Kampuksen solmukohta Keskussairaalantie kaipaa hidastetöyssyjä. Uutiset 2 Suhteilla saa töitä. Sivu 15 Jokainen on headhunter Muistatko Batin ja Ryydin? Kulttuuri 21 Tapasin mä naisen, söötin ihanaisen 5/2008 12. MAALISKUUTA – 7. HUHTIKUUTA 49. VUOSIKERTA KAUPUNKINUMERO ENGLISH PAGES 8–9 JYROCK-LIITE 11–14
12.3.08 UUTISET Jyväskylän yliopisto katsoo Japaniin Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen allekirjoitti maaliskuun alussa päättyneen Japanin-matkansa aikana yhteistyösopimukset Hiroshiman ja Kyoto Sangyon yliopistojen kanssa. Sopimusten myötä yliopiston japanilaisten kumppanuuksien määrä kasvaa viiteen. Näin yliopisto vastaa sekä opiskelijoiden kasvaneeseen kiinnostukseen Japania kohtaan että tieteellisen tutkimusyhteistyön tarpeisiin. Muun muassa Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian ja luonnontieteiden opiskelijat ovat hakeutuneet aiempaa aktiivisemmin vaihtokohteisiin Japanissa. Sopimusten lisäksi yliopistolla on tutkimusyhteistyötä kymmenen japanilaisen tiedeyliopiston kanssa. 2 Kaupunki puuttuu kampusliikenteen vaaranpaikkoihin Pahimpiin ongelmakohtiin rakennetaan tärinäraidoituksia ja hidastetöyssyjä. JYVÄSKYLÄN yliopiston kampusten ympäristön liikenteen solmukohdat joutuvat entistä tarkempaan syyniin. Moni alueen risteyksistä on mainittu kehittämiskohteeksi kaupungin tuoreessa liikenneturvasuunnitelmassa. Samoja paikkoja on listattu myös Jyväskylän yliopiston vuoteen 2012 ulottuvaan vastaavaan suunnitelmaan. Erityisen kipeästi parannuksia kaipaa Keskussairaalantien ja liikunnan rakennuksen risteys, joka on opiskelijoiden pääasiallinen reitti Seminaarinmäeltä Mattilaniemen kampukselle. Risteys onkin yksi kaupungin vaarallisimmista. Jyväskylän kaupungin liikenneinsinööri Jorma Lipposen mukaan risteykseen on suunnitteilla hidastetöyssyt autoilijoille. ”Lausuntopyyntö asiasta lähtee nyt pikaisesti poliisille ja palolaitokselle. Sitten asia on hyväksymistä vaille valmis, jos hälytysajoissa risteystä käyttävillä ei ole mitään töyssyjä vastaan.” Lipposen mukaan töyssyt on äärimmäisen helppo ja halpa toteuttaa ja lisäksi ne on todettu tehokkaiksi. Siitä huolimatta Keskussairaalantie 4:n risteyksen tilanne on päässyt muodostumaan ikuisuusongelmaksi, kun päätöstä toimenpiteistä ei ole saatu tehtyä. ”Viime tai toissa kesänä töyssyt olivat jo hilkulla toteutua”, Lipponen kuittaa. Jos töyssyt Keskussairaalantielle saadaan, kyseessä on poikkeuksellinen ratkaisu, sillä töyssyjä sijoitetaan pääkaduille äärimmäisen harvoin. ”Uskon aivan vilpittömästi, että tässä risteyksessä niistä on apua.” RATKAISUJEN TEKOA on hidastanut myös risteyksen hankala sijainti. Turvallisuuden parantamiseksi on vuosien varrella tehty jos jonkinlaisia keinoja, mutta laihoin tuloksin. Muutamia vuosia sitten paikalle harkittiin alikulkutunnelia, mutta sen toista sisäänmenoaukkoa ei pystytty nostamaan järkevästi maanpinnalle. Liikennevalot taas kaatuivat omaan mahdottomuuteensa. Koska risteyksen vieressä laskeutuu keskustan suuntaan mäki, jäisi erityisesti raskas liikenne liukkaalla kelillä mäkeen sutimaan. Keskussairaalantiellä kulkee päivittäin noin 13 000 ajoneuvoa, joten jonot ehtisivät Lipposen mukaan kasvaa hetkessä massiivisiksi varsinkin ruuhka-aikaan. Käytännössä risteykseen voisi laittaa valot vain jalankulkijoille, mutta se ei kannata, koska niitä ei aina noudateta. ”Autot ajavat usein suoraan läpi sellaisista, katsovat vain, että ei näy jalankulkijoita”, Lipponen manaa. Risteyksen ympäristössä liikkuu arkipäivisin noin 1700 polkupyöräilijää ja 800 jalankulkijaa. KAUPUNGIN liikenneturvallisuussuunnitelman mukaan Seminaarinmäen ympäristössä myös Rautpohjankadun ja Jyrsijänkadun sekä Kramsunkadun ja Alvar Aallon kadun risteysten turvallisuutta tulee parantaa pikaisesti. Raupohjankadun osalta tilanne on helposti korjattavissa: pitää vain leikata pois näkyvyyttä häiritsevät puskat. ”Ja sen me varmasti teemme, kunhan maa sulaa”, Lipponen lupaa. Kramsunkadun risteyksen ongelma ei sitten olekaan aivan niin helposti korjattavissa. ”Kuvissa risteys ei näyttänyt kovin pahalta, mutta kun kävin siellä paikan päällä katsomassa, piti välillä laittaa kädet silmien eteen. Pyöräilijät laskeutuivat rinnettä kohti Mattilanniemeä niin lujaa, että huh huh, eivätkä katsoneet yhtään, tuleeko autoa vai ei.” Harkinnassa onkin laittaa alamäkeen tärinäraidoituksia hillitsemään pyöräilijöiden menoa. ”Pakko se on sanoa, että opiskelijat ovat kyllä hurjaa porukkaa pyöräilijöinä. Välillä käyttäytyminen on aivan järjetöntä, alamäessäkin poljetaan vaan lisää vauhtia niin paljon kuin pyörästä lähtee”, Lipponen toruu. Jonna Rusanen paatoimittaja@jyy.? Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta hakee Jyväskylän Ylioppilaslehteen PÄÄTOIMITTAJAA toimikaudelle 11.8.2008–15.5.2009 ja 6.8.2009–10.5.2010 Päätoimittaja vastaa lehden toimituksellisesta sisällöstä ja teknisestä toteutuksesta sekä toimii toimitussihteerinä ja toimituksen esimiehenä. Päätoimittajalta edellytetään kokemusta itsenäisestä lehtityöstä ja tehtävän menestyksekkään hoidon edellytyksenä on yliopistoyhteisön ja ylioppilaskunnan tuntemus. Toimi on sopimuspalkkainen. Työsopimukset laaditaan niin, ettei päätoimittaja ole töissä kesäkuukausina, kun lehti ei ilmesty. Työsuhdetta on mahdollista jatkaa vuodella ilman eri hakua molempien osapuolien niin halutessa. Vapaamuotoiset hakemukset asianmukaisine liitteineen on toimitettava JYYn keskustoimistoon (Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä) perjantaihin 28.3.2008 klo 14.30 mennessä osoitettuna JYYn edustajistolle. Kuoreen merkintä "Päätoimittaja". Hakemuksia ja niiden liitteitä ei palauteta. Haastattelut suoritetaan viikon 15 aikana. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on yli 12 000 yliopisto-opiskelijan muodostama julkisoikeudellinen yhteisö, joka on perustettu 1934 toimimaan jäsentensä yhdyssiteenä ja edistämään heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä pyrkimyksiään. Jyväskylän Ylioppilaslehti on vuodesta 1960 julkaistu tabloid-kokoinen lehti, joka ilmestyy 15 kertaa vuodessa lukukausien aikana. Lehden normaalipainos on 7000 kappaletta. Toimitus on kolmihenkinen: päätoimittaja, taittava toimittaja ja yleensä visuaalisuudesta vastaava siviilipalvelusmies. Lisätietoja antavat päätoimittaja Jonna Rusanen, paatoimittaja@jyy.fi tai puh. 045 137 1957 ja pääsihteeri Minna Hautamäki, paasihteeri@jyy.fi tai puh. 045 138 6816. Hakijan kannattaa tutustua lehteen esimerkiksi netissä: www.jyy.fi/jylkkari. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta hakee SIVIILIPALVELUSMIESTÄ 1.9.2008 alkaen Siviilipalvelusmies toimii pääosin Jyväskylän Ylioppilaslehdessä valokuvaajana sekä graafikkona. Tarvittaessa hän tekee myös muita toimituksen töitä: kirjoittaa juttuja ja taittaa lehteä. Kuvankäsittelyssä lehden ohjelmana on Photoshop ja grafiikan tekemisessä Illustrator, joten niiden tuntemus on edellytys tehtävän hyvässä hoidossa. Vapaamuotoisen hakemuksen tulee olla perillä Ylioppilastalolla JYYn keskustoimistossa 28.3.2008 klo 14.30 mennessä. Postiosoite: JYY, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä. Kuoreenmerkintä "Ylioppilaslehden siviilipalvelusmies". Hakijalla tulee olla koulutusjakso suoritettuna niin, että hän voi aloittaa työskentelyn lehdessä 1.9.2008. Lisätietoja antavat arkisin päätoimittaja Jonna Rusanen, puh. 045 137 1957 tai paatoimittaja@jyy.fi ja siviilipalvelusmies Risto Rautanen, puh. 014 260 3973 tai sivari@jyy.fi. Hakijan kannattaa tutustua lehteen esimerkiksi netissä: www.jyy.fi/jylkkari. R ISTO R AUTANEN Keskussairaalantien ja Liikunnan rakennuksen risteys on kampuksen pahin solmukohta.
Finnkino haluaa välittää tikettinsä itse. OPISKELIJA ON voinut ostaa Jyväskylässä KampusDatasta seitsemän euron elokuvalippuja Finnkinon teattereihin, mutta nyt myynti loppuu. Finnkino haluaa myydä tikettinsä itse. ”Tämä on valtakunnallinen linjaus. Meidän mielestämme tämä on asiakaspalvelua, kun opiskelijoiden ei enää tarvitse kiertää monessa paikassa”, Finnkinon yhteyspäällikkö Ria Nyman selvittää. ”Jossain vaiheessa myös opiskelijakirjakaupat alkoivat napista, koska heitä jälleenmyyjinä potutti, kun lipunmyynti vei työvoimaa, ja aloimme maksaa pientä provisiota, Mutta nyt tämä muutos nähtiin parhaaksi vaihtoehdoksi”, Nyman jatkaa. FINNKINON KAUTTA ostettavista vaihtoehdoista Jyväskylässä edullisin on nyt neljän tiketin opiskelijasarjalippu, 30 euroa. Yhdelle lipulle jää näin ollen hintaa 7,50. ”Opiskelijan lompakossa 50 senttiä voi tietysti olla iso juttu, mutta hinta voisi nousta myyntipaikasta riippumatta”, Nyman sanoo. Nyman muistaa vielä mainita, että halvimmalla elokuviin pääsee edelleen ”supertorstaisin”, kun piletin saa vitosella. Hänen mukaansa näitä superpäiviä järjestetään ”aika usein”. Iiro-Pekka Airola toimittaja@jyy.? KAUPUNGIN KADUILLA on paljon roskiksia, mutta tupakan jämän joutuu heittämään usein kadulle, kun tuhkista ei näy missään. Jopa kävelykadulla tuhkakupit ovat harvassa. Miksi katujen varsilla on niin vähän astioita tupakan tumpeille, Jyväskylän kaupungin ylläpidon rakennuttaja Jukka Piispanen? ”Lain mukaan katujen puhtaanapito kuuluu kadun varressa sijaitseville kiinteistöille. Kaupunki vastaa vain sellaisista katuosuuksista, joiden varressa ei ole kiinteistöä, sekä esimerkiksi puistoista. Jos kiinteistöt haluavat helpottaa puhtaanapitoa tupakantumppien osalta, niiden pitää hankkia tuhka-astiat itse. Kaupunki omistaa noin 800 roskapönttöä, lähinnä puistoissa ja linja-autopysäkeillä.” Onko tumppeja ajateltu kaupungin roskiksia sijoiteltaessa? ”Tupakointi on selvästi vähentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Toisaalta lakimuutos on tuonut sen, että ravintoloiden sisällä olevat tupakkatilat ovat poistuneet, ja katualue on korvannut ne. Niiden puhtaanapito kuuluu kuitenkin kyseiselle kiinteistölle. Esimerkiksi paikallisliikenteen terminaaliin kaupunki on laittamassa tuhkakupit, koska siitä kulkee päivässä noin 15 000 bussimatkustajaa. Se on ollut selkeä puute, jonka olemme huomanneet.” Tatu Onkalo Miksi pitää tumpata kadulle? Vesa Vilkman , 24, tietojärjestelmätiede: ”Kyllä ajattelin, jos vain töitä löytyy. Jyväskylä on sopivan kokoinen ja tarpeeksi kaukana Helsingistä.” Anu Saarinen , 27, musiikki (AMK): ”Mielellään kyllä. Tietysti jos työmahdollisuuksia ei löydy, täytyy lähteä muualle.” Anu Hänninen , 24, sosiaalityö: ”En aio. Olen juuri kuukauden sisällä muuttamassa Helsinkiin töiden perässä.” Luoma-ahosta paras englanniksi opettava Opiskelijat ovat äänestäneet yhteisöviestinnän yliassistentin, FT Vilma Luoma-ahon Jyväskylän yliopiston parhaaksi englanniksi opettavaksi opettajaksi. JYYn kansainvälisten asioiden valiokunnan järjestämässä äänestyksessä kiinnitettiin huomiota erityisesti kielitaitoon ja luovuuteen. Fukseille ilmainen terveystarkastus YTHS tarjoaa kaikille kuluvan lukukauden aikana opintonsa aloittaneille mahdollisuuden käydä kartoittamassa terveydentilansa. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille tarkoitettu terveystarkastus on maksuton. Ajat varataan YTHS:n toimipisteestä numerosta (014) 260 1970. Aiotko jäädä Jyväskylään asumaan opintojen jälkeen? 3 KampusData ei myy enää leffalippuja Varkaita yliopistolla Viime viikkoina yliopistolla on liikkunut pitkäkyntisiä. Opetustiloista ja työhuoneista on viety muun muassa videotykkejä ja digibokseja. Viimeksi yliopisto joutui vastaavanlaisten varkauksien sarjan kohteeksi viime keväänä, kun kampuksella vietiin omaisuutta yhteensä 10 000 euron edestä. Silloin tekijä saatiin kiinni valvontakameran kuvien perusteella. Keskimääräinen takaisin maksettava määrä on 1 155 euroa. VIIME VUONNA liikaa maksettujen opintotukien viimeinen vapaaehtoinen palautuspäivä koittaa 31. maaliskuuta. Tukikuukausia palauttamalla voidaan korottaa viime vuoden tulorajoja ja välttyä takaisinperinnältä. Jos ei muista tarjota rahaa takaisin vapaaehtoisesti, liikaa maksetut tuet peritään takaisin 15 prosentilla korotettuna vuonna 2009, jolloin tehdään vuoden 2007 tuloja koskeva tulovalvonta. Palauttamalla liikamaksun vapaaehtoisesti tukikuukaudet palautuvat käytettäväksi uudelleen. Opintotuen voi perua, palauttaa ja lakkauttaa perinteisten tapojen lisäksi myös Kelan internet-sivujen sähköisten asiointipalvelujen kautta. Asiointipalveluihin kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. TÄNÄ VUONNA opintotukia perittiin takaisin tulovalvonnassa lähes 42 000 opiskelijalta. Keskimääräinen takaisin maksettava määrä on 1 155 euroa. Yhteensä takaisinmaksuehdotuksista kertyy 48,4 miljoonaa euroa. Samalla kun perintäkirjeitä lähetettiin edellisvuotta enemmän, on kasvanut myös perittävä määrä. ”Vuoden 2006 tulovalvonnassa yliopistomme opiskelijoille lähetettiin 970 päätösehdotusta opintotuen takaisinperinnästä. Vuoden aikana opintonsa aloittaneiden ja valmistuneiden takaisinperinnät saattavat muuttua uudelleenkäsittelypyynnön perusteella. Tähdentäisin, että huomioon otetaan bruttotulot eli kokonaisansio ilman mitään vähennyksiä”, muistuttaa suunnittelija Saija Kyllönen Jyväskylän yliopiston opintotukilautakunnasta. VAPAAN TULON rajat vuodelta 2007 lasketaan vanhojen taulukoiden mukaan, uudet taulukot koskevat vuoden 2008 alusta saakka hankittuja tuloja. Taulukot ja tuen palautusohjeet löytyvät Kelan internetsivuilta. Heli Viinikainen Opintotukia ehtii vielä palauttamaan Opintotaustaa ylioppilaskuntaan Cardif?sta ja Vaasasta. JYYN UUSI kansainvälisten asioiden sihteeri Jenni Ikonen, 24, on kotoisin Kuopiosta. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskuntaan hän päätyi kuitenkin muutaman mutkan kautta eli opiskeltuaan kolme vuotta Gardif?n yliopistossa ja käytyään Erasmus-vaihdossa Espanjassa. Ikonen uskoo, että hänellä on taitoa huolehtia siitä, että kukaan vaihto-opiskelijoista ei jää yksin pyörimään vain siksi ettei saa apua mistään. Kevään mittaan Ikonen haluaakin lisätä JYYn englanninkielistä tiedotusta. Ikosen puoleen voi kääntyä myös kaikissa vaihto-opiskeluun ja kansainvälisiin asioihin liittyvissä asioissa, olipa sitten suomalainen tai vaihto-opiskelija. Vapaa-ajallaan Ikonen urheilee paljon. Lisäksi hän puhuu viittä kieltä – suomea, ruotsia, englantia, espanjaa ja ranskaa – sekä vapaaettä työajallaan. UUSI KOULUTUSPOLIITTINEN sihteeri Mikael Viitala, 27, saapuu Muuramesta, mutta on asunut viimeiset neljä vuotta Vaasassa lukemassa kauppatieteitä. ”Henkisesti olen muuramelainen, kirjat ovat yhä Vaasassa, mutta viime syksynä muutin Jyväskylään”, Viitala muotoilee. Jyväskylässä hän on lukenut viitisen vuotta valtio-oppia, jonka myös mainitsee tärkeimmäksi harrastuksekseen kuorolaulun lisäksi. Jonna Rusanen paatoimittaja@jyy.? Urheileva ja laulava sihteeri Pysäköintikortit uudistuvat Jyväskylän yliopiston kampuksen pysäköintikäytännöt uudistuvat ensi vuoden alussa. Nykyinen pysäköintikortti jää historiaan, ja kortit täytyy tulevaisuudessa tilata autokohtaisesti erikseen. Tällöin niihin merkitään myös rekisterinumero. Näin vältetään pysäköintikorttien löytyminen sellaistenkin henkilöiden autojen tuulilaseista, joilla ei ole mitään tekemistä yliopiston kanssa. Erityisesti kirjaston parkkipaikalle ovat tunkeneet sellaisetkin autoilijat, jotka sinne eivät kuulu. Kortteja on perinteisesti lähetetty yli 2000 kappaletta työntekijöille ja yhteistyökumppaneille. Vuoden 2008 kortti on normaalisti käytössä vuoden loppuun asti.
JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Opinkivi, I kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Puhelin (014) 260 3360. Faksi (014) 260 3928 Sähköposti jylkkari@jyy.?, nettisivut www.jylkkari.? Päätoimittaja Jonna Rusanen (014) 260 3359, 045 1371957, paatoimittaja@jyy.? Toimittaja Iiro-Pekka Airola (014)260 3360, toimittaja@jyy.? Siviilipalvelusmies Risto Rautanen (kannen kuva) (014) 260 3973, sivari@jyy.? Painos 52 000 kpl. Painopaikka I-print Oy, Seinäjoki, puh (06) 418 6750. ISSN 0356–7362. Jari Peltola NÄKÖKULMIA Päätoimittajat rekisteröivät parisuhteensa Päätoimittajat Erkki Laatikainen ja Kari Hokkanen rekisteröivät parisuhteensa Suomen Keskustan kanssa. Puolueen liberaalisiipeä edustava pariskunta kertoi tiedotusvälineille kypsyneensä päätökseen nyt, kun heillä ei enää ole lapsia hoidettavanaan. Sulhaspoikina toimivat Pekka Mervola ja Matti Kalliokoski kertoivat, että polttareissa kisattiin leikkimielisesti lypsämällä tukiaisia, heittämällä tikkaa Anneli Jäätteenmäen naamaan ja polttamalla Heikki Ylikankaan Tie Tampereelle -kirjoja. ”Tämä on Jumalan ja kepun kentän tahto”, kommentoi puoluesihteeri Jarmo Korhonen. Lopuksi seurue kävi Sanomatalon portailla paskalla. Totuuden tietotoimisto lehti.samizdat.info AIDOT NAKIT (ruoka). Ne napsahtavat. TEATTERI (taidemuoto). Se on joka kerta erilainen, eikä edes maksa opiskelijalle paljon. AJOISSA OLEMINEN (tapa). Helpottaa sosiaalisia suhteita ja on muutenkin ihan kivaa joskus. 4 Avoin keskustelu on hieno sanapari – ja sitä käytetään yliopistojargonissa paljon. Avoimesta keskustelusta puhutaan erityisesti silloin, kun todellisuus on kaikkea muuta. Kuulijalle luodaan avoimuuden illuusio. Tilanne on kuin kampaajalla: mitä pahemmin kuontalon muotoilu meni pieleen, sitä enemmän kampaamon henkilökuntaa kokoontuu ihastelemaan asiakkaan uutta tyyliä. Syntyy hämmennyksensekainen illuusio, jossa peilikuvastaan ei osaa muodostaa enää minkäänlaista käsitystä, vaikka näössä ei ole vikaa. Yliopistoallianssikeskustelua seuratessa olo on aika lailla samanlainen. Sisä-Suomen yliopistoallianssia koskevassa tiedotustilaisuudessa Jyväskylän yliopiston hallinto muisti korostaa kuinka hienosti asioista tiedotetaan – ja käydään sitä kuuluisaa keskustelua. Näin huolimatta siitä, että puhujien edessä istui puoli salillista hämmentyneitä ihmisiä. Mitä meille oikein äsken kerrottiin? Mitä se nyt sitten käytännössä tarkoittaa? Voiko asioihin vielä vaikuttaa? Avoimuuden harhakuva oli syntynyt. Jo tehtyjen päätösten kertominen ei ole avointa keskustelua. Hyvää tiedottamista se toki on. Masentavinta on kuitenkin huomata, että myös Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta tekee välillä samaa mitä isot edellä. Kabinetteihin on liian helppoa sulkeutua ja tuoda sitten valmiit päätökset ihmisten ilmoille. Ylen KeskiSuomen uutiset tölväisi 4.3. ylioppilaskuntaa sen tavoista vaikuttaa yliopistoallianssiin vain yliopiston sisäisesti sekä jättäytymisestä julkisen keskustelun ulkopuolelle. Kyseisen uutisjutun väite siitä, että Jyväskylän yliopiston opiskelijat olisivat pysyneet sivussa yliopistonsa rakenteellisesta uudistamisesta on kuitenkin virheellinen. Kuten JYYn hallituksen jäsenet tämän Jylkkärin mielipidesivulla toteavat, ajat ovat muuttuneet ja barrikadien sijaan ylioppilaskunta pystyy nykyään entistä enemmän puhumaan suoraan päättäjille. Vuosikymmenien työn tuloksena rehtoreihin ja virkamiehiin on hyvä keskusteluyhteys. JYYn hallituksen puheenjohtaja OlliPekka Koljonen myönsi KeskiSuomen uutisten haastattelussa, että nykyinen tapa vaikuttaa asioihin ei ole ylioppilaskunnankaan mielestä täysin ihanteellinen Hänen mukaansa asioiden valmistelu virkamiesjohtoisesti suljettujen ovien takana ei ole aina hyväksyttävää, mutta sen tavan mukaan on elettävä. Se, että ylioppilaskunta käyttää argumenttinaan sitä että keskeneräisiä päätöksiä ei kannata julkisesti kommentoida, on kuitenkin yhtä ristiriitaista kuin sanoa, että mielipideasioista ei voi kiistellä. Keskeneräisiä asioita kannattaa tarvittaessa kommentoida – julkisestikin. Se on oikeaa avoimuutta, ja vain sillä tavalla opiskelijat saavat tietää mitä kabineteissa todella tapahtuu. Joten toivottavasti juuri ylioppilaskunta on se, joka avaa sen oikeasti avoimen keskustelun nyt ja kapinoi vallitsevia käytäntöjä vastaan. Keskeneräisistäkään asioista puhuminen avoimesti ei synnytä huhuja eikä levitä väärää tietoa. Päinvastoin. Se merkitsee sananvapautta ja vaikuttamista asioihin oikeasti yhdessä. Suljetut ovet pitää voida avata. Silloin kuullaan opiskelijan ääni. pääkirjoitus 12. maaliskuuta 2008 Avoin keskustelu on illuusio TAANNOIN VALTAKUNNAN mediassakin uutisoitiin Jyvässeudun nuorison uudesta villityksestä impata deodoranttia. Minäkin teen suunnilleen samaa aivan säännöllisesti, tosin tahtomattani. Otan jostakin syystä suihkepullosta aika usein kiinni niin, että kainalon sijaan se pöräyttää dödöt suoraan naamaani. Ei se minusta mikään erityinen elämys ole. Vähän sama jos laittaisi kahvin sekaan vahingossa suolaa. Myös laajemmin ajateltuna elämysteollisuus on kasvava teollisuudenala. Ensimmäisenä pulaa tulee eksoottisista matkakohteista, kun maailmasta ei löydy enää kolkkaa, jossa ei olisi kuvattu ainakin yhtä television matkailuohjelmaa. Samalla esimerkiksi malarian sairastamisesta tulee turistien keskuudessa itse asiassa statussymboli, koska suurimmalla osalla nykymatkailijoista ei ole ollut mahdollisuutta saada sitä. Ruokakulttuurissa pätee sama perussääntö: kun erikoisesta elämyksestä tulee tavallista, on etsittävä jotakin vielä erikoisempaa. Esimerkiksi sushin tekemisessä tarvittavaa wasabi-tahnaa piti erikseen etsiä kaupoista 1980-luvun Yhdysvalloissa, mutta nykyisin wasabia löytyy melkein jokaisen suomalaismarketinkin hyllystä. Kaikki tämä siitä huolimatta, ettei Suomen järvissä elä kalalajeja, joista voisi kokata tuoretta sushia. IHMISET SITOVAT elämykset tietysti aikaan, ja jokainen elämyksistä tyhjä hetki saattaa tuntua turhalta ja ahdistavalta ajanhukalta. Sama koskee myös eläimiä. Luin mainion jutun siitä, että koirille ja kissoille tarkoitetut psykiatriset palvelut ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Voin kuvitella mielessäni sohvan, jolla makaava pinserinaaras tilittää kallonkutistajalleen, kuinka hänen isäntänsä asettaa hänet ikään kuin jalustalle varsinkin koiranäyttelyissä. Yhteistä laatuaikaakaan ei tahdo löytyä, kun kävelylenkeilläkin isäntä puhuu koko ajan kännykkään, sen sijaan että juttelisi mukavia koiralleen. Elämykset kilpailevat keskenään laadun sijaan määrällä. Noin vertauskuvallisesti ajatellen, mitä jyrkempi vuoristorata, sitä vaikuttavampana ja parempana elämyksenä sen läpiajamista yleensä pidetään. Koko elämys syntyy siis yläja alamäkien vuorottelusta, ei jatkuvasta huippukokemuksesta. Saattaa olla, että joskus tulevaisuudessa elämysteollisuuden suurin hittituote on vuoristoradan sijaan teemapuisto, jossa vallitsee ikuinen pilvipoutainen maanantai, jolloin ei ole mitään erityistä tekemistä, eikä puhelin soi kertaakaan. Kaipa se on niin, että vasta elämysten sodan koettuaan voi todella ymmärtää, mikä rauhassa on niin hienoa. Elämysten sota Jonna Rusanen paatoimittaja@jyy.?
Viikko 8: Ostatko luomutuotteita? KYLLÄ 55 % EI 45 % Gallup joka viikko osoitteessa www.jyy.? Jylkkäri haluaa tietää, mitä opiskelijat ajattelevat. Lähetä mielipide osoitteeseen jylkkari@jyy.?. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. 5 Harakoiden asialla Keskiviikkona 20.2. satoi jälleen ohut kerros uutta lunta, ja tapahtuman kunniaksi kieltenlaitoksen ylväs Philologica-rakennus päätti pitkille perinteilleen uskollisena juhlistaa asiaa avoimin ovin. Vaikka kieltenlaitoksella ja koko humanistisessa tiedekunnassa rahat vähenevät usean tuntiopettajan vuosipalkan edestä, humaanilla yliopistolla ja koko yhteiskunnalla on onneksi aina varaa muistaa harakoita talvipakkasella! Osoitankin kiitokseni ympäristöteosta Aallolle, museovirastolle ja kampuksen pyhille betonilehmille, joille avoimuus tuntuu olevan tärkeää eikä energiansäästökään ole parin sentin kynnyskysymys – eihän kampuksen harakoita saa jättää palelemaan! Hannu Heikkilä kielten opiskelija H ANNU H EIKKILÄ Yliopistoinstituution historian yksi suurimmista muutoksista tulee eduskunnan päätettäväksi ensi vuoden alussa. Uudistusta valmistellaan suljetuin ovin ja vähin äänin. Lakiuudistuksen peruslinjat ovat kuitenkin tiedossa, sillä sitä valmistellaan hallituksen iltakoulun linjausten peristeella, jotka noudattelevat pitkälti Yhdysvalloissa ja Euroopassa jo aikaisemmin tehtyjä yliopistouudistuksia. Pessimistisimpien kriitikkojen mukaan uudistus saattaa tarkoittaa jopa yliopiston kuolemaa sellaisena kuin sen nyt tunnemme: kriittisen, itsenäisen, demokraattisen ja tasa-arvoisen. Joka tapauksessa hallinnon ja yliopiston oikeudellisen aseman uudistus näyttäisi vähentävän yliopiston autonomiaa alistamalla sen opetusministeriön lisäksi elinkeinoelämälle. Rahoitusperusteita tulee ohjaamaan entisestään tutkimuksen tuotteistaminen markkinoille ja uusliberalistiset new public management opit. Yliopistolain uudistus on niin laaja, että sen suorat ja kerrannaisvaikutukset yliopistoalliansseineen eivät liene kenellekään vielä täysin selviä. Tämän mittakaavan uudistukset on saatava julkiseen ja demokraattiseen käsittelyyn. JYYn hallitus otti Sosialistiopiskelijoiden aloitteesta tehtäväkseen avoimien keskustelutilaisuuksien järjestämisen yliopistolain uudistuksen ja yliopistoallianssin tiimoilta. Kokoomusopiskelijat vastustivat yliopistoallianssin ja lakiuudistuksen avointa käsittelyä, sillä perusteella, että uudistukset voisivat joutua siellä ”vääränlaisen” kritiikin kohteeksi. Kehotammekin kaikkia tutustumaan esimerkiksi professori Heikki Patomäen blogiin (osoitteessa www.valt.helsinki.?/blogs/patomaki) nähdäkseen, mitä näkökulmia uudistukseen kokoomus haluaa hiljentää. Viljami Vaskonen Matias Huttunen Sosialistiopiskelijoiden edariryhmä Yliopistouudistus on demokratisoitava Samaan aikaan, kun maamme sairaaloissa yritetään mahdollisimman tehokkaasti seuloa kehitysvammaisia sikiöitä ja suositellaan kehitysvammaista odottaville pareille järjestään aborttia, on tämän vuoden yhteisvastuukeräyksen yksi pääkohteista kehitysvammaisten tukityöllistäminen. Kehitysvammaiset ovat tunnetusti todella syrjitty väestönosa. On enemmän kuin oikein, että heille kerätään varoja, jotta he voisivat tehdä mieleisiään töitä ja kokea olevansa yhteiskunnan täysivaltaisia jäseniä. Jokainen elämä on ainutlaatuinen eikä saa olla olemassa jaottelua toivottuihin ja ei-toivottuihin suomalaisiin. Kehitysvammaiset henkilöt ovat yhteisvastuukeräyksen mainonnassa keskeisessä osassa, mutta todellisuudessa yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 prosenttia menee kehitysapuun, 10 prosenttia kirkon diakoniaan, 10 prosenttia seurakuntien omiin avustuskohteisiin ja vain 20 prosenttia kehitysvammaisten työllistämiseen. Toki on kyse isosta tukisummasta, mutta kehitysvammaiset tarvitsevat töitä myös tulevina vuosina, ja koska yhteisvastuukeräyksen tuotosta joka vuosi ainakin 60 prosenttia käytetään kehitysapuun, tarkoittaa se sitä, että kehitysvammaisten saamaa tukea ei pitäisi paisutella erilaisin mielikuvin. He ovat vuorossa vain tänä vuonna. Syntyvien kehitysvammaisten asema yhteiskunnassamme on parantunut siitä, mitä se oli vuosikymmeniä sitten, mutta samaan aikaan kehitysvammaisuutta yritetään juuria pois yhteiskunnastamme tehokkaammin kuin koskaan aikaisemmin. Väestöliiton tilastojen mukaan puolet kehitysvammaisista sikiöistä abortoidaan. Kehitysvammaiset jos ketkä, ovat siis vainottu vähemmistö, jota näkee usein kohdeltavan kaltoin myös arkisessa päätöksenteossa muun muassa kuntatasolla. Kaikissa kunnissa kehitysvammaisille ei esimerkiksi tarjota mielekästä toimintaa päivisin, ja on paljon tapauksia, joissa kehitysvammaiset on laitettu tekemään voittoa tuottavaa yksipuolista työtä, josta heille maksetaan eurosta neljään euroa oleva kannustusraha päivältä. Samaan aikaan samassa paikassa saatetaan periä kehitysvammaiselta työntekijältä esimerkiksi neljän euron ateriamaksu. Tulos tilitetään kunnalle. Aktiivisilla kehitysvammaisilla on useilla toki eläke, mutta jokainen ymmärtää, että kansaneläke on Suomessa varsin pieni. Ketään ei pidä käyttää orjatyövoimana vain sen takia, koska hän saa jo eläkettä tai koska hänen työtehokkuutensa ei ole huippuluokkaa. Kehitysvammaisten henkilöiden kadehtiminen, jota heidän syrjimisensä päätöksenteossa käytännössä edustaa, on epäinhimillistä ja tuomittavaa politiikkaa. Eletään ja annetaan ”toistenkin” elää, on sanonta, joka kannattaa muistaa kaiken sen tekopyhyyden keskellä, jota yhä tehokkaammaksi ja dynaamisemmaksi jalostettavassa yhteiskunnassamme liian usein näkee. Yhteisvastuukeräys on tänä vuonna askel oikeaan suuntaan. Jo tässä vaiheessa kiitos kaikille kerääjille tekemästänne vapaaehtoistyöstä. Muistetaan kehitysvammaisia myös tulevina vuosina ja otetaan heidänkin mielipiteensä huomioon päätöksenteossa. Yhteisvastuukeräyksen tuotto vuonna 2006 oli n. 5,1 miljoonaa euroa. Kehitysapu valtion budjetissa vuodelle 2008 on 668 miljoonaa euroa. Vesa-Matti Saarakkala kansanedustaja Timo Soinin avustaja Vastuuta kehitysvammaisista? P-rakennuksen ovi jää raolleen, kun sen alaosa tarraa lumeen. Ylen Keski-Suomen uutisissa käsiteltiin tiistaina 4.3.2008 ylioppilasliikkeen toimintaa yliopistoallianssin (Jyväskylän yliopiston, Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteinen rakenteellisen kehittämisen hanke) valmistelussa. Uutisessa väitettiin virheellisesti, että Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) ei ole vaikuttanut hankkeeseen. ”Jyväskylän yliopiston opiskelijat ovat toistaiseksi pysyneet sivussa yliopistonsa rakenteellisesta uudistamisesta.” Näillä sanoilla uutisointi alkoi. Tämä on suorastaan pöyristyttävä väite! JYY on osallistunut yliopistoallianssin kehittämiseen aktiivisesti hankkeen alusta alkaen. Lisäksi uutisessa todettiin, että ylioppilaskunnat eivät ole osallistuneet hanketta koskevaan julkiseen keskusteluun. Tällä annetaan ymmärtää, että matala pro?ili mediassa rinnastuu huonoon edunvalvontatyöhön. On oikein, että keskeneräisiä asioita ei kommentoida julkisesti, jotta vältetään huhujen synty ja väärän tiedon leviäminen. Mielestämme myös uutisoinnissa käytetty vertailu pääkaupunkiseudun innovaatioyliopiston yhteydessä käytyyn julkiseen keskusteluun ei ole järkevää. Innovaatioyliopisto ja yliopistoallianssi ovat täysin erilaiset hankkeet, joten vaikuttamistavatkin poikkeavat toisistaan. Emme enää elä 1960-lukua. Silloin opiskelijaliikkeellä ei ollut samanlaisia yhteyksiä ja keskustelukanavia yliopiston johtoon. Keskustelukulttuuri on muuttunut, ja sitä kautta myös vaikuttamisen keinot ja tyyli ovat kehittyneet. Olemme edelleen valmiit nousemaan barrikadeille, mikäli tarve vaatii; mielenosoitukset ja muu ”radikaali” toiminta eivät kuitenkaan ole ylioppilasliikkeelle itseisarvo. Yliopistoallianssin tapauksessa ylioppilaskunta on pystynyt vaikuttamaan parhaiten yliopiston sisäisesti, esimerkiksi olemalla aktiivisesti yhteydessä yliopiston rehtoraattiin ja johtaviin virkamiehiin. Tätä kautta opiskelijoiden kanta on saatu vietyä yliopistoallianssin suunnitteluryhmän käsittelyyn. Kuten JYYn hallituksen puheenjohtaja Olli-Pekka Koljonen uutisessa totesi, sisäinen vaikuttaminen on ollut julkista riepottelua hedelmällisempi tapa ajaa opiskelijan asiaa. On totta, että hankkeen suunnitteluryhmässä ei ole opiskelijaedustajaa, mikä on valitettavaa. Mielestämme on tärkeää, että opiskelijaedustus löytyy myös valmistelevista elimistä. Siitä huolimatta emme ole seuranneet vain sivusta, vaan vaikuttaneet hankkeen eri vaiheisiin aktiivisesti, myös yhdessä tamperelaisten kanssa. Opiskelijoiden edun yli ei kävellä. JYY rakentaa opiskelijan parempaa huomista tilanteisiin sopivin, tehokkain keinoin. Olli-Pekka Koljonen, puheenjohtaja Soile Koriseva, korkeakoulupoliittinen vastaava Tuure Puurunen, korkeakoulupoliittinen vastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Opiskelija vaikuttaa 2000-luvullakin!
Lähde suosittuun MIBP vaihtoon! MIBP:n kurssit ovat korkeatasoista englanninkielistä kauppatieteen opetusta eri maista tulevien luennoitsijoiden vetäminä. Ohjelma sopii kyltereiden ja teekkareiden lisäksi myös muidenkin alojen opiskelijoille, vaikka et olisikaan opiskellut kauppatieteitä aiemmin. Hyväksymispäätöksen saat viikossa. Kuala Lumpurin lukuisiin etuihin kuuluvat mm lämmin sää, ystävälliset ihmiset, erinomainen ruoka sekä jättiläismäiset ja erittäin edulliset ostoskeskukset. Voit osallistua myös yhdessä poika– tai tyttöystävän kanssa tai kaveriporukalla. Monet osallistujistamme ovatkin sanoneet vaihtoa elämänsä parhaaksi ajaksi! Lisätiedot: Kari Jääskeläinen, 040 501 7627 www.academyaccess.com Lähde vaihtoon! Suorita kansainvälinen sivuopintokokonaisuutesi Malesiassa ! Jylkkärin mainokset myy RC kustannus / Heli Leppänen P. 044 5000 460
7 Jyväskylän keskustassa saatat astua paitsi Helsingin, myös Kallen päälle. JOS OLET tutkiskellut Jyväskylän keskustan kävelykadun kiviä joko lähempää tai kauempaa, silmiisi ovat ehkä osuneet katukiviin kaiverretut kaupunkien nimet. Kotiikävää on siis voinut lievittää vaikkapa pomppimalla tutun postiosoitteen päällä. Mutta miksi vieraiden kaupunkien nimiä on ikuistettu Jyväskylän keskeisimmälle paikalle? ”Kun kävelykatu valmistui vuonna 1995, sattuivat samaan aikaan Jyväskylässä olemaan kymmenen suurimman kaupungin teknilliset johtajat seminaarissa. Kävelykadun avauksen yhteydessä tätä haluttiin muistaa asettamalla jokaisen kaupungin kivi kävelykadulle”, Jyväskylän kaupungin ylläpidon rakennuttaja Jukka Piispanen valaisee. YKSI KATUKIVIEN nimistä ei kuitenkaan kuulu suurille suomalaiskaupungeille. Paikkakuntien seassa komeilee Kalle. Se on eläkkeelle jääneen kävelykadun rakennuttaneen rakennuttajan muistoksi vuonna 1998 lisätty kivi. ”Näiden lisäksi löytyy vielä kivi, jossa on kirjaimet TTY. Tämä on muistaakseni Tarton teknillisen korkeakoulun vierailun kunniaksi lisätty”, Piispanen kertoo. Hän tähdentää, että tekstikivien lisäämisestä ohikulkevien kenkien tallottavaksi ei ole tulossa tapa. ”Tarkoitus ei ole kuitenkaan tehdä Jyväskylän tähtien katua.” Risto Rautanen sivari@jyy.? Jyväskylän keskustan katukivien joukossa suurten kaupunkien sekaan on eksynyt yksinäinen Kalle. I HAVE NEVER PAID much attention to the Valentine’s Day, mostly because it’s a bit of an arti?cial holiday for me. However, this year, by pure luck, we took some effort to celebrate it, and it was great. It all started with an audio book. In order to improve my Finnish skills my husband gave me on ?fteen CDs a novel by Michail Bulgakov ‘Master and Margarita’, in Finnish ‘Saatana saapuu Moskovaan’. I knew the book quite well, and I really enjoyed listening to it in Finnish. Some time later we got to know that one theatre in Helsinki prepared a spectacle based on that book. It would be a chance for me to see a play in Finnish that I would actually understand. HOWEVER, THE play proved to be a very popular performance. When we tried to buy tickets in October, the only places were available in February. We bought the tickets wondering if this trip was really worth it, but in any case we got to spend the Valentine’s Day in Helsinki, visit friends and go shopping to Ikea. It sounded like a good plan anyway. Unfortunately, Helsinki is quite far away, and after few hours’ trip by car we were not at all fresh and excited, but rather hungry, tired and quite wrinkled. In other words, we were not exactly lovers of theatre at that point. But when the performance began I was absolutely hypnotized. It was great, magni?cent, courageous, spectacular, and mind-blowing. And I do not exaggerate. THE PLOT OF that play roughly deals with communistic Moscow of the 20s and 30s, where the Satan and his helpers arrive to organize a party. This is combined with an alternative version of the story of Jesus Christ and Pontius Pilates. I know it sounds strange, but the book is really good, and the play made by Ryhmäteatteri was absolutely great. Everything about that play was better than I could ever imagine. The actors, settings, special effects, and the cat (yes, there is a giant cat) were carefully prepared. And from that evening on, I’m in love with Vesa Vierikko. He was the best Satan ever. Katarzyna Herd The Satan In Helsinki In te r n a ti on a l st u d en t sha r e s h er thou g ht s on l ife in F in l a n d . Jyväskylän yliopistossa voi opiskella viittätoista kieltä – myös kiinaa. Kiinasta tosin puuttuu professori. RUOTSIN KIELEN opiskelijalle Katri Kinnuselle kiinalaiset merkit eivät ole vain koristeita. Hänellä on takanaan kymmenen opintoviikkoa kiinan kielen opintoja Jyväskylän yliopistossa sekä vaihto-oppilasvuosi Pekingissä. Yhteensä kiinan opintoja on kertynyt lähes 40 opintoviikkoa. Kinnusen harmiksi kymmenestä kielikeskuksen kautta suoritetusta opintoviikosta ei kuitenkaan saa muodostettua yhtä kokonaisuutta, vaan opinnot jäävät rekisteriin suoritettujen kieliopintojen alle. Kielikeskuksen varajohtaja Heli Pekkalan mukaan tämä johtuu siitä, ettei Jyväskylän yliopistossa ole kiinan kielelle professoria, joka voisi hyväksyä opintokokonaisuuden. Tämä ei Kinnusen eikä nähtäväsi muidenkaan opiskelijoiden innostusta latista. Alkeiskursseilla Kinnusen mukaan opiskelijoita oli mukavasti, vaikkakin edistyneempien ryhmissä alkoivat rivit jo harventua. KINNUNEN ITSE kiinnostui kiinan kielestä opiskeltuaan japania vähän aikaa japanilaisen ystävänsä innoittamana. Kinnuse Turun yliopistoon suorittama Aasiaa koskeva perusopintokokonaisuus lisäsi kieli-innostusta ennestään. Valinnan sinetöi Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMO:n kautta saatu apuraha Kiinaan. Vaikka kiinaa pääsee harvoin käyttämään Suomessa, pitää Kinnunen kieltä yllä muun muassa syksyllä saamansa Eeach one teach one -parin kanssa sekä vaihto-oppilasvuonna saamiensa kavereiden kanssa. Myöskään Aasia ei ole unohtunut, sillä kielentaitaja haaveilee toisesta tutkinnosta Aasian opintojen maisteriohjelmassa Turun yliopistossa. Mutta takaisin kieliin, mikä olisi seuraavana vuorossa? ”Esimerkiksi korea voisi olla yksi sellainen”, Kinnunen pohtii. ”Mutta kun alkaa muistella taas kiinan kieltä, niin kyllä tekemistä riittää siinäkin. Ettei siihen enää tarvita vaikka arabiaa päälle. Vaikka mielenkiintoista sekin voisi olla”, Kinnunen naurahtaa. KIELIKESKUKSEN KAUTTA on mahdollisuus opiskella viittätoista kieltä mukaan lukien esimerkiksi puheviestintä, portugali ja slovakki. Heli Pekkalan mukaan perinteisten englannin, ruotsin, ranskan ja saksan lisäksi espanjan suosio on lisääntynyt valtavasti. Lisäksi muutama vuosi sitten vähemmän opiskelijoita kerännyt venäjä kiinnostaa jälleen. Puolaa kokeiltiin syksyllä, mutta pienen osanottajamäärän takia ryhmä piti lopettaa. Tulevana syksynä kieltä tarjotaan kuitenkin vielä uudelleen. Koska kielikeskuksen tehtävänä on Pekkalan mukaan taata opiskelijoille mahdollisuus suorittaa pakolliset kieliopinnot, vapaavalintaisten kurssien kohdalla resurssit tulevat vastaan. Itseopiskelua varten materiaalia löytyy oppimiskeskuksesta. Uusia kieliä kurssivalikoimaan pyydetään Pekkalan mukaan harvoin. Opiskelijoiden ääntä kuitenkin kuunnellaan. Esimerkkinä tästä hän mainitsee ruotsia kansainvälisille opiskelijoille -kurssin, joka syntyi aktiivisten opiskelijoiden toiminnan seurauksena. Myös kurssitarjontaa pyritään lisäämään kiinnostuksen mukaan. ”Suomi toisena kielenä on esimerkiksi sellainen, mikä paisuu kuin pullataikina”, Pekkala kuvailee. Maria Virkkula Kieltenopiskelu muuttaa merkit sanoiksi R IS T O R A U TA N E N Kävelykadulla tallotaan suurimpia kaupunkeja
8 Only a hand full of international students get a job or an internship in Jyväskylä. Obtaining placement in a company requires action, the right ?eld of study, and some knowledge of Finnish. In the University Career Services Center, the personnel there believe the situation will get better. NO ONE HAS any bias anymore against people from different countries. Still international students have noticed that the gateway to internships and professional life is almost closed. Among the hundreds of international students who are in Jyväskylä, only a small fraction of them gets an internship in Jyväskylä. “It’s slightly embarrassing.” said Kirsi Torkkola, when looking at the statistics of employment of international students. The tough situation often causes international students to look outside Jyväskylä. “They often go to Helsinki or to their own home country to do an internship,” said Torkkola. THE SITUATION on ?nding employment is equally dif?cult. The employment situation among international students who have obtained degrees here is dif?cult to estimate because there are no statistics in this area. Finding employment for international students is still very dif?cult. One problem is that employers do not know what type of expertise is available on the market in Jyväskylä. Torkkola thinks there still is hope. “Companies are becoming more international and will notice that there are a lot of international students here who have practical knowledge and education.” Internationalization on the local level is on the rise. FINDING EMPLOYMENT is a game of chance where the odds depend on the employer. Often the only area one can get work in is an area where it is possible to work abroad for the employer. People who study bioenergy or logistics have the easiest time ?nding employment. Some students, though, end up in an area where no employment can be found. “Some study subjects in which you cannot ?nd at all work here,” said Torkkola stating the cold facts. Even in the areas where jobs can be found, the demand for jobs is high. The job-seeking student should already have work experience and come from a part of the world where companies are going to start doing business. KNOWLEDGE OF FINNISH is at least desirable. The degree of knowledge needed will depend upon the social and work situation. The issue of some ?uency in Finnish is relevant at least in the ?elds of service and administration. Tuimala stresses that knowing Finnish is relevant in other ?elds of work, too. “Even in cleaning jobs, knowledge of the language is important because cleaning is a customer service job,” said Tuimala. Torkkola does not give language such an important weight but emphasizes that the knowledge of Finnish is important in small talk even if the working language is English. You have to be active to get a job in any case but this is not a problem with international students. “International students are very good in marketing their expertise during company visits,” stated Torkkola. Although Torkkola emphasizes that personal guidance for international students is needed, one has to start from the basics when obtaining knowledge of and establishing contact with local businesses. For example, “Someone must say that Metso is a big company here,” said Torkkola, i.e., a prospective job hunter must both know and understand the company and its’ needs. Finding employment for international students is dif?cult. “International students know that there is a demand for their expertise elsewhere,” summarized Torkkola. Ville Salonen Translation: Liisa McDermott Job hunting teaches persistence JYVÄSKYLÄN Ylioppilaslehti asked the international students for help in ?nding interesting topics they would like to read about. To raise interest among the students, Jylkkäri promised them that one topic of the suggested articles will be published in Jylkkäri. Jyväskylän Ylioppilaslehti looked on the streets of Jyväskylä for students interested in suggesting articles for Jylkkäri. The amount and quality of the suggested article topics was a positive surprise. The topic that was chosen was the idea of Kunthida Rungruengkiat. AMONG THE SUGGESTED ARTICLES WERE G G Tuitions G G The possibilities of international students getting a job G G Finnish eccentrics G G Meditation and coping with stress G G “The Finnish Dream” An example of success in local life G G Why is Finland so expensive? G G Foreigners in Finland International students helping Jyväskylän Ylioppilaslehti After more than 50 rejected job applications, Hayle’s future in Jyväskylä looks bleak. HAYLE, WHO IS from South Africa, said, “I don’t understand how I could have been so naive. I thought ?nding a job here would be easy.” Hayle is a quali?ed teacher in mathematics and computer methods (use), but he has not been able to ?nd a job here in Finland. When Hayle was being interviewed for the Educational Leadership Master’s program, his possibilities for ?nding a job here were thought to be good. Reality turned out to be something else. Hayle described his extensive search for a job, “In addition to applying for teaching jobs, I have applied for jobs as a cleaner, delivering newspapers, and numerous other things.” Nobody can blame him for eventually not trying. Hayle, who is still learning just the basics of Finnish, has looked through the website of the Ministry of Employment which is only in Finnish. He has sent tens of applications and from most of the places he hasn’t got any type of answer. REGARDLESS OF what the job is, the ?rst question that employers ask Hayle is if he can speak Finnish. Hayle, who started his studies six months ago here in Jyväskylä, is also studying the basics of Finnish, said “But it takes a while to learn the language.” Hayle has applied for jobs that do not require the knowledge of Finnish, but even this has not turned his bad luck around. “Other international students have run into the same problem also. Almost all the students in my group have looked for a job without any luck.” Hayle says. THE SITUATION is dif?cult for all international students, but according to Hayle, the situation is especially dif?cult for students from Africa. Hayle observed “The income levels between Finland and Africa are so different that Africans cannot bring money with them; they have to ?nd a job here.” If Hayle can not ?nd a job, he may not be able to continue his studies here next year. Hayle’s message to the University and the city of Jyväskylä is: “If you want to get international students to Jyväskylä you should think of this matter.” Ville Salonen Translation: Liisa McDermott Hayle’s search for a job was hindered because of his inability with Finnish R ISTO R AUTANEN ENGLISH PAGES
9 Rina Yokota, Japan: ”All Finns know how to ski. I couldn’t even keep standing up with Finnish skiers, but everyone else glided past me like pros. Finns also like kilometres. When you ask them how far something is they always answer in kilometres, not how long the trip will take. Lex Kortekoas, Holland: ”Finnish people are revengeful. We were having our celebration party and there was some noise from our apartment; our Finnish neighbour did not complain about this. The next day he threw his bicycle angrily against our door.” Francesca Marletta, Italy: ”Finns are always on time. Also, all the buses and trains in Finland keep to their schedules. In other European countries, schedules are not kept so accurately.” Cecilia Romei, Italy: ”Finnish women get pregnant here younger than in other places. Finns use a lot of spices in their food especially onions, garlic and pepper.” Shantanu Maddhan, India: ”Finns use a lot of alcohol and start using alcohol when they are still children. But no matter how much they drink, they still have control over what they do. Christmas and other holidays are celebrated in a dull and limited way.” Federico Innocenti, Italy: ”My Finnish friend’s family puts their baby out to sleep on the balcony in a carriage even though it’s below zero. I don’t understand how they can do that! Doesn’t the baby freeze to death?” Article: Kati Pukki, Hellevi Mauno Pictures: Kati Pukki Translation: Liisa McDermott What are Finns like according to foreigners? The exchange students wondered where all the Finnish women come from. Others were also worried about babies freezing to death. Jerry Waldron, Ireland: ”In Finland there are a lot of women. My friends were here a while ago and they were amazed by the amount of women. There is also not an equivalent for the word “please” in the Finnish language; in Ireland it’s used all the time.” Marloes Binnenmars, Holland: ”In Finland small stones are put on the street when it’s slippery. In Holland streets are treated with salt. Finns are distant and blush easily. They don’t kiss each other on the cheek when they greet each other.” Finns through the Eyes of Exchange Students
10 Minne pääsee paleleva alaikäinen? No, kauppakeskukseen tietysti. Nuorisotilat ovat käyneet Jyväskylässä vähiin erityisesti keskustassa. TEINIEN LIHATISKILLÄ on talvipakkasilla tungosta. Koulupäivä on päättynyt ja nuorisoryppäät tungeksivat Anttilan käytävässä lämmittelemässä. Vahvana opiskelijakaupunkina tunnettu Jyväskylä pursuilee kahviloita, baareja ja yökerhoja, joissa täysi-ikäiset kuluttajat tapaavat tuttujaan. Sitä nuoremmille kaupunkilaisille tarjottava viihde-elämä on vähäisempää. ”Keskustassa hengaan ja kotona oon”, Riikka Kopakkala, 17, kertoo ajanvietostaan. ”Joo aika perusmeininkiä”, Mikael Juoperi, 17, säestää. Lihatiskiksi kutsuttu Forum toimii kohtauspaikkana, kun koululaiset viettävät iltojaan. Harva sinne haluaa, mutta paikkojen puutteessa kauppakeskus on pakkasta parempi. ”Täällä ollaan, valitettavasti, kun ulkona on kylmä”, Rosa Nieminen, 16, jatkaa. ”Ihan perseestä, kun ei vaan oo muuta tekemistä.” SEKÄ NUORISOTILOJEN että alaikäisten iltarientojen puute tunnistetaan myös kaupungin elimissä. Sepänkeskuksessa toimivan Jyväskylän nuorisoasiainkeskuksen Marianne Nurmi tietää, ettei kaupungin resursseilla saada suuria aikaan. ”Työntekijämäärä on sen verran pieni, että se menee perustoiminnan pyörittämiseen”, Nurmi harmittelee. ”Nuorisotoimen lähtökohtana on, että viihdepuolella lähinnä tuetaan isojen järjestöjen tapahtumia, joissa sitten ollaan osallisina. Kerran vuodessa on Toukofest ja sitten on erilaisia messutapahtumia. Sen lisäksi annetaan avustusten muodossa tukea nuorten omille ryhmille. Mutta hirveän vähän lähdetään toteuttamaan itse mitään konsertteja tai sellaisia.” Kaupunki pyrkii siis kannustamaan nuorisoa oma-aloitteisuuteen ja aktiivisuuteen. Valmiita diskoja ei enää järjestetä, vaan esimerkiksi musiikkitoiminnassa tarjotaan mieluummin mahdollisuuksia oman tapahtuman pyörittämiseen. Vapaa-aikatoimen harrastuslista kattaa vaihtoehtoja bänditoiminnasta kansainvälisyyskasvatukseen ja urheiluun, mikä saakin kiitosta monilta nuorilta. Mutta kun talous on tiukilla eikä nuorisotyö tuota, jäävät suuremmat kekkerit ulkopuolisten tahojen harteille. Eikä yksittäisillä konserteilla tai messuilla perusongelmaa ratkaista. JUURI KOULUSTA tulleet Dina, 16, Olli, 16, ja Teemu, 17, eivät kaupungin harrastusmahdollisuuksista innostu. Sen sijaan Mäkkäri, bingo ja Forumissa istuminen ovat tutumpia. ”Semmoset isot bileet tossa keskustassa ois hyvät”, Teemu haaveilee Forumissa. ”Jonkun tämmösen tilan kun sais joskus omaan käyttöön.” Tällä hetkellä Jyväskylän laajimmat nuorisolle suunnatut tilat ovat lähiöissä keskustan ulkopuolella. Kauppakeskuksen käytävässä voi oleskella päiväsaikaan, mutta illalla vaihtoehdot ovat vähissä. Kaupungin pyörittämiä varsinaisia nuorisotiloja on Keltinmäessä, Huhtasuolla ja Kuokkalassa. Lisäksi Gummeruksenkadulla toimii pieni nuorisokahvila. ”Näissä tiloissa on toimintaa, joskus saattaa olla joku bändi, voi pelata ja h e n g a i l l a ” , Nurmi kertoo. ” P y r i m m e vuorovaikutukselliseen suhteeseen nuorten ja ohjaajien välillä, eikä siis vain kasata valmiiksi jotain ohjelmaa.” Kävijöitä on illan aikana muutamia kymmeniä, suurimmissa paikoissa jopa 80. Joka toinen perjantai auki olevat yökahvilat Huhtasuolla ja Kuokkalassa ovat omalla alueellaan suosittuja ja toimivia ratkaisuja. Ongelmana on kuitenkin tilojen vähäisyys ja vaikea tavoitettavuus. Eri kaupunginosien nuorisotiloissa käy pääasiassa kunkin alueen omia nuoria ja ulkopuolisten voi olla vaikea mennä mukaan. ”Tietyllä tavalla siinä on se perusporukka. Vähemmän näkee sellaista, että tullaan pistäytymään uuteen paikkaan katsomaan, ketä siellä on. Kyllä ne nuoret siellä tuntevat toisensa”, Nurmi kertoo. UUTENA VAIHTOEHTONA lähellä keskustaa on Lutakon tiloihin avautunut Walkers-kahvila, jota nuoret kehuvat paitsi sijainnista, myös joustavasta ilmapiiristä. Vuoden vaihteessa ovensa avannut Walkers on Jelmun pyörittämä ja kuten kaupungin kahviloissa, myös siellä on nollatoleranssi alkoholin suhteen. Tarjolla on virvokkeita, pelejä ja musiikkia. ”Lutakossa käydään, siellä on kuitenkin keikkoja, elävää musiikkia. Semmoista kaivataan lisää”, Mikael Juoperi sanoo. ”Ja Walkers-kahvila on hyvä. Ilmainen ?ipperi. Viimeksi saatiin ilmaista suklaakakkua.” Anttilan lihastiskillä notkuvat nuoret peräänkuuluttavat lisää musiikkitapahtumia, hyviä bileitä ja paikkoja, joissa voi olla vapaasti kavereiden kanssa. Kaupungille tullaan pyörimään koulun jälkeen ja joskus myös myöhemminkin illalla. Silloin kahvilat ovatkin oiva vaihtoehto. Viikonloput ovat asia erikseen. Silloin juodaan, eikä paikalla ole niin väliä. Yksissä suin nuoret vakuuttavat, että ryyppääminen on ”hyvin yleistä” ja juominen aloitetaan usein liian nuorena – vaikkakaan ei omassa kaveripiirissä. Kevään tullen mahdollisuudet tietysti lisääntyvät. ”Kaikki menee Kirkkopuistoon ja Lounaispuistoon!” Rosa Nieminen innostuu. ”Äh, siellä on jotain niitä teinejä juomassa”, Juoperi toteaa. ”Ne on just parhaita paikkoja. Missäs sitä sitte?” ”No äitin ja isän kanssa”, Mikael vitsailee. KUN PERJANTAI-ILTA on jo pitkällä, nuorten suosima kävelykadun seutu loistaa tyhjyyttään. ”Se onkin mielenkiintoinen ilmiö, että välillä keskustassa on nuoria ja välillä ei. Että missä ne kaikki ovat silloin, kun ne eivät ole silmien edessä? Ehkä jossain kavereiden luona tai sitten tietokoneella. Ehkä niitä koti-iltojakin on”, Nurmi pohtii. Kulman takana vartijat ajavat nuorisojoukkoa etäämmälle ja palaavat sitten lämpimiin autoihinsa. Alakaupungilla keski-ikäinen naislauma kaakattaa ravintolaa vaihtaessaan. ”Ei täällä ketään tähän aikaan oo”, juuri ja juuri täysi-ikäinen tyttö manaa kavereistaan hiljentynyttä keskustaa. ”Kaikki lähti kämpilleen ryyppäämään, kun vartijat ajoi kaikki just pois.” Kaisa Nissi Forumin lihatiskillä haaveillaan paremmasta R ISTO R AUTANEN Riikka Kopakkala, 17, Rosa Nieminen, 16, Mikael Juoperi, 17, ja Mikko Kuustonen, 16, viettivät maanantai-iltaa kauppakeskus Forumissa. Lutakossa käydään, siellä on kuitenkin keikkoja, elävää musiikkia. Semmoista kaivataan lisää.” 17-vuotias Mikael Juoperi ”
www.jyrock.fi
Testaa millainen sijoittaja olet. Osuuspankin tarjoama sijoittajakuvan kartoitus on ikioma ”sijoitusneuvojasi”, joka on käytössäsi kellon ympäri. Se auttaa sinua hahmottamaan itseäsi sijoittajana ja on erinomainen apuväline omiin tarpeisiisi sopivan sijoitustuotteen valinnassa. Nyt sijoittaminen ja säästäminen on helpompaa kuin koskaan! Tutustu osoitteessa op.?/sijoitusneuvoja tai kysy lisää numerosta OP 0100 0500. JOO, NÄÄ VOI OLLA IHAN HYVIÄ LEVYJÄ, MUTTA MÄ LAITAN KYLLÄ KAIKKI RAHANI VIINAAN. ELI SOVITAANKO NÄIN PALLINAAMA? NICK CAVE: Dig Lazarus Dig 18,90€ ERYKAH BADU: New Amerykah Part One 19,90€ DANKO JONES: Never Too Loud -ltd. digi 17,90€ RYTMIHÄIRIÖ: Sarvet, Sorkat, Salatieteet 15,90 € SCHAUMANINKATU 3 40100 JYVÄSKYLÄ 014-617866 WWW.JELMU.NET E=ENNAKKOLIPUT JELMU.NET:istä. HALVEMPI HINTA VAIN JELMU RY:N JÄSENILLE. JÄSENEKSI VOIT LIITTYÄ PAIKAN PÄÄLLÄ TAI JELMU.NET:issä. Ke 2.4. IMMOLATION (USA), MELECHESH (Jerusalem), GOATWHORE (USA), SICKENING HORROR (GRE) [Liput 15/13 S E] To 3.4. THE SUN (EST) [Liput 6/0 S E] Pe 4.4. SARA, HERRA YLPPÖ & IHMISET [Liput 10/7 S E] To 10.4. KIUAS, myGRAIN [Liput 6/0 S E] Pe 11.4. RATTUS, LYIJYKOMPPANIA [Liput 5/0 S E] La 12.4. HANOI ROCKS"Hanoi Rocks Steppin’ Out Acoustically" [Liput 15/13 S E] To 17.4. Lutakko GO-GO-GO!!!: ASTRO CAN CARAVAN [Liput 5/0 K18 E] Pe 18.4. POETS OF THE FALL [Liput 12/10 S E] La 19.4. LAPKO, I WAS A TEENAGE SATAN WORSHIPPER, SAMAE KOSKINEN [Liput 10/9 S E] Ti 22.4. DARK TRANQUILLITY (SWE) [Liput 15/13 S E] Ke 23.4. KAHVILA KLUBI: Novembersoundsbetter, Getawaycab, Myne [Liput 3/3 S LISÄTIEDOT: WWW.JELMU.NET/KAHVILA] To 24.4. Lutakko GO-O-GO!!!: MATTI JOHANNES KOIVU [Liput 5/0 K18 E] Pe 25.4. RYTMIHÄIRIÖ + SUPPORTS [Liput 6/5 S E] La 26.4. STELLA [Liput 8/7 S E] LIPUT OVELTA 6€ / ENNAKKO LEVYKAUPPA ÄX 6€/5€ ENNAKKOKLUBIN LIPUNMYYNTI JYYN JÄSENILLE 5€: TO 13.3. MATTILANNIEMEN A-TALON AULA KLO 11-13 PE 14.3. ILOKIVI KLO 11-14 YHTEISTYÖSSÄ NS. KLUBIN KANSSA JÄRJESTÄÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA
15 Sarjassa bittinikkari puhuu nörttijutuista helppotajuisesti. KAUAN, KAUAN SITTEN , ennen kuin tarkat monitorit olivat yleistyneet ja internet oli vielä tuntematon käsite, oli tissikuvien siirtäminen tietokoneelta toiselle työlästä puuhaa. Paljon nopeammin ja varmemmin toimivat tekstinä piirretyt kuvat eli niin sanottu ASCII-taide. ASCII on eräs vanhimmista merkistöstandardeista, johon sisältyy englannin kielessä tarvittavat kirjaimet, numerot ja tärkeimmät välimerkit. ASCII-kuvien idea on sama kuin hymiöiden: kirjaimia, numeroita ja muita symboleita tulkitaan kuvana eikä sanallisen informaation välittäjinä. Kovat tyypit väsäsivät näköiskuvia Kekkosesta ja Marilynistä käsipelillä, pehmommat kaverit turvautuivat yksinkertaisempiin teoksiin tai käyttivät apuohjelmia. Lopputuloksena oli joko malliaan etäisesti muistuttava räpistys tai kauempaa katsottuna hämmentävän tarkka piirros. JOSSAIN VAIHEESSA yksiväriset kirjaimet ja numerot alkoivat tuntua liian rajoitetulta paletilta. Joskus 1980luvun puolivälissä ANSI-taide alkoi vallata tilaa ASCII:lta. ANSI-merkistöön (tarkalleen ottaen IBM:n koodisivu 437) sisältyi lisää merkkejä ja – mikä tärkeintä – värit. Kahdeksan taustavärin ja kuudentoista piirtovärin avulla pystyi loihtimaan melkoista sateenkaaritaidetta. JOTAIN NÖRTTIEN mielenlaadusta kertoo se, että kun nyt vuosia myöhemmin kovalevyt voi ladata sekunnissa täyteen teräväpiirtopornoa, ihmiset harrastavat vieläkin ASCII-räpellyksiä. Joukosta löytyy varsin hämmentäviä sovelluksia, kuten tekstimoodissa pyörivä Quake II tai ASCII-animaatioversio alkuperäisestä Star Warsista. Olli Sulopuisto Piirrä se kirjaimin Markku Jokisaari teki tutkimuksen aiheesta, jonka kaikki tietävät. Nykyisillä työmarkkinoilla jokainen on toisensa headhunter. ”EIHÄN TÄSSÄ MITÄÄN uutta ole, kaikkihan tämän tietävät”, psykologian tohtori Markku Jokisaari toteaa väitöskirjansa tuloksista. Tutkimuksen mukaan töitä saa hyvin, kun tuntee oikeat tyypit. Asian tieteellinen nimi on Sosiaalisen pääoman ja toteutumattomien tavoitteiden merkitys kehityksen säätelyssä. Jokisaari selvitti kyselyllä noin 400:n ammattikorkeakoulusta valmistuneen tietä työelämään. Kolmasosa vastanneista oli saanut tiedon työpaikasta verkoston kautta, esimerkiksi ystävältään. ”Virallinen politiikkahan katsoo eduksi sen, että hakee aktiivisesti töitä työvoimatoimistossa. Mutta siitä ei välttämättä olekaan hyötyä”, Jokisaari sanoo. Puskaradio toimii myös toisella taajuudella. Työnantaja käyttää omaa vinkkipankkiaan etsiessään sopivia työntekijöitä. ”Amerikassa on tutkittu ATK-alan freelancereiden työllistymistä. Tutkimuksessa selvisi, että työnantajat luottavat eniten niihin suosituksiin, jotka tulevat sosiaalisten verkostojen kautta. Epäluuloisimpia he ovat niitä työntekijöitä kohtaan, joita värväys?rmat suosittelevat.” Jokisaari kertoo lukeneensa, että Saksassa jokin ?rma on alkanut jo maksaa työntekijöilleen, jotka pystyvät vinkkaamaan hyvän työntekijän. EIKÖS TÄMÄ ole vähän epäreilua? Mitä hyötyä on notkua työkkärissä, jos pomon tytär ja sihteerin matonpesukaveri palkataan kuitenkin? ”Kyllähän se on tiedetty, että on paljon työpaikkoja, jotka eivät tule viralliseen hakuun lainkaan. Eikä se koske pelkästään vastavalmistuneita, myös johtokunnissa on omat verkostonsa. Oikeudenmukaisuus on sitten eri kysymys”, Jokisaari sanoo diplomaattisena tutkijana. Kolmasosa Jokisaaren tutkimista opiskelijoista oli löytänyt työpaikan ilmoituksen kautta. Kolmasosa oli hyödyntänyt kontaktejaan paikkaan, missä oli ollut harjoittelussa tai minne oli tehnyt lopputyönsä. Jokisaaren mielestä myös yliopisto-opiskelijoiden on tärkeää pitää hyvät suhteet työelämään jo opiskeluaikana. ”Aika vähän työnantajat katsovat koulutodistuksia”, hän huomauttaa. OPISKELEMINEN ON siis turhaa, samoin työnhaku. Kannattaa vain pitää huolta, että tarraa jo hiekkalaatikolla tulevan johtajan kurahousuihin. Markku Jokisaari hillitsee päätelmää. ”Verkostoituminen on kyllä nykyään muotia. Mutta minun mielestäni verkostoituminen ei ole lopputulos, vaan verkostot syntyvät sivutuotteena, kun viettää aktiivista elämää.” Noora Mattila Kaverille kans töitä ”KYLLÄ, AJATTELEN verkostoja aktiivisesti”, Virpi Kirves, 30, sanoo varmalla äänellä. Kirves työskentelee vapaana toimittajana ja Jämsän työväenyhdistyksen tiedottajana. ”Kun vaikka junassa tulee joku tuttu vastaan, saatan ajatella, voisiko hänestä tehdä jutun tai voisimmeko tehdä yhteistyötä jollain tavalla.” Työväenyhdistyksessä yksi Kirveen tehtävistä on järjestää erilaisia tapahtumia. Hän saattaa usein pyytää tuttujaan tai tutun tuttujaan esimerkiksi esiintymään. Vastikään pidettiin vertaistuen ohjaajakoulutus, jota veti Kirveen tuttava. ”On hyvä pyytää jotakuta, jonka taidot tietää ennestään. Varmaan toimisin samalla tavalla, jos olisin työnantajana palkkaamassa jotakuta ja edessäni olisi rivi tuntemattomia. Pelkkä paperi ei paljoa kerro vaikkapa sosiaalisista taidoista.” KIRVEEN MIELESTÄ suhteet kannattaa aina pitää kunnossa: koskaan ei tiedä, mitä kautta voisi saada töitä. ”Suhteiden hoitaminen ei kuitenkaan missään nimessä tarkoita mielistelyä. Ja jos suhteita alkaa käyttää hyväkseen, siihen ne sitten yleensä katkeavatkin. Mutta kunhan vain näyttää oman osaamisensa.” Tiedottajan paikkansa Kirves sai aivan virallisen kaavan kautta viime keväänä, päätettyään kirjoittamisopintonsa Jyväskylän yliopistossa. Mutta opiskeluaikana hän pääsi mukaan Tuettu suru -nimiseen projektiin ystävänsä mukana. Vaikka projekti on jo päättynyt, sen jatkokset poikivat sivutöitä edelleen. Kirveen mielestä yliopistolla on aivan liian vähän kosketusta työelämään. ”Työelämän voisi ottaa vaikka omaksi oppiaineekseen, jotta nähtäisiin, miten tietoa voi soveltaa käytännössä.” ”Koskaan ei voi tietää” Virpi Kirveen mielestä ollaan ihan oikeilla raiteilla, kun työpaikan ja -tehtävien saamisessa käytetään verkostoja hyväkseen. R ISTO R AUTANEN ASCII-kekkonen http://www.hiirikoski.com/ Star Wars ASCII-animaationa http://www.asciimation.co.nz/ Quake 2 http://www.youtube.com/ watch?v=0nRPoS2WDJA Christopher Johnson's ASCII Art Collection http://chris.com/ascii/ ASCII Generator muuttaa tekstin ASCII-taiteeksi http://www.networkscience.de/ascii/ ASCII Poster tekee kuvista ASCII-julisteita http://www.asciiposter.com/ http://en.wikipedia.org/wiki/ ANSI_art
Voimia opiskeluun historiasta KUINKA HYVIN SINÄ tunnet yliopistosi ja ylioppilaskuntasi historiaa? Suurin osa Jyväskylän yliopiston opiskelijoista tietää opiskelevansa ”Aallon kampuksella”, mutta kuinka moni tietää esimerkiksi, mistä Ilokivenä tunnettu opiskelijoiden omistama ylioppilastalo on saanut nimensä tai miksi ylioppilaskunta juhlii 24.3. Ja moniko tietää, mitä sybmoloivat JYYn värit vihreä ja valkoinen? Ja mitä merkitystä sillä on, tietääkö kukaan näitä asioita? JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOLLA ja sen opiskelijoista muodostuvalla Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnalla on molemmilla monivivahteinen menneisyys. Vaikka vanhan seminaarin ajat ovat jo kaukana, ei ole yhtään pöllömpi ajatus välillä pysähtyä miettimään menneitä. Tieto yhteisestä historiasta ja ikiaikaisista (tai edes vanhoista) perinteistä pitäisi mielestäni olla luonnollinen osa sitä sivistystä, minkä osaksi jokainen yliopistoopiskelijana tulee. Menneen tunteminen helpottaa nykypäivän ymmärtämistä sekä tuo perspektiiviä omaan ajatteluun ja toimintaan. OMAN HISTORIANSA tunteminen ja perinteiden vaaliminen luovat kaivattua johonkin kuulumisen tunnetta, jota tarvitaan myös yliopistoopiskelussa. Tieto siitä, että kuuluu johonkin suurempaan yhteisöön, jonka tehtävä on olla rakentamassa opiskelijoiden parempaa huomista, tuo helpotusta arkeen. Ihan kaikkea ei tarvitse yksin miettiä, vaan osan murehtimisesta hoitaa ylioppilaskunta! Muista, että JYYn (eli oman ylioppilaskuntasi) historia on myös sinun historiaasi. MENNEESTÄ voidaan oppia, mutta löytää myös inspiraatiota, jolla nousta motivaatiomontusta. Voimia kaikille teille, jotka aiotte valmistua niin sanotuilla vanhoilla vaatimuksilla ennen syksyä! Olette jälleen yksi osa Suomen korkeakoulutuksen historiaa. Ja muistakaa, että vuoden päästä voitte päästä osaksi yhtä hienoa akateemista perinnettä – promootiota, jonka rehtori järjestää opiskelijoiden toivomuksesta, kunnioittaen vanhaa perinnettä. Promootio järjestetään 23.5.2009. P.S. Vastaukset jutun alun kysymyksiin ovat: Ilokivi on nimetty viereisessä metsikössä sijaitsevan kiven mukaan, jolle seminaarin ajan opiskelijat kerääntyivät laulamaan ja ilakoimaan. JYY juhlii vuosijuhliaan Suomen kansanopetuksen alkuunpanon muistoksi 24.3. Tänä vuonna 74-vuotisjuhlat juhlitaan pääsiäisen vuoksi jo 15.3. JYYn värit ,vihreä ja valkoinen, symboloivat nuoruutta ja toivoa. Minna Hautamäki K i rjo i t t a ja o n JYYn p ääsih te eri. Jylkkärissä esitellään kevään aikana Seminaarinpuiston kasvillisuutta. JYVÄSKYLÄN yliopiston kasvitieteellisen puutarhan historia alkaa 125 vuoden takaa. Ensimmäiset tiilija puurakennukset valmistuivat vuonna 1883, ja Helsingin kaupunginpuutarhuri L. A. Jernström suunnitteli niiden ympäristöön romanttisen ja luonnonmukaisen maisemapuutarhan. Kasvatusopillisen korkeakoulun uudisrakentamisen yhteydessä 1950luvulla syntyi uusi puistoalue, Aallonpuisto. 1970-luvulla yliopiston uudet rakennukset sijoitettiin Seminaarinpuistoon, ja rakennustöiden yhteydessä vanha maisemapuutarha hävisi lähes kokonaan. Kasvitieteelliseen puutarhaan kuuluvat myös Jyväskylän yliopiston uudet kampukset: Mattilanniemen puisto esittelee viherkaupunkirakentamista ja Ylistönrinne luonnonvaraisten kasvien käyttöä viherrakentamisessa. Ylistönrinteen luonnonmetsä on vapaana kasvava rinnelehto. Yhteensä Kasvitieteellinen puutarhan pinta-ala on noin 36 hehtaaria. Vuoden 2006 lopussa puutarhan kasvirekisterissä oli 573 taksonia ja 17500 kasvia. Pertti Pyhtilä Lähteet: http://www.jyu.?/erillis/museo/luonto/ puutarha http://www.jyu.?/tdk/museo/ toimintakertomus2006.pdf http://thesis.jyu.?/g/1037.pdf Yliopiston puutarhassa lähes 20 000 kasvia P E R T T I P Y H T IL Ä O-rakennuksen luoteispuolella 1930-luvulta lähtien kasvanut siperianomenapuu on Jyväskylän yliopiston kasvitieteellisen puutarhan tunnuskasvi ja sille on annettu lajikenimi ”Oppio”. P ERTTI P YHTILÄ Siperianomenapuu kasvaa noin 5–10 metriä korkeaksi ja sen hedelmät ovat pieniä ja koristeellisia. 17 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta myöntää piirissään toimiville järjestöille perustoimintaa tukevaa yleisavustusta hakemusten perusteella. Vuonna 2008 ylioppilaskunnan budjetissa on varattuna 15 800 euroa järjestöjen yleisavustuksiin. Avustusten myöntämisestä päättää JYYn hallitus. Avustuksen suuruus määräytyy jäsenmäärän ja toiminnan monimuotoisuuden perusteella. Jäsenmäärä vaikuttaa avustuksen suuruuteen, mutta suurempi painoarvo on toiminnalla. Tarkemmat kriteerit löytyvät JYYn verkkosivuilta osoitteesta http://www.jyy.?/?/toiminta/apua_jarjestotoimintaan/avustukset/ yleisavustukset/?id=138. Järjestöjen tulee hakea yleisavustusta maaliskuussa. Hakemus liitteineen jätetään allekirjoitettuna tiedotusja järjestösihteerille pe 28.3.08 klo 14.30 mennessä. Hallitus päättää yleisavustuksista huhtikuun aikana. Lisätietoja: Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan tiedotusja järjestösihteeri Marjo Vihavainen (tiedotussihteeri@jyy.?) tai hallituksen ainejärjestövastaava Tuure Puurunen (tukrpuur@jyu.?) JYYn yleisavustukset haettavana
Ä änekkäät irokeesipäät hätkähdyttivät länsimaita 1970-luvun puolenvälin jälkeen. Nuorisokapina nimeltä punk nousi yleisen huomion kohteeksi ja sai vanhemmat huolestumaan jälkikasvustaan. Noista ajoista on kulunut yli 30 vuotta, mutta Jyväskylässä vaikuttaa tälläkin hetkellä toistakymmentä punkbändiä, ja punkia pääsee kuuntelemaan livekeikoilla lähes joka viikko. Miksi? ”Miksi tuollaisen asian kuin punk pitäisi kuolla? Se kuolee joissain ihmisissä, mutta ei ainakaan minussa. Siihen liittyy niin ajattomia teemoja, kuten kapina yhteiskuntaa vastaan, että se on ajankohtainen aina jossain elämänvaiheessa. Aina tulee uusia sukupolvia ja bändejä, joten mikäs sen tappaisi?”, jyväskyläläisen Aivolävistys-punkyhtyeen laulaja Juuso Lahtinen kysyy vastaan. ”Punkilla on samoja asioita tarjottavanaan kuin 30 vuotta sitten, eivät ne oikeastaan ole siitä muuttuneet. Ensisijaisesti se tarjoaa musiikillisia kokemuksia, mutta sanoitusten kautta tulee esiin ideologistakin puolta. Omat arvoni ja asenteeni ovat niitä, joita punk ajaa”, Delta Force 2 punkbändin basisti Marko Nääsilä sanoo. M itä punk sitten tarjoaa? 1970-luvun lopussa taikasanoja olivat esimerkiksi anarkia, ilmaisuvapaus, fasismin vastustus ja yhteiskuntakritiikki. Musiikkia leimasivat ennennäkemätön energisyys ja soittotaidon vähäinen merkitys, joka tarkoitti myös tasa-arvoa. Enää ei tarvinnut olla erinomainen soittaja perustaakseen bändin. ”Alusta asti minua on viehättänyt vapaus tehdä tietyissä rajoissa mitä huvittaa, piittaamatta sovinnaisista tai keinotekoisista rajoista. Vapaus olla oma itsensä”, yläasteiässä punkin löytänyt Lahtinen kertoo. ”Kyllä siinä ehkä tietynlainen kapinahenki on mukana. Ei sitä, että huudetaan kapinasloganeita ilman että käytettäisiin omia aivoja, vaan että nimenomaan käytettäisiin niitä omia aivoja”, Nääsilä toteaa. Omien aivojen käyttö ja omaehtoinen toiminta ovat molempien mukaan tärkeitä. Tee se itse mentaliteetti tulee esiin sekä Lahtisen että Nääsilän puheissa. ”Kun alat käydä keikoilla ja tutustua ihmisiin, huomaat, että voit tehdä itsekin jotain – järjestää keikkoja, julkaista lehteä, perustaa bändin. Täytän kohta 36 ja olen pyörinyt kuvioissa 15vuotiaasta asti. Kahdessakymmenessä vuodessa on saanut näistä piireistä aika helvetisti kavereita, ja heistä jokainen tekee jotakin. Sellainen tee se itse -meininki on viehättänyt”, Nääsilä kertoo. ”Ei tarvitse odottaa, että joku tekee asian puolestasi, vaan voit tehdä sen itse. Jos haluat jonkun bändin kotikaupunkiisi soittamaan, voit järkätä niille keikan, tai jos haluat lukea tietynlaisia juttuja, voit perustaa lehden”, Lahtinen säestää. S ekä Nääsilä että Lahtinen ovat toimineet myös keikkajärjestäjinä. Nääsilän yhtye Delta Force 2 on jopa saanut alkunsa punkkeikkojen järjestäjäporukasta. Jyväskylän keikkarintamalla 18 Undergroundmuusikko liikkuu vain metrolla. Olutkulttuuria Opinkivessä JYYn kulttuurivaliokunta järjestää tutustumisillan pohjoismaiseen olutkulttuuriin Opinkiven saunalla 3. huhtikuuta kello 18. Jyväskylän Olutseuran Hannu Nikulainen esittelee kuusi tyyliltään erilaista olutta Suomesta, Ahvenanmaalta, Ruotsista ja Norjasta. Iltaa jatketaan saunomisella ja oluttietokilpailulla. Kulttuurivaliokunta muistuttaa, että saunaan kannattaa ottaa mukaan omat suosikkioluet. Mukaan mahtuu 30 osallistujaa. Ilmoittautumiset ja maksut 28.3. mennessä: 10 euroa maksetaan JYYn tilille 800012-695758 viitenumerolla 06910, ilmoittautuminen Korpissa tunnuksella JYYolut. KULTTUURI G G saada vain muutamia kuulijoita, jotka palvovat sinua. G G soittaa kohtalaisesti mutta ei liian hyvin. G G olla ilman levytyssopimusta. G G soittaa aina mahdollisimman kovaa. G G mutista sanat niin, että niitä on mahdotonta kuulla. G G pitää sanat yksinkertaisina ja kammottavina. G G toistaa kaikki uudelleen ja uudelleen, niin että idioottikin muistaa, mitä lauloit. G G pukeutua rääsyihin, joita saa muutamalla markalla vanhojen vaatteiden kaupoista. G G olla välittämättä kenestäkään. G G olla kuuntelematta kritiikkiä. G G soittaa törkyisimmissä kellareissa. G G varjella mainetta kiirimästä oman paikkakunnan ulkopuolelle. Suosikki-lehti vuonna 1977 Bruun, Lindfors, Luoto & Salo: Jee jee jee – Suomalaisen rockin historia (WSOY) -kirjan mukaan Punkin syntyhetket ajoitetaan vuosille 1974–76. Ensimmäisiä kuuluisia punkbändejä olivat Sex Pistols, The Clash ja Ramones, joiden musiikki levisi vuonna 1977 ympäri maailmaa ja teki punkista maailmanlaajuisen alakulttuurin. Suomen ensimmäiset punkyhtyeet perustettiin vuosien 1976–77 tienoilla. Ensimmäisenä suomalaisena punkyhtyeenä pidetään hiljattain edesmenneen Pete Malmin johtamaa Briardia, jonka kitaristina toimi Andy McCoy. Briard levytti myös ensimmäisen suomalaisen punksinglen I Really Hate Ya. Punk nousi valtakunnalliseen tietoisuuteen Suomessa viimeistään vuodenvaihteessa 1977–78, jolloin sisäasiainministeriö esti Sex Pistolsin Suomen-keikan eväämällä yhtyeen jäsenten työluvat. Päätöksen taustalla oli negatiivinen mediahuomio ja sen nostattama vastalausemyrsky kansalaisjärjestöiltä. Varhaisiin suomipunkbändeihin kuuluneen Eppu Normaalin Rääväsuita ei haluta Suomeen -kappaleen nimi on suoraan peräisin Aamulehden Sex Pistols -jupakkaa käsitelleestä jutusta. Musiikillisia tunnusmerkkejä punkille ovat kappaleiden nopeus ja lyhyt kesto, yksinkertaiset sovitukset ja kantaaottavat sanoitukset. Ideologisesti punk on ollut hajanainen alakulttuuri, mutta siihen liitetään yleisimmin kapinallisuus, auktoriteettien vastustaminen ja tee se itse -mentaliteetti. Jyväskylässä ei vaikuttanut 1970luvun lopussa punkbändejä, jotka olisivat olleet tunnettuja Keski-Suomen ulkopuolella. Pihtiputaalainen Ratsia julkaisi kuitenkin useamman LP:n ja oli siten maakunnan tunnetuin punkyhtye. Myös uuden aallon rockia soittanut jyväskyläläinen Se oli valtakunnallisesti tunnettu, mutta sen musiikki oli punkia monipuolisempaa. Punk jatkoi elämäänsä varsinaisen muotiaallon jälkeen 1980-luvun hcpunkilla, joka oli nopeampaa ja rankempaa kuin 1970-luvun lopun punk. Esimerkiksi Sepulturan alkuperäinen laulaja Max Cavalera on tunnettu suomalaisen hc-punkin ystävä. Lähde: Bruun, Lindfors, Luoto & Salo: Jee jee jee – Suomalaisen rockin historia (WSOY) 30-vuotinen kapina Punk elää jo neljättä vuosikymmentään, mutta ei osoita kuolemisen merkkejä. Myös Jyväskylässä meininki on vilkasta. Punk Delta Force 2:n laulaja Major Harmageddon otti kontaktia yleisöön 23. helmikuuta keikalla Jyväskylän Lutakossa. K ALLE B JÖRKLID / H UUMAKUVA Ollakseen menestyksellinen punk-rokkarin täytyy...
on moniin muihin kaupunkeihin verrattuna aktiivista, sillä punktapahtumia järjestetään lähes joka viikko. ”Jos mukana on punkpiireissä isona pidettyjä bändejä, väkeä käy tosi hyvin. Välillä tosin ihmetellään, miksi aina esiintyvät samat bändit, mutta jos ottaa esiintymään pelkkiä vieraita bändejä, paikalle ei tule ketään. Ollaan yritetty tehdä niin, että samana iltana esiintyisi pari aloittelevaa ja pari isompaa bändiä”, Lahtinen kertoo. Nääsilän aika menee Nightstick Justice Records -levy-yhtiötä pyörittäessä ja useammassa punkkokoonpanossa soittaessa. Pariin vuoteen hän ei ole enää aktiivisesti järjestänyt keikkoja, mutta sitä ennen hän oli mukana tapahtumia toteuttaneissa ryhmissä. ”Kun keikkoja tuli järkättyä, niissä oli välillä 150 ihmistä ja välillä 30. Ilokivessä kävi säännöllisesti noin 50 henkeä, ja ne alkoivat tulla jo naamalta tutuksi. Jossakin vaiheessa iltaa pystyi laskemaan, että ainaxxcckin sen ja sen näköiset tyypit täältä vielä puuttuvat”, hän naureskelee. Ilokivi saa Lahtiselta kehuja, sillä sen mustat seinät ja matala lava tarkoittavat punkille toimivia puitteita. Yksi ongelma kuitenkin on: ikäraja. Alle 18-vuotiastakin yleisöä punkille riittäisi. Lutakon keikoille he pääsevät, mutta Ilokiven tapahtumiin on 18 vuoden ikäraja. ”Lutakon kahviossa on alkanut nyt olla viikollakin keikkoja, ja sinne ei ole ikärajaa. Ollaan yritetty etsiä paikkoja, joissa ikärajattomia keikkoja voisi järjestää, mutta ei niitä oikein löydy. Sellaisilla keikoilla on kyllä vähän kovempi meno, jos niissä on väkeä, kun nuoruuden energialla mennään”, Lahtinen kertoo. D elta Force 2:lla on kappale nimeltä Jyväskylän meininki, jossa haikaillaan takaisin vanhoja aikoja ja kaveriporukoita. Nykyinenkään Jyväskylän meininki ei kuitenkaan ole kuollutta, sillä punkia soitetaan ahkerasti treenikämpillä ympäri kaupungin. Punkbändejä on niin paljon, että niiden tuotoksista on ideoitu kokoelmalevyä. ”Vähän aikaa sitten suunniteltiin, että alettaisiin koota levyä Jyväskylän bändeistä. Vielä pitää pohjustaa ja kysellä, jos joku julkaisisi sen”, Lahtinen kertoo. Lahtisen oman Aivolävistys-kokoonpanon kolmas albumi Älä katso ihmistä julkaistiin viime vuonna. Levy sai hyvän vastaanoton ja poiki yhtyeelle esiintymisen muun muassa Ilosaarirockiin. Myös tänä kesänä on suunnitelmissa muutama festarikeikka. Kotikaupungin ulkopuolella keikkailua auttaa punkpiirien solidaarisuus, jota Lahtinen kutsuu klaaniksi. ”Jos menee pienelle paikkakunnalle ja näkee punkkareita, on heti hyvää pataa niiden kanssa ja voi saada vaikka yöpaikan vieraiden ihmisten kotoa.” Delta Force 2:n esikoislevy ilmestyi viime keväänä, ja tänä kesänä yhtyeeltä on tulossa uutta materiaalia. Myös Nääsilä on mukana sitä tekemässä. ”Kun miettii koko Suomen skeneä, on paljon samanikäisiä kavereita kuin minä, jotka pyörivät edelleen mukana. Ne ovat varmaan sen kaksikymmentä vuotta olleet aktiivisesti mukana. Punk on osalle nuoruuden musiikkihairahdus, mutta osalle siitä muodostuu elämäntapa. Siihen ehkä kuuluu se, ettei aikuistu. Tulee kyllä vanhemmaksi, mutta nuoruuden uho pysyy.” Mikko Mattlar 19 Messuilla kymmeniätuhansia levyjä Sunnuntai 16.3. on musiikinharrastajan karkkipäivä. Levymessuilla Ilokivessä on tarjolla kymmeniätuhansia levyjä eri formaateissa superharvinaisista keräilylevyistä tämän päivän hitteihin. Messut ovat avoinna klo 11–16 ja pääsymaksu on 2,5 euroa. Muistoja Rentukasta? Ravintola Rentukan remonttiin liittyen asukasneuvosto kerää talteen kaikkea mahdollista Rentukkaan liittyvää. Voit luovuttaa varastossasi pölyttyviä muinaisaarteita yhteisen hyvän eteen. Materiaalia käytetään Rentukan sisustukseen, jotta paikan historia pääsisi esille. Yhteyttä voi ottaa Tuomo Leinoseen, tujolein@jyu.?. Ota hyvä ympäristövalokuva! Otsoni ry järjestää 1.3.–15.5.2008 JYYn jäsenille Jäljillä-valokuvakilpailun, jonka aiheena on ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus. Pääpalkintona on 500 euron lahjakortti Kampus Dataan. Toisena ja kolmantena palkintona jaetaan 100 ja 50 euron lahjakortit. Parhaista kuvista kootaan näyttely ravintola Ilokiveen syyskuussa. Kuvaajien toivotaan tarkastelevan ihmisen jälkiä ympäristössä; millä tavalla ihmisen vaikutus näkyy luonnossa ja ympäristössä. Näkökulman aiheeseen kuvaaja valitsee itse. Kilpailuun voi osallistua sekä digikuvilla että paperivedoksilla. Osallistumismaksu kilpailuun on 5 euroa. Kilpailun säännöt ovat nähtävillä osoitteessa www.jyy.?/jaljilla. jatkuu Aivolävistyksen laulajan selässäkin rikotaan kahleita. R IS T O R A U TA N E N Jyväskylä Rockin tarjonta täydentyy Elokuun toisena viikonloppuna Laajavuoressa järjestettävän kaksipäiväisen Jyväskylä Rockin esiintyjäkaarti valkenee. Festivaaleille ovat tulossa kärkiniminä Maj Karma, YUP, Lapko, Viikate ja Von Hertzen Brothers. Lisää esiintyjiä paljastuu perjantaisin osoitteessa www.jyvaskylarock.?.
Jyväskylän Ylioppilaslehti verkossa: www.jylkkari.?
21 Pakko puhua Ohjaaja: Juho Saarinen Käsikirjoitus: Salla Lähteenmäki Alkuperäisteksti: Satu Flinkman Jyväskylän yliopiston päärakennuksen juhlasali 21.2. Millaista on ollut olla kuuro ja käydä koulua 1950-luvun Suomessa, jossa puhemenetelmä hallitsi kuurojenopetusta? Teatteri Totin uutukaisen näytelmän Pakko puhua lähtökohta on mielenkiintoinen. Kuurojen koulukokemukset on aiheena vaiettu, mutta kosketti kuuroja tuntuvan henkilökohtaisesti – oralismi loukkasi oppilaitten fyysistä koskemattomuutta, vaikka 1950luvulla kurinpito oli kovaa myös kuulevien kouluissa. Kertomus on onnistuttu siirtämään näyttämölle hienosti. Valtteri (Jussi Rinta-Roiska) aloittaa kuurojenkoulun kieltä taitamattomana, mutta pian uudet ystävät Seppo (Arttu Liikamaa) ja Roosa (Maija Koivisto) opettavat hänelle viittomakielen alkeet. Opettaja Inha (Eero Enqvist) ei ole ollenkaan innostunut viittomisesta: hänestä viittomakieli on apinoiden kieli. Inhan kunnianhimoinen tehtävä on opettaa kuurot lapset puhumaan ja siten muokata heidät yhteiskuntakelpoisiksi. Kuten näytelmä kuvaa, yritys assimiloida kuurot valtaväestöön vaikeutti nuorten oppimista ja identiteetin rakentumista. Nuorten näyttelijöiden Rinta-Roiskan, Liikamaan ja Koiviston näyttelijäsuoritukset ovat tuoreita ja energisiä. Visuaaliset elementit korostuvat, kun on kyse viittomakielisestä teatterista: Yksinkertainen lavastus on toimiva. Viittomakieli tuo näytelmään oman ulottuvuutensa. Kaksikielisen esityksen seuraaminen sujuu tulkin ansiosta viittomakieltä taitamattomillekin. Toteutus on kuitenkin hivenen liian alleviivaava. Erityisesti näytelmän alussa tulee tunne että opettajan julmuudella herkutellaan. Laura Veikkolainen ”Koskettava ja todentuntuinen tarina.” Bat & Ryyd: Ehtaa tavaraa (TIppa Productio 1989) Lapin Radiossa hupailuohjelmaa pitänyt huumoriduo Bat & Ryyd nousi 1980luvun lopussa Ehtaa tavaraa -hitillään valtakunnalliseen tietoisuuteen. Kahden tekopartoihin, trikoisiin ja uimaräpylöihin pukeutuneen ”supersankarin” musiikki oli Modern Talking -henkistä diskojytkettä, jossa itse laulajien äänet oli transponoitu pikkuoravamaisesti korkeammiksi. Batman-televisiosarjaan osittain perustuvissa lauluteksteissä jahdattiin roistoja, kaadettiin vanhoja naisia ja juopoteltiin. Kansaan ääliömäinen huumori upposi tietenkin aivan täysillä. Batin ja Ryydin ensimmäistä omakustanne-LP:tä myytiin yli 52 000 kappaletta, joten tekijät saivat kekseliäisyydestään kunnon korvauksen. Sitä ennen he tosin joutuivat lyhentämään nimensä, sillä alkuperäinen artistinimi Batman & Rydman hermostutti säveltäjä Kari Rydmanin, jonka sukunimestä jälkimmäinen taiteilijanimi napattiin. Ryyd-hahmon taakse kätkeytyy Oiva Mursu -niminen mies, joten ristimänimikin olisi tässä tapauksessa käynyt taiteilijanimestä. Ehtaa tavaraa sisältää vuorotellen lauluja ja puhuttuja sketsejä, joten sen rakenne lähentelee enemmän sketsiviihdettä tai radio-ohjelmaa kuin perinteistä albumia. Huumorimusiikille ominaisesti pääpaino on teksteissä ja taustat ovat varsin halvasti toteutettuja. Huono huumori menee albumimitassa niin överiksi, että sinänsä luokattomasta levystä alkaa jopa hieman pitää. Parhaimmillaan Batin ja Ryydin jutut ovat niin äärettömän tyhmiä, että artistien luomiskyvylle on pakko kumartaa. Hahmot ovatkin osoittautuneet yllättävän pitkäikäisiksi, sillä duo keikkailee edelleen. Keski-Suomen alueella he esiintyivät viimeksi Palokan Kurrenraitissa viime keväänä. Kimeäksi transponoidut levyt, kuten Ehtaa tavaraa tai Saukin ja Pikkuoravien tuotokset, ovat hyvä syy olla heittämättä pois 1960-luvun levysoittimia, mikäli sellaisia nurkista löytyy. Niistä löytyvällä 18-nopeudella saa nimittäin esiin artistien alkuperäiset äänet, kun LP-levy pyörii tarkoitettua hitaammin. Batin ja Ryydin musiikkiinkin tulee uusia ulottuvuuksia tavallisilla miesäänillä laulettuna. Mikko Mattlar Sarjassa esitellään unohtuneita kulttilevyjä. DIVARIN HELMI Kimitystä Lapin perukoilta Huoneteatteri: Jäniksen vuosi Ohjaaja: Tarja Järvinen Rooleissa mm.: Lotta Tiikkainen, Esko Huttunen, Siru Kovala, Jari Määttä, Jyri Ojansivu 50-vuotias Huoneteatteri juhlistaa juhlavuottaan tuomalla lavalle Arto Paasilinnan kuolemattoman klassikon kohuohjaaja Kristian Smedsin pari vuotta vanhaa sovitusta mukaillen. Keski-iän kriisi ei vaivaa Huoneteatteria, vaan ohjaaja Tarja Järvisen Jäniksen vuosi on karnevalistinen aikuisten satu, joka viihdyttää ja pistää miettimään. Huumorilla ryyditetty tarina painottaa nyt ympäristökriisin aikakaudella ekologista sanomaa. Toimittaja Vatanen (Esko Huttunen) kyllästyy hektiseen elämänmenoon ja löytää luonnonläheisen maailmankuvan uuden jänisystävänsä avustuksella. Teatterilavan jänis (Lotta Tiikkainen) on veikeä pikku otus, jonka seurassa aika ei käy pitkäksi. Vatasen ja jäniksen yhteinen pakomatka ihmisen maailmasta kohti aidompaa elämänmuotoa on absurdia lähentelevä ilotteleva seikkailu läpi mitä oudoimpien tilanteiden. Näytelmä onnistuu hienosti rakentamaan sillan yleisön ja lavan tapahtumien välille, tavalla jota harvoin teatterissa näkee. Katsojille paljastetaan salaisuus jota ei saa kertoa ulkopuolisille, menkää siis katsomaan, jos haluatte tietää mikä! Matias Huttunen ”Ekologista jänissanomaa ja räiskyvää huumoria.” Jänistä (Lotta Tikkanen) ja Vatasta (Esko Huttunen) naurattaa, vaikka ekokriisi uhkaa. J ARI K USKELIN Tero-Petri: Tuolilta herännyt Plastic Passion Limonadi Elohopean haudattua soodapullonsa jatkoi yhtyeen solisti Tero-Petri Suovanen kahvipannuromantiikkaansa ja julkaisee aikaansaannoksensa debyyttialbumillaan uuden bändin voimin. Yhdentoista biisin mittaisella levyllä liikutaan jousilla höystetyistä akustisista tunnelmista kosketinsoitinten värittämiin vahvoihin sähkökitarasoundeihin. Limppari-aikojen suoraviivainen kitararokki on tehnyt tilaa elektronisemmille sovituksille unohtamatta kuitenkaan lähtökohtiaan ja lankeamatta liian mahtipontisiin kokeiluihin. Tero-Petrin laulutyyli ja tekstien surumielinen suloisuus nivoutuvat levyn kokonaisuuden kannalta loistavasti yhteen musiikillisen tarjonnan kanssa. Sanoitukset rakentavat arkipäivissä roikkuvien teemojen ylle haavetason, jota ei saavuteta suurin erikoisuudentavoittelun elkein. Oleellisuudet ovat pienissä huomioissa, elinpiirin tarjoamissa tarinoissa ja sanaleikeissä. Tuolilta herännyt määrittää hyvin itse itsensä Ranskalaiset viivat -kappaleen sanoin: ”on paljon paljon parempi, jos olet vähän arempi, et heti hyökkää päälleni, varasta mun ääntäni”. Tämä on niille, jotka arvostavat hetkiensä epätäydellisiä kosimisyrityksiä eivätkä huomaa kahvimukinsa irronnutta korvaa. Sanna Mattila ”Kolme askelta arjen yläpuolella.” S YNNÖVE R ABB Opettaja kiusaa kuuroja oppilaita Pakko puhua -näytelmässä.
POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: Pe 14.2. The Clash Of Titans: Fartz vs. Beaztz!!!: Club Old Farts + Sleazy Beaztz. La 15.3. Puhallinpäivät 2008: Jyväskylä Big Band + Ilmavoimien Big Band + Jytke Big Band. Su 16.3. JKL-PUNK-HC-Sessions: Terveet Kädet + Naked Aggression (USA) + Pro Et Contra. Ke 19.3. Lutakko Go-Go-Go!!!: The Micragirls. To 20.3. Kauko Röyhkä ja Riku Mattila Bändeineen + Ville Ahonen Duo. Pe 21.3. Turmion Kätilöt + When The Empire Falls. Ke 26.3. Killing It Tour 2008: Raised Fist + Abduktio. To 27.3. Lutakko Go-Go-Go!!!: Plain Ride. Pe 28.3. Leverage. La 29.3. Sydän SYdän + Kometa. Ke 2.4. Immolation (USA) + Melechesh (Jerusalem) + Goatwhore (USA) + Sickening Horror (GRE). To 3.4. The Sun (EST). Pe 4.4. Sara + Herra Ylppö & Ihmiset. Bar 68: Pe 14.3. Jyrock-ennakkoklubi: Eleanoora Rosenholm + Captain Cougar + Los Fuegos Arti?ciales + Ns. Klubi Dj:t. La 15.3. I Was A Teenage Satan Worshipper. Pe 21.3. Moses Hazy. La 22.3. Sotajumala. La 29.3. The Winyls. Poppari: To 13.3. Pauliina Pohjolainen Group. Pe 14.3. Puhallin Päivien Iltajamit. La 15.3. Who Too plays U2. To 20.3. Blues Live Jamit. Pe 21.3. Appa Show. La 22.3. Appa Show. Ke 26.3. Steafan Hanvey & Audogenic (IRL). Pe 28.3. Boogie Chillen -klubi: Doug Jay (USA). La 29.3. Kala ja laivoja -Covers with balls. Ti 1.4. Idle Wolf. Ke 2.4. Kim Curly Band. To 3.4. Octopus. Pe 4.4. Kaustinen Folk Music Festival ja Kihaus Folk Promo. La 5.4. Maija Hapuojan 40v. Ilokivi: Ke 12.3. YK:n Euroviisut Laulucarneval. Pe 14.3. Suuri Väittelyilta! + Defrost. La 15.3. JYYn vuosijuhlajatkot. Su 16.3. Levymessut. Ke 19.3. Ope Goes Funky! Pe 21.3. Wake-Up! -Drum'n Bass -klubi. Vakiopaine: Pe 14.3. Matti Johannes Koivu. La 15.3. Ville Leinonen & Tuomas Luukkonen. To 27.3. Kolme Lehmäpoikaa. La 5.4. Uuden Musiikin Tapahtuma. Red Neck: Pe 14.3. Barbeque Barbies. To 20.3. Los Bastardos + Finalndeses. Pe 21.3. Foto. Su 23.3. Nimismiesn Pelaa Police. To 27.3. Hevimetsä -klubi. La 29.3. GTR-Tour 2008: Ben Granfelt + Jartse Tuominen + Pepe Ahlqvist. Paviljonki: To 27.3. Jari Sillanpää. Pe 25.4. Operettiteatteri Bravo esittää: Operettikavalkadi. Jyväshovi: Ti 18.3. Topi Sorsakoski & Kulkukoirat. Ti 25.3. Eija Koriseva & Boheme. Ti 1.4. Tiina Räsänen Yhtyeineen. Katse: Pe 14.3. Kea. La 15.3. Cathie Bird. To 20.3. No Out?t. La 22.3. Beyond the Dream + Dark the Suns + Mandrake. Pe 28.3. Shade Empire + Sear. La 29.3. Constantine + Ravenous. To 3.4. Chris Patton Band (CAN). Pe 4.4. Chris Patton Band (CAN). La 5.4. No:Status. NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo: Galleria: Samuli Naamanka taidetta ja teollisuutta. Jyväskylän Taidemuseo: Holvi: Mitkat Suomessa. Holvi alagalleria: 30.3. asti Matka Kotiin. Galleria Harmonia: Harri Pälviranta: Battered – Hakatut. Keski-Suomen Museo: Taidehalli: 30.3. asti Talviseminaari. Alahalli: 8.3. alkaen Paperi-ikonit. TEATTERI Jyväskylän kaupunginteatteri: To 13.3. Mimmi lehmän seikkailut klo 18. Viulunsoittaja katolla klo 19. Pe 14.3. Mimmi lehmän seikkailut klo 10. Yksinen klo 19. La 15.3. Yksinen klo 13. Aina joku eksyy klo 13. Shakespeare Hollywoodissa klo 19. To 27.3. Mimmi lehmän seikkailut klo 18. Viulunsoittaja katolla klo 19. Pe 28.3. Mimmi lehmän seikkailut klo 18. Viulunsoittaja katolla klo 19. La 29.3. Shakespeare Hollywoodissa klo 13. Yksinen klo 19. Aina joku eksyy klo 19. Pe 4.4. Kuka pelkää noitia klo 18. La 5.4. Kuka pelkää noitia klo 15. Huoneteatteri: Pe 14.3. Jäniksen vuosi klo 19. La 15.3. Pakettiratkaisu klo 19. Su 16.3. Pakettiratkaisu klo 15. To 20.3. Jäniksen vuosi klo 19. Ma 24.3. Jäniksen vuosi klo 15. Pe 28.3. Jäniksen vuosi klo 19. La 29.3. Jäniksen vuosi klo 19. Su 30.3. Jäniksen vuosi klo 15. Pe 4.4. Jäniksen vuosi klo 19. La 5.4. Jäniksen vuosi klo 19. Su 6.4. Jäniksen vuosi klo 15. Vakiopaine: 12.3 16.3. Vakiopaineen Teatterifestivaalit. 12.4. asti Vakiopaine Teatteri: Kertoi tulleensa petetyksi. ELOKUVAT Kampus Kino: Ti 18.3. Lieksa!. Ti 1.4. Night Visions. Ilokiven monitoimitilassa klo 19. Toveruus: 17.3. Toivo Särkkä: 1918 mies ja hänen omatuntonsa (1957). 31.3. Lasse Naukkarinen: Solidaarisuus (1970) + Tasavallan päiväkirja (1971) + Meidän prikaatimme (1975). ITDynamon auditoriossa maanantaisin klo 19. Elokuva-arkisto: 12.3. Valerio Zurlini: Tyttö ja laukku. 19.3. Masaki Kobayashi: Laskeva aurinko. 26.3. Aleksandr Askoldov: Komissaari. 2.4. Zhang Yimou: Punainen pelto. ITDynamon auditoriossa keskiviikkoisin klo 18. MENOT 12.3.–6.4. 22 Ti 18.3. klo 19 Markku Pölönen: Lieksa! (Suomi 2007) K-11 Markku Pölösen seikkailut myyttisessä Pohjois-Karjalassa jatkuvat. Lieksa! on ajaton satu Koppeloiden suvusta, jotka ovat törmäyskurssilla sekä ulkomaailman että vähän myös itsensä kanssa. Kaikki on tehty isosti: lavastus, puvustus ja näytteleminen. Maagista realismia sillä on kuulemma tavoiteltu. Peter Franzén on niin limanuljaska kuin ikinä osaa, mutta elokuvan kivijalkana on suvun matriarkkaa esittävä Sanna-Kaisa Palo. Nuorison silmäkarkkiosastolla kirmaavat Samuli Vauramo ja Jenni Banerjee, jotka ovat kyllä mahdottoman komia pari. Ti 1.4. klo 19 ja 21 Night Visions Kauhuelokuvailta. Kaksi elokuvaa klo 19 ja klo 21. Elokuvat julkaistaan maaliskuussa. Lippujen hinnat: 4 euroa / 2 elokuvaa 7 euroa. Lisätietoja: www.nightvisions.info. Olli Sulopuisto kampus kino Kolibri (Ovis aries) R ISTO R AUTANEN Kirjoittajat purkavat traumoja kotipitäjästään – omalla murteellaan. Nöyhtää mualiman navalta Kuopijosta monille tullee ensimmäesenä mieleen kalakukko, tuo Savon kansallisherkku. Harmi vuan, että kalakukko ei uo maineensa veronen. Se nimittäen on pahhaa. Sehän on vanahojen ukkojen ja akkojen evästä. Nuorempi polovi syöpi korkeintaan kuoret ja jättää sisukset laataselle. Näenä lopalisaation aekoena savolaesillekin maestuu ulukolaeset ruuvat niinku pasta, pitsa ja hampurilaeset. Taetaa se mualiman napa olla jossain muualla nykyään ku Kuopijon torilla.Mualima muuttuu ja kulttuurit yhistyy, mutta jotkut asiat ei näköjjään muutu ikinä. Nimittäen savolaesten uteliaesuus ja juoruilu on ja pyssyy. Se on ihme juttu, kun mennee kotipuoleen käymään, niin kummasti siellä aina osataan jo uotella. Eikä paljon tarvii kuulumisiaakaan kertoa tutuille, kun ne jo kuitennii tietää kaeken. Jos haluat pittää sallaisuuven, niin elä kerro sitä savolaeselle. Kuopijon ruokakaapoissa asioenti on yhtä helevettiä. Savolaesten lempijuoruilupaekka on keskellä marketin käätävää. Kärryt mahollisimman levveesti parkkeerattuna tietennii. Yritäpä siinä sitten pujotella, kun joka kulumalla on joku juntti kärryt käätävällä poekittaen. Sama juttu liukuportaissa. Ei siellä tiijetä, että vasen puol on ohituskaesta. Ja se murre. Siinä on korovat koetuksella, kun emäsavolaenen alakaa kaelottaa. Eihän sitä kuuntele pirukaan. Paetsi toenen savolaenen. Mikko Leppänen Kirjoittaja on tehnyt ?ksun teon ja hakenut tyttöystävän naapurikunnasta Siilinjärveltä. P ASI R ÄSÄMÄKI Lieksassa nähdään väkeä jos jonkinmoista.
Järjestöilmoitukset osoitteeseen jylkkari-jarjestot@ lists.jyu.?. Vain tapahtumat, menot ja ilmoitusasiat. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ilmoituksia. järjestöt MA 10.3. Kasvislasagne Jauhelihakeitto Broilerjuustokebakot TI 11.3. Kasvispizza Yrttiporkkanasei Kinkkukastike, spaghetti KE 12.3. Kesäkurpitsavuoka Silkakkapihvit Karjalanpaisti TO 13.3. Pinaattiohukaiset Lohikiusaus Jauhelihapihvi PE 14.3. Kasviskaalilaatikko Kaalilaatikko Kirjolohimurekepihvi Siskonmakkarakeitto MA 17.3. Kasvissosekeitto Sitruunainen kalaleike Jauhelihalasagne TI 18.3. Kasvispapupata Kalkkunapihvi Riistakäristys KE 19.3. Kasvispastavuoka Appelsiinipuna-ahven Karitsanlihapyörykkä TO 20.3. Punajuuribroilerit, jugurttikastike Nakkipannu Paella PE 21.3. Pitkäperjantai Ilokivi suljettu Hyvää pääsiäistä! Palvelemme jälleen 25.3. LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11–16 Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalistat netistä: www.jyy.?/ruokalistat Opiskelijahinta 2,35 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. Jatko-opiskelijat 4,30 e – muut 5,20 e 10 kappaleen ruokaliput opiskelijoille 22,50 e, jatko-opiskelijoille 43,00 e, muille 52,00 e. JYVÄSKYLÄN VIHREÄT NUORET JA OPISKELIJAT GRÖNIONI Lukupiiri alkaa maanantaina 17.3. kello 18 Vakiopaineen yläkerrassa. Luemme Risto Isomäen kirjan Sarasvatin hiekkaa ja keskustelemme sen teemoista. Piiri on avoin kaikille. Tervetuloa! Lisätietoja Aarnelta:aaalsalm@cc.jyu.? JYVÄSKYLÄN EV.LUT OPISKELIJAJA KOULULAISLÄHETYS Opiskelijaillat pidetään torstaisin klo 18.30 Keljon kirkolla. Opiskelijapastori Heikki Lehtimäki (050 571 4564) tavoitettavissa henkilökohtaista keskustelua varten. 13.3. Usko, tiede ja Raamattu (Joh 17:17) Tapio Puolimatka 20.3. ei iltaa (kiirastorstai) 27.3. Maailmassa, ei maailmasta (1. Joh. 2:15-17) Simo Lampela 3.4. Vainotut kristityt (Matt. 5:10-12) Petri Harju EVANKELISET OPISKELIJAT Rakkaudesta kipeät elämänjanoiset kohtaavat lauantaisin seitsemän aikaan Lutherin kirkolla (Kansakoulukatu 5). Tule sinäkin kuulemaan Hyvän Paimenen sanoja ja saamaan lohtua sydämellesi! Tulossa: 15.3. Herran rukous – Anne Hopeavuori, 29.3. Pappeja ja paimenia – Musti Lähteenmaa, 5.4. Liitot Raamatussa Paula Pernu. Olet tervetullut myös messuun sunnuntaisin klo 12 Lutherin kirkolle! Extra: Kiirastorstain messu Lutherin kirkolla 20.3. klo 18. Lähiaikoina luvassa myös Vohvelikahvila! Raamiksesta ja muusta tietoa Päiviltä, paivi.luukkainen@jyu.? tai osoitteesta www.sley.?/eo/jkl/ 23 Kun kaikki kiinnosti YSILUOKKALAISET OVAT valinnan edessä. Monille lukio on itsestään selvä tie, eikä siinä mitään. Vaikka myöhemmin on tullut kerran jos toisenkin mietittyä, olisiko pitänyt lähteä hankkimaan joku "oikea ammatti, ei lukion käyminen ole kaduttanut. Kaikkea mahdollista kannatti opiskella silloin, kun kaikki mahdollinen tuntui vielä kiinnostavan. Yksi juttu jäi kuitenkin harmittamaan. Jos pääsi innostumaan jostakin erikoisemmasta aineesta, ei parin kurssin jälkeen ollutkaan tarjolla kuin kirjatenttejä. Kun itsenäinen opiskelu ei innostanut, jäi esimerkiksi ?loso?an opiskelu kahteen hätäiseen kurssiin. Omassa lukiossani tilanne oli varmasti parempi kuin monissa, vielä pienemmissä paikoissa. Kunnat haluavat kuitenkin, ymmärrettävistä syistä, pitää kiinni lukioistaan, vaikka paperilla lukio muutaman kymmenen kilometrin välein parin tuhannen asukkaan kunnissa tuntuu älyttömältä. KUN OPISKELIJOITA on hädin tuskin tarpeeksi pakollisia kursseja varten, tarjotaan ratkaisuksi itsenäisen opiskelun lisäksi virtuaaliopetusta. Kuka tahansa verkkoluentoja seurannut kuitenkin tietää, ettei niistä ole mihinkään verrattuna elävään opettajaan. Ei paljon auta, vaikka opetusta seurattaisiin tavallisessa luokassa videotykillä. Opetuksen pitää olla muutakin kuin puhuva pää. Moniin pieniin lukioihin houkutellaan opiskelijoita nykyään tietokoneilla, ilmaisilla kirjoilla ja ties millä. Tärkein asia, opetus, tuntuu melkein unohtuneen. Jos ysiluokkalainen pallottelee nyt eri vaihtoehtojen välillä, kannattaa pääpaino laittaa kuitenkin kurssitarjontaan. Varsinkin, kun reaaliaineetkin kirjoitetaan erikseen, pitää valintoja miettiä jo kouluihin hakiessa. Vaan kukapa vielä lukion alussa osaa varmaksi sanoa, mitä parin vuoden päästä haluaa kirjoittaa? ITSE EN TOSIN valintaa tehtäessä edes harkinnut muita kuin kotipaikkakuntani lukiota. Ajatus kotoa pois muuttamisesta tuntuu siinä vaiheessa vielä kaukaiselta, eivätkä pitkät koulumatkat ole kenellekään herkkua. Toisaalta, jostain syystä ammattikouluun menijälle toinen paikkakunta tuntuu paljon luontevammalta. Olisiko lukioverkon harventaminen siis lopulta kovin kauhea ajatus, kun kerran kunnillakin tekee rahan suhteen tiukkaa? Ensimmäinen ja toinenkin vuosi menevät vielä suppeammalla kurssitarjonnalla pakollisten kurssien merkeissä, mutta varsinkin viimeisenä vuonna saattaa jo kaivata valinnanvaraa. Miksei viimeistä vuotta voisi suorittaa jossakin muualla? Luokattoman lukion luulisi mahdollistavan moisen yhteistyön helposti. Tatu Onkalo
Ark. 10-19 La 10-16 1. kerros Palvelemme Puh. 040 531 5118 Huom! Opiskelijakortilla aina -10% alennus norm. hintaisista tuotteista