1/20 7,20 VIKELLYKSESSÄ kiehtoo lajin monipuolisuus Kaikki lähtee ratsastajan istunnasta Käypä hoito -suositukset myös hevosten hoitoon Keskivartalon treenistä apua kissing spine -ongelmiin Vuoden ohjastaja Santtu Raitala: Vuoden valmentaja Christa Packalen: Taustalla mummon opetukset Tämä on kertakaikkisen hieno ala Laukaten Laukaten kohti hevoskesää!
Vilomix Finland Oy | p. 010 402 7700 KOTIMAISET HEVOSREHUT VERKKOKAUPASTA www.tallipro.fi/edustajat Suuremmissa erissä, kysy tarjousta edustajaltasi: Sopiva kotimainen rehu jokaiselle hevoselle! Mysli, Active, Premium, Mineraali, Sport, Sport Mysli, Breeder
UUTUUS Ho rs es Cat eg or y W in ne r H or se s Pr od uct of the Year 2 1 8 EQ3 Lynx suojaa ratsastajaa peräti 30 prosenttia keskivertokypärää paremmin. MIPS-mekanismi suojaa aivoja. Testeissä korostui vinon iskun aiheuttama pään kiertyminen, joka on ratsastajilla tilastojen mukaan merkittävä aivovammojen riskitekijä. Back on Trackin kypärät EQ3 Lynx ja EQ3 nousivat turvallisuustestin kärkeen paljolti juuri kiertoliikettä hillitsevän MIPS-mekanisminsa (Multidirectional Impact System) ansiosta. Näiden kypärien rakenne perustuu integroituun pienikitkaiseen kerrokseen, joka liukuu tarvittaessa kypärän sisäpinnalla vaimentaen iskuenergiaa. Back on Track Oy | 020-7429900 | www.backontrack.? SMOOTH TOP SHINY
4 n Pääkirjoitus n Sisältö 1/2020 23. vuosikerta Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto mari.ahola-aalto@karprint.fi Puh. 09-413 97 369 Toimituksen osoite: Hevosmaailma Puh. 09-413 97 300 Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari hevosmaailma@karprint.fi www.hevosmaailma.fi Mediamyynti: Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@karprint.fi Puh. 09-413 97 396 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi ma–pe klo 9–15 Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 43 € Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 49 € Painatus: Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. ISSN 1455-0547 (painettu) ISSN 2489-8643 (verkkojulkaisu) 6 Hevosen lihasongelmat johtuvat usein ratsastajan kehon epätasapainosta ja virheliikkeistä, kun ratsastaja ei istu symmetrisesti hevosen liikkeessä. 10 Hevosenkin tulee hallita vartalonsa ja erityisesti keskivartalonsa. Hevosjoogasta löytyy apua selän kissing spine -ongelmiin. 14 Eläinlääkärin puheilla: Metabolinen oireyhtymä uhkaa lihavaa hevosta. 18 Diplomiosteopaatti Tiina Kataja on ensimmäisiä Suomessa hevososteopatiaan kouluttautuneita ammattilaisia. Anna Kivelän tähtäimessä ovat Vikellyksen EM-kisat Ruotsissa. Anna tekemässä sivuttaista pystyspagaatta saksalaisella Legrand F -hevosella. Kaulalla olkaseisonta. Kuva: Arjen van der Spek 21 Suomenhevoset matkaavat Pariisiin H.V. Tuurin johdolla. 22 Valmentaja Christa Packalénille hevoset ovat elämäntapa. 26 Hyvän käytännön hoitosuositukset tulossa hevosille, tuotantoeläimille ja lemmikeille. 30 Vuoden ohjastaja Santtu Raitala opettelee lukemaan hevosta joka päivä. 34 JD Multituote Oy on valmistanut palkintoruusukkeita jo kymmeniä vuosia, eikä niiden suosio näytä laantumisen merkkejä. 36 Vikellys on kehittynyt ratsuväen harjoittelumuodosta lasten ja nuorten lajiksi. Ratsastajan kunto heijastuu hevoseen ? ? Usein hevosen lihasongelmat johtuvat ratsastajan kehon epätasapainosta ja virheliikkeistä. Ratsastaja ei istu symmetrisesti hevosen liikkeessä. Jos pienistä vaivoista huolimatta harjoittelua jatketaan kipeytyvät sekä ratsastaja että hevonen. Lopputuloksena voi olla rasitusvamma tai ratsastustaidon kehityksen hidastuminen. Monia ratsastuksessa tarvittavia ominaisuuksia, kuten tasapainoa, hapenottokykyä ja kohtuullista lihaskuntoa voi ja kannattaa treenata ilman hevosta. Hevosen on helpompi kantaa hyvässä tasapainossa ja hyvän kehonhallinnan omaavaa ratsastajaa, opastaa SRL:n Minna Peltonen aloittavaa ratsastusharrastajaa. Samat neuvot koskevat pidempään ratsastaneita. Oheisliikunnan merkitystä ei voi liikaa korostaa. Hevosta ja ratsastusta helpottaa kun oma lihaksisto on kunnossa ja voi paneutua paremmin lajitaitojen harjoitteluun. Mari Ahola-Aalto 36
5 n Sisältö 1/2020 ? ? Suomenhevosen kehityksen varmistaminen sekä rodun monimuotoisuuden ja geneettisen vaihtelun säilyttäminen vaativat toimenpiteitä nyt ja tulevaisuudessa. Suomen Hippoksen jalostusvaliokunta on yhteistyössä suomenhevosyhdistysten, kasvattajien ja muiden alan toimijoiden kanssa valmistellut kokonaisuutta, joka pitää sisällään kasvatuksen tukikäytäntöjä, oriiden tammakiintiöiden rajoittamista, oriiden arvostelun kehittämistä sekä muita toimenpiteitä. Suomenhevosjalostukseen liittyen on järjestetty avoin kysely, johon saatiin vastauksia 689 kappaletta, sekä keskustelutilaisuus Jokimaalla 26. lokakuuta. Näiden pohjalta tehtävät toimenpiteet suomenhevosen tulevaisuuden kehityksen varmistamiseksi aloitetaan vuonna 2020. Nyt tehtävien toimenpiteiden perusteena ovat pienentyneet astutusmäärät sekä kokonaisuudessaan rodun sukulaistumisen lisääntyminen. Tavoitteena on myös tiedon lisääminen sekä kasvatuksen tukimuotojen kehittäminen maaja metsätalousministeriön raamien perusteella. Vuodelle 2020 jalostusvaliokunnan vahvistamat toimenpiteet ovat – Vuonna 2020 oriiden maksimitammamäärä on 120 tammaa/ori. – Määrä putoaa jatkossa niin, että vuonna 2022 raja tulee olemaan 100 tammaa/ori. – Suomenhevosoriiden jalostusarvosteluun lisätään tuoteselostemallin kaltainen järjestelmä, jossa kuvataan nykyistä laajemmin oriin suku sekä suoritukset, sekä orilautakunnan päätökseen oriin vahvuuden ja heikkoudet. – Kasvattajapalkkiojärjestelmän uudistuksessa on lisäksi ehdotettu tammapalkkiojärjestelmän käyttöön ottoa vuodesta 2020 alkaen. Myös pidemmän ajanjakson tavoitteet ja toimenpiteet ovat vahvistettu. Vuoden 2020 aikana tehdään laajempi tarkastelu suomenhevosen jalostustavoitteista ja keinoista, ja näiden perusteella päätetään jatkotoimenpiteistä. Työssä peilataan lisäksi raviurheilun ja kasvatuksen tulevaisuustyön linjauksiin. Suomenhevosten orilisenssikäytäntö jatkuu entisellään vuonna 2020. Jokaisen astuvan oriin on aktivoitava vuosittainen orilisenssi ja huolehdittava vaadittavien dokumenttien toimittamisesta. ? Muutoksia suomenhevosten jalostustoimintaan Talliyrittäjällä riittää töitä pyhät arjet, mutta Vihdin Ratsutallin Marika Lahtinen ei ole koskaan katunut uranvalintaa. Purola Farmilla ollaan valmiina vaellukselle! Vaellusleirejä järjestetään ympäri vuoden. Leirillä saadaan hyviä kavereita, joiden kesken päästään nauttimaan myös maaseudun rauhasta. 44 Laukaten kohti hevoskesää! Leiriläisiä odotellaan jo Saarijärven Purola Farmilla, Mustilan Farmilla Hämeenlinnassa ja Tiinan tallilla Soinissa. 52 Kun Vihdissä ei ollut aktiivisia, selkeän konseptin mukaan toimivia ratsutalleja, perusti Marika Lahtinen sellaisen. 58 Bäkkärillä virkistäytyvät hevosten taustajoukot. He voivat poiketa hetkeksi rentoutumaan hyvän seuran ja naposteltavan parissa. 62 Valmistalli on kätevä ratkaisu pienelle hevosmäärälle. 66 Ylläksen hangilla rentoutuvat keho ja mieli islanninhevosen selässä. 70 Ratsastusharrastus parhaiten alkuun alkeiskurssilta. 72 Hyvät ratsastusvarusteet parantavat myös turvallisuutta. 76 Ravigaalassa palkittiin ravivuoden 2019 parhaat. 78 Harrastehevosen ruokinnan perusta on heinä. 82 Kepparit tanssittavat yhteistyöhön yli lajirajojen. 46 50 52
6 K oulutettu liikunnanneuvoja Susanna Rahikainen auttaa ratsastajien fyysisen kunnon ja kehonhallinnan parantamisessa. Rahikainen puhuu muutosprosessista. – Usein nuorempana ratsastusta harrastanut lopettaa ratsastuksen ruuhkavuosinaan, eli kun lapset ovat pieniä, perhesekä työelämä kiireisimmillään, eikä vapaa-aikaa enää jää. Lasten kasvettua, ja myös lasten ratsastusharrastuksen aloittamisen myötä, vanhempikin haluaisi takaisin satulaan. Vuodet ovat kuitenkin saattaneet tehdä tehtävänsä Pienikin liikehäiriö ratsastajan kehossa riittää kipeyttämään sekä hevosen että ratsastajan Lihasten epätasapaino estää kehityksen Usein hevosen lihasongelmat johtuvat ratsastajan kehon epätasapainosta ja virheliikkeistä, kun ratsastaja ei istu symmetrisesti hevosen liikkeessä. Jos pienistä vaivoista huolimatta harjoittelua jatketaan, sekä ratsastaja että hevonen kipeytyvät. Lopputuloksena voi olla rasitusvamma tai ratsastustaidon kehityksen hidastuminen. Teksti: Susanna Malmström ? Kuvat: Päivi Soljala kehossa, eikä ratsastuskunto ole enää sama kuin ennen. – Eteen tuleekin yllätys, kun satulassa ei enää istukaan joustava ja elastinen ratsastaja, vaan ehkä ylipainoinen ihminen, jonka kehonhallinta on jotain aivan muuta kuin kaksikymppisenä, kertoo Rahikainen, joka on myös pitkän linjan hevosnainen sekä aktiivinen ratsastaja. Keskivartalo vahvaksi Rahikaisen mukaan syy huonoon ratsastukseen ja vinoon hevoseen
7 ? Pienikin liikehäiriö ratsastajan kehossa riittää kipeyttämään sekä hevosen että ratsastajan Syväkyykky on liike, jolla on paljon terveysvaikutuksia. – Liike muun muassa avaa alaselkää ja lonkkia, asettaa lantion luonnolliseen asentoon, vahvistaa jalkoja sekä venyttää akillesjännettä, Susanna Rahikainen luettelee. Kuva: Susanna Malmström johtuu usein ratsastajan lihasten epätasapainosta. Laihduttaminen ei yksin auta, vaan ratsastaja tarvitsee vahvan keskivartalon kunnon ja voimaa hallita kehonsa. – Ei ole myöskään harvinaista nähdä ratsastaja selkä notkolla ja takapuoli takana satulassa, niin sanotussa yliryhdissä. Tällainen ryhti viestii keskivartalon syvien lihasten huonosta kunnosta. – Myös staattinen ryhti on huono, koska se ei mukaudu hevosen liikkeisiin. Selän ja vatsan pinnallisten lihasten treenaaminen ei riitä ratsastajalle, vaan syviä sekä pieniä lihaksia, koko keskivartalon alueelta, pitää treenata. Tähän motivoiva ja alaa tunteva ammattilainen on hyvä apu ja ratsastuksen laatu paraneekin oikealla treenillä melko pian. Verryttely tärkeää Susanna Rahikainen painottaa ratsastajan venyttelyn tärkeyttä ennen ja jälkeen jokaista ratsastuskertaa. – Ratsastajat ovat aina lämmitelleet hevosensa hyvin ennen ja jälkeen suorituksen ja tietävät sen ehkäisevän hevosen lihas ja -jännevammoja. Ei ole enää harvinaista, että myös harrastehevosilla on omat hierojat ja hevosen ruokinta on tarkoin ammattilaisen toimesta suunniteltua. – Harvempi ratsastaja muistaa verrytellä itsensä, vaikka ratsastaja tarvitsee yhtä paljon kehonhuoltoa kuin hevonen. Ei riitä, että hevosta hierotaan ja hoidetaan, jos ratsastaja istuu aina vinossa huomaamattaan tai heiluu vähänkin hallitsemattomasti hevosen liikkeissä. – Yleensäkin liikuntasuoritusten alussa lihakset olisi tärkeää lämmitellä. Lämmittelyllä lisätään kehon liikkuvuutta, hermoston toimintaa ja sydänsekä verisuonielimistön valmiutta suoritukseen. Liikkuvuudella tarkoitetaan muun muassa kehon nivelten liikelaajuutta, joka venyttää myös lihaksia. Hyvä ja kokonaisvaltainen liikkuvuus parantaa tasapainoa ja toiminnallisuutta sekä ehkäisee tukija liikuntaelimistön vammoja. Rahikaisen mukaan erityisesti aikuisille suositellaan liikkuvuuden parantamista ja ylläpitoa läpi elämän. – Hyvä liikkuvuus ja notkeus vaikuttavat paljon elämänlaaSusanna Rahikainen ohjaa ratsastajille suunnattua keskivartalon hallintaa parantavaa harjoitusta. Kuva: Susanna Malmström Susanna Rahikainen on erikoistunut ratsastajien fyysisen kunnon ja kehonhallinnan parantamiseen. – Harvempi – Harvempi ratsastaja muistaa ratsastaja muistaa verrytellä itsensä, verrytellä itsensä, vaikka ratsastaja vaikka ratsastaja tarvitsee yhtä paljon tarvitsee yhtä paljon kehonhuoltoa kuin kehonhuoltoa kuin hevonen. hevonen.
8 tuun. Hevosihmisen elämänlaatu koostuu hevosista ja ratsastus on ratsastajan elämän suola. On erittäin harmillista, jos hevosihminen joutuu lopettamaan harrastuksensa liian aikaisin, koska hän ei pidä huolta kunnostaan, Rahikainen huomauttaa ja muistuttaa yleisesti, kuinka kaikki arkiaskareet sujuvat paremmin myös niiltä vanhuksilta, jotka ovat pitäneet kehonsa liikeradat ja lihastasapainon kunnossa. Hoitamaton virheasento pahenee Ammattilainen tuntee hevoset ja ihmiskehossa olevat häiriöt, Ratsastajan liikkuvuus, tasapaino ja Ratsastajan liikkuvuus, tasapaino ja kehonhallinta eivät ole riittäviä, jos hän kehonhallinta eivät ole riittäviä, jos hän ratsastaa noin yhdestä kolmeen kertaan ratsastaa noin yhdestä kolmeen kertaan viikossa, eikä harrasta muuta liikuntaa. viikossa, eikä harrasta muuta liikuntaa. Säännöllisellä kehonhuollolla ja oikeanlaisella harjoittelulla ennaltaehkäistään rasitusvammoja. ongelmat sekä puutteet. Hän huomaa, missä vika on, ja tietää, miten kehon voi hoitaa taas tasapainoon. – Ensin tietysti suljetaan pois sellainen ongelma, joka tarvitsee lääkärin apua – jopa leikkausta. Jos vika on korjattavissa lihashuollolla, voiman ja liikeratojen lisäämisellä, niin alan ammattilainen on silloin loistava apu. Ohjeiden mukaan tehdyt treenit tuottavat hyviä tuloksia melko pian. – Erittäin usein ratsastusta haittaava jumitus tai lihaskireys ei särje tai haittaa normaalielämässä, eikä ihminen sitä itse huomaa. Joskus ratsastuksenopettaja näkee tunnilla pienen epäkohdan ja pyytää oppilasta korjaamaan asentoa, mutta jumi ei sieltä häviä, ellei sitä hoida ja opettele käyttämään kehoaan oikein. Hoitamatta syytä, asento palaa aina virheelliseksi ja jopa pahenee. Vertauskuvallisesti hevonen on ratsastajan peilikuva Rahikaisen mukaan ratsastajan ja hevosen kehonterveys kulkee käsi kädessä. Ratsastajat, jotka haluavat hevosensa voivan paremmin, ovat valmiita pitämään myös itsestään parempaa huolta. – Siinä vaiheessa, kun ratsastajat ymmärtävät miten paljon esimerkiksi kilpailusuoritus ja -tulokset paranevat ratsastajan Koulutettu liikunnanneuvoja Susanna Rahikainen on myös pitkän linjan hevosnainen sekä aktiivinen ratsastaja. Kuva: Susanna Malmström
9 Miksei kehitystä tapahdu? Piia Solajärvi on ratsastajiin erikoistunut fysiikkavalmentaja, joka testaa ja korjaa ratsastajien liikehäiriötä. ? Ratsastaja, joka käy tunneilla, joko ratsastuskoulussa tai omalla hevosellaan, haluaa yleensä kehittyä. Virheellinen asento satulassa ei kuitenkaan korjaannu ratsastamalla, mutta se estää ratsukkoa kehittymästä. – Ratsastuksessa tulisi syntyä symmetrinen liike, ratsastajan istuessa hevosen liikkeen mukana ja apuja käyttäessä, kertoo erityisliikunnanohjaaja Piia Solajärvi. – Otetaan esimerkiksi esteratsastaja, jonka toisen nilkan asento on lievästi vinossa asennossa. Kun ratsastaja joka kerta tulee alas esteeltä tälle virheasentoiselle jalalle, sen asento vahvistuu. Ajan myötä virheasento nilkassa kipeyttää polven, joka vaikuttaa taas lantioon ja lopuksi selkään sekä hartioihin. – Ratsastaja on saattanut tehdä tätä väärää liikettä jo vuosia, joten nilkan virheasento on silloin opittu tapa. Harvemmin vika on rakenteellinen. Liikkeen korjaaminen ei siis lähde lihaksesta, vaan aivoista. Uusi, oikea asento pitää ohjelmoida liikemuistiin, joka on aivoissa. Näitä ongelmia ei myöskään voi korjata hevosen selässä. Sen sijaan, varsinkin iän myötä, ratsastaja voi kipeytyä niin pahasti, ettei voi enää jatkaa ratsastamista. Lisätietoja nettisivuilta ryhtirikko.fi Susanna Rahikanen ratsastaa 10-vuotiaalla pre-tammallaan. Kuva: Mika Korpivaara hyvän kehonhallinnan ja koordinaation kautta, liikunnan ammattilaisille tulee olemaan paljon töitä, Rahikainen toteaa ja muistuttaa, että liikehäiriöt estävät ratsukkoa kehittymästä. Rahikainen kertoo ratsastajan istunnalla olevan suoran yhteyden siihen, miten hevonen pystyy käyttämään selkäänsä paremmin ja liikkumaan rennommin. – Kun hevonen liikkuu rennosti ja käyttää selkäänsä oikein, vahvistaa se niitä hevosen lihaksia, joita se tarvitsee oikein liikkumiseen ja ratsastajan kantamiseen. Oikealla ja tasapainoisella istunnalla ratsastaja säästää myös omaa selkäänsä. Uni parantaa oppimisUni parantaa oppimiskykyä ja muistia. kykyä ja muistia. Ongelmia on tiedossa myös, jos ratsastaja ei istu satulassa oikein. Mikäli ratsastaja istuu hevosen selässä vinosti ja mukautumatta hevosen liikkeisiin jännittyy hevonen ja painaa selkänsä notkolle. Noidankehä on valmis. Hevonen ei käytä itseään oikein, eikä oikeat lihakset pääse kehittymään. Todennäköisesti ratsastaja tulee rikkomaan itsensä ajan kanssa tai ainakin kipeyttämään lihaksensa. Unen merkitys Rahikainen haluaa vielä painottaa yhtä elämän hyvinvoinnin tärkeintä yksittäistä osatekijää, joka vaikuttaa monen muun muassa kehittymiseen, jaksamiseen ja palautumiseen. – Taitolajin, jota ratsastus on, kehitys ei tapahdu ainoastaan tunnilla, vaan osittain myös unessa. Uni parantaa oppimiskykyä ja muistia, Rahikainen tiivistää ja viittaa Bekrkeyn yliopiston neurotieteen ja psykologian professori Matthew Walkerin teokseen, joka kertoo unta koskevista uusista tutkimuksista, unen uudistavasta voimasta ja elämänlaadun parantamisesta. – Monesti hevosihmisillä kaiken kiireen ja tekemisen keskellä unohtuu muutenkin unen merkitys, eivätkä he välttämättä edes tiedä miten voisivat lisätä riittävää, laadukasta unta, Susanna Rahikainen toteaa. ? Lisätiedot: katycoreliikuntapalvelut@gmail. com puh: 041-4345111
10 n Hevosjooga
11 ? Marina Kallioniemi järjesti hevosten joogavalmennukset, jossa opettajana toimi italialainen Simon Cocozza. Mukana kurssilla olivat Tarja Sahari ja tamma Pikkupyrri. Kaikessa urheilussa tarvitaan vartalon hallintaa, niin myös ratsastuksessa Keskivartalon treenistä apua hevosen selän kissing spine -ongelmiin Viime vuosina ratsastajille on ollut tarjolla paljon erilaisia oheiskursseja, joiden avulla he voivat parantaa kehonsa ja erityisesti keskivartalonsa hallintaa. Tuntuu unohtuneen, että myös hevosen tulisi hallita vartalonsa ja erityisesti keskivartalonsa, jonka päällä ratsastajankin paino makaa. Teksti: Susanna Malmström ? Kuvat: Tuula Koimäki V iisi vuotta sitten perniöläisen Marina Kallioniemen trakehner-ratsun havaittiin kärsivän kissing spine–ongelmista, eli selän okahaarakeongelmasta. Kallioniemi etsi helpotusta hevoselleen eläinlääkäreiden ja kiropraktikoiden lisäksi myös internetistä. Hän sai pian luettavakseen myös ystävänsä lähettämänä italialaissyntyisen Visconte Simon Cocozzan artikkelin, jossa suositeltiin kissing spine -oireiden avuksi hevosen Italialaissyntyinen Simon Cocozzan ohjelmalla kehitetään hevosten keskivartaloa. Cocozza käy säännöllisesti myös Suomessa valmentamassa. Valmennuksista ja aiheesta löytyy lisätietoa Core Conditioning for Horses – Finland -Facebook -sivuilta. venyttelyja keskivartalonhallintaharjoituksia. Vakuuttavia tuloksia – Tein artikkelissa mainittuja harjoituksia hevoseni kanssa ja huomasin yllättävän pian muutoksia sen liikkeissä, Kallioniemi kuvailee. Kolmen viikon kuluttua harjoitusten aloittamisesta hevonen tutkittiin jälleen klinikalla ja sillä kerralla hevosen selkä vaikutti kivuttomalta. Viimeistään tämä vakuutti Kallioniemen Cocozzan harjoitusten toimivuudesta ja tehokkuudesta. – Nyt, viisi vuotta myöhemmin, hevoseni on edelleen oireeton, ja tulos saavutettiin ilman leikkauksia tai kortisoni-pistoksia. Opintoja ja tutkimusta Marina Kallioniemi päätyi lopulta kutsumaan harjoitusten kehittäjän, Simon Cocozzan, Suomeen opettamaan tekniikkaansa. Valmentaja saapuikin Pohjolaan ja kiersi etelä-Suomessa opastamassa ratsukoita keskivartalotreeninsä saloihin. Siitä lähtien hän on vieraillut säännöllisesti Suomessa valmentamassa. Ranskassa ja Englannissa hevosalaa opiskellut Cocozza on tutkinut hevosen liikemekaniikkaa, keskivartalon hallintaa ja sen ongelmia jo parikymmentä vuotta. Hän on kertonut etsineensä syitä siihen, miten samansukuiset ja saman kasvatuksen saaneet hevoset voivat liikkua täysin eri tavalla. Tällöin löytyi tarve hevosten kokonaisvaltaiselle vartalonhallinnan treenille. Hevosten joogaa Cocozzan ”Core conditioning for horses” –ohjelma pohjautuu joogaan ja sisältää erilaisia ve
12 ? Vihtiläisen suomenpienhevoskasvattajan, Tarja Saharin, tamman lantionseutu oli usein jumissa ja jäykkä. Hierojat ja fysioterapeutti uskoivat ongelman liittyvän jäykkään ja toimimattomaan selkään. – Hevoseni takajalat työnsivät voimakkaasti, mutta liike ei päässyt läpi rungon. Luin lehtiartikkelista Suomessa järjestetystä hevosjoogakurssista. Kiinnostuin asiasta ja halusin kokeilla olisiko siitä hyötyä omalle hevoselleni, Sahari kertoo. Sahari alkoi tehdä kirjoituksessa mainittuja ratsastusharjoituksia. – Harjoituksia on useampia, mutta kirjoituksessa oli mainittu neljä, joita treenasin. Harjoituksissa hevoseni oppi kantamaan etuosaansa sekä käyttämään selkälihaksiaan. – Kahden viikon ahkeran treenin jälkeen huomasin, että hevosen liikkuvuus muuttui ja käynnissä etujalkoihin tuli pieni viive. Käynnin tahti ja askelten pituus siis muuttui. Ennen hevoseni liikkui töksäyttäen etujalat maahan, Tarja Sahari selvittää muutosta. – Innostuin muutoksesta niin paljon, että hakeuduin mukaan kurssille, josta sain lisää hyviä neuvoja ja ohjeita, hän iloitsee. Tarja Sahari osallistui kasvattinsa Pikkupyrrin kanssa Simon Cocozzan joogatunnille. Tehtävien tarkoitus on vahvistaa hevosen keskivartaloa. Pikkupyrrin liikkuvuus muuttui jo kahden viikon joogaharjoittelun jälkeen. Hevosjoogasta apua jäykkään toimimattomaan selkään nytysja liikkuvuusharjoituksia. Liikkeet vaativat jo jonkinlaista pohjaa ratsastuksesta, mutta muuten ne sopivat kaikenlaisille hevosille ja ratsastajille. – Simon aloittaa kurssin sanomalla, että teidän tulee unohtaa kaikki tähän saakka oppimanne, Kallioniemi naurahtaa. – Alussa työskennellään vain käynnissä, sillä hevonen jännittyy helpommin ravissa ja laukassa. Kun käyntiharjoitukset alkavat sujua voidaan lisätä harjoituksiin vauhtia ja myöhemmin myös voimaa. Cocozzan harjoitteet pohjautuvat kouluratsastuksen perusliikkeisiin. Hevosia venytetään muun muassa kuuden metrin voltilla avotaivutuksin ja etuosakäännöksin. Näillä harjoitteilla haetaan oikeaa linjausta hevosen rankaan, lihaksistoa toimimaan symmetrisesti sekä autetaan hevosta löytämään oman tasapainonsa. Kallioniemi kuvailee monen hevosen ongelmien juontavan juurensa siihen, että ne ovat ikään kuin oppineet liikkumaan väärin. Jo pienet vaivat tai ratsastajan vinous saavat hevosen muuttamaan liikeratojaan ja väärä tapa liikkua jää tavaksi. – Saaliseläimenä hevonen myös hyvin huonosti näyttää kiputuntemuksiaan, vaan se naamioi ne muuttuvien liikeratojen taakse, Kallioniemi kuvailee. Moni hevosen näkyvä vaiva, kuten ontuminen, saattaa olla lähtöisin täysin eri osasta sen vartaloa. Ontuminen on vain oire, mutta syyn löytäminen sille on usein salapoliisityön takana. – Hevosen kaikki liike lähtee sen rangasta, jonka tulisi päästä liikkumaan vapaasti, Kallioniemi toteaa. Cocozzan oppien mukaan tavoitteena on biomekaanisesti täydellisesti liikkuva hevonen. Ja vaikka hevosella ei olisikaan Hevosen vahva keskivartalo parantaa myös ryhtiä. Hevonen ei voi liikkua vapaasti, elleivät sen nikamat ole vapaat.
13 hevosta käyttämään vartaloaan kokonaisvaltaisemmin. Oikeasta reagoinnista hevonen saa palkan ja pian se alkaa hakeutua ratsastajan pyytämään asentoon helpommin. – Ei ihminenkään osaa tehdä spagaattia harjoittelematta, mutta jokaisella harjoituskerralla saatetaan olla jo lähempänä määränpäätä, Kallioniemi kuvailee. Kallioniemen mukaan harjoitusten tavoitteena on saada hevoselle aikaan kokonaan uusi tapa liikkua, tai oikeastaan annetaan hevosen löytää itse uusi tapansa liikkua. Harjoitukset vaativat ratsastajalta pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä, Kallioniemi suosittelee kokeilemaan harjoituksia vähintään kaksi viikkoa, jonka aikana tuloksia pitäisi näkyä ja tuntua hevosessa. Kun hevonen ryhtyy käyttämään vartaloaan ja liikkumaan symmetrisemmin alkaa sen ulkomuotokin muuttua. Kallioniemen oma hevonen on kehittänyt vuosien aikana itselleen muun muassa leveämmän rintakehän ja voimakkaamman ylälinjan. – Simon Cocozza on luvannut kurssilaisilleen, että muutaman vuoden jälkeen emme enää tunnista hevosiamme kuin niiden kasvonpiirteistä, Kallioniemi naurahtaa. ? Vino hevonen kipeytyy. Marina Kallionimen hevonen on viisi vuotta sitten aloitetun joogan jälkeen saanut reilusti massaa ja lihaksia, selän kissing spine -diagnoosista huolimatta. Kissing spine tarkoittaa sitä, että hevosen selän okahaarakkeet lähentyvät toisiaan, jopa koskettavat toisiaan. Suora käännös ”suutelevat nikamat” kuvaa ongelmaa hyvin. Joillain hevosilla se voi olla synnynnäistä, toisilla ongelma tulee vääränlaisesta ratsastuksesta. Hevoselle kissing spine saattaa olla erittäin kivulias, eikä siihen ole löydetty parannuskeinoa. mitään varsinaista ongelmaa, voidaan harjoituksilla Kallioniemen mukaan saavuttaa huomattavasti paremmat liikeradat sekä lisätä hevosen joustavuutta, kun se oppii pyöristämään selkäänsä ja kantamaan paremmin sekä itsensä että ratsastajansa. Cocozza käyttää kursseillaan vertauksena balettitanssijaa ja sitä kuinka hyväksi balettitanssijaksi ei tulla vain tanssimalla, vaan se vaatii myös muunlaisia harjoituksia, kuten venytyksiä ja muita kehonhallinnan harjoitteita. Core Conditioning for Horses -harjoituksissa houkutellaan Tule tutustumaan tarkemmin uutuuksiimme Hevoset -messuille 4.–5.4.20 Tampereelle. OSASTOMME A431 Maahantuonti & markkinointi: Fysio Healing Oy, Hämeentie 37, 24100 Salo Puh. 020 712 1515 • myynti@fysiohealing.fi • B1-, B2-, B6ja B12-vitamiinit • A-, Dja C-vitamiinit, jotka tukevat energia-aineen vaihduntaa ja immuunijärjestelmää. Sisältää tärkeitä vitamiineja, joita saadaan riittävästi auringosta ja laidunruohosta, mutta sisäruokintakaudella näiden vitamiinien tarve on turvattava vitamiinilisäruokinnalla. Gurkmeja Kurkumaa on käytetty luonnollisena ravintolisänä tuhansien vuosien ajan. • tehokas antioksidantti ja se neutraloi vapaita radikaaleja • Vaikuttava aine, kurkumiini, on erittäin herkkä ilmalle, kosteudelle ja valolle • Ilmatiiviillä pakkauksella varmistetaan tuotteen säilyvyys kaikissa olosuhteissa. Käytetään tukemaan nivelten ja luuston hyvinvointia! sisältää vitamiineja, jotka ovat välttämättömiä elimistön toiminnalle! RAVINTOLISÄT: HOITOTUOTTEET: Maailman testatuin Aloe Vera, joka nyt Eclipse Biofarmabin haavanja ihonhoitotuotteissa mukana! • Hyönteisten puremat, turvotukset ja haavat • Puhdistaa ja antaa parhaat edellytykset optimaaliseen haavan paranemiseen • Sisältää vain ACTIValoe® • 100%:a laatua parhaimmillaan hevosesi hyväksi! NÄHD ÄÄN MESS UILLA ! Osast olla paljo n uutuu ksia ja tarjou ksia! ®
14 Metabolinen oireyhtymä uhkaa lihavaa hevosta Elimistö ei vastaa insuliiniin Hevosen metabolinen oireyhtymä muistuttaa ihmisen kakkostyypin diabetesta. Siinä hevosen elimistö ei vastaa insuliiniin, mistä seuraavat taudille tyypilliset oireet. Tyyppipotilas on nuori aikuinen, ns. ”easykeeper” eli hyvin helposti lihova hevonen tai poni. Lihavuus altistaa metaboliselle syndroomalle.
15 ? Hoidossa tärkeintä Hoidossa tärkeintä on tärkkelyksen ja on tärkkelyksen ja yleisesti sokerien yleisesti sokerien välttäminen välttäminen ruokinnassa sekä ruokinnassa sekä ylipainon pudotus ja ylipainon pudotus ja riippuen kavioiden riippuen kavioiden tilasta, säännöllinen tilasta, säännöllinen liikunta. liikunta. n Eläinlääkärin puheilla Kirjoittaja on hevosten sisätautija tehohoitospesialisti ja Hyvinkään Hevossairaalan osakas Jonna Jokisalo. M etabolinen oireyhtymä (EMS, Equine Metabolic Syndrome ) on yleisempi roduilla, jotka ovat kehittyneet elämään karuissa olosuhteissa, kuten shetlanninponi. Ponirodut ovat alttiimpia kuin hevoset, mutta tautia esiintyy myös yleisesti hevosroduilla, erityisesti arabeilla ja quartereilla, sekä aaseilla. Lihavuuden ohella yleisin varsinainen sairauden oire on kaviokuume, mikä sekin johtuu vääränlaisesta sokeriaineenvaihdunnasta elimistössä. Nämä hevoset eivät kestä sokeria ravinnossaan, ja laidunruohon sisältämä sokeri, ns fruktaani, on erityisen haitallista. Tauti on jossain määrin perinnöllinen. Geneettisen alttiuden lisäksi riskitekijöitä ovat vähäinen liikutus sekä ns liian hyvä rehu (laidunruoho, ravinteikas heinä, väkirehut). Epänormaaleja rasvakertymiä ympäri kehoa Metabolista oireyhtymää sairastavalla hevoseläimellä on yleisen lihavuuden lisäksi epänormaaleja rasvakertymiä erityisesti niskassa, harjamarton alueella sekä hännäntyvessä, lavoissa ja silmien yläpuolella. On mahdollista, että metabolista oireyhtymää sairastava hevonen on muuten normaalipainoinen mutta sillä näkyy selkeästi yllämainitut rasvakertymät. Kaviokuumeen oireet voivat olla jollakin hevosilla niin lievät, että omistaja kokee hevosen ennemmin laiskaksi liikkumaan eikä välttämättä huomaa kaviokipua, ainakaan taudin alkuvaiheessa. Kuitenkin mikäli kaviokuumeoireet havaitaan, on ehdottoman tärkeää tutkia tämän sairauden mahdollisuus. Testin toistaminen tärkeää Eläinlääkäri tekee diagnoosin hevosen ulkonäön, mahdollisten kaviokuumeoireiden sekä verinäytteiden avulla. Pitkälle edenneessä sairaudessa todetaan kohonnut insuliinipitoisuus ns. leponäytteestä. Tällöin verinäyte otetaan hevoselta heinäaterian syönnin jälkeen, kuitenkin niin että väkirehujen syönnistä on ideaalisti kulunut vähintään neljä tuntia. Koska tällä testillä saadaan kiinni vain pitkälle edenneet sairastuneet yksilöt, lepoarvon sijaan voidaan tehdä ns sokerirasitustesti. Tässä testissä eläinlääkärin ohjeistuksen mukaan annetaan hevoselle esimerkiksi maissisiirappia ja insuliiniarvo mitataan joko 60 ja/tai 90 minuuttia siirapin annon jälkeen. Insuliinitaso voidaan määrittää myös laidunkaudella ruohonsyönnin jälkeen, jolloin voidaan arvioida ruohonsyönnin vaikutus sokeriaineenvaihduntaan. Helsingin Yliopiston uudessa tutkimuksessa testattiin insu
16 Ylipainon pudotus Ylipainon pudotus on tärkeää, koska on tärkeää, koska rasvasolujen rasvasolujen sisältämät hormonit, sisältämät hormonit, erityisesti leptiini, erityisesti leptiini, ovat haitallisia ovat haitallisia sokeriaineensokeriaineenvaihdunnalle. vaihdunnalle. Metabolista oireyhtymää sairastaville hevosille ei tulisi syöttää muuta kuin heinää, vettä ja hyvälaatuista vitamiini-kivennäisseosta. liinirasitustestin (OST, oral sugar test) tarkkuutta metabolista syndroomaa sairastavilla suomenhevosilla. Insuliinirasitustesti toistettiin kahden kuukauden välein välillä kesäkuu-helmikuu. Vain pieni osa hevosista oli positiivisia joka testissä; suurin osa hevosista vain osassa testeistä. Tutkimus korostaa testin toistamisen tärkeyttä, mikäli hevosen oireet tai ulkomuoto viittaavat metaboliseen syndroomaan. Sokerit pannaan ruokinnassa Hoidossa tärkeintä on tärkkelyksen ja yleisesti sokerien välttäminen ruokinnassa sekä ylipainon pudotus ja, riippuen kavioiden tilasta, säännöllinen liikunta. Metabolista oireyhtymää sairastaville hevosille ei tulisi syöttää muuta kuin heinää, vettä ja hyvälaatuista vitamiini-kivennäisseosta. Heinämäärä tulisi rajoittaa 1-1,5 prosenttiin elopainosta (kuivaheinää). Mikäli tämä rajoitus ei riitä, voidaan maksimissaan puolet heinästä korvata oljella. Heinän sokeripitoisuuden tulisi olla keskimäärin alle 100 grammaa kilossa. Heinän liotus on hyvä apukeino vähentämään sokeripitoisuutta tässäkin sairaudessa. Lisäksi heinä kannattaa, mikäli mahdollista, tarjota ns. slow feeding -verkosta jolloin syöminen tasoittuu paremmin pitkin päivää. Kuten jo aiemmin mainittiin, laidunruoho on ehdottomasti kielletty. Laidunruohon sokeripitoisuus on korkeimmillaan vanhassa, kortisessa ruohossa, aamupäivällä ja alkuillasta kasvien tuottaessa sokeria auringonvalon avulla, keväisin ja syksyisin sekä kylmän yön jälkeen. Ylipainon pudotus on tärkeää, koska rasvasolujen sisältämät hormonit, erityisesti leptiini, ovat haitallisia sokeriaineenvaihdunnalle. Mikäli kavioiden tila mahdollistaa liikunnan, myös liikunnalla on iso merkitys sokeriaineenvaihdunnan normalisoinnissa. Jo 30 minuuttia kävelyä päivittäin auttaa. Ruokinnan ja liikutuksen apukeinoina alkuvaiheessa voidaan käyttää lääkityksiä eläinlääkärin harkinnan mukaan. Näitä ovat elimistön insuliinivastetta parantava metformiinilääkitys sekä aineenvaihduntaa kiihdyttävä kilpirauhashormonilääkitys. Uudella lääkkeellä hyviä tuloksia Uusimpana tutkimuksen kohteena metabolisen syndrooman hoidossa on ns SGLT-2 estäjä. Tämä on lääke, joka laskee veren sokeripitoisuutta poistamalla ylimääräistä sokeria munuaisten kautta virtsaan. Toiveena on, että kun veren sokeripitoisuus laskee normaalille tasolle, insuliinia ei tarvitse tuottaa ylenmäärin ja siten sairaus saadaan kontrolliin. Tuoreessa tutkimuksessa verrattiin terveiden ja metabolista syndroomaa sairastavien hevosten sokeriaineenvaihduntaa heinäruokinnalla ja laitumella.
17 Metabolinen syndrooma on yleinen vaiva myös aaseilla. FLEXADIN PATENTOITU DENATUROITUMATON KOLLAGEENI (UC-II), KELATOITU MANGAANI JA MSM. LUE TUTKIMUSTULOKSISTA: VETCARE.FI/HEVOSESI-HYVAKSI 2. 20 20 Helppo aloittaa, helppo annostella Edullinen jatkuvaan käyttöön Erittäin turvallinen tutkimuksissa ei todettuja haittavaikutuksia Laaja tutkimusnäyttö ihmisillä, koirilla ja hevosilla tehdyissä tutkimuksissa, ainutlaatuinen vaikutusmekanismi Mukana vetcare@vetcare.? vetcare.?/hevosesi-hyvaksi vetcare?nland vetcare_?nland Puolille metabolista syndroomaa sairastaville annettiin SGLT-2 estäjää niiden siirtyessä laidunruokintaan. Tutkimuksessa havaittiin, että SGLT-2 estäjän avulla sairastuneiden hevosten sokeriaineenvaihdunta palautui normaalitasolle. Vaikka metabolista syndroomaa sairastavaa hevosta ei tulisikaan päästää laitumelle, antaa tutkimus toivoa akuutin kaviokuumeen hoidossa. Hyvinkään Hevossairaala osallistuu amerikkalaiseen tutkimukseen, jossa kaviokuumetta ja metabolista syndroomaa sairastaville hevosille voidaan tarjota yhtenä hoitomuotona SGLT-2 estäjää. Lääkkeiden lisäksi hoitona voidaan käyttää lyhytketjuisia frukto-oligosakkarideja. Niitä sisältää metabolista syndroomaa sairastaville hevosille kehitetty kivennäispatukka Nutraxin. Tutkimusten mukaan nämä vähentävät insuliiniresistenssiyttä elimistössä. Myös omega-3 rasvahappojen syöttö voi parantaa sokeriaineenvaihduntaa. ? Kaviokuumetta sairastavat hevoset eivät kestä sokeria ravinnossaan, ja laidunruohon sisältämä sokeri, ns fruktaani, on niille erityisen haitallista.
18 D iplomiosteopaatti Tiina Kataja on ensimmäisiä Suomessa hevososteopatiaan kouluttautuneita ammattilaisia. Hän on toiminut osteopaattina pääasiassa hevosten parissa vuodesta 2002 alkaen. – Osteopatia on manuaalinen hoitomuoto, jonka tarkoituksena on rakenteellisten ja toiminnallisten häiriöja kiputilojen tutkiHevososteopatiasta apua moneen vaivaan Jos hevonen on tottelematon, laiska tai vihainen, ei vika välttämättä ole sen korvien välissä. Syy ongelmiin voi yllättäen löytyä hevosen kehosta. Silloin paikalle kutsutaan hevosten osteopatiaan erikoistunut diplomiosteopaatti Tiina Kataja. Teksti: Tuuli Turtola minen, hoito ja ennaltaehkäisy. Osteopaatti on erikoistunut käyttämään muun muassa nivelten artikulaatioja manipulaatio tekniikoita, sekä erilaisia pehmytkudostekniikoita. Osteopaatti on Suomessa Valviran rekisteröimä terveydenhuollon ammattihenkilö, kertoo Tiina Kataja. Osteopatian on kehittänyt yhdysvaltalainen lääkäri Andrew Taylor Still . Koulutus alkoi Yh
19 ? dysvalloissa 1800 -luvun puolivälissä ja saapui Suomeen 1980 -luvun lopulla. Hevosten osteopaatti on saanut ensin viisivuotisen koulutuksen ihmispuolen osteopaatiksi. Selän ja lantion alueen ongelmia – Hevososteopatia seuraa yleisiä osteopatian hoitoperiaatteita ja filosofiaa soveltuvin osin. Osteopaattinen hoito kohdistetaan usein selkärangan ja lantionalueen ongelmiin. Kun selkäranka ja siihen kuuluvat kudokset pysyvät joustavina, mikään ei häiritse hermoviestintää kohde-elimiin ja takaisin. Toisin sanoen selän hoidon vaikutus ulottuu koko hevoseen, hermoston kautta, lihaksiin ja sisäelimiin. Osteopatia eroaa fysioterapiasta tai hieronnasta muun muassa hoidon kohdistuksen, hoitoperiaatteiden sekä hoitotekniikoista puolesta, Tiina Kataja kertoo. Hän suoritti osteopatiakoulutuksensa viisivuotisena koulutuksena luontaislääketieteeninstituutti Kaironissa Helsingissä. Pohjakoulutuksena osteopatialle ovat sekä klassisen sekä urheiluhieronnan opinnot. Tiina Kataja hoitaa vain vähän ihmisiä. Jo osteopatiaopiskeluiden alussa hän alkoi soveltaa ihmispuolen oppeja hevoseen. – Mutta edelleen koen itselleni hyödyllisempinä ihmispuolen osteopatiakoulutukset, joissa pyrin käymään vuosittain. Ihmispuolen koulutukset ovat paljon edellä eläinpuolen terapeuttisia koulutuksia. Ja ylipäätään historiaa ja kokemusta löytyy ihmispuolelta paljon pidemmältä ajalta, joten myös koulutuksista ammattitaitoa ja syvyyttä. Tiina Kataja hoitaa sekä ratsuja sekä ravihevosia, mutta selvästi enemmistönä ovat ratsut. Osteopatialla voi hoitaa periaatteessa kaikkia eläimiä. – Hoidan jonkin verran koiria, muita eläimiä harvemmin. Yksittäisiä kokemuksia on kyllä muistakin, kuten paria lehmää, aasia, kissoja ja lammastakin taisin joskus hoitaa. Kipu voi oireilla käytöshäiriöinä Osteopaatti kutsutaan usein paikalle, jos esimerkiksi hevosella ilmenee ongelmia. Tyypillisiä ongelmia ovat esimerkiksi laukan vaikeutuminen tai ravihevosella laukka tulee liian herkästi, tai joku muu tehtävä tai liikkuminen vaikeutuu, tavalla, mikä on poikkeavaa tälle hevoselle. Liikkeessä saattaa olla epämääräisyyttä tahdissa, korostunutta epäsymmetrisyyttä tai korostunutta vinoutta tai muuten haluttomuutta liikkua. – Kipukäyttäytymiseen liittyviä oireita saattavat olla myös lisääntynyt pukittelu tai muunkaltainen loikkiminen. Omistaja saattaa havaita selkeitä kiputiloja hevosen kehossa, esimerkiksi selässä tai kaulassa. Hevonen voi ontua ja jos jaloista ei löydy syytä, usein kaularanka-rintaranka alue oireilee jalkojen kautta. Hevonen voi muuttua myös luonteeltaan poikkeavan etäiseksi, vihaiseksi, araksi, sulkeutuneeksi tai vaikka väsyneeksi, Tiina Kataja kertoo. Osteopaatti kutsutaan käynnille usein myös silloin kun hevonen halutaan hoitaa ennen kilpailuja tai ylläpitävänä hoitona silloin tällöin. Usein jo yhdellä kerralla saa merkittävää parannusta aikaan, vaivasta riippuen voi tarvita useamman hoitokerran. – Ylläpitävissä hoidoissa hoidamme useimmiten hevosen kertaalleen. Hoitojen määrä riippuu siitä kuinka hevosen annetaan parantua, kuinka vanha vaiva on, kuinka kauan se on häirinnyt, tai onko hevosella muita ongelmia, jotka hidastavat paranemista. Esimerkiksi hevonen, joka on jäykkä ilman kipua, on aukeamisen tarpeessa. Aukeaminen on suhteellisen nopeaa, ja yhdellä hoitokerralla tapahtuu jo paljon. Suurin ongelma on hevosen omistajalla, kuinka säilyttää hoidolla saavutetut tulokset. Vinous monen hevosen vaiva Monien hevosten vaivana ovat vinous ja jäykkyys. Siitä seuraa Diplomiosteopaatti Tiina Kataja on ensimmäisiä Suomessa hevososteopatiaan kouluttautuneita ammattilaisia. Kuva: Jarkko Tamminen Omistajalla Omistajalla onkin suuri onkin suuri vastuu hevosen vastuu hevosen elintavoista ja elintavoista ja hyvinvoinnista. hyvinvoinnista. Osteopatia on hoitomuoto, jonka tavoitteena on palauttaa hevosen kehoon sen normaali liikkuvuus, joustavuus ja ryhti. Kuva: Julia Kataja
20 usein myös hevosen kipeytyminen, ja kivusta seuraa vinoutuminen, eräänlainen noidankehä siis. – Jäykkyys on yksi suurin syy hevosen vinouteen ja aina kun hevonen jäykistyy, se myös vinoutuu. Jos hevonen on joltain tietyltä alueelta jäykkä, niin se on aina toispuoleisesti toiseen suuntaan jäykkä ja toiseen suuntaan ylitaipunut, eli vino, Tiina Kataja kuvailee. – Vinouden voi tietysti tuoda myös yliliikkuvuus, jos esimerkiksi oikea polvi kykenee tekemään enemmän liikettä kun vasen, hevonen vinoutuu. Koska hevonen ei käytä molempia lonkkiaan tasapuolisesti, alkaa se kerätä jännitystä kehoonsa. Hevonen tavallaan hallitsee puolieroa jännittämällä tiettyjä alueita kehostaan. Jäykkyys on yleistä, koska keho on jo syntyessään epäsymmetrinen. Epäsymmetrisyys voi Jos hevonen on fyysisesti Jos hevonen on fyysisesti paremmassa kunnossa, se on paremmassa kunnossa, se on myös henkisesti vahvempi, ja myös henkisesti vahvempi, ja ilmaisee tunteitaan enemmän. ilmaisee tunteitaan enemmän. korostua ja muuttua häiritsevämmäksi vinoudeksi. Syitä hevosen vinoutumiseen on todella paljon jalkavaivoista vatsaongelmiin tai huonoista pohjista ylirasittumisiin, elämän muutoksista aina jännittäjäluonteisiin. Hevosen vinoudet voivat myös korostua tilapäisesti kun hevonen väsyy tai muuttua kroonisiksi. – Kroonisessa vinossa kehossa korostuu selkeämmin heikkousja vahvuuserot eri alueilla tai puolilla, joka hidastaa etenemistä. Hevonen haluaa palata käyttämään vahvoja alueita, jolloin vanha vinouskaava muodostuu helposti uudestaan. Virheellinen liikerata, jota hevonen on käyttänyt, on vahvempi ja helpompi, kuin uusi ja parempi tapa liikkua. Vanhaan, vahvaan ja virheelliseen liikerataan hevonen haluaa palata aina, kun keho alkaa väsyä tai tehtävä on liian vaikea. Krooniset vaivat ovat hitaita hoidettavia tästä johtuen, Tiina Kataja sanoo. Paraneminen etenee asteittain Yhdellä hoitokerralla tapahtuu jo paljon, mutta usein tarvitaan uusia hoitojakertoja, koska keho seilaa helposti edestakaisin ja paRavihevonen Nemea Facade Tiina Katajan käsittelyssä. Tiina Kataja hoitaa hevosia useammassa kaupungissa. Lisäksi hänellä on vastaanotto Orimattilassa toimivalla Orivet-hevosklinikalla. Kuva: Liisa Puupponen raneminen tapahtuu asteittain. Akuutit vaivat paranevat suoraviivaisemmin, mutta paraneminen vaatii myös lepoa. Tiina Kataja kertoo, että monet hevoset rentoutuvat osteopaatin käsittelyssä. Kipeä hevonen saattaa olla levoton ja väistellä kosketusta. Hevonen saattaa myös olla levoton, jos se ei ole tottunut käsittelyihin. Hevoset ovat isoja eläimiä, ja saattavat reagoida hoitoon yllättävällä tavalla, mutta vaaratilanteita Tiina Katajalle ei ole hoitotilanteissa sattunut. – Mitä enemmän hevosessa on hoidon tarvetta tai mitä enemmän tulee muutosta, sen enemmän se väsyy hoidosta. – Kipeä hevonen ei yleensä ole hankala, ne saattavat olla heikkoja fyysisen olonsa vuoksi myös henkisesti, ja vastustelevat vähemmän. Ulkoiset reaktiot lisääntyvät usein seuraavalla kerralla. Jos hevonen on fyysisesti paremmassa kunnossa, se on myös henkisesti vahvempi, ja ilmaisee tunteitaan enemmän. Omistajalla suuri vastuu Hevosen kokoisen eläimen hoitaminen osteopatialla ei ole Tiina Katajan mukaan sinänsä fyysisesti raskasta. – Työasento on vähän raskas, koska hoidan paljon hevosen selän aluetta eikä työasento ole kaikista parhain, hän kertoo. Osteopatialla pyritään saamaan hevosen selkärankaa liikkuvaksi ja toimivaksi. Siihen vaikutetaan pehmytkudosten kautta. Pehmytkudokset aiheuttavat usein ongelman, miksi selkäranka ei toimi. – Suoraan selkärangassakin voi olla poikkeavuuksia tai traumoja, mutta riippuu paljon pehmytkudoksista, kuinka paljon ongelma häiritsee. Ongelmana voi olla myös huonosti kehittynyt selän lihaksisto, joka voi olla seurausta esimerkiksi huonosta selänkäytöstä, ja se saattaa aiheuttaa ongelmia rangan okahaarakkeille. Hevosilla ei tiettävästi esiinny luuston haurastumista samalla tavalla kuin ihmisillä ikääntyessä. – Mutta huonot elintavat heikentävät elämänvoimaa, ja hevosellakin stressi vanhentaa nopeammin kehoa ja elimiä sekä saa ne epäkuntoon. Omistajalla onkin suuri vastuu hevosen elintavoista ja hyvinvoinnista, Tiina Kataja sanoo. ?
21 Suomenhevoset matkaavat Pariisiin H.V. Tuurin johdolla H.V. Tuuri oli ylivoimainen Pariisin kylmäveriottelun karsinnassa. Vincennesiin lähtevät Suomesta myös Jetsu, Kukan Tutu sekä Vinksa. P erinteinen Pariisin kylmäveriottelu järjestetään helmikuussa Vincennesin raviradalla. Ottelu käsittää kaksi lähtöä, jotka ajetaan sunnuntaina 16.2. sekä torstaina 20.2. Kylmäverisiä Ranskaan tulee Suomen lisäksi Ruotsista sekä Norjasta, ja jokaisesta maasta otteluun valitaan neljä kilpailijaa. Suomen osallistujat kylmäveriotteluun karsittiin 29.1. Vermon keskiviikkoillassa. Karsinnassa ylivoimaiseen voittoon maalisuoralla painui kuopiolaisen Ossi Nurmosen valmentama H.V. Tuuri. Voittajan ohjissa nähtiin Iikka Nurmonen ja Vincennesiin valjakko lähtee luottavaisin mielin. – Mielenkiinnolla lähdetään sinne, tämä on nopea ja vauhtikestävä hevonen, ja voidaan varmasti pärjätä sielläkin, kehui ohjastaja Nurmonen. H.V. Tuuri ja Iikka Nurmonen karkasivat muilta Pariisin kylmäveriottelun karsinnassa. Kuva: Hippos/Juho Hämäläinen Epira Oy p. 044 043 7472 epira@epira.? Puulaaksontie 25 A 43500 Karstula Edellinen voitto tuli Suomeen Karsinnassa toiseksi sijoittui Teemu Okkolinin valmentama Jetsu, pronssisijalle piti Terho Rautiaisen tallin Kukan Tutu ja viimeisen matkalipun Pariisiin lunasti Arsi Skytän suojatti Vinksa. Valmentajista ohjastajina toimivat Okkolin sekä Rautiainen. Vinksan kärryillä nähtiin Tapio Perttunen. Kaikki kuskit nähdään tositoimissa myös Pariisissa. Mielenkiintoa otteluun tuovat myös ranskalaisohjastajat, jotka ajavat kummassakin lähdössä yhtä kunkin pohjoismaan kylmäverisistä. Edellisen kerran kylmäveriset kisasivat Pariisissa vuonna 2018, jolloin molempien lähtöjen voitot menivät Antti Ojanperän valmentamalle Josveisille. ?
22 n Vuoden komeettavalmentaja H ollolalaiselle Christa Packalénille, 27, hevoset ovat elämäntapa, eivät pelkkä ansiotyö. Packalén vuokrasi runsas vuosi sitten aiemmin Ilkka Hoffrenin käytössä olleen ja Elina Laakkosen omistaman 20-paikkaisen ratatallin Lahden Jokimaalta. Kotitallissa Hollolassa on tällä hetkellä suurin osa hevosista. Hollolan paikka on Christan äidin Susanna Packalénin, 52, omistama Kiikun talli, jossa Christa on vuokralla. – Jokimaalla pidän nuoria hevosia, joita on siellä 15. Hollolassa pidän hieman vanhempia hevosia, jotka jo kilpailevat. Osa tallien hevosista on kimppahevosia, mutta iso osa on yhden henkilön omistuksessa. Christa Packalenin yrityksen nimi on Packalén Stable. Tallin hevoset juoksivat viime vuonna noin 250 000 euroa. Äidin hevoset menestyvät Christa Packalén on saanut viime aikoina mainetta Zeus Kempin ja Stonecapes Queilan valmentajana. Jälkimmäinen voitti lokakuussa Vermossa viisivuotiaiden tammojen Euroopan mestaruuden. – Euroopan mestaruus oli iloinen yllätys, vaikka tiesin Stonecapes Queilan olevan kunnossa. Lähdimme Vermoon hakemaan hyvää sijoitusta, mutta voitto oli kieltämättä itsellenikin yllätys. Kumpikin tallin kärkihevosista on juossut yli 100 000 euroa. Hevoset omistaa, kuten monta muutakin tallin hevosista Christan äiti. – Toki viime vuonna tallin hevosista muutama muukin menestyi raveissa. Tallissa on monta mielenkiintoista hevosta tällä hetkellä, mutta Stonecapes Queila on terävimmällä huipulla. On paljon nuoria hevosia, joilla
23 ? Valmentaja Christa Packalenille hevoset ovat elämäntapa Valmennuksella maksimoidaan hevosen kyvyt Vuoden komeettavalmentajaksi valitulla Christa Packalénilla on valmennuksessa kahdessa tallissa 37 hevosta. Packalenin valmennus nousi esille viime vuonna Stonecapes Queilan menestyksen ansiosta. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen Christa Packalenin arki täyttyy hevosista. Menestys on lisännyt tallipaikkojen kysyntää Hollolassa ja Lahdessa. on kaikilla tähtäin ikäluokkalähdöissä, sanoo Packalén. Zeus Kempin takajalan nuljuluu aiheutti suuren huolenaiheen runsas vuosi sitten syksyllä. – Hevonen on kuntoutunut ihmeen hyvin, vaikka ennuste oli tosi huono. – Se oli vuoden pois radoilta, mutta viime syksystä alkaen sillä on taas ajettu lähtöjä. Stonecapes Queilan menestyksen myötä on kasvanut myös tallipaikkojen kysyntä. Kysyntää on enemmän kuin paikkoja vapautuu. Hevoset olleet läsnä koko elämän Christa Packalénille hevosala tuli ammatiksi verenperintönä. – Äiti ja pappa olivat hevosihmisiä ja jatkoin hevosalaa kotitilalla. Äidillä oli talli kotitilalla Hollolassa ja opin olemaan hevosten kanssa lapsesta saakka. Opiskelin perusopintojen jälkeen maalariksi, mutten ollut siinä hommassa kuin puolisen vuotta. Hevosala veti puoleensa ja nimenomaan ravivalmennus. – Ratsastaminen ei ole koskaan ollut minun juttuni. Nuoruudessa kilpailin poneilla jonkin verran ja sen jälkeen ole ajanut hevosilla kymmenkunta lähtöä. Kilpaa ajamisesta en niinkään pidä, mutta muuten pidän hevosella ajamisesta. Maalarin työn jälkeen Packalén oli pari vuotta töissä eri talleilla, muun muassa Ruotsissa puolisen vuotta. – En ole koskaan kokenut olevani töissä hevosalalla. Hevoset ovat niin kertakaikkisen hieno asia. Parhaimmillaan hienoa vuorovaikutusta – Valmentaja palvelee hevosta, kun hevonen palvelee häntä, mikä toimii myös toisin päin.
24 Parhaimmillaan se on hienoa vuorovaikutusta, Christa Packalén juttelee. – Aina on hevosia, joiden kanssa kemiat eivät pelaa, mutta sille ei voi mitään. Jokaisen hevosen kanssa ei voi täysin onnistua, mikä sekin on vain hyväksyttävä. – Hevonen kertoo ihmiselle paljon asioita, mutta ihmisen on vain osattava lukea hevostaan. Sen taidon oppii olemalla hevosten kanssa. Lapsen tulo muutti elämää Työntekijöitä Packalénin talleilla on hänen itsensä lisäksi kaikkiaan seitsemän, joista Hollolassa suurin osa. – Meillä on yksi työntekijä 5-6 hevoselle. Hän vastaa omista hevosistaan ja niiden harjoittelusta. Itselläni on myös nuo puolenkymmentä hevosta vastuullani. Myös Christan puoliso Niko Finnström on mukana yrityksessä. Christasta tuli viime vuonna myös äiti. – Kymmenkuukautisen Joona-pojan hoitaminen vie omaa aikaani. Puoliso on viime aikoina käynyt raveissa enemmän. Äiti auttaa edelleen kotitilan töissä sekä pojan hoidossa. Oma arki on aika hektistä, eikä päivälle voi laskea pituutta. – Aamupäivällä hevosilla ajetaan lenkit, iltapäivä kuluu hoitamiseen ja iltaisin on tehtävä paperitöitä. Jollen ole muuten töissä, niin ainakin henkisellä tasolla olen koko ajan hommissa. Varsan kanssa suuri vastuu Hyväpäinen hevonen on valmentajalle aina miellyttävä kumppani. – Nuori hevonen ei vielä niinkään ymmärrä, mitä kilpaileminen on tai siltä puuttuu harjoittelumotivaatiota, mutta ikä yleensä kasvattaa vastuuta. Hevonen alkaa iän myötä ymmärtää, mikä on sen tehtävä. Esimerkiksi Stonecapes Queila oli nuorena hyvin lunkki, rento ja jopa laiska. Siitä tuli kuitenkin huippuravuri, Christa sanoo. Christa Packalenin aamut täyttyvät ajoharjoittelusta. Wille’s Rainbowerilla ei ole vielä kilpailtu. Hevosten jalat hoidetaan ja huolletaan tarkasti. Valmennus on Valmennus on paljon muutakin paljon muutakin kuin vain ajamista, kuin vain ajamista, sillä kaikki hevoset sillä kaikki hevoset saavat hierontaa ja saavat hierontaa ja laserhoitoa. laserhoitoa. – Varsan kanssa ohjastajalla on suuri vastuu. Hänen on osattava arvioida, miten kunkin hevosen kanssa kisoissa on ajettava. Hevosen taipumukset ja luonne tulevat loppujen lopuksi ilmi vasta kilpailuoloissa. Hannu Torvinen ajaa pääosin kaikki tallin hevoset. Jokaista hevosta valmennettava yksilönä Jokainen hevonen on yksilönsä ja sellaisena sitä on myös valmennettava. – Olennaista on tuntea hevonen, milloin se on valmis kisoihin. Liian aikaisin ei nuorta hevosta saa laittaa kisoihin. Valmennuksella vanhempi hevonen saattaa olla valmis raveihin kuukaudessa, nuorella hevosella voi aikaa vierähtää puolikin vuotta. Varsaa pitää totutella ajoon rauhassa. Hevoselle on iskostettava,
25 Zeus Kemp on Christa Packalenin mukaan kuntoutunut hyvin jalkavammastaan. 2010 syntynyt ruuna on juossut radoilta reilut 120 000 euroa. mitä ajo tarkoittaa. Pohjatyön pitää olla vahva ja pitävä. Kilometrejä ei alkuvaiheessa tarvitse kertyä erityisen runsaasti. – Laitan varsoille valjaat ensimmäisen kerran puolentoista vuoden iässä. Niitä ajetaan usein ja kilometrejä nostetaan koko ajan, mikä lisää kestävyttä. Laitumelle varsat pääsevät kaksivuotiaina kesällä ensimmäisen kerran opetuksen jälkeen. Tähtäin on kuitenkin kokoajan raveissa, kunhan se on hevoselle ajankohtaisesta. Aikaisintaan varsoilla kisataan sen vuoden syksynä kun ne ovat kaksivuotiaita. Kaikessa valmennuksessa ovat tärkeitä toistot. – Vaikka hevonen on oppivainen eläin, toistoja pitää tehdä toiston perään. Hevonen voi olla luonnostaan hyvä tai keskiverto. Valmennuksella ei huonosta hevosesta voi tehdä hyvää, mutta valmennuksella voi maksimoida hevosen kyvyt. Jännittävä hevonen on valmentajalle monesti haaste. – Jännitystä ei ole yksinkertaista poistaa. Joskus jännittäminen on tilapäistä ja saattaa liittyä tiettyihin olosuhteisiin tai tilanteisiin, mutta jos jännittäminen on luontaista, on siihen valmennuksella hankala puuttua. Mäkivetoja ajetaan kahdesti viikossa Oman kotitilan ja Jokimaan treeniolot vaihtelevat. Kun hevonen tulee Jokimaalta kotilalle, muuttuu treeni rataoloista pääosin mäkitreeniksi. – Mäkivetoja teen kahdesti viikossa ja yhtenä päivänä hevosella ajetaan kevyttä lämmittelylenkkiä. – Valmennus on paljon muutakin kuin vain ajamista, sillä kaikki hevoset saavat hierontaa ja laserhoitoa. Jalkojen kuntoon kiinnitämme paljon huomiota. – Kolme harjoituskertaa viikossa on oman kokemukseni mukaan riittävä, koska hevoset myös kilpailevat. Osa kisaa kymmenkunta kertaa, osa kymmeniä kertoja vuodessa. Erityisen tuen päivätoimintaa Hollolan hevostilalla yksi osa arkea on arkipäivisin tapahtuva kehitysvammaisten ja erityisen tuen tarvitsijoiden päivätoimintayksikkö. Yksikkö on ollut osa Christa Packalénin äidin Susanna Packalénin perustamaa yritystä. Susanna Packalén myi Kehitysvammaisten asumispalveluita ja päivätoimintaa tuottavan Ravuri Oy:n Mehiläinen Hoivapalvelut Oy:lle syyskuussa 2019. Susanna Packalén jatkaa työtä toistaiseksi, samoin hänen toinen tyttärensä Rosa Packalén. – Minulla ei ole osuutta päivätoimintayksikössä. Päivätoimintayksikön väki tekee tilan askareita kukin omien resurssiensa puitteissa, mikä on meille suuri apu, sanoo Christa Packalén. ? Laadukas ja turvallinen koti hevosellesi, myös asennettuna! www.hevostallit.fi puh. 0407 10 10 10 Me toteutamme unelmiesi hevostallin! Tutustu tuotteisiimme! Haaveiletko omasta hevostallista? Laadukkaat ja kotimaiset Ruti-kuivikkeet tuotantoja harrastekäyttöön. Saatavana jälleenmyyjiemme myymälöistä, verkkokaupoista sekä toimitusmyyntinä. Epira Oy • www.epira.fi epira@epira.fi • 0440437472 -kuivikkeet puhtaista suomalaisista raaka-aineista
26 E läinten hoitosuositukset ovat eläinlääkäreiden yhdessä laatimat suositukset kunnallisen ja muun perustasoisen potilastyön hyvän käytännön ohjeiksi. Hoitosuositukset laaditaan lemmikkien, hevosten ja tuotantoeläinten hoitotoimenpiteisiin. – Hoitosuosituksiin on koottu eläinlääketieteen viimeisin tutkiHyvän käytännön hoitosuositukset tulossa hevosille, tuotantoeläimille ja lemmikeille Hevoset suuri ryhmä Käypä-hoito sivustolla Suomeen laaditaan eläinlääkinnän hyvän käytännön hoitosuositukset hevosille, tuotantoeläimille ja lemmikeille. Suositukset on suunnattu kunnaneläinlääkäreille ja muuhun perustasoiseen potilastyöhön, mutta niistä tehdään myös suppeammat versiot kaikkien käyttöön. Teksti: Tarja Pitkänen mustieto yhdistettynä käytännön osaamiseen. – Tarkoitus on, että kaikki eläinlääkärit voivat hyödyntää suosituksia työssään, tarkistaa hoitokäytäntöjään, arvioida toimintatapoja ja viestiä käytännöistä eläinten omistajille ja muille sidosryhmille, kertoo eläinlääketieteen tohtori Outi Lepistö hanketta koordinoivas
27 ? Eläinten hoidon Käypä hoito -suosituksissa on oma osionsa lemmikeille, tuotantoeläimille ja hevosille. – Eläinten Käypä hoito -suosituksia on eläinlääkärien keskuudessa kaivattu jo pitkään, toteaa eläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVetistä. tiin ulkopuolinen, riippumaton taho. Suositusten parissa työskentelevät asiantuntijat tulevat myös ilmoittamaan sidonnaisuutensa. Hoitosuosituksia on laatimassa suuri joukko eläinlääkäreitä. Suositusluonnokset on koottu keskustelualustalle, joka on avoin kaikille eläinlääkäreille. Mukana on nyt jo yli 400 eläinlääkäriä. Yhteistyössä on mukana myös Eläinlääkäriliitto. Tämän vuoden aikana työ pitkälle Suositusten laatiminen on vasta alkanut ja nyt luonnosvaiheessa, eli julkaistuja suosituksia ei vielä ole. – Ensimmäiset suositukset ovat nyt nettikierroksella, ja tavoite on, että ne saadaan julkaistua helmi-maaliskuussa, ja sitten aina kuukausittain uusien niin, että tämän vuoden lopussa perustyö olisi pitkälle tehty, sanoo Lepistö. – Sivustohan tulee elämää aina, eli suosituksia päivitetään sitä mukaa, kun tarvetta ja uutta tietoa tulee. Käytännössä suositukset syntyvät siten, että EnviroVetissä laaditaan suositukselle pohja, jota potilastyötä tekevät eläinlääkärit kommentoivat. – Meillä on suljettu keskusteluja kommentointiasiakirja, jossa suositukset muokataan lopulliseen muotoonsa. Lisäksi hankkeella on erillinen eläinlääketieteen asiantuntijaryhmä, joka vielä käy läpi julkaistavat suositukset. Suositusten sivustopohja on jo olemassa, ja ensimmäiset suositukset voidaan julkaista helmi-maaliskuussa. Sivusto tulee toimimaan niin, että eläinlääkäreille tarkoitettu osio vaatii kirjautumisen, mutta suppeammat versiot ovat kaikille avoimia. – Noudatetaan sitä samaa, hyväksi havaittua sapluunaa, joka on käytössä ihmisten hoitoon tarkoitetulla Käypä hoito -sivustolla. Toisin kuin ihmisten hoitoon tarkoitetuissa Käypä hoito -suosituksissa, eläinten hoitosuosituksien laatimiseen ei ole käytettävissä julkista rahoitusta. Eläinlääkäreille laaja, muille suppeampi – Ainoa ero ihmispuoleen on se, että tässä eläinlääkäreiden sivut Kun eläinlääkäri käy vain harvoin, omistajan rooli hoidon onnistumisessa on olennaisen tärkeä. ta asiantuntijaverkosto EnviroVetistä. – Eläinten hoitosuositukset haluttiin luoda, sillä hoitokäytännöt ovat voineet vaihdella eri puolilla Suomea, eivätkä asiakkaat aina ole tietoisia, mihin käytännöt perustuvat. Hoitosuositusten yhtenäistäminen valtakunnallisesti edistää potilasturvallisuutta ja asiakastyytyväisyyttä ja vahvistaa myös mikrobilääkkeiden vastuullista käyttöä. Aiemmin jäänyt pohdinnan asteelle – Hoitosuosituksen laadinta lähti siitä, että jo vuosien ajan eläinlääkäreiltä kentältä on tullut enemmän ja enemmän viestejä siitä, että suosituksia kaivataan, toteaa Lepistö. – Tähän saakka asia on kuitenkin jäänyt vain pohdinnan asteelle, kun on mietitty, mikä voisi olla se taho, joka tähän ryhtyisi. Nyt asiaan on ryhdytty. Hoitosuositusten laatimista koordinoi EnviroVet, joka on yhteiskunnallinen yritys, eläinlääkärien asiantuntijaverkosto. Hankkeen koordinoinnista vastaavat eläinlääkärit Outi Lepistö ja Hanna Kilpi. Suositukset ovat objektiivisia ja puolueettomia, ja siksi niiden laatimista koordinoimaan tarvitEnviroVet ? EnviroVet on ympäristöterveydenhuollon kehittämiseen erikoistunut eläinlääkäreiden asiantuntijaverkosto. EnviroVet on yhteiskunnallinen yritys, joka työskentelee voittoa tavoittelematta ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.
K äypä hoito -sivustolla on haluttu erotella lemmikit, tuotantoeläimet ja hevoset omiksi kohderyhmikseen, jotta jokaiselle ryhmälle voidaan varmasti tarjota riittävästi ohjeistusta. Hevoset ovat eläinten Käypä hoito -sivustolla suuri ryhmä. – Nykyään on todella suuri määrä hevosten yleisiä sairauksia, joihin laaditaan suosituk28 Hevosilla paljon yleisiä sairauksia sia. Lista tarpeista on jo aika pitkä, alkaen näistä akuuteista tilanteista, kuten ähkystä, kaviokuumeesta ja liikkumiseen liittyvistä ongelmista. Aika yleinen on myös hevosten metabolinen oireyhtymä, Outi Lepistö toteaa. Lepistöllä on eläinlääkärin työn tuoman kokemuksen lisäksi myös omakohtaista hevostaustaa. Hän on lapsesta saakka hoitanut hevosia ja omistaa nykyisinkin hevosen. Hän on myös harrastanut kouluratsastusta, ja kilpaillut paikallistasolla. Omistajalla tärkeä rooli Hevosten omistajille tarvitaan yksityiskohtaisia ohjeista muun muassa ruokinnasta. – Hevosen hoidossa omistaja on todella tärkeässä roolissa. Eläinlääkäri käy ja viipyy hetken, mutta hoito on omistajan vastuulla. – Hevosten, kuten muidenkin eläinten omistajajoukkohan on aika heterogeenistä. Suurin osa on valveutuneita, ja haluaa lisää tietoa, mutta suuresta tiedon määrästä on vaikea löytää oleelliset asiat. Lisäksi meillä Suomessa on muun muassa ilmastoon liittyviä omia kysymyksiämme. Hevosen hoitoon vaikuttaa valtavasti se, minkälainen se on ja miten sitä käytetään, ja onko treenissä vai ei. – Hevosten pito on Suomessa monipuolistunut nykyisin, on moni eri tavoin pidettyjä hevosia moneen käyttötarkoitukseen, eli kenttä on valtavan laaja. – Hevosen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat niin monet asiat, ei vain olosuhteet ja lääkitys, vaan se on laaja kokonaisuus. Psyykeä ja fysiikkaa ei voi erottaa Hevosen lajityypillinen elämä ei suoranaisesti ole mukana hoitosuosituksissa, koska ne keskittyvät lääketieteeseen, mutta sitä kautta kyllä, että psyykkistä ja fyysistä terveyttä ei voi erottaa toisistaan. – Pyrkimys tarjota hevoselle mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen on hyvä trendi. Tutkimustieto lisääntyy ja tutkimus menee huimaa vauhtia eteenpäin. Kun mieli vaikuttaa käyttäytymiseen ja fysiikkaan, on hyvä suuntaus, että asioita tarkastellaan ja pohditaan aikaisempaa enemmän hevosen näkökulmasta. – Jos hevonen voi psyykkisesti huonosti, se voi johtaa myös fyysisiin oireisiin. Niiden hoito esimerkiksi jollain lääkityksellä ei välttämättä ole järkevää, jos ei samalla katsota, juontaako ongelma juurensa siitä, ettei hevosella ole mahdollisuutta toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä. Ensimmäiset suositukset saadaan sivustolle helmimaaliskuun aikana. eivät ole julkisia. Näin on päätetty eläinlääkäreiden toivomuksesta siksi, että nämä suositukset suunnataan perustason hoitoon. – Ei ole tarkoitus, että niitä esimerkiksi vertailtaisiin niin, että jossakin paikassa oli tällaista hoitoa ja toisessa paikassa olikin toisenlaista, Lepistö toteaa. Varsinaiset yksityiskohtaiset hoitosuositukset on siksi rajattu vain eläinlääkäreiden käyttöön. Näin turvataan eläinlääkäreille mahdollisuus käydä niihin liittyvää keskustelua vain ammattikunnan kesken. Eläinlääkärien täytyy voida tarvittaessa antaa esimerkiksi tehohoitoa, johon kunnaneläinlääkäritasolla ei potilastyössä ole mahdollisuuksia ja mitä ei perushoidolta voida edellyttää. Suositukset on suunnattu kunnaneläinlääkäreille ja muuhun perustason potilastyöhön. Niissä käsitellään yleisimpien sairauksien taustaa, diagnosointia ja hoitoa, mutta ne eivät edusta laajinta mahdollista hoitokäytäntöä, vaan perusvarustellulla vastaanotolla toteutettavan hoidon tasoa ja käytäntöjä. – Ihmispuolella tilanne on hiukan erilainen, koska siellä suositukset tarkoittavat parasta mahdollista hoitoa, ja julkinen terveydenhuolto tarjoaa sen mukaista hoitoa. Kun eläinlääkäreille julkaistaan uusi hyvän käytännön hoi
29 to-ohje, samaan aikaan laaditaan eläinten omistajille vastaava lyhennelmä. Olemassaoleva tieto samaan paikkaan Hoitosuositukset laaditaan lemmikeille, tuotantoeläimille ja hevosille. Liikkeelle lähdetään yleisimmistä sairauksista, ja suositusten laadinnassa lähdetään olemassaolevasta tiedosta, jota kootaan yhteen. Esimerkiksi rokotusja madotussuositukset ovat jo olemassa, eikä uusia nyt ole tarpeen laatia. – Sivusto kuitenkin auttaa sekä eläinlääkäreitä että eläinten omistajia löytämään kaiken tiedon yhdestä ja samasta paikasta, sanoo Lepistö. Tämä on tarpeen siksikin, että nykyisenä nettiaikakautena tietoa on tarjolla yllin kyllin, mutta kaiken tiedon oikeellisuudesta ei ole aina varmuutta. – Tämän sivuston on tarkoitus olla luotettavan, tutkitun tiedon lähde. Tarjolla olevan tiedon määrä on valtava, mutta lähteet voivat olla epämääräisiä. – Vaikkapa lemmikin omistajan saattaa olla vaikea arvioida, on tiedon lähde luotettava, ja mikä on oleellista esimerkiksi Suomen oloissa, ja poimia sieltä ne oleelliset asiat. Juuri tähän saadaan sivuston kautta apua. Yksityiskohtaista tietoa, kuten lääkevalmisteita, suositukset eivät sisällä. Hoitosuosituksissa on huomioitu myös vastuullinen antibioottien käyttö. Yhtenäiset hoitokäytännöt Hankkeen yhtenä tarkoituksena on myös saada yhtenäistettyä hoitokäytäntöjä. Näyttöön perustuvia hoitosuosituksia ja niiden aktiivista päivittämistä kaivataan myös alan nopean kehittymisen takia. Jatkokouluttautuminen vie paljon resursseja ja yksittäisen eläinlääkärin voi olla vaikea ylläpitää ajankohtaisinta tietoa kaikilta eläinlääketieteen osa-alueilta – On paljon eläinlääkäreitä, jotka tekevät pienimuotoista potilastyötä, eikä heillä ole välttämättä mahdollisuutta ja aikaa päivittää omia tietojaan, kun tutkimus etenee, tieto lisääntyy ja hoitokäytännöt muuttuvat, Outi Lepistö sanoo. Hoitosuositukset ovat myös osa ympäristöterveydenhuollon valtakunnallista laatujärjestelmää. – Eläinlääkäreiden käyttöön tulee eläinlääkintähuollon laatujärjestelmä, jotta pystyttäisiin tarjoamaan mahdollisimman tasalaatuista asiakaspalvelua joka puolella. Kattava tietopankki Sivustolle voivat myös eri yhteistyökumppanit tuottaa tietoa eläimiin liittyvistä ajankohtaisista asioista, kuten uutisia, tiedotteita ja tutkimustuloksia sekä eläinten omistajien että eläinlääkäreiden käyttöön. – Yhteistyökumppaneita voivat olla esimerkiksi ruokinnasta ja ravitsemuksesta kertovat tahot. Sivustolle tuleva tieto käydään tietenkin läpi ja arvioidaan, mitään ei tule sivustolle ilman ennakkohyväksyntää. – Toivon, että sivustosta tulee vähitellen kattava luotettavan tiedon tietopankki, josta löytyy eläinlääkintään liittyvä uusin tieto. Sivusto toimii osoitteessa www.elaintenhoitosuositus.fi Nyt laadittavat eläinten on tarkoitettu kunnallisen ja muun perustasoisen potilastyön hyvän käytännön ohjeiksi. Tiedustelut: Tuomo Seppänen Puh. 0500 774 904 www.nokkoskauppa.? Pohjoisen puhdasta nokkosta hevosille Hevosille jalostettua nokkosta on saatavana pellettinä. Puristettu koostumus ei pölise ja on helpompi annostella. Sisältää runsaasti kuitua hevosen ruoansulatuskanavan normaalia toimintaa varten. Murskatun solurakenteen ansiosta nokkosen ravintoaineet imeytyvät paremmin. Ärmätin nokkostuotteet ovat 100 % kotimaisia. Ne kasvatetaan Kainuun puhtaassa luonnossa. Ärmätin tuotteita tutkitaan ja testataan jatkuvasti. HEVOSEN HYVINVOINTIIN ÄRMÄTIN KOTIMAISET NOKKOSTUOTTEET Oletko kuullut meistä? Ärmätti Oy on puolankalainen nokkosen viljelyyn, tuotantoon ja tuotekehittelyyn keskittynyt yritys Kainuusta. Nokkostuotteiden jalostamisesta ihmisille ja eläimille meillä on jo yli 15 vuoden kokemus. Tiedustelut: Ärmätti Oy, Tuomo Seppänen 0500 774 904 Lue lisää: www.armatti.? Tilaa: www.nokkoskauppa.?
30 n Vuoden ohjastaja Vuoden ohjastaja Santtu Raitala opettelee lukemaan hevosta joka päivä Tilanteet ja käytäntö parhaat opettajat Vuoden 2019 ohjastajana palkittu, vuoden voitokkain ohjastaja Santtu Raitala ajoi viime vuonna lähes kaksituhatta starttia. Kyky lukea hevosta on ohjastajan ammatissa menestymisen elinehto. Teksti: Juhani Karvonen S en lisäksi, että pihtiputaalainen Santtu Raitala, 28, palkittiin Ravigaalassa Vuoden ohjastajana, voitti hän päättyneenä vuonna valtakunnallisen ajajaliigan ja aiemmin hänet valittiin myös vuoden raviurhelijaksi. Raitalan kauden voi sanoa ohjastajan näkökulmasta olleen täydellinen. – Palkitsevinta ohjastamisessa on, kun onnistuu ottamassaan riskissä liittyen ajotaktiikkaan tai hevosen varustuksen muuttamiseen. Hankalinta ovat itsestä johtuvat epäonnistumiset, kun hevosella olisi muutoin ollut mahdollista pärjätä, Santtu tuumii. Kun ohjastettavia on vuoden mittaan useita kymmeniä hyvin
31 ? Jutta Ihalainen, Antti Ojanperä ja Santtu Rajala olivat tyytyväisiä Josveisin suoritukseen Kavioliiga Grand Prix’n voiton jälkeen Seinäjoella viime marraskuussa. Kuva: Hippos/Suvi Hakkarainen Santtu Raitalalle palkitsevinta ohjastamisessa on, kun ottaa riskin ja onnistuu liittyen ajotaktiikkaan tai hevosen varustuksen muuttamiseen. Kuva: Hippos/Ville Vuorinen Santtu Raitala palkittiin vuoden ohjastaja Ravigaalassa Tampereella 18.1.2020. kin eriluonteisia hevosia, menestystä tulee vain sitä kautta, että ohjastaja tuntee hevosensa. Seinäjoki Racen voitto vuoden kohokohta Santtu Raitalan pääyhteistyökumppani on Antti Ojanperän pihtiputaalaistalli. – Vaikka Ojanperän talli sijaitsee aika lähellä omaa kotia, käyn siellä hyvin harvoin. Vapaa-ajalla lähinnä urheilen kavereiden kanssa, mikä on samalla myös tapa rentoutua. Ohjastettavia hevosia tulee satunnaisesti ympäri Suomea. – Jotakin hevosta ohjastan ehkä 1-2 kertaa vuodessa, mutta pääyhteistyökumppaneiden hevosia ajan viikoittain. Raveissa käyn keskimäärin kuutena päivän viikossa. Kilometrejä kertyy, mutta toisaalta Pihtipudas on aika keskellä Suomea. Täältä on yhtä pitkät matka niin pohjoisen kuin etelänkin radoille, naurahtaa Raitala. Raitala ohjasti viime vuonna 1 843 starttia, joista 279 oli voittoja, 249 kakkosijaa ja 203 kolmossijaa. Viime vuoden ehdottomasti makein voitto oli kansainvälisen Seinäjoki Racen voitto Atupemilla. – Se jäi mieleen hienona kisana ja hevosen erinomaisena suorituksena. Mummun esimerkki kannusti Raitalan lapsuudessa hänellä oli kotona hoidettavanaan oma harrastehevonen. Uravalintaan ja kiinnostukseen hevosiin on vaikuttanut suuresti mummu Pirkko Kinnunen. – Mummun apuna olin tallihommissa jo ennen kouluikää. Hänen pitkä kokemuksensa hevosista tiivistyi siihen ajatukseen, että opettele tuntemaan hevonen. Hevosen tunteminen on olennaisinta. Mummu on aina ollut merkittävä apu, touhunnut hevosten kanssa kaverina ja vienyt erilaisiin kilpailutilanteisiin sekä opettanut hevosten kanssa toimimista sekä muita elämän oleellisia asioita ja arvoja. Iän myötä Raitalan kiinnostus hevosiin vahvistui. – Auttelin naapureita heidän hevostensa valmennuksessa ja muissa töissä sekä pidin huolta omastakin hevosesta. Ala imi minut ja aloin miettiä, saisinko tällä harrastuksella tienattua leipäni. Valmennukset jäivät mutta vähitellen sain vieraiden hevosia ohjastettavikseni. Ravikortin ajoin 16-vuotiaana ja ensimmäiset kilpalähdöt ajoin kymmenisen vuotta sitten. – Minulla on yksi edelleen oma ravuri, jolla ajan muutaman kisan vuodessa. Tällä hetkellä yhteistyökumppaneiden ohjastettavia riittää, enkä voi juuri ottaa uusia hevosia. Työ opettaa tekijäänsä Joitakin hevosia Santtu Raitala on ajanut säännöllisesti miltei kymmenen vuotta. – Niihin syntyy väistämättä tavallista vahvempi side. Vaikka hevosen kanssa olisi kiertänyt ratoja vuosikausia, voi siitäkin oppia uutta. Se on yksi tämän työn suola. Ohjastajan oppi hankitaan käytännön työn kautta, kouluja, – Minulla on yksi – Minulla on yksi edelleen oma ravuri, edelleen oma ravuri, jolla ajan muutaman jolla ajan muutaman kisan vuodessa. kisan vuodessa.
32 Santtu Raitala ja Evartti voittivat kylmäveristen I-divisioonafinaalin Oulussa 7.12.2019. Kuva: Hippos/Jari Piirala Santtu Raitala ja Markku Nieminen sekä Raskolnikov Frido kolmevuotiaiden Kriterium-voittaja Teivossa 5.10. 2019 Kuva: Hippos/Hanna Närhinen kirjekursseja tai muitakaan koulutusmuotoja ei alalle ole. – Yhtään valmista kirjaa ei ole ja jokainen hevonen olisi joka tapauksessa erilainen. Parhaiten opettavat eri tilanteissa saadut kokemukset. Uusi ohjastaja voi aina kysyä vanhoilta tekijöiltä, miten he hoitaisivat jonkin tilanteen. Perimätieto tuntuu kulkevan aika hyvin ohjastajien kesken. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että tieto kulkee sukupolvien yli. Raitala kohtaa päivittäin aina uuden haasteen, koska kahta samanlaista ajoa ei ole, vaikka hevonen olisikin sama. – Haasteena on saada hevosesta irti sen maksimivauhti ja muutoinkin ehjä suoritus juuri sinä päivänä. Joillakin hevosilla päivät vaihtelevat ja erot hyvän ja huonon päivän välillä ovat suuret. – Toiset hevoset pystyvät virkamiesmäiseen suoritukseen
33 Santtu Raitalan viime vuoden ehdottomasti makein voitto oli kansainvälisen Seinäjoki Racen voitto Antero Tupamäen Atupemilla. Kuva: Hippos/Hanna Laakso Santtu Raitala, Kouvolan molempien Kavioliigaosakilpailun voittaja Juha Jokisen haastattelussa. Kuva: Hippos/Suvi Hakkarainen lökohtaisia eroja ja persoonallisuuksia aina on. – Joskus jonkin hevosen kanssa pitää tehdä muutama harjoituslenkki, mutta yleensä viiden minuutin tutustuminen ennen lähtöä riittää minulle hevosen kykyjen tunnistamiseen. Siinä ajassa ehdin yleensä saada selvyyden, missä esimerkiksi hevosen raja maksiminopeuden suhteen kulkee. Vuosien varrella itselleni on kehittynyt valmis toimintamalli, jota hevosen kanssa käyn lävitse ennen starttia. Tietysti yllätyksiäkin voi tulla. – Joskus jonkin hevosen kohdalla ohjastajan ja eläimen maailmat eivät vain kohtaa. Siinä tapauksessa on kaikkien kannalta reiluinta, että ohjastaja luovuttaa hevosen jonkun toisen käsiin. Päätä on turha hakata seinään, jollei hevosesta tunnu saavan maksimeja irti. Riskinä on, että hevonen menisi vain huonompaan suuntaan, mitä ei kukaan toivo. Suomenhevosten ja lämminveristen kesken on suuressa kuvassa eroja. – Suomenhevosissa on ehkä enemmän persoonallisuuksia. Lämmiveriset ovat tässä suhteessa enemmän toistensa kaltaisia. Rotujen sisällä hevoskohtaiset erot ovat kuitenkin suuria. Käskytyksellä on rajansa Hippoksen sääntöjen mukaan ohjastaja saa käyttää vitsaa enintään viisi kertaa lähdön aikana. Raitala käyttää vitsaa harvakseltaan. – Se on hevoselle merkinantoväline, jotta hevonen keskittyisi täysin omaan hommaansa. Myös käskyttämisellä on sama tehtävä. Joitakin hevosia voi käskyttää aikaa taajaan, mutta käskytys on hyvin hevoskohtaista. – Jotkut yksilöt suivaantuvat liiasta käskyttämisestä ja jossakin vaiheessa ne eivät sitten enää uhallaankaan tee, mitä ohjastaja käskee. Siinä mielessä hevonen käyttäytyy samalla tavalla kuin osa ihmisistäkin. – Kun jotakuta on neuvottu sen 20:nnenn kerran, ei hän enää varmasti neuvoista välitä, naurahtaa Raitala. Ylilyönteja hevosten käsittelyssä Raitala on havainnut äärimmäisen harvoin. – Minusta niiden määrä on minimaalinen etenkin kun vertaa siihen, että Suomessakin ajetaan kymmeniä lähtöjä miltei päivittäin. Raitala ei lähde määrittelemään oma tavoitteitaan ohjastajana kovin tarkasti. – Yksilöurheilussa tavoitteiden asettaminen on huomattavasti helpompaa, koska kaikki riippuu itsestä. Ohjastajan on ainakin omasta mielestäni turha kovin tarkkoja tavoitteita itselleen asettaa, koska hevonen joka tapauksessa sanelee aika monta asiaa. Hevosen rooli menestyksessä on suurempi kuin ohjastajan. Oma tavoitteeni on, että saisin tehdä töitä miellyttävien hevosten ja ihmisten kanssa. Sen yhteistyön kautta tulee sitten menestystäkin jos on tullakseen. Raitala on ajanut Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Italiassa. – Pohjoismaissa ajaminen on samantyylistä, mutta Italiassa se on värikkäämpää ja räväkämpää. Tilanteet vaihtuvat nopeasti ja hereillä pitää olla joka hetki Ensimmäiset lähtönsä Raitala muistaa. – En niitä ihmeemmin jännittänyt, mutta monta asiaa olisin voinut tehdä toisin. Niistä lähdöistä ei menestyksellistä jäänyt mitään kerrottavaa, mutta oppirahat on aina maksettava. ? Vuosien varrella Vuosien varrella itselleni on kehittynyt itselleni on kehittynyt valmis toimintamalli, valmis toimintamalli, jota hevosen kanssa jota hevosen kanssa käyn lävitse ennen käyn lävitse ennen starttia. starttia. päivästä toiseen. Ne tekevät joka raveissa tasaisen hyvän suorituksen. – Olen pyrkinyt hakemaan säännönmukaisuuksia, joiden perusteella voisin määrittää kunkin hevosen kohdalla hyvää ja huonoa päivää. – Joskus olen jotain säännönmukaisuutta ollut ainakin löytävinäni. Ennen starttia luon itselleni jonkinlaista mielikuvaa, miten hevosen kanssa sen hyvänä päivänä voisi ajaa ja miten hevonen toivottavasti käyttäytyy. Varsinainen ajotaktiikka muotoutuu radalla sen mukaan, miten muut hevoset tekevät. – Jos oma hevoseni esimerkiksi omaa hyvän matkavauhdin, on tietysti sitä ominaisuutta pyrittävä hyödyntämään. Ohjastajana minun on myös pystyttävä reagoimaan nopeasti tilanteisiin. Taktiikkaa pitää luoda hevosen ominaisuuksien mukaan ajon aikana. Joskus voi olla parempi luovuttaa Raitala on valmis astumaan uuden ja tuntemattoman hevosen ohjaksiin hyvin nopealla varoitusajalla. – Moni hevonen on jalostuksen kautta syntynyt ravuriksi, jolla tietyt ominaisuudet ja kilpailuvietti ovat vahvat ja myös ohjastajan ennakoitavissa. Jalostus on luonut hevoset tietyssä määrin samantyyylisiksi, vaikka yksi
34 JD Multituote Oy on valmistanut palkintoruusukkeita jo kymmeniä vuosia, eikä niiden suosio näytä laantumisen merkkejä. Jouni Drugg kertoo yrityksen hankkineen ensimmäisen rypytyskoneensa 80ja 90-luvun taitteessa. Nykyisin neljän hengen yritys on keskittynyt kankaasta, nahasta ja muovista tehtäviin Kotimaista palkintoruusukkeita syntyy Vantaalla RUUSUKKEET kruunaavat kilpailun Ruusukkeita käytetään erilaisissa näyttelyissä ja kilpailuissa. Perusvalikoima riittää monelle, mutta joskus ruusukkeita halutaan personoida juuri tilaisuuteen sopiviksi, näyttäviksi katseenvangitsijoiksi. Teksti: Kati Wikström Kuvat: JD Multituote Oy JD Multituote Oy:n yrittäjä Jouni Drugg kertoo, että jokainen heidän ruusukkeensa valmistetaan käsityönä oman perheen voimin, Vantaan Itä-Hakkilan toimitiloissa. erikoistuotteisiin ja asusteisiin. Jouni Drugg, 50, jatkaa yrittäjänä sukunsa perustamassa yrityksessä. Toiminta on ollut nykyisenlaista vuodesta 1993 lähtien. Ruusukkeita syntyy vuositasolla noin 20 000-30 000 kappaletta. Niitä menee eniten koirien ja hevosten palkitsemiseen. Yritys valmistaa myös lähes koko historiansa ajan tuotannossa olleita korvalappuja, olkaimia ja vöitä sekä tekee alihankintatöitä teollisuudelle. Korvalappuja syntyy jo kolmannessa sukupolvessa. Kotimaista käsityötä – Alunperin valmistimme rintanapeille taustaruusukkeita, joista rintanapin hakaneula pujotettiin läpi. Lemmikkitarviketukun omistaja näki nämä ruusukkeet ja kysyi, voisimmeko tehdä niitä myös koiranäyttelyihin. Pienellä säädöllä ja harjoittelulla saimme tehtyä ruusukkeet pentunäyttelyyn ja siitä on useiden vaiheiden kautta sekä opettelemalla tultu tähän, Jouni Drugg kertoo. Ruusukkeita käytetään erilaisissa tempauksissa, kampanjoissa ja kilpailuissa, monesti niillä palkitaan kilpailuissa hyvin sijoittuneet.
35 – Meillä on pitkät perinteet palkintoruusukkeiden teossa. Veikkaisin, että suosioomme ovat syypäinä joustavat toimitukset ja hintojen maltillisuus. Lisäksi yritämme aina tehdä ruusukkeita, jollaisia asiakkaat haluavat. Drugg sanoo palkintoruusukkeiden olevan kotimaista käsityötä. – Jokainen ruusuke valmistetaan omissa toimitiloissamme Vantaan Itä-Hakkilassa. Teemme niitä nykyisin koko perheen voimin, suorasta nauhasta alkaen, kaikki on käsin tehtyä. Painatukset, suitsikoukut, ja keskinappimateriaalien laminointi ovat myös omaa tuotantoa. Hakaneulat tuodaan Aasiasta, kaikki muu materiaali on Suomesta tai EU-alueelta. Valinnan varaa riittää Drugg kertoo perusvalikoiman sisältävän runsaasti erilaisia ruusukkeita. Osa asiakkaista haluaa myös personoida ruusukkeensa. – Perusvalikoimaan kuuluvat 1-, 5ja 7-kerroksiset ruusukkeet. Värivalikoima on monipuolinen. Kiinnitysvaihtoehtoina ovat hakaneula ja koukku. – Hännän pituus on vakiona 1ja 2-kerroksisissa ruusukkeissa 20 senttiä, 3ja 4-kerroksisissa 30 senttiä, 5-kerroksisissa ruusukkeissa 40 senttiä ja 7-kerroksisissa hännän pituus on jopa puoli metriä. Näiden lisäksi teemme erikoistoiveiden mukaisia ruusukkeita. den kerroksen pienehköt palkintoruusukkeet, Jouni Drugg kertoo. – Yritämme rikkoa yksivärisyyttä lisäämällä vaaleampia, kirkkaampia ja tummempia sävyjä ruusukkeisiin aina mahdollisuuksien mukaan, etteivät kaikki ruusukkeet olisi joka kerta samannäköisiä. Ruusukkeita tilataan muihinkin tarkoituksiin kuin kilpailujen palkinnoiksi. – Ruusukkeita on päässyt telkkariin, drag showhun ja polttareihin. Auton koristeluun teimme ison ruusukkeen noin metrin halkaisijalla. – Ja olihan Kennedyn presidentinkampanjaruusukkeen kopio hauska lisä naamiaisiin, muistelee Drugg erikoistoiveita. Luovuus kukkimaan Omilla logoilla ja erilaisilla lisukkeilla saadaan persoonallisia ruusukkeita. – Olisi hienoa, jos asiakkaat kertoisivat enemmänkin toiveistaan, kannustaa Drugg. – Ruusukkeeseen, kun voi käytännössä ripustaa melkein mitä tahansa! Kuten vaikkapa strasseja, höyheniä, helmiä, kristalleja ja vaikka karamelleja. Paikan päällekin voi tulla leikkimään väreillä ja lisukkeilla. – Maakuntien, sponsoreiden tai seurojen tunnusvärejä käytetään usein kilpailun tai näyttelyn kaikissa ruusukkeissa. Joskus etsitään ja tilataan erikoisvärejä, myös kuvioituja nauhoja voidaan käyttää. Nauhoissa vain tulevat usein vastaan tilausmäärien rajat – viidestä kilometristä nauhaa saa melkoisen määrän ruusukkeen häntiä tai koristesakaroita. Erikoispainatukset ovat Druggin mukaan helpoimpia toteuttaa. – Ruusukkeeseen voidaan teettää metallinen painolaatta joko keskustaa tai nauhaa varten, tai tulostaa nauhalle digitulostimella. – Nykyisin saadaan myös tehtyä valokuvatekniikkaa hyödyntäen nelivärisiä keskustoja. Saamme itse tehtyä A4-arkkeja ja leikattua ne, mutta suurempia kokoja ja määriä varten, voidaan arkkeja teettää myös yhteistyökumppanilla. Yritys tekeekin yhteistyötä myös toisten mikroja pienyrittäjien kanssa. – Meillä ei periaatteessa ole mitään valmista sarjaa, jota tyrkyttäisimme aina asiakkaalle, ellei hän muita tietoja ilmoita. Toki lajista riippuen, arvostelusarjat ja niiden ruusukkeet monesti toistuvat samoina, toteaa Drugg. Kotimaista palkintoruusukkeita syntyy Vantaalla RUUSUKKEET kruunaavat kilpailun Suosituimpia kilpailusijoituksia merkitsevät väreistä sininen, valkoinen, punainen, keltainen ja vihreä, niin hevosilla kuin koirillakin. – Lisänä ovat vielä lila ja vaaleanpunainen. Näitä arvosteluruusukkeita tarvitaan useimmiten eniten, ja siksi niitä luonnollisesti tilataan hieman pienempinä malleina. Myydyimmät kokomme ovat yhden ja kahPalkinnoksi ruusuke ? Ruusuketta käytetään palkintona eläinnäyttelyissä ja -kilpailuissa, joissa palkittavia on paljon. Usein ruusukkeen väri kertoo sen merkityksestä tai sijoituksesta kilpailussa. Ruusukkeen lisäksi kilpailun pääluokkien voittajille tai näyttelyiden parhaille yksilöille annetaan usein pokaali. Myös erikoispainatuksia toivotaan ruusukkeisiin.
36 n Lajiesittely V ikellys on sekä vaativaa kilpaurheilua että rakas harrastus monen ikäisille hevosharrastajille. Suomessa suurin osa harrastajista on nuoria tyttöjä. – Vikellys on eräänlainen crossborder-laji. Sillä on vahvat yhteydet voimistelun puolelle, mutta toisaalta myös hevosurheiluun. Kahden eri lajin hyvät puolet Vikellyksessä yhdistyvät voimistelu ja hevosurheilu Ratsuväen harjoittelusta lasten ja nuorten lajiksi Vikellys on voimistelua ja akrobatiaa liikkuvan hevosen selässä. Laji yhdistää voimistelun elementtejä yhteistyöhön hevosen kanssa. – Kahden lajin hyvät puolet yhdistyvät, toteaa SRL:n vikellyskomitean puheenjohtaja Tytti Nikunen. Teksti: Tarja Pitkänen yhdistyvät, sanoo Suomen Ratsastajainliiton vikellyskomitean puheenjohtaja Tytti Nikunen. Nikunen on entinen vikeltäjä itsekin, ja nykyisin hän toimii vikellyskilpailujen tuomarina. – Vikellyksessä on läsnä mahtava suhde eläimeen ja kaikki mukava tallipuuhastelu, ja lisäksi voimistelun atleettisuus ja harjoittelun tiukka kurinalaisuus. Tämä yhdistelmä tekee vikellyksestä ihan omanlaisensa hevosurheilulajin. Laji tuli Suomeen 80-luvun lopulla – Vikellyksellä on sitä kautta pitkä historia, että monien vanhojen hevoskansojen piirissä on kautta aikojen harjoitettu erilaista temppuilua hevosen selässä, Nikunen kertoo. Sittemmin vikellys on ollut osa armeijan ratsuväen harjoittelua. Sillä kehitettiin ratsastajan tasapainoa. Näistä taustoista vikellys on lähtenyt kehittymään nykyiseksi harrastusja kilpailulajiksi. Vikellys tuli Suomeen Euroopasta 1980-luvun lopulla, jolloin
37 ? Suomessa suuri osa vikellyksen harrastajista on nuoria tyttöjä. Kuvassa polviseisonta. Tytti Nikunen harrasti vikellystä kymmenkunta vuotta, ja myös kilpaili. Nykyisin hän toimii SRL:n vikellyskomitean puheenjohtajana ja tuomarina vikellyskisoissa. Katariina Kaartinen, nykyisin Katarina Alongi, aloitti vikellyksen Sipoossa Knaperbackan Ratsastuskoululla. – Pikkuhiljaa se levisi muuallekin. – Suomessa vikellyksen perinteisesti vahvoja alueita ovat muun muassa keski-Uusimaa, Siilinjärvi ja Hämeenlinna, ja nykyisin myös Tampere. Pari sataa harrastajaa Vikeltäjien määrää Suomessa on vaikea arvioida, koska erillistä rekisteriä ei ole. – Vikeltäjät kuuluvat Suomen Ratsastajainliittoon, ja monet heistä harrastavat myös ratsastusta. Suomessa lienee muutamia satoja vikellyksen harrastajia. Viime vuosina harrastajamäärä on ollut nousussa. Talleista, joilla vikellystä voi harrastaa eri puolilla Suomea, on lista SRL:n nettisivuilla. Tällä hetkellä listalla on yli 20 tallia. – Harrastusmahdollisuus talleilla riippuu monesti siitä, onko saatavissa vikellysohjaajia. Jos joku osaava valmentaja jollakin paikkakunnalla lopettaa, loppuu usein toimintakin, Tytti Nikunen harmittelee. – Tällä hetkellä Suomessa on ilahduttavasti myös vikellysvalmentajia, jotka ovat aktiivisesti vieneet harrastusta uusille talleille ja alueille ja kiertävät valmentamassa useassa paikassa. Vikellyksen aloittaminen on Nikusen mukaan jossain mielessä helpompaakin kuin ratsastuksen. – Kun vikellystä treenataan porukassa, on mukaan helppo mennä sellaisenkin, joka tarvitsee enemmän ohjausta. Siinä on aina joukon tuki mukana, eikä harrastajan tarvitse myöskään itse ohjata hevosta, vaan sen tekee juoksuttaja. Harrastaja voi keskittyä omaan suoritukseensa. – Voimistelijan ominaisuudet ovat harrastajalle toki tärkeitä, varsinkin siinä vaiheessa, jos haluaa aloittaa kilpailemisen. Vikellysvyö tärkein varuste Hevosella on vikellyksessä tavanomaisten juoksutusvarusteiden lisäksi vikellysvyö, joka kulkee hevosen rungon ympäri – Kun vikellystä – Kun vikellystä treenataan porukassa, treenataan porukassa, on mukaan helppo on mukaan helppo mennä sellaisenkin, mennä sellaisenkin, joka tarvitsee joka tarvitsee enemmän ohjausta. enemmän ohjausta.
38 Vikellyksessä kilpaillaan lasten, junioreiden ja aikuisten sarjoissa. Kuvan liike on vaaka. ja johon sivuohjat kiinnitetään. Vikellysvyössä on kaksi tukevaa kahvaa sekä molemmin puolin jalkalenkit, jotka voivat olla säädettävät. Lisäksi hevosella on selkää suojaava vikellyspatja. – Vikellysvyön pitää olla laadukas, tarpeeksi tukeva ja turvallinen. Kun laji on Suomessa pieni, kaikista talleista ei vyötä löydy. Meillä ei myöskään juuri pyöri markkinoilla käytettyjä varusteita, joten se saattaa hankaloittaa harrastuksen aloittamista. SRL:n vikellyskomitean kautta varusteita saa vuokrata. Hyvä vikellyshevonen on tasainen luonteenlaadultaan, herkästi kuumeneva hevonen ei välttämättä sovi vikellykseen. – Parhaat vikellyshevoset ovat kyvykkäitä ja pitkälle koulutettuja, siis sellaisia, jotka toimisivat hyvin myös esimerkiksi kouluratsuina, eli askeleissa on myös potentiaalia, kertoo Tytti Nikunen. – Alkeisja keskitason kilpahevosiksi meiltä on löytynyt myös suomenhevosia, mikä on tosi kiva asia. Suomenhevosilla on kisattu myös ihan PM-tasollakin. Suomenhevosilla luonne ja tasaisuus kompensoi usein sitä, mitä liikkeissä hävitään. Ei suurempia riskejä kuin ratsastuksessa Vikellyksessä ei vauhdikkuudestaan huolimatta kuitenkaan ole sen suurempia riskejä kuin ratsastuksessakaan. – Usein sanotaan, että riskejä on jopa vähemmän, mutta tästä minulla ei ola faktatietoa. Sanotaan niin, että mahdolliset vammat ovat erilaisia kuin ratsastuksessa – esimerkiksi päävammoja ei juurikaan synny, toteaa Tytti Nikunen. Vikeltäjä ei ole hevosessa samalla tavoin kiinni kuin ratsastaja, joka saattaa ongelmatilanteessa vaikka jäädä jalustimeen kiinni. – Vaikka hevonen pillastuisi kesken suorituksen, vikeltäjä pääsee helpommin alas niin, että tulee hevosen selästä jaloilleen. Hevonen jää siinä tilanteessa juoksuttajan vastuulle, ja vikeltäjä pystyy keskittymään siihen, että tekee turvallisen alastulon. Jalkavammoja saattaa tulla, jos hevosen selästä tullaan huonosti alas. Viime vuosina hyvää kehitystä Tytti Nikusen mukaan viimeisten viiden-kymmenen vuoden aikana on Suomessa otettu hieno harppaus vikellystasossa. – Erityisesti yksilöpuolella suomalaiset vikeltäjät ovat pärjänneet kansainvälisissäkin kilpailuissa. Vikellyskilpailuissa on erikseen sarjat lapsille, nuorille ja aikuisille. Lastensarjoissa voi kilpailla 7-vuotiaasta alkaen, juniorisarjoissa 15-vuotiaasta ja seniorisarjoissa 18-vuotiaasta. – Yksilöluokissa juniorisarjasta senioreihin siirtyminen on usein iso muutos, koska silloin tulee mukaan uusi ohjelmatyyppi, joka on tekniseltä tasoltaan vaativa. Kun harrastaja siinä vaiheessa täysi-ikäistyy, on opiskeluja ja paljon muuta elämässä, osa harrastajista lopettaa. – Seniorisarjoissa meillä on siksi vähemmän kilpailijoita. Mutta nyt on sekä lapsiettä juniorisarjoista nousemassa todella lupaavia tekijöitä, joten kun sieltä ponnistetaan eteenpäin, meillä saattaa tulevaisuudessa olla enemmän senioreitakin. Vaikeaa ja siksi myös palkitsevaa – Vikellys on varsinkin kilpatasolla vaikeaa ja vaatii paljon treenaamista. Mutta juuri vaikeus tekee siitä myös todella palkitsevaa, Tytti Nikunen tuumii. – Lajissa on pitkälti kyse itsensä haastamisesta ja voittamisesta, ehkä pelon voittamisestakin, ja se kiehtoo. Nikunen harrasti itse vikellystä kymmenkunta vuotta ja kilpaurheili 18-vuotiaaksi saakka. – Sitten muutin vielä Saksaan ja treenasin siellä. Nykyisin olen vain hevosten ”harrasterapsuttaja”, mutta edelleen harrastan akrobatiaa. Vikellyksessä olen toki mukana SRL:n vikellyskomitean kautta, sekä tuomarina vikellyskilpailuissa. – Minulle lajissa on ollut tärkeää saada hienoja kokemuksia, extremeurheilufiiliksen lisäksi. – Myös lajin yhteisöllisyys on ihan omaa luokkaansa. Jopa kansainvälisesti tehdään yhteistyötä – esimerkiksi kun suomalainen tyttö lähtee kilpailemaan muualle Eurooppan ilman omaa hevosta, on ihan yleistä ottaa yhteyttä jonkun muun maan edustajaan ja saada hevonen lainaksi kilpailusuoritukseen. – Kilpailuissa ei ole kuitenkaan kyse vain vikeltäjän suorituksesta. Koko ajan arvioidaan sitä, miten vikeltäjän liikkeet ovat harmoniassa hevosen liikkeiden kanssa, ja miten vikeltäjän, hevosen ja juoksuttajan. Kokonaisuus on tärkeä, ja siihen kuuluvat kaikki tekijät. ? – Vaikka hevonen – Vaikka hevonen pillastuisi kesken pillastuisi kesken suorituksen, vikeltäjä suorituksen, vikeltäjä pääsee helpommin pääsee helpommin alas niin, että tulee alas niin, että tulee hevosen selästä hevosen selästä jaloilleen. jaloilleen.
39 L apsesta saakka ratsastanutta tamperelaista Anna Kivistöä, 17, viehättää vikellyksessä lajin monipuolisuus. Kun hänellä oli taustalla myös voimisteluharrastus, oli lajivalinta luonteva. – Tutustuin lajiin kaverin kautta, ja se sopi minulle hyvin. SM-pronssia ja hopeaa, paras suomalainen MM-kisoissa. Anna Kivistö innostui vikellyksestä kuusi vuotta sitten, ja tulokset vain paranevat. Anna Kivistö tähtää Ruotsiin EM-kisoihin Monipuolisuus kiinnosti vikellyksessä Anna Kivelä tekemässä sivuttaista pystyspagaatta saksalaisella Legrand F -hevosella. Kuva: Enni Rautiainen ?
40 Anna Kivelä on saavuttanut Alma-hevosen kanssa junioreiden SM-kisoissa sekä hopeaa että pronssia. Nyt tähtäimessä ovat EM-kisat Ruotsissa. Kuva: Nea Suihkonen Alkuun Anna jatkoi myös ratsastusta, mutta jätti sen, koska aika ei enää riittänyt. Annalla on menossa toinen vuosi lukiossa. – Vikellys vaatii paljon treenaamista. Parin vuoden vikeltämisen jälkeen ratsastus jäi. Nyt en ole ratsastanut pitkään aikaan, ihan satunnaisesti vain joskus. SM-hopea paras saavutus Anna sijoittui junioreiden SM-kilpailuissa pronssille vuonna 2018, ja hopealle viime Anna Kivelä sivuttain seisonnassa junioreiden MM-kisoissa viime vuonna ranskalaisen Londontime-hevosen kanssa. Kuva: Arjen van der Spek Kaulalla olkaseisonta, Anna Kivelä saksalaisen Legrand F -hevosen selässä. Kuva: Arjen van der Spek – Yritän nyt – Yritän nyt panostaa tähän panostaa tähän kauteen, koska kauteen, koska tämä on viimeinen tämä on viimeinen juniorikauteni, sitten juniorikauteni, sitten on edessä aikuisten on edessä aikuisten sarjaan siirtyminen. sarjaan siirtyminen. vuonna. Hän on myös päässyt edustamaan Suomea sekä junioreiden EMettä MM-kisoihin. – Mitaleille on vielä matkaa, mutta varsinkin MM-kisat menivät kyllä ihan hyvin. Olin siellä paras suomalainen ja toiseksi paras pohjoismaalainen, vaikka sijoitukseni taisi olla 28. – Yritän nyt panostaa tähän kauteen, koska tämä on viimeinen juniorikauteni, sitten on edessä aikuisten sarjaan siirtyminen. EM-kisat ovat tänä vuonna Ruotsissa. – Tavoitteeni on ehdottomasti saada sinne edustuspaikka, ja lähteä. ensimmäistä kertaa arvokisoihin oman kilpailuhevoseni kanssa, kun kisat ovat noinkin lähellä, ja hevosen kuljettaminen kisoihin on mahdollista. Anna kilpailee valmentajansa Oona Pekkalan omistamalla Atterupgaards Marlene II:lla eli Almalla. Alma on vuonna 2007 syntynyt tanskalainen puoliveritamma, joka treenaa vikel
41 Black Horse UUTUUS! MyGastro Mahaärsytykseen Täydennysrehu, joka yhdessä hevosen lajinmukaisen ruokinnan kanssa auttaa ylläpitämään mahan normaalia toimintaa ja happotasapainoa. LIMAKALVOT VATSAHAPOT SOLUKALVOT MyGastro sekoitetaan veden kanssa n. 2 dl vettä / 1 mitallinen (30 g), turvotetaan ja sekoitetaan paksuksi geeliksi. Voidaan tarjota sellaisenaan tai rehuun sekoitettuna. Päiväannos on hyvä jakaa kahteen syöttökertaan, aamu ja ilta. Toinen annoksista voidaan tarjoilla myös ennen harjoitusta, kuljetusta ym. Suositellaan käytettäväksi noin kuukauden ajan. Myös jatkuva/jaksoittainen annostelu on mahdollista. Tällöin, eläimen kunnosta riippuen, voidaan annostusta pienentää jopa puoleen. Premium Muista myös muut mahan ja suoliston toimintaa tukevat valmisteemme! MATALA SOKERIJA TÄRKKELYSPITOISUUS SIS. MOS JA OREGOSTIM KUITUPITOINEN Tender SUOLISTON TOIMINTAHÄIRIÖT ELÄVÄ HIIVA MOS Yeast Booster Annostus Hevonen 3 mitallista/pv (90 g) Poni (koosta riippuen) 1-2 mitallista/pv (30-60 g) Pakkaus sisältää mitan (50 ml=30 g) 1/ 20 20 ? Vikellyksessä hevonen laukkaa halkaisijaltaan vähintään 15-metrisellä ympyrällä, kilpailuissa yleensä vastapäivään, ja ympyrän keskellä oleva juoksuttaja antaa merkkejä hevoselle ääniapujen, juoksutusraipan sekä juoksutusliinan avulla. Vikeltäjät hyppäävät vauhdissa hevosen selkään ja tekevät siellä erilaisia voimisteluliikkeitä. Perusliikkeet ja vapaaohjelma Nykyään vikellys on vaativa kilpaurheilulaji, mutta myös erinomainen harrastus ja hyvä tapa parantaa notkeuttaan, tasapainoaan ja koordinaatiokykyään. Vikellykseen liittyvät varsinaisten vikellysharjoitusten ohella kiinteänä osana voimistelu, venyttely, jumppaaminen ja liikkuvuusharjoitukset. Vikellyksessä kilpaillaan käynnissä ja laukassa yksin, pareittain ja joukkueina. Myös raviluokkia on mahdollista järjestää, mutta niitä on harvoin. Yksinvikellyksessä senioriluokissa korkeimmalla kilpatasolla suoritus koostuu kolmesta osasta, perusliikkeistä, teknisestä ohjelmasta ja vapaaohjelmasta. Joukkueet sekä lapset ja juniorit tekevät myös korkeimmalla kilpatasolla vain perusliikkeet ja vapaaohjelman. Kaikissa vikellyskilpailujen luokissa esitetään vapaaohjelma, jonka on tarkoitus ilmentää vikeltäjän monipuolisia taitoja. Lisäksi monissa luokissa esitetään perusliikkeet, jotka on suunniteltu mittaamaan erilaisia vikeltäjän taitoja, kuten kykyä myödätä hevosen liikettä. Myös hevosen suoritus arvostellaan. Vuosittain Suomessa järjestetään sekä kansallista kilpailuja että aluekilpailuja. Yksinja joukkuevikellyksessä sekä parivikellyksessä kilpaillaan myös Suomen ja Pohjoismaiden mestaruuksista. Vuosittain järjestetään kymmenkunta kansainvälistä CVI-tason vikellyskilpailua eri puolilla maailmaa sekä vuorovuosin EMja MM-kilpailut. Lähteet: Suomen Ratsastajainliitto, Wikipedia lyksen lisäksi kouluratsastusta ja hyppäämistä. Porukalla hyvä yhteishenki – Oona tuli Tampeereelle valmentamaan muutama vuosi sitten, ja yhteistyö on sujunut tosi hyvin. Nyt meillä ei muita valmentajia enää olekaan, kun aikaisemmin täällä valmentaneet ovat muuttaneet pois. Kun viimeinen juniorivuosi on ohi, on Anna Kivistön tarkoitus jatkaa aikuisten sarjoissa. Tampereen vikellysporukka harjoittelee Suomatkan tilalla Kangasalla. – Meillä on hyvä yhteishenki. Se on vikellyksessä yksi hyvä puoli, että se on niin yhteisöllistä toimintaa. Ratsastukseen verrattuna vikellyksessä on erikoista se, että samalla hevosella kilpailee monta kilpailijaa. Silloin yhteisöllisyys korostuu ja kasvaa. Harrastajaporukasta on myös löytynyt paljon kavereita. – On kiva, että treeneissä on aina mukana muita. Jos itsellä on Vaativa kilpalaji ja hauska harrastus huono päivä, kannustavat toiset. – Suomessa tämä on hyvin pieni laji, ja sikäli treenaaminen on välillä aika kovaa, kun on usein kylmäkin. Ulkomaille on kiva päästä kisaamaan ja näkemään lajia isommissa ympyröissä, iloitsee Anna. ?
42
43
44 n Kesäleirit kohti hevoskesää! Laukaten Hevosten uittamisesta nauttivat sekä hevoset että leiriläiset Tiinan Tallin leirillä Soinissa.
45 ? kohti hevoskesää! Monen ratsastajan ja hevosten ystävän kesän kruunaa ratsastusleiri. Tarjontaa löytyy jokaiseen makuun ympäri Suomea. Hevoskesä 2020 kutsuu kohti elämyksiä, iloa ja oppimista. Tekstit: Kati Wikström ? Kuvat: leirijärjestäjät
46 Vaellusleirejä ympäri vuoden Saarijärvellä sijaitseva Purola Farm järjestää erilaisia retkiä ja vaellusleirejä islanninhevosilla ympäri vuoden. T alli on SRLn jäsentalli sekä Suomen Islanninhevosyhdistyksen askellajiratsastuskoulu. – Yleisimmin vaellusleirit kestävät viikonlopun ajan, mutta porukoille järjestämme kesällä myös pidempiä leirejä, kertoo Pipsa Wagner. – Islanninhevosretkillä ja -leireillä ikäraja on 12 vuotta ja painorajoitus 90 kiloa. Normaalien vaellusleirien lisäksi suosittuja ovat myös lapsi-vanhempi-leirit sekä tilausleirit, joille minimimäärä on neljä leiriläistä. Leirit ovat yleensä 3-5 päivän mittaisia ja ennen maastoon menemistä harjoittelemme kentällä askellajeja. Myös tölttiä pääsee kokeilemaan. Leireillä maastossa ratsastetaan nelisen tuntia päivässä ja tehdään yksi pidempi vaellus. – Leireillä viihdytään kavereiden kesken ja tietenkin hevostellaan, töltätään sekä hoidetaan ihania ja lempeitä issikoita, sanoo Wagner. – Lisäksi opetellaan uusia asioita esimerkiksi maastakäsittelyä sekä nautitaan luonnosta ja vuodenajoista. Jokainen leiriläinen saa oman hoitoissikan. Yöksi tulemme aina Purola Farmille takaisin. Matkatavaransa voi siis jättää leirille eikä niitä tarvitse kantaa mukanaan vaelluksilla. 100 kilometrissä riittää vaihtelua – Meillä on maastoratsastuslupa noin sadalle kilometrille, joten reitteihin saa runsaasti vaihtelua eikä samoja reittejä tarvitse käyttää leirin aikana. Reittien varrella käytössämme on kuusi kotaa, joissa pidetään lounastaukoja nokipannukahveineen ja hevosille heinätaukoja, kertoo Pipsa Wagner. – Vaelluksen päätteeksi on mukava tulla takaisin Purola Farmille, saunoa ja uida järvessä, – Majatalossa on kuusi huonetta ja yhteensä 16 leiriläiselle yöpymispaikka ja aittoihin mahtuu kesällä neljä. Yhteen leiriryhmään otetaan viisi-kuusi leiriläistä, jotta kaikkia voidaan opastaa henkilökohtaisesti ja varahevosiakin riittää. Purola on luomutila ja ateriat pyritään valmistamaan luomuja lähituotteista. – Majoituksen tulee olla viihtyisä ja mukava sekä ruoan tietysti maistuvaa. Kolmen ruokalajin päivällistämme on kiitelty kovasti, ja onhan vaelluspäivän jälkeen tietenkin kaikilla kova nälkä. Pidempiä kahden päivän vaelluksia järjestetään yli 15-vuotiaille. – Pitkällä vaelluksella leiriläisen kunnon pitää olla riittävän hyvä, jotta hän jaksaa rankkaakin maastovaellusta. Lisäksi leiriläisen tulee hallita kaikki askellajit eli ihan aloittelijoille tämä ei sovi, korostaa Wagner. Maastoon sopivat hevoset Hyvän vaellusleirin tärkeimmät tekijät ovat hyvät ja osaavat hevoset. – Hevoset, jotka ovat tottuneet olemaan toistensa kanssa ja liikkumaan samassa laumassa. Ne osaavat kulkea maastossa, ovat koulutettuja ja jokaisella on oma paikkansa. Tästä kaikesta muodostuu myös tärkeä turvallisuutta luova tekijä. Käymme reitit aina hevosten kanssa etukäteen läpi, koska niiden täytyy kulkea muitta mutkitta siltojen yli, kuralätäköissä, ojien poikki ja pysyä rauhallisina erilaisissa tilanteissa. – Hyvä tunnelma, kiva ilmapiiri ja huolellinen ennakkosuunnittelu takaavat mieluisan leirin, toteaa Wagner.
47 Vaelluspäivän päätteeksi tullaan aina yöpymään ja saunomaan Purola Farmille. Leireillä opetellaan muun muassa maastakäsittelyä ja nautitaan luonnosta. Purola farmin Pipsa Wagner kertoo hyvän vaellusleirin muodostuvan kokonaisuudesta, johon kuuluvat maukas ruoka, hyvät maastot, koulutetut hevoset ja viihtyisä majoitus. Vaellusreiteillä on kuusi kotaa, joissa syödään ja pidetään taukoa, niin hevoset kuin ihmisetkin. Purola Farmilla ollaan valmiina vaellukselle! Vaellusleirejä ympäri vuoden Purola Farmin kesäleirit 2020 ? Leirit ovat 2-4 päivän mittaisia ? Hinta vaihtelee ohjelman mukaan 270-490 euroa. Lisätiedot tallilta. ? Asianmukaiset varusteet Niin ihmisillä kuin hevosillakin tulee olla asianmukaiset varusteet. Ratsastajalla esimerkiksi turvakypärä ja heijastinliivit, talvella vaelluksille kypärän alle kypärähuppu, topparatsastushanskat, toppahaalari ja lämpimät saappaat. Nämä kuuluvat leirin hintaan eli ne löytyvät meiltä. – Muuten ratsastajalla tulisi olla säänmukainen pukeutuminen, tarkentaa Wagner. – Tarpeeksi lämmintä vaatetta sekä sadekelillä sadetakki ja -housut ja jaloissa tulee olla muut kuin täysin tasapohjaiset kengät, jotka voivat luiskahtaa jalustimesta läpi. – Leirin vetäjällä tulee olla vahva tilannetaju, hänen täytyy ymmärtää, milloin on hyvä nousta hevosen selästä hetkeksi pois ja vaikkapa taluttaa hevosta jonkin aikaa. Hevosten ja ihmisten ymmärtämisestä ja ”oikein lukemisesta” on aina apua. ? n Kesäleirit – Turvallisuuteen vaikuttaa hyvien hevosten ja ennakkosuunnittelun lisäksi se, että meillä on aina varahevosia ja mieheni on varahenkilönä tallilla – hän voi auttaa tallilta käsin, hakea mahdollisen loukkaantuneen autolla ja hälyttää apua. Hän myös tuo evästarvikkeet kodalle ja lämmittää saunan valmiiksi retkeltä palaaville.
48 H ämeenlinnassa sijaitsevan Mustilan Farmin toiminnoista vastaava Ari Janné kertoo tallin järjestävän valmennusleirejä pääsääntöisesti lomasesonkien ulkopuolella. – Suosion kasvettua ja kisoihin osallistumisten myötä, myös kesällä on valmentavia leirejä. Kesän valmennusleirille otamme ensisijaisesti kisoihin osallistuvat. Mustilan Farmi tukee valmennusleiriläisiä tarjoamalla hevosia heidän käyttöönsä. – Harjoittelemme vasta kisatallina oloa, aiemmin olemme käyneet vuokrausleiriläistemme kanssa harjoituskisoissa. Nyt osa heistä on kehittynyt niin paljon, että katsomme tulevaisuuteen ja muutimme vuokrausleirit valmennusleireiksi, kertoo Janné. – Valmennusleirit ovat viikonlopun mittaisia, ne alkavat perjantaina kello 18 ja päättyvät Tavoitteellista valmennusta ja yhteisiä muistoja Valmennusleireillä ratsastetaan tavoitteellisesti, äiti-lapsi-leireillä vietetään yhteistä aikaa ja nautitaan. Ikisuosikkeja ovat myös perusratsastusleirit. Jokaisesta leiristä saa taatusti iloa ja hyviä muistoja. Mustilan Farmin toiminnoista vastaava Ari Janné kertoo äiti-lapsileirien soveltuvan kaikille vanhemmille, jotka ovat koskaan ratsastaneet tai haaveilleet ratsastamisesta ja yli 7-vuotiaille lapsille. sunnuntaina kello 18. Joskus kisojen alla, aloitellaan jo torstaina. Vanhempien kanssa sovitaan aina kimppakyydeistä ja myös farmilaisten kyydeissä pääsee leireille. Aamutallin jälkeen on aamiainen, sen jälkeen on opetusta. Päivällä nautitaan lounas ja iltapäivällä pidetään toiset ratsastustunnit, joiden jälkeen on illallinen. Tuntien väleissä hoidetaan hevosia. – Illalla sauna lämpiää ja yhteisen iltapalan jälkeen mennäänkin sitten nukkumaan. Päivät ovat täynnä mukavaa ohjelmaa, joten unikin taatusti maittaa, toteaa Janné. Oppiminen keskiössä Leirin alkaessa ratsastajille katsotaan yhdessä sopivat hevoset. Tallilla on eri tasoisille ratsastajille sopivia hevosia. Leiriläiset seuraavat opetusta kentän reunalla.
49 – Leireillä on täysylläpito, niillä ratsastetaan, hoidetaan hevosia ja retkeillään maastossa, jos osallistujat niin toivovat. Lisäksi lapsille on esimerkiksi kepparirataa ja kepparikisoja sekä kärryillä ajamista. Alkeista ja talutuksesta lähdetään useimmiten liikkeelle. – Hyvä ryhmäkoko on 6-8 äitiä ja 6-8 lasta. Tosin joskus mummut ja kummitkin ovat olleet mukana pelkällä ylläpidolla nauttimassa tallielämästä, nauraa Janné. Onnellista oloa ja hyvää tunnelmaa Onnistuneeksi leirin tekee Jannén mukaan se onnellinen olo, joka huokuu asiakkaista. – Tärkeintä on tallin hyvä tunnelma, jonka aistii heti astuessaan autosta ulos. Olo on tervetullut, kuvailee Janné. – Teemme jokaisen leirin jälkeen palautekyselyn, jossa kysymme, mikä oli hyvää ja missä oli parannettavaa. Useimmiten hyvä opetus ja ihanat hevoset saavat kehuja. Myös onnistuneet maastoretket saavat paljon kehuja, kun ihmiset pääsevät hetkeksi luonnon keskelle hektisestä arjestaan. – Kuuntelemme herkällä korvalla leiriläisten toiveita sekä ajatuksia omasta ratsastustasostaan, ja pyrimme valitsemaan sopivat hevoset taitojen sekä omien toivomusten mukaisesti. Hyvät ja hyvinvoivat hevoset ovat kaiken keskiössä. Ruokapuolessa panostetaan kotimaisiin raaka-aineisiin sekä lähituotantoon. Mustilan Farmin kesäleirit 2020 31.5.-6.6. Kesäleiri 1 7.-13.6. Kesäleiri 2 14.-20.6. Juhannusleiri 21.-24.6. Aikuisten leiri 26.-28.6. Äiti-lapsi -leiri 28.6.-3.7. Valmennusleiriläisten Kesäleiri 3 5.-10.7. Kesäleiri 4 12.-17.7. Kesäleiri 5 19.-24.7. Kesäleiri 6 26.-31.7. Kesäleiri 7 31.7.-2.8. Äiti-lapsi -leiri 2.-7.8. Kesäleiri 8 7.-9.8. Äiti-lapsi -leiri 9.-12.8. Kesäleiri 9 14.-16.8. Valmennusleiri 21.-23.8. Valmennusleiri – Valmennusleirit 2 pv 160 euroa henkilö – Äiti-lapsi -leirit 2 pv 160 euroa henkilö paitsi lomasesonkina 180 euroa henkilö – Muut ratsastusleirit, 3-6 päivää, 300–450 euroa henkilö. – Valmennusleireillä ratsastetaan jokaisen oman lähtötilanteen mukaan ja tehdään kehityssuunnitelma, jota ratsastaja ja valmentaja lähtevät yhdessä toteuttamaan. Toisilla se on koulupuolta, toisilla esteitä. Joillekin tavoitteena voi olla oppia vain paremmaksi ratsastajaksi, kertoo Janné. – Yksi ehkäpä tärkein onnistuneen leirin edellytys on innostava ja kannustava ilmapiiri. Opetuksen tulee olla yksilöllistä ja jokaisen ratsastajan omat vahvuudet huomioivaa. Olemme saaneet tästä erittäin paljon positiivista palautetta. Valmennusleireillä on viikonlopun aikana yhteensä 5-8 tuntia ratsastusta. – Päivien ohjelmaan kuuluu myös hevosten hoitoa ja tallitöitä. Ratsastaja oppii ymmärtämään hevosta kokonaisvaltaisesti, kun osallistuu sen ruokintaan ja hoitoon. Samalla hevosen ja ratsastajan välinen luottamus kasvaa. Tallilla kiinnitetään erityistä huomiota yhteisiin pelisääntöihin. Ne koskevat muun muassa sitä, miten toisia autetaan, kuinka ollaan kaikkien kanssa ja jokaisen kaveri. – Valmennusleirit sopivat kaikille, jotka haluavat ratsastaa tavoitteellisesti. Meillä on eri viikonloppuina eri tasoisia ratsastajia. On kaksi taitavaa nuorten ryhmää, yksi aikuisten ja yksi lasten ryhmä. Hevostilanteen mukaan, ryhmään mahtuu noin 12 ratsastajaa. Vanhemmille ja lapsille Suosittuja ovat myös äiti-lapsi -leirit. Ne ovat monille ihanaa yhteistä ja yhdessä tekemisen aikaa. – Äiti-lapsi -leirit soveltuvat kaikille vanhemmille ja yli 7-vuotiaille lapsille. Useimmat asiakkaat ovat äitejä, jotka ovat joskus nuorena ratsastaneet ja haaveissa on ollut jo pitkään päästä takaisin hevosen selkään. – Äiti-lapsi-leireillä käy kaikenlaisia asiakkaita, yksi äiti ei ollut aiemmin ratsastanut, mutta tytär halusi, ja he päättivät aloittaa yhdessä. Toinen äiti ja teinitytär halusivat löytää vielä jotakin ihanaa yhteistä tekemistä, jota he pääsisivät ihan kahdestaan tekemään – molemmilla oli ratsastustaustaa ja he päätyivät meille. Leirit ovat yleensä viikonlopun mittaisia. Riskitilanteet kartoitettu – Turvallisuussuunnitelmaa laadittaessa ja turvallisuusohjeita luotaessa on käyty kaikkia potentiaalisia riskejä läpi ja tehty toimenpiteet niiden minimoimiseksi, tähdentää Janné. – Hevosten kanssa toimiessa voi tulla erilaisia tilanteita, esimerkiksi hevosen loukkaantuessa tai säikähtäessä. Kaikki mahdolliset riskitilanteet käydään huolellisesti ohjaajan kanssa läpi. Lisäksi käymme hyvin herkästi lääkäriasemalla tarkistuttamassa asiat sekä tiedotamme vanhemmille. Asia käydään vielä henkilökunnan kanssa erikseen läpi, jotta vastaavia mahdollisia tilanteita osataan jatkossa välttää sekä tehdään suunnitelma siitä, miten jatkossa toimitaan. – Leiriläisten toimintaan hevosten parissa kiinnitetään huomiota, annetaan ohjeita ja käydään turvallisuusasioita läpi leireille tulevien kanssa niin sanotussa turvallisuuspuheessa. Lisäksi pidämme huolta sekä hevosten että ratsastajien varusteista. – Kypärä on tietenkin pakollinen, sen ja turvaliivinkin saa meiltä tarvittaessa lainaksi. Huomioliivit ovat päällä maastoratsastuksissa, jotka vetää maastoreitit ja hevoset hyvin tunteva opettaja, summaa Janné. ? Carlo ja Parla ovat lähdössä koulukisoihin. Leiriläiset osallistuvat Salama-ponin hoitoon. ? n Kesäleirit
50 Makkaranpaistoa hevospäivän päätteeksi. T iinan talli toimii kahdessa toimipisteessä Pohjanmaalla, joista leiritoiminta on keskittynyt Soiniin. Tiina Koivuniemi kertoo, että kesällä 2020 leirivaihtoehtoja ovat perinteinen ratsastusleiri, vuokrausratsastusleiri, minileiri ja aikuisratsastajille viikonloppuleiri. Unohtamatta tilausleirejä. Lapsille täyttä heppaelämää ja viikonloppuja aikuisille Ratsastusleireillä kokeillaan erilaisia tapoja ratsasta ja vietetään aikaa saman henkisten heppailijoiden kanssa. Aikuisille on tarjolla viikonloppuleirejä ja lisäksi tilausleiri kuuluu monen kesään. – Pääasiassa leirit kestävät viisi päivää. Ratsastusleirillä on kaksi ratsastustuntia päivän aikana, vuokrausleirillä tunteja on neljä ja minileirillä yksi tunti. Leirillä jokainen saa oman hoitohevosen ja ohjelma on mukavan hevosentäyteistä. Leireillä muun muassa opiskellaan teoriaa, uitetaan hevosia, yöratsastetaan maastossa, vikelletään, ratsastetaan tandemina ja kärryajellaan. – Myös leirikasteeseen ja leirikilpailuihin voi halutessaan osallistua. Leireillä on myös mahdollisuus suorittaa SRL:n ratsastusja hevostaitomerkkejä. Tunteja videoidaan, jotta oppiminen olisi mahdollisimman tehokasta. Kaikilla leireillä on täyshoito, lukuun ottamatta tilausleirejä. – Iltaisin lämpiää rantasauna ja vietetään aikaa nuotion ääressä, hymyilee Koivuniemi. – Aikuisten leiri on viikonlopun mittainen ja mukaan mahtu kymmenen leiriläistä. Ratsastusta on neljä tuntia viikonlopun aikana. Teoriaa opiskellaan myös ja käydään läpi paljon hevosasioita. – Tilausleirillä ruoka tehdään itse, mutta meiltä ostetaan ratsastustunnit ja vuokrataan leiritalo. Tilausleiriläiset ovat usein kaveriporukoita, jotka ovat olleet lapsina meillä leireillä. – Viime kesänä paikalliset lännenratsastajat vuokrasivat meiltä tilat ja hevoset, muistelee Koivuniemi. Suunnittelulla onnistuu Tärkein tekijä leirien järjestämisessä on Koivuniemen mukaan saada kokonaisuus toimivaksi, järkeväksi ja mukavaksi kaikille. – On tärkeää, että kaikilla on rento tunnelma ja leiriläiset ovat
51 Makkaranpaistoa hevospäivän päätteeksi. Leirillä päästään kavereiden kesken nauttimaan myös maaseudun rauhasta. Kärryajelut kuuluvat kesään. Vikellys, erityisesti tandemina on jännittävää. Tiina Koivuniemi kertoo Biafurhevosen kera parhaimman palautteen olevan leiriläisistä paistavan ilo ja tekemisen riemun. Maastoratsastuksilla ei liikuta turvallisuuden takia yleisillä teillä. Tiinan Tallin kesäleirit 2020 31.5.-4.6. ratsastusleiri 7.-11.6. ratsastusleiri 13.-17.6. ratsastusleiri 22.-26.6. ratsastusleiri 28.6.-2.7. ratsastusleiri 5.-9.7. ratsastusleiri 12.-16.7. ratsastusleiri 18.-19.7. aikuisten viikonloppuleiri 20.-23.7 päiväleiri Seinäjoella – Ratsastusleirinä 465 euroa – Vuokrausleirinä 575 euroa – Minileirinä 365 euroa (muuten sama, mutta ratsastusta vain tunti päivässä) – Päiväleiri Seinäjoki 240 euroa – Aikuisten viikonloppuleiri 210 euroa n Kesäleirit tasavertaisia. Leirin ei tule olla mitään puurtamista, vaan hauskaa sekä kivaa tekemistä. Tämä kaikki vaatii riittävän määrän henkilökuntaa ja hevosia sekä hyvät tilat. – Leiriläiset majoittuvat järven rannalla sijaitsevaan omakotitaloon, joka on remontoitu täysin vuonna 2017. Talossa on kaksi erillistä suihkua ja wc:tä, kolme makuuhuonetta, olohuone, keittiö ja sauna. Ilmastointilaitteet ovat myös tarpeellisia, ettei kuuma kesänä ole liian kuuma. Majoittumiseen on lisäksi kaksi erillistä mökkiä. – Ruokaa emme leiriläisten tiloissa tee, vaan ruokailu järjestetään erillisessä rakennuksessa. Rannassa sijaitsee erillinen isohko tynnyrisauna, jonka ympärillä on lisäksi makkaranpaistomahdollisuus, kertoo Koivuniemi. – Turvallisuusasiat käydään läpi leiriläisten kanssa. Jokaisen ratsastustaso tulee huomioida ja osata tulkita leiriläisten taitoja, ettei meno muutu vaaralliseksi. Maastossa ei liikuta yleisillä teillä ja ratsastuskentät ovat tietysti aidattuja. – Leiri on tärkeää suunnitella turvalliseksi ja ennakoida tilanteita. Ohjaajamme ovat käyneet ensiapukurssin ja itse olen sairaanhoitaja. Hevoset ovat turvallisia ja tehtäviinsä sopivia. – Ennen kaikkea on hienoa nähdä leiriläisten nauttivan leiristä ja hevosista, saavan mahtavia kokemuksia ja tekemisen riemua, iloitsee Koivuniemi. ?
52 n Talliesittely ”Mukava ilmapiiri, kivat hevoset ja hyvä opetus” Vihdin Ratsutallilla tehdään yhdessä Perusratsastuskoulutoiminta mukavassa ilmapiirissä, kivat hevoset ja hyvä opetus ovat hevosyrittäjä Marika Lahtisen toiminnan periaatteet. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen on Vihdin Ratsutallissa tärkeää. Teksti ja kuvat: Tarja Pitkänen
53 ? ”Mukava ilmapiiri, kivat hevoset ja hyvä opetus” Talliyrittäjällä riittää töitä pyhät arjet, mutta Marika Lahtinen ei ole koskaan katunut uranvalintaa.
54 T alliyrittäjä Marika Lahtinen, 42, oli ensimmäistä kertaa hevosen selässä 5-vuotiaana, aloitti säännöllisen ratsastuksen 8-vuotiaana ja sai ensimmäisen oman ponin 12-vuotiaana. 20-vuotiaana hän perusti oman ratsastustallin. Nyt hän istuu penkillä Vihdin Ratsutallin maneesin seinustalla ja antaa ohjeita. Tänäkin sunnuntaiaamuna yrittäjä on tehnyt normaalit tallityöt ja hoitanut monenlaisia muita asioita, muun muassa kiinnittänyt yhden irronneen kengän. Vapaa-aikaa ei siis useinkaan liiemmälti ole, mutta yrittäjäper13-vuotias Venla Lahtinen on innokas ratsastaja, ja mukana myös maajoukkueringissä. Tervalammen kartanon vanha navetta on remontoitu ratsastuskoulun talliksi. Iso maneesi rakennettiin tallirakennuksen kupeseen. Marika seuraa maneesin seinustalla, kuinka ratsastuksenopetus sujuu. heessä kasvanut Marika tiesi, mihin ryhtyi, eikä ole ratkaisua katunut. Marika pyörittää yritystä yhdessä puolisonsa Johannes Lahtisen, 40, kanssa. Tallissa on 30 hevosta ja kävijöitä viikottain noin 300. Vihdin Ratsutalli Oy toiminut vuodesta 1997 Vihdissä, Helsingin kaupungin omistaman Tervalammen kartanon mailla. Alussa Lahtiset vuokrasivat tallikäyttöön entisen navettarakennuksen ja maata sen ympäriltä. Sitten tallirakennus ostettiin omaksi, ja rakennettiin sen kylkeen maneesi. Myöhemmin ostettiin myös lähes 14 hehtaaria kartanon maista. Vihdin Ratsutallilla on tilavan tallirakennuksen ja maneesin lisäksi ratsastuskenttä kouluja esteratsastuskalustolla sekä maastoesterata. Lahtisen perhe myös asuu samassa pihapiirissä. Vihdistä puuttui aktiivinen talli – Opetin ratsastusta muille jo lapsena ensimmäisellä omalla ponilla, sillä kaikki kaverithan tietysti joutuivat ratsastustunneilleni... Marika nauraa. Lapsuudenkodin yhteyteen Joutsenoon rakennettiin sitten talli, ja se antoi mahdollisuuden hankkia lisää hevosia. Marika ratsasti, valmentautui ja kilpaili, ja siinä ohessa opetti myös muita. Vihtiin hän oli tutustunut silloisen poikaystävänsä kautta. Vihti ja etenkin Nummela olivat tulleet muutaman vuoden aikana tutuiksi, samoin paikkakunnan hevospiirit. – Kun täällä suunnalla pyörin, huomasin, ettei täällä ollut sellaisia aktiivisia, selkeän konseptin mukaan toimivia talleja, jollaisiin olin Lappeenrannan suunnalla tottunut, Marika toteaa. – Olin ajatellut eläinlääkärin ammattia, mutta lukion pitkä matematiikka ja fysiikka eivät oikein sujuneet. Ylioppilaaksi päästyään hän pitikin välivuoden ja suoritti yrittäjätutkinnon. Sitten hän muutti Vihtiin kuuden hevosensa kanssa ja ryhtyi hevosyrittäjäksi. – Kesällä tultiin, hevoset olivat laitumella. Sitten niille tehtiin talli vanhasta navetasta. Mutta pian kuulin yhdeltä asiakkaaltani Tervalammen kartanosta ja niin sitten päädyin tänne. Talli tarjoaa opetusta este-, kouluja maastoratsastuksessa.
55 Turvallisuus on tallissa tärkeää. Kypärän käytöstä muistuttaa ohjetaulu valjashuoneen seinällä. Satulat ovat hyvässä järjestyksessä valjashuoneessa. Vihdin Ratsutallissa on ammattitaitoiset opettajat ohjaamassa sekä kouluettä esteratsastuksessa. Pikkulapsille on talutusratsastusta. Talli työllisti myös puolison Kun Marikan ja Johannes Lahtisen seurustelu aikanaan alkoi, Johannes oli rauhanturvaajana Kosovossa. Hevostaustaa hänellä ei ollut. Johannes opiskeli eräoppaaksi. Marika puolestaan hankki yritystoiminnan ohessa Ypäjällä ratsastuksenopettajan koulutuksen. – Johannes teki pitkään eräoppaan töitä. Hän on myös muun muassa ohjannut ja opettanut merimelontaa, välillä ulkomaillakin, ja toiminut opettajana eräoppaille retkeilyn eri osa-alueissa. Mutta ratsastustallissa alkoi vähitellen olla niin paljon töitä, että myös Johanneksen työpanos tarvittiin kokonaan tallin töihin. Perheen tytär Venla, 13, on innokas ja aktiivinen ratsastaja. Venlalla on sekä oma poni että hevonen, joilla hän on mukana maajoukkueringeissä, ponilla koulumaajoukkueessa ja hevosella lapsiratsastajissa. Joona, 14, sen sijaan ei ole innostunut ratsastuksesta, vaikka tallitöitä tekeekin. – Hän käy välillä lanaamassa maneesin, ja hoitaa kyllä hevosia. Joona pelaa lentopalloa ja kuuluu 2005 syntyneiden poikien maajoukkuerinkiin. Peruspalveluja tavallisille ihmisille – Meillä tehdään säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyjä. Olen iloinen siitä, että kun kysytään, miksi meillä käydään, vastauksissa aina näkyy mukava ilmapiiri, kivat hevoset ja hyvä opetus. – Minulle on tärkeää tarjota perusratsastuskoulutoimintaa – Kesällä tultiin, – Kesällä tultiin, hevoset olivat hevoset olivat laitumella. Sitten laitumella. Sitten niille tehtiin talli niille tehtiin talli vanhasta navetasta. vanhasta navetasta. nimenomaan hyvässä ilmapiirissä, ihan tavallisille ihmisille ja niille, jotka juuri aloittelevat kisaamista. Kun hevosia on paljon ja tilat hyvät, tallilla järjestetään myös kisoja, ja jonkin verran käydään muuallakin kisaamassa. Tallilla käy myös ulkopuolisia opettajia ja valmentajia, ja heidän tunneilleen on aina paljon halukkaita osallistujia. – Me tarjoamme tilat, asiakkaat vuokraavat meiltä hevosen, ja maksavat valmennuspalvelusta valmentajalle. – Siitä on meidän hevosillemmekin se hyöty, että ne pysyvät paljon paremmassa kunnossa, kun niillä oikeasti ratsastetaan ja tehdään töitä, sen sijaan että ne vain kulkisivat ja katselisivat maisemia. Tallilla käyvät valmentamassa muun muassa Minna Haikarainen estepuolella sekä Pilvi Rientonen ja Erika Pekkarinen koulupuolella. – Pienryhmävalmennukset ovat todella suosittuja. Kun ilmoitan niistä, yhdeksän valmennuspaikkaa varataan muutamassa minuutissa. Maastoratsastuksia tehdään Nuuksion hienoissa maisemissa, ja niitä kysytään enemmänkin kuin tallilta pystytään irrottamaan hevosia maastoretkille. – Täytyy kuitenkin osata pitää hevosten käyttöaste järkevänä, ?
56 Isoista kottikärryistä riittää heinää monelle hevoselle. Ruokkimassa Pilvi Sormikivi. Venla Lahtinen harjoittelee maneesissa. Hevosten hoito ennen ratsastusta on mukavaa puuhaa. Harjaamassa Pilvi Sormikivi. ja säilyttää myös työntekijöiden motivaatio. Vihdin Ratsutallissa työskentelevät yrittäjäpariskunnan lisäksi päätoiminen tallimestari ja ratsastuksenopettaja Petra Ovaska, ja ratsastuksenopettaja Emma Ämmälä . – Petralla on asiat hanskassa, jos olemme itse poissa tallilta. Emma on myös mahtavasti tullut meitä auttamaan. Varsinkin nyt, kun Venla pääsi maajoukkuerinkiin, joudumme olemaan poissa, kun käymme hänen kanssaan leirityksissä. Silloin tällöin apuna käy myös äitiysvapaalla oleva Aleksandra Rökman. Tallin päiväohjelma alkaa arkisin hevosten aamuruokinnalla seitsemältä. Sitten hevoset pääsevät ulkoilemaan pienissä laumoissa tarhoihin ja talli siivotaan. Yhdeltä hevoset tulevat sisälle syömään, ja tarvittaessa ne pestään. Ratsastustunteja maneesissa on viidestä yhdeksään, ja sitten hevoset tulevat iltaruokintaan. Viikonloppuisin ratsastustunnit painottuvat päiväaikaan, ja talli suljetaan aikaisemmin kuin arkipäivinä. Hevoset tarhailevat päivän aikana tuntien ja sään mukaisesti. Kaikki muut hevoset tekevät töitä, paitsi Venlan kaksi kisahevosta, ja 28-vuotias Ville-hevonen, joka viettää eläkepäiviä. Kaikki hevoset ovat yrityksen omia, hoitohevosia Marika ei halua. Tallirakennus on niin suuri, että kaikki 30 hevosta mahtuvat sinne hyvin, ja tarvittaessa enemmänkin. – Mutta täytyy rajata määrä johonkin. Olemme miettineet vuosien varrella paljon sitä, mikä on järkevää ja kannattavaa ja mikä ei. Kaikki tekeminen sujuvammaksi – Nuorena jaksoi tehdä loputtomasti töitä, mutta sillä tahdilla polttaisi itsensä loppuun. Yrittäjäpariskunta miettiikin usein aamupalan ääressä, miten asiat voisi tehdä entistäkin järkevämmin ja joustavammin. – Enkä aina usko siihen, mitä oppikirjassa sanotaan. Mietin aina itse, pitääkö asia hoitaa noin, vai voisiko sen kenties tehdä toisin, Marika pohtii.
57 Tallikissa Minni on tallin uusin asukas, ja on jo osoittautunut hyväksi hiirenpyydystäjäksi. Minni tuli Lohjalta maatilalta, jossa asuneet vanhat rouvat siirtyivät palvelutaloon. Kaura tulee tallinvintiltä siilosta alas tallin. Vihdin Ratsutallin hevoset ulkoilevat isoissa tarhoissa päivittäin. Talliremontin suunnittelu muutamia vuosia sitten aloitettiin tekemällä aamutalli askelmittarin kanssa. Kävelyä kertyi seitsemän kilometriä. – Hevosalan voi tehdä kannattamattomaksi se, että maksetaan työntekijöille kävelemisestä. Työnnetään kottikärryjä ja kuskataan ruokaa, talutetaan hevosia paikasta toiseen. Jos meillä tuli yhdellä ihmisellä pelkässä yhden aamun aamutallissa seitsemän kilometriä kävelyä, niin miten paljon se onkaan vuodessa ja mitä se maksaa... Hevoset juoksevat itse ulkotarhoihin Lahtiset tekivät talliremontin niin, että kaikki kävelymatkat saatiin paljon lyhyemmiksi. Uuteen lantalaan saatiin karsinoista hieno suora linja, ja sinne on lyhyt matka. Lantala toimii aiempaa paljon helpommin, kun lanta nyt vain kipataan luukusta alaspäin, eikä mitään tarvitse työntää mihinkään. – Heinäruokinta tapahtuu niin, että hankittiin todella isot kottikärryt, joihin heinä pudotetaan suoraan vintiltä, joten yksi mättövaihe jäi pois. Kaura tulee myös alas siilosta. Hevoset juoksevat aamulla itse vapaina ulkotarhoihin, jossa ruuat ovat odottamassa, ja päivällä takaisin talliin. Vain muutamaa hevosta täytyy taluttaa. Karsinoissa on turvekuivitus. – Laskimme tarkkaan, mitä turve maksaa, ja halvemmaksi se tulee kuin sahanpuru. Ja turpeen kanssa toimiminen on paljon näppärämpää kuin sahanpurun, kun karsinoiden puhdistaminen on helpompaa. – Turve on myös ihan ylivoimainen siinä, ettei pissa haise. Sahajauho pitää putsata todella tarkkaan, ja silti jää helposti hajua. Yhteisöllisyys tallissa tärkeää Tallilla käy ratsastajia hoitamassa hevosia, mutta varsinaisia hevostenhoitajia ei ole, eikä Marika sitä systeemiä haluakaan. – Tallille saa tulla viettämään aikaa ja hoitamaan hevosia, mutta ei niin, että joku hoitaisi vain tiettyä hevosta. Siinä käy helposti niin, että hoidetaan sitten vain sitä ”omaa” hevosta, ja vaikka joku hevonen vieressä kakkaisi vesiastiaan, ei se kiinnosta ketään. – Yritän toteuttaa tallilla ajatusta yhteisöllisyydestä ja yhdessä tekemisestä, ja siitä, että autetaan kaveria. – Mutta nykyisin kaikki on tiukasti aikataulutettua, lapsilla ja nuorillakin. Monet vain tuodaan tänne tunnin alkaessa ja haetaan pois heti tunnin jälkeen. – Onneksi kuitenkin on niitäkin, jotka tykkäävät viettää tallilla aikaa, ja jotka ovat aidosti kiinnostuneita hevosista muutenkin kuin vain välineenä ratsastamiseen. – Tavoitteeni on, että tällä tallilla on sellainen henki, että autamme toisiamme ja hoidamme yhdessä hevosia. Ja toisista välittäminen tarkoittaa myös hevosista välittämistä. Eteläkarjalainen vilkas luonne on Marikan mukaan ollut hänelle suurena etuna talliyrittäjyydessä. – Se auttaa saamaan hyvän kontaktin ihmisten kanssa. Kun meille tulee pääkaupunkiseudulta joku aloitteleva ratsastaja, jolla on hienot varusteet, mutta joka jännittää eikä oikein uskalla koskea hevoseen, osaan yleensä rikkoa jään ja saan hänet rentoutumaan, ja sitten kaikki alkaa sujua. Täällä pitää vain olla omana itsenään. ?
58 Bäkkärillä virkistäytyvät hevosten taustajoukot Hoitajan ja hevosen hyvinvoinniksi Myös raveissa on backstage eli tuttavallisemmin Bäkkäri. Se on tarkoitettu hevosten taustajoukkojen virkistykseksi. Hevosyritysten ylläpitämä toiminta on voittoa tavoittelematonta ja tuo hyvää mieltä. Teksti: Kati Wikström ? Kuvat: Bäkkäri B äkkäri on perustettu, jotta hevoskilpailuissa taustajoukot voisivat poiketa huokaisemaan hetkeksi kisaillan tiimellyksessä. He voivat poiketa rentoutumaan hetkeksi hyvän seuran ja naposteltavan parissa. Bäkkärin järjestävät yritykset jakavat samalla tietotaitoaan. Pääorganisaattorina toimii rehutoimittaja Lantmännen Krafft Ab:n Suomen markkinoinnista vastaava Sirkku Korkiamäki, joka kutsuu Bäkkärin porukat koolle.
59 ? Hoitajan ja hevosen hyvinvoinniksi – Hevosen menestyksen takana on aina huipputiimi, johon kuuluvat omistaja, kuski, valmentaja ja hevosenhoitaja, tietää Korkiamäki. – Hevosenhoitaja on kokonaisuuden ja toimivuuden avainhenkilö. Hän pitää ohjat käsissään kiireessäkin ja tuntee hevosen läpikotaisin. Hevosenhoitaja tietää, mitä hevoselle kuuluu juuri nyt. Jollei hoitaja voi hyvin, ei voi hevonenkaan. Neljissä raveissa viime vuonna – Kierrämme ympäri Suomea hevosalan tapahtumissa. Viime vuonna olimme mukana neljissä raveissa ja Hevoset -messuilla Tampereella, niille menemme tänäkin vuonna. Olemme käyneet keskusteluja, että tänä vuonna olisimme mukana myös ratsastustapahtumissa, ainakin Ratsastuskoulujen mestaruuskilpailuissa Ypäjällä, Sirkku Korkiamäki sanoo. Vuonna 2020 Bäkkäritoiminnassa ovat yrityksistä mukana Back on Track, Oranta Equus, Hevoset Messut -Tampere ja Lantmännen Krafft Ab. Saattaa olla, että vuoden varrella mukaan saadaan vielä muutama yritys lisää. – Yhteistyössä ovat tapahtumakohtaisesti mukana kyseisen tapahtuman ravirata tai kilpailunjärjestäjä sekä mahdollisesti muita tahoja, kuten esimerkiksi oppilaitoksia tai raviradan omia järjestöjä, luettelee Korkiamäki. Pienten yritysten voimat yhteen – Bäkkäri on uudenlainen tapa huomioida asiakkaita ja tuoda hyvää mieltä. Se on lisäpalvelu muiden palvelujen joukossa. Kaikki alkoi siitä, kun mietimme keinoja, kuinka voisimme auttaa hevosenhoitajia ja tukea taustajoukkoja, sanoo Korkiamäki. – Olemme kaikki pieniä toimijoita Suomessa, eikä resursseja vähäisen henkilökunnan vuoksi – Hevosenhoitaja – Hevosenhoitaja on kokonaisuuden on kokonaisuuden ja toimivuuden ja toimivuuden avainhenkilö. Hän avainhenkilö. Hän pitää ohjat käsissään pitää ohjat käsissään kiireessäkin ja tuntee kiireessäkin ja tuntee hevosen läpikotaisin. hevosen läpikotaisin. Bäkkäri perustetaan aina sellaiselle paikalle, jonne hevosten taustajoukot pääsevät helposti ja vaivattomasti pistäytymään. Kuten tässä Forssan raviradalla. Lantmännen Krafft Ab:n Sirkku Korkiamäki on Bäkkärin pääorganisaattori, joka kutsuu yritykset koolle ja on yhteydessä raviratoihin sekä tapahtumanjärjestäjiin.
60 ole kovin paljon. Ajattelimme, että mikäli saamme useamman yrityksen mukaan ja toimimaan yhdessä, pystymme paremmin olemaan mukana ja tarjoamaan enemmän sekä jakamaan kustannukset keskenämme. – Päätämme yhteisesti yritysten edustajien kanssa, missä tapahtumissa haluaisimme olla, ja missä meistä olisi eniten iloa taustajoukoille. Olen yhteydessä raviratoihin tai muihin tapahtumajärjestäjiin sekä toimin yhteyshenkilönä kaikissa Bäkkäriin liittyvissä asioissa. Palavereissa päätetään myös aina seuraavan tapahtuman tarjoiluista, koristelusta ja siitä, mitä kukin tuo tullessaan tapahtumaan. Jokaisesta yrityksestä on aina vähintään yksi henkilö velvoitettu tulemaan paikalle, rakentamaan ja purkamaan Bäkkäriä. Hyvän mielen yhteisö Tapahtumapaikka tai ravirata osoittaa alueen, johon Bäkkäri rakennetaan. – Tilan tulisi olla sellaisessa paikassa, joka sijaitsee mahdollisimman lähellä varikkoa tai talleja, joissa taustajoukot toimivat. Tämä siksi, että taustajoukot ehtisivät kiireiltään poikkeamaan Bäkkärillä, toteaa Korkiamäki. – Olemme olleet varikkoalueella valjaskatoksessa, kun meillä on ollut oma teltta mukanamme tai sitten olemme saaneet Raviradalta jonkin muun tilan käyttöömme. – Esimerkiksi Lahden kuninkuusraveissa teimme yhteistyötä Koulutuskeskus Salpauksen kanssa. Salpaus antoi käyttöömme koko maneesin päädyn, johon pystyimme rakentamaan viihtyisän tilan. Tilassa oli istumapaikat ja pöydät ruokailua varten. Ulkotilaan rakensimme mukavan istumanurkkauksen, jossa hoitajien käytössä oli muun muassa hierontatuoleja. – Ravirata hoitaa Bäkkärillä vierailevien hevosenhoitajien haastattelut ja julkaisee ne tapahtuman aikana sosiaalisen median kanavissaan. Yhteistyöyritykset jakavat julkaisut omilla sivuillaan, näin hevosenhoitajat saavat myös ansaitsemaansa julkisuutta sekä arvostuksen. Monesti hyvin Bäkkäri eli backstage tarjoaa levähdyspaikan hevosten taustajoukoille, erityisesti hevostenhoitajille, jotka kuninkuusraveissa levähtivät hetken hierontatuoleissa. Kuninkuusraveissa Bäkkäri perustettiin Koulutuskeskus Salpauksen maneesin päätyyn, jossa muun muassa tarjoiltiin kolme runsasta ateriaa päivässä noin 200 henkilölle.
61 tunteikkaat haastattelut jäävät yleisön mieleen. – Tämä on yhteistyötä helposti ja vaivattomasti, sekä tuo paljon iloa meille kaikille. Bäkkäri on voittoa tavoittelematon hyvän mielen yhteisö, iloitsee Korkiamäki. Levähdystä ja hemmottelua Bäkkäristä rakennetaan viihtyisä keidas, johon on kiva tulla hetkeksi istahtamaan tai juttelemaan. – Bäkkäriltä löytyy tarjottavaa. Taustayritysten edustajat tarjoilevat sesongin mukaisia kuumia tai kylmiä juomia ja pientä purtavaa. Tarjoilut ovat olleet vaikkapa grillimakkaraa tai sitten esimerkiksi Kuninkuusraveissa tarjoilimme noin 200 hengelle runsaan aamiaisen, lämpimän lounaan sekä iltapalan koko kolmen päivän ajan. – Bäkkärille voi toivoa raidereita, mutta kukaan ei ole vielä toistaiseksi sellaista toivonut. Olemme kuitenkin järjestäneet palveluja erilaisilla teemoilla. Esimerkiksi Teivon Popeda-raveissa hevosenhoitajat saivat halutessaan Bäkkäriltä kampauksen ja meikin. Olimme palkanneet Bäkkärille koko illaksi kaksi kampaaja/meikkaajaa. Bäkkäriväki kyselee hevosenhoitajilta toiveita ja pyrkii toteuttamaan niitä. – Voittajahevosten hoitajat saavat aina myös lahjakortin tuotekassiin, joka sisältää Bäkkäri-yritysten tuotteita. Mutta on hyvä tietää, etteivät yritykset myy eivätkä aktiivisesti pyri myymään Bäkkärillä tuotteitaan. Se tila on tarkoitettu puhtaasti rentoutumiseen. – Bäkkärille pääsevät kaikki hevosenhoitajat ja taustajoukot. Joissakin tapahtumissa pääsyyn on tarvittu niin sanottu Bäkkäri-passi, jonka ovat saaneet kaikki taustajoukkoihin kuuluvat raviradalle ilmoittautumisensa yhteydessä. Korkiamäen mukaan kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia ja taustajoukot mukavasti yllättyneitä. – Hoitajat ovat olleet todella otettuja siitä, että heidät on huomioitu. Raviradat saavat myös paljon hyvää palautetta aina, kun hoitajia ja taustajoukkoja huomioidaan. – Tänä vuonna olemme mukana ainakin Hevoset Messuilla Tampereella ja Kuninkuusraveissa Seinäjoella. Vermon kanssa on päivämäärä vielä sopimatta ja muutamien raviratojen kanssa on käyty alustavia keskusteluja, kertoo Korkiamäki. Bäkkärillä on omat Facebook-sivut ja Instagram-tili (Bakkari_Suomi) – Hoitajat ovat olleet – Hoitajat ovat olleet todella otettuja todella otettuja siitä, että heidät on siitä, että heidät on huomioitu. huomioitu. 100 % kot ima ine n Nettikauppa täynnä kevään uutuuksia! Iloi sen pal vel un hev ost arv ike kau ppa ! Borjeskotimaki.fi Hyvinkään Hevossairaala tarjoaa laaja-alaiset tutkimukset hevosellesi Palveluihimme kuuluvat mm ontumatutkimukset, kirurgia, sisätaudit (mm suolisto-, ihoja sydänsairauksien tutkimukset sekä tiineiden tammojen ja varsojen sairaudet), hammassairaudet, ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, sairaskengitykset sekä fysioterapia. Teemme myös tallikäyntejä lähialueella. Hyyppäräntie 41, 05800 Hyvinkää AJANVARAUS:0207310340 PÄIVYSTYS:0600 18281 (1,98 €/min + pvm/mpm) www.hyvinkaanhevossairaala.fi
62 Valmistalli on kätevä ratkaisu pienelle hevosmäärälle Hevostallien kysyntä on tasaisesti viime vuosina kasvanut. Kymppitalleilla on viisi perustallipakettia jotka ovat muunneltavissa asiakkaan tarpeiden mukaan. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Kymppitalot K ymppitallit rakentaa vuodessa 20-30 valmistallia. Kymppitallien hevostallit täyttävät valtioneuvoston hevosten suojelusta asettamat säädökset. Karsinan koko on kaikissa mallissa vähintään yhdeksän neliötä. Tallien käytäväleveydet vaihtelevat 2,5–3 metrin välillä. – Sisäkorkeus on vähintään 2,95 metriä, isoimmissa malleissa 3,75 metriä. Tallien korkeus on vakiona karsinoiden reunoissa kolme metriä ja hyvän ilmastoinnin ja riittävän tilan aikaansaamiseksi käytämme saksiristikoita, jolloin sisäkorkeus keskellä nousee neljään metriin, sanoo toimitusjohtaja Harri Nokso. Talleissa on suuret varustehuoneet, neljässä vakiomallissa on lisäksi erillinen iso varastotila ja pesutilat. Perusmallit ovat suuntaa antavia. Elementtirakenteisia talleja voi jatkaa loputtomasti. – Hallia voi jatkaa ja sen voi saada erilaisilla varustuksilla. Kymppitallin ulkoverhoilumateriaali kannattaa valita päärakennuksen mukaan. n Tallirakentaminen
63 ? Kymppitalleilla on viisi perustallipakettia jotka ovat muunneltavissa asiakkaan tarpeiden mukaan. Kymppitalin asiakas voi pystyttää itse tai valita tallipakettiinsa asennuspalvelun. Kymppitallien korkeus vakiona on karsinoiden reunoissa kolme metriä. Pisin tallimme on sata metriä, eikä sen jatkamiselle ole mitään rajoituksia. Asiakkaat haluavat muutoksia peruspaketteihin 80-prosenttisella varmuudella. Tyypillisesti asiakas haluaa esimerkiksi pesutiloja tai valjashuoneen toimistotai virkistystiloja tai muuta lämmintä tilaa. Joskus asiakkaan toiveena on saada pariovet etuseinälle. Yleensä toimitus elementteinä Yleisin toimitusmuoto on materiaalitoimitus, mutta Kymppitallit toimittaa myös valmispaketteja, mihin sisältyy myös rakennuksen pystytys. – Perustukset asiakas yleensä toteuttaa itse lähettämämme perustusmittakuvan mukaan. Toimitamme hallin elementteinä. Asiakas voi pystyttää hallin itse tai valita tallipakettiin meidän asennuspalvelumme. Toimitus on aina säältäsuojattu, joten pystytykseen ei tarvitse ryhtyä välittömästi, Nokso sanoo. – Meidän kauttamme hoituvat myös lupakuvat paitsi asemapiirros, jotka asiakas toimittaa ne rakennusvalvontaan. Esimerkiksi tontille kaivetut kaapelit määrittävät osaltaan tallin sijainnin. Pitkästä tavarasta rakentamalla saattaisi säästää materiaaleissa, mutta tallirakentamisessa nimeomaan asennus maksaa. Pystytyksen hinnaksi tulee noin 40 euroa tunnilta. – Jos me pystytämme tallin, on myös vastuu meidän, mutta jokainen kuluttaja tietysti ratkaisee itse, miten hän tallinsa rakennuttaa. Vakiona elementteihimme on valmiiksi kiinnitettynä lomalauta, mutta vaihtoehtona myös paneeli, jolloin elementit toimitetaan tuulensuojalevypintaisina. Tallin ulkoverhous on siis lomalautaa tai paneelia, sisäseinät on asiakkaan valittavissa, yleensä vaneria tai raakaponttipuumateriaalia. Pariovet metallirunkoisia varustettuna lapinsalvalla. Lukkopesät asiakas hankkii itse, koska näin hän saa haluamansa avaimet. Paneeli entistä suositumpaa Paneelin osuus verhoilumateriaalina on viime vuosina kasvanut. – Vielä kymmenisen vuotta sitten lomalauta oli suosittu, mutta nyt paneeli on ajanut selvästi ohitse. Tallin ulkoverhoilumateriaali kannattaa valita päärakennuksen mukaan. Esimerkiksi hirsi ja leveä paneeli sopivat hyvin yhteen. Liimahirsi on materiaalina vähän käytetty, koska yli 170-senttistä liimahirttä ei ole oikein markkinoilla saatavilla. Valmistajia on vähän, eikä liimahirren hintaa voi koskaan ennakoida. Se ei myöskään anna anteeksi kuin yhden virheen. – Tallissa on alkydipohjainenpohjamaalaus, mutta lopullinen ulkomaalaus jää asiakkaalle. Karsinoiden rakentamisen ja materiaalit hoitavat ja toimittavat muut yritykset, mutta välitämme niistä tietoa asiakkaille. Tallien katot ovat yleisesti peltiä. – Pelti on kestävä materiaali ja peltikaton asennus on nopeaa. Lupaprosessi voi viedä aikaa Tallin suunnittelu alkaa piirustuksista ja lupaprosessin käynnistämisellä. Kymppitallit laatii asiakkaalle ensin toiveiden mukaisen luonnospiirustuksen. –Suosittelen, että tilaaja menee rakennusvalvontaan luonnospiirustuksen kanssa. Jos rakennusvalvoja edellyttää piirustukseen muutoksia, on ne helppo työstää tuossa vaiheessa. Huomattavsti hankalampaa on, jos suunnittelu on edennyt jo pitkälle lupakuvavaiheeseen ja pääpiirustuksiin vaaditaan muutoksia, sanoo Harri Nokso. Nokson kokemuksen mukaan sekä käytännöt, että lupaprosessin pituus vaihtelevat suuresti eri kunnissa. – Rakennusvalvonnan päätös voi nopeimmillaan tulla joissakin kunnissa kolmessa viikossa, mutta meillä on myös kuntia, joissa päätös saattaa kestää jopa 6-9 kuukautta. Ennen rakentamista on hyvä ottaa selvää oman kunnan linjauksista ja lupien käsittelyajoista. Periaatteessa rakentamisen ehdot ovat kaikille samat, mutta tulkintoja on yhtä monta kuin on kuntaakin. Kauppa etenee kuitenkin aina vasta sen jälkeen, kun rakennusvalvonta on osaltaa tallihankkeen siunannut. Toinen tärkeä ja lain edellyttämä toimenpide on naapureiden kuuleminen. – Se on tehtävä kirjallisena hyvissä ajoin ennen rakentamista ja lupamenettelyn alkamista. Kokemuksia on siitäkin, että kuuleminen voi tuoda ongelmia, jollei sitä ole hoidettu hyvin, Nokso sanoo. ?
64 Hirnu-talli on heti käyttövalmis Liminkalainen Hirnu Oy rakentaa pihapiiriin soveltuvia pientalleja. Hirnun talleja voi myös siirtää paikasta toiseen. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Hirnu Oy T yypilllisessä Hirnu Oy:n tallissa on tilat 1-2 hevoselle. Hirnu Oy:n valmistalli on rakennus, joka toimitetaan kokonaisena rakennuksena kotipihaan. Talli on rakennuksena käyttövalmis, kun rekka nostaa sen pihalle perustukselleen. – Meillä on valmistalleina valikoimassa talleja aina 15-neliöisestä yhden hevosen tallista alkaen 40 neliöiseen talliin. Valmistalleista Hirnu40 on ehdottomasti kysytyin malli, kertoo yrittäjä Marko Heikkinen Hirnu Oy:sta. Kokonaisena rakennuksena tuotavassa tallissa on valmiiksi asennettuna niin tallikalusteet kuin valmius sähköille. – Jokaiseen valmistalliin voidaan lisätilaksi liittää lato-osuus, joka käytännössä tuplaa neliömäärän. Lato-osaa voi käyttää Talli tuodaan asiakkaalle erikoiskuljetuksena. Yhdellä kuljetuksella saapuu kaikki tarvittava. Valmistalli tuodaan pihaan yhtenä kokonaisena rakennuksena. Duo27 ja ladon kokoaminen käy ammattilaisilta nopeasti.
65 rehuja kuivikevarastona tai siihen voi sijoittaa vaikkapa pienen pihaton tai sääsuojan hevosille. – Lato-osuudella varustettu talli kuljetetaan paikan päälle kahdesssa osassa. Tallin osuus on valmisrakennus, periaatteessa käyttövalmis. Lato-osuus pystytetään elementeistä paikan päällä ja katto rakennetaan valmiiksi. Hirnu Oy:n hevostallien hinnat on kerrottu kotisivuilla ja hintoihin sisältyy myös kuljetus. Lato-osuuden sisältävissä talleissa lato-osuuden pystytys sisältyy hintaan, joten pystytyskuluihin ei tarvitse erikseen varautua. – Olemme pyrkineet tekemään valmistallipaketista mahdollisimman yksinkertaisen ostoksen myös kokemattomalle rakentajalle. Yksi huomioitu asia on kustannusten ennakoitavuus, sanoo Heikkinen. Varsinaisen tallirakennuksen lisäksi rakentajalle tulee kustannuksia lähinnä rakennusluvasta, maansiirtotöistä, perustuksesta ja tietenkin sähköjen vetämisestä sekä maalaamisesta. – Enenevissä määrin talleja tilataan valmiiksi maalattuna asiakkaan toivomalla väriyhdistelmällä. Valmistalli joustaa tilanteen mukaan Joskus elämäntilanteet muuttuvat. Hirnu Oy:n valmistalliin voi myydä eteenpäin, jos vaikkapa hevosten pito loppuu. – Vaihtoehtoisesti kiinteistöä myydessä voi tallin myydä erikseen, ellei kiinteistön ostaja ei ole tallista kiinnostunut, sanoo Heikkinen. – Tällainen talli on mahdollisuus muodostaa maalta löytyneestä mieleisestä pihapiiristä hevostila, vaikka ulkorakennuksia ei kiinteistöllä ole valmiina. Siirrettävyys luo mahdollisuuksia, mitä ei perinteisellä rakentamisella ole. Pari asiakasta on myös muuttanut toiselle paikkakunnalle ja hevostalli on kulkenut muuttokuorman mukana. Hirnun talleilla on hyvä jälleenmyyntiarvo, mikäli sellaisesta joutuu luopumaan. Rakennus on vankka ja suunniteltu kestämään siirtäminen myös myöhemmässä vaiheessa. Pesupaikka onnistuu valmistalliin Valmistalliin on mahdollista sijoittaa pesupaikka, joskin talli on sen jälkeen kiinteästi paikallaan. – Pesupaikka tarvitsee betonilattian ja viemäröinnin, joista asiakas huolehtii. Talli toimitetaan siten, ettei tallissa ole lattiaa pesutilan kohdalla. Valuhommat alkavat vasta tallin asennuksen jälkeen. Pesupaikan lattialle kannattaa vakavasti harkita lattialämmitystä, sillä lattia kuivuu silloin nopeammin ja talli-ilma säilyy riittävän kuivana, vinkkaa Heikkinen. Valmistalli voidaan asentaa myös betoniperustukselle ja lattialle. – Tällaisessa tapauksessa asiakas rakennuttaa perustuksen ja talli toimitetaan lattiattomana mallina. Tällainen talli on mahdollista toteuttaa Duo27-valmistallista joko lato-osuudella tai ilman. Yhtenä kokonaisuutena toimitettavan valmistallin asennus vie 1-2 tuntia. Sen jälkeen sähkömies pääsee hoitamaan oman osuutensa projektista. – Mikäli talliin tulee pesupaikka tai vesipiste, viemäröinti toki tulee järjestää. Talliprojektissa perustuksen tekeminen on asiakkaan tehtävä. Sitä varten tallin mukana toimitetaan perustuksen mittakuva ja ohjeet. – Yleensä kunnissa sallitaan kevytperustukset, mutta osassa kunnista vaaditaan betonilaatta tallin alle. Asia on helppo tarkistaa soittamalla kunnan rakennustarkastajalle, sanoo Marko Heikkinen. ? Valmistalleista Hirnu40 on ehdottomasti kysytyin malli. Hirnu40 on kokonsa puolesta hyvä ratkaisu monelle harrastajalle. Hirnu-tallin karsinassa on tilaa riittävästi joka suuntaan.
66 Islanninhevosen selässä hankia hipoen Keho ja mieli rentoutuvat Ratsastusvaellus islanninhevosen selässä lumen keskellä ja talvisen metsän siimeksessä on eksoottinen kokemus. Islanninhevosen taianomainen tölttiaskellus tekee ratsastamisesta rentouttavaa ja hauskaa. Teksti: Liisa Airaksinen ? Kuvat: Ylläksen Vaellushevoset P ieni ja vahva islanninhevonen eli issika on sympaattinen näky, kun se vie lumen ympäröimää ratsastajaa lumista taivalta pitkin nauttimaan Lapin talvisesta luonnosta. – Islanninhevonen tavallaan valikoitui yritykseni hevosroduksi yrityskaupan myötä, vaikka olisin ehkä rotuun muutoinkin päätynyt, kertoo Virpi Pohjolainen Ylläksen Vaellushevoset Oy:stä. Teini-ikäisestä lähtien hän oli unelmoinut omasta tallista. Haave toteutui tammikuussa 2015, kun Leppäsen yrittäjäpariskunta oli supistamassa Ylläksellä omaa vaellustoimintaansa islanninhevosilla. Pohjolaiselle tarjoutui tilaisuus ryhtyä heidän seuraajakseen. – Oma elämäntilanteeni mahdollisti muuton Ylläkselle. Niinpä minusta tuli hevosmatkailualan yrittäjä. Virpi oli aiemmin ajatellut, että hänen tallissaan olisi suomenhevosia, mutta kun hän oli tutustunut islanninhevosiin 10 vuotta aiemmin samaisten yrittäjien luona, hän huomasi, että tämä rotu soveltuu vaellusratsastukseen suomenhevosta paremmin. Islanninhevonen elää pitkään Pohjolaisen talli sijaitsee Kolarin kunnassa, Ylläksen matkailukeskuksen läheisyydessä. Kaikki hänen 11 hevostaan ovat ruunia ja iältään 7-24-vuotiaita. Osa on kotoisin Islannista. Osa Ruotsista. Kaksi hänen itse ostamaansa hevosta on Suomesta.
67 ? Kuka Virpi Pohjolainen ? Ikä: 39 vuotta ? Syntynyt: Tuusniemellä Pohjois-Savossa ? Asuu: Ylläksellä Länsi-Lapissa ? Ammatti: Hevosmatkailualan yrittäjä ? Perhe: Sinkku ? Harrastukset: Ulkoilu koiran kanssa, retkeily, patikointi, jooga, lavatanssit ? Elämän motto: Asiat aina järjestyy Keho ja mieli rentoutuvat – Islanninhevoset voivat elää jopa 40-vuotiaaksi. Yhdellä kollegallani on 34-vuotias hevonen, joka tekee vielä töitä. Islanninhevonen sietää hyvin erilaisia sääolosuhteita. Talveksi se kasvattaa itselleen muhkean talvikarvan. Islanninhevoset elävät mielellään pihatossa, jossa ne kytkemättöminä voivat vapaasti liikkua sisään ja ulos. Virpin mielestä issikaa on helppoa ja vaivatonta hoitaa. Se on tyytyväinen, kun sillä on ympärillään iso lauma, ulkona tarpeeksi tilaa ja ravintoa riittävästi tarjolla. – Vaellusratsastukseen on valittu siihen parhaiten soveltuvat yksilöt. Hevoseni ovat hyvin koulutettuja. Ne kuuntelevat tarkasti ratsastajaa ja pyrkivät aina tekemään hänen tahtonsa mukaan. Siksi asiakkaat ovatkin niistä kovasti tykänneet, sanoo Virpi Pohjolainen Ylläksen Vaellushevoset Oy:stä. Islanninhevonen nauttii siitä, että se saa kuljettaa ratsastajaa hankien keskellä Lapin talvisessa metsässä. Kuva: Alex Kuznetsov
68 Vanha alkuperäisrotu askeltaa tölttiä ? Islanninhevonen on alkuperäisrotu ja nimensä mukaisesti lähtöisin Islannista, karuista ja kylmistä olosuhteista. Siellä sitä on jalostettu lähes tuhat vuotta ja rotu onkin yksi maailman vanhimmista. Islanninhevonen kehittyy muita hevosia hitaammin. Islanninhevonen on kalliimpi hankkia kuin vaikkapa suomenhevonen. – Islanninhevonen on vahva ja luonteeltaan rehellinen, eikä se esitä mitään. Se on muita hevosia enemmän laumaeläin ja tarvitsee lauman ympärilleen, jotta se tuntee olonsa turvalliseksi, Virpi Pohjolainen korostaa. Islanninhevosella on muista hevosroduista poikkeava askellaji – töltti. Joillakin yksilöillä saattaa olla toinenkin – passi. – Moni ihastuukin islanninhevoseen juuri töltin vuoksi. Töltti on tavallaan nopeutettua käyntiä, jossa hevosen jalat menevät samassa järjestyksessä kuin käynnissä. Raviin verrattuna askellus on paljon tasaisempaa. – Se keinuttaa ratsastajan pyllyä vain sivuttaissuuntaan, kun ravi pompottaa sitä ylös ja alas. lumeen piehtaroimaan. Niille ei tule kylmä. Siksi ne pärjäävät hyvin täällä Lapissa. Reitit kulkevat lähimetsissä Virpi Pohjolainen vetää hevosvaellukset yksin ja ottaa mukaansa enintään seitsemän ratsastajaa. Talvella retket kestävät tunnin tai kaksi tuntia. Lumettomaan aikaan keväällä ja syksyllä tehdään myös päiväretkiä. Lisäksi hän järjestää neljä-viisi päivää kestäviä leirejä. Vaellusreitit kulkevat lähimetsissä, joissa maasto on hiekkaista kangasmetsää. Tuntureilla ei ratsasteta. Osa talvireiteistä osa avattu lumilingolla. Osa on hevosten tekemiä askelpolkuja, joilla hevoset astuvat aina samoihin jälkiin. – Kokeneiden ratsastajien kanssa kahden tunnin retkelle kertyy matkaa noin 10 kilometriä ja rauhallisemmin ratsastaessa kuutisen kilometriä. Ulkomaalaisten asiakkaiden määrä lisääntyy koko ajan. Heitä käy etenkin talvella, mutta pääasiassa asiakkaat ovat suomalaisia. Pakkasraja asiakkaiden vuoksi Pakkasraja on 20 astetta. Sen Virpi Pohjolainen on asettanut asiakkaiden, ei hevosten takia. Kokeneiden ratsastajien kanssa hän saattaa lähteä liikkeelle tunnin keikalle vielä 24 asteen pakkasessa, mutta ei enää, jos on sitä kylmempää. Virpi ohjeistaa asiakkaita ottamaan vaellukselle mukaan kelin mukaisen lämpimän kerraston ja tarpeen mukaan myös villapaidan. Häneltä saa lainaksi ulkovarusteet: kengät, haalarin, kypärän, kypärämyssyn ja hanskat. Ratsastus soveltuu perusterveelle, kohtuullisen kunnon omaavalle ihmiselle ja sellaisellekin, joka ei ole ikinä ennen ollut hevosen selässä. Alaikäraja on 12 vuotta, ellei lapsi ole harrastanut ratsastusta aiemmin. Ratsastaja ei saa painaa yli 95 kiloa. Virpi Pohjolainen valitsee hevostensa joukosta kullekin asiakkaalle parhaiten sopivan hevosen, mutta ei koskaan etukäteen, vaan vasta kun ryhmä on tullut paikan päälle. Oikea hevonen oikealle ratsastajalle on tärkeä turvallisuustekijä. – Kuulostelen kunkin ratsastuskokemuksia ja tutkailen ihVaellusreitit kulkevat tallin lähimetsissä. Osa talvireiteistä osa avattu lumilingolla. Osa on hevosten tekemiä askelpolkuja, missä hevoset astuvat aina samoihin jälkiin. – Haluan pitää rakkaista hevostyökavereista hyvää huolta. Mielestäni niiden hyvinvoinnin perusta on pihatto ja laumaelämä, koska ne on luotu liikkumaan ja elämään lajitovereidensa seurassa, Virpi Pohjolainen pohtii. Hänen mukaansa hevosia ei juurikaan loimitella. Jos talvella on yli 10 astetta pakkasta ja ne on ratsastettu hikisiksi, niillä on fleeceloimet selässään noin vartin verran. – Kun hevoset sen jälkeen pistetään pihalle, ne menevät
69 Lähikuvassa Harkur, Jalmari ja Vinur ? Harkur on 7-vuotias ruuna. Nimi tarkoittaa tulen merkkiä. Harkur on Virpi Pohjolaiselle muita hevosia hieman erityisempi siksi, että se on ensimmäinen hevonen, jonka hän on itse valinnut, ostanut ja treenannut. Hakur oli peruskoulutettu tullessaan Virpin luo 4-vuotissyksynään. Harkur on hevosista kooltaan suurin ja yksi herkimmistä. Harkurilla on pilkettä silmäkulmissa ja laadukkaat askellajit. Toisten tapaan se on myös todella kiltti ja kuuliainen kaveri. ? Jalmari on 9-vuotias ruuna. Nimi tarkoittaa viisasta. Jalmari tuli Virpi Pohjolaiselle viime kesänä samalta kasvattajalta kuin Harkur. Jalmari oli ollut vastaavissa töissä kolme vuotta ennen tuloaan Virpille. Jalmari on pienehkö ja luonteeltaan hieman ujo. Jalmari käy kaikentasoisille ratsastajille. Se ei stressaannu aloittelijoista. Kokeneiden kanssa siitä löytyy aikamoista vauhtiakin. ? Vinur on 24-vuotias ruuna. Nimi tarkoittaa ystävää. Vinur on Virpin hevosista vanhin ja se tekeekin töitä enää osa-aikaisesti. Pappa innostuu retkillä usein vieläkin vauhdikkaaseen menoon. Vinur on herkkä eli soveltuu kokeneille ratsastajille. Vinur on pienehkö mies suurella sydämellä. mistä muutoinkin, jotta osaan tehdä oikeita valintoja hevosten suhteen. Issikat toimivat vaistojensa varassa Virpi Pohjolainen muistuttaa, että islanninhevoset ovat hevosia, ja ennen muuta eläimiä, vaikka he ratsastajista saattavat tuntua kuinka leppoisilta ja rauhallisilta tahansa. – Hevosten joukossa on monenlaisia yksilöitä, kuten meissä ihmisissäkin. On tosi herkkiä, jopa niin herkkiä, etteivät ne sovellu lainkaan vaellustyöhön, koska ne kestä jatkuvasti vaihtuvia ratsastajia. – Minulla on neljä herkkää ja hyvin koulutettua hevosta. Niitä en koskaan anna aloittelijalle, kun aloitteleva ratsastaja usein antaa hevoselle vääriä käskyjä, eivätkä herkät hevoset sitä kestä. Samalla on se turvallisuusriski. Ennen kuin lähdetään edes hevosten luo, Virpi pitää aloittelijoille, vähän ratsastaneille tai sellaisille, joiden edellisestä ratsastuskerrasta on kulunut kauan aikaa, noin 15 minuuttia kestävän alkuopastuksen. Kokeneille ratsastajille hän kertoo hevosistaan ja siitä, miten ne on koulutettu. – On ehdottoman tärkeää tietää perusasiat hevosesta ja siitä, miten vaelluksella toimitaan ja maastossa edetään ratsain ja mitkä asiat ovat tärkeitä turvallisuuden kannalta. Kylmiltään en ketään hevosen selkään istuta ja laita matkaan, hän korostaa. – Pieni jännitys kuuluu asiaan, mutta liikaa ei ratsastamista saisi pelätä. Silloin siitä ei tule mitään. Pari kertaa on käynyt niin, että ratsastaja on ollut siinä määrin peloissaan, ettei hän ole pystynyt nousemaan ratsaille, vaikka onkin tullut paikalle. – Isoja erityisryhmiä ei perusvaelluksille voi ottaa mukaan, mutta tallivierailulle he ovat tervetulleita tutustumaan hevosiin tai vaikkapa niitä harjaamaan. Islanninhevosella vaeltaminen ei sovellu myöskään esimerkiksi kehitysvammaisille, mutta sitä vastoin talutusja terapiaratsastus sopii mainiosti. Turvallinen elämys Virpi Pohjolainen painottaa, että hevosvaellus hänen hevosillaan on turvallista. Hevoset ovat hyvin koulutettuja ja hyviä työssään Ne ovat kaikki kokeneita konkareita ja ovat tehneet työtä monta vuotta. Pieniä haavereita on joskus sattunut, muttei mitään vakavaa. – Aina pitää muistaa, että vaikka vaellusratsastukseen on valittu siihen parhaiten soveltuvat yksilöt, toimivat hevoset vaistojensa varassa. – Joskus jotkut aloittelijat saattavat sanoa, että hevoset ovat kuin automaatteja, jotka toimivat nappia painamalla. Siinä vaiheessa on pakko oikaista väärä käsitys. – Hevoset ovat herkkiä ja läsnä hetkessä. Ne kuuntelevat ratsastajaa ja pyrkivät tekemään niin kuin tämä haluaa. Juuri näistä syistä ratsastajat, etenkin kokeneimmat, ovat kovasti tykänneet hevosistani. – Vaellus hoitaa ratsastajan kehoa ja mieltä kokonaisvaltaisesti. – Talvisen luonnon lumo sekä issikan tyyneys ja tasainen askellus rauhoittavat ja rentouttavat ratsastajan mieltä ja kehoa. Aika pysähtyy hetkeen tässä ja nyt. Suosittelen kokeilemaan, Virpi Pohjolainen kehottaa. ?
70 S uomen Ratsastajainliitto suosittelee valitsemaan harrastusta aloitettaessa liiton jäsentallin. – Jäsentallin valitsemalla saa ammattitaitoisen opettajan, opetuskäyttöön soveltuvan, koulutetun hevosen sekä turvalliset olosuhteet harrastamiselle. Lisäksi tiedetään, että tallin hevosten hyvinvoinnista huolehditaan. Alkeiskurssilaiset ovat SRL:n vakuutusturvan piirissä aloittaessaan ratsastuksen SRL:n jäsentallissa, kertoo tallitoiminnan kehittäjä Minna Peltonen Suomen Ratsastajainliitosta. Ratsastus parhaiten alkuun alkeiskurssilta Ratsastusharrastuksen voi parhaiten aloittaa ratsastuskoulujen alkeiskurssilla. Mitään pohjatietoja ratsastuksesta ei tarvitse olla ennen alkeiskurssia. Ratsastuskoulusta riippuen, alkeiskurssit kestävät yleensä kymmenen tuntia, eli kymmenen kertaa. Teksti: Tuuli Turtola Kypärä tärkein turvavaruste Ratsastusta varten tulee hankkia asiaankuuluvat varusteet, minimissään kypärä ja sopivat jalkineet, kuten saappaat. Jotkut tallit myös lainaavat kypäriä, mutta suositelevampaa on hankkia oma. Kypärän käyttö ratsastustunneilla on pakollista. Joillakin talleilla kypärä on pakollinen myös aina kun hevosia käsitellään. – Varusteista tärkein heti alussakin on kunnollinen turvakypärä. Se kannattaa hankkia omaksi vaikka harrastus ei jatkuisikaan jostain syystä alkeiskurssin jälkeen. Kypärä on hankintana edullinen ja myös henkilökohtainen, itselle sopivan kokoinen ja mallinen kypärä on oman turvallisuuden kannalta tärkeä. Kypärää ei kannata ostaa käytettynä, Minna Peltonen sanoo. Mitkä tahansa hyvin istuvat, ohutsaumaiset ja joustavat housut käyvät ratsastukseen. Harrastuksen jatkuessa myös ratsastushousut ovat kannattava hankinta. Ratsastusjalkineissa tärkein seikka on korko, joka estää jalan luiskahtamisen jalustimen läpi. Siksi esimerkiksi täysin sileäpohjaiset kumisaappaat eivät käy. Hevoset ovat kiehtovia mutta usein aloittelijan mielessä mahdollisesti jopa hieman pelottavia ja valtavan kokoisia. Ratsastuskoulujen opetushevoset ovat tehtäväänsä koulutettu ja luonteeltaan siihen sopivia. Alkeiskurssilla edetään pikkuhiljaa aivan alkeista aloittaen. – Harrastus kannattaa aloittaa tutustumalla rauhassa hevosiin. Monella tallilla on tarjolla hevoskerhoja ja kursseja, joissa hevosten käsittelyä ja hoitoa voi opetella ja harjoitella. Kun varmuus kasvaa ja hevoset tulevat tutuiksi, on ratsastuksen aloittaminen helppoa ja mukavaa. Oma keho kuntoon Ratsastusta helpottaa kun oma pohjakunto on normaali. – Monia ratsastuksessa tarvittavia ominaisuuksia, kuten tasapainoa, hapenottokykyä ja kohtuullista lihaskuntoa voi ja kannattaa treenata ilman hevosta. – Näin voi keskittyä ratsastaessa lajitaitojen harjoitteluun paremmin. Hevosen on helpompi kantaa hyvässä tasapainossa ja hyvän ke
71 www.satulasepat.fi Team Satulasepät Ky Kivipyykintie 7 B 01260 VANTAA Puh. 09-876 5751, jdtuote@jdtuote.com www.avaruustomua.net Flora & Fauna kosmisesta@gmail.com Kaviot keveiksi & Harja hulmuamaan! Mitä hevosystäväsi tahtoo sanoa sinulle? Ammattitaitoiset hevoskommunikaatiot etänä: Juurisyitä ongelmiin, tukoksien vapauttamista Viestejä jo tuonpuoleiseen siirtyneiltä hevosrakkailta Ongelman ytimeen porautuvat monitasoiset tulkinnat Upeat asiakaspalautteet! Viipurintie 50 • 49980 Ravijoki • puh. 05 229 5500 HAE opiskelemaan! HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTO hevostenhoitaja ratsastuksenohjaaja HEVOSTALOUDEN AMMATTITUTKINTO ratsastuksenopettaja kengittäjä valjasseppä HEVOSURHEILULUKIO lukio-opinnot Virolahden lukiossa hevosiin ja ratsastukseen liittyvät opinnot Harjun oppimiskeskuksessa Monipuolista koulutusta upeassa ympäristössä ja jatkuva haku! harjunopk.fi Ratsastus parhaiten alkuun alkeiskurssilta honhallinnan omaavaa ratsastajaa, Minna Peltonen sanoo. Pääkaupunkiseudulla on useita ratsastuskouluja, samoin muualla Suomessa isoissa kaupungeissa. Muualla Suomessa etäisyydet voivat olla pidempiä, ja usein talleille on hankala päästä ilman omaa autoa. – Jos lähimaillakaan ei ole talleja, ratsastukseen tutustumisen voi aloittaa netissä. Netissä on tarjolla paljon kivaa ja hyödyllistä materiaalia, kuten livenä seurattavia kilpailuja, videoita ja kurssejakin jopa. Ratsastuksen voi aloittaa ja sitä voi harrastaa kesäleireillä jos lähellä ei ole tallia. Lapset alkuun usein poneilla Joillakin talleilla ponija hevostunnit ovat erikseen. Lapset aloittavat ratsastuksen usein poneilla. Poikkeuksena ovat muun muassa poninkorkuiset islanninhevoset, joilla pystyvät ratsastamaan aikuisetkin. – Hevosella vai ponilla aloittamisen raja kulkee aina ratsastaja koossa. Tallit itse määritelevät minkä kokoiset ratsastajat voivat vielä mennä esimerkiksi poneilla, se riippuu aina siitä minkä kokoisia ratsuja heillä on käytössä. Alkeiskurssin jälkeen voi jatkaa jatkokurssille, tai siirtyä ratsastuskoulun ”tuntiratsastajaksi”, useimmat harrastajat käyvät tunneilla kerran viikossa. – Omiin vuosiini ratsastuksenopettajana nojaten voi todeta että kerran viikossa ratsastaen edistyy kyllä, mutta hitaasti. Tavalliselle harrastajalle, jos tavoitteena on hyvä fiilis ja myös muu puuhastelu hevosten kanssa se riittää hyvin. Jos intoa ja motivaatiota riittää, silloin suosittelen ratsastusta 2-3 kertaa viikossa ja aina oheisliikuntaa päälle, myös kerran viikossa ratsastajille, Minna Peltonen sanoo. ? Monia ratsastuksessa tarvittavia fyysisiä ominaisuuksia voi ja kannattaa treenata ilman hevosta. Hevosen on helpompi kantaa hyvässä tasapainossa ja hyvän kehonhallinnan omaavaa ratsastajaa, sanoo SRL:n tallitoiminnan kehittäjä Minna Peltonen. Kuva: SRL/Sonja Holma Luopioisten ratsastuskeskuksen alkeiskursseilla hevosilla on aluksi taluttajat. Kuva: SRL/Sonja Holma Alkeiskurssin jälkeen voi Alkeiskurssin jälkeen voi jatkaa jatkokurssille, tai jatkaa jatkokurssille, tai siirtyä ratsastuskoulun siirtyä ratsastuskoulun ”tuntiratsastajaksi”. ”tuntiratsastajaksi”.
72 K aikessa toiminnassa hevosten kanssa turvallisuus on ensisijaisen tärkeää. Ratsastusvarusteita myyvät muun muassa alan erikoisliikkeet ja nettikaupat. Varusteita voi ostaa myös käytettyinä, mutta käytetyn kypärän ostaminen ei ole suositeltavaa. Jos kypärä on saanut osakseen kovia kolhuja, siinä voi olla murtumia jotka eivät välttämättä näy päällepäin. Usein joudutaan sovittamaan monta eri ratsastuskypärää, ennenkuin istuva malli löytyy. Ratsastusvarusteet parantavat myös turvallisuutta Ratsastuksessa asianmukaiset varusteet ovat erittäin tärkeät. Joiltakin talleilta saa lainaksi kypäriä, saappaita ja raippoja, mutta harrastuksen jatkuessa kannattaa ehdottomasti hankkia omat ratsastusvarusteet. Teksti: Tuuli Turtola ? Kuvat: Suomen Ratsutarvike – Aloittelevankin harrastajan kohdalla turvallisuus on tärkeintä: hyvät varusteet parantavat selkeästi harrastamisen turvallisuutta sekä mukavuutta. Tämä asia mielessä pitäen kannattaa tehdä muutamat alkuhankinnat, niillä pärjääkin sitten jo pitkälle, toteaa Jaana Luotola, Suomen Ratsutarvikkeen Turun myymälän vetäjä. – Kypärä on ehdottomasti jokaisen ratsastajan tärkein
73 Turvaliivi on suositeltava etenkin maastoja esteratsastuksessa. Ratsastushanskat estävät ohjien liukumista käsissä. Ratsastusvarusteet parantavat myös turvallisuutta hankinta. Kypärän täytyy olla itselle hyvin istuva ja vähintään nykyisten turvasuosituksien mukainen. Toinen tärkeä hankinta on varrelliset, tukevat kengät tai saappaat hyvällä korko-osalla. Nilkkaan on hyvä saada tukea ja korko-osa estää kenkää tai saapasta luiskahtamasta jalustimen läpi. Lisäksi saumattomat, mukavat ratsastushousut ja käsiä suojaavat hanskat ovat alkuvaiheen hankintoja. – Lisäksi kannattaa miettiä turvaliivin hankintaa, jos haluaa lisäturvaa tai on päässyt jo vaikka esteiden ylittämisen makuun. Oikea kypärä löytyy sovittamalla Kypärän koko ilmoitetaan pään ympärysmitan senttimetreinä. Vaikka koko olisi oikea, sopivan kypärän löytäminen voi silti vaatia usemman eri mallin sovittamista, ennenkuin sopiva löytyy, etenkin jos sen tilaa netistä. – Kypärän kokoa ja mallin sopivuutta on vaikea arvioida sovittamatta, joten erityisesti harrastuksen alussa kannattaa suunnata kivijalkamyymälään sovittelemaan kypärää ammattilaisen kanssa, Jaana Luotola kehottaa. Kypärän sovitusvaiheessa kannattaa miettiä, että kypärä pysyisi päässä periaatteessa jopa ilman mitään remmejä. Eli sen tulisi olla sopivan muotoinen käyttäjän päähän ja tarpeeksi napakka. – Päälaen tulisi mennä kypärän pohjaan asti, eli kypärä ei saisi nousta päästä. Sormia ei tulisi mahtua mihinkään väliin, vaan kypärän tulisi tasaisesti istua pään ympärille. Mikään yksittäinen kohta ei saisi myöskään painaa päätä. Eli jos tuntuu, että esimerkiksi sivuista kypärä painaa selkeästi enemmän kuin muualta, niin kannattaa testata vielä muitakin malleja, Jaana Luotola neuvoo. Hinta on usein laadun tae Ratsastusvarusteissa korkea laatu ja korkea hinta eivät aina kulje käsi kädessä, mutta Luotolan mukaan useimmiten kyllä. Hintavammissa tavaroissa turvallisuusominaisuudet voivat olla kehittyneempiä, materiaalit teknisempiä, tuote on valmistettu eettisesti, nahka laadukkaampaa tai niitä voi olla tutkittu sekä testattu enemmän. talvella tietysti myös kylmältä. Ratsastajan yläosa voi mikä vaan säähän sopiva takki tai paita, mieluusti tyköistuva jolloin opettaja näkee paremmin ratsastajan istuntaa ja vartalon asentoa, Jaana Luotola sanoo. ? – Laadukkaat varusteet tunnistaa siitä, että ne yleensä istuvat paremmin, materiaalit ovat teknisiä ja hengittäviä. Laadukkaat varusteet yleensä myös pitävät muotonsa hyvin käytössä ja pesussa, eli ovat siis kestäviä. – Laadukkuuden jäljille pääsee, kun tunnustelee materiaaleja ja perehtyy hieman varusteen ominaisuuksiin. Kypärissä laadukkuuteen vaikuttavat myös materiaalit ja istuvuus, mutta myös turvaluokitukset sekä mahdolliset lisäturvaominaisuudet, Jaana Luotola sanoo. Kasvunvara ei saa vaarantaa turvallisuutta Monet ratsastuksen aloittajista ovat lapsia tai nuoria jotka vielä kasvavat. On tiettyjä varusteita, joissa kasvunvara ei haittaa, ja varusteita, joissa haitta voi olla isokin. – Kengissä pystytään pelaamaan esimerkiksi pohjallisilla ja ratsastushousuissa sukkapuntti mahdollistaa hiukan pitkien, mutta muuten istuvien housujen käytön. – Kypärissä ja turvaliiveissä taas kasvunvaraa ei saa olla, pahimmillaan se voi vaarantaa turvallisuuden. Liian iso turvaliivi voi painaa niskaa ja liian iso kypärä voi taas heilahtaa pois paikoiltaan putoamistilanteessa, Jaana Luotola sanoo. Yleensä vaatteiden istuvuus selviää parhaiten kokeilemalla, mutta esimerkiksi Suomen Ratustarvikkeen verkkokaupasta löytyy chat -palvelu, jonka kautta pääsee kyselemään lisätietoja esimerkiksi kokoihin ja mittoihin liittyen. Yleensä ratsastusvaatteet vastaavat hyvin kokoaan, mutta juuri itselleen parhaiten istuvan mallin löytää sovittelemalla. Merkkejä on paljon ja niiden välillä muotoiluissa ja materiaaleissa on isojakin eroja, joten jokaiselle löytyy varmasti mieluinen ja istuva. Ratsastuksessa juuri siihen tarkoitetut varusteet ovat aina parempi valinta kuin tavalliset vaatteet ja jalkineet. – Jälleen palataan kahteen tärkeään asiaan: turvallisuuteen ja mukavuuteen. Tavalliset housut saattavat olla liukkaat ja yleensä sisältävät ikävästi hankaavia saumoja. Lajiin suunnitellut ratsastushousut eivät hierrä ja niissä on takapuolella paikat, jotka tarraavat satulaan hyvin kiinni. – Tavalliset kumisaappaat ovat usein löysät, kun taas ratsastuskengät tai saappaat tarjoavat hyvän tuen nilkalle. Isot ja leveät kumisaappaat voivat myös tipahtaessa ne jäädä kiinni jalustimeen. Hyvät hanskat suojaavat käsiä ohjien ja riimunnarun aiheuttamilta hankaumilta ja
74 n Tuoteuutiset Ratsastajan turvaksi ? Swing turvaliivi P19 lapsille ja aikuisille Swing turvaliivi P19 Level 3 on viimeisimmän kehityksen mukainen ratsastusturvaliivi, jonka high tech foam materiaali antaa ratsastajalle parhaan mahdollisen liikkumavapauden, tinkimättä turvallisuudesta. Liivistä on saatavilla lasten sekä aikuisten koot. Liivi on hyväksytty Beta 3 standardin sekä EC standardi EN 13158-2018 mukaisesti. Hinta alkaen 109,95 euroa, saatavilla www.borjeskotimaki.fi ? Swing selkäpanssari P07 Flexible lapsille ja aikuisille Ratsastajan selkäpanssari Swing P07 Flexible tarjoaa 360 asteen suojaa selkärangalle ja häntäluulle tinkimättä käyttömukavuudesta. Erittäin kevyt ja taipuisa suojaliivi takaa ratsastajalle mahdollisimman hyvän liikkumisvapauden eikä vie keskittymistä pois ratsastuksesta. Saatavilla lasten sekä aikuisten koot EU turvahyväksytty selkärangan suoja EN1621-2 level 1. Hinta alkaen 99,95 euroa, saatavilla www.borjeskotimaki.fi Haavojen hoitoon ? Aloe Vera Haavaspray 99% – Haavojen hoitoon 200 ml. Sopii hyönteisten puremien, turvotusten ja haavojen hoitoon. Puhdistaa ja antaa parhaat edellytykset optimaaliseen haavan paranemiseen. Sisältää vain ACTIValoe: ta. Isot haavat pestään suihkeella ja levitetään Eclipse Biofarmabin Aloe Vera -geeliä hoidettavalle alueelle. Voidaan käyttää useita kertoja päivässä. Tuotteessa käytetään ACTIValoe: ta, joka on maailman testatuin Aloe Vera ja joka ainoana takaa tuotteessa 10 % polysakkarideja. Aloe Veran haavaspraylla on parhaat edellytykset optimaaliseen haavan paranemiseen. Tuote sisältää runsaasti ligniiniä, joka mahdollistaa aloe veran imeytymisen syvälle ihoon, mikä on tärkeää paranemisprosessille. Lähin jälleenmyyjä löytyy sivulta: www.fysiohealing.fi. Markkinointi ja maahantuonti: Fysio Healing Oy, myynti@fysiohealing.fi Kurkuma – Gurkmeja – antioksidantti ? Kurkuma – Gurkmeja – antioksidantti sopii kovassa työssä oleville ja vanhemmille hevosille. Tehokas antioksidantti, joka neutraloi vapaita radikaaleja. Kurkuma (Curcuma Longa) on voimakas luonnollinen antioksidantti, jolla on vahva kyky neutraloida vapaita radikaaleja. Vaikuttava aine, kurkuma, on erittäin herkkä ilmalle, kosteudelle ja valolle, mikä asettaa erityisiä vaatimuksia viljelylle, sadonkorjuulle, kuljetukselle ja pakkaamiselle. Eclipse Biofarmabin kurkuma on valittu erittäin huolellisesti, ja se on hyväksytty kolmella kurkumapitoisuuden laboratoriokokeella, eikä siinä ole jäämiä torjunta-aineista ja raskasmetalleista. Kun kurkumaa käytetään mausteena (sisällytetään curryyn), siinä ei tarvitse säilyttää vaikuttavia aineosia). Kurkuma kuuluu inkivääreihin ja tunnetaan parhaiten antiseptisistä ja anti-inflammatorisista (tarkoittaa tulehdusta ehkäisevä tai lievittävä) ominaisuuksista. Kurkumaa on käytetty luonnollisena lääkkeenä ihmisille tuhansien vuosien ajan bakteereja ja tulehduksia vastaan. Tuotteen suojaaminen on tärkeää, koska se menettää nopeasti vaikutuksensa ollessaan kosketuksessa hapen, kosteuden ja UV-valon kanssa. Ilmatiiviillä pakkauksella varmistetaan tuotteen säilyvyys kaikissa olosuhteissa. Eclipse Biofarmabilla on tiukat kuljetusvaatimukset sen varmistamiseksi, että tuote säilyttää laadun kuluttajalle saakka. Eclipse Biofarmab on valinnut aina annospussit pakkaamismateriaalina, koska kurkumaa sisältävät tuotteet täytyy suojata huolellisesti ympäristötekijöiltä. Eclipse Biofarmabilla on ollut kurkumaa raaka-aineenaan jo 1990-luvun alusta lähtien Biosynov Complexissa. Tämä tuote on tarkoitettu ikääntyville ja kovassa käytössä hevosille, ja sitä löytyy yli 20 maasta ympäri maailmaa. Lähin jälleenmyyjä löytyy sivulta: www.fysiohealing.fi. Markkinointi ja maahantuonti: Fysio Healing Oy, myynti@fysiohealing.fi
75 SUN Feeder B Vitamiinivalmiste ilman lisättyä sokeria ? SUN Feeder B – Vitamiinivalmiste sisältää B1-, B2-, B6ja B12-vitamiineja ja tuotteeseen on lisätty A-, Dja C-vitamiineja, jotka tukevat energia-aineenvaihduntaa ja immuunijärjestelmää. Nimensä mukaisesti tuote sisältää tärkeitä vitamiineja, joita saadaan riittävästi auringosta ja laidunruohosta. Kuitenkin Sun Feeder B on tärkeä antaa kesän aikanakin, jos hevonen ei laidunna, hevonen loimitetaan tai se on päivät tallissa, jolloin näiden vitamiinien tarve ei tyydyty. Sisäruokintakaudella näiden vitamiinien tarve on turvattava vitamiinilisäruokinnalla. Tämän täyttää täydellisesti Sun Feeder B. SUNFeeder B:tä tulee käyttää silloin kun rehun Bvitamiinipitoisuus ei riitä tyydyttämään hevosen tarvetta tai suoliston epätasapaino häiritsee B-vitamiinin tuottoa. A-, Dja C-vitamiinit ovat tärkeitä vitamiineja koko sisäruokintakauden ja tukevat elimistön tärkeitä toimintoja. Ne tukevat sekä energia-aineenvaihtoon ja immuunijärjestelmään. Lähin jälleenmyyjä löytyy sivulta: www.fysiohealing.fi. Markkinointi ja maahantuonti Fysio Healing Oy, myynti@fysiohealing.fi Miellyttävät unet uudella tyynyllä ? Uudet siistit tyynymme on valmistettu korkealaatuisesta ja pehmeästä, onttoja kuituja sisältävästä täytteestä. Tyyny on todella pehmeä ja sitä on useita eri kokoja. Kuitujen ominaisuus mahdollistaa maksimaalisen mukavuuden ja miellyttävän lämpötilan. Kuidut absorboivat, varastoivat ja vapauttavat kehosi lämpöä tarvittaessa, jotta nukkuminen on miellyttävää. Tuote voi tuoda helpotusta niille, jotka nukkuvat levottomasti lämpötilanvaihteluiden takia. Welltexin ulkopintamateriaali on omiaan stimuloimaan verenkiertoa. Sitä suositellaan niskaja / tai hartiavaikeuksista kärsiville. Voidaan yhdistää Back on Tracksänkytekstiileihin täydellisen kokemuksen saamiseksi. Koot: 50 x 60/460 g, 40 x 80/500 g, 65 x 65/650 g, 80 x 80/1000 g Suositushinta: 34,95-56,95 euroa Lähin jälleenmyyjä: www.backontrack.fi
76 V uoden valmentaja on kuudetta kertaa urjalalainen Markku Nieminen, 63. Hänen suojattinsa putsasivat palkintopöydän erityisesti syksyn ikäluokkalähdöissä. Niemisen hevoset rohmusivat myös eniten palkintorahaa kilpailuista. Nieminen totesi, ettei ole jättämässä estradia nuoren polven valmentajien vallattavaksi lähivuosinakaan. Eläkepäivät saavat odottaa. Vuoden ohjastajana palkittiin Santtu Raitala, 29. Hän voitti päättyneenä vuonna myös valtakunnallisen ajajaliigan ja aiemmin samalla viikolla hänet valittiin vuoden raviurheilijaksi, joten kausi hipoi täydellistä. – Äärettömän monta ihmistä on ollut myötävaikuttamassa tähän. Pitää kiittää lukemattomia ihmisiä, joista ensimmäisenä RAVIGAALASSA palkittiin vuoden parhaat Graceful Swamp palkittiin yleisöäänestyksessä Vuoden hevonen tittelillä. Palkintoa juhlimassa valmentaja-omistaja Erkki-Pekka Mäkinen (vas.) perheineen sekä edesmenneen hevosen luottokuski Ari Moilanen ja vaimonsa Minna Moilanen. Ravigaalassa Tampereella palkittiin ravivuoden 2019 parhaat. Yleisö äänesti vuoden odotetusti hevoseksi äkillisesti menehtyneen Derbyvoittaja Graceful Swampin. omaa perhettä tietysti, sanoi Raitala ottaessaan palkintoa vastaan. Pystin ojensi hänelle Jorma Kontio. – On unelmien täyttymys olla tässä! Vuoden ohjastajan sekä valmentajan valitsi Ravitoimittajat ry:n hallitus. Sämpylä sai äänivyöryn Vuoden hevonen valittiin yleisöäänestyksellä. Ehdokkaina olivat Graceful Swamp, Mascate Match, Next Direction, Parvelan Retu, Tähen Toivomus ja Vieskerin Virva. Äänivyöryn sai odotetusti Graceful Swamp, joka menehtyi traagisesti äkillisiin vatsaongelmiin lokakuussa. Ennen poismenoaan 4-vuotias hevonen ehti voittaa muun muassa arvostetuimman ikäluokkakilpailun Derbyn syyskuussa. – ”Sämpylä” oli liian hyvä tähän maailmaan, sanoi liikuttunut omistaja-valmentaja Erkki-Pekka Mäkinen palkitsemisen yhteydessä. Vuoden suomenhevonen on ravikuningas Tähen Toivomus. Ravigaala huipentui Tampere-talossa, kun uransa päättäneet moninkertaiset suurkilpailuvoittajat Ranch Kelly ja Saaga S nostettiin kotimaisen raviurheilun kunniagalleriaan Tähtien talliin. Seppo Sarkola palkittiin elämäntyöstään Suomen Hippoksen kunniamaininnalla. Kuva: Ilkka Lukka Kuvat: Hippos/Ilkka Lukka
77 Kaikki Ravigaalassa palkitut ? Vuoden ohjastaja: Santtu Raitala ? Vuoden voitokkain ohjastaja: Santtu Raitala ? Vuoden valmentaja: Markku Nieminen ? Vuoden hevonen: Graceful Swamp ? Vuoden suomenhevonen: Tähen Toivomus ? Hevosenomistaja: Trading-Steiner Oy ? Kasvattaja: Maini ja Saku Mikkola ? Hevosenhoitaja: Annaleena Peippo ? Komeettavalmentaja: Christa Packalén ? Komeettahevonen: Peanuts ? Montéohjastaja: Liisa Nummi ? Montéhevonen: Vanjali ? Tähtien talli: Ranch Kelly ? Tähtien talli: Saaga S ? Suomen Hippoksen kunniamaininta: Seppo Sarkolan raviurheilu-ura ? Vuoden raviteko: Artic Horse Race ? Salamakypärät-voittaja: Olli-Pekka Holopainen ? Tie tähtiin -voittaja: Olli-Pekka Holopainen ? Ravivalmentajien stipendin saaja: Christa Packalén ? Ravirata: Oulu ? Kesäravirata: Halsua ? Nuorisokerho: Riihimäki ? Kunniamaininta: Stonecapes Queilan Euroopan mestaruus ? Kunniamaininta: Atupemin voitto Seinäjoki Racessa ? Kunniamaininta: Välkyn Tuiskun menestyskausi ? 3-vuotias lämminverinen: Mascate Match ? 4-vuotias lämminverinen: Graceful Swamp ? Vanhempi lämminverinen tamma: Ranch Kelly ? Vanhempi lämminverinen ruuna/ori: Next Direction ? 4-vuotias suomenhevonen: Parvelan Retu ? 5-vuotias suomenhevonen: Landen Paukku ? Vanhempi suomenhevostamma: Juliette Lax ? Vanhempi suomenhevosori/-ruuna: Tähen Toivomus ? Vuoden voitokkain hevonen: Callela Einstein Vuoden raviradaksi valittiin Oulu. Mascate Match valittiin vuoden 3-vuotiaaksi lämminveriseksi. Hevosen omistaa RaviliigaTravliga HIFK. Vuoden hevosenhoitaja Annaleena Peippo. Tie Tähtiin ja Salamakypärä tittelin voitti Olli-Pekka Holopainen. Vuoden vanhempi lämminveritamma on Ranch Kelly. Hevonen nostettin myös Tähtien talliin. Palkinnon vastaanottivat Kelly’s Teamia edustaneet Anne Luttinen ja Heidi-tytär. Vuoden kasvattajat Maini ja Saku Mikkola.
78 Hevosellakin voi olla ruokahaluttomuutta Harrastehevosen ruokinnan perusta on heinä Oikealla ruokinnalla taataan hevoselle mahdollisimman täysipainoinen, terve elämä. – Liian moni hevonen on ylipainoinen, harmittelee Ruokinnalla tuloksiin -teoksen kirjoittaja Anneli Lillkvist. Usein hevoset saavat syödä heinää vapaasti. Heinämäärää joudutaan kuitenkin rajoittamaan tai korvaamaan se jollakin muulla, mikäli heinä on kortista ja huonolaatuista.
79 ? – Kun talliin tulee uusi rehuerä vaikkapa kauraa, ei ole liioittelua syöttää uutta kauraerää rinnakkain vanhan erän kanssa, neuvoo Anneli Lillkvist. Hän puhuu hevosten ruokinnasta lähes 40 vuoden kokemuksella. Imetys vie energiaa ? Tamman ollessa tiine tulee riittävästä energiansaannista huolehtia. Ylläpitoja lihastyön lisäksi energiaa tarvitaan sikiön, sikiökalvojen ja kohdun kasvattamiseen. – Lihastyö tiineensä on luonnollista, mutta suurta rasitusta tulee välttää. Hevosen energiantarve nousee enemmän varsan syntymän jälkeen, sillä maidontuotto vaatii paljon energiaa, muistuttaa Anneli Lillkvist. Tamma saattaa tuottaa maitoa 15-20 kiloa päivässä. – Jos tammaa ei osata tällöin ruokkia riittävästi, vähenee maidontuotanto. Määrällisesti varsa juo maitoa eniten 2-3-kuukauden iässä. – Rehuannoksia ei tule nostaa liian nopeasti varsan syntymän jälkeen, sillä ne saattavat nostaa maidontuotannon liian nopeasti, aiheuttaen esimerkiksi varsalle ripulia. Tamman oikeat energiamäärät saadaan raskasta työtä tekevän hevosen taulukosta. Kun varsa on 4-6 kuukautinen, syö varsa omatoimisesti yhä enemmän kiinteää ravintoa. Tällöin tamman energiantarve vastaa enää keskiraskasta työtä tekevien hevosten tarvelukuja. Jos tammaa ei osata ruokkia riittävästi, vähenee maidontuotanto. H evonen on sopeutunut syömään pieniä määriä rehua kerrallaan laiduntaessaan ruohoaroilla. Liian harvat ruokintakerrat huonontavat hevosen fyysistä ja henkistä hyvinvointia. – Ruokinnan laatu on tärkeä tekijä. Rehuanalyysi on hyvä lähtökohta ruokinnan suunnittelulle, sillä suurin osa harrastehevosen järkevästä ruokavaliosta koostuu heinästä ja kaurasta, sanoo myös itse vuosikymmeniä hevosten kanssa elänyt paraislainen Anneli Lillkvist. – Tuloksia tulkittaessa on huomioitava, puhutaanko analyysissä tietystä arvosta rehun painoyksikköä vai kuiva-aineen painoyksikköä kohden. Kuiva-aine tarkoittaa rehua, josta on kuivatettu vesi. Koska vedessä ei ole ravintoaineita, rehuarvot ilmoitetaan usein kuiva-ainekiloa kohden erityyppisten rehujen vertailun helpottamiseksi. Usein rehut jaotellaan karkeaja väkirehuihin. Karkearehuja ovat laidunruoho, säilöheinä ja kuiva heinä. – Väkirehuista yleisin on kokokaura. Lisäksi varsinkin kilpahevosille syötetään esimerkiksi sokeripitoista melassia sekä kasviöljyjä, toki harkituin määrin. Kilpahevosia tulisi ruokkia mahdollisimman monta kertaa päivässä. Heinä elimistölle parasta ravintoa Kilpahevosia tulisi ruokkia mahdollisimman monta kertaa päivässä. – Vähäistä työtä tekeviä hevosia ruokitaan joskus kuin kilpahevosia määrällisesti ja laadullisesti. Kuitenkaan edes kilpahevosilla väkirehujen määrää ei tulisi nostaa heinämäärien kustannuksella. Monen harrastehevosen koko energiantarve voidaan tyydyttää hyvälaatuisella karkearehulla. – Hevosen ruoansulatuselimistö on luotu sulattamaan pääasiassa korsirehua, ei tärkkelyspitoisia väkirehuja, muistuttaa Lillkvist. Ruokinnan ollessa heinäja kaurapainotteinen on kuitenkin huolehdittava myös hevosen kivennäisten ja etenkin kalkki-fosfori-tasapainosta. Riittävä Aja D-vitamiinien saanti on tarpeen. Kilpahevosilla lisäksi E-vitamiini on tärkeä, sillä se säätelee myös lihastoimintaa. Hyvä E-vitamiinitaso auttaa lihasten kykyä toimia ilman happea. K-vitamiinia hevonen saa suolistomikrobien avulla. Riittävästi aikaa pureskeluun Hevosta ei saa ruokkia välittömästi kovan rasituksen jälkeen tai ennen sitä. – Valmennusajat on sovitettava hevosen ruokinta-aikojen mukaan. Annosten koollakin on väliä. Hevosen nielu on ahdas ja mahalaukku pieni, joten rehun kerta-annokset eivät voi olla liian suuria. – Hevonen tarvitsee aina riittävän pitkät ruoka-ajat. Syljen eritys lisääntyy ja hampaat kuluvat tasaisesti. Ruoansulatus paranee ja tehostuu. Yksi heinäkilo vaatii 25-60 minuutin pureskelun. Korsirehun minimimääränä pidetään 1,2 kiloa hevosen sataa painokiloa kohti. Iso 500 kilon ratsuhevonen tarvitsee siis ainakin kuusi kiloa korsirehua päivässä. Määrän lisäksi ruokintapaikan siisteys tulee huomioida. Ruokinta-astiat on pidettävä puhtaina. – Syömättömät rehuntähteet kerätään pois karsinasta tai tarhasta ennen seuraavaa ruokintakertaa. Ruokinnan muutokset tehdään varovasti asteittain. Uuteen rehuun siirtymisen tulisi kestää 1–2 viikkoa, kertoo Anneli Lillkvist. Väkirehut sisältävät usein tärkkelystä. Selluloosaa sen sijaan on runsaskuituisissa rehuissa. Hevosen ruoansulatusentsyymit voivat hajottaa tärkkelystä vain melko pieniä määriä kerrallaan, joten väkirehujen kerta-annoksen tulisi olla korkeintaan noin kaksi kiloa. – Riittämättömän energiansaannin syynä ei aina ole ruoan tarjonnan vähäisyys. – Kilpailukautena ruokahalu voi olla huono tai hevonen voi olla sairas. Kilpahevosella yksi ruokahaluttomuuden syy voi olla stressi. – Tuoreen ruohon on pieninä annoksina todettu parantavan hevosen ruokahalua. Hevonen voi olla hyvin nirso ruokansa suhteen. Ne voivat olla herkkiä uusille rehuille ja jopa uusille rehuerille. – Kun talliin tulee uusi rehuerä vaikkapa kauraa, ei ole liioittelua syöttää uutta kauraerää rinnakkain vanhan erän kanssa, neuvoo Anneli Lillkvist. Ylipainosta nivelvaurioita Anneli Lillkvist pitää harrastehevosten yliruokintaa riskinä. – Kaikki hevoset eivät tarvitse päivässä 13-15 kiloa heinää. Useimmille kevyttä työtä tekeville hevosille riittää 7-8 kiloa. Ylipaino voi aiheuttaa muun muassa nivelvaurioita. Päivittäin syötettävän väkirehun määrään vaikuttavat hevosen ikä, sukupuoli, koko, rotu, valmennus ja rehunkäyttökyky. Kaura-annoksen enimmäismäärä paljon liikkuvalle isolle hevoselle on 4–5 kiloa päivässä. Aliruokinta ei tietenkään sekään ole hyväksi.
80 ? Suomen Hippoksen eläinlääkärit muistuttavat, että hevonen on muita eläimiä alttiimpi ruuansulatuskanavan sairauksille, joiden yleisnimitys on ähky. Ähky voi aiheutua esimerkiksi ummetuksesta tai kaasun keräytymisestä suolistoon. Parasta ennaltaehkäisyä on ruokinta hyvälaatuisilla rehuilla energiantarpeen mukaan. Erityisesti äkillisiä ruokinnanmuutoksia tulee välttää. Tyypillisiä ähkyoireita ovat rauhattomuus, mahan alle potkiminen, kylkien katselu, makailu ja piehtaroiminen. Mikäli hevonen sairastuu ähkyyn, tulee välittömästi ottaa yhteyttä eläinlääkäriin. Ensiapuna estetään hevoselta syöminen, talutellaan hevosta rauhallisesti sekä estetään sen piehtarointi. Rasituksen jälkeen hevosen tulee antaa palautua kunnolla ennen rehujen tarjoamista. Jos hevonen ruokitaan kuivalla rehulla liian pian rasituksen jälkeen, ruokatorven tukoksen riski nousee. Tämä on vakava tila, joka vaatii eläinlääkärin välitöntä hoitoa. Liikalihavuus ja liiallinen energiansaanti altistavat hevosta kaviokuumeelle, joka on erittäin kivulias sairaus. Kaviokuume ilmenee tavallisimmin etukavioissa, jotka ovat lämpimät johtuen kavion sisäisestä verenkiertohäiriöstä. Muita liiallisen energiansaannin aiheuttamia oireita ja sairauksia ovat lihasjäykkyys ja -kipu sekä lannehalvaus. Lannehalvaus, lihaskramppi ja yleinen lihasjäykkyys ovat aineenvaihdunnallisia sairauksia. Oireita ovat jäykkyys, köyrylanteisuus ja kipeät lihasryhmät. Kramppivaiheessa hevonen ei suostu edes kävelemään. Lisätietoja: hippos.fi Hevosen ruokinnassa tulee erityisesti välttää äkillisiä ruokinnanmuutoksia. ? Anneli Lillkvist neuvoo etsimään ruokintatietoa kirjoista – häneltä on itseltään ilmestynyt kirja Ruokinnalla tuloksiin, joka on jo klassikko. – Myös netin asiallisilta sivuilta löytyy tietoa rehuista, esimerkiksi rehuanalyysejä varten. Valio, Novalab ja Viljavuuspalvelu esimerkiksi ovat luotettavia lähteitä. Lillkvist toivoo, että hevosenomistajat hyödyntäisivät lähipiirissään olevia asiantuntijoita oikean ruokinnan, liikunnan ja hoidon suunnittelussa. – Internetin keskustelupalstojen neuvot sen sijaan ovat hajanaisia ja usein harhaanjohtavia. Valkuaispitoinen rehu varsalle ? Varsoilla ylija aliruokinnan ongelmat näkyvät selvästi. – Kasvavia varsoja ei tule ylisyöttää, sillä luuston kehitys ei pysy painon kehityksen perässä. Luusto voi joutua liian suureen rasitukseen, sanoo Anneli Lillkvist. – Liian niukka ravinnonsaanti voi johtaa oikean kasvun vaarantumiseen. Varsa vieroitetaan emosta usein noin kuuden kuukauden iässä. – Tällöin varsalle tarjotun rehuannoksen valkuaispitoisuuden tulisi olla korkea, jopa 15 prosenttia. – Varsan ruoansulatuskanava ei vielä ole riittävän kehittynyt omaan valkuaistuotantoon, on valkuaisrehujen oltava hyvälaatuisia (hevonen voi tuottaa valkuaisia itse paksusuolen entsyymeillä, ihminen saa kaiken ravinnosta). Kaksivuotiaat varsat eivät enää ole yhtä vaativia valkuaisen suhteen kuin puolivuotiaat. Hyvä valkuaisrehu pienemmille ja suuremmille varsoille on apilapitoinen heinä. Myös soijaa suositellaan. – Heinän valkuaista ei tule minkään hevosen kohdalla aliarvioida, sanoo Lillkvist. Apilapitoisessa ruohossa on paljon karoteenia, josta saadaan myös A-vitamiinia. Hevonen altis ähkylle Älä luota keskustelupalstoihin Nuolukivi kannattaa kiinnittää hevosen karsinaan, sillä suolan puute voi aiheuttaa ruokahalun laskua. Jos ruokahalu ei palaa, tulee selvittää, kärsiikö hevonen suolistoloisista, vatsahaavasta tai suoliston toimintahäiriöistä. Myös hampaat voi tarkistaa. Oikeaa ravintoa, oikeaa liikuntaa Oikeaa ravintoa ei ole ilman oikeaa liikuntaa. Myös harrastehevonen sopeutuu erilaisiin olosuhteisiin kuten vaihteleviin ratsastuspohjiin ja jopa epäsopiviin varusteisiin helpommin kuin liikunnan vähäisyyteen. Jos hevosta pitää laihduttaa, pätevät siihen samat säännöt kuin ihmisiin. Laihdutusta tehdään ravintoa pienentämällä, liikuntaa lisäämällä tai sekä että. – Jos liikunta tilapäisesti jää vähäisemmäksi, tulee myös rehumääriä pienentää. Kilpahevosta voidaan lepokautena jopa hieman ylisyöttää, jotta sillä olisi valmennusja kilpailukautena sillä olisi varaa hieman menettää painoaan, Anneli Lillkvist sanoo. ? Kirjallisuutta: Anneli Liilkvist. Ruokinnalla tuloksiin 4. Oy Forsberg Rahola Oy, Pietarsaari 2007. Piirrokset Petra Lillkvist.
Tilaa Hevosmaailma www.hevosmaailma.? tilaukset@karprint.? 09-413 97 300 Hevosmaailma tarjoaa runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa hevosmaailmassa eläville. Harrastelehtenä Hevosmaailma kiinnostaa niin raviharrastajia, ratsastajia kuin hevostaloudessa eläviä. Hevosesta huolehtiminen ruokinnasta terveydenhoitoon on yksi lehden jatkuvista osa-alueista unohtamatta varusteiden hankintaa ja turvallisuutta. kaveriksi koko vuodeksi Karprint Oy Hevosmaailma Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 HUHMARI % Karprint maksaa postimaksun PALVELUKORTIN LÄHETTÄJÄ (täytä aina) Asiakasnumero: .......................................................................................................... Nimi: .................................................................................................................................... Lähiosoite: ...................................................................................................................... Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Puhelin: ............................................................................................................................. Sähköposti: ..................................................................................................................... Allekirjoitus: ................................................................................................................... 1) Tilaus Tilaan r itselleni r lahjaksi Hevosmaailma -lehden (6 nroa/vuosi) r kestotilauksena 43€/v r määräaikaisena 49€/v. Ulkomaantilauksiin lisätään postituslisä 20€/vuosikerta. Täytä osoitetiedot, jos tilaat lehden lahjaksi. Lehden saajan nimi: ................................................................................................. Lähiosoite: ...................................................................................................................... Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Puhelinnumero: .......................................................................................................... 2) Osoitteen muutos Voimassa alkaen ___ /___ 201___. Täytä vanha osoitteesi kohtaan ”Palvelukortin lähettäjä”. Uusi lähiosoite: ............................................................................................................ Uusi postinumero ja -toimipaikka: ................................................................ Uusi puhelinnumero: .............................................................................................. 3) Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Verkkosivuilla: www.hevosmaailma.? -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.? Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Digilehden tilaus osoitteessa www.lehtiluukku.? Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Tilaukset voidaan irtisanoa koska tahansa ja irtisanomiset tulevat pääsääntöisesti voimaan jo maksetun laskutusjakson päättyessä. Mikäli irtisanomishetkellä tilaajalla on maksamattomana tilauslasku, jonka jaksolta hän on jo saanut lehtiä, on kustantajalla oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet. Karprint Oy:n tilaajarekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää yrityksen omaan suoramarkkinointiin. Rekisterija tietosuojaseloste: http://www.karprint.?/rekisteriseloste/. Henkilörekisterilain mukaiset tarkastuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna osoitteeseen: Karprint Oy / Tilaajapalvelu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. 4) Tilauksen peruutus Tilauksen peruutus: Verkkosivuilla: www.hevosmaailma.? -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.? Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Ilmoitus peruutuksesta viimeistään 2 viikkoa ennen jakson päättymistä. 5) Kestotilauksen ehdot Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti, kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan (hinta ilmoitettu lehden palvelukortissa) ja on voimassa niin kauan, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Kestotilaus laskutetaan vuosittain, jos ei toisin ole sovittu. Tilaaja voi halutessaan muuttaa laskutusväliä ottamalla yhteyttä tilauspalveluun. Irtisanomisilmoitus päättää kestotilauksen aina meneillään olevan laskutusjakson loppuun. Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus.
82 Kepparit tanssittavat yhteistyöhön yli lajirajojen Kepparitanssi tuo mukanaan uudenlaista twistiä, joka antaa ideoita kepparitanssi-tunneille sekä tuo vaihtelua mille tahansa lajitunnille tai kerhotoimintaan. Kuva: Milla Vahtila S uomen Voimisteluliitto ja Suomen Ratsastajainliitto ovat luoneet yhteisen kepparitanssi-kokonaisuuden, joka on osa Voimisteluliiton Dance 4 Fun -konseptia. Kepparitanssi täydentää Dance 4 Fun -tunteja ja se on hyvä lisä esimerkiksi tanssitai voimistelutunnille, hevoskerhoon tai kepparitoimintaan. Yhteistyössä ovat mukana myös 4H-liitto ja Suomen Hippos. Kepparitanssia voivat tarjota Voimisteluliiton ja Ratsastajainliiton jäsenseurat, 4H-yhdistykset sekä Suomen Hippos osana raviratojen nuorisotoimintaansa. – Aiempaa kokemusta ei tarvita, kepparitanssi sopii kaikille taustasta, taitotasosta ja kokemuksesta riippumatta, kertoo lasten ja nuorten voimistelun kehittäjä Nea Vallin Voimisteluliitosta. Kehittää ilmaisua ja liikkumistaitoja Kepparitanssi kehittää luovaa ilmaisua, liikkumistaitoja ja sopii mainiosti monen lajin oheisharjoitteluksi. Keppihevosia ja tarvikkeita on myös hauska tehdä itse tai porukalla. – Kepparitanssissa yhdistyvät luontevalla tavalla tanssi, kädentaidot ja hevosharrastus, toteaa seuratoiminnan kehittäjä Anna Wessman Ratsastajainliitosta. Seurat ja kerhot voivat hyödyntää kepparitanssia myös kouluja päiväkotivierailuilla sekä tapahtumissa. Siihen on helppo osallistua ja monille kepparit ovatkin jo tuttuja välineitä. – Ensikosketuksen kepparitanssiin voi saada vaikka välituntiliikunnassa, lisää Liiku mun kaa -hankkeen projektipäällikkö Jenni Tuomela Voimisteluliitosta. Vaihtelua tunneille ja kerhotoimintaan Kepparitanssi tuo vaihtelua mille tahansa tunnille tai kerhotoimintaan ja siinä hyödynnetään jo hyväksi koettua Dance 4 Fun -tuntirunkoa, jolla mahdollistetaan laadukkaat ja monipuoliset tunnit. Erilaiset musiikit ja rytmit kuuluvat jokaiseen tuntiin. Nopeat ja hitaat liikkeet, erilaiset impulssit ja liikkeensuunnat lisäävät harrastajien koordinaatiota, tasapainoa ja oppimiskykyä. Ne puolestaan kehittävät harrastajaa, on kyseessä sitten tanssija, ratsastaja tai lajista riippumaton liikkuja. Kepparitanssi-tunneilla pääsee kokemaan liikunnan iloa hauskasti ja innostavasti. Kepparitanssi soveltuu kaikentasoisille harrastajille. Kepparitanssiryhmän voi perustaa osaksi harrastetoiminnan tuntivalikoimaa. Ratsastuksessa se on mitä mainiointa oheisharjoittelua. Voimisteluliiton Dance 4 Fun -konsepti sisältää harrasteryhmille valmiita tuntimateriaaleja, joihin on otettu vaikutteita katutanssista, showtanssista sekä nykytanssista. Lisäksi mukana myös ilmaisuharjoitteiden osio. Kepparitanssi tuo mukanaan uudenlaista twistiä konseptiin uudella osiollaan, joka antaa ideoita kepparitanssitunneille sekä tuo vaihtelua mille tahansa lajitunnille tai kerhotoimintaan. ? Mitä saadaan aikaan kun Ratsastajainliitto, Voimisteluliitto, Hippos ja 4H yhdistivät voimansa? Iloinen ja mukaansatempaava kepparitanssi, joka tarjoaa hikeä ja hauskuutta rytmikkäässä hevostelun hengessä.
SUOMEN SUURIN PERÄKÄRRYTUKKU WWW.TRAILERTUKKU.FI 040 510 8331 Maahantuomme Humbaurin ja Anssemssin hevostrailerit. Meillä on aina varastossa 30 hevostraileria. Miksi Trailertukku? Heti varastosta ja laatu/hinta paras! Kaikissa trailereissa HINTATAKUU!! Olemme mukana Hevoset 2020 messuilla Tulossa HURJAT ALENNUKSET! Anssems Privaro 2000kg 7500€ sis alv Anssems Excelennte 2000kg 8500€ sis alv Humbaur Maximus 2700kg 13000€ sis alv Humbaur Xanthos Aero 2700S 11000€ sis alv Humbaur Xanthos 2000kg 9500€ sis alv Humbaur Notos Xtra Pro 2700kg 14900€ sis alv Kysy edullista rahoitusta, jopa ilman käsirahaa.