HALLITUS HALUAA RAJOITTAA SINUN LAKKO-OIKEUTTASI SENIORITOIMINTA ON TÄYNNÄ MAHDOLLISUUKSIA VELLUN BLOGI | VETERAANIFESTARIT | SELVITETTY TAPAUS | TAUOLLA 6 ? 23 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Verkostoituminen muiden luottareiden kanssa on tärkeää Fazerilaiset leipovat Lahdessa myös gluteenittomasti T YÖPAIKALL A LUOT TAMUSHENKILÖ
E L I N TA E 3 Orpon hallitus haluaa heikentää sinun oikeuksiasi työntekijänä. SEL:n jäsenenä olet mukana puo lus tamassa työehtojasi ja työttömyysturvaasi! Mitä useampi työntekijä on SEL:n jäsen, sitä enemmän meillä on voimaa. Liity nyt, ellet ole jo jäsen! Lue lisää ja katso koko leikkauslista: www.selry.fi/ painavasyy Työntekijän lakko-oikeutta rajoitetaan. Työntekijä ei saa ensimmäiseltä sairauspoissaolopäivältä palkkaa. Työntekijän irtisanomiseen riittää ”asiallinen syy”. Työttömän tai lomautetun työntekijän työttömyysturvaa leikataan. Kyllä hyväksyn. Kyllä olen! En hyväksy! En ole. Oletko sinä valmis toimimaan työpaikallasi heikennysten torjumiseksi yhdessä työkavereidesi kanssa? 1 2 3 4 Hyväksytkö sinä, että
E L I N TA E 3 Aluksi K un ammattiliitot saivat kesän jälkeen järjestökoneensa ja viestintänsä kunnolla käyntiin, on monelle alkanut avautumaan paremmin, kuinka isoja heikennyksiä työntekijöiden työehtoihin ja työttömyysturvaan Petteri Orpon hallitusohjelma sisältää. On täysin kiistatonta, että kyse on työntekijöiden oikeuksien merkittävästä heikentämisestä ja vastaavasti työnantajien aseman selvästä parantamisesta. Viesti työpaikoilta on ollut kirkas: työntekijät eivät voi hyväksyä hallituksen ideologisia heikennyksiä. Heikennyksiä ei voi perustella työllisyyden tai valtiontalouden parantamisella, sillä monella työntekijään osuvalla toimella ei ole käytännössä mitään vaikutusta niihin. YKSI HALLITUKSEN täysin järjettömistä suunnitelmista on lakkauttaa aikuiskoulutustuki 1.8.2024 alkaen. Aikuiskoulutustuki on mahdollistanut monelle työntekijälle ammatin tai alan vaihtamisen. Sen avulla voi opiskella kokonaisen tutkinnon tai lyhyemmän koulutuksen joko työn ohessa tai päätoimisena opiskelijana. Hallituksen ”säästötoimi” on hyvin erikoinen siksikin, että aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta säästyviä rahoja ei ole mahdollista siirtää valtion budjettiin, koska aikuiskoulutustuen maksaa Työllisyysrahasto ja suurimman osan siitä rahoittavat työntekijät ja työnantajat. Jos aikuiskoulutustuki lopetettaisiin, työttömyysvakuutusmaksuja voitaisiin laskea 0,2 prosenttiyksikköä. Työllisyysrahaston mukaan mediaanituloisen palkansaajan maksama työttömyysvakuutusmaksu laskisi noin 3,32 euroa kuukaudessa. Aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta syntyisi siis iso haitta ja lähes olematon hyöty. NYT JOS koskaan tarvitaan liittoa! Meillä on painava syy toimia ja puolustaa yhdessä työntekijöiden oikeuksia. Ammattiliitot ovat jo aloittaneet toimet, joilla torjutaan hallituksen ajamia heikennyksiä. Jos hallitus ei ymmärrä perääntyä huonoista suunnitelmistaan, liitoilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin lisätä toimiaan. Täysin järjetöntä P Ä Ä K I R J O I T U S ”Työntekijät eivät voi hyväksyä hallituksen ideologisia heikennyksiä.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 6/23 13.10.2023 TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Liitot aloittivat poliittiset työtaistelut 12 Hallitus haluaa rajoittaa lakko-oikeutta 14 Miten osaamista voi kehittää työpaikoilla? 16 Fazerilaiset leipovat Lahdessa gluteenittomasti 21 Suomen suurin jäätelö tehdas 26 Manakish ja kaak valmistuvat haasteista huolimatta 34 Työsuojelu tapetilla työpaikoilla 36 Senioritoiminta on mahdollisuuksia täynnä 38 Luottamushenkilö 40 Veteraanifestarit 42 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 44 På svenska, In English 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla S I S Ä L LY S Kannessa: Pietarsaaressa nykyisin työskentelevä ukrainalainen Ihor Ordynski osallistui SEL:n kesäfestareille Hämeenlinnassa 26.8.2023. Kannen kuva: Bibek Bista ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti I tä-Suomen yliopiston tutkija Antti Karjalainen selvitti syyskuussa julkaistussa väitöstutkimuksessaan leipomoiden työntekijöiden altistumista jauhopölylle ja haihtuville orgaanisille yhdisteille eli VOC-yhdisteille. Tutkimus oli ensimmäinen, jossa sisäilman mittauksia tehtiin pienleipomoissa, teollisessa leipomossa, myymäläleipomossa ja myymälän paistopisteessä. Karjalainen tutki erikokoisten hiukkasten pitoisuuksia ja kokojakaumaa, hiukkasten koostumusta, työtapojen muuttamisen vaikutusta jauhopölylle altistumiseen sekä haihtuville orgaanisille yhdisteille altistumista. Jauhopölyn tiedetään olevan merkittävä astman ja allergisen nuhan aiheuttaja, ja sen on todettu ärsyttävän hengityselinten lisäksi silmiä ja ihoa. Työntekijät altistuvat myös leivonnasta ja paistamisesta lähtöisin oleville korkeille pienja nanohiukkaspitoisuuksille, jotka voivat kulkeutua syvälle hengitysteihin. Myös VOC-yhdisteiden on havaittu aiheuttavan keuhkojen ärsytysoireita. – Hengitettävän pölyn massapitoisuudet ylittivät usein jauhopölyn haitalliseksi tunnetun pitoisuuden eli HTP-arvon työntekijöiden hengitysvyöhykkeellä leipomoissa. PM10-hiukkasten massapitoisuuksissa havaittiin paljon korkeita pitoisuuspiikkejä mittauspäivien aikana pienleipomoissa ja teollisessa leipomossa. Mittaukset toteutettiin sekä hengitysvyöhykkeeltä että kiinteistä mittauspisteistä kussakin toimipaikassa, Karjalainen kertoo. Tulosten perusteella Karjalainen suosittelee henkilönsuojaimien ja kohdepoistojen käyttöä. – Korkeimmat hiukkasten lukumääräpitoisuudet mitattiin pienleipomossa – ne olivat korkeimmillaan, kun kaikki uunit olivat samanaikaisesti päällä. TulosVäitöstutkimus: Työntekijät altistuvat jauhopölylle erityisesti pienleipomoissa Hanna Hirvonen ten perusteella pitoisuuksien pääasiallinen lähde olivat siis uunit. Pienja nanohiukkaset vaikuttivat pitoisuuksiin merkittävästi. VOC-pitoisuudet, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuudet (TVOC) ja karbonyylipitoisuudet olivat alhaiset. Yhdisteet olivat todennäköisesti pääosin peräisin rakennusmateriaaleista ja henkilökohtaisista hygieniatuotteista. Osa yhdisteistä liittyi luultavasti mausteiden aromiaineisiin, tuotteiden paistamiseen uuneissa ja pakkausmateriaaleihin. Sisäilma kuntoon Antti Karjalainen selvitti myös jauhopölypitoisuuksien vähentämistä yhdessä pienleipomossa ja teollisessa leipomossa interventiotutkimuksella. Hengittyvän pölyn pitoisuudet eivät alentuneet työntekijöiden hengitysvyöhykkeellä intervention jälkeen. – Jatkossa olisi aiheellista suunnitella interventioita, joissa yhdistettäisiin sekä työtapojen muutokset että tekniset torjuntatoimenpiteet. Tutkimustulokset ovat sovellettavissa työmenetelmien, työturvallisuuden ja riskienhallinnan kehittämiseen leipomoissa. Leipomoiden sisäilmaa voidaan siis parantaa työtapojen muutoksilla ja teknisillä ratkaisuilla. – Kohdistamalla toimenpiteitä kyseisiin työsuojelun osa-alueisiin pystytään alentamaan työntekijöiden altistumistasoja sekä vähentämään ja ennaltaehkäisemään mahdollisia työssä esiintyviä oireita. Tällä tavoin on mahdollista edistää työntekijöiden työn tuottavuutta, työkyvyn ylläpitoa sekä työhyvinvointia ja -viihtyvyyttä. Lisäksi tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää uusien leipomotyöhön liittyvien tutkimushankkeiden suunnittelussa, Karjalainen toteaa.
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti F azer aloitti lokakuun toisella viikolla muutosneuvottelut Korian tuotantolaitoksellaan, sillä se harkitsee kaurajuomatuotteidensa valmistuksen siirtämistä Korialta Ruotsin Tingsrydin tehtaalleen syksyyn 2024 mennessä. Suunnitelmien toteutuessa Fazer suunnittelee irtisanovansa Korian tehtaaltaan enintään 93 henkilöä. Muutosneuvotteluiden piirissä on 133 Suomessa kasvipohjaisten juomien organisaatiossa työskentelevää. Fazerin Korian tehtaan kokonaishenkilöstömäärä on tällä hetkellä 123, joista SEL:n työehtosopimuksella työskentelee 64 työntekijää ja MVL:n työehtosopimuksella noin 40. Vähennystarpeesta SEL:n työehtosopimuksen alaisiin töihin kohdistuu 43 työtehtävää ja tuotannon toimihenkilöiden osalta 41 työtehtävää. Fazerin ilmoitus tuli järkytyksenä tehtaan väelle, sillä edellisten muutosneuvotteluiden jälkeen irtisanotut työntekijät lopettivat työnsä tehtaalla vasta kuukausi sitten. Helmikuussa Fazer päätti lopettaa Korian tehtaan meijeriliiketoiminnan ja irtisanoi 82 ihmistä. – Työnantajapuolelta on annettu ymmärtää, että tähän tehtaaseen panostetaan, on ollut puhetta kapasiteetin nostosta sekä yritetty luoda hyvää yhdessä eteenpäin -henkeä edellisistä irtisanomisista toipumiseksi. Nyt on sellainen olo, että matto on vedetty jalkojen alta, Fazerin Korian tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Kaarina Kaarlenpoika sanoo. Fazerin suunnitelmissa Tingsrydin tehdas keskittyisi kaurajuomien ja Korian tehdas kaurajogurttien valmistamiseen, jatkossa myös vientimarkkinoille. Tiedotteen mukaan ratkaisulla halutaan parantaa Fazerin kauraliiketoiminnan kilpailukykyä. – Kaurajuomien myynti ei ole ollut odotusten mukaista. Olisin osannut odottaa korkeintaan muutaman henkilön vähennystä tai lomautuksia, mutta en tällaista pommia. Mikäli Fazer ajaa läpi suunnitelman, meitä jää tänne enää kourallinen väkeä, Kaarlenpoika toteaa. Pääluottamusmiehen mukaan työntekijöiden tavoitteena on neuvotteluissa etsiä keinoja, joilla tuotantoa saataisiin pidettyä Korian tehtaalla niin paljon kuin mahdollista sekä minimoida irtisanottavien määrä. Korian tuotantolaitos tuli Fazerin omistukseen vuonna 2019, kun se osti sen Kaslinkilta. Ruotsalaisen kaurajuomia valmistavan Trensums Food AB:n Fazer osti viime vuonna. Muutosneuvotteluiden arvioitu kesto on kuusi viikkoa. – Olisin toivonut, että Fazer olisi odottanut ja seurannut rauhassa edellisten muutosneuvotteluiden vaikutuksia. Työnantajan tekemät liikkeet tuntuvat suurilta ja äkkinäisiltä, Kaarlenpoika summaa. Fazer harkitsee kaurajuomien valmistuksen siirtämistä Korialta Ruotsiin, 93 työpaikkaa vaarassa Fazer
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti FORSSALAINEN JANI Seuranen, 31, aloitti elokuun lopussa työt SEL:n järjestötoimitsijana. Seurasen tämän vuoden loppuun asti kestävä määräaikainen työsuhde on Chau Nguyenin perhevapaan sijaisuus. Seurasen vastuualueena ovat nuorten eli alle 35-vuotiaiden jäsenten toiminta, elintarvikealan ammattiin opiskelevat sekä maahanmuuttajajäsenten tukeminen. Tällä hetkellä hänellä on työpöydällä muun muassa nuorten Tunnetko oikeutesi? -koulutuksen sekä Superviikonlopun järjestelyt. – Tosi hyvällä mielellä olen aloittanut työt. On hienoa päästä näkemään, millaista työ liitossa on ja oppimaan uutta. Ja tietysti on kiva päästä tutustumaan uusiin jäseniin ja aktiiveihin, Seuranen kertoo. SEL on Seuraselle tuttu liitto. Hän aloitti elintarvikealan työt HKScanin Forssan tuotantolaitoksella 18-vuotiaana vuonna 2011, jolloin liittyi myös SEL:n jäseneksi. Mitä ammattiliiton jäsenyys merkitsee sinulle? – Liiton jäsenyys merkitsee sitä, että meillä työntekijöillä pysyy työehdot ja työolot kunnossa, ettei asiat mene työpaikalla työnantajan saneluksi, vaan meillä työntekijöillä on oikeudet ja me puolustamme niitä porukalla, Seuranen vastaa. Järjestötoimitsijan työn punaisena lankana on tiedon levittäminen siitä, miksi jokaisen elintarvikealan työntekijän ja opiskelijan kannattaa olla oman alan ammattiliiton jäsen. – Liiton jäsenyydellä turvaat itsellesi ja työkavereillesi hyvät työehdot ja työolot jatkossakin. Työehtosopimus ja siinä sovitut työntekijöiden oikeudet eivät ole itsestäänselvyys, vaikka moni niin luuleekin. Tes on määräaikainen sopimus, joka neuvotellaan aina uudestaan. Ilman jäseniä ei ole tessiä, Seuranen alleviivaa. Liiton palkkalistoille Seuranen siirtyi alkupaloittelun prosessityöntekijän työstä. Viimeiset viisi vuotta hän on toiminut HKScanin Forssan alkuja teollisuuspaloitteluosaston luottamusmiehenä. SEL:n nuorten hommissa Seuranen on ollut kolmisen vuotta mukana aktiivisesti. Viime vuonna hänet valittiin SEL:n valtakunnallisen nuorisojaoston jäseneksi ja Länsi-Suomen alueen nuorisovastaavana hän on toiminut maaliskuusta asti. Mitä sanot nuorelle, joka miettii, kannattaako liiton tapahtumiin osallistua? – Kannattaa rohkeasti tulla mukaan nuorten tai ammattiosaston toimintaan katsomaan, millaista tämä on. Ja aina saa tulla myös mukaan ideoimaan, millaista toimintaa ja tapahtumia itse haluaisit järjestää ja mihin haluaisit osallistua, Seuranen kannustaa. Seuranen suosittelee, että ammattiosastot valitsevat nuorisovastaavan ja budjetoivat rahaa nuorten toimintaan. – Nuorten kautta tulee jatkumo. Siksi on tärkeää, että nuoria on mukana toiminnassa ja heidän äänensä kuuluu siinä, millaista toimintaa järjestetään. Jani Seuranen toivoo, että jäsenet ottavat yhteyttä matalalla kynnyksellä. – Jos on huolia, murheita, toiveita tai ideoita toimintaan tai muuten, olkaa yhteydessä! Jani Seuranen tuuraa SEL:n järjestötoimitsijana loppuvuoden ja vastaa nuorten toiminnasta Jani Seuranen on SEL:n uusi järjestötoimitsija. Kuvassa hän on SEL:n nuorten risteilyllä viime vuonna. Pinja Nikki
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti S uomessa on 12 valtakunnallisesti toimivaa opintokeskusta. Opintokeskukset ovat järjestöjen oppilaitoksia ja erityinen vapaan sivistystyön oppilaitosmuoto. Ne järjestävät vaikutuksiltaan hyvin tuloksellista koulutusta yhdessä järjestöjen kanssa. Opintokeskusten koulutuksissa rohkaistutaan toimimaan järjestöjen ja kuntien luottamustoimissa sekä muissa tehtävissä. Koulutukset vahvistavat aktiivien ja vapaaehtoisten järjestöllistä ja yhdistystoimijuuden osaamista. Koulutuksiin on helppo osallistua, ne edistävät yhdenvertaisuutta ja ovat alueellisesti hyvin saavutettavia. OPINTOKESKUKSET TOTEUTTAVAT vuosittain yli 20 000 koulutusta, josta syntyy yli 240 000 opetustuntia. Osallistujia näissä koulutuksissa on reilu puoli miljoonaa. KSL-opintokeskus järjestää koulutusta yhdessä noin 80 kansalaisjärjestön kanssa. Näistä yksi keskeisimmistä on SEL. Hallitusohjelmassa esitetään nyt opintokeskusten valtionosuudesta seitsemän miljoonan euron leikkausta. Tämä tarkoittaa 39 prosentin vähennystä opintokeskusten perusrahoitukseen, mikä puolestaan olisi noin 66 000 opetustuntia pois suomalaisen kansalaisyhteiskunnan koulutukselta. Suunniteltu leikkaus romuttaisi järjestökoulutuksen sekä mahdollisesti jopa tuhoaisi yhden oppilaitosmuodon suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Mahdollisesti kasvavat osallistujamaksut väistämättä vaikeuttaisivat monien järjestöaktiivien koulutuksiin osallistumista. ARVIOIMME, ETTÄ suunniteltujen leikkausten toteutuessa KSL-opintokeskuksen yhteistyössä järjestöjen, SEL mukaan lukien, kanssa toteuttamasta koulutustoiminnasta vähenisi noin 5000 opetustuntia vuodessa. Samalla kun pääministeri Petteri Orpon hallitus kertoo ohjelmansa vahvistavan demokratiaa, osallisuutta ja luottamusta yhteiskunnassa, sen suunnittelemat toimet heikentäisivät opintokeskusten edellytyksiä toimia tämän tavoitteen edistämiseksi. Sen lisäksi, että leikkaukset uhkaavat vireää ja osaavaa suomalaista järjestötoimintaa, ne vähentävät oppimisen ja kansalaistoiminnan tunnustettuja hyvinvointivaikutuksia. Leikkaukset uhkaavat järjestöjen koulutusta K O L U M N I S A N O T T U A 64 % ”Sosiaalija työsuhdeturvan yhtäaikainen romuttaminen on tapa rakentaa työmarkkinat, joissa töitä on pakko ottaa vastaan hinnalla millä hyvänsä. Moinen kehitys ei palvele yhtä ainutta ihmistä, jonka pitää tulla työllään toimeen. Näin ei myöskään tasapainoteta valtiontaloutta, vaan romutetaan hyvinvointivaltiota.” TEO LLI S U U S LI ITO N T YÖYM PÄ R I S TÖ A S I A NT U NTI JA J E N N I U L JA S 3 . 10. 2023 ”Seuraavaksi on puututtava sunnuntain tuplapalkkaan ja annettava työpaikoille myös mahdollisuus toisin sopimiseen. Nämä hallituksen listalta toistaiseksi puuttuvat.” S U O M E N Y R IT TÄ J I E N TO I M IT U S J O HTA JA M I K A E L PE NTI K Ä I N E N I LTA LE H D E SS Ä 25 . 9. 2023 JUURI NÄIN! EI NÄIN! NOIN 64 PROSENTTIA ELINTARVIKEALAN TYÖNTEKIJÖISTÄ ON SEL:N JÄSENIÄ. TUULA KUMPUMÄKI Kirjoittaja on Kansan Sivistystyön Liitto KSL:n pääsihteeri ja KSL-opintokeskuksen opintojohtaja. L U K U ”Koulutuksiin on helppo osallistua, ne edistävät yhdenvertaisuutta ja ovat alueellisesti hyvin saavutettavia.” ”
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Jäsenet yhdessä ovat liitto V E L L U N B L O G I ”Tänä päivänäkin ammattiliitto on yhtä kuin sen jäsenet, jotka ovat yhtä kuin liiton neuvotteluvoima, joka on yhtä kuin liiton vaikutusvalta.” O rpon ja Purran hallituksen työelämää koskevien esitysten yhteinen nimittäjä on pyrkimys heikentää työntekijän asemaa työpaikalla sekä työntekijöiden ammattiliittojen asemaa yhteiskunnassa. Hallituksen tavoite ei ole lisätä asioista sopimista millään tasolla, ei paikallisella, eikä liittotasolla. Tarkoitus on yksiselitteisesti lisätä työnantajien yksipuolista määräysvaltaa työpaikalla. NYKYPÄIVÄÄN KUULUU käsitteillä hämääminen. Esimerkiksi kun puhutaan uudistamisesta, se ei kuulosta ollenkaan pahalta, mutta ikävä kyllä uudistukset saattavat olla yhtä hyvin taantumuksellisia kuin edistyksellisiäkin. Hallituksen ajamat työelämän ”uudistukset” ovat esimerkiksi irtisanomissuojan heikentämistä, perusteettomien määräaikaisten työsopimusten sallimista, työehtosopimusten edellyttämien työehtojen tason alittamisen mahdollistamista paikallisesti ”sopimalla” ja niin edelleen. Meille nämä työelämän ”uudistukset” ovat kautta linjan heikennyksiä. Nämä hallituksen uudistukset vievät työntekijän asemaa taaksepäin niin työpaikalla kuin yhteiskunnassa. Hallitus tarjoaa erityishuomiota leipomoalan työntekijöille. Hallituksen mielestä 100 %:n yötyökorvauksen taannut leipomotyölaki on syytä poistaa vanhentuneena. Tällä ratkaisulla heikennetään tietoisesti meidän työntekijöiden neuvotteluasetelmaa seuraavissa leipomoalan työehtosopimusneuvotteluissa. No sehän on osa tämän hallituksen ”uudistuslinjaa”. Nämä samat ”uudistajat” luovat mielikuvaa ammattiliitoista vanhanaikaisina historian jäänteinä ja heillä on siihen syynsä. Ammattiliittoon kuuluvien työntekijöiden kanssa kun joutuu neuvottelemaan ja sopimaan asioista, heille kun ei riitä pelkästään kuulluksi tuleminen. NÄMÄ ”UUDISTAJAT” antavat myös ymmärtää, että ammattiliitot olisivat jotenkin irti jäsenistään ja pyrkisivät pitämään kiinni neuvotteluvoimastaan ja vaikutusvallastaan motiivinaan vallan tavoittelu ja siitä kiinni pitäminen. Tänä päivänäkin ammattiliitto on yhtä kuin sen jäsenet, jotka ovat yhtä kuin liiton neuvotteluvoima, joka on yhtä kuin liiton vaikutusvalta. Kysymys on työntekijän työehdoista ja asemasta, niin työpaikalla kuin yhteiskunnassakin, ei vallan tavoittelusta vallan takia. Meidät on nyt haastettu osoittamaan, miksi ammattiliitot ovat olemassa. Tähän haasteeseen me myös vastaamme yhdessä, olemmehan liitto. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Mitä mieltä olet Orpon ja Purran hallitusohjelmasta? Vastaajat osallistuivat luottamusmiesten jatkokurssille Murikka-opistolla 25.–29.9.2023 ja SEL:n EWCkoulutukseen Helsingissä 29.9.2023. G A L L U P ” KUULOS TA A hurjalta! Varsinkin leipomoiden yötyölisän poistuminen tulee vaikuttamaan paljon. Pelottaa, kuinka laajasti esitykset vaikuttavat työntekijöiden oikeuksiin. Toivottavasti me työntekijät emme katso tätä vain sivusta, vaan sanomme vastaan!” ELINA MIINALAINEN leipomotyöntekijä, varapääluottamusmies Fazer Leipomot, Lahti ” HIL JAISEKSI on vetänyt. Luvassa on pelkkiä työolojen heikennyksiä ja ne eivät kyllä kannusta ihmisiä töihin. Se, että meiltä viedään pois lakko-oikeus, tarkoittaa, että meiltä viedään pois oikeus sanoa mielipiteemme.” ANNI VILJANEN lihanleikkaaja, osaston luottamusmies HKScan, Rauma ”OMIA ajatuksia hallituksen heikennysesityksistä ei voi oikein edes ääneen sanoa! Pienistä taskuista otetaan ja isoihin taskuihin laitetaan. Heikennykset tulevat vaikuttamaan paitsi työpaikoilla, myös yksilönä jokaisen työntekijän elämään.” MATIAS WALLENIUS pakkaaja, osaston luottamusmies HKScan, Eura ” VA ALITULOKSEN jälkeen osasin odottaa jotain tällaista, mutta esitysten rajuus kyllä yllätti. Hallitus heikentää työntekijöiden asemaa. Toisaalta nyt meidän on erityisen helppo kertoa työpaikoilla liiton tärkeydestä ja kannustaa kaikkia liittymään.” JANNE ALAKOTILA kunnossapitoasentaja, pääluottamusmies Snellmanin Kokkikartano, Kerava SYYSKUUSSA vietettiin YK:n samapalkkaisuuspäivää. Ammattiliittojen maailmanjärjestö ITUC julisti kansainvälisen samapalkkaisuuskoalition EPIC:n tilaisuudessa, että sen kunnianhimoisena tavoitteena on nopeuttaa sukupuolten välisen palkkakuilun kuromista umpeen vuoteen 2030 mennessä. Globaalisti naiset ansaitsevat 83 prosenttia miesten ansioista. Suomessa vastaava luku on 84 prosenttia. Maailman talousfoorumin kesäkuussa julkaiseman Global Gender Gap -raportin mukaan sukupuolten välinen tasa-arvokuilu on pienentynyt viimeisen vuoden aikana 0,3 prosenttiyksikköä ja vuodesta 2006 reilut neljä prosenttiyksikköä. Nykyisellä vauhdilla tasa-arvokuilun kurominen umpeen kestäisi 131 vuotta. Pienimmillään tasa-arvokuilu on Euroopassa sekä Eteläja Pohjois-Amerikassa, suurimmillaan Arabimaissa ja Etelä-Aasiassa. Kärkikolmikossa ovat Islanti, Norja ja Suomi. Kehittyvistä maista kymmenen kärkeen nousevat Nicaragua ja Namibia. Samapalkkaisuuspäivä muistuttaa palkkaepätasa-arvosta maailmalla NORJALAINEN elintarvikekonserni Kavli on myynyt Plantin Valion enemmistöomistamalle Oddlygoodille, joka valmistaa kasvipohjaisia tuotteita. Lokakuun alussa julkistetussa kaupassa Oddlygoodille siirtyvät Plantin tuotteet, brändi ja immateriaalioikeudet. Samanaikaisesti Valio osti Plantin tuotannon Turussa ja Plantin työntekijät siirtyivät vanhoina työntekijöinä Valiolle. Plantin Turun tehtaan työntekijöiden pääluottamusmiehelle Jarno Lyhtelälle kauppa tuli yllätyksenä. – Nyt kun tätä uutista on pari päivää sulatellut, tunnelmat ovat varovaisen positiiviset. Olen jutellut valiolaisten kanssa, ja heidän puheistaan saa vaikutelman, että he ovat aidosti halukkaita käyttämään tehtaamme kapasiteettia, Lyhtelä kertoo. Plantin Turun tehdas työllistää 29 ihmistä, joista 19 on tuotannon työntekijöitä. Planti on markkinajohtaja Suomessa kaurapohjaisissa ruoanlaittotuotteissa ja Ruotsissa hapatetuissa soijatuotteissa. Kauppa vahvistaa Oddlygoodin kasvipohjaisten tuotteiden markkinaosuuksia. Kauppa ei aiheuta välittömiä muutoksia Oddlygoodin tai Plantin tuotevalikoimaan tai tuotantoon. Oddlygoodin liikevaihto oli viime vuonna 23,5 miljoonaa euroa ja Plantin liikevaihto 10,9 miljoonaa. Oddlygood ostaa Plantin, jonka Turun tuotanto ja työntekijät siirtyvät Valiolle
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Liitot aloittivat poliittiset työtaistelut H A L L I T U S O H J E L M A S AK:laiset ammattiliitot aloittivat syyskuun viimeisellä viikolla poliittiset työtaistelutoimet, joilla torjutaan Orpon ja Purran hallituksen ajamia työehtojen ja työttömyysturvan heikennyksiä. – Kyse on hätähuudosta suomalaisen työväestön puolesta. Vastustamme näillä toimilla hallituksen sosiaaliturvaleikkauksia ja työelämäheikennyksiä, SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen kertoi tiedotustilaisuudessa syyskuussa. Liittojen protestien tyyli vaihtelee ulosmarsseista erilaisiin mielenilmaisuihin ja työtaistelutoimia nähdään kaikkialla Suomessa. Työtaistelutoimet on rajattu tavalla, joka mahdollistaa hätätyön, eivätkä ne vaaranna omaisuutta tai henkeä ja terveyttä. Ammattiliitot kertovat ennakkoon suunnitelluista toimistaan aina neljä päivää ennen toteutusta. Suunnitelmat suututtavat SAK:laisten ammattiliittojen puheenjohtajat kertovat Orpon ja Purran hallituksen suunnitelmien herättäneen jäsenistössä epäuskoa ja raivoa. Tilannetta pahentaa se, että elinkustannusten nousun myötä duunarikotitalouksien puskurit on jo syöty. – Hallituksen työttömyysturvaan ja yhteistoimintalakiin kohdistamat heikennykset osuvat erityisesti suhdanneherkän teollisuuden työntekijöihin. Nykyään työpaikoilla on kaksi kuukautta aikaa varautua lomautuksen alkuun. Jatkossa palkanmaksu katkeaisikin viikossa. Lapsikorotusten poiston kanssa tämä laittaa etenkin perheelliset palkansaajat todella tiukoille, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo. Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen on huolissaan siitä, Ammattiliitot ovat käynnistäneet poliittiset työtaistelutoimet, joiden tavoitteena on torjua hallituksen ajamat heikennykset työehtoihin ja työttömyysturvaan. #PainavaSyy on SAK:laisten liittojen yhteinen kampanja, jonka tavoitteena on torjua hallituksen ajamat heikennykset. E L I N TA E 11
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Leipomoalalla töissä? miten hallituksen ajamat erilaiset heikennykset kohdistuvat samoihin ihmisiin ja perheisiin. – Osa-aikaisia työntekijöitä on enemmän kuin koskaan. Esimerkiksi myyjien ja tarjoilijoiden avoimista työpaikoista puolet on osa-aikaisia. He eivät tule tuloillaan toimeen ja tarvitsevat soviteltua työttömyyspäivärahaa sekä asumistukea. Näitä hallitus leikkaa ja kehottaa hakemaan kokoaikatyötä – mitä ei ole tarjolla. Säästyneet rahat käytetään suurituloisten verotuksen keventämiseen. Ei tällaista röyhkeyttä voi hyväksyä. Liittojohtajat ovat myös huolissaan pitkäaikaisista vaikutuksista. Hallitus haluaa teko kerrallaan romuttaa nykyisen työmarkkinajärjestelmän. Esimerkiksi paikallisen sopimisen kokonaisuus tulee romuttamaan työehtosopimusten yleissitovuuden. – Käytännössä työlainsäädäntö porataan niin täyteen reikiä, että yleissitovuus menettää merkityksensä. Tämä johtaa väistämättä palkkojen laskuun ja muiden työehtojen, kuten työaikojen, heikkenemiseen. Jatkossa minimiehdot voidaan vapaasti ohittaa sopimalla paikallisesti kenen tahansa työnantajan osoittaman reippaan henkilön kanssa, järjestäytyneet luottamusmiehet ohittaen, Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko kertoo. Toinen pitkän aikavälin heikennys on sovittelutoiminnan rajoittaminen lainsäädännöllä. Ellei kukaan voi tulevaisuudessa saada vientiteollisuutta suurempia palkankorotuksia, tarkoittaa se nykyisten palkkaerojen sementointia. – Esimerkiksi siivoojat, hoitajat ja vanhuspalveluiden työntekijät jäävät silloin ikuiseen palkkakuoppaan. Työntekijöille se merkitsee kituuttamista nälkärajoilla, työnantajille suhteettomia vaikeuksia löytää tekijöitä elintärkeisiin töihin, korostaa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine. • SEL valmistelee parhaillaan omia toimiaan, joista tiedotetaan myöhemmin. Seuraa luottamusmiehesi ja SEL:n viestintää osoitteessa www.selry.fi/painavasyy. Mitä tarkoittaa, että työpaikalla voi sopia heikommin ilman luottamusmiestä? Orpon hallitusohjelmassa lukee: ”Hallitus uudistaa lainsäädäntöä yritystasolla tapahtuvan paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisäämiseksi. Hallituksen tahtotila on, että paikallinen sopiminen on yhdenvertaisesti mahdollista kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai millainen työntekijöiden edustusjärjestelmä yrityksessä on. Hallitus laajentaa paikallisen sopimisen edellytyksiä poistamalla työlainsäädännöstä järjestäytymättömiä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia yrityksiä koskevat paikallisen sopimisen kiellot. Työlainsäädäntöä muutetaan niin, että myös yrityksen kanssa tehdyllä työehtosopimuksella voidaan sopien poiketa samoista työlainsäädännön säännöksistä, joista poikkeaminen on nyt mahdollista vain valtakunnallisella työehtosopimuksella.” Nykytila: Työlainsäädäntö perustuu heikomman osapuolen suojaamiselle ja asettaa työehtojen minimitason. Paikallisesti sovittavat asiat ja sopijaosapuolet määritellään työehtosopimuksissa. Poikkeaminen työlainsäädännön vähimmäistasosta on mahdollista vain ammattiliittojen ja työnantajaliittojen solmimilla työehtosopimuksilla. Vain työnantajaliittoon kuuluvat yritykset voivat tehdä sellaisia paikallisia sopimuksia, joilla poiketaan työlainsäädännöstä. Jos hallituksen esitys toteutuu: • Jos paikallisia sopimuksia tehdään ilman luottamusmiestä, sopijaosapuolilta puuttuu osaaminen ja ymmärrys työehtosopimuksen ja työlainsäädännön sisällöstä. Jos työehtosopimukset ja alan tilanteen tunteva ammattiliitto ei ole mukana, kukaan ei varmista, että paikalliset sopimukset ovat tasapainossa tai ettei sovita heikommin sellaisista asioista, joista ei saisi sopia. • Järjestäytymättömien yritysten suosiminen tarkoittaa, että työnantajilla on vähemmän intressiä liittyä työnantajaliittoon. Työnantajaliitoilla on velvollisuus valvoa työehtosopimusten noudattamista vain jäsenyritystensä osalta. • Yrityskohtaisten ja paikallisten sopimusten suosiminen johtaa siihen, että jatkossa yhä harvempi työnantaja liittyy työnantajaliittoon ja yhä vähemmän tehdään valtakunnallisia sopimuksia. Kun valtakunnalliset työehtosopimukset vähenevät, vähenevät myös yleissitovat työehtosopimukset. Siten yhä harvempi työntekijä on vähimmäisehtojen piirissä. Lähde: www.sak.fi/painavasyy SEL järjestää kaikille leipomoalalla työskenteleville jäsenilleen tiistaina 24.10.2023 kello 17–19 tiedotustilaisuuden, jossa kerromme Orpon hallituksen ajaman leipomotyölain kumoamisen vaikutuksista leipomoalan työntekijöiden työehtoihin sekä leipomoalan työehtosopimuksen tilanteesta. Tilaisuus järjestetään verkossa ja voit osallistua tilaisuuteen tietokoneella tai älypuhelimella, jossa on nettiyhteys. Lähetämme kaikille leipomoalan jäsenillemme lokakuussa sähköpostilla kutsun ja osallistumislinkin tilaisuuteen. Voit myös ilmoittautua tilaisuuteen osoitteessa www.selry.fi/leipomotyolaki. E L I N TA E 11
E L I N TA E 12 E L I N TA E 13 Orpon hallitus aikoo rajoittaa työntekijöiden työtaisteluoikeutta. Näillä faktoilla pärjäät lakkokeskusteluissa. 1. HALLITUS HALUAA KAVENTAA LAKKO-OIKEUTTA PETTERI ORPON hallitus suunnittelee rajoittavansa työntekijöiden lakko-oikeutta. Hallitusohjelmassa on useita suunnitelmia, joilla lakkoon menemisestä tehtäisiin vaikeampaa. Hallitus aikoo kasvattaa laittomien lakkojen hyvityssakkoja rajusti. Sakot voisivat olla korkeimmillaan 150 000 euroa ja matalimmillaan 10 000 euroa. Myös yksittäiselle työntekijälle tulisi hallituksen suunnitelmien mukaan seuraamus osallistumisesta laittomaan lakkoon. 200 euron maksu voisi mätkähtää tilanteessa, jossa työntekijä jatkaa työtuomioistuimen laittomaksi toteamaa työtaistelua. Poliittiset lakot hallitus haluaa rajoittaa enintään vuorokauden mittaisiksi. Myös tukilakkoja aiotaan rajoittaa. Niiden pitäisi olla ”kohtuullisia suhteessa tavoitteisiin” ja aiheuttaa haittaa vain työriidan osapuolille. Hallitusohjelman työrauhakysymyksiä käsitellään parhaillaan kolmikantaisessa työryhmässä, jonka on määrä saada työnsä valmiiksi lokakuussa. Varsinaisia lakiesityksiä odotetaan sen jälkeen. 2. LAKKO-OIKEUS ON LAISSA TYÖNTEKIJÄN lakko-oikeus on maailmanlaajuisesti tunnustettu. Esimerkiksi kansainvälisen työjärjestön ILO:n julistuksessa yksi työelämän perusperiaatteista on ”yhdistymisvapaus ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden tunnustaminen”. Suomen perustuslaki takaa ammatillisen yhdistymisvapauden, ja lakko-oikeuden katsotaan kuuluvan tähän. Työtaisteluja koskevia määräyksiä on myös työehtosopimuslaissa ja laissa työriitojen sovittelusta. Ammatillinen yhdistymisvapaus tarkoittaa muun muassa sitä, että työntekijä ei saa joutua painostetuksi tai syrjityksi työnantajan taholta osallistuessaan ammattiliittonsa järjestämään lakkoon. Liitoilla on myös oikeus asettaa lakkoon työtehtäviä riippumatta siitä, kuka niitä tekee. Lakko ei siis koske vain ammattiliittoon kuuluvia. Tämäkin periaate on Suomessa vahvistettu korkeimman oikeuden päätöksellä. 3. SUOMESSA EI LAKKOILLA PALJON TYÖNANTAJAPUOLEN puheista voi joskus saada käsityksen, että Suomessa lakkoiltaisiin muihin maihin verrattuna holtittomasti. Se ei pidä paikkaansa. Ekonomisti Antti Koskela on tarkastellut lakkojen määriä Suomessa ja muualla maailmassa kirjassaan Hanskat tippui – lakkojen historia ja vaikutus yhteiskunnassa. Tilastojen mukaan Suomi ei ole muihin maihin verrattuna lakkoherkkä maa. Esimerkiksi Ranskassa ja Tanskassa menetetään lakoissa työpäiviä kolminkertainen määrä Suomeen verrattuna. Suomi on samaa tasoa esimerkiksi korealaisten ja brittien kanssa. Vertailu on tehty tuhatta työntekijää kohti, joten maan koko ei vaikuta lukuihin. Norjassa työtaisteluissa menetettyjä päiviä on hiukan enemmän kuin Suomessa. Ruotsissa niitä on selvästi vähemmän. Euroopan laajuisessa vertailussa Suomi sijoittuu hieman keskitason yläpuolelle. Pohjoismaiden lakkoherkimmässä maassa Tanskassa lakkoihin liittyvä lainsäädäntö on suunnilleen samanlainen kuin muissa Pohjoismaissa, jopa tiukempi kuin Suomessa. Selvää syytä Tanskan lakkoherkkyyteen ei tiedetä. Hallitus haluaa rajoittaa lakko-oikeutta T ilastokeskus kerää vuosittain tiedot työtaisteluista Suomessa. Niiden määrä vaihtelee suuresti. Esimerkiksi viime vuonna työtaisteluissa menetettiin työpäiviä selvästi enemmän kuin aiemmin 2000-luvulla. Vuonna 2021 taas työtaistelujen lukumäärä oli matalin yli 50 vuoteen. Viime vuonna Suomessa käytiin 64 työtaistelua. Työtaisteluihin osallisia työntekijöitä oli noin 177 600, ja menetettyjä työpäiviä kertyi noin 962 600. Vuotta aiemmin työtaisteluihin osallisia työntekijöitä oli noin 22 500 ja menetettyjä työpäiviä noin 34 100. Vuoden 2022 tavallista laajempien työtaistelutoimien taustalla olivat pääasiassa kuntaja terveydenhoitoalan lakot. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2022 kaltaiset lakkovuodet olivat melko yleisiä 1980-luvulla ja vielä 1990-luvun alkupuoliskolla. Lakkoilu ei siis ole 2000-luvulla lisääntynyt aiempiin vuosikymmeniin verrattuna, päinvastoin vähentynyt selvästi. 1970ja 1980-luvuilla oli vuosia, jolloin työtaisteluissa menetettiin reilusti yli kaksi miljoonaa työpäivää. • L A K K O O I K E U S teksti Tua Onnela piirroskuva Maria Björklund
E L I N TA E 13 Lähde: Tilastokeskus TYÖTAISTELUJEN LUKUMÄÄRÄ 2000-LUVULLA 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 390 360 330 300 270 240 210 180 150 120 90 60 30 96 84 76 112 84 97 91 92 139 191 163 86 121 128 163 69 103 107 108 55 64 166 365 Työtaistelusanasto LAKKO Lakko on työntekijäpuolen työtaistelutoimi, jossa keskeytetään väliaikaisesti työnteko. Työnantajalla ei ole lakon aikana työnjohto-oikeutta eikä palkanmaksuvelvoitetta. Lakko on kollektiivinen eli yleensä ammattiliiton, ammattiosaston tai työhuonekunnan järjestämä toimi, eikä yksittäinen työntekijä voi yksin päättää mennä lakkoon. Useimmiten lakolla yritetään vaikuttaa oman alan työehtosopimukseen ja työehtoihin, esimerkiksi palkkaan. TYÖSULKU Työsulku on työnantajapuolen työtaistelutoimi. Työsulun aikana työnantaja estää työntekijöitä pääsemästä töihin ja keskeyttää heidän palkanmaksunsa. LAILLINEN/LAITON LAKKO Lakko-oikeus on työntekijöiden oikeus. Työehtosopimuksen voimassaoloaikana vallitsee kuitenkin työrauhavelvoite. Jos lakko järjestetään tänä aikana ja se kohdistuu kyseiseen työehtosopimukseen, lakko on laiton. Usein laittomista lakoista puhuttaessa kyse on lyhyistä ulosmarsseista, jotka johtuvat esimerkiksi yrityksen irtisanomissuunnitelmista. POLIITTINEN LAKKO Poliittinen lakko on lakko, jolla pyritään vaikuttamaan oman alan työehtojen sijaan poliittisiin päättäjiin, kun näiden päätökset vaikuttavat työntekijöiden ammatilliseen, sosiaaliseen tai taloudelliseen asemaan. SAARTO Saarto on työtaistelutoimi, jossa muissa yrityksissä työskentelevät työntekijät kieltäytyvät työskentelemästä saarron alaisen yrityksen kanssa. Työntekijät kieltäytyvät lisäksi hakeutumasta saarrettuun yritykseen töihin. TUKILAKKO Tukilakko on lakko, jolla tuetaan toisen sopimusalan tai ammattiliiton laillista työtaistelutoimea. ULOSMARSSI TAI MIELENILMAUS Ulosmarssi on työtaistelutoimi, jossa työntekijät keskeyttävät työt lyhytaikaisesti ja poistuvat työpaikalta. VUORONVAIHTOKIELTO Vuoronvaihtokielto on lakkoa kevyempi työtaistelutoimi, jossa vuoronvaihtokiellon julistaneen ammattiliiton jäsenet kieltäytyvät vuoronvaihdosta ja muista työnantajan ehdottamista muutoksista työvuorolistaan. YLITYÖKIELTO Ylityökielto on lakkoa kevyempi työtaistelutoimi, jossa ylityökiellon julistaneen ammattiliiton jäsenet kieltäytyvät ylitöistä. HYVITYSSAKKO ELI LAKKOSAKKO Hyvityssakko on maksu, jonka työtuomioistuin voi määrätä laittomasta lakosta ammattiliitolle tai työnantajaliitolle. Yksittäiselle työntekijälle ei voi nykyisen lain mukaan tulla sanktiota, vaikka hän olisi osallistunut laittomaan lakkoon.
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 Näin osaamista voi kehittää työpaikalla Osaamisen kehittäminen kannattaa ottaa työpaikalla puheeksi. Myös ayja järjestökoulutuksia kannattaa hyödyntää oman osaamisen kartuttamisessa. teksti Kati Oksman kuva Minttu Sillanpää J atkuva oppiminen on päivän sana. Työntekijät haluavat tehdä työnsä mahdollisimman hyvin, jolloin syntyy tarve kehittää osaamista. Osaaminen lisää myös työn mielekkyyttä. Työntekijöiden osaamista voidaan kehittää niin lähiesimiesten, luottamusmiesten kuin työkavereiden tuella. Joillakin elintarvikealan työpaikoilla on erillinen työhönopastusja laatuhenkilöstö, joka havainnoi työntekijöiden osaamistarpeita, opastaa heitä tarvittaessa ja vie tietoa osaamisen kehittämistarpeista eteenpäin. Työnantajissa on eroja, miten ne kartoittavat työntekijöidensä osaamistarpeita. Tyypillisiä tapoja ovat kyselyt ja kehityskeskustelut. SAK selvitti 2022–2023 tilaamassaan laadullisessa tutkimuksessa työntekijöiden osaamistarpeiden kartoittamisen ja oppimisen ohjauksen käytäntöjä duunarityöpaikoissa. Sen perusteella joillakin työpaikoilla osaamisen kartoituksia tehdään epäsäännöllisesti, vähän tai ei ollenkaan, ja johdolle ja toimihenkilöille kartoituksia tehdään enemmän kuin työntekijöille. Suurin rooli oppimisen ohjaamisessa työpaikoilla on lähimmällä esihenkilöllä. Myös työntekijöillä itsellään on iso rooli, ja he voivat toimia myös vertaisohjaajina toisilleen. Johdon tehtävänä on luoda ohjaamiselle toimivat olosuhteet ja resurssit, vastata tiedotuksesta sekä varmistaa, että lähiesimiehillä on riittävä osaaminen oppimisen ohjaamiseen. Parhaimmillaan osaamisen ohjaaO S A A M I N E N minen tapahtuu työyhteisössä luonnostaan, mutta osaamisen kehittämisessä suunnitelmallisuus on järkevää. Ohjaustyön vaiheet ovat osaamisen kartoittaminen, suunnittelu, toimeenpano ja jälkiseuranta. Koulutustarpeet työyhteisön kehittämissuunnitelmaan SEL:n koulutussihteeri Jaana Saaranen huomauttaa, että uuden yhteistoimintalain mukaan työnantajan on laadittava työyhteisön kehittämissuunnitelma yhteistyössä henkilöstön edustajan kanssa ja ylläpidettävä sitä työyhteisön kehittämiseksi. Suunnitelmaan on kirjattava muun muassa toimenpiteet, joilla kehitetään ja ylläpidetään henkilöstön osaamista. – Tavoitteena on, että osaamisen kehittämisestä puhuminen olisi työpaikalla osa arkea, eikä vain pakollinen, kerran tai pari vuodessa keskusteltava asia, Saaranen sanoo. Osaamisen kehittämisellä on merkitystä myös aysekä järjestötoiminnassa. Ay-koulutusten lisäksi työntekijät voivat kehittää osaamistaan erilaisissa järjestöllisissä koulutuksissa, joita järjestetään esimerkiksi ammattiosastoissa, aluejärjestöissä, Murikka-opistolla tai KSL:n kautta. – Kannattaa tuoda omaa osaamista esiin sekä työpaikoilla, mutta myös liiton toiminnassa, Saaranen vinkkaa. SEL tukee myös jäsentensä korkeakouluopintoja avoimessa yliopistossa tai avoimessa ammattikorkeakoulussa 200 eurolla per kalenterivuosi. • Lue lisää: www.selry.fi/koulutus tai ole yhteydessä SEL:n koulutussihteeri Jaana Saaraseen. Parhaisiin tuloksiin osaamisen kehittämisessä ja ohjaamisessa päästään silloin, kun se on koko työpaikan yhteinen juttu, jota suunnitellaan yhdessä ja johon jokainen voi vaikuttaa. Kuvituskuva, ei liity juttuun. E L I N TA E 15
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 SAK:n vinkit osaamisen kehittämiseen työpaikoilla T YÖNTEKIJÖILLE 1. Luo kokonaiskuva omasta osaamisestasi Kaikesta osaamisesta ei ole todistusta, vaan sitä kertyy koko elämän ajan. Joskus sen sanoittaminen voi olla hankalaa. Esimerkiksi hyvät neuvottelutaidot voivat kehittyä työssä ja harrastuksissa. Pyydä sanoittamiseen apua tutuilta, työkavereilta, luottamushenkilöltä tai esihenkilöltäsi. Mieti myös, mitä et vielä osaa, mutta haluat oppia. Se voi liittyä nykyisiin työtehtäviin tai johonkin, mitä haluat tehdä tulevaisuudessa. Osaamisen puutteita ei tarvitse hävetä. 2. Keskustele työkavereiden kanssa Työntekijöiden keskinäisiä keskusteluja ja vertaistukea ei kannata vähätellä, se on luonnollinen tapa puntaroida omia taitoja ja peilata niitä muiden osaamiseen. Parhaat vinkit ja kannustukset annetaan yleensä vapaamuotoisessa keskustelussa. Joskus on myös helpompaa pyytää apua kollegalta kuin esimieheltä. 3. Ole aktiivinen Työnantajan suuntaan kannattaa olla aktiivinen, sillä osaamistarpeet ovat saattaneet jäädä vähemmälle huomiolle työpaikan arjessa. Kertokaa vaikka yhdessä, miten haluaisitte kehittää osaamistanne ja miten työntekijöiden osaamisen kehittymistä tulisi mielestänne ohjata ja seurata. Investoi tulevaisuuteesi. Muista, että osaamisen aktiivinen kehittäminen hyödyttää ennen muuta sinua itseäsi ja vaikuttaa todennäköisesti myönteisesti urakehitykseesi ja palkkaasi. Jos olet kouluttautunut tai muuten kehittänyt osaamistasi, pyydä palkankorotusta. 4. Hyödynnä kehityskeskustelu Valmistaudu kehityskeskusteluihin huolellisesti miettimällä, miten haluaisit itse kehittää osaamistasi ja miten yritys hyötyisi siitä. Voit suunnitella yhdessä esihenkilösi kanssa koulutuspolun, jonka avulla kehityt ammatissasi ja saat uusia taitoja. T YÖNANTAJILLE 1. Näe kouluttautumisen arvo Arvosta koulutusta ja sitä, että työntekijät haluavat kehittää osaamistaan. Osaamisen suunnitelmallinen ohjaaminen on elimellinen osa johtamista ja yrityksen strategiaa. Työntekijöiden osaamisen kehittämiselle ja koulutukselle kannattaa raivata aikaa. Se maksaa itsensä takaisin yrityksen menestymisenä. 2. Luota ja luo tilaa kehittyä Parhaat tulokset saavutetaan, kun työpaikalla vallitsee luottamuksellinen ilmapiiri. Sen syntymistä edistää avoin ja arvostava vuorovaikutus työntekijöiden ja työnantajan kesken. Työntekijöiden osaamisen ohjaaminen on kiinteä osa päivittäistä lähijohtamista. Siksi erityisesti lähiesihenkilöllä on tärkeä rooli ja hänellä tulee olla riittävästi aikaa kanssakäymiseen työntekijöiden kanssa. 3. Käytä koulutussuunnitelmaa Työntekijöiden osaamisen kehittämisen on hyvä olla suunnitelmallista ja pitkäjänteistä ja siitä on hyvä sopia yhdessä. Huolehdi, että kehityskeskusteluissa on vakiokysymykset osaamisen kehittämisen tarpeista ja mahdollisuuksista. Hyvä väline on myös erillinen säännöllisesti päivitettävä koulutussuunnitelma. Koulutusja osaamiskyselyt auttavat kartoittamaan työntekijöiden osaamisen tasoa, mahdollisia puutteita ja koulutustarpeita. 4. Viesti mahdollisuuksista Viestintää ei koskaan ole liikaa! Varmista, että jokainen työntekijä tietää, miksi myös hänen on tärkeää huolehtia omasta osaamisestaan, miten hän voi sitä kehittää ja miten työnantaja häntä tässä tukee. Kehityskeskustelut ovat oivallinen tapa kartoittaa yksittäisen työntekijän osaamista ja koulutustarpeita. Älä unohda (rahallisten) kannusteiden merkitystä. Tue työntekijöitä palkallisilla koulutusvapailla osaamisen kehittämisessä. Aktiivisesta oman osaamisen kehittämisestä kannattaa palkita työntekijöitä. Sen avulla sinulla on sitoutuneita ja osaavia työntekijöitä myös tulevaisuudessa. 5. Opit jakoon Suosikaa työntekijöiden ammattitaitoa kasvattavia tehtäväkiertoja ja esimerkiksi mentorointia, jossa kokeneemmat työntekijät opastavat nuorempia ja kokemattomampia. Huolehtikaa uusien työntekijöiden perehdyttämisestä. Perehdyttämiseen voi laatia erillisen ohjelman ja sopia esimerkiksi ketkä siitä käytännössä vastaavat. Osaamisen kehittämisestä kannattaa käydä säännöllisesti vapaamuotoista keskustelua työpaikalla. Vapaamuotoisissa keskusteluissa syntyy uusia ideoita ja paljastuu katveeseen jääneitä osaamisen aukkoja. 6. Seuraa suunnitelman toteutumista Osaamisen kehittämissuunnitelmien, kehityskeskusteluissa käytyjen ja muiden sovittujen koulutusasioiden toteutumista on seurattava koko työpaikan tasolla, mutta myös yksittäisten työntekijöiden osalta. Seuraamisesta kannattaa sopia erikseen ja miettiä, mikä on paras tapa seurantaan teidän työpaikallanne. LUOT TAMUSMIEHILLE 1. Ole työyhteisön luottopakki Sinä tiedät usein parhaiten, mitä osaamista työntekijät tarvitsevat ja mitä työnantaja työntekijöiltä odottaa. Hyödynnä rohkeasti välittäjän rooliasi ja tietoja, joita tehtävässäsi on kertynyt. Kerro havaitsemistasi osaamisen puutteista työnantajalle ja ehdota koulutuksia. 2. Korosta pitkän aikavälin hyötyjä Korosta työnantajalle lyhyen aikavälin tehokkuuden tavoittelun sijaan pitkäjänteisempää työntekijöiden osaamisen kehittämistä. Muistuta työnantajaa, että osaamisen kehittämiselle pitää raivata riittävästi aikaa. Tehokkuudesta kannattaa hetkellisesti tinkiä, jotta työn tuottavuus paranee pitkällä aikavälillä. Tuo esiin näkemyksiäsi osaamisen ohjaamisesta, kehittämisestä ja siihen liittyvästä suunnittelusta. Ole valmis osallistumaan ja vaikuttamaan osaamisen kehittämiseen ja esimerkiksi koulutusten suunnitteluun. Muista kehittää myös omaa osaamistasi! 3. Innosta ja anna käytännön neuvoja Sparraa ja rohkaise työntekijöitä opettelemaan uutta ja osallistumaan koulutuksiin. Jaa tietoa eri koulutusmahdollisuuksista ja niihin saatavasta taloudellisesta tuesta. Välitä hyviä käytäntöjä omalle työpaikallesi ja myös omalta työpaikaltasi muille työpaikoille. Hyödynnä tässä alueellisia ja liittosi tarjoamia verkostoja. Lue lisää: www.sak.fi/aineistot/tutkimukset/tyopaikka-osaamisenohjausymparistona E L I N TA E 15
E L I N TA E 17 Fazerilaiset leipovat Lahdessa gluteenittomasti Fazer osti Vuohelan Herkun 2020 ja nyt sillä on gluteeniton leipomoyksikkö, jossa työntekijät viihtyvät. T Y Ö P A I K A L L A teksti ja kuvat Kati Oksman E L I N TA E 16 E L I N TA E 16
E L I N TA E 17 J okimaan yrityspuistossa sijaitseva gluteeniton leipomo on osa Fazer Leipomot Lahden leipomoa. Etäisyyttä yksikköjen välillä on reilut seitsemän kilometriä. Fazer Leipomolla sijaitsee myymälä, josta fazerilaiset saavat henkilöstöalennusta ja kuntosali, jota työntekijät voivat käyttää henkilöstökerho Kafan seitsemän euron vuosimaksulla. Fazerin gluteenitonta leipomoa yrityspuiston tiloissa edelsi Vuohelan Herkku. Se siirtyi Fazerin omistukseen vuoden 2020 alussa. Vuohelan Herkku on toiminut yhtenä gluteenittoman leivonnan pioneereista kotimaassa. Vuonna 2003 Joutsassa perustettu ja Hartolassa vuodet 2007–2017 toiminut leipomo rakensi uudet leipomotilat Lahteen, jonne muutto tapahtui elokuussa 2018. Kauppoja leipomosta Vuohelan Herkun ja Fazerin välillä alettiin hieroa 2019 kesällä. Fazer osti Vuohelalta sekä liiketoiminnan että tuotantotilat. Varapääluottamusmies Anna Tamminen työskenteli Vuohelan Herkulla jo Hartolan vuosina. Leipomon muutto Lahteen kasvatti työmatkaa, ja jonkin aikaa Sysmästä Lahteen töihin ajeltuaan, Tamminen siirtyi muutamien muiden Vuohelan Herkkulaisten tapaan työsSEL:n Kaakkois-Suomen aluesihteeri Kari Salminen ja puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen tutustuivat gluteenittoman leivontaan elokuun lopussa. Isäntinä Fazer Leipomot Suomen toimitusjohtaja Marko Bergholm, gluteenittoman leipomon varapääluottamusmies Anna Tamminen, henkilöstöjohtaja Anu Salomaa, viestintäjohtaja Tarja Kuusela ja valmistuspäällikkö Jukka Tarvainen. kentelemään Hartolan talotehtaalle. Kun kohtalo puuttui peliin ja johdatti Tammisen rakkauden perässä Lahteen keväällä 2020, liehui gluteenittoman leipomon katolla jo Fazerin liput. Omistajanvaihdoksen myötä tuotannon tehokkuus on kasvanut. Leipomossa valmistetaan 30 erilaista tuotetta. Suosituimpia niistä ovat kaurasekä juustosämpylät. Tuotevalikoimaan kuuluvat myös kakut, leivät, erilaiset leivonnaiset kuin pakastetaikinat. Fazer kertoo olevansa kotimaassa markkinajohtaja gluteenittomassa leivonnassa. – Tällä hetkellä gluteenittomien tuotteiden osuus on alle neljä prosenttia Suomen leipämarkkinoista. Viime vuonna markkinakasvua arvossa oli 13 prosenttia eli kaksinkertaisesti tavalliseen leipäpuoleen verrattuna, ja uskomme, että se tulee jatkossakin kasvamaan. Tuotteissamme ei tingitä hyvästä mausta, Fazer Leipomoiden toimitusjohtaja Marko Bergholm sanoo. – Tällä hetkellä suosituin gluteeniton tuotteemme on kaurasämpylät, joita myydään kolmen kappaleen pusseissa, Bergholm lisää. ?
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Viittä erilaista jauhoa ja 15 erilaista taikinaa Gluteeniton leivonta eroaa selvästi tavallisesta leivonnasta, vaikka gluteeniton leivonta on kehittynyt huimasti. Gluteenittomassa leivonnassa puuttuvana elementtinä on gluteeni, joka antaa taikinalle sitkon ja helpottaa muotoilua. Sitkon puuttumisen takia gluteenittomat leivonnaiset ovat yleensä hauraampia ja kohoavat vähemmän. – Gluteenittomaan leivontaan tarvitaan paljon eri komponentteja. Osa raaka-aineista myös punnitaan käsin. Tämä on aika erilaista verrattuna vaikkapa hapankorpun leivontaan, joka on prosessina vaikea, mutta raaka-aineina on vain jauhoja, hiivaa ja suolaa, Fazerin gluteenittoman leipomon valmistuspäällikkö Jukka Tarvainen sanoo. Jauhoja gluteenittomassa leivonnassa tarvitaan ainakin viittä erilaista, ja vuorokaudessa voidaan tehdä jopa 15 erilaista taikinaa, Tarvainen kertoo. Tämän vuoksi osa koneista pestään useamman kerran vuorokaudessa. Leivonta tapahtuu pääasiallisesti arkisin aamuja iltavuoroissa. Työntekijöitä on noin 50, joista naisia reilut 60 prosenttia. Jokunen työntekijä on siirtynyt ”mäeltä” eli Fazerin Lahden leipomolta töihin gluteenittomaan yksikköön. Lisäksi sieltä voidaan pyytää tarvittaessa työntekijöitä apuun. Moni kehuu työpaikan hyvää henkeä ja työtehtävät ovat myös monipuolisempia verrattuna Veli-Matti Kuntonen seurasi, kuinka näppärästi Jeni Lehto pussitti käsin uunituoreita juustosämpylöitä. Valtavat uunit vetävät sisäänsä satoja patonkeja. Työn touhussa Timo Hakala. F A K TA Fazerin gluteeniton leipomo, Lahti ? Rakennettu 2018 ? Osa Fazer Leipomot Lahden leipomoa ? Tuotantopinta-ala: 4500 neliötä ? Henkilöstömäärä 52, josta työntekijöitä 50
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 ? Kuva vasemmalla: Huumori auttaa jaksamaan töissä, linjanhoitaja Sami Korkka uskoo. Mukavaa on, kun työkaverit tervehtivät aina, hän lisää. Kuva oikealla: Timo Hakala on työskennellyt samassa työpaikassa jo Hartolan vuosina. Hakala muutti työn perässä Hartolasta lähemmäs Lahteen. Kyllä täällä viihtyy, välillä on raskaampaa ja välillä helpompaa, Hakala kertoo. tapahtuu jatkuvasti, vaikka eivät kaikki esitykset toteudu hetkessä. – Eniten kyselyitä tulee työergonomian parantamiseen liittyvistä ja työvälineiden kaltaisista asioista. Leipomoon on hankittu esimerkiksi nostovaunuja. Lisäksi viime vuonna asennetut kohdepoistot vähensivät jauhopölyä selvästi, sillä HTP-arvot puolittuivat niiden asentamisen jälkeen viime vuoteen verrattuna, Nina Palttala kertoo. – Työsuojelutoimintaan kuuluu jatkuva toiminnan kehittäminen, Palttala näkee. Suoraan syvään päätyyn Pääluottamusmiehenä aloitti tänä vuonna Annika Vesa. Työura leipomossa alkoi kesätyöntekijänä 2021, ja sille tielle Vesa jäi. Vesalla ei ole aiempaa kokemusta ay-luottamustehtävistä, joten kauteen on kuulunut paljon tiedonhakua, liiton tapahtumia ja koulutuksia. – Minusta on tärkeää, että meillä on täällä oma pääluottamusmies, joten asetuin ehdolle, kun kukaan muu ei siihen ollut halukas. Haluaisin myös, että ihmiset tietäisivät paremmin, miten liitto ajaa työntekijöiden etuja. Se työ kuuluu myös meille luottamusmiehille, Vesa kertoo. – Yleisesti ottaen olen työpaikkaani hyvin tyytyväinen, toki sisäistä tiedotusta voisi aina kehittää, Vesa lisää. isompiin yksiköihin, joissa työ voi olla lähinnä koneiden valvomista. Yhteistyötä tehdään työsuojelutoiminnan myötä, sillä Fazerin Lahden Leipomon työsuojeluvaltuutettu Nina Palttala ja työsuojelupäällikkö Markku Järvinen hoitavat myös gluteenittoman yksikön työsuojeluasioita, hyvässä yhteistyössä leipomon työsuojeluasiamiehen Anne Mannerin kanssa. – Nina käy meillä vähintään kerran viikossa ja hänet saa aina saa hyvin kiinni, pääluottamusmies Annika Vesa kiittelee. Palttalan mukaan gluteenittoman leipomon työntekijäporukasta huokuu myönteinen asenne kouluttautumiseen ja työolojen kehittämiseen. Työnantajakin suhtautuu työsuojelupuolen esityksiin myönteisesti, ja kehitystä ”On tärkeää, että meillä on täällä oma pääluottamusmies.”
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 E L I N TA E 21 E L I N TA E 21 Monia sesonkeja Vesan mukaan työnantaja huomioi tuotannon suunnittelussa hyvin sesongit, kuten laskiaisen ja Runebergin päivän, ja tämän ennakoinnin avulla ne on saatu hoidettua hyvin. – Ulkopuolisille työstämme kerrottaessa suuri käsityön määrä saattaa tulla yllätyksenä, Vesa huomauttaa. Monipuolisuudestaan huolimatta töissä tulee toisinaan paljon toistoja. – Esimerkiksi perjantaisin tehdään kaurasämpylää. Se on yksitoikkoista, kun mätät sämpylöitä vaan uuninpellille. Toisaalta jos siinä on hyvä kaveri seurana, ei päivä tunnu niin pitkälle. Ja toisaalta, kunhan kädet toimivat, niin töissä voi vaipua omiin ajatuksiin, Anna Tamminen kuvailee. Työpaikalla voi halutessaan käyttää radiollisia kuulosuojaimia töissä, joten työpäivän ajan voi kuunnella musiikkia. Työsuojeluvaltuutetun mukaan leipomossa on yritetty lisätä työkiertoa siten, ettei samaa työpistettä olisi monena päivänä peräkkäin. – Toki osalla voi olla työkykyynkin liittyviä tekijöitä, jolloin kaikki eivät voi tehdä kaikkia töitä, Palttala huomauttaa. Yötyölisä on tärkeä lisä Taikinantekijät tulevat leipomoon töihin jo yhdeltä yöllä. Myös varapääluottamusmies Anna Tammisella on kokemusta yötyöstä. – Itsekin tein taannoin muutaman viikon yötyötä, mutta iän myötä palautuminen on heikentynyt. Sitä kuvittelee, että yötyötä seuraa kokonainen vapaapäivä, mutta niin se ei kyllä mene. Yötyölisä on korvaus yötyön aiheuttamista fyysisistä haitoista. Petteri Orpon hallituksen aikomukset kumota leipomotyölaki 1.3.2025 alkaen ovat tiedossa myös Lahden suunnalla. – Veikkaan, että yötyötä tekevien määrä loppuu hyvin nopeasti, jos siitä ei makseta 100 prosentin yötyölisää, Tamminen sanoo. Fazer Leipomoiden henkilöstöjohtaja Anu Salomaan mukaan työvoiman saatavuus voi olla tulevaisuudessa haasteena heilläkin, joten yritys pyrkii varautumaan siihen jo ennalta, jotta se olisi jatkossakin työntekijöiden silmissä kiinnostava työnantaja. Nykyisiltä työntekijöitä kiitosta tulee hyvästä työyhteisöstä. • Ammattioppilaitos Salpauksen leipuri-kondiittoriopiskelija Ilona Vartiainen on suorittamassa kahden kuukauden työharjoittelua. Oppilaitosyhteistyö on Fazerille tärkeää. Salla Mäkilä työskenteli aiemmin Fazer Leipomoiden kahvileipäosastolla ja toimi osaston luottamusmiehenä. Kolme vuotta on mennyt täällä hyvin viihtyen, työ on niin monipuolista, Mäkilä kertoo Veli-Matti Kuntoselle.
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 E L I N TA E 21 E L I N TA E 21 Froneri Finlandin Turengin jäätelötehtaalla työskentelee vakituisesti noin sata tuotannon työntekijää. Lisäksi tehdas työllistää paljon sesonkityöntekijöitä, jotka ovat töissä kiireisimmän jäätelön valmistusajan tammikuusta elokuuhun. Kävimme tutustumassa työpaikan luottamushenkilöihin. Suomen suurin jäätelötehdas T Y Ö P A I K A L L A teksti ja kuvat Minttu Sillanpää
E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 Natalia, Maile ja Toni pakkaavat jäätelöä. tamusmiehenä huimat 16 vuotta ennen kuin jäi eläkkeelle. – Totta kai ajattelin, että isot on saappaat täytettäviksi ja aika tavalla jännittikin, mutta toisaalta olin toiminut varapääluottamusmiehenä puolitoista vuotta ja siinä Martilta oppinut jo aika paljon talon tavoista ja muista asioista. Välit työnantajaan ovat Fronerilla ovat kunnossa. – Alkuun varsinkin sain työnantajaltakin paljon neuvoja siihen, miten hommaa kannattaa hoitaa, Nuotio toteaa. – Työnantaja myös aidosti kuuntelee ja asioihin pääsee vaikuttamaan. Sesonkityö vaatii perehdyttämistä Fronerin jäätelötehtaalla vakituisia tuotannon P arasta on tietysti työkaverit ja jäätelö, vastaa Froneri Finland Oy:n työntekijöiden pääluottamusmies Ari Nuotio kysymykseen, mikä on töissä parasta. – Jäätelöä saa syödä niin paljon kuin sielu sietää ja uutuusmakuja me pääsemme maistamaan ihan ensimmäisinä. Nuotio on työskennellyt Fronerilla 17 vuotta. Työura alkoi elintarvikealalle tyypillisellä tavalla: Nuotio tuli jäätelötehtaalle ”ihan vain kesätöihin” 17 vuotta sitten. Työpaikan vaihto ei ole käynyt mielessä, sen verran hyvin hän työssään viihtyy. Ari Nuotio aloitti Fronerin työntekijöiden pääluottamusmiehenä tämän vuoden alussa. Hänen edeltäjänsä Martti Virtanen ehti toimia pääluot
E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 Yläkuva: SEL:n Häme-Keski-Suomen aluesihteeri Eija Rantanen vieraili Froneri Finlandin tehtaalla elokuussa. Kuvassa vasemmalla tehtaan työsuojeluvaltuutettu Jani Lehto sekä keskellä pääluottamusmies Ari Nuotio. Vasen alakuva: Elintarviketyöntekijä Emmi pakkaa Aino-jäätelöä. Vieressä työsuojeluvaltuutettu Jani Lehto. työntekijöitä on noin 100. Sen lisäksi tehtaalla on paljon sesonkityöntekijöitä, jotka ovat töissä kiireisimmän jäätelön valmistusajan tammikuusta elokuuhun. – Varsinkin ennen sesonkityöntekijöiksi tulivat samat ihmiset vuodesta toiseen meille töihin. Se oli kätevää, kun he osasivat työn ja tunsivat talon, kertoo työntekijöiden varapääluottamusmiehenä ja varatyösuojeluvaltuutettuna toimiva Eeva Voutilainen, joka itsekin tuli Fronerille sesonkitöihin vuonna 2004. Hänet vakinaistettiin vuonna 2007. – Nyt sukupolvi on vaihtunut ja nykyään täysin uusia työntekijöitä on koko ajan enemmän ja enemmän, mikä tarkoittaa sitä, että perehdytykseen menee enemmän aikaa, kun asiat täytyy opettaa alusta asti. – Meillä on lisäksi nykyään paljon muunkielisiä työntekijöitä, jolloin perehdyttämiseen menee enemmän aikaa ja se on myös perehdyttäjälle raskaampaa. Tätä työnantaja ei ole ottanut riittävästi huomioon. – Tuntuu vähän, että työnantaja on ensin päättänyt palkata muunkielisiä ihmisiä töihin ja vasta sitten on alettu miettimään, miten pärjätään, kertoo Fronerin työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Jani Lehto. – No, hyvin me olemme onneksi pärjänneet. Osittain sen takia, että meiltä sattui talosta löytymään työntekijöitä, jotka ovat voineet toimia tulkkeina esimerkiksi ukrainalaisille työntekijöille. Ja kyllä minä arvostan työnantajaa, että ennakkoluulottomasti palkataan muunkielisiä ihmisiä. Pelisäännöt kuntoon Jani Lehto ja Eeva Voutilainen ovat sitä mieltä, että ennen seuraavan sesongin alkua on saatava sovittua työnantajan kanssa selkeämmät pelisäännöt muunkielisten uusien työntekijöiden perehdyttämiseen. – Kyse on sekä työturvallisuudesta että työntekijän työhyvinvoinnista. Ei voi olla niin, että työntekijä ei voi osallistua muiden työnteki? Arvostan työnantajaa, että ennakkoluulottomasti palkataan muunkielisiä ihmisiä.
E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 jöiden tapaan työkiertoon, vaan hän on koko ajan yhdellä ja samalla työpisteellä sen takia, että häntä ei voida yhteisen kielen puuttumisen takia perehdyttää muille linjoille, Voutilainen sanoo. – Pitäisi myös pohtia, voisiko se, että ihminen perehdyttää työntekijää muulla kuin äidinkielellään, olla monitaitoisuutta ja kuuluisiko siitä maksaa perehdyttäjälle monityötaitoisuuslisää, Lehto jatkaa. Osastoille luottamusmiehet Jani Lehto on työskennellyt Fronerilla 15 vuotta, koko ajan teknisellä osastolla. Hän toimii paitsi työsuojeluvaltuutettuna myös oman osastonsa luottamusmiehenä. – Meidän mielestämme on tärkeää, että kaikilla osastoilla on luottamusmies ja näin olemme saaneet neuvoteltua työnantajan kanssa. Koska pääluottamusmies on tällä hetkellä varastolta ja varapääluottamusmies tuotannosta, on tekniselle osastolle voitu valita osaston luottamusmies. Lehto on toiminut työsuojeluvaltuutettuna nyt kaksi kautta. – Olen ehdolla jatkamaan. Olen tykännyt työsuojeluvaltuutetun hommasta. Meillä on sillä tavalla hyvä tilanne, että mitään sen suurempia vääntöjä ei työnantajan kanssa tarvitse käydä. Lehto harmittelee, että tungosta luottamuspaikoille ei juuri ole. – Ehkä syynä on se, että ihmiset eivät oikein tiedä, mitä luottamustehtävän hoitaminen käytännössä tarkoittaa ja siksi pelkäävät ihan turhaan. On homma tietysti vastuullinen, mutta tärkeintä ei ole osata asioita ulkoa, vaan tärkeintä on osata ottaa asioista selvää. – Tärkeää on myös se, että uskaltaa avata suunsa, lisää Voutilainen. Lehtoa ja Voutilaista harmittaa, etteivät he mahtuneet tänä vuonna mukaan hakemilleen SEL:n kursseille Murikka-opistolle. Yläkuva oikealla: Tehtaalla valmistetaan suomalaisten suosikkijäätelöitä, kuten Pingviini-, Aino-, Classicja Puffet-jäätelöitä. Kuvassa Kiril työskentelemässä jälkipakkauspuolella. Alhaalla vasemmalla: Natalia pakkaamassa jäätelöä. Fronerilla työskentelee paljon Suomeen muuttaneita ja enimmillään tehtaalla puhuttiin 11 eri kieltä. Alhaalla keskellä: Kuvassa Tanja. Alhaalla oikealla: Paperikoneen hoitajat katsovat, että jäätelö menee kääreeseen oikein. F A K TA Froneri Finland, Turenki ? Jäätelön valmistus aloitettu vuonna 1962 ? Tehtaalla valmistetaan muun muassa Pingviini-, Aino-, Classicja Puffet-jäätelöitä ? Suomen suurin jäätelötehdas ? Tuotannon työntekijöitä noin 100, lisäksi noin 50–100 kausityöntekijää vuosittain ? Liikevaihto: 92,1 miljoonaa euroa (2022) ? Tilikauden tulos: 11,8 miljoonaa euroa (2022)
E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 Ylhäällä vasemmalla: Työkierto toimii pääsääntöisesti tehtaalla hyvin. Tuulia työskentelee tuuttilinjalla. Ylhäällä oikealla: Pääluottamusmies Ari Nuotio siirtää massapyttyjä. Työpaikan luottamushenkilöiden ja työnantajan välit ovat Fronerilla kunnossa. Kuva alhaalla: Turengissa on valmistettu jäätelöä jo yli 60 vuotta. Kuvassa Jere, yksi työntekijöistä. – Tietysti on hienoa, että liiton koulutuksiin on paljon halukkuutta, mutta jotenkin pitäisi pystyä hoitamaan niin, että kaikilla halukkailla on mahdollisuus kouluttautua. Välillä pitää juhlia Fronerilla on ollut jo vuosien ajan tapana järjestää työntekijöille vuosijuhlat, joilla työnantaja on kiittänyt työntekijöitä tehdystä työstä. Vuosijuhlat järjestetään vähemmän kiireisenä aikana, jolloin kausityöntekijät ovat jo ehtineet lähteä pois talosta. – Me saimme idean, että järjestetään myös tapahtuma, johon sesonkityöntekijät voivat osallistua, kertoo Eeva Voutilainen. – Ajattelimme, että sitä kautta sesonkityöntekijät pääsevät entistä paremmin mukaan porukkaan ja tulevat kausitöihin myös ensi vuonna. Nuotio, Lehto ja Voutilainen suunnittelivat tapahtuman, laskivat tapahtumalle budjetin ja esittivät suunnitelman ja budjetin työnantajalle, joka näytti vihreää valoa. Suunnittelua jatkettiin ja tuloksena oli Fronerin kesäolympialaiset, jotka järjestettiin Turengin kunnan omistamassa leirikeskuksessa elokuisena lauantaina. – Se oli aivan mahtava päivä! Syötiin, juotiin, heitettiin saapasta ja tikkaa, saunottiin. Nautittiin yhdessäolosta, muistelee Voutilainen hymyillen. Toiveena on, että tapahtuma saadaan järjestää myös ensi vuonna. – Fronerin karaokemestaruus on vielä ratkaisematta, jos se sitten ensi vuonna ratkeaisi. Luottamushenkilökolmikko on päättänyt, että hommia hoidetaan jatkossakin yhdessä. – Meillä on hyvät välit keskenämme ja tietoisesti pidämme toisemme ajan tasalla koko ajan. Se tarkoittaa yhdessäoloa myös vapaaajalla, mutta onneksi olemme sen verran hyviä kavereita, että se ei haittaa, Nuotio naureskelee. Kaikki kolme ovat huomanneet, että tiiminä toimiminen tekee luottamustehtävän hoitamisesta helpompaa ja vähemmän raskasta. On myös tärkeää, että pystyy käymään vastaantulevat vaikeat tai ikävät asiat läpi luottamuksellisesti muiden kanssa. – Kyllä me ollaan hyvä tiimi, toteavat Fronerin luottamushenkilöt yhteen ääneen. •
E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 E L I N TA E 27 Libanonin talousromahdus toi haasteita beirutilaisen Adam Bakery and Pastry -leipomonkin arkeen. Leipominen ei silti koskaan keskeytynyt. Nyt näyttää jälleen vilkkaammalta. teksti ja kuvat Hanna Hirvonen Manakish ja kaak valmistuvat haasteista huolimatta T Y Ö P A I K A L L A
E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 E L I N TA E 27 B assam Rihawy vastaa taikinoiden valmistuksesta ja tulee töihin leipomoon ensimmäiseksi, aamuviideltä. Hän tekee päivän aikana 30?50 kiloa taikinaa, ja kertoo, että taikinoita tarvitaan kolmenlaisia: manakishja pizzataikinaa sekä öljyisempää taikinaa, josta leivotaan pikkusuolaisia, kuten pasteijoita. Rihawyn osastolla on töissä viisi ihmistä. Muut tulevat töihin kuudeksi. Työhön kuuluvat taikinan valmistuksen lisäksi leivonnaisten täytteiden teko sekä leivonnaisten muotoilu ja täyttäminen. Adam Bakery and Pastry -leipomo löytyy Tayouneh-alueelta Libanonin pääkaupunki Beirutista. Leipomon omistaja Zoulficar Hotait kertoo, että hänen veljensä avasi leipomon vuonna 2012. Hotait alkoi auttaa veljeään leipomon pyörittämisessä. Nyt veljellä on leipomo Omanin pääkaupungissa Muscatissa. Hotait vastaa beirutilaisen leipomon johtamisesta. – Töissä on 50?60 ihmistä, hän kertoo. Syyriasta kotoisin oleva Rihawy on työskennellyt leipomossa alkuajoista lähtien. Kokemusta leipomotyöstä hänellä on lapsuudestaan saakka. Rihawyn isällä oli Syyriassa pieni leipomo, jossa poika alkoi auttaa isäänsä ollessaan 9-vuotias. Samalla hän kävi koulua, suoritti lukion ja opiskeli sähköalaa. Hän on kuitenkin aina ollut myös leipomotyössä. Tällä hetkellä Rihawyn pitää toimeen tullakseen tehdä myös muita töitä – kuten lukuisten muidenkin ihmisten talouskriisistä kärsivässä Libanonissa. Suoraan uunista asiakkaalle Ympyräksi muotoillun, litteän manakish-taikinan päälle laitetaan zaatar-mausteseosta, juustoa tai lihaa. Bassam Rihawy kertoo, että syyrialaiset ja libanonilaiset leipomotuotteet muistuttavat toisiaan. Ainesosat ovat pitkälti samoja, eroa on lähinnä muodossa. Rihawyn työpäivä Adam Bakery and Pastry -leipomossa on yhdeksän tunnin mittainen. Siihen kuuluu puolen tunnin tauko. Rihawy pääsee töistä kahdelta. Tunnin myöhemmin päivänsä aloittaneet työkaverit lähtevät kolmelta. Rihawyn osastolla leipomossa ollaan joka päivä aamuvuorossa, koska manakish maistuu libanonilaisille aamupalaksi ja lounaaksi. Kun täytteet on laitettu taikinan päälle, ruoka menee uuniin ja se tarjoillaan lounastaan odottavalle asiakkaalle suoraan uunista tulleena. Adam Bakery and Pastry on asiakkaille auki tavallisesti aamukuudesta puoleen yöhön. Myöhäisin työvuoro on kolmesta kahteentoista. Suurin osa tuotteista myydään asiakkaille leipomon myymälässä. Zoulficar Hotait kertoo, että yritysasiakkaita on muutamia. Ne ovat pitopalveluita ja ravintoloita. – Mutta emme toimita tuotteita mihinkään, vaan tilaukset haetaan täältä. Vehnän saannissa haasteita Zoulficar Hotaitin setä käveli 10-vuotiaana, 1950-luvulla, kotikylästään Beirutiin ja sai leipomosta töitä kaak-leivän myyjänä. – Myöhemmin hän avasi oman leipomon, jossa työskenteli koko elämänsä. Adam Bakery and Pastryn omistaja luonnehtii, että leipomoala on hänen perheensä liiketoimin? Yläkuva: Bashar Salahin kanssa leipien valmistuksessa työskentelee päivittäin neljä tai viisi työntekijää. Salahin mielestä työilmapiiri leipomossa on hyvä. Alakuva: Bassam Rihawyn työhön kuuluu suositun manakishruuan valmistus.
E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 Kuva vasemmalla: Ainesosien saaminen leivontaan on viime vuosina takkuillut Libanonissa eri syistä. Nyt saatavuus olisi riittävää, mutta kaikki on kallista ja maksettava käteisellä. Kuva keskellä: Libanonissa manakish muotoillaan pyöreäksi. Kuva oikealla: Adam Bakery and Pastry -leipomossa valmistetaan myös pizzaa. taa, perheen juttu. Perheellä on leipomo paitsi Libanonissa ja Omanissa, myös Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa. Hotait työskenteli aiemmin mainonnan parissa, mutta paluumuutto Libanoniin teki hänestä leipomon johtajan. Hän pitää työstään viime vuosiin kuuluneista haasteista huolimatta. Libanonin talousromahdus vuonna 2019 vaikeutti myös leipomoalan toimintaa. Tuottajat vaativat toimittajilta käteistä dollareina, joita ei Libanonissa pankista saanut. Leipomon tuotanto hidastui, kun raaka-aineita piti odottaa. Vehnästä suurin osa tulee Venäjältä ja Ukrainasta. Alussa sota Ukrainassa vähensi tuontia. Kun vehnää leipomiseen sai vain rajoitetun määrän, tuotantomääriä piti pienentää. Nykyisin vehnää on saatavilla riittävästi, mutta se maksaa yrittäjälle enemmän kuin ennen. – Ennen hallitus maksoi osan siitä. Talousromahduksen takia tukia alettiin poistaa, ja nyt tuetaan vain arabialaista leipää. Patonki, joka on yksi Adam Bakery and Pastry -leipomon tuotteista, ei esimerkiksi ole hallituksen tukemaa. – Tonni vehnää maksaa nykyisin 600 dollaria. Ennen maksoimme neljänneksen siitä. Talouskriisi toi mukanaan senkin, että yrittäjän pitää maksaa tilauksensa käteisellä, kun ne toimitetaan leipomolle. Veli opetti leipomotyön Kaak-leivän taikina valmistetaan Adam Bakery and Pastry -leipomon yläkerrassa. Syyriasta kotoisin oleva Bashar Salah kertoo tekevänsä päivittäin yhteensä 350 kiloa taikinaa. Yläkerrassa leivotaan paitsi kaak-leipää ja patonkia, Talouskriisi toi mukanaan senkin, että yrittäjän pitää maksaa tilauksensa käteisellä, kun ne toimitetaan leipomolle. Libanonissa on viime vuosina kärsitty sähköpulasta. Leipomossa sähköä pitää olla käytössä vuorokauden ympäri, joten sitä hankitaan neljästä eri lähteestä, esimerkiksi leipomon omasta generaattorista. Manakish-ruuan täytteitä ovat zaatar-mauste, juusto ja liha.
E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 9 F A K TA Libanonin tasavalta ? Valtio Lähi-idässä Välimeren rannalla, rajanaapureita ovat idässä ja pohjoisessa Syyria ja etelässä Israel ? Pinta-ala: 10 400 km 2 ? Asukasmäärä: 5,3 miljoonaa ? Pääkaupungissa Beirutissa on noin 2,4 miljoonaa asukasta myös paahtoleipää, sämpylöitä, moniviljaleipää ja keksejä. – Olen työskennellyt leipomossa viisi vuotta, Salah sanoo. Hänen isoveljensäkin työskenteli leipomossa neljä vuotta, ennen Salahia. Hän otti Salahin mukaansa töihin ja opetti työn hänelle. Kun veli lopetti työn leipomossa, Salah peri hänen paikkansa. – Kaikki menee, hän huikkaa mieluisinta työtehtävää kysyttäessä. Salahin työpäivä alkaa tavallisesti yhdeksältä ja kestää yhdeksän tuntia. Jos tilatut tuotteet on saatu valmiiksi nopeammin, työpäivä loppuu aiemmin. Rauhallisinta aikaa leipomossa ovat kesät, koska silloin beirutilaiset matkustavat mielellään pois pääkaupungista, pieniin kyliin. Kiireisintä leipomossa on joulun ja uuden vuoden aikoihin. Bashar Salahilla on viikossa vain yksi vapaapäivä. Kun tilauksia on paljon, vapaapäivästä saattaa joutua luopumaan. Silloin vapaan saa rahana. Salahin mukaan palkka leipomotyöstä riittää elämiseen. • Kuva vasemmalla: Adam Bakery and Pastry -leipomolla on tiloja neljässä kerroksessa Tayouneh-alueella Beirutissa. Kuva keskellä: Tuoreet sämpylät odottavat ostajiaan leipomon myymälässä. Kuva oikealla: Adam Bakery and Pastry -leipomon omistaja Zoulficar Hotait kertoo, että hänen perheensä liiketoiminta leipomoalalla alkoi, kun setä myi kaak-leipää kärryistä 1950-luvun Beirutissa. Leipomon myymälästä löytyy monenlaisia suolaisia leivonnaisia. Yksi suosittu ainesosa niissä on pinaatti. Myymälä on auki puoleen yöhön.
E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 Järjestösivut AMMATTIOSASTOT JA ALUEJÄRJESTÖT TIEDOTTAVAT Etelä-Suomi Aluejärjestön eläkeläisten ja työttömien joululounas torstaina 30.11. klo 12 Puistokulmassa, Talkootie 4, 01350 Vantaa. Tarjolla herkullista jouluruokaa ja hyvää seuraa! Hinta 20 €/jäsen (jäsenyys tarkistetaan), ulkopuolisille 35 €. Bussikuljetus lähtee Mikonkadun turistiautopysäkiltä klo 11 ja Tikkurilasta hotelli Vantaan edestä klo 11.30. Ilmoittautumiset aluetoimistoon 16.11. mennessä sel.etela@selry.fi tai Satu p. 09 4246 1255. Paikkoja on rajoitetusti. Länsi-Suomi 144 turun elintarviketyöntekijät Osasto järjestää koko perheen popkornintuoksuiset elokuvaelämys -pikkujoulujuhlat lauantaina 9.12. klo 12 alkaen. Paikkana on Kino Piispanristi ja osoite Jännekatu 2, 20760 Piispanristi. Elokuvavaihtoehdot ovat Ryhmä Hau – Mahtielokuva (väh. 50 ilmoittautunutta) tai Antero Varovainen ja onnen kivi (väh. 50 ilmoittautunutta). Elokuva alkaa klo 13. Ennen elokuvan alkua on kahvitarjoilu ja lapsille juotavaa + popparitarjoilu. Jotta osataan varata oikea määrä tarjoiltavaa, pyydetään ilmoittautumiset 20.11. mennessä: www.ao144.eu/ilmoittautumiset/9-12-2023-koko-perheen-pikkujoulut/. Lisätietoja: marko.laakso@ao144.eu tai p. 050 3796 877. Lämpimästi tervetuloa elokuvaelämysten ja jouluisen tonttuilun pariin mukavassa selliläisessä seurassa! länsi suomen elintarvikealan seniorit ry Joulumatka Tallinnaan 6.–8.12. Hinta 280 €/hlö kahden hengen huoneessa. Lähtö keskiviikkona 6.12. klo 11 Turun Länsikeskuksen Tokmannin pysäkiltä, Turun Linja-autoasemalta laituri 10 klo 11.15. M/S Finlandia lähtee klo 15.15 saapuu ja Tallinnaan klo 17.30. Laivassa Buffet-juhlapöytä klo 14.45–17.15. Majoittuminen Hotelli Hestia Europassa. Torstaina lähdemme aamiaisen jälkeen ostoksille joulutorille ja SuperAlkoon. Ruokailu hotellissa klo 18. Perjantaina on aamiaisen jälkeen hetki aikaa ostoksille. Laiva lähtee klo 12 ja noin klo 17 olemme Turussa. Ilmoittautumiset ja maksut 4.11. mennessä: Markku Alajärvi p. 0400 820867/ markku.alajarvi@dnainternet.net tai Hilkka Rantala p. 040 776 1778/ rantala.hilkka@gmail.com. Pankkiyhteys FI66 5710 0420 1599 07/Markku Alajärvi/ matkatili. Matkalla tarvitaan voimassa oleva passi tai poliisin myöntämä kuvallinen henkilökortti. Tervetuloa mukaan! länsi suomen elintarvikealan eläkkeellä olevat ja lähiaikoina eläkkeelle jäävät jäsenet Kutsumme Teidät yhteiseen suunnittelupalaveriin ke 18.10. klo 15 Tarmon Talolle, Virusmäentie 10, 20300 Turku. Fölillä nro 14 ja 15 pääsee paikalle. Keskustelemme eläkeläisten tulevasta toiminnasta. Kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset 16.10. mennessä: ammattiosaston puh. joht. Jukka Silvonen p. 040 825 7001 tai ammattiosaston sihteeri Marko Laakso p. 050 379 6877 tai L-S:n Elintarvikealan Seniorit puh.joht. Markku Alajärvi p. 0400 820 867. Pitkämatkalaiset kysykää matkatukea ammattiosastoistanne! Tervetuloa! Häme–Keski-Suomi 2 tampereen elintarviketyöläiset Osasto tarjoaa liikunnallisen perhepäivän 28.10. klo 12.30–15.00 liikuntakeskus Hipassa. Ilmoittautuminen kotisivun kautta https://sel002.yhdistysavain.fi/ viimeistään 23.10. Lapsille perhesirkusta, temppuilua, parkouria, aikuisille rauhallista jumppaa ja lopuksi evästä tarjolla. Tervetuloa mukaan koko perheen kanssa! Johtokunta 24 ääne seudun elintarviketyöntekijät Osasto järjestää kuntokampanjan 1.–30.11.2023. Kuntovihkojen paikat ovat Valion taukohuone, Paatela ja Ääneniemi. Kuntoilijoiden kesken arvotaan lahjakortteja. Muistathan kirjoittaa nimesi vasta urheilusuorituksen jälkeen. Yksi nimi/pvä. Iloisia liikuntahetkiä! Johtokunta Kaakkois-Suomi 44 lappeenrannan elintarviketyöläiset Pikkujoulu 2.12. alkaen klo 17.00. Pikkujoulumeininkiä herättelemme klo 17 ruokailemalla Lappeenrannassa (paikka ilmoitetaan myöhemmin). Ruokailun jälkeen kokoonnumme kulttuuritila Nuijamieheen klo 19–21.30 katsomaan Punaisen Kievarin Pidot -burleskinäytelmää. Mukaan mahtuu 60 ensiksi ilmoittautunutta. Bussi Imatran keskusliikenneasemalta lähtee klo 16, Joutseno n. klo 16.30 ja Lauritsalan kautta Lappeenrantaan. Paluu Lappeenrannasta lähtee klo 23. Sitovat ilmoittautumiset 15.11. mennessä: Sirkku p. 040 7161 499 tekstiviestinä tai WhatsApp. Ilmoittautumisen yhteydessä kerro mistä tulet bussin kyytiin. Voit halutessasi osallistua vain pelkästään ruokailuun, Burleski esitykseen tai molempiin. 47 päijät hämeen elintarviketyöntekijät Eläkejaoston matka Tallinnaan 12.– 13.12.2023. Matkaan kuuluu kuljetus, illallinen, yöpyminen Tallink Spa & Conference-hotellissa. Lisämaksusta brunssi ja buffet-illallinen. Lisätietoja/ilmoittautuminen: eläkejaosto p. 050 477 3257. 122 kouvolan leipomo ja elintarviketyöläiset Osasto järjestää jäsenilleen pikkujoulun la 18.11. Ruokailu Bistro Goutussa klo 15, jonka jälkeen Joulushow näytös Kouvolan teatterissa klo 18. Tervetuloa! Jäsenen osallistumismaksu 20 € ja avec 80 €. Ilmoittautumiset viimeistään 30.10. mennessä WhatsApp/tekstiviestillä Taru Piepponen 040 513 5976. Maksut ammattiosaston tilille FI82 5750 0120 2094 09. Itä-Suomi 158 nurmeksen ja lähiympäristön elintarviketyöläiset Pikkujoulu 10.11. klo 19, Break Sokos Hotel Bomballa. Osasto 158 jäsenille ilmainen, sisältäen pikkujoulubuffetin sekä naulakkomaksun, illan esiintyjänä on Arttu Wiskari. Avecilta (ei jäsen) maksu on 52 euroa ja se on maksettava 31.10. ammattiosaston tilille FI 53 5299 0120 0747 93, ilmoittautuminen Tarjalle 19.10. mennessä tekstiviestillä p. 050 466 8106. Aiheettomista peruutuksista perimme pikkujoulupaketin hinnan. Tervetuloa! 23 joensuun elintarviketyöläiset Pikkujoulu Kylpylähotelli Kunnonpaikassa Vuorelassa 25.11. klo 18.30. Iltaan sisältyy juhlabuffet ja illan esiintyjä Meiju Suvas. Majoittuminen pikkujoulun yhteydessä on omakustanteinen. Ilmoittautumiset 10.11. mennessä Jari Niskaselle p. 044 5402021 tai sähköpostilla niskanenjari34@gmail.com. Ilmoittautumisen yhteydessä saat lisätietoja ja yhteiskuljetuksen aikataulun. Pohjanmaa 154 kannuksen elintarviketyöntekijät Pikkujoulu 18.11. klo 19 Lounas & Bar Lissu, Alavieska. Tarjoamme jäsenillemme puolisoineen jouluruokailun (ei jäsen 33 €/ sisältyy ruoka ja kyyti). Linja-autokuljetus Kannuksesta Alavieskaan klo 18, paluu klo 22.20. Sitova ilmoittautuminen 10.11. mennessä Saara p. 040 542 5566 tai Irmeli p. 044 344 1191. Maksu 16.11. mennessä ammattiosaston tilille: FI 43 5108 0220 0665 00. ALUEJÄRJESTÖJEN JA AMMATTIOSASTOJEN KOKOUKSET Kokouksissa käsitellään sääntömääräiset asiat, ellei toisin ilmoiteta. Lisäksi kaikissa syyskokouksissa käsitellään sääntömuutosasiat. Ammattiosaston kevätja syyskokouksiin voivat osallistua kaikki ammattiosaston jäsenet. Syyskokouksen malliesityslista löytyy osoitteesta selnet.selry.fi
E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 Välähtääkö-tietovisan vastaukset: 1. c) tyrni, 2) Australiassa, 3. a) fenkoli, 4. c) Pablo Picasso, 5 b) Pirkanmaan hyvinvointialue, 6. c) kivinilkka, 7. c) Louis Pasteur. Elintakeen ristikon 5/2023 voittaja: Pirjo Seppälä, Iisalmi Onnittelut voittajalle! RISTIKON RATKAISU SEL TIEDOTTAA SEL:n keskustoimisto, aluetoimistot ja työttömyyskassa suljetaan perjantaina 3.11.2023 klo 14.00. SEL:n keskustoimisto, aluetoimistot ja työttömyyskassa ovat suljettuna perjantaina 17.11.2023 henkilökunnan koulutuspäivän vuoksi. Etelä-Suomi 1 helsingin leipomotyöntekijät Syyskokous pidetään ti 31.10 klo 16 Helsingin aluetoimistolla, Siltasaarenkatu 4, 5.krs. Kokouksessa kahvi ja kakkutarjoilu. Tervetuloa kaikki jäsenet! Johtokunta 10 helsingin elintarviketyöntekijät Syyskokous pidetään keskiviikkona 1.11. klo 17 SEL:n Etelä-Suomen aluetoimistolla, Siltasaarenkatu 4, 5. kerros. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! 41 hartwallin juomatyöntekijät Syyskokous perjantaina 10.11.2023 klo 15, Oy Hartwall Ab, Tattariharjun jakeluterminaalin taukotila, Tattariharjuntie 33, 00700 Helsinki. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! 91 järvenpään elintarviketyöläiset Syyskokous 2.11. klo 17, Ravintola Roze, Järvenpää. Käsitellään sääntömääräiset ja muut esille tulevat asiat. Ilmoittautumiset: jarmo.hiihtola@gmail.com Länsi-Suomi 20 pohjois satakunnan elintarviketyöläiset Syyskokous 14.11. klo 14.40, Kankaanpään Toimitupa, Kuninkaanlähteenkatu 4. 32 ala satakunnan elintarviketyöläiset Syyskokous 26.11. klo 16.30 Kivikylän Kotipalvaamon neuvotteluhuone, Säkyläntie 120, 27800 Säkylä. Tilaisuudessa kahvitarjoilu. Tervetuloa! 144 turun elintarviketyöntekijät Syyskokous 28.11. klo 17, Maariankatu 6 b, 6. kerros, Turku. Kokouksessa on kahvitarjoilu. Ilmoita tulostasi Marko Laakso p. 050 3796 877 tai marko.laakso@ao144.eu viimeistään 25.11. Tervetuloa! 168 huittisten elintarviketyöläiset Syyskokous 18.11. klo 11, Brewer’s Pub Huittinen, Risto Rytinkatu 42, 32700 Huittinen. Lounastarjoilu. Tervetuloa! Häme–Keski-Suomi 2 tampereen elintarviketyöläiset Syyskokous 27.10. klo 16.30 SEL:n Häme-Keski-Suomen aluetoimistolla, Rautatienkatu 10, 6. krs. 33100 Tampere. Ilmoittaudu 20.10. mennessä Maaritille p. 040 7419 450. Kokoukseen osallistujalla on mahdollisuus varata lippu illan Ilves – Tappara peliin klo 18.30, hintaan 10 €/kpl (1 kpl/kokoukseen osallistuja). Lippuja on rajoitetusti. Maksa lippu Tampereen Elintarviketyöläisten tilille: FI14 5731 7920 0265 72. Liput annetaan kokouksessa. 13 hämeenlinnan elintarviketyöläiset Syyskokous ma 30.10. klo 16 Parolantie 21, Kerhohuone. Tervetuloa! 16 jyväskylän elintarviketyöntekijät Syyskokous 20.10. klo 17, Järjestöjentalo, PAM:n kokoustila, 3. krs., Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! 24 ääne seudun elintarviketyöntekijät Syyskokous ma 30.10. klo 18. ABC Hirvaskankaalla, Suonenjoentie 10, 44250 Koivisto. Ruokatarjoilu, Tervetuloa! 148 turengin elintarviketyöläiset Syyskokous 11.11. klo 11 Turengin Työväentalolla. Johtokunta kokoontuu klo 10. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Kaakkois-Suomi 44 lappeenrannan elintarviketyöläiset Sääntömääräinen syyskokous 22.11. klo 18, paikkana Holiday Club Saimaa, O’Learys sporttibaari, Rauhanrinne 1. 55320 Rauha. Ruokailemme kokouksen ohessa. Tervetuloa! 47 päijät hämeen elintarviketyöntekijät Syyskokous 23.11. klo 18, Lahden NNKY:n tila, Vapaudenkatu 8, 15100 Lahti. Tervetuloa! Itä-Suomi 105 suonenjoen elintarviketyöntekijät Syyskokous 30.11. klo 18, Demaritupa, Sammonkatu 6, 77600 Suonenjoki. Kahvitarjoilu suolaisen ja makean kera. Tervetuloa! Johtokunta kokoontuu klo 17.00. 158 nurmeksen ja lähiympäristön elintarviketyöläiset Sääntömääräinen syyskokous 24.11. klo 18, Hyvärilän rantasaunalla, Lomatie 12, 75500 Nurmes. Kokouksen jälkeen ruokailu ja mahdollisuus saunoa (omat pyyhkeet mukaan). Tervetuloa! 23 joensuun elintarviketyöläiset Syyskokous ABC Marjalassa, Joensuu 13.11. klo 18.30. Johtokunnan kokous klo 17.30. Kokouksiin osallistuville ruokailu klo 16.30. Pohjanmaa 6 pietarsaaren elintarviketyöläiset Syyskokous torstaina 26.10. klo 16.30, Pietarsaari ABC, kokouskabinetti. Sääntömääräiset asiat. Aluesihteeri Markus Forslund mukana kokouksessa. Kahvitarjoilu + pizza. Tervetuloa! Esityslista: www.pedersorelivs.fi/kokoukset 6 pedersöre livsmedelsarbetare fackavdelning Höstmöte torsdag 26.10. kl. 16.30, Jakobstad ABC, mötekabinet. Stadgeenliga ärenden. Distriktssekreterare Markus Forslund är med på mötet. Kaffeservering + pizza. Välkommen! Ärenden: www.pedersorelivs.fi/kokoukset 154 kannuksen elintarviketyöntekijät Syyskokous 11.11. klo 12 Poutun Törmälässä, Tehtaankatu 1, Kannus. Johtokunta kokoontuu klo 11.30 ja yleinen kokous klo 12. Suunnitellaan ensi vuotta. Tervetuloa kaikki jäsenet päättämään osaston toiminnasta. Kahvitarjoilu. Pohjois-Suomi 4 oulun elintarviketyöntekijät Syyskokous 17.11.2023 klo 18, Scandic Station, Kajaaninkatu 17, Oulu. Esillä sääntömääräiset asiat. Ruokatarjoilu. Tervetuloa! t. Johtokunta 33 meri lapin elintarviketyöntekijät Syyskokous 27.10. klo 18, Motelli Käpylä. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! Ilmoittautumiset: Reino Huttunen p. 040 578 3828.
Järjestösivut Jos haluat osallistua koulutukseen, täytä kurssihakemus, jonka löydät osoitteesta www.selry.fi/ koulutus ja lähetä se allekirjoitettuna osoitteella: SEL Jaana Saaranen Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Kysy lisää koulutuksista koulutussihteeri Jaana Saaraselta p. 050 379 9269 tai jaana.saaranen@selry.fi. TOIMIVA KOKOUS 1.–3.11.2023 3 pv Murikka-opisto Kurssilla perehdytään kokouskäytäntöihin, jotka ovat samat riippumatta siitä, mikä yhdistyksen tarkoitus on. Tutustutaan kokousprosessiin aina valmistelusta pöytäkirjan laatimiseen ja arkistointiin. Kohderyhmä: Kokoustoiminnasta kiinnostuneet. Kurssin sisältöä: • Opitaan kokoustoiminnan perusteita, kokouksen prosessin valmistelusta kokouksen päättämiseen. • Harjoitellaan puheenjohtajan ja kokoukseen osallistujan rooleja. • Opitaan äänestysmenetelmät ja yhdistyslain vaikutukset kokoukseen sekä tutustutaan siihen, milloin joku on esteellinen päättämään asioista. PAIKALLINEN SOPIMINEN SEL:n oma kurssi 6.–10.11.2023 5 pv Murikka-opisto Sopiminen työpaikkaja yritystasolla on lisääntynyt. Luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut sekä muut henkilöstön edustajat tarvitsevat vahvaa paikallisen sopimisen osaamista, jotta neuvotteluasetelmat olisivat mahdollisen tasavertaiset. Kurssin sisältöä: • Paikallisen sopimisen kurssilla opitaan, mitä paikallisella sopimisella tarkoitetaan, miten sopimisprosessi toimii ja mitä mahdollisuuksia työehtosopimus antaa paikalliselle sopimiselle. • Harjoituksena opiskelijat laativat paikallisen sopimusasiakirjan. • Harjoituksen myötä paikallisen sopimisen säädöslähteet tulevat tutuiksi samoin kuin sopimuksen kirjoituskäytännöt. • Keskustelujen ja harjoitusprosessien kautta vaihdetaan kokemuksia paikallisesta sopimisesta ja sopimisen hyvistä käytänteistä. TOIMIVAT JA TERVEELLISET TYÖAJAT 6.–8.11.2023 3 pv Murikka-opisto Työpaikoilla on usein tarvetta erilaisiin työaikajärjestelyihin, ja luottamusmies on avainasemassa, kun työajoista sovitaan. Miten luoda toimiva työaikamalli ja mitä pitää ottaa huomioon? Miten ylityöt lasketaan? Kurssin sisältöä: • Perehdytään erilaisiin työtuntijärjestelmiin ja niiden soveltamiseen • Opitaan harjoitusten kautta, mitä säädöksiä tulee huomioida työtuntijärjestelmiä suunniteltaessa • Tutustutaan erilaisten työaikamallien terveydellisiin vaikutuksiin • Opitaan monipuolisten harjoitusten avulla hahmottamaan työaikaa kokonaisuutena. TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUS TYÖPAIKALLA 29.11.–1.12.2023 3 pv Murikka-opisto Kurssilla perehdytään tasa-arvoja yhdenvertaisuuslakien velvoitteisiin työelämässä sekä siihen, miten etenkin luottamushenkilöt toimivat tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäjinä. Kurssin sisältöä: • Opitaan ennakoimaan ja tunnistamaan syrjintää sekä saadaan välineitä puuttua syrjintään ja häirintään. • Käsitellään samapalkkaisuutta sekä tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelmien tekemistä. • Esitellään tasa-arvoja yhdenvertaisuuslakeihin liittyviä oikeustapauksia ja tuomioistuinten ratkaisuja. KOULUTUKSET Tilaa SEL:n kalenteri vuodelle 2024 Jos haluat SEL:n kalenterin vuodelle 2024, tilaa kalenteri 31.10.2023 mennessä. Kalenteri lähetetään vain sen tilanneille postissa loppuvuodesta. TIL AUSOHJEET: Kirjaudu SEL:n eAsiointiin osoitteessa www.selry.fi/easiointi, valitse ensin ”Jäsenyys”, sitten ”Jäsentiedot” ja ”Jäsenedut” ja ”Muokkaa”. Valitse ”Haluan kalenterin”, tallenna valintasi ja kirjaudu ulos. Jos et voi käyttää eAsiointia, voit tehdä kalenteritilauksen soittamalla liiton jäsenpalveluun 09 4246 1230, joka palvelee ma–to klo 8.30–15.30 ja pe klo 8.30–15. Kalenteritilaus on voimassa toistaiseksi eli saat kalenterin joka vuosi automaattisesti, kunnes peruutat tilauksesi. Hinta SEL:n jäsenelle €!
Tarkista tietosi eAsioinnista, voita 500 € :n matkalahjakortti! Tarkista nyt tietosi SEL:n eAsioinnista osoitteesta www.selry.fi/easiointi Kaikkien ajalla 11.8.–31.10.2023 eAsiointiin sisäänkirjautuneiden ja tietonsa tarkistaneiden kesken arvomme 500 euron matkalahjakortin. eAsioinnissa voit: • Päivittää omat yhteystietosi, tarkistaa puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi sekä lisätä tilinumerosi lakkoavustuksen maksamiseksi • Tarkistaa työpaikkatietosi, ilmoittaa uudesta työpaikasta tai työsuhteen päättymisestä • Ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta eli palkattomasta jaksosta kuten perhevapaasta, varusmiestai siviilipalveluksesta tai päätoimisesta opiskelusta • Laskea jäsenmaksusi jäsenmaksulaskurilla ja saada viitenumeron jäsenmaksun maksamista varten, jos työnantajasi ei peri jäsenmaksuasi suoraan palkastasi • Tilata tai peruuttaa SEL:n kalenterin • Tilata tai peruuttaa SEL:n Elintae-lehden Jos olet työtön tai lomautettu, voit lisäksi: • Hakea ansiopäivärahaa • Katsoa omia hakemusja päätöstietojasi • Seurata ansiopäivärahan enimmäisaikalaskuria • Lähettää viestin työttömyyskassaan Jos et voi käyttää eAsiointia, voit tarkistaa yhteystietosi soittamalla SEL:n jäsenpalvelun numeroon 09 4246 1230, joka palvelee maanantaista torstaihin kello 8.30–15.30 ja perjantaisin kello 8.30–15. Ovatko tietosi ajan tasalla SEL:n jäsenrekisterissä? Kun yhteystietosi ovat oikein, saat liitosta tärkeää tietoa, esimerkiksi kun neuvottelemme elintarvikealan työntekijöiden uusista työehtosopimuksista. Kutsu Turun Elintarviketyöntekijöiden 120-vuotisjuhliin! Turun Elintarviketyöntekijät 144 ry on perustettu tammikuussa 1904. Siitä lähtien olemme taistelleet alueen elintarvikealan työntekijöiden oikeuksista ja eduista sekä valvoneet niiden toteutumista. 27.1.2024 juhlimme pitkää ja kunniakasta 120-vuotista historiaamme katse tiukasti suunnattuna tulevaan. Kiitos kaikesta menneestä ja tulevasta kuuluu meidän jokaiselle jäsenelle. Nyt haluamme kutsua sinut ammattiosastomme jäsenenä juhlimaan 120-vuotista taivalta lauantaina 27.1.2024 klo 16:00 alkaen Turun VPK-talolle. Luvassa on ainakin muutama juhlasana, loistavaa kotimaista ruokaa, yllätysesiintyjä ja bilebändinä viihdyttämässä NSP. Tule mukaan nauttimaan mahtavasta juhlasta parhaassa selliläisessä seurassa. Juhlan kulku: 16:00 ovien avaus 16:45 juhlallisuudet 17.30 ruokailu 20:00-23:30 bändi 00.00 ovet sulkeutuvat Ilmoittautuminen alkaa 1.11.2023 Sitovat ilmoittautumiset 31.12.23 mennessä osoitteeseen Tapahtumassa on 15€ omavastuu. www.ao144.eu/ilmoittautumiset/120-v-juhlat/ Lisätietoja: Marko Laakso 050 3796 877 marko.laakso@ao144.eu
E L I N TA E 35 E L I N TA E 3 4 E L I N TA E 35 E L I N TA E 3 4 Nyt valitaan työsuojelun luottamushenkilöt työpaikoilla Työsuojeluasiat ovat loppuvuoden tavallista enemmän esillä myös elintarvikealan työpaikoilla. Lokakuussa työpaikoilla vietetään työsuojeluviikkoa ja marrasjoulukuussa työntekijät valitsevat keskuudestaan työsuojelun luottamushenkilöt. teksti ja kuva Karoliina Öystilä T Y Ö S U O J E L U E lintarvikealan työpaikoilla on valittava työsuojeluhenkilöt marras-joulukuun aikana. Tarvittaessa vaaleilla valittavien työsuojeluhenkilöiden toimikausi on kaksi seuraavaa vuotta eli 2024–2025. Paikallisesti voidaan sopia myös pidemmästä, enintään neljän vuoden toimikaudesta. Laki velvoittaa, että työpaikkaan, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 10 työntekijää, on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Työpaikan toimihenkilöillä on oikeus halutessaan valita oma työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Valinnat on hyvä tehdä pienemmilläkin työpaikoilla, vaikka laki ei sitä vaadi. Työsuojeluvaltuutetun lisäksi työpaikalla mahdollisesti valittavien työsuojeluasiamiesten valinta puolestaan perustuu työmarkkinajärjestöjen välisiin sopimuksiin, ei lakiin. Työsuojeluasiamies voidaan valita tietylle osastolle tai toimipisteeseen. Asiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti. Vähintään 20 työntekijän työpaikalla toimii lisäksi työntekijöiden ja työnantajan yhteistyöelimenä työsuojelutoimikunta tai muu vastaava yhteistoimintaelin. Työnantajaa työsuojelun yhteistoiminnassa edustaa työsuojelupäällikkö, jonka työnantaja on nimennyt yleensä toistaiseksi. Työturvallisuuskeskus ylläpitää lakisääteistä työsuojeluhenkilörekisteriä, johon työnantajan on velvollisuus ilmoittaa työpaikan työsuojeluyhteistoimintaan nimettyjen ja valittujen henkilöiden yhteystiedot. Selliläisistä työsuojeluvaltuutetuista ja työsuojeluasiamiehistä on lisäksi ilmoitettava erikseen SEL:n aluetoimistolle. Ilmoituslomakkeen voi tulostaa osoitteesta www.selry.fi/tyosuojeluvaalit. SEL:n ilmoituksen tekemisestä vastaa työ? On työsuojeluasioissa työpaikan työntekijöiden edustaja ja äänitorvi ? Perehtyy oma-aloitteisesti työpaikkansa työsuojeluasioihin ? Osallistuu työpaikan vaarojen ja riskien arviointiin sekä työsuojelutarkastuksiin ? Kiinnittää työntekijöiden huomiota työn turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseen ? On oikeutettu saamaan työnantajalta tarpeelliset tiedot tehtävän hoitamista varten ? On oikeutettu saamaan tehtävän edellyttämää koulutusta ? On oikeutettu keskeyttämään välitöntä ja vakavaa vaaraa aiheuttava työ ? Sama irtisanomissuoja kuin pääluottamusmiehellä Lue lisää: www.tyosuojelu.fi Työsuojeluvaltuutettu suojeluvaltuutetuksi valittu itse tai työpaikan pääluottamusmies. Ilmoitus pitää aina tehdä, vaikka samat henkilöt jatkaisivatkin tehtävissä. Ohjeet vaalien toteuttamiseksi löytyvät Työturvallisuuskeskuksen sivuilta: www.ttk.fi/tyosuojeluvaalit. SEL:n aluesihteerit neuvovat oman alueensa työpaikkojen työsuojeluvaaliasioissa. • Euroopan työsuojeluviikkoa vietetään 23.–29.10.2023 kaikilla työpaikoilla teemalla ”Digiajan turvallinen ja terveellinen työ”. Lue lisää osoitteessa www.selry.fi/tyosuojeluviikko
E L I N TA E 35 E L I N TA E 3 4 E L I N TA E 35 Kysymyksiä ja vastauksia l Kuka saa äänestää? Vaaliin ovat oikeutettuja osallistumaan kaikki ne työpaikan työntekijät ja toimihenkilöt, jotka ovat työsuhteessa vaalipäivänä, mukaan lukien esimerkiksi lomautetut tai perhevapaalla olevat. l Miten äänestetään Vaali on toimitettava enemmistövaalina suljetuin lipuin. Vaalitoimikunnan yksimielisellä päätöksellä voidaan vaalimenettelystä sopia toisinkin. Äänestys tulee toteuttaa siten, että vaalisalaisuus säilyy. Äänioikeuttaan käyttäneistä on tehtävä merkintä vaaliluetteloon. Vaalisalaisuusja merkintävaatimus koskevat myös mahdollista sähköistä äänestysmenettelyä. Äänestysmahdollisuus on pyrittävä järjestämään niin monena päivänä, että esimerkiksi kaikki vapaavuorolaiset on otettu riittävästi huomioon. Jos yhteisen äänestysajan ja -paikan järjestäminen on hankalaa, voidaan sopia postiäänestyksestä. Postiäänestyksessä tulee varmistaa äänestäjän äänioikeuden toteaminen ja vaalisalaisuuden säilyminen. l Kuka voi olla ehdokas työsuojeluvaltuutetuksi? Ehdokkaita voivat olla kaikki työpaikan työntekijät, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt, jotka ovat työsuhteessa työsuojelutehtävän toimikauden alkaessa. l Mikä on työsuojeluvaltuutetun toimikauden pituus? Työsuojeluvaltuutetun, varavaltuutettujen ja työsuojelutoimikunnan toimikausi on kaksi kalenterivuotta, ellei työpaikan työsuojelutoimikunnassa tai vastaavassa yhteistoimintamenettelyssä sovita pidemmästä, enintään neljän kalenterivuoden pituisesta toimikaudesta. l Onko työsuojelupäällikön toimikausivuosien määrä määritelty? Työnantaja nimeää työsuojelupäällikön toistaiseksi, päällikön toimikauden pituutta ei ole määritelty. l Valitaanko työsuojeluvaaleissa työsuojelupäällikkö? Ei, kyse on työsuojeluvaltuutetun ja -varavaltuutettujen vaaleista. Työnantaja nimeää työsuojelupäällikön. l Tarvitseeko työpaikalla järjestää työsuojeluvaltuutetun vaalit, kun työpaikalla fyysisesti työskentelee pääsääntöisesti yhdeksän henkilöä ja yksi työntekijä työskentelee jatkuvasti komennustöissä muualla? Kyllä täytyy järjestää vaalit, koska työsuhteessa on vähintään 10 henkilöä. l Milloin työsuojelun yhteistoiminnan toimikausi alkaa ja milloin päättyy? Toimikausi on kalenterivuosittainen. Nyt valittavien työsuojeluhenkilöiden toimikausi alkaa 1.1.2024 ja päättyy 31.12.2025. l Kuka tekee ilmoituksen työsuojeluhenkilörekisteriin? Työnantajan valtuuttama henkilö, käytännössä useimmiten työsuojelupäällikkö. Ilmoitus on tehtävä aina vaalien jälkeen, vaikka samat henkilöt jatkaisivat tehtävissä. l Pitääkö varavaltuutettujen osalta järjestää erilliset vaalit? Vaalitoimikunnassa voidaan sopia järjestetäänkö varavaltuutettujen valinta samassa vai eri vaalissa. l Pitääkö valita kaksi varavaltuutettua vai riittääkö työsuojeluvaltuutettu ja yksi varavaltuutettu? Ei riitä, lain mukaan valitaan työsuojeluvaltuutettu ja hänelle kaksi varavaltuutettua. l Onko esimiehellä, hoitovapaalla olevalla tai yrittäjän työntekijänä työskentelevällä puolisolla oikeus äänestää? Vaaliin ovat oikeutettuja osallistumaan kaikki ne työpaikan työntekijät ja toimihenkilöt, jotka ovat työsuhteessa vaaliajankohtana mukaan lukien esimerkiksi lomautetut, äitiysvapaalla ja vanhempainvapaalla olevat. l Saako vuokratyöntekijä äänestää? Ei saa äänestää työpaikalla, jossa on vuokratyöntekijänä, mutta saa äänestää oman työnantajansa (henkilöstövuokrausyritys) työsuojeluvaaleissa. l Pitääkö laittaa ja miten laitetaan ehdokkaat näkyviin ehdokasasettelun jälkeen? Pitää laittaa, vaalitoimikunta ilmoittaa vaalin ajan, paikan ja ehdokasluettelon. l Voivatko työntekijät ja toimihenkilöt äänestää toisiaan ”ristiin”, kun molemmille henkilöstöryhmille valitaan oma työsuojeluvaltuutettu? Eivät voi. l Äänestyksessä kaksi tai kolme henkilöä on saanut saman tuloksen kuka valitaan työsuojelutehtävään? Valinnat tehdään tässä tapauksessa arpomalla. l Voiko äänestää antamalla toiselle valtakirjan, jos ei pääse itse äänestämään? Ei voi. l Henkilöstökokouksessamme sovittiin nykyisten työsuojeluvaltuutettujen ja -varavaltuutettujen toimikauden jatkamisesta seuraavalle toimikaudelle, onko ok? Menettely edellyttää, että henkilöstökokoukseen on ollut mahdollisuus koko henkilöstön osallistua ja että heillä on ennakkoon tiedossa, että asia käsitellään kokouksessa sekä kokouksen kutsussa on noudatettu 7 päivän ilmoitussääntöä. Menettelyssä on kyse ns. sopuvaalista. ”Haluan olla läsnä ihmisille” Andrus Uppin KANNUSLAISEN POUTUN työntekijöiden työsuojeluvaltuutettuna on toiminut viimeiset kahdeksan vuotta Andrus Uppin. Työpaikalla on sovittu, että työsuojeluvaltuutetun kausi on kahden vuoden sijaan neljä vuotta. Uppin on motivoitunut jatkamaan työsuojeluvaltuutettuna, jos työkaverit niin haluavat. – Samalla innolla olen valmis jatkamaan. Tässä tehtävässä on mahdollisuus saada aikaiseksi jotain, joka helpottaa ihmisten työntekoa ja arkea työpaikalla. Hän näkee tärkeänä ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin. – Haluan auttaa ihmisiä, se on ollut aina minulle tärkeää. Isoksi työsuojelulliseksi haasteeksi Uppin nostaa työntekijöiden jaksamisen. – Vaikka meillä on koneita, edelleen on paljon nostoja, toistotyötä ja pakkotahtista työtä. Monen on vaikea jaksaa eläkkeelle asti ilman, että kroppa hajoaa. Uppin pohtii, pitäisikö kehittää uusi tukimuoto, joka mahdollistaisi lyhennetyn työviikon ansiotasoa alentamatta. Työsuojeluvaltuutettuna Uppin edustaa noin 190 työntekijää. Hänen mielestään hyvä valtuutettu on läsnä edustamilleen ihmisille. – Pitää olla rohkea, uskaltaa sanoa ja tehdä asioita. Yritän kiertää melkein joka päivä tehtaalla, jotta ihmiset saavat apua, kun he sitä tarvitsevat. Jokaiselle työpaikalle kannattaa valita työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. – Valinnat kannattaa ehdottomasti tehdä sen takia, että työsuojeluvaltuutetulla on oikeuksia ja hän voi viedä asioita eteenpäin työntekijöiden puolesta. Työsuojeluvaltuutettu saa koulutusta ja tietoa. Hän pystyy puuttumaan epäkohtiin työpaikalla, Uppin korostaa ja muistuttaa, että verkostoituminen ja muiden luottamushenkilöiden vertaistuki on työsuojeluvaltuutetulle tärkeää.
E L I N TA E 37 E L I N TA E 3 6 Senioritoiminta on mahdollisuuksia täynnä Markku Alajärvi ja Tuula Luoto-Alajärvi kertoivat Marko Laaksolle Turun Kauppatorilla kuulumiset senioreiden uusimmalta sokkomatkalta, joka vei Salon markkinoille ja elektroniikkamuseoon. Eläkeläisten toiminnasta saa iloa ja voimavaroja. Länsi-Suomen Elintarvikealan Seniorit on aktiivinen yhdistys, jota ammattiosasto tukee taloudellisesti. teksti ja kuva Taina Saarinen E L Ä K E L Ä I S E T
E L I N TA E 37 E L I N TA E 3 6 ”Hyvää palautetta on se, kun kotimatkalla alkaa jo seuraavan reissun suunnittelu.” P oissa töistä, mutta eivät poissa mielestä. SEL:n eläkkeellä olevat jäsenet ovat tärkeitä jäseniä myös työuransa jälkeen, vaikka liiton, aluejärjestöjen ja ammattiosastojen toiminnan ydintä ovatkin työikäiset jäsenet. – Seniorit ovat työvuosinaan olleet voimavara sekä työyhteisölle että ammattiosastolle. Siksi haluamme tukea heidän toimintaansa nyt, kun he ovat eläkkeellä, sanoo Turun elintarviketyöntekijöiden ammattiosasto 144:n sihteeri ja taloudenhoitaja Marko Laakso. Jatkuvuus on tärkeää ammattiosaston toiminnassa. Sukupolvien kohtaaminen on hyvä asia ja vahvuus, Laakso korostaa. Eläkeläiset käyvät paljon myös liiton muissa kuin eläkeläisten toiminnoissa. Alkujaan työttömille perustettu Kohtauspaikka-kahvihetki SEL:n Länsi-Suomen aluetoimistolla Turussa muotoutui vähitellen eläkeläisten rupattelutuokioksi. – Koronan aikana se hiljeni, mutta kahvia ja pullaa on tarjolla, kunhan taas kokoonnutaan. Ammattiosasto tukee Ammattiosasto tukee eläkeläisiä tarjoamalla kokoontumistilat ja pullakahvit sekä tukemalla toimintaa taloudellisesti, mikä näkyy matkojen, retkien ja kurssien edullisissa hinnoissa. Marko Laakso kiittää Markku Alajärveä, joka on ollut käynnistämässä ja pitkään organisoinut eläkeläistoimintaa. Länsi-Suomen Elintarvikealan Seniorit ry on yhdistys, johon kaikki alueen eläkeläisjäsenet ovat tervetulleita mukaan. Suurin osa on Turusta ja lähiympäristöstä, mutta omien ammattiosastojensa tukemina senioreita saapuu Porista ja Sastamalasta saakka. Yhteistyötä yhdistys tekee useiden Turun alueen eläkeläisjärjestöjen kanssa, eikä se peri jäsenmaksua. Länsi-Suomen senioritoiminta on saanut hyvää palautetta. – Ensikertalaiset sanovat tuntevansa itsensä tervetulleiksi. Palaute on ollut yksinomaan positiivista. Hyvää kannattaa jatkaa, Laakso sanoo. Markku Alajärvi vahvistaa, että kiitoksia on tullut. – Hyvää palautetta on se, kun kotimatkalla alkaa jo seuraavan reissun suunnittelu. Siitähän se toiminta lähtee, kun yhdessä ideoidaan. Yhdessä tekemistä Toiminta on juuri sitä, mistä jäsenet tykkäävät. Markku Alajärven vetovuosina seniorit ovat retkeilleet kotimaassa ja ulkomailla, sekä esimerkiksi paistaneet makkaraa hänen ja puolisonsa Tuula Luoto-Alajärven mökillä. – Sokkomatkat ovat suosittuja. Tunnelma on aika hauska, kun kohde vähitellen paljastuu matkan edetessä. Kerran päädyttiin Huittisiin ja olikin antoisa ja hauska päivä. Syötiin hyvin, käytiin tehtaanmyymälöissä ja nähtävyyksissä, kahvilla ja taidettakin katsomassa, Alajärvi sanoo. – Ollaan käyty Rymättylässä ammattikalastaja Reima Salosella. Saatiin suoraan rysästä silakkaa omiin ämpäreihin. Kursseille löytyy omasta jäsenistöstä opettajia kalan käsittelystä kakunkoristeluun. Kakunkoristelukurssilla pursotettiin kermasta kiekuroita ja muotoiltiin värikkäitä sokerimassoja. Kondiittorijäsen toi leipomansa kakunpohjat. Millaisen kakun Markku Alajärvi koristeli? – No mää vaan söin. Myös kukkakimppuja on sidottu, teatterissa käyty ja bingoa pelattu. Vanhemmalle selliläisten polvelle Markku Alajärvi on suorastaan legendaarinen toimija entisenä SEL:n Länsi-Suomen aluesihteerinä. Senioritoiminnan vetämisen hän aloitti liki 20 vuotta sitten jäätyään eläkkeelle. On aika siirtää vetovastuu eteenpäin, kun alkaa kolkutella 80 ikävuotta kalenterissa. – Pikkuhiljaa voisin jo irrottautua. Mukana olen ja autan alkuun, se on selvä. Tämä on yhteistyötä. Alajärvi toteaa, että nyt on entistä suurempi tarve matalan kynnyksen edullisille harrastuksille ja tapahtumille, kun elinkustannukset ovat nousseet. Hän painottaa sitäkin, että yksikseen ei pidä jäädä kotiin. – Tule, et kadu, Alajärvi kannustaa. Marko Laakso sanoo samaa. – Kun tulee yhden kerran, tulee toisen ja kolmannenkin. Joskus se liikkeelle lähteminen voi tuntua vaativalta, mutta se kannattaa. • Länsi-Suomen alueen SEL:n eläkeläiset ja lähiaikoina eläkkeelle jäävät jäsenet ovat tervetulleita suunnittelemaan senioritoimintaa Tarmon talolle 18.10.2023 kello 15, Virusmäentie 10, Turku. Lisätiedot: Markku Alajärvi, p. 0400 820 867 tai Marko Laakso, p. 050 379 6877.
E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 ”Verkostoituminen muiden luottareiden kanssa on tärkeää” Paula Kuparinen uskoo liittoon ja luottamusmiesten verkostoitumisen voimaan. P ieksämäeltä kuuluu hyviä uutisia, sillä Moilas-leipomoilla menee tällä hetkellä varsin hyvin. Työnantajan ja työntekijöiden kesken on saatu rakennettua luottamusta ja yhdessä tekemistä. – Meillä ”kevät keikkuen tulevi” on aina tarkoittanut yt-neuvotteluja, mutta viime keväänä niitä ei ollut, sanoo pääluottamusmies Paula Kuparinen. Edellisen kerran kovia aikoja elettiin, kun koronapandemia kolhi ravintolabisnestä, ja esimerkiksi hampurilaissämpylöitä ei mennyt ravintoloihin normaaliin tapaan. Myynti romahti ja lomautuksia tuli, mutta Kuparisen mukaan pahimmat skenaariot eivät toteutuneet silloinkaan. Lomautukset pysyivät lyhytaikaisina. – Meillä on nyt molemmin puolin aika hyvä fiilis. Tuotantopäälliköissä on ollut vaihtuvuutta, mutta nyt tuonne yläkerrokseen on hyvät välit. Homma perustuu hyvään vuorovaikutukseen. Pääluottamusmiehen tärkeimpänä tavoitteena on turvata rauhallinen työyhteisö ja se, että niin johdossa kuin työntekijäpuolella saadaan työskennellä vakaissa oloissa. – Työnantaja on oppinut kuuntelemaan ja arvostamaan meitä ja liittoa yhä enemmän. Siinä on auttanut johdon sukupolvenvaihdos ja se, että meille on tullut muutama uusi tuotantopäällikkö vähän isommasta talosta. Sieltä on tullut uutta näkemystä asioihin. Hallituksen toimet hirvittävät Suurtalouskokiksi valmistunut Paula Kuparinen, 42, on ollut Moilas-leipomoilla töissä jo 18 vuotta. Menossa on L U O T TA M U S H E N K I L Ö Pääluottamusmies Paula Kuparisen keskeisiä neuvottelukumppaneita ovat Moilas-leipomoiden tuotantopäälliköt. teksti ja kuva Sami Turunen
E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 SEL korvaa jäsentensä työelämään liittyviä opintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa tai avoimessa yliopistossa enintään 200 euroa/ jäsen/vuosi. Tuki anotaan etukäteen ja se maksetaan jälkikäteen kurssimaksun kuittia ja hyväksytyn kurssisuorituksen todistusta vastaan. Lue lisää ja täytä hakemus osoitteessa www.selry.fi/koulutus Lisätietoja antaa SEL:n koulutussihteeri Jaana Saaranen, p. 050 3799 269 tai jaana.saaranen@selry.fi. Kiinnostaako sinua OPISKELU AVOIMESSA KORKEAKOULUSSA? Hyödynnä SEL:n jäsenetusi: ”Liitto on se tuki ja turva, joka korostuu varsinkin tiukoissa paikoissa.” toinen kausi pääluottamusmiehenä. Hän on myös toinen varatyösuojeluvaltuutettu. – Pääsääntöisesti työskentelen pakkaamossa, ja luottamusmiehen hommaan saan käyttää aikaa sen verran kuin se vaatii. Kuparinen tuntee vahvuudekseen kuuntelemisen taidon ja sen, että hän uskaltaa viedä asioita eteenpäin. Yhteistyö työsuojeluvaltuutetun ja varaluottamushenkilöiden kanssa tukee pääluottamusmiehen työtä. Kuparinen on noin viidenkymmenen SEL:n jäsenen luottamusmies. Kehitysehdotuksia tulee suoraan sekä yrityksen sähköisen aloitejärjestelmän kautta. Viime aikoina Moilas-leipomoilla on yritetty kehittää työkiertoa ja moniosaamista. – Sen onnistuminen on työntekijöistäkin kiinni. Ihan kaikki eivät ole siitä innostuneet täysillä, vaikka vaihtelu voisi virkistää jokaisen työtä, Kuparinen sanoo. Ammattiliittoon kuuluminen on ollut Paula Kupariselle itsestäänselvyys heti siitä asti, kun hän aloitti työelämässä. – Liitto on se työntekijän tuki ja turva, mikä korostuu varsinkin tiukoissa paikoissa. Moilas-leipomoillakin on muutamia työntekijöitä, jotka kuuluvat työttömyyskassa YTK:hon. – Mutta ehkä heitäkin alkaa kiinnostaa liiton jäsenyys, kun hallitusohjelman toimet alkavat edetä. Ihmiset eivät muutenkaan ehkä vielä ihan tajua, mitä on tulossa, kun suunnitelmia aletaan laittaa käytäntöön. Koulutuksesta perustiedot Saimi Moilasen vuonna 1955 perustama, Moilas-konserniksi kasvanut leipomo on Suomen 15 suurimman leipomon joukossa. Kaksi leipomoa työllistää yhteensä 90 ihmistä, ja 19 miljoonan euron liikevaihdosta puolet tulee viennistä. Tuoreleivän lisäksi iso osa tuotantoa ovat paistovalmiit pakasteet, mutta varsinainen syömähammas on gluteenittomuus. Siihen alettiin satsata jo 1985, jolloin toinen leipomo teki vain gluteenittomia tuotteita. Toinenkin leipomo siivottiin lattiasta kattoon muutama vuosi sitten, ja nyt koko tuotanto on gluteenitonta. Moilasella työskennellään kahdessa vuorossa. – Aamuvuorot alkavat tuoreleivän leipureilla yhdeltä, osalla neljältä. Pakkarit saapuvat töihin porrastetusti kuudesta alkaen. Iltavuorot loppuvat yhdentoista aikoihin. Toisella leipomolla töitä tehdään tuoreleivän merkeissä myös lauantaisin, Paula Kuparinen kertoo. Moilas-leipomot ovat aloittaneet yhteistyön myös Vaasan-leipomoiden kanssa uuden tuoteperheen parissa. – Se on tuonut meille lisää töitä, ja ison brändin kanssa markkinointi ja jakelu on hyvissä käsissä. Kuparinen on syntyperäinen pieksämäkeläinen, ja asuu avopuolisonsa kanssa rivitalossa, pienen taajaman rauhassa. Vapaa-aika menee luonnossa. – Marjastan, kalastan, sienestän ja metsästän. Kohta alkaa hirvijahti, iloitsee Kuparinen. Metsässä on hyvä nollata päätä, mutta pääluottamusmies miettii työasioita joskus vapaa-ajallaankin. Hän antaa uusille ja tuleville luottamusmiehille omat vinkkinsä. – Pitää luottaa itseensä ja siihen, mitä on tekemässä. Kannattaa käydä liiton koulutuksissa, sieltä saa hyvät perustiedot. Verkostoituminen muiden luottareiden kanssa on tärkeää, siitä saa valtavasti tietoa, osaamista ja varmuutta omaan työhön. •
E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 Veteraanifestareilla tavattiin uusia ja vanhoja tuttuja SEL:n veteraanifestareiden ohjelmaan kuului painavaa asiaa, ilonpitoa unohtamatta. teksti ja kuvat Kati Oksman E L Ä K E L Ä I S E T S EL:n veteraanifestarit järjestettiin tänä vuonna 22:tta kertaa. Osanottajia festareille elokuun viimeisenä tiistaina saapui viime hetken peruutusten jälkeen runsaat 40, kaukaisimmat Oulusta saakka. Kaksipäiväinen tapahtuma avattiin pulinatuokiolla, jossa osallistujien tuli kertoa, mikä vetää heitä veteraanifestareille. – Hyvä ohjelma, tapaa tuttuja sekä uusia ihmisiä, tulee vaihtelua elämään ja pääsee irti arjesta. Ohjelmapuolella varsinkin eläkeläisten asiat kiinnostavat, summasi kuopiolainen Eila Holopainen tekijöistä, jotka vetävät häntä tapahtumaan vuosi toisensa jälkeen. Kuopiolaiset Eila Holopainen ja Saimi Borgman ovat kulkeneet veteraanifestareilla yhdessä tapahtuman ensimmäisistä vuosista lähtien. – Siitä asti, kun eläkkeelle pääsin, olen veteraanifestareilla käynyt, leipurin työuran tehnyt Holopainen kertoo. Kuopiolaisten kyyti festareille taittui mukavasti tuusniemeläisen Marja Sutisen kyydillä. Joukossa oli tuttujen naamojen lisäksi myös muutamia ensikertalaisia. – Täällä kaikki ovat vanhoja tuttuja, yleisöjoukosta hörähdetään. Painavaa asiaa ja ilonpitoa Tänä vuonna veteraanifestareilla haluttiin voimaantua vastustamaan hallituksen heikennysesityksiä erityisesti työntekijöitä, työttömiä ja muita heikossa asemassa olevia kohtaan. Grillikodassa koottiin sanomalehdistä leikaten ja liimaten tsemppiterveisiä nykyisille elintarvikealan luottamushenkilöille ja liiton jäsenille. Hallituksen heikennysesitykset lakko-oikeuksiin, ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja muihin työntekijöiden oikeuksiin eivät saaneet osallistujilta ymmärrystä. Samassa yhteydessä käydyssä keskustelussa ammattiliittojen järjestäytymisasteet vetivät työpajassa keskustelun vakavaksi. – Toisaalta, kuka näyttää nuorille mallia liittoon kuulumisessa? Kyllä sen mallin pitäisi osittain lähteä kotoakin, joku osallistujista pohti. Festareilla on hyvä ohjelma, tapaa tuttuja, tulee vaihtelua elämään ja pääsee irti arjesta.
E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 Kapina elokapinaa vastaan KSL:n kulttuurituottaja Riina Näsin vetämässä tupsupajatyöpajassa osallistujat pääsivät kokeilemaan tupsun tekoa villalangasta ja kiinnittämään tupsuunsa lapun asiasta, joka herättää itsessä kapinamieltä. Esiin nousivat muun muassa nykyinen hallitus. kohonneet elinkustannukset, sota, roskaaminen, esteettömyys, sähköpotkulaudat, elokapina ja kohonneet elinkustannukset. Kolmannessa työpajassa kerättiin muistoja Koivikkorannasta Merja Techtolinin johdolla. Piirroksissa näkyivät muistot niin ensimmäisten vuosien telttamajoituksista, komeat kalasaaliit, saunareitin varrelle rinteeseen rakennettu ”nitropenkki” kuin pari vuotta sitten veteraanifestareilla järjestetty mielenosoituskin. – Teltat olivat rinteessä ja sitten alkoi sataa niin julmetusti. No, siitäkin selvittiin, Keijo Rintamaa kertoi. Työpajojen jälkeen eläkeläisillä oli mahdollisuus makkaran grillaukseen, saunomiseen ja uimiseen ennen illallista ja perinteisiä karaoketansseja, joita myös villasukkatansseiksi kutsutaan. Vielä löytyi osanottajista väkevää voimaa tuvan pirtinpöytien ja penkkien raivaamiseksi tanssien alta pois. Tanssien ja laulujen jälkeen illan hämärryttyä yöksi maistui monille vielä huikopala grillikodassa. Yhteisöllisyys ja vertaistuki tärkeää Veteraanifestareiden päätöspäivänä käytiin läpi, miten edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto laaditaan, sekä kuultiin liittopuheenjohtaja VeliMatti Kuntosen katsaus työmarkkinatilanteesta. Hallitusohjelman läpikäynnin ohella Kuntonen toi esiin huolensa sananvapaudesta. – Nykyajan maalittaminen on rinnastettavissa entisaikojen muilutukseen. Silloin käytettiin fyysistä väkivaltaa, nyt henkistä. Maalittamisella halutaan hiljentää kriittiset toimittajat, sillä harva jaksaa ottaa sitä kuraa vastaan, Kuntonen arvioi. Hän lisäsi, että hallitusohjelman heikennysten torppaamiseen tarvitaan heitäkin, jotka ovat nykyistä hallituspohjaa äänestäneet. – Minulle tämän vuoden veteraanifestareista päällimmäisenä mieleen jää täällä vallitseva yhteisöllisyys ja ystävyys, sekä ahkeruus ja heittäytyminen työpajatilanteissa. Eläkeläisiämme selvästi kiinnostaa yhteiskunnallisten asioiden seuraaminen. Tapahtumaa, missä kohdataan samassa tilanteessa olevia, saadaan vertaistukea ja sisältöä arkeen, kaipaavat eläkeläisetkin, SEL:n koulutussihteeri Jaana Saaranen summaa. • Miksi jokaisen kannattaa tehdä edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto? Lue lisää seuraavasta Elintakeen numerosta. Vasemmalla ylhäällä: Päivi Nikunen ja Helmi Arjovuo vaihtoivat kuulumisia. Oikealla ylhäällä: Riina Näsi KSL:stä neuvoi osallistujia tupsujen tekemisessä. Alhaalla vasemmalla: Kuopiolaiset Saimi Borgman ja Eila Holopainen viihtyvät Veteraanifestareilla vuodesta toiseen. Alhaalla oikealla: Ohjeet edunvalvontavaltuutuksen ja hoitotahdon laatiminen kiinnostivat eläkeläisiä.
E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 Työttömyyskassa JOS JÄÄT TYÖTTÖMÄKSI TAI SINUT LOMAUTETAAN OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänäsi kokopäivätyötä hakevaksi työnhakijaksi TE-toimistoon osoitteessa www.te-palvelut.fi. Noudata TE-toimiston ohjeita. Voit saada ansiopäivärahaa vain, jos työnhakusi on voimassa TE-toimistossa. Tee ensimmäinen ansiopäivärahahakemus, kun ensimmäisestä työttömyystai lomautuspäivästäsi on kulunut vähintään kaksi täyttä kalenteriviikkoa maanantaista sunnuntaihin. Hakemuksen tulee päättyä sunnuntaihin. Hae päivärahaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömyytesi tai lomautuksesi alkamisesta. Tee hakemus ja lähetä liitteet työttömyyskassaan eAsiointipalvelussa osoitteessa www.elintarvikekassa.fi. Jos et voi käyttää eAsiointia, lähetä hakemuksesi postissa. Hakemuksen voit tulostaa osoitteesta www.elintarvikekassa.fi tai tilata numerosta 09 4246 1210. Ensimmäisen hakemuksen liitteet Liitteiden ei tarvitse olla alkuperäisiä, kopiot riittävät. 1. Palkkatodistus työnantajaltasi vähintään 26 palkallisen työssäoloviikon ajalta ennen työttömyyttä tai lomautusta. 2. Irtisanomisilmoitus, jos toistaiseksi voimassa ollut työsuhteesi on päättynyt. Jos työsuhteesi on ollut määräaikainen, ilmoitusta ei tarvita. 3. Työtodistus, jos työsuhteesi on päättynyt ja työtodistus on saatavilla. 4. Työsopimus, jos se on saatavilla. 5. Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. 6. Verokortti, jos olet tilannut muutosverokortin etuutta varten. Jos et lähetä muutosverokorttia etuutta varten, ansiopäivärahastasi tehdään vähintään 25 %:n ennakonpidätys. 7. Verotuspäätös, jos sinulla on ollut ansiotuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. 8. Selvitys viikoittaisesta työajasta ja palkasta, jos olet tehnyt välillä alle 18-tuntisia viikkoja tai yhtä aikaa useampaa osa-aikatyötä. 9. Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, joka vaikuttaa ansiopäivärahaan, esimerkiksi päätös perheellesi myönnetystä lasten kotihoidon tuesta. Jatkohakemuksen liitteet Täytä jatkohakemus neljän kalenteriviikon ajalta maanantaista sunnuntaihin, paitsi jos olet osa-aikaisesti työssä, josta palkka maksetaan kuukausittain. Silloin täytä hakemus koko kalenterikuukaudelta. Lähetä palkkatiedot hakemuksesi liitteenä, jos sinulla on ollut palkkatuloa osa-aikatyöstä tai satunnaisesta kokoaikatyöstä hakemuksen ajalta. Jos osallistut työllistymistä edistävään palveluun, merkitse hakemukseesi, missä palvelussa olet ja mahdolliset poissaolo päiväsi. Anmäl dig senast den första dagen som du är arbetslös eller permitterad som arbetslös sökande av heltidsarbete till TE-byrån på adress www.te-palvelut.fi. Följ TE-byråns direktiv. Du kan få inkomstrelaterad dagpenning endast om din arbetsansökan är i kraft hos TE-byrån. Gör din första ansökan om inkomstrelaterad dagpenning då det har förflutit högst två hela kalenderveckor från måndag till söndag sedan din första dag som arbetslös eller permitterad. Ansökan bör gälla fram till söndag. Ansök om dagpenning senast tre månader efter att du blivit arbetslös eller permitterad. Gör din ansökan och sänd in bilagor till arbetslöshetskassan i eTjänstens service på adress www.elintarvikekassa.fi. Om du inte kan använda eTjänsten sänd då din ansökan per post. Ansökan kan skrivas ut på adress www.elintarvikekassa.fi eller beställas per telefon 09 4246 1200. Bilagor till din första ansökan Bilagorna behöver inte insändas i original, kopior räcker. 1. Löneintyg från din arbetsgivare för minst 26 betalda arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. 2. Uppsägningsmeddelande om din tillsvidareanställning är avslutad. Om arbetsförhållandet har varit tidsbundet behövs inget meddelande. 3. Arbetsintyg om arbetsförhållandet avslutats och ett arbetsintyg finns. 4. Arbetsavtal om sådant finns. 5. Permitteringsmeddelande om du blivit permitterad. 6. Skattekort om du beställt skattekort för förmåner. Om du inte sänder ett förmånsskattekort tas en förskottsinnehållning på 25 procent på din inkomstrelaterade dagpenning. 7. Skattebeslut om du har haft inkomster från jordbruk eller annan företagsverksamhet. 8. Utredning om lön och arbetstider per vecka om du ibland har haft arbetsveckor på under 18 timmar eller flera deltidsjobb samtidigt. 9. Beslut om en social förmån du åtnjuter som påverkar din dagpenning, exempelvis beslut om beviljat hemvårdsstöd för din familj. Bilagor för fortsatt ansökan Fyll i ansökan för fyra kalenderveckor från måndag till söndag, utom om du deltidsarbetar och får månatlig lön. Fyll då i ansökan för hela kalendermånaden.Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster från deltidsarbete eller tillfälliga heltidsarbeten under ansökningstiden.Om du deltar i sysselsättningsstödjande service, tillfoga då i din ansökan vilken service det gäller och eventuella bortavarodagar.
E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 E L I N TA E 4 3 Työttömyyskassa JÄSENPALVELU EASIOINTI >> www.elintarvikekassa.fi • Lähetä ansiopäivärahahakemus ja liitteet • Katso hakemuksiasi ja päätöksiäsi • Lähetä viestejä työttömyyskassalle • Muuta yhteystietojasi PUHELINPALVELU JA POSTIOSOITE Työttömyyskassa palvelee numerossa 09 4246 1210 maanantaista torstaihin kello 8.30–15.30 ja perjantaisin 8.30–15. Etuuskäsittelijät vastaavat kysymyksiin tiistaisin ja torstaisin kello 9–11. Numeroon soittaminen maksaa operaattorisi normaalin puhelinmaksun verran. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteella selkassa@selry.fi. Jos et voi käyttää eAsiointia, lähetä hakemuksesi postissa osoitteeseen: Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki MEDLEMSSERVICE ETJÄNSTEN >> www.elintarvikekassa.fi • Ansöka om inkomstrelaterad dagpenning • Kolla dina egna ansökningsoch beslutsuppgifter • Sända meddelanden till kassan • Ändra dina kontaktuppgifter TELEFONSERVICE OCH POSTADRESS Arbetslöshetskassan står till din tjänst per telefonnummer 09 4246 1200 från måndag till torsdag kl 8.30– 15.30 och på fredag kl 8.30–15. Förmånshandläggarna svarar på dina frågor tisdagar och torsdagar kl 9-11. För samtal till numret debiteras din teleoperatörs normala telefonavgift. Du kan också kontakta oss per e-post: selkassa@selry.fi. Om du inte kan använda eTjänsten, sänd då in din ansökan per post till adress: Finlands Livsmedelsarbetares Arbetslöshetskassa, Stationskarlsgatan 2, 8 vån., 00520 Helsingfors MEMBER SERVICES ESERVICE >> www.elintarvikekassa.fi • Send your earnings-related allowance application and the attachments • View your applications and decisions • Send messages to the Unemployment Fund • Change your contact details PHONE SERVICE AND POSTAL ADDRESS The Unemployment Fund is available from Monday to Thursday 8.30–15.30 and on Fridays 8.30–15 at 09 4246 1200. Benefit officers will answer questions on Tuesdays and Thursdays 9–11. Calling the number costs the caller the normal telephone charge charged by the operator. You can also e-mail us at selkassa@selry.fi. If you cannot use the eService, submit your application by mail using the following address: Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki IF YOU BECOME UNEMPLOYED OR LAID OFF Register at the TE Office as a job seeker looking for fulltime employment no later than the first day of unemployment or lay-off at www.te-palvelut.fi. Follow TE Office’s instructions. You are entitled to earnings-related allowance only if your job search is valid at the TE Office. Submit your first application for earnings-related allowance when at least two full calendar weeks have passed since your first day of unemployment or layoff, Monday through Sunday. The application must be ended to a Sunday. Apply for the allowance no later than three months after the start of your unemployment or lay-off. Submit your application and the attachments to the Unemployment Fund using the eService at www.elintarvikekassa.fi. If you cannot use the eService, submit your application by mail. You can print the application from www.elintarvikekassa.fi or order one by calling 09 4246 1200. Attachments to the first application You do not have to send the original attachments, copies are sufficient. 1. Pay certificate from your employer that covers at least 26 paid work weeks prior to your unemployment or lay-off. 2. Notice of termination if your permanent employment has ended. If your employment has been for a fixed term, notification is not required. 3. A certificate of employment if your employment has ended and a certificate of employment is available. 4. Employment contract, if available. 5. Layoff notice if you have been laid off. 6. Tax card if you have ordered a revised tax card for the benefit. If you do not send a revised tax card for the benefit, a withholding rate of at least 25% will be applied to your earnings-related daily allowance. 7. A personal tax decision if you have earned income from agriculture or other business activities. 8. A statement of your weekly working hours and pay if on occasion you have worked for less than 18 hours a week or you have had several part-time jobs at the same time. 9. A decision about the social benefit you receive that affects your earnings-related daily allowance, such as a decision about a child home care allowance for your family. Attachments to the follow-up application Fill out an follow-up application for four calendar weeks from Monday to Sunday, unless you are working part-time for a monthly salary. Then fill in the application for the whole calendar month. Send salary information as an attachment to your application if you have had paid income from parttime work or occasional full-time work during the application period. If you participate in an employment promotion service, indicate in your application which service you are in and any dates of your absence.
E L I N TA E 45 Som medlem i SEL är du med och försvarar dina arbetsvillkor och ditt arbetslöshetsskydd! Ju fler arbetstagare som är medlemmar i SEL, desto starkare blir vi. Anslut dig nu, om du inte redan är medlem! As a member of SEL, you are defending your own employment terms and unemployment benefits! The more union members there are, the more power the union has. If you are not already a member, join now! Läs mera och titta på hela nedskärningslistan: www.selry.fi/painavasyy Read more and see a full list of the cuts: selry.fi/painavasyy Arbetstagarnas strejkrätt begränsas. Arbetstagaren inte får någon lön för den första sjukfrånvarodagen. Det räcker med ”sakliga skäl” för att säga upp en arbetstagare. Nedskärningar införs i den arbetslösas eller permitterades arbetslöshetsskydd. Employees’ right to strike is restricted. Employees will receive no pay for the first day of sick leave. “Relevant grounds” are enough to dismiss an employee. The unemployment benefit of unemployed or laid-off employees will be cut. Ja, jag accepterar. Yes, I do. Ja, det är jag! Ja, det är jag! Nej, jag accepterar inte! No, I do not! Nej, det är jag inte. Nej, det är jag inte. Regeringen Orpo vill försvaga dina rättigheter som arbetstagare. The Orpo Government wants to weaken your rights as an employee. Är du redo att på din arbetsplats tillsammans med dina arbetskamrater motarbeta försvagningarna? Are you ready to join forces with your colleagues to combat this attempt to weaken workers’ rights? 1 1 2 2 3 3 4 4 Accepterar du att Do you accept these
E L I N TA E 45 Tauolla Lähetä ristikon ratkaisu osoitteeseen: SEL/Elintae, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki 30.10.2023 mennessä. Kuoreen tunnus ”Ristikko 6/2023”. Vastanneiden kesken arvomme S-ryhmän 25 euron lahjakortin. Ristikon ratkaisu ja voittajan nimi julkaistaan Elintakeessa, joka ilmestyy 17.11.2023. Nimi:....................................................................................................................................... Osoite: .............................................................................................................................................. ................................................................................................................................................. R I S T I K K O 1. Mikä on Suomen c-vitamiinipitoisin luonnonmarja a) lakka, b) puolukka, c) tyrni? 2. Sijaitseeko Gold Coastin lentoasema a) Australiassa b) Brasiliassa, c) Etelä-Afrikassa? 3. Millä toisella nimellä saksankumina tunnetaan a) fenkoli, b) ruusukaali, c) selleri? 4. Onko Guernica-taulun maalannut a) Henri Matisse, b) Joan Miró, c) Pablo Picasso? 5. Mikä on asukasmäärältään Suomen suurin hyvinvointialue a) Kanta-Hämeen hyvinvointialue, b) Pirkanmaan hyvinvointialue, c) Vantaan ja Keravan hyvinvointialue? 6. Mikä seuraavista ei ole lintu a) kivinilkka, b) paksujalka, c) pitkäjalka? 7. Vesikauhueli rabiesrokotteen kehitti a) Albert Calmette, b) Edward Jenner, c) Louis Pasteur? Vastaukset lehden sivulla 31. 8 4 9 7 2 8 3 9 1 5 7 6 7 4 1 5 8 2 6 5 4 7 6 3 9 5 3 5 6 1 8 2 9 4 7 1 9 4 6 5 7 3 2 8 2 8 7 3 9 4 5 6 1 9 1 5 8 2 3 4 7 6 6 7 2 9 4 1 8 5 3 4 3 8 7 6 5 1 9 2 7 6 3 5 1 9 2 8 4 5 2 1 4 7 8 6 3 9 8 4 9 2 3 6 7 1 5 Vaikeusaste: AI 32 60 9 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m 8 1 2 9 7 4 8 5 7 5 3 3 5 1 8 6 6 4 9 8 8 6 1 2 6 4 8 5 7 1 2 3 9 7 9 1 3 2 6 5 4 8 2 3 5 8 9 4 7 1 6 4 8 2 1 6 7 9 5 3 3 7 6 2 5 9 4 8 1 5 1 9 4 3 8 6 2 7 9 5 3 6 8 2 1 7 4 1 2 7 9 4 3 8 6 5 8 6 4 7 1 5 3 9 2 Vaikeusaste: AI 32 61 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m V Ä L Ä H TÄ Ä K Ö ? S U D O K U T Ratkaisut: www.selry.fi/selnet > Elintae
E L I N TA E 47 E L I N TA E 4 6 P ekka (nimi muutettu) oli pitkäaikainen työntekijä leipomoalan yrityksessä. Eräänä päivänä hän oli käynyt näyttämässä kipeytynyttä kättään työterveydessä, jossa vaivaa epäiltiin ammattitaudiksi. Pekka toimitti työterveydestä saamansa paperit työpaikalle ja jäi lääkärin määräämälle muutaman viikon sairauslomalle. Kuukauden päästä sairauslomalle S E LV I T E T T Y TA P A U S Työntekijä irtisanottiin ammattitautiepäilyn jälkeen Työnantaja irtisanoi työntekijän sen jälkeen, kun lääkäri oli epäillyt työntekijän sairastuneen ammattitautiin. jäämisestä työnantaja otti yhteyttä Pekkaan ja kertoi irtisanovansa tämän tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Pekka jäi miettimään, voisiko irtisanomisen todellinen syy olla häneen kohdistunut ammattitautiepäily. Ketään toista työntekijää ei ollut irtisanottu, mikä ihmetytti Pekkaa. Työpaikalla ei ollut luottamusmiestä, joten Pekka otti yhteyttä SEL:n Häme-Keski-Suomen aluesihteeri Eija Rantaseen, joka ryhtyi asiaa selvittämään. Rantanen soitti työnantajalle, ja kyseli tarkempia irtisanomisperusteita. Työnantaja kertoi seikkaperäisesti yrityksen taloudellisen tilanteen heikentymisestä koronapandemian takia, sillä tilausten määrä oli vähentynyt koulujen ja oppilaitosten sulkeuduttua. Työnantaja ei omien sanojensa mukaan tiennyt Pekan ammattitautiepäilystä, joten se ei voinut olla irtisanomisen syynä. Perusteettomia väitteitä Työsuhteen päättymisen jälkeen aluesihteeri ja Pekka seurasivat takaisinottovelvoitteen ajan, palkkaisiko yritys työpaikkaan uusia työntekijöitä. Kun aika kului umpeen, tapauksen selvittely jatkui. Työnantajan mukaan irtisanomisen kohdistuminen Pekkaan johtui hänen heikosta ammattitaidostaan. Pekka oli työskennellyt kuitenkin työpaikassa pitkään ilman ongelmia, muun muassa uusia työntekijöitä perehdyttäen. Työnantajan puheista alkoi paljastua lisää palturia. Pekka työskenteli irtisanomisaikana sellaisilla linjoilla, joita hän ei työnantajan mukaan osannut käyttää. Vaikka diagnoosi vahvistui ammattitaudiksi, Pekka pystyi kuitenkin jatkamaan irtisanomisaikana työskentelyä työpaikalla. Myöskään niiden tuotteiden, joita Pekka valmisti, tuotanto ei ollut vähentynyt. Neuvottelut takkusivat Koska neuvottelut työnantajan kanssa eivät edenneet ja työnantaja oli ETL:n jäsen, neuvottelut siirrettiin SEL:n ja ETL:n välisiksi. Sielläkin neuvottelut takkusivat. Työnantajan mukaan se ei ollut voinut irtisanoa työntekijää ammattitautiepäilyn vuoksi, koska heillä ei ollut tietoa koko asiasta. SEL:n aluesihteeri sai kuitenkin selville, että teksti Kati Oksman kuva Maria Björklund E L I N TA E 47
E L I N TA E 47 E L I N TA E 47 työnantaja oli lähettänyt vakuutusyhtiöön ilmoituksen, jossa mainittiin ammattitautiepäily silloin, kun työntekijä oli ilmoittanut sairauslomastaan. Työnantaja ei silti suostunut tulemaan piiruakaan vastaan, vaan se pitäytyi siinä, että sillä oli ollut lailliset perusteet irtisanomiseen. Kun sopua neuvotteluissa liittojenkaan välillä ei syntynyt, Rantanen täytti SEL:n oikeusapuhakemuksen. Kun oikeusapu oli myönnetty jäsenelle, aluesihteeri ilmoitti, että työnantaja haastetaan oikeuteen siksi, ettei sillä ollut asiallista eikä painavaa syytä irtisanoa työntekijää ja irtisanominen johtui syrjivistä syistä eli terveydentilasta. Kun kanne oli nostettu käräjäoikeudessa, työnantaja yllättäen ilmoittikin, että haluaa sopia asian. Pirkanmaan käräjäoikeus vahvisti sovinnon. Työnantaja maksoi siihen mennessä kertyneet SEL:n oikeudenkäyntikulut ja työntekijälle korvauksen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä sekä yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä syrjinnästä, yhteensä nelinumeroisen summan. Pekka oli saamiinsa korvauksiin tyytyväinen. Asia tuli loppuun selvitetyksi kolmen vuoden sisällä työsuhteen päättymisestä. – Kanne tulee nostaa kahden vuoden sisällä työsuhteen päättymisestä, mutta asian käsittelyssä oikeudessa voi mennä useita vuosia, Eija Rantanen muistuttaa. • A S I A N T U N T I J A V A S TA A Turvaavatko kansainväliset sopimukset lakko-oikeuden, jota hallitus yrittää rajoittaa? TYÖTAISTELUOIKEUS kuuluu olennaisena osana ammatilliseen järjestäytymisvapauteen, joka turvataan Suomen perusoikeusjärjestelmässä sekä Yhdistyneiden kansakuntien ja erityisesti Kansainvälisen työjärjestön ILOn ja Euroopan neuvoston kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Ammatillinen järjestäytymisvapaus turvataan myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan (2016/C 202/02) 28 artiklassa. ILOn yhdistymisvapauskomitean vakiintuneessa tulkintakäytännössä työtaisteluoikeutta on tulkittu siten, että työntekijöiden etujen puolustamista työtaistelujen avulla ei voi rajoittaa koskemaan vain työsuhteen ehtoja tai ammatillisiin etuihin liittyviä kollektiivisia vaatimuksia. ILOn tulkinnan mukaan ammattiyhdistyksillä pitää olla mahdollisuus protestilakkoihin ja mielipiteensä ilmaisemiseen taloudellisissa ja sosiaalisissa kysymyksissä myös silloin, kun ne eivät suoraan kuulu työehtosopimuksissa sovittuihin asioihin. Työntekijöiden työtaisteluoikeus on välttämätön osa demokraattista oikeusvaltiota. Yhtäältä työntekijöiden työtaisteluoikeus on työnantajan valta-asemaa tasoittava palkansaajien edunvalvonnan viimesijainen keino. Toisaalta työntekijöillä tulee olla mahdollisuus tarvittaessa vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon myös muutoin kuin äänestämällä valtiollisissa vaaleissa neljän vuoden välein – etenkin, kun hallitus tuo yksipuolisesti työntekijöiden oikeuksia ja asemaa rajusti heikentäviä esityksiä kesken vaalikauden. Työntekijöiden poliittisia painostuskeinoja on toistuvasti kritisoitu ja vaadittu niiden rajoittamista. Palkansaajat eivät kuitenkaan ole yhteiskunnassa ainoa taho, joka pyrkii vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon viime kädessä työtaistelutoimenpitein. Vaatimusten vastapainona tulee ottaa huomioon yritysten harjoittama poliittisten päätöksentekijöiden painostus, kuten uhkailut siirtää toiminnot Suomen rajojen ulkopuolelle ja sulkea tuotantolaitoksia tai muut valtion taloutta ja työllisyyttä heikentävät toimet. Koska työntekijöillä ei ole vastaavaa uhkailun ja kiristämisen mahdollisuutta käytettävissään, on perusteltua pitää työntekijöiden oikeutta poliittisiin työtaisteluihin työnantajien ja hallituksen valta-asemaa tasoittavana tekijänä. Tähän tasapainoon ei ole syytä nykyisen hallituksen puuttua. PAULA ILVESKIVI SAK:n lakimies Tällä palstalla asiantuntijat vastaavat kysymyksiin, joita voit lähettää meille: www.selry.fi/juttuvinkki Työnantaja ei omien sanojensa mukaan tiennyt ammattitautiepäilystä, joten se ei voinut olla irtisanomisen syynä.
E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 E L I N TA E 4 8 Sienestys on löytämisen iloa Aikuisiällä sienestyksestä innostunut sekä konkarisienestäjä kertovat, mitkä asiat heitä vetävät sieneen ja miksi sinunkin kannattaisi suunnata metsään. Salibandya harrastava Miina Viitasalo nauttii sienestyksestä. V A P A A L L A Kerro meille omasta tai työkaverisi harrastuksesta: www.selry.fi/juttuvinkki Miina Viitasalo käynnissäpitäjä Valio, Riihimäki asuu Hämeenlinnassa ”KIINNOSTUKSENI SIENESTYKSEEN heräsi vuonna 2018, mutta koronavuonna 2020 aloin aktiivisemmin käymään sienessä ja valmistamaan sienistä ruokaa. Kerään kantarelleja, suppilovahveroita ja kosteikkovahveroita. Ne ovat perushyviä sieniä, jotka maistuvat itselleni. Sen sijaan esimerkiksi tatit eivät ole minun juttuni, koska ne ovat usein matoisia ja koostumus on limainen, mutta voin kerätä niitä mukana olevalle sienestäjäkaverille, jos hän niistä pitää. Sienipaikkani olen löytänyt itse kartoista metsäisiä paikkoja etsimällä ja teitä pitkin ajellen, pysähdellen ja tutkien. Sienestämässä olen käynyt Lopella ja Turengissa asti. Lähimmät sienipaikkani ovat noin 15 minuutin ajomatkan päässä kotoa. Sellaiset sienipaikat, joista joku on jo käynyt poimimassa sieniä, olen hylännyt ja etsinyt uuden, koskemattoman paikan. Nyt minullakin on omia vakiopaikkoja, joissa käyn sienestämässä. Ensimmäisenä vuotenani löysin varsinaisen kultasuonen, jossa pieneltä pinta-alalta löytyi 30 litraa eli kolme isoa ämpärillistä kantarelleja. Minulla oli vain yksi ämpäri mukanani, joten jouduin käymään välillä kotona tyhjentämässä sen ja palaaman metsään takaisin. Sienestämässä käyn yleensä ainakin kerran viikossa, myös ennen työteksti Kati Oksman kuvat Miina Viitasalon ja Marko Friskin kotialbumi vuoroa tai sen jälkeen. Yleensä katson metsään menon sään mukaan, mutta joskus sienestän sateellakin, kun siihen tulee oikein kova himo. Keräilemistäni sienistä teen tyypillisesti risottoa tai kastikkeen perunoiden kaveriksi. En säilö sieniä, sillä mielestäni ne maistuvat parhaalta tuoreena. Kun kesän ja syksyn nauttii sieniä, on vuoden kiintiö tullut täyteen. Ylimääräiset sienet olen antanut äidilleni tai puolisoni vanhemmille, ja joitain litroja olen myös myynyt.
E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 Seuraavaksi haluaisin löytää mustatorvisieniä. En ole onnistunut niitä vielä löytämään, vaikka Facebookin sieniryhmissä puhutaan, että nyt niitä on metsissä erityisen paljon. Parasta sienestyksessä on mielestäni löytämisen ilo, sekä liikunta ja ulkoilu. Aloitteleville sienestäjille sanon, että ei kun metsään vaan ja sieniä tutkimaan. Tosin varoitan, että tähän voi jäädä koukkuun.” Marko Frisk maustaja, pääluottamusmies Naapurin Maalaiskana, Lieto asuu Turussa ”OLEN KÄYNYT sienestämässä pikkupojasta lähtien vanhempieni sekä isovanhempieni kanssa. Lapsuuteni Naantalin ja Merimaskun harvaanasutuilta alueilta löytyi runsaasti sieniä kärrypolkujen varsilta. Söin sieniä jo pienenä, mutta niljakkaat suolasienet eivät olleet koostumukseltaan minulle niitä kaikkein mieluisimpia. Nyt aikuisena nautin sieneni yleensä joko pannulla mahdollisimman kuiviksi paistettuna, tai kuivattuna ja jauhettuna, muuhun ruokaan lisättynä makua ja vitamiineja antamaan. Sienestän Liedon ja Kaarinan metsissä. Tunnistan noin 30 erilaista sienilajia, mutta poimin perinteisiä kantarelleja, suppilovahveroita, herkkutatteja ja mustatorvisieniä. Jos mitään niistä ei löydy, karvasekä haaparouskutkin kelpaavat välillä. Ajan saatossa oma silmä on harjaantunut aika hyvin arvioimaan, kasvaako metsässä sieniä. Kerran päädyttiin aurinkoiseen koivikkoon ja totesin, että täällä voisi olla kantarelleja. Ja sieltä niitä sitten löytyikin, kymmeniä kiloja. Minulle sienestys on todella hyvä ja tärkeä kuntoilumuoto sekä stressinpoistaja. Työni maustajana on fyysisesti raskasta, joten työvuorojen jälkeen olen liian väsynyt lähtemään sieneen, mutta viikon kahtena luottamusmiesvapautuspäivänä saatan lähteä töiden jälkeen sieneen, jos sää suosii. Vapaapäivänä metsässä saattaa mennä kahdeksankin tuntia. Kunhan varaa kahvia, eväitä, sieniveitsen, sienikoreja, muovipusseja ja kännykän mukaan, muuta ei tarvita. Toki minulla on myös hattu, jonka alle hirvikärpäset eivät pääse. Halutessaan voi kiinnittää teippiä selkään, niin hirvikärpäset tarttuvat siihen. Loppusyksyllä ötököitä metsässä on onneksi vähemmän. Paras sienestyskeli on noin 17 astetta ja kevyt tuulenvire. Pieni sadekaan ei haittaa, metsän tuoksu tulee paremmin esiin. Joskus kävelen tunninkin, ennen kuin sieniä löytyy. Lähinnä tietä olevat alueet ovat sienistä tyhjempiä, mutta kun kävelee tarpeeksi syvälle metsään, löytyvät parhaat apajat. Kyllä sieltä puhelimen avulla takaisin löytää. Sienestän välillä yksin, välillä tyttöystävän tai tyttöystävän ja hänen kavereidensa kanssa. En ole huomannut miespuolisissa kavereissani intoa sienestykseen. Suosittelen sienestystä erityisesti huonokuntoisille ja ylipainoisille. Metsässä kävely on raskaampaa kuin asfaltilla kulkeminen, koska maasto on epätasaista ja pehmeää, mutta siellä voi kulkea itselle sopivaan tahtiin. Samalla kävelylle on jokin tavoite, eli sienien löytäminen. Niitä on helpompi huomata ja kerätä kuin marjoja. Ja jos sieniä ei halua syödä, niin ne voi myydä tai antaa jollekin toiselle. Itse olen silloin tällöin vienyt ylimääräiset herkkutatit Turun kauppatorille myyntiin ja netonnut niillä 150 euroa. Sienet ovat käypää valuuttaa. Katsokaa vaikka, mihin hintaan niitä kaupoissa ja toreilla myydään. Itse vaihdan usein sieniä kalaan kalastavien kavereideni kesken. Silloin molemmat hyötyvät.” • Marko Frisk nauttii sienestäessään luonnon rauhasta, joka laskee stressitasoja.
E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 ALUETOIMISTOT PALVELEVAT SEL:N JÄSENIÄ AJANKOHTAISTA Jos sinulla on kysyttävää työehdoistasi tai sinulle tulee niihin liittyviä erimielisyyksiä työnantajasi kanssa, liitto neuvoo ja auttaa ratkaisemaan ongelmat. Liittoa työpaikalla edustava luottamusmies on apunasi. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, voit olla yhteydessä suoraan liiton aluetoimistoon. Aluetoimistosi palvelee sinua myös kaikissa liiton jäsenyyteen ja työttömyysturvaan liittyvissä asioissa. Soita tai meilaa! Kun tulet asioimaan paikan päälle aluetoimistolle, varmistathan aina ensin soittamalla, että olemme paikalla. Aluetoimisto Avoinna Työttömyysturvaneuvonta ja jäsenyysasiat Työsuhdeneuvonta, palkkaja muut työehtoasiat SEL:n Etelä-Suomen aluetoimisto Siltasaarenkatu 4, 5. krs 00530 Helsinki Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Satu Itkonen 09 4246 1255 satu.itkonen@selry.fi Jouni Konttila 040 544 5101 jouni.konttila@selry.fi SEL:n Länsi-Suomen aluetoimisto Maariankatu 6 b 20100 Turku Ma–to 8–15.30 Kiinni 13–14 Pe 8–15 Kiinni 13–13.30 Maarit Pinomäki 09 4246 1234 maarit.pinomaki@selry.fi Esa Vahlsten 09 4246 1233, 0400 734 702 esa.vahlsten@selry.fi SEL:n Häme-KeskiSuomen aluetoimisto Rautatienkatu 10, 6. krs 33100 Tampere Ma–to 8–15.30 Kiinni 11–12 Pe 8–15 Kiinni 11–11.30 Marja-Liisa Jaakkola 09 4246 1236 marja-liisa.jaakkola@selry.fi Eija Rantanen 040 519 5577 eija.rantanen@selry.fi SEL:n Kaakkois-Suomen aluetoimisto Vuorikatu 20 15110 Lahti Ma–to 8–15.30 Kiinni 12.30–13.30 Pe 8–15 Kiinni 12.30–13 Marja Karuaho 09 4246 1238 marja.karuaho@selry.fi Kari Salminen 09 4246 1237, 040 456 6694 kari.salminen@selry.fi SEL:n Itä-Suomen aluetoimisto Haapaniemenkatu 21 B 21 70110 Kuopio Ma–to 8–15.30 Pe 8–15 Kiinni 11.30–12 Rainer Kettunen 09 4246 1240 rainer.kettunen@selry.fi Veijo Kukkonen 09 4246 1239, 050 464 7292 veijo.kukkonen@selry.fi SEL:n Pohjanmaan aluetoimisto Ylätori 2 A, 3. krs 65100 Vaasa Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Paula Mäki-Jussila 09 4246 1242 paula.maki-jussila@selry.fi Markus Forslund 040 772 2387 markus.forslund@selry.fi SEL:n Pohjois-Suomen aluetoimisto Rautatienkatu 16 90100 Oulu Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Seija Kyllönen 09 4246 1243, 040 736 1008 seija.kyllonen@selry.fi Seija Kyllönen 09 4246 1243, 040 736 1008 seija.kyllonen@selry.fi Jäsenpalvelu Ovatko tietosi ajan tasalla jäsenrekisterissä? Tarkista tietosi SEL:n eAsioinnista www.selry.fi/easiointi, jossa voit esimerkiksi päivittää yhteystietosi ja työpaikkatietosi, ilmoittaa uudesta työpaikasta tai työsuhteen päättymisestä sekä ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta eli palkattomasta jaksosta kuten perhevapaasta, varusmiespalveluksesta tai päätoimisesta opiskelusta. Haluatko lukea Elintakeesi vain sähköisesti? Jos et halua saada Elintae-lehteä painettuna lehtenä kotiisi, voit peruuttaa tilauksen osoitteessa www.selry.fi/easiointi -> Jäsenyys -> Jäsentiedot -> Jäsenedut -> Muokkaa -> En halua Elintae-lehteä. Tai voit perua tilauksen numerosta 09 4246 1230. Voit lukea Elintakeen osoitteessa www.lehtiluukku.fi/lehdet/elintae ja tilata muistutuksen kun uusi lehti ilmestyy.
E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 SEL:n jäsenyytesi pidät kunnossa ilmoittamalla muutoksista liittoon ja maksamalla jäsenmaksusi. Osoitteentai nimenmuutoksesta ei tarvitse erikseen ilmoittaa liittoon, kun teet virallisen ilmoituksen Digija väestötietovirastoon. Muuttoilmoituksen voit tehdä osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi. Jos sinulla on tietojen luovutuskielto, ilmoita uusi nimesi tai osoitteesi myös liittoon. Kun vaihdat työpaikkaa, ota yhteys uuden työpaikkasi luottamusmieheen tai liiton aluetoimistoon, jotta saat jäsenmaksujen perintäsopimuksen täytettäväksi. Sen avulla voit tarvittaessa vaihtaa ammattiosastosi ja valita jäsenmaksutavan: joko työnantaja perii suoraan palkasta tai maksat jäsenmaksut itse. Työnantaja voi aloittaa jäsenmaksujen perinnän palkastasi vasta kun siitä on tehty kirjallinen perintäsopimus. Jäsenmaksuperinnän päättymisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus liittoon ja työnantajalle käyttämällä perintäsopimuksen päättymisilmoitusta. Jos maksat itse jäsenmaksusi, tarvitset siihen henkilökohtaisen viitenumerolistan, jonka saat aluetoimistostasi. Listassa on jokaiselle kuukaudelle oma viitenumero, jota on käytettävä. Mikäli vaihdat alaa ja ammattiliittoa, ota ensin yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen tai siihen liittoon johon siirryt, jotta voit sopia jäsenyyden alkamisajankohdasta. Vasta sen jälkeen ilmoita liiton vaihdosta SEL:n jäsenrekisteriin. Näin siirtymisesi uuteen liittoon tapahtuu ilman jäsenyyden katkeamista. Jos haluat erota SEL:sta, ilmoita siitä liittoon kirjallisesti. SEL:n jäsenmaksu on 1,4 % kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja se sisältää myös työttömyyskassan jäsenmaksun. Jäsenmaksua maksetaan myös osa-aikatyöstä ja työstä, jota teet saadessasi soviteltua työttömyyspäivärahaa. Työttömyyskassa perii automaattisesti jäsenmaksun kaikista maksamistaan etuuksista. Opiskelijajäsenyys on maksuton ja se on voimassa opiskelun päättymiseen saakka. Mikäli työskentelet opiskelun ohella, liity myös työttömyyskassan jäseneksi ja maksa palkastasi jäsenmaksu, jolloin kartutat oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen. Opiskelun ajalta saat jäsenmaksuvapauden ilmoittamalla opiskeluajat liittoon. Palkkatyöstä maksetaan aina jäsenmaksua. Kun jäät eläkkeelle, toimita jäsenrekisteriin kopio eläkepäätöksestä tai lähetä vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus, jossa kerrot nimesi, syntymäaikasi ja eläkkeen alkamispäivän. Jos kyseessä on määräaikainen eläke, kuten kuntoutustukena maksettava työkyvyttömyyseläke, ilmoita myös eläkkeen päättymispäivä. Saat SEL:n vapaajäsenyyden, kun jäät eläkkeelle, jos olet ollut ammattiliiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 25 vuotta, joista vähintään viimeiset viisi vuotta olet ollut SEL:n jäsen. Vapaajäsenyys on maksuton. Jos olet oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen, ilmoita siitä liittoon välittömästi. Jäsenmaksua ei tarvitse maksaa ajalta, jolta et saa palkkaa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta esimerkiksi sairauden, kuntoutustuen, äitiysvapaan, isyysvapaan, vanhempain vapaan, hoitovapaan, opiskelun, varusmiestai siviilipalveluksen tai enintään 12 kuukauden vapausrangaistuksen takia. Työtön, joka ei saa kassan maksamaa etuutta, on vapautettu jäsenmaksusta. Niiden jäsenten jäsenmaksu, joilla ei ole palkkatuloa, kassan maksamaa etuutta tai jäsenmaksuvapautusta, on 10 euroa/kk. Yrittäjänä toimivan (enintään 18 kk) jäsenen jäsenmaksu on 30 euroa/kk. Mikäli jäsenmaksusi on maksamatta tai jäsenmaksuvapautuksesi ilmoittamatta, ota välittömästi yhteyttä liittoon. Sovimme kanssasi, miten jäsenmaksut ja jäsenyys hoidetaan ajan tasalle. Jos olet laiminlyönyt jäsenmaksujen maksamisen tai jäsenmaksuvapautuksesta ilmoittamisen yli kuuden kuukauden ajalta, päättyy jäsenyytesi liitossa sekä työttömyyskassassa. Liiton jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Liitto toimittaa verottajalle vuosittain tiedot itse maksamistasi sekä työnantajan perimistä jäsenmaksuista. Tarkasta veroehdotuksestasi, että maksettujen jäsenmaksujen määrä on oikein. NÄIN PIDÄT JÄSENYYTESI KUNNOSSA ISSN: 0782-2448 Julkaisija: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Päätoimittaja: Karoliina Öystilä Toimittaja: Kati Oksman Toimituksen sihteeri: Erja Ekman Ulkoasu: Berry Creative Taitto: Sivusoppi, Liisa Suonsivu Elintaetta on mukana kehittämässä SEL:n viestintäjaosto: Pirjo-Riitta Anttonen, Pasi Heinämaa, Jari Heiskanen, Jani Kerttula, Kai Leinonen, Thomas Noon, Saija Ratia, Riku-Veikka Tamminen ja Tuija Toivonen-Perttunen. Osoitteenmuutokset: jasenrekisteri@selry.fi Tilaushinnat: Jäsenille ilmainen, muilta 40 €/vuosi Painopaikka: PunaMusta, Tampere Palaute ja juttuvinkit: www.selry.fi/elintae Elintae ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Nro Aineistot Ilmestyy 1 16.1.2023 10.2.2023 2 27.2.2023 24.3.2023 3 3.4.2023 28.4.2023 4 15.5.2023 9.6.2023 5 14.8.2023 8.9.2023 6 18.9.2023 13.10.2023 7 23.10.2023 17.11.2023 8 20.11.2023 15.12.2023 Ammattiosastojen ja aluejärjestöjen kokousja tapahtumailmoitukset: ilmoitukset@selry.fi tai lomakkeella: www.selry.fi/selnet. Tiedusteluihin vastaa Erja Ekman. p. 09 4246 1200 www.selry.fi www.elintarvikekassa.fi www.facebook.com/selry www.twitter.com/selryfi www.instagram.com/selryfi www.flickr.com/selry Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@selry.fi Postija käyntiosoite: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki
16:12 Lähden polkemaan töistä kotiin 17:44 Muru mikset vastaa?? Missä oot? 16:15 Hyvä! Nähdään kohta 16:35 Sitä soitin, että voitko käydä kaupassa. Elämä voi pysähtyä yhtäkkiä, mutta arki jatkuu Läheistesi muuttunutta arkea helpottaa henkivakuutus. Turvassa-henkivakuutus on erityisesti ammattiliiton jäsenelle edullinen henkivakuutus. Hankit sen helposti osoitteessa: turva.fi/henkivakuutus Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Turvassa-henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö -53 % Henkivakuut uksen liittoetu vuonna 2023 SEL:n jäsenelle