Henna Ruuskanen ottaa asioista selvää KESÄFESTARIT | ASIANTUNTIJA VASTAA | SELVITETTY TAPAUS | VAPAALLA 3 ? 22 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Kruunu Herkulla tehdään valmisruokia Laatutaso on korkea, mutta käsityön jälki saa näkyä. T YÖPAIKALL A LUOT TAMUSHENKILÖ MONI OPETTAJA ON ENTINEN SELLILÄINEN STADIN AMMATTIOPISTOSSA TYÖTTÖMÄN VELVOLLISUUTTA HAKEA TÖITÄ LISÄTÄÄN UUDESSA TYÖNHAUN MALLISSA
E L I N TA E 3 SEL:n Kesäfestarit Lauantaina 13.8.2022 Eteläpuisto, Tampere Toimi nopeasti, lippuja on rajoitettu määrä! Etkot perjantaina klo 19–23, kisailut lauantaina klo 11–13 ja festarit klo 14–21. Pete Parkkonen Gasellit Sugar Shaker Varaa festarilippusi, majoituksesi ja ilmoittaudu kisailuihin 1.5.2022 alkaen: www.selry.fi/kesapaivat Yövy festareilla 12.–14.8.2022 jäsenetuhintaan Original Sokos Hotel Ilveksessä: 135 €/1 hh/vrk • 155 €/2 hh/vrk Festarilippu jäsenelle: €!
E L I N TA E 3 Aluksi T oukokuun alusta tulee voimaan laki, joka vaikuttaa käytännössä jokaisen työttömän työnhakijan arkeen. Uudistuksella on hieno, mutta huonosti aukeava nimi ”pohjoismainen työvoimapalvelumalli”. TE-palvelut puhuu ”uudesta asiakaspalvelumallista”. Kansan parissa mallia on kutsuttu aktiivimalli kakkoseksi tai kolmoseksi, vaikka se ei ihan sama olekaan kuin Sipilän hallituksen kehittelemät aktiivimallit. Toisin kuin jo kuopatussa aktiivimallissa, uudessa mallissa työnhakija ei menetä työttömyysetuuttaan eikä sen määrää alenneta, jos hän noudattaa työllistymissuunnitelmaansa, vaikka työpaikkaa ei löytyisikään. Uusi malli lisää TE-toimiston palveluja ja yhteydenottoja sekä lyhentää karensseja. Näitä voidaan pitää työnhakijan kannalta hyvinä asioina. UUDESSA MALLISSA on kyse siitä, että hallitus haluaa saada työttömäksi jääneet ihmiset nopeasti takaisin töihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi työnhakijan velvollisuutta hakea työtä lisätään. Jatkossa työnhakijan on haettava pääsääntöisesti vähintään neljää työpaikkaa kuukaudessa, mikä tarkoittaa yhtä työhakemusta viikossa. Ihmiset eivät kuitenkaan voi työllistyä, jos oikeita työpaikkoja ei ole. Työhakemusten määrä sovitaan henkilökohtaisesti jokaisen työnhakijan omassa työllistymissuunnitelmassa. Neljä ei ole ehdoton määrä, vaan työhakemusten määräksi voidaan sopia nollasta neljään. Määrään vaikuttavat tarjolla olevat työpaikat ja työttömän toimintakyky. ONKO TÄMÄ uhka vai mahdollisuus? Se riippuu täysin siitä, kuinka yksilöllistä palvelua TE-toimistojen ja kuntien virkailijat työnhakijoille antavat. Toivottavasti heillä on tarpeeksi aikaa henkilökohtaiseen palveluun. Jos työpaikkoja ei alueella ole tai työnhakija on tosiasiallisesti työkyvytön, ei ole mitään järkeä pakottaa ihmistä neljän hakemuksen kuukausittaiseen rumbaan. Uusi malli – uhka vai mahdollisuus? P Ä Ä K I R J O I T U S ”Hallitus haluaa saada työttömäksi jääneet ihmiset nopeasti takaisin töihin.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 3/22 29.4.2022 TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Stadin ammattiopisto leipoo uusia ammattilaisia 14 Meiralla tulipalo tiivisti työyhteisöä entisestään 18 Kruunu Herkulla tehdään valmista ruokaa käsityönä 23 Dahlmansilla valoa koronavuosien jälkeen? 28 Reilun talouspolitiikan aika on nyt 40 Uusi työnhaun malli 27 Liiton yhteyshenkilö Ahvenanmaalla 30 Järjestösivut 38 Luottamushenkilö 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla S I S Ä L LY S Kannessa: Valion Lapinlahden tehtaan tuore pääluottamusmies Henna Ruuskanen on tykännyt tehtävästään niin paljon, että hän tietää jo nyt hakevansa jatkokaudelle. Kannen kuva: Sami Turunen ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti TARU SALOVAARA on aloittanut SEL:n tiedottajana ja Elintae-lehden toimittajana huhtikuun alussa. Espoolainen Salovaara on koulutukseltaan sairaanhoitaja (AMK). Hänellä on viestinnän kokemusta useista järjestöistä ja hän on myös opiskellut viestintää avoimessa ammattikorkeakoulussa. – Olen innoissani työstäni viestinnän ja ay-liikkeen parissa. Muuttuvassa maailmantilanteessakin meidän on pidettävä huolta elintarvikealan työntekijöiden oikeuksista, sillä suomalainen ruuantuotanto on entistä tärkeämmässä asemassa myös huoltovarmuuden näkökulmasta. Haluan osaltani huolehtia siitä, että viestimme tavoittaa alan työntekijöiden lisäksi suomalaiset laajemminkin, Salovaara sanoo. Salovaaran työsuhde on Kati Oksmanin perhevapaan sijaisuus, josta Eetu Kinnunen siirtyi Teollisuusliiton ulkoisen viestinnän päällikön sijaiseksi huhtikuun alussa. SEL on lahjoittanut 5000 euroa Ukrainan elintarviketyöläisten ammattiliiton AIWU:n auttamiseksi. Lahjoitus tehtiin maaliskuussa elintarvikealan ammattiliittojen maailmanjärjestön IUF:n solidaarisuusrahaston kautta. – Sota on vaikeuttanut suuresti myös ukrainalaisten ammattiliittojen toimintaa ja niiden jäsenten elämää. Haluamme lahjoituksellamme tukea heitä ja osoittaa solidaarisuutemme heille, SEL:n liittosihteeri ja kansainvälisistä asioista vastaava Henri Lindholm sanoo. Elintarvikealan ammattiliittojen pohjoismainen unioni PU on lisäksi lahjoittanut Ukrainaan IUF:n solidaarisuusrahaston kautta 15 000 euroa. SEL on sekä PU:n että IUF:n jäsen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut valtavasti inhimillistä kärsimystä Ukrainassa. Sodassa on kuollut jo tuhansia ihmisiä ja viisi miljoonaa ukrainalaista on joutunut lähtemään kotimaastaan pakolaisiksi. Myös Ukrainan talous on kärsinyt suuresti sodasta. Monet työpaikat on suljettu ja ihmiset ovat menettäneet työnsä ja toimeentulonsa. Lue lisää: www.selry.fi/uutiset PAULIG sulkee Gold&Green Foods Oy:n Järvenpään tehtaan nopealla aikataululla huhtikuun loppuun mennessä. Yrityksen liiketoiminta ajetaan alas toukoja kesäkuun aikana. Maaliskuussa alkaneet muutosneuvottelut koskivat 69 ihmistä, joista 57 irtisanotaan. Henkilöstöstä reilut 40 on SEL:n työehtosopimuksella työskenteleviä työntekijöitä, joista osa on määräaikaisessa työsuhteessa. Nyhtökauraja delikaura-tuotteita valmistava Gold&Green Foods on ollut osa Pauligia vuodesta 2016. Paulig myi alkuvuonna Gold&Green-brändin ja aineettoman omaisuuden sekä tutkimusja kehitystoiminnan Valiolle. Samalla Paulig aloitti muutosneuvottelut kaupan ulkopuolelle jääneen Gold&Green Foodsin Järvenpään tehtaan henkilöstön kanssa tehtaan sulkemisesta, koska Valio ei jatka tuotteiden valmistusta Pauligin omistukseen jäävällä tehtaalla. Valio ei vielä paljasta nyhtökauraja delikaura-tuotteiden uutta valmistuspaikkaa. SEL:n Valiolta saaman tiedon mukaan Valio selvittää edelleen ”mahdollisia valmistusvaihtoehtoja sekä sopimusvalmistuskumppaneita”. Taru Salovaara SEL:n tiedottajaksi ja toimittajaksi SEL lahjoitti 5000 euroa Ukrainan elintarviketyöläisille Gold&Green Foodsin tehdas suljetaan ja 57 irtisanotaan
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti Arkistokuva. Kuvan leipomo ei liity tapaukseen. P äijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi maaliskuussa leipomoyrityksen työturvallisuusrikoksista ja vammantuottamuksesta. Yritys joutuu maksamaan 25 000 euron yhteisösakon sekä yhteensä noin 4 000 euron korvaukset kahdelle työtapaturman uhrille. Lisäksi oikeus tuomitsi yrityksen toimitusjohtajan 30 päiväsakkoon, tuotantopäällikön 20 päiväsakkoon sekä molemmat lähiesihenkilöt 15 päiväsakkoon. Yrityksessä tapahtui muutaman kuukauden sisällä kaksi työtapaturmaa, joista molemmista aiheutui vakavia vammoja tapaturman uhreille. Ensimmäinen tapaturma sattui, kun työntekijä työskenteli suojaamattomalla koneella. Toinen tapahtui, kun työntekijä puhdisti konetta sen ollessa käynnissä. Molemmat toimintatavat olivat työpaikalla yleisesti käytössä ja hyväksyttyjä, ja koneilla oli sattunut läheltä piti -tilanteita aiemmin. Työtapaturmia tutkittaessa yrityksen toiminnassa havaittiin useita työturvallisuusrikkeitä. Haittaja vaaratekijöiden arvioinnista ei ollut huolehdittu työpaikalla, eikä esihenkilöiden tehtäviä ja vastuita ollut määritelty riittävästi. Esihenkilöitä ei ollut myöskään koulutettu tarpeeksi. Käräjäoikeus katsoi tuomiossaan yrityksen toimitusjohtajan olleen tietoinen työturvallisuuspuutteista ja olleen asemansa perusteella velvollinen huolehtimaan puutteiden asianmukaisesta kuntoon laittamisesta. Työpaikalla oli yleisesti käytössä tapa työskennellä tietyissä työtehtävissä suojaamattomalla koneella sekä käyttää koneen puhdistamisessa vaarallista työtapaa. Työnantajan velvollisuus olisi ollut suojata koneiden liikkuvat osat niin, ettei työntekijä voi vahingossakaan loukata itseään työtä tehdessään. Käräjäoikeus totesikin, että yrityksessä oli panostettu tuotannollisiin tekijöihin työsuojeluasioiden sijaan. Työpaikalla oli suhtauduttu piittaamattomasti lain säännöksiin ja työsuojeluviranomaisten määräyksiin. Myös se, että toimitusjohtaja oli osallinen rikokseen ja sallinut rikoksen, oli yhteisövastuun perusteena. Käräjäoikeuden tuomio on lainvoimainen, sillä osapuolet eivät ilmoittaneet määräaikaan mennessä tyytymättömyyttään siihen. • Työnantajalle 25 000 euron yhteisösakko työturvallisuuden laiminlyönnistä leipomossa Eetu Kinnunen
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti Kalaneuvoksen Sastamalan kalanjalostustehtaan laajentamiseen on viime vuosina investoitu 30 miljoonaa euroa. KALANEUVOS OY on päättänyt sulkea ostamansa Heimon Kala Oy:n Hämeenlinnan Rengossa sijaitsevan tuotantolaitoksen. Tuotantolaitoksen noin 10 työntekijää on jo irtisanottu ja viimeiset kalat ovat tulossa jalostettavaksi lähiaikoina. Tämän jälkeen työt päättyvät paitsi tuotantolaitoksen omilta työntekijöiltä myös reilulta kymmeneltä vuokratyöntekijältä. – Työntekijöille ei ole tarjottu töitä konsernin muista yksiköistä, SEL:n Häme-Keski-Suomen aluesihteeri Eija Rantanen kertoo. Kalaneuvos on linjannut, ettei sillä ole työntarjoamisvelvoitetta irtisanotuille Sastamalan tuotantolaitokseltaan. SEL selvittää asiaa parhaillaan. Hukkasen yrittäjäperheen omistamat Kalaneuvos ja Nordic Trout ostivat Heimon Kalan helmikuussa ja aloittivat maaliskuussa Rengon tuotantolaitosta koskevat muutosneuvottelut. Jo ennen yrityskauppaa Heimon Kalan Kokkolan tuotantolaitos oli päätetty sulkea ja sen lähes 50 työntekijää irtisanottiin. Osa työntekijöistä on jo hakeutunut uusiin töihin ja Kokkolan tuotantolaitos suljetaan toukokuun loppuun mennessä. Kalaneuvos tiedotti Heimon Kalan siirtyessä virolaisomistuksesta suomalaisen perheyrityksen omistukseen, että kotimaisuuteen panostetaan jatkossa entistä vahvemmin ja suunnitelmia tehdään pitkällä tähtäimellä. Nyt tehdyn Rengon tuotantolaitoksen sulkemispäätöksen jälkeen Heimon Kalasta jää jäljelle enää kalankasvatustoiminta Houtskarissa Paraisilla. Kalaneuvos Oy:llä on tuotantolaitokset Sastamalassa, Turussa ja Kaskisissa. Kalaneuvos-konserniin kuuluu myös Turussa ja Kaskisissa toimiva Martin Kala Oy. Vuonna 2021 konsernin liikevaihto oli 84 miljoonaa euroa ja se työllisti yhteensä 170 työntekijää. Kalaneuvos Oy ja Hukkasen yrittäjäperhe omistavat lisäksi kalankasvatukseen keskittyneen Nordic Fish -konsernin, jonka liiketoimintaa hoitavan Nordic Troutin lähes 30 toimipistettä sijaitsevat Manner-Suomessa, Ahvenanmaalla ja Ruotsissa. Vuonna 2021 Nordic Troutin liikevaihto oli 42 miljoonaa euroa ja se työllisti noin 100 ihmistä. Hukkasten yritykset muodostavat yhdessä Suomen suurimman kala-alan toimijan. • Kalaneuvos sulkee Heimon Kalan Rengon tuotantolaitoksen ja irtisanoo työntekijät
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti K olumbia on yksi maailman kymmenestä vaarallisimmasta maasta ammattiyhdistysliikkeen aktiiville. Kolumbian satamatyöntekijöiden joukossa vuonna 2017 tehdyssä tutkimuksessa noin puolet työntekijöistä piti ammattiliittojen toimintaa hyvänä, mutta heistä yli 70 % ei uskaltanut liittyä liittoon. Jokainen meistä voi kuvitella millaista rohkeutta tarvitaan, jotta ihmiset uskaltavat vaatia itselleen sekä yhteisesti parempia työoloja ja palkkaa. Tilanteen vaikeudesta huolimatta liitot ovat jatkaneet työtään työntekijöiden puolustamiseksi. Esimerkiksi kolumbialainen kuljetusalan työntekijäliitto SNTT on kasvattanut jäsenmääräänsä ja pystyi painostamaan syksyllä 2018 Buenaventuran satamassa työnantajaa solmimaan työehtosopimuksen liiton kanssa. MOSAMBIKISSA TELEVISIO haastatteli kotiapulaisena toimivaa Luisa Pascalia Kotiapulaisten päivänä, ja ammattiliittoon vastikään liittynyt nainen kertoi asemastaan työelämässä. Suuri osa kotiapulaisista eli kotitaloustyöntekijöistä on nuoria naisia ja tyttöjä, jotka työskentelevät epävirallisissa ja epävakaissa työsuhteissa. He tekevät raskasta työtä pienellä, epäsäännöllisesti maksettavalla palkalla ja vailla arvostusta, ylityökorvauksia, lomia tai kirjallisia sopimuksia. Ongelma ei ole huono lainsäädäntö, vaan sen noudattaminen. Tieto oikeuksista on vähäistä, ja monet pelkäävät menettävänsä työnsä, jos he valittavat oloistaan. Luisan rohkeus palkittiin: työnantaja päätti, että hän saa vastedes pitää palkallisen vuosiloman ja vapaata kansallisina pyhäpäivinä. MEILTÄ SUOMALAISILTA ei vaadita rohkeutta liittyä liittoon ja monet eduista tulevat kuin manulle illallinen. Suomessa ay-liike on tehnyt sen, mistä Kolumbiassa tai Mosambikissa vielä unelmoidaan. Toisen unelma on toiselle jo arkipäivää. Ja kun jostain tulee arkipäivää, on helppo unohtaa, että tämän eteen on tehty töitä ja kehitys voi kääntyä myös taaksepäin. Se vaatii rohkeutta K O L U M N I S A N O T T U A 17,38 € ”Lakko-oikeus on demokraattisessa yhteiskunnassa työntekijöiden perusoikeus. Työtaisteluoikeus varmistaa, että neuvottelujen lopputulos on mahdollisimman oikeudenmukainen.” S A K : N T YÖ M A R K K I N A PÄ Ä LLI K KÖ K A RO LI I N A H U OV I L A 9. 4 . 2022 ”Suomessa majoituksia välittävä Airbnb ja Yango-nimellä kyytivälityspalveluja tarjoava Yandexin tytäryhtiö eivät maksa lainkaan yhteisöveroja Suomeen. Kerättyjä tuloja on ohjattu veroparatiiseihin, joissa niiden verotus on jäänyt matalaksi.” F I N N WATCH I N TI E D OTE 1 2 . 4 . 2022 JUURI NÄIN! EI NÄIN! ELINTARVIKEALAN TYÖNTEKIJÄN KESKITUNTIPALKKA OLI VUONNA 2020 EK:N PALKKATILASTOJEN MUKAAN 17,38 EUROA. MARJO PIHLAJANIEMI Kirjoittaja on SAK:n viestintäpäällikkö, joka huolehtii, että SAK:n ja SAK:laisten ääni kuuluu, näkyy ja vaikuttaa. L U K U ”Suomessa ay-liike on tehnyt sen, mistä Kolumbiassa tai Mosambikissa vielä unelmoidaan. Toisen unelma on toiselle jo arkipäivää.”
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Liitto on sen jäsenet V E L L U N B L O G I ”Ammattiliitto on sen jäsenet. Järjestäytymällä ammattiliitoksi työntekijät ovat rakentaneet voiman, jolla on saatu aikaiseksi tolkulliset työehdot.” S EL:n viisivuotinen edustajakokouskausi on lopuillaan. Edustajakokoukseen valitut jäsentemme edustajat kokoontuvat toukokuussa Lappeenrantaan tekemään arviota menneestä, mutta mikä tärkeämpää, suuntaamaan liittoa tulevaan ja tuleviin koitoksiin. EDUSTAJAKOKOUSKAUSI ALKOI haasteellisissa merkeissä. Maassa oli Juha Sipilän johtama kolmen puolueen hallitus, joka oli ottanut tehtäväkseen työehtojen heikentämisen ja työläisten etujen polkemisen. Ay-liike joutui valtakunnallisilla toimintapäivillä vastustamaan irtisanomislakia, työttömyysturvan aktiivimallia ja kiky-tunteja. UUTTA IRTISANOMISLAKIA ei tullut, Sipilän hallituksen jälkeen pääsimme eroon aktiivimallista ja kiky-tunnitkin ovat enää synkkä muisto niilläkin aloilla, joilla ne otettiin käyttöön. SEL:n työehtosopimuksiinhan me emme kiky-tunteja koskaan hyväksyneet. Sipilän hallituskauden jälkeen edustajakokouskautta ovat koronapandemian lisäksi värittäneet Metsäteollisuus ry:n päätös luopua työehtosopimustoiminnasta sekä Teknologiateollisuus ry:n järjestökikkailu, josta huolimatta alalle saatiin kuitenkin yleissitova työehtosopimus. Kummallakin työnantajajärjestöllä oli tavoitteena työntekijöiden neuvotteluvoiman heikentäminen, jonka seurauksena olisi pystynyt heikentämään työehtoja. KOKONAISUUTENA OTTAEN Paperiliitto ja Teollisuusliitto ovat pystyneet hyvin puolustamaan jäsentensä työehtoja yrityskohtaisissa työehtosopimusneuvotteluissa metsäteollisuuden kentässä. Isossa kuvassa työnantajien into ajaa ideologisia tavoitteita sopimuspöydissä on hiipunut, kun tavoitteille on tehty hintalappu. Tästä on yksi poikkeus. UPM:n johdon järjetön suhtautuminen järjestäytyneeseen sopimiseen ammattiliiton kanssa on poikinut paperiteollisuuteen ennätyspitkän lakon. On hyvä kysymys, miten yhdellä työnantajalla on varaa ja tarve tällaiseen ideologiseen otteluun omia työntekijöitään vastaan. MUISTETAAN, ETTÄ niin nyt kuin tulevaisuudessakin, ammattiliitto on sen jäsenet. Järjestäytymällä ammattiliitoksi työntekijät ovat rakentaneet voiman, jolla on saatu aikaiseksi tolkulliset työehdot. Sillä samalla voimalla työehdot myös pidetään tolkullisina ja niitä parannetaan. Järjestäytyminen, siis se, että kaikilla työpaikoilla kuulutaan liittoon, on tulevan edustajakokouskautemme isoin asia. JÄRJESTÄYTYNEET TYÖLÄISET pärjäävät aina kamppailussa työehdoista. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti SEL:N suuren jäsenristeilyn myynti alkoi vauhdilla huhtikuun alussa. Kolmen ensimmäisen viikon aikana jo 700 selliläistä on varannut paikkansa jäsenristeilyltä. SEL:n ammattiosastoista tähän mennessä puolet on päättänyt tuestaan risteilylle osallistuville jäsenilleen, ja odotettavissa on lisää tukipäätöksiä lähiaikoina. – Jäsenristeilyn myynti on lähtenyt hienosti käyntiin. Tulossa on hieno tapahtuma, joten kannattaa toimia pikaisesti, kerätä hytillinen porukkaa ja varata paikat jäsenristeilyltä, SEL:n järjestöpäällikkö Pekka Närhinen sanoo. SEL:n suuri jäsenristeily on Helsingistä Tallinnaan ja takaisin seilaavalla Silja Europalla 21.–22.1.2023. BRASILIAN hallitus suunnittelee heikentävänsä työsuojelumääräyksiä lihan ja siipikarjan käsittelyssä. Nykyisessä säädöksessä on säädetty fyysisen kuormituksen vähentämisestä työkäytäntöjä uudistamalla ja säännöllisillä tauoilla. Lisäksi siinä on säädetty työtekijöiden oikeudesta osallistua työsuojelun kehittämiseen. Hallituksen suunnitelmissa on kumota säädös tai heikentää sitä merkittävästi. Heikennys koskisi puolta miljoonaa alan työntekijää. Jäsenristeilylle jo 700 varausta Lihatyöntekijöiden työturvallisuus vaarassa Brasiliassa Miksi jokaisen kannattaa olla ammattiliiton jäsen? G A L L U P ”OLEN liiton jäsen, sillä vain järjestäytymällä liittoon pystymme säilyttämään työehtosopimuksen aloillamme. Liitosta saa apua ja tukea ongelmiin työpaikalla. Siksi kaikkien kannattaa liittyä.” VEERA AROLA Lihajalosteiden käsittelijä Veljekset Rönkä, Kemi ” LIIT YIN heti uuden työsuhteen alettua. Liittoon kannattaa liittyä, jotta saa apua ja turvaa tarvittaessa työhön liittyen.” RASMUS MYLLYMÄKI Kunnossapitoasentaja Pernod Ricard Finland, Turku ”OPISKELUJEN jälkeen kuuluin vain työttömyyskassaan, mutta kun tuli ongelmia töissä, tein ainoan oikean päätöksen ja palasin liittoon! Jäsenyys kannattaa, silloin saa apua kaikissa työpaikan tilanteissa.” MARI PASTO Vastuupaistaja, osaston luottamusmies Pirjon Pakari, Seinäjoki Vastaajat osallistuivat SEL:n nuorten Tunnetko oikeutesi? -kurssille Rovaniemellä 12.–13.3.2022. UNILEVER lopettaa Sipoon jäätelötehtaansa ja siirtää Ingman-jäätelöiden tuotannon Ruotsiin Flenin tehtaalleen. Tuotanto Sipoossa lopetetaan heinäkuun loppuun mennessä. Tammikuussa alkaneet muutosneuvottelut koskivat 64 ihmistä, joista kaksi lähti jo prosessin aikana. Loput 62 työntekijää irtisanotaan. Heistä SEL:n työehtosopimuksella työskenteleviä on noin 25. Pääluottamusmies Johanna Lundberg kertoo, että työntekijät kuulivat työnantajalta tehtaan sulkemispäätöksestä ja koko henkilöstön irtisanomisesta maaliskuun toiseksi viimeisellä viikolla. Irtisanomisilmoituksia ei ollut vielä huhtikuun puoleen väliin mennessä jaettu. Työnantajan päätös on suuri pettymys työntekijöille. – Heinäkuun loppuun asti ollaan töissä, ja sitten loppuu kokonaan. Todella ikävää, että suomalainen työ päättyy ja perinteisten Ingman-jäätelöiden valmistus siirtyy ulkomaille, Lundberg toteaa. Ingmanin jäätelöiden valmistus siirtyy Sipoosta Ruotsiin ”MINUS TA tuli liiton jäsen kuultuani luottamusmieheltäni liiton mahtavista tapahtumista. Jokaisen kannattaa liittyä liittoon, sillä yhdessä olemme vahvempia ja järjestäytyneinä työpaikalla on mukavampaa.” VILLE ANTTILA Alkupaloittelija HKScan, Forssa
E L I N TA E 10 E L I N TA E 11 E L I N TA E 11 Stadin ammattiopisto leipoo uusia ammattilaisia Leipuri-kondiittorilinjan opettajista suurin osa on entisiä selliläisiä. Omista ja yhteisistä oikeuksista kiinni pitämisen tärkeydestä kerrotaan osana opetusta. A M M AT T I O P I S T O S S A teksti ja kuvat Eetu Kinnunen Beate Ramberg opiskelee ensimmäistä vuottaan leipurikondiittoriksi Roihuvuoressa.
E L I N TA E 11 E L I N TA E 11 S irpa Tavilla on meneillään viimeinen kevät Stadin ammattiopiston leipurikondiittorilinjan opettajana Helsingissä. Neljännen polven leipomoalan ammattilaisen tie vei aikanaan Fazerin Vaaralan leipomon kautta siirtämään omaa ammattitaitoa seuraaville sukupolville Roihuvuoreen. Nyt edessä siintävät eläkepäivät. Nykyisessä ammatillisessa koulutuksessa Tavia miellyttää monipuolisuus. Hänen opiskeluaikoinaan valmistuttiin joko leipureiksi tai kondiittoreiksi, nykyään kaikista opiskelijoista tulee molempia. – Kun itse olen kondiittori, niin edelleen joudun korvapuustien leipomista harjoittelemaan, Tavi naurahtaa. Useimmat muutkin ammattiopiston opettajat ovat tulleet leipomoiden linjoilta. Elannossa pitkän uran tehnyt ja sieltä Viking Linelle laivakondiittoriksi siirtynyt Arto Kaasinen vaihtoi käytännön leipomoalan työt opetukseen hyvän työilmapiirin ja perhe-elämälle sopivampien työaikojen perässä. – Ei tänne rahan takia olisi kannattanut laivalta vaihtaa, Kaasinen toteaa. Vaikka opetusalalle siirtyminen on tarkoittanut sekä Taville että Kaasiselle kouluttautumista ja liiton vaihtoa, ei pohjalla oleva selliläinen identiteetti ole kadonnut mihinkään. Opetuksen ohessa opiskelijoille kerrotaan käytännön asioita työelämästä, esimerkiksi miksi ammattiliittoon kannattaa kuulua ja millaisissa tilanteissa liiton jäsenyydestä on apua. SEL:n Etelä-Suomen aluesihteeri Jouni Konttila on käynyt useita kertoja Prinsessantien toimipisteellä kertomassa opiskelijoille liiton toiminnasta ja sen tarjoamista eduista ja turvasta. Seuraavaa vierailua on jo suunniteltu, kun oppilaitosten vierailurajoituksia on höllennetty. Muidenkin alojen opettajat tulevat opettajainhuoneessa toimittajan juttusille ja kun heille kerrotaan juttua tehtävän SEL:n lehteen, he kehuvat vahvaa ja toimintakykyistä ammattiliittoa. Työskentelyolosuhteet turvaava ja toimintakykyinen ammattiliitto on myös heidän mielestään merkittävä leipomoalan maineen ylläpitämiseksi ja opiskelijoiden houkuttelemiseksi alalle. Tavoitteena vahva ammatti-identiteetti Tavi ja Niina Hyvärinen pyörittävät yhdessä Buusti-työpajaa, jossa tarkoituksena on auttaa erityisen tuen tarpeessa olevia opiskelijoita. Tuen tarve voi olla seurausta opintojen tai työharjoittelun keskeytymisestä. Buustissa haetaan uutta motivaatiota opintoihin ja vahvistetaan opiskelijoiden ammatillista itsetuntoa. Pajassa tuotetaan leipomoja konditoriatuotteita yläkerran kahvila-myymälään. Työ simuloi työskentelyä oikealla alan työpaikalla, mutta työaikataulu on huomattavasti verkkaisempi. – Olen rakentanut päiväohjelman niin, että hätätapauksessa voisin tehdä kaiken vaikka yksinkin, Hyvärinen kertoo. Väljä aikataulu antaa mahdollisuuden harjoitella, opettaa ja tarvittaessa korjata tapahtuneet vahingot. Pajassa työskentelee myös Milla Pasanen, jota kondiittorin töistä vastaava Tavi ja leipurin töihin erikoistunut Meiju Petrelius valmentavat ammattiin opiskeleville tarkoitettuihin Taitaja-kisoihin. Roihuvuoressa keskeisenä tavoitteena on tukea opiskelijan ammattiylpeyden ja ammatillisen identiteetin muodostumista. Työelämää simuloivan ympäristön vuoksi erityisen tuen opiskelijat voivat tehdä koronapandemian aikana myös näyttöjään työpajassa. Ammatillisen koulutuksen lisääntyneet yhteydet työelämään ja alan työpaikkoihin toimivat Sirpa Tavin mielestä hyvin, kun koulutuksen järjestäjällä on riittävät resurssit kiertää työpaikoilla ja tukea opiskelijoita. Opettajista Arto Kaasinen on erityisesti keskittynyt työpaikoilla annettavaan ohjaukseen ja opetukseen. Hän seuraa ja arvioi muun muassa opiskelijoiden työpaikoilla antamia näyttöjä, eli osaamisen tasosta kertovia itsenäisiä työsuorituksia. Opetuksen ohessa opiskelijoille kerrotaan käytännön asioita työelämästä. Sirpa Tavi ja Arto Kaasinen ovat opettaneet vuosia yhdessä. He tuntevat toisensa jo 17-vuotiaasta, jolloin he opiskelivat itse konditoria-alaa. ?
E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 Kansainvälisyys vahvasti läsnä Suomalaisen leipomoalan koulutuksen tasosta voidaan olla perustellusti ylpeitä. Stadin ammattiopistolla on vaihto-ohjelma muun muassa Lyonissa toimivan ranskalaisen leipurikoulun kanssa. Koronapandemia on laittanut vaihdot tauolle, mutta nyt siellä opettajina toimivat Sandy Violand ja Martin Lattay ovat saapuneet Suomeen tutustumaan tiloihin ja käynnistämään yhteistyötä uudelleen. Kansainvälisiä vieraita ihmetyttää erityisesti opetustilojen koko ja moderni varustelu. – Ranskassa opiskelu tapahtuu lähes kokonaan työpaikoilla, kouluilla ei ole juurikaan suuria teollisten leipomoiden laitteita toisin kuin täällä, Violand kertoo. Ranskassa työssäoppimispaikan varustelutaso vaikuttaa pitkälti siihen, millaisilla välineillä opiskelijat pääsevät työskentelemään. Monien pienten leipomoiden maassa se voi tarkoittaa, että nykyaikaisten työvälineiden käyttö jää kokonaan oppimatta. Suomalaisella leipomoalan koulutuksella voi siten olla opetettavaa jopa leipomoja konditoriakulttuurin suurvaltana pidetylle maalle. Kansainvälisyys näkyy myös maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden suurena määränä. Leipomoalan opinnot tarjoavat selkeän väylän työelämään ja alaa on mahdollista opiskella, vaikka suomen kieli ei olisikaan vielä täysin hallussa. – Kommellusten kautta sitten opitaan sitäkin. Joskus on mennyt taikinan sekaan suolan sijaan nostatusaineena käytettävää hirvensarvisuolaa, Sirpa Tavi kertoo. Stadin ammattiopisto tarjoaa perustutkinto-opiskelijoille kolmevuotista leipuri-kondiittorin tutkintoa. Työelämässä jo oleville opiskelijoille suunnattu iltapainotteinen ammattitutkinto on tyypillisesti noin puolta vuotta lyhempi, mutta täsmällinen kesto riippuu opiskelijan omasta etenemistahdista. • Sandy Violand ja Martin Lattay ovat saapuneet Lyonista käynnistämään opiskelijavaihto-ohjelmaa. He ovat vaikuttuneita suomalaisen leipomoalan koulutuksen laadusta. Milla Pasanen valmistautuu Taitaja-kilpailuihin Meiju Petreliuksen ja Sirpa Tavin valmentamana. Kilpailuhuoltaja Niina Hyvärinen lähtee mukaan kilpailuihin Poriin. Aada Hämäläinen esittelee päivän aikana syntyneitä lohipasteijoita ja focacciaa. Samalla hän saa lisätietoa ammattiliiton jäsenyydestä.
E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 E lintarvikealan, maatalouden sekä ravintolaja matkailualan työntekijöiden ammattiliittojen Euroopan yhteistyöjärjestö on EFFAT, jota on nyt kaksi vuotta pääsihteerinä luotsannut islantilainen Kristjan Bragason. Bragason kiertää tapaamassa kaikki EFFAT:n jäsenliitot ja maaliskuussa oli SEL:n vuoro. EFFAT:n tärkein tehtävä on lobata ammattiliittojen ja niiden jäsenten etuja eurooppalaisessa päätöksenteossa, erityisesti EU:n lainsäädäntötyössä. Siksi EFFAT:n johdon ja asiantuntijoiden pitää tuntea Euroopan maiden työmarkkinat ja sopimuskulttuurit. EU-lainsäädäntö on monimutkaista, eikä jäsenmaiden erilaiset työlainsäädännöt ja työehtojärjestelmät helpota tehtävää. Suomen työmarkkinoiden tilannetta ja neuvottelusuhteita BragasoEFFAT:n pääsihteeri Kristjan Bragason ja pikaruokasektorista vastaava Jonathan Johansson keskustelivat Suomen vierailullaan maaliskuussa SEL:n kansainvälisiä asioita hoitavan tiimin kanssa. nille ja tämän kanssa matkustaneelle pikaruokasektorista vastaavalle Jonathan Johanssonille avasivat SEL:n liittosihteeri Henri Lindholm ja projektipäällikkö Lea Väänänen. Tapaamisen toisena aiheena oli järjestäytyminen. Järjestäytymisasteen lasku on EFFAT:n jäsenliittojen yhteinen ongelma, johon haetaan myös yhteisiä ratkaisuja. SEL:n järjestötoimitsija Minttu Sillanpää esitteli Bragasonille SEL:n suunnitelmia järjestämistyön kehittämiseksi. EFFAT aikoo koota eri maiden kokemuksia yhteen ja jakaa tietoa onnistuneista jäsenhankintakeinoista. EFFAT pilotoi järjestämistyön kehittämistä liha-alalla tänä ja ensi vuonna. Liha-alalla on monessa Euroopan maassa paljon ulkomaista työvoimaa. Mutta kuten Suomen esimerkkikin osoittaa, liha-alalla on potentiaalia olla myös palkkajohtaja ja liiton painostusväline työehtoneuvotteluissa kaikkien sopimusalojen palkkojen ja muiden työehtojen parantamiseksi. Kaikki on kiinni jäsenhankintatyön onnistumisesta. – Tässäkin on tosin tärkeä muistaa kulttuurierojen merkitys, Bragason muistuttaa. Isossa-Britanniassa hurjasti jäsenmääräänsä nostanut ammattiliitto Unite on muun muassa käynyt työntekijöiden kotona puhumassa ammattiliiton jäsenyydestä ja työelämäasioista. Niin suomalaisessa kuin islantilaisessakin kulttuurissa tällainen lähestymistapa tuntuisi varmasti monesta oudolta. Uutta syntyy Bragasonin mukaan kuitenkin vain jakamalla omia kokemuksia ja ideoita sekä kokeilemalla rohkeasti uutta. Suomesta EFFAT:n jäseniä ovat SEL:n lisäksi PAM, Pro ja Teollisuusliitto. • Eetu Kinnunen EFFAT:n pääsihteeri Kristjan Bragason vieraili Suomessa: Meidän on kokeiltava rohkeasti uutta Lyhyesti
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 T Y Ö P A I K A L L A Tulipalo tiivisti työyhteisöä entisestään Jo vuodesta 1935 nykyisissä tiloissaan Helsingin Vallilassa toiminut kahvia ja mausteita valmistava Meira ei lannistunut joulukuisesta rakennuspalosta, vaan aikoo jatkaa entistäkin vahvempana. teksti ja kuvat Taru Salovaara Kahvin annospussipakkaukset täyttyvät Juho Nurmen linjalla.
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 M eiran kahvipaahtimo ja maustetehdas ovat nykyisin osa yhtä Euroopan suurimmista kahvialan yrityksistä, italialaista Massimo Zanetti Beverage -konsernia. Henkilöstöä Meiralla on yhteensä noin 180, joista noin sata työskentelee tuotannon puolella. Isoimpana yksittäisenä ryhmänä ovat maustetuotannon työntekijät. Vuonna 1914 toimintansa aloittaneella Meiralla on pitkät perinteet pääkaupungin sykkeessä. – Vaikka kaupungit ovat aikanaan rakentuneet teollisuuden ympärille, on Meiran sijainti keskellä kaupunkia nykyaikana poikkeuksellinen. Ilmassa leijuva kahvin tuoksu on muotoutunut alueen erityispiirteeksi. Kun tehdasrakennuksemme tulipalo tuli ihmisten tietoisuuteen, moni otti huolissaan yhteyttä ja kysyi, joudummeko Mantelikoneella työskentelevä Sini Sarvi pakkaa pähkinätuotteita. siirtymään muualle, Meiran toimitusjohtajana yli 15 vuotta toiminut Raimo Sinisalo kertoo. – Kun joulunalusviikolla syttynyt tulipalo laittoi kaiken uusiksi, ei olisi uskonut miten sujuvasti asiat lopulta menevät kokonaistilanne huomioiden. Korvaava tuotanto saatiin käynnistettyä vain kuukausi palon jälkeen. Siinä ei paljon työtunteja laskettu, kun jokainen halusi tehdä osansa, Raimo Sinisalo ja Meiran työntekijöiden varapääluottamusmies Jenna Markkanen muistelevat. Tulipalon jäljiltä massiivisimmat vahingot olivat tehdasrakennuksen ullakolla. Erityisesti tulipalo vaikutti kahvin tuotantoprosessiin. Tällä hetkellä paahdettu kahvi tuodaan Meiralle Euroopasta. Kahvin paahtaminen päästään käynnistämään omissa tiloissa uudelleen todennäköisesti kesän kynnyksellä. Maustetehtaan tuotanto sen sijaan on jo täydessä käynnissä. ?
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 Oskari Loikkala valvoo sinappikoneen toimintaa. Työtä tarve edellä Kahvia paahdetaan Euroopassa maanantaista perjantaihin ja jotta tuotantoketju pysyisi mahdollisimman tiiviinä, Meiralla työskennellään nyt viikonloppuisin 12 tunnin vuoroissa. Muutoin työtä tehdään kahdessa vuorossa, joskin kolmivuorotyöhön siirtymisestä on vastikään neuvoteltu. Toistaiseksi siihen ei kuitenkaan ole siirrytty. Pääosa tuotannon vaiheista tehdään koneellisesti, mutta poikkeuksiakin on. Herkät tuotteet, kuten laakerinlehdet, pakataan maustetehtaalla käsin. Kahvin markkinahinnan noustua ihmisten kulutuskäyttäytyminen on muuttunut entistä kampanjavetoisemmaksi ja tästä johtuen kuukausittainen myynti vaihtelee suuresti. Tietyt tuotteet ovat selkeästi sesonkituotteita, kuten ketsuppi kesäisin ja jotkut mausteet joulun aikaan. Kampanjoihin tai sesonkeihin on vaikeaa palkata lisää työntekijöitä, koska monien koneiden käytön opettelu vaatii aikaa. – Ei ole olemassa koulutusta, joka valmistaisi suoraan täällä tehtäviin töihin. Pakkaamisen voi opetella niin sanotusti lennosta, mutta erilaisten koneiden ja laitteiden käyttöön on saatava kunnon perehdytys. Kampanjat ja sesongit hoituvat kuitenkin oman porukan tehdessä pidempää päivää, Meiran maustetehtaan ja kahvipaahtimon työntekijöiden pääluottamusmies Aapo Häyrinen kuvaa. Kuluttajatottumukset elävät Vastuullisuus ja kotimaisuus ovat nykyisin tärkeitä kuluttajille. – Paahtimolla käytetään jo yli 80 %:sti vastuulliseksi varmennettua kahvia, ja vuoden loppuun mennessä tavoitteemme on 100 %, strategiaja vastuullisuusjohtaja Marleena Bask kertoo. Vaikka tummapaahtoisen kahvin osuus kulutuksesta on kasvanut viime vuosina noin neljännekseen, vaalea paahto pitää pintansa suomalaisten kahvinjuojien keskuudessa. Ei siis ihme, että Meiran suosituin tuote on perinteinen, vaaleapaahtoinen suodatinkahvi, Kulta Katriina. Korona-aikana mausteiden ja leivontatuotteiden vähittäiskauppa kasvoi merkittävästi, koska ihmiset olivatkin yhtäkkiä aiempaa enemmän kotona. Tällä hetkellä sota Ukrainassa nostaa joidenkin tuotteiden, kuten suolan kysyntää merkittävästi, mutta samaan aikaan pula pakkausmateriaaleista vaikeuttaa sen tuotantoa. Toimitusjohtaja Sinisalo kuvaakin alan suurimpina haasteina raaka-aineiden ja valuutan F A K TA Meira Oy ? Perustettu vuonna 1914 ? Kahvipaahtimo ja maustetehdas Helsingin Vallilassa ? Osa italialaista Massimo Zanetti Beverage -konsernia ? Henkilöstömäärä noin 180, joista työntekijöitä noin 100 ? Liikevaihto noin 85 miljoonaa euroa (2021), josta kahviliiketoiminnan osuus noin 85 % ? Mausteissa markkinajohtaja Suomessa, kahvissa kakkonen ? Tunnetuimmat tuotteet ovat Kulta Katriina -kahvi sekä Meiran mausteet ja ketsupit Herkät tuotteet, kuten salvian lehdet, pakataan käsin.
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 hinnanvaihteluita, korona-aikana rahtien hinnan ja saatavuuden sekä viime aikoina energian saatavuuden ja hinnan. – Maailmantilanteen epävarmuudesta huolimatta kahvija maustesegmentit ovat melko vakaita tuotekategorioita. Ja jos jotain olemme tulipalosta oppineet, niin sen, että yhdessä tekemällä ja luovuutta käyttämällä pystymme melkeinpä mihin vain, Sinisalo toteaa. Tiivistä yhteishenkeä Yksi yhtiön strategisista tavoitteista on olla hyvä työpaikka meiralaisille. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi henkilöstöetuina sekä mahdollisuutena kouluttautua ja edetä uusiin tehtäviin. – Smartum-setelit ovat olleet henkilökunnan keskuudessa pidettyjä. Erityisesti nyt, kun kulttuurin ja liikunnan lisäksi niitä voidaan käyttää vaihtoehtoisesti myös työmatkalippuun tai hierontaan, Aapo Häyrinen kertoo. Jotain yrityksen ilmapiiristä kertoo sekin, että Meiralla on työntekijöitä jo toisessa sukupolvessa. Jotkut perheenjäsenet ovat olleet töissä tehtaassa samaan aikaankin. Monet ovat työskennelleet Meiralla käytännössä koko aikuisikänsä tai hetken piipahdus on venynyt vuosien mittaiseksi työsuhteeksi. Näin kävi myös varapääluottamusmies Jenna Markkaselle. – Hakeuduin Meiralle kyllästyttyäni edellisen työni ympäripyöreiksi venyneisiin päiviin. Ajattelin, että täällä minulla on ainakin mahdollisuus valita, haluanko tehdä ylitöitä vai en. Ja tässä sitä ollaan edelleen, 10 vuotta myöhemmin, Markkanen naurahtaa. Meiralla huhtikuussa vieraillut SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo, että elintarvikealalla on varsin tyypillistä, että ihmiset ajattelevat tulevansa töihin vain hetkeksi, mutta saattavatkin löytää itsensä samasta työstä vielä vuosienkin päästä tykästyttyään työhön ja työyhteisöön. – Parasta työssä onkin juuri työkaverit, pääluottamusmies Aapo Häyrinen tiivistää. Enemmistö Meiran työntekijöistä on miehiä. – Tämä selittynee osin työtehtävien raskaudella. Esimerkiksi kahvipapusäkit saattavat painaa jopa 70 kiloa, Häyrinen toteaa. Työtapaturmia on ollut talvella tavallista enemmän työmatkalla tapahtuneiden liukastumisten takia. – Vakavilta työpaikalla sattuneilta työtapaturmilta on kuitenkin vältytty. Vanhat koneet aiheuttavat haasteita, mutta niihinkin on panostettu viime vuosina. Samoin ilmanlaatu on näissä oloissa ikuinen haaste, mutta senkin eteen tehdään jatkuvasti töitä, aiemmin työsuojeluvaltuutettuna toiminut Jenna Markkanen kertoo. Noin kaksi kolmesta Meiran työntekijästä on liiton jäsen. Meiralaisten ammattiosasto, Helsingin elintarviketyöntekijät eli Kymppi, toimii aktiivisesti, mutta rennolla otteella. Ammattiosasto tarjoaa jäsenille erilaisia etuja, kuten Linnanmäen rannekkeita alennettuun hintaan. • Valmis ketsuppilava siirtyy pois lavaajalta Teemu Soukan ohjauksessa.
E L I N TA E 19 E L I N TA E 19 Juvalla tehdään valmista ruokaa käsityönä Kruunu Herkun työntekijät tekevät valmisruokia ja palvelutiskiaterioita. Laatutaso on korkea, mutta käsityön jälki saa näkyä. T Y Ö P A I K A L L A teksti ja kuvat Eetu Kinnunen
E L I N TA E 19 E L I N TA E 19 J uvalla entisen Karjaportin kalkkunateurastamon tiloissa sijaitseva Kruunu Herkun tehdas näyttää ulkoapäin hiljaiselta, lähes uneliaalta paikalta. Ainoastaan täpötäysi parkkipaikka antaa vihjeen siitä, että rakennuksessa on melkoinen määrä väkeä töissä. Tuotantopäällikkö Teemu Heino ottaa vieraat vastaan ja ohjaa heidät työpaikan kahvihuoneeseen, jonka ovella käyvä jatkuva liikenne kertoo, että talossa on meno päällä. Tauot on porrastettu kuten työvuorotkin, jotta tuotanto pyörisi koko päivän keskeytyksettä, mutta ei koko henkilökunta kerralla piskuiseen taukotilaan mahtuisikaan. – Meitä on täällä 60 henkilöä töissä, tässä luvussa ovat toimihenkilöt mukana, paikalle saapunut pääluottamusmies Lea Kontra kertoo. SEL:n sopimuksella tehtaalla työskentelee vakituisesti yli 50 henkilöä. Vakituiseen henKruunu Herkun työntekijät tuntuvat siirtyvän nopeammin uusille työpisteille kuin vieraiden työpaikkakierros etenee. Raija työntää rullakossa valmiita aterioita pakattavaksi. kilöstöön lisätään vielä satunnaisesti vuoroja tekevä lisätyövoima ja sijaiset. Henkilöstövuokrausyrityksen kautta palkatuista työntekijöistäkin suurin osa on saatu siirrettyä suoraan talon kirjoille, mitä Kontra pitää luottamusmieskautensa suurena työvoittona. Kruunu Herkun työporukka on tiivis, mikä näkyy myös järjestäytymisasteessa. Toiselta alalta takaisin elintarvikealalle palannutta vanhempaa työntekijää mietityttää kahvihuoneessa, kannattaako SEL:n jäseneksi enää palata, kun eläkeiän alarajan saavuttamiseen on jäljellä alle vuosi. Itä-Suomen aluesihteeri Veijo Kukkonen ja SEL:n puheenjohtaja VeliMatti Kuntonen kertovat kuitenkin, että liiton jäsenedut ja oikeus elintarvikealan työttömyyskassasta maksettavaan työttömyyskorvaukseen säilyvät vanhuuseläkeikärajaan saakka, jos eläkettä ei vielä ole nostanut. ?
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 – Eläkeikäisenkin kannattaa useimmiten käyttää ansiopäivärahansa, sillä eläkejärjestelmä palkitsee myöhemmästä eläköitymisestä ja päivärahakin kerryttää eläkettä, Kukkonen muistuttaa. Vastuu lepää kokeneilla harteilla Työntekijöistä selvä enemmistö on Juvalla naisia. Moni työntekijöistä on ollut töissä samoissa tiloissa jo Karjaportin aikaan ja käynyt välillä muissa töissä, mutta palannut Juvalle toisenlaisen elintarviketyön pariin. Vaikka nuorempaakin polvea tehtaalla on, tuotanto lepää pitkän linjan elintarviketyöläisten harteilla. – Nuoremmat tuntuvat vaihtavan työpaikkaa herkästi, Kontra sanoo ja arvelee, että työn raskauden lisäksi palkkaus on syynä muihin töihin hakeutumisessa. Kruunu Herkulla töitä tehdään työehtosopimuksen taulukkopalkoilla. Kontran mielestä työnantajan kannattaisi rakentaa työpaikalle tuotantopalkkiojärjestelmä, joka palkitsisi työn vaatimasta ammattitaidosta ja kovasta työtahdista. Asiasta on puhuttu työnantajan kanssa, mutta toistaiseksi keskustelut eivät ole olleet tuloksellisia. Pienemmistä asioista työnantajan edustajan kanssa löytyy kuitenkin helposti yhteisymmärrys, sillä tuotantopäällikkö Heino on itse entinen pääluottamusmies ja ymmärtää siksi asioita myös työntekijänäkökulmasta. Työntekijöillä on käytössään virike-etu kulttuurija liikuntapalveluihin. Lisäksi työnantaja järjestää kaksi virkistysmatkaa koko henkilöstölle vuosittain. Lisäksi taukohuoneessa on aina tarjolla työnantajan tarjoamaa evästä vapaasti nautittavaksi, mikä tarjoilujen perusteella vastaa varsin hyvin lounasetua. Pääluottamusmies Lea Kontralla on hyvät välit tuotantopäällikkö Teemu Heinoon, joka on itsekin entinen luottamusmies. Makula-wrapit valmistuvat ripeästi kokoonpanolinjan työntekijöiden Sarin ja Tuulan osaavissa käsissä. F A K TA Kruunu Herkku Oy ? Toiminut Juvalla vuodesta 2010 alkaen ensin Krunex-nimellä ? 60 vakituista työntekijää, joista 55 elintarviketeollisuuden työehtosopimuksessa ? Valmistaa valmisruokia lounasruokaloihin, palvelutiskeihin, oppilaitoksille ja kauppoihin ? Myydyin tuote on perunamuusi ? Liikevaihto vuonna 2020 oli noin 12 miljoonaa euroa
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 ? Pinaattiohukaisten paistaminen on Kruunu Herkulla sarjatuotantoa. Työn touhussa Tanja, Timo, Jari ja Ilari. Työntekijöiden ammattitaito näkyy Kruunu Herkun tehtaalta toimitetaan kauppoihin muun muassa kinkkuwrappeja ja pinaattiohukaisia. Palvelutiskeihin ja lounasravintoloihin myydään valmiita aterioita ja niiden komponentteja, esimerkiksi täytettyjä muurikkalettuja ja perunamuusia. Sesonkiaikaa tuotannolla ei ole, vaan menekki on tasainen koko vuoden ajan. Koronapandemia aiheutti pudotuksen lounasruokaloiden ja palvelutiskien tilauksissa niiden joutuessa suljetuksi. Apu löytyi kuitenkin Etelä-Suomen koululaisille tilatuista kotiin toimitettavista lounasaterioista. Ammattilaisilta tuotannon suuntaaminen uudelleen kävi ripeästi. Kaikki tuotteet tehdään käsityönä Juvalla wrappien käärimisestä pinaattiohukaisten paistoon saakka. Esimerkiksi täytettyjä muurikkalettuja syntyy yhdeltä tekijältä työvuoron aikana tuhansia. Pinaattiohukaiset syntyvät puolestaan sarjatyönä, jossa kaksi työntekijää latoo taikinaa paistumaan, kaksi kiertää kääntämässä toiselta puolelta paistuneet ohukaiset ja viimeisenä tuleva kerää valmiit astiaan ja valmistelee paistolevyn uutta paistoerää varten. Käsityön jälki saa näkyä Kruunu Herkun tuotteissa, kunhan tuotteen laadusta ei tingitä. Ohukaiset saavat olla hieman eri muotoisia, kunhan kaikki ovat suunnilleen samankokoisia ja paistuneet kypsiksi. Koneiden vähyyttä tuotannossa selittää osaltaan myös yrityksen kokoon nähden laaja tuoteportfolio ja tarve vaihtaa nopeasti tuotantoa. Työntekijät tuntuvatkin vaihtavan jatkuvasti työpisteeltä toiselle tarpeen mukaan ja kertovat kysyttäessä osaavansa tehdä sujuvasti lähes kaikkia työpaikan töitä. – Tämänkin takia kannustavampi palkkausjärjestelmä ja palkkaryhmittelyn tarkastaminen olisi järkevää ja oikeudenmukaista, pääluottamusmies Kontra huomauttaa. Työergonomiaan kiinnitettävä huomiota Myös työsuojeluasiat ovat Kruunu Herkussa tapetilla. Toimittajan silmään pistävät useat lattialla seisovat taikinaja kastikeastiat, joista kauhoakseen työntekijät joutuvat kyykkimään ja kumartelemaan. Työsuojeluvaltuutettu Mikko Hämäläinen sanoo, että asiaa on yhdessä työnantajan edustajan kanssa pohdittu ja aina kun jokin ratkaisu on keksitty, se on myös otettu käyttöön. Kaikkia hankalia työasentoja ei kuitenkaan ole onnistuttu omalla kekseliäisyydellä ratkaisemaan, vaikka Hämäläinen käy työnantajan edustajan kanssa työskentelytiloja säännöllisesti läpi. – Siellä yhdessä merkitään puutteet, huomautettavat asiat ja kehittämiskohteet ylös. Apua on saatu työterveydestä, josta on käyty katsomassa työpisteitä ja suosittelemassa työskentelytapoja tai parannuksia työpisteisiin. Työnantajan valmiutta kehittää työympäristöä kuvaa sekin, että kun aluehallintoviraston työsuojeluKaikki tuotteet tehdään käsityönä wrappien käärimisestä pinaattiohukaisten paistoon.
E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 tarkastuksessa kiinnitettiin huomiota varaston hyllyistä puuttuviin kantavuusmerkintöihin, puute korjattiin pikaisesti ilmoittamalla tilasta vastaavalle esimiehelle, joka hoiti asian kuntoon. Työtiloissa on kuumien astioiden, rasvan ja nesteiden vuoksi myös riski palovammoille, mutta niitä ei onneksi ole tullut kuin aivan lievimmissä muodoissaan. Työporukassa turvallisesta työskentelemisestä pidetään yhdessä huolta. Työn jatkuvat toistoliikkeet tuovat rasitusta. Työntekijöiden korkea keski-ikä ja pitkä ura elintarviketeollisuudessa näkyy myös siinä, että henkilökunnalla on säännöllisesti työn rasituksesta aiheutuvia vaivoja. Pääluottamusmies Kontra kertoo, että useammalta työntekijäiltä on leikattu rannekanavan ahtauma, mutta viime aikoina näitä tapauksia on ollut vähemmän. Osaltaan syynä voivat olla työskentelyolosuhteisiin tehdyt parannukset. – Seuraava suunniteltu parannus on itsesekoittava pata, jotta vältetään käsin hämmentämistä, Kontra paljastaa. Työsuojeluvaltuutettu Hämäläinen kertoo, että myös lattiapintojen muuttaminen vähemmän liukkaiksi on jo työlistalla. Asiaan herättiin muutamien liukastumisten ja läheltä piti -tilanteiden myötä. – Sille kun ei mitään voi, että välillä lattiat ovat märkiä, niin sitten ratkaistaan toisella tavalla, Hämäläinen sanoo. Suurin terveyshuoli työpaikalla on kuitenkin koronapandemia, joka on päässyt ryöpsähtämään työpaikalla huolimatta työntekijäedustajien ja työnantajan yhteisistä ponnistuksista. Rokotteiden ottamisesta on muistutettu ja suurimmalla osalla henkilökunnasta onkin täysi rokotussarja, mikä toivon mukaan suojaa työntekijöitä Covid-19:n vakavalta tautimuodolta. Arja pakkaa Kruunu Herkun myydyintä tuotetta, valmista perunamuusia. Taustalla näkyy Anneli ja SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen. Kuva oikealla: Juvan työyhteisö on varsin monikulttuurinen. Thaimaalaisia työntekijöitä on monta. Kuvassa perunamuusia kauhomassa oleva Ali on Syyriasta ja Dima entisen Neuvostoliiton alueelta. Työntekijöitä myös Thaimaasta Kruunu Herkun työntekijöistä monella on juuret Savon sijaan Thaimaassa, josta Juvalle on löydetty yhteisön verkostojen avulla. Useimmat pidempään töissä olleet ovat myös oma-aloitteisesti liittyneet ammattiliiton jäseniksi hahmotettuaan, miten suomalainen työelämä toimii ja mitä liitto jäsentensä hyväksi tekee. Pääluottamusmies ei halua tuputtaa liiton jäsenyyttä kenellekään vasta Suomeen tulleelle, koska riskinä olisi silloin sekin, että kielimuuri johtaisi väärinymmärrykseen. – On minusta parempi, kun pidempään maassa olleet ja liiton jäseniksi tulleet kertovat asian omalla kielellä, Kontra tuumii. Yhteisen kielen löytäminen olisi kuitenkin työturvallisuuden ja virheiden välttämisen kannalta tärkeää. Työpaikan luottamushenkilöt toivoisivat myös työnantajan kiinnittävän tähän tarpeeksi huomiota. Sosiaaliset savolaiset ottavat kuitenkin uudet työkaverit hyvin vastaan ja hakevat näihin kontaktia. Thaimaan lisäksi työntekijöitä on entisen Neuvostoliiton maista ja yksi Syyriastakin. Kontra ja Hämäläinen ovat molemmat toista kautta pesteissään ja kokevat luottamustehtävänsä mielekkäiksi. Aluksi Kontraa vähän mietitytti, miten hän selviytyisi luottamusmiehen tehtävistä, mutta työporukan yhtenäinen luottamus ja SEL:n aluesihteeri Veijo Kukkoselta saatu tuki tehtävässä aloittamisen jälkeen ovat tehneet hänestä itsevarman työntekijöidensä edunvalvojan. Kummallakin henkilöstöedustajista on laskennallisesti yksi päivä viikosta luottamustoimensa hoitamiseen, mikä on sopivaakin, sillä molemmat viihtyvät varsinaisten työtehtäviensä parissa. – Työssä on parasta se, että saa tehdä eikä aika tule pitkäksi, Kontra summaa. Hänen haaveensa työssä on päästä kehittämään uusia, helposti valmistuvia tuotteita suomalaiseen makuun. •
E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 Valoa näkyvissä koronavuoden ja irtisanomisten jälkeen? Ahvenanmaan ainoa teurastamo W.J. Dahlman valmistaa lihajalosteita myös Manner-Suomeen. Koronarajoitusten hellittäessä yrityksessä suunnattiin jo toiveikkaana kohti kesää. Mutta sitten iski Ukrainan sota, ja uhkaksi muodostuu hintojen nousu. teksti Jaakko Takalainen kuvat Ilkka Heino T Y Ö PA I K A L L A
E L I N TA E 25 E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 E L I N TA E 2 4 A hvenanmaan elintarviketyöläisten ammattiosaston puheenjohtaja ja Maarianhaminassa sijaitsevan W.J. Dahlman Ab:n tuotantolaitoksen työntekijöiden pääluottamusmies Johan Stark esittelee vieraille lähes 100-vuotiaan, vuonna 1924 perustetun, perheyhtiön kylmävarastoa, teurastamoa ja lihanjalostusyksikköä. Lihatuotteiden ja makkaranvalmistuksen lisäksi Dahlmans tekee tukkukauppaa ravintoloille ja kaupoille. Kesken kierroksen Johan Stark näyttää, kuinka kypsiä nakkimakkaroita siirretään pakkaukseen, jonka kone sulkee. Näppärästi 12 nakkia siirtyy kerrallaan astiaan, ja huiskis, tyhjä kypsennysPorsaan ulkofilee saa osaavan käsittelyn Camilla Eklundin käsissä yli 25 vuoden kokemuksella. tanko lentää ja kolahtaa isoon muovisäiliöön. – Tämä on meidän suosituin tuote: wienerkorv eli wieninmakkara, vaikka oikeastaan se on suomalaisittain nakki, Stark kertoo. Ensimmäiset ja raskaat yt:t Vaasan lähellä syntynyt Johan Stark, 56, muutti Ahvenanmaalle vuonna 1989 työskennelläkseen kalankasvattamossa, joita oli tuolloin paljon. Kymmenen vuoden kala-alalla työskentelyn jälkeen hän siirtyi Dahlmansille lihan ja makkaran pariin, ja on viihtynyt kohta 25 vuotta. – Perheyhtiössä on ollut hyvä tehdä töitä ja ay-asioissakin neuvottelusuhteet ovat toimineet. Pahin paikka luottamusmiehen työssäni on ollut
E L I N TA E 25 E L I N TA E 25 W.J. Dahlman on Ahvenanmaan ainoa teurastamo. Nämäkin lihat leikataan alihankintana Hyvinkäällä. Johan Starkin mielestä perheyhtiössä on ollut hyvä tehdä töitä ja ay-asioissakin neuvottelusuhteet ovat toimineet. yhteistoimintaneuvottelut vuonna 2020. Koronan hiljennettyä ravintolatoimintaa kolme meikäläistä sai potkut, ja he olivat liiton jäseniä. Se oli raskasta, Stark sanoo. Koska yt-neuvottelut olivat hänen uransa ensimmäiset, hän pyysi ja sai apua SEL:n keskustoimistosta Helsingistä. Dahlmansilla työskentelee vajaa 50 ihmistä. SEL:n jäseniä heistä on noin kymmenkunta. – Minun pitäisi joka päivä toistaa liittoon kuulumisen merkitystä, jotta saisimme lisää jäseniä. Mutta ei ole helppoa olla luottamusmies, ja pitäisi kai vain jaksaa tarpeeksi usein muistaa kertoa jäsenyyden tärkeydestä, hymähtää Stark. Johan Stark toimii myös puheenjohtajana SAK:n Ahvenanmaan paikallisjärjestössä. – Ahvenanmaalla ammattiliitoilla on tiivis yhteistyö. Tapaamme 5–6 kertaa vuodessa, ja suunnittelemme toimintaa, jolla saisimme nuoria aktivoitua toimintaan mukaan. Myös koulutusta ja virkistystoimintaa mietitään yhdessä. Vuosittaiset messut ovat tärkeä paikka liitoille esittäytyä, koska kaikkiin kouluihin ei päästä välttämättä välittämään ay-asiaa, Johan Stark toteaa. Perheyhtiö neljännessä polvessa Sattumalta tapaamme kierroksellamme yhtiön omistajaperheeseen kuuluvan toimitusjohtaja Johannes Dahlmanin. Hän ehtii vastata pariin kysymykseen, vaikka vakuutusyhtiön tarkastajat ? Elintarvikeala ei olisi tarvinnut Ukrainan sotaa koronan jatkoksi.
E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 E L I N TA E 2 6 E L I N TA E 27 ovat katsastamassa tehdasta. Mikä oli vaikeinta korona-aikana? – Alussa oli vaikeaa 3–4 kuukautta vuonna 2020, kun kukaan ei tiennyt mitä tuleman pitää. Keväällä 2021 näytti jo paremmalta, mutta sitten tuli taas takapakkia, Dahlman kertoo ja huokaa: – Nyt sota Ukrainassa nostaa tuotantopanosten hintaa, mikä johtaa tuotteiden hinnannousuun. Hän arvioi Ukrainan sodan, jonka kestoa kukaan ei tiedä, olevan koronapandemiaa pahempi paikka, koska suurin osa Dahlmansin tuotteista myydään suoraan kuluttajille. – Kun hinnat nousevat, ihmiset ostavat vähemmän meidän tuotteitamme. Mutta eiköhän tästäkin selvitä, sanoo Johannes Dahlman. Johan Stark jatkaa työpaikkansa esittelemistä. Aikaisemmin Ahvenanmaalla oli kolme teurastamoa, nyt Dahlmans on ainoa jäljelle jäänyt teurastamo. Vajaan 30 000 asukkaan saarimaakunta ei elätä enempää. Dahlmans teurastaa muun muassa nautaa, sikaa, lammasta ja hevosia yhteensä noin 700 000 kiloa vuodessa. – Meilläkin on täällä Maarianhaminassa vain yksi teurastaja, ja hän leikkaa myös lihaa. Meiltä ruhot menevät Hyvinkäälle, jossa alihankkijan puolen tusinaa lihanleikkaajaa käsittelee ruhot, Stark toteaa. Työpaikalla tehdään töitä yhdessä vuorossa aamukuudesta iltapäivään noin kello 14:ään. 25 vuoden kokemuksella Kun saavumme teurastamoon iltapäivällä, kaikki sen päivän naudat ja siat ovat jo kylmävarastossa siistissä rivissä ja teurastaja pesee vesisuihkulla paikkoja. Valokuvaajan pettymykseksi emme pääse näkemään lautasellemme päätyvien lihajalosteiden alkupistettä. Mutta pääsemme näkemään pienimuotoisempaa lihankäsittelyä. Camilla Eklund leikkaa kokenein käsin porsaan ulkofileestä kalvoja ja vastaavia pois sekä paloittelee fileen. Palat menevät ravintola-asiakkaalle. Näyttääpä sujuvalta. – Kyllähän tämä sujuu, kun on tehnyt työtä vuodesta 1997, Eklund kuittaa. Onko joku tietty liha paloittelijan suosikki? – Leikatessa kaikki liha menee paloiksi, ei ole mitään suosikkia. Mutta syön kyllä itse lihaa. Kasvissyöjä voisi olla näissä hommissa väärällä alalla, Camilla Eklund toteaa. • Pääluottamusmies Johan Stark on työskennellyt kohta 25 vuotta Dahlmansilla ja viihtyy työssään. Ahvenanmaalla ammattiliitoilla on tiivis yhteistyö.
E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 E L I N TA E 27 A siamies Elin Sundback on työsuhteessa Palvelualojen ammattiliitoon PAMiin, mutta hänen palkkakustannuksiinsa osallistuvat myös SAK, SEL, PAU, Teollisuusliitto ja jossain määrin myös Merimiesunioni. SEL maksaa osan asiamiehen palkasta, jotta SEL:n jäsenillä on Ahvenanmaalla yhteyshenkilö, joka palvelee jäseniä ruotsiksi, auttaa ratkaisemaan ongelmat ja toimii yhteyshenkilönä molempiin suuntiin. Miten monen herran palveleminen onnistuu? – Kyllä se onnistuu, kun on tällainen jokapaikanhöylä. Annan lausuntoja SAK:n nimissä Ahvenanmaan maakuntapäivillä ja osallistun eri liitLiiton yhteyshenkilö Ahvenanmaalla Elin Sundback toimii siltana Ahvenanmaan ja MannerSuomen ay-toiminnassa. Jokapaikanhöyläksi itseään kutsuva Elin Sundback antaa lausuntoja maakuntapäivillä, kokoustaa ay-aktiivien kanssa ja oikoo esimerkiksi väärin maksettuja palkkoja. tojen paikallisten yhdistysten kokouksiin ja koulutustapahtumiin. Hoidan PAMin jäsenten työsuhdeasioita ja valvon työehtosopimuksien noudattamista, koska monessa yrityksessä ei ole luottamusmiestä. Hänen mielestään olisi tärkeää, että niin työntekijät kuin työnantajat järjestäytyisivät omaan liittoonsa myös Ahvenanmaalla. Silloin työehtosopimusten ja työelämän lakien tuntemus työpaikoilla olisi parempaa. – Toimin monella tasolla ay-työssä ylhäältä alas saakka, kertoo Vaasan lähellä syntynyt ja Turussa opiskellut Sundback, jolla on itsellään tukevat ahvenanmaalaiset juuret. Siltana mantereen ja maakunnan välillä Elin Sundback aloitti asiamiehen työssään vuonna 2018. Hänen edeltäjänsä oli jäänyt eläkkeelle jo 1,5 vuotta aikaisemmin. Ensimmäiseltä ammatiltaan Sundback on sairaanhoitaja, mutta hän jatkoi opiskeluja Åbo Akademissa maisteriksi ja työllistyi esimieheksi sosiaalialalle kymmeneksi vuodeksi. Suomen ja ruotsin kieliä osaavana Sundback toimii siltana Ahvenanmaan ja Manner-Suomen ay-toiminnassa. Ahvenanmaalla yleissitovat työehtosopimukset koskevat yksityistä sektoria samalla tavalla kuin Manner-Suomessa. Se, että työehtosopimukset käännetään ruotsiksi ja että jäseniä palvellaan ruotsiksi, on tärkeä asia Ahvenanmaalla. Sundback koordinoi SAK:n liittojen yhteisiä koulutuksia Ahvenanmaan osalta. Useimmiten ahvenanmaalaiset aktiivit osallistuvat koulutuksiin Manner-Suomessa, mutta joskus mannersuomalaiset tulevat kouluttamaan saarimaakuntaan. Lisäksi hän kannustaa paikallisia aktiiveja osallistumaan liittojen yhdistystoimintaan. – Ahvenanmaan elintarviketyöläisten ammattiosastolla on oma edustus SEL:n edustajakokouksessa Lappeenrannassa toukokuussa. Ammattiosastossa käydään yhdessä asioita läpi, vaikka kielimuuri onkin joskus asioita hankaloittava asia, Sundback kertoo. Jotta 7ja 9-vuotiaiden poikien äidille ei aika kävisi pitkäksi, vapaa-ajallaan Sundback laulaa kuorossa ja toimii Maarianhaminan kaupunginhallituksen varajäsenenä. • SEL:n jäsenillä on Ahvenanmaalla yhteyshenkilö, joka palvelee jäseniä ruotsiksi.
E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 E L I N TA E 2 8 Reilun talouspolitiikan aika on nyt – Ruotsissa on tällä hetkellä samaan aikaan suurtyöttömyys ja työvoimapula. Nopeasta työllisyyden kasvusta huolimatta pitkäaikaistyöttömyys on ennätyksellisen korkealla tasolla, LO:n pääekonomisti Laura Hartman toteaa. Ruotsi on kolmessa vuosikymmenessä muuttunut tasa-arvon mallimaasta rikkaiden hemmotteluvaltioksi. Nyt olisi hyvä hetki pysäyttää yhteiskunnan kahtia jakautuminen, Ruotsin SAK:n eli LO:n pääekonomisti Laura Hartman linjaa. teksti Markku Vuorio kuva Fredrik Sandin Carlson TA L O U S J A Y H T E I S K U N TA
E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 R uotsin ammattiliittojen keskusjärjestö LO:n pääekonomisti Laura Hartman peräänkuuluttaa mittavaa julkisten investointien ohjelmaa hyvinvointivaltion vahvistamiseksi ja hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymisen nopeuttamiseksi. – Meillä ei ole panostettu riittävästi tavallisten ihmisten hyvinvointiin. Pandemia viimeistään näytti, miten aliresursoituja terveys ja -hoivapalvelut ovat. Hartmanin mielestä hyvinvointipalvelujen ja sosiaaliturvan parantamisen lisäksi julkisia investointeja tulisi lisätä, jotta fossiilisten polttoaineiden käyttöön perustuvasta taloudesta hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymistä voitaisiin nopeuttaa. Hartman muistuttaa, että Ruotsi on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä nopeasti. Hänen mielestään ilmastonmuutoksen hillinnän edellyttämiä investointeja kannattaisi toteuttaa nopeutetulla aikataululla, nyt kun valtio saa lainaa hyvin edullisesti. – Pohjoismaisen hyvinvointimallin peruspilareihin, julkisiin hyvinvointipalveluihin, ansiosidonnaisiin sosiaalivakuutuksiin ja aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan investoiminen loisi samalla edellytykset sille, että ihmiset voivat kokea elämänsä turvalliseksi, vaikka teknologinen murros hävittää nopeasti työpaikkoja. Ruotsin työllisyyspolitiikan epäonnistumiset Markkinauskovaiset ekonomistit kertovat tarinaa, jonka mukaan Ruotsissa välttämättömät rakenteelliset uudistukset on viety ripeästi maaliin hallituskoalitiosta riippumatta. Heidän mukaansa oikeaoppisen talouspolitiikan ansiosta Ruotsissa talous ja työllisyys on kasvanut kohisten samaan aikaan kun Suomessa on kasvanut vain työttömyys ja julkisen talouden alijäämä. Tarina länsinaapurissa harjoitetun politiikan työllisyyttä luovasta taikavoimasta ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Työllisyystilastoista käy ilmi, että Ruotsissa työttömyysaste on tällä hetkellä noin prosenttiyksikön korkeampi kuin Suomessa. Se toki on totta, että Ruotsissa vuonna 2007 valtaan noussut neljän oikeistopuolueen porvariallianssi lupasi poistaa suurtyöttömyyden alentamalla verotusta ja heikentämällä sosiaaliturvaa. Työllisten ja työttömien välisiä tuloeroja kasvattaneet uudistukset eivät kuitenkaan vähentäneet työttömyyttä, mikä oli niiden julkilausuttu tarkoitus. Ruotsin työttömyysaste oli itse asiassa korkeampi porvariallianssin kahdeksan vuotta kestäneen valtakauden lopussa kuin sen alussa. Vuonna 2014 valtaan noussut demarivetoinen hallitus puolestaan lupasi painaa työttömyyden matalimmaksi koko EU:ssa vuoteen 2020 mennessä. Eurostatin viime syyskuussa julkaiseman työllisyyskatsauksen mukaan EU-maissa ainoastaan Kreikassa, Espanjassa ja Italiassa työttömyysaste oli korkeampi kuin Ruotsissa. Kansankodista miljardöörien paratiisiksi Porvariallianssin valtakaudella tuloerojen kasvu kiihtyi hurjaan laukkaan. Sosiaalidemokraatit lupasivat pysäyttää jättiläismäisten veronalennusten ja sosiaaliturvan heikentämisen aikaansaaman yhteiskunnan eriarvoistumisen, mutta tuloja varallisuuserojen kasvu on jatkunut myös demarien valtakaudella. Varallisuuskuilu superrikkaiden ja muun väestön välillä on revennyt mielikuvituksellisen suureksi. Taloustoimittaja Anders Cervenkan maaliskuussa julkaistu kirja Girig-Sverige paljastaa, että kahden viime vuoden aikana Ruotsi sai 336 uutta miljardööriä. Väkilukuun suhteutettuna Ruotsissa on nyt enemmän dollarimiljardöörejä kuin Yhdysvalloissa. Köyhien ja rikkaiden välisten elintasoerojen kasvua ovat ruokkineet pääomatulojen työtuloja kevyempi verotus, omaisuusja perintöveron poistaminen sekä hyväosaisia hyödyttäneet verovähennykset. LO:n pääekonomisti Laura Hartmanin mielestä yhteiskunnallista tasa-arvoa pitäisi vahvistaa parantamalla julkisia palveluja ja sosiaaliturvaa sekä pääomatulojen verotusta kiristämällä. – Verotukseen tarvittaisiin kokonaisuudistus, jonka yhtenä peruslähtökohtana tulisi olla se, että pääomatulojen palkkatuloja lievemmästä verotuksesta luovutaan. Hokkuspokkuksesta aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan Ruotsin kokemukset osoittavat, etteivät työttömyysturvan leikkaaminen ja verojen alentaminen ole toimivia keinoja työttömyyden vähentämiseksi. – Meillä on tällä hetkellä samaan aikaan suurtyöttömyys ja työvoimapula. Nopeasta työllisyyden kasvusta huolimatta pitkäaikaistyöttömyys on ennätyksellisen korkealla tasolla, Hartman toteaa. Hänen mukaansa työttömyyden alas painamiseksi työmarkkinakoulutukseen ja tukityöllistämiseen kohdistetut resurssit pitäisi moninkertaistaa. – Työttömät voidaan saada takaisin työmarkkinoille kustannustehokkaasti räätälöimällä toimenpiteet heidän tarpeitaan vastaaviksi. Siitä on runsaasti tutkimusnäyttöä. Hartman korostaa, että pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat usein laajaa ja pitkäaikaista tukea, jotta he pystyisivät kilpailemaan työpaikoista. Hänen mukaansa tätä tosiasiaa ei yleensä oteta huomioon työnteon taloudellisiin kannustimiin keskittyneessä julkisessa keskustelussa. • Meillä ei ole panostettu riittävästi tavallisten ihmisten hyvinvointiin.
E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 Järjestösivut AMMATTIOSASTOT JA ALUEJÄRJESTÖT TIEDOTTAVAT Etelä-Suomi 1 helsingin leipomotyöntekijät Ammattiosaston tuki Koivikkorannan mökkeihin ja matkailuvaunuihin on 10 euroa/vuorokausi tai 70 euroa/viikko/ jäsen. Tuki maksetaan vuonna 2022 jäsenille vain kerran/yksi viikko tai max 7 vuorokautta. Tuen saa jälkikäteen kuitteja vastaan taloudenhoitajalta. Kuitit toimitetaan osaston taloudenhoitajalle sähköpostiin osoitteeseen: taloudenhoitaja001@gmail.com. Laitathan sähköpostiin myös oman nimen ja tilinumeron, mihin tuki maksetaan. 72 riihimäen elintarviketyöläiset Huomio osaston jäsenet! SEL järjestää suuren jäsenristeilyn 21.–22.1.2023 Silja Europalla. Ilmoittautuminen on jo alkanut. Varaa itse haluamasi hytti/aamupala ja maksa se itse. Risteilyn jälkeen saat kuittia vastaan ammattiosastolta tilillesi 40 €. Lisäksi ammattiosasto maksaa bussikuljetuksen. Jos haluat kyytiin, niin ilmoita siitä matkanjohtaja Mari Ryötille p. 040 7610 847. Länsi-Suomi 144 turun elintarviketyöntekijät SEL:n jäsenten kesänviettopaikka Koivikkoranta 2022. Turun Elintarviketyöntekijät 144 tukee jäseniä Koivikkorannan majoituksesta 50 %. Kun teet varausta ilmoita, että olet osasto 144 jäsen. Alennus vähennetään suoraan laskusta, joka sinulle lähetetään. 144 turun elintarviketyöntekijät Osasto järjestää koko perheen riemukkaan tutustumispäivän Kirjalassa 11.6.2022 klo 11–15. Ohjelmassa poniajelua, keittolounas, makkaranpaistoa ja puuhastelua lapsille. Osoite: Ali-Kirjalantie 248, 21610 Kirjala. Ruokailun vuoksi Ilmoittautumiset 5.6.2022 mennessä Marko Laakso p. 050 3796 877 tai marko.laakso@ao144.eu. Lisätietoja Kirjalasta: www.teollisuus49.fi/kirjala2/ 144 turun elintarviketyöntekijät Ammattiosasto järjestää koko perheen riemukkaan matkan Vihdin Puuhaparkkiin 20.8.2022. Hinta on 15 €/henkilö sisältäen bussimatkan ja sisäänpääsyn Puuhaparkkiin. Matkaan lähdetään Moision St1 asemalta klo 9, Raisiosta kaupungintalon pysäkiltä klo 9.15, Linja-autoaseman tilausajolaiturilta klo 9.30 ja Piispanristin pysäkiltä klo 9.45. Sitovat ilmoittautumiset 10.8.2022 mennessä Marko Laakso marko.laakso@ao144.eu tai p. 050 3796 877. Käytä viitenumeroa, jonka saat ilmoittautumisen yhteydessä. 144 turun elintarviketyöntekijät Matka jouluiseen Tallinnaan 4.–6.12.2022 Tallink Silja Baltic Princess. Matkaan lähdetään su 4.12. klo 6.30 Moision St1 asemalta, klo 6.45 Raision kaupungintalon pysäkiltä ja klo 7 linja-autoaseman tilausajolaiturilta. Matkan hinta on 129 euroa ja se sisältää kuljetukset Tku–Hki–Tku, laivamatkat kansipaikoin, kaksi yötä Tallink Spa&Conference hotellissa ja aamiaisen hotellissa. Yhden hengen huone lisämaksusta. Bussi on käytettävissä Tallinnassa ja ostosaikaa on runsaasti. Megastar lähtee kohti Helsinkiä 6.12. klo 16.30. Matkalla tarvitaan voimassa oleva EU-henkilökortti tai passi. Varaa matkasi Marko Laakso p. 050 3796 877 tai marko.laakso@ao144.eu. Sitovat ilmoittautumiset 31.10.2022 mennessä. Maksa matka käyttämällä viitenumeroa, jonka saat ilmoittautumisen yhteydessä. Paikkoja on rajoitetusti, ole nopea! elintarvikealan länsi suomen seniorit Teatterimatka Yläneen Himolan kesäteatteriin ti 5.7.2022 ”Iso-Heikkilän isäntä ja hänen renkinsä Kalle”. Hinta 45 €, joka sisältää matkat, ruokailun Kaidanojan kartanossa, teatterilipun, kahvin ja pullan. Lähtö: Turun linja-autoaseman tilausajolaituri 10 klo 16, Länsikeskuksesta (Tokmannin edestä) klo 16.15. Ilmoittautuminen 26.6.2022 mennessä: Markku Alajärvi p. 040 0820 867 tai Ritva Varjo p. 044 0350 361 sekä matkan maksu 28.6.2022 mennessä tilille: Elintarvikealan Seniorit FI78 5710 0420 2128 47. Häme–Keski-Suomi 2 tampereen elintarviketyöläiset Lähde perheesi kanssa luontoretkelle Seitsemisen kansallispuistoon 11.6.2022. Bussi lähtee keskustorilta vanhan kirkon edestä klo 9.30. Luontoretki alkaa Kirkas-Soljasen keittokatokselta, josta löytyy ruokaja päivystyspiste klo 11–15. Emme pysty huomioimaan erityisruokavalioita, joten ota tarvittaessa omat eväät. Lapsille ja aikuisille on ohjattua toimintaa keittokatoksen läheisyydessä. Luontoretkellä on kaikki vapaaehtoista, joten voitte lähteä heti perille saavuttuanne patikoimaan, kalastamaan, valokuvaamaan ja nauttimaan luonnosta. Ilmoittaudu mukaan 29.5.2022 mennessä Maaritille p. 040 741 9450. Tutustu Seitsemiseen nettisivuilla: www.luontoon.fi/Seitseminen Itä-Suomi sel : n itä suomen aluejärjestö Koulutusviikonloppu SEL:n Itä-Suomen alueen jäsenille 18.–19.6.2022 Original Sokos Hotel Kimmel, Itäranta 1, Joensuu. Ohjelma alkaa lauantaina klo 8 aamupalalla ja sen jälkeen ravintovalmentaja Anne Järvinen esitelmöi aiheesta: Muutostilanteiden vaikutus työpaikan ilmapiiriin. Klo 14 alkaen Osuuskaupparock Sirkkalan puistossa. Aluejärjestö tarjoaa koulutuksen, ohjelmaan kuuluvat ruokailut, majoituksen 2 hh sekä liput Osuuskaupparockiin. Esiintyjinä mm. Kaija Koo, Arttu Viskari, Teflon Brothers. Kyydit ja pysäköintikulut on sovittava oman ammattiosaston kanssa. Mukaan mahtuu 60 ensimmäiseksi ilmoittautunutta! Ilmoittautuminen on alkanut ja päättyy 17.5. tai tapahtuman täyttyessä. Ilmoittautumisen yhteydessä voit ilmoittaa huonekaveritoiveesi. Ilmoittautuminen tapahtuu Lyytin kautta: www.lyyti.in/selita-suomi. Lisätietoja SEL:n Itä-Suomen aluetoimistolta Rainer Kettunen p. 09 4246 1240 tai rainer.kettunen@selry.fi. 30 kuopion elintarviketyöläiset Kerää työporukka tai kaveriporukka ja osallistukaa SEL:n Kesävestareille Tampereella 12.–14.8.2022. Ilmoittautuminen alkaa 1.6. Lisätietoa tapahtumasta: www.selry.fi/kesapaivat. Kuopion elintarviketyöläisten ammattiosasto tukee Kesävestareille osallistuvia jäseniään tarjoamalla 2 kpl aterialippuja vestarialueelle/jäsen sekä yhteiskuljetuksen! Meno perjantaina 12.8 ja paluu sunnuntaina 14.8. Ilmoittaudu yhteiskuljetukseen 31.7. mennessä Veijolle. Lisätietoa yhteiskuljetuksesta veijo.kukkonen@ selry.fi 30 kuopion elintarviketyöläiset SEL:n jäsenristeily 21.–22.1.2023 Silja Europalla. Ilmoittautuminen ja hyttien varaaminen osoitteessa www.selry.fi/ risteily. Varatut hytit laskutetaan myöhemmin. Kuopion Elintarviketyöläisten ammatiosasto tukee risteilylle osallistuvia jäseniään 40 eurolla sekä järjestää yhteiskuljetuksen. Tuki palautetaan jäsenelle risteilyn maksusta saatua kuittia vastaan yhteiskuljetuksen aikana. Ota kuitti mukaan! Ilmoittaudu yhteiskuljetukseen SEL Itä-Suomen aluetoimistoon 30.11.2022 mennessä. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: rainer.kettunen@ selry.fi, p. 09 4246 1240, Haapaniemenkatu 21 b 21, 70110 Kuopio.
E L I N TA E 31 Pohjois-Suomi 2 oulun elintarviketyöntekijät / eläkeläiset ja työttömät Tervetuloa kevätpippaloihin ke 11.5. klo 12 alkaen SEL:n aluetoimistolle, Rautatienkatu 16. Tarjolla hyvää ruokaa ja mukavaa yhdessäoloa. Ilmoittautumiset 5.5. mennessä Seijalle, p. 040 736 1008. 160 kuusamon elintarviketyöläiset Ammattiosasto hyvittää yhden vapaavalintaisen hieronnan 25 € arvosta/jäsen. Etu on voimassa vuoden 2022 loppuun asti. Kuitti ja tilinumero lähetetään osoitteeseen henri.maatta@kuusamonjuusto.fi KOKOUSKUTSUT Kokouksissa käsitellään sääntömääräiset asiat, ellei toisin ilmoiteta. Ammattiosaston kevätja syyskokouksiin voivat osallistua kaikki ammattiosaston jäsenet. Kevätkokouksen malliesityslista löytyy osoitteesta selnet.selry.fi Etelä-Suomi 5 helsingin liha elintarviketyöntekijät Ammattiosaston sääntömääräinen kevätkokous pidetään 17.5. klo 16 Skyline Airport Hotel, Elannontie 9, 01510, Vantaa. Kokouksessa osaston toimintaja talouskertomus vuodelta 2021 sekä vahvistetaan tilinpäätös. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Johtokunta Pohjois-Suomi 114 rovaniemen elintarviketyöläiset Kevätkokous 14.5.2022 klo 12 Pohjanhovi, Pohjanpuistikko 2, 96200 Rovaniemi. Paikalla SEL:n Pohjois-Suomen aluesihteeri Seija Kyllönen. Tervetuloa! SEL TIEDOTTAA SEL:n 21. edustajakokous pidetään Lappeenrannassa 20.–22.5.2022, tästä johtuen liiton keskustoimiston, aluetoimistojen sekä työttömyyskassan aukioloajoissa on muutoksia toukokuun aikana. SEL:n keskustoimisto ja aluetoimistot ovat kokousten vuoksi suljettuna perjantaina 6.5.2022. SEL:n keskustoimisto on suljettuna torstaina 19.5.2022 klo 12 alkaen. SEL:n keskustoimisto, aluetoimistot ja työttömyyskassa ovat suljettuna perjantaina 20.5.2022 edustajakokouksen vuoksi. SEL:n keskustoimisto, aluetoimistot ja työttömyyskassa suljetaan keskiviikkona 25.5.2022 klo 14 ja ovat kiinni helatorstaina 26.5.2022 sekä perjantaina 27.5.2022. Patikoi, kalasta, valokuvaa ja nauti luonnosta. Lapsille ja aikuisille ohjattua toimintaa sekä aluejärjestön tarjoamat retkieväät. Ammattiosastot järjestävät ja maksavat kuljetuksen. Ota yhteyttä ammattiosastoosi ja ilmoittaudu retkelle mukaan: 002 Maarit 040 741 9450 011 Aapo 050 353 4819 013 Ari 050 305 7274 016 Satu 040 746 8113 024 Markus 045 325 8805 045 Sari 040 742 2600 102 Kati 040 732 3409 119 Mikko 040 571 5045 148 Ritva 050 348 6096 Tutustu Seitsemiseen: www.luontoon.fi/Seitseminen Perheretki Seitsemisen kansallispuistoon 11.6.2022 Luontoretki alkaa klo 11 Kirkas-Soljasen keittokatokselta, josta löytyy myös ruokaja päivystyspiste. SEL:n Häme-Keski-Suomen Elintakeen ristikon 2/2022 voittaja: Marja Jääskeläinen, Pielavesi. Onnittelut voittajalle! RISTIKON RATKAISU Välähtääkö-tietovisan vastaukset: 1 a) 11,7 %, 2 b) 1945, 3. c) tiikerin vuotta, 4. b) hryvnia, 5. b) Ahvenanmaa, 6. b) 43 km, 7 a) kenguru ja emu. Iloista Vappua kaikille jäsenille ja lukijoille toivottavat SEL ja Elintae! Juhlitaan suomalaisen työn päivää kotona kotimaisen ruuan ja juoman voimin!
E L I N TA E 32 E L I N TA E 32 Järjestösivut KOULUTUKSET Jos haluat osallistua koulutukseen, täytä kurssihakemus, jonka löydät osoitteesta www.selry.fi/koulutus ja lähetä se allekirjoitettuna osoitteella: SEL Jaana Saaranen Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Kysy lisää koulutuksista koulutussihteeri Jaana Saaraselta p. 050 379 9269 tai jaana.saaranen@selry.fi. UUSI YT-LAKI 23.–24.5.2022 (2 pv) Kiljavan opisto Vuoden 2022 alusta uudistunut yhteistoimintalaki toi muutoksia, joihin perehtyminen on luottamushenkilöille tärkeää tehtävässä menestymisen kannalta. Uusi laki muodostuu kolmesta kokonaisuudesta: jatkuva vuoropuhelu, neuvottelut muutostilanteissa ja henkilöstön edustus yrityksen hallinnossa. Nämä muutokset laajentavat yhteistoiminnassa käsiteltävien asioiden piiriä ja luottamushenkilöiden tietojen päivitys on vähintäänkin tarpeellista. Kurssilla käsitellään uuden lain sisältö ja uuden sekä vanhan lain eroavuudet eli mitkä asiat muuttuvat oleellisesti. TYÖSUOJELUN JATKOKURSSI 26.–30.9.2022 osa I (5 pv) Murikka-opisto, SEL:n oma kurssi 24.–28.10.2022 osa II (5 pv) Murikka-opisto, SEL:n oma kurssi Kehitä henkilökohtaista työsuojeluosaamistasi kahden viikon jatkokurssilla. Kurssi syventää peruskurssilla hankittuja tietoja ja antaa taidollisia valmiuksia tuloksekkaaseen työsuojelutyöhön. Työterveydestä, työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen vaatii laajaa osaamista ja kykyä soveltaa tietoa omaan toimintaympäristöön. Uusia toimintatapoja on etsittävä ja kehitettävä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kurssi on kaksiosainen. Lähijaksojen välissä on noin kuukausi. Kurssille hakeminen tapahtuu yhdellä hakemuksella, johon merkitään molemmat viikot. Viikko I: Ennakkotehtävän käsittely Työsuojelutoiminnan itsearviointi Häirintä ja epäasiallinen kohtelu Työturvallisuuskulttuurin selvittäminen Työturvallisuusrikokset Onnistunut työyhteisöviestintä ja yhdessä tekemisen taito Työtapaturmien tutkinta Koneja laiteturvallisuus Välitehtävän valmistelu Viikko II: Välitehtävän käsittely Työhygienia Neuvottelutaito työsuojelutehtävissä Työja toimintakyvyn ylläpitäminen ja työterveyshuolto Viranomaistoimintaan tutustuminen Työsuojelu yhteisellä työpaikalla ja erilaiset työsuhteet NEUVOTTELUTAITO 26.–30. 9.2022 (5 pv) Murikka-opisto, SEL:n oma kurssi Hyvä neuvotteluosaaminen on edunvalvojan keskeinen taito. Mitä enemmän sopiminen siirtyy paikalliseksi, sitä tärkeämpää on hallita neuvotteluprosessi eri vaiheineen. Kurssi on tarkoitettu työpaikkojen luottamusja työsuojelutehtävissä toimiville. Kurssin sisältöä: • Neuvotteluprosessi teoriaa: valmistelusta arviointiin ja seurantaan • Neuvottelijoiden roolit, ryhmäviestintätaidot ja vaikuttaminen • Neuvotteluharjoituksia • Ratkaisukeskeisyys ongelmatilanteissa • Neuvottelumuistion laatiminen ja tuloksista tiedottaminen • elokuvaja tv-työ • journalismi • k asvatustiede • näyttelijäntyö • psykologia • valokuvaus • ympäristölinja • yhteiskunnallinen linja 10.8.2022–2.6.2023 TAMPERE HAE NYT! voitsi.fi VOITSILLA KANSANOPISTOVUOSI
E L I N TA E 32 SEL:n veteraanifestarit Selliläisten hyvinvointipäivät 30.–31.8.2022 Koivikkorannassa 17.–18.9.2022 Murikka-opistolla Nähdään Koivikkorannassa! SEL:n kesäpaikka Koivikkoranta kutsuu SEL:n eläkeläisiä viettämään mukavia hetkiä Kangasniemelle. Tiistaina aktivoidumme KSL-opintokeskuksen ohjauksessa ja keskiviikkona keskustelemme SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntosen kanssa ajankohtaisista asioista. Ohjelma lähetetään osallistujille. SEL tarjoaa ohjelman, majoituksen ja ruuat. Ota mukaan oma pyyhe, liinavaatteet sekä ulkoiluvaatteet. Lähde pohtimaan porukalla keinoja oman jaksamisen parantamiseen arjessa. Tutkimme yhdessä valtasuhteita ja niiden aiheuttamaa stressiä. Kokeilemme keinoja, jotka helpottavat stressinhallintaa arjessa. Opit tunnistamaan hyvän ja huonon stressin aiheuttajia omassa elämässäsi. Kurssilla heittäydymme, nauramme ja vahvistumme yhteisen tekemisen kautta. Kurssi on SEL:n jäsenille maksuton, sisältäen ohjelman, majoituksen ja ruokailut sekä matkakulut kotoa kurssipaikalle ja takaisin. Tervetuloa! Toimi nopeasti ja varaa paikkasi nyt! Ilmoittaudu 12.8.2022 mennessä SEL:n koulutussihteeri Jaana Saaraselle: jaana.saaranen@selry.fi tai 050 379 9269. Paikkoja on rajoitetusti majoitustilan takia, vain 50 ensin ilmoittautunutta mahtuu mukaan. Ilmoittaudu omaan SEL:n aluetoimistoosi 8.8.2022 mennessä ja sopikaa yhteiskuljetuksista: Etelä-Suomi Satu 09 4246 1255 Länsi-Suomi Maarit 09 4246 1234 Häme-Keski-Suomi Marja-Liisa 09 4246 1236 Kaakkois-Suomi Marja 09 4246 1238 Itä-Suomi Rainer 09 4246 1240 Pohjanmaa Paula 09 4246 1242 Pohjois-Suomi Seija 09 4246 1243 Onko jaksamisesi koetuksella arjessasi? • Hyvä vai paha stressi? • Valtasuhteet kohtaamistilanteissa • Nopean toiminnan hengitysharjoituksia • Hyvän olon rentoutumisharjoituksia
Hyttiluokka Hinta/hytti Hinta/hlö DeLuxe 358 € 179 € A1 129 € 129 € A2 164 € 82 € A3 198 € 66 € A4 232 € 58 € B1 94 € 94 € B2 114 € 57 € B3 162 € 54 € B4 196 € 49 € Hinta ilman ammattiosastosi tukea: Laiva täynnä selliläisiä, hyvää seuraa ja hauskaa ohjelmaa! Älä jää rannalle! Silja Europa lähtee Helsingin Länsisatamasta Tallinnaan lauantaina 21.1.2023 kello 18.30 ja on takaisin sunnuntaina 22.1.2023 kello 16. Kaikki risteilyn osallistujat tarvitsevat mukaan passin tai poliisin myöntämän kuvallisen henkilökortin. Sunnuntaina aamupäivällä on mahdollisuus käydä maissa Tallinnassa. Paikat risteilyltä myydään kokonaisina hytteinä. Kerää hytillinen porukkaa ja varaa paikkasi osoitteesta www.selry.fi/risteily. Hinta sisältää hyttipaikan ja buffet-illallisen ruokajuomineen. Meriaamiaisen voi ostaa erikseen 13,50 €/hlö. Monet ammattiosastot tukevat jäsentensä osallistumista risteilylle järjestämällä yhteiskuljetuksen ja maksamalla osan risteilyn hinnasta. Seuraa oman ammattiosastosi ilmoittelua! 21.–22.1.2023 Löydät risteilyn myös Facebookista!
Hyttiluokka Hinta/hytti Hinta/hlö DeLuxe 358 € 179 € A1 129 € 129 € A2 164 € 82 € A3 198 € 66 € A4 232 € 58 € B1 94 € 94 € B2 114 € 57 € B3 162 € 54 € B4 196 € 49 € Hinta ilman ammattiosastosi tukea: Laiva täynnä selliläisiä, hyvää seuraa ja hauskaa ohjelmaa! Älä jää rannalle! Silja Europa lähtee Helsingin Länsisatamasta Tallinnaan lauantaina 21.1.2023 kello 18.30 ja on takaisin sunnuntaina 22.1.2023 kello 16. Kaikki risteilyn osallistujat tarvitsevat mukaan passin tai poliisin myöntämän kuvallisen henkilökortin. Sunnuntaina aamupäivällä on mahdollisuus käydä maissa Tallinnassa. Paikat risteilyltä myydään kokonaisina hytteinä. Kerää hytillinen porukkaa ja varaa paikkasi osoitteesta www.selry.fi/risteily. Hinta sisältää hyttipaikan ja buffet-illallisen ruokajuomineen. Meriaamiaisen voi ostaa erikseen 13,50 €/hlö. Monet ammattiosastot tukevat jäsentensä osallistumista risteilylle järjestämällä yhteiskuljetuksen ja maksamalla osan risteilyn hinnasta. Seuraa oman ammattiosastosi ilmoittelua! 21.–22.1.2023 Löydät risteilyn myös Facebookista! Etelä-Suomi 001 Helsingin Leipomotyöntekijät Tuki 30 €/jäsen. Meriaamiainen. 005 Helsingin Lihaelintarviketyöntekijät Tuki 40 €/jäsen. 009 Porkkalan Sokerityöntekijät Tuki 50 €/jäsen. 010 Helsingin Elintarviketyöntekijät Tuki 49 €/jäsen. 025 Juomatalo Tuki ei vielä tiedossa. 035 Ålands Livsmedelsarbetare Tuki ei vielä tiedossa. 036 Helsingin Meijerija juustotyöntekijät Tuki ei vielä tiedossa. 039 Karkkilan Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 041 Hartwallin Juomatyöntekijät Tuki ei vielä tiedossa. 072 Riihimäen Elintarviketyöläiset Tuki 40 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 091 Järvenpään Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 135 Fazerilan Elintarviketyöläiset Tuki 30 €/jäsen. Länsi-Suomi 020 Pohjois-Satakunnan Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 027 Forssan Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 032 Ala-Satakunnan Elintarviketyöläiset Yhteiskuljetus. 079 Uudenkaupungin Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 104 Porin Elintarviketyöntekijät Tuki ei vielä tiedossa. 140 Honkajoen Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 144 Turun Elintarviketyöntekijät Tuki 25 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 168 Huittisten Elintarviketyöläiset Tuki 32 €/jäsen. Yhteiskuljetus. Häme-Keski-Suomi 002 Tampereen Elintarviketyöläiset Tuki 20 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 011 Sahalahden Elintarviketyöntekijät Tuki 30 euroa/jäsen. Yhteiskuljetus. 013 Hämeenlinnan Elintarviketyöläiset Meriaamiainen. Yhteiskuljetus. 016 Jyväskylän Elintarviketyöntekijät Tuki 30 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 024 Ääne-Seudun Elintarviketyöntekijät Tuki 15 €/jäsen. 045 Vaajakosken Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. Kaakkois-Suomi 044 Lappeenrannan Elintarviketyöläiset Tuki 60 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 047 Päijät-Hämeen Elintarviketyöntekijät Tuki 49 €/jäsen. Meriaamiainen. Yhteiskuljetus. 077 Haminan Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 096 Elintarvike 96 Tuki ei vielä tiedossa. 108 Chymoksen työntekijät Tuki ei vielä tiedossa. 109 Kotkan Sokerityöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 122 Kouvolan Leipomoja elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. Pohjois-Suomi 004 Oulun Elintarviketyöntekijät Tuki 96 €/jäsen. Meriaamiainen. Matkakuluja max. 120 €/jäsen. 017 Haapaveden Elintarviketyöläiset Matkakulut korvataan halvimman kulkuneuvon mukaan. 033 Meri-Lapin Elintarviketyöntekijät Tuki 50 €/jäsen. 089 Kainuun Elintarviketyöntekijät Tuki ei vielä tiedossa. 114 Rovaniemen Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 117 Kalajokilaakson Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 160 Kuusamon Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 163 Vihannin Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. Itä-Suomi 014 Pieksämäen Elintarviketyöläiset Tuki 50 €/jäsen. 015 Mikkelin Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 023 Joensuun Elintarviketyöläiset Tuki 57 €/jäsen. Meriaamiainen. Yhteiskuljetus 026 Varkauden Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 030 Kuopion Elintarviketyöläiset Tuki 40 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 081 Iisalmen Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 105 Suonenjoen Elintarviketyöntekijät Risteily ja meriaamiainen jäsenelle ilmainen. 110 Lapinlahden Elintarviketyöläiset Tuki 50 €/jäsen. Pohjanmaa 006 Pietarsaarenseudun Elintarviketyöläiset/Pedersöre Livsmedelsarbetare Tuki 40 €/jäsen. 007 Vaasan Elintarviketyöläiset Tuki 80 €/jäsen. 034 Koskenkorvan Alkolaiset Tuki ei vielä tiedossa. 052 Seinäjoen Elintarviketyöläiset Tuki 45 €/jäsen. 099 Kauhajoen Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 111 Seinäjoen Maidonjalostajat Tuki 100 euroa/hytti. 154 Kannuksen Elintarviketyöntekijät Tuki 30 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 102 Toijalan Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 119 Valkeakosken Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 148 Turengin Elintarviketyöläiset Tuki 40 €/jäsen. Yhteiskuljetus. Katso tästä oman ammattiosastosi tuki: 158 Nurmeksen ja lähiympäristön Elintarviketyöläiset Tuki 40 €/jäsen. Yhteiskuljetus. Yhteiskuljetus on jäsenille maksuton, ellei toisin mainita. SEL-ja?senristeily-2023-Elintae-215x290_2_converted.indd 2 SEL-ja?senristeily-2023-Elintae-215x290_2_converted.indd 2 20.4.2022 11.38 20.4.2022 11.38
E L I N TA E 3 6 E L I N TA E 3 6 Lähde lomalle Koivikkorantaan! EDULLISET JÄSENETUHINTASI: ALENNETUT HINNAT 12.–19.6.2022 JA 22.8.–25.9.2022: Mökit 1–10, 1–5 henkilöä 38 €/vrk tai 228 €/7 vrk ja 5 €/lisähenkilö/vrk Villa Lääminki, 1–8 henkilöä 48 €/vrk tai 290 €/7 vrk Asuntoauto tai asuntovaunu 20 €/vrk tai 110 €/7 vrk Teltta 5 €/henkilö/vrk tai 8 €/perhe/vrk Perhesauna 10 €/1,5 tuntia Asuntoauton tai asuntovaunun kausipaikka 500 €/paikka/koko kesäkausi Mökit 1–10, 1–7 henkilöä 30 €/vrk tai 180 €/7 vrk Villa Lääminki, 1–8 henkilöä 36 €/vrk tai 235 €/7 vrk Asuntoauto tai asuntovaunu 13 €/vrk tai 78 €/7 vrk Hintoihin sisältyy: yleinen saunavuoro päivittäin, yhteiskeittiö, grillikota, jossa savustusmahdollisuus, polkupyöriä, veneitä, kaksi SUP-lautaa, kanootti, luontopolku, lasten leikkipaikka ja pelejä sekä kalastusmahdollisuus Lääminki-järvellä Osa ammattiosastoista tukee jäsentensä lomailua Koivikkorannassa. Kysy lisää omasta ammattiosastostasi. Koivikkorannassa on 11 mökkiä sekä tilaa teltoille, asuntoautoille ja -vaunuille. Viikkovaraukset (su–su) 2.5.2022 alkaen ja kaikki varaukset 9.5.2022 alkaen numerosta 040 722 1182 ma–pe klo 9–12 ja 13–15. SEL:n jäsenten kesäpaikka Koivikkoranta Lääminki-järven rannalla Kangasniemellä kutsuu lomailemaan 12.6.–25.9.2022. Lue lisää: www.selry.fi/ koivikkoranta
E L I N TA E 3 6 25-VUOTISJÄSENLOMAT VIIDEN VUOROKAUDEN LOMAT 15.–20.8.2022 KYLPYLÄHOTELLI SANI, KALAJOKI Kylpylähotelli Sani sijaitsee Kalajoen Hiekkasärkkien upeissa maisemissa. Lomaan sisältyy kylpylän, uimahallin ja kuntosalin vapaa käyttö sekä muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Tutustu kohteeseen: www.santashotels.fi/fi/hotelsani 12.–17.9.2022 HOLIDAY CLUB KATINKULTA, VUOKATTI Kylpylähotelli Katinkulta sijaitsee Vuokatin hienoissa ulkoilumaastoissa Sotkamossa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. Tutustu kohteeseen: www.holidayclubresorts.com/fi/kohteet/katinkulta/ 10.–15.10.2022 HOLIDAY CLUB SAIMAA, LAPPEENRANTA Kylpylähotelli Saimaa sijaitsee Saimaan rannalla Lappeenrannan Rauhassa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. Tutustu kohteeseen: www.holidayclubresorts.com/fi/kohteet/saimaa/ 30.10.–4.11.2022 KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, KUOPIO Kylpylähotelli Rauhalahti sijaitsee hienolla paikalla Kallaveden rannalla Kuopiossa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö sekä muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Tutustu kohteeseen: www.rauhalahti.fi SEITSEMÄN VUOROKAUDEN OMATOIMILOMA KOIVIKKORANTA, KANGASNIEMI KESÄKUUSTA SYYSKUUN PUOLEEN VÄLIIN Voit viettää 25-vuotisjäsenlomasi omatoimilomana SEL:n kesäpaikassa Koivikkorannassa Kangasniemellä. Loma sisältää lomamökin tai asuntovaunupaikan enintään seitsemälle vuorokaudelle sekä yhden oman perhesaunavuoron. Tutustu: www.selry.fi/koivikkoranta NÄIN HAET JÄSENLOMALLE Sinulla on oikeus SEL:n maksamaan viiden tai kolmen vuorokauden 25-vuotisjäsenlomaan puolihoidolla, kun olet ollut ammattiliiton jäsenenä yhtämittaisesti 25 vuotta, joista vähintään 10 viimeistä vuotta SEL:n jäsenenä. SEL korvaa matkakulusi lomakohteeseen halvinta matkustustapaa käyttäen. Hae lomalle viimeistään kuukautta ennen loman ajankohtaa. Loma toteutuu, jos vähintään viisi jäsentä lähtee samalle lomalle. Lue lisää ja täytä hakemus: www.selry.fi/lomat AIKUISTEN HYVINVOINTIKURSSIT 3+2+2 vrk Kolmiosaisella kurssilla saat tilaisuuden hengähtää arjesta, oikeasti toimivat työkalut itsestäsi huolehtimiseen sekä ammattilaisten tukea hyvinvointisi parantamiseen. Kurssilla omaksut taitoja, joiden avulla pystyt vihdoin pitämään kiinni toivomistasi muutoksista. Sisältää täysihoidon ja majoituksen yhden hengen huoneessa. Omavastuu 105 € + 70 € + 70 € PERHEIDEN HYVINVOINTIKURSSIT 4 vrk Tukea lapsiperheiden arkeen ja elintapoihin vahvuusja voimavarakeskeisesti. Ohjelmassa innostavia lajikokeiluja, aktiivisia elämyksiä, arjen tapojen tarkastelua sekä aikaa yhdessäololle ja levolle. Sisältää täysihoidon perhemajoituksella. Omavastuu aikuisilta 100 €, lapset 6-16-v. 60 €, alle 6-v. € SEL maksaa työttömien ja lomautettujen jäsentensä omavastuun ja matkakulut! Myös työssäkäyvänä SEL:n jäsenenä saat lisätukea kurssimaksuihin: Kysy lisää asiakaspalvelu@pht.fi Haaveiletko muutoksesta omassa olossa ja kehossa? Uuvuttaako työ ja arki? aikuisten kurssi 70 € perhekurssi 25 € / jäsen ja yli 6-vuotiaat lapset Hae mukaan Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:n edullisille hyvinvointikursseille. Vielä ehdit hakea kesän kursseille pht.fi
E L I N TA E 3 8 E L I N TA E 3 8 ”Lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta” Tuore pääluottamusmies Henna Ruuskanen yllättyi työmäärästä, mutta on tykännyt tehtävästään niin paljon, että tietää jo nyt hakevansa jatkokaudelle. Liiton jäsenyydestä ei ole hyötyä vain, jos jää työttömäksi, vaan erityisesti työelämässä ollessa. H enna Ruuskanen, 38, on työskennellyt Valion Lapinlahden tehtaalla siistijänä kolme vuotta. Hän innostui työpaikan luottamustehtävistä, kun työsuojeluvaltuutettu kertoi, että liitossa olisi tarvetta uusille aktiiveille. Viime vuoden Ruuskanen oli siistijöiden tiimin luottamusmies. Tämän vuoden alusta hän on ollut koko tehtaan työntekijöiden SEL:n pääluottamusmies. Edellinen pääluottamusmies vaihtoi työtehtävää ja SEL:n työehtosopimuksesta toisen sopimuksen alaisuuteen kesken kauden. Ruuskanen asettui ehdolle, koska luottamustehtävä kiinnosti häntä ja tuli valituksi. Häntä innostaa ammattiliiton näkyväksi tekeminen työpaikalla. – Haluan lisätä liiton jäsenten yhteenkuuluvuuden tunnetta. Olen herätellyt jäseniä osallistumaan tapahtumiin. Varmoja vastauksia Henna Ruuskanen haluaa houkutella uusia ihmisiä liiton jäseniksi. Jäsenhankintaa tehdessään hän muistuttaa, ettei liiton jäsenyydestä ole hyötyä vain, jos jää työttömäksi, vaan erityisesti työelämässä ollessa. Liiton jäsenyys tuo turvaa ja takaa kunnon työehdot. Ruuskanen on auttanut jäseniä esimerkiksi palkkaan ja työvuoroihin liittyvissä kysymyksissä. Jäsenhankintaa tehdään työpaikalla yhdessä. – Jos talon uusi työntekijä on töissä lähellä varapääluottamusmiestä, pyydän häntä käymään juttelemassa. Tehdasalueella ei voi liikkua nopeasti paikasta toiseen, koska välissä pitää esimerkiksi vaihtaa vaatteita. Valion Lapinlahden tehtaalla valmistetaan juustoja sekä maitoja herapohjaisia jauhetuotteita. Työntekijöitä on noin 300. SEL:n työehtosopimuksella työskentelee 115 ihmistä, ja SEL:n jäseniä heistä on reilu puolet. Pääluottamusmies edustaa kaikkia jäseniä ja neuvottelee työntekijöiden puolesta asioista työnantajan kanssa. Lisäksi luottamusmies auttaa jäseniä kaikissa heidän työsuhteeseensa liittyvissä kysymyksissä ja ongelmatilanteissa. Suurin yllätys pääluottamusmiehen tehtävissä on ollut niiden suuri määrä. – Minulle sanottiin, että pääluottamusmiehellä ei olisi juuri mitään tehtäviä. Siitä olen eri mieltä. Luottamustehtävänsä hoitamiseen Ruuskanen saa käyttää työviikostaan yhden päivän, torstain. L U O T TA M U S H E N K I L Ö – Olen tavannut ihmisiä eri puolilta Suomea, saanut vertaistukea pääluottamusmiehen tehtäviin ja löytänyt kaveruuttakin, Henna Ruuskanen sanoo. teksti Hanna Hirvonen kuva Sami Turunen
E L I N TA E 3 8 – Kun kaivan työntekijöiden lähettämistä sähköposteista selvitettävät asiat, niitä saattaa kertyä pari paperillista. Monet asiat ovat tuoreelle pääluottamusmiehelle uusia. Kun työntekijä esittää Ruuskaselle kysymyksen, hän ei koskaan vastaa epävarmoin tiedoin. – Yleensä pyydän odottamaan niin, että ehdin selvittää asian. Tykkään perustaa kaiken lausumani faktaan, joka löytyy esimerkiksi työehtosopimuksesta. Tarvittaessa hän saa apua SEL:n aluetoimistosta tai esimerkiksi muilta Valion luottamushenkilöiltä. – Parasta on se, kun saan asian ratkaistua työntekijän eduksi. Viime aikoina Ruuskasta on työllistänyt tehtaalla käynnissä oleva työaikakokeilu. Hän seuraa ja kokoaa työntekijöiden kokemuksia uudesta työaikamallista. Uudestaan ehdolle Ruuskanen päätyi töihin Valiolle työpaikkailmoituksen kautta. Hänellä ei ole siivousalan koulutusta, vaan hän on oppinut työn tekemällä. Siivousalan työkokemusta Ruuskasella oli 4,5 vuotta ennen Valiolla aloittamista. Aiemmin hän on työskennellyt hevosten parissa ja vartijana. Siistijöiden työhön Valion Lapinlahden tehtaalla kuuluu tuotantotilojen, varastojen ja esimerkiksi laboratorion siivousta. Tiimissä on 16 ihmistä. Jokainen siivoaa tiettyä aluetta kaksi viikkoa, jonka jälkeen paikkoja vaihdetaan. Ruuskanen on kotoisin Hangon Lappohjasta. Nykyisin hän asuu Iisalmessa. Maaseudulla sijaitsevan omakotitalon askareet, pihassa olevat hevoset sekä perheen kissat ja koira vaativat sen verran aikaa, että paljon muuta hän ei ehdi harrastaa. – Liiton kautta on tullut harrastuksia. Ruuskanen on työpaikkansa toinen varatyösuojeluvaltuutettu, SEL:n Itä-Suomen aluejärjestön hallituksen jäsen sekä oman ammattiosastonsa johtokunnan jäsen, sihteeri ja nuorisovastaava. Henna Ruuskasen kausi pääluottamusmiehenä on poikkeuksellisesti vain vuoden mittainen, mutta hän tietää jo nyt asettuvansa syksyllä ehdolle seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Hän on käynyt SEL:n luottamusmiesten perusja jatkokurssit Murikka-opistolla. Kursseilla on auennut hyvin, mitä kaikkea luottamusmiehen tehtävä voi olla. Mukavaa on ollut myös uusiin ihmisiin tutustuminen. – Olen tavannut ihmisiä eri puolilta Suomea, saanut vertaistukea pääluottamusmiehen tehtäviin ja löytänyt kaveruuttakin, Ruuskanen sanoo. • Miten sinä kehittäisit tessiäsi? Ovatko tietosi ajan tasalla SEL:n jäsenrekisterissä? Tarkista osoitteesta www.selry.fi/easiointi, että työpaikkasi, puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi ja tilinumerosi ovat oikein, niin pysyt ajan tasalla, kun uutta tessiä tehdään. Elintarvikealan työntekijöiden nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2023 asti. Kerro mielipiteesi työehtosopimuksestasi: www.selry.fi/tes 31.5.2022 mennessä.
E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 Työttömän velvollisuutta hakea töitä lisätään U usi pohjoismainen työvoimapalvelumalli astuu voimaan 2.5.2022. Uudistuksen tavoitteena on nopeuttaa työttömäksi jääneen työllistymistä uuteen työhön. Tavoitteeseen pyritään lisäämällä työttömien henkilökohtaista palvelua, mutta myös velvollisuudella hakea vähintään neljää työpaikkaa kuukaudessa. Uudessa mallissa työttömyysturvan karenssit eli työttömyysturvan menettäminen määräajaksi lievenee nykyiseen verrattuna. Esimerkiksi ensimmäisestä sovitusta tapaamisesta pois jäämisestä tai tahattomasta työnhaun virheestä seuraa jatkossa vain muistutus. SAK on jo pitkään vaatinut työttömien kohtuuttomien sanktioiden lieventämistä ja työnhaun tukemista palveluiden avulla. Tältä osin SAK pitääkin uudistusta myönteisenä muutoksena. Vaikka uuden työvoimapalvelumallin nimessä on pohjoismainen-sana, se ei tarkoita, T Y Ö N H A K I J AT teksti Pirjo Pajunen kuva Karoliina Öystilä Toukokuussa voimaan tuleva uusi työvoimapalvelumalli lupaa työttömille parempaa palvelua ja nopeampaa työllistymistä. Työttömän on jatkossa haettava lähtökohtaisesti neljää työpaikkaa kuukaudessa. Toisin kuin jo kuopatussa aktiivimallissa, uudessa työvoimapalvelumallissa työnhakija ei menetä työttömyysetuutta eikä sen määrää alenneta, jos hän on noudattanut työllistymissuunnitelmaansa, vaikka työpaikkaa ei olisi löytynytkään. Alkuhaastattelu tehdään viiden päivän kuluttua työnhaun alkamisesta.
E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 että malli olisi kopio esimerkiksi Ruotsista tai Tanskasta. Nimi viittaa enemmän siihen, että työttömien palveluihin käytetään muissa pohjoismaissa selvästi enemmän resursseja kuin Suomessa, työvoimapolitiikka on aktiivisempaa ja työllisyysaste on Suomea korkeampi. Hallitus haluaa nyt edetä tähän suuntaan Suomessakin. Uusi pohjoismainen työvoimapalvelumalli on rakennettu työja elinkeinoministeriössä. SAK on kritisoinut mallia sen monimutkaisuudesta ja liian yksityiskohtaisesta sääntelystä. Vaikka työttömiä tavataan jatkossa aiempaa enemmän, yksilöllisesti räätälöidyt palvelut eivät yksityiskohtaisen sääntelyn takia välttämättä toteudu. Työnhakua kiritetään tiheillä tapaamisilla Hallitus lisää osana uutta mallia työvoimapalvelujen resursseja. Reipasta henkilöstöresurssien lisäystä tarvitaankin, sillä uuden mallin myötä jokaista työtöntä on tarkoitus tavata säännöllisesti. Työnhaun alkuvaiheessa tapaamisia on kahden viikon välein. Hallitus perustelee tiheitä tapaamisia sillä, että tutkimusten mukaan työnhakijoiden säännöllinen kohtaaminen, aktiivinen työnvälitys ja työnhaun seuranta lyhentävät työttömyysjaksoja. Toistaiseksi on epäselvää, riittävätkö hallituksen lupaamat 70 miljoonan euron lisäresurssit takaamaan laadukkaat palvelut. Summalla voidaan palkata noin 1 200 uutta työntekijää TE-palveluihin. SAK on painottanut, että pelkkä tapaamisten suuri määrä ei riitä, vaan tärkeämpää on tapaamisten laatu ja se, että niistä on aidosti hyötyä työnhakijalle. Tämä edellyttäisi joustavia, työttömien yksilöllisten tarpeiden mukaan räätälöityjä palveluja. Uuden pohjoismaisen työvoimapalvelumallin lasketaan lisäävän Suomen työllisyyttä noin 9 500–10 000 henkilöllä. Työja elinkeinoministeriön arvion mukaan työllisyysvaikutukset syntyvät täysimääräisesti vuodesta 2025 alkaen. • Näin toimii pohjoismainen työvoimapalvelumalli 1. ALKUHAASTATTELU tehdään viiden päivän kuluttua työnhaun alkamisesta. Tapaamisessa TE-toimiston tai kuntakokeilussa mukana olevan kunnan virkailijan kanssa kartoitetaan työttömän palveluntarve ja tehdään työllistymissuunnitelma. 2. TYÖNHAKIJA tapaa TE-toimiston tai kunnan virkailijan kahden viikon välein työnhaun ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. Nämä työnhakukeskustelut toteutetaan ainakin aluksi paikan päällä kasvokkain. 3. TYÖNHAKIJAN pitää hakea pääsääntöisesti neljää työpaikkaa kuukaudessa. Tästä voidaan poiketa tietyissä laissa määritellyissä tapauksissa. Työnhakijan työllistymissuunnitelmassa sovitaan määrä 0–4 välillä. Työnhausta raportoidaan pääsääntöisesti verkkopalvelun kautta. 4. TYÖPAIKKOJEN hakemiseksi lasketaan esimerkiksi työhakemusten tekeminen, avoimen työhakemuksen laittaminen yritykseen, joka ei ole ilmoittanut haettavana olevista työpaikoista sekä muut suorat työnhakuun liittyvät yhteydenotot työnantajiin. Haettavien työpaikkojen on oltava sellaisia, joihin työnhakija voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä. 5. TYÖNHAKUVELVOLLISUUS koskee myös soviteltua ansiopäivärahaa saavia osa-aikatyötä ja vaihtelevaa työaikaa nollatuntisopimuksella tekeviä sekä lomautettuja, kun lomautuksen alkamisesta on kulunut kolme kuukautta. Osa-aikatyöntekijöiden ja lomautettujen on haettava kolmea työpaikkaa kuukaudessa. 6. TE-TOIMISTO tai kunta voi tehdä työttömälle velvoittavia työtarjouksia, jos työnhaku on kestänyt tuloksettomasti kuusi kuukautta. Velvoittavat työtarjoukset lasketaan osaksi työttömän velvollisuutta hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa. 7. TYÖTTÖMYYSTURVAN karenssit kevenevät nykyisestä. Ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä seuraa työttömälle muistutus. Toisesta laiminlyönnistä vuoden sisällä menettää työttömyysetuuden viideksi päiväksi ja kolmannesta kymmeneksi päiväksi. Neljännen laiminlyönnin jälkeen työttömyysetuutta voi saada vasta 12 viikon työssä, yrittäjänä, työllistymistä edistävissä palveluissa tai opinnoissa olon jälkeen. P O H J O I S M A I N E N T Y Ö V O I M A P A V E L U M A L L I
E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 Työttömyyskassa JOS JÄÄT TYÖTTÖMÄKSI TAI SINUT LOMAUTETAAN OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänäsi kokopäivätyötä hakevaksi työnhakijaksi TE-toimistoon osoitteessa www.te-palvelut.fi. Noudata TE-toimiston ohjeita. Voit saada ansiopäivärahaa vain, jos työnhakusi on voimassa TE-toimistossa. Tee ensimmäinen ansiopäivärahahakemus, kun ensimmäisestä työttömyystai lomautuspäivästäsi on kulunut vähintään kaksi täyttä kalenteriviikkoa maanantaista sunnuntaihin. Hakemuksen tulee päättyä sunnuntaihin. Hae päivärahaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömyytesi tai lomautuksesi alkamisesta. Tee hakemus ja lähetä liitteet työttömyyskassaan eAsiointipalvelussa osoitteessa www.elintarvikekassa.fi. Jos et voi käyttää eAsiointia, lähetä hakemuksesi postissa. Hakemuksen voit tulostaa osoitteesta www.elintarvikekassa.fi tai tilata numerosta 09 4246 1210. Ensimmäisen hakemuksen liitteet Liitteiden ei tarvitse olla alkuperäisiä, kopiot riittävät. 1. Palkkatodistus työnantajaltasi vähintään 26 palkallisen työssäoloviikon ajalta ennen työttömyyttä tai lomautusta. 2. Irtisanomisilmoitus, jos toistaiseksi voimassa ollut työsuhteesi on päättynyt. Jos työsuhteesi on ollut määräaikainen, ilmoitusta ei tarvita. 3. Työtodistus, jos työsuhteesi on päättynyt ja työtodistus on saatavilla. 4. Työsopimus, jos se on saatavilla. 5. Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. 6. Verokortti, jos olet tilannut muutosverokortin etuutta varten. Jos et lähetä muutosverokorttia etuutta varten, ansiopäivärahastasi tehdään vähintään 25 %:n ennakonpidätys. 7. Verotuspäätös, jos sinulla on ollut ansiotuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. 8. Selvitys viikoittaisesta työajasta ja palkasta, jos olet tehnyt välillä alle 18-tuntisia viikkoja tai yhtä aikaa useampaa osa-aikatyötä. 9. Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, joka vaikuttaa ansiopäivärahaan, esimerkiksi päätös perheellesi myönnetystä lasten kotihoidon tuesta. Jatkohakemuksen liitteet Täytä jatkohakemus neljän kalenteriviikon ajalta maanantaista sunnuntaihin, paitsi jos olet osa-aikaisesti työssä, josta palkka maksetaan kuukausittain. Silloin täytä hakemus koko kalenterikuukaudelta. Lähetä palkkatiedot hakemuksesi liitteenä, jos sinulla on ollut palkkatuloa osa-aikatyöstä tai satunnaisesta kokoaikatyöstä hakemuksen ajalta. Jos osallistut työllistymistä edistävään palveluun, merkitse hakemukseesi, missä palvelussa olet ja mahdolliset poissaolo päiväsi. Anmäl dig senast den första dagen som du är arbetslös eller permitterad som arbetslös sökande av heltidsarbete till TE-byrån på adress www.te-palvelut.fi. Följ TE-byråns direktiv. Du kan få inkomstrelaterad dagpenning endast om din arbetsansökan är i kraft hos TE-byrån. Gör din första ansökan om inkomstrelaterad dagpenning då det har förflutit högst två hela kalenderveckor från måndag till söndag sedan din första dag som arbetslös eller permitterad. Ansökan bör gälla fram till söndag. Ansök om dagpenning senast tre månader efter att du blivit arbetslös eller permitterad. Gör din ansökan och sänd in bilagor till arbetslöshetskassan i eTjänstens service på adress www.elintarvikekassa.fi. Om du inte kan använda eTjänsten sänd då din ansökan per post. Ansökan kan skrivas ut på adress www.elintarvikekassa.fi eller beställas per telefon 09 4246 1200. Bilagor till din första ansökan Bilagorna behöver inte insändas i original, kopior räcker. 1. Löneintyg från din arbetsgivare för minst 26 betalda arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. 2. Uppsägningsmeddelande om din tillsvidareanställning är avslutad. Om arbetsförhållandet har varit tidsbundet behövs inget meddelande. 3. Arbetsintyg om arbetsförhållandet avslutats och ett arbetsintyg finns. 4. Arbetsavtal om sådant finns. 5. Permitteringsmeddelande om du blivit permitterad. 6. Skattekort om du beställt skattekort för förmåner. Om du inte sänder ett förmånsskattekort tas en förskottsinnehållning på 25 procent på din inkomstrelaterade dagpenning. 7. Skattebeslut om du har haft inkomster från jordbruk eller annan företagsverksamhet. 8. Utredning om lön och arbetstider per vecka om du ibland har haft arbetsveckor på under 18 timmar eller flera deltidsjobb samtidigt. 9. Beslut om en social förmån du åtnjuter som påverkar din dagpenning, exempelvis beslut om beviljat hemvårdsstöd för din familj. Bilagor för fortsatt ansökan Fyll i ansökan för fyra kalenderveckor från måndag till söndag, utom om du deltidsarbetar och får månatlig lön. Fyll då i ansökan för hela kalendermånaden.Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster från deltidsarbete eller tillfälliga heltidsarbeten under ansökningstiden.Om du deltar i sysselsättningsstödjande service, tillfoga då i din ansökan vilken service det gäller och eventuella bortavarodagar.
E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 E L I N TA E 4 3 Työttömyyskassa JÄSENPALVELU EASIOINTI >> www.elintarvikekassa.fi • Lähetä ansiopäivärahahakemus ja liitteet • Katso hakemuksiasi ja päätöksiäsi • Lähetä viestejä työttömyyskassalle • Muuta yhteystietojasi PUHELINPALVELU JA POSTI Työttömyyskassa palvelee numerossa 09 4246 1210 maanantaista torstaihin kello 8.30–15.30 ja perjantaisin 8.30–15. Etuuskäsittelijät vastaavat kysymyksiin tiistaisin ja torstaisin kello 9–11. Numeroon soittaminen maksaa operaattorisi normaalin puhelinmaksun verran. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteella selkassa@selry.fi. Jos et voi käyttää eAsiointia, lähetä hakemuksesi postissa osoitteeseen: Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki MEDLEMSSERVICE ETJÄNSTEN >> www.elintarvikekassa.fi • Ansöka om inkomstrelaterad dagpenning • Kolla dina egna ansökningsoch beslutsuppgifter • Sända meddelanden till kassan • Ändra dina kontaktuppgifter TELEFONSERVICE OCH POSTADRESS Arbetslöshetskassan står till din tjänst per telefonnummer 09 4246 1200 från måndag till torsdag kl 8.30– 15.30 och på fredag kl 8.30–15. Förmånshandläggarna svarar på dina frågor tisdagar och torsdagar kl 9-11. För samtal till numret debiteras din teleoperatörs normala telefonavgift. Du kan också kontakta oss per e-post: selkassa@selry.fi. Om du inte kan använda eTjänsten, sänd då in din ansökan per post till adress: Finlands Livsmedelsarbetares Arbetslöshetskassa, Stationskarlsgatan 2, 8 vån., 00520 Helsingfors MEMBER SERVICES ESERVICE >> www.elintarvikekassa.fi • Send your earnings-related allowance application and the attachments • View your applications and decisions • Send messages to the Unemployment Fund • Change your contact details PHONE SERVICE AND POSTAL ADDRESS The Unemployment Fund is available from Monday to Thursday 8.30–15.30 and on Fridays 8.30–15 at 09 4246 1200. Benefit officers will answer questions on Tuesdays and Thursdays 9–11. Calling the number costs the caller the normal telephone charge charged by the operator. You can also e-mail us at selkassa@selry.fi. If you cannot use the eService, submit your application by mail using the following address: Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki IF YOU BECOME UNEMPLOYED OR LAID OFF Register at the TE Office as a job seeker looking for fulltime employment no later than the first day of unemployment or lay-off at www.te-palvelut.fi. Follow TE Office’s instructions. You are entitled to earnings-related allowance only if your job search is valid at the TE Office. Submit your first application for earnings-related allowance when at least two full calendar weeks have passed since your first day of unemployment or layoff, Monday through Sunday. The application must be ended to a Sunday. Apply for the allowance no later than three months after the start of your unemployment or lay-off. Submit your application and the attachments to the Unemployment Fund using the eService at www.elintarvikekassa.fi. If you cannot use the eService, submit your application by mail. You can print the application from www.elintarvikekassa.fi or order one by calling 09 4246 1200. Attachments to the first application You do not have to send the original attachments, copies are sufficient. 1. Pay certificate from your employer that covers at least 26 paid work weeks prior to your unemployment or lay-off. 2. Notice of termination if your permanent employment has ended. If your employment has been for a fixed term, notification is not required. 3. A certificate of employment if your employment has ended and a certificate of employment is available. 4. Employment contract, if available. 5. Layoff notice if you have been laid off. 6. Tax card if you have ordered a revised tax card for the benefit. If you do not send a revised tax card for the benefit, a withholding rate of at least 25% will be applied to your earnings-related daily allowance. 7. A personal tax decision if you have earned income from agriculture or other business activities. 8. A statement of your weekly working hours and pay if on occasion you have worked for less than 18 hours a week or you have had several part-time jobs at the same time. 9. A decision about the social benefit you receive that affects your earnings-related daily allowance, such as a decision about a child home care allowance for your family. Attachments to the follow-up application Fill out an follow-up application for four calendar weeks from Monday to Sunday, unless you are working part-time for a monthly salary. Then fill in the application for the whole calendar month. Send salary information as an attachment to your application if you have had paid income from parttime work or occasional full-time work during the application period. If you participate in an employment promotion service, indicate in your application which service you are in and any dates of your absence.
E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 E L I N TA E 4 4 På svenska/In English Nordiska modellen för arbetskraftsservice träder i kraft den 2 maj 2022. 1. EN INLEDANDE INTERVJU hålls inom fem dagar från det att jobbsökningen inleds. Arbetslösa får träffa en tjänsteman från arbetsoch näringsbyrån, eller en kommunal tjänsteman i de kommuner som deltar i kommunförsöken med sysselsättning, för att kartlägga det individuella servicebehovet och göra upp en sysselsättningsplan. 2. ARBETSSÖKANDE FÅR TRÄFFA en tjänsteman från arbetsoch näringsbyrån eller kommunen varannan vecka under de tre första månaderna av jobbsökningen. Diskussionerna hålls åtminstone till en början ansikte mot ansikte på plats. 3. ARBETSSÖKANDE SKA I REGEL söka fyra jobb per månad. Det är tillåtet att avvika från det här i vissa fall som anges i lag. Dessutom ska arbetssökande i regel redovisa sin jobbsökning via webbtjänsten. 4. SKYLDIGHETEN AT T SÖKA jobb gäller också deltidsanställda och arbetstagare med varierande arbetstid (nolltimmarsavtal) som får jämkad dagpenning samt personer som har varit permitterade i mer än tre månader. Deltidsanställda och permitterade ska söka tre jobb i månaden. 5. ARBETSOCH NÄRINGSBYRÅN eller kommunen kan lämna förpliktande arbetserbjudanden åt personer som har varit arbetssökande utan resultat i sex månader. Förpliktande arbetserbjudanden räknas med i skyldigheten att söka fyra jobb i månaden. 6. KARENSERNA INOM utkomstskyddet för arbetslösa lindras. Första gången arbetslösa glömmer eller försummar sina skyldigheter blir följden en påminnelse. Andra försummelsen inom ett år leder till förlorad arbetslöshetsförmån i fem dagar och tredje försummelsen till förlorad förmån i tio dagar. Efter fjärde försummelsen kan arbetslösa få arbetslöshetsförmån först efter att ha jobbat, varit företagare, studerat eller deltagit i sysselsättningsfrämjande service i tolv veckor. Läs mera nyheter på svenska: www.selry.fi/svenska The Nordic labour market service model enters i nto force on 2nd May 2022. 1. FROM 2ND OF MAY, the new customer service model will be introduced simultaneously in all TE offices and municipalities included in the local government pilots. Jobseekers will be offered a more individual and personalised service. This affects the customer’s everyday life in several ways: face-toface meetings with their own responsible officer increase and are arranged more frequently than before. In addition, the jobseeker’s job search obligation and the consequences are reduced. 2. IN THE NEW MODEL, the customer who started looking for a job will be able to discuss matters related to their employment more quickly with the TE Office or an expert in a local government. After the opening, meetings are arranged more closely than in the past and more individually in connection with the person’s own situation. 3. SOME MEETINGS ARE arranged face-to-face at the TE Office or in the municipal premises. The goal of the encounters is to give the customer enough support they need. The customer’s own responsible expert advises on job search and provides suitable support services and thinks about the most suitable routes towards employment with the customer. 4. JOBSEEKERS ARE SUBJECT to a job search obligation, which means that they must apply for between and 4 jobs per month, depending on their situation. The minimum number of places applied for (0–4) is set individually for each jobseeker and they can choose the jobs to be applied for themselves. Fulfilling the job search obligation partially replaces job offers made by the TE Office or the municipality. 5. NOW, THE OBLIGATION to apply for full-time employment means both self-employment and applying for all jobs assigned by the TE Office or the municipality, regardless of how active the customer is in applying for a job. 6. ACCORDING TO THE principles of the new model, mandatory waiting periods i.e., the non-remunerated periods, will be considerably reduced. The model also introduces reminders for jobseekers to make it easier for the customer to comply with the jobseeker’s responsibilities. Read more news in English: www.selry.fi/english Så här fungerar den nya modellen för arbetskraftsservice This is how the new labour market service model works
E L I N TA E 45 Tauolla Lähetä ristikon ratkaisu osoitteeseen: SEL/Elintae, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki 16.5.2022 mennessä. Kuoreen tunnus ”Ristikko 3/2022”. Vastanneiden kesken arvomme S-ryhmän 20 euron lahjakortin. Ristikon ratkaisu ja voittajan nimi julkaistaan Elintakeessa, joka ilmestyy 10.6.2022. Nimi:....................................................................................................................................... Osoite: .............................................................................................................................................. ................................................................................................................................................. R I S T I K K O 1. Vuonna 2021 tuulivoimalla katettiin Suomen sähköntuotannosta a) 11,7 %, b) 16,3 %, c) 19,1 %? 2. Minä vuonna YK perustettiin a) 1940, b) 1945, c) 1950? 3. Minkä eläimen vuotta kiinalaisessa horoskoopissa eletään nyt a) rotan vuotta, b) härän vuotta, c) tiikerin vuotta? 4. Mikä on Ukrainan rahayksikkö a) denaari, b) hryvnia, c) leu? 5. Mikä on Suomen pienin maakunta a) Ahvenanmaa, b) Etelä-Karjala, c) Keski-Pohjanmaa? 6. Kuinka pitkä on Saimaan kanava a) 37 km, b) 43 km, c) 51 km? 7. Mitkä kaksi eläintä löytyvät Australian vaakunasta a) kenguru ja emu, b) koala ja joutsen, c) krokotiili ja leijona? Vastaukset lehden sivulla 31. 1 3 4 2 3 8 7 5 4 6 1 2 9 8 7 7 9 2 4 1 8 5 3 9 2 6 7 8 5 9 1 2 4 3 1 4 2 6 3 8 7 9 5 3 9 5 7 4 2 6 1 8 4 8 6 3 7 5 1 2 9 2 3 1 9 8 4 5 6 7 7 5 9 2 1 6 8 3 4 5 1 7 4 2 9 3 8 6 8 6 4 1 5 3 9 7 2 9 2 3 8 6 7 4 5 1 Vaikeusaste: AI 32 57 5 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m 9 4 5 3 4 8 2 9 7 8 4 2 8 7 5 1 7 4 8 9 5 6 2 2 9 3 4 6 1 8 5 7 7 8 1 3 5 9 2 6 4 4 6 5 8 2 7 1 9 3 1 7 8 5 9 2 3 4 6 5 2 9 6 4 3 7 1 8 3 4 6 1 7 8 5 2 9 6 1 7 2 3 4 9 8 5 8 3 4 9 1 5 6 7 2 9 5 2 7 8 6 4 3 1 Vaikeusaste: AI 32 57 6 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m V Ä L Ä H TÄ Ä K Ö ? S U D O K U T Ratkaisut: www.selry.fi/selnet > Elintae
E L I N TA E 47 E L I N TA E 4 6 L eipomoalan yritys purki työntekijän työsuhteen koeajan perusteella keväällä 2020. Työntekijä kuului ammattiliittoon ja hän otti yhteyttä SEL:n Länsi-Suomen aluesihteeri Esa Vahlsteniin, sillä hän epäili, ettei koeaika ollut hänen osaltaan enää voimassa. Leipomoalan työntekijöiden työehtosoS E LV I T E T T Y TA P A U S Oikeusprosessit ovat usein pitkiä ja hankalia voittavallekin osapuolelle. Työsuhde purettiin koeajan jälkeen Työnantaja purki työntekijän työsuhteen koeajan perusteella, vaikka koeaika oli jo umpeutunut. pimuksen mukaan koeajasta on myös työsuhteen alkaessa nimenomaisesti sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. – Hyvin nopeasti kävi ilmi, että koeaikaperustetta ei tässä tapauksessa ollut olemassa, sillä koeaika oli jo umpeutunut, Vahlsten kertoo. Vahlsten oli jäsenen luvalla yhteydessä työnantajaan ja ilmoitti irtisanomisen olevan laiton. Työnantaja ei kuitenkaan hyväksynyt ammattiliiton edustajan näkemystä asiasta ja kieltäytyi palauttamasta työntekijän työsuhdetta. Kun riitaa ei saatu sovittua neuvottelemalla työnantajan kanssa, asian käsittely siirtyi SEL:n sopimusosastolle. Jäsenelle myönnettiin SEL:n maksuton oikeusapu, mikäli riita jouduttaisiin viemään käräjäoikeuden ratkaistavaksi. – Kerroin työnantajalle, että kyseessä on laiton irtisanominen ja että työntekijällä on hyvät perusteet viedä juttu oikeuteen, Vahlsten sanoo. Vaikka lain ja työehtosopimuksen määräykset selitettiin työnantajalle, tämä ei kuitenkaan suostunut myöntämään virhettään ja sopimaan asiaa. Yllättävä sovintotarjous Ennen kuin liitto ehti viedä asian oikeuteen, työnantaja kuitenkin lähestyi irtisanomaansa työntekijää sovintoesityksellä ja tarjosi rahallista korvausta vastineeksi kanteesta luopumisesta. Jos työntekijä suostuisi sopimukseen, työnantaja välttyisi laitonta irtisanomista koskevalta oikeuden tuomiolta. – Välillä käy näin, että työnantaja esiintyy hyvin varmana omasta kannastaan ennen kuin riski oikeuteen joutumisesta todella realisoituu, SEL:n sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa toteaa. Työnantajan joustamattoman suhtautumisen taustalla voi olla toive siitä, että työntekijä luopuisi asiansa ajamisesta, jos työnantaja kiistää työntekijän vaatimusten perusteet. Vastaavasti työnantajaa voivat kannustaa sovintotarjouksen tekemiseen oikeudenkäynnistä seuraavat korkeat kustannukset, mainehaitta ja tieto siitä, että työntekijä saattaa olla oikeudessa vahvoilla. Työntekijä harkitsi työnantajan sovintotarjouksen hyväksymistä. Liitto kertoi hänelle oikeudessa mahdollisesti saatavan korvauksen tasosta teksti Eetu Kinnunen kuva Maria Björklund E L I N TA E 47
E L I N TA E 47 E L I N TA E 47 sekä oikeudenkäyntiin liittyvistä riskeistä. Tässä tapauksessa oikeudenkäynnin kautta saatava korvaussumma laittomasta irtisanomisesta olisi todennäköisesti ollut huomattavasti työnantajan tarjoamaa korvausta suurempi. Työnantajan tarjoama usean tuhannen euron korvaussumma ja asian saaminen nopeasti päätökseen tuntui työntekijästä kuitenkin paremmalta ratkaisulta kuin asian vieminen oikeuteen, joten hän hyväksyi työnantajan sovintotarjouksen. – Tässä tapauksessa jäsenellä olisi ollut edellytykset saada isompi korvaussumma oikeudesta, mutta oikeusprosessit ovat usein pitkiä ja hankalia voittavallekin osapuolelle. Häviämisen vaara on myös aina olemassa, Rantamaa puntaroi asian eri puolia. Laittomuuksiin ei pidä tyytyä Erkki Rantamaa korostaa, että työntekijöiden on tärkeää pitää kiinni oikeuksistaan erityisesti irtisanomistilanteissa ja pyytää tarvittaessa apua liitosta. Työntekijän oikeuksista saa tietoa työehtosopimuksesta sekä liiton verkkosivuilta ja lehdestä. – Jos työpaikalla on luottamusmies, työntekijällä on oikeus pyytää hänet tuekseen irtisanomista koskevaan keskusteluun, Rantamaa muistuttaa. Jos työpaikalla ei vielä ole luottamusmiestä, liiton jäsen voi olla yhteydessä SEL:n aluetoimistoon. SEL:n jäsenetuihin kuuluu mahdollisuus saada riita-asioissa maksuton oikeusapu ilman omavastuuosuutta tai oikeudenkäyntikulujen ylärajaa. Liitto myöntää oikeusavun jäsenelle, jos edellytykset riita-asian menestykselliseen käsittelyyn oikeudessa ovat olemassa. – Tässäkään ei kannata uskoa työnantajan tulkintaa, vaan pyytää aina näkemystä omasta ammattiliitosta, Rantamaa korostaa. Tässä tapauksessa riita saatiin ratkaistua lopulta neuvottelemalla, mutta ilman oikeudenkäynnin uhkaa työntekijä olisi todennäköisesti jäänyt vaille korvausta laittomista potkuista. Rantamaa alleviivaa, että kaikkien työsuhderiita-asioiden onnistuneen ratkaisemisen takana on mahdollisuus hakea riitaan ratkaisu tarvittaessa myös oikeuden päätöksen kautta. • A S I A N T U N T I J A V A S TA A Paahdumme kesällä työpaikalla. Mistä saamme apua? TYÖSUOJELUVIRANOMAINEN neuvoo noudattamaan työpaikoilla vakiintunutta käytäntöä, jonka mukaan jokaiseen tuntiin kevyissä ja keskiraskaissa pakkotahtisissa töissä tulee sisällyttää kymmenen minuutin lisätauko, kun työtilan lämpötila on yli 28 °C. Jos työpisteen lämpötila on yli 33 °C, tauko on 15 minuuttia tunnissa. Lisäksi erittäin kuumissa työkohteissa, kuten uunien läheisyydessä, tulisi toteuttaa nopeaa työkiertoa työpisteestä toiseen. Ylimääräinen tauko on taukoa kuumassa työskentelystä eli se on työaikaa ja työnantaja voi osoittaa työntekijälle sen ajaksi muita työtehtäviä, jos ne tehdään viileämmissä tiloissa. RASKAASSA ruumiillisessa työssä voidaan tarvita enemmän kuumalle altistumista estäviä toimia, teknisiä ratkaisuja ja lämpötilasta aiheutuvan henkilökohtaisen sairausriskin selvittämistä. Jos työturvallisuus ja työpaikan käytännöt mahdollistavat, työntekijä voi itse vähentää lämpörasitusta valitsemalla työhön sopivan kevyen ja väljän vaatetuksen. Erityisen tärkeää on huolehtia elimistön nesteja suolatasapainosta. Jos nestevajetta ei korvata, sisäelinten lämpötila nousee ja elimistön kuivuminen kuormittaa verenkiertoa. KUUMA on riski työntekijän terveydelle ja työturvallisuudelle ja siksi työnantajan on ryhdyttävä toimiin sen torjumiseksi ja haittojen vähentämiseksi. Ilman toimia kuumatyöstä saattaa seurata lämpökouristuksia, lämpöpyörtyminen ja jopa lämpöhalvaus. Äkillisiin lämpösairauksiin liittyvä sekavuus ja tajuttomuus voivat pahimmillaan aiheuttaa jopa vakavan työtapaturman. Kuumassa keskittyminen on vaikeaa, kun vireystila laskee. Kova kuumuus kuormittaa elimistöä ja vaikuttaa haitallisesti fyysiseen ja henkiseen suorituskykyyn, jolloin virheet lisääntyvät ja tuottavuus laskee. Jos asioita ei saada kuntoon työpaikalla, olkaa yhteydessä liittoon tai aluehallintovirastoon työsuojeluun, joka valvoo työpaikan lämpöoloja. KAI LAAKSONEN SEL:n sosiaalisihteeri Tällä palstalla asiantuntijat vastaavat kysymyksiin, joita voit lähettää meille: www.selry.fi/juttuvinkki
E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 Elämäntapana jousiammunta Kun Pertti Rantanen ampui ensimmäistä kertaa jousella, se oli siinä. Hän oli löytänyt lajinsa. Pertti Rantasen laji on nykyään taljajousi, joka on jousista teknisin. V A P A A L L A Kerro meille omasta tai työkaverisi harrastuksesta: www.selry.fi/juttuvinkki J usiammunta oli kiinnostanut turkulaista Pertti Rantasta lapsesta asti. Aikuisena hän osallistui turkulaisen Arcus-seuran lajissa pakolliselle aloittajan kurssille. – Oikeastaan en ole sen jälkeen ollut poissa hallilta. Rantanen kävi jousiammuntaradalla lähes joka päivä. Jo kolmen vuoden kuluttua hän osallistui SM-kisoihin ja sijoittui yhdeksänneksi. Hän oli myös mukana ottamassa hopeaa joukkuekisassa. Rantasen jousi oli tähtäinjousi, se, jota käytetään olympialaisissa eli ”olympiajousi”. Runsaat 10 vuotta sitten Rantasen oli kuitenkin vaihdettava välinettä. Se ei ollut valinta, vaan pakko. Töissä leipomossa kaatui täysi paistovaunu päälle, eikä Rantanen ehtinyt alta pois. Hänelle kävi työtapaturmassa pahasti, jänne repesi vasemman eli jousikäden olkapään alueella. Jänne on tässä suhteessa erittäin ikävä. Leikkaukset ja kuntoutus veivät aikansa. – Tuli kaksi vuotta taukoa ampumisessa. Kupittaan ammuntahallia Rantanen ei jättänyt. Hän kävi tuomarikurssin ja tuomaroi tauon ajan. Se oli kiinnostavaa, mutta olkapään paraneminen ja ampumaan pääseminen oli helpotus. Oli kuitenkin selvää, ettei tähtäinjousella jatkaminen ollut mahdollista, koska siinä lihakset ja jänteet joutuvat kovaan vetoon. Se ei onnistu, kun olkapään jänteet ovat vaurioituneet. – Noin 30 nuolen jälkeen kättä alkaa särkeä. Se määrä ei riitä, kun treenaa. Tähtäinjousi tarvikkeineen meni. Ratkaisu oli taljajousi, jonka mekaniikassa on kevennys, eikä jousta jännitetä jousikädellä. Suurriistasta tauluun Jousi ja nuolet ovat vanhimpia aseita. Kallioja luolamaalauksissa eri puolilla maailmaa on jo 20 000–50 000 vuotta sitten kuvattu metsästäjiä suurriistaa ajamassa, jousi ja nuolet käsissään. Arkeologisten löytöjen perusteella ase on sitäkin vanhempi. Jousella on ammuttu kaikkialla muualla maailmassa paitsi Australiassa, jossa alkuperäiskansojen tehokas metsästysase on ollut bumerangi ja vipukeihäs. Ja kuten tiedämme, jousipyssy on soveltunut metsästykseen, sodankäyntiin ja taidossa kilpailemiseen. Taulu, johon Pertti Rantanen taljajousella ampuu, on halkaisijaltaan 80 senttiä ja sen keskikohdan eli kympin halkaisija on kahdeksan senttiä. Mutta se taulu on 50-metrisen radan toisessa päässä. Rantaselle jousiammunta on enemmän kuin harrastus, se on elämäntapa. Sekin on merkityksellistä, että puoteksti Taina Saarinen kuva Taina Rantanen Keskittyminen tyhjentää mielestä kaiken muun.
E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 liso Taina Rantanen harrastaa samaa lajia. Pari tapasikin ampumaradalla. He käyvät yhdessä ampumassa lajin 50 metrin radalla ja kulkevat yhdessä kisamatkoilla. – Viimeksi ajettiin Kokkolaan. Suurin osa kisoista on lähempänä. Sadan nuolen kerta Pertti Rantanen on ammatiltaan leipuri. Hänen työpaikkansa on kävelymatkan päässä kotoa, Fazerin myymäläleipomossa Turun Länsikeskuksen Citymarketissa. Työuransa hän on tehnyt Turussa, muun muassa jo aikaa sitten pois myydyssä, ”Satukakustaan” kuuluisassa Aschanin leipomossa, joka lausutaan turkulaisittain ”askaani”. SEL:n jäsen Rantanen on ollut alusta lähtien, vuodesta 1988. Jousiammunta on täydellinen vastapaino työlle, Rantanen sanoo. – Keskittyminen tyhjentää mielestä kaiken muun. Hän harjoittelee paljon, neljä kertaa viikossa, neljä tuntia kerrallaan. Kerralla lentää runsaat sata nuolta. – Ei ole aikoihin ollut laskuria mukana. Toiset ampuvat parikin sataa kertaa. Hion tekniikkaa, määrä ei ole tärkeintä. Kun lihaksista alkaa mennä voimat, on levättävä. Talvikaudella voi harjoitella hallilla vain tiettyinä päivinä ja aikoina, mutta kesällä voi seuran omalla ulkoradalla treenata mielensä mukaan. – Siellä harjoittelen välillä pitkät päivät, käyn kotona välillä ja menen takaisin. Kuusi tuntia menee helposti. SM-kultaa Rantanen ampui ensimmäisen kerran vuonna 2004. SM-tasolla on toki kyse lahjakkuudesta, mutta Rantanen sanoo, että menestys on tullut paljosta harjoittelusta. – Paljon toistoja. Jos ei kisoissa onnistu, syy on ampujassa. Aloittajakurssilla saa lainata seuran varusteita, sen jälkeen hankitaan omat. Hyvä aloituspaketti maksaa noin 500 euroa, mutta varusteet ovat pitkäikäisiä. Niitä voi täydentää ja vaihtaa osa osalta: on jousen keskiosa, jänne ja lavat, on tähtäin, nuolet, nuolihylly, nuoliviini eli -kotelo ja sormilappu ja rintasuoja. – Aloittelijan ei kannata itsekseen tilata mitään, seurassa ja asiantuntijaliikkeissä opastetaan kyllä, Rantanen kertoo. • Uutiset ja muut tärkeät asiat löydät osoitteesta www.selry.fi ja SEL:n somesta.
E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 ALUETOIMISTOT PALVELEVAT SEL:N JÄSENIÄ AJANKOHTAISTA Jos sinulla on kysyttävää työehdoistasi tai sinulle tulee niihin liittyviä erimielisyyksiä työnantajasi kanssa, liitto neuvoo ja auttaa ratkaisemaan ongelmat. Liittoa työpaikalla edustava luottamusmies on apunasi. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, voit olla yhteydessä suoraan liiton aluetoimistoon. Aluetoimistosi palvelee sinua myös kaikissa liiton jäsenyyteen ja työttömyysturvaan liittyvissä asioissa. Soita tai meilaa! Kun tulet asioimaan paikan päälle aluetoimistolle, varmistathan aina ensin soittamalla, että olemme paikalla. Aluetoimisto Avoinna Työttömyysturvaneuvonta ja jäsenyysasiat Työsuhdeneuvonta, palkkaja muut työehtoasiat SEL:n Etelä-Suomen aluetoimisto Siltasaarenkatu 4, 5. krs 00530 Helsinki Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Pirjo Rauanheimo 09 4246 1232 pirjo.rauanheimo@selry.fi Satu Itkonen 09 4246 1255 satu.itkonen@selry.fi Jouni Konttila 040 544 5101 jouni.konttila@selry.fi SEL:n Länsi-Suomen aluetoimisto Maariankatu 6 b 20100 Turku Ma–to 8–15.30 Kiinni 13–14 Pe 8–15 Kiinni 13–13.30 Maarit Pinomäki 09 4246 1234 maarit.pinomaki@selry.fi Esa Vahlsten 09 4246 1233, 0400 734 702 esa.vahlsten@selry.fi SEL:n Häme-KeskiSuomen aluetoimisto Rautatienkatu 10, 6. krs 33100 Tampere Ma–to 8–15.30 Kiinni 11–12 Pe 8–15 Kiinni 11–11.30 Marja-Liisa Jaakkola 09 4246 1236 marja-liisa.jaakkola@selry.fi Eija Rantanen 040 519 5577 eija.rantanen@selry.fi SEL:n Kaakkois-Suomen aluetoimisto Vuorikatu 20 15110 Lahti Ma–to 8–15.30 Kiinni 12.30–13.30 Pe 8–15 Kiinni 12.30–13 Marja Karuaho 09 4246 1238 marja.karuaho@selry.fi Kari Salminen 09 4246 1237, 040 456 6694 kari.salminen@selry.fi SEL:n Itä-Suomen aluetoimisto Haapaniemenkatu 21 B 21 70110 Kuopio Ma–to 8–15.30 Pe 8–15 Kiinni 11.30–12 Rainer Kettunen 09 4246 1240 rainer.kettunen@selry.fi Veijo Kukkonen 09 4246 1239, 050 464 7292 veijo.kukkonen@selry.fi SEL:n Pohjanmaan aluetoimisto Pitkäkatu 43 65100 Vaasa Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Paula Mäki-Jussila 09 4246 1242 paula.maki-jussila@selry.fi Markus Forslund 09 4246 1241, 040 772 2387 markus.forslund@selry.fi SEL:n Pohjois-Suomen aluetoimisto Rautatienkatu 16 90100 Oulu Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Seija Kyllönen 09 4246 1243, 040 736 1008 seija.kyllonen@selry.fi Seija Kyllönen 09 4246 1243, 040 736 1008 seija.kyllonen@selry.fi Jäsenpalvelu Ovatko tietosi ajan tasalla jäsenrekisterissä? Tarkista tietosi SEL:n eAsioinnista www.selry.fi/easiointi, jossa voit esimerkiksi päivittää yhteystietosi ja työpaikkatietosi, ilmoittaa uudesta työpaikasta tai työsuhteen päättymisestä sekä ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta eli palkattomasta jaksosta kuten perhevapaasta, varusmiespalveluksesta tai päätoimisesta opiskelusta. Oletko jäämässä eläkkeelle? Kun jäät eläkkeelle, ilmoita siitä liittoon sähköpostilla jasenrekisteri@selry.fi tai soittamalla 09 4246 1230. Saat SEL:n vapaajäsenyyden eläkkeelle jäädessäsi, jos olet ollut ammattiliiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 25 vuotta, joista vähintään viimeiset viisi vuotta olet ollut SEL:n jäsen. Vapaajäsenet eivät maksa jäsenmaksua.
E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 SEL:n jäsenyytesi pidät kunnossa ilmoittamalla muutoksista liittoon ja maksamalla jäsenmaksusi. Osoitteentai nimenmuutoksesta ei tarvitse erikseen ilmoittaa liittoon, kun teet virallisen ilmoituksen Digija väestötietovirastoon. Muuttoilmoituksen voit tehdä osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi. Jos sinulla on tietojen luovutuskielto, ilmoita uusi nimesi tai osoitteesi myös liittoon. Kun vaihdat työpaikkaa, ota yhteys uuden työpaikkasi luottamusmieheen tai liiton aluetoimistoon, jotta saat jäsenmaksujen perintäsopimuksen täytettäväksi. Sen avulla voit tarvittaessa vaihtaa ammattiosastosi ja valita jäsenmaksutavan: joko työnantaja perii suoraan palkasta tai maksat jäsenmaksut itse. Työnantaja voi aloittaa jäsenmaksujen perinnän palkastasi vasta kun siitä on tehty kirjallinen perintäsopimus. Jäsenmaksuperinnän päättymisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus liittoon ja työnantajalle käyttämällä perintäsopimuksen päättymisilmoitusta. Jos maksat itse jäsenmaksusi, tarvitset siihen henkilökohtaisen viitenumerolistan, jonka saat aluetoimistostasi. Listassa on jokaiselle kuukaudelle oma viitenumero, jota on käytettävä. Mikäli vaihdat alaa ja ammattiliittoa, ota ensin yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen tai siihen liittoon johon siirryt, jotta voit sopia jäsenyyden alkamisajankohdasta. Vasta sen jälkeen ilmoita liiton vaihdosta SEL:n jäsenrekisteriin. Näin siirtymisesi uuteen liittoon tapahtuu ilman jäsenyyden katkeamista. Jos haluat erota SEL:sta, ilmoita siitä liittoon kirjallisesti. SEL:n jäsenmaksu on 1,4 % kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja se sisältää myös työttömyyskassan jäsenmaksun. Jäsenmaksua maksetaan myös osa-aikatyöstä ja työstä, jota teet saadessasi soviteltua työttömyyspäivärahaa. Työttömyyskassa perii automaattisesti jäsenmaksun kaikista maksamistaan etuuksista. Opiskelijajäsenyys on maksuton ja se on voimassa opiskelun päättymiseen saakka. Mikäli työskentelet opiskelun ohella, liity myös työttömyyskassan jäseneksi ja maksa palkastasi jäsenmaksu, jolloin kartutat oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen. Opiskelun ajalta saat jäsenmaksuvapauden ilmoittamalla opiskeluajat liittoon. Palkkatyöstä maksetaan aina jäsenmaksua. Kun jäät eläkkeelle, toimita jäsenrekisteriin kopio eläkepäätöksestä tai lähetä vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus, jossa kerrot nimesi, syntymäaikasi ja eläkkeen alkamispäivän. Jos kyseessä on määräaikainen eläke, kuten kuntoutustukena maksettava työkyvyttömyyseläke, ilmoita myös eläkkeen päättymispäivä. Saat SEL:n vapaajäsenyyden, kun jäät eläkkeelle, jos olet ollut ammattiliiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 25 vuotta, joista vähintään viimeiset viisi vuotta olet ollut SEL:n jäsen. Vapaajäsenyys on maksuton. Jos olet oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen, ilmoita siitä liittoon välittömästi. Jäsenmaksua ei tarvitse maksaa ajalta, jolta et saa palkkaa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta esimerkiksi sairauden, kuntoutustuen, äitiysvapaan, isyysvapaan, vanhempain vapaan, hoitovapaan, opiskelun, varusmiestai siviilipalveluksen tai enintään 12 kuukauden vapausrangaistuksen takia. Työtön, joka ei saa kassan maksamaa etuutta, on vapautettu jäsenmaksusta. Niiden jäsenten jäsenmaksu, joilla ei ole palkkatuloa, kassan maksamaa etuutta tai jäsenmaksuvapautusta, on 10 euroa/kk. Yrittäjänä toimivan (enintään 18 kk) jäsenen jäsenmaksu on 30 euroa/kk. Mikäli jäsenmaksusi on maksamatta tai jäsenmaksuvapautuksesi ilmoittamatta, ota välittömästi yhteyttä liittoon. Sovimme kanssasi, miten jäsenmaksut ja jäsenyys hoidetaan ajan tasalle. Jos olet laiminlyönyt jäsenmaksujen maksamisen tai jäsenmaksuvapautuksesta ilmoittamisen yli kuuden kuukauden ajalta, päättyy jäsenyytesi liitossa sekä työttömyyskassassa. Liiton jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Liitto toimittaa verottajalle vuosittain tiedot itse maksamistasi sekä työnantajan perimistä jäsenmaksuista. Tarkasta veroehdotuksestasi, että maksettujen jäsenmaksujen määrä on oikein. NÄIN PIDÄT JÄSENYYTESI KUNNOSSA ISSN: 0782-2448 Julkaisija: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Päätoimittaja: Karoliina Öystilä Toimittaja: Taru Salovaara, Kati Oksman perhevapaalla Toimituksen sihteeri: Erja Ekman Ulkoasu: Berry Creative Taitto: Sivusoppi, Liisa Suonsivu Elintaetta on mukana kehittämässä SEL:n tiedotusjaosto: Pirjo-Riitta Anttonen, Mari Haapaniemi, Ibrahim Jafili, Jaana Jokivalo, Tuija Toivonen-Perttunen, Saija Ratia, Jussi Saarela, Anu Wallenius ja Arja Väisänen. Osoitteenmuutokset: jasenrekisteri@selry.fi Tilaushinnat: Jäsenille ilmainen, muilta 40 €/vuosi Painopaikka: PunaMusta, Tampere Palaute ja juttuvinkit: www.selry.fi/elintae Elintae ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Nro Aineistot Ilmestyy 1 17.1.2022 11.2.2022 2 28.2.2022 25.3.2022 3 4.4.2022 29.4.2022 4 16.5.2022 10.6.2022 5 15.8.2022 9.9.2022 6 19.9.2022 14.10.2022 7 24.10.2022 18.11.2022 8 21.11.2022 16.12.2022 Ammattiosastojen ja aluejärjestöjen kokousja tapahtumailmoitukset: ilmoitukset@selry.fi tai lomakkeella: www.selry.fi/selnet. Tiedusteluihin vastaa Erja Ekman. p. 09 4246 1200 www.selry.fi www.elintarvikekassa.fi www.facebook.com/selry www.twitter.com/selryfi www.instagram.com/selryfi www.flickr.com/selry Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@selry.fi Postija käyntiosoite: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Turvassa-henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Elä rohkeasti tässä ja nyt – parasta turvaa läheisillesi on oma henkivakuutuksesi Koe kaikki elämän värit ja elä rohkeasti omannäköistäsi elämää. Arjessa on helpompi huomata syyt hymyyn, kun sinulle rakkaat ihmiset on turvattu. Henkivakuutuksella autat perhettäsi pärjäämään taloudellisesti, jos jonain päivänä äkillisesti menehdyt. Esimerkiksi asuntolainan ja muiden kulujen ei tarvitse kaatua kokonaan puolison niskaan, ja autat perhettäsi jatkamaan elämäänsä ja arkeaan tutuissa puitteissa. Turvaa rakkaimpasi Turvassa-henkivakuutuksella osoitteessa turva.fi/henkivakuutus Kun välität, valitse heille parasta – Turvassa-henkivakuutus! Eikä muuten maksa paljon. Laske vaikka itse! turva.fi/henkivakuutus