Lattariveri kohisee Kaikki haluavat nyt puhua espanjaa. Sivu 7 Jarno Ihme treenaa Seinäjoella. Sivu 13 Tuhat kilometriä salibandyn perässä ”Olen helvetin tyytyväinen.” Kulttuuri 14 Ismo Alanko ja uusi soundi NUMERO 4/2008 25. HELMIKUUTA – 11. MAALISKUUTA 49. VUOSIKERTA JY Yn ke hi ty sy ht ei st yö liit e siv ut 9– 12 Vainess Phiri puolustaa Sambian naisten oikeuksia ABINUMERO
25.2.08 UUTISET 2 SAMOK hävisi työtuomioistuimessa Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK hävisi määräaikaisia työsuhteita koskeneen kiistansa työtuomioistuimessa. Kahden asiasta valittaneen työsuhteet on nyt muutettu SAMOKissa toistaiseksi voimassa oleviksi. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnassa sihteeristö ja Jylkkärin toimitus työskentelevät määräaikaisilla työsopimuksilla. ”Ylioppilaskuntien osalta tämä on ollut vakiintunut käytäntö jo 50–60luvuilta asti. Jollain tasolla tätä voi ennakkotapauksena pitää, mutta vielä ei osata sanoa ylioppilaskuntien ja SYLin osalta mitään tarkempaa. Asiaa selvitellään”, kertoi JYYn pääsihteeri Minna Hautamäki. Ehdotus ihmisyysoppiaineesta hämmästytti Sari Sarkomaata. OPETUSMINISTERI Sari Sarkomaa vieraili Jyväskylässä perjantaina 8. helmikuuta. Aamupäiväisellä visiitillään Sarkomaa kävi yliopiston liikuntaja terveystieteiden tiedekunnassa sekä Suomalaisen Tiedeakatemian Hyvinvointia kouluun -100-vuotisjuhlasymposiumissa. Edellisestä vierailusta tuntuikin olevan aikaa, sillä Sarkomaa muisteli käyneensä Jyväskylän yliopistolla ollessaan Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksessa. Vuosi oli 1993. Tällä kertaa Sarkomaa tuli Jyväskylään katsomaan terveystiedon opettajien koulutuksen perään. Oppiaine nousi mukaan uudentyyppisten ylioppilaskirjoitusten ainereaaliin viime vuonna. Se kiilasi heti suosikkien joukkoon: syksyllä terveystiedon koe oli abiturienttien keskuudessa toiseksi kirjoitetuin heti historian jälkeen. Kokoomuslainen opetusministeri linjasikin opiskelijoiden parissa terveystiedon kurssin luennolla piipahtaessaan, että liikunta ja terveystieto ovat tulevaisuuden kouluissa ”avainasemassa”. Ei ole ihme, että aihepiiri on Sarkomaan sydäntä lähellä. Hän on itse valmistunut terveydenhuollon maisteriksi Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta. SARKOMAAN ODOTUKSET ovat siis kovat, mutta Suomen ainoaa liikunta -ja terveystieteiden tiedekuntaa vaivaa resurssipula, valitteli professori Lasse Kannas opetusministerille. Tämä näkyy konkreettisesti siinä, että terveystiedon aineopintoihin on mahtunut mukaan vain puolet liikunnanja terveystiedon opettajaksi opiskelevista. ”Selvää on, että koulutusta tarvitaan lisää. Siihen tarvitaan riittävästi resursseja”, Sarkomaa sanoi Jylkkärille tuoreeltaan L-rakennuksen aulassa. ”Osaksi siksi tulinkin tänne.” Mitään suoria lupauksia opetusministeri ei jyväskyläläisille antanut, mutta ainakin puolittaisia kuitenkin. ”Tulosneuvotteluissa asiaa katsotaan. Siihen tullaan osittain vastaamaan”, Sarkomaa tähdensi. Aika näyttää, mitä tuo ”osittain” tässä tapauksessa tulee konkreettisesti tarkoittamaan. VAIN PARIA PÄIVÄÄ ennen opetusministerin Jyväskylän-vierailua sosialidemokraatit olivat tehneet ehdotuksen, että kouluihin tulisi uusi oppiaine: ihmisenä oleminen. Sarkomaalta ei liiennyt ymmärrystä demarien esitykselle. ” H i e m a n hämmästelen. Peruskoulun koko tehtävänä on kasvattaa ihmisyyteen. Se on niin paljon laajempi asia, ettei siihen yksi oppiaine riitä”, Sarkomaa maalaili. Sdp:n kansanedustaja Tommy Tabermann kertoi puolueen harkinneen myös ehdotusta liikunnan arvosanan poistamisesta, jotta siitä tulisi iloisempaa. Tähän Sarkomaa ei sanonut suoraan juuta eikä jaata, mutta antoi ymmärtää, että oppiaineesta annetaan numero todistuksiin jatkossakin. ”On tärkeää, että liikunnan opetusta kehitetään niin, että se kannustaa arvioimaan omaa suoritusta suhteessa itseen”, Sarkomaa kierteli. Hetkeä aiemmin ministeri otti itse arvioijan roolin. Hän seurasi Jyväskylän Lyseon lukion vanhojentansseja harjoitellutta ryhmää muutaman kappaleen ajan ja antoi näkemästään ”kiitettävän arvosanan”. Iiro-Pekka Airola toimittaja@jyy.fi Opetusministeri lupaili lisärahaa terveystiedon opettajien koulutukseen Sari Sarkomaa piipahti Jyväskylän-vierailulla muun muassa seuraamassa opetusharjoittelijoiden vetämää vanhojentanssien treeniä. R ISTO R AUTANEN On tärkeää, että liikunnan opetusta kehitetään niin, että se kannustaa arvioimaan omaa suoritusta suhteessa itseen.” ”
3 Mitä muistat omista penkkareistasi? YLIOPISTOT EIVÄT enää suosi uusia ylioppilaita opiskelijavalinnoissaan lisäpistein. Välivuosista nauttineet ja tuoreet valkolakit ovat siis samalla viivalla. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan uusien oppilaiden suosiminen asetti muut epätasa-arvoiseen asemaan, kun taas opetusministeriön tavoite on vuosia ollut nopeuttaa ylioppilaiden etenemistä koulutusputkessa. Miksi uusille ylioppilaille ylipäänsä alettiin antaa lisäpisteitä, opetusministeriön ylitarkastaja Birgitta Vuorinen? ”On tärkeää, että ne jotka haluavat opiskella yliopistossa, pääsevät mahdollisimman sulavasti jatkamaan haluamiinsa opintoihin suoraan lukiosta. Kirjoitukset aiheuttavat tuoreille ylioppilaille kiireitä keväisin, eikä opiskelijavalintoihin valmistautumiseen ole samalla tavalla aikaa kuin aiemmin kirjoittaneilla. Lisäpisteiden poistaminen jättää uudet opiskelijat tavallaan epätasa-arvoiseen asemaan.” Kerroitte Radio Suomen haastattelussa, että opiskeluaikoja olisi lyhennettävä muilla toimilla. Millaisia toimia tarkoititte? ”Opetusministeriöllä ei ole tarjota yliopistoille yhtä ratkaisua. Uusien ylioppilaiden kannalta hyviä kokemuksia on saatu todistusvalinnoista, jolloin valinta pohjautuu lukion päästötodistukseen tai ylioppilastodistukseen. Opintojen aikaisia tukitoimia tarvitaan myös. Tärkeintä on saada opiskelijat valmistumaan ja työmarkkinoille kohtuullisessa ajassa heidän omaksi edukseenkin. Tutkinnon suorittanut huomaa selkeän eron palkkatasossa.” Miten omat opintonne etenivät? ”Lukion jälkeen kului noin 10 vuotta ennen valmistumistani Jyväskylän yliopistosta. Sekaan mahtui noin neljä välivuotta työtä tehden ja vuosi kansalaisopistolla.” Risto Rautanen sivari@jyy.fi Miksi on kiire jatkoopintoihin? Piia Lehtonen 22, saksan kieli: ”Me oltiin kahden kaverin kanssa kolme muskettisoturia. Muistaakseni pakkasta oli 25 astetta, mutta kierrettiin monessa paikassa ja heiteltiin karkkia.” Ilja Ala-Ketola, 28, kemia: ”Kävin aikuislukion, siellä ei semmoisia rientoja ollut. Siinä koulussa päivälukiolaisilla oli tapana pukeutua penkkareissa saamen pukuun. Itse en olisi pukeutunut.” Marjaana Saastamoinen, 26, suomen kieli: ”Olin Peppi. Siitä on kyllä niin paljon aikaa, että mitähän muistaisin. Silloin oli iloinen päivä. En käyttänyt alkoholia, kun siihen aikaan en vielä harrastanut.” Erja Kaipainen, 22, saksan kieli ja kulttuuri: ”Olin sellainen työtön tv-juristi, työnhakuilmoitus kaulassa ja jakku päällä. Meillä ei ollut penkkariautoja ollenkaan, kun edellisenä vuonna oli sattunut onnettomuus. Kierrettiin sitten henkilöautoilla. Vuonna 2012 viisi yliopistoa vähemmän Opetusministeriö valmistelee korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä vuosina 2008–2011. Tavoitteena on, että korkeakouluja ja yksiköitä on vuonna 2012 nykyistä vähemmän, ne ovat taloudellisesti vahvempia ja niillä on paremmat mahdollisuudet opetukseen, tutkimukseen ja kehitystyöhön. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yliopistoja on tuolloin enintään 15 ja ammattikorkeakouluja 18. Tämän verkon sisällä yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla olisi 4–5 strategista liittoumaa. Jyväskylän, Tampereen ja Tampereen Teknillisen yliopiston muodostama Sisä-Suomen allianssi on sisällytetty rakenteellisen kehittämisen ohjelmaan. Tällä hetkellä Suomessa on 20 yliopistoa ja 22 ammattikorkeakoulua. Yliopistoille määritellään minimitavoitekooksi 3 000 täyspäiväistä opiskelijaa. Tuon alapuolella on tällä hetkellä kuusi yliopistoa ja kuusi ammattikorkeakoulua. Yliopistojen ja amk:n koulutusohjelmien sisäänottojen tavoitekoko olisi pääsääntöisesti 40 opiskelijaa. Pienillä aloilla voitaisiin toteuttaa sisäänottoja joka toinen vuosi. JYY haastaa ainejärjestöt luovuttamaan verta Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta haastaa ainejärjestöt ja henkilökunnan luovuttamaan verta. Hyvän teon voi tehdä 6. toukokuuta Seminaarinmäellä Ryhtilässä tai käydä SPR:n veripalvelun toimistolla osoitteessa Väinönkatu 40. Myös toimistolla luovuttajat osallistuvat haasteeseen, jos vierailevat siellä välillä 1.3.–31.5. Luovutustapahtuma rekisteröidään itse sen jälkeen, kun on käyty luovuttamassa verta. Ohjeet haasteen vastaanottamisesta toimitetaan kaikille haastetuille järjestöjen yhteyshenkilöiden kautta. Viime vuonna kampanjaan ilmoittautui 104 henkilöä, joista verta luovutti 94. Hyödyttääkö kuntaliitos opiskelijaa? ”SUOMEN ATEENAN” maita ja mantuja riittää ensi vuoden alusta tallattavaksi yli kymmenkertainen määrä verrattuna nykyiseen, kun Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti yhdistyvät. Pinta-alan lisäksi kasvaa myös asukasluku 85 000:sta noin 126 000:een, mikä nostaa Jyväskylän väkimäärällä mitattuna Suomen seitsemänneksi suurimmaksi kaupungiksi ohi Lahden ja Kuopion. Päätös kuntaliitoskeskustelulle saatiin maanantaina 18. helmikuuta, kun valtuustot hyväksyivät asian. Jyväskylässä äänet jakautuivat liitoksen hyväksi 57–2, maalaiskunnassa 32–19 ja Korpilahdella 19–7. MUTTA MITEN muutos näkyy opiskelijan arjessa, joita Jyväskylän asukkaista on merkittävä osa? ”Opiskelijat eivät olleet kovin vahvasti mukana tässä keskustelussa”, Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Henna Virkkunen (kok.) tunnustaa heti aluksi. Plussapuoliksi Virkkunen laskee joukkoliikenteen, joka voi kehittyä paremmin kuntarajojen poistuessa. Hän kuitenkin ymmärtää, että opiskelijoiden elinpiiri pyörii suhteellisen pienellä alueella Jyväskylän keskusta-alueen tuntumassa, vaikka vuodenvaihteessa kaupungin pinta-ala kasvaakin. ”Päättäjän näkökulmasta tilanne muuttuu, kun tähän asti Jyväskylä on ollut kompakti alue. Keskustan kehittäminen on tärkeää, koska se on koko maakunnan keskus”, Virkkunen lupaa. KAUPUNGINVALTUUSTON puheenjohtaja toivoo, että kuntaliitos antaa piristysruiskeen myös elinkeinoelämälle. ”Tärkeä tavoite tässä on ollut työpaikkojen luominen, mistä opiskelijat hyötyisivät sekä kesätöinä että valmistumisen jälkeen. Tavoitteena on, että suuri osa opiskelijoista saataisiin jäämään Jyväskylän alueelle.” ”Kyllä yliopisto ja opiskelijat ovat jatkossakin Jyväskylän sydän ja aivot”, linjaa Virkkunen. Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson näkee kuntaliitoksen tuovan hyötyä ennen kaikkea valinnanvapautena. ”Kun puhutaan opiskelijoista, jotka ovat kirjoilla maalaiskunnassa tai Korpilahdella, liitos tuo suuremmat vapaudet valita esimerkiksi päivähoitopaikan suhteen. Palveluita voi ottaa kaupungista läheltä opiskelupaikkoja”, myös vuodenvaihteen jälkeen laajentuvan Jyväskylän johtajana jatkava Andersson kertoo. ”Samanlainenhan kuntalainen opiskelija on kuin muutkin”, hän tähdentää. Myös Jyväskylän ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Olli-Pekka Koljonen näkee palvelujen yhdentymisen opiskelijan kannalta myönteisenä. ”Toki suurin osa opiskelijoista asuu kaupungin puolella, mutta maalaiskunnassa asuvat ovat olleet esimerkiksi joukkoliikenteessä huonommassa asemassa”, Koljonen sanoo. Iiro-Pekka Airola toimittaja@jyy.fi Jyväskylä laajenee kymmenkertaiseksi Monet parkkipaikkansa maksaneet unohtivat kiinnittää vuoden 2008 lapun. YLIOPPILASKYLÄSSÄ pysäköintiä valvova MKM Park Service teki todellisen täsmäiskun parkkialueelle tiistai-iltana 5. helmikuuta. Hämmästys oli kuitenkin suuri, kun 40 euron maksulappuja saivat väärin pysäköineiden lisäksi myös sellaiset Kortepohjan asukkaat, joiden auto oli omilla, maksetuilla tolppapaikoilla. ”Tolppapaikkojen osalta kävi moka, mutta parkkiyritys tietää nyt, että ne on automaattisesti varattu”, JYYn kiinteistöpäällikkö Osmo Kääriäinen kertoo. Hän saikin ottaa vastaan ison pinon paperia valitusten kera. ”Vaikka maksu oli maksettu, sakon saaneet eivät olleet laittaneet autoonsa vuoden 2008 korttia. Ei niihin turhaan paineta vuosilukuja”, Kääriäinen sanoo. Hänen mukaansa MKM Park Service oli luonnollisesti kiinnittänyt maksukehoituslapun ikkunaan voimassa olevan kortin puuttuessa. ”Ne sakotetut, joilla on esittää edes vuoden 2007 kortti, saavat nyt kuitenkin maksun anteeksi, jos toimittavat maksulapun Vehkakujan asukastoimistoon selvityksen kera – joko suullisen tai kirjallisen”, Kääriäinen kertoo. TÄSTÄ ETEENPÄIN oikean vuoden kortti on kuitenkin oltava näkyvillä, eikä armoa enää anneta. Myös kaikki pysäköinnistä kertovat opasteet on alueella uusittu. ”Kyllä minun puheestani voi rivien välistä lukea, että se sapettaa, jos opiskelijat eivät toimi normaalien yhteiskunnan normien mukaan, vaan heitä täytyy paapoa. Pitäisihän sen olla sanomattakin selvää, että esillä on oltava oikean vuoden kortti”, kiinteistöpäällikkö lataa. Lisäksi hän korostaa, että asiasta oli tiedotettu ennakkoon ylioppilaskylän nettisivuilla ja jokaiseen asuntoon jaettavassa KorSet-tiedotteessa. Aiheesta oli myös juttu Jyväskylän Ylioppilaslehdessä. Yksi Jylkkärinsä lukematta jättäneistä sakotetuista jäikin erityisen elävästi Kääriäisen mieleen. ”Naapuritalon pappa tuli kertomaan minulle, että Kamunen oli luvannut hänelle parkkipaikan 30 vuotta sitten. Eli siis silloin, kun ehkä yksi rakennus oli Kortepohjassa pystyssä”, Kääriäinen nauraa. ”Eikä Kamunenkaan ole ollut täällä töissä enää pariinkymmeneen vuoteen.” Jonna Rusanen paatoimittaja@jyy.fi Kortepohjan sakotetut armahdettiin Kyllä yliopisto ja opiskelijat ovat jatkossakin Jyväskylän sydän ja aivot.” Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Henna Virkkunen ”
P ienessä hellahuoneessa asuttiin sulassa sovussa, vaimo ja minä”, muistuttaa joku tutkintonsa 1970-luvun alussa suorittanut. Edellinen sukupolvi ei koskaan kyllästy korostamaan sitä, kuinka pienissä luukuissa he opiskeluaikanaan asuivat – vieläpä omakotitalon päädyssä kiukkuisen mummon alivuokralaisina. Mutta tämä sukupolvipa ei leuhki askeettisella kärsimyksellä. Me olemme ylpeitä siitä, että emme ole kenellekään velkaa. Mepä käymme töissä, sillä haluamme olla riippumattomia. Opintolaina ei houkuta, kun tulevaisuudessa siintää vain pätkätöitä. Velasta on tullut paha sana ja monelle todellisen vapauden este – heti alkaa ahdistaa, kun edes harkitsee opintolainaa. Puhumattakaan sadan tonnin asuntolainasta. Se salpaisi hengen. Ei riippakiviä meille, kiitos. Ja kyllä, me muistamme myös laman. Pieni varovaisuuden siemen saattaa olla istutettu mieleen jo silloin. O vat opiskelijat sitten kuinka fiksuja ja omavaraisia tahansa, kehuja on turha odottaa. Asia kun on niin, että töihin ei saisi opiskelun ohella mennä. Lainaa pitäisi uskaltaa ottaa, meille kerrotaan. Yliopisto-opiskelijoiden työssäkäynnin tuijottelun sijaan kehottaisin opetusministeriötä suuntaamaan katseensa myös lukioihin. Sieltä on saapumassa kampuksille sellainen porukka, joka ei vaikuta kovin velkahakuiselta. Jos katsotaan taaksepäin vuoteen 1996, on yliopisto-opiskelijoiden työssäkäynti ehtinyt sen jälkeen kaksinkertaistua. Samassa ajassa lukiolaisten työssäkäynti on jopa nelinkertaistunut, ja 2000-luvulla lukiolaisista kävi töissä 30 prosenttia. Yliopisto-opiskelijoista töissä kävi opintojen ohessa vastaavana aikana noin 58 prosenttia. K oska jutut vanhoista ajoista kai kuuluvat asiaan jokaisella sukupolvella, uskon että myös me 2000-luvun opiskelijat horisemme kiikkutuolissa kaikenlaista mukavaa vuonna 2065. "Työssä käytiin hampurilaispaikassa joka ilta. Paljon oli humalaisia oksentelemassa, mutta niin sitä vaan jaksettiin. Eipä tarvinnut roikkua pankin talutushihnassa. Älä kuule sinäkään hyvä lapsi ota lainaa. Töihin vaan, kyllä sitä sitten opiskella ehtii." J a jos horisemme kummia, toivottavasti uskomme edes fiksut vastalauseet. pääkirjoitus 25. helmikuuta 2008 Yliopistoallianssille ulkopuolinen rahoittaja Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen yhteistyötä kehittävä Sisä-Suomen yliopistoallianssi saa ulkopuolisen rahoittajan. Rehtori Aino Sallisen mukaan päärahoittajaksi on tulossa vaatebisneksellä rikastunut kiinalainen Zheyun Ye. ”Nyt on aika päästä pois suomalaisesta lintukotomeiningistä. Ye tuo mukanaan kuusi belgialaista ammattiprofessoria, jotka näyttävät meille tekemisen mallia”, Sallinen uhoaa. Herra Ye on jo perustanut lahjoitusprofessuurit taloustieteelliseen ja liikuntatieteelliseen tiedekuntaan. Molempiin virkoihin on valittu Pertti ”Speedy” Nissinen, joka lupaa auttaa myös paikallista urheiluelämää. ”Kyllä JJK:n voittoputki on nyt melko lailla taattu.” Totuuden tietotoimisto lehti.samizdat.info JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Opinkivi, I kerros, huoneet 119 – 120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Puhelin (014) 260 3360. Faksi (014) 260 3928 Sähköposti jylkkari@jyy.fi, nettisivut www.jylkkari.fi Päätoimittaja Jonna Rusanen (014) 260 3359, 045 137 1957, paatoimittaja@jyy.fi Toimittaja Iiro-Pekka Airola (014) 260 3360, toimittaja@jyy.fi Siviilipalvelusmies Risto Rautanen Kannen kuva Maria Virkkula (014) 260 3973, sivari@jyy.fi Painos 7 000 kpl. Painopaikka I-print Oy, Seinäjoki, puh (06) 418 6750. ISSN 0356 – 7362. Ei kenellekään velkaa NÄKÖKULMIA 4 Tatu Hirvonen OLETKO TEESKENNELLYT saavasi orgasmin nykyisessä parisuhteessasi? Huomaatko, jos partnerisi teeskentelee? Miltä sinusta tuntuisi, jos saisit tietää hänen teeskentelevän? Näistä aineksista rakentuu kansantaloustieteilijä Hugo Mialonin seksuaalista kiihottumista ja laukeamista tarkasteleva tutkimus. Kyseessä ei ole aivan tyypillinen kansantaloustieteellinen tutkimus. Kuitenkin vain ekonomisti pyrkisi mallintamaan ja testaamaan empiirisesti seksuaalisia huippukokemuksia käyttämällä apunaan matematiikkaa, peliteoriaa ja ekonometriaa. MIALONIN PERUSOLETTAMUS on, että rakastellessaan sänkykumppanit lähettävät toisilleen signaaleja, joista he tunnistavat toistensa kiihottumisen asteen. Osa näistä signaaleista on kuitenkin valheellisia. Signaalien todenmukaisuuteen vaikuttavat muun muassa hormonitasot, joihin puolestaan vaikuttaa esimerkiksi ikä. Ihminen kiihottuu keskimäärin helpoimmin ikävuosina 20–30 (miehet jakson alkuvaiheilla, naiset loppuvaiheilla), minkä jälkeen tämä alttius kääntyy hitaaseen laskuun. KUMPPANISTA VÄLITTÄMINEN nousi tutkimuksessa toiseksi teeskentelyyn oleellisesti vaikuttavaksi tekijäksi. Teeskentelemällä kiihottunutta ihmiset välttävät aiheuttamasta partnerilleen pettymystä. Noin kahdeksan kymmenestä piti joko erittäin tai hyvin tärkeänä sitä, että kumppani saavuttaa orgasmin. Altruistisuus ja omistuksenhalu lisäsivät teeskentelemisen todennäköisyyttä, tosin enemmän naisilla kuin miehillä. Kaiken kaikkiaan teinit ja iäkkäät naiset osoittautuivat herkimmin teeskenteleviksi tilanteissa, jossa partnerit rakastivat toisiaan. KORKEA KOULUTUS lisäsi tutkimuksen pohjalta orgasmin teeskentelyä. Mialon ehdottaa selitykseksi sitä, että koulutettujen on helpompi keksiä sopiva tarina teeskentelynsä tueksi, mutta muitakin mahdollisia selitysmalleja voi kehitellä. Onko koulutetulle ihmiselle muita vaikeampaa myöntää kumppanilleen, että on jossakin suhteessa – vaikka orgasmin saajana – vajavainen? Ovatko koulutettujen ihmisten odotukset seksielämästä keskimääräistä korkeammat? Tekevätkö koulutetut henkisesti raskaampaa työtä, mikä vaikeuttaa rentoutumista ja orgasmin saamista, mikä puolestaan lisää painetta teeskennellä? MIALONIN TUTKIMUKSEN pohjalta näyttäisi joka tapauksessa siltä, että tuntemuksistaan väärää tietoa antava sänkykumppani ei välttämättä ole yksinomaan tunteeton, kylmä petturi. Joskus feikkaaminen tarkoittaa vain, että välittää (liikaa). Välitän siis feikkaan GUITAR HERO 3 (peli). Edelleenkin ihan huikea. RAEJUUSTO (ruoka). Kannattaa lisätä keittoon. JÄÄKIEKKO (urheilu). Jyväskyläläinen lätkäfani voi kerrankin odottaa kevättä, kun JYP taitaa päästä säälipleijareita pidemmälle. Jonna Rusanen paatoimittaja@jyy.fi Yliopisto-opiskelijoiden työssäkäynnin tuijottelun sijaan kehottaisin opetusministeriötä suuntaamaan katseen myös lukioihin.” ” ”
Viikko 6: Onko Kampus Kinon kevään tarjonta kiinnostavaa? KYLLÄ 76 % EI 24 % Gallup joka viikko osoitteessa www.jyy.fi Kolmen vuoden kakku Tiesitkö että Jyväskylän yliopistossa etujasi opiskelijana ajaa yli 150 kollegaasi? Hallinnon opiskelijaedustajat – kopojargonissa ”hallopedit” – toimivat yliopiston hallituksen, tiedekuntaneuvostojen ja laitosneuvostojen sekä erillislaitosten kuten kirjaston ja kielikeskuksen johtokuntien täysivaltaisina jäseninä. Roolissaan he tekevät päätöksiä toiminnan ja resurssien järjestämisestä eri puolilla yliopistoa aivan kuten keskushallinto, professorit ja muu henkilöstö. Opiskelijaedustajat ovat myös vastuussa tekemistään päätöksistä. Heidän on hyvin yleisesti käytettävä aikaansa myös kokousten ulkopuolella perehtyäkseen käsillä oleviin asioihin. Opintojen puristuksessa sille tuntuu nykyään jäävän yhä vähemmän aikaa. Osa tuntuu juuttuvan rooliinsa yhteisten asioiden hoitajana niin perusteellisesti että valmistuminenkin viivästyy. Miksi he sitten tekevät sitä, mitä tekevät? HALLINNON opiskelijaedustajalle kertyy arvokasta osaamista ja kokemusta. Vähintäänkin kokoustekniikka tulee tutuksi – taatusti autenttisemmassa ympäristössä kuin kokousja neuvottelutaidon kurssilla. Julkishallinnon ja sen yleisimpien periaatteiden tuntemus on kaikilla aloilla käypää työkokemusta. Harva voi kehuskella kokemuksella johtoryhmätyöskentelystä jo maisteriksi valmistuessaan ja ensimmäistä oikeaa työpaikkaa hakiessaan. Hallinnon opiskelijaedustaja näkee toiminnan kulissien taakse. Mistä tuokin uusi professori tuohon putkahti? Miksi tähän toimintaan riittää rahaa mutta tuohon toiseen ei? Ihmisistä paljastuu täysin uusia puolia. Rennon oloinen suosikkiluennoitsija onkin pahimman sortin vastarannankiiski kaiken uudistamisen tiellä. Henkilöiden väliset suhteet toimivat tai eivät toimi. Omia yhteistyötaitojaan voi harjoittaa vielä melko turvallisissa olosuhteissa. Parhaimmillaan kokemus opiskelusta ja yliopistosta siirtyy aivan uudelle tasolle, kun tuntee vaikuttimia asioiden takana. HALLINNON opiskelijaedustaja myös palkitaan työstään. Pelkkiin pullakahveihin ei tarvitse tyytyä. Toiminnasta edustajana on mahdollista saada myös opintopisteitä ja kokouspalkkiotkin maksetaan. Kullankaivajat älkööt kuitenkaan vaivautuko, tuntipalkoille ei näissä hommissa pääse. KIINNOSTUITKO? Opiskelijaedustajat hallintokaudelle 2008–2011 valitaan maalishuhtikuussa. Työnsä uudet neuvostot ja johtokunnat aloittavat ensi syksynä. Kun ainejärjestösi esittää kutsun näihin tehtäviin, toimi. Jos kutsua ei kuulu, tarjoudu itse. Eikä sitä kolmen vuoden kakkua ole pakko kokonaan istua. Lyhyemmässäkin ajassa ehtii jättää jälkensä, kun siihen oikein päättää ryhtyä. Perttu Soininen 5 K ir j oi tt aj a o n JY Yn ko rkeako u l u p ol ii t tin en sih t ee ri . Jylkkäri haluaa tietää, mitä opiskelijat ajattelevat. Lähetä mielipide osoitteeseen jylkkari@jyy.fi. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. Toimittaja Iiro-Pekka Airola kirjoittaa Jylkkärissä (3/2008) Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokouksesta kuvaillen edaattoreita sämpylänhimoisiksi laiskottelijoiksi. Toimittaja arvelee itse hiljentäneensä kokouksen läsnäolollaan ja ihmettelee sitä, ettei ”poikkeuksellisen täpärä” hallitus–oppositio-asetelma enää sähköistä tunnelmaa. Tuskin toimittaja vaikutti edustajiston kokoukseen, eikä edustajisto loppujen lopuksi ollut kovinkaan hiljainen. Keskustelussa käytiin läpi tiedekuntien rahoitushuhuja, hallitusohjelmaa, koulutuspolitiikkaa ja sähköistä äänestämistä. Uusi edustajisto kokoontui ”erikoiskokouksien” jälkeen ensimmäistä kertaa tammikuussa. Aikaisempi pääsihteeri Tuomas Viskari piti poikkeuksellisen tiiviin ja kattavan koulutuksen, johon ryhmävastaavat olivat ensimmäistä kertaa pystyneet esittämään toiveitaan. On täysin asiaankuuluvaa, että koulutuksen aikana keskitytään. Toisekseen hallitusvalinnat aiheuttavat riemua ja pettymystä joka vuosi, mutta hallitus–oppositio-asetelma ei ole täpärä. Paikat jakaantuvat 25–16. Keskustelu on aina tarpeellista, mutta jutusta saa käsityksen, että Airola kaipaa kokoukseen räyhäämistä. Jos esimerkiksi aloite työhyvinvointikyselyn järjestämisestä ei toteudu täsmälleen aloitteessa mainitulla tavalla, mutta toteutetaan muutoin, ei aloitteen tehneen edustajistoryhmän tarvitse rähjätä vain muodon vuoksi. Itse asiahan menee eteenpäin. Jutun kainalo (kommentti, toim. huom.), jossa arvellaan median hiljentäneen edustajiston, on kummallinen vuodatus. Jylkkärissä halutaan tuoda edustajistoa lähemmäs opiskelijoita, mutta jos kirjoittaja pystyy vain tähän, olen pettynyt. Toivottavasti sentään provosoiva kirjoitus saa opiskelijat liikkeelle, ottamaan yhteyttä omiin edaattoreihinsa ja vaatimaan entistä enemmän toimintaa. Tiina Juujärvi Edustajiston puheenjohtaja Edustajisto ei laiskottele Abien ilo oli ylimmillään, kun penkkariautot kiersivät Jyväskylässä 14. helmikuuta. IRTOKUVA R ISTO R AUTAUNEN
DIAKONIAAMMATTIKORKEAKOULU • • • • • • HAKEMINEN Lähde suosittuun MIBP vaihtoon! MIBP:n kurssit ovat korkeatasoista englanninkielistä kauppatieteen opetusta eri maista tulevien luennoitsijoiden vetäminä. Ohjelma sopii kyltereiden ja teekkareiden lisäksi myös muidenkin alojen opiskelijoille, vaikka et olisikaan opiskellut kauppatieteitä aiemmin. Hyväksymispäätöksen saat viikossa. Kuala Lumpurin lukuisiin etuihin kuuluvat mm lämmin sää, ystävälliset ihmiset, erinomainen ruoka sekä jättiläismäiset ja erittäin edulliset ostoskeskukset. Voit osallistua myös yhdessä poika– tai tyttöystävän kanssa tai kaveriporukalla. Monet osallistujistamme ovatkin sanoneet vaihtoa elämänsä parhaaksi ajaksi! Lisätiedot: Kari Jääskeläinen, 040 501 7627 www.academyaccess.com Lähde vaihtoon! Suorita kansainvälinen sivuopintokokonaisuutesi Malesiassa ! Lue Jylkkäriä! Siinä on vitamiineja.
7 SAUSAGE TRIP IS a quite popular form of activity in my Finnish family. I’m not sure if this kind of outdoor entertainment is vastly spread around the country, but for us any excuse seems to be good enough to prepare some sausage on open fire. Unfortunately, it is common knowledge that Finnish sausages are not the best in the world, and preparing them at home is quite ordinary and boring. However, if you prepare your sausage in a huge fire place in a cosy, wooden cottage, that is located in deep forest, then you can be sure you would enjoy every single bite of it, especially combined with black coffee and a bit of mustard. Almost any kind of activity serves as a good excuse to have a warm sausage. When we went sledging we also had some sausage; when we were getting a Christmas tree from the forest we also stopped for sausage; last year we walked about two kilometres, carrying our own wood, to have some sausage by the lake. And once we just travelled about 40 kilometres because my fatherinlaw knew a very good cottage to prepare sausages there. Quite recently we were again sausagetravelling, and while looking for a good sausagespot, in the middle of nowhere we found hunters. They were standing along the road, rifles in their hands, obviously waiting to shoot something. We were passing third of fourth of them when my husband asked me: ‘So how fresh would you like your sausage to be?’ I did not like that joke. Obviously, it is easier to prepare sausages outdoor during spring or summer, but even last month we enjoyed some camping. My fatherinlaw asked if we liked some fried sausages. When we said ‘yes’ he told us to dress warmly and go outside, as there was fire prepared already. So my fatherinlaw prepared sticks for us, and little stools, and we sat down by the fire. There we were, in the middle of the night, snow all around us, sitting about 10 metres away from home, and patiently frying our sausages. We probably looked rather strange, but sausages were really good. Katarzyna Herd Sausages In Forests In te r n a ti on a l st u d en t s h a r es h er th o ugh t s on li f e in Fi n la n d. Espanjan opiskelu on nyt muotia. Alkeiskurssille ilmoittautui 139 opiskelijaa. ESPANJAN OPETTAJA Miguel López saa opiskelijat hytkymään naurusta, vaikka kello lähestyy vasta puolta yhdeksää maanantaiaamuna. ”Älkääkä sitten lausuko ¿Cuántos anos tienes? Vaan años.” Tälle yliopiston espanjan alkeiskurssille ilmoittautui 139 opiskelijaa. Niinpä satakunta kieltä kohoaa suulakea kohti, että ñ-äänne saadaan kuuluviin. Maailmankieli, espanja, on todella levinnyt myös Jyväskylään. Kielikeskuksessa se on noussut suosituimmaksi vieraaksi kieleksi. Taakse jäävät muun muassa ranska ja saksa. Espanjan suosio on kasvanut räjähdysmäisesti: 1980-luvulla Kielikeskuksessa espanjasta suoritettiin noin 46 opintoviikkoa, vuonna 2006 peräti 1633. Ilmiö näkyy myös Jyväskylän lukioissa sekä kansalaisopistossa. Alkeisryhmiä muodostetaan lisää, kun kursseille ilmoittautuu yhä enemmän väkeä. Tulinen lattariveri kohisee, vaikka ulkona lotisee harmaa loska. MIKÄ SAA MEIDÄT suomalaiset innostumaan espanjan kielen opiskelusta? ”Yksi syy on varmaan media”, arvelee López. ”En tarkoita nyt pelkkää televisiota, vaan myös musiikkia.” Hänen mukaansa meneillään taitaa todellakin olla jonkilainen lattaribuumi. Ricky Martin, Enrique Iglesias, Shakira, Juanes sekä Buena Vista Social Club puhalsivat uusia, kiehtovia sanoja korviimme. Muutamia vuosia sitten Las Ketchupia laulettiin, vaikka sanoista ei ymmärretty mitään. Aserejé, ja deje dejebe tude jebere. ”Ylipäätään se kuva, mikä ihmisillä on espanjasta, on aika positiivinen. Kieli kun ei varmaan kovin vaikea ole suomalaisille, ja se on varmaan aika hauskakin”, sanoo itse äidinkielenään espanjaa puhuva López. Espanja on suomalaisille helppo, koska sitä äännetään kuten kirjoitetaan. Äänteetkin ovat hyvin samantapaisia kuin suomessa, muutamaa erityistapausta lukuunottamatta. YLIOPISTOLIIKUNNAN bailatino-tunneilla sali on täynnä tanssijoita. Suomalaiset pyllyt pyörivät innokkaasti rytmikkään musiikin tahtiin. Väsyneimmätkin yliopistolaiset saavat punan poskille. Tunnilla saa irrotella niin paljon kuin vartalosta vain lähtee. Moni katsoi viime kesänä Serranon perhettä. Netissä kerättiin tuhansia nimiä adressiin, ettei sarja loppuisi. Mutta jo ennen Serranoa espanjalaisen perheen arkea seurattiin Perhelääkärissä. Elokuvissa taas valloitti Pedro Almodóvar. Buumi on levinnyt myös keittiöihin ja lomamatkoihin: tapakset ovat tuttuja, ja yhä useampi suuntaa matkansa Etelätai Väli-Amerikkaan. Euroopan kohteista hyvin suosittu on Barcelona. Sinne lennetään pitkäksi viikonlopuksi shoppalemaan, skeittaamaan tai vaan hengaamaan. Tuntuu, että usemmin kuin Tukholmaan mennään Barsaan. 1970-luvulla innostuttiin laululiikkestä. Che Guevara ja Chilen vallankaappaus saivat suomalaisetkin liikkeelle. Se oli edellinen latinobuumi. Eikä sovi unohtaa Gabriel García Márquezia, Pablo Nerudaa ja Octavio Pazia, kun puhutaan latinokulttuurin vaikutuksesta Suomeen. YLIOPISTON alkeiskurssille osallistuneiden innostus espanjaan on syntynyt monin eri tavoin. ”Yksi suuri syy on Serranon perhe. Kaveri puhui minut ympäri sanoessaan, että opettaja varsinkin on loistava. Ja oli kyllä ihan oikeassa”, kertoo Juuso Välimaa. Hanne Ryynänen taas uskoo, että espanjasta on hänelle hyötyä tulevaisuudessa. ”Ja se on tosi kaunis kieli.” Monien muiden tavoin myös hän on kiinnittänyt huomiota kiehtoviin latinogeeneihin. ”Espanjalaiset miehet ovat ihania!” Sara Malmberg Lattaribuumi iski yliopistolle Y LE K UVAPALVELU Kesällä televisiossa alkanut Serranon perhe tuntuu lähes sekoittaneen Suomen. Kuvassa vasemmalta Eva (Verónica Sánchez), Lucía (Belén Rueda), Diego (Antonio Resines). Edessä istuu Teté (Natalia Sánchez) takanaan Curro (Jorge Jurado), oikealla ovat Marcos (Fran Perea) ja ja Guille (Víctor Elías).
Opintolaina tuo joustovaraa päivittäiseen budjettiin. Kun haet valtiontakauksen valmiiksi muun opintotuen yhteydessä, voit hoitaa loput muodollisuudet vaikka verkossa, kun rahantarve yllättää. Katso lisää osoitteesta op.? /nuoret. Seuraava askeleesi opinpolulla! Sulkulantie 28, 40520 Jyväskylä | P. (014) 3348 000 | toimisto@jko.fi *)yhteisvalinnassa, valintatilaisuus huhtikuussa www.jko.fi Vapaan sivistystyön koulutusohjelmat • Kipinä -käsillä käteväksi • Sisustussuunnittelu • Teatteri -ilmaisu • Graafinen suunnittelu • Kasvatusja opetustyö Perusopetuksen lisäopetus Kasvunpaikka Koulutukset maahanmuuttajille Ammatilliset koulutukset • Lastenohjaajan perustutkinto, pk, 184*) • Ammattitutkinnot koulunkäyntiavustaja koululaisten aamuja iltapäivätoiminnanohjaaja lasten ja nuorten erityisohjaaja perhepäivähoitaja suntio • Koulunkäyntiavustajan erikoisammattitutkinto Misteriksi muttei maisteriksi Kun Keski-Suomen komeimmaksi valittu saa paperit lukiosta, tähtäimessä on ensin taulu armeijan ampumaharjoituksessa ja sitten pääsy viihdealalle. MISTER JYVÄSKYLÄ Alex Hytönen on tämän kevään abiturientti. Puhelinhaastatteluun vastatessaan hän kertookin juuri olevansa matkalla potkiaisiin. Mutta muuten Alex ei ole aivan kuin kuka tahansa abi. Hän selvisi jatkoon Mr. Finland -semifinaalista ja kilpailee 19. huhtikuuta Suomen komeimman miehen tittelistä. Vuonna 1989 syntynyt Hytönen on vielä 18, mutta hän esiintyy jo vanhempana. ”Täytän ennen finaalia 19, joten kaikissa mainoksissa ja lehtijutuissa kerrotaan se ikä.” Hytönen asuu Jyväskylässä, mutta suorittaa ylioppilaskirjoituksia Äänekosken lukiossa. Keväällä ohjelmassa ovat äidinkieli, englanti ja uskonto. MALLIN HOMMAT ovat vieneet nuorta miestä sen verran, että lakin saanti venyy syksyyn. Tuolloin edessä ovat vielä matematiikan ja psykologian kirjoitukset. Lukion jälkeen opintojen jatkaminen ei ole päällimmäisenä mielessä. ”Armeija alta pois ja viihdealalle”, kuuluu Hytösen suunnitelma. Mitä se tarkoittaa käytännössä? ”Mallija juontohommia, brändien esittelyä yökerhoissa, tanssimista... Laidasta laitaan.” Iiro-Pekka Airola toimittaja@jyy.fi T IM O S A LM E SM A A
9 JYYN KEHITYSYHTEISTYÖLIITE Ohjelma / programme JYYn kehyvaliokunta järjestää kehitysyhteistyön teemaviikon 4.2.–7.3. Viikon aikana kampuksella on tarjolla runsaasti tietoa kansainvälisistä kehityspoliittisista teemoista ja kehitysyhteistyöstä ympäri maailman. JYY Development Cooperation week 4.3.–7.3.2008 All over the campus TI/TUE 4.3. 11–16 India Lunch Ilokivi donates twice what you pay extra to JYY's India Project! Location: Ilokivi 18–20 India-evening Experience India in the middle of the Finnish winter! Introduction to Student Union's development project in India and to possibilities to work as a volunteer. Real life stories from India, Indian food for 2e, chai serving and henna tattoos. Arranged by India-group of the Subcommittee for Development Cooperation. Location: Opinkivi sauna cabinet 19–21 Kampus Kino: Viattomat äänet (2004) Paikka: Ilokivi, alakerta KE WED 5.3. 10–17 Kepan koulutus Kulttuuriantropologi Siru Aura, Helsingin yliopisto. Kurssilla paneudutaan genderin ja kulttuurien vuorovaikutukseen kehitysyhteistyössä. Max. 20 osallistujaa. Ilmoittaudu ma 3.3. mennessä: pividgre@jyu.fi Paikka: Opinkiven saunakabinetti 16–18 ”Ajatuksia kehityksestä, rauhasta ja demokratiasta” Maria Ahlqvist, Suomen UNIFEM Paikka: Villa Rana, Paulaharju TO THU 6.3. 11–14 Fair Trade Tasting After lunch enjoy some Fair Trade coffee and tea! Location: Ilokivi 16–18 ”Working in DevCoop” Student experiences from development cooperation. Nelli Niemistö. Orphan school in Kisumu, Kenya. Merja Ruuska. Women empowerment in Mumbai. MacDonald Oguige. Against racism & for internationalisation in Finnish schools. Location: Villa Rana, Paulaharju. 18.30–19 Nukketeatteriesitys Inha-Rampe ja yllätysvieraat Ilona Lehtoranta, Teatteri Capelle Paikka: Ilokivi, yläkerta 19–23 International Bazaar Come in and find yourself surrounded by colours, delicacies, sounds and rhytms from all around the world! With us in the Bazaar local NGO's and development organisations, African food and live performances. Families welcome as well! Entrance 2e. Location: Ilokivi upstairs. PE FRI 7.3. 14–18 Comic workshop Johanna Rojola, World Comics Grass-root level development cooperation through drawing comics! Sign up by Wed 5.3. to pividgre@jyu.fi Location: Opinkivi sauna cabinet 21–03 Club Valiokunta Goes KEHY Avaruuskaiut Goon DJ Don Leinonen (Loudness) In cooperation with the Subcommittee for Cultural Affairs of the Student Union. Entrance 3e. Location: Ilokivi downstairs. Nelli Niemistö vieraili viime kesänä läntisen Kenian suurkaupungissa, joka on hiljattain muuttunut yhdeksi maailman pahimmista kriisipesäkkeistä. REILUN KUUKAUDEN ajan Suomenkin pääuutiset ovat kertoneet Kenian presidentinvaalien verisestä jälkipyykistä. Epämääräisissä olosuhteissa ratkaistu äänestys ei tyydyttänyt opposition kannattajia, joka purkautui aluksi heimojen välisenä terrorina. Median mukaan heimoterrori on muuttunut pari kuukautta kestäneen kriisin mittaan kaoottiseksi luokkasodaksi köyhien ja eliitin välille. Maan kolmanneksi suurin kaupunki Victoriajärven rannalla sijaitseva Kisumu on yksi pahimmista taistelutantereista. Kaupunki kuuluu Nyanzan provinssiin, joka on Ugandan, Tansanian ja Kenian risteyspaikka. Osaksi ihmisvirtojen kohtaamisen vuoksi alueen AIDS-tilanne on ollut 1980-luvulta maan pahin. Vuoden 2000 arvioiden mukaan raskaana olevista naisista yli kolmanneksella oli HIVtartunta. JYVÄSKYLÄSSÄ OPISKELEVA Nelli Niemistö päätyi Kisumuun ystävänsä kanssa viime kesänä. ”Halusimme nähdä Afrikan matkalla muutakin kuin turistikohteita, joten kysyimme Kenian ja Tansanian projekteista 15 suomalaiselta avustusjärjestöltä.” Toivon Tähti oli ainut, joka suhtautui heti myönteisesti projekteihin tutustumiseen. Järjestön välityksellä sovittiin tapaamisesta Kisumussa orpokoulun johtajan piispa Julius Otienon kanssa. ”Julius on orpokoulun perustaja ja jäänyt itsekin isättömäksi 10-vuotiaana. Hän oli vastassa, kun saavuimme Nairobista 19 tunnin junamatkalta,” Niemistö kertoo. Matkaajat majoittuivat keskustassa sijaitsevaan hostelliin, koska koululla olisi ollut liian vaarallista. Hostelliakin ympäröi neljä metriä korkea piikkalangoilla suojattu aita. ”Meitä neuvottiin, ettei kaupungille saisi lähteä, mutta liikuimme silti jonkin verran itseksemme. Keskusta oli käytännössä yksi asfaltoitu pääkatu ja tori. Toisin kuin Nairobissa, matalasta ja värikkästä kaupungista puuttui kimallus pilvenpiirtäjineen.” VIIDEN KILOMETRIN matka maaseudulle kuljettiin päivittäin koulun autolla, koska välimaasto slummeineen oli luokiteltu erittäin vaaralliseksi. ”Aluksi lapset olivat todella ennakkoluuloisia, koska olimme ensimmäisiä valkoisia, jotka he näkivät. Monille koskettaminen oli todella iso juttu.” Koululla asui 16 orpoa. Yhteensä 2–10-vuotiaita lapsia opiskeli 69. Suomesta koulu saa 3000 euroa kuussa, joka on Niemistön mukaan kuitenkin liian vähän. ”Koulu pystyy tarjoamaan yhden lämpimän ruoan päivässä ja se on todella hyvin. Ongelmia syntyy, koska henkilökunnalle ei voida maksaa kunnon palkkaa ja yksityiskoulut kalastelevat koulun opettajia” Kymmenen päivän tutustuminen piti sisällään tuntien seuraamista ja välineiden kunnostamista. Otieno kertoi mielellään paljon maakunnan AIDSja orpotilanteesta. Niemistölle aihe poiki kandidaatin tutkielman. Mieleenpainuvaa oli myös rinkoilla Suomesta tuotujen lelujen vastaanotto. ”Huuto kuului varmasti kilometrien päähän ja pienimmistäkin esineistä osattiin ottaa ilo irti.” NIEMISTÖ YRITTI kuun alussa ottaa yhteyttä Otienoon koulun tilanteesta. Hän ei vastannut, mutta avustusjärjestöstä osattiin kertoa sähköpostilla. ”Ensimmäisen neljän viikon aikana koululle hyökättiin kahdesti, mutta vain koulua öisin vahtinut koira sai surmansa. Kaikki välineet ja tavarat on ryöstetty ja auto poltettu. Lapset olivat välillä ilman ruokaa ja joivat likaista vettä. Osa sairastui, mutta nyt kaikki ovat kunnossa. Tilanne on väliaikaisesti rauhoittunut ja koulua valvoo kaksi aseistettua poliisia vuorokauden ympäri. Suomesta lähetettyjen rahojen ansiosta he saavat ruokaa, joka on nyt viisikertaa kalliimpaa. Koko Kisumun keskusta on tuhottu eikä kriisin loppu ole vielä näkyvissä.” Ilpo Puhakka Nelli Niemistö ja muut kehitysyhteistyötä tehneet kertovat kokemuksistaan to 6.3. Villa Ranassa kello 16–18. Häivähdys valkoista Kisumun orpokoulussa Nyt Nelli Niemistö on Jyväskylässä ja maa jalkojen alla lumen peitossa. R ISTO R AUTANEN Kisumun orpokoulussa asui 16 lasta ja yhteensä lapsia opiskeli 69.
10 T yytyväisen oloinen nainen istuu EPWDA-naisjärjestön toimistossa Kateten alueella Itä-Sambiassa. ”Ennen en voinut tehdä mitään, mutta nykyään mitä vain”, projektisihteeri Vainess Phiri huudahtaa. Phiri lähti Eastern Province Women Development Associationin (EPWDA) toimintaan mukaan vuonna 2001 aviomiehensä kielloista huolimatta muiden läheisten kannustaessa. ”Nyt kun mieheni on nähnyt, mitä me olemme saaneet aikaan, hän on iloinen siitä, mitä teen, ja hyväksyy jopa työskentelyni toisella paikkakunnalla”, Phiri iloitsee. Mies pitää huolta lapsista kotikylässä ja pyöräilee säännöllisesti 25 kilometrin matkan katsomaan vaimoaan. Esimerkki antaa Sambiassa toivoa monille naisille, jotka ovat tottuneet elämään vailla oikeuksia seksuaaliseen koskemattomuuteen tai oman omaisuuden hallintaan. EPWDA:n pilottihanke Katetessa pyrkii parantamaan naisten asemaa Sambian maaseudulla, ja monet asiat ovat muuttuneet parempaan päin. Suurin ero entiseen on se, että naisten tietoisuus omista oikeuksistaan on lisääntynyt. Aiemmin naiset eivät tienneet mitä tehdä, jos heidän oikeuksiaan poljettiin. Nykyään suurin osa tietää, että esimerkiksi raiskauksesta voi seurata miehelle 30 vuoden vankeustuomio. Silti kynnys raportoida tapahtumista on edelleen korkea, varsinkin jos kyseessä on oma aviomies. ”Se, mitä tapahtuu kotona, pidetään yhä omana tietona”, projektityöntekijä Ernest Kabulansando kertoo. S yvään juurtuneisiin vanhoihin tapoihin ja uskomuksiin pyritään vaikuttamaan koulutuksella. Esimerkiksi nuorten tyttöjen aikuistumisriittien ei-toivotuista puolista halutaan eroon. Perinteisessä aikuistumisriitissä tyttö suljetaan sisätiloihin 30 päiväksi, kun kuukautiset alkavat. Tytölle opetetaan muun muassa miten huolehtia itsestään, kodistaan, miehestään ja miten tyydyttää mies seksuaalisesti. Kuukauden jälkeen joku kylän vanhemmista miehistä testaa tytön seksuaaliset taidot ja antaa tuomionsa opituista asioista. Tavalla on monia hyvin vahingollisia seurauksia. Ensisynnyttäjien ikä pysyy alhaisena, mikä näkyy muun muassa äitija lapsikuolleisuusluvuissa. Tapa luo otolliset olosuhteet myös HIV:n leviämiselle hyvin nuoriin tyttöihin maassa, jossa tartunnan saaneiden määrä aikuisväestöstä on noin 17 prosenttia. Koulutuksen avulla pyritään siihen, että useampi kävisi aikuistumisriitin kevennetyn version. Seremoniassa opetetaan tytöille aikuistumisen kannalta hyödyllisiä asioita, kuten taloudenhoitoa ja hygieniaa. ”Koska seremonia on kulttuuriamme, emme voi välttää sitä. Yritämme tehdä sen hyvällä tavalla, niin että tytöt voisivat myös jatkaa koulunkäyntiä”, Phiri kertoo. Silti Sambiassa on yhä alueita, joilla vanha tapa elää voimakkaana, eikä tytöillä juuri ole valinnanvaraa. Esimerkiksi Länsi-Sambiassa ei vastaavanlaisia naisten aseman parantamiseen tähtääviä projekteja vielä ole käynnissä. Tavoista pitävät lujimmin kiinni miehet, mutta myös vanhat naiset, jotka itse ovat joutuneet käymään seremonian läpi. S ambian maaseudulla, kuten muuallakin Afrikassa, perinteisillä aluejohtajilla eli traditional leadereillä on suuri merkitys asenteiden muokkaajina. He ovat isossa roolissa myös naisten oikeuksien parantamisen tiellä. Jotain heidän asemastaan kertoo jo se, että siirtomaanvallan aikaan heitä nimitettiin alueensa kuninkaiksi. Jos paikallinen aluepäällikkö ei ole uudistusmielinen, on myös organisaatioiden työ käytännössä hyvin vaikeaa. Kateten alueella aluepäälliköitä oli aluksi hankalaa saada mukaan toimintaan, mutta vähitellen tilanne parani. Phirin mukaan aluepäälliköiden siunaus naisasialle mahdollisti sen, että nyt naisia voidaan auttaa. Myös muut miehet voivat omaksua uuden ajattelutavan perinnejohtajan vanavedessä. Kodin pää on Sambiassa perinteisesti mies. Aviomiehen kuollessa leski saatetaan yhä vieläkin lähettää takaisin kotikyläänsä tai pakottaa edesmenneen miehen veljen vaimoksi. Lain mukaan naisilla on kuitenkin oikeus periä aviomiehensä, mikäli puoliso testamentilla näin määrää. Ongelma piileekin usein siinä, että vaikka laki määrittelee oikeudet, ei naisilla ole tarvittavaa tietoa puolustaa oikeuksiaan. EPWDA:n tarjoamassa koulutuksessa naisille annetaan lainopillista koulutusta muun muassa perintöasioissa. ”Jos mies on kuollut, niin ainakin nainen voi tehdä nyt jotain ja auttaa lapsiaan”, Phiri summaa. H elppoa ei ollut myöskään projektin aloittaminen. Koruttomaan toimistoonsa kerääntyneet Kateten projektin työntekijät pystyvät jo nauramaan alkuvuosien käynnistysvaikeuksille. Phiri, Esther Thole ja Matilda Banda kertovat, että alussa meni kaksi vuotta, että projektipaikalle saatiin sähköt. Sähköyhtiö ei vain tullut tekemään niitä. Nykyään projektissa on 4 461 naisjäsentä 241 jäsenyhdistyksessä. Kaikkiaan projektin vaikutuspiirissä on yli 11 000 ihmistä Katetessa. Kaikki EPWDA:n toimialueet yhteenlaskettuna projekti edustaa noin 25 000 naista ItäSambiassa. Projekti rahoittaa koko ajan enemmän itse toimintaansa. Alkurahoituksen turvin on perustettu kanala ja mylly, joista saadaan tuloja. Tulojen avulla toimintaa pyritään pyörittämään tulevaisuudessa ilman ulkopuolista rahoitusta. Miehen puolikkaasta Vanhan testamentin mukaan nainen on syntynyt miehen kylkiluusta. Miten hänellä voisi siis olla valtaa päättää omista asioistaan? Vanhat tavat ja uskomukset elävät yhä vahvoina Sambian maaseudulla, mutta uusi nainen haluaa paikkansa yhteiskunnassa. Naisten tehtäviin kuuluvat Sambiassa perinteisesti kotityöt, kuten vedenhaku.
11 kasvoi kokonainen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON ylioppilaskunnassa kehitysyhteistyö koetaan tärkeäksi. Kansainvälisten asioiden sihteeri Hanna Laitinen perustelee tätä sillä, että asia kiinnostaa opiskelijoita niin JYYn jäsenistössä kuin koko Suomen mittakaavassa. ”JYYn strategiassa ja meidän asettamissamme tavoitteissamme tarkoituksena on kasvattaa aktiivisia kansalaisia. Tämä on osa sitä työtä.” Kokemukset kehitysyhteistyöstä ja erityisesti Intia-hankkeesta ovat Laitisen mukaan positiivisia. Käynnissä oleva ohjelma Intiassa on Laitisen mukaan kestävä ja nykyisen kehityspolitiikan mukainen. ”Toivon, että hanke kestää pitkään senkin jälkeen kun ulkoasiainministeriön tuki meidän osaltamme loppuu”, Laitinen toteaa. Toiminnan jatkuvuus onkin Laitisen mukaan yksi asia, mitä JYYn kehitysyhteistyössä painotetaan. Muita tärkeiksi koettuja teemoja ovat ympäristöasiat ja naisten aseman parantaminen. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON ylioppilaskunta tukee kehitysmaissa kahta kohdetta. Tukea annetaan rahallisesti ja muun muassa vapaaehtoistyön muodossa. Toinen on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallinnoima EPWDA-naishanke Sambian itäosissa, jota JYY on avustanut vuodesta 2001 alkaen. Viime vuonna JYY tuki toimintaa noin tuhannella eurolla. Toinen yhteistyökohde on puolestaan JYYn vetämä projekti Intiassa Bharatpurin maaseutualueella, jota JYY tuki vuonna 2007 noin 1 500 euron omavastuuosuudella. Ulkoasianministeriön tuki mukaan laskettuna hankkeen kokonaisvuosibudjetti pyörii kuitenkin noin 23 000 euron tuntumassa. YLIOPPILASKUNNAN tukiosuus kerätään pääosin opiskelijoiden antamista vapaaehtoismaksuista, jotka menevät lyhentämättöminä hankkeiden tukemiseen. JYYn jäsenet voivat tukea kehitysyhteistyötä maksamalla vapaaehtoismaksuna 5,20 euroa Intian hankkeelle tai 4,50 euroa Sambiaan. Kehitysyhteistyö on tärkeä osa JYYn toimintaa Teksti: Jenni Frilander ja Maria Virkkula Kuvat: Jenni Frilander Cathbetty Tonga kantaa paikallista perinneruokaa nshimaa nälkäisille suille. Muutosta haluavat naiset ajavat innolla tasa-arvoa, ja naisten voimaantuminen on muodostunut ihan muotisanaksi asti. Naisten asemasta puhuttaessa sana tulee esille tämän tästä. Kiiltokuvassa näkyy kuitenkin säröjä. Jopa EPWDA-projektissa mukana olevat naiset puhuvat innokkaasti naisten oikeuksien puolesta, mutta kysyttäessä omia kokemuksia naiseksi kasvamisesta ja oppien siirtämisestä omaan elämään, vastaukseksi saa vain hämmentynyttä naurua. Reaktio kertoo paljon tämänhetkisestä tilanteesta Sambiassa. ”Jopa koulutetut naiset, jotka saarnaavat itse kehityksen puolesta, eivät välttämättä muuta omaa käytöstään”, toteaa EPWDA:n Ernest Kabulansando.
12 Meenan rohkeus -sarjakuvan on piirtänyt Andrea Rodricks. Sarjakuvataiteilija Johanna Rojola on käynyt kehitysmaassa opettamassa sarjakuvan tekoa – ja yllättynyt myönteisesti. KEHITYSYHTEISTYÖTÄ VOI tehdä monella tavalla. Yhden varsin innovatiivisen lähestymistavan on esitellyt Maailman sarjakuvat -järjestö, joka vie suomalaisia alan erikoisosaajia kehitysmaihin opettamaan sarjakuvailmaisua. Johanna Rojola on yksi järjestön sarjakuvalähettiläistä. Hänen reissunsa ovat suuntautuneet Mosambikiin ja Libanoniin. Suorasanainen Rojola tunnustaa, että hänen oma suhtautumisensa hankkeeseen oli ensin skeptinen: hänen mielestään sarjakuva kuulosti hörhöltä kehitysavun välineeltä. ”Olen aina ollut hyvin poliittinen ihminen, ja kehitysapuasioita on tullut seurattua. Tiedän, että sillä kentällä on ollut paljon turhanpäiväistä juttua. Varsinkin aiemmin rahaa on syydetty hirveitä määriä projekteihin, joista ei ole tänä päivänä enää mitään merkkiä jäljellä. Ne ovat olleet hukkaan heitettyjä rahoja”, hän tykittää. ROJOLA KUITENKIN halusi kokeilla, voisiko hän ammattitaidollaan tehdä jotain oikeasti hyödyllistä kehitysyhteistyön saralla. Paikan päällä Mosambikissa taitelija sai pian luopua ennakkoasenteistaan. Hän tajusi nopeasti, että sarjakuva ei ole paikallisille viihdettä tai taidetta siinä mielessä, kuin me olemme tottuneet ajattelemaan, vaan erinomainen ja toimiva viestinnän väline. ”Esimerkiksi Mosambikin maaseudulla tietoa ja visuaalista informaatiota on hirveän vähän tarjolla. Ei ole televisioita, sanomalehtiä tai edes lukutaitoa. Toisaalta ihmisillä on kauhea tarve tietää ja viestiä. Sarjakuva tarjoaa kanavan kertoa paikallisesti tärkeistä asioista laajallekin ihmisryhmälle ymmärrettävässä muodossa, eikä sen tekeminen ja levittäminen vaadi tai maksa paljon.” JÄRJESTÖN TOIMINNAN ideana on, että paikallisille opetetaan sarjakuvan tekemisen perustekniikka. Sen jälkeen työryhmissä mietitään, mitä aiheita on tarpeellista käsitellä, mitkä koskettavat kyläläisiä. Tabuina pidettyjä aiheitakin on helpompi käsitellä sarjakuvan keinoin. Ideat viedään paperille sarjakuvatarinan muodossa. Valmiiden tuotosten kopioita liimataan julkisille paikoille kaikkien nähtäväksi. Sarjakuvien tarkoitus on levittää tärkeää tietoa, herättää keskustelua, opettaa ja murtaa ennakkoluuloja. Mosambikissa sarjakuvat ovat käsitelleet muun muassa aidsia ja muita sukupuolitauteja, hygienian tärkeyttä ja raiskauksia. Aiheet voivat olla kevyempiäkin, kuten koulukirjojen oikeaoppinen käsittely. Rojolan mukaan taiteellisuudella ja piirustustekniikalla on vähän merkitystä. ”Puhutaan ruohonjuurisarjakuvasta, jossa tarina on tärkein. Kuka vaan voi tehdä puhuttelevan sarjakuvan.” RUOHONJUURIAJATTELU yleisemminkin on Rojolan mielestä kehitysyhteistyössä oleellista. Hän toteaa, että edistys tapahtuu hitaasti ja yhteisöstä itsestään käsin, ja että kehitysmaihin ei pitäisi luoda sellaisia rakenteita, jotka ovat riippuvaisia länsimaista. Oleellista on myös pyrkimys jatkuvuuteen. Maailman sarjakuvat -järjestö valitsee koulutettavikseen järjestöaktiiveja ja esimerkiksi opettajia, joilla on motivaatiota jatkaa ja kehittää toimintaa ja kouluttaa lisää sarjakuvantekijöitä. ”Voimme ylpeänä sanoa, että olemme saavuttaneet kohteissamme tavoitteemme, olemme tehneet itsemme tarpeettomiksi.” Hanna-Riikka Hosio Jutun sarjakuvastripit World Comicsin verkkosivuilla: osoitteessa www.worldcomics.fi/ home_suomeksi_goa.shtml Johanna Rojolan comic workshop pe 7.3. Opinkiven saunalla klo 14–18. Ilm. ke 5.4 Tabutkin tapetille sarjakuvan keinoin Johanna Rojola. ”Miksi meitä markkinoidaan?” kysyy Troydin Gomesin piirros.
13 Kilpaurheilun ja opiskelun yhteensovittaminen on osa liikuntatieteellisen arkea. Maalivahti Jarno Ihme matkustaa salibandyn takia yli tuhat kilometriä viikossa. LIIKUNTAPEDAGOGIIKKAA opiskelevalla Jarno Ihmeellä on perjantaina kiire. Aamupäivän opintojen ja pikaisen lounaan jälkeen Seinäjoen Peliveljien ykkösmaalivahti heittää varustekassinsa auton perälle ja lähtee 200 kilometrin matkalle kohti Etelä-Pohjanmaata. Joukkueharjoitusten jälkeen Toyotan lamput osoittavat jälleen Jyväskylään. Takaisin asunnolleen neljä miesten maaottelua urallaan pelannut nuorten maailmanmestari palaa, kun baarien jonot ovat pisimmillään. Joukkueharjoituksissa Ihme pyörähtää vähintään kahtena arkipäivänä, ja viikonloppuisin kalenteri täyttyy liigaotteluista. Kilometrejä auton mittariin kertyy viikossa yli tuhat. Seinäjoen ja Jyväskylän väliä ajaneet tietävät, ettei mutkainen valtatie 18 ole kuskille nautinto. ”Talvi on ollut pimeä ja keli usein huono. Onhan tuolla synkkä ajella, ja se laittaa mielen välillä matalaksi. Onneksi on kavereita mukana”, Ihme kertoo. SPV:N HARJOITUKSISSA kulkee Jyväskylästä kaksi autollista nuoria miehiä. Seitsemän hengen porukasta myös Ville Kuusela ja Miika Malkamäki opiskelevat yliopistossa. Eikö seitsikko voisi pelata kaupungin omassa liigajoukkueessa, Happeessa, jolloin säästyisi aikaa, vaivaa ja hiilidioksidipäästöjä? ”Pelasin viime vuoden Seinäjoella ja tein uuden sopimuksen ennen kuin tiesin, saanko opiskelupaikkaa täältä. Eikä Happeesta oltu minuun yhteyksissäkään”, perustelee Ihme valintaansa. Sarjan hännillä taistelevalle Jyväskylän seuralle Ihme toivoo joka tapauksessa menestystä. Ei ihme, onhan vierasottelu Happeeta vastaan hänelle kauden ainoa ”kotiottelu”. LIIKUNTATIETEEN LAITOS houkuttelee Jyväskylään aktiiviurheilijoita joka puolelta Suomea, eikä kaikilla ole mahdollisuutta harjoitella opiskelukaupungissaan. Joukkue tai valmentaja saattaa sijaita satojen kilometrien päässä, ja maajoukkuetasolla kilpaileville leirit aiheuttavat yleensä pitkiä poissaoloja opinnoista. Liikuntatieteen laitoksen johtajan, dosentti Kimmo Suomen mukaan tosissaan urheiluun satsaavat otetaan huomioon opetuksen suunnittelussa. Tutkintovaatimukset ovat silti jokaiselle samat. ”Kilpaurheilijoiden kohdalla pyritään joustavuuteen, mutta opintovaatimuksista ei tingitä. Armoa ei anneta”, Suomi toteaa. Liikunnan kursseista valtaosa vaatii sataprosenttista läsnäoloa. Ihmeellä on viikossa noin 20 tuntia pakollista opetusta. ”Todella hyvin opettajat ovat ymmärtäneet pelireissuja, ja minulla on mahdollisuus tehdä esimerkiksi korvaavia suorituksia. Joitain kursseja on silti väkisin jätettävä ensi vuodelle”, Ihme kertoo. Maalivahdin viikoittainen liikunta-annos on melkoinen, sillä opintojen ja joukkuetreenien lisäksi hän treenaa päivittäin omatoimisesti. Kunto lienee kova? ”Liikuntaa on paljon, eihän se huono homma ole. Mutta kun urheilet päivällä kuusi tuntia, ei illan treeneissä voi olla enää sataprosenttisessa terässä.” LIIKUNTATIETEEN opiskelijat saavat maisterin paperit keskimäärin reilussa viidessä vuodessa, mutta urheilu-ura voi venyttää valmistumispäivää huomattavasti kauemmaksi. Laitokselta valmistuvien listalle on juuri ilmestynyt yksi maailmanmestari. Voimistelija Jani Tanskasen yliopisto-opintoihin vierähti kymmenen vuotta. Ihme toivoo, ettei oma urakka kestäisi yhtä kauan. Puolen vuoden jälkeen opinnot ovat hyvin aikataulussa, mutta valmistumisesta hän ei halua ottaa stressiä. Ennen maisterin papereita tavoitteena on nousta Suomen salibandymaajoukkueen ykkösmaalivahdiksi. Juha Korhonen Pitkiä päiviä pallon ehd Jarno Ihme lähtee Seinöjoelle treeneihin suoraan yliopistolta. Syyskuusta huhtikuuhun kestävän salibandyn pelikauden aikana auton mittariin kertyy jopa 30 000 kilometriä. J UHA K ORHONEN Ilkka Siiki on paitsi matematiikan opiskelija ja kahden lapsen isä, pian myös Suomen ainoa aktiivinen kansainvälinen sähköpyörätuolisalibandyerotuomari. MATEMATIIKAN OPINNOT pitävät 26-vuotiaan Ilkka Siikin päivät pitkinä Mattilanniemessä, mutta helmikuun lopussa tiivistä kurssitusta on luvassa eri puolella maapalloa – ja aivan eri aihepiirin parissa. Siiki lähtee noin viikoksi Australian Sydneyyn. Siellä hänestä koulutetaan tämän hetken ainoa suomalainen, joka toimii aktiivisesti sähköpyörätuolisalibandyn kansainvälisenä erotuomarina. Neljättä vuotta Jyväskylän yliopistossa matematiikkaa opiskeleva Siiki toimii erotuomarina ”tavallisessa” salibandyssa niin ikään neljättä vuotta. Sähköpyörätuolisovellusta Siiki viheltää vasta ensimmäistä kauttaan. ”Sehän on ihan hullun nopea laji. Tuomarin kannalta se on hyvä puoli, että pelaajat kunnioittavat toisiaan”, hän valottaa kokemuksiaan. SPT-SALIBANDYN piirit ovat tulleet tutuiksi myös Helsingin MM-kisoista vuonna 2004, jossa Siiki toimi kisaisäntänä opastaen joukkueita oikeisiin paikkoihin. Tulevan syksyn EM-kisoissa kisaisännän tehtäviä saavat hoitaa muut, sillä Siiki osallistuu tapahtumaan kaukalon puolella. Jokaisesta osallistuvasta maasta mukana on yksi erotuomari, ja Suomesta valinta osuu kaiken todennäköisyyden mukaan jyväskyläläiseen opiskelijaan. EM-kisat pelataan näillä näkymin Hollannissa, joka on lajissa tämän hetken ykkösmaa. ”Siellä olisi kiva viheltää finaali, mutta toisaalta haluaisin olla esteellinen”, Siiki naureskelee viitaten Suomen menestykseen. Maajoukkueessa pelaa moni hänen kaverinsa, eivätkä arvokisoissa erotuomarit saa toimia oman maansa otteluissa. KOTONA SIIKIN pitävät kiireisenä lapset, kuusivuotias Emilia ja puolitoistavuotias Tuukka. Silti harrastuksillekin löytyy aikaa vaivattomasti. ”Viikonloput on keksitty”, selvittää isä. Opinnotkin ovat edenneet siten, että Siiki laskee valmistuvansa maisteriksi kuudessa vuodessa. Hän on suorittanut pedagogiset perusopinnot, mutta koululuokan sijaan työpaikka voi löytyä yliopistoltakin. ”Enemmän ja enemmän kiinnostaisi jäädä tänne tekemään tutkimusta ja luennoimaan”, sanoo Tampereelta kotoisin oleva Siiki. Iiro-Pekka Airola toimittaja@jyy.fi Lisätietoa lajista: www.sptsalibandy.net EM-finaali erotuomarin haaveena Ilkka Siiki valvoi sähköpyörätuolisalibandyn SM-sarjan ottelua tammikuussa Vantaalla. A TSO A HONEN illa
Piispa hiippailee ja morsian laahustaa.” KULTTUURI 14 Suomirockin kameleontti loihti Teho Majamäen kanssa soundin, jota ei ole aiemmin kuultu. PITKÄKSI kasvaneeseen Ismo Alangon levyttäneiden yhtyeiden listaan kirjataan taas uusi nimi. Helmikuun 26. päivä julkaistava Blanco Spirituals on Ismo Alanko Teholla -kokoonpanon ensimmäinen albumi. Yhtyeeseen kuuluvat Alanko ja lyömäsoittaja Teho Majamäki. ”Levy on herättänyt kaikki mahdolliset tunteet, mitä ihmiselämän kirjo voi käsittää”, Alanko maalailee. ”Ollaan haettu uutta soundia, sellaista mitä ainakaan itse en ole vielä missään kuullut. Uteliaalle mielelle se on mahtava tutkimusmatka.” Tie on ollut kivinen ja mutkainen, mutta se on kannattanut. ”Jonkinlaiset unelmat oli siitä, miltä se voisi kuulostaa, ja tosi lähelle päästiin.” ”Täytyy muistaa, että kyse on kuitenkin musiikista: siinä on paljon muuttujia. Siihen nähden olen helvetin tyytyväinen”, hän vakuuttaa. MILLAISTA TUO kaksikon loihtima ennen kuulematon materiaali sitten on? ”Tarkoitus on, että skaala on todella iso, pienestä ja herkästä ihan rankkaan rokkaukseen”, selvittää Alanko. ”Miksaajamme sanoikin, että me ollaan suuruudenhullu duo.” Laajaa repertoaariaan Alanko ja Majamäki esittävät kevään aikana konserttikiertueella. Keikkapaikat ovat vuodessa vaihtuneet klubeista isompiin saleihin. Esimerkiksi aiemmalla Tehollakiertueella Jyväskylässä lava oli Lutakossa, nyt se on Paviljongissa. ”Lutakko oli meille itse asiassa aika iso paikka. Silloin soitettiin paljon myös pienemmissä paikoissa. Rauhallisesti on soundia kehitetty ja kokeiltu erilaisissa paikoissa”, Alanko muistelee. Näistä kokemuksista juontaa juurensa myös kevään esiintymispaikkojen valinta. Alangon edellisestä konserttikiertueesta on jo aikaa, ja uudesta on ollut pitkään puhetta. Nyt oli aika siirtyä sanoista tekoihin, kun perusteita löytyi. ”Viime keväänä soitettiin Tehon kanssa muutamissa konserttisaleissa, ja ne toimii vaan helvetin hyvin tällaiselle kokoonpanolle”, hän kertoo. Pitkällä urallaan monenmoisia keikkapaikkoja kiertänyt Alanko kertoo, että siisti sali on omalla tavallaan räkäistä rokkiluolaa hurjempi esiintymistila. ”Se on intensiivisempää, kun jengi keskittyy kuuntelemaan, eikä ole sitä turvaa tuovaa kaljatuoppia. Dynaaminen ero pääsee oikeuksiinsa, kun välillä soitetaan tosi hiljaa ja välillä sitten kovaa.” ALANKO LUPAA , että kiertueella kuullaan sopivassa suhteessa niin uuden levyn biisejä, vanhoja hittejä kuin myös ”hardcorefaneille niitä hämmentäviä yllätyksiä sieltä historian hämärästä”. Kappalelistan kokoaminen ei ole aivan helppoa, sillä soitettavaa piisaa. ”On satoja biisejä, joista valita. Sitten on vaan valittava niitä, joita huvittaa soittaa”, hän sanoo. Moni vanha ja tuttu biisikin on saanut Teholla-duon käsittelyssä uuden elämän. ”Tässä on se erikoisuus, että biiseistä on haettu alkuperäisversioita, niin sanottuja säveltäjän versioita. Rytmiikkamielessä niissä on vähemmän kamaa.” Alanko käyttää esimerkkinä Sielun Veljien aikoinaan levyttämää Elintaso-biisiä. ”Ajattelin, että sehän on hirveää angstimättöä, kunnes muistin, että hei, mähän tein tämän aluksi pianolla. Nyt se on ollut meidän keikkabravuureita.” JO 80-LUVUN alusta keikkasuosikkeihin kuuluneen Alangon musiikkia on käytetty myös televisio-ohjelmien tunnuksissa. Parhaillaan MTV3:lla pyörivä K-70-sarjakin luottaa tunnarissaan Säkenöivään voimaan. Ohjelmassa yli seitsemänkymppiset seniorit esittävät rockia. Aikooko Alanko itse rokata yli 70vuotiaaksi? ”Ilman muuta, jos vain voimia ja terveyttä riittää. Nämä ovat sellaisia hommia, ettei näistä oikein jäädä eläkkeelle”, hän naurahtaa. Iiro-Pekka Airola toimittaja@jyy.fi Ismo Alanko Teholla Jyväskylän Paviljongissa torstaina 6.3. Ismo Alanko on tehnyt musiikkia useissa eri kokoonpanoissa. Nyt hän reissaa pitkin Suomea Teho Majamäen kanssa, jonka polvi on etualalla. M A G N U S S C H A R M A N O FF Ismo Alangon mieli teki mahtavan tutkimusmatkan JYY kutsuu vuosijuhlaan Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan 74-vuotissyntymäpäivää vietetään lauantaina 15. maaliskuuta klo 17.30 alkaen Agorassa. JYY kutsuu kaikki opiskelijat mukaan juhlaan. Illalliskortin hinta on JYYn jäsenille 50 euroa (alkoholiton hinta 40 euroa). Muutkin kuin jäsenet ovat tervetulleita ja tällöin illalliskortti maksaa 55 euroa (alkoholittomana 45 euroa). Hintaan sisältyy kolmen ruokalajin illallinen juomineen, akateemisia perinnelauluja, ohjelmaa, bussikuljetus jatkoille sekä silliaamiainen. Pukeutumiskoodina on juhlapuku. Tarkempaa tietoa ja ilmoittautumislomake löytyy osoitteesta www.jyy.fi/vuosijuhla. Ilmoittautuminen 3.3. mennessä.
Liikunnan professori monologikisassa Lauri Laakson esittämä monologi Kirjoituksia kellarista on valittu Pieksämäen teatterimaratonin valtakunnallisen monologikilpailun finaaliin. Se järjestetään 28.–30. maaliskuuta. Kirjoituksia kellarista oli syksyllä Jyväskylän Huoneteatterin ohjelmistossa. Sen on sovittanut ja ohjannut Jussi Myllymäki. Aiemmin esitys valittiin jo Ylivieskan Monologimestari -kisan finaaliin, jonka tulokset julkistetaan huhtikuun lopussa. Laakso on Jyväskylän yliopiston liikuntapedagogiikan professori, mutta on nyt virkavapaalla ja työskentelee Suomen Akatemian tutkijana. 15 Anna Järvinen Jyrockin pääesiintyjäksi Huhtikuisen Jyrock-festivaalin päätähtenä loistaa tänä vuonna ruotsinsuomalainen Anna Järvinen. Järvinen nousi suuren yleisön tietoisuuteen viime lokakuussa julkaistulla Jag Fick Feeling -esikoisalbumillaan, jota ruotsalaismedia ylisti. Samaan kuoroon yhtyi myös Suomen musiikkilehdistö. Anna Järvisen Suomen-kiertueeseen sisältyvät Jyväskylän lisäksi keikat Turun ja Tampereen Klubilla sekä Polte-klubin yhteydessä Tavastialla Helsingissä. Muita Jyrockin varmistuneita esiintyjiä ovat muun muassa virolaiset Under Marie ja Dj Martin Jõela sekä suomalaiset I Walk The Line, Electric Monk, Viola ja Kastor. Vaihtoehtoiseen rockmusiikkiin keskittyvä Jyrock on järjestetty ylioppilastalon ravintola Ilokivessä vuodesta 1985 lähtien. Tänä vuonna kiven monitoimitilassa rokataan 11.–12. huhtikuuta. Nettisivujen osoite on www.jyrock.fi. Ennakkotunnelmia pääsee haistelemaan ennakkoklubille jo 14. maaliskuuta. NS. Klubin kanssa yhteistyössä järjestettävässä tapahtumassa Bar 68:ssa esiintyvät muun muassa porilainen Eleanoora Roosenholm ja jyväskyläläinen Captain Cougar. ”Unelmillesi saat siivet Hamkissa.” Keskeisellä paikalla Etelä-Suomessa toimiva HAMK on ammattikorkeakoulu kaikenikäisille opiskelijoille. HAMK kouluttaa ammattilaisia yli 20 koulutusohjelmassa 6 alalla. Tarkempaa tietoa HAMKin koulutusohjelmista saat osoitteesta www.hamk.fi. Hakuaika • päiväopiskeluna suoritettavaan koulutukseen 25.3. – 11.4.2008 • työn ohessa suoritettavaan koulutukseen 14.4. – 2.5.2008. Muotoilun koulutusohjelma, muotoilija (AMK) Muotoilun koulutusohjelman suuntautumisalueet ovat lasi/keramiikka ja teollinen muotoilu sekä tekstiili, vaatetus ja jalkine, joista voi valita pääja sivuaineiden opintokokonaisuuden. Koulutuksen keskeisiä sisältöalueita ovat asiakasja käyttäjälähtöinen suunnitteluprosessi, materiaalien ja valmistusmenetelmien tuntemus, liiketaloudellinen näkökulma, tietoja viestintätekniikka sekä projektiosaaminen. Työelämälähtöiset ja monialaiset projektit sekä harjoittelu ja opinnäytetyö tukevat työelämävalmiuksien kehittymistä. Kansainvälisyys nivoutuu opintoihin opiskelijaja opettajavaihdon ja työharjoittelun muodossa. Ohjaustoiminnan koulutusohjelma, artenomi (AMK) HAMK tarjoaa ainoana Suomessa suomenkielistä, korkeakoulutasoista kulttuurialan ohjaustoiminnan koulutusta. Ohjaustoiminta on luovuuden ja kulttuurisen hyvinvoinnin edistämistä käsityön, ilmaisun ja toiminnan sekä mediaperustaisten menetelmien avulla. Tavoitteena on yksittäisen asiakkaan tai ryhmän oppiminen, kuntoutuminen tai virkistyminen. Mallit HAMKin opiskelijoita HAMKilaisissa ympäristöissä. Kuvat: Jere Hietala hakutoimisto@hamk.fi p. (03) 646 4501 www.hamk.fi hae netissä: www.amkhaku.fi J ONNA R USANEN Ensimmäisessä Rentukka Rockissa oli kävijöitä tuplasti odotettua enemmän. KAIKKIEN AIKOJEN esimmäinen Rentukka Rock houkutteli paikalle ennätysyleisön. Kortepohjaan, ravintola Rentukkaan odotettiin perjantaina 15. helmikuuta noin 250 henkilöä, mutta lopulta maksaneita katsojia valuikin sisään 480. JYYn vapaa-aikasihteeri Mari Lähteenmäki ei osannut aavistaakaan moista menestystä. ”Parhaimmillaan Kortepohjan vapaa-aikatoimikunnan (KVATin) järjestämissä tapahtumissa on käynyt sellaiset parisataa ihmistä”, hän sanoo viitaten vuosittaisiin Runon ja viinin iltoihin. ILLAN ALOITTIVAT kortepohjalaiset bändit Illusionistiset luopiot, Lyhde, Alkuperäiskokoonpano, Kurouma ja Herra Huu. Illan ehdoton tähti oli kuitenkin Kari Peitsamo, joka lauloi illan aikana kaikkea aina Porno With Whiskeystä aina The Beatlesin Hey Judeen, joista jäkimmäinen todella villitsi yleisön. Eturivissä nähtiinkin koko keikan ajan sellaisia tanssiliikkeitä, jotka eivät ole kovin tyypillisiä mies ja kitara -keikoille. Lähteenmäen mukaan yhden kulttitähden hankkimisen paikallisten yhtyeiden rinnalle oli toimiva idea, sillä molemmat toivat paikalle omat yleisönsä. ”Kaikki mahtuivat sisään, kun katsojat tulivat paikalle portaittain. Ensimmäisistä yhtyeistä kiinnostuneet eivät välttämättä jääneet loppuun asti, kun taas pelkästään Peitsamoa katsomaan tulleet saapuivat Rentukkaan aika myöhään.” PEITSAMOA KATSOMAAN tulleet Toni Jussila ja Olli Panhelainen olivat saapuneet paikalle jo alkuillasta ja kiittelivät kahden vierekkäisen lavan toimivuutta. ”Etukäteen kyllä ihmettelin, kuinka täällä voi olla kaksi lavaa, mutta näinhän se toimii hyvin, kun toinen bändi voi jo valmistautua toisen bändin soittaessa”, Jussila mietti. Bändien välillä pidettiin vain noin vartin tauot, ja tapahtuma saatiin vietyä läpi aikataulussa. Mari Lähteenmäki kertoo, että Rentukka Rock järjestettäneen ensi vuonna samalla konseptilla, tosin sitäkin on jo ehditty miettiä, pitäisikö tapahtumasta tehdä kaksipäiväinen. Vapaa-aikasihteeri lupaa myös ottaa vastaan hyviä ideoita ja halukkaille järjestäjillekin on tilausta. KVAT-aktiivit kokoontuvat seuraavan kerran Kortepohjan Lillukassa 3. maaliskuuta, ja kokoukset ovat avoimia kaikille. Jonna Rusanen paatoimittaja@jyy.fi Kari Peitsamon charmi puri Toni Jussila ja Olli Panhelainen viihtyivät Rentukka Rockissa. J ONNA R USANEN
Maritta Kuula: Ampiaisten kuningatar Lilith Pitkän linjan musiikintekijän viides sooloalbumi tarjoaa kuuden vuoden odotuksen jälkeen vakavahenkistä mutta hyväntuulista marginaalisuomirokkia kelpo lisukkein. Monipuoliset sovitukset ja pienet yksityiskohdat tuovat esiin taustajoukkojen ammattitaidon, ja kuulamaisen ilkikuriset vaikkakin hyväntahtoiset sanoitukset rakentavat mielikuvia ihmisten kohtaamisista, pohdinnoista ja suhteista vallitseviin todellisuuksiin. Aiheiden vakavuudesta huolimatta ei levy toimi ponnistuslautana perisuomalaiseen synkkyyteen, vaan svengaavine bassokuvioineen ja Kuulalle ominaisine sävelkulkuineen herättää hymynkareita paatuneimmassakin melankolian syväsukeltajassa. Levyn sovitukset vaihtelevat pianon ja saksofonin sävyttämästä viimeisestä hitaasta jopa progemaisen mahtipontiseen Järven jäällä -kappaleeseen, ja hyvin paljon mahtuu vielä siihen väliinkin. Kuulan omaperäisen tyylin ansiosta albumi ei kuitenkaan ruoki itseään yksittäisten biisien elinvoimalla, vaan Ampiaisten kuningatar kokoaa vahvan taidonnäytteen musiikillisesta osaamisesta taitavan lyyrikon rinnalle. Tarjolla on mielenkiintoinen kuuntelukokemus, jota tuskin kannattaa jättää kokeilematta. Sanna Mattila ”Monipuolinen uutuus.” 17 Herra Ylppö & Ihmiset: Sata vuotta Sony BMG Maj Karman keulahahmon Herra Ylpön tuoretta Sata vuotta -albumia ei kai pitäisi kutsua soololevyksi, sillä taustalla soittaa ihan ehta yhtye, Ihmiset. Muuten materiaali ei heitä kauaksi Ylpön emäbändin linjasta. Esimerkiksi levyn nimikkobiisi voisi hyvin olla Maj Karmankin tekemä. Ylppö on sanoittanut kaikki levyn biisit ja säveltänytkin yksin puolet. Toisessa puolikkaassa nuotittajakaverina on ollut Ihmisten kitaristi Hamid Moeini. Levy on joissain ennakkoarvioissa leimattu puhtaasti ihmissuhdekiekoksi. Tämä teema ehkä yhdistää kaikkia biisejä, mutta ainakin 12 kappaleen aikana aiheeseen ehditään tarjoamaan monta kovin erilasta lähestymiskulmaa. Siksi mielenkiintoa riittää koko kolmen vartin ajan. Hyvät esimerkit ovat Tv:stä tuttu! ja Videovuokraamon tyttö. Molemmat kertovat nuorten miesten epätoivoisista lähestymisyrityksistä vastakkaista sukupuolta kohtaan, mutta tapa vaihtelee kuin yö ja päivä. Videovuokraamon tytössä on otsikkoa myöten jotain leeviandtheleavingsmäistä, sanoituskin on Herra Ylpön mittakaavassa sopivan naiivi. Harjavaltaa ei muuten levyllä mainita kertaakaan. Mellakan virtsauspaikkakin on siirtynyt pääkaupunkimme ytimeen. Iiro-Pekka Airola ”Varsin odotettua Herra Ylppöä.” Teatteri Poleemi: Pornomusikaali Ohjaus Johnny Deep, teksti ja musiikit Marky Luv, rooleissa Cherry Love, John Matrixxx, Mimi Biaatch, Norman Nailer jne. Teatteri Poleemin Pornomusikaali sijoittuu kotipornon kultakaudelle, ajalle jolloin pornon tekeminen vapautui ja VHS mahdollisti sen katsomisen kotioloissa. Mr. Jack on kokenut kovan pornon ohjaaja, joka aloittaa uuden produktion kuuluisan pornonäyttelijä Johnny ”Jo-Jo” Campin kanssa. Naistähdiksi saadaan alalla uusi kasvo Angelina ja superstara, elähtänyt kokaiinin sniffaaja, Sandra Star. Pornon teko voi siis alkaa. Mutta tuloksena onkin musikaalin muotoista viihteellistä kolmiodraamaa, tavallaan. Pornomusikaalin alkusentit jo kertovat että nyt ei olla ihan tosissaan. Lavalla nähdään pornokliseiden koko kavalkaadi, suuseksiä, doggystyleä, siemennestettä ja videonauhaa. Paljasta pintaa ei kuitenkaan. Pornoteollisuuteen sijoittuva näytelmä on ideana sinänsä hyvä, mutta nyt kokonaisuus on kuin vasurilla vedetty, eikä tarkoituksellisuus pelasta näytelmää. Niin ja tämähän oli musikaali, mutta musikaalisuudesta ei voi juurikaan puhua. Teatteri Poleemin kunniaksi sanottakoon, että Pornomusikaali vetää väkeä katsomoon, ennen kaikkea nuoria, joita on muuten niin vaikea saada teatteriin. Porno on ilmeisesti se varma resepti, jolla saadaan nuoret teatteriyleisöksi. Matias Huttunen ”Huonosti näyteltyä pornoa.” Armi Aavikko: Armi Aavikko (Scandia 1981) Laulavat missit ovat yksi suomalaisen viihteen oudoista ilmiöistä. Sen juuret juontavat jo vuosikymmenien taakse, sillä tiettävästi ensimmäinen levyttänyt Miss Suomi oli vuoden 1958 voittaja Pirkko Mannola. Jo vuosikymmeniä aiemmin missivoittajia oli napattu elokuvanäyttelijöiksi, joten laulaminen lienee ollut luontevaa jatketta tälle. Vuoden 1977 Miss Suomelle oli annettu jo ennen valintaa tehtäväksi lähteä kisojen jälkeen kiertämään maata Danny-Shown kanssa. Voittajaksi kruunattiin Armi Aavikko, joka ilmoitti kiertueen vetäjille harrastaneensa laulua, ja koelaulun jälkeen tuore missi laitettiin studioon Dannyn kanssa. Tuloksena oli Tahdon olla sulle hellä -hitti, joka myi valtavia määriä. Muutaman Dannyn kanssa lauletun levyn jälkeen Aavikko teki vuonna 1981 sooloalbumin, johon käännettiin aikakauden iskelmähittejä. Wikipedia kertoo levyn kappaleiden Iltaloma, Kaksi kulkijaa ja Tahdon tänään saada nousseen camp-arvoon, ja ainakin viimeksi mainittu ansaitsee kaiken mahdollisen naureskelun. Tekstin on kai tarkoitus kertoa intiimiasioista kiertoilmauksin, mutta lopputulos on kauhea, eikä “oh yeah” huokaileva mieskuoro ainakaan paranna kappaletta. Levyllä on myös Video Killed The Radio Star -käännös Radiotähti. Aavikon ensilevyn kappalemateriaali on paikoin hirveää. Ilmeisesti levy ei myöskään myynyt kaksisesti, sillä enempää soololevyjä ei tehty, ja Aavikko palasi kiertämään maata ja ruotsinlaivoja Dannyn kanssa. Kaksikon I Wanna Love You Tender -musiikkivideon internetiin leviämisen myötä Aavikon camp-maine ei ainakaan ole laantunut. Totuuden nimissä on kuitenkin sanottava, että hän osasi laulaa vähintään kohtalaisesti. Dannyn nettisivuilta löytyy Armi Aavikon kattava historiikki, josta voi hankkia lisätietoja vuonna 2002 menehtyneestä artistista. Historiikkiin on poimittu kaikki olennainen, sillä esimerkiksi vuoden 1990 kohdalla mainitaan: “Armi käy kukkasidontakurssin. Armi ja Danny suorittavat tietotekniikan peruskurssin.”. Mikko Mattlar Sarjassa esitellään unohtuneita kulttilevyjä. DIVARIN HELMI Radioja videotähti Musikaaliin on kaivettu puvuston kätköistä klassiset pornoviikset. T EEMU M ÄKINEN Ismo Alanko Teholla: Blanco Spirituals Fullsteam Records Ismo Alanko ja hänen Säätiö-aikainen bänditoverinsa Teho Majamäki ovat koonneet vuoden mittaisen keikkailun päätteeksi uutta tuotantoaan juuri julkaistavalle albumille. Kahden miehen voimin soitettu levy vaihtelee pianon ja vibrafonin virittämistä rauhallisimmista kappaleista kitaransekoitteisiin lyömäsoitinsessioihin, jotka antavat levylle viehättävän etnisen piirteen. Konevitsan kirkonkellojen ympärille rakennettu Seitsemän päivää -kappale Alangon inhorealistisine sanoituksineen on herkkyydessään levyn tunnelmaa parhaimmillaan. Samaan meriittiin voisi yltää psykedeelissävytteinen Äidinrakkaus kappale – mutta aivan toisin avuin. Kokonaisuudessaan komein nimin varustetun taustajoukon ammattitaidosta huolimatta levy tuntuu ensisilmäyksellä jäävän Alangon tuotantokatraassa jonon jatkeeksi. Levyhyllyllä lepäävistä antimista käsiin tarttuisi ennemmin jo vuosia (tai vuosikymmeniä!) sitten valittu suosikki, mutta se vitsaus pitkän uran tehneen taiteilijan lienee kannettava. Siltikään en uutukaista jättäisi vilttiketjuun yhden yön tuttavuuden perusteella, vaan uskoisin tämän näyttävän potentiaalinsa ajan kanssa. Sanna Mattila ”Kahden muusikon taidonnäyte hyvin huolitellulla levyllä.”
POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: To 28.2. JKL-PUNK-HCSessions: Furious Styles (USA) + Bolt + Worth the Pain. Pe 29.2. Alghazanth + Charnel Winds. La 1.3. Helmi Levyt ja Jelmu Ry ylpeänä esittää: Joose Keskitalo & Kolmas Maailmanpalo. Ke 5.3. Kahvila Klubi: Frivolvol + Rites of the Youth. To 6.3. Silent Waters tour part 2.: Amorphis. Pe 7.3. Concious Youths + Dj Polar Soul. La 8.3. Stam1na + The Republic of Desire. Bar 68: Pe 29.2. Plutonium Orange. La 1.3. Die So Fluid (UK). Pe 7.3. Knucklebone Oscar. La 8.3. Wiidakko. Poppari: Pe 29.2. Damage Done Band. La 1.3. Heini Ikonen Band klo 23. Ira Kaspi & Peter Enberg Duo klo 19. Peter Enberg & Ira Kaspi Klinikka klo 16. To 6.3. Vuoden 2007 muusikko esiintyy. Pe 7.3. Vibe. La 8.3. Somethin' else. Ilokivi: La 8.3. Y-Rock. Vakiopaine: Pe 29.2. Sami Kukka & Ndromeda (NL) & mamaloo (NL). Pe 7.3. Kuuradio. La 8.3. Dickhawks 12-wee. Red Neck: Pe 29.2. Maritta Kuula & Karvanopat. Pe 7.3. Honey B. Paviljonki: Ke 5.3. Yleisessä Saunassa. To 6.3. Ismo Alanko Teholla Jyväshovi: Ti 26.2. Marion Rung. Ti 4.3. Anneli Mattila. Ti 11.3. A.Aallon Rytmiorkesteri. Katse: Pe 29.2. Beagon & Blanko. La 1.3. Roso. Ke 5.3. Life Giving Waters & Richie Don't Die. NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo: Perusnäyttely Alvar Aalto – Arkkitehti. Galleria: 7.3. alkaen Samuli Naamanka taidetta ja teollisuutta. Jyväskylän Taidemuseo: Holvi alagalleria: 2.3. asti Anna Ruth Maailman ympäri kahdeksassa päivässä. Galleria Harmonia: 9.3. asti Keski-Suomen valokuvataiteen 8. aluenäyttely. Keski-Suomen Museo: Perusnäyttelyt Keski-Suomi – maakuntako sekin on? Jyväskylä – kaupunkiko sekin on? Taidehalli: Talviseminaari. Alahalli: 2.3. asti Allan Frilander – veistoksia. 8.3. alkaen Paperi-ikonit. Suomen käsityön museo ja Suomen kansallispukukeskus: Aikamatka käsityön historiaa, Käsityössä elämän tuntu ja Komeasti juhlaan tämän päivän kansallispuvut. 2.3. asti Emalia Suomesta ja Iso-Britanniasta. 2.3. asti Keski-Suomi muotoilee '08. Galleria: Metsänväen joulu. Näytön Paikka: 2.3. asti Jäljet jää. Kujalla: Elävä kansallispuku kansallispukuperinne Virossa. TEATTERI Jyväskylän kaupunginteatteri: Ke 5.3. Mimmi lehmän seikkailut klo 10. To 6.3. Shakespeare Hollywoodissa klo 19. Pe 7.3. Yksinen klo 19. Aina joku eksyy klo 19. La 8.3. Yksinen klo 13. Aina joku eksyy klo 13. Mimmi lehmän seikkailut klo 18. Viulunsoittaja katolla klo 19. Su 9.3. Viulunsoittaja katolla klo 15. Huoneteatteri: Pe 29.2. Jäniksen vuosi klo 19. La 1.3. Jäniksen vuosi klo 19. Su 2.3. Jäniksen vuosi klo 15. Ma 3.3. Täti ja minä klo 19. Ti 4.3. Storia: Tarinoita naisista klo 19. Ke 5.3. Storia: Tarinoita miehistä klo 19. To 6.3. Storia: Tarinoita suhteista klo 19. Pe 7.3. Täti ja minä klo 19. La 8.3. Täti ja minä klo 19. Su 9.3. Pakettiratkaisu Anne Joutsimäen soolokoreografia. Vakiopaine: Pe 29.2. Ässiä hatusta klo 19. Pe 7.3. Ässiä hatusta klo 10. La 8.3. Ässiä hatusta klo 19. ELOKUVAT Kampus Kino: Ti 26.2. The Science of sleep. Ti 4.3. Viattomat äänet / Innocent Voices. Ilokiven monitoimitilassa klo 19. Toveruus: 25.2. Nanni Moretti: Kaimaani (Italia 2006). 3.3. Carl Th. Dreyer: Lehtiä paholaisen kirjasta (1919). IT-Dynamon auditoriossa maanantaisin klo 19. Elokuva-arkisto: 27.2. Jean Renoir: Pelin säännöt. 5.3. Giuliano Montaldo: Julma kierre. ITDynamon auditoriossa keskiviikkoisin klo 18. MUUTA Ke 5.3. Pörssin perinteinen Rinnerieha: Rinnetapahtuma klo 1418 Riihivuoressa. Liput 8 euroa, sis. haalarimerkin, rinnetapahtuman, kyydit, saunat ja jatkobileet. Menovinkit osoitteeseen jylkkari-menot@jyy.fi MENOT 25.2.–11.3. 18 Orava (Sciurus vulgaris) Kirjoittajat purkavat traumoja kotipitäjästään – omalla murteellaan. Jurvalaaset pitää ittiänsä vähä parempina ku muut. Se tiätää yleensä tappeluja kurikkalaasten kans Mietaalla tai Kasinolla, jokka on suupohojalaasten teinien kemupaikkoja. Vähä vanahemmat knasii yleensä Kauhajoen Krouvis. Jos jurvalaaset ei tuu toimehen naapuripitäjäläästen kans, ei ne kyllä tuu toimehen omiensakaa kans. Varsinki kirkonkylääset on aina kattonu mettäkylääsiä ja närvijokisia vähä kierohon. Siinon yläasteen välituntivalavojat hepakas, kun aina joku sivukyläänen tai muutoon vain erikoonen saa turpihinsa. Lukiolaasten luokkakemut piti kiältää kokonansa, kun jokku amikset meni kuakkimahan ja hakkas yhyren poijan pesäpallomailalla teholle. Koulus moni jurvalaanen kulukoo traktorilla tai mopolla. Ruakatunnilla ja iltoosin ne vetää raktoriillansa rinkiä matkahuallon ja koulun välillä. Huanekaluteollisuus on Jurvan pääelinkeino ja sen huamaa siitä, jotta meleko monelta puuttuu sormia, kun ne on nolootellu sirkkelin kans. Mutta meillei teheräkään mitää tavallisia mööpeliä vaan ne on sellaasia kruusattuja. Munkin setä koristeveistelöö kaikenlaasia kelloja ja pöytiä tuasta nuan vain. Jurvas ei oo montaa mäkiä, son sellaasta lakiaa maaseutua. Järviäkää sielei enää luannostansa oo, kun se ainut kuivattihin pelloksi joskus viiskytäluvulla. Nykyään sielon kaks tekojärviä ja pari betoniallasta. Jurvas on yks hotelli, mutta son konkurssis kaiken aikaa. Eres lottovoittaja ei saanu sitä pirettyä pystys vuotta kauempaa. Tottahan sielon tupa täynnä väkiä aina kun Botniaringillä on autokisat tai traktoripullingit, mutta muuna aikana on sitte vähä hilijaasempaa. Heidi Tamminen Kirjoittaja ei useinkaan halua myöntää olevansa jurvalainen. Puu on jurvalaasten muavaaluvaha J ONNA R USANEN Ti 26.2. klo 19 Michel Gondry: The Science Of Sleep (Ranska/Italia 2006) K7 Michel Gondry, tuo rakastettava ranskalainen huuhailija, käsikirjoitti ja ohjasi elokuvan haahuilevasta Stéphane Mirouxista (Gael García Bernal), jolla on hieman vaikeuksia todellisuuden ja unien erottamisessa. Enemmän kuin ihan pikkuisen omaelämäkerralliselta haiskahtavassa tarinassa Stéphane rakastuu naapurissa asustavaan Stéphaniehen (Charlotte Gainsburg). Suhteessa on yläja alamäkiä, eikä ihan aina ole selvää, mikä totta ja mikä unta. Gondryn jäljen tunnistaa helposti, sillä elokuvan ilme on kotikutoinen ja käsintehdyn oloinen. Tarina ja henkilöt jäävät välillä vähän usvaisiksi, mutta niinhän unissa usein käy. Ti 4.3. klo 19 Luis Mandoki: Viattomat äänet / Voces inocentes (Meksiko/USA/Puerto Rico 2004) K15 Hollywood-hömppääkin ohjannut Luis Mandoki on tarttunut Viattomissa äänissä vakavaan aiheeseen. El Salvadorin sisällissodan hurjina vuosina armeijaan pakkovärvättiin jo 12-vuotiaita poikia. Tuota kohtalokasta syntymäpäivää lähestyvä Chava (Carlos Padilla) yrittää elää normaalia pikkupojan elämää, mutta se on melkoisen hankalaa, kun koulu voi joutua sissien ja hallituksen joukkojen ristituleen ja kotonakin saa väistellä luoteja. Mandokin tyyli tuo mieleen hänen maanmiehensä Iñárritun ja Cuarónin, jotka ovat yhdistäneet vapaasti poukkoilevaa käsivarakameraa ja yhteiskunnallisia aiheita. Olli Sulopuisto kampus kino
19 LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11 – 16 Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalistat netistä: www.jyy.fi/ruokalistat Opiskelijahinta 2,35 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. Jatko-opiskelijat 4,30 e – muut 5,20 e 10 kappaleen ruokaliput opiskelijoille 22,50 e, jatko-opiskelijoille 43,00 e, muille 52,00 e. MA 25.2. Kasvisnuudeliwokki Paistettua kultakuoretta Lindströminpihvi TI 26.2. Herkkusieni-kasvisohukaiset Lohipyörykät Chili con carne KE 27.2. Kesäkurpitsaherkku Broilerkiusaus Porsaanleike, sinappikastike TO 28.2. Purjo-perunavuoka Kalamurekepihvi Lihapyörykät PE 29.2. Fetapinaattipiirakka Kalakeitto Pyttipannu MA 3.3. Herkkusienikasvisrisotto Grillilohi Pippuripihvi TI 4.3. (Kehy-päivä, kaikista aterioista +20 senttiä, menee kehitysyhteistyöhön) Intialainen kasvissosekeitto Silakkaherkku Broilerpata KE 5.3. Perunaohukaiset, porkkanamuhennos Makaronilaatikko Nakkikastike TO 6.3. Porkkanasosekeitto Juustoinen kirjolohikastike Broileritortillat PE 7.3. Falafelpyörykät Värikäs uunikala Jauhemaksapihvit Niin paljon me yhdessä koimme VUOSIA SITTEN tositv-buumissa näytettiin jenkkiläinen Re-union, jossa entisiä koululuokkia koottiin yhteen vuosien jälkeen. Tarkoitus oli tietysti synnyttää draamaa: saada nuoruuden ihastukset treffeille, maksaa kiusaajalle potut pottuina ja osoittaa olevansa nykyään menestyvä aikuinen. Itse valmistauduin vuosi sitten omaan luokkakokoukseeni. Elin vielä pitkälle kevääseen uskossa, että jo kadottamaani ala-asteen luokkasormukseen oli kaiverrettu päivämäärä 7.7.2007. Kesän alussa selvisikin, että olin vuoden etuajassa. Siispä kokoonnumme tulevana kesänä. Vuoden takainen luokkakokoukseen ”valmistautuminen” sai kuitenkin ajatuksenjuoksun liikkeelle. Tärkeimpänä ja painavimpana mieleeni nousi kuitenkin kysymys, miksi meidän tulee edes kokoontua? TOKI KOIMME paljon yhdessä – heittihän kohtalo (sama koulupiiri) meidät kuudeksi vuodeksi samaan luokkaan. Yhdessä opimme lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan. Aikaan mahtuu paljon muistoja, mukavia ja ikävämpiäkin, mutta en silti tiedä, kiinnostaako kohdata samoja naamoja enää. Vielä tiukemmin sama pohdinta on käytävä yläasteen luokan kohdalla, jonka kokous odottaisi sitten taas seuraavana kesänä. Ihan hauska se puoliksi arvalla kasattu kahdenkymmenen hengen ryhmämme oli, mutta aika aikaansa kutakin. Minua Facebookiin houkutelleiden argumenttina on ollut, että siellä voi pitää yhteyttä unohtuneisiin nuoruuden (koulu)kavereihin. Mutta kun ei tarvitse! Ystäville voi helposti soittaa, ja jos joku palaa halusta ottaa yhteyttä minuun, numeron saa kyllä kaivettua. Valitsen mieluummin viisi kunnon kaveria kuin 150 Facebook-frendiä. VIIME VUODET ovat osoittaneet, että opinahjoista tehokkain toverihautomo taitaa sittenkin olla yliopisto. Kun koulupiirien, arvan tai aakkosjärjestyksen sijaan sakki valikoituu motivaation ja samasta alasta kiinnostuneisuuden perusteella, keitoksesta syntyy sopiva. Jyväskylän etuna on vielä se, että sijainnin vuoksi porukka tulee ympäri maata. Vanhempienkin esimerkki on vihjannut, että aikuisiällä yhteys pysyy pikemminkin opiskelukuin lukiotuttuihin. Äitini ainoa minulle kertoma muisto lukiokavereistaan on, kun erään pitkätukkaisen pojan sukulainen tarjosi viinapullon, mikäli letti lyhenee. Ylioppilasjuhliin ilmestyi kuontalonsa lyhentänyt poika. Hän on muuten nykyään töissä Jyväskylän yliopistossa. Hiusten pituudesta ei ole tietoa. Iiro-Pekka Airola JYVÄSKYLÄN VIHERTÄVÄT NUORET JA OPISKELIJAT ELI GRÖNIONI Tutustumisilta toiminnasta 4. Maaliskuuta 2008 kello 18–20 Sepänkeskuksen (Kyllikinkatu 1) Reaktori -huoneessa. Tilaisuus on informatiivispainotteinen, jonka lisäksi pyritään myös poliittisen keskustelun avulla vuorovaikutukseen. Maksuton. Lisätietoja gronioni@gronioni.org JYKO MEP Ville Itälä luennoi Natosta 26.2.2008 klo 16 alkaen Yliopiston päärakennuksella salissa C5. Tilaisuudessa mukana myös Naton vastustaja, YTM, majuri evp Lars-Olof Fredriksson. Tilaisuuden jälkeen jatkamme Sohwille klo 18.00-19.30, jossa keskustelemme vapaamuotoisesti Itälän seurassa mm. opiskelijan suhteesta EU:hun. Lisät: tgrohn@jyu.fi/Tuuli Gröhn sekä HYPERLINK http://www.jyko.net/ PEDAGO RY Sääntömääräinen kevätkokous Aika: Keskiviikkona 27.2.2008 klo 18.00 Paikka: Ilokiven Hallituskabinetti Käsiteltävänä sääntömääräiset asiat ja mm. vuoden 2007 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksyminen OPKO RY Opiskelijaillat pidetään torstaisin klo 18.30 Keljon kirkolla. Opiskelijapastori Heikki Lehtimäki (050-571 4564) tavoitettavissa henkilökohtaista keskustelua varten. 28.2. Talous (2. Kor. 9:6-8) Tiina Oinonen 6.3. Erämaassa (Ps. 22:11) Ned Brockwell 7.–9.3. Leiri Kuopiossa, Jumala loi miehen ja naisen, Mailis Janatuinen Usko, tiede ja Raamattu (Joh 17:17) Tapio Puolimatka EVANKELISET OPISKELIJAT Huimaavan elämänmenon lisäksi tarjolla Elämän sanaa sekä kohtaamisia starojen ja taviksien kanssa lauantaisin seitsemän jälkeen Lutherin kirkolla (Kansakoulukatu 5)! Tulossa: 1.3. Uskon sanaton viestintä – Liisi Portin, 8.3. Jeesus Vanhassa Testamentissa -– Marko Virtanen ja lauluryhmä Enkoreage. Olet tervetullut myös messuun 9.3. klo 12 Lutherin kirkolle! Huomio – 2.3. ei ole messua. Mutta hei, haluaisitko siitä huolimatta pitää pyhäkoulua tai järkätä kirkkokahveja? Ilmoita Päiville! Myös Raamiksesta ja muusta tietoa Päiviltä, paivi.luukkainen@jyu.fi tai osoitteesta www.sley.fi/eo/jkl/ Järjestöilmoitukset sähköpostitse osoitteeseen jylkkari-jarjestot@lists.jyu.fi. Vain tapahtumat, menot ja ilmoitusasiat. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ilmoituksia tarvittaessa. Palsta ilmestyy jokaisessa numerossa.
Ark. 10-18 La 10-15 1. kerros Palvelemme Puh. 040 531 5118 Huom! Opiskelijakortilla aina -10% alennus norm. hintaisista tuotteista Paitis 39,90 www.savonia.fi Hyppää kyytiin! Haku ammattikorkeaan käynnistyy. Suuntaa osoitteeseen Savonia.fi ja etsi reittisi monipuolisiin mahdollisuuksiin. Lähde matkaan hyvässä seurassa, oppainasi Isa ja Aleksi. Hakuaika 25.3.–11.4. KUOPIO • IISALMI • VARKAUS Seuraava Jylkkäri ilmestyy keskiviikkona 12.3. Se on kaupunkinumero, joka jaetaan jokaiseen talouteen Jyväskylän keskustassa. Mainokset myy: RC kustannus Oy / Heli Leppänen puh. 044 5000 460