JÄSENRISTEILY | LUOTTAMUSHENKILÖ | KESÄFESTARIT | ASIANTUNTIJA VASTAA 4 ? 22 SELLILÄISTEN OMA LEHTI MP-Maustepalvelu satsaa laatuun ja henkilöstöön T YÖPAIKALL A Päättäjät linjasivat SEL:n tulevaa toimintaa EDUSTAJAKOKOUS NOLLASOPIMUKSET KORJATTIIN VASTAAMAAN TODELLISTA TARVETTA UKRAINALAISET PAKOLAISET HALUAVAT TYÖLLISTYÄ SUOMESSA
E L I N TA E 3 SEL:n Kesäfestarit Lauantaina 13.8.2022 Eteläpuisto, Tampere Toimi nopeasti, lippuja on rajoitettu määrä! Etkot perjantaina klo 19–23, kisailut lauantaina klo 11–13 ja festarit klo 14–21. Pete Parkkonen Gasellit Sugar Shaker Varaa festarilippusi, majoituksesi ja ilmoittaudu kisailuihin: www.selry.fi/kesapaivat Yövy festareilla 12.–14.8.2022 jäsenetuhintaan Original Sokos Hotel Ilveksessä: 135 €/1 hh/vrk • 155 €/2 hh/vrk Festarilippu jäsenelle: €!
E L I N TA E 3 Aluksi M uistatko vielä, kun menit ensimmäiseen työpaikkaasi? Todennäköisesti sinäkin aloitit työurasi kesätyöntekijänä kuten kymmenet tuhannet nuoret ovat tänäkin kesänä tehneet. Millaisen vastaanoton sait työpaikallasi esihenkilöltäsi ja työkavereiltasi? Toivotettiinko sinut tervetulleeksi taloon ja kerrottiinko, että voit aina kysyä, jos tarvitset apua? Työnantaja vastaa uuden työntekijän asianmukaisesta perehdyttämisestä työtehtäviin sekä työpaikan tapoihin ja esimerkiksi työturvallisuuteen. Kokeneemmat työkaverit ovat aivan ratkaisevassa roolissa siinä, miltä nuoren ensiaskeleet työelämässä tuntuvat ja millainen fiilis hänelle syntyy. Ystävällisyys ja avuliaisuus eivät maksa mitään, mutta ne ovat todella arvokkaita asioita meistä jokaiselle. Ne lisäävät hyvinvointiamme, motivaatiotamme ja jaksamistamme. KUN ELINTARVIKEALAN työntekijöiltä kysyy, mikä on parasta heidän työssään, vastauksissa kärkeen nousevat yleensä aina hyvät työtoverit ja vahva porukkahenki työkavereiden kesken. Hyvä tunnelma työporukassa auttaa jaksamaan töissä, vaikka työpaikalla kaikki asiat eivät olisikaan kunnossa ja työ itsessään on hyvinkin raskasta. Töissä käydään lähtökohtaisesti tietysti palkan takia, mutta sillä on valtava merkitys viihtyvyyden ja mielekkyyden kannalta, jos töissä on reilu ilmapiiri, jossa jokaisella on hyvä ja turvallinen olla. Kaikkiin asioihin emme pysty työpaikalla vaikuttamaan, mutta moneen asiaan järjestäytyneet työntekijät voivat yhdessä vaikuttaa. Ja oma asenne, se on meistä jokaisesta itsestämme kiinni. VOIT TEHDÄ ensivaikutelman vain kerran, mutta jokainen päivä on loppuelämäsi ensimmäinen päivä. Koskaan ei ole liian myöhäistä päättää muuttaa omia asenteita ja käyttäytymismalleja. Kohtaa siis uudet ja vanhat työtoverisi kunnioituksella ja ystävällisyydellä, jonka sinäkin ansaitset. Ensivaikutelman voi tehdä vain kerran P Ä Ä K I R J O I T U S ”Ystävällisyys ja avuliaisuus eivät maksa mitään.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 4/22 10.6.2022 TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Edustajakokouksessa linjattiin tulevaa ja valittiin uudet päättäjät 14 Filippiineillä ay-aktiiveja häiritään ja uhkaillaan 16 Valiolla on pitkät perinteet Jyväskylässä 21 Dagsmark Petfood tekee lemmikeille ruokaa 25 MP-Maustepalvelu satsaa laatuun ja henkilöstöön 40 Ukrainasta sotaa paenneet haluavat töihin 30 Järjestösivut 38 Luottamushenkilö 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla S I S Ä L LY S Kannessa: MP-Maustepalvelun työntekijöiden pääluottamusmies Eero Karvonen ja työsuojeluvaltuutettu Joni Pelkonen hoitavat yhdessä työntekijöiden asioita. Kannen kuva: Karoliina Öystilä ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti SEL:N EDUSTAJAKOKOUS valitsi 21.5.2022 espoolaisen Veli-Matti Kuntosen, 57, jatkamaan puheenjohtajana. – Edustajakokouksen päätökset ja SEL:n toimintaohjelma vuosille 2022–2027 antavat työllemme hyvät raamit tulevalla viisivuotiskaudella. Olemme yhdessä asettaneet tavoitteita, jotka vaativat meiltä määrätietoista ja pitkäjänteistä työtä. Toisaalta toimintaympäristömme muuttuu nyt nopeasti ja meidän on oltava valmiina nopeisiinkin ratkaisuihin, jotta turvaamme elintarvikealan työntekijöille kunnon palkat ja muut työehdot tulevaisuudessakin, Kuntonen toteaa. SEL:n liittovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin helsinkiläinen Ville Vatka, 44. Vatka työskentelee HKScanin Vantaan tuotantolaitoksen työntekijöiden päätoimisena pääluottamusmiehenä. – Kiitän luottamuksesta. Olen ylpeä SEL valmistautuu parhaillaan neuvotteluihin uusista työehtosopimuksista. Nykyiset elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2023 asti. SEL:n liittohallitus nimesi toukokuussa SEL:n tes-neuvottelukunnan, jonka tehtävä on käydä työehtosopimusneuvottelut työnantajaliiton neuvottelijoiden kanssa. Tes-neuvottelukunnan jäseniksi nimettiin SEL:n liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen, liittosihteeri Lea Väänänen, sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa, palkkasihteeri Ari Huuki sekä luottamushenkilöt Juha-Pekka Hölkki (leipomoala), Tommi Stenberg (liha-ala), Toni Rajavaara (meijeriala), Maarit Lähteenmäki (teollisuusala) ja Ville Sipilä (teollisuusja panimoala). Tes-neuvottelukunnan kokoonpano säilyi muuten samana, mutta liittosihteerin tehtävästä pois jäänyt Henri Lindholm vaihtui 21.5.2022 liittosihteeriksi siirtyneeseen Lea Väänäseen. Liittohallitus nimeää sopimusalakohtaisten tes-jaostojen jäsenet elokuussa. Sopimusalakohtaisten tes-jaostojen tehtävänä on käsitellä ammattiosastojen toukokuun loppuun mennessä tekemät tes-aloitteet sekä valmistella ne tes-neuvottelukunnan käsiteltäväksi. Lue lisää: www.selry.fi/uutiset VITARIO Oy asetettiin konkurssiin Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa 25.5.2022. Yritys jätti itse konkurssihakemuksen käräjäoikeudelle edeltävänä perjantaina. Konkurssihetkellä yrityksen henkilöstömäärä oli 35, joista työntekijöitä oli noin 30. Lisäksi yrityksessä työskenteli kymmenkunta vuokratyöntekijää. Konkurssipesä irtisanoi henkilöstön työsuhteet päättymään 8.6.2022, jolloin työntekijöille maksetaan lopputili palkkaturvasta. – Tiesimme, että yrityksen toiminta on ollut viime vuosina tappiollista, mutta konkurssi tuli meille työntekijöille yllätyksenä ja järkytyksenä, Vitarion työntekijöiden pääluottamusmies Henna Collan kertoo. Pesänhoitajaksi nimetty asianajaja Jussi Laakkonen etsii parhaillaan yrityksen toiminnalle jatkajaa. – Toivon todella, että toiminnalle löytyy ostaja, ja saamme kaikki jatkaa töitämme uudella omistajalla, Collan toteaa. Vitario on valmistanut vuodesta 1993 Kyrössä Pöytyällä tuotantolaitoksessaan Valmix-tuotemerkillä tuoreita salaatteja sekä hedelmäja kasviskomponetteja ruuanvalmistukseen erityisesti ammattikeittiöille. Veli-Matti Kuntonen jatkaa SEL:n puheenjohtajana Tes-neuvottelukunta nimetty, valmistelut etenevät Konkurssiin hakeneen Vitarion toiminnalle haetaan jatkajaa Kuvassa SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen, valtuuston johtoon valittu Ville Vatka, hallituksen varapuheenjohtaja Eira Ylitalo sekä uusi liittosihteeri Lea Väänänen. Taru Salovaara saadessani jatkaa liittovaltuuston puheenjohtajana edeltäjieni tekemää hyvää työtä. Tulen puheenjohtajana pitämään huolen siitä, että kentän ääni kuuluu liitossa entistä paremmin, Vatka sanoo.
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti Tähän SEL:n kesäfestarit nousevat, näyttävät Eteläpuistossa Erika Andersson ja Marja-Liisa Jaakkola. S SEL:n kesäfestarit kokoavat selliläiset Tampereen Eteläpuistoon lauantaina 13.8.2022 nauttimaan hyvästä seurasta, festarifiiliksestä ja musiikista. Festareille voivat osallistua SEL:n täysi-ikäiset jäsenet. – Haluamme tarjota jäsenillemme hienot festarit. Ilmainen festarilippu kannattaa varata nyt, sillä paikkoja on rajoitetusti, SEL:n järjestöpäällikkö Pekka Närhinen sanoo. Festareilla soi kello 14–21 rokki, räppi ja poppi, sillä lavalle nousevat Sugar Shaker, Gasellit ja Pete Parkkonen. Livemusiikin lisäksi DJ soittaa levyltä musiikkia. Tarkoituksena on, että väki viihtyy Eteläpuistossa koko päivän. – Koska ruoka ja juoma on meille erityisen tärkeää, festareilla on myynnissä sitä riittävästi, Närhinen vakuuttaa. Festariväelle on neuvoteltu jäsenetuhinnat Original Sokos Hotel Ilveksestä. Majoitus maksetaan itse ja varataan suoraan hotellista, ellei oma ammattiosasto ole tehnyt ryhmävarausta. Ennen festareita pääsee kisailemaan mölkyssä, onginnassa tai mökkitikassa. Lisäksi voi osallistua kaupunkisuunnistukseen tai kokeilla SUP-lautailua. Kaikki aktiviteetit ovat ilmaisia. Kisailut järjestetään kello 11–13 Eteläpuistossa festarialueen vieressä kaupunkisuunnistusta lukuun ottamatta. Kaupunkisuunnistuksen toteuttaa Työväenmuseo Werstas. Millaisen tehtävän olette suunnitelleet, museolehtori Hanna Yli-Hinkkala? – Luvassa on kevyt viiden rastin kierros Tampereen keskustassa. Jokaiselta rastilta löytyy lyhyt välähdys tamperelaista teollisuuden ja elintarviketyöläisten historiaa. Osallistujat kulkevat omissa ryhmissään rastilta toiselle jalkaisin ja kävelymatkaa kertyy yhteensä noin kaksi kilometriä. Yli-Hinkkala lupaa, ettei suunnistus ole tylsää, vaikka siinä historiasta samalla oppiikin. – Rasteilla suoritetaan pieniä, hauskoja tehtäviä. Kantavana teemana on kansalaisvaikuttamisen mahti. Se, miten ammattiyhdistykset vaativat parannuksia työväen oloihin ja miten siinä onnistuttiin. Tampereella kannattaa piipahtaa myös Työväenmuseo Werstaalla, jonne on aina maksuton sisäänpääsy. • SEL:n kesäfestarit kutsuvat Tampereelle viihtymään ja kaupunkisuunnistamaan Minttu Sillanpää
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti Fazerin liput liehuvat makeistehtaan edessä Lappeenrannassa, jota Fazer on kutsunut Suomen karkkipääkaupungiksi. FAZER TIEDOTTI toukokuussa allekirjoittaneensa yhteistyösopimuksen Lahden kaupungin kanssa tontin varaamisesta uudelle makeistehtaalle Pippo-Kujalan teollisuusalueelta. Yhteistyösopimus on osa tehtaan perussuunnitteluvaihetta, joka edeltää varsinaista kiinteistökauppaa ja investointipäätöstä, joka tehtäneen ensi vuoden alkupuoliskolla. Fazerin mukaan Vantaan ja Lappeenrannan makeistehtaiden toiminta jatkuu normaalisti vielä useiden vuosien ajan ja tuotanto siirtyisi uuteen tehtaaseen vaiheittain vuosien 2025–2027 aikana. Vantaan ja Lappeenrannan makeistehtailla työskentelee tällä hetkellä noin 900 ihmistä, joista noin 700 on työntekijöitä. Henkilöstölle työnantajan päätös yhdistää nykyiset kaksi tehdasta kokonaan uudelle kolmannelle paikkakunnalle on raskas pettymys. – Lahti oli yksi esillä olleista vaihtoehdoista, mutta onhan tämä iso järkytys kaikille. Ymmärrettävästi työntekijöiden mieli on tällä hetkellä apea, Fazerin Vantaan makeistehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Pentti Aaltovirta toteaa. Fazerin Lappeenrannan makeistehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Marja Värtö arveli jo muutosneuvotteluiden alkaessa tammikuussa, että harva työntekijä on valmis lähtemään työn perässä toiselle paikkakunnalle. Aaltovirta on samoilla linjoilla. – Vaikka työtä Lahden uudesta makeistehtaasta tullaan tarjoamaan Vantaalla ja Lappeenrannassa työskenteleville, ei se ole monellekaan realistinen vaihtoehto. Ihmiset ovat kiinnittyneet asuinpaikkoihinsa. Erityisen vaikea tilanne on Lappeenrannassa, josta matka Lahteen on pitkä ja toisaalta alan työpaikkoja ei juurikaan ole tarjolla. Asia on tällä hetkellä niin tuore, että on vaikea ennakoida tulevaa. Yksi iso kysymys on kuitenkin varmasti se, miten työnantaja aikoo sitouttaa nykyiset työntekijät pysymään töissä, Aaltovirta pohtii. Fazer-konsernin liikevaihto oli 1,1 miljardia euroa vuonna 2021. Henkilöstömäärä oli noin 8 000, joista Suomessa oli reilut 4 000. Tilikauden tulos oli 39,9 miljoonaa euroa ja liikevoitto 3,5 prosenttia. • Fazer rakentaa Lahteen makeistehtaan, joka korvaa Vantaan ja Lappeenrannan tehtaat Ismo Pekkarinen/Lehtikuva
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti T oukokuun alussa voimaan tullut pohjoismainen työvoimapalvelumalli uudistaa työttömien palveluita. Malli myös kohtuullistaa työttömyysturvan seuraamusjärjestelmää niin, että oikeudet ja velvollisuudet ovat paremmassa tasapainossa. Työllisyyspalvelut ovat entistä yksilöllisempiä ja tiiviimpiä. Työnhakijaa ei jätetä yksin ihmettelemään työttömyyden kohdatessa, vaan tukea työnhakuun saa nopeasti. Kansainvälisten tutkimusten mukaan juuri työnhakijan kohtaaminen säännöllisesti, aktiivinen työnvälitys ja työnhaun seuranta lyhentävät työttömyysjaksoja. JOTTA YKSILÖLLINEN palvelu on mahdollista, olemme lisänneet TE-toimistojen ja kuntien resursseja 70 miljoonalla eurolla. Tällä on palkattu noin 1200 uutta virkailijaa, mikä on liki 40 prosentin lisäys vuoden 2019 resursseihin. Mittaluokassaan tämä on ainutlaatuinen panostus. Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin voidaan ajatella rakentuvan kolmesta kokonaisuudesta. Ensinnäkin yksilöllisessä palveluntarpeen arvioinnissa käydään läpi jokaisen työnhakijan palveluntarve, osaaminen ja mahdollisuudet hakea työtä. Jos työnhakijan edellytyksissä hakea työtä ja työllistyä on puutteita, hän pääsee nopeammin palveluihin. Toisekseen tiivis työnhaun tuki tarkoittaa, että työnhakijan ja asiantuntijan ensimmäinen kohtaaminen tapahtuu jo viiden arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta. Tämän jälkeen työnhakija saa tukea työnhakuunsa nykyistä tiiviimmin. Työnhaun alkuvaiheessa työnhakija tapaa TE-toimiston tai kuntakokeiluun osallistuvan kunnan virkailijan kahden viikon välein. Myös työttömyyden pitkittyessä tukea tarjotaan tiiviisti. KOLMANNEKSI OMATOIMINEN työnhaku tarkoittaa, että työnhakija valitsee lähtökohtaisesti itse, mitä työmahdollisuuksia hän hakee. Tässä on ajatustavan muutos entiseen. Luotamme ihmiseen. Asiantuntija kuitenkin tukee työnhakijaa sopivien työpaikkojen etsinnässä. Työnhauksi lasketaan esimerkiksi työhakemusten tekeminen sekä avoimen työhakemuksen laittaminen. Haettavien työmahdollisuuksien tulisi olla sellaisia, joihin työnhakija voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä. JOS EDELLYTYKSET työllistyä ovat kunnossa, työnhakijan tulee hakea neljää työmahdollisuutta kuukauden aikana. Tästä voidaan poiketa, jos esimerkiksi työnhakijan työkyky on alentunut tai alueella on vain vähän avoimia työpaikkoja. Pohjoismaiselle linjalle K O L U M N I S A N O T T U A 51 % ”Keväällä on uutisoitu paljon nuorten kehnoista työoloista. Työuransa alussa olevien nuorten työoikeuksia pitää kunnioittaa ihan siinä missä muidenkin.” K E S Ä D U U N A R I N E U VO JA H A N N AM A R I LL A Z I DA N 2 . 5 . 2022 ”SAK:n tutkimuksen mukaan työnhausta on tullut monelle työntekijälle liian vaikeaa. Monimutkainen työnhakuprosessi karsii sellaisiakin hakijoita, joilla olisi riittävä osaaminen avoinna olevaan työpaikkaan.” S A K : N TI E D OTE 5 . 5 . 2022 JUURI NÄIN! EI NÄIN! JO YLI PUOLET TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEISTÄ JOHTUU MIELENTERVEYDEN ONGELMISTA. L Ä H D E : M I EL EN T U RVA A-V ER KOS TO, M I EL EN T U RVA A . FI TUULA HAATAINEN Kirjoittaja on työministeri, jonka salkkuun kuuluvat muun muassa työvoimapalvelut. L U K U ”Työnhakijaa ei jätetä yksin ihmettelemään työttömyyden kohdatessa, vaan tukea työnhakuun saa nopeasti.”
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Liitossa meillä on voimaa V E L L U N B L O G I ”Yhdessä olemme vahvoja. Yhdessä toimimalla pääsemme hyviin tuloksiin palkkojen ja muiden työehtojen sekä työolojen kehittämisessä.” L appeenrannassa pidetty SEL:n 21. edustajakokous katsoi puheissa ja päätöksissä rohkeasti tulevaisuuteen. Onnittelut kaikille SEL:n hallintoon valituille! Vastuu liiton toiminnasta ja taloudesta sekä kaikkien kotimaista ruokaa tekevien työntekijöiden työehdoista sopimisesta on iso, mutta yhdessä me pärjäämme. Haluan myös kiittää hallinnosta pois jääneitä siitä työstä, jota olette tehneet liiton ja jäsentemme hyväksi. VALTAVAN ISO kiitos luottamuksesta, kun saan jatkaa SEL:n puheenjohtajana. On upeaa saada tehdä tätä tärkeää työtä yhdessä jäsenten, luottamushenkilöiden ja liiton henkilöstön kanssa. Olen ylpeä koko porukastamme ja siitä, mitä me kaikki yhdessä olemme liittona. Liitossa meillä on voimaa – on ollut ennen ja on tulevaisuudessakin. Edustajakokouksen suurimmaksi asiaksi nousi se henki, jonka osallistujat puheenvuoroissaan loivat. Kuulimme hienoja puheita yhteisöllisyyden ja yhteisvoiman suuresta merkityksestä. Puheissa tuotiin esiin epäkohtia, joihin on puututtava ja konkreettisia ratkaisuja niihin. ME KAIKKI tiedämme, että ammattiliitoilla on suuria haasteita, jotka näkyvät meidänkin toiminnassamme. Meille tärkeä asia on luonnollisesti myös kotimaisen ruuan tuotannon elinvoima. Jäsentemme työpaikkojen kannalta on olennaista, että koko kotimainen ruokaketju on kunnossa ja voi hyvin. Ruuan alkutuotanto saa tarvitsemansa osan ja jalostus ruuan tekijöineen osansa. Vähintäänkin yhtä suuri haaste meille tulevalla edustajakokouskaudella on se, miten vahva ammattiliitto olemme suhteessa työnantajapuoleen. Edustajakokouksen puheenvuoroissa esiin nousseet niin työehtoihin, työsuojeluun kuin ammattiliittoon järjestäytymiseen liittyneet näkemykset ja kokemukset kertovat siitä, että yhdessä olemme vahvoja. Yhdessä toimimalla pääsemme hyviin tuloksiin palkkojen ja muiden työehtojen sekä työolojen kehittämisessä. ENSIMMÄINEN VALITUN uuden hallinnon koetinkivi tulee varmasti olemaan ensi vuonna edessä olevat elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusneuvottelut. Aika näyttää, millaisessa ympäristössä niitä käydään. Haasteita on aina ollut ja tulee olemaan jatkossakin, ja vastauksetkin niihin löydetään. NYT ON aika toivottaa teille kaikille hyvää kesää ja lomaa! Muistetaan nauttia niistä ja antaa aikaa läheisillemme. Ja nautitaan totta kai myös kotimaisista kesäherkuista! VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti SEL:N suuren jäsenristeilyn myynti on edennyt hyvin. Kahden ensimmäisen kuukauden aikana jo yli tuhat selliläistä on varannut paikkansa jäsenristeilyltä. SEL:n ammattiosastoista tähän mennessä puolet on päättänyt tuestaan risteilylle osallistuville jäsenilleen, ja odotettavissa on lisää tukipäätöksiä lähiaikoina. – Jäsenristeilystä on tulossa upea tapahtuma. Kannattaa toimia pikaisesti, kerätä hytillinen porukkaa ja varata paikat jäsenristeilyltä, SEL:n järjestöpäällikkö Pekka Närhinen kannustaa. SEL:n suuri jäsenristeily on Helsingistä Tallinnaan ja takaisin seilaavalla Silja Europalla 21.–22.1.2023. LIHATYÖNTEKIJÖITÄ edustava ammattiliitto UFCW järkyttyi Yhdysvaltain edustajainhuoneen koronakriisikomitean uusimmasta raportista. Siinä paljastetaan ex-presidentti Trumpin hallinnon ja lihateollisuuden vaarantaneen tarkoituksellisesti ja voittojensa suojelemiseksi työntekijöiden terveyden pakottamalla heidät töihin pahimpana korona-aikana ja laiminlyömällä koronaturvallisuutta tuotantolinjoilla. Liiton mukaan koronaan on kuollut 505 jäsentä, joista 135 lihatyöntekijää, ja yhteensä yli 130 000 jäsentä on altistunut tai saanut koronatartunnan. Liitto edustaa 250 000 lihatyöntekijää. Liitto patistaa lainsäätäjiä pikaisiin toimiin kattavan työterveysja turvallisuuslain säätämiseksi. Jo tuhat mukana jäsenristeilyllä Lihatyöntekijöiden terveys vaarannettiin korona-aikana Milloin ja miten lomailet kesällä? G A L L U P ”OLEN ollut työttömänä ja nyt juuri jäämässä äitiyslomalle. Erityisiä kesäsuunnitelmia ei siis ole, lähinnä odotellaan esikoisen syntymää ja harjoitellaan vauvaarkea.” EEVA LAHTINEN työtön leipomotyöntekijä, kohta perhevapaalla Pori ” TÄYSI kesäloma eli neljä viikkoa putkeen on luvassa. Lähdetään Saksaan lomailemaan, mutta muita suurempia suunnitelmia ei vielä ole.” JARNO LYHTELÄ linjanhoitaja, pääluottamusmies Kavli, Turku ”JUHANNUKSES TA alkaen olen neljä viikkoa lomalla – pääsee kunnolla irti arjesta. Toiveissa olisi hyvät ulkoilusäät, niin pääsisi pyöräilemään ja hoitamaan puutarhaa.” SATU ÅMAN pakkaaja Kivikylän kotipalvaamo, Huittinen KORKEIN oikeus linjasi toukokuussa, että työntekijöillä on oikeus valita luottamusmies myös järjestäytymättömässä yrityksessä, eikä työnantaja voi estää sitä. Korkeimman oikeuden päätös syntyi tapauksessa, jossa työnantajaliittoon kuulumattoman yrityksen edustajat olivat lakkauttaneet yrityksessä luottamusmiehen tehtävän yksipuolisella ilmoituksella. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamista koskevalla säännöksellä suojattiin järjestäytyneiden työntekijöiden oikeutta valita luottamusmies. Työehtosopimuksen yleissitovuuden ulottuvuudella ei ollut merkitystä rikoksen tunnusmerkistön täyttymiseen. Yrityksen edustajien syyksi luettiin työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaaminen. Työnantaja ei voi estää luottamusmiehen valintaa ” KUUK AUDEN olen yhtäjaksoisesti lomalla. Yleensä on ollut tapana lähteä reissuun matkailuautolla, mutta tänä kesänä se taitaa jäädä väliin. Rammsteinin keikka nyt ainakin on luvassa.” MARKO AUVINEN logistiikkatyöntekijä, osaston luottamusmies Sinebrychoff, Kerava
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Suuntaviivat seuraavaksi viideksi vuodeksi SEL:n edustajakokouksen henki oli varsin yhtenäinen ja eteenpäin katsova. Yhtenäisen edustajakokouksen päätökset linjaavat SEL:n toimintaa ja taloutta seuraavaksi viideksi vuodeksi. teksti Karoliina Öystilä kuva Pinja Nikki E D U S TA J A K O K O U S
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Ammattiosastot olivat tehneet kokoukselle yhteensä 30 aloitetta. L appeenrannassa 20.–22.5.2022 koolla ollutta SEL:n 21. edustajakokousta kuvaili moni poikkeuksellisen yhtenäiseksi ja eteenpäin katsovaksi. Erityisesti useat puheenvuorot, joissa tuotiin esiin yhteisöllisyyden ja joukkovoiman merkitystä koskettivat kokousväkeä. Kokouksessa päätösvaltaa käytti 81 äänivaltaista kokousedustajaa kolmesta vaalipiiristä. He edustivat SEL:n kaikkia alueita ja sopimusaloja. Lisäksi paikalla Holiday Club Saimaalla oli istuvan hallinnon jäseniä seuraajina, kotimaisia ja ulkomaisia vieraita sekä liiton ja työttömyyskassan henkilökuntaa yhteensä lähes 180 ihmistä. Kokouksen avasi upea Paleface kantaa ottavilla lauluillaan ja spiikeillään. Edustajakokousta tervehti puheenvuorollaan SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja juhlaillallisella puhui puolestaan SAK:n varapuheenjohtaja Katja Syvärinen. Ulkomaisten kutsuvieraiden puheita kuultiin useita. Muun muassa elintarvikealan ammattiliittojen maailmanlaajuisen järjestön IUF:n pääsihteeri Sue Longley sekä eurooppajärjestön EFFAT:n pääsihteeri Kristjan Bragason tervehtivät kokousta ja kiittivät kumpikin SEL:n kansainvälisestä toiminnasta vastannutta Henri Lindholmia, joka jäi pois liittosihteerin tehtävästä. Puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen ja talouspäällikkö Juha Kannisto antoivat katsauksen vuosien 2017– 2021 toimintaan ja talouteen. SEL:n talous on hyvässä kunnossa, eikä mennyt toimintakaan herättänyt intohimoja, vaan kokous keskittyi tulevaan toimintaan. Viestintäpäällikkö Karoliina Öystilä esitteli liittohallituksen esityksen SEL:n toimintaohjelmaksi ja talouden suuntaviivoiksi 2022–2027. Yleiskeskustelussa käytettiin lähes 30 puheenvuoroa, joissa tuotiin työpaikoilta terveisiä liiton päätöksentekoon. Aiheet vaihtelivat, mutta eniten puhuttivat luonnollisesti työehtoja työsuojeluasiat. Tavoitteet ja tehtävät selvillä Lauantaina kokousta jatkettiin asiakirjojen, sääntömuutosten ja aloitteiden päätöskäsittelyillä sekä henkilövalinnoilla. Edustajakokous hyväksyi valiokunnan käsittelyssä hioutuneen toimintaohjelman ja talouden suuntaviivat vuosille 2022–2027. Lisäksi liittohallitus sai edustajakokoukselta kokousedustajien esitysten pohjalta tehtäväksi selvittää Ahvenanmaan ammattiosastolle parhaan aluejärjestön sekä ruotsinkielisen jäsenpalvelun tilanteen. Liittohallitus laatii myös selvityksen työttömyyskassan tulevaisuudesta. Kokouksessa tehtiin liiton sääntöihin sekä aluejärjestöjen ja ammattiosastojen mallisääntöihin muutoksia. Jatkossa säännöt kehottavat huomioimaan henkilövalinnoissa jäsenten iän, asuinalueen ja ammattialan lisäksi sukupuolten tasa-arvon. Uudet säännöt myös mahdollistavat etäosallistumisen kokouksiin. Sääntöihin kirjattiin lisäksi, että ammattiosastot eivät tee työehtosopimuksia. Muut muutokset olivat lähinnä teknisiä. Edustajakokous vastasi ammattiosastojen aloitteisiin. Ammattiosastot olivat tehneet kokoukselle yhteensä 30 aloitetta, joista neljä koski sääntöjä ja loput 26 liiton toimintaa, kuten työehtoja, työsuojelua sekä liiton jäsenpalvelua ja viestintää. Kokous hyväksyi lopuksi kaksi valiokunnan esittämää kannanottoa. SEL:n edustajakokous vaatii, että elintarvikealan palkkoja ja muita työehtoja sekä työoloja on parannettava, jotta elintarvikealan yritykset saavat jatkossa tarvitsemansa työvoiman. – Elintarvikealan vetovoiman lisäämiseksi työehtosopimusten alimmista palkkaryhmistä on luovuttava ja palkkaryhmissä pitää edetä nykyistä nopeammin. Työehtosopimusten lähtöpalkat ovat tällä hetkellä niin matalat, etteivät ne kannusta uusia työntekijöitä hakeutumaan ja jäämään alalle. Työpaikoilla tarvitaan myös nykyistä enemmän palkka-avoimuutta, jotta kaikki saavat oikeudenmukaisen korvauksen työstään ja voivat luottaa siihen, että samasta työstä maksetaan sama palkka, kannanotossa linjattiin. Toisessa kannanotossaan SEL:n edustajakokous vaatii työnantajia laittamaan työsuojeluasiat kuntoon sekä huolehtimaan ikääntyneistä ja muista vajaatyökykyisistä työntekijöistä työpaikoilla. – Ikääntyessä monesta elintarvikealan työntekijästä tulee osatyökykyinen. Työnantajien on kannettava vastuunsa osatyökykyisistä työntekijöistä, ei ole oikeudenmukaista, että he menettävät työpaikkansa. Osatyökykyisten työpaikat on turvattava ja heille on järjestettävä työpaikoilla heidän terveydelleen ja työkyvylleen sopivaa kevennettyä työtä, työtehtäviä ja työoloja muokkaamalla, edustajakokous korosti. Valtuustolle uusi johtaja Edustajakokous valitsi liitolle uudet päättäjät eli liittovaltuuston ja liittohallituksen vuosille 2022–2027. Vuodesta 2006 liiton puheenjohtajana toiminut Veli-Matti Kuntonen valittiin yksimielisesti jatkoon. Liittovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Pentti Aaltovirran luopuessa tehtävästä helsinkiläinen Ville Vatka, joka työskentelee HKScanin Vantaan tuotantolaitoksen työntekijöiden päätoimisena pääluottamusmiehenä. Vatkan kanssa valtuustoa edustajakokouskaudella luotsaavat 1. varapuheenjohtaja, pääluottamusmies Juha Tuomari Ilmajoelta ja 2. varapuheenjohtaja, varapääluottamusmies Karol Kula Forssasta. Liittohallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin hallituksen järjestäytymiskokouksessa jatkamaan pääluottamusmies Eira Ylitalo Ulvilasta. Liittohallitus valitsi Henri Lindholmin seuraajaksi SEL:n uudeksi liittosihteeriksi Lea Väänäsen. • Lue päätökset ja katso kuvat: www.selry.fi/edustajakokous
E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 E L I N TA E 13 SEL:n uudet päättäjät LIIT TOVALTUUSTO JA T YÖT TÖMY YSKASSAN VALTUUSTO 2022–2027 Varsinainen jäsen Sopimusala 1. varajäsen Sopimusala 2. varajäsen Sopimusala 1 Ville Vatka, pj. 200 Kimmo Lintu 200 Jali Puttonen 400 2 Jouni Ahjolinna 100 Eeva-Maria Turunen 100 Aki Ahonlinna 200 3 Marika Hiittenkallio 100 Eeva-Maria Takala 100 Janne Helkiö 200 4 Mika Koivula 400 Riikka Hirvonen 400 Kari Koivisto 200 5 Eija Kortelainen 100 Hannes Valtonen 100 Joonas Toivanen 300 6 Karol Kula, 2. vpj. 200 Janne Koivisto 200 Maria Levo 200 7 Toni Lahtelin 400 Mirka Huovila 400 Lea Kontra 400 8 Niina Lehti 400 Eliisa Raski 200 Elina Holkeri 200 9 Jenna Markkanen 400 Niina Koivikko 300 Tuuli Jussila 100 10 Aapo Niemi 400 Mikko Kivimäki 400 Jussi-Pekka Ahoniemi 400 11 Juha Riisalo 400 Maiju Ollinen 100 Andreas Will 400 12 Kalle Ruohonen 400 Olli Pietiläinen 400 Terhi Valkeapää 400 13 Jukka Salmela 400 Marja Vaara 100 Maarit Stålnacke-Inkala 100 14 Päivi Salminen 100 Maiju Saresvaara 100 Pirjo Ylösmäki 400 15 Jari Siro 400 Tanja Sallinen 400 Jaana Puhakka 300 16 Tuomo Tikkanen 200 Sari Vaajala 200 Kalevi Karvonen 200 17 Jarmo Turpeinen 200 Miikka Huuhtanen 100 Toni Hamutta 300 18 Sami Uljas 200 Tuija Toivonen-Perttunen 200 Kati Tamminen 200 19 Andrus Uppin 200 Sami Erkkilä 300 Janne Holma 400 20 Timo Vainio 100 Pirjo-Riitta Anttonen 100 Janne Järvinen 100 21 Tarja Hietanen 300 Eija Mäkelä 300 Saija Ratia 300 22 Tero Laurila 400 Tarja Laapotti 400 Heli Laiho 400 23 Päivi Lempinen 100 Mikko Parkkonen 100 Ibrahim Jafili 100 24 Jyrki Oksanen 100 Jarmo Ojapalo 100 Susanna Kinnunen 100 25 Helena Paasivirta 400 Jaakko Havukainen 400 Staffan Åkerblom 400 26 Taina Palmros 200 Pasi Heinämaa 200 Kari Riikonen 200 27 Kim Palola 400 Marja Värtö 400 Mika Kautonen 400 28 Asko Peltola 200 Irmeli Taskinen 200 Matti Toivola 200 29 Jukka Piiroinen 300 Ritva Kokkonen 300 Timo Järvimäki 300 30 Juha Ryhänen 400 Riku-Veikka Tamminen 400 Pasi Leppänen 400 31 Tommi Seppäläinen 100 Jouni Autio 100 Riitta Vallius 100 32 Juha Tuomari, 1. vpj. 400 Jussi Mikkola 400 Jarno Leinonen 400 33 Helena Törmä 200 Katja Laukkanen 200 Thomas Noon 400 Yleisvarajäsenet 1 Anni Palonen 2 Randy Vürmer 3 Marko Pitkänen 4 Jussi Valtonen 5 Lili-Anni Honkanen 6 Veli Hämeenaho 7 Markku Adler 8 Maarit Lähteenmäki 9 Mika Hakala 10 Paula Kuparinen 11 Jasmi Ylisirniö 12 Arja Väisänen 13 Joni Hämäläinen 14 Jyrki Kuoppala 15 Vesa-Matti Teivonen 16 Johanna Pietarinen 17 Kirsi Lähderanta 18 Sampsa Kumpulainen 19 Ville Lindqvist 20 Juho Marjaoja Jäsenten 1–20 tilalle kutsutaan tarvittaessa yleisvarajäsenet 1–12 ja jäsenten 21–33 tilalle yleisvarajäsenet 13–20. Sopimusalat Leipomoala 100 Liha-ala 200 Maidonjalostusala 300 Teollisuus ja panimo 400 Pinja Nikki
E L I N TA E 13 E L I N TA E 13 T YÖT TÖMY YSKASSAN HALLITUS 2022–2027 Varsinainen jäsen 1. varajäsen 2. varajäsen 1 Jari Eronen Tuire Vuorio Anne Wassholm 2 Veli-Matti Jussinniemi, vpj. Arto Turpeenoja Sami Säily 3 Sari Lindroos Hannu Mäkelä Satu Karjanlahti 4 Sirkku Mertanen Kirsi Markkanen Terhi Åhman 5 Markus Patja Henna Ruuskanen Toni Ilves 6 Jukka Silvonen Jaana Kiukas Maarit Lempinen 7 Lea Väänänen, pj. Janne Hämäläinen Mikko Sutela LIIT TOHALLITUS 2022–2027 Varsinainen jäsen Sopimusala 1. varajäsen Sopimusala 2. varajäsen Sopimusala 1 Veli-Matti Kuntonen, pj. 400 Ilari Mäkinen 400 Marko Hanhela 400 2 Henna Collan 400 Jarno Lyhtelä 400 Mikael Summe 400 3 Harri Lantto 300 Tiina Tiainen 100 Jani Kerttula 300 4 Jukka Nissinen 400 Jaska Nissinen 400 Ville Laukkanen 200 5 Jesse Partanen 200 Jari Niskanen 200 Pekka Ryökäs 200 6 Sanna Raivio 200 Jarkko Siltala 200 Joni Tuominen 300 7 Hannu Siira 100 Anu Wallenius 100 Juha Sulisalo 400 8 Merja Techtolin 400 Päivi Lunden 400 Tuula Pulkkinen 300 9 Janne Tuomi 400 Ville Ikonen 100 Teemu Huikko 200 10 Esa Väyrynen 400 Harri Puhakka 200 Pasi Sievänen 200 11 Eira Ylitalo, vpj. 200 Tommi Stenberg 200 Marko Frisk 200 12 Petri Koivisto 200 Jaana Fossi 200 Tomi Tiainen 200 13 Lauri Lehtinen 400 Vesa Jalonen 400 Juha Ekman 400 14 Pasi Mäkinen 300 Ari Ylinen 300 Esa Lehtinen 300 15 Eija Ojanen 100 Taru Piepponen 100 Ida Huolman 100 16 Jarno Pystynen 200 Kari Särkkä 200 Miia Paksu 200 17 Tomi Takala 400 Sami Nuutinen 400 Timo Leskinen 200 Yleisvarajäsenet 1 Juho Hietanen 2 Jarno Paulaharju 3 Minna Pirhonen 4 Jyrki Oksanen 5 Jens Rönn 6 Krista Shepherdson 7 Lea Väänänen 8 Ari Huuki 9 Jouni Hiltunen 10 Mari Ryöti Jäsenten 1–11 tilalle kutsutaan tarvittaessa yleisvarajäsenet 1–6 ja jäsenten 12–17 tilalle kutsutaan tarvittaessa yleisvarajäset 7–10. Pinja Nikki Pinja Nikki
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 Filippiineillä ay-aktiiveja häiritään ja uhkaillaan Suomalaiset työehdot ja työolot tekivät vaikutuksen Rodel Abenojaan ja Mercedes Abucayoniin. Kuvassa ovat mukana myös SEL:n Henri Lindholm, Lea Väänänen ja Minttu Sillanpää sekä SASKin Tarja Valtonen. Ammattiliittojen mustamaalausta, uhkailuja ja jopa murhia. Filippiinit ei ole helppo maa ay-aktiiville. Siksi pohjoismaiden elintarvikealan liitot tukevat heitä. teksti ja kuva Taru Salovaara K A N S A I N V Ä L I S Y Y S
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 F ilippiiniläiset Rodel Abenoja ja Mercedes Abucayon vierailivat Suomessa toukokuussa SEL:n vieraina. He kävivät SEL:n edustajakokouksessa Lappeenrannassa ja tutustuivat elintarvikealan työpaikkoihin Pauligilla ja Hartwallilla. Rodel Abenoja on filippiiniläisen ammattiliittojen keskusjärjestön, SENTRO:n, aluesihteeri. Mercedes Abucayon on Pepsi-Colan paikallisen tehtaan ammattijärjestön puheenjohtaja, mikä vastaa Suomessa pääluottamusmiestä. Heidän vierailunsa on osa elintarvikealan ammattiliittojen Pohjoismaisen unionin tukemaa ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin toteuttamaa kansainvälistä solidaarisuushanketta, jolle on saatu Suomen valtion kehitysyhteistyörahoitusta. – Halusimme, että Pohjoismaisen unionin solidaarisuusrahaston varoja käytetään solidaarisuushankkeeseen, jolla konkreettisesti tuetaan ja vahvistetaan vaikeissa oloissa, kuten Filippiineillä toimivaa ammattiyhdistysliikettä, SEL:n liittosihteerin tehtävästä toukokuussa luopunut Henri Lindholm kertoo hankkeen taustasta. Kohteeksi valikoitui Filippiinien elintarviketeollisuus ja erityisesti kalateollisuus sekä muutamat suuret kansainväliset virvoitusjuomayritykset, kuten Pepsi. Vuonna 2018 alkanutta hanketta koordinoi SASK ja Filippiineillä siitä vastaa SENTRO. Vaikea maa ay-liikkeelle Elintarvikkeiden ja juomien valmistus ovat merkittäviä toimialoja Filippiineillä. Alan yrityksissä tapahtuu paljon työntekijöiden oikeuksien loukkauksia ja tarve ay-liikkeelle on suuri. Maan poliittinen tilanne on kuitenkin vaikea. Filippiineillä ay-liike on niin sanotun maalittamisen kohteena. Pahimmillaan ay-aktiiveja uhkaillaan, pidätetään ja jopa tapetaan. – Hallitus ja sen johtajat järjestävät tapahtumia, joissa ammattiliittoja ja SENTRO:a nimitetään ”kommunistiseksi rintamaksi”. Netissä pyörii mustamaalauskampanjoita, joilla yritetään vesittää työtämme ja työntekijöiden järjestäytymistä. Tuntemattomat miehet ja turvallisuuspalvelu jopa tunkeutuvat ay-liikkeen johtajien koteihin, SENTRO:n aluesihteeri Rodel Abenoja kuvailee Filippiinien tilannetta. Työntekijän oikeuksien näkökulmasta Filippiinit lukeutuu maailman kymmenen huonoimman maan joukkoon. Ilman vahvoja ammattiliittoja suurin osa työntekijöistä sietää hiljaa oikeuksiensa loukkauksia. Vaikka tuottavuus maassa kasvaa, palkat ja edut eivät nouse samassa suhteessa. – Filippiineillä on laissa määritelty minimipalkka, mutta käytännössä se tulkitaan maksimipalkaksi. Moni tavallinen työntekijä ei tule toimeen saamallaan palkalla, Abenoja kertoo. Tavoitteena työehtosopimus Elintarvikeja virvoitusjuomateollisuus ovat erittäin keskittyneitä aloja – suuret yhtiöt ja niiden isot tuotemerkit valloittavat merkittävän osan markkinoista. Monien yhtiöiden johto toimii yhteistyössä maan hallinnon kanssa, mikä vaikeuttaa ay-liikkeen toimintaa. Toisaalta myös ammattiliittojen sisällä tarvitaan lisää tietoa, jotta jäsenten etua pystytään ajamaan laajalla rintamalla. Tavoitteena on saada elintarviketeollisuuteen yksi yhteinen työehtosopimus. Nykytilanteessa sopimuksia solmitaan tehdastasolla. Tämä vaikeuttaa neuvotteluja ja hyvään lopputulokseen pääsemistä. – Pelkästään Pepsillä on Filippiineillä 90 paikallista ammattiliittoa, Pepsi-Colan Davaon ammattiliiton puheenjohtaja Mercedes Abucayon kertoo. Lisäksi tavoitteena on, että elintarviketeollisuuteen saataisiin kolmikantainen neuvottelurakenne, kuten monilla muilla toimialoilla on. Ennen kaikkea tavoitteena on, että työntekijät saisivat elämiseen riittävän palkan, mikä auttaisi vähentämään köyhyyttä. Vaikka työntekijöitä yritetään vaientaa pelottelulla ja uhkailulla, filippiiniläisillä on vahva halu rakentaa ay-liikettä. Häirintäyritykset eivät pelota, vaan ovat päinvastoin lisänneet työntekijöiden taistelutahtoa paremman työelämän puolesta. Konkreettisia tuloksia Solidaarisuushankkeen ensimmäinen vaihe toteutettiin marraskuusta 2018 joulukuuhun 2021. Hanke lähti hyvin käyntiin, mutta koronapandemia vaikeutti käytännön työtä. Syksyllä 2021 hanketta päätettiin jatkaa kolmella vuodella, jotta hankkeen tavoitteet saavutetaan paremmin. Hankkeen ensimmäisen kolmen vuoden aikana onnistuttiin nostamaan työntekijöiden järjestäytymisastetta ja yhdistämään lukuisia pieniä ammattiliittoja Filippiineillä. Tätä tuki liittojen johtajien verkoston luominen. Ammattiliitot onnistuivat myös parantamaan työntekijöiden oikeuksia ja palkkoja. Vaikka ilmapiiri ammattiyhdistysliikettä kohtaan on vihamielinen, SENTRO on pystynyt perustamaan 11 uutta ammattiosastoa elintarvikeja juoma-alalle vuonna 2021. Lisäksi tehtaisiin on valittu uusia luottamusmiehiä. – Voittomme osoittavat, että vaikka vihamielinen ilmapiiri tiivistyy ympärillämme ja työntekijöiden vapauttamistaistelu on vaikeaa, toivoa on aina. SEL voi luottaa siihen, että SENTRO ei tule luovuttamaan, vaan se rakentaa vahvaa ay-liikettä Filippiineillä, Abenoja tiivistää. Kolmivuotisella jatkokaudella hanke keskittyy työntekijöiden järjestäytymisasteen nostamiseen. Tavoitteena on lisätä ammattiliittojen jäsenmääriä, jotta työehtosopimuksia saadaan neuvoteltua ja sitä kautta nostettua ihmisiä pois köyhyydestä. • Tavoitteena on, että työntekijät saisivat elämiseen riittävän palkan.
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 V alio on yksi Suomen tunnetuimmista brändeistä. Noin 4 000 valiolaista maitotilayrittäjää omistaa Valion alueellisten osuuskuntien kautta, ja kaikki tuotteet on tehty näiltä tiloilta hankitusta suomalaisesta maidosta. Jyväskylän meijeri on yksi Valion tuotantolaitoksista, joita sijaitsee 12 paikkakunnalla. Suomessa on viisi juustolaa, viisi tuoretuotetehdasta, mehutehdas, voitehdas ja hillotehdas. Valion meijeri aloitti toimintansa Jyväskylän keskustassa vuonna 1941. Nykyiselle sijainnilleen Seppälänkankaalle meijeri muutti vuonna 1980. Tuolloin meijerissä valmistettiin ainoastaan kuutta tuotetta: kulutusmaitoa, kevytmaitoa, talouspiimää, kefiiriä sekä kahvija kuohukermaa. Nykyään pelkästään erilaisia maitoja tehdään useammassa muodossa. 2000-luvun alussa meijerin tuotantolaitteet uusittiin ja tiloihin rakennettiin uusi erikoismaitojen valmistusprosessi. Nykyään erikoismaidot ovatkin Jyväskylän meijerin päätuoteryhmä. Niiden lisäksi Jyväskylän meijeri on erikoistunut maitojen, piimän ja kermojen valmistukseen. Valmiit tuotteet päätyvät paitsi suomalaisten ruokapöytiin, myös muualle. Pääasiassa vientiä on Ruotsin markkinoille. Viimeisimpänä Valion meijerissä on investoitu kotimaista polttoainetta käyttävään lämpökeskukseen, jonka avulla on tarkoitus turvata meijerin ympäristöystävällinen ja kustannustehokas lämpöenergian tuotanto tulevina vuosina. Aktiivista työsuojelua ja ammattiosastotoimintaa Jyväskylän meijerissä huolehditaan työoloista ja työturvallisuudesta. T Y Ö P A I K A L L A Valion meijerillä on pitkät perinteet Jyväskylässä. Monelle alueen nuorelle se tarjoaa ensimmäisen työpaikan ja moni löytää itsensä sieltä pitkänkin ajan jälkeen. teksti Taru Salovaara kuvat Miro Ruutu ? Kotimaisia maitotuotteita meille ja maailmalle Saara Paavilainen toimii tuotepakkaajana pakkaussalissa.
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Kuva vasemmalla: Materiaalivarastotyöntekijä Miro Ruutu huolehtii, että käyttövarastossa on riittävästi pakkausmateriaaleja pakkausosastoa varten. Kuva oikealla: Käyttövarastotyöntekijä Markus Lahti ja Valion työntekijöiden pääluottamusmies Tarja Hietanen. – Meillä on todella aktiivinen työsuojelutoimikunta, johon kuuluu 10 henkilöä. Toimikunta kokoontuu kuusi kertaa vuodessa, lisäksi kokoonnutaan myös tarvittaessa, työsuojeluvaltuutettu Kai Hampinen kertoo. Osana työsuojelutoimintaa tehtaan eri osastot kierretään kerran kuukaudessa pienemmällä kokoonpanolla, johon kuuluu yleensä tehtaanjohtaja, turvallisuuspäällikkö, työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu sekä toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu. Jokaisella kierroksella henkilöstöä lähestytään eri aihealueiden tiimoilta. – Lisäksi toimintaan kuuluu esimerkiksi työpaikkaselvityksiä osastoittain ja kiinteistöjen kemikaaliriskien arviointeja. Itse myös kierrän työsuojelupäivinäni eri osastoilla havainnoimassa sekä kyselemässä henkilöstöltä kuulumisia, Hampinen jatkaa. Työsuojelutoiminta on ollut aktiivista pitkään ja sen ansiosta asiat toimivat meijerillä varsin mallikkaasti. Tälle vuodelle on laadittu kehittämiskohteet, joiden toteutumista seurataan työsuojelutoimikunnassa. – Tällä hetkellä käsitellään erityisesti valaistuksen muuttamista eri osastoilla sekä ensiaputaitojen ylläpitämistä. Tarkoituksena on järjestää henkilöstölle non-stop -periaatteella harjoituspäivä, joka sisältää lyhyitä ensiapuosaamista vahvistavia rasteja, Hampinen kuvaa. Jyväskylässä toimii myös aktiivinen ammattiosasto, minkä ansiosta järjestäytymisaste on pysynyt 70 prosentin tuntumassa. Ammattiosastolla on joka toinen keskiviikko päivystys sihteerin tai puheenjohtajan toimesta. Näin myös uusilla jäsenillä ja toiminnasta kiinnostuneilla on ollut mahdollisuus tulla tutustumaan. Koronapandemian aikana päivystystä ei pidetty auki. Tietoa löytyy myös osaston omilta kotisivuilta ja Facebook-sivulta. – Jyväskylän elintarviketyöläiset pitää noin kerran kuussa johtokunnan kokouksen. Perinteisiä osastomme järjestämiä tapahtumia vuosittain on uimahallipäivä, nuorten ilta, eläkeläisten teatteri ja pikkujoulut. Tuemme myös jäseniemme osallistumista liiton järjestämiin tapahtumiin. Vappuna tarjoamme työpaikoilla Jyväspakarin leipomat vappumunkit, pääluottamusmies Tarja Hietanen summaa. Pitkäkestoisia työsuhteita Työntekijöitä Jyväskylän meijerissä on noin 340, joista 239 työskentelee SEL:n työehtosopimuksella. Enemmistö työntekijöistä on miehiä ja työntekijöiden keski-ikä on noin 40 vuotta. Työsuojelutoiminta on ollut aktiivista pitkään ja sen ansiosta asiat toimivat meijerillä varsin mallikkaasti.
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Viime aikoina pohdinnassa on ollut tulevien kesätyöntekijöiden perehdyttäminen. Tavoitteena on perehdyttää uusi työntekijä huolellisesti niin yritykseen, tulevaan työyhteisöön kuin työtehtäviinkin. Kun työntekijät tuntevat olonsa tervetulleiksi, he todennäköisemmin palaavat tai jäävät. – Meillä pisimmät työsuhteet ovat olleet kestoltaan 42 vuotta. Vakituisessa henkilöstössä vaihtuvuutta on vähän ja myös sesonkityöntekijät ovat usein töissä useamman vuoden, kunnes valmistuvat ja hakeutuvat oman alan töihin, tehtaanjohtaja Heikki Koskinen kertoo. – Vaihtuvuutta on viime vuosien aikana kuitenkin ollut aiempaa enemmän erityisesti varaston puolella, pääluottamusmies Tarja Hietanen jatkaa. Työ on jaksotyötä, jota tehdään kolmessa vuorossa. Käytössä on sekä keskeytyvä kolmivuoro että keskeytymätön kolmivuoro. 0–40 tunnin työsopimuksella työskentelee paljon opiskelijoita, joille maksetaan tuntipalkkaa toteuman mukaan. – Vaikka toisaalta yötyö tekee työstä rankempaa, niin itselleni se on ehdottomasti myös työn hyvä puoli. Pidän siitä, että työajat vaihtelevat, eikä mitään vuoroa ole viikkoa putkeen, Hietanen pohtii. Jarmo Paananen täydentää varastotyöntekijänä käsinkeräilyalueen hyllypaikkaa. Kuva ylhäällä oikealla: Varastotyöntekijä Juho Karvinen lastaa siirtoautoja Valion muihin toimipisteisiin. SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen ja aluesihteeri Eija Rantanen tutustumassa tuotantoon pääluottamusmies Tarja Hietasen ja työsuojeluvaltuutettu Kai Hampisen kanssa.
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 E L I N TA E 21 Yhteistyöllä eteenpäin Vaikka moni asia on hyvin, myös kehittämiskohteita löytyy. – Perehdyttämisessä ja tiedonkulussa löytyy aina kehitettävää. Haluaisin myös, että työntekijöitä osallistettaisiin enemmän kehittämiseen ja päätöksentekoon ja mahdollistettaisiin vuorotyössä työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen paremmin. Mielenterveysongelmat ovat kasvussa ja tähän pitäisi aktiivisemmin etsiä ratkaisuja myös työpaikoilla. Epäilen koronan ja sen tuomien rajoitteiden osaltaan vaikuttaneen ongelmien lisääntymiseen, Hietanen kertoo. Liiton suuntaan Hietanen lähettää kiitoksensa niin henkilökunnalle kuin jäsenillekin. Luottamusmiehille on myös tarjolla monipuolista koulutusta, mutta kehittämiskohteeksi ja pohdinnan aiheeksi hän nostaa sen, miten luottamusmiehiä voitaisiin tukea enemmän muuttuvassa työelämässä ja samalla välttää sitä, että tehtävä ei käy henkisesti liian raskaaksi. – Työssä parasta on todella mahtavat työkaverit ja huumori. Mielestäni Valio tarjoaa myös monia hyviä työsuhde-etuja, uusimpana mahdollisuus hankkia työsuhdepyörä. Luovuimme toukokuun alussa maskeista työajalla ja se on ollut meille suuri ilon aihe, Hietanen iloitsee. • F A K TA Valio, Jyväskylä ? Valion Jyväskylän meijeri perustettiin vuonna 1941 ? Henkilöstöä noin 340, josta työntekijöitä noin 240 ? Jyväskylässä valmistettavia tuotenimikkeitä yli 90 ? Suurimpana tuoteryhmänä erikoismaidot, joita juodaan koko Suomessa ? Maitoa valmistetaan vuosittain 150 miljoonaa litraa ? Vuonna 2021 Jyväskylän jakeluvarastolla oli noin 4 500 asiakasta ja jakelualueeseen kuului noin 1,8 miljoonaa kuluttajaa ? Kokonaisuudessaan Valion henkilöstömäärä noin 4000 ja liikevaihto 1,9 miljardia euroa (2021) Varastotyöntekijä Veera Jokela vie robotilta tulleita asiakkaalle meneviä vaunuja lastausalueelle.
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 E L I N TA E 21 HKScanin vanhassa teurastamorakennuksessa Loimaan Mellilässä toimii kotimaisen lemmikkiruuan valmistukseen erikoistunut Dagsmark Petfood. Idea yhtiöön lähti, kun lemmikkiruokamarkkinoilla havaittiin puute kotimaisesta kuivaruuasta. Lemmikkiruoka seuraa elintarviketuotannon trendejä T Y Ö P A I K A L L A teksti ja kuvat Taru Salovaara
E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 V altatie 9:n varrella Loimaan kohdalla sijaitsee suuri tehdasrakennus, jossa toimii jatkuvasti kasvava ja kehittyvä, kotimaista lemmikkiruokaa valmistava Dagsmark Petfood Oy. Nimi juontaa juurensa Dagsmarkin kylään, jossa yhtiö perustettiin vuonna 2016. Nykyisiin tiloihinsa yhtiö muutti syksyllä 2020. Tilat tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet kasvattaa tuotantoa tulevaisuudessa. – Yhtiön liikevaihto on kasvanut vuosittain vähintään 50 prosentilla ja tavoitteenamme on, että sama kehitys jatkuu tulevaisuudessakin, Dagsmark Petfoodin tehtaanjohtajana vuodesta 2021 alkaen toiminut Jarno Erkamaa kertoo. Tehtaalla valmistetaan kissojen märkäruokaa sekä pakataan koirien ja kissojen kuivaruokaa. Kuivaruoka valmistetaan kotimaisella alihankkijalla, kuten myös tehtaalla pakattavat koiran puruluut. Märkäruokalinjasto käynnistyi viime vuonna. – Kissojen märkäruokatuotannon käynnistäminen on ollut yhtiömme tähänastisen historian suurin ponnistus, Erkamaa kuvaa. Markkinaosuus kasvussa Kuten muussakin elintarviketuotannossa, myös lemmikkiruoan tuotannossa pakkausmateriaalien saatavuus ja hinta sekä nousseet energiaja lämmityskulut ovat luoneet haasteita. Jotta toimitusvarmuus pysyy halutulla tasolla, pakkausBahrije Imeri pakkaa koirien kuivaruokaa 10 kilon säkkeihin.
E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 ? Kuva vasemmalla: Tehtaanjohtaja Jarno Erkamaa esittelee tehtaan laajoja varastotiloja. Kuva oikealla: Katri Mustajärvi keräilee tuotteet verkkokaupan kautta tehtyihin tilauksiin. materiaaleja on oltava valmiina varastossa. Se nostaa kustannuksia. Maailman tilanteen vaikutuksista huolimatta tuotanto on saatu pidettyä käynnissä ja toimitusvarmuus hyvällä tasolla. Koirille on tarjolla erilaisia kuivaruokia, puruluita ja uusimpana tuotteena Mellilä-herkkuja. Kissojen valikoimaan puolestaan kuuluvat märkäruoka ja kuivaruoka. Tuotteet on nimetty paikkakuntien ja eläinten mukaan. – Tällä hetkellä Dagsmark Petfoodin tuotteita on saatavilla kaikissa isoissa vähittäiskaupoissa sekä useissa verkkokaupoissa. Osuutemme markkinoilla kasvaa jatkuvasti ja kotimaisten kissojen märkäruokatuotteiden avulla tavoittelemme kasvua seuraavalle tasolle, Erkamaa kertoo. Laumahenkeä työyhteisössä Dagsmark Petfood työllistää yhteensä parikymmentä henkilöä. Työpaikan sukupuolijakauma on varsin tasainen ja henkilöstön keski-ikä noin 35–40 vuotta. Heistä yhdeksän toimii hallinnossa ja yhdeksän työskentelee tuotannon puolella. Tämän lisäksi vuokratyöntekijöitä käytetään tasapainottamaan tuotantoa. Vuokratyöntekijöitä otettiin siinä vaiheessa, kun märkäruokatuotanto piti saada nopeasti käyntiin. – Olen itsekin aloittanut vuokratyöfirman kautta Turun ammattiopistosäätiöstä valmistuttuani, mutta sittemmin siirtynyt Dagsmark Petfoodin työntekijäksi, tuotantokoordinaattorina työskentelevä Emma-Reetta Tuominen kertoo. Työtä on tehty tarve edellä – välillä kahdessa vuorossa ja sittemmin palattu yhteen vuoroon. Tänä vuonna monilla työntekijöillä on ensimmäistä kertaa kesälomaa, joten myös kesätyöntekijöille on tarvetta. Monet tehtävät ovat melko nopeasti omaksuttavissa, mutta erityisesti märkäruuan tuotantoon tarvitaan pidempi perehdytys. Uudet työntekijät otetaan hyvin vastaan. – Työpaikalla on todella hyvä yhteishenki. Jokainen hoitaa oman vastuualueensa ja tarvittaessa auttaa muita, Tuominen kuvaa. Työntekijöitä arvostetaan ja se näkyy muun muassa työehtosopimuksen mukaista minimipalkkaa korkeampana palkkana. Henkilöstön hyvinvoinnin tueksi on käynnistetty myös laumahenkihanke. Tavoitteena on luoda yhtenäinen työpaikkakulttuuri, vaikka henkilöstö onkin useimmiten fyysisesti eri paikoissa. Hankkeessa on mukana koko henkilökunta ja ulkopuolisen Työntekijöitä arvostetaan ja se näkyy muun muassa minimipalkkaa korkeampana palkkana.
E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 konsultin avulla on pyritty löytämään yhteisöllisyyttä tukevia toimintatapoja. – Kokoonnumme esimerkiksi joka maanantai yhteisen aamukahvin äärelle Teamsissa, Erkamaa kertoo. Henkilöstön hyvinvoinnin lisäksi yhtiö on panostanut työturvallisuuteen. Viimeisen vuoden aikana läheltä piti -tilanteita on ollut pari. Näiden lisäksi on ollut lieviä liukastumisia. Muun muassa työtapaturmien ehkäisemiseksi luotiin viime syksynä työsuojelustrategia. – Tehtaalla on käytössä viikoittainen turvallisuuskävely, jossa käymme läpi tehtaan työsuojelun ja turvallisuuden näkökulmasta. Lisäksi käymme työsuojelulliset asiat läpi viikoittaisissa palavereissa työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun kanssa, tuotannon puolelta työnjohdollisiin tehtäviin siirtynyt työsuojeluvaltuutettu Kaisa Sandbacka kertoo. Emma-Reetta Tuominen kerää lähtevien kuormien erätietoja. SEL:n puheenjohtaja VeliMatti Kuntonen, aluesihteeri Esa Vahlsten, tehtaanjohtaja Jarno Erkamaa ja työnjohtaja Kaisa Sandbacka Dagsmark Petfoodin juuri remontoiduissa tiloissa. Vastuullista ja kotimaista lemmikkiruokaa Lähiruoka, vastuullisuus, puhtaus, alkuperä ja jäljitettävyys ovat asioita, jotka ovat korostuneet jo pidempään kuluttajavaatimuksissa. Se mikä oli muutama vuosi sitten trendikästä ihmisravinnossa, on nyt siirtynyt lemmikkien ruokaan. Kuluttajat ovat entistä tietoisempia tekemistään valinnoista ja he haluavat tarjota myös lemmikeilleen vastuullisesti tuotettua, kotimaista ruokaa. Kotimaisena ja kohtalaisen pienenä toimijana Dagsmark Petfood pystyy ja haluaa vastata kuluttajien toiveisiin paremmin kuin kansainväliset brändit. – Koronapandemia on lisännyt lemmikkibuumia merkittävästi, mikä näkyy luonnollisesti myös lemmikkien ruuan kysynnän kasvuna. Kotimaiselle lemmikkiruualle on kysyntää myös huoltovarmuuden näkökulmasta, sillä lemmikkiruokamarkkinat ovat olleet vahvasti isojen kansainvälisten toimijoiden käsissä, Erkamaa päättää. • F A K TA Dagsmark Petfood ? Kotimainen lemmikkiruokavalmistaja ? Perustettu vuonna 2016 ? Toiminut vuodesta 2020 lähtien Loimaan Mellilässä ? Liikevaihto 7,5 miljoonaa euroa (2021) ? Henkilöstömäärä 23, joista tuotannossa työskentelee 14 ? Suurin osakkeenomistaja Pauligin suvun sijoitusyhtiö English Tea Room
E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 T Y Ö PA I K A L L A MP-Maustepalvelu satsaa laatuun ja henkilöstöön Hyvässä työnantajamaineessa oleva yritys houkuttelee työntekijöitä, ja panostukset työhyvinvointiin ja hyviin työsuhde-etuihin takaavat henkilöstön pysyvyyden. teksti Taru Salovaara kuvat Karoliina Öystilä
E L I N TA E 27 E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 E L I N TA E 2 6 M P-Maustepalvelu Oy sijaitsee Hämeenlinnan Kantolassa. Sen historia juontaa juurensa yli 70 vuoden taa, kun mausteseosten valmistus alkoi vuonna 1948 Lihateollisuuden tutkimuskeskuksella. Tutkimuskeskus ja sen mausteliiketoiminta siirtyivät Hämeenlinnaan vuonna 1952. Maustepalvelu kehittää ja valmistaa elintarviketeollisuuden tarvitsemia mausteseoksia ja muita seostuotteita. Tehtaassa on yhteensä 13 tuotantolinjaa, joilta valmistuu yli 1900 tuotenimikettä. Kuluttajatuotteita Maustepalvelussa ei valmisteta. Imurin varressa Juha Numminen. Parhaillaan Maustepalvelussa on käynnissä kolmivuotinen investointiohjelma, jonka investointien on määrä valmistua vuoden 2023 loppuun mennessä. – Rakennamme kesällä uudet toimistotilat, minkä jälkeen vanhoja toimistotiloja muutetaan tuotantotiloiksi. Lisäksi olemme hankkineet lisää tilaa logistiikalle ja muun muassa kunnostaneet piha-aluetta raskaiden ajoneuvojen tarpeisiin, Maustepalvelun toimitusjohtaja Mikko Salonen kertoo. Uudistaminen ei kuitenkaan pääty tähän, vaan tilojen valmistuttua lähdetään kehittämään tuotantoprosesseja. Investoimalla tiloihin ja välineisiin parannetaan tuotteiden laatua, työ
E L I N TA E 27 E L I N TA E 27 Kesäksi yritykseen palkataan kesätyöntekijöitä, jotka perehdytetään työtehtäviin. Kuva vasemmalla: Seostuotteet pakataan säkkeihin. Kuva oikealla: Säkit lastataan lavoille. olosuhteita ja tehokkuutta. Esimerkiksi tulevaisuudessa sekoitukseen tarvittavat raaka-aineet tullaan käsittelemään suljetussa tilassa. Näin varmistetaan, että jauhepöly ei pääse leviämään ja pystytään paremmin vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Maustepalvelun työntekijöiden pääluottamusmies Eero Karvonen toteaa, että uusi varastotila on tervetullutta, mutta painottaa samaan aikaan, että tärkeintä on panostaa siihen, miten toiminta saadaan käyntiin uusissa tiloissa. – Investointien myötä myös hyvä ja laadukas perehdyttäminen ja työnopastaminen korostuvat. Tällä tavoin voidaan kehittää sekä tuotannon toimintaa että työntekijöiden ammattitaitoa entisestään, työsuojeluvaltuutettu Joni Pelkonen jatkaa. Vastuullista toimintaa ja panostuksia työhyvinvointiin Nykytrendin mukaisesti vastuullisuusasiat huomioidaan niin raaka-aineiden hankinnassa kuin myös yrityksen omassa toiminnassa. Maustepalvelu on siirtynyt käyttämään tuulienergiaa, minkä avulla yritys pystyy pienentämään hiilijalanjälkeään neljänneksellä. Vastuullisuus ei koske ainoastaan yrityksen toimintaa, vaan vastuullisuus kytkeytyy myös henkilöstöasioihin. Pääluottamusmies Eero Karvonen ja työsuojeluvaltuutettu Joni Pelkonen ?
E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 E L I N TA E 2 8 E L I N TA E 2 9 kertovat, että Maustepalvelussa työntekijöiden hyvinvoinnista huolehditaan monin tavoin. – Työsuojelutoiminta on yhdistetty työpaikallamme vahvasti työhyvinvointiin. Meillä on käytössämme laaja työterveyshuolto ja hammashuolto. Iäkkäiden työntekijöiden jaksamista tuetaan ikäohjelmalla, joka muun muassa kerryttää vapaapäiviä enemmän kuin nuorempana. Näin yritetään taata ihmisten jaksaminen työurien loppuun saakka, Pelkonen kuvailee. – Työnantajalla on aidosti halu panostaa yksittäisen työntekijän hyvinvointiin ja löytää yksilöllisiä ratkaisuja. Tänä päivänä se ei ole itsestäänselvyys ja sitä osaa pitää arvossaan, Karvonen kiittelee. Työhyvinvointia tukee myös oman osaamisen kehittäminen. Koronapandemian vuoksi työntekijöille tai luottamushenkilöille ei ole juurikaan pystytty järjestämään koulutusta viimeisten parin vuoden aikana. Pelkosen mukaan koulutustarvetta on ja aiheesta on myös keskusteltu työpaikalla. – Viime aikoina työpaikalla on keskusteltu paljon koulutusten suunnittelusta ja aikatauluttamisesta. Lisäksi on alettu pohtimaan koronapandemian vaikutuksia laajemmin, sillä vaikutukset alkavat vasta hiljalleen näkyä ihmisten palatessa normaaliin, Pelkonen sanoo. Työsuhde-eduilla pitovoimaa Henkilöstöä on tällä hetkellä yhteensä 81, joista työntekijöitä on 39. Kesäksi työntekijöiden määrä kasvaa hetkellisesti. Kolme neljäsosaa työntekijöistä on miehiä, mutta koko henkilöstössä sukupuolijakauma on tasaisempi. Työntekijöiden keski-ikä on noin 40 vuotta. Nykyisistä työntekijöistä joka neljäs on työskennellyt Maustepalvelulla yli 20 vuotta ja pisin työsuhde tulee tänä vuonna kestäneeksi 38 vuotta. Noin kaksi kolmesta työntekijästä on liiton jäseniä. Kuva vasemmalla: Jouni Pykälistö ajaa trukkia varmoin ottein. Kuva oikealla: Työsuojeluvaltuutettu Joni Pelkonen (vas.), toimitusjohtaja Mikko Salonen, aluesihteeri Eija Rantanen, pääluottamusmies Eero Karvonen, SEL:n puheenjohtaja VeliMatti Kuntonen ja tuotantopäällikkö Joonas Jokiniemi uusissa varastotiloissa. Työnantajalla on aidosti halu panostaa yksittäisen työntekijän hyvinvointiin.
E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 E L I N TA E 2 9 Jaana Vuori työn touhussa. – Maustepalvelu on työpaikkana joustava. Ihmisten erilaiset elämäntilanteet huomioidaan, mikä on varmasti yksi merkittävä pitovoimaa lisäävä tekijä. Ehkä siksi olen itsekin viihtynyt täällä jo parikymmentä vuotta, Karvonen pohtii. Pelkonen puolestaan kertoo hakeutuneensa töihin Maustepalvelulle, koska oli kuullut työpaikasta hyvää tuttujen kautta. – Koen, että nykyisessä työssäni minulla on mahdollisuus yhteensovittaa työ ja perhe-elämä aiempaa paremmin esimerkiksi työaikojen osalta. 3,5 vuotta täällä on vierähtänyt vauhdilla, Pelkonen toteaa. Työtä tehdään arkisin, pääasiassa aamuvuorossa. Tämän lisäksi iltatyötä tehdään tietyssä syklissä. Iltatyötä tekee kerrallaan 4–8 ihmistä ja syklin päättyessä tilalle tulevat uudet ihmiset. Näin vältytään vuorotyön rasitukselta. Työnantaja tarjoaa työntekijöille myös monenlaisia etuja, joita Karvonen pitää hyvänä. – Meille tarjotaan muun muassa lounasja pyöräetu ja vakituiselle henkilökunnalle työnantaja tarjoaa myös vapaa-ajan vakuutuksen ja tapaturmavakuutuksen. Itse pidän erityisesti saamaamme työterveyshuoltoa erinomaisena. Arvostan myös kovasti sitä, että saan tehdä arkityötä, eikä tarvitse tehdä viikonlopputöitä, Karvonen summaa työn hyviä puolia. Riskien arviointia ja ennakointia Elintarvikealalla työtapaturmia ja jopa vakavia vammautumisia tapahtuu keskimääräistä enemmän. Siksi työpaikoilla on tärkeää tehdä riskikartoituksia ja panostaa paitsi työntekijöiden hyvinvointiin, myös inhimillisiin työoloihin. Karvonen ja Pelkonen ovat yhtä mieltä myös siitä, että työturvallisuus on yrityksessä hyvällä tasolla. Läheltä piti -tilanteista on vuoden aikana tehty kahdeksan ilmoitusta ja näiden lisäksi on raportoitu yksi selän venähtäminen työtapaturmana. Yhden toiveen työsuojeluvaltuutettu Pelkonen kuitenkin esittää. – Toivoisin työsuojelutoimintaan vielä enemmän suunnitelmallisuutta. Olisi tärkeää, että meillä on ennakoivasti ajatuksia siitä, mitä seuraavaksi lähdetään kehittämään. On tietenkin tärkeää puuttua havaittuihin epäkohtiin, mutta mitä enemmän pystytään ennakoimaan, sen parempi, Pelkonen tiivistää. • F A K TA MP-Maustepalvelu Oy ? Mausteseosten valmistus alkanut osana Lihateollisuuden tutkimuskeskuksen toimintaa vuonna 1948 Kuopiossa ? Toiminut Hämeenlinnassa vuodesta 1952 asti ? Henkilöstömäärä 81, josta työntekijöitä 39 ? Suomen suurin mausteseosten ja muiden seostuotteiden valmistaja elintarviketeollisuuteen ? Liikevaihto 33 miljoonaa euroa (2021) ? Osa kansainvälistä Barentzkonsernia
E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 Järjestösivut AMMATTIOSASTOT JA ALUEJÄRJESTÖT TIEDOTTAVAT Etelä-Suomi 1 helsingin leipomotyöntekijät Ammattiosaston tuki Koivikkorannan mökkeihin ja matkailuvaunuihin on 10 €/vuorokausi tai 70 €/viikko/jäsen. Tuki maksetaan vuonna 2022 jäsenille vain kerran/yksi viikko tai max 7 vrk. Tuen saa jälkikäteen kuitteja vastaan taloudenhoitajalta. Kuitit toimitetaan osaston taloudenhoitajalle sähköpostiin osoitteeseen: taloudenhoitaja001@gmail.com. Laitathan sähköpostiin myös oman nimen ja tilinumeron, mihin tuki maksetaan. Ammattiosasto tarjoaa teatterielämyksen etuhintaan Vantaalla, jossa nähdään kesällä 2022 Kari Tapion elämästä kertova näytelmä ”Olen suomalainen”. Ammattiosasto tarjoaa 6 € alennuksen/ lippu, enintään 2 lippua/jäsen. Edun saa kuitteja vastaan jälkikäteen taloudenhoitajalta: taloudenhoitaja001@gmail.com Sähköpostiin kuittien lisäksi oma nimesi (pitää olla ao1 jäsen) ja tilinumerosi. Edun saa vain kerran. Yksittäiset ennakkoliput kesäteatteriin myy Lippupiste: www. lippu.fi. Peruslippu: 36 €, pyörätuolipaikka: 36 €, ryhmäliput (min. 10 hlö): 32 €. Lisätietoja: sel1.yhdistysavain.fi/uutiset/ ammattiosasto-tarjoaa-teatterielamy/ Länsi-Suomi 144 turun elintarviketyöntekijät SEL:n jäsenten kesäviettopaikka Koivikkoranta 2022. Turun Elintarviketyöntekijät 144 tukee jäseniä Koivikkorannan majoituksesta 50 %. Lisäksi ammattiosasto tukee matkailuajoneuvon kausipaikan maksusta 150 €. Kun teet varausta ilmoita, että olet osasto 144 jäsen. Alennus vähennetään suoraan laskusta, joka sinulle lähetetään. Lisätietoja www.ao144.eu 144 turun elintarviketyöntekijät Matka jouluiseen Tallinnaan 4.–6.12.2022 Tallink Silja Baltic Princess. Lähtö su 4.12. klo 6.30 Moision ST1 asemalta, klo 6.45 Raision kaupungintalon pysäkiltä ja klo 7 linja-autoaseman tilausajolaiturilta. Matkan hinta on 129 euroa ja se sisältää kuljetukset Tku–Hki– Tku, laivamatkat kansipaikoin, kaksi yötä Tallink Spa&Conference hotellissa, 1 hh lisämaksusta, aamiainen hotellissa. Bussi on käytettävissä Tallinnassa ja ostosaikaa on runsaasti. Megastar lähtee Helsinkiin 6.12. klo 16.30. Matkalle tarvitaan voimassa oleva EU-henkilökortti tai passi. Varaa matkasi Marko Laakso p. 050 3796 877 tai marko.laakso@ao144.eu. Sitovat ilmoittautumiset 31.10.2022 mennessä. Maksa matka käyttämällä viitenumeroa, jonka saat ilmoittautumisen yhteydessä. Paikkoja on rajoitetusti, ole nopea! elintarvikealan länsi suomen seniorit Teatterimatka Yläneen Himolan kesäteatteriin ti 5.7.2022 ”Iso-Heikkilän isäntä ja hänen renkinsä Kalle” Hinta 45 €, joka sisältää matkat, ruokailun Kaidanojan kartanossa, teatterilipun, kahvin ja pullan. Lähtö: Turun linja-autoaseman tilausajolaituri 10 klo 16, Länsikeskus (Tokmannin edestä) klo 16.15. Ilmoittautuminen 26.6.2022 mennessä: Markku Alajärvi p. 040 0820 867 tai Ritva Varjo p. 044 0350 361 sekä matkan maksu 28.6.2022 mennessä tilille: Elintarvikealan Seniorit FI78 5710 0420 2128 47 Häme–Keski-Suomi 2 tampereen elintarviketyöläiset / eläkeläiset Osaston eläkeläisten teatteriretki Nokian kesäteatteriin 10.7.2022 klo 15 näytökseen Metsän Morsian. Ilmoittautuminen Eijalle 03 367 2423 viimeistään 16.6.2022. Lipun hinta jäsenelle 10 € ja ei jäsenelle 22 €. 16 jyväskylän elintarviketyöläiset Ammattiosasto järjestää eläkeläisille lounasristeilyn M/S Rhealla ke 17.8.2022. Laiva lähtee Jyväskylän satamasta klo 15. Laivalla tarjolla lounas Rhean kesäpöydästä. Mukaan mahtuu 25 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Takaisin satamaan saavumme klo 18. Sitovat ilmoittautumiset 31.7. mennessä Raija Järviölle 0400 782 198 tai raija.jarvio44@ gmail.com. Itä-Suomi 23 joensuun elintarviketyöläiset Ammattiosasto tarjoaa jäsenilleen Ilosaarirock-tapahtumaan Joensuussa 15.–17.7.2022 lipun hinnasta 50 €. Saadaksesi tuen tule toimistolle lauantaina 16.7.2022 klo 10–13, Torikatu 5, Joensuu. Ota mukaan tilinumerosi tiedot. Ammattiosasto osallistuu kesäfestareille Tampereelle 12.–14.8.2022 ja tarjoaa jäsenilleen kuljetuksen sekä neljä kappaletta ruokalippuja/osallistuja (arvo 5 €/kpl). Lähtö Tampereelle perjantaina 12.8.2022 klo 14 Ylämyllyn Shelliltä. Ilmoittautumiset Jari Niskaselle 15.7.2022 mennessä p. 044 5450 2021 tai sähköpostilla niskanenjari34@gmail.com 30 kuopion elintarviketyöläiset Kerää työporukka tai kaveriporukka ja osallistukaa SEL:n Kesäfestareille Tampereella 12.–14.8.2022. Lisää ajantasaista tietoa sekä ilmoittautuminen festareille: www.selry.fi/kesapaivat. Ammattiosasto tukee Kesäfestareille osallistuvia jäseniään tarjoamalla: 4 kpl aterialippuja (á 5 €), jotka saat festariportilla sekä yhteiskuljetuksen! Yhteiskuljetuksessa meno perjantaina 12.8. ja paluu sunnuntaina 14.8. Aikataulut ja lähtöpaikat ilmoitetaan myöhemmin. Ilmoittaudu yhteiskuljetukseen 31.7.22 mennessä Veijolle: veijo.kukkonen@selry.fi 158 nurmeksen ja lähiympäristön elintarviketyöläiset Lomaile SEL:n kesäpaikassa Koivikkorannassa, osasto korvaa kuittia vastaan 10 € vrk/mökki (max 7 vrk), 5 €/vrk/ asuntoauto tai -vaunu tai telttailijat (max 7 vrk). Toimita kuitti ja yhteystiedot Jaana Rantalalle p. 040 027 6675. Osasto tarjoaa 1 pääsylipun/jäsen Kajasteen lavalle. Toimita kuitti pääsylipusta ja yhteystiedot Jaana Rantalalle p. 040 027 6675. Ammattiosaston kesäpäivät 1.–3.7.2022. Osasto on vuokrannut Peurajärveltä Iso-Hirvas -eräkämpän, Porttijoentie 150, Nurmes. Kämppä on jäsenien käytössä viikonlopun ajan. Mahdollisuus myös yöpyä. Tule ulkoilemaan, kalastelemaan (omat luvat) tai muuten viettämään aikaa! Osasto tarjoaa kahvit ja pikkusuolaista. Ilmoita tulostasi 26.6.2022 mennessä Tarjalle p. 050 466 8106 tekstiviestillä. SEL:n kesäfestarit 13.8.2022 Tampereella. Osasto tukee majoituksesta 65 €, kuittia vastaan reissun jälkeen. 2 kpl aterialippuja festarialueelle/jäsen (aterialiput saa paikan päältä). Jokainen ilmoittautuu festareille itse ja varaa majoituksen hotellista www.selry.fi/kesapaivat. Lisätietoja ja mahdolliset kimppakyydit Eijalta p. 050 322 9152. Patikkaretki Raesärkille 10.9.2022 kimppakyydein, osasto korvaa kilometrit ja tarjoaa retkieväät! Aikataulu tarkentuu lähemmin! Ilmoittaudu 29.8.2022 mennessä Tarjalle p. 050 466 8106. Pohjanmaa 7 vaasan elintarviketyöläiset Osasto järjestää jäsenilleen sekä seuralaisille matkan M/S Aurora Botnialla Uumajaan lauantaina 10.9.2022. Lähtö klo 9 ja paluu klo 22. Maissa ollaan viisi tuntia, jolloin voi käydä Uumajan keskustassa. Hinta on 91 €, josta jäsenen ja seuralaisen omavastuuosuus on 60 € /hlö. Hintaan sisältyy kahvi ja ruokatarjoilu. Tiedustelut ja sitovat ilmoittautumiset Sirkulle klo 17–19 välisenä aikana 10.8. mennessä p. 044 335 3366, maksu ilmoittautumisen jälkeen tilille: FI21 5542 6840 0059 88.
E L I N TA E 31 Pohjois-Suomi 4 oulun elintarviketyöntekijät Osasto tukee SEL:n kesäfestareille Tampereelle 13.8.22 osallistuvia jäseniään majoituskuluissa: 75 €/vrk max 2 vrk, matka-avustus: juna/oma-auto max 100 € (junaliput kuittia vastaan), ja paikan päältä saa 2 kpl 5 euron arvoisia ruokalippuja. Majoitus varataan ja maksetaan ensin itse ja tapahtuman jälkeen kuitit lähetetään taloudenhoitajalle arjavaisanen123@ gmail.com, puh 040 7184 192. Lisätiedot ja varaukset: www.selry.fi/kesapaivat 114 rovaniemen elintarviketyöläiset Mukava päivä Kesätekemisen keskus Roiskeella Ounaspaviljongilla 10.7.2022. Ammattiosasto järjestää jäsenilleen mahdollisuuden käydä kokeilemassa tunnin ajan aktiviteetteja Roiskeella su 10.7.2022 klo 13–15. Voit valita yhden seuraavista lajeista: Sup-lautailu, wakeboarding tai vesihiihto. Aktiviteetti on jäsenille maksuton. Ota mukaan liiton jäsenkortti tai varaudu todistamaan jäsenyytesi muuten. Lajin jälkeen voit hakea Street Food Rokan ruokakärrystä itsellesi limsan tai jäätelön ammattiosaston piikkiin. Ilmoittautumiset viimeistään 1.7. mennessä numeroon 044 0727 801/Marja Vaara, viestillä tai soittamalla. Mukaan mahtuu 20 ensimmäisenä ilmoittautunutta. Jos olet kiinnostunut vesihiihdosta, se kannattaa ilmoittaa etukäteen. Siihen on suositus max 4 hlö/ tunti. Lisätietoja lajeista voit katsoa: roiskeelle.fi. KULTTUURIAPURAHAT SEL:n kulttuuriapurahaa haki määräaikaan 28.2.2022 mennessä 33 liiton jäsentä. SEL:n liittohallitus myönsi 28.4.2022 apurahaa 19 SEL:n jäsenelle yhteensä 2700 euroa. Apurahaa saivat: Jakobsson Esa 100 euroa kädentaidot Karsikas Oskari 100 euroa musiikki Kovalainen Hanna 300 euroa kädentaidot Kuokkanen Aki 300 euroa musiikki Kärki Juha 100 euroa kuvataide Mäkelä Elina 100 euroa kädentaidot Naukkarinen Henna 300 euroa musiikki Niemi Aapo 100 euroa media Nuppula-Liponen Satu 100 euroa valokuvaus Palokoski Ville 100 euroa valokuvaus Papu Ulla 100 euroa kirjallisuus Pohjalainen Veera 100 euroa kädentaidot Riestra Aedo Simón 100 euroa kuvataide Rintala Ari 100 euroa kädentaidot Ruokonen Lasse 100 euroa musiikki Saarinen Matti 100 euroa valokuvaus Tiihonen Hanna 300 euroa musiikki Vallenius Satu 100 euroa valokuvaus Valorinta Pia 100 euroa kuvataide SEL myöntää apurahoja jäsentensä kulttuuriharrastuksiin. Apurahojen hakuaika on vuosittain tammikuun alusta helmikuun loppuun. Haun alkamisesta tiedotetaan joka vuosi Elintae-lehdessä ja liiton verkkosivuilla. Risto Uljas ja Päivi Uljas: LEIVÄNTEKIJÄT Helsingin Leipomotyöntekijäin ammattiosaston tarina 1888–2018. Kattava perusteos kaikille historiasta kiinnostuneille. Kovakantisessa, runsaasti kuvitetussa teoksessa on 403 sivua. Tilauslomake löytyy osoitteesta: https://sel1.yhdistysavain.fi/ leivantekijat/tilaus/ Kutsuu jäsenensä ammattiosaston 85 v. juhlaan lauantaina 10.9.2022 klo 18.30 Walimon Casseliin. Ilmoittautuminen 13.6.–12.8. sähköpostilla: ao047juhlat@gmail.com tai teksti-/whatsupp-viestillä: 044 757 4747 Tilaisuudessa ohjelmaa ja ruokailu. Pukukoodi: smart casual Huom! Paikkoja on rajoitettu määrä. Tervetuloa! Hinta on 15 €/henkilö sisältäen bussimatkan ja sisäänpääsyn Puuhaparkkiin. Bussireitti: Moision ST1 asema klo 9, Raisio klo 9.15, Linja-autoaseman tilausajolaituri klo 9.30 ja Piispanristin pysäkki klo 9.45. Sitovat ilmoittautumiset 10.8.2022 mennessä Marko Laaksolle, marko.laakso@ao144.eu tai p. 050 3796 877. Käytä viitenumeroa, jonka saat ilmoittautumisen yhteydessä. www.puuhapark.fi järjestävät koko perheen retken Vihdin Puuhaparkkiin 20.8.2022 Etu kaikille SEL:n jäsenille! Turun Elintarviketyöntekijät 144 Elintakeen ristikon 3/2022 voittaja: Seija Nyström, Järvenpää. Onnittelut voittajalle! RISTIKON RATKAISU Välähtääkö-tietovisan vastaukset: 1. b) kananmunat, 2. a) 50, 3. c) meluvamma, 4. b) 2016, 5. b) Paimiossa, 6. c) kahdeksan, 7. Leuto ilmasto johtuu Kuopiota ympäröivien vesistöjen runsaudesta. Lei vä nte kijä t H elsi ng in Lei po m oty ön tek ijä in tar ina 18 88 -20 18 Leiväntekijät Helsingin Leipomotyöntekijäin ammattiosaston tarina 1888-2018 ”Kuninkaat kukistuu, valtakunnat vapisee, leipuri leipoo vaan..!” SEL TIEDOTTAA SEL:n keskustoimisto, aluetoimistot ja työttömyyskassa ovat kiinni juhannusaattona 24.6.2022. Päijät-Hämeen Elintarviketyöntekijät Ry n n n n n n
E L I N TA E 32 E L I N TA E 32 Järjestösivut KOULUTUKSET Jos haluat osallistua koulutukseen, täytä kurssihakemus, jonka löydät osoitteesta www.selry.fi/koulutus ja lähetä se allekirjoitettuna osoitteella: SEL Jaana Saaranen Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Kysy lisää koulutuksista koulutussihteeri Jaana Saaraselta p. 050 379 9269 tai jaana.saaranen@selry.fi. TYÖSUOJELUN JATKOKURSSI 26.–30.9.2022 osa I (5 pv) Murikka-opisto, SEL:n oma kurssi 24.–28.10.2022 osa II (5 pv) Murikka-opisto, SEL:n oma kurssi Kehitä henkilökohtaista työsuojeluosaamistasi kahden viikon jatkokurssilla. Kurssi syventää peruskurssilla hankittuja tietoja ja antaa taidollisia valmiuksia tuloksekkaaseen työsuojelutyöhön. Työterveydestä, työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen vaatii laajaa osaamista ja kykyä soveltaa tietoa omaan toimintaympäristöön. Uusia toimintatapoja on etsittävä ja kehitettävä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kurssi on kaksiosainen. Lähijaksojen välissä on noin kuukausi. Kurssille hakeminen tapahtuu yhdellä hakemuksella, johon merkitään molemmat viikot. Viikko I: • ennakkotehtävän käsittely • työsuojelutoiminnan itsearviointi • häirintä ja epäasiallinen kohtelu • työturvallisuuskulttuurin selvittäminen • työturvallisuusrikokset • onnistunut työyhteisöviestintä ja yhdessä tekemisen taito • työtapaturmien tutkinta • koneja laiteturvallisuus • välitehtävän valmistelu Viikko II: • välitehtävän käsittely • työhygienia • neuvottelutaito työsuojelutehtävissä • työja toimintakyvyn ylläpitäminen ja työterveyshuolto • viranomaistoimintaan tutustuminen • työsuojelu yhteisellä työpaikalla ja erilaiset työsuhteet NEUVOTTELUTAITO 26.–30. 9.2022 (5 pv) Murikka-opisto, SEL:n oma kurssi Hyvä neuvotteluosaaminen on edunvalvojan keskeinen taito. Mitä enemmän sopiminen siirtyy paikalliseksi, sitä tärkeämpää on hallita neuvotteluprosessi eri vaiheineen. Kurssi on tarkoitettu työpaikkojen luottamusja työsuojelutehtävissä toimiville. Kurssin sisältöä: • Neuvotteluprosessi teoriaa: valmistelusta arviointiin ja seurantaan • Neuvottelijoiden roolit, ryhmäviestintätaidot ja vaikuttaminen • Neuvotteluharjoituksia • Ratkaisukeskeisyys ongelmatilanteissa • Neuvottelumuistion laatiminen ja tuloksista tiedottaminen TYÖNTUTKIMUS 3.–7. 10.2022 (5 pv) Murikka-opisto, SEL:n oma kurssi Tavoitteena on, että kurssin jälkeen osallistujat tuntevat työntutkimuksen pelisäännöt ja osaavat toimia henkilöstön edustajina työntutkimustilanteissa sekä kehittää tuottavuusja työntutkimustoimintaa työpaikkatoiminnassa. Kurssin suorittaneet osallistujat ovat tutustuneet työntutkimuksen keskeisimpiin käsitteisiin ja menetelmiin ja osaavat soveltaa niitä käytännössä. Osallistujat osaavat myös kehittää henkilöstöedustajien ja työnantajan välistä yhteistyötä ja sitä kautta parantaa koko työyhteisön toimivuutta ja yhteistä näkemystä työpaikan kehittämisessä. Kohderyhmä on peruskoulutuksen käyneet luottamushenkilöt ja työsuojeluhenkilöt. Avainsisällöt: • Luottamushenkilön rooli ja tehtävät työntutkimustilanteissa • Yhteistoiminta työntutkimuksissa • Tutkimuksen tavoitteet, kannattavuus ja tuottavuus • Työn kuormittavuus ja elpymisajan määrittäminen • Työmenetelmät, ergonomia ja turvallisuus • Erilaiset ajanmittaustavat • Joutuisuus • Työarvolaskenta ja pelisäännöt laskennassa • Suoritustasot ja palkka Kouluttajana: Jari Laine Palkkataito Oy PAIKALLINEN SOPIMINEN 24.–28. 10.2022 (5 pv) Murikka-opisto, SEL:n oma kurssi Sopiminen työpaikkaja yritystasolla on lisääntynyt. Luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut sekä muut henkilöstön edustajat tarvitsevat vahvaa paikallisen sopimisen osaamista, jotta neuvotteluasetelmat olisivat mahdollisen tasavertaiset. Kurssin sisältöä: • Paikallisen sopimisen kurssilla opitaan, mitä paikallisella sopimisella tarkoitetaan, miten sopimisprosessi toimii ja mitä mahdollisuuksia työehtosopimus antaa paikalliselle sopimiselle. • Harjoituksena opiskelijat laativat paikallisen sopimusasiakirjan. • Harjoituksen myötä paikallisen sopimisen säädöslähteet tulevat tutuiksi samoin kuin sopimuksen kirjoituskäytännöt. • Keskustelujen ja harjoitusprosessien kautta vaihdetaan kokemuksia paikallisesta sopimisesta ja sopimisen hyvistä käytänteistä.
E L I N TA E 32 Työsuojelun asiantuntijaseminaari Selliläisten hyvinvointipäivät Perjantaina 23.9.2022 klo 10–15.40 Sokos Hotel Vantaalla Tikkurilassa 17.–18.9.2022 Murikka-opistolla Tule kuulemaan mielenkiintoisia luentoja ajankohtaisista työsuojelu-, työhyvinvointija työturvallisuusasioista sekä tutustumaan työturvallisuustuotteiden esittelyihin! Osallistuminen on maksutonta SEL:n luottamushenkilöille. SEL tarjoaa osallistujille kahvit ja lounaan sekä korvaa matkakulut halvinta julkista kulkuneuvoa käyttäen. Ilmoittautuminen viimeistään 9.9.2022 osoitteessa: www.selry.fi/tyosuojeluseminaari Ilmoittaudu jo nyt ja varaa paikkasi mielenkiintoiseen asiantuntijaseminaariin! Lähde pohtimaan porukalla keinoja oman jaksamisen parantamiseen arjessa. Tutkimme yhdessä valtasuhteita ja niiden aiheuttamaa stressiä. Kokeilemme keinoja, jotka helpottavat stressinhallintaa arjessa. Opit tunnistamaan hyvän ja huonon stressin aiheuttajia omassa elämässäsi. Kurssilla heittäydymme, nauramme ja vahvistumme yhteisen tekemisen kautta. Kurssi on SEL:n jäsenille maksuton, sisältäen ohjelman, majoituksen ja ruokailut sekä matkakulut kotoa kurssipaikalle ja takaisin. Tervetuloa! Toimi nopeasti ja varaa paikkasi nyt! Ilmoittaudu 12.8.2022 mennessä SEL:n koulutussihteeri Jaana Saaraselle: jaana.saaranen@selry.fi tai 050 379 9269. Onko jaksamisesi koetuksella arjessasi? • Hyvä vai paha stressi? • Valtasuhteet kohtaamistilanteissa • Nopean toiminnan hengitysharjoituksia • Hyvän olon rentoutumisharjoituksia Miten riitoja voidaan käsitellä ja niiden sovittelu toteutetaan Työyhteisösovittelun erityisosaaja Jonna Linnanahde Työpaikan henkilöstötilinpäätös kertoo työhyvinvoinnista SAK:n päälakimies Timo Koskinen Luottamushenkilöiden tehtävät työtapaturman käsittelyssä ja tutkinnassa Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tarkastaja Pia Anttonen Työn kuormittavuuden mittaamisella parannetaan työssäjaksamista Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Ari-Pekka Rauttola Ajankohtaiset työelämäterveiset ministeriöstä Työministeri Tuula Haatainen
Hyttiluokka Hinta/hytti Hinta/hlö DeLuxe 358 € 179 € A1 129 € 129 € A2 164 € 82 € A3 198 € 66 € A4 232 € 58 € B1 94 € 94 € B2 114 € 57 € B3 162 € 54 € B4 196 € 49 € Hinta ilman ammattiosastosi tukea: Laiva täynnä selliläisiä, hyvää seuraa ja hauskaa ohjelmaa! Älä jää rannalle! Silja Europa lähtee Helsingin Länsisatamasta Tallinnaan lauantaina 21.1.2023 kello 18.30 ja on takaisin sunnuntaina 22.1.2023 kello 16. Kaikki risteilyn osallistujat tarvitsevat mukaan passin tai poliisin myöntämän kuvallisen henkilökortin. Sunnuntaina aamupäivällä on mahdollisuus käydä maissa Tallinnassa. Paikat risteilyltä myydään kokonaisina hytteinä. Kerää hytillinen porukkaa ja varaa paikkasi osoitteesta www.selry.fi/risteily. Hinta sisältää hyttipaikan ja buffet-illallisen ruokajuomineen. Meriaamiaisen voi ostaa erikseen 13,50 €/hlö. Monet ammattiosastot tukevat jäsentensä osallistumista risteilylle järjestämällä yhteiskuljetuksen ja maksamalla osan risteilyn hinnasta. Seuraa oman ammattiosastosi ilmoittelua! 21.–22.1.2023 Löydät risteilyn myös Facebookista!
Hyttiluokka Hinta/hytti Hinta/hlö DeLuxe 358 € 179 € A1 129 € 129 € A2 164 € 82 € A3 198 € 66 € A4 232 € 58 € B1 94 € 94 € B2 114 € 57 € B3 162 € 54 € B4 196 € 49 € Hinta ilman ammattiosastosi tukea: Laiva täynnä selliläisiä, hyvää seuraa ja hauskaa ohjelmaa! Älä jää rannalle! Silja Europa lähtee Helsingin Länsisatamasta Tallinnaan lauantaina 21.1.2023 kello 18.30 ja on takaisin sunnuntaina 22.1.2023 kello 16. Kaikki risteilyn osallistujat tarvitsevat mukaan passin tai poliisin myöntämän kuvallisen henkilökortin. Sunnuntaina aamupäivällä on mahdollisuus käydä maissa Tallinnassa. Paikat risteilyltä myydään kokonaisina hytteinä. Kerää hytillinen porukkaa ja varaa paikkasi osoitteesta www.selry.fi/risteily. Hinta sisältää hyttipaikan ja buffet-illallisen ruokajuomineen. Meriaamiaisen voi ostaa erikseen 13,50 €/hlö. Monet ammattiosastot tukevat jäsentensä osallistumista risteilylle järjestämällä yhteiskuljetuksen ja maksamalla osan risteilyn hinnasta. Seuraa oman ammattiosastosi ilmoittelua! 21.–22.1.2023 Löydät risteilyn myös Facebookista! Etelä-Suomi 001 Helsingin Leipomotyöntekijät Tuki 30 €/jäsen. Meriaamiainen. 005 Helsingin Lihaelintarviketyöntekijät Tuki 40 €/jäsen. 009 Porkkalan Sokerityöntekijät Tuki 50 €/jäsen. 010 Helsingin Elintarviketyöntekijät Tuki 49 €/jäsen. 025 Juomatalo Tuki ei vielä tiedossa. 035 Ålands Livsmedelsarbetare Tuki ei vielä tiedossa. 036 Helsingin Meijerija juustotyöntekijät Tuki ei vielä tiedossa. 039 Karkkilan Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 041 Hartwallin Juomatyöntekijät Tuki ei vielä tiedossa. 072 Riihimäen Elintarviketyöläiset Tuki 40 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 091 Järvenpään Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 135 Fazerilan Elintarviketyöläiset Tuki 30 €/jäsen. Länsi-Suomi 020 Pohjois-Satakunnan Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 027 Forssan Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 032 Ala-Satakunnan Elintarviketyöläiset Yhteiskuljetus. 079 Uudenkaupungin Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 104 Porin Elintarviketyöntekijät Tuki ei vielä tiedossa. 140 Honkajoen Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 144 Turun Elintarviketyöntekijät Tuki 25 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 168 Huittisten Elintarviketyöläiset Tuki 32 €/jäsen. Yhteiskuljetus. Häme-Keski-Suomi 002 Tampereen Elintarviketyöläiset Tuki 20 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 011 Sahalahden Elintarviketyöntekijät Tuki 30 euroa/jäsen. Yhteiskuljetus. 013 Hämeenlinnan Elintarviketyöläiset Meriaamiainen. Yhteiskuljetus. 016 Jyväskylän Elintarviketyöntekijät Tuki 30 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 024 Ääne-Seudun Elintarviketyöntekijät Tuki 15 €/jäsen. 045 Vaajakosken Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. Kaakkois-Suomi 044 Lappeenrannan Elintarviketyöläiset Tuki 60 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 047 Päijät-Hämeen Elintarviketyöntekijät Tuki 49 €/jäsen. Meriaamiainen. Yhteiskuljetus. 077 Haminan Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 096 Elintarvike 96 Tuki ei vielä tiedossa. 108 Chymoksen työntekijät Tuki ei vielä tiedossa. 109 Kotkan Sokerityöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 122 Kouvolan Leipomoja elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. Pohjois-Suomi 004 Oulun Elintarviketyöntekijät Tuki 96 €/jäsen. Meriaamiainen. Matkakuluja max. 120 €/jäsen. 017 Haapaveden Elintarviketyöläiset Matkakulut korvataan halvimman kulkuneuvon mukaan. 033 Meri-Lapin Elintarviketyöntekijät Tuki 50 €/jäsen. 089 Kainuun Elintarviketyöntekijät Tuki ei vielä tiedossa. 114 Rovaniemen Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 117 Kalajokilaakson Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 160 Kuusamon Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 163 Vihannin Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. Itä-Suomi 014 Pieksämäen Elintarviketyöläiset Tuki 50 €/jäsen. 015 Mikkelin Elintarviketyöläiset Tuki 20 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 023 Joensuun Elintarviketyöläiset Tuki 57 €/jäsen. Meriaamiainen. Yhteiskuljetus 026 Varkauden Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 030 Kuopion Elintarviketyöläiset Tuki 40 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 081 Iisalmen Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 105 Suonenjoen Elintarviketyöntekijät Risteily ja meriaamiainen jäsenelle ilmainen. 110 Lapinlahden Elintarviketyöläiset Tuki 50 €/jäsen. Pohjanmaa 006 Pietarsaarenseudun Elintarviketyöläiset/Pedersöre Livsmedelsarbetare Tuki 40 €/jäsen. 007 Vaasan Elintarviketyöläiset Tuki 80 €/jäsen. 034 Koskenkorvan Alkolaiset Tuki ei vielä tiedossa. 052 Seinäjoen Elintarviketyöläiset Tuki 45 €/jäsen. 099 Kauhajoen Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 111 Seinäjoen Maidonjalostajat Tuki 100 euroa/hytti. 154 Kannuksen Elintarviketyöntekijät Tuki 30 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 102 Toijalan Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 119 Valkeakosken Elintarviketyöläiset Tuki 30 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 148 Turengin Elintarviketyöläiset Tuki 40 €/jäsen. Yhteiskuljetus. Katso tästä oman ammattiosastosi tuki: 158 Nurmeksen ja lähiympäristön Elintarviketyöläiset Tuki 40 €/jäsen. Yhteiskuljetus. Yhteiskuljetus on jäsenille maksuton, ellei toisin mainita.
Lähde lomalle Koivikkorantaan! SEL:n jäsenten kesäpaikka Koivikkoranta Lääminki-järven rannalla Kangasniemellä kutsuu lomailemaan 12.6.–25.9.2022. Koivikkorannassa on 11 mökkiä sekä tilaa teltoille, asuntoautoille ja -vaunuille. Tutustu ja katso edulliset jäsenetuhintasi: www.selry.fi/koivikkoranta Osa ammattiosastoista tukee jäsentensä lomailua Koivikkorannassa. Kysy lisää osastostasi. Kaikki tiedustelut ja varaukset Koivikkorannan numerosta 040 722 1182. Muistoissamme SEL:N ETELÄ-SUOMEN aluetoimiston toimistonhoitaja, pidetty ja arvostettu Pirjo Rauanheimo kuoli 64-vuotiaana äkilliseen sairauskohtaukseen 6.5.2022. Pirjo oli stadilainen työläisperheen tyttö ja hänen elävät lapsuusmuistonsa työläisasunnoista ilman juoksevaa vettä, tehtävänsä jo neljävuotiaasta osallistua kaikkiin perheen töihin sekä iloiset ja vähemmän iloiset muistot vanhasta Helsingistä olivat hellyttäviä. Lapsuuden ympäristössä kasvoi Pirjon solidaarisuus ja myötätunto avuntarpeessa olevia kohtaan ja hänen suuttumuksensa kohdistui ankarana epäoikeudenmukaisuuteen ja tunkkaiseen byrokratiaan. PIRJO PALKATTIIN syksyllä 1994 ammattiosasto vitosen ja kympin työntekijäksi ja 1.3.1995 alkaen liiton aluetoimistoon toimistotyöntekijäksi. Toimistonhoitajan tehtävässä hän aloitti vuonna 2010. Muistamme yhteisiltä työvuosiltamme, 1990-luvun laman jälkeen hänen valtavat kykynsä hoitaa sata ja tuhat pientä yksityiskohtaa aikana, jolloin järjestimme kymmenien tuhansien osallistujien ruokatoreja, isoja risteilyjä, Kossu-liikkeen, työttömien kahvila Pääskyn ja oman työllistämisprojektin sekä yritimme edesauttaa tuhansia irtisanottuja saamaan heille kuuluvat edut ja löytämään uuden elämän avut. NIINÄ VUOSINA, jolloin aluetoimiston työntekijämäärä on supistunut ja töiden määrä lisääntynyt, Pirjon kyky ja halu tarttua kaikkiin eteen tuleviin tehtäviin on ollut hämmästyttävää. Hän opetti uudet taloudenhoitajat ammattiosastoihin, auttoi osastojen lehtityössä ja tuki kaikkia. Ammattiliittotyön tuskana on se, ettei koskaan tunne tehneensä tarpeeksi, aina työtä olisi enemmän kuin mitä jaksaa tehdä. Tämän Pirjo koki raskaana ja tilanne varmaan heijastui hänen terveyteensä, ja ystävämme lähti aivan liian aikaisin jättäen meidän hyvin surulliseksi. Osanottomme Pirjon läheisten ja omaisten suruun. Jouni Konttila ja Päivi Uljas Kirjoittajat ovat Pirjon pitkäaikaiset työtoverit SEL:n Etelä-Suomen aluetoimistolta. Pirjo Rauanheimo (oikealla) viime syksynä työtoverinsa Satu Itkosen kanssa. Annika Rauhala
25-VUOTISJÄSENLOMAT VIIDEN VUOROKAUDEN LOMAT 15.–20.8.2022 KYLPYLÄHOTELLI SANI, KALAJOKI Kylpylähotelli Sani sijaitsee Kalajoen Hiekkasärkkien upeissa maisemissa. Lomaan sisältyy kylpylän, uimahallin ja kuntosalin vapaa käyttö sekä muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Tutustu kohteeseen: www.santashotels.fi/fi/hotelsani 12.–17.9.2022 HOLIDAY CLUB KATINKULTA, VUOKATTI Kylpylähotelli Katinkulta sijaitsee Vuokatin hienoissa ulkoilumaastoissa Sotkamossa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. Tutustu kohteeseen: www.holidayclubresorts.com/fi/kohteet/katinkulta/ 10.–15.10.2022 HOLIDAY CLUB SAIMAA, LAPPEENRANTA Kylpylähotelli Saimaa sijaitsee Saimaan rannalla Lappeenrannan Rauhassa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. Tutustu kohteeseen: www.holidayclubresorts.com/fi/kohteet/saimaa/ 30.10.–4.11.2022 KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, KUOPIO Kylpylähotelli Rauhalahti sijaitsee hienolla paikalla Kallaveden rannalla Kuopiossa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö sekä muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Tutustu kohteeseen: www.rauhalahti.fi SEITSEMÄN VUOROKAUDEN OMATOIMILOMA KOIVIKKORANTA, KANGASNIEMI KESÄKUUSTA SYYSKUUN PUOLEEN VÄLIIN Voit viettää 25-vuotisjäsenlomasi omatoimilomana SEL:n kesäpaikassa Koivikkorannassa Kangasniemellä. Loma sisältää lomamökin tai asuntovaunupaikan enintään seitsemälle vuorokaudelle sekä yhden oman perhesaunavuoron. Tutustu: www.selry.fi/koivikkoranta NÄIN HAET JÄSENLOMALLE Sinulla on oikeus SEL:n maksamaan viiden tai kolmen vuorokauden 25-vuotisjäsenlomaan puolihoidolla, kun olet ollut ammattiliiton jäsenenä yhtämittaisesti 25 vuotta, joista vähintään 10 viimeistä vuotta SEL:n jäsenenä. SEL korvaa matkakulusi lomakohteeseen halvinta matkustustapaa käyttäen. Hae lomalle viimeistään kuukautta ennen loman ajankohtaa. Loma toteutuu, jos vähintään viisi jäsentä lähtee samalle lomalle. Lue lisää ja täytä hakemus: www.selry.fi/lomat
E L I N TA E 3 8 E L I N TA E 3 8 ”Minulle tärkeintä on tasa-arvo” Janne Helkiö kehottaa kesätyöntekijöitäkin liittymään liittoon, jotta he saavat luottamusmieheltä apua esimerkiksi palkkaan liittyvissä kysymyksissä. Vaikka työsuhde olisi lyhyt, sen aikana saattaa tarvita luottamusmiehen apua. J anne Helkiö, 53, on työpaikkansa työntekijöiden pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Hänellä on molemmista luottamustehtävistä pitkästi kokemusta. – Aloitin työsuojeluvaltuutettuna vuonna 2010 ja pääluottamusmiehenä vuonna 2015. Molempien luottamustoimien hoitaminen on aikaa vievää. Samalla se, että saa olla pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu yhtä aikaa, tuo työhön joustavuutta. Helkiö käyttää luottamustehtäviin yhteensä kaksi työpäivää viikossa, torstain ja perjantain. – Jos asian selvittäminen jää torstaina kesken, voin jatkaa sitä perjantaina, eikä asia siirry viikolla eteenpäin. Tämä on eduksi, koska työntekijöiden kysymykset ovat usein sellaisia, joihin halutaan vastaus nopeasti. On minullekin parempi, että keskeneräiset asiat eivät vainoa mielessä. Helkiön työpaikka on Kivikylän Kotipalvaamon Säkylän tehdas. Tehtaassa valmistetaan lintutuotteita sekä jauhelihasta pihvejä ja pyöryköitä. Luottamustehtävien lisäksi Helkiön työhön kuuluu jauhelihapihvien ja -pullien paistaminen. Joskus hän tekee muutakin, kuten maustamista. Tasa-arvoa työpaikalle Kivikylän Kotipalvaamon Säkylän tehtaalla on 90 vakituista työntekijää. Heistä lähes kaikki ovat liiton jäseniä. Helkiö suosittelee myös jokaiselle kesätyöntekijälle ammattiliiton jäsenyyttä. Vaikka työsuhde olisi lyhyt, sen aikana saattaa tarvita luottamusmiehen apua esimerkiksi työsopimukseen tai palkkaan liittyvissä kysymyksissä. – Vakituinen ja määräaikainen työntekijä saavat liitosta samat edut. Liittoon kuulumaton on omillaan, Helkiö muistuttaa. Pääluottamusmiehenä Helkiölle tärkeintä on tasa-arvon edistäminen työpaikalla. – Haluan, että samasta työstä maksetaan kaikille tekijöille sama palkka. Parasta luottamustehtävissä on Helkiön mielestä se, että niitä hoitaessa saa olla paljon tekemisissä muiden kanssa. Pienessä tehtaassa luottamushenkilö tuntee vakituiset työntekijät hyvin. Hän haluaa tutustua myös määräaikaisiin. Työsuojeluvaltuutettuna Helkiö kiertää tehtaan osastoilla. Hän haastattelee työntekijöitä tehtaan koneiden ja laitteiden turvallisuudesta sekä työoloista. Työergonomia puhuttaa nykyään paljon. – Mikäli työntekijät huomaavat epäkohtia, he ottavat myös oma-aloitteiL U O T TA M U S H E N K I L Ö Janne Helkiö sanoo, että työtoverin auttaminen tuntuu joka kerta palkitsevalta. teksti Hanna Hirvonen kuva Pinja Nikki
E L I N TA E 3 8 sesti yhteyttä minuun tai osastojen omiin luottamushenkilöihin. Minä neuvottelen sitten työnantajapuolen kanssa. Työsuojeluasioissa ollaan Säkylässä menossa eteenpäin. Työnantaja on ymmärtänyt, että työturvallisuuteen liittyvät epäkohdat pitää korjata. – Se, että voin auttaa työntekijää ja onnistua siinä, on aina palkitsevaa. Lähdin aikoinaan työsuojeluvaltuutetuksi siksi, että halusin saada työntekijöiden äänen kuuluville työpaikalla. Vaalit joka vuosi Janne Helkiö on syntynyt Raumalla. Hän asuu Eurassa, jonne muutti 3-vuotiaana. Helkiö on kouluttautunut sähköasentajaksi ja kodinkonemyyjäksi. Hän on työskennellyt aiemmin molemmissa ammateissa. Elintarvikealalle vetivät selkeät työvuorot ja se, että Helkiö löysi työn läheltä kotiaan. Hänen ensimmäinen elintarvikealan työnantajansa oli HK. Vuonna 2012 Kivikylän Kotipalvaamo osti HK:n Säkylän tehtaan. Silloin Helkiön työpaikka pysyi samana, mutta työnantaja vaihtui. Vapaa-ajalla hän harrastaa metsästystä ja kalastusta. Saaliin saaminen ei ole Helkiölle pääasia, vaan tärkeintä on luonnossa kulkeminen. – Se on elämäntapani. Käyn joka vuosi myös Lapissa perhokalastamassa. Virtaava vesi rauhoittaa mieleni. Luottamustehtäviä varten Helkiö on käynyt SEL:n työsuojelun perusja jatkokurssit sekä luottamusmiesten perusja jatkokurssit Kiljavan opistolla. Lisäksi hän on ollut SEL:n työoikeuden kursseilla. – Nykyisin uusia asioita tulee opiskeltua itsenäisesti. Eteen tulevien kysymysten selvittämiseksi ei usein ole olemassa valmista polkua. Siksi tietoa pitää hakea jatkuvasti. Janne Helkiö on lisäksi Elintarviketyöläisten Ala-Satakunnan ammattiosasto 032:n johtokunnan jäsen sekä varajäsen Elintarviketyöläisten Länsi-Suomen aluejärjestön hallituksessa ja SEL:n liittovaltuustossa. – Uusia luottamustoimia on tullut vuosien varrella. Kausi sekä työsuojeluvaltuutettuna että pääluottamusmiehenä on kaksivuotinen. Työsuojeluvaltuutetuksi Helkiö valittiin viime vuonna. Tänä syksynä Kivikylän Kotipalvaamon Säkylän tehtaalla valitaan pääluottamusmies. Helkiö aikoo jatkaa tehtävässä, jos työkaverit antavat tukensa ja valitsevat hänet siihen. • Tilaa SEL:n kalenteri vuodelle 2023 SEL tarjoaa vuoden 2023 kalenterin jäsenilleen maksutta. Jos haluat SEL:n kalenterin vuodelle 2023, tilaa kalenteri 31.10.2022 mennessä. Kalenteri lähetetään vain sen tilanneille postissa loppuvuodesta. TIL AUSOHJEET: Kirjaudu SEL:n eAsiointiin osoitteessa www.selry.fi/easiointi, valitse ensin ”Jäsenyys”, sitten ”Jäsentiedot” ja ”Jäsenedut” ja ”Muokkaa”. Valitse ”Haluan kalenterin”, tallenna valintasi ja kirjaudu ulos. Jos et voi käyttää eAsiointia, voit tehdä kalenteritilauksen soittamalla liiton jäsenpalveluun 09 4246 1230, joka palvelee ma-to klo 8.30–15.30 ja pe klo 8.30–15. Kalenteritilaus on voimassa toistaiseksi eli saat jatkossa kalenterin joka vuosi automaattisesti, kunnes peruutat tilauksesi. Hinta SEL:n jäsenelle €! SEL:n kalenteri on Ajaston Suomessa valmistama Agenda, jonka koko on taskuun sopiva 87 x 153 mm. Kalenteri on parikierresidottu. ?
E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 Ukrainasta sotaa paenneet haluavat töihin S uomalaisille tuttu ammattiliittojärjestelmä on ukrainalaisille jotain ihan tuntematonta ja käsittämätöntä.” Näin tiivistää Rekry-messuilla Turussa toukokuussa puhunut Ihor Pelykh Suomen ukrainalaisten yhdistyksestä. Pelykh on maatalouslomittaja ja opastaa maahanmuuttajien työelämämentorina työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista Suomessa. Myös tiet töihin ovat Ukrainassa täysin erilaiset. – Avointa maksutonta työnvälitystä ei ole. Jokainen etsii työnsä itse. Ei siis ihme, että huijareita liikkuu. Ukrainalaisilla on todellinen riski joutua huijatuiksi ja hyväksikäytetyiksi. Maataloustöissä on Suomessa käynyt ilmi vakavia työehtojen rikkomisia. Ukrainankielisillä sivustoilla on esiintyteksti Taina Saarinen kuva Erkki Lampén Sotaa paenneet ukrainalaiset hakevat aktiivisesti töitä Suomesta. Töitä pakolaisille on tarjolla myös elintarvikealalla, kunhan työ ja tekijä kohtaavat. Suomi on varautunut ottamaan vastaan 40 000–80 000 ukrainalaista tänä vuonna. ” Luottamusmiehet valvovat ukrainalaistenkin oikeuksia työpaikoilla. U K R A I N A N S O TA
E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 nyt ainakin Valion ja Fazerin nimissä maksullisia ”rekrytoijia”, jotka ottavat rahat, vaikka mitään työtä ei ole olemassakaan. Tieto on tarpeen. On tärkeää ja yhteinen etu, että ukrainalaiset liittyvät suomalaiseen ammattiliittoon. Luottamusmiehet valvovat ukrainalaistenkin oikeuksia työpaikoilla. TE-toimiston verkkosivuilla on tietoa ukrainaksi. Varsinais-Suomen TE-toimisto kertoo ukrainankielisissä YouTube-videoissa työnhausta, työehdoista ja työpaikoista Suomessa. Studiossa puhuu TE-toimiston kotouttamispalveluissa työskentelevä Anna Malanchyna. Hän on kotoisin Lvivistä. Malanchyna kertoo, että moni on yllättynyt, kun työnhakijaan oikeasti otetaan TE-toimistosta yhteyttä, ja että työnhakijan on itse pidettävä tietojaan ajan tasalla. – Asiointia helpottaa ja on tuonut hyvää mieltä, että puhun ukrainaa. Ukrainalaiset ovat Suomessa ahkeran ja aktiivisen työntekijän ja -hakijan maineessa. Mikko Honkala rekrytointitapahtumia järjestävästä Rekrytorista sanoo samaa. – He eivät ole juuttuneet yhdelle paikkakunnalle. Arvioni on, että tänä vuonna eri alojen suurimmat yritykset työllistävät heistä reippaasti yli 10 000. Pakomatkalta työnhakuun Ennen sotaa Suomessa asui ukrainalaisia runsaat 5000. Toukokuun alkuun mennessä hieman yli 22 000 ukrainalaista on rekisteröitynyt tilapäiseen suojeluun oikeutetuiksi. Rekisteröintiä haetaan rajaviranomaisilta tai poliisilta ja työt tai opiskelun voi aloittaa heti. Työmarkkinatukeen ei ole oikeutta. Rekisteröityminen ei ole pakollista, eikä suurin osa sitä ole tehnyt. Anna Malanchyna arvelee, että monella on mielessä paluu kotimaahan. Vastaanottokeskuksessa asuva ukrainalainen voi hakea 323 euron suurista vastaanottorahaa. Suurin osa asuu yksityismajoituksessa, sukulaisten tai tuttujen luona, jolloin rahaa ei saa. Sisäasiainministeriön erikoisasiantuntija Anna Rundgren kertoo, että Suomi on varautunut tänä vuonna ottamaan vastaan 40 000–80 000 ukrainalaista. Ammattiosaaja työllistyy heti Eri alojen 65 yritystä pyrkii löytämään työtä 200–400 Ukrainasta paenneelle Turvaa työstä -hankkeen myötä. Elintarvikealalta mukana ovat Korpikuusikon hunaja, Fazer, Halva ja Hartwall. Korpikuusikon Hunajalla on Jokioisilla auki mehiläistenhoitajan paikka. Ukraina on hunajantuotannossa Euroopan ykkönen ja mehiläistarhaaja Teemu Aittamaa pitää todennäköisenä, että ammattiosaajia löytyy. – Palkkaan heti. Mehiläistarhaus on spesifi homma, pienessä perheyrityksessä ei aika riitä kouluttamiseen. Perheessä löytyy venäjäntaitoakin. Laitilassa on kaupungin ja yritysten yhteisvoimin lähdetty auttamaan. Ukrainalaisia on otettu vastaan niin, että 8500 asukkaan väkiluku kasvoi viisi prosenttia. Mutkattomuus johtuu maatalouden kausityöntekijöistä, joita on ollut vuosia. Monesta on tullut pysyviä laitilalaisia. Toimitusjohtaja Rami Aarikka sanoo, että Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalla on ovi avoinna. Tosin kesätyöntekijät oli jo ehditty pestata aikaisemmin. – Täällä tunnetaan ukrainalaiset. Heti kun paikkoja tulee, se on tervetuloa, Aarikka sanoo. Fazer Makeisten Vantaan tehtaalle tulee ukrainalaisia todennäköisesti joulusesongin tuotantoon, heinäkuusta loka-marraskuulle, kertoo pääluottamusmies Pentti Aaltovirta. – Työ on konvehtien rivitystä. Työn oppii nopeasti, eikä tarvita erikoisosaamista. Työvoiman tarve on todellinen, sillä sesongissa on tilaa 100–150 työntekijälle. – Työehdot ovat samat kuin muillakin. Halpatyövoiman käyttöä ei hyväksytä. Tässä suhteessa Fazer on asiallinen ja hoitaa vastuunsa hyvin. Fazerin rekrytoinnista vastaava Anne Leikas vahvistaa, että joulusesonkiin rekrytoidaan jo. Muutamia ukrainalaisiakin on haastateltu, ja kahviloihin on muutama palkattu. Leikas sanoo, että niin paljon palkataan kuin löytyy sopivia hakijoita. Vähintään kohtalainen englannin taito on kuitenkin oltava. – Joka vuoroon emme saa venäjäntaitoista perehdyttäjää. Yhteinen vastuu Ammattiliiton tehtävä on suojella työntekijöitä. Työehtorikkomukset ovat mahdollisia, kun työntekijä, oli hän suomalainen tai ulkomaalainen, ei tunne työelämän pelisääntöjä, lakeja ja sopimuksia. Työnantajan on varmistuttava työntekijän oikeudesta oleskella ja työskennellä Suomessa. Hänen on myös tehtävä palkkaamisesta ilmoitus TE-toimistoon ja työpaikan luottamusmiehelle, kun henkilö tulee EU-alueen ulkopuolelta, kuten Ukrainasta. Myös jokaisen meistä kansalaisista ja työkavereista on syytä ilmoittaa luottamusmiehelle, ammattiliittoon tai viranomaiselle, jos havaitsee työpaikalla työntekijöiden hyväksikäyttöä, sopimuksen vastaista palkkausta, työolojen ja työaikamääräysten rikkomista tai passin ja muun omaisuuden luvatonta haltuunottoa tai liikkumisen rajoittamista. • Työehdot ovat samat kuin muillakin. Halpatyövoimaa ei hyväksytä.
E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 Työttömyyskassa JOS JÄÄT TYÖTTÖMÄKSI TAI SINUT LOMAUTETAAN OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänäsi kokopäivätyötä hakevaksi työnhakijaksi TE-toimistoon osoitteessa www.te-palvelut.fi. Noudata TE-toimiston ohjeita. Voit saada ansiopäivärahaa vain, jos työnhakusi on voimassa TE-toimistossa. Tee ensimmäinen ansiopäivärahahakemus, kun ensimmäisestä työttömyystai lomautuspäivästäsi on kulunut vähintään kaksi täyttä kalenteriviikkoa maanantaista sunnuntaihin. Hakemuksen tulee päättyä sunnuntaihin. Hae päivärahaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömyytesi tai lomautuksesi alkamisesta. Tee hakemus ja lähetä liitteet työttömyyskassaan eAsiointipalvelussa osoitteessa www.elintarvikekassa.fi. Jos et voi käyttää eAsiointia, lähetä hakemuksesi postissa. Hakemuksen voit tulostaa osoitteesta www.elintarvikekassa.fi tai tilata numerosta 09 4246 1210. Ensimmäisen hakemuksen liitteet Liitteiden ei tarvitse olla alkuperäisiä, kopiot riittävät. 1. Palkkatodistus työnantajaltasi vähintään 26 palkallisen työssäoloviikon ajalta ennen työttömyyttä tai lomautusta. 2. Irtisanomisilmoitus, jos toistaiseksi voimassa ollut työsuhteesi on päättynyt. Jos työsuhteesi on ollut määräaikainen, ilmoitusta ei tarvita. 3. Työtodistus, jos työsuhteesi on päättynyt ja työtodistus on saatavilla. 4. Työsopimus, jos se on saatavilla. 5. Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. 6. Verokortti, jos olet tilannut muutosverokortin etuutta varten. Jos et lähetä muutosverokorttia etuutta varten, ansiopäivärahastasi tehdään vähintään 25 %:n ennakonpidätys. 7. Verotuspäätös, jos sinulla on ollut ansiotuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. 8. Selvitys viikoittaisesta työajasta ja palkasta, jos olet tehnyt välillä alle 18-tuntisia viikkoja tai yhtä aikaa useampaa osa-aikatyötä. 9. Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, joka vaikuttaa ansiopäivärahaan, esimerkiksi päätös perheellesi myönnetystä lasten kotihoidon tuesta. Jatkohakemuksen liitteet Täytä jatkohakemus neljän kalenteriviikon ajalta maanantaista sunnuntaihin, paitsi jos olet osa-aikaisesti työssä, josta palkka maksetaan kuukausittain. Silloin täytä hakemus koko kalenterikuukaudelta. Lähetä palkkatiedot hakemuksesi liitteenä, jos sinulla on ollut palkkatuloa osa-aikatyöstä tai satunnaisesta kokoaikatyöstä hakemuksen ajalta. Jos osallistut työllistymistä edistävään palveluun, merkitse hakemukseesi, missä palvelussa olet ja mahdolliset poissaolo päiväsi. Anmäl dig senast den första dagen som du är arbetslös eller permitterad som arbetslös sökande av heltidsarbete till TE-byrån på adress www.te-palvelut.fi. Följ TE-byråns direktiv. Du kan få inkomstrelaterad dagpenning endast om din arbetsansökan är i kraft hos TE-byrån. Gör din första ansökan om inkomstrelaterad dagpenning då det har förflutit högst två hela kalenderveckor från måndag till söndag sedan din första dag som arbetslös eller permitterad. Ansökan bör gälla fram till söndag. Ansök om dagpenning senast tre månader efter att du blivit arbetslös eller permitterad. Gör din ansökan och sänd in bilagor till arbetslöshetskassan i eTjänstens service på adress www.elintarvikekassa.fi. Om du inte kan använda eTjänsten sänd då din ansökan per post. Ansökan kan skrivas ut på adress www.elintarvikekassa.fi eller beställas per telefon 09 4246 1200. Bilagor till din första ansökan Bilagorna behöver inte insändas i original, kopior räcker. 1. Löneintyg från din arbetsgivare för minst 26 betalda arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. 2. Uppsägningsmeddelande om din tillsvidareanställning är avslutad. Om arbetsförhållandet har varit tidsbundet behövs inget meddelande. 3. Arbetsintyg om arbetsförhållandet avslutats och ett arbetsintyg finns. 4. Arbetsavtal om sådant finns. 5. Permitteringsmeddelande om du blivit permitterad. 6. Skattekort om du beställt skattekort för förmåner. Om du inte sänder ett förmånsskattekort tas en förskottsinnehållning på 25 procent på din inkomstrelaterade dagpenning. 7. Skattebeslut om du har haft inkomster från jordbruk eller annan företagsverksamhet. 8. Utredning om lön och arbetstider per vecka om du ibland har haft arbetsveckor på under 18 timmar eller flera deltidsjobb samtidigt. 9. Beslut om en social förmån du åtnjuter som påverkar din dagpenning, exempelvis beslut om beviljat hemvårdsstöd för din familj. Bilagor för fortsatt ansökan Fyll i ansökan för fyra kalenderveckor från måndag till söndag, utom om du deltidsarbetar och får månatlig lön. Fyll då i ansökan för hela kalendermånaden.Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster från deltidsarbete eller tillfälliga heltidsarbeten under ansökningstiden.Om du deltar i sysselsättningsstödjande service, tillfoga då i din ansökan vilken service det gäller och eventuella bortavarodagar.
E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 E L I N TA E 4 3 Työttömyyskassa JÄSENPALVELU EASIOINTI >> www.elintarvikekassa.fi • Lähetä ansiopäivärahahakemus ja liitteet • Katso hakemuksiasi ja päätöksiäsi • Lähetä viestejä työttömyyskassalle • Muuta yhteystietojasi PUHELINPALVELU JA POSTI Työttömyyskassa palvelee numerossa 09 4246 1210 maanantaista torstaihin kello 8.30–15.30 ja perjantaisin 8.30–15. Etuuskäsittelijät vastaavat kysymyksiin tiistaisin ja torstaisin kello 9–11. Numeroon soittaminen maksaa operaattorisi normaalin puhelinmaksun verran. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteella selkassa@selry.fi. Jos et voi käyttää eAsiointia, lähetä hakemuksesi postissa osoitteeseen: Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki MEDLEMSSERVICE ETJÄNSTEN >> www.elintarvikekassa.fi • Ansöka om inkomstrelaterad dagpenning • Kolla dina egna ansökningsoch beslutsuppgifter • Sända meddelanden till kassan • Ändra dina kontaktuppgifter TELEFONSERVICE OCH POSTADRESS Arbetslöshetskassan står till din tjänst per telefonnummer 09 4246 1200 från måndag till torsdag kl 8.30– 15.30 och på fredag kl 8.30–15. Förmånshandläggarna svarar på dina frågor tisdagar och torsdagar kl 9-11. För samtal till numret debiteras din teleoperatörs normala telefonavgift. Du kan också kontakta oss per e-post: selkassa@selry.fi. Om du inte kan använda eTjänsten, sänd då in din ansökan per post till adress: Finlands Livsmedelsarbetares Arbetslöshetskassa, Stationskarlsgatan 2, 8 vån., 00520 Helsingfors MEMBER SERVICES ESERVICE >> www.elintarvikekassa.fi • Send your earnings-related allowance application and the attachments • View your applications and decisions • Send messages to the Unemployment Fund • Change your contact details PHONE SERVICE AND POSTAL ADDRESS The Unemployment Fund is available from Monday to Thursday 8.30–15.30 and on Fridays 8.30–15 at 09 4246 1200. Benefit officers will answer questions on Tuesdays and Thursdays 9–11. Calling the number costs the caller the normal telephone charge charged by the operator. You can also e-mail us at selkassa@selry.fi. If you cannot use the eService, submit your application by mail using the following address: Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki IF YOU BECOME UNEMPLOYED OR LAID OFF Register at the TE Office as a job seeker looking for fulltime employment no later than the first day of unemployment or lay-off at www.te-palvelut.fi. Follow TE Office’s instructions. You are entitled to earnings-related allowance only if your job search is valid at the TE Office. Submit your first application for earnings-related allowance when at least two full calendar weeks have passed since your first day of unemployment or layoff, Monday through Sunday. The application must be ended to a Sunday. Apply for the allowance no later than three months after the start of your unemployment or lay-off. Submit your application and the attachments to the Unemployment Fund using the eService at www.elintarvikekassa.fi. If you cannot use the eService, submit your application by mail. You can print the application from www.elintarvikekassa.fi or order one by calling 09 4246 1200. Attachments to the first application You do not have to send the original attachments, copies are sufficient. 1. Pay certificate from your employer that covers at least 26 paid work weeks prior to your unemployment or lay-off. 2. Notice of termination if your permanent employment has ended. If your employment has been for a fixed term, notification is not required. 3. A certificate of employment if your employment has ended and a certificate of employment is available. 4. Employment contract, if available. 5. Layoff notice if you have been laid off. 6. Tax card if you have ordered a revised tax card for the benefit. If you do not send a revised tax card for the benefit, a withholding rate of at least 25% will be applied to your earnings-related daily allowance. 7. A personal tax decision if you have earned income from agriculture or other business activities. 8. A statement of your weekly working hours and pay if on occasion you have worked for less than 18 hours a week or you have had several part-time jobs at the same time. 9. A decision about the social benefit you receive that affects your earnings-related daily allowance, such as a decision about a child home care allowance for your family. Attachments to the follow-up application Fill out an follow-up application for four calendar weeks from Monday to Sunday, unless you are working part-time for a monthly salary. Then fill in the application for the whole calendar month. Send salary information as an attachment to your application if you have had paid income from parttime work or occasional full-time work during the application period. If you participate in an employment promotion service, indicate in your application which service you are in and any dates of your absence.
E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 E L I N TA E 4 4 På svenska/In English Don’t roast yourself at work, remember to drink and take a break! Stek dig inte på jobbet, kom ihåg att dricka och ta pauser! Heat puts a strain on your body and adversely affects your health, which can cause things like heat stroke, fainting, or heart failure. Remember to drink, eat and take breaks when working in hot conditions. It is the employer’s responsibility to take technical measures to ensure that the temperature in the workplace remains below 28°C when the outdoor temperature is below 25°C. If the temperature at the workplace exceeds 28°C, the work must be reduced by limiting the amount of time workers are exposed to heat: If the workstation’s temperature is above 28°C 10-minute break per hour If the workstation’s temperature is above 33°C 15-minute break per hour In addition, very hot workstations should have a fast work cycle from one workstation to another. Please ask the occupational health and safety representative at your workplace for more information. Workplace temperatures are monitored by the Occupational Safety and Health Division of the Regional State Administrative Agency. Read more news in English: www.selry.fi/english Hetta belastar kroppen och har en skadlig inverkan på din hälsa och kan resultera exempelvis i värmeslag, svimning eller hjärtsvikt. Kom ihåg att dricka, äta och hålla pauser då du arbetar i hetta. Det är arbetsgivarens skyldighet att med tekniska åtgärder se till att temperaturen på arbetsplatsen bibehålls under 28°C, då utetemperaturen är under 25°C. Om temperaturen på arbetsplatsen överstiger 28°C, bör arbetet underlättas genom att förkorta arbetstagarnas exponering för hetta: Om temperaturen på arbetsstationen stiger över 28°C 10 minuters paus per timme Om temperaturen på arbetsstationen stiger över 33°C 15 minuters paus per timme På arbetsstationer med extrem hetta bör man dessutom ha en snabb rotation från en arbetsstation till en annan. Fråga mer av den arbetarskyddsbefullmäktigade på din arbetsplats. Temperaturerna på arbetsplatserna övervakas av regionförvaltningsmyndighetens ansvarsområde för arbetsskydd. Läs mera nyheter på svenska: www.selry.fi/svenska
E L I N TA E 45 Tauolla Lähetä ristikon ratkaisu osoitteeseen: SEL/Elintae, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki 15.8.2022 mennessä. Kuoreen tunnus ”Ristikko 4/2022”. Vastanneiden kesken arvomme S-ryhmän 20 euron lahjakortin. Ristikon ratkaisu ja voittajan nimi julkaistaan Elintakeessa, joka ilmestyy 9.9.2022. Nimi:....................................................................................................................................... Osoite: .............................................................................................................................................. ................................................................................................................................................. R I S T I K K O 1. Mikä on Suomen toiseksi ostetuin luomutuote a) banaani, b) kananmunat, c) porkkana? 2. Mitä lukua tarkoittaa roomalainen numero L a) 50, b) 100, c) 500? 3. Mikä on Suomen yleisin ammattitauti a) allerginen kosketusihottuma, b) ammattiastma, c) meluvamma? 4. Minä vuonna julkaistiin Pokémon Go-peli a) 2014, b) 2016, c) 2019? 5. Missä sijaitsee Pohjois-Euroopan ensimmäinen poistotekstiiliä kierrätyskuiduksi valmistava kiertotalouslaitos a) Eurassa, b) Paimiossa, c) Raisiossa? 6. Kuinka monta sulkua on Saimaan kanavassa a), neljä b) kuusi, c) kahdeksan? 7. Minkä johdosta Kuopiolla on leveyspiiriin nähden huomattavan leuto ilmasto? Vastaukset lehden sivulla 31. 1 6 4 5 3 8 7 4 5 9 2 7 8 6 5 1 1 6 9 8 7 9 2 1 7 3 2 1 7 9 5 3 6 8 4 5 4 9 8 6 2 7 1 3 3 6 8 7 4 1 2 9 5 4 9 3 1 7 8 5 6 2 7 8 6 5 2 4 1 3 9 1 2 5 6 3 9 8 4 7 6 3 2 4 8 7 9 5 1 9 5 4 2 1 6 3 7 8 8 7 1 3 9 5 4 2 6 Vaikeusaste: AI 32 57 7 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m 6 9 1 3 3 6 4 2 5 3 8 5 4 7 9 1 1 6 2 2 9 5 4 6 9 5 4 1 7 3 8 2 3 8 1 6 2 9 4 5 7 7 2 4 5 8 3 6 1 9 9 3 8 1 6 2 7 4 5 5 1 7 9 4 8 2 3 6 4 6 2 3 7 5 8 9 1 1 4 3 7 5 6 9 2 8 8 5 6 2 9 4 1 7 3 2 7 9 8 3 1 5 6 4 Vaikeusaste: AI 32 57 8 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m V Ä L Ä H TÄ Ä K Ö ? S U D O K U T Ratkaisut: www.selry.fi/selnet > Elintae
E L I N TA E 47 E L I N TA E 4 6 E lintarvikealan yrityksen pääluottamusmies otti keväällä 2021 yhteyttä SEL:n sosiaalisihteeri Kai Laaksoseen. Hän kertoi työnantajan ottavan työntekijöitä töihin vaihtelevan työajan sopimuksella eli nollatuntisopimuksella. S E LV I T E T T Y TA P A U S Osa-aikaiset työsopimukset ovat työntekijöille pääsääntöisesti huonoja sopimuksia. Työnantaja käytti perusteetta nollasopimuksia Työnantaja palkkasi vaihtelevan työajan sopimuksella, vaikka työvoiman tarve oli pysyvää. Se on työsopimus, jossa viikkotyötunnit voivat vaihdella 0–40 tunnin välillä. – Kysyin työnantajan perusteita työntekijöiden palkkaamiseen nollasopimuksella, koska työehtosopimus lähtee siitä, että työsuhteiden tulisi olla kokoaikaisia ja vakituisia, Laaksonen kertoo. Pääluottamusmies kertoi työpaikalla olleen paljon poissaoloja ja muun muassa tästä johtuen henkilöstövajetta. Lisäksi uudet tuotteet ja tilaukset uusilta asiakkailta olivat lisänneet työvoiman tarvetta. Työnantaja esitti pääluottamusmiehelle, että vakituista ja kokoaikaista työvoimaa ei kuitenkaan voida palkata, koska työn jatkuvuudesta ei ole takeita. Puolen vuoden seurantajakso Laaksonen kertoi pääluottamusmiehelle vaihtelevaa työaikaa koskevasta lain kohdasta, missä selvitetään työntekijän vakiintunut työaika. Puolen vuoden seurantajakson ajalta tarkastellaan työntekijän todellisten työtuntien päiväja viikkokohtainen toteuma. Pääluottamusmies ilmoitti työajan seurannasta työpaikan osa-aikaisille työntekijöille ja kehotti heitä myös itse merkkaamaan tarkasti ylös omat työtuntinsa. Pääluottamusmies otti uudelleen yhteyttä Laaksoseen, kun puolen vuoden seurantajakso oli täyttynyt. – Sain työntekijöiden toteutuneet työajat, joista näki työntekijöiden tehneen säännöllisesti noin 30–40-tuntisia työviikkoja. Kerroin pääluottamusmiehelle, että lain mukaan tällaisessa tilanteessa työntekijöiden nollatuntisopimukset tulee muuttaa toteutuneiden työtuntien mukaisiksi työsopimuksiksi, Laaksonen summaa. Pääluottamusmies neuvotteli asiasta työnantajan kanssa. Työnantaja ilmoitti, ettei muuta työsopimuksia, vaan pitää ne entisellään. Pääluottamusmies oli uudestaan yhteydessä Laaksoseen, minkä jälkeen sovittiin, että asiasta tehdään työehtosopimuksen mukainen erimielisyysmuistio. Ennen neuvotteluja Laaksonen oli selvittänyt työntekijöiden toiveet. Työntekijöiden tahtotilana oli kokoaikainen ja vakituinen työsopimus. Tämän pohjalta neuvottelut käytiin uudelleen. Työnantaja esitti edelteksti Taru Salovaara kuva Maria Björklund E L I N TA E 47
E L I N TA E 47 E L I N TA E 47 leen, että työn jatkuvuudesta ei ollut takeita, ja siksi työnantaja ei halunnut tehdä osa-aikaisille työntekijöille kokoaikaisia työsopimuksia. Neuvotteluissa työnantajalle painotettiin, että sama tilanne koskee nykypäivänä käytännössä lähes kaikkia yrityksiä, eikä sillä perusteella työntekijöille voida tehdä ainoastaan vaihtelevan työajan sopimuksia, etenkin kun puolen vuoden tarkastelujakso selvästi osoitti yrityksessä olevan tarve vakituisille ja kokoaikaisille työntekijöille. – Vaadimme työnantajaa määrittelemään keskimääräisen työajan ja tarjoamaan näille työntekijöille jatkossa vähintään sen verran töitä, Laaksonen kuvaa. Sopimalla ratkaisuun Syksyllä 2021 työnantaja suostui lopulta työntekijöiden vaatimukseen. Työntekijöiden toteutuneista työtunneista katsottiin keskimääräinen toteuma, jonka pohjalta määriteltiin pysyvä työaika. Asia saatiin ratkaistua neuvottelemalla ja työntekijöiden työsopimukset korjattua. Laaksosen mukaan elintarvikealan työpaikoilla on jonkun verran käytössä 0–40 viikkotyötunnin työsopimuksia, jotka ovat perusteettomia. Nollatuntisopimuksia ei tarvita, sillä jos työvoiman tarve vähenee, on työnantajalla käytössä yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut, jotka on laissa tarkoitettu tilanteisiin, joissa työn määrä vähenee merkittävästi. – Osa-aikaiset työsopimukset ovat työntekijöille pääsääntöisesti huonoja sopimuksia. Ne aiheuttavat työntekijälle epävarmuutta, heikompia oikeuksia työelämässä sekä vaikeuttavat esimerkiksi asuntolainan saamista. Työnantajan perusteluita palkata työntekijöitä 0–40 viikkotyötunnin työsopimuksilla ei pidä hyväksyä työpaikoilla automaattisesti, vaan kannattaa tarkasti selvittää, löytyykö niille oikeita perusteita, Laaksonen tiivistää. • A S I A N T U N T I J A V A S TA A Teen vuorotyötä. Eihän vuorolisiä olla poistamassa? SAK vastustaa kaikkia esityksiä vuorotyötä tekevien taloudellisen aseman heikentämiseksi, koska ne vaikeuttaisivat jo ennestään pienipalkkaisten ihmisten toimeentuloa ja hankaloittaisivat työvoiman saatavuutta esimerkiksi ilta-, yöja viikonlopputyöhön. Vuorotyö rasittaa sekä henkisesti että fyysisesti. Siksi vuorotyöntekijät eivät koe työtään yhtä hyvänä kuin ne, jotka eivät tee vuorotyötä. Vuorotyö kuormittaa työntekijän terveyttä. Erityisesti epäsäännöllisyys uni-valverytmissä kuormittaa elimistöä. Epäsäännöllisiä työaikoja tekevillä on todettu korkeampi riski krooniseen väsymykseen ja mielenterveyden häiriöihin. Myös uniongelmia ja työtapaturmia esiintyy vuorotyöntekijöillä enemmän päivätyöntekijöihin verrattuna. Lisäksi sydänja verisuonitaudit, syövät ja diabetessairaudet korostuvat vuorotyöntekijöillä. VUOROTYÖLISIEN poistaminen vaikeuttaisi myös toimeentuloa jo ennestään pienituloisissa kotitalouksissa. Huomattava osa (42 %) SAK:laisten liittojen jäsenistä on vuorotyössä, ja vuorotyöhön kuuluvat palkanlisät ovat tärkeä osa tuloista monessa kotitaloudessa. Työajan säännöllisyys vaikuttaa myös sosiaaliseen hyvinvointiin. Voimat, jaksaminen ja aika eivät aina riitä ihmissuhteille, harrastuksille ja muulle elämälle, kun työntekijä tekee epätyypillistä työaikaa. Perhe-elämä ja ystävyyssuhteet kärsivät etenkin iltaja viikonloppuvuoroista. Vuorotyöntekijöillä elämän suunnittelua vaikeuttaa lisäksi se, että työvuorolistat voivat olla työntekijän tiedossa vain lyhyen aikaa eteenpäin. Nämäkin ovat haittoja, josta kuuluu saada haittaan nähden kohtuullinen korvaus. ILTA-, yöja viikonloppulisien poistamisen sijaan pitäisikin pohtia epätyypillisistä työajoista saatavan palkanlisän kasvattamista. Se olisi oikeudenmukaista, kun otetaan huomioon vuorotyön sosiaaliset ja terveydelliset haitat työntekijöille. HELI PUURA SAK:n johtaja Tällä palstalla asiantuntijat vastaavat kysymyksiin, joita voit lähettää meille: www.selry.fi/juttuvinkki
E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 Kiviä taskussa ja työn alla Jokaisesta kivestä saa hiomalla korukiven, kiviä harrastava Jouko Hiltunen sanoo. Jouko Hiltunen aikoo muuttaa Tampereelle, kun työt Sipoossa loppuvat. V A P A A L L A Kerro meille omasta tai työkaverisi harrastuksesta: www.selry.fi/juttuvinkki J ouko Hiltunen muistaa hyvin miten kivet kiinnostivat häntä jo pienenä lapsena. Ehkä se oli kivien värit. Tai oivallus, että ei ole ”vain kiviä”, vaan valtavasti erilaisia kivilajeja. – Kun pinnalta harmaan kiven murtopinta onkin kiiltävä, se kiehtoi pikkupoikana kovasti. Saatoin päivät pitkät hajottaa kiviä ja etsiä hienoja pintoja, värejä ja kuvioita niitten sisältä. – Taskut oli aina täynnä kiviä. Linturetkellä 10 vuotta sitten sattui samaa erikoista kiveä ihmettelemään keskustelukumppani, joka oli kiviyhdistyksessä. Niin Hiltunen lähti Pyteriitin Pyörittäjien hiontakurssille, Raalan koululle Nurmijärvellä. Sen jälkeen hän ei ole oikeastaan sieltä pois tullutkaan. Seuraavana vuonna kerholla kului 290 päivää. Oli kova halu oppia. – Alkuun hioin kiviä laidasta laitaan, kokeilin erilaisia kivilajeja mitä luonnosta löytyy. Kiinnostus vain kasvoi oppiessa. Hiltunen kantoi kirjastosta kaiken Suomen kiviin liittyvän minkä käsiinsä sai. Kiinnostuneille hän suosittelee edelleen pätevää Jussi Kuosmasen Kivenhiojan käsikirjaa vuodelta 1997. – Sen verran se on vanhentunut, että enää harvoin hiotaan piikarbidilaikoilla. Tilalla ovat timanttilaikat. Ne ovat kalliita, mutta hinnat ovat laskeneet. Kun kalliissa koneessa pyörii parin sadan euron timanttilaikka, pitää olla huolellinen. Kalliiksi harrastus ei tule, koska kerhoilla ympäri Suomea on omat tilat ja laitteet. – Tämä on sottaista touhua. Kivipölyä tulee, ja kun vesi on mukana pölyä sitomassa, pitää olla kunnolliset märkätilat. Kivet veivät mukanaan Ensimmäinen Hiltusen hioma kivi oli punaista Ahvenanmaan graniittia. Sen hän hioi pyöreäksi. – Toisesta tein viisisenttisen sydämen. Kun maastosta löytyy mielenkiintoinen kivi, hän hioo siitä ensin näytteen kerhon vitriiniin. Niitä on jo runsaat 70. Moni kysyy miten hiotut kivet voivat kiiltää, onko ne ehkä lakattu. – Ei ne ole. Se tulee loppukiillotuksesta. Suomen kallioperässä on timantteja, mutta pieniä ja laatu on heikohko. Kullanhuuhtojat ovat löytäneet rubiinihippuja. Kaikista kivistä voi kuitenkin tehdä korun, Hiltunen sanoo. Hänen suosikkikivensä on kirjomaasälpä. – Siitä saa erilaista sen eri pinnoilta. teksti Taina Saarinen kuva Annika Rauhala Lopputuloksesta kyllä näkee, jos ei ole keskittynyt.
E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 Kursseillani jokainen aloittaa juuri maasälpällä. Aloituskurssilla ehditään hioa neljä kiveä. Hiltunen pitää opettamisesta, ja sitä riittää. Hionnan suosio on kasvussa. Hän vetää yhdistyksen kursseja ja on Pyteriitin Pyörittäjien puheenjohtaja. Kiinnostuneita hän vinkkaa ottamaan yhteyttä lähimpään kivikerhoon. Pitkät perinteet katkeavat Jouko Hiltusella on edessä muutoksia. Heinäkuun lopussa päättyy 36 vuotta kestänyt työ Sipoon jäätelötehtaalla. Unilever ajaa tuotannon Sipoossa alas – ja siirtää sen tehtaalleen Ruotsiin. Työttömäksi jää 62 ihmistä. Tuotantoa ajettiin hiljaiseksi monta vuotta, Hiltunen sanoo. Suomalaisten kestosuosikki, kesän 1980 uutuus Kingis-puikko on jatkossa ruotsalainen tuote. Perinteikkään sipoolaisen jäätelötehtaan tarina alkoi vuonna 1929, kun Hjalmar Ingman alkoi myydä äitinsä Auroran tekemää viiliä Helsingin kauppatorilla. – Oikeastaan olo on helpottunut, kun tietää mikä on tilanne. En rupea murehtimaan enempiä. Kohti uusia haasteita, tuleen ei jäädä makaamaan. Alkuun tehtaan sulkemistieto oli pettymys: että näin palkitaan pitkä, sitoutunut työsuhde. – Olisi se työ saanut jatkua. Mutta herrat teki päätöksensä. Hiltunen on tullut siihen tulokseen, että on hyvä vaihtaa maisemaa kokonaan. Uusi osoite ja koti on Tampereella. – Koti on siellä missä on hyvä katto pään päällä. Löydän tekemistä ja myös työtä. Nurmijärvelle ja Sipooseen ei kesän jälkeen enää sido mikään. Paitsi kivikerho, sitä Hiltunen ei jätä. Toisaalta Tampereellakin on kivikerho työtiloineen. Ja Tampereella asuu tytär. – Kuka tietää vaikka tyttären kanssa löydetään toisemme jostain samalta nypläyskurssilta. Tyttökin on käsistään kätevä ja tekee vaikka mitä. Uutta onkin mielessä. Aluksi Hiltunen osti valmiita korupohjia, nyt hän on opetellut hopeatyöt ja tekee ketjusta lähtien ne itse. Kivien kaivertaminen kiinnostaa myös. – Se on aivan oma juttunsa. Aivan erilaista kuin hionta. Parasta kiviharrastuksessa on käden jäljen näkeminen. – Rentouttavaa tämä on. Saa ajatukset kokonaan pois muusta, aivan totaalisesti. Lopputuloksesta kyllä näkee, jos ei ole keskittynyt, Hiltunen toteaa. • SEL:n nuorten rastikierroksella selviää, miksi liitossa on hyvä olla. Rastit suorittamalla lunastat ilmaisen lippusi Tammerfesteille lauantaiksi! olet alle 35-vuotias elintarvikealan opiskelija ja SEL:n jäsen tai opiskelijajäsen olet alle 35-vuotias kesätyöntekijä ja olet SEL:n jäsen Voit osallistua, jos: tai Tammerfest-lipun lisäksi SEL korvaa matkakulusi kotoa Tampereelle halvimman kulkuneuvon mukaan. Mukaan mahtuu vain 30 ensimmäiseksi ilmoittautunutta! Toimi nopeasti ja varaa paikkasi 30.6.2022 mennessä osoitteessa www.selry.fi/ nuoret Kysy lisää: Chau Nguyen p./whatsapp 045 7881 7611 chau.nguyen@selry.fi
E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 ALUETOIMISTOT PALVELEVAT SEL:N JÄSENIÄ AJANKOHTAISTA Jos sinulla on kysyttävää työehdoistasi tai sinulle tulee niihin liittyviä erimielisyyksiä työnantajasi kanssa, liitto neuvoo ja auttaa ratkaisemaan ongelmat. Liittoa työpaikalla edustava luottamusmies on apunasi. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, voit olla yhteydessä suoraan liiton aluetoimistoon. Aluetoimistosi palvelee sinua myös kaikissa liiton jäsenyyteen ja työttömyysturvaan liittyvissä asioissa. Soita tai meilaa! Kun tulet asioimaan paikan päälle aluetoimistolle, varmistathan aina ensin soittamalla, että olemme paikalla. Aluetoimisto Avoinna Työttömyysturvaneuvonta ja jäsenyysasiat Työsuhdeneuvonta, palkkaja muut työehtoasiat SEL:n Etelä-Suomen aluetoimisto Siltasaarenkatu 4, 5. krs 00530 Helsinki Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Satu Itkonen 09 4246 1255 satu.itkonen@selry.fi Jouni Konttila 040 544 5101 jouni.konttila@selry.fi SEL:n Länsi-Suomen aluetoimisto Maariankatu 6 b 20100 Turku Ma–to 8–15.30 Kiinni 13–14 Pe 8–15 Kiinni 13–13.30 Maarit Pinomäki 09 4246 1234 maarit.pinomaki@selry.fi Esa Vahlsten 09 4246 1233, 0400 734 702 esa.vahlsten@selry.fi SEL:n Häme-KeskiSuomen aluetoimisto Rautatienkatu 10, 6. krs 33100 Tampere Ma–to 8–15.30 Kiinni 11–12 Pe 8–15 Kiinni 11–11.30 Marja-Liisa Jaakkola 09 4246 1236 marja-liisa.jaakkola@selry.fi Eija Rantanen 040 519 5577 eija.rantanen@selry.fi SEL:n Kaakkois-Suomen aluetoimisto Vuorikatu 20 15110 Lahti Ma–to 8–15.30 Kiinni 12.30–13.30 Pe 8–15 Kiinni 12.30–13 Marja Karuaho 09 4246 1238 marja.karuaho@selry.fi Kari Salminen 09 4246 1237, 040 456 6694 kari.salminen@selry.fi SEL:n Itä-Suomen aluetoimisto Haapaniemenkatu 21 B 21 70110 Kuopio Ma–to 8–15.30 Pe 8–15 Kiinni 11.30–12 Rainer Kettunen 09 4246 1240 rainer.kettunen@selry.fi Veijo Kukkonen 09 4246 1239, 050 464 7292 veijo.kukkonen@selry.fi SEL:n Pohjanmaan aluetoimisto Pitkäkatu 43 65100 Vaasa Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Paula Mäki-Jussila 09 4246 1242 paula.maki-jussila@selry.fi Markus Forslund 09 4246 1241, 040 772 2387 markus.forslund@selry.fi SEL:n Pohjois-Suomen aluetoimisto Rautatienkatu 16 90100 Oulu Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Seija Kyllönen 09 4246 1243, 040 736 1008 seija.kyllonen@selry.fi Seija Kyllönen 09 4246 1243, 040 736 1008 seija.kyllonen@selry.fi Jäsenpalvelu Ovatko tietosi ajan tasalla jäsenrekisterissä? Tarkista tietosi SEL:n eAsioinnista www.selry.fi/easiointi, jossa voit esimerkiksi päivittää yhteystietosi ja työpaikkatietosi, ilmoittaa uudesta työpaikasta tai työsuhteen päättymisestä sekä ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta eli palkattomasta jaksosta kuten perhevapaasta, varusmiespalveluksesta tai päätoimisesta opiskelusta. Oletko jäämässä eläkkeelle? Kun jäät eläkkeelle, ilmoita siitä liittoon sähköpostilla jasenrekisteri@selry.fi tai soittamalla 09 4246 1230. Saat SEL:n vapaajäsenyyden eläkkeelle jäädessäsi, jos olet ollut ammattiliiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 25 vuotta, joista vähintään viimeiset viisi vuotta olet ollut SEL:n jäsen. Vapaajäsenet eivät maksa jäsenmaksua.
E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 SEL:n jäsenyytesi pidät kunnossa ilmoittamalla muutoksista liittoon ja maksamalla jäsenmaksusi. Osoitteentai nimenmuutoksesta ei tarvitse erikseen ilmoittaa liittoon, kun teet virallisen ilmoituksen Digija väestötietovirastoon. Muuttoilmoituksen voit tehdä osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi. Jos sinulla on tietojen luovutuskielto, ilmoita uusi nimesi tai osoitteesi myös liittoon. Kun vaihdat työpaikkaa, ota yhteys uuden työpaikkasi luottamusmieheen tai liiton aluetoimistoon, jotta saat jäsenmaksujen perintäsopimuksen täytettäväksi. Sen avulla voit tarvittaessa vaihtaa ammattiosastosi ja valita jäsenmaksutavan: joko työnantaja perii suoraan palkasta tai maksat jäsenmaksut itse. Työnantaja voi aloittaa jäsenmaksujen perinnän palkastasi vasta kun siitä on tehty kirjallinen perintäsopimus. Jäsenmaksuperinnän päättymisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus liittoon ja työnantajalle käyttämällä perintäsopimuksen päättymisilmoitusta. Jos maksat itse jäsenmaksusi, tarvitset siihen henkilökohtaisen viitenumerolistan, jonka saat aluetoimistostasi. Listassa on jokaiselle kuukaudelle oma viitenumero, jota on käytettävä. Mikäli vaihdat alaa ja ammattiliittoa, ota ensin yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen tai siihen liittoon johon siirryt, jotta voit sopia jäsenyyden alkamisajankohdasta. Vasta sen jälkeen ilmoita liiton vaihdosta SEL:n jäsenrekisteriin. Näin siirtymisesi uuteen liittoon tapahtuu ilman jäsenyyden katkeamista. Jos haluat erota SEL:sta, ilmoita siitä liittoon kirjallisesti. SEL:n jäsenmaksu on 1,4 % kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja se sisältää myös työttömyyskassan jäsenmaksun. Jäsenmaksua maksetaan myös osa-aikatyöstä ja työstä, jota teet saadessasi soviteltua työttömyyspäivärahaa. Työttömyyskassa perii automaattisesti jäsenmaksun kaikista maksamistaan etuuksista. Opiskelijajäsenyys on maksuton ja se on voimassa opiskelun päättymiseen saakka. Mikäli työskentelet opiskelun ohella, liity myös työttömyyskassan jäseneksi ja maksa palkastasi jäsenmaksu, jolloin kartutat oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen. Opiskelun ajalta saat jäsenmaksuvapauden ilmoittamalla opiskeluajat liittoon. Palkkatyöstä maksetaan aina jäsenmaksua. Kun jäät eläkkeelle, toimita jäsenrekisteriin kopio eläkepäätöksestä tai lähetä vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus, jossa kerrot nimesi, syntymäaikasi ja eläkkeen alkamispäivän. Jos kyseessä on määräaikainen eläke, kuten kuntoutustukena maksettava työkyvyttömyyseläke, ilmoita myös eläkkeen päättymispäivä. Saat SEL:n vapaajäsenyyden, kun jäät eläkkeelle, jos olet ollut ammattiliiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 25 vuotta, joista vähintään viimeiset viisi vuotta olet ollut SEL:n jäsen. Vapaajäsenyys on maksuton. Jos olet oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen, ilmoita siitä liittoon välittömästi. Jäsenmaksua ei tarvitse maksaa ajalta, jolta et saa palkkaa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta esimerkiksi sairauden, kuntoutustuen, äitiysvapaan, isyysvapaan, vanhempain vapaan, hoitovapaan, opiskelun, varusmiestai siviilipalveluksen tai enintään 12 kuukauden vapausrangaistuksen takia. Työtön, joka ei saa kassan maksamaa etuutta, on vapautettu jäsenmaksusta. Niiden jäsenten jäsenmaksu, joilla ei ole palkkatuloa, kassan maksamaa etuutta tai jäsenmaksuvapautusta, on 10 euroa/kk. Yrittäjänä toimivan (enintään 18 kk) jäsenen jäsenmaksu on 30 euroa/kk. Mikäli jäsenmaksusi on maksamatta tai jäsenmaksuvapautuksesi ilmoittamatta, ota välittömästi yhteyttä liittoon. Sovimme kanssasi, miten jäsenmaksut ja jäsenyys hoidetaan ajan tasalle. Jos olet laiminlyönyt jäsenmaksujen maksamisen tai jäsenmaksuvapautuksesta ilmoittamisen yli kuuden kuukauden ajalta, päättyy jäsenyytesi liitossa sekä työttömyyskassassa. Liiton jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Liitto toimittaa verottajalle vuosittain tiedot itse maksamistasi sekä työnantajan perimistä jäsenmaksuista. Tarkasta veroehdotuksestasi, että maksettujen jäsenmaksujen määrä on oikein. NÄIN PIDÄT JÄSENYYTESI KUNNOSSA ISSN: 0782-2448 Julkaisija: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Päätoimittaja: Karoliina Öystilä Toimittaja: Taru Salovaara, Kati Oksman perhevapaalla Toimituksen sihteeri: Erja Ekman Ulkoasu: Berry Creative Taitto: Sivusoppi, Liisa Suonsivu Elintaetta on mukana kehittämässä SEL:n tiedotusjaosto: Pirjo-Riitta Anttonen, Mari Haapaniemi, Ibrahim Jafili, Jaana Jokivalo, Tuija Toivonen-Perttunen, Saija Ratia, Jussi Saarela, Anu Wallenius ja Arja Väisänen. Osoitteenmuutokset: jasenrekisteri@selry.fi Tilaushinnat: Jäsenille ilmainen, muilta 40 €/vuosi Painopaikka: PunaMusta, Tampere Palaute ja juttuvinkit: www.selry.fi/elintae Elintae ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Nro Aineistot Ilmestyy 1 17.1.2022 11.2.2022 2 28.2.2022 25.3.2022 3 4.4.2022 29.4.2022 4 16.5.2022 10.6.2022 5 15.8.2022 9.9.2022 6 19.9.2022 14.10.2022 7 24.10.2022 18.11.2022 8 21.11.2022 16.12.2022 Ammattiosastojen ja aluejärjestöjen kokousja tapahtumailmoitukset: ilmoitukset@selry.fi tai lomakkeella: www.selry.fi/selnet. Tiedusteluihin vastaa Erja Ekman. p. 09 4246 1200 www.selry.fi www.elintarvikekassa.fi www.facebook.com/selry www.twitter.com/selryfi www.instagram.com/selryfi www.flickr.com/selry Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@selry.fi Postija käyntiosoite: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki
Älä paahda itseäsi töissä, muista juoda ja pitää tauot! Kuumuus kuormittaa elimistöäsi ja vaikuttaa haitallisesti terveyteesi, mistä voi seurata esimerkiksi lämpöhalvaus, pyörtyminen tai sydämen toimintahäiriö. Muista juoda, syödä ja pitää taukoja, kun työskentelet kuumassa. Työnantajan velvollisuus on huolehtia teknisin toimenpitein, että lämpötila pysyy työpaikalla alle 28°C, kun ulkoilma on alle 25 °C. Jos lämpötila työpaikalla ylittää 28°C, on työtä kevennettävä lyhentämällä työntekijöiden altistumisaikaa kuumuudelle: Jos työpisteen lämpötila on yli 28°C 10 minuutin tauko tunnissa Jos työpisteen lämpötila on yli 33°C 15 minuutin tauko tunnissa Erittäin kuumissa työpisteissä tulisi lisäksi olla nopea työkierto työpisteestä toiseen. Kysy lisää työpaikkasi työsuojeluvaltuutetulta. Työpaikan lämpötiloja valvoo aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Lue lisää: www.selry.fi/kuumatyo