Pitäjänmäen Valio on muuttunut meijeristä mehutehtaaksi KOLUMNI | 25-VUOTISJÄSENLOMAT | KURSSIKALENTERI | TAUOLLA 8 ? 22 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Tessin kautta saamme paljon hyvää LUOT TAMUSHENKILÖ T YÖPAIKALL A TYÖEHTOSOPIMUS SELVITIMME MITEN NEUVOTTELUT ETENEVÄT JYVÄSKYLÄ JA MIKKELI JUHLIVAT 90-VUOTIAITA AMMATTIOSASTOJA
E L I N TA E 3 Hinnat alkaen 49 €/hlö B4-hytissä sisältäen buffetillallisen ruokajuomineen. Katso ammattiosastosi tuki ja varaa paikkasi: www.selry.fi/risteily Laiva täynnä selliläisiä! Baltic Princess lähtee Turusta Kapellskäriin lauantaina kello 18.30 ja on takaisin sunnuntaina kello 16.30.
E L I N TA E 3 Aluksi J okaisen työntekijän tärkein valinta on kuulua ammattiliittoon. Toiseksi tärkein on oman työpaikan luottamusmiehen valinta. Tänä syksynä elintarvikealan työpaikoilla on valittu luottamusmiehet seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, kannattaa homma hoitaa kuntoon mahdollisimman pian, sillä luottamusmiehen tehtävä on työntekijöiden etujen valvonnan ja ajamisen kannalta kaikkein tärkein. LUOTTAMUSMIEHELTÄ EI pidä odottaa mahdottomia. Luottamusmies ei voi hoitaa tai muuttaa asioita yksin, vaan hän tarvitsee aina työntekijöiden tuen, kun hän neuvottelee työnantajan kanssa. Valitettavasti elintarvikealan työnantajissakin on vanhakantaisia ihmisiä, jotka eivät halua, että heidän työntekijänsä kuuluvat ammattiliittoon ja valitsevat keskuudestaan luottamusmiehen. Toivottavasti hekin heräävät tähän päivään ja ymmärtävät, että myös työnantajan kannalta on ehdottomasti parempi, että asioista voi sopia yhden ihmisen eli työntekijöiden valitseman luottamusmiehen kanssa. Toimiva luottamusmiesja neuvottelujärjestelmä mahdollistaa sujuvan asioiden hoidon työpaikalla. Siitä hyötyvät kaikki. Luottamusmiehen tärkein tehtävä on valvoa, että työpaikalla noudatetaan lakeja, työehtosopimusta ja muita sopimuksia. Luottamusmies neuvottelee työnantajan kanssa työehtojen ja työolojen kehittämisestä sekä muista paikallisesti sovittavista asioista. Luottamusmies auttaa ja neuvoo jäseniä sekä selvittää jäsenten ja työnantajan välisiä erimielisyyksiä. Fiksu työnantaja hyödyntää luottamusmiehen osaamisen aktiivisena työyhteisön kehittäjänä. LUOTTAMUSMIES EI ole yksin. Porukan tuen lisäksi SEL:n aluesihteeri on työpaikkojen luottamushenkilöiden tukena ja auttaa tarvittaessa asioiden hoidossa. Liitto kouluttaa luottamusmiehiä, jotta he saavat tarvittavat tiedot ja taidot tehtäviensä hoitamiseen. Lisäksi eri työpaikoilla toimivat luottamusmiehet saavat toisiltaan arvokasta tietoa ja vertaistukea. Luottamusmiehen ei tarvitse tietää kaikkea kaikesta, riittää että hän on valmis ottamaan asioista selvää. Tärkein valinta P Ä Ä K I R J O I T U S ”Luottamusmiehen ei tarvitse tietää kaikkea kaikesta.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 8/22 16.12.2022 TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Miten tes-neuvottelut etenevät? 12 Työn kuormittavuutta kannattaa mitata 14 Jyväskylässä juhlittiin 90-vuotiasta ammattiosastoa 16 Valion Pitäjänmäen meijeri muuttui mehutehtaaksi 21 Satamaidolla tehdään paikallista ja puhdasta maitoa 26 Mikkelin elintarviketyöläisten ammattiosasto 90 vuotta 40 Henri Lindholm jää eläkkeelle 28 SEL:n suuri jäsenristeily 30 Järjestösivut 34 Kurssikalenteri 38 Luottamushenkilö 44 På svenska, in english 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla S I S Ä L LY S Kannessa: Eliisa Raski on HKScanin Rauman ja Euran tehtaiden työntekijöiden uusi pääluottamusmies. Kannen kuva: Karoliina Öystilä ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E ”
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti SEL:N SUURI jäsenristeily valtaa Baltic Princessin 28.– 29.1.2023. Laiva lähtee Turusta Kapellskäriin lauantaina kello 18.30 ja on takaisin Turussa sunnuntaina kello 16.30. Risteilyllä selliläiset pääsevät nauttimaan Dingon ja DJ Oku Luukkaisen keikkojen lisäksi Eeli Hallikaisen trubaduurikeikasta. Laivayhtiön puolesta musiikkia tarjoilevat lisäksi bilebändi Beatwave, trubaduuri Olli Alexander, tanssiyhtye Markku Ketola Trio sekä pianisti Dimitrius. Koko risteilyohjelma julkaistaan lähempänä risteilyä, mutta hauskassa ohjelmassa on luvassa ainakin pikatreffit, bingo, pubivisa ja pokeriturnaus. Lisäksi laivalla ratkaistaan SEL:n karaokemestaruus. Tulossa on varmasti ikimuistoinen reissu, sillä yli tuhat selliläistä on jo varannut paikkansa SEL:n suurelta jäsenristeilyltä. Kaikki SEL:n 60 ammattiosastoa ovat päättäneet tuestaan risteilylle osallistuville jäsenilleen. Monet ammattiosastot tarjoavat ilmaisen yhteiskuljetuksen Turkuun tai korvaavat matkakulut. Edulliset jäsenristeilyhinnat sisältävät hyttipaikan lisäksi buffet-illallisen ruokajuomineen. Meriaamiainen ostetaan erikseen. Jäsenristeilyn hinnat sekä ammattiosastosi tuen löydät tämän lehden sivuilta 28–29 ja osoitteesta www.selry.fi/risteily. Tällä hetkellä vapaana on Aja B-hyttejä. – Myymme hyttejä niin kauan kuin vapaita paikkoja riittää, mutta ei kannata odottaa liian pitkään, vaan hoitaa oma varaus viimeistään nyt kuntoon, SEL:n järjestöpäällikkö SEL:N jäsenmaksu pysyy samana ja on 1,4 % myös vuonna 2023. Jäsenmaksu sisältää Suomen Elintarviketyöläisten työttömyyskassan jäsenmaksun. Liiton osuus jäsenmaksusta on 1,1 ja työttömyyskassan 0,3 prosenttiyksikköä. SEL:n jäsenmaksu maksetaan ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja työttömyyskassan maksamista etuuksista. Jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Lopullisessa verotuksessa vuoden aikana tienaamistasi tuloista vähennetään erilaiset vähennykset, kuten ammattiliiton jäsenmaksu. Kun maksamasi jäsenmaksut vähennetään tuloistasi lopullisessa verotuksessasi, maksat liiton jäsenyydestä todellisuudessa vähemmän kuin mitä palkkalaskelmassasi lukee. Lue lisää uutisia: www.selry.fi Älä jää rannalle SEL:n suurelta jäsenristeilyltä, vielä mahdut mukaan ikimuistoiselle reissulle SEL:n jäsenmaksu pysyy samana ja on 1,4 % Jenni Laaksonen Pekka Närhinen sanoo. Risteilyllä ei ole mahdollisuutta nousta maihin Ruotsissa. Pohjoismaiden kansalaiset eivät tarvitse risteilylle passia, mutta henkilöllisyys on tarvittaessa voitava todistaa. www.selry.fi/risteily
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti SEL:n ja ETL:n väliset neuvottelut elintarvikealan työntekijöiden uusista työehtosopimuksista alkavat tammikuun toisella viikolla. S EL on valmis yhteistyöhön muiden SAK:laisten ammattiliittojen kanssa, jotta kaikille aloille saadaan sovittua tolkulliset työehtosopimukset ja palkankorotukset tänä poikkeuksellisena kriisiaikana, jolloin Euroopassa soditaan, energian hinta on korkea ja inflaatio laukkaa. – Nyt mitataan työnantajapuolen kriisitietoisuutta. Jos työnantajien ideologiset pyrkimykset heikentää työntekijöiden työehtoja ajavat työehtosopimusneuvottelut työtaisteluihin, on perusteltua kysyä, onko työnantajien tilannekuva ajan tasalla, joulukuun alussa Korpilammella Espoossa koolla ollut SEL:n liittovaltuusto toteaa kannanotossaan. Liittovaltuusto muistuttaa, että on turha valittaa työvoimapulaa ja samaan aikaan pyrkiä heikentämään työntekijöiden palkkoja ja muita työehtoja. Työvoimapulaan auttaa työehtojen parantaminen. Vaikka Elinkeinoelämän keskusliitto EK on päättänyt, ettei se enää neuvottele, on selvää, että työnantajapuolella koordinoidaan nyt tiukemmin kuin koskaan eri alojen työnantajaliittojen tavoitteita ja toimintaa työehtosopimusneuvotteluissa. Tämän takia myös työntekijäpuolella on tehtävä yhteistyötä niillä aloilla, joilla neuvotellaan uusista työehtosopimuksista samaan aikaan. SEL on valmiina elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusneuvotteluihin, jotka alkavat tammikuussa. – Puolustamme työehtojamme ja lähdemme neuvotteluihin hakemaan riittäviä palkankorotuksia, joilla turvataan elintarvikealan työntekijöiden ostovoimaa, SEL:n liittovaltuusto linjaa. Venäjän hyökkäyssodan ja koronapandemian seurauksena hinnat ovat tänä vuonna nousseet selvästi totuttua enemmän, mikä näkyy pienija keskituloisten talouden kiristymisessä. Lokakuussa inflaatio oli Suomessa 8,3 prosenttia. Tätä on kompensoitava palkankorotuksilla ja palauttamalla kilpailukykysopimuksessa työntekijöiden maksettavaksi siirretyt sosiaaliturvamaksut takaisin työnantajien vastuulle. SEL:n liittovaltuusto päätti kokouksessaan SEL:n esityksistä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusten parantamiseksi. SEL:n tavoitteet julkaistaan tammikuussa, kun tes-neuvottelut alkavat työnantajaliitto ETL:n kanssa. Elintarvikealan työntekijöiden nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2023 asti. • Ammattiliittojen yhteistyö on tarpeen tolkullisten työehtosopimusten aikaansaamiseksi Vesa Moilanen/Lehtikuva
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti ATRIA TIEDOTTI marraskuun puolessa välissä päättäneensä keskittää koko siipikarjatuotantonsa Nurmon tehtaalleen. Sahalahden tehdas suljetaan vuoden 2024 aikana. Syyskuussa alkaneet muutosneuvottelut koskivat koko Atrian Sahalahden tehtaan henkilöstöä eli noin 130 ihmistä. Heistä reilut sata työskentelee SEL:n työehtosopimuksella. Työntekijät pettyivät raskaasti työnantajan päätökseen sulkea tehdas. Atria tavoittelee keskittämisellä noin viiden miljoonan euron vuotuisia säästöjä. – Epäreiluimmalta sulkemispäätöksessä tuntuu se, että meillä on täällä hyvä henkilöstö, joka osaa hommansa. Me olemme tehneet hyvää työtä, mutta se ei merkinnyt työnantajalle mitään. Vain se merkitsee, mikä jää viivan alle. Se on kaikkein vaikeinta hyväksyä, Atrian Sahalahden työntekijöiden pääluottamusmies Sami Uljas sanoo. Atria rakentaa parhaillaan 155 miljoonan euron laajennusta siipikarjatehtaaseensa Nurmossa. Uusi tuotantolaitos valmistuu vuonna 2024 ja se lisää 40 prosenttia Atrian siipikarjatuotannon kapasiteettia. Kaikille Sahalahdelta irtisanottaville tarjotaan mahdollisuutta siirtyä töihin Atrian muille tehtaille Suomessa. Esimerkiksi Nurmoon Seinäjoelle on matkaa yli 200 kilometriä Sahalahdesta Kangasalta. – Matka täältä Nurmoon on niin pitkä, että vain murto-osalle työntekijöistä on oikeasti mahdollista siirtyä sinne töihin. Ihmisten elämä, perheet ja harrastukset ovat täällä, Uljas arvelee. Nähtäväksi jää, kuinka moni nykyisestä henkilöstöstä pysyy palkkalistoilla tehtaan sulkemiseen asti, johon on vielä aikaa vuodesta kahteen. On selvää, että ihmiset alkavat jo miettimään tulevaisuuden vaihtoehtojaan. – Olen huolestunut työkavereiden jaksamisesta. Arkea pitäisi pyörittää normaalisti, vaikka tieto tehtaan sulkemisesta painaa mieltä. Jossain vaiheessa paha olo tulee varmasti ulos. Toivon, että ihmiset jaksaisivat tämän ajan ylitse ja löytäisivät oman uuden polkunsa, Uljas toteaa. Muutosneuvotteluita käydään myös Nurmon siipikarjayksikössä. Niiden tavoitteena on valmistautuminen uuden siipikarjatehtaan käyttöönottoon ja varautuminen työtehtävien ja toimintatapojen uudistumiseen. Atrian toimitusjohtaja vaihtuu ensi vuonna, kun pitkäaikainen toimitusjohtaja Juha Gröhn jää eläkkeelle 31.5.2023. Kai Gyllström on nimitetty Atria-konsernin uudeksi toimitusjohtajaksi 1.6.2023 alkaen. • Atria lopettaa Sahalahden tehtaan vuonna 2024, siipikarjatuotanto keskitetään Nurmoon Atria on omistanut Sahalahden broileritehtaan vuodesta 2014, jolloin se osti tehtaan Saarioisilta. Kymmenvuotisjuhlien sijaan edessä on tehtaan sulkeminen. Aapo Niemi
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti M oni meistä viettää työelämässä suuren osan ajastaan. Miltä tuntuisi, jos tämän ajan pitäisi esittää olevansa joku muu? Vain kahdeksan prosenttia suomalaisista sateenkaari-ihmisistä eli seksuaalija sukupuolivähemmistöön kuuluvista on hyvin avoin omasta identiteetistään työelämässä. Euroopan unionin maista vain Liettua ja Latvia sijoittuivat huonommin. Vaikka sateenkaarevat suomalaiset ovat muutoin avoimia omasta identiteetistään, he eivät ole sitä työelämässä. Hyvin avoimista ihmisistä vain 26 % oli yhtä avoimia myös työelämässä. NUORET IKÄPOLVET ovat työelämässä kaapissa vanhempia enemmän. Kun nuoret ovat avoimia perheelle, opinnoissa ja harrastuksissa, kuinka kestävää on ylläpitää työelämää, jossa kaappi tuntuu turvallisemmalta kuin olla oma itsensä? Mikäli yritykset ja organisaatiot eivät päivitä toimintaansa 2020-luvulle, ne eivät ole houkuttelevia työpaikkoja nuoremmille sukupolville, oli sitten kyse vähemmistöistä tai enemmistöistä. Se, että yhdenvertaisuusja tasa-arvosuunnitelmissa kielletään syrjintä tai että työpaikalta löytyy sukupuolineutraali wc, ei enää riitä. Toimivat rakenteet ja sateenkaari-ihmiset huomioivat lakisääteiset dokumentit ovat vain kivijalka, jolle rakentaa inklusiivista työkulttuuria. SUORAA SYRJINTÄÄ yleisempiä ovat ennakkoluuloista kumpuavat mikroaggressiot sekä toiseuttavien normien ylläpito. Ahtaat normit vahingoittavat kaikkia, ja tietoisuus tästä leviää jo enemmistöillekin. Yhdenvertaisuus ei ole samalla lailla kohtelua vaan tarpeiden mukaan toimimista. Sukupuolija seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ihmiset eivät ole tarpeineen ja toiveineen erilaisia ainoastaan ryhminä, vaan jokainen on identiteetistään riippumatta myös omanlaisensa yksilö. Tietoisuuden lisääminen ja kouluttautuminen ovat avainasemassa sateenkaariystävällisten työpaikkojen luomisessa. Ilmapiirikyselyt ja moninaisuusjohtamisen arviointi antavat suuntaviivoja tarvittaviin toimenpiteisiin. Erilaiset sateenkaariverkostot ja -yhteyshenkilö ovat konkreettisia askeleita eteenpäin. Kaapin avain on työelämässä hukassa K O L U M N I S A N O T T U A 900 ”SAK on ehdottanut ostovoimasopimusta, jossa sovittaisiin palkansaajien sivukulujen alentamisesta ja siirrosta työnantajille. Koska kyse ei ole palkoista, keskusjärjestöt voisivat sopia tästä. Ammattiliitot puolestaan sopisivat edelleen normaalisti omat työehtosopimusratkaisunsa.” S A K : N PU H E E N J O HTA JA JA R K KO E LO R A NTA 2 4 . 11 . 2022 ”Kaikkien ei tarvitse tulla palkallaan toimeen. Valtio tukee tällä hetkelläkin pienituloisimpia työssäkäyviä, Kangasharju muistuttaa. Hänen mukaansa työtulovähennyksiä tulisi laajentaa.” E TL A N TO I M IT U S J O HTA JA A K I K A N G A S H A RJ U I LTA LE H D E SS Ä 30. 11 . 2022 JUURI NÄIN! EI NÄIN! SUOMESSA TEHDÄÄN PIMEÄÄ TYÖTÄ VUOSITTAIN ARVIOLTA VÄHINTÄÄN 900 MILJOONAN EURON JA JOPA 1,4 MILJARDIN EURON EDESTÄ. LÄHDE: VEROHALLINTO MARITA KARVINEN Kirjoittaja on Setan koulutusasiantuntija, valtiotieteiden tohtori, työnsosiologi sekä työorganisaatioiden kehittäjä ja henkilöstökouluttaja. L U K U ”Vaikka sateenkaarevat suomalaiset ovat muutoin avoimia omasta identiteetistään, he eivät ole sitä työelämässä.”
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Työehtojen heikentäminen ei auta työvoimapulaan V E L L U N B L O G I ”Työehtojen heikentäminenkö johtaisi siihen, että työvoimapulan riivaamille aloille hakeuduttaisiin töihin? No ei johda.” T yövoimapulasta puhutaan paljon, vaikka moni on Suomessa työtä vailla. Yleensä työvoimapulassa on kyse tietystä toimialasta tai koulutuksen pullonkaulasta, joka olisi voitu ennakoida. Työnantajapuolen puheet työvoimapulasta ovat saaneet erikoisia muotoja: jopa samassa lauseessa saatetaan tuoda esiin työvoimapula ja tarve heikentää työntekijöiden työehtoja. TYÖEHTOJEN HEIKENTÄMINENKÖ johtaisi siihen, että työvoimapulan riivaamille aloille hakeuduttaisiin nykyistä enemmän töihin? No ei johda. Onkohan kyse siitä, että kun työnantajat ovat tarpeeksi pitkään puhuneet työehtojen kehittämisestä tarkoittaen oikeasti työehtojen heikentämistä, niin he eivät näe selvää epäjohdonmukaisuutta puheissaan? Joillakin aloilla työvoimapula on todellinen ja siihen on ainakin kaksi selkeästi vaikuttavaa tekijää. Työllisyysaste on ennätyskorkealla, mikä on tietysti erittäin hyvä asia. Maan hallitus on kriisitilanteessa pystynyt toimiin, jotka ovat parantaneet työllisyyttä. Toimet ovat olleet aivan päinvastaiset kuin edellisellä Juha Sipilän johtamalla hallituksella ja juuri siksi ne ovat onnistuneet. TOINEN VAIKUTTAVA tekijä on koronapandemia, jonka pahiten kurittamilta aloilta pyrittiin hakeutumaan pois. Ja jos onnistuttiin, ei enää palattu. Pitkässä juoksussa ala, jonka palkat ja muut työehdot eivät ole kunnossa, menettää vetovoimansa. Koronapandemian hoidosta täytyy antaa maan hallitukselle hyvä arvosana. Vaikka useilla aloilla oli vaikeaa, suurelta konkurssiaallolta vältyttiin. Onkin vaikea ymmärtää arvostelua etenkin yrittäjäjärjestön taholta holtittomasta velkaantumisesta. Jos valtio ei olisi ottanut iskua vastaan koronapandemian tai Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan tuomista taloudellisista seurauksista, olisi moni yrittäjä nyt entinen yrittäjä ja moni työntekijä työtön. ON ALA-ARVOISTA syyttää hallitusta holtittomasta velanotosta, kun kyseessä on ollut mitä suurimmassa määrin koko kansakunnan kannalta vastuullinen toiminta. Me olemme maana pärjänneet hyvin meidät kaikki yllättäneissä tilanteissa. Suuri kysymys on, pärjäämmekö jatkossa, jos emme pidä sopimista ja kompromisseja arvossa. Meidän kaikkien on hyvä pyrkiä olemaan johdonmukaisia ja antamaan arvoa hyvin hoidetuille asioille, se on vastuullisuutta. HALUAN KIITTÄÄ kaikkia jäseniämme tästä vuodesta ja toivottaa kaikille rauhallista joulua kotimaisen ruuan äärellä! Toivottavasti mahdollisimman monella on jouluna mahdollisuus nauttia läheistensä seurasta, levähtää ja ladata akkuja ensi vuotta varten. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Miksi jokaisen on tärkeää kuulua ammattiliittoon? Vastaajat osallistuivat SEL:n kursseille Murikka-opistolla lokakuussa. G A L L U P ”JÄRJES TÄY T YNY T työpaikka takaa sen, että meidän palkat ja muut työehdot ovat kunnossa. Meillä työpaikalla ihmisillä on eniten tessistä kysyttävää palkka-asioista, esimerkiksi onko palkkaryhmä oikea.” NIINA LEHTI elintarviketyöntekijä, työsuojeluvaltuutettu Apetit Ruoka, Säkylä ”ON tärkeää kertoa, että työehtosopimus on paljon enemmän kuin vain palkasta sopimista. Meillä näkyy myös se, että jos järjestäytymisaste on kunnossa, voidaan asioista sopia aina paremmin kuin mitä tessissä lukee.” JUHO SALONEN elintarviketyöntekijä, työsuojeluasiamies HKScan, Forssa ” IHMISE T ovat nyt huolissaan inflaatiosta ja ostovoimasta. Sitä paremmat mahdollisuudet meillä on työehtosopimusneuvotteluissa saada kunnolliset palkankorotukset, mitä enemmän liitossa on jäseniä.” OLLI VAUHKONEN kalankasvatustyöntekijä, työsuojeluvaltuutettu Finnforel, Varkaus SEL:N jäsenet saavat 1.1.2023 alkaen Nesteeltä polttoaineista alennusta 2,1 senttiä litralta. Alennuksen saa bensiinistä ja dieselistä SEL:n uudella jäsenkortilla, joka tulee postissa kaikille jäsenille tämän vuoden aikana tai matkapuhelimeen ladattavalla Neste-äpillä. Alennusta ei saa Neste Express -automaattiasemilta tai Neste Truck -asemilta tai jos käyttää maksamiseen Neste-korttia. Neste-sovelluksen latausohjeet löydät osoitteesta www.selry.fi/neste. Toisena uutena jäsenetuna SEL korvaa jatkossa jäsenensä työelämään liittyviä opintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa tai avoimessa yliopistossa enintään 200 euroa/vuosi. Tuki anotaan etukäteen ja se maksetaan jälkikäteen kurssimaksun kuittia ja hyväksytyn kurssisuorituksen todistusta vastaan. Lue lisää osoitteesta www.selry.fi/koulutus Polttoainealennusta Nesteeltä ”JOS sinun pitäisi itse neuvotella omasta palkasta ja muista työehdoista työnantajan kanssa, olisitko siihen valmis ja saisitko yhtä hyvän tuloksen kuin saamme yhdessä neuvotellen? Ja vain liiton jäsenet saavat lakkoavustusta.” PASI HAKANEN elintarviketyöntekijä Kaarina SEL:N Pohjanmaan aluetoimisto on muuttanut uusiin toimitiloihin Vaasan keskustassa. SEL:n Pohjanmaan aluetoimiston uusi osoite on 13.12.2022 alkaen Ylätori 2 A, 3. krs, 65100 Vaasa. Aluetoimistolla jäseniä palvelevat toimistonhoitaja Paula Mäki-Jussila ja aluesihteeri Markus Forslund. Aluetoimisto on pääsääntöisesti avoinna maanantaista torstaihin kello 8–15.30, lounasja asioimistauolla kello 12–13 toimisto on kiinni. Perjantaisin toimisto palvelee kello 8–15 ja on tauolla kello 12–12.30. Kun asioit paikan päällä aluetoimistolla, varmistathan aina etukäteen soittamalla, että toimistolla ollaan paikalla. SEL:n aluetoimistot sijaitsevat Helsingissä, Turussa, Tampereella, Lahdessa, Kuopiossa, Vaasassa ja Oulussa. TURKIN elintarviketyöläisten ammattiliitto G?da-??in mukaan yhdysvaltalainen tupakkayhtiö Philip Morris on irtisanonut 124 työntekijää ammattiliiton jäsenyyden takia. Liiton mukaan paikallinen johto Turkissa rikkoo ay-oikeuksia muun muassa pakottamalla jäseniä eroamaan liitosta. Lisäksi liitto raportoi köyhyyspalkoista, ylipitkistä työpäivistä ja työsyrjinnästä. Ammattiliittojen maailmanjärjestön ITUC:n pääsihteeri Sharan Burrow pitää yhtiön toimintaa kansainvälisten sopimusten vastaisena. SEL:n Pohjanmaan aluetoimisto on muuttanut uusiin tiloihin Tupakkajätti irtisanoi ay-jäsenyyden takia 124 työntekijää
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimukset ovat katkolla tammikuun lopussa. Selvitimme, miten tes-neuvottelut etenevät. 1. T YÖ E H TOS O PI M U S TYÖEHTOSOPIMUKSESI eli tessisi neuvottelevat elintarvikealan työntekijöitä edustava SEL ja työnantajia edustava ETL. Tessissä sovitaan palkkojen ja muiden työehtojen vähimmäistasot. Tessissä sovitaan esimerkiksi työajoista, palkallisista vuosilomista ja sairauslomista, työajan lyhennysvapaista ja lomarahoista. Työpaikalla voidaan sopia paikallisesti työehtosopimusta paremmista palkoista ja muista työehdoista, mutta ei huonommista. 3. N E U VOT TE L I JAT SEL:N liittohallitus on nimennyt tes-neuvotteluihin SEL:n neuvottelijoiksi työehtosopimusneuvottelukunnan. Tes-neuvottelukunnan jäseniä ovat SEL:n liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen, liittosihteeri Lea Väänänen, sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa, palkkasihteeri Ari Huuki sekä luottamushenkilöt Juha-Pekka Hölkki (leipomoala), Tommi Stenberg (liha-ala), Toni Rajavaara (meijeriala), Maarit Lähteenmäki (teollisuusala) ja Ville Sipilä (teollisuusala). 2. N E U VOT TE LU T ELINTARVIKEALAN työntekijöiden nykyiset SEL:n ja ETL:n väliset työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2023 asti. SEL ja ETL ovat sopineet, että työehtosopimusneuvottelut eli tes-neuvottelut alkavat tammikuun toisella viikolla. Miten tes-neuvottelut etenevät? T Y Ö E H D O T teksti Karoliina Öystilä kuva Maria Björklund
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 4. E S IT Y K S E T SEL:N liittohallitus on lisäksi nimennyt sopimusalakohtaiset työehtosopimusjaostot eli tes-jaostot, jotka ovat jo syksyllä käsitelleet SEL:n jäsenten tekemät aloitteet työehtosopimusten kehittämiseksi ja valmistelleet ne tes-neuvottelukunnan käsiteltäväksi. Ammattiosastot ja yksittäiset SEL:n jäsenet tekivät määräaikaan mennessä 186 esitystä työehtosopimusten kehittämiseksi. 5. TAVO IT TE E T SEL:N liittovaltuusto päätti 2.12.2022 tes-neuvottelukunnan esityksen pohjalta SEL:n esityksistä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusten parantamiseksi. SEL:n tavoitteet julkaistaan tammikuussa, kun tes-neuvottelut alkavat työnantajaliiton kanssa. 6. S O PI M U K S E TO N TI L A JOS tes-neuvotteluissa ei päästä neuvottelutulokseen ja uusi työehtosopimus ei synny tammikuun aikana, alkaa sopimukseton tila 1.2.2023, kun työehtosopimukset eivät ole enää voimassa. Sopimuksettomassa tilassa ei ole työrauhavelvoitetta, mikä tarkoittaa, että osapuolet voivat vauhdittaa neuvotteluita työtaistelutoimilla. Työehdot pysyvät kuitenkin käytännössä voimassa niin sanotun jälkivaikutuksen ansiosta. Työnantaja ei siis voi omin päin esimerkiksi laskea palkkaa tai pidentää työaikaa sopimuksettoman tilan aikana. Vanhan työehtosopimuksen määräykset ovat pääsääntöisesti voimassa siihen asti, kunnes uusi työehtosopimus on hyväksytty. Jos neuvottelut katkeavat, SEL:n liittohallituksen nimeämä keskuslakkotoimikunta päättää, miten tilanteessa edetään ja mahdollisesta työtaistelu-uhan ilmoittamisesta. Jos SEL joutuu käyttämään työtaistelutoimia, liitto vastaa toiminnan laillisuudesta. Liiton julistamassa työtaistelussa yksittäisellä jäsenellä ei ole korvausvelvollisuutta. Liitto aloittaa ja lopettaa työtaistelutoimet. 7. N E U VOT TE LU T U LOS KUN tes-neuvotteluissa on saavutettu neuvottelutulos, kutsutaan SEL:n liittovaltuusto koolle päättämään, hyväksytäänkö neuvottelutulos uudeksi työehtosopimukseksi. Jos molemmat tes-neuvotteluiden osapuolet hyväksyvät neuvottelutuloksen, uudet elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimukset ovat syntyneet. Jos neuvottelutulosta ei hyväksytä, neuvottelut ja mahdolliset työtaistelutoimet jatkuvat, kunnes sopimukseen päästään. T YÖTAISTELUTOIMI Työtaistelutoimia ovat esimerkiksi ylityökielto, lakko, hidastuslakko, tukilakko ja poliittinen lakko. Työsulku on työnantajapuolen työtaistelutoimenpide. Työtaisteluun osallistuminen ei oikeuta työnantajaa purkamaan tai irtisanomaan työntekijöiden työsuhteita. Lakosta jätetään ilmoitus vastapuolelle ja valtakunnansovittelijalle vähintään kaksi viikkoa ennen työtaistelun alkamista. YLIT YÖKIELTO Ylityökiellon aikana työntekijät tekevät vain säännöllistä työaikaa, enintään kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Ylityökiellon aikana ei tehdä lisäja ylityötä. L AKKOVAHTI Lakkovahdit päivystävät lakossa olevien työpaikkojen porttien läheisyydessä, ilmoittavat työpaikalle tuleville lakosta ja tiedottavat lakon etenemisestä. L AKKOL AINEN Lakkolainen on työntekijä, jonka työt ovat lakonalaisia T Y Ö TA I S T E L U S A N A S T O töitä ja joka on mukana lakossa ilmaisemassa mielipiteensä. Lakko-oikeus on työelämän perusoikeus. RIKKURI Rikkuri eli lakonrikkoja on henkilö, joka tekee lakonalaista työtä tai ei noudata liiton päätöksiä työtaistelutoimista. Liiton myöntämällä työluvalla lakonalaista työtä tekevä henkilö ei ole rikkuri. Työlupa on poikkeuslupa, jota työnantaja voi hakea liitolta lakonalaisen työn teettämiseen. HÄTÄT YÖ Kun työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan lain tarkoittama hätätyö, on työnantajan viivytyksettä tehtävä kirjallinen ilmoitus hätätyöstä työsuojeluviranomaiselle aluehallintovirastoon ja työntekijä on velvollinen heti aloittamaan hätätyön tekemisen. Esimerkiksi hätäteurastuksia voidaan suorittaa eläinrääkkäyksen välttämiseksi. L AKKOAVUSTUS SEL maksaa lakossa oleville jäsenilleen lakkoavustusta, jos liitto julistaa lakon tai jos työnantaja julistaa työsulun. Lakkoavustuksen suuruudesta päättää SEL:n liittohallitus.
E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 E L I N TA E 13 Työn kuormittavuutta kannattaa mitata S uomessa arvioidaan olevan noin 400 000 työntekijää, jotka tekevät raskasta ruumiillista työtä. Siihen liittyy monenlaisia terveysriskejä, kertoo vanhempi asiantuntija Ari-Pekka Rauttola Työterveyslaitokselta. – Fyysinen kuormittuneisuus, kumuloituva väsymys ja riittämätön palautuminen ovat yhteydessä hengitys-, verenkiertoja liikuntaelimistön oireisiin, vaivoihin ja sairauksiin. Nämä voivat johtaa työkyvyn heikentymiseen tai menettämiseen, Rauttola varoittaa. Elintarvikealalla on tavallista etenkin toistotyö sekä kuumasta tai kylmästä lämpötilasta aiheutuva kuormitus. Työturvallisuuslain mukaan esimerkiksi toistorasituksen työntekijälle aiheuttama haitta tulisi välttää tai jos se ei ole mahdollista, haitan tulee olla mahdollisimman vähäinen. Työnantajan tulee tunnistaa toistotyöstä aiheutuvat haittaja vaaratekijät sekä suunnitella sen torjuntatoimenpiteet. Tyypillisesti ne voivat liittyä työnopastukteksti Elias Krohn kuva Minna Räsänen Fyysinen työkuormitus aiheuttaa monenlaisia terveysongelmia. Kuormitustekijöiden selvittäminen ja mittaaminen työpaikalla auttaa suunnittelemaan työterveyttä parantavia toimia. Lihanleikkaajien työ on fyysisesti raskasta. Kuvassa leikataan lihaa HKScanin Outokummun tuotantolaitoksella joulukuussa 2015. T Y Ö T E R V E Y S
E L I N TA E 13 E L I N TA E 13 seen, työpisteen käyttöominaisuuksiin, työasentoihin, työliikkeisiin, työvälineisiin ja työjärjestelyihin. Työnantajan on työn luonne huomioiden selvitettävä ja tunnistettava työperäiset sairaudet, tapaturmat ja ammattitaudit, työn kuormitustekijät, lisääntymisterveydelle aiheutuvat vaarat sekä työntekijän henkilökohtaiset edellytykset tehdä työtä. Mittaukset tehdään työn arjessa Kaikki kuormitus ei sinänsä ole pahasta. – Ihminen vaatii sopivaa kuormittumista, jotta hän voi hyvin ja ruoka ja uni maistuvat, Rauttola toteaa. Ongelmana raskaissa töissä ovat lihaksiston liialliset ja toistuvat kuormituspiikit tai se, jos kuormituksesta ei ehdi palautua. Työterveyslaitos tutkii ja mittaa kuormitusta työpaikoilla. Jos työpaikalla halutaan selvittää työtehtävien ja työvaiheiden kuormitustasoja, voi Työterveyslaitokselta pyytää asiantuntijaryhmän tutustumaan tilanteeseen ja tekemään tutkimusmittauksia. – Menemme työn arkeen. Käymme aluksi laajapohjaisen keskustelun työpaikalla ja arvioimme, mitä asioita pitää selvittää ja mitä tutkimusvälineitä tarvitaan, Rauttola kertoo. Keskustelussa on mukana sekä työnantajan että työntekijöiden edustajia, kuten työsuojeluvaltuutetut. Lisäksi on tapana tehdä koko henkilöstölle työkuntoprofiilikysely, josta tutkijat saavat kokonaiskuvan henkilöstön kokemasta työssä kuormittumisesta, palautumisesta, työja toimintakyvystä sekä henkilöstön terveydestä ja hyvinvoinnista. Kuormituksen liikennevalot Työterveyslaitos mittaa työn aiheuttamaa fyysistä kuormittuneisuutta todellisissa työtilanteissa. Mittaukset eivät häiritse työn tekemistä. Tukija liikuntaelimistön kuormittumista voidaan tutkia muun muassa mittaamalla lihaskudoksen happisaturaatiota, lihaksiston kimmo-ominaisuuksia tai lihassähköistä aktiivisuutta (EMG). Menetelmillä pystytään tarkasti todentamaan, miten työkuormitus kohdentuu eri lihaksiin. Lihaskuormitus (EMG) lausutaan ja pisteytetään työtehtävittäin liikennevalomallin mukaan kolmessa luokassa: punainen on erittäin kuormittava, keltainen keskiraskas ja vihreä kevyt. Työtehtävien ja -asentojen perusteella voidaan mitata eri lihasten ja ruumiinosien kuormitusta. Tavallisia mittauksen kohteita ovat esimerkiksi ranteen koukistaja ja ojentaja, hauis, olka, hartia, yläselkä ja alaselkä. Tavallinen ongelma on myös hengitysja verenkiertoelimistön liiallinen kuormittuminen työssä. Tästä aiheutuu kasautuvaa väsymystä, mikä heikentää työtehoa ja tuottavuutta sekä lisää tapaturmaja sairauspoissaoloriskiä. Tällaista kuormitusta voidaan selvittää mittaamalla esimerkiksi hapenottokykyä, sykeväliä, sykintätaajuutta ja hormonaalista säätelyä. – Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan, kun työ on oikein tauotettu, hengitysja verenkiertoelimistön työn aikainen keskimääräinen kuormittuneisuus ei saisi ylittää 50 prosenttia ja kuormitushuiput eivät saisi ylittää 80 prosenttia maksimaalisesta hapenottokapasiteetista, Rauttola mainitsee. Kylmä ja kuuma rasittavat Elintarvikealalla yleisellä kylmäja kuumatyöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia työkykyyn ja terveyteen. Kuumatyön raja-arvona pidetään 28 asteen lämpötilaa ja kylmäaltistumiseksi katsotaan työskentely alle 10 asteen lämpötilassa. Kuumaja kylmätyössä olennaista on mahdollisuus palautua. Tauot, joiden aikana oleskellaan normaalimmassa lämpötilassa, ovat siksi tärkeitä. Lämpökuormittumisen arvioimiseksi mitataan myös työntekijän kehon lämpötiloja. Siihen on yhtenä välineenä syvälämpötilamittari, joka niellään ja poistuu suolistokierron kautta. Ääreisverenkierron osalta mitataan ihon lämpötilaa esimerkiksi käsistä. – Ihmisiä voidaan anturoida sen mukaan, missä haastava kohta on. Kun sormien ja kämmenselän lämpötila laskee alle 20 asteen, toimintakyky alkaa heiketä merkittävästi, Rauttola kertoo. Tärkeää on lisäksi työtilan ilmankosteuden mittaaminen. – Kuuma ja kostea on vaarallinen yhdistelmä, Rauttola toteaa. Miten pääsee alkuun? Kun työpaikalla halutaan selvittää työkuormituksen riskejä, asiaa käsitellään yleensä aluksi paikallisesti työnantajan ja työntekijöiden edustajien kesken. Seuraavaksi saatetaan pyytää arviota ulkopuoliselta konsultilta tai työterveyshuollosta. – Tämän jälkeen monesti soitetaan meille, jos asia on sen tyyppinen, että voimme sitä selvittää, Rauttola kertoo. Tavallisesti Työterveyslaitokseen ottaa työpaikalta yhteyttä esimerkiksi työsuojelupäällikkö. Työntekijöidenkin edustajilla on oikeus olla Työterveyslaitokseen yhteydessä, mutta tutkimukset vaativat työnantajan luvan, ja yleensä työnantaja myös rahoittaa ne. Työkuormituksen tutkiminen on myös työnantajan etu, Ari-Pekka Rauttola muistuttaa. – Kun ylikuormitusta saadaan vähennettyä, työn tuottavuus kasvaa, työhyvinvointi lisääntyy ja sairauspoissaolot vähenevät. Tutkimus auttaa myös suuntaamaan työpaikalla tehtävät muutosja parannustoimet todellisiin ongelmakohtiin. • Kuumaja kylmätyössä olennaista on mahdollisuus palautua.
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 M arraskuun viimeisenä lauantaina Vaajakosken urheilutalon isoon saliin kokoontui noin 90 elintarvikealan työntekijää ja heidän seuralaistaan, kun vuonna 1932 perustettu Jyväskylän Elintarviketyöläisten ammattiosasto 016 juhli 90-vuotista taivaltaan. Ensi vuoden alussa ammattiosaston puheenjohtajana ja Jyväskylän Valion pääluottamusmiehenä aloittava Mika Lamminpää toivotti väen tervetulleeksi ja ohjeisti käymään heti kiinni tarjoiluihin. Juhlapaikka on vaajakoskelaiselle Lamminpäälle hyvin tuttu, sillä hän toimii myös taloa ylläpitävän Vaajakosken Työväentalon kannatusyhdistyksen varapuheenjohtajana. Juhliin kutsuttiin kaikki jäsenet ja seuralaisenkin sai ottaa mukaan. Juhlan käytännön järjestelyt oli hoidettu pienellä porukalla ja ammattiosaston johtokunta laittoi paikan juhlakuntoon. Pitopalvelu Mokkariinan maukkaat ruuat maistuivat juhlaväelle ja juomatarjoilukin pelasi. Ruokailun ja kahvien jälkeen Etukammarin pojat -yhtye rokkasi Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja ay-aktiivi Jukka Hämäläisen johdolla. Bändi sai houkuteltua tanssilattiallekin osan väestä. SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen ja liittosihteeri Lea Väänänen liittyivät juhlaseuraan vähän myöhemmin illalla, sillä he osal”Meillä on hyvä ammattiosasto” Juhlissa oli mukana Jyväskylän elintarviketyöläisten entisiä puheenjohtajia ja sihteereitä. Kuvassa Simo Pynnönen, Jouni Autio, Mika Lamminpää, Arja Flyktman, Leena Nieminen ja Tarja Hietane Jyväskylän elintarviketyöläiset juhlivat marraskuussa 90-vuotiasta ammattiosastoaan. Ruokaa ja juomaa riitti, ja ihmiset viihtyivät rennoissa juhlissa. teksti ja kuvat Karoliina Öystilä A M M AT T I O S A S T O S S A
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 listuivat ensin Mikkelin ammattiosaston 90-vuotisjuhliin. Kuntonen korosti juhlapuheessaan jäsenten yhteishengen ja joukkovoiman merkitystä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusneuvotteluissa, jotka alkavat tammikuussa. Väkimäärään voi olla tyytyväinen, sillä ammattiosaston perinteiset pikkujoulut vetivät viime vuonna noin 60 ihmistä ja ennen koronapandemiaa pikkujoulubileiden osallistujamäärä on yleensä ollut noin 80. – Olemme saaneet hyvää palautetta. Ihmiset viihtyivät, eikä ruoka tai juoma loppunut kesken. Tosin alkoholittomiin juomiin toivottiin enemmän valikoimaa. Meille saa antaa lisää palautetta, niin osaamme kehittää seuraavia juhlia vielä paremmiksi, Mika Lamminpää sanoo. Hän kiittää juhlijoita ja järjestelyissä mukana olleita ja toivottaa kaikki jäsenet tervetulleiksi ammattiosaston toimintaan ensi vuonnakin. – Meillä on tarkoitus sekä jatkaa samaa toimintaa että myös kehittää uutta toimintaa ensi vuonna, Lamminpää kertoo. Jyväskylän elintarviketyöläisten ammattiosasto on nykyisin noin 850 jäsenellään SEL:n Häme-Keski-Suomen alueen toiseksi suurin ammattiosasto Tampereen jälkeen. Isoimmat työpaikat ammattiosaston toiminta-alueella ovat Valio, Atria ja Vaissi. Ainakin viimeiset 12 vuotta ammattiosastoa johtanut, nyt puheenjohtajan tehtävästä luopuva Harri Puhakka kiittää jäseniä pitkästä rupeamastaan. – Kiitän tuesta, että olen saanut näin pitkään toimia ammattiosaston puheenjohtajana. Nyt on hyvä hetki jäädä pois puheenjohtajan hommasta. Toivotan menestystä uudelle puheenjohtajalle ja koko johtokunnalle, Harri Puhakka toteaa. Puhakalle puheenjohtajuus on ollut mieluista aikaa mukavine kokouksineen. – Meillä on toimiva ammattiosasto, joka on järjestänyt monenlaista toimintaa jäsenille. Kovimpana paikkana on jäänyt mieleeni vuoden 2010 tes-neuvotteluiden väännöt. Silloin organisoimme toimintaa ammattiosaston lakkotoimikunnassa ja muun muassa myönsimme työlupia liiton antamien ohjeiden rajoissa, Puhakka muistelee. Nähtäväksi jää, onko sama edessä myös ensi vuonna. •
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 Hamrouni Nisar toimii mehutehtaalla tuotepakkaajana.
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 Meijeristä mehutehtaaksi Pitäjänmäellä, vain muutaman kilometrin päässä Helsingin keskustasta, sijaitsee yksi Valion tuotantolaitoksista. Alun perin siellä toimi meijeri, mutta sittemmin Pitäjänmäen meijeri muuttui mehutehtaaksi. Nykyään Pitäjänmäen mehutehtaalla valmistuvat kaikki Valion mehut, marjakeitot ja glögit. V alion mehutehdas sijaitsee entisen Pitäjänmäen meijerin tiloissa Helsingissä. Pitäjänmäen meijeri oli oman aikansa suurin meijeri, jonka toiminta alkoi vuonna 1961. Mehujen valmistus aloitettiin kymmenen vuotta myöhemmin ja Helsingin mehutehtaaksi meijeri muuttui vuonna 1998. Maidon pakkaaminen Helsingissä lopetettiin ja Pitäjänmäellä alettiin keskittyä vain mehujen ja marjakeittojen valmistamiseen. Nykyään Pitäjänmäen mehutehtaalla valmistuu vuosittain noin 46 miljoonaa litraa mehuja ja marjakeittoja. – Mehujen valmistamiseen keskittyneen tehtaan taloudellisesta pärjäämisestä oltiin aikanaan montaa mieltä. Valio-brändi ja osaava henkilöstö ovat kuitenkin mahdollistaneet pärjäämisen. Nykymuotoisen mehutuotannon perusta luotiin 1990-luvulla, mutta pärjätäksemme myös tulevaisuudessa, teemme aktiivista tuotekehitystä ja investointeja jatkuvasti, tehtaanjohtaja Jari Autio kertoo. Tuttuja brändejä ja sesonkituotteita Valio tunnetaan Suomessa ennen kaikkea meijerialan toimijana ja erilaisten maitojen ja maitotuotteiden valmistajana. Pitäjänmäen ehkä tunnetuin tuotemerkki on Valio Gefilus, joka on tätä nykyä johtava kylmähyllystä myytävä mehubrändi. Kaiken kaikkiaan tehdas valmistaa kymmeniä erilaisia ja erimakuisia tuotteita sekä lämminettä kylmähyllyyn. Varaston kautta lähtevät eteenpäin myös monet Valion muiden tuotantolaitosten tuotteet. Parhaillaan käynnissä olevan joulusesongin glögit on valmistettu pääasiassa jo aiemmin syksyllä. Kuluttajilla glögisesonki painottuu hyvin vahvasti jouluun, ja glögit ovatkin kauppojen valikoimissa vain rajoitetun ajan. Joulun seutu on myös päävaraston kiireisintä aikaa. Kuten muissakin tuoteryhmissä, myös glögeissä tuoteperhettä laajennetaan ja kehiteT Y Ö P A I K A L L A ? teksti ja kuvat Taru Salovaara
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 tään jatkuvasti. Tänä vuonna Valiolla on valikoimissaan neljä eri glögiä. Valion Hehku ja Valion tumma glögi ovat näistä perinteisempään makuun ja Valion vaalea glögi puolestaan miedompaan makuun. Tummasta glögistä on myös sokeriton versio. – Glögeissämme maistuvat joulun maut: kaneli, neilikka, kardemumma, inkivääri ja muskottipähkinä. Kaikki glögimme ovat lämmitystä vaille valmiita, Autio kertoo. Varastotyötä ja luottamustehtäviä Pitäjänmäen tuotantolaitos koostuu kahdesta kokonaisuudesta: mehutehtaasta ja mehutehtaan pakkaamosta sekä päävarastosta. Pitäjänmäen mehutehtaalla työskentelee noin 70 henkilöä, joista mehutehtaan pakkaamossa noin 20 henkilöä. Päävaraston puolella työskentelee noin 115 henkilöä ja pääkonttorin keittiössä noin 10 henkilöä. SEL:n työehtosopimuksella työskentelee päävaraston henkilöstöstä noin 100 ja mehutehtaan henkilöstöstä reilut 20. Lisäksi pääkonttorin keittiön työntekijät ovat SEL:n sopimuksen piirissä. Toni Hamutta toimii päävaraston työntekijöiden pääluottamusmiehenä. – Aloitin kesätyöntekijänä vuonna 2001. Kävin sen jälkeen armeijan ja seuraavana vuonna aloitin kokoaikaisena työntekijänä. Isäni ja veljeni olivat jo aiemmin olleet töissä Valiolla, joten työpaikka tuntui luontevalta. Hamutta aloitti luottamusmiestehtävissä noin 10 vuotta sitten. Ensin hän toimi kolme vuotta varapääluottamusmiehenä ja kun edellinen pääluottamusmies jäi pois, häntä pyydettiin asettumaan ehdolle ja hänet valittiin pääluottamusmieheksi. Hamutalla on vapautusaikaa pääluottamusmiehen tehtäviin kahtena päivänä viikossa, pääasiassa maanantaisin ja torstaisin. VarasPäävaraston puolella SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen intoutui muistelemaan omaa työhistoriaansa yhdessä työsuojeluvaltuutettu Pekka Nuoramon, pääluottamusmies Toni Hamutan ja varastopäällikkö Ari-Pekka Muhosen kanssa. Kuva vasemmalla: Kausityöntekijä Katja Vyörykkä työskentelee osa-aikaisesti mehutehtaan pakkaamossa. Kuva oikealla: Benja Lahti toimii materiaalivirran käsittelijänä päävarastolla.
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 ? ton puolella työtehtäviin kuuluu muun muassa keräilyä, trukilla ajoa ja linjan täyttöä. Päävaraston työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Pekka Nuoramo aloitti Valiolla vuonna 1978 ja päävarastolla vuonna 1989. – Valtaosa työviikosta menee varastolla vaihtelevissa työtehtävissä. Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin minulla on viikoittain kahdeksan tuntia vapautusaikaa, Nuoramo kuvaa. Muuttuva työelämä Viime vuosina työntekijöiden vaihtuvuus on lisääntynyt, kuten monessa muussakin paikassa. – Toisaalta meillä on ollut myös paljon pitkiä työsuhteita ja esimerkiksi useita saman suvun edustajia pitkäaikaisina työntekijöinä, Hamutta kertoo. Monella alalla puhutaan tällä hetkellä toisaalta työnvoimapulasta ja toisaalta osaajapulasta. Pitäjänmäellä työntekijätilanne on pysynyt varsin vakaana, mutta tehtaanjohtaja Jari Autio tunnistaa haasteen. – Toistaiseksi olemme saaneet rekrytoinnit tehtyä varsin hyvin. Kilpailu ammattitaitoisesta henkilöstöstä kovenee. Alalla yleisenä haasteena on se, että ennen ihmiset sitoutuivat mielellään pitkiin työsuhteisiin. Nykyään vaihtuvuus on paljon suurempaa, Autio kuvailee. Nuoramo on nähnyt pitkän työuransa aikana työn muutoksen omin silmin. – Elintarvikealalla työ on automatisaatiosta huolimatta edelleen melko raskasta. Tehdään paljon pakkotahtista toistoa ja osin myös fyysisesti raskaita nostoja, vaikka meilläkin alipainekeventimet keventävät työtä osassa varastoa. Varastolla kylmät työskentelyolosuhteet luoTyösuojeluvaltuutettu Pekka Nuoramo näyttää mallia, miten alipainekevennintä käytetään. Päävarastolla pakkaukset siirtyvät paikasta toiseen materiaalivirran käsittelijä Janita Metsärannan toimesta.
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 vat myös oman haasteensa. – Kestävät ja lämpimät työvaatteet ovat työsuojelullisesta näkökulmasta keskeinen asia työssämme, Nuoramo toteaa. Fyysistä kuormitusta suuremmaksi haasteeksi on viimeisten vuosikymmenten aikana kuitenkin noussut henkinen jaksaminen. Työstä saatavan palkan lisäksi työntekijät edellyttävät työn olevan myös mielekästä. Muuttuvassa maailmassa elinkustannusten noustessa palkan on riitettävä elämiseen. – Välillä työnantajan olisi hyvä pysähtyä sen kysymyksen äärelle, mitä työ antaa työntekijälle. Paljon puhutaan organisaation tavoitteista ja työn tehostamisesta, mutta samaan aikaan olisi muistettava, että hyvään tulokseen päästään vain, jos työntekijät voivat hyvin. Mielekkäällä työllä on vaikutusta myös pitovoimaan, Hamutta pohtii. Kysyttäessä työn parhaista puolista Hamutan vastaus on selvä. – Parasta työssä ovat ehdottomasti työkaverit. Työpaikalla viljellään runsaasti huumoria ja hyvällä porukalla jaksaa tehdä töitä päivästä toiseen. – Ja päivittäin vaihtuvat työtehtävät, Nuoramo lisää työn parhaisiin puoliin. • Pentti Vallenius siirtää tottunein ottein lavat oikeisiin paikkoihin. F A K TA Valio Pitäjänmäki ? Mehujen valmistus Pitäjänmäen meijerin tiloissa alkoi vuonna 1971 ? Pitäjänmäen meijeri muuttui Helsingin mehutehtaaksi vuonna 1998 ? Helsingin mehutehdas on yksi Valion 12 tuotantolaitoksesta Suomessa ? Mehutehtaalla henkilöstöä noin 70, josta SEL:n työehtosopimuksella noin 20 ? Päävarastossa henkilöstöä noin 115, josta SEL:n työehtosopimuksella noin 100 ? Helsingin mehutehdas valmistaa kaikki Valion mehut, marjakeitot ja glögit ? Tunnetuin tuotemerkki on Valio Gefilus ”Parasta työssä ovat ehdottomasti työkaverit.” E L I N TA E 21
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 Paikallista ja puhdasta maitoa Satakunnasta Meijeritoimintaa on ollut Satakunnassa jo yli 100 vuoden ajan. Paikallisuus onkin yksi Satamaidon valteista. Vuodesta 2018 lähtien nykyisissä tiloissa Ulvilassa toiminut Satamaito haluaa panostaa tuotekehitykseen ja vastuullisuuteen. teksti Taru Salovaara kuvat Taru Salovaara ja Satamaidon arkisto T Y Ö P A I K A L L A E L I N TA E 21
E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 S atakunnassa toimivalla Satamaidolla on pitkät perinteet. Porissa meijeritoiminta alkoi jo yli 100 vuotta sitten ja vuodesta 1981 meijeritoiminta on jatkunut nimellä Osuuskunta Satamaito. Satamaito toimi aiemmin Porissa, mutta toiminnan laajetessa tuotantolaitos siirtyi Ulvilaan. Nykyisessä osoitteessa Satamaito on toiminut vuodesta 2018 lähtien. Satamaidon tuotteet ovat vahvasti esillä erityisesti paikallisesti, mutta myös valtakunnallisesti. Tuotteiden raaka-aine, maito, saadaan 125 kilometrin säteeltä, Osuuskunta Satamaidon omistavilta tiloilta. Kaikki tuotteet myydään kotimaahan. – Paikallisesti markkinaosuutemme on merkittävä koko Satakunnan alueella, vuodesta 2016 asti tuotantopäällikkönä toiminut Elina Naukkarinen toteaa. Satamaidon brändiilme tunnetaan erityisesti paikallisesti, mutta myös valtakunnallisesti. – Toimitamme suorajakeluna kauppoihin, tukkuihin ja laitoksiin nestemäisiä maitovalmisteita sekä Poutapäivä-voikasviöljyseosta ja voita. Lisäksi valmistamme kaupan omilla tuotemerkeillä olevia tuotteita, jotka menevät tukkuliikkeiden tai terminaalien kautta eri puolille Suomea, tilaus-toimitusketjupäällikkö Aaro Kuusisto jatkaa. Maitotuotteita kotimaahan Vuosittain Satamaito pakkaa noin 65 miljoonaa purkkia maitotuotteita. Tuotteiden valmistusprosessi voidaan jakaa karkeasti kuuteen osaan: vastaanottoon, valmistukseen, pakkaamiseen, jälkipakkaamiseen, varastointiin ja valvontaan. Työtä tehdään arkisin kolmessa vuorossa. Viikonloppuna kolmivuoro katkeaa lauantaina kello 14 ja uusi viikko käynnistyy sunnuntaina kello 14. – Maidon vastaanotto toimii joka päivä ympäri vuorokauden. Vastaanotetuista maidoista valmis
E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 Satamaidon laboratoriossa työskentelee yhteensä viisi henkilöä. tamme kuorinta-, suodatusja pastörointiprosesseilla nestemäisiä maitoja, piimiä, jogurtteja, maitojuomia ja kermoja. Lisäksi myymme raaka-aineita, maitoa ja kermaa, elintarviketeollisuuteen ja muille meijereille tarvittaessa, Elina Naukkarinen kuvailee tuotteiden valmistusta. Nimensä mukaisesti Satamaidon määrällisesti suurin tuotesegmentti on maidot ja suosituin tuote kevytmaito. Verrattain uutena tuotteena on biopohjaisiin pakkauksiin pakattu jogurtti. – Yhden kilon pakkauksiin pakattu jogurtti on kasvava tuoteryhmä. Maustamattoman jogurtin rinnalle on kehitteillä uusia makuvaihtoehtoja, Naukkarinen kertoo. Kiireisimmiksi ajoiksi ovat muodostuneet pyhiä edeltävät viikot, jolloin pakataan paljon. Erityisesti joulu ja pääsiäinen nostavat kysyntää, mutta myös esimerkiksi valmistujaisjuhlat, pyhäinpäivä ja isänpäivä näkyvät kysynnän kasvuna. Vuosien varrella yksittäisten pyhäpäivien vaikutus kysyntään on kuitenkin vähentynyt kauppojen aukioloaikojen vapauduttua. – Kiireisimpien sesonkien tuotteiden valmistuksessa varastoinnin rooli korostuu. Pidempi säilyvyysaika ja jouluksi 2020 valmistunut isompi varasto mahdollistavat turvallisen varastoinnin, Aaro Kuusisto summaa. Työkyky ja työhyvinvointi keskiössä Satamaidolla työskentelee yhteensä 68 henkilöä, joista 27 on työntekijöitä ja 41 toimihenkilöitä. SEL:n sopimuksen piirissä työntekijöistä on 27. Kesäksi palkataan kesätyöntekijöitä, mutta muutoin selvitään pääosin omalla henkilöstöllä. Henkilöstön vaihtuvuus Satamaidolla on Satamaidon omassa laboratoriossa varmistetaan tuotteiden laatu. Satamaito ? Osuuskunta Satamaito aloitti vuonna 1981 ? Meijeritoimintaa Porissa jo yli 100 vuoden ajan ? Nykyinen tuotantolaitos Ulvilassa ? 114 maitotilan omistama osuuskunta ? Henkilöstöä 68, josta työntekijöitä 27 ? 50 miljoonaa pakattua litraa vuonna 2021 ? Suosituin tuote kevytmaito ? Liikevaihto 41 miljoonaa euroa (2021) F A K TA
E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 Kuva vasemmalla: Pakkausmateriaalit on aseteltava koneisiin tarkoin. Kuva oikealla: SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen ja aluesihteeri Esa Vahlsten pääsivät perehtymään Satamaidon tuotantoprosessiin tilaustoimitusketjupäällikkö Aaro Kuusiston ja tuotantopäällikkö Elina Naukkarisen johdolla. vähäistä, mistä kertovat myös pitkät työsuhteet. Tämän hetken pisin voimassa oleva työsuhde on 42 vuotta. Kysyttäessä pitkien työsuhteiden salaisuutta Satamaidolla esiin nousevat työolot ja kouluttautumismahdollisuudet. – Uskomme, että hyvät työolosuhteet ja erikoisosaamista vaativat tehtävät, joihin voi kouluttautua etukäteen tai myöhemmin vaikka oman työn ohessa ovat merkittävässä roolissa pitovoimassamme, Satamaidolta vastataan. Työntekijöillä on myös monia työhyvinvointia tukevia etuja, kuten liikuntaja kulttuuriseteleitä sekä uimahallija kuntosalilippuja paikalliseen vapaa-ajankeskukseen. Taukotiloista löytyvät kahvit ja kahvimaidot sekä jo perinteeksi muodostuneet torstaimunkit. Työntekijöiden laajaan työterveyshuoltoon lukeutuvat muun muassa sairaanhoitajan, lääkärin, työpsykologin ja fysioterapeutin palvelut sekä influenssaja koronarokotukset. Lisäksi Satamaidolla noudatetaan Työkyvyn tukemisen toimintamallia. Työnjohto keskustelee aktiivisesti työntekijöiden kanssa ja työsuojelutiimi tarkastelee säännöllisin väliajoin toimenkuvien fyysistä ja henkistä kuormitusta riskinarviointien muodossa. – Työntekijöillä on erittäin hyvät mahdollisuudet vaikuttaa työtehtävien ja -tapojen kehittämiseen. Viikoittaisissa tiimipalavereissa keskustellaan työtehtävistä ja niiden sujuvuudesta ja toimintatapoja muovataan työnjohtajan johdolla, Naukkarinen kertoo. Työntekijöiden työtehtäviä on päivitetty ja kehitetty työntekijäystävällisemmiksi ergonomiaa ja tehokkuutta silmällä pitäen. Viimeisimmän tarkastelujakson sairauspoissaoloprosentti oli 4,4 %, mikä on erittäin pieni prosentti suhTyöntekijöillä on erittäin hyvät mahdollisuudet vaikuttaa työtehtävien ja -tapojen kehittämiseen.
E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 teutettuna muihin saman alan toimijoihin. Panostus työhyvinvointiin on kannattanut. Uusiutuva toimija Satamaidon tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Jo nyt käytettävä sähkö tulee 100-prosenttisesti uusiutuvista Tuotantoprosessi on pitkälti automatisoitu. Maustamaton AB luonnonjogurtti on Satamaidon uusin tuote. lähteistä ja vuoden 2022 loppuun mennessä on tavoitteena saada käyttöön biokaasu osana lämmöntuotantoa. Vaikka Satamaidolla on pitkät perinteet meijerituotannosta, niin markkinaosuuden ylläpitämiseksi toiminta vaatii kehitystyötä. Satamaidon saama IFS Food -standardi kertoo siitä, että niin asiakasvaatimukset, tuoteturvallisuus, laatu kuin toiminnan läpinäkyvyyskin on huomioitu jäljitettävyyttä unohtamatta. Tämän hetken suurimpina haasteina on maidon valtakunnallinen ylitarjonta ja tuotannon kulujen nousu. Oman haasteensa tuo myös se, että kaikki meijerit kilpailevat samoista sopimuksista. Juuri siksi tuotekehitykseen ja tuotteen laatuun panostaminen on tärkeää päivittäistä työtä. Tulevaisuuden näkymät ovat kaikesta huolimatta varsin positiiviset. – Maidolla on hyvä tulevaisuus. Maidon jalostusastetta tullaan tulevaisuudessa nostamaan, mikä näkyy laajempana erikoisja herkuttelutuotteiden valikoimana, Naukkarinen arvioi. •
E L I N TA E 27 E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 E L I N TA E 2 6 E L I N TA E 27 M ikkelin Elintarviketyöläisten ammattiosasto 015:n 90-vuotisjuhlia vietettiin lauantaina marraskuun viimeisenä viikonloppuna. Juhlan ohjelmassa oli puheita, palkitsemisia ja näyttelijä Pauliina Hukkasen luoman hahmon Seinäruusu-esitys, jonka aikana hymy nousi juhlaväen huulille ja nauru raikui salissa. Paikalla oli viitisenkymmentä juhlavierasta. Ravintola Talli tarjosi juhlalle tunnelmalliset puitteet. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK:n Mikkelin kampukselle kuuluva, entisen hevostallin tiloissa toimiva ravintola oli osuva paikkavalinta siitäkin syystä, että ravintolan käyttämät raaka-aineet ovat kotimaisia, ja suurelta osin luomua ja lähellä tuotettua. Mikkelin Elintarviketyöläisten ammattiosaston puheenjohtaja Jarno Pystynen avasi tilaisuuden lyhyellä puheella, jossa hän painotti yhteistyön merkitystä. – Joukossa meissä on voimaa ja yhdessä meillä on kyky saada aikaan merkittäviä asioita, Pystynen totesi ja toivotti juhlaväen tervetulleeksi. SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen puolestaan kannusti kaikkia aktiiviseen jäsenhankintaan. – Jäsenhankinta on meidän kaikkien tehtävä. Kerrotaan ammattiyhdistysliikkeen ja ammattiosaston aikaansaannoksista ja kysytään ihmisiä rohkeasti mukaan. Yhdessä me olemme vahvoja, Kuntonen painotti. Vivahteikas historia Mikkelin Elintarviketyöläisten ammattiosaston perustamiskokous Mikkelissä katseet on suunnattu tulevaisuuteen Illan juhlavieraita viihdytti näyttelijä Pauliina Hukkanen esityksellään Seinäruusu. Mikkelin elintarviketyöläisten ammattiosaston 90 vuoteen on mahtunut vaikeitakin aikoja. Nykyään katseet on suunnattu vahvasti tulevaisuuteen. teksti ja kuvat Taru Salovaara A M M AT T I O S A S T O S S A
E L I N TA E 27 E L I N TA E 27 E L I N TA E 27 pidettiin 28.9.1932 Mikkelin Seurahuoneella. Kokouksessa hyväksyttiin yhdistyksen säännöt ja tehtiin päätös liittyä Suomen Elintarviketyöläisten Liiton jäseneksi. SEL oli perustettu vain paria viikkoa aiemmin. Jo ennen tätä Mikkelissä oli järjestäytynyttä elintarvikealan työväkeä. Vuonna 1910 perustettiin leipureiden ammattiosasto. Suomen leipurityöntekijäin liiton laajentaessa 1920-luvulla toimintaansa koko elintarviketeollisuuden kattavaksi, leipureiden ammattiosasto oli lakannut ja Mikkeliin perustettiin uusi, leipureiden ja makkarantekijöiden muodostama ammattiosasto. Vuonna 1925 lakkautettiin Mikkelin Elintarviketyöläisten ammattiosasto ja sen seuraajaksi perustettiin SEL:n edeltäjän, Suomen ravintoja nautintoainetyöväen liiton eli SRNL:n ammattiosasto numero 28. – SRNL asetettiin toimintakieltoon vuoden 1930 lopussa, minkä jälkeen elintarviketyöläiset olivat pari vuotta ilman liittoa. Kun uusi liitto eli SEL perustettiin vuonna 1932, Mikkeliin oli myös perustettava uusi ammattiosasto. Mikkelin elintarviketyöläisten ammattiosasto numero 15 perustettiin tällöin ja siitä asti olemme toimineet samalla nimellä, Pystynen kertoo. Mikkelin elintarviketyöläisten ammattiosaston historia on koottu myös kansien väliin. Ammattiosaston vuonna 2002 valmistuneessa historiikissa kerrotaan nykyisen osaston perustamista edeltäneistä vaihderikkaista vuosikymmenistä sekä osaston toiminnasta ja toimijoista 1930-luvulta 2000-luvulle asti. Aktiivit osaston kivijalkana Juhlassa palkittiin pitkän linjan ammattiyhdistysaktiiveja. Paikalla olleet Maija Myyryläinen, Sirpa Tarkiainen, Pirjo Vepsäläinen, Mauri Soininen, Olavi Kääriäinen ja Pentti Wetterstrand saivat muistamiset juhlaväen aplodien saattelemana. Jukka Juhlassa palkittiin pitkän linjan ammattiosastoaktiiveja. Kuvassa vasemmalta oikealle Jarno Pystynen, Olavi Kääriäinen, Sirpa Tarkiainen, Maija Myyryläinen, Pirjo Vepsäläinen, Mauri Soininen ja Pentti Wetterstrand. SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen korosti juhlapuheessaan ammattiyhdistysliikkeen ja ammattiosastojen merkitystä. Mikkelin Elintarviketyöläisten ammattiosaston puheenjohtaja Jarno Pystynen toivotti vieraat tervetulleiksi. Sainio ja Teuvo Vehmas, jotka eivät päässeet paikan päälle, palkittiin tilaisuuden jälkeen. Yksi palkituista, Mauri Soininen, lausui palkitsemisen jälkeen muutaman sanan. Hän korosti ammattiosaston ja ammattiyhdistysliikkeen merkitystä vuosikymmenten aikana. – Se, että esimerkiksi kuusipäiväinen työviikko muuttui viisipäiväiseksi, on ammattiyhdistysliikkeen ansiota. Tätä ei moni nykypäivänä enää tiedosta. Nykyisin ammattiosaston suurimmat työpaikat ovat HKScan, Kruunu Herkku ja Suur-Savon leipomo. Jäseniä on 496, joista naisia on 283 ja miehiä 213. Uusia jäseniä liittyy tasaiseen tahtiin. Ammattiosaston jäseninä ja johtokunnassa on eri ikäisiä ihmisiä ja nuorisoja seniorijaostot järjestävät toimintaa omille kohderyhmilleen. Juuri jatkokaudelle puheenjohtajaksi valittu Jarno Pystynen kannustaa mukaan ammattiosaston toimintaan. – Syyskokouksessa oli paikalla mukavasti uusia jäseniä. On mukava nähdä, että ammattiosaston toiminta kiinnostaa. Toivotankin kaikki toiminnasta ja sen kehittämisestä kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi mukaan. Kymmenen vuoden päästä ammattiosastomme täyttää 100 vuotta ja toivon, että voimme juhlistaa silloin aktiivista satavuotiasta. •
E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 Hyttiluokka Hinta/hytti Hinta/hlö DeLuxe 358 € 179 € A1 129 € 129 € A2 164 € 82 € A3 198 € 66 € A4 232 € 58 € B1 83 € 83 € B2 114 € 57 € B3 162 € 54 € B4 196 € 49 € E2 100 € 50 € Hinta ilman ammattiosastosi tukea: Laiva täynnä selliläisiä, hyvää seuraa ja hauskaa ohjelmaa! Älä jää rannalle! SEL:n suurella jäsenristeilyllä esiintyvät Dingo ja DJ Oku Luukkainen! Baltic Princess lähtee Turusta Kapellskäriin lauantaina 28.1.2023 kello 18.30 ja on takaisin Turussa sunnuntaina 29.1.2023 kello 16.30. Pohjoismaiden kansalaiset eivät tarvitse risteilylle passia, mutta henkilöllisyys on tarvittaessa voitava todistaa. Muiden maiden kansalaiset tarvitsevat passin tai kuvallisen henkilökortin ja mahdollisesti viisumin. Paikat risteilyltä myydään kokonaisina hytteinä. Kerää hytillinen porukkaa ja varaa paikkasi osoitteesta www.selry.fi/risteily. Hinta sisältää hyttipaikan ja buffet-illallisen ruokajuomineen. Meriaamiaisen voi ostaa erikseen 13,50 €/hlö. Monet ammattiosastot tukevat jäsentensä osallistumista risteilylle järjestämällä yhteiskuljetuksen ja maksamalla osan risteilyn hinnasta. Seuraa oman ammattiosastosi ilmoittelua! 28.–29.1.2023 Löydät risteilyn myös Facebookista!
E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 Hyttiluokka Hinta/hytti Hinta/hlö DeLuxe 358 € 179 € A1 129 € 129 € A2 164 € 82 € A3 198 € 66 € A4 232 € 58 € B1 83 € 83 € B2 114 € 57 € B3 162 € 54 € B4 196 € 49 € E2 100 € 50 € Hinta ilman ammattiosastosi tukea: Laiva täynnä selliläisiä, hyvää seuraa ja hauskaa ohjelmaa! Älä jää rannalle! SEL:n suurella jäsenristeilyllä esiintyvät Dingo ja DJ Oku Luukkainen! Baltic Princess lähtee Turusta Kapellskäriin lauantaina 28.1.2023 kello 18.30 ja on takaisin Turussa sunnuntaina 29.1.2023 kello 16.30. Pohjoismaiden kansalaiset eivät tarvitse risteilylle passia, mutta henkilöllisyys on tarvittaessa voitava todistaa. Muiden maiden kansalaiset tarvitsevat passin tai kuvallisen henkilökortin ja mahdollisesti viisumin. Paikat risteilyltä myydään kokonaisina hytteinä. Kerää hytillinen porukkaa ja varaa paikkasi osoitteesta www.selry.fi/risteily. Hinta sisältää hyttipaikan ja buffet-illallisen ruokajuomineen. Meriaamiaisen voi ostaa erikseen 13,50 €/hlö. Monet ammattiosastot tukevat jäsentensä osallistumista risteilylle järjestämällä yhteiskuljetuksen ja maksamalla osan risteilyn hinnasta. Seuraa oman ammattiosastosi ilmoittelua! 28.–29.1.2023 Löydät risteilyn myös Facebookista! Etelä-Suomi 001 Helsingin Leipomotyöntekijät Tuki 30 €/jäsen. Meriaamiainen. Yhteiskuljetus. 005 Helsingin Lihaelintarviketyöntekijät Tuki 40 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 009 Porkkalan Sokerityöntekijät Tuki 50 €/jäsen. 010 Helsingin Elintarviketyöntekijät Tuki 49 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 025 Juomatalo Tuki 50 €/jäsen. 035 Ålands Livsmedelsarbetare Beller E-hytt med frukost. Läs mer på sidan 30. 036 Helsingin Meijerija juustotyöntekijät Tuki 40 €/jäsen. 039 Karkkilan Elintarviketyöläiset Ei tukea. 041 Hartwallin Juomatyöntekijät Tuki 40 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 072 Riihimäen Elintarviketyöläiset Tuki 40 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 091 Järvenpään Elintarviketyöläiset Tuki 40 €/jäsen. 135 Fazerilan Elintarviketyöläiset Tuki 30 €/jäsen. Yhteiskuljetus. Länsi-Suomi 020 Pohjois-Satakunnan Elintarviketyöläiset Tuki 30 €/jäsen. 027 Forssan Elintarviketyöläiset Yhteiskuljetus. 032 Ala-Satakunnan Elintarviketyöläiset Tuki 35 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 079 Uudenkaupungin Elintarviketyöläiset Tuki 20 €/jäsen. 104 Porin Elintarviketyöntekijät Matkakulut. Meriaamiainen. 140 Honkajoen Elintarviketyöläiset Tuki 24 €/jäsen. Meriaamiainen. Lounasbuffet. Yhteiskuljetus. 144 Turun Elintarviketyöntekijät Tuki 50 €/jäsen. 168 Huittisten Elintarviketyöläiset Tuki 32 €/jäsen. Yhteiskuljetus. Häme-Keski-Suomi 002 Tampereen Elintarviketyöläiset Tuki 20 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 011 Sahalahden Elintarviketyöntekijät Tuki 30 euroa/jäsen. Yhteiskuljetus. 013 Hämeenlinnan Elintarviketyöläiset Meriaamiainen. Yhteiskuljetus. 016 Jyväskylän Elintarviketyöntekijät Tuki 30 €/jäsen tai yhteiskuljetus. 024 Ääne-Seudun Elintarviketyöntekijät Tuki 15 €/jäsen. Kaakkois-Suomi 044 Lappeenrannan Elintarviketyöläiset Tuki 60 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 047 Päijät-Hämeen Elintarviketyöntekijät Tuki 49 €/jäsen. Meriaamiainen. Yhteiskuljetus. 077 Haminan Elintarviketyöläiset Tuki 50 €/jäsen. Matkakulut. 096 Elintarvike 96 Tuki 60 €/jäsen. Meriaamiainen. Matkakulut. 108 Chymoksen työntekijät Yhteiskuljetus. 109 Kotkan Sokerityöläiset Tuki 57 €/jäsen. Meriaamiainen. Matkakulut. 122 Kouvolan Leipomoja elintarviketyöläiset Tuki 50 €/jäsen. Yhteiskuljetus. Pohjois-Suomi 004 Oulun Elintarviketyöntekijät Tuki 96 €/jäsen. Meriaamiainen. Matkakuluja max. 120 €/jäsen. 017 Haapaveden Elintarviketyöläiset Matkakulut korvataan halvimman kulkuneuvon mukaan. 033 Meri-Lapin Elintarviketyöntekijät Tuki 50 €/jäsen. 089 Kainuun Elintarviketyöntekijät Tuki 50 €/jäsen. 114 Rovaniemen Elintarviketyöläiset Tuki 100 €/jäsen. 117 Kalajokilaakson Elintarviketyöläiset Tuki 49 €/jäsen. 160 Kuusamon Elintarviketyöläiset Tuki 50 €/jäsen. 163 Vihannin Elintarviketyöläiset Tuki 50 €/jäsen. Itä-Suomi 014 Pieksämäen Elintarviketyöläiset Tuki 50 €/jäsen. 015 Mikkelin Elintarviketyöläiset Tuki 20 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 023 Joensuun Elintarviketyöläiset Tuki 57 €/jäsen. Meriaamiainen. Yhteiskuljetus 026 Varkauden Elintarviketyöläiset Tuki 50 €/jäsen. 030 Kuopion Elintarviketyöläiset Tuki 40 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 081 Iisalmen Elintarviketyöläiset Ei tukea. 105 Suonenjoen Elintarviketyöntekijät Risteily ja meriaamiainen jäsenelle ilmainen. Pohjanmaa 006 Pietarsaarenseudun Elintarviketyöläiset/Pedersöre Livsmedelsarbetare Tuki 40 €/jäsen. 007 Vaasan Elintarviketyöläiset Tuki 80 €/jäsen. 034 Koskenkorvan Alkolaiset Tuki 50 €/jäsen. 052 Seinäjoen Elintarviketyöläiset Tuki 45 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 099 Kauhajoen Elintarviketyöläiset Tuki 50 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 111 Seinäjoen Maidonjalostajat Tuki 100 euroa/hytti. 154 Kannuksen Elintarviketyöntekijät Tuki 30 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 102 Toijalan Elintarviketyöläiset Tuki 50 €/jäsen. 119 Valkeakosken Elintarviketyöläiset Tuki 30 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 148 Turengin Elintarviketyöläiset Tuki 40 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 045 Vaajakosken Elintarviketyöläiset Yhteiskuljetus. Katso tästä oman ammattiosastosi tuki: 158 Nurmeksen ja lähiympäristön Elintarviketyöläiset Tuki 40 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 110 Lapinlahden Elintarviketyöläiset Tuki 50 €/jäsen. Yhteiskuljetus on jäsenille maksuton, ellei toisin mainita. O HJ EL M A J UL K A IS T A A N LÄ HIA IK O IN A !
E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 Järjestösivut AMMATTIOSASTOT JA ALUEJÄRJESTÖT TIEDOTTAVAT Etelä-Suomi Työttömien ja eläkeläisten Pääsky kiittää lahjoittajia: Fazer Leipomot Oy, Fazer Makeiset Oy ja Vaasan Oy. Kiitos, että olette pitäneet meidät leivässä ja pullassa. Kiitos lahjoituksista työttömien ja eläkeläisten joululounaalle 23.11.2022! Arla Oy, Fazer Makeiset oy, Sinebrychoff Supply Company Oy, HKScan Finland Oy, Halva Oy/Ab ja Suomen Sokeri Oy. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Pääsky on jälleen auki 16.1.2023 klo 9.00. T. Satu Häme–Keski-Suomi 13 hämeenlinnan elintarviketyöläiset 148 turengin elintarviketyöläiset Osastot järjestävät yhteiskyydin Turkuun SEL:n suurelle jäsenristeilylle 28.-29.1.2023. Linja-auto lähtee Fronerin parkkipaikalta lauantaina 28.1. klo 14.45 ja Hämeenlinnan Wetterhoffilta klo 15.10. Olemme satamassa klo 17.20. Huom! Turengista lähtevät, Ilmoita mistä tulet kyytiin! Yhteystiedot: Ritva Laamanen, p. 050 348 6069. Olethan ajoissa paikalla. Turengin Elintarviketyöläisten ammattiosaston tuet maksetaan bussissa. Kaakkois-Suomi 47 päijät hämeen elintarviketyön tekijät / eläkejaosto Eläkejaoston seuraavat kokoukset 25.1.2023 klo 12.00 ja 22.2.2023 klo 12.00. Kokouspaikkana toimii Monitoimikeskus Takatasku, Huovilankatu 4, 15100 Lahti. Tervetuloa! Itä-Suomi 30 kuopion elintarviketyöläiset , työttömät ja eläkeläiset Osasto tarjoaa vuoden 2023 kahvit näinä päivinä klo 12–14: 27.1. (markkinakahvit), 8.2., 8.3., 5.4., 3.5., 6.9., 4.10., 8.11. Itä-Suomen aluetoimistolla, Haapaniemenkatu 21 B 21, Kuopio. Tervetuloa! 158 nurmeksen ja lähiympäristön elintarviketyöläiset Ostosmatka Kuopion Matkukseen Elintakeen ristikon 7/2022 voittaja: Nelly Saari, Lahti. Onnittelut voittajalle! RISTIKON RATKAISU Välähtääkö-tietovisan vastaukset: Vastaukset: 1. a) lanttulaatikkoa, 2. a) Hyundailla, 3. c) lintu, 4. b) Pohjanlepakko, b) yli 25 vuotta, 6. c) 88 tähdistöä, 7. a) 1997. 14.1.2023. Osasto tarjoaa kyydin jäsenille ja perheenjäsenille. Linja-auto lähtee Juuan ABC:ltä (jos lähtijöitä) n. klo 8 ja Nurmeksen ABC:ltä n. klo 9. Aikataulut tarkentuvat myöhemmin. Lieksalaisille korvataan kilometrit kimppakyydein Nurmekseen. Sitovat ilmoittautumiset 2.1.2023 mennessä Tarjalle tekstiviestillä p. 050 466 8106. Pohjois-Suomi 114 rovaniemen elintarviketyöläiset Sääntömääräinen syyskokous 7.1.2023 klo 12, Pohjanhovi, Pohjanpuistikko 2, 96200 Rovaniemi. Tervetuloa! Lahjoitamme joulukorttirahat Ukrainan lapsiperheille SPR:n kautta. SEL:N HÄME-KESKI-SUOMEN aluetoimiston Marja-Liisa ja Eija Lahjoitamme joulukorttirahat MIELI Päijät-Hämeen Mielenterveys ry:lle. SEL:N KAAKKOIS-SUOMEN aluetoimiston Marja ja Kari Lahjoitamme joulukorttirahat Hyvä Joulumieli -keräykseen, vähävaraisten lapsiperheiden tukemiseen. SEL:N ITÄ-SUOMEN aluetoimiston Rainer ja Veijo Lahjoitamme joulukorttirahan Lastenkotien tuki ry:lle. SEL:N POHJANMAAN aluetoimiston Paula ja Markus. HAE SEL:N KULTTUURIAPURAHAA 1.1.–28.2.2023 SEL myöntää apurahoja SEL:n jäsenten kulttuuriharrastusten edistämiseen. Kulttuuriapurahaa on viime vuosina myönnetty esimerkiksi teatterin, kuvataiteen, musiikin, kirjallisuuden, valokuvauksen ja käsitöiden harrastajille. Kulttuuriapurahaa ei myönnetä liikuntatai urheiluharrastuksiin. Kulttuuriapurahaa voivat hakea kaikki SEL:n jäsenet. Kulttuuriapurahaa haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, joka lähetetään 1.1.–28.2.2023 välisenä aikana sähköpostilla osoitteeseen: riitta.koistinen@selry.fi. Kirjoita sähköpostiviestin otsikoksi: Hakemus SEL:n kulttuurirahastolle. SEL:n liittohallitus hyväksyy apurahat huhtikuussa. Päätöksestä tiedotetaan Elintae-lehdessä ja henkilökohtaisesti apurahojen saajille. Lisätietoja antaa SEL:n hallinnon sihteeri Riitta Koistinen, p. 0400 139 940. SEL TIEDOTTAA SEL:n keskustoimisto, aluetoimistot ja työttömyyskassa ovat suljettuina maanantaina 26.12.2022 Tapaninpäivän vuoksi. SEL:n keskustoimisto, aluetoimistot ja työttömyyskassa suljetaan torstaina 5.1.2023 klo 14 ja ne ovat suljettuina loppiaisperjantaina 6.1.2023. Kiitämme yhteistyöstä ja toivotamme hyvää joulua ja uutta vuotta 2023!
E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 Risto Uljas ja Päivi Uljas: LEIVÄNTEKIJÄT Helsingin Leipomotyöntekijäin ammattiosaston tarina 1888–2018. Kattava perusteos kaikille historiasta kiinnostuneille. Kovakantisessa, runsaasti kuvitetussa teoksessa on 403 sivua. Kirja postitetaan ilmaiseksi kaikille halukkaille! Tilauslomake löytyy osoitteesta: https://sel1.yhdistysavain.fi/leivantekijat/tilaus/ Lei vä nte kijä t H elsi ng in Lei po m oty ön tek ijä in tar ina 18 88 -20 18 Leiväntekijät Helsingin Leipomotyöntekijäin ammattiosaston tarina 1888-2018 ”Kuninkaat kukistuu, valtakunnat vapisee, leipuri leipoo vaan..!” 25-VUOTISJÄSENLOMAT 2023 VIIDEN VUOROKAUDEN LOMAT 12.–17.2.2023 ja 29.10.–3.11.2023 KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, KUOPIO Kylpylähotelli Rauhalahti sijaitsee hienolla paikalla Kallaveden rannalla Kuopiossa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö sekä muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Tutustu kohteeseen: www.rauhalahti.fi 17.–22.4.2023 HÄRMÄN KYLPYLÄ, KAUHAVA Härmän kylpylä sijaitsee keskellä eteläpohjalaista maisemaa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö sekä muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Tutustu kohteeseen: www.harmankylpyla.fi 7.–12.8.2023 KYLPYLÄHOTELLI SANI, KALAJOKI Kylpylähotelli Sani sijaitsee Kalajoen Hiekkasärkkien upeissa maisemissa. Lomaan sisältyy kylpylän, uimahallin ja kuntosalin vapaa käyttö sekä muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Tutustu kohteeseen: www.santashotels.fi/fi/hotelsani KOLMEN VUOROKAUDEN LOMAT 11.–14.5.2023 SCANDIC AULANKO, HÄMEENLINNA Kylpylähotelli Aulanko sijaitsee Hämeenlinnassa Aulangon kansallismaisemissa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. Tutustu kohteeseen: www.scandichotels.fi/hotellit/suomi/ hameenlinna/scandic-aulanko SEITSEMÄN VUOROKAUDEN OMATOIMILOMA KOIVIKKORANTA, KANGASNIEMI KESÄKUUSTA SYYSKUUN PUOLEEN VÄLIIN Voit viettää 25-vuotisjäsenlomasi omatoimilomana SEL:n kesäpaikassa Koivikkorannassa Kangasniemellä. Loma sisältää lomamökin tai asuntovaunupaikan enintään seitsemälle vuorokaudelle sekä yhden oman perhesaunavuoron. Koivikkoranta on avoinna kesäkuusta syyskuun puoleen väliin. Voit tehdä jo nyt alustavan varauksen ja vahvistamme loma-aikasi keväällä. Tutustu: www.selry.fi/koivikkoranta NÄIN HAET JÄSENLOMALLE Sinulla on oikeus SEL:n maksamaan viiden tai kolmen vuorokauden 25-vuotisjäsenlomaan puolihoidolla, kun olet ollut ammattiliiton jäsenenä yhtämittaisesti 25 vuotta, joista vähintään 10 viimeistä vuotta SEL:n jäsenenä. SEL korvaa matkakulusi lomakohteeseen halvinta matkustustapaa käyttäen. 25-vuotisjäsenlomaoikeutta ei ole jäsenellä, joka on siirtynyt eläkkeelle ennen kuin yhtämittainen 25 vuoden jäsenyysaika on tullut täyteen. Sinun on käytettävä 25-vuotisjäsenlomaoikeutesi viimeistään eläkkeellejäämisvuotesi loppuun mennessä. Hae lomalle viimeistään kuukautta ennen loman ajankohtaa. Loma toteutuu, jos vähintään viisi jäsentä lähtee samalle lomalle. Vahvistamme lomasi noin kuukautta ennen lomaa. Voit ottaa lomalle mukaan puolisosi tai ystäväsi, jonka kustannuksista vastaat itse. Lomalla on puolihoito ja majoittuminen on kahden hengen huoneissa toisen jäsenen kanssa. Jos haluat yhden hengen huoneen, maksat itse lisämaksun. Hotellilomiin kuuluu yhteinen tervetulotilaisuus ja juhlaillallinen, jossa saat SEL:n ansiomerkin kiitokseksi pitkästä jäsenyydestäsi. Jos et halua käyttää 25-vuotisjäsenlomaoikeuttasi, voit tilata ansiomerkin postissa kotiisi. Lue lisää ja täytä hakemus: www.selry.fi/lomat 25-vuotisjäsenlomien lista täydentyy vielä. Uudet lomapaikat lisätään osoitteeseen: www.selry.fi/lomat, heti kun niiden ajankohdat ja paikat varmistuvat loppuvuodesta.
E L I N TA E 33 Hyvä työ koostuu perusasioista. Testaa, montako osumaa saat omaan bingolappuusi. Työstressikäyräni on maltillinen Palkan lisäksi tulee kiitosta Ideoitani kuunnellaan Pomo luottaa osaamiseeni Pomo tervehtii Teen tärkeää työtä Kivat työkaverit! Työni on mielekästä Meillä ei kiusata eikä häiritä ketään Voin vaikuttaa, miten työni teen Ehdin pitää tauot Tulen toimeen yhdellä työllä Saan kehittää osaamistani työajalla Työturvallisuus otetaan meillä vakavasti Moro! Tunnit riittävät työn tekemiseen Voin puhua myös ongelmista (ja minua kuunnellaan) Laadukas työelämä on jokaisen työtä tekevän oikeus Lue lisää: www.sak.fi/hyvatyo
E L I N TA E 33 Järjestösivut KOULUTUKSET Jos haluat osallistua koulutukseen, täytä kurssihakemus, jonka löydät osoitteesta www.selry.fi/koulutus ja lähetä se allekirjoitettuna osoitteella: SEL Jaana Saaranen Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Kysy lisää koulutuksista koulutussihteeri Jaana Saaraselta p. 050 379 9269 tai jaana.saaranen@selry.fi. LUOTTAMUSMIESTEN PERUSKURSSI 6.–10.2.2023 5 pv Murikka-opisto, SEL:n oma kurssi 20.–24.2.2023 5 pv Kiljavan opisto, Oulu 6.–10.3.2023 5 pv Murikka-opisto, Hakaniemi 13.–17.3.2023 5 pv Murikka-opisto 17.–21.4.2023 5 pv Kiljavan opisto, Kuopio 8.–12.5.2023 5 pv Murikka-opisto, SEL:n oma kurssi Peruskurssi on luottamusmiesten koulutuksen aloitusjakso. Osallistu peruskurssille heti valintasi jälkeen. Siten saat alusta asti vahvistusta edunvalvontatyöhösi ja tiedät, mitä kuuluu oikeuksiisi, tehtäviisi ja velvollisuuksiisi. Kurssin teemat: • Luottamusmiehen tehtävät ja asema edunvalvontajärjestelmässä • Keskeinen työlainsäädäntö ja työehtosopimus • Paikallisen sopimisen perusteet • Tuotannossa ja edunvalvonnassa tapahtuvat muutokset ja niiden kohtaaminen • Neuvottelutaidon harjoitus TYÖSUOJELUN PERUSKURSSI 6.–10.2.2023 5 pv Murikka-opisto, SEL:n oma kurssi 20.–24.2.2023 5 pv Kiljavan opisto, Oulu 6.–10.3.2023 5 pv Murikka-opisto 13.–17.3.2023 5 pv Murikka-opisto, Hakaniemi 17.–21.4.2023 5 pv Kiljavan opisto, Kuopio Työsuojelun peruskurssi antaa välttämättömät perustiedot työsuojelutehtävissä toimiville työntekijöiden edustajille. Kurssilla käsitellään muun muassa työn ja terveyden välistä suhdetta ja opetellaan työsuojelun peruskäsitteet. Lisäksi perehdytään työpaikan työsuojeluyhteistoimintaan sekä vastuisiin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin työsuojeluasioissa. Kurssin teemat: • Työn ja terveyden vuorovaikutus • Työsuojelun peruskäsitteet • Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta sekä eri osapuolten vastuut, oikeudet ja velvollisuudet työsuojeluasioissa • Työsuojelutoimintaa ohjaava lainsäädäntö ja valtioneuvoston asetukset • Toimintatavat, joilla työpaikan haitta-, vaara ja kuormitustekijöitä tunnistetaan, arvioidaan ja saadaan hallintaan • Työterveyshuollon tuki työpaikalla TYÖSUOJELUN JATKOKURSSI (5+5 pv) SEL:n oma kurssi 6.–10.3.2023 5 pv Osa I Murikka-opisto 17.–21.4.2023 5 pv Osa II Murikka-opisto Kehitä henkilökohtaista työsuojeluosaamistasi kahden viikon jatkokurssilla. Kurssi syventää peruskurssilla hankittuja tietoja ja antaa taidollisia valmiuksia tuloksekkaaseen työsuojelutyöhön. Työterveydestä, työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen vaatii laajaa osaamista ja kykyä soveltaa tietoa omaan toimintaympäristöön. Uusia toimintatapoja on etsittävä ja kehitettävä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kurssi on kaksiosainen. Lähijaksojen välissä on noin kuukausi. Kurssille hakeminen tapahtuu yhdellä hakemuksella, johon merkitään molemmat viikot. Viikko I: • ennakkotehtävän käsittely • työsuojelutoiminnan itsearviointi • häirintä ja epäasiallinen kohtelu • työturvallisuuskulttuurin selvittäminen • työturvallisuusrikokset • onnistunut työyhteisöviestintä ja yhdessä tekemisen taito • työtapaturmien tutkinta • koneja laiteturvallisuus • välitehtävän valmistelu Viikko II: • välitehtävän käsittely • työhygienia • neuvottelutaito työsuojelutehtävissä • työja toimintakyvyn ylläpitäminen ja työterveyshuolto • viranomaistoimintaan tutustuminen • työsuojelu yhteisellä työpaikalla ja erilaiset työsuhteet OLETKO EHDOLLA EDUSKUNTAVAALEISSA? Jos olet SEL:n jäsen ja ehdolla eduskuntavaaleissa, ilmoita meille: – Nimesi – Vaalipiirisi, jossa olet ehdolla – Kotikuntasi – Ammattisi – Ay-luottamustehtäväsi – Puolueesi tai valitsijayhdistyksesi – Verkkosivujesi ja Facebook-sivusi osoite Lähetä tietosi ja painokelpoinen kasvokuvasi, mielellään virallinen ehdokaskuvasi, kuvatiedostona mahdollisimman pian, mutta viimeistään sunnuntaina 15.1.2023 osoitteeseen erja.ekman@selry.fi. Julkaisemme Elintakeessa ja verkkosivuillamme kaikkien eduskuntavaaleissa ehdokkaana olevien SEL:n jäsenten tiedot maksutta.
E L I N TA E 35 E L I N TA E 3 4 SEL:n kursseilta saat uusia tietoja ja taitoja SEL:N JA ETL:N SOPIMAT KURSSIT MURIKKA-OPISTON KURSSIT JÄRJESTETÄÄN, ellei toisin mainita, Murikka-opistolla Tampereella Teiskossa. Murikka-opistolla on koulutustilat myös Hakaniemessä Helsingissä. KILJAVAN OPISTON KURSSIT JÄRJESTETÄÄN Kiljavan opistolla Nurmijärvellä Kiljavalla, Kuopiossa ja Oulussa. SEL:N OMAT KURSSIT OVAT VAIN SEL:N JÄSENILLE ja yleisillä kursseilla on myös muiden ammattiliittojen jäseniä. Lue lisää ja täytä hakemus: www.selry.fi/koulutus LUOTTAMUSMIESTEN PERUSKURSSI (5 PV) 1. 6.–10.2. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto 2. 6.–10.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto, Hakaniemi 3. 13.–17.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto 4. 20.–24.2. Yleinen kurssi Kiljavan opisto, Oulu 5. 17.–21.4. Yleinen kurssi Kiljavan opisto, Kuopio 6. 8.–12.5. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto 7. 11.–15.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto 8. 9.–13.10. Yleinen kurssi Murikka-opisto 9. 13.–17.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto GRUNDKURS FÖR FÖRTROENDEMÄN (5 DGR) 10. 13.–17.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto LUOTTAMUSMIESTEN JATKOKURSSI (5+5 PV) 1. osa 2. osa 11. 17.–21.4. 29.5.–2.6. Murikka-opisto 12. 22.–26.5. 21.–28.5. Kiljavan opisto, Oulu 13. 25.–29.9. 6.–10.11. SEL:n oma kurssi, Murikka-opisto 14. 23.–27.10. 27.11.–1.12. Murikka-opisto FORTSÄTTNINGSKURS FÖR FÖRTROENDEMÄN (5+5 DGR) Del 1 Del 2 15. 21.–25.8. Hagnäs 2.–6.10. Murikka-opisto TYÖSUOJELUN PERUSKURSSI (5 PV) 16. 6.–10.2. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto 17. 20.–24.2. Yleinen kurssi Kiljavan opisto, Oulu 18. 17.–21.4. Yleinen kurssi Kiljavan opisto, Kuopio 19. 8.–12.5. Yleinen kurssi Murikka-opisto 20. 4.–8.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto GRUNDKURS I ARBETARSKYDD (5 DGR) 21. 30.1.–3.2. Yleinen kurssi Murikka-opisto, Hagnäs TYÖSUOJELUN JATKOKURSSI (5+5 PV) 1. osa 2. osa 22. 6.–10.3. 17.–21.4. SEL:n oma kurssi, Murikka-opisto 23. 27.–31.3. 24.–28.4. Murikka-opisto 24. 11.–15.9. 9.–13.10. Murikka-opisto FORTSÄTTNINGSKURS I ARBETARSKYDD (5 DGR + 5 DGR) Del 1 Del 2 25. 21.–25.8. Hagnäs 13.–17.11. Murikka-opisto TYÖSUOJELUN TÄYDENNYSKURSSI: RISKIEN HALLINTA (3 PV) 26. 11.–13.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto 27. 25.–27.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto TYÖSUOJELUN TÄYDENNYSKURSSI: KEMIALLISET TEKIJÄT TYÖPAIKALLA (3 PV) 28. 10.–12.5. Yleinen kurssi Murikka-opisto 29. 30.10.–1.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto, Hakaniemi ERGONOMIA TUOTTAVUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISESSÄ (3 PV) 30. 15.–17.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto KUUKAUDEN KURSSI (1 KK) 1. osa 2. osa 31. 18.–29.9. 30.10.–10.11. Kiljavan opisto
E L I N TA E 35 E L I N TA E 3 4 MUUT KURSSIT NEUVOTTELUTAITO (5 PV) 8.–12.5. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto TOIMIVA KOKOUS (3 PV) 13.–15.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto 1.–3.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto AMMATTIOSASTON JOHTAMINEN (5 PV) 23.–27.1. Yleinen kurssi Murikka-opisto 2.–6.10. Yleinen kurssi Murikka-opisto SIHTEERINÄ YHDISTYKSESSÄ (5 PV) 30.1.–3.2. Yleinen kurssi Murikka-opisto OSANA YHTEISKUNTAA – VAIKUTTAMISTA JA MEDIALUKUTAITOA (3 PV) 16.–18.1. Yleinen kurssi Murikka-opisto YHDISTYKSEN TALOUDENHOITO (5 PV) 25.–29.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto KIRJANPITO-OHJELMAKURSSI (3 PV) 8.–10.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto KANSANTALOUDEN KURSSI (3 PV) 2.–4.10. Yleinen kurssi Murikka-opisto NAISET TOIMIJOINA (3 PV) 24.–26.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto JÄRJESTYKSENVALVOJAN PERUSKURSSI (5 PV) 18.–22.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto JÄRJESTYKSENVALVOJAN LISÄKOULUTUS (2 PV) 23.–24.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto JÄSENHANKINTAKURSSI (3 PV) 25.–27.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto AJATUKSET TEKSTIKSI – KIRJOITTAMISEN PERUSKURSSI (5 PV) 11.–15.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto PUHEVIESTINNÄN PERUSTEET (5 PV) 30.1.–3.2. Yleinen kurssi Murikka-opisto 20.–24.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto HYVÄ JUTTU JULKISUUTEEN (5 PV) 23.–27.10. Yleinen kurssi Murikka-opisto IHMISSUHTEET TYÖPAIKALLA (5 PV) 4.–8.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto 27.11.–1.12. Yleinen kurssi Murikka-opisto EWC-PERUSKURSSI (2 PV) 13.–14.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto ENGLANNIN ALKEET TYÖELÄMÄSSÄ (5 PV) 27.11.–1.12. Yleinen kurssi Murikka-opisto THE RULES OF WORKING LIFE IN ENGLISH – TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ENGLANNIN KIELELLÄ (3 PV) 8.–10.5. Yleinen kurssi Murikka-opisto TYÖTURVALLISUUSKORTTIKOULUTUS (2 PV) 4.–5.5. Yleinen kurssi Murikka-opisto, Hakaniemi 26.–27.10. Yleinen kurssi Murikka-opisto TIETOTEKNIIKAN PERUSKURSSI (5 PV) 9.–13.1. Yleinen kurssi Murikka-opisto 21.–25.8. Yleinen kurssi Murikka-opisto TIETOTEKNIIKAN JATKOKURSSI (5 PV) 13.–17.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto 18.–22.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto 13.–17.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto TIETOTEKNIIKAN TÄYDENNYSKURSSI (5 PV) 22.–26.5. Yleinen kurssi Murikka-opisto 30.10.–3.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto 11.–15.12. Yleinen kurssi Murikka-opisto TYÖOIKEUDEN PERUSKURSSI (5 PV) 32. 24.–28.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto, Hakaniemi 33. 23.–27.10. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto, Hakaniemi PAIKALLINEN SOPIMINEN (5 PV) 34. 16.–20.1. Yleinen kurssi Murikka-opisto 35. 6.–10.11. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto YRITYSTALOUS – KASSAVIRTAA JA KANNATTAVUUTTA (3 PV) 36. 6.–8.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto 37. 11.–13.12. Yleinen kurssi Murikka-opisto TOIMIVAT JA TERVEELLISET TYÖAJAT (3 PV) 38. 2.–4.5. Yleinen kurssi Murikka-opisto 39. 6.–8.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto TYÖ JA HENKINEN HYVINVOINTI (5 PV) 40. 18.–22.9. Yleinen kurssi Kiljavan opisto HYVINVOINTI TYÖYHTEISÖSSÄ (3 PV) 41. 12.–14.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto 42. 18.–20.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUS TYÖPAIKALLA (3 PV) 43. 29.11.–1.12. Yleinen kurssi Murikka-opisto PSYKOSOSIAALINEN KUORMITUS HALLINTAAN (3 PV) 44. 22.–26.5. Yleinen kurssi Kiljavan opisto
E L I N TA E 3 6 Tes-neuvottelut tulevat! Oletko valmis? Liity oman alasi ammatti liittoon, ellet ole jo jäsen. Huolehdi, että työkaverisikin kuuluvat liittoon. Tarkista, että työpaikkasi ja yhteystietosi ovat oikein SEL:n jäsenrekisterissä ja lisää tilinumerosi jäsentietoihisi lakkoavustuksen maksamista varten osoitteessa www.selry.fi/easiointi. Juttele työkavereidesi kanssa, mikä tessissä on tärkeintä. Seuraa luottamusmiehesi ja SEL:n tiedotusta. Vain SEL:n jäsenenä olet mukana puolustamassa ja parantamassa elintarvikealan työntekijöiden palkkoja ja muita työehtoja sekä työoloja. Liitossa on hyvä olla! Jokaisen. Tes = työehtosopimus Työehtosopimuksesi neuvottelevat elintarvikealan työntekijöitä edustava SEL ja työnantajia edustava ETL. Tessissä sovitaan palkkojen ja muiden työehtojen vähimmäistasot. Lue lisää: www.selry.fi/tes 1. 2. 3. 4.
11.–12.2.2023 Hotelli Korpilampi, Espoo Jokaisesta SEL:n ammattiosastosta voi osallistua kaksi johtokunnan jäsentä ammattiosastopäiville. Lähetämme kutsun ammattiosastoille joulukuussa. SEL:n edustajakokouksen päätöksen mukaisesti ammattiosastojen tulee toimittaa liittoon syyskokouksessa tehdyt henkilövalinnat ja seuraavan vuoden toimintasuunnitelma. Näiden toimittaminen on ehtona jäsenmaksupalautusten maksamiselle ammattiosastolle. Kun ammattiosaston syyskokouksessa on tehty henkilövalinnat ja hyväksytty toimintasuunnitelma vuodelle 2023, ilmoittakaa valinnat ja lähettäkää toimintasuunnitelma liittoon sähköisellä lomakkeella osoitteessa www.selry.fi/ selnet -> Tietopankki -> Luottamushenkilölle -> Lomakkeet -> Ilmoitus ammattiosaston vastuuhenkilöistä. SEL tarjoaa jäsenilleen lehtiedun, jolla saat alennuksen palkansaajalehden tilaushinnasta, kun tilaat lehden kotiisi. Liiton lehtiedun lisäksi osa ammattiosastoista tarjoaa oman lehtiedun jäsenilleen. Lehtietu on tarkoitettu jatkuvaan kestotilaukseen tai vähintään 12 kuukauden määräaikaiseen tilaukseen. Jokainen jäsen voi tilata yhden palkansaajalehden lehtiedullaan. Voit käyttää lehtiedun painetun lehden, digilehden tai näköislehden tilaukseen. Samassa taloudessa asuvat liiton jäsenet, myös eri ammattiliittojen jäsenet, voivat yhdistää omat lehtietunsa saman lehden tilauksen maksamiseen. Kun haluat käyttää lehtietusi, tee tilaus lehden verkkosivujen kautta tai soittamalla, ja kerro tilatessasi ammattiliittosi nimi ja ammattiosastosi numero, niin lehtiedun määrä vähennetään tilaushinnastasi. Lehti Lehtietu Demokraatti 38 euroa Kansan Tahto 33 euroa Kansan Uutiset 38 euroa Ny Tid 38 euroa Tiedonantaja 38 euroa Viikko Pohjois-Karjala 33 euroa Uusi luottamusmies, tule starttikurssille! SEL:n ammattiosastopäivät Tilaa palkansaajan lehti kotiisi edullisesti! SEL järjestää luottamusmiehille päivän starttikurssin, jossa tutustutaan luottamusmiehen asemaan, oikeuksiin, tehtäviin sekä työkaluihin, joilla ongelmatilanteita ratkaistaan työpaikoilla. Lisäksi osallistujat saavat tietoa liiton toiminnasta sekä pääsevät vaihtamaan kokemuksia ja verkostoitumaan oman alueen luottamusmiesten kanssa. Starttikurssi on tarkoitettu uusille, syksyllä 2022 työpaikoilla valituille pääluottamusmiehille, varapääluottamusmiehille, osaston luottamusmiehille ja varaluottamusmiehille sekä niille luottamusmiehille, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet liiton järjestämälle luottamusmiesten starttikurssille. Etelä-Suomi: Helsinki 21.1.2023 Länsi-Suomi: Turku 21.1.2023 Häme-Keski-Suomi: Tampere 4.2.2023 Kaakkois-Suomi: Kouvola 21.1.2023 Itä-Suomi: Kuopio 21.1.2023 Pohjanmaa: Seinäjoki 4.2.2023 Pohjois-Suomi: Oulu 4.2.2023 Ilmoittaudu omaan SEL:n aluetoimistoosi viimeistään kaksi viikkoa ennen koulutuspäivää. Lähempänä koulutuspäivää voit kysyä peruutuspaikkoja. Etelä-Suomi: Satu Itkonen satu.itkonen@selry.fi 09 4246 1232 Länsi-Suomi: Maarit Pinomäki maarit.pinomaki@selry.fi 09 4246 1234 Häme-Keski-Suomi: Marja-Liisa Jaakkola marja-liisa.jaakkola@selry.fi 09 4246 1236 Kaakkois-Suomi: Marja Karuaho marja.karuaho@selry.fi 09 4246 1238 Itä-Suomi: Rainer Kettunen rainer.kettunen@selry.fi 09 4246 1240 Pohjanmaa: Paula Mäki-Jussila paula.maki-jussila@selry.fi 09 4246 1242 Pohjois-Suomi: Seija Kyllönen seija.kyllonen@selry.fi 09 4246 1243 SEL korvaa osallistujien matkakustannukset ja mahdolliset ansionmenetykset sekä tarjoaa lounaan. Luottamusmiehet ovat SEL:n jäsenten valitsemia työntekijöiden edustajia työpaikoilla. Luottamusmiehen tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että työpaikalla noudatetaan lakia, työehtosopimusta ja muita sopimuksia. Luottamusmies neuvottelee työnantajan kanssa ja tarjoaa liiton jäsenyyttä kaikille työntekijöille. Luottamusmies neuvoo ja auttaa työpaikalla liiton jäseniä. Luottamustehtävän hoitamisessa tarvitaan monenlaisia tietoja ja taitoja, joiden hankkimiseen liitto tarjoaa koulutusta ja tukea. Kysy lisää omasta SEL:n aluetoimistosta tai koulutussihteeri Jaana Saaraselta p. 050 379 9269 tai jaana.saaranen@selry.fi
E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 ”Tessin kautta olemme saaneet paljon hyvää” Eliisa Raski astui suuriin saappaisiin aloittaessaan tänä syksynä HKScanin Rauman ja Euran tuotantolaitosten työntekijöiden pääluottamusmiehenä. Haluan hoitaa ihmisten asioita ja olla työntekijöiden äänitorvena, hän sanoo. ”Olen koittanut korostaa, että asiat riitelevät, eivät ihmiset.” S äkylän Köyliössä asuva Eliisa Raski on toiminut lokakuusta HKScanin Rauman ja Euran työntekijöiden pääluottamusmiehen tehtävässä, joka vapautui, kun yli 20 vuotta pääluottamusmiehenä toiminut Eira ”Eikku” Ylitalo jäi eläkkeelle elokuun lopussa. Työpaikalla aikaistettiin luottamusmiesvaaleja ja Raski tuli valituksi ilman vastaehdokkaita pääluottamusmieheksi vuosiksi 2023–2024. Pääluottamusmiehenä Raski edustaa lähes 600 työntekijää, joista suurin osa työskentelee Rauman tuotantolaitoksella. Parikymmentä työskentelee Eurassa, jossa myös pakataan broileria. Miltä on tuntunut aloittaa näin ison porukan pääluottamusmiehenä? – Toisaalta se on tuntunut vaikealta, mutta toisaalta se on ollut helppoa, koska edeltäjäni Eikku on hoitanut hommansa hyvin ja pedannut kaiken valmiiksi. Siitä on ollut helppo jatkaa työtä, Raski sanoo. Hänen työpisteensä sijaitsee Raumalla ja Euran tuotantolaitoksella hän käy tarpeen vaatiessa. – Moni odottaa, että tiedän heti kaiken, mutta on tässä ollut paljon oppimista ja on edelleen. Raumalla minun piti ensin opetella talo ja tuotanto sekä tutustua ihmisiin, kertoo Raski, joka ei ole ollut itse koskaan Rauman tuotantolaitoksella tuotannossa töissä. Raski tuli ensimmäisen kerran broilertaloon Euraan töihin jo vuonna 1997, mutta sen jälkeen hänen työurallaan on ollut ”hyppimistä”. – Tulin vähän vahingossa töihin elintarvikealalle äitiysvapaan tuuraajaksi. Tein pari sijaisuutta ja vuonna 2000 minut vakinaistettiin. Seuraavana vuonna aloitin osaston luottamusmiehenä. Vuodet 2011–2016 kuluivat kunnalla perhepäivähoitajana, jonka jälkeen Raski tuli takaisin tammikuussa 2017 HKScanin Euran tuotantolaitokseen, L U O T TA M U S H E N K I L Ö Eliisa Raski on HKScanin Rauman ja Euran työntekijöiden uusi pääluottamusmies. teksti ja kuva Karoliina Öystilä
E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 ”Työttömyyskassa ei todellakaan ole sama asia kuin ammattiliitto.” josta hän vaihtoi välillä hetkeksi Apetitille Säkylään satokausityöntekijäksi, jonka jälkeen hän palasi vielä töihin HKScanin Euran tuotantolaitoksen alasajovaiheeseen. Kun HKScan alkoi pakkaamaan broileria uudestaan Eurassa vuonna 2020, Raski palasi HKScanille töihin ja tuli valituksi ensin osaston luottamusmieheksi ja sitten varapääluottamusmieheksi 1.11.2021 alkaen. Porukan äänitorvena Mikä on parasta luottamusmiehen tehtävässä? – Se on parasta, kun saan autettua ihmisiä. Haluan hoitaa ihmisten asioita ja olla porukan äänitorvena niin, että kaikkien ääni kuuluu työnantajalle, Eliisa Raski vastaa. Entä mikä on haastavinta luottamusmiehenä? – Ideaalitilanne olisi, jos saisimme kaikki voimaan hyvin työpaikalla, mutta varsinkin psykososiaalista kuormitusta on vaikea ratkaista. Esimerkiksi ergonomiaa voi korjata rahalla ja välineillä, mutta henkinen hyvinvointi ja jaksaminen ovat vaikeampia asioita saada kuntoon. Työpaikalla irtisanottiin tänä syksynä muutosneuvotteluiden päätteeksi 50 työntekijää, joista osalla työt loppuvat joulukuussa ja osalla helmikuussa. Irtisanomiset ja muut muutokset aiheuttavat psykososiaalista kuormitusta työyhteisössä. Mitä asialle voisi tehdä? – Pelkät puheet eivät enää riitä. Ihmiset pitäisi saada uskomaan, että muutoksia parempaan tapahtuu. Saan työntekijöiltä sellaista viestiä, että porukkaa on liian vähän ja se lisää kuormitusta. Tiimityötä jäsenten eteen Pääluottamusmies Eliisa Raski hoitaa jäsenten asioita HKScanin Rauman ja Euran tehtailla yhdessä varapääluottamusmies Mika Sarinin sekä osaston luottamusmiesten kanssa. Heitä on Raumalla kahdeksan ja Eurassa yksi. Työsuojeluvaltuutettu Jari Lähteenmäki ja työsuojeluasiamiehet ovat luottamusmiesten tärkeitä yhteistyökumppaneita. – Tarkoitus on saada säännölliset luottamusmiesten kokoukset pyörimään taas koronatauon jälkeen, Raski kertoo. Hän kiittää, että konsernin muiden tuotantolaitosten luottamushenkilöiltä saa tukea ja apua tarvittaessa. Myös SEL:n Länsi-Suomen aluesihteeri Esa Vahlstenin puoleen voi kääntyä. Tietopohjaa kannattaa hakea myös SEL:n kursseilta. Raski on viimeksi ollut toukokuussa Kiljavan opistolla työoikeuden peruskurssilla ja lokakuussa täydennyskurssilla. – Tykkäsin! Suosittelen kurssia kaikille, se ei ollut tylsää lakitekstin lukemista. Helmikuussa meidän työpaikalta lähtee uusia luottamushenkilöitä SEL:n luottamusmiesten peruskurssille. Toivon, että he käyvät myös jatkokurssit. Opiskelusta on paljon hyötyä luottamustehtävässä ja työnantajamme suhtautuu myönteisesti kouluttautumiseen. Yhteistyö työnantajan kanssa sujuu pääasiassa hyvin, mutta välillä vaihtelevasti. – Olen koittanut korostaa, että asiat riitelevät, eivät ihmiset. Sen verran ikä on tuonut mukamas viisautta, etten ota enää itseeni. Nuorempana sitä otti helposti henkilökohtaisesti, jos sukset menivät ristiin, Raski hymähtää. Luottamusmiehen yksi tärkeimmistä tehtävistä on huolehtia, että kaikille työntekijöille kerrotaan liitosta, työehtosopimuksesta ja tarjotaan jäsenyyttä. – Meillä osastojen luottamusmiehet tarjoavat liiton jäsenyyttä uusille työntekijöille. Aina kannattaa liittyä jäseneksi, vaikka olisi määräaikaisessa työsuhteessa. Liiton jäsenenä saat luottamusmiehen avun ja tarvittaessa liiton oikeusavun, jossa ei ole omavastuuosuutta ja joka kattaa myös vastapuolen kulut, jos juttu hävitään oikeudessa. Elintarvikealan työntekijöiden tes-neuvottelut alkavat tammikuussa. Miksi työehtosopimus on työntekijöille niin tärkeä? – Jos meillä ei olisi tessiä, meillä ei olisi lomarahaa, arkipyhäkorvauksia tai pekkasia, koska laki ei niitä tunne. Jos meillä ei olisi tessiä, olisi kova homma sopia niistä paikallisesti. Tessin kautta olemme saaneet paljon hyvää, mistä emme ole valmiita luopumaan, Raski vastaa. Pelkkä työttömyyskassa ei riitä Eliisa Raski suosittelee jokaiselle työntekijälle ammattiliittoon liittymistä, pelkän työttömyyskassan jäsenyys ei riitä. Raski sanoo saaneensa ”aika paljon näppylää” YTK:sta, sillä työttömyyskassa ei todellakaan ole sama asia kuin ammattiliitto. Se ei puolusta työntekijän oikeuksia. – Saamme puolustettua etujamme, kun olemme liitossa ja vedämme yhtä köyttä. Vain yhdessä olemme vahvoja ja vain kuulumalla liittoon voimme saada meidän työehdot ja työolot kuntoon. Pidän sitä tärkeimpänä asiana meidän kaikkien työntekijöiden kannalta. Vapaa-ajallaan Eliisa Raski rentoutuu, lukee ja katsoo telkkaria. – Luen kaikenlaista, ja nimenomaan kirjoja, en äänikirjoja. Viikonloppuisin en suorita. Jos huvittaa laiskotella, laiskottelen, jos huvittaa lähteä reissuun, lähden reissuun, hän summaa. •
E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 Henri Lindholm aikoo seurata kansainvälisiä asioita myös eläkkeellä Luottamusmies, EWC-edustaja, sosiaalisihteeri, liittosihteeri sekä lukuisia kansainvälisten järjestöjen luottamustehtäviä. Eläkkeelle jäävä SEL:n pitkäaikainen liittosihteeri Henri Lindholm muistelee vuosia lämmöllä, mutta odottaa myös tulevaa. H enri Lindholmin tarina elintarvikealalla ei ole aivan perinteinen. – Olin nuorena yliopisto-opiskelija. Leiras haki opiskelussaan taukoa pitäviä nuoria miehiä töihin lääketehtaalle. He hakivat nimenomaan miehiä, koska valmistivat hormoniehkäisimiä, joiden parissa naiset eivät voineet työskennellä. – Tein Leiraksen kanssa kuuden kuukauden työsopimuksen ja ajattelin, että en missään nimessä jatkaisi pidempään. Tarkoituksenani oli pohtia, mitä pidemmällä tähtäimellä haluan tehdä. Lääketehdas kuului historiansa takia SEL:n työehtosopimuksen piiriin ja sitä kautta Lindholm sai ensikosketuksen myös elintarvikealan ammattiliittoon. Aikoinaan Turussa oli viisi Huhtamäki-yhtymän tehdasta ja Artukaisen teollisuusalueella toimineet Jalostaja ja Marli noudattivat SEL:n työehtosopimusta. 1960-luvulla Leiraksen lääketehdas toimi samalla tontilla ja alueen työntekijöillä oli yhteinen ammattiosasto. Oli sovittu, että isompi toimiala määrittelee työehtosopimuksen ja elintarvikealan ollessa suurempi noudatettiin SEL:n työehtosopimusta. – Vaikka voimasuhteet ovat sittemmin muuttuneet, SEL:n työehtosopimuksella on jatkettu. Tämä on myös aina ollut työntekijöiden toive, Lindholm kertoo. Lindholmin ura lääkeyhtiössä ei päättynyt puolen vuoden jälkeen, kuten hän oli suunnitellut. Työsopimuksen ollessa katkolla työpaikalla käytiin työtaistelua, ja Lindholm päätti, ettei voi lähteä työpaikasta sellaisessa tilanteessa. – Tein uuden kuuden kuukauden työsopimuksen ja tulin valituksi osaston luottamusmieheksi silloiselle talon suurimmalle osastolle. Luottamusmiehen tehtävä vei mukanaan ja teki minusta tehdastyöläisen. E L Ä K K E E L L E Henri Lindholm, Matti Hirvola ja Veli-Matti Kuntonen keskustelivat SEL:n ja Teollisuuden palkansaajien yhteistyöstä vuonna 2018. teksti Taru Salovaara kuva Sami Turunen
E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 ”Erityisesti nuoria kiinnostaa, missä ja millaisissa oloissa ruoka on valmistettu.” Kansainvälisiin tehtäviin Henri Lindholm työskenteli lääketehtaalla vuodesta 1989 vuoteen 2001 saakka. – Toimin tehtaalla pakkausja valmistustehtävissä. Vuonna 1994 tulin valituksi varapääluottamusmieheksi ja jatkoin samalla osaston luottamusmiehenä. Vuoden 2001 alussa minut valittiin pääluottamusmieheksi, mutta siinä tehtävässä ehdin toimia vain muutaman kuukauden ennen kuin toimitsijan paikka liitossa yllättäen avautui. Vuonna 2001 SEL:n palkkasihteeri Seppo Peltonen vaihtoi alaa ja Pauli Konttinen siirtyi sosiaalisihteeristä palkkasihteeriksi. Samaan aikaan liitossa haettiin vahvistusta kansainvälisten asioiden osaamiseen. – Olin toiminut viisi vuotta EWC-edustajana ja kansainväliset asiat kiinnostivat minua silloin ja kiinnostavat edelleen. Uskon, että tulin valituksi, koska minulla oli sellaista osaamista, jota liitossa juuri sillä hetkellä kaivattiin. Kansainvälisten asioiden tehtävät yhdistettiin sosiaalisihteerin tehtäviin ja aloitin SEL:n sosiaalisihteerinä vuonna 2001. Kansainväliset tehtävät saivat jatkoa Lindholmin tultua valituksi SEL:n liittosihteeriksi vuonna 2006. Liiton puheenjohtajan kanssa tehtiin työnjako, jonka mukaisesti liittosihteeri edusti liittoa kansainvälisissä järjestöissä. – Olen taustaltani kaksikielinen, mikä on helpottanut erityisesti pohjoismaista yhteistyötä. Liittosihteerinä Lindholm aloitti SEL:n edustajana SAK:n kansainvälisten asioiden valiokunnassa, jonka puheenjohtajaksikin hänet myöhemmin valittiin. – Vaikka SEL ei ollut isoimpia toimijoita kansainvälisissä ympyröissä, minut valittiin Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin hallitukseen ja sittemmin SASKin puheenjohtajaksi. SASKin puheenjohtajana ehdin toimia noin 10 vuotta. Uskon, että taustani ja aito kiinnostus kansainväliseen toimintaan vaikuttivat valintaan, Lindholm pohtii. Elintarvikealan arvostus noussut Vuosikymmenten aikana elintarvikeala ja suomalainen työelämä ovat muuttuneet. Henri Lindholm arvioi suurimmaksi muutokseksi muunkielisten työntekijöiden määrän lisääntymisen. – Muunkielisten työntekijöiden osuus työpaikoilla on noussut voimakkaasti. Työvoiman riittävyyden kannalta se on ehdottomasti hyvä asia, mutta samalla se luo omat haasteensa ammattiyhdistysliikkeelle ja työyhteisöille. On huolehdittava siitä, että yhteisen kielen puute ei johda työntekijän hyväksikäyttöön tai työturvallisuuden vaarantumiseen. Myös tehokkuusvaatimukset työssä ovat lisääntyneet. – Automatisaation ja suurempien yksiköiden ansiosta sama tulos tehdään paljon pienemmällä porukalla kuin parikymmentä vuotta sitten. Mitä pienemmällä henkilöstömäärällä työt tehdään, sitä kovemmalle työntekijät joutuvat, Lindholm toteaa. – Usein puhutaan vain siitä, että automatisaation myötä menetetään työpaikkoja. Toisaalta automatisaatio voi monipuolistaa työtehtäviä ja synnyttää uusia työpaikkoja, Lindholm jatkaa. Lindholm arvioi elintarvikealan arvostuksen lisääntyneen oman työuransa aikana. – Positiivista on se, että kotimaisen elintarvikesektorin merkitys ymmärretään paremmin ja ruuasta ollaan kiinnostuneita eri tavalla kuin aiemmin. Erityisesti nuoria kiinnostaa, missä ja millaisissa oloissa ruoka on valmistettu. Katse kohti tulevaa Pitkältä työuralta on kertynyt valtavasti kokemuksia, hyviä muistoja ja ystäviä. Yhtenä mieleenpainuvimpana Henri Lindholm nostaa esiin vuoden 2010 työehtosopimusneuvottelut. – Vuoden 2010 tes-neuvottelut olivat pitkä ja tuskastuttavakin prosessi, mutta sopimus syntyi lopulta. Mieleeni ovat jääneet myös esimerkiksi SEL:n 100-vuotisjuhlat vuonna 2005 sekä monet kansainvälisten tehtävien matkat. Niillä reissuilla olen nähnyt asioita, joita en olisi muutoin nähnyt. Ne ovat olleet mieleenpainuvia kokemuksia. Eläkesuunnitelmiaan Lindholm ei ole kovin tarkasti ehtinyt vielä miettiä. Vuodenvaihteessa hän jää lomalle ja virallisesti hän siirtyy eläkkeelle ensi heinäkuun alusta. – Viimeiset 20 vuotta on painettu aika lailla yhtäjaksoisesti eikä ole ollut oikein aikaa miettiä mitä sitä vielä haluaisi elämässään tehdä. Yhteiskunnallinen toiminta voisi kiinnostaa, mutta millä tavalla, sitä en vielä tiedä. – Tulen varmasti seuraamaan kansainvälisiä asioita aktiivisesti myös eläkkeellä ollessani. Olen aina ollut kiinnostunut eri maiden kulttuureista ja siksi matkustelu on itselleni tärkeää ja antoisaa. Työn puolesta on tullut matkusteltua paljon, mutta siviilipuolen matkustelu on jäänyt. Nyt on aikaa siihenkin, Lindholm pohtii. Henri Lindholm kiittää selliläisiä yhteistyöstä ja lähettää terveiset: – Olkaa periaatteellisia asioista, joita ajatte. Muistakaa myös välillä kyseenalaistaa omia näkemyksiänne. Sopimalla pääsee aina pidemmälle kuin riitelemällä. Yksi asia, joka valitettavan usein unohtuu, on se, että selliläinen on vastuullisessa työssä. Työmme vaatii vahvaa etiikkaa, sillä jonkun suuhun päätyvän ruuan ja juoman on oltava priimaa. Olkaa ylpeitä tekemästänne työstä. •
E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 Työttömyyskassa JOS JÄÄT TYÖTTÖMÄKSI TAI SINUT LOMAUTETAAN OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänäsi kokopäivätyötä hakevaksi työnhakijaksi TE-toimistoon osoitteessa www.te-palvelut.fi. Noudata TE-toimiston ohjeita. Voit saada ansiopäivärahaa vain, jos työnhakusi on voimassa TE-toimistossa. Tee ensimmäinen ansiopäivärahahakemus, kun ensimmäisestä työttömyystai lomautuspäivästäsi on kulunut vähintään kaksi täyttä kalenteriviikkoa maanantaista sunnuntaihin. Hakemuksen tulee päättyä sunnuntaihin. Hae päivärahaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömyytesi tai lomautuksesi alkamisesta. Tee hakemus ja lähetä liitteet työttömyyskassaan eAsiointipalvelussa osoitteessa www.elintarvikekassa.fi. Jos et voi käyttää eAsiointia, lähetä hakemuksesi postissa. Hakemuksen voit tulostaa osoitteesta www.elintarvikekassa.fi tai tilata numerosta 09 4246 1210. Ensimmäisen hakemuksen liitteet Liitteiden ei tarvitse olla alkuperäisiä, kopiot riittävät. 1. Palkkatodistus työnantajaltasi vähintään 26 palkallisen työssäoloviikon ajalta ennen työttömyyttä tai lomautusta. 2. Irtisanomisilmoitus, jos toistaiseksi voimassa ollut työsuhteesi on päättynyt. Jos työsuhteesi on ollut määräaikainen, ilmoitusta ei tarvita. 3. Työtodistus, jos työsuhteesi on päättynyt ja työtodistus on saatavilla. 4. Työsopimus, jos se on saatavilla. 5. Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. 6. Verokortti, jos olet tilannut muutosverokortin etuutta varten. Jos et lähetä muutosverokorttia etuutta varten, ansiopäivärahastasi tehdään vähintään 25 %:n ennakonpidätys. 7. Verotuspäätös, jos sinulla on ollut ansiotuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. 8. Selvitys viikoittaisesta työajasta ja palkasta, jos olet tehnyt välillä alle 18-tuntisia viikkoja tai yhtä aikaa useampaa osa-aikatyötä. 9. Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, joka vaikuttaa ansiopäivärahaan, esimerkiksi päätös perheellesi myönnetystä lasten kotihoidon tuesta. Jatkohakemuksen liitteet Täytä jatkohakemus neljän kalenteriviikon ajalta maanantaista sunnuntaihin, paitsi jos olet osa-aikaisesti työssä, josta palkka maksetaan kuukausittain. Silloin täytä hakemus koko kalenterikuukaudelta. Lähetä palkkatiedot hakemuksesi liitteenä, jos sinulla on ollut palkkatuloa osa-aikatyöstä tai satunnaisesta kokoaikatyöstä hakemuksen ajalta. Jos osallistut työllistymistä edistävään palveluun, merkitse hakemukseesi, missä palvelussa olet ja mahdolliset poissaolo päiväsi. Anmäl dig senast den första dagen som du är arbetslös eller permitterad som arbetslös sökande av heltidsarbete till TE-byrån på adress www.te-palvelut.fi. Följ TE-byråns direktiv. Du kan få inkomstrelaterad dagpenning endast om din arbetsansökan är i kraft hos TE-byrån. Gör din första ansökan om inkomstrelaterad dagpenning då det har förflutit högst två hela kalenderveckor från måndag till söndag sedan din första dag som arbetslös eller permitterad. Ansökan bör gälla fram till söndag. Ansök om dagpenning senast tre månader efter att du blivit arbetslös eller permitterad. Gör din ansökan och sänd in bilagor till arbetslöshetskassan i eTjänstens service på adress www.elintarvikekassa.fi. Om du inte kan använda eTjänsten sänd då din ansökan per post. Ansökan kan skrivas ut på adress www.elintarvikekassa.fi eller beställas per telefon 09 4246 1200. Bilagor till din första ansökan Bilagorna behöver inte insändas i original, kopior räcker. 1. Löneintyg från din arbetsgivare för minst 26 betalda arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. 2. Uppsägningsmeddelande om din tillsvidareanställning är avslutad. Om arbetsförhållandet har varit tidsbundet behövs inget meddelande. 3. Arbetsintyg om arbetsförhållandet avslutats och ett arbetsintyg finns. 4. Arbetsavtal om sådant finns. 5. Permitteringsmeddelande om du blivit permitterad. 6. Skattekort om du beställt skattekort för förmåner. Om du inte sänder ett förmånsskattekort tas en förskottsinnehållning på 25 procent på din inkomstrelaterade dagpenning. 7. Skattebeslut om du har haft inkomster från jordbruk eller annan företagsverksamhet. 8. Utredning om lön och arbetstider per vecka om du ibland har haft arbetsveckor på under 18 timmar eller flera deltidsjobb samtidigt. 9. Beslut om en social förmån du åtnjuter som påverkar din dagpenning, exempelvis beslut om beviljat hemvårdsstöd för din familj. Bilagor för fortsatt ansökan Fyll i ansökan för fyra kalenderveckor från måndag till söndag, utom om du deltidsarbetar och får månatlig lön. Fyll då i ansökan för hela kalendermånaden.Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster från deltidsarbete eller tillfälliga heltidsarbeten under ansökningstiden.Om du deltar i sysselsättningsstödjande service, tillfoga då i din ansökan vilken service det gäller och eventuella bortavarodagar.
E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 E L I N TA E 4 3 Työttömyyskassa JÄSENPALVELU EASIOINTI >> www.elintarvikekassa.fi • Lähetä ansiopäivärahahakemus ja liitteet • Katso hakemuksiasi ja päätöksiäsi • Lähetä viestejä työttömyyskassalle • Muuta yhteystietojasi PUHELINPALVELU JA POSTIOSOITE Työttömyyskassa palvelee numerossa 09 4246 1210 maanantaista torstaihin kello 8.30–15.30 ja perjantaisin 8.30–15. Etuuskäsittelijät vastaavat kysymyksiin tiistaisin ja torstaisin kello 9–11. Numeroon soittaminen maksaa operaattorisi normaalin puhelinmaksun verran. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteella selkassa@selry.fi. Jos et voi käyttää eAsiointia, lähetä hakemuksesi postissa osoitteeseen: Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki MEDLEMSSERVICE ETJÄNSTEN >> www.elintarvikekassa.fi • Ansöka om inkomstrelaterad dagpenning • Kolla dina egna ansökningsoch beslutsuppgifter • Sända meddelanden till kassan • Ändra dina kontaktuppgifter TELEFONSERVICE OCH POSTADRESS Arbetslöshetskassan står till din tjänst per telefonnummer 09 4246 1200 från måndag till torsdag kl 8.30– 15.30 och på fredag kl 8.30–15. Förmånshandläggarna svarar på dina frågor tisdagar och torsdagar kl 9-11. För samtal till numret debiteras din teleoperatörs normala telefonavgift. Du kan också kontakta oss per e-post: selkassa@selry.fi. Om du inte kan använda eTjänsten, sänd då in din ansökan per post till adress: Finlands Livsmedelsarbetares Arbetslöshetskassa, Stationskarlsgatan 2, 8 vån., 00520 Helsingfors MEMBER SERVICES ESERVICE >> www.elintarvikekassa.fi • Send your earnings-related allowance application and the attachments • View your applications and decisions • Send messages to the Unemployment Fund • Change your contact details PHONE SERVICE AND POSTAL ADDRESS The Unemployment Fund is available from Monday to Thursday 8.30–15.30 and on Fridays 8.30–15 at 09 4246 1200. Benefit officers will answer questions on Tuesdays and Thursdays 9–11. Calling the number costs the caller the normal telephone charge charged by the operator. You can also e-mail us at selkassa@selry.fi. If you cannot use the eService, submit your application by mail using the following address: Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki IF YOU BECOME UNEMPLOYED OR LAID OFF Register at the TE Office as a job seeker looking for fulltime employment no later than the first day of unemployment or lay-off at www.te-palvelut.fi. Follow TE Office’s instructions. You are entitled to earnings-related allowance only if your job search is valid at the TE Office. Submit your first application for earnings-related allowance when at least two full calendar weeks have passed since your first day of unemployment or layoff, Monday through Sunday. The application must be ended to a Sunday. Apply for the allowance no later than three months after the start of your unemployment or lay-off. Submit your application and the attachments to the Unemployment Fund using the eService at www.elintarvikekassa.fi. If you cannot use the eService, submit your application by mail. You can print the application from www.elintarvikekassa.fi or order one by calling 09 4246 1200. Attachments to the first application You do not have to send the original attachments, copies are sufficient. 1. Pay certificate from your employer that covers at least 26 paid work weeks prior to your unemployment or lay-off. 2. Notice of termination if your permanent employment has ended. If your employment has been for a fixed term, notification is not required. 3. A certificate of employment if your employment has ended and a certificate of employment is available. 4. Employment contract, if available. 5. Layoff notice if you have been laid off. 6. Tax card if you have ordered a revised tax card for the benefit. If you do not send a revised tax card for the benefit, a withholding rate of at least 25% will be applied to your earnings-related daily allowance. 7. A personal tax decision if you have earned income from agriculture or other business activities. 8. A statement of your weekly working hours and pay if on occasion you have worked for less than 18 hours a week or you have had several part-time jobs at the same time. 9. A decision about the social benefit you receive that affects your earnings-related daily allowance, such as a decision about a child home care allowance for your family. Attachments to the follow-up application Fill out an follow-up application for four calendar weeks from Monday to Sunday, unless you are working part-time for a monthly salary. Then fill in the application for the whole calendar month. Send salary information as an attachment to your application if you have had paid income from parttime work or occasional full-time work during the application period. If you participate in an employment promotion service, indicate in your application which service you are in and any dates of your absence.
E L I N TA E 45 Anslut dig till fackförbundet i din bransch, om du inte redan är medlem. Du ser väl till att alla dina arbetskamrater också tillhör facket. Kontrollera att dina kontakt uppgifter och uppgifterna om din arbetsplats är korrekta i SEL:s medlemsregister och bifoga dina kontouppgifter till dina medlemsavgifter för utbetalande av strejkstöd på adress www.selry.fi/easiointi. Tala med dina arbetskamrater om vad som är viktigt i kollektivavtalet. Följ med informationen från din förtroendeman och SEL. Bara som SEL:s medlem är du med och försvarar och förbättrar lönerna och andra arbetsvillkor för livsmedelsbranschens arbetstagare. Det är bra att vara med i facket! För alla. Ditt kollektivavtal förhandlas fram av SEL som representerar arbets tagarna i livsmedelsbranschen och ETL som representerar arbet sgivarna. I avtalet överenskom mer man om lönernas och andra arbetsvillkors miniminivåer. 1. 2. 3. 4. Avtalsförhand lingarna kommer! Är du redo? Läs mera: www.selry.fi/svenska Join the trade union if you are not already a member of SEL. Make sure that all your workmates also belong to the union. Check that your workplace and contact information are correctly entered into SEL’s member register and add your bank account number to your membership information in order to get the strike pay at www.selry.fi/easiointi. Talk with your coworkers about the most important things in the collective agreement. Follow the announcements from your shop steward and SEL. Only as a member of SEL are you a part of defending and improving the terms of employment and working conditions in the food industry. It’s good for everyone to be in the union! Your collective agreement is negotiated by SEL, which represents employees, and ETL, which represents employers. The collective agreement defines minimum wages and other terms of employment. 1. 2. 3. 4. Collective agreement negotiations are coming! Are you ready? Read more: www.selry.fi/english
E L I N TA E 45 Tauolla Lähetä ristikon ratkaisu osoitteeseen: SEL/Elintae, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki 17.1.2023 mennessä. Kuoreen tunnus ”Ristikko 8/2022”. Vastanneiden kesken arvomme S-ryhmän 20 euron lahjakortin. Ristikon ratkaisu ja voittajan nimi julkaistaan Elintakeessa, joka ilmestyy 11.2.2023. Nimi:....................................................................................................................................... Osoite: .............................................................................................................................................. ................................................................................................................................................. R I S T I K K O 1. Tarkoittaako räätikkäloora a) lanttulaatikkoa, b) perunalaatikkoa, c) porkkanalaatikkoa? 2. Missä tallissa ralliautoilija Esapekka Lappi ajaa kaudella 2023 a) Hyundailla, b) Skodalla, c) Toyotalla? 3. Onko räyskä a) kala, b) kasvi, c) lintu? 4. Mikä on Suomen yleisin lepakkolaji a) Korvayökkö, b) Pohjanlepakko, c) Viiksisiippa? 5. Kuinka kauan Urho Kekkonen oli Suomen tasavallan presidenttinä a) yli 23 vuotta, b) yli 25 vuotta, c) yli 27 vuotta? 6. Kuinka monta tähdistöä nykyisin tunnetaan a) 69, b) 76, c) 88? 7. Minä vuonna Netflix on perustettu a) 1997, b) 2003, c) 2005? Vastaukset lehden sivulla 30. 4 8 5 3 3 1 6 2 4 9 7 6 1 5 1 9 7 3 6 8 2 8 4 9 4 6 7 3 8 2 1 5 2 8 1 5 6 9 4 3 7 3 7 5 4 2 1 8 9 6 7 5 8 2 1 4 3 6 9 4 3 2 6 9 5 7 8 1 6 1 9 8 7 3 5 4 2 8 6 4 1 5 7 9 2 3 1 9 7 3 4 2 6 5 8 5 2 3 9 8 6 1 7 4 Vaikeusaste: AI 32 58 3 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m 8 6 7 4 5 2 3 8 2 3 9 4 9 7 8 2 6 7 7 5 2 1 3 1 5 8 1 6 7 2 3 9 5 4 9 7 4 8 5 6 2 1 3 5 2 3 1 9 4 8 7 6 1 8 2 4 6 7 3 9 5 4 9 7 3 1 5 6 2 8 6 3 5 2 8 9 7 4 1 2 5 9 6 3 1 4 8 7 7 6 8 5 4 2 1 3 9 3 4 1 9 7 8 5 6 2 Vaikeusaste: AI 32 58 4 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m V Ä L Ä H TÄ Ä K Ö ? S U D O K U T Ratkaisut: www.selry.fi/selnet > Elintae
E L I N TA E 47 E L I N TA E 4 6 E rään leipomon työntekijä otti yhteyttä SEL:n Häme-Keski-Suomen aluesihteeri Eija Rantaseen syksyllä 2019. Hänelle oli herännyt epäilys, ettei työpaikan palkanmaksussa ole kaikki kohdallaan. – Tapasin muutamaa työntekijää ja kävimme yhdessä läpi, mitä työehtosopimus määrää esimerkiksi palkkaS E LV I T E T T Y TA P A U S Työnantaja ei maksanut työntekijöidensä palkkoja oikein Työnantaja laiminlöi järjestelmällisesti työehtosopimuksen ja lain mukaisten palkkojen maksamista. ryhmistä, vuorolisistä, lomapalkasta ja lomarahasta. Tapaamisessa selvisi, että työnantaja oli järjestelmällisesti jättänyt noudattamatta työehtosopimusta ja lakia palkanmaksussa, Rantanen kertoo. Laiminlyönnit palkanmaksussa koskivat kahta työntekijää. Toisella työntekijällä työnantaja teetti lisäksi osa-aikatyötä vedoten siihen, että työtä ei ollut kokoaikaisesti tarjolla. Samanaikaisesti työnantaja kuitenkin palkkasi uusia työntekijöitä, eikä tarjonnut lisätyötä aiemmin palkatulle työntekijälle, vaikka hän sitä pyysi. Kyseisessä yrityksessä oli todettu palkanmaksuun liittyviä ongelmia aiemminkin. Työnantaja väitti kuitenkin noudattaneensa lakia ja toimineensa työehtosopimuksen mukaisesti ja kiisti kaikki laiminlyönnit. Neuvottelut eivät edenneet Alusta asti oli selvää, että työnantaja ei ollut maksanut työntekijöille palkkaa velvoitteiden mukaisesti. Puutteellisten asiakirjojen ja työnantajan neuvotteluhaluttomuuden vuoksi asian käsittely oli hidasta. SEL haki työntekijöiden palkkasaatavia myös palkkaturvan kautta. Palkkaturva on lakisääteinen järjestelmä, joka turvaa työntekijän palkkasaatavien maksamisen työnantajan maksukyvyttömyyden varalta. Lain mukaan palkkasaatavia ei kuitenkaan makseta työntekijälle palkkaturvasta, jos palkkasaatava on riitainen. Työnantajan kiistäessä palkkasaatavat, ELY-keskus hylkäsi palkkaturvahakemuksen. – Osasimme odottaa tätä päätöstä, mutta tietenkin se oli työntekijöiden kannalta ikävä, Rantanen sanoo. Neuvotteluyhteyttä työnantajan kanssa ei käytännössä ollut, eikä työnantaja ollut myöskään halukas jakamaan tarvittavaa materiaalia, kuten työaikakirjanpitoa, neuvotteluosapuolten kanssa asian selvittämiseksi. – Olimme myös yhteydessä aluehallintovirastoon työaikakirjanpidon saamiseksi työnantajalta. Koronapandemia vaikutti kuitenkin niin, että AVI ei tehnyt tarkastuksia työpaikoille. AVI yritti lähestyä työnantajaa sähköpostitse, mutta työnantaja ei reagoinut näihinkään yhteydenottoihin, Rantanen harmittelee. Koska asia ei edennyt neuvottelemalla lukuisista yrityksistä huolimatta, SEL myönsi työntekijöille täyden oiketeksti Taru Salovaara kuva Maria Björklund E L I N TA E 47
E L I N TA E 47 E L I N TA E 47 usavun palkkasaatavien viemiseksi käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Työnantaja kiisti koko ajan kaiken, mutta pientä edistystä tapahtui, kun tapausta alkoi työnantajan puolesta hoitamaan asianajaja, joka myönsi työntekijöiden vuosilomalakiin perustuvat palkkasaavat. Saatavat palkkaturvasta Kun palkkasaatavien käsittely jatkui käräjäoikeudessa, työnantaja totesi olevansa varaton. Yritys haettiin konkurssiin oikeusprosessin aikana. Palkkasaataviaan odottaneet työntekijät olivat irtisanoutuneet yrityksen palveluksesta jo aiemmin. Molemmat työntekijät saivat SEL:n avulla palkkaturvan kautta ne palkkasaatavat, jotka yrityksen asianajaja oli myöntänyt riidattomiksi. Kahden työntekijän palkkaturvan kautta saama summa oli yhteensä useita tuhansia euroja. Käräjäoikeuskin antoi lopulta palkkasaatavista yksipuoleisen tuomion, sillä työnantajan edustajalta ei saatu lausuntoa. – Lainvoimainen tuomio mahdollistaa palkkasaatavien hakemisen palkkaturvasta. Tämän ansiosta työntekijöillä on nyt siis mahdollisuus saada heille kuuluvat saatavat jo aiemmin maksettujen palkkasaatavien lisäksi, Rantanen toteaa. Asian selvittäminen kesti poikkeuksellisen pitkään, lähes kolme vuotta. SEL:n aluesihteeri Eija Rantanen kehottaa jokaista työntekijää olemaan valppaana oman palkkalaskelman kanssa. – Jos herää pienikin epäilys siitä, onko palkka maksettu oikein, kannattaa asia selvittää heti. Jokaisen tulisi tarkistaa oma tilinauhansa palkanmaksun yhteydessä ja säilyttää tilinauhat kaiken varalta. Omat työvuorot, lisät, sunnuntaityöt ja ylityöt pitää aina kirjata itse ylös, jos työnantaja ei pidä työaikakirjanpitoa tai luovuta sitä muiden nähtäväksi. Näin asiat voidaan selvittää ja työntekijä saa takautuvasti sen mikä hänelle lain ja työehtosopimuksen mukaisesti kuuluu. • A S I A N T U N T I J A V A S TA A Mitä yli 55-vuotiaiden uusi muutosturva sisältää? UUSI lisämuutosturva koskee 55 vuotta täyttäneitä irtisanottuja ja laki tulee voimaan 1.1.2023 alkaen. Samalla työttömyysturvan lisäpäivien ikäraja nousee vuosina 1963 ja 1964 syntyneillä, ja lisäpäivät poistuvat kokonaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä. Uuden muutosturvakokonaisuuden piiriin kuuluvilla on oikeus muutosturvarahaan, koulutukseen ja pidennettyyn työllistymisvapaaseen. Muutosturvaraha vastaa kuukauden palkkaa. Muutosturvakoulutus kestää enintään kuusi kuukautta, ja sen arvo vastaa enintään kahden kuukauden palkkaa. Työllistymisvapaa kestää viisi päivää tavallista muutosturvaa pidempään. Uuden lisämuutosturvan piiriin kuuluminen edellyttää, että henkilö on: – irtisanottu tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä 1.1.2023 tai sen jälkeen (määräaikaisen työsuhteen päättyminen ei täytä ehtoa) täyttänyt 55 vuotta irtisanomiseen mennessä ollut irtisanomiseen mennessä saman työnantajan palveluksessa vähintään viisi vuotta 60 päivän kuluessa irtisanomisesta ilmoittautunut työnhakijaksi TE-toimistoon Irtisanomisen ajankohdalla tarkoitetaan päivää, jona irtisanomisilmoitus on annettu. Jos irtisanomisaika on pitkä, TE-toimistoon on siis ilmoittauduttava jo ennen työttömyyden alkua. Muutosturvaraha haetaan omasta työttömyyskassasta kolmen kuukauden kuluessa. Jos henkilö ei kuulu työttömyyskassaan, muutosturvaraha haetaan Kelasta. Muutosturvan suuruus on sama riippumatta siitä, maksaako etuuden työttömyyskassa vai Kela. Muutosturvaraha maksetaan työttömyyskassasta, vaikka jäsenyys kassassa olisi alkanut juuri ennen irtisanomista eikä henkilö ole ollut jäsen riittävän kauan saadakseen työttömyyskassasta ansiopäivärahaa. Muutosturvaraha ei vaikuta työttömyysturvaan tai muihin etuuksiin lukuun ottamatta toimeentulotukea. Se ei myöskään edellytä työttömyyttä. Raha maksetaan, vaikka henkilö työllistyisi välittömästi uudelleen toiselle työnantajalle. Muutosturvakoulutuksen hankkii TE-toimisto tai ELY-keskus. Koulutukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja siitä voi kieltäytyä ilman työttömyysturvan menetystä. JENNI KORKEAOJA Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan johtaja Tällä palstalla asiantuntijat vastaavat kysymyksiin, joita voit lähettää meille: www.selry.fi/juttuvinkki
E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 Kuorolaulu on joukkuelaji Kuorolaulussa jokainen ääni merkitsee. Ääntä ja yhteissointia harjoitellaan paljon. Riikka Hirvonen vakuuttaa, että jokainen oppii laulamaan. Riikka Hirvonen laulaa Tampereen Filharmonisessa kuorossa sopraanona. V A P A A L L A Kerro meille omasta tai työkaverisi harrastuksesta: www.selry.fi/juttuvinkki R iikka Hirvonen seisoo keskiviikkoiltaisin nuottikansio kädessä Tampereen lyseon salissa. Kuoro on lähes satahenkinen Tampereen Filharmoninen kuoro ja Hirvonen laulaa sopraanoäänien ryhmässä eturivissä. Hirvonen pitää eniten suurteoksista kuten Verdin ja Mozartin Requiemeista, sielunmessutradition sävelteoksista. Täysimittaisella 97-jäsenisellä Tampereen filharmonisella orkesterilla ja Filharmonisen kuorolla, sen esitysvahvuudella, joka on 70 laulajaa, on yhteisteoksia vuosittain kolme. Marraskuussa esitettiin Brahmsin Requiem. – Se on kaunista, massiivista ja mahtavaa. Olen kiitollinen joka kerrasta, kun voin laulaa mukana, Hirvonen sanoo. Joulukuussa kuorolla on Ylöjärven kirkossa joulukonsertti, mutta a cappella, ilman orkesteria. Klassiseen musiikkiin tutustuvalle Hirvonen suosittelee mahtipontista, koskettavaa ja upeaa Carl Orffin Carmina Buranaa. – Sitä kuulee elokuvamusiikkina ja mainoksissakin. Laulaminen on tekniikkalaji Hirvosen kuorolauluharrastus alkoi kuusivuotiaana Atalan lapsikuorossa Tampereella. Se oli hauskaa ja esiintymiset kivoja. Teininä oli kausi, jolloin tuntui, ettei laulamisesta saanut mitään, haastettakin puuttui. Mutta sitten hän pyrki Filharmoniseen kuoroon. – Olin 18 ja läpäisin laulukokeen, yhtenä nuorimmista. Hirvonen kertoo joidenkin ajattelevan, että hän on oopperalaulaja, mitä hän ei ole. Laulutapa on kuorossa erilainen. – Ja klassinen laulu on eri asia kuin laulaminen pikkujouluissa. Kesällä hän lauloi siskon häissä, se oli selvä. Perhejuhlissa esiintymisen kynnys on korkea, kun suvussa on kouliintuneita laulajia monessa polvessa. Laulaminen ei ole vain suun availua. Äänen on resonoitava, artikulaation on oltava tarkka. Pehmeä kitalaki nousee, hengitys laskeutuu, leuka on rento. Äänihuulet ovat lihas, ja lihasten on oltava rennot. Rentoutta ei voi laulussa korostaa liikaa, mutta se ei riitä. Laulaminen on hyvin fyysistä. – Laulu on kuitenkin koko kropan täydellistä hallintaa. Kuorolaulussa teksti ja yhteinen teksti Taina Saarinen kuvat Hanna Hirvonen ”Laulu on koko kropan täydellistä hallintaa.”
E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 Liikunta ja kuorolaulu ovat Riikka Hirvosen tapa nollata aivot ja unohtaa työt. sointi on keskeinen, laulu tekee tekstistä kerrontaa. Kuoronjohtaja harjoituttaa kuoronsa tuottamaan erityiset, yhteiset sävyt ja rytmin. Teoksia harjoitellaan kuukausia. Riikka Hirvosen ääniala on sopraano. Hän laulaa korkeaa keskiääntä, samaa korkeutta kuin esimerkiksi Monica Groop ja Cecilia Bartoli – tai Floor Jansen ja Adele. Tenoreita on vaikeaa saada, Hirvonen sanoo. Tehtäviä olisi. – Kaikki tenorit Pirkanmaalla, tulkaa! Tampereen kolme isoa kuoroa kilpailevat samoista tenoreista. Tampereen Filharmonisen kuoron harjoituksissa on 90 prosentin läsnäolovelvoite, ja kuorolaiset ovat hyvin sitoutuneita. Hirvonen pääsee vain puoleen harjoituksista kaksivuorotyönsä takia. Siksi hän laulaa kuoronjohtajalle näytteen ennen jokaista esitettävää teosta. Hirvonen on leipuri-kondiittori, työpaikkana on ollut jo 22 vuoden ajan Linkosuon Leipomo Kangasalla. Työsuojeluvaltuutettuna hän on ollut 10 vuotta. – Onneksi olen nopea oppimaan ja nuotinlukutaito on hyvä. Sekin paranee tehdessä. Nuorena pianotuntien yhteydessä opiskelin musiikinteoriaa. Hyvää fysiikkaa tarvitaan Riikka Hirvonen liikkuu paljon. Laulaja tarvitsee hyvän fysiikan ja hapenottokyvyn. – Kuntosalia, juoksua, lenkkeilyä. Työmatka on pyörällä vain hujaus, mutta pyöräilen pidempiäkin matkoja. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät jäävät helposti pyörimään ajatuksissa. Liikunta ja kuorolaulu on tapa nollata aivot. – Kuorossa on keskityttävä vain ja ainoastaan musiikkiin. Kuoronjohtajan ohjeisiin, nuotinlukuun, omaan ääneen ja laulajiin ympärillä. Suurkuoro harjoittelee ammattimaisin metodein. Sointia hiotaan paljon. Hirvonen kertoo, että treeni on raskastakin, kun lyhyttä pätkää, muutamaa tahtia hiotaan kymmeniä kertoja. – Sellaista ”hauki on kala”-treeniä. Mutta kun sen kohdan yli päästään, kun siitä tulee musiikkia ja se lähtee liikkeelle, se vie mukanaan. Sitä tunnetta on vaikeaa kuvailla. Oma stemma eli osuus voi olla yksinkertainen, mutta yhteissointi on upea. Hirvonen vertaa tunnetta energiavirtaan, joka on tuttu juoksemisesta. Hyvin sujunut kymmenen kilometriä antaa energiaa enemmän kuin vie. Riikka Hirvonen kannustaa kaikkia laulamaan kotona, vaikka suihkussa, mutta myös kokeilemaan laulutunteja. Hän vakuuttaa, että hyvän laulunopettajan avulla kuka tahansa oppii laulamaan. – Sen, joka luulee ettei osaa laulaa, kannattaa kokeilla. Lähtekää laulamaan! • Kuorolaulu ? Kuorolaulu on moniäänistä laulua yli 10 hengen ryhmässä. ? Yli 50-henkinen kuoro on suurkuoro. ? 16–30 laulajan kuoro on kamarikuoro. ? Alle 10 hengen ryhmät ovat lauluyhtyeitä. ? Sekakuoro jaetaan neljään eri ääniryhmään. Naisääniä ovat sopraanot ja altot, ja miesääniä ovat tenorit ja bassot. Isossa kuorossa jaetaan äänialoja lisäksi ”väleihin”, mezzosopraanoiksi, kontra-altoiksi ja baritoneiksi, jolloin sointiin saadaan lisää sävyjä. ? Kuorolauluharrastus on tutkitusti terveellistä sekä fyysisesti että henkisesti. Se kehittää aivoja, helpottaa jännitystä ja ahdistusta, tasaa sydämen sykettä, tuo sosiaalisia suhteita, lisää elinvuosia ja parantaa koettua elämänlaatua. ? Suomalaisista noin 5 % laulaa kuorossa. ? Kuoroja on Suomessa useita satoja. FA K TA
E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 ALUETOIMISTOT PALVELEVAT SEL:N JÄSENIÄ AJANKOHTAISTA Jos sinulla on kysyttävää työehdoistasi tai sinulle tulee niihin liittyviä erimielisyyksiä työnantajasi kanssa, liitto neuvoo ja auttaa ratkaisemaan ongelmat. Liittoa työpaikalla edustava luottamusmies on apunasi. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, voit olla yhteydessä suoraan liiton aluetoimistoon. Aluetoimistosi palvelee sinua myös kaikissa liiton jäsenyyteen ja työttömyysturvaan liittyvissä asioissa. Soita tai meilaa! Kun tulet asioimaan paikan päälle aluetoimistolle, varmistathan aina ensin soittamalla, että olemme paikalla. Aluetoimisto Avoinna Työttömyysturvaneuvonta ja jäsenyysasiat Työsuhdeneuvonta, palkkaja muut työehtoasiat SEL:n Etelä-Suomen aluetoimisto Siltasaarenkatu 4, 5. krs 00530 Helsinki Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Satu Itkonen 09 4246 1255 satu.itkonen@selry.fi Jouni Konttila 040 544 5101 jouni.konttila@selry.fi SEL:n Länsi-Suomen aluetoimisto Maariankatu 6 b 20100 Turku Ma–to 8–15.30 Kiinni 13–14 Pe 8–15 Kiinni 13–13.30 Maarit Pinomäki 09 4246 1234 maarit.pinomaki@selry.fi Esa Vahlsten 09 4246 1233, 0400 734 702 esa.vahlsten@selry.fi SEL:n Häme-KeskiSuomen aluetoimisto Rautatienkatu 10, 6. krs 33100 Tampere Ma–to 8–15.30 Kiinni 11–12 Pe 8–15 Kiinni 11–11.30 Marja-Liisa Jaakkola 09 4246 1236 marja-liisa.jaakkola@selry.fi Eija Rantanen 040 519 5577 eija.rantanen@selry.fi SEL:n Kaakkois-Suomen aluetoimisto Vuorikatu 20 15110 Lahti Ma–to 8–15.30 Kiinni 12.30–13.30 Pe 8–15 Kiinni 12.30–13 Marja Karuaho 09 4246 1238 marja.karuaho@selry.fi Kari Salminen 09 4246 1237, 040 456 6694 kari.salminen@selry.fi SEL:n Itä-Suomen aluetoimisto Haapaniemenkatu 21 B 21 70110 Kuopio Ma–to 8–15.30 Pe 8–15 Kiinni 11.30–12 Rainer Kettunen 09 4246 1240 rainer.kettunen@selry.fi Veijo Kukkonen 09 4246 1239, 050 464 7292 veijo.kukkonen@selry.fi SEL:n Pohjanmaan aluetoimisto Ylätori 2 A, 3. krs 65100 Vaasa Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Paula Mäki-Jussila 09 4246 1242 paula.maki-jussila@selry.fi Markus Forslund 09 4246 1241, 040 772 2387 markus.forslund@selry.fi SEL:n Pohjois-Suomen aluetoimisto Rautatienkatu 16 90100 Oulu Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Seija Kyllönen 09 4246 1243, 040 736 1008 seija.kyllonen@selry.fi Seija Kyllönen 09 4246 1243, 040 736 1008 seija.kyllonen@selry.fi Jäsenpalvelu Ovatko tietosi ajan tasalla jäsenrekisterissä? Tarkista tietosi SEL:n eAsioinnista www.selry.fi/easiointi, jossa voit esimerkiksi päivittää yhteystietosi ja työpaikkatietosi, ilmoittaa uudesta työpaikasta tai työsuhteen päättymisestä sekä ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta eli palkattomasta jaksosta kuten perhevapaasta, varusmiespalveluksesta tai päätoimisesta opiskelusta. Haluatko lukea Elintakeesi vain sähköisesti? Jos et halua saada Elintae-lehteä painettuna lehtenä kotiisi, voit peruuttaa tilauksen osoitteessa www.selry.fi/easiointi -> Jäsenyys -> Jäsentiedot -> Jäsenedut -> Muokkaa -> En halua Elintae-lehteä. Tai voit perua tilauksen numerosta 09 4246 1230. Voit lukea Elintakeen osoitteessa www.lehtiluukku.fi/lehdet/elintae ja tilata muistutuksen kun uusi lehti ilmestyy.
E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 SEL:n jäsenyytesi pidät kunnossa ilmoittamalla muutoksista liittoon ja maksamalla jäsenmaksusi. Osoitteentai nimenmuutoksesta ei tarvitse erikseen ilmoittaa liittoon, kun teet virallisen ilmoituksen Digija väestötietovirastoon. Muuttoilmoituksen voit tehdä osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi. Jos sinulla on tietojen luovutuskielto, ilmoita uusi nimesi tai osoitteesi myös liittoon. Kun vaihdat työpaikkaa, ota yhteys uuden työpaikkasi luottamusmieheen tai liiton aluetoimistoon, jotta saat jäsenmaksujen perintäsopimuksen täytettäväksi. Sen avulla voit tarvittaessa vaihtaa ammattiosastosi ja valita jäsenmaksutavan: joko työnantaja perii suoraan palkasta tai maksat jäsenmaksut itse. Työnantaja voi aloittaa jäsenmaksujen perinnän palkastasi vasta kun siitä on tehty kirjallinen perintäsopimus. Jäsenmaksuperinnän päättymisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus liittoon ja työnantajalle käyttämällä perintäsopimuksen päättymisilmoitusta. Jos maksat itse jäsenmaksusi, tarvitset siihen henkilökohtaisen viitenumerolistan, jonka saat aluetoimistostasi. Listassa on jokaiselle kuukaudelle oma viitenumero, jota on käytettävä. Mikäli vaihdat alaa ja ammattiliittoa, ota ensin yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen tai siihen liittoon johon siirryt, jotta voit sopia jäsenyyden alkamisajankohdasta. Vasta sen jälkeen ilmoita liiton vaihdosta SEL:n jäsenrekisteriin. Näin siirtymisesi uuteen liittoon tapahtuu ilman jäsenyyden katkeamista. Jos haluat erota SEL:sta, ilmoita siitä liittoon kirjallisesti. SEL:n jäsenmaksu on 1,4 % kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja se sisältää myös työttömyyskassan jäsenmaksun. Jäsenmaksua maksetaan myös osa-aikatyöstä ja työstä, jota teet saadessasi soviteltua työttömyyspäivärahaa. Työttömyyskassa perii automaattisesti jäsenmaksun kaikista maksamistaan etuuksista. Opiskelijajäsenyys on maksuton ja se on voimassa opiskelun päättymiseen saakka. Mikäli työskentelet opiskelun ohella, liity myös työttömyyskassan jäseneksi ja maksa palkastasi jäsenmaksu, jolloin kartutat oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen. Opiskelun ajalta saat jäsenmaksuvapauden ilmoittamalla opiskeluajat liittoon. Palkkatyöstä maksetaan aina jäsenmaksua. Kun jäät eläkkeelle, toimita jäsenrekisteriin kopio eläkepäätöksestä tai lähetä vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus, jossa kerrot nimesi, syntymäaikasi ja eläkkeen alkamispäivän. Jos kyseessä on määräaikainen eläke, kuten kuntoutustukena maksettava työkyvyttömyyseläke, ilmoita myös eläkkeen päättymispäivä. Saat SEL:n vapaajäsenyyden, kun jäät eläkkeelle, jos olet ollut ammattiliiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 25 vuotta, joista vähintään viimeiset viisi vuotta olet ollut SEL:n jäsen. Vapaajäsenyys on maksuton. Jos olet oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen, ilmoita siitä liittoon välittömästi. Jäsenmaksua ei tarvitse maksaa ajalta, jolta et saa palkkaa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta esimerkiksi sairauden, kuntoutustuen, äitiysvapaan, isyysvapaan, vanhempain vapaan, hoitovapaan, opiskelun, varusmiestai siviilipalveluksen tai enintään 12 kuukauden vapausrangaistuksen takia. Työtön, joka ei saa kassan maksamaa etuutta, on vapautettu jäsenmaksusta. Niiden jäsenten jäsenmaksu, joilla ei ole palkkatuloa, kassan maksamaa etuutta tai jäsenmaksuvapautusta, on 10 euroa/kk. Yrittäjänä toimivan (enintään 18 kk) jäsenen jäsenmaksu on 30 euroa/kk. Mikäli jäsenmaksusi on maksamatta tai jäsenmaksuvapautuksesi ilmoittamatta, ota välittömästi yhteyttä liittoon. Sovimme kanssasi, miten jäsenmaksut ja jäsenyys hoidetaan ajan tasalle. Jos olet laiminlyönyt jäsenmaksujen maksamisen tai jäsenmaksuvapautuksesta ilmoittamisen yli kuuden kuukauden ajalta, päättyy jäsenyytesi liitossa sekä työttömyyskassassa. Liiton jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Liitto toimittaa verottajalle vuosittain tiedot itse maksamistasi sekä työnantajan perimistä jäsenmaksuista. Tarkasta veroehdotuksestasi, että maksettujen jäsenmaksujen määrä on oikein. NÄIN PIDÄT JÄSENYYTESI KUNNOSSA ISSN: 0782-2448 Julkaisija: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Päätoimittaja: Karoliina Öystilä Toimittaja: Taru Salovaara, Kati Oksman perhevapaalla Toimituksen sihteeri: Erja Ekman Ulkoasu: Berry Creative Taitto: Sivusoppi, Liisa Suonsivu Elintaetta on mukana kehittämässä SEL:n viestintäjaosto: Pirjo-Riitta Anttonen, Marko Hanhela, Pasi Heinämaa, Jari Heiskanen, Jani Kerttula, Thomas Noon, Saija Ratia, Riku-Veikka Tamminen ja Tuija Toivonen-Perttunen. Osoitteenmuutokset: jasenrekisteri@selry.fi Tilaushinnat: Jäsenille ilmainen, muilta 40 €/vuosi Painopaikka: PunaMusta, Tampere Palaute ja juttuvinkit: www.selry.fi/elintae Elintae ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Nro Aineistot Ilmestyy 1 17.1.2023 11.2.2023 Ensi vuoden aikataulu julkaistaan seuraavassa lehdessä. Ammattiosastojen ja aluejärjestöjen kokousja tapahtumailmoitukset: ilmoitukset@selry.fi tai lomakkeella: www.selry.fi/selnet. Tiedusteluihin vastaa Erja Ekman. p. 09 4246 1200 www.selry.fi www.elintarvikekassa.fi www.facebook.com/selry www.twitter.com/selryfi www.instagram.com/selryfi www.flickr.com/selry Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@selry.fi Postija käyntiosoite: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki
Elämää ei voi käsikirjoittaa. Varaudu yllättäviin juonenkäänteisiin. Varaudu elämän juonenkäänteisiin hankkimalla pysyvästi edullinen henkivakuutus Kalevalta. Yhteisenä pariturvana sinä ja puolisosi saatte sen entistä edullisemmin. Elämää ei voi käsikirjoittaa, joten hanki henkivakuutus jo tänään. Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun.