kuunnellen. Musiikkia tällaisella matkalla ei viitsi kuunnella, ainakaan kovalla. Ehkäpä kappale tai kaksi Donald Fagenin The Nightfly -albumilta. CD-levy löytyy tietenkin kätevästi auton hansikaslokerosta. Taudin pahetessa ärtymys lisääntyy. Uusi musiikki kuulostaa väärältä ja uusi muoti näyttää hölmöltä. Miksi räpissä pitää mumista! Miksi pitää kulkea nilkat paljaina! Eräs tuntemani eläkeläinen tiivisti iän tuoman taakan yhteen lausahdukseen: “Kun tulee vanhaksi, niin vituttaa.” Tutkimusten mukaan lähes joka viidenteen setämiestapaukseen liittyy huumorintajun rappeutuminen. “En minä siitä Tiktokista tiedä, mutta Tiktak on mulle kyllä tuttu”, naureskelen itsekseni. Sutjautus saa osakseen vain silmien pyörittelyä. ? Setämieheytyminen tai setäytyminen on krooninen tauti, eikä toimivaa parannuskeinoa ole vielä löydetty. En ole täysin varma koska sairastuin. Kenties tauti piileksi jossain syvällä perimässäni, väijymässä sopivaa aikaa iskeä kuin nälkäinen mesimäyrä. Ehkä oireilu on kohdallani rankempaa, sillä hakeuduin opiskelemaan uutta alaa 30 vuoden kynnyksellä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että suurin osa kanssaopiskelijoistani on minua noin kymmenisen vuotta nuorempia. Tässä tilanteessa itseään vertaa automaattisesti energisiin parikymppisiin. Kun oma sukupolvikokemus on totaalisen erilainen, jää pakostakin hieman varjoon. Minun on aivan turha puhua Kummeleista, 90-luvun gangsta rapista ja IRCin now playing -scriptistä. Ketään ei kiinnosta. Edesmennyt yhdysvaltalainen koomikkolegenda Bill Hicks muotoili asian näin: “I don’t know what it is, life just breaks a man. One day men just wake up and go…'Fuck it! I don’t care what people think of me any more...I’m going to walk around the house in a robe that won’t quite close'.” Koska en muuta voi, olen yrittänyt hyväksyä sisäinen setämieheni viiksineen, keskikaljuineen ja kaljamahoineen. Mutta moottoriurheilua en kyllä seuraa ja lottoaminenkin saa jäädä. ? »Minun on aivan turha puhua Kummeleista, 90-luvun gangstarapista ja IRCin now playing -scriptistä» »Outo setämies eli: kuinka minusta tuli boomer ja opin rakastamaan radion puheohjelmia» Tatu Vornanen Kirjoittaja on ikäkriisin keskellä painiva entinen tamperelainen, nykyinen toimittaja ja Yle Puheen aktiivinen kuuntelija. hiukses, mutta pahiten ne kahtoo jos o ihte autolla liikenteesä kylällä ja päästää jonku suojatien yli, ko Kannukseen ei oo vielä tullu liikennesääntöjä. Jos sattuu olemaan kannuslainen nuori, voi tehä kolomia asiaa. Pelata pesistä, rassata autoja tai raktoreita ja ajella niillä tai ryypätä. Tai voi yhistellä nuita, mullikoululaisilta voi kysyä neuvvua ko niillä o raktorit ja alennus paikalliseen räkälään, Menomonoon. Mää oon sitä mieltä, että Kannus o kokemisen arvone tai ainaki Lyylin grillin motsarellatikut o. Ja jos sää joskus pääset nauttimaa Kannuksen ilimapiiristä nii oo sielä korkeintaan kolome päivää. Sen jäläkeen sää et sieltä enää pääse, ko sut on kaapattu Poutulle töihin. ? Heli Ylikoski Iliman Pielet Sarjakuvasarjassa Anssi Vieruaho käsittelee ilmastoahdistusta ja ilmastoahdistuksesta ahdistumista. Vuosi 2096. Jokakuukautinen "lähiopetus keskeytetään ensi kuun loppuun asti" sähköposti saapuu Jyväskylän yliopistolta. Kukaan ei tiedä miten tämä omituinen perinne alkoi. Tuhoutuneen maan heimot kaikkialla suorittavat rituaalin. jodlaaja Koulutuspoliittisessa selonteossa on paljon hyvää ja se tarjoaa suuntaviivat koulutuksen pitkäjänteiselle kehittämistyölle. Valitettavasti siinä on unohtunut opiskelija ja opiskelijoiden hyvinvointi. @SYL_FIN J Ylkkäri?01 · 2021? 27 viimeiset sanat Somenostot
VOITA 100 € SHOPPAILURAHAA! Osallistu kuukausiarvontaan meidän IG:ssä: @forumjkl #munlemppari! TSEKKAA LIIKEKOHTAISET OPISKELIJA-ALENNUKSET: www.forumjkl.fi KAMPAUKSIA MUOTIA RUOKAA KAUNEUTTA TERVEYTTÄ KENKIÄ PIZZAA KAHVIA KAKKUJA LÄVISTYKSIÄ MUOTIA RUOKAA KAUNEUTTA TERVEYTTÄ KENKIÄ KORUJA SILMÄLASEJA JUHLAPUKUJA SUSHIA PIZZAA Tehtävänäsi on markkinoida puhelimitse erilaisia tuotteita tai palveluita. Tarjoamme osa-aikaista iltatyötä viihtyisässä työympäristössä, mukavat työajat + kannustavan palkkauksen. Iltavuorossa on mahdollista tehdä 3-6 vuoroa viikossa ma-pe klo 16.10-20.40 ja la klo 10-17 (4,5h/vuoro). Edellytämme luontevaa keskustelutaitoa, positiivista asennetta, myyntihenkisyyttä ja sujuvaa suomen kieltä sekä vähintään 16 vuoden ikää. Aikaisempaa kokemusta et välttämättä tarvitse, sillä koulutamme sinut tehtävään yli 30 vuoden kokemuksella. Vapaudenkatu 38 C, Jyväskylä Ota rohkeasti yhteyttä 045 7731 3752 tai lähetä hakemus: megaduuni.fi Opiskelijoille iltatyötä! Ilmaisia unelmia ei ole, toteuta unelmasi käymällä töissä opiskelujen ohella. Kysy myös kokopäivätyötä! VASEMMISTO.FI TULE EHDOKKAAKSI KUNTAVAALEIHIN! Rakennetaan yhdessä oikeudenmukaista Jyväskylää kaikille, ei harvoille. Ota yhteyttä ja pistäydy toimistollamme osoitteessa Vaasankatu 10. Lisätietoa Anssi Koskiselta p. 040 646 3177 anssi.koskinen@vasemmistoliitto.fi Tervetuloa ruokailemaan KaTriinaan! Palvelemme Ma-Pe 11-18:30 ja La 12-18:30 rakennamme uutta! Seuraa instagramista uuden valmistumista @katriinadeli Kauppakatu 11 40100 Jyväskylä