Jyväskylän ylioppilaslehti 23. tammikuuta – 12. helmikuuta 2017 57. vuosikerta 1 the legacy of president Barack oBama Näyttävä ja rohkeutta vaativa laji lisää jatkuvasti suosiotaan Jyväskylässä. kasvona kulttuurintutkija irma hirsjärvi mihin katosivat pornolehdet? suomi ja nato venäjän mediassa yliopisto hakee uutta rehtoria Burleski
T oimittaja Sanna Ukkola kirjoitti blogissaan (YLE 10.1.2017) aikamme vihamielisestä keskustelukulttuurista. Ukkolan mukaan Suomessa on voimistunut ilmapiiri, jossa vain tietyt mielipiteet sallitaan. Jos joku poikkeaa sovitusta linjasta, hänet pyritään vaientamaan ja mustamaalaamaan. Lokakampanja voi alkaa niin nopealla vauhdilla, ettei asianomainen ehdi edes tajuta tilannettaan. Miksi emme kestä debattia, Ukkola kysyy blogissaan. Jos joku esittää mielipiteen naisten ja miesten välisistä biologisista eroista, islamin roolista kansainvälisessä terrorismissa, maahanmuuton syistä ja vaikutuksista tai kasvissyönnistä, miksi moni kokee tarpeelliseksi hyökätä mielipiteen esittäjän persoonaa kohtaan? Syytökset naisvihasta, islamofobiasta tai rasismista hyökkäävät esiin kuin kyy ruohikosta. Sama ilmiö on nähtävissä, jos joku päättää puhua susista positiiviseen sävyyn, kannattaa Euroopan unionia, toivottaa pakolaiset tervetulleiksi Suomeen tai tunnustautua feministiksi. Meillä täytyy olla oikeus esittää myös hiomattomia ja keskeneräisiä mielipiteitä. Kukaan ei voi olla perillä kaikista asioista. Julkinen keskustelu on paras mahdollinen työkalu oman ajattelumme parantamiseen. Joskus kuitenkin käy niin, että emme ole osanneet ottaa huomioon kaikkia asiaan liittyviä seikkoja ennen kuin avaamme suumme. Kun näin käy, oikea tapa suhtautua asiaan ei ole ihmisen julkinen lynkkaaminen TwitteLynkkaaminen ei ole argumentointia rissä tai muualla sosiaalisessa mediassa. Liian usein yksi ajattelematon kommentti tai huono sananvalinta johtaa tilanteeseen, jossa ihminen mustamaalataan törkeästi jonkin epämiellyttävän aatteen kannattajaksi. Keskusteluun osallistuminen vaatii nykyään valitettavan paksua nahkaa. Tunnen monia ihmisiä, jotka eivät uskalla sanoa mielipidettään esimerkiksi joistain yllä esitetyistä asioista, koska he tietävät, että hyväksytystä linjasta poikkeavien mielipiteiden esittäminen voi aiheuttaa todellisen paskamyrskyn. Julkisia lynkkauskampanjoita johtavat ihmiset eivät tunnu ymmärtävän, että toiminnallaan he kaventavat keskustelukenttää ja riistävät samalla itseltään mahdollisuuden kuulla erilaisia mielipiteitä. Jokainen meistä haluaa pitää itseään avoimena ja rationaalisena ihmisenä. Nämä arvokkaat periaatteet lentävät kuitenkin ikkunasta ulos välittömästi, kun joku uskaltautuu kritisoimaan vaikkapa intersektionaalista feminismiä tai toteamaan, että islamilla todellakin on jotain tekemistä aikaamme leimaavan terrorismin kanssa. Seuraavan kerran kun näin käy, muista, että et ehkä itsekään ole täydellisen perillä kaikista asiaan liittyvistä seikoista. täMä lehden myötä oma työni päätoimittajana tulee päätökseen. Olen erittäin ylpeä siitä, että sain näytellä pienen osani Jylkkärin pitkässä historiassa. Työni päätoimittajana ja opiskeluvuoteni Jyväskylän yliopistolla ovat olleet elämäni parasta aikaa. Terve, ja kiitos kaloista. Jaakko Kinnunen paatoimittaja@jylkkari.fi meillä täytyy olla oikeus esittää myös hiomattomia ja keskeneräisiä mielipiteitä. www.sohwi.fi sohwi’ s sTUDENT BURGERs! beef, chicken & vegan 9,90€ kpl VAiN VoiMAssA oLEVALLA oPisKELiJAKoRTiLLA! MYÖs MUiTA RUoKA & JUoMA -oPisKELiJATARJoUKsiA! Vaasankatu 21 JYVÄsKYLÄ huom!!! PE-LA AVoiNNA 03 sAAKKA! RUAMJAi -KUoRo LiVE 17.2. J yväskylän yliopistossa vaihtuu valta ensi syksynä, kun nykyinen rehtori Matti Manninen on ilmoittanut siirtyvänsä eläkkeelle. Rehtorin valitsee yliopiston hallitus. Yliopistoyhteisön kannalta henkilövalinta on tärkeä. Rehtori on yliopiston de facto -johtaja, joka valmistelee, esittelee ja toimeenpanee lähes kaikki yliopiston hallituksen päätökset. Siis ne päätökset, jotka eivät jo kuulu rehtorin toimivallan piiriin. Tämä on tärkeää, tämä ansaitsee meidän Agoran graniittiaulan tallaajien huomion. yliopistolaitoksen tilanne epäpätevöittää sokeat kanat. ”Etsimme näkemyksellistä johtajaa”, lukee Jylkkärissäkin julkaistussa rehtorin hakuilmoituksessa ja hyvästä syystä. Yliopistojen perusrahoitus on jäädytetty ja samaan aikaan vaaditaan entistä suurempaa vaikuttavuutta. Kotimaassa yliopistojen halutaan olevan makkaratehtaita, jotka keskittyvät määrään laadun sijaan. Tai siltä se ulospäin näyttää. Julkilausutut mielipiteet yliopistolaitoksen kehittämisestä ovat lähinnä säilyttäviä. Pallo on yliopistojen päättäjillä. näkeMys yksin ei kuitenkaan riitä. Jyväskylässä on leikattu, pilkottu ja pisokea kana ei ole pätevä rehtoriksi nottu hallinnon palikoita ahkerasti. Muutos on aiheuttanut yliopistoyhteisön jäsenissä, kolmikantaan katsomatta, epätietoisuutta. Kun viestinnän linja on ollut kohteliaasti sanottuna maltillista ja jälkijättöistä, pahoinvointi on ollut suurta. Tässä on kehityksen paikka. toivottavasti uusi rehtoraatti arvottaa avoimen ja vuorovaikutteisen viestimisen korkealle. Se on olennaista luottamuksen rakentamisessa, sitouttamisessa ja hyvinvoivan yhteisön rakentamisessa. Osa ratkaisua olisi selkeä viestinnän vastuuttaminen yhdelle rehtoraatin jäsenelle. Uusi johto voisi ottaa tavoitteeksi Jyväskylän yliopiston tekemisen todelliseksi avoimuuden esimerkiksi, oikeaksi agoraksi. vallan keskittämisestä huolimatta nyt on tilaisuus julkisesti keskustella yliopistomme tulevaisuudesta. Nyt asetetaan ennakko-odotukset sille, mitä me yliopistoyhteisön jäsenet uudelta johdolta odotamme. Arttu Karila JYYn edustajiston jäsen Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja kansan ääni Puhu suusi Puhtaaksi. anna Palautetta ja herättele keskustelua. Pääkirjoitus 2 Jyväskylän ylioppilaslehti 1/2017
kansan ääni Kartalla Tule Tekemään kanssamme Jylkkäriä! Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraavana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00-16.00. Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin lehden, jota opiskelijat haluavat tehdä ja lukea. ti 24.1. ti 14.2. ti 7.3. ti 28.3. ti 25.4. seuraavaT avusTaJapalaveriT ilmoiTukseT Valto Merta: 044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi Jylkkärin kevään ilmestymispäivät: 13.2. 6.3. 27.3. 25.4. Jylkkärin ToimiTus Ylioppilastalo Ilokivi Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja: Jaakko Kinnunen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Ilona Pesu toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362 Kannen kuva: Joonas Pikkarainen Painos: 6000 kpl Painopaikka: BotniaPrint Oy, Kokkola www.botniaprint.fi ISSN 0356-7362 3 Jyväskylän ylioppilaslehti 1/2017 ”KäyTeTään TäsTä MuKaVuudenhaluIsesTa Ja ITseKesKeIsesTä POruKasTa JaTKOssa VaIKKaPa nIMITysTä reserVIKarKurIT.” Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg pahoittelee blogissaan Facebook-päivitystä, jossa reservistäkieltäytyjät rinnastettiin rintamakarkureihin. Tunnetko Keski-Suomesta vain Jyväskylän ja Jyväskylästä Kortepohjan, kampuksen ja Kauppakadun? Kokosimme kartalle Jyväskylän ja lähiseudun nähtävyyksiä. Auto alle ja maakuntaan! konnevesi: naveTTakino Konnevedellä voi katsoa elokuvia navetassa. Navettakino sai alkunsa vuonna 2000, kun 12-vuotias Eemeli Mölsä päätti kunnostaa kotiseutumuseosta löytyneen elokuvaprojektorin, ja naapurista löytyi navetta teatteriksi. Nykyään Navettakino elää digitaaliaikaa, ja tulevasta ohjelmistosta löytyy ainakin Risto Räppääjä ja yöhaukka. peTäJävesi: vanha puukirkko Petäjäveden tunnetuin nähtävyys lienee Unescon maailmanperintöluetteloonkin merkitty vanha kirkko. Puukirkko rakennettiin 1760-luvulla, ja se edustaa pohjoismaista kirkkoarkkitehtuuria. Kesällä nähtävyys on auki päivittäin, talvella vaaditaan ennakkovaraus. Keski-Suomen toinen Unesco-kohde, Oravivuoren torni, löytyy Korpilahdelta. äänekoski: laulava mörkö Jos luontopolun nimellä on väliä, ota suunta Äänekoskelle. Sumiaisissa sijaitseva Laulavan mörön polku (Mörköpolku) on merkitty maastoon kylteillä, joissa on mörön kuva. Reitti on 19 kilometriä pitkä, mutta oikopolkujakin löytyy. Sitä, voiko matkan varrella kuulla mörköjen laulua, nettilähteet eivät kerro, mutta polun päästä löytyy Mörkökoski. Jyväskylä: JääTynyT luola Jyväskylän Keltinmäestä löytyy Kammarinmäki ja Kammarinmäestä lippaluola, joka jäätyy talvella komean näköiseksi. Retkipaikka.fi:n kommenttien perusteella kaikki eivät ole löytäneet luolaa ihan ensimmäisellä yrittämällä, mutta koordinaatit (N=6899885, E=431427) matkaan ja kokeilemaan. Toivakka: muoTivaaTe-Jeesus Ja kumppaniT Toivakan ykkösnähtävyys on kirkko, jonka kattoon paikallinen taiteilija Pellervo Lukumies maalasi 70-luvulla persoonallisia raamatuntulkintojaan. Kohuhan siitä syntyi. ”Kiistan kiivaimpina hetkinä kirkon ovet lukittiin Lukumieheltä, mutta taiteilija kipusi ikkunasta sisään jatkamaan työtään”, kunnan sivuilla kerrotaan. KOONNUT: ILONa PESU, LÄhTEET: aaNEKOSKI.fI, NavETTaKINO.fI, PETaJavESI.fI, RETKIPaIKKa.fI, TOIvaKKa.fI, vISITJYvaSKYLa.fI
Uutiset 4 Jyväskylän ylioppilaslehti 1/2017 Yliopisto hakee uutta rehtoria Yliopisto. Jyväskylän yliopiston rehtoriksi hakee alle 20 henkilöä. Nykyinen rehtori Matti Manninen jättää virkansa heinäkuun lopussa, jonka jälkeen uusi rehtori astuu virkaan. teksti ja kuva Jaakko Kinnunen V alta vaihtuu Jyväskylän yliopistolla heinäkuun jälkeen, kun rehtori Matti Manninen jättää pestinsä. Rehtorin paikkaa haki julkisessa haussa kaksitoista henkilöä, joista kymmenen on yliopiston palkkalistoilla. Hakijoiden joukossa on kolme Jyväskylän yliopiston dekaania: kauppakorkeakoulun dekaani, professori Hanna-Leena Pesonen, humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani, professori Minna-Riitta Luukka ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani, professori Henrik Kunttu. Muut yliopiston palkkalistoilla olevat hakijat ovat avoimen yliopiston johtaja, kasvatustieteiden tohtori Jukka Lerkkanen, strategiajohtaja, valtiotieteen tohtori Kari Pitkänen, kemian laitoksen johtaja, filosofian tohtori, professori Jan Lundell, filosofian tohtori, Suomen historian professori Petri Karonen, it-tiedekunnan varadekaani, tekniikan tohtori, professori Pasi Tyrväinen, tekniikan tohtori, tutkimusprofessori, professori Lauri Kettunen sekä filosofian tohtori, tuntiopettaja Vargas de F. Matias Rita. Yliopiston ulkopuolelta rehtorin paikkaa hakevat tekniikan tohtori, toimitusjohtaja Timo Hänninen ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran pääsihteeri, filosofian tohtori Tuomas Lehtonen. Julkisen haun lisäksi alle viisi henkilö on antanut suostumuksensa siitä, että he ovat käytettävissä tehtävään. Heidän nimensä tulevat julkisiksi, jos heidät kutsutaan haastatteluun. Yliopiston hallituksen puheenjohtaja Anne-Christine Ritschkoffin mukaan ensimmäiset haastattelut on tarkoitus järjestää helmikuun alkupuolella. ”Tässä joukossa on monia kovia nimiä. On hienoa nähdä, että tehtävään on kiinnostusta. Oma aavistukseni on, että tästä ryhmästä löytyy seuraava rehtori”, Ritschkoff toteaa. Prosessin edetessä hakijoille voidaan järjestää useampi haastattelukierros. Kärkiehdokkaat myös testataan. Jos aikataulut pitävät, uusi rehtori valitaan huhtikuussa. ”Rehtorilta vaaditaan kykyä saada koko yhteisö mukaan kehittämään yliopistoa. Hänen täytyy myös tuntea yliopistomaailma erittäin hyvin. Painotamme myös leadership-taitoja ja viestintäkykyjä. Lisäksi uudelta rehtorilta vaaditaan hyvät verkostot sekä kotiJyväskylän yliopiston uusi rehtori valitaan huhtikuussa. Virallisesti hän aloittaa tehtävässään elokuussa. NäkisiN mielelläNi sellaiseN rehtoriN, Joka oN VahVa suuNNaNNäyttäJä . maassa että ulkomailla”, Ritschkoff sanoo. Uuden rehtorin valitsee yliopiston hallitus. JYVäskYlän Yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Teemu Vasama toivoo uudelta rehtorilta yliopistoyhteisön ymmärrystä. ”Rehtori on koko yliopistoyhteisön johtaja. Näkisin mielelläni sellaisen rehtorin, joka on vahva suunnannäyttäjä. Lisäksi rehtorin täytyy ymmärtää yliopiston yhteisöllisyyttä. Näen, että rehtorilla tulee olla hallussa nämä molemmat ominaisuudet.” Uusi rehtori voi Vasaman mukaan tulla yhtä hyvin talon sisältä tai sen ulkopuolelta. Vasama myös muistuttaa, että sekä Jyväskylän yliopisto että koko suomalainen korkeakoulukenttä elävät murroskautta, jonka aikana rehtorin täytyy kyetä johtamaan yliopistoa ja sen opiskelijoita. ”On ensiarvoisen tärkeää, että rehtori kykenee hallitsemaan tätä muutosta, jotta kukaan ei jää sen jalkoihin. Jo julkisten hakijoiden joukossa oli monta kovaa nimeä. Uskon, että yliopistoomme löydetään pätevä rehtori.” Myös opiskelijaliike tulee kevään aikana tutustumaan rehtorihakijoihin. ”Odotan innolla, että pääsemme järjestämään haastatteluun pääsevien hakijoiden kesken keskustelupaneelin.” JYYn järjestämän keskustelupaneelin aikataulu tarkentuu, kun haastatteluun kutsuttavat hakijat ovat selvillä. oN hieNoa Nähdä, että tehtäVääN löytyy kiiNNostusta. oma aaVistukseNi oN, että tästä ryhmästä löytyy seuraaVa rehtori.
5 Jyväskylän ylioppilaslehti 1/2017 Yliopisto hakee uutta rehtoria teksti ja kuva Jaakko Kinnunen JYväskYlän Yliopiston ylioppilaskunnan hallitus on järjestäytynyt. Uudessa hallituksessa sosiaalipolitiikasta ja järjestöistä vastaa Bella Forsgrén, joka on myös varapuheenjohtaja. Siiri Haapakosken vastuulla ovat järjestöt, työelämä ja tutorointi. Irina Hasala vastaa kulttuurista, kansainvälisyydestä ja Jylkkäristä. Ronja Karkinen huolehtii ympäristöstä ja kehitysyhteistyöstä, Samuel Latvanen yritysyhteistyöstä ja kuntapolitiikasta ja Aatu Puhakka sosiaalipolitiikasta, liikunnasta ja ylioppilaskylästä. Riikka Rintalan vastuulla ovat korkeakoulupolitiikka, työelämä ja Kampus Kustannus, Klaara Tapper vastaa kuntapolitiikasta, korkeakoulupolitiikasta ja kansainvälisyydestä ja Jaska Vepsäläinen viestinnästä ja konsernista. Hallituksen puheenjohtaja on Teemu Vasama, joka nimettiin tehtäväänsä jo viime vuoden puolella, kun ylioppilaskunta valitsi hallituksen. Ilona Pesu JYYn hallitus järjestäytyi sYl-hallitus jakoi pestit Sivari Kuvaaja Jyväskylän yliopiston uusi rehtori valitaan huhtikuussa. Virallisesti hän aloittaa tehtävässään elokuussa. Hakemusten kootut parHaat z z HenrikzKunttu:z”Esikuvianizjohtajanizovatzmm.zMattizAlahuhta,zAinozSallinenzsekäzBarackzObama” z z LaurizKettunen:zOnzkuvannutzjaztuottanutzYLE:lleztv-ohjelmia,zjohtaazjazz-yhtyettäzjaz onzSuomenzHiihtoliitonzmäkihypynzjazyhdistetynzlajijohtaja. z z TimozHänninen:zHarrastaazkoripalloa,zsuunnistusta,zcrosstrainingia,zgolfia,zrotaritoimintaazjazmökkeilyä. z z PetrizKaronen:z”Katsonzolevanizjohtajanazhelpostizlähestyttävä,zjoszkohtaztoisinaanz varsinzsuorasanainenzjazehkäz-viivainenkin,zmikäzsaattaazaluksizollazyllätyszaremmillezihmisille.” z z JanzLundell:z”Uskonzettä,zJyväskylänzyliopistozvoizluodazmustanzjoutsenenzsiipienzhavinaazsuomalaiseenzkorkeakoulusektoriin.” z z JukkazLerkkanen:zOnztoiminutzJAMK:ssazopettajankoulutuspäällikkönäzzjazyliopettajanazsekäz1990-luvullazperuskoulunz10.zluokanzoppilaanohjaajanazPalokassa. z z VargaszdezF.zMatiaszRita:zHänenztaidettaanzonzollutzesilläzmuunzmuassazYläkaupunginzyössäz2016zjazIlokivelläz2009. z z TuomaszLehtonen:zToimiizparhaillaanzmyöszSuomenzRoomanzinstituutinzsäätiönzjaz SuomenzSaunaseuranzpuheenjohtajana. z z KarizPitkänen:z”Olenzvalmiszsitoutumaanzrehtorinztehtäväänzkokozviisivuotiskaudeksi,zvaikkazolenzjoz64-vuotias.” z z Minna-RiittazLuukka:z”Jyväskylänzonzedelleenkinzkirkastettavazvahvuuksiaanzihmistieteisiinzjazluonnontieteisiinzkeskittyvänäztiedeyliopistonazjazetsittäväzkumppanuuksia,z jotkaztukevatzyliopistonzkehittämistä.” z z Hanna-LeenazPesonen:zSaizJyväskylänzyliopistonzHyväzesimiesz-palkinnonzvuonnaz 2005zsekäzJyväskylänzyliopistosäätiönzYhteisöllisyydenzrakentajaz-palkinnonz2016.z z z PasizTyrväinen:zOnztoiminutzJyväskylänzyliopistollazlaitoksenzjohtajana,zvarajohtajana,zvaradekaaninazjazerillislaitoksenzjohtajana.z Yliopistopalvelujen IT-hankintayhdyshenkilö Martti Lummukka vastaa: ”Katonrajassa oleviin pistorasioihin voidaan laittaa irtovalaisimet, jotka syttyvät liiketunnistimella. Katossa olevat pistorasiat taas liittyvät oletettavasti langattomien verkkojen lähettimiin. Kummatkaan eivät ole olleet käytössä.” Ilona Pesu mitä töpselit tekevät martti ahtisaari -salin katossa? kYsYn vaan jylKKäri KySyy OPiSKElijOiDEN MiElTä KuTKuTTavia KySyMyKSiä. Olin luennolla Martti Ahtisaari -salissa Agoralla, kun läppäristä loppui akku. Nauratti, kun lattiassa ei ollut juuri yhtään pistorasiaa, mutta katonrajasta löytyy useampi. Kuka niitä siellä tarvitsee? Siellä niitä on, mutta kun ei yletä. ilONa PESu suomen Ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallitus on järjestäytynyt ja jakanut jäsenille vastuualueet. Lisäksi hallituksen jäsenille on nimetty kummiylioppilaskunnat. SYL:n puheenjohtaja vuonna 2017 on Riina Lumme. Varapuheenjohtajana toimii Tarik Ahsanullah, joka vastaa myös viestintäja järjestöasioista. Veera Alahuhta vastaa kansainvälisistä asioista ja kehitysyhteistyöstä, Maria Loima koulutuspolitiikasta ja työelämästä sekä Dare to learn -tapahtumasta ja Jyri Lähdemaa koulutuspolitiikasta. Jimmy Nylundin vastuualuetta ovat sosiaalipolitiikka, yhdenvertaisuus ja kieliasiat. Jani Sillanpää huolehtii sosiaalipolitiikasta, ympäristöstä ja kuntavaaliasioista. Sillanpää on myös Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan JYYn hallituskummi. Ilona Pesu kehylounaat tauolla ilokiveltä ei tällä hetkellä saa kehylounaita. Syynä on se, ettei Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnalla ole keräyslupaa. Lupaa on haettu, ja kehylounaat palaavat myyntiin heti, kun lupa saadaan. Ilona Pesu ilONa PESu rehtori pähkinänkuoressa Yliopiston Hallitus valitsee rehtorin enintään viiden vuoden määräajaksi. rehtorilta vaaditaan tohtorin tutkinto ja rehtorin tehtävien hoitamiseksi vaadittava ammattitaito sekä käytännössä osoitettu johtamistaito. rehtori nimittää vararehtorin tai vararehtorit ja päättää heidän työnjaostaan. lisäksi rehtori nimittää dekaanit tiedekuntaneuvostoa kuultuaan ja erillislaitosten johtajat. rehtorin tehtävät määritellään yliopistolaissa. Hän vastaa yliopistoa koskevista asioista, joita ei ole määrätty muun toimielimen tehtäväksi. rehtori vastaa myös yliopiston tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta sekä yliopiston kirjanpidon laillisuudesta ja varainhoidosta. Koulutusneuvoston esityksen pohjalta yliopiston rehtori päättää opiskelijoiden yleisistä valintaperusteista. Yliopiston Ylintä valtaa käyttää yliopiston hallitus. rehtori vastaa hallituksen päätösten täytäntöönpanosta. rehtori nimeää tuekseen yliopiston johtoryhmän, tiedeneuvoston, koulutusneuvoston ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvoston. Neuvostot seuraavat ja valvovat yliopiston strategian toteutumista. Lähde: Jyväskylän yliopiston johtosääntö lue reHtoriHakiJoiden Haastattelut osoitteesta JYlkkari.fi!
In English 6 Jyväskylän ylioppilaslehti 1/2017 W hen Barack Obama was selected as the president of the United States in 2008, his campaign slogan was ”Yes we can”. He was the first African American president and during his campaign he promised to bring forth chance. Also, he stepped in the Oval Office in the midst of the worst economic crisis since the Great Depression. He also had to deal with wars in Iraq and Afghanistan, conflicts that had already formed a great burden on the US. Obama started his presidency with genuine enthusiasm. The international community welcomed him, and he was able to improve United States reputation around the world. Still, he couldn´t fulfill all of his promises, like closing the Guantanamo bay detention camp, which is still in operation. The clearest example of his popularity was the Nobel Peace Prize, which he won after only nine months in office. Many say that the prize was, at best, premature. Obama´s recOrd in foreign policy is multifaceted. On the one hand, he oversaw the withdrawal of troops from Iraq and Afghanistan, negotiated the Iran nuclear deal, which ended the decade-long nuclear sanctions, and lifted the Cuban trade embargo, which had lasted for more than half-century. Especially his allies in the US and in Europe welcomed these acts as a move away from the unilateral politics of his predecessor, Georg W. Bush. On the other hand, during his presidency Obama witnessed the bloody Syrian civil war that has left over a half a million people dead and destabilised the whole region. Obama famously stated that the use of chemical weapons by the Bashar alAssad´s regime would be a red line and that crossing that line would lead to a military intervention. But after Assad´s forces used chemical weapons several times in 2013, Obama decided not to use military force against him. Also, after the American troops left Iraq in 2011, the country fell swiftly to sectarian warfare, which led to the rise of the terrorist group ISIS. Some have argued that that the American troops left too soon, before the Iraqi security forces were ready to take full responsibility of the situation. In addition, during Obama´s presidency the i nternational community watched aghast as the full scope of the NSA surveillance programs was revealed by the whistleblower Edward Snowden. Obama also used more drone strikes than any other president, which has caused a lot criticism both domestically and internationally. during his two terms as the president of the United States, Obama accomplished many things but his critics will point to his failures, especially in the Middle East. ”I think that, at least for now, Obama will be remembered as the culmination of American liberal internationalism. But he will also be remembered as a president who promised many things about the Middle East, but many of those promises were not fulfilled”, Researcher Ville Sinkkonen from the Finnish Institute of International Affairs sais. ”The phrase ”red line” in Syria was a mistake. The leader of the only superpower in the world cannot use a phrase like that and fail to act, if the red line is crossed. But the decision not to use military force in Syria was not necessarily a mistake, the situation on the ground is so complex”, Sinkkonen states. dOmestically Obama faced fierce opposition from the Republican party. His ideas about healthcare and gun laws were cheered by the Democrats and booed by the Republicans. Obama tried repeatedly to enforce stricter gun laws. He called the Sandy Hook massacre, where 20 first-graders were shot in their classrooms, the worst day of his presidency. Nevertheless, the US Congress rejected Obama´s attempt to expand analysis. Barack Obama served for two terms as the president of United States. What did he accomplish and how will he be remembered? eight years of president barack Obama text Jaakko Kinnunen graphics Markku Mujunen OBama alsO used mOre drOne strikes than any Other president.
Kolumni 7 Jyväskylän ylioppilaslehti 1/2017 Eight years of president Barack Obama text Jaakko Kinnunen graphics Markku Mujunen federal requirements for background checks on gun sales. Especially during his last years as president, Obama admitted that gun violence and his failure to impose stricter laws was one of the biggest disappointments of his career. Professor Mikko Saikku from the University of Helsinki emphasizes that the gun lobby is a major political player in the United States. ”National Rifle Association, also known as the NRA, is a well-funded organisation that can greatly influence the political discussion and electoral outcomes. Also, during Obama´s presidency, the majority of the Supreme Court has held a very conservative interpretation of the Second Amendment of the Constitution. These circumstances have made it very difficult for Obama to change the gun laws”, Saikku explains. The Second Amendment of the US Constitution protects the right of the people to keep and bear arms. During his first term as president, Obama´s main focus was on healthcare, or Americans´ lack of it. People without health insurance were in a perilous situation, because even a minor health problem could ruin their financial situation permanently. Obama´s solution was the Affordable Care Act, better known as Obamacare, which was the first social safety net created in the United States in fifty years. Even though the ACA is considered a compromise, it´s still one the biggest political achievements of Obama´s presidency. Obamacare provided health insurance for 22 million Americans. The fate of Obamacare is uncertain. President Donald Trump has made numerous statements where he promises to repeal the ACA, which would damage Obama`s legacy. Tammikuun vEgaanihaasTE on täällä taas. Haasteen taustalla on huoli lihansyönnin haitoista ympäristön, eläinten ja ihmisten hyvinvoinnille. Yhdeksi lihansyönnin vähentäjäksi on veikattu vegaanisia lihankorvikkeita, joita lanseerattiin läjä viime vuonna: on nyhtökauraa, härkistä, porkkalaa… Kohtalaisen lepsuna lakto-ovo-pesco-vegetaristina näen lihankorvikkeet avauksena helpommalle ja hauskemmalle kasvissyönnille. Siksi ihmettelen kritiikkiä, jota kasvisja sekasyöjät ovat esittäneet korvikkeita vastaan julkisessa keskustelussa. Ymmärrän, että lihankorvikkeet maistuvat joidenkin mielestä pahalta (kaikki eivät voi tykätä kaikesta ainakaan ensipuraisulla) tai että ne voivat olla liian kalliita (halvemmalla pääsisi purkkipapuja ja soijarouhetta syömällä). Myös huoli korvikkeiden epäterveellisyydestä, kuten suolan suuresta määrästä, on jotenkuten ymmärrettävää – kunhan muistaa, että tuskin kukaan on vaihtamassa kaikenlaisia elintarvikkeita lihankorvikkeisiin. muTTa. kriTiikki lihankorvikkeiden ”keinotekoisuudesta” on harmillista. Korvikkeita on kritisoitu turhan prosessoiduiksi ja epäaidoiksi tuotteiksi, jotka vieraannuttavat nykyiset ja potentiaaliset kasvissyöjät luonnollisista raaka-aineista. Odotukset luonnollisuudesta kohdistuvat toki kaikenlaiseen ruokaan nykyään. Nuo odotukset tuntuvat kuitenkin elävän sitkeästi juuri kasvisruoan ympärillä, sillä ovathan kasvikset sitä ”puhtainta” itseään. Kasvisruoan tulisi pääsääntöisesti olla tuoreista raakaaineista tehtyä, alusta loppuun tarkasti harkittua sekä ajan kanssa pilkottua ja hauduteltua. Sitä, mitä entisajan kasvissyöjät tekivät. TOisin sanOEn kasvisruoanlaiton tulisi olla enimmäkseen vaivalloista – onhan kasvissyönti niin sanottu vaihtoehtoinen ruokavalio. Jos kasvissyönti on yhtä helppoa ja hauskaa kuin sekasyönti, onko se enää niin erikoinen ruokavalio? Osa kriitikoista on myös todennut, että ihmisiä tulisi houkutella kasvissyöjiksi ”aidolla” kasvisruoalla eikä keinotekoisilla lihankorvikkeilla. Nämä kriitikot unohtavat ne sekasyöjät, joille kasvissyönnin aloittaminen edes kokeilumielessä tuntuu työläältä. Lihankorvikkeet voivat kaikessa helppoudessaan madaltaa kynnystä kasvissyöntiin ja jopa innostaa kokeilemaan muita kasvisruokareseptejä. vasTikään On uutisoitu, että lihan kulutus on pysynyt ennallaan ja jopa hieman kasvanut Suomessa viime vuosina. Tuota trendiä tuskin saadaan käännettyä moralisoimalla lihankorvikkeiden käyttäjiä sekä vaatimalla paluuta kasvissyönnin ”juurille”. Nuo kasvissyönnin juuret kun tarkoittavat osalle ihmisistä vaivalloisuutta ja vakavamielisyyttä. Eiköhän siis olisi aika höllätä kasvissyönnin vaatimuksia. Nykyaikana niin kasviskuin sekasyöjätkin haluavat ruoanlaitolta myös helppoutta, nopeutta ja pilkettä silmäkulmaan. Sini Lemmetty Kasvissyönnin ei tarvitse olla vaivalloista During his second term, Obama achieved political victories in two fields. First, under his presidency the United States legalised samesex marriages. The Supreme Court ruling meant a huge victory for sexual minorities. ”I think that LGBT people will remember Obama warmly”, Saikku says. Secondly, Obama played a key role in the Paris climate agreement. He also rejected the Keystone XL pipeline after a long deliberation. When his time in the White House was coming to an end, he spoke more and more about climate change and the threat it poses to humanity. ”Obama had many ambitious ideas about climate politics, even though I wouldn´t call him a traditional environmentalist. But he was very active with alternative energy sources and the Paris climate agreement. Obama´s legacy in climate politics depends on heavily on his successor”, Saikku states. During ThE last months and weeks in the Oval Office, Obama took steps to secure his legacy. Just three days before he left office, Obama transferred a second 500 million instalment to the Green Climate Fund. The fund was established in 2010 and it´s financed by wealthy countries. Its main purpose is to assist developing countries with adaptation and mitigation. Originally, the United States promised to transfer three billion dollars to the fund. Obama´s move can be seen as a proactive maneuver before Donald Trump´s presidency. Trump has suggested that he will cease all payments to the fund. Also, during his final days as the president of the United States, Obama commuted the prison sentence of Chelsea Manning. Manning is a former intelligence analyst who leaked more than 700 000 documents, videos and battle accounts to the website Wikileaks. A military court sentenced herto 35 years in prison back in 2013. While in prison, Manning has tried to commit suicide. Human rights groups have welcomed Obama´s decision. Manning will be free on 17 May, seven years after her arrest. hOw will history remember president Obama? A lot depends on his successor. Also, the situation in the Middle East and how it develops in the near future will determine his legacy. ”The expectations for Barack Obama were unrealistically high when he was elected back in 2008. He sincerely tried to make compromises with the Republican party, which wasn´t always the best strategy. Obama was a pragmatist and he was willing to make compromises. He was a moderate with many issues, and because of that he recieved criticism from both ends of the political spectrum”, Saikku states. Jos kasvissyönti on yhtä helppoa Ja hauskaa kuin sekasyönti, onko se enää niin erikoinen ruokavalio? i think that the lGBt people will rememBer oBama warmly. he was very active with alternative enerGy sources and the paris climate aGreement.
8 Kampus Maailmalla 8 Jyväskylän ylioppilaslehti 1/2017 Venäjän lehdistö on jakautunut kahtia laatulehtiin ja laajalevikkisiin lehtiin. Tietyt laatulehdet, esimerkiksi Nezavisimaja Gazeta ja aikaisemmin Kommersant, ovat olleet enemmän kallellaan opposition suuntaan tai vähintäänkin kriittisiä, kun taas laajalevikkiset tabloidit edustavat lojalistista kantaa. Vakavasti otettava valtakunnallinen Izvestija vaappuu välimaastossa, ja sitä onkin syytetty sensaatiohakuisuudesta ja toimimisesta hallituksen ehdoilla. Näihin arvioihin on päätynyt Anna Arutunyan teoksessaan Media in Russia (2009). Jylkkäri päätti ottaa Integrum-tietokannan avulla selvää, mitä Venäjän lehdistössä puhutaan Suomesta ja Natosta. Rajasimme haun koskemaan keskeistä printtilehdistöä elo-joulukuussa 2016. Tuona aikana Natoa käsiteltiin Venäjän keskeisissä sanomalehdissä hieman yli 2000 kertaa. Jutuista noin 120:ssä mainittiin Suomi. Yllättäen myös lasten huostaanotto nousi eräästä jutusta esiin. Kommersant Kirjoitti 24. elokuuta 2016 Suomen ja Yhdysvaltain suunnittelemasta lähenevästä sotilaallisesta yhteistyöstä. Jutun mukaan Suomi on valmis parantamaan suhteitaan Venäjän kanssa, mutta pelkää naapurimaan arvaamattomuutta ja suunnittelee siksi sotilaallista yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa. Tähän toimittajat ovat päätyneet vierailtuaan Helsingissä suurlähettiläspäivillä. jutusta Käy ilmi, että Suomen ja Yhdysvaltain sotilaalliseen yhteistyöhön suhtaudutaan Venäjällä kaksijakoisesti. Poliitikot penäävät vastatoimia, kun taas armeijaa lähellä olevan lähteen mukaan tilanne ei herätä huolta. Duumassa eli Venäjän parlamentin alahuoneessa olevien lähteiden mukaan kyseisen liikkeen ei tulisi jäädä ilman vastatoimia, joita voisivat esimerkiksi olla sotilaallisen toiminnan vahvistaminen rajan tuntumassa. Venäjän pääesikuntaa lähellä oleva lähde puolestaan rauhoittelee tilannetta. Hänen mukaansa Läntisellä sotilaspiirillä ja Itämeren laivastolla on jo nyt tarpeelliset mahdollisuudet ”alueen turvallisuuden takaamiseksi.”” Suomi ja Yhdysvallat allekirjoittivat kahdenvälisen puolustusyhteistyötä koskevan aiejulistuksen 7. lokakuuta 2016. 8. syysKuuta Izvestija kertoi, että Venäjä on lähettänyt Nato-maille sekä Ruotsille ja Suomelle esityksen Itämeren lentoturvallisuuden parantamiseksi. Suomelle ja Ruotsille lähetettiin samat ehdotukset kuin Nato-maille. Suomi nähdäänkin jutussa Ruotsin tapaan neutraalina maana, joka on Itämeri-asioissa tasavertainen Nato-maiden kanssa. Toisaalta Suomen ja Venäjän erityissuhteista kielii se, että toimittaja Nikolai Surkovin mukaan maat ovat sopiKahdenlaista suomi-kuvaa teksti ja kuvat Matti Parkkinen Venäjä. Suomi näkyy Venäjän Nato-keskustelussa silloin tällöin. Jylkkäri selvitti, miten venäläislehdet kirjoittavat Suomesta ja sotilasliitto Natosta. suomalaiset pitävät valtiotaan ”säälimättömän ja järjenvastaisen terrorin maana suhteessa lapsiin”. neet puolustusministeriöiden tasolla ”jopa tapaamisesta, jota kuitenkin Suomen toimesta lykättiin”. Neutraalien maiden toimijuudesta esitetään kuitenkin myös kriittisiä arvioita. Moskovan valtiollisen kansainvälisten suhteiden instituutin (MGIMO) professori Dmitri Danilov sanoo, että neutraalit maat vain odottavat Brysselin (Naton päämaja, toim. huom.) reaktiota Venäjän aloitteisiin. suomi nähdään siis neutraalina, Naton kanssa tiettyyn pisteeseen asti tasavertaisena neuvottelukumppanina, joka on kuitenkin alisteinen Naton päätöksille. Ikään kuin Suomella ei olisi lehden siteeraaman asiantuntijan mukaan toimijuutta ilman Natoa lentoturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Tästä kielii myös se, että jutussa ei mainita ollenkaan tasavallan presidentti Sauli Niinistön Kultarannassa 1.7.2016 Venäjän presidentti Vladimir Putinille tekemää ehdotusta transponderien käytöstä Itämerellä, mihin Putin Ylen mukaan suostui. nezaVisimaja Gazeta (25.10.2016) taas käsittelee median murrosta ja inasiakas luki Kommersantia moskovalaisessa ravitsemusliikkeessä sunnuntaina 15. tammikuuta.
Pakina 9 Jyväskylän ylioppilaslehti 1/2017 Sanomaja aikakauslehtiä voi Moskovassa ostaa muun muassa kadunvarsien kokoontaitettavista myyntipisteistä. SuomeSSa on, kuten tunnettua, aivan liian monta yliopistoa, ja niissä opetetaan hirvittävästi aivan turhia aineita. Saksan kieltä, museologiaa tai kirjallisuutta esimerkiksi, ja mitä näitä nyt onkaan näitä pikkuaineita, mistä yliopistot aivan järkevästi käyvät kauppaa keskenään. (”Ottakaa nyt joku tuo musiikkikasvatus, halvattu sentään! Saatte ihan ilmaiseksi, tai hei, me voidaan maksaa teille siitä!”) Suomen kokoisessa maassa riittäisi aivan hyvin yksi yliopisto, ja siksi maahamme onkin viipymättä luotava Innovaatioyliopisto. Hahmottelin tässä vähän suuntaviivoja eduskunnalle. Innovaatioyliopistoon riittää yksi tiedekunta: innovaatiotieteellinen. Rehtori valitaan neljän vuoden toimikaudeksi pääministeripuolueesta, esim. jonkun serkku tai veli. Kun nyt käytetään lukemattomia henkilötyövuosia siihen, että maakuntayliopistot profiloituvat vuoron perään innovaatiokorkeakouluiksi, Innovaatioyliopiston ansiosta tämäkin aika voidaan käyttää järkevästi – innovointiin. Innovaatioyliopisto®-tuotemerkki kannattaa suojata saman tien ennen kuin ruotsalaiset kopioivat sen meiltä ja brändäävät omanaan. opiSkelijavalinnaSSa noudatetaan maailmalta tuttua mallia, jossa kaikki halukkaat pääsevät sisään, mutta opiskelijoiden innovatiivisuus testataan vuosittain, ja ne, jotka eivät ole innovoineet tarpeeksi, saavat lähtöpassit. Yliopiston toiminta rahoitetaan opiskelijoiden innovaatioista saatavilla rojalteilla, joten voimme edelleen pitää kiinni maksuttomasta koulutuksesta. Opiskelijat saavat pitää innovaatioidensa myynnistä saadut tulot 250 euroon asti kuukausittain. Koska opetusja hallintohenkilökunta on turha kulu, Innovaatioyliopistoon voi palkata pelkkiä professoreja. Heillä on kyllä vähintäänkin opiskeluajalta kokemusta niin siivouksesta kuin mapittamisestakin. Suomessahan julkiset tilat ovat lisäksi hillittömällä vajaakäytöllä, joten tässäkin olisi tehostamisen varaa. Sotienjälkeiseltä ajalta tuttu vuoroluku on nykyään muuten nimeltään koulupäivän porrastus… tohtorintutkintojen tuottamiSeen otetaan oppia Talvivaarasta. Vaikka lipsahtaisi vähän isompi määrä, niin ei siitä nyt kenenkään elämä pitäisi mennä pilalle. Tohtorikoulutettavien on huomioitava, että väitöskirjan tulosten on oltava kaupallistettavissa. Mikäli tutkimustulosten kaupallistaminen ei ole neljässä vuodessa onnistunut, tohtorin otsaan lyödään leima, eikä hän voi enää myöhemmin osallistua tutkijaprofessorin paikan hakuun. Innovaatiotutkimus on toki tärkeää, mutta tuottotavoitteiden saavuttamisesta riippuen tutkimusrahoitusta on tarjolla maksimissaan kahdelle tutkijaprofessorille vuosittain, ja niistäkin toisen on oltava ulkomailta. Suomalaisen tutkijaprofessorin paikka täytetään arpomalla, arvonnan suorittaa Päivystävä Dosentti. Hakijalta edellytetään tohtorintutkintoa. Työhuoneesta veloitetaan kulloinkin voimassaolevan sopimuksen mukainen maksu. Kivoja ja edullisia tiloja uudelle yliopistolle löytyy esimerkiksi Helsingin Jätkäsaaresta. Sinne olisi helppo tulla ja lyhyt matka joka puolelta Suomea. Ja miksi turhaan säilyttää korkeakoulujen duaalimalli: AMK-opiskelijat tervetuloa, mikäli innovointikykyä löytyy! P. O. Liitikko Yhden pysähdyksen taktiikka formaatiovaikuttamista. Lehden mukaan ”Yhdysvaltain, Englannin, Ranskan, Saksan ja muiden maiden johtajat puhuvat hermostuneina siitä, miten Venäjä käyttää sosiaalista ja muuta mediaa tahriakseen näiden maiden politiikkaa.” Yhtenä esimerkkinä muista maista mainitaan Suomi. Artikkelin Suomea koskeva osuus on pitkälti käännetty haastattelusta, jonka Suomen valtioneuvoston viestintäjohtaja Markku Mantila antoi uutistoimisto Reutersille 19. lokakuuta. Lehti kirjoittaa Mantilan arvioineen, että Venäjä tähtää muun muassa siihen, että Suomea varoitetaan liittymästä Natoon. Tämän lisäksi Nezavisimaja Gazetan jutussa nousevat esille Suomen ja Venäjän väliset lapsikiistat. Mantilan mukaan venäläisviestimet ovat raportoineet kylmäverisistä suomalaisista virkamiehistä, jotka ottavat venäläisen perheen lapsia huostaan vain heidän kansalaisuutensa takia. liSäkSi lehti lainaa venäläistoimittajia, joiden mukaan myös suomalaiset pitävät valtiotaan ”säälimättömän ja järjenvastaisen terrorin maana suhteessa lapsiin”. Väite perustuu ilmeisesti Gazprommedian omistaman televisiokanava NTV:n uutiseen. NTV on yksi Venäjän suurimmista tv-kanavista. Viikoittain sitä katsoo yli 40 miljoonaa ihmistä. kuten eSimerkeiStä käy ilmi, Venäjän virallinen diskurssi on Suomen suhteen kaksijakoinen. Toisaalta puolustuspoliittisen yhteistyön syventäminen Yhdysvaltain kanssa herättää huolta, toisaalta ei. Huomionarvoista on myös se, että esitellyistä artikkeleista vain Kommersant nosti Suomen juttunsa pääaiheeksi. Osana juttua Suomeen viitattiin muun muassa silloin, kun puhuttiin informaatiovaikuttamisesta tai lentoturvallisuudesta Itämerellä. Suomesta luotiin kuvaa neutraalina maana Ruotsin ohella, mutta samalla nostettiin esille Suomen ja Venäjän kahdenväliset suhteet. Suomi ei siis ole Venäjän Nato-keskustelun keskiössä. Toisaalta Suomi kuitenkin kiinnostaa Venäjän lehdistöä muutenkin kuin Nato-asioissa. Ylipäätään Suomeen liittyviä juttuja julkaistiin syksyn aikana vajaat 2000. kommerSant, iZveStija ja neZaviSimaja GaZeta z z Kommersantinz(suom.zLiikemies)zjuuretzovatzvuonnaz1987zperustetussazFakt-nimisessäzNeuvostoliitonzensimmäisessäzei-valtiollisessaztietotoimistossa.zLehteäzalettiinz julkaistazvuonnaz1989,zjazsezolizensimmäinenzyksityisomisteinenzviikoittainenztalousjulkaisu.zVuodestaz1992zlehteäzonzjulkaistuzpäivittäin.zLevikkizonztänäzpäivänäzz 100z000–120z000zkappaletta. z z Izvestijaz(suom.zSanomat)zperustettiinzalkuvuodestaz1917,zjazlokakuunzvallankumouksenzjälkeenzlehdenzpoliittistazlinjaazmäärittizbolševismi.zTänäzpäivänäzlehdenzomistaazNationalzMediazGroupz-holdingyhtiö,zjokazomistaazmyöszesimerkiksizPietarinzMetro-lehdenzjazjollazonzomistuksiazuseissaztv-kanavissa.zLehdenzlevikkizonz147z000.zFacebookiazmuistuttavassazsosiaalisenzmedianzpalvelussazVkontaktessazlehdelläzonznoinz 360z000zseuraajaa,zTwitterissäzvajaatz250z000. z z NezavisimajazGazetaz(suom.zRiippumatonzSanomalehti)zperustettiinzjoulukuussaz 1990.zLehtizilmestyyzpäivittäin,zjazsezkeskittyyzyhteiskunnallisen,zpoliittisenzjazkulttuurielämänzympärillezVenäjälläzjazulkomailla.zLisäksizlehtizjulkaiseezkahdeksaazerizliitettä,z jotkazkäsittelevätzmuunzmuassazMoskovaa,ztiedettäzsekäzulko-zjazturvallisuuspolitiikkaa.zLehdenzlevikkizonz55z000.zFacebookissazsilläzonzhiemanzallez18z000zseuraajaa.z Lähteet: kommersant.ru, ria.ru, vk.com, twitter.com, nm-g.ru, media.informexpress.ru, ng.ru, facebook.com ja nezavisimgazeta.advrba.ru. tohtorin otSaan lyödään leiMa, eikä hän voi enää MyöheMMin oSalliStua tutkijaprofeSSorin paikan hakuun.
10 Jyväskylän ylioppilaslehti 1/2017 Vanhoja pornolehtiä pystyy lainaamaan Jyväskylän yliopiston kirjastosta. Kotilainaan niitä ei kuitenkaan saa.
11 Jyväskylän ylioppilaslehti 1/2017 Suomi-pornon nouSu ja tuho aikuisviihde. Kotimainen porno on historiansa aikana ollut sensuurin jarruttamaa, vaikka suomalaisten asenne pornoa kohtaan on myönteisempää kuin muissa Pohjoismaissa. Sekä lehtiettä videopornon tuotanto Suomessa on käytännössä kuollut. J allu, Kalle, Erotiikan maailma, Ratto. Suomalaiset seksilehdet ovat nimeltään tuttuja nykypäivän nuorille aikuisille mutta eivät enää lehtikioskeista ostettuina. Toki moni näitä lehtiä on varmasti selaillut, mutta silloin kyseessä ovat ennemminkin suvun perintötilan lattialautojen välistä, paperinkeräyksestä tai varusmiespalveluksessa tuvan ilmastointikanavasta löydetyt kappaleet. Viimeiset kotimaisesti kustannetut perinteiset pornolehdet katosivat ylähyllyjen näköesteiden takaa vuonna 2015, kun muun muassa Kallea ja Jallua julkaisseen Suomen Miestenlehdet Oy:n taustalla ollut Press Masters Oy:n meni konkurssiin. Suomessa ilmestyy tällä hetkellä kaksi pornolehteä, RIVO ja Ménage à trois, joista molemmat ovat taideja queerhenkisiä projekteja. Pornoteollisuus on ollut Suomessa ensisijaisesti printtiä, sillä elokuvien tuotanto ja levitys oli laitonta aina vuoteen 1999 asti sukupuolikuria ja säädyllisyyttä vartioineen lain mukaan. Aikaisemmin kotimaista pornoa kuitenkin kuvattiin ja myytiin jonkin verran VHS-kasetteina, kunnes vuonna 1987 voimaan tullut videolaki kielsi K18-elokuvien levittämisen, ja pornofilmit siirtyivät tiskin alta myytäviksi. Pohjoismaisiin naapureihinsa verrattuna Suomi on ollut lainsäädännöltään vanhoillinen, sillä esimerkiksi Tanska laillisti ensimmäisenä länsimaana videopornon jo vuonna 1969. Ruotsi seurasi esimerkkiä kahta vuotta myöhemmin. Myös pornolehtien sisältöä rajoitettiin paljon. 70-luvulla sensuuria alettiin höllentää Ruotsin ja Tanskan esimerkistä, mutta kustantajat saivat edelleen olla varpaillaan sisällön kanssa. Esimerkiksi anaaliseksin kuvaaminen lehdissä oli lehtien jakelusta vastanneen Rautakirjan ohjeistuksen mukaan pannassa, kunnes internetin yleistyminen teki sensuuriohjeista vanhanaikaisia. Tutkimusten mukaan suomalaisten asenne pornoa kohtaan on kuitenkin ollut myönteisempää kuin muissa Pohjoismaissa, ehkäpä juurikin kielletyn hedelmän houkutuksen takia. 70Ja 80-luvuilla suosituimpien pornolehtien levikit olivat reilusti yli 100 000 kappaletta per numero, joskaan pornolehtiä ei useimmiten luettu mukaan virallisiin levikintarkastuksiin. Suomen Miestenlehdissä toimitussihteerinä työskennelleen Kimmo Koistisen arvioiden mukaan viimeisten vuosien lehtien levikit olivat jo reilusti alle 10 000. ”Laskusuhdanne alkoi 2000-luvun alussa. 90-luvulla ala voi vielä ihan hyvin lamasta huolimatta, joskaan ei nyt kovin lihavasti”, Koistinen kertoo. Koistinen työskenteli täysipäiväisesti miestenlehtien parissa vuodet 2007–2015, mutta pornon maailmaan hän tutustui avustajana jo 80-luvun lopulla. Suomalaiset pornolehdet työllistivät täyspäiväisesti vain muutamia ihmisiä, mutta lehtien avustajakunta oli varsin laaja. Alan kustannustoiminta Suomessa oli koko historiansa ajan käännöspainotteista, mutta kymmenet jopa professoritason avustajat tekivät satunnaisesti lehtiin juttuja harrastuksena ja sivutulolähteenä, usein salanimillä. Mitä Pornolehtien jutut sitten käsittelivät kuvien ja lukijakirjeiden lisäksi? Alkuvaiheessa juttuaiheet olivat pääsääntöisesti sotaa, autoja ja seikkailuja maailmalla. Myöhemmin sensuurin hellittäessä lehdissä nähtiin muun muassa villejä ulkomaanreportaaseja eksoottisista ilotaloista ja myös muutamia skuuppeja julkisuuden henkilöiden seksiskandaaleista. Esimerkiksi Erotica-lehdessä seurapiiritoimittajana työskennellyt Monsieur Mosse eli Raimo Jääskeläinen teki uutisen suomalaisesta nuorukaisesta, joka väitti olleensa intiimissä suhteessa poptähti Donna Summerin kanssa työskennellessään tämän henkivartija-autonkuljettajana. Juttu kantautui myös Summerin korviin, ja Amerikasta otettiinkin pian lakimiesten toimesta yhteyttä sekä paljastuksen tehneeseen nuorukaiseen että Eroticaan. Lehti julkaisi oikaisun, jonka mukaan Summer tuskin tunsi kyseessä olevaa henkilöä. Oikaisun julkaiseminen ei kuitenkaan juuri haitannut, sillä iltapäivälehtien tapauksesta kirjoittamat lööpit olivat käytännössä ilmaista mainosta Eroticalle. Kuvasisällöltään lehdet hakivat erilaisia lukijakuntia aivan niin kuin muutkin lehdenkustantajat. Kalle oli lehti jokaiseen makuun, ja siitä löytyi myös gay-sisältöä. Jallu oli melko perinteinen heterolehti. Ratosta löytyi astetta rankempaa sisältöä, eikä journalistisia juttuja juurikaan nähty. ”Lehdissä kokeiltiin raivokkaasti erilaisia painotuksia. On vaikea sanoa, mikä esimerkiksi selitti Erotiikan maailman ylivoimaisen aseman alalla 90-luvun alkupuolesta lähtien. En ainakaan itse osaa antaa ehdottoman aukotonta analyysiä siitä, mikä johti menestykseen ja menestymättömyyteen” Koistinen pohtii. Pornolehtien kaatuMinen oli Koistisen mukaan kiinni vain siitä, kuinka kauan yrittäjiä löytyy ja kukkaro kestää. Erotiikan maailma heitti pyyhkeen kehään vuonna 2011, ja Suomen Miestenlehdet Oy seurasi perässä neljä vuotta myöhemmin puristettuaan alalteksti Topias Peltonen kuva Jaakko Kinnunen 90-luvulla ala voi vielä ihan hyvin lamasta huolimatta, joskaan nyt ei kovin lihavasti. suomalaiset pornolehdet työllistivät täyspäiväisesti vain muutamia ihmisiä.
13 Jyväskylän ylioppilaslehti 1/2017 21.1. jyväskylän kAUPUnGInTEATTERI AkI kAURIsmäEn elokuva Kauas pilvet karkaavat on tarina unelmista ja kyvystä luottaa itseensä ja ympäröiviin ihmisiin tilanteessa, jossa yhteiskunnan rattaat narisevat. Jyväskylän kaupunginteatterin versiossa koskettava tarina ja visuaalisesti puhuttelevat näyttämökuvat täydentyvät musiikilla ja laulunumeroilla, joissa kuullaan niin jazzia, tangoa kuin iskelmääkin tunteikkaasti tulkittuna. On aika muuntua apinasta kukoksi. Anna-lehden mukaan ”Kukolla on vahvat mielipiteet ja hän sanoo ne suoraan. Kukko arvostaa rehellisyyttä eikä voi sietää vilpillisiä ihmisiä.” Menot ”Sellaista rokkijuttua… jotakin räminää” joEnsUUn kERUbIssA perjantaina ja Jyväskylän Lutakossa samoilla bändeillä lauantaina vietettävä Garagefest tuo kutkuttavaa rock’n’roll-pärinää tammikuun viimeiseen viikonloppuun. Kolmatta kertaa järjestettävän tapahtuman esiintyjinä ovat tänä vuonna Mikko Joensuu, Mirel Wagner, Jukka Nousiainen, Juice Normaali, The Holy, Sakari Preuss sekä Litku Klemetti & Tuntematon Numero. ”Mikko Joensuu, Jukka Nousiainen ja Litku Klemetti & Tuntematon numero olivat korkeilla tai jopa kärkisijoilla useilla viime vuoden parhaiden albumien listoilla. Ovat 110-prosenttisesti parhautta myös livenä”, perustelee artistivalintoja Garagefestin promoottori Raine Pulkkinen. 28.1. lUTAkko Litku Klemetti & Tuntematon Numero henkii kellastuneista valokuvista tuttua estetiikkaa. Bändi on yhtä aikaa 70-lukua ja tätä päivää. IlokIvEn ElokUvAT TERO UUTTANA ARvOSTELEE iLOKivEN TULEviA NäyTöKSiä Isäni Toni Erdmann mAREn AdE | sAksA, ITävAlTA, RomAnIA 2016 | 162 mIn kAmPUs kIno TI 31.1. klo 18 vuoden 2016 elokuvista isäni Toni Erdmann on ollut kriitikoiden suosikki, minkä huomaa tämänkin arvostelun arvosanasta. Se kertoo yhteyden menettämisestä vanhemman ja lapsen välillä. Bisneselämän huipulla työskentelevän tyttären ja keppostelevan isän maailmat eivät yksinkertaisesti kohtaa. Kuroakseen tätä kuilua kiinni isä keksii itselleen alter egon, Toni Erdmannin, jonka roolissa hän pääsee tyttärensä maailmaan jollain tasolla mukaan. Lopputuloksena yllätyksellinen sekoitus myötähäpeää, sydämellisyyttä ja inhimillisyyttä – ja viime vuoden paras elokuva. Arvosana: 5/5 Arrival dEnIs vIllEnEUvE | UsA 2016 | 116 mIn kAmPUs kIno TI 7.2. klo 18 Tällä hetkellä Hollywoodin kuumimpia ohjaajia on ehdottomasti Denis villeneuve. Sicarioja Incendieselokuvien ohjaaja siirtyy uusimmassa teoksessaan vakavasti otettavan scifin pariin. Maapallolle ilmestyy kaksitoista uhkaavaa avaruusalusta, ja tiedemiesten tehtäväksi jää selvittää, mitä muukalaiset tahtovat. Toiminnan sijaan elokuva keskittyy kommunikaation hankaluuksiin niin muukalaisten kanssa kuin ihmistenkin välillä. Pieniä tyylivirheitä juoneen on päässyt, mutta kokonaisuutena Arrival tuntuu harvinaisen harkitulta kokonaisuudelta, ja villeneuve tuntuu tietävän, mitä hän tahtoo. Arvosana: 4/5 ohjElmIsTossA myös 23.1. klo 20 ja 24.1. klo 18 valkoinen peura & Ruamjai, säestetty elokuvanäytös (4/5) 30.1. klo 20.30 i, Daniel Blake (4/5) 30.1. klo 18 Eilisen kuiskaus 6.2. klo 18 Melanijan tie 6.2. klo 20 Paterson 7.2. klo 20:30 Trainspotting (4/5) 29.1. PAlokAn PElImAnnITAlo kIIhkEITä rytmejä ja sentimentaalista melankoliaa, ah! Tummat Sävelet on tunteikasta mustalaisja slaavilaismusiikkia soittava, Hortto Kaalolta innoitustaan ammentanut yhtye, jonka instrumentteina ovat hanuri, mandoliini, kitara, basso ja laulu. 4.2. lUTAkko lUTAkossA on helmikuun ensimmäisenä lauantaina tarjolla kiinnostava kattaus vinksahtaneiden vibojen ja näyttävän rock’n’rollin ystäville, kun kolmen psykedeelistä rockia tai -folkia soittavan yhtyeen – Death Hawks, Hexvessel ja Kairon; iRSE! – Suomen-kiertue jalkautuu Jyväskylään. Ota kolmas silmä käyttöön, kohdista katse (sisä)avaruuteen ja valmistaudu lennolle: nyt pärähtää! tekstit Menot-setä menotseta@gmail.com J iR i HA LT TU NE N Jyväskyläläisen Litku Klemetti & Tuntemattoman numeron viime vuonna ilmestynyt esikoislevy Horror #15 keräsi kehuja kriitikoilta ja kuulijoilta. Omalle Luova Recordsille levyttävän ja Diy-hengessä treenikämpällä iskelmällistä punkfolkrockiaan levylle äänittävän yhtyeen seuraava levy Kohta on yö ilmestyy maalis-huhtikuussa. ”Levy on miksausvaiheessa. Siitä on tulossa sellainen aika rämisevä, vähän sellainen suora autotallilevy. Aika raakakin.” Samaa linjaa on luvassa Garagefestissa, arvelee Litku. “Soitetaan sellaista rokkijuttua. En mä tiedä vielä itsekään. Se on aina yllätys. Jotakin räminää.” 3.2. mUsTA kynnys jyväskylä-TAUsTAInEn vIRTA on taitava ja valovoimainen instrumentaalitrio, joka yhdistelee musiikissaan pohjoismaista jazzperinnettä postrockiin sekä avantgardeen. Rumpalin, kitaristin ja trumpetistin muodostama trio luo biisinsä istumalla alas ja alkamalla soittaa, ja se tunnetaan hengästyttävän intensiivisistä keikoistaan. 4.2. IlokIvI hElmIkUUssA ilokiven Seisomapaikkaklubin lavalle nousevat tutut moottoriturvat Ali Jahangiri ja Aatu Raitala. Heitä tasapainottavat kirkkaimmat nuorisokaartin tähdet: hämärän rauhallinen Leo Viking, Naurun tasapainossakin seikkaillut Pietari sekä eksotiikkaa aksentillaan pursuava Fredrik. 5.2. hIPPoshAllI jos on pieniä lapsia ja ulkona mälsä sää, joutuu miettimään, mitä tekisi viikonloppuna, kun lasten energiaa olisi kiva kanavoida johonkin muuhun kuin sisarusten muksimiseen. Jyväskylän voimistelijat -79 ry:n, Jyväskylän Kenttäurheilijoiden ja Parkour-akatemian/Sirkuskoulun järjestämässä Liikuntapeuhulassa pääsee varsin edukkaasti kokeilemaan eri liikuntamuotoja ja temmeltämään vapaasti yhtenä sunnuntaina kello 10–13 välillä. Eipä juhlaa! SAMi SäNPäKKiLä TERO AHONEN ”Tää BäNdi oN muLLe seLLaNeN maTKa muN ja muN vaNhempieN LapsuuTeeN ja NuoruuTeeN, sieLLä Korvessa, jossa miTääN ei oiKeiN oLLuT ja KaiKKi piTi vaaN KuviTeLLa.” Sanna ”Litku” Klemetti H2Ö-festivaalin artistihaastattelussa 2016
Jyväskylän ylioppilaslehti 1/2017 Gummeruksenkatu 6, Jyväskylä | 010 320 90 70 | Ma-Pe: 10 -17 | www.multitronic.? AINA ILMAINEN VIANETSINTÄ Tarjoamme täyden huollon tietokoneisiin, puhelimiin ja tabletteihin. 449€ HP 250 G5 149€ Asus VS247HR 24 -tuumainen Full HD Led näyttö 2 ms vasteajalla. VGA, DVI ja HDMI liitännät . Edullinen Windows 10 kannettava i5 prosessorilla, 8 Gt muistilla ja 1 Tt kovalevyllä Toshiba Canvio Basics 750 Gt ulkoinen kovalevy Erittäin nopeaa ja helppoa tallennusta Lenovo Yoga3 Pro Sinuun mukautuva älykäs kannettava kosketusnäytöllä 59€ 899€ www.sonaatti.fi kahvikuppia vuodessa Tervetuloa! Puheluiden hinnat lankapuhelimesta soitettaessa 8,21 senttiä/puhelu + 5,9 senttiä/minuutti. Matkapuhelimesta soitettaessa 8,21 senttiä/puhelu + 16,9 senttiä/minuutti.
Helpotus 15 Jyväskylän ylioppilaslehti 1/2017 Eri paikkakunnilta tulEvat opiskElijat haukkuvat kotikuntansa omalla murtEEllaan. paska kotiseutu Ähtäri, nalleperheen ahteri Nii No kuten otsake sen jo kertoo, se Eläinpuisto. kukaa ei tiiä Ähtäriä muusta ku Eläinpuistosta. melkee kaikki siellä on joskus penskana käyny tai vähintään sen tietää. jyväskylään tullessa ainakin keskustelunaihe uusien ihmisten kanssa löyty helposti: ”nii, eiks siel oo se Eläinpuisto” ja ”siellähän on niitä karhuja”. Yleinen uskomus tuntuu välillä olevan, että kaikki ähtäriläiset luokkaa asuu eläinpuistossa. Eihän siinä, mutta miettikääpä oikeesti sitä nuoruuden tuskaa. Ähtärin kokosessa kaupungissa on ”keskusta” tai kylästä yleensä puhutaan. kylän ulkopuolella asuvat on ”pökkiksiä” ja yläasteella oli ”pökkisluokkia” ja keskustan luokkia. koulumatkat sitten kuljettiin väistellen karhuja ja muita metsän petoja, siinä sitä oltiin korvessa. oikeesti ÄhtÄri on kiva pikku kaupunki (kyllä, kaupunki jo vuodesta 1986!), jonka väkimäärä on mun elämän aikana laskenu melkeen kun lehmän häntä. just ja just on 6000 asukasta, mitään muuta ei oikeen ookkaa. alkokin muutti kylältä aBC:n yhteytee. on siellä kylällä sentään melko hyvä grilli, Best hamburger’s, siinäkin vaan nimessä kirjotusvirhe. talouskin on ihan kuralla. Ähtäri kyllä löytää ittensä kriisikuntien listalta. kuinka syvältä, riippuu vähän miten niitä listoja kukin lukee. oli tähänkin ongelmaan valoa tunnelin päässä tuossa reilu vuosi sitten. joku reipas yrittäjä olis halunnu tulla rakentamaan tuulivoimaloita. rahaa olis valunu kaupungin kassaan vuosittain tuhansia euroja. nii olis, mutta eeeheei. kaupunginisät viisaudessaan ei myöntäny hakemukselle lupaa. perusteluja muun muassa: ”kun Ähtäriin tullaan pohjanmaalta päin, ensimmäisenä näkyy kirkon torni. tuulivoimalat pilaisivat tämän maiseman.” se kirkon tornihan tosiaan näkyy, ehkä, jos osaat kattoo just oikeessa kohtaa oikeeseen suuntaan. sillonkin vaan pienen hetken ja melko huomaamattomana. ÄhtÄri ei kuulu oikeen mihinkään. se sijaitsee kolmen maakunnan rajalla. keski-suomi, pirkanmaa ja Etelä-pohjanmaa. hallinnollisesti kuulutaan kyllä Etelä-pohjanmaahan, mutta maasto on kyllä lähempänä keski-suomee, eli mäkiä siis on. Eikä kukaan oikee pohjalaanen suostu myöntään, että Ähtäri olis osa pohjanmaata. nii ja kuten tästä tekstistä jo on ehkä huomannu, ei Ähtärissä mitään oikeeta murrettakaan ees oo. vähän ollaan kaikessa sellasia väliin putoojia. seutukunnan suurin matkailuvaltti, keskisen vesan kyläkauppa, on sekin naapurikaupungin puolella. noh, onpahan sinne kuitenkin suhteellisen lyhyt matka tarjousten perässä juoksemiseen. lähinpään kauppaankin kun on melkee yhtä pitkä matka. Toni Lamminaho UUSI OPINTOTUKI HALTUUN raha. Opintotuki uudistuu 1. elokuuta 2017. Jylkkäri suomensi Kelan tiedotteen muutoksesta. teksti Ilona Pesu kuva Jaakko Kinnunen 30 lounasta vähemmän Kelan mukaan ”korkeakouluopiskelijoiden opintorahan määrät yhtenäistetään toisen asteen opintorahojen tasolle (250, 28 e/kk)”. Käytännössä opintoraha pienenee noin 86 eurolla eli yli 30 opiskelijalounaan verran kuussa. Ennen syksyä 2014 aloittaneilla pudotus on vähän pienempi, koska dinosaurukset saavat muutenkin vähemmän opintotukea. Yleistä asumistukea, paitsi jos pariuduit työssäkäyvän kanssa Opintotuen asumislisän maksaminen tulee tiensä päähän. Kela tekee homman helpoksi ja lakkauttaa yleiseen asumistukeen siirtyvien asumislisät ilman hakemusta. Asumislisän sijaan Suomessa vuokralla asuvat voivat saada yleistä asumistukea 275–405 euroa kuussa asuinkunnasta riippuen. Se tietää monelle lisää rahoja, huraa! Paitsi, jos on erehtynyt pariutumaan työssäkäyvän kanssa tai tehnyt kämppiksen kanssa yhteisen vuokrasopimuksen, koska ruokakunnan tulot ynnätään yhteen. Esimerkiksi ulkomailla asuville asumislisää maksetaan myös tulevaisuudessa. Alanvaihtajat, hopi hopi! Jos on jo suorittanut korkeakoulututkinnon ja aloittaa ensi syksynä uudet korkeakouluopinnot, tukikuukausia saa nykyisen 64:n sijaan 54. Hopi hopi, kiri kiri! Takaisinperinnästä tulee halvempaa Oletko paiskonut tavaroita opintotuen takaisinperinnän sikamaisen 15 prosentin korotuksen vuoksi? Pian se onneksi pienenee. Helmikuun tulonvalvonnassa, jossa syynätään vuoden 2015 tulot, takaisinperintäkorotus on vielä 15 prosenttia, sen jälkeen se laskee 7,5 prosenttiin. Myös vuositulorajat nousevat vuodesta 2018 lähtien. Lisää rahaa, siis lainarahaa Tavallista opintolainaa voi nostaa 650 euroa kuussa aiemman 400 euron sijaan. Opintolainavähennys tai -hyvitys pysyvät ennallaan. Vanha kusetusopas ei toimi enää ”Jos et halua ottaa opintolainaa aloittaessasi opinnot, järjestä itsellesi kulutusluotto. Kannattaa ottaa tähän isompi: 1000–3000 €. Juo, nai ja syö kyseinen summa. Kun luotonantaja alkaa kuumottaa vinkkaa, että et aio maksaa lainaa ikinä takaisin”, Jylkkärin Kusetusopas neuvoi maaliskuussa 2012. Vanha ohje kannattanee unohtaa, koska maksuhäiriö ei enää ensi syksynä estä opintolainan valtiontakauksen saamista. Kela tiedotti muutoksista 9.1. Tasavallan presidentti ei ole vielä vahvistanut lakimuutoksia.
Kulttuuri 16 Jyväskylän ylioppilaslehti 1/2017 K okemus vastasi aivojen räjähtämistä: aivan kuin olisi astunut vanhaan elokuvaan. Lavalta yleisöön tuli ihan mahtava vapauden ja vallan fiilis. Näin kuvailee ensimmäistä burleskikokemustaan Pepper Sparkles. Taiteilija Betty Blackheart oli somen kautta lähettänyt kaveripyynnön ja kutsun tapahtumaan, joka oli ensimmäinen Helsinki Burlesque Festival. Ensihämmennyksestä huolimatta burleskista täysin tietämätön nuori gootti lähti katsomaan. Tuolloin oli 2008, ja seuraavana vuonna katsojasta oli kuoriutunut esiintyjä. ”Betty todella muutti elämäni”, Pepper toteaa. Vajaa kahdeksan vuotta myöhemmin, lauantaina 14. tammikuuta, Pepper ja monet muut burleskitaiteilijat ympäri Suomea tarjosivat vastaavan elämyksen Tanssisali Lutakossa. Katsomo oli täysi ja yleisö haltioissaan. Ice Breaking Burlesque -tapahtumaa on edeltänyt usean vuoden työ burleskikulttuurin edistämiseksi Jyväskylässä. Järjestäjä ja itsekin Georgina CatMintinä lavalle noussut Johanna Kinanen kertoo, että aika oli nyt kypsä. ”Olen seurannut kehitystä tämän parin vuoden ajan, ja nyt uskallan järjestää tällaisen tapahtuman, johon kutsumme esiintyjiä muualta. Tässä noustaan taas yksi taso ylöspäin”, Kinanen toteaa. Oman burleskiheräämisensä Kinanen koki noin kolme vuotta sitten, kun Ilokiven ravintoloitsijat pyysivät häntä järjestämään burleskitapahtuman. Aiemmin omannäköisiään, taidepainotteisia tankotanssiesityksiä tehnyt Kinanen koki yleisössä ahaa-elämyksen. ”Tajusin, että tätähän olen tavallaan tehnyt. Minulle avautui kokonainen uusi maailma, kun ymmärsin, että burleskia harrastetaan laajasti ympäri Suomea.” sittemmin kinanen on syventynyt lajiin lisää ja järjestänyt Jyväskylässä noin kymmenen burleskitapahtumaa. Niistä suuri osa on ollut vielä harrastustason tapahtumia, ja myös Lutakossa lavalle nousi yksi ensikertalainen. Valtaosa esiintyjistä oli kuitenkin ammattilaisia, jotka keikkailevat ulkomailla asti. Yksi heistä on muun muassa 1920-luvusta inspiraatiota ammentava Pepper. Kysyntää on, sillä kuluvalle vuodelle on varattu jo kolme esiintymistä ulkomaille. ”Niitä ei ole onneksi tarvinnut edes etsiä, sillä sain tapahtumiin kutsun”, hän iloitsee. Esiintymisten ohella Pepper järjestää myös työpajoja ja toimii Suomen burleskinstituutin opettajana. Ice Breaking Burlesque -tapahtuman myötä sellaiseen pääsivät jyväskyläläiset harrastajat. Taiteilijan mukaan lajin parissa vallitsee vahva yhteisöllisyys. ”Ihmiset ovat parasta, mitä olen tämän kautta saanut. Usein puhutaan jopa burleskiperheestä. Tuntuu etuoikeutetulta, että saa jakaa elämää näin luovien ja kannustavien ihmisten kanssa, sanoo poikaystävänkin lajin kautta löytänyt Pepper. ilman rajoituKsia burleski. Ice Breaking Burlesque -tapahtuma toi Lutakkoon taiteilijoita ympäri Suomea. Jyväskylässä yhä suositummaksi ja tasokkaammaksi noussut laji viehättää vapaudellaan. teksti Irina Hasala kuvat Joonas Pikkarainen Georgina CatMint eli Johanna Kinanen on ollut järjestämässä kymmentä bursleskitapahtumaa Jyväskylässä.
Pika-arviot 17 Jyväskylän ylioppilaslehti 1/2017 Liian hyvä soittolistoille? puk – murhalaulut (wood productions) Puk on työstänyt goottija suomirockin yhdistelmiään parikymmentä vuotta. Vaikka hittikimara on yhtä häpeilemätöntä kuin Manic Street Preachersin tuotanto, Puk pysyy pohjavirtauksissa. Murhalaulut on löyhä teemalevy. Peräseinän kajastaminen sekä globaalit, poliittiset uhkakuvat antavat oikeutuksen albumin nimelle ja goottilaiselle eksistentialismille. The Curelle kumartavat biisit, joissa kuulaat kitarat petaavat äänimaiseman, sopivat katkeransuloisen tunnelman luomiseen. Koska pidän vähäeleisyydestä, isot sovitukset selloineen ja viuluineen ovat hieman liikaa. Pääpuuhaajan Jussi Ojajärven kunniaksi on sanottava, että levy kuulostaa lämmöllä tehdyltä. Valtavirran soittolistoille parhaat biisit ovat ehkä liian hyviä. Riku Lehtoranta Uutta virtaa kaukaiseen galaksiin rogue one: a star wars story Tähtien sota -sarja elää nyt uutta kukoistuskautta. Pääsarja jatkuu uusilla episodeilla, ja näiden ohessa Disney tarjoilee sarjan rikkaasta maailmasta ammentavia spinoff-elokuvia. Kuolontähden piirustuksia jäljittävistä kapinallisista kertova Rogue One on sivuseikkailuista ensimmäinen. Rogue One on virheineenkin yllättävän hyvä elokuva. Tarina alkaa turhan hitaasti, ja monet hahmoista jäävät ohuiksi, mutta kokonaisuus jää plussan puolelle. Rakkaus alkuperäismateriaaliin näkyy, ja samalla Rogue One tarjoaa Tähtien sotien maailmaan kaivattua tuoretta näkökulmaa. Tulevaisuudessa Rogue One tullaan muistamaan siitä, kuinka siinä on herätetty henkiin kuollut näyttelijä erikoistehosteiden avulla. Sekä ratkaisun eettisyys että sen suomat mahdollisuudet ovat herättäneet voimakasta keskustelua. Tätä keskustelua saamme seurata varmasti vielä vuosikymmeniä. Arimo Kerkelä Kesä oli Tuiskun aikaa antti tuisku ja otto virtanen: petokesä (wsoy) Loppuunmyydyt keikat ja festareiden päälavat olivat kesällä 2016 Antti Tuiskun arkea. Niin olivat myös valtavat odotukset sekä sairauskierteen vuoksi perutut esiintymiset. Kaiken tämän Tuisku talletti päiväkirjaansa, josta syntyi yhdessä Otto Virtasen valokuvien kanssa Petokesä-kirja. Virtasen keikkakuvat ovat energisiä, mutta kiinnostavimpia ovat petotiimin sisäistä dynamiikkaa luotaavat otokset. Paperimukeista juotujen jallusnapsien lisäksi kirja paljastaa myös sen, että takahuoneessa Tuisku näyttää verhoavan itsensä vain boksereilla. Hyviä keikkakuvia on Instagram pullollaan, suljettujen ovien takana tapahtuvat ne kiinnostavat asiat. Petokesä on kädenojennus Tuiskun faneille, jotka mielellään muistelevat mennyttä kesää odotellessaan syksyllä ilmestyvää Tuiskun elämäkertaa. Hetken aikaa lukija voi kuvitella tuntevansa Tuiskun hieman paremmin. Laura Kuivalahti Surumielisiä säveliä happoradio: kauniin kääntöpiiri (sony music) Erään jäsennyksen mukaan populaarimusiikin historian voi nähdä syntikan ja kitaran vuorotteluna. Nyt eletään jälleen syntikoiden aikakautta, mikä kuuluu myös Happoradion seitsemännellä albumilla. Vaikka kokonaiset levyt merkitsevät yhä vähemmän, on virkistävää, että Happoradio on tehnyt vahvan albumikokonaisuuden, jonka tunnelmat seuraavat luontevasti toisiaan. Pohjavire on jatkuvasti surumielinen, joskaan ei täysin toivoton. Happoradio ei tarjoile uudella levyllään erityisen tarttuvia koukkuja tai kertosäkeitä, mutta pidättyväinenkin kokonaisuus toimii. Keskitempoisille kappaleille on annettu tilaa hengittää. Rauhallisten hetkien jälkeen loppupuolen räjähtävä Jokainen hetki on väärin iskee todella kovaa. Arimo Kerkelä Isäongelmia hampaankolossa miika nousiainen: juurihoito (otava) Sisarukset kohdataan usein ensimmäistä kertaa synnytysosastolla, mutta Pekka tapaa velipuolensa Eskon hammaslääkärissä. Pekka on tullut juurihoitoon, jonka hänelle tekee hammaslääkäriveli, josta hän ei ole aiemmin kuullut. Molemmat miehet ovat lapsena jääneet isänsä Onni Kirnuvaaran hylkäämiksi. Hammaslääkärin kirkkaan valon alla tutustuvat veljekset päätyvät lopulta etsimään yhdessä isäänsä. Juurihoidon kerronta ei lähde samalla tavalla laukkaan kuin Nousiaisen aiemmissa teoksissa. Esko on jähmeydessään hauska, mutta karikatyyrimainen hahmo muuttuu pian yhtä puuduttavaksi kuin tämän asiakkailleen ennen porausta tarjoilemat piikit. Nousiaismaista nokkeluutta ja isojen teemojen sivuamista hammaslääkärivitsien lomaan on sentään saatu upotettua. Jopa hammashuollosta saa louhittua loputtoman määrän metaforia elämälle sekä sen tarjoamille haasteille. Laura Kuivalahti Kummastuttavaa kaihoa, tarinoita tunnelmista moly: moly (luova records) Välillä ei mitään, välillä eläin joka ei tiedä olevansa eläin. Jyväskyläläisen Molyn esikoista voisi nopeasti ja heppoisin perustein kuvata joksikin, jota perversseissä kaamospäissään Noitalinna huraa!:ta kuunnellut Tundramatiks voisi tehdä. Omanlaisensa vähäeleinen Moly-saundi tiivistyy kuitenkin kuuntelijalle viimeistään Endorfiinin jumalan jousien kanssa hengittävän kaksinlaulun alkaessa. Molyn yhdeksässä kappaleessa aikaa vietetään muun muassa hämärissä tunnelmissa leijonannahoissa, mieli matalana astronautin seurassa sekä matkataan maantiekiitäjän mukana. Esa-Pekka Vierimaan lähes lausunnanomainen tulkinta istuu mainiosti kaihoisiin, kummallisiin tarinoihin. Ines Sirén Toinen burleskin avaintekijä on sekä Kinasen että Pepperin mielestä sen vapaus. ”Suomalaisilla tuntuu usein olevan tunne siitä, ettei saisi olla esillä tai näyttävänä. Burleskista tullaan hakemaan voimaa, jonka myötä voi todeta, että kyllähän saa”, Kinanen toteaa. ”Se on mahdollisuus tehdä ja olla mitä vain haluaa”, Pepper komppaa. mahdollisuuksien kirjo näkyi myös Lutakon show’ssa. Joissain esityksissä korostui akrobaattisuus, toisissa sensuaalisuus. Numeroissa nähdyt hahmot ulottuivat opettajasta meduusaan, ja mukaan mahtui myös yksi boylesque-esitys. Esityksiä yhdisti oikeastaan vain vaatteiden väheneminen hämmästyttävän sulavalla ja taiteellisella tavalla sekä musiikin taidokas käyttö. Yhtä lailla vaihtelevia olivat esiintyjien asut. Näyttävistä vaatteista valtaosa on käsintehtyjä. Lutakon lavalla puvuissa oli kaikkea silkistä ja sametista led-valoihin ja höyheniin. ”Kunnolliseen esiintymisasuun voi upota satoja tai jopa tuhansia euroja”, Pepper paljastaa. Hieman toisenlaiset, mutta yhtä lailla tarkkaan mietityt, asut löytyivät pick-up-esiintyjien päältä. Jyväskylän sirkuskoulun ja Parkour-akatemian aktiivien esittämät hahmot siivosivat lavan riisutuista vaatteista ja toivat iltaan aimo annoksen huumoria ja paikallisväriä. Lavalla kävivät niin yllättäen notkistuvat mummot kuin lyhythameiset cheerleaderitkin. jyväskyläläisiä kävi kiittäminen myös tapahtuman yleisestä tunnelmasta. Vain muutama kuukausi sitten perustetun Jyväskylä Burlesquen talkooporukka oli koristellut Lutakon näyttävästi teeman mukaiseksi. Yleisö taas oli pukeutunut näyttävästi lajia kunnioittaen eikä säästellyt ääntään esiintyjille hurratessaan. ”On mahtavaa, että tapahtumaan pukeutuminen on yleistynyt Jyväskylässäkin”, järjestäjä Kinanen toteaa. Konkaritaiteilija Pepperin mukaan Suomessa yleisö usein tietää, mitä on tulossa katsomaan. Kaikkialla tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, ja lajista liikkuu myös vääriä käsityksiä. ”Esimerkiksi yksityistapahtumissa on joskus ollut hämmennystä. Joku tilaaja on esimerkiksi puhelimessa ihmetellyt, että ’ai, te riisutte?’” Pepper toteaa myös, etteivät kaikki ymmärrä esitysten vaatimaa valmistautumista. ”Joku on joskus tokaissut, että tehän olette lavalla vain viisi minuuttia, voisin pyytää jonkun tutun tekemään saman. Silloin ei kuitenkaan muisteta, että taiteilijalle maksetaan kaikesta, mikä lavalla näkyy, sekä kartutetusta ammattitaidosta”, Pepper sanoo. Lutakon esityksiä katsoessa tämä tuntui ilmiselvältä. Esitykset sulautuivat musiikkiin täydellisesti, ja asut istuivat kuten kantajalleen räätälöityjen vaatteiden kuuluukin. Koko illasta huokui ammattimaisuus. Ice Breaking Burlesque -tapahtumassa nähdystä uudesta tasosta huolimatta Kinanen painottaa, että aloittelijoille ja harrastajille tullaan jatkossakin antamaan mahdollisuuksia. Lajin kokeilemisesta haaveileville hän suosittelee Jyväskylä Burlesque -yhdistyksen Facebook-sivun seuraamista. ”Pelkkä kiinnostus riittää. Tässä lajissa ei ole mitään rajoituksia”, Kinanen tiivistää. ”joku tilaaja on esimerkiksi puhelimessa ihmetellyt, että ’ai, te riisutte?’” pepper sparkles päätyi burleskin pariin jo vuonna 2008. Georgina Catmint eli johanna kinanen on ollut järjestämässä kymmentä bursleskitapahtumaa jyväskylässä.
Jyväskylän ylioppilaslehti 1/2017 Maailmalla 18 Ma 6.2. Pinaattikeitto* Mausteinen broilerpata* Uunimakkara Ti 7.2. Kukkakaalilasagnette Värikäs uunikala* Jauhelihakastike, spaghetti* Ke 8.2. Kesäkurpitsa-tomaattivuoka* Silakkapihvit, kermaviilikastike Tulinen lihapata* To 9.2. Quornfile omenakastikkeessa* Kirjolohimurekepihvit Aprikoosinen porsaspata* Pe 10.2. Meksikolainen kasvisrisotto* Sitruunainen turskaleike, jugurttikastike* Pizza (kinkku-ananasaurajuusto) *Täyttää Kelan suositukset Ma 30.1. Papupata* Currykala* Lindströminpihvi Ti 31.1. Quornwokki* Kuhapyörykät Chili con carne* Ke 1.2. Feta-pinaattipiirakka Lohipastavuoka* Appelsiiniporsaspata* To 2.2. Kasvispyörykät, tomaattisalsa* Yrttikala* Kananpojanfile savupaprikakastikkeessa Pe 3.2. Kasviskastike, pasta* Mantelikala* Riistapyörykät Ma 23.1. Marokkolaiset kasvispihvit, kurkkutsatsiki* Broilerjuustokebakot Siskonmakkarakeitto Kebabwokki* Ti 24.1. Hernerouhecurry* Kasvistäytteinen seileike Barbequekalkkunakastike* Ke 25.1. Kasvismakaronilaatikko* Makaronilaatikko* Broiler-kookoskeitto* Nakkikastike To 26.1. Juustoinen linssikeitto* Bordelaisekala* Pyttipannu Pe 27.1. Kasvisherkkusienirisotto* Lohikeitto* Kalkkunaleike (gordon bleu) iloKiven ruoKalisTa 23.1.–10.2. vKo 6 vKo 5 vKo 4 JYLKKäRiN ENTiNEN ToiMiTTAJA RAPoRToi MATKASTAAN MAAiLMAN YMPäRi. ariMo reissaa Nähdäänkö sateenkaaria? Pääsin Kärryille Taiwanin politiikan uusista tuulista heti ensimmäisenä iltanani Taipeissa. Olin juuri ehtinyt asettua hostelliini, kun majapaikassa pyörinyt paikallinen mediaopiskelija pyysi minulta haastattelua. Ujonpuoleinen opiskelija halusi tietää, mitä mieltä olen samaa sukupuolta olevien avioliitoista. Homoliitot ovat Taiwanissa nyt suuri puheenaihe. Viime vuonna aiheesta kiisteltiin enemmän kuin koskaan, ja lakialoitetta kannattavat ja vastustavat mielenosoitukset keräsivät puolin ja toisin kymmeniätuhansia mielenosoittajia. Joulukuun puolivälissä peräti 250 000 homoliittojen kannattajaa osoitti mieltä presidentinlinnan edessä Taipeissa. Uusimpien mielipidekyselyiden mukaan niukka enemmistö taiwanilaisista kannattaa lakiuudistusta. Nuorissa kannattajilla on selkeä enemmistö, kun taas maan katolinen kirkko on ollut muutoksen äänekkäimpiä vastustajia. Missasin iTse homoavioliittoa koskevat mielenosoitukset, mutta muuten Taipeissa oli mahdotonta välttyä mielenilmauksilta. Kaduilla marssittiin esimerkiksi vaatimassa itsenäisyyttä koskevaa kansanäänestystä. Taiwan on koko olemassaolonsa ajan roikkunut välitilassa hieman irrallaan manner-Kiinasta, muttei kuitenkaan täysin itsenäisenä. Myös manner-Kiinan ihmisoikeudet ja uskonnollisten vähemmistöjen syrjintä saivat noottia. Taiwanin iTsenäisyydesTä tullaan keskustelemaan varmasti vielä vuosikausia, mutta homoavioliittojen tilanne voi ratketa nopeammin. Saapumiseni jälkeisenä päivänä homoavioliittoja koskeva aloite pääsi läpi lakikomitean ensimmäiseltä kuulemiskierrokselta. Mikäli laki selviää myös kahdesta seuraavasta kuulemisesta, homoavioliitot voivat laillistua Taiwanissa vuoden 2017 keväällä. Lain toteutuessa Taiwan olisi ensimmäinen Aasian maa, jossa homoavioliitot ovat sallittuja. Tämän jälkeen jäisi Taipein Vapaudenaukiolla järjestetään usein mielenilmauksia. Taiwan. Taiwanista saattaa tulla ensimmäinen Aasian maa, jossa homoavioliitot ovat sallittuja. nähtäväksi, kiihdyttäisikö Taiwanin tilanne keskustelua myös naapurimaissa. Arimo Kerkelä ARiMoTRAVELS.CoM
Kasvo 19 Jyväskylän ylioppilaslehti 1/2017 ketä fanitat, irma hirsjärvi? fanitus. Ennen kuin Irma Hirsjärvestä tuli faniuden ja fantasian tutkija, hän muun muassa käsikirjoitti Salattuja Elämiä. teksti ja kuva Arttu Seppänen irma hirsjärvi z z Syntynytz1960. z z ValmistunutzJyväskylänzyliopistostazmaisteriksizvuonnaz1994z kirjallisuuszpääaineena. z z Väittelizvuonnaz2009znykykulttuurinztutkimuksenzoppiaineeseenzsuomalaisenzsciencezfictionz-fandominzverkostoista. z z Ollutzmukanazjärjestämässäzsciencezfictionz-tapahtumaz Finnconia. z z Keski-SuomenzVasemmistonaistenzpuheenjohtaja. ”Lapsena inhosin Muumipeikkoa ja merta. Mä luin sitä jatkuvasti ja inhosin. Myöhemmin siitä on tullut hirveän lohdullinen, se on lähimpänä sellaista kauhua, mitä kestän. Tosin tuskin kukaan muu sijoittaisi sitä kauhugenreen. Muumit edustavat Tove Janssonin suurenmoista tapaa luoda fantasiaa. Mörkö on ihana henkilö. Samanaikaisesti ihana ja vaarallinen, joka jäädyttää kaiken, kunnes Muumipeikko tulee tapaamaan häntä rannalle öljytuikun kanssa. Ruotsissa Mörkö on määritelty feminiiniksi, Suomessa maskuliiniksi. Sukupuolten kirjon merkitys fiktiossa on valtavan tärkeää. Mielestäni en fanittanut mitään ennen kuin tein väitöskirjani. Ainoa fanikokemus, jonka tunnistin, oli Kirsi Kunnaksen tapaaminen Kirjailijatalon rappusilla. Sama Kirsi Kunnas, jonka Tiitiäisen satupuuta on minulle luettu lapsena ja jota minä olen lukenut lapsilleni ja lapsenlapsilleni. Lisäksi hänen poikansa ovat Eppu Normaalin ydin. Yhtye on ollut minulle merkityksellinen koko aikuiselämäni ajan. En heti tunnistanut Kunnasta, mutta kun tunnistin, jalat menivät heti alta, ja mökelsin jotain ihan käsittämätöntä. Se merkitysten ketju rysähti mun niskaan. Silloin tajusin, millainen fanikokemus voi olla. Lähestyin häntä alun perin huomauttaakseni tupakoinnista lastentapahtumassa, mitä en sitten tietenkään tehnyt. Fanitan tai koen merkityksellisiksi monia muitakin asioita. Fanitan Koneen Säätiötä, joka tällä hetkellä uudistaa meidän akateemista tutkimustamme ja luotaa sitä tärkeisiin kysymyksiin puuttumatta tieteen vapauteen ja kysymysten asetteluun. Oon ollut Scifi fandomin eli scifin harrastajien verkoston jäsen 80-luvun lopusta lähtien. Mua kiinnosti, miten tällaisen kirjallisuuden lajin ympärille verkostoituu näin aktiivinen porukka. Lähdin aluksi väitöksessäni tutkimaan lukijoita, mutta päädyinkin tarkastelemaan monimutkaista, kehittyvää verkostoa. Olen vastuullinen tutkija kansainvälisessä Hobitti-elokuvien vastaanottotutkimuksessa. Samanlaisen tutkimuksen Taru Sormusten Herrasta -elokuvista tehnyt Martin Barker otti yhteyttä, josko olisin kiinnostunut olemaan mukana. Tuotiin tutkimus tänne Jyväskylän Nykykulttuurin tutkimuskeskukseen, jolla on luontaiset valmiudet hoidella tällaisia asioita. On ollut mielenkiintoista huomata, miten Tanskassa Hobitti-elokuvien toiminnallisuutta ei nähty ongelmana, mutta Suomessa vastaanotto oli hyvin kriittinen. Ennen kuin tulin tutkijaksi, tein hyvin erilaisia töitä. Olin mukana EU-hankkeissa ja tutkimusprojekteissa. Opetin kouluissa elämänkatsomustietoa, työskentelin kirjastossa, tein kirjojen kuvituksia ja taittoa. Kerran sitten sain vinkin, että Salattuihin Elämiin haettiin story editoria, ja sainkin isyysloman sijaisuuden. Se oli säädyttömän hauskaa aikaa. Jos joku tarjoaisi saippuaoopperan kirjoituskeikkaa, niin lähtisin heti. Se oli kurinalaista työtä ja loistava kirjoittajakoulu. Jos elämässä sanoo kyllä, niin sitä joutuu jänniin tilanteisiin.”
LUTAKKO Lutakonaukio 1, 40100 JYVÄSKYLÄ puh. 044 7750 750 PALVELEMME ma-la 7-21 ja su 11-19. OPISKELIJAALENNUS 5% jatkuu 31.5.2017 asti Näytettävä kassalla voimassaoleva henkilökohtainen opiskelijakortti. Ei koske alkoholia, tupakkaa eikä veikkausta. Kaikke arke j vapaall ! NUOREKAS KOLMEYKYMPPINEN etsii hyviä tyyppejä Suoramarkkinointi Mega Oy on 30-vuotias, Suomen johtava puhelimitse tapahtuvaan markkinointiin erikoistunut yritys. Kuulumme vahvasti kehittyvän Alma Media Oyj -konsernin Alma Talent -liiketoimintayksikköön. Jos omaat sujuvan supliikin ja hyvän tilannetajun; olet positiivinen, empaattinen ja haluat menestyä – voit hyvinkin olla etsimämme henkilö. Soita puh. 045 7731 3752 tai lähetä hakemus: www.sm-mega. Ota rohkeasti yhteyttä! Vapaudenkatu 38 C, 2. krs., Jyväskylä • www.sm-mega.? Uniikki-asiakkuus kannattaa. Opiskelija, liity Uniikki-asiakkaaksi tammimaaliskuussa, saat liittymislahjan ja etukupongin! Uniikki-asiakkaan etuina mm. • Uniikki-tarjoukset joka kuukausi • Keskittämisalennus jopa 8 % • Maksuton reseptien uusiminen (ei koske lääkärinpalkkiota) Me Yliopiston Apteekissa autamme asiakkaitamme onnistumaan lääkehoidossaan sekä edistämme heidän terveyttään ja hyvinvointiaan. Hoidamme myös yhteiskunnallisia erityistehtäviä. Voittomme käytetään opetuksen ja tutkimuksen tukemiseen. Kauppakatu 39, avoinna joka päivä 7-23 Puistokatu 4, avoinna ma-pe 9-17 Verkkoapteekki ya.fi Mini-Laukk u myös Facebookis sa Paljon erilaisia -valkoinen, musta -lämpövuore lla ALE PIPOJA 4 95 (7,-) 50% 20% 70% Monilokero REPPU pehmustetut olkaimet ja selkätuki vihreä, musta 18 35 (32,-) Paksut TOPPARUKKASET 6 95 (20,-) Upea REPPU vihreä, t.sin, musta NAHKALOMPAKOI TA -50% Alk. 9,95 (20,-) 70% 50% 40% 9 95 (20,-) MATKAKAS SI -päätytaskut, etutaskut -olkahihna 12 70 (20,-) Kysy opiskelija -alennusta ! 29 95 (68,-) ALE ALE -65% ALE 50% Pehmeät, lämpimät NAHKARUKKASET -lämpövuore lla -musta, punainen Sport ALE 35%