TYÖTTÖMYYSKASSAMME SULAUTUU AVOIMEEN TYÖTTÖMYYSKASSAAN ”EI VALTAA EIKÄ KULTAAKAAN, VAAN RAUHAA PÄÄLLE MAAN” VELLUN BLOGI | LUOTTAMUSHENKILÖ | SELVITETTY TAPAUS | ASIANTUNTIJA VASTAA 8 ? 23 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Krista Shepherdson: Nuoret ovat liiton tulevaisuus Poliittiset #PainavaSyy -lakot jatkuvat #PAINAVASY Y NUORET
E L I N TA E 3 15.–17.3.2024 Oulussa Lue lisää ja varaa paikkasi 2.1.2024 alkaen: www.selry.fi/talvipaivat Monet ammattiosastot tukevat jäsentensä osallistumista SEL:n Talvipäiville. Seuraa ammattiosastosi tiedotusta. Suvi Teräsniska
E L I N TA E 3 Aluksi A mmattiliittojen poliittiset #PainavaSyy-lakot ovat saaneet ainakin yhden työnantajien edustajan jopa kyseenalaistamaan luottamusmiesjärjestelmän mielekkyyden. Tällaiset puheet vain alleviivaavat sitä, kuinka tärkeää on, että jokaisella työpaikalla työntekijät järjestäytyvät oman alan ammattiliittoon sekä valitsevat luottamusmiehet hoitamaan asioita. Tänä syksynä elintarvikealan työpaikoilla on valittu työntekijöiden edustajat työsuojelutehtäviin tulevaksi kaksivuotiskaudeksi. Ensi vuoden syksyllä vuorossa ovat luottamusmiesten valinnat. Molemmat luottamustehtävät ovat tärkeitä ja niihin valittavilla ihmisillä on merkittävä rooli työpaikalla työtovereidensa edustajana ja etujen ajajana. Työntekijät tarvitsevat edustajansa. LUOTTAMUSMIES HOITAA liiton jäsenten asioita ja valvoo, että työpaikalla noudatetaan työehtosopimusta, lakia ja muita sopimuksia. Luottamusmiehen tehtävä on entistäkin tärkeämpi nyt, kun Orpon hallitus aikoo lisätä työnantajien määräysvaltaa ja heikentää työntekijöiden oikeuksia. Työnantaja vastaa aina työturvallisuudesta, mutta työsuojeluvaltuutettua tarvitaan työntekijöiden äänitorveksi huolehtimaan, että työpaikalla tehdään töitä turvallisissa ja terveellisissä työoloissa. PÄÄLUOTTAMUSMIES, TYÖSUOJELUVALTUUTETTU, EWC-edustaja ja osastojen luottamushenkilöt ovat kaikki työpaikan kehittäjiä, joiden valinnasta hyötyy työntekijöiden lisäksi työnantaja. Fiksu työnantaja hyödyntää henkilöstön edustajien osaamisen työyhteisön kehittämisessä. Jokainen luottamushenkilö tekee luottamustehtävästään itsensä näköisen. Muistamalla pari asiaa pääsee jo pitkälle. Hanki riittävästi perehdytystä ja koulutusta tärkeän tehtäväsi hoitoon. Ole aktiivinen, etsi tietoa, verkostoidu sekä pyydä apua ja tukea. Kuuntele edustamiasi ihmisiä. Huolehdi omasta jaksamisestasi ja ota vastaan vertaistukea. Asiat voivat joskus edetä tuskastuttavan hitaasti, mutta älä lannistu. Kiitos, että teet valtavan tärkeää työtä työkavereidesi hyväksi! Työntekijät tarvitsevat edustajansa P Ä Ä K I R J O I T U S ”Fiksu työnantaja hyödyntää henkilöstön edustajien osaamisen työyhteisön kehittämisessä.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 8/23 15.12.2023 S I S Ä L LY S Kannessa: SEL:n nuorten aktiivi, Fazerin Vantaan makeistehtaalla keksipakkaamossa työskentelevä Krista Shepherdson sai SAK:n Duunari-stipendin 23.11.2023. Kannen kuva: Karoliina Öystilä ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Poliittiset lakot jatkuvat elintarvikealan työpaikoilla 12 Lakot pitivät hyvin elintarvikealan työpaikoilla 14 Palkkakehitys 16 Joutsenon pakasteleipomo työllistää yli 100 työntekijää 21 Pekan Leivässä tehdään leivonnaisia Suomeen ja maailmalle 26 Nuoriin kannattaa panostaa 28 SEL:n jäsenmaksu on 1,4% vuonna 2024 36 Miksi me olemme #PainavaSyy-lakossa? 38 Luottamushenkilö 40 Työttömyyskassa 42 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 44 På svenska, In English 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti N orjalaisen kalajätti Insula AS:n omistama Escamar Seafood Oy tiedotti joulukuun ensimmäinen päivä, että yhtiön koko toiminta ajetaan hallitusti alas ensi kevään aikana ja koko henkilöstö irtisanotaan. Työpaikkansa menettää 68 ihmistä, joista 55 on työskennellyt SEL:n työehtosopimuksella Escamar Seafoodin tehtaalla Kuopiossa. – Osasimme odottaa tätä, mutta silti tehtaan lopettamispäätös järkytti, kun se konkretisoitui. Meidän porukka on tosi mukavaa. Olemme olleet kuin yhtä perhettä. Työpaikkojen menettämisen lisäksi harmittaa, että tiivis työyhteisömme hajoaa, Escamar Seafoodin Kuopion tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Mirka Huovila sanoo. Ensimmäiset irtisanomisilmoitukset on jaettu jo tällä viikolla. Pisimmät irtisanomisajat ovat kuusi kuukautta. Viime vuonna Escamar Seafood teki 86 miljoonan euron liikevaihdolla 2,6 miljoonaa euroa tappiota ja vuonna 2021 tappiota syntyi 2,4 miljoonaa euroa. Escamar Seafoodin Kuopion tehtaalla tuotantoa jatketaan tammikuun 2024 loppuun saakka. Yritys on kertonut hoitavansa kaikki velvoitteensa ennen toiminnan lopettamista. Yhtiön tiedotteen mukaan omistaja Insula AS on rahoittanut ja pääomittanut yritystä. Escamar Seafood ei ole kuitenkaan pystynyt kääntämään liiketoimintaansa kannattavaksi, vaikka yrityksessä on tehty tehostamisja säästötoimia sekä neuvoteltu uusia sopimuksia asiakkaiden ja toimittajien kanssa. Taloudellista ahdinkoa on lisännyt myös kalatuotteiden kysynnän lasku kohonneiden kuluttajahintojen vuoksi sekä kalanjalostuksen ylikapasiteetin aiheuttama voimakas hintakilpailu markkinoilla. Tehtaan kohtalosta käytiin loka-marraskuussa muutosneuvottelut, jossa vaihtoehtoina oli Escamar Seafood Oy:n toiminnan lakkauttaminen osittain tai kokonaan. Yritys etsi neuvotteluiden aikana ratkaisuja toiminnan jatkamiseksi esimerkiksi omistusjärjestelyiden kautta. – Neuvottelut olivat raskaat, mutta niistä jäi tunne, että kaikki kivet käännettiin. Toivoimme, että jostain olisi löytynyt uusi omistaja tai uusia yhteistyökumppaneita, joiden avulla olisimme voineet jatkaa, mutta sellaista ei nyt löytynyt, Huovila toteaa. Työntekijät miettivät nyt tulevaisuuden suunnitelmiaan. – Osa varmasti lähtee opiskelemaan ja suurin osa alkaa etsimään uusia töitä. Muutama pääsee eläkeputkeen. Toivon, että kaikille löytyy uusi työpaikka tai opiskelupaikka, Huovila sanoo. Escamar Seafood syntyi, kun Apetit Oyj myi kesällä 2017 kalaliiketoimintansa norjalaiselle Insula AS:lle, jolle siirtyi kaupassa Apetit Kalan kalanjalostustoiminta Kuopiossa. Marraskuussa uusi yritys sai nimen Escamar Seafood Oy. Escamar Seafoodin Kuopion tuotantolaitoksella käsiteltiin 3 600 tonnia kalaa vuonna 2022. Kalatehtaan juuret ulottuvat vuoteen 1992, jolloin sen toiminta alkoi Kuopion Kalatukku -nimellä. Escamar Seafood lopettaa toimintansa Suomessa, sulkee Kuopion tehtaan ja irtisanoo 68 ihmistä Jaakko Heiskanen/Savon Sanomat ”Työpaikkojen menettämisen lisäksi harmittaa, että tiivis työyhteisömme hajoaa”, Escamar Seafoodin Kuopion tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Mirka Huovila sanoo.
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti F azerin Korian tehtaan työntekijöitä marssi ulos työpaikaltaan marraskuun viimeisenä päivänä kello 12 vastalauseena Fazerin päätökselle siirtää tuotantoa Korialta Ruotsiin ja irtisanoa 64 ihmistä. Työntekijät palasivat takaisin töihin seuraavana päivänä. Fazer ilmoitti siirtävänsä kaurajuomaja ruuanlaittotuotteidensa valmistuksen Korialta Ruotsiin Tingsrydin tehtaalleen vaiheittain syksyyn 2024 mennessä. Fazer irtisanoo Korian tehtaalta enintään 64 ihmistä, joista 34 työskentelee SEL:n työehtosopimuksen alaisissa töissä. Irtisanottavista 28 työskentelee MVL:n tai Ammattiliitto Pron työehtosopimuksella. Ylempiä toimihenkilöitä irtisanottavista on kaksi. – Työntekijöiden näkemyksillä ei ollut toivottua vaikutusta päätökseen, joten osasimme odottaa Fazerin ratkaisua. Tämä vetää meidät kaikki hiljaisiksi. On surua työnsä menettävien kollegoiden vuoksi, mutta myöskään jäljelle jäävillä työntekijöillä ei ole enää yhtään tulevaisuudenuskoa jäljellä. Meiltä loppui toivo sekä kärsivällisyys työnantajaa kohtaan, Fazerin Korian tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Kaarina Kaarlenpoika sanoo. Myös SEL on pettynyt Fazerin päätökseen siirtää tuotantoa Ruotsiin. – Fazerin irtisanomiset ovat iso menetys paitsi irtisanottaville ihmisille, myös kova isku koko Kouvolan alueen työllisyydelle. Olemme pettyneitä Fazerin päätökseen ulosliputtaa kaurajuomien tuotanto Ruotsiin. Kotimaista työtä tukevien kaurajuomien ystävien pitää jatkossa olla tarkkana, että he valitsevat Suomessa valmistetun kaurajuoman kaupan hyllystä, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo. Helmikuussa Fazer päätti lopettaa Korian tehtaan meijeriliiketoiminnan ja irtisanoi 82 ihmistä. Irtisanotut olivat hädin tuskin ehtineet syksyllä portista ulos, kun tehtaalla alkoivat uudet muutosneuvottelut. Nyt ilmoitetut uudet irtisanomiset astuvat voimaan kolmessa erässä: Ensimmäisiltä työt loppuvat huhtikuun, seuraavilla syyskuun ja viimeisillä joulukuun 2024 loppuun mennessä. Muutosten jälkeen Fazerin Korian tehtaaseen jää enää kaurapohjaisten gurttien ja välipalojen valmistus ja tehtaan henkilöstömäärä supistuu 40 ihmiseen. – Olo on väsynyt ja turta. Meitä on moukaroitu koko vuosi muutosneuvotteluilla, pääluottamusmies Kaarina Kaarlenpoika toteaa. Fazerin mukaan tuotannon siirto Korialta Tingsrydin tehtaalle ”tehostaa toimintaa, varmistaa kilpailukykyä kasvipohjaisten juomien liiketoiminnassa ja lisää fokusta molemmissa tehtaissa”. Korian tehdas tuli Fazerin omistukseen vuonna 2019, kun se osti sen Kaslinkilta. Fazerin Korian tehtaalla ulosmarssi protestina tuotannon siirtämiselle Ruotsiin ja 64 ihmisen irtisanomiselle Fazer Fazerin Korian tehtaaseen jää töihin enää 40 ihmistä, jotka valmistavat kaurapohjaisia gurtteja ja välipaloja.
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti HANKKIJA OY kertoi marraskuussa Säkylän rehutehtaansa henkilöstölle päättäneensä sulkea tehtaan ja irtisanoa koko henkilöstön, yhteensä 17 ihmistä. Heistä 15 on SEL:n työehtosopimuksen alaisissa töissä työskenteleviä työntekijöitä ja kaksi ylempiä toimihenkilöitä. Tuotanto ja työntekijöiden työsuhteet Säkylän tehtaalla päättyvät kesäkuussa. – Aika harvoin, jos koskaan, muutosneuvotteluissa tehtaan lopetuspäätöksiä on saatu työntekijäpuolelta muutettua. Tästä huolimatta Hankkijan päätös oli meille järkyttävä uutinen. Työntekijät ovat tyrmistyneitä, Hankkijan Säkylän tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Harri Ollonqvist kommentoi. Hankkijan toimitusjohtaja Jyrki Lepistön mukaan Suomessa on rehunvalmistuksessa ylikapasiteettia, eikä rehun kysynnän odoteta kasvavan lähivuosina. Säkylän rehutehdas on ollut pienin Hankkijan neljästä tuotantolaitoksesta. Yhtiö kertoo hakevansa tuotannon keskittämisellä kustannussäästöjä ja tuotannon tehostamista. – Tietenkin meidän työntekijöiden tavoitteena neuvotteluissa oli, että rehuntuotantoa olisi voitu jatkaa Säkylässä, joka on kannattava tehdas. Meillä olisi ollut mahdollisuus ottaa tänne lisää tuotteita valmistukseen ilman isoja investointeja, Ollonqvist kertoo. Työntekijät saivat huonoja ennusmerkkejä tulevaisuuden suhteen muutama vuosi sitten, kun Säkylän rehutehtaalla lopetettiin ensin juurikasleikkeen kuivaus, ja sen jälkeen, vuonna 2021 naudanrehujen valmistus siirrettiin Kotkan ja Seinäjoen tehtaisiin, mikä vähensi Säkylän työntekijämäärää kahdella ja puolitti siellä tuotettujen rehutonnien määrän. Hankkijan Säkylän tehdas on toiminut viime vuodet erikoisrehutehtaana, joka tekee hevosen rehujen lisäksi jauheisia ja rakeisia kivennäisiä sekä energiarehuja. Osa Säkylän tuotannosta siirretään Turkuun ja Seinäjoelle, mutta valtaosa eli kaksi kolmasosaa siirtyy Kotkaan, jonne siirtyvät hevosrehut ja rakeiset kivennäiset. Jauheisten kivennäisten valmistuksen tekee jatkossa samaan konserniin kuuluva Vilomix Balticin tehdas Latviassa. Säkylän tehtaan alasajon jälkeen Hankkijalle jää rehutehtaat Seinäjoelle, Turkuun ja Kotkaan, jonne Hankkija investoi 1,5 miljoonaa euroa muun muassa raaka-ainesiiloihin ja säkityslinjaan. Kotkan tehtaaseen syntyy neljä uutta työpaikkaa. – Epäilen, ettei kenelläkään meistä ole hinkua lähteä töihin noin kauas omista turvaverkoista. Kotkaan muuttaessa ystävät, toverit, kaverit ja perheet jäisivät niin kauas, Ollonqvist arvioi. Hankkijan omistaa tanskalainen Danish Agro -konserni. Hankkija sulkee Säkylän rehutehtaan ja irtisanoo 17 ihmistä Hankkija lopettaa Säkylän rehutehtaan, jonka tuotannosta kaksi kolmasosaa siirretään Kotkan tehtaaseen. Santeri Viinamäki/Lehtikuva
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti LISTAAN TYÖLLISYYDEN ja tuottavuuden parantamiseksi kolme asiaa, joihin Suomessa pitää panostaa: 1. TARVITSEMME pääomia ja investointeja, tutkimusta ja tuotekehitystä niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla ja näiden hyvää yhteistyötä. Tutkimuspanosten ja investointien määrä on Suomessa pitkään laahannut jäljessä kilpailijamaita. Teknologinen kehitys on nopeaa ja se vaikuttaa merkittävästi yritysten kilpailukykyyn sekä monin eri tavoin toimialoihin, yrityksiin ja työn sisältöihin. Käynnissä on useita yrityksiä ja työntekijöitä haastavia muutoksia, kuten vihreä siirtymä, digitalisaatio ja tekoälyn käytön eteneminen. Mitkä ovat ne toimialat ja teknologiat, joihin Suomessa olisi syytä tulevina vuosina erityisesti panostaa? 2. TARVITSEMME ammattitaitoisia ja osaavia työntekijöitä sekä osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Ja kykyä suunnitella, suunnata ja uudistaa koulutusta tulevaisuuden osaamisvaatimuksia ennakoiden. Panostukset koulutukseen ovat kilpailukyvyn kannalta keskeisessä roolissa. Esimerkiksi uuden teknologian hyödyntäminen edellyttää oppimista ja tilaa toimintatapojen kehittämiselle työpaikkatasolla. Olemme pieni kansa, jonka potentiaalia on tärkeää käyttää mahdollisimman täysimääräisesti hyväksi. Tässä emme ole viime aikoina onnistuneet kovinkaan hyvin. Viime vuosien kansainväliset vertailut osoittavat, että olemme esimerkiksi perustietojen ja taitojen osalta jäämässä jälkeen monista kilpailijamaistamme. Tarvitsemme yhteistä näkemystä siitä, miten käännämme oppimiskäyrät nousuun ja huolehdimme tulevaisuuden kyvykkyyksistä. 3. TARVITSEMME työkykyisiä työntekijöitä, joka jaksavat tehdä nykyistä pitempiä työuria. Työt eroavat paljon siinä suhteessa, millaista henkistä, fyysistä tai sosiaalista kuormitusta tai riskejä ne sisältävät. Työpaikkojen työolosuhteita ja työsuojelua on tärkeää kehittää riskejä ennakoiden, suunnitelmallisesti ja yhdessä henkilöstön kanssa. Suurimmat työkyvyttömyyden syyt ovat mielenterveyden häiriöt ja tukija liikuntaelinvaivat. Työelämässä tarvitaan turvallista joustavuutta, ihmisen näkemistä kokonaisena ilman syrjintää ja elämänkaaren eri vaiheiden huomioonottamista. Miten voisimme parhaiten edistää mielen terveyttä sekä esimerkiksi osatyökykyisten tai ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden panosta työelämässä? Miten vahvistamme kilpailukykyä ja työllisyyttä? K O L U M N I S A N O T T U A 5 ”Hallituksen esittämä työrauhalainsäädäntö on tehty horjuttamaan työmarkkinoiden tasapainoa ja lisäämään työnantajien yksipuolista sanelua. Esitys ei paranna työrauhaa, eivätkä järjestöt hyväksy muutoksia.” S A K : N , S T TK : N JA A K AVA N TI E D OTE 5 . 1 2 . 2023 ”Yrittäjät tukevat vahvasti hallituksen suunnitelmaa tehdä ensimmäisestä sairauspäivästä palkaton. Ehdotusta ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudesta tukee 66 prosenttia yrittäjistä ja pk-yritysten edustajista.” S U O M E N Y R IT TÄ J I E N TI E D OTE 7. 1 2 . 2023 JUURI NÄIN! EI NÄIN! KAIKKI VIISI SEL:N JA ETL:N VÄLISTÄ ELINTARVIKEALAN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA OVAT YLEISSITOVIA JA VOIMASSA 31.1.2025 ASTI. HELI PUURA Kirjoittaja on johtaja SAK:n Työehdot-osastolla. L U K U ”Työolosuhteita ja työsuojelua on tärkeää kehittää riskejä ennakoiden.” ”
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Jatkamme oikeuksiemme puolustamista V E L L U N B L O G I ”Ei ole uskottavaa, etteivätkö ETL:n hallinnossa mukana olevat yritysjohtajat olisi kuitanneet järjestönsä eduskuntavaalitavoitteita.” E linkeinoelämän keskusliitto EK:n mainoskampanja julistaa, että Suomen ”on aika kiriä kiinni muut Pohjoismaat” ja kehuu EK:n itsensä kirjoittamia Orpon hallitusohjelman lakko-oikeuden, työehtojen ja työttömyysturvan leikkauksia. TOSIASIA KUITENKIN on, että hallitusohjelman keinoilla tulemme jäämään jälkeen muista Pohjoismaista. Hallitusohjelmasta ei löydy tasapainottavia tekijöitä, joita muissa Pohjoismaissa on, vain ja ainoastaan työnantajien yksipuolista määräysvaltaa vahvistavia ja työntekijän asemaa heikentäviä toimia. Esimerkiksi Ruotsissa työntekijöillä ja ammattiliitoilla on enemmän vaikutusmahdollisuuksia työpaikalla kuin meillä Suomessa. Jos olemme Ruotsia jäljessä, syy siihen ei ole työntekijän ”liian vahva” asema työpaikalla Suomessa, eikä myöskään ammattiliittojen ”liian vahva” asema yhteiskunnassa. Työttömyysturvankaan nykyinen taso ei ole meillä muita Pohjoismaita korkeampi, eikä sen rajua leikkaamista voi perustella muiden Pohjoismaiden ”kiinni kirimisellä”. SEL JA muut SAK:laiset liitot ovat järjestäneet poliittisia lakkoja vastustaakseen Orpon hallituksen ajamia lakko-oikeuden, työehtojen ja työttömyysturvan heikennyksiä. On irvokasta, että työnantajajärjestöt, joiden työelämää koskevat vaalitavoitteet on suoraan kirjoitettu hallitusohjelmaan, syyttävät meitä lakkojen kohdistamisesta ”syyttömiin” yrityksiin. Myös Elintarviketeollisuusliitto ETL:n vaalitavoitteissa vaadittiin nyt hallitusohjelmaan kirjattuja työntekijöiden ja ammattiliittojen asemaa heikentäviä ideologisia tavoitteita ja siksi on turha väittää lakkojen kohdistuvan syyttömiin yrityksiin. Ei ole uskottavaa, etteivätkö ETL:n hallinnossa mukana olevat yritysjohtajat olisi kuitanneet järjestönsä eduskuntavaalitavoitteita. Meillä ei ole muita keinoja pyrkiä torjumaan Orpon hallituksen eteenpäin viemiä heikennyksiä kuin poliittiset lakot. Siksi joudumme niitä toteuttamaan. Niille, jotka syyttävät meitä joulun pilaamisesta, jos joku yksittäinen tuote puuttuu satunnaisesti kaupan hyllyltä, voi todeta hallituksen pilaavan monen suomalaisen monet joulut työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan leikkauksillaan. JOULUKUUSSA VIETETTIIN Suomalaisen työn liiton Osta työtä Suomeen -päivää, joka on meille kotimaisen ruuan tekijöille tärkeä. On äärimmäisen tärkeää muistuttaa, kuinka paljon omilla valinnoillamme kaupan hyllyllä on merkitystä työpaikoille Suomessa. Valitaan siis kotimaista joulupöytäänkin. Jouluna on syytä unohtaa arjen huolet hetkeksi ja nauttia joulun rauhasta. Hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta kaikille! VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Miten joulun aika näkyy työpaikallasi? Vastaajat osallistuivat SEL:n luottamushenkilöpäiville Vierumäellä 7.–8.10.2023. G A L L U P ” NÄK Y Y paljon, koska osastollani valmistetaan mm. joululaatikot. Syksyllä siirryimme kahdesta vuorosta kolmivuoroon, joka jatkuu joulun pyhiin asti. Sesonkityöntekijöitä tulee paljon, joista osa on uusia, jolloin tarvitaan myös kunnon perehdytys.” SARI KYLLIÄINEN elintarviketyöntekijä, työsuojeluasiamies Saarioinen, Sahalahti ”JOULU kasvattaa tuotantomääriämme. Esimerkiksi voin menekki kasvaa, ja työnantaja saattaa pyytää jäämään ylitöihin. On meillä myös työpaikan pikkujoulut ja saamme joululahjakassin, jossa on ollut vaihtelevasti erilaisia elintarvikkeita.” PERTTU PAANANEN meijerityöntekijä, työsuojeluvaltuutettu Osuuskunta Maitomaa, Suonenjoki ” EI oikein mitenkään täällä tehtaan puolella, koska emme valmista jouluruokia, mutta keskuslähettämössä se on vuoden suurimpia sesonkeja. Työnantaja tarjoaa perinteisen jouluruuan työpaikalla vuorokohtaisesti. Työpaikan tunnelma ei hirveästi eroa normaalista.” VERNERI VUORI sähköasentaja, ts-asiamies Valkeakoski, Saarioinen ”ONHAN se kermasesonki, joten tuotantomäärät kasvavat. Omalla väellä ne saadaan kuitenkin valmistettua. Valio tarjoaa myös pienen joulupaketin sekä jouluruuan työntekijöilleen.” IIRIS KALPIO tuotevalmistaja, ao:n varapj ja nuorisovastaava Valio, Turenki SEL:N Pohjanmaan aluetoimisto muuttaa uusiin toimitiloihin Vaasan keskustassa. SEL:n Pohjanmaan aluetoimiston uusi osoite on 18.12.2023 alkaen Sepänkyläntie 4, 65100 Vaasa. SEL:n Pohjanmaan aluetoimistolla jäseniä palvelevat toimistonhoitaja Paula Mäki-Jussila ja aluesihteeri Markus Forslund. Aluetoimisto on pääsääntöisesti avoinna maanantaista torstaihin kello 8–15.30, lounasja asioimistauolla kello 12–13 toimisto on kiinni. Perjantaisin toimisto palvelee kello 8–15 ja on tauolla kello 12–12.30. Kun asioit paikan päällä aluetoimistolla, varmistathan aina etukäteen soittamalla, että toimistolla ollaan paikalla. SEL:n aluetoimistot sijaitsevat Helsingissä, Turussa, Tampereella, Lahdessa, Kuopiossa, Vaasassa ja Oulussa. SEL:n aluetoimistot palvelevat jäseniä kaikissa työsuhteeseen, työehtoihin ja jäsenyyteen liittyvissä asioissa. Työttömyysturvan ja muiden työttömyyskassan maksamien etuuksien osalta jäsenpalvelu siirtyy SEL:n aluetoimistoilta Avoimeen työttömyyskassaan 1.1.2024 alkaen. SEL:n Pohjanmaan aluetoimisto muuttaa uusiin tiloihin INDONESIAN ammattiliittojen keskusjärjestö KSPI vaatii ensi vuodelle vähintään 15 prosentin korotuksia vähimmäispalkkoihin. Tällä hetkellä maan pääkaupungissa Jakartassa säädetty vähimmäispalkka on 290 euroa kuukaudessa, jota ay-keskusjärjestö pitää elämiseen riittämättömänä. Työnantajapuoli haluaa pitäytyä maan hallituksen marraskuun alussa antamassa asetuksessa, jossa vähimmäispalkkojen korotusten laskentakaava perustuu inflaatioon ja talouskasvuun sekä alueelliseen taloustilanteeseen ja mediaanipalkkoihin. Uudet vähimmäispalkat päätetään provinssikohtaisesti ja niiden on määrä astua voimaan vuoden alusta. Ay-keskusjärjestö on alkanut valmistautua työtaistelutoimiin, joiden se uhkaa laajenevan vaiheittain. Indonesian työministeri on neuvonut aluepäättäjiä huomioimaan työntekijöiden vaatimukset konfliktien välttämiseksi. Maassa järjestetään presidenttija parlamenttivaalit helmikuussa. Indonesian ay-liike vaatii 15 prosentin korotusta vähimmäispalkkoihin
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Poliittiset lakot jatkuvat elintarvikealan työpaikoilla # P A I N A V A S Y Y S AK:laiset ammattiliitot toteuttavat yhteisenä toimintapäivänään torstaina 14.12.2023 laajat, koko maata ja eri toimialoja koskevat poliittiset #PainavaSyy-lakot, ellei pääministeri Petteri Orpon johtama hallitus avaa palkansaajajärjestöille tietä aitoihin neuvotteluihin. Takaraja hallituksen vastaantulolle on keskiviikkoiltapäivällä 13.12.2023, jonka jälkeen ammattiliittojen poliittiset lakot toteutuvat työnantajien kanssa käytyjen keskusteluiden edistymisestä riippumatta. SAK vastustaa Orpon hallituksen tarpeettomia työelämäheikennyksiä ja epäoikeudenmukaisia sekä suhdannetilanteeseen sopimattomia sosiaaliturvan leikkauksia. Ammattiyhdistysliikkeen mielestä hallitusohjelman työelämäkirjaukset ovat epätasapainossa eivätkä huomioi työntekijäpuolen tarpeita. Työntekijöiden ja työnantajien edustajat ovat keskustelleet uuden työmarkkinamallin rakentamisesta Suomeen. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta korostaa, ettei SAK voi neuvotella pelkästä palkkamallista. – Meidän on voitava keskustella ja sopia myös muista kokonaisuuteen kiinteästi kuuluvista asioista. Jos hallitus toivoo työmarkkinaosapuolten pääsevän keskusteluista varsinaiseen neuvotteluvaiheeseen työmarkkinamallista, on myös neuvoteltava ja löydettävä paikallisesta sopimiAmmattiliitot jatkavat poliittisia lakkoja, jos Orpon hallitus ei aloita aitoja neuvotteluita liittojen kanssa työntekijöiden lakko-oikeuteen, työehtoihin ja työttömyysturvaan ajamistaan heikennyksistä. ”Kun puhutaan työntekijöiden asioista, pitää työntekijöillä olla oikeus ilmaista mielipiteensä. Sosiaalinen omatunto ja huoli muista kanssasuomalaisista ovat syy sille, miksi seisomme täällä tehtaan pihassa”, pääluottamusmies Jukka Nissinen tiivisti Ylen haastattelussa Sinebrychoffin Keravan panimon lakkovahtien tunnelmat. E L I N TA E 11 teksti ja kuva Karoliina Öystilä
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 SEL:n lakkoavustus on 100 € /päivä sesta ja työrauhasta työntekijöidenkin tarpeet huomioiva ratkaisu. SAK:n mukaan neuvotteluiden laajentaminen ja työttömyysturvan heikennysten valmistelun keskeyttäminen ovat edellytyksiä yhteisen näkemyksen löytämiselle työmarkkinamallista. Keskustelut eivät voi muuttua neuvotteluiksi, ellei keskiviikkona 13.12.2023 jatkuviin työmarkkinamallia koskeviin keskusteluihin tule hallitukselta viestiä, että työntekijöiden näkemykset otetaan tosissaan. – SAK:lla on valmius aloittaa vakavat neuvottelut työmarkkinatilanteen ratkaisemiseksi heti, kun hallitus kertoo valmiudestaan avata keskustelu laajemmasta neuvottelukokonaisuudesta, Eloranta toteaa. SEL:n liittovaltuusto vetosi Orpon hallitukseen SEL ei hyväksy Orpon hallitusohjelmassa sovittuja työntekijöiden lakko-oikeuden, työehtojen ja työttömyysturvan heikennyksiä. – Tulemme jatkamaan elintarvikealan työpaikoilla toimiamme hallituksen ajamia heikennyksiä vastaan yhdessä SEL:n poliittiset #PainavaSyy-lakot Lakossa #PainavaSyy-toimintapäivänä 14.12.2023 ovat: Katso lakossa olevat työpaikat: www.selry.fi/lakko SEL:N jäsenille maksetaan lakkopäiviltä lakkoavustusta 100 euroa työvuorolta. Lain mukaan lakkoavustuksesta 16 euroa on verotonta. Lakkoavustuksen loppuosasta tehdään verohallinnon ohjeistuksen mukaisesti 40 prosentin ennakonpidätys, joten jäsenelle maksetaan käteen 66,40 euroa. Lakossa olevat SEL:n jäsenet hakevat lakkoavustuksen SEL:n eAsioinnin kautta. Tarkista, että tietosi ovat oikein ja lisää tilinumerosi eAsioinnissa osoitteessa www.selry.fi/easiointi. Poliittiset lakot ovat laillisia työtaistelutoimia. Yksittäiselle työntekijälle ei voi tulla lakkoon osallistumisesta seuraamuksia. #PainavaSyy on SAK:laisten liittojen yhteinen kampanja, jonka tavoitteena on torjua Orpon hallituksen ajamat heikennykset. E L I N TA E 11 muiden ammattiliittojen kanssa, sillä meillä on #PainavaSyy toimia ja puolustaa työntekijöitä, SEL:n liittovaltuusto totesi syyskokouksen kannanotossaan 1.12.2023. Hallituksen tavoitteena on lisätä yksiselitteisesti työnantajien yksipuolista määräysvaltaa työpaikoilla. Hallituksen työelämäheikennyksiä ei voi perustella työllisyyden parantamisella tai valtiontalouden korjaamisella, sillä työntekijöihin osuvilla toimilla ei ole merkittävää vaikutusta niihin. – Työnantajat ovat saaneet Orpon hallitusohjelmaan läpi lähes kaikki toivomansa tavoitteet. Emme voi katsoa vierestä, kun hallitus toimii työnantajien juoksupoikana ja hyökkää voimakkaasti työntekijöiden oikeuksia ja ammattiliittoja vastaan. Työntekijät eivät voi hyväksyä hallituksen ideologisia heikennyksiä, liittovaltuusto painottaa. Hallituksen puheet pohjoismaisen mallin tuomiseksi Suomeen ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mainoskampanja muiden pohjoismaiden ”kiinni kirimiseksi” ovat tyhjää puhetta, sillä nyt hallitus on ottamassa muista pohjoismaista mallia vain työntekijöitä kyykyttävistä muutoksista. – Ammattiliittojen tärkein tehtävä on nyt ensimmäiseksi torjua hallituksen esitykset työntekijöiden lakko-oikeuden rajaamisesta. Lakko-oikeus on työntekijän perusoikeus, jota työntekijät käyttävät Suomessa vastuullisesti. Demokraattisessa oikeusvaltiossa työntekijöillä on oltava oikeus ilmaista mieltään, SEL:n liittovaltuusto muistuttaa ja vetoaa Orpon hallitukseen suomalaisen työelämän ja sopimusyhteiskunnan pelastamiseksi: – Lopettakaa työntekijöiden kyykyttäminen ja yhteiskuntarauhan horjuttaminen ja haudatkaa työelämän heikennysesityksenne. Jos hallitus ei kuuntele puhetta, meidän on pakko jatkaa työntekijöiden oikeuksien puolustamista poliittisilla lakoilla. SEL:n poliittiset lakot ovat osa SAK:laisten ammattiliittojen yhteistä #PainavaSyy-kampanjaa, jolla puolustetaan työntekijöitä hallituksen yksipuolisia heikennysesityksiä vastaan. • Seuraa luottamusmiehesi ja SEL:n viestintää osoitteessa www.selry.fi/painavasyy.
E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 Lakot pitivät hyvin elintarvikealan työpaikoilla # P A I N A V A S Y Y S EL aloitti marraskuussa viikolla 46 elintarvikealan työpaikoilla poliittiset lakot, joilla painostetaan pääministeri Petteri Orpon hallitusta luopumaan työntekijöihin kohdistuvista heikennysesityksistään. Ensimmäisellä SEL:n lakkoviikolla yhden tai kahden vuorokauden pituisessa poliittisessa lakossa oli 15 elintarvikealan työpaikkaa ja noin 4 000 työntekijää. Seuraavalla viikolla lakossa oli 13 elintarvikealan työpaikkaa ja noin 2 000 työntekijää, jolloin lakossa oli marraskuussa lähes 6 000 elintarvikealan työntekijää. Lakot pitivät elintarvikealan työpaikoilla hyvin ja saivat palstatilaa mediassa. Lakkoilijat ja lakkovahdit saivat kiitosta hyvän asian puolesta toimimisesta. Isot panimot Hartwall Lahdessa, Sinebrychoff Keravalla ja Olvi Iisalmessa olivat kaikki kaksi vuorokautta lakossa. Olvin pääluottamusmies Juha Ryhäsen mukaan lakko piti hyvin. – Muutama liittoon kuulumaton meni töihin, mutta tuotanto oli seisahduksissa eivätkä keittämöt olleet päällä. Lakossa olleet työntekijät olivat mielissään siitä, että taistelemme hallituksen esityksiä vastaan, ja on minulta kyselty myös, milloin mennään uudestaan lakkoon. Kyllä se kertoo aika paljon siitä, mitä mieltä täällä ollaan Orpon hallitusohjelmasta. Lakossa olleet työntekijät ymmärsivät hyvin, Poliittiseen #PainavaSyy-lakkoon osallistui marraskuussa lähes neljännes SEL:n työehtosopimuksilla työskentelevistä elintarvikealan työntekijöistä. Kysyimme pääluottamusmiehiltä, miten lakot työpaikoilla sujuivat. SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen kävi tapaamassa Sinebrychoffin lakkovahteja Keravalla 15.11.2023. teksti Karoliina Öystilä ja Kati Oksman kuva Karoliina Öystilä
E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 miten tärkeiden asioiden puolesta mielenilmaus toteutettiin, Hartwallin pääluottamusmies Ville Sipilä kertoo. – Meillä myös prolaiset eli toimihenkilöt osallistuivat samanaikaisesti #PainavaSyy-mielenilmaukseen, joten keskustelimme toimista heidän kanssaan hyvässä hengessä ja yhteisrintamana. – Kiinnostava seikka oli, että panimomme turvallisuuspäällikkö vaati tontilla olevia lakkovahteja siirtymään pois tontilta portin toiselle, eli kadun puolelle. Saahan sillä enemmän asialle näkyvyyttä, kun myös ohiajajat huomaavat, että täällä lakkoillaan. Poutulla Kannuksessa oli oltu lakossa edellisen kerran 1990-luvulla. – Kaikki muut osastot olivat kiinni, paitsi lähettämö, ja sielläkin työskenneltiin lopulta vain muutama tunti. Lakko oli uusi kokemus suurimmalle osalle. Hyvän asian puolesta olimme lakossa, kyllä jäsenemme ymmärtävät, mitä heikennykset tulevat merkitsemään, pääluottamusmies Irmeli Taskinen sanoo ja jatkaa: – Muutama ohikulkija kävi meitä jututtamassa ja tsemppaamassa. Eräs meille vieras ihminen ajoi ensin ohi ja palasi sitten katsomaan, mitä täällä tapahtuu. Kun hän näki liiton lakkoliivit, hän sanoi, että ymmärtää hyvin, miksi seisomme täällä. Lisäksi eräs toimihenkilö tuli kiittämään meitä, sillä hallituksen suunnittelemat toimet vaikuttavat henkilökohtaisesti hänenkin elämään. Myös Forssassa lakko piti HKScanin ja Atrian tehtaissa. – Tunnelmat eivät ole koskaan tällaisessa tilanteessa kovin hyvät, kun tietää ne asiat, joita hallitus tuuppaa meitä vasten. Työntekijät ovat Orpon hallituksen heikennysesityksistä järkyttyneitä. Huolta on meistä itsestämme, mutta myös tulevista sukupolvista. Lakossa olijat ymmärsivät, millaisten asioiden puolesta tässä taistellaan, Atrian Forssan pääluottamusmies Maria Levo toteaa. – Kun olimme lakkovahteina, yksi ohikulkija huusi, että hyvän asian puolesta lakkoilette ja toivotti tsemppiä. Siitä tuli meille kaikille tosi hyvä mieli ja kannustus toi boostia. Isot leipomot olivat vahvasti mukana toisella SEL:n lakkoviikolla. – Lakossa olijoiden tunnelmat olivat hyvin yhtenäiset eli olimme täysin #PainavaSyy-asian takana, Vaasanin Vantaan leipomon pääluottamusmies Hannu Siira kertoo ja jatkaa: – Menemme luokkayhteiskuntaa kohti ja kovaa, jos Orpon hallituksen heikennysesitykset menevät läpi. Samaan konserniin kuuluvan Lantmännen Unibake Finlandin Joutsenon pääluottamusmies Tommi Seppäläisen mukaan monet toivovat jo laajempia ja järeämpiä toimia hallitusta vastaan. – Lakko meni hyvin ja se piti ilman ongelmaa. Lähes kaikkien työntekijöiden mielipide on, että lakko oli ihan oikeutettu ja minulta on kysytty, milloin jatkoa on luvassa. Ei täällä kukaan mieti, miten oman joulubudjetin käy. Porin Leivän ja Sarpin pääluottamusmies Marika Hiittenkallio organisoi lakkoa ensimmäisen kerran. Sarpilla kaikki työntekijät olivat lakossa ja Porin Leivälläkin valtaosa tuotannosta oli seis. – Pääasiassa esimiesten voimin oli saatu yksi linja pyörimään, mutta esimerkiksi tuoreleipää ei kauppoihin toimitettu. Meillä oli paljon lakkovahteja. Ohikulkijoilta ja kahvilaan menneiltä asiakkailta tullut palaute oli 95-prosenttisesti positiivista. Muuten oli hiljaista. Fazerin Lahden leipomossa tuotanto ei pyörinyt lakon aikana. – Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki työntekijät pysyivät pois töistä. Tunnelmat sekä lakkovahtien että lakossa olleiden työntekijöiden keskuudessa olivat hyvät. Yhteisen asian puolesta tässä tapellaan, pääluottamusmies Jyrki Oksanen tiivistää. • ”Hyvän asian puolesta olimme lakossa, kyllä jäsenemme ymmärtävät, mitä heikennykset tulevat merkitsemään.” SEL:n poliittiset #PainavaSyy -lakot Viikolla 46 ajalla 13.–19.11.2023 yhden vuorokauden lakossa olivat: Atria, Forssa Atria, Nurmo (pois lukien siipikarja) HKScan, Forssa HKScan, Mikkeli HKScan, Vantaa Kymppi-Maukkaat, Akaa Pouttu, Kannus Saarioinen, Huittinen Saarioinen, Sahalahti Saarioinen, Valkeakoski Saarioinen, Valkeakoski, keskuslähettämö Viikolla 46 ajalla 13.–19.11.2023 kahden vuorokauden lakossa olivat: Hartwall, Helsinki, Tattariharju Hartwall, Lahti Olvi, Iisalmi Sinebrychoff Supply Company, Kerava Viikolla 47 ajalla 20.–26.11.2023 yhden vuorokauden lakossa olivat: Fazer Leipomot, Lahti Fazer Leipomot, Lappeenranta Fazer Leipomot, Vantaa Fazer Makeiset, Lappeenranta Fazer Makeiset, Vantaa Kymppi-Maukkaat, Akaa Lantmännen Unibake, Joutseno Orkla Suomi Finland, Panda, Vaajakoski Porin Leipä Sarpi, Pori Porin Leipä, Pori Vaasan, Kiiminki Vaasan, Kuusankoski Vaasan, Vantaa Viikolla 50 yhden vuorokauden lakossa 14.12.2023 ovat: Katso lakossa olevat työpaikat: www.selry.fi/lakko
E L I N TA E 14 E L I N TA E 15 Elintarvikealan työntekijä tienasi viime vuonna keskimäärin 18,13 euroa tunnissa. Elintarvikealan palkat nousivat 2,2 prosenttia. Samaan aikaan teollisuudessa palkat nousivat 2,4 prosenttia. Elintarvikealan työntekijöiden palkat kasvoivat hieman muuta teollisuutta hitaammin T eollisuuden työntekijöiden keskimääräinen tuntipalkka oli viime vuonna 18,67 euroa, kun elintarvikealan työntekijöiden keskiansio oli 18,13 euroa tunnissa, mikä tarkoittaa keskimäärin noin 3064 euron kuukausipalkkaa. Elintarvikealan työntekijöiden palkat nousivat vuonna 2022 hieman muuta teollisuutta vähemmän, jolloin palkkaero suhteessa muun teollisuuden keskiansioihin kasvoi 0,2 prosentilla. Vuonna 2022 elintarvikealan työntekijöiden palkat olivat 2,99 prosenttia P A L K K A K E H I T Y S teksti ja kuva Kati Oksman Kuvituskuva, kuva ei liity juttuun.
E L I N TA E 15 Elintarvikealalla työntekijöille maksetaan samasta työstä samaa palkkaa sukupuolesta riippumatta. TEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÄT 18,67 € ELINTARVIKEALAN TYÖNTEKIJÄT 18,13 € ELINTARVIKEALAN NAISET 17,30 € ELINTARVIKEALAN MIEHET 19,05 € K E S K I T U N T I PA L K K A 2 2 2 muuta teollisuutta jäljessä. –Elintarvikealan palkat ovat kuitenkin seuranneet aika hyvin teollisuuden yleistä linjaa. Hieman jäimme muuta teollisuutta jälkeen, mutta kovin kaukana teollisuuden keskipalkoista emme ole. Toki kiinni otettavaa on edelleen, SEL:n palkkasihteeri Ari Huuki toteaa. Elintarvikealalla suurimmat keskiansiot työntekijöille maksetaan panimoalalla, jossa keskituntiansio oli viime vuonna 20,81 euroa. Pienimmät palkat maksettiin meijerialalla, jossa työntekijän palkka oli keskimäärin 16,69 euroa tunnissa. Liha-alan työntekijöiden keskituntiansio vuonna 2022 oli 18,75 euroa, leipomoalan 18,07 euroa ja teollisuuden 17,39 euroa. Keskituntiansioissa ei ole huomioitu ylitöitä tai sunnuntailisiä. Palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n keräämiin palkkatilastoihin. Elintarvikealan luvut perustuvat Elintarviketeollisuusliitto ETL:n jäsenyritysten Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lle ilmoittamiin työntekijöiden palkkatietoihin. Vuoden 2022 luvuissa on mukana lähes 14 000 elintarvikealan työntekijän palkkatiedot jokaiselta viideltä SEL:n sopimusalalta. Läheskään kaikki elintarvikealan työntekijät eivät ole tilastoissa mukana, sillä SEL:n ja ETL:n välisten elintarvikealan työehtosopimusten piirissä työskentelee arviolta noin 25 000 työntekijää. – Tilastot eivät kerro koko totuutta, mutta ne antavat meille osviittaa jäsentemme palkkatasosta ja siitä, miten palkat elintarvikealalla ja eri sopimusaloillamme kehittyvät. Palkkatilastot perustuvat siihen, mitä työnantajat ilmoittavat ja yhdenkin ison työnantajan poisjäänti voi heilauttaa keskiarvoa, Huuki muistuttaa. Naisilla yhä huonommat liksat Sukupuolten väliset palkkaerot ovat kaikilla SEL:n sopimusaloilla yhä selvät. Elintarvikealalla naisten keskituntipalkka vuonna 2022 oli 17,30 euroa ja miesten 19,05 euroa. Keskituntipalkassa eroa oli siis 1,75 euroa, eli miesten keskituntipalkka oli 9,2 % naisia parempi. Erot sukupuolten välisissä keskituntiansioissa kaventuivat hieman vuoden 2021 palkkatilaston lukuihin verrattuna. Pienin sukupuolten välinen palkkaero oli maidonjalostusalalla: miesten keskituntipalkka oli 3,6 prosenttia naisia suurempi. Panimoalalla miesten palkat olivat 6,7 prosenttia naisia suuremmat, teollisuuden sopimusalalla palkkaero oli 7,5 prosenttia ja leipomoalalla palkkaero oli 13,5 %. Elintarvikealan suurin palkkaero miesten hyväksi oli liha-alalla: 13,9 prosenttia. Elintarvikealan työntekijöillä sukupuolten välinen palkkaero on hieman pienempi kuin koko yhteiskunnassa keskimäärin. Kun huomioidaan kaikki suomalaiset palkansaajat, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt mukaan luettuna, olivat naisten ansiot keskimäärin 15,7 prosenttia miesten ansioita pienemmät vuonna 2022. Elintarvikealalla työntekijöille maksetaan samasta työstä samaa palkkaa sukupuolesta riippumatta. SEL:n palkkasihteeri Ari Huukin mukaan sukupuolten väliset palkkaerot syntyvät siitä, että miehet sijoittuvat elintarvikealan työpaikoilla naisia useammin paremmin palkattuihin työtehtäviin. – Esimerkiksi pakkaamotyöt ovat perinteisesti olleet naisvaltaisia, kun taas esimerkiksi lihanleikkaajat ja teurastajat ovat perinteisesti olleet miehiä. Vaikka monet aiemmin fyysisesti raskaat työtehtävät ovat nykyisin vähemmän fyysisiä koneiden ja automaation ansiosta, saattavat asenteet ja työnjako työpaikoilla pysyä ennallaan. Ratkaisuja palkkaerojen vähentämiseksi elintarvikealalla ovatkin työnkuvien monipuolistaminen sekä asenteiden ja mielikuvien muuttaminen, mitä työtä kukin voi tehdä. – Työpaikoilla olisi paikallaan pohtia sukupuolittuneen työtehtäviin sijoittumisen tarkoituksenmukaisuutta ja silloin kun siihen ei ole perusteita, pyrkiä siitä eroon, Huuki sanoo. •
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 E L I N TA E 16 Joutsenon pakasteleipomo työllistää yli sata työntekijää Lantmännen Unibake Finlandin Joutsenon yksikkö on pakasteleivonnan edelläkävijä Suomessa. Pakasteleivonta on kannatellut yli laman ja korona-ajan. T Y Ö P A I K A L L A teksti ja kuvat Kati Oksman Leipomon pakkaamossa työskentelevä Jarmo Rantakaulio kertoo olevansa suhteellisen uusi tulokas leipomoalalla.
E L I N TA E 17 S uloinen kanelin tuoksu tulvahtaa sieraimiin, kun SEL:stä vierailulle saapunut porukka kapuaa aurinkoisena lokakuun aamuna ylös kierreportaita leipomon konttoriin. Samalle aamulle taloon on sovittu muitakin vierailuja, joten kuulumiset vaihdetaan myös Terveystalon laajaa työpaikkaselvitystä tekemään saapuneiden työterveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Selviää, että työntekijöillä on lakisääteistä laajemmat työterveyspalvelut Terveystalossa, jonka Imatran ja Lappeenrannan toimipisteitä he voivat käyttää sopimuksen puitteissa. Leipomon johtaja Ville Huovinen ottaa vieraat vastaan rennosti päivän kiireistä huolimatta. Huovinen siirtyi Joutsenoon töihin kesäkuun alussa Lantmännen Cerealian Kotkan näkkileipätehtaan johtajan paikalta, joten takana ei ole montakaan kuukautta uudessa roolissa. – Mielestäni täällä on hyvä pöhinä. Etelä-Karjalassa puhutaan herkemmin ventovieraidenkin kanssa, mikä helpottaa henkilöstön kanssa työskennellessä. Oveni on alaisille aina auki, kun ei ole palavereita tai muuta vastaavaa. Jonkun verran työntekijät käyvätkin juttusilla, Huovinen kiittelee. Huovisen mukaan työntekijät suhtautuvat leipomoympäristössä aika ajoin tapahtuviin muutoksiin avoimin mielin, ja kun muutoksista tulee palautetta, Huovinen antaa niihin mielellään heti vastauksen, etteivät huhut ala kiertämään. Kolme vuosikymmentä luottamustehtävissä Kun Tommi Seppäläinen aloitti täällä työt vuonna 1985, leipomon nimi oli Joutsenolainen. Välissä vierähti kolme vuotta imatralaisessa pikkuleipomossa ja armeijassa, joiden jälkeen Seppäläinen palasi töihin Joutsenolaiseen. – Kun aloitin työt täällä uudelleen 1991, jouduin melkein saman tien varatyösuojeluvaltuutetuksi, ja kun varsinainen työsuojeluvaltuutettu vaihtoi muualle töihin kesken kauden, siirryin työsuojeluvaltuutetuksi 1993. Silloin täällä tehtiin myös tuoreleivontaa, ja vuonna 1994 se eriytettiin liiketoiminnallisesti pakasteleivonnasta. – Silloin, kun pakasteja tuoreleivonta eriytettiin myöhemmin vielä fyysisesti eri puolelle seiniä, tarvittiin pakasteleivonnan puolellekin oma pääluottamusmies. Meillä ei ollut siihen tarjokkaita, jolloin liiton aluesihteeri puhui minut tehtävään kesken kauden, joskus 2000-luvun alussa. Pakastetuotteiden leivonta Joutsenossa aloitettiin 1970-luvun lopulla riisipiirakoilla. Vuodesta 2009 Joutsenossa on leivottu yksinomaan pakastetuotteita, kun tuoreleivonta siirrettiin Vaasanin Kuusankosken leipomoon. Leipomo oli Seppäläisen mukaan 1990-luvun alussa ensimmäisiä toimijoita Suomessa, joka aloitti laaja? Vuodesta 2009 Joutsenossa on leivottu yksinomaan pakastetuotteita.
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 mittaisesti kotona paistettavien pakastetuotteiden valmistuksen Vaasan Kotiuunin -tuotesarjallaan. – Siihen aikaan moni ei uskonut pakastetuotteiden tulevaisuuteen. Nyt pakastetuotanto on jatkunut meillä yli 30 vuotta. Uskon, että pakastetuotanto pelasti meidät syvimmän laman aikaan, Seppäläinen sanoo. Vaikka leipomon nimi sekä omistajat ovat vuosien varrella vaihtuneet, ovat työntekijät välttyneet laajemmilta irtisanomisilta ja lomautuksilta. Ruotsalaisten maatalousyrittäjien perustamaan Lantmännen-konserniin kuuluminen tuo osaltaan taloudellista selkänojaa. – Lantmännen tekee haasteellisessa toimintaympäristössä vahvaa tulosta, Huovinen sanoo. Ruotsalaiset rakastavat pullaa Joutsenossa valmistetaan erilaisia palaleipiä, suuria, artesaanityyppisiä leipiä, lihapiirakoita, munkkeja, pullia, riisipiirakoita, donitseja ja laminoituja tuotteita, kuten pasteijoita ja viinereitä. Kaiken kaikkiaan erilaisia tuotenimikkeitä on 150 ja niitä viedään myös Suomen rajojen ulkopuolelle. – Ruotsalaiset haluavat syödä suomalaista pullaa, teemme heidän mielestään parasta Lussekattia eli sahramilla maustettua Lucia-pullaa. Baltiassa puolestaan fetajuustokolmioiden menekki on suurta, Huovinen kertoo. – Leipomossa hiljaisinta aikaa ovat tammikuun kaksi ensimmäistä viikkoa. Munkkien valmistus kiihtyy vähitellen tammikuusta alkaen kohti vappua, kesällä menee enemmän lihapiirakkaa, ja elokuussa koulujen aloittaessa menee Veli-Matti Kuntonen, Kari Salminen ja Lea Väänänen (oik.) vierailivat liitosta Lantmännen Unibaken Joutsenon leipomossa lokakuussa. Keskellä 12 vuotta työsuojeluvaltuutettuna toiminut Vesa Muttonen ja Lean vieressä pääluottamusmies Tommi Seppäläinen. Tuotteet leivotaan kuudella eri linjalla, joista neljä pyörii koko ajan.
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 runsaammin palaleipää. Syksy on pulla-aikaa, kun on korvapuustipäivää sun muuta, ja Ruotsin joulua varten leivomme muun muassa Lussekattia, Huovinen lisää. Tuotteet leivotaan kuudella eri linjalla, joista neljä pyörii jatkuvalla syötöllä. Työpaikalla on käytössä tällä hetkellä kolme eri työvuoromallia, eli 2-vuoro sekä keskeytyvä ja keskeytymätön kolmivuoro. Työntekijöitä on tällä hetkellä reilut 120. – Määräaikaisten työntekijöiden määrää on karsittu, mutta vuokratyötä joudumme käyttämään ajoittain. Esimerkiksi Lussekatt-pulliin rusinat tökitään käsipelillä. Se työllistää lyhytaikaisesti kuusi ihmistä, ja olemme huomanneet, että tämä (vuokratyö) on järkevin tapa hoitaa homma, Huovinen sanoo. Työvoimasta on Huovisen mukaan alueella jopa ylitarjontaa, mihin on vaikuttanut varsinkin Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, jolla on ollut laajasti eri elinkeinoja heikentäviä vaikutuksia. Pitkiä työuria Juttutuokiot leipomossa paljastavat, että moni leipuri on tehnyt täällä pitkän työuran, mittarissa on 25:stä jopa 38 vuoteen. Jokunen työntekijä on Venäjältä kotoisin. – Kaikki työntekijämme osaavat suomea. Osa paremmin, osa huonommin, mutta meillä se ei ole ollut minkäänlainen keskustelunaihe täällä, Seppäläinen kuittaa. Pääluottamusmies Tommi Seppäläinen työskentelee itse laminointilinjalla, jossa valmistetaan muun muassa pasteijoita ja viinereitä. – Luottamustehtävien hoitoon minulle on annettu 14 tuntia viikossa. Joskus käytän niihin 1–2 päivää viikossa, ja joskus kolmekin, sen mukaan, miten saadaan esihenkilön kanssa sovittua. Autan jäseniämme varmaan aika tavanomaisten asioiden, kuten sairausajan palkkojen, tasausvapaiden kertymiseen ja muodostumiseen, tehtävänkuvamuutoksien, Vasen yläkuva: Tommi Seppäläinen kulkee kahden kilometrin työmatkan pyörällä kesät talvet. Siinä mukavasti herää, kun taittaa matkan raittiissa ilmassa, Seppäläinen tuumii. Vasen alakuva: Veli-Matti Kuntonen keskusteli Tiina Ahvosen kanssa, joka tuli leipomoon töihin 17-vuotiaana, ja silloinen ajatus opinnoista jäi toteutumatta. Oikea yläkuva: Jari Karhu työskentelee laminointiosastolla. Oikea alakuva: Nykyinen työsuojeluvaltuutettu Vesa Muttonen. ?
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 lomien asettumisien ja lisiä koskevien asioiden selvittelemiseen. Myös vuorotteluvapaan ja opintovapaan kaltaisissa asioissa autan työntekijöitä. Työvoitoistaan luottamusmiehenä Seppäläinen ei ole pitänyt vuosien varrella kirjaa. Välillä neuvottelussa on ollut isommat ja välillä pienemmät työntekijöille tärkeät asiat, kuten taukohuoneen televisiot. Viimeaikaisista isommista asioista esiin nousee työvuoromallien kehittäminen työntekijöiden kannalta inhimillisemmiksi. Seuraavana isompana asiana hän toivoo, että työpaikalla alettaisiin keskustella painokkaammin siitä, miten leipomotilojen melua saadaan vähennettyä. Järjestäytymisaste SEL:iin on 70 prosentin tienoilla. Seppäläinen kertoo, että jäsenhankintaa tehdään tuotannossa työntekijöiden kanssa juttelemalla, ja siinä korostuu säännöllisyyden ja systemaattisen toiminnan tärkeys. Joskus ihminen on voinut vaikka erota liitosta, ja liittyy sitten keskustelun myötä uudelleen. Henkilöstöeduista Seppäläinen nostaa esiin työnantajan tukeman henkilöstökerhon toiminnan, jonka järjestämänä työntekijät ovat käyneet muun muassa kesäteatterissa, ajamassa kartingia ja pelaamassa värikuulasotaa, sekä ePassin, jonne ladattua 200 euron vuosittaista saldoa työntekijät voivat käyttää nyt myös hyvinvointipalveluihin, kuten hierontaan. Seppäläisen mielestä parasta työpaikassa ovat kuitenkin työkaverit, joiden kanssa on mukava jutella eli ”haastella”, kuten Seppäläinen asian ilmaisee. Kaiken kaikkiaan Seppäläinen pitää Joutsenon leipomoa hyvänä työpaikkana. – Ainakin vielä voin suositella. Sitten jos palkkaus heikkenee esimerkiksi yötyötai muita lisiä murentamalla, niin se on asia erikseen, Seppäläinen sanoo. • Vasen alakuva: Jami Ryyppö työskentelee pakkaajana leipomon pakkausosastolla. Oikea alakuva: Sari Haikarainen puhdistaa kuljetinta kanelitäytteestä kanelipullaerien välissä. Työpaikalla on työnkiertoa, pääasiassa linjojen sisällä. Kuvassa leipomossa työskentelevä Irina Smirnova. F A K TA Lantmännen Unibake, Joutseno ? Henkilöstömäärä: 145, joista leipomotyöntekijöitä 128 ? Osa ruotsalaista Lantmännen-konsernia. Suomessa konserniin kuuluu Lantmännen Agro, Lantmännen Cerealia, Lantmännen Unibake Finland ja Vaasan Oy. ? Muita Lantmännen Unibake Finlandin leipomoita Suomessa ovat hot dogja hampurilaissämpyläleipomo Vantaalla sekä Myllyn Parhaalta ostettu pakasteleipomo Hyvinkäällä, joka integroitiin Lantmännen Unibake Finlandiin vuonna 2022.
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 teksti ja kuvat Kati Oksman T Y Ö PA I K A L L A Lukemattomia leivonnaisia Suomeen ja maailmalle Lähes kaikkea luomuruisleivistä konditoriatuotteisiin valmistava Pekan Leipä Heinolassa panostaa laatuun. Tuotteet leivotaan kolmessa eri leipomossa ja osa tuotannosta päätyy eurooppalaisiin suihin. teksti ja kuvat Kati Oksman
E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 S uojakaasuun pakattu leipä ei ole kaikkein tyypillisin tuote, joka suomalaisella sujahtaa ostoskoriin, mutta Keski-Euroopassa ne kuuluvat kuluttajien arkeen ja juhlaan. Pekan Leipä on vienyt luomuruisleipää Euroopan markkinoille jo 20 vuoden ajan. Aluksi vientituotteet leivottiin Vetelissä, mutta 2008 lähtien vientituotteet on leivottu Heinolassa. – Suojakaasupakkaus säilyttää leivän syömäkelpoisena enimmillään jopa puoli vuotta. Silloin leivän voi ostaa kotiin valmiiksi ja syödä sitten, kun tarve on, Pekan Leivän yksikön johtaja Petri Kivineva kertoo. Reumatiellä sijaitsevat luomuleipomo ja gluteeniton leipomo. Niin sanottu lähileipomo sijaitsee kilometrin päässä, Villenkadulla. Unkarista kotoisin oleva Henriette Varga-Tuominen tekee monipuolisesti leipomon töitä. Tässä työn alla ovat pitkät munkit. Hienosäätöä luvassa Tämä on Elintakeen ensimmäinen Työpaikalla-juttu Pekan Leivästä. Otetaan siksi lyhyt katsaus yrityksen historiaan: Pekan Leipä perustettiin 1964, kun Pekka Mussalo osti Heinolassa vuodesta 1888 toimineen Manelin leipomon. Vuonna 1990 Pekan Leipä siirtyi Pekan poika Arto Mussalolle ja hänen Anne-vaimolle pyöritettäväksi. Turkulainen leipomo Rosten osti Pekan Leivän 2008. Mussalot jäivät pois leipomon operatiivisesta toiminnasta vuoden 2022 lopussa, jonka jälkeen Karri Kunnas toimi leipomon toimitusjohtajana tämän vuoden marraskuun alkuun. Silloin kapula siirtyi Petri Kivinevalle, joka jatkaa myös Rosten-konserniin kuuluvan Porin Leivän toimitusjohtajana. Tuore yksikön johtaja toteaa viime vuosien olleen leipomoalalle haasteellisia, mutta sanoo
E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 Pääluottamusmies Ville Ikonen, SEL:n aluesihteeri Kari Salminen, SEL:n puheenjohtaja VeliMatti Kuntonen, lokakuussa SEL:n vierailun aikana Pekan Leivän toimitusjohtajana toiminut Karri Kunnas ja hallintoassistentti Hanna Tuominen poseerasivat hiljattain uudistetun myymäläleipomon puolella. Kuva vasemmalla: Oppisopimusopiskelija Maria Rinne sämpyläkoneen äärellä. Kuva oikealla: Opiskelija Minca Lehti ja leipomotyöntekijä Oona Eld. Pekan Leivässä työntekijöiden keski-ikä on 40 vuotta. Pekan Leivän selvinneen niistä keskimääräistä paremmin. – Tunsin Pekan Leivän tuotteet ja toiminnan melko hyvin jo entuudestaan, mutta on ollut innostavaa tavata uusia ihmisiä ja nähdä erilaisia leipomoita. Pekan Leipä on mielenkiintoinen leipomo, jossa on paljon tulevaisuuden potentiaalia. Se tunnetaan vahvana luomutuotteiden valmistajana ja laadukkaista tuotteistaan, Kivineva kertoo. Lähileipomo Villenkadulla Isoja muutoksia leipomon toimintaan ei johtajan vaihdoksen myötä liene näköpiirissä. – Perusasiat ovat kunnossa, luvassa on pientä hienosäätöä tuotteistukseen sekä valmistusprosesseihin, Kivineva kertoo. Samaan konserniin kuuluminen Rostenin, Sarpin ja Porin Leivän kanssa tarkoittaa esimerkiksi ? sitä, että tiettyjä toimintoja, kuten hallintoa ja markkinointia, hoidetaan keskitetysti konsernista. – Myös työturvallisuuden toimintamalleja on kehitetty jatkuvasti, ja nyt myös Pekan Leivässä otetaan käyttöön samat toimintatavat kuin konsernin muissa yksiköissä, Kivineva lisää. Leipomon työntekijöiden pääluottamusmies Ville Ikonen sanoo, etteivät johtajanvaihdokset ole juuri näkyneet leipomotyön arjessa. Ikonen työskentelee lähileipomossa, joka sijaitsee pääluottamusmiehelle osuvasti nimetyllä Villenkadulla, kilometrin päässä Heinolan keskustasta. Työntekijöiden sukupuolijakauma on tasainen ja keski-ikä on 40 vuoden paikkeilla. Ikosen arvion mukaan työntekijöiden vaihtuvuus ei ole kovin suurta, kun tarkastelee kolmea leipomoa kokonaisuutena.
E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 Ikonen aloitti työt Pekan Leivällä 16 vuotta sitten. – Menin nuorena miehenä lukioon, mutta se ei minulle sopinut. Erään työkokeilun yhteydessä sain kipinän teatteriin, joten tulin Heinolaan opiskelemaan audiovisuaalista viestintää. Kun alan töitä ei löytynyt, niin ajattelin, että tulen tänne vähäksi aikaa tekemään rahaa. Hain tänne ja silloinen toimitusjohtaja Arto Mussalo totesi, että ’eiköhän sinulle jotain töitä löydy’. Ja niin löytyi, Ikonen kertoo. Nyt Ikonen suorittaa elintarvikealan perustutkintoa oppisopimuskoulutuksella ja arvelee, että saa tutkintopaperit Koulutuskeskus Salpauksesta vuoden 2024 aikana. Koulutusta hän on saanut viime aikoina myös liitosta, sillä Ikonen siirtyi kesällä 2022 varapääluottamusmiehen pallilta pääluottamusmieheksi edellisen luottamusmiehen vaihtaessa työpaikkaa. Liittoa tutummaksi Luottamusmiesten peruskurssin Ikonen suoritti alkuvuodesta 2023 ja jatkokurssille on suunnitelmissa osallistua ensi vuoden alussa. Työpaikan järjestäytymisaste on 35 prosenttia. Ikonen kokee, että hänen tärkein tehtävänsä pääluottamusmiehenä on tuoda omaa ammattiliittoa ja sen tekemää työtä työntekijöille tutuksi. – Suurimpana saavutuksenani pidän sitä, että olen tuonut liittoamme esiin työpaikalla ja yleisesti luottamusmiestoiminta on ollut täällä näkyvämpää kuin koskaan aiemmin. Työntekijät uskaltavat tulla juttelemaan minulle kaikesta, Ikonen kertoo. Työkaverit painostivatkin Ikosta luottamusmieshommiin alun perin. Muita selliläisiä luottamushenkilöitä työpaikalla ei tällä hetkellä ole, mutta tähän Ikonen toivoo muutosta. Ikonen kertoo vaihtavansa säännöllisesti ajatuksia saman konsernin muiden yksiköiden luottamusmiesten kanssa ja saavansa heiltä Kuva vasemmalla. Sami Mattila pakkaa pakasteita. Nykyiset Villenkadun leipomotilat ovat vuodelta 1981. Kuva oik. ylhäällä: Pääluottamusmies Ville Ikonen ja pakkaaja Marina Gorokhova, joka on työskennellyt myös muissa Pekan Leivän leipomoissa. Kuva kesk. alhaalla: Puekyepaw Hsa eli työkavereiden kesken Puke, on ollut Pekan Leivällä töissä reilun vuoden. Kuva oik. alhaalla: Pekan Leipä on panostanut luomutuotteisiin ja nykyään kaikki ruisleivät tehdään luomuraaka-aineista. Kuvassa ruissydän-jälkiuunileivät odottavat paistoa. Tärkein tehtävä pääluottamusmiehenä on tuoda omaa ammattiliittoa tunnetuksi työntekijöille.
E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 Kuvassa Tiina Irmeli Kaukola. Konditoriapuoli lähileipomossa työllistää kolme ihmistä. tukea ja neuvoja kulloinkin mietityttäviin asioihin. Liiton luottamusmiehille järjestämä, Rostenin ensimmäinen konsernikokous pidettiin syyskuussa Tampereella. – Vapautusaikaa luottamustehtävään minulla on kahdeksan tuntia viikossa. Viime aikoina selvittelyn alla on ollut paljon sellaisia juttuja, mistä ei tessissä ole mainintaa, kuten toimipistesiirrot ja korvaava työ, Ikonen mainitsee. Vuonna 2019 rakennettu gluteeniton leipomo aloitti toimintansa samassa rakennuksessa luomuleipomon kanssa. Siellä valmistetaan muun muassa kaura-siemennäkkileipää. Vastikään gluteenittomassa leipomossa siirryttiin työskentelemään yhdestä kahteen vuoroon, jolloin siellä työskentelevien määrä kasvoi 10:stä 15:een. Pääasiassa luomuleipomosta ja gluteenittomasta leipomosta on lainattu apukäsiä Villenkadulle, mutta nyt myös gluteenittomaan leipomoon on jouduttu siirtämään väkeä, kun on sesonki päällä. Lähileipomossa työskentelee porrastetussa kaksivuorossa sunnuntaista perjantaihin noin 40–50 työntekijää, jotka leipovat niin pakastetuore-, konditoriakuin leipomomyymälän tuotteita. – Leivon sekä suolaista että makeaa, taikinanteosta tuotteiden muotoiluun ja paistamiseen. Tykkään työni monipuolisuudesta ja vaihtelevuudesta. Vaikka työtehtävät olisivat samoja, niin työviikot ovat erilaisia. Siihen vaikuttaa esimerkiksi tilausten määrä. Se, mitä tullaan päivän aikana tekemään, selviää vasta töihin tullessa, ja vuoron aikana näkee, miten päivä rakentuu, Ikonen kertoo. Petri Kivineva kertoo, että tällä hetkellä Pekan Leivän tuotevalikoimassa on yli 300 tuotetta. Suuri leipomotuotteista menee kuluttajamarkkinoille Itä-Hämeen, Päijät-Hämeen ja eteläisen Suomen ohella Jyväskylän, Tampereen, Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen ruokakauppoihin. Pakastetuotteiden osuus tuotannosta on noin viidesosa, pakastetuotteet päätyvät niin ammattikeittiöihin kuin paistopisteisiin. Yksikön johtaja Petri Kivineva antaa kiitosta tuotteiden laadusta ennen kaikkea henkilökunnalle. – Pekan Leivässä on erittäin hyvä ja ammattitaitoinen henkilökunta, jolla on pitkä kokemus alalta. Henkilökunta on yrityksen tärkein voimavara ja loppujen lopuksi se kaikki hyvä, mitä myynti myy, kauppa ostaa ja kuluttajat pääsevät nauttimaan, valmistuu leipureiden käsissä. • F A K TA Pekan Leipä, Heinola ? Perustettu vuonna 1964 ? Lähileipomo ja myymäläkahvio Villentiellä, gluteeniton leipomo ja luomuleipomo Reumatiellä ? Tuotantopinta-ala: 6500 m 2 ? Osa Leipomo Rosten-konsernia vuodesta 2008 ? Henkilöstöä 105, joista toimihenkilöitä 16 ? Liikevaihto 14 miljoonaa euroa (2022)
E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 E L I N TA E 27 S AK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja varapuheenjohtaja Katja Syvärinen palkitsivat 750 euron Duunari-stipendillä SAK:n edustajiston syyskokouksessa 23.11.2023 Helsingissä kaksi aktiivista ammattiliittonuorta: selliläisen Krista Shepherdsonin ja teollisuusliittolaisen Jenni Matikaisen. Fazerin Vantaan makeistehtaalla keksipakkaamossa työskentelevä 27-vuotias helsinkiläinen Krista SheSEL:n nuorten aktiivi Krista Shepherdson: Nuoriin kannattaa panostaa Krista Shepherdson on ensimmäinen selliläinen, joka sai SAK:n myöntämän Duunari-stipendin. Me nuoret olemme liittojen tulevaisuus, SAK:n Duunari-stipendin saanut Krista Shepherdson sanoo. teksti ja kuvat Karoliina Öystilä pherdson on SEL:n nuorten aktiivi. Hän on ammattiosastonsa Fazerilan elintarviketyöläisten ja SEL:n Etelä-Suomen alueen nuorisovastaava sekä SEL:n valtakunnallisen nuorisojaoston jäsen. – Uusia nuoria löytyy mukaan liiton ja ammattiosaston toimintaan, kun heihin jaksaa ja pystyy panostamaan. Toki aina on toiminnassa jotain kehitettävää, mutta onneksi meillä on hyvät tyypit tekemässä ja kehittämässä tätä. Nuorisotoiminta on tärkeää, sillä me nuoret olemme myös ammattiliittojen tulevaisuus, Shepherdson sanoi kiitospuheessaan SAK:n edustajistolle. Häntä huolestuttavat Orpon hallituksen ajamat työntekijöiden oikeuksien heikennykset. – Millainen työelämä ja työnäkymä meillä nuorilla on, jos nämä hallituksen ajamat heikennykset menevät läpi? Työntekijöiden lisäksi olen erittäin huolissani myös muista vähemN U O R E T
E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 E L I N TA E 27 SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja varapuheenjohtaja Katja Syvärinen kuuntelevat, kun Krista Shepherdson puhuu SAK:n edustajistolle. piosaisista, kuinka heidän käy jos tämä riisto jatkuu? Siksi on tosi tärkeää, että me ammattiliitoissa toimimme heikennyksiä vastaan. Oma työpaikkanikin liittyy tänään illalla #PainavaSyy -lakkoon. Krista Shepherdson toimii työpaikallaan myös työnopastajana eli hän tutustuttaa uudet työntekijät taloon, muihin työntekijöihin ja liiton toimintaan. – On tärkeää, että kaikilla on yhtäläiset työehdot. Meilläkin on työpaikalla työntekijöitä monista eri maista, erilaisilla taustoilla ja eri-ikäisiä. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat minulle tärkeitä arvoja, Shepherdson sanoo. Duunari-stipendin suuruus on 750 euroa ja se myönnetään enintään 35-vuotiaalle osaajalle, joka on omalla aktiivisuudellaan edesauttanut duunariammattien ja ammattiyhdistystoiminnan arvostuksen nostamista nuorten keskuudessa. SAK:n Duunari-stipendit jaettiin nyt 16. kerran. Krista Shepherdson on ensimmäinen SEL:n jäsen, joka on saanut stipendin. – Yllätyin, että minut valittiin. Tätä voi pitää tunnustuksena SEL:n nuorisotoiminnalle ja kaikille nuorten aktiiveille, Shepherdson toteaa. Saarnaaminen ei toimi nuorille Ammattiliitot eivät kiinnosta nuoria. Näin kuulee usein sanottavan, mutta onko se totta? SEL:n nuoret ovat pohtineet asiaa paljon. Krista Shepherdsonin mukaan nuoret kyllä liittyvät liittoon, jos heille tarjotaan jäsenyyttä ja he ymmärtävät, mistä ammattiliitossa on kyse. Työpaikkojen luottamushenkilöt ovat avainasemassa ja siksi SEL:n nuoret toivovat, että luottamushenkilöt jaksavat panostaa nuoriin. – Toivomme, että kerkeäisitte käydä jokaisen nuoren työntekijän luona kysymässä, tietävätkö he mikä liitto on ja haluisivatko liittyä liittoon. Ja kun on liiton ja nuorten tapahtumia, kursseja ja risteilyitä, toivomme, että kerkeäisitte vinkata nuorille, että ”hei täähän kuulostaa kivalta, pitäiskö sun lähteä?” Ja jos nuori haluaa tietää aiheesta lisää, niin osaisitte ohjata tiedon tai oikean henkilön luokse. SEL:n nuorten tavoitteena on, että mahdollisimman monessa ammattiosastossa olisi nuorisovastaava. – Nuorisovastaavia voi olla montakin, jos vaan kiinnostuneita löytyy. Joukossa on voimaa ja omasta kokemuksestani tiedän, että yhdessä tekeminen on paljon kivempaa kun yksin tekeminen, Shepherdson sanoo. Saarnaaminen ei toimi, kun nuorille tarjoaa liiton jäsenyyttä. – Olen mainostanut liittoa nuorille kivojen tapahtumien kautta ja tämä on saanut monet mukaan. Jaksan uskoa, että kun nuori tulee tapahtumiin ja kuulee liiton tärkeydestä, ei ehkä vielä ensimmäisellä kerralla, mutta seuraavilla kerroilla jokin herää ja hän tajuaa, että on hyvä juttu kuulua liittoon. Nuoria voi olla vaikea saada mukaan liiton tapahtumiin, mutta kerran kun lähtee, niin suurella todennäköisyydellä lähtee uudestaankin, Shepherdson uskoo. Someen nuoria kiinnostavaa sisältöä Monet nuoret viettävät paljon aikaa somessa ja liitonkin olisi tärkeää näkyä somessa nuoria kiinnostavasti. – Meidän pitäisi tuottaa nuoria kiinnostavaa sisältöä, esimerkiksi kilpailuja, arvontoja ja hauskoja videoita, joissa on tärkeä sanoma, Shepherdson ideoi. Nuoret toivovat, että liitto kouluttaisi aktiiveitaan tekemään kiinnostavaa sisältöä someen ja tarjoamaan jäsenyyttä työkavereilleen työpaikalla. – Olisi erittäin tärkeää, että me, jotka pystymme ehkä parhaiten vaikuttamaan nuorten ajatukseen liitosta, pystyisimme puhumaan aiheesta oikein ja toimivasti. Liiton nuorten toimintaa Shepherdson suosittelee kaikille alle 35-vuotiaille. – Olen supertyytyväinen, että lähdin tähän hommaan. Täältä on saanut ihania uusia ystäviä ja paljon uusia kokemuksia. On ollut siistiä huomata, miten kaikki ihmiset otetaan ilolla ja lämmöllä vastaan. Nuorten toiminta on innostanut monet aktiiviseksi myös omalla työpaikalla ja ammattiosastossa. – Kun meille nuorille on annettu oikeaa vastuuta ja olemme saaneet olla mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa tapahtumia, se motivoi ja innostaa toimimaan. Krista Shepherdson tiivistää SEL:n nuorten toiveen ammattiosastoille. – Ajan ja vaivan lisäksi nuorten toimintaan tarvitaan myös rahaa. Kun ammattiosastojen päättäjät teette budjettia, älkää pihistelkö nuorissa. Me ollaan tulevaisuus! •
E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 E L I N TA E 2 8 SEL:n jäsenmaksu on 1,4 % myös vuonna 2024 SEL:n jäsenmaksu pysyy samana ja on 1,4 % myös vuonna 2024. Jäsenmaksu sisältää jatkossakin työttömyyskassan jäsenmaksun. teksti ja kuva Karoliina Öystilä S EL:n liittovaltuusto hyväksyi syyskokouksessaan 1.12.2023 Kirkkonummella liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2024. SEL:n tärkein tavoite vuonna 2024 on torjua Orpon hallituksen ohjelmassa sovitut heikennykset työntekijöiden työehtoihin, lakko-oikeuteen ja työttömyysturvaan. Lisäksi SEL aktivoi jäseniään äänestämään europarlamenttivaaleissa sekä valmistautuu elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusneuvotteluihin ja SEL:n 120-vuotisjuhlavuoteen vuonna 2025. Liittovaltuusto päätti myös jäsenmaksun suuruudesta. SEL:n jäsenmaksu pysyy samana ja on 1,4 % vuonna 2024. Jäsenmaksu sisältää Avoimen työttömyyskassan jäsenmaksun, jonka SEL maksaa työikäisten jäsentensä puolesta. Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa sulautuu A-kassaan 1.1.2024 alkaen. SEL:n jäsenmaksu maksetaan ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta. Työttömyyskassan maksamista etuuksista, kuten ansiopäivärahasta ei enää makseta jäsenmaksua 1.1.2024 alkaen. Jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Lopullisessa verotuksessa vuoden aikana tienaamistasi tuloista vähennetään erilaiset vähennykset, kuten ammattiliiton jäsenmaksu. Kun maksamasi jäsenmaksut vähennetään tuloistasi lopullisessa verotuksessasi, maksat liiton jäsenyydestä todellisuudessa vähemmän kuin mitä palkkalaskelmassasi lukee. SEL ilmoittaa maksetut jäsenmaksut suoraan verottajalle. Tarkista kuitenkin aina veroehdotuksestasi, että vuoden aikana maksamasi jäsenmaksut ovat siinä oikein. Olet oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen, jos olet poissa työelämästä, koska – opiskelet päätoimisesti – olet palkattomalla äitiys-, isyys-, vanhempaintai hoitovapaalla tai hoidat vaikeasti sairasta lasta kotona – olet työtön tai lomautettu, etkä saa työttömyyskassan maksamaa etuutta – työnantajasi ei maksa sinulle enää palkkaa sairauden, tapaturman tai laitoshoidon vuoksi – olet kuntoutustuella eli määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä – olet varusmiestai siviilipalveluksessa tai reservin kertausharjoituksissa – olet suorittamassa enintään 12 kuukautta kestävää vapausrangaistusta – olet eläkkeellä ja oikeutettu vapaajäsenyyteen (jos olet osa-aikaeläkkeellä tai osittaisella vanhuuseläkkeellä, maksat kuitenkin palkastasi jäsenmaksun) Jos olet oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen, ilmoita siitä liiton jäsenrekisteriin joko eAsioinnissa www.selry.fi/ easiointi, verkkosivujen lomakkeella tai soittamalla numeroon 09 4246 1230. Niiden liiton jäsenten, joilla ei ole palkkatuloa tai jotka eivät saa työttömyyskassan maksamaa etuutta tai joilla ei ole jäsenmaksuvapautusta edellä mainituista syistä, jäsenmaksu on 10 euroa kuukaudessa. Kun jäät eläkkeelle, saat SEL:n vapaajäsenyyden, jos olet ollut ammattiliiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 25 vuotta, joista vähintään viimeiset viisi vuotta olet ollut SEL:n jäsen. Vapaajäsenet eli eläkeläiset eivät maksa liiton jäsenmaksua. Kun jäät eläkkeelle, ilmoita siitä SEL:n jäsenrekisteriin. Lue lisää työttömyyskassan sulautumisesta A-kassaan sivuilta 40–41. J Ä S E N Y Y S
E L I N TA E 2 9 Miksi me olemme #PainavaSyy -lakossa? Ammattiliitoilla on #PainavaSyy puolustaa työntekijöiden oikeuksia ja vastustaa Orpon hallituksen esityksiä. teksti ja kuva Karoliina Öystilä # P A I N A V A S Y Y 1. MIKSI ME OLEMME POLIITTISESSA #PAINAVASYY-LAKOSSA? #PAINAVASYY on SAK:n ja ammattiliittojen kampanja, jonka tavoitteena on torjua pääministeri Petteri Orpon hallituksen esitykset, jotka heikentävät työntekijöiden lakko-oikeutta, työehtoja ja työttömyysturvaa. Koska hallitus ei kuuntele meitä, meidän on pakko puolustaa työntekijöiden oikeuksia poliittisilla lakoilla. Lue lisää ja katso hallituksen leikkauslista osoitteesta www.selry.fi/painavasyy. 2. MIKÄ ON POLIITTINEN LAKKO? POLIITTINEN lakko ei kohdistu työnantajiin, vaan poliittisiin päättäjiin eli Suomen hallitukseen. Poliittinen lakko on laillinen lakko. Lakosta ei voi aiheutua mitään seuraamuksia yksittäiselle työntekijälle. Työnantaja ei voi irtisanoa tai purkaa työntekijän työsuhdetta lakkoon osallistumisen takia. Poliittinen lakko koskee lakossa olevalla työpaikalla kaikkia lakonalaisia töitä ja niitä tekeviä työntekijöitä. Lakko koskee myös ammattiliittoon kuulumattomia työntekijöitä ja esimerkiksi vuokratyöntekijöitä. Työnantaja ei maksa palkkaa lakon ajalta. SEL maksaa jäsenilleen lakkoavustusta. 4. MITÄ ME VAADIMME POLIITTISELLA LAKOLLA? ME emme halua, että Orpon hallitus lisää epävarmuutta suomalaisessa työelämässä. Tavoitteenamme on, että hallitus luopuu esityksistään, jotka heikentävät työntekijöiden lakko-oikeutta, työehtoja ja työttömyysturvaa. 3. MIKSI POLIITTISESTA LAKOSTA KÄRSIVÄT TYÖNANTAJAT, JOTKA OVAT SYYTTÖMIÄ? JOS Orpon hallituksen esitykset menevät läpi, ne lisäävät työnantajien valtaa ja heikentävät työntekijöiden oikeuksia. Työnantajat eivät ole ”syyttömiä” hallituksen esityksiin. Työnantajien järjestöt ovat itse vaatineet näitä samoja työntekijöiden oikeuksien heikennyksiä omissa tavoitteissaan eduskuntavaaleissa.
E L I N TA E 3 Järjestösivut AMMATTIOSASTOT JA ALUEJÄRJESTÖT TIEDOTTAVAT Etelä-Suomi Pääsky kiittää lahjoituksista Fazer-Leipomoa, Fazer Makeisia, Suomen Sokeria, Vaasan Oy:ta ja Helsingin Leipomotyöntekijäin ammattiosasto 1:sta. Olemme suljettuna 1.12.2023–4.2.2024. Kahvitellaan jälleen 5.2.2024. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta, toivottaa Satu. Kiitos myös lahjoituksista työttömien ja eläkeläisten joululounaalle 30.11.2023! Fazer Makeiset, Suomen Sokeri, Helsingin Leipomotyöntekijäin Ammattiosasto 1 ja aluejärjestön hallitus. Häme–Keski-Suomi 2 tampereen elintarviketyöläiset / eläkeläiset Tampereen ammattiosaston eläkeläiset kiittävät kuluneesta vuodesta ja toivottavat hyvää joulua! Toiminta jatkuu 9.1. ja 13.2. kahvittelujen merkeissä aluetoimistolla klo 10–12. Tervetuloa mukaan! Itä-Suomi 30 kuopion elintarviketyöläiset Ammattiosaston tarjoamat, kaikille jäsenille avoimet jäsenkahvit vuonna 2024, klo 11–13. 26.1. (markkinakahvit), 14.2., 13.3., 10.4., 15.5., 11.9., 16.10., 13.11. ja 11.12. Itä-Suomen aluetoimistolla, Haapaniemenkatu 21 b 21, Kuopio. Tervetuloa! Välähtääkö-tietovisan vastaukset: Vastaukset: 1. c) Nurmes, 2) b) vuonna 1981, 3. a) Belgia, 4. c) 24 kylkiluuta, 5 b) Wolfgang Amadeus Mozart, 6. b) 150 miljoonaa km, 7. c) 8 minuuttia 20 sekuntia. SEL TIEDOTTAA Kiitos työttömyyskassan henkilöstö ja luottamushenkilöt SEL:n keskustoimisto, aluetoimistot ja työttömyyskassa ovat suljettuina maanantaina ja tiistaina 25.–26.12.2023 joulupyhien vuoksi sekä maanantaina 1.1.2024 uudenvuodenpäivän vuoksi. SEL:n keskustoimisto, aluetoimistot ja työttömyyskassa suljetaan perjantaina 5.1.2024 klo 14.00. Kiitämme lämpimästi SEL:n jäsenten eteen tehdystä työstä ja yhteisistä vuosista Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan henkilöstöä! Kiitos myös työttömyyskassan hallitus ja valtuusto työstänne! Yhteistyömme jatkuu Avoimessa työttömyyskassassa, johon Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa sulautuu 1.1.2024. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Lahjoitamme joulukorttirahat Ukrainan lapsiperheille. SEL:N HÄME-KESKI-SUOMEN aluetoimiston Marja-Liisa ja Eija Lahjoitamme joulukorttirahat MIELI Päijät-Hämeen Mielenterveys ry:lle. SEL:N KAAKKOIS-SUOMEN aluetoimiston Marja ja Kari Lahjoitamme joulukorttirahat Nuorten mielenterveysseura – Yeesi ry:lle. Yeesi edistää nuorten mielenterveyttä heidän omia voimavarojaan vahvistamalla. SEL:N ITÄ-SUOMEN aluetoimiston Rainer ja Veijo Lahjoitamme joulukorttirahat Lastenkotien tuki ry:lle. SEL:N POHJANMAAN aluetoimiston Paula ja Markus Kiitämme yhteistyöstä ja toivotamme rauhaisaa joulua ja kaikkea hyvää vuodelle 2024! HAE SEL:N KULTTUURIAPURAHAA 1.1.–29.2.2024 SEL myöntää apurahoja SEL:n jäsenten kulttuuriharrastusten edistämiseen. Kulttuuriapurahaa on viime vuosina myönnetty esimerkiksi teatterin, kuvataiteen, musiikin, kirjallisuuden, valokuvauksen ja käsitöiden harrastajille. Kulttuuriapurahaa ei myönnetä liikuntatai urheiluharrastuksiin. Kulttuuriapurahaa voivat hakea kaikki SEL:n jäsenet. Kulttuuriapurahaa haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, joka lähetetään 1.1.–29.2.2024 välisenä aikana sähköpostilla osoitteeseen: riitta.koistinen@selry.fi. Kirjoita sähköpostiviestin otsikoksi: Hakemus SEL:n kulttuurirahastolle. SEL:n liittohallitus hyväksyy apurahat huhtikuussa. Päätöksestä tiedotetaan Elintae-lehdessä ja henkilökohtaisesti apurahojen saajille. Lisätietoja antaa SEL:n hallinnon sihteeri Riitta Koistinen, p. 0400 139 940. Elintakeen ristikon 7/2023 voittaja: Riitta Korhonen, Vantaa. Onnittelut voittajalle! RISTIKON RATKAISU
E L I N TA E 3 Työajat eri työaikamuodoissa vuonna 2024 Vuosityöajat eri työaikamuodoissa vuonna 2024 voimassa olevien työehtosopimusten työaikamääräysten mukaan: YKSIJA KAKSIVUOROT YÖ • Työpäiviä vuodessa 252, josta vähennetään 25 täyteen vuosi lomaan sisältyvää työpäivää, jolloin työpäiviä jää 227. • Vuosityöaikaa lyhentää kymmenen arkipyhää, jotka sattuvat työpäiville. Alla olevassa laskelmassa on huomioitu ns. pekkaspäivät eli työajan lyhennys 100 tuntia. • Laskelma: 252–25 = 227x8 = 1816–100 = 1716 tuntia = 1716/8 =214,5 työpäivää KESKEY T Y VÄ KOLMIVUOROT YÖ • Keskeytyvässä kolmivuorossa työaika on keskimäärin 35,8 tuntia viikossa. • Työviikkoja on 47,29 pois lukien viiden viikon vuosilomat. • Laskelma: – Vuosityöaika 47,29x35,8 = 1693 tuntia – Työvuoroja 1693/8 = 212 työvuoroa – Tasausvapaita 227–212 = 15 päivää – Tasausvapaiden lisäksi työaikaa tasaavat työpäiville sattuvat kymmenen arkipyhää. KESKEY T YMÄTÖN KOLMIVUOROT YÖ • Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä keskimääräinen työaika on 34,6 tuntia viikossa. • Työviikkoja on 47,29 pois lukien viiden viikon vuosiloma. • Laskelma: – Työaika on 47,29x34,6 = 1636 tuntia – Työvuoroja on 1636/8 = 205 työvuoroa Jos sinulla on kysyttävää työajoistasi tai muista työehdoistasi tai jos sinulla on ongelmia työnantajasi kanssa, työpaikkasi luottamusmies auttaa sinua. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä tai et ole tällä hetkellä työsuhteessa, ole yhteydessä suoraan oman alueesi SEL:n aluesihteeriin. Ylhäntie 1, Karjalohja puh. 030 608 40 myynti@lohjaspa.fi www.lohjaspa.fi Katiskaniementie 8, Kuopio puh. 030 608 30 myynti@rauhalahti.fi www.rauhalahti.fi SEL:n jäsenille päivän majoitushinnoista! 25% Jäsenyys todistettava jäsenkortilla.
E L I N TA E 33 E L I N TA E 32 Jos haluat osallistua koulutukseen, täytä kurssihakemus, jonka löydät osoitteesta www.selry.fi/koulutus ja lähetä se allekirjoitettuna osoitteella: SEL Jaana Saaranen Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Kysy lisää koulutuksista koulutussihteeri Jaana Saaraselta p. 050 379 9269 tai jaana.saaranen@selry.fi. LUOTTAMUSMIESTEN PERUSKURSSI SEL:n oma kurssi 22.–26.1.2024 5 pv Murikka-opisto Peruskurssi on luottamusmiesten koulutuksen aloitusjakso. Osallistu peruskurssille heti valintasi jälkeen. Siten saat alusta asti vahvistusta edunvalvontatyöhösi ja tiedät, mitä kuuluu oikeuksiisi, tehtäviisi ja velvollisuuksiisi. Kurssin teemat: • Luottamusmiehen tehtävät ja asema edunvalvontajärjestelmässä • Keskeinen työlainsäädäntö ja työehtosopimus • Paikallisen sopimisen perusteet • Tuotannossa ja edunvalvonnassa tapahtuvat muutokset ja niiden kohtaaminen • Neuvottelutaidon harjoitus TYÖSUOJELUN PERUSKURSSI SEL:n oma kurssi 5.–9.2.2024 5 pv Murikka-opisto 13. – 17.5.2024 5 pv Murikka-opisto Työsuojelun peruskurssi antaa välttämättömät perustiedot työsuojelutehtävissä toimiville työntekijöiden edustajille. Kurssilla käsitellään muun muassa työn ja terveyden välistä suhdetta ja opetellaan työsuojelun peruskäsitteet. Lisäksi perehdytään työpaikan työsuojeluyhteistoimintaan sekä vastuisiin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin työsuojeluasioissa. Kurssin teemat: • Työn ja terveyden vuorovaikutus • Työsuojelun peruskäsitteet • Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta sekä eri osapuolten vastuut, oikeudet ja velvollisuudet työsuojeluasioissa • Työsuojelutoimintaa ohjaava lainsäädäntö ja valtioneuvoston asetukset • Toimintatavat, joilla työpaikan haitta-, vaara ja kuormitustekijöitä tunnistetaan, arvioidaan ja saadaan hallintaan • Työterveyshuollon tuki työpaikalla LUOTTAMUSMIESTEN JATKOKURSSI SEL:n oma kurssi 4.–8.3.2024 5 pv 1. jakso Murikka-opisto 15. – 19.4.2024 5 pv 2. jakso Murikka-opisto Osaava luottamusmies on työyhteisön paras turva. Kehitä ja syvennä osaamistasi peruskurssin jälkeen kahden viikon jatkokurssilla. Kurssilla on paljon harjoituksia, jotka kasvattavat edunvalvojan taitojasi tehokkaasti ja monipuolisesti. Kurssin sisältöä: • Työsuhteisiin liittyvien asioiden ratkaiseminen harjoitustapausten kautta • Yritystalous luottamusmiehen näkökulmasta • Työpaikkaneuvotteluun valmistautuminen ja neuvotteluharjoitus • Luottamusmiesten puheviestintävalmiudet • Säännöstyslähteiden soveltaminen työelämän eri käytännön tilanteissa • Oman työpaikan yhteistoiminnan tilan kartoittaminen • Internetin käyttö luottamusmiehen tehtävässä • Luottamusmiehen ammattiyhdistystietous Kurssi on kaksiosainen. Lähijaksojen välissä on noin kuukausi. Luottamusmiesten jatkokurssin 1. ja 2. viikoille haetaan yhdellä hakemuksella. KOULUTUKSET Järjestösivut
E L I N TA E 33 E L I N TA E 32 uusi työsuojeluedustaja , tule starttikurssille ! SEL järjestää työsuojeluedustajille päivän starttikurssin, jossa tutustutaan työsuojelutoimintaan, työsuojeluvaltuutetun asemaan ja tehtäviin sekä työkaluihin, joilla ongelmatilanteita ratkaistaan työpaikoilla. Lisäksi osallistujat pääsevät vaihtamaan kokemuksia ja verkostoitumaan oman alueen työsuojeluedustajien kanssa. Starttikurssi on tarkoitettu uusille, syksyllä 2023 työpaikoilla valituille työsuojeluvaltuutetuille, varatyösuojeluvaltuutetuille, työsuojeluasiamiehille sekä niille työsuojeluhenkilöille, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet liiton järjestämälle työsuojelun starttikurssille. Etelä-Suomi: 27.1.2024, Helsinki Länsi-Suomi: 13.1.2024, Turku Häme-Keski-Suomi: 3.2.2024, Tampere Kaakkois-Suomi: 17.1.2024, Kouvola Itä-Suomi: 27.1.2024, Kuopio Pohjanmaa: 27.1.2024, Seinäjoki Pohjois-Suomi: 27.1.2024, Oulu Ilmoittaudu omaan SEL:n aluetoimistoosi viimeistään kaksi viikkoa ennen koulutuspäivää. Etelä-Suomi: Satu Itkonen 09 4246 1255 satu.itkonen@selry.fi Länsi-Suomi: Maarit Pinomäki 09 4246 1234 maarit.pinomaki@selry.fi Häme-Keski-Suomi: Marja-Liisa Jaakkola 09 4246 1236 marja-liisa.jaakkola@selry.fi Kaakkois-Suomi: Marja Karuaho 09 4246 1238 marja.karuaho@selry.fi Itä-Suomi: Rainer Kettunen 09 4246 1240 rainer.kettunen@selry.fi Pohjanmaa: Paula Mäki-Jussila 09 4246 1242 paula.maki-jussila@selry.fi Pohjois-Suomi: Seija Kyllönen 09 4246 1243 seija.kyllonen@selry.fi SEL korvaa osallistujien matkakustannukset ja mahdollisen ansionmenetyksen sekä tarjoaa lounaan. Sinulla on oikeus saada koulutusta tärkeän luottamustehtäväsi hoitamiseen. Työsuojeluhenkilöt ovat työntekijöiden edustajia työsuojeluasioissa. He perehtyvät työpaikan työsuojeluasioihin, osallistuvat työpaikan vaarojen ja riskien arviointiin sekä työsuojelutarkastuksiin. Työsuojeluedustajat neuvovat ja auttavat työpaikalla työntekijöitä työsuojeluja työhyvinvointiasioissa. Ole yhteydessä omaan aluetoimistoon tai SEL:n koulutussihteeri Jaana Saaraseen, p. 050 379 9269 tai jaana.saaranen@selry.fi MIKÄ? MISSÄ? MITEN? MIKSI? KYSY T TÄVÄÄ? KENELLE?
E L I N TA E 35 E L I N TA E 3 4 SEL:n kursseilta saat uusia tietoja ja taitoja SEL:N JA ETL:N SOPIMAT KURSSIT MURIKKA-OPISTON KURSSIT JÄRJESTETÄÄN, ellei toisin mainita, Murikka-opistolla Tampereella Teiskossa. Murikka-opistolla on koulutustilat myös Hakaniemessä Helsingissä. KILJAVAN OPISTON KURSSIT JÄRJESTETÄÄN Kiljavan opistolla Nurmijärvellä Kiljavalla, Kuopiossa ja Oulussa. SEL:N OMAT KURSSIT OVAT VAIN SEL:N JÄSENILLE ja yleisillä kursseilla on myös muiden ammattiliittojen jäseniä. Lue lisää ja täytä hakemus: www.selry.fi/koulutus LUOTTAMUSMIESTEN PERUSKURSSI (5 PV) 1. 22.–26.1. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto 2. 19.–23.2. Yleinen kurssi Murikka-opisto, Hakaniemi 3. 19.–23.2. Yleinen kurssi Oulu, Kiljavan opisto 4. 15.–19.4. Yleinen kurssi Kuopio, Kiljavan opisto 5. 13.–17.5. Yleinen kurssi Murikka-opisto 6. 9.–13.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto 7. 7.–11.10. Yleinen kurssi Murikka-opisto 8. 28.10.–1.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto GRUNDKURS FÖR FÖRTROENDEMÄN (5 DGR) 9. 5.2–9.2. Yleinen kurssi Murikka-opisto LUOTTAMUSMIESTEN JATKOKURSSI (5+5 PV) 1. osa 2. osa 10. 12.–16.2. 18.–22.3. Murikka-opisto, Hakaniemi 11. 4.–8.3. 5.–19.4. SEL:n oma kurssi, Murikka-opisto 12. 23.–27.9. 21.–25.10. Murikka-opisto FORTSÄTTNINGSKURS FÖR FÖRTROENDEMÄN (5+5 DGR) Del 1 Del 2 13. 20.–24.5. 2.–6.9. Murikka-opisto TYÖSUOJELUN PERUSKURSSI (5 PV) 14. 5.–9.2. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto 15. 12.–16.2. Yleinen kurssi Murikka-opisto, Hakaniemi 16. 19.–23.2. Yleinen kurssi Oulu, Kiljavan opisto 17. 4.–8.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto 18. 15.–19.4. Yleinen kurssi Kuopio, Kiljavan opisto 19. 13.–17.5. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto 20. 2.–6.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto 21. 28.10.–1.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto 22. 11.–15.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto GRUNDKURS I ARBETARSKYDD (5 DGR) 23. 18.–22.3. Allmän kurs Murikka-opisto, Hagnäs TYÖSUOJELUN JATKOKURSSI (5 PV + 5 PV) 1. osa 2. osa 24. 4.–8.3. 8.–12.4. Murikka-opisto 25. 27.–31.4. 19.–23.8. Kuopio, Kiljavan opisto 26. 30.9.–4.10. 4.–8.11. SEL:n oma kurssi, Murikka-opisto 27. 11.–15.11. 9.–13.12. Murikka-opisto FORTSÄTTNINGSKURS I ARBETARSKYDD (5+5 DGR) Del 1 Del 2 28. 20.–24.5. 23.–27.9. Murikka-opisto, Hagnäs TYÖSUOJELUN TÄYDENNYSKURSSI: TURVALLISUUDEN JA RISKIEN HALLINTA (3 PV) 29. 25.–27.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto 30. 25.–27.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto TYÖSUOJELUN TÄYDENNYSKURSSI: KEMIALLISET TEKIJÄT TYÖPAIKALLA (3 PV) 31. 29.–31.1. Yleinen kurssi Murikka-opisto 32. 9.–11.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto ERGONOMIA TUOTTAVUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISESSÄ (3 PV) 33. 22.–24.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto OSALLISTUJAN AREENAT – KUUKAUDEN KURSSI (1 KK) 34. 19.2.–15.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto TYÖNTUTKIMUS (5 PV) 35. 11.–15.11. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto
E L I N TA E 35 E L I N TA E 3 4 MUUT KURSSIT NEUVOTTELUTAITO (5 PV) 20.–24.5. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto JÄRJESTÖTOIMIJAN PERUSTEET (5 PV) 27.–31.5. Yleinen kurssi Murikka-opisto 7.–11.10. Yleinen kurssi Murikka-opisto TOIMIVA KOKOUS (3 PV) 31.1.–2.2. Yleinen kurssi Murikka-opisto 16.–18.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto AMMATTIOSASTON JOHTAMINEN (5 PV) 26.2.–1.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto 25.–29.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto SIHTEERINÄ YHDISTYKSESSÄ (5 PV) 5.–9.2. Yleinen kurssi Murikka-opisto OSANA YHTEISKUNTAA – VAIKUTTAMISTA JA MEDIALUKUTAITOA (3 PV) 3.–5.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto 11.–13.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto YHDISTYKSEN TALOUDENHOITO (5 PV) 13.–17.5. Yleinen kurssi Murikka-opisto KOULUTUSTOIMINNAN KURSSI (5 PV) 22.–26.1. Yleinen kurssi Murikka-opisto 18.–22.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto KANSANTALOUDEN KURSSI (3 PV) 21.–23.2. Yleinen kurssi Murikka-opisto NAISET TOIMIJOINA (3 PV) 4.–6.10. Yleinen kurssi Murikka-opisto JÄRJESTYKSENVALVOJAN PERUSKURSSI (5 PV) 15.–19.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto 7.–11.10. Yleinen kurssi Murikka-opisto JÄRJESTYKSENVALVOJAN LISÄKOULUTUS (2 PV) 20.–21.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto 12.–13.10. Yleinen kurssi Murikka-opisto VIRTAA JÄSENHANKINTAAN (3 PV) 4.–6.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto AJATUKSET TEKSTIKSI – KIRJOITTAMISEN PERUSKURSSI (5 PV) 22.–26.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto 18.–22.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto PUHEVIESTINNÄN PERUSTEET (5 PV) 29.1.–2.2. Yleinen kurssi Murikka-opisto 28.10.–1.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto IHMISSUHTEET TYÖPAIKALLA (5 PV) 9.–13.9. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto 16.–20.12. Yleinen kurssi Murikka-opisto EWC-PERUSKURSSI (3 PV) 3.–5.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto ENGLANNIN ALKEET TYÖELÄMÄSSÄ (5 PV) 16.–20.12. Yleinen kurssi Murikka-opisto THE RULES OF WORKING LIFE IN ENGLISH – TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ENGLANNIN KIELELLÄ (3 PV) 22.–24.5. Yleinen kurssi Murikka-opisto TYÖTURVALLISUUSKORTTIKOULUTUS (2 PV) 29.–30.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto TIETOTEKNIIKAN PERUSKURSSI (5 PV) 15.–19.1. Yleinen kurssi Murikka-opisto 13.–17.5. Yleinen kurssi Murikka-opisto 19.–23.8. Yleinen kurssi Murikka-opisto 21.–25.10. Yleinen kurssi Murikka-opisto TIETOTEKNIIKAN JATKOKURSSI (5 PV) 26.2.–1.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto 9.–13.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto TIETOTEKNIIKAN TÄYDENNYSKURSSI (5 PV) 15.–19.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto 16.–20.12. Yleinen kurssi Murikka-opisto TYÖOIKEUDEN KURSSI (5 PV) 36. 2.–6.9. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto 37. 26.2.–1.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto, Hakaniemi YHTEISTOIMINTALAKI-KURSSI 38. 21.–22.10. Yleinen kurssi Kiljavan opisto PAIKALLINEN SOPIMINEN (5 PV) 39. 25.–27.3. Yleinen kurssi Kuopio, Kiljavan opisto 40. 25.–29.11. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto KASSAVIRTAA JA KANNATTAVUUTTA, YRITYSTALOUS (3 PV) 41. 25.–27.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto 42. 16.–18.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto TOIMIVAT JA TERVEELLISET TYÖAJAT (3 PV) 43. 3.–5.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUS TYÖPAIKALLA (3 PV) 44. 27.–29.5. Yleinen kurssi Murikka-opisto HYVINVOINTI TYÖYHTEISÖSSÄ (3 PV) 45. 25.–27.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto 46. 2.–4.10. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto PSYKOSOSIAALINEN KUORMITUS HALLINTAAN (5 PV) 47. 26.–31.8. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto
E L I N TA E 37 Hyvä eläkkeellä oleva SEL:n vapaajäsen! Jos haluat lukea Elintaetta myös jatkossa, tilaa lehti nyt! JOS HALUAT SAADA SEL:N ELINTAE-LEHDEN kotiisi postitettuna myös 1.1.2024 jälkeen, tilaa nyt lehti liitosta. Elintae on jatkossakin sinulle maksuton jäsenetu. VOIT TIL ATA ELINTAE-LEHDEN JOKO SEL:n eAsioinnin kautta osoitteessa www.selry.fi/easiointi tai soittamalla liiton jäsenpalveluun numeroon 09 4246 1230. TIL AUKSESI ON VOIMASSA toistaiseksi. Sinun ei tarvitse uusia tilaustasi vuosittain. KUN TIL AAT ELINTAKEEN 19.1.2024 MENNESSÄ, tilauksesi jatkuu ilman katkoksia ja saat kotiisi postissa Elintae-lehden 1/2024. Voit tehdä tilauksen myös myöhemmin, jolloin tilauksesi alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. Näin tilaat eläkeläisenä Elintae-lehden: 1. Kirjaudu sisään SEL:n eAsiointiin osoitteessa www.selry.fi/easiointi. Sisäänkirjautumiseen tarvitset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen. 2. Valitse: Jäsentiedot -> Jäsenedut -> Muokkaa. 3. Valitse: Elintae-lehti -> ”Haluan” ja tallenna valintasi. 4. Tarkista, että yhteystietosi ovat oikein ja kirjaudu ulos eAsioinnista. 5. Jos et voi käyttää eAsiointia, tilaa lehtesi soittamalla numeroon 09 4246 1230, joka palvelee maanantaista torstaihin kello 8.30–15.30 ja perjantaisin kello 8.30–15. Miksi kaikki SEL:n vapaajäsenet eivät saa enää 1.1.2024 jälkeen Elintaetta automaattisesti? Elintae-lehden kustannukset ovat viime vuosina nousseet merkittävästi painoja postituskulujen kasvun vuoksi. Kun lähetämme lehden jatkossa vain niille vapaajäsenillemme, jotka lehteä haluavat lukea, säästämme sekä rahaa että ympäristöä. Länsi-Kalkkuna on Suomen suurin kalkkunan tuottaja KOLUMNI | VELLUN BLOGI | SELVITETTY TAPAUS | VAPAALLA 1 ? 23 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Eduskuntavaaleissa äänestetään myös työehdoista EDUSKUNTAVAALIT T YÖPAIKALL A KIVIKYLÄN KOTIPALVAAMO ALOITTI SAVUSAUNASTA TES-NEUVOTTELUT OVAT KÄYNNISSÄ Elintae_01_2023.indd 1 Elintae_01_2023.indd 1 3.2.2023 8.53 3.2.2023 8.53 SUOMI, RUOTSI JA TANSKA KULKEVAT OMIA TEITÄÄN TYÖTTÖMYYSTURVASSA EDUNVALVONTAVALTUUTUS JA HOITOTAHTO TURVAAVAT TAHTOSI LUOTTAMUSHENKILÖ | SELVITETTY TAPAUS | ASIANTUNTIJA VASTAA | VAPAALLA 7? 23 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Jäsenhankintaa kannattaa tehdä porukalla Puolustamme oikeuksiamme poliittisilla lakoilla #PAINAVASY Y JÄSENY YS Elintae_07_2023.indd 1 Elintae_07_2023.indd 1 8.11.2023 13.42 8.11.2023 13.42
E L I N TA E 37 Järjestösivut 25-VUOTISJÄSENLOMAT 2024 VIIDEN VUOROKAUDEN LOMAT 18.–24.2.2024 ja 27.10.–2.11.2024 KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, KUOPIO Kylpylähotelli Rauhalahti sijaitsee hienolla paikalla Kallaveden rannalla Kuopiossa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö sekä muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Tutustu kohteeseen: www.rauhalahti.fi 5.–10.8.2024 SANTA’S RESORT & SPA HOTEL SANI, KALAJOKI Kylpylähotelli Santa’s Resort & Spa Hotel Sani sijaitsee Kalajoen Hiekkasärkkien upeissa maisemissa. Lomaan sisältyy kylpylän, uimahallin ja kuntosalin vapaa käyttö sekä muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Tutustu kohteeseen: www.santashotels.fi/fi/hotelsani 16.–21.9.2024 HOLIDAY CLUB KATINKULTA, VUOKATTI Kylpylähotelli Holiday Club Katinkulta sijaitsee Vuokatin hienoissa ulkoilumaastoissa Sotkamossa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. Tutustu kohteeseen: www.holidayclubresorts.com/fi/ kohteet/katinkulta/ KOLMEN VUOROKAUDEN LOMAT 4.–7.4.2024 HÄRMÄN KYLPYLÄ, KAUHAVA Härmän kylpylä sijaitsee keskellä eteläpohjalaista maisemaa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö sekä muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Tutustu kohteeseen: www.harmankylpyla.fi 16.–19.5.2024 IKAALINEN SPA & RESORT, IKAALINEN Kylpylähotelli Ikaalinen Spa & Resort sijaitsee Ikaalisissa kauniin Kyrösjärven maisemissa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. Tutustu kohteeseen: www.ikaalinenspa.fi 10.–13.10.2024 HOLIDAY CLUB SAIMAA, LAPPEENRANTA Kylpylähotelli Holiday Club Saimaa sijaitsee Saimaan rannalla Lappeenrannan Rauhassa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. Tutustu kohteeseen: www.holidayclubresorts.com/fi/ kohteet/saimaa/ SEITSEMÄN VUOROKAUDEN OMATOIMILOMA KOIVIKKORANTA, KANGASNIEMI KESÄKUUSTA SYYSKUUHUN Voit viettää SEL:n 25-vuotisjäsenlomasi myös omatoimilomana liiton jäsenten omassa kesäpaikassa Koivikkorannassa Kangasniemellä. Koivikkoranta on avoinna kesäkuusta syyskuuhun. Omatoimiloma sisältää mökkivuokran enintään seitsemäksi vuorokaudeksi sekä oman perhesaunavuoron. Voit myös majoittua mökin sijaan omassa asuntovaunussa tai asuntoautossa, jolloin loma sisältää asuntoautoja vaunupaikan enintään seitsemäksi vuorokaudeksi sekä oman perhesaunavuoron. Jos haluat viettää 25-vuotisjäsenlomasi tiettynä ajankohtana kesällä Koivikkorannassa, 25-vuotisjäsenlomahakemuksesi on oltava perillä liitossa viimeistään 25.4. Tämän jälkeen emme voi taata, että Koivikkorannassa on tilaa haluamanasi ajankohtana, joten olethan 2.5. jälkeen yhteydessä ensin Koivikkorantaan ja sen jälkeen, kun olet saanut Koivikkorannan mökkivarauksesi vahvistettua, täytä ja lähetä 25-vuotisjäsenlomahakemuksesi. Tutustu Koivikkorantaan: www.selry.fi/koivikkoranta NÄIN HAET JÄSENLOMALLE Sinulla on oikeus SEL:n maksamaan viiden tai kolmen vuorokauden 25-vuotisjäsenlomaan puolihoidolla, kun olet ollut ammattiliiton jäsen yhtämittaisesti 25 vuotta, joista vähintään 10 viimeistä vuotta SEL:n jäsen. SEL korvaa myös matkakulusi kotoasi lomakohteeseen ja takaisin halvinta matkustustapaa käyttäen. 25-vuotisjäsenlomaoikeutta ei ole jäsenellä, joka on siirtynyt eläkkeelle ennen kuin yhtämittainen 25 vuoden jäsenyysaika on tullut täyteen. Sinun on käytettävä 25-vuotisjäsenlomaoikeutesi viimeistään eläkkeellejäämisvuotesi loppuun mennessä. Hae lomalle viimeistään kuukautta ennen loman ajankohtaa. Loma toteutuu, jos vähintään viisi jäsentä lähtee samalle lomalle. Voit ottaa lomalle mukaan puolisosi tai ystäväsi, jonka kustannuksista vastaat itse. Hotellilomilla on yhteinen juhlaillallinen, jossa saat SEL:n ansiomerkin kiitokseksi pitkästä jäsenyydestäsi. Jos et halua käyttää 25-vuotisjäsenlomaoikeuttasi, voit tilata lomahakemuksella ansiomerkin postissa kotiisi. Lue lisää ja täytä hakemus: www.selry.fi/lomat
E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 ”Ei näitä hommia yksin jaksaisi” Työkaverit, yhdessä tekeminen ja yhteistoiminta ovat Joni Tuomisen mielestä parasta pääluottamusmiehen tehtävässä. J oni Tuomisesta tuli Valion Haapaveden tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies kesken kauden vuonna 2015, kun hänen edeltäjänsä jäi tehtävästä pois. Pääluottamusmiehenä hän edustaa noin 25 SEL:n työehtosopimuksella työskentelevää työntekijää. Meijerialan Ammattilaiset MVL:n jäsenillä on oma luottamusmies, joka edustaa noin 60 ihmistä. Mikä sai sinut lähtemään luottamusmieheksi? – Halusin tietää enemmän ja vaikuttaa asioihin. Edeltäjäni kannusti minua luottamusmieshommiin. Nämä hommat ovat antaneet paljon, mutta myös ottaneet. Välillä tieto lisää tuskaa, mutta hommat ovat vieneet mukanaan ja olen tykännyt tästä touhusta, Tuominen sanoo. Tuominen on työntekijöiden edustajana Valion Eläkekassan hallintoneuvostossa ja vuodenvaihteessa hän aloittaa myös toisena varatyösuojeluvaltuutettuna työpaikallaan. Helmikuussa Tuomisella tulee täyteen 17 vuotta Valion palkkalistoilla. Tuominen on käyttäjäkunnossapitäjä, joka tekee jauhepakkaajan, varastotyöntekijän ja kunnossapidon töitä. Koulutukseltaan hän on sähköasentaja. – Olen kotoisin maitotilalta. Olin parikymppisenä YIT:n kautta tekemässä Valiolla töitä ja ehdin olla pari viikkoa työttömänä, kun kuulin, että Valiolla olisi töitä tarjolla. Olin ensin monta vuotta määräaikaisissa työsuhteissa, kunnes sain vakipaikan. Valio on suuri elintarvikealan konserni, jonka liikevaihto oli viime vuonna lähes kaksi miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin 3500. Valiolla on tuotantolaitos 12 paikkakunL U O T TA M U S H E N K I L Ö Joni Tuominen osallistui SEL:n edustajakokoukseen toukokuussa 2022. Kuvassa on alkamassa edustajakokouksen iltajuhla. teksti Karoliina Öystilä kuva Pinja Nikki
E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 SEL korvaa jäsentensä työelämään liittyviä opintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa tai avoimessa yliopistossa enintään 200 euroa/ jäsen/vuosi. Tuki anotaan etukäteen ja se maksetaan jälkikäteen kurssimaksun kuittia ja hyväksytyn kurssisuorituksen todistusta vastaan. Lue lisää ja täytä hakemus osoitteessa www.selry.fi/koulutus Lisätietoja antaa SEL:n koulutussihteeri Jaana Saaranen, p. 050 3799 269 tai jaana.saaranen@selry.fi. Kiinnostaako sinua OPISKELU AVOIMESSA KORKEAKOULUSSA? Hyödynnä SEL:n jäsenetusi: ”Uskon suomalaiseen elintarvikkeeseen. Se on puhdas, valvottu, tutkittu ja luotettava.” nalla Suomessa. Haapavedellä Valio valmistaa Oltermanni-juustot sekä Demija maitojauheita. Vuoteen 2014 asti Valio oli hyvin vakaan ja varman työnantajan maineessa. Sitten iskivät päälle Venäjän pakotteet, jotka leikkasivat tuotantoa. Haapaveden Valion juustolassa oli ennen pakotteita töissä 50 työntekijää SEL:n työehtosopimuksella ja nykyisin enää 20. – Uskon suomalaiseen elintarvikkeeseen. Se on puhdas, valvottu, tutkittu ja luotettava. Kriisit, kuten koronapandemia, sota ja energiakriisi ovat korostaneet kotimaisen ruuantuotannon merkitystä, mutta aika näyttää, miten kuluttajat sen muistavat, Tuominen toteaa. Luottamusmies kehittäjänä Joni Tuominen kehuu Valion työntekijöiden luottamushenkilöiden hyvää ja tiivistä yhteistyötä. – Se on suuri voimavara. Teemme yhteistyötä, vaihdamme tietoa ja tuemme toisiamme. Kun aloitin pääluottamusmiehenä, olin untuvikko näissä asioissa. Muista luottamushenkilöistä on ollut korvaamaton apu. Ei näitä hommia yksin jaksaisi. Mikä on parasta luottamusmiehen tehtävässä? – Työkaverit, yhdessä tekeminen ja yhteistoiminta. Parhaimmassa tapauksessa saat olla kehittämässä omaa työtä ja työyhteisöä, vaikuttaa asioihin ja pääset lisäämään ymmärrystä työyhteisössä, siitä saa tyydytystä. Haastavinta on Tuomisen mukaan tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. – Emme me luottarit halua olla vaikeita tai ilkeitä, vaan haluamme varmistaa, että kaikilla olisi hyvä tehdä töitä. Hallitus on avannut silmiä Tänä syksynä Joni Tuominen on jakanut työpaikalla tietoa Orpon hallituksen ajamista työntekijöiden oikeuksien heikennyksistä. Hallituksen leikkauslista on avannut perussuomalaisia eduskuntavaaleissa äänestäneiden silmiä. – Monet ovat sanoneet, että on petetty olo. Monelle on nyt avautunut, mikä on politiikan merkitys työehdoille, ja mikä on ammattiliiton tehtävä ja tarkoitus. Minun ikäiseni ovat tulleet työelämässä valmiiseen pöytään. Kaikki on ollut itsestään selvää. Nyt monet asiat ovat uhattuna. Itse ainakin haluan, että ammattiliittoni toimii ja vastustaa hallituksen heikennyksiä. Mitä ammattiliitto merkitsee sinulle? – Liitto merkitsee sitä, että meillä on ihmiset, jotka neuvottelevat meidän puolestamme työehtosopimuksen. Työehtosopimus tarkoittaa työrauhaa, ja raameja ja pelisääntöjä, jonka mukaan työpaikalla mennään. Jos työehtosopimusta ei olisi, olisi raskasta, kun jokaisen pitäisi neuvotella työehdot itse. Tuominen on hakenut osaamista ahkerasti liiton kursseilta. – Olen tykännyt Murikka-opistosta. Siellä on hyvät tilat opiskella ja samalla verkostoituu muiden kurssilaisten kanssa. Olen suositellut liiton kursseja kaikille, niistä saa paljon apua ja tietoa luottamustehtävän hoitamiseen. Olen myös saanut liiton hommista paljon kavereita ja ystäviä. Vapaa-aikaansa Joni Tuominen viettää ystävien kanssa. Hän myös kuuntelee paljon musiikkia ja laulaa karaokea. – Spotifyn mukaan olen tänä vuonna kuunnellut eniten Jarkko Martikaista, mutta kuuntelen musiikkia laidasta laitaan, kirkonpolttohevistä iskelmään. •
E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa sulautuu vuodenvaihteessa Avoimeen työttömyyskassaan. Lue tästä, miten sulautuminen vaikuttaa työttömyyskassan jäseniin. 1. TYÖTTÖMYYSKASSAMME ON A-KASSA 1.1.2024 ALKAEN SUOMEN Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa sulautuu Avoimeen työttömyyskassaan eli A-kassaan 1.1.2024 alkaen. Sulautumisesta päätettiin yksimielisesti Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan edustajiston ylimääräisessä kokouksessa 22.5.2023. Sulautumisella haetaan leveämpiä harteita, joilla pystytään vastaamaan työttömyyskassoihin kohdistuviin lisääntyviin velvoitteisiin. – Sulautumalla osaksi isompaa työttömyyskassaa, pystymme jatkossakin tuottamaan jäsenillemme laadukkaat työttömyyskassapalvelut kustannustehokkaasti, Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan hallituksen puheenjohtaja Lea Väänänen perustelee. 2. JÄSENYYS SIIRTYY AUTOMAATTISESTI A-KASSAAN SUOMEN Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan sulautuminen A-kassaan ei edellytä jäseniltä mitään toimenpiteitä, eikä jäsenten työttömyysturvaan tai etuuksien maksatukseen tule sen takia muutoksia. Jäsenyys jatkuu uudessa työttömyyskassassa automaattisesti ja ilman katkoksia. SEL:n jäsenmaksu sisältää jatkossakin työttömyyskassan jäsenmaksun. Työttömyyskassan maksamista etuuksista ei makseta jäsenmaksua 1.1.2024 alkaen. Näin työttömyyskassan sulautuminen näkyy jäsenille T Y Ö T T Ö M Y Y S K A S S A teksti Karoliina Öystilä kuvat A-kassa
E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 3. EASIOINNISSA KÄYTTÖKATKOS 20.12.2023–1.1.2024 SULAUTUMISEN vuoksi työttömyyskassan eAsioinnissa on käyttökatkos 20.12.2023– 1.1.2024 välisenä aikana. eAsiointi suljetaan keskiviikkona 20.12.2023 kello 12 ja avataan tiistaina 2.1.2024 osoitteessa www.a-kassa.fi. Käyttökatkoksen aikana eAsiointi ei ole käytössä eikä työttömyyskassaan voi lähettää hakemuksia. Työttömyyskassan puhelinpalvelu sulkeutuu perjantaina 22.12.2023 kello 12. 4. TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENPALVELU SIIRTYY A-KASSAAN TYÖTTÖMYYSKASSAN jäsenpalvelu numerossa 09 4246 1210 ja SEL:n aluetoimistoilla päättyy pysyvästi perjantaina 22.12.2023 kello 12. Työttömyyskassan jäsenpalvelu siirtyy A-kassaan, joka palvelee jäseniä tiistaista 2.1.2024 kello 10 alkaen. A-kassan jäsenpalvelun kanavat ja yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.a-kassa.fi/yhteystiedot. Vaikka SEL:n aluetoimistot eivät enää 1.1.2024 jälkeen hoida työttömyyskassan jäsenpalvelua, SEL:n aluetoimistolta voi jatkossakin tilata työpaikalle työttömyysturvainfon, jos työpaikalla lomautetaan tai irtisanotaan työntekijöitä. Infossa käydään läpi perusasiat ansiopäivärahasta ja sen hakemisesta. 5. A-KASSA ON MONIALAINEN TYÖTTÖMYYSKASSA A-KASSA on monialainen, kaikille palkansaajille avoin työttömyyskassa. Tällä hetkellä jo kymmenen ammattiliittoa tekee yhteistyötä A-kassan kanssa: Teollisuusliitto, Rakennusliitto, Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Postija logistiikka-alan unioni PAU, Suomen Merimies-Unioni SMU, Teatterija mediatyöntekijöiden liitto Teme, Journalistiliitto, Näyttelijäliitto, Muusikkojen liitto sekä Ay-toimihenkilöt. Vuodenvaihteen jälkeen yhteistyökumppaniksi tulee mukaan myös Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL. 6. TYÖTTÖMYYSKASSOJEN MÄÄRÄ LASKEE EDELLEEN A-KASSA on Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Tällä hetkellä A-kassaan kuuluu yli 228 000 jäsentä ja vuodenvaihteessa jäsenmäärä kasvaa edelleen reilulla 17 000 jäsenellä, kun Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa sulautuu A-kassaan. Työttömyyskassojen määrä on ollut jatkuvassa laskussa. Tämän vuoden alusta Suomessa on ollut 15 palkansaajien ja yksi yrittäjien työttömyyskassa. Vuonna 1995 työttömyyskassoja oli vielä 67. Nyt A-kassaan sulautuva Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa on ollut noin 17 000 jäsenellään Suomen toiseksi pienin työttömyyskassa. Isot monialaiset työttömyyskassat pystyvät varautumaan pieniä työttömyyskassoja paremmin työllisyyden kausivaihteluihin, kassoihin kohdistuviin velvoitteisiin ja mahdollisesti kassoille tuleviin uusiin tehtäviin. Näin jäsenille pystytään tarjoamaan laadukkaita työttömyyskassapalveluja mahdollisimman joustavasti ja kustannustehokkaasti. 7. TYÖTTÖMYYSKASSA MAKSAA JÄSENILLEEN ETUUKSIA A-KASSA tarjoaa jäsenilleen taloudellisen turvan maksaessaan ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyden tai lomautuksen ajalta. Lisäksi työttömyyskassa maksaa jäsenilleen vuorottelukorvausta, liikkuvuusavustusta ja muutosturvarahaa. A-kassan helppokäyttöiset asiointikanavat ja palvelut takaavat sen, että työttömyysturvan hakeminen on nopeaa ja kätevää. Työttömyyskassan eAsiointia kannattaa käyttää ensisijaisena asiointikanavana, koska se on tietoturvallinen ja nopea.
E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 JOS JÄÄT TYÖTTÖMÄKSI TAI SINUT LOMAUTETAAN OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänäsi kokopäivätyötä hakevaksi työnhakijaksi TE-toimistoon osoitteessa www.te-palvelut.fi. Noudata TE-toimiston ohjeita. Voit saada ansiopäivärahaa vain, jos työnhakusi on voimassa TE-toimistossa. Tee ensimmäinen ansiopäivärahahakemus, kun ensimmäisestä työttömyystai lomautuspäivästäsi on kulunut vähintään kaksi täyttä kalenteriviikkoa maanantaista sunnuntaihin. Hakemuksen tulee päättyä sunnuntaihin. Hae päivärahaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömyytesi tai lomautuksesi alkamisesta. Tee hakemus ja lähetä liitteet työttömyyskassaan eAsiointipalvelussa osoitteessa www.elintarvikekassa.fi. Jos et voi käyttää eAsiointia, lähetä hakemuksesi postissa. Hakemuksen voit tulostaa osoitteesta www.elintarvikekassa.fi tai tilata numerosta 09 4246 1210. Ensimmäisen hakemuksen liitteet Liitteiden ei tarvitse olla alkuperäisiä, kopiot riittävät. 1. Palkkatodistus työnantajaltasi vähintään 26 palkallisen työssäoloviikon ajalta ennen työttömyyttä tai lomautusta. 2. Irtisanomisilmoitus, jos toistaiseksi voimassa ollut työsuhteesi on päättynyt. Jos työsuhteesi on ollut määräaikainen, ilmoitusta ei tarvita. 3. Työtodistus, jos työsuhteesi on päättynyt ja työtodistus on saatavilla. 4. Työsopimus, jos se on saatavilla. 5. Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. 6. Verokortti, jos olet tilannut muutosverokortin etuutta varten. Jos et lähetä muutosverokorttia etuutta varten, ansiopäivärahastasi tehdään vähintään 25 %:n ennakonpidätys. 7. Verotuspäätös, jos sinulla on ollut ansiotuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. 8. Selvitys viikoittaisesta työajasta ja palkasta, jos olet tehnyt välillä alle 18-tuntisia viikkoja tai yhtä aikaa useampaa osa-aikatyötä. 9. Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, joka vaikuttaa ansiopäivärahaan, esimerkiksi päätös perheellesi myönnetystä lasten kotihoidon tuesta. Jatkohakemuksen liitteet Täytä jatkohakemus neljän kalenteriviikon ajalta maanantaista sunnuntaihin, paitsi jos olet osa-aikaisesti työssä, josta palkka maksetaan kuukausittain. Silloin täytä hakemus koko kalenterikuukaudelta. Lähetä palkkatiedot hakemuksesi liitteenä, jos sinulla on ollut palkkatuloa osa-aikatyöstä tai satunnaisesta kokoaikatyöstä hakemuksen ajalta. Jos osallistut työllistymistä edistävään palveluun, merkitse hakemukseesi, missä palvelussa olet ja mahdolliset poissaolo päiväsi. Anmäl dig senast den första dagen som du är arbetslös eller permitterad som arbetslös sökande av heltidsarbete till TE-byrån på adress www.te-palvelut.fi. Följ TE-byråns direktiv. Du kan få inkomstrelaterad dagpenning endast om din arbetsansökan är i kraft hos TE-byrån. Gör din första ansökan om inkomstrelaterad dagpenning då det har förflutit högst två hela kalenderveckor från måndag till söndag sedan din första dag som arbetslös eller permitterad. Ansökan bör gälla fram till söndag. Ansök om dagpenning senast tre månader efter att du blivit arbetslös eller permitterad. Gör din ansökan och sänd in bilagor till arbetslöshetskassan i eTjänstens service på adress www.elintarvikekassa.fi. Om du inte kan använda eTjänsten sänd då din ansökan per post. Ansökan kan skrivas ut på adress www.elintarvikekassa.fi eller beställas per telefon 09 4246 1200. Bilagor till din första ansökan Bilagorna behöver inte insändas i original, kopior räcker. 1. Löneintyg från din arbetsgivare för minst 26 betalda arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. 2. Uppsägningsmeddelande om din tillsvidareanställning är avslutad. Om arbetsförhållandet har varit tidsbundet behövs inget meddelande. 3. Arbetsintyg om arbetsförhållandet avslutats och ett arbetsintyg finns. 4. Arbetsavtal om sådant finns. 5. Permitteringsmeddelande om du blivit permitterad. 6. Skattekort om du beställt skattekort för förmåner. Om du inte sänder ett förmånsskattekort tas en förskottsinnehållning på 25 procent på din inkomstrelaterade dagpenning. 7. Skattebeslut om du har haft inkomster från jordbruk eller annan företagsverksamhet. 8. Utredning om lön och arbetstider per vecka om du ibland har haft arbetsveckor på under 18 timmar eller flera deltidsjobb samtidigt. 9. Beslut om en social förmån du åtnjuter som påverkar din dagpenning, exempelvis beslut om beviljat hemvårdsstöd för din familj. Bilagor för fortsatt ansökan Fyll i ansökan för fyra kalenderveckor från måndag till söndag, utom om du deltidsarbetar och får månatlig lön. Fyll då i ansökan för hela kalendermånaden.Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster från deltidsarbete eller tillfälliga heltidsarbeten under ansökningstiden.Om du deltar i sysselsättningsstödjande service, tillfoga då i din ansökan vilken service det gäller och eventuella bortavarodagar. g Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa sulautuu Avoin työttömyyskassa A-kassaan 1.1.2024! g Finlands Livsmedelsarbetares Arbetslöshetskassa fusioneras med den Öppna arbetslöshetskassan A-kassan 1.1.2024!
E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 E L I N TA E 4 3 Työttömyyskassa JÄSENPALVELU EASIOINTI >> www.elintarvikekassa.fi • Lähetä ansiopäivärahahakemus ja liitteet • Katso hakemuksiasi ja päätöksiäsi • Lähetä viestejä työttömyyskassalle • Muuta yhteystietojasi PUHELINPALVELU JA POSTIOSOITE Työttömyyskassa palvelee numerossa 09 4246 1210 maanantaista torstaihin kello 8.30–15.30 ja perjantaisin 8.30–15. Etuuskäsittelijät vastaavat kysymyksiin tiistaisin ja torstaisin kello 9–11. Numeroon soittaminen maksaa operaattorisi normaalin puhelinmaksun verran. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteella selkassa@selry.fi. Jos et voi käyttää eAsiointia, lähetä hakemuksesi postissa osoitteeseen: Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki MEDLEMSSERVICE ETJÄNSTEN >> www.elintarvikekassa.fi • Ansöka om inkomstrelaterad dagpenning • Kolla dina egna ansökningsoch beslutsuppgifter • Sända meddelanden till kassan • Ändra dina kontaktuppgifter TELEFONSERVICE OCH POSTADRESS Arbetslöshetskassan står till din tjänst per telefonnummer 09 4246 1200 från måndag till torsdag kl 8.30– 15.30 och på fredag kl 8.30–15. Förmånshandläggarna svarar på dina frågor tisdagar och torsdagar kl 9-11. För samtal till numret debiteras din teleoperatörs normala telefonavgift. Du kan också kontakta oss per e-post: selkassa@selry.fi. Om du inte kan använda eTjänsten, sänd då in din ansökan per post till adress: Finlands Livsmedelsarbetares Arbetslöshetskassa, Stationskarlsgatan 2, 8 vån., 00520 Helsingfors MEMBER SERVICES ESERVICE >> www.elintarvikekassa.fi • Send your earnings-related allowance application and the attachments • View your applications and decisions • Send messages to the Unemployment Fund • Change your contact details PHONE SERVICE AND POSTAL ADDRESS The Unemployment Fund is available from Monday to Thursday 8.30–15.30 and on Fridays 8.30–15 at 09 4246 1200. Benefit officers will answer questions on Tuesdays and Thursdays 9–11. Calling the number costs the caller the normal telephone charge charged by the operator. You can also e-mail us at selkassa@selry.fi. If you cannot use the eService, submit your application by mail using the following address: Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki IF YOU BECOME UNEMPLOYED OR LAID OFF Register at the TE Office as a job seeker looking for full-time employment no later than the first day of unemployment or lay-off at www.te-palvelut.fi. Follow TE Office’s instructions. You are entitled to earnings-related allowance only if your job search is valid at the TE Office. Submit your first application for earnings-related allowance when at least two full calendar weeks have passed since your first day of unemployment or layoff, Monday through Sunday. The application must be ended to a Sunday. Apply for the allowance no later than three months after the start of your unemployment or lay-off. Submit your application and the attachments to the Unemployment Fund using the eService at www.elintarvikekassa.fi. If you cannot use the eService, submit your application by mail. You can print the application from www.elintarvikekassa.fi or order one by calling 09 4246 1200. Attachments to the first application You do not have to send the original attachments, copies are sufficient. 1. Pay certificate from your employer that covers at least 26 paid work weeks prior to your unemployment or lay-off. 2. Notice of termination if your permanent employment has ended. If your employment has been for a fixed term, notification is not required. 3. A certificate of employment if your employment has ended and a certificate of employment is available. 4. Employment contract, if available. 5. Layoff notice if you have been laid off. 6. Tax card if you have ordered a revised tax card for the benefit. If you do not send a revised tax card for the benefit, a withholding rate of at least 25% will be applied to your earnings-related daily allowance. 7. A personal tax decision if you have earned income from agriculture or other business activities. 8. A statement of your weekly working hours and pay if on occasion you have worked for less than 18 hours a week or you have had several part-time jobs at the same time. 9. A decision about the social benefit you receive that affects your earnings-related daily allowance, such as a decision about a child home care allowance for your family. Attachments to the follow-up application Fill out an follow-up application for four calendar weeks from Monday to Sunday, unless you are working part-time for a monthly salary. Then fill in the application for the whole calendar month. Send salary information as an attachment to your application if you have had paid income from part-time work or occasional full-time work during the application period. If you participate in an employment promotion service, indicate in your application which service you are in and any dates of your absence. g Finnish Food Workers’ Unemployment Fund merges to the Open Unemployment Fund A-kassa 1.1.2024!
E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 På svenska/In English FACKFÖRBUNDEN HAR #VägandeSkäl att försvara arbetstagarnas rättigheter och motsätta sig regeringen Orpos förslag. 1. Varför deltar vi i den politiska #VägandeSkäl-strejken? #VägandeSkäl är FFC:s och fackförbundens kampanj, vars mål är att motverka statsminister Petteri Orpos regerings förslag, som försvagar arbetstagarnas strejkrätt, arbetsvillkor och arbetslöshetsskydd. Eftersom regeringen inte lyssnar till oss är vi tvungna att försvara arbetstagarnas rättigheter med politiska strejker. Läs mera och kolla regeringens nedskärningslista på adress www.selry.fi/painavasyy. 2. Vad är en politisk strejk? En politisk strejk riktar sig inte mot arbetsgivarna utan mot de politiska beslutsfattarna eller med andra ord Finlands regering. En politisk strejk är en laglig strejk. Strejken kan inte föranleda några följder för de enskilda arbetstagarna. Arbetsgivaren kan inte säga upp eller avsluta arbetstagarens arbetsförhållande på grund av deltagande i strejken. Den politiska strejken omfattar på de arbetsplatser där strejk utlysts allt strejkbelagt arbete och de arbetstagare som utför arbetet. Strejken omfattar också arbetstagare som inte tillhör något fackförbund och exempelvis inhyrda arbetstagare. Arbetsgivaren betalar inte ut någon lön under strejken. SEL betalar strejkbidrag till sina medlemmar. 3. Varför drabbas arbetsgivare som är oskyldiga av strejken? Om regeringen Orpos förslag går igenom ökar de arbetsgivarnas makt och försvagar arbetstagarnas rättigheter. Arbetsgivarna är inte ”oskyldiga” till regeringens förslag. Arbetsgivarnas organisationer har själva krävt att just de här försvagningarna av arbetstagarnas rättigheter genomförs i sina egna målsättningar inför riksdagsvalet. 4. Vilka är våra krav i de politiska strejkerna? Vi vill inte att regeringen Orpo ökar osäkerheten i det finländska arbetslivet. Vårt mål är att regeringen avstår från de förslag som försvagar arbetstagarnas strejkrätt, arbetsvillkor och arbetslöshetsskydd. TRADE UNIONS have #SeriousGrounds to defend workers’ rights and to oppose the proposals made by the Orpo Government. 1. Why are we on a political #SeriousGrounds strike? #SeriousGrounds is a campaign by SAK and trade unions, whose aim is to refuse the proposals by Petteri Orpo’s Goverment that would weaken employees’ right to strike, employment conditions and unemployment security. As the Government is not listening to us, we have no option but to defend workers’ rights with political strikes. Read more and see a full list of the Government cuts at www.selry.fi/painavasyy. 2. What is a political strike? A political strike does not target employers; it targets the political decision-makers, the Finnish Government. A political strike is a legal strike. The strike does not have any consequences for any individual employee. The employer cannot terminate an employee’s employment due to participation in the strike. A political strike concerns all work that the strike concerns and the workers doing the work. The strike also concerns employees who are not members of the trade union and, for example, temporary agency workers. The employer will not pay the employees’ salary for the duration of the strike. SEL will pay a strike pay to its members. 3. Why do innocent employers have to suffer from the political strike? If the proposals by the Orpo Government pass, they will increase the power of the employer and deteriorate workers’ rights. Employers are not “innocent” of the Government proposals. The employer organisations themselves have demanded these same cuts to workers’ rights in their own Parliamentary Elections objectives. 4. What are we seeking to achieve with the political strike? We do not want the Orpo Government to increase uncertainty in Finnish work life. Our goal is for the Government to give up its proposals that would weaken employees’ right to strike, employment conditions and unemployment security. Vi har #VägandeSkäl att försvara arbetstagarnas rättigheter We have #SeriousGrounds to defend workers’ rights
E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 Tauolla Lähetä ristikon ratkaisu osoitteeseen: SEL/Elintae, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki 15.1.2024 mennessä. Kuoreen tunnus ”Ristikko 8/2023”. Vastanneiden kesken arvomme S-ryhmän 25 euron lahjakortin. Ristikon ratkaisu ja voittajan nimi julkaistaan Elintakeessa, joka ilmestyy 9.2.2024. Nimi:....................................................................................................................................... Osoite: .............................................................................................................................................. ................................................................................................................................................. R I S T I K K O 1. Mikä Suomen kaupunki on julistautunut Euroopan joululaulukaupungiksi a) Kemi, b) Nurmes, c) Porvoo? 2. Minä vuonna Suomessa otettiin käyttöön kesäaika a) vuonna 1978, b) vuonna 1981, c) vuonna 1983? 3. Mikä maa aloittaa tammikuussa 2024 EU:n puheenjohtajamaana a) Belgia, b) Espanja, c) Ruotsi? 4. Kuinka monta kylkiluuta ihmisellä on a) 20, b) 22, c) 24 kylkiluuta? 5. Kuka on säveltänyt oopperan Taikahuilu a) Claudio Monteverdi, b) Wolfgang Amadeus Mozart, c) Richard Wagner? 6. Maapallon ja Auringon välimatka on a) 100 miljoonaa km, b) 150 miljoonaa km, c) 200 miljoonaa km? 7. Kuinka pitkään auringonvalolla menee, että se saavuttaa maan a) 5 minuuttia 30 sekuntia, b) 6 minuuttia 10 sekuntia, c) 8 minuuttia 20 sekuntia? Vastaukset lehden sivulla 30. 8 3 7 5 4 1 6 2 3 9 2 4 5 7 8 2 5 3 8 7 6 5 6 4 8 9 1 2 9 8 6 7 5 3 4 3 7 8 5 4 9 6 2 1 4 5 6 1 2 3 8 7 9 5 3 4 9 8 2 7 1 6 8 9 2 6 7 1 4 5 3 7 6 1 4 3 5 9 8 2 9 1 7 2 5 4 3 6 8 2 8 3 7 9 6 1 4 5 6 4 5 3 1 8 2 9 7 Vaikeusaste: AI 32 61 3 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m 4 3 5 6 9 8 3 1 7 1 8 6 9 7 5 9 8 5 2 7 4 4 6 1 3 8 7 2 1 4 3 9 5 6 6 4 9 7 5 2 1 8 3 1 3 5 8 9 6 4 2 7 7 5 1 9 2 8 6 3 4 3 9 8 6 7 4 5 1 2 2 6 4 3 1 5 7 9 8 5 1 3 2 6 7 8 4 9 4 8 7 5 3 9 2 6 1 9 2 6 4 8 1 3 7 5 Vaikeusaste: AI 32 61 4 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m V Ä L Ä H TÄ Ä K Ö ? S U D O K U T Ratkaisut: www.selry.fi/selnet > Elintae
E L I N TA E 47 E L I N TA E 4 6 N uoruudestaan saakka ruumiillisesti raskaissa elintarvikealan töissä työskennelleellä jäsenellä oli vaikeita kulumia niskassa, käsissä, polvissa ja selässä. Niiden takia keski-ikäinen työntekijä oli ollut viimeiset viisi vuotta keskimäärin puolet ajasta sairauslomalla. Sairauslomien jälkeen hän oli palannut töihin aina särkylääkkeiden turvin, kunnes oli joutunut jäämään sairauslomalle uudelleen ja uudelleen. Työkyky ei kohentunut sairauslomien myötä, ja työpaikalla töitä oli pyritty keventämään useita kertoja. Lopulta työntekijältä loppui voimat ja hän anoi S E LV I T E T T Y TA P A U S Työeläkeyhtiö tyrmäsi eläkkeelle pääsyn Vaikeista tukija liikuntaelinten sairauksista kärsinyt liiton jäsen soveltui työeläkeyhtiön mukaan muihin töihin. työkyvyttömyyseläkettä. Työeläkeyhtiö kuitenkin hylkäsi työntekijän anomuksen, perustellen, että työntekijällä olisi 60 prosenttia työkykyä jäljellä muihin, kevyempiin työtehtäviin. Jäsen sai työpaikkansa luottamushenkilöltä vinkin olla yhteydessä liittoon. SEL:n sosiaalisihteeri Kai Laaksoselle työntekijä kertoi, ettei työkykyä ollut jäljellä nykyiseen eikä muihin työtehtäviin ja tiedusteli, voisiko liitto auttaa päätöksestä valittamisessa. Uusi lääkärintodistus Työntekijä lähetti Laaksoselle valituksen laatimista varten tarvittavat asiakirjat, kuten lääkärintodistukset, eläkehakemuksen liitteineen sekä hylätyn eläkepäätöksen. – Papereista ilmeni, että jäsenellä oli niin vaikeaksi edenneet tukija liikuntaelinten sairaudet, ettei hän kyennyt esimerkiksi istumaan tai seisomaan ilman kipuja. Se, että hänellä olisi ollut työkykyä jäljellä, ei pitänyt millään lailla paikkaansa, Laaksonen kertoo. Laaksonen arveli työeläkeyhtiön tehneen virheen asian käsittelyssä, koska työntekijän sairaudet olivat niin laaja-alaiset ja aiheuttivat myös lepotilasärkyä. Hän soitti eläkeyhtiön ylilääkärille, joka Laaksosen yllätykseksi oli edelleen sitä mieltä, että työntekijä pystyisi työskentelemään kevyemmässä ammatissa, kuten myyjänä, eikä eläkeyhtiöllä ollut aikomusta muuttaa päätöstä. Laaksonen kertoi, että tulee siinä tapauksessa hakemaan muutosta päätökseen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta. Seuraavaksi Laaksonen kertoi jäsenelle, että muutoksenhakua varten tarvittiin uusi lääkärinlausunto, josta ilmenee selvästi, etteivät kevyemmätkään työt sovellu jäsenelle, ja mikäli hän joutuisi niitä tekemään, hänen terveytensä tulisi heikkenemään entisestään. Keskustelussa selvisi, että jäsen tarvitsi apua myös arjessa, kuten siivouksessa, ja nämäkin asiat olisi syytä kertoa lääkärille lausuntoa ajatellen. Työntekijän henkinen terveys oli heikentynyt kipujen ja kielteisen eläkepäätöksen vuoksi, joten hän pyysi ja valtuutti Laaksosen ottamaan yhteyttä työterveyslääkäriin hänen puolestaan, jotta kaikki lääkärinlausunnossa tarvittavat asiat tulisivat varmasti huomioiduiksi. Pian valitukseen pystyttiin liittämään uusi, aiempaa perustellumpi lääkärintodistus. Hakemukseen kirjattiin kaikki sairaudet ja niiden aiheuttamat rajoitteet, arkielämä mukaan luettuna. Laaksonen totesi valituksessa, että mikäli jäsen joutuisi työhön, teksti Kati Oksman kuva Maria Björklund E L I N TA E 47
E L I N TA E 47 E L I N TA E 47 hän tarvitsisi työntekoon avustajan, jotta hän pystyisi suoriutumaan siinä, koska hänen terveydentilansa on niin heikko. Vastaus tuli nopeasti Kaksi viikkoa valituksen lähettämisestä työeläkeyhtiön ylilääkäri tiedusteli Laaksoselta, olisiko valitus mahdollista ratkaista myöntämällä jäsenelle osa-aikainen työkyvyttömyyseläke. – Vastasin suoraan, että sitä ei voi hyväksyä, koska jäsenellä ei ole enää yhtään työkykyä jäljellä, joten vaadimme yhä täyttä työkyvyttömyyseläkettä. Ylilääkäri vastasi palaavansa myöhemmin asiaan. Puhelusta oli kulunut noin viikko, kun työeläkeyhtiö ilmoitti, että jäsenelle oli myönnetty täysimääräinen työkyvyttömyyseläke. Valituksen käsittely työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa olisi kestänyt arviolta vuoden, joten eläkeyhtiön perääntyminen asiassa lyhensi merkittävästi jäsenen asian ratkaisuun kulunutta aikaa. – Ilmoitin asiasta jäsenelle, joka oli asiasta erittäin onnellinen ja koki, että lopultakin työeläkeyhtiö oli kohdellut häntä oikeudenmukaisesti, ja kiitti liittoa avusta, joka toi hänelle myönteisen päätöksen. Asia tuli selvitetyksi noin kuukaudessa jäsenen yhteydenotosta liittoon. – Elintarvikealan töissä on kuormitustekijöitä, kuten pakkotahtista toistotyötä, erityislämpötiloja, meteliä ja raskaita nostoja, jotka voivat aiheuttaa vuosien saatossa vaikeitakin haittoja terveydelle. Mikäli tuntuu, ettei terveys riitä työntekoon, kannattaa pyytää apua oman työpaikan työsuojeluja luottamushenkilöiltä tai tarvittaessa suoraan liitosta, jotta voidaan yhdessä etsiä paras ratkaisu tilanteeseen. Esimerkiksi työuraeläke on yksi väylä päästä normaalia eläkeikää aikaisemmin pois raskaasta työstä, jos kriteerit sen hakemiseen täyttyvät, Laaksonen kertoo. • A S I A N T U N T I J A V A S TA A Miten saamme valittua työpaikallemme luottamusmiehen? NYKYISTEN SEL:n luottamusmiesten kaksivuotinen toimikausi päättyy 31.12.2024. Kaikilla elintarvikealan työpaikoilla tehdään uudet luottamusmiesvalinnat lokaja marraskuun 2024 aikana. Ensi syksynä valittavien luottamusmiesten toimikausi alkaa 1.1.2025 ja se kestää kaksi täyttä kalenterivuotta eli päättyy 31.12.2026. Jos työpaikalla ei tällä hetkellä ole luottamusmiestä, valinnat voi tehdä työpaikalla vaikka heti ja valittujen luottamusmiesten toimikausi voi alkaa heti valinnan jälkeen. SEL:n jäsenet valitsevat työpaikalla keskuudestaan pääluottamusmiehen ja varapääluottamusmiehen, ja jos paikallisesti on sovittu, myös osastojen luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet. Valinnat tehdään SEL:n luottamusmiesvaalien ohjeen mukaisesti. Tarkemmat ohjeet luottamusmiehen valitsemiseksi löytyvät osoitteesta www. selry.fi/luottamusmiesvaalit. Kutsukaa ensin koolle ehdokasasettelukokous. Kokouksen ajasta ja paikasta päättää ammattiosaston johtokunta tai työhuonekunnan eli työpaikan liiton jäsenten kokous. Kokous on pidettävä ensisijaisesti työpaikalla. Kokouskutsussa on mainittava ehdokkaiden asettamisesta luottamusmiehen valitsemiseksi. Luottamusmiehen valinnasta ei tarvitse suorittaa työpaikalla vaalia, jos ehdokkaita asetetaan kokouksessa vain yksi. Jos ehdokkaita ei ole tai jos kokousta ei saada koolle, ammattiosaston johtokunta voi valita luottamusmieheksi jäsenen, joka suostuu ottamaan tehtävän vastaan. Työnantajalla, työnjohtajilla tai järjestäytymättömillä työntekijöillä, kuten YTK:n jäsenillä, ei ole oikeutta osallistua luottamusmiehen valintaan. Luottamusmiehen on oltava SEL:n jäsen, sillä hän on jäsenten, ammattiosaston ja liiton edustaja työpaikalla. Vaalien suorittamisesta vastaa työpaikan SEL:n jäsenten valitsema vaalitoimikunta. Kaikille työpaikan SEL:n ja muiden SAK:laisten liittojen jäsenille on annettava mahdollisuus osallistua vaaleihin. Muihin SAK:laisiin liittoihin kuuluvien vaaleihin osallistumisen edellytyksenä on, että he eivät valitse työpaikalla omia luottamusmiehiään. SEL:n aluesihteerit neuvovat luottamusmiehen valinnassa. Olkaa yhteydessä oman alueenne aluesihteeriin. PEKKA NÄRHINEN SEL:n järjestöpäällikkö Tällä palstalla asiantuntijat vastaavat kysymyksiin, joita voit lähettää meille: www.selry.fi/juttuvinkki
E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 E L I N TA E 4 8 Ei valtaa eikä kultaakaan, vaan rauhaa päälle maan Euralainen Anni Viljanen rakastaa joulua eikä hän pelkää viettää sitä omalla tavallaan. Joulun jälkeen kuusi kannetaan ulos, kun siitä on jäljellä enää pelkkä ranka. Anni Viljasen mielestä parasta joulussa on rauhallinen joulutunnelma sekä omat, tutut jouluaaton perinteet. V A P A A L L A Kerro meille omasta tai työkaverisi harrastuksesta: www.selry.fi/juttuvinkki K aikki, ketkä tuntevat minut, tietävät, että olen henkeen ja vereen jouluihminen. Se näkyy jo juhannusaaton tienoilla, kun tokaisen, että puolen vuoden päästä on joulu. En laske päiviä jouluun, mutta kiinnitän kalenterissa huomiota lukuun 24, sillä siitä on helppo huomata, montako kuukautta jouluun on jäljellä, Anni Viljanen kertoo. Viljanen ei osaa kertoa, milloin tai miten hänen rakkautensa jouluun on syttynyt. Varhaisia todisteita löytyy kuitenkin perheen kotivideolta -98, missä Viljanen huutaa kolmevuotiaana kotoa lähtevälle joulupukille: Tule ensi viikolla uudelleen! Ehkä fanitus liittyy vuodenaikaan. Viljanen kun rakastaa talvea, lunta ja pakkasta. – Tykkään talven hämärästä, kun voin luoda itse kynttilätunnelman, ja se piristää minua. Saan joulun ajasta valtavasti energiaa. Vastaavasti inhoan kesää, kun on hyttysiä ja kuuma, Viljanen naurahtaa. Viljaselle on tärkeää, että saa viettää rauhassa itsensä näköisen joulun ilman kiirettä. Oman näköistä joulua hän suosittelee kaikille muillekin. – Olen viettänyt joulun omassa kodissani mieheni ja kissani kanssa jo kymmenen vuoden ajan. Olen tehteksti ja kuvat Kati Oksman nyt sen päätöksen, että me olemme kotona ja kukaan ei tule meille. Vuodessa on 364 muuta päivää, jolloin voi kyläillä. Läheiseni ymmärtävät sen. Paukut paketointiin Viljanen tykkää nikkaroida käsillään, joten joulukortit sekä joululahjat hän tekee yleensä itse. Paketin häneltä saaTärkeintä on antamisen ilo. vat he, jotka ovat olleet hänelle sinä vuonna kaikkein läheisimpiä. Tärkeintä hänelle on antamisen ilo. Pakkaus on Viljasesta tärkeä osa lahjaa, joten hänellä lahjan kauniiksi pakkaamiseen voi mennä enemmän aikaa kuin itse lahjaan. Viljanen on tehnyt itse myös esimerkiksi joulukuusen latvassa olevan tähden. Aidon joulukuusen pariskunta käy hakkaamassa suoraan kuusiviljelijän
E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 menee rahaa. Menee, minkä menee. Minulle joulu ei ole kulutusjuhla lainkaan. Viljanen on heikkona joulukoristeisiin, kuten joulutonttuihin, joihin saattaa välillä mennä muutamia kymppejä, vaikka hän tarjoushaukka onkin. – Marras-joulukuun vaihteessa tein valmiiksi pakastimeen saaristolaisleivät, lanttuja porkkanalaatikot sekä lihapullat, jotta ei tule niin paljon hommaa joululle, ja samalla kuluja saa jaettua pidemmälle ajalle. Joulukinkun saan työnantajalta lahjaksi, HKScan Raumalla leikkaamon luottamusmiehenä toimiva Viljanen sanoo. Nuutinpäivänä viimeistään Viljanen joutuu luopumaan joulukuusesta. Siitä ei jää jäljelle muuta kuin tuvasta ovelle vievä neulaspolku. • Anni Viljasen jouluun kuuluvat niin joulukoristelut, kuusenoksin somistetut joulupaketit, kynttilänvalo kuin joulupuurokin. Viime vuonna Viljanen sai inspiraation piparkakkutaloonsa kotipihansa jouluvaloin koristellusta kasvihuoneesta. tilalta aikaisintaan viikkoa ennen aattoa. Sen aiemmin he eivät raaski hakea kuusta sisälle, sillä uunilla lämmitetyn tuvan kuumuus tiputtaa kuusesta neulaset aina liian aikaisin. Luonnollisesti kotimainen ruoka näyttelee pariskunnan joulussa suurta roolia. Jouluaatto alkaa riisipuurolla, joka keitetään puuliedellä rintamamiestalon keittiössä. Kun Viljasen itse kehittämällä piparisokerilla kuorrutettu puuro on nautittu, tv:stä napsahtaa päälle perinteinen Joulupukin Kuuma linja. Kun ohjelmaksi vaihtuu Lumiukko, ryhtyy Viljanen leipomaan joulutorttuja ja siitä vähitellen valmistelemaan muitakin ruokia joulupöytään. Jouluateria nautitaan hämärän laskeuduttua kynttilän valossa, ja siihen kuuluu muun muassa joulukinkku kastikkeineen, perunoita, joululaatikoita, marinoitua punasipulia, savustettua lohta, saaristolaisleipää ja Viljasen äidin tekemää makaronisalaattia. Ruokaa on niin paljon, ettei erillisiä jälkiruokia tarvita. Joululahjat avataan pienen ruokalevon jälkeen kuuden maissa illalla, jonka jälkeen on vielä joulusauna. Viljasen mukaan hänellä on päävastuu jouluruokien valmistuksesta. – Aattona ruuanvalmistukseen menee paljon aikaa, mutta kun siitä on voinut päättää itse, se ei tunnu stressaavalta. – Perinteenämme on myös katsoa Mauri Kunnaksen Joulupukki ja noitarumpu joko aattona tai joulupäivänä. Pidän myös joulun ”hömppäelokuvista”. Mitä hömpempi, sen parempi. Tapaninpäivänä Viljanen yleensä vierailee perheellisen siskonsa luona, mutta silloinkin ilman kiirettä. Ei kulutusjuhla Joulun alla mediassa tiedustellaan usein, paljonko kotitaloudet aikovat käyttää jouluun tänä vuonna rahaa. – En ole tehnyt joulubudjettia enkä laskenut koskaan, paljonko jouluun
E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 ALUETOIMISTOT PALVELEVAT SEL:N JÄSENIÄ AJANKOHTAISTA Jos sinulla on kysyttävää työehdoistasi tai sinulle tulee niihin liittyviä erimielisyyksiä työnantajasi kanssa, liitto neuvoo ja auttaa ratkaisemaan ongelmat. Liittoa työpaikalla edustava luottamusmies on apunasi. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, voit olla yhteydessä suoraan liiton aluetoimistoon. Aluetoimistosi palvelee sinua myös kaikissa liiton jäsenyyteen ja työttömyysturvaan liittyvissä asioissa. Soita tai meilaa! Kun tulet asioimaan paikan päälle aluetoimistolle, varmistathan aina ensin soittamalla, että olemme paikalla. Aluetoimisto Avoinna Työttömyysturvaneuvonta ja jäsenyysasiat Työsuhdeneuvonta, palkkaja muut työehtoasiat SEL:n Etelä-Suomen aluetoimisto Siltasaarenkatu 4, 5. krs 00530 Helsinki Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Satu Itkonen 09 4246 1255 satu.itkonen@selry.fi Jouni Konttila 040 544 5101 jouni.konttila@selry.fi SEL:n Länsi-Suomen aluetoimisto Maariankatu 6 b 20100 Turku Ma–to 8–15.30 Kiinni 13–14 Pe 8–15 Kiinni 13–13.30 Maarit Pinomäki 09 4246 1234 maarit.pinomaki@selry.fi Esa Vahlsten 09 4246 1233, 0400 734 702 esa.vahlsten@selry.fi SEL:n Häme-KeskiSuomen aluetoimisto Rautatienkatu 10, 6. krs 33100 Tampere Ma–to 8–15.30 Kiinni 11–12 Pe 8–15 Kiinni 11–11.30 Marja-Liisa Jaakkola 09 4246 1236 marja-liisa.jaakkola@selry.fi Eija Rantanen 040 519 5577 eija.rantanen@selry.fi SEL:n Kaakkois-Suomen aluetoimisto Vuorikatu 20 15110 Lahti Ma–to 8–15.30 Kiinni 12.30–13.30 Pe 8–15 Kiinni 12.30–13 Marja Karuaho 09 4246 1238 marja.karuaho@selry.fi Kari Salminen 09 4246 1237, 040 456 6694 kari.salminen@selry.fi SEL:n Itä-Suomen aluetoimisto Haapaniemenkatu 21 B 21 70110 Kuopio Ma–to 8–15.30 Pe 8–15 Kiinni 11.30–12 Rainer Kettunen 09 4246 1240 rainer.kettunen@selry.fi Veijo Kukkonen 09 4246 1239, 050 464 7292 veijo.kukkonen@selry.fi SEL:n Pohjanmaan aluetoimisto Sepänkyläntie 4 65100 Vaasa Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Paula Mäki-Jussila 09 4246 1242 paula.maki-jussila@selry.fi Markus Forslund 040 772 2387 markus.forslund@selry.fi SEL:n Pohjois-Suomen aluetoimisto Rautatienkatu 16 90100 Oulu Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Seija Kyllönen 09 4246 1243, 040 736 1008 seija.kyllonen@selry.fi Seija Kyllönen 09 4246 1243, 040 736 1008 seija.kyllonen@selry.fi Jäsenpalvelu Ovatko tietosi ajan tasalla jäsenrekisterissä? Tarkista tietosi SEL:n eAsioinnista www.selry.fi/easiointi, jossa voit esimerkiksi päivittää yhteystietosi ja työpaikkatietosi, ilmoittaa uudesta työpaikasta tai työsuhteen päättymisestä sekä ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta eli palkattomasta jaksosta kuten perhevapaasta, varusmiespalveluksesta tai päätoimisesta opiskelusta. Haluatko lukea Elintakeesi vain sähköisesti? Jos et halua saada Elintae-lehteä painettuna lehtenä kotiisi, voit peruuttaa tilauksen osoitteessa www.selry.fi/easiointi -> Jäsenyys -> Jäsentiedot -> Jäsenedut -> Muokkaa -> En halua Elintae-lehteä. Tai voit perua tilauksen numerosta 09 4246 1230. Voit lukea Elintakeen osoitteessa www.lehtiluukku.fi/lehdet/elintae ja tilata muistutuksen kun uusi lehti ilmestyy.
E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 SEL:n jäsenyytesi pidät kunnossa ilmoittamalla muutoksista liittoon ja maksamalla jäsenmaksusi. Osoitteentai nimenmuutoksesta ei tarvitse erikseen ilmoittaa liittoon, kun teet virallisen ilmoituksen Digija väestötietovirastoon. Muuttoilmoituksen voit tehdä osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi. Jos sinulla on tietojen luovutuskielto, ilmoita uusi nimesi tai osoitteesi myös liittoon. Kun vaihdat työpaikkaa, ota yhteys uuden työpaikkasi luottamusmieheen tai liiton aluetoimistoon, jotta saat jäsenmaksujen perintäsopimuksen täytettäväksi. Sen avulla voit tarvittaessa vaihtaa ammattiosastosi ja valita jäsenmaksutavan: joko työnantaja perii suoraan palkasta tai maksat jäsenmaksut itse. Työnantaja voi aloittaa jäsenmaksujen perinnän palkastasi vasta kun siitä on tehty kirjallinen perintäsopimus. Jäsenmaksuperinnän päättymisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus liittoon ja työnantajalle käyttämällä perintäsopimuksen päättymisilmoitusta. Jos maksat itse jäsenmaksusi, tarvitset siihen henkilökohtaisen viitenumerolistan, jonka saat aluetoimistostasi. Listassa on jokaiselle kuukaudelle oma viitenumero, jota on käytettävä. Mikäli vaihdat alaa ja ammattiliittoa, ota ensin yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen tai siihen liittoon johon siirryt, jotta voit sopia jäsenyyden alkamisajankohdasta. Vasta sen jälkeen ilmoita liiton vaihdosta SEL:n jäsenrekisteriin. Näin siirtymisesi uuteen liittoon tapahtuu ilman jäsenyyden katkeamista. Jos haluat erota SEL:sta, ilmoita siitä liittoon kirjallisesti. SEL:n jäsenmaksu on 1,4 % kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja se sisältää myös työttömyyskassan jäsenmaksun. Jäsenmaksua maksetaan myös osa-aikatyöstä ja työstä, jota teet saadessasi soviteltua työttömyyspäivärahaa. Työttömyyskassa perii automaattisesti jäsenmaksun kaikista maksamistaan etuuksista. Opiskelijajäsenyys on maksuton ja se on voimassa opiskelun päättymiseen saakka. Mikäli työskentelet opiskelun ohella, liity myös työttömyyskassan jäseneksi ja maksa palkastasi jäsenmaksu, jolloin kartutat oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen. Opiskelun ajalta saat jäsenmaksuvapauden ilmoittamalla opiskeluajat liittoon. Palkkatyöstä maksetaan aina jäsenmaksua. Kun jäät eläkkeelle, toimita jäsenrekisteriin kopio eläkepäätöksestä tai lähetä vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus, jossa kerrot nimesi, syntymäaikasi ja eläkkeen alkamispäivän. Jos kyseessä on määräaikainen eläke, kuten kuntoutustukena maksettava työkyvyttömyyseläke, ilmoita myös eläkkeen päättymispäivä. Saat SEL:n vapaajäsenyyden, kun jäät eläkkeelle, jos olet ollut ammattiliiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 25 vuotta, joista vähintään viimeiset viisi vuotta olet ollut SEL:n jäsen. Vapaajäsenyys on maksuton. Jos olet oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen, ilmoita siitä liittoon välittömästi. Jäsenmaksua ei tarvitse maksaa ajalta, jolta et saa palkkaa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta esimerkiksi sairauden, kuntoutustuen, äitiysvapaan, isyysvapaan, vanhempain vapaan, hoitovapaan, opiskelun, varusmiestai siviilipalveluksen tai enintään 12 kuukauden vapausrangaistuksen takia. Työtön, joka ei saa kassan maksamaa etuutta, on vapautettu jäsenmaksusta. Niiden jäsenten jäsenmaksu, joilla ei ole palkkatuloa, kassan maksamaa etuutta tai jäsenmaksuvapautusta, on 10 euroa/kk. Yrittäjänä toimivan (enintään 18 kk) jäsenen jäsenmaksu on 30 euroa/kk. Mikäli jäsenmaksusi on maksamatta tai jäsenmaksuvapautuksesi ilmoittamatta, ota välittömästi yhteyttä liittoon. Sovimme kanssasi, miten jäsenmaksut ja jäsenyys hoidetaan ajan tasalle. Jos olet laiminlyönyt jäsenmaksujen maksamisen tai jäsenmaksuvapautuksesta ilmoittamisen yli kuuden kuukauden ajalta, päättyy jäsenyytesi liitossa sekä työttömyyskassassa. Liiton jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Liitto toimittaa verottajalle vuosittain tiedot itse maksamistasi sekä työnantajan perimistä jäsenmaksuista. Tarkasta veroehdotuksestasi, että maksettujen jäsenmaksujen määrä on oikein. NÄIN PIDÄT JÄSENYYTESI KUNNOSSA ISSN: 0782-2448 Julkaisija: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Päätoimittaja: Karoliina Öystilä Toimittaja: Kati Oksman Toimituksen sihteeri: Erja Ekman Ulkoasu: Berry Creative Taitto: Sivusoppi, Liisa Suonsivu Elintaetta on mukana kehittämässä SEL:n viestintäjaosto: Pirjo-Riitta Anttonen, Pasi Heinämaa, Jari Heiskanen, Jani Kerttula, Kai Leinonen, Thomas Noon, Saija Ratia, Riku-Veikka Tamminen ja Tuija Toivonen-Perttunen. Osoitteenmuutokset: jasenrekisteri@selry.fi Tilaushinnat: Jäsenille ilmainen, muilta 40 €/vuosi Painopaikka: PunaMusta, Tampere Palaute ja juttuvinkit: www.selry.fi/elintae Elintae ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Nro Aineistot Ilmestyy 1 15.1.2024 9.2.2024 2 26.2.2024 22.3.2024 3 8.4.2024 26.4.2024 4 13.5.2024 7.6.2024 5 12.8.2024 6.9.2024 6 16.9.2024 11.10.2024 7 21.10.2024 15.11.2024 8 18.11.2024 13.12.2024 Ammattiosastojen ja aluejärjestöjen kokousja tapahtumailmoitukset: ilmoitukset@selry.fi tai lomakkeella: www.selry.fi/selnet. Tiedusteluihin vastaa Erja Ekman. p. 09 4246 1200 www.selry.fi www.elintarvikekassa.fi www.facebook.com/selry www.twitter.com/selryfi www.instagram.com/selryfi www.flickr.com/selry Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@selry.fi Postija käyntiosoite: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki
Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan jäsenyys siirtyy 1.1.2024 A-kassan jäsenyydeksi. Sulautuminen ei edellytä jäseniltä mitään toimenpiteitä. SEL:n jäsenmaksu sisältää jatkossakin työttömyyskassan jäsenmaksun. On January 1, 2024, membership of the Finnish Food Workers’ Unemployment Fund will be transferred to A-fund membership. The merger of the funds does not require any action from members. The SEL membership fee will continue to include the unemployment fund membership fee. Den 1 januari 2024 övergår medlemskapet i Livsmedelsarbetarnas arbetslöshetskassa till medlemskap i A-kassan. Sammanslagningen kräver inga åtgärder av medlemmarna. SEL:s medlemsavgift kommer fortfarande att ingå i medlemsavgiften till A-kassan. Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa sulautuu Avoimeen työttömyyskassaan A-kassaan 1.1.2024 alkaen. Finnish Food Workers’ Unemployment Fund will merge to Open Unemployment Fund A-kassa from January 1, 2024. Finlands Livsmedelsarbetares arbetslöshetskassa går samman med den Öppna arbetslöshetskassan A-kassan från 1 januari 2024. Seuraa meitä somessa / Följ oss på some / Follow us on social media @AvoinKassa A-kassa.fi Teemme yhteistyötä usean ammattiliiton kanssa. Vi samarbetar med flera fackförbund. We cooperate with several trade unions. Monta työtä, monta alaa – yksi työttömyyskassa. Många jobb, många branscher – en arbetslöshetskassa. Many jobs, many branches – one Unemployment Fund.