VUODEN 2024 ALUSTA JA AIKANA VOIMAAN USEITA LAKIMUUTOKSIA SUOMESTA TUKEA MALAWIN PIENELLE, MUTTA KASVAVALLE AMMATTILIITOLLE GALLUP | KOLUMNI | SELVITETTY TAPAUS | VAPAALLA 1? 24 SELLILÄISTEN OMA LEHTI STOP nyt! Lähes 300 000 työntekijää lakossa #PAINAVASY Y Irmeli Taskinen: Jäsenhankintaa tekevät kaikki jäsenet LUOT TAMUSHENKILÖ
E L I N TA E 3 15.–17.3.2024 Oulussa Perjantaina etkot, lauantaina torilla soppaa ja kisailua, keilailua, karaokepäivätanssit sekä illallinen ja iltabileissä Suvi Teräsniska! Voit ottaa keikalle ilmaiseksi mukaan seuralaisen, joka ei ole SEL:n jäsen. Varaa paikkasi 29.2.2024 mennessä: www.selry.fi/talvipaivat Suvi Teräsniska
E L I N TA E 3 Aluksi K enen leipää syöt, sen lauluja laulat”, toteaa vanha suomalainen sananlasku. Kenen lauluja laulat, hallitus? kysyttiin yhdessä selliläisten mielenosoituskyltissä STOP nyt! -suurmielenosoituksessa Senaatintorilla 1.2.2024. Kysymys on retorinen. Kenellekään ei varmasti ole jäänyt epäselväksi kenen lauluja pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus laulaa. Esimerkiksi Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL:n tekemä vertailu paljastaa, että Orpon hallitusohjelman työelämän heikennykset on kopioitu lähes sanatarkasti elinkeinoelämän ja työnantajien ennen eduskuntavaaleja julkaistuista tavoitteista. TÄMÄ TUSKIN tuli yllätyksenä, sillä työnantajaliittojen rahoittama Pro Markkinatalous -yhdistys tuki 1,5 miljoonalla eurolla ehdokkaita ja puolueita viime eduskuntavaaleissa. Tukea saivat muutkin kuin nykyiset hallituspuolueet, mutta suurin osa tuesta meni niille. Työnantajapuoli onkin ollut hyvin tyytyväinen hallitukseen. Työntekijäpuolella sen sijaan on oltu tyrmistyneitä. Hallitusohjelman heikennykset ovat yksipuolisia, vain työntekijöiltä ja pienituloisilta leikataan. Hallituksen toimet ovat myös puhtaasti ideologisia. Valtiovarainministeriönkään laskelmien mukaan heikennyksillä ei ole merkittäviä vaikutuksia työllisyyden paranemiseen ja sitä kautta valtiontalouden kohentumiseen. JA KYLLÄ, myös ammattiliitot rahoittivat eduskuntavaaleissa ehdokkaita, jotka ajavat samoja tavoitteita kuin liitot. Vaalirahoitus on laillista ja etujärjestöjen tehtävä on ajaa jäsentensä etua ja yrittää vaikuttaa myös lainsäädäntöön. Suomalaista työelämää on rakennettu yhteistyöllä ja asioista sopimalla. Nyt hallitus ja työnantajat haluavat romuttaa sopimusyhteiskunnan ja rikkoa työelämän. Orpon väite, että ”uudistukset eivät muuta palkansaajien elämää”, ei yksiselitteisesti ole totta. Jos hallitus runnoo heikennyksensä läpi, työelämästä ja toimeentulosta tulee työntekijälle entistä epävarmempaa ja työnantajien sanelu lisääntyy työpaikalla. Tätä vastaan meidän on nyt yhdessä toimittava. Kenen lauluja laulat, hallitus? P Ä Ä K I R J O I T U S ”Orpon väite, että ’uudistukset eivät muuta palkansaajien elämää’, ei yksiselitteisesti ole totta.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 1/24 9.2.2024 S I S Ä L LY S Kannessa: Reko Salo oli yksi Hartwallin Lahden tuotantolaitoksen lakkovahdeista ammattiliittojen #PainavaSyy-toimintapäivänä 14.12.2023, jolloin lakossa oli noin 2000 elintarvikealan työntekijää 31 työpaikalla. Kannen kuva: Sami Turunen ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 #PainavaSyy-lakot ja STOP nyt! -mielenosoitus 13 Nämä asiat muuttuvat vuonna 2024 16 Kaikki kiertää kirjolohien kiertovesikasvatuksessa 21 Rakkaudesta käsin tekemiseen 26 Malawilaiset haluavat vahvemman ammattiliiton 30 Järjestösivut 34 Kurssikalenteri 36 25-vuotisjäsenlomat 38 Luottamushenkilö 40 Näin asioit A-kassan kanssa 42 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 44 På svenska, In English 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla ”
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti S EL:n Talvipäiviä juhlitaan 15.–17.3.2024 Oulussa. Lehden mennessä painoon Talvipäiville oli ilmoittautunut jo yli 250 selliläistä ja vielä ehtii hyvin mukaan, sillä ilmoittautua voi helmikuun loppuun asti. – Nyt kannattaa lähteä työkaverin kanssa tai isommallakin porukalla Ouluun, sillä SEL:n Talvipäivistä on tälläkin kertaa tulossa hieno tapahtuma. Haluan kutsua erityisesti kaikki Oulun seudulla ja muualla Pohjois-Suomessa asuvat jäsenemme Talvipäiville, SEL:n järjestöpäällikkö Pekka Närhinen sanoo. Talvipäivät startataan käyntiin etkoilla, jotka ovat perjantai-illalla kello 19–22 Heidi’s Bier Barissa, jossa on selliläisen seuran lisäksi elävää musiikkia ja tietovisa. Lauantaina Talvipäivien ohjelmassa on kello 12 alkaen reipasta ulkoilua selliläisten toritapahtumassa, jossa on tarjolla maukasta soppaa ja leikkimielistä kisailua. Lähistöllä päivystää myös Toripolliisi, joka on kenties Oulun suosituin selfiekaveri. Samaan aikaan toritapahtuman kanssa paikallisessa keilahallissa keilataan naisten ja miesten harrasteja kilpasarjoissa. Ennen iltabileitä ohjelmassa on vielä karaokepäivätanssit sekä illallinen Radisson Blu -hotellissa. Lauantai-illalla SEL:n Talvipäivät huipentuvat iltabileisiin, jossa esiintyy yksityiskeikalla Suvi Teräsniska. Oululainen Suvi Teräsniska on monista hiteistään tunnettu suosittu laulaja. Iltabileet ja keikka ovat SEL:n jäsenelle ja seuralaiselle ilmaiset. – Voit ottaa Suvi Teräsniskan keikalle ja Talvipäivien iltabileisiin mukaasi ilmaiseksi myös seuralaisen, jonka ei tarvitse olla SEL:n jäsen, kunhan hän on yli 18-vuotias, Närhinen muistuttaa. Monet ammattiosastot tukevat jäsentensä osallistumista SEL:n Talvipäiville. Seuraa oman ammattiosastosi tiedotusta. Jos ammattiosastosi järjestää ryhmämatkan, ilmoittaudu Talvipäiville ammattiosastosi ohjeiden mukaisesti. Talvipäivien majoitushotelli ja päätapahtumapaikka on Radisson Blu Oulu, jonne SEL on neuvotellut Talvipäivien osallistujille jäsenetuhinnat. Majoitusvaraukset tehdään SEL:n kautta osoitteessa www.selry.fi/talvipaivat. SEL:n kesäfestarit ovat Seinäjoella 17.8.2024. Lähde SEL:n Talvipäiville Ouluun ja Suvi Teräsniskan ilmaiselle keikalle kaverin kanssa Olli Kohonen Toripolliisi päivystää myös SEL:n Talvipäivien toritapahtuman ajan. Patsaan on tehnyt kuvanveistäjä Kaarlo Mikkonen vuonna 1987.
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti V uosi alkoi synkissä merkeissä, kun Etelä-Pohjanmaalla Alavudella muun muassa donitseja, vohveleita, tippaleipiä, korppuja ja pipareita leiponut Töysäläinen tuhoutui rajussa tulipalossa loppiaisviikonloppuna 5.–6.1.2024 perjantain ja lauantain välisenä yönä. Leipomon henkilökunta oli jo poistunut paikalta ennen tulipalon havaitsemista, joten henkilövahingoilta vältyttiin. Palon syttymissyy ei ole vielä tiedossa. Noin 10 000 neliön vuokratiloissa toiminut leipomo tuhoutui käyttökelvottomaksi. – Työntekijämme ovat tapahtuneesta erittäin surullisia. Osa on työskennellyt Töysäläisellä jopa useita kymmeniä vuosia, joten työpaikan yhtäkkinen menetys jättää ison aukon elämään, Töysäläisen työntekijöiden pääluottamusmies Markku Hautakorpi kertoi tulipalon jälkeisellä viikolla. Töysäläinen on työllistänyt Alavuden Töysässä noin 50 henkilöä, joista noin 40 työskentelee SEL:n Pohjanmaan aluesihteeri Markus Forslundin mukaan SEL:n työehtosopimuksella. Töysäläinen on kuulunut Elonen-leipomokonserniin vuodesta 2021, jolloin Elonen osti Malvialan, johon myös Töysän korpputehdas kuului. Elosen toimitusjohtaja Jari Elosen mukaan Töysäläisen työntekijöille pyritään ensisijaisesti järjestämään töitä konsernin muista toimipisteistä. SEL:n aluesihteeri Markus Forslundin tietojen mukaan muutamalle työntekijälle on tarjottu pariksi kuukaudeksi töitä tippaleivän valmistuksessa Töysässä, palaneen leipomon lähellä sijaitsevissa tiloissa, joita Töysäläinen on käyttänyt aiemmin leipomotuotteiden valmistukseen ja varastona. Lisäksi osalle työntekijöistä mahdollisesti tarjotaan töitä Elosen Ylistarossa sijaitsevasta Tasangon-leipomosta. Osaa Töysässä leivotuista tuotteista on valmistettu muissakin Elosen yksiköissä, mutta muutamissa tuotteissa Töysäläinen oli niiden ainoa valmistaja, joten toimituskatkokset tuotteissa ovat mahdollisia. Elonen on väläytellyt myös, että osaa tuotteiden valmistusta voitaisiin jatkaa alihankintana. – Toivomme, että leipomon toimintaa jatketaan täällä Alavudella. Tämä on pieni paikkakunta, jossa Töysäläinen on ollut iso työnantaja, ja tekemämme tuotteet ovat erittäin hyviä, Markku Hautakorpi summaa. Tulipalossa tuhoutuneen Töysäläisen työntekijät toivovat työpaikkojen säilymistä Alavudella Tomi Kosonen Töysäläisen tulipalo oli raju ja vaikea sammuttaa. Tehtaassa oli isot määrät uppopaistorasvaa ja muuta herkästi palavaa materiaalia, kuten pakkausmateriaaleja, Yle kertoi 6.1.2024.
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti HKSCANIN EURAN yksikön siipikarjapakkaamon työntekijät pettyivät ja yllättyivät, kun heille tiedotettiin torstaina 11.1.2024 yhtiön aloittavan muutosneuvottelut, joiden tavoitteena on siipikarjapakkaamon toiminnan siirtäminen Eurasta joko Rauman tai Forssan tuotantoyksiköihin, tai molempiin. Euran yksikkö työllistää HKScanin Rauman ja Euran työntekijöiden pääluottamusmies Eliisa Raskin mukaan tällä hetkellä noin 18 työntekijää sekä kaksi ylempää toimihenkilöä. Muutosneuvottelut koskevat koko Euran yksikön henkilöstöä. Suunnitelmien toteutuessa Euran yksikön 19 työntekijälle voi tulla muutoksia työsopimuksiin, irtisanomisia ja tuotannon siirroista johtuvia lomautuksia. – Työntekijät tuntevat olonsa pahasti petetyiksi, sillä vielä samana aamuna heille oli kerrottu kesän jälkeen jatkuvien tuotteiden valmistuksesta, Raski kertoo. Torstain tiedotustilaisuuden jälkeen työntekijät kertoivat Raskille aloittavansa viikonlopun vieton, eli he marssivat ulos työpaikalta protestina työnantajan toiminnalle. Työntekijät palasivat takaisin töihin maanantaina. – Nämä ovat nyt kolmannet Rauman tai Euran yksikHKScan aikoo sulkea Euran pakkaamon, työntekijät protestoivat ulosmarssilla HKScanin Euran ja Rauman tuotantolaitosten pääluottamusmies Eliisa Raskin mukaan työntekijöiden tavoitteena Euran muutosneuvotteluissa on, ettei yhtään työntekijää irtisanota. Karoliina Öystilä köä koskevat muutosneuvottelut puolentoista vuoden sisään. Jos kertoisin nyt rehellisesti, mitä ajattelen tällä hetkellä, niin se on aika painokelvotonta tekstiä. Ei tässä ainakaan HK:n työnantajamielikuvaa paranneta, Raski totesi tuoreeltaan. Viimeksi muutosneuvotteluita käytiin keväällä 2023 ja ne johtivat 35 työpaikan vähenemiseen Rauman yksikön siipikarjaleikkaamossa. HKScanin Euran muutosneuvottelut alkoivat 17.1.2024 ja niiden on arvioitu kestävän kuusi viikkoa. Raskin mukaan työntekijöiden tavoitteena on, ettei yhtään Euran yksikön työntekijää irtisanottaisi. – HKScanin Suomen liiketoiminnoista vastaava johtaja Jari Leija kommentoi Satakunnan Kansalle, että ”me tarvitsemme tehtaillemme ne ihmiset”. Toivon, ettei se ole vain pelkkää PR-puhetta. HKScan kertoo tavoittelevansa muutoksella toiminnan tehostamista ja noin miljoonan euron vuotuisia säästöjä. HKScanin Euran tehtaan tiloissa on siipikarjapakkaamon lisäksi Mäkitalon Maistuvien ja Kivikylän Kotipalvaamon tuotantoa, kuten pizzojen ja annossalaattien valmistusta. HKScan on vähemmistöomistajana molemmissa yrityksissä.
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti PIENITULOISILTA LAPSIPERHEILTÄ leikkaaminen on arvovalinta, jonka Orpon-Purran hallitus on tehnyt, vaikka useiden arvioiden mukaan sosiaaliturvan leikkaukset tulevat lisäämään ylisukupolvista köyhyyttä. On arvioitu, että hallituksen toimet tulevat sysäämään 17 000 lasta köyhyysrajan alapuolelle. KAHDEN LAPSEN ja kahden vanhemman perheeltä, jossa toinen vanhempi on työtön tai lomautettu, hallitus leikkaa ensimmäisen kahden kuukauden työttömyyden aikana noin 220 euroa kuukaudessa poistamalla työttömyysturvan lapsikorotukset. Jos työttömyys tai lomautus jatkuu vielä kahden kuukauden jälkeen, perheeltä leikataan lisäksi noin 300 euroa kuukaudessa porrastamalla ansiosidonnainen työttömyysturva eli yhteensä 520 euroa. Jos työttömyys jatkuu yli kahdeksan kuukautta, leikataan edelleen lisää. Nämä leikkaukset eivät vielä sisällä esimerkiksi asumistukeen tehtyjä leikkauksia. Mistä sinä tinkisit, jos jo valmiiksi pienestä toimeentulostasi leikattaisiin jopa 520 euroa kuukaudessa? Leikkaukset kohdistuvat myös työssäkäyviin ja yksinhuoltajiin. Osa-aikatyötä 2000 euron kuukausipalkalla tekevän kahden lapsen yksinhuoltajan perheeltä leikataan työttömyysturvan ja asumistuen heikennysten seurauksena lähes 400 euroa kuukaudessa. Miten sinä suunnittelisit työssäkäyvänä yksinhuoltajana arkesi ja toimeentulosi, jos toimeentulostasi leikattaisiin näin suuri summa kuukaudessa? LAPSUUDESSA KOETULLA köyhyydellä on välittömiä ja pitkäaikaisia seurauksia. Köyhyyden tiedetään olevan yhteydessä suurempaan riskiin jäädä ilman toisen asteen tutkintoa, saada maksuhäiriömerkintä sekä jäädä työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle. NYT JOS koskaan on aika kertoa Orpon-Purran hallitukselle, ettei Suomen tulevaisuutta turvata leikkaamalla perheiltä ja lapsilta. Varsinkin, kun leikkaukset heikentävät huomattavasti pienituloisten toimeentuloa ilman merkittäviä työllisyysvaikutuksia. On erittäin lyhytnäköistä leikata lapsiperheiltä tilanteessa, jossa syrjäytyminen ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntymässä ja syntyvyys on ennätysmäisen alhaalla. Hallituksen arvovalinta K O L U M N I S A N O T T U A 1062 ”Ei millään institutionaalisilla muutoksilla voi olla tulipalokiire. Hallituksen kannattaisi nyt perääntyä, sillä toimenpidekokonaisuus ei ole perusteltu edes kansantalouden tai työllisyyden kannalta.” Y HTE I S K U NTA P O LITI I K A N D OS E NT TI S AT U O JA L A , H S 21 . 1 . 202 4 ”Hakaniemen ay-mafiaa ei kiinnosta työpaikkojen säilyminen Suomessa, ei maamme kilpailukyky, ei talouskasvu, ei isänmaan eikä työntekijän etu. Sitä ohjaa vain ja ainoastaan itsekäs oman valtaaseman varmistelu. Onneksi maassa on vihdoin hallitus, joka ei taivu öykkäröinnin edessä.” E LI N K E I N O M I N I S TE R I W I LLE RY D M A N , X 28 . 1 2 . 2023 JUURI NÄIN! EI NÄIN! VUONNA 2020 VAHVISTETTIIN 1062 AMMATTITAUTITAPAUSTA, JOISTA TYÖIKÄISILLE 792. AMMATTITAUDEISTA 115 OLI KORONAVIRUKSEN AIHEUTTAMIA. LÄHDE: TYÖTERVEYSLAITOS TUULI GLANTZ Kirjoittaja on SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija. L U K U ”Lapsuudessa koetulla köyhyydellä on välittömiä ja pitkäaikaisia seurauksia.”
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Kamppailu jatkuu V E L L U N B L O G I ”Meille tärkeiden asioiden puolustaminen on aivan yhtä tärkeää kuin on ollut aikanaan niiden saavuttaminenkin.” P oliittiset lakot Orpon hallituksen ajamien työelämän heikennysten estämiseksi jatkuvat. Hallituksen ykköstavoite heikentää työntekijän asemaa työpaikalla ja työntekijöiden ammattiliittojen asemaa yhteiskunnassa on tullut meille hyvin selväksi. MAAN TALOUDEN kuntoon laittaminen ja valtion velanoton taittaminen eivät ole hallituksen ykköstavoite, niillä vain perustellaan ideologisia heikennyksiä työntekijöiden asemaan. Jos tavoite on valtion velkaantumisen taittaminen, ei voi olla niin, että samaan aikaan kun sosiaaliturvaa leikataan todella rankasti, hyvätuloisille annetaan veronkevennyksiä. Hallituksen toiminta näyttääkin tavoitteelliselta eriarvoisuuden kasvattamiselta työelämässä ja yhteiskunnassa. Mieleeni tulee työministeri Arto Satosen työmarkkinaseminaarin salin seinällä ollut Raamatun lause ”Herran pelko on viisauden alku”. Nöyryyttäkö tässä meille opetetaan? TYÖLÄISET OVAT aikanaan ammattiliittonsa perustaneet, jotta yhdessä pystytään vaatimaan, yksin kun joutuu pyytämään. Nykyiset työehtomme, ansiosidonnainen työttömyysturva ja muu sosiaaliturva ei ole tullut pyytämällä. Ne on saatu aikaiseksi yhdessä vaatimalla ja vaatimusten eteenpäin viemiseksi on aikanaan myös jouduttu käymään raskaita lakkoja. Lienee luonnollista, että mitä ei ole ilmaiseksi saatu, ei ilmaiseksi anneta poiskaan. Tästä on vahvasti kysymys poliittisissa lakoissa, joita joudumme nyt toteuttamaan. Meille tärkeiden asioiden puolustaminen on aivan yhtä tärkeää kuin on ollut aikanaan niiden saavuttaminenkin. ME OLEMME nyt vedenjakajalla sen osalta, millaiset mahdollisuudet meillä on neuvotella työehdoistamme. Hallitus pyrkii heikentämään lakko-oikeuden rajoituksilla mahdollisuuksiamme, mutta vielä rajumpi seuraus tulisi olemaan hallituksen ajamilla paikallisen sopimisen lakimuutoksilla, jotka tulisivat tekemään yleissitovasta työehtosopimusjärjestelmästämme reikäjuustoa ja mahdollistaisivat yritysten välisen kilpailun työehtojen heikentämisellä. Väitänkin, että työehtojemme kannalta vaarallisin hallituksen esitys on paikallisen sopimisen lisääminen. On käsittämätöntä, että järjestäytyneet ja hyvin asiansa hoitaneet yritykset kannattavat esityksiä, joista hyötyvät järjestäytymättömät yritykset, jotka ovat valmiita keskinäiseen kilpailuun työehtojen heikennyksillä. SAMAAN AIKAAN kun hallitus pyrkii rajoittamaan maahanmuuttoa, se ajaa läpi lainsäädäntöä, joka avaa olennaisesti mahdollisuuksia ulkomaisen työvoiman hyväksikäytölle. Hallituksen homma alkaa näyttää työmarkkinoiden taksiuudistukselta, mennään ideologia edellä, seurauksista ei niin väliä. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Mitä ammattiliiton jäsenyys merkitsee sinulle? Vastaajat osallistuivat Turun Elintarviketyöntekijöiden ammattiosasto 144:n 120-vuotisjuhliin 27.1.2024. G A L L U P ” LIIT TO on työntekijöiden edunvalvontaa, johon en yksilönä pystyisi. Liiton voima ja kovin työkalu on sen jäsenten joukkovoima. Tarvitsen liittoa, koska yksin minulla ei olisi mitään sananvaltaa.” ALEKSI KILPIÄ elintarviketyöntekijä Jalostaja, Turku ” LIIT TO merkitsee yhteisöllisyyttä. Liitossa työntekijöillä on mahdollisuus toteuttaa yhteisiä tavoitteita. Liiton jäsenyys on myös jokaiselle työntekijälle tärkeä turva, jos tulee epäselvyyksiä työnantajan kanssa.” NIKO LEHTONEN prosessinhoitaja, 1. varatyösuojeluvaltuutettu Valio, Turku ”OLEN ollut 24 vuotta SEL:n jäsen. Ammattiliiton jäsenyys tuo työntekijälle tärkeää turvaa työelämässä. Liitossa on yhteisöllisyyttä sekä töissä että vapaa-ajalla.” KATJA PERÄLÄ pakkaaja Raisio, Raisio ” T YÖK AVERIT suosittelivat minulle, että kannattaa liittyä oman alan ammattiliittoon. Liityin SEL:n jäseneksi toukokuussa. Olen ollut tyytyväinen jäsenyyteen ja ammattiosaston tapahtumiin.” LAURA EKSTRÖM pakkaaja Raisio, Raisio BELGIALAISOMISTEISEN, globaalin panimojätin AB InBevin työntekijät eri puolilta Eurooppaa kokoontuivat osoittamaan mieltään joulukuussa työpaikkojensa ja olutmerkkiensä pelastamiseksi. Yhtiöllä on 170 000 työntekijää eri puolilla maailmaa ja se hallitsee massiivisten yritysostojen jälkeen yli 500 olutmerkkiä. Suomessa niistä tunnetuimpia ovat Budweiser, Beck’s, Corona ja Stella Artois. Yhtiö on vähentänyt tuotantoa ja työvoimaa Euroopassa kovalla kädellä ja esimerkiksi Diebelsin panimon työntekijät Saksassa pelkäävät, että yhtiön viime elokuinen ilmoitus tuotannon ja työvoiman leikkauksista puolella saattaa merkitä panimon pysyvää sulkemista ja sen olutmerkkien lakkauttamista. Työntekijät vaativat taloudellisesti kannattavalta yhtiöltä investointeja työntekijöiden hyvinvointiin ja palkkakehitykseen sekä paikallisten olutmerkkien kehittämiseen. Panimojätti AB InBev ajaa alas työpaikkoja Euroopassa ORPON hallitus aikoo muuttaa työriitalakia niin, että valtakunnansovittelija tai sovittelulautakunta ei voisi enää ylittää niin sanottua palkantarkastusten yleistä linjaa. SAK:n mukaan ehdotus on paitsi todella huono, myös Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten vastainen. SAK pitää vientiteollisuuden kilpailukyvyn varmistamista koko Suomen etuna. Kilpailukykyyn liittyy kuitenkin paljon muutakin kuin työvoimakustannukset. – Työvoimakulut ovat Suomessa muihin maihin vertailtuna erittäin kestävällä tasolla. Neuvottelutoimintaa ei tule rajoittaa suosimalla yksipuolisesti työnantajan näkemystä palkanmuodostuksesta, SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindström korostaa. Työehtosopimusten alakohtainen kehittäminen on jo heikentynyt työnantajapuolen tiukan kustannuskoordinaation seurauksena. Jos valtakunnansovittelijan rooliksi jää työnantajapuolen tukeminen, jäävät alakohtaiset työelämän kehittämishankkeet tarkan kustannuslaskennan alle. SAK:n näkemys on, että työmarkkinatoiminta ja palkanmuodostus kuuluvat työmarkkinaosapuolille eikä siihen ole hallituksella mitään osaa puuttua. Hallituksen ajama palkkakatto suosisi yksipuolisesti työnantajia
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 STOP nyt! vaati 300 000 työntekijää lakossa ja 13 000 torilla # P A I N A V A S Y Y Orpon hallitus pitää härkäpäisesti kiinni rajusta leikkauslistastaan, vaikka suomalaisten enemmistö ei gallupien mukaan kannata heikennyksiä ja poliittiset lakot laajenevat. Helmikuun alussa lakossa oli jo lähes 300 000 työntekijää ja Senaatintorille kokoontui 13 000 ihmistä vaatimaan hallitusta pysähtymään. Näpit irti sairausajan palkasta! ja muut selliläisten vaatimukset näkyivät ja kuuluivat STOP nyt! -mielenosoituksessa Helsingin Senaatintorilla 1.2.2024. E L I N TA E 11 teksti ja kuva Karoliina Öystilä S EL:n poliittiseen #PainavaSyy-lakkoon 1.–2.2.2024 osallistui lähes 4500 elintarvikealan työntekijää 21 työpaikalla. Lakon piirissä olivat lakkoon julistetun työpaikan kaikki SEL:n työehtosopimuksen alaiset työt, mahdollista hätätyötä lukuun ottamatta. Helmikuun alussa lakossa oli yhteensä lähes 300 000 palkansaajaa, joista yli 230 000 osallistui SAK:laisten ammattiliittojen julistamiin poliittisiin #PainavaSyy-lakkoihin ja noin 60 000 STTK:laisten liittojen lakkoihin. Työntekijät vaativat poliittisella lakollaan pääministeri Petteri Orpon hallitusta huomioi
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 E L I N TA E 11 SEL:n poliittiset #PainavaSyy -lakot Viikolla 50 yhden vuorokauden lakossa 14.12.2024 oli noin 2000 työntekijää 31 työpaikalla: Arla, Sipoo Bunge, Raisio Eckes-Granini Finland, Turku Fazer Lifestyle Foods, Koria Fazer Myymäläleipomot: K-Citymarket, Pirkkala • Prisma, Halikko, Salo • Prisma, Hämeenlinna • Prisma, Järvenpää • Prisma, Kerava • Prisma, Lielahti, Tampere • Prisma, Malmi, Helsinki • Prisma, Mylly, Raisio • Prisma, Olari, Espoo • Prisma, Piispanristi, Kaarina • Prisma, Viikki, Helsinki Hartwall, Lahti Hartwall, Tattariharju, Helsinki Lantmännen Cerelia, Kotka Lantmännen Unibake Finland, Joutseno Leipomo Rosten, Voimakatu, Turku Linkosuon Leipomo, Kangasala Olvi, Iisalmi Pohjolan Peruna, Vihanti Porin Leipä, Pori Porin Leipä, Sarpi, Pori Sinebrychoff Supply Company, Kerava Vaasan, Vantaa Valio, Oulu Valio, Pitäjänmäki, Helsinki Valio, Suonenjoki Valio, Vantaa Viikolla 5 kahden vuorokauden lakossa 1.–2.2.2024 oli lähes 4500 työntekijää 21 työpaikalla: Arla, Sipoo Atria, Forssa Atria, Nurmo (pois lukien siipikarja) Best-In, Kuopio HKScan, Forssa HKScan, Mikkeli HKScan, Vantaa HoviRuoka, Kouvola Kasvis Galleria, Kuopio Pouttu, Kannus Saarioinen, Huittinen Saarioinen, Sahalahti Saarioinen, Valkeakoski + Delitalo Oy Saarioinen, Valkeakoski, keskuslähettämö Snellmanin Kokkikartano, Kerava Tapola, Tampere Valio, Oulu Valio, Pitäjänmäki, Helsinki Valio, Suonenjoki Valio, Turku Valio, Vantaa Katso lakossa olevat työpaikat: www.selry.fi/lakko maan työntekijöiden näkemykset ja neuvottelemaan aidosti ammattiyhdistysliikkeen kanssa hallituksen ajamista rajuista työehtojen, lakko-oikeuden ja työttömyysturvan heikennyksistä. – On aivan selvää, että Orpon hallituksen toimien ykköstavoitteena on työntekijän aseman heikentäminen työpaikalla ja työntekijöiden ammattiliittojen aseman heikentäminen yhteiskunnassa. Toisin kuin hallitus sanoo, toimien ykköstavoitteena ei ole valtion velkaantumisen taittaminen, sillä toimien vaikutukset valtiontalouteen tai työllisyyteen ovat käytännössä olemattomat, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo. Kuntosen mukaan työnantajajärjestöjen kynästä oleva Orpon hallitusohjelma alleviivaa, miksi työntekijöillä pitää jatkossakin olla oikeus puolustaa oikeuksiaan tarvittaessa myös poliittisella lakolla. – Koska hallitus ei suostu huomioimaan työntekijöiden näkemyksiä, meillä ei ole muita keinoja pyrkiä torjumaan hallituksen eteenpäin viemiä työntekijöiden oikeuksien ideologisia heikennyksiä kuin poliittiset lakot, Kuntonen korostaa. Viesti ei jäänyt epäselväksi SEL oli mukana SAK:n ja STTK:n koolle kutsumassa Orpon hallituksen ajamia työelämän ja sosiaaliturvan heikennyksiä vastustavassa STOP nyt! -mielenosoituksessa, joka järjestettiin torstaina 1.2.2024 kello 12–14 Senaatintorilla Helsingissä. Senaatintori oli täynnä, kun 13 000 ihmisen äänekäs joukko vaati hallitusta pysähtymään. Hallituksen toimia puolustaneille työministeri Arto Satoselle (kok.) ja kansanedustaja Miko Bergbomille (peruss.) ei varmasti jäänyt epäselväksi, mitä mieltä työntekijät ovat. Hallituksen ajamia huonosti perusteltuja ja yksipuolisesti kohdistuvia heikennyksiä työntekijöiden työehtoihin, lakko-oikeuteen ja sosiaaliturvaan ei hyväksytä. – Lakkolaisten ja mielenosoittajien viesti oli selvä: meitä ei ohiteta ja hallituksen on huomioitava myös työntekijöiden näkemykset, Kuntonen kiittää kaikkia lakossa olleita ja mielenosoituksessa Senaatintorilla terveisensä Orpon hallitukselle kertoneita. Neuvotteluita sanelun sijaan SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta pitää hallituksen päätöksiä monin tavoin palkansaajavastaisina. – Suomalaista työelämää runnotaan nyt uusiksi ennen näkemättömällä tavalla, kun hallitusohjelmaan on suoraan saneltu lainsäädäntömuutokset, joilla työsuhteen ehtoja ja sosiaaliturvaa halutaan heikentää. Jos hallitusohjelma toteutuu sellaisenaan, jatkossa yhä useampi on työelämässä turvaton ja osaton, Eloranta sanoo. Järjestöt painottavat, että mielenilmausten ja lakkojen tarkoituksena ei ole hakea selkävoittoa hallituksesta, vaan peräänkuuluttaa aitoja neuvotteluita sanelun sijaan. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ei kiistä talouden sopeutustarvetta, mutta hallituksen keinot ovat täysin väärät. – Hallituksen toimilla sopeutus on epäoikeudenmukaista ja eriarvoistavaa. Jos hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet toteutuvat, epävarmuus työelämässä kasvaa, toimeentulo-ongelmat lisääntyvät ja kasaantuvat eikä palkkatasa-arvo toteudu koskaan. Suomi tarvitsee kasvua, mutta sitä ei pidä luoda työehtoja heikentämällä ja kurjistamispolitiikalla, Palola painottaa. •
E L I N TA E 13 Näin tuet #PainavaSyy-lakkoa ja lakossa olevia työntekijöitä Hartwallin Lahden tuotantolaitoksen lakkovahdit kertoivat SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntoselle työpaikan tunnelmista #PainavaSyy-toimintapäivänä 14.12.2023. SEL:n lakkoavustus on 100 € /päivä SEL:N jäsenille maksetaan lakkopäiviltä lakkoavustusta 100 euroa työvuorolta. Lain mukaan lakkoavustuksesta 16 euroa on verotonta. Lakkoavustuksen loppuosasta tehdään verohallinnon ohjeistuksen mukaisesti 40 prosentin ennakonpidätys, joten jäsenelle maksetaan käteen 66,40 euroa. Lakossa olevat SEL:n jäsenet hakevat lakkoavustuksen SEL:n eAsioinnin kautta lakon jälkeen. Tarkista, että tietosi ovat oikein ja lisää tilinumerosi osoitteessa www.selry.fi/easiointi. Ohjeet löydät osoitteesta www.selry.fi/lakkoavustus. Poliittiset lakot ovat laillisia työtaistelutoimia. Yksittäiselle työntekijälle ei voi tulla lakkoon osallistumisesta seuraamuksia. 1. JOS TYÖPAIKKASI on lakossa, osallistu lakkoon. Katso SEL:n lakkokohteet: www.selry.fi/lakko 2. ÄLÄ TEE muidenkaan ammattiliittojen lakonalaista työtä. Katso muiden liittojen lakkokohteet: www.sak.fi/liittotoimet 3. JOS LAKON piirissä oleva kauppa tai muu paikka on auki, älä asioi siellä lakon aikana. Katso muiden liittojen lakkokohteet: www.sak.fi/liittotoimet 4. OTA SELVÄÄ ja lue lisää osoitteista www.sak.fi/ painavasyy ja www.selry.fi/painavasyy. 5. JUTTELE TYÖKAVEREIDESI kanssa #PainavaSyy -kampanjasta, jaa tietoa somessa ja kerro, että tuet lakkoa. # P A I N A V A S Y Y Sami Turunen E L I N TA E 12 Osoita tukesi lakoille, joilla puolustamme kaikkien työntekijöiden oikeuksia ja vastustamme Orpon hallituksen työelämän heikennyksiä.
E L I N TA E 13 Nämä asiat muuttuvat 2024 Tänä vuonna muuttuu moni palkansaajan elämään vaikuttava laki. Listasimme keskeisiä muutoksia. teksti ja kuvat Karoliina Öystilä A J A N K O H TA I S TA Työttömyysturvan lapsikorotuksia ei enää makseta 1.4.2024 alkaen. Kuva on Turun elintarviketyöntekijöiden ammattiosaston tapahtumasta Turun Kauppatorilta viime maaliskuulta.
E L I N TA E 14 E L I N TA E 15 1 T YÖT TÖMY YSTURVAAN TULI vuodenvaihteessa ja tulee myöhemmin tänä vuonna Orpon hallituksen toimesta useita heikennyksiä: omavastuuaika piteni viidestä päivästä seitsemään päivään, lomakorvaus jaksotetaan ja indeksikorotukset jäädytetään. Lue lisää Elintakeen sivulta 37. 2 T YÖT TÖMY YSTURVAN L APSIKOROTUKSEN maksu loppuu kokonaan 1.4.2024 alkaen. Lapsikorotuksen määrä on maaliskuun loppuun asti 130–240 euroa kuukaudessa lasten määrän mukaan. 3 T YÖT TÖMY YSTURVAN 300 EURON suojaosa poistuu 1.4.2024 alkaen. Suojaosa tarkoittaa, että työttömyysturvan saaja voi ansaita 300 euroa ilman, että palkka tai yritystulo vaikuttaa päivärahan suuruuteen. Lakimuutoksen jälkeen työtulo vähentää työttömyysturvaa 50 sentillä euroa kohden koko työtulon osalta. Suojaosaa ei enää oteta huomioon laskettaessa päivärahan määrää, kun ansiopäivärahan hakujakso alkaa 1.4.2024 tai sen jälkeen. 4 ANSIOSIDONNAISEN T YÖT TÖMY YSTURVAN työskentelyedellytyksen pituus kaksinkertaistuu 1.9.2024 alkaen. Nykyisin ansiosidonnaista voi saada puolen vuoden työskentelyn jälkeen. Syyskuun alusta alkaen ansiosidonnaiseen vaaditaan vuoden työtä. 5 T YÖSSÄOLOEHTO MUUT TUU 1.9.2024 alkaen tuloperusteiseksi eli se euroistetaan. Euroistamisen myötä ansiopäivärahaoikeus määrittyy tehtyjen työtuntien sijaan maksetun palkan perusteella. Palkkaraja on 930 euroa kuukaudessa. Syyskuusta alkaen ansiopäivärahaa saadakseen on työskenneltävä 12 kuukauden ajan siten, että palkka on kuukaudessa vähintään 930 euroa. Jos palkkaa on maksettu 465–930 euroa kuukaudessa, kertyy puolikas työskentelykuukausi. Työskentelykuukausia voi kerryttää 28 kuukauden ajan, mikä tarkoittaa kahta vuotta ja neljää kuukautta. Esimerkiksi opiskellessa työskentelykuukausia voi kuitenkin kerryttää pidemmältä ajalta. 6 VUOROT TELUVAPAAN L AKKAUT TAMINEN tulisi Orpon hallituksen esitysluonnoksen mukaan voimaan niin, että vuorotteluvapaan voisi aloittaa vielä 31.7.2024. Heinäkuussa alkanut vuorotteluvapaa voisi jatkua koko 180 kalenteripäivän enimmäismäärän. Jotta vuorotteluvapaa katsottaisiin aloitetuksi 31.7.2024 mennessä, vuorottelusopimus olisi toimitettava TE-toimistolle ja vuorotteluvapaan sijaisen työsopimuksen alkamispäivä tulisi olla viimeistään 31.7.2024. Hallituksen esitys vuorotteluvapaalain kumoamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle helmikuussa. Lakimuutokseen ja sen voimaantuloon voi vielä tulla muutoksia ennen eduskuntakäsittelyä tai sen aikana. 7 KEL AN MAKSAMAT etuudet pysyvät pääosin nykyisen suuruisina vuosina 2024–2027 eli niihin ei tehdä indeksikorotuksia. Kansaneläkeindeksin jäädytys koskee muun muassa työmarkkinatukea, peruspäivärahaa ja ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan perusosaa. Indeksijäädytys ei koske esimerkiksi kansaneläkettä, takuueläkettä, perhe-eläkettä, vammaisetuuksia, toimeentulotuen perusosaa tai elatustukea. 8 NELJÄNNESTÄ TAI sitä useammasta lapsesta maksettava lapsilisä nousi vuodenvaihteessa 10 eurolla kuukaudessa ja yksinhuoltajakorotus nousi 10 eurolla kuukaudessa. Myöhemmin huhtikuussa alle 3-vuotiaan lapsen lapsilisää korotetaan 26 eurolla kuukaudessa. 9 L ÄÄKEKORVAUKSIEN VUOSIOMAVASTUU eli niin sanottu lääkekatto nousi 626,94 euroon vuonna 2024, kun se vuonna 2023 oli 592,16 euroa. Vuosiomavastuu on henkilön itse maksamien korvattujen lääkekustannusten vuosittainen yläraja. Kun omavastuu tulee täyteen, korvattavasta valmisteesta pitää maksaa vain 2,50 euron omavastuu ostoa kohden. 10 ASUMISTUKEA LEIKATAAN 1.4.2024 alkaen useilla eri tavoilla muun muassa 300 euron ansiotulovähennys eli suojaosa poistetaan. Perusomavastuu korotetaan 42 prosentista 50 prosenttiin. Asumismenojen korvaustaso laskee 80 prosentista 70 prosenttiin hyväksyttyjen asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta. Kuntaryhmät
E L I N TA E 15 1 ja 2 yhtenäistetään, jolloin helsinkiläisten asumistuki heikkenee. Samalla toimeentulotuesta maksettavien asumismenojen määrä tiukkenee. 11 T YÖL AINSÄÄDÄNTÖÖN EI tullut muutoksia vuodenvaihteessa, mutta myöhemmin vuoden 2024 aikana Orpon hallitus on ajamassa voimaan useita lakimuutoksia, joilla työntekijöiden työehtoja ja lakko-oikeutta heikennetään huomattavasti. Hallitus aikoo rajoittaa työntekijöiden oikeutta poliittisiin lakkoihin ja tukilakkoihin, korottaa lakkosakkoja roimasti sekä tuoda uutena henkilökohtaisen lakkosakon, jossa lakkoon osallistuneelle työntekijälle voidaan määrätä 200 euron sakko, jos lakko todetaan laittomaksi. 12 VUODELLE 2024 ja tuleville vuosille Orpon hallitus on suunnitellut useita työehtojen heikennyksiä kuten esimerkiksi: – Ensimmäiseltä sairauspoissaolopäivältä ei saa palkkaa. – Työntekijän irtisanomiseen riittää ”asiallinen syy”, painavaa syytä ei enää edellytetä. Työlainsäädännöstä voi poiketa sopimalla työpaikalla heikommin ilman luottamusmiestä. – Alle vuoden määräaikainen työsopimus ei enää vaadi perusteltua syytä. – Työriitojen ratkomista hankaloitetaan rajoittamalla valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia. – Yhteistoimintalain velvoitteet poistuvat alle 50 hengen yrityksiltä. – Irtisanotun työntekijän takaisinottovelvoite ei enää koske alle 50 hengen yrityksiä. – Muutosneuvotteluiden vähimmäisajat puolitetaan kaikissa yrityksissä. – Lomautuksen varoaikaa lyhennetään. Ammattiliitot vastustavat kaikkia Orpon hallituksen esittämiä työntekijöiden lakko-oikeuden, työehtojen ja työttömyysturvan heikennyksiä. Ammattiliitot yrittävät torpata hallituksen esitykset poliittisilla #PainavaSyy-lakoillaan. 13 ORPON HALLITUS aikoo lakkauttaa aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintostipendin 1.8.2024 alkaen. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintostipendin lakkauttava laki tulisi voimaan 1.6.2024. Tämän jälkeen aikuiskoulutustukea voisi myöntää vain opintoihin, jotka alkaisivat ennen 1.8.2024. Siirtymäaika kestäisi vuoden 2025 loppuun, jonka aikana olisi mahdollista hakea lisää tukioikeutta sekä tuen maksua, jos sekä opinnot että tukikausi alkaisivat viimeistään 31.7.2024. Palkansaajan sosiaalivakuutusmaksut Palkansaajan maksut, % palkasta 2024 (2023): Työeläkevakuutusmaksu ? 17–52-vuotiaat työntekijät: 7,15 % (7,15 %) ? 53–62-vuotiaat työntekijät: 8,65 % (8,65 %) ? 63 vuotta täyttäneet työntekijät: 7,15 % (7,15 %) Sairausvakuutusmaksu ? Sairaanhoitomaksu: 0,51 % (0,60 %) ? Päivärahamaksu, jos palkkaja työtulo on vähintään 16 499 €/vuosi: 1,01 % (1,36 %) Työttömyysvakuutusmaksu: 0,79 % (1,50 %) F A K TA Ammattitutkintostipendejä voitaisiin myöntää 31.7.2024 mennessä suoritetun tutkinnon perusteella. Stipendiä tulisi hakea vuoden sisällä tutkinnon suorittamisesta. Hallituksen esitysluonnoksen sisältöön ja ehdotettuun voimaantuloaikatauluun voi vielä tulla muutoksia. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle helmikuussa. 14 VEROVAPAAN KOTIMAAN kokopäivärahan määrä nousi 1.1.2024 alkaen 51 euroon (48 euroa vuonna 2023), osapäivärahan 24 euroon (22 euroa) ja ateriakorvauksen 12,75 euroon (12 euroa). Verovapaa kilometrikorvaus nousi 57 senttiin kilometriltä (53 senttiä). 15 ASUNNON JA työpaikan välisten matkojen vähennys pienenee vuonna 2024, koska omavastuu nousee 750 eurosta 900 euroon ja tilapäiset korotukset jäävät pois. Matkakuluvähennyksen enimmäismäärä on 7 000 euroa, kun se vuonna 2023 oli 8 400 euroa. Jos henkilö on ollut osan vuotta työttömänä tai perhevapaalla, työmatkakulujen yleinen omavastuu pienenee 80 euroa jokaista täyttä etuuskuukautta kohti (70 euroa kuukautta kohti vuonna 2023). Omavastuu on aina kuitenkin vähintään 160 euroa. 16 VIINIEN JA väkevien juomien alkoholivero nousi ja oluen verotus aleni 1.1.2024. Keskimäärin alkoholijuomien valmistevero kiristyi noin kahdella prosentilla. Tupakkavero laajenee vuonna 2024 nikotiinipusseihin ja vastaaviin markkinoille mahdollisesti tuleviin tuotteisiin. Lähteet: SAK ja A-kassa
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 E L I N TA E 16 Finnforel sijaitsee Varkaudessa paperitehtaan kupeessa. Työpaikalla eletään muutosaikaa, sillä kirjolohen tuotanto kolminkertaistuu keväällä vuodentakaisesta. teksti ja kuvat Kati Oksman Kaikki kiertää kirjolohien kiertovesikasvatuksessa T Y Ö P A I K A L L A
E L I N TA E 17 F innforel tunnetaan Saimaan tuore -tuotemerkistä. Varkaudessa kirjolohet kasvatetaan lopulliseen teuraskokoonsa ja jalostetaan käyttövalmiiksi tuotteiksi. Tämän kaiken tekee noin 50 SEL:n teollisuuden työehtosopimuksen alaisissa töissä työskentelevää ammattilaista, joista kalankasvatuspuolella työskentelee tällä hetkellä vajaa parikymmentä ja jalostuspuolella reilut 30 työntekijää. Hollolassa sijaitsee emokalalaitos, jossa tuotetaan mätimunia ja haudotaan mädistä poikasia. Hollolasta poikaset siirretään neljän kuukauden iässä eteenpäin joko Huutokosken jatkokasvatuslaitokseen noin 30 kilometrin päähän Varkaudesta tai suoraan Varkauteen. Huutokoskelta kirjolohet siirretään Varkauteen 7–8 kuukauden iässä. Teuraskoon kalat saavuttavat noin 12–15 kuukauden iässä. Finnforelin toimitusjohtaja Jussi Mekkosen mukaan Varkauden kiertovesikasvatuslaitos ei ole ainoa, mutta ainutlaatuinen maailmassa. – Muista kala-alan toimijoista meidät erottaa se, että olemme saaneet kirjolohen kasvamaan hyvin suljetuissa oloissa. Olemme tehneet oikean lajivalinnan maanpäälliseen kasvatukseen, vaikka toki kehitettävääkin on. Lisäksi meillä on koko arvoketju omissa käsissämme, kun muualla käytetään tyypillisesti alihankintaa ketjun eri osissa. Finnforelin visio on tuottaa proteiinia globaalisti kasvavan väestön tarpeisiin kestävästi ja vastuullisesti, tavalla, joka ei ole riippuvainen ilmastonmuutoksen vaikutuksista, kuten riittävästä viljelysmaasta. – Myös ravintosuositukset tukevat ajatusta kalan syömisestä, ja meillä Suomessa kalaa tuotetaan vastuullisesti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen, Mekkonen summaa. Tuotanto kasvaa Viime vuonna tuotanto oli miljoona kiloa kirjolohta. Vuonna 2021 aloitettiin kalankasvatuspuolen laajentaminen ja uusien kasvatusaltaiden käyttöönoton valmistelu alkoi viime kesänä. Kun uusi tuotantokapasiteetti otetaan kevään aikana kokonaan käyttöön, nousee tuotantomäärä noin 2,8 miljoonaan kiloon. Yksinkertaistettuna tuotantoprosessi menee niin, että kun kirjolohet on kasvatettu noin 685-grammaisiksi, ne tainnutetaan, verestetään, jäähdytetään ja siirretään jalostuspuolelle, jossa kalat fileoidaan, ruodotetaan, trimmataan ja pakataan eteenpäin vähittäiskauppaan sekä horeca-sektorille. Töitä tehdään pääsääntöisesti maanantaista lauantaihin. Työt tehdään yhdessä vuorossa porrastetusti aamuviideltä alkaen. ? Jalostamotyöntekijä ja varatyösuojeluvaltuutettu Jyri Räsänen latoo fileitä pakkauskoneelle.
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Vasemmalla: Jalostamotyöntekijä Robert Neubauer on Saksasta kotoisin. Oikealla: Pentti Jouhilahti ja Teemu Laasanen työskentelevät kasvattamolla. Kalankasvatustyössä tarvitaan muun muassa hyvää fyysistä kuntoa, tarkkaavaisuutta ja huolellisuutta. Lisäksi teknisestä osaamisesta, kalojen biologian tuntemuksesta ja kokonaisuuksien hahmottamisesta on etua. Alhaalla: Olli Vauhkonen (vas.), nykyään Finnforelin kunnossapitopäällikkönä toimiva Olli Pöllänen (kesk.) ja kalankasvatusjohtaja Aleksei Khoduev (oik.) kertoivat lokakuussa kirjolohien kiertovesikasvatuksesta SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntoselle (toinen vas.) ja Itä-Suomen aluesihteeri Veijo Kukkoselle. Olli Vauhkonen aloitti Finnforelilla työt sen käynnistysvaiheessa 2017–2018. Vauhkosen mukaan kalankasvatuspuolella tehtävät työt ovat monipuolisia ja työntekijöiden osaamista pyritään kehittämään niin, että he osaisivat tehdä mahdollisimman laajasti eri työtehtäviä. Karkeasti jaoteltuna kalankasvatuspuolella työtehtävät voidaan jakaa kalankasvatukseen ja tuotantoon. Tuotantopuolen vuoroissa tehdään teurastamiseen liittyvät työt. Teurastuksessa kirjolohet tainnutetaan sähköllä, jonka jälkeen robotti pistää kalat verestykseen. Tämän jälkeen kalat jäähdytetään ennen siirtoa jalostukseen. Toisinaan verestys tehdään yhä ihmisvoimin. Kasvatusvuorossa työntekijät keskittyvät pitämään kalojen olosuhteet optimaalisina muun muassa niin veden lämpötilan, laadun kuin ruokinnan osalta. Työtehtäviin kuuluu esimerkiksi rehusiilojen täyttämistä, kalojen siirtämistä altaasta toiseen koon mukaan, ruokinta-asetusten muuttamista, veden laadusta huolehtimista sekä sekalaisia huoltoon ja laitoshygieniaan liittyviä töitä. Myös kunnossapidon työntekijöillä on erittäin tärkeä rooli kokonaisuudessa tekniikan suuren määrän vuoksi. Kokeneimmilla ja monitaitoisimmilla kalankasvatuspuolen työntekijöillä työhön kuuluu myös päivystys eli varallaolo. Päivystys kestää viikon ja se alkaa siitä hetkestä, kun viimeinen kalankasvatustyöntekijä on lopettanut työvuoronsa ja päättyy siihen, kun ”Hävikkiä ei synny, kaikki kalan osat hyödynnetään sataprosenttisesti tavalla tai toisella.”
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 ensimmäinen palaa aamulla töihin. – Käytännössä päivystäjä päivystää illat, yöt ja viikonloput puhelimen ja tabletin kanssa, hänen on vastattava automaation hälytyksiin ja riennettävä töihin – vaikka kolmelta aamuyöllä. Päivystäjän tulisi tarvittaessa ehtiä työpaikalle noin 30 minuutissa. Hän ei voi lähteä esimerkiksi hiihtolenkille tai elokuvateatteriin, joten se on vähän niin kuin avovankilassa olisi, Vauhkonen naurahtaa. Tällä hetkellä varallaolovuoro osuu päivystäjälle keskimäärin kuuden viikon välein, noin 8–9 kertaa vuodessa. Uuden oppiminen motivoi Yksittäisja perhekokoon pakatut kirjolohifileet ovat yrityksen päätuote, mutta valikoimissa on muitakin tuotteita muun muassa sesongin mukaan. Tällä hetkellä esimerkiksi jauheliha on uutuustuote, jota tehdään paljon. – Meillä ei synny hävikkiä, sillä kaikki kalan osat hyödynnetään sataprosenttisesti tavalla tai toisella, pääluottamusmies Kirsi Ranimäki kertoo. Prosessista ylijääviä raaka-aineita käytetään esimerkiksi liemien ja lemmikkiruokien valmistukseen. Ranimäki aloitti pääluottamusmiehenä tammikuussa edellisen pääluottamusmiehen lopetettua Finnforelilla. Tea Hämäläinen oli Finnforelin historian ensimmäinen pääluottamusmies, ja oli ollut tehtävässä noin 1,5 vuotta, kun SEL vieraili työpaikalla jutunteon merkeissä lokakuussa. – Aloitimme edellisen pääluottamusmiehen kanssa luottamustehtävissä samaan aikaan ja siirryin nyt varapääluottamusmiehestä varsinaiseksi, Varkauden elintarviketyöläisten ammattiosaston puheenjohtajanakin toimiva Ranimäki kertoo. Ranimäki työskentelee jalostamon puolella kolmena päivänä viikossa. Hänen työnkuvaansa kuuluvat muun muassa omavalvontaan liittyvä näytteiden otto ja niiden tuloksista raportointi. Lukuisten näytteiden avulla voidaan osaltaan varmistaa tuotteiden laatu ja elintarviketurvallisuus. Ranimäki tykkää työssään sekä luottamustehtävissään siitä, että koko ajan tulee uusia asioita, jolloin oppii uutta ja siitä, että asioiden tekeminen muuttuu ja kehittyy. Työsuojeluvaltuutettuna vuodesta 2018 Finnforelilla toiminut Olli Vauhkonen kertoo, että haastetta luottamustehtävään on tuonut se, että uudella yrityksellä ei ollut olemassa valmiita rutiineja, joihin nojata. Vasemmalla: Työsuojeluvaltuutettu Olli Vauhkonen taustallaan 500-kuutioinen kirjolohiallas kalankasvatuslaitoksen vanhalla puolella. Oikealla: Tea Hämäläisen ja Juha Kajasjärven työt ovat jalostamon puolella. Hämäläinen on sittemmin lopettanut työt Finnforelilla. Alakuva: Halyna Teslenko kollegoineen viimeistelevät fileet tarvittaessa siistiksi veitsillä, jonka jälkeen fileet jatkavat koon mukaan lajiteltavaksi ennen pakkaukseen päätymistä. ?
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 – Käytännössä olemme lähteneet työsuojelupäällikön kanssa nollista liikkeelle työsuojeluasioissa. Tämä on jatkuvaa kehittämistä ja pikkuhiljaa mennään koko ajan parempaan päin, Vauhkonen kertoo. Tuoreena ilonaiheena molemmilla luottamushenkilöillä on työsuojeluorganisaation kasvaminen ja laajentuminen kaikkiin yksiköihin. – Ensimmäinen varatyösuojeluvaltuutettu Jyri Räsänen työskentelee jalostamon puolella, toinen varatyösuojeluvaltuutettu Hannu Nevasalo Huutokosken laitoksella ja uusi työsuojeluasiamies Jimi Mäkiranta Hollolan poikaslaitoksella. Kaikki he kuuluvat myös työsuojelutoimikuntaan. – Työntekijöillämme on laaja ikähaitari; 18-vuotiaasta eläkeikäisiin. Tavoitteeni työsuojeluvaltuutettuna on, että kaikki työntekijämme olisivat terveitä ja toimintakykyisiä täältä eläkkeelle jäädessään, Vauhkonen sanoo. Pääluottamusmiehenä Ranimäki pitää vahvuutenaan sitä, että ihmisten on helppo tulla juttelemaan hänelle asioista ja rohkaisee siihen jatkossakin, että huolista ja ongelmista puhuttaisiin mieluummin liian varhaisessa vaiheessa ennen kuin ne ehtivät kasvaa isoiksi. Ranimäki kehuu myös työntekijöiden yhteishenkeä. – Kaikki auttavat täällä toisiaan. Tuore pääluottamusmies kertoo, että järjestäytymisasteen nosto on yksi asia monien joukossa, jota tulee kehittää. Hän toivookin, että saisi lisää uusia jäseniä liittoon esimerkiksi ammattiosaston toimintaa markkinoimalla. Ennen nykyistä työtään Ranimäki muun muassa asui muutamia vuosia Kiinassa ja Australiassa sekä pyöritti omaa lahjaja paperitarvikeliikettä. Pääluottamusmies liittyi SEL:iin pian Finnforelilla töiden aloittamisen jälkeen huhtikuussa 2018. – Entisenä yksityisyrittäjänä tiesin, että on aika turvatonta, jos ei kuulu ammattiliittoon. Liittoon kuuluminen tuo turvaa. • Finnforel, Varkaus ? Perustettu vuonna 2015, kalan jalostus aloitettu 2018 ? Liikevaihto: 4,4 miljoonaa (vuonna 2022) ? Tuotantopinta-ala: 15 000 m 2 ? Henkilöstömäärä: 75, joista 50 tuotannon työntekijää Varkaudessa. Huutokoskella työntekijöitä on neljä ja Hollolassa kuusi. Lisäksi Helsingin konttorilla henkilöstöä on kymmenkunta. ? Kalanrehua Raisiossa tuottava Fennoaqua on Finnforelin tytäryhtiö. F A K TA Vasemmalla: Jalostamotyöntekijä Kyle Goulding. Myös jalostamon puolella pyritään vaihtamaan säännöllisesti työpisteitä, ettei työpäivän aikainen fyysinen kuormitus ole liian yksipuolista. Oikealla: Jalostamotyöntekijä Jani Kostilainen. Vasemmalla: Jalostamopuolen tiiminvetäjä Mikko Korhonen ottaa pakkauslinjan toisessa päässä pakatut kirjolohifileet vastaan ja siirtää ne eteenpäin lähettämön puolelle. Oikealla: Matti Kesänen työskentelee jalostamolla.
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 Suomessa on 139 Fazerin myymäläleipomoa, joista lähes puolet sijaitsee Etelä-Suomessa. Kävimme tutustumassa niistä kahteen Vantaalla. Rakkaudesta käsin tekemiseen T Y Ö P A I K A L L A teksti ja kuvat Kati Oksman
E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 T iistaisena arkipäivänä tammikuussa Tammiston K-Citymarketin myymäläleipomossa on ruuhkaa. Kun pääluottamusmies Anu Wallenius, SEL:n aluesihteeri Jouni Konttila ja Elintakeen toimittaja pelmahtavat paikalle, täytyy pinnavaunuja hieman siirrellä, että saadaan vierailijat tavaroineen mahtumaan. Ripeällä tahdilla Lauri Pihkala vie pakattuja tuotteita esille myymälään ja palaa sitten tekemään uuden kierroksen toisensa jälkeen. Samaan aikaan ovensuun toisella puolella Erkka Järvinen ja Helen Närep viimeistelevät uutuuslaskiaispullia myyntiin. Närep pursottaa pulliin sitruunakermavaahtoa ja passionhilloa, Järvinen pakkaa kinuskitäytteiset pullat ensin auki taittelemiinsa pahvirasioihin. Helen Närep työskenteli aiemmin sairaanhoitajana leikkaussalissa. Närep sanoo viihtyvänsä uudessa ammatissa ja työpaikassa. Tammiston työntekijöiden järjestäytymisaste SEL:iin on korkea. Kello 11 mennessä suurin osa päivän leipomuksista on jo leivottu, jonka jälkeen valmistellaan jo osittain seuraavaa työpäivää. Kello kuuteen töihin tulleella Julia Vannisella on taikinarullat edessään. Hän vetää ensin viiltosuojahanskat ja sitten kumihanskat käteen, ennen kuin alkaa leikkaamaan pötköistä sopivan kokoisia paloja. Sitten kanelipullat nostetaan valmiiksi jääkaappiin seuraavan päivän paistoa odottamaan. Ryhmäpäällikkö Matti Saarinenkin on paikalla. Hän tulee tervehtimään vieraita, mutta palaa sen jälkeen vielä hetkeksi toimistokoppiin jatkamaan paperihommia. Fazerin myymäläleipomoiden tuore esihenkilömalli astui voimaan viime lokakuussa. Henkilöstövastuu on ryhmäpäälliköillä. Kun heillä on esihenkilövastuu useamman myymäläleipomon
E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 Kello 12 iltavuoroon töihin tullut Irina Sysioja ja Anu Wallenius ovat entisiä työkavereita. Wallenius perehdytti Sysiojan myymäläleipomotyöhön 2000-luvun alussa. työntekijöistä, he eivät voi olla samaan aikaan monessa paikassa. Fazerin myymäläleipomoiden Etelä-Suomen työntekijöiden pitkäaikaisen pääluottamusmiehen Anu Walleniuksen mukaan uuteen malliin totuttelu vie aikaa. Pandemia räjäytti myynnin Fazerin Tammiston myymäläleipomossa työskentelee ryhmäpäällikön lisäksi yhteensä yhdeksän kokoaikaista ja kaksi osa-aikaista työntekijää. Julia Vanninen on työskennellyt Tammistossa kolmisen vuotta ja Fazerin myymäläleipomoissa yhteensä viisi vuotta ja luettelee pitkähkön rimpsun pääkaupunkiseudulla toimivia myymäläleipomoita, joissa on työskennellyt joko kokotai osa-aikaisesti. – Teen täällä ihan perusleipurin hommia, konditoriatuotteiden koristeluita sekä autan tarvittaessa tiimivastaavaa edellispäivän myyntilukujen haussa. Olen tykännyt tosi paljon kaikesta, mitä olen saanut tehdä. Täällä on hyvät tukiverkostot kehittyä leipurina, Vanninen kertoo. Leipuri Lauri Pihkala on tänään pakkausvuorossa. Pihkala kertoo työskennelleensä Tammiston pisteellä sen alkuajoista saakka, reilusti yli kymmenen vuotta. – Koko ajan on myynti kasvanut. Juuri kun luulimme olevamme aallonharjalla, tuli koronapandemia, joka pompautti myynnin katosta läpi. Olemme aika viikonloppupainotteinen kauppa, mutta yritämme tehdä viikon mittaan erilaisia valmisteluita viikonlopulle, että ne menevät sujuvasti. Ihmettelen Pihkalan korvalla olevaa mikrofonia. – Yhdellä meistä pitää olla tämä aina, jotta kaupan henkilökunta voi ilmoittaa tuotteen loppuneen hyllystä tai jos asiakas haluaa tietää, milloin jokin tuote on valmis. Yleensä kuuloke on pakkaajalla, jottei se ole tiellä leipomishommissa. ? ”Ihan hyvin olen viihtynyt täällä. Tämä on hektistä hommaa. 12 vuotta on mennyt nopeasti”, Lauri Pihkala kertoo pakkaustöiden lomassa. Manzura Alla Berganova suorittaa työssäoppimisjaksoa S-Market Porttipuiston myymäläleipomossa. Varian Myyrmäen yksikössä leipuri-kondiittoritutkintoa suorittava Manzura kertoo harjoittelun sujuneen hyvin. ”Koko ajan on myynti kasvanut. Koronapandemia pompautti myynnin katosta läpi.”
E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 Esihenkilö leipomon arjessa kiinni Ryhmäpäällikkö Matti Saarinen palaa leipomon puolelle ja alkaa tottuneesti paistamaan leipiä ja ottamaan kypsiksi paistuneet kauraleivät uunista ulos. – Kuukausitasolla täällä leivotaan 130 erilaista tuotetta ja tänäänkin noin 40, laskee Saarinen, joka on hyvä esimerkki myymäläleipomon tarjoamista urapoluista. Wallenius lisää, että leivottavien tuotteiden määrät vielä kasvavat viikonloppuisin. – Ensin olin leipuri, sitten vastaava leipuri, seuraavaksi myymäläleipomon esihenkilö ja nyt ryhmäpäällikkö. 23 vuotta on tullut näissä myymäläleipomoissa pyörittyä, josta yhdeksän vuotta Tammistossa, Saarinen summaa. Tuotannon suunnitteluun, henkilöstöasioihin ja muihin vastaaviin paperitöihin Saarisella menee noin kaksi työpäivää viikossa, mutta hänelle on tärkeä päästä myös leipomaan, jotta siihen säilyy tuntuma. Ryhmäpäällikkö jakaa viikoittaisen työaikansa tasan erään samaan ryhmään kuuluvan helsinkiläisen K-Citymarketin kanssa. Julia Vanninen ei ole kokenut ongelmaksi sitä, että ryhmäpäällikkö on välillä muualla. – Meille on jätetty hyvät ohjeet, kenelle voi soittaa, jos tulee ongelmatilanteita silloin, kun esihenkilö ei ole paikalla, yhdessä Saarisen kanssa pullapitkoja letittävä Vanninen kertoo. Haasteena liukkaus Fazerin myymäläleipomoiden työntekijöiden työsuojeluvaltuutettuina toimivat Paula Koivumäki ja Pirjo-Riitta Anttonen. Molemmille on jaettu vastuulleen omat myymäläleipomot, joiden työsuojeluvaltuutettuina he toimivat. Kauimmaiset Anttosen työsuojeluvastuuseen kuuluvista pisteistä sijaitsevat Rovaniemellä. Anttosen mukaan työsuojeluasiat ovat menneet viimeisen kuuden vuoden aikana eteenpäin, mutta kehitettävääkin löytyy, mistä kertoo työntekijöiltä työsuojeluvaltuutetuille tulevat yhteydenotot. Tyypillisiä työtapaturmia ovat palovammat, viiltohaavat ja liukastumiset. Anttosen mukaan työsuojeluvaltuutetut kannustavat leipureita pohtimaan aktiivisesti, miten he voivat työskennellä turvallisesti joskus ahtaissakin leipomotiloissa. – Tammisto on yksi hyvä esimerkki leipomosta, jossa työturvallisuus on kehittynyt positiiviseen suuntaan. Työn tekemistä ja tiloja on selkeytetty ja turvallisuusasiat ovat tulleet osaksi kaikkea tekemistä, Anttonen sanoo. Myös yksintyöskentelyä Ikean ja Kehä III:n ja muiden suurten liikenneväylien kupeessa sijaitsee vajaa vuosi sitten avattu, parin tuhannen neliömetrin kokoinen, S-Market Porttipuiston myymälä. Aamulla kaupassa asioivat pääsevät haistelemaan juuri uunista vedettyjen tuotteiden herkullista tuoksua, joka ei ole kellon kääntyessä iltapäivän puolelle kadonnut, ainoastaan muuttunut miedommaksi. – Huhtikuussa tulee vuosi täyteen tämän leipomomyymälän avaamisesta, tiimivastaava Mirva Ojansivu kertoo. Ojansivu on työskennellyt leipomossa alusta saakka, mitä ennen hän työskenteli pitkään yhdessä pääluottamusmies Anu Walleniuksen kanssa Helsingin K-Citymarket Eastonin myymäläleipomossa. Julia Vanninen käy tuuraamassa toisessa saman ryhmän leipomossa, vaikka oma työsopimus ei sitä edellytä. ”Se on lisännyt motivaatiota, kun on päässyt näkemään uusia ihmisiä” Vanninen kertoo.
E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 Yläkuva: S-Market Porttipuiston myymäläleipomon tiimivastaava Mirva Ojansivu on tehnyt 20 vuoden leipomouransa Fazerin myymäläleipomoissa ensimmäistä kesätyötä ja työharjoittelua lukuun ottamatta. Ojansivu siirtyi töihin Porttipuistoon kodin läheisyyden vuoksi. Alakuva: Erkka Järvinen työskentelee Ruoholahden myymäläleipomossa, mutta on tänään ensimmäistä kertaa tuuraamassa Tammiston leipomossa. Nykyään Ojansivu työskentelee pääasiassa yksin. Perjantaisin ja lauantaisin pisteellä on yleensä osa-aikainen työntekijä auttamassa. Ojansivu jakaa saman esihenkilön kahden muun myymäläleipomon väen kanssa. Tänään Ojansivun seurana on kuitenkin harjoittelija. Leipuri-kondiittoriksi Myyrmäessä opiskeleva Manzura Alla Berganova suorittaa Porttipuistossa kahden kuukauden työssäoppimisjaksoa. Kaksin leipomon hommat on saatu tehtyä hyvälle mallille normaalia aikaisemmin, mikä on kiireiseen työtahtiin tottuneelle Ojansivulle vähän outoakin. Päivän päätteeksi Ojansivu ja Alla Berganova puhdistavat tilat ja tasot huolella. Ojansivun työuran varrella koneet ovat jääneet myymäläleipomoista pois ja leivonta on aidosti käsityötä, kuten mainoslauseet lupaavat. – Mielestäni leipominen käsin on kivempaa. Itse olen tarkka ihminen, joten sama tarkkuus koskee myös leipomiani tuotteita; että ne ovat just eikä melkein, Ojansivu sanoo. • F A K TA Fazerin myymäläleipomot, Etelä-Suomi ? Kymmeniä leipomoita ja yli 300 työntekijää ? SEL:n tessin alaisia työnimikkeitä ovat leipuri, kiertävä leipuri, leipomotyöntekijä ja tiimivastaava ? Fazerin myymäläleipomoita on Suomen lisäksi Ruotsissa ja Virossa
E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 E L I N TA E 27 M alawi on yksi maailman köyhimmistä maista, joka kärsi huomattavasti koronapandemiasta ja kärsii enenevissä määrin ilmastonmuutoksen mukanaan tuomista sään ääri-ilmiöistä. Tällä hetkellä malawilaisia kurittavat viime vuonna riehuneen pyörremyrsky Freddien aiheuttamat mittavat tuhot, koleraepidemia sekä inflaatio, joka oli joulukuussa 2023 peräti 34,5 %. Itäisessä Afrikassa sijaitseva Malawi itsenäistyi Ison-Britannian siirtomaavallan alta vuonna 1964. Vuoteen 1994 Malawia hallitsi kovin ottein Hastings Kamuzo Banda. Kun valta vuonna 1994 vaihtui ja maa siirtyi monipuoluejärjestelmään, sallittiin myös ammattiliittojen toiminta. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin nelivuotinen kehitysyhteistyöhanke K A N S A I N V Ä L I S Y Y S Malawilaiset haluavat vahvemman ammattiliiton Malawin elintarvikealan työntekijöiden ammattiliitolla riittää tekemistä, mutta ensin on saatava lisää jäseniä, jotta työntekijöiden työehtoja ja työoloja pystytään parantamaan. teksti ja kuvat Minttu Sillanpää Malawia kutsutaan Afrikan lämpimäksi sydämeksi. Malawissa on upea luonto ja useita luonnonpuistoja, joissa voi nähdä niin norsuja, leijonia ja kirahvejakin. Maassa toivotaankin turismin kasvua.
E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 E L I N TA E 27 Yhteistyöhankkeen projektikoordinaattori Zione Pakulantanda on ylpeä HFPCWU:n jäsenistä ja aktiiveista sekä onnistumisista. Hankkeen arviointiseminaari pidettiin hotellissa, jossa työntekijöiden järjestäytymisaste on 97 %. malawilaisen ammattiliiton HFPCWU:n, jonka koko nimi on englanniksi Hotel, Food Processing and Catering Workers’ Union, kanssa alkoi vuonna 2022. SASKin hankkeen suomalaisia kumppaneita ovat SEL:n lisäksi Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Ammattiliitto Pro. HFPCWU on perustettu ammattiliittojen fuusion tuloksena vuonna 2013. Liitto järjestää hotellien ja ravintoloiden työntekijöitä sekä elintarviketeollisuudessa työskenteleviä. Kehitysyhteistyöhankkeen alkaessa liitolla oli vain noin 4 000 jäsentä. Jäsenpotentiaalia HFPCWU:lla kuitenkin riittää, sillä liiton järjestämillä aloilla työskentelee noin 80 000 ihmistä. Asenteet muuttuvat Malawissa ammattiliittoihin suhtaudutaan nykyään positiivisesti. Ainakin pääsääntöisesti. – Jos yritys on paikallisten omistuksessa, onnistuu yhteyden luominen ja neuvottelujen käyminen paremmin. Jos taas yrityksen omistaja on Intiasta, on työmme hieman vaikeampaa, kertoo HFPCWU:n pääsihteeri Shakespeare Sesani. Ja jatkaa: – Valitettavasti, jos yrityksellä on kiinalainen omistaja, on työntekijöiden aseman parantaminen lähes mahdotonta. Olimme päättäneet järjestää erään hotellin työntekijät. Kun kiinalainen työnantaja kuuli tästä, kaikki työntekijät sanottiin irti. Kehitysyhteistyöhankkeen tavoitteena on SASKin strategian mukaisesti tukea työntekijöitä heidän pyrkimyksissään saavuttaa elämiseen riittävä palkkataso ja inhimillinen työelämä. – Me olemme kouluttaneet liiton aktiiveja kaikilla tasoilla. Liiton johto, luottamusmiehet, ammattiosastojen aktiivit, naisja nuorisojaoston aktiivit, lähes kaikki on koulutettu, kertoo hankkeen koordinaattorina työskentelevä Zione Pakulantanda. Koulutuksissa on käyty läpi perusasioita neuvottelutaidoista ja työlainsäädännöstä, seksuaaliseen häirintään puuttumisesta ja jäsenhankinnasta. Vuonna 2024 liitossa on päätetty keskittyä viestintään. – Meidän on kyettävä viestimään liitosta ja sen merkityksestä entistä paremmin. Mietimme, miten kasvatamme näkyvyyttämme sosiaalisessa mediassa ja millaisia esitteitä teemme. Verkkosivutkin ovat suunnitteilla, Pakulantanda sanoo. ”Jos haluat töitä, avaa jalkasi” – Naisten asiat ovat liiton asioita, huudahtaa HFPCWU:n naiskomitean puheenjohtaja Janet Kamowa. – Kuulen valtavasti tarinoita naista. Tarinoita, jotka ovat yhteneväisiä, tarinoita, jotka ovat uusia ja tarinoita, jotka saavat itkemään, Kamowa jatkaa. Sukupuolten tasa-arvoon ja ihmisten yhdenvertaisuuteen liittyvät puutteet työelämässä on tunnistettu liitossa ja toimenpiteisiin on ryhdytty. – Me emme todellakaan ole hiljaa! Me nostamme ongelmat esiin ja vaadimme niihin ratkaisua. Paljon on saatu jo aikaan. Liitto on saanut työnantajilta pyyntöjä järjestää koulutusta häirinnän ehkäisemiseksi ja jo useammassa hotellissa on yhdessä työnantajan kanssa laadittu seksuaaF A K TA SASK ? Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on työelämän ihmisoikeusjärjestö ? Jäsenenä 34 suomalaista ammattiliittoa ja 2 palkansaajakeskusjärjestöä ? Hankkeilla tuetaan kehittyvien maiden työntekijöitä heidän pyrkimyksissään saavuttaa elämiseen riittävä palkkataso ja inhimillinen työelämä ? Perustettu vuonna 1986 ? Ammattiosastot voivat liittyä SASKin kannatusjäseneksi Lähde: www.sask.fi ?
E L I N TA E 2 8 E L I N TA E 2 8 Ylhäntie 1, Karjalohja puh. 030 608 40 myynti@lohjaspa.fi www.lohjaspa.fi Katiskaniementie 8, Kuopio puh. 030 608 30 myynti@rauhalahti.fi www.rauhalahti.fi SEL:n jäsenille päivän majoitushinnoista! 25% Jäsenyys todistettava jäsenkortilla. lisen häirinnän ehkäisyyn liittyvä asiakirja. – Asiakirjaa ei olisi saatu aikaan ilman liittoa ja sen aktiivisia jäseniä. Meidän on muistettava myös kehua itseämme onnistumisista, Kamowa sanoo ylpeänä. Nuoret tuntevat nuorten asiat Seksuaalinen häirintä on Malawissa huomattavan yleistä ja hotelleissa työskentelevät, etenkin nuoret naiset kokevat sitä sekä esihenkilöiden että asiakkaiden taholta. – Kuulemme paljon kertomuksia siitä, että saadakseen työpaikan, ihmisen on suostuttava tietynlaisiin palveluksiin, liiton nuorisokomitean puheenjohtaja Teliwaka Ktengenza kertoo. Ktengenza työskentelee Sunbird Capital -hotellissa ja toimii myös työpaikkansa pääluottamusmiehenä. Nuorisokomitea on uusi elin liitossa, mutta se on jo vakiinnuttanut paikkansa. – Vain nuoret voivat aidosti tietää, millaisia haasteita nuoret työelämässä kohtaavat, Ktengenza huomauttaa. – Olemme liiton nuorisokomiteassa tunnistaneet kaksi isoa ongelmaa. Ensimmäinen on se, että vakituisia työpaikkoja ei ole. Ei etenkään nuorille naisille. Toinen haaste liittyy tiedon puutteeseen. Nuoret eivät yksinkertaisesti tiedä, mikä ammattiliitto on ja miksi jäsenyys kannattaa, Ktengenza jatkaa. Ktengenzan mukaan liiton aktiiveilla on vaativa työ kertoa nuorille työntekijöille, mikä ammattiliitto on ja mitä tarkoittaa olla liiton jäsen. – Nuoret eivät ymmärrä, mitä useampi työntekijä on järjestäytynyt, sitä paremmat palkkaja muut työehdot me voimme työntekijöille neuvotella. Työpaikoille puhumaan Ammattiliitto HFPCWU:n järjestäjä Rashid Majawa kertoo, miten työpaikoilla käytännössä tehdään jäsenhankintaa. – Helpoin tapa on se, että me saamme sovittua työnantajan kanssa, että pääsemme työpaikalle tapaamaan työntekijöitä ja kertomaan liitosta ja jäsenyydestä. Majawa on sopinut työnantajan kanssa vierailusta Mother’s Food -nimiseen yritykseen. Mother’s Food on intialainen ja sen uudehkolla Blantyren tehtaalla valmistetaan muun muassa virvoitusjuomia. Työntekijät kokoontuvat varastoon, jonne Majawa ja yrityksen HR-päällikkö ovat rakentaneet kuormalavoista korokkeen. Majawa nousee lavalle ja puhuu noin 30 työtekijälle, jotka ovat kokoontuneet varastoon kuuntelemaan häntä. – Kerron työntekijöille perusasioita, esimerkiksi mikä on ammattiliiton tehtävä ja mitä hyötyä jäsenyydestä heille on, Majawa kertoo. Jos työpaikalla on pääluottamusmies, Majawa esittelee luottamusmiehen ja kehottaa ihmisiä menemään hänen luokseen täyttämään liiton liittymislomakkeen. – Jos nyt kuulolla olleet työntekijät liittyvät jäseniksi, on liittoon liittynyt vuonna 2023 yli 600 uutta jäsentä. Se on hyvä määrä. Vuonna 2022 uusia jäseniä tuli 350. Vuonna 2024 tavoitteenamme on tuhat uutta jäsentä. Tavoite on kova, mutta me olemme valmiita tekemään töitä sen eteen, Majawa sanoo. Tuelle ja tiedolle tarvetta Suomalaisten ammattiliittojen tuki on hyvin tärkeää malawilaiselle ammattiliitolle, joka on vielä pieni, mutta kasvussa. – Tuki antaa meille paremmat resurssit toimia, ja myös viestin, että meihin uskotaan, HFPCWU:n pääsihteeri Shakespeare Sesane kiittää. – Toki me ymmärrämme, että rahallinen tuki kestää vain hetken. Mutta sinä aikana me saamme liittoamme vahvistettua ja olemme valmiit seisomaan omilla jaloillamme, kun sen aika tulee, hän vakuuttaa ja jatkaa: – Uskon, että yhteistyömme tulee jatkumaan tämänkin jälkeen. • F A K TA Malawi ? Yksi maailman köyhimmistä maista, Malawin inhimillisen kehityksen indeksi HDI on 166/188 ? 20 miljoonaa ihmistä ? Pinta-ala 118 500 km 2 ? Nuori väestö ja nopea väestönkasvu ? Itsenäistyi Britanniasta vuonna 1964 Noin 80 % malawilaisista saa elantonsa maataloudesta ja epävirallista työtä tehdään paljon. Tämä tarkoittaa, että ihmiset työskentelevät ilman työlainsäädännön turvaa.
Lähde rohkeasti mukaan oppimaan omista oikeuksistasi työelämässä sekä oman ammattiliittosi toiminnasta. Tutustut samalla muihin liiton jäseniin. Koulutus järjestetään 23.-24.3.2024 Helsingissä Sokos Hotel Presidentissä, joka on Helsingin rautatieaseman läheisyydessä. Aloitamme lauantaina klo 12 ja lopetamme sunnuntaina klo 14. Koulutus on SEL:n jäsenille maksuton sisältäen ohjelman, matkat kotoa koulutuspaikalle, majoituksen kahden hengen huoneissa sekä ruokailut ja illanvieton. Koulutukseen mahtuu 30 ensimmäiseksi ilmoittautunutta SEL:n jäsentä. Entä ylitöistä ja pekkasista? Tai työvaatteista? Miksi ammattiliitto on olemassa? Mikä on ammattiliiton tärkein tehtävä? Mikä on tilinauhassasi näkyvä TyEL? Miten tarkistat tilisi? Tunnetko oikeutesi? M i tä t y ö e h t o s o p i m u k s e s s a s i sanotaan sairausajan palkasta? Original Sokos Hotel Presidentti, Helsinki 29.2.2024 mennessä MISSÄ? VIIM. 23.24.3. 2024 Ilmoittaudu koulutukseen 29.2.2024 mennessä: www.selry.fi/tunnetkooikeutesi Lisätiedot: SEL:n järjestötoimitsija Minttu Sillanpää, minttu.sillanpaa@selry.fi tai p. 044 348 2312. Ylhäntie 1, Karjalohja puh. 030 608 40 myynti@lohjaspa.fi www.lohjaspa.fi Katiskaniementie 8, Kuopio puh. 030 608 30 myynti@rauhalahti.fi www.rauhalahti.fi SEL:n jäsenille päivän majoitushinnoista! 25% Jäsenyys todistettava jäsenkortilla.
E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 Järjestösivut AMMATTIOSASTOT JA ALUEJÄRJESTÖT TIEDOTTAVAT Etelä-Suomi 1 helsingin leipomotyöntekijät Osasto korvaa Talvipäiville osallistuvalle jäsenelle matkakuluja 50 € sekä puolet yhden vuorokauden majoituksesta. Lisäksi maksetaan ruokaraha 15 €. Ilmoittautuminen ja illalliskorttien varaaminen/ maksaminen sekä majoittumisen yhteystiedot ja hinnat löytyvät osoitteesta: www. selry.fi/talvipaivat Korvaukset maksetaan kuitteja vastaan reissun jälkeen. Kuitit toimitetaan nimellä ja tilinumerolla varustettuina taloudenhoitajan s-postiin: taloudenhoitaja001@gmail.com Länsi-Suomi länsi suomen elintarvikealan seniorit Pääsiäismatka Tallinnaan 29.–31.3.2024. Matkan hinta on 300 €/henkilö/2 hh. Lähtö pitkäperjantaina 29.3. klo 11 Turun Länsikeskuksen Tokmannin pysäkiltä ja Turun linja-autoasemalta laiturilta 10 klo 11.15. M/S Finlandia lähtee klo 15.15. Laivassa buffet-ruokailu klo 14.45–17.15. Majoittuminen Hotelli Europassa. Lauantaina aamiaisen jälkeen tutustutaan Tallinnaan paikallisen oppaan johdolla, mahdollisuus ostoksiin. Ruokailu hotellissa klo 18. Sunnuntaina 31.3. on aamiaisen jälkeen vielä hetki aikaa ostoksille. Laiva lähtee klo 12 ja noin klo 17 olemme Turussa. Ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 29.2.2024 mennessä Markku Alajärvi p.0400 820 867 tai markku.alajarvi@ dnainternet.net. Pankkiyhteys FI66 5710 0420 1599 07/Markku Alajärvi/matkatili. Matkalla tarvitaan voimassa oleva passi tai poliisin myöntämä kuvallinen henkilökortti. Tervetuloa mukaan! Häme–Keski-Suomi 148 turengin elintarviketyöläiset Janakkalan Musiikkipäivät 8.–10.3.2024. Pe 8.3. klo 19 Guardia Nueva ja Jarkko Ahola, Turengin liikuntahalli, liput 38 €. La 9.3. Loiskis-orkesteri ja Satu Sopanen: Satuja ja TariNoita, Turengin liikuntahalli, liput 5 €. Su 10.3. Waltteri Torikka: Merikannon kauneimmat, Pyhän Laurin kirkko, liput 30 €. Osasto tukee Janakkalan Musiikkipäivien tapahtumaa maksamalla puolet lipusta ja rahan saa lippua vastaan nimellä ja tilinumerolla varustettuna. Yhteystiedot: Ritva Laamanen p. 050 348 6096. Välähtääkö-tietovisan vastaukset: 1. b) 106 euron, 2. a) hiilidioksidi, 3. c) Riihimäellä, 4. b) Ottawa, 5 b) 13 %, 6. a) vuodesta 1947, 7. a) 95 metriä. Itä-Suomi 23 joensuun elintarviketyöläiset Osasto tarjoaa naisjäsenilleen elokuvateatterilipun kansainvälisen naistenpäivän 8.3.2024 johdosta. Ilmoittautumiset Jari Niskaselle 7.3. mennessä p. 044 5402 021 tai sähköpostilla niskanenjari34@gmail.com. 23 joensuun elintarviketyöläiset Osasto tarjoaa jäsenilleen matkan SEL:n talvipäiville Ouluun 15.– 17.3.2024. Ammattiosasto maksaa kuljetuksen ja illallisrannekkeen jäsenilleen. Majoitus on omakustanteinen. Ilmoittautumiset Jari Niskaselle 29.2.2024 mennessä p. 044 540 2021 tai sähköpostilla niskanenjari34@gmail.com. 23 joensuun elintarviketyöläiset Osasto tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden kalastukseen Outokummun Eräja Luontokeskuksen Mustan ja Valkeisen virkistyskalastusalueella. Ammattiosastolla on kolme kalastuslupaa, jotka ovat voimassa 1.3.–1.9.2024. Kalastusluvat ovat Ullan Shellillä, Joensuu-Kuopio tien varrella, josta jäsen saa SEL:n jäsenkortilla lupia käyttöön. 23 joensuun elintarviketyöläiset 158 nurmeksen ja lähiympäristön elintarviketyöläiset Joensuun ja Nurmeksen osastojen jäsenille yhteinen Tallinnan reissu 9.–11.5.2024. Mukaan voi ottaa yhden kaverin/ei jäsen normaalihinnalla. Hintaan sisältyy: kaksi yötä Sokos Hotel Metropolissa (standard-huoneissa), bussimatkat ja laivamatkat kansipaikoin. Lähtö 9.5. Nurmes ABC klo 4.50, Juuka ABC klo 5.25 ja Joensuun matkakeskus klo 6.45. Laiva M/S Eckerö Finlandia lähtee Tallinnaan klo 15.15 ja on perillä klo 17.30, jonka jälkeen majoittuminen hotelliin. Perjantaina on omaa aikaa Tallinnassa. Paluu 11.5. Lähtö hotellilta klo 10.00, käynti tuliaisjuomakaupassa. Laiva lähtee klo 12.00 ja saapuu Helsinkiin klo 14.15. Reissun hinta on 278 €/henkilö/2 hh, ammattiosaston tuki on 150 €/jäsen. 1 hh lisämaksu on 84 euroa. Omavastuu 128 euroa maksetaan 21.3. mennessä oman ammattiosaston tilille: Joensuu FI02 1040 3000 3070 37 tai Nurmes tilille FI53 5299 0120 0747 93. Sitovat ilmoittautumiset 21.3. mennessä: Joensuu: Jari Niskanen tekstiviesti p. 044 540 2021 tai niskanenjari34@gmail.com. Nurmes: Eija Kortelainen tekstiviesti p. 050 322 9152. Ilmoita nimi, syntymäaika, s-posti ja huonekaveri. Mukaan tarvitset voimassa olevan passin tai poliisin myöntämän kuvallisen henkilökortin! 30 kuopion elintarviketyöläiset Kuopion Elintarviketyöläisten ammattiosasto tukee Talvipäiville lähtijöitä maksamalla illalliskortin sekä junatai bussilipun kuittia vastaan. Molemmat tulee ostaa itse ja toimittaa kuitit taloudenhoitajan sähköpostiin: laura.h.pitkanen@gmail.com. Lisätietoja antaa toimistonhoitaja Rainer Kettunen p. 09 4246 1240/rainer.kettunen@selry.fi 30 kuopion elintarviketyöläiset Osasto tarjoaa naisjäsenilleen elokuvalipun naistenpäivän kunniaksi. Lippu on noudettavissa 4.–8.3.2024 aluetoimistolta, Haapaniemenkatu 21 B 21, Kuopio. Aluetoimisto on avoinna maanantaista torstaihin klo 8–15.30 (kiinni klo 11.30–12.30) ja perjantaina klo 8–15 (kiinni klo 11.30–12). Lisätietoja antaa toimistonhoitaja Rainer Kettunen p. 09 4246 1240/rainer.kettunen@selry.fi 158 nurmeksen ja lähiympäristön elintarviketyöläiset SEL:n talvipäivät Oulussa 15.–17.3.2024. Ammattiosasto korvaa jäsenelle majoituksesta 80 € vrk (max 2 vrk) ja yhteiskuljetuksen Nurmeksesta. Huom! lähtö pe 15.3. ja paluu su 17.3. aikataulut tarkentuvat myöhemmin. Jokainen ilmoittautuu ja varaa majoituksen itse www.selry.fi/talvipaivat. Korvaukset maksetaan kuitteja vastaan reissun jälkeen. Ilmoittaudu yhteiskuljetukseen 25.2. mennessä tekstiviestillä Tarjalle p. 050 322 9152. 158 nurmeksen ja lähiympäristön elintarviketyöläiset 23 joensuun elintarviketyöläiset Joensuun ja Nurmeksen osastojen jäsenille yhteinen Tallinnan reissu 9.–11.5.2024. Tarkemmat tiedot kts. 23 Joensuun osaston ilmoitukset. Pohjois-Suomi 4 oulun elintarviketyöntekijät/ työttömät ja eläkeläiset Työttömien ja eläkeläisten tapaamiset SEL:n aluetoimistolla (Rautatienkatu 16, Oulu) joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 12. Olet tervetullut suunnittelemaan yhteistä toimintaa, pelaamaan bingoa, tietovisailemaan ym. hyväntuulisen porukan kanssa. Kahvija pullatarjoilu!
E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 Elintakeen ristikon 8/2023 voittaja: Mia Ruusunen, Kangasala. Onnittelut voittajalle! SEL:n jäsenhankintaviikkojen arvonnassa 750 euron matkalahjakortin voittivat Sari Lehto Sastamalasta ja Toni Mäkinen Jyväskylästä. SEL:n eAsioinnista tietonsa tarkastaneiden jäsenten kesken arvotun 500 euron matkalahjakortin voitti Annika Kujala Pietarsaaresta. Onnea voittajille ja kiitos osallistuneille! RISTIKON RATKAISU ARVONNAT ALUEJÄRJESTÖJEN JA AMMATTIOSASTOJEN KOKOUKSET Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, ellei toisin ilmoiteta. Ammattiosaston kevätja syyskokouksiin voivat osallistua kaikki ammattiosaston jäsenet. Kevätkokouksen malliesityslista löytyy osoitteesta selnet.selry.fi Etelä-Suomi 1 helsingin leipomotyöntekijät Kevätkokous pidetään ti 9.4.2024 klo 16 aluetoimistolla, Siltasaarenkatu 4, 5.krs. Kahvitarjoilu. Tervetuloa mukaan! 10 helsingin elintarviketyöntekijät Kevätkokous pidetään keskiviikkona 6.3.2024 klo 17 SEL:n Etelä-Suomen aluetoimistolla, Siltasaarenkatu 4, 5. kerros. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Länsi-Suomi elintarviketyöläisten länsi suomen aluejärjestö Vuosikokous 16.3.2024 piknikristeilyllä Turusta Maarianhaminaan M/S Viking Glory ja paluu Maarianhaminasta M/S Viking Grace. Ammattiosastojen valitsemille edustajille lähetetään henkilökohtainen kutsu. Tervetuloa! 32 ala satakunnan elintarviketyöläiset Kevätkokous 26.3.2024 klo 17.30 Kivikylän Kotipalvaamon neuvotteluhuone, Säkyläntie 120, Säkylä. Tilaisuudessa on pizza-/kebabtarjoilu. Ruokatarjoilun vuoksi ilmoittautumiset viimeistään 20.3.2024/ Liisa Hakala p. 044 281 0331. Tervetuloa! 79 uudenkaupungin elintarviketyöläiset Sääntömääräinen kevätkokous 16.3.2024 klo 14, Gasthaus Pookin kabinetti, Ylinenkatu 21, 23500 Uusikaupunki. Kaakkois-Suomi 47 päijät hämeen elintarviketyöntekijät Kevätkokous 20.3.2024 klo 18, Lahden NNKY:n tila, Vapaudenkatu 8, 15140 Lahti. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Itä-Suomi 23 joensuun elintarviketyöläiset Joensuun Elintarviketyöläisten ammattiosaston johtokunnanja kevätkokous HAE SEL:N KULTTUURIAPURAHAA 1.1.–29.2.2024 SEL myöntää apurahoja SEL:n jäsenten kulttuuriharrastusten edistämiseen. Kulttuuriapurahaa on viime vuosina myönnetty esimerkiksi teatterin, kuvataiteen, musiikin, kirjallisuuden, valokuvauksen ja käsitöiden harrastajille. Kulttuuriapurahaa ei myönnetä liikuntatai urheiluharrastuksiin. Kulttuuriapurahaa voivat hakea kaikki SEL:n jäsenet. Kulttuuriapurahaa haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, joka lähetetään 1.1.–29.2.2024 välisenä aikana sähköpostilla osoitteeseen: riitta.koistinen@ selry.fi. Kirjoita sähköpostiviestin otsikoksi: Hakemus SEL:n kulttuurirahastolle. SEL:n liittohallitus hyväksyy apurahat huhtikuussa. Päätöksestä tiedotetaan Elintae-lehdessä ja henkilökohtaisesti apurahojen saajille. Lisätietoja antaa SEL:n hallinnon sihteeri Riitta Koistinen, p. 0400 139 940. pidetään maanantaina 11.3.2024 Joensuun ABC Marjalan huoltoasemalla alkaen klo 16.30 ruokailulla. Johtokunnan kokous klo 17.30 ja kevätkokous klo 18.30. Tervetuloa! 23 joensuun elintarviketyöläiset Vuoden 2024 Joensuun Elintarviketyöläisten ammattiosaston kokouspäivät: Ma 12.2.2024 klo 17.30 Ma 11.3.2024 klo 17.30, kevätkokous klo 18.30 Ma 13.5.2024 klo 17.30 Ma 12.8.2024 klo 17.30 Ma 14.10.2024 klo 17.30 Ma 11.11.2024 klo 17.30, syyskokous klo 18.30 Ma 9.12.2024 klo 17.30 Kokouspaikan osoite on Torikatu 5, Joensuu. Paitsi kevätja syyskokous pidetään muualla, paikka ilmoitetaan myöhemmin. 30 kuopion elintarviketyöläiset Sääntömääräinen kevätkokous ke 20.3.2024 klo 17, Itä-Suomen aluetoimistolla, Haapaniemenkatu 21 B 21, 70110 Kuopio. Kokoukseen voivat osallistua kaikki osasto 030 jäsenet. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Johtokunta kokoontuu klo 16.30. Lämpimästi tervetuloa! Pohjanmaa 7 vaasan elintarviketyöläiset Kevätkokous 19.3.2024 klo 16.30, SEL:n aluetoimisto, Sepänkyläntie 4, 65100 Vaasa. Kahvitarjoilu. 154 kannuksen elintarviketyöntekijät Tervetuloa osastomme kevätkokoukseen 2.3.2024 klo 12, Poutun Törmälä, Tehtaankatu 1, Kannus. Kahvitarjoilu. Johtokunta kokoontuu klo 11.30. Pohjois-Suomi 89 kainuun elintarviketyöntekijät Kevätkokous 18.2.2024 klo 12, Lounaskahvila-konditoria Ämmän Herkkusuu, Jalonkaarre 3–5, 89600 Suomussalmi. Kokouksessa mukana aluesihteeri Seija Kyllönen. Lämpimästi tervetuloa! 160 kuusamon elintarviketyöläiset Sääntömääräinen kevätkokous 23.2.2024 klo 18, Ravintola Talonpöydässä, Kirkkotie 23, 93600 Kuusamo. Paikalla aluesihteeri Seija Kyllönen.
E L I N TA E 33 E L I N TA E 32 Jos haluat osallistua koulutukseen, täytä kurssihakemus, jonka löydät osoitteesta www.selry.fi/koulutus ja lähetä se allekirjoitettuna osoitteella: SEL Jaana Saaranen Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Kysy lisää koulutuksista koulutussihteeri Jaana Saaraselta p. 050 379 9269 tai jaana.saaranen@selry.fi. AMMATTIOSASTON JOHTAMINEN 26.2.–1.3.2024 5 pv Murikka-opisto Kurssilla käsitellään esimerkkien ja harjoitusten muodossa ammattiosaston johtamista eri näkökulmista. Kurssin kohderyhmänä ovat järjestötoimijat ja aktiivit. Kurssilla tutustutaan ammattiosaston toimintaa ja hallituksen työskentelyä ohjaaviin pelisääntöihin ja mietitään, miten jäseniä motivoidaan osallistumaan. Lisäksi pohditaan, miten yhteiskunnallista vaikuttamista tehdään ja kuinka ammattiosasto saadaan näkymään sosiaalisessa mediassa. YRITYSTALOUS, KASSAVIRTAA JA KANNATTAVUUTTA 25.–27.3.2024 3 pv Murikka-opisto Henkilöstön edunvalvojat joutuvat usein perehtymään yrityksen talouteen ja osallistumaan siihen liittyvään keskusteluun. Siksi heidän on hyvä osata lukea ja ymmärtää erilaisia taloudellisia raportteja. Tällöin on vankempi pohja osallistua henkilöstön edustajana erilaisiin kehitysryhmiin tai neuvotella esimerkiksi palkkausjärjestelmistä, jotka perustuvat yrityksen tulokseen. Yritystalouden kurssi on tarkoitettu luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille sekä muille henkilöstöedustajille erilaisissa yhteistyöelimissä. Kurssilla harjoitellaan yrityksen taloudellisen tilan tulkintaa ja arviointia sekä tutustutaan yrityksen tilinpäätökseen ja tärkeimpiin tunnuslukuihin yrityspelin avulla. Kurssilla tehdään analyysia kurssilaisten työpaikkojen taloudellisesta tilasta. Yrityspeli on motivoiva ja konkreettinen tapa oppia yritystalouden perusteita. RISKIEN ARVIOINTI 25.–27.3.2024 3 pv Murikka-opisto Kurssi antaa perusvalmiudet osallistua vaarojen selvittämiseen ja riskien arviointiin työpaikalla. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan selvittämään, tunnistamaan ja arvioimaan työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle aiheutuvat haitat ja vaarat yhdessä henkilöstön kanssa. Kurssi on tarkoitettu työsuojeluvaltuutetuille, varavaltuutetuille ja työsuojeluasiamiehille sekä työsuojelutoimikunnan jäsenille. Kurssilla esitellään ja harjoitellaan menetelmiä ja toimintatapoja työn vaarojen tunnistamiseen ja riskien arviointiin. Käsitellään eri tekijöille altistumista ja terveysriskien tunnistamista ja arviointia sekä pohditaan asenteisiin ja riskinottoon vaikuttamista työssä. TYÖSUOJELUN PERUSKURSSI SEL:n oma kurssi 13.–17.5.2024 5 pv Murikka-opisto Työsuojelun peruskurssi antaa välttämättömät perustiedot työsuojelutehtävissä toimiville työntekijöiden edustajille. Kurssilla käsitellään muun muassa työn ja terveyden välistä suhdetta ja opetellaan työsuojelun peruskäsitteet. Lisäksi perehdytään työpaikan työsuojeluyhteistoimintaan sekä vastuisiin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin työsuojeluasioissa. Kurssin teemat: • Työn ja terveyden vuorovaikutus • Työsuojelun peruskäsitteet • Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta sekä eri osapuolten vastuut, oikeudet ja velvollisuudet työsuojeluasioissa • Työsuojelutoimintaa ohjaava lainsäädäntö ja valtioneuvoston asetukset • Toimintatavat, joilla työpaikan haitta-, vaaraja kuormitustekijöitä tunnistetaan, arvioidaan ja saadaan hallintaan • Työterveyshuollon tuki työpaikalla KOULUTUKSET Järjestösivut Tutustu SEL:n koulutusoppaaseen: www.selry.fi/koulutus Koulutusopas 2024
E L I N TA E 33 E L I N TA E 32 S eppo Hämäläinen kuoli 28. marraskuuta 2023 Kuopiossa. Hän oli 80-vuotias, syntynyt Jyväskylässä 13.11.1943. Seppo Hämäläinen tuli Suomen Elintarviketyöläisten Liiton jäseneksi vuonna 1962, siirtyessään paperitehtaasta Lihantuottajat Oy:n palvelukseen Jyväskylässä. Seppo työskenteli makkaratehtaalla eri tehtävissä vuoden 1969 syksyyn saakka, jolloin hän aloitti opinnot Kiljavan Ammattiyhdistysopistossa. Lihantuottajilla ollessaan Seppo toimi aktiivisesti Jyväskylän ammattiosastossa, ollen mm. osaston puheenjohtajana ja työpaikallaan osaston luottamusmiehenä. Sepon kokemus elintarvikealalta ei rajoittunut pelkästään liha-alaan, vaan hän työskenteli myös opintojensa jälkeen Jyväs-Hyvän leipomossa, josta hän sitten vuoden 1970 lopussa siirtyi Yleisradioon toimittajaksi. Ammattiyhdistysliikettä Seppo ei unohtanut Yleisradiossakaan, jossa hän käsitteli pääasiassa työelämän ongelmia, sekä tv:ssä että radiossa. Suomen Elintarviketyöläisten Liiton Itä-Suomen aluesihteerinä Seppo aloitti 1.7.1978, ja edessä oli muutto Kuopioon. Aluesihteerinä Seppo oli ahkera MUISTOISSAMME SEPPO HÄMÄLÄINEN 1943–2023 ja työteliäs mies. Hän kiersi paljon aluetta, tutustuen liiton aktiiveihin ja työnantajiin. Seppo teki työtään suurella sydämellä ja hänen tietotaitonsa, yhdistettynä halulla tutustua ihmisiin, teki hänestä mieleenpainuvan persoonan. Elintarviketyöläisten etuja hän puolusti henkeen ja vereen. Seppo järjesti myös paljon tapahtumia ja oli yhdistävä tekijä työntekijän ja ammattiliiton välillä, hän oli tilaisuuksissa pidetty seuramies. Sepon sydäntä lähellä oli myös elintarviketyöläisten kesäpaikka, Koivikkoranta. Seppo oli jo vuonna 1967 ostamassa Koivikkorantaa liiton kesäpaikaksi ja vaikka hän oli 70-luvulla pääosin Ylen leivissä, kävi hän siellä usein perheineen lomailemassa. Seppo jäi eläkkeelle aluesihteerin tehtävistä 1.12.2003. Silti hän oli tuttu näky aluetoimistolla ja ammattiosaston kokouksissa. Sepolla oli paljon eläkesuunnitelmia, hänen oli tarkoitus lähteä kokonaiseksi vuodeksi kiertämään Lappia matkailuautollaan ja viettämään erähenkistä elämää. Suunnitelmiin kuitenkin tuli muutos keväällä 2008, kun Seppo sai sairauskohtauksen pyöräilylenkillä kotimaisemissaan Kuopion Puijon alueella. Sairauskohtauksen seurauksena Seppo oli vuoden laitoshoidossa ja palasi asumaan kotiinsa kesällä 2009 kotihoidon avustamana. Keväällä 2012 Seppo siirtyi Suokadun palvelutaloon, jossa hän asui kuolemaansa saakka. Viimeisen kerran pääsimme tapaamaan Seppoa 13.11.2023, kun hän vietti 80-vuotisjuhlaansa. Tuossa juhlassa Seppo vaikutti pirteämmältä kuin pitkään aikaan ja tapahtumasta jäi hyvä muisto. Muistelimme yhteisiä tapahtumia ja useita sattumuksia mitä olimme yhdessä kokeneet. Seppo nukkui pois 28.11.2023 ja hänet siunattiin haudan lepoon 14.12.2023. Veijo Kukkonen ja Kari Kähkönen Työ Terveys Turvallisuus -lehti on tukenasi kaikissa työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kysymyksissä. tttlehti.fi/tilaauutiskirje Tilaa maksuton uutiskirje tttlehti.fi TUTUSTU LEHTEEN Työhyvinvointiasia ei vanhene. Lehtiluukun palvelussa kaikki lehden tilaajat pääsevät palaamaan TTT-lehtiin vuodesta 2015 alkaen. Julkaisemme jatkuvasti uutta maksullista sisältöä myös verkko sivuillamme.
E L I N TA E 35 E L I N TA E 3 4 SEL:n kursseilta saat uusia tietoja ja taitoja SEL:N JA ETL:N SOPIMAT KURSSIT MURIKKA-OPISTON KURSSIT JÄRJESTETÄÄN, ellei toisin mainita, Murikka-opistolla Tampereella Teiskossa. Murikka-opistolla on koulutustilat myös Hakaniemessä Helsingissä. KILJAVAN OPISTON KURSSIT JÄRJESTETÄÄN Kiljavan opistolla Nurmijärvellä Kiljavalla, Kuopiossa ja Oulussa. SEL:N OMAT KURSSIT OVAT VAIN SEL:N JÄSENILLE ja yleisillä kursseilla on myös muiden ammattiliittojen jäseniä. Lue lisää ja täytä hakemus: www.selry.fi/koulutus LUOTTAMUSMIESTEN PERUSKURSSI (5 PV) 1. 22.–26.1. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto 2. 19.–23.2. Yleinen kurssi Murikka-opisto, Hakaniemi 3. 19.–23.2. Yleinen kurssi Oulu, Kiljavan opisto 4. 15.–19.4. Yleinen kurssi Kuopio, Kiljavan opisto 5. 13.–17.5. Yleinen kurssi Murikka-opisto 6. 9.–13.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto 7. 7.–11.10. Yleinen kurssi Murikka-opisto 8. 28.10.–1.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto GRUNDKURS FÖR FÖRTROENDEMÄN (5 DGR) 9. 5.2–9.2. Yleinen kurssi Murikka-opisto LUOTTAMUSMIESTEN JATKOKURSSI (5+5 PV) 1. osa 2. osa 10. 12.–16.2. 18.–22.3. Murikka-opisto, Hakaniemi 11. 4.–8.3. 15.–19.4. SEL:n oma kurssi, Murikka-opisto 12. 23.–27.9. 21.–25.10. Murikka-opisto FORTSÄTTNINGSKURS FÖR FÖRTROENDEMÄN (5+5 DGR) Del 1 Del 2 13. 20.–24.5. 2.–6.9. Murikka-opisto TYÖSUOJELUN PERUSKURSSI (5 PV) 14. 5.–9.2. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto 15. 12.–16.2. Yleinen kurssi Murikka-opisto, Hakaniemi 16. 19.–23.2. Yleinen kurssi Oulu, Kiljavan opisto 17. 4.–8.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto 18. 15.–19.4. Yleinen kurssi Kuopio, Kiljavan opisto 19. 13.–17.5. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto 20. 2.–6.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto 21. 28.10.–1.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto 22. 11.–15.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto GRUNDKURS I ARBETARSKYDD (5 DGR) 23. 18.–22.3. Allmän kurs Murikka-opisto, Hagnäs TYÖSUOJELUN JATKOKURSSI (5 PV + 5 PV) 1. osa 2. osa 24. 4.–8.3. 8.–12.4. Murikka-opisto 25. 27.–31.4. 19.–23.8. Kuopio, Kiljavan opisto 26. 30.9.–4.10. 4.–8.11. SEL:n oma kurssi, Murikka-opisto 27. 11.–15.11. 9.–13.12. Murikka-opisto FORTSÄTTNINGSKURS I ARBETARSKYDD (5+5 DGR) Del 1 Del 2 28. 20.–24.5. 23.–27.9. Murikka-opisto, Hagnäs TYÖSUOJELUN TÄYDENNYSKURSSI: TURVALLISUUDEN JA RISKIEN HALLINTA (3 PV) 29. 25.–27.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto 30. 25.–27.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto TYÖSUOJELUN TÄYDENNYSKURSSI: KEMIALLISET TEKIJÄT TYÖPAIKALLA (3 PV) 31. 29.–31.1. Yleinen kurssi Murikka-opisto 32. 9.–11.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto ERGONOMIA TUOTTAVUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISESSÄ (3 PV) 33. 22.–24.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto OSALLISTUJAN AREENAT – KUUKAUDEN KURSSI (1 KK) 34. 19.2.–15.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto TYÖNTUTKIMUS (5 PV) 35. 11.–15.11. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto
E L I N TA E 35 E L I N TA E 3 4 MUUT KURSSIT NEUVOTTELUTAITO (5 PV) 20.–24.5. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto JÄRJESTÖTOIMIJAN PERUSTEET (5 PV) 27.–31.5. Yleinen kurssi Murikka-opisto 7.–11.10. Yleinen kurssi Murikka-opisto TOIMIVA KOKOUS (3 PV) 31.1.–2.2. Yleinen kurssi Murikka-opisto 16.–18.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto AMMATTIOSASTON JOHTAMINEN (5 PV) 26.2.–1.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto 25.–29.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto SIHTEERINÄ YHDISTYKSESSÄ (5 PV) 5.–9.2. Yleinen kurssi Murikka-opisto OSANA YHTEISKUNTAA – VAIKUTTAMISTA JA MEDIALUKUTAITOA (3 PV) 3.–5.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto 11.–13.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto YHDISTYKSEN TALOUDENHOITO (5 PV) 13.–17.5. Yleinen kurssi Murikka-opisto KOULUTUSTOIMINNAN KURSSI (5 PV) 22.–26.1. Yleinen kurssi Murikka-opisto 18.–22.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto KANSANTALOUDEN KURSSI (3 PV) 21.–23.2. Yleinen kurssi Murikka-opisto NAISET TOIMIJOINA (3 PV) 4.–6.10. Yleinen kurssi Murikka-opisto JÄRJESTYKSENVALVOJAN PERUSKURSSI (5 PV) 15.–19.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto 7.–11.10. Yleinen kurssi Murikka-opisto JÄRJESTYKSENVALVOJAN LISÄKOULUTUS (2 PV) 20.–21.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto 12.–13.10. Yleinen kurssi Murikka-opisto VIRTAA JÄSENHANKINTAAN (3 PV) 4.–6.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto AJATUKSET TEKSTIKSI – KIRJOITTAMISEN PERUSKURSSI (5 PV) 22.–26.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto 18.–22.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto PUHEVIESTINNÄN PERUSTEET (5 PV) 29.1.–2.2. Yleinen kurssi Murikka-opisto 28.10.–1.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto IHMISSUHTEET TYÖPAIKALLA (5 PV) 9.–13.9. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto 16.–20.12. Yleinen kurssi Murikka-opisto EWC-PERUSKURSSI (3 PV) 3.–5.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto ENGLANNIN ALKEET TYÖELÄMÄSSÄ (5 PV) 16.–20.12. Yleinen kurssi Murikka-opisto THE RULES OF WORKING LIFE IN ENGLISH – TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ENGLANNIN KIELELLÄ (3 PV) 22.–24.5. Yleinen kurssi Murikka-opisto TYÖTURVALLISUUSKORTTIKOULUTUS (2 PV) 29.–30.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto TIETOTEKNIIKAN PERUSKURSSI (5 PV) 15.–19.1. Yleinen kurssi Murikka-opisto 13.–17.5. Yleinen kurssi Murikka-opisto 19.–23.8. Yleinen kurssi Murikka-opisto 21.–25.10. Yleinen kurssi Murikka-opisto TIETOTEKNIIKAN JATKOKURSSI (5 PV) 26.2.–1.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto 9.–13.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto TIETOTEKNIIKAN TÄYDENNYSKURSSI (5 PV) 15.–19.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto 16.–20.12. Yleinen kurssi Murikka-opisto TYÖOIKEUDEN KURSSI (5 PV) 36. 2.–6.9. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto 37. 26.2.–1.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto, Hakaniemi YHTEISTOIMINTALAKI-KURSSI 38. 21.–22.10. Yleinen kurssi Kiljavan opisto PAIKALLINEN SOPIMINEN (5 PV) 39. 25.–27.3. Yleinen kurssi Kuopio, Kiljavan opisto 40. 25.–29.11. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto KASSAVIRTAA JA KANNATTAVUUTTA, YRITYSTALOUS (3 PV) 41. 25.–27.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto 42. 16.–18.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto TOIMIVAT JA TERVEELLISET TYÖAJAT (3 PV) 43. 3.–5.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUS TYÖPAIKALLA (3 PV) 44. 27.–29.5. Yleinen kurssi Murikka-opisto HYVINVOINTI TYÖYHTEISÖSSÄ (3 PV) 45. 25.–27.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto 46. 2.–4.10. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto PSYKOSOSIAALINEN KUORMITUS HALLINTAAN (5 PV) 47. 26.–30.8. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto
E L I N TA E 37 E L I N TA E 3 6 Järjestösivut 25-VUOTISJÄSENLOMAT 2024 VIIDEN VUOROKAUDEN LOMAT 5.–10.8.2024 SANTA’S RESORT & SPA HOTEL SANI, KALAJOKI Kylpylähotelli Santa’s Resort & Spa Hotel Sani sijaitsee Kalajoen Hiekkasärkkien upeissa maisemissa. Lomaan sisältyy kylpylän, uimahallin ja kuntosalin vapaa käyttö sekä muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Tutustu kohteeseen: www.santashotels.fi/fi/hotelsani 16.–21.9.2024 HOLIDAY CLUB KATINKULTA, VUOKATTI Kylpylähotelli Holiday Club Katinkulta sijaitsee Vuokatin hienoissa ulkoilumaastoissa Sotkamossa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. Tutustu kohteeseen: www.holidayclubresorts.com/fi/ kohteet/katinkulta/ 27.10.–2.11.2024 KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, KUOPIO Kylpylähotelli Rauhalahti sijaitsee hienolla paikalla Kallaveden rannalla Kuopiossa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö sekä muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Tutustu kohteeseen: www.rauhalahti.fi KOLMEN VUOROKAUDEN LOMAT 4.–7.4.2024 HÄRMÄN KYLPYLÄ, KAUHAVA Härmän kylpylä sijaitsee keskellä eteläpohjalaista maisemaa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö sekä muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Tutustu kohteeseen: www.harmankylpyla.fi 16.–19.5.2024 IKAALINEN SPA & RESORT, IKAALINEN Kylpylähotelli Ikaalinen Spa & Resort sijaitsee Ikaalisissa kauniin Kyrösjärven maisemissa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. Tutustu kohteeseen: www.ikaalinenspa.fi 10.–13.10.2024 HOLIDAY CLUB SAIMAA, LAPPEENRANTA Kylpylähotelli Holiday Club Saimaa sijaitsee Saimaan rannalla Lappeenrannan Rauhassa. Lomaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. Tutustu kohteeseen: www.holidayclubresorts.com/fi/ kohteet/saimaa/ SEITSEMÄN VUOROKAUDEN OMATOIMILOMA KOIVIKKORANTA, KANGASNIEMI KESÄKUUSTA SYYSKUUHUN Voit viettää SEL:n 25-vuotisjäsenlomasi myös omatoimilomana liiton jäsenten omassa kesäpaikassa Koivikkorannassa Kangasniemellä. Koivikkoranta on avoinna kesäkuusta syyskuuhun. Omatoimiloma sisältää mökkivuokran enintään seitsemäksi vuorokaudeksi sekä oman perhesaunavuoron. Voit myös majoittua mökin sijaan omassa asuntovaunussa tai asuntoautossa, jolloin loma sisältää asuntoautoja vaunupaikan enintään seitsemäksi vuorokaudeksi sekä oman perhesaunavuoron. Jos haluat viettää 25-vuotisjäsenlomasi tiettynä ajankohtana kesällä Koivikkorannassa, 25-vuotisjäsenlomahakemuksesi on oltava perillä liitossa viimeistään 25.4. Tämän jälkeen emme voi taata, että Koivikkorannassa on tilaa haluamanasi ajankohtana, joten olethan 2.5. jälkeen yhteydessä ensin Koivikkorantaan ja sen jälkeen, kun olet saanut Koivikkorannan mökkivarauksesi vahvistettua, täytä ja lähetä 25-vuotisjäsenlomahakemuksesi. Tutustu Koivikkorantaan: www.selry.fi/koivikkoranta NÄIN HAET JÄSENLOMALLE Sinulla on oikeus SEL:n maksamaan viiden tai kolmen vuorokauden 25-vuotisjäsenlomaan puolihoidolla, kun olet ollut ammattiliiton jäsen yhtämittaisesti 25 vuotta, joista vähintään 10 viimeistä vuotta SEL:n jäsen. SEL korvaa myös matkakulusi kotoasi lomakohteeseen ja takaisin halvinta matkustustapaa käyttäen. 25-vuotisjäsenlomaoikeutta ei ole jäsenellä, joka on siirtynyt eläkkeelle ennen kuin yhtämittainen 25 vuoden jäsenyysaika on tullut täyteen. Sinun on käytettävä 25-vuotisjäsenlomaoikeutesi viimeistään eläkkeellejäämisvuotesi loppuun mennessä. Hae lomalle viimeistään kuukautta ennen loman ajankohtaa. Loma toteutuu, jos vähintään viisi jäsentä lähtee samalle lomalle. Voit ottaa lomalle mukaan puolisosi tai ystäväsi, jonka kustannuksista vastaat itse. Hotellilomilla on yhteinen juhlaillallinen, jossa saat SEL:n ansiomerkin kiitokseksi pitkästä jäsenyydestäsi. Jos et halua käyttää 25-vuotisjäsenlomaoikeuttasi, voit tilata lomahakemuksella ansiomerkin postissa kotiisi. Lue lisää ja täytä hakemus: www.selry.fi/lomat
E L I N TA E 37 E L I N TA E 3 6 Mikä muuttui ansioturvassa 1.1.2024? Joulukuussa 2023 eduskunta hyväksyi ensimmäisen kahdesta työttömyysturvaa koskevasta lakimuutoskokonaisuudesta, jotka leikkaavat työttömyysturvan määrää ja rajoittavat oikeutta etuuteen. Osa muutoksista tuli voimaan jo 1.1.2024 ja osa tulee voimaan myöhemmin vuoden aikana. Tammikuussa voimaan astuneet muutokset: • Omavastuuaika piteni • Lomakorvaus jaksotetaan • Työttömyysturvaan ei tehdä indeksikorotusta 2024–2027 • Lisäksi vuonna 2023 voimassa ollut ylimääräinen lapsikorotuksen osa poistui Omavastuuaika piteni Vuoden alusta omavastuuaika piteni viidestä seitsemään päivään. Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden tai lomautuksen alussa asetettavaa jaksoa, jonka ajalta ei makseta ansiopäivärahaa. » Siirtymäsäännös: Sovelletaan, jos omavastuuaika alkaa 1.1.2024 tai sen jälkeen. Lomakorvaus jaksotetaan Työsuhteen päättyessä pitämättömät vuosilomat siirtävät ansiopäivärahaoikeuden alkua niin monella päivällä, kuinka monen työpäivän keskimääräistä palkkaa maksettu lomakorvaus vastaa. Jaksotus koskee kokoaikaisia, yli kaksi viikkoa kestäneitä työsuhteita, jotka ovat päättyneet. Osa-aikaisesta työsuhteesta maksettuja lomakorvauksia ei jaksoteta, vaan ne sovitellaan, kun päivärahaa maksetaan. Lomakorvauksen jaksotus ei vaikuta lomautustilanteissa, koska silloin työsuhde ei pääty kokonaan . Omavastuuaika alkaa mahdollisen lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen. » Siirtymäsäännös: Sovelletaan vuosilomakorvaukseen, joka maksetaan 1.1.2024 tai sen jälkeen päättyneen työsuhteen perusteella. Työttömyysturvaan ei tehdä indeksikorotusta 2024–2027 Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että työttömyysturvan perusosa ja taitekohta säilyvät vuoden 2023 tasolla. Vuonna 2023 voimassa ollut ylimääräinen lapsikorotuksen osa poistui Lapsikorotuksia maksetaan vielä vuoden alusta maaliskuun loppuun asti, jonka jälkeen ne poistuvat kokonaan. Lapsikorotus laskee korotuksen poistumisen vuoksi 25–48 euroa kuukaudessa lasten määrän mukaan. Lue lisää työttömyysturvaa koskevista muutoksista A-kassan nettisivuilta a-kassa.fi Lue lisää A-kassa.fi Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Kassa vastaa
E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 ”Työ ja liiton toiminta ovat henkireikiäni” Pääluottamusmies Irmeli Taskinen on työskennellyt Poutulla yli 25 vuotta. Toholampilainen ajaa 24 kilometrin työmatkansa Kannukseen ilman keljutusta. I rmeli Taskinen tuli Poutulle kesätöihin 1998 ja jäi sille tielleen. Elintarvikealan ammattiopinnot olivat jääneet häneltä aikoinaan perheellistymisen jalkoihin, mutta se ei estänyt häntä saamaan alan töitä. Poutulla Kannuksessa valmistetaan muun muassa leikkeleitä, grillimakkaroita ja suikaloituja tuotteita, kuten pizzaja savusuikaletta sekä kebablastuja. KasvipohjaisL U O T TA M U S H E N K I L Ö ”Poutulla jäsenhankintaa tekevät kaikki jäsenet. Kahvipöytäkeskusteluissa kerromme, miksi liittoon kannattaa kuulua. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisilla ei aina ole tietoa suomalaisen työelämän oikeuksista. Jäsenhankinta on jatkuvaa työtä, keskustelua ja tiedottamista”, pääluottamusmies Irmeli Taskinen sanoo. teksti Kati Oksman kuva Jaana Rekilä
E L I N TA E 39 E L I N TA E 3 8 Parasta luottamustehtävässä ovat toiset ihmiset. ten Muu-tuotteiden valmistus alkoi vuonna 2019 ja vegetuotteiden valmistus on vuosien varrella kasvanut. – Vielä erikseen pitää mainita, että Fallerot eli härkäpapupyörykät, jotka voittivat Suomalainen menestysresepti -kilpailun 2021, on valmistettu meillä ihan alusta saakka, Taskinen myhäilee. Kaiken kaikkiaan Poutun palkkalistoilla on 168 henkilöä, joista työntekijöitä on 121. Millainen työpaikka Pouttu on? – Itse tykkään, täällä on hyvä porukka. Kun olemme olleet työkavereiden kanssa sen 15–30 vuotta töissä samalla osastolla, olemme tulleet erittäin tutuiksi. Olen aina sanonutkin, että ikinä ei ole ollut sellaista tilannetta, että olisi aamulla keljuttanut mennä töihin, vaan aina on ollut mukavaa lähteä töihin, viipalointi-pakkaamossa työskentelevä Taskinen kertoo. Pitkäaikaisia työntekijöitä on muillakin osastoilla. Taskinen kertoo, että Poutulla työskentelee 81 työntekijää, joilla on vähintään 10 vuotta työhistoriaa talossa. – Koen, että meillä on aika reilu työnantaja, jonka kanssa pystyy luovimaan työasioita esimerkiksi perhetilanteen mukaan, kunhan kysyy ja perustelee. Ay-toiminnassa 11 vuotta Irmeli Taskisen kiinnostus liiton toimintaan syttyi vähitellen tapahtumiin osallistuessa ja toimintaa seuratessa. – Sitten mietin, että voisin itsekin osallistua enemmän ja vaikuttaa asioihin. Taskinen valittiin Kannuksen elintarviketyöläisten ammattiosaston johtokuntaan vuonna 2013. Johtokunnan sihteerinä hän toimi vuoden 2018 ja aloitti seuraavana vuonna ammattiosaston puheenjohtajana. – Aloitin myös vuonna 2019 vaaleilla valittuna pääluottamusmiehenä, kun pitkäaikainen edeltäjäni Ritva Vuollet jäi tehtävästä pois. Jouduin silloin hakemaan tietoa tehtävän hoitoon aika pitkälti omin voimin ja toisinaan asioita tuli opittua myös kantapään kautta. Kauden 2021–2022 Taskinen toimi varapääluottamusmiehenä, kunnes vuonna 2023 hänet valittiin jälleen pääluottamusmieheksi. Työstä vapautusaikaa Taskisella on viikossa 14 tuntia, jotka hän pitää pääsääntöisesti torstaisin ja perjantaisin. Jos ei ole akuutteja asioita hoidettavana, hän kiertää tuotannossa työntekijöiden kuulumisia kyselemässä. – Jos tapaan työuran alussa olevia tai uusia työntekijöitä, kerron, millaisia oikeuksia heillä on töissä. Esimerkiksi sen, ettei ylitöihin ole pakko suostua. – Myös tilinauhojen tarkistuksista ja pekkasista vien välillä viestiä eteenpäin työntekijöiden puolesta, kun he eivät pääse niin helposti liikkumaan konttoriin työpäivinä. Viime aikoina on tullut kyselyitä lakkoavustuksista, Taskinen toteaa. Jos tarvetta on ollut, on Taskinen päässyt melko hyvin asioita hoitamaan muulloinkin kuin vapautuspäivinään. Parasta toiset ihmiset Pääluottamusmiehen ”koppi” sijaitsee käytävällä, jota pitkin työntekijät kulkevat töihin, joten juttusille on helppo tulla. – Minulla on ovi aina auki. En halua olla piilossa. Pääluottamusmiehen luottamustehtävässä Irmeli Taskista ajaa eteenpäin se, kun saa hoidettua hyvin eteen tulevat tehtävät. Se toimii myönteisenä kannustimena. Parasta luottamustehtävässä Taskisen mielestä ovat toiset ihmiset. – Olen tutustunut uusiin ihmisiin niin työpaikalla kuin liiton kautta. Rivityöntekijänä ei tulisi niin paljon nimiä ja kasvoja tutuiksi. Olen heti jututtamassa ja ottamassa kontaktia, kun tulee uusia kasvoja vastaan. Haastavinta luottamusmiehen tehtävässä on Taskisen mukaan se, että saa hoidettua asiat tasapuolisesti. Usein pääluottamusmies tietää luottamustehtävänsä kautta asioita, joita työntekijöille ei voi aina kertoa. On tärkeää miettiä asioita eri näkökulmista, ja käyttää niin sanottua pelisilmää sekä toimia rakentavasti, jotta asioita voi hoitaa jatkossakin. Entä mitä jaksamisen työkaluja Taskisen pakkiin kuuluu? – Vertaistuki. Sitä saan liitosta, aluejärjestöstä, liittokavereilta ja aluesihteeriltä. Saan voimavaroja myös työkavereiden kanssa käydyistä keskusteluista. Toinen on mahdollisuus hakea lisää tietoja ja taitoja liiton kursseilta – ja mikä parasta, kursseilta löytää lisää vertaistukiporukkaa. Kolmantena on oma vapaa-aika ja yksityiselämä. Sekin on tärkeää, sitten kun on vapaalla, niin sitten on vapaalla. Taskisen vapaa-aika menee muun muassa koiran kanssa lenkkeillen, sukkia kutoen ja varsinkin nuorimmaista, pian kaksivuotiasta lapsenlasta hoitaen. Vapaa-aikaa Taskinen ei kuitenkaan tarvitse työasioista irrottautumiseen. – Työt eivät stressaa, vaan yksityiselämän asiat. Työ ja liiton toiminta ovat henkireikiäni, vaikka sitä eivät kaikki uskoisikaan, Irmeli Taskinen päättää. •
E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 Kokosimme vastaukset yleisimpiin kysymyksiin Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan sulautumisesta Avoimeen työttömyyskassaan. 1. MIKSI TYÖTTÖMYYSKASSA SULAUTUI A-KASSAAN? SUOMEN Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa sulautui Avoimeen työttömyyskassaan eli A-kassaan 1.1.2024. Päätös sulautumisesta tehtiin yksimielisesti Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan edustajiston kokouksessa 22.5.2023. Sulautumispäätös tehtiin, koska iso työttömyyskassa pystyy vastaamaan paremmin työttömyyskassoihin kohdistuviin lisääntyviin velvoitteisiin, joita tulee laista ja työttömyyskassojen toimintaa valvovalta viranomaiselta Finanssivalvonnalta. Isossa työttömyyskassassa SEL:n jäsenet saavat palvelut kustannustehokkaasti. Isot monialaiset työttömyyskassat pystyvät myös varautumaan pieniä työttömyyskassoja paremmin työllisyyden kausivaihteluihin ja kassoille tuleviin uusiin tehtäviin. A-kassa on Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. A-kassa on monialainen ja kaikille palkansaajille avoin. Tällä hetkellä jo 11 ammattiliittoa tekee yhteistyötä A-kassan kanssa. Ensi vuonna joukkoon liittyy yksi lisää, sillä Paperityöväen Työttömyyskassa on sulautumassa A-kassaan 1.1.2025 alkaen. 2. MITÄ MINUN PITÄÄ TEHDÄ? SUOMEN Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan jäsenyytesi siirtyi automaattisesti A-kassan jäsenyydeksi 1.1.2024. SEL:n jäsenmaksu sisältää jatkossakin työttömyyskassan jäsenmaksun. Tarkista, että tietosi ovat oikein kirjautumalla sisään A-kassan sähköiseen asiointiin eli eAsiointiin osoitteessa www.a-kassa.fi. Anna samalla eAsioinnissa A-kassalle lupa välittää tieto mahdollisesta työttömyydestäsi SEL:n jäsenrekisteriin. Saat vapautuksen SEL:n jäsenmaksusta, jos et saa palkkaa työttömyyden tai lomautuksen takia. Työttömyyskassan maksamista etuuksista ei enää peritä jäsenmaksua 1.1.2024 alkaen. Näin asioit A-kassan kanssa T Y Ö T T Ö M Y Y S K A S S A teksti ja kuva Karoliina Öystilä
E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 3. MITEN ASIOIN A-KASSAN KANSSA? JOS jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan, A-kassa palvelee sinua. Tutustu A-kassan verkkosivuihin ja eAsiointiin osoitteessa www.a-kassa.fi ja hae ansiopäivärahaa A-kassan eAsioinnin kautta. Voit myös lähettää viestejä A-kassaan eAsioinnin kautta. eAsiointiin voit kirjautua sisään henkilökohtaisilla pankkitunnuksillasi, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. eAsiointia kannattaa käyttää ensisijaisena asiointikanavana, koska se on tietoturvallinen ja nopea. Jos et voi käyttää sähköistä eAsiointia, voit täyttää paperihakemuksen ja lähettää sen postissa A-kassaan osoitteeseen Avoin työttömyyskassa A-kassa, PL 116, 00531 Helsinki. Hakemuslomakkeen voit tulostaa osoitteesta www.a-kassa.fi/ohjepankki. Jos sinulla on kysyttävää työttömyysturvasta tai muista työttömyyskassan asioista, A-kassa palvelee sinua puhelimessa maanantaista perjantaihin kello 12–15 numerossa 020 690 455. A-kassalle ei voi lähettää sähköpostia. Ota yhteyttä A-kassaan eAsioinnin kautta tai jos et voi käyttää eAsiointia, käytä yhteydenottolomaketta osoitteessa www.a-kassa.fi/ ota-yhteytta. SEL:n aluetoimistot eivät enää hoida työttömyyskassan jäsenpalvelua, mutta SEL:n aluetoimistolta voi jatkossakin tilata työpaikalle työttömyysturvainfon, jos työpaikalla lomautetaan tai irtisanotaan työntekijöitä. Infossa käydään läpi perusasiat ansiopäivärahasta ja sen hakemisesta. 5. MIKSI HAKEMUSTEN KÄSITTELYAJAT PITENIVÄT? TYÖTTÖMYYSKASSOJEN ja tietojärjestelmien sulautumisen takia molempien työttömyyskassojen eAsioinnissa oli vuodenvaihteessa 1,5 viikon käyttökatko, jonka aikana eAsiointi ei ollut käytössä eikä työttömyyskassaan voinut lähettää hakemuksia. Käyttökatkon aikana työttömyyskassa ei pystynyt käsittelemään hakemuksia, minkä takia hakemusten käsittelyajat ovat olleet alkuvuonna pidemmät kuin aiemmin. A-kassa päivittää joka arkiaamu hakemusten käsittelytilanteen osoitteeseen www.a-kassa.fi. Voit seurata oman hakemuksesi käsittelyn etenemistä eAsioinnissa. 6. MITÄ EROA ON LIITOLLA JA TYÖTTÖMYYSKASSALLA? SEL on ammattiliitto, jonka jäsenmaksu sisältää työttömyyskassan jäsenmaksun. SEL:n jäsenten työttömyyskassa on 1.1.2024 alkaen Avoin työttömyyskassa A-kassa. Ammattiliitto antaa turvaa koko työelämään ja työttömyyskassa työttömyyden varalta. SEL:n jäsenenä saat parhaan tuen ja turvan. SEL neuvottelee elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimukset sekä tarjoaa jäsenetuja, kuten työsuhdeneuvonnan, oikeusavun ja työttömyysturvan. Vain SEL:n jäsenenä olet mukana parantamassa elintarvikealan työntekijöiden palkkaa ja muita työehtoja. Työttömyyskassa maksaa jäsenilleen ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyden tai lomautuksen ajalta. Muut työttömyyskassan maksamat etuudet ovat vuorottelukorvaus, liikkuvuusavustus ja muutosturvaraha. 4. MITEN HAEN ANSIOPÄIVÄRAHAA A-KASSASTA? NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA: 1. Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. 2. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa www.a-kassa.fi hakemusjakson päätyttyä. 3. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet ansiopäivärahahakemukseen. 4. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. 5. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. JOS et voi käyttää sähköistä eAsiointia, voit täyttää paperihakemuksen ja lähettää sen postissa A-kassaan osoitteeseen Avoin työttömyyskassa A-kassa, PL 116, 00531 Helsinki. HAKEMUSLOMAKKEEN voit tulostaa osoitteesta ww.a-kassa.fi/ohjepankki.
Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Näin haet ansiopäivärahaa A-kassan eAsiointi on auki 24/7 Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Suosittelemme eAsiointia ensisijaisena asiointikanavana, koska se on tietoturvallinen. eAsioinnin kautta lähetetty hakemus ja liitteet ovat nopeasti käytettävissämme etuusasiasi käsittelyä varten. Lisäksi voit lähettää meille viestejä suojatun yhteyden kautta. eAsiointiin voit kirjautua henkilökohtaisilla pankkitunnuksillasi, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. 1. 2. 3. 4. 5. Jos et voi käyttää sähköistä eAsiointia, voit täyttää hakemuksen paperiversiona ja lähettää sen postissa A-kassaan osoitteeseen: Avoin työttömyyskassa A-kassa PL 116 00531 Helsinki Hakemuslomakkeen voit tulostaa A-kassan verkkosivuilta a-kassa.fi/ohjepankki/ Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Seuraa meitä somessa @AvoinKassa A-kassa.fi
Följ oss på some Follow us on social media @AvoinKassa A-kassa.fi This is how you apply for earnings-related allowance Register with the TE Office as an unemployed jobseeker no later than on your first day of unemployment. Fill in the earnings-related allowance application in A-kassa’s eService after the application period has ended. Check that you have all the necessary attachments for the daily allowance application. Submit your application and attachments. Send us more information and missing attachments if they are requested. You can check the response time for applications and messages arriving at eService at the application processing status page. 1. 2. 3. 4. 5. eService and more detailed instructions how to apply you can find on our website. Om du inte kan använda E-tjänsten hittar du instruktionerna för denna situation på sidan: a-kassa.fi/sv/etjansten-tips/ If you can’t use eService, the instructions for this situation can be found on the page: a-kassa.fi/en/eservice-tips/ Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Many jobs, many sectors — one unemployment fund! Hemsida och E-tjänsten/ Website and eService a-kassa.fi Öppna arbetslöshetskassan/ Open Unemployment Fund PB 116, 00531 Helsingfors / PO Box 116, 00531 Helsinki Telefontjänsten / Service number 020 690 455 Så här söker du dagpenning Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till AN-byrån. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. 1. 2. 3. 4. 5. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida.
E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 På svenska/In English MEDLEMMAR i SEL ansöker om ett strejkbidrag på 100 euro via SEL:s eTjänsten efter strejken. Enligt ett beslut i förbundsstyrelsen utbetalas till SEL:s medlemmar ett strejkbidrag för #VägandeSkäl-strejkdagarna om 100 euro per arbetsskift. Enligt lagen är 16 euro av strejkbidraget skattefritt. Av strejkbidragets resterande del tas, enligt Skatteförvaltningens direktivförskottsinnehållning på 40 procent, så medlemmarna får ett strejkbidrag på 66,40 euro. SEL:s medlemmar ansöker om ett strejkbidrag på 100 euro via SEL:s eTjänsten. Du kan använda eTjänsten med nätbankskoder eller mobil id. Strejkbidragen utbetalas på tisdagar, då alla strejkbidrag betalas som har ansökts om och granskats före föregående veckas torsdag. De bidrag som ansökts om via eTjänsten utbetalas snabbare. Strejkbidrag som sökts på annat sätt än via eTjänsten utbetalas i den takt man hinner överföra uppgifterna från pappersblanketterna till utbetalning. Så här ansöker du om strejkbidrag via eTjänsten 1.LOGGA IN PÅ ETJÄNSTEN, adress www.selry.fi/easiointi. Du kan ansöka om bidrag efter strejkdagen. De som strejkar under vecka 5 bör ansöka om strejkbidrag senast 31.5.2024. 2. TILLFOGA DIT T KONTONUMMER på Medlemsuppgifter (Jäsentiedot ->Tilitiedot ->) spara uppgifterna. 3. PÅ ETJÄNSTEN MEDDEL AR du på första sidan under Strejkbidrag (Lakkoavustus) dina strejkdagar. Försäkra att dina uppgifter är korrekta och spara uppgifterna. Om du inte kan ansöka om strejkbidrag via eTjänsten DE SEL-MEDLEMMAR SOM inte kan ansöka om strejkbidrag via SEL:s eTjänsten samt arbetstagare som är medlemmar i andra FFC-anslutna fackförbund, omfattas av SEL:s kollektivavtal och deltar i SELs strejk ansöker om strejkbidrag genom att fylla i sina uppgifter på en pappersblankett, som kan fås av SEL:s förtroendeman på arbetsplatsen. De som strejkar under vecka 5 ska ansöka om strejkbidrag senast 31.5.2024. De som anslutit sig som nya medlemmar i SEL senast dagen före strejken inleds är berättigade till SEL:s strejkbidrag. De politiska strejkerna är lagliga strejker. Den enskilda arbetstagaren drabbas inte av några följder på grund av deltagande i strejk. SEL MEMBERS apply for a strike pay of 100 euros through SEL’s eService after the strike. SEL members will be paid a strike pay of 100 euros per work shift for political #SeriousGrounds strike days. According to the law, EUR 16 of the strike pay is tax-free. According to the instructions of the tax administration, 40 percent of the rest of the strike pay is withheld, so the member is paid EUR 66.40 from the strike pay. SEL members apply for a strike pay of 100 euros via SEL’s eService. You can use SEL’s eService if you have online banking credentials or a mobile certificate. Strike pays are paid on Tuesdays. All strike pays that have been applied and checked by the previous Thursday are paid all at once. Strike pays applied through eService are paid the fastest. Strike pays applied otherwise than through eService are paid as the information is transferred from paper forms to payment. How to apply for strike pay via SEL’s eService 1. LOG IN TO SEL’S ESERVICE at www.selry.fi/easiointi. You can apply for strike pay after the strike day. If you were on strike on week 5, you must apply for strike pay by 31.5.2024 at the latest. 2. ADD YOUR ACCOUNT NUMBER to your information under Member Information (Jäsentiedot) -> Account Information -> Edit and save the information. 3. REPORT YOUR STRIKE DAYS from the eService home page under Strike pay (Lakkoavustus). Certify the information you have given as correct and save the information. If you cannot apply for strike pay via SEL’s eService SEL MEMBERS WHO ARE UNABLE to apply for strike pay through SEL’s eService and those working under SEL’s collective agreement participating in SEL’s strike from other SAK trade unions apply for strike pay by filling in their information on a paper form, which can be obtained from the SEL shop steward at the workplace. Those on strike in week 5 must apply for strike pay by 31.5.2024 at the latest. New members joining SEL no later than the day before the strike day are entitled to SEL’s strike pay. Political strikes are legal strikes. An individual worker cannot face consequences for participating in a strike. Så söker du SEL:s strejkbidrag This is how you apply for SEL’s strike pay Kollektivavtal för livsmedelsindustriarbetare på svenska: www.selry.fi/sv/kollektivavtalen Collective agreements for food industry workers in English: www.selry.fi/en/collective-agreements
E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 Tauolla Lähetä ristikon ratkaisu osoitteeseen: SEL/Elintae, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki 26.2.2024 mennessä. Kuoreen tunnus ”Ristikko 1/2024”. Vastanneiden kesken arvomme S-ryhmän 25 euron lahjakortin. Ristikon ratkaisu ja voittajan nimi julkaistaan Elintakeessa, joka ilmestyy 22.3.2024. Nimi:....................................................................................................................................... Osoite: .............................................................................................................................................. ................................................................................................................................................. R I S T I K K O 1. Luonnonvarakeskus Luken arvion mukaan jokaisella suomalaisella menee vuosittain ruokaa roskiin a) 87 euron, b) 106 euron, c) 123 euron edestä? 2. Mikä kasvihuonekaasu aiheuttaa eniten ilmaston lämpenemistä a) hiilidioksidi, b) metaani, c) typpioksiduuli? 3. Sijaitseeko Suomen Metsästysmuseo a) Forssassa b) Hangossa, c) Riihimäellä? 4. Mikä on Kanadan pääkaupunki a ) Montreal, b) Ottawa, c) Toronto? 5. Kuinka monta prosenttia Suomen metsistä on suojeltuja a) 5 %, b) 13 %, c) 20 %? 6. Mistä vuodesta lähtien Suomen Urheilutoimittajain Liitto on nimennyt Vuoden urheilijan a) vuodesta 1947, b) vuodesta 1957, c) vuodesta 1967? 7. Päijänne on Suomen syvin järvi ja sen syvin kohta on a) 95 metriä, b) 103 metriä, c) 112 metriä? Vastaukset lehden sivulla 30. 8 6 7 5 2 3 1 9 3 6 4 5 7 8 1 1 7 2 8 9 3 4 2 4 1 8 4 9 5 6 7 2 3 6 3 9 7 2 1 5 8 4 2 5 7 4 3 8 1 9 6 3 1 8 6 4 9 2 5 7 5 4 2 3 8 7 6 1 9 7 9 6 5 1 2 4 3 8 4 7 5 2 9 3 8 6 1 9 6 1 8 7 5 3 4 2 8 2 3 1 6 4 9 7 5 Vaikeusaste: AI 34 53 9 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m 8 9 2 8 1 7 3 4 2 9 8 5 6 4 3 7 9 5 1 5 7 2 3 1 5 2 6 1 3 7 8 4 9 3 9 4 2 8 6 1 5 7 1 8 7 4 5 9 6 3 2 8 5 9 6 2 3 4 7 1 2 7 1 9 4 8 3 6 5 6 4 3 5 7 1 9 2 8 7 6 8 3 9 2 5 1 4 9 1 5 7 6 4 2 8 3 4 3 2 8 1 5 7 9 6 Vaikeusaste: AI 34 54 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m V Ä L Ä H TÄ Ä K Ö ? S U D O K U T Ratkaisut: www.selry.fi/selnet > Elintae
E L I N TA E 47 E L I N TA E 4 6 M yymäläleipomossa työskennellyt leipuri otti yhteyttä SEL:n Pohjanmaan aluesihteeri Markus Forslundiin viime vuonna ja pyysi tätä tarkistamaan hänen palkkansa. Jäsen kertoi, ettei hänelle kuulunutta palvelusvuosilisää ollut maksettu, ja halusi samalla selvittää, olisiko palkoissa muutakin oikaistavaa. Koska työpaikalla ei ollut luottamusmiestä, tuli jäsenen yhteydenotto suoraan aluesihteerin selvitettäväksi. Markus Forslund pyysi työntekijää toimittamaan hänelle kaikki palkkalasS E LV I T E T T Y TA P A U S Leipuri pyysi apua palkkansa tarkistamiseen Leipuri huomasi, ettei hänelle ollut maksettu palvelusvuosilisää. SEL:n aluesihteeri löysi lisää virheitä palkoista. kelmat ja kääri sitten hihansa. – Tutkin leipurin palkkanauhat työsuhteen alusta nykyhetkeen ja huomasin ison ongelman. Hänen ansionsa eivät olleet nousseet työssäoloaikana työehtosopimuksen mukaisesti, vaan hänelle oli maksettu koko työsuhteen ajan ensimmäisen palkkaryhmän palkkaa, Forslund kertoo. Peruspalkka vaikuttaa myös lisiin ja lomakorvauksiin Työntekijä oli ehtinyt työskennellä työpaikassa noin puolitoista vuotta, kun palkat tarkistettiin. Forslund katsoi työehtosopimuksesta, miten työntekijän olisi pitänyt edetä palkkaryhmissä. Ensimmäisen kuuden kuukauden työskentelyn jälkeen hänelle olisi tullut maksaa toisen palkkaryhmän mukaista palkkaa ja vuoden työskentelyn jälkeen kolmannen palkkaryhmän mukaisesti. Lisäksi palvelusvuosilisä oli jätetty maksamatta. Kaikilla SEL:n sopimusaloilla maksetaan työehtosopimuksen perusteella palvelusvuosilisää. Esimerkiksi leipomoalalla palvelusvuosilisää kuuluu maksaa vähintään vuoden samassa yrityksessä töissä olleelle työntekijälle 51 euroa ja viidestä kymmeneen vuotta työskennelleelle 75 euroa kuukaudessa, jonka jälkeen lisän suuruus kasvaa edelleen portaittain 30 vuoteen asti. Jäsenelle olisi kuulunut maksaa palvelusvuosilisää siitä eteenpäin, kun vuosi työpaikassa oli tullut täyteen. Väärin maksetut palkat vaikuttivat negatiivisesti myös muun muassa työntekijälle maksettuihin lisiin sekä vuosilomakorvauksiin, koska ne pohjautuvat työntekijän peruspalkkaan. Palkkasaatavia laskiessaan aluesihteeri otti huomioon myös nämä palkanosat. Jäsenen palkkasaatavien loppusumman laskettuaan Markus Forslund otti yhteyttä myymäläleipomon palkanlaskentaan, jonka oli ulkoistettu toiselle yritykselle. – Kerroin heille, miltä ajalta jäsenelle oli maksettu liian vähän palkkaa ja kerroin, miten hänelle olisi kuulunut maksaa palkkaa, eli milloin palkankorotukset olivat astuneet voimaan ja minkä verran palkkoja oli jäänyt maksamatta. Palkanlaskija otti tiedot vastaan ja kertoi olevansa yhteydessä työnantajaan. Virhe työnantajan päässä Pian palkanlaskennasta otettiin yhteyttä aluesihteeriin ja kerrottiin, että virhe on tapahtunut työnantajan päässä. Työnantajan velvollisuus on ilmoittaa palkanlaskentaan oikeat tieteksti Kati Oksman kuva Maria Björklund E L I N TA E 47
E L I N TA E 47 E L I N TA E 47 dot, eikä työnantaja ollut ilmoittanut työehtosopimuksen mukaisista korotuksista. Asian selvittely työnantajan puolelta kesti muutamia päiviä. Sen jälkeen palkanlaskennasta ilmoitettiin SEL:n aluesihteerille, että työnantaja oli pyytänyt heitä oikaisemaan väärin maksetut palkat mahdollisimman nopeasti. Kuukauden päästä ensimmäisestä yhteydenotostaan Markus Forslund sai palkanlaskennasta tiedon, että jäsenelle oli maksettu hänelle kuuluvat puuttuvat palkat. – Tarkistin vielä jäsenen uusimmasta palkkalaskelmasta, että saatavat oli maksettu oikein. Jäsen sai alkukesästä tililleen noin kolmen tuhannen euron palkkasaatavat. Jutun selvittelyn yhteydessä palkanlaskija kertoi Forslundille, että virhe palkoissa oli todennäköisesti koskenut muitakin myymäläleipomon työntekijöitä. Palkanlaskija lupasi selvittää, että myös muiden työntekijöiden palkat korjataan tarvittaessa. Liiton jäsenen yhteydenotto auttoi näin muitakin leipomon työntekijöitä. – Tämä oli siitä harvinainen juttu, että työnantaja myönsi heti virheensä eikä asiasta tarvinnut alkaa vääntämään, Forslund tuumaa. Oma palkkalaskelma kannattaa tarkistaa kuukausittain ja apua siihen voi pyytää työpaikan luottamusmieheltä tai SEL:n aluesihteeriltä. Työajoista ja tehdyistä työtunneista kannattaa pitää kirjaa, sillä se helpottaa palkkojen tarkistamista. Palkan tarkistamisessa ei kannata viivytellä, sillä palkkasaatavat vanhenevat viidessä vuodessa palkan eräpäivästä lukien. – Yleissitovan työehtosopimuksen palkat ovat minimipalkkoja. Työntekijälle voi aina maksaa työehtosopimuksen minimiä paremmin. Leipomoalallakin on pulaa osaavasta työvoimasta, jolloin hyvä palkka ja muut työehdot ovat kilpailuvaltteja, kun uusia työntekijöitä palkataan, Forslund muistuttaa. • A S I A N T U N T I J A V A S TA A Mitä tarkoittaa lomakorvauksen jaksotus? ENSIMMÄISET Orpon hallituksen työttömyysturvaan tekemät muutokset tulivat voimaan 1.1.2024 alkaen. Yksi muutoksista on lomakorvauksen jaksottaminen. Jatkossa työntekijän työsuhteen päättyessä pitämättömät vuosilomat siirtävät ansiopäivärahaoikeuden alkua niin monella päivällä, kuinka montaa työpäivää maksettu lomakorvaus vastaa eli ennen kuin ansiopäivärahaa voidaan maksaa, huomioidaan pitämättömät vuosilomat. Lomakorvauksen jaksottaminen tarkoittaa sitä, että työttömyyskassa laskee, kuinka monen lomapäivän palkkaa saamasi lomakorvaus työsuhteen päättyessä vastaa ja tältä ajalta sinulle ei makseta ansiopäivärahaa. Käytännössä jaksotus siis siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista. Yhden kuukauden pitämätön loma tarkoittaa sitä, että ansiopäivärahan maksaminen siirtyy työttömyyden alussa noin yhdellä kuukaudella. Keskimääräisellä päivärahan suuruudella leikkaus bruttona on 1 600 euroa. Jaksotus koskee kokoaikaisia, yli kaksi viikkoa kestäneitä työsuhteita, jotka ovat päättyneet. Osa-aikaisesta työsuhteesta maksettuja lomakorvauksia ei jaksoteta, vaan ne sovitellaan, kun päivärahaa maksetaan. Työsuhteen päättyessä pitämättömät vuosilomat siirtävät siis ansiopäivärahaoikeuden alkua niin monella päivällä, kuinka monen lomapäivän keskimääräistä palkkaa maksettu lomakorvaus vastaa. Jaksotusaika kuluu maanantaista perjantaihin, viisi päivää viikossa. Lomakorvausta ei jaksoteta lomautustilanteissa, koska silloin työsuhde ei pääty kokonaan. Lomakorvauksen jaksotus ja omavastuuaika eivät kulu yhtä aikaa. Omavastuuaika alkaa vasta mahdollisen lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen. Omavastuuaika on seitsemän päivää, jos omavastuuaika alkaa 1.1.2024 tai sen jälkeen. Lakimuutosta sovelletaan vuosilomakorvaukseen, joka maksetaan 1.1.2024 tai sen jälkeen päättyneen työsuhteen perusteella. Työttömyysturvaan on sovittu Orpon hallitusohjelmassa useita isoja muutoksia. Esimerkiksi työttömyysturvan lapsikorotukset loppuvat kokonaan 1.4.2024 alkaen. Lue lisää jo päätetyistä ja tulossa olevista hallituksen suunnittelemista työttömyysturvan muutoksista osoitteesta www.a-kassa.fi. KAISA TIKKA A-kassan etuuspäällikkö Tällä palstalla asiantuntijat vastaavat kysymyksiin, joita voit lähettää meille: www.selry.fi/juttuvinkki
E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 E L I N TA E 4 8 Videopelissä yhdistyvät taiteen eri muodot Juho Törmälän innostus videopelien tekoon syttyi sattumalta. Pelinteossa häntä motivoi tekemisen monipuolisuus ja vapaus luoda mitä haluaa. YouTubesta löytyy ohjevideoita ja vinkkejä pelintekemiseen, ja netistä ilmaiseksi tietokoneohjelmia, joilla videopelien tekemistä voi kokeilla, Juho Törmälä neuvoo pelinteosta kiinnostuneita. V A P A A L L A Kerro meille omasta tai työkaverisi harrastuksesta: www.selry.fi/juttuvinkki J uho Törmälä on työskennellyt Meiran kahvipakkaamolla Helsingissä vuodesta 2019. Kulttuurin eri muodot ovat Törmälän vapaa-ajan intohimo. – Toissa kesänä, tietojenkäsittelyn tradenomin tutkintoa Lapin ammattikorkeakoulussa opiskellessani, osallistuin kesäpeliopinnot-opintokokonaisuuteen, jossa tehtiin peli muutaman henkilön pienryhmissä. Tutustuin ryhmässäni Niklas Heikkiin, jonka kanssa meillä oli pelintekemisestä niin samanlaiset ajatukset, että päädyimme jatkamaan pelintekoa yhdessä kurssin jälkeen, Törmälä kertoo. Aluksi he lähtivät tekemään silloisiin taitoihinsa ja resursseihinsa nähden turhan monimutkaiseksi ja laajoiksi paisuvia pelejä, kunnes ideoivat itselleen sopivan projektin: kauhugenreen sijoittuvan indie-pelin. Indie-videopelit eroavat ammattistudioiden julkaisemista peleistä siinä, että niitä tehdään pienemmällä budjetilla sekä henkilömäärällä ja ne voivat olla kaupallisia pelejä lyhyempiä. Pelejä voi ladata joko ilmaiseksi tai pientä maksua vastaan netistä, esimerkiksi suositusta Steam-verkkopalvelusta. Selkeä työnjako – Pelimme nimi on ”For sale”, myynnissä. Se sijoittuu vanhaan, viktoriaaniseen kartanoon, jota pelissä menteksti Kati Oksman kuvat Kati Oksman ja Juho Törmälä nään ostomielessä katsomaan, ja sitten siellä alkaa tapahtua kauheuksia myyjän toimesta. Indie-kauhupelien pelaaminen kestää yleensä puolesta tunnista tuntiin, ja puolen tunnin kestoon mekin tähtäämme. Parivaljakolla on pelinteossa selkeä työnjako: Rovaniemellä asuva Niklas Heikki on keskittynyt ohjelmointiin ja on opetellut viime aikoina myös 3D-mallinnusta. Juho Törmälä on puolestaan kiinnostunut level designista, eli siitä, miltä peli näyttää ja kuulostaa. Pelintekoon käyttämällään Epic Gamesin Unreal Engine 5 -pelimoottorilla Törmälä on luonut pelin visuaalisen maailman, eli pelin tapahtumapaikkana olevan kartanon sisäja ulko-osat käytännössä palanen kerrallaan, jonka jälkeen alkoi sen sisustaminen. – Työnjako on meille luonteva, koska olemme kiinnostuneita eri osa-alueista pelinkehityksessä. Itselläni ei riittäisi keskittyminen pitkäjänteisyyttä vaativaan ohjelmointiin, jossa voi mennä vaikka kolme tuntia siihen,
E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 tia viikossa. Välillä he pitävät myös viikon mittaisia spurtteja, kun tavoitteena on saada pelissä jokin tietty vaihe valmiiksi, jotta tekemisessä pääsee etenemään seuraavan kohdan pariin. – Pelin teko eri osoitteista sujuu paremmin kuin hyvin, kunhan muistamme sopia keskenämme, milloin kumpikin aikoo työstää pelin eri leveleitä eli tasoja. Jos molemmat yrittäisimme tehdä samaa kohtaa samaan aikaan, toisen tekemät muutokset eivät välttämättä tallentuisi peliversioon. Käytämme apuna myös ohjelmistonkehitysprojekteille luotua GitHub-palvelua, josta toinen pystyy poimimaan toisen tekemän viimeisen version. Törmälä esittelee minulle luomaansa kartanoa, jonka on rakentanut pala palalta. Jutuntekoaikaan joulukuussa kartano oli ulkoa täysin valmis ja alakerta sisustettu. Yläkerrassa on kuitenkin vielä tyhjää. – Pelimme on tällä hetkellä hyvällä mallilla, meillä on idea tarinalle, ympäristö ja maailma on luotu. Alun perin kauhupeli oli suunnitelmissa julkaista Steamissa pelaajille tänä keväänä, mutta suunnitelmiin tuli muutos, koska Törmälä ja Heikki ovat päättäneet osallistua Lapin AMK:n ja yliopiston LeveLappi-hankkeeseen, jossa kehitetään pelien kaupallistamista ja markkinointia. – Tiimiimme liittyi vielä Niklaksen veli, Rasmus Heikki. Rasmus vastaa kurssia varten ideoimamme pelin tarinankirjoittamisesta ja visuaalisesta taiteesta. Koska kurssin aika on rajallinen ja projektimme kunnianhimoinen, laitoimme For sale -pelin tauolle, jotta voimme valmistautua tähän peliliiketoimintaa tukevaan hankkeeseen. Kauhupeli tullaan tekemään valmiiksi luultavasti loppuvuodesta, Törmälä kertoo. Juho Törmälä sai viime vuonna SEL:n kulttuuriapurahan videopelien äänimaailman säveltämiseen ja tänä vuonna tuli SAK:n kulttuuriapuraha paremman tietokoneen hankkimiseksi videopelien tekemiseen. Törmälä kiittää saamastaan tuesta. – Videopeleissä yhdistyy niin moni asia, mistä olen kiinnostunut. Tässä pääsee tekemään äänihommia, musiikkia, tarinankerrontaa ja visuaalisen maailman luomista, ja toki pelit kiinnostavat tietenkin paljon. On vapaus luoda. Jos haluaa luoda vaikka karmivan kartanon, niin on täydellisen vapaa luomaan sen, Törmälä summaa. • Juho Törmälä on luonut vielä kesken olevan For Sale -indiekauhupelin ulkoasun. ”Videopeleissä yhdistyy moni asia, mistä olen kiinnostunut.” kun miettii, miten pelissä saa jonkin laatikon ohjelmoitua avautumaan. Kun taas laitan pelissä seinän jonnekin pystyyn, näen lopputuloksen heti. Ulkoasun lisäksi pelin äänimaailma on keskeisessä osassa pelin tunnelman luomisessa. – Varsinkin kauhupeleissä äänien merkitys on iso. Se, että äänen ja kuvan yhteistyöllä saadaan luotua peliin oikeanlainen tunnelma, on mielestäni ehkä haastavinta tässä pelinteossa. Juho Törmälällä on musiikillista harrastuneisuutta, sillä hän on muun muassa soittanut kymmenisen vuotta kitaraa ja on nytkin eräässä bändiprojektissa mukana. Äänimaailmojen säveltämistä varten hän hankki MIDI-koskettimet, joilla pystyy soittamaan ja tuottamaan ääntä tietokoneelle äänitysohjelman kanssa. Pelinkehitys jatkuu Miten pelin luominen onnistuu, kun sen tekijät asuvat eri puolilla Suomea? Niklas Heikki ja Juho Törmälä pitävät viikoittain palaverin, jossa he suunnittelevat peliä ja ajankäyttöä sen rakentamisen suhteen. Törmälä arvioi käyttävänsä pelin tekoon noin viidestä kymmeneen tun
E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 ALUETOIMISTOT PALVELEVAT SEL:N JÄSENIÄ AJANKOHTAISTA Jos sinulla on kysyttävää työehdoistasi tai sinulle tulee niihin liittyviä erimielisyyksiä työnantajasi kanssa, liitto neuvoo ja auttaa ratkaisemaan ongelmat. Liittoa työpaikalla edustava luottamusmies on apunasi. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, voit olla yhteydessä suoraan liiton aluetoimistoon. Aluetoimistosi palvelee sinua myös kaikissa liiton jäsenyyteen liittyvissä asioissa. Soita tai meilaa! Kun tulet asioimaan paikan päälle aluetoimistolle, varmistathan aina ensin soittamalla, että olemme paikalla. Työttömyysturvaja muissa työttömyyskassa-asioissa ole yhteydessä A-kassaan eAsioinnin kautta www.a-kassa.fi tai soita numeroon 020 690 455. Jäsenpalvelu Ovatko tietosi ajan tasalla jäsenrekisterissä? Tarkista tietosi SEL:n eAsioinnista www.selry.fi/easiointi, jossa voit esimerkiksi päivittää yhteystietosi ja työpaikkatietosi, ilmoittaa uudesta työpaikasta tai työsuhteen päättymisestä sekä ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta eli palkattomasta jaksosta kuten työttömyydestä, perhevapaasta, varusmiespalveluksesta tai päätoimisesta opiskelusta. Haluatko lukea Elintakeesi vain sähköisesti? Jos et halua saada Elintae-lehteä painettuna lehtenä kotiisi, voit peruuttaa tilauksen osoitteessa www.selry.fi/easiointi -> Jäsenyys -> Jäsentiedot -> Jäsenedut -> Muokkaa -> En halua Elintae-lehteä. Tai voit perua tilauksen numerosta 09 4246 1230. Voit lukea Elintakeen sähköisesti osoitteessa www.lehtiluukku.fi/lehdet/elintae ja tilata sähköpostiisi muistutuksen, kun uusi lehti ilmestyy. Aluetoimisto Avoinna Jäsenyysneuvonta, Työsuhdeneuvonta, jäsenmaksuja muut jäsenyysasiat palkkaja muut työehtoasiat SEL:n Etelä-Suomen Ma–to 8–15.30 Satu Itkonen Jouni Konttila aluetoimisto Kiinni 12–13 09 4246 1255 040 544 5101 Siltasaarenkatu 4, 5. krs Pe 8–15 satu.itkonen@selry.fi jouni.konttila@selry.fi 00530 Helsinki Kiinni 12–12.30 SEL:n Länsi-Suomen Ma–to 8–15.30 Maarit Pinomäki Esa Vahlsten aluetoimisto Kiinni 13–14 09 4246 1234 09 4246 1233, Maariankatu 6 b Pe 8–15 maarit.pinomaki@selry.fi 0400 734 702 20100 Turku Kiinni 13–13.30 esa.vahlsten@selry.fi SEL:n Häme-KeskiMa–to 8–15.30 Marja-Liisa Jaakkola Eija Rantanen Suomen aluetoimisto Kiinni 11–12 09 4246 1236 040 519 5577 Rautatienkatu 10, 6. krs Pe 8–15 marja-liisa.jaakkola@selry.fi eija.rantanen@selry.fi 33100 Tampere Kiinni 11–11.30 SEL:n Kaakkois-Suomen Ma–to 8–15.30 Marja Karuaho Kari Salminen aluetoimisto Kiinni 12.30–13.30 09 4246 1238 09 4246 1237, Vuorikatu 20 Pe 8–15 marja.karuaho@selry.fi 040 456 6694 15110 Lahti Kiinni 12.30–13 kari.salminen@selry.fi SEL:n Itä-Suomen Ma–to 8–15.30 Rainer Kettunen Veijo Kukkonen aluetoimisto Pe 8–15 09 4246 1240 09 4246 1239, Haapaniemenkatu 21 B 21 Kiinni 11.30–12 rainer.kettunen@selry.fi 050 464 7292 70110 Kuopio veijo.kukkonen@selry.fi SEL:n Pohjanmaan Ma–to 8–15.30 Paula Mäki-Jussila Markus Forslund aluetoimisto Kiinni 12–13 09 4246 1242 040 772 2387 Sepänkyläntie 4 Pe 8–15 paula.maki-jussila@selry.fi markus.forslund@selry.fi 65100 Vaasa Kiinni 12–12.30 (eläkkeellä 1.3.2024 alkaen) SEL:n Pohjois-Suomen Ma–to 8–15.30 Seija Kyllönen Seija Kyllönen aluetoimisto Kiinni 12–13 09 4246 1243, 09 4246 1243, Rautatienkatu 16 Pe 8–15 040 736 1008 040 736 1008 90100 Oulu Kiinni 12–12.30 seija.kyllonen@selry.fi seija.kyllonen@selry.fi
E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 SEL:n jäsenyytesi pidät kunnossa ilmoittamalla muutoksista liittoon ja maksamalla jäsenmaksusi. Osoitteentai nimenmuutoksesta ei tarvitse erikseen ilmoittaa liittoon, kun teet virallisen ilmoituksen Digija väestötietovirastoon. Muuttoilmoituksen voit tehdä osoitteessa www. muuttoilmoitus.fi. Jos sinulla on tietojen luovutuskielto, ilmoita uusi nimesi tai osoitteesi liittoon ja A-kassaan. Kun vaihdat työpaikkaa, ota yhteys uuden työpaikkasi luottamusmieheen tai liiton aluetoimistoon, jotta saat jäsenmaksujen perintäsopimuksen täytettäväksi. Sen avulla voit tarvittaessa vaihtaa ammattiosastosi ja valita jäsenmaksutavan: joko työnantaja perii suoraan palkastasi tai maksat jäsenmaksun kuukausittain itse. Työnantaja voi aloittaa jäsenmaksujen perinnän palkastasi vasta kun siitä on tehty kirjallinen perintäsopimus. Jäsenmaksuperinnän päättymisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus liittoon ja työnantajalle käyttämällä perintäsopimuksen päättymisilmoitusta. Jos maksat itse jäsenmaksusi, tarvitset siihen henkilökohtaiset viitenumerot, jotka saat aluetoimistostasi. Jokaiselle kuukaudelle on oma viitenumero, jota on käytettävä. Mikäli vaihdat alaa ja ammattiliittoa, ota ensin yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen tai siihen liittoon johon siirryt, jotta voit sopia jäsenyyden alkamisajankohdasta. Vasta sen jälkeen ilmoita liiton vaihdosta SEL:n jäsenrekisteriin. Näin siirtymisesi uuteen liittoon tapahtuu ilman jäsenyyden katkeamista. Jos haluat erota SEL:sta, ilmoita siitä liittoon kirjallisesti. SEL:n jäsenmaksu on 1,4 % kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja se sisältää myös työttömyyskassan jäsenmaksun. Jäsenmaksua maksetaan myös osa-aikatyöstä ja työstä, jota teet saadessasi soviteltua työttömyyspäivärahaa. Työttömyyskassan maksamista etuuksista ei peritä jäsenmaksua 1.1.2024 alkaen. Opiskelijajäsenyys on maksuton ja se on voimassa opiskelun päättymiseen saakka. Mikäli työskentelet opiskelun ohella, liity myös työttömyyskassan jäseneksi ja maksa palkastasi jäsenmaksu, jolloin kartutat oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen. Opiskelun ajalta saat jäsenmaksuvapauden ilmoittamalla opiskeluajat liittoon. Palkkatyöstä maksetaan aina jäsenmaksua. Kun jäät eläkkeelle, toimita jäsenrekisteriin kopio eläkepäätöksestä tai lähetä vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus, jossa kerrot nimesi, syntymäaikasi ja eläkkeen alkamispäivän. Jos kyseessä on määräaikainen eläke eli kuntoutustukena maksettava työkyvyttömyyseläke, ilmoita myös eläkkeen päättymispäivä. Saat SEL:n vapaajäsenyyden, kun jäät eläkkeelle, jos olet ollut ammattiliiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 25 vuotta, joista vähintään viimeiset viisi vuotta olet ollut SEL:n jäsen. Vapaajäsenyys on maksuton. Jos olet oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen, ilmoita siitä liittoon välittömästi. Jäsenmaksua ei tarvitse maksaa ajalta, jolta et saa palkkaa esimerkiksi työttömyyden, sairauden, kuntoutustuen, perhevapaan, hoitovapaan, päätoimisen opiskelun, varusmiestai siviilipalveluksen tai enintään 12 kuukauden vapausrangaistuksen takia. Niiden jäsenten, joilla ei ole palkkatuloa tai jäsenmaksuvapautusta, jäsenmaksu on 10 euroa/kk. Yrittäjänä toimivan (enintään 18 kk) jäsenen jäsenmaksu on 30 euroa/kk. Jos jäsenmaksusi on maksamatta tai jäsenmaksuvapautuksesi on ilmoittamatta, ota välittömästi yhteyttä liittoon. Sovimme kanssasi, miten jäsenmaksut ja jäsenyys hoidetaan ajan tasalle. Jos olet laiminlyönyt jäsenmaksujen maksamisen tai jäsenmaksuvapautuksesta ilmoittamisen yli kuuden kuukauden ajalta, päättyy jäsenyytesi liitossa sekä työttömyyskassassa. Liiton jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Liitto toimittaa verottajalle vuosittain tiedot itse maksamistasi sekä työnantajasi perimistä jäsenmaksuista. Tarkista veroehdotuksestasi, että maksamiesi jäsenmaksujen määrä on oikein. NÄIN PIDÄT JÄSENYYTESI KUNNOSSA ISSN: 0782-2448 Julkaisija: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Päätoimittaja: Karoliina Öystilä Toimittaja: Kati Oksman Toimituksen sihteeri: Erja Ekman Ulkoasu: Berry Creative Taitto: Sivusoppi, Liisa Suonsivu Elintaetta on mukana kehittämässä SEL:n viestintäjaosto: Pirjo-Riitta Anttonen, Pasi Heinämaa, Jari Heiskanen, Jani Kerttula, Kai Leinonen, Thomas Noon, Saija Ratia, Riku-Veikka Tamminen ja Tuija Toivonen-Perttunen. Osoitteenmuutokset: jasenrekisteri@selry.fi Tilaushinnat: Jäsenille ilmainen, muilta 40 €/vuosi Painopaikka: PunaMusta, Tampere Palaute ja juttuvinkit: www.selry.fi/elintae Elintae ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Nro Aineistot Ilmestyy 1 15.1.2024 9.2.2024 2 26.2.2024 22.3.2024 3 8.4.2024 26.4.2024 4 13.5.2024 7.6.2024 5 12.8.2024 6.9.2024 6 16.9.2024 11.10.2024 7 21.10.2024 15.11.2024 8 18.11.2024 13.12.2024 Ammattiosastojen ja aluejärjestöjen kokousja tapahtumailmoitukset: ilmoitukset@selry.fi tai lomakkeella: www.selry.fi/selnet. Tiedusteluihin vastaa Erja Ekman. p. 09 4246 1200 p. 020 690 455 työttömyyskassa www.selry.fi www.a-kassa.fi www.facebook.com/selry www.twitter.com/selryfi www.instagram.com/selryfi www.flickr.com/selry Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@selry.fi Postija käyntiosoite: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki
Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan jäsenyys siirtyi 1.1.2024 A-kassan jäsenyydeksi. Sulautuminen ei edellytä jäseniltä mitään toimenpiteitä. SEL:n jäsenmaksu sisältää jatkossakin työttömyyskassan jäsenmaksun. On January 1, 2024, membership of the Finnish Food Workers’ Unemployment Fund was transferred to A-fund membership. The merger of the funds does not require any action from members. The SEL membership fee will continue to include the unemployment fund membership fee. Den 1 januari 2024 övergick medlemskapet i Livsmedelsarbetarnas arbetslöshetskassa till medlemskap i A-kassan. Sammanslagningen kräver inga åtgärder av medlemmarna. SEL:s medlemsavgift kommer fortfarande att ingå i medlemsavgiften till A-kassan. Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa sulautui Avoimeen työttömyyskassaan A-kassaan 1.1.2024 alkaen. Finnish Food Workers’ Unemployment Fund merged to Open Unemployment Fund A-kassa from January 1, 2024. Finlands Livsmedelsarbetares arbetslöshetskassa gick samman med den Öppna arbetslöshetskassan A-kassan från 1 januari 2024. Seuraa meitä somessa / Följ oss på some / Follow us on social media @AvoinKassa A-kassa.fi Teemme yhteistyötä usean ammattiliiton kanssa. Vi samarbetar med flera fackförbund. We cooperate with several trade unions. Monta työtä, monta alaa – yksi työttömyyskassa. Många jobb, många branscher – en arbetslöshetskassa. Many jobs, many branches – one Unemployment Fund.