MCI
5
Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntija 2/2010
AKVAn laivaseminaari Ketteryys ja pilvipalvelut 29.9.1.10.2010, s.4
Älypuhelimet käytännössä to 27.5.2010 klo 15.00, s.2
Yhtenäinen euromaksualue toteutuu tiivistä tietoa SEPAsta
Hiljainenmerkitys tieto ja sen
Miten hiljaista tietämystä johdetaan? Mallittamalla huippuosaaminen jakoon
Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti · www.hetky.fi
Hetky tieto- ja viestintätekniikan parissa työskentelevien verkottunut yhteisö
Järjestämme tänäkin vuonna kymmeniä mielenkiintoisia ja ajankohtaisia tilaisuuksia, joissa voit tehokkaasti päivittää ammatillista osaamistasi ja luoda arvokkaita verkostoja. Lähes kaikki tilaisuutemme ovat jäsenillemme maksuttomia, joten osallistumalla niihin saat vuosittain satojen eurojen edun jäsenmaksullasi. Jäsenenä saat myös valtakunnallisen kattojärjestömme Tietotekniikan liitto ry:n lukuisat edut, joihin voit tutustua os. www.ttlry.fi
TAPAHTUMIA
Ryhmä yksilön peilinä
Aika: 19.5.2010 klo 17.00 Paikka: Helsingin yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33, 3. kerros, Sali Illan aikana pohditaan ja harjoitellaan omia tapoja olla ja toimia ihmisten kanssa ryhmissä. Puhujana on VTT:n sosiaalipsykologi Susanna Lähteenoja yliopistolta. Ilmoittaudu Hetkyyn 15.5. mennessä!
ICT Ladies -verkoston kesätilaisuus Naisyrittäjyys sen arki ja tulevaisuus
Aika: 10.6.2010 klo 16.3019.30 Paikka: Talentum Media Oy, Annankatu 3436 B Pääsemme vieraaksi Talentumin hienoihin tiloihin Annankadulle ja kuulemme Tietoviikon päätoimittaja Kauko Ollilan puheenvuoron. Puhujavierainamme on nuoria ja kokeneita naisyrittäjiä: · Zipipopin toimitusjohtaja Helene Auramo, about.zipipop.com · Euroopan naiskeksijä 2009 -palkinnon saanut Eija Pessinen, relaxbirth.fi sekä · TIEKEn toiminnanvetäjä ja Naisyrittäjyyskeskuksen hallituksen puheenjohtaja Eppie Eloranta. Tilaisuuden jälkeen suuntaamme vielä hauskalle, yhteiselle kesäterassikierrokselle. Ilmoittaudu 3.6. mennessä Hetkyyn. 55 nopeinta mahtuu mukaan!
Älypuhelimet käytännössä!
Tietoliikenne-foorumi proudly presents:
Aika: 27.5.2010 klo 15.0020.00 Paikka: Sähkötalon auditorio, Runeberginkatu 1 A klo 1518 Osaavaa Ohjailua Onneen
· VAPO, tuotantojohtaja Ilkka Heikkilä · Mobiiliratkaisuja tuotannon hoitoon Suomen Mobiiliasiantuntijat, Marcus Söderblom · Osataanko organisaatiossanne hyödyntää älypuhelimia tehokkaasti? SSH / Siltanet Samuli Siltanen · Joustava käyttäjän tunnistaminen Google Android esittely
klo 18-20 Viihteellistä verkostoitumista (+ viiniä + vatsatäytettä) Tilaisuus on Hetkyn jäsenille ilmainen, muille 50 euroa. Ilmoittaudu Hetkyyn 20.5. mennessä! Tiedustelut: Curt.von.Essen@hightec.fi / 040-558 8222 Tervetuloa mukaan valaistumaan! Tulossa syyskuussa
Kehitä ja kehity sovi palautekäytännöistä (ITU-kerho)
Aika: ke 22.9.2010 klo 17.0019.30 Paikka: Varmistuu myöhemmin Risto Ahonen ja Sirke Lohtaja-Ahonen Human Interest Oy:stä käsittelevät palautteen hakemista, antamista ja vastaanottamista. Palaute on yksi työyhteisön tärkeimmistä ja samalla väärin ymmärretyimmistä vuorovaikutuksen muodoista. Kun sovit tiimisi tai ryhmäsi palautekäytännöistä, palautteesta tulee lahja.
Sähköinen työpöytä ja älykäs tiedonhaku (AKVA)
Ilkka Harjula Solita Oy:stä kertoo, mitä uutta sähköinen työpöytä tuo tavanomaisiin intranet-portaaliratkaisuihin ja millaiset menetelmät sopivat tällaisen tiedonhakuratkaisun rakentamiseen. Hyödynnä jäsenmaksusi edut verkotu, viihdy ja päivitä osaamisesi tilaisuuksissamme! Katso tarkemmat tapahtumatiedot ja ilmoittaudu os. www.hetky.fi. Ilmoittautua voit myös toimistoomme hetky@ttlry.fi Ideoita ja ehdotuksia aiheista, esiintyjistä jne. voit antaa em. osoitteeseen sekä suoraan johtokunnalle tai verkostojen vastuuhenkilöille, s. 19.
2 HETKY 2/2010
AKVAn perinteinen syysseminaari Hki-Tukholma-Hki
Risteilyn teemana ovat ketteryys ja pilvipalvelut Aika: ke-pe 29.9-1.10.2010 Paikka: M/S Mariella, Viking Line Katso tarkemmat seminaaritiedot sivulta 4.
Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti 2/2010
teema-artikkeli
Hetky
6
Johda hiljaista tietämystä Sanna Virtainlahti
Kuinka saada tietämys parhaiten organisaation jäsenten käyttöön?
Hiljaa hyvä tulee, hiljaisella tiedolla vielä parempi Eerikki Mäki
Hiljainen tieto on oleellista sekä tiedon välittämiseen että sen tulkintaan.
8
Iso viisaus on iätöntä - mallittamalla huippuosaaminen jakoon Liisa Kirves
Tietotekniikan liiton mentorointivastaavan Harri Sirénin haastattelu.
10
8
Hiljaisen tiedon merkitys uuden ja erilaisen tekemisessä Marja-Liisa Viherä
Kirjoittaja tarkastelee hiljaisen tiedon problematiikkaa.
12
Tietohallintojohtaminen Anne-Maritta Talaslahti
Esittelyssä ylemmän korkeakoulututkintokoulutuksen tarjoamia mahdollisuuksia.
22
yhdistys
Hetkyssä tapahtuu Yhteisöllisyys liike-elämän tehostajana Pirjo Myyry
ICT Ladies -verkoston jäsentilaisuuden antia.
2 23 19 19 16 20
kolumnit
12
Johtokunta Kerhot Yhtenäinen euromaksualue toteutumassa - oletko valmis? Marianne Palva
Nyt on aika tehdä suunnitelmat SEPA-maksuvälineiden käyttöönottoon.
Pelko pois - naiset, tulkaa ict-alalle! Natalia Ritonen
Kolme ammattilaista kertoo, mitä on olla naisena miesvaltaisella alalla.
Pääkirjoitus Pipsa Ylä-Mononen
Hiljainen tieto
5 14
14
!
Kolme kuvaa Pirjo Salo
Jäsenpalvelun yhteystiedot: jasenasiat@ttlry.fi tai puhelin 020 741 9888
Päivitä tietosi verkossa!
Varmistathan, että sähköpostiosoitteesi jäsentiedoissa on oikein! Voit päivittää jäsentietosi TTL:n verkkosivuilla www.ttlry.fi. Tietojen päivittämiseen tarvitset käyttäjätunnuksen (= esim. tämän lehden osoitekentässä oleva jäsennumerosi) ja salasanasi.
Voita matkalahjakortti!
Samalla voit antaa aihe-ehdotuksia ja vaikuttaa lehden sisältöön. Vastaa heti lyhyeen kyselyyn osoitteessa www.mcipress.fi/lukijapalvelu
Vastaaminen on helppoa. 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/lukijapalvelu. 2. Valitse kyseinen lehti. 3. Merkitse tilaajanumero-kohtaan numerosarja 280508. 4. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla tutkimukseen-painiketta. Ja sitten vain onnea arvontaan!
Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2010. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2010. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.
16
Arvottava palkinto on matkalahjakortti, jonka arvo on 1 000 euroa.
HETKY 2/2010
3
Ketteryys ja pilvipalvelut
Aika 29.91.10.2010 paikka M/S Viking Mariella AluSTAVAT puHujAT jA AiHEET: · pia Ek, Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy Sopimuskäytännöt pilvipalveluissa · petri Heiramo, Agilecraft Oy Odotusarvot kohdallaan ketterissä projekteissa · Katriina joki, Tieto Finland Oy Ketterät menetelmät offshoring-projekteissa · paula Männistö, Qentinel Oy Vaatimusmääritysten merkitys ketterissä projekteissa · Maaret pyhäjärvi, Ilmarinen Testaus ja ketteryys · Arto Saari, Ixonos Oy Pilvipalvelut ketterän organisaation toiminnan mahdollistajana · Ralf Sontag, Huoltovarmuuskeskus Case Huovi: ostaminen ketterästi, esimerkkinä Huoltovarmuuskeskuksen portaali · Kari Terho, Elisa Oyj Pilvi ja tietoturva · perttu Tolvanen, Sininen Meteoriitti Oy Ostaminen oikein ja ketterästi Valmis porttaaliratkaisu vai oma räätälöity portaali? · pipsa Ylä-Mononen, Itella Information Oy Case: Scrum kokemuksia SEMiNAARiN HiNTA HETKYN jÄSENillE: Hyttityyppi Henkilöä / hytti A A Lyx Lyx 1 2 1 2
AKVAn perinteinen laivaseminaari Hki-Tukholma-Hki
Hinta 250 200 300 225
Hinta sisältää matkan, ohjelman, hytin, aamiaiset, ruokailut juomineen ja kokouskahvit. Henkilöiltä, jotka eivät ole Tietotekniikan liiton jäseniä, peritään 50 lisähinta. AlENNuKSET: Varaamalla ja maksamalla matkan ennen 31.5.2010 saat 15% alennuksen A-luokan hyteistä. Opiskelija-alennus vastaavista hyteistä on 20%. Tarkemmat lisätiedot ja ilmoittautumiset Hetkyn sivuilta www.hetky.fi
PARHAAT KÄYTÄNNÖT
Sertifiointiin johtavia koulutuksia parhaista käytännöistä.
Huipputarjous Hetkyn jäsenille!
PRINCE2® Foundation 1011.6.2010 (2 pv) · Hetkyn jäsenille 850 (alv 0%) muille 1.330 (alv 0%) · Sertifiointitesti 150 (alv 0%) COBIT® Foundation 1718.6.2010 · Hetkyn jäsenille 950 (alv 0%) muille 1.330 (alv 0%) · Sertifiointitesti 160 (alv 0%)
KurSSiT jA HinnAT: ITIL® v3 Foundation 7.9.6.2010 (3 pv) · Hetkyn jäsenille 850 (alv 0%) muille 1.630 (alv 0%) · Sertifiointitesti 220 (alv 0%)
Valmentajina toimivat Wakarun akkreditoidut valmentajat. Kurssit pidetään Helsingin Messukeskuksessa ja ne toteutuvat, jos ilmoittautuneita on vähintään 8/kurssi. Katso lisäinfoa os. http://www.wakaru.fi/fi/kurssit/
Hetky
julkaisija Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky Lars Sonckin kaari 12, 02600 Espoo puhelin 0400 832 698 faksi 020 741 9889 hetky@ttlry.fi www.hetky.fi päätoimittaja Pipsa Ylä-Mononen puh. 040 607 122 pipsa.yla-mononen@itella.fi Toimituspäällikkö Elina Ylppö Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky puhelin 0400 832 698 hetky@ttlry.fi Toimituskunta Pipsa Ylä-Mononen, Leena Kononen, Harry Piela, jorma Tapola ja Elina Ylppö Osoitteenmuutokset Os. jasenasiat@ttlry.fi Toteutus ja ulkoasu MCi Press oy Mikonkatu 18 B 10, 00100 Helsinki puhelin 09-2525 0250 faksi 09-2525 0251 info@mcipress.fi www.mcipress.fi painatus ScanWeb Oy Ympäristöystävällinen paperi jakelu itella Oyj Painos 9 000 kpl Tilaushinnat Lehti sisältyy Hetkyn jäsenmaksuun irtonumero 5 euroa ja vuosikerta 18 euroa. 29. vuosikerta Nro 3: Työhyvinvointi 4: Yrittäjyys ilmestyy 09.09.2010 18.11.2010
Pääkirjoitus
Hiljainen tieto
HiljAiSEllA TiEdOllA TARKOiTETAAN hyvin henkilökohtaista ja kokemusperäistä tietoa, jota on vaikea jakaa. Sitä ei voi helposti selostaa tekstinä ja kädestä pitäen opettaminenkin on vaikeaa. Hiljainen tieto on kokemuksen ja kehon tietoa. Sitä voivat olla kotikokin taituroinnit keittiössä tai käsityöläisen taidot omalla sarallaan.Harjoitus tekee mestarin ja mestaruuden takana on automatisoitunut toiminta. Lääkärin diagnoosi on puoleksi hiljaista ja puoleksi oppittua ja koulutettua tietoa. Hiljainen ymmärrys sulautuu huomaamatta toimintaan. Hiljainen tieto karttuu kokemuksesta ja kiteytyy taidoiksi, uskomuksiksi, mielikuviksi ja muuksi henkiseksi pääomaksi, joita on työlästä ja vaikeaa ilmaista täsmällisin käsittein. Hiljainen tieto on kokemuksen tietoa, kehon tietoa. Hiljainen tieto samanaikaisena on sellaista, mitä vain ihmiset voivat kehittää. Hiljaisen tiedon määritteli ensimmäisenä unkarilainen lääketieteen ja kemian tutkija Michael Polanyi (18911976), joka uransa lopuksi alkoi harrastaa filosofiaa. Harrastusten seurauksena Polanyi piti Manchesterin yliopistossa luentosarjan, joka julkaistiin kirjana vuonna 1958: Personal Knowledge, Towards a Post Critical Epistemology. Kirjan asiat ovat yhä hyvin ajankohtaisia. Hiljaista tietoa on kaiken ikäisillä perustuen eri ominaisuuksiin ja osaamiseen. Nuorten hiljaista tietoa on työn tekniseen ja sisällölliseen osaamiseen liittyvät asiat (esim. atk-taidot) ja toisaalta myös uudet, raikkaat ideat ja näkemykset työhön. Ikääntyneempien hiljainen tieto on kokonaisvaltaista, vankkaa ammatillista osaamista. Hiljainen tieto kertyy elämänkokemuksesta, koulutuksesta ja työkokemuksesta. Karttuminen ei riipu yksin kronologisesta iästä. Hiljaisen tiedon siirtoon on erilaisia keinoja kuten työssä oppiminen, työparityöskentely, työkierto, perehdytys, mestarioppipoika -malli ja mentorointi. Tämä numero käsittää hiljaista tietoa eri näkökulmista, tervetuloa tutustumaan. Kuten sanottu, koulutus on yksi tapa kartuttaa hiljaista tietoa. Hetkyläisille on nyt mahdollisuus hyödyntää edullisesti Wakarun koulutuksia kesäkuussa. Hetky on sopinut Wakarun kanssa hyvistä kursseista: Prince 2 (projektointimenetelmä), ITIL 3 ja Cobitia. Hyödyntäkää tarjousta! Nautinollista ja lämmintä alkavaa kesää kaikille.
iSSn 1458-4816 Aikakauslehtien Liiton jäsen
Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen luvalla. Toimitus on sitoutumaton eikä ota vastuuta kirjoittajien mielipiteistä. Toimitus ei myöskään vastaa asiavirheistä.
puheenjohtaja Pipsa Ylä-Mononen
HETKY 2/2010 5
Sanna Virtainlahti
Johda
hiljaista tietämystä
HuippuMYYjÄ SAA ASiAKKAAN kuin asiakkaan tekemään tilauksen, asiantuntija tuntuu ratkovan vaikeitakin ongelmia kuin itsestään, peltiseppä tietää, mihin kohtaan levyä ja miten vasaralla tulee kopauttaa, jotta haluttu muoto saadaan aikaiseksi, mestarihitsarin jälki on aina siistiä ja tasaista. Esimerkiksi näin hiljainen tietämys näkyy käytännön työelämässä. Lyhyesti sanottuna hiljainen tietämys ilmenee niin, että ammattilainen tietää mitä tehdä.
olennainen hiljainen tietämys tunnistetaan vasta sitten, kun sitä ei ole enää saatavilla. Kuvitellaan, että hommat kyllä hoituu, vaikka kriittinen tietämys on pahimmillaan vain yhden ihmisen hallussa. Onkin tärkeää, että organisaatiossa arvostetaan hiljaista tietämystä ja sen tuomaa ammattitaitoa sekä pyritään ennakoivasti vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin jakamalla tietämystä ja kehittämällä sitä tulevaisuuden vaatimusten mukaiseksi. Usein työyhteisöissä hiljaisen tietämyksen johtamisessa lähdetään liikkeelle suoraan tietämyksen jakamisesta kiinnittämättä huomiota siihen, että usealle työntekijälle hiljaisen tietämyksen tunnistaminen omasta työstä on haasteellista. Hiljainen tietämys on juuri sitä, mitä yleensä osaamme tehdä asiaa tarkemmin ajattelematta. Mitä paremmin tekeminen on hallussa, sitä vaikeampaa tekeminen on kuvailla toiselle. Hiljaisen tietämyksen tunnistaminen ja esilletuominen vaatii oman työn ja toiminnan analysointia uudesta näkökulmasta: mitä teen, miksi teen ja miten teen. Kokonaan omaa hiljaista tietämystä ei pysty toiselle jakamaan, koska hiljainen tietämys on rakentunut pitkän ajan kuluessa ja sen jakaminen vaatisi koko yksilön oppimispolun kuvaamista auki toiselle. Mutta kaiken hiljaisen tietämyksen jakaminen ei olekaan olennaista. Jo se, että kuvaamme ydinasioita omasta työstämme, toimintavoistamme ja ajattelumalleistamme auttaa muita työyhteisössä kehittämään toimintatapojaan. Haasteena on myös se, miten kannustamme työntekijöitä tuomaan omaa tietämystään esille ja jakamaan sitä tässä ti-
Hiljainen tietämys on kaiken toimintamme perusta. Ammattilainen käyttää hiljaista tietämystä omassa työskentelyssään jatkuvasti selvitäkseen erilaisista työpäivän aikana eteen tulevista tilanteista ja tehtävistä päätöksistä. Hiljaista tietämystä johtamalla voidaan työyhteisöissä varmistaa olennaisen osaamisen säilyminen, sen jakaminen ja hyödyntäminen sekä päivittäisessä toiminnassa että laajemmin liiketoiminnan kehittämisessä.
Mitä hiljainen tietämys on?
Hiljainen tietämys on kokemusperäistä tietämystä, joka on yksilö- ja tilannesidonnaista. Se perustuu haltijansa asiantuntemukseen. Hiljainen tietämys on koko ajan muuttuvaa. Opimme jatkuvasti uusia asioita ja osa aikaisemmin oppimastamme menettää merkityksen toiminnassamme. Toisilla aloilla muutosten sykli on nopeampaa kuin toisilla, ja silloin myös hiljainen tietämys muuttuu nopeammin.
Hiljaisen tietämyksen johtaminen
Kirjassani Hiljaisen tietämyksen johtaminen (2009) olen käsitellyt hiljaisen tietämyksen johtamisen alueita. Siinä on kyse muustakin kuin hiljaisen tietämyksen esille tuomisesta, näkyväksi tekemisestä ja jakamisesta. Tässä ajassa on useissa organisaatiossa saatettu jo havahtua joko irtisanottujen tai eläkkeelle siirtyvien ammattilaisten työyhteisöön jättämään aukkoon. Osaamista on jo saattanut lähteä organisaatiosta ja tulevaisuudessa sitä on lähdössä useista organisaatioista lisää. Harmillista onkin, että
6
HETKY 2/2010
Teema-artikkeli
Hiljainen tietämys on juuri sitä, mitä yleensä osaamme tehdä asiaa tarkemmin ajattelematta.
Hiljaisen tietämyksen jakamisessa on pohdittava, mitkä menetelmät sopivat parhaiten kuhunkin työyhteisöön ja tilanteeseen.
lanteessa, kun jokainen pitää kynsin ja hampain kiinni omasta työpaikastaan. Olennaista on ymmärtää hiljaisen tietämyksen merkitys liiketoiminnalle. Jaettu tietämys antaa parhaat toimintatavat jokaisen organisaation jäsenen käyttöön ja organisaation on helpompi vastata tämän hetken ja tulevaisuuden haasteisiin. Työntekijän näkökulmasta tietämyksen jakaminen onkin mahdollisuus vaikuttaa organisaation onnistumiseen. Hiljaisen tietämyksen jakamisessa on pohdittava, mitkä menetelmät sopivat parhaiten kuhunkin työyhteisöön ja tilanteeseen. Tarvitaanko tietämyksen jakamista koko työyhteisössä vai halutaanko keskittyä esimerkiksi tiimitason tietämykseen tai jakamiseen työparien kesken. Jakamisen taustalle tarvitaan luottamusta. Luottamus ei synny hetkessä vaan sen kehittymiselle pitää olla mahdollisuuksia ja jäädä aikaa. Esimerkiksi kahvitauot ovat tilanteita, joissa ihmiset voivat vapaasti keskustella. Työkaveri, jonka kanssa puhutaan jalkapallosta tai puutarhan hoidosta auttaa luultavimmin myös työhön liittyvissä ongelmatilanteissa verrattuna omassa huoneessaan piileskelevään kollegaan. Taukoihin ja virkistystilaisuuksiin käytetty aika ei siis ole hukkaan heitettyä, vaan sillä rakennetaan tärkeää perustaa muun muassa hiljaisen tietämyksen jakamiselle.
seksi parhaaksi tietämykseksi ja hyödynnettyä se liiketoiminnassa. Käytännössä hiljaista tietämystä hyödynnetään jatkuvasti omaa työtä tehdessä. Työyhteisötasolla tietämystä voitaisiin yleensä hyödyntää paremminkin. Tiimi- ja osastopalavereissa voidaan esitellä onnistuneita ja myös epäonnistuneita caseja tai ratkoa yhdessä ongelmatilanteita tai ideoida uutta. Caset toimivat malliesimerkkinä ja niiden pohjalta voidaan myös luoda yhteisiä toimintamalleja. Yhteisellä ideoinnilla ja erilaisia yhteistoiminnallisia menetelmiä hyödyntämällä saadaan jokaisen läsnä olevan tietämys nostettua esille ja hyödynnettyä. Jos hiljaisen tietämyksen hyödyntämisessä halutaan edetä systemaattisemmin, voidaan ottaa käyttöön myös sosiaalisen median tarjoamat mahdollisuudet yhteisen tietämyksen rakentamiseksi. Hiljaisen tietämyksen hyödyntämisessä, esille tuomisessa ja jakamisessa voidaan käyttää organisaation omien tietojärjestelmien lisäksi sosiaalisen median välineitä, kuten esimerkiksi wikiä. Parhaita käytäntöjä voidaan etsiä ja työstää esimerkiksi tiimissä yhteistyössä ohjeistuksiksi, jotka ovat kaikkien saatavilla ja hyödynnettävissä.
Kirjoittaja on KTL,
Hyödynnä hiljaista tietämystä aktiivisesti
Hiljaisen tietämyksen hyödyntäminen on parhaimmillaan sitä, että yksilöiden hallussa oleva tietämys saada jaettua koko työyhteisön käyttöön ja jalostettua yhtei-
yliopettaja Lahden ammattikorkeakoulussa. Lisäksi hän toimii kouluttajana omassa yrityksessään TacitPro Oy:ssä. Yhteystiedot: sanna.virtainlahti@tacitpro.fi, puh. 0500 680986.
HETKY 2/2010
7
Eerikki Mäki
Hiljaa hyvä tulee,
hiljaisella tiedolla vielä parempi
"Hiljainen tieto käveli organisaatiosta ulos työpäivän päättyessä. Sen lähtöä ei huomattu, kun se oli piilossa asiantuntijan pään sisällä. Toivottavasti se tulee vielä takaisin, koska sen avulla organisaatiot toimivat niin kuin toimivat."
iNgRESSiN ESiMERKKi Ei OlE OMANi, mutta halusin toistaa tuon osuvan kuvauksen hiljaisen tiedon luonteesta. Unkarilainen filosofi Polanyi julkaisi oivalluksensa hiljaisesta tiedosta noin 50 vuotta sitten. Hän ymmärsi, että "tiedämme enemmän kuin voimme kertoa" Hän toi käyttöömme kä. sitteen "hiljainen tieto" (engl. tacit knowledge). Japanilaiset tutkijat Nonaka ja Takeuschi toivat hiljaisen tiedon käsitteen laajempaan tietoon vuonna 1995 julkaistuaan kirjansa "The knowledge creating company: how Japanese companies create the dynamics of innovation" He korostivat . hiljaisen tiedon merkitystä organisaation menestyksen perustana. Japanissa tyypillinen kollektiivisuuden korostaminen luo hyvät puitteet hiljaisen tiedon jakamiselle. Länsimaissa tyypillinen individualistisuuden korostaminen ei tällaisten puitteiden luomisessa onnistu yhtä hyvin. Hiljaiselle tiedolle on luonteenomaista, ettemme osaa tai voi eksplikoida sitä; täsmällisesti ja tyhjentävästi määrittää, mitä se on. Voimme toki kirjoittaa esimerkiksi ohjekirjan, kuinka ajaa polkupyörää, mutta siitä ohjeesta ei millään ilveellä tule täydellistä. Tätä Polanyi juuri tarkoitti: vaikka tiedämme, kuinka ajaa polkupyörää, emme osaa täysin eksplikoida, kuinka se ajaminen oikein tapahtuu. Professori Karl-Erik Sveibyn sivulta löytyy hauska testi hiljaisen tiedon tunnistamisesta ja sen eksplikoinnin vaikeudesta: http://www.sveiby.com/ articles/TacitTest.htm Tiedon jakaminen dikotomisesti eksplisiittiseen ja hiljaiseen tietoon ei ole oikeutettua, vaikka usein tällainen jako auttaa meitä hahmottamaan näiden kahden tiedon eroja. Eksplisiittistä tietoa voidaan tallentaa ja välittää kielen ja merkkien avulla. Hiljaista tietoa taas ei. Eksplisiittistä tietoa on tarjolla enemmän kuin tarpeeksi. Ja lisää tulee jatkuvasti. Tämänkin kirjoittajaa voi tästä syyttää tai kiittää. Googlen ja muiden tietoteknisten ratkaisujen avulla eksplisiittisen tiedon hankkiminen on helppoa kuin heinänteko. Hiljaista tietoa tarvitsemme, kun tulkitsemme ja sovellamme eksplisiittistä tietoa. Kaikkeen tietoon, mukaan lukien eksplisiittiseen, liittyy myös hiljaiselle tiedolle ominaisia piirteitä. Nämä piirteet eivät aina varsinaisesti ole itse tietoon, vaan sen tulkintaan liittyviä ominaisuuksia. Tarvitsemme hiljaista tietoa sekä tiedon välittämiseen että tiedon tulkintaan. Hiljainen tieto sisältää sekä teknisen että kognitiivisen elementin. Erilaiset taidot, kuten polkupyörällä ajo, edustavat hiljaisen tiedon teknistä elementtiä. Kognitiivinen elementti pitää sisällään erilaisia mentaalisia malleja, joilla hahmotamme maailmaa, ja joiden avulla pyrimme ennakoimaan tekemisestä syntyviä seurauksia.
suuskuvitelmille tai kaatumisessa naarmuuntuneita kyynärpäitä. Myös monessa asiantuntijatyössä ja -tehtävässä vaadittava tieto ja osaaminen syntyy ja kehittyy usein hitaasti. Mahdollisesti yritysten ja erehdysten kautta. Hitaus ja erehdykset eivät varsinaisesti ole asioita, joita nykyään työelämässä arvostetaan. "Kukaan ei ole seppä syntyessään" sanoo suomalainen kansanviisaus. Ammattitaidon säilyttämiseksi seppä otti itselleen oppipojan, joka myöhemmin kehittyi kisälliksi, ja lopulta mestariksi. Mestarin ammattitaito ja hiljainen tieto siirtyi seuraavalle sukupolvelle hitaasti harjoittelun avulla. Käsityöammattien oppimisessa vuorovaikutus kokeneemman ammattilaisen ja oppipojan välillä on keskeistä. Hiljaista tietoa jaetaan rautaa taottaessa, yhdessä työtä tehden. Oman kokemukseni mukaan myös erilaisissa asiantuntijatehtävissä ja tietotyössä kokeneiden asiantun-
Anna hiljaiselle tiedolle mahdollisuus
Hiljaista tietoa karttuu erityisesti kokemuksellisena oppimisena. Palataanpa vielä polkupyörällä ajoon. Lapsena polkupyörän ajon oppiminen ei yleensä tapahdu nopeasti, saati ilman kolausta kaikkivoipai-
Tarvitsemme hiljaista tietoa sekä tiedon välittämiseen että tiedon tulkintaan.
8
HETKY 2/2010
Teema-artikkeli
EnTEr ikäihmisten Tietotekniikkayhdistys
EnTEr ry on pääkaupunkiseudulla toimiva tieto- ja viestintätekniikasta kiinnostuneiden ikäihmisten yhdistys. Toiminnan keskeinen tavoite on estää ikääntyneiden syrjäytyminen auttamalla heitä selviytymään arjen tietoyhteiskunnassa. EnTEr on yhteydessä tieto- ja viestintätekniikan toimijoihin ja viranomaisiin, jotta ikääntyneiden käyttöön saataisiin helppokäyttöisiä laitteita, ohjelmia ja palveluita. EnTEr myös järjestää ikäihmisille koulutusta joko itse tai yhteistyökumppaneiden kanssa sekä keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. Yksilötasolla on monelle ikäihmiselle kuitenkin kaikkein tärkeintä yhdistyksen maksuton tuutoritoiminta. Tässä vertaisohjaajat antavat senioreille henkilökohtaista opastusta tietokoneen ja kännykän käytössä. Esimerkiksi Lasipalatsin kohtauspaikalla opastetaan tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 1114 mm. sähköpostin ja internetin käyttöä. Opastusta annetaan Suur-Helsingin alueella mm. kirjastoissa ja palvelutaloissa. Vuonna 2009 opastettiin yli 2600 ikäihmistä tietokoneen käyttöön ja saman verran annettiin kännyköiden käytön opastusta. Toiminta on kokonaisuudessaan vapaaehtoistyötä. EnTEr myös tekee tiivistä yhteistyötä muualla Suomessa toimivien järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Lisätietoja EnTErin toiminnasta ja mahdollisuuksista osallistua siihen löytyy osoitteesta: http://entersenior.yhdistysavain.fi/ Erkki I. Kolehmainen Kirjoittaja on HETKYn liittokokousedustaja ja myös EnTErin hallituksen varajäsen
Oman kokemukseni mukaan myös erilaisissa asiantuntijatehtävissä ja tietotyössä kokeneiden asiantuntijoiden osaamisesta on suunnattomasti hyötyä kokemattomimpien ammatilliselle kehittymiselle.
tijoiden osaamisesta on suunnattomasti hyötyä kokemattomimpien ammatilliselle kehittymiselle. Vaan onko meillä enää aikaa tai mahdollisuuksia työn ääressä tapahtuvaan vuorovaikutukseen ja hiljaisen tiedon jakamiseen? Jos tarvitsemme apua työssä, niin onko se apu ohjausta johonkin tietokantaan vai asiantuntijoiden välistä dialogia? Lapsetkin jo hokevat, että KVG! Gore-Tex -tuotteita valmistava W. L. Gore & Associates on määritellyt organisaationsa erillisten yksiköiden kooksi maksimissaan 150 työntekijää. Tämä mahdollistaa sen, että ihmiset tuntevat toistensa osaamisen ja kyvyt. Tämä luo edellytyksiä hiljaisen tiedon jakamiselle. Voikohan hiljaista tietoa jakaa sadan tai jopa tuhannen Facebook-ystävän kanssa? Tokkopa. On esitetty, että hiljaisen tiedon jakaminen edellyttää aina kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta. Tämä on ehkä vähän turhan jyrkästi ilmaistu. Hiljaista tietoa voidaan varmasti jakaa esimerkiksi videoneuvottelussa tai jopa wikin välityksellä. Näissä tilanteissa voi kuitenkin herkemmin syntyä väärinymmärryksiä, jolloin hiljainen tieto ei välity tarkoitetussa muodossa. Monet organisaatiot panostavat valtavasti tiedon dokumentointiin ja digitalisointiin. Tämä helpottaa tiedon säilyttämistä ja saatavuutta. Organisaatiot tarvitsevat myös toisenlaisia menetelmiä tunnistaakseen, säilyttääkseen ja jakaakseen hiljaista tietoa. Aalto-yliopisto tutkii näitä käytäntöjä tutkimusprojektissa ELSA: Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: kokemuksen ja osaamisen säilyttämisen käytännöt.
Kirjoittaja työskentelee opettavana tutkijana Aalto-yliopistossa. Hän on erityisen kiinnostunut asiantuntijaorganisaatioiden tiedon hyödyntämisen käytännöistä.
HETKY 2/2010
9
Liisa Kirves
Iso viisaus on iätöntä
Mikä on se malli, josta taito kumpuaa? Mikä erottaa huipputaitajan keskivertoosaajasta? Näitä kysymyksiä Harri Sirén mietti jo 2000-luvun alussa ja päätyi mallittamaan hiljaista tietoa. Prosessin aikana on ilmennyt lisää kysymyksiä ja löytynyt niihin vastauksia.
HiljAiNEN TiETO ON KÄTKETTYÄ, puhumatonta, vaiettua. Tietotekniikan liiton mentorointivastaava Harri Sirén kuvaa asetelmaa mestarin ja oppipojan tilanteilla: oppipoika ottaa kokeneelta mestarilta oppia, ottaa ajatukset omaan työhönsä, mutta kestää aikansa, ennen kuin tieto muuttuu hänen käytössään hiljaiseksi tiedoksi. Mestari käyttää hiljaista tietoaan intuitiivisesti, vaistonvaraisesti, ja hänen on usein
vaikea pukea sanoiksi, miten hän oikeastaan hommansa tekee. Mallitettava eli huippuosaaja aloittaa yleensä sanomalla, ettei ole tullut ajatelleeksi tekemistään, mutta nyt kun kysyt... ja sitten puhetta tuleekin aika sujuvasti, kertoo Harri Sirén. Mallittamisella hiljainen tieto saadaan esiin, puetaan sanoiksi, välitetään muille. Menetelmä toimii siten, että mallittaja "kaivaa" hyvin asetetuilla kysymyksillä mallitettavasta esiin sanallisen kuvauksen osaamisesta, suhtautuu arvostavasti, pureutuu yksilön vahvuuksiin, on aidosti läsnä keskustelutilanteessa, kuuntelee eikä kyseenalaista kuulemaansa. Mallitettava on omassa osaamisessaan aina oikeassa. Tavallista myös on, että huippuosaaja jakaa osaamistaan hyvin auliisti. Kun mallittamalla saatu hiljainen tieto on sitten puettu sanoiksi ja esitetään muille osaajille, työryhmälle tai tiimille, tapahtuu voimaantumista monella tasolla: osaaminen vahvistaa tiimiä, sen jokaista jäsentä ja myös mallittajaa itseään. Osaa-
mallittamalla huippuosaaminen jakoon
minen saa muodon ja mahdollisuuden ja siitä tulee yhteistä. Kun mestari jakaa tietoaan ja osaamistaan, hän ei menetä mitään eikä hänen oma osaamisensa vähene, päinvastoin! Sillä on suuri arvo, että mallitettavan tietoisuus omasta erityislahjakkuudestaan kirkastuu ja kiteytyy.
Ei kvartaaliajattelua
Hiljaisen tiedon mallittaminen on Harri Sirénin mukaan prosessi, ei kertatoimintaa. Hiljaisella tiedolla, yrityksen huipputaitajien syvällisen osaamisen siirtämisellä, on suuri merkitys yrityksen menestymiselle pitkällä tähtäyksellä. Jos yrityksessä jo käydään yt-neuvotteluja, tilaisuus on usein hukattu. Hiljaisen tiedon tekeminen näkyväksi edellyttää turvallista työympäristöä, hyvää tiimihenkeä, erittäin vahvaa luottamuksen ilmapiiriä ja keskusteluja omalla äidinkielellä. Kyse ei ole tekemisen tai toiminnan kuvaamisesta, vaan ajattelun kuvaamisesta, joka sitten poikii "parempaa" tekemistä ja toimintaa ja laatu paranee. Saadaan esille se, mikä laukaisee ajattelun, jonka tuloksena on toiminta. Ajattelun kuvaamisen myötä löytyy jaettavaksi tarinoita, elämänkokemuksia, myötäelämistä ei pelkästään teknisiä työsuorituksia. Hyvässä johtamisessa on Harri Sirénin mukaan kyse useimmiten juuri hiljaisen tiedon hyödyntämisestä; johdetaan kokemusta ja muistia. Eikä kyse ole uusista asioista, sillä jo Kreikan filosofit puhuivat samoista asioista, niitä vain käytetään nykyään huonosti hyödyksi, toteaa Sirén. Nyt eletään runsauden ja yltäkylläisyyden aikaa myös tiedon ja osaamisen suhteen, mutta vielä voi tulla niukkuuden aika, jolloin arvostetaan ja kierrätetään tietotaitoa paremmin. Hiljainen tieto ja sen mallittaminen on juuri tätä, tiedon ja osaamisen kierrättämistä. On hyvä muistaa, että isoilla opeilla ei ole "Parasta ennen" -päivämäärää, Sirén jatkaa.
Kun mestari jakaa tietoaan ja osaamistaan, hän ei menetä mitään eikä hänen oma osaamisensa vähene, päinvastoin!
Harri Sirén
Marja-Liisa Viherä
Hiljaisen tiedon merkitys
uuden ja erilaisen tekemisessä
Jos haluaa tehdä jotain erilailla kuin aiemmin, on tähän yleensä syy. Joskus tämä syy on ulkoinen tekijä, kuten muutto, työpaikan vaihto, uusi pomo, uudet annetut vaatimukset jne. Muun muassa ketterien menetelmien käyttöönotto vesiputousmallin sijaan tietojärjestelmien kehittämisessä kuuluu monella ulkoisiin syihin, mutta ketterän menetelmän kehittäjillä syynä on ollut varmaan sisäinen pakko. Mistä tämä sisäinen pakko on syntynyt? Ehkä he ovat nähneet ketterät menetelmät tehokkaampina, mukavimpina jne.
MONESTi ON VAiKEA SANOA, mistä syystä on ottanut uudet toimintamallit käyttöön. On vain tuntunut siltä. Tämä tunne on hiljaista tietoa, joka pitää pystyä argumentoimaan muille, jotta menetelmä hyväksyttäisiin. Argumentoinnin jälkeen tieto onkin muuttunut aidoksi tiedoksi Platonin tiedon määritelmän mukaan: "Tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus vastakohtana luuloihin perustuvalle, virheelliselle uskomukselle". Tarkastelen hiljisen tiedon problematiikkaa Tietotekniikan liiton Tietotaitotalkoot (t3) -hankkeen avulla. Usein erilaisuus johtuu myös uudesta näkökulmasta tarkastella kohdetta. Tätä voi jopa kutsua paradigman vaihdoksi (paradigma on ajatusmalli, lähestymistapa). Koska vanhassa paradigmassa on taustalla suuri määrä valtaa ja yhteiskunnallisia suhteita ja erilaisten organisaatioiden olemassaolo voi olla kiinni jostain paradigmasta, sen vaihtumisen tunnustaminen ei ole aina helppo ja nopea tapahtuma. Vallitsevat paradigmat toimivat viitekehyksinä, joiden perusteella kerätään tietoa, järjestellään tietoa ja arvioidaan uusia ideoita. Tämä tapahtuu suurelta osin ilman, että tajuamme sitä. Kun yritämme katsoa tulevaisuuteen, se tapahtuu tavallisesti lineaarisen ekstrapoloinnin tai tunnettujen paradigmojen venyttämisen muodossa. Tai sitten yritämme väkisin asettaa uusia ideoita vanhojen paradigmojen vääristyneisiin versioihin. Paradigman tai vaikkapa uuden näkökulman havaitseminen tekijälle on usein vaikeaa. Muutos on syntynyt intuitiosta, hiljaisesta tiedosta. Pystyäkseen esittämään ajatuksensa muille on kuitenkin myös tiedostettava näkökulman erilaisuus.
Oppia voi myös tekemällä
Tietotaitotalkoot (t3) -hankkeessa on tieto -ja viestintätekniikan (tvt) käyttöönotossa erilainen näkökulma kuin tvt:n koulutuksessa yleensä. Kyseistä näkökulmaeroa
12 HETKY 2/2010
Teema-artikkeli
voi kutsu myös paradigman muutokseksi. Vallitsevan käytännön mukaan tvt:n koulutus ja käyttöönotto tapahtuu tekniikan ehdoin. Opetetaan esimerkiksi tietty ohjelma ja katsotaan, mihin sitä voi käyttää. Kouluttaja hallitsee oman koneensa ja omat ohjelmansa. Koulutustilaisuudessa ei katsota, että juuri tätäkö tarvitaan, vaan opetetaan se, mitä oppimaan on tultu. Tämä on edellyttänyt oppilailta tietoa siitä, että he tarvitsevat juuri tätä koulutusta. Myös sisältö ja ohjelma on erotettu toisistaan, harjoitellaan esimerkkitapauksilla, opetetaan luennoimalla ohjelmat ja niiden käyttötarkoitus. Tietotaitotalkoissa edetään yhteisön sisällöllisistä tarpeista; haluaako yhteisö tehdä yhteisesti lehden, videon, kuunnelman, nettisivut tms. ja sitten yhdessä mietitään sisältö, jaetaan tehtävät ja ryhdytään toimeen. Tuloksena syntyy tuote, joka laitetaan myös nettiin muiden nähtäväksi. Itse opetusta ei ole, vaan tekemisen lomassa ohjaaja (luotsi) neuvoo ja opastaa, miten tekniikkaa kussakin tilanteessa tulee käyttää. Toiminta tapahtuu avoimesti niin, että jokaisen pienryhmän tekeminen näkyy toisille tykkien avulla valkokankaille heijastettuna. Itse prosessi tehdään avoimeksi, vaikka tieto olisikin hiljaista. Näin ryhmä näkee toistensa tekemiset ja voi kommentoida ja neuvoa tarpeen vaatiessa, sekä kysyä neuvoa. Luotsi ei ole auktoriteetin asemassa, päinvastoin.
usein tietotekniikan osaaminen on hiljaista tietoa. Sitä on vaikea esittää toisille, koska mukana on paljon myös muistia sormenpäissä, kokeilua, arvailua.
on saanut hiljaista tietoa siitä, mitä tvt voi hänelle tarjota. Näkökulman erilaisuus t3-hankkeessa tuli esille jo hankesuunnitelmaa tehdessä. Hankesuunnitelman lomake ei tahtonut taipua hankkeen esittelyyn. Suunnitelmaa kirjoitettaessa ei näkökulman erilaisuus ollut selkeästi mielessä, vaan tavoitteet ja tehtävät istutettiin väkisin vanhan paradigman versioon. Kuitenkin etukäteen saatu kuvaus ohjelman tavoitteista vastasi hankeen kirjoittajan käsitystä siitä, että ollaan oikealla tiellä. Hankesuunnitelman ja rahoituspäätöksen edellyttämät raportit ja tunnusluvut eivät myöskään istu oikein t3:n toimintaan. sä, he eivät osaa kertoa, mitä tulee tehdä. Kertomisen vaikeuden on luotsina toimiessa monasti havainnut. Pitää vain jaksaa sanoa, että yritetään näin, ja näyttää valkokankaalta, mistä tulee painaa, sillä vain täten tieto siirtyy myös talkoolaisen sormiin. Kun on edes kerran itse tehnyt, on oppaitakin helpompi lukea ja ymmärtää.
Miten saada luotsien osaaminen näkyväksi?
Aivan oman lukunsa t3-hankkeessa muodostaa luotsien koulutus. Miten siirtää heille se hiljainen tieto, joka on syntynyt kahdenkymmenen vuoden aikana eri-ikäisten viestintäleireillä? Miten opettaa taitoja, joiden oppiminen kysyy aikaa ja näkemystä? Miten kirjata luotsien taidot näkyviksi? Luotsien toimintaa koskevan tiedon määrän voisi tenttimällä osoittaa, mutta sen hallinnan osoittaminen edellyttää aina harjaantumista, joka on taidollisen oppimisen aluetta. Kysymyksessä on siis opittu, moneen kertaan uudelleen harjoitettu ja jatkuvan arvioinnin ja palautteen kohteena oleva taito tietynlaiseen käyttäytymiseen tai toimintaan. Luotsaaminen on oikeanlaista käytöstä, oikeina ja koettuina pidettyjen tapojen ja toimintamallien noudattamista. Kysymys on siis osaamisesta, joka on sekä yksilöiden että yhteisöjen osaamista. Jos luotsien käyttäytyminen ja toimintamallin hallinta jäisi vain tiedon varaan, sen hallinnasta ei paljon kannattaisi puhua. Tämä on t3-mallin suurin haaste. Sen avulla taataan toimintamallin jatkuminen hankkeen päättymisen jälkeen. Sen avulla voidaan luoda uusia yrityksiä ja osuuskuntia auttamaan suomalaisia siirtymään haluamaansa tietoyhteiskuntaan pakottamatta ja näyttämään, että tieto-ja viestintätekniikka on ilon ja luovuuden väline. Paljon on vielä haasteita edessä tehdä Tietotaitotalkoot näkyväksi ja ymmärretyksi.
Kirjoittaja on FT ja Tietotaitotalkoiden asiantuntija.
Tunnuslukujen tulee korreloida myös hiljaisen tiedon kanssa
Tietotaitotalkoissa on tuloksena uusi tapa ottaa tekniikkaa haltuun ja saatu oppi ei ole mitattavissa koulutuspäivillä vaan enemmänkin sillä, miten hanke on vaikuttanut toimintatapoihin ja osallistujien käsityksiin tekniikan mahdollisuuksista omassa ja oman yhteisön elämässä. Miten on onnistuttu luomaan uusi toimintamalli. Mitattavien tunnuslukujen tulisi olla sellaisia, että ne vastaavat sitä tunnetta, miten asiat ovat. Tunnuslukujen tulisi korreloida hiljaisen tiedon kanssa. Asiat ovat silloin hyvin, jos siltä tuntuu ja luvutkin osoittavat sen. Tämä on hyvä muistaa kaikkien, jotka mittaavat tuloksia. Tosin on hyvä muistaa, että tunnuslukujenkin takana ovat arvot, ja ne eivät ehkä ole kaikilla samat.
Näkemys tulevaisuudesta antaa hiljaista tietoa nykyhetkeen
Tietotaitotalkoot ovat syntyneet tulevaisuuden tutkimuksen tuloksena ja perusideana ovat ne valmiudet, mitä tulevaisuuden ihmisellä tietoyhteiskunnassa tulee olla. Niihin sitten edetään askel askelelta ideana saada ensin näkemys siitä, millaisia taitoja tarvitsee siinä elämänmuodossa, mitä itse haluaa. Tämän jälkeen talkoissa ollut voi mennä vaikka perinteiselle tvt-kurssille, koska silloin tietää, mitä haluaa oppia ja osaa kysyä opettajalta, haastaa opettajan vastaamaan oppilaan ongelmiin. Hän
Osaamista sormenpäissä
Usein tietotekniikan osaaminen on hiljaista tietoa. Sitä on vaikea esittää toisille, koska mukana on paljon myös muistia sormenpäissä, kokeilua, arvailua. Ehkä juuri tästä syystä monet nuoret opastaessaan vanhempiaan vain nopeasti näyttävät näppäillen, mitä pitää tehdä tai korjaavat niin, että toinen ei edes ehdi havaita, mitä tapahtuu. Voi olla, että heidän tietonsa on hiljaista tietoa sormenpäis-
HETKY 2/2010
13
Pirjo Salo
Kolme kuvaa
Peiliin katsomalla huomaan ihan kasvojen ja silmäpussien väristä että minulla on varmasti paljon kokemustietoa, joka pätevöittää kirjoittamaan asiasta. Aloittaessani harmaan, salaisen tai hiljaisen tiedon miettimistä ensimmäisenä tulivat mieleeni kansakoulussa opetetut asiat. Koetin sitten muunnella ne kertomukset omin tuntemuksiini.
ENSiN puTKAHTi ESiiN KERTOMuS pojasta joka veistää kuppia isoisälle, joka syö puulusikalla puukupista puuroa loukossa, hyödytön kun on. Sehän on sellainen liikuttava ja tunteisiin vetoava opetustarina. Sellaisiahan luetettiin opiksi ja ojennukseksi kaikille lapsille muinaisilla kymmenluvuilla. Näinhän meille on tällä alalla tahtonut käydä. Tarpeettomat cobolistit, vesiputousten hurmaamat suunnittelijat ja prosessitaloutta tuntemattomat vanhat jäärät on pistetty istumaan ovensuupaikoille odottelemaan kuudenkymmenen vuoden ikää ja siirtymistä omien tai työvoimaviranomaisten hellään huomaan. Näiden vanhojen kohdalle ei enää osu sen paremmin palkkioita kuin bonuksiakaan, olivat tulokset miten loistavia tahansa tai ylittyivätkö tavoitteet kymmenellä tai kahdella kymmenellä. Mitäpä ne tarvitsisivat, pysyvät kuitenkin niin kauan kuin suinkin saavat ja tekevät nurkumatta niitä asioita, mitä nyt sitten osaavatkaan. Vähän vaikeahan niille on puhua, kun niillä ei ole hajuakaan viimeisimmistä lyhenteistä tai oppisuunnista. Ja ikäväähän niitä on kuunnella, kun ne vaan höpöttävät niitä näitä niistä suunnitteluista ja testauksista; kuka semmoisia jaksaa. Eteenpin pitää päästä ja semmoinen jälkipyykki ja puinti on niin ISMO (ihan sama mulle, oikeesti).
"Isälle jä äidille veistän puukaukaloa, että saatte siitä syödä, kun tulette vanhaksi niin kuin vaari."
TOiSEKSi juOlAHTi mieleeni vänrikki Stool, joka pääsi kertojan armoihin, kunhan ensin oli selvinnyt, että ukolta saattaisi löytyä ensikäden tietoa viimeisimmästä katastrofista. Miedän töissämme ja tehtävissämme on aika tavallista, että menneet meriitit ovat vain tuhka ja kuiskaus. Kahden vuoden takaisella osaamisella tai kolmen vuoden takaisella menestyksellä ei ole paljonkaan painoarvoa. Mitäpä niillä vanhoilla virheillä tekeekään, kyllä jokaisella varteenotettavalla ihmisellä on oikeus ja suorastaan velvollisuus tehdä ne virheet uudelleen ja vielä jokunen aivan omakin. Sitä ei sovi estää kertomalla kokemuksista tai menneistä tuntemuksistä. Siinä häviää tuoreus ja innovatiivisuus tyystin, jos jää kuuntelemaan tarinoita ja kuvauksia siitä, mitä tehtiin ja miten tehtiin ja mitä olisi pitänyt tehdä. Eikä niillä cobolisti-vaareilla mitenkään
14 HETKY 2/2010
Marianne Palva
yhtenäinen euromaksualue toteutumassa
oletko valmis?
Asetus on suoraan kansallisesti sovellettavaa lainsäädäntöä, mutta direktiivi tulee implementoida kansalliseen lainsäädäntöön. Useissa maissa näin onkin jo tehty, mutta Suomessa implementointi on vielä kesken. Eduskunnan käsittelyssä olevan esityksen mukaan maksupalvelulaki tulisi voimaan 1.5.2010. Uusi laki parantaa kuluttajan asemaa ja nopeuttaa maksujen välitystä yhtenäisellä euromaksualueella. Sen mukaan maksun tulee koko alueella olla perillä kolmessa pankkipäivässä ja vuoden 2012 alusta lähtien yhdessä pankkipäivässä. Tällöin koko yhtenäisellä euromaksualueella siirrytään samaan käytäntöön, jota on noudatettu Suomessa pankkien välisessä maksuliikkeessä jo jonkin aikaa. Eurojärjestelmä ja kansalliset keskuspankit ovat myös omalta osaltaan pyrkineet myötävaikuttamaan SEPAn syntymiseen monin tavoin. Euroopan keskuspankki (EKP) on tehnyt yhteistyötä Euroopan komission, pankkien edustajien sekä EUtason keskeisten sidosryhmien kanssa. Kansalliset keskuspankit ovat tehneet vastaavanlaista yhteistyötä kotimaassaan. Li-
Suomessa SEPA-tilisiirto korvaa kansallisen tilisiirron tämän vuoden lopussa. Muutos koskee kaikki, myös kuluttajia, ei pelkästään ulkomaakauppaa käyviä yrityksiä. Useat yritykset ovat arvioineet, että kyseessä on suurempi muutos kuin aikanaan euroon siirtyminen. Jollei suunnitelmia SEPAan siirtymisestä jo ole, ne pitäisi aloittaa viimeistään nyt!
YHTENÄiNEN VAluuTTA , euro, otettiin käyttöön vuoden 1999 alussa ja eurokäteiseen siirryttiin vuoden 2002 alussa. Euroaikaa on eletty jo kymmenisen vuotta, mutta vieläkään muut maksukäytännöt eivät ole yhdenmukaistuneet euroalueella. Viime vuosina on kuitenkin tehty paljon töitä eri tahoilla yhtenäisen euromaksualueen eli SEPAn (Single Euro Payments Area) aikaan saamiseksi, ja nyt näyttää siltä, että hanke on vihdoinkin toteutumassa. Suomessa on jo tehty ensimmäiset päätökset kotimaisten maksuvälineiden korvaamisesta kokonaan SEPA-maksuvälineillä.
ja pienet yritykset sekä kuluttajat hyötyvät SEPAsta. Yhtenäiset maksuvälineet lisäävät kilpailua ja alentavat kustannuksia, vaikka SEPAan siirtymisestä alkuvaiheessa syntyykin kustannuksia. Lisäksi SEPA-maksuissa sovellettavat standardit mahdollistavat uusien palvelujen ja toimintatapojen kehittämisen maksu- ja taloushallinnon prosessien tehostamiseksi. Viranomaisilla on keskeinen rooli SEPAhankkeen toteuttamisessa, mutta SEPAn käytännön toteutuksesta vastaavat palveluntarjoajat eli pankit. SEPAan kuuluu tällä hetkellä 32 maata: 27 EU-maata sekä Islanti, Liechtenstein, Monaco, Norja ja Sveitsi. Siirtyminen SEPAan merkitsee siirtymistä käyttämään uusia, koko euromaksualueella yhteisiä SEPA-maksuvälineitä, jotka siirtymäajan puitteissa korvaavat tällä hetkellä käytössä olevat kansalliset vastaavat maksuvälineet. Yhtenäisen maksualueen muodostaminen edellyttää yhtenäistä lainsäädäntöä. Lainsäädännön harmonisoimiseksi Euroopan komissio onkin hyväksynyt maksupalveludirektiivin ja asetuksen, jotka tulivat voimaan marraskuun alussa 2009.
SEpA ja SEpA-osapuolet
SEPA on lähtökohtaisesti poliittinen hanke. Kyse on rahaliiton ja sisämarkkinoiden toteuttamisesta myös maksamisen alueella. Arviot SEPAsta saatavista hyödyistä vaihtelevat suuresti, mutta kaikkien mukaan niitä syntyy. Suurimmat ja välittömimmät hyödyt koituvat suuryrityksille, mutta pidemmän päälle myös keskisuuret
16 HETKY 2/2010
Teema-artikkeli
säksi eurojärjestelmä on julkaissut useita SEPA-seurantaraportteja sekä eri osapuolille suunnattuja suosituksia. Se seuraa myös, miten siirtyminen SEPA-maksuvälineiden käyttöön edistyy ja julkaisee säännöllisesti tätä koskevaa seuranta-aineistoa. Uudet SEPA-maksuvälineet, niissä käytettävät standardit sekä niihin sovellettavat säännöt määrittelee ja hyväksyy Euroopan maksuneuvosto (European Payments Council, EPC). Suomessa toimivat pankit ovat osallistuneet aktiivisesti EPC:n työskentelyyn ja pyrkineet myötävaikuttamaan siihen, että palvelutaso säilyisi vähintään nykyisellä tasolla siirryttäessä SEPA-maksuvälineisiin. Kaikilta osin siinä ei ole onnistuttu, joten Suomessa toimivat pankit ovat kehittäneet muutamia lisäpalveluja, jotta nykyinen palvelutaso säilyy myös SEPAan siirryttäessä.
ISO 20022-XML -standardiin, ja ne sekä niihin sovellettavat säännöt on jo hyväksytty; tilisiirron osalta vuonna 2007 ja suoraveloituksen osalta vuonna 2009. SEPA-korttien osalta ei ole päästy yhtä pitkälle. SEPA-korttimaksuohjeisto on hyväksytty. Sen mukaan SEPA-korttimaksuissa käytetään siruominaisuutta ja SEPA-korttiohjelmien tulee olla avoimia kaikille eurooppalaisille toimijoille. Tämä ei kuitenkaan edellytä, että korttia lasketaan liikkeelle tai voidaan käyttää koko yhtenäisellä euromaksualueella, vaan kauppias päättää itse, mitä kortteja hän hyväksyy. Maksukortteja tulee voida käyttää myös alueen käteisautomaateissa.
SEpA-maksuvälineiden käyttöönotto
Ensimmäinen SEPA-maksuväline, SEPAtilisiirto otettiin käyttöön tammikuussa 2008 sekä Suomessa että koko yhtenäisellä euromaksualueella. Myös SEPA-maksukortteja on laskettu liikkeelle vuodesta 2008 lähtien koko alueella. SEPA-suoraveloituksen kohdalla tilanne on toinen. Se otettiin virallisesti käyttöön marraskuun alussa 2009, mutta käytännössä vain noin puolet pankeista tarjoaa suoraveloituspalveluja asiakkailleen, ja SEPA-suoraveloi-
SEpA-maksuvälineet
SEPA-maksuvälineitä on käteisen lisäksi SEPA-tilisiirto, -suoraveloitus ja -korttimaksu. SEPA-suoraveloituksesta on olemassa kaksi versiota: kuluttajalle suunnattu (Core Direct Debit) ja yritysten välinen (B2B). SEPA-tilisiirto ja -suoraveloitus perustuvat
tuksen käyttö on toistaiseksi hyvin vähäistä. Suomessa ei yksikään pankki vielä tarjoa SEPA-suoraveloitusta asiakkailleen. Tilanne muuttuu kuitenkin viimeistään tämän vuoden marraskuun alusta, jolloin EY-asetuksen(1 mukaan pankin, joka tällä hetkellä tarjoaa kansallista suoraveloitusta, tulee tarjota SEPA-suoraveloitusta kuluttajalle maksajan palveluna. Koko euroalueen SEPA-tilisiirtojen määrä suhteessa kansalliseen tilisiirtoon on edelleen varsin vaatimaton, vaikka kehitys joissain maissa on ollut nopeampaa kuin Suomessa (kuvio 1). Hidas liikkeellelähtö Suomessa johtuu pääasiassa siitä, että pankkien järjestelmämuutokset SEPA-tilisiirron vastaanottamiseksi eräsiirtona valmistuivat vasta viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Suomessa SEPA-tilisiirtojen määrä on nyt lähtenyt kasvuun, vaikka niiden suhteellinen osuus on edelleen pieni, tammikuussa noin 5 %. Kasvun uskotaan lisääntyvän voimakkaasti alkuvuodesta, kun julkinen sektori ja yritykset saavat ohjelmansa SEPA-kuntoon ja siirtyvät massamaksuissa käyttämään SEPA-tilisiirtoja. Jos yrityksessä ei vielä ole aloitettu työtä siirtymiseksi SEPAan, työ tulisi käynnistää heti.
HETKY 2/2010
17
luopuminen kansallisista maksuvälineistä
SEPAsta saatavat hyödyt toteutuvat täysimääräisinä vasta, kun SEPA-maksuvälineet ovat korvanneet kansalliset maksuvälineet kokonaan. Kun kaikki ovat siirtyneet käyttämään SEPA-maksuvälineitä, vanhoista järjestelmistä voidaan luopua, ja näin syntyy kustannussäästöjä. Koska SEPAan siirtymisen alkutaival on ollut erittäin hidas, viranomaiset ovat pyrkineet edistämään siirtymistä omilla toimenpiteillään. Euroopan komissio selvitti kesällä 2009 tarvetta asettaa päättymisaika SEPA-maksuvälineisiin siirtymiselle. Ns. end-daten asettamista kannatettiin laajasti ja ECOFIN-neuvosto pyysikin viime joulukuussa komissiota yhteistyössä EKP:n, pankkien ja käyttäjätahojen kanssa arvioimaan tulisiko SEPAtilisiirtoon ja -suoraveloitukseen siirtymiselle asettaa takaraja. Vaikka selvitystyö on vielä kesken, Euroopan parlamentti antoi maaliskuussa päätöslauselman, jonka mukaan päättymisaika pitäisi asettaa viimeistään vuoden 2012 loppuun.
SEPAsta saatavat hyödyt toteutuvat täysimääräisinä vasta, kun SEPAmaksuvälineet ovat korvanneet kansalliset maksuvälineet kokonaan.
Suomen SEpA siirtymäsuunnitelma
Finanssialan Keskusliitto, joka koordinoi Suomessa toimivien pankkien siirtymistä SEPAan, julkaisi Suomen päivitetyn SEPA-siirtymäsuunnitelman(2 helmikuussa. Suunnitelmaa on käsitelty ja se on hyväksytty Suomen SEPA-foorumin ydinryhmässä, jossa on edustajia paitsi pankeista myös mm. julkisesta hallinnosta, keskusjärjestöistä, liitoista, muista järjestöistä, eri kokoisista yrityksistä, kaupan alalta, ohjelmistotaloista, maksupäätevalmistajilta. Siirtymäsuunnitelmassa todetaan, että kotimaisen tilisiirron siirtymäaika päättyy vuoden 2010 lopussa, mutta poistuvia palveluja voidaan tarjota erityispalveluina vielä 30.10.2011 asti. Sen jälkeen kaikissa tilisiirroissa pitää olla saajan IBAN-tilinumero ja konekielisesti välitettävien tapahtumien tulee noudattaa ISO20022 XML-standardeja. Siirtymäsuunnitelma kattaa SEPA-tilisiirron lisäksi myös SEPA-suoraveloituksen ja SEPA-maksukortit. SEPA-yhteensopivia maksukortteja on Suomessa jaettu vuoden 2008 alusta alkaen ja niiden käytettävyys on jo melko hyvä. Kaikki käteisautomaatit ovat jo SEPA-yhteensopivat. Tavoitteena on, että SEPA-yhteensopivilla maksukortteilla maksettaessa, maksut suo-
ritetaan siruominaisuuksia käyttäen vuoden 2010 loppuun mennessä. Tämä edellyttää, että kauppojen maksupäätteissä on siruominaisuus. Ne, joilla tällaista laitetta ei vielä ole, tulisi sellainen hankkia mahdollisimman pian. SEPA-suoraveloituksen osalta siirtymäsuunnitelmassa todetaan, että pankit ensisijaisesti suosittelevat kotimaisen suoraveloituksen korvaamista e-laskuun ja SEPA-tilisiirtoon perustuvilla palveluilla. Useimmat pankit tarjoavat jo e-laskuun perustuvaa automaattisen maksamisen palvelua verkkopankkiasiakkailleen. Parhaillaan pankit kehittävät suoraveloituksen kaltaista e-laskuun ja SEPA-tilisiirtoon perustuvaa automaattisen maksamisen palvelua myös sellaisille asiakkaille, jotka eivät käytä verkkopankkia. Tavoitteena on luopua kotimaisesta suoraveloituksesta vuoden 2013 loppuun mennessä. Jos edellä mainittu Euroopan parlamentin maaliskuinen päätöslauselma toteutuu, joutuvat pankit ja niiden asiakkaat aikaistamaan siirtymäsuunnitelmiaan suoraveloituksen osalta.
net yritykset ja julkiset tahot, ml. Suomen Pankki, ovat julkistaneet ajankohdan, jonka jälkeen ne eivät enää vastaanota paperilaskuja. Sähköinen lasku on ensimmäinen askel kohti taloushallinnon prosessien ja toimintamallien kehittämistä. E-laskun käyttöä edistetään myös EU-laajuisesti. Komission asettama e-laskuasiantuntijatyöryhmä julkisti viime vuoden lopulla raporttinsa, jossa määritellään puitteet eurooppalaiselle e-laskulle. Sen tavoite on kunnianhimoinen; e-laskun uskotaan päihittävän paperilaskun 58 vuodessa, joissain maissa jopa nopeammin. Toivottavasti tavoite toteutuu, sillä se lisää tehokkuutta ja siitä syntyy huomattavia yhteiskunnallisia säätöjä.
1. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) n:o 924/2009 2. http://www.fkl.fi/www/page/fk_www_4538
Kirjoittaja työskentelee vanhempana neuvonantajana Suomen Pankin Rahoitusmarkkinaja tilasto-osastolla, mutta kirjoittajan kannanotot eivät välttämättä vastaa pankin näkemyksiä. Lisäksi hän toimii Suomen SEPA-foorumin ydinryhmän puheenjohtajana.
Kaikki hyöty irti SEpAsta
Siirtyminen ISO20022-XML -standardiin ja e-laskun laajamittainen käyttöönotto avaavat yrityksille uusia mahdollisuuksia kehittää taloushallinnon prosessejaan. Mo-
18 HETKY 2/2010
Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky
Hetky on tieto- ja viestintätekniikan parissa työskentelevien henkilöiden verkostoitunut yhteisö, joka seuraa aktiivisesti alan kehityssuuntia ja tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen.
Hetky on Tietotekniikan liitto ry:n suurin jäsenyhdistys, jossa on n. 7 000 jäsentä. näistä yritysjäseniä on n. 300 ja opiskelijajäseniä n. 100. Käytännön jäsenpalveluita ovat mm. koulutuspalvelut, viestintä ja ammatillisen tiedon jakaminen sekä kerhotoiminta ja verkottuminen.
Hetkyn jäsensivut
Hetkyn kerhot/verkostot
Kerhot ovat Hetkyn aktiivijäsenten ylläpitämiä verkostoja, joiden tarkoituksena on koota yhteen jostakin aihealueesta kiinnostuneita jäseniä. Verkostojen toiminta on Hetkyn tärkeimpiä toimintamuotoja ja erilaisia tapahtumia niin tiukkaa asiaa kuin rennompaa verkottumistakin on tarjolla kuukausittain kesätaukoa lukuun ottamatta.
Kerhotapahtumat ovat pääosin maksuttomia jäsenillemme! jäsenenä voit siis saada satojen eurojen edun osallistumalla tilaisuuksiimme! Saat tapahtumatiedotteet sähköpostitse ilmoittautumalla Hetkyn toimistoon os. hetky@ttlry.fi. TErVETuLOA VErKOTTuMAAn! Aktiiviset vaikuttajat AkVA
AKVAn tarkoituksena on edistää jäsentensä laaja-alaista osaamista ja henkilökohtaista kehittymistä. Kerho tarjoaa esitelmiä, koulutusta, yritysvierailuja ja keskustelufoorumin jäsenille. Isännistö: · jari petersen-jessen, puheenjohtaja puh. 0400 464 455 jari.petersen-jessen@eduskunta.fi · Raimo leivo puh. 050 61532 raimo.leivo@gmail.com · paula Miinalainen puh. 050 500 2363 paula.miinalainen@arborvitae.fi · Mirja Reijonen puh. 050 1420 mirja.reijonen@kolumbus.fi · Kristiina Sarin kristiina.sarin@siemens.com · Heli Turja puh. 040 9000 304 heli.turja@helium.fi
Hetkyn johtokunta 2010
Kehityspäällikkö pipsa Ylä-Mononen, puheenjohtaja Itella Oyj, ICT-Services www.itella.com PL 8081, 00011 Itella Postitaival 7 A Puh. 0400 607 122 pipsa.yla-mononen@itella.fi Tietohallintojohtaja Marco Halén OP-keskus Teollisuuskatu 1b / PL 308 00101 Helsinki Puh. 010 252 2975 marco.halen@op.fi Johtaja Tuija Hirvikoski Laurea Ammattikorkeakoulu www.laurea.fi Puh. 0400 940 804, 09 8868 7752 Fax 09 8868 7775 tuija.hirvikoski@laurea.fi Projektipäällikkö Eemeli Ollila Projektipäällikkö F-Secure Oyj, www.f-secure.fi Puh. 0400 508701 eemeli.ollila@f-secure.com Projektijohtaja petteri piipponen K-Plus Oy, www.kesko.fi Puh. 050 5023 002 petteri.piipponen@kesko.fi Koulutusvastaava Anne-Maritta Talaslahti Materopolia Ammattikorkeakoulu www.metropolia.fi Puh. 040-714 5115 anne-maritta.talaslahti@metropolia.fi Marja-liisa Viherä Puh. 0400 501 581 maijav@mac.com
Global Club
Kansainvälistyminen, globalisaatio, kulttuurien kohtaaminen mitä nämä merkitsevät tietotekniikan ammattilaiselle? Isännistö: · jorma Tapola, puheenjohtaja puh. 045 7880 4091 jorma.tapola@fi.fujitsu.com · paul lindfors, talousvastaava puh. 040 533 2567 paul.lindfors@elisanet.fi · ilkka Haukilahti puh. 040 861 3865 ilkka.haukilahti@medianatum.com · Heikki Kirjanen puh. 07180 08000 heikki.kirjanen@nsn.com · lauri laitinen puh. 050 483 6551 lauri.laitinen@nokia.com · Harry piela puh. 040 570 7523 harry.piela@spss.fi · Matti Sarja puh. 050 502 0132 matti.sarja@capgemini.com
Hetkyn liittokokousedustajat 2010
Marco Halén OP-keskus marco.halen@op.fi Armi Kivi Tullihallitus armi.kivi@gmail.com Erkki i. Kolehmainen puh. 0400 825 943 eik@iki.fi pirjo Myyry Finnair Oyj pirjo.myyry@finnair.com Mirja Reijonen puh. 050 1420 mirja.reijonen@kolumbus.fi Marianne Suvanen IBM marianne.suvanen@fi.ibm.com Curt von Essen Hightec Multimedia Ky curt.von.essen@hightec.fi
ICt Ladies
iCT ladies on tietotekniikka-alalla työskentelevien naisten kontaktiverkosto, joka antaa mahdollisuuden jäsenilleen kehittää itseään ammatillisesti sekä luoda ja ylläpitää hyödyllisiä kontakteja muihin saman alan naisiin. Johtoryhmä: · pirjo Myyry, puheenjohtaja pirjo.myyry@finnair.com · Niina Kuivalainen niina.kuivalainen@kehatieto.fi · Susanne leppänen susanne.leppanen@aforum.fi · Mari liiri mari.liiri@arctechno.com · Susanna palmroos susanna.palmroos@futurice.com · Marianne Suvanen marianne.suvanen@fi.ibm.com · Anna Taylor ataylor@successfactors.com iTu-kerho painottaa pehmeitä arvoja kovassa maailmassa, persoonallisuuden ja luovuuden kehittämistä, ryhmätyötaitoja ja henkilökohtaista kasvamista. Isännistö: · Tuula Salonen, puheenjohtaja puh. 040 5512040 tuula.salonen@tieto.com · Hilkka Hanhenoja hilkka.hanhenoja@helsinki.fi · Hilkka Huttunen puh. 045 6752021 hilkka.huttunen@vtt.fi · Antero Mäkinen antero.makinen@mbnet.fi · Mirja Reijonen mirja.reijonen@kolumbus.fi
ItU
tietohallintokerho
Tietohallintokerho pyrkii lisäämään jäsentensä keskinäistä verkostoitumista ja edistämään tietoisuutta hyvästä tietohallintotavasta. Johtoryhmä: · Anne-Maria Talaslahti, puheenjohtaja anne.talaslahti@elisanet.fi · päivi Hietanen, tiedotusvastaava paivi.hietanen@tieturi.fi · Maarit laakkonen maarit.laakkonen@otava-kuvalehdet.fi · Reino Myllymäki reino.myllymaki@wedo.fi · Markku porvari markku.porvari@mit.fi · Heikki Saarinen heikki.saarinen@kpmg.fi · Merja Savenius, sihteeri merja.savenius@pivotal.fi · Mika Virtanen Mika.Virtanen@lemminkainen.fi
tietoliikenne-foorumi
Verkosto toimii jäsentensä tietoliikennealueeseen liittyvien aiheiden puolueettomana ja vapaaehtoisena keskustelufoorumina, jossa voi mm. vaihtaa ajatuksia alan muutoksista sekä uusista mahdollisuuksista. Isännistö: · Curt von Essen, puheenjohtaja puh. 040 558 8222 Curt.von.Essen@hightec.fi · lauri Hirvonen lauritravels@hotmail.com · Seppo laaksonen seppo.laaksonen@nocsos.com · Nalle lindström nalle.lindström@lanwan.fi · Kari Rannaste (varajäsen) kari.rannaste@mil.fi · Kari Saarelainen kari.saarelainen@kpmg.fi · Tommi Saxelin tommi.saxelin@cisco.com
Natalia Ritonen
Pelko pois
Tietotekniikan liiton palkkatutkimus 2009 osoitti, että ict-ala on moniin muihin aloihin verrattuna erittäin tasa-arvoinen. Naisten keskimääräiset kokonaisansiot ovat parantuneet jopa suhteellisesti miehiä enemmän. Kaikki riippuu siitä, mitä osaat: työkokemus ja koulutus ratkaisevat. Alalla on kuitenkin edelleen pula naisista.
naiset, tulkaa ict-alalle!
SuuRiN TARVE ei ole "nörteille" vaan eri alojen osaajille Ensimmäinen mielikuva, joka tulee ihmisille ict-alasta, on nuori mies, joka koodaa ja ohjelmoi aamusta iltaan. Näin se ei kuitenkaan ole. Alalla on paljon kehitys-, markkinointi-, tiedotus-, opetus- ja asiakaspalvelutyötä, jossa tarvitaan paljon vuorovaikutustaitoja, ja naiset ovat erittäin hyviä verkottumisessa, suhdetoiminnassa ja kokonaisuuksien hallinnassa, sanoo Saara Marmo, Enfon kehitysprojektipäällikkö. Ict-ala on edelleen tulevaisuuden ala. Tietotekniikan hyödyntäminen yhteiskunnan toiminnoissa, työelämässä ja ihmisten vapaa-aikana kasvaa koko ajan. Yhteiskuntamme digitalisoituu ja sitä myötä ict:n ja muiden alojen rajat hämärtyvät entisestä enemmän ja yhdistelmäosaamisen tarve lisääntyy. On esimerkiksi tarve sellaiselle henkilölle, joka ict:n lisäksi ymmärtää liiketoimialaa. Tällä hetkellä ict-alan yksi ongelmista on se, että on liian suppea ymmärrys asiakkaan prosesseista, Marmo sanoo. Isommissa yrityksissä on omat it-yksikkönsä, joissa ict-ammattilainen voi erikoistua vain johonkin osa-alueeseen. Pienemmässä yrityksessä ict-ammattilainen on monitoimija, välitasoja ei ole ja projekti hoidetaan alusta loppuun itse. Suurissakin yrityksissä rajat ovat alkaneet hämärtyä, kun asiakas voi esimerkiksi ottaa
suoraan yhteyttä ohjelmoijaan projektipäällikön ohitse. Lukion jälkeen opiskelin matkailualaa kauppaoppilaitoksessa. Koska valmistumiseni jälkeen ei löytynyt koulutusta vastaavaa työtä, hain Haaga-Heliaan Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmaan. Tällä hetkellä toimin vanhempana sovellusohjelmoijana ja teen sekä ohjelmoijan että projektipäällikön työtä. Kauppaoppilaitoksen opinnot ovat tukeneet nykyistä työtäni siten, että yritystoiminnan rakenteen ymmärtäminen ja asiakaspalvelun osaaminen olevat olleet avuksi asiakaskontakteissa, sanoo Niina Kuivalainen, Kehätiedosta.
Sukupuolten palkkaerot kuroutumassa it-alalla umpeen
it-ammattilaisten keskimääräinen peruspalkka oli vuoden 2009 keväällä 3 739 euroa ja kokonaisansiot 4 281 euroa kuukaudessa. Palkkaan vaikuttavat merkittävästi mm. ikä, peruskoulutus, työtehtävät ja työpaikan sijainti. Sen sijaan sukupuolten palkkaerot ovat muihin aloihin verrattuna pienet, mistä ala voi olla jopa hiukan ylpeä. Lisätietoja http://www.ttlry.fi
20 HETKY 2/2010
Kerhot
Kommentti
Ict-ala on edelleen hyvin miesvaltainen. Millaista on olla ainoana naisena joukossa? Tai jos ei ainoana, niin yhtenä harvoista? Meillä on erittäin hyvä yhteishenki. Saan ääneni kuuluviin samalla tavalla kuin muutkin. Kaikki riippuu siitä, mitä osaa. Kokemus myös antaa painoarvoa ja itsevarmuutta yhtälailla kuin monissa muissa ammateista. Esteet ovat yleensä omassa päässä. Kannattaa luottaa itseensä" toteaa , Kuivalainen.
iCT ladies -verkosto
iCT Ladies tuttavallisemmin iCT Leidit on Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistyksen verkosto, joka on perustettu 10.12.1997. Verkoston tarkoituksena on toimia tietoalalla työskentelevien naisten kontaktiverkostona, joka antaa virikkeitä ja mahdollisuuksia verkostolaiselle kehittää itseään ammatillisesti sekä mahdollisuuden luoda ja ylläpitää hyödyllisiä kontakteja muihin saman alan naisiin. Tällä hetkellä verkostossa on noin 240 jäsentä. iCT Leidit työskentelevät tietotekniikan parissa mm. asiantuntijoina, suunnittelijoina, mallintajina, tukihenkilöinä, ylläpitäjinä, administraattoreina, ohjelmoijina, päällikkönä, johtajana, myynnissä ja markkinoinnissa. Vuoden 2010 teemana iCT Leideillä on "Pidä itsesi kilpailukykyisenä - verkostoidu, kehity, opiskele." Lisätietoja http://www.hetky.fi
KATUNÄKYMIÄ PILVESTÄ
Pilveä, pilveä ja kustannukset puolittuu, teho nousee eikä investointeja lainkaan. näinhän tuo hype menee. no, on jotain turvallisuuteen ja sellaiseen viittaavia selvitettävä, mutta ei mitään vakavaa. Hyvä, että Google kuvaili katujamme ja ihmisiäkin. Saatiin malliesimerkki siitä, mihin pilvet voivat karata! Kun tietosuojavaltuutettu ryhtyi kyselemään aiheesta, ensin vastaus oli yrityksen olevan ulkomainen. Tarkennettuun kysymykseen vastaus oli taas samansuuntainen. Tässäpä yksi tärkeimmistä pilvien käytön ongelmista. Mikä maa ja minkä maan lainsäädäntö? Missä ne tiedot ovat taltioituina? intiassa, uSAssa vai missä? Kenellä on oikeus tutkia niitä tietoja? Monia avoimia kysymyksiä. joten jospa rakennetaan ihan se oma pilvi ja laitetaan nurkkaan pörisemään! Harry Piela SPSS Finland Oy Harry.piela@spss.fi puh. 09 43559226 www.spss.fi
Verkostoitumalla vahvemmaksi
Kaksitoista vuotta sitten Helsingissä perustettiin ICT Ladies -verkosto. Verkoston tarkoitus on toimia tietoalalla toimivien naisten kontaktiverkostona, joka antaa mahdollisuuden verkostolaisille kehittää itseään ammatillisesti, antaa ja saada virikkeitä sekä luoda ja ylläpitää hyödyllisiä kontakteja muihin saman alan naisiin. Meillä on yhteisiä haasteita, joten verkostoitumisesta, kontakteista ja kokemusten
Saara Marmo, Niina Kuivalainen ja Armi Westin
vaihdosta on paljon höytyä meille kaikille. Verkoston toimintatapaan kuuluvat tapaamiset, tietoiskut, infot ja koulutukset sekä myös huvittelu vaihtelevien teemojen merkeissä, kertoo Kuivalainen, joka on ollut mukana verkoston toiminnassa reilut viisi vuotta. Myös alan pioneereihin kuuluva, jo 70luvulla alalle tullut Armi Westin Suomen Pankista painottaa, että verkostoituminen, omasta ammatillisesta osaamisesta sekä henkilökohtaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää. Pitää muistaa, että pelkkä koulutus ja työpaikka eivät takaa kasvua ja etenemistä uralla. Ei saa tuudittautua siihen, et-
tä työnantaja huolehtii jatkokoulutuksesta ja kehittymisestä, vaan pitää katsoa itse eteensä ja ottaa vastuu. Ei ole oikotietä onneen - täytyy tehdä kovasti työtä, mutta pitää myös muistaa levätä, jotta jaksaa taas eteenpäin. ICT Ladies -verkosto antaa uusia kontakteja, uusia ystäviä, luentoja ja elämyksiä, Westin opastaa.
Kirjoittaja on Tietotekniikan liiton assistentti.
HETKY 2/2010
21
Pirjo Myyry
Kerhot
Susanne Leppänen
Tunnustusta Tietotaitotalkoot -hankkeelle
Illan sisällön tarjosivat Helenä Lähdesmäki, Johanna Janhonen sekä Pirjo Myyry.
YHTEISöLLISYYS liike-elämän tehostajana Blogit, Wikit, sosiaalinen media
iCT lEidiEN TAMMiKuuN TilAiSuuTEEN oli kokoontunut melkein 50 innokasta naista kuuntelemaan esityksiä sosiaalisen median hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Tilaisuuden alustajana toimi Johanna Janhonen Ambientiasta. Hän esitteli peruskäsitteitä (wiki, blogi, syöte) ja palveluita (esim. LinkedIn). Näiden lisäksi kuulimme myös Johannalta käytännön esimerkkejä hänen työskentelystään Nokiassa, jossa hän toi sosiaalisen median työkaluja organisaation sisäiseen käyttöön ennen Ambientialle siirtymistään. Johannan esitysten jälkeen kerroin itse Finnairin wiki-käyttöönotosta. Löysimme vuosi sitten wiki-tyyppiselle käytölle erittäin hyvän business casen Aurinkomatkojen toiminnasta. Siellä nuoret ja aktiiviset oppaat omaksuivat heti retkiohjelmien ja muun kohdetietouden käyttöön wiki-alustan. Oppaat voivat päivittää tietoja missä päin maailmaa tahansa ja tieto on heti jaettavissa kaikille muillekin tämä voitti heti vanhan käytännön omalle kovalevylle tallennetuista word-dokumenteista. Nykyisin myös muu henkilöstö käyttää wikiä esim. bloggaamiseen, fixionaryyn (eli Finnair specifiseen sanakirjaan) ja näiden lisäksi se on myös yhteisöllinen paikka erilaisten forumien toimintaan. Tämän jälkeen Itellan Helena Lähdesmäki kertoi heidän wiki-ratkaisuistaan. Itellalla wiki oli otettu käyttöön jo vuonna 2006 lähinnä organisaation siilojen madaltamiseen, sähköpostien vähentämiseen ja työryhmätyöskentelyyn. Helenan viestinä oli myös, että ennen wikin käyttöä on hyvä sopia tietyt säännöt ns. intranetin ja wikin sisältöön missä mikin tieto sijaitsee. On hyvä sopia myös käyttöoikeuksista (ulkopuoliset, sisäisen käyttö), ryhmähallinnasta sekä myös muista perusperiaatteista liittyen wikin käyttöön. Tilaisuus oli oikein antoisa ja keskustelua syntyi paljon. Myös saatu palaute oli positiivista ohessa muutama niistä: Tietoa tuli riittävästi, enempää ei voi edes sulattaa. Jos ei tähän mennessä ollut oikein selvillä, mitä SOME on, nyt valkeni. Erinomainen tilaisuus.
Kirjoittaja on ICT Ladies -verkoston puheenjohtaja.
Marja-Liisa Viherä ja Liisa Kirves saivat vuoden tietoyhteiskuntatunnustuksen tekemästään työstä Tietotekniikan liiton Tietotaitotalkoot-hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on parantaa kansalaisten tietoteknisiä viestintävalmiuksia koulutustalkoiden avulla. Tietotaitotalkoita voivat tilata erilaiset järjestöt, seurat ja yhdistykset. Käytännön toteutuksesta vastaavat koulutetut talkoovetäjät eli luotsit. Hanke jatkuu vuoteen 2011 saakka ja projektin rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto, Tietotekniikkaliitto ja Sitra. Muita tämän vuoden tietoyhteiskuntateko-tunnustuksen saaneita ovat Kirsi Salminen ja Kimmo Bergius. Kirsi Salminen Helsingin kaupunginkirjastosta palkittiin Lasipalatsin kohtaamispaikan kehittäjänä. Microsoftin tietoturvajohtaja Kimmo Bergius sai tunnustuksen aktiivisesta toiminnastaan tietoturvakummihankkeessa. Liikenne- ja viestintäministeriön kilpailun tunnustukset jakoi viestintäministeri Suvi Lindén Tietoyhteiskuntapäivä-tilaisuudessa 14. 4. Lisätietoa www.tietotaitotalkoot.fi sekä www.arjentietoyhteiskunta.fi
Kirjoittaja toimii yrittäjänä Aforum Oy:ssä.
HETKY 2/2010
23
Hiljaisesta tiedosta organisaation osaamiseksi
Ei riitä, että tieto on yksittäisten sankareiden varassa. Organisaation prosessien tulee olla toistettavia ja toimintatapojen yleisiä. Hyvä arkkitehtuuri ja tunnetut kehittämistavat luovat pohjan kyvykkyyttään kehittäville organisaatiolle. Tee hiljaisesta tiedosta näkyvää ja juurruta tieto organisaatioosi kehittämällä osaamista!
Ihmisten ja projektien johtaminen
Tietojärjestelmäprojektin suunnittelu ja läpivienti Project Leadership Päivässä sinuiksi projektityön kanssa Certified ScrumMaster Johda itseäsi ja hallitse ajankäyttöäsi Onnistunut vuorovaikutus ja toimintatyyli (DiSC) 7.-9.6. 17.-18.6. · 23.-24.8. 21.6. 21.-22.6. 1.7. 2.7.
Muutokset organisaatiossa ja prosesseissa
Change Leadership Muutoksen menestyksekäs johtaminen Yritysvastuu käytäntöön Yritysarkkitehtuurin suunnittelu Liiketoimintaprosessien mittaaminen Liiketoimintaprosessien kehittäminen 4.6. 14.-15.6. 14.-15.6. 7.6. 17.-18.6.
IT ja tietohallinto muutoksen tukena
SharePoint käytön suunnittelu IT-sopimukset ITIL Foundations (V3) Tietoturvallisuuden hallinta COBIT Foundation TOGAF 9 Foundation 1.6. 3.-4.6. 2.-4.6. · 7.-9.6. · 21.-23.6. 9.-10.6. 17.-18.6. 23.-25.8.
Tunnettuja tapoja ohjelmistoprojekteihin
SOA ja Web Services -yleiskatsaus SOA-palveluiden määrittely ja suunnittelu Vaatimusten määrittely ja hallinta UML määrittelijälle Testauksen valmennusohjelma Java-ohjelmointi I Java Web Service -ohjelmointi 2.0 .NET-järjestelmän suunnittelu C# ja Framework -ohjelmointi SharePoint 2007 -sovelluskehitys Qt multimedia programming 31.5. 15.-16.6. 7.-9.6. 28.-29.6. 28.-30.6. 7.-9.6. · 16.-18.8. 16.18.6. 14.-15.6. 21.-24.6. 9.-11.6. 21.-22.6.
Tutustu myös laajaan kurssitarjontaamme www.tieturi.fi
Kaikki kurssit: www.tieturi.fi | myyntipalvelu@tieturi.fi | puh. 09 4315 5333