TARKISTA TILISI: ELINTARVIKEALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKAT NOUSEVAT ELINTARVIKKEISTA HUUTAVA PULA: GAZAN ASUKKAAT NÄKEVÄT NÄLKÄÄ VELLUN BLOGI | ASIANTUNTIJA VASTAA | SELVITETTY TAPAUS | VAPAALLA 2 ? 24 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Työntekijöiltä vahva tuki lakoille #PAINAVASY Y
E L I N TA E 3 KÄYTÄ AINUTLAATUINEN JÄSENETUSI SÄÄSTÄT JOPA SATOJA EUROJA. Epätietoisuus on huonoimpia syitä kuopata läheisten taloudellinen tulevaisuus. Tosiasiassa henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. SEL:n jäsenetuna saat merkittävästi edullisemman henkivakuutuksen 64,7 % alennuksella. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla riittää, että toinen teistä on jäsen. SEL:n jäsenedulla on vakuutettu jo 1 974 henkeä ja säästöä kertyy keskimäärin 463 euroa vuosittain. Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. YHTEISTYÖSSÄ
E L I N TA E 3 Aluksi O rpon hallituksen työministeri Arto Satosella on tehtävä. Hän puskee eteenpäin hallitusohjelmassa sovittuja työntekijöiden työehtoja ja lakko-oikeutta heikentäviä sekä työttömyysturvaa leikkaavia lakimuutoksia, ammattiyhdistysliikkeen ja tutkijoiden kritiikistä välittämättä. Hallitus ei arvosta työntekijöitä niin paljon, että se ottaisi huomioon työntekijöiden näkemykset. Hallitukselle riittää, että sillä on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuki takanaan. Hallitus perustelee tekojaan totta kai pelkästään myönteisillä asioilla, onhan kyse ”työelämän uudistamisesta” ja ”modernista pohjoismaisesta mallista”. Lakimuutokset eivät pääministeri Petteri Orpon mukaan edes vaikuta työntekijöihin, ainoastaan parantavat Suomen työllisyyttä ja valtiontaloutta. HALLITUS EI anna faktojen haitata puheitaan. Hallitukselle on jouduttu kertomaan moneen kertaan esimerkiksi se tosiasia, että toisin kuin hallitus väittää, poliittisten lakkojen kestoa ei ole rajattu Ruotsissa 2–3 tuntiin. Hallituspuolueet myös edelleen perustelevat heikennyksiä työllisyyden parantamisella, vaikka edes valtiovarainministeriön laskelmien mukaan hallituksen ajamilla heikennyksillä ei ole merkittävää vaikutusta työllisyyden paranemiseen ja valtiontalouden kohentumiseen. Elinkeinoministeri Wille Rydman ei ole peitellyt tunteitaan järjestäytyneitä työntekijöitä kohtaan. Ministeri on puhunut ”Hakaniemen ay-mafiasta”, jota ei kiinnosta ”isänmaan tai työntekijän etu”. Rydmanille ja koko hallitukselle tuntuu olevan kova paikka myöntää, että ammattiyhdistysliike ei ole yhtä kuin ”Hakaniemen ay-herrat palatseissaan”, vaan 1,5 miljoonaa ammattiliittoihin kuuluvaa suomalaista palkansaajaa. He ja suomalaisten enemmistö haluavat jatkossakin reilun ja turvallisen työelämän. ORPON MIELESTÄ ”nyt ei ole aika mennä lakkoon”. Terveisiä vaan pääministerille, että nyt jos koskaan on lakon aika. Hallitus aikoo murtaa suomalaisen työelämän pelisääntöjä niin rajulla tavalla, että työntekijöillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin vaatia poliittisilla lakoilla hallitusta neuvottelupöytään. Ratkaisun avaimet ovat hallituksella. Ratkaisun avaimet ovat hallituksella P Ä Ä K I R J O I T U S ”Terveisiä vaan pääministerille, että nyt jos koskaan on lakon aika.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 2/24 22.3.2024 S I S Ä L LY S Kannessa: Primulan Järvenpään leipomon pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Petri Paavilainen osallistui 13 000 ihmisen SAK:n ja STTK:n koolle kutsumaan STOP nyt! -mielenosoitukseen Senaatintorilla Helsingissä 1.2.2024. Kannen kuva: Minttu Sillanpää ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Kahden viikon poliittinen lakko 13 Häirinnältäkin voi suojautua 16 Bayerilla ollaan tarkkana töissä lääkkeiden kanssa 21 Lignell & Piispasella puhalletaan yhteen hiileen 28 Kuukausia jatkunut nälkä Gazassa 25 Palkkataulukot 26 Tarkista, että palkkasi on maksettu oikein 30 Järjestösivut 34 Kevään ja kesän työajat ja palkat 38 Valio siirsi kaurajuomien vamistusta Turengista Saksaan 42 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 44 På svenska, In English 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti S EL ja Elintarviketeollisuusliitto ETL ovat aloittaneet tulevaisuusvuoropuhelun. Yhdessä TYÖ2030-ohjelman kanssa toteutettavalla vuoropuhelulla vahvistetaan elintarvikealan ennakointiosaamista ja lisätään valmiuksia muutosten kohtaamiseen niin, että samalla parannetaan työmarkkinoiden toimivuutta ja työhyvinvointia. Vuoropuhelun kautta syntyy elintarvikealan päivittyvä tilannekuva. Ennakoinnin tueksi liitot teettävät selvityksen alan nykytilasta, tulevaisuudennäkymistä ja kansainvälistymisen vaikutuksista. Selvityksissä tuotetaan tietoa yritysten toimintaolosuhteista, elintarvikealan vetovoimasta opiskelutai työuravaihtoehtona, osaajien saatavuudesta sekä työn arvostuksesta. Suomalaista elintarvikealaa verrataan keskeisiin kilpailijamaihin Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan sekä tuodaan esiin näkemyksiä alan vahvuuksista, heikkouksista ja kasvun edellytyksistä. Loppukeväästä valmistuvan selvityksen toteuttavat Etlatieto, Labore ja E2 Tutkimus. Automatisaatio, robotisaatio ja digitalisaatio ovat muuttaneet myös elintarvikealaa ja työn tekemistä. – Alan neuvottelukumppaneina meidän on oltava ajan hermolla siitä, mitä yrityksissä tapahtuu. Näin pystymme osaltamme vaikuttamaan oikeisiin asioihin. Yhteinen tilannekuva ja näkemys tulevaisuuden suunnasta auttavat uudistamaan työehtoja ja tukemaan kehitystä oikea-aikaisesti, ETL:n johtaja Anne Somer sanoo. Elintarvikealaa ovat koetelleet viime vuosina useat haasteet, kuten koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, kiihtynyt inflaatio ja energian hinnannousu. Haasteista huolimatta elintarvikealan toimintavarmuus on ollut hyvä ja alalla on merkittävää kasvupotentiaalia. – On tärkeää, että saamme tietoa siitä, mitkä tekijät koetaan elintarvikealan vetovoimaa lisäävinä ja mitkä vähentävinä. Ikääntyvässä Suomessa useat alat kamppailevat työvoiman saatavuuden kanssa ja tarvitsemme ratkaisuja, jotka lisäävät elintarvikealan vetovoimaa. Meidän on myös hyvä löytää asioita, joilla ammattiylpeyttä ja työtyytyväisyyttä lisätään, jotta myös pitoa pysyä alalla saadaan parannettua, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen toteaa. SEL ja ETL käynnistivät vuoropuhelun elintarvikealan työn tulevaisuudesta Roni Rekomaa/Lehtikuva SEL:n työikäiset jäsenet saivat maaliskuussa sähköpostiinsa pyynnön vastata kyselyyn elintarvikealan työn tulevaisuudesta. Kuvassa tuotepakkaaja Timo Lunden Valion Helsingin mehutehtaalta.
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti S AK:n Verianilla helmikuussa teettämässä kyselyssä 50 prosenttia suomalaisista vastusti Orpon hallituksen ehdotusta höllentää työnantajien mahdollisuuksia irtisanoa työntekijöitään. Ehdotusta kannatti 39 prosenttia vastaajista. SAK:laisten ammattiliittojen jäsenistä ehdotusta vastusti Verianin kyselyssä 72 prosenttia. Orpon hallitus on helpottamassa työntekijöiden irtisanomista niin, että henkilöön liittyvään irtisanomiseen riittää jatkossa pelkkä ”asiallinen syy”. Nykyisen lain mukaan irtisanomiseen vaaditaan työntekijästä johtuva asiallinen ja painava syy. Lakimuutos tarkoittaisi irtisanomiskynnyksen madaltamista ja heikompaa työsuhdeturvaa. Se voi johtaa esimerkiksi siihen, että työntekijät eivät enää uskalla nostaa esiin työpaikkansa ongelmia irtisanomisen pelossa. Irtisanomissuojan heikentämisen myönteisistä työllisyysvaikutuksista ei ole näyttöä. Sen sijaan irtisanomissuojan heikentäminen lisää työn psykososiaalista kuormitusta, jonka on todettu heikentävän työn tuottavuutta. SAK ja ammattiliitot vastustavat hallituksen ajamaa irtisanomisen helpottamista. SAK:n lakimies Paula Ilveskivi sanoo, että hallitus esittää irtisanomisperusteeksi jälleen pärstäkerrointa, kuten Sipilän hallitus teki vuonna 2018. – Tällä hallitusohjelman kirjauksella Orpon-Purran hallitus asettaa palvelussuhteen päättämisen edellytykset kaltevalle pinnalle. Ottaen huomioon, että irtisanomissuojan heikentämisen perusteeksi on jo aikaisemminkin esitetty ”työyhteisön työilmapiirin myrkyttämistä” ja jatkossa perusteeksi riittäisi epämääräinen ja tulkinnanvarainen asiallinen syy, ollaan vähintäänkin lähellä sitä kuuluisaa pärstäkerroinperustetta. Ilveskiven mukaan hallituksen keinot näyttävät täysin väärältä lääkkeeltä ongelmiin, joihin se sitä tarjoaa, koska näyttö irtisanomissuojan heikentämisen työllisyysvaikutuksista puuttuu. Irtisanomissuojan heikentäminen leikkaa myös irtisanottavien työntekijöiden toimeentuloa. – Henkilöön perustuvalla syyllä irtisanotun työntekijän katsotaan itse aiheuttaneen työsuhteen päättymisen, minkä seurauksena hänelle asetetaan karenssi, jonka ajalta hän ei saa työttömyysturvaa, Ilveskivi toteaa. Irtisanomisen helpottaminen ei saa suomalaisten enemmistön hyväksyntää Karoliina Öystilä SEL:n jäsenet olivat vahvasti mukana vastustamassa Orpon hallituksen työelämäheikennyksiä 13 000 ihmisen STOP nyt! -suurmielenosoituksessa Senaatintorilla Helsingissä 1.2.2024.
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti KANTA-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUS tuomitsi tammikuussa Atria-konserniin kuuluvan Forssassa sijaitsevan Liha ja Säilyke Oy:n edustajat sakkorangaistuksiin työturvallisuusrikoksesta pakkauskoneen puutteellisen suojauksen takia. Tuotantopäällikölle tuomittiin 35 päiväsakkoa sekä kahdelle työnjohtajalle 25 ja 20 päiväsakkoa. Lisäksi yhtiö sai 5000 euron yhteisösakon. Käräjäoikeus katsoi vastuuasemassa olevien henkilöiden syyllistyneen työturvallisuusrikokseen laiminlyömällä työnantajalle kuuluvia työturvallisuusvelvoitteita. Käräjäoikeuden mukaan työn valvonnassa tulee nimenomaisesti tarkkailla työympäristöä, kuten koneita, suojalaitteita ja työtapoja turvallisuuden näkökulmasta – riittävää ei ole vain esimerkiksi valvonnan mieltäminen tuloksellisuuskysymykseksi. Työnantaja oli opastanut työntekijöitä ilmoittamaan havaitsemistaan turvallisuuspuutteista, mutta niiden havainnointi, esille tuominen ja toimenpiteet olivat tosiasiassa jääneet merkittävästi työntekijöiden vastuulle. Työturvallisuusasiat oli yhtiössä mielletty kaikkien yhteiseksi vastuuksi, jolloin se ei lopulta vaikuttanut olevan tosiasiassa riittävästi kenenkään vastuulla. TyönanPakkauskoneen suojauksen puutteista työnantajalle tuomio työsuojelurikoksesta ja sakot Työturvallisuusrikoksessa työturvallisuuden vaarantaminen jo riittää, eikä siinä edellytetä varsinaista vahinkoseurausta, aluehallintoviraston työsuojelulakimies Tiia Harainen sanoo. Karoliina Öystilä tajan edustajat olivat mieltäneet työturvallisuusasiat osaksi tehtäviään, mutta he olivat laiminlyöneet toimia tehtävässään riittävällä työsuojelumääräysten edellyttämällä tavalla. Pakkauskoneessa oli ollut puutteellinen suojaus lähes kaksi vuotta, jonka vuoksi koneella työskenteleminen ei ollut turvallista. Jos koneeseen, sen suojaukseen, vaarojen arviointiin sekä työympäristön tarkkailuun ja valvontaan toimivien käytänteiden ohella olisi kiinnitetty riittävästi huomiota, olisi turvallisuuspuute tunnistettu aikaisemmin ja siihen olisi voitu reagoida. – Työturvallisuusmääräysten noudattamisen näkökulmasta on olennaista merkitystä sillä, että tarkkailu ja valvonta on jatkuvaa ja riittävän kattavaa, osa päivittäistä työskentelyä. Tarkkailu ja valvonta toimii siten myös ennaltaehkäisevästi, asioihin voidaan puuttua ennakolta, ennen kuin vaaratilanteita tosiasiassa ilmaantuu. Työturvallisuusrikoksessa työturvallisuuden vaarantaminen jo riittää, eikä siinä edellytetä varsinaista vahinkoseurausta, aluehallintoviraston työsuojelulakimies Tiia Harainen sanoo. Käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen, sillä työnantaja ilmoitti tyytymättömyytensä tuomioon.
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti TYÖPERÄINEN HY VÄKSIKÄYTTÖ on monimuotoinen ja jatkuvasti muuttuva ilmiö, joka vaihtelee laajalla skaalalla lisien maksamatta jättämisestä ihmiskauppaan saakka. Viime hallituskaudella hyväksyttiin strategia työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Tällä hallituskaudella strategia on täydentynyt toimenpideohjelmalla. Jotta suomalaiset työmarkkinat toimisivat reilun kohtelun ja terveen kilpailun hengessä, on myös työperäistä maahanmuuttoa kehitettävä kestävällä tavalla. Nyt maan hallitus kaavailee paikallisen sopimisen laajentamista järjestäytymättömille työpaikoille. Se tarkoittaa, että myös ne työnantajat, jotka eivät ole työnantajaliiton jäseniä, saisivat hyödyntää työehtosopimusten mahdollisuuksia sopia paikallisesti työehtosopimuksen tasoa heikommista työehdoista. PAIKALLISEN SOPIMISEN malli on luotu järjestäytyneille työmarkkinoille. Jotta sopiminen on aitoa ja tasapuolista, tulee molempien osapuolten tuntea työehdot ja oikeutensa sopijaosapuolina. Neuvotteluasetelma keikahtaa epätasapainoon, kun työperäiset maahanmuuttajat asettuvat neuvottelupöytään vajavaisen kielitaidon ja työelämätietämyksen turvin. Reiluksi peliä ei voi kutsua, mikäli he solmivat itselleen epäedullisia sopimuksia täysin tietämättään. On olemassa ilmiselvä uhka siitä, että epäedullisiin sopimuksiin laittavat puumerkkinsä painostuksen kohteeksi joutuneet työntekijät, joiden jatko-oleskelu Suomessa on kiinni työnantajasta. Viranomaisten tosiasialliset mahdollisuudet valvoa työehtosopimusten määräysten toteutumista työntekijän oleskelulupien myöntämisja jatkoprosessissa ontuvat tälläkin hetkellä. Käytännössä riittää, että valvonnassa todetaan alimman vaativuusryhmän palkan toteutuminen. Erilaisten lisien ja korvausten oikeamääräinen toteutuminen voi jäädä huomioimatta. Paikallisten sopimusten osalta valvonta muuttuu vielä aiempaakin haastavammaksi, jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat. Paikallisen sopimisen laajentaminen kasvattaa työperäisen hyväksikäytön riskiä ja ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden asema heikentyy entisestään. Vaarana on, että tilanne johtaa kaikkien työntekijöiden työehtojen laajamittaiseen heikkenemiseen. Samaan aikaan, kun työperäisen hyväksikäytön torjuntaan satsataan, ei ole syytä kehittää suomalaista työelämää suuntaan, jolla satsaukset voidaan vesittää. Reilua sopimista K O L U M N I S A N O T T U A 81 % ”Kyllä meidän täytyy demokraattisessa, vapaassa maassa voida ilmaista mielipiteemme, jos hallitus ajaa mielestämme yhteiskuntaa sellaiseen suuntaan, joka aiheuttaa ihmisille mahdottomia tilanteita elämässä.” A HTA A JA JA PE LOV É N 11 . 3 . 202 4 ”Me tulemme tekemään lupaamamme työelämäuudistukset, jotka Suomi kipeästi kaipaa. Vaikka tämä on herättänyt närää työmarkkinakentässä, me emme peräänny. Meidän on uskallettava uudistaa jäykkää ja aikansa elänyttä työelämää.” PÄ Ä M I N I S TE R I PE T TE R I O R P O 1 3 . 2 . 202 4 JUURI NÄIN! EI NÄIN! SAK:LAISTEN LIITTOJEN JÄSENISTÄ 81 % KANNATTAA POLIITTISTEN LAKKOJEN JÄRJESTÄMISEN JATKAMISTA JA 15 % VASTUSTAA. LÄHDE: VERIANIN KYSELY HELMIKUUSSA 2024 RIIKKA VASAMA Kirjoittaja on Teollisuusliiton sopimusasiantuntija ja ulkomaalaistaustaiseen työvoimaan ja työvoiman liikkuvuuteen erikoistunut asiantuntija. Kolumni on julkaistu ensimmäisen kerran Tekijä-lehdessä. L U K U ”Paikallisen sopimisen laajentaminen kasvattaa työperäisen hyväksikäytön riskiä.”
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Puolustamme oikeuksiamme V E L L U N B L O G I ”Kahden viikon poliittisessa lakossa parhaillaan olevat työntekijät ovat lakossa kaikkien suomalaisten työntekijöiden puolesta.” S iitä lähtien kun Orpon hallitus kirjasi hallitusohjelmaansa lähes sanasta sanaan työnantajien Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tavoitteet työntekijöiden oikeuksien ja aseman heikentämiseksi, on ollut selvää, mistä hallitus saa käskynsä ja keitä se kuuntelee. TYÖNTEKIJÄT EIVÄT ole pitkään aikaan joutuneet Suomessa puolustamaan oikeuksiaan näin nurkkaan ahdetussa tilanteessa. Hallituksen puheet työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksista ja neuvotteluista olemme joutuneet kuittaamaan katteettomina. Se ei ole neuvottelua, että työntekijöiden edustajat saavat kertoa lakimuutoksia valmistelevissa työryhmissä näkemyksensä, jos niillä ei ole mitään vaikutusta hallituksen esityksiin. Kuvaavaa on, että hallituksen toimilla ei ole myönteistä vaikutusta työllisyyden tai suomalaisen duunarin ostovoiman, sen millä rahalla jokapäiväistä elämää pyöritetään, parantamiseen. TYÖTTÖMYYSTURVAN LEIKKAAMINEN tai aikuiskoulutustuen lopettaminen eivät luo yhtään uutta työpaikkaa. Uusia työpaikkoja ei tuo myöskään se, että palkoista ja muista työehdoista voisi jatkossa sopia työpaikalla työnantajan päätöksellä, ilman ammattiliiton jäsenten valitsemaa luottamusmiestä. On syytä kysyä, millaisen yhteiskunnan EK, Suomen Yrittäjät ja Orpon hallitus haluavat luoda Suomeen? Mitkä ovat ne maat, joissa suhtaudutaan näin räikeästi mitätöiden työntekijöiden oikeuksiin? Haluammeko me todella samaistua tuohon joukkoon? ME SELLILÄISET olemme olleet mukana yhdessä muiden alojen työntekijöiden kanssa puolustamassa poliittisilla lakoilla turvallista työelämää, työntekijöiden oikeuksia ja työttömyysturvaa. Meidän on puolustettava oikeuksiamme yhdessä jatkossakin. Suomen viennin ja tuonnin pysäyttävässä kahden viikon poliittisessa lakossa parhaillaan olevat työntekijät ovat lakossa kaikkien suomalaisten työntekijöiden puolesta. Me tuemme lakkoa ja lakossa olevia työntekijöitä täysillä ja myös taloudellisesti. Tämä on yhteinen kamppailumme reilun työelämän puolesta. Kun hallitus ei suostu neuvottelemaan, poliittiset lakot ovat työntekijöiden ainoa mahdollisuus yrittää vaikuttaa työnantajapuolen hallitukselle sanelemiin työntekijöiden oikeuksien heikennyksiin. TAPAHTUI MITÄ tahansa, katse on aina oltava tulevaisuudessa. Kaiken tämän väännön varjossa SEL ja työnantajaliitto ETL ovat aloittaneet vuoropuhelun elintarvikealan työn tulevaisuudesta. Yhtenä askeleena selvitämme työntekijöiden näkemyksiä alasta. On erittäin tärkeää, että mahdollisimman moni selliläinen vastaa kyselyyn. Näin saamme tietoa ja voimme vaikuttaa elintarvikealan työn ja työehtojen kehittämiseen. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Millä fiiliksillä osallistut STOP nyt! -mielenosoitukseen? Vastaajat osallistuivat SAK:n ja STTK:n järjestämään STOP nyt! -mielenosoitukseen Helsingin Senaatintorilla 1.2.2024. G A L L U P ”AIVAN kympillä mukana! Meillä oli painava syy tulla tänne tänään, ja vaikka piti jo aamuneljän jälkeen lähteä kotoa Kannuksesta matkaan, niin se ei haitannut.” MERVI LUOSTARI elintarviketyöntekijä, ammattiosaston johtokunnan jäsen Pouttu, Kannus ” TÄ ÄLL Ä tänään esillä olevat asiat ovat niin tärkeitä. Eli vastustan voimakkaasti hallituksen ajamia työelämäheikennyksiä, ja siksi seison täällä tuhansien muiden joukossa mukana tänään.” MIRA SEISTO pakkauskoneoperaattori Fazer Makeiset, Vantaa ”OIKEIN hyvillä fiiliksillä, kun meitä on niin paljon täällä torilla tänään. Forssastakin tuli kaksi bussilastillista. Toki asia on ikävä, kun hallitus ajaa niin paljon heikennyksiä, mutta se on hienoa, että näin moni vastustaa niitä.” TIIA SOKERO pakkaaja HKScan, Forssa ” TÄRKE Ä juttu! Tämä muistuttaa ihmisiä siitä, miksi kuulutaan liittoihin. On tärkeä näyttää yhteistä voimaa. Itse olen kuulunut ammattiliittoon jo koulupojasta saakka ja viimeiset 11 vuotta olen ollut SEL:n jäsen.” JUKKA-PEKKA AALTO vuorovastaava, pääluottamusmies Suomen Sokeri, Kirkkonummi VIRVOITUSJUOMAJÄTTI PepsiCon työntekijät La Reynan pullottamolla Hondurasissa jatkavat kahdeksatta vuotta jatkuvia työehtosopimusneuvottelujaan tehtaan johdon kanssa. Juomateollisuuden työntekijöitä edustavan ammattiliiton STIBYS:n mukaan neuvottelut ovat jumiutuneet sovitteluvaiheeseen. Suurimmat erimielisyydet liittyvät vähimmäispalkkojen korotuksiin ja ulkoistettujen myyjien palkkioihin. Edistystä sen sijaan on tapahtunut kiistassa yli sadan vuokratyöntekijän työsuhteen vakinaistamisesta. Työntekijät vaativat takautuvasti palkankorotuksia, jotka ovat jääneet sopimuksettomassa tilassa saamatta. Taustalla on tehtaan johdon haluttomuus tunnustaa työntekijöiden järjestäytymisja neuvotteluoikeus. Elintarviketyöläisten maailmanjärjestö IUF on vaatinut toistuvasti PepsiCon johtoa puuttumaan sopimusvalmistajiensa ay-loukkauksiin. PepsiCon sopimukseton tila jatkunut vuosia Hondurasissa LAIHIAN Mallas irtisanoo seitsemän pakkaamon työntekijää yhteensä 12 pakkaamotyöntekijästä. Työsuhteet päättyvät portaittain työntekijöiden irtisanomisajan päätyttyä, pääosin elokuun ja marraskuun välisenä aikana. Viidelle pakkaamon työntekijälle järjestetään töitä muilta osastoilta. Irtisanomisten taustalla on töiden vähentyminen ison sopimusasiakkaan päätettyä siirtää Laihian Maltaan sopimusvalmistuksena tekemän pakkaustoiminnan takaisin omaksi toiminnakseen ensi marraskuusta alkaen. – Muutosneuvottelut tulivat meille työntekijöille suurena järkytyksenä, sillä täällä ei ole käyty muutosneuvotteluita kertaakaan ainakaan oman 38-vuotisen työhistoriani aikana. Joskus meille väläyteltiin lomautustarvetta, mutta se ei onneksi koskaan konkretisoitunut. Nyt kolahti ja isosti, kun kokonainen osasto lakkaa, Laihian Maltaan pääluottamusmies Tapio Lähdesmäki sanoo. Laihian Maltaalla työskentelee 48 ihmistä, joista konttorin väkeä on yhdeksän ja loput työntekijöitä. Laihian Maltaan päätuotteita ovat mallasuutteet ja maltaat, joita menee panimoja leipomoteollisuuteen, vähittäiskauppaan sekä vientiin. Vuonna 1910 perustetun yrityksen liikevaihto oli 14,4 miljoonaa euroa vuonna 2022. Laihian Mallas omistaa Akaalla toimivan Kymppi-Maukkaat Oy:n, joka tunnetaan erityisesti mämminvalmistajana. Laihian Mallas irtisanoo seitsemän työntekijää
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Poliittinen lakko pysäytti Suomen viennin ja tuonnin kahdeksi viikoksi # P A I N A V A S Y Y Suomen viennin ja tuonnin pysäyttäneen kahden viikon poliittisen #PainavaSyylakon piirissä olevat työntekijät taistelevat kaikkien työntekijöiden puolesta. Me muut tuemme lakkoa täysillä ja myös taloudellisesti. Lakon tavoitteena on saada Orpon hallitus neuvottelemaan ajamistaan heikennyksistä. Hallitus, kuuntele duunaria! Selliläiset vaativat Helsingin Senaatintorilla 1.2.2024 STOP nyt! -mielenosoituksessa. E L I N TA E 11 teksti Karoliina Öystilä kuva Minttu Sillanpää P oliittiset #PainavaSyy-lakot saivat jatkoa viime viikon maanantaina, jolloin alkaneessa kahden viikon lakossa ovat mukana Teollisuusliitto, JHL, AKT, Sähköliitto, Rakennusliitto ja PAM. Lakot kohdistuvat vientiin ja tuontiin satamissa ja raiteilla. Mukana on myös suuria teollisuuslaitoksia ja jakeluterminaaleja. Lakkojen piirissä on noin 7000 työntekijää. – Lakkoon menevät työntekijät lakkoilevat kaikkien suomalaisten työntekijöiden puolesta. Me muut tuemme #PainavaSyy-lakkoa ja lakossa olevia työntekijöitä täysillä ja myös taloudellisesti. Tämä on yhteinen kamppai
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 E L I N TA E 11 SEL:n poliittiset #PainavaSyy -lakot Viikolla 7 SEL:n kahden vuorokauden poliittisessa lakossa ajalla 11.–16.2.2024 oli noin 4000 työntekijää 95 työpaikalla: Anora Group, Rajamäki Bunge Finland, Raisio Caverion Industria, Koskenkorva Caverion Industria, Lapua Caverion Industria, Seinäjoki Fazer Leipomot, gluteeniton leipomo, Lahti Fazer Leipomot, Lahti Fazer Leipomot, Lappeenranta Fazer Leipomot, Vantaa Fazer Makeiset, hapankorpputehdas, Lahti Fazer Makeiset, Lappeenranta Fazer Makeiset, Vantaa Fazer Myymäläleipomot, 62 leipomoa Hartwall, Helsinki, Tattariharju Hartwall, Lahti Lantmännen Cerealia, Kotka Lantmännen Unibake Finland, Joutseno Leipomo Rosten, Voimakatu, Turku Leivon Leipomo, Tampere Linkosuon Leipomo, Kangasala MP-Maustepalvelu, Hämeenlinna Olvi, Iisalmi Orkla Suomi Finland, Panda, Vaajakoski Paulig Finland, Helsinki Porin Leipä, Pori Porin Leipä, Sarpi, Pori Pulla-Pirtti, Oulu Ravintoraisio, Nokian mylly Refresco Finland, Kuopio Sinebrychoff Supply Company, Kerava Sinebrychoff, Kerava Vaasan, Kiiminki Vaasan, Kuusankoski Vaasan, Vantaa Lue lisää osoitteesta: www.selry.fi/painavasyy lumme reilun työelämän puolesta, SEL:n puheenjohtaja VeliMatti Kuntonen sanoo. Muut SAK:laiset ammattiliitot, SEL mukaan lukien, osallistuvat liittojen väliseen taloudelliseen taakanjakoon lakkoavustusten maksussa. Muista mahdollisista tukitoimista liitot tekevät päätökset ja ilmoittavat erikseen. Lakot olisivat peruuntuneet, jos Orpon hallitus olisi vihdoin suostunut neuvottelemaan ammattiyhdistysliikkeen kanssa ja tasapainottamaan työntekijöiden oikeuksiin kohdistuvia heikennyksiään. Orpo ilmoitti kuitenkin selväsanaisesti, ettei hallitus aio perääntyä työelämäuudistuksistaan. Lakoilla on työntekijöiden vahva tuki ja suomalaisten enemmistön hyväksyntä. SAK:laisten ammattiliittojen jäsenistä 81 prosenttia kannattaa työelämän heikennyksiä vastustavien lakkojen järjestämisen jatkamista. SAK:n helmikuussa Verianilla teettämään tekstiviestikyselyyn vastasi 7598 liittojen jäsentä. Vastanneista jäsenistä 15 prosenttia ei kannattanut lakkojen jatkamista ja neljä prosenttia ei osannut sanoa kantaansa. SAK:n Verianilla teettämän toisen kyselytutkimuksen mukaan kaikista suomalaisista 52 prosenttia hyväksyy poliittiset lakot. – Lakkojen hyväksyttävyys on luonnollisesti korkeinta niiden keskuudessa, joita nämä työelämän heikennykset koskettaisivat: naiset, nuoret, työttömät ja työntekijät, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kommentoi. Jalkautuksia voi tulla Suomen viennin ja tuonnin pysäyttänyt kahden viikon poliittinen lakko synnytti kiistan työnantajien palkanmaksuvelvollisuudesta niin sanotussa jalkautustilanteessa eli jos työpaikalla työt loppuvat siksi, että toisen alan lakko estää töiden tekemisen esimerkiksi raaka-aineiden, pakkausmateriaalien tai energian puutteen takia. Jos työntekijän työnteko estyy toisen alan lakon vuoksi, työnantajalla on työsopimuslain mukaan seitsemän päivän palkanmaksuvelvollisuus. Seitsemän päivän jälkeen ja työnteon estävän lakon edelleen jatkuessa työntekijällä on oikeus työttömyyskassan maksamaan ansiopäivärahaan ilman seitsemän päivän omavastuuaikaa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK yllätti kuitenkin ilmoittamalla julkisesti uudesta tulkinnastaan, jonka mukaan työnantajat voivat lopettaa välittömästi palkanmaksun kaikilla niillä työpaikoilla, jotka joutuvat ajamaan tuotantonsa alas kahden viikon lakon sivuvaikutusten vuoksi. SAK:n ja myös SEL:n tulkinta on, että se pätee, mitä työsopimuslaissa lukee eli työnantajalla on jalkautustilanteissa seitsemän päivän palkanmaksuvelvollisuus. Ammattiliitoilla on valmius haastaa oikeuteen sellaiset työnantajat, jotka kieltäytyvät maksamasta palkkaa seitsemän päivän ajalta, jotta jalkautettujen työntekijöiden palkat saadaan perittyä korkojen kera. SEL:n tiedossa ei vielä ole, että elintarvikealan yritykset olisivat jalkauttaneet työntekijöitään. – Pääluottamusmies ilmoittaa oman alueen SEL:n aluesihteerille, jos työnantaja ei maksa palkkaa seitsemän päivän ajalta jalkautustilanteessa eli jos työpaikalla työt loppuvat siksi, että toisen alan lakko estää töiden tekemisen, SEL:n sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa sanoo. Jos työpaikalla ei vielä ole luottamusmiestä, ilmoituksen SEL:n aluesihteerille voi tehdä kuka tahansa SEL:n jäsen. •
E L I N TA E 13 Lomautuksista on tulossa säästöautomaatti Jos Orpon hallituksen aikeet toteutuvat, työnantaja voi jatkossa lomauttaa työntekijänsä todella nopeasti. teksti Tua Onnela kuvat Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva # P A I N A V A S Y Y E L I N TA E 12 K uvitellaan 30 hengen yritys, jossa kysyntä vaikuttaa hiljenevän. Työnantaja miettii lomautuksia ja laskee, kannattaako niihin ryhtyä. Nykyisin työnantajan pitää ennen työntekijöiden lomauttamista käydä muutosneuvottelut. Ne voidaan aloittaa aikaisintaan viiden päivän varoitusajalla. Jos lomautuksia suunnitellaan yli 90 päiväksi, muutosneuvottelujen pitää kestää kuusi viikkoa, lyhyemmissä lomautuksissa kaksi viikkoa. Neuvottelujen päätyttyä työnantajan pitää antaa selvitys, ja varsinaiset lomautukset voivat alkaa 14 päivän päästä tästä. saan koko porukan ulos vain viikossa. Myös muutosneuvottelujen kesto aiotaan lyhentää puoleen. Näin myös isoissa yrityksissä lomautukset nopeutuvat. Päälle tulevat leikkaukset Työntekijöille jo ilmoitusajan lyheneminen aiheuttaa isoja menetyksiä. Päälle tulevat kuitenkin vielä hallituksen leikkaukset työttömyysturvaan. Työttömyysturvan omavastuuaika piteni vuoden alussa viidestä päivästä seitsemään. Huhtikuun alusta loppuvat työttömyysturvan lapsikorotukset. Hallitus aikoo vielä tänä vuonna leikata ansiosidonnaista työttömyyspäiAikomuksesta lomautuksiin menee siis aikaa vähintään kuukausi, pitkissä lomautuksissa pari kuukautta. Sinä aikana kysyntäkin saattaa jo virkistyä. Työnantaja tuskin innostuu lomauttamaan, ellei sille ole todellista tarvetta. Jos Orpon hallituksen suunnitelmat toteutuvat, kaikki muuttuu. Lomautuksista tulee työnantajille nopea ja näppärä säästöautomaatti, jonka voi ottaa käyttöön hyvin matalalla kynnyksellä. Ensinnäkin vaatimus muutosneuvotteluista on poistumassa alle 50 hengen yrityksistä, kun nyt raja on 20 henkeä. Toiseksi ilmoitusaika on lyhenemässä puoleen. Samassa 30 hengen yrityksessä työnantaja saa siis halutesTyöntekijä menettää lomautuksen nopeuttamisen takia paljon rahaa, kun palkanmaksu loppuu aiemmin. Kuvassa Vaasan Oy:n Vantaan leipomon lakkovahteja helmikuussa.
E L I N TA E 13 teksti Kirsi Väisänen kuvat Vesa Moilanen/Lehtikuva Häirityn ei tarvitse päätyä sairauslomalle, jotta häirinnän tunnusmerkit täyttyisivät. Kuvituskuva Vaasan Oy:n Vantaan leipomosta. Kuva ei liity juttuun. värahaa kahden kuukauden työttömyyden jälkeen 20 prosenttia ja kahdeksan kuukauden työttömyyden jälkeen vielä viisi prosenttia lisää. Nämä koskevat myös lomautettuja. SAK:n laskelmien mukaan puoleksi vuodeksi lomautettava työntekijä menettää lakimuutosten takia noin kuukausipalkkaansa vastaavan summan. Turvaverkko ei enää toimi SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta uskoo, että jos hallituksen ajamat lakimuutokset toteutuvat, osalla työnantajista kynnys lomautuksiin laskee merkittävästi. Lomautuksia voidaan siis nähdä entistä enemmän entistä pienemmissä taloudellisissa hankaluuksissa. Kaukoranta lisää, että koska lomautuksista tulee työntekijälle entistä isompi tappio, joillakin yrityksillä kynnys lomautuksiin voi noustakin. Tämä koskee kuitenkin vain sellaisia yrityksiä, joiden intresseissä on välittää työntekijöiden viihtyvyydestä ja pysyvyydestä, hän huomauttaa. Suorien menetysten lisäksi lomautusten ja irtisanomisten helpottuminen ja työttömyysturvan leikkaukset tarkoittavat myös sitä, että koko ajatus yhteiskunnan turvaverkosta muuttuu. Tähän asti työntekijöiden ei ole tarvinnut yrittää säästää isoja summia ”pahan päivän varalle”, koska esimerkiksi lomautuksen iskiessä yhteiskunta auttaa. Jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat, esimerkiksi lomautettu ihminen jää hyvin heikoille, ellei ole kyennyt kerryttämään säästöjä. – Olen siitä huolissani. Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa on totuttu siihen, että ihmisistä pidetään huolta eikä ole tarvetta sellaiselle varautumiselle kuin heikomman sosiaaliturvan maissa. Yksilön taloudellinen riski on kasvamassa kohtuuttomalla tavalla, Kaukoranta sanoo. Monelle pienipalkkaiselle säästäminen on käytännössä täysin mahdotonta. Eurobarometrin mukaan 25 prosentilla suomalaisista ei ole säästössä minkäänlaista hätävaraa ja vain 40 prosentilla hätävara riittäisi kolmeksi kuukaudeksi. • Häirinnältäkin voi suojautua – toimintaohje ehkäisee häirintää ja epäasiallista kohtelua Epäasiallinen kohtelu on yleisten hyvien tapojen tai työvelvollisuuksien vastaista käyttäytymistä. Yleensä se edellyttää jatkuvaa tai toistuvaa toimintaa, mutta joskus kyse voi olla myös yksittäisistä tilanteista. T Y Ö S U O J E L U ? Y litarkastaja Päivi Laakso työskentelee Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella ja vastaa häirinnän ja epäasiallisen kohtelun asioiden valvonnasta. Hän korostaa, että työnantajalla on velvollisuus puuttua asiattomaan käytökseen saatuaan siitä tiedon.
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 Häirinnän uhrit eivät aina uskalla tai halua tuoda tapauksia esiin työpaikalla. Kuvituskuva Vaasan Oy:n Vantaan leipomosta. Kuva ei liity juttuun. Vaikka päävastuu on työnantajalla, työturvallisuuslaki velvoittaa myös työntekijöitä välttämään toiseen kohdistuvaa terveyttä haittaavaa tai vaarantavaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua. Mikä on asiatonta käytöstä? Häirinnällä tarkoitetaan ihmisen järjestelmällistä, toistuvaa ja jatkuvaa kielteistä toimintaa tai käyttäytymistä. Tyypillisesti se kohdistuu yhteen henkilöön, joka ajautuu ajan kuluessa puolustuskyvyttömään ja alisteiseen asemaan. Työturvallisuuslaissa tarkoitetun häirinnän tai epäasiallisen kohtelun voi tunnistaa siitä, aiheuttaako se terveydellistä haittaa työntekijälle. – Häirityn ei kuitenkaan tarvitse päätyä sairauslomalle, jotta häirinnän tunnusmerkit täyttyisivät, sanoo Päivi Laakso. Myös sanallinen ilmaisu voi täyttää asiattoman kohtelun tunnusmerkit. Kohtuuttomia tunteenpurkauksia täytyy oppia hillitsemään, jos niihin on taipumusta. – On selvää, että huutaminen tai haukkuminen eivät kuulu työpaikalle, samoin kuin uhkailu, pelottelu, nimittely ja väheksyvät puheet. Sillä ei myöskään ole merkitystä, tapahtuuko toiminta kasvokkain vai onko kysymys esimerkiksi sähköpostiviesteistä. Myös ilkeät, vihjailevat viestit voivat olla epäasiallista kohtelua, Laakso toteaa. Sen sijaan yksittäisiä tilanteita tai satunnaista huonoa käytöstä ei sellaiseksi vielä yleisesti katsota. Joissain tapauksissa jo yksittäinen tapahtuma voi kuitenkin olla epäasiallista kohtelua. Esimerkkinä tästä ovat seksuaalisen häirinnän tilanteet. – Jos yleisesti käyttäytyy asiallisesti ja rakentavasti ja kerran lipsauttaa asiattomasti tai pinna palaa työpaikalla, lähtökohtaisesti sitä ei pidä tulkita epäasialliseksi käytökseksi. Ei myöskään silloin, kun ollaan erimielisiä vaikka työtehtävien hoitamisesta. Asialliset perustelut, päätökset ja ohjeet kuuluvat työnantajan työnjohto-oikeuteen – myös silloin, kun niistä aiheutuu pahaa mieltä tai tyytymättömyyttä. Esihenkilön tehtäviin kuuluu antaa korjaavaa palautetta ja puuttua esimerkiksi, jos työntekijä laiminlyö työhön liittyviä velvollisuuksia. Myös työntekijän ohjaaminen perustellusti työkyvyn arviointiin tai muut työkyvyn tukemisen toimenpiteet ovat asiaan kuuluvia, vaikka ne herättäisivät voimakkaita tunteita työntekijässä. Kuinka yleistä kiusaaminen on? Työja elinkeinoministeriön vuosittain tekemässä työolobarometrissa kysytään, esiintyykö vastaajan työpaikalla henkistä väkivaltaa tai työpaikkakiusaamista. Monet arvioivat, että omalla työpaikalla esiintyy joskus työpaikkakiusaamista työkavereiden, asiakkaiden tai esihenkilöiden taholta. Jatkuva kiusaaminen on sen sijaan harvinaista. Vuonna 2022 työkaverien tekemää kiusaamista oli jatkuvasti havainnut kolme prosenttia ja joskus 31 prosenttia. Esihenkilön taholta oli havaittu kiusaamista vähän vähemmän. Työolobarometrin mukaan häirintäkokemusten määrä on pysynyt suhteellisen samalla tasolla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sama näkyy työsuojeluviranomaisen saamissa yhteydenotoissa. – Työsuojelun puhelinneuvontaan tulee melko paljon yhteydenottoja epäasiallisesta kohtelusta. Vuonna 2022 tuli noin 1 500 tällaista yhteydenottoa, ja meille tulleet yhteydenotot ovat pysyneet suhteellisen samalla tasolla viimeisten vuosien aikana, vahvistaa Laakso. Ja vaikka maailmanlaajuinen Me Too -liike toi erityisesti seksuaalisen häirinnän julkisuuteen, se ei Laakson mukaan ole lisännyt työsuojeluviranomaiselle tulleita yhteydenottoja asiasta. – Kynnys ottaa yhteyttä työsuojeluviranomaiseen on edelleen korkealla erityisesti seksuaalisen Epäasiallista kohtelua tai häirintää ei aina tunnisteta. ?
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 häirinnän tapauksissa. On kuitenkin todennäköistä, että häirinnän uhrit eivät uskalla tai halua tuoda tapauksia esiin. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan yli puolet naisista on kokenut seksuaalista häirintää työelämässä. Miehistäkin sitä on kokenut useampi kuin joka kymmenes. Aina työntekijät eivät edes tunnista epäasiallista kohtelua ja häirintää. Kiusaaminen heikentää työyhteisön toimivuutta Epäasiallisen kohtelun terveydellisiä vaikutuksia on tutkittu melko paljon. Tutkimusten mukaan se voi aiheuttaa masennusta, ahdistusta, unihäiriöitä ja näihin liittyviä sairauspoissaoloja. Pitkään jatkuneet häirinnän tilanteet ovat henkisesti raskaita kaikille osapuolille. Niiden ratkomisesta aiheutuu haittaa työn sujuvuudelle ja myös merkittäviä kuluja. – Usein ehkä ajatellaan, että epäasiallisen kohtelun tilanteet ovat kahden henkilön välisiä tilanteita. Mutta kyllä nämä heijastuvat koko työyhteisöön ja heikentävät työyhteisön toimivuutta. Ne vaikuttavat työilmapiiriin, mutta myös työn tuottavuuteen, ja saattavat aiheuttaa myös henkilöstön vaihtuvuutta, Laakso sanoo. Toimintaohje helpottaa asian käsittelyä Työnantajan kannattaa siis ennaltaehkäistä ja puuttua nopeasti ongelmiin. Sitä varten työpaikalla on sovittava siitä, mikä on sopivaa käytöstä. Yrityksen johdon on selvästi tuotava esiin, ettei työpaikalla sallita minkäänlaista epäasiallista kohtelua. Toimintaohje tuo konkretiaa ja mahdollistaa asioiden sujuvan käsittelyn. Ohje itsessään ei kuitenkaan riitä, jos sen olemassaolosta ei tiedetä. – Henkilöstö ja erityisesti esihenkilöt täytyy kouluttaa, että jokainen tuntisi vastuunsa ja roolinsa puuttumisessa, Laakso sanoo. Työntekijän on tärkeää tietää, miten toimia kiusaamistapauksissa ja että hän saa tukea asiassa. Askelmerkit kannattaa sopia etukäteen Ratkaisu pyritään löytämään keskustelemalla. Osapuolia kuullaan tasapuolisesti, jotta voidaan arvioida, onko kyseessä kiusaaminen. Myös kiusaajaksi epäillystä tilanne on todennäköisesti arka. Ulkopuolinen sovittelijakin voi olla tarpeen. On tärkeää määritellä tarkasti, millaisesta epäasiallisesta kohtelusta tai häirinnästä on kyse ja millaista haittaa toiminnasta on työntekijälle koitunut. Tapahtunut ja korjattavat asiat kirjataan, ja jotta asia ei unohdu, sovitaan myös seurannasta. Hyvä on sopia siitäkin, miten asiasta viestitään työpaikalla. Valmiita malleja epäasiallisen kohtelun ja häirinnän ehkäisemiseksi on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen verkkosivuilla. Isot yritykset, kaupungit ja yliopistot jakavat myös julkisesti verkkosivuillaan toimintamalleja, joiden pohjalta voi aloittaa oman työpaikan mallin kehittelemisen. • Juttu on TTT-lehden tuotantoa. Lue lisää ja tilaa lehti osoitteesta tttlehti.fi. Epäasiallista kohtelua ei pidä sietää ? Jos koet tulleesi kiusatuksi, ilmaise se kiusaajalle ja pyydä häntä lopettamaan. ? Jos näin ei tapahdu, kerro tapahtuneesta esihenkilöllesi. Jos kiusaaja on esihenkilö, kerro ylemmälle esihenkilölle. ? Jos tapahtuneen käsittely ei etene työpaikalla, palaa asiaan. Voit ottaa tueksesi luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun. ? Tarvittaessa työsuojeluviranomainen voi ottaa asian hoitaakseen. Jos työsuojelurikoksen tunnusmerkit täyttyvät, asia on hoidettava työsuojeluviranomaisen kanssa. Esimerkkejä epäasiallisesta kohtelusta ? Jatkuva työnteon perusteeton arvostelu, vaikeuttaminen, puuttuminen tai toistuva henkilön osaamisen, työkyvyn tai aseman kyseenalaistaminen ? Nöyryyttävien tehtävien tai käskyjen antaminen ? Työkyvyn tai mielenterveyden kyseenalaistaminen ? Työyhteisöstä eristäminen tai ulkopuolelle jättäminen ? Työhön kuuluvan tiedon panttaaminen ? Työtehtävien laadullinen tai määrällinen muuttaminen perusteetta ? Eriarvoinen kohtelu Seksuaalinen häirintä ja tasa-arvolaissa kielletty syrjintä ? Sanallinen tai kuvallinen viestintä ? Eleet ? Koskettelu, pahimmillaan rikoslaissa rangaistavat teot
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 Bayerin Turun tuotantolaitoksen johtaja Tomi Penttilä ja kunnossapidon asentaja Jussi Reponen uuden tehtaan sekundääripakkaamossa.
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 T Y Ö P A I K A L L A Bayerin Turun lääketehtaalla valmistetaan ehkäisyvalmisteita miljoonille naisille yli 130 maahan. teksti Kati Oksman kuvat Kati Oksman, Peter Ginter ja Bayer Tarkkana töissä lääkkeiden kanssa T urkua kutsutaan maailman ehkäisypääkaupungiksi. Hormonikierukka on suomalainen keksintö, jota Leiras alkoi valmistaa ja myydä vuonna 1990. Nykyään Turun Artukaisissa sijaitseva lääketehdas valmistaa pitkävaikutteisia hormonaalisia ehkäisyvalmisteita yli 800 henkilön voimin. SEL:n työehtosopimuksen mukaisia työnimikkeitä ovat valmistustyöntekijä, koneenhoitaja ja tekninen koneenhoitaja. Työtehtäviin ei ole tarjolla valmista koulutusta ja työn oppiminen vie aikaa. Tuotantoja pakkaustoiminnot ovat pitkälti automatisoitu. Joitakin työvaiheita tehdään yhä kuitenkin käsin. Laborantiksi kouluttautunut Riku-Veikka Tamminen aloitti valmistustyöntekijänä Bayerilla lokakuussa 2007. Muutaman kuukauden jälkeen hän siirtyi koneenhoitajaksi ja kokopäiväiseksi, vaaleilla valituksi työntekijöiden pääluottamusmieheksi vuonna 2020. Valmistustyöntekijät kokoavat ehkäisyvalmisteita käsin. Osa valmistustyöntekijöistä toimii osastoilla kirjureina, järjestelijöinä ja eräpöytäkirjan tarkastajina, huolehtien muun muassa dokumenttipuolen toimivuudesta, oheistarvikkeiden riittävyydestä ja valmistusosastoilta saapuvien lääke-erien tarkastamisesta. Koneenhoitajien työ on pääasiassa koneen valvontatyötä, jossa katsotaan ja kuulostellaan, miten kone käy. Lisäksi väliajoin otettavilla näytteillä varmistetaan tuotteiden täyttävän niille asetetut vaatimukset. Käytössä on eri työaikamalleja: kolmivuoro, keskeytyvä kolmivuoro, kaksivuoro ja päivävuoro. 12 tunnin vuoromallistakin on kolmea eri versiota. Ari Korhonen on tehnyt 38 vuoden uran saman yhtiön leivissä, joten hän pitää Bayeria vakaana työnantajana. Korhosen ura Huhtamäellä alkoi aikoinaan teknisten laitteiden parissa eri osastoilla, kuten autoklaavissa, massapuolella ja lastenruoassa. Nykyään Korhonen työskentelee koneenhoitajana osastolla, jossa valmistetaan ihon alle asennettavaa ehkäisykapselia Jadellea. – Olen 12 tunnin työaikamallissa kolmatta vuotta mukana ja tykkään siitä hurjasti. Aiemmin minua vaivanneet selkäongelmat ovat harventuneet, sillä nykyinen työaikamalli, uudet tuotantokoneet ja apuvälineet ovat tuoneet monipuolisempaa liikkumista ja vapaamman työmuodon laitteiden ympärillä. Tarvittaessa pystymme valvomaan laitteita myös istuen, Korhonen kertoo. Myös entiset Nokian työntekijät Mikael Grönroos ja Teemu Ristseppä viihtyvät Bayerilla. Teemu Ristseppä työskentelee teknisenä koneenhoitajana sekundääripakkaamossa, jossa ?
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Kuva vasemmalla: Työnjohtaja Emilia Karlsson ja koneenhoitaja Kai Brodkin tarkastelevat robottia Mirenalinjalla. Brodkin on toiminut pitkään henkilöstön EWC-edustajana Bayerilla. Kuva oikealla: Koneenhoitaja Jari Jokinen työskentelee täysin automatisoidulla hormonikierukkatuotantolinjalla. ensimmäisen pakkauksen saanut tuote pakataan lopulliseen tuotepakettiin liitteiden, kuten käyttöohjeen kanssa. – Tekninen koneenhoitaja toimii myös kunnossapidon ja koneenhoitajien välisenä yhdyshenkilönä. Osallistun laitteiden korjauksiin ja huoltoihin. Jos en saa korjattua niitä itse, kutsun kunnossapidon asentajan apuun, Ristseppä kertoo. Jatkuva kehittäminen kuuluu lääkeyhtiön toimintaan. Bayerilla on hoksattu, että uusien koneiden käyttöohjeista tulee havainnollisempia, kun niitä ovat laatimassa myös koneenkäyttäjät. Syyskuusta lähtien koneenhoitaja Mikael Grönroos on työskennellyt päivävuorossa uuden tuotantolaitoksen kokoonpanolinjojen ja primääripakkauskoneen ylösajossa, niihin kuuluvien ohjeiden luomisessa ja henkilöstön kouluttamisessa. – Tämä ei ole mikään yhden miehen bändi, vaan meitä on osaava projektitiimi tätä yhdessä hoitamassa, Grönroos sanoo. Ristseppä puolestaan on mukana yrityksen sisäisessä muutoslähettiläät-ohjelmassa, johon kuuluu henkilöstöä eri puolilta taloa ja joka pyrkii kehittämään työpaikan kulttuuria. – Tulin tsekkaamaan, millainen työpaikka tämä on, ja olen kiitollinen, että minulle avautui täällä näin hyvä tie. Työ täällä on monipuolista ja meitä työntekijöitä kuunnellaan, 10 vuotta Bayerilla työskennellyt Ristseppä summaa. Korkea hygieniataso Koska tehtaalla valmistettavat ehkäisyvalmisteet ovat kehon sisällä pitkiä aikoja ja käyttäjät eivät pysty itse silmämääräisesti arvioimaan tuotteen turvallisuutta ja laatua, edellyttää niiden valmistus suurta tarkkuutta, huolellisuutta, luotettavuutta ja rehellisyyttä. Tehdyt työt dokumentoidaankin tarkasti ja työntekijän tupla-allekirjoituksin. – Dokumentoinnin työvaiheita on vuosien varrella tullut huomattavasti lisää, joten niihin voi mennä työvaiheesta riippuen jopa puolet varsinaisesta työajasta. Itse lääkkeiden valmistus ei ole kuitenkaan työurani aikana juuri muuttunut, Riku-Veikka Tamminen kertoo. Lääkkeet valmistetaan puhdastiloissa, jonne kuljetaan kolmen sulun läpi. Puhdastiloihin pukeutuminen on monivaiheinen prosessi, jossa päällä olevat vaatteet ja kengät vaihdetaan tietyssä järjestyksessä puhdastilaluokan mukaan ”Työ Bayerilla on monipuolista ja meitä työntekijöitä kuunnellaan.”
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 sululta toiselle siirryttäessä. Työntekijöille on varattu pukeutumiseen ja työpisteelle siirtymiseen kymmenen minuuttia työpäivän alussa, tauoille siirtyessä ja sieltä palatessa. Hygieniasyistä myöskään kosmetiikan eikä esimerkiksi nuuskan käyttö töissä ei ole sallittua. Tuotantotilojen ilma puhdistetaan 20 kertaa tunnissa. Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettuna vuodesta 2018 toiminut Tanja Ääri kertoo, ettei tuotantotiloissa voi työskennellä esimerkiksi silloin, jos kädessä on avohaava tai jos nenä tai silmät vuotavat. Sairauspoissaolon sattuessa helpotusta tuo se, että samalla tontilla sijaitsee Bayerin oma työterveysasema, jossa talon erityspiirteet tunnetaan. Hyvät henkilöstöedut Työsuojeluvaltuutettu kertoo, että työntekijöiden sukupuolijakauma on tasainen, ja naisia toimii koneenhoitajina siinä missä miehiäkin. – Bayerilla pidetään työntekijöistä hyvää huolta ja työsuojelutoiminta on aktiivista. Tyypilliset työtapaturmat ovat samanlaisia kuin muualla alallamme; työmatkalla liukastumisia tai työpaikalla törmäilyjä. Työtapaturman jälkeen tutkitaan, miten työtapaturman olisi voinut estää ja ryhdytään tarvittaessa korjaaviin toimenpiteisiin, Ääri kertoo. Bayer on tällä hetkellä ainoa suuri lääketehdas Suomessa, joka noudattaa SEL:n elintarviketeollisuuden työehtosopimusta kemian alan työehtosopimuksen sijaan. Tehtaan historia juontaa vuoteen 1946, jolloin Huhtamäki-yhtiöt perusti Leiraksen, joka valmisti aluksi terveystuotteita ja sittemmin myös lääkkeitä. Siihen aikaan Huhtamäki oli monialainen yritys, johon kuului esimerkiksi makeisten, mehujen, lastenruokien kuin säilykkeidenkin valmistusta. Kaikissa yksiköissä sovellettiin elintarvikealan työehtosopimusta. Vaikka työpaikan nimi ja omistajat ovat vuosien saatossa muuttuneet, on SEL:n työehtosopimus pysynyt, eikä vaihtohaluja ole. – Tätä voi sanoa positiiviseksi esimerkiksi työehtoshoppailusta, Tamminen naurahtaa. Bayerin tavoitteena on jatkossakin olla suomalaisen lääketeollisuuden houkuttelevin palkanmaksaja. Työntekijöiden keskimääräiset ansiot kohoavatkin muun muassa ohjetuntipalkan, tuotantopalkkioiden, vuorolisien, olosuhdelisän, monitaitoisuuslisän ja paikallisten sopimusten ansiosta reilusti yli elintarvikealan keskiarvon. Henkilöstöetuihin kuuluvat lakisääteistä pidemmät vuosilomat, joitakin ylimääräisiä vapaapäiviä juhlapyhien yhteydessä, kulttuurija liikuntasetelit, oman henkilöstökerhon viriketoiminta, työsuhdepolkupyörä, terveysvakuutus, Teemu Ristseppä, Mikael Grönroos ja Ari Korhonen, HR-asiantuntija Minna Kunnas ja pääluottamusmies Riku-Veikka Tamminen kertoivat Bayerilla työskentelystä SEL:n puheenjohtaja VeliMatti Kuntoselle ja Länsi-Suomen aluesihteeri Esa Vahlstenille. ?
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 vapaa-ajan tapaturmavakuutus, vapaaehtoinen ryhmäeläkevakuutus ja yhtiön osakeohjelma, jossa voi hankkia yhtiön osakkeita markkinahintaa edullisemmin. Uusi tehdas Bayer teki Turkuun taannoin 250 miljoonan euron investoinnin rakentamalla sinne uuden hormonikierukkatehtaan. Reilun kilometrin päässä vanhasta tehtaasta sijaitsevan tehtaan avajaisia vietettiin syyskuussa. Tehtaalle tulee kierukoiden tuotanto-osastoja, pakkaamo ja tuotannon tukitoimintoja. Lähettämö ja varasto ovat toimineet tontilla jo pidemmän aikaa. Uusi puoli on tällä hetkellä ylösajovaiheessa. Jatkossa uusi ja vanha tehdas toimivat lääkevalmistuksessa rinnakkain. Bayer vie ehkäisyä kehittyviin maihin kansainvälisten hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa. Tavoitteena on auttaa naisia ehkäisemään ei-toivottuja raskauksia ja luoda sitä kautta vaikutusmahdollisuuksia tulevaisuuteen. Bayerin vuoteen 2030 mennessä asettamasta 100 miljoonan naisen tavoitteesta 46 miljoonalle naiselle on mahdollistettu modernin ehkäisyn käyttö. Suunnitelmissa on siirtää osittain hyväntekeväisyyteen menevien hormonikierukoiden kokoonpano Turusta pian valmistuvalle Costa Rican tehtaalle. Siirrosta tiedottaminen ja muutoksiin varautuminen Bayerilla on aloitettu jo vuosia aiemmin. Riku-Veikka Tamminen haluaa olla kuunteleva pääluottamusmies. Hän käy juttelemassa työntekijöiden kanssa aina kun se on mahdollista. Tamminen kannustaa kaikkia työpaikkansa työntekijöitä liittymään SEL:iin. – Liiton luottamushenkilöt neuvottelevat työntekijöiden puolesta monista tärkeistä asioista. Meillä on täällä hyvät työsuhde-edut ja lakeja noudatetaan, mutta välillä tulee kuitenkin sellaisia yksittäistapauksia, joissa asioita joutuu selvittelemään työnantajan kanssa, ja joskus niitä voi olla vaikea selvitellä omin voimin. – Meillä on myös tosi paljon tapahtumia, kun on aktiivinen ammattiosasto, että senkin puolesta liittyminen kannattaa, Tamminen kertoo. • F A K TA Bayer, Turku ? Tuotteet: Polymeeripohjaiseen lääkeannosteluun pohjautuvat pitkävaikutteiset ehkäisyvalmisteet: Hormonikierukat Mirena, Kyleena, ja Jaydess sekä ehkäisykapseli Jadelle. ? Bayer työllistää Suomessa reilut 1 000 henkilöä, joista Turussa työskentelevien kokonaismäärä on noin 800. ? Heistä tuotannon työntekijöiden osuus on hieman yli 400. ? Maksoi yhteisöveroa Suomeen 139 miljoonaa euroa vuonna 2022. ? Globaalisti Bayer työllistää kasvinsuojelu-, reseptilääkkeetja käsikauppalääkkeet -liiketoimintasektoreilla yhteensä noin 100 000 henkilöä 83 eri maassa. Hanna Suonpää työskentelemässä Jadelle-tuotantolinjalla. Aiemmin koneenhoitajana toiminut Suonpää työskentelee nykyisin infraja hyödykepuolen toimihenkilönä. Turun tehtaalla työskentelee satoja toimihenkilöitä erilaisissa tukitoiminnoissa, kuten laadunvarmistustehtävissä. ”Liiton luottamushenkilöt neuvottelevat työntekijöiden puolesta monista tärkeistä asioista.”
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 172-vuotiaalla alkoholinvalmistajalla on pitkä historia ja laaja tuotevalikoima. Kuopiolainen perheyritys haluaa panostaa työpaikan yhteishenkeen. Lignell & Piispasella puhalletaan yhteen hiileen teksti ja kuvat Kati Oksman T Y Ö P A I K A L L A
E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 L ignell & Piispasella koko henkilöstö mahtuu helposti istumaan viikkopalavereihin saman pöydän ääreen. Kehitysjohtajana toimiva Harri Nylund on vuonna 1852 yhtiön perustaneen Gustav Raninin jälkeläinen kuudennessa polvessa, kuten myös hänen yrityksessä työskentelevä siskonsa ja veljensä. Oy Gust. Ranin toimii yhä yrityksen virallisena nimenä. Helmikuisena maanantaiaamuna Sami Partasen työpäivä Bellanrannassa on alkanut lumisissa merkeissä. Kun viikonlopun aikana oli satanut lähes 40 senttimetriä lunta, on Partasen ensimmäinen työhomma ollut lumenlapiointi ulko-ovelta, että työkaverit pääsevät sisään töihin. Sen jälkeen Partanen kaivoi lumet aurauksen takia mottiin jääneen pakettiauton ympäriltä, jotta kuljettajakin pääsi hommiin. Partanen on työskennellyt Lignell & Piispasella huhtikuusta saakka ja on tykännyt kovasti uudesta työpaikastaan. – Siirryin tänne töihin Lapinlahden Valiolta, kylmästä hallista lämpimään. Työmatka puolittui, palkka parani ja viikonloppuisin ennättää paremmin vanhimman tyttären kiekkoharrastuksiin mukaan, siilinjärveläinen summaa. Partanen vastaa varaston, lähettämön ja materiaalin vastaanoton tehtävistä, ainoana palkattuna työntekijänä. Hän kertoo tykänneensä, kun sai vapaasti järjestellä varaston toimivammaksi kokonaisuudeksi. Nyt lähtevät tuotteet on keskitetty lähetysalueen puoleiseen päähän ja tuotannossa käytettävät materiaalit tuotannon päähän. – Nyt löydän täältä kaiken vaikka silmät ummessa, mutta nyt muutkin kuin minä löytävät tavaroita helpommin, Partanen summaa. Tuotteiden jakelu ja toinen varasto on ulkoistettu ME Groupille Turkuun. Jakelun lähialueen ravintoloihin Partanen hoitaa kuitenkin itse. Glögiä Keski-Eurooppaan Juomien valmistusosastolla työntekijöitä on kaksi. Valmistustyöntekijänä ja tislaajana toimivan Kimmo Tarvaisen mukaan työpäivät ovat vaihtelevia. – Välillä käsityötä on paljon ja välillä vähemmän, esimerkiksi vodka on yhtä kuin tisle plus vesi. Juomateollisuudessa Tarvainen on työskennellyt yli 20 vuoden ajan, joista viimeiset puolitoista vuotta Lignell & Piispasella. Tänään aamu on alkanut teollisuusviinien tynnyröinnillä ennen keskipäivällä alkanutta henkilökunnan koulutusta. Kuopiolaisjuomien raaka-aineet tulevat pääosin Suomen luonnosta. Merkittävin raaka-aine on lakka. Nylundin mukaan lakkaa saatetaan Vierailukeskuksen ohjatuilla kierroksilla näkee juomanvalmistusta ja -pakkaamista yläkerran parvelta. Työntekijä Antti Karppisella on yllään Pople Summer Sour Fruit Mix -paita. Kirkkaanvihreä juoma tuli sattumalta ja osuvasti markkinoille Käärijä-euroviisuhuuman aikoihin viime keväänä. Oy Gust. Ranin, Kuopio ? Alkoholinvalmistaja jo vuodesta 1852 ? Valikoimassa noin 140 tuotenimikettä ? Henkilöstö: 21 kokoaikaista ja vakituista, joista 14 työntekijää ? Liikevaihto: 5,1 miljoonaa euroa (2022) ? Pinta-ala: 6300 m 2 , jossa mukana myös tehtaanmyymälä ja vierailukeskus F A K TA
E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 Suomalaisia kuluttajia puhuttelevat eniten marjapohjaiset tuotteet. Vasemmalla: Tuotannossa on linjanvaihto menossa. Antti Korhonen valittiin maaliskuun alussa työpaikan uudeksi työsuojeluvaltuutetuksi. Oikealla ylhäällä: 1300-neliöinen varasto ja lähettämö ovat Sami Partasen valtakuntaa. Oikealla alhaalla: Työpäivät kestävät aamuseitsemästä kolmeen iltapäivällä. Kuvassa tuotannon työntekijä Kari Heikkilä. uuttaa jopa vuoden, ennen kuin siitä aletaan valmistaa juomaa. Lakansiemenistä sivuvirtatuotteena syntyvä öljy menee puolestaan suomalaisen kosmetiikkateollisuuden raaka-aineeksi. Apuvälineenä marjojen käsittelyssä käytetään lähes kaksituhatlitraista paineilmalla toimivaa marjanpuristinta. Nylundin mukaan juomanvalmistuksen työt oppii vain käytännössä tekemällä. Tuotannon eli pakkaamon puolella työskentelee ainakin kaksi Anttia. Heistä toinen, matkailuja ravintola-alan koulutuksen saanut Karppisen Antti, palkattiin Lignell & Piispasesen vierailukeskukseen. Vierailukeskus on auki torstaista lauantaihin, joten Karppiselle tarjottiin lisätöitä tuotannosta ja taloushallinnosta. – Täällä on ammattitaitoista väkeä töissä. Kollegoiden tukeen ja ammattitaitoon voi luottaa aina, jos apua tarvitsee, hän kehaisee. Kallavedelle Wipusella Lignell & Piispanen valmistaa noin 140:tä tuotetta. Vanhimmat edelleen myynnissä olevat tuotteet ovat Savon Wiina vuodelta 1869, Hienoa Cognac vuodelta 1872 ja Mesimarjalikööri vuodelta 1882. Viennin osuus tuotannosta on reilun kolmanneksen. Tuotteista suosituimpia ovat esimerkiksi Loimu-glögit, joita viedään erityisesti Keski-Eurooppaan. Suosittuja vientituotteita ovat myös vodkat ja ginit, kuten palkittu tillivodka. Vientiä on Aasiaan ja Meksikoon saakka. Suomalaisia kuluttajia puhuttelevat eniten marjapohjaiset tuotteet, esimerkiksi jälkiruokien kanssa tarjottavan lakkaviinin menekki on kasvanut. Tuotevalikoimaan kuuluu myös alkoholittomia juomia. Alkoholia menee myös teollisuuteen, kuten leipomopuolelle ja kastikevalmistukseen. Yritys toimii myös alkoholituotteiden maahantuojana, ja tarvittaessa hoituu muiden alan toimijoiden tuotepakkaaminen sekä yrityslahjatuotteet. Premium-glögien markkinakärjessä olevan Loimu-glögin ansiosta joulusesongin merkitys tuotannossa on suuri. Työpaikalle vuosittain palkatut kesätyöntekijät valmistelevat pääasiassa joulusesonkia. – Viime vuonna palkkasimme kymmenen sesonkityöntekijää, joista viisi oli ukrainalaista. Puolen vuoden ajan tuotannossa työskenneltiin kahdessa vuorossa, Nylund kertoo. – Tammikuussa joulusta ei puhuta juurikaan, mutta sen jälkeen se palaa meillä puheenaiheeksi, Partanen sanoo. ?
E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen (vas.) vieraili ItäSuomen aluesihteeri Veijo Kukkosen (oik.) kanssa Lignell & Piispasella 19. helmikuuta. Kuntosen vieressä varastovastaava Sami Partanen, kehitysjohtaja Harri Nylund, kunnossapitäjä ja työsuojelupäällikkö Petteri Myllys ja juomanvalmistaja Kimmo Tarvainen. Vasemmalla alhaalla: Vierailukeskukseen töihin palkattu Antti Karppinen kertoo olevansa joka paikan höylä. Oikealla alhaalla: Gustav Raninin jälkeläisiin kuuluva Harri Nylund esittelee yhtiön vanhoja viinapullojen etikettejä. Etikettien alla on pienoismalli höyrylaiva Wipusesta, joka on yhä yhtiön omistuksessa ja käytössä. Korona-ajasta yhtiö selvisi ilman suuria notkahduksia aloittamalla nopealla aikataululla käsidesin valmistuksen yhteistyössä kuopiolaisen lääkeyhtiön kanssa. – Ukrainan sodan alettua vuonna 2022 raaka-aineiden saatavuus heikkeni, hinnat nousivat ja markkinan ennustettavuus vaikeutui. Saimme silti viime vuonna seitsemän prosenttia ja edellisvuonna 10 prosenttia kasvua. – Emme ole suurin työllistäjä, mutta merkittävä, pitkälle kotimaassa jalostettujen tuotteiden viejä, mistä olemme ylpeitä, Nylund jatkaa. Omistajille on tärkeää, että perheyritysmäinen tunnelma välittyy työpaikan arkeen. – Meillä on tapana pelata yhdessä korttia kahvitauoilla. Samalla voi jutella vaikka viikonlopun kiekkopelikuvioista eikä tarvitse miettiä työasioita, Nylund sanoo. Tyky-toiminta muutenkin on merkittävässä roolissa. – Pikkujoulut pidetään aina, ja lisäksi järjestetään joulusauna ja tarjotaan joulupuuro. Tykkään kokkailla, joten vappuna ja juhannuksena grillaamme tuossa pihalla. Meillä on myös oma, vuonna 1907 valmistunut höyrylaiva, jonka ruorissa on yleensä setäni. Viimeksi henkilöstöporukka risteili aluksella elokuussa. – Tässä työpaikassa koko henkilökunta mahtuu istumaan viikkopalaveriin saman pöydän ääreen. Vaikka meillä on yläja alakerta, ei silti ole sellaista tunnetta, että välissä on rappuset. Jos alhaalla tarvitaan apua, niin aivan varmasti sitä konttorin väeltä saa. Puhallamme yhteen hiileen, eikä tarvitse jännittää, tervehtiikö käytävällä vastaan tuleva esimies, Sami Partanen päättää. •
E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 Elintarvikealan palkat nousevat 2,3 % 1.4.2024 K aikkien elintarvikealan työntekijöiden palkkoja ja taulukkopalkkoja nostetaan 1.4.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 2,3 %:n yleiskorotuksella. Palkankorotukset eivät sisällä paikallisia eriä. Palkankorotuksista on sovittu SEL:n ja ETL:n neuvottelemissa elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimuksissa, jotka ovat voimassa 31.1.2025 asti. • P A L K K ATA U L U K O T 1 . 4 . 2 2 4 LEIPOMOALA PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä euroa/kk euroa/kk 75 % 1517 1445 90 % 1821 1734 95 % 1922 1831 1 2023 1927 2 2127 2026 3 2232 2126 4 2315 2205 5 2379 2266 6 2501 2382 6+5 % 2626 2501 YLLÄPITO-OSASTON KUUKAUSIPALKAT PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä euroa/kk euroa/kk 1 2140 2038 2 2366 2253 3 2503 2384 4 2760 2629 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa MEIJERIALA PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä euroa/kk euroa/kk 1 2074 1975 2 2174 2070 3 2391 2277 4 2474 2356 5 2539 2418 6 2671 2544 YLLÄPITO-OSASTON KUUKAUSIPALKAT PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä euroa/kk euroa/kk 1 2136 2034 2 2363 2250 3 2498 2379 4 2756 2625 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa TEOLLISUUS PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1187 1130 2 1233 1174 3 1280 1219 4 1329 1266 5 1370 1305 6 1429 1361 Iltavuorolisä 204 senttiä. Yövuorolisä 408 senttiä. YLLÄPITO-OSASTON KUUKAUSIPALKAT PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1220 1162 2 1348 1284 3 1431 1363 4 1575 1500 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa PANIMOALA PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1187 1130 2 1233 1174 3 1280 1219 4 1329 1266 5 1370 1305 6 1429 1361 Iltavuorolisä 204 senttiä. Yövuorolisä 408 senttiä. YLLÄPITO-OSASTON KUUKAUSIPALKAT PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1220 1162 2 1348 1284 3 1431 1363 4 1575 1500 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa Taulukkopalkat ovat alan vähimmäispalkkoja. Paikallisesti sovitaan paremmista palkoista. LIHANTARKASTAJAT LIHA-ALA PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1210 1152 2 1265 1205 3 1325 1262 4 1386 1320 5 1455 1386 6 1526 1453 Iltavuorolisä 227 senttiä. Yövuorolisä 454 senttiä. YLLÄPITO-OSASTON KUUKAUSIPALKAT PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1220 1162 2 1348 1284 3 1431 1363 4 1575 1500 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa PalkkaEuroa ryhmä /kk 1 2629 2 2739 3 2860 4 3120 5 4035
E L I N TA E 27 Tarkista, että palkkasi on maksettu oikein! Palkkalaskelma on tärkeä paperi. Siitä selviävät maksettu palkka, palkasta pidätetyt verot ja muut maksut. Vaikka saisit palkkalaskelmasi sähköisesti verkkopankkiisi, tarkista se joka kuukausi ja säilytä ainakin viiden vuoden ajan epäselvyyksien selvittämiseksi. T yönantajan on jokaisen palkan maksamisen yhteydessä annettava työntekijälle laskelma, josta selviää palkan suuruus ja sen määräytymisperusteet. Palkkalaskelmassa näkyy myös lomapalkan ja lomakorvauksen suuruus ja määräytymisperusteet. Jos et saa palkkalaskelmaasi, huomauta viipymättä asiasta työnantajalle. Jos palkkalaskelmaa ei pyynnöstäsi huolimatta toimiteta, pyydä apua luottamusmieheltä tai jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, SEL:n aluetoimistosta. Palkkalaskelman antamatta jättäminen on rangaistava teko. Vertaa palkkalaskelmaasi työaikakirjanpitoosi. Jos et ole saanut kaikkia sinulle kuuluvia palkkoja, pyydä työnantajaltasi palkanmaksun oikaisua. Jos et ole varma tai tarvitset apua, ole yhteydessä luottamusmieheen tai SEL:n aluetoimistoon. Työnantajan on annettava työntekijälle pyynnöstä palkkatodistus, joka on eri asia kuin palkkalaskelma. Palkkatodistus on annettava työntekijälle ilman erillistä pyyntöä aina työsuhteen päättyessä tai lomautuksen alkaessa työttömyysetuutta varten. Todistuksesta on käytävä ilmi niin sanottu vakiintunut palkkatulo vähintään 26 viimeiseltä kalenteriviikolta. • ESIMERKKIPALKKALASKELMA Lähettäjä: Palkkakausi Ajalta Työsuhde alk. Elintarviketehdas Oy 1/2024 1.1.2024–31.1.2024 15.6.2005 Henkilö Tes/teollisuus Henkilötunnus Vastaanottaja: 130 palkkaryhmä 4 030972-1554Å Pirkko Porkkana Verokortti einestyöntekijä 25 Tilinumero raja 35 000 111110-2345 Palkkalaji aika/määrä a’hinta euro 112 kuukausipalkka TES:n mukainen summa kuukausipalkka 112 tuntipalkka tehdyt perustunnit palkka tehtyjen tuntien ja palkan summa 113 palvelusvuosilisä riippuu työsuhteen summa pituudesta 114 sunnuntailisä tehdyt tunnit kts. TES tehtyjen tuntien ja palkan summa 115 iltalisä tehdyt tunnit kts. TES tehtyjen tuntien ja palkan summa 116 työajan lyhennys tehdyt tunnit määrä 117 sairausajan palkka ajalta 24.–28.1.2024 sairausajan palkka kts. TES näkyvä mahdollinen erotus 118 lomapalkka ajalta 3.1.–8.1.2024 lomapäivät Lomapäivän palkka summa 119 lomakorvaus summa palkka kaudelta työtunnit yhteensä työt.vak.maksu eläkemaksu (TyEL) ay-jäsenmaksu pekkassaldo maksetaan tilille vuoden alusta rahapalkka enn.pid. al. ansio tulot yhteensä ennakonpidätys sairas.vak.maksu (SaVa) ay-jäsenmaksu Edellinen vuosi enn.pid.al ansiot » Työnantajan nimi » Työntekijän nimi, osoite, henkilötunnus ja tilinumero » Palkkakausi, eli miltä ajalta palkka on maksettu » Työsuhteen alkamispäivä » Ammattinimike » Palkkaryhmä, tarkista, että olet oikeassa palkkaryhmässä » Veroprosentti » Luontoisedut, kuten asunto-, auto-, puhelinja ravintoetu » Vapaapäivien määrä ja korvaukset (pekkaset) » Vuosilomapalkka, lomaraha, lomakorvaus » Ay-jäsenmaksu » Palkkakauden tulot sekä maksetut verot ja muut maksut » Vuoden alusta kertyneet tulot sekä maksetut verot ja muut maksut » Tilapäiset muutokset työsuhteessa, esimerkiksi sairauslomat Palkkalaskelmasta olisi hyvä löytyä: PALKKA PALKAN VÄHIMMÄISTASO MÄÄRÄY T Y Y työehtosopimuksen ja työsopimuksessa sovitun tehtävän vaativuuden mukaan. Palkan tulee olla aina vähintään työehtosopimuksen mukainen ja lisät on eriteltävä palkkalaskelmassa. Paikallisesti sovitaan työehtosopimuksen vähimmäispalkkoja paremmista palkoista. Palkan ehdot ja määräytymisperusteet voit tarkistaa työsopimuksestasi. VEROT PALKKAL ASKELMASSA näkyy oman verokorttisi tiedot. Verokortissa on koko vuodelle vain yksi tuloraja, mikä lisää palkansaajan omaa vastuuta tulojen seuraamisessa. Samaa verokorttia käytetään niin pääkuin sivutoimessa. Jos koko vuoden tuloraja näyttää ylittyvän, kannattaa tulorajaa korottaa hyvissä ajoin.
E L I N TA E 27 Tarkista, että palkkasi on maksettu oikein! ESIMERKKIPALKKALASKELMA Lähettäjä: Palkkakausi Ajalta Työsuhde alk. Elintarviketehdas Oy 1/2024 1.1.2024–31.1.2024 15.6.2005 Henkilö Tes/teollisuus Henkilötunnus Vastaanottaja: 130 palkkaryhmä 4 030972-1554Å Pirkko Porkkana Verokortti einestyöntekijä 25 Tilinumero raja 35 000 111110-2345 Palkkalaji aika/määrä a’hinta euro 112 kuukausipalkka TES:n mukainen summa kuukausipalkka 112 tuntipalkka tehdyt perustunnit palkka tehtyjen tuntien ja palkan summa 113 palvelusvuosilisä riippuu työsuhteen summa pituudesta 114 sunnuntailisä tehdyt tunnit kts. TES tehtyjen tuntien ja palkan summa 115 iltalisä tehdyt tunnit kts. TES tehtyjen tuntien ja palkan summa 116 työajan lyhennys tehdyt tunnit määrä 117 sairausajan palkka ajalta 24.–28.1.2024 sairausajan palkka kts. TES näkyvä mahdollinen erotus 118 lomapalkka ajalta 3.1.–8.1.2024 lomapäivät Lomapäivän palkka summa 119 lomakorvaus summa palkka kaudelta työtunnit yhteensä työt.vak.maksu eläkemaksu (TyEL) ay-jäsenmaksu pekkassaldo maksetaan tilille vuoden alusta rahapalkka enn.pid. al. ansio tulot yhteensä ennakonpidätys sairas.vak.maksu (SaVa) ay-jäsenmaksu Edellinen vuosi enn.pid.al ansiot YLITYÖ TEHT YJEN YLITÖIDEN TULEE MYÖS näkyä palkkalaskelmassa. Ylityön tekemiseen tarvitaan aina työntekijän suostumus. Perusteluita kieltäytymiselle ei tarvitse antaa. Vuorokautinen ylityö = työaika vuorokaudessa ylittää säännöllisen työajan (8 tuntia). Ylityökorvaus vuorokautisesta ylityöstä on 50 % kahdelta ensimmäiseltä tunnilta ja kahden tunnin jälkeen 100 %. Viikoittainen ylityö = työaika viikossa ylittää säännöllisen työajan (40 tuntia). Ylityökorvaus viikoittaisesta ylityöstä on 50 % ensimmäiseltä kahdeksalta tunnilta ja kahdeksan tunnin jälkeen 100 %. Työntekijän työaika, ylityöt, aloittamisja lopettamistyöt mukaan lukien, ei saa ylittää 48 tuntia keskimäärin viikossa neljän kuukauden tarkastelujakson aikana. TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSU L AKISÄÄTEINEN T YÖT TÖMY YSVAKUUTUSMAKSU on 0,79 % palkasta vuonna 2024. Työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan työttömyysetuuksia, eli työttömyyskassojen maksamaa ansiosidonnaista ansiopäivärahaa sekä Kelan maksamaa peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. TYÖELÄKEMAKSU T YÖNTEKIJÄN L AKISÄÄTEINEN T YÖEL ÄKEMAKSU (TyEL) on vuonna 2024 8,65 prosenttia 53–62-vuotiailla ja muilla 7,15 prosenttia. Työeläkemaksu on työntekijän maksama osuus työeläkkeestä. Lopun maksaa työnantaja. LOMAPALKKA, LOMARAHA JA LOMAKORVAUS KUN OLET PALKKAKAUDELL A vuosilomalla, tulee lomapalkan näkyä palkkalaskelmassa. Lomarahasta on sovittu työehtosopimuksessa, se on 50 % vuosilomapalkasta. Työsuhteen päättyessä maksetaan ansaitut, mutta pitämättömät lomat lomakorvauksena. Jos lomapäiviä ei ole pidetty työsuhteen aikana, lomakorvaus on joko 9 % tai 11,5 %. 9 % maksetaan, jos työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä alle vuoden tai työntekijä työskentelee alle 14 päivää kuukaudessa muulla kuin viikkotai kuukausipalkalla, ja 11,5 % silloin, jos työsuhde on kestänyt edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden. LISÄT PERUSPALKAN LISÄKSI maksetaan erilaisia lisiä, joista on sovittu työehtosopimuksessa ja paikallisesti. Lisiä ovat esimerkiksi vuorotyölisät ja palvelusvuosilisät. Työaikaan liittyvät lisät maksetaan toteutuneen työvuorolistan mukaisesti. Pidä kirjaa tekemistäsi työtunneistasi ja vertaa palkkalaskelmaasi toteutuneisiin tunteihin. TYÖAJAN LYHENNYSVAPAAT ELI PEKKASET PALKKAL ASKELMASSA NÄKY VÄT vuoden aikana pidetyt ja pitämättömät työajan lyhennysvapaat eli pekkaspäivät. SAIRAUSLOMA SAIRAUSLOMAN AJALTA T YÖNANTAJA maksaa sairausajan palkkaa työehtosopimuksen mukaisesti. Se kuinka pitkään sairausajalta palkkaa maksetaan, riippuu siitä, kuinka pitkä työsuhde on ollut ennen sairastumista. AY-JÄSENMAKSU T YÖNANTAJA PERII SEL:n 1,4 %:n jäsenmaksun suoraan palkastasi, jos olet toimittanut jäsenmaksun perintäsopimuksen työnantajallesi. Tällöin palkastasi vähennetään automaattisesti jäsenmaksu, jonka työnantaja tilittää liitolle. Liiton jäsenmaksut ovat sinulle kokonaan verovähennyskelpoisia. Kun jäsenmaksut huomioidaan lopullisessa verotuksessasi, maksamasi todellinen jäsenmaksu on pienempi kuin kuukausittain palkastasi pidätetty jäsenmaksu. Jäsenmaksu sisältää työttömyyskassan jäsenmaksun.
E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 E L I N TA E 2 8 Kuukausia jatkunut nälkä Gazalaisten pitäminen nälässä on osa Israelin sodankäyntiä, sanoo tutkija Majed Abusalama Tampereen yliopiston Palestiinatutkimusryhmästä. Israel kontrolloi, kuinka paljon ruokaa Gazaan pääsee sekä sitä, mitä ruokaa Gazassa voidaan tuottaa. Ihmisillä ei ole tällä hetkellä juuri mitään syötävää. teksti ja kuva Hanna Hirvonen R U O K AT U R V A he voisivat lämmittää uunia. Israel tuhosi myös puut. Ihmiset Gazassa ovat nähneet nälkää kuukausia. Sodankäyntiä ruualla Majed Abusalama on syntynyt ja kasvanut Jabalian pakolaisleirissä, joka sijaitsee pohjoisessa Gazassa. Hän lähti Gazan kaistaleelta kymmenen vuotta sitten. Nykyisin hän työskentelee Tampereen yliopistossa Palestiina-tutkimusryhmässä. Hän selvittää, miten Israel hallitsee Gazassa asuvia palestiinalaisia ruuan kautta. – Israel ei salli useiden elintarvikkeiden tuloa Gazaan. Israel myös tuhoaa ruokaa, kuten viljelijöiden peltoja, Gazassa. Lokakuussa Hamas-järjestö hyökkäsi Gazan kaistaleelta Israeliin. Israel vastasi hyökkäykseen S e, että saisi syödäkseen edes palan leipää, on tällä hetkellä vaikeaa palestiinalaisalueisiin kuuluvalla Gazan kaistaleella. Israel pommitti Gazassa toimineet leipomot sodassa. Leipominen itse on myös muuttunut erittäin työlääksi ja usein mahdottomaksi, koska suurin osa ihmisistä on joutunut pakenemaan pommituksia, pois kodeistaan. Gazasta kotoisin oleva Majed Abusalama sanoo, että gazalaiset palasivat käyttämään perinteisiä mutauuneja, joissa leipä paistetaan ulkona tulella. Leipomisesta mahdotonta tekee se, ettei jauhoja ole. Israel estää elintarvikkeiden tuontia Gazaan. Tilanne on pahin pohjoisessa, jossa jauhoja ei enää ole. Jos niitä etelässä joskus onkin, poltettavaa ei välttämättä löydy mistään. Ihmiset yrittävät kaivaa maasta juuria, jotta
E L I N TA E 2 9 Israel tuhoaa ruokaa, kuten viljelijöiden peltoja. jöiden maille muurin läheisillä seuduilla. Tuulen mukana levitessään aineet vaurioittavat viljelmiä muuallakin. B’Tselem-keskuksen viljelijöiden tietojen mukaan aineet aiheuttavat vakavia vahinkoja kasveille ja tuhoavat satoja. Gazan kaistaletta ympäröivän muurin vierellä, Gazan alueella, on Israelin perustama puskurivyöhyke. Alueella tuotettiin ennen sitrushedelmiä myös vientiin. Puskurivyöhykkeellä sitruspuita ei ole. Israel tasoitti maan turvallisuussyihin vedoten. Puskurivyöhyke valtaa nykyisin noin 27 prosenttia mahdollisesta viljelysalasta Gazan kaistaleella. Majed Abusalama muistuttaa, että Gazan asukkaat yrittivät vuosia, rauhanomaisissa mielenosoituksissa, murtaa saartoa ja sitä kautta vaatia turvallisia olosuhteita esimerkiksi viljelyyn. Ketä tahansa palestiinalaista, joka lähestyy puskurivyöhykettä, voidaan ampua. Mielenosoittajaa ja viljelijääkin voidaan ampua. Merelläkin on rajoituksia. Gazalaiset kalastajat saavat kalastaa vain kolmen tai kuuden kilometrin päässä rannasta. Jos he menevät pidemmälle parempien kalasaaliiden lähelle, myös heitä saatetaan ampua. Tuhotut tilat, tapetut kanat Sitrushedelmien lisäksi Gazassa on kasvatettu vientiin kukkia ja mansikoita. Molemmat pitäisi saada liikkeelle nopeasti. Usein ne eivät pääse ajoissa läpi rajalla olevasta Israelin tarkastuspisteestä, ja paikallisilla markkinoilla ne pitää myydä suunniteltua halvemmalla. Saarto vaikuttaa gazalaisten työmahdollisuuksiin ja toimeentuloon, ja sitäkin kautta siihen, mitä he syövät. Jos palestiinalaiset saavat mieluista ruokaa, se on usein kasvisruokaa, kuten falafelia, pavuista valmistettua fulia ja hummusta. Nyt ful on mainituista ainoa, josta voi edes haaveilla; ihmisillä saattaa olla vielä vähän esimerkiksi pommittamalla kokonaisia asuinalueita Gazassa. Majed Abusalama sanoo, että ruoka on osa Israelin sodankäyntiä. Esimerkiksi niin, että Israel päästää Gazaan vain pienen osan ruuasta, joka siellä tarvittaisiin. Tällainen sodankäynti vaikuttaa kaikkiin Gazassa. – Ihmisillä on todella nälkä. Abusalaman perheenjäseniä on Gazan pohjoisosassa. – Serkkuni kertovat, että suurin osa heistä on menettänyt 15–25 kiloa painostaan. Heillä ei ole ruokaa, joten he eivät syö, paitsi ehkä kerran kahden tai kolmen päivän aikana. Kun jauhot ovat loppu, ihmiset joutuvat syömään eläimille tarkoitettua ruokaa. – He murskaavat sitä ja tekevät siitä jauhoa. Hamasin hyökkäys Israeliin voidaan nähdä reaktiona ahtaisiin ja väkivaltaisiin oloihin, jotka Israel on luonut Gazan kaistaleelle. Israel miehitti Gazan vuonna 1967 ja saartoi sen muurilla vuonna 2007. Myös ruualla hallitseminen alkoi kauan sitten. Kansalaisjärjestö Gisha kokosi vuonna 2010 listan, jonka mukaan saarron läpi Gazaan eivät pääse esimerkiksi monet mausteet, pähkinät ja siemenet ja useat makeiset, kuten suklaa. Kiellettyä on myös erilaisten ruuantuotantoon liittyvien asioiden, kuten joidenkin kalastusvälineiden ja maatilan eläinten tuominen. Israelin kontrolli ylettyy jokaiseen yksityiskohtaan. Israelilla on tieto siitä, kuinka monta kaloria Gazaan pääsee kussakin ruokaa kuljettavassa rekkalastissa. Alueelle on pitkään päästetty paljon vähemmän ruokaa kuin siellä tarvittaisiin. – He antoivat minimaalisesti, kolmasosan siitä, mitä ihmiset tarvitsisivat. Sitruspuut ovat poissa Israel on tuhonnut ruuantuotannon mahdollisuuksia Gazassa esimerkiksi suihkuttamalla rikkakasvien torjunta-aineita palestiinalaisten viljelipapuja tallessa. Lihaa on Gazassa syöty harvoin, koska se on kallista. Tällä hetkellä Gazassa on vain vähän ruokaa myytävänä. Hinnat ovat nousseet kohtuuttomiksi. Banaani maksoi ennen euroina ajateltuna 10 senttiä, nyt se maksaa 1,5 euroa. Gazan asukkaista 80 prosenttia oli riippuvaisia järjestöjen jakamasta ruoka-avusta jo ennen viime lokakuuta. Suurin avustusjärjestö on YK:n palestiinalaispakolaisjärjestö UNRWA, joka on harvoja järjestöjä, jotka vielä alkuvuodesta pystyivät toimittamaan ruokaa Gazaan. Silti Suomi keskeytti tukensa UNRWA:lle tammikuussa. – Suomi siis osallistuu ihmisten nälkiinnyttämiseen silloin, kun pitäisi edistää ihmisoikeuksia, Majed Abusalama toteaa. Monilla perheillä Gazassa oli ennen kotitila, mutta Israel tuhosi sodassa nekin. – He tuhosivat kaikki maatilat, jotka meillä oli alueella. Kanatkin tapettiin, jotta emme saa syödä munia. Ajatus siitä, millainen Gazan kaistaleen maaperä on sodan jäljiltä, on huolestuttava. Abusalama toivoo elintarvikealan työntekijöiltä solidaarisuutta palestiinalaisille – jokaisella on mahdollisuus näyttää tukensa esimerkiksi mielenosoituksissa. Onhan nälän käyttäminen aseena yksi julmimmista asioista, mitä sodassa voidaan tehdä. – Kyseessä on kollektiivinen rankaiseminen. Ihmisiä rankaistaan vain siitä, että he ovat palestiinalaisia, jotka asuvat Gazassa. Tärkeintä, mitä ruokaturvan takaamiseksi pitäisi tapahtua, olisi Abusalaman mukaan se, että Israelin harjoittama asuttajakolonialismi ja palestiinalaisten arkielämään kuuluvien yksityiskohtien julma hallitseminen loppuisi. Suomi voi auttaa lopettamalla asekaupan Israelin kanssa ja kieltämällä israelilaisten tuotteiden maahantuonnin. •
E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 Järjestösivut AMMATTIOSASTOT JA ALUEJÄRJESTÖT TIEDOTTAVAT Etelä-Suomi sel etelä Perheretki Tykkimäelle 15.6.2024. Park Hopper -yhdistelmärannekkeella koet päivän aikana kaikki Tykkimäen huvipuiston laitteet ja Aquaparkin. Tykkimäen kohderanneke oikeuttaa pääsyn huvipuistoon ja laitteisiin. Tykkimäen huvipuiston alueelle pääsee ilmaiseksi. Alle 3-vuotiaat/90 cm huvittelevat Tykkimäellä ilmaiseksi, heille sallituissa laitteissa, joita on muutamia. Hinnat osastojen 1, 5, 10, 36, 135 jäsenille: Park Hopper-yhdistelmäranneke yli 120 cm ja bussikuljetus 35 € Park Hopper-yhdistelmäranneke alle 120 cm ja bussikuljetus 30 € Tykkimäen kohderanneke yli 120 cm ja bussikuljetus 25 € Tykkimäen kohderanneke alle 120 cm ja bussikuljetus 20 € Pelkkä bussikuljetus 15 € Pelkkä bussikuljetus alle 3-vuotiaat 10 € Sitovat ilmoittautumiset 13.5.2024 mennessä ja maksut 15.5.2024 mennessä tilille FI17 5541 2810 0010 41, viitenumero 262. Ilmoittautumiset: Ilmoita mistä tulet kyytiin ja millaisia lippuja valitset: sel.etela@selry.fi tai satu. itkonen@selry.fi. Paikkoja on rajoitetusti, enintään 100 henkilölle. Rannekkeet ovat voimassa vain 15.6.2024 ja ne jaetaan paikan päällä. Jos menet vesipuistoon, otathan pyyhkeen ja uimapuvun mukaan! Lähtö 1: Mellunmäen metroasemalta, Korsisaaren bussi klo 9.30. Lähtö 2: Tikkurila Heurekan parkkipaikalta, Tiedepuisto 1, Korsisaaren bussi klo 9.30. Paluumatkalle lähdetään Tykkimäeltä klo 18.00. 1 helsingin leipomotyöntekijät Osasto tarjoaa jäsenilleen Linnanmäen rannekkeita kesäkaudella 2024 hintaan 40 €/kpl (norm. 51 €). Rannekkeita saa ostaa 4 kpl/jäsen. Rannekkeet ovat tilattavissa 1.4.–31.5.2024 osaston nettisivuilta https://sel1.yhdistysavain.fi/ 72 riihimäen elintarviketyöläiset Ammattiosaston oma risteily Tallinkin MyStar-laivalla 11.5.2024. Lähtö Riihimäen matkakeskuksesta klo 8.30. Bussi on mukana Tallinnassa. Paluu takaisin samana iltana Riihimäelle klo 23.00. Risteilyn hinta on ammattiosaston jäsenille 40 € ja avecin hinta on 70 €. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 31.3.24/ Mari Ryöti p. 040 7610 847. Häme–Keski-Suomi 24 ääne seudun elintarviketyöntekijät Osasto järjestää kuntokampanjan 1.–30.4.2024. Kuntovihkojen paikat ovat Valion taukohuone, Paatela ja Ääneniemi. Kuntoilijoiden kesken arvotaan lahjakortteja. Muistathan kirjoittaa nimesi vasta urheilusuorituksen jälkeen. Yksi nimi/pvä. Iloisia liikuntahetkiä! Itä-Suomi sel itä suomen aluejärjestö Koulutusja virkistysristeily 8.–10.6.2024 Helsinki–Tukholma– Helsinki Viking Gabriellalla. Risteily on tarkoitettu SEL:n Itä-Suomen alueen työikäisille jäsenille. Mukaan mahtuu 40 ensiksi ilmoittautunutta! Ilmoittautuminen alkaa 22.3. ja päättyy 30.4. Sitovat ilmoittautumiset: https://www.lyyti.in/ SEL_Ita_Suomi. Edestakainen bussikuljetus Kuopiosta. Lähtö 8.6. klo 9.30 reittiä Kuopio–Suonenjoki–Pieksämäki–Mikkeli–satama. Bussin aikataulu tarkentuu myöhemmin. Laiva lähtee Helsingistä 8.6. klo 17.15 ja palaa 10.6. klo 10.10. Hintaan sisältyy koulutuksen ja laivan viihdeohjelman lisäksi majoitus 2 hh/B4T-hytissä, meriaamiaiset laivalla menoja paluumatkalla sekä lauantaina buffet-ruokailu. Osallistujalla on 50 € omavastuu. Maksamalla omavastuun 30.4. mennessä tilille: SEL Itä-Suomen aluejärjestö FI49 5600 5340 0271 37 vahvistat ilmoittautumisesi. Laita maksun viestikenttään osallistujan nimi tai osallistujien nimet, jos maksat useamman omavastuun. Lisätiedot: Rainer Kettunen/SEL Itä-Suomen aluetoimisto p. 09 42461240 tai s-posti: rainer.kettunen@selry.fi. 23 joensuun elintarviketyöläiset Ammattiosasto järjestää jäsenilleen pilkkikisat lauantaina 30.3.2024 klo 9.00–14.00 Outokummun Eräja Luontokeskuksen Mustan ja Valkeisen virkistyskalastusalueella. Ilmoittautumiset Raimo Karpoville 28.3.2024 mennessä p. 050 555 0881. Tervetuloa! 30 kuopion elintarviketyöläiset Ammattiosasto järjestää perhepäivän jäsenilleen sekä heidän perheilleen Kasurilassa sekä Fontanellassa lauantaina 13.4.2024. Kasurila (säävaraus): Osasto tarjoaa kolmen tunnin rinnelipun (KeyCard -älykortti on ostettava itse), lippu on noudettavissa lipunmyynnistä nimeä ja jäsenkorttia vastaan. Rinnelipulla on myös vapaa pääsy Fontanellaan saman vuorokauden aikana. Kokoontuminen klo 10 päähissien läheisyydessä olevalla grillikatoksella, jossa on tarjolla mehua ja makkaraa. Fontanella: Mahdollisuus käydä myös pelkästään kylpylässä. Sisään pääsee, kun ilmoittaa nimen ja esittää jäsenkortin lipunmyynnissä. Lisätietoja Toni Lahtelin p. 044 079 7788. 30 kuopion elintarviketyöläiset Työttömien ja eläkeläisten ruokailu 27.4.2024 klo 11–13. Ruokailu järjestetään Lounasravintola Mairellassa, Puijonkatu 30, Kuopio. Ilmoittaudu ruokailuun viimeistään 18.4.2024 mennessä sekä ilmoita samalla mahdollisesta ruoka-aineallergiasta soittamalla p. 0400 579 760/Kari Kähkönen tai p. 09 4246 1240/Rainer Kettunen (SEL Itä-Suomen aluetoimisto). Tervetuloa ruokailemaan! Pohjanmaa 6 pietarsaaren seudun elintarviketyöläiset / pedersöre livsmedelarbetare Eläkeläisille kevätlounas. Tervetuloa kevätlounaalle Folkhälsan-taloon Östanlidiin pe 17.5.2024 klo 13. Osoite: Itärannantie 32, Pietarsaari. Ammattiosasto tarjoaa osaston eläkeläisille kevätlounaan. Jos tarvitset saattajan mukaan, on myös hän tervetullut. Tarjolla on Edivon lounasbufetti, kahvi, tee ja jälkiruoka. Ilmoittautumiset 2.5.24 klo 10.00–11.00 tai 8.5.24 klo 18.00–19.00. Voit ilmoittautua myös sähköpostilla tai tekstiviestillä: jarkko.siltala@snellman.fi tai Jarkko Siltala p. 050 530 4642. Pensionärer vårlunch. Välkommen till vårlunch på Folkhälsan huset Östanlid fre. 17.5.2024 kl. 13. Adress: Östanpåvägen 32, Jakobstad. Fackavdelningen bjuder på gratis vårlunch åt avdelningens pensionärer. Om följeslagare behövs är han eller hon välkommen med. Vi bjuder på Edivos lunchbuffé, kaffe, te och efterrätt. Anmälan 2.5.24 klo 10.00–11.00 eller 8.5.24 klo 18.00–19.00. Du kan även anmäla dig via e-post eller sms: jarkko.siltala@snellman.fi eller Jarkko Siltala tel. 050 530 4642. 52 seinäjoen elintarviketyöläiset / eläkeläisjaosto Matka Pyynikin kesäteatteriin 31.7.2024. Esityksenä: Karavaanari – Kaikkien kaveri. Lisätietoja Arto Talasmäki p. 0400 602 970. Tervetuloa teatterimatkalle!
E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 ALUEJÄRJESTÖJEN JA AMMATTIOSASTOJEN KOKOUKSET Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, ellei toisin ilmoiteta. Ammattiosaston kevätja syyskokouksiin voivat osallistua kaikki ammattiosaston jäsenet. Kevätkokouksen malliesityslista löytyy osoitteesta selnet.selry.fi Etelä-Suomi 35 ålands livsmedelsarbetare Vårmöte 27.4.2024 kl. 16.30, Park Hotell & Konferens. Vi har en genomgång av verksamhetsåret 2023 samt bokföringen 2023. Lokalavdelningen bjuder på något gott efter mötet. Meddela om deltagande åt ordförande på tfn 040 809 7425. 41 hartwallin juomatyöntekijät Kevätkokous pe 26.4.2024 klo 15.00, Oy Hartwall Ab Tattariharjun jakeluterminaalin taukotila, Tattariharjuntie 33, 00700 Helsinki. Kahvitarjoilu, tervetuloa! 91 järvenpään elintarviketyöläiset Sääntömääräinen kevätkokous 4.4.2024 klo 17, Ravintola Roze, Wärtsilänkatu 52, 04410 Järvenpää. Ilmoittautumiset: jarmo.hiihtola@gmail.com. Länsi-Suomi 20 pohjois satakunnan elintarviketyöläiset Sääntömääräinen kevätkokous ti 9.4.2024 klo 14.40. Kankaanpään Toimitupa, Kuninkaanlähteenkatu 4, 38700 Kankaanpää. Tervetuloa! 104 porin elintarviketyöntekijät Kevätkokous 26.3.2024 klo 16.30, Otavankatu 14 b, 28100 Pori. Tervetuloa! 144 turun elintarviketyöntekijät Sääntömääräinen kevätkokous 2.4.2024 klo 17.00, ammattiosaston kokoushuone, Maariankatu 6 b, 6. krs, Turku. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Tarjoilun takia pyydetään ilmoittautumiset viimeistään 27.3.2024 www. ao144.eu/ilmoittautumiset/kevätkokous-2-4-2024. Lisätietoja Marko Laakso p. 050 3796 877 tai marko. laakso@ao144.eu. Tervetuloa! 168 huittisten elintarviketyöläiset Kevätkokous la 23.3.2024 klo 12, Brewer’s Pub kokoustilat, Risto Rytinkatu 42, 32700 Huittinen. Kokoukseen osallistuville tarjotaan lounas. Tervetuloa! länsi suomen elintarvikealan seniorit ry Kevätkokous ma 8.4.2024 klo 12 SEL:n Länsi-Suomen aluetoimiston kokoushuoneessa Maariankatu 6 b, 6. krs, Turku. Tervetuloa! Häme–Keski-Suomi 13 hämeenlinnan elintarviketyöläiset Kevätkokous ti 9.4.2024 klo 16.30, Osuusmeijerin kokoustila, Meijerikatu 4, Hämeenlinna. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! 24 ääne seudun elintarviketyöntekijät Kevätkokous pidetään torstaina 18.4.2024 klo 18.00 ABC-Hirvaskankaalla, Suonenjoentie 10, 44250 Koivisto. Ruokatarjoilu. Tervetuloa! 148 turengin elintarviketyöläiset Kevätkokous 6.4.2024 klo 11.00, Turengin kunnantalolla. Kahvitarjoilu. Johtokunta kokoontuu klo 10.00. Tervetuloa! Johtokunta Kaakkois-Suomi 44 lappeenrannan elintarviketyöläiset Sääntömääräinen kevätkokous 24.4.2024 klo 17, Ravintola The Kitchen, Raatimiehenkatu 18, 53100 Lappeenranta. Tervetuloa! 47 päijät hämeen elintarvike työntekijät / eläkejaosto Päijät-Hämeen eläkejaoston kevään kokoukset: 27.3.2024 ja 24.4.2024 Monitoimikeskus Takataskussa, Huovilankatu 4, 15100 Lahti. 29.5.2024 SEL:n Kaakkois-Suomen aluetoimistolla, Vuorikatu 20 A, 15110 Lahti. Kokoukset alkavat aina klo 12.00. Tervetuloa! 77 haminan elintarviketyöläiset Kevätkokous 7.4.2024 klo.15.30, Tullimakasiininranta 9,49400 Hamina. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! 122 kouvolan leipomo ja elintarviketyöläiset Sääntömääräinen kevätkokous la 13.4.2024 klo 12.00, Oikokatu 4, Kouvola. Kokoukseen ovat tervetulleita kaikki ammattiosasto 122 jäsenet. Kahvitarjoilu. Itä-Suomi 81 iisalmen elintarviketyöläiset Kevätkokous 6.4.2024 klo 15, Olvila, Olvintie 1–4, 74100 Iisalmi. Paikalla SEL:n palkkasihteeri Ari Huuki. Ruokatarjoilun takia pyydetään ilmoittautumiset 22.3. mennessä p. 050 037 7732/Juha. Tervetuloa! 105 suonenjoen elintarviketyöntekijät Kevätkokous 4.4.2024 klo 17, Demaritupa, Sammonkatu 6, 77600 Suonenjoki. Kahvitarjoilu pikkupurtavan kera, tervetuloa! 110 lapinlahden elintarviketyöläiset Sääntömääräinen kevätkokous ke 3.4.2024 klo 15, Valion LRT kabinetti. Kokoukseen voivat osallistua kaikki osasto 110 jäsenet. Tarjolla kahvia ja pientä purtavaa! Johtokunta kokoontuu klo 14. Lämpimästi tervetuloa! 158 nurmeksen ja lähiympäristön elintarviketyöläiset Sääntömääräinen kevätkokous 12.4.2024 klo 17, Ravintola Lempi (kokoustila Männistö), Porokylänkatu 18, Nurmes. Kokoukseen voivat osallistua kaikki osasto 158 jäsenet. Kokouksen jälkeen ruokailu. Tervetuloa! Pohjanmaa 6 pietarsaarenseudun elintarvike työläisten ammattiosasto Kevätkokous 11.4.2024 klo 17, ABC Heinolankaari, Kokkola. Sääntömääräiset asiat. Aluesihteeri Markus Forslund on mukana kokouksessa. Kahvitarjoilu + pizza. Tervetuloa! Esityslista: ww.pedersorelivs.fi/kokoukset 6 pedersöre livsmedelsarbetares fackavdelning Vårmöte 11.4.2024 kl.17, ABC Heinolankaari, Karleby. Stadgeenliga ärenden. Regionsekreterare Markus Forslund är med på mötet. Kaffeservering + pizza. Välkommen. Ärenden: www.pedersorelivs.fi/kokoukset. 52 seinäjoen elintarviketyöläiset Kevätkokous 25.3.2024 ammattiosaston toimitila, Kalevankatu 5 A 24, Seinäjoki, alkaen klo 18.00 kahvilla ja kokous aloitetaan klo 18.30. Toimitilaan käynti: Alaovi on aina lukossa ja oven vieressä on summeritaulu, josta painetaan asianomaista kutsunappia. Sääntömääräisten asioiden lisäksi päätetään johtokunnan täydentämisestä yhdellä henkilöllä. Tervetuloa! Johtokunta Pohjois-Suomi 33 meri lapin elintarviketyöntekijät Kevätkokous 20.4.2024 klo 18, Satamakonttori, Kemi. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! Ilmoittautumiset Reino p. 040 578 3828 tai Juha p. 0400 896 862. ?
E L I N TA E 33 Järjestösivut Elintakeen ristikon 1/2024 voittaja: Tarja Ojuri, Turku. Onnittelut voittajalle! SEL:n keskustoimisto ja aluetoimistot suljetaan torstaina 28.3.2024 klo 14.00. Toimistot ovat kiinni 29.3.–1.4.2024 pääsiäispyhien vuoksi. RISTIKON RATKAISU SEL TIEDOTTAA 89 kainuun elintarviketyöntekijät Kevätkokous 7.4.2024 klo 12.30 Sokos Hotel Vuokatissa, Kidekuja 2, 88600 Vuokatti. Aluesihteeri Seija Kyllönen on mukana kokouksessa. Kokouksen jälkeen ruokailu Vuokatin Amarillossa klo 14.00. Ilmoittautumiset ruokailuun 1.4. mennessä tekstiviestillä Päiville p. 050 3008 460. Tervetuloa! Johtokunta 114 rovaniemen elintarviketyöläiset Kevätkokous 6.4.2024 klo 13.00–15.00, Pohjanhovi, Pohjanpuistikko 2. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Välähtääkö-tietovisan vastaukset: Vastaukset: 1. c) 11,6 kg, 2. b) Porvoossa, 3. c) Venus, 4. c) mustapippuri, 5 b) made, 6. a) 27 maata, 7. b) kaakkoissuomalainen. Ylhäntie 1, Karjalohja puh. 030 608 40 myynti@lohjaspa.fi www.lohjaspa.fi Katiskaniementie 8, Kuopio puh. 030 608 30 myynti@rauhalahti.fi www.rauhalahti.fi SEL:n jäsenille päivän majoitushinnoista! 25% Jäsenyys todistettava jäsenkortilla. SEL:n Pohjanmaan aluetoimistolla Vaasassa jäseniä palvelee jatkossa vain aluesihteeri Markus Forslund. Jos asioit paikan päällä SEL:n aluetoimistolla, varmista aina etukäteen soittamalla, että olemme paikalla. Jäsenmaksutai muissa jäsenyyttä koskevissa asioissa ole yhteydessä SEL:n jäsenpalveluun, p. 09 4246 1230 tai jasenrekisteri@selry.fi. Kiitämme 1.3.2024 eläkkeelle siirtynyttä SEL:n Pohjanmaan aluetoimiston toimistonhoitaja Paula Mäki-Jussilaa yhteisistä työvuosista ja toivotamme hyviä eläkepäiviä! SEL:n Pohjanmaan aluetoimistolla palvelee aluesihteeri Forslund ?
E L I N TA E 33 Jos haluat osallistua koulutukseen, täytä kurssihakemus, jonka löydät osoitteesta www.selry.fi/koulutus ja lähetä se allekirjoitettuna osoitteella: SEL Jaana Saaranen Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Kysy lisää koulutuksista koulutussihteeri Jaana Saaraselta p. 050 379 9269 tai jaana.saaranen@selry.fi. TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUS TYÖPAIKALLA 27.–29.5.2024 3 pv Murikka-opisto Kurssilla perehdytään tasa-arvoja yhdenvertaisuuslakien velvoitteisiin työelämässä sekä siihen, miten etenkin luottamushenkilöt toimivat tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäjinä. Kurssin sisältö: • Opitaan ennakoimaan ja tunnistamaan syrjintää sekä saadaan välineitä puuttua syrjintään ja häirintään. • Käsitellään samapalkkaisuutta sekä tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelmien tekemistä. • Esitellään tasa-arvoja yhdenvertaisuuslakeihin liittyviä oikeustapauksia ja tuomioistuinten ratkaisuja. TYÖOIKEUDEN KURSSI SEL:n oma kurssi 2.–6.9.2024 5 pv Murikka-opisto Työoikeuden kurssi antaa luottamushenkilöille sekä muille työlainsäädännöstä kiinnostuneille kokonaiskuvan työelämän oikeudellisista kysymyksistä ja syventää työoikeudellista ajattelua. Luottamusmiesten tai työsuojelun perusja jatkokurssit sekä pitkäaikainen kokemus edunvalvontatehtävistä ovat hyvä pohja työoikeuden kurssille. Kurssilla käsitellään työlainsäädännön ja työehtosopimusten keskeisiä kohtia sekä lakien tulkintaa ja vaikutuksia työelämään. Työoikeuden perusteiden lisäksi kurssi sisältää käytännön harjoituksia ja syventävää tietoa oikeustapauksista. TYÖSUOJELUN JATKOKURSSI SEL:n oma kurssi 30.9.–4.10.2024 osa I 5 pv Murikka-opisto 4.–8.11.2024 osa II 5 pv Murikka-opisto Kehitä henkilökohtaista työsuojeluosaamistasi kahden viikon jatkokurssilla. Kurssi syventää peruskurssilla hankittuja tietoja ja antaa taidollisia valmiuksia tuloksekkaaseen työsuojelutyöhön. Työterveydestä, työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen vaatii laajaa osaamista ja kykyä soveltaa tietoa omaan toimintaympäristöön. Uusia toimintatapoja on etsittävä ja kehitettävä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kurssi on kaksiosainen. Lähijaksojen välissä on noin kuukausi. Kurssille hakeminen tapahtuu yhdellä hakemuksella, johon merkitään molemmat viikot. Viikko I: • Ennakkotehtävän käsittely • Työsuojelutoiminnan itsearviointi • Häirintä ja epäasiallinen kohtelu • Työturvallisuuskulttuurin selvittäminen • Työturvallisuusrikokset • Onnistunut työyhteisöviestintä ja yhdessä tekemisen taito • Työtapaturmien tutkinta • Koneja laiteturvallisuus • Välitehtävän valmistelu Viikko II: • Välitehtävän käsittely • Työhygienia • Neuvottelutaito työsuojelutehtävissä • Työja toimintakyvyn ylläpitäminen ja työterveyshuolto • Viranomaistoimintaan tutustuminen • Työsuojelu yhteisellä työpaikalla ja erilaiset työsuhteet HYVINVOINTI TYÖYHTEISÖSSÄ SEL:n oma kurssi 2.–4.10.2024 3 pv Murikka-opisto Hyvinvointi työssä on kaikille tärkeää. Hyvinvoiva työntekijä on innovatiivinen, tuottava ja jaksaa työelämässä pidempään. Henkilöstön hyvinvointi luo siis edellytyksiä myös menestyvälle liiketoiminnalle. Työelämän laatua kehitetään yhteistyössä paikallisesti, työn arjessa. Hyvinvointi työyhteisössä -kurssi on tarkoitettu työpaikan luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja -asiamiehille, työhyvinvointiprojektissa mukana oleville sekä työpaikan yhteistoimintaryhmien jäsenille. Kurssin sisältö: • Saadaan tietoa työhyvinvoinnista ja uusia näkökulmia työelämän laadulliseen kehittämiseen. • Opitaan toisilta opiskelijoilta ja saadaan ideoita muilta työpaikoilta toimivista käytännöistä. • Vahvistetaan kehittämisen tavoitteellista prosessimaisuutta. • Perehdytään, millainen on turvallinen ja terveellinen työympäristö. • Pohditaan, mikä merkitys työhyvinvoinnille on osaamisella, johtamisella ja työn organisoinnilla. Kurssin aikana on mahdollisuus suorittaa työturvallisuuskeskuksen työhyvinvointikortti. KOULUTUKSET Ylhäntie 1, Karjalohja puh. 030 608 40 myynti@lohjaspa.fi www.lohjaspa.fi Katiskaniementie 8, Kuopio puh. 030 608 30 myynti@rauhalahti.fi www.rauhalahti.fi SEL:n jäsenille päivän majoitushinnoista! 25% Jäsenyys todistettava jäsenkortilla.
E L I N TA E 35 E L I N TA E 3 4 E L I N TA E 35 E L I N TA E 3 4 Kevään ja kesän työajat ja palkat L E I P O M O A L A 1. SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA • Pitkäperjantai-, pääsiäis-, helatorstaija juhannusviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. • Vappuviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. 2. PALKKA • Pääsiäislauantai ja juhannusaatto ovat työehtosopimuksen 28 §:n mukaisia vapaapäiviä. • Mikäli em. päivinä työskennellään, maksetaan niistä kuukausipalkan lisäksi: – Peruspalkka, jos säännöllinen työaika on näillä viikoilla yli 32 tuntia – Aattolisä 100 % – Tehtyjä tunteja vastaava palkallinen vapaa-aika – Ennen klo 06.00 tehdystä työstä yötyökorvaus 100 %. • Pitkäperjantai, I ja II pääsiäispäivä, helatorstai, vappuja juhannuspäivä ovat vapaapäiviä. • Em. päivinä voidaan työntekijän suostumuksella teettää työtä viikkoylityönä. Tällöin niistä on maksettava kuukausipalkan lisäksi: – Peruspalkka, jos viikoittainen säännöllinen työaika ylittyy näillä viikoilla. – Sunnuntaityökorvaus 100 %. – Viikkoylityökorvaus, joka on kahdeksalta ensimmäiseltä 50 %:a ja seuraavilta 100 %:a, jos työ on tehty viikkoylityönä. – Lisäksi ennen klo 06.00 tehdystä työstä yötyökorvaus 100 %. 35 TUNNIN TYÖAIKAJÄRJESTELMÄ 1. SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA • Pitkäperjantai-, pääsiäis-, helatorstaija juhannusviikon säännöllinen työaika on 28 tuntia. • Vappuviikon säännöllinen työaika on 28 tuntia. 2. PALKKA • Pääsiäislauantai ja juhannusaatto ovat työehtosopimuksen 28 §:n mukaisia vapaapäiviä. • Mikäli em. päivinä työskennellään, maksetaan niistä kuukausipalkan lisäksi: – Peruspalkka, jos säännöllinen työaika on näillä viikoilla yli 28 tuntia. – Aattolisä 100 %. – Tehtyjä tunteja vastaava palkallinen vapaa-aika. – Ennen klo 06.00 tehdystä työstä yötyökorvaus 100 %. • Pitkäperjantai, I ja II pääsiäispäivä, helatorstai, vappuja juhannuspäivä ovat vapaapäiviä. P A L K AT J A T Y Ö A J AT • Em. päivinä voidaan työntekijän suostumuksella teettää työtä viikkoylityönä. Tällöin niistä on maksettava kuukausipalkan lisäksi: – Peruspalkka, jos viikoittainen säännöllinen työaika ylittyy näillä viikoilla • Pitkäperjantai-, pääsiäis-, helatorstaija juhannusviikoilla lisätyökorvaus on yksikertainen tuntipalkka viikkotunneilla 28–32. • Vappuviikon lisätyökorvaus on yksikertainen tuntipalkka viikkotunneilla 28–32. – Sunnuntaityökorvaus 100 %. – Viikkoylityökorvaus on 32 viikkotunnin jälkeen kahdeksalta ensimmäiseltä 50 %:a ja seuraavilta 100 %:a, jos työ on tehty viikkoylityönä. – Vappuviikon viikkoylityökorvaus on 32 viikkotunnin jälkeen kahdeksalta ensimmäiseltä 50 %:a ja seuraavilta 100 %:a, jos työ on tehty viikkoylityönä. – Lisäksi ennen klo 06.00 tehdystä työstä yötyökorvaus 100 %. L I H A A L A 1. SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA • Pitkäperjantai-, pääsiäis-, helatorstaija juhannusviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. • Vappuviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia.
E L I N TA E 35 E L I N TA E 35 2. ARKIPYHÄKORVAUKSET • Pitkäperjantailta, II pääsiäispäivältä, helatorstailta ja juhannusaatolta maksetaan arkipyhäkorvaus kaikille niille työntekijöille, joiden työsuhde yhdessä tai useammassa jaksossa on kuuden kuukauden ajanjakson aikana jatkunut vähintään kolme kuukautta ennen maksettavaa arkipyhää. • Arkipyhäkorvausten maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä ennen ja jälkeen arkipyhän. • Arkipyhäkorvaus maksetaan myös tapauksissa, missä työntekijä on ollut poissa työstä työnantajan luvalla. • Arkipyhäkorvaus maksetaan vuosiloman, alle kolme kuukautta kestäneestä sairaudesta tai lapsen sairaudesta johtuneen palkallisen poissaolon, raskaus/ vanhempainvapaan ja enintään kaksi viikkoa ennen arkipyhää kestäneen lomautuksen aikana sattuvilta arkipyhiltä. • Arkipyhäkorvaus maksetaan myös silloin, kun työntekijä on ollut työssä arkipyhänä mahdollisten ylija sunnuntaityökorvausten lisäksi. • Vapun päivältä maksetaan arkipyhäkorvaus työntekijöille, joiden työsuhde on alkanut ennen 1.5. M E I J E R I A L A 1. TYÖAIKA • Pitkäperjantai, II pääsiäispäivä, helatorstai ja juhannusaatto lyhentävät jakson työaikaa kahdeksalla tunnilla. • Vappu lyhentää jakson työaikaa kahdeksalla tunnilla. 2. PALKKA • Pitkäperjantaina, I ja II pääsiäispäivänä ja juhannuspäivänä, sekä juhannuksen jälkeisenä sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan suurjuhlapyhäkorvauksena 200 %:lla korotettua palkkaa. • Korvaus on sama, vaikka em. päivät olisivat työtuntilistan mukaisia vapaapäiviä ja työntekijä suostuu tulemaan työhön. • Mikäli pääsiäislauantai ja juhannusaatto on merkitty työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi, maksetaan siitä 50 %:lla korotettua palkkaa kello 16.00 saakka ja sen jälkeen 200 %:lla korotettua palkkaa, kuten suurjuhlapyhinä tehdystä työstä. • Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä lauantain iltavuoron alusta maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. • Mikäli pääsiäislauantai ja juhannusaatto on merkitty työntekijän vapaapäiväksi ja hän suostuu tulemaan työhön, maksetaan heti vapaapäiväkorvauksena 100 %:lla korotettua palkkaa klo 16.00 saakka ja sen jälkeen 200 %:lla korotettua palkkaa, kuten suurjuhlapyhinä tehdystä työstä. T E O L L I S U U S J A P A N I M O 1. SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA • Pitkäperjantai-, pääsiäis-, helatorstaija juhannusviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. • Vappuviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. 2. ARKIPYHÄKORVAUKSET • Pitkäperjantailta, II pääsiäispäivältä, helatorstailta, vapun päivältä ja juhannusaatolta maksetaan arkipyhäkorvaus kaikille niille työntekijöille, joiden työsuhde yhdessä tai useammassa jaksossa on kuuden kuukauden ajanjakson aikana jatkunut vähintään kolme kuukautta ennen maksettavaa arkipyhää. • Arkipyhäkorvausten saamisen edellytyksenä on, että työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä ennen ja jälkeen arkipyhän. • Arkipyhäkorvaus maksetaan myös tapauksissa, missä työntekijä on ollut poissa työstä työnantajan luvalla. • Arkipyhäkorvaus maksetaan vuosiloman, alle kolme kuukautta kestäneestä sairaudesta tai lapsen sairaudesta johtuneen palkallisen poissaolon, raskaus/ vanhempainvapaan ja enintään kaksi viikkoa ennen arkipyhää kestäneen lomautuksen aikana sattuvilta arkipyhiltä. • Arkipyhäkorvaus maksetaan myös silloin, kun työntekijä on ollut työssä arkipyhänä mahdollisten ylija sunnuntaityö-, sekä suurjuhlapyhäkorvausten lisäksi. Jos sinulla on kysyttävää palkastasi tai muista työehdoistasi, ota yhteyttä oman työpaikkasi luottamusmieheen. Jos työpaikallasi ei ole luottamusmiestä, ole yhteydessä oman alueesi SEL:n aluesihteeriin.
E L I N TA E 37 E L I N TA E 3 6 25-VUOTISJÄSENLOMAT 2024 VIIDEN VUOROKAUDEN LOMAT 5.–10.8.2024 SANTA’S RESORT & SPA HOTEL SANI, KALAJOKI Kylpylähotelli Santa’s Resort & Spa Hotel Sani sijaitsee Kalajoen Hiekkasärkkien upeissa maisemissa. Lomaan sisältyy kylpylän, uimahallin ja kuntosalin vapaa käyttö sekä muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Tutustu kohteeseen: www.santashotels.fi/fi/hotelsani 16.–21.9.2024 HOLIDAY CLUB KATINKULTA, VUOKATTI Kylpylähotelli Holiday Club Katinkulta sijaitsee Vuokatin hienoissa ulkoilumaastoissa Sotkamossa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. Tutustu kohteeseen: www.holidayclubresorts.com/fi/ kohteet/katinkulta/ 27.10.–2.11.2024 KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, KUOPIO Kylpylähotelli Rauhalahti sijaitsee hienolla paikalla Kallaveden rannalla Kuopiossa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö sekä muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Tutustu kohteeseen: www.rauhalahti.fi KOLMEN VUOROKAUDEN LOMAT 16.–19.5.2024 IKAALINEN SPA & RESORT, IKAALINEN Kylpylähotelli Ikaalinen Spa & Resort sijaitsee Ikaalisissa kauniin Kyrösjärven maisemissa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. Tutustu kohteeseen: www.ikaalinenspa.fi 10.–13.10.2024 HOLIDAY CLUB SAIMAA, LAPPEENRANTA Kylpylähotelli Holiday Club Saimaa sijaitsee Saimaan rannalla Lappeenrannan Rauhassa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. Tutustu kohteeseen: www.holidayclubresorts.com/fi/ kohteet/saimaa/ SEITSEMÄN VUOROKAUDEN OMATOIMILOMA KOIVIKKORANTA, KANGASNIEMI KESÄKUUSTA SYYSKUUHUN Voit viettää SEL:n 25-vuotisjäsenlomasi myös omatoimilomana liiton jäsenten omassa kesäpaikassa Koivikkorannassa Kangasniemellä. Koivikkoranta on avoinna kesäkuusta syyskuuhun. Omatoimiloma sisältää mökkivuokran enintään seitsemäksi vuorokaudeksi sekä oman perhesaunavuoron. Voit myös majoittua mökin sijaan omassa asuntovaunussa tai asuntoautossa, jolloin loma sisältää asuntoautoja vaunupaikan enintään seitsemäksi vuorokaudeksi sekä oman perhesaunavuoron. Jos haluat viettää 25-vuotisjäsenlomasi tiettynä ajankohtana kesällä Koivikkorannassa, 25-vuotisjäsenlomahakemuksesi on oltava perillä liitossa viimeistään 25.4. Tämän jälkeen emme voi taata, että Koivikkorannassa on tilaa haluamanasi ajankohtana, joten olethan 2.5. jälkeen yhteydessä ensin Koivikkorantaan ja sen jälkeen, kun olet saanut Koivikkorannan mökkivarauksesi vahvistettua, täytä ja lähetä 25-vuotisjäsenlomahakemuksesi. Tutustu Koivikkorantaan: www.selry.fi/koivikkoranta NÄIN HAET JÄSENLOMALLE Sinulla on oikeus SEL:n maksamaan viiden tai kolmen vuorokauden 25-vuotisjäsenlomaan puolihoidolla, kun olet ollut ammattiliiton jäsen yhtämittaisesti 25 vuotta, joista vähintään 10 viimeistä vuotta SEL:n jäsen. SEL korvaa myös matkakulusi kotoasi lomakohteeseen ja takaisin halvinta matkustustapaa käyttäen. 25-vuotisjäsenlomaoikeutta ei ole jäsenellä, joka on siirtynyt eläkkeelle ennen kuin yhtämittainen 25 vuoden jäsenyysaika on tullut täyteen. Sinun on käytettävä 25-vuotisjäsenlomaoikeutesi viimeistään eläkkeellejäämisvuotesi loppuun mennessä. Hae lomalle viimeistään kuukautta ennen loman ajankohtaa. Loma toteutuu, jos vähintään viisi jäsentä lähtee samalle lomalle. Voit ottaa lomalle mukaan puolisosi tai ystäväsi, jonka kustannuksista vastaat itse. Hotellilomilla on yhteinen juhlaillallinen, jossa saat SEL:n ansiomerkin kiitokseksi pitkästä jäsenyydestäsi. Jos et halua käyttää 25-vuotisjäsenlomaoikeuttasi, voit tilata lomahakemuksella ansiomerkin postissa kotiisi. Lue lisää ja täytä hakemus: www.selry.fi/lomat TARJA EKLUND ehdolla HOK-Elannon edustajiston vaaleissa 10.–22.4.2024 • leipomotyöntekijä, eläkeläinen • HOK-Elannon edustajiston jäsen • Vantaan kaupunginvaltuutettu ja aluevaltuutettu • lähiruoka • huoltovarmuus • hyvinvoiva henkilöstö • vähäpäästöisesti, lähellä tuotettu on ilmastoteko KOTIMAINEN RUOKA JA SUOMALAINEN TYÖ! 337
E L I N TA E 37 E L I N TA E 3 6 Lue lisää A-kassa.fi Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Kassa vastaa Lomakorvauksen jaksotus 2024 Lomakorvauksen yhteydessä jaksottamisella tarkoitetaan sitä, että kassa laskee, kuinka monen lomapäivän palkkaa saamasi lomakorvaus työsuhteen päättyessä vastaa, ja tältä ajalta sinulle ei makseta ansiopäivärahaa. Käytännössä jaksotus siis siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista. Yhden kuukauden pitämätön loma tarkoittaa sitä, että ansiopäivärahan maksaminen siirtyy työttömyyden alussa noin yhdellä kuukaudella. Keskimääräisellä päivärahan suuruudella leikkaus bruttona on 1 600 euroa. Jaksotus koskee kokoaikaisia, yli kaksi viikkoa kestäneitä työsuhteita, jotka ovat päättyneet. Osa-aikaisesta työsuhteesta maksettuja lomakorvauksia ei jaksoteta, vaan ne sovitellaan, kun päivärahaa maksetaan. Työsuhteen päättyessä pitämättömät vuosilomat siirtävät siis ansiopäivärahaoikeuden alkua niin monella päivällä, kuinka monen lomapäivän keskimääräistä palkkaa maksettu lomakorvaus vastaa. Jaksotusaika kuluu maanantaista perjantaihin, viisi päivää viikossa. Lomakorvausta ei jaksoteta lomautustilanteissa, koska silloin työsuhde ei pääty kokonaan. Lomakorvauksen jaksotus ja omavastuuaika eivät kulu yhtä aikaa. Omavastuuaika alkaa vasta mahdollisen lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen. Omavastuuaika on seitsemän päivää. Vuoden alussa voimaan tullutta lakia sovelletaan vuosilomakorvaukseen, joka maksetaan 1.1.2024 tai sen jälkeen päättyneen työsuhteen perusteella. Jäät työttömäksi. Saamasi lomakorvaus siirtää ansiopäivärahan alkamista yhdellä kuukaudella Lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen alkaa 7 päivän omavastuuaika Alat saada ansiopäivärahaa 2.1.2024 13.2.2024 Jäät työttömäksi vuoden 2024 alussa. Saat lomakorvauksen yhden kuukauden pitämättömistä lomista. Esimerkki: 2.2.2024
E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 Valio siirsi kaurajuomien valmistusta Turengista Saksaan Valion Turengin tehtaalta irtisanottiin yhdeksän ihmistä. Taustalla vaikutti päätös siirtää vientimarkkinoille suunnattujen Oddlygood Barista -UHT-juomien valmistusta Saksaan. T ammikuussa alkaneiden muutosneuvotteluiden piirissä olivat kaikki 107 Valion Turengin tehtaan työntekijää ja toimihenkilöä. Neuvottelut eivät koskeneet ylempiä toimihenkilöitä tai johtoa. Tehtaan henkilöstömäärä oli neuvotteluiden alkaessa 135. Työnantajan tavoitteena oli kustannustehokkuuden lisääminen ja halu siirtää tuotteiden valmistusta lähemmäs vientimaita. Henkilöstön vähennystarpeeksi arvioitiin kolme tuotannon toimihenkilöä ja kuusi tuotannon työntekijää. Valion Turengin työntekijöiden pääluottamusmies Pasi Mäkisen mukaan työntekijät olivat vihaisia ja pettyneitä työnantajan suunnitelmista, sillä tuotannollista tarvetta henkilöstövähennyksille ei ollut. – Tuotantoa on pyöritetty jo ennen muutosneuvotteluita vajaamiehityksellä, mikä on näkynyt työpaikan ilmapiirissä, työntekijöiden väsymyksenä ja kasvaneina sairauspoissaoloina. Valiolla on nyt säästöpaineita, joten esittämäni henkilöstölaskelmat eivät muuttaneet lopputulosta, Mäkinen sanoo. Helmikuun alussa päättyneissä muutosneuvotteluissa Valio irtisanoi tuotannosta kuusi työntekijää ja kolme toimihenkilöä. Irtisanottujen työntekijöiden työsuhteet päättyvät irtisanomisajan jälkeen. Heillä ei ole irtisanomisajalla työvelvoitetta. Irtisanomisten jälkeen SEL:n työehtosopimuksella työskentelevien työntekijöiden määrä on 50. UHT-Baristajuomien tuotannon osittaisella siirrolla Saksaan Valion Turengin tehtaan valmistusmäärä supistuu jopa 15 prosenttia. Valio on aloittanut Turengissa pehmytjäätelön valmistuksen tänä vuonna, mutta sen tuotanto ei kata volyymiltaan pois siirrettyjen baristajuomien valmistusta. Tehtaalla valmistetaan myös erilaisia ruuanvalmistustuotteita, iskukuumennettuja juomia, äidinmaidonkorvikkeita, lastenruokia ja kasvipohjaisia tuotteita. Turengin lisäksi Valiolla on ollut muutosneuvotteluita useissa tuotantolaitoksissa. Tammikuussa alkaneet muutosneuvottelut koskevat Valion Suomen pääkonttoritoimintoja sekä tuotantoa tukevia teknisiä palveluita, M U U T O S N E U V O T T E L U T teksti Kati Oksman kuvat Kati Oksman ja Eetu Kinnunen kunnossapitoa ja tehdaspalveluja. Neuvotteluiden piirissä on 1170 ihmistä ja henkilöstövähennykset kohdistuvat enintään 130 ihmiseen. Neuvottelut eivät koske SEL:n työehtosopimuksella työskenteleviä. Kaupan hyllyllä ulkomailla valmistettuja juomia Henkilöstön infotilaisuudessa Valion Turengin työntekijöille kerrottiin, että Suomesta siirretään pois vain vientimarkkinoille menevien Barista-juomien valmistusta ja annettiin ymmärtää, että Suomessa myytävät Barista-juomat tehtäisiin jatkossakin kotimaassa. – Valio on ollut tähän asti tarkka, ettei esimerkiksi Virosta tuoda Suomeen Valio aloitti kaurapohjaisten Oddlygood-tuotteiden valmistuksen vuonna 2018 ja yhtiöitti liiketoiminnan vuonna 2021 Oddlygood Global Oy:lle, jonka omistavat Valio ja Mandatum Asset Management.
E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 Osassa tuotteista kuluttajan voi olla vaikea erottaa suomalaiset tuotteet ulkomaisista. myyntiin kuluttajatuotteita ja ymmärsin, että sama periaate pätee meihinkin. Jo ennen muutosneuvotteluiden päättymistä eräs työntekijöistämme kuitenkin huomasi Turengin S-Marketissa myynnissä olevia Oddlygood Barista -juomia, jotka eivät olleet Suomessa tehtyjä, Mäkinen kertoo. Mäkinen vei muutosneuvotteluihin purkin työnantajan ihmeteltäväksi ja kysyi, miksi kaupasta löytyy saksalaisia juomia. – Työnantaja vetosi, että Oddlygood itsenäinen firma, jonka tekemiin päätöksiin Valio ei voi puuttua. Sitä on vaikea uskoa, sillä Valion johtoryhmän jäsen Tuomas Salusjärvi on Oddlygood Globalin hallituksen puheenjohtaja, ja myös Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme ja HR-johtaja Marianne Tammela ovat Oddlygoodin hallituksen jäseniä. Monenlaisia pakkausmerkintöjä Oddlygoodin valikoimassa on kahdeksan erilaista Barista-juomaa. Kauppojen kylmähyllyiltä löytyy kahta erilaista makuversiota 0,75 litran tölkeissä, jotka valmistetaan Riihimäen Valiolla. Loput kuusi ovat UHT-juomia. UHT-juomat säilyvät avaamattomina huoneenlämmössä ja ne on pakattu litran tai puolen litran pakkaukseen. UHT-juomista kaksi, Oddlygood Barista kaurajuoma 0,5 L sekä Oddlygood Barista kaurajuoma Delight 1 L, valmistetaan Saksassa. Loput litran pakkauksissa myytävät UHT-Barista-juomat valmistetaan Valion Turengin tehtaalla. Oddlygoodin mukaan kotimaiset Barista-juomat tunnistaa siitä, että uudistetuissa tuotepakkauksissa lukee tuotteen valmistajana Valio ja valmistusmaana Suomi. Oddlygood-Baristatuotepakkauksien tutkiminen helsinkiläismarketeissa 12.3.2024 osoitti, että kotimaisuudesta viestittiin pakkauksissa hieman eri tavoin. Osassa pakkauksia Suomi-mainintoja oli useampi, ja osassa tuotteista tietoa joutui hieman etsimään. Kuluttajan voi olla vaikea erottaa Suomessa valmistetut tuotteet ulkomaisista myös siksi, että joissakin kaupoissa markkinointimateriaaleissa kerrotaan, että Oddlygood-tuotteet on valmistettu suomalaisesta kaurasta. Valion verkkosivuilla Suomessa valmistettavien Barista-juomien valmistuspaikka kerrotaan tehtaan tarkkuudella. Saksassa valmistettujen Oddlygood Barista kaurajuoma 0,5 l UHT gluteeniton sekä Oddlygood Barista kaurajuoma Delight -tuotteissa valmistuspaikkaa ei mainita. Sen sijaan K-Ruoka.fi -ja S-Kaupat.fi -verkkosivuilla tuotteiden valmistusmaa kerrotaan. Tuotteiden pakkauksissa lukee, että tuote on valmistettu EU:ssa. Valion verkkosivuilta löytyi tätä juttua tehdessä vielä vanhentunutta tietoa, jonka mukaan Oddlygood-tuotteet valmistetaan Suomessa. Elintae kysyi Valiolta 12.3.2024, Jos Saksassa valmistettujen tuotteiden laadussa ilmenisi vaihtelua, se voisi heikentää kotimaisten Barista-juomien ja pahimmillaan muidenkin Valion tuotteiden laatumielikuvaa, pääluottamusmies Pasi Mäkinen sanoo. miksi Suomessa myydään Saksassa valmistettuja Barista-juomia ja aikooko Valio tuoda niitä myyntiin Suomeen jatkossakin. – Tuotteet pyritään valmistamaan lähellä kohdemarkkinaa. Kaikki tuotantomenetelmät tai kuluttajien toivomat pakkaustyypit eivät ole aina saatavilla kaikilla tehtailla, Oddlygoodin operatiivinen johtaja Reetta Tikanmäki vastaa. Valion Turengin tehtaanjohtaja Timo Saarenpään mukaan Valion tuotantolaitosten mahdollisuudet valmistaa uusia tuotteita linkittyvät aina meneillään oleviin valmistuskokonaisuuksiin ja investointeihin. Pääluottamusmies Pasi Mäkisen mukaan Turengin tehtaalla olisi valmiudet pakata myös 0,5-litraisia Barista-juomia. Hän on huolissaan työpaikkojen lisäksi tuotteiden laatumielikuvasta. – Jos Saksassa valmistettujen tuotteiden laadussa ilmenisi vaihtelua, se voisi heikentää kotimaisten Valio Oddlygood Barista -juomien ja pahimmillaan muidenkin Valion tuotteiden laatumielikuvaa. Tikanmäen mukaan Oddlygoodin kaikkia valmistajia ja tuotteita koskevat samat laatuja tuoteturvallisuusvaatimukset valmistuspaikasta riippumatta. Oddlygoodilla ei ole omia tehtaita Suomessa eikä ulkomailla, ja kaikki Suomessa valmistettavat Oddlygood-tuotteet tehdään Valion tuotantolaitoksissa. Valion Turengin tehtaan työntekijöiltä ei löydy ymmärrystä Valion toimille vähentää työntekijöitä Suomessa ja siirtää tuotantoa Suomen rajojen ulkopuolelle. – Kun Fazerkin päätti siirtää kaurajuomien valmistuksen Ruotsiin, on Valio yksi harvoista kotimaisista kaurajuomavalmistajista. Eikö kotimaisuuden kilpailuvaltista kannattaisi pitää kiinni, Mäkinen kysyy. •
Pelejä, leikkejä, askartelua, uimista ja saunomista sekä iltanuotiot ja leiridisko! SEL:n lasten kesäleiri 2.–8.6.2024 Koivikkorannassa Kangasniemellä Leirille voivat osallistua SEL:n jäsenten 6–12-vuotiaat lapset ilman huoltajiaan. Leirille mahtuu 40 lasta ilmoittautumisjärjestyksessä. Leiri alkaa sunnuntaina 2.6. kello 16 ja päättyy lauantaina 8.6. kello 12. Leirille järjestetään tarvittaessa yhteiskuljetukset Helsingistä, Lahdesta, Tampereelta, Jyväskylästä ja Kuopiosta. Hinta: 50 €/lapsi, sisarusalennus 10 €. Hintaan sisältyy yhteiskuljetukset, mökkimajoitus, ruokailut sekä laadukas ohjelma. Leiriläiset on vakuutettu leirin ajan. Leirin monipuolisesta ohjelmasta vastaavat ammattilaiset. Ilmoittautuminen alkaa 1.4.2024 osoitteessa www.selry.fi/kesaleiri Lisätietoja antaa Minttu Sillanpää, p. 044 348 2312 tai minttu.sillanpaa@selry.fi Lähde lomalle Koivikkorantaan! SEL:n jäsenten kesäpaikka Koivikkoranta Lääminki-järven rannalla Kangasniemellä kutsuu lomailemaan 9.6.–29.9.2024. Koivikkorannassa on 11 mökkiä sekä alue teltoille, asuntoautoille ja -vaunuille. Tutustu ja katso edulliset jäsenetuhintasi: www.selry.fi/koivikkoranta Osa ammattiosastoista tukee jäsentensä lomailua Koivikkorannassa. Kysy lisää ammattiosastostasi. Kaikki tiedustelut ja varaukset 2.5.2024 alkaen Koivikkorannan numerosta 040 722 1182. Koivikkorannan viikkovaraukset 2.5. alkaen!
Työ Terveys Turvallisuus -lehti on tukenasi kaikissa työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kysymyksissä. tttlehti.fi/tilaauutiskirje Tilaa maksuton uutiskirje tttlehti.fi TUTUSTU LEHTEEN Työhyvinvointiasia ei vanhene. Lehtiluukun palvelussa kaikki lehden tilaajat pääsevät palaamaan TTT-lehtiin vuodesta 2015 alkaen. Julkaisemme jatkuvasti uutta maksullista sisältöä myös verkko sivuillamme. DO YOU KNOW YOUR RIGHTS? Fo o d in d u st ry w o rk er You are warmly welcomed to participate in a training course in which you will learn about your own rights at work and the activities of your own trade union. At the same time, you get to know other members of SEL. The training will take place on May 18–19, 2024, in Helsinki at the Original Sokos Hotel Tripla, which is at the Pasila railway station. The training starts on Saturday at 12 pm and ends on Sunday at 2 pm. The training is free for SEL members, including the program, travel expenses from home to the training location, hotel accommodation in double rooms and meals and evening out. The training is held in English. What does your collective agreement say about sick pay? What about overtime and pekkaset? Or work clothes? Why does a trade union exist? What is the most important task of the trade union? WHAT? An Englishspeaking training for SEL members WHEN? May 18–19, 2024 WHERE? Original Sokos Hotel Tripla, Helsinki HOW? Apply for the training by 19 April 2024 at the address www.selry.fi/ english QUESTIONS? Contact SEL’s organization officer Chau Nguyen chau.nguyen @selry.fi Tel./WhatsApp 045 7881 7611
Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Näin haet ansiopäivärahaa A-kassan eAsiointi on auki 24/7 Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Suosittelemme eAsiointia ensisijaisena asiointikanavana, koska se on tietoturvallinen. eAsioinnin kautta lähetetty hakemus ja liitteet ovat nopeasti käytettävissämme etuusasiasi käsittelyä varten. Lisäksi voit lähettää meille viestejä suojatun yhteyden kautta. eAsiointiin voit kirjautua henkilökohtaisilla pankkitunnuksillasi, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. 1. 2. 3. 4. 5. Jos et voi käyttää sähköistä eAsiointia, voit täyttää hakemuksen paperiversiona ja lähettää sen postissa A-kassaan osoitteeseen: Avoin työttömyyskassa A-kassa PL 116 00531 Helsinki Hakemuslomakkeen voit tulostaa A-kassan verkkosivuilta a-kassa.fi/ohjepankki/ Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Seuraa meitä somessa @AvoinKassa A-kassa.fi
Följ oss på some Follow us on social media @AvoinKassa A-kassa.fi This is how you apply for earnings-related allowance Register with the TE Office as an unemployed jobseeker no later than on your first day of unemployment. Fill in the earnings-related allowance application in A-kassa’s eService after the application period has ended. Check that you have all the necessary attachments for the daily allowance application. Submit your application and attachments. Send us more information and missing attachments if they are requested. You can check the response time for applications and messages arriving at eService at the application processing status page. 1. 2. 3. 4. 5. eService and more detailed instructions how to apply you can find on our website. Om du inte kan använda E-tjänsten hittar du instruktionerna för denna situation på sidan: a-kassa.fi/sv/etjansten-tips/ If you can’t use eService, the instructions for this situation can be found on the page: a-kassa.fi/en/eservice-tips/ Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Many jobs, many sectors — one unemployment fund! Hemsida och E-tjänsten/ Website and eService a-kassa.fi Öppna arbetslöshetskassan/ Open Unemployment Fund PB 116, 00531 Helsingfors / PO Box 116, 00531 Helsinki Telefontjänsten / Service number 020 690 455 Så här söker du dagpenning Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till AN-byrån. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. 1. 2. 3. 4. 5. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida.
E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 Kollektivavtal för livsmedelsindustriarbetare på svenska: www.selry.fi/sv/kollektivavtalen Collective agreements for food industry workers in English: www.selry.fi/en/collective-agreements På svenska/In English LÖNERNA OCH tabellönerna för alla arbetstagare i livsmedelsbranschen höjs med en allmän förhöjning på 2,3 % 1.4.2024 eller i början av därefter påbörjande löneutbetalningsperiod. KOLLEKTIVAVTALEN FÖR arbetstagarna i livsmedelsbranschen är i kraft till 31.1.2025. Läs mera: www.selry.fi/svenska THE wages and salaries of all food industry workers will be increased by a general rate of 2.3% on 1 April 2024 or from the beginning of the pay period starting after that. FOOD industry workers’ collective agreements are valid until 31 January 2025. Read more at: www.selry.fi/english Lönerna för arbetstagarna i livsmedelsbranschen stiger 1.4.2024 med en allmän förhöjning på 2,3 % Food industry workers’ wages will rise 2.3% on 1 April 2024 due to a general wage increase Learn your rights for free! Read more at page 41.
E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 Tauolla Lähetä ristikon ratkaisu osoitteeseen: SEL/Elintae, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki 8.4.2024 mennessä. Kuoreen tunnus ”Ristikko 2/2024”. Vastanneiden kesken arvomme S-ryhmän 25 euron lahjakortin. Ristikon ratkaisu ja voittajan nimi julkaistaan Elintakeessa, joka ilmestyy 26.4.2024. Nimi:....................................................................................................................................... Osoite: .............................................................................................................................................. ................................................................................................................................................. R I S T I K K O 1. Kuinka paljon Suomessa kulutetaan kananmunia vuodessa henkeä kohti a) 7,6 kg, b) 9,6 kg, c) 11,6 kg? 2. Missä kaupungissa sijaitsee Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin museo a) Loviisassa b) Porvoossa, c) Turussa? 3. Mikä on aurinkokunnan kuumin planeetta a) Jupiter b) Merkurius, c) Venus? 4. Mikä on maailman käytetyin mauste a) chili, b) kaneli, c) mustapippuri? 5. Mikä kala on tieteelliseltä nimeltään Lota lota a) hauki, b) made, c) taimen? 6. Kuinka monta maata kuuluu tällä hetkellä Schengen-alueeseen a) 27 maata, b) 29 maata, c) 31 maata? 7. Onko hapanvelli a) eteläpohjalainen, b) kaakkoissuomalainen, c) satakuntalainen perinneruoka? Vastaukset lehden sivulla 32. 8 1 2 5 8 1 4 5 7 5 8 3 7 6 3 9 4 6 5 7 3 5 8 1 3 7 4 8 6 9 3 7 1 4 2 5 2 5 7 9 4 8 1 3 6 4 1 3 6 5 2 9 8 7 5 9 4 2 8 3 6 7 1 1 2 8 5 6 7 3 9 4 7 3 6 4 1 9 2 5 8 6 4 2 7 3 5 8 1 9 9 8 5 1 2 4 7 6 3 3 7 1 8 9 6 5 4 2 Vaikeusaste: AI 34 54 1 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m 7 8 1 4 9 8 2 8 7 6 1 5 4 3 9 5 5 7 1 6 2 8 2 9 7 8 9 5 6 1 3 2 4 4 2 3 9 8 7 5 1 6 6 1 5 4 3 2 8 7 9 5 9 8 7 4 3 2 6 1 1 6 2 8 5 9 7 4 3 3 7 4 2 1 6 9 8 5 8 5 7 6 9 4 1 3 2 9 3 6 1 2 8 4 5 7 2 4 1 3 7 5 6 9 8 Vaikeusaste: AI 34 54 2 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m V Ä L Ä H TÄ Ä K Ö ? S U D O K U T Ratkaisut: www.selry.fi/selnet > Elintae
E L I N TA E 47 E L I N TA E 4 6 E lintarvikealan yrityksessä oli toisinaan tapana solmia uusien työntekijöiden kanssa määräaikainen työsopimus. Työnantaja halusi katsoa, oppivatko he talon tavat ja työtehtävät. Näin työnantaja oli toiminut myös kahta kunnossapitäjää palkatessa. Määräaikaiset sopimukset eivät kuitenkaan jääneet yhteen eikä kahteen. Toiselle työntekijälle tehtiin kolmen vuoden aikana neljä määräaikaista S E LV I T E T T Y TA P A U S Määräaikainen työsopimus on perusteltava Kunnossapidon työntekijöille luvattiin vakituiset työsuhteet, mutta työsopimusten päättyessä työnantaja tarjosikin taas uutta määräaikaisuutta. työsopimusta ja toiselle kolme. Työsopimuksiin ei ollut kirjattu lain vaatimaa perustetta määräaikaisuuteen. Kunnossapitäjien esihenkilö oli antanut ymmärtää, että nykyisten sopimusten päättymisen jälkeen heidät vakinaistetaan. Kuukautta ennen työsopimusten päättymistä työntekijät alkoivat kysellä vakisopimusten perään. Esihenkilö alkoikin selvittää palkkauksen perusteita ja muita sopimusasioita. Hän joutui kuitenkin pian kertomaan ikävät terveiset ylemmältä portaalta: vakinaistaminen ei käykään. Sen sijaan molemmille tarjottiin uutta, vuoden määräaikaista työsopimusta. Työntekijät kysyivät perustetta asialle. Heille vastattiin, että tämä on ainoa työsopimus, mikä on tarjolla, ja jos se ei käy, työt loppuvat nykyisen sopimuksen päätyttyä. Luottamusmies avuksi Työkaverit neuvoivat kunnossapitäjiä ottamaan yhteyttä työpaikan pääluottamusmieheen. Tässä vaiheessa työsopimukset olivat enää vajaan viikon voimassa. Pääluottamusmies istui alas työntekijöiden ja heidän esihenkilönsä kanssa, ja kysyi perusteita uusille määräaikaisuuksille. – Vastaus oli, että tarvitaan lomaajan tuuraajia ja lisäksi on tulossa ”kaikenlaisia projekteja”, joista ei kuitenkaan irronnut enempää tietoa, pääluottamusmies kertoo. Molemmilla kunnossapitäjillä oli omat, selkeäksi muodostuneet vastuualueensa kunnossapidon tehtävissä. Näköpiirissä ei myöskään ollut työn vähenemistä. – Totesin, ettei yhtälö täsmää. Heillä on useampi määräaikaisuus ilman perusteluita, joten heidän työsuhteensa tulee katsoa vakinaisiksi. Pääluottamusmies jatkoi neuvotteluja työnantajan kanssa. – Sieltä sanottiin, että uusia määräaikaisuuksia saa tehdä niin monta kuin sielu sietää. Vastasin siihen, että määräaikaiselle työsopimukselle pitää olla perusteltu syy ja laki on meidän puolellamme. Kolmen viikon odotus Pääluottamusmies suositteli kunnossapitäjiä jäämään kotiin määräaikaisen työsopimuksen päättymisen jälkeen, sillä työnantaja oli sanonut, ettei töihin ole tulemista ilman uuden määräaikaisen sopimuksen allekirjoittamista. teksti Kati Oksman kuva Maria Björklund E L I N TA E 47
E L I N TA E 47 E L I N TA E 47 Vuosi vaihtui ja työntekijät jäivät kotiin. Neuvottelut työpaikalla jatkuivat. Koska sopuun ei päästy, pääluottamusmies päätti tehdä määräaikaisuuksien ketjuttamisesta erimielisyysmuistion ja kysyi SEL:n aluesihteeriltä vinkkejä sen laatimiseksi. Kun työntekijäpuoli ja työnantajaliittoon kuuluvan työnantajan edustaja allekirjoittaisivat muistion, asia siirtyisi SEL:n ja ETL:n välillä neuvoteltavaksi. Pääluottamusmies jätti tammikuussa erimielisyysmuistion työnantajalle, jolla oli kaksi viikkoa vastausaikaa. Muistio pisti vauhtia työnantajaan, joka ehdotti vielä samana iltana, että työntekijöiden työsopimukset laitetaan toistaiseksi voimassa oleviksi ja palkanmaksu alkaa työntekijöiden töihin paluusta. – Olin kuitenkin tiukkana, että palkanmaksu sekä työsopimus tulee laittaa voimaan 1.1.2024 alkaen, sillä sopimuskatko johtui työnantajasta. Neuvottelimme vielä pari päivää, kunnes sain tavoitteen läpi. Työntekijät palasivat töihin heti seuraavan viikon alussa ja allekirjoittivat vakituiset työsopimukset, jotka alkoivat 1.1.2024. Näin esimerkiksi heidän vuosilomien tai pekkasten kertymiseen ei tullut katkoksia. – Tässä ei kärsinyt kuin työnantaja, joka menetti kolmelta viikolta kahden työntekijän työpanoksen. Onneksi työntekijät tiesivät oikeutensa ja heillä oli kanttia katsoa työnantajan kortit loppuun. Olimme tyytyväisiä, että ratkaisu syntyi ilman oikeuteen menoa. Kiistan ratkettua työnantaja vakinaisti vielä kolmannenkin kunnossapitäjän työsuhteen. – Työpaikallamme käytetään pääasiassa määräaikaista työvoimaa melko vähän ja perustellusti. Toivottavasti työnantaja ottaa tästä opikseen, pääluottamusmies summaa. • A S I A N T U N T I J A V A S TA A Ehdinkö vielä vuorotteluvapaalle tai opiskelemaan aikuiskoulutustuella? ORPON hallitusohjelmassa on sovittu vuorotteluvapaajärjestelmän ja aikuiskoulutustuen lopettamisesta. Ammattiyhdistysliikkeen kovasta vastustuksesta huolimatta, hallitus on edennyt ripeästi molempien etuuksien kuoppaamisen kanssa. Jos haluat vielä jäädä vuorotteluvapaalle tai aloittaa opiskelemaan aikuiskoulutustuella, sinulla on jo kiire. Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, ettei Orpon hallitus aio luopua kummankaan etuuden lakkauttamissuunnitelmistaan. Hallituspuolueilla on eduskunnassa enemmistö, joten hallitus pystyy viemään lakimuutokset eduskunnassa läpi oppositiopuolueiden vastustuksesta huolimatta. Hallituksen esitykset vuorotteluvapaalain kumoamisesta ja aikuiskoulutusetuuksien lakkauttamisesta annettiin eduskunnalle helmikuussa. Huomioithan, että lakimuutoksiin ja niiden voimaantuloon voi vielä tulla muutoksia eduskuntakäsittelyn aikana. Vuorotteluvapaan lakkauttaminen tulisi hallituksen esityksen mukaan voimaan niin, että vuorotteluvapaan voisi aloittaa vielä 31.7.2024. Heinäkuussa alkanut vuorotteluvapaa voisi jatkua koko 180 kalenteripäivän enimmäismäärän. Jotta vuorotteluvapaa katsottaisiin aloitetuksi 31.7.2024 mennessä, vuorottelusopimus olisi toimitettava TE-toimistolle ja vuorotteluvapaan sijaisen työsopimuksen alkamispäivä tulisi olla viimeistään 31.7.2024. Hallituksen esityksen mukaan aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintostipendin lakkauttava laki tulisi voimaan mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 1.6.2024. Tämän jälkeen aikuiskoulutustukea voisi myöntää vain opintoihin, jotka alkaisivat ennen 1.8.2024. Siirtymäaika kestäisi vuoden 2025 loppuun, jonka aikana olisi mahdollista hakea lisää tukioikeutta sekä tuen maksua, jos sekä opinnot että tukikausi alkaisivat viimeistään 31.7.2024. Jos opintosi ja tukioikeutesi ovat alkaneet viimeistään 31.7.2024, tuen maksamista jatketaan päätöksesi voimassaolon mukaisesti. Ammattitutkintostipendejä voitaisiin myöntää 31.7.2024 mennessä suoritetun tutkinnon perusteella. Stipendiä tulisi hakea vuoden sisällä tutkinnon suorittamisesta. ERKKI RANTAMAA SEL:n sopimuspäällikkö Tällä palstalla asiantuntijat vastaavat kysymyksiin, joita voit lähettää meille: www.selry.fi/juttuvinkki
E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 E L I N TA E 4 8 Sanat täynnä tunnetta Rehutehtaan työntekijä Jari Auviselle runojen kirjoittaminen merkitsee pysähtymistä omien tunteiden äärelle. Juvalla luonnon keskellä asuvalle Jari Auviselle Kalle Päätalo on samaistuttava kirjallinen esikuva. Auvisen kirjoituksiin kuuluu tietynlainen leikkisyys ja pyrkimys jättää tilaa lukijan oivalluksille. V A P A A L L A Kerro meille omasta tai työkaverisi harrastuksesta: www.selry.fi/juttuvinkki A ika Valion meijerin entisissä tiloissa tuntuu pysähtyneeltä helmikuun hämärässä iltapäivässä. Prosessinohjaajana Varkauden A-Rehulla työskentelevä Jari Auvinen on hauduttanut pannullisen villiyrttiteetä ja sekoittaa teekupilliseensa hunajaa. Ennen illalla alkavaa työvuoroa keskustelu laineilee runoudesta ja kirjallisuudesta myös villiyrtteihin, ylisukupolviisiin traumoihin, nyky-yhteiskuntaan ja läsnäolon taitoon. Maaseudulla lapsuutensa viettänyt Auvinen nautti lukemisesta ja kirjoittamisesta jo lapsena. Varhaisteini-iässä hän viehättyi historiallisesta kirjallisuudesta ja fantasiasta. – Kun kaverit pelasivat pleikkaria, minä hain äidin hyllystä Kaari Utrion kirjoja. Ehdin myös harrastaa joukkuelajeja ja bilettää, mutta kirjojen lukemista en ikätovereilleni mainostanut, Auvinen sanoo. Luonto, rakkaus ja sisäinen elämä Ensimmäiset runot Jari Auvinen kirjoitti parikymppisenä, rakastumisen innoittamana. – Runoni käsittelevät omaa sisäistä elämääni ja henkistä tietä. Toinen runojeni teema on luonto ja kolmas on tietysti rakkaus. Hyvin perinteisiä runojen aiheita siis, hän kuvaa. Vuosien varrella kirjoittelu on ollut epäsäännöllistä, mihin on vaikuttanut myös oman ajan puute suurperheen isänä. Parin viimeisen vuoden ajan teksti ja kuvat Kati Oksman Auvisella on ollut enemmän aikaa pohdiskeluun ja kirjoittamiseen. – Joulukuu 2021 oli jonkinlainen taitekohta elämässäni. Tutustuin silloin erityisherkkyyteen, jonka jälkeen olen kuunnellut enemmän intuitiotani. – Kirjoitan tekstit itselleni, mutta
E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 – Virsut Voikukasta -runo valmistui loppuvuodesta. Kirjoitan runoja yleensä vähän kerrallaan. Kun mieleeni tulee kauniita virkkeitä, kirjoitan ne muistiin. Tämän runon kirjoittamisen aloitin toissa vuonna. Kirjoittaminen on Auvisen keino käsitellä tunteita ja mennyttä aikaa. – Kirjoitan runoja toisinaan herkistyneessä tunnetilassa, vaikkapa menetyksen kokemuksen jälkeen. Tunteilla on tapana tulla ja mennä, joten kirjoitushetken tunnekin unohtuu. Kun luen runon myöhemmin, se tunne ja herkkä hetki palaa saaden minut liikuttumaan, sillä kirjoitushetkeen on sisältynyt jotain kaunista tai muuten voimakasta. – Toisinaan runoni ovat tunnemuistoja, kuin tunteiden aikakapseleita paperilla. Se on parempi, kuin että tunteet jäisivät kohtaamattomina ja käsittelemättöminä kehoon. Auvinen arvostaakin erityisesti sellaisia muiden tekemiä runoja, joista hän aistii niihin latautuneet, aidot tunteet. – Yksi kauneimmista runoista minkä tiedän, on alla oleva Eeva Kilven runo. Voin kuvitella sitä lukiessani, mitä hän on tuntenut runoa kirjoittaessaan. Sinun tuoksusi minussa monta päivää, monta päivää rakastan itseäni. Auvinen on viehättynyt entisajan agraariyhteiskunnasta, jossa elämä oli yksinkertaisempaa ja yhteisöllisempää. Ehkä siksi hänen lapsuutensa maisemiinkin kuuluneet lavatanssit ovat Auviselle nykyään tärkeä harrastus. Auvisen mukaan hänen kutsumansa, oman häpeänkarkoitusprojektin päämäärä on elää aidosti ja rehellisesti itsensä näköistä elämää. – Meillä suomalaisilla on tapana piilotella itseämme ja pitää kynttilää vakan alla. Haluan näkyä kokonaisena itsenäni. Se on mielestäni ainoa tie löytää onnellisuus. • Jari Auvinen rakastaa kirjojen lukemista. Kirjapinosta näkee Auvisen mielenkiinnon muun muassa fantasiakirjallisuuteen ja kansanrunouteen. luontevassa asiayhteydessä näytän niitä toisillekin. Se on osa häpeänkarkotusprojektiani. Kirjan kirjoittamisesta Auvinen haaveili jo teini-iässä. – Ajattelin jo silloin, että kirjan kirjoittamisen aika tulee sitten, kun on elämänkatsomusta ja sanoja mielessä – tai sydämessä. Sieltä ne taitavat tulla. Viime vuonna Auvinen kävi luovan kirjoittamisen etäkurssin, jolla hän sai hyvää palautetta teksteistään. Tulevaisuudessa Auvinen aikoo hakea oppia myös suomen kielen tekniseen puoleen. Tänä keväänä Auvinen kaavailee osallistuvansa ensimmäistä kertaa elämässään Juvalla järjestettävään Gottlund -runokilpailuun, jossa tämän vuoden teemana on ”raja”. – Runojen lisäksi haaveilen lapsilleni loruilemieni satujen julkaisusta lastenkirjoina, vielä kun nuorimmaiseni niitä lukee. Olisi myös kiva kirjoittaa maaseudulle sijoittuva kirja, sillä maaseutua ei nykykirjallisuudessa enää juuri näy. Virsut Voikukasta Kukkikoon kevään ensimmäiset kukat Aitan ovella istuskellen ihailisin niitä Valo, lämpö minutkin sulattain Jospa varsista vuokkojen neuloisin sukat Versoista virkkaisin liinan sun kaulaan ja lehdet huiviksi hartiain Eväspussin esikoista Orvokeista otsapannan Virsut voikukasta punoisin – ohjeet kimalaisten kuiskeesta kuulen Suviheinästä suloiselle kesäksi kankaat kutoisin Kankaan palasta hameen helmat ja helmoihin kevättuulen Virtaa kevät, huumaa, loista Samoin itseni sinulle annan
E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 ALUETOIMISTOT PALVELEVAT SEL:N JÄSENIÄ AJANKOHTAISTA Jos sinulla on kysyttävää työehdoistasi tai sinulle tulee niihin liittyviä erimielisyyksiä työnantajasi kanssa, liitto neuvoo ja auttaa ratkaisemaan ongelmat. Liittoa työpaikalla edustava luottamusmies on apunasi. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, voit olla yhteydessä suoraan liiton aluetoimistoon. Aluetoimistosi palvelee sinua myös kaikissa liiton jäsenyyteen liittyvissä asioissa. Soita tai meilaa! Kun tulet asioimaan paikan päälle aluetoimistolle, varmistathan aina ensin soittamalla, että olemme paikalla. Työttömyysturvaja muissa työttömyyskassa-asioissa ole yhteydessä A-kassaan eAsioinnin kautta www.a-kassa.fi tai soita numeroon 020 690 455. Jäsenpalvelu Ovatko tietosi ajan tasalla jäsenrekisterissä? Tarkista tietosi SEL:n eAsioinnista www.selry.fi/easiointi, jossa voit esimerkiksi päivittää yhteystietosi ja työpaikkatietosi, ilmoittaa uudesta työpaikasta tai työsuhteen päättymisestä sekä ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta eli palkattomasta jaksosta kuten työttömyydestä, perhevapaasta, varusmiespalveluksesta tai päätoimisesta opiskelusta. Haluatko lukea Elintakeesi vain sähköisesti? Jos et halua saada Elintae-lehteä painettuna lehtenä kotiisi, voit peruuttaa tilauksen osoitteessa www.selry.fi/easiointi -> Jäsenyys -> Jäsentiedot -> Jäsenedut -> Muokkaa -> En halua Elintae-lehteä. Tai voit perua tilauksen numerosta 09 4246 1230. Voit lukea Elintakeen sähköisesti osoitteessa www.lehtiluukku.fi/lehdet/elintae ja tilata sähköpostiisi muistutuksen, kun uusi lehti ilmestyy. Aluetoimisto Avoinna Jäsenyysneuvonta, Työsuhdeneuvonta, jäsenmaksuja palkkaja muut työehtoasiat muut jäsenyysasiat ammattiosastoja työpaikkatoiminta SEL:n Etelä-Suomen Ma–to 8–15.30 Satu Itkonen Jouni Konttila aluetoimisto Kiinni 12–13 09 4246 1255 040 544 5101 Siltasaarenkatu 4, 5. krs Pe 8–15 satu.itkonen@selry.fi jouni.konttila@selry.fi 00530 Helsinki Kiinni 12–12.30 SEL:n Länsi-Suomen Ma–to 8–15.30 Maarit Pinomäki Esa Vahlsten aluetoimisto Kiinni 13–14 09 4246 1234 09 4246 1233, Maariankatu 6 b Pe 8–15 maarit.pinomaki@selry.fi 0400 734 702 20100 Turku Kiinni 13–13.30 esa.vahlsten@selry.fi SEL:n Häme-KeskiMa–to 8–15.30 Marja-Liisa Jaakkola Eija Rantanen Suomen aluetoimisto Kiinni 11–12 09 4246 1236 040 519 5577 Rautatienkatu 10, 6. krs Pe 8–15 marja-liisa.jaakkola@selry.fi eija.rantanen@selry.fi 33100 Tampere Kiinni 11–11.30 SEL:n Kaakkois-Suomen Ma–to 8–15.30 Marja Karuaho Kari Salminen aluetoimisto Kiinni 12.30–13.30 09 4246 1238 09 4246 1237, Vuorikatu 20 Pe 8–15 marja.karuaho@selry.fi 040 456 6694 15110 Lahti Kiinni 12.30–13 kari.salminen@selry.fi SEL:n Itä-Suomen Ma–to 8–15.30 Rainer Kettunen Veijo Kukkonen aluetoimisto Pe 8–15 09 4246 1240 09 4246 1239, Haapaniemenkatu 21 B 21 Kiinni 11.30–12 rainer.kettunen@selry.fi 050 464 7292 70110 Kuopio veijo.kukkonen@selry.fi SEL:n Pohjanmaan Ma–to 8–15.30 SEL:n jäsenpalvelu Markus Forslund aluetoimisto Kiinni 12–13 09 4246 1230 040 772 2387 Sepänkyläntie 4 Pe 8–15 jasenrekisteri@selry.fi markus.forslund@selry.fi 65100 Vaasa Kiinni 12–12.30 SEL:n Pohjois-Suomen Ma–to 8–15.30 SEL:n jäsenpalvelu Seija Kyllönen aluetoimisto Kiinni 12–13 09 4246 1230 09 4246 1243, Rautatienkatu 16 Pe 8–15 jasenrekisteri@selry.fi 040 736 1008 90100 Oulu Kiinni 12–12.30 seija.kyllonen@selry.fi
E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 SEL:n jäsenyytesi pidät kunnossa ilmoittamalla muutoksista liittoon ja maksamalla jäsenmaksusi. Osoitteentai nimenmuutoksesta ei tarvitse erikseen ilmoittaa liittoon, kun teet virallisen ilmoituksen Digija väestötietovirastoon. Muuttoilmoituksen voit tehdä osoitteessa www. muuttoilmoitus.fi. Jos sinulla on tietojen luovutuskielto, ilmoita uusi nimesi tai osoitteesi liittoon ja A-kassaan. Kun vaihdat työpaikkaa, ota yhteys uuden työpaikkasi luottamusmieheen tai liiton aluetoimistoon, jotta saat jäsenmaksujen perintäsopimuksen täytettäväksi. Sen avulla voit tarvittaessa vaihtaa ammattiosastosi ja valita jäsenmaksutavan: joko työnantaja perii suoraan palkastasi tai maksat jäsenmaksun kuukausittain itse. Työnantaja voi aloittaa jäsenmaksujen perinnän palkastasi vasta kun siitä on tehty kirjallinen perintäsopimus. Jäsenmaksuperinnän päättymisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus liittoon ja työnantajalle käyttämällä perintäsopimuksen päättymisilmoitusta. Jos maksat itse jäsenmaksusi, tarvitset siihen henkilökohtaiset viitenumerot, jotka saat aluetoimistostasi. Jokaiselle kuukaudelle on oma viitenumero, jota on käytettävä. Mikäli vaihdat alaa ja ammattiliittoa, ota ensin yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen tai siihen liittoon johon siirryt, jotta voit sopia jäsenyyden alkamisajankohdasta. Vasta sen jälkeen ilmoita liiton vaihdosta SEL:n jäsenrekisteriin. Näin siirtymisesi uuteen liittoon tapahtuu ilman jäsenyyden katkeamista. Jos haluat erota SEL:sta, ilmoita siitä liittoon kirjallisesti. SEL:n jäsenmaksu on 1,4 % kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja se sisältää myös työttömyyskassan jäsenmaksun. Jäsenmaksua maksetaan myös osa-aikatyöstä ja työstä, jota teet saadessasi soviteltua työttömyyspäivärahaa. Työttömyyskassan maksamista etuuksista ei peritä jäsenmaksua 1.1.2024 alkaen. Opiskelijajäsenyys on maksuton ja se on voimassa opiskelun päättymiseen saakka. Jos työskentelet opiskelun ohella, liity työttömyyskassan jäseneksi ja maksa palkastasi SEL:n jäsenmaksu, jolloin kartutat oikeuttasi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Opiskeluidesi ajalta saat jäsenmaksuvapautuksen ilmoittamalla opiskeluaikasi liittoon. Kun saat palkkaa, maksat aina jäsenmaksun. Kun jäät eläkkeelle, toimita jäsenrekisteriin kopio eläkepäätöksestä tai lähetä vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus, jossa kerrot nimesi, syntymäaikasi ja eläkkeen alkamispäivän. Jos kyseessä on määräaikainen eläke eli kuntoutustukena maksettava työkyvyttömyyseläke, ilmoita myös eläkkeen päättymispäivä. Saat SEL:n vapaajäsenyyden, kun jäät eläkkeelle, jos olet ollut ammattiliiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 25 vuotta, joista vähintään viimeiset viisi vuotta olet ollut SEL:n jäsen. Vapaajäsenyys on maksuton. Jos olet oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen, ilmoita siitä liittoon välittömästi. Jäsenmaksua ei tarvitse maksaa ajalta, jolta et saa palkkaa esimerkiksi työttömyyden, sairauden, kuntoutustuen, perhevapaan, hoitovapaan, päätoimisen opiskelun, varusmiestai siviilipalveluksen tai enintään 12 kuukauden vapausrangaistuksen takia. Niiden jäsenten, joilla ei ole palkkatuloa tai jäsenmaksuvapautusta, jäsenmaksu on 10 euroa/kk. Yrittäjänä toimivan (enintään 18 kk) jäsenen jäsenmaksu on 30 euroa/kk. Jos jäsenmaksusi on maksamatta tai jäsenmaksuvapautuksesi on ilmoittamatta, ota välittömästi yhteyttä liittoon. Sovimme kanssasi, miten jäsenmaksut ja jäsenyys hoidetaan ajan tasalle. Jos olet laiminlyönyt jäsenmaksujen maksamisen tai jäsenmaksuvapautuksesta ilmoittamisen yli kuuden kuukauden ajalta, päättyy jäsenyytesi liitossa sekä työttömyyskassassa. SEL:n jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Liitto toimittaa verottajalle vuosittain tiedot itse maksamistasi sekä työnantajasi perimistä jäsenmaksuista. Tarkista veroehdotuksestasi, että maksamiesi jäsenmaksujen määrä on oikein. NÄIN PIDÄT JÄSENYYTESI KUNNOSSA ISSN: 0782-2448 Julkaisija: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Päätoimittaja: Karoliina Öystilä Toimittaja: Kati Oksman Toimituksen sihteeri: Erja Ekman Ulkoasu: Berry Creative Taitto: Sivusoppi, Liisa Suonsivu Elintaetta on mukana kehittämässä SEL:n viestintäjaosto: Pirjo-Riitta Anttonen, Pasi Heinämaa, Jari Heiskanen, Jani Kerttula, Kai Leinonen, Thomas Noon, Saija Ratia, Riku-Veikka Tamminen ja Tuija Toivonen-Perttunen. Osoitteenmuutokset: jasenrekisteri@selry.fi Tilaushinnat: Jäsenille ilmainen, muilta 40 €/vuosi Painopaikka: PunaMusta, Tampere Palaute ja juttuvinkit: www.selry.fi/elintae Elintae ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Nro Aineistot Ilmestyy 1 15.1.2024 9.2.2024 2 26.2.2024 22.3.2024 3 8.4.2024 26.4.2024 4 13.5.2024 7.6.2024 5 12.8.2024 6.9.2024 6 16.9.2024 11.10.2024 7 21.10.2024 15.11.2024 8 18.11.2024 13.12.2024 Ammattiosastojen ja aluejärjestöjen kokousja tapahtumailmoitukset: ilmoitukset@selry.fi tai lomakkeella: www.selry.fi/selnet. Tiedusteluihin vastaa Erja Ekman. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki p. 09 4246 1200 www.selry.fi Avoin työttömyyskassa A-kassa p. 020 690 455 www.a-kassa.fi Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa!
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Nyt saat Turvan verkkokaupasta ostettuun kotivakuutukseen 20 % verkko-ostajan edun ensimmäiseksi vuodeksi koodilla KOTI2024. Etu koskee uutta kotivakuutusta, niin irtaimistoa kuin rakennustakin. Alennuksen saat ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta. Sen jälkeen saat ammattiliiton jäsenenä rahanarvoisen edun: jatkuvan 10 % alennuksen! Hyödyntämällä huikean verkko-ostajan edun 31.3.2024 mennessä, voit myös voittaa Roborock S8 -robotti-imurin! Laske kotivakuutuksen hinta ja osta kätevästi verkosta turva.fi/koti Osta kotivakuutus – voit voittaa robotti-imurin!