KymppiMaukkailla uskotaan vahvasti kotimaisuuteen MUUTOSNEUVOTTELUT | VELLUN BLOGI | SELVITETTY TAPAUS | VAPAALLA 2 ? 22 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Liian pieniä työturvallisuusasioita ei ole Heli Laiho haluaa olla helposti lähestyttävä LUOT TAMUSHENKILÖ T YÖPAIKALL A JOS TYÖSUHTEESI PÄÄTTYY, MUISTA AINAKIN NÄMÄ ASIAT UUDEN ALUN EDESSÄ TARKISTA TOUKOKUUSSA, ETTÄ PALKKAASI ON KOROTETTU PALKANKOROTUKSET
E L I N TA E 3 E L I N TA E 2 M/S SILJA EUROPA HKI-TALLINNA-HKI 14.-15.5.2022 NUORTEN RISTEILY Alle 35-vuotiaat selliläiset astuvat laivaan lauantaina 14.5.2022 klo 17.00 ja laiva saapuu takaisin Helsinkiin sunnuntaina 15.5.2022 klo 16.00. 71 €/hlö, jos hytissä 4 hlöä 78 €/hlö, jos hytissä 3 hlöä 90 €/hlö, jos hytissä 2 hlöä Hinnasta vähennetään ammattiosastosi tuki, josta saat tiedon osoitteesta www.selry.fi/nuoret tai omasta ammattiosastostasi. Hinta sisältää majoituksen joko B2-, B3tai B4-hytissä, buffet -ruokailun ja aamiaisen sekä matkat Helsinkiin ja takaisin, sopivasti asiaohjelmaa sekä parhaat selIiläiset tyypit! Varaa paikkasi ja ilmoittaudu 7.4.2022 mennessä: www.selry.fi/nuoret LISÄTIEDOT RISTEILYSTÄ JA SEL:N NUORTEN TOIMINNASTA: Chau Nguyen p./whatsapp 045 7881 7611 chau.nguyen@selry.fi
E L I N TA E 3 E L I N TA E 2 Aluksi M aailma, suomalainen yhteiskunta ja työelämä ovat jatkuvassa muutoksessa, halusimmepa sitä tai emme. Monet muutokset ovat työntekijöiden edunvalvonnan näkökulmasta myönteisiä, mutta muutoksia tapahtuu myös huonompaan suuntaan. Ammattiliiton jäseniksi järjestäytyneet työntekijät voivat vaikuttaa moneen asiaan, mutta vain harva asia on täysin omassa päätösvallassamme. AMMATTILIITTOJA JA työehtosopimuksia vastaan on meillä Suomessakin hyökätty viime vuosina niin voimakkaasti, että on vaikea uskoa, että elämme 2020-luvulla. Kriitikot väittävät ammattiliittojen jääneen ajastaan jälkeen ja olevan tarpeettomia. Ammattiliitot eivät toimi irrallaan muusta yhteiskunnasta ja on selvää, että liittojenkin on arvioitava toimintaansa jatkuvasti ja muututtava tarvittaessa. AMMATTILIITTOJEN PERUSTEHTÄVÄÄ ei kuitenkaan ole mitään tarvetta muuttaa. Ammattiliitto on olemassa työntekijöiden etujen ajamiseksi ja oikeuksien puolustamiseksi. Liittoa tarvitaan edelleen yhtä paljon kuin viime vuosisadan alussa, vaikka järjestäytyneiden työntekijöiden ansiosta moni asia onkin nyt paremmin kuin sata vuotta sitten. VAIKEISTA AJOISTA huolimatta SEL on onnistunut jäsentensä edunvalvonnassa vähintään kohtuullisesti. Liiton talous ja työtaisteluvalmius ovat kunnossa. Parannettavaa riittää silti edelleen. Seuraava tärkeä liiton toiminnan arvioinnin ja kehittämisen paikka on SEL:n edustajakokous toukokuussa Lappeenrannassa. AMMATTILIITON PITÄÄ olla ajan hermolla siitä, mitä työpaikoilla tapahtuu ja mitkä asiat puhuttavat jäseniä. Toiminnan kehittämisen on oltava jatkuvaa työtä, jolla pyritään vastaamaan jäsenten tarpeisiin ja toiveisiin. Tähän työhön SEL:n edustajakokouksen keskustelut ja päätökset antavat toivottavasti hyvät eväät. Miten muuttaisit liiton toimintaa? P Ä Ä K I R J O I T U S ”Ammattiliiton pitää olla ajan hermolla siitä, mitkä asiat jäseniä puhuttavat.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 2/22 25.3.2022 TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Sipoon jäätelötehdas sulku-uhan alla 12 Uudet palkkataulukot laskettu 14 Keksitehtaan taru lopussa Ruotsissa 16 Geneve-koulu oli hieno kokemus 18 Kymppi-Maukkailla viihdytään töissä 24 Työsuhteesi päättyessä, muista nämä asiat 26 Järjestösivut 34 Luottamushenkilö 42 Selvitetty tapaus 43 Asiantuntija vastaa 44 Vapaalla S I S Ä L LY S Kannessa: Heli Laiho aloitti vuoden alusta työnsä Saarioisten Huittisten tehtaan työntekijöiden työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävässä. Kannen kuva: Hanna Hirvonen ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti SEL TUOMITSEE Venäjän sotatoimet Ukrainassa ja on tehnyt 5000 euron lahjoituksen sodasta kärsivien ukrainalaisten auttamiseksi. Puolet lahjoitettiin Punaisen Ristin ja puolet UNICEFin kautta. Venäjän täysin tuomittava hyökkäys Ukrainaan on järkyttänyt ihmisiä Suomessa ja ympäri maailmaa. Talouspakotteiden lisäksi sota on johtanut laajaan Venäjän sekä venäläisten yritysten ja tuotteiden boikottiin. SEL muistuttaa, että sota ei ole tavallisten venäläisten syytä. Suomessa asuu paljon venäläisiä ja venäläistaustaisia ihmisiä. Heitä on paljon töissä myös elintarvikealan työpaikoilla. – Kaikki venäläiset eivät kannata presidentti Putinia ja Venäjän sotaa Ukrainaa vastaan, eikä ole oikein syyttää heitä sodasta. Kohtelethan heitä edelleen asiallisesti naapurina ja työkaverina, SEL vetoaa jäseniinsä. ELOKUUSSA voimaan tulleen lakimuutoksen ansiosta vapaan sivistystyön opintoja on jatkossa helpompaa saada hyväksiluettua myöhemmissä opinnoissa esimerkiksi ammatillisessa oppilaitoksessa tai ammattikorkeakoulussa. Vapaan sivistystyön opinnoista on mahdollista saada opintopisteitä, jotka kirjataan Opetushallituksen Koski-tietovarantoon, jos opiskelija antaa siihen luvan. Uudistus koskee myös niitä ammattiliittojen kursseja, jotka järjestetään vapaan sivistystyön oppilaitoksissa, kuten Murikka-opistossa, ja joissa toteutuvat laissa vaaditut kriteerit osaamisperustaisesta koulutussuunnittelusta. SEL:n koulutuskumppani Murikka-opisto on ottanut vuoden alusta käyttöön mahdollisuuden tallentaa opintopisteet Koskeen osalla kursseista. – Alkuvaiheessa uuteen järjestelmään on pyritty siirtämään kursseja, joista olisi eniten hyötyä opiskelijoille jatkossa, SEL:n koulutussihteeri Jaana Saaranen kertoo. Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, opintokeskukset ja liikunnan koulutuskeskukset. TYÖNTEKIJÄ voi nyt saada Kelan maksamaa tartuntatautipäivärahaa ilman erityspäätöstä, kun hänellä on julkisessa tai yksityisessä terveydenhuollossa testillä todettu koronatartunta. Laki on voimassa 30.6.2022 asti ja sitä sovelletaan takautuvasti 1.1.2022 jälkeen tartunnan vuoksi alkaneisiin poissaoloihin. Sama oikeus on alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla, jos lapsella on todettu koronatartunta ja lapsen varhaiskasvatukseen tai oppilaitokseen meneminen ei ole suositeltavaa leviämisriskin vuoksi, ja huoltaja on sen vuoksi estynyt tekemästä ansiotyötään. Tartuntatautipäivärahan saamisen edellytyksenä on julkisessa tai yksityisessä terveydenhuollossa työskentelevän lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan laatima todistus PCRtai antigeenitestillä todetusta koronavirustartunnasta sekä siitä, ettei työntekijän osallistuminen työhön ole suositeltavaa tartunnan leviämisriskin takia. Tartuntatautipäiväraha korvaa ansiotulon menetyksen täysimääräisenä. Lue koko juttu: www.selry.fi/uutiset SEL lahjoitti 5000 euroa Ukrainan sodan uhreille Murikka-opiston kursseista saa jatkossa opintopisteitä Tartuntatautipäivärahaa voi saada ilman eristyspäätöstä Maatalous on merkittävä elinkeino Ukrainassa. Kuva on otettu Lvivin kaupungin läheltä kesäkuussa 2015. Erkki Lampén
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti N yhtökauraja Delikaura -tuotteita valmistava Gold&Green Foods Oy:n Järvenpään tehtaan toiminta ja sen 69 työpaikkaa ovat lakkautusuhan alla. Paulig tiedotti maaliskuun alussa myyneensä Valiolle Gold&Green-tuotemerkit, patentit sekä tutkimusja kehitystoiminnan. Gold&Greenin henkilöstöstä työntekijöitä on noin 50. Järvenpäässä sijaitseva Gold&Green Foodsin tuotantolaitos ei sisälly kauppaan, eikä Valiolla ole aikomusta jatkaa tuotteiden valmistusta Pauligin omistukseen jäävällä tehtaalla siirtymäkauden jälkeen. Tämän vuoksi Paulig aloitti maaliskuussa muutosneuvottelut tehtaan tuotannon lopettamiseksi tämän vuoden aikana. Gold&Green Foodsin työntekijöiden pääluottamusmies Ilja Domninin mukaan työnantajan suunnitelmat tulivat työntekijöille täytenä yllätyksenä. Hän toivoo, että Paulig jatkaisi toistaiseksi Valiolle myytyjen tuotemerkkien lisenssivalmistusta ja Valio miettisi rauhassa parasta ratkaisua tuotannon järjestämiseksi. – Uskon, että pystyisimme osoittamaan Valiolle, että paras ratkaisu heille olisi ostaa myös tuotantolaitos ja jatkaa tuotteiden valmistusta Järvenpäässä. Tuotteidemme laatutaso on tasaisen korkea ja kiitos siitä kuuluu osaavalle työntekijäporukallemme. Jos työnantaja ei suostu hakemaan ratkaisua tehtaan toiminnan ja työsuhteiden jatkamiseksi Valion kanssa, työntekijät tulevat vaatimaan työnantajalta reilua muutosturvapakettia irtisanottaville. – Se olisi pienin mahdollinen korvaus lojaaleille työntekijöille, Domnin toteaa. Neuvotteluiden arvioidaan kestävän kuusi viikkoa, eivätkä ne koske Pauligin muuta henkilöstöä. Kaupan ensimmäinen osa astui voimaan jo maaliskuun alussa Gold&Greenin tutkimusja kehitystiimin siirryttyä osaksi Valion vastaavaa yksikköä. Paulig osti vuonna 2016 Gold&Green Foodsin osake-enemmistön ja vuodesta 2019 lähtien yritys on ollut Pauligin kokonaan omistama tytäryhtiö. Yrityksen toiminta on ollut tappiollista. Valio ostaa Gold&Greenin tuotteet, Järvenpään tehdas ja 69 työpaikkaa lakkautusuhan alla Paulig
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti G reenfood sulkee Greendeli Oy:n Lahden tuotantolaitoksen ja irtisanoo koko henkilöstön, lähes 35 ihmistä. Heistä työntekijöitä on reilut 30. Valmisleipien tuotanto siirretään kesällä Lahdesta samaan konserniin kuuluvan Salico Oy:n Helsingin tuotantolaitokselle, jonne tehdään tilaa uusille tuotantolinjoille ulkoistamalla keräilytoiminnot LTP Groupille. – Olemme surullisia työnantajan päätöksestä lopettaa Lahden tuotantolaitos. Meillä on ollut täällä toimiva tuotanto ja hyvä työyhteisö. Olisimme halunneet jatkaa työtämme, Greendelin työntekijöiden pääluottamusmies Peggy Ong-Huhtamäki kertoo. Greendelin liikevaihto on ollut kasvussa ja se oli 9,6 miljoonaa euroa vuonna 2020. Toiminta on kuitenkin ollut tappiollista viimeiset kolme vuotta. Irtisanotut voivat hakea Salicolla Helsingissä avautuvia työpaikkoja. – Moni meistä ei pysty siirtymään työpaikan perässä Helsinkiin. Työmatka on lähes sata kilometriä yhteen suuntaan, se on pitkä ja kallis matka näillä palkoilla, Ong-Huhtamäki sanoo. Ulkoistamisen seurauksena Salico irtisanoo koko keräilynsä henkilöstön Helsingissä, yhteensä 23 ihmistä. Heistä ainakin kymmenen työllistyy talon sisällä uusiin tehtäviin. – Työnantajan päätös ulkoistaa keräily oli meille pettymys. Olisimme halunneet pitää keräilyn omana toimintana. Tämä ei ollut reilu päätös työntekijöille. He ovat tehneet hyvää työtä, mutta nyt he joutuvat joko uusiin tehtäviin tai siirtymään töihin uudelle työnantajalle. Jos jotain hyvää pitää hakea, toivon että tämä päätös turvaa työpaikkamme, Salicon työntekijöiden pääluottamusmies Jari Heiskanen sanoo. Salico ja Greendeli ovat osa ruotsalaista Greenfood-konsernia, jonka suurin omistaja on Nordic Capital -pääomarahasto. Vuonna 2020 Greenfood sulki Salicon alkuperäisen tuotantolaitoksen Juvalla ja irtisanoi 103 ihmistä. Tuotanto siirrettiin Helsingin tuotantolaitokselle, jonka Salico osti Apetitiltä vuonna 2019. – Toivon todella, että isot mullistukset ovat nyt takana ja edessä ovat rauhallisemmat ajat ja saamme työrauhan tontille, Heiskanen toteaa. Greenfood sulkee Greendelin tuotantolaitoksen Lahdessa ja ulkoistaa Salicon keräilyn Helsingissä Minttu Sillanpää
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti M arinin hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi. Erityinen huomio on työelämän ja perheiden tasa-arvon parantamisessa. Työja elinkeinoministeriö ei näytä välittävän tästä. Hallitusohjelman toteuttamiseksi ministeriössä perustettiin työryhmä, jonka tehtävänä oli täsmentää lainsäädäntöä niin, että raskaus ja perhevapaan käyttö eivät saisi vaikuttaa määräaikaisen työsuhteen jatkumiseen. Tehtävänä oli myös selvittää perhevapaalta palaavien työsuhdeturvan parantamista sekä ryhtyä tarvittaviin lainsäädäntöja muihin toimiin. TYÖRYHMÄ ISTUI ja tuli siihen tulokseen, että mitään ei tarvitse tehdä. Työryhmä oli yksimielinen siitä, että tutkimusten mukaan ongelmia on. Silti työryhmän enemmistön mielestä ei tarvitse tehdä mitään. Olen toista mieltä. Toista mieltä olivat myös kaikki muut palkansaajajärjestöjen edustajat työryhmässä. Puolet tasa-arvovaltuutetulle tulevista työelämän yhteydenotoista liittyy raskausja perhevapaasyrjintään. Raskaana olevia tai perhevapaata käyttäviä ei oteta töihin, määräaikaisia työsuhteita ei jatketa eivätkä perhevapaalta töihin tulevat pääse palaamaan aiempaan tai yhtä vaativaan työhön. Töihin palaavan suoja on osoittautunut heikoksi varsinkin silloin, kun työpaikalla on tapahtunut muutoksia. Lainsäädäntö ei käytännössä suojaa raskaana olevaa tai perhevapaata käyttävää eikä estä irtisanomasta perhevapaalta töihin palaavaa työntekijää. NYKYINEN LAINSÄÄDÄNTÖ on sekä tasa-arvovaltuutetun tilastojen että ammattiliittojen kokemusten mukaan osoittautunut riittämättömäksi suojaksi raskaana oleville ja perhevapaata käyttäville työntekijöille. Toivon, että ministerit, joilla itsellään on paljon pieniä lapsia, havahtuvat ja ryhtyvät hallitusohjelman mukaisiin toimiin. Syrjintä sukupuolen perusteella on kielletty monessa kansainvälisessä sopimuksessa. Se on rikoslain mukaan rangaistava teko. Jokaisen, jota on syrjitty raskauden tai perhevapaan käyttämisen takia, pitää saada oikeutta. Tasa-arvon kärkimaa? K O L U M N I S A N O T T U A 30 % ”SAK ja sen jäsenliitot varmistavat kaikissa tapauksissa, että Paperiliitolla ja Sähköliitolla on mahdollisuus jatkaa työtaistelua UPM:ssä niin pitkään kuin tarve vaatii.” S A K : N H A LLIT U K S E N TI E D OTE 7. 3 . 2022 ”Vuonna 2022 maatalouden keskimääräinen kannattavuuskerroin painuu varovaisen skenaarion mukaan 0,25:een viime vuoden 0,41:stä. Maatalousyrittäjän tuntipalkka jää neljään euroon ja oman pääoman korkotuotto painuu 0,9 prosenttiin.” LU O N N O N VA R A K E S K U K S E N E N N U S TE 28 . 2 . 2022 JUURI NÄIN! EI NÄIN! SEL:N LUOTTAMUSMIEHISTÄ 30 % ON NAISIA. KAIKISTA SEL:N JÄSENISTÄ NAISIA ON 57 % JA TYÖIKÄISISTÄ JÄSENISTÄ NAISIA ON 50 %. ANU-TUIJA LEHTO Kirjoittaja on SAK:n lakimies, joka vastaa SAK:ssa esimerkiksi työlainsäädännön sekä tasa-arvoja muun yhdenvertaisuuslainsäädännön valmistelusta. L U K U ”Nykyinen lainsäädäntö on osoittautunut riittämättömäksi suojaksi raskaana oleville ja perhevapaata käyttäville.”
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Sodan vaikutukset näkyvät Suomessakin V E L L U N B L O G I ”Ei voi liiaksi tälläkään kertaa painottaa kotimaisen elintarviketuotannon tärkeyttä. Se paitsi luo työtä, myös antaa turvaa kansainvälisissä kriiseissä.” T uskin kukaan pystyi vielä jokin aika sitten ennustamaan, että Euroopassa on tällä hetkellä menossa täysimittainen sota. Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat täysin tuomittavia. SODISSA SIVIILIEN kohtalo on aina kova. Tilanteesta kertoo paljon se, että sodan kymmenen ensimmäisen päivän aikana 1,5 miljoonaa ukrainalaista on joutunut jättämään kotimaansa. Siviilien auttaminen ja katastrofiapu ovat nyt tärkeitä. Tästä syystä liitto on lahjoittanut ukrainalaisille Unicefin ja SPR:n kautta rahallista tukea. VENÄJÄN PAINOSTAMISEKSI vetäytymään Ukrainasta on synnytetty laaja kansainvälisten taloudellisten pakotteiden rintama. Taloudelliset pakotteet eivät ikävä kyllä ole nopea keino, mutta on selvää, että ne on tässä vaiheessa tehtävä. PAKOTTEIDEN VARJO on pitkä. Vaikea kuvitella, mitä Venäjän johtajien päässä on liikkunut sotaretkestä päätettäessä. Se on kuitenkin selvää, että myös Venäjältä menee vuosia ellei vuosikymmeniä toipumiseen sodan jäljiltä. Kärsijöinä ovat tavalliset venäläiset. TALOUSPAKOTTEET VAIKUTTAVAT varmasti myös Euroopan ja Suomen talouteen. Kahdenkymmenen suurimman Venäjällä toimivan suomalaisyrityksen joukossa on kolme elintarvikealan yritystä. Näiden lisäksi yksi suomalainen elintarvikealan yritys on merkittävä toimija Valko-Venäjällä. OSALTAAN JO Venäjän Krimin valtauksen johdosta asetetut elintarvikkeiden vientikiellot vaikuttivat suomalaisiin elintarvikeyrityksiin ja vienti Venäjälle laski niiden seurauksena huomattavasti. Nyt on aivan selvää, että tässä tilanteessa yritysten toiminta Venäjällä sekä Valko-Venäjällä on mahdotonta. Liiketoiminnan lopettamispäätökset näissä maissa olivat ehdottoman oikeita ratkaisuja. SE MINKÄ sota nostaa meilläkin väistämättä esiin on Suomen huoltovarmuus. Siinä kotimaisella elintarviketuotannolla on erittäin tärkeä osa. Ei voi liiaksi tälläkään kertaa painottaa kotimaisen elintarviketuotannon tärkeyttä. Se paitsi luo työtä, myös antaa turvaa kansainvälisissä kriiseissä. YKSI TÄRKEÄ asia vielä: meillä on monilla elintarvikealan työpaikoilla venäläisiä tai venäläistaustaisia työkavereita ja liittomme jäseninä on heitä myös lukuisa joukko. Meidän pitää muistaa, että myös he ovat tässä tilanteessa kärsijöitä, eivät millään tavalla syyllisiä sotaan. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti SEL irtisanoi helmikuussa monen muun liiton tavoin sopimuksensa jäseneduista Oy Teboil Ab:n kanssa Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Teboil on osa venäläistä Lukoil Groupia. SEL:n jäsenkortilla ei saa enää alennusta Teboil-huoltamoilta ja automaattiasemilta. SEL selvittää parhaillaan uutta yhteistyökumppania polttoainejäsenedun tarjoamiseksi. VASTUULLISUUSSIJOITTAJIEN verkoston Coller FAIRR -indeksi paljastaa, että puolet maailman suurimmista eläinproteiinin tuottajista ei juurikaan piittaa ympäristöja sosiaalisesta vastuusta tai hyvästä hallintotavasta. Indeksissä on mukana 60 pörssilistattua kala-, lihaja meijerialan suuryritystä, jotka edustavat neljännestä alan globaalista liikevaihdosta. Puolet yhtiöistä rankataan korkean vastuullisuusriskin tuottajiksi. Eniten riskejä ilmenee aasialaisissa yhtiöissä. Parhaiten indeksissä pärjää norjalainen kalateollisuus. Yli kolmannes yhtiöistä laiminlyö työntekijöiden kunnollisia työoloja ja -ehtoja sekä ay-oikeuksia. SEL:n jäsenetu Teboililla päättyi Elintarvikejätit laiminlyövät työntekijöiden oikeuksia Mikä työsuojeluasia tulisi laittaa kuntoon työpaikallasi? G A L L U P A SIAT ovat suhteellisen hyvin, vain vanhojen koneiden kanssa on vähän ergonomiaongelmia. Meillä on Smartumin virkistysja liikuntaetu käytössä, sitä kautta pääsee hierontaankin.” PETRI HEINONEN prosessinhoitaja, työsuojeluvaltuutettu Meira, Helsinki ” TIEDONKULKU työpaikalla niin työnantajan ja työntekijöiden välillä kuin työntekijöiden kesken. Usein tulee ongelmatilanteita, joiden ratkaiseminen on vaikeaa, koska ei tiedetä riittävästi vian syystä.” DAN MÖLLER kunnossapitoasentaja, työsuojeluvaltuutettu Arla, Sipoo ” T YÖERG ONOMIA tulisi laittaa kuntoon. Useilla työntekijöillä on selkäja hartiakipuja työviikon jälkeen. Työskentelytasoja pitäisi pystyä nostamaan ja laskemaan, kun työntekijät ovat eri pituisia.” JUHO HIETANEN leipomotyöntekijä, työsuojeluvaltuutettu Sinuhe, Lahti ” YHTEIS T YÖ ja kommunikaatio työsuojeluhenkilöstön välillä on työnantajan osalta heikkoa. Työsuojeluvaltuutettua tulisi kuulla työsuojeluasioihin liittyvässä päätöksenteossa enemmän.” PÄIVI SALMINEN teurastaja, työsuojeluvaltuutettu Länsi-Kalkkuna, Säkylä Vastaajat osallistuivat SEL:n työsuojelun peruskurssille Murikka-opistolla 14.–18.2.2022. VENÄJÄN hyökkäys 24.2.2022 johti välittömästi useiden elintarviketehtaiden sulkemisiin Ukrainassa. Elintarviketyöläisten maailmanjärjestön IUF:n jäsenliitot Ukrainassa raportoivat, että useat sotaalueella sijaitsevat tuotantolaitokset ovat joko lopettaneet toimintansa tai ajamassa tuotantoansa alas. Joukkoon kuuluvat muun muassa Artemsolin suolatehdas ja Philip Morrisin tupakkatehdas Harkovassa, JTI:n tupakkatehdas Kremenchugissa, AB InBevin panimo Tšernigovissa, Coca-Colan tuotantolaitos Kiovassa ja Lactalisin meijeri Nikolaevissa. Ammattiliitot ovat järkyttyneitä Venäjän hyökkäyksestä ja sen vaikutuksista ihmisiin ja talouteen. Ne ovat huolissaan miljoonien työntekijöiden tilanteesta ja vaativat sodan välitöntä lopettamista. – Sota on hulluutta. Lopettakaa tämä sota, liitot vetoavat Venäjään. Sota sulki tehtaita Ukrainassa
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 M onikansallinen elintarvikejätti Unilever pudotti tammikuussa pommin Sipoon jäätelötehtaan 64 työntekijän ja toimihenkilön niskaan. Vuonna 2011 Unileverin omistukseen siirtynyt tuotantolaitos suljettaisiin ja Eurooppalainen yritysneuvosto tuki Unileverin Sipoon henkilöstöä Unileverin EWC:n puheenjohtaja Hermann Soggeberg vieraili Suomessa avustajansa Sabine Pielin kanssa helmikuussa. EWC-laki pakottaa yritykset kuuntelemaan henkilöstöään, mutta päätösvalta on työnantajan. Tämän huomasivat myös Unileverin Sipoon jäätelötehtaan työntekijät. teksti ja kuvat Eetu Kinnunen Ingman-jäätelöt, kuten Jättikset ja Kingikset, valmistettaisiin jatkossa ulkomailla, todennäköisimmin Ruotsissa. Suomen laki velvoittaa yrityksen muutosneuvotteluihin henkilöstönsä kanssa, mutta saavutettiinpa neuvotteluissa molempia osapuolia tyydyttävä tulos tai ei, työnantaja voi sulkea tuotantolaitoksen ja irtisanoa työtekijät. EU:n lainsäädäntö, joka koskee useammassa kuin yhdessä EUja ETA-maassa työllistäviä isoja yrityksiä, antaa työntekijöille oikeuden tiedonsaantiin ja omien vaihtoehtojen esittämiseen muutostilanteissa. Siksi Unileverin Euroopan työntekijöitä edustavan EWC:n eli European Works Councilin eli eurooppalaisen yritysneuvoston puheenjohtaja, saksalainen Hermann Soggeberg vieraili Sipoon jäätelötehtaalla helmikuussa. – Unileverillä on EU:n lakien puitteissa velvollisuus ottaa työntekijät mukaan päätöksentekoon kaikissa yrityksen toimintaan merkittävällä tavalla vaikuttavissa asioissa, Soggeberg kertoi. Ennen kuin EWC on antanut lausuntonsa Unileverin suunnitelmasta, yritys ei voi edetä tehtaan sulkemisessa tai päättää muutosneuvotteluita. – Sipoon jäätelötehtaan henkilöstöllä ja työntekijöiden pääluottamusmiehellä on Unileverin EWC:n sataprosenttinen tuki tavoitteelleen turvata työsuhteet ja perinteikkään Ingman-tuotemerkin valmistuksen pysyminen Suomessa, Soggeberg sanoi. EWC peräsi yritysvastuuta Unileverin EWC:n selvitystyössä nostettiin esiin yrityksen omien ratkaisujen suuri merkitys Sipoossa tehtävien Ingmanin tuotteiden menekin heikentymiseen ja tehtaan vajaalla kapasiteetilla toimimiseen. Yritysneuvoston lausunnossa osoitettiin työnantajan pyrkimykset kulujen leikkaamiseen tuotteiden laadusta ja tuotanto-olosuhteista tinkimällä. Henkilöstö esitti M U U T O S N E U V O T T E L U T
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Unileverin Sipoon jäätelötehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Johanna Lundberg taisteli työpaikkojen puolesta loppuun asti. neuvotteluissa omia ratkaisujaan, joilla tehtaan toimintatapoja voitaisiin kehittää kustannusten säästämiseksi. EWC korosti Sipoon tuotekehitysyksikön korkeaa, yrityksen sisällä tunnustettua osaamista uusien tuotteiden kehittämisessä Suomen markkinoille. Raportissa nostettiin esiin työntekijöiden sitoutuneisuus etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Lisäksi raportissa ideoitiin toiminnan jatkamista esimerkiksi yhteisyrityksenä samassa tehdaskiinteistössä toimivan Arlan kanssa tai jäätelötuotannon ja tuotemerkit Unileverille myyneen Ingmanin sijoittajasuvun kanssa. Myös muiden suomalaisten jäätelönvalmistajien lähestymistä suositeltiin. – Mielestäni EWC:n työ osoitti vähintäänkin sen, että vaihtoehtoja tehtaan sulkemiselle todella oli, SEL:n kansainvälisistä asioista vastaava liittosihteeri Henri Lindholm sanoo. Hän arvioi tehtaan lopettamisen johtuneen ennen kaikkea Unileverin välinpitämättömyydestä yrityksen mittakaavassa pienen tehtaan ja markkina-alueen toiminnan ja tuotemerkkien kehittämisessä. Ingmanin tuotteiden uskottavuus on kuitenkin niin Lindholmin, Unileverin EWC:n kuin Sipoon tehtaan työntekijöidenkin mukaan kiinteästi sidoksissa niiden suomalaisuuteen. Valmistuksen siirtäminen ulkomaille johtaa Ingmanin jäätelöiden markkinaosuuden laskuun Suomessa. EWC esitti vähimmäisvaatimuksenaan, että Unilever pitää kiinni kansainvälisen ay-liikkeen kanssa tehdystä Future of Work -ohjelmastaan ja tarjoaisi työntekijöille vaihtoehtoista työtä konsernin sisältä tai vastaavaa työtä muista yrityksistä. Niille, joille ei ikänsä tai osaamisensa puolesta olisi mahdollista löytää uutta työtä, tulisi tarjota varhaisen eläköitymisen väylää. Unilever myös velvoitettiin ohjelman perusteella maksamaan Suomen lakisääteisten ja vakuutusperustaisten etuuksien lisäksi avustuksia työn perässä muuttaville työntekijöille sekä tarjoamaan hyvän eropaketin kaikille irtisanottaville. Parempi tulos EWC:n tuella Unilever ei lämmennyt työntekijöiden neuvotteluissa esittämille vaihtoehtoisille ratkaisuille Sipoon jäätelötehtaan sulkemiselle. Pääluottamusmies Johanna Lundbergin Unileverin EWC:ltä saama tuki ja tiedot Unileverin muiden tehtaiden sulkemistilanteissa työntekijöiden kanssa tekemistä sopimuksista auttoivat kuitenkin neuvotteluissa. – Kyllä EWC:n mukaantulo selvästi paransi lopputulosta siitä, mitä työnantaja yritti aluksi tarjota. Irtisanottavat työntekijät tulevat saamaan neljän kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen. Työntekijöillä ei ole irtisanomisajalla työvelvoitetta, vaan he voivat halutessaan käyttää ajan uuden työpaikan etsimiseen ja esimerkiksi kouluttautumiseen. Työntekijöille tullaan maksamaan korotettua tuotantopalkkiota ajalta, jonka Unilever haluaa Sipoon tehtaan tuotannon toimivan jäätelövarastojen täyttämiseksi, jotta tuotannon siirrosta ulkomaille aiheutuva häiriö ei näkyisi kuluttajille tuotepuutteina kauppojen pakastealtaissa. Korotetulla palkkiolla sitoutetaan työntekijöitä jatkamaan töissä pidempään. • Unilever ei ollut vielä tiedottanut päätöksestään Elintakeen mennessä painoon. Mikä on EWC? ? EWC eli European Works Council eli eurooppalainen yritysneuvosto on EU-lainsäädännön velvoittamaa EU/ETAmaissa toimivien isojen yritysten ja niiden henkilöstön yhteistoimintaa. ? EWC pitää perustaa, jos yrityksellä on vähintään tuhat työntekijää EU/ETA-alueella ja 150 työntekijää vähintään kahdessa EU/ETA-maassa. ? EWC mahdollistaa henkilöstön osallistumisen yrityksen päätöksentekoon, sillä henkilöstön edustajilla on oikeus laajaan tiedonsaantiin ja lausumiseen. ? EWC-prosessi pitää käynnistää, jos yrityksen päätöksenteko koskee useammassa kuin yhdessä jäsenmaassa työskentelevää henkilöstöä. FA K TA
E L I N TA E 12 E L I N TA E 13 Elintarvikealan työntekijöiden palkat nousevat 1,9 % 1.5.2022 S EL ja Elintarviketeollisuusliitto ovat käyneet soveltamisneuvottelut elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusten mukaisista palkankorotuksista ja sopivat tammikuussa vuoden 2022 yleiskorotuksesta. Kaikkien elintarvikealan työntekijöiden palkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1,9 %:n yleiskorotuksella 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. SEL:n ja ETL:n välisissä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimuksissa on sovittu, että vuoden 2022 palkankorotuksista sovitaan yleisen linjan mukaisesti. Nyt sovittu palkkaratkaisu ei sisällä paikallisia eriä. Tarkista toukokuun palkkalaskelmastasi, että työnantajasi on korottanut palkkaasi. Samalla kannattaa tarkistaa, että SEL:n jäsenmaksun lasku 1,4 prosenttiin on huomioitu myös. Elintarvikealan työntekijöiden nykyiset yleissitovat työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2023 asti. • teksti Karoliina Öystilä kuva Lauri Rotko A J A N K O H TA I S TA Kaikkien elintarvikealan työntekijöiden palkkoja nostetaan 1,9 %:n yleiskorotuksella 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. E L I N TA E 13
E L I N TA E 13 P A L K K ATA U L U K O T 1 . 5 . 2 2 2 E L I N TA E 13 LEIPOMOALA PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä euroa/kk euroa/kk 75 % 1433 1365 90 % 1720 1638 95 % 1815 1729 1 1911 1820 2 2009 1913 3 2108 2008 4 2186 2082 5 2247 2140 6 2361 2249 6+5 % 2479 2361 YLLÄPITO-OSASTON KUUKAUSIPALKAT PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä euroa/kk euroa/kk 1 2021 1925 2 2234 2128 3 2364 2251 4 2607 2483 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa MEIJERIALA PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä euroa/kk euroa/kk 1 1959 1866 2 2053 1955 3 2259 2151 4 2336 2225 5 2398 2284 6 2523 2403 YLLÄPITO-OSASTON KUUKAUSIPALKAT PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä euroa/kk euroa/kk 1 2017 1921 2 2231 2125 3 2359 2247 4 2603 2479 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa LIHA-ALA PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1142 1088 2 1195 1138 3 1252 1192 4 1308 1246 5 1374 1309 6 1441 1372 YLLÄPITO-OSASTON KUUKAUSIPALKAT PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1153 1098 2 1274 1213 3 1351 1287 4 1487 1416 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa LIHANTARKASTAJIEN TAULUKKOPALKAT Palkkaryhmä Euroa/kk 1 2483 2 2586 3 2701 4 2947 5 3811 TEOLLISUUS PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1121 1068 2 1164 1109 3 1210 1152 4 1256 1196 5 1295 1233 6 1349 1285 Iltavuorolisä 193 senttiä. Yövuorolisä 386 senttiä. YLLÄPITO-OSASTON KUUKAUSIPALKAT PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1153 1098 2 1274 1213 3 1351 1287 4 1487 1416 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa PANIMOALA PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1121 1068 2 1164 1109 3 1210 1152 4 1256 1196 5 1295 1233 6 1349 1285 Iltavuorolisä 193 senttiä. Yövuorolisä 386 senttiä. YLLÄPITO-OSASTON KUUKAUSIPALKAT PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1153 1098 2 1274 1213 3 1351 1287 4 1487 1416 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa Taulukkopalkat ovat alan vähimmäispalkkoja. Paikallisesti sovitaan paremmista palkoista. Palkkalaskelma ? Työnantajan nimi ? Työntekijän nimi ? Palkkakausi eli miltä ajalta palkka on maksettu ? Palkanmaksupäivä ? Bruttopalkka ja lisät ? Ylityökorvaukset ? Luontoisedut, kuten lounasetu ? Palkasta maksetut vähennykset: – Ennakonpidätys eli vero – Työeläkevakuutusmaksu – Työttömyysvakuutusmaksu – Sairausvakuutuksen päivärahamaksu – Muut vähennykset, kuten liiton jäsenmaksu Palkkalaskelmasta pitäisi löytyä ainakin seuraavat asiat: FA K TA
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 G öteborgs Kexin tuotemerkin ja keksitehtaan omistaa norjalainen maailmanlaajuisesti toimiva monialakonserni Orkla. Neljän miljardin euron liikevaihdon konsernilla on yli 18 000 työntekijää. Orkla omistaa useita tunnettuja elintarviketuotemerkkejä Ruotsista, Norjasta, Suomesta ja Virosta, kuten Möller, Panda, Taffel Chips, Kantolan keksit, Kalev, Abba, Felix, Kallen mätitahna, Grandiosa, Samarin sekä Göteborgs Kex. Göteborgin pienessä naapurikunnassa Kungsälvissa toimivan tehtaan luvut ovat komeat: keksien päivittäinen tuotantokyky 100 tonnia, 30 tonnia vohveleita ja 10 tonnia suklaatuotteita. Jauhoja, sokeria, kasvisja paistorasvaa kuluu päivittäin isot tonnimäärät, ja yhden jauhosiilon koko on noin 50 kuutiometriä. Komeista luvuista ei ole apua. Vaikka tehtaan puolesta on kampanjoitu viimeisen Göteborgs Kex vetelee viimeisiään kotikaupungissaan Kun keksitehdas sijaitsee kalliilla tontilla ja sen omistaa kansainvälinen elintarvikejätti, tuotannon siirto halvemman työvoiman maahan on uhka. Orkla sulkee ruotsalaisen keksituotannon kruununjalokiven, Göteborgs Kexin ja siirtää tuotannon Latviaan. teksti Jaakko Takalainen kuva Ilkka Heino R U O T S I Ruotsin hovi on väläytellyt, että hovihankkijan asema lähtee.
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 2–3 vuoden aikana kaikkialla pinsseistä ja T-paidoista televisioon ja vaikka Ruotsin hovi on väläytellyt mahdollisuutta, että Göteborgs Kex menettää hovihankkijan aseman, mikään ei auta. Orklan laskukoneet osoittavat tehtaan Latvian pääkaupunkiin Riikaan. – Kaikki on tehty mitä on voitu. Tukea on saatu niin kansalaisilta kuin Kungsälvin kunnaltakin, sanoo Ruotsin elintarviketyöläisten liiton Livsin asiamies Anna-Lena Claesson. – Uusi tehdas on viimeistelyä vailla valmis. Orkla on aikaisemminkin valmistanut keksejä Riiassa. Vielä hetken Göteborgs Kex on Pohjolan suurin keksitehdas, ja se tuottaa puolet Ruotsin syömistä kekseistä. Tunnetuimpina merkkeinä ovat Ballerina, Guld Marie, Kung Oscars pepparkakor ja Baddaren. Suomeen tehtaalla on valmistettu Kantolan Cream Crackereitä. Työntekijöitä on noin 350, joista 200 on Livsin jäsentä. Toimihenkilöitä on noin 50. Tuotekehitys ja markkinointi jäävät Ruotsiin. Kuinka moni työntekijöistä saa potkut? – Kaikki. Vain joitain teknikoita ja vastaavia on palkattu tilapäistöihin Riikaan siirtämään leivontaosaamista ja auttamaan koneiden käynnistämisessä, sanoo tehtaan ammattiosaston puheenjohtaja ja pääluottamusmies Dorota Galik. Vanha tehdas ja arvokas tontti Galikin ja Claessonin mukaan tehtaan lopettaminen ei tullut kuin salama kirkkaalta taivaalta. Orkla on tiedottanut asiasta hyvissä ajoin kesästä 2018 alkaen. – Göteborgs Kex on ollut hyvä ja varma työpaikka. Minäkin aloitin 1999 ja luulin jääväni täältä eläkkeelle. Täällä työsuhteet ovat olleet pitkiä ja suurin osa työntekijöistä naisia, jolla eläkeikään on vielä kymmenkunta vuotta, kertoo Galik. Hänen mukaansa tehtaalta on lähtenyt työntekijöitä nuoremmasta päästä muualle, ja tilalle on palkattu nuoria miehiä tehtaan loppuajaksi. – On yhtä helvettiä työskennellä tehtaassa, jonka loppumisen tietää, puuskahtaa Claesson. Hänen mukaansa on selvä, että paitsi halvemman työvoiman saanti vaa’assa painaa Riikaan muuttamisen puolesta myös kaksi muuta seikkaa: tehdas on vanha ja vaatisi isoja investointeja sekä tehtaan arvokas tontti, joka on asuma-alueen ja Götajoen välissä. Paikallislehden Kungälvs-Postenin mukaan Orkla kaavailee rakentavansa arvoasuntoja tontille joen rantaan. – Toki kunta on tarjonnut korvaavaa teollisuustonttia, mutta se ei ole vaikuttanut Orklan laskelmiin, Claesson toteaa. Keksin sielu, mitä se on? Puolet Ruotsin keksituotannosta siirtyy viimeistään kesän jälkeen EU:n sisällä Baltiaan. Tehtaan johto ja sen puhemiehet vakuuttavat, että tuotekehitys jää Ruotsiin, joten keksit ovat edelleen ”ruotsalaisia”. – Vaikka markkinointi ja tuotekehitys ovat Ruotsissa, tuotteet tehdään kuitenkin Itämeren etelärannalla. Niissä ei ole Göteborgs Kexin sielua, sanoo Claesson ja alkaa pohtia Galikin kanssa, mikä keksin sielu oikein on. – Vaikka maku pysyisi kutakuinkin samana, ei se kuitenkaan ole sama asia. Pohdinnan jälkeen naiset toteavat yhdessä: Silloin Göteborgs Kex ei ole enää ruotsalainen. Vaikka mainosmaakarit mitä väittäisivät. Claessonin ja Galikin arvion mukaan tehtaalta irtisanottavista ”joitakin kymmeniä” jää tyhjän päälle: ikää ei ole tarpeeksi eläkkeeseen, mutta ikää on liikaa työllistymiseen. Onko tehtaan lopettaminen käynyt työntekijöiden tunteisiin? Dorota Galik nyökkäilee ja myöntää, että hänen olkapäälleen on ollut käyttöä, kun työtoverit – useimmat iäkkäitä naisia – ovat sitä vasten itkeneet. Omasta työllistymisestään hän ei ole huolissaan. Vuonna 1984 Puolasta muuttanut Galik on työskennellyt monella alalla, muun muassa päiväkodeissa ja vanhusten parissa. Voisiko tuotanto palata? Voisiko tuotanto palata synnyinsijoilleen tai Ruotsiin ylipäänsä? Tapaus Turun sinappi Suomessa sisälsi lähdön lisäksi myös paluun. Valmistus siirtyi 2003 ensin Ruotsiin ja sitten 2008 Puolaan. Mutta kun kuluttajat siirtyivät Suomessa valmistettuun sinappiin, elintarvikejätti Unilever oli kypsä palauttamaan sinapinvalmistuksen Suomeen. Vuodesta 2014 pyhäntäläinen Maustaja on valmistanut Turun sinapin. Dorota Galik ja Anna-Lena Claesson pohtivat varovaisesti tutun tehtaan paluun mahdollisuutta. Globaalissa maailmassa oikea paikallisuus häviää tuotemerkkien taakse, suurten yhtiöiden toimintaa ohjaavat voiton tavoittelu ja laskukone. – Aidon paikalliset tehtaat voisivat pärjätä, jos kuluttajat arvostavat paikallisuutta ja tehtaan omistaisi jokin säätiö tai vastaava, joka ei toimi vain lyhyen ajan voittojen mukaan, Claesson toteaa. • ”On yhtä helvettiä työskennellä tehtaassa, jonka loppumisen tietää.”
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 P ohjoismaiden ammattiliittojen aktiiveille suunnattua Geneve-koulua koordinoi Suomessa Työväen Sivistysliitto TSL. Vuosittain järjestettävässä Geneve-koulussa perehdytetään liittojen aktiiveja YK:n Kansainvälisen työjärjestön ILO:n toimintaan. Koulutus huipentuu ILO:n työkonferenssin seuraamiseen Genevessä Sveitsissä. Työkonferenssi eli ILC toimii kolmikantaiselta pohjalta. Sen osapuolina ovat jäsenvaltioiden edustajat, työnantajajärjestöt ja työntekijäjärjestöt. Hartwallin Lahden panimon pääluottamusmies Ville Sipilän piti osallistua Geneve-kouluun jo vuonna 2020, mutta koronapandemian vuoksi konferenssi ja koulu peruttiin. Viime vuonna konferenssi järjestettiin pandemian takia erityisjärjestelyin, mikä heijastui myös Geneve-kouluun. – Edeltävä koulutus ja konferenssin seuranta järjestettiin etänä verkossa keväällä ja alkukesällä 2021, Sipilä kertoo. Geneve-koulun olennaista sisältöä ovat ryhmätyöt ja verkostoituminen, mikä ei etänä onnistunut. Kurssilaisille järjestettiinkin erillinen lähiopintokokonaisuus viime lokakuussa, kun pandemiatilanne salli matkustamisen. Lobbaus on edunvalvontaa Geneve-koululaiset saapuivat Belgiaan Brysseliin 18. lokakuuta 2021. Ensimmäinen päivä käytettiin kurssilaisiin tutustumiseen, opittujen asioiden kertaamiseen ja ryhmätöiden suunnitteluun. Sipilän ryhmä seurasi ILO:n konferenssissa sosiaaliturvaa koskevaa keskustelua. Ryhmätyössä esiteltiin muille kurssilaisille järjestön näkökantoja sosiaaliturvan kehittämisestä kokouskeskustelun ja ILO:n raporttien pohjalta. Pehmeää laskua seurasi tiivistahtinen koulutus kansainvälisestä edunvalvonnasta. Kurssilaisille esiteltiin Pohjolan ammatillisen yhteisjärjestön PAY:n ja suomalaisia SAK:n ja STTK:n Koulutuksen olennainen osa ovat ryhmätyöt ja verkostoituminen. Pohjoismaisen ay-liikkeen yhteisessä Geneve-koulussa luottamushenkilöt oppivat, miten kansainvälinen edunvalvonta toimii. ILO:n kautta oppia hakemassa G E N E V E K O U L U teksti Eetu Kinnunen kuvat Ville Sipilä Alppien juurella järven rannalla sijaitseva Geneve on Sveitsin historiallisen puolueettomuuden ansiosta monen kansainvälisen järjestön keskuspaikka.
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 jäsenliittoja EU:ssa edustavan FinUnionsin toimintaa. Tästä näkökulmaa laajennettiin yleiseurooppalaiseen yhteistyöhön ja Euroopan ammattiliittojen yhteistyöjärjestö ETUC:n toimintaan. Näiden järjestöjen tehtävä on lobata EU:n päätöksenteossa palkansaajille tärkeiden asioiden puolesta. Viime aikoina pinnalla on ollut esimerkiksi eurooppalainen minimipalkkalaki, jonka kanssa pitää olla tarkkana, ettei siitä tule ongelma Pohjoismaissa, joissa minimipalkoista on sovittu työehtosopimuksissa. – Kurssi oli pirun intensiivinen rypistys, jossa informaatiota tuli ovista ja ikkunoista, Sipilä kuvaa opiskelutahtia. Eri organisaatioiden toimintaa oli mahdotonta oppia ulkoa, mutta kyky tunnistaa järjestöt ja niiden roolit toisistaan auttaa jatkossa tiedonhankinnassa. Henkilökohtaiset kontaktit järjestöissä työskenteleviin ihmisiin voivat myös olla jatkossa hyödyllisiä. Erityisesti Sipilän mieleen jäi kansainvälisen ammattiliittojen keskusjärjestön ITUC:n viestintäjohtaja Tim Noonanin esitelmä globaalin ay-liikkeen saavutuksista esimerkiksi jalkapallon arvokisojen ympärille rakennettujen kampanjoiden avulla. Esimerkiksi Qatarin jalkapallon MM-kisojen kisapaikkojen rakentajien karmeat työolot on saatu nostettua otsikoihin ja niihin on saatu parannusta. – Osittain tämän ja ITUC:n luoman paineen ansiosta Qatar sopi vuonna 2017 liittymisestä ILO:n jäseneksi ja kaksi miljoonaa palkansaajaa pääsi minimipalkan kaltaisen vähimmäisturvan piiriin, Sipilä kuvaa. Kampanjat ovat olleet osa ITUC:n toimintaa jo pitkään. Esimerkiksi ennen Englannin vuoden 1996 jalkapallon EM-kisoja nostettiin esille lapsityövoiman käyttöä ja saatiin urheilukansa laittamaan painetta lapsityön lopettamiseksi urheiluvälineiden ja -vaatteiden valmistamisessa. Pandemiasta palautuminen edessä Brysselin jälkeen siirryttiin Geneveen, jossa koulutus huipentui vierailuun ILO:n päämajassa. ILO:n ja jo vuodesta 1931 toimineen Geneve-koulun historiaa kurssilaisille esitteli ILO:n varapääjohtajana ja toimitusjohtajana vuosina 1996–2010 työskennellyt suomalainen Kari Tapiola. ILO:n pääjohtaja Guy Ryder kävi läpi Geneve-koululaisten kanssa maailman ja työmarkkinoiden palautumista koronapandemiasta. On huolestuttavaa, etteivät työmarkkinat ole vielä normalisoituneet pandemiaa edeltävälle tasolle. Myös IMF:n elvytysmiljardit ovat päätyneet pääasiassa rikkaimmille teollisuusmaille ja Kiinalle. – Tämä edesauttaa vahvojen talouksien toipumista pandemiasta samalla kun muut maat kärsivät taantumasta, Sipilä kiteyttää ja korostaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä kokonaiskuvan muodostamiselle. Uuden kurssimuodon opit käyttöön Sipilän mielestä koronapandemian takia uudessa muodossa järjestetty Geneve-koulu oli hyvä kokemus. Uuden kurssimuodon ansiosta myös ay-liikkeen kansainväliset järjestöt tulivat tutuksi. – Kansainvälisen ay-liikkeen toiminta ja tehtävä on usein etäistä ammattiliittojen hallinnossa toimivillekin, Sipilä harmittelee ja kertoo kurssilaisten antaneen palautetta, että uusi kurssimuoto oli heistä erittäin toimiva. Palautteesta on otettu vaari, sillä myös seuraavasta Geneve-koulusta osa tullaan järjestämään Brysselissä kansainvälisen ay-liikkeen kanssa. • Virallisen ohjelman lisäksi Ville Sipilä sekä Mari Taivainen (keskellä) ja Päivi Vehmas (oikealla) PAMista tapasivat palveluja elintarvikealojen ammattiliittojen maailmanjärjestön IUF:n Sue Longleyn ja Massimo Frattinin. Pääluottamusmies Ville Sipilä vieraili Geneve-koulun kanssa YK:n Kansainvälisen työjärjestö ILO:n päämajassa Sveitsissä.
E L I N TA E 19 E L I N TA E 19 Mämminvalmistaja Hanna Vintola siirtää laatikoita sähköisellä haarukkavaunulla.
E L I N TA E 19 E L I N TA E 19 KymppiMaukkailla kotimaisuus on sydämenasia Kymppi-Maukkaiden tehtaalla Toijalassa valmistetaan mämmiä ja hernesoppaa pitkällä kokemuksella. T Y Ö P A I K A L L A teksti Eetu Kinnunen kuvat Eetu Kinnunen ja Vili Pötry P unaisesta kymppilogosta tulee varmasti useimmille suomalaisille mieleen mämmi, jota Vähittäiskaupan Teollisuus Oy:n vuonna 1960 Toijalaan perustama tehdas on valmistanut jo vuosikymmeniä. Nykyään Toijala on osa Akaan kaupunkia ja Kymppi-Maukkaiksi nimetyn yrityksen tehdas on osa Laihian Mallas -konsernia. Viidennessä polvessa perheyritystä luotsaa Lasse Koski, kuudetta polvea edustaa Akaassa tehdasja markkinointipäällikkönä toimiva Anna Mollberg. Kymppi-Maukkaiden tehdas on nykyään 40 työntekijän ja 10 toimihenkilön työpaikka, jonka lisäksi samaan konserniin kuuluvan Novelpack Oy:n neljä työntekijää tekevät elintarvikkeiden pakkausta samoissa tiloissa. Kymppi-Maukkaat valmistaa mämmin lisäksi useita erilaisia säilykehernekeittoja, pakastettuja joululaatikoita, valmistaikinoita ja raakoja joululaatikkomassoja kuluttajille. Näitä tuotteita ja lisäksi kypsiä piiraita ja valmiskastikkeita tuotetaan suurtalousasiakkaillekin. Omien tuotemerkkien lisäksi Kymppi-Maukkaat tekee sopimusvalmistusta muille kuluttajabrändeille. Aiemmat omistajat ovat valmistaneet Toijalan tehtaalla laajaa valikoimaa muitakin tuotteita, muun muassa jäätelötötteröitä, kurkkusäilykkeitä ja makaronia, jolloin työvoimaakin oli enemmän. Nyt tehdasalueella on tilaa Laihian Mallas -konsernin kahden yrityksen lisäksi kahdelle vuokralaisena toimivalle yrityksellekin. Tuotteiden valmistaminen pakasteeksi mahdollistaa sen, että mämmin kaltaisen herkun valmistaminen voidaan aloittaa jo hyvissä ajoin ennen pääsiäistä. Ratkaisuja suoralla puheella Talossa 17 vuotta töissä ollut Marko Helin on kolmatta kauttaan Kymppi-Maukkaiden pääluottamusmiehenä. Pitkät työurat eivät ole tehtaalla muutenkaan harvinaisia. – Aika moni nuori on ohi pyöräillessään napattu tänne kesätöihin ja päästetty pois vasta eläkkeelle, Helin naurahtaa. Vaikka viime vuosina moni pitkäaikainen työntekijä on eläköitynyt, keskimääräinen työsuhteen kesto tehtaalla on edelleen 11 ja 12 vuoden välissä. Tätä voi pitää nykyisessä työelämässä jo varsin vahvana sitoutumisena työntekijöiden ja työnantajan välillä. ?
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 – 117 työvuotta lähti tuossa kolmen eläköityneen ihmisen mukana, SEL:n vieraita vastaanottamaan tullut Laihian Mallas -konsernin omistaja Lasse Koski muistelee. Pitkä keskimääräisen työsuhteen kesto kertoo usein hyvää työntekijöiden työssä viihtymisestä ja työnantajan halusta pitää kiinni hyvistä työntekijöistä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö mielipiteet työpaikalla joskus eroaisi toisistaan. Pohjalaista työnantajaa ja hämäläistä pääluottamusmiestä yhdistää kuitenkin usko siihen, että asiat ratkeavat rehdillä ja suoralla puheella. – Jos täällä joskus on lenkkarinnarut kireällä, niin se on vain pelin henki, Helin kiteyttää ja toteaa, että muiden työpaikkojen luottamusmiehiltä hän on kuullut paljon haastavammista neuvotteluista ja ristiriitatilanteista työpaikalla. Helin pitää hyvänä sitä, että työntekijät uskaltavat kertoa ongelmista luottamushenkilöille. Se kertoo hänen mukaansa luottamuksesta työnantajan valmiuteen kuunnella työntekijöitä ja löytää ratkaisuja. Avoin vuoropuhelu ylläpitää Kymppi-Maukkaiden hyvää työkulttuuria ja työntekijöiden hyvinvointia. Työpaikoilla, joilla mieltä painavia asioita ei oteta puheeksi, työilmapiiri voi muuttua myrkylliseksi ja vaikuttaa kielteisesti työn tehokkuuteen ja tuottavuuteen. Työkulttuuri muuttunut parempaan Kun elintarviketeollisuudessa on siirrytty urakkapalkkauksesta tuotantopalkkiojärjestelmään, vaikutukset näkyvät Kymppi-Maukkaiden kaltaisella työpaikalla, jossa samat työntekijät ovat ehtineet tehdä töitä molemmissa järjestelmissä. Aiemmin vuorot kilpailivat keskenään, nyt työn ajatellaan olevan vuorojen yhteistyötä. – Aiemmin kovan työvuoron merkki oli, että kaikki häkit saatiin ajettua täyteen, Helin sanoo. Silloin seuraava vuoro joutui aloittamaan tyhjentämishommilla ja työtahti hidastui. – Nyt vuoron lopulla aletaan tyhjentää häkkejä, että seuraava vuoro pääsee ilman katkoja ajamaan, Helin kuvailee. Uudessa mallissa työt ja tuotanto pyörivät saumattomammin ja kokonaistuotantokin on silloin suurempi. Aiemmin tuotannon syklit olivat pidempiä, Avoin vuoropuhelu ylläpitää Kymppi-Maukkaiden hyvää työkulttuuria. Työsuojeluvaltuutettu Olli Koivuniemi ja pääluottamusmies Marko Helin ovat tehneet pitkään töitä tehtaalla ja vakuuttavat viihtyvänsä työssään ja luottamustehtävissään.
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 jolloin välillä virheen seurauksena isojakin eriä tavaraa meni hävikiksi. Työssä tapahtuvat jatkuvat muutokset korostavat henkilöstön ammattitaitoa ja joustavuutta siirtyä erilaisiin tehtäviin. Joustavuudella ja kyvyllä suunnata tuotantoa uudestaan on iso merkitys myös sen kannalta, että mahdollisimman moni voi tehdä töitä Kymppi-Maukkailla vuoden ympäri. Koska myös Novelpackin neljään työntekijään sovelletaan elintarviketeollisuuden työehtosopimusta, hekin voivat tarvittaessa siirtyä seinän toiselle puolelle tuotantoja pakkaustyöhön. Mahdollisuus siirtää työvoimaa olisi myös toiseen suuntaan, jos pakkausyritys saisi ison tilauksen kiireisellä aikataululla. Vakaa toimintaympäristö tärkeä Konsernin johtaja Lasse Koski korostaa toimintaympäristön vakauden merkitystä. Koronapandemia on tuonut merkittävän pudotuksen suurtaloustuotteiden kysyntään, mitä pandemian alkuvaiheessa hieman noussut hernekeiton kysyntä ei mitenkään kykene kompensoimaan. Kun yrityksen suurin kuluttajatuote, mämmi, on sesonkituote ja vähittäiskaupan hintasyklit pitkiä, kustannusrakenteen ennustettavuus on Kymppi-Maukkaiden toiminnalle tärkeää. Tämä koskee niin energian hintaa kuin palkkatason kehitystäkin. – Toivottavasti työehdoista löytyy jatkossakin sopu ja ansiotason kehitys on ennustettavaa, Koski toteaa. Valmiit mämmipaketit etenevät tuotantolinjalla. Mämmin lisäksi Toijalassa tehdään muun muassa hernekeittoa. Klassikkotuotetta tehdään niin kasvisversiona kuin palvikinkulla ja jauhelihallakin täydennettynä. Linjavastaava Johanna Mäkinen seuraa tarkasti linjaston toimintaa ja tuotteiden laatua. ?
E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 Hänestä on myönteistä, että SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen vierailee elintarvikealan työpaikoilla ja saa näin ensi käden tietoa siitä, miten alan yrityksillä menee. Ainakaan tämä yritysjohtaja ei kaipaa rettelöitä työmarkkinoille, sillä se häiritsisi ydinasiaa eli yrityksen liiketoimintaa. Kotimainen, laadukas elintarvike kuuluu selkeästi olevan Koskelle sydämenasia. Laihian Mallas -konserni toimii myös alkutuotannon puolella ja joutuu kilpailemaan ulkomaisten elintarvikkeiden kanssa. Koskea huolettaa se, että EU:n sisämarkkina-alueella ruokaa tuotetaan hyvin erilaisilla kustannusrakenteilla. Hän toivoo, että kuluttajat arvostaisivat kotimaisten toimijoiden pyrkimystä tuottaa laadukkaita ja terveellisiä elintarvikkeita kunnollisilla työehdoilla. Vihreä Keiju -tuotemerkillä Suomessa salaatteja ja yrttejä myyvä Laihian Mallas -konserni omistaa myös Baltiassa toimivan Grüne Fee -tuotemerkin, mutta Viron kasvihuoneilta ei tuoda tuotteita Suomeen, eikä Suomen puutarhoilta viedä Viroon. • Vasemmalla: Kymppi-Maukkaiden mämmissä on ruisjauhojen lisäksi ruismaltaita. Makea maku saadaan imellyttämällä. Oikealla: Essi Kalhola seuraa mämmin valmistumista keittosäiliössä. F A K TA Kymppi-Maukkaat ? Kymppi-Maukkaiden tuotantolaitos sijaitsee Akaan Toijalassa ? Henkilöstömäärä: Noin 50, joista työntekijöitä noin 40 ? Liikevaihto: 9 miljoonaa euroa (2020) ? Tehdas perustettiin Toijalaan vuonna 1960 Vähittäiskaupan teollisuuden nimellä ? Tehdas siirtyi vuonna 1988 Raisio-yhtymälle ja vuonna 1999 Laihian Mallas -konsernille, joka antoi yritykselle sen nykyisen nimen ? Tehtaassa on valmistettu aiemmin muun muassa makaronia, kurkkusäilykkeitä ja jäätelötötteröitä ? Tuotteet: Pääasiassa mämmejä ja hernekeittoja, mutta myös esimerkiksi laatikoita, soseita ja taikinoita
E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 T yöja elinkeinoministeriön eli TEM:n joulukuussa julkaisema tuore leipomoalan toimialaraportti kertoo alan liikevaihdon kasvaneen 4,7 prosentilla vuonna 2020. Leipomoalan liikevaihto oli 1,1 miljardia euroa, joka on noin 10 % koko elintarvikealan liikevaihdosta. Leipomot työllistävät Suomessa kokoaikaisesti noin 7 000 ihmistä noin 600 yrityksessä. Luku sisältää myös yrittäjät. Koko elintarviketeollisuus työllistää kokoaikaisesti noin 34 000 henkilöä, joten yli 20 % elintarvikealan työntekijöistä tienaa leipänsä leipomoalalta. Leipomoista huomattavan suuri osa on pieniä, alle viiden hengen yrityksiä ja perheyrityksiä. Yhteistä leipomoyrityksille on suhteellisen matala voittoprosentti sekä yritysten suuresta määrästä ja kasvaneesta tuonnista johtuva kiristynyt kilpailutilanne. Osa suomalaisistakin yrityksistä on kuitenkin onnistunut pääsemään kiinni vientiin, kuten gluteenittomiin tuotteisiin erikoistunut pieksämäkeläinen Moilas. Gluteenittomien tuotteiden kysyntä on kasvanut voimakkaasti sekä kotimaan että ulkomaan markkinoilla. SEL:n palkkasihteeri Ari Huuki kertoo, että SEL:n ja ETL:n välisen leipomoalan työntekijöiden työehtosopimuksen piirissä on reilut 5000 työntekijää. – Loput ovat pääosin toimihenkilöitä ja yrittäjiä, Huuki sanoo. Lisäksi kahviloissa ja ravintoloissa L E I P O M O A L A Leipomoalan liikevaihto kasvussa Leipomoalan vahvuutena on monipuolisuus ja pitkät perinteet, mutta hajautunut yritysrakenne ja kilpailu tuontituotteiden kanssa tuovat haasteita. on töissä jonkin verran leipureita ja kondiittoreja PAMin ja MaRan välisellä matkailu-, ravintolaja vapaaajan palveluiden työntekijöiden työehtosopimuksella. Jos yritys toimittaa tuotteitaan kauppoihin tai muille jälleenmyyjille, niiden pitäisi aina soveltaa leipomoalan työntekijöiden työehtosopimusta. Kaikki työnantajat eivät näin kuitenkaan toimi, vaikka oikean työehtosopimuksen soveltaminen on työntekijän oikeuksien toteutumisen kannalta tärkeää. Samojen pelisääntöjen noudattaminen pitää myös yritysten välisen kilpailun reiluna. Joidenkin yritysten pyrkimys toimialan rajojen hämärtämiseen näkyy myös TEM:n toimialaraportissa. Osa yrityksistä luokittelee itsensä muualle kuin leipomoalalle. Osalla yrityksistä on myös poikkeavia konsernirakenteita, kuten Hannu Malmivaaran omistuksessa olevassa kahdeksasta erillisestä yrityksestä koostuvassa Pirjon Pakari -kokonaisuudessa. Jos yritysten liikevaihto lasketaan yhteen, se olisi noin 17 miljoonaa euroa, mikä tekisi konsernista alan suuryrityksen. Tekijät vähenevät työtä nopeammin Leipomoalan työntekijöiden määrä laskee automaation lisääntyessä ja yritysten määrän vähentyessä. Uusien leipomoiden syntyminen ja eläköityvän henkilöstön korvaaminen on kuitenkin johtanut alueelliseen työvoimapulaan, joka on vaikein Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Lapissa. Kaikkialla Suomessa pulaa leipomoalan ammattilaisista ei ole. Hakijoita oli syksyllä 2021 enemmän kuin avoimeksi ilmoitettuja työpaikkoja Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Leipureita on kondiittoreita vähemmän työttömänä suhteessa avoimiin työpaikkoihin. SEL:n palkkasihteeri Ari Huuki ei usko EK:n vuoden 2020 palkkatilastoissa näkyneen leipomoalan työntekijöiden ansiotason hyppäyksen selittyvän työvoimapulan vauhdittamalla palkkakehityksellä. – Leipomoalan palkoista suuri osuus on lisiä, joten korotusten tuntipalkkoihin pitäisi olla melkoisia. Huuki pohtii, että otantaan valikoituneiden yritysten ohella palkkasumman nousua saattaisi osin selittää paistopistetuotteiden myynnin kasvu viimeisten kahden vuoden aikana. Paistopisteissä tehdään paistotyötä ennen kauppojen aukeamista, ja tästä työstä maksetaan aamutuntilisää. • teksti Eetu Kinnunen kuva Jarno Mela
E L I N TA E 25 E L I N TA E 25 Kun työsuhteesi päättyy, muista nämä asiat Listasimme asiat, jotka on hyvä muistaa, kun määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva työsuhteesi päättyy. teksti Karoliina Öystilä kuva Maria Björklund T Y Ö S U H D E E L I N TA E 2 4 E L I N TA E 2 4 J os työsuhteesi päättyy siksi, että työnantajasi on irtisanonut sinut ja epäilet, että irtisanomisesi ei ole ollut laillinen, työpaikkasi SEL:n luottamusmies auttaa sinua. Jos työpaikallasi ei vielä ole SEL:n luottamusmiestä tai työsuhteesi on jo päättynyt, ole yhteydessä SEL:n aluetoimistoon aluesihteeriin.
E L I N TA E 25 E L I N TA E 25 2. ONKO PALKKASI MAKSETTU OIKEIN? SINUN kannattaa tarkistaa palkkalaskelmasi jokaisen palkanmaksun yhteydessä ja ilmoittaa välittömästi virheistä tai puutteista työnantajallesi. Erityisen huolellisesti palkkalaskelma kannattaa tarkistaa työsuhteesi päättyessä. Tarkista, onko sinulle maksettu oikein kaikki sinulle kuuluvat palkat ja lisät? Tarkista myös, oletko saanut loppupalkkasi yhteydessä lomakorvauksen, jos et ole ehtinyt pitää kaikkia kertyneitä lomiasi työsuhteesi aikana. Lomakorvausta on maksettava kaikista, jopa muutaman tunnin pituisista työsuhteista. Lomakorvauksen suuruus määräytyy työsuhteen pituuden ja kuukausittaisen työajan perusteella. Esimerkiksi jos sinulla on työssäolopäiviä kuukaudessa vähintään 14, kertyy sinulle lomakorvausta alle vuoden kestäneessä työsuhteessa kahden päivän ajalta kuukautta kohti. Yli vuoden kestäneessä työsuhteessa lomakorvausta kertyy 2,5 päivän ajalta kuukaudessa. Korvaukseen oikeuttavia päiviä ovat myös hyväksyttävistä syistä johtuneet poissaolopäivät, kuten sairauslomapäivät. Lomakorvauksen tai pidetyn loman ajalta maksettavan vuosilomapalkan lisäksi sinulla voi olla oikeus myös työehtosopimuksessasi sovittuun lomarahaan, joka on 50 % vuosilomapalkasta. Jos löydät virheitä palkkalaskelmastasi, ilmoita niistä työnantajalle. Jos sinulla on kysyttävää palkkalaskelmastasi, työpaikkasi SEL:n luottamusmies auttaa sinua. Jos työpaikallasi ei vielä ole SEL:n luottamusmiestä tai jos työsuhteesi on jo päättynyt, ole yhteydessä SEL:n aluetoimistoon aluesihteeriin. 5. JÄÄTKÖ TYÖTTÖMÄKSI? JOS jäät työttömäksi, ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi. Tutustu työttömyyskassan verkkosivuilla www.elintarvikekassa.fi ohjeisiin, miten ilmoittaudut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon ja haet ansiopäivärahaa työttömyyskassasta. Jos et ole oikeutettu työttömyyskassan maksamaan ansiopäivärahaan, voit hakea Kelalta peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Jos et saa työttömyyskassan maksamaa etuutta, saat työttömyyden ajalta vapautuksen SEL:n jäsenmaksusta. Ilmoita siitä SEL:n eAsioinnissa osoitteessa www.selry.fi/easiointi, nettisivujen lomakkeella tai soittamalla jäsenpalvelun numeroon 09 4246 1230. 4. SIIRRYTKÖ OPISKELIJAKSI? JOS siirryt päätoimiseksi opiskelijaksi, eikä sinulla ole palkkatuloja opiskeluaikanasi, ilmoita SEL:n jäsenrekisteriin opiskeluidesi arvioitu kesto, jonka ajalta saat vapautuksen SEL:n jäsenmaksusta. Voit tehdä ilmoituksen SEL:n eAsioinnissa osoitteessa www.selry.fi/ easiointi, nettisivujen lomakkeella tai soittamalla jäsenpalvelun numeroon 09 4246 1230. 3. SAITKO TYÖTODISTUKSEN? SINULLA on lain mukaan oikeus saada työsuhteesi päätyttyä työnantajaltasi työtodistus. Voit pyytää työnantajaltasi suppeaa tai laajaa työtodistusta. Laaja työtodistus sisältää työsuhteen keston ja työtehtävien lisäksi työsuhteesi päättymisen syyn sekä työnantajasi arvion työtaidostasi ja käytöksestäsi. Työtodistus kannattaa säilyttää huolellisesti. Tarvitset todennäköisesti työtodistustasi, kun haet työtai opiskelupaikkaa tai kun ilmoittaudut TE-toimistoon työnhakijaksi ja haet ansiopäivärahaa työttömyyskassasta. Jos työnantajasi ei anna sinulle työtodistustasi pyynnöistäsi huolimatta, työpaikkasi SEL:n luottamusmies auttaa sinua. Jos työpaikallasi ei vielä ole SEL:n luottamusmiestä tai työsuhteesi on jo päättynyt, ole yhteydessä SEL:n aluetoimistoon aluesihteeriin. 6. VAIHDATKO TOISELLE ALALLE TÖIHIN? JOS siirryt toiselle alalle töihin, etkä palaa enää elintarvikealalle, muistathan, että SEL:n ja työttömyyskassan jäsenenä kerryttämäsi jäsenyysja työssäoloehto ei katoa, kun vaihdat toiseen työpaikkaan tai kokonaan toiselle alalle, jos pidät jäsenyytesi kunnossa tai vaihdat toiseen liittoon ja työttömyyskassaan ilman katkoksia 30 päivän sisällä. 1. KOSKEEKO MUUTOSTURVA SINUA? TARKISTA, oletko muutosturvan piirissä. Sinulla voi esimerkiksi olla oikeus pitää irtisanomisajallasi palkallisia vapaapäiviä työnhakua varten. Palkallisia vapaapäiviä saat käyttää esimerkiksi työllistymissuunnitelman laatimiseen, työvoimakoulutukseen tai oma-aloitteiseen työnhakuun ja työhaastatteluissa käymiseen. Esittelimme muutosturvan tarkemmin Elintakeessa 1/2022 sivuilla 28–29. Muutosturva avittaa takaisin työelämään -jutun löydät myös osoitteesta www.selry.fi.
E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 Järjestösivut AMMATTIOSASTOT JA ALUEJÄRJESTÖT TIEDOTTAVAT Etelä-Suomi Työttömien ja eläkeläisten Kahvila Pääsky on auki maanantaisin klo 9–11, aluetoimistolla, Siltasaarenkatu 4, 5.krs. 1 helsingin leipomotyöntekijät Linnanmäelle etuhintaan! Ammattiosasto tarjoaa jäsenilleen Linnanmäki rannekkeita kesäkaudella 2022 hintaan 30 €/kpl (norm. 43–45 €). Rannekkeita voi tilata enintään 2 ranneketta per jäsen. Ranneke soveltuu kaiken pituisille ja ikäisille huvittelijoille. Ranneke on voimassa yhden vierailupäivän ajan kaudella 2022. Ranneke aktivoituu ensimmäisen laitekäynnin yhteydessä. Ranneke on henkilökohtainen ja vain ehjä, ranteeseen kiinnitetty ranneke on kelvollinen. Käyttämättä jääneitä rannekkeita ei lunasteta takaisin. Linnanmäki aukeaa 29.4.2022. Tilaukset: https://sel1. yhdistysavain.fi/uutiset/lintsi/ Länsi-Suomi 32 ala satakunnan elintarviketyöläiset Ovatko jäsentietosi ajan tasalla? Varmistaaksesi jäsenpostitusten saapumisen perille, päivitä muuttuneet jäsentietosi. Ammattiosasto 32 tiedottaa sähköpostitse oman ammattiosaston järjestämistä tapahtumista, kokouksista ja muista ajankohtaisista asioista. Jos sähköpostiosoitteesi, puhelinnumerosi ja muut tietosi eivät ole ajan tasalla, päivitä ja tallenna tietosi, kirjautumalla SEL:n eAsiointiin osoitteessa www.selry. fi/easiointi. Jos et voi käyttää eAsiointia, voit tarkistaa tietosi soittamalla jäsenpalveluun p. 09 4246 1230, joka palvelee maanantaista torstaihin klo 8.30–15.30 ja perjantaisin klo 8.30–15. 144 turun elintarviketyöntekijät Osasto järjestää risteilyn jäsenilleen upouudella Viking Glorylla. Lähtö lauantaina 28.5.2022 kello 8.45. Paluu sunnuntaina 29.5.2022 kello 7.35. Matkan hinta: Seaside Four hytti 79 €/hlö, kun 1 hlö hytissä, 49 €/hlö, kun 2 hlö hytissä, 39 €/hlö, kun 3 hlö hytissä, 34 €/hlö, kun 4 hlö hytissä. Matka sisältää Seaside hyttipaikan, meriaamiaisen buffet ravintolassa, ammattiosaston tilaisuuden auditoriossa ohjelmineen ja kahvitarjoiluin sekä päivällisen buffet-ravintolassa. Ilmoittaudu Marko Laaksolle p. 050 3796 877 tai marko.laakso@ao144.eu. Matka on maksettava 24.4.2022 mennessä ja tämän jälkeen matka on sitova. Paikkoja on rajoitetusti. Häme–Keski-Suomi sel häme keski suomen aluejärjestö Perheretki Seitsemisen kansallispuistoon 11.6.2022. Luontoretki alkaa klo 11 Kirkas-Soljasen keittokatokselta, josta löytyy myös ruokaja päivystyspiste. Mahdollisuus mm. patikoimiseen, kalastamiseen, valokuvaukseen ja luonnosta nauttimiseen. Ohjelmassa mm. yrttikurssi ja geokätköily. Koveron perinnetilalla on opastettu kierros klo 13. Ammattiosastot järjestävät ja maksavat kuljetuksen. Ota yhteyttä ammattiosastoosi ja ilmoittaudu retkelle mukaan: 002 Maarit 040 741 9450, 011 Aapo 050 353 4819, 013 Ari 050 305 7274, 016 Harri 040 593 2907, 024 Markus 045 325 8805, 045 Sari 040 742 2600, 102 Kati 040 732 3409, 119 Mikko 040 571 5045, 148 Ritva 050 348 6096. Tutustu: www.luontoon.fi/Seitseminen 2 tampereen elintarviketyöläiset / eläkeläiset 12.4.2022 kokoontuminen on peruttu. 26.4.2022 kokoontuminen vappuherkkujen kanssa Rautatienkatu 10, 7. kerros kokoustila (aluetoimisto on 6 kerroksessa). 10.7.22 retki Nokian kesäteatteriin klo 15 katsomaan esitystä: Metsän Morsian. Ilmoittautumiset Virtasen Eijalle p. 03 367 2423. Tampereen keskustasta lähtee linja-auto, joka pysähtyy lähellä Nokian kesäteatteria. Tervetuloa! 16 jyväskylän elintarviketyöläiset Uimahallipäivä la 9.4.2022 klo 10–18. AaltoAlvarissa, Pitkäkatu 2, Jyväskylä. Kassa suljetaan klo 17.00. Ilmoittautumiset perjantaihin 1.4. mennessä työpaikkojen luottamusmiehille ja työttömät/eläkeläiset Raija Järviölle p. 0400 782 198. Uintiaika pukeutumisineen on kolme tuntia. Huom! Kylpylä ei ole käytössä. Uimahallilla on mahdollisuus myös käydä kuntosalilla. Liikunnan jälkeen kahviosta saa kahvia, teetä, pillimehua ja munkkia. Uimahallipäivä on tarkoitettu ammattiosaston jäsenille sekä muille perheen jäsenille. Muista ottaa mukaan liiton jäsenkortti. Mukavaa liikuntapäivää toivottaa johtokunta. 24 ääne seudun elintarviketyöntekijät Osasto järjestää kuntokampanjan 1.–30.4.2022. Kuntovihkojen paikat ovat Valion taukohuone, Paatela ja Ääneniemi. Kuntoilijoiden kesken arvotaan lahjakortteja. Muistathan kirjoittaa nimesi vasta urheilusuorituksen jälkeen. Yksi nimi/pvä. Iloisia liikuntahetkiä! 148 turengin elintarviketyöläiset Janakkalan Musiikkipäivillä 11.313.3.2022 mukana olleet, ottakaa yhteyttä Ritva Laamanen p.050 348 6096, viimeistään 31.3.2022 mennessä. Asia koskee lippuja. Kaakkois-Suomi 47 päijät hämeen elintarviketyöntekijät Eläkejaoston kokous ke 30.3.2022 klo 12.00, NNKY:n tila, Vapaudenkatu 8, 15110 Lahti. Tervetuloa! 122 kouvolan leipomo ja elintarviketyöläiset Lauantaina 21.5.2022 klo 13 Kouvolan teatterissa suurella näyttämöllä Mari Karhin ohjaama Muistojen virta. Koskettava musiikkinäytelmä vie Suomen kaikkien aikojen suosituimman laulajan Olavi Virran muistoihin. Esityksen kesto on 2 h 45 min. väliaikoineen. Ammattiosasto tarjoaa kahvin/teen ja pullan väliajalla, joten kerrothan ilmoittautuessasi, mikäli sinulla on ruoka-ainerajoitteita. Ammattiosasto on varannut 50 lippua, joten nopealla varauksella varmistat paikkasi esitykseen. Omavastuu jäsenelle 15 € ja osaston ulkopuoliselle 43 €. Viimeinen ilmoittautumisja maksupäivä on 27.4. Maksut Kouvolan Leipomoja Elintarviketyöläisten osaston tilille: FI82 5750 0120 2094 09. Laitathan viestiosaan maksamasi henkilöiden nimet. Ilmoittautumiset Kirsi Kohopää p. 040 834 7889. Itä-Suomi sel : n itä suomen aluejärjestö Itä-Suomen aluejärjestö tukee SEL:n nuorten risteilylle osallistuvia 50 €/ alueen nuori jäsen. Tuki vähennetään risteilyn hinnasta. Tervetuloa risteilylle! 30 kuopion elintarviketyöläiset Ammattiosasto tukee jäseniään tarjoamalla kesäfestareille Tampereelle 13.8.2022 yhteiskuljetuksen (aikataulu ja lähtöpaikat ilmoitetaan myöhemmin, seuraa ilmoittelua) sekä ruokailun festarialueella. Kaikki joukolla mukaan! Lisätietoja Rainer Kettunen p. 09 4246 1240 SEL:n Itä-Suomen aluetoimisto 158 nurmeksen ja lähiympäristön elintarviketyöläiset Jäsenille ostosmatka Kuopion Matkukseen 23.4.2022. Linja-auto lähtee Lieksasta (Porokylän Leipomolta)-Nurmes (ABC)-Kuopion Matkus. Juukalaisille korvataan kilometrit Nurmekseen kimppakyydein. Lähtöaika tarkentuu myöhemmin. Perheenjäseniä saa ottaa mukaan! Sitovat ilmoittautumiset 10.4.2022 mennessä tekstiviestinä Tarjalle p. 050 4668 106. E L I N TA E 2 6 E L I N TA E 27
E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 Järjestösivut Pohjanmaa 52 seinäjoen elintarviketyöläiset / eläkeläisjaosto Kesäteatterimatka Tampereen Pyynikille torstaina 4.8.2022. Näytelmä Suomen hevonen on hauska ja terävä kuvaus Suomen maaseudusta. Ilmoittautuminen ja tiedustelut 30.6. mennessä: Arto Talasmäki p. 0400 602 970. 89 kainuun elintarviketyöntekijät Kainuun Elintarviketyöntekijät tarjoaa jäsenille rajallisen määrän lippuja Kajaanin ”Lammen Loiskeet” tapahtumaan. Osasto korvaa 20 ensimmäistä lippua (49 €/jäsen) joiden kuitit yhteysja tilitietoineen on lähetetty toukokuun loppuun mennessä osoitteeseen Kainuun Elintarviketyöntekijät ry, Metsokatu 2 a 6, 87500 Kajaani, tai sähköpostitse paivi.fonselius@ gmail.com. Lisätietoja Päiviltä. KOKOUSKUTSUT Kokouksissa käsitellään sääntömääräiset asiat, ellei toisin ilmoiteta. Ammattiosaston kevätja syyskokouksiin voivat osallistua kaikki ammattiosaston jäsenet. Kevätkokouksen malliesityslista löytyy osoitteesta selnet.selry.fi Etelä-Suomi 1 helsingin leipomotyöntekijät Kevätkokous pidetään 12.4.2022 klo 16.30 aluetoimistolla, Siltasaarenkatu 4, 5.krs. Kahvija kakkutarjoilu. Tervetuloa! 9 porkkalan sokerityöntekijät Kevätkokous 2.4.2022 klo 16, Varuboden Areenan kabinetti, Kirkkonummi. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, ruokaillaan ja keilataan. Tervetuloa! 91 järvenpään elintarviketyöläiset Kevätkokous 8.4.2022 klo 17, Ravintola Rose, Järvenpää. Käsitellään sääntömääräiset sekä muut esille tulevat asiat. Tervetuloa! Länsi-Suomi 104 porin elintarviketyöläiset Kevätkokous 29.3.2022 klo 16.30 ammattiosaston toimistolla, Otavankatu 14 B, Pori. Tervetuloa! 144 turun elintarviketyöntekijät Kevätkokous 29.3.2022 klo 17 ammattiosaston kokoushuoneessa, Maariankatu 6 b, 6. krs, Turku. Pyydämme huomioimaan koronatilanteen, tule vain terveenä. Ilmoittautumiset viimeistään 26.3.2022: Marko Laakso, p. 050 3796 877 tai marko. laakso@ao144.eu. Tervetuloa! länsi suomen elintarvikealan seniorit Kevätkokous 4.4.2022 klo 12, SEL:n Turun aluetoimiston kokoushuone, Maariankatu 6 b 6. krs. Turku. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Häme–Keski-Suomi 2 tampereen elintarviketyöläiset Kevätkokous 31.3.2022 klo 18, Rautatienkatu 10, 7. kerros. Tarjolla kahvia, pikkupurtavaa ja elokuvalippu. Tervetuloa! 13 hämeenlinnan elintarviketyöläiset Kevätkokous pe 6.5.2022 klo 16.30 Karikossa, Turun valtatie 433, Hämeenlinna. 16 jyväskylän elintarviketyöläiset Sääntömääräinen kevätkokous 2.4.2022 klo 15, Pamin kokoustila, 3. krs, Järjestöjen talo, Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä. Kahvitarjoilu, tervetuloa! 24 ääne seudun elintarviketyöntekijät Kevätkokous pidetään keskiviikkona 30.3.2022 klo 18, ABC Hirvaskankaalla, Suonenjoentie 10, 44250 Koivisto. Ruokatarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta Kaakkois-Suomi 44 lappeenrannan elintarviketyöläiset Sääntömääräinen kevätkokous 1.4.2022 klo 18, Ravintola Angus, Valtakatu 33, 53100 Lappeenranta. Ruokailemme kokouksen ohessa. Tervetuloa! 47 päijät hämeen elintarviketyöntekijät Kevätkokous to 7.4.2022 klo 18. Paikka: Kahvila Muta&Kakku, Launeenkatu 82, 15700 Lahti. Tervetuloa! 77 haminan elintarviketyöläiset Kevätkokous 7.4.2022 klo 15.30, Ravintola Tervanarussa, Tullimakasiininranta 9. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Itä-Suomi 30 kuopion elintarviketyöläiset Sääntömääräinen kevätkokous 28.3.2022 klo 18, Itä-Suomen aluetoimisto, Haapaniemenkatu 21 B 21, 70110 Kuopio. Käsitellään mm. tilinpäätös ja toimintakertomus v. 2021. Kahvitarjoilu. Johtokunta kokoontuu klo 16.30. Tervetuloa! 81 iisalmen elintarviketyöläiset Kevätkokous to 14.4.2022 klo 18.30, Hotelli Koljonvirta, Tuuva -kabinetti. Ruokatarjoilu. Tervetuloa! 105 suonenjoen elintarviketyöntekijät Kevätkokous to 31.3.2022 klo 17, Kahvila Kinuskihuone, Iisvedentie 2, 77600 Suonenjoki. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Pohjanmaa 6 pedersöre livsmedelsarbetares fackavdelning Vårmöte tisdag 12.4.2022 kl 17.30. ABC Karleby Heinolankaari. Stadgeenliga ärenden. Kaffeservering + pizza. Välkommen. Ärenden: pedersorelivs.fi/kokoukset. Kevätkokous tiistaina 12.4.2022 klo 17.30. ABC Kokkola, Heinolankaari. Sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu + pizza. Tervetuloa! Esityslista: pedersorelivs.fi/kokoukset 7 vaasan elintarviketyöläiset Kevätkokous 6.4.2022 klo 17, SEL:n aluetoimisto, Pitkäkatu 43, Vaasa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tarjolla kahvia, pullaa ja pikkusuolaista. Tervetuloa! 52 seinäjoen elintarviketyöläiset Sääntömääräinen kevätkokous pidetään 29.3.2022, alkaen klo 18 kahvilla ja kokous klo 18.30, ammattiosaston toimitilassa, Kalevankatu 5 A 24, Seinäjoki Tervetuloa! Johtokunta. 99 kauhajoen elintarviketyöläiset Kevätkokous 7.4.2022 klo 18 Kauhajoen Krouvi. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Paikalla aluesihteeri Markus Forslund. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! 154 kannuksen elintarviketyöntekijät Kevätkokous 2.4.2022 klo 12.30, Poutun Törmälä, Tehtaankatu 1, Kannus. Johtokunta kokoontuu klo 12. Kahvitarjoilu. Pohjois-Suomi 33 meri lapin elintarviketyöntekijät Kevätkokous 1.4.2022 klo 17.00, Savotan-Sanni. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tilaisuudessa kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset: 040 578 3828/Reino. 89 kainuun elintarviketyöntekijät Tervetuloa osaston kevätkokoukseen 23.4.2022 klo 11, Hotelli Kalevalaan, Väinämöinen 9, 88900 Kuhmo. Kokouksen jälkeen ruokaillaan. ilmoittautuminen ruokailuun mielellään tekstiviestillä: Päivi Fonselius p. 050 300 8460. 117 kalajokilaakson elintarviketyöläiset Kevätkokous 29.3.2022 klo 17 Häggman-neuvottelutilassa osoitteessa Rautatiekatu 8, Ylivieska. Tervetuloa! E L I N TA E 27
E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 Järjestösivut E L I N TA E 2 8 KOULUTUKSET Jos haluat osallistua koulutukseen, täytä kurssihakemus, jonka löydät osoitteesta www.selry.fi/koulutus ja lähetä se allekirjoitettuna osoitteella: SEL Jaana Saaranen Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Kysy lisää koulutuksista koulutussihteeri Jaana Saaraselta p. 050 379 9269 tai jaana.saaranen@selry.fi. KEMIALLISET TEKIJÄT TYÖPAIKALLA 20.–27.4.2022 (3 pv) Murikka-opisto 14.–16.9.2022 (3 pv) Murikka-opisto Kurssi syventää työsuojeluhenkilöstön tietoja teollisuuden työpaikoilla esiintyvistä kemiallisista tekijöistä ja niiden aiheuttamien riskien arvioinnista ja hallinnasta. Kurssin kohderyhmä: työsuojeluvaltuutetut, varavaltuutetut ja työsuojeluasiamiehet sekä työsuojelutoimikunnan jäsenet Kurssilla tutustutaan kemiallisiin tekijöihin ja niihin liittyvien riskien arviointiin ja hallintaan sekä lainsäädäntöön. Esitellään työpaikan kemiallisten tekijöiden aiheuttamia ammattitauteja ja työterveyshuollon roolia sekä perehdytään kemikaalien turvalliseen käsittelyyn ja varastointiin. RISKIEN ARVIOINTI 25.–27.4.2022 (3 pv) Murikka-opisto Kurssi antaa perusvalmiudet osallistua vaarojen selvittämiseen ja riskien arviointiin työpaikalla. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan selvittämään, tunnistamaan ja arvioimaan työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle aiheutuvat haitat ja vaarat yhdessä henkilöstön kanssa. Kurssin kohderyhmä: työsuojeluvaltuutetut, varavaltuutetut ja työsuojeluasiamiehet sekä työsuojelutoimikunnan jäsenet. Kurssilla esitellään ja harjoitellaan menetelmiä ja toimintatapoja työn vaarojen tunnistamiseen ja riskien arviointiin. Käsitellään eri tekijöille altistumista ja terveysriskien tunnistamista ja arviointia sekä pohditaan asenteisiin ja riskinottoon vaikuttamista työssä. TYÖOIKEUS 9.–13.5.2022 (5 pv) Murikka-opisto SEL:n oma kurssi Työoikeuden kurssi antaa luottamushenkilöille sekä muille työlainsäädännöstä kiinnostuneille kokonaiskuvan työelämän oikeudellisista kysymyksistä ja syventää työoikeudellista ajattelua. Luottamusmiesten tai työsuojelun perusja jatkokurssit sekä pitkäaikainen kokemus edunvalvontatehtävistä ovat hyvä pohja työoikeuden kurssille. Kurssilla käsitellään työlainsäädännön ja työehtosopimusten keskeisiä kohtia sekä lakien tulkintaa ja vaikutuksia työelämään. Työoikeuden perusteiden lisäksi kurssi sisältää käytännön harjoituksia ja syventävää tietoa oikeustapauksista. TYÖSUOJELUN PERUSKURSSI 9.–13.5.2022 (5 pv) Murikka-opisto SEL:n oma kurssi Työsuojelun peruskurssi antaa välttämättömät perustiedot työsuojelutehtävissä toimiville työntekijöiden edustajille. Kurssilla käsitellään muun muassa työn ja terveyden välistä suhdetta ja opetellaan työsuojelun peruskäsitteet. Lisäksi perehdytään työpaikan työsuojeluyhteistoimintaan sekä vastuisiin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin työsuojeluasioissa. Kurssin teemat: • Työn ja terveyden vuorovaikutus • Työsuojelun peruskäsitteet • Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta sekä eri osapuolten vastuut, oikeudet ja velvollisuudet työsuojeluasioissa • Työsuojelutoimintaa ohjaava lainsäädäntö ja valtioneuvoston asetukset • Toimintatavat, joilla työpaikan haitta-, vaara ja kuormitustekijöitä tunnistetaan, arvioidaan ja saadaan hallintaan • Työterveyshuollon tuki työpaikalla IHMISSUHTEET TYÖPAIKALLA 16.–20.5.2022 (5 pv) Murikka-opisto Ihmissuhteet työpaikalla on elämänmakuinen kurssi kaikille työyhteisönsä hyvinvoinnista ja kehittämisestä kiinnostuneille jäsenille! Kiire, väsymys, muutospelko ja ristiriidat vaivaavat usein työyhteisöjä. Työilmapiirin kehittämiseen tarvitaan taitoa analysoida ongelmien taustaa, kykyä ymmärtää ihmisten erilaisia tapoja reagoida työyhteisön tapahtumiin sekä ihmissuhdeosaamista. Kurssilla harjoitellaan ongelmatilanteiden puheeksi ottamista, ratkaisukeskeistä toimintamallia sekä ihmissuhdejohtajuuden välineitä. Harjoitusmateriaalina ovat opiskelijoiden esiin tuomat ”keissit”. Tutustumme erilaisiin ryhmäilmiöihin, työyhteisön sosiaalisiin rooleihin, erilaisten reagointitapojen psykologisiin perusteisiin. Analysoimme työyhteisöjen epä tasa-arvoistavia rakenteita. Harjoittelemme ihmissuhde viestinnän taitoja. UUSI YT-LAKI 23.–24.5.2022 (2 pv) Kiljavan opisto Vuoden 2022 alusta uudistunut yhteistoimintalaki toi muutoksia, joihin perehtyminen on luottamushenkilöille tärkeää tehtävässä menestymisen kannalta. Uusi laki muodostuu kolmesta kokonaisuudesta: jatkuva vuoropuhelu, neuvottelut muutostilanteissa ja henkilöstön edustus yrityksen hallinnossa. Nämä muutokset laajentavat yhteistoiminnassa käsiteltävien asioiden piiriä ja luottamushenkilöiden tietojen päivitys on vähintäänkin tarpeellista. Kurssilla käsitellään uuden lain sisältö ja uuden sekä vanhan lain eroavuudet eli mitkä asiat muuttuvat oleellisesti.
E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 www.ksl.fi Monipuolisia koulutuspalveluita SEL:n jäsenille edullisesti KOULUTUSTA TEIDÄN TARPEISIINNE Tarvitsetteko koulutusta tai pidempiaikaista sparrausta toiminnan kehittämiseen ja jäsenten innostamiseen? Haluaisitko olla innostavampi puheenjohtaja tai parempi neuvottelija? Koulutuksemme tukevat ammattiosastonne tavoitteita ja toimintaa pidemmällä aikavälillä. Tilaa sopiva koulutus meiltä! Ota yhteyttä koulutuspäällikköön: tarja.muukkonen@ksl.fi ja kerro koulutustarpeestanne, niin teemme teille tarjouksen. HALUATKO OPPIA TEKEMÄÄN VAIKUTTAVAN SARJAKUVAN TAI ANIMAATION? Meiltä voit tilata kulttuuriaktivismityöpajan, jossa käsitellään haluamianne teemoja luovien menetelmien avulla. Kulttuuriaktivismi on mahdollisuus saada uutta näkökulmaa ja erilaisia luovia tapoja vaikuttamistyöhön. Ota yhteyttä kulttuurituottajaan: riina.nasi@ksl.fi ja suunnitellaan teille sopiva työpaja. OSALLISTU AVOIMIIN KOULUTUKSIIMME Tilauskoulutusten lisäksi järjestämme kaikille avoimia koulutuksia, joihin kuka tahansa voi ilmoittautua. Vuonna 2022 koulutuksiamme ovat muun muassa: • Vaikuta vallanpitäjiin • Somevideo ja tekstitys • Ohjaustyön perusteet järjestöissä SEL maksaa jäsentensä koulutuksen osallistumismaksun sekä matkakulut. Kaksipäiväiset koulutukset sisältävät myös majoituksen. Lue lisää nettisivuiltamme ja ilmoittaudu mukaan. OPISKELE OPINTOKERHOSSA, SAAT MEILTÄ TUKEA Myönnämme taloudellista tukea yhteiskunnallisista tai ajankohtaisista aiheista keskusteleville opintokerhoille. Kokoa porukka ja kerro meille, mistä teidän pitää puhua. Maksamme enintään 100 euroa/opintokerho kulukorvausta. Vuonna 2022 SEL maksaa enintään 300 euron lisätuen KSL-opintokeskuksen tukea saaville ammattiosastojen opintokerhoille. Täytä opintokerhohakemus nettisivuillamme. Olemme järjestöjen kouluttaja – valtakunnallinen vasemmistolainen aikuisoppilaitos. Jäsenenä saatte meiltä edullisia tai maksuttomia koulutuksia sekä tietoa ja apua järjestötoimintanne tueksi. Tuemme ammattiosastonne toimintaa kouluttamalla ja tarjoamalla työkaluja tavoitteelliseen järjestötyöhön. Koulutuksemme edistävät yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia.
Hyttiluokka Hinta/hytti Hinta/hlö DeLuxe 358 € 179 € A1 129 € 129 € A2 164 € 82 € A3 198 € 66 € A4 232 € 58 € B1 94 € 94 € B2 114 € 57 € B3 162 € 54 € B4 196 € 49 € Hinta ilman ammattiosastosi tukea: Laiva täynnä selliläisiä, hyvää seuraa ja hauskaa ohjelmaa! Älä jää rannalle! Silja Europa lähtee Helsingin Länsisatamasta Tallinnaan lauantaina 21.1.2023 kello 18.30 ja on takaisin sunnuntaina 22.1.2023 kello 16. Kaikki risteilyn osallistujat tarvitsevat mukaan passin tai poliisin myöntämän kuvallisen henkilökortin. Sunnuntaina aamupäivällä on mahdollisuus käydä maissa Tallinnassa. Paikat risteilyltä myydään kokonaisina hytteinä. Kerää hytillinen porukkaa ja varaa paikkasi 1.4.2022 alkaen osoitteesta www.selry.fi/risteily. Hinta sisältää hyttipaikan ja buffet-illallisen ruokajuomineen. Meriaamiaisen voi ostaa erikseen 13,50 €/hlö. Monet ammattiosastot tukevat jäsentensä osallistumista risteilylle järjestämällä yhteiskuljetuksen ja maksamalla osan risteilyn hinnasta. Seuraa oman ammattiosastosi ilmoittelua! 21.–22.1.2023 Löydät risteilyn myös Facebookista!
Hyttiluokka Hinta/hytti Hinta/hlö DeLuxe 358 € 179 € A1 129 € 129 € A2 164 € 82 € A3 198 € 66 € A4 232 € 58 € B1 94 € 94 € B2 114 € 57 € B3 162 € 54 € B4 196 € 49 € Hinta ilman ammattiosastosi tukea: Laiva täynnä selliläisiä, hyvää seuraa ja hauskaa ohjelmaa! Älä jää rannalle! Silja Europa lähtee Helsingin Länsisatamasta Tallinnaan lauantaina 21.1.2023 kello 18.30 ja on takaisin sunnuntaina 22.1.2023 kello 16. Kaikki risteilyn osallistujat tarvitsevat mukaan passin tai poliisin myöntämän kuvallisen henkilökortin. Sunnuntaina aamupäivällä on mahdollisuus käydä maissa Tallinnassa. Paikat risteilyltä myydään kokonaisina hytteinä. Kerää hytillinen porukkaa ja varaa paikkasi 1.4.2022 alkaen osoitteesta www.selry.fi/risteily. Hinta sisältää hyttipaikan ja buffet-illallisen ruokajuomineen. Meriaamiaisen voi ostaa erikseen 13,50 €/hlö. Monet ammattiosastot tukevat jäsentensä osallistumista risteilylle järjestämällä yhteiskuljetuksen ja maksamalla osan risteilyn hinnasta. Seuraa oman ammattiosastosi ilmoittelua! 21.–22.1.2023 Löydät risteilyn myös Facebookista! Etelä-Suomi 001 Helsingin Leipomotyöntekijät Tuki 30 €/jäsen. Meriaamiainen. 005 Helsingin Lihaelintarviketyöntekijät Tuki 40 €/jäsen. 009 Porkkalan Sokerityöntekijät Tuki 50 €/jäsen. 010 Helsingin Elintarviketyöntekijät Tuki 49 €/jäsen. 025 Juomatalo Tuki ei vielä tiedossa. 035 Ålands Livsmedelsarbetare Tuki ei vielä tiedossa. 036 Helsingin Meijerija juustotyöntekijät Tuki ei vielä tiedossa. 039 Karkkilan Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 041 Hartwallin Juomatyöntekijät Tuki ei vielä tiedossa. 072 Riihimäen Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 091 Järvenpään Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 135 Fazerilan Elintarviketyöläiset Tuki 30 €/jäsen. Länsi-Suomi 020 Pohjois-Satakunnan Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 027 Forssan Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 032 Ala-Satakunnan Elintarviketyöläiset Yhteiskuljetus. 079 Uudenkaupungin Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 104 Porin Elintarviketyöntekijät Tuki ei vielä tiedossa. 140 Honkajoen Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 144 Turun Elintarviketyöntekijät Tuki ei vielä tiedossa. 168 Huittisten Elintarviketyöläiset Tuki 32 €/jäsen. Yhteiskuljetus. Häme-Keski-Suomi 002 Tampereen Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 011 Sahalahden Elintarviketyöntekijät Tuki 30 euroa/jäsen. Yhteiskuljetus. 013 Hämeenlinnan Elintarviketyöläiset Meriaamiainen. Yhteiskuljetus. 016 Jyväskylän Elintarviketyöntekijät Tuki ei vielä tiedossa. 024 Ääne-Seudun Elintarviketyöntekijät Tuki ei vielä tiedossa. 045 Vaajakosken Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. Kaakkois-Suomi 044 Lappeenrannan Elintarviketyöläiset Tuki 60 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 047 Päijät-Hämeen Elintarviketyöntekijät Tuki 49 €/jäsen. Meriaamiainen. Yhteiskuljetus. 077 Haminan Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 096 Elintarvike 96 Tuki ei vielä tiedossa. 108 Chymoksen työntekijät Tuki ei vielä tiedossa. 109 Kotkan Sokerityöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 122 Kouvolan Leipomoja elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. Pohjois-Suomi 004 Oulun Elintarviketyöntekijät Tuki 96 €/jäsen. Meriaamiainen. Matkakuluja max. 120 €/jäsen. 017 Haapaveden Elintarviketyöläiset Matkakulut korvataan halvimman kulkuneuvon mukaan. 033 Meri-Lapin Elintarviketyöntekijät Tuki 50 €/jäsen. 089 Kainuun Elintarviketyöntekijät Tuki ei vielä tiedossa. 114 Rovaniemen Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 117 Kalajokilaakson Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 160 Kuusamon Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 163 Vihannin Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. Itä-Suomi 014 Pieksämäen Elintarviketyöläiset Tuki 50 €/jäsen. 015 Mikkelin Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 023 Joensuun Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 026 Varkauden Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 030 Kuopion Elintarviketyöläiset Tuki 40 €/jäsen. Yhteiskuljetus. 081 Iisalmen Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 105 Suonenjoen Elintarviketyöntekijät Tuki ei vielä tiedossa. 110 Lapinlahden Elintarviketyöläiset Tuki 50 €/jäsen. Pohjanmaa 006 Pietarsaarenseudun Elintarviketyöläiset/Pedersöre Livsmedelsarbetare Tuki 40 €/jäsen. 007 Vaasan Elintarviketyöläiset Tuki 80 €/jäsen. 034 Koskenkorvan Alkolaiset Tuki ei vielä tiedossa. 052 Seinäjoen Elintarviketyöläiset Tuki 45 €/jäsen. 099 Kauhajoen Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 111 Seinäjoen Maidonjalostajat Tuki 100 euroa/hytti. 154 Kannuksen Elintarviketyöntekijät Tuki ei vielä tiedossa. 102 Toijalan Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 119 Valkeakosken Elintarviketyöläiset Tuki ei vielä tiedossa. 148 Turengin Elintarviketyöläiset Tuki 40 €/jäsen. Yhteiskuljetus. Katso tästä oman ammattiosastosi tuki: 158 Nurmeksen ja lähiympäristön Elintarviketyöläiset Tuki 40 €/jäsen. Yhteiskuljetus. Yhteiskuljetus on jäsenille maksuton, ellei toisin mainita.
E L I N TA E 33 Kun haluat turvata rakkaimpasi edullisella henkivakuutuksella, olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. if.fi/henkivakuutus
E L I N TA E 33 Järjestösivut 25-VUOTISJÄSENLOMAT VIIDEN VUOROKAUDEN LOMAT 15.–20.8.2022 KYLPYLÄHOTELLI SANI, KALAJOKI Kylpylähotelli Sani sijaitsee Kalajoen Hiekkasärkkien upeissa maisemissa. Lomaan sisältyy kylpylän, uimahallin ja kuntosalin vapaa käyttö sekä muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Tutustu kohteeseen: www.santashotels.fi/fi/hotelsani 12.–17.9.2022 HOLIDAY CLUB KATINKULTA, VUOKATTI Kylpylähotelli Katinkulta sijaitsee Vuokatin hienoissa ulkoilumaastoissa Sotkamossa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. Tutustu kohteeseen: www.holidayclubresorts.com/fi/kohteet/katinkulta/ 10.–15.10.2022 HOLIDAY CLUB SAIMAA, LAPPEENRANTA Kylpylähotelli Saimaa sijaitsee Saimaan rannalla Lappeenrannan Rauhassa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. Tutustu kohteeseen: www.holidayclubresorts.com/fi/kohteet/saimaa/ 30.10.–4.11.2022 KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, KUOPIO Kylpylähotelli Rauhalahti sijaitsee hienolla paikalla Kallaveden rannalla Kuopiossa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö sekä muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Tutustu kohteeseen: www.rauhalahti.fi KOLMEN VUOROKAUDEN LOMAT 5.–8.5.2022 SCANDIC AULANKO, HÄMEENLINNA Kylpylähotelli Aulanko sijaitsee Hämeenlinnassa Aulangon kansallismaisemissa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. Tutustu kohteeseen: www.scandichotels.fi/hotellit/suomi/ hameenlinna/scandic-aulanko SEITSEMÄN VUOROKAUDEN OMATOIMILOMA KOIVIKKORANTA, KANGASNIEMI KESÄKUUSTA SYYSKUUN PUOLEEN VÄLIIN Voit viettää 25-vuotisjäsenlomasi omatoimilomana SEL:n kesäpaikassa Koivikkorannassa Kangasniemellä. Loma sisältää lomamökin tai asuntovaunupaikan enintään seitsemälle vuorokaudelle sekä yhden oman perhesaunavuoron. Koivikkoranta on avoinna kesäkuusta syyskuun loppupuolelle asti. Voit tehdä jo nyt alustavan varauksen ja vahvistamme loma-aikasi toukokuussa. Tutustu: www.selry.fi/koivikkoranta NÄIN HAET JÄSENLOMALLE Sinulla on oikeus SEL:n maksamaan viiden tai kolmen vuorokauden 25-vuotisjäsenlomaan puolihoidolla, kun olet ollut ammattiliiton jäsenenä yhtämittaisesti 25 vuotta, joista vähintään 10 viimeistä vuotta SEL:n jäsenenä. SEL korvaa matkakulusi lomakohteeseen halvinta matkustustapaa käyttäen. 25-vuotisjäsenlomaoikeutta ei ole jäsenellä, joka on siirtynyt eläkkeelle ennen kuin yhtämittainen 25 vuoden jäsenyysaika on tullut täyteen. Sinun on käytettävä 25-vuotisjäsenlomaoikeutesi viimeistään eläkkeellejäämisvuotesi loppuun mennessä. Hae lomalle viimeistään kuukautta ennen loman ajankohtaa. Loma toteutuu, jos vähintään viisi jäsentä lähtee samalle lomalle. Vahvistamme lomasi noin kuukautta ennen lomaa. Voit ottaa lomalle mukaan puolisosi tai ystäväsi, jonka kustannuksista vastaat itse. Lomalla on puolihoito ja majoittuminen on kahden hengen huoneissa toisen jäsenen kanssa. Jos haluat yhden hengen huoneen, maksat itse lisämaksun. Lomaan kuuluu yhteinen tervetulotilaisuus ja juhlaillallinen, jossa saat SEL:n ansiomerkin kiitokseksi pitkästä jäsenyydestäsi. Jos et halua käyttää 25-vuotisjäsenlomaoikeuttasi, voit tilata ansiomerkin postissa kotiisi. Lue lisää ja täytä hakemus: www.selry.fi/lomat SEL TIEDOTTAA SEL:n keskustoimisto, aluetoimistot ja työttömyyskassa suljetaan torstaina 14.4.2022 klo 14. Toimistot ovat kiinni 15.–18.4.2022 pääsiäispyhien vuoksi. Elintakeen ristikon 1/2022 voittaja: Pirkko Perälä, Kauhajoki. Onnittelut voittajalle! RISTIKON RATKAISU Välähtääkö-tietovisan vastaukset: 1 b) 65 kupillista, 2 b) Toyota, 3. c) Kuusamossa, 4. a) vuonna 1998, 5. c) seitsenpistepirkko, 6. c) 150 vuotta, 7 b) Ruotsissa.
E L I N TA E 35 E L I N TA E 3 4 ”Haluan olla helposti lähestyttävä” Työsuojeluvaltuutettu Heli Laiho sanoo, ettei mikään työturvallisuuteen liittyvä asia ole liian pieni esille nostettavaksi. Uusien työntekijöiden kuunteleminen on tärkeää, koska he näkevät työpaikan uusin silmin. H eli Laiho, 40, aloitti vuoden alussa työntekijöiden työsuojeluvaltuutettuna Saarioisten Huittisten tehtaalla. Edellisen neljän vuoden kauden Laiho oli varavaltuutettuna. – Olen lähtenyt luomaan näkyvää työsuojelua, Laiho sanoo. Hänen mielestään on tärkeää, että työntekijät tietävät, miten heidän esille nostamiensa asioiden käsittely etenee. – Pidän ihmiset ajan tasalla asioiden kulusta, vaikka niiden eteneminen tuntuu joskus hitaalta. Työsuojeluvaltuutetun tehtävä on pitää työntekijöiden puolia työsuojeluasioissa kuten työturvallisuudessa ja työhyvinvoinnissa. Asiat voivat liittyä vaikka laitteiden käytettävyyteen tai ergonomiaan. Tehtävässä parasta on Laihon mielestä se, kun saa työntekijän esille nostaman asian hoidetuksi työnantajan kanssa. – Olemme kaikki osa turvallista työympäristöä. Saarioisten Huittisten tehtaalla valmistetaan salaatteja, salaatinkastikkeita, puuroja, kiisseleitä, hilloja ja marmeladeja. Vakituisia työntekijöitä on sata. Lisäksi määräaikaisia on töissä sesonkien mukaan 10?100. Uusien kuunteleminen tärkeää Laiho toivoo kaikkien kokevan, että hänelle on helppo tulla juttelemaan. Hän on työskennellyt tehtaassa 15 vuotta, joten moni tuntee hänet hyvin. Laiho kannustaa uusiakin työntekijöitä kertomaan työturvallisuuteen liittyvistä havainnoistaan. – Uusien työntekijöiden kuunteleminen on tärkeää, koska he näkevät työpaikan uusin silmin. Saarioisten Huittisten tehtaan työntekijöistä lähes kaikki ovat SEL:n jäseniä, mutta työsuojeluvaltuutettu edustaa myös liittoon kuulumattomia. – Ei ole liian pientä asiaa. Jos työntekijä kertoo huolestaan, asia on niin merkittävä, että siihen pitää puuttua. Jos jotain on ollut vaarassa sattua, työntekijä tai työnjohtaja tekee asiasta ilmoituksen. Sitten kohteessa järjestetään keskustelu, johon osallistuvat työntekijä, työnantajan edustaja ja työsuojeluvaltuutettu. Yhdessä sovitaan, miten jatkossa toimitaan, jotta vaaratilanne ei toistu. Laiho voi keskittyä työsuojeluasioihin kolme päivää kuukaudessa. Muun ajan hän työskentelee tuotannossa, jossa keittää hilloja, kiisseleitä ja kastikkeita. Kun työkaverilla on työsuojeluun liittyvää asiaa, Laiho kirjoittaa sen muistiin ja palaa asiaan seuraavana mahdollisena päivänä, jolloin hän saa hoitaa valtuutetun tehtävää. L U O T TA M U S H E N K I L Ö – Kun kulkee metsässä, löytää ratkaisuja työasioihin ja elämään muutenkin, koiriensa kanssa paljon lenkkeilevä Heli Laiho sanoo. teksti ja kuva Hanna Hirvonen
E L I N TA E 35 E L I N TA E 3 4 – Paitsi jos asia on akuutti, silloin puutun siihen tietysti heti. Kiinnostus työsuojeluun heräsi, kun Laiholle sattui työtapaturma vuonna 2010. Hänen kätensä jäi hillopadan sekoittajan ja seinän väliin. Tänä vuonna Saarioisten tavoite on nolla työtapaturmaa. Työsuojelua tehdään yhteistoiminnassa työnantajan kanssa. Laihon kanssa työsuojeluasioita eteenpäin vievät muut työpaikan työsuojeluedustajat. Ilolla uutta oppimassa Elintarvikealalle Heli Laihon innosti oma äiti, joka oli töissä Huittisten Lihapojilla. Kun Heli oli 16-vuotias, hän sai kesätöitä samasta yrityksestä. Samalla hän liittyi ammattiliittoon. – Äiti antoi minulle paperit ja sanoi, että allekirjoita nämä. Minulle ei koskaan ole ollut epäselvää, kuuluako liittoon vai ei. Työtapaturman satuttua sain liitosta tarvittavan avun, asiat hoidettiin puolestani ja oikeuksistani kiinni pitäen. Laiho on opiskellut ruokapalvelujen perustutkinnon ammattikoulussa. Sen jälkeen hän pääsi Saarioisille töihin äitiysvapaan sijaiseksi. Työpaikka tuntui omalta jo ensimmäisenä työpäivänä. Laiholla on kuusi vuotta työkokemusta myös Lihajaloste Korpelasta. – Vuonna 2008 veri veti takaisin Saarioisille ja sillä tiellä olen. Laiho on suorittanut myös työnantajan järjestämänä elintarvikealan perustutkinnon. Tällä hetkellä työn alla on elintarviketeollisuuden ammattitutkinto. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät tuovat vaihtelua ja uusien asioiden opiskelua kokeneen työntekijän arkeen. Tukena työssä ovat muut luottamushenkilöt ja muiden Saarioisten tehtaiden työsuojeluvaltuutetut. Toukokuussa Laiho osallistuu SEL:n työsuojelun peruskurssille. – Jos en olisi tullut valituksi työsuojeluvaltuutetun tehtävään, vaihtoehto olisi ollut vuorotteluvapaalle jääminen. Olisin hakeutunut hommiin hevostai lammastilalle, koska kaipasin jotain aivan uutta. Vapaa-ajallaan Punkalaitumella asuva Laiho liikkuu mielellään metsässä kahden koiran kanssa. Laiho on myös ammattiosastonsa johtokunnan jäsen ja edustaja SEL:n edustajakokouksessa toukokuussa. • Lähde lomalle Koivikkorantaan! SEL:n jäsenten kesäpaikka Koivikkoranta Lääminki-järven rannalla Kangasniemellä kutsuu lomailemaan 12.6.–25.9.2022. Koivikkorannassa on 11 mökkiä sekä tilaa teltoille, asuntoautoille ja -vaunuille. Tutustu ja katso edulliset jäsenetuhintasi: www.selry.fi/koivikkoranta Viikkovaraukset (su-su) 2.5.2022 alkaen ja kaikki varaukset 9.5.2022 alkaen numerosta 040 722 1182 ma-pe klo 9–12 ja 13–15.
E L I N TA E 37 E L I N TA E 3 6 Pääsiäis-, helatorstai-, vappuja juhannusviikon työajat ja palkat L E I P O M O A L A 1. SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA • Pitkäperjantai-, pääsiäis-, helatorstaija juhannusviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. • Vappuviikon säännöllinen työaika on 40 tuntia. 2. PALKKA • Pääsiäislauantai ja juhannusaatto ovat työehtosopimuksen 28 §:n mukaisia vapaapäiviä. • Mikäli em. päivinä työskennellään, maksetaan niistä kuukausipalkan lisäksi: – peruspalkka, jos säännöllinen työaika on näillä viikoilla yli 32 tuntia – aattolisä 100 % – tehtyjä tunteja vastaava palkallinen vapaa-aika – ennen klo 06.00 tehdystä työstä yötyökorvaus 100 %. 3. PALKKA • Pitkäperjantai, I ja II pääsiäispäivä, helatorstai, vappuja juhannuspäivä ovat vapaapäiviä. • Em. päivinä voidaan työntekijän suostumuksella teettää työtä viikkoylityönä. Tällöin niistä on maksettava kuukausipalkan lisäksi: – Peruspalkka, jos viikoittainen säännöllinen työaika ylittyy näillä viikoilla. – Sunnuntaityökorvaus 100 %. – Viikkoylityökorvaus, joka on kahdeksalta (8) ensimmäiseltä 50 %:a ja seuraavilta 100 %:a, jos työ on tehty viikkoylityönä. – Lisäksi ennen klo 06.00 tehdystä työstä yötyökorvaus 100 %. 35 TUNNIN TYÖAIKAJÄRJESTELMÄ 1. SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA • Pitkäperjantai-, pääsiäis-, helatorstaija juhannusviikon säännöllinen työaika on 28 tuntia. • Vappuviikon säännöllinen työaika on 35 tuntia. 2. PALKKA • Pääsiäislauantai ja juhannusaatto ovat työehtosopimuksen 28 §:n mukaisia vapaapäiviä. • Mikäli em. päivinä työskennellään, maksetaan niistä kuukausipalkan lisäksi: – peruspalkka, jos säännöllinen työaika on näillä viikoilla yli 28 tuntia – aattolisä 100 % – tehtyjä tunteja vastaava palkallinen vapaa-aika – ennen klo 06.00 tehdystä työstä yötyökorvaus 100 %. 3. PALKKA • Pitkäperjantai, I ja II pääsiäispäivä, helatorstai, vappuja juhannuspäivä ovat vapaapäiviä. • Em. päivinä voidaan työntekijän suostumuksella teettää työtä viikkoylityönä. Tällöin niistä on maksettava kuukausipalkan lisäksi: – Peruspalkka, jos viikoittainen säännöllinen työaika ylittyy näillä viikoilla • Pitkäperjantai-, pääsiäis-, helatorstaija juhannusviikoilla lisätyökorvaus on yksikertainen tuntipalkka viikkotunneilla 28–32. • Vappuviikon lisätyökorvaus on yksikertainen tuntipalkka viikkotunneilla 35–40. – Sunnuntaityökorvaus 100 %. – Viikkoylityökorvaus on 32 viikkotunnin jälkeen kahdeksalta (8) ensimmäiseltä 50 %:a ja seuraavilta 100 %:a, jos työ on tehty viikkoylityönä. P A L K AT J A T Y Ö A J AT
E L I N TA E 37 – Vappuviikon viikkoylityökorvaus on 40 viikkotunnin jälkeen kahdeksalta (8) ensimmäiseltä 50 %:a ja seuraavilta 100 %:a, jos työ on tehty viikkoylityönä. – Lisäksi ennen klo 06.00 tehdystä työstä yötyökorvaus 100 %. L I H A A L A 1. SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA • Pitkäperjantai-, pääsiäis-, helatorstaija juhannusviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. • Vappuviikon säännöllinen työaika on 40 tuntia. 2. ARKIPYHÄKORVAUKSET • Pitkäperjantailta, II pääsiäispäivältä, helatorstailta ja juhannusaatolta maksetaan arkipyhäkorvaus kaikille niille työntekijöille, joiden työsuhde yhdessä tai useammassa jaksossa on kuuden kuukauden (6) ajanjakson aikana jatkunut vähintään kolme (3) kuukautta ennen maksettavaa arkipyhää. • Arkipyhäkorvausten maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä ennen ja jälkeen arkipyhän. • Arkipyhäkorvaus maksetaan myös tapauksissa, missä työntekijä on ollut poissa työstä työnantajan luvalla. • Arkipyhäkorvaus maksetaan vuosiloman, alle kolme (3) kuukautta kestäneestä sairaudesta tai lapsen sairaudesta johtuneen palkallisen poissaolon, äitiys/ isyysvapaan ja enintään kaksi (2) viikkoa ennen arkipyhää kestäneen lomautuksen aikana sattuvilta arkipyhiltä. • Arkipyhäkorvaus maksetaan myös silloin, kun työntekijä on ollut työssä arkipyhänä mahdollisten ylija sunnuntaityökorvausten lisäksi. 3. ARKIPYHÄKORVAUS VAPUN PÄIVÄLTÄ • Vapun päivältä maksetaan arkipyhäkorvaus työntekijöille, joiden työsuhde on alkanut ennen 1.5. M E I J E R I A L A 1. TYÖAIKA • Pitkäperjantai, II pääsiäispäivä, helatorstai ja juhannusaatto lyhentävät jakson työaikaa kahdeksalla (8) tunnilla. • Vappuviikon säännöllinen työaika on 40 tuntia. 2. PALKKA • Pitkäperjantaina, I ja II pääsiäispäivänä ja juhannuspäivänä, sekä juhannuksen jälkeisenä sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan suurjuhlapyhäkorvauksena 200 %:lla korotettua palkkaa. • Korvaus on sama, vaikka em. päivät olisivat työtuntilistan mukaisia vapaapäiviä ja työntekijä suostuu tulemaan työhön. • Mikäli pääsiäislauantai ja juhannusaatto on merkitty työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi, maksetaan siitä 50 %:lla korotettua palkkaa kello 16.00 saakka ja sen jälkeen 200 %:lla korotettua palkkaa, kuten suurjuhlapyhinä tehdystä työstä. • Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä lauantain iltavuoron alusta maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. • Mikäli pääsiäislauantai ja juhannusaatto on merkitty työntekijän vapaapäiväksi ja hän suostuu tulemaan työhön, maksetaan heti vapaapäiväkorvauksena 100 %:lla korotettua palkkaa klo 16.00 saakka ja sen jälkeen 200 %:lla korotettua palkkaa, kuten suurjuhlapyhinä tehdystä työstä. T E O L L I S U U S J A P A N I M O 1. SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA • Pitkäperjantai-, pääsiäis-, helatorstaija juhannusviikon säännöllinen työaika on 32 tuntia. • Vappuviikon säännöllinen työaika on 40 tuntia. 2. ARKIPYHÄKORVAUKSET • Pitkäperjantailta, II pääsiäispäivältä, helatorstailta, vapun päivältä ja juhannusaatolta maksetaan arkipyhäkorvaus kaikille niille työntekijöille, joiden työsuhde yhdessä tai useammassa jaksossa on kuuden (6) kuukauden ajanjakson aikana jatkunut vähintään kolme (3) kuukautta ennen maksettavaa arkipyhää. • Arkipyhäkorvausten saamisen edellytyksenä on, että työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä ennen ja jälkeen arkipyhän. • Arkipyhäkorvaus maksetaan myös tapauksissa, missä työntekijä on ollut poissa työstä työnantajan luvalla. • Arkipyhäkorvaus maksetaan vuosiloman, alle kolme (3) kuukautta kestäneestä sairaudesta tai lapsen sairaudesta johtuneen palkallisen poissaolon, äitiys/ isyysvapaan ja enintään kaksi (2) viikkoa ennen arkipyhää kestäneen lomautuksen aikana sattuvilta arkipyhiltä. • Arkipyhäkorvaus maksetaan myös silloin, kun työntekijä on ollut työssä arkipyhänä mahdollisten ylija sunnuntaityö-, sekä suurjuhlapyhäkorvausten lisäksi.
E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 Työttömyyskassa JOS JÄÄT TYÖTTÖMÄKSI TAI SINUT LOMAUTETAAN OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänäsi kokopäivätyötä hakevaksi työnhakijaksi TE-toimistoon osoitteessa www.te-palvelut.fi. Noudata TE-toimiston ohjeita. Voit saada ansiopäivärahaa vain, jos työnhakusi on voimassa TE-toimistossa. Tee ensimmäinen ansiopäivärahahakemus, kun ensimmäisestä työttömyystai lomautuspäivästäsi on kulunut vähintään kaksi täyttä kalenteriviikkoa maanantaista sunnuntaihin. Hakemuksen tulee päättyä sunnuntaihin. Hae päivärahaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömyytesi tai lomautuksesi alkamisesta. Tee hakemus ja lähetä liitteet työttömyyskassaan eAsiointipalvelussa osoitteessa www.elintarvikekassa.fi. Jos et voi käyttää eAsiointia, lähetä hakemuksesi postissa. Hakemuksen voit tulostaa osoitteesta www.elintarvikekassa.fi tai tilata numerosta 09 4246 1210. Ensimmäisen hakemuksen liitteet Liitteiden ei tarvitse olla alkuperäisiä, kopiot riittävät. 1. Palkkatodistus työnantajaltasi vähintään 26 palkallisen työssäoloviikon ajalta ennen työttömyyttä tai lomautusta. 2. Irtisanomisilmoitus, jos toistaiseksi voimassa ollut työsuhteesi on päättynyt. Jos työsuhteesi on ollut määräaikainen, ilmoitusta ei tarvita. 3. Työtodistus, jos työsuhteesi on päättynyt ja työtodistus on saatavilla. 4. Työsopimus, jos se on saatavilla. 5. Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. 6. Verokortti, jos olet tilannut muutosverokortin etuutta varten. Jos et lähetä muutosverokorttia etuutta varten, ansiopäivärahastasi tehdään vähintään 25 %:n ennakonpidätys. 7. Verotuspäätös, jos sinulla on ollut ansiotuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. 8. Selvitys viikoittaisesta työajasta ja palkasta, jos olet tehnyt välillä alle 18-tuntisia viikkoja tai yhtä aikaa useampaa osa-aikatyötä. 9. Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, joka vaikuttaa ansiopäivärahaan, esimerkiksi päätös perheellesi myönnetystä lasten kotihoidon tuesta. Jatkohakemuksen liitteet Täytä jatkohakemus neljän kalenteriviikon ajalta maanantaista sunnuntaihin, paitsi jos olet osa-aikaisesti työssä, josta palkka maksetaan kuukausittain. Silloin täytä hakemus koko kalenterikuukaudelta. Lähetä palkkatiedot hakemuksesi liitteenä, jos sinulla on ollut palkkatuloa osa-aikatyöstä tai satunnaisesta kokoaikatyöstä hakemuksen ajalta. Jos osallistut työllistymistä edistävään palveluun, merkitse hakemukseesi, missä palvelussa olet ja mahdolliset poissaolo päiväsi. Anmäl dig senast den första dagen som du är arbetslös eller permitterad som arbetslös sökande av heltidsarbete till TE-byrån på adress www.te-palvelut.fi. Följ TE-byråns direktiv. Du kan få inkomstrelaterad dagpenning endast om din arbetsansökan är i kraft hos TE-byrån. Gör din första ansökan om inkomstrelaterad dagpenning då det har förflutit högst två hela kalenderveckor från måndag till söndag sedan din första dag som arbetslös eller permitterad. Ansökan bör gälla fram till söndag. Ansök om dagpenning senast tre månader efter att du blivit arbetslös eller permitterad. Gör din ansökan och sänd in bilagor till arbetslöshetskassan i eTjänstens service på adress www.elintarvikekassa.fi. Om du inte kan använda eTjänsten sänd då din ansökan per post. Ansökan kan skrivas ut på adress www.elintarvikekassa.fi eller beställas per telefon 09 4246 1200. Bilagor till din första ansökan Bilagorna behöver inte insändas i original, kopior räcker. 1. Löneintyg från din arbetsgivare för minst 26 betalda arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. 2. Uppsägningsmeddelande om din tillsvidareanställning är avslutad. Om arbetsförhållandet har varit tidsbundet behövs inget meddelande. 3. Arbetsintyg om arbetsförhållandet avslutats och ett arbetsintyg finns. 4. Arbetsavtal om sådant finns. 5. Permitteringsmeddelande om du blivit permitterad. 6. Skattekort om du beställt skattekort för förmåner. Om du inte sänder ett förmånsskattekort tas en förskottsinnehållning på 25 procent på din inkomstrelaterade dagpenning. 7. Skattebeslut om du har haft inkomster från jordbruk eller annan företagsverksamhet. 8. Utredning om lön och arbetstider per vecka om du ibland har haft arbetsveckor på under 18 timmar eller flera deltidsjobb samtidigt. 9. Beslut om en social förmån du åtnjuter som påverkar din dagpenning, exempelvis beslut om beviljat hemvårdsstöd för din familj. Bilagor för fortsatt ansökan Fyll i ansökan för fyra kalenderveckor från måndag till söndag, utom om du deltidsarbetar och får månatlig lön. Fyll då i ansökan för hela kalendermånaden.Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster från deltidsarbete eller tillfälliga heltidsarbeten under ansökningstiden.Om du deltar i sysselsättningsstödjande service, tillfoga då i din ansökan vilken service det gäller och eventuella bortavarodagar.
E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 E L I N TA E 39 Työttömyyskassa JÄSENPALVELU EASIOINTI >> www.elintarvikekassa.fi • Lähetä ansiopäivärahahakemus ja liitteet • Katso hakemuksiasi ja päätöksiäsi • Lähetä viestejä työttömyyskassalle • Muuta yhteystietojasi PUHELINPALVELU JA POSTI Työttömyyskassa palvelee numerossa 09 4246 1210 maanantaista torstaihin kello 8.30–15.30 ja perjantaisin 8.30–15. Etuuskäsittelijät vastaavat kysymyksiin tiistaisin ja torstaisin kello 9–11. Numeroon soittaminen maksaa operaattorisi normaalin puhelinmaksun verran. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteella selkassa@selry.fi. Jos et voi käyttää eAsiointia, lähetä hakemuksesi postissa osoitteeseen: Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki MEDLEMSSERVICE ETJÄNSTEN >> www.elintarvikekassa.fi • Ansöka om inkomstrelaterad dagpenning • Kolla dina egna ansökningsoch beslutsuppgifter • Sända meddelanden till kassan • Ändra dina kontaktuppgifter TELEFONSERVICE OCH POSTADRESS Arbetslöshetskassan står till din tjänst per telefonnummer 09 4246 1200 från måndag till torsdag kl 8.30– 15.30 och på fredag kl 8.30–15. Förmånshandläggarna svarar på dina frågor tisdagar och torsdagar kl 9-11. För samtal till numret debiteras din teleoperatörs normala telefonavgift. Du kan också kontakta oss per e-post: selkassa@selry.fi. Om du inte kan använda eTjänsten, sänd då in din ansökan per post till adress: Finlands Livsmedelsarbetares Arbetslöshetskassa, Stationskarlsgatan 2, 8 vån., 00520 Helsingfors MEMBER SERVICES ESERVICE >> www.elintarvikekassa.fi • Send your earnings-related allowance application and the attachments • View your applications and decisions • Send messages to the Unemployment Fund • Change your contact details PHONE SERVICE AND POSTAL ADDRESS The Unemployment Fund is available from Monday to Thursday 8.30–15.30 and on Fridays 8.30–15 at 09 4246 1200. Benefit officers will answer questions on Tuesdays and Thursdays 9–11. Calling the number costs the caller the normal telephone charge charged by the operator. You can also e-mail us at selkassa@selry.fi. If you cannot use the eService, submit your application by mail using the following address: Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki IF YOU BECOME UNEMPLOYED OR LAID OFF Register at the TE Office as a job seeker looking for fulltime employment no later than the first day of unemployment or lay-off at www.te-palvelut.fi. Follow TE Office’s instructions. You are entitled to earnings-related allowance only if your job search is valid at the TE Office. Submit your first application for earnings-related allowance when at least two full calendar weeks have passed since your first day of unemployment or layoff, Monday through Sunday. The application must be ended to a Sunday. Apply for the allowance no later than three months after the start of your unemployment or lay-off. Submit your application and the attachments to the Unemployment Fund using the eService at www.elintarvikekassa.fi. If you cannot use the eService, submit your application by mail. You can print the application from www.elintarvikekassa.fi or order one by calling 09 4246 1200. Attachments to the first application You do not have to send the original attachments, copies are sufficient. 1. Pay certificate from your employer that covers at least 26 paid work weeks prior to your unemployment or lay-off. 2. Notice of termination if your permanent employment has ended. If your employment has been for a fixed term, notification is not required. 3. A certificate of employment if your employment has ended and a certificate of employment is available. 4. Employment contract, if available. 5. Layoff notice if you have been laid off. 6. Tax card if you have ordered a revised tax card for the benefit. If you do not send a revised tax card for the benefit, a withholding rate of at least 25% will be applied to your earnings-related daily allowance. 7. A personal tax decision if you have earned income from agriculture or other business activities. 8. A statement of your weekly working hours and pay if on occasion you have worked for less than 18 hours a week or you have had several part-time jobs at the same time. 9. A decision about the social benefit you receive that affects your earnings-related daily allowance, such as a decision about a child home care allowance for your family. Attachments to the follow-up application Fill out an follow-up application for four calendar weeks from Monday to Sunday, unless you are working part-time for a monthly salary. Then fill in the application for the whole calendar month. Send salary information as an attachment to your application if you have had paid income from parttime work or occasional full-time work during the application period. If you participate in an employment promotion service, indicate in your application which service you are in and any dates of your absence.
E L I N TA E 41 På svenska/In English ?????????? ??????????? ???????? ????????????? ????????? SEL ???????? ????????? ??? ????? ? ???????. ?? ??????? ???????? ? ??????? 5000 ????, ???????? ? ???? ?? ????????? ????? ???????? ?????, ? ???????? ????? ?????? ?? ???????? ???????????? ??????, ?? ?????????? ??? ?????. ????????? ???????????? ????? ????? ?? ??????? ??????? ????? ? ????????? ?? ? ?????? ?????. ?? ??????? ?? ??????????? ??????? ????? ???????? ?? ???????? ??????? ?????, ?????????? ???????? ? ?????????? ?????????. ???????? ????? ???’?????, ?? ? ????’???????? ????? ????? ?? ????????? ???????. ? ????????? ???? ?????? ????? ? ????? ??? ??????????? ??????????. ????? ?????? ? ??? ???????? ? ???????? ?????????????. ?? ??? ??????? ?????????? ?? ?????????? ?????? ? ????? ????? ????? ???????, ? ????????????? ?? ? ????? ???????????. ???? ?????, ??????????? ????????? ?? ??? ? ???????, ?? ?? ????? ??????? ? ?????. ????????? ?????????? ??????? ?????????????? ????????? SEL ???????? ??????? ???????? ?????? ? ???????. ?? ??????? ????????????? ? ??????? 5000 ????, ???????? ?? ??????? ???????? ????? ??????? ????? ? ???????? ????? UNICEF, ????? ?????? ??????????? ??????, ????????????? ?? ?????. ?????????? ???????????? ????????? ?????? ?? ??????? ???????? ????? ? ????????? ? ?? ???? ????. ?????? ????????????? ???????, ????? ??????? ? ????????? ??????? ?????????? ???????? ? ?????????. ? ?? ?? ????? ?? ?????? ???????, ??? ??????? ???????? ?? ???????? ? ?????. ? ????????? ????? ????? ??????? ? ????? ? ???????? ???????. ?????? ?? ??? ???????? ? ????????????????? ???????. ?? ??? ???????? ????????? ?? ?????????? ?????? ? ????? ?????? ?????? ???????, ? ???????? ?? ? ????? ???????????. ??????????, ?????????? ? ??? ? ????????? ??? ? ??????? ? ????????. SEL fördömer Rysslands krigshandlingar i Ukraina. Vi har donerat 5 000 euro, varav hälften via Röda Korset och hälften via UNICEF, för att hjälpa det ukrainska folket som drabbats av kriget. Rysslands fullständigt oacceptabla attack mot Ukraina har chockerat människor i Finland och runt om i världen. Utöver ekonomiska sanktioner har kriget lett till en omfattande bojkott av Ryssland och ryska företag och produkter. Samtidigt måste vi komma ihåg att kriget inte är vanliga ryssars fel. Det lever många ryska människor och människor med rysk bakgrund i Finland. Många av dem är anställda inom livsmedelssektorn. Alla ryska människor stöder inte president Putin och Rysslands krig mot Ukraina, och det är inte rätt att anklaga dem för kriget. Fortsätt att bemöta dem med respekt som grannar och medarbetare. Läs mer på svenska: www.selry.fi/svenska SEL condemns Russia’s military actions in Ukraine. We have donated 5 000 euros, half of which we have donated through the Red Cross and half through UNICEF to help the Ukrainian people affected by the war. Russia’s utterly unacceptable attack on Ukraine has shocked people in Finland and around the world. In addition to economic sanctions, the war has led to a massive boycott of Russia and Russian companies and products. At the same time, we must remember that the war is not the fault of ordinary Russians. A lot of people from Russia and with Russian backgrounds live in Finland. There are also many of them working in the food industry. Not all Russians are in favour of President Putin and Russia’s war against Ukraine, and it is not right to blame them for the war. Please continue to treat them with respect as neighbors and co-workers. SEL ??????? ???????? 5000 ???? ??????? ??????????? ????? SEL ???????? 5000 ???? ??????? ?????????? ????? SEL donerar 5000 euro till krigsoffren i Ukraina SEL donates EUR 5,000 to victims of the Ukrainian war E L I N TA E 4 E L I N TA E 4
E L I N TA E 41 Tauolla Lähetä ristikon ratkaisu osoitteeseen: SEL/Elintae, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki 11.4.2022 mennessä. Kuoreen tunnus ”Ristikko 2/2022”. Vastanneiden kesken arvomme S-ryhmän 20 euron lahjakortin. Ristikon ratkaisu ja voittajan nimi julkaistaan Elintakeessa, joka ilmestyy 29.4.2022. Nimi:....................................................................................................................................... Osoite: .............................................................................................................................................. ................................................................................................................................................. R I S T I K K O 1. Montako kupillista kahvia tulee yhdestä 500 g kahvipaketista, jos kuppia kohden laittaa yhden kahvimitallisen n. 7–8 g a) 55 kupillista, b) 65 kupillista, c) 75 kupillista? 2. Mikä oli vuoden 2021 uusien autojen rekisteröidyin automerkki Suomessa a) Skoda, b) Toyota, c) Volvo? 3. Millä paikkakunnalla sijaitsee Rukan hiihtokeskus a) Kemijärvellä, b) Kittilässä, c) Kuusamossa? 4. Minä vuonna lumilautailusta tuli talviolympialaji a) vuonna 1998, b) vuonna 2002, c) vuonna 2006? 5. Mikä on Suomen kansallishyönteinen a) kangassinisiipi, b) peltokimalainen, c) seitsenpistepirkko? 6. Suomen Kansallisteatteri täyttää tänä vuonna a) 100 vuotta, b) 130 vuotta, c) 150 vuotta? 7. Missä maassa keksittiin potkukelkka a) Norjassa, b) Ruotsissa, c) Suomessa? Vastaukset lehden sivulla 33. 5 3 7 2 5 8 7 6 4 9 5 3 7 7 9 3 1 4 3 4 9 2 4 6 2 6 5 3 7 4 2 1 8 9 7 9 1 8 6 3 4 2 5 8 4 2 1 5 9 7 6 3 2 6 4 9 8 5 3 1 7 3 1 8 4 7 6 9 5 2 5 7 9 2 3 1 6 4 8 1 8 7 3 2 4 5 9 6 9 2 5 6 1 7 8 3 4 4 3 6 5 9 8 2 7 1 Vaikeusaste: AI 32 57 3 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m 5 3 6 7 5 1 7 8 4 7 5 9 8 1 3 6 4 8 6 7 2 1 5 2 8 4 5 3 1 4 2 6 9 8 7 9 4 2 8 7 5 1 6 3 6 7 8 1 3 9 2 5 4 3 8 4 2 5 1 7 9 6 2 6 5 9 8 7 4 3 1 1 9 7 3 6 4 8 2 5 4 5 6 7 9 2 3 1 8 8 1 9 5 4 3 6 7 2 7 2 3 6 1 8 5 4 9 Vaikeusaste: AI 32 57 4 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m V Ä L Ä H TÄ Ä K Ö ? S U D O K U T Ratkaisut: www.selry.fi/selnet > Elintae
E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 P ienen leipomon työntekijä soitti syksyllä 2020 SEL:n sosiaalisihteeri Kai Laaksoselle kysyäkseen sairausajan palkanmaksusta. Työntekijä kertoi sairastaneensa selkäänsä noin kolme viikkoa ja palkkalaskelman saatuaan huomanneensa siitä puuttuneen kahdeksan sairauspäivän palkka. S E LV I T E T T Y TA P A U S Sairausajan omavastuupäivät koskevat elintarvikealalla vain työnantajaa. Työnantaja leikkasi sairausajan palkasta Työnantaja ei maksanut palkkaa niiltä sairauspäiviltä, joilta työnantaja ei saanut Kelalta rahaa. Aikaisemmin yrityksessä oli maksettu palkka normaalisti sairauslomien ajalta. Tämän työntekijä tiesi, koska oli ollut pitkällä sairauslomalla aiemminkin. Työntekijä kysyi työnantajalta, oliko laki tai työehtosopimus muuttunut, mikä olisi selittänyt muutoksen sairausajan palkanmaksussa. Työnantaja vastasi, että sairausajan palkkaa aletaan Kelan ohjeistuksen mukaan maksamaan vasta omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika muodostuu sairastumispäivästä ja yhdeksästä seuraavasta sairauspäivästä. Omavastuuajan jälkeen työnantaja voi hakea Kelalta sairauspäivärahaa, mikä sai työnantajan tulkitsemaan, että työntekijälle pitää maksaa sairausajan palkkaa vasta omavastuuajan jälkeen. Työntekijä uskoi työnantajan vastauksen, mutta kertoi kuitenkin asiasta ystävilleen, jotka eivät olleet kuulleetkaan tällaisesta käytännöstä. Ystävät tiesivät työntekijän kuuluvan ammattiliittoon ja neuvoivat häntä varmistamaan liitosta, oliko työnantajan tulkinta oikein. Neuvon perusteella työntekijä soitti liittoon. Liitto oikaisi väärän käsityksen SEL:n sosiaalisihteeriltä työntekijä sai tietää, ettei työnantajan Kelan omavastuuaika vaikuta työntekijän oikeuteen saada sairausajan palkkaa. Omavastuuaika tulee laista ja se koskee työnantajaa sekä niitä työntekijöitä, jotka eivät ole työehtosopimuksen piirissä. Elintarvikealalla kaikki työntekijät ovat yleissitovien työehtosopimusten piirissä. Elintarvikealan tesseissä on sovittu, että työnantaja maksaa sairausajalta työntekijälle palkkaa, jos työsuhde on kestänyt yli kuukauden. Palkallisen sairausloman pituus riippuu työsuhteen kestosta. – Työntekijä kertoi, ettei työpaikalla ollut työehtosopimusta saatavilla, joten pyysin häntä katsomaan liiton nettisivuilta tessin sairausajan palkkaa koskevan kohdan ja ilmoittamaan sen työnantajalle, Laaksonen sanoo. Koska työnantajalla oli tapana joskus käyttäytyä työntekijöitä kohtaan uhkaavasti ja huutaa erimielisyystilanteissa, työntekijä koki asian viemisen eteenpäin pelottavaksi. Hän pyysikin Laaksosta olemaan suoraan työnantajaan yhteydessä ja kertomaan, millä tavalla sairausajan palkka tulee maksaa. teksti Eetu Kinnunen kuva Maria Björklund E L I N TA E 4 3
E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 4 3 Työnantaja ei tuntenut tessiä Puhelussaan työnantajan kanssa Laaksonen kertoi yleissitovan työehtosopimuksen velvoittavan työnantajan maksamaan palkan sairausajalta työntekijälle ilman omavastuuta. Laaksonen kävi läpi myös muita työehtosopimuksen määräyksiä sairausajan palkan maksamisesta. – Työnantaja oli ihmeissään siitä, että vaikka työnantaja ei saa hakea Kelalta sairauspäivärahaa työntekijän ensimmäisiltä sairauspäiviltä, niin työnantajan pitää kuitenkin maksaa palkka näistäkin päivistä, Laaksonen kertoo. Asia käytiin läpi työnantajan kanssa yksityiskohtaisesti ja Laaksonen lähetti hänelle leipomoalan työntekijöiden työehtosopimuksesta sairausajan palkkaa koskevan kohdan sähköpostilla. Laaksonen tähdensi työnantajalle, että yleissitovaa työehtosopimusta on noudatettava jokaisella työpaikalla ja lain kirjaukset ovat suhteessa siihen toissijaisia, eivätkä heikennä työntekijän oikeutta saada palkkaa sairautensa ajalta. Keskustelun lopuksi työnantaja lupasi korjata asian ja maksaa työntekijälle puuttuvat sairausajan palkat sekä noudattaa jatkossa työehtosopimuksen määräyksiä sairausajan palkan maksusta. Työnantaja toimi sovitulla tavalla ja asia saatiin näin ratkaistua neuvottelemalla. – Voi olla, että joissain pienissä työpaikoissa työnantajat eivät aidosti ole perillä työehtosopimuksen määräyksistä. Silloin he usein etsivät tietoa vain viranomaisohjeista ja lainsäädännöstä, jolloin työehtosopimuksen määräykset voivat jäädä noudattamatta, Laaksonen sanoo. Jotkut yrittäjät voivat Laaksosen kokemuksen mukaan myös levittää tarkoitushakuisesti väärää tietoa, koska vastustavat työehtosopimusjärjestelmää. Siksi on tärkeää, että liiton jäsenet ovat tarkkoina palkoissa ja muissa työsuhteen ehdoissa ja epäselvissä tilanteissa ottavat heti ongelmien ilmettyä yhteyttä liittoon. – Näin työntekijät saavat ne palkat ja muut oikeudet, jotka heille työehtosopimuksen ja lainsäädännön kautta kuuluvat, Laaksonen toteaa. • A S I A N T U N T I J A V A S TA A Mistä tiedän, kohdellaanko naapuriani töissä oikein? JULKISUUTEEN on noussut useita tapauksia, joissa työntekijöiden oikeuksia on poljettu ja työntekijät eivät ole tienneet oikeuksiaan. SAK listasi 10 asiaa, joiden perusteella on syytä epäillä, ettei kaikki ole kunnossa. Käy kysymykset läpi naapurisi kanssa ja olkaa tarvittaessa yhteydessä liittoon tai SAK:n maahanmuuttajien työsuhdeneuvontaan. 1. Puuttuuko sinulta työsopimus? 2. Oletko palkattomassa harjoittelussa? Palkaton työharjoittelu on laillista vain, kun harjoittelupaikka tarjotaan oppilaitoksen tai TE-toimiston kautta. 3. Onko työtuntiesi minimimäärä nolla? Ei ole laitonta, että työtuntien määräksi tarjotaan nollaa. Jos tosiasialliset tunnit ovat jotain muuta, kannattaa tarkistaa, voiko asialle tehdä jotain. Jos minimitunneiksi on sovittu työsopimuksessa vaikka 20, työnantaja ei voi perua niitä, vaikka tarve muuttuisi. 4. Onko palkkasi liian pieni? Työehtosopimus määrää, paljonko palkkaa on vähintään maksettava. 5. Saatko vähemmän palkkaa kuin muut? Samasta työstä pitää maksaa kaikille samaa palkkaa. 6. Joudutko tekemään ylitöitä ilmaiseksi tai vastoin tahtoasi? Ylitöistä on sovittava erikseen ja niistä voi kieltäytyä ilman seuraamuksia. Ylityöstä maksetaan ylityökorvausta. 7. Etkö ehdi tauolle? 8. Onko työpaikkasi vaarallinen tai epähygieeninen? 9. Uhkaillaanko sinua irtisanomisella? Jos olet tehnyt virheen, sinulle pitää antaa ensin varoitus ja mahdollisuus korjata asia tai muuttaa käytöstäsi. Vain todella vakavissa rikkeissä sinut voidaan irtisanoa ilman varoitusta. 10. Joudutko pelkäämään työpaikallasi? Sinun ei pidä missään olosuhteissa joutua kokemaan väkivaltaa tai uhkailua. MAARET PULLIAINEN SAK:n maahanmuuttajien työsuhdeneuvonnan asiantuntija Tällä palstalla asiantuntijat vastaavat kysymyksiin, joita voit lähettää meille: www.selry.fi/juttuvinkki
E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 Rokkirallissa vauhti hurmaa kuskin ja katsojat Salla Mäkilä aloitti Rokkirallin harrastamisen katsojana ja huoltojoukoissa, mutta ajaa nyt itse kilpaa. Salla Mäkilä auton ratissa Rokkiralli-kisoissa Rantasalmella helmikuussa. V A P A A L L A Kerro meille omasta tai työkaverisi harrastuksesta: www.selry.fi/juttuvinkki F azerin Vuohelan leipomossa Lahdessa tiiminvetäjänä työskentelevä leipuri Salla Mäkilä nauttii vapaa-ajallaan vauhdin hurmasta Rokkirallin parissa. Rokkiralli on rallicross-laji, jossa ajetaan suljetulla radalla kilpaa. Ajoneuvoina ovat siviililiikenteestä poistetut autot, joihin on rakennettu lajin vaatimat turvalaitteet eli kuppipenkit, turvakaaret ja nelipisteturvavyöt. – Nelipistevyöt ovat vähimmäisvaatimus, suurimmassa osassa autoja on kuusipisteiset turvavyöt, Mäkilä kertoo. Rokkirallissa on viisi luokkaa, joista Mäkilä ajaa kahta: takavetoisille autoille tarkoitettua Kardaani-rockia ja naisten sarjaa Lady-rockia. Muut sarjat ovat Super-rock, etuvetoautojen Vetari-rock sekä Junior-rock. Junioriluokkaan pääsee ajamaan 15-vuotiaana, ja siihen tarvitaan huoltajan suostumus, ajonäyte sekä kirjallisen kokeen suorittaminen. Ensimmäinen Rokkiralli-kilpailu ajettiin helmikuussa 2000 Kouvolassa. Laji sai nimekseen Rokkirallin seuraavalla kisakaudella 2001. Osakilpailuita järjestetään pitkin vuotta eri puolilla Suomea, esimerkiksi helmikuussa osakilpailut ajettiin Pieksämäellä ja Rantasalmella. Automaattimersulla kilparadoille Omaleimaisen autourheilulajin pariin Mäkilä päätyi Rokkirallia pitkään harrastaneen miehensä kautta. Mäkilä kertoo aloittaneensa kisoissa käymisen vuonna 2008 ensin katsojana ja sitten huoltojoukoissa. Hän on toiminut myös sihteerin hommissa lajin parissa. – Kerran erehdyin heittämään vitsillä, että lähden itse kisaamaan, kun autona on Mersu automaattivaihteistolla. Mieheni ja appiukkoni sitten vaivihkaa rakensivat kakkosautonamme olleen ”väyrysmersun” kilpuriksi kun siitä loppui leima, Mäkilä kertoo päätymisestään ratin taakse. Sen jälkeen ei auttanut kuin lunastaa lupauksensa ja lähteä kilparadoille. Sillä tiellä Mäkilä on edelleen. Hänen 12-henkinen tiiminsä, Shameless Racing, kiertää kilpailuja ympäri Suomea. Kisoja on noin kaksitoista vuodessa ja niiden määrä suhteessa harjoituksiin on suuri, sillä esimerkiksi tänä talvena on käyty vain kahdesti ajamassa jääradalla. Kesäkaudella harjoituksia pyritään järjestämään kerran kuukaudessa. Huoltotöihin ja autojen virittämiseen sekä muuhun valmisteluun saa kuitenkin kulumaan vaikka kaiken vapaa-aikansa. Kilpailupainotteisuus sopii Mäkilälle, sillä hän nauttii eniten juuri kisaamiteksti Eetu Kinnunen kuva Sanna Sillman Seuraavana tavoitteena on osakilpailuvoitto.
E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 sesta. Ensimmäisenä ruutulipulle ajamisen riemua hän on päässyt jo maistamaan lähtövoittojen muodossa ja osakilpailuvoitto siintää mielessä seuraavana tavoitteena. Kisoissa tapaa eniten myös muita harrastajia. – Se porukka on ihan huippua, Mäkilä hehkuttaa kehuen niin omaa kuin kilpaileviakin tiimejä, kisojen järjestäjiä ja varikon ihmisiä. – Ihmiset ja kilvanajo on Rokkirallissa ehdottomasti parasta. Matalan kynnyksen rallilaji Rokkiralli on matalan kynnyksen tapa aloittaa kisaaminen kenelle tahansa moottoriurheilusta kiinnostuneelle. Itse ajaminen on melko samanlaista kuin muissakin rallilajeissa, mutta kaluston ja ajovarustuksen osalta jonkin verran vapaampaa. Lajissa pääsee alkuun melko maltillisellakin investoinnilla. Mäkilä kuitenkin varoittaa, että vapaa-ajan lisäksi myös harrastajan rahat ovat vaarassa, kun rallihurma vie mennessään. – Kaikenhan tähän saa uppoamaan, mutta onko harrastusta, johon ei saisi, Mäkilä nauraa. Mäkilä kertoo, että muissa kuin super-luokassa finaaliautoissa on myyntivelvoite 650 euron hintaan. Myyntitilaisuus toteutetaan arpajaisilla, joissa arvan hinta on 20 euroa kappaleelta. Myyntivelvoitteen tarkoituksena on osaltaan rajoittaa autojen virittelyä ja pitää laji taloudellisesti mahdollisimman saavutettavana kaikille harrastajille. Mäkilä voitti viime vuonna omassa seurassaan naisten sarjan ensimmäisen palkinnon. Osakilpailuvoiton saaminen valtakunnallisessa kisassa on tavoite, jota kohti hän harrastuksessa seuraavaksi tähtää. Vuorotyökään ei ole harrastukseen panostamista haitannut, sillä työnantaja on kyennyt tulemaan vastaan kisareissujen aikatauluissa. Mäkilä on ollut Fazerilla töissä reilut kymmenen vuotta ja lähes alusta asti hän on ollut myös SEL:n jäsen. Mikään ei viittaa siihen, että alanvaihto olisi Mäkilän mielessä. Työn ja oman elämän yhteensovittaminen onnistuu, ja työkaveritkin suhtautuvat rallikuskiin myönteisesti, kisakuulumisia kysellen. • Pelejä, leikkejä, askartelua, uimista ja saunomista sekä iltanuotiot ja leiridisko! SEL:n lasten kesäleiri 5.–11.6.2022 Koivikkorannassa Kangasniemellä Leirille voivat osallistua SEL:n jäsenten 6–12-vuotiaat lapset ilman huoltajiaan. Leirille mahtuu 40 lasta. Leiri alkaa sunnuntaina kello 16 ja päättyy lauantaina kello 12. Leirille järjestetään tarvittaessa yhteiskuljetukset Helsingistä, Lahdesta, Tampereelta, Jyväskylästä ja Kuopiosta. Hinta: 50 €/lapsi, sisarusalennus 10 €. Hintaan sisältyy yhteiskuljetukset, mökkimajoitus, ruokailut sekä laadukas ohjelma. Leiriläiset on vakuutettu leirin ajan. Ilmoittautuminen alkaa 25.3.2022 osoitteessa www.selry.fi/kesaleiri
E L I N TA E 47 E L I N TA E 4 6 ALUETOIMISTOT PALVELEVAT SEL:N JÄSENIÄ AJANKOHTAISTA Jos sinulla on kysyttävää työehdoistasi tai sinulle tulee niihin liittyviä erimielisyyksiä työnantajasi kanssa, liitto neuvoo ja auttaa ratkaisemaan ongelmat. Liittoa työpaikalla edustava luottamusmies on apunasi. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, voit olla yhteydessä suoraan liiton aluetoimistoon. Aluetoimistosi palvelee sinua myös kaikissa liiton jäsenyyteen ja työttömyysturvaan liittyvissä asioissa. Soita tai meilaa! Kun tulet asioimaan paikan päälle aluetoimistolle, varmistathan aina ensin soittamalla, että olemme paikalla. Aluetoimisto Avoinna Työttömyysturvaneuvonta ja jäsenyysasiat Työsuhdeneuvonta, palkkaja muut työehtoasiat SEL:n Etelä-Suomen aluetoimisto Siltasaarenkatu 4, 5. krs 00530 Helsinki Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Pirjo Rauanheimo 09 4246 1232 pirjo.rauanheimo@selry.fi Satu Itkonen 09 4246 1255 satu.itkonen@selry.fi Jouni Konttila 040 544 5101 jouni.konttila@selry.fi SEL:n Länsi-Suomen aluetoimisto Maariankatu 6 b 20100 Turku Ma–to 8–15.30 Kiinni 13–14 Pe 8–15 Kiinni 13–13.30 Maarit Pinomäki 09 4246 1234 maarit.pinomaki@selry.fi Esa Vahlsten 09 4246 1233, 0400 734 702 esa.vahlsten@selry.fi SEL:n Häme-KeskiSuomen aluetoimisto Rautatienkatu 10, 6. krs 33100 Tampere Ma–to 8–15.30 Kiinni 11–12 Pe 8–15 Kiinni 11–11.30 Marja-Liisa Jaakkola 09 4246 1236 marja-liisa.jaakkola@selry.fi Eija Rantanen 040 519 5577 eija.rantanen@selry.fi SEL:n Kaakkois-Suomen aluetoimisto Vuorikatu 20 15110 Lahti Ma–to 8–15.30 Kiinni 12.30–13.30 Pe 8–15 Kiinni 12.30–13 Marja Karuaho 09 4246 1238 marja.karuaho@selry.fi Kari Salminen 09 4246 1237, 040 456 6694 kari.salminen@selry.fi SEL:n Itä-Suomen aluetoimisto Haapaniemenkatu 21 B 21 70110 Kuopio Ma–to 8–15.30 Pe 8–15 Kiinni 11.30–12 Rainer Kettunen 09 4246 1240 rainer.kettunen@selry.fi Veijo Kukkonen 09 4246 1239, 050 464 7292 veijo.kukkonen@selry.fi SEL:n Pohjanmaan aluetoimisto Pitkäkatu 43 65100 Vaasa Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Paula Mäki-Jussila 09 4246 1242 paula.maki-jussila@selry.fi Markus Forslund 09 4246 1241, 040 772 2387 markus.forslund@selry.fi SEL:n Pohjois-Suomen aluetoimisto Rautatienkatu 16 90100 Oulu Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Seija Kyllönen 09 4246 1243, 040 736 1008 seija.kyllonen@selry.fi Seija Kyllönen 09 4246 1243, 040 736 1008 seija.kyllonen@selry.fi Jäsenpalvelu Ovatko tietosi ajan tasalla jäsenrekisterissä? Tarkista tietosi SEL:n eAsioinnista www.selry.fi/easiointi, jossa voit esimerkiksi päivittää yhteystietosi ja työpaikkatietosi, ilmoittaa uudesta työpaikasta tai työsuhteen päättymisestä sekä ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta eli palkattomasta jaksosta kuten perhevapaasta, varusmiespalveluksesta tai päätoimisesta opiskelusta. Oletko jäämässä eläkkeelle? Kun jäät eläkkeelle, ilmoita siitä liittoon sähköpostilla jasenrekisteri@selry.fi tai soittamalla 09 4246 1230. Saat SEL:n vapaajäsenyyden eläkkeelle jäädessäsi, jos olet ollut ammattiliiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 25 vuotta, joista vähintään viimeiset viisi vuotta olet ollut SEL:n jäsen. Vapaajäsenet eivät maksa jäsenmaksua.
E L I N TA E 47 E L I N TA E 4 6 SEL:n jäsenyytesi pidät kunnossa ilmoittamalla muutoksista liittoon ja maksamalla jäsenmaksusi. Osoitteentai nimenmuutoksesta ei tarvitse erikseen ilmoittaa liittoon, kun teet virallisen ilmoituksen Digija väestötietovirastoon. Muuttoilmoituksen voit tehdä osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi. Jos sinulla on tietojen luovutuskielto, ilmoita uusi nimesi tai osoitteesi myös liittoon. Kun vaihdat työpaikkaa, ota yhteys uuden työpaikkasi luottamusmieheen tai liiton aluetoimistoon, jotta saat jäsenmaksujen perintäsopimuksen täytettäväksi. Sen avulla voit tarvittaessa vaihtaa ammattiosastosi ja valita jäsenmaksutavan: joko työnantaja perii suoraan palkasta tai maksat jäsenmaksut itse. Työnantaja voi aloittaa jäsenmaksujen perinnän palkastasi vasta kun siitä on tehty kirjallinen perintäsopimus. Jäsenmaksuperinnän päättymisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus liittoon ja työnantajalle käyttämällä perintäsopimuksen päättymisilmoitusta. Jos maksat itse jäsenmaksusi, tarvitset siihen henkilökohtaisen viitenumerolistan, jonka saat aluetoimistostasi. Listassa on jokaiselle kuukaudelle oma viitenumero, jota on käytettävä. Mikäli vaihdat alaa ja ammattiliittoa, ota ensin yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen tai siihen liittoon johon siirryt, jotta voit sopia jäsenyyden alkamisajankohdasta. Vasta sen jälkeen ilmoita liiton vaihdosta SEL:n jäsenrekisteriin. Näin siirtymisesi uuteen liittoon tapahtuu ilman jäsenyyden katkeamista. Jos haluat erota SEL:sta, ilmoita siitä liittoon kirjallisesti. SEL:n jäsenmaksu on 1,4 % kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja se sisältää myös työttömyyskassan jäsenmaksun. Jäsenmaksua maksetaan myös osa-aikatyöstä ja työstä, jota teet saadessasi soviteltua työttömyyspäivärahaa. Työttömyyskassa perii automaattisesti jäsenmaksun kaikista maksamistaan etuuksista. Opiskelijajäsenyys on maksuton ja se on voimassa opiskelun päättymiseen saakka. Mikäli työskentelet opiskelun ohella, liity myös työttömyyskassan jäseneksi ja maksa palkastasi jäsenmaksu, jolloin kartutat oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen. Opiskelun ajalta saat jäsenmaksuvapauden ilmoittamalla opiskeluajat liittoon. Palkkatyöstä maksetaan aina jäsenmaksua. Kun jäät eläkkeelle, toimita jäsenrekisteriin kopio eläkepäätöksestä tai lähetä vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus, jossa kerrot nimesi, syntymäaikasi ja eläkkeen alkamispäivän. Jos kyseessä on määräaikainen eläke, kuten kuntoutustukena maksettava työkyvyttömyyseläke, ilmoita myös eläkkeen päättymispäivä. Saat SEL:n vapaajäsenyyden, kun jäät eläkkeelle, jos olet ollut ammattiliiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 25 vuotta, joista vähintään viimeiset viisi vuotta olet ollut SEL:n jäsen. Vapaajäsenyys on maksuton. Jos olet oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen, ilmoita siitä liittoon välittömästi. Jäsenmaksua ei tarvitse maksaa ajalta, jolta et saa palkkaa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta esimerkiksi sairauden, kuntoutustuen, äitiysvapaan, isyysvapaan, vanhempain vapaan, hoitovapaan, opiskelun, varusmiestai siviilipalveluksen tai enintään 12 kuukauden vapausrangaistuksen takia. Työtön, joka ei saa kassan maksamaa etuutta, on vapautettu jäsenmaksusta. Niiden jäsenten jäsenmaksu, joilla ei ole palkkatuloa, kassan maksamaa etuutta tai jäsenmaksuvapautusta, on 10 euroa/kk. Yrittäjänä toimivan (enintään 18 kk) jäsenen jäsenmaksu on 30 euroa/kk. Mikäli jäsenmaksusi on maksamatta tai jäsenmaksuvapautuksesi ilmoittamatta, ota välittömästi yhteyttä liittoon. Sovimme kanssasi, miten jäsenmaksut ja jäsenyys hoidetaan ajan tasalle. Jos olet laiminlyönyt jäsenmaksujen maksamisen tai jäsenmaksuvapautuksesta ilmoittamisen yli kuuden kuukauden ajalta, päättyy jäsenyytesi liitossa sekä työttömyyskassassa. Liiton jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Liitto toimittaa verottajalle vuosittain tiedot itse maksamistasi sekä työnantajan perimistä jäsenmaksuista. Tarkasta veroehdotuksestasi, että maksettujen jäsenmaksujen määrä on oikein. NÄIN PIDÄT JÄSENYYTESI KUNNOSSA ISSN: 0782-2448 Julkaisija: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Päätoimittaja: Karoliina Öystilä Toimittaja: Eetu Kinnunen, Kati Oksman perhevapaalla Toimituksen sihteeri: Erja Ekman Ulkoasu: Berry Creative Taitto: Sivusoppi, Liisa Suonsivu Elintaetta on mukana kehittämässä SEL:n tiedotusjaosto: Pirjo-Riitta Anttonen, Mari Haapaniemi, Ibrahim Jafili, Jaana Jokivalo, Tuija Toivonen-Perttunen, Saija Ratia, Jussi Saarela, Anu Wallenius ja Arja Väisänen. Osoitteenmuutokset: jasenrekisteri@selry.fi Tilaushinnat: Jäsenille ilmainen, muilta 40 €/vuosi Painopaikka: PunaMusta, Tampere Palaute ja juttuvinkit: www.selry.fi/elintae Elintae ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Nro Aineistot Ilmestyy 1 17.1.2022 11.2.2022 2 28.2.2022 25.3.2022 3 4.4.2022 29.4.2022 4 16.5.2022 10.6.2022 5 15.8.2022 9.9.2022 6 19.9.2022 14.10.2022 7 24.10.2022 18.11.2022 8 21.11.2022 16.12.2022 Ammattiosastojen ja aluejärjestöjen kokousja tapahtumailmoitukset: ilmoitukset@selry.fi tai lomakkeella: www.selry.fi/selnet. Tiedusteluihin vastaa Erja Ekman. p. 09 4246 1200 www.selry.fi www.elintarvikekassa.fi www.facebook.com/selry www.twitter.com/selryfi www.instagram.com/selryfi www.flickr.com/selry Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@selry.fi Postija käyntiosoite: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Turvassa-henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Elä rohkeasti tässä ja nyt – parasta turvaa läheisillesi on oma henkivakuutuksesi Koe kaikki elämän värit ja elä rohkeasti omannäköistäsi elämää. Arjessa on helpompi huomata syyt hymyyn, kun sinulle rakkaat ihmiset on turvattu. Henkivakuutuksella autat perhettäsi pärjäämään taloudellisesti, jos jonain päivänä äkillisesti menehdyt. Esimerkiksi asuntolainan ja muiden kulujen ei tarvitse kaatua kokonaan puolison niskaan, ja autat perhettäsi jatkamaan elämäänsä ja arkeaan tutuissa puitteissa. Turvaa rakkaimpasi Turvassa-henkivakuutuksella osoitteessa turva.fi/henkivakuutus Kun välität, valitse heille parasta – Turvassa-henkivakuutus! Eikä muuten maksa paljon. Laske vaikka itse! turva.fi/henkivakuutus