MCI
5
Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntija 3/2010
Yhteispeli ja oikea asenne vievät kohti parempaa työhyvinvointia Säännöllinen palaute hyödyntää koko organisaatiota
Ilmoittaudu pikaisesti Ketteryys ja pilvipalvelut laivaseminaariin! Ks. s. 4.
Tapahtumia ja koulutusta. Huipputarjouksia jäsenille! Ks. s. 2 ja 23
TyöhyvinvoinTi
on kaikkien oikeus
Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti · www.hetky.fi
Hyödynnä jäsenmaksusi edut verkotu, viihdy ja päivitä osaamisesi tilaisuuksissamme!
Syyskauden monipuolinen tapahtumakausi on alkanut ja tulossa on jälleen lukuisia mielenkiintoisia ja ajankohtaisia tilaisuuksia, joissa voit tehokkaasti päivittää ammatillista osaamistasi ja luoda arvokkaita verkostoja. Lähes kaikki tilaisuutemme ovat jäsenillemme maksuttomia, joten osallistumalla niihin saat vuosittain satojen eurojen edun jäsenmaksullasi. Jäsenenä saat myös valtakunnallisen kattojärjestömme Tietotekniikan liitto ry:n lukuisat edut, joihin voit tutustua os. www.ttlry.fi
TAPAHTUMIA
Kehitä ja kehity sovi palautekäytännöistä (ITU)
Risto Ahonen ja Sirke Lohtaja-Ahonen Human Interest Oy:stä käsittelevät palautteen antamista, yhtä työyhteisön tärkeimmistä, mutta väärinymmärretyimmistä vuorovaikutuksen muodoista. Aika: Ke 22.9.2010 klo 17.3019.00 Paikka: Avoin. Tarkista os. www.hetky.fi Tule keskustelemaan palautekäytännöistä! Risto ja Sirke kertovat 3T-palautemallista, joka on hyvä vaihtoehto tiimin tai koko työyhteisön yhteiseksi palautekäytännöksi. 3T- eli tilannetekotulospalautemalli keskittyy palautteen ytimeen. Sen avulla työpaikan monet väärinkäsitykset oikenevat, ja palautteen antamisesta ja sen saamisesta tulee lahja koko työyhteisölle. Tilaisuuden tarkemmat tiedot sekä Ilmoittaudu 13.9. mennessä. Lisätietoja: http://humaninterest.fi/palaute_3t.html.
Vierailu eduskuntaan (ICT Ladies)
Aika: 16.9.2010 klo 08.30 - 11.00 Paikka: Eduskunta Tutustumme Eduskunnan naisverkoston toimintaan. Kuulemme verkoston näkemyksiä Hetkyn ICT leidien tämän vuoden teemasta: Pidä itsesi kilpailukykyisenä. Mitä se tarkoittaa eduskunnan naisverkostossa ja sen jäsenten työssä eduskunnassa? Ilmoittaudu 8.9. mennessä.
Tutustuminen YK:n naistenrahaston UNIFEMin toimintaan (ICT Ladies)
Aika: 6.10.2010 klo 17.00 - 19.00 Paikka: Avoin. Tarkista os. www.hetky.fi Tutustumme YK:n Naistenrahaston UNIFEMin toimintaan. United Nations Development Fund for Women on kansallinen yhdistys, joka edistää naisten asemaa ja ihmisoikeuksia. Ilmoittaudu 28.9. mennessä.
Hallitse laatu hankkeissa (Tietohallintokerho)
Aika: Ti 5.10.2010 klo 16.3019.00 Paikka: Innopoli II, nh Edison 1, Tekniikantie 14, Espoo Ryhtiä järjestelmähakkeiden laadun parantamiseksi tietohallintojohtamisen näkökulmasta. Tervetuloa kuuntelemaan alustuksia tietojärjestelmähankkeiden laadusta, siihen liittyvästä juridiikasta sekä osallistumaan RoundTable-keskusteluihin. Ilmoittaudu 24.9. mennessä.
Ideapakasta ideoita it-palavereihin (ITU)
Aika: Ti 12.10.2010 klo 17.30 - 20.00 Paikka: Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2, Hki, 6. krs Ovatko kokoukset tehottomia? Eikö kokouksessa esitettyjä asioita muisteta? Ovatko osallistujat passiivisessa roolissa? Saat parempia tuloksia aktivoivilla menetelmillä! Ideapakasta voit niitä ammentaa. Reetta Koski, KM, ideoija ja oivalluttaja, esittelee, miten Ideapakan menetelmät voivat toimia osana organisaation toimintatapoja. Ideapakka® käsittää 50 aktivoivaa menetelmää, joita voi käyttää luovasti ja joustavasti eri tilaisuuksien suunnittelussa ja toteutuksessa. Esimerkiksi Reetan oman tiimin maanantaipalaveri alkaa aina minuuttikierroksella ja joka toinen viikko käynnistyvät tuumatalkoot. Mikä ihmeen Ideapakka®? Katso http://www.ideapakka.fi Tilaisuus on Hetkyn jäsenille ilmainen, ei-jäsenille 30 euroa. Ilmoittaudu 4.10.2010 mennessä.
Läpi suomen!
Aika: to 4.11.2010 klo 16.30 19.00, jatkoaika 19-21 Paikka: Pääkaupunkiseutu; useita paikkakuntia Tervetuloa osallistumaan "Tietohallintojohtamista Läpi Suomen" tilaisuuteen, jonka Tietohallintokerho järjestää yhteistyössä Ketky ry:n kanssa. Ilmoittaudu 25.10. mennessä.
Tietohallintokerhon vuosikokous
Aika: ma 29.11.2010 klo 17.00. Katso tarkemmat tiedot www-sivuiltamme! Tervetuloa!
2
Katso HETKY 3/2010 tarkemmat tapahtumatiedot ja ilmoittaudu os. www.hetky.fi. Ilmoittautua voit myös toimistoomme hetky@ttlry.fi Ideoita ja ehdotuksia aiheista, esiintyjistä jne. voit antaa em. osoitteeseen sekä suoraan johto-kunnalle tai verkostojen vastuuhenkilöille, s. 19.
Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti 3/2010
teema-artikkeli
Hetky
6 8 10 12 14 16 20
Työhyvinvointi on tavoitteellista yhteistyötä ja luottamusta Jan Wiklund
Yhteispelillä ja oikealla asenteelle kohti parempaa työhyvinvointia.
Sydäntä tulee kuunnella Timo Elo
Sykkeen mittaustulokset kertovat kehon hyvinvoinnista.
Auta itseäsi ja muita anna palautetta Sirke Lohtaja-Ahonen ja Risto Ahonen
Jatkuva palaute tuo iloa ja hyötyä koko organisaatiolle.
Ihmiset etusijalla Liisa Huusari
6
Ohjelmistoyritys Reaktorin toimintaa ohjaavat inhimilliset arvot.
Erinomaisella johtamisella työhyvinvointia kaikenikäisille Sanna Heinsalo
Fujitsulla panostetaan esimiestyöskentelyn kehittämiseen.
Työhyvinvointi Suvi-Tuuli Porkka ja Pirjo Salo (kommentit)
Kaksi alansa konkaria pohtivat työelämän muutoksia.
Aivojen hyvinvointi tietotyössä Virpi Kalakoski ja Matti Gröhn
Kognitiivinen ergonomia helpottaa aivojen tarpeetonta kuormitusta.
yhdistys
8
Hetkyssä tapahtuu Kapteenina vai liftaten kyydissä? Susanne Leppänen
ICT Ladies -verkoston kesätilaisuuden antia.
2 23 19
19 kolumnit
Johtokunta Kerhot
Pääkirjoitus Pipsa Ylä-Mononen
Työhyvinvointiin kannattaa panostaa.
5 18
Myyntiä, myyntiä! Harry Piela
16
!
Jäsenpalvelun yhteystiedot: jasenasiat@ttlry.fi tai puhelin 020 741 9888
Päivitä tietosi verkossa!
Voit päivittää jäsentietosi TTL:n verkkosivuilla www.ttlry.fi. Tietojen päivittämiseen tarvitset käyttäjätunnuksen (= esim. tämän lehden osoitekentässä oleva jäsennumerosi) ja salasanasi. Jos kirjautuminen ei onnistu tai olet unohtanut salasanasi, voit lähettää tunnusten tarkistuspyynnön osoitteella jasenasiat@ttlry.fi. Varmistathan, että sähköpostiosoitteesi jäsentiedoissa on oikea.
Anna palautetta lehdestä ja voita Macbook!
20
Arvottava palkinto on n. 1 000 euron arvoinen MacBook.
VAstAAMInen on heLPPoA jA noPeAA!
1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi /lukijakyselyt. 2. Valitse kyseinen lehti. 3. Merkitse numerosarja 280508. 4. tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. onnea arvontaan!
Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2010. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 10.1.2011. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.
HETKY 3/2010
3
Ketteryys ja pilvipalvelut
Aika 29.91.10.2010 Paikka M/S Viking Mariella ALUsTAVAT PUHUjAT jA AIHEET: Keskiviikko 29.9. klo 12 - 17 · Tilaisuuden avaus, jari Petersen-jessen · Tietotekniikan liiton tervehdys, Robert serén · Arto saari, Ixonos Oyj Pilvipalvelut ketterän organisaation toiminnan mahdollistajana · Pia Ek, Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy Sopimuskäytännöt sekä pilvipalveluissa että ketterissä menetelmissä · Antti Vähä-sipilä, Nokia Oyj Tuoteturvallisuuden hallinta ketterässä tuotehankkeessa · Perttu Tolvanen, Sininen Meteoriitti Oy Ostaminen oikein ja ketterästi - Valmis portaaliratkaisu vai oma räätälöity portaali? · Ralf sontag, Huoltovarmuuskeskus Case Huovi: ostaminen ketterästi, esimerkkinä Huoltovarmuuskeskuksen portaali · Kai Linnervuo, Signom Oy Pilvimallia hyödyntävä dokumenttien allekirjoitusratkaisu · Keskustelua päivän aiheista Torstai 30.9 klo 12 - 18 · Kari Terho, Elisa Oyj Pilvi ja tietoturva · janne järvinen, F-Secure Corporation Cloud Software - suomalaisen ohjelmistotuotannon haasteet · Paula Männistö, Qentinel Oy Vaatimusmääritysten merkitys ketterissä projekteissa · Pipsa Ylä-Mononen, Itella Corporate ICT Case: Scrum-kokemuksia · Maaret Pyhäjärvi, Ilmarinen Testaus ja ketteryys · Katriina joki, Tieto Finland Oy Ketterät menetelmät offshoring-projektissa · Marko Taipale, Huitale Oy Case Nextdoor: Liiketoiminnallista ennustettavuutta, muutoskykyä ja päivittäisiä tuotejulkaisuja kuluttajille · Petri Heiramo, Agilecraft Oy Odotusarvot kohdallaan ketterissä projekteissa · Robert serén, TTL ry, loppupuheenvuoro · Yhteenveto ja loppukeskustelu Perjantai 1.10. klo 9.55. saapuminen Helsinkiin
AKVAn perinteinen laivaseminaari Hki-Tukholma-Hki
Hyttityyppi A A Lyx Lyx
Henkilöä / Hytti 1 2 1 2
Hinta 250 200 300 225
Opiskelijoille myönnämme 20%:n alennuksen A-luokan hyteistä. Ei-jäseniltä perimme 50 lisähinnan. Hinta sisältää matkan, ohjelman, hytin, aamiaiset, ruokailut juomineen ja kokouskahvit. Tarkempi ohjelma-aikataulu, ilmoittautumiset sekä peruutusehdot Hetkyn sivuilla os. www.hetky.fi
Hetky
julkaisija Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky Lars Sonckin kaari 12, 02600 Espoo puhelin 0400 832 698 faksi 020 741 9889 hetky@ttlry.fi www.hetky.fi Päätoimittaja Pipsa Ylä-Mononen puh. 040 607 122 pipsa.yla-mononen@itella.fi Toimituspäällikkö Elina Ylppö Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky puhelin 0400 832 698 hetky@ttlry.fi Toimituskunta Pipsa Ylä-Mononen, Leena Kononen, Harry Piela, Jorma Tapola ja Elina Ylppö osoitteenmuutokset Os. jasenasiat@ttlry.fi Toteutus ja ulkoasu MCI Press oy Mikonkatu 18 B 10, 00100 Helsinki puhelin 09-2525 0250 faksi 09-2525 0251 info@mcipress.fi www.mcipress.fi Painatus ScanWeb Oy Ympäristöystävällinen paperi jakelu Itella Oyj Painos 9 000 kpl Tilaushinnat Lehti sisältyy Hetkyn jäsenmaksuun Irtonumero 5 euroa ja vuosikerta 18 euroa. 9. vuosikerta Lehden digitaalienn versio os. www.lehtiluukku.fi/lehdet/hetky Nro
4: Yrittäjyys
Pääkirjoitus
Työhyvinvointiin kannattaa panostaa
TAKANA oVAT RENToUTTAVAT ja aurinkoisen helteiset kesäpäivät, edessä siintää työntäyteinen ja kiireinen syksy. Lomalta töihinpaluu saattaa ahdistaa, sillä päällimmäisenä mielessä voi olla pelko tulevaisuudesta. Työpaineet ovat kasvaneet kaikilla aloilla. Entistä pienemmällä työntekijämäärällä on saatava sama tulos kuin ennen tai mieluummin entistä parempi. Pelko todella lamaannuttaa. Ulkoiset uhkakuvat ja esimiehen epäreilu ja kontroilova käytös nakertavat työmotivaatiota. Voimistuva ahdistus purkautuu unettomuutena, väsymisenä ja poissaoloina. Asiantuntijaorganisaatiossa pelko ajaa työyhteisön jäsenet varmistamaan omia asemiaan. Kyräilevässä ilmapiirissä ideointi kuolee, ja samalla tukahtuu halu riskinottoon ja omien tietojen jakamiseen. Nyt työkyvyttömyyseläkkeelle lähdetään jo keskimäärin 50-vuotiaana, ja joka toisen eläkkeen syynä ovat mielenterveysongelmat. Myös masennuslääkkeitä ahmitaan purkkikaupalla. - Työyhteisön tehokkuutta tarkastellaan vielä liikaa insinöörin näkökulmasta ja puhetta työhyvinvoinnista pidetään "turhana höpinänä" , työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka sanoo. Työhyvinvoinnin osatekijöitä on useita. Itse työ ja sen johtaminen muodostavat keskeisen osan. Työyhteisö, osaaminen, motivaatio, elämäntilanne ja terveys muodostavat työhyvinvoinnin kehikon. Nämä kaikki yhdessä merkitsevät laajoja taloudellisia vaikutuksia. Yhteiskunnan pitää panostaa liikkumiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin terveydenhuollossa, koulussa ja työpaikoilla. Työhyvinvointiin tehdyt investoinnit maksavat itsensä monikertaisesti takaisin. Kannustavassa ja avoimessa työyhteisössä työntekijät ovat motivoituneita ja lojaaleja toisilleen ja työantajalleen. Ihmisistä huolehtiminen näkyy yrityksen tuloksessa: avoin vuoropuhelu ja luottamus säästävät työpaikalla selvästi rahaa. Hyvinvoiva henkilöstö on tuottavaa, innovatiivista ja tekee laadukasta työtä. Huolehtimalla henkilöstön hyvinvoinnista varmistetaan yrityksen kilpailukyky sekä houkutteleva työnantajakuva. Työhyvinvointiin ja jaksamiseen panostamalla säästetään mm. vaihtuvuus-, sairauspoissaolo- sekä työkyvyttömyyseläkekustannuksissa. Työhyvinvoinnin edistäminen kannattaa, siitä hyötyvät kaikki osapuolet: työntekijät, työnantaja ja koko yhteiskunta. Lehdessämme käsitellään työhyvinvointia useammasta näkökulmasta ja sen merkityksestä yrityksille ja työntekijöille. Työelämässä ja ihmisiä johtaessaan johtaja tarvitsee hellän käden. Perinteisen pomottamisen aika on mielestäni ohi. Kuten elokuun Talouselämässä kirjoitettiin, Macho-pomot ovat nykyaikana so last season. Nyt halutaan mentoroivaa ja coachaavaa esimiestä, jolla on hyvät keskustelu- ja vuorovaikutusvataidot.
Kaunista ja antoisaa alkusyksyä sekä jaksamista ja virkeyttä työtehtäviin.
Ilmestyy
18.11.2010
ISSN 1458-4816 Aikakauslehtien Liiton jäsen
Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen luvalla. Toimitus on sitoutumaton eikä ota vastuuta kirjoittajien mielipiteistä. Toimitus ei myöskään vastaa asiavirheistä.
puheenjohtaja Pipsa Ylä-Mononen
HETKY 3/2010 5
Jan Wiklund
tavoitteellista yhteistyötä
ja luottamusta
tiin ovat jopa yrityksen kannattavin osa, ja rahat voivat tulla moninkertaisesti takaisin. Mutta miten saavutetaan riittävän hyviä tuloksia tuova työhyvinvoinnin taso yrityksessä? Päämäärä voi vaikuttaa tavoittamattomalta, mutta oikein tehtynä se voidaan saavuttaa. Aitoa työhyvinvointia yrityksessä ja työntekijöiden keskuudessa tuskin koskaan saavutetaan ilman pitkäjänteistä kehittämistä, kaikkien osapuolien sitoutumista tavoitteisiin ja keskinäistä luottamusta. Osapuolilla en tarkoita pelkästään yritysjohtoa ja työntekijöitä vaan myös työterveyshuoltoa, jolla on avainrooli työhyvinvoinnin asiantuntijana ja ohjaajana. Itse asiassa työhyvinvoinnin tulokset ovat seurausta siitä, miten yhteistyö ja vuorovaikutus eri osapuolien välillä toimivat tai eivät toimi. Työhyvinvoinnin kehittämisessä on oleellista, mitä tavoitteita asetetaan ja miten, unohtamatta välitavoitteita ja sitä, kuinka tavoitteita voidaan mitata. Kuitenkin on syytä muistaa, että toimenpiteistä huolimatta ideaalista ja huippuhyvää työhyvinvoinnin tilaa harvoin saavutetaan, mutta taso on mahdollista saada riittävän hyvälle tasolle.
Työhyvinvointi on
Työhyvinvointi on käsitteenä monisäkeinen eikä sillä ole yhtä ainoaa oikeaa tulkintaa. Käsite pitää sisällään monia eri asioita, jotka yhteen sovittamalla saadaan aikaan aito työhyvinvointi.
jos TYöHYVINVoINNIN KäsITETääN olevan kokonaisvaltaista terveyttä, kannustavaa ja tukevaa esimiestyötä, motivaatiota ja turvallisuutta työyhteisössä ja -ympäristössä, vapaa-ajan hyvinvointia ja työn sisällön tuomaa työn imua ja iloa, sillä on merkittäviä vaikutuksia yrityksen tuottavuuteen ja henkilöstökuluihin ja siten myös yrityksen tulokseen. Useat käytännön yritysesimerkit ja laajat tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet selvästi, että yritysten taloudelliset investoinnit työhyvinvoinaskelein. Tässäkin kohtaa on syytä muistaa, että kehittäminen ei lopu koskaan, sillä positiivisten tulosten pelkkä ylläpitäminen vaatii ponnistelua. Monesti suurin virhe on tyytyväisyys nykyiseen tilanteeseen ja ponnisteluiden lopettaminen heti, kun tavoitteet on saavutettu. Edelleen muistutan jo tässä vaiheessa, että muutokset mittareissa kertovat yhteistyön onnistumisesta eri osapuollten välillä, ei niinkään yksittäisen toimijan onnistumisesta. Tuloksia saavutetaan harvoin hetkessä, ja oikea toiminta näkyy mittareissa viiveellä. Oheisessa taulukossa on mainittu muutamia mittareita, joita voidaan käyttää työhyvinvoinnin mittaamiseen.
Työhyvinvoinnin miTTareiTa
Sairauspoissaolotilastotiedot (useita) Työkyvyttömyyseläketilastot (useita) Henkilöstön vaihtuvuus Tapaturmatilastot (useita) Työterveyshuollon käyntitilastot (Useita) Terveystarkastusten tulokset Henkilöstökyselyt Terveyskyselyt Eläköitymisikä Talousvaikutukset
Työhyvinvoinnin mittarit
Työhyvinvoinnin kehittämisessä tulee olla selkeät mittarit, joita voidaan seurata. Tavoitteet asetetaan yrityksen nykytilanteen mukaan ja tilanteeseen nähden realistisiksi. Päämäärää kohti kuljetaan pienin
Sairauspoissaolomittareilla on merkittävä rooli. Pelkkä yleinen sairauspoissaoloprosentti kertoo vain vähän työhyvinvoinnin tilasta, joten sairauspoissaoloja on syytä tarkastella tarkemmin. Sairauspoissaolo-
6
HETKY 3/2010
Teema-artikkeli
tiedoista löytyy paljon erittäin mielenkiintoisia ja informatiivisia mittareita. Yleisesti tiedetään, että sairauspoissaolot eivät kerro pelkästää sairauksista, vaan niiden lisäksi myös työolosuhteista, työilmapiiristä, johtamisesta, yksilön ominaisuuksista ja niin edelleen. Ne kertovat siis muusta kuin sairauden aiheuttamasta työkyvyttömyydestä. Myös työkyvyttömyyseläköitymisessä on mukana muita tekijöitä kuin itse työkyvyttömyyttä aiheuttava sairaus. Ellei näitä muita tekijöitä havaita ja niihin pystytä vaikuttamaan, saadaan harvoin aikaan hyviä tuloksia. Monesti tapaturmien ja sairauksien ennaltaehkäisyssä ja työkykyongelmien löytämisessä ja niiden hoitamisessa ei olla riittävän tehokkaita tai systemaattisia.
Valitettavasti yhteistyö ei ole tiivistynyt, vaan jossakin suhteissa jopa mennyt huonompaan suuntaan. Kunnat ja valtio voisivat ryhdistäytyä, sillä tehokas ja saumaton yhteistyö työterveyshuollon kanssa ja lyhyemmät jonotusajat säästäisivät myös veronmaksajan rahoja.
Ennakoiva toiminta ja toimintojen kohdistaminen
Työhyvinvoinnin systemaattisessa kehittämisessä on oleellista ennakoiva toiminta ja työkykyriskien kattava löytäminen ja tehokas puuttuminen löydettyihin riskeihin. Tähän on monia, hyviä välineitä ja keinoja, joita käytetään kuitenkin vaihtelevasti. Ennakoivalla toiminnalla voidaan aavistaa, missä työkykyongelmia todennäköisimmin syntyy ja kohdentaa voimavaroja sinne. Ennakoiva toiminta voi olla myös yleistä elämäntapojen ja elämän hallintaa sekä yleissairauksien tai työkykyongelmien ehkäisyä, kun orastavia merkkejä on havaittavissa. Ennakoivassa toiminnassa työntekijöillä on tärkeä rooli ja vastuu omasta terveydestään ja suoristuskyvystään. Kyselyjen, mittarien, toimitaraporttien ja vastaanottotoiminnan avulla löydetään työelämän ongelmakohdat, jolloin niihin voidaan puuttua tehokkasti mutta vain silloin, kun yhteiset toimintaprosessit ovat kunnossa.
Monesti suurin virhe on tyytyväisyys nykyiseen tilanteeseen ja ponnisteluiden lopettaminen heti, kun tavoitteet on saavutettu.
Tulevaisuuden haasteet
Paljon voidaan tehdä tulevaisuudessa. Valtiovalta on antanut yrityksille, työntekijöille, yksityiselle ja julkiselle työterveyshuollolle selkeän haasteen: työurien on pidennyttävä! Kaikki osapuolet ottavat haasteen varmasti yhdessä tuumin vastaan, mutta miten haasteesta suoriudutaan ja miten tehtävät jaetaan? Karkeasti voidaan ajatella, että työkyvyttömyyseläköitymisen ja sairauspoissaolojen syitä ovat sairaudet ja muut syyt, kuten huono työilmapiiri tai osaamiseen ja työkuormitukseen liittyvät seikat. Valitettavasti sairauksien hoidossa on useita kompastuskiviä. Työterveyshuollon sopimuslaajuus eli asiakkaan määrittelemät toimintamahdollisuudet voivat olla rajatut, minkä vuoksi joudutaan yksinkertaisissakin tutkimuksissa tai konsultaatioissa turvautumaan perusterveydenhuollon palveluihin. Tällöin päällekkäisen resurssoinnin lisäksi menetetään aikaa jonottamiseen sekä hoidon kokonaishallinta. Toinen kompastuskivi on laajankin työterveyspainotteisen sairaahoidon jälkeinen tilanne, jossa tarvitaan erikoissairaanhoidon vaativimpia palveluita, kuten leikkauksia, vaativia tutkimuksia ja kuntoutusta. Tässä tilanteessa menetetään usein kohtuuttoman paljon aikaa ja työkyvyttömyyden riski kasvaa entisestään. Tällaisten tilanteiden vuoksi julkisen terveydenhuollon ja yksityisen työterveyshuollon välistä yhteistyötä tulisi tiivistää entisestään ja käyttää esimerkiksi yksityiselle puolelle kohdennettuja palveluseteleitä tai vastaavia toiminnan tehostamiseksi.
ovat esimerkiksi KELA:n osasairauspäiväraha, ammatilliset kuntoutustoimenpiteet KELA:n tai työeläkeyhtiön kautta, kuntoutustuki, osatyökyvyttömyyseläke ja osaaikaeläke.
Lopuksi
Työhyvinvoinnin ja sen eri osa-alueiden hallitsemiseksi, hyvän työhyvinvoinnin tason saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä toimenpiteiden yhteensovittamiseksi tarvitaan siis yhteispeliä ja keskinäistä luottamusta eri toimijoiden välillä. Työterveyshuollon rooli asiantuntijana on keskeinen koko toiminnan kannalta. Työterveyshuollon on tunnettava yrityksen toiminta ja ymmärrettävä yrityksen haasteet ja laskettava tarvittaessa työhyvinvoinnin taloudelliset merkitykset. Lisäksi hyvinvoinnin tuloksiin vaikuttavat yhteistyön systemaattisuus ja kattavat mittarit, tilastot ja raportit, unohtamatta yhteisen toimintasuunnitelman arviointia ja rohkeutta muuttaa sitä tarvittaessa nopeastikin. Työhyvinvointin liittyy monia haasteita ja voittajia ovat ne, joiden asenne on kohdallaan ja jotka hallitsevat kokonaisuuden riittävän hyvin. Jos yritys ja työterveyshuolto eivät ole varautuneet työkyvyn vaihteluihin etukäteen, sairauslomat ja pitkäaikaiset työkyvyttömyydet ovat paljon todennäköisempiä ja voivat tulla kalliiksi.
Työkyvyn laskiessa
Työkyvyn lasku esimerkiksi sairauden tai ikääntymisen vaikutuksesta ei tarkoita heti työkyvyttömyyttä, vaan henkilöstön työkyky voi vaihdella eri elämäntilanteissa. Jos yritys ja työterveyshuolto eivät ole varautuneet työkyvyn vaihteluihin etukäteen, sairauslomat ja pitkäaikaiset työkyvyttömyydet ovat paljon todennäköisempiä ja voivat tulla kalliiksi. Esimiestyöllä on suuri merkitys: miten esimies huomioi ja aavistaa alaisensa työkyvyn laskut tai elämänongelmat ja tukee työntekijää, jotta hän onnistuisi työssään ja miten esimies sovittaa alaisensa työt työkyvyn mukaan. Ratkaisuja on monia. Kuntouttavassa työssä työntekijälle tarjotaan sopivaa työtä toipumisen ajaksi ja sitä vaarantamatta. Uudelleensijoituksessa työntekijälle löydetään tuottava ja työkyvylle sopiva työ, jos häntä on kohdannut pysyvämpi työkyvyn lasku omaan työhönsä nähden. Muita mahdollisuuksia
Kirjoittaja on työterveyslääkäri Lääkärikeskus Tapiolassa
HETKY 3/2010
7
Timo Elo
Sydäntä tulee kuunnella
Mehiläisen työpsykologian yksikössä on työhyvinvointia edistävä sydämen sykevälivaihtelujen tulkintaohjelma ollut käytössä jo viitisen vuotta. Yksikössä työskentelevät työterveyspsykologit Anne Hyvèn ja Minna Keskitalo kertovat, mitä mm. sydämen sykkeestä saatu tieto kertoo.
sYKEVäLIVAIHTELUITA MITTAAVA menetelmä auttaa työpaineiden käsittelyssä ja vahvistaa henkilöstön voimavaroja kiireisenä kokousaikana, kertovat Hyvèn ja Keskitalo. Kuormittumisriski lisääntyy, jos palautumista ei esiinny stressijaksojen välissä. Jos ylikuormitus jatkuu yhtäjaksoisesti useita päiviä, on syytä tehostaa stressinhallintaa. Säännölliset tauot, töiden suunnittelu ja rentoutuminen mieluisten asioiden parissa kartuttavat voimavaroja ja parantavat tehokkuutta, he toteavat.
pärille kiinnitetyn sykepannan avulla ja mittaus kestää tavallisesti kaksi vuorokautta. Tänä aikana asiakas jatkaa normaalisti toimintojaan, käy työssä, viettää vapaa-aikaa ja nukkuu. Mittauspäivistä toinen voi olla työpäivä ja toinen vapaapäivä. Asiakas pitää samanaikaisesti päiväkirjaa, johon merkitään päivän tapahtumat puolen tunnin välein. Psykologi ja työntekijä tarkastelevat sen jälkeen yhdessä tutkimuspäivän tapahtumia päiväkirjamerkintöjen pohjalta. Sykevariaatiokuvaaja kertoo vastaavasti jokaisen yksittäisen tapahtuman vaikutuksen henkilön kuormittumiseen tai elpymiseen. Se tuottaa aina yllätyksiä. Tuleeko suurin kuormitus työstä vai yksityiselämästä? Kuinka paljon on elvyttäviä hetkiä? Elvyttääkö yöuni riittävästi?
Mittaus kertoo faktat
Aina ei tiedetä, kuinka tärkeää kuormituksen jälkeinen palautuminen on hyvinvoinnille. Tekniikan avulla tilannetta voidaan tarkastella seuraamalla kehon fysiologisia reaktioita. Apuna käytetään sykevälivaihteluja mittaavaa laitetta. Laite rekisteröi sykettä poimien esiin dataa, joka syötetään edelleen tietokoneeseen. Mittaus suoritetaan rintakehän ym-
Hyvinvoinnin edistäjä
Sydämen sykkeestä saatu tieto auttaa kokonaiskuormittumisen ja palautumisen arvioinnissa. Sopiva kuormitus on elimistölle
Työnantaja, joka haluaa yrityksen menestyvän, panostaa jaksamiseen painottamalla taukojen merkitystä.
8
HETKY 3/2010
Teema-artikkeli
TiesiTkö Tämän? * Elimistön voimavarat lisääntyvät palautumisen aikana ja vähenevät pitkällisten tai toistuvien stressireaktioiden seurauksena. * Lyhytkestoisena stressi parantaa suorituskykyä, mutta jatkuessaan pidempään - ilman palautumista - se voi aiheuttaa terveydellisiä haittoja. * Ulkoisten ja sisäisten stressitekijöiden väheneminen aikaansaa elimistön rauhoittumista ja tervetullutta aktiivisuustason laskua. * Pitkäaikainen kuormittuminen ilman voimavarojen kertymistä saattaa johtaa uupumiseen.
- Uupumisen myötä työpanos heikkenee, joten työn ja levon oikea rytmitys nousee ratkaisevaan asemaan, työterveyspsykologit Anne Hyvèn ja Minna Keskitalo sanovat.
hyväksi, kun taas pitkäaikainen ylikuormittuminen ja riittämätön palautuminen altistavat toimintakyvyn laskulle ja sairauksille. Kuormittumista ja palautumista arvioidaan asiakkaan kanssa keskustelussa, jossa hyödynnetään mittauslaitteen tuottamia graafisia raportteja. Tällöin käydään myös läpi asiakkaan omakohtaisia kokemuksia mittauksen aikana. Tavoitteena on kaikin tavoin vahvistaa itsetuntemusta. Lopuksi asiakas saa käyttöönsä omakohtaiset voimavara- ja stressiraportit, Hyvèn ja Keskitalo sanovat. Mikä tahansa valppaustila, miellyttäväkin, aiheuttaa liian pitkään jatkuessaan kielteistä stressiä, joka näkyy mittaustuloksissa. Syke nousee, sykevälivaihtelu vähenee ja syke muuttuu marssitahtiseksi. Vastaavasti levollinen sydän tuntuu soittavan ikään kuin jazzia, jonka rytmi ei ole pakonomaista.
Työpäivän rytmitys tärkeää
Työnantaja, joka haluaa yrityksensä menestyvän, panostaa jaksamiseen painottamalla taukojen merkitystä. Uupumisen myötä työtulos heikkenee ja virheiden määrä lisääntyy. Terveyden kannalta hyödyllisten lyhyiden palautumisjaksojen määrä ja niiden oikea rytmitys on tärkeää.
Mittauksissa saattaa ilmetä, ettei asiakkaan elimistö palaudu lounastauon aikana. Kuormitus ja sen myötä uupuminen ovat edenneet jo niin pitkälle, ettei elimistö enää kykene hyödyntämään palauttavia jaksoja. Joissakin yrityksissä henkilöstön käyttöön on varattu hiljaisia huoneita, joihin voi hetkeksi vetäytyä lepäämään kiireen keskellä. Tätä samaa ajattelutapaa voi suosia kotioloissakin ja ryhtyä jo hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa vähitellen sammuttelemaan valoja ja hidastamaan tahtia. Iltaisin ei pitäisi istua tietokoneen tai television ääressä myöhään yöhön. Rentoutuminen auttaa elimistöä palautumaan. Se vaikuttaa autonomiseen hermostoon, jota emme pysty tahdonalaisesti komentamaan. Me kykenemme tietoisesti ainoastaan rauhoittamaan hengitystämme, jolloin myös syke hidastuu. Seurauksena on rauhoittumisreaktio, ja palautuminen alkaa. Joogakurssi on monelle hyvä valinta, mutta usein riittää, kun menee kesällä rannalle tai kesämökin laiturille katselemaan vettä tai lähtee rauhalliselle kävelyretkelle metsään. Joku voi palautua matkalla töistä kotiin mielimusiikkiaan autoradiosta kuunnellessaan. Kotoiset rutiinitkin ovat tarpeen, kuten vaikkapa sanomalehden lukeminen
Jos ylikuormitus jatkuu yhtäjaksoisesti useita päiviä, on syytä tehostaa stressinhallintaa.
tai säännöllinen iltauutisten katsominen. Liikuntasuorituksia ei tulisi sijoittaa liian lähelle nukkumaanmenoaikaa, jottei synny ylivirittymistilaa. Ihmisiä kiinnostaa suuresti, mitä heidän kehossaan tapahtuu normaalin työpäivän aikana. Tieto kehon tapahtumista myös innostaa huoltamaan sitä. Olisi hienoa, jos löydettäisiin uusia ja ystävällisiä toimintatapoja, jotta elimistöllä olisi paremmat mahdollisuudet ehkäistä vahingollista stressiä, Anne Hyvèn ja Minna Keskitalo sanovat.
Kirjoittaja on lääketieteen toimittaja sekä pitkän linjan journalisti ja kirjailija. Hän on toimittanut useita terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä teoksia.
HETKY 3/2010
9
Sirke Lohtaja-Ahonen ja Risto Ahonen
Esitit asiasi aamupalaverissa lyhyesti ja ymmärrettävästi. Pidin esitystäsi vakuuttavana.
Kiitos.
Auta itseäsi ja muita AnnA PALAUTeTTA
Harva ihminen menee aamulla peilin eteen, harjaa hampaansa ja pohtii, kuinka tekisi työtovereittensa tai alaistensa päivän oikein ikäväksi. Monet silti tekevät tietämättään niin. Kun kukaan ei anna heille palautetta, he saattavat vilpittömästi uskoa toimivansa oikein.
YKsI KYMMENEsTä nostaa varovasti kätensä, kun kysymme ryhmältä suomalaisen ict-alan huippuyrityksen projektipäälliköitä, kuka saa työpaikallaan riittävästi palautetta. Kun samoilta ihmisiltä kysyy, kuka heistä antaa työkavereilleen paljon palautetta, yleensä yksikään käsi ei nouse.
Toinen syy on se, että pelkäämme konflikteja. Pelkäämme, että toinen hämmentyy, loukkaantuu tai suuttuu. Siksi tyydymme vihjailemaan ja uskomme, että toinen ymmärtää päästämämme huokaukset ja tuhahtelut. Epäsuora viestintä panee työkaverin arastelemaan toistaan, kun hän ymmärtää, että jokin tässä kanssakäymisessä mättää, mutta toinen ei sano, mikä. Pelko estää meitä myös kannustamaan toisiamme. Pelkäämme kateuden puhkeavan, jos kehumme vain yhtä tiimin jäsentä hänen suorituksestaan. Kannustusta estää myös välinpitämättömyys; uskomme työkaverin tietävän itsekin, että hän on hyvä pitämään projektinsa aikataulussa.
Kehuja, moitteita vai neuvoja?
Lähes jokainen meistä toivoo saavansa palautetta paljon enemmän kuin saa. Tutkimusten mukaan valtaosa meistä sanoo haluavansa suoraa ja täsmällistä palautetta. Miksi palaute sitten on niin harvinaista, etenkin hyvin annettu palaute? Yksi syy palautteen vähäiseen määrään ja heikkoon laatuun on palaute-sanan epäselvyys. Yhdelle palaute tarkoittaa kehumista, toiselle moittimista ja kolmannelle neuvojen antamista. Kun samalla sanalla tarkoitetaan eri asioita, väärinkäsityksiä syntyy vääjäämättä.
Palaute on toisen ihmisen näkemys
Palaute on hyvin yksinkertainen asia: se on havainto toisen ihmisen teosta ja sen vaikutuksesta palautteenantajaan.
10 HETKY 3/2010
Teema-artikkeli
Koska palaute on silkka havainto, se ei ole koskaan positiivinen tai negatiivinen, vaikka niin usein sanotaankin. Palaute on neutraali tosiasia sellaisena kuin palautteenantaja sen näkee. Palautetta voi antaa vain käyttäytymisestä, johon ihminen voi itse vaikuttaa. Palautetta ei voi antaa toisen luonteesta tai ominaisuuksista. Palautteen tarkoitus on auttaa palautteensaajaa ymmärtämään, miten hänen toimintansa vaikuttaa muihin. Silloin palaute antaa hänelle mahdollisuuden jatkaa toimintaansa tai muuttaa sitä. Neuvot ja ohjeet eivät kuulu palautteeseen. Ne kuuluvat johtamiseen ja muuhun ohjaamiseen eli tilanteisiin, joissa niistä on sovittu. Pyytämättä neuvominen synnyttää kontrollisuhteen palautteenantajan ja -saajan välille. Jos palautteensaaja ei halua noudattaa saamaansa opastusta, syntyy helposti ristiriita.
Hyvin annettu palaute on kannustavaa tai korjaavaa ja siksi aina rakentavaa. Kannustava palaute kertoo, että työkaveri teki jotakin, mitä toivomme hänen jatkavan. Korjaava palaute kertoo, että hän teki jotakin, minkä toivomme hänen tekevän toisin. Hyvin annettu palaute ei kiertele. Se kertoo suoraan, mitä mieltä palautteenantaja on palautteensaajan toiminnasta. Palaute voi hyvin sisältää tunteita. Ne eivät saa kuitenkaan hämärtää palautteen sisältöä eivätkä loukata kuulijaa.
näin parannat yrityksesi palautekulttuuria
1. Sovi palautekäytännöistä: sovi, kuka antaa palautetta, kenelle, miten, missä ja milloin. 2. Anna palautetta sovitulla tavalla. 3. Hae palautetta aiheista, joissa haluat kehittyä. 4. Käsittele saamasi palaute ja mieti, miten aiot hyödyntää sitä.
Palaute tukee kehittymistä
Tarvitsemme palautetta oman onnistumisemme arviointiin. Kun saamme alaistemme, esimiestemme ja työkavereiden näkemykset tietoomme, ymmärrämme paremmin itseämme ja muita. Se puolestaan auttaa meitä toimimaan työyhteisössä. Esimiehet kaipaavat palautetta antavia alaisia vielä enemmän kuin alaiset palautetta antavia esimiehiä. Hyvä esimies on palveleva esimies, joka auttaa alaistaan onnistumaan. Jos alainen ei anna esimiehelleen palautetta, esimies ei tiedä, mikä tämän toiminnassa parantaa tai heikentää alaisen tyytyväisyyttä työhönsä.
Tarkkaan ja suoraan
Palaute voidaan antaa hyvin tai huonosti. Tutkimusten mukaan ihmiset kokevat hyvin annetun palautteen myönteisesti ja huonosti annetun kielteisesti riippumatta siitä, mitä palaute koskee. Hyvin annettu palaute on täsmällistä, huonosti annettu epätäsmällistä.
jatkuva palaute vähentää tutkimusten tarvetta
Niissä organisaatioissa, joissa ihmiset antavat toisilleen palautetta päivittäin, varmistutaan siitä, että ihmiset tekevät oikeita asioita oikein organisaation kaikilla tasoilla. Kun ihmiset uskaltavat ja haluavat antaa toisilleen palautetta, palaute saadaan liikkumaan kaikkiin suuntiin: työkaverilta toiselle, alaiselta esimiehelle ja päinvastoin. Silloin ylin johto ei joudu johtamaan pimeässä, vaan saa jatkuvasti tietoa siitä, mitä mieltä muut ovat johdon toiminnasta. Jatkuva palaute on päivittäisen johtamisen ja viestinnän työkalu. Se kertoo joka ikinen päivä, missä ja miten minä, tiimini ja organisaationi jo onnistuu ja missä meidän tulee vielä kehittyä. Jatkuva palaute nopeuttaa työsuoritusten arviointia sekä lisää palautteen määrää ja laatua. Sen vuoksi siitä on iloa ja hyötyä ihmisille ja koko organisaatiolle. Kun kaikkien työyhteisön jäsenten onnistumiset ja epäonnistumiset sanallistetaan jatkuvalla palautteella, alainen ei joudu odottamaan kehityskeskustelua, esimies
mutta-sana vesittää kannustuksen
Kannustavaa ja korjaavaa palautetta ei pidä sitoa toisiinsa mutta-sanalla. Mutta-sana heikentää sitä edeltävän ilmaisun merkitystä. "Projektisuunnitelmasi aikataulu on tarkka, mutta olet määritellyt vastuut epäselvästi" painottaa epäonnistumista, kun taas "Projektisuunnitelmasi aikataulu on tarkka. Olet määritellyt vastuut epäselvästi" kertoo kuulijalle tämän suorituksesta kaksi tasaveroista asiaa. Mutta-sana sisältyy usein hampurilaispalautteeseen. Siinä korjaava palaute on pihvi, joka tarjoillaan kahden kannustavan sämpylän välissä. Kun kuulija tuntee kaavan, hän ei maista sämpylää, vaan pihvin. Silloin palautteenantaja luulee kannustaneensa ja palautteensaaja epäonnistuneensa.
ei joudu odottamaan 360 asteen arviointia eikä organisaatio joudu teettämään massiivisia ilmapiiritutkimuksia kuullakseen, mikä sujuu ja mikä ei. Jatkuvan palautteen käytäntö on kuin mikä tahansa muu hyvä käytäntö: se edellyttää yhteistä kieltä ja sopimista eri osapuolten kesken. Kun palaute liitetään osaksi suunniteltua johtamista ja viestintää, ihmiset vapautuvat palautetta kohtaan kokemistaan peloista ja ennakkoluuloista ja oppivat käyttämään palautetta itsensä ja muiden kehittymisen tukena päivittäin. Kuka tahansa voi tehdä aloitteen siitä, miten palautetta annetaan koko organisaatiossa, tiimissä tai työparin kanssa. Jos sinun työyhteisössäsi ei ole sovittu palautekäytännöistä, mieti, miten sinä voit vaikuttaa asiaan.
Kirjoittajat ovat johtamisen ja viestinnän kouluttajia ja konsultteja. He kirjoittavat kirjaa palautteesta. Riston ja Sirken yritys Human Interest Oy edistää ihmisten ja yritysten hyvinvointia ja yhdistää ihmisten välisen vuorovaikutuksen liiketoimintaan ja sen tavoitteisiin. Risto Ahonen, VM johtaminen, vuorovaikutus, palaute risto.ahonen@humaninterest.fi Sirke Lohtaja-Ahonen, FM yhteisöviestintä, ymmärrettävyys, vertaispalaute sirke.lohtaja-ahonen@humaninterest.fi www.humaninterest.fi, joharinikkuna.fi
HETKY 3/2010 11
Liisa Huusari
Ihmiset etusijalla
Kun ohjelmistoyritys Reaktor perustettiin vuonna 2000, perustajien tavoitteena oli rakentaa yritys, joka olisi mahdollisimman hyvä työpaikka heille itselleen ja muille. Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, tämä työ on saanut paljon tunnustusta. Yritys on palkittu kolme kertaa Suomen parhaana työpaikkana ja kerran koko Euroopan parhaana. Työ on kuitenkin vasta alussa: parannettavaa ja kehitettävää löytyy joka päivä.
REAKToRIN ToIMINTA PERUsTUU alan parhaiden asiantuntijoiden kokoamiseen saman katon alle. Yritystä ei kasvateta pakon sanelemana markkinoiden imussa, vaan sitä mukaa kun juuri oikeanlaisia ihmisiä löytyy. Tyypillinen Reaktorille tuleva henkilö on noin kolmekymppinen, jo jonkin verran työkokemusta kerännyt ohjelmistoalan asiantuntija.
ehdoton menestyksen edellytys. Reaktorin asiantuntijat työskentelevät eri paikoissa asiakkaiden luona. Sen vuoksi erityistä huomiota täytyy kiinnittää siihen, että kaikki tuntevat toisensa, jolloin on helppo kysyä apua ja oppia muilta uutta. Siksi reaktorilaisille tarjotaan paljon mahdollisuuksia yhteiseen vapaa-ajan viettoon esimerkiksi joka torstaisissa saunailloissa. Reaktorin työntekijät järjestävät myös paljon erilaista kerhotoimintaa kalankäsittelykurssista suunnistukseen ja joogasta laskuvarjohyppyyn. vätkä voi välttämättä keskittyä juuri siihen, missä haluaisivat kehittyä, esimerkiksi ohjelmointiin tai käyttöliittymäsuunnitteluun. Reaktorilla tähän halutaan antaa mahdollisuus. Työntekijät pääsevät itse vaikuttamaan siihen, millä tavoin, millä menetelmillä ja millä työkaluilla työtä tehdään, ja uuden oppimista ja kehittymistä halutaan tukea kaikin mahdollisin keinoin. Asiantuntijatyössä kehittymistä tukee myös hierarkiaton toimintamalli: työ tehdään itseohjautuvissa asiantuntijatiimeissä eikä esimiehiä ole. Johto toimii Reaktorilla palveluammatissa. Johdon rooli on sparraava: asiantuntijoita kannustetaan itse ratkomaan ongelmatilanteita järkevästi, ja tähän annetaan aikaa sekä resursseja. Asiantuntijoiden ammatillista kehittymistä tuetaan myös lukuisilla sisäisillä koulutuksilla. Teknisten taitojen lisäksi kouluttautua voi esimerkiksi myynnissä, konsultoinnin eri osa-alueilla, esiintymisessä ja viestimisessä. Asiantuntijoiden käytettävissä ovat myös sisäiset valmennuspalvelut: tiimit voivat tilata esimerkiksi menetelmäerikoisosaajan tai tietyn tekno-
Ylitöitä ei tehdä
Yrityksen toimintaa ohjaavat inhimilliset arvot ja ihmislähtöisyys, ja tämä on yksi tärkeimmistä menestystekijöistä. Työntekijät nähdään ihmisinä, ei resursseina. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi siten, että Reaktorilla ei tehdä ylitöitä, vaan työpäivän pituus on 7,5 tuntia. Yksilöllisyyttä kunnioitetaan eikä ihmisiä pakoteta tiettyyn muottiin. Tavoitteena on, että ihmisten työminä ja siviiliminä voivat olla mahdollisimman lähellä toisiaan ja että jokainen työntekijä voi olla oma itsensä. Asiantuntijayrityksessä asiantuntijoiden osaamisen jakaminen keskenään on
Hyvät eväät ammatilliseen kehittymiseen
Reaktorin työntekijöiden vaihtuvuus on lähes olematon; yrityksestä on lähtenyt kymmenen vuoden aikana alle kymmenen ihmistä. Todennäköisesti tärkein syy tähän on se, että yritys haluaa tarjota asiantuntijoille parhaat mahdolliset olosuhteet ammatilliseen kehittymiseen. Monessa yrityksessä asiantuntijat päätyvät usein esimerkiksi esimiestehtäviin ei-
12 HETKY 3/2010
Teema-artikkeli
Johdon ro asiantunt oli on sparraava: itse ratko ijoita kannustetaa m järkeväst aan ongelmatilan n i, ja tähä n annetaa teita n aikaa sekä resu rsseja.
tetaan . annus n ijoita k rjestämisee yöräilyä, unt asiant innan jä ntiep aa rin Reakto n kerhotoim nkin mm. m rilaise harrastetaa e sä Yhdes ja shakkia. iihtoa h
logian asiantuntijan tiimiinsä työskentelemään ja vahvistamaan omaa osaamistaan.
Ihmisiin panostaminen kannattaa
Työntekijöiden hyvinvointiin ja ammatilliseen kehittymiseen panostaminen kannattaa: Reaktor on koko historiansa ajan kasvanut kannattavasti. Ihmisten kunnioittamisen ohella yrityksen kehittämisen perusperiaatteita ovat laadukkaan työn tekeminen ja sen jatkuva parantaminen, jolloin asiakkaat ovat tyytyväisiä. Reaktorilla ei tunneta kehityshankkeita ja -projekteja, vaan työ on jatkuvaa toiminnan kehittämistä, olipa kyseessä sitten teknologia ja työkalut, työssä viihtyminen tai liiketoiminta. Uusia kehityskohteita löytyy päivittäin: asiat on mahdollista tehdä aina paremmin.
Kirjoittaja on Reaktorin viestintäpäällikkö.
oaan su ttitait mma illa kooda ät a hittäv ja suositu at ke silla i tuntij Asian vapaaehto . esim. ntileireillä y ja my
HETKY 3/2010
13
Sanna Heinsalo
Erinomaisella johtamisella työhyvinvointia kaikenikäisille
Meillä Fujitsussa, kuten monissa muissakin isoissa yrityksissä, ollaan tilanteessa, jossa henkilöstö on hyvin eri-ikäistä ja siksi myös odotukset työpaikalle, esimiestyölle ja itse työn sisällölle ovat erilaisia. Samaan aikaan toiminnan tehostaminen, organisaatiossa ja työssä tapahtuvat muutokset sekä kiire luovat painetta hyvinvoinnille ja työssä jaksamiselle.
ERI-IKäIsTEN joHTAMINEN tuo haasteita esimiestyöhön ja moni esimies onkin tilanteessa, jossa joutuu miettimään, miten varmistaa ryhmänsä motivaatio ja työssä viihtyminen niin, että tavoitteisiin päästään. Miten saada 26-vuotias ja eläkeiän kynnyksellä oleva innostumaan samasta projektista tai miten palkita eri-ikäisiä niin, että he kokevat palkitsemisen motivoivaksi? Täyttyykö tasapuolisuus, jos yksilöiden tarpeita huomioidaan? Fujitsussa ajattelemme, että erinomainen johtaminen on avain myös erinomaiseen työhyvinvointiin. Esimiestyön ja johtamisen kehittämiseen on panostettu jo useita vuosia, jotta esimiehillämme olisi kyky ja työkalut kohdata esimiestyön haasteet, ymmärtää ihmisten erilaisuutta ja johtaa ammattimaisesti ryhmiään. Omassa
esimiesakatemiassamme kehitämme pitkäjänteisesti valmennuksen keinoin uusien esimiesten valmiuksia. Erilaisilla mentorointiohjelmilla tarjoamme mahdollisuuden osaamisen jakamiseen ja vuotuisilla esimiespäivillämme kokoamme kaikki esimiehet koolle erilaisten johtamisteemojen äärelle jakamaan kokemuksiaan kollegoiden kanssa. teiden ja kehittymisen lisäksi myös työssä jaksamisen ja hyvän työpaikan edellytykset esille kunkin yksilön kanssa. Tavoitteena on löytää yksilölliset keinot jokaisen työhyvinvoinnille. Yhdelle työhyvinvointi voi tarkoittaa säännöllistä etätyötä - kauempana asuvalle pari viikoittaista etäpäivää lisää vapaa-aikaa huimasti. Toiselle taas voidaan miettiä mahdollisuutta vuorottelu- tai opintovapaaseen, kolmannelle urakehityksen tukemista sisäisten mahdollisuuksien kartoittamisen kautta ja neljännelle osa-aikaeläkkeelle siirtymistä. Erilaisia työajan joustoja pyritään mahdollistamaan työn luonteen ja työtilanteen sen salliessa. Myös palkitsemisessa huomioidaan yksilölliset tarpeet: toiselle vapaalla palkitseminen on rahaa arvokkaampaa!
Kehityskeskustelussa yksilöllisyys huomioidaan
Ehkä tärkeintä esimiestyössä on ihmisten kohtaaminen: oman ryhmän tunteminen, ihmisten kanssa keskustelu ja erityisesti kuunteleminen - luottamuksen rakentaminen eri tavoin. Tavoite- ja kehityskeskusteluissamme, Leireissä, esimies ottaa tavoit-
14 HETKY 3/2010
Teema-artikkeli
Panostusta hyvinvointiin eri näkökulmista
Työhyvinvointiin on panostettu myös HR:n toimenpitein. Näkemys työhyvinvoinnista sisältää ajatuksen ihmisestä kokonaisuutena: työlle, levolle ja muulle elämälle on oltava oma aikansa. Fujitsulle on juuri mietitty hyvinvoinnin vuosikello, jossa jokaisella kuukaudella on oma hyvinvointiteemansa ja eri paikkakunnilla kehitellään pienimuotoisia tempauksia, joilla teemaa tuodaan esiin. Kesäkuun teemana oli keveä kesäkuu: intranet-jutulla heräteltiin miettimään ruuan keveyttä ja Oulun liikuntatempauksella liikunnan vaikutusta kevyempään elämään. Ja jo vuosia hyvinvointiluennoille on pyydetty ulkopuolisia puhujia herättelemään ajatuksia hyvinvoinnin eri osa-alueilta on puhuttu niin unen merkityksestä kuin seksistäkin.
Näkemys työhyvinvoinnista sisältää ajatuksen ihmisestä kokonaisuutena: työlle, levolle ja muulle elämälle on oltava oma aikansa.
aan nimittävät, on merkittävä rooli ihmisten jaksamisen tukemisessa. Jo perehdytyksessä on ihmishuolto kertomassa palveluistaan ja omaa työterveyslääkäriä moni pitääkin Fujitsun tärkeimpänä työsuhde-etuna. Isoworksissa, Fujistun tytäryhtiössä, taas uskotaan vahvasti ikäkausitarkastuksiin ja sitä kautta terveyden ylläpitoon. Liikunta ja sen tukeminen on myös isossa roolissa hyvinvoinnin ylläpidossa. Terve keho jaksaa paremmin työn kuormittavuu-
den. Fujitsu kuntoon -hankkeella on pariin otteeseen innostettu vähän tai ei lainkaan liikkuvia työntekijöitä löytämään liikunnan ja terveellisemmät elämäntavat. Tuettu liikunta sopimusliikuntapaikoissamme ja erilaiset henkilökuntakerhot ovat työajan ulkopuolella tapahtuvaa hyvinvoinnin tukeamme.
oikealla tiellä
Henkilöstökyselyiden tulokset ovat viime vuosina parantuneet huimasti. Meille tulokset kertovat, että henkilöstökin kokee johtamisen ja oman työhyvinvointinsa parantuneen. Kehittämiseen on panostettu ja henkilöstö huomaa sen. Oikealla tiellä siis ollaan ja hyvä niin.
Kirjoittaja on VTM ja työskentelee HR managerina Fujitsun tytäryhtiössä Isoworks Oy:ssä.
Ihmishuoltoa ja liikuntaa
Työterveyshuollolla tai ihmishuollolla, kuten Fujitsun oma lääkäri ja hoitaja palvelu-
HANKI YLEMPI AMK-TUTKINTO TIETOJENKÄSITTELYN ALALTA
Työn ohessa opiskelu irrottaa arjesta, verkottaa kollegat, antaa välineitä päivittäiseen työhön ja luo uusia mahdollisuuksia. 90 opintopisteen laajuinen ohjelma on suunniteltu suoritettavaksi kolmen vuoden aikana. Haku tammikuussa 2011 alkaviin opintoihin on 13.9. - 15.10.2010. TIETOJÄRJESTELMÄOSAAMISEN KOULUTUSOHJELMA (ylempi AMK) Opiskelu tapahtuu Helsingissä, Pasilassa. Tutustu ohjelmaan: www.haaga-helia.fi Lisätietoja: hakutoimisto@haaga-helia.fi puh. 0400 230409 (9.00 - 15.00)
HETKY 3/2010
15
Suvi-Tuuli Porkka ja Pirjo Salo (kommentit)
Työhyvinvointi
Työhyvinvoinnin perusulottuvuudet ovat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Työhyvinvointia edistävät henkilöstöhallinto, työterveydenhuolto ja työsuojelu sekä hyvä johtaminen ja työnteolle optimaalisten olosuhteiden luominen. Vastuu työhyvinvoinnista on kuitenkin työpaikan kaikilla toimijoilla.
TYöNANTAjAN jA TYöNTEKIjäN VäLINEN suhde on moninainen ja siihen liittyy erilaisia sopimuksia ja odotuksia, joiden pohjalta työhyvinvointi rakentuu.
Psykologinen sopimus
1960-luvulla syntynyt käsite psykologinen sopimus (psychological contract) perustuu ajatukseen, että kirjallisen työsopimuksen lisäksi työntekijän ja työnantajan välillä solmitaan aina myös sanaton sopimus. Alkuperäinen käsite sisälsi muun muassa työntekijän odotukset turvatusta toimeentulosta ja pysyvästä työpaikasta vastikkeeksi lojaalisuudesta työnantajaa kohtaan. Työelämän muutosten myötä käsitteen sisältö on kuitenkin uudistumassa. Postmodernin työntekijän psykologisessa sopimuksessa painottuu odotus mahdollisuudesta uuden oppimiseen ja kehittymi-
seen työssä vastikkeeksi itsensä ja osaamisensa jatkuvasta kehittämisestä. Psykologinen sopimus perustuu molemminpuolisille ja usein ääneen lausumattomille odotuksille siitä, mitä työntekijä ja työnantaja olettavat saavansa tai voivansa antaa toisilleen. Vaikka työntekijä ja työnantaja eivät olisikaan tietoisesti sopineet kaikista asioista, he olettavat sopimuksen olevan olemassa ja pitävän. Psykologinen sopimus muodostaa perustan, jolle työhyvinvointi, työmotivaatio ja sitoutuminen rakentuvat, ja sen pitävyydellä tai rikkoutumisella on selkeä yhteys työn koettuun mielekkyyteen. Sopimuksen olemassaolon ja merkityksen ymmärtäminen sitouttaa myös työnantajaa huolehtimaan työntekijöistään. n PS: Sopimuksen ymmärtämiseksi pitäisi säätää työelämässä oleville pakolliseksi muutaman elokuvan katsominen: Chaplinin Nykyaika ja Wachowskin veljes-
16 HETKY 3/2010
Teema-artikkeli
ten Matrix-sarja. Ensimmäisessä on sellainen tuottavuuden kohottamisen keinojen kuvasto, että se on hyvä ymmärtää ja Matrixin todellisuudessa ihmiset on kytketty valtaisiin voimalaitoksiin tuottamaan sähköenergiaa koneille. Samaistumien ja metaforat kirkastavat omaakin tilannetta. On helpompi olla turpeeseen sidottu musikka, jos tietää, miten olla ja elää.
sopimuksen olemassaolon, sisällön ja merkityksen ymmärtäminen edellyttävät hyvää itsetuntemusta ja oivalluskykyä. Työntekijän on kyettävä havainnoimaan omaa toimintaansa, ajatuksiaan ja tunteitaan.
lijat lopullisesti toisistaan ja lähdetään taas puhtaalta pöydältä.
Työhyvinvoinnin edellytykset luodaan yhdessä
Työhyvinvoinnin edellytyksiä voi arvioida pohtimalla työnantajan luomien työnteon edellytysten sekä oman toiminnan, odotusten ja henkilökohtaisten ominaisuuksien yhteensopivuutta. Työnantajalta odotetaan asianmukaisia työoloja ja -välineitä, tehtävien oikeaa mitoitusta, kannustavaa, johdonmukaista ja oikeudenmukaista johtamista, asiallista palautetta, tukea, palkitsemista ja kiitosta, vaikuttamis- ja kouluttautumismahdollisuuksia sekä avointa ja asianmukaista tiedottamista. Työkyvystään ja terveydestään työntekijän on huolehdittava myös itse, samoin kuin osaamisensa kehittämisestä. Avoimen ja kannustavan ilmapiirin luominen työyhteisöön on yhteispeliä eikä työyhteisössä koskaan ole niin "mitätöntä" jäsentä, että hän ei voisi omalla toiminnallaan joko tukea tai horjuttaa hyvää ilmapiiriä. Työn mielekkyyden kokemus syntyy työntekijän suhtautumisesta työnantajan tarjoamiin tehtäviin. n PS: Vallankamareista on muutamana vuonna töräytetty sotahuuto: "pidennetään työuria!" ja samaan aikaan toisista kamareista kajahtaa että "kymppimiltsi voittoo, hei nyt!". Toinen kamari vaatii verotuloja ja toinen kalliiden henkilökustannusten sutjakoittamista hitaat ja harmaat poistamalla. Jatkuvat myllerrykset omistussuhteissa ja organisaatioissa aiheuttavat sen, että työntekijät lunastavat kvarttaaleittain oikeutuksensa työskennellä työnantajan siipien suojassa omana tulosvastuullisena pikku yrityksenään. Kurjinta on sellaisella pikku yrityksellä, joka ei kulloisenkin voimassa olevan mittariston mukaan ole tarpeeksi tuottava.
Muuttuvat odotukset
Psykologisen sopimuksen sisältö saattaa muuttua aikojen kuluessa, joten sen säännöllinen tarkistamismahdollisuus on tärkeä. Myös hyvin alkanut yhteistyösuhde työntekijän ja työnantajan välillä saattaa vaikeutua ja voi käydä ilmi, että käsitykset vastavuoroisista oikeuksista ja velvollisuuksista poikkeavat liiaksi toisistaan. On tärkeää, että ristiriitatilanne osataan tunnistaa ja organisaatiolla on olemassa siihen puuttumisen mahdollistava käytäntö. Työnantajan ja työntekijän välillä käydyt kehityskeskustelut voivat parhaimmillaan palvella mahdollisuutta pukea psykologinen sopimus sanoiksi, ehkä jopa kirjalliseen muotoon. Kehityskeskustelussa niin työntekijä kuin työnantajakin voivat ilmaista vastavuoroisia odotuksia ja tehdä molemminpuolista arviointia. n PS: Kolmekymmentä vuotta sitten tehdyn sopimuksen toinen osapuoli on ulkoistanut sopimukseni. Hahmottoman ja alituisessa muuttumisliikkeessä olevan työnantajan tilalla on yhtä käsittämätön rypäs eläkevakuutusyhtiöitä, ulkomaisia ja kotimaisia sijoitusrahastoja ja muita osakkeenomistajia, joiden tärkein sopimus on pörssin toimeksiantosopimus. Joskus 90-luvulla kehityskeskustelun tulostamiseen käytetty paperi oli arvokkaampaa kuin se, mitä siinä sovittiin. Aina löytyi jotakin tärkeämpää, merkittävämpää ja kiireellisempää kuin ne kehityskeskusteluissa sovitut. Nykyään ei enää mitään turhia luvatakaan, vaan keskustelussa täytetään excel-taulukkoja, asetetaan tavoitteita ja sovitaan riittävistä pistemääristä. Se on kovasti sukua kauppojen etukorteille: mitä enemmän keräät ketjulle mieleisiä pisteitä, sen enemmän määräajan voimassaolevia etuseteleitä saat.
Omat odotukset tunnistetaan toisinaan vasta sitten, kun on jouduttu pettymään.
Omien odotusten tunnistaminen tai niistä keskusteleminen ei aina ole helppoa. Psykologiseen sopimukseen sisältyy myös asioita, joita niiden liiallisen henkilökohtaisuuden vuoksi on mahdotonta pukea sanoiksi tai ne ovat työntekijän itsensäkin ulottumattomissa. Sanoiksi pukemattomat, tavoittamattomat ja selitystä vaille jäävät asiat ovat kuitenkin vaikutukseltaan hyvin voimakkaita. Omat odotukset tunnistetaan toisinaan vasta sitten, kun on jouduttu pettymään. Epämääräisten, toimintaa haittaavien tai jopa työstä luopumiseen kannustavien tunteiden lähde voidaan yrittää yhdessä paikallistaa. Taustalla saattaa olla sellaisia seikkoja, joiden korjaaminen on mahdollista ja organisaatio voi välttyä työntekijän menetykseltä. Kehityskeskustelujen tuloksena voidaan myös todeta, että kyseisen organisaation toimintaperiaatteet eivät salli työntekijän kaikkien odotusten täyttämistä. n PS: Syvän epäluulon kiilan iski 90-luvun alun laman aikoihin kohkattu ajatus terveestä tai ainakin tervehtyvästä yrityksestä. Tärkeimmästä voimavarasta eli sadan hengen henkilöstöstä 20 onnekasta palkitaan bonuksin ja kättentaputuksin, 70 tavista toisaalta himoitsee hillittömästi paikkaa tuohon eliittiin ja toisaalta pelkää putoavansa niiden kymmenen luuserin joukkoon, jotka joutavat edellisen kvartaalin tuottamattomuuden perustella mennä. Eniten tietysti pelkää se eliitti, vuoden takaisilla saavutuksilla tai menneillä meriiteillä kun ei kvarttaaleitten pyörteissä ole mitään merkitystä. Lisäksi säännöt siitä, mikä on oikein ja autuaallista, kirjoitetaan uudelleen aina kun markkinavoima kääntää kylkeä. Kehityskeskustelun allekirjoitusmuste tuskin on ehtinyt kuivua, kun organisaation muljautus erottaa keskuste-
Työn hallinta ja työn hallinnan tunne
Työn hallinta ja työn hallinnan tunne ovat merkittäviä tekijöitä työhyvinvoinnin kannalta. Työn hallinta tarkoittaa työntekijän tosiasiallista valtaa, keinoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä ja työolosuhteisiin. Työntekijällä itsellään on oltava taito tunnistaa ja käyttää aktiivisesti tarjolla olevia mahdollisuuksia vaikuttaa. Esimiesasemassa olevan tehtävänä on tarjota resurssit, luoda pelisääntöjä ja selkiyttää tavoitteita, joiden sisällä työntekijä
Yksilöllinen sopimus
Odotukset työltä ovat yksilöllisiä ja henkilökohtaisia. Työnantajan onkin tärkeää säilyttää jatkuva keskusteluyhteys jokaiseen työntekijään. Työntekijältä psykologisen
HETKY 3/2010
17
Kolumni
voi toteuttaa itseään ja kehittää omaa toimintaansa. Esimies voi myös lisätä työntekijöiden työn hallintakeinoja esimerkiksi delegoimalla valtaa ja vastuuta sekä olemalla aktiivisessa vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa. Työntekijän on puolestaan osattava ottaa vastuuta ja käyttää hänelle annettua valtaa organisaation tavoitteiden suuntaisesti. Työn hallinnan tunne on kokemuksellinen työhyvinvointiin vaikuttava tekijä ja suhteellisen pysyvä yksilöllinen kyky. Henkilöllä on joko tunne mahdollisuudesta vaikuttaa asioihin tai hän uskoo asioiden tapahtuvan hänen tahdostaan ja toimistaan riippumatta. Jos työn hallinnan tunne on heikko, työntekijä ei kykene havaitsemaan vaikuttamisen mahdollisuuksia eikä tarttumaan tarjottuihinkaan tilaisuuksiin. n PS: Miten työtä voi tuntea hallitsevansa, kun jokainen ismi, menetelmä, tuote, organisaatio, kokoonpano ja periaate muuttuu ketterästi kaiken aikaa. Asioihin toki voi vaikuttaa, mutta vain seisomalla sen kapean aikaikkunan kupeella, jossa tänään on oikea näkemys, huomenna kaikki on toisin ja eilisen vaikutukset ovat masentava harhaisku ja väärien profeettojen tunnustamista.
Jos työn hallinnan tunne on heikko, työntekijä ei kykene havaitsemaan vaikuttamisen mahdollisuuksia eikä tarttumaan tarjottuihinkaan tilaisuuksiin.
MYYNTIä, MYYNTIä! Myyntiä ja myyjiä tarvitaan aina. Vaikka mitä tapahtuu, myyjiä tarvitaan. Tämä mantra on yksi vanhimmista bisnes-totuuksista. Mutta montako B2B-myyjää olet tavannut? Harvassa ovat. On account manageria ja sales directoria; kaikenlaisia titteleitä on suotu myyntivastuullisille ihmisille. Totuus on totuus tietysti - kunnes toisin todistetaan. Kuinka jaksaa miehen/naisen ikään ehtinyt myyjä? Mikä ajaa kentälle asiakastapaamisiin budjettia täyttämään? Moni on huolissaan ikääntymisestä työelämässä. Harva kuitenkin huolestuu näistä ammattilaisista, jotka ovat korvaamattomia organisaatioille. Mitäpä heistä, rahankiilto silmissä "sylkevät kylmään parsakeittoon" ja taas uuden asiakkaan luokse. Riittääkö "adidas poweria" luukutukseen, kun mittarissa on kymmeniä vuosia juoksemista? Yleensä riittää - kokemuksella ja osaamisella sekä asian palolla. Myyjän hyvinvoinnista vastaa yleensä myyjä yksin tai ainakin hän uskoo niin. Organisaatiot kehittävät ratkaisuja ja toimintaa, myyjät ottavat osaa, jos ottavat ja "ehtivät". Toiminnasta vastaavien pitäisikin katsella tarkkaan niitä, jotka ovat työmatkalla aina salibandyturnauksen aikaan. Sitten vaan puhutteluun. Kyllä kokenutkin myyjä herää, kun tarpeeksi kovaa kerrotaan faktat elinajanodotteesta. Se on hyvä keino saada myyjä miettimään elämäänsä sekä hyvinvointiaan. harry Piela sPss Finland oy harry.piela@spss.fi puh. 09 4355 9226 www.spss.fi
va - siitä huolimatta, että nykyisessä työelämässä esimies ja alainen tapaavat toisensa kuin laivat yössä, ehkä pari kertaa koko suhteen aikana ja kumpikin "in bad english". Siinä on haasteellinen mahdollisuus hahmottaa yhteistä suhdetta. Kirjallisuutta Alasoini, T. 2006. Työnteon mielekkyyden muutos Suomessa vuosina 19922005. Työministeriö. Guest, D. E. 1998. Is the psychological contract worth taking seriously? Journal of Organizational Behavior. Joensuu, S. 2006. Kaksi kuvaa työntekijästä. Sisäisen viestinnän opit ja postmoderni näkökulma. Jyväskylän yliopisto. Väitöskirja. Keskinen, S. 2005. Alaistaidot. Luottamus, sitoutuminen ja sopimus. Kunnallisalan kehittämissäätiö, Helsinki. Porkka, S-T. 2008. Vapaaehtoistyön hiljaiset sopimukset. Areena 1/2008. Henkinen hyvinvointi työpaikalla. Yhteinen etu. 2006. Suomen Mielenterveysseura, Helsinki.
johtaminen
Uusimmat johtamisen teoriat lähtevät siitä ajatuksesta, että johtajuus muodostuu esimiehen ja työntekijän kahdenkeskisessä, tasavertaisessa suhteessa. Osaava esimies ei sovella yhtenäistä johtamismenetelmää, vaan suhde eri työntekijöihin voi tarpeen mukaan muodostua hyvinkin erilaiseksi. Sekä työntekijä että esimies vaikuttavat suhteen laatuun. Parhaimmillaan työntekijä ja esimies luottavat toisiinsa ja toistensa osaamiseen, kunnioittavat toisiaan ja sitoutuvat yhteisen tavoitteen saavuttamiseen. n PS: Monet meistä ovat juhlapuheissa yrityksen tärkeimpiä voimavaroja. Muissa puheissa me 80-luvulla valmistuneet ja työn aloittaneet olemmekin esteenä nuorempien työnsaannille, vanhojen luutuneiden asenteiden ja menneen maailman osaamisten viimeisiä mohikaaneja, kankeita ja joustamattomia vastarannan kiiskejä. Kaiken kaikkiaan kalliita pitää ja kalliita irtisanoa ja vaikeita kouluttaa, kun ei oikein hahmota, mitä me tehdään ja mitä meille pitäisi opettaa. Ja mitä tuleekaan luottamukseen ja kunnioitukseen, ne on molemmin puolin ansaitta-
60-luvulta eri polkuja samaan pisteeseen työhyvinvointia miettimään ovat päätyneet asiantuntija Suvi-Tuuli Porkka ja työelämän muutoksen ja hyvinvoinnin pitkänoppimäärän suorittanut Pirjo Salo.
Kirjoittajan ensimmäinen ATK-myyntityö oli reikänauhanlävistimen huoltosopimus.
18 HETKY 3/2010
Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky
Hetky on tieto- ja viestintätekniikan parissa työskentelevien henkilöiden verkostoitunut yhteisö, joka seuraa aktiivisesti alan kehityssuuntia ja tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen.
Hetky on Tietotekniikan liitto ry:n suurin jäsenyhdistys, jossa on n. 7 000 jäsentä. Näistä yritysjäseniä on n. 300 ja opiskelijajäseniä n. 100. Käytännön jäsenpalveluita ovat mm. koulutuspalvelut, viestintä ja ammatillisen tiedon jakaminen sekä kerhotoiminta ja verkottuminen.
Hetkyn jäsensivut
Hetkyn kerhot/verkostot
Kerhot ovat Hetkyn aktiivijäsenten ylläpitämiä verkostoja, joiden tarkoituksena on koota yhteen jostakin aihealueesta kiinnostuneita jäseniä. Verkostojen toiminta on Hetkyn tärkeimpiä toimintamuotoja ja erilaisia tapahtumia niin tiukkaa asiaa kuin rennompaa verkottumistakin on tarjolla kuukausittain kesätaukoa lukuun ottamatta.
Kerhotapahtumat ovat pääosin maksuttomia jäsenillemme! Jäsenenä voit siis saada satojen eurojen edun osallistumalla tilaisuuksiimme! Saat tapahtumatiedotteet sähköpostitse ilmoittautumalla Hetkyn toimistoon os. hetky@ttlry.fi. TERVETULOA VERKOTTUMAAN! Aktiiviset vaikuttajat AkVA
AKVAn tarkoituksena on edistää jäsentensä laaja-alaista osaamista ja henkilökohtaista kehittymistä. Kerho tarjoaa esitelmiä, koulutusta, yritysvierailuja ja keskustelufoorumin jäsenille. Isännistö: · jari Petersen-jessen, puheenjohtaja puh. 0400 464 455 jari.petersen-jessen@eduskunta.fi · Raimo Leivo puh. 050 61532 raimo.leivo@gmail.com · Paula Miinalainen puh. 050 500 2363 paula.miinalainen@arborvitae.fi · Mirja Reijonen puh. 050 1420 mirja.reijonen@kolumbus.fi · Kristiina sarin kristiina.sarin@siemens.com · Heli Turja puh. 040 9000 304 heli.turja@helium.fi
Hetkyn johtokunta 2010
Kehityspäällikkö Pipsa Ylä-Mononen, puheenjohtaja Itella Oyj, ICT-Services www.itella.com PL 8081, 00011 Itella Postitaival 7 A Puh. 0400 607 122 pipsa.yla-mononen@itella.fi Tietohallintojohtaja Marco Halén OP-keskus Teollisuuskatu 1b / PL 308 00101 Helsinki Puh. 010 252 2975 marco.halen@op.fi Johtaja Tuija Hirvikoski Laurea Ammattikorkeakoulu www.laurea.fi Puh. 0400 940 804, 09 8868 7752 Fax 09 8868 7775 tuija.hirvikoski@laurea.fi Projektipäällikkö Eemeli ollila Projektipäällikkö F-Secure Oyj, www.f-secure.fi Puh. 0400 508701 eemeli.ollila@f-secure.com Projektijohtaja Petteri Piipponen K-Plus Oy, www.kesko.fi Puh. 050 5023 002 petteri.piipponen@kesko.fi Anne-Maritta Talaslahti Tietohallintojohtaminen Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu Haaga-Helia University of Applied Sciences Puh. 044 571 1511 anne.talaslahti@elisanet.fi Marja-Liisa Viherä Puh. 0400 501 581 maijav@mac.com
Global Club
Kansainvälistyminen, globalisaatio, kulttuurien kohtaaminen mitä nämä merkitsevät tietotekniikan ammattilaiselle? Isännistö: · jorma Tapola, puheenjohtaja puh. 045 7880 4091 jorma.tapola@fi.fujitsu.com · Paul Lindfors, talousvastaava puh. 040 533 2567 paul.lindfors@elisanet.fi · Ilkka Haukilahti puh. 040 861 3865 ilkka.haukilahti@medianatum.com · Heikki Kirjanen puh. 07180 08000 heikki.kirjanen@nsn.com · Lauri Laitinen puh. 050 483 6551 lauri.laitinen@nokia.com · Harry Piela puh. 040 570 7523 harry.piela@spss.fi · Matti sarja puh. 050 502 0132 matti.sarja@capgemini.com
Hetkyn liittokokousedustajat 2010
Marco Halén OP-keskus marco.halen@op.fi Armi Kivi Tullihallitus armi.kivi@gmail.com Erkki I. Kolehmainen puh. 0400 825 943 eik@iki.fi Pirjo Myyry Finnair Oyj pirjo.myyry@finnair.com Mirja Reijonen puh. 050 1420 mirja.reijonen@kolumbus.fi Marianne suvanen IBM marianne.suvanen@fi.ibm.com Curt von Essen Hightec Multimedia Ky curt.von.essen@hightec.fi
ICt Ladies
ICT Ladies on tietotekniikka-alalla työskentelevien naisten kontaktiverkosto, joka antaa mahdollisuuden jäsenilleen kehittää itseään ammatillisesti sekä luoda ja ylläpitää hyödyllisiä kontakteja muihin saman alan naisiin. Johtoryhmä: · Pirjo Myyry, puheenjohtaja pirjo.myyry@finnair.com · Niina Kuivalainen niina.kuivalainen@kehatieto.fi · susanne Leppänen susanne.leppanen@aforum.fi · Mari Liiri mari.liiri@arctechno.com · susanna Palmroos susanna.palmroos@futurice.com · Marianne suvanen marianne.suvanen@fi.ibm.com · Anna Taylor ataylor@successfactors.com ITU-kerho painottaa pehmeitä arvoja kovassa maailmassa, persoonallisuuden ja luovuuden kehittämistä, ryhmätyötaitoja ja henkilökohtaista kasvamista. Isännistö: · Tuula salonen, puheenjohtaja puh. 040 5512040 tuula.salonen@tieto.com · Hilkka Hanhenoja hilkka.hanhenoja@helsinki.fi · Hilkka Huttunen puh. 045 6752021 hilkka.huttunen@vtt.fi · Antero Mäkinen antero.makinen@mbnet.fi · Mirja Reijonen mirja.reijonen@kolumbus.fi
ItU
tietohallintokerho
Tietohallintokerho pyrkii lisäämään jäsentensä keskinäistä verkostoitumista ja edistämään tietoisuutta hyvästä tietohallintotavasta. Johtoryhmä: · Anne-Maria Talaslahti, puheenjohtaja anne.talaslahti@elisanet.fi · Päivi Hietanen, tiedotusvastaava paivi.hietanen@tieturi.fi · Maarit Laakkonen maarit.laakkonen@otava-kuvalehdet.fi · Reino Myllymäki reino.myllymaki@cxomentor.fi · Markku Porvari markku.porvari@mit.fi ·Heikki saarinen heikki.saarinen@kpmg.fi · Merja savenius, sihteeri merja.savenius@pivotal.fi ·Mika Virtanen Mika.Virtanen@lemminkainen.fi
tietoliikenne-foorumi
Verkosto toimii jäsentensä tietoliikennealueeseen liittyvien aiheiden puolueettomana ja vapaaehtoisena keskustelufoorumina, jossa voi mm. vaihtaa ajatuksia alan muutoksista sekä uusista mahdollisuuksista. Isännistö: · Curt von Essen, puheenjohtaja puh. 040 558 8222 Curt.von.Essen@hightec.fi · Lauri Hirvonen lauritravels@hotmail.com · seppo Laaksonen seppo.laaksonen@nocsos.com · Nalle Lindström nalle.lindström@lanwan.fi · Kari Rannaste (varajäsen) kari.rannaste@mil.fi · Kari saarelainen kari.saarelainen@kpmg.fi
Virpi Kalakoski ja Matti Gröhn
Aivojen hyvinvointi
TIEToTyössä
Nykyajan työ on yhä enenevässä määrin tietotyötä: työntekijä käsittelee tietoa, häneltä vaaditaan paljon osaamista ja jatkuvaa uuden oppimista ja työvälineenä on yhä useammin tietotekniikka. Tietotyö kuormittaa aivan uudella tavalla. Fyysisen kuormittumisen sijaan tai sen lisäksi myös aivot kuormittuvat.
Jokainen voi omalta osaltaan huolehtia aivojen hyvinvoinnista puuttumalla muistin häiriötekijöihin ja työkeskeytyksiin.
20 HETKY 3/2010
TIEToTYö oN AIVoTYöTä, joka haastaa ihmisen havaitsemisen, tarkkaavaisuuden, muistin ja ongelmanratkaisun kyvyt. Samoin kuin ihmisen fyysisellä suorituskyvyllä on rajoituksensa, myös ihmisen kyky käsitellä tietoa on monin tavoin rajallista. Pystymme havaitsemaan vain murto-osan ympärillämme olevasta informaatiosta ja huomioimaan tehokkaasti vain yhden asian kerrallaan. Muistin ja oppimisen rajoitusten vuoksi asiat häipyvät mielestä nopeasti ja uuden oppiminen vie aikaa. Tietotyössä tällaiset ihmisen tiedonkäsittelylle tyypilliset rajoitukset korostuvat: informaation määrä on valtava, tietoa tulee joka paikasta ja infoähky on valitettavan yleinen kokemus. Tietotyön suunnittelussa tulisi ottaa huomioon ihmisen tapa käsitellä tietoa. Fyysinen ergonomia, jonka avulla pyritään suojelemaan kehoa tarpeettomalta kuormitukselta, on tuttu asia työpaikoilla. Kognitiivisen ergonomian avulla työ voidaan suunnitella ihmisen tiedonkäsittelyn kykyjen ja rajoitusten mukaiseksi, jolloin se ei kuormita aivoja tarpeettomasti.
Teema-artikkeli
Keskeytykset kuormittavat tietotyöläistä
Tietotyö kuormittaa aivoja monista eri syistä. Työympäristössä on häiriötekijöitä, kuten huomion kaappaavia ääniä sekä liikkuvia ja välkkyviä kohteita. Varsinaisen tehtävän suorittaminen häiriintyy myös katkoksista ja keskeytyksistä: puhelin soi, työtoveri ilmestyy ovelle ja sähköposti tai muu sosiaalinen media hälyttää. Työ ja terveys 2009 -haastattelututkimuksen mukaan yli 40 % työntekijöistä raportoi kokevansa haitallisia keskeytyksiä työssä melko usein tai jatkuvasti. Häiriöt ja keskeytykset saavat ajatuksen katkeamaan, tehtävien hoitaminen hidastuu, virheet lisääntyvät ja työn sujuvuus kärsii.. Kun tehtäviä on liikaa suhteessa käytettävissä olevaan aikaan, vaarana on aivojen kuormittuminen. Kuormittuminen voi tulla esiin muistamis- ja keskittymisvaikeuksina, joita Työ ja terveys 2009 -tutkimuksen mukaan kokee noin 15 % kaikenikäisistä työntekijöistä. Tilanteen helpottuessa toimintakyky palautuu, mutta jatkuva ylikuormitus saa ihmisen lopulta uupumaan ja sairastumaan.
heen avulla ja myös suoraa aivo-ohjausta (BCI, Brain Computer Interface) on kokeiltu tutkimuslaboratorioissa. Myös käyttäjän saama palaute laitteelta on muuttumassa entistä moniaistisemmaksi: perinteisen näytön lisäksi käyttäjälle voidaan välittää tietoa äänen- ja tuntoaistin kautta. Kokonaisvaltainen moniaistinen järjestelmä voi hyvin suunniteltuna auttaa käyttäjää suoriutumaan tehtävistään nopeammin, paremmin ja miellyttävämmin. Älykäs laite pystyy esimerkiksi valitsemaan aistikanavan, jolla käyttäjä on vähiten kuormitettu ja tarjoamaan palautteen sitä kautta. Tulevaisuuden työvälineet asettavat kuitenkin myös aivan uusia haasteita ihmiselle: huonosti suunniteltu järjestelmä voi uuvuttaa käyttäjänsä vielä tehokkaammin kuin mihin mikään nykyinen järjestelmä pystyy.
Tietotyön kuormitustekijät
* informaation määrä * vaihtuvat järjestelmät * huonot käyttöliittymät * keskeytykset * häiriötekijät
Kognitiivinen suorituskyky Aivojen hyvinvointi
Yksilölliset tekijät
* tiedot * taidot * vireys
Kognitiivista ergonomiaa tietotyöhön
Kognitiivinen ergonomia tähtää siihen, että työ on sopusoinnussa ihmisen tiedonkäsittelyn kykyjen ja rajoitusten kanssa eivätkä aivot kuormitu tarpeettomasti. Kyse ei ole vain yksittäisen työntekijän hyvinvoinnista ja terveydestä, vaan myös työn sujuvuudesta ja tuottavuudesta. Jokainen voi omalta osaltaan huolehtia aivojen hyvinvoinnista puuttumalla muistin häiriötekijöihin ja työkeskeytyksiin. On myös hyvä muistaa, että tauot työpäivän aikana ja palautuminen työpäivien välissä ovat välttämättömiä aivojen hyvinvoinnille. Työpaikalla tarvitaan myös yhteisiä sääntöjä ja käytäntöjä, jotta pystytään ehkäisemään aivojen tarpeetonta kuormittumista ja edistämään työn sujuvuutta. Avokonttoreissa voidaan hiljentää ja peittää puhehälyä ja vähentää huomion kaappaavaa liikettä ja välkettä. Keskeytyksiin ja infotulvaan voidaan puuttua yhteisillä käytännöillä esimerkiksi sopimalla, ettei sähköposteja tarvitse seurata jatkuvasti. Kun työpaikalle hankitaan uusia tietohallintajärjestelmiä ja sovelluksia, on syytä selvittää niiden kognitiivista ergonomiaa. Uusien työvälineiden myötä usein myös työnjako ja työn tekemisen käytännöt muuttuvat ja kouluttautuminen sekä uudet tehtävät vievät työaikaa. Nämä sei-
Tulevaisuuden tietotekniikka yhä kokonaisvaltaisempaa
Tietotekniikka on tietotyöläisen tärkein työväline. Työ ja terveys 2009 -haastattelututkimuksen mukaan lähes kolme neljäsosaa työssä käyvistä käyttää työssään mikrotietokonetta tai tietokonepäätettä. Tekniikka sinänsä ei kuormita, jos se on hyvin suunniteltua ja käytettävää. Valitettavan usein tietotyöläisen työkalut eivät kuitenkaan ota huomioon edes hyvin tunnettuja visuaalisen käytettävyyden periaatteita ja muistin toiminnan rajoituksia. Ei ole tarkoituksenmukaista, että virtuaalinen työpöytä on täynnä huonosti jäsennettyä tietoa tai että työntekijä joutuu muistamaan useita koodeja ja käyttämään useita eri logiikalla toimivia järjestelmiä. Tietotekniikka kehittyy huimaa vauhtia ja järjestelmien käyttö muuttuu yhä monimuotoisemmaksi. Jo nyt laitteita voidaan ohjata moniaistisesti monikosketuslaitteiden, eleiden, silmänliikkeiden ja pu-
kat vaikuttavat työn sujuvuuteen ja kuormittavuuteen. Tulevaisuudessa kognitiivisen kuormittumisen hallintaan saadaan uusia menetelmiä. Työterveyslaitoksella kehitetyllä Brainbeat eli Aivosyke-menetelmällä voidaan objektiivisesti mitata ihmisen kognitiivista ja neurofysiologista kuormittumista. Tulevaisuuden skenaariossa järjestelmät seuraavat työntekijän kognitiivisen kuormittumisen tilaa ja adaptiivisesti muuttavat informaation määrää, laatua ja esitystapaa yksilön kuormitustilanteeseen sopivaksi. Tulevaisuuden ratkaisuja odotellessa tulisi kuitenkin saada kognitiivisen ergonomian perusasiat kuntoon ja aivojen kuormittuminen hallintaan. Viite: Työ ja terveys -haastattelututkimukset
Kirjoittajat toimivat Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskuksessa erikoistutkijoina, www.ttl.fi/aivotyo. Virpi Kalakoski on PsT ja kognitiivisen ergonomian, muistin ja ihmisen tiedonkäsittelyn asiantuntija. Matti Gröhn on TkT ja tulevaisuuden tietoteknologian tutkimuslaboratorion (DynaMITe) vetäjä sekä moniaistisen tiedon esittämisen asiantuntija.
HETKY 3/2010
21
Kerhot
Susanne Leppänen
Kapteenina
Naisyrittäjyys, sen arki ja tulevaisuus oli teemana ICT Ladies -verkoston kesätilaisuudessa tänä vuonna. Valovoimaisina puhujavierainamme olivat Eppie Eloranta, Eija Pessinen sekä Helene Auramo. Tietoviikon päätoimittaja Kauko Ollila toivotti osallistujat tervetulleiksi Talentumin Kampin tiloihin.
TIEKEN NYKYIsELLä ToIMINNAjoHTAjALLA Eppie Elorannalla on pitkä kokemus yrittäjyydestä uusmedia-alan uranuurtajana. Vielä silloin puhuttiin uusmediasta; tänä päivänä tuo termi on muuttunut sosiaaliseksi mediaksi. Eloranta toimii myös Naisyrittäjyyskeskuksen hallituksen puheenjohtajana. Moni haluaa tehdä merkityksellistä työtä ja rahan perässä ei enää juosta, Eloranta kuvailee.
ranta Eppie Elo
vai liftaten kyydissä?
Hän kehottaa naisia tekemään keksintöjä mielessään kysymys "Voiko tämän tehdä toisin?" ja kertoo vastikään perustetusta Keksimö-yhdistyksestä, joka jalostaa, jalkauttaa ja rahoittaa keksintöjä. Yrittäjyyden vankkana puolestapuhujana hän kysyykin: "Haluatko olla kapteenina vai mennä liftaten?" Eppie Eloranta ennustaa, että tulevaisuudessa nähdään vielä enemmän liikkuvaa kuvaa ja laitteita komennetaan puheella. "Televisio ja internet limittyvät yhteen" oli ajatus, jonka Eloranta lausui ääneen jo vuonna 1993, ja tuolloin hänelle naurettiin. Euroopan parhaana naiskeksijänä palkittu Eija Pessinen kertoi yrittäjätarinansa siitä, kuinka saada keksintö maailmalle. Relaxbirth-synnytysmenetelmä on hyvinvointia merkittävästi edistävä keksintö alalla, jossa innovaatioita tehdään harvoin. Entisenä ICT Ladies -verkoston aktiivijäsenenä Eija Pessinen kiitti kaikkia niitä leidejä, jotka kuusi vuotta sitten osallistuivat mittoja koskevaan kyselyyn. Niistä tiedoista lähti osaltaan tuotekehittely liikkeelle. Kätilön koulutuksen, ulkomailla työskentelyn ja kaupallisen koulutuksen ansiosta uskalsin viedä keksintöäni eteenpäin, Eija kuvailee. Tie keksinnöstä sen kaupallistamiseen on ollut pitkä. Relaxbirth-menetelmän matkaa maailmalle edistää moni kumppani: TE-keskus, Keksintösäätiö, Tekes, Finnvera, Työsuojelurahasto ja markkinoinnin ja liiketoiminnan osaajat. Mutta vielä tarvitaan yksityisiä sijoittajia rahoittamaan Relaxbirth Oy:n matkaa ulkomaille, Pessinen toteaa. Helene Auramo, Zipipop Oy:n toimitusjohtaja, toi tuoreen näkökulman yrittäjyyteen ja kertoi yrittäjän taipaleestaan sosiaalisen median yrityksessä. Yrittäjänä Auramo on hankkinut uusia taitoja nopeammin kuin koskaan opiskeluaikanaan Kauppakorkeakoulussa ja Taideteollisessa korkeakoulussa. Näihin taitoihin kuuluvat itsenäinen oppiminen ja uusien teknologioiden ennakkoluuloton käyttö. Rohkeus on kasvanut pikkuhiljaa yhdessä yrityksen kasvamisen myötä. Auramo kertoi, ettei enää voisi kuvitellakaan muuta työtä kuin olla yrittäjänä. Osallistujat kehuivat palautteissaan illan kokonaisuutta ja aiheiden yhteensopivuutta, kun tarjolla oli kolme täysin erilaista näkökulmaa naisyrittäjyyteen ja keksintöihin. Katso tarkemmin http://community. livejournal.com/ict_ladies. Linkkejä: relaxbirth.com, keksimo.fi, zipipop.com
KIITäMME KESäKUUN TILAISUUdEN ISäNTääMME!
Kirjoittaja toimii yrittäjänä Aforum Oy:ssä
22 HETKY 3/2010
Eija Pessin en
Helene
Auramo
ParhaaT käyTännöT
sertifiointiin johtavia koulutuksia
CoBiT® Foundation -helsinki · Alkupäivä: 13.09.2010 (2 pv) · Hinta: 1330 + alv · Huom! HETKYn jäsenille hinta 950 (alv. 0%) + tentti 160 (alv. 0%). iTiL® versio 3 Foundations -helsinki (suomeksi) · Alkupäivä: 18.10.2010 (3 pv) · Hinta: 1630 + alv · Huom! HETKYn jäsenille hinta 850 (alv 0%) + tentti 220 (alv 0%). Kurssit pidetään Helsingin Messukeskuksessa. Yhteyshenkilönä Elina Halonen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset os. http://www.wakaru.fi/fi/kurssit/
Huipputarjous Hetkyn jäsenille!
PrinCe2® Foundation - helsinki · Alkupäivä: 25.10.2010 (2 pv) · Hinta: 1330 + alv · Huom! HETKYn jäsenille hinta 850 (alv 0%) + tentti 150 (alv 0%). iTiL® versio 3 Foundations -helsinki (suomeksi) · Alkupäivä: 13.12.2010 (3 pv) · Hinta: 1630 + alv · Huom! HETKYn jäsenille hinta 850 (alv 0%) + tentti 220 (alv 0%).
Kaikista tilaisuuksista alennuksia jäsenille!
It-sopimukset Venäjällä
- kuinka saavuttaa liiketoimintatavoitteet?
Aika: 23.9.2010 klo 08.3012:00
Tilaisuus tarjoaa eväitä Venäjän it-markkinoilla toimiville tai sinne suuntaaville suomalaisille yrityksille. Tilaisuudessa neuvotaan mm. uusien sopimuskäytäntöjen ja lisensointimallien soveltamisessa Venäjän it-markkinoilla sekä syvennytään it-palveluliiketoiminnan malleihin ja mahdollisuuksiin Venäjän markkinoilla.
TieToTekniikan liiTTo kouluTTaa
scope Managerin -tutkinto
Aika: 14.15.10, 24.25.11. ja 3.12.2010
Koulutusohjelman läpikäytyään ja tutkinnon suoritettuaan sopivan kokemuksen omaava sertifioitu Scope Manager kykenee arvioimaan ja mittaamaan erilaisten tietojärjestelmäprojektien vaatimuksia ja niiden edellyttämiä resursseja. Scope Managerin työvälineitä ja taitoja voidaan hyödyntää ostajaorganisaation hankintaprosessien kehittämisessä ja hankintojen valmistelussa, toimittajaorganisaation myynnissä ja projektien ohjauksessa sekä puolueettoman Scope Manager -konsultin kaikissa tehtävissä.
Tietojärjestelmän hankinta ja siihen liittyvät sopimusehdot
Aika: 28.29.9.2010 klo 08.3016.30
Koulutuksessa käydään läpi käytännön esimerkein tietojärjestelmän hankintaan kehitetyn 4V-konseptin neljä päävaihetta. Alussa käsitellään eri vaiheisiin liittyviä tehtäviä ja päätettäviä asioita, organisointitapoja, hyviä käytäntöjä, muistettavia asioita ja mahdollisia sudenkuoppia. Toisena päivänä käydään läpi käytännönläheisesti juridiset asiat, jotka liittyvät tietojärjestelmähankkeen eri vaiheisiin sekä kussakin vaiheessa tehtäviin sopimuksiin.
Hankehallinnan työkalupakki
tietojärjestelmähankkeiden ja -projektien johtamiseen
Aika: 30.11.2010 klo 08.3016.00
Työpaja tarjoaa kattavan kokonaiskuvan tietojärjestelmähankkeen johtamisen haasteista sekä työkaluista haasteiden voittamiseksi. Tilaisuudet järjestetään Espoossa Stella Business Parkissa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: http://www.ttlry.fi/koulutus/
TERVETULOA!
Osaaminen on osa työhyvinvointia
Voitko hyvin? Ovatko voimarasi suhteessa työn vaatimuksiin? Ammatillinen osaaminen ja sen elinikäinen ylläpito ovat tutkitusti työhyvinvoinnin yksi keskeisimmistä osasista. Työhyvinvointi on työntekijän ja organisaation yhteinen asia. Tieturi tukee yksilöiden ja organisaatioiden osaamisen kehittämistä. Tarjontamme on laaja, tarvitsetpa apua ihmisten väliseen vuorovaikutukseen tai vaikkapa teknisen palvelinympäristön ylläpitoon, meiltä löydät avun. Pidä itsestäsi ja organisaatiostasi huolta, hanki osaamista ajoissa!
Paremmalla johtamisella parempaan työilmapiiriin ja tuottavuuteen!
TOGAF 9 Certified Projektin suunnittelu ja läpivienti Eettinen johtaminen vastuullisuudella tuloksiin ITIL Foundations (V3) Project Leadership Tietojärjestelmäprojektin suunnittelu ja läpivienti Prosessien mallintaminen 28.-30.9.· 18.-20.10. 29.9-1.10. 4.10. 4.-6.10. 12.-13.10. 13.-15.10. 13.-14.10.
Helppoa kun sen osaa työkaluista iloa työntekoon
Project perusteet projektin suunnittelu ja raportointi Excel 2007/2010 tehokas peruskäyttö SharePoint 2010 uusi tapa toimia Office 2010 Brief mitä uutta PowerPoint 2007/2010 jatkokurssi viestitä näyttöesityksellä Visio 2010 prosessit dokumenteiksi Acrobat Pro/Std PDF-asiakirjat AX 2009 Introduction workshop 27.-28.9. 29.9. 11.10. 14.-15.10. 18.-20.10. 25.-26.10. 27.-28.10. 29.10.
Tuottava työympäristön kulmakivi toimivat tietokannat ja järjestelmät
Oracle Database 11g: Administration Workshop II Oracle Database 11g: 2 Day DBA Oracle Service Bus 10g R3: Design & Integrate Services for SOA Microsoft Desktop Optimization Pack (7197) System Center Operations Manager (50028) Linuxin vaativa hallinta RedHat Linux System Administration (RH-133) Windows 7 käyttöönotto ja hallinta 27.9-1.10. 27.-28.9. 4.-6.10. 27.-30.9. 28.9-1.10. 4.-6.10. 11.-14.10. 18.-20.10.
Ohjelmistotiimeihin jouhevuutta monipuolisella osaamisella
ISTQB Sertifioitu testaaja perustaso ANT ja Maven Android Advanced Features Certified Scrum Product Owner Visual Basic .NET ja Framework -ohjelmointi Spring Framework 3 Linux-systeemiohjelmointi jQuery helpompaa JavaScript-ohjelmointia 27.-29.9. 27.-28.9. 29.9. 4.-5.10. 5.-8.10. 13.-15.10. 18.-20.10. 20.10.
Kaikki kurssit: www.tieturi.fi | myyntipalvelu@tieturi.fi | puh. 010 432 1001