Työsuojelu vaatii valppautta kaikilta VELLUN BLOGI | ASIANTUNTIJA VASTAA | UUSI JÄSEN | VAPAALLA 7 ? 22 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Brunberg on Suomen vanhin makeistehdas T YÖPAIKALL A T YÖSUOJELU ELINTARVIKEALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKAT NOUSIVAT HIEMAN MUUTA TEOLLISUUTTA ENEMMÄN FORSSAN JA TURENGIN AMMATTIOSASTOISSA JUHLITTIIN PYÖREITÄ VUOSIA
E L I N TA E 3 Tes-neuvottelut tulevat! Oletko valmis? Arvomme kaikkien ajalla 1.9.–30.11.2022 SEL:n jäseneksi liittyneiden uusien jäsenten ja heidät jäseneksi hankkineiden kesken kymmenen 150 euron kylpylähotellilahjakorttia. Kaikki 1.9.–30.11.2022 SEL:n jäseneksi liittyneet uudet jäsenet osallistuvat lahjakorttien arvontaan automaattisesti. Jäsenhankkija osallistuu lahjakortin arvontaan ja saa lisäksi S-ryhmän 20 euron lahjakortin vain, jos hänen nimensä on lisätty uuden jäsenen liittymislomakkeeseen suosittelijaksi. Liity oman alasi ammatti liittoon, ellet ole jo jäsen. Tarkista, että työpaikkasi ja yhteystietosi ovat oikein SEL:n jäsenrekisterissä ja lisää tilinumerosi jäsentietoihisi lakkoavustuksen maksamista varten osoitteessa www.selry.fi/easiointi. Juttele työkavereidesi kanssa, mikä tessissä on tärkeintä. Seuraa luottamusmiehesi ja SEL:n tiedotusta. Vain SEL:n jäsenenä olet mukana puolustamassa ja parantamassa elintarvikealan työntekijöiden palkkoja ja muita työehtoja sekä työoloja. Liitossa on hyvä olla! Jokaisen. Tes = työehtosopimus Työehtosopimuksesi neuvottelevat elintarvikealan työntekijöitä edustava SEL ja työnantajia edustava ETL. Tessissä sovitaan palkkojen ja muiden työehtojen vähimmäistasot. Lue lisää: www.selry.fi/tes 1. 2. 3. 4.
E L I N TA E 3 Aluksi M eijän äiti tekee teijän äitien työpaikat”, sanoo yrittäjän lapsi hiekkalaatikolla, kun lapset kilpailevat keskenään, kenen äidin työ on tärkein. ”Kaikki työpaikat ovat tärkeitä, ja hyvien yritysten veroilla maksetaan meille kaikille tärkeiden julkisten alojen palkat”, kerrotaan Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tv-mainoksen lopuksi. EK:N MAINOS lainaa Saarioisten palkitun ”Meidän äiti tekee teidän äitien ruuat” -mainoksen ideaa. Toisin kuin alkuperäinen hauska ja oivaltava mainos, EK:n mainos onnistuu lähinnä loukkaamaan julkisen sektorin työntekijöitä sekä synnyttämään täysin turhaa vastakkainasettelua julkisen ja yksityisen sektorin välille. Mainos on osa EK:n Hyvä yritys -kampanjaa, jolla halutaan kertoa, että yritykset ovat hyviä, koska ne maksavat veroja yhteiskunnan kassaan eli siis noudattavat lakia, kuten me kaikki muutkin teemme. Yritysten maksaman yhteisöveron tuotot ovat muuten vain noin viidesosa palkansaajien maksaman tuloveron tuotosta. VASTAKKAINASETTELU JULKISEN sektorin ja yksityisen sektorin välillä on perusteetonta, koska molempia tarvitaan. Julkinen sektori tekee yksityisen sektorin toimintaedellytykset. Sen ansiosta yksityinen sektori voi kasvattaa kansantalouden kakkua eli jaettavaa, joka näkyy isompina verotuloina ja sitä kautta myös parempina julkisina palveluina meille kaikille. Yritysten työntekijät ja heidän perheensä tarvitsevat laadukkaat ja toimivat julkiset palvelut, kuten varhaiskasvatuksen, koulut, sosiaalija terveyspalvelut ja vanhustenhoivan. Nämä verovaroin maksettavat julkiset palvelut mahdollistavat sen, että ihmiset voivat käydä töissä ja yrityksillä on niiden tarvitsemaa koulutettua työvoimaa. Mikään ei ole yritykselle parempi toimintaympäristö kuin hyvinvointivaltio, joka on vakaa ja turvallinen, julkiset palvelut toimivat ja kuluttajilla on ostovoimaa hankkia elintarvikkeita, tavaroita ja palveluita. Toivottavasti kaikki työnantajatkin joskus tämän ymmärtävät ja oppivat arvostamaan suomalaista hyvinvointivaltiota, sen sijaan että pyrkivät romuttamaan sitä. Molempia tarvitaan P Ä Ä K I R J O I T U S ”Julkinen sektori tekee yksityisen sektorin toimintaedellytykset.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 7/22 18.11.2022 TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Palkkakehitys 12 Työsuojelu vaatii valppautta kaikilta 14 Forssassa juhlittiin 90-vuotiasta ammattiosastoa 16 Finnamylin kehitys perunajauhotehtaasta biojalostajaksi 21 Brunberg nousi kotileipomosta arvostetuksi makeisbrändiksi 26 Turengin ammattiosasto täytti 60 vuotta 28 Martti Virtanen eläkkeelle 47 vuoden työuran jälkeen 30 Järjestösivut 36 Palkat ja työajat 38 Uusi jäsen 44 På svenska, in english 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla S I S Ä L LY S Kannessa: Emilia Skantz työskentelee kunnossapitoasentajana Arlan Sipoon meijerissä ja on Massby Facility & Services Ltd. Oy:n pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Kannen kuva: Karoliina Öystilä ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E ”
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti SEL:N SUURI jäsenristeily valtaa Baltic Princessin 28.– 29.1.2023. Laiva lähtee Turusta Kapellskäriin lauantaina kello 18.30 ja on takaisin Turussa sunnuntaina kello 16.30. Risteilyn ohjelmassa ovat Dingon ja DJ Oku Luukkaisen keikat. Koko risteilyohjelma julkaistaan lähempänä risteilyä. Tulossa on varmasti ikimuistoinen reissu, sillä yli tuhat selliläistä on jo varannut paikkansa SEL:n suurelta jäsenristeilyltä. Kaikki SEL:n 60 ammattiosastoa ovat jo päättäneet tuestaan risteilylle osallistuville jäsenilleen. Tällä hetkellä vapaana on enää B2-, B3ja B4-hyttejä, mutta on mahdollista, että muitakin hyttejä vapautuu vielä myyntiin. – Myymme hyttejä niin kauan kuin vapaita paikkoja riittää, mutta ei kannata odottaa liian pitkään, vaan hoitaa oma varaus viimeistään nyt kuntoon, SEL:n järjestöpäällikkö Pekka Närhinen sanoo. Risteilyllä ei ole mahdollisuutta nousta maihin Ruotsissa. Pohjoismaiden kansalaiset eivät tarvitse risteilylle passia, mutta henkilöllisyys on tarvittaessa voitava todistaa. www.selry.fi/risteily SAK:N työolobarometri kertoo, että korona-aikana kärsivät erityisesti työntekijöiden kehittymismahdollisuudet. – Pääsääntöisesti työelämän laatu on parantunut, mutta työnantajalta saatu tuki kehittymismahdollisuuksissa romahti korona-aikana, SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen tiivistää. Kaksi vuotta sitten juuri ennen koronapandemian alkamista lähes kaksi kolmesta eli 65 % SAK:n liittojen työssäkäyvästä vastaajasta arvioi, että työnantaja huolehtii hyvin kehittymismahdollisuuksista. Vastaava tilanne oli viime keväänä enää joka toisella. Myös työnantajan tarjoamaan koulutukseen osallistuneiden osuus laski peräti 20 prosenttiyksikköä 58 prosentista 38 prosenttiin. – Työnantajan tarjoaman koulutuksen väheneminen on huolestuttavaa. Iso osa oppimisesta tapahtuu työn kautta. Nykyinen työelämä menee kuitenkin nopeasti eteenpäin, jolloin oppiminen edellyttää erillistä koulutuspanostusta työnantajalta. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion tulevaisuus nojaa työn tuottavuuden kasvuun, jota voidaan vauhdittaa työntekijöiden osaamista parantamalla, Näätänen toteaa. TANSKALAINEN lihanjalostaja Danish Crown aikoo vähentää 350 työpaikkaa Sæbyn ja Ringstedin teurastamoilta. Syynä on sikojen tarjonnan lasku tuotantokustannusten noustua. Rehun ja energian hinta on yhtiön mukaan kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla. Elintarviketyöläisten ammattiliitto NNF etsii yhtiön kanssa ratkaisuja työntekijöiden uudelleen sijoittamiseen. NNF on huolissaan oikeudenmukaisen vihreän siirtymän toteutumisesta elintarviketeollisuuden jatkaessa irtisanomisia uusien työpaikkojen luomisen sijaan. Osapuolet olivat mukana neuvottelemassa Tanskan parlamentin hyväksymää tukipakettia, jonka tarkoituksena on kehittää vastuullista ruokatuotantoa menettämättä alan työpaikkoja. – Ratkaisut oikeudenmukaiseen siirtymään pitää löytää neuvottelemalla, ei yksipuolisilla irtisanomisilmoituksilla, NNF:n varapuheenjohtaja Jens Jensen korostaa. Danish Crown työllistää lähes 27 000 työntekijää eri puolilla maailmaa. Lue lisää uutisia: www.selry.fi SEL:n suurelle jäsenristeilylle mahtuu vielä mukaan Tutkimus: Työpaikoille syntyi korona-aikana kehittymistyhjiö Lihajätti Danish Crown vähentää 350 työpaikkaa Tanskassa Oku Luukkainen villitsee juhlakansaa SEL:n jäsenristeilyllä. Senja Rapila
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti Työntekijöiden opastaminen ei poista työnantajan velvollisuutta suojata koneita teknisesti. Kuvan työpaikka ei liity juttuun. Kuvassa Mika Kautonen Nokian Panimolta. P ohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi syyskuussa pietarsaarelaisen elintarvikealan yrityksen kaksi esimiestä työturvallisuusrikoksesta työpaikalla sattuneesta työtapaturmasta. Kumpikin esimies tuomittiin 20 päiväsakkoon. Käräjäoikeus totesi, että molemmat esimiehet ovat olleet vastuuasemassa, kun työpaikalla otettiin mylly uudelleen käyttöön pitkän tauon jälkeen. Esimiehet olivat päättäneet ottaa myllyn käyttöön, vaikka myllyn suojausta ei vielä ollut viimeistelty. Käräjäoikeus totesi, että jos myös myllyn suojauksen elektroniikka olisi ollut asennettu, työtapaturmaa ei olisi sattunut myllyä pestäessä. Kun mylly otettiin käyttöön, työturvallisuuslain edellyttämä riskien arviointi oli ainakin osittain tehty suullisesti, ja sen perusteella myllyn liikkuvia osia oli osittain suojattu. Suoja ei kuitenkaan ollut vielä täydellinen. Tämä johti siihen, että työntekijän oli mahdollista avata suojaa myös silloin kun mylly oli päällä ja työntekijän pääsy myllyn liikkuviin osiin oli myllyn käydessä mahdollista. Suojaavaa elektroniikkaa oli hankittu, mutta sitä ei ollut asennettu vielä tapaturman sattumishetkellä. Käräjäoikeuden päätökseen vaikutti sekin, että tapaturman uhriksi joutuneelle työntekijälle ei ollut annettu riittäviä ohjeita myllyn pesemistä varten. Opastus oli pidetty vain suullisesti ja oikeuskäsittelyn aikana tuli selväksi, ettei myllyn pesemisen työtapa ollut työntekijälle selvillä. Työsuojeluviranomainen muistuttaa, että pääsyä koneen tai työvälineen vaara-alueelle on rajoitettava niiden rakenteen, sijoituksen, suojusten tai turvalaitteiden avulla tai muulla sopivalla tavalla. Työnantajan tulee varmistaa, että työvälineen suojusten on luotettavasti ja tarkoituksenmukaisesti suojattava siltä vaaralta tai niiltä vaaroilta, joita varten ne on asennettu. Työntekijöiden opastaminen ei poista työnantajan velvollisuutta suojata koneita teknisesti, jos se on mahdollista. Käräjäoikeuden tuomio jäi lainvoimaiseksi. • Myllyn pesussa sattuneesta tapaturmasta kahdelle esimiehelle sakot työturvallisuusrikoksesta Hanna Hirvonen
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti OSAKEYHTIÖT PIZZERIA Dennis ja Dennis Food Factory jättivät konkurssihakemukset Varsinais-Suomen käräjäoikeudelle maanantaina 7.11.2022. Käräjäoikeus asetti molemmat yhtiöt konkurssiin seuraavana päivänä. Dennis Food Factoryn konkurssipesän pesänhoitajaksi määrättiin asianajaja Harri Lukander. Lehtitietojen mukaan molemmilla yrityksillä oli konkurssihetkellä noin 30 työntekijää. Dennis Food Factoryn tehtaalla Kaarinassa työntekijät ovat tehneet töitä SEL:n työehtosopimuksella. Ravintoloissa on ollut käytössä PAMin työehtosopimus. Dennis Food Factory oli hakenut yrityssaneeraukseen toukokuussa, mutta saneeraus ei ehtinyt edes alkaa ennen kuin yhtiön hallitus päätti hakea sen konkurssiin. Hallituksen puheenjohtaja Sebastian Björkstén kertoo Kauppalehdelle konkurssin ”taustalla olevan monien tekijöiden summa. Koronapandemia ja sen jälkeen Ukrainan kriisi, inflaatio, hinnankorotukset ja merkittävä asiakastottumusten muutos”. Konkurssihakemuksessa yritysten kerrotaan olevan maksukyvyttömiä. Yhtiöiden suurimpia velkojia ovat Turun Seudun Osuuspankki ja eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen yhteensä yli 500 000 euron saatavilla. Kaiken kaikkiaan yhtiöillä on velkaa lähes miljoona euroa. Konkurssiuutisen jälkeen Pizzeria Denniksen luonut Dennis Rafkin on mediassa kertonut aikovansa pelastaa elämäntyönsä. Rafkinin mukaan brändi on pilattu uusien omistajien toimesta. Hän suunnittelee Pizzeria Denniksen elvyttämistä yhdessä poikansa Kimin kanssa. Tiedossa ei ole, koskevatko Rafkinin suunnitelmat vain pizzeriaa vai myös Dennis Food Factoryn tehdasta, jossa on valmistettu muun muassa tuorepizzoja päivittäistavarakauppoihin. Rafkinin perheen siteet Dennis-yhtiöihin katkesivat vuonna 2014, kun silloinen toimitusjohtaja Kim Rafkin myi oman osuutensa helsinkiläiselle Experiri Oy:lle ja samalla Dennis Rafkin luopui paikastaan Experirin hallituksessa. Experiri Oy on ollut Dennis-yhtiöiden pääomistaja vuodesta 2008. Alkuperäinen Pizzeria Dennis perustettiin Turkuun vuonna 1975 ja parhaimmillaan ravintoloita oli kahdeksan. Ennen konkurssia Denniksellä oli enää kaksi ravintolaa, yksi Turussa ja yksi Helsingissä. • Jos työnantajasi menee konkurssiin, lue ohjeet: www.selry.fi Pizzeria Dennis ja Dennis Food Factory hakeutuivat konkurssiin, velkaa lähes miljoona euroa Mikko Stig/Lehtikuva
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti A mmattiliiton tärkein tehtävä on neuvotella työehtosopimus työnantajajärjestön kanssa. Ja työehtosopimus on juuri niin hyvä kuin työntekijöiden järjestäytymisaste. Suomalaisten järjestäytymisaste on laskenut hurjaa vauhtia. Vuonna 2000 ammattiliittoon kuului 74,2 % suomalaisista palkansaajista ja vuonna 2019 enää 58,5 %. YKSI PALJON uutisoitu syy järjestäytymisasteen laskuun on, että nuoria ei kiinnosta ammattiliiton jäsenyys. Väitän kuitenkin, että todellisempi syy niin nuorten kuin muidenkin kohdalla on tietämättömyys. Palkka ja palkankorotukset, pekkaset, lomarahat ja erilaiset lisät koetaan itsestäänselvyyksinä eikä ymmärretä, mitä niiden saaminen on vaatinut. Ei työnantaja niitä hyvää hyvyyttään meille anna, vaan ne on pitänyt taistella. Eivätkä ne ole ikuisia oikeuksia, vaan aina kun tessistä neuvotellaan, ovat myös jo saavutetut edut pöydällä. Moni ei siis ymmärrä yhteyttä järjestäytymisen ja omien työehtojensa välillä. Toinen syy on YTK eli niin sanottu Loimaan kassa. Moni työntekijä on valinnut ammattiliiton jäsenyyden sijaan vakuuttaa itsensä vain työttömyyden varalta työttömyyskassan jäsenyydellä. Nyt on katsottava peiliin ja myönnettävä: kyllä, olen itsekin mokannut. Minäkin olen tehnyt liiton jäsenhankintaa työttömyysturva edellä. Se on ollut helppo ja nopea tapa perustella, miksi kannattaa liittyä. Moni kuvitteleekin nyt, että työttömyyskassa on sama kuin ammattiliitto ja miksi silloin maksaisi liiton jäsenyydestä, kun halvemmalla saa pelkän työttömyyskassan jäsenyyden. MITÄ MEIDÄN pitää tehdä, jotta saamme järjestäytymisasteen nousuun ja sitä kautta paremmat työehdot? Ihan jokaisen meistä on tehtävä jäsenhankintaa omalla työpaikallaan. On puhuttava ihmisten kanssa ja avattava perusasiat, mikä on ammattiliitto, mikä on työehtosopimus ja miten järjestäytyminen vaikuttaa jokaisen palkkaan ja muihin työehtoihin. Meidän on muistutettava, että nykyiset työehdot eivät ole pudonneet taivaasta työnantajan armosta, vaan ne ovat kovien taistelujen tulosta. Taistelujen, joita liiton jäsenet ovat käyneet. Meidän on kerrottava, että ammattiliiton tärkein tehtävä on neuvotella työehtosopimus ja siksi jokaisen kannattaa olla oman alan liiton jäsen. Ilman järjestäytymistä meillä ei ole mitään K O L U M N I S A N O T T U A 5 ”Monet yritykset ovat kertoneet erinomaisista tuloksista ja useat yritykset ovat pystyneet siirtämään kohonneita kustannuksia hintoihin. Työntekijöille kuuluu osuus yhdessä tehdystä tuloksesta. Käynnissä olevan tes-kierroksen palkankorotusten onkin syytä olla tuntuvia.” S A K : N VA R A PU H E E N J O HTA JA K ATJA S Y VÄ R I N E N 30. 10. 2022 ”Ikä ei useinkaan ole työnhakijalle ongelma, mutta monissa tapauksissa työnantaja näkee sen haittana. Ikäsyrjintä ei ole millään tavalla uusi ongelma vaan pikemminkin jo väistyvä, mutta silti sitä tapahtuu yhä.” TE M : N A LI VA LTI OS I HTE E R I E LI N A PY LK K Ä N E N 25 . 10. 2022 JUURI NÄIN! EI NÄIN! SEL JA ETL NEUVOTTELEVAT VIISI YLEISSITOVAA ELINTARVIKEALAN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA. NYKYISET TESSIT OVAT VOIMASSA 31.1.2023 ASTI. MINTTU SILLANPÄÄ Kirjoittaja on SEL:n järjestötoimitsija, joka tekee töitä järjestäytymisasteen parantamiseksi. Hän on työkierrossa SAK:ssa järjestöasiantuntijana huhtikuun loppuun asti. L U K U ”Aina kun tessistä neuvotellaan, ovat myös jo saavutetut edut pöydällä.”
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Vakautta työmarkkinoille V E L L U N B L O G I ”Järjestäytyneiden osapuolten neuvottelemat työehtosopimukset tuovat vakautta työmarkkinoille, vaikka ne välillä syntyisivät vähän tuskaistenkin vaiheiden kautta.” E linkeinoelämän keskusliitto EK:n siirryttyä pelkäksi lobbarijärjestöksi, se on lähentynyt Suomen Yrittäjiä. Tämä on ymmärrettävää, kun sopimisesta ei enää kanneta vastuuta. Tämä näkyy EK:n kasvaneena arvosteluna yleissitovaa työehtosopimusjärjestelmää kohtaan, vaikka se on ollut vakauden tae suomalaisilla työmarkkinoilla. YLEISSITOVAT TYÖEHTOSOPIMUKSET koskevat kaikkia alalla työskenteleviä ja ne määrittelevät kaikkien työehtojen vähimmäistason, jonka päälle voi sopia työpaikalla paremmista työehdoista. Yleissitovat työehtosopimukset eivät todellakaan estä paikallisesti paremmin sopimista. Tuntuu oudolta, miten niin monet työnantajajärjestöissä eivät tunnusta yleissitovien työehtosopimusten hyötyjä yrityksille. Sen sijaan elintarvikealan työpaikkoja kiertäessäni tapaan paljon työnantajia, jotka näkevät yleissitovien työehtosopimusten hyödyt myös yrityksille. Yksittäisistä työehtosopimusten kohdista kuulee kyllä kritiikkiä, mikä kuuluu asiaan. Siinä ei kuitenkaan ole kyse halusta muuttaa koko järjestelmää. ELINTARVIKEALALLAKIN ON työnantajia, jotka tekevät kaikkensa, etteivät heidän työntekijänsä kuuluisi ammattiliittoon, eikä työpaikalla valittaisi luottamusmiestä. Näille työnantajilleko pitäisi antaa mahdollisuus ”sopia” alle työehtosopimusten? Miksi näille työnantajille pitäisi antaa kilpailukeinoksi alan palkkojen ja muiden työehtojen polkeminen? Niin hyväuskoinen ei kannata kenenkään olla, että nämä työnantajat tavoittelisivat minkään tason sopimista, kyllä heidän tavoitteensa on yksipuolisesti määrätä työntekijöiden työehdoista. Ne, jotka haluavat horjuttaa ja heikentää työntekijöiden järjestäytymiseen perustuvaa voimaa neuvotella työehdoista, hyödyntävät monesti nykyistä yksilöllisyyden korostamisen aikaa tyyliin: ”Miksi antaisit jonkin liiton neuvotella puolestasi työehdoistasi, kyllähän me täällä työpaikalla keskenään päästään parhaaseen ratkaisuun”. Ikävä kyllä aina joku saattaa tuohon uskoakin. Tosiasia kuitenkin on, että jos liittoon järjestäytyneiden työntekijöiden neuvottelemia työehtosopimuksia ei olisi, saa olla melkoinen erikoisosaaja, jos pystyy vääntämään omiin työehtoihinsa vaikkapa lomarahan, työehtosopimuksen tasoisen palkallisen sairausloman tai palkallisen oikeuden hoitaa kotona sairasta lasta. AMMATTILIITTOON JÄRJESTÄYTYMINEN on neuvotteluvoimaa, se on mahdollistanut ja mahdollistaa jatkossakin meille tolkulliset työehdot. Järjestäytyneiden osapuolten neuvottelemat työehtosopimukset tuovat vakautta työmarkkinoille, vaikka ne välillä syntyisivät vähän tuskaistenkin vaiheiden kautta. Tämä vakaus on työnantajien, työntekijöiden ja koko yhteiskunnan etu. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Mikä on parasta tessissä eli työehtosopimuksessa? Vastaajat osallistuivat SEL:n kursseille Murikka-opistolla lokakuussa. G A L L U P ” TESSISSÄ on kirjattu niin paljon hyviä asioita, että on vaikea sanoa, mikä siinä on kaikista parasta. Tes takaa sen minimin, jonka päälle voi, jos voimaa työpaikalla riittää, neuvotella enemmän.” TARJA LAAPOTTI tuotantoja toimitusketjun työntekijä, 1. varatyösuojeluvaltuutettu Hartwall, Lahti ” TOIVON , että keskusteluun nousisi palkan lisäksi enemmän myös niitä tessissä sovittuja tärkeitä pehmeämpiä asioita, kuten esimerkiksi palkallinen oikeus hoitaa sairasta lasta kotona ja tavoite ikärajan nostamisesta 12-vuoteen.” KATJA LAUKKANEN elintarviketyöntekijä, työsuojeluvaltuutettu Landeli Group, Huittinen ” TESSISSÄ on parasta, että siinä on määritelty ne vähimmäisehdot, joilla elintarvikealalla tehdään töitä. Kenenkään ei tarvitse yksin kinastella työnantajan kanssa tai tapella asioista.” ANDRUS UPPIN elintarviketyöntekijä, pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu Pouttu, Kannus KYLMÄNEN Food Oy haki itsensä konkurssiin lokakuun lopussa. Konkurssihetkellä yrityksellä oli noin 30 työntekijää, joista yli 20 työskenteli yrityksen tuotantolaitoksella Sodankylässä ja loput pääkonttorissa Siikalatvan Rantsilassa sekä myymälöissä Rantsilassa, Sodankylässä ja Pudasjärvellä. Työntekijöille yrityksen konkurssiin ajautuminen tuli yllätyksenä. Konkurssin syyksi toimitusjohtaja Jaakko Kylmänen nimeää pitkään jatkuneet maksuvaikeudet. Yhtiön ongelmat alkoivat marraskuussa 2017, jolloin Kylmänen Foodin Siikalatvan Rantsilassa sijaitseva tuotantolaitos tuhoutui tulipalossa. Tilalle ei aikomuksista huolimatta koskaan rakennettu uutta tehdasta, vaan tuotantoa jatkettiin Sodankylän tehtaalla pienemmässä mittakaavassa ja suurtalouskeittiötuotteisiin keskittyen. Kylmäsen tuotteita ovat olleet muun muassa lihajalosteet ja -säilykkeet. Liiketoimintamallin muutoksen jälkeen lisää vaikeuksia aiheuttivat koronapandemia ja erityisesti tänä vuonna nousseet kustannukset, mikä johti lopulta konkurssihakemuksen jättämiseen. Yrityksen suurimpia velkojia ovat verottaja, virolainen Tartu Foods Ou, Oulun Liha Oy sekä Sirkku Kylmänen. Maaliskuussa 2021 päättyneellä tilikaudella yhtiön liikevaihto oli 4,3 miljoonaa euroa ja se teki tappiota 800 000 euroa. Yhtiö ei ole vielä toimittanut kaupparekisteriin maaliskuussa 2022 päättyneen tilikauden tilinpäätöstietoja. Jos konkurssipesällä ei ole varoja maksaa työntekijöiden lopputiliä, pesänhoitaja yleensä hakee palkkaturvasta työntekijöiden palkkasaatavat. Jos työntekijällä on saatavia, joita pesänhoitaja ei ota palkkaturvahakemukseen, SEL:n aluesihteeri auttaa jäseniä hakemaan saatavat palkkaturvasta. Kylmänen Food meni konkurssiin ” PAR A S TA työehtosopimuksessa on se tunne, minkä se saa aikaan: joku pitää meistä työntekijöistä ja meidän oikeuksistamme huolta.” HENNA COLLAN elintarviketyöntekijä, pääluottamusmies Valmix, Pöytyä SEL lahjoitti tänäkin vuonna Nenäpäivä-keräykseen 1500 euroa ja haastoi liiton ammattiosastot ja kaikki jäsenet mukaan keräykseen sopivaksi katsomallaan summalla. Nenäpäivällä tuetaan lapsia Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa, jotta jokaisella lapsella olisi mahdollisuus hyvään ja turvattuun elämään. Yksi Nenäpäivän takana olevista järjestöistä on Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK, jonka kautta lahjoituksilla autetaan köyhiä perheitä ja lapsia parantamalla kotiapulaisten työja elinolosuhteita sekä oikeuksia Mosambikissa, Indonesiassa, Kolumbiassa ja Filippiineillä. SEL lahjoitti Nenäpäivään
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Elintarvikealan työntekijöiden palkat nousivat hieman muuta teollisuutta enemmän Elintarvikealalla naisten keskituntipalkka oli viime vuonna 16,94 euroa ja miesten 18,88 euroa eli eroa oli 1,94 euroa eli 11,45 %. Elintarvikealan työntekijä tienasi viime vuonna keskimäärin 17,72 euroa tunnissa. Elintarvikealan palkat nousivat 2,2 prosenttia, kun muussa teollisuudessa palkat nousivat 2,1 prosenttia. teksti Karoliina Öystilä kuva Minttu Sillanpää P A L K K A K E H I T Y S E lintarvikealan työntekijöiden palkat nousivat vuonna 2021 hieman muuta teollisuutta enemmän ja palkkaeroa suhteessa muun teollisuuden keskiansioihin otettiin viime vuonna kiinni 0,49 prosenttiyksikköä. Teollisuuden työntekijöiden keskimääräinen tuntipalkka oli viime vuonna 18,23 euroa, kun elintarvikealan työntekijöiden keskiansio oli 17,72 euroa tunnissa, mikä tarkoittaa keskimäärin noin 2 994 euron kuukausipalkkaa. Elintarvikealalla työntekijöiden
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 palkat ovat edelleen muuta teollisuutta jäljessä 2,89 prosenttia. – Kovin kaukana emme ole teollisuuden keskipalkoista, mutta on meillä edelleen kiinni otettavaa, SEL:n palkkasihteeri Ari Huuki toteaa. Panimoissa parhaat palkat Elintarvikealalla suurimmat keskiansiot työntekijöille maksetaan panimoalalla, jossa keskituntiansio oli viime vuonna 20,68 euroa. Pienimmät palkat maksettiin meijerialalla, jossa työntekijän palkka oli keskimäärin 16,70 euroa tunnissa. Liha-alan työntekijöiden keskituntiansio vuonna 2021 oli 18,29 euroa, leipomoalan 17,92 euroa ja teollisuudessa 16,94 euroa. Keskituntiansioissa ei ole huomioitu ylitöitä tai sunnuntailisiä. Palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n keräämiin palkkatilastoihin. Elintarvikealan luvut perustuvat Elintarviketeollisuusliitto ETL:n jäsenyritysten Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lle ilmoittamiin työntekijöiden palkkatietoihin. Vuoden 2021 luvuissa on mukana lähes 15 000 elintarvikealan työntekijän palkkatiedot jokaiselta viideltä SEL:n sopimusalalta. Läheskään kaikki elintarvikealan työntekijät eivät ole tilastoissa mukana, sillä SEL:n ja ETL:n välisten elintarvikealan työehtosopimusten piirissä työskentelee arviolta noin 25 000 työntekijää. – Tilastot eivät kerro koko totuutta, mutta ne antavat meille osviittaa jäsentemme palkkatasosta ja siitä, miten palkat elintarvikealalla ja eri sopimusaloillamme kehittyvät. Palkkatilastot perustuvat siihen, mitä työnantajat ilmoittavat ja yhdenkin ison työnantajan poisjäänti voi heilauttaa keskiarvoa, Huuki muistuttaa. Naisilla huonommat liksat Sukupuolten väliset palkkaerot ovat kaikilla SEL:n sopimusaloilla edelleen selvät, eivätkä ne ole pienentyneet viime vuosina. Elintarvikealalla naisten keskituntipalkka vuonna 2021 oli 16,94 euroa ja miesten 18,88 euroa eli keskituntipalkassa oli eroa 1,94 euroa eli 11,45 %. Teollisuuden sopimusalalla sukupuolten välinen palkkaero on pienin: 7,32 prosenttia miesten hyväksi. Maidonjalostusalalla palkkaero on 8,73 prosenttia, panimoalalla 9,06 prosenttia ja liha-alalla 15,99 prosenttia miesten hyväksi. Leipomoalalla ero palkoissa miesten hyväksi on suurin: 16,29 prosenttia. Elintarvikealan työntekijöillä sukupuolten välinen palkkaero on hieman pienempi kuin koko yhteiskunnassa keskimäärin. Kun huomioidaan kaikki suomalaiset palkansaajat, siis myös toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt, naisten ansiot olivat keskimäärin 16 prosenttia miesten ansioita pienemmät vuonna 2020. Miksi miehet sitten tienaavat elintarvikealalla selvästi naisia paremmin, vaikka elintarvikealalla työntekijöille maksetaan samasta työstä samaa palkka sukupuolesta riippumatta? SEL:n palkkasihteeri Ari Huuki vastaa, että sukupuolten väliset palkkaerot syntyvät siitä, että miehet sijoittuvat myös elintarvikealan työpaikoilla naisia useammin paremmin palkattuihin työtehtäviin. – Esimerkiksi pakkaamotyöt ovat perinteisesti olleet naisvaltaisia, kun taas esimerkiksi lihanleikkaajat ja teurastajat ovat perinteisesti olleet miehiä. Vaikka monet aiemmin fyysisesti raskaat työtehtävät ovat nykyisin vähemmän fyysisiä koneiden ja automaation ansiosta, asenteet ja työnjako työpaikoilla ovat vakiintuneita. Palkkaeroja on vaikea saada pienenemään muuten kuin monipuolistamalla työnkuvia ja muuttamalla asenteita siitä, kuka mitäkin työtä voi tehdä. – Työpaikoilla olisikin paikallaan pohtia sukupuolittuneen työtehtäviin sijoittumisen tarkoituksenmukaisuutta ja silloin kun siihen ei ole perusteita, pyrkiä siitä eroon, Huuki sanoo. • Elintarvikealalla työntekijöiden palkat ovat edelleen muuta teollisuutta jäljessä 2,89 prosenttia. TEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÄT 18,23 € ELINTARVIKEALAN TYÖNTEKIJÄT 17,72 € ELINTARVIKEALAN NAISET 16,94 € ELINTARVIKEALAN MIEHET 18,88 € K E S K I T U N T I PA L K K A 2 2 1
E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 E L I N TA E 13 Työsuojelu vaatii valppautta kaikilta M nenlaiset työsuojelun puutteet ovat työpaikoilla valitettavan tavallisia. Jos on epäilys lain rikkomisesta, eivätkä työpaikan sisäiset keskustelut johda tilanteen korjaamiseen, asiasta voi tehdä ilmoituksen aluehallintovirastoon, josta tarvittaessa tullaan tarkastuskäynnille. – Työsuojelutarkastuksia tehdään valtakunnallisesti noin 20 000 vuodessa, kertoo työsuojelun vastuualueen tarkastaja Pia Anttonen Lounais-Suomen aluehallintovirastosta. – Valtaosa tarkastuksista tehdään viranomaisten aloitteesta. Kohteet valitaan riskiperusteisesti, ja tarkastuksen asialista muodostetaan toimialan keskeisten ongelmien mukaan. Aluehallintovirasto ilmoittaa tarkastuksesta työnantajalle, jonka puolestaan on ilmoitettava siitä työsuojeluvaltuutetulle ja tarvittaessa varavaltuutetulle. On hyvä varmistaa, että työnantaja on ilmoittanut valitut luottamushenkilöt työsuojeluhenkilörekisteriin. Vaikka tarkastus perustuisi työpaikalta tulleeseen tarkastuspyyntöön, se toteutetaan silti viranomaisaloitteisen tarkastuksen tapaan. Viranomainen ei saa kertoa työnantajalle tarkastuspyynnöstä. – Siksi tulemme työpaikalle yleisluontoisella asialistalla, emmekä voi keskittyä haluttuun asiaan, elleivät työntekijät tai luottamushenkilöt avaa suutaan tarkastuksella, Anttonen selvittää. Tarkastajat voivat esimerkiksi kysyä yleisesti lämpökuormasta työpaikalla, mutta eivät voi ryhtyä tinkaamaan yksittäisen uunin tilanteesta. Tietyt tarkastukset edellyttävät, että asiaa käsitellään henkilön nimellä, esimerkiksi häirintätapaukset. Tällöin henkilöltä pyydetään kirjallinen suostumus. – Toivomme teiltä rohkeutta korottaa äänenne ja sanoa, että meillä on ongelma, jota pitäisi tutkia ja käsitellä. Sitä varten teillä on irtisanomissuoja, Anttonen neuvoo luottamushenkilöitä. Työntekijän on ilmoitettava riskeistä Työsuojeluvaltuutetun kuuluu olla mukana työsuojelutarkastuksessa. Tarkastuksessa kuullaan molempia osapuolia, ja aluehallintovirasto ohjaa työnantajaa tarkastuksessa saatujen tietojen perusteella. Ongelmat kannattaa tuoda esiin nimenomaan tarkastustilanteessa, Anttonen painottaa. – Jälkikäteen ilmoitettujen asioiden perusteella ei voida antaa työnantajalle velvoitteita. Työsuojeluvaltuutetulla on kuitenkin oikeus tulla kuulluksi jälkeenpäin, jos hän ei ole voinut osallistua tarkastukseen eikä varaedustajaa ole ollut. Ensisijainen vastuu työsuojelusta on työnantajalla, mutta myös työntekijällä on velvollisuutensa. Työntekijän on noudatettava saamiaan ohjeita ja määräyksiä oikeista työtavoista sekä työvälineiden, koneiden ja suojavälineiden käytöstä. Työntekijä ei myöskään saa aiheuttaa vaaraa muiden työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle. Tärkeää on ilmoittaa havaitsemistaan puutteista ja vaaroista, Anttonen korostaa. – Ei vain huikkaista ohimennen jollekin, vaan käytetään sisäistä tiedotuskanavaa ja ilmoitetaan henkilölle, jolla on valta ja resurssit tehdä asialle jotain. Vaarallinen työ voidaan keskeyttää Vakavasta työtapaturmasta on ilmoitettava poliisille, jonka on viipymättä suoritettava tapahtumapaikalla tutkinta. Lisäksi työnantajan on ilmoitettava tapaturmasta aluehallintovirastoon työsuojelun vastuualueelle. – Kannattaa kysyä työnantajalta, onko ilmoitus tehty, Anttonen neuvoo luottamushenkilöitä. Tapaturman vakavuus ei aina ole heti tiedossa. Esimerkiksi päähän kohdistuvan iskun vaikutukset voivat selvitä vasta pitkän ajan kuluessa. – On parasta ilmoittaa meille matalalla kynnyksellä ja jättää asia meidän harkittavaksemme, Anttonen toteaa. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua tapaturman tutkintaan. Akuutteihin tilanteisiin aluehallintovirastosta ei välttämättä saa apua välittömästi. Ratkaisuna voi tällöin olla työn keskeyttäminen. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus keskeyttää välitöntä ja vakavaa vaaraa aiheuttava työ. teksti Elias Krohn kuva Karoliina Öystilä Työsuojelutarkastuksessa selvitetään työolojen puutteita ja riskejä. Työnantajan toiminnan lisäksi työsuojeluvaltuutetun aktiivisuus on tärkeää tapaturmien ja ammattitautien ehkäisemisessä. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus keskeyttää välitöntä ja vakavaa vaaraa aiheuttava työ. T Y Ö S U O J E L U
E L I N TA E 13 E L I N TA E 13 Jos on jo sattunut tapaturma, kannattaa harkita, pitääkö keskeyttämisoikeutta käyttää ennen kuin poliisi on tutkinut tapaturman, Anttonen puntaroi. – Kannattaa katsoa, että työnantaja ei lähde siivoamaan tilannetta ennen tutkintaa. Tutkinnan yhteydessä selviää, millaisin järjestelyin työtä voidaan jatkaa tai voidaanko jatkaa ennen korjaavia toimenpiteitä. Anttonen muistuttaa dokumentoinnin tärkeydestä. Se on nykyään helppoa esimerkiksi puhelimen kameralla. Mikäli tuotantotilassa ei saa käyttää puhelinta, kuvaamiseen voi kysyä työnantajalta lupaa tai pyytää työnantajaa kuvaamaan. – On myös työnantajan etu, että dokumentaatiota tehdään, Anttonen sanoo. Tarkastuksia ei pidä pelätä Työsuojeluun kuuluu tapaturmien lisäksi ammattitautien ennaltaehkäisy. Ammattitauti on sairaus, jonka pääasiallinen aiheuttaja on työssä oleva fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä. Esimerkiksi tukija liikuntaelinvaivojen riski pitäisi työpaikalla selvittää ja arvioida. Jos lääkäri epäilee ammattitautia tai muuta työperäistä sairautta, hänen on tehtävä asiasta ilmoitus aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle, Anttonen kertoo. Tämän jälkeen työsuojelun vastuualueen tarkastaja arvioi, onko ilmoituksen perusteella syytä ryhtyä tarkastukseen, jossa selvitetään työpaikan työskentelyolosuhteita ja tarvittaessa ohjeistetaan niiden parantamiseen. Tarkastuksessa terveystietoja käsitellään luottamuksellisesti. Työnantajalla ei tarkastuksen yhteydessä välttämättä ole tietoa ammattitautiepäilystä tai muusta sairaudesta. Tällöin tarkastajalla on asiassa salassapitovelvollisuus. Samassa tilanteessa voi olla myös työsuojeluvaltuutettu, jolle asiasta on kerrottu luottamuksella. Anttonen kannustaa luottamushenkilöitä puhumaan ongelmista avoimesti. – Joskus työsuojeluvaltuutetutkaan eivät halua, että työnantaja jää tarkastuksessa kiinni puutteista. He saattavat hymistellä, että hyvin täällä menee, vaikka viime viikolla olisi taisteltu verissä päin. Anttosen mukaan ei kuitenkaan ole syytä pelätä, että valvonnasta koituisi työpaikalle ikäviä seurauksia. – Valvonnastamme suurin osa on toimintaohjeita, vähemmän on kieltoja ja kehotuksia. Tarkastuksesta ei tule välittömiä taloudellisia sanktioita eikä se maksa mitään. Keskustelemme, miten työturvallisuutta saataisiin parannettua. Tapaturmat ovat työntekijöille hyvin dramaattisia tilanteita, Anttonen muistuttaa. – He kaipaavat tukea ja apua. Pistäkää itsenne kehiin, sitä varten teidät on valittu, Anttonen kannustaa luottamushenkilöitä. • Aluehallintovirastot valvovat, että työnantajat huolehtivat työpaikoilla työntekijöiden työoloista, jotta töitä voidaan tehdä turvallisesti ja terveellisesti.
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 L okakuun ensimmäisenä päivänä Valkeaniemen Pirtin hienosti koristellun salin pöydät täyttyivät juhlivista elintarvikealan työntekijöistä, kun Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosasto 027:n 90-vuotisjuhlat alkoivat. Puheenjohtaja Karol Kula muistutti avauspuheessaan, mistä ammattiosaston toiminnassa on kyse. – Se on meidän järjestäytyneiden työntekijöiden ansiota, että olemme yhdessä neuvotelleet oman työpaikan työehdoista ja pelisäännöistä sellaisia, että jokaisen on siellä hyvä olla. Niiden saavuttamisessa on ollut iso apu työehtosopimuksella, jossa palkkojen ja muiden työehtojen minimit on määritelty paikallisen sopimisen pohjaksi. Ammattiosaston 90 vuoteen mahtuu monenlaista hyvää ja huonompaakin muistoa. Kula kertoi aikoinaan sattuneesta tapauksesta, jossa lakkovahdit yrittivät estää rikkureiden tekemien tuotteiden lähtemistä maailmalle, mihin joku totesi kylmästi, että kyllä lakkovahtien päälle voi ajaa, hehän ovat vain työläisiä. – Onneksi tilanteesta selvittiin pelkillä naarmuilla, eikä mitään vakavampaa käynyt. Vaikka lähes kaikki asiat ovat nyt paremmin kuin 90 vuotta sitten, riittää ammattiliitoilla ja ammattiosastoilla edelleen työtä. Työnantajat ”Olemme valmiita toimimaan” Juhlien järjestelyistä vastasi juhlatoimikunta, johon kuuluivat Samu Tuominen, Aija Mäkelä, Juhani Kinnunen, Tuomas Vaittinen, Eliza Puganen, Karol Kula ja Elina Holkeri. Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosaston 90-vuotisjuhlissa ei ikä painanut. Rennoissa juhlissa viihdyttiin, juteltiin, syötiin, juotiin ja tanssittiin. teksti ja kuvat Karoliina Öystilä A M M AT T I O S A S T O S S A
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 ajavat voimakkaasti paikallisen sopimisen lisäämistä. – Tiedoksi, kyllä sitä pystyy tälläkin hetkellä sopimaan paikallisesti, ehtona on vaan se, että työehtosopimuksen alle ei sovita. Tämä on se asia, joka työnantajapuolta harmittaa, Kula korosti ja jatkoi: – Me olemme myös tänä päivänä valmiita toimimaan parempien työehtojen puolesta, aivan kuten olemme olleet koko ammattiosastomme 90-vuotisen historian ajan. SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen onnitteli juhlapuheessaan aktiivista Forssan ammattiosastoa, joka kuuluu tänä päivänä SEL:n kymmenen suurimman ammattiosaston joukkoon noin tuhannella jäsenellään. Kuntonen avasi kuulijoille puheessaan järjestäytymisasteen suoraa vaikutusta työehtojen tasoon. Hän myös haastoi juhlaväkeä puhumaan työkavereidensa kanssa liiton jäsenyyden ja työehtosopimuksen merkityksestä. Puheiden jälkeen syötiin maittavat juhlaruuat. HKScan oli lahjoittanut komean kokonaisen savustetun sian. Ruuan päälle juotiin kakkukahvit, jonka jälkeen ilta jatkui musiikilla, josta vastasivat paikalliset bändit J&J sekä Trashville. Kaikki osallistujat saivat juhlaan saapuessaan henkilökohtaisella numerolla varustetun ammattiosaston rintamerkin ja juhlien aikana arvottiin kymmenittäin erilaisia palkintoja. Juhlien järjestäminen oli ammattiosastolle reilun puolen vuoden projekti. Alkuvuonna johtokunta nimesi juhlatoimikunnan, johon kuului seitsemän ihmistä. Juhlatoimikunta vastasi juhlan käytännön järjestelyistä, muun muassa paikan ja pitopalvelun valinnasta sekä ohjelman suunnittelusta. – Kiitos juhlatoimikunnan, saimme talkootyöllä hienot juhlat hyvin järjestettyä. Oli mukavaa, kun oli tekemisen meininkiä ja ilmeisesti onnistuimmekin, sillä jäseniltä on tullut kiitosta juhlista, erityisesti hyvästä ruuasta, Kula kertoo. Kaikki jäsenet kutsuttiin juhlaan, jota mainostettiin työpaikoilla ja ammattiosaston some-kanavilla. Juhlapaikkaan olisi mahtunut jopa 250 ihmistä, mutta järjestäjät olivat tyytyväisiä noin 110 hengen osallistujamäärään. – Oli hienoa nähdä, miten paljon porukkaa tuli juhlimaan ammattiosastoaan. Haluankin kiittää kaikkia jäseniämme, jotka olivat juhlissa. Toivottavasti olette jatkossakin mukana aktiivisesti osaston toiminnassa ja tapahtumissa, Kula sanoo. Lähitulevaisuudessa ammattiosastolla on edessä valmistautuminen tuleviin tes-neuvotteluihin, sillä SEL:n ja ETL:n väliset työehtosopimukset ovat katkolla 31.1.2023. Sitä ennen ehditään kuitenkin vaihtaa vapaalle vielä ainakin kaksi kertaa, sillä marraskuussa forssalaiset lähtevät kahdella bussilla SEL:n Länsi-Suomen alueen pikkujouluristeilylle. Ja tavoitteena on saada vähintään samanlainen sadan ihmisen porukka mukaan myös SEL:n suurelle jäsenristeilylle tammikuussa. •
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 Perunaerän laadun varmistuksessa myös silmämääräinen arviointi on tärkeää.
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 Perunajauhotehtaasta biojalostajaksi Tänä vuonna 80 vuotta täyttänyt Finnamyl Oy on valmistanut perunajauhoa Kokemäellä vuodesta 1942 alkaen. Vuosikymmenten aikana perunaa on opeteltu hyödyntämään kokonaisvaltaisemmin ja nykyään koko peruna hyödynnetään raaka-aineena. P erunatärkkelyksen eli perunajauhon valmistus aloitettiin Kokemäellä vuonna 1942. Kokemäki valikoitui tehtaan sijainniksi perunan viljelyyn sopivan maaperän ja toisaalta perunan viljelystä innostuneiden viljelijöiden vuoksi. Kymmenen vuotta myöhemmin perunajauhoa alettiin valmistaa Lapualla. Kokemäen ja Lapuan tarina kulkee käsi kädessä. Finnamyl Oy perustettiin 1940-luvulla osaksi perheyhtiötä. Sittemmin yritys on ehtinyt olla osa useita eri konserneja. Nykyään Finnamyl ja sen tytäryhtiö, Lapuan Peruna Oy, kuuluvat molemmat lapualaiseen Chemigate-konserniin, joka puolestaan on osa kotimaista perheyhtiötä Berneriä. – Monien vaiheiden jälkeen Finnamyl on palautunut perheyhtiön alaisuuteen. Perheyhtiöstä lähdettiin ja perheyhtiöön päädyttiin, pian eläkkeelle jäävä, 38 vuotta alalla toiminut ja vuodesta 1996 Finnamylin toimitusjohtajana ollut Ossi Paakki toteaa. Perunajauhotehtaasta biojalostajaksi Jo ennen tehtaiden perustamista perunajauhoa valmistettiin kotitalouksissa itse. Teollisen valmistuksen kautta se saatiin myös elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi. 1970-luvulla perunatärkkelyksen avulla paperiteollisuudessa alettiin parantaa paperin ominaisuuksia. Tänä vuonna yli puolet Finnamylin tuottamasta tärkkelyksestä menee elintarviketeollisuuteen ja loput paperiteollisuuteen. Kuluttajille tutuimpia tuotteita ovat edelleen perunajauho sekä perunajauhoista valmistettavat ulkonäöltään helmeä muistuttavat Helmi-perunasuurimot. – Helmi-suurimoiden nimen alkuperään liittyy monenlaisia arvailuja. Osa luulee nimen T Y Ö P A I K A L L A ? teksti ja kuvat Taru Salovaara
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 olevan peräisin siitä, että suurimot valmistettaisiin helmikuussa, osa taas niiden helmimäisestä muodosta. Nimi tulee kuitenkin ensisijaisesti Kokemäen perunajauhotehtaan perustajan Hannes Seppälän Helmi-rouvan mukaan, Paakki valottaa suurimoiden historiaa. Kaikki Suomessa myytävät perunajauhon kuluttajapakkaukset tehdään Finnamylin tehtaalla Kokemäellä. Kolmen Konstin Perunajauho on Finnamylin oma brändi ja sen lisäksi valmistetaan useita private label -tuotteita. Vuosikymmenten ajan perunasta otettiin talteen ainoastaan tärkkelys ja muu nähtiin vähäarvoisena sivutuotteena. Vähitellen ymmärrettiin, että perunaa voidaan hyödyntää paljon paremmin. – Aluksi peruna pestään mahdollisimman hyvin ja sen jälkeen peruna raastetaan niin hienoksi jakeeksi, että perunan solut saadaan aukeamaan ja solujen sisässä olevat tärkkelysjyväset vapautuvat. Seuraavissa vaiheissa tärkkelysjyväset, nestejae ja kuitujae erotetaan toisistaan mekaanisesti, tuotantopäällikkö Maria Lindholm selostaa. – Jäljelle jäänyt kuitujae lingotaan kuiva-aineeseen ja toimitetaan nautakarjatiloille rehuksi. Nestejae eli perunan soluneste johdetaan tehtaalla proteiinin erotuslaitokseen, jossa neste kuumennetaan ja saadaan siten nesteessä oleva proteiini sakkautumaan. Proteiinisakka erotetaan linkoamalla ja kuivataan sitten proteiinijauheeksi, Lindholm jatkaa. Ketjun lopputuotteena syntyy luomulannoite niistä osista, jotka proteiinin erottamisesta jäävät jäljelle. Finnamyl onkin kehittynyt perunajauhotehtaasta koko perunan hyödyntäväksi biojalostajaksi. Tiivistä sesonkityötä Raaka-aine eli peruna tulee 100-prosenttisesti sopimusviljelijöiltä, joista 80 prosenttia on myös yrityksen omistajia. Kokemäellä sopimusviljelijöitä on 220 ja Lapualla 130. Perunan kasvukaudesta johtuen toiminta on vahvasti sesonkipainotteista. Finnamylin erikoisuutena onkin se, että tehtaan käyntikausi on käytännössä vain noin kolmen kuukauden mittainen. Tuotanto alkaa elokuun alkupuolella ja loppuu tyypillisesti marraskuun lopulla, kun kaikki perunat on jauhettu. Näytteenmäärittäjät Pasi Kaija ja Tuija Lehtonen määrittävät kuorman puhtauden. Varastotyöntekijä Jani Huhdanmäki kasaa myymälälavaa kuljetusta varten.
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 ? – Perunaa tuodaan tehtaalle reilut 1000 tonnia päivässä ja saman verran myös prosessoidaan vuorokauden aikana. Tuotantokaudelle on palkattu vuokratyön kautta 15 sesonkityöntekijää, jotka jäävät pois tuotantokauden ollessa lopuillaan. Oma tuotannon henkilöstömme on töissä ympäri vuoden ja huolehtii muun muassa tehtaan kunnossapitotöistä, Lindholm kertoo. Sukupuolijakauma työpaikalla on varsin tasainen. Työtehtävien osalta sukupuolella ei ole merkitystä ja käytännössä kaikki työntekijät voivat työskennellä eri työtehtävissä. Finnamylilla onkin pyritty siihen, että mahdollisuuksien mukaan työntekijät koulutetaan eri työtehtäviin, jotta kierto työpisteiden välillä on mahdollista. – Toimintamme kannalta tämä on erittäin tärkeää. Tuotantokausi on tiivis, eikä meillä ole varaa olla käytännössä päivääkään kiinni. Laitteiden on toimittava ja esimerkiksi sairastapauksissa on pystyttävä siirtelemään työntekijöitä tarvittaessa työpisteeltä toiselle, Lindholm kuvaa. Syksyn käyntikaudella tehtaalla tehdään katkeamatonta kaksija kolmivuoroa ja keväällä katkeavaa kolmivuoroa. Pakkaamossa työskennellään toisinaan katkeavassa kaksivuorossa ja huoltokaudella kaikkialla tehdään vain päivävuoroa. Finnamylin omassa laboratoriossa laborantti Birgitta Laakso kirjaa näytteet ja huolehtii analyysin punnituksesta.
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 E L I N TA E 21 Pitkiä työsuhteita ja uskoa tulevaan Finnamylin työsuhteita leimaa niiden pitkäikäisyys. Henkilöstössä ei normaalisti ole juurikaan vaihtuvuutta. Pisin työsuhde on yli 40 vuotta ja lisäksi on useampia 40 vuoden tienoilla olevia työsuhteita. Myös monet sesonkityöntekijät palaavat vuosi toisensa jälkeen. Työntekijöistä pidetään huolta järjestämällä koulutuksia, yhteisiä retkiä ja tapahtumia sekä huolehtimalla ajantasaisista työohjeista ja tiedonkulusta. Esimerkiksi pikkujoulut, käyntikauden aloitustilaisuus ja yhteiset grillaushetket kesäisin ovat vakiintuneet vuosittaisiksi tapahtumiksi. Työntekijöille tarjotaan myös uimahallietu, Smartum-setelit sekä Killinallin Vakuutuskassan jäsenyys, joka tuo taloudellista turvaa sairauden sattuessa. Maatalouden kustannuskriisi vaikuttaa myös Finnamylin toimintaan, sillä se haittaa raaka-aineen hankintaa. Muutoin perunatärkkelyksen markkinat ovat suhteellisen vakaat. – Kuluttajat suosivat mielellään kotimaista, kunhan hinta ei ole kohtuuttomasti ulkomaista kilpailijaa korkeampi. Uskomme, että vastikään markkinoille saadun elintarvikelaatuisen perunaproteiinin määrä tulee kasvamaan tulevaisuudessa, Lindholm arvioi. • SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen ja aluesihteeri Esa Vahlsten tutustumassa tuotantolaitoksen toimintaan Finnamylin tuotantopäällikkö Maria Lindholmin johdolla. F A K TA Finnamyl Oy ? Perustettu vuonna 1942 osaksi perheyhtiötä ? Henkilöstöä 25, josta työntekijöitä 10. Lisäksi syksyn tuotantokaudella 15 sesonkityöntekijää. ? Päätuote on perunatärkkelys, jota toimitetaan kartonkija paperiteollisuuden raakaaineeksi sekä elintarvikkeeksi ? Yksi maailman suurimmista luomuperunatärkkelyksen tuottajista ? Liikevaihto 17 miljoonaa euroa (2021) ? Viennin osuus liikevaihdosta noin 40 prosenttia ? Kesällä 2022 siirtyi osaksi Berner-konsernia Nykyään koko peruna hyödynnetään raaka-aineena.
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 E L I N TA E 21 Kotileipomosta arvostetuksi makeisbrändiksi Suukkoja, tryffeleitä, lakritsia, Alku-karamelleja. Muun muassa nämä pitkät perinteet omaavat herkut valmistuvat Brunbergin tehtaalla Porvoossa. Viime vuonna 150 vuotta täyttänyt Brunberg Oy on Suomen vanhin toiminnassa oleva makeistehdas. teksti ja kuvat Taru Salovaara T Y Ö P A I K A L L A
E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 H yvää Porvoon mitalla vuodesta 1871” – näin kuuluu Brunbergin slogan. Sillä viitataan siihen, että Brunbergin tuotteissa on aina vähän enemmän kuin vaaditaan. Ehkä juuri tässä piilee salaisuus siihen, miten Brunberg on pysynyt elinvoimaisena ja kasvuun tähtäävänä, Suomen vanhimpana toiminnassa olevana makeistehtaana. Toinen salaisuus liittynee suklaan valmistukseen. Ei ole olemassa koulua, joka suoraan opettaisi sitä, vaan suklaan valmistus opitaan paikan päällä. Niin sanottu hiljainen tieto onkin mittaamattomassa arvossa, jotta osaaminen siirtyy myös sukupolvilta toisille. Mistä kaikki sitten alkoi? Brunberg aloitti toimintansa vuonna 1871 nimellä A.W. Lindforsin leipomo. Lennart Brunberg aloitti työt LindforTaina Helenius pakkaa linjalta tullutta uutuutta appelsiinitäytelakritsia. silla ollessaan 16-vuotias ja osti Lindforsin leipomon makeistoiminnot vuonna 1928. Vuodesta 1958 alkaen yritys on toiminut nimellä Brunberg Oy. Perheyrityksen omistavat Brunbergin ja Somervallin suvut. – Vielä tänä päivänäkin meillä on töissä kummankin suvun edustajia, Brunbergilla pitkän työuran tehnyt, nykyään tehdaspäällikkönä toimiva Arto Salmela kertoo. Tunnettuja tuotteita Brunbergin ehkä tunnetuin tuote on Brunbergin suukot. Niiden valmistus alkoi Porvoossa vuonna 1951. Kolmen perusmaun mansikan, vaniljan ja moccan ohella valmistetaan kausimakuja sesongeittain. Esimerkiksi joulun alla sesonkimakuna on puolukka-karpalo. – Suukkojen valmistusprosessi on tarkka. Kone pursottaa täytteen vohvelin päälle, jonka ”
E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen, Brunbergin tuotantoja tuotekehityspäällikkö Hannu Porttila, tehdaspäällikkö Arto Salmela ja työntekijöiden pääluottamusmies Soile Seppälä tuotantokierroksella. jälkeen se kuorrutetaan. Täyte on hyvin pehmeää, joten suklaan makuinen kuorrute ei saa olla piiruakaan liian kuumaa tai täyte sulaisi, tuotantoja tuotekehityspäällikkö Hannu Porttila selostaa. – Haastavan valmistusprosessin ohella toinen haaste liittyy niiden säilyvyyteen. Suukot säilyvät vain kolme kuukautta, mikä vaatii ennakointia tuotannossa ja esimerkiksi kaupan kampanjoissa. Tuotteita ei voi turhaan varastoida, Porttila jatkaa. Suukot ovat ainutlaatuinen tuote, sillä Brunberg on ainoa suukkojen valmistaja Suomessa. Niiden käärintätapa puolestaan on myös kansainvälisesti ainutlaatuinen, sillä vastaavaa tapaa käyttää vain muutama toimija maailmalla. Suukkojen ohella Brunbergin makeistehtaan tuotteisiin lukeutuvat tryffelit, lakritsit, riisisuklaat, Alku-karamellit ja marmeladit. Alku-karamelli on Suomen kolmanneksi vanhin makeinen. Suklaissa Brunbergin valikoimiin kuuluvat sokeriton tumma suklaa ja ainoana Suomessa laktoositon maitosuklaa. Myös pähkinättömiin tuotteisiin on panostettu. Uusi lakritsilinja otettiin käyttöön vuonna 2021. Perinteisen lakritsin rinnalla on kaura-, salmiakkija tervalakritsia. Lokakuussa aloitettiin täytelakritsin tuotanto ja uutuusmaut ovat tällä hetkellä saatavilla ainoastaan tehtaanmyymälästä. – Teemme jatkuvasti tuotekehitystyötä lakritsin parissa. Uutuusmakuina valikoimaan ovat tulleet appelsiini, vadelma-chili ja suklaatäytelakritsi. Aluksi niitä on saatavilla vain tehtaanmyymälästä. Uskomme, että lakritsien tuoteperhettä on mahdollista edelleen laajentaa, Porttila arvioi tulevaisuuden näkymiä. Suukkojen käärinnän tarkkailu kuuluu Pirjo Hedenstamin päivän työnkuvaan. Brunberg Oy ? Perustettu 1871 ? Suomen vanhin toiminnassa oleva makeisyritys ? Toiminut vuodesta 1958 asti nimellä Brunberg Oy ? Tehdas ja kaksi myymälää Porvoossa ? Henkilöstöä 81, josta työntekijöitä noin 50 ? Tuotantomäärä noin 1,3 miljoona kiloa (2021) ? Liikevaihto 9,9 miljoonaa euroa (2021) ? Myydyimmät tuotteet ovat Brunbergin suukot ja perinteinen tryffeli F A K TA
E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 Kuva vasemmalla: Pia Lemmelän työpisteellä otetaan vastaan käärittyjä tryffeleitä välivarastolaatikoihin. Kuva oikealla: Tim Linden syöttämässä lakritsimassaa ja valvomassa prosessia. Kasvupotentiaalia kotimaassa ja ulkomailla Paikallisuus ja laatu ovat Brunbergin valtteja. – Brunberg on perheyhtiö, joka investoi pitkällä tähtäimellä, laatu edellä. Kun maistaa itse tuotetta ja miettii, olisiko valmis maksamaan täyden hinnan tuotteesta, tietää onko tuotteen laatu kunnossa, Arto Salmela kuvailee tuotteiden laatuvaatimuksia. Brunbergin tuotteilla onkin vahva kysyntä kotimaassa ja tavoite on kasvattaa toimintaa vuosittain. Vienti kohdistuu pääasiassa Norjaan ja Tanskaan ja viennin osuus on noin kaksi prosenttia. – Valikoimissamme on erikoistuotteita, jotka voisivat toimia myös vientimarkkinoilla. Kotimaan myynnin kasvattamisen ohella tavoitteenamme on myös vientitoiminnan laajentaminen, Salmela toteaa. Kotimaassa tuotteet ovat tuttuja kauppojen hyllyiltä, mutta laajin valikoima löytyy Brunbergin omista myymälöistä. Myymälöitä on kaksi; tehtaan kanssa samalla tontilla sijaitseva tehtaanmyymälä, joka uudistettiin täysin viime vuonna, sekä Porvoon sydämessä, Vanhan Porvoon kävelykadulla sijaitseva myymälä. Tehtaanmyymälä on toiminut vuodesta 1965 lähtien ja Vanhan Porvoon myymälä vuodesta 1997 alkaen. Kummassakin on myös tarjolla ilmaisia maistiaisia. Makea työpaikka Työpaikkana Brunberg on naisvaltainen, mutta esimerkiksi keittopuolella enemmistö työntekijöistä on miehiä. Työntekijöiden keski-ikä on 39 vuotta. Pitkiä, yli 30 vuoden työsuhteita on ollut paljon ja eläköitymisten kautta tilalle on tullut nuorempia työntekijöitä. Vuokratyöfirmaa on käytetty rekrytoinnin apuna. Puolen vuoden jälkeen työntekijät siirtyvät Brunbergin omiksi työntekijöiksi. – Aloitin itse Brunbergilla vuonna 2001. Ensimmäiset kaksi vuotta olin määräaikaisena, minkä jälkeen minut vakinaistettiin. LuottaTässä työssä mukavaa on se, että ei olla pitkiä aikoja samassa työpisteessä.
E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 mustoimet aloitin varapääluottamusmiehenä ja kuusi vuotta sitten tulin valituksi pääluottamusmieheksi edellisen lähdettyä opiskelemaan, Brunbergin työntekijöiden pääluottamusmies Soile Seppälä kertaa omaa taustaansa. Kaikki makeistehtaan työntekijät työskentelevät nimikkeellä makeistyöntekijä. Makeistyöntekijät valmistavat ja pakkaavat tuotteet sekä huolehtivat niiden oikeellisuudesta ja laaKuva yllä: Veli-Matti Kuntosella, Soile Seppälällä, Arto Salmelalla ja Hannu Porttilalla on hymy herkässä mukavan keskustelun päätteeksi. Kuva alla: Brunberg valmistaa myös erikoissuklaita. dusta. Tehtaan sisällä on kuitenkin useita eri linjoja, joiden välillä työntekijät liikkuvat. Tyypillisesti työpisteiden välillä kierretään viikon sykleissä. Näin myös työkaverit vaihtuvat säännöllisesti. – Tässä työssä mukavaa on se, että ei olla pitkiä aikoja samassa työpisteessä. Työpisteillä töitä tehdään yhdessä ja työkavereiden kanssa ehtii olla vuorovaikutuksessa. Valtaosa tuotteista pakataan koneellisesti, mutta myös käsityötä on edelleen jonkin verran, Seppälä kuvailee. Työtä tehdään yhdessä tai kahdessa vuorossa. Tuotantopiikit ajoittuvat keväällä ja syksylle. Syksyisin myös joulusesonki työllistää. Kahta vuoroa tehdään tästä johtuen pääasiassa syksystä pääsiäiseen. – Olen itse arvostanut valtavasti sitä, että työ on päiväpainotteista ja viikonloput ovat vapaat. Elintarvikealalla se on melko harvinaista, pääluottamusmies Seppälä toteaa. Mikä sitten on parasta Brunbergissa työpaikkana? Soile Seppälän vastaus on selvä. – Onhan tämä tosi makea paikka olla töissä. •
E L I N TA E 27 E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 E L I N TA E 2 6 E L I N TA E 27 L okakuisena lauantaina Turengin työväentalolle kokoonnuttiin viettämään ammattiosaston 60-vuotisjuhlaa. Paikalla oli noin 35 vierasta. – Turengin työväentalo on ammattiosaston toinen koti ja olikin itsestään selvää, että myös ammattiosaston juhlia vietetään täällä työväentalolla, Turengin Elintarviketyöläisten puheenjohtaja, Valion Turengin pääluottamusmies Pasi Mäkinen toteaa. Turengin Elintarviketyöläisten ammattiosasto perustettiin 13.5.1962. Perustamiskokouksessa paikalla oli 21 henkilöä, joista valtaosa oli Valion Keskusjäätelötehtaan työntekijöitä. Paikalla oli myös Martti Rauhamo Suomen Elintarviketyöläisten Liitosta. Osaston ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Martti Manni. Ammattiosaston kuudenkymmenen toimintavuoden aikana puheenjohtajia on ollut 12, joista pitkäaikaisimpina Helvi Kokkonen ja Eira Lampinen. Ammattiosaston nykyinen puheenjohtaja Pasi Mäkinen aloitti Turengin ammattiosaston puheenjohtajana tänä vuonna, mutta ehti sitä ennen toimia varapuheenjohtajana peräti 11 vuotta. Vuosien varrelta onkin jäänyt paljon muistoja. – Osaston toiminnassa ovat erityisesti jääneet mieleen juhlavuosien vietot ja niissä aktiivien muistamiset. Mieleen ovat jääneet myös 2010 työtaistelut ja neuvottelut, jotka olivat värikkäitä ja Valion osalta aika kiivaitakin. Tietysti jäsenille tarjotut retket ja tapahtumat ovat aina merkkitapauksia, Mäkinen muistelee. Ammattiosaston jäsenistö koostuu kahden työpaikan, Valion ja Froneri Finlandin, työntekijöistä. Yhteensä jäseniä on 264. – Nykyään ammattiosaston jäsenet ovat maidonjalostusalan työpaikoilla, mutta aikoinaan Turengin Elintarviketyöläisten ammattiosastoon kuului myös Janakkalan Osuuskaupan leipomotyöntekijöitä, Valtion viljavaraston työntekijöitä sekä Elannon meijerityöntekijöitä, jotka kaupan yhteydessä siirtyivät Valiolle. Samoin jäseninä on ollut pienempien leipomoiden työntekijöitä, Mäkinen kertaa ammattiosaston historiaa. Yhteistyöllä eteenpäin Juhlavieraat kuuntelevat SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntosen osoittamia kiitoksia Turengin ammattiosaston tekemästä työstä. Turengin ammattiosaston pyöreitä vuosia juhlittiin Turengin työväentalolla lokakuun puolessa välissä. Ilma oli viileä, mutta tunnelma lämmin. 60 vuotta aiemmin samaisessa paikassa perustettiin Turengin elintarviketyöläisten ammattiosasto 148. teksti ja kuvat Taru Salovaara A M M AT T I O S A S T O S S A
E L I N TA E 27 E L I N TA E 27 F A K TA Turengin Elintarviketyöläiset 148 ? Perustettu vuonna 1962 ? Suurimmat, ja ainoat, työpaikat ovat Valio ja Froneri ? Jäseniä 264, joista naisia 163 ja miehiä 101 ? SEL:n Häme-Keski-Suomen aluejärjestön jäsen E L I N TA E 27 Katse tulevaan Juhlavalmistelut aloitettiin keväällä ja toden teolla hihat käärittiin kesälomien jälkeen. Juhlatarjoiluista vastasi paikallinen pitopalvelu Heihu Oy ja musiikista Jussi Rämö. Tarjolla oli koleaan lokakuun iltapäivään sopien lämmintä lihakeittoa ja toinen toistaan herkullisempia tuoreita leipiä. Kahvin kanssa nautittiin marjaisasta täytekakusta. Ennen ruokailua pitämässään juhlapuheessa SEL:n puheenjohtaja VeliMatti Kuntonen kiitti ammattiosastoa aktiivisesta toiminnasta. Hän toi esiin haastavan maailmantilanteen ja sen vaikutukset elintarvikealalle sekä korosti järjestäytymisen merkitystä työehdoista neuvoteltaessa. Maailmantilanteen vaikutukset ovat Turengissa vielä ennestäänkin muistissa. – UHT:n puolella viimeisin karikko oli Venäjän vuonna 2014 tekemä Krimin miehitys, minkä seurauksena vienti Venäjälle loppui. Turengin Valiolla 14 selliläistä menetti silloin työpaikkansa, Mäkinen kertoo. Vakavien aiheiden ohella palkittiin ansioituneita elintarviketyöläisiä. VeliMatti Kuntonen ja Pasi Mäkinen luovuttivat eläkkeelle jäävälle Martti Virtaselle SAK:n kultaisen ansiomerkin ansiokkaasta toiminnasta ammattiyhdistysliikkeessä. Ritva Lehtonen puolestaan palkittiin SEL:n viirillä pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstään ammattiosaston johtokunnassa. Pitkään toiminnassa mukana olleiden lisäksi mukaan tarvitaan uusia aktiiveja. Ammattiosaston nykyisistä jäsenistä verrattain suuri osa on eläkeläisiä. Ammattiosaston eläkeläisjäsenet kokoontuivat saman pöydän ääreen. Kuvassa Anja Ravantti, Aino Kilpeläinen, Seija Laakso ja Toini Nurmi. Ammattiosastotoiminta kiinnostaa myös nuoria. Kuvassa Elli Rantanen, Iiris Kalpio, Laura Niemi ja Mika Kautonen. Turengin Elintarviketyöläisten puheenjohtaja Pasi Mäkinen lukemassa ammattiosastolle osoitettua tervehdystä juhlaväelle. – Työehtojen parantaminen paikallisten neuvotteluiden avulla on yksi näkyvimpiä ja vaikuttavimpia asioita, joita voi omalla työpaikallaan tehdä. Se vaatii kuitenkin taakseen hyvin järjestäytyneen ja työehdoistaan perillä olevan jäsenistön. Työntekijät on saatava mukaan yksi kerrallaan. Yksin ei kukaan pärjää, Mäkinen muistutti juhlapuheessaan. Pelkkä työehdoista ja järjestäytymisestä puhuminen ei kuitenkaan nykyaikana riitä. On pystyttävä tarjoamaan myös jotain muuta. – Osastomme jäsenet ovat saaneet nauttia muun muassa perheretkistä, teatterimatkoista, onkikisoista ja laivaristeilyistä. Osastoamme onkin joskus kutsuttu Turengin Elintarviketyöläisten matkatoimistoksi. Siispä tervetuloa matkaan, Mäkinen veistelee. •
E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 E L I N TA E 2 8 E L I N TA E 2 9 Pitkän työuran jälkeen aikaa jää harrastuksille Elintarvikealalla 47 vuotta töitä tehnyt Martti Virtanen jäi eläkkeelle marraskuun alusta. Koko työuran ajan hänen työpaikkansa on pysynyt samana, vaikka työnantajan nimi on vaihtunut. Leppoisten eläkepäivien sijaan Virtanen aikoo nauttia useista harrastuksistaan. T renkilainen Martti Virtanen päätyi elintarvikealalle töihin 47 vuotta sitten kesäkuun 9. päivänä vuonna 1975. Virtanen pääsi kesätyöntekijäksi Valion tytäryhtiöön, Marian Konditoriaan, kun yksi kesätyöntekijöistä kuoli moottoripyöräonnettomuudessa. Äiti vinkkasi Virtasesta työnantajalle ja seuraavana maanantaina hän aloitti työt. – Siitä asti olen ollut samassa työpaikassa. Työnantaja on vaihtunut ensin Marian Konditoriasta Valioon, siitä Nestléen ja viimeiseksi Froneriin. Työpaikka on fyysisesti pysynyt samana, Virtanen summaa. Hän valmistui ammattikoulusta asentaja-koneistajaksi jo 16-vuotiaana. Monet ammattia vastaavat työpaikat edellyttivät 18 vuoden ikää, sillä vuorotyön teettämisestä alaikäisillä oltiin tarkkoja. Työn saaminen ei siis ollut itsestäänselvyys. 1980-luvun lopulla Virtanen valittiin osaston luottamusmieheksi. Hän ehti toimia yhden kauden varapääluottamusmiehenä ennen valintaansa pääluottamusmieheksi. Viimeiset 16 vuotta hän on toiminut työpaikkansa työntekijöiden pääluottamusmiehenä. Virtanen ehti olla 31 vuotta koneenhoitajana jäätelötehtaan vohvelinvalmistusosastolla, kunnes vohvelituotanto Turengissa loppui vuonna 2006 Nestlén tultua omistajaksi. – Koska en ole jäätelönteon ammattilainen, työ jäätelötehtaalla jatkui avustavissa tehtävissä jälkipakkauspuolella. Valtaosa työajasta kului kuitenkin pääluottamusmiehen tehtäviä hoitaessa, Virtanen kertoo. – Kotimaisesta jäätelöbisneksestä on putoillut kilpailijoita pois. Olisikin tärkeää pitää kiinni kotimaisuudesta, Virtanen muistuttaa. Työelämän murros Vuosikymmenten aikana työelämä on muuttunut monella tavalla. Työturvallisuuteen ja hygieniatasoon panostetaan merkittävästi aiempaa enemmän. Toisaalta henkilöstöresurssit ovat pienentyneet ja palkkakehitykseen on vaikea vaikuttaa. – Nykyisten ohjeistusten valossa tuntuu käsittämättömältä, että aikanaan tupakoitiin lähellä tuotantolinjoja. Ennen työturvallisuusohjeita ei juuri ollut ja tapahtui sellaisia työtapaturmia, jotka tänä päivänä ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, jos vain ohjeita noudatetaan, Virtanen pohtii. Martti Virtanen palkittiin Turengin Elintarviketyöläisten 60-vuotisjuhlassa SAK:n kultaisella ansiomerkillä. teksti ja kuvat Taru Salovaara E L Ä K K E E L L E
E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 E L I N TA E 2 9 Se, että meillä on lain mukaisia työehtoja paremmat työehdot, on ammattiliittojen ansiota. Turengin ammattiosaston puheenjohtaja Pasi Mäkinen (vas.) ja SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen (oik.) onnittelivat juhlassa palkittuja Martti Virtasta ja Ritva Lehtosta. Virtanen harmittelee, että nykypäivänä uuden työntekijän on vaikea päästä samoihin etuihin kuin pidempään alalla tai talossa olleen. Esimerkiksi monityötaitoisuuslisiä on aiempaa vaikeampi saada. Se luo ikävää eripuraa työpaikoille. Työ jäätelötehtaalla on koneellistunut valtavasti Virtasen työuran aikana. Vaikka fyysinen työ on monin paikoin vähentynyt, Virtanen kokee, että työ sinällään ei ole helpottunut, vaikka työnantajat usein tätä mieltä ovatkin. Tähän työnantajat myös vetoavat niin palkkaryhmistä kuin monityötaitoisuuslisistäkin keskusteltaessa. – Työntekijöiltä vaaditaan paljon teknistä ja tietoteknistä osaamista koneiden käyttöön. Konetta ei vain paineta päälle ja pois. Ennen soitettiin herkemmin kunnossapitoon, kun taas nykyään työntekijät hoitavat monia sellaisia tehtäviä, jotka ennen kuuluivat kunnossapidolle. Työn kuormittavuus on kasvanut myös siksi, että työt tehdään entistä pienemmällä henkilöstömäärällä. Jos joku on poissa, 5–6 työntekijän työt hoidetaan 4–5 ihmisen voimin. – Ennen vuorossa oli enemmän työntekijöitä, jolloin myös poissaolojen paikkaaminen oli helpompaa. Nykyään niin sanottuja ylimääräisiä työntekijöitä on enää hyvin harvassa paikassa. Myös ylityöt ovat lisääntyneet merkittävästi, Virtanen kertoo. Joukkovoimalla työehdot kuntoon Nuorten heikko järjestäytymisaste huolettaa Virtasta. – Tällä hetkellä tilanne on valitettavasti se, että mitä enemmän työpaikalle tulee nuoria, sitä vähemmän liittoon liitytään. Se on huono asia, sillä ilman joukkovoimaa meillä ei ole järkeviä työehtoja. Olisi tärkeää, että jokainen puhuisi työkaverilleen liittoon kuulumisen merkityksestä. Virtanen korostaa luottamusmiesten tärkeää roolia. Hän kannustaa pääluottamusmiehiä ja osastojen luottamusmiehiä hyödyntämään liiton tarjoamia koulutuksia. – Kukaan ei voi tietää kaikkea, mutta ensin kannattaa aina niin sanotusti varmistaa oma selusta. Vaativaan pestiin täytyy kouluttautua. Erityisesti pääluottamusmiehenä on tultava toimeen myös työnantajan kanssa. Virtanen sanoo, ettei ole koskaan ollut itse poliittisesti aktiivinen, mutta painottaa vaaleissa äänestämisen tärkeyttä. – Se, että meillä on lakia paremmat työehdot, on ammattiliittojen ansiota. Tulevissa eduskuntavaaleissa työelämän pelisäännöt tulevat olemaan vahvasti esillä. Kannustankin jokaista äänestämään vaaleissa. Aktiivinen eläkeläinen Martti Virtasen ensimmäinen eläkepäivä oli 1.11.2022. Sitä ennen hän ehti kuitenkin niin sanotusti harjoitella eläkeläisen elämää. – Pidin lomia elokuun lopulta asti ja otin lisäksi lomarahavapaata. Vapaata on alkanut vuosi vuodelta arvostaa enemmän ja tämä tuntui itselleni parhaalta ratkaisulta. Virtasella riittää harrastuksia, joten paikoilleen hän ei eläkkeellä ollessaan jää. – Olen aina ollut aktiivinen kalastaja ja kilpaillutkin pienimuotoisesti. Lisäksi harrastan suunnistusta ja talven tullen lentopalloa. 1970-luvulta alkaen olen myös kerännyt suomalaisia vanhoja vinyylejä, mikä kyllä hetkittäin on kääntynyt harrastuksesta pakkomielteen puolelle, Virtanen sanoo pilke silmäkulmassa. – Viihdyn myös metsässä sienestyksen ja marjastuksen parissa. Lisäksi tulee mökkeiltyä paljon. Sitä ei kuitenkaan voi kutsua pelkäksi harrastukseksi, siellä kun usein tuntee enemmänkin olevansa töissä. Mökille Virtanen suuntaa myös tämän haastattelun päätteeksi. •
E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 Järjestösivut AMMATTIOSASTOT JA ALUEJÄRJESTÖT TIEDOTTAVAT Etelä-Suomi 91 järvenpään elintarviketyöläiset Tervetuloa viettämään yhdessä ammattiosaston pikkujoulua 3.12. klo 19, Ravintola Huvila, Järvenpää. Ilmoittautumiset sähköpostilla: jarmo.hiihtola@gmail.com 35 ålands livsmedelsarbetare Vi bjuder på kryssning med hytt i B eller E klass med frukost. Vi börjar vår kryssning redan lördagen 28.1.2023 kl. 11.20 från Långnäs! Transport ut till hamnen anordnas. Vid frågor, kontakta: Staffan Åkerblom 050 405 8288. Länsi-Suomi 104 porin elintarviketyöntekijät Osaston perinteinen joulukahvitus toimistolla 9.12.2022 klo 10–13. 104 porin elintarviketyöntekijät Osasto järjestää Porin teatteri-illan musikaaliin Evita 4.3.2023. Sitovat ilmoittautumiset ja maksu 2.2.2023 mennessä työpaikan luottamushenkilölle. Ilmoittautua voi myös puheenjohtaja Kari Jakonen p. 050 552 3868. Näytös on ilmainen ammattiosaston jäsenille, avecilta 10 €. Tilaisuuteen on varattu 50 paikkaa, jotka täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Tervetuloa! Häme–Keski-Suomi 16 jyväskylän elintarviketyöläiset Tervetuloa juhlimaan kansamme 90-vuotiasta ammattiosastoa la 26.11. klo 18, Vaajakosken urheilutalolle, Savonmäentie 9, 40800 Jyväskylä. Liput jäseneltä 10 € ja puolisolta 20 €. Ruokailu seisovasta pöydästä klo 18, Illan musiikista vastaa Etukammarin pojat. Ilmoittautumiset ja maksu työpaikkojen luottamusmiehille. Eläkeläiset, työttömät ja työpaikat, joissa ei ole luottamusmiestä voivat ilmoittautua Raija Järviölle p. 0400 782 198. Kaakkois-Suomi 44 lappeenrannan elintarviketyöläiset Osasto tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden joululounaaseen. Lounastaa voi joko Imatralla, Valtion hotelli 12.–16.12. ja 19.–23.12. klo 11–14 tai Lappeenrannassa, ravintola Nautilus 12.–16.12. ja 19.–22.12. klo 11–16. Ilmoittautumiset Sirkulle osallistumisesta ja kumpaan paikkaan menee joko WhatsApp tai tekstiviestillä p. 040 716 1499. Yksi kerta/jäsen. Ilmoittautumiset 4.12. mennessä. Ruokailemaan pääsee jäsenkorttia näyttämällä. Itä-Suomi 30 kuopion elintarviketyöläiset , työttömät ja eläkeläiset Työttömien ja eläkeläisten joulukahvit 8.12.2022 klo 10–14. Kaikkien kahvilla käyneiden kesken arvotaan joulukinkku! Tervetuloa! Osaston tarjoamat perinteiset kahvitukset alkavat Itä-Suomen aluetoimistolla, Haapaniemenkatu 21 B 21, Kuopio. Vuoden 2023 kahvitukset ilmoitetaan joulukuun Elintakeessa! 23 joensuun elintarviketyöläiset Osaston pikkujoulut ravintola Kerubissa, Joensuussa lauantaina 3.12.2022 klo 18–22 Rajakapteenin Pirtti kabinetissa. Etkot klo 12 alkaen Joensuun Aittarannassa, jossa on mahdollisuus saunoa. Pikkujoulujen omavastuu hinta on 10 €. Ilmoittautumiset Jari Niskaselle 25.11.2022 mennessä p. 044 540 2021 tai sähköpostilla niskanenjari34@gmail.com. 23 joensuun elintarviketyöläiset Osasto tarjoaa jäsenilleen istumapaikkalipun JoKP–KOOVEE jääkiekko-otteluun lauantaina 10.12.2022 klo 17 Joensuun jäähallilla. Saavuthan paikalle ajoissa. Ilmoittautumiset Jari Niskaselle 3.12.2022 mennessä p. 044 540 2021 tai sähköpostilla niskanenjari34@gmail.com. 158 nurmeksen ja lähiympäristön elintarviketyöläiset Lieksan työntekijöiden pikkujouluruokailu Ravintola Hurtanholvissa pe 2.12. klo 18 alkaen. Pohjanmaa 6 pietarsaaren elintarviketyöläiset Ammattiosasto järjestää jäsenilleen pikkujoulun lauantaina 10.12.2022 Kokkolassa, Rock’n Roll Dinerissa klo 18–22. Luvassa Stand Up -esitys ja musiikkia. Pietarsaaresta järjestetään bussikuljetus Kokkolaan ja takaisin, aikataulu tulee myöhemmin. Hinta jäseneltä €, ei jäsen/puoliso 30 €. Maksu ilmoittautumisen yhteydessä tilille Pedersöre Livs: FI90 3131 1000 0761 86. Viestiin: oma nimi + puoliso 2022. Ilmoittaudu: pedersorelivs@gmail.com tai WhatsApp/teksiviesti: Hannu Mäkelä 044 7966 522. Huom! Viimeinen sitova ilmoittautumispäivä on 30.11.2022. Peruutusehdot: myöhemmin kuin viikkoa ennen tilaisuutta tehdyistä peruutuksista ilman pätevää syytä, ao perii osallistumismaksun kokonaisuudessaan. 6 pedersöre livsmedelsarbetare Fackavdelning håller julfest för sina medlemmar lördagen den 10 december 2022 i Karleby på Rock’n Roll Diner kl. 18–22. Stand Up och music. Busstransfer från Jakobstad till Karleby och tillbaka, tidtabell kommer senare. Pris per medlem €, ej medlem/make 30 €. Betalning vid anmälan till kontot Pedersöre Livs.: FI90 3131 1000 0761 86. Till meddelandet: eget namn + make 2022. Anmäl dig: pedersorelivs@gmail.com eller WhatsApp/sms: Hannu Mäkelä 044 7966 522. Obs! Sista bindande anmälningsdatum är den 30.11.2022. Avbokningsregler: Vid avbokning som görs senare än en vecka före evenemanget utan giltig anledning debiterar den professionella avdelningen deltagaravgiften fullt ut. 154 kannuksen elintarviketyöntekijät Pikkujoulu 3.12.2022 klo 18.30, Rauhala, Metsolantie 2, Kannus. Tarjoamme jäsenillemme jouluruokailun. Ei jäsen 28 €. Sitovat ilmoittautumiset 28.11.2022 mennessä pj. Irmeli p. 044 344 1191 tai sihteeri Saara p. 040 542 5566. Pohjois-Suomi 4 oulun elintarviketyöntekijät , työttömät ja eläkeläiset Osasto tarjoaa Oulun Työväen Näyttämön Turhaa farssia – komedian näytöslipun 20:lle ensin ilmoittutuneelle. Ilmoittautumiset Seijalle aluetoimistoon p. 040 736 1008. Jäsenyys tarkistetaan. Teatterin osoite on Upseerinkatu 4, Oulu. ALUEJÄRJESTÖJEN JA AMMATTIOSASTOJEN KOKOUKSET Kokouksissa käsitellään sääntömääräiset asiat, ellei toisin ilmoiteta. Ammattiosaston kevätja syyskokouksiin voivat osallistua kaikki ammattiosaston jäsenet. Syyskokouksen malliesityslista löytyy osoitteesta selnet.selry.fi Etelä-Suomi 41 hartwallin juomatyöntekijät Syyskokous maanantaina 28.11.2022 klo 15, Oy Hartwall Ab, Tattariharjun jakeluterminaalin taukotila, Tattariharjuntie 33, Helsinki. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Länsi-Suomi 32 ala satakunnan elintarviketyöläiset Syyskokous 27.11. klo 16.30 Kivikylän Kotipalvaamon neuvotteluhuone, Säkyläntie 120, 27800 Säkylä. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu.
E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 Elintakeen ristikon 6/2022 voittaja: Maarit Laitinen, Oulu. Onnittelut voittajalle! RISTIKON RATKAISU Välähtääkö-tietovisan vastaukset: 1. c) panimoa, 2. b) n. 20 000 saaresta, 3. c) Savonlinnassa, 4. c) Skodan, c) Helsinki – Turku, 6. a) 20 kansanedustajaa, 7. b) 1969. 104 porin elintarviketyöntekijät Syyskokous toimistolla 29.11. klo 16.30. Tervetuloa! 144 turun elintarviketyöntekijät Syyskokous 29.11. klo 17, Maariankatu 6 b, 6. kerros, Turku. Kokouksessa on kahvitarjoilu. Ilmoita tulostasi Marko Laakso p. 050 3796 877 tai marko.laakso@ao144.eu viimeistään 25.11. Tervetuloa! Johtokunta. Kaakkois-Suomi 47 päijät hämeen elintarvike työntekijät Syyskokous ke 30.11. klo 18 SEL:n aluetoimistolla, Vuorikatu 20 a, 15110 Lahti. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! 77 haminan elintarviketyöläiset Syyskokous pe 2.12.2022 klo 16, Ravintola Tervanarussa, Tullimakasiinintie 9. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Itä-Suomi 30 kuopion elintarviketyöläiset Sääntömääräinen syyskokous 28.11. klo 17, Itä-Suomen aluetoimisto, Haapaniemenkatu 21 B 21, 70110 Kuopio. Kokoukseen voivat osallistua kaikki Kuopion Elintarviketyöläisten ammattiosaston jäsenet sekä opiskelijajäsenet. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Johtokunta kokoontuu klo 16.30. 81 iisalmen elintarviketyöläiset Sääntömääräinen syyskokous 1.12.2022 klo 18.30, Iisalmen Työväentalo, yläkerta, Pohjolankatu 11 A. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! 105 suonenjoen elintarviketyöntekijät Syyskokous ke 23.11. klo 17.30, Kahvila Kinuskihuone, Iisvedentie 2, 77600 Suonenjoki. Kahvitarjoilu, tervetuloa! 158 nurmeksen ja lähiympäristön elintarviketyöläiset Sääntömääräinen syyskokous 25.11. klo 17, Ravintola Lempi, Porokylänkatu 18, Nurmes. Kokouksen jälkeen ruokailu. Pohjanmaa 6 pietarsaaren elintarviketyöläiset Syyskokous torstaina 24.11. klo 17, Pietarsaari ABC, kokouskabinetti. Sääntömääräiset asiat. Aluesihteeri Markus Forslund mukana kokouksessa. Kahvitarjoilu+pizza. Tervetuloa! Esityslista: www.pedersorelivs.fi/kokoukset 6 pedersöre livsmedelsarbetare fackavdelning Höstmöte tisdag 24.11. kl 17, Jakobstad ABC, mötekabinet. Stadgeenliga ärenden. Distriktssekreterare Markus Forslund är med på mötet. Kaffeservering + pizza. Välkommen! Ärenden: www.pedersorelivs.fi/kokoukset 52 seinäjoen elintarviketyöläiset Sääntömääräinen syyskokous pidetään 29.11. ammattiosaston toimitilassa, Kalevankatu 5 A 24, Seinäjoki. Kokouskahvit klo 18 ja syyskokous alkaa klo 18.30. Tervetuloa! 154 kannuksen elintarviketyöntekijät Syyskokous 3.12. klo 12, Poutun Törmälä, Tehtaankatu, Kannus. Johtokunta kokoontuu klo 11.30. Pientä purtavaa tarjolla. Tervetuloa! Pohjois-Suomi 4 oulun elintarviketyöntekijät Syyskokous 25.11.2022 klo 18, Scandic Station, Kajaaninkatu 17, Oulu. Esillä sääntömääräiset asiat. Ruokatarjoilu. 33 meri lapin elintarviketyöntekijät Syyskokous 25.11.2022 klo 17, Park Hotelli, kokoustila. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! 89 kainuun elintarviketyöntekijät Tervetuloa sääntömääräiseen syyskokoukseen 26.11.2022, klo 10.30 Vuokatin urheiluopistolle, Ilves kabinettiin, Opistontie 4, 88610 Vuokatti. Kokouksen jälkeen ruokailu. Klo 13.30 alkaen on varattu jäsenille The Great Escape Vuokatista kaksi pakohuonepeliä, kesto n. 1 h, Linturinteenkatu 1, 88610 Vuokatti, Super Park Vuokatti. Ennakkoilmoittautumiset pakohuonepeliin 20.11. mennessä, koska paikkoja on rajoitetusti. Jos tuntuu, ettei pakohuone ole sinun juttusi, voit myös lähteä Kino Visioon elokuviin. Ilmoittautumiset pakohuonepeliin viestillä Päiville p. 050 300 8460. Lämpimästi tervetuloa. 117 kalajokilaakson elintarviketyöläiset Syyskokous lauantaina 26.11. klo 15 Metalli ao 227:n tiloissa, Savisilta 1 K 20, Ylivieska. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään Haapaveden Elintarviketyöläisten ammattiosasto 017:n yhdistyminen Kalajokilaakson ammattiosasto 117:n kanssa. 160 kuusamon elintarviketyöntekijät Sääntömääräinen syyskokous 26.11. klo 10, Kitkantorin kokoustila, Kitkantie 32 D. Paikalla aluesihteeri Seija Kyllönen. SEL TIEDOTTAA SEL:n keskustoimisto, aluetoimistot ja työttömyyskassa suljetaan maanantaina 5.12.2022 klo 14 ja toimistot ovat kiinni tiistaina 6.12.2022 itsenäisyyspäivän vuoksi. 144 TURUN ELINTARVIKET YÖNTEKIJÄT järjestää koko perheen popkornintuoksuiset ELOKUVAELÄMYSPIKKUJOULUJUHLAT lauantaina 10.12.2022 kello 11 Kino Piispanristi, Jännekatu 2, 20760 Piispanristi Elokuvavaihtoehdot ovat Pelle Hermanni (väh. 35 ilmoittautunutta) tai Mimmi lehmä löytää kotiin (väh. 35 ilmoittautunutta). Joulupukki vierailee paikalla kello 11.30. Elokuva alkaa kello 12. Ennen elokuvan alkua on kahvitarjoilu ja lapsille juotavaa + popparitarjoilu. Tarjoilujen vuoksi ilmoittautumiset 2.12. mennessä: marko.laakso@ao144.eu tai p. 050 3796 877. Lämpimästi tervetuloa elokuvaelämysten ja jouluisen tonttuilun pariin mukavassa selliläisessä seurassa! Jouluisin terveisin: Turun Elintarviketyöntekijät 144 Johtokunta
E L I N TA E 32 Järjestösivut KOULUTUKSET Jos haluat osallistua koulutukseen, täytä kurssihakemus, jonka löydät osoitteesta www.selry.fi/koulutus ja lähetä se allekirjoitettuna osoitteella: SEL Jaana Saaranen Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Kysy lisää koulutuksista koulutussihteeri Jaana Saaraselta p. 050 379 9269 tai jaana.saaranen@selry.fi. TIETOTEKNIIKAN TÄYDENNYSKURSSI 12.–16.12.2022 5 pv Murikka-opisto Kurssilla kerrataan Office-ohjelmien käyttöä. Syvennetään Word-, Excelja PowerPoint-taitoja ja vertaillaan Officepaketin ohjelmia ilmaiseen LibreOfficeen. Kurssille voi ottaa mukaan omia materiaaleja ja tehdä harjoituksia muokkaamalla niitä. Sisältö: • Harjoitellaan Word-asiakirjamalleja ja erikoisominaisuuksia raportin tekemisessä, esimerkiksi sisällysluettelo ja kansilehti. • Kerrataan Excel-kaavoja ja -kaavioita ja käytetään haasteellisempia kaavoja laskentaan. • Kerrataan PowerPointin ja tehosteiden käyttöä diaesityksissä ja harjoitellaan esitteen tekoa Publisher-julkaisuohjelmalla. LUOTTAMUSMIESTEN PERUSKURSSI 6.–10.2.2023 5 pv Murikka-opisto, SEL:n oma kurssi 20.–24.2.2023 5 pv Oulu, Kiljavan opisto 17.–21.4.2023 5 pv Kuopio, Kiljavan opisto 8.–12.5.2023 5 pv Murikka-opisto, SEL:n oma kurssi Peruskurssi on luottamusmiesten koulutuksen aloitusjakso. Osallistu peruskurssille heti valintasi jälkeen. Siten saat alusta asti vahvistusta edunvalvontatyöhösi ja tiedät, mitä kuuluu oikeuksiisi, tehtäviisi ja velvollisuuksiisi. Kurssin teemat: • Luottamusmiehen tehtävät ja asema edunvalvontajärjestelmässä • Keskeinen työlainsäädäntö ja työehtosopimus • Paikallisen sopimisen perusteet • Tuotannossa ja edunvalvonnassa tapahtuvat muutokset ja niiden kohtaaminen • Neuvottelutaidon harjoitus TYÖSUOJELUN PERUSKURSSI 6.–10.2.2023 5 pv Murikka-opisto, SEL:n oma kurssi 20.–24.2.2023 5 pv Oulu, Kiljavan opisto 17.–21.4.2023 5 pv Kuopio, Kiljavan opisto Työsuojelun peruskurssi antaa välttämättömät perustiedot työsuojelutehtävissä toimiville työntekijöiden edustajille. Kurssilla käsitellään muun muassa työn ja terveyden välistä suhdetta ja opetellaan työsuojelun peruskäsitteet. Lisäksi perehdytään työpaikan työsuojeluyhteistoimintaan sekä vastuisiin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin työsuojeluasioissa. Kurssin teemat: • Työn ja terveyden vuorovaikutus • Työsuojelun peruskäsitteet • Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta sekä eri osapuolten vastuut, oikeudet ja velvollisuudet työsuojeluasioissa • Työsuojelutoimintaa ohjaava lainsäädäntö ja valtioneuvoston asetukset • Toimintatavat, joilla työpaikan haitta-, vaara ja kuormitustekijöitä tunnistetaan, arvioidaan ja saadaan hallintaan • Työterveyshuollon tuki työpaikalla Työajat eri työaikamuodoissa vuonna 2023 • Erilaisissa työaikamuodoissa on vuotuiset työajat sovittu alakohtaisilla työehtosopimuksilla. • Vuotuiset työajat vaihtelevat riippuen arkipyhien sijoittumisesta kalenteriin. • Alla on laskettu vuosityöajat eri työaikamuodoissa voimassa olevien työehtosopimusten työaikamääräysten mukaan. YKSIJA KAKSIVUOROT YÖ • Työpäiviä vuodessa 251, josta vähennetään 25 täyteen vuosilomaan sisältyvää työpäivää, jolloin työpäiviä jää 226. • Vuosityöaikaa lyhentää 9 arkipyhää, jotka sattuvat työpäiville. Alla olevassa laskelmassa on huomioitu ns. pekkaspäivät eli työajan lyhennys 100 tuntia. • Laskelma: 251–25=226 x 8 = 1808–100 = 1708 tuntia = 1708/8 = 213,5 työpäivää KESKEY T Y VÄ KOLMIVUOROT YÖ • Keskeytyvässä kolmivuorossa työaika on keskimäärin 35,8 tuntia viikossa. • Työviikkoja on 47, pois lukien viiden (5) viikon vuosilomat. • Laskelma: – Vuosityöaika 47 x 35,8 = 1683 tuntia – Työvuoroja 1683/8 = 210 työvuoroa – Tasausvapaita 226–210 = 16 päivää – Tasausvapaiden lisäksi työaikaa tasaavat työpäiville sattuvat yhdeksän arkipyhää. KESKEY T YMÄTÖN KOLMIVUOROT YÖ • Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä keskimääräinen työaika on 34,6 tuntia viikossa. • Työviikkoja on 47,14, pois lukien viiden viikon vuosiloma. • Laskelma: – Työaika on 47,14 x 34,6 = 1631 tuntia – Työvuoroja on 1631/8 = 204 työvuoroa
E L I N TA E 32 Hyvä työ koostuu perusasioista. Testaa, montako osumaa saat omaan bingolappuusi. Työstressikäyräni on maltillinen Palkan lisäksi tulee kiitosta Ideoitani kuunnellaan Pomo luottaa osaamiseeni Pomo tervehtii Teen tärkeää työtä Kivat työkaverit! Työni on mielekästä Meillä ei kiusata eikä häiritä ketään Voin vaikuttaa, miten työni teen Ehdin pitää tauot Tulen toimeen yhdellä työllä Saan kehittää osaamistani työajalla Työturvallisuus otetaan meillä vakavasti Moro! Tunnit riittävät työn tekemiseen Voin puhua myös ongelmista (ja minua kuunnellaan) Laadukas työelämä on jokaisen työtä tekevän oikeus Lue lisää: www.sak.fi/hyvatyo
Hyttiluokka Hinta/hytti Hinta/hlö DeLuxe 358 € 179 € A1 129 € 129 € A2 164 € 82 € A3 198 € 66 € A4 232 € 58 € B1 83 € 83 € B2 114 € 57 € B3 162 € 54 € B4 196 € 49 € E2 100 € 50 € Hinta ilman ammattiosastosi tukea: Laiva täynnä selliläisiä, hyvää seuraa ja hauskaa ohjelmaa! Älä jää rannalle! SEL:n suurella jäsenristeilyllä esiintyvät Dingo ja DJ Oku Luukkainen! Baltic Princess lähtee Turusta Kapellskäriin lauantaina 28.1.2023 kello 18.30 ja on takaisin Turussa sunnuntaina 29.1.2023 kello 16.30. Pohjoismaiden kansalaiset eivät tarvitse risteilylle passia, mutta henkilöllisyys on tarvittaessa voitava todistaa. Muiden maiden kansalaiset tarvitsevat passin tai kuvallisen henkilökortin ja mahdollisesti viisumin. Paikat risteilyltä myydään kokonaisina hytteinä. Kerää hytillinen porukkaa ja varaa paikkasi osoitteesta www.selry.fi/risteily. Hinta sisältää hyttipaikan ja buffet-illallisen ruokajuomineen. Meriaamiaisen voi ostaa erikseen 13,50 €/hlö. Monet ammattiosastot tukevat jäsentensä osallistumista risteilylle järjestämällä yhteiskuljetuksen ja maksamalla osan risteilyn hinnasta. Seuraa oman ammattiosastosi ilmoittelua! 28.–29.1.2023 Löydät risteilyn myös Facebookista!
Hyttiluokka Hinta/hytti Hinta/hlö DeLuxe 358 € 179 € A1 129 € 129 € A2 164 € 82 € A3 198 € 66 € A4 232 € 58 € B1 83 € 83 € B2 114 € 57 € B3 162 € 54 € B4 196 € 49 € E2 100 € 50 € Hinta ilman ammattiosastosi tukea: Laiva täynnä selliläisiä, hyvää seuraa ja hauskaa ohjelmaa! Älä jää rannalle! SEL:n suurella jäsenristeilyllä esiintyvät Dingo ja DJ Oku Luukkainen! Baltic Princess lähtee Turusta Kapellskäriin lauantaina 28.1.2023 kello 18.30 ja on takaisin Turussa sunnuntaina 29.1.2023 kello 16.30. Pohjoismaiden kansalaiset eivät tarvitse risteilylle passia, mutta henkilöllisyys on tarvittaessa voitava todistaa. Muiden maiden kansalaiset tarvitsevat passin tai kuvallisen henkilökortin ja mahdollisesti viisumin. Paikat risteilyltä myydään kokonaisina hytteinä. Kerää hytillinen porukkaa ja varaa paikkasi osoitteesta www.selry.fi/risteily. Hinta sisältää hyttipaikan ja buffet-illallisen ruokajuomineen. Meriaamiaisen voi ostaa erikseen 13,50 €/hlö. Monet ammattiosastot tukevat jäsentensä osallistumista risteilylle järjestämällä yhteiskuljetuksen ja maksamalla osan risteilyn hinnasta. Seuraa oman ammattiosastosi ilmoittelua! 28.–29.1.2023 Löydät risteilyn myös Facebookista! Etelä-Suomi 001 Helsingin Leipomotyöntekijät Tuki 30 €/jäsen. Meriaamiainen. Yhteiskuljetus. 005 Helsingin Lihaelintarviketyöntekijät Tuki 40 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 009 Porkkalan Sokerityöntekijät Tuki 50 €/jäsen. 010 Helsingin Elintarviketyöntekijät Tuki 49 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 025 Juomatalo Tuki 50 €/jäsen. 035 Ålands Livsmedelsarbetare Beller E-hytt med frukost. Läs mer på sidan 30. 036 Helsingin Meijerija juustotyöntekijät Tuki 40 €/jäsen. 039 Karkkilan Elintarviketyöläiset Ei tukea. 041 Hartwallin Juomatyöntekijät Tuki 40 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 072 Riihimäen Elintarviketyöläiset Tuki 40 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 091 Järvenpään Elintarviketyöläiset Tuki 40 €/jäsen. 135 Fazerilan Elintarviketyöläiset Tuki 30 €/jäsen. Yhteiskuljetus. Länsi-Suomi 020 Pohjois-Satakunnan Elintarviketyöläiset Tuki 30 €/jäsen. 027 Forssan Elintarviketyöläiset Yhteiskuljetus. 032 Ala-Satakunnan Elintarviketyöläiset Tuki 35 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 079 Uudenkaupungin Elintarviketyöläiset Tuki 20 €/jäsen. 104 Porin Elintarviketyöntekijät Matkakulut. Meriaamiainen. 140 Honkajoen Elintarviketyöläiset Tuki 24 €/jäsen. Meriaamiainen. Lounasbuffet. Yhteiskuljetus. 144 Turun Elintarviketyöntekijät Tuki 50 €/jäsen. 168 Huittisten Elintarviketyöläiset Tuki 32 €/jäsen. Yhteiskuljetus. Häme-Keski-Suomi 002 Tampereen Elintarviketyöläiset Tuki 20 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 011 Sahalahden Elintarviketyöntekijät Tuki 30 euroa/jäsen. Yhteiskuljetus. 013 Hämeenlinnan Elintarviketyöläiset Meriaamiainen. Yhteiskuljetus. 016 Jyväskylän Elintarviketyöntekijät Tuki 30 €/jäsen tai yhteiskuljetus. 024 Ääne-Seudun Elintarviketyöntekijät Tuki 15 €/jäsen. Kaakkois-Suomi 044 Lappeenrannan Elintarviketyöläiset Tuki 60 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 047 Päijät-Hämeen Elintarviketyöntekijät Tuki 49 €/jäsen. Meriaamiainen. Yhteiskuljetus. 077 Haminan Elintarviketyöläiset Tuki 50 €/jäsen. Matkakulut. 096 Elintarvike 96 Tuki 60 €/jäsen. Meriaamiainen. Matkakulut. 108 Chymoksen työntekijät Yhteiskuljetus. 109 Kotkan Sokerityöläiset Tuki 57 €/jäsen. Meriaamiainen. Matkakulut. 122 Kouvolan Leipomoja elintarviketyöläiset Tuki 50 €/jäsen. Yhteiskuljetus. Pohjois-Suomi 004 Oulun Elintarviketyöntekijät Tuki 96 €/jäsen. Meriaamiainen. Matkakuluja max. 120 €/jäsen. 017 Haapaveden Elintarviketyöläiset Matkakulut korvataan halvimman kulkuneuvon mukaan. 033 Meri-Lapin Elintarviketyöntekijät Tuki 50 €/jäsen. 089 Kainuun Elintarviketyöntekijät Tuki 50 €/jäsen. 114 Rovaniemen Elintarviketyöläiset Tuki 100 €/jäsen. 117 Kalajokilaakson Elintarviketyöläiset Tuki 49 €/jäsen. 160 Kuusamon Elintarviketyöläiset Tuki 50 €/jäsen. 163 Vihannin Elintarviketyöläiset Tuki 50 €/jäsen. Itä-Suomi 014 Pieksämäen Elintarviketyöläiset Tuki 50 €/jäsen. 015 Mikkelin Elintarviketyöläiset Tuki 20 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 023 Joensuun Elintarviketyöläiset Tuki 57 €/jäsen. Meriaamiainen. Yhteiskuljetus 026 Varkauden Elintarviketyöläiset Tuki 50 €/jäsen. 030 Kuopion Elintarviketyöläiset Tuki 40 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 081 Iisalmen Elintarviketyöläiset Ei tukea. 105 Suonenjoen Elintarviketyöntekijät Risteily ja meriaamiainen jäsenelle ilmainen. Pohjanmaa 006 Pietarsaarenseudun Elintarviketyöläiset/Pedersöre Livsmedelsarbetare Tuki 40 €/jäsen. 007 Vaasan Elintarviketyöläiset Tuki 80 €/jäsen. 034 Koskenkorvan Alkolaiset Tuki 50 €/jäsen. 052 Seinäjoen Elintarviketyöläiset Tuki 45 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 099 Kauhajoen Elintarviketyöläiset Tuki 50 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 111 Seinäjoen Maidonjalostajat Tuki 100 euroa/hytti. 154 Kannuksen Elintarviketyöntekijät Tuki 30 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 102 Toijalan Elintarviketyöläiset Tuki 50 €/jäsen. 119 Valkeakosken Elintarviketyöläiset Tuki 30 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 148 Turengin Elintarviketyöläiset Tuki 40 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 045 Vaajakosken Elintarviketyöläiset Yhteiskuljetus. Katso tästä oman ammattiosastosi tuki: 158 Nurmeksen ja lähiympäristön Elintarviketyöläiset Tuki 40 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 110 Lapinlahden Elintarviketyöläiset Tuki 50 €/jäsen. Yhteiskuljetus on jäsenille maksuton, ellei toisin mainita. O HJ EL M A J UL K A IS T A A N LÄ HIA IK O IN A !
E L I N TA E 37 E L I N TA E 3 6 Itsenäisyyspäivä-, joulu-, uudenvuodenja loppiaisviikon työajat ja palkat L E I P O M O A L A SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA JA PALKKA • Itsenäisyyspäiväviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. • Itsenäisyyspäivänä on mahdollista teettää työtä työntekijän suostumuksella. • Itsenäisyyspäivänä työtä tekevälle maksetaan kuukausipalkan lisäksi: – peruspalkka – 100 %:n pyhätyökorvaus – viikkoylityökorvaus • Jouluviikon säännöllinen työaika on 40 tuntia. • Jouluaatto on vapaapäivä • Mikäli jouluaattona kuitenkin tehdään työtä, maksetaan siitä kuukausipalkan lisäksi: – peruspalkka – aattolisä 100% – vastaava palkallinen vapaa-aika – ennen kello 06.00 tehdystä työstä yötyökorvaus 100% • 1. ja 2. joulupäivänä on mahdollista teettää työtä työntekijän suostumuksella. Edellä mainittuina päivinä työtä tekevälle maksetaan kuukausipalkan lisäksi: – peruspalkka – 100 %:n pyhätyökorvaus – viikkoylityökorvaus • Uudenvuodenpäiväviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. • Uudenvuodenpäivänä on mahdollista teettää työtä työntekijän suostumuksella. Edellä mainittuina päivinä työtä tekevälle maksetaan kuukausipalkan lisäksi: – peruspalkka – 100 %:n pyhätyökorvaus – viikkoylityökorvaus • Loppiaisviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. • Loppiaisena on mahdollista teettää työtä työntekijän suostumuksella. Edellä mainittuina päivinä työtä tekevälle maksetaan kuukausipalkan lisäksi: – peruspalkka – 100 %:n pyhätyökorvaus – viikkoylityökorvaus P A L K AT J A T Y Ö A J AT 35 TUNNIN TYÖAIKAJÄRJESTELMÄ SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA JA PALKKA • Itsenäisyyspäiväviikon säännöllinen työaika on 28 tuntia. – Peruspalkka, jos viikoittainen säännöllinen työaika ylittyy tällä viikolla. – Lisätyökorvaus on yksikertainen tuntipalkka tunneilla 28–32. • Jouluaattoja 1. joulupäiväviikon työaika on 35 tuntia. – Peruspalkka, jos viikoittainen säännöllinen työaika ylittyy tällä viikolla. – Lisätyökorvaus on yksikertainen tuntipalkka tunneilla 35–40. • Uudenvuodenpäiväviikon säännöllinen työaika on 28 tuntia. – Peruspalkka, jos viikoittainen säännöllinen työaika näillä viikoilla ylittyy. – Lisätyökorvaus on yksinkertainen tuntipalkka tunneilla 28–32. • Loppiaisviikon säännöllinen työaika on 28 tuntia. – Peruspalkka, jos viikoittainen säännöllinen työaika näillä viikoilla ylittyy. – Lisätyökorvaus on yksinkertainen tuntipalkka tunneilla 28–32. • Jouluaatto on vapaapäivä.
E L I N TA E 37 E L I N TA E 3 6 • Mikäli jouluaattona kuitenkin tehdään työtä, maksetaan siitä kuukausipalkan lisäksi: – peruspalkka – aattolisä 100 %:a – vastaava palkallinen vapaa-aika – ennen kello 06.00 tehdystä työstä yötyökorvaus 100% • Itsenäisyyspäivänä, 1. ja 2. joulupäivänä, uudenvuodenpäivänä ja loppiaisena on mahdollista teettää työtä työntekijän suostumuksella. Edellä mainittuina päivinä työtä tekevälle maksetaan kuukausipalkan lisäksi: – peruspalkka – 100 %:n pyhätyökorvaus – viikkoylityökorvaus L I H A A L A SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA JA PALKKA • Itsenäisyyspäiväviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. • Itsenäisyyspäivältä maksetaan palkka lain mukaan niille, joiden työsuhde ennen itsenäisyyspäivää on ollut voimassa kuuden päivän ajan. • Jouluviikon säännöllinen työaika on 40 tuntia. • Jouluaatolta, 1. ja 2. joulupäivältä maksetaan arkipyhäkorvaus niille työntekijöille, joiden työsuhde ennen arkipyhää on jatkunut kolme kuukautta. • Uudenvuodenpäiväviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. • Uudenvuodenpäivältä maksetaan arkipyhäkorvaus niille työntekijöille, joiden työsuhde ennen arkipyhää on jatkunut kolme kuukautta. • Loppiaisviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. ARKIPYHÄKORVAUKSET • Saamisen edellytyksenä on, että työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä ennen ja jälkeen arkipyhän. • Arkipyhäkorvaus maksetaan myös, jos työntekijä on ollut poissa työstä työnantajan luvan perusteella. • Arkipyhäkorvaus maksetaan myös arkipyhänä työssä olevalle työntekijälle, yli-, pyhätyö-, ja suurjuhlapyhäkorvausten lisäksi. M E I J E R I A L A TYÖAIKA JA PALKKA • Itsenäisyyspäivä lyhentää jakson työaikaa 8 tunnilla. • Itsenäisyyspäivänä tehdystä säännöllisestä työtuntijärjestelmän mukaisesta työstä maksetaan pyhätyökorvauksena 100%:lla korotettua palkkaa. • Toinen joulupäivä lyhentää jakson työaikaa 8 tunnilla. • Mikäli jouluaatto on merkitty työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi, maksetaan siitä 50 %:lla korotettua palkkaa kello 16.00 saakka ja kello 16.00 jälkeen 200 %:lla korotettua palkkaa. • Mikäli jouluaatto on merkitty työntekijän vapaapäiväksi, mutta hän suostuu tulemaan työhön, maksetaan vapaapäiväkorvauksena 100 %:lla korotettua palkkaa. • 1. ja 2. joulupäivänä tehdystä työstä maksetaan suurjuhlapyhäkorvauksena 200 %:lla korotettua palkkaa. • Uudenvuodenpäivältä maksetaan pyhätyökorvauksena 100 %:lla korotettua palkkaa. • Mikäli uudenvuodenpäivä on merkitty työntekijän vapaapäiväksi, mutta hän suostuu tulemaan työhön, maksetaan lisäksi 50 %:n vapaapäiväkorvaus. • Loppiainen lyhentää jakson työaikaa 8 tunnilla. • Loppiaisena tehdystä työstä maksetaan suurjuhlapyhäkorvauksena 200 %:lla korotettua palkkaa. • Korvaus pysyy samana, kun loppiainen on työtuntijärjestelmän mukainen vapaapäivä, mutta työntekijä suostuu tulemaan työhön. T E O L L I S U U S J A P A N I M O SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA JA PALKKA • Itsenäisyyspäiväviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. • Itsenäisyyspäivältä maksetaan palkka lain mukaan niille, joiden työsuhde ennen itsenäisyyspäivää on ollut voimassa kuuden päivän ajan. • Jouluviikon säännöllinen työaika on 40 tuntia. • Jouluaatolta, 1. ja 2. joulupäivältä maksetaan arkipyhäkorvaus niille työntekijöille, joiden työsuhde ennen arkipyhää on jatkunut kolme kuukautta. • Uudenvuodenpäiväviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. • Uudenvuodenpäivältä maksetaan arkipyhäkorvaus niille työntekijöille, joiden työsuhde ennen arkipyhää on jatkunut kolme kuukautta. • Loppiaisviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. • Loppiaisviikolta maksetaan arkipyhäkorvaus niille työntekijöille, joiden työsuhde ennen arkipyhää on jatkunut kolme kuukautta. ARKIPYHÄKORVAUKSET • Arkipyhäkorvauksen saamisen edellytyksenä on, että työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä ennen ja jälkeen arkipyhän. • Arkipyhäkorvaus maksetaan myös, jos työntekijä on ollut poissa työstä työnantajan luvan perusteella. • Arkipyhäkorvaus maksetaan myös arkipyhänä työssä olevalle työntekijälle, yli-, pyhätyö-, ja suurjuhlapyhäkorvausten lisäksi.
E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 Liittojen pitää ajaa rohkeammin nuorille tärkeitä asioita Kun Piiu Vairema aloitti työt elintarvikealalla, hän liittyi ensimmäistä kertaa ammattiliiton jäseneksi. Vairemalle päätös oli helppo, mutta moni nuori ei tiedä, miksi liittoon kannattaa kuulua. M iksi nuoret eivät liity ammattiliittojen jäseniksi yhtä innokkaasti kuin vanhemmat sukupolvet? Tätä niin sanottua tuhannen taalan kysymystä on pohtinut myös tamperelainen lähettämötyöntekijä Piiu Vairema, 29. – Omalle sukupolvelleni ei ole enää itsestäänselvyys, että liitytään liittoon, kun mennään töihin. Liitoista tulee nuorelle helposti sellainen kuva, että koitetaan vaan pitää kiinni saavutetuista eduista, kuten 40 tunnin työviikosta, vaikka työelämä on muuttunut. Nuoremmat sukupolvet elävät todellisuudessa, jossa työelämä on pirstaloitunut ja töitä tehdään määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa. Jos et löydä töitä, sinun pitää vaihtaa alaa tai kouluttautua uudelleen, ehkä montakin kertaa työuran aikana. Vairema sanoo, että nuoresta voi tuntua, ettei ammattiliitolla ole hänelle annettavaa. Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta nuoret kokisivat liitot tärkeiksi ja liittyisivät jäseniksi? – Liittojen pitäisi ottaa enemmän huomioon uudet työn tekemisen muodot ja ajaa esimerkiksi alustatalouden työntekijöiden oikeuksia. Haluaisin myös nähdä liittojen välillä enemmän solidaarisuutta ja yhtenäisyyttä, jotta voidaan yhdessä ajaa isoja vaatimuksia läpi, eikä keskitytä vain oman alan asioihin. Hänen mielestään liittojen pitäisi tavoitella rohkeammin isoja uudistuksia, kuten työajan lyhentämistä. – Kahdeksan tunnin työpäivä on ollut normi jo pitkään. Nyt kun työn tuottavuus on noussut niin paljon, työajan lyhentäminen esimerkiksi kuuteen tuntiin päivässä tai neljään päivään viikossa samalla palkalla olisi hyvä tavoite. Kun työntekijälle jää enemmän vapaa-aikaa ja lepoaikaa, työn tehokkuus on parempi ja tuottavuus kasvaa, Vairema sanoo. Helppo päätös Piiu Vairema liittyi SEL:n jäseneksi kesällä. Jäsenyys tuli ajankohtaiseksi, kun hän aloitti työt Saarioisten keskuslähettämössä Valkeakoskella toukokuussa. Jäseneksi liittyminen hoitui noin viidessä minuutissa netissä. – Liiton jäsenyys oli helppo ratkaisu. Ei tarvinnut miettiä, liitynkö vai en, mutta halusin ensin katsoa, onko tämä työpaikka sellainen, jossa todennäköisesti tulee oltua pidemU U S I J Ä S E N Ammattiliitot puolustavat työntekijöiden oikeuksia ja ajavat työntekijöiden asiaa, SEL:n tuore jäsen Piiu Vairema sanoo. teksti Karoliina Öystilä kuva Piiu Vairema
E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 Liiton jäsenmaksulla maksat siitä, että pidät omat työehtosi ja työolosi hyvinä. päänkin töissä. Vairema toivoo, että nuoret saisivat enemmän tietoa ammattiliitoista jo koulussa. – Ajat ovat sellaiset, että on enemmän puolustettu olemassa olevia oikeuksia kuin haettu uusia oikeuksia. Siksi liittojen tekemä työ ei ole näkynyt julkisuudessa, eivätkä nuoremmat sukupolvet ole oppineet, mistä liitoissa on kyse. Hän sanoo itsekin ymmärtäneensä vasta vähän vanhempana, miten tärkeitä liitot ovat ja miten valtasuhteet työelämässä toimivat, kun toinen osapuoli ostaa työpanosta ja toinen myy sitä. – Kun olen aikuistunut, oppinut yhteiskunnasta ja tutustunut asioihin, minulle on käynyt selväksi, että ammattiliitot ovat niitä, jotka puolustavat työntekijöiden oikeuksia ja ajavat työntekijöiden asiaa. Kun katsoo historiaa taaksepäin, näkee, että yhdessä tekemällä voidaan saavuttaa isojakin asioita. Entä mitä sanot niille, joiden mielestä liiton jäsenyys maksaa liikaa? – Ymmärrän, jos rahasta on tosi tiukkaa, mutta silti liittoon kannattaa kuulua, koska jäsenyys maksaa itsensä takaisin, Vairema vastaa ja perustelee: – Liiton jäsenmaksulla maksat siitä, että pidät omat työehtosi ja työolosi hyvinä. Maksat myös siitä, että muillakin on mielekkäät työehdot, eli ei pelkästään itsellesi, vaan kaikille samat vähimmäisehdot, ettei kenenkään tarvitse yksin neuvotella työehtojaan. Logistiikasta löytyi oma ala Logistiikka-alan perustutkintoa Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa parhaillaan viimeistelevä Piiu Vairema tekee tällä hetkellä töitä Saarioisten keskuslähettämössä tarvittaessa töihin kutsuttavana työntekijänä. Hän valmistuu Tredusta varastonhoitajaksi lähiaikoina. – Logistiikka-alan opiskeluiden aloittaminen oli hyppy tuntemattomaan, mutta minua kiinnosti, miten logistiikka toimii ja tavarat liikkuvat paikasta toiseen. Kun aloitin opinnot, huomasin nopeasti, että tämä on oma ala ja soveltuu itselle hyvin. Työ elintarvikealan yrityksen keskuslähettämössä on vastannut odotuksia. – Homma itsessään on aika mekaanista, koska olen yksi osa liukuhihnalla, mutta ruoka on tärkeä perusasia jokaiselle ihmiselle. Tässä työssä ei tarvitse miettiä, minkä takia tätä laatikkoa liikuttelen, kun tietää, että teemme tärkeää työtä, olemme osa ruokaketjua ja kotimaista huoltovarmuutta. Hän tekee lähinnä iltaja yövuoroa. – Peruspalkka ei ole niin hyvä, mutta lisillä palkka nousee kilpailukykyiseksi, vaikka aina siinä parantamisen varaa olisi, Vairema toteaa. Työoloissa näkyy, että niiden eteen on tehty paljon töitä. Työpaikalla on toimiva luottamushenkilöjärjestelmä ja työntekijät kuuluvat liittoon. Liitto ja luottamusmies näkyvät työpaikalla. – Arvostan, että puitteet ovat työpaikalla kunnossa, että on helppoa ja sujuvaa tehdä töitä. Työsuojeluasiat ovat itselleni tärkeitä ja olen huomannut, että Saarioisilla koitetaan panostaa työoloihin. Työvaatteet ja suojavarusteet sekä ergonomia ovat kunnossa ja esimerkiksi läheltä piti -ilmoituksia kerätään ja ne myös käydään läpi työtapaturmien ehkäisemiseksi, Vairema kiittää. • M U I S T O I S S A M M E Tarja Fotiou H elsinkiläinen Tarja Fotiou aloitti SEL:n puheenjohtajan sihteerinä 11.9.2006. Hän jäi eläkkeelle 1.2.2020, kun etenevä pitkäaikainen sairaus vei häneltä työkyvyn. Tarja menehtyi 14.9.2022. Hän olisi täyttänyt 62 vuotta 23.9.2022. SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen muistelee työpariaan Tarjaa: ”Olin juuri aloittanut SEL:n puheenjohtajana, kun Tarja valittiin sihteerikseni. Hänestä tuli minulle heti tärkeä työpari. Yhteistyömme toimi täysin ongelmitta ja meillä oli alusta asti aukoton luottamus toisiimme. Hänen työpanoksensa oli äärettömän tärkeä ja olennainen, jotta selvisin puheenjohtajan tehtävistä. Tarja hoiti sihteerin työn ammattitaitoisesti. Hänelle kuuluivat monenlaiset puheenjohtajaa avustavat tehtävät matkaja kokousjärjestelyistä tiedonhakuun. Hän tiesi alusta asti tasan tarkkaan, missä on töissä ja kenelle me tätä työtä ammattiliitossa teemme eli jäsenillemme. Työväenliike oli lähellä Tarjan sydäntä. Vuosien varrella pohdimme ja sparrasimme monet kerrat yhdessä työasioiden lisäksi myös yhteiskunnallisia asioita. Tarja oli työyhteisössämme hyvin pidetty ihminen. Hän oli helposti lähestyttävä, mutta ei koskaan tehnyt itsestään numeroa. Tarja tuli erinomaisen hyvin toimeen sekä henkilöstön että liiton jäsenten ja hallinnon ihmisten kanssa. Työtoveruutemme oli loppuun asti toimiva. Tarja oli avoin sairaudestaan ja pystyimme viimeisten vuosien ajan yhteisymmärryksessä sopimaan työnkuvan muutoksista pitkäaikaisen sairauden edetessä. Eläkkeelle jäämisensä jälkeen Tarja jatkoi aktiivista järjestötoimintaa vertaisyhdistyksessä, kunnes toinen vakava sairaus vei voimat ja hyvän ihmisen aivan liian aikaisin. Tarjaa muistavat lämmöllä ja jäävät kaipaamaan perheen ja läheisten lisäksi SEL:n työtoverit ja jäsenet.” •
E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 Ruuantuotanto on keskeinen osa huoltovarmuutta Suomessa osataan varautua historian kriisien ja niistä selviytymisen ansiosta. R avinto on yksi ihmisen perustarpeista. Viranomaisten suosituksen mukaan jokaisella pitäisi olla kotona varattuna hyvin säilyvää ruokaa ja puhdasta vettä vähintään 72 tunniksi eli kolmeksi vuorokaudeksi. Kotivara rauhoittaa mieltä, ja se on tärkeä osa kansallista varautumista kriisitilanteisiin ja poikkeusoloihin. Suomalaisista tuli ruuan ostajia vasta 1860-luvulla, kun alettiin muuttaa kaupunkeihin. Tehtaat kiinnostivat maattomia ihmisiä. He tulivat vähävaraisista kodeista, mutta jonkinlaisen ruuantuotannon ääreltä kuitenkin. – Kaupunkien teollisuustyöväestöstä tuli ruuan suhteen riippuvaista muista ihmisistä, sanoo ruokavarautumisen historiaa tutkinut elintarviketieteiden tohtori Kaija Rautavirta Helsingin yliopistosta. Suomi on varautunut hyvin, mutta taustalla on lohduttomia nälänhätiä. 1860-luvun nälkävuosien katastrofi tappoi jopa 200 000 suomalaista, kymmenisen prosenttia väestöstä. Nälältä säästyi vain kalaa paljon käyttänyt väestö Karjalan kannaksella, saaristossa ja Ahvenanmaalla. Juuri kun oli selvitty, tuli seuraava ruokapula, ensimmäisen maailmansodan seurauksena. Vaikka Suomessa ei ollut sotatoimia, viljantoimittajat, emämaa Venäjä ja Saksa, olivat sodan osapuolia. Ne pitivät viljansa itse. Vaikutukset ulottuivat Suomeen vuonna 1916, kun sotaa oli käyty kaksi vuotta. – Suuri osa syödystä viljasta oli ollut edullista tuontiviljaa Saksasta ja Venäjällä, Kaija Rautavirta sanoo. – Viljaa oli tuotu 160 junavaunulE L I N TA R V I K E H U O LT O Elintarvikealan yritykset ovat osa Suomen huoltovarmuutta. Vaasan Oy:n Vantaan leipomon uudella Viljatar-kauraleipälinjalla pystytään leipomaan jopa 25 000 leipää tunnissa. teksti Taina Saarinen kuva Vesa Moilanen/Lehtikuva
E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 1860-luvun nälkävuosien katastrofi tappoi jopa 200 000 suomalaista, noin 10 % väestöstä. lista joka päivä. Nyt se loppui. Vilja oli keskeinen osa aterioita, kriittinen elintarvike. 1900-luvun alussa jopa 58 prosenttia ruuan antamasta energiasta saatiin viljasta. – Puuroja, vellejä ja leipää syötiin paljon. Maitotuotteiden osuus oli 16 ja lihan vain viisi prosenttia saadusta energiasta. Se riitti, vaikka tehtiin ruumiillista työtä. Kun tuontivilja jäi saapumatta ja viljaomavaraisuus oli olematon, oli tilanne vaarallinen. Kaikki oli kortilla Viljaa säännösteltiin vuosina 1917– 1920 koko maassa, sokeria, maitotuotteita, lihaa ja kalaa vain isommissa asutuskeskittymissä. – Omavaraistaloudet maaseudulla saivat pitää itse osan tuotannostaan, osa oli luovutettava jakelulle. Ostokorttia vastaan viljaa ostavat olivat kaupunkilaisia, Rautavirta sanoo. Säännöstelyä varten perustettiin Elintarveministeriö. Kunta jakoi kortit ja arvioi ravinnontarpeen iän, sukupuolen, terveydentilan ja työn fyysisen raskauden perusteella. Sairaat saivat lisäannoksia lääkärintodistuksella. Pikkulapset saivat maitoa. Kouluissa sai jonkinlaista ruokaa ja perustettiin kasvimaita, jotka näkyvät edelleen vanhojen koulurakennusten ympärillä. Niukkuutta jaettiin: annokset olivat kolmasosa aikaisempaan verrattuna. Haavoittuvia väestöryhmiä olivat vähävaraiset kaupunkilaiset ja maaseudun maaton väestö. – Aina ei ollut mitä jakaa. Lääkärit kirjasivat havaintoja ravinnonpuutteen nopeista vaikutuksista. Elintarvikepula oli vaikein vuonna 1918, ja pahin Helsingissä: kadulle kuoltiin kesken askeleen. Pudasjärven piirilääkäri raportoi, että maaseudulla kerjuulla kiertävät lapset olivat ”vaisuja ja laihoja, iho keltaisen ruskea, silmäterät laajentuneet ja käynti hidasta”. Varautuminen on yhteinen tehtävä Jos ruokaa olisi nyt säännösteltävä, olisivat heikoimmilla ne, joilla ei ole kykyä suoriutua päivittäisistä rutiineista eikä turvaverkkoja: perhettä, sukua, vakaita ystävyyssuhteita tai hoivajärjestelmää. – Esimerkiksi koululaisten ja vanhustenhuollossa asuvien palvelujen järjestäminen on määritelty laissa. Kriisin tullen ihmiset varmasti myös hakeutuvat yhteen, sanoo valmiuspäällikkö Jyri Valmu. Valmu on Elintarviketeollisuusliiton elintarvikeja alkutuotantopoolin ja liiton valmiuspäällikkö. Lisäksi hän on sotatieteen maisteri, takana 34 vuoden ura puolustusvoimissa. Kriittiset, tärkeimmiksi nousseet elintarvikeryhmät ovat järjestyksessä kulutuksen määrän mukaan: lihatuotteet, maitotuotteet, vilja sekä hedelmät ja vihannekset. Valmu sanoo, että jokaisessa elintarvikealan yrityksessä on mietitty varautumista ongelmatilanteiden varalle. Mutta voiko yksittäinen työntekijä tehdä mitään? – Jokainen voi tehdä jotain, Jyri Valmu sanoo. – Kotitalouksien varautuminen on äärimmäisen tärkeää, jotta työntekijä on käytettävissä hankalissakin tilanteissa niin, että niistä selvitään. Kun arki sujuu, työntekijä pääsee lähtemään töihin, jos ei pääse, teollisuus ei toimi. – Yksittäiset ihmiset tekevät kansallisen varautumisen. Ihmisten käyttäytyminen sotkee joskus saatavuutta ja toimituksia. Näin tapahtui koronapandemian alussa, kun suomalaiset alkoivat hamstrata wc-paperia, joka sitten loppuikin hetkellisesti monesta kaupasta. – Kun osa hamstrasi, osa ei saanut edes tarvitsemaansa. Suomessa rakenteet kunnossa Jyri Valmu sanoo, että koko elintarvikeala on kriittinen ala ja siksi koko elintarvikeketjun toiminta pitää pystyä turvaamaan myös kriisitilanteissa, jotta ruokaa on aina saatavilla. Isoilla tehtailla on joustovalmiutta, mutta kaikkia tarvitaan. – Ongelmatilanteissa esimerkiksi puhtaan veden saantia voidaan tukea juomateollisuuden avulla. Varautumisen merkitys on Suomessa opittu historian kriisien kautta. – Suomen malli on kokonaisturvallisuus, ja se on hyvä, Valmu sanoo. Infra on kunnossa, infrastruktuuri, palvelut ja yhteiskunnan rakenteet, joiden ansiosta yhteiskunta toimii, myös teollisuus. • Pärjäisitkö omin avuin 72 tuntia? Lue lisää ja tee testi osoitteessa 72tuntia.fi Mikä huoltovarmuus? Huoltovarmuudella tarkoitetaan kykyä sellaisten yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen ylläpitämiseen, jotka ovat välttämättömiä väestön elinmahdollisuuksien, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä maanpuolustuksen materiaalisten edellytysten turvaamiseksi vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Huoltovarmuuskeskus on työja elinkeinoministeriön alainen laitos, jonka tehtävänä on Suomen huoltovarmuuden ylläpidon suunnittelu ja operatiivinen toiminta. Lähde: Huoltovarmuuskeskus F A K TA
E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 Työttömyyskassa JOS JÄÄT TYÖTTÖMÄKSI TAI SINUT LOMAUTETAAN OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänäsi kokopäivätyötä hakevaksi työnhakijaksi TE-toimistoon osoitteessa www.te-palvelut.fi. Noudata TE-toimiston ohjeita. Voit saada ansiopäivärahaa vain, jos työnhakusi on voimassa TE-toimistossa. Tee ensimmäinen ansiopäivärahahakemus, kun ensimmäisestä työttömyystai lomautuspäivästäsi on kulunut vähintään kaksi täyttä kalenteriviikkoa maanantaista sunnuntaihin. Hakemuksen tulee päättyä sunnuntaihin. Hae päivärahaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömyytesi tai lomautuksesi alkamisesta. Tee hakemus ja lähetä liitteet työttömyyskassaan eAsiointipalvelussa osoitteessa www.elintarvikekassa.fi. Jos et voi käyttää eAsiointia, lähetä hakemuksesi postissa. Hakemuksen voit tulostaa osoitteesta www.elintarvikekassa.fi tai tilata numerosta 09 4246 1210. Ensimmäisen hakemuksen liitteet Liitteiden ei tarvitse olla alkuperäisiä, kopiot riittävät. 1. Palkkatodistus työnantajaltasi vähintään 26 palkallisen työssäoloviikon ajalta ennen työttömyyttä tai lomautusta. 2. Irtisanomisilmoitus, jos toistaiseksi voimassa ollut työsuhteesi on päättynyt. Jos työsuhteesi on ollut määräaikainen, ilmoitusta ei tarvita. 3. Työtodistus, jos työsuhteesi on päättynyt ja työtodistus on saatavilla. 4. Työsopimus, jos se on saatavilla. 5. Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. 6. Verokortti, jos olet tilannut muutosverokortin etuutta varten. Jos et lähetä muutosverokorttia etuutta varten, ansiopäivärahastasi tehdään vähintään 25 %:n ennakonpidätys. 7. Verotuspäätös, jos sinulla on ollut ansiotuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. 8. Selvitys viikoittaisesta työajasta ja palkasta, jos olet tehnyt välillä alle 18-tuntisia viikkoja tai yhtä aikaa useampaa osa-aikatyötä. 9. Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, joka vaikuttaa ansiopäivärahaan, esimerkiksi päätös perheellesi myönnetystä lasten kotihoidon tuesta. Jatkohakemuksen liitteet Täytä jatkohakemus neljän kalenteriviikon ajalta maanantaista sunnuntaihin, paitsi jos olet osa-aikaisesti työssä, josta palkka maksetaan kuukausittain. Silloin täytä hakemus koko kalenterikuukaudelta. Lähetä palkkatiedot hakemuksesi liitteenä, jos sinulla on ollut palkkatuloa osa-aikatyöstä tai satunnaisesta kokoaikatyöstä hakemuksen ajalta. Jos osallistut työllistymistä edistävään palveluun, merkitse hakemukseesi, missä palvelussa olet ja mahdolliset poissaolo päiväsi. Anmäl dig senast den första dagen som du är arbetslös eller permitterad som arbetslös sökande av heltidsarbete till TE-byrån på adress www.te-palvelut.fi. Följ TE-byråns direktiv. Du kan få inkomstrelaterad dagpenning endast om din arbetsansökan är i kraft hos TE-byrån. Gör din första ansökan om inkomstrelaterad dagpenning då det har förflutit högst två hela kalenderveckor från måndag till söndag sedan din första dag som arbetslös eller permitterad. Ansökan bör gälla fram till söndag. Ansök om dagpenning senast tre månader efter att du blivit arbetslös eller permitterad. Gör din ansökan och sänd in bilagor till arbetslöshetskassan i eTjänstens service på adress www.elintarvikekassa.fi. Om du inte kan använda eTjänsten sänd då din ansökan per post. Ansökan kan skrivas ut på adress www.elintarvikekassa.fi eller beställas per telefon 09 4246 1200. Bilagor till din första ansökan Bilagorna behöver inte insändas i original, kopior räcker. 1. Löneintyg från din arbetsgivare för minst 26 betalda arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. 2. Uppsägningsmeddelande om din tillsvidareanställning är avslutad. Om arbetsförhållandet har varit tidsbundet behövs inget meddelande. 3. Arbetsintyg om arbetsförhållandet avslutats och ett arbetsintyg finns. 4. Arbetsavtal om sådant finns. 5. Permitteringsmeddelande om du blivit permitterad. 6. Skattekort om du beställt skattekort för förmåner. Om du inte sänder ett förmånsskattekort tas en förskottsinnehållning på 25 procent på din inkomstrelaterade dagpenning. 7. Skattebeslut om du har haft inkomster från jordbruk eller annan företagsverksamhet. 8. Utredning om lön och arbetstider per vecka om du ibland har haft arbetsveckor på under 18 timmar eller flera deltidsjobb samtidigt. 9. Beslut om en social förmån du åtnjuter som påverkar din dagpenning, exempelvis beslut om beviljat hemvårdsstöd för din familj. Bilagor för fortsatt ansökan Fyll i ansökan för fyra kalenderveckor från måndag till söndag, utom om du deltidsarbetar och får månatlig lön. Fyll då i ansökan för hela kalendermånaden.Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster från deltidsarbete eller tillfälliga heltidsarbeten under ansökningstiden.Om du deltar i sysselsättningsstödjande service, tillfoga då i din ansökan vilken service det gäller och eventuella bortavarodagar.
E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 E L I N TA E 4 3 Työttömyyskassa JÄSENPALVELU EASIOINTI >> www.elintarvikekassa.fi • Lähetä ansiopäivärahahakemus ja liitteet • Katso hakemuksiasi ja päätöksiäsi • Lähetä viestejä työttömyyskassalle • Muuta yhteystietojasi PUHELINPALVELU JA POSTIOSOITE Työttömyyskassa palvelee numerossa 09 4246 1210 maanantaista torstaihin kello 8.30–15.30 ja perjantaisin 8.30–15. Etuuskäsittelijät vastaavat kysymyksiin tiistaisin ja torstaisin kello 9–11. Numeroon soittaminen maksaa operaattorisi normaalin puhelinmaksun verran. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteella selkassa@selry.fi. Jos et voi käyttää eAsiointia, lähetä hakemuksesi postissa osoitteeseen: Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki MEDLEMSSERVICE ETJÄNSTEN >> www.elintarvikekassa.fi • Ansöka om inkomstrelaterad dagpenning • Kolla dina egna ansökningsoch beslutsuppgifter • Sända meddelanden till kassan • Ändra dina kontaktuppgifter TELEFONSERVICE OCH POSTADRESS Arbetslöshetskassan står till din tjänst per telefonnummer 09 4246 1200 från måndag till torsdag kl 8.30– 15.30 och på fredag kl 8.30–15. Förmånshandläggarna svarar på dina frågor tisdagar och torsdagar kl 9-11. För samtal till numret debiteras din teleoperatörs normala telefonavgift. Du kan också kontakta oss per e-post: selkassa@selry.fi. Om du inte kan använda eTjänsten, sänd då in din ansökan per post till adress: Finlands Livsmedelsarbetares Arbetslöshetskassa, Stationskarlsgatan 2, 8 vån., 00520 Helsingfors MEMBER SERVICES ESERVICE >> www.elintarvikekassa.fi • Send your earnings-related allowance application and the attachments • View your applications and decisions • Send messages to the Unemployment Fund • Change your contact details PHONE SERVICE AND POSTAL ADDRESS The Unemployment Fund is available from Monday to Thursday 8.30–15.30 and on Fridays 8.30–15 at 09 4246 1200. Benefit officers will answer questions on Tuesdays and Thursdays 9–11. Calling the number costs the caller the normal telephone charge charged by the operator. You can also e-mail us at selkassa@selry.fi. If you cannot use the eService, submit your application by mail using the following address: Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki IF YOU BECOME UNEMPLOYED OR LAID OFF Register at the TE Office as a job seeker looking for fulltime employment no later than the first day of unemployment or lay-off at www.te-palvelut.fi. Follow TE Office’s instructions. You are entitled to earnings-related allowance only if your job search is valid at the TE Office. Submit your first application for earnings-related allowance when at least two full calendar weeks have passed since your first day of unemployment or layoff, Monday through Sunday. The application must be ended to a Sunday. Apply for the allowance no later than three months after the start of your unemployment or lay-off. Submit your application and the attachments to the Unemployment Fund using the eService at www.elintarvikekassa.fi. If you cannot use the eService, submit your application by mail. You can print the application from www.elintarvikekassa.fi or order one by calling 09 4246 1200. Attachments to the first application You do not have to send the original attachments, copies are sufficient. 1. Pay certificate from your employer that covers at least 26 paid work weeks prior to your unemployment or lay-off. 2. Notice of termination if your permanent employment has ended. If your employment has been for a fixed term, notification is not required. 3. A certificate of employment if your employment has ended and a certificate of employment is available. 4. Employment contract, if available. 5. Layoff notice if you have been laid off. 6. Tax card if you have ordered a revised tax card for the benefit. If you do not send a revised tax card for the benefit, a withholding rate of at least 25% will be applied to your earnings-related daily allowance. 7. A personal tax decision if you have earned income from agriculture or other business activities. 8. A statement of your weekly working hours and pay if on occasion you have worked for less than 18 hours a week or you have had several part-time jobs at the same time. 9. A decision about the social benefit you receive that affects your earnings-related daily allowance, such as a decision about a child home care allowance for your family. Attachments to the follow-up application Fill out an follow-up application for four calendar weeks from Monday to Sunday, unless you are working part-time for a monthly salary. Then fill in the application for the whole calendar month. Send salary information as an attachment to your application if you have had paid income from parttime work or occasional full-time work during the application period. If you participate in an employment promotion service, indicate in your application which service you are in and any dates of your absence.
E L I N TA E 45 Anslut dig till fackförbundet i din bransch, om du inte redan är medlem. Kontrollera att dina kontaktuppgifter och uppgifterna om din arbetsplats är korrekta i SEL:s medlemsregister och bifoga dina kontouppgifter till dina medlemsavgifter för utbetalande av strejkstöd på adress www.selry.fi/easiointi. Tala med dina arbetskamrater om vad som är viktigt i kollektivavtalet. Följ med informationen från din förtroendeman och SEL. Bara som SEL:s medlem är du med och försvarar och förbättrar lönerna och andra arbetsvillkor för livsmedelsbranschens arbetstagare. Det är bra att vara med i facket! För alla. Ditt kollektivavtal förhandlas fram av SEL som representerar arbetstagarna i livsmedelsbranschen och ETL som representerar arbetsgivarna. I avtalet överenskommer man om lönernas och andra arbetsvillkors miniminivåer. 1. 2. 3. 4. Avtalsförhand lingarna kommer! Är du redo? Läs mera: www.selry.fi/svenska Join the trade union if you are not already a member of SEL. Check that your workplace and contact information are correctly entered into SEL’s member register and add your bank account number to your membership information in order to get the strike pay at www.selry.fi/easiointi. Talk with your coworkers about the most important things in the collective agreement. Follow the announcements from your shop steward and SEL. Only as a member of SEL are you a part of defending and improving the terms of employment and working conditions in the food industry. It’s good for everyone to be in the union! Your collective agreement is negotiated by SEL, which represents employees, and ETL, which represents employers. The collective agreement defines minimum wages and other terms of employment. 1. 2. 3. 4. Collective agreement negotiations are coming! Are you ready? Read more: www.selry.fi/english Under tiden 1.9–30.11.2022 lottar vi bland alla ny anslutna SELmedlemmar och dem som värvat dem ut tio presentkort till spahotell värda 150 euro. Nya medlemmar deltar automatiskt i utlottningen. Medlemsvärvaren deltar i utlottningen och får dessutom ett presentkort på 20 euro från Sgruppen, men endast om hens namn har bifogats under punkten rekommenderad av i den nya medlemmens anslutningsblankett. We are drawing ten €150 spa hotel gift cards among all new members who have joined SEL between 1st of September and 30th November 2022 and those who have acquired them. New members are automatically participating in the gift card raffle. The member acquirer participates in the raffle and also receives a €20 S Group gift card only if their name has been added to the recommender section of the new member’s registration form.
E L I N TA E 45 Tauolla Lähetä ristikon ratkaisu osoitteeseen: SEL/Elintae, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki 30.11.2022 mennessä. Kuoreen tunnus ”Ristikko 7/2022”. Vastanneiden kesken arvomme S-ryhmän 20 euron lahjakortin. Ristikon ratkaisu ja voittajan nimi julkaistaan Elintakeessa, joka ilmestyy 16.12.2022. Nimi:....................................................................................................................................... Osoite: .............................................................................................................................................. ................................................................................................................................................. R I S T I K K O 1. Mitä tarkoittaa ranskan kielen brasserie a) jäätelöbaaria, b) konditoriaa, c) panimoa? 2. Kuinka monesta saaresta Turun saaristo muodostuu a) n. 17 000, b) n. 20 000, c) n. 23 000 saaresta? 3. Missä kaupungissa sijaitsee Olavinlinna a) Kajaanissa, b) Hämeenlinnassa, c) Savonlinnassa? 4. Minkä automerkin automalli on Kamiq a) Dacian, b) Fiatin, c) Skodan? 5. Suomen ensimmäinen Pendolino-reitti oli välillä a) Helsinki – Lahti, b) Helsinki – Tampere, c) Helsinki – Turku? 6. Kuinka monta kansanedustajaa tarvitaan vähintään välikysymyksen tekemiseen a) 20, b) 30, c) 40? 7. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD perustettiin vuonna 1961. Minä vuonna Suomi liittyi järjestöön a) 1967, b) 1969, c) 1972? Vastaukset lehden sivulla 31. 4 8 5 3 3 1 6 2 4 9 7 6 1 5 1 9 7 3 6 8 2 8 4 9 4 6 7 3 8 2 1 5 2 8 1 5 6 9 4 3 7 3 7 5 4 2 1 8 9 6 7 5 8 2 1 4 3 6 9 4 3 2 6 9 5 7 8 1 6 1 9 8 7 3 5 4 2 8 6 4 1 5 7 9 2 3 1 9 7 3 4 2 6 5 8 5 2 3 9 8 6 1 7 4 Vaikeusaste: AI 32 58 3 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m 8 6 7 4 5 2 3 8 2 3 9 4 9 7 8 2 6 7 7 5 2 1 3 1 5 8 1 6 7 2 3 9 5 4 9 7 4 8 5 6 2 1 3 5 2 3 1 9 4 8 7 6 1 8 2 4 6 7 3 9 5 4 9 7 3 1 5 6 2 8 6 3 5 2 8 9 7 4 1 2 5 9 6 3 1 4 8 7 7 6 8 5 4 2 1 3 9 3 4 1 9 7 8 5 6 2 Vaikeusaste: AI 32 58 4 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m V Ä L Ä H TÄ Ä K Ö ? S U D O K U T Ratkaisut: www.selry.fi/selnet > Elintae
E L I N TA E 47 E L I N TA E 4 6 E lintarvikealan työnantaja irtisanoi jo vuosia toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olleen työntekijän epäasialliseen käytökseen vedoten. Työnantajan mukaan työntekijä oli pitkään käyttäytynyt asiattomasti ja muun muassa uhkaillut esihenkilöään. Työntekijä kiisti käyttäytyneensä epäasiallisesti. Oman näkemyksensä S E LV I T E T T Y TA P A U S Työsuhde irtisanottiin epäasialliseen käytökseen vedoten Työnantaja irtisanoi työntekijän asiattoman käytöksen perusteella. Työntekijä kiisti irtisanomisperusteen. mukaan hän oli antanut kriittistä palautetta tuotannossa olevien tuotteiden laadusta, mikä kuului hänen työnkuvaansa. Kun työntekijä kiisti irtisanomisperusteen, työnantaja tarjosi hänelle sopimusta, jossa molemmat osapuolet sopisivat työsuhteen päättämisestä rahallista korvausta vastaan. Työnantaja antoi työntekijälle viikon aikaa hyväksyä sopimus. Tässä vaiheessa työntekijä otti yhteyttä liittoon. Neuvotteluhaluttomuus hidasti Liitossa todettiin heti, ettei työntekijän irtisanominen ollut mennyt oikein. Irtisanomistilanteessa työntekijälle ei ollut annettu tilaisuutta tuoda esille omaa näkemystään, vaikka työsopimuslaki edellyttää sitä. Myöskään työntekijöiden pääluottamusmies ei ollut paikalla irtisanomistilanteessa. – Heti aluksi huomiomme keskittyi siihen, että työntekijä irtisanottiin lain ja sopimusten vastaisesti. Hänellä ei ollut mahdollisuutta kertoa omaa näkemystään tapahtumista, eikä pääluottamusmiestä ollut kutsuttu mukaan kuulemistilaisuuteen, vaikka työntekijällä olisi ollut oikeus avustajaan. Tämän pohjalta ohjeistimme työntekijää olemaan allekirjoittamatta mitään ennen liittojen välisiä neuvotteluja, SEL:n sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa kertoo. Erimielisyysmuistion laatiminen tapauksesta osoittautui kuitenkin vaikeaksi, sillä työnantaja oli haluton neuvottelemaan asiasta. Muistion tekemistä vaikeutti myös se, että pääluottamusmies oli sairauslomalla, kun työntekijän irtisanominen tapahtui. Yritys ei ottanut yhteyttä työnantajaliittoon, vaan käytti valmistelussa ulkopuolista juristia. Tämäkin hidasti neuvottelukontaktin aikaansaamista. – Hyvään neuvottelukäytäntöön kuuluu, että molemmilla osapuolilla eli työntekijäja työnantajaliitoilla, on samat tiedot tapauksesta käytettävissään. Näin neuvottelukontakti saadaan aikaan mahdollisimman nopeasti. Tämä on työntekijän etu, Rantamaa toteaa. Irtisanomisen riitautuksen ajankohdasta erimielisyysmuistioneuvotteluihin meni aikaa yli puoli vuotta. Kun neuvotteluihin lopulta päästiin, ne sujuivat hyvässä hengessä. Molemmilla osapuolilla oli tavoitteena löytää ratkaisu tilanteeseen. teksti Taru Salovaara kuva Maria Björklund E L I N TA E 47
E L I N TA E 47 E L I N TA E 47 Työnantajan mukaan työntekijälle oli annettu epäasiallisesta käytöksestä useita huomautuksia sekä varoitus. Työntekijä kiisti nämä kaikki. Työntekijöiden pääluottamusmies kertoi, ettei ollut saanut työntekijän käytöksestä kielteistä palautetta työtovereilta tai työnantajalta. Lisäksi irtisanominen tapahtui niin pian varoituksen jälkeen, että työntekijällä ei käytännössä olisi ollut edes mahdollisuutta korjata käytöstään. – Jos työnantaja antaa työntekijälle varoituksen, työntekijällä pitää aina olla mahdollisuus korjata virheellinen menettelynsä eli muuttaa käytöstään, Rantamaa korostaa. Lakia ja sopimuksia noudatettava Neuvotteluiden lopputuloksena päädyttiin ratkaisuun, jossa työnantaja maksoi työntekijälle irtisanomisajan palkan lisäksi kuuden kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen. Työntekijä tyytyi ratkaisuun ja sai sovitun korvauksen. Vaikka ratkaisu tyydyttikin työntekijää, tapauksen käsittely työnantajan puolelta jätti toivomisen varaa. – Työnantajalle tulee olla selvää, miten ja millä perustein työntekijän voi irtisanoa. Lakia ja sopimuksia tulee noudattaa. Kaikkia työntekijöitä tulee kohdella samanarvoisesti, eikä henkilösuhteilla saa olla vaikutusta siihen, miten tällaisia asioita työpaikalla hoidetaan, Erkki Rantamaa muistuttaa. Työnantaja voi tietyissä tarkkaan rajatuissa tapauksissa irtisanoa työntekijän työntekijästä johtuvalla tai hänen henkilöönsä liittyvällä irtisanomisperusteella. Perusteena voi esimerkiksi olla lain tai työsopimuksen ehdon vakava rikkominen tai muun työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavan velvoitteen vakava laiminlyönti. Työnantajan on kuitenkin aina kuultava työntekijää ennen työsuhteen päättämistä ja työntekijälle on varattava aikaa esittää oma kantansa asiassa. Työntekijällä on myös oikeus käyttää kuulemistilaisuudessa omaa avustajaa, joka on yleensä pääluottamusmies. Liiton jäsen voi hyödyntää myös liiton asiantuntijoiden apua neuvotteluissa. Yhteyttä kannattaa ottaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa SEL:n aluetoimistoon aluesihteeriin. • A S I A N T U N T I J A V A S TA A Onko jokaisen työntekijän pakko suostua ylitöihin? ELINTARVIKEALAN työpaikoilla ylityö on pääsääntöisesti työtä, joka ylittää työaikalain mukaisen säännöllisen työajan enimmäismäärän. Kolmivuorotyössä viikoittaista ylityötä on työvuoroluetteloon merkittyjen tuntien lisäksi tehty työ. Lisätyö puolestaan on sellaista työtä, joka sijoittuu osa-aikaisen työntekijän sovitun työajan ja työaikalain säännöllisen työajan enimmäismäärän väliin. Ylityön teettäminen edellyttää aina työnantajan aloitetta ja työntekijän suostumusta. Työntekijän on annettava ylityön tekemiseen kutakin kertaa varten erikseen suostumus. Sinun ei siis ole koskaan pakko suostua ylitöihin ellet halua. Ja vastaavasti voit suostua ylitöihin aina silloin kun itse haluat. KOSKA ylityön tekeminen perustuu aina työntekijän vapaaehtoisuuteen, työnantaja ei voi edellyttää työntekijältä ylityön tekemistä. Työntekijä ei voi myöskään itse työsopimuksella sitoutua tekemään ylitöitä tarvittaessa, vaan asiasta on sovittava joka kerta erikseen. Suostumus ylityöhön voidaan kuitenkin antaa määrätyksi lyhyeksi ajanjaksoksi kerrallaan, jos tämä on tarpeen työn järjestelyiden kannalta. Työaikalaista poistuivat 1.1.2020 alkaen vanhat ylityön enimmäismäärät, jotka olivat 138 tuntia neljässä kuukaudessa ja 250 tuntia vuodessa, jonka lisäksi oli vielä mahdollista sopia 80 tunnin lisäylityöstä vuodessa. Nykyisin voimassa olevan työaikalain mukaan työntekijän työaika ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa neljän kuukauden tarkastelujakson aikana. Tähän työaikaan lasketaan mukaan säännöllisen työajan lisäksi kaikki ylityöt, aloittamisja lopettamistyöt sekä hätätyöt. YLITYÖSTÄ maksetaan työntekijälle aina ylityökorvausta, jonka suuruus riippuu siitä, onko kyse vuorokautisesta, viikoittaisesta tai jaksotyössä tehdystä ylityöstä sekä tehtyjen ylityötuntien määrästä. Elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimuksissa on sovittu ylityökorvauksen vähimmäismääristä. Paikallisesti voidaan sopia työehtosopimusta paremmista ylityökorvauksista, mutta ei huonommista. ERKKI RANTAMAA SEL:n sopimuspäällikkö Tällä palstalla asiantuntijat vastaavat kysymyksiin, joita voit lähettää meille: www.selry.fi/juttuvinkki
E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 Jousiammunnassa on soturifiilistä Hevosharrastus johti Katja Gottschalkin ratsastusjousiammunnan ja jousimetsästyksen pariin. Vaativat harrastukset antavat voimia arkeen. Saalis ja metsästys on jousimetsästyksessä vain osa harrastusta, tämä on hyvä ymmärtää lajia aloitellessa, Katja Gottschalk sanoo. V A P A A L L A Kerro meille omasta tai työkaverisi harrastuksesta: www.selry.fi/juttuvinkki K atja Gottschalk istuu mielellään metsässä mukanaan metsästysjousi. Passissa ollaan 3–6 metrin korkeudessa puussa tai suojaverkkojen, risujen ja maastopuvun suojissa korkealla paikalla. Kun metsästää, naamioituminen on tärkeää. Paras hetki on aamuyöllä päivän sarastaessa, kun metsä herää ja tuoksuu. Metsässä satunnaisesti kuljeskeleva näkee eläimiä ehkä harvoin. Eläinväki väistää ihmistä. Mutta kun on aikaa, näkee enemmän. Gottschalk kertoo kerran passissa istuessa kahden hirven tulleen viereen. Ne astelivat kaikessa rauhassa, pysähtyivät ja nuuhkivat. Huomasivat hänet, mutta eivät välittäneet. – Hirvi on rauhallinen otus. Gottschalkilla oli ase, mutta hän ei ampunut. Vaikka taljajousi sopii kaikenlaisen riistan metsästykseen, hirveä ei ole luvallista ampua. Hirveä pienempiä sorkkaeläimiä kyllä, peuroja, kauriita, muflonia ja villisikaa. Jousimetsästyskoe tarvitaan, aselupaa ei. Sorkatontakin jousiriistaa riittää: on rusakko, majava, kettu, mäyrä, supikoira, hilleri, minkki, orava, kettu ja piisami. Ensin olivat hevoset. Katja Gottschalk ei pienenä toivonut mitään yhtä paljon kuin päästä ratsastamaan. Lopulta onnisti. Hän sai kahdeksanvuotislahjaksi yhden ratsastustunnin. Oma laji oli löytynyt, ja se on pitänyt. Neljä vuotta sitten Gottschalk lähti Katariina Cozmein ratsastusjousiammunnan kurssille. Aseena on perinteinen lyhyt vastakaarijousi, jolla ammutaan tauluun. Hevosen selästä ei metsästetä. Ratsastusjousiammunta on vauhdikasta, nopeaa ja näyttävää. Ohjat ovat solmittuina, käsissä niitä ei pidellä, teksti Taina Saarinen kuvat Mikko Vihervaara
E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 Hevoset ovat olleet Katja Gottschalkin rakas harrastus lapsesta asti. sillä käsissä on jousi. 90-metrinen rata mennään laukalla ja ammutaan sen varressa rivistöön maalitauluja. – Tuntui että tää on siistii! Ostin heti ratsastusjousen. Alkoi armoton treeni. Hevonen kavahtaa outoja ääniä, mutta kun se on tottunut jousen laukaisun napsahdukseen, rasahdukseen nuolen osuessa tauluun, ja viinessä eli nuolikotelossa rahiseviin sulkiin, se tykkää lajista. Hevonen pitää siitä, että ratsastusjousiammunnassa saa liikkua melko vapaasti. Gottschalkin lempirotu, suomenhevonen, on alkuperäisrotujen tapaan jousiammunnassa paras. – Se on rohkea ja viisas, liikkeet ovat tasaiset. Vakautta on oltava ratsastajallakin: jalustimien päällä seisotaan kevyesti, jalat hieman takana. Jousi ja metsästäjä Jousimetsästyksessä liikutaan jalan. Aseena on taljajousi. Riistalaukauksessa nuoli lentää jopa 90 metriä sekunnissa, mutta ääni on nopeampi, 320 metriä sekunnissa. Eläin kuulee ja liikahtaa. – On treenattava paljon, tiedettävä mitä tekee. Maanomistajan lupa on aina oltava. Treenialueilla käytetään luonnollisen kokoisia eläintauluja, joihin optimaalista osumista harjoitellaan. Gottschalk on suorittanut metsästyskortin ja jousiammuntakokeen, jossa ammutaan 18 metristä kolme nuolta 23-senttiseen tauluun. Aikaa on kolme minuuttia ja jokaisen on osuttava. Metsäneläin on elänyt osumaan saakka hyvää, lajityypillistä elämää. On osuttava kerralla ja vitaalikohtiin, osuman on oltava tappava. Paras tarkkuus on 20 metristä. Eläintä lähelle pitää siis päästä. – Ja eläimellä on tarkat aistinsa. Jousimetsästys edellyttää rauhallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Se on hyvän keskittyjän laji. Eläin ja jousimetsästäjä on siksi aika tasavertaisia. Vaativuus on hyvästä Jousimetsästys edellyttää rauhallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Se on hyvän keskittyjän laji. Kun leipätyö on yksitoikkoista, harrastus antaa voimia ja energiaa. – Tekee päälle hyvää, kun pitää keskittyä täydellisesti. Työpäivät ovat treenin jälkeen kyllä erilaisia, vaikuttaa positiivisesti. Gottschalk on ollut elintarvikealalla pitkään, viimeiset viisi vuotta Kivikylän Kotipalvaamossa Säkylässä, valmistusosastolla ja tarvittaessa pakkaamossa. Vielä ei saalista ole tullut. Gottschalkin tavoitteena on kauris, joka on nopea ja arka, haasteellinen saalis. Saalis ja metsästys on jousimetsästyksessä vain osa harrastusta, tämä on hyvä ymmärtää lajia aloitellessa, Gottschalk sanoo. – Vaikka tässä tulee vähän soturiolo, painotus on muualla. Eläinten ja niitten jälkien ja reittien tarkkailemisesta, metsässä oleskelusta ja liikkumisesta pitää nauttia, jotta jousimetsästys tuntuu mielekkäältä. – Minusta on hienoa istua passissa. Siinä näkee valtavan paljon. Kokemuksen myötä aina vain enemmän. •
E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 ALUETOIMISTOT PALVELEVAT SEL:N JÄSENIÄ AJANKOHTAISTA Jos sinulla on kysyttävää työehdoistasi tai sinulle tulee niihin liittyviä erimielisyyksiä työnantajasi kanssa, liitto neuvoo ja auttaa ratkaisemaan ongelmat. Liittoa työpaikalla edustava luottamusmies on apunasi. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, voit olla yhteydessä suoraan liiton aluetoimistoon. Aluetoimistosi palvelee sinua myös kaikissa liiton jäsenyyteen ja työttömyysturvaan liittyvissä asioissa. Soita tai meilaa! Kun tulet asioimaan paikan päälle aluetoimistolle, varmistathan aina ensin soittamalla, että olemme paikalla. Aluetoimisto Avoinna Työttömyysturvaneuvonta ja jäsenyysasiat Työsuhdeneuvonta, palkkaja muut työehtoasiat SEL:n Etelä-Suomen aluetoimisto Siltasaarenkatu 4, 5. krs 00530 Helsinki Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Satu Itkonen 09 4246 1255 satu.itkonen@selry.fi Jouni Konttila 040 544 5101 jouni.konttila@selry.fi SEL:n Länsi-Suomen aluetoimisto Maariankatu 6 b 20100 Turku Ma–to 8–15.30 Kiinni 13–14 Pe 8–15 Kiinni 13–13.30 Maarit Pinomäki 09 4246 1234 maarit.pinomaki@selry.fi Esa Vahlsten 09 4246 1233, 0400 734 702 esa.vahlsten@selry.fi SEL:n Häme-KeskiSuomen aluetoimisto Rautatienkatu 10, 6. krs 33100 Tampere Ma–to 8–15.30 Kiinni 11–12 Pe 8–15 Kiinni 11–11.30 Marja-Liisa Jaakkola 09 4246 1236 marja-liisa.jaakkola@selry.fi Eija Rantanen 040 519 5577 eija.rantanen@selry.fi SEL:n Kaakkois-Suomen aluetoimisto Vuorikatu 20 15110 Lahti Ma–to 8–15.30 Kiinni 12.30–13.30 Pe 8–15 Kiinni 12.30–13 Marja Karuaho 09 4246 1238 marja.karuaho@selry.fi Kari Salminen 09 4246 1237, 040 456 6694 kari.salminen@selry.fi SEL:n Itä-Suomen aluetoimisto Haapaniemenkatu 21 B 21 70110 Kuopio Ma–to 8–15.30 Pe 8–15 Kiinni 11.30–12 Rainer Kettunen 09 4246 1240 rainer.kettunen@selry.fi Veijo Kukkonen 09 4246 1239, 050 464 7292 veijo.kukkonen@selry.fi SEL:n Pohjanmaan aluetoimisto Pitkäkatu 43 65100 Vaasa Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Paula Mäki-Jussila 09 4246 1242 paula.maki-jussila@selry.fi Markus Forslund 09 4246 1241, 040 772 2387 markus.forslund@selry.fi SEL:n Pohjois-Suomen aluetoimisto Rautatienkatu 16 90100 Oulu Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Seija Kyllönen 09 4246 1243, 040 736 1008 seija.kyllonen@selry.fi Seija Kyllönen 09 4246 1243, 040 736 1008 seija.kyllonen@selry.fi Jäsenpalvelu Ovatko tietosi ajan tasalla jäsenrekisterissä? Tarkista tietosi SEL:n eAsioinnista www.selry.fi/easiointi, jossa voit esimerkiksi päivittää yhteystietosi ja työpaikkatietosi, ilmoittaa uudesta työpaikasta tai työsuhteen päättymisestä sekä ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta eli palkattomasta jaksosta kuten perhevapaasta, varusmiespalveluksesta tai päätoimisesta opiskelusta. Oletko jäämässä eläkkeelle? Kun jäät eläkkeelle, ilmoita siitä liittoon sähköpostilla jasenrekisteri@selry.fi tai soittamalla 09 4246 1230. Saat SEL:n vapaajäsenyyden eläkkeelle jäädessäsi, jos olet ollut ammattiliiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 25 vuotta, joista vähintään viimeiset viisi vuotta olet ollut SEL:n jäsen. Vapaajäsenet eivät maksa jäsenmaksua.
E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 SEL:n jäsenyytesi pidät kunnossa ilmoittamalla muutoksista liittoon ja maksamalla jäsenmaksusi. Osoitteentai nimenmuutoksesta ei tarvitse erikseen ilmoittaa liittoon, kun teet virallisen ilmoituksen Digija väestötietovirastoon. Muuttoilmoituksen voit tehdä osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi. Jos sinulla on tietojen luovutuskielto, ilmoita uusi nimesi tai osoitteesi myös liittoon. Kun vaihdat työpaikkaa, ota yhteys uuden työpaikkasi luottamusmieheen tai liiton aluetoimistoon, jotta saat jäsenmaksujen perintäsopimuksen täytettäväksi. Sen avulla voit tarvittaessa vaihtaa ammattiosastosi ja valita jäsenmaksutavan: joko työnantaja perii suoraan palkasta tai maksat jäsenmaksut itse. Työnantaja voi aloittaa jäsenmaksujen perinnän palkastasi vasta kun siitä on tehty kirjallinen perintäsopimus. Jäsenmaksuperinnän päättymisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus liittoon ja työnantajalle käyttämällä perintäsopimuksen päättymisilmoitusta. Jos maksat itse jäsenmaksusi, tarvitset siihen henkilökohtaisen viitenumerolistan, jonka saat aluetoimistostasi. Listassa on jokaiselle kuukaudelle oma viitenumero, jota on käytettävä. Mikäli vaihdat alaa ja ammattiliittoa, ota ensin yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen tai siihen liittoon johon siirryt, jotta voit sopia jäsenyyden alkamisajankohdasta. Vasta sen jälkeen ilmoita liiton vaihdosta SEL:n jäsenrekisteriin. Näin siirtymisesi uuteen liittoon tapahtuu ilman jäsenyyden katkeamista. Jos haluat erota SEL:sta, ilmoita siitä liittoon kirjallisesti. SEL:n jäsenmaksu on 1,4 % kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja se sisältää myös työttömyyskassan jäsenmaksun. Jäsenmaksua maksetaan myös osa-aikatyöstä ja työstä, jota teet saadessasi soviteltua työttömyyspäivärahaa. Työttömyyskassa perii automaattisesti jäsenmaksun kaikista maksamistaan etuuksista. Opiskelijajäsenyys on maksuton ja se on voimassa opiskelun päättymiseen saakka. Mikäli työskentelet opiskelun ohella, liity myös työttömyyskassan jäseneksi ja maksa palkastasi jäsenmaksu, jolloin kartutat oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen. Opiskelun ajalta saat jäsenmaksuvapauden ilmoittamalla opiskeluajat liittoon. Palkkatyöstä maksetaan aina jäsenmaksua. Kun jäät eläkkeelle, toimita jäsenrekisteriin kopio eläkepäätöksestä tai lähetä vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus, jossa kerrot nimesi, syntymäaikasi ja eläkkeen alkamispäivän. Jos kyseessä on määräaikainen eläke, kuten kuntoutustukena maksettava työkyvyttömyyseläke, ilmoita myös eläkkeen päättymispäivä. Saat SEL:n vapaajäsenyyden, kun jäät eläkkeelle, jos olet ollut ammattiliiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 25 vuotta, joista vähintään viimeiset viisi vuotta olet ollut SEL:n jäsen. Vapaajäsenyys on maksuton. Jos olet oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen, ilmoita siitä liittoon välittömästi. Jäsenmaksua ei tarvitse maksaa ajalta, jolta et saa palkkaa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta esimerkiksi sairauden, kuntoutustuen, äitiysvapaan, isyysvapaan, vanhempain vapaan, hoitovapaan, opiskelun, varusmiestai siviilipalveluksen tai enintään 12 kuukauden vapausrangaistuksen takia. Työtön, joka ei saa kassan maksamaa etuutta, on vapautettu jäsenmaksusta. Niiden jäsenten jäsenmaksu, joilla ei ole palkkatuloa, kassan maksamaa etuutta tai jäsenmaksuvapautusta, on 10 euroa/kk. Yrittäjänä toimivan (enintään 18 kk) jäsenen jäsenmaksu on 30 euroa/kk. Mikäli jäsenmaksusi on maksamatta tai jäsenmaksuvapautuksesi ilmoittamatta, ota välittömästi yhteyttä liittoon. Sovimme kanssasi, miten jäsenmaksut ja jäsenyys hoidetaan ajan tasalle. Jos olet laiminlyönyt jäsenmaksujen maksamisen tai jäsenmaksuvapautuksesta ilmoittamisen yli kuuden kuukauden ajalta, päättyy jäsenyytesi liitossa sekä työttömyyskassassa. Liiton jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Liitto toimittaa verottajalle vuosittain tiedot itse maksamistasi sekä työnantajan perimistä jäsenmaksuista. Tarkasta veroehdotuksestasi, että maksettujen jäsenmaksujen määrä on oikein. NÄIN PIDÄT JÄSENYYTESI KUNNOSSA ISSN: 0782-2448 Julkaisija: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Päätoimittaja: Karoliina Öystilä Toimittaja: Taru Salovaara, Kati Oksman perhevapaalla Toimituksen sihteeri: Erja Ekman Ulkoasu: Berry Creative Taitto: Sivusoppi, Liisa Suonsivu Elintaetta on mukana kehittämässä SEL:n viestintäjaosto: Pirjo-Riitta Anttonen, Marko Hanhela, Pasi Heinämaa, Jari Heiskanen, Jani Kerttula, Thomas Noon, Saija Ratia, Riku-Veikka Tamminen ja Tuija Toivonen-Perttunen. Osoitteenmuutokset: jasenrekisteri@selry.fi Tilaushinnat: Jäsenille ilmainen, muilta 40 €/vuosi Painopaikka: PunaMusta, Tampere Palaute ja juttuvinkit: www.selry.fi/elintae Elintae ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Nro Aineistot Ilmestyy 1 17.1.2022 11.2.2022 2 28.2.2022 25.3.2022 3 4.4.2022 29.4.2022 4 16.5.2022 10.6.2022 5 15.8.2022 9.9.2022 6 19.9.2022 14.10.2022 7 24.10.2022 18.11.2022 8 21.11.2022 16.12.2022 Ammattiosastojen ja aluejärjestöjen kokousja tapahtumailmoitukset: ilmoitukset@selry.fi tai lomakkeella: www.selry.fi/selnet. Tiedusteluihin vastaa Erja Ekman. p. 09 4246 1200 www.selry.fi www.elintarvikekassa.fi www.facebook.com/selry www.twitter.com/selryfi www.instagram.com/selryfi www.flickr.com/selry Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@selry.fi Postija käyntiosoite: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki
Tiesitkö, että yli miljoona suomalaista nauttii matkasta Turvassa? ”Matkustaminen on mulle uutta musaa, maisemia ja makuja. Uusia kokemuksia päivä toisensa jälkeen. Reissusta nauttii eniten, kun tietää olevansa Turvassa.” Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 SEL on vakuuttanut jäsenensä Turvan matkustajavakuutuksella. * Se auttaa, jos reissussa sattuu tai tapahtuu. Reissukaveriksi kannattaa ottaa TaskuTurva. Se on Turvan oma mobiilisovellus, jossa matkavakuutuskortti kulkee kätevästi mukanasi. TaskuTurvasta löydät myös luotettavan lääkärin yhteystiedot maailmalla. Lisäksi ulkomailla apunasi on 24 h matkahätäpalvelu. Aloita reissuvalmistelut jo tänään! Lataa TaskuTurva-sovellus puhelimeesi ja tarkista, mitkä ovat juuri sinun jäsenetusi osoitteesta turva.fi/sel *Vakuutus on voimassa siihen päivään saakka, jolloin vakuutettu jää pysyvälle eläkkeelle, kuitenkin enintään siihen päivään saakka, jolloin täyttää 68 vuotta. Lataa nyt uudistunut TaskuTurvasovellus!