Jyväskylän ylioppilaslehti 28. tammikuuta – . 18. helmikuuta 2013 53. vuosikerta 1 Vellamo gangstaz Gettomasa tällä kertaa henkilökuvassa. Raskasta hallintomönjää Päätoimittajan jäähyVäiset
Pääkirjoitus 2 Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2013 N yt kun pääsin päätoimittamaan tämän numeron, on korkea aika aloittaa päänaukominen muille esimiesasemissa toimiville. Henkilökohtaisesti tuntuu jotenkin älyttömän mukavalta, että saa päättää, mihin Jylkkärin resursseja käytetään. Silti minua hieman epäilyttää oman tietoni rajallisuus. Tiedetoimittaja Jani Kaaro kirjoitti jokin aika sitten kolumnissaan joukossa tyhmyys ei tiivisty, että Haluatko miljonääriksi -ohjelmassa asiantuntijat ovat tienneet noin 65 prosenttia vastauksista oikein, kun maallikot – heitä ollessa riittävän monta – ovat tienneet jopa 91 prosenttia oikeista vastauksista. Kuinkahan hyvin sellainen noin 17 000 korkeastikoulutetun yhteisö tietäisi ongelmiin oikeat vastaukset, jos siltä kysyttäisiin? Ja kysytäänhän siltä . Rehtori Matti Manninen on käynnistänyt Jyväskylän yliopistossa byrokratiatalkoot, joiden tarkoituksena on poistaa yliopistoa kuormittavaa mönjää. Jo aiemmin hallintojohtaja Kirsi Moisander on lisännyt yliopistolaisten mahdollisuuksia välittää tietoa keskushallinnolle. Se on ihan hyvä. Tiedonkulku ei vielä takaa, että yliopistoyhteisön ääni vaikuttaisi päätöksentekoon. Viimekätinen päätösvalta on keskitetty yksittäisille ihmisille. Jos päätöksentekovaiheessa asioita ei alisteta yliopistoyhteisön käsiteltäväksi, on selvää, että yksilöiden mielivalta tulee vaikuttamaan lopputulokseen. Tästä seuraa mönjän valumista hallinnon alemmille portaille. Byrokratiaa puretaan nyt sähköisellä lomakkeella, josta ehdotukset kulkeutuvat hallinnon Yhdessä mönjän kimppuun käsiteltäväksi. Ehdotukset eivät ainakaan vielä ole julkisesti nähtävillä siten, että kaikilla olisi mahdollista käydä niistä julkista keskustelua. Varmasti anonyymi palautekin on arvokasta, mutta vasta ideoista käytävä avoin keskustelu on se, jossa ideat jalostuvat parhaiksi mahdollisiksi päätöksiksi. Vai mistä voimme tietää, että juuri hallinnon edustajilla ja työryhmäläisillä on paras tieto siitä, mitkä ehdotuksista ovat parhaita toteutettavaksi? Voidaan tietenkin väittää, että olisi mahdotonta hajauttaa päätöksentekoa koko yliopistoyhteisön käsiin. Itse epäilen, että se olisi hyvinkin mahdollista. Viestintä ei ole kallista. Esimerkiksi saksalaiset piraatit ovat kehitelleet hyvin käytännöllisiä ja lähes maksuttomia välineitä hajautettuun päätösentekoon. Yksi näistä päätöksentekosovelluksista on nimetty tulevaisuustutkija Alvin Tofflerin ja organisaatiotutkija Henry Mintzbergin 1970-luvulla esittämän organisaatioutopian mukaisesti Adhocracy:ksi. Adhokratian he määrittelivät byrokratian vastakohdaksi, jota tultaisiin soveltamaan erityisesti tietotyössä. Sen piirteisiin kuuluu orgaaninen rakenne, matala hierarkia ja mahdollisimman vähäinen työn standardisointi. Miten minusta tuntuu, että nyky-yliopisto on adhokratian vastakohta. Haluan vielä kiittää emeritus-päätoimittaja Liskiä hyvästä vittuilun ilmapiiristä, joka piti mönjän poissa toimituksesta. Ilpo Puhakka paatoimittaja@jyy.fi Tiedonkulku ei vielä Takaa, eTTä yliopisToyhTeisön ääni vaikuTTaisi pääTöksenTekoon. JYVÄSKYLÄ UNIVERSITY SCHOOL OF BUSINESS AND ECONOMICS
3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2013 Jylkkärin toimitus: Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja: Ilpo Puhakka paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Minna Tiainen minna.tiainen@jylkkari.fi p. 050 353 3362 Siviilipalvelusmies Jere Kyrö sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Jere Kyrö Painos: 7000 kpl Painopaikka: I-Print Oy, Seinäjoki p. 06 4186750 ISSN 0356-7362 Kartalla 4-5 uutiset: Hakuja valintajärjestelmän uudistus lähe, 6-7 kampus: Ilokivi menee perusteelliseen remonttiin 8-9 kampus: Ylioppilaskunnan uusi hallitus esittäytyy 9 kolumni: Racists are bad company 10-12 keskiaukeama: Onko keskushallinto kahminut liikaa valtaa yliopistolla? matsibar Hinta: Ilta (klo 16–24) 200€ lutakon leidi Hinta: 1-15 henkilöä 300€/Ilta Jylkkärin löytämät tilaussaunat “Paras sauna Jyväskylässä löytyy Tuomiojärven rannasta, jossa kansalaisopiston ylläpitämissä Kiviniemen saunatiloissa on kolme saunaa. Spesiaalin siitä tekee se, että siellä on myös savusauna joka lämpenee yleisinä vuoroina koko kesäkauden, eli joka keskiviikko pääsee savusaunaan ja siitä suoraan järveen. Vuosimaksu on 40 euroa, mutta kursseilla käyvillä puolet halvempi”, kertoo himosaunoja Kyösti Ylikulju. Jere Kyrö sak:n JärJestöJen talo Kellarisauna ja biletila, jonne mahtuu noin 25 henkeä (klo 16–24). Bonuksena karaoke. Hinta: 200€ Järjestöjen talolla myös Metalli74:n sauna, jossa noin 50 hengen kokoustila. Metalliliiton jäsenille 160 € ja muille sopimuksen mukaan. opinkiven sauna Ja kokoontumistilat Hinta: Opiskelijat 100€/ilta Muut 200€/ilta kirJailiJatalo Hinta: Koko talo saunoineen 300€/ilta kiviniemen kesämaJa Haukkalantie 34, 40740 Jyväskylä Hinnat: Kansalaisopiston kursseilla käyvät 20€/vuosi Muut 40€/vuosi Tule avustajapalaveriin! 29.1. 19.2. 12.3. Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraavana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00 16.00. Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin sellaisen lehden, mitä opiskelijat haluavat tehdä ja lukea. ”YlIOPISTOlle TarvITTaISIIn glaSnOST & PereSTrOIKa” Hallituksen opiskelijaedustaja Joonatan Virtanen
Uutiset 4 Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2013 Sofia Ikonomidis, Anna Malin ja Emmi Tuukkanen suhtautuvat kiintiöihin varauksella. He ymmärtävät tavoitteen helpottaa uusien opiskelijoiden pääsyä yliopistolle, mutta toivovat, että Suomen koulutusjärjestelmä mahdollistaa edelleen opiskelun kaikenlaisissa elämäntilanteissa. J os alan vaihto houkuttaa, nyt voi olla korkea aika tarttua toimeen. Hallituksen suunnittelema korkeakoulujen hakuja valintajärjestelmän uudistus saattaa varata yhteishaun uusille hakijoille ja pistää vanhat opiskelijat erillisiin hakuihin. Uudistusten on tarkoitus tulla kahdessa erässä. Ensimmäinen astuisi voimaan jo ensi vuonna. Sen myötä yliopistoilla olisi mahdollisuus asettaa kiintiöt sellaisille hakijoille, joilla ei olisi valmista tutkintoa takataskussaan. Lisäksi opiskelijoille tarjottaisiin vain yhtä opiskelupaikkaa, vaikka he olisivat päässeet sisään kaikkiin hakukohteisiinsa. Toinen uudistus astuisi voimaan vuonna 2015. Sen jälkeen yhteishaussa olisivat mukana vain ne, joilla ei olisi aiempaa tutkintoa tai opiskelupaikkaa. Korkeakouluilla ei olisi enää valtaa päättää kiintiöiden käytöstä. Alan vaihtajat joutuisivat siis käyttämään muita hakuväyliä. Jotta he eivät jäisi umpikujaan, hallitus kehottaa yliopistoja kehittämään reittejä, joiden avulla opiskelijat voivat joko vaihtaa pääainetta kotiyliopistonsa sisällä tai jatkaa oman alansa opintoja muussa yliopistossa. Alan vaihto toiseen yliopistoon jäisi silti aiempaa vaikeammaksi. Etenkin pienten tai vahvasti erikoistuneiden yliopistojen opiskelijoiden mahdollisuudet lähteä uusille urille vaikeutuisivat siis merkittävästi, koska kotiyliopiston pääainevalikoima olisi rajallinen. Jyväskylän yliopiston strategiajohtajan Kari Pitkäsen mukaan uudistuksen takana ei ole halu rajoittaa opiskelijoiden valinnanvapautta vaan mahdollislozzin ravintolapalvelut on tarkoitus siirtää yliopiston kirjaston alakertaan ensi syyslukukauden aikana, kertoo hallintojohtaja Kirsi Moisander. Lozzin peruskorjaus alkaa näillä näkymin vuoden 2014 alussa. ”Olemme käyneet pitkään neuvotteluita ruokaloiden vuoksi, koska tilaa ei yksinkertaisesti ole, mutta Lozzi on pakko remontoida”, Moisander kertoo. Tilapalvelujohtaja Suvi Jokion mukaan Lozzin väistötiloja kaavaillaan kirjaston kurssikirjasalin paikalle. Tarkempia suunnitelmia tehdään yhteistyössä kirjaston ja opiskelijoiden kanssa lähiaikoina, ja moni asia on vielä epäselvä. Muun muassa kahvila Librin toiminnasta Lozzin remontin aikana ei ole tässä vaiheessa tietoa. Jokio luonnehtii tilannetta vaikeaksi, sillä niin kirjaston, lounasravintolan kuin kahvilankin palvelut ovat kampuksella olennaisia. Joka tapauksessa tilapalvelujohtaja vakuuttaa, etteivät kurssikirjat katoa kirjastolta. “Kurssikirjojen pitää olla saatavilla opiskelijoille”, hän toteaa. Parhaillaan remontoitavan T-talon, eli hallintorakennuksen, alakertaan aiotaan perustaa 100-150 hengen ravintolatilat. Musican ravintolan tilaa yritetään myös laajentaa. Moisanderin mukaan Kirjaston alakertaan perustettava väistöravintola todennäköisesti jatkaa myös Ilokiven remontin alkaessa 2015. Kampuksen ruokapaikat ovat siis suurin piirtein selvillä, mutta ruoanvalmistuspaikoissa on vielä ihmettelemistä. ”En tiedä yhtään missä meillä on valmistuskeittiö. Sitä ei ole vieläkään.”, Moisander sanoo. sonaatin toimitusjohtaja Arto Maijala suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti. Hänen mukaansa Sonaatilla on omat ajatuksensa ruokalatoiminnan järjestämisen osalta, myös ruoanvalmistuspaikkojen suhteen. Suunnitelmia ei kuitenkaan tässä vaiheessa vielä kerrota julkisuuteen. “Jos ajatellaan opiskelijoiden näkövinkkelistä, niin minä uskon ja luotan täysin, että palveluja tulevaisuudessaopiskeluputket suoriksi, alan vaihto vaikeaksi kiintiöt. Valtio työntää nuoria mutkattomiin opiskelu-uriin erilaisten lakimuutosten avulla. Yksi niistä on pian alkava hakuja valintajärjestelmän uudistus. lozzin väistöravintola perustetaan kirjastolle teksti Minna Tiainen kuvat Jere Kyrö taa tuoreiden ylioppilaiden pikainen pääsy jatkokoulutukseen. Hän myöntää silti, että uudistus saattaisi käytännössä tukkia vaihtoehtoisia opintopolkuja. ”Kyllähän me tiedämme, että valtiovallan tavoite on työurien pidentäminen. Nämä kaikki muutokset pyörivät näiden tavoitteiden ympärillä”, Pitkänen miettii. loPullisia päätöksiä uudistuksesta ei ole vielä tehty, mutta suunnitelmat ovat pitkällä. Pitkänen uskoo, että ainakin ensi vuodelle suunnitellut muutokset toteutuvat todennäköisesti. Yliopisto valmistautuu jo uudistukseen, vaikka eduskunnan päätöstä asiasta saatetaan joutua odottamaan kuukausia. Pitkäsen mukaan kiintiöt eivät kuitenkaan herätä innostusta yliopistolla, ja ainakin ensimmäisessä vaiheessa oppilaitos voi päättää olla hyödyntämättä niitä. ”Luultavasti niitä ei oteta käyttöön Jyväskylän yliopistolla.” Toinen vaihe, eli yhteishaun varaaminen uusille opiskelijoille, on sen si
5 Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2013 Sofia Ikonomidis, Anna Malin ja Emmi Tuukkanen suhtautuvat kiintiöihin varauksella. He ymmärtävät tavoitteen helpottaa uusien opiskelijoiden pääsyä yliopistolle, mutta toivovat, että Suomen koulutusjärjestelmä mahdollistaa edelleen opiskelun kaikenlaisissa elämäntilanteissa. Opintojen keskeyttäjä ei saa enää työttömysturvaa OpintOjen määräaikainen keskeyttäminen ei riitä enää perusteeksi työttömyysturvan saamiseen. Tästä vuodesta lähtien yliopisto-opiskelijan on työttömyystukea saadakseen joko irtisanottava tai menetettävä opinto-oikeutensa tai valmistuttava. Lisäksi opiskelijalla on oikeus tukeen siinä tapauksessa, että hän pitää vähintään vuoden tauon opinnoistaan. Tänä aikana opiskelijalle ei saa kertyä opintopisteitä eikä hän saa tehdä opinnäytetyötä. Viime vuonna tehdyt keskeytykset toimivat vielä entiseen tapaan. ”Tämä on suuri muutos opiskelijoiden kannalta”, suunnittelija Eeva-Liisa Tauriainen opiskelijapalveluista sanoo. tauriainen ei ole innoissaan uudistuksesta. Hänen mukaansa uuden lain soveltamiseen ei ole vielä johdonmukaista käytäntöä, eikä yliopisto ole saanut selkeää ohjetta toimintaansa helpottamaan. ”Siirtymävaihe on kieltämättä ongelmallinen. Opiskelijoita juoksutetaan paikasta toiseen, eikä kukaan tiedä, mitä paperia tarvitaan”, hän valittelee. Tauriaisen mukaan huhut lakimuutoksesta aiheuttivat hämminkiä opiskelijoiden keskuudessa jo syksyllä. Kun ensimmäiset uutiset uudistuksesta julkaistiin lokakuussa, moni työelämässä ollut opiskelija ymmärsi tilanteen väärin ja irtisanoi varmuuden vuoksi opinto-oikeutensa. Tauriaisen mielestä uudistus rajoittaa tarpeettomasti opiskelijoiden valinnanvapautta. ”Minusta tämä laki ei yliopisto-opiskeluun sovellu”, hän toteaa. KesKi-suOmen TE-toimiston työnvälitysja yrityspalveluiden palvelujohtaja Pekka Rantanen painottaa, ettei uuden lain tarkoitus ole kaventaa opiskelijoiden vaihtoehtoja. Hänen mukaansa kyseessä on käytäntöjen yhdenmukaistaminen, sillä muut kuin yliopisto-opiskelijat eivät ole aiemminkaan voineet keskeyttää opintojaan määräajaksi. Työkokemusta ei voi enää kerätä työmarkkinatuella YliOpistOsta valmistunut ei pysty enää keräämään työkokemusta työmarkkinatuella tehtävän työelämävalmennuksen avulla. Vaihtoehto poistui TE-keskuksen valikoimasta vuoden alussa, ja ammattiin valmistuneita patistellaan nyt hakemaan oikeita töitä. Työelämävalmennuksen sijaan valmistuneiden työllistymistä voidaan edistää työnantajalle maksettavalla palkkatuella. Toisin kuin ennen, tukea myönnetään nyt myös määräaikaisiin työsuhteisiin. Lisäksi TE-toimistot tarjoavat pääasiassa kouluttamattomille ja alan vaihtajille tuettua työkokeilua. “Ajatus on, että työkokeilun kautta ei työkokemusta enää hankita”, palvelujohtaja Pekka Rantanen Keski-Suomen TE-toimistosta toteaa. muutOKsen toivotaan avaavan valmistuneille ovia oikeisiin työpaikkoihin, kun työnantajat eivät enää pysty palkkaamaan päteviä työntekijöitä valtion tukemaan harjoitteluun. Rantanen näkeekin uudistuksen opiskelijan etuna. “Kaiken aikaa puhutaan kuitenkin työvoimapulasta. Kyllä nuori koulutettu työvoima on se, johon rekrytointi eniten kohdistuu”, hän uskoo. Minna Tiainen Keskustelu lukukausimaksuista käy kuumana eurOOpan maiden ulkopuolisille opiskelijoille sorvataan lukukausimaksuja. 117 kansanedustajaa on allekirjoittanut lakialoitteen, jonka avulla EUja ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta pyritään perimään maksuja korkeakouluopinnoista. Opiskelijajärjestöt vastustavat aloitetta. Niiden mukaan maksujen tuotto jäisi pieneksi ja niiden käyttöönotto vähentäisi ulkomaisten opiskelijoiden määrää. Järjestöt pelkäävät myös, että lukukausimaksut vaarantaisivat pitkällä tähtäimellä maksuttoman korkeakoulutuksen. Maksujen tavoitteeksi on ilmoitettu koulutusviennin lisääminen ja opetusalan työllisyyden tukeminen. Jos Euroopan ulkopuolelta tuleva opiskelija jäisi valmistumisensa jälkeen Suomeen, hän voisi esityksen mukaan vähentää maksut verotuksessa. Lisäksi lahjakkaille opiskelijoille voitaisiin aloitteen mukaan rakentaa stipendijärjestelmä ja kehitysmaista tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuja maksaa kehitysyhteistyövaroista. Keskisuomalaisista kansanedustajista aloitteen ovat allekirjoittaneet Teuvo Hakkarainen (ps), Anne Kalmari (kesk), Mauri Pekkarinen (kesk), Kauko Tuupainen (ps) ja Sinuhe Wallinheimo (kok). Minna Tiainen Opiskeluputket suoriksi, alan vaihto vaikeaksi lozzin väistöravintola perustetaan kirjastolle teksti Minna Tiainen kuvat Jere Kyrö JERE KyRö ”MInuSTA lAkI EI ylIopISToopISkEluun SovEllu.” jaan vielä epävarmempi. Tämä vaikeuttaa Pitkäsen mukaan työtä yliopistolla ja asettaa hakijan oikeusturvan kyseenalaiseksi. ”Minusta olisi ikävä panna hakijat hakemaan opiskelupaikkoja osittain uudistetun järjestelmän puitteissa tietämättä, muuttuuko järjestelmä seuraavana vuonna”, Pitkänen valittelee. Eeva-liisa Tauriainen ei lämpene uudistukselle. pekka Rantanen pitää lakimuutosta järkevänä. kin pystytään tarjoamaan. Ehkä vain hieman eri tavalla”, hän toteaa. Maijalan mukaan opiskelijan ei siis tarvitse vastaisuudessakaan hamstrata eväitä kotoa. “Kyllähän tässä mahdollisuuksia on. On tiloja, joissa kapasiteettia pystyy nostamaan. Esimerkiksi liikunnalla Syke, siellähän aukioloaikojankin voidaan miettiä uudelleen. Tietysti jos on tottunut siihen, että Lozzi on se luonnollinen paikka, niin se aiheuttaa pientä liikehdintää.” Minna Tiainen & Ilpo Puhakka Alunperin saamasta tiedostamme poiketen, väistöravintola tuleekin kurssikirjaston tilaan, eikä kuvassa näkyvän Café librin paikalle.
Kampus 6 Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2013 Muutto. Ilokivi menee perusteelliseen remonttiin vuonna 2015. Ylioppilaskunta etsii väistötiloja puolentoista vuoden korjaustöiden ajaksi. Alakerran kulttuuritila saattaa muuttaa rakennuksesta lopullisesti jo aiemmin. JYYn kulttuuritila ehkä opinkivelle teksti Minna Tiainen kuvat Jere Kyrö Jos kulttuuritila siirtyy Opinkivelle, Ilokiven alakerrasta vapautuva tila saattaa päätyä lounasruokalalle. Lisäneliöt voisivat helpottaa ainakin keskipäivän ruuhkia. ItseLLä On tOsI hyvä fIILIs, kahdesta hyvästä vaIhtOehdOsta keskusteLLaan. K ampus Kino, Jyrock ja muu ylioppilaskunnan kulttuuritarjonta saattaa löytyä pian uudesta osoitteesta. Ilokiveä aletaan peruskorjata reilun kahden vuoden päästä, ja nyt mietitään, pitäisikö kulttuuritoiminta siirtää jo ennen remonttia uuteen kotiin Opinkiven kellariin. Toinen vaihtoehto on etsiä kulttuuritoiminnalle väistötilat remontin ajaksi ja palata sen jälkeen Ilokiven black boxiin. JYYn Kulttuurisihteeri ja asiaa pohtivan Ilokivityöryhmän jäsen Anniina Hartikainen suhtautuu muutokseen rauhallisesti. “Itsellä on tosi hyvä fiilis, kahdesta hyvästä vaihtoehdosta keskustellaan”, hän sanoo. Opinkiven kellari on tällä hetkellä yliopiston museon varastona. Kulttuuritoiminnalla olisi siellä käytettävissään noin puolitoista kertaa nykyisen black boxin kokoinen sali sekä pienempi tila sen yläkerrassa. Jälkimmäiseen suunnitellaan kahvila-baaria. Kellari on rakennettu autohalliksi, mutta käytännön syistä sitä on käytetty alusta lähtien muihin tarkoituksiin. Tilassa kun ei ole auton kuljettavaa sisäänkäyntiä. Kellarin remontointi kulttuuritilojen käyttöön maksaisi alustavien arvioiden mukaan noin miljoona euroa, joten tilapäiseksi väistötilaksi sitä ei kunnostettaisi. Opinkivelle pitäisi rakentaa muun muassa uusi sisäänkäynti. opinKiveen muuttamisessa olisi paljon etuja. Kulttuuritoiminta pystyttäisiin todennäköisesti aloittamaan siellä jo ennen Ilokiven remonttia, eikä siihen siis tulisi ainakaan pitkää keskeytystä korjaustöiden vuoksi. Ilokiven alakerta puolestaan vapautuisi remontin jälkeen vaikkapa lounasravintolan keittiötilaksi. Jos toiminta jäisi Ilokiveen, väistötilojen löytäminen etenkin klubitoiminnalle saattaisi olla haastavaa. Lisäksi Ilokiven black box pienentyy remontissa, sillä ilmanvaihtojärjestelmä nirhaisee tulevaisuudessa osan käyttötiloista. Opinkiveltä löytyisi myös enemmän erillisiä tiloja kulttuuritoimijoiden käyttöön. Näin esimerkiksi teatterilaisten ei tarvitsisi korjata lavasteitaan jokaisen esityksen jälkeen. toisaalta iloKiven alakerta on luontevasti samassa rakennuksessa JYYn muiden palveluiden kanssa, ja paikalla on vakiintunut asema kulttuuritoiminnan kotina. Opinkivellä olisi myös Ilokiveä vaikeampi pitää Jyrockin kaltaisia kahden kerroksen bileitä, sillä sen yläkerta on todennäköisesti liian pieni. “Niin isokokoisia tapahtumia ei ehkä pystyttäisi järjestämään”, Hartikainen sanoo. Hopeareunus tosin löytyisi Opinkiveen suunniteltavasta kahvila-baarista, joka saattaisi Ilokiven alakerrasta poiketen olla auki myös tapahtumailtojen ulkopuolella. Hartikainen näkee uusia mahdollisuuksia. “Voisi käydä vaikka päiväoluella.” KulttuuritiloJen tulevaisuus on tällä hetkellä kahdeksanhenkisen Ilokivi-työryhmän käsittelyssä. Asiasta toivotaan edustajiston päätöstä kevään aikana. Niin kauan kuin kulttuuritilan tulevaisuus on auki, muu remontin suunnittelu on hankalaa. “Kulttuuritila on tällä hetkellä se solmu. Kun se saadaan auki, saadaan suuntaviivoja jatkolle”, työryhmän jäsen Kalle Jokinen sanoo. iloKiveä on remontoitu viimeksi 1990-luvun puolivälissä. Tällöin ylioppilaskunnan talous oli tiukalla, ja parantamisen varaa jäi. Ilokiven toimistot ja varastot ovat liian pieniä ja ylioppilaskunnan hallitus joutuu puurtamaan alakerran ikkunattomassa kabinetissa. “Nyt tehdään laajemmin ja paremmin, että tilat vastaisivat nykytarpeita”, Jokinen sanoo.
Jyypää 7 Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2013 teksti Minna Tiainen kuvat Jere Kyrö R uotsin hakijamäärä romahti. Norja totesi toiminnan tappiolliseksi. Aalto-yliopiston kokeilusta käteen jäi mahtava lasku. Mutta meillä on toisin, vai mitenkä? No, näin on ainakin niiden 117 kansanedustajan mielestä, jotka allekirjoittivat lakialoitteen EUja ETAmaiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksusta. Viis siitä, että Ruotsissa ja Tanskassa EUja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrä romahti. Eihän näin kävisi meille, Pohjoismaiden kulttuurit kun eivät mitenkään muistuta toisiaan. Ja että Norjassa laskivat, että tili painuisi pakkaselle lukukausimaksujen kera. Mitä ne sielläkään valtiovarainministeriössä osaavat muka laskea? Kyllä tämä Suomessa toimisi. Kokeilkaa vaikka. Ei, ei sitä Aalto-yliopiston kokeilua lasketa. Mitä siitä, että jäätiin tappiolle ja saatiin vain yksi opiskelunsa täysin itse maksava houkuteltua paikalle. Kyllä ne jatkossa tulee, koska... nomutta, pakkaahan jengi jenkkeihinkin maksullisen koulutuksen perässä – ihan satatuhatmäärin, vaikka kieli onkin outo ja harvinainen, yliopistot kaikille tuntemattomia ja elämä kallista. Eikö siis meillekin? Ja sitä paitsi Suomeen tarvitaan koulutettua työvoimaa ulkomailta. Vielä semmoista sivistynyttä ja oppinutta, joka tuntee kulttuurinkin, eli tietysti väkeä joka on opiskellut Suomessa. Eli ihmiset täytyy saada tänne opinahjoon. Mitenkäpä niitä paremmin houkuttelisi kuin muuttamalla koulutuksen maksulliseksi. Sillä KaiKKihan nyt tietää, ettei halpa tai ainakaan ilmainen voi olla hyvää. Siksi Suomikin kärsii maineesta huonon koulutuksen maana ja sivistymättömänä kansana. Tämä pitää heti korjata hintoja nostamalla. Kun ne muuten vievät meidän tiedon ja meidän rahat palatessaan ulkomaille. Paitsi se puolet niistä, jotka jää tänne töihin. Ja mitä siitä, että useampikin haluaisi jäädä. Tai siitä, että neljänneskin riittäisi kaikkien kulujen kattamiseen. Kyllä niiltä silti pitää ottaa rahat pois. Löytyisiköhän joitain parempia ideoita näidenkin ongelmien ratkaisemiseksi? Jaana Romppainen Kirjoittaja on Jyyn hallituksen jäsen Varmasti toimii Mitenkäpä niitä pareMMin houkuttelisi kuin MuuttaMalla koulutuksen Maksulliseksi. Vaikein kysymys Ilokiven remontissa on opiskelijaravintolan sijainti korjaustöiden aikana. “Kampuksen tilanne on hankala, ei ole liiaksi ravintoloiksi soveltuvia tiloja”, ylioppilaskunnan pääsihteeri Sami Tuori valittelee. iloKiven edelliSen remontin aikana ravintola jouduttiin sulkemaan ja työntekijät lomauttamaan. Nyt etsitään muunlaista ratkaisua, mutta mitään vaihtoehtoa ei ole suljettu pois. Tuorin mukaan lounasravintola saattaa sulkea ovensa puoleksitoista vuodeksi, jos järkevää väistötilaa ei löydy ja näyttää siltä, että opiskelijat saavat vatsansa täyteen kampuksella ilmankin Ilokiveä. Kun remontti aikanaan valmistuu, opiskelijoille on joka tapauksessa tarjolla entistä ehompi ruokala. Tuorin mukaan Ilokiven lounasravintolaan on suunnitteilla lisää asiakaspaikkoja, enemmän keittiötilaa ja kaksi linjastoa. ruokalan tulevaisuus on auki z z Remontinzonztarkoituszalkaazkeväälläz2015.zTavoitteenazonzsaadaztilatzuudelleenz käyttöönzsyksylläz2016. z z Tämänzvuodenzpuolellazselvitelläänzuudistuksenz suuriazviivoja.zSeuraavazvuosizonzvarattuzkonkreettistenz suunnitelmienzteolle. z z Ilokivenzyläkertazjaztoinenzpäätyzovatztälläzhetkelläz vuokrattuinazyliopistolle.zRemontinzjälkeenzkokozrakennuszpalaaztodennäköisestiz Jyväskylänzylioppilaskunnanz käyttöön. KorjauStyöt Minä itse olen nauttinut musatoiminnasta ilokivessä ja käynyt katsomassa elokuvia. toivon, että mahdollisimman hyvät tilat säilyisivät. Miksei se voi mennä väliaikaisesti opinkiveen ja palata takaisin ilokivelle. ismo puhakka, historia ei siis ole vaihtoehto, että siirryttäisiin puoleksitoista vuodeksi opinkivelle? ehkä minä pitäisin toiminnan täällä ilokivellä, opinkiven tila on niin vieras. Minä koen, että ei se tauko toiminnassa niin paha olisi. Johanna kujanpää, suomen kieli opinkivi kuulostaa paremmalta, että toiminta ei katkeaisi. Ja kieltämättä lisätila lounasravintolalle ei olisi paha juttu. en ole hirveästi käyttänyt kulttuuritilan palveluita, enemmän pyörin Cafe linguan puolella. siihen ei kahta kerrosta tarvita. asta siiskonen, kulttuurien välinen viestintä ilokivi vai opinkivi?
Kampus 8 Kampus 8 Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2013 Vahva ei eriarvoisuudelle teksti Tiina Saari kuvat Oskari Rantala UUSI HALLITUS . JYYn kabinetissa linjataan, että kaikki mahdollinen on laitettava peliin, jotta yliopisto pysyisi maksuttomana jokaiselle. Ruusupuistoon aletaan rakentaa uutta yliopistorakennusta ehkä ensi syksynä RUUSUpUISTon uuden yliopistorakennuksen suunnittelu edistyy. Suomen Yliopistokiinteistöjen kiinteistökehitysjohtajan Aki Havian mukaan toiveissa on, että rakentaminen voitaisiin aloittaa ensi syksynä. Alustavan aikataulun mukaan rakennus valmistuu vuoden 2015 kesällä. Rakennus tulee kasvatustieteellisen tiedekunnan ja koulutuksen tutkimuslaitoksen käyttöön. Siihen suunnitellaan kahvilaa tai jakelukeittiötä kirjaston kahvilan tapaan. Tarkempaa tietoa tiloista ei ole vielä saatavilla. Yksityiskohdat tarkentuvat kevään edetessä. Ruusupuiston kaavaehdotus on ollut näytillä joulukuusta tammikuun 25.päivään asti. Minna Tiainen Opiskelijalounaasta edullisempi ja terveellisempi opISkeLIjALoUnAAn hinta on laskenut vuoden vaihdetta edeltäneestä 2,70 eurosta 2,60 euroon. Muutos johtuu korkeakouluopiskelijoiden ateriatuen nostamisesta 0,10 eurolla vuoden alussa. Myös aterioiden laadun pitäisi olla entistä parempi, sillä vuoden alussa astuivat voimaan KELAn korkeakouluruokailun suositukset, jotka ohjastavat ravintoloita monipuoliseen ja terveelliseen tarjontaan. Tarkoituksena on, että ateria kattaisi noin kolmanneksen opiskelijan päivittäisestä energian tarpeesta ja olisi koostumukseltaan ravitsemussuositusten mukainen. Suositus suitsii suolan ja rasvan määrää opiskelijaravintoloiden tarjonnassa. Opiskelija-aterian tulee sisältää pääruuan lisäksi juoman, salaatin, leivän ja levitteen. Kaikki tarjolla olevat ateriavaihtoehdot eivät täytä tällä hetkellä KELAn kriteerejä. Ruokalistoihin on merkitty, mitkä ruokalajit seuraavat suosituksia. Minna Tiainen Jylkkärin päätoimittaja vaihtuu UUSI pääToImITTAjA valitaan edustajiston kokouksessa torstaina 31. tammikuuta. Työhaastatteluun on kutsuttu allekirjoittaneen lisäksi Minna Tiainen, Minna Kurvinen ja Katariina Kalmari. Edellinen päätoimittaja Jarno Liski siirtyy Ylen leipiin. Liskin jäähyväishaastattelu sivulla 18. Ilpo Puhakka Arkkitehtitoimiston näkymäkuva uudesta yliopistorakennuksesta ARKKiTEhTiTOiMiSTO SARC OY Hanna Huumonen, 24, Lahdesta Hallituksen varapuheenjohtaja Vastuualueet: Sosiaalipolitiikka ja liikunta Edustajistoryhmä: Demariopiskelijat Oppiaine: Filosofia Haluaa: Lisätä matalan kynnyksen liikuntaa ja parantaa erityisopiskelijoiden asemaa. Lisää liikuntatarjontaa erityisopiskelijoille! Jenna Anttonen, 22, Imatralta Vastuualueet: Korkeakoulupolitiikka, tutor-asiat ja kampuksen kehittäminen Edustajistoryhmä: Pörssi & Dumppi Oppiaine: Laskentatoimi Haluaa: Kehittää tutorien koulutusta, edesauttaa kampusten rakennusten rakentamista ja tilasuunnittelua, pitää opiskelu maksuttomana. Sanna Koistinen, 21, Kuopiosta Vastuualueet: Viestintä, Jylkkäri ja yritysyhteistyö Edustajistoryhmä: Pörssi & Dumppi Oppiaine: Kansantaloustiede Haluaa: Kehittää yliopiston yritysyhteistyötä: irti enemmän kuin rahaa, esimerkiksi harjoittelupaikkoja opiskelijoille. Tommi Liinalampi, 29, Helsingistä Vastuualueet: Kehitysyhteistyö, ylioppilaskylä ja kuntapolitiikka Edustajistoryhmä: Grönioni Oppiaine: Valtio-oppi ja historia Haluaa: Lobata opiskelijoiden asiaa kuntapolitiikassa, kerätä lisää rahoitusta kehitysyhteistyöhön ja kehittää Kortepohjan parkkikantta. Amélie Martikainen, 21, Järvenpäästä Vastuualueet: Sosiaalipolitiikka ja kulttuuri Edustajistoryhmä: Poikkitieteilijät Oppiaine: Varhaiskasvatus Haluaa: Vahvistaa ainejärjestöjen toimintaa sekä hoitaa opintotukeen ja opiskelijoiden asumismahdollisuuksiin liittyviä linjauksia. Ville Ranta, 23, Jyväskylästä Vastuualueet: Talous ja järjestöt Edustajistoryhmä: Pörssi & Dumppi Oppiaine: Laskentatoimi Haluaa: Lisätä ainejärjestöjen yhteistyötä saattamalla opiskelijoita saman katon alle. Jaana Romppainen, 32 Vastuualueet: Kansainväliset asiat ja ympäristöasiat Edustajistoryhmä: Luonnontieteilijät Oppiaine: Fysiikka Haluaa: Parantaa kv-opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia ja vähentää jätteiden syntyä yliopistolla. Teppo Suominen, 23, Keuruulta Vastuualueet: Kulttuuri ja järjestöt Edustajistoryhmä: Yhdistyneet kieltenlukijat Oppiaine: Suomen kieli Haluaa: Vahvistaa ainejärjestöjen asemaa ja lisätä niiden kautta yhteyttä JYYn kaikkiin jäseniin. Antti Seppänen, 25, Kuusamosta Vastuualueet: Korkeakoulupolitiikka ja Kampus Kustannus Edustajistoryhmä: Jyväskylän yliopiston vihreä vasemmisto, Jyviva Oppiaine: Sosiologia Haluaa: Tuoda JYYtä lähemmäs opiskelijoita, rikkoa etäisyyden.
Kampus 9 Willie’s lesson 9 Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2013 Vahva ei eriarvoisuudelle teksti Tiina Saari kuvat Oskari Rantala J yväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen tuore puheenjohtaja, Kuopiosta tuleva suomen kielen opiskelija Mari Kröger (Yhdistyneet kieltenlukijat) kommentoi heti ensimmäiseksi, että kaikille maksuton tutkintokoulutus korkeakoulussa on säilytettävä myös kansainvälisille opiskelijoille. ”Koulutusta ei saa laittaa maksulliseksi. Kokeilu ei kannata, Ruotsissakaan se ei onnistunut. Maksuton korkeakoulu on myös ollut valttikortti Suomelle, ja siitä ei tule luopua.” JYYn uusi hallitus on seurannut tarkkaan eduskunnan lakialoitetta lukukausimaksusta. ”Toivottavasti vielä useampi kansanedustaja olisi sitä vastaan. Aloitetta ei ole mietitty loppuun asti”, jatkaa ylioppilaskunnan puheenjohtaja Joonas Könttä (Keskustaopiskelijat) Krögerin argumentteja kuin samasta suusta. ”Maksun periminen asettaisi Suomen korkeakoulut eriarvoiseen asemaan. Tämä johtaisi korkeakoulukentän pirstaloitumiseen jakaen yliopistot voittajiin ja häviäjiin, tai vain jälkimmäisiin”, Könttä perustelee. UUsi hallitUs haluaa turvata opiskelijoiden toimeentulon. Tavoitteena on lobata opiskelijoiden asioita entistä intohimoisemmin sekä politiikassa että elinkeinoelämässä. ”Haluan parantaa opiskelijoiden työllistymistä. Lobbaaminen, verkostojen lisääminen ja rahoituksen kerääminen ovat nyt tärkeitä tehtäviä. Tarvitsemme lisää yhteistyötahoja”, sanoo Tommi Liinalampi (Grönioni). Sanna Koistinen (Pörssi & Dumppi) kertoo jo keskustelleensa yhteistyöstä parin yrityksen kanssa. Neuvottelut ovat kesken. Hallitus linjaa, että opiskelun tulisi olla entistä joustavampaa: muun muassa kurssien suoritusmahdollisuudet pitää olla monipuoliset. EntinEn hallituksen puheenjohtaja, nykyinen ylioppilaskunnan varapuheenjohtaja Kalle Jokinen (Pörssi & Dumppi) on luottavainen uuden hallituksen suhteen. Hänen kaudeltaan jäivät perinnöksi talousja kiinteistöpäälliköiden rekrytoinnit ja ylioppilastalo Ilokiven remontti. Jokisen hallituksen kaudella käytiin läpi ylioppilaskunnan organisaatiouudistus. Ex-puheenjohtaja toivoo, että uusi hallitus saisi pian aikaan sähköisen vaalijärjestelmän. ”Riittävän luotettavaa ohjelmaa on etsitty pitkään. Olisi hyvä, jos sellainen saataisiin käyttöön seuraaviin edarivaaleihin.” Kröger ja Könttä sanovat ylioppilaskunnan tiedonkulun tarvitsevan parannusta, ja haluavat tukea ainejärjestötoimintaa entistä enemmän. ”Ongelmanamme on, etteivät opiskelijat koe JYYtä omakseen. Monet eivät tiedä, mitä teemme.” Myös yliopiston sisäilmaongelmat olisi saatava ratkaistua. Rakennusten korjausta ei voida vauhdittaa, mutta uusia tilaratkaisuja voidaan suunnitella. ”Jyy haluaa lisätä tietämystä siitä, onko esimerkiksi luennolle pakko mennä, jos opiskelijoilla on luokassa sisäilmasta johtuvia oireita”, Könttä sanoo. Amélie Martikainen kertoo opiskelijoiden haluavan Jyväskylään lisää yksiöitä ja kaksioita juuri valmistuneen vuoden 2012 asuntoselvityksen mukaan. ”Opiskelija-asuntojen tulisi sijaita lähellä keskustaa, hyvien kulkuyhteyksien päässä tai oppilaitosten läheisyydessä.” A ccording to UN estimates, 1 out of 35 people on this planet can be classified as international migrants. In Finland, 1 out of every 20 legal residents residing in the country are migrants of an international background. You may find it interesting to know that roughly 250,000 Finnish citizens have joined the international migrant flow and reside outside of Finland. Times of economic hardship tend to bring about an increase in xenophobic rhetoric. The terms xenophobia and racism tend to be used interchangeably, but by definition, their differences are quite clear. A racist hates according to ethnicity and ancestry, while a xenophobe hates the foreigner which can potentially be anyone from outside their own culture. Just because someone is a xenophobe does not necessarily mean they are racist. A racist isn’t always going to be a xenophobe. Being one is not better than being the other. Neither one is pleasant to be around. It should also be said that racists and xenophobes aren’t much fun at multicultural social events. it is Easy to JUdgE others for their antisocial behavior, especially when it is directed at you or your loved ones. Unfortunately, merely passing judgment on the mindset and behaviors of your social opposition will have no positive effect; it only puts the haters on the defense. When on the defensive they tend to go online, flooding the internet with invective. Even worse, when threatened, the haters can go on the offensive, storming out amongst the general populace where they proceed to engage in such acts of bravery as shouting drunkenly at a father who dares to speak his own language in public with his 3 year old son. thE most effective way to deal with the haters is to make their behavior socially unacceptable. Describing racists and xenophobes as “immigration critical” does nothing to help society; it only gives justification of existence to those who hate. When a Goebbels wannabe publishes a semi-academic rationalization for hatred, his arguments must be dissected and destroyed, not dismissed. When a mob marches to intimidate others with their neo-Nazi agenda, it is the responsibility of us all to let them know that they have no place in our society. Willie Lahti The author is the immigrant grandson of immigrants. Are you a racist or a xenophobe? Hallituksen tuoreen puheenjohtajan, 23-vuotiaan Mari Krögerin ja ylioppilaskunnan puheenjohtajan Joonas Köntän yhteistyö sujunee kuin valssi. ”Erimielisyyksiä hallituksen ja edustajiston välille tuskin syntyy. Mari osaa suomen kielen ammattilaisena puhua hyvin, ja minä osaan kiroilla venäjäksi”, Könttä toteaa ja nauraa. Jere Kyrö It sHould also bE saId tHat racIsts and xEnopHobEs arEn’t MucH fun at MultIcultural socIal EvEnts.
10 Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2013 Riippuuko kaikki nyt hänestä? Hallintojohtaja Kirsi Moisander ei haluaisi itsestään tehtävän juttua, koska tavallisen riviopiskelijan ei välttämättä tarvitse tietää kuka hallintojohtaja on. Heidän tulisi nähdä vain hyvin toimivat palvelut. ”Hallinto en ole minä.”
11 Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2013 Riippuuko kaikki nyt hänestä? Hallinto. Yliopistolla huhuillaan, että kun leppoisa Matti Manninen ryhtyi rehtoriksi Aino Sallisen paikalle, hallintojohtaja Kirsi Moisander olisi alkanut käyttää itsevaltaisen johtajan otteita. u usi yliopistolaki käynnisti Jyväskylässäkin hallinnon uudistukset, joilla vanhasta valtionlaitoksesta on lähdetty rakentamaan itsenäistä ja yritysmäisempää kokonaisuutta. 2011 tiedekuntiin muodostettiin keskushallinnon johdolla palvelukeskukset, joihin laitosten ja tiedekuntien hallintopalvelut keskitettiin. Viime vuonna vanha keskushallinto muutettiin yliopistopalveluiksi keskittämällä sinne kaikki tukitoiminnot, jotka aiemmin toimivat jonkin muun kokonaisuuden osana. Yliopistopalveluihin sisältyy ajatus vanhan käskyttävän valtionhallinnon muuttamisesta palveluhenkiseksi. Jylkkäriin on kuitenkin kantautunut huolestuneita yhteydenottoja, joiden mukaan palvelupuheesta huolimatta hallinnointi yliopistolla olisi muuttunut aiempaakin virkavaltaisemmaksi. Kritiikki henkilöityy hallintojohtaja Moisanderiin, jonka kanssa asiointi on koettu vaikeaksi. Jylkkäri päätti selvittää hallintojohtajaa ja hallinnon uudistuksia syyttävien puheiden paikkansapitävyyttä kokoamalla kritiikkiä yliopiston eri henkilöstöryhmiltä ja kysymällä asiasta hallintojohtaja Moisanderilta itseltään. it-tiedekunnan Hallintopäällikkö Sanna Hirvola kirjoitti hiljattain epävirallisen listan muutamista hallinnon pullonkauloista professoriliiton paikallisosaston puheenjohtajan Jari Veijalaisen pyynnöstä rehtorille esiteltäväksi. Ensimmäinen huomio koskee työryhmiä, joita Hirvolan mukaan yliopistolla on nykyään todella paljon, mutta joiden rooli ja vaikutusvalta asioihin on epäselvä. ”Työryhmiin käytetään todella paljon aikaa, ehdotukset kootaan perusteellisesti ja raportti luovutetaan, mutta tämän jälkeen ei yleensä saada tietää, mitä näille ehdotuksille tapahtuu,” Hirvola kertoo. Hirvola on yksi harvoista, joka asiasta kysyttäessä viitsii puhua kokemuksistaan suoraan omalla nimellään. Olen kuitenkin kuullut saman väitteen esitettävän myös professorija opiskelijatasolta. Moisanderilta asiaa kysyttäessä hän myöntää, että tietokatkosta voi olla, mutta vakuuttaa, että keskustelu otetaan vakavasti ja viestintää parannetaan. ”Nythän meillä on tulossa yhteispalaveri, jossa on dekaanit ja hallintopäälliköt mukana. Lisäksi on byrokratian purkutalkoot, joissa on tullut todella paljon hyviä ehdotuksia.” “Olen kyllä sitä mieltä, että keskustelut ovat vaikuttaneet, mutta jos ei itse osallistu tai halua tulla mukaan... Kun siellä on paljon sellaisia, joilla on vahvoja mielipiteitä, mutta ne ei sitten välttämättä ole mukana niissä istunnoissa, emme saa tietää heidän kantojaan”, Moisander sanoo toisessa yhteydessä. Tämä ei vielä vakuuta siitä, että työryhmät ja käydyt keskustelut oikeasti vaikuttaisivat päätöksiin, joita johtajat lopulta tekevät. ”Se pitää paikkansa, että yliopistopalvelu-uudistuksen alussa oli verkkopalautejärjestelmä, jonka kautta kuka tahansa pystyi antamaan ajatuksia. Se on tietysti ihan toinen juttu, että onko se viime kädessä keskustelua tai osallistumista, vai jonkinlaista näennäiskeskustelua. Koko ajan tulee palautetta, että hallintojohtaja tekee päätöksiä oman mielensä mukaan, vaikka eri tahoja oltaisiinkin kuultu,” kertoo yliopiston hallituksen opiskelijaedustaja Joonatan Virtanen. Hirvolan mukaan keskusteluyhteys hallintojohtajien ja hallintopäälliköiden välillä on ollut huono. Edellinen yhteinen palaveri on hänen mukaansa pidetty keväällä 2011, ja vuoden 2012 aikana yhteisiä kokouksia hallintopäälliköiden ja hallintojohtajan kesken ei olisi ollut. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan hallintojohtaja Matti Pylvänäinen vahvistaa asian. Moisander kuitenkin kiistää. ”Meillähän on laitosjohtajatapaamisissa hallintopäälliköt mukana ja dekaanit mukana, ja niissä kaikissa olen itsekin paikalla. Hallintopäälliköiden kanssa meillä oli joulukuussa yhteinen tapaaminen, mutta sieltä kaksi oli valitettavasti sairaana.” Pylvänäisen mukaan joulukuun kokoontuminen olisi ollut muodollinen illallisseminaari, johon osallistumista hän ei katsonut mielekkääksi. tiedekunnissa ja yliopiston hallituksessa on yliopistopalvelu-uudistuksen jälkeen havahduttu siihen, että hallintoon on palkattu paljon uutta henkilöstöä. Samaan aikaan tiedekunnille on asetettu kovat säästötavoitteet, koska yliopiston kokonaisrahoitus on ollut laskussa. Moisander perustelee henkilöstömenojen kasvua ensimmäisessä haastattelussa sillä, että yliopistopalveluihin on lisätty uusia toimintoja. ”Se miksi näyttää siltä, että hallinnon henkilöstömenot ovat kasvaneet, johtuvat siitä, että meillä on ollut erillisinä yliopiston yhteiteksti Ilpo Puhakka kuvat Jere Kyrö
12 Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2013 set, joka on ollut rehtorilla ja sitten tietysti it-palvelut, joita ei ole aiemmin ollut keskushallinnossa. It-palveluista tuli liki sata uutta ihmistä yliopistopalveluihin. It-palvelut siirrettiin yliopistopalveluihin hallituksen päätöksellä.” ”Uudet henkilöt, joita on palkattu, ovat nimenomaan niitä, joita on tiedekunnista esitetty ja niitä, joita uusi yliopistolaki edellyttää. Uutena on tullut kontroller, sisäinen tarkastaja, opintopalvelupäällikkö, yliopiston lakimies ja erillispalvelulaitokseen on palkattu ihmisiä, koska he olivat todella ylikuormittuneita. Talouteen ja henkilöstöhallintoon on jouduttu palkkaamaan lisähenkilöstöä, koska yliopisto on nyt itsenäinen, eikä valtio enää hoida tiettyjä asiota.” Moisanderin mukaan keskushallinto ei kuitenkaan ole paisunut. Myöskään uusien johtajien palkat eivät ole hallintojohtajan mukaan aiempaa korkeampia, vaan palkkakehitys on ollut tasaista. Pyysin yliopiston talousjohtajalta Päivi Sepältä selvityksen keskushallinnon kulujen muutoksesta, josta näkyisi henkilöstömenojen kasvu vuosittain siten, että yliopistopalveluihin yhdistetyt uudet toiminnot otetaan huomioon. Kahden viikon kuluttua sain selvityksen, joka on käynyt useaan kertaan myös hallintojohtaja Moisanderin tarkastuksen läpi. Sen mukaan vuoden 2013 budjetissa keskushallinnon henkilöstökulut ovat kasvaneet 28 prosenttia vuoden 2010 jälkeen. Kysyn asiasta uudestaan Moisanderilta. ”Selkeästihän ne ovat nousseet, mutta siellä on myös normaaleja tes-perusteisia palkankorotuksia ja sisäisiä kehityshankkeita. 47 määräaikaisen työpanos kuvaa sitä nousua. Me tehdään nyt niitä yliopiston yhteisiä kehityshankkeita. Erillisiä yhteisiä on huomattavasti vähennetty ja budjetoitu nyt nämä kulut yliopistopalveluiden vastuulle, joten me joudutaan nyt tekemään kaikki nämä yliopiston yhteiset kehitystoimenpiteet.” Hallituksen opiskelijajäsen Virtanen vinkkaa kysymään mielipiteitä kulujen noususta professoreilta. Hallituksen professorijäsen Minna-Riitta Luukka on kyllä kuullut hallinnon uudistamisen johtamisja toteutustapoihin kohdistuvaa kritiikkiä. Hän ei itse haluaisi asiaa tässä vaiheessa kommentoida, vaan suosittelee kääntymään asiaan perehtyneen Matti Leinon puoleen. Leino sanoo kuitenkin asian olevan nyt niin auki, ettei hän halua tässä tilanteessa sanoa yhtään mitään. Hän kertoo vain haluavansa olla asian suhteen hyvin varovainen yliopiston edun vuoksi. saan kuitenkin Luukan valottamaan professorien näkökulmaa varovasti. ”Monet ihmettelevät sitä, että palvelukeskukseen tulee uusia johtajaja päällikkötasoja toinen toisensa perään ja kysyvät, onko se järkevää. Kun ajateltiin, että esimerkiksi näihin Certian palveluihin siirryttäessä väki siellä keskushallinnossa ennemminkin vähenisi ja hallintopalvelut tulisivat lähemmäksi tiedekuntatason toimijoita.” ”Tavallisilla riviprofessoreilla ei varmaan ole sellaista kokonaiskäsitystä siitä, miten se on organisoitu ja miksi se on organisoitu niinkuin on. Siinä on varmastikin tiedonkulkupulmaa. Mutta toisaalta hallintojohtaja on meille hallitukselle raportoinut, että tästä on kuultu sidosryhmiä ja henkilöstön edustajia. Asiasta on siis tosi paljon ristiriitaista tietoa liikkeellä.” Virtasen mukaan hallitus on keskustellut saamastaan palautteesta viime vuoden lopulla. ”Emme ole päässeet keskustelemaan asioista johdon kanssa, sillä tammikuun kokous peruttiin päätösasioiden puutteessa. Joulukuun kokouksesta hallintojohtaja oli pois. Keskusteltavaa kyllä riittäisi”. Virtasen mukaan viime vuonna läpivedettyä Yliopistopalveluiden uudistusta ei ole missään vaiheessa käsitelty hallituksessa. Moisanderin mukaan uudistusta on esitelty hallitukselle yhdessä rehtori Aino Sallisen kanssa. ”Johtosäännön mukaan hallitus ei päätä hallinnon sisäisestä rakenteesta, vaan rehtori. Se ei ole hallituksen päätösvaltaan kuuluva asia. Vielä ei ole raportoitu, koska vuosi on vasta toimittu. Hallitus ei ole operatiivinen toimija, vaan hallitus on strateginen toimija, joka toimii strategisella tasolla. Heille tietenkin kerrotaan kaikkia asioita sen mukaan, mitä he haluavat.” Virtasen mukaan strategisen ja operatiivisen rajanveto ei tässä asiassa mene näin. ”Yksi yliopistolaissa olevista hallituksen tehtävistä on yliopiston toimintarakenteesta päättäminen. Meillä johtosäännössä hallintojohtajan tehtävänä on kyllä tehdä aloitteita hallinnon uudistamiseksi, mutta varsinaisen päättämisen pitäisi olla hallituksella, joka lain mukaan päättää itse johtosäännöstäkin. Nämä laissa olevat asiat ovat niitä strategisia asioita.” ”Toinen asia on tietenkin se, että kuinka tiukasti hallitus pitää kiinni marssijärjestyksestä. Nykysysteemissä paljon perustuu luottamukselle, että delegoitua valtaa käytetään järkevästi ja asiat saadaan toimimaan. Jos vaikuttaa, että asiat eivät toimi, niin sitten pitää tehdä jotain, vähintääkin puhua niistä ongelmista avoimesti.” tämä juttupaikka on liian lyhyt käsittelemään perinpohjin kaikkea sita, mitä viimeaikaisesta hallinnon uudistamisesta on sanottu. Keskustelua on käyty myös yliopiston palveluiden kilpailutusasioiden käsittelystä ja tietojärjestelmähankinnoista, joissa keskushallinnon on sanottu tekevän omavaltaisia päätöksiä. Näyttäisi siltä, että hallinnonuudistuksesta on olemassa kaksi toisilleen täysin vastakkaista näkökulmaa, joille on molemmille omat kannattajansa. Tässä jutussa on keskitytty kärkkäimpään kritiikkiin ja hallintojohtajan vastauksiin. Jotta asioita ei haudattaisi kabinettikäsittelyyn, Jylkkäri toivoo lukijoiltaan asian tiimoilta lisätietoja. missä yliopiston päätökset teHdään? z z Yliopistonzpäätöksenteonzmarssijärjestyksenz määritteleezyliopistolakizjaz rehtorinzvahvistamazjohtosääntö. z z Yliopistonzylinzpäättäväztoimielinzonzhallitus,zjokazvalitseezoperatiivisestazjohtamisestazvastaavanz rehtorin. z z zRehtorinztehtävänäzonz johtaazyliopistonztoimintaazjazpäättääzyliopistoaz koskevistazasioista. z z Professoreista,ztutkimus-zjazopetushenkilökunnastazsekäzopiskelijoistazkoostuvazyliopistokollegiozpäättääzhallituksenzjäsenmäärästäzjaz toimikaudesta. z z Hallintojohtajazjohtaaz hallintokeskustazjazhallituszvalitseezhallintojohtajan.zHallintojohtajaztoimiiz rehtorinzlähimpänäzapunazjazvalvoo,zettäzyliopistonzhallintoztoimiizasianmukaisestizsekäztekeez tarpeelliseksizkatsomansazaloitteetzyliopistonztoimintaan,zerityisestizsenz hallintoazkoskeviksizuudistuksiksi. Lähde: JyväskyLän yLiopiston Johtosääntö Jylkkärin haastattelemista hallinnon arvostelijoista suurin osa ei halunnut kertoa asioita omalla nimellään julkisesti, koska he uskovat yhteistyön hallinnon kanssa hankaloituvan. Hallintojohtaja Moisander pitää tätä harmillisena, koska nämä asiat pitäisi nimenomaan tuoda esille kehittämistoimina. Hallintojohtajan mukaan tapa toimia on ollut se, että kaikessa yhdessä keskustellaan ja kaikkea yhdessä pohditaan. Omasta mielestään hän ei ole katkaissut keneenkään välejään eikä tiedä, miksi häntä pitäisi pelätä.
13 Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2013 13 Ravinto: Kokkaa silakoita Ilokiven malliin, 14 helpotus: Tomaatti auttaa opinnoissa, 15 paska kotiseutu: Viiden keskustan kaupunki 16 kulttuuRi: Sons of Aeon herättää huomiota, 18. jyy: Liski siirtyy Ylelle, 19. sivun kasvo: Gettomasa painottaa tuoreita riimejä Menot 2.2. ilokivi kampus kino petteri kalliomäki arvostelee ilokiven tulevat näytökset Piukat paikat Billy WildeR, 1959 ti 29.1. klo 19.00 Historian kulunein komediaaihe (miehet naisten vaatteissa) viedään äärimmäisten identiteettisekaannusten alueelle Wilderin ja käsikirjoittaja I.A.L Diamondin nokkelassa epookkifarssissa, joka hyötyy erityisesti Jack Lemmonin ja Marilyn Monroen armoitetuista koomikonkyvyistä. arvosana: 5/5 8 1/2 FedeRico Fellini, 1963 ti 5.2. klo 19.00 Marcello Mastroiannin näyttelemä elokuvaohjaaja potee inspiraation puutetta toivottomalta vaikuttavan produktion keskellä Fellinin kenties olennaisimmassa teoksessa. Herkkävaistoisen tyylitajuinen surrealismi ja Nino Rotan upea soundtrack purevat vuodesta toiseen. arvosana: 5/5 Take This Waltz saRah polley, 2011 ma 11.2. klo 19.00 mehukkaissa väreissä kuvattu aviokriisin ja aviorikoksen mahdollisuuden kuvaus. Jokseenkin kliseistä pakettia pitää kasassa Michelle Williamsin koskettava pääosasuoritus kahden miehen väliin joutuvana nuorena vaimona. arvosana: 3/5 Kovasikajuttu jukka käRkkäinen & j-p passi, 2012 ti 12.2. klo 19.00 Pertti Kurikan nimipäivät -punkbändin edesottamuksia seuraava elokuva marssittaa valkokankaalle joukon aidoimpia ja eksentrisimpiä muusikoita, mitä rock-dokumenteissa on nähty sitten 1960-luvun. arvosana: 4/5 XIV Arktisen Upeeta -elokuvafestivaali ke 13.2. su 17.2. Tarkempi ohjelmisto: http://www.arktisenupeeta.net 26.1.-23.2. teatteRi miilu jyväskylän teatteRiyhdistys Kulissi ry:n nuorten ryhmän Minne huuto ei kanna -musikaali kertoo nuorista, jotka saavat kuulla maailmanlopun olevan tulossa kolmen päivän päästä. Esitys on osa hanketta: “Ei mitään postmodernia taideshaissea -yhteisö”. Jukka kaikkonen JKL All Stars kokoaa yhteen paikalliset voimat jyväskyläläisten DJja klubi-iltojen järjestäjien yhteinen Jkl all stars – ilta järjestetään ilokivessä nyt kolmatta kertaa. kesäkuusta 2012 alkanut tapahtuma tarjoaa tanssin, musiikin ja ekstaattisen juhlahumun ystäville vierailijoiden livevetoja ja DJ-settejä kahdella lavalla. ”ajatus syntyi reilu vuosi sitten Cykollektiivin Kimmo Uusi-Maahin aloitteesta. tarkoitus oli, että kerätään kaikki Jyväskylän klubi-iltoja järjestävät tahot saman katon alle, kertoo projektin koordinaattori Tero Uuttana. vieraileviksi tähdiksi saapuvat helsinkiläinen rap-yhtye ruger Hauer, tanssielektroa soittava Jesse sekä oululaisen tJH87-houseduon toinen puolikas Hector 87. lisäksi musiikista vastaavat DJporukat lupi!, Juostenkutsut, skål, Hear, Beat illusion, Cy, Dreadmark, selektio ja Deep Cuts. ”mukana on myös puhtaasti tekniikkapuolta hoitavia ryhmiä kuten valosuunnittelusta huolehtiva viikset, dekoraatioista vastaava visio sekä lisäksi pari vJ:tä visuaaleja pyörittämässä.” tuleeko Jkl all stars –tapahtumille jatkoa? ”seuraava tapahtuma on huhtikuun alussa Brassa. Jyrockissa ja yläkaupungin yössä Jkl all stars -porukka tulee olemaan jossain muodossa ja kesällä järjestetään taas tapahtuma ilokivessä!” 9.-10.2. vakiopaine vakiopaineen Arto Salminen –festivaalilla on luvassa lauantaina arto salminenhiihto, otava ensemblen esitys paskateoria, vakiopaineteatterin kalavale, Juha Hurmeen palopuhe sekä mahdollisesti arto salminnen -musiikkia motelli skronklen soittamana. sunnuntaina vakiopaine-teatteri esittää varasto-näytelmän lukudraamana. 3.-13.2. ilokivi pohjoismaisen elokuvan festivaali arktisen upeeta -festivaalin päävieraana on tänä vuonna kahden merkittävimmän saamelaisohjaajan joukkoon kuuluva Paul-Anders Simma (s. 1959). perjantai-illan Jäätävä-klubilla Brassa nähdään snoukkaelokuvia. illan huipentaa soul, r’n’b ja hiphop -vaikutteista poppia soittavan siCi & The Boogie Brothers. Tero Uuttana (oikealla) JKL All Stars Vol. 2:ssa 1.9.2012. 8.2. FReetime elektRonista poppia ja hiphoppia soittava le Corps mince de Françoise, eli lCmDF pompsahti suomen musakentille 2007 ja lähti heti valloittamaan maailmaa. sisarusten emma ja mia kemppainen iso-Britanniassa, ranskassa ja saksassa menestynyt orkesteri on nykyään harvinaista herkkua uomen keikkalavoilla. illan aloittaa instrumentaalibändi mai. Helen korpak 15.2. lutakko pää kii on muun muassa yhtyeistä kakka-hätä 77, nazi Death Camp, Heartburns ja vaasankatu ss tunnetun Teemu Bergmanin (toistaiseksi) uusin bändi, jonka tinkimätön ja kaikkea, jopa Hiv-positiivisuutta, armotta rienaava kohkaus sulatti kriitikoiden ja punkkareiden sydämet viime vuonna. mukana lutakon keikalla ovat myös kivesveto Go Go ja nuoret sankarit. tekstit Petri Kaikosuo santtu särkäs 2.2. musta kynnys mustan kynnyksen Helmi Levyt –klubilla on mahdollista todistaa edellisen Jylkkärin kannessa ollut Profeetta & Uusi Maailmanuskonto. Biitit, soundi ja toisto ovat Profeetan musiikin keskeiset elementit. Profeetan apokalyptista sanomaa tahdittavat myös DR. Robotnik sekä Helmi Levyt DJ. niko sutinen 8.-9.2. kaupunginkiRjasto vanhan kirjan talvi on suomen talven suurin kirjatapahtuma. tapahtumaan sisältyy seminaareja ja näyttelyitä, kirjahuutokauppa ja vuoden kirjateon palkitsemnen. lisäksi antikvariaatit eri puolilta suomea myyvät tuotteitaan. “SeLLASiA pArin KLUbin yhTeiSTyöJUTTUJAhAn näKee Tämän TäSTä, mUTTA JKL ALL STArSiSSA poiKKeUKSeLLiSTA on Se, eTTä Siinä on mUKAnA KymmenKUnTA porUKKAA.” JKL All Starsin koordinaattori Tero Uuttana.
Ravinto 14 Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2013 silakoita karin tapaan kalaruoka. Ilokiven herkku on kotiruokana jopa opiskelijaruokalaa edullisempi. o opperakellarin silakat on yksi Ilokiven suosituimpia annoksia ja aiheuttaakin usein pitkiä jonoja. Nyt voit välttää jonot ja varmistaa ettei suosikkiannos ole loppuunmyyty juuri sinun kohdallasi, sillä tätä herkullista perinneruokaa on varsin helppo valmistaa myös kotona. Mutta onko ruuan valmistamisessa kotona mitään järkeä, kun yliopistolounas on ateriatuen vuoksi edullinen? Jylkkäri testasi puolestasi, miten suosikkiannoksen valmistus kotona sujuu. Oopperakellarin silakoiden valmistaminen voi äkkiseltään kuulostaa työläältä ja vaikealta, mutta netistä löytyneillä ohjeilla se sujui opiskelijakokilta opiskelijakeittiön välineillä alle tunnissa ja ilman kyyneleitä. Omassa keittiössä valmistetun ruuan etuja on myös se, että reseptiä voi soveltaa haluamallaan tavalla. Siksi minun perunamuusissani on mausteena myös porkkanaa, koska mielestäni muusi maistuu ja näyttää paremmalta kun siinä on jotain perunaa värikkäämpää ja maukkaampaa juuresta mukana. Lisäksi kalalle ei ole koskaan eduksi lämpöhauteessa seisottaminen, joten juuri pannulta lautaselle nostetut mehevyytensä säilyttäneet silakat ovat ehdottomasti vaivan arvoisia. Testin ehkä yllättävin tulos oli, että kotona valmistettu ruoka tuli Ilokiveä edullisemmaksi. Pikaisen laskutoimituksen tuloksena kahden hengen aterian raaka-aineet maksoivat noin 3,50€. Eli ateriatuesta ja mahdollisesti tukkuhinnoin saatavista raaka-aineista huolimatta kotona valmistettu perusruoka tulee yliopistolounasta edullisemmaksi. teksti & kuva Annamaria Valli z z 250gzsilakkafileitä z z 1zkeltuainen z z 1zdlzkermaa z z suolaa,zpippuriazjaztilliä z z n.z2zdlzruisjauhoja z z öljyäzjazvoitazpaistamiseen Muusi: z z 3zperunaa z z 1zporkkana z z nokarezvoita z z lorauszmaitoa ErottElE kEltuainEn ja vatkaa se kevyesti sekaisin kerman kanssa. Lisää seokseen mausteet. Kaada seos silakoiden päälle ja anna maustua ainakin tunnin ajan. Kätevä opiskelija laittaa silakat aamulla jääkaappiin maustumaan ja valmistaa ne ruuaksi iltapäivällä kun palaa yliopistolta kotiin. Toinen vaihtoehto on valmistaa muusi sillä välin kun silakat maustuvat. Muusin valmistamiseksi keitä kuoritut perunat ja porkkanat kypsiksi. Sen jälkeen survo ne muusiksi joko perinteisesti muusinuijalla tai modernisti sähkövatkaimella. Lisää joukkoon maun mukaan voita tai margariinia ja sen verran maitoa, että muusi on sopivan notkeaa. kun Muusi on valmista jätä se lämpimälle levylle odottamaan. Silakat kieritellään ensin ruisjauhossa ja paistetaan sen jälkeen rapeiksi pannulla. Paistamiseen kannattaa käyttää voin ja öljyn seosta. Koska kalafileet kypsyvät nopeasti, ne vain käytetään pikaisesti kuumalla pannulla, jolloin kala säilyy mehukkaana. Tarjoile heti muusin ja mahdollisesti muiden haluamiesi lisukkeiden kera. Oopperakellarin silakat (kahdelle): Sonaatin ilmoituS? joS ilmoa ei tule, Sitten lyhyt juttu tähän. otSikko laihalla ja aloituSkappaleeSeen laipiS iSku -tyyli. kirjoittaja loppuun. ei inkkua. ”Meidänzjääkaapistazlöytyyzyleensäzjuustoa,zvoita,zleipätarvikkeet,zkahvizjazjogurtit.zSittenzaineksetzjohonkinzhyvinzyksinkertaiseenzruokaan,zesimerkiksizjohonkinzkastikkeeseenz taizjohonkinzsemmoiseenzmitäzvoizpastanz kanssazlaittaa. Arkenazlaitetaanzaikazvähänzruokaa.zMäzsyönz yleensäzkahdestizkoulullaz jazSussuz(tyttöystävä)zsyöz illallazyleensäzvaanzjotainzpientä.zViikonloppuisinzvoidaanzlaittaazruokaazjoszollaanztäällä. Senzunohdinzäskenz mainita,zettäzmaitoazonz sielläzihanzperkeleesti.zMaitoazjuodaanzpaljonzjazmaitozonztärkeetä.zMeidänzjääkaappiz=z maito.” Arimo Kerkelä antti lahtinEn Psykologian oPiskElija jääkaaPPiratsia JylkkärizkurkiStAAzJääkAAppiiSi.
Helpotus 15 Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2013 tehoa opiskeluun AjAnkäyttö. Keittiökellon avulla opiskelusta voi tulla yllättävän paljon tehokkaampaa. Lisäksi sen kanssa on lupa pitää taukoja. teksti Marjaana Lahola kuvat Shutterstock M uutama kuukausi sitten istuin tympääntyneenä tietokoneen edessä. Monta potentiaalisesti tehokasta työtuntia oli jälleen kerran mennyt kaikkiin mahdollisiin sijaistoimintoihin: facebookkaamiseen, pelaamiseen, siivoamiseen, milloin mihinkin. Kuulostaa varmasti tutulta. Sitten törmäsin sattumalta sanaan pomodoro. 80-luvulla Francesco Cirillon päässä syntynyt ajankäyttötekniikka tuntui sopivan kuin nakutettu ihmiselle, jolle ajatus pitkästä työpäivästä gradun, esseen tai tenttiin lukemisen kanssa tuntuu ylitsepääsemättömän suurelta. Pomodoro-tekniikka on perusajatukseltaan melkoisen yksinkertainen. Yksi pomodoro tarkoittaa 25 minuutin tehokasta työskentelyä keittiökellon tikityksen säestämänä. Ajastimen päristessä pidetään viiden minuutin tauko. Tauon jälkeen aloitetaan uusi työpätkä, ja neljän pätkän jälkeen itseään saa palkita pitemmällä tauolla. Ainakin itseäni oli helpompi motivoida opiskelemaan ”vain se 25 minuuttia” kuin kokonainen päivä – ja usein ensimmäisen jakson jälkeen oli päässyt sen verran vauhtiin, että motivaatio vääntää kello tikittämään uudestaan oli aiempaa huomattavasti suurempi. Kellon pirisemistä tosin seurasi usein säpsähdys ja ajatuksen katkeaminen. toMAAttitekniikkA siis lähes pakottaa pitämään taukoja. Tauon aikana pitäisi ohjeiden mukaan vieläpä ajatellakin jotain ihan muuta. Kuulostaa siis hyvältä sekä laiskottelijalle että työnarkomaanille. Ehdottaisiko joku tätä myös luennoitsijoiden kokeiltavaksi? Tekniikassa suositellaan lisäksi muun muassa pitämään yllä tehtävälistaa. Työpätkän jälkeen listalle laitetaan ruksi, ja valmiin tehtävän voi viivata lopulta yli, mistä tuli kokeillessa myös mukavan tehokas olo. Myös tikittämättömiä vaihtoehtoja kellolle on olemassa. Niitä voi etsiä netistä tai kaivaa esille kännykän ajastimen. Ja mikäli haluaa perehtyä tekniikan muihinkin teemoihin, siitä on olemassa kokonainen kirjakin. Keittiökelloa on muuten käytetty myös tämän jutun kirjoittamiseen. AinAkin itseäni oli helpompi motivoidA opiskelemAAn ”vAin se 25 minuuttiA” kuin kokonAinen päivä z z Kirjoitazylös,zmitäztehtäviäzpäivänzaikanazpitäisiztehdä. z z Väännäzkeittiökelloonztaizmuuhunzajastimeenz25zminuutinzaika. z z Opiskelezyhtäzasiaazkyseinenzaika,zäläzkeskityzmuuhun. z z Laitazsenzjälkeenztehtävälistaasizruksizsenztehtävänzkohdalle,zjotazteit. z z Pidäzviidenzminuutinztaukozjaz ajattelezsenzaikanazjotainzihanz muutazkuinzäskeistäztehtävää. z z Neljänzpomodoronzjälkeenzpidäzpidempi,z15–30zminuutinztauko. Lähde: pomodorotechnique. com toMAAttiopiskelun perusteet pAskA kotiseutu enne Mie olin ylpee ku aattelin et Lappeenranta o hieno kesäkaupunki. Sit kaveri meni paljastaa, et kaikkiha Suome kaupungit o kivoi kesäl. talvi onkii sit asia eriksee. isoi ongelma Lappeenrannas o, et siel ei oo yhtä kunnollist keskustaa vaa vissii viis suppeempaa. teekkaritki on sysästy jonnekki keskelle korpee, mut se o ehkä vaa kaikkie parhaaks. Varsinaine keskusta o täyn pelkkii vanhuksii. Kyl putoo asiakkaide keski-ikä ropiste ku pistäydyt päiväl kaupas. on Lepras hyviiki puolii. Ainaski satama o paljo parempi ku vaik Jyväskyläs. Siel voi sit veellä vetyi ja atomei, jotka o ainoit oikeit lihiksii. mut o se satamatoriki osattu sössiä, ku siel lauletaa kesäiltasi jotai karaokee. Lokitki lentää karkuu ku joku paikalline patu hoilaa täpöllä Albatrossii. Ja oha siel iha hirveest venäläisii. miuta se ei nii häiritse, mut joitai se haittaa. onneks niille pykässää hirveest kauppoi ja palveluit, nii o samal asukkailLappeenranta, yks idä ihmeist leki jotai. muuteha kaakko kuolis pystyy entistäki pahemmi. Sit jotkut ulkopaikkakuntalaiset luulee, et myö muka osattas puhua jotai venäjää ku se o tos naapuris. emmie semmosist mitää ymmärrä. Ainoo fraasi jonka osaan o ”eta maja koshka”, täs o miu kissani. Sil tekeeki nii pirust, ku eihä miul ees oo kissaa. et silviisii. Arimo Kerkelä psykologian opiskelija
Kulttuuri 16 Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2013 M elodista death metallia soittavalla Sons of Aeonilla on takanaan vasta muutamia keikkoja. Ei ole kuitenkaan sattumaa, että bändin debyyttilevy keräsi osakseen suitsutusta ympäri internetiä jo hyvissä ajoin ennen sen ilmestymistä. Bändistä löytyy nykyisiä Ghost Brigaden ja entisiä Swallow the Sunin sekä Endstandin jäseniä. Kilometrit eivät kuitenkaan ole kyynistäneet soittajia. ”Tulen muistamaan ekat treenit varmaan lopun ikääni. Oli vaan niin kivaa. Nyt on vähän erilainen lähestymistapa treenaamiseen kuin muissa bändeissä. Otetaan vaan pari bisseä ja mennään treenikselle louhimaan”, basisti Tommi Kiviniemi selvittää. Täysin nollasta Sons of Aeonin ei kuitenkaan tarvinnut lähteä. ”Alusta asti aloittaminen tuntui vähän samalta kuin silloin, kun aloitti bändeissä soittamista. Tosin nykyään osaa vähän soittaa”, rumpali Pasi Pasanen naureskelee. ”Sellaisella lapseninnolla tämä touhu on mennyt tähän asti. Hauskaa on ollut, ei sitä oikein voi muuten kiteyttää”, Kiviniemi jatkaa. KaiKKi sai alKunsa loppuvuonna 2009, kun kitaristit Tapio Vartiainen ja Wille Naukkarinen saivat houkuteltua Pasasen soittamaan rumpuja uuteen projektiinsa. ”Wille puhui muutamaan otteeseen, että olisi tällainen juttu kehitteillä, kiinnostaako. Vastasin, että totta kai kiinnostaa, mutta en ole tällaista ennen soittanut, joten opetellaan sitten. Onhan tämä fyysisestikin paljon vaativampaa”, kymmenen vuotta Swallow the Sunissa hidastelemaan ehtinyt Pasanen kertaa. Kiviniemellä oli myös ketunhäntä kainalossaan, kun hän ”jätti hakemuksen” basistin paikkaa varten. ”Ollaan soitettu Pasin kanssa viimeksi samassa bändissä joskus yläasteaikoina parikymmentä vuotta sitten. Se ei ole ihan yksi eikä viisitoista tuhatta kertaa, mitä ollaan baarissa puhuttu, että pitäisi soittaa samassa bändissä”, Kiviniemi naureskelee. Ei siis ollut yllätys, että Pasanen puolsi Kiviniemen ”hakemusta” välittömästi. sons of aeonin kaltainen melodinen death metalli nousi pinnalle 90-luvun puolivälissä, kun göteborgilaiset At the Gates, Dark Tranquillity sekä In Flames löivät läpi maailmalla. ”Villellä ja Tapsalla oli muutama valmis biisi, jotka määrittivät hieman sitä linjaa. En tiedä kuinka tarkka visio heillä oli alun alkaen, muuta kuin että melodista ja nopeaa”, Kiviniemi pohtii. ”Eihän tuo nykystandardeilla ole kauhean nopeaa ole kuin meille”, Pasanen nauraa. ”Mutta ehkä sen mieltää siihen, että kun kuuli aikoinaan noita bändejä ensimmäistä kertaa niin se oli maailman extremeintä hommaa”, Kiviniemi jatkaa. Muutaman vuoden takaisiin promokappaleisiin verrattuna SoA:n levy kuulostaa monipuolisemmalta ja ruotsalaisten esikuvien lisäksi syntyy mielleyhtymiä vanhempaan death metalliin ja moderniin metalliseen hardcoreen. ”Se promo oli aika melodinen paketti ja siihen suuntaan liikaa lähtiessään maalaa itsensä aika nopeasti nurkkaan. Ehkä siinä on kasvanut nälkä syödessä ja sovituspuoli on ollut nyt tuolla treeniksellä, niin paketti on hieman levinnyt”, Kiviniemi sanoo. saKsalaisen lifeforce Recordsin julkaisema levy nauhoitettiin hieman tavanomaisesta studiotyöskentelystä poiketen seitsemässä eri paikassa. Nauhoituspäiviä tuli kesän aikana noin kuukauden verran. Rummut äänitettiin Jyväskylässä Studio Watercastlella eikä laulunauhoituksiakaan varten tarvinnut mennä kaverin kotistudiota kauemmas. Kielisoittimet soitettiin nauhalle kotikonstein milloin missäkin. Yhden kappaleen akustiset kitarat ovat löytäneet tiensä levylle Viitaniemen rannalla nauhoitettuna. Toisin kuin monet muut 2000-luvulla ilmestyneet saman genren levyt, Sons of Aeonin debyytti kuulostaa oikeasti soitetulta. ”Mä olin jotenkin helpottunut, kun puhuttiin miten levy nauhoitetaan. En ole ennen soittanut nauhalle tällaista musiikkia enkä bassoa, joten nyt sai itse rauhassa hakea kulman nauhoittamiseen. Annettiin vaan täysi luotto ja sanottiin, että tuo nauhat kun on valmista. Nautin ihan suunnattomasti siitä fiilistelystä”, Kiviniemi muistelee. Turhaan viilaamiseen nauhoituksissa ei kuitenkaan jääty, kunhan fiilis välittyy kuulijalle. ”Sitä ei levyä ei ole niin sanotusti soitettu hiirellä. Mielenkiinnolla odottaa millaista palautetta tuo levy saa, kun tuo ei ole mitään nykystandardien kliiniä, viimeisen päälle tuotettua ja millintarkkaa kamaa”, Pasanen vertaa. ”Tosin ei se palaute määritä mitään. Menköön vaikka yksi levy koko maailmassa niin seison sen takana”, Kiviniemi virnistää. lapsuudeninnolla louhiMassa hevi. Jyväskyläläinen metallibändi Sons of Aeon on onnistunut pysymään tutkan alla aina debyyttilevyn ilmestymiseen asti. teksti Iiro Kerkelä kuva Marko Kauko ”Se ei ole ihan ykSi eikä viiSitoiSta tuhatta kertaa, mitä ollaan baariSSa puhuttu, että pitäiSi Soittaa SamaSSa bändiSSä” sons of Aeonin debyyttilevyn julkaisi saksalainen Lifeforce Records. Levy-yhtiön omistaja Stefan Lüdicke tunnustaa fanittaneensa jo pidemmän aikaa jyväskyläläistä Ghost Brigadea, josta löytyy yhteisiä soittajia Sons of Aeonin kanssa. Tästä huolimatta Sons of Aeon sai levytyssopimuksen täysin omilla ansioillaan. ”Olin melko myyty kuultuani bändin demokappaleet. He yhdistelevät mahtavasti erilaisia vaikutteita ja onnistuvat muistuttamaan joistakin 90-luvun suosikkibändeistäni”, Lüdicke sanoo. Sons of Aeon on samalla yksi lisäys Lifeforcen pitkään suomalaisbändien listaan. Lüdicke ei kuitenkaan ”en perustaisi levy-yhtiötä vuonna 2013” Jyväskyläläinen Sons of aeon todistaa, että vanhat koirat oppivat vielä uusia temppuja.
Pika-arviot 17 Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2013 Päin mäntyjä Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo: Kultainen metSä jyväSKylän taidemuSeo Holvi 11.1.–3.3.2013 Taidemuseon kevätkauden avaa komeasti ihmisen ja luonnon suhdetta ruotiva näyttelykokonaisuus. Valokuvasarjat ja kaksi lyhytelokuvaa tarkastelevat erilaisia näkökulmia mennä metsään. Näyttelyn vaikuttavinta antia on Suomen viimeisten aarniometsien uumenissa kuvattu osio Hiljaa huojuu korven honka. Teknisesti taidokkaat ja visuaalisesti lumoavat panoraamavedokset hiljentävät ja kutsuvat astumaan metsän syliin. Metsänhoidollisia toimenpiteitä -osion hätkähdyttävät ilmakuvat paljastavat nykytilanteen; lohduttomat hakkuuaukeat, metsäautoteiden lonkerot ja sotilaalliset puurivit. Revittyjä maisemia katsoessa aiemmat kuvat koskemattomista luonnonmetsistä alkavat pelottavasti muistuttaa dokumentteja jostain, mitä kerran oli. Rosa Kuosmanen Rahalla saa ja ponilla pääsee Hobitti odottamaton matKa 3d (HFR) Peter Jacksonin paluu Keskimaahan kannattaa katsastaa massiivisten tuotantoarvojen takia. Erikoistehosteet ovat ottaneet aimo harppauksen eteenpäin Taru Sormusten Herrasta -leffatrilogian jälkeen. Esimerkiksi entistä eläväisempi Klonkku loksauttaa leuat ja vakuuttaa välittömästi. 3D-version voi katsoa myös uudella 48 kuvaa sekunnissa näyttävällä HFR-tekniikalla. Näkymä on terävyydessään liiankin kliininen, mutta epäaitoon elämykseen tottuu jossain määrin.. Jostain jylhien lavasteiden ja paksujen maskeerausten alta löytyy myös elokuva juonineen. Sekin on ihan viihdyttävä, muttei enempää. Arimo Kerkelä Hyvän mielen mestariteos KoSKemattomat Ranskalaisessa menestyselokuvassa neliraajahalvaantunut miljonääri Philippe (François Cluzet) ottaa avustajakseen laitapuolen kulkijan Drissin (Omar Sy). Kenellekään ei varmaan tule yllätyksenä, että alkuvaikeuksien jälkeen kaksikko löytää yhteyden ja kohtaaminen muuttaa kummankin elämän. Joo joo joo ja blaa blaa, onhan näitä hyvän olon elokuvia nähty. Kaava on ehkä tuttu, mutta siitä huolimatta Koskemattomat on aivan loistava elokuva. Inhimillinen draamakomedia koskettaa ja naurattaa aidosti. Vaikka huumori on elokuvassa jatkuvasti pinnalla, eivät vitsit ole päälle liimattuja. Sen sijaan komiika on osa elämää – aivan kuten kuuluukin. Arimo Kerkelä Karvoineen kaikkineen Caitlin moRan: naiSena olemiSen taito Syksyllä ilmestynyttä kirjaa on hehkutettu 2000-luvun feminismin raamatuksi. Tällaisia suureellisuuksia on helppo epäillä, mutta yllättäen Moran lunastaa odotukset. Kijailija ottaa suorasukaisesti kantaa naiseuden eri puoliin käsitellen niin ihokarvat, huonot poikaystävät kuin patriarkaatin asettamat odotuksetkin. Tähän kaikkeen Moran suhtautuu raikkaasti nauramalla naisia ahdistaville rajoituksille ja yllyttää lukijoita samaan. Kirjan tyylistä on vaikea olla pitämättä. Moran avaa lukijalle suoran näkymän elämänsä noloimpiin hetkiin, kipupisteisiin ja riemukkaimpiin oivalluksiinsa. Kepeän ja helppolukuisen tekstin seasta löytyy myös terästä ja piikkejä. Kirja ei siis ole silkkaa höttöä, vaan ajatuksia herättävä manifesti naisten ja naiseuden puolesta. Laura Piiroinen Hain tarjottimella Kimble Rendall: bait (dvd) Tsunamin vallattua kaupungin ostoskeskuksen ruokajonon muodostavat nälkäiset hait ja lihatiskin pääraaka-aineen ihmiset. Näyttelijöiden tehtävä on pääosin tippua veteen ja räpiköidä paniikissa, mutta vetisessä saippuaoopperassa osansa saavat myös isän ja tyttären suhdesolmut ja vanhan merisuolan entisissä rakastavaisissa herättämä jano. Viihteen lakien mukaisesti vastenmielisimmät hahmot pääsevät hengestään ensimmäisenä ja sankarin viitta lankeaa parhaiten taustoitetuille. Heikohkoista tehosteistaan huolimatta Bait edustaa kerran kuukaudessa suoraan DVD:lle päätyvien haielokuvien parempaa puoliskoa. Se ei tosin erityistä laatua edellytä. Johannes Silvennoinen Moottorisahalle töitä joHn lueSSenHop: texaS CHainSaw 3d Tobe Hooperin Texas Chainsaw Massacre (1974) on mestariteos, jonka lukuisissa jatko-osissa ja uudelleenfilmatisoinneissa ei ole jälkeäkään sen ahdistavasta tunnelmasta, joka syntyy osittain teurastuksen jättämisestä katsojan mielikuvituksen varaan. Elementit on sittemmin korvattu tehosteilla itsetarkoituksellisen väkivallan noustessa ainoaksi sisällöksi. Texas Chainsaw 3D jatkaa tätä graafisen väkivallan ja taiteellisen tyhjyyden perinnettä. Pirun sarvien sijaan Leatherfacen epämuodostuneen pään päälle sovitellaan sädekehää, mutta kyseessä ei ole oivaltava kommentaari elokuvan ja yleisön suhteesta tai pyrkimys purkaa perinteistä vastakkainasettelua hyvän ja pahan välillä. Toiseus siirtyy hirviön ja päähenkilön väliltä verisiteiden ja suljetun kyläyhteisön välille, mutta Hooperin amerikkalaisen perheidyllin parodiaa elokuva ei tavoita. Johannes Silvennoinen Myötätuntoista ilkkumista? lauRi maijala: juoppoHullun päiväKiRja (diKtaattoRi eloKuvat) Suositun kioskiromaanin filmatisointi jättää jälkimauksi surua ja pahaa mieltä, minkä vuoksi elokuvan koomiset piirteet (toisinaan yllytään jopa karnevalismiin) tuntuvat lähinnä ilkkumiselta. Vaikea sanoa mitä elokuvalla yritettiin hakea takaa: traagista kuvausta alkoholismista vai perussuomalaista (sic!) alkoholiromantiikkaa. Haettiin elokuvalla kumpaa hyvänsä, tasapaino ei säily loppuun saakka. Kerkko Koskisen musiikki ja kuvaaja Rike Jokelan kuvakerronta – kerrankin suomalainen elokuva oikeasti näyttää ja kuulostaa elokuvalta – ovat elokuvan parasta antia, mutta se ei riitä peittämään tarinan ongelmallista ambivalenssia. Keijo Lakkala ”en perustaisi levy-yhtiötä vuonna 2013” myönnä, että bändin kotimaalla olisi ollut merkitystä valinnoissa. ”Suomalaiset bändit ovat lähettäneet parhaimmat demot, joten olen valinnut heidät. Meidän itse asiassa piti lopettaa suomalaisten bändien signaaminen, sillä niitä alkaa olla jo melkoinen määrä, nauraa vuodesta 2000 yhtiötä johtanut Lüdicke.” alun peRin vuonna 1995 perustetun Lifeforcen historiasta löytyy monta bändiä, joille saksalaisyhtiö on tarjonnut ensimmäisen levytyssopimuksen ja jotka ovat nousseet sen jälkeen maailmanmaineeseen muiden levy-yhtiöiden suojissa. Tällaisia bändejä ovat olleet muun muassa Trivium ja Heaven Shall Burn. ”Olisihan se ollut hienoa saada pitää heidät meillä. Pitää kuitenkin olla realisti ja myöntää, ettei kumpikaan bändeistä olisi kasvanut ilman nykyisiä levy-yhtiöitään ikinä niin suuriksi kuin ne nyt ovat”, Lüdicke toteaa tunnustaen pienen levy-yhtiön taloudelliset realiteetit. Globaali talouskriisi on koskettanut myös Lübicken yhtiötä. ”Viimeiset pari vuotta ovat olleet todella vaikeita. En varmasti perustaisi levy-yhtiötä vuonna 2013. Digitaalisen myynnin kasvu viime vuosina on helpottanut hieman tilannetta, mutta vanhoihin myyntilukuihin ei silti ole paluuta.”
Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2013 Ma 11.2. Kasvisherkkusienirisotto Sitruunainen turskaleike, jogurttikastike Jauhelihalasagne Ti 12.2. Kasvishernekeitto, laskiaispulla Hernekeitto, laskiaispulla Rapeat seitipalat Ke 13.2. Kasviskääryleet Jauhelihapihvi, sienikastike Broilerwokki To 14.2. Kesäkurpitsavuoka Kasvistäytteinen seileike Curry-porsaspata Pe 15.2. Parsakaali-pinaattipihvit Tonnikalakastike, spaghetti Pizza Ma 4.2. Porkkanasosekeitto Tonnikalatortillat Lihapyörykät Ti 5.2. Papurisotto Broilerjuustokebakot Thaimaan porsaspata Ke 6.2. Tomaatti-sipulipiirakka Kalamurekepihvi Intialainen lihapata To 7.2. Täytetyt kasvis-herkkusieniohukaiset Kalagratiini Kasslerpaisti Pe 8.2. Kasviskolmiot, tomaattisalsa Paella Nakkipannu Ma 28.1. Kasvispihvit, tomaatti-timjamikastike Lohikeitto Kalawokki Ti 29.1. Papupata Broilerpastapaistos Jauhelihapihvi, tomaattikastike Ke 30.1. Kesäkurpitsakeitto Lohipyörykät Chili con carne To 31.1. Fetapinaattipiirakka Bordelaisekala Riistakäristys Pe 1.2. Soijabolognese, spaghetti Savukalakastike, spaghetti Sitruunainen kananpojan leike iloKiven ruoKalisTa 28.1.–15.2. vKo 7 vKo 6 vKo 5 JylKKärin 17.1. eronneella päätoimittajalla Jarno Liskillä on selkeä kuva omasta päätoimittajakaudestaan. “Minun mielestäni uutiset ovat muuttuneet paremmiksi ja feature-jutut ja tämmöinen kevyt lukemisto-osasto huonommaksi.” Liskin mielestä Jylkkärin päätarkoitus on tarjota yliopisto-opiskelijoille oma lehti, jossa he voivat esitellä omia näkökulmiaan, omista lähtökohdistaan. Hän pelkää, että Jylkkäri on saanut liian ammattimaisen leiman. Liski toivoisikin entistä yhteisöllisempää lehdentekotapaa. “Kaikista mukavin tapa olisi, että siihen syntyisi liepeille sellainen jengi, joka vain poikkeilisi päivittäin toimitukselle keittämään kahvit ja juttelemaan.” lisKin MielesTä myös lehden taloudessa olisi parantamisen varaa. Tilinpäätöksiä selaamalla selviää, että Jylkkärin kulut ovat jopa laskeneet vajaan vuosikymmenen aikana. Mainosmyynti sen sijaan jumahti vuonna 2008 noin 50 000 euroa totuttua alemmalle tasolle, eikä sitä ole saatu virkoamaan sen jälkeen. Syiksi Liski arvelee talouskriisin ja mediamurroksen lisäksi Jylkkärin ilmoitusmyyjän vaihtumista. Nykyään myynti hoidetaan Lahdesta käsin. “Ei ole paras mahdollinen tilanne, että niitä myydään etämyyntinä ennen kaikkea sähköpostilla”, Liski toteaa. Hänen mielestään lehden nykyiset kustannukset eivät kuitenkaan ole kohtuuttomat. lisKi siirTyy Jylkkäristä KeskiSuomen Ylelle kehittämään datajournalismia, aluksi neljän kuukauden määräaikaisuudella. “En olisi heti uskonut, että noin kiinnostavia tehtäviä Jyväskylästä edes löytyy.” Hän uskoo, että nyt on hyvä aika jättää Jylkkärin päätoimittajuus. “Se on minun nähdäkseni hauskaa just vain niin pitkään, kun oikeasti haluaa kehittää jotain ja jaksaa sen innostuksen myötä venyä työaikojen ja tällaisten suhteen.” Hän suosittelee silti lämpimästi tehtävää. “Teet kuitenkin journalismia 20-jotain-vuotiaana ja saat itse päättää ihan kaikesta mitä tehdään.” väisTynyT päätoimittaja välittää vielä viimeiset terveisensä lukijoille. “Kiitos, että olette maksaneet palkkaani tähän asti. Tietysti täytyy muistaa, että maksatte sitä jatkossakin, koska se Yle-vero sopivasti astui voimaan. Lupaan, että vielä tässä uralla kokeilen, että ovatko ihmiset ihan vapaaehtoisesti valmiita maksamaan minun journalismista.” Minna Tiainen PääToiMiTTaJa. Jarno Liski kiittää ja kumartaa, mutta huomauttaa, että opiskelijat maksavat hänen palkkansa jatkossakin. Jäähyväiset Jylkkärille oPISKeLIJaN LouNaS 2,60 €, 10 LouNaaN LIPPuvIHKo 25 € /27€ (KeHy) JaTKo-oPISKeLIJaT 5 €, muuT 5,60 €
19. sivun kasvo 19 Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2013 Gettomasa pakenee arkea riimeihin räppijäbä. ”...täytys aikuistumista varmaa harrastamaa alkaa / fuck it, teen sen sit ku mun parta alkaa kasvaa” J yväskyläläinen Gettomasa on kuunnellut räppiä kuusivuotiaasta asti. Nyt kolmetoista vuotta myöhemmin, marraskuussa 2012, hän voitti freestylerapin Suomen mestaruuden. ”Ensikosketus räppiin oli serkkupojan kanssa. Hän kuuntelutti minulla Fintelligenssejä. Sen jälkeen en oikeastaan ole kuunnellut mitään muuta musiikkia. Alkuaikoina katselin paljon MTV:tä. Vanhat Jay-Z:n kappaleet toimivat yhä Fintelligenssin Kellareiden kasvatit -biisin lisäksi”, Aleksi Lehikoinen muistelee 2000-luvun alkupuolen aikoja. Aleksi tArttui itse mikkiin puolitoista vuotta sitten. Hän alkoi räppäämään kaveripiirinsä kanssa ja musiikista tuli hänelle harrastus sekä elämäntapa. ”Räppäämisen avulla arjen unohtaminen onnistuu helposti. Tämä on mukava harrastus, jonka avulla ystävät kokoontuvat yhteen pitämään hauskaa. Joskus freestylesessiot ovat kestäneet meillä jopa kymmenen tuntia”, omassa Vellamo-possessa räppäävä Gettomasa kertoo. VellAmo koostuu kaveripiiristä, joissa Gettomasan lisäksi vahvimmin vaikuttavat JoppeJee ja tuottaja Ruuben. Gettomasalla on myös omia projekteja, joista tuorein on oma ep, joka julkaistaan verkossa lähiaikoina. ”Tarkoitus olisi saada tulevaisuudessa pihalle oma kokopitkä julkaisu cd:n ja kasetin muodossa. Materiaalia on jo kasassa parin ep:n verran”, rap-lyriikoita paperillekin kirjoittava Aleksi kertoo. Freestyle jA rap-lyriikan kirjoittaminen vaativat erilaista työskentelyotetta. Rap-lyriikoiden inspiraatioa Aleksi etsii omasta elämästään ja välillä jopa muiden muusikoiden kappaleista. Aleksin mukaan joskus pitää inspiraatio myös pusertaa itsestään irti, jotta paperille syntyisi tekstiä. ”Freestylaaminen on sitten aivan eri asia. Silloin ollaan siinä hetkessä. Kerrotaan niitä tunteita, joita kelaa mielessä. Se on puhdasta improvisaatiota, mutta sitäkin pitää harjoitella. Ennen SM-kisoja treenasin freestyleä kolmesta-kuuteen tuntia melkein joka päivä. Se kyllä alkoi jossain vaiheessa maistua puulta. Normaalimpaa on heittää läppää kaveriporukan kanssa silloin, kun on hyvä fiilis”, Aresta, Krisosta, Rekamista, Kemmurusta ja Stepasta diggaava Aleksi kertoo. GettomAsA AntAA vinkkeinä räppäämiseen ja lyriikoiden kirjoittamiseen sanoman tärkeyden ja riimien tuoreuden. Silti ne eivät takaa julkisuutta ja glamouria, mutta tällöin on edellytykset menestyä. ”SM-titteli toi minulle näkyvyyttä, mutta ei oikeastaan muuta. Jos tästä ammatin itselleen tekee, pitää saada paljon keikkoja. Levymyynnillä ei itseään pysty elättämään. Fanikunnan pitää olla kunnossa, jotta tätä voisi tehdä työkseen”, armeijaan seuraavaksi lähtevä Aleksi pohtii. SM-kisat ovat Aleksin mukaan olleet monella ammatikseen räppäävälle ponnahduslauta ja kisat ovat uusille tulokkaille tärkeä paikka näyttää taitonsa. ”Mielestäni taso oli huono kisoissa ja monia varmasti otti päähän se, että minä ensikertalaisena tulin ja päihitin sellaisetkin, jotka ovat osallistuneet jo monena vuonna kisoihin. SM-kisoista saataisiin kovat, jos kaikki ne huippuartistit tulisivat vielä kisaamaan. Tällöin saattaisin itse tippua jo ensimmäisen kierroksen jälkeen.” jyVäskylässä koko ikänsä asunut Aleksi osaa kertoa tason olevan kova näillä kulmilla. ”Täällä on paljon potentiaalisia nuoria räppääjiä. Pitäisi vain saada enempi open mic -tapahtumia, missä he pääsisivät eroon lavakammosta. Rap-porukoissa arvostetaan sitä, että uskaltaa tulla mukaan kuvioihin, vaikka ei osaisikaan räpätä kunnolla. Näissä piireissä kuunnellaan kaikkia ja kunnioitetaan toisia”, Aleksi tiivistää kulttuurin ytimen. Aleksi ”GettomAsA” lehikoinen z z 19-vuotias. z z OopiskeleezJyväskylänzammattiopistossazpainoviestintää. z z Laiskazhoitamaanzarkiasioita,zkutenzläksyjä. z z NäkeezUG-räpinzkehittyvänzisompaanzsuuntaan. z z Haluaisizsaadaznuorillezenemmänz openzmicz-tapahtumia. teksti Johanna Hurme kuva Jere Kyrö
TORIKESKUS (entinen K-Kenkä), Yliopistonkatu 34, p. 040 7447 260, ark. 10–19, la 10–17 TORI K-S SUURIN LAUKKUKAUPPA TORIKESKUKSESSA SALKKU olkahihnalla mus, rus Monilokero 39 95 39 95 (54 ) MATKAKASSI olkahihnalla 19 95 19 95 (27 ) REPPUJA Hyvät valikoimat LÄPPÄRILAUKKUJA Hyvät valikoimat 16 95 16 95 alk. NAHKALOMPAKOITA Naisten ja miesten -50% -50% 9 95 9 95 alk. (20 ) SUOJAKUORET i pod 19 95 19 95 (27 ) KARVAHATTU eri värejä 14 95 14 95 (20 ) NEULESORMIKKAAT NEULESORMIKKAAT 3 95 3 95 (7 ) 1 95 1 95 (4 ) 2 95 2 95 PIPOJA alk. NAHKARUKKASIA EDULLISESTI Kysy opiskelija-alennusta KEVÄT 2013 UUTUUKSIA Saapunut OLKALAUKKUJA thinsulatevuorilla Tu run y li o pis to on maa il man luo kan mo ni a lai nen tut ki mus y li o pis to, jo ka tar jo aa haas teel li si a työteh tä vi ä ja ai nut laa tui sen nä kö a la pai kan suo malai seen ja kan sain vä li seen tie deja kou lu tus maail maan. The future is in the East! MASTER’S DEGREE PROGRAMME IN ASIAN STUDIES Apply now! Application period 3.12.2012-28.2.2013 As part of the programme, you will add area expertise on East Asian societies, cultures, history and politics to your disciplinary education. These subjects are designed to help you enter relevant professions, whether in the public or private sphere, in a globalized world where East Asia is rapidly gaining signi?cance as one of its most dynamic regions. Requirements and further information http://aasia.utu.?/mpas/ Apply via the University Admissions website at http://www.universityadmissions.?. TURUN YLIOPISTO • UNIVERSITY OF TURKU FI 20014 Turun yliopisto, Finland • www.utu.? Puhelin + 358 02 333 51