Töitä taantumasta huolimatta Kesäduunari kelpaa yrityksille. Uutiset 2 ...mutta työelämässä riski. Jälkikirjoitus 10 Nainen on kaukaa viisas KESKIAUKEAMA Emännäntie 60 euroa Henna Virkkunen osasi odottaa mediaryöppyä. Kasvot 15 Opetusministeri, muttei ylioppilas 1/2009 19. TAMMIKUUTA – 1. HELMIKUUTA 49. VUOSIKERTA KULTTUURI 15
19.1.09 UUTISET Vuosi ei vaihtunut Jylkkärissä Toisin kuin muissa lehdissä ja julkaisuissa, Jylkkäri jämähtää tänä vuonna viime vuoteen: lehden kanteen painettava vuosikertanumero on näet toistamiseen 49. Syynä on vuosien 2004 ja 2005 välillä sattunut virhe – lehden vuosikerroista jäi yksi välistä, ja 44. vuosikerrasta loikattiin suoraan vuosikertaan 46. Virhe ei ole ainutlaatuinen. ”Tietäisittepä vain, kuinka paljon Suomessa tehdään vuosikertanumerointivirheitä!” kommentoi Suomen Eero Tolvanen ISSN-keskuksesta. Virhe korjataan nyt, sillä vuonna 2010 Jylkkäri viettää 50. vuosikerran myötä juhlavuotta. Erilaisia lehtiä ylioppilaskunta on julkaissut jo 1930-luvulta lähtien. 2 Muista tarkistaa asumislisäsi Puolison tulojen vaikutus opintotuen asumislisän suuruuteen poistui vuoden vaihteessa. Jos et ole aiemmin saanut asumislisää puolisosi tulojen vuoksi, voit hakea sitä opintotuen olosuhdemuutosilmoituksella. Vaikka avotai avioliitto ei vaikuta tuen suuruuteen täytyy se edelleen mainita hakemuksessa. Aiemmin alennettua asumislisää saaneiden kohdalla summaa on korotettu automaattisesti. Tammikuun asumislisää voi hakea kuun loppuun saakka jättämällä hakemuksen yliopiston opintotukitoimistoon. Lakimuutos ei ole aiheuttanut Jyväskylän yliopiston opintotukitoimistossa ruuhkaa. Hakemuksia on tullut noin sata normaalia tammikuuta enemmän. Lomasijaisia palkataan Jyvässeudulla lähes entiseen tapaan. Akateemisten kilpailu koulutustaan vastaavista töistä on silti kova. OPISKELUBUDJETTINSA paisuttamista haikailevan ei kannata vielä menettää toivoaan kesätöiden suhteen taloustilanteesta huolimatta. Vaikka paikallinen elinkeinoelämä arvioi pari viikkoa sitten taantuman vievän työpaikkoja kovalla kädellä myös KeskiSuomesta, lomasijaisille on tarvetta erityisesti palvelualoilla entiseen tapaan. ”Esimerkiksi sosiaalija terveysala ei varmaankaan tule kärsimään kovin paljon”, arvioi työvoimaneuvoja Satu Tuimala Keski-Suomen työvoimatoimistosta. Sen sijaan rakennusja teollisuusalojen lomautukset eivät Tuimalan mukaan lupaa hyvää kesätöidenkään kannalta. TYÖVOIMATOIMISTON arviot saavat vahvistusta myös työnantajilta kysyttäessä. Esimerkiksi uusi Jyväskylän kaupunki vakuuttaa palkkaavansa kesäduunareita jopa aiempaa enemmän. Syy löytyy tosin pitkälti kuntaliitoksesta – kaupungin jaettavana on nyt niin vanhan Jyväskylän, maalaiskunnan ja Korpilahden kesätyöt. Kaupungin henkilöstöpäällikön Päivi Anttilan mukaan maailmantalouden kriisi ei ehtinyt kesätyöpaikkoihin vaikuttaa, sillä päätökset tehtiin jo aiemmin. Yhteensä jaossa on noin 300 paikkaa, jotka on suunnattu jyväskyläläisille koululaisille ja opiskelijoille. Eniten paikkoja on tarjolla sosiaalija terveystoimessa. Anttila kehottaa seuraamaan myös kaupungin sijaisuuksia – niistä monet kun sattuvat niin ikään kesäaikaan. Myös hampurilaisgrillin äärellä on vielä tilaa. Jyväskeskuksen McDonald'sin ravintolapäällikkö Jarmo Nissinen kertoo, että ravintolat palkkaavat saman määrän työntekijöitä kesän kynnyksellä kuin aiemminkin. Niin ikään pankeissa kesätyöntekijöille on tarvetta. ”Palkalliset harjoittelut ovat ensisijainen rekrytointikanavamme pidempiaikaisiinkin työsuhteisiin”, KeskiSuomen Osuuspankin henkilöstöpäällikkö Anna-Mari Rossi kertoo. Sen sijaan esimerkiksi rakennusja kiinteistöalan sekä teollisuuden palveluyritys YIT tarjoaa tänä vuonna kesätyöpaikkoja jonkin verran vähemmän. YIT-konsernin rekrytointikoordinaattorin Kirsi Komulaisen mukaan taloustilanteen takia kutakin paikkaa harkitaan nyt tapauskohtaisesti. ”Kesätyöntekijät ja oppilaitosyhteistyö ovat konsernille silti erittäin tärkeitä”, Komulainen vakuuttaa. Kesätyö on myös vastavalmistuneelle yksi tapa työllistyä pidempiaikaisesti. Kesätyökisaa on Jyvässeudulla omiaan tiukentamaan se, että monilla aloilla vuoden ympäri töitä tekevät osaaikaiset ryhtyvät kesäisin täysipäiväisiksi. S-ryhmän osuuskauppa Keskimaan henkilöstöjohtaja Leila Havukainen kertoo, ettei esimerkiksi ABC-liikennemyymälöihin, Prismoihin tai vaikka S-markettejen kassoille tämän Taantuma ei Lyyralla voi pian maksaa Ilokivessä LYYRA-KORTTI tulee maksuvälineeksi Ilokiven lounasravintolaan näillä näkymin helmikuun ensimmäisten viikkojen aikana. Opiskelijahintainen lounas maksaa Lyyralla 2,50 euroa, eli kymmenen senttiä vähemmän kuin käteisellä tai pankkikortilla maksettaessa. Käteisen rahan käsittely vähenee Ilokiven lounastiskin päässä huomattavasti, sillä lähiaikoina ruokansa voi maksaa myös Visa Electron -kortilla. Vuoden 2006 syksystä lähtien kaikille Jyväskylän yliopiston uusille opiskelijoille on jaettu opiskelijakortiksi Lyyra, mutta sen maksuominaisuudelle ei ole tähän saakka ollut käyttöä Keski-Suomessa. Jyväskylän yliopiston opiskelijoista noin seitsemällä tuhannella on Lyyra. Lyyra-kortin tilille voi ladata rahaa internetissä verkkopankin avulla. Ilokivessä rahaa voi siirtää alkuvaiheessa myös manuaalisesti käteistä vastaan arkiaamuisin kello yhdeksän ja kymmenen välillä. MYÖS SONAATTI on kiinnostunut ottamaan Lyyran maksuvälineeksi lounasravintoloihinsa, mutta tähän saakka hankinta on tyssännyt hankalaan järjestelmään. Lyyraa ei voi käyttää saman maksukorttijärjestelmän kautta kuin pankkija luottokortteja, joten kortin käyttöönotto tietäisi uutta laitetta jokaiselle kassalle. ”Haluamme ensin kuulla kokemuksia, miten Lyyra otetaan vastaan Ilokivessä. Jos se saa opiskelijoiden suosion, tulee kortti varmaan meillekin käyttöön, mutta ei ainakaan vielä alkukeväästä”, Sonaatin toimitusjohtaja Arto Maijala kertoo. ATERIAN maksaminen Ilokivessä on ensimmäisiä askelia Lyyran mahdollisuuksille. Tulevaisuuden visioissa korkeakouluopiskelija pystyy hoitamaan lähes kaikki opiskeluun liittyvät asiat yhdellä kortilla. ”Lyyran siru mahdollistaa kaikennäköistä. Haaveena on, että sen avulla opiskelija voi muun muassa maksaa ruokailun, hoitaa kirjastopalvelut ja tulostamisen”, JYYn pääsihteeri Minna Hautamäki kertoo. ”Jos opiskelijoille tulee hyviä ideoita, miten korttia voisi käyttää opiskelijan arjessa, kannattaa ottaa yhteyttä ylioppilaskunnan keskustoimistoon.” Myös kulunvalvonnan seuraaminen onnistuisi sirullisen opiskelijakortin avulla. Valvontajärjestelmien uusiminen on niin kallis ja mittava uudistus, ettei se ole Jyväskylän yliopistolla ajankohtainen ainakaan lähivuosina. Lyyra on valtakunnallinen opiskelijakortti, jolla on pystynyt aiemmin maksamaan lounaansa Unicafen ravintoloissa Helsingissä sekä kahdessa Unirestan ravintolassa Oulussa. Lyyra tarjoaa myös verkkopalveluita opiskelijoille. Juha Korhonen toimittaja@jyy.?
Liikennevalot yliopiston kulmalle Jyväskylän kaupunki on päättänyt rakentaa ja parantaa katuja, puistoja, leikkipaikkoja ja muita yleisiä alueita yli 20 miljoonalla eurolla. Muun muassa aivan yliopiston L-rakennusta vastapäätä olevaan Keskussairaalantien ja Kramsunkadun risteykseen saadaan syksyn alkuun mennessä liikennevalot. Kaupunki toivoo näin parantavansa vilkkaan risteyksen turvallisuutta. ”Remontti aloitetaan kesällä, jotta risteys on kunnossa uusien opiskelijoiden saapuessa kaupunkiin”, kertoo kaupungin rakennuttajapäällikkö Jari Lohi. Lisäksi kaupunki aikoo parantaa keskustan joukkoliikennereittejä. Esimerkiksi linja-autoliikenne torin suuntaan siirtyy Väinönkadulta Yliopistonkadulle. 3 vie kesätöitä VUONNA 1837 perustetun Jyväskylän kaupungin historia kirjoitettiin tammikuun alussa rysäyksellä uusiksi, kun Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti yhdistyivät kuntaliitoksessa. Uutta kaupunkia luotaessa korostettiin erityisen painokkaasti, että maalaiskuntaa ja Korpilahtea ei sulauteta Jyväskylään, vaan kaupunki on täysin uusi. Heivattiinko samalla romukoppaan vanhan Jyväskylän perustamisvuosi? Onko Jyväskylä nyt nollavuotias, Kuntaliiton vastaava lakimies Heikki Harjula? ”Kuntaliitos voidaan toteuttaa kahdella tavalla. Joko liitetään uusia kuntia entiseen, tai lakkautetaan kaikki liitoksessa olevat kunnat ja perustetaan uusi. Ymmärtääkseni Jyväskylässä on tapahtunut juuri jälkimmäinen vaihtoehto. Eli jos ihan muodollisia ollaan, niin Jyväskylä on tällä hetkellä vasta muutaman viikon ikäinen.” Voidaanko Jyväskylässä juhlia tulevina vuosikymmeninä esimerkiksi 175ja 200vuotisjuhlia? ”Varmasti näin tulee käytännössä tapahtumaan, eikä siinä juridisesti ole ongelmaa. Muodollisesti tilanne kaupungin iän suhteen on toinen.” Esitelläänkö Jyväskylä jatkossa vuonna 1837 vai 2009 perustettuna, Jyväskylän kaupungin vastaava tiedottaja Helinä Mäenpää? ”Ei voida lähteä siitä, että tilanne nollattaisiin täysin. Kyllä me tietysti vanhan Jyväskylän mukaan syntymäpäiviä vietetään, sillä liittyneistä kunnista vanhin historia on Jyväskylällä. Jyväskylän syntymäpäiviä juhlitaan viikolla 16, ja kaupunki täyttää 22. maaliskuuta 172 vuotta. ” Juha Korhonen toimittaja@jyy.? Onko Jyväskylä kuntaliitoksen jälkeen kapaloikäinen? vuoksi oteta suurta tuuraajarypästä. ”Meillä on käynnissä jatkuva rekrytointi, joten ei voi sanoa, onko paikkoja nyt enemmän vai vähemmän”, Havukainen pohtii. VASTA HELMIKUUN alku näyttää, viekö taantuma opiskelijoiden taskurahat. Totisin hakurumba alkaa työvoimatoimiston arvioiden mukaan näet vasta parin viikon kuluttua. Tämä selittää myös sitä, miksi tilanne näyttää vielä hieman surkealta – Jyväskylän seudulla kesätyöpaikkoja oli vielä viime viikolla tarjolla vain muutamia marjanpoimijoille, puhelinmyyjille ja tarjoilijoille. Toisaalta monet yritykset eivät edes ilmoita kesätyöpaikkojaan työvoimatoimistoihin, vaan hoitavat haut esimerkiksi omilla verkkosivuillaan. Koulutustaan vastaavasta paikasta saa yliopisto-opiskelija joka tapauksessa Jyvässeudulla taistella. ”Kyllä sen näkee, että ollaan yliopistopaikkakunnalla. Akateeminen työttömyys ei ole vähentynyt samaan tapaan kuin muu työttömyys edes ennen taantumaa”, Keski-Suomen TE-keskuksen erikoissuunnittelija Risto Julin vertaa Keski-Suomen vielä marraskuussa pienenneisiin kokonaislukuihin. Ja kun yliopistosta vielä valmistui viime vuonna ennätysmäärä maistereita, voi taantumaa kai pitää tyhmimpänä mahdollisena aikana ottaa paperinsa yliopistosta pihalle? ”No ei sentään. Taantuman aikana on silti valitettavasti hankalaa hakea töitä, oli missä asemassa tahansa”, Julin pahoittelee. ”Työmarkkinoilla tapahtuu kuitenkin muutosta: eivät ne ole samat ihmiset, jotka ovat aina työttöminä, vaan myös vaihtuvuus on merkittävää.” Marja Honkonen Työja elinkeinoministeriö julkaisee seuraavan työllisyyskatsauksensa tiistaina 20. tammikuuta. R IKU S UONIO Vanhojen rehtoreiden rivi harveni Jyväskylän yliopisto menetti yhden vanhoista rehtoreistaan joulukuussa, kun matemaatikko, professori Ilppo Simo Louhivaara kuoli 81 vuoden iässä. Viimeiset vuotensa Louhivaara vietti Saksassa. Vuonna 1927 syntynyt Louhivaara toimi yliopiston rehtorina vuosina 1967–1977. Yliopisto rikkoi maisteriennätyksen Tutkinnonuudistuksen innoittama maisteritulva veti Jyväskylän yliopiston yli vanhan maisteriennätyksensä. Viime vuonna maistereita valmistui huimat 2 100, mikä on noin 600 maisteria enemmän kuin vuosittainen tavoite. Eniten maistereita valmistui humanistisesta tiedekunnasta, toiseksi eniten luonnontieteellisestä ja kolmanneksi eniten kasvatustieteellisestä. Kandin paperit sai vuonna 2008 käteensä 1 322 opiskelijaa. Lisäksi 117 opiskelijasta tehtiin tohtoreita eli hieman aiempaa vähemmän. Opintohallintopäällikkö Tuula Maijasen mukaan tämän johtuu siitä, että laitosten henkilökunnilla on ollut kädet täynnä töitä graduohjauksen kanssa.
JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Opinkivi, I kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Faksi (014) 260 3928 Sähköposti jylkkari@jyy.?, nettisivut www.jylkkari.? Päätoimittaja Marja Honkonen 010 423 4509, paatoimittaja@jyy.? Toimittaja Juha Korhonen 010 423 4510, toimittaja@jyy.? Siviilipalvelusmies Riku Suonio (kannen kuva) 010 423 4511, sivari@jyy.? Painos 52 000 kpl. Painopaikka I-print Oy, Seinäjoki, puh (06) 418 6750. ISSN 0356–7362. Niina Karling NÄKÖKULMIA Yliopisto tehostaa toimintaansa Yli 22 000 korkeakoulututkinnon suorittanutta suomalaista luuseria irtisanottiin yliopistoista viime vuonna. Määrä on lähes 8 000 enemmän kuin edellisvuonna. Jyväskylän yliopiston Sturmkapitan Aino Volvo S60 Turbo Sallinen perustelee potkuja sillä, että niukkuutta jaettaessa yliopistolla ei ole varaa ”pitää paskasakkia haisemassa nurkissa”. ”Suurin osa meilläkin tuottaa vain karvoja kämmeniinsä”, Sallinen sanoo. 400 opintoviikkoa kuvakoulutusta, intercultural studiesia ja naistutkimusta opiskellut Mallu on joutunut yhdeksän vuoden jälkeen kylmään maailmaan. ”Pahaltahan se tuntuu”, hän sanoo. ”Tuleeko purilaisen kanssa muuten ranskalaiset vai muusi?” Mallu kysyy Vaajakosken ABC:llä. Totuuden tietotoimisto lehti.samizdat.info LUISTELU JYVÄSJÄRVELLÄ (liikunta). Muista kuitenkin tarkistaa, että järvi on jäässä ennen kuin vedät hokkarit jalkaan. DOPING (vippaskonsti). Koska kuulemma vain tyhmät jäävät kiinni. TIEDOTUSSIHTEERI (Marjo). Kysy Marjolta, Marjo tietää. 4 K ansalaisella on nykyisin kissanpäivät, sillä hänen asioistaan välittää aivan erityinen taho. Liike-elämä on jo pitkään ollut erityisen huolissaan siitä, antaako pomo kansalaiselle lisää liksaa, pitävätkö poliitikot puheensa veronalennuksista ja uskaltaako kansalainen ostaa asunnon. Ja pääseehän kansalainen nyt varmasti välillä toteuttamaan ostovoimaansa ja ostamaan itselleen ne ihanat kengät, joita on aina himoinnut! K un talous liike-elämän omien hölmöilyjen myötä alkoi taantua, liikeelämä kääntyi katsomaan kansalaiseen ja alkoi toivoa tälle kaikkea hyvää. Toiveissa oli myös se, ettei kansalainen lakkaisi elämästä kädestä suuhun siitäkään huolimatta, että koko nykyinen talousjärjestelmä perustuu suurelle huijaukselle. Maailmantalous on alkemistinen kyhäelmä, jossa kuviteltu raha liukuu virtuaalipankista toiseen mystisesti moninkertaistuen. Puhutaan summista, joita ei riitä tienaamaan edes miljoona kansalaista. Ja tietysti on parempi, että vain nimenomaan puhutaan – suurinta osaa kyseisestä rahasta ei välttämättä näet edes ole olemassa. T ämä ei liike-elämää silti huolestuta. Sen sijaan osakkeenomistajilta menevät pasmat sekaisin, jos talouden kasvu hidastuu, eikä voittoa tulekaan yhtä paljon kuin aiemmin. Ja paniikkinappulan painamisen maksaa tietysti? Joko arvaatte? Kansalainen. L ama, sellaisena kuin sen 1990-luvulta muistamme, ei ollut mitenkään riemullista aikaa. On myös totta, että potkut tekevät loven muuallekin kuin kukkaroon. Pelkkä rahojen loppuminen ei kuitenkaan automaattisesti aja pitkäaikaistyöttömyyteen, yltiöpäiseen viinanjuontiin tai muuhun turmioon. Nykyistä vähemmällä voi ihan hyvin pärjätä, ja monessa mielessä – ei vähiten ympäristöä ajatellen – pitäisikin. Talous ei voi kasvaa ikuisesti. Kenties tässä suhteessa taloustaantuma opettaa meille vanhakantaista, terveellistä pihiyttä: sukkien paikkaamista, naapuriapua ja silakat Holkerin tapaan. Kansalaiset, kunpa taloustaantuma opettaisi meidän lisäksemme myös liikeelämää. pääkirjoitus 19. tammikuuta 2009 Kansalaiset, syökäämme silakkaa ”OOT HENGISSÄ?!” -kommentti jaksoi hymyilyttää ensimmäiset viisi kertaa. Sen jälkeen ilmeeni on muuttunut varsin väkinäiseksi tuttujen hekotellessa sukkelalle tervetulotoivotukselle. Puolitoista kuukautta Suomessa on opettanut, että kaikki täällä ovat Israel–Palestiina-kon?iktin asiantuntijoita, vaikka harva edes harkitsisi itse menevänsä paikalle. ”PELOTTIKO?” Uutiskuvien luoman mielikuvan perusteella luullaan, että Länsirannalla räiskyy ihan kauheasti ja koko ajan. Tapahtuuhan siellä ja paljon. Mutta suuri osa näkemästäni epäoikeudenmukaisuudesta ja kärsimisestä oli hiljaista laatua. Sellaista, mikä ei pääse uutiskynnyksen läpi koskaan. Ei ketään kiinnosta se, että Israelin puolustusvoimien pystyttämät väliaikaiset tarkastuspisteet pilasivat meidän ja monen muun matkasuunnitelmat tukkiessaan Betlehemin ja Ramallahin välisen tien muuttaen tunnin matkan kahden tunnin jonottamisen jälkeen tehdyksi u-käännökseksi ja kotiinpaluuksi. Mediaseksikästä ei ole sekään, kun vessa ei vesipulan takia toimi. Aika Länsirannalla kävi myös stressinsietokyvyn oppitunnista. Palestiinalaiset kun tarjoilivat teetä ulkonaliikkumiskiellosta tai vieressä riehuvista siirtokuntalaisista huolimatta, ja mieluiten posliinikupista. Siinä, missä itse puristi nyrkkiä taskussa, palestiinalainen kaverini totesi rauhoittavasti ”God is greater than this”. Sama asenne näkyi kavereiden sähköposteissa, kun huolestuneena kyselin kuulumisia Gazan pommitusten alettua. ”ON SE VARMASTI kiva olla nyt täällä turvallisessa Suomessa”. Syyskuussa telavivilaisen hotellin tarjoilija kysyi minulta Kauhajoen ampumisten jälkeen, onko Suomeen turvallista matkustaa, kun täällä nuoret miehet riehuvat aseiden kanssa tämän tästä. Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat olivat joulupukin ohella ainoita asioita, joita israelilaismies tiesi Suomesta. Oikeasti Länsirannalla oli aika mukavaa. Tarkastuspisteen vaatimat aamuöiset herätykset ja hermostuneet sotilaat eivät onnistuneet pilaamaan reissuani. Kotiinpaluu marraskuiseen harmauteen aiheutti suuremman kulttuurishokin kuin helteinen Palestiina kolme kuukautta aiemmin. Suomi näyttää nyt kylmemmältä kuin ennen, monessakin mielessä. Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston journalistiikan opiskelija, joka toimi syksyn vapaaehtoisena ihmisoikeustarkkailijana Länsirannalla Kirkkojen maailmanneuvoston EAPPI-ohjelman kautta. EAPPI-vapaaehtoisten esittämät mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta EAPPI-koalition (Kirkon Ulkomaanapu, Ortodoksisen kirkon ulkomaanapu Ortaid ja NNKY-liitto ry. )näkemystä. Vielä hengissä Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? Pelkkä rahojen loppuminen ei johda pitkäaikaistyöttömyyteen, yltiöpäiseen viinanjuontiin tai muuhun turmioon.” ”
IRTOKUVA R IKU S UONIO Jylkkäri haluaa tietää, mitä opiskelijat ajattelevat. Lähetä mielipide osoitteeseen jylkkari@jyy.?. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. 5 Nyt se sitten muuttuu! KUN ALKANUT vuosi on päästy loppuun, yliopistomme ei ole enää entisensä. Tänä vuonna päättyy tuntemamme yliopistolaitoksen olemassaolo, kun yliopistostamme tulee uuden yliopistolain myötä julkisoikeudellinen laitos. UUSI YLIOPISTOLAKI astuu voimaan – eduskunnan niin päättäessä – 1. elokuuta, jolloin yliopistomme autonomia kasvaa merkittävästi. Tämä tarkoittaa muun muassa vastuun kasvamista yliopistomme hallinnon eri tasoilla, ja näin myös hallinnon opiskelijaedustajien vastuu korostuu entisestään. Vastuullinen työ vaatii kuitenkin myös resurssinsa: On väärin, että tällä hetkellä vain harva hallinnon opiskelijaedustaja saa tärkeästä luottamustyöstä opintopisteitä. Palkkiona kun usein saa kelvata sanat ”kyllä työnantaja sitten tulevaisuudessa arvostaa tekemisiäsi”. Harmi vain, että Kela arvostaa juuri niitä opintopisteitä. UUDEN YLIOPISTOLAIN myötä mahdollistuu myös EUja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille suunnattu lukukausimaksukokeilu. En epäile hetkeäkään, etteikö tätä mahdollisuutta käytettäisi hyväksi. Onkin erityisen tärkeää, että ylioppilaskunta taistelee edelleen kaikille maksuttoman koulutuksen puolesta ja on omalta osaltaan vaikuttamassa siihen, että lukukausimaksukokeilu todellakin jää vain kokeiluksi. Mahdollisuutena kun on, että tämä kokeilu toimii askeleena kohti kaikille maksullista tutkintokoulutusta. LAKIIN TULLEE myös kirjaus ylioppilaskuntien automaatiojäsenyyden säilymisestä. Mutta laitkin muuttuvat, ja siksi on hyvin tärkeää varautua aikaan, jolloin ylioppilaskuntaan ei enää automaattisesti liitytäkään. Ylioppilaskuntamme tarjoaa tänäkin päivänä monipuolisia palveluita ja edunvalvontaa, mutta se jää silti turhan usein jäsenilleen kaukaiseksi. JYYn pitäisi kuulua ja näkyä värikkäämmin! On valitettavaa, että vaikka JYY on monipuolinen etuja palvelujärjestö, opiskelijat eivät usein tunne sitä omakseen eivätkä tunnista sen tekoja. TÄLLAISENA historiallisena muutoksen vuonna on erityisen tärkeää, että me opiskelijat jaksamme yhdessä ponnistella oikeuksiemme ja etujemme puolesta. Muutos on myös mahdollisuus parempaan. Tehdään siis huomisesta parempi! Menestystä ja iloa uuteen vuoteen! Soile Koriseva K ir j oi t ta ja on JYY n ha l lituksen puh ee n j o ht a j a . . Salla Puustinen , 21, erityispedagogiikka: ”En, ei tarvitse hakea. Olen menossa maaliskuussa vaihtoon Hampuriin ja tulen takaisin vasta kesän jälkeen.” Samu Martinmäki , 21, liikuntatiede: ”En vielä, mutta aion hakea. Melkein mikä vaan kelpaa, sillä kesätyöpaikat ovat Jyväskylässä kiven alla. Haen töitä myös kotipaikkakunnaltani Porvoosta.” Saija Hiekka , 23, sosiaaliala (amk): ”En ole hakenut. Luulen, että tuleva harjoittelupaikka poikii myös kesätyön.” Oletko vielä hakenut kesätöitä? Riikka Harvisalo , 26, liikuntapedagogiikka: ”En vielä. Enkä tiedä, haenko, sillä menen ehkä elokuussa töihin opettajaksi. En ole varma, ottaako kukaan kesätöihin vain kahdeksi kuukaudeksi.” Keski-Suomen keskussairaalan lasten ja nuorten osasto sai jyväskyläläistaloustieteilijöiltä mieluisan paketin, kun Pörssi-ainejärjestö laittoi syyskauden viimeisissä kekkereissään, Punakuonobileissä ja Puurojuhlassa hatun kiertämään. Tulos oli komea. Yli tuhannen euron sekä yhteistyösuhteiden turvin sairaalalle hankittiin muun muassa neljä pelikonsolia, kymmenen lautapeliä sekä lastenkirjoja. 5 Nykypäivänä talouden ylikorostuneisuus näkyy Suomessa monin tavoin. Tästä esimerkkeinä mainittakoon hyvinvointivaltion alasajo, kansainvälinen kilpailukykypolitiikka ja kasvava yksilöllistyminen, joka johtaa oman elämän korostumiseen yhteisöllisyyden merkityksen kustannuksella. Viime aikoina puhuttanut globaali talouskriisi on myös vahvassa yhteydessä kaikkiin edellä mainittuihin osoittaen osaltaan nykyisen talousjärjestelmän olevan hauras, riskialtis ja sortuva. Uusliberalismi on oikeistolainen yksilön ja talouden vapautta korostava aate, joka on viime vuosikymmeninä ollut kansainvälisessä politiikassa vallitseva trendi. Globalisaatiotutkija Heikki Patomäen mukaan kyseinen ideologia on kuitenkin kestämätön egoismin ylistys. Uusliberalismi onkin moderni versio porvarillisesta ahneuden evankeliumista, jonka kannattajaksi juuri kukaan ei julkisuudessa uskaltaudu tunnustautua. Kukaan, paitsi satanisti. Satanismi on antikristillinen liike, joka painottaa laajamittaista vapautta, lihallisuutta ja yksilöllisyyttä. Se on avoimesti raa'an elitistinen ja sosiaalidarwinistinen ideologia, jonka mukaan heikkojen tulee heikkoutensa vuoksi tuhoutua. Satanismin mukaan jokaisella yksilöllä tulisikin olla luontaisten ominaisuuksiensa ja kykyjensä mukaiset mahdollisuudet kehittyä ja näin saada nauttia saavutuksistaan ilman, että hitaammat häntä jarruttavat. Kansantaloustieteessä vallitsevan ihmiskäsityksen hengessä kaikki inhimillinen toiminta on tällöin palautettavissa pyrkimykseen maksimoida omien mieltymysten ja etujen toteutuminen – toista ihmistä ei nähdä kanssaeläjänä, vaan elintilasta kilpailevana, itsen vapautta rajoittavana muukalaisena. Satanismi on totuus uusliberalismista, joka on pohjimmiltaan täysin moraaliton ideologia: se edustaa avoimesti kaikkia niitä periaatteita, joita nykyisessä valtapoliitikassa toteutetaan uskaltamatta kuitenkaan suoraselkäisesti tätä myöntää. Koulujärjestelmämme ei ole tästä poikkeus valmentaessaan uusia sukupolvia voimistuvaan itsekkyyteen ja keskinäiseen kilpailuun korostamalla henkilökohtaisten suoritusten merkitystä yhteisten ja jaettujen tavoitteiden sijaan. Saatanan kirkon ylipapin Magus Peter H. Gilmoren mukaan ”maailma, johon satanismi on täysin levittäytynyt, tulee tarjoamaan haastavan ympäristön, jossa voit saavuttaa paljon, tai vähän, riippuen siitä, kuinka paljon pystyt siihen panostamaan, ja luontaisten kykyjesi määrästä”. Kuulostaa päivänpolitiikkaa ja sen nykyretoriikkaa seuraavalle pelottavan tutulta. Mikko Valtonen Uusliberalismi on satanistinen ideologia
6 Kirjoittajat purkavat traumoja kotipitäjästään – omalla murteellaan. Vuaroja, virsuja ja Votkaraitti KU MIE TULIN puoltoista vuotta sitte Jyväskyllään opiskelemmaa, nii hyvi nopiasti huomas, että kannattaa ihtesä esitellä joinsuulaisena. Jos on niät kotosi Tuupovuarasta, nii ei voe olettoo, että kukkaa tietäs koko pitäjän sijjaintii – suati että siitä tiijosta mittää illoo ois. Pelekkee mehtee, järvee ja vuarroo vuan koko Joinsuun ”muaseutualue”. Paikka liennöö muutennii ylleisessä tiijossa lähinnä Ranskan edustajaks loikanneen rallikuskiparlamenttaarikon ja ukkomiehen kanssa heilasteen tangokuningataren ansijosta. Ja ollaaha myö piästy kirjohi ja kanssiinni Juha Vuorisen kirjassa Tuupovuaran tuijottaja. Tuupovuaran Mannervuarassa syntynä isäni nauro viärännään kysseiselle teokselle, vaikka kukkaa muu ei sitä huppii oikkeen sissäistänä. Äitini onnii piättänä, että moiset kotkotukset on sitä mannervuaralaista huimmuutta. Vaikka yhtä huimia ne on kyllä joka kylässä. Kunnollise tuupovuaralaisen tekemiset voip tiivisttee siihe, että peruskoulu jäläkkeen se männöö Joinsuuhu opiskelemmaa. Valamistumise jäläkeen se pistää kaik rahasa autonossiin ja hakkoo töihi johonni kolomesta kotpitäjäsä tehttaasta. Yhessä tarvihtoo osata laskkee sattaan ja kahessa muussa painnoo nappia – noistahi voip tarvittaissa vähä tinkkii. Onko se sitte suavutus vai siälittävvee, ku myö voijjaan nykyjjää iha luvannii kanssa sannoo olevamma joinsuulaisia? Matkoo ku on kaupunkkiin enemmä ku Venäjälle. Voijaanpaha ainahii iha rehellisesti tunnostoo, ettei myö mistää olla kotosi – aenakkaa jos passii kahottaan. Mut pittää miun kyllä myönttee, että vois assiit olla huonomminnii, ku aenaha sitä vois olla Ilomantsista syntyjjään. Riikka Valtonen Kirjoittaja ihmettelee, miksi Ismo Alanko lähtee laulussa ”Tuupovaaran takaa kultaa vuolemaan”, kun siellä ”takana” ei ole kuin Venäjä. Vappusitseillä annetusta lupauksesta syntyy cv-merkintä. KUN TYÖKOKEMUKSEN saamisen vaateena on aiempi työkokemus, tarvitaan hieman oveluutta ja paljon puurtamista. Siis vaikka itse järjestetyt uramessut. ”Ei tätä kuitenkaan verenmaku suussa tehdä”, kertoo erityisesti talousja informaatiotieteiden opiskelijoille suunnattua Firma-rekrytointitapahtumaa järjestävä johtamisen opiskelija Riina Tolvanen. Messuista on vastuussa muustakin yritteliäisyydestään – kuten valmennuskursseista ja kirjanpitopalveluista – tunnettu Jyväskylän yliopiston taloustieteilijöiden ainejärjestö Pörssi. Tapahtuman päällikkönä työskentelevä Tolvanen ja laskentatointa opiskeleva Marjo Ikonen hankkivat vapaaehtoishommasta arvokasta työkokemusta tulevaisuuden varalle. Tarjoamalla muille mahdollisuuden hankkia kesätyöpaikka, Tolvanen, Ikonen ja muut kahdeksanhenkisen messutiimin jäsenet keräävät sekä kokemusta että merkinnän ansioluetteloon. ”Tai ei kai siitä mitään haittaakaan voi olla”, Ikonen toteaa. TÖITÄ MESSUJEN eteen Ikonen ja päävastuun kantava Tolvanen ovat saaneet tehdä. Ensi keskiviikkona Agoralla pidettävät messut ovat pitäneet työparin kiireisenä miltei kesästä saakka, viimeiset pari viikkoa lähes täyspäiväisesti. Ensimmäisen kerran messuista puhuttiin jo viime keväänä. ”Meillä oli vappusitsit, ja lupauduin siellä päälliköksi. Aamulla mietin, että mitähän tuli luvattua, mutta vielä en ole heittänyt hanskoja tiskiin”, Tolvanen nauraa. TOTISEEN liike-elämään messujärjestäjät ovat saaneet tutustua kilpailun muodossa. ”Ehdotimme yliopiston rekrytointipalveluille yhteistyötä messujen suhteen, mutta sieltä vastattiin, että he osallistuvat tänä vuonna vain Osaajat kohtaavat -messuille”, Tolvanen ja Ikonen pahoittelevat häviötä isommalle kilpailijalle. Molemmat pitävät kuitenkin omille messuille saalistettujen yhteistyökumppaneiden määrä kiitettävänä. ”Taloustilanne on pelottanut muutamia, jotka eivät ole varmoja esimerkiksi siitä, kuinka monta kesätyöläistä voidaan palkata. Moni tulee kuitenkin jo tulevaisuutta ajatellen.” Yritysten ja opiskelijoiden tapaamisen lisäksi messuilla on tarkoitus tarjota uraneuvoja. Itse ainejärjestölle jää messuista hieman voittoa. ”Kyllä näitä messuja siinäkin mielessä kannattaa järjestää”, naiset myhäilevät. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? Firma-rekrytointimessut järjestetään Mattilanniemessä Agoran aulassa keskiviikkona 21. tammikuuta kello 10–15. Alku uralle omilta messuilta Meillä oli vappusitsit, ja lupauduin siellä päälliköksi. Aamulla mietin, mitähän tuli luvattua, mutta vielä en ole heittänyt hanskoja tiskiin.” Riina Tolvanen ” Riina Tolvanen ja Marjo Ikonen voisivat kuvitella tekevänsä messupäällikön töitä tulevaisuudessakin. R IKU S UONIO Ylioppilaskunnan juhlavuosi huipentuu maaliskuun lopulla pidettävällä juhlaviikolla. JYVÄSKYLÄN yliopiston ylioppilaskunta täyttää tänä vuonna muhkeat 75 vuotta. Juhlavuoden projektisihteerinä työskentelevä Riikka Korpiluoma on aloittanut ohjelmiston suunnittelun tutustumalla ylioppilaskunnan historiikkiin. ”JYYllä on mielenkiintoinen historia. Erityisesti historiikista jäi mieleen 1960ja 1970-luvun taite. Silloin tehtiin useita tempauksia, muun muassa Kortepohjan ylioppilaskylän rakentamista varten”, taloustieteiden opiskelija kertoo. Korpiluoma miettii, voisiko ylioppilaskunta juhlavuoden kunniaksi tempaista ja jalkautua kaupungille ottamaan kantaa johonkin ajankohtaiseen aiheeseen menneiden vuosikymmenien tyyliin. JUHLAVUOSI NÄKYY erilaisina tapahtumina niin kevätkuin syyslukukaudella. Pääpaino on synttäripäivän ympärille rakennettavalla juhlaviikolla, joka huipentuu 28. maaliskuuta pidettäviin vuosijuhliin. Juhlapuhujaksi paikalle saapuu yliopiston entinen rehtori, ministeri Antti Tanskanen. Juhlaviikon ohjelma on vielä tammikuussa keskeneräinen, mutta tarkoituksena on ainakin tarjota opiskelijoille täytekakkukahvit Ilokivessä ja naulata 70 vuotta palvellut JYYn alkuperäinen lippu kehystettynä ylioppilaskunnan tiloihin. Juhlaviikon lisäksi toinen merkittävä urakka on ylioppilaskunnan historiaa esittelevän näyttelyn pystyttäminen. Näyttelyä on kaavailtu syksylle, jolloin myös uudet opiskelijat pääsevät tutustumaan Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan menneisyyteen. VAIKKA KATSEET juhlavuoden suunnitelmissa on käännetty enimmäkseen menneisiin vuosikymmeniin, haluaisi Korpiluoma tuoda jollakin tavalla ohjelmistossa esille myös yliopiston ja sen opiskelijoiden aseman tulevina vuosina. ”Pelkästään historiaan ei pidä tuijottaa. Ylioppilaskunnan toiminta kehittyy jatkuvasti, joten katseen pitää siintää myös tulevaisuudessa.” JYYN OMILLE verkkosivuille tulee kevään aikana juhlasivusto, jossa kerrotaan ylioppilaskunnan historiasta ja tämän vuoden tapahtumista Juhlavuosi lyö leimansa myös Jylkkärin kanteen, sillä vuosikerran lehtiin painetaan juhlavuoden tunnus. Juha Korhonen toimittaja@jyy.? JYYn synttärikakussa on jo 75 kynttilää Riikka Korpiluoma R IKU S UONIO
7 Viisas hakija lukee työpaikkailmoituksen kunnolla. SÄHKÖISET työhakemukset ovat nykypäivää varsinkin kesätyön haussa, kun vapaita paikkoja ja hakijoita on kerralla paljon. Metson Rautpohjan rekrytointipäällikkö Juhani Häkkinen ei kaipaa takaisin paperiseen kesätyösirkukseen. ”Muistan vielä, kun oli kymmeniä mapillisia hakemuksia, siitä näkee vieläkin painajaisia.” Työn hakijalle sähköinen hakemus tuo kuitenkin omat pulmansa. Miten erottua joukosta? Työvoimaohjaaja Satu Tuimala Jyväskylän työvoimatoimistosta kehottaa erityisesti panostamaan hakemuksista yleensä löytyvään ”vapaa sana” osioon. ”Vapaamuotoiseen osaan voi liittää cv:n tai kertoa omin sanoin mahdollisimman paljon omasta osaamisestaan.” Sähköinen hakemus helpottaa työnantajien karsintaurakkaa. Usein käytössä on Metson tapaan hakusanoja, joilla automaattisesti löydetään esimerkiksi jonkin ohjelmiston tai kielen osaajat tai tietyn alan opiskelijat. ”Hakusanoilla lajitellaan hakemuksia ja haetaan mahdolliset ehdokkaat. Sitten alkaa käsityö”, Juhani Häkkinen kertoo. ERI OSASTOJEN esimiehiltä pyydetään tarkkojakin kriteereitä, joiden perusteella hakemusten joukosta voidaan hakea sopivan tuntuisi hakijoita. Jos tuntuu, että jotakin olennaista ei pysty laittamaan hakemuksen muihin kohtiin, kannattaa siitä mainita vapaamuotoisessa osiossa. Työnantajaa ei kuitenkaan kiinnosta mikä tahansa, muistuttaa Satu Tuimala. ”Kannattaa lukea ilmoitus kunnolla. Mitä ja millaista osaamista siinä haetaan? Mitä osaamista näistä minulla on? Onko jotakin vahvuuksia lähellä haettuja asioita?” Vaikka hakemuksen voi täyttää kotikoneella, ei sen täyttämistä kannata silti jättää viime tippaan. ”Kannattaa perehtyä hakemukseen kunnolla. Hakemus voi olla monimutkainenkin. Tai voi olla, ettei vaikka yhteys toimikaan”, Tuimala varoittaa. Joskus hakemuksessa taas voi olla aikaraja, jonka umpeuduttua täyttäminen pitääkin aloittaa alusta. Esimerkiksi ansioluettelo voi olla hyvä pitää tulostettuna valmiina, ettei sen muisteluun kulu turhaan aikaa. MITÄ TYÖHAKEMUKSESTA sitten etsitään? Metsolle otetaan tehdastyöhön ja toimihenkilöpuolelle toki sopivaa alaa opiskelevia, mutta myös muilla seikoilla on merkitystä. ”Työkokemuksesta on hyötyä, mutta ei tietenkään voida kohtuuttomia vaatia. Voimme myös etsiä esimerkiksi tietyn kielen osaajaa.” ”Omasta osaamisestaan ei kannata olla turhan vaatimaton, mutta totuuden nimissä pitää tietysti pysyä. Pienikin asia voi lopulta ratkaista”, rekrytointipäällikkö Juhani Häkkinen sanoo. Mestarin Herkun myyntipäällikkö Risto Onkila tapaa aina työnhakijan. ”Onhan hakemuksella toki merkitystä, mutta kaikkihan ovat siinä hyviä asiakaspalvelijoita. Jos työtä haluaa, niin ovesta sisään.” Hän painottaa myös, että kesätyöntekijöistä toivotaan pitkäaikaisempia työntekijöitä. ”Missä haluat olla vuoden, kahden tai viiden vuoden päästä tai aikuisena? Moni myös sanoo haluavansa työskennellä esimerkiksi kassalla, mutta meillä kierretään eri pisteissä. Pitää olla valmis tekemään kaikkea työtä, mitä kaupassa on.” Entä pitäisikö laittaa kuva mukaan hakemukseen? Metsolla siitä ei ole haittaa eikä hyötyä, Mestarin Herkussakaan ulkonäöllä ei Onkilan mukaan ole merkitystä. ”Mutta kyllähän ihmiset ostavat iloiselta ihmiseltä mielummin kuin myrtsiltä”, hän lisää. Tatu Onkalo HARKITSE JA TARKISTA. Anna hakemus jollekulle muulle luettavaksi. Toisen tekstistä huomaa helpommin turhuudet ja kirjoitusvirheet. Sähköistäkin hakemusta voi täyttää yhdessä. ÄLÄ JAARITTELE. Sopiva mitta hakemukselle on enintään yksi sivu, ansioluettelolle enintään kaksi. OLE SELKEÄ. Hakemuksesta pitäisi selvitä nopeasti ja helposti tärkeimmät asiat. Muista, että yhtä paikkaa saattaa hakea satakin ihmistä. OLE PERSOONALLINEN, mutta älä liian. Hakemuksen pitäisi olla tekijänsä näköinen. Miten kirjoitat ja jaottelet tekstin? Katso, kuinka virallista hakemusta työpaikkaan odotetaan. Muista kuitenkin, ettet tiedä, millainen ihminen hakemustasi lukee. LUE ILMOITUS huolella. Vastaa siinä esitettyihin toiveisiin ja kysymyksiin. PASSIKUVA RIITTÄÄ. Jos hakemuksessa pyydetään kuvaa, laita se. Siis pieni kuva ansioluettelon yläreunassa, ei sivun kokoista kokovartalokuvaa. KOLMEN RIVIN ansioluettelo? Jos työkokemusta ei ole paljon, muista että voit kertoa myös esimerkiksi harrastuksista. ÄLÄ SOOLOILE. Jos hakemus pyydetään sähköisenä, se on tarkoitus lähettää sähköisenä. MUISTA ALLEKIRJOITUS. Kyllä, sekin voi unohtua. APUA! Työvoimatoimistosta voit kysyä neuvoja hakemuksen tekemiseen, tai vaikka viedä hakemuksesi arvioitavaksi. Hae huolellisesti Sähköinen hakemus haastaa työn etsijän
O s ta v a ik k a k o k o Jy v ä s k y lä !
Jylkkärin pelilaudalla voit rakentaa tutuille kulmille. Teksti: Iiro-Pekka Airola ja Riku Suonio Kuvat: Riku Suonio K un taantumauutista puskee joka tuutista, Jylkkäri päättää tarjota köyhille opiskelijoille mahdollisuuden edes leikkirahan käyttöön. Jyväskylään paikallistetulla kiinteistökeinottelun klassikolla voi korvata illanistujaisissa vaikkapa sen joululahjoista epäonnistuneimman strategiapeliviritelmän. J yväskylä-lautaa kiertäessä kannattaa kuitenkin pitää liika vakavuus loitolla. Paikat on valittu ja sijoitettu laudalle vapaasti, keskisuomalaisten kiinteistönvälittäjien konsultointia kuulematta. Mielestämme opiskelijoiden näkökulmasta Jyväskylän keskeisimmät kadut ja paikat on kuitenkin yritetty mahduttaa mukaan – unohtamatta vuodenvaihteessa kaupunkiin liittyneitä maalaiskuntaa ja Korpilahtea. Tietyissä valinnassa on käytetty luovuutta, se myönnettäköön. Huumoriakin on yritetty viljellä, vaikka alkuperäinen Monopoly on tunnetusti perheiden pienimpiä itkettävä peli isin putsatessa pankin tyhjäksi. T ällä aukeamalla yritetään korvata edes ripaus siitä vääryydestä, että Jyväskylä ei mahtunut mukaan toukokuussa julkaistun Monopolyn Suomi-version paikkakuntalistalle. Keski-Suomen kapitaalin sijaan netissä äänestetylle laudalle kiipesivät mukaan muiden muassa Turengin, Forssan ja Järvenpään kaltaiset menomestat. P eli-iloa!
Kaukaa viisas nainen SARI SARKOMAAN ero opetusministerin virasta viime kuussa oli vaikuttava teko: se oli osoitus uskalluksesta tehdä niin kuin omassa elämässään tärkeäksi katsoo vastoin muiden odotuksia. Se oli myös osoitus sanojensa takana seisomisesta, mitä näkee suomalaisessa politiikassa kovin harvoin. Olemme tottuneet vihreisiin poliitikkoihin jotka lentävät suihkukoneella kehitysmaihin kummastelemaan köyhyyttä ja ilmastonmuutoksen haittoja. Olemme nähneet paljon vasemmistopoliitikkoja, jotka päivittelevät köyhän työläisen sortamista, vaikka ovat kiinnostuneita vain omista palkankorotuksistaan ja autoeduistaan. Siten olemme hyväksyneet myös oikeistolaisten tyhjät puheet perheenarvoista, joiden ei tarvitse näkyä mitenkään poliitikkojen teoissa. NYT KUITENKIN Sarkomaa teki kuten saarnasi. Erotessaan hän saa selvemmin jälkensä suomalaiseen yhteiskuntaan kuin jos hän olisi jatkanut ministerinä. Mutta epätäydellisessä maailmassa kaikilla ratkaisuilla on kääntöpuolensa. Sarkomaan ero on jälleen yksi osoitus siitä, miten ongelmallista on naisen palkkaaminen tai nimittäminen korkeaan virkaan. Viime aikoina monet ovat kyselleet, miksi vain naisjohtajat luopuvat urastaan perheen takia. Vastaus: Naiset eivät arvosta työtä yhtä paljon kuin miehet. Miehet määrittävät minuuttaan yhä paljon enemmän työn kautta kuin naiset – löytyipä syy tähän sitten evoluutiobiologiasta tai yhteiskunnan normatiivisesta perustasta. ON SELVÄÄ , että jos naisella työ saattaa väistyä muiden prioriteettien tieltä, nainen on riski työnantajalle. Samalla tavalla kuin alkoholistilla viina saattaa viedä voiton työstä, naisella lapset ja läheiset ihmiset tekevät helposti saman. Työnantajalle molemmat ovat raskauttavia realiteetteja. Monet kunnianhimoiset miehet katsovat työnsä viime kädessä päihittävän kaiken muun. Siksi heitä pitää kunnioittaa enemmän työelämässä. MUTTA ENTÄ SITTEN? Muistelmissa ja kuolinvuoteellaan monet valittelevat, ettei läheisille ihmisille ollut tarpeeksi aikaa. Ehkä Sarkomaa ja monet muut kaukaa viisaat naiset välttyvät tältä. Vai katuvatko he sitä, että mies vie hautaan euron ja nainen vain kahdeksankymmentä senttiä? Pekka Vahvanen K i rj oi tt aj a on j y väs k y lä l ä ine n k ultt uu rip er so on a. Soile Koriseva, 25, yleinen kasvatustiede, Poikkitieteilijät Jyväskylästä kotoisin oleva, jo toista hallitusvuottaan lusiva puheenjohtaja Soile Koriseva tottui jo viime vuoden kopovastaavana ja varapuheenjohtajana siihen, ettei kaikkia voi miellyttää. Vaikeita vääntöjä lienee edessä tänäkin vuonna, kun ylioppilaskunnan organisaation uudistamista ryhdytään pohtimaan. ”Asiallinen keskustelu on silti aina tervetullutta”, Koriseva lupaa. ”Ei vaikea, mutta itsepäinen”, ”Toisaalta tosi herttainen, toisaalta napakka”, ”Jämpti mutta helposti lähestyttävä”, ”Kova tekijä” PUHEENJOHTAJA VALLASSA Ville Qvist, 25, tietojärjestelmätiede, Pörssi & Dumppi Viime vuonna Kortepohjan asukasneuvoston puheenjohtajana toimineen Ville Qvistin mukaan hallitukseen pyrkiminen oli luonnollinen jatkumo tämänastiselle JYY-uralle. Alunperin Ylivieskasta kotoisin oleva Qvist haluaisi tarjota jäsenistölle enemmän vastinetta vapaaehtoishommista. Rentoutua Qvist aikoo hallitusvuonna lautapeliharrastuksen sekä avovaimonsa seurassa. Touko Aalto, 24, valtio-oppi, Grönioni Savonlinnassa ja Joensuussa lapsuutensa viettäneellä Touko Aallolla on omien sanojensa mukaan paheita aivan hirveästi. Intohimona on kuitenkin vaikuttaminen. ”Ei mulla ole aktiiviopintoja, eikä töitä. Mulla on vain tämä politiikka”, myös Jyväskylän valtuustoon päässyt Aalto sanoo. Omilla sektoreillaan Aalto toivoo löytävänsä yhteistyömahdollisuuksia muiden kanssa. Heidi Hummastenniemi, 25, taidehistoria, Maltillinen Äärivasemmisto Oulusta kotoisin oleva Heidi Hummastenniemi sai jo omalla laitoksellaan laittaa kovan kovaa vastaan. ”Olen tyytyväinen siihen, miten puolustimme omaa oppiainettamme silloin, kun perusopintoja haluttiin yhdistellä”, Ranaja Diaarioainejärjestöissä toiminut aktiivi kertoo. Hummastenniemi haluaa korostaa ainejärjestöjen osuutta koulutuspolitiikan kiemuroissa. Johanna Pietiläinen, 24, yleinen historia, Demariopiskelijat Toisen korkeakoulupoliittisen vastaavan tapaan Johanna Pietiläinen haluaa hallitusvuonnaan aktivoida ainejärjestöjä entisestään. ”Ei tietysti voi yleistää, mutta joskus tuntuu, että niistä on tullut enemmän vain bileiden järjestäjiä”, Pietiläinen pohtii. Kulttuurisektorilla toiveissa on järjestää muun muassa tapahtumia, jotka eivät pyörisi niin paljon alkoholin ympärillä kuin yleensä yliopistossa tahtoo olla. Kati Kukkonen, 24, taloustieteet, Pörssi & Dumppi Ainejärjestöihin luottaa myös Konnevedeltä kotoisin oleva Kati Kukkonen, jolla on takanaan jo tradenomin tutkinto. Kukkonen sanoo tehneensä paljon yliopisto–ammattikorkeakoulu-yhteistyötä jo Pörssi-ainejärjestössä vaikuttaessaan. Talouspuolella Kukkonen haluaa jatkaa aiempien vastaavien linjaa. Siinä välissä täytyy koettaa löytää aikaa myös harrastuksille, viiniilloille ja yliopiston ulkopuolisille kavereille. Marja Pietiläinen, 22, yhteiskuntapolitiikka, Kristilliset opiskelijat Äänekoskelaista Marja Pietiläistä hallituspesti hiukan jännittää. ”Mutta kunhan tietoa karttuu pääsen varmasti käyttämään hyväksi omia kokemuksia ulkomailta”, pariinkin kertaan ulkomailla asunut Pietiläinen kertoo. Omalla sektorillaan Pietiläinen näkee tärkeäksi tiedottamisen. Vapaa-aikaansa Pietiläinen aikoo käyttää kristillisessä tanssikoulussa opettamiseen. Hennamari Toiviainen, 23, sosiologia, Keskustaopiskelijat Hennamari Toiviainen jätti aikanaan Oulun päästäkseen opiskelemaan yhteiskuntatieteitä. Kiinnostustaan sosiaalipolitiikkaan innostunut nainen on päässyt purkamaan jo muun muassa keskustaopiskelijoiden liittohallituksessa. ”Suurimmat meriitit ovat kuitenkin vielä toivottavasti edessä”, Toiviainen sanoo. Erityisesti Toiviaista kiinnostavat perheellisten opiskelijoiden asiat. Itse hän aikoo jatkaa innokasta yliopistoliikunnassa käyntiään. ”Ihan sydämestään kortepohjalainen”, ”Sellainen huoleton”, ”Ahkera, asiohin tarttuva vaikuttaja”,”Pöytään rummuttaja”, ”Avoin ja suorasukainen” ”Touko on innostunut kaikesta, ihan kaikesta”, ”Tosi rento”, ”Toukosta tulee varmasti hallituksen ilopilleri”, ”Vähän sooloileva, mutta silti älykäs tyyppi”, ”Superreipas” ”Hymyilevä”, ”Heidin näkemyksiin ja arvopohjaan luottaisin, vaikken tietäisi, mistä asiasta on kyse”, ”Helposti lähestyttävä”, ”Kriittinen pohdiskelija” ”Semmoinen rento tyyppi”, ”Naurava ja räväkkä talousnainen”, ”Mukavan oloinen”, ”Ollut paljon Pörssissä, joten kokemusta on” ”Pärjäisi varmasti melkin millä tahansa sektorilla”, ”Kaapin paikka”, "Vahva nainen”, ”Ahkera ja asiaansa paneutuva”, ”Jumalainen ihminen” ”Vaikuttaa asiastaan innostuneilta”, ”Sellainen ihminen, että kun ryhtyy toimiin, niin sitten tapahtuu”, ”Kiltti ja mukava tyttö”, ”Sympaattinen osaaja” ”Rauhallinen”, ”On sellainen, joka kertoo itsestään sen jälkeen, kun se luottamus on ansaittu”, ”Arvoituksellinen”, ”Pohdiskeleva välittäjä”, ”Hyvä kuuntelija” VARA-PJ, LEHTI, KYLÄ YMPARISTO, KEHY KOULUTUSPOLITIIKKA TALOUS, JÄRJESTÖ KORKEAKOULUPOLITIIKKA, KULTTUURI KV, VIESTINTÄ SOSIAALIPOLITIIKKA, LIIKUNTA JYYn vuoden 2009 hallitus aikoo olla puheväleissä keskenään vielä ensi vuonnakin. Teksti: Marja Honkonen
K ATARIINA K ALMARI JYLKKÄRI IN ENGLISH 11 JYVÄSKYLÄ University, University of Applied Sciences and Vocational College are organising a career and recruitment event in the Jyväskylä Paviljonki on 4th–5th of February. The event is directed to students and graduates looking for work. During the event students can meet with various Finnish employers at the company stands and discuss and ask about professions, career possibilities, channels for applying work, etc. Prior to the event there is a lecture titled ”Creating Careers” on January 27th in the Jyväskylä Employment Of?ce at 3pm–4.30pm. The lecture is designed particularly for international students in Jyväskylä University or University of Applied Sciences who are searching for a job in Finland. The lecture introduces the upcoming event and possibilities for part-time jobs for foreign students. The lecture is free of charge but requires a registration from all participants by January 20th. Registrations can be made through jyvaskylä.eures@mol.?. Katariina Kalmari Creating Careers G Permits: International students who hold a residence permit also have a work permit included, which allows for them to work 25 hours per week during the academic term, and full time during vacations. If however unsure about your permits, you can contact the Finnish Immigration Services (www.migri.?). G Tax Card: Foreign students also require a Tax Card to work, with which you can get help from the Tax Administration (www.vero.?). The Jyväskylä Tax Of?ce is located at Vapaudenkatu 58, Jyväskylä. GGeneral Information: The Employment and Economic Development Of?ce (www.molf.?) can help with other issues, such as questions about occupational health and safety, social security, and other general information about working in Finland. The Jyväskylä Employment Of?ce is located in the same building as the Tax Of?ce at Vapaudenkatu 58, Jyväskylä. Ministry of Labour www.mol.? European Job Mobility Portal (Jobs) http://eures.europa.eu Academic Recruitment Services www.aarresaari.? Vacancies in biggest newspapers www.oikotie.? Monster www.monster.? Stepstone www.stepstone.? Career opportunities www.uranus.? Adecco www.adecco.? Manpower www.manpower.? Proselectum www.proselectum.? Search&Selection Services www.ssconsulting.? FA C T Looking for a summer job in Finland can be a challenge for international students. In the end it comes down to initiative and language. PERHAPS THE most obvious way to look for work would be to go to the local Employment Of?ce. However, due to their student status, foreign students cannot register as jobseekers in the Employment Of?ce any more than Finnish students can. ”We can provide information services, such as help in making job applications, etc. And we can give guidance on where to look for jobs, but in the end it’s up to the students themselves to ?nd them”, says Arja Törmänen, Eures-assistant of the Jyväskylä Employment Of?ce. Indeed, when it comes to looking for summer jobs, initiative is not only important, it is crucial. ”For some jobs you can only apply electronically online, but if possible, I would recommend to contact the employer directly. Even a well-made application can disappear in a whole jungle of applications,” Törmänen reminds. AS FOR OTHER job seeking abilities, a lot of the same things apply to both Finnish and foreign students. ”Initiative is important, as is knowing your own strengths and weaknesess. With international students it would also be worth to get to know the Finnish work culture. Things like punctuality, which is considered as a given in the work place here, may not be as important in the student’s home country,” Törmänen says. However, in the end it all comes down to language. ”How well you know the language really de?nes what kind of a job you’ll be able to do. Almost all jobs require at least a satisfactory knowledge of Finnish,” Törmänen says Those who have not yet perfected their Finnish should not be completely discouraged, for there are some loopholes. ”For example, handing out ?yers and adds doesn’t necessarily require ?uent Finnish. And in IT the work language is quite often English”, Törmänen says. BUT WHEN to start looking for a job? There is no time like the present. ”It’s good to start looking for summer jobs right after the New Year. Though many companies still recruit around February and March. And because there is such an unbelievable amount of students in Jyväskylä, compared to it’s population, summer jobs are few and far in between. I would recommend any jobseeker, foreign or Finnish, student of fully unemployed, to expand their job search to other towns and as well”, Törmänen guides. Katariina Kalmari The search for summer jobs is on Work related websites: Most jobs in Finland require at least a satisfactory knowledge of Finnish. IT is one of the few lines of work where the work language is often English.
Professorit kokevat luennonsuojelun tärkeäksi. Kaksikielistä kulttuuria á la Carpelan ja Huldén Kaksi Suomen huomattavinta ruotsinkielistä kirjailijaa Bo Carpelan ja Lars Huldén saapuvat keskustelemaan tuotannostaan Jyväskylän yliopistolle lauantaina 24. tammikuuta järjestettävään yleisötilaisuuteen. Tilaisuus alkaa kello 16 yliopiston päärakennuksen aulassa ja siellä kuullaan kirjailijoiden ajatusten lisäksi näyttelijä-laulaja Sinikka Sokan esittämänä muun muassa Kaj Chydeniuksen tuotantoa. Sisäänpääsy on vapaa. Vuonna 1926 syntynyt Carpelan on voittanut Finlandia-palkinnon kahdesti ja valtion kirjallisuuspalkinnon neljästi. Samana vuonna syntynyt Huldén on puolestaan niittänyt mainetta runoilijana ja kääntäjänä. KULTTUURI Suolahtelainen Eero Vehniäinen on paitsi basisti myös näyttelijä ja ohjaaja. Kansannäyttämön Miilu-teatteri esittää helmikuussa Vehniäisen ensimmäisen ohjauksen. MIILU-TEATTERIN kellarimaista sisäänkäyntiä Jyväskylän Sammonkadulla on vaikea huomata. Sisällä on koleaa – edes ulkotakki ei ole liikaa. Edellisen näytelmän lavasteet ovat vielä näyttämöllä: seinällä roikkuu kirves. Pian harjoituksiin saapuneiden teatterilaisten innostuneisuus alkaa kuitenkin lämmittää. Stand up, Jesus! -näytelmän toinen kohtaus on menossa. Jeesuksen syntymästä on 31 vuotta aikaa. Kristus tapaa Maria Magdaleenan: huora antaa Vapahtajalle psykologisia neuvoja. ”Pitikö mun nyt seistä vai istua?” Jeesus Kristus kysyy ja katsahtaa ohjaajaan Eero Vehniäiseen. Tauko. Ohjaaja ja näyttelijät alkavat pohtia, pitäisikö Magdaleenan pöydällä lojua käsirautoja ja ruoskia. ”Hei pornobuutsit olis kans hyvät”, yksi näyttelijöistä kommentoi. ”Mielestäni pöydällä on oltava myös dildoja”, Jeesusta näyttelevä mies julistaa. ”Eihän tuolloin ollut olemassa muovisia välineitä”, Vehniäinen epäilee. ”No puisia peniksiä sitten! Tiedän tyypin, joka on tehnyt puudildoja”, ”Jeesus” sanoo. NÄYTELMÄ Stand up, Jesus! valloittaa Jyväskylän Kansannäyttämön Miilu-teatterin helmikuun kuudentena. Jos tietää jotakin Raamatun tapahtumista, näytelmän huumorin ymmärtää helposti: lavalla esiintyvät tutut raamatulliset hahmot tutuissa tilanteissa, mutta kaikki ei ole kohdallaan. Hilpeiden kohtaustensa kautta Stand up, Jesus! valottaa ihmisluonnon pimeää puolta. ”Näytelmän teksti on erinomainen. Ainoastaan kehno ohjaus voi tehdä siitä huonon”, Vehniäinen kasaa itselleen onnistumispaineita. 27-vuotias on näet ohjaajana elämänsä ensimmäistä kertaa. Oikeasti Vehniäinen on basisti – ja vieläpä raskasta metallimusiikkia soittavassa yhtyeessä. AIEMMIN Miilu-teatterissa valoista vastuussa ollut Vehniäinen luki näytelmäkirjailija Tuomas Parkkisen vuonna 2002 kirjoittaman komedian. Hän näki silmissään näytelmän kohtauksia. ”Niinpä päätin kysyä, voisinko ohjata näytelmän. Ja Kansannäyttämö suostui”, Vehniäinen kertoo silmät loistaen. Basistin mielestä näytelmän ohjaaminen on hyvä tilaisuus todistaa itselle, että hän voi onnistua myös jossakin muussa kuin basson soitossa. Machine Men -yhtyeessä esiintyminen on Eeron elämäntapa. ”Bändi on elämäni suunnitelma A; teatteri muodostaa suunnitelma B:n.” Kaverit ja heavy metal -yhtye Iron Maidenin musiikkivideo saivat Vehniäisen innostumaan musiikista. Kymmenen vuotta sitten hän alkoi soittaa bassoa. Vehniäinen kouluttautui myös laborantiksi, muttei halua työskennellä alalla. On tehtävä ainoastaan niitä asioita, joiden tekemisestä todella pitää, on basisti-ohjaajan motto. Ja niin Vehniäinen keskusteli työvoimatoimiston tädin kanssa. ”Kun täti kysyi, mitä haluaisin tehdä, vastasin, että haluan olla joko rokkitai pornotähti.” Työvoimatoimisto passitti hänet vuoden päivät kestävään koulutukseen Jyväskylän kristilliseen opistoon, missä Vehniäinen näytteli ja kokeili ohjaamista. Hän ei kuitenkaan harkitse hankkivansa kunnon koulutusta teatterialalle, sillä opiskelu ei kiinnosta. TEATTERISSA Vehniäisen rooli on erilainen kuin bändissä. Kun metalliyhtyeen viisikko kokoontuu harjoittelemaan, Eero on hiljaa. Hän kuuntelee ja soittaa sitä, mitä käsketään. Näytelmäharjoituksissa hän on kapellimestari, joka sanoo, miten tehdään. ”Pidän vastakkaisista rooleistani. Tykkään olla äänessä, mutta jos paikalla on itseäni viisaampia, minun on parasta kuunnella. Ohjaajalle tärkeintä on uskoa itseensä – jotta muutkin voisivat”, Vehniäinen perustelee. Basisti-ohjaaja sanoo olevansa esiintyjätyyppi. ”Bändissä soittamisessa parasta on yleisölle näyttäminen. Voi ajatella niin, että vittu, mä oon täällä ja te ootte siellä!” Vehniäinen innostuu. Ohjaajalla taas pitäisi olla taskussaan hyviä ideoita. Esityksessä tämä pysyy taka-alalla. Tästä huolimatta basistia jännittää näytelmän ensi-ilta. ”Kun istuu yleisön joukossa, aistii heti, miten ihmiset reagoivat. Minua pelottaa, etteivät he naura oikeissa kohdissa. Kunpa joku hekottaisi lujaa.” Ohjaajan työssä Vehniäistä vaivaa kokemuksen puute. ”Kokemattomuus ilmenee pienenä stressinä. Tunnen, että minun pitäisi hoitaa kaikki itse vaatetuksesta lavasteisiin.” Toisaalta Vehniäinen uskoo kokemattomuuden voivan olla hyväksikin: hän osannee mielestään ottaa näyttelijöiden toiveet paremmin huomioon kuin joku kokenut Herra Ohjaaja. Vaikka persoonallisia ja omistautuneita teatterimaailmassa olevien pitää silti olla. ”Ihmisen innostus esiintyä ratkaisee – ei niinkään kouluista saadut todistukset”, Vehniäinen sanoo. Tiina Saari Metallimies tarttui Jeesukseen Kun työvoimatoimiston täti kysyi, mitä haluaisin tehdä, vastasin, että haluan olla joko rokkitai pornotähti.” Eero Vehniäinen ” R IKU S UONIO Eero Vehniäisen näyttelijätoverit kiittelevät tämän olevan reilu, kuunteleva ja rento esikoisohjaaja.
13 Timo T.A. Mikkonen & Ystävät: Joulusydän (CBS 1989) JOULUN JÄLKIMAININGEISSA on mukava pureutua joululaulugenren outouksiin. Joululevyjen klassikko on tv-toimittaja Timo T.A. Mikkosen Joulusydän, joka julkaistiin nousukaudella vuonna 1989. Camplevylle tyypillisesti Joulusydän oli muutama vuosi ilmestymisensä jälkeen alelaarien kestonäky, mutta myöhemmin se on noussut keräilyharvinaisuudeksi. Laulaminen ei ollut Mikkoselle mikään uusi juttu, sillä hän julkaisi 1970-luvun alussa pari iskelmäsingleä. Samoihin aikoihin hän juonsi ensimmäistä talkshowtaan, ja kun juontajanura lähti 1980-luvun lopulla uuteen nousuun, oli uuden levynkin vuoro. Mikkonen esitti Jos joulu tuo rintaan rauhan -kappaleen talkshownsa joululähetyksessä 1988 ja positiivinen katsojapalaute sai hänet tekemään kokonaisen albumin. Niin syntyi Joulusydän, jonka laulajiin kuuluvat Mikkosen ohella Mervi Hiltunen ja Cantores Minores -poikakuoro. Vaikka levyn kappaleet ovat kokonaan käännöksiä englannista, Joulusydän erottuu edukseen sillä, että puhkisoitetut joululaulustandardit puuttuvat siltä lähes kokonaan. Vain Talven ihmemaa on yleisesti Suomessa tunnettu joululaulu. Muut kappaleet ovat käännöksiä esimerkiksi Elviksen, The Carpentersin ja Dolly Partonin joululevyiltä, ja löytyypä joukosta Lumiukko-tv-sarjan teema Walking In The Airkin, jonka Nightwish levytti 1990-luvun lopussa. Käännöksissä on kuitenkin omat riskinsä. Joulusydämen nimikappale on suomennos Whamin Last Christmasista eikä sitä pysty kuuntelemaan vakavalla naamalla loppuun. "Sydäntä ei ripustaa saa joulukuuseenkaan / Loukkaa se rakastavaa, jos ymmärtää voit edes hiukan" on suomenkielinen vastine Last Christmasin kertosäkeelle. Myös Kultainen mummi saa korniuspisteet nousemaan maksimiin, kun Mikkonen ja lapset hempeilevät romanttisesta mummolamatkasta. Suurin osa levyn muista kappaleista on sovitettu niin hajuttomiksi, että ne soljuvat korvien ohi muistijälkiä jättämättä. Timo T.A. Mikkonen on jatkanut mediauraansa, mutta uusia levyjä hän ei tiettävästi ole enää tehnyt – camphumoristien harmiksi. Mikko Mattlar Sarjassa esitellään unohtuneita kulttilevyjä. DIVARIN HELMI Sydämellistä joulua Yläkaupungin Yö hakee esiintyjiä Vuosittain toukokuussa järjestettävä Yläkaupungin Yö -kaupunkitapahtuma hakee esiintyjiä jo nyt. Esiintyjien yhteydenottoja toivotaan 20. maaliskuuta mennessä. Toukokuun 16. päivä pidettävän tapahtuman teemana on pukeutumiskulttuuri. VALTIOIDEN asukkaat voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään: niihin, jotka tekevät maastaan maailmanmestarin tai itsestään ala-asteensa juoksukisan tähden, ja niihin, jotka kannustavat näitä ihmisiä katsomoiden syvyyksissä. Voiko liikunnan ammattilainen kuitenkin kuulua kumpaakin ryhmään? Ainakin liikunnanopiskelija Anne Syvänen tunnustaa penkkiurheilevansa. ”Kyllä! Monipuolisesti eri urheilulajit kiinnostavat, pallopeleistä tanssiin. Ainakin kaikki isot kilpailut tulee seurattua, niissä on hyvä ?ilis. Olen menetetty lupaus Suomen yleisurheilulle ja lentopallolle, joita lapsena ja nuorena harrastin. Ehkä juuri nuo ’omat vanhat lajit’ kiinnostaa eniten.” Myös liikunnanopiskelija Tristan Fay myöntää, että muiden suoritus omassa lajissa kiinnostaa. ”Seuraan säännöllisesti esimerkiksi netin tilastopalvelusta tuttujen pelisuorituksia.” Ei sinänsä mikään yllätys. Kollegoiden seuraaminen ja työtekniikan ihailu – tai vakoilu – ei varmasti ole pelkästään urheilijoiden omaa huvia. ”Kyllähän sitä huomaamattakin kiinnittää huomiota suoritustekniikkaan ja pelitaktiikkaan. Se siinä ehkä juuri onkin se hohto, kun pystyy katsojanakin eläytymään niin ’syvälle peliin’”, Syvänen pohtii. Kuulostaa hienolta. Varsinkin, jos on tottunut katsomaan urheilua lähinnä erilaisten MM-kisojen aikaan, kun koko kansa janoaa verta, ja tärkeintä on voitto, ei pelaajien suoritukset. ”Riippuu lajista”, Fay selittää. ”Omassa lajissani koripallossa kiinnitän enemmän huomiota taktisiin ja teknisiin elementteihin, muissa lajeissa keskityn enemmän viihtymiseen. Huikeat yksilösuoritukset säväyttävät aina!” MUTTA ONHAN tv:ssä tarjolla kisojen lisäksi muutakin liikuntaa, Elixir ja mitä niitä nyt on. Kiinnostavatko tällaiset sarjat? ”En seuraa aktiivisesti. Joskus sattumalta katson. Oma kiireinen aikataulu harvoin antaa myöten minkään sarjan säännölliseen seuraamiseen”, Syvänen kertoo. Entä Fay? ”En katso. Lähinnä katson erilaisia arvokisoja. Muutoin ei tule telkkaria katsottua oikeastaan ollenkaan. En omista sellaista” Liikunnan opiskelijat eivät siis jää penkille pitkäksi aikaa, mutta eihän siihen ole tarvettakaan. Kyseessähän ei ole syytetyn penkki, vaikkei televisiota omistaisikaan. Karin Metsäpelto Sarjassa kysytään, mitä mieltä opiskelijat ovat oman alansa tv-ohjelmista. Sohvalta syvälle peliin LAATIKON PAULOISSA Jeff Chang: Can’t Stop Won’t Stop Like Jeff Changin kirjoittama hiphopsukupolven historiikki kuvailee perusteellisesti urbaanin kulttuurin syntyvaiheet: Bronxissa järjestämissään korttelibileissä Kool Herc miksasi levareillaan soulia ja funkia. DJ oli kuningas, jonka varjossa breikkaajat (bboy) ja räppärit (MC) kehittyivät. Koska kulttuuri kaipasi tanssin ja musiikin rinnalle kuvataiteita, tuli graf?ti-ilmiöstä luontevasti hiphopin neljäs osa-alue. Changin teos kuvaa ansiokkaasti hiphopin yhteiskunnallista merkitystä ja afroamerikkalaisten Yhdysvalloissa kohtaamaa rotusortoa 1960-luvulta lähtien. Kun Mustat Pantterit jäivät eläkkeelle, nousi Public Enemy ja muut kantaaottavat räpryhmät tummien roolimalleiksi. Ristiriitaisen kulttuurin historia on värikäs, ja Chang tuo tarkasti esille sen sävyt. Juha Korhonen ”Bronxista bling blingiin” A Pää kolmantena häntänä oven välissä. Jylkkäri Ti 20.1. kello 19 Hayayo Miyazaki: Tuulen laakson Nausicaä (Japani 1984) Animemestari Hayayo Miyazakin jo aiemmin Kampus Kinossa nähtyjen elokuvien sarjaa jatkaa vahvasti ympäristöteemainen Tuulen laakson Nausicaä, jossa pieni prinsessa puolustaa kotiaan tulvivaa Saastemerta vastaan. Samaan aikaan maailman huvenneista luonnonvaroista sotivat tolmekialaiset ja pejiteläiset vetävät Nausicaän mukaan seikkailuihin. Eko-sci?ä ja fantasiaa yhdistävä elokuva on varmaa Miyazakia. Ti 27.1. kello 19 Jan Troell: Ikuistetut hetket (Ruotsi 2008) Suomalaisnäyttelijä Maria Heiskanen (Miehen työ, Laitakaupungin valot) tulkitsee hienovaraisesti suomensukuisen Maria Larssonin elämäntarinan 1900-luvun Ruotsissa. Harvakseltaan ohjaavan Jan Troellin viimeisimmässä työssä viinaan menevän miehensä armoilla elävä Larsson saa lohtua elämäänsä charmantilta valokuvaajalta ja kiinnostuu alasta itsekin. Työläisnaisen elämästä kertova epookki on ihmissuhdekiemuroitaan myöten todentuntuinen ja komea. Ohjaaja Troellia pidetään puolestaan Ingmar Bergmanin manttelinperijänä. kampus kino
POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: To 22.1. JKL-PUNK-HCSessions: M:40 + Büfo + Arrestum + Black Cloud. Pe 23.1. Volbeat. La 24.1. Herra Ylppö & Ihmiset + Wiidakko. Pe 30.1. JKLHIPHOP-RAP-REGGAE-Sessions: Conscious Youths (Paleface, Redrama & Mr. Singh). La 31.1. Rehtorit + Himanes + Tapio. Poppari: To 22.1. Buhaina. Pe 23.1. FunKlub: HI-Q + DJ Chris Robin. La 24.1. Kaipuuni Tango + Jeavestone. To 29.1. Entente. Pe 30.1. Hormonés. La 31.1. ClassicRockClub: Coversnake plays Whitesnake Ilokivi: Pe 23.1. Hulinaklubi. La 24.1. Mielikuvia 2: ambient-yö. Pe 30.1. Suuri väittelyilta! La 31.1. Klubit kohtaavat: NS vs. Hang The DJ! Vakiopaine: Pe 30.1. Jaakko & Jay. La 31.1. 20000 hertziä. Red Neck: To 22.1. The Blackstar. Pe 23.1. Tytär. Pe 30.1. Piikkilankaa preerialla: C. Rown & The Coronets. Su 1.2. Club Luna Negra!: Laitinen & Kannas. Pub Katse: Pe 23.1. Blood Stained. La 24.1. Dead by Gun & Hangover Music Company. Pe 30.1. Dreamtale. La 31.1. Kiln. Jyväshovi: Ti 20.1. Topi Sorsakoski & Kulkukoirat. Ke–to 21.–22.1. Antti Vanninen & Jamset. Pe 23.1. Kristian Meurman. La 24.1. Jari Grek & Flamingo. Ti 27.1. Kake Randelin & Presto. Ke 28.1. Carita Pennanen & Tomi Loppi. To 29.1. Blue Star-trio. Pe 30.1. E-Band. La 31.1. Martti Metsäkedon orkesteri. NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo: Galleria: Hattu, postikortti ja muita aineellisia todisteita. Jyväskylän Taidemuseo: Holvi: 23.1. alkaen Work 2 iprn residence 2006. Holvi, alagalleria: Minja Revonkorpi: Kadonnut raja. Galleria Harmonia: 23.1. alkaen Tuomo Manninen: Work #3 Keski-Suomen Museo: Juhani Petäjäniemen maalauksia + Heikki Häiväojan mitalit ja rahat. Auditorio: Ti 20.1. Yleisöluento: Martti Korpilahti – Keski-Suomen kotiseuturunoilija ja paljon muuta. Suomen käsityön museo ja Suomen kansallispukukeskus: Ilmarisen perilliset Suomen taidesepät ry 30 v. Galleria: Antiikin kolme naista. Eeva-Liisa Salmelinin tekstiilitaidetta. Kujalla: Paitaa, raitaa ja rukkasia. Suomen kansallispukuneuvosto 30 vuotta. Keski-Suomen luontomuseo: Luonnonkaunis. Rautpohjan kamerakerhon luontokuvanäyttely. TEATTERIT Jyväskylän kaupunginteatteri: Viiru ja Pesonen: ma 19.1. Ti 20.1. To 22.1. Pe 23.1. La 24.1. Ti 27.1. Ke 28.1. To 29.1. La 31.1. Su 1.2. Niskavuoren nuori emäntä: pe 23.1. La 24.1. La 31.1. Su 1.2. Seela Sella seisaallaan: ma 26.1. Ti 27.1. Fundamentalisti: ke 28.1. Pe 30.1. La Traviata: to 29.1. Pe 30.1. Veriveljet: la 31.1. Huoneteatteri: Iso ja vihreä: pe 23.1. La 24.1. Su 25.1. Tuontiponi: pe 30.1. La 31.1. Vakiopaine teatteri: Ad*Astra: Rakkaudesta minuun: ke 21.1. To 22.1. Su 25.1. Ke 28.1. To 29.1. Su 1.2. Circus Uusi Maailma: Seuraava Maailma (Siltasali, Pitkäkatu 19–21): La 24.1. Su 25.1. La 31.1. ELOKUVAT Kampus Kino: Ti 20.1. Tuulen laakson Nausicaä. Ti 27.1. Ikuistetut hetket. Järjestöilmoitukset osoitteeseen jylkkari-jarjestot@ lists.jyu.?. Vain tapahtumat, menot ja ilmoitusasiat. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ilmoituksia. järjestöt MA 19.1. Aurajuustokiusaus Broiler-kookoskeitto Jauhelihakastike TI 20.1. Linssikeitto Merellinen lasagne Broilerleike KE 21.1. Feta-kasvispata Currykala Jauhelihapihvit, tomaattikastike TO 22.1. Tomaatti-sipulipiirakka Paistettu kala, purjokastike Karjalanpaisti PE 23.1. Karibian kasvispihvi Värikäs uunikala Jauhemaksapihvit MA 26.1. Kasvislasagne Kalakeitto Broilerjuustokebakot TI 27.1. Pinaattikeitto Uunimakkara Kiinalainen porsaspata KE 28.1. Porkkanaohukaiset Silakkapihvit, kermaviilikastike Täytetyt jauhelihakääryleet TO 29.1. Purjo-perunavuoka Kultakuorepihvit Barbequekalkkunakastike PE 30.1. Spagetti, kasvisjuustotai jauhelihakastike, Pyttipannu LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11–16 Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalistat netistä: www.jyy.?/ruokalistat Opiskelijahinta 2,60 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. Jatko-opiskelijat 4,70 e – muut 5,50 e 10 kappaleen ruokaliput opiskelijoille 25,00 e, jatko-opiskelijoille 47,00 e, muille 55,00 e. OSAKUNNAT Osakuntien yhteinen talvinen pelailuja saunailta keskiviikkona 21.tammikuuta.Tervetuloa uudet ja vanhat osakuntien yhteiseen pelailuja saunailtaan! Aloitamme klo 17.00 Seminaarimäen kampuksen kentällä; luvassa ainakin lumijalkapalloa ja muuta leikkimielistä talvista puuhastelua. Klo 18 jälkeen siirrymme Opinkivelle saunomaan. Lisäksi tarjolla on pientä purtavaa. Lisätietoja poikkitieteellisestä osakuntatoiminnasta löytyy: http://groups.jyu.?/epok/osakunnat/ JYVÄSKYLÄN SETA RY. Pre-ystävänpäiväbileet ja Uusien bileet perjantaina 6. helmikuuta ravintola Ilokiven yläkerrassa kello 22–03. Ystävänpäivän kunniaksi jäseneksi liittyvät ilmaiseksi sisään. Jäsenmaksu: työssäkäyvät 12 euroa ja muut 10 euroa. Liput 3–6 euroa. DJ Magic. Tervetuloa! MENOT 19.1.–1.2. 14
"KIINNOSTUIN politiikasta, kun muutin syksyllä 1993 takaisin Jyväskylään. Olin sitä ennen asunut muutaman vuoden Tanskassa ja Helsingin seudulla. Tuolloin oli ensimmäisen kerran suora kansanäänestys presidentinvaaleissa lähestymässä. Oikeastaan silloin tutustuin Kokoomusnuoriin ja huomasin, että vaikuttaminen on, voisiko sanoa, aika helppoa ja kivaa. Kokoomus oli silloinkin hallituspuolue. Tapasimme paljon ministereitä ja pystyimme puhumaan niiden kanssa erilaisista asioista. Toisaalta Suomi oli silloin tosi ankea ja syvässä lamassa. Täällä oli suunnilleen laput luukulla kaikissa kaupoissa. Nuorisotyöttömyys oli korkea. Oli tarve vaikuttaa, ja mä olen toimelias ihminen. Rupesin toimimaan politiikassa ja löysin oikeastaan ensimmäisen työurani. Aloin opiskelemaan toimittajaksi. Sitä ennen olin ollut hevoshommissa, ratsastanut ja ollut talleilla töissä. Olin ajatellut sen olevan urani, mutta se olikin jollain tavalla tullut tiensä päähän. Menin aluksi Kristilliseen opistoon opiskelemaan viestintää ja pääsin toimitusharjoittelijaksi Keskisuomalaiseen. Rupesin myös suorittamaan avoimessa yliopistossa journalistiikan ja puheviestinnän opintoja. Vaikka pikkuveli oli Kokoomusnuorten jäsen ja aikoinaan pyysi jäseneksikin, ei meillä muuten ole oltu poliittisesti aktiivisia – ei kotona sillä tavalla politiikasta puhuttu. Vanhemmat olivat yrittäjiä ja itsekin menin vuonna 1998 osakkaaksi viestintätoimistoon, koska olin aina myös halunnut päästä yrittäjän uralle. Olin valmistunut maisteriksi journalistiikassa ja halusin myös jatkaa opintojani. Aloin siis tekemään väitöskirjaa Jyväskylän yliopiston viestinnän laitoksella. En ole koskaan ollut päätoiminen opiskelija, vaan olen ollut koko ajan töissä. Koin sen vasta tehdessäni apurahalla lisensiaatintyötä. Se oli mahtava tilanne. Opiskelu ei maistunut työltä mulle ollenkaan, vaan oli semmoista mukavaa vapaaaikaa. Sai vain tehdä itselleen. Jyväskylän yliopisto on mulle henkilökohtaisesti tärkeä instituutio. OPETUSMINISTERIN tehtävä on mieluinen, vaikka tulikin yllättäen. Opetusministeriö oli mulle yksi näistä luontevista alueista esimerkiksi sitä kautta, että yliopistoasiat ja tiedepolitiikka kuuluvat sinne. Jos ajattelee nimitykseeni liittyvää julkisuutta, niin vaikka osasin sitä odottaa, tuntui aluksi ikävältä. Hirveän paljon toimittajia yhdestä julkaisusta oli valjastettu selvittämään mun taustoja ja sukulaisia ja muita. Haluttiin tietää, löytyisikö jotain sairauksia tai tragedioita. Jyväskylässäkin oli aika laajasti soiteltu erilaisille ihmisille, että saataisiin jotain negatiivista ja ikävää julkaistavaksi. Paljon ei ollut kyllä irronnut, mutta eiköhän sitä vielä tule irtoamaan ihan tarpeeksi. Mulle julkisuus tuli isona ryöppynä, mutta oli ehkä ihan hyväkin, että näin kävi. Ei sitä kannata niin kovasti pohtia. Olen kuitenkin ollut politiikassa jo pitkään mukana. Vuonna 1995 mut valittiin Jyväskylässä liikuntalautakuntaan ja olin jo seuraavissa kunnallisvaaleissa ehdokkaana. Kaupunginvaltuustossa alkoi nyt neljäs kausi. Tietysti ammattipoliitikon julkisuus on erilaista kuin paikallistasolla. ON ILMAN muuta ollut oikeudenmukaista käsitellä mediassa sitä, etten ole käynyt lukiota. Työja koulutusuranihan eivät ole menneet mitenkään oppikirjan mukaan. Olin pitämässä ikään kuin välivuotta, sillä tarkoituksenikaan ei ollut mennä lukioon vaan kauppaoppilaitokseen. Jännitti mennä uuteen kouluun. Halusin valita ehkä sen tutumman ja hain töihin tallille. Olin niin arka, että työhaastattelussakin oli mun kaveri mukana. Se puhui sitten mun puolesta. Jälkikäteen ajatellen ratkaisuni ei ehkä ollut tulevaisuuden kannalta järkevä. En kuitenkaan ajattele sen olleen mitenkään turhaa. Sain paljon elämänkokemuksia. Hevosiin ja ratsastukseen käytetty aika on ollut myös monella tavalla kasvattavaa. Sain ensimmäisen ponin kymmenvuotiaana ja olen siitä lähtien ollut tavallaan vastuussa jostakin. Mulla on ollut aina useampiakin työpaikkoja samaan aikaan. Totta kai ylioppilastutkinnon puute on aiheuttanut sen, että paljon on pitänyt tehdä muunlaisia suorituksia voidakseen korvata sitä ja täyttää tietyt ehdot. Ei tämä ole ollut kaikkein helpoin reitti. Kaikki on menty kantapään kautta." Saara Halonen 15. SIVUN KASVOT Kun Henna Virkkunen tarvitsi töitä välivuodeksi yläasteen jälkeen, kaveri puhui ujolle hevostytölle työpaikan tallista. Parikymmentä vuotta myöhemmin kokoomus teki jyväskyläläisestä 36-vuotiaasta kaupunginvaltuutetusta ja kansanedustajasta yllätysministerin. S AARA H ALONEN Tallin kautta ministeriksi
säästä -50% Jylkkäri ilmestyy vuonna 2009 kaikkiaan 15 kertaa. Numeroista kaksi on Jyväskylän seudulle jaeltavia kaupunkinumeroita, joiden painos on noin 52 000 kappaletta ja kolme 8 000 kappaleen painoksen abinumeroita. Jylkkärin normaalipainos on 7 000 kappaletta. Ilmestymisaikataulu: Numero Deadline Ilmest. 2 (abi ) ke 21.1. ma 2.2. 3 ke 4.2. ma 16.2. 4 (abi) ke 19.2. ma 2.3. 5 ke 4.3. ma 16.3. 6 (kaup.) ke 18.3. ke 1.4. 7 ke 8.4. ma 20.4. 8 ke 22.4. ma 4.5. kesätauko 9 ke 26.8. ma 7.9. 10 ke 10.9. ma 21.9. 11 (kaup.) ke 24.9. ma 7.10. 12 ke 14.10. ma 26.10. 13 (abi) ke 28.10. ma 9.11. 14 ke 11.11. ma 23.11. 15 ke 25.11. ma 7.12. Kooltaan Jylkkäri on vuoden alusta lähtien niin sanottu leikattu tabloid, mikä tarkoittaa, että lehdestä ovat jääneet pois valkoiset reunukset. Myös leikatun tabloidin palstamillit myy Heli Uusi-Uitto / RC Kustannus Oy e-mail: heli.uusi-uitto@rckustannus.fi puh: 044 5000 460 www.jylkkari.fi