Länsi-Kalkkuna on Suomen suurin kalkkunan tuottaja KOLUMNI | VELLUN BLOGI | SELVITETTY TAPAUS | VAPAALLA 1 ? 23 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Eduskuntavaaleissa äänestetään myös työehdoista EDUSKUNTAVAALIT T YÖPAIKALL A KIVIKYLÄN KOTIPALVAAMO ALOITTI SAVUSAUNASTA TES-NEUVOTTELUT OVAT KÄYNNISSÄ
E L I N TA E 3 Mistä erkkikään ei saanut selvää? Vaalistaja.fi kertoo työntekijöitä koskevista eduskuntavaalien teemoista ja keskusteluista kansankielellä. Vaadimme puolestasi ehdokkailta selkeitä kantoja ja katsomme annettujen vaalilupausten taakse. Lupaamme varmistaa, ettei mitään olennaista mene ohi, kun valitset itsellesi sopivaa ehdokasta. Ja kyllä, kerromme myös sen, mitä ei sanottu ääneen. #Vaalistaja on SAK:n ja sen jäsenliittojen yhteinen äänestysaktivointikampanja, joka suomentaa poliittisen jargonin kansankielelle. Seuraa sivustoa vaalistaja.fi ja somekanavia @vaalistaja. Tästä on syytä puhua Tilaa viikon tärkeimmät puheenaiheet koottuna sähköpostiisi www.vaalistaja.fi/tilaa
E L I N TA E 3 Aluksi H elsingin pörssin suuryhtiöt ovat pääosin vahvassa tuloskunnossa, ja analyytikot ennustavat yhtiöiden jakavan lähes ennätyssuuret osingot tänä vuonna, uutisoi Helsingin Sanomat tammikuussa. Voisi kuvitella, että nyt on varaa maksaa myös kunnon palkankorotukset työntekijöille, mutta ei. Vanha totuus pätee yhä: Palkankorotuksiin ei ole työnantajapuolen mielestä koskaan varaa. YRITYSTEN HY VÄSTÄ tuloskunnosta huolimatta työehtosopimusneuvottelut ovat jumiutuneet. Työnantajapuolella ei tunnu olevan halua maksaa tuloksensa tekijöille eli henkilöstölleen riittäviä palkankorotuksia. Palkankorotusten on oltava tällä tes-kierroksella selvästi aiempaa suuremmat, jotta niillä saadaan kurottua kiinni työntekijöiden kadonnutta ostovoimaa, jonka korkea inflaatio on syönyt. SAK:laiset liitot ovat yhdistäneet voimiaan, toivottavasti se tuottaa tulosta ja riittävät palkankorotukset kaikille. HUHTIKUUSSA KÄYDÄÄN eduskuntavaalit. Vuoden 2015 vaaleissa valtaan noussut Juha Sipilän hallitus jätti pysyvän jäljen monen mieleen työntekijävihamielisellä politiikallaan, kuten kilpailukykysopimuksellaan. Osansa keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten hallituksen leikkauksista ja heikennyksistä saivat myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevat pienituloiset, työttömät ja eläkeläiset. Viime eduskuntavaaleissa vuonna 2019 valta vaihtui keskustapuoluetta lukuun ottamatta, joka jatkoi myös Antti Rinteen ja Sanna Marinin hallituksissa. Politiikan suuntakin muuttui, eikä palkansaajien ole tarvinnut lähteä torille vastustamaan hallituksen päätöksiä. Eivät kaikki nykyisenkään hallituksen päätökset ole olleet mieluisia, esimerkiksi eläkeputken poisto olisi saanut jäädä tekemättä. Demokratian eli kansanvallan arvo korostuu erityisesti kriisiaikoina. Naapurimaamme Venäjän raaka hyökkäyssota Ukrainaan on kestänyt kohta jo vuoden. Venäjällä ei ole aitoa demokratiaa, vapaata mediaa tai kansalaisyhteiskuntaa. Meillä Suomessa onneksi on. Sinä päätät, käytätkö äänioikeuttasi ja kenelle äänesi annat. Jos et mitään muuta syytä keksi, äänestä edes siksi, että se on mahdollista. Palkankorotuksiin ei ole koskaan varaa P Ä Ä K I R J O I T U S ”Demokratian eli kansanvallan arvo korostuu kriisiaikoina.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 1/23 10.2.2023 TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Sopimukseton tila alkamassa elintarvikealalla 12 Eduskuntavaalit ovat myös työehtovaalit 16 Kotimaista kalkkunaa Säkylästä 21 Savusaunan lauteilta menestyväksi yritykseksi 26 SEL:n jäsenristeilyllä 1100 innokasta risteilijää 28 Työn keventäminen hidastaa nivelrikon kehittymistä 40 Luottamusmies on viestinviejä, sovittelija ja välimies 30 Järjestösivut 34 Kurssikalenteri 38 Luottamushenkilö 44 På svenska, in english 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla S I S Ä L LY S Kannessa: Saarioisten Sahalahden tehtaan pääluottamusmies ja SEL:n liittovaltuuston jäsen Aapo Niemi on eduskuntavaaleissa Vasemmistoliiton ehdokkaana Pirkanmaalla. Kannen kuva: Sanna-Maria Anttila ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E ”
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti FAZER KÄYNNISTI tammikuussa koko henkilöstöä eli 226 ihmistä koskevat muutosneuvottelut Korian tehtaallaan meijeriliiketoiminnan lopettamiseksi. Työnantajan arvion mukaan vähennystarve koskisi enintään 95 vakituista työsuhdetta, joista 77 olisi tuotannon työntekijöitä ja toimihenkilöitä sekä loput 18 toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä. Jos Fazerin suunnitelma toteutuu, Korian tehtaalla Kouvolassa valmistetaan jatkossa vain kaurajuomia ja muita kaurapohjaisia tuotteita. Meijeriliiketoiminnan mahdollinen lakkauttaminen ajoittuisi tämän vuoden elokuuhun. Tunnelmat henkilöstön keskuudessa Fazerin Korian tehtaalla ovat synkät, mutta toistaiseksi rauhalliset. Muutosneuvotteluiden arvioidaan kestävän kuusi viikkoa. – Tavoitteemme neuvotteluissa on, että mahdollisimman harva työntekijä menettää työpaikkansa. Meillä on täällä paljon ihmisiä samoista perheistä ja työnantajan on kannettava vastuunsa, etteivät molemmat joudu työttömäksi, Fazerin Korian tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Kaarina Kaarlenpoika kommentoi ennen neuvotteluiden alkua. Työnantajan tiedotteen mukaan Fazer-konsernissa avoimena olevia työpaikkoja tarjotaan ensisijaisesti niille työntekijöille, joita mahdollinen irtisanominen tulisi koskemaan. Fazer perustelee suunnitelmiaan lopettaa meijeriliiketoiminta sillä, että se on pieni toimija Suomen meijeriteollisuudessa ja valmistaa tällä hetkellä pääosin private label -tuotteita eli kaupan omia merkkejä. – Pienen mittakaavan meijerinä emme ole kilpailukykyinen toimija, ja viimeaikainen inflaatiokehitys on lisännyt kannattavuushaasteitamme entisestään. Korian tehtaan toiminUSEAT ammattiliitot, kuten Teollisuusliitto, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Sähköliitto ja Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ovat julistaneet lakkoja alansa työpaikoille vauhdittaakseen työehtosopimusneuvotteluita. SEL:n jäsenet eivät tee muidenkaan ammattiliittojen lakonalaisia töitä. Jos työskentelet lakon piirissä olevissa työtehtävissä, lakko koskee myös sinua. Lakon julistanut ammattiliitto maksaa myös lakossa olevalle SEL:n jäsenelle lakkoavustuksen. Työpaikkasi pääluottamusmies neuvoo, miten muiden liittojen jäsenet hakevat lakkoavustusta. Lue lisää: www.selry.fi/uutiset Fazer lopettamassa meijeritoiminnan Korian tehtaallaan: 95 työpaikkaa uhattuna SEL:n jäsenet eivät tee muidenkaan liittojen lakonalaista työtä Kati Oksman nan tehostaminen on välttämätöntä kilpailukykymme varmistamiseksi. Meijeritoiminnan lakkauttaminen mahdollistaisi meille keskittymisen kasvipohjaiseen ydinliiketoimintaamme, jossa Korian tehtaalla on tulevaisuudessa tärkeä rooli, Fazerin Non-dairy & Dairy-liiketoiminnasta vastaava johtaja Kati Rajala sanoo. Maidon Korian meijeriinsä Fazer on ostanut noin 20 tuottajalta Etelä-Suomesta ja Kaakkois-Suomesta. Korian tuotantolaitos tuli Fazerin omistukseen vuonna 2019, kun se osti Kaslinkin osana strategiaansa, jossa tavoitteena on tulla Pohjois-Euroopan johtavaksi kasvipohjaisten tuotteiden valmistajaksi. •
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti SEL:n ja ETL:n väliset neuvottelut elintarvikealan työntekijöiden uusista työehtosopimuksista alkoivat tammikuun toisella viikolla. S EL:n tavoitteena on saada parhaillaan käynnissä olevissa työehtosopimusneuvotteluissa kunnon palkankorotukset elintarvikealan työntekijöille, joiden palkan ostovoimaa kiihtynyt elinkustannusten ja hintojen nousu on syönyt. Työnantajapuolen tiukka linja ja koordinointi eri alojen työehtosopimusneuvotteluissa on jumiuttanut neuvottelutilanteen ja pakottanut työntekijäliitot käyttämään työtaistelutoimia neuvotteluiden edistämiseksi. Lehden painoon mennessä työtaistelu-uhista olivat jo ilmoittaneet useat ammattiliitot, muun muassa Teollisuusliitto, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Sähköliitto sekä Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT. – Työnantajien kitsas palkankorotuslinja vaarantaa suomalaisten palkansaajien ostovoiman ja kotimaisen kysynnän. Kun työnantajat viivyttävät riittävistä palkankorotuksista sopimista, on vaarana, että yritykset aiheuttavat omalla toiminnallaan tuotteidensa ja palveluidensa kysynnän laskua, mikä voi johtaa taantumaan, tammikuun lopussa ylimääräisessä kokouksessa neuvottelutilannetta käsitellyt SEL:n liittovaltuusto toteaa kannanotossaan. SEL on mukana SAK:laisten ammattiliittojen yhteisrintamassa varmistamassa, että palkansaajat saavat riittävät palkankorotukset, koska korkea inflaatio on heikentänyt merkittävästi palkansaajien ostovoimaa. Viimeksi ostovoima on pudonnut Suomessa näin paljon 1970-luvulla. Tilastokeskuksen mukaan palkansaajien reaaliansiot laskivat 5,7 % vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä. Keskimäärin palkansaajien nimellisansiot nousivat viime vuonna 2,4 % prosenttia ja reaaliansiot laskivat 4,4 %. – Valtiovalta voisi helpottaa jumiutunutta tilannetta työmarkkinoilla palauttamalla kilpailukykysopimuksessa työntekijöiden maksettavaksi siirretyt sosiaaliturvamaksut takaisin työnantajien vastuulle. Tämä vahvistaisi palkansaajien ostovoimaa noin kahdella prosentilla, SEL:n liittovaltuusto muistuttaa. SEL:n ja Elintarviketeollisuusliitto ETL:n väliset viisi elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusta ovat voimassa 12.2.2023 asti. Elintarvikealan työntekijöiden yleissitovien työehtosopimusten piirissä on reilut 25 000 työntekijää. • SEL:n liittovaltuusto: Työnantajien kitsas palkankorotuslinja vaarantaa kotimaisen kysynnän Miro Ruutu
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN Työttömyyskassa on aloittanut sulautumisneuvottelut Avoimen työttömyyskassan eli A-kassan kanssa. Tavoitteena on, että elintarviketyöläisten työttömyyskassa sulautuu A-kassaan vuoden 2024 alussa. Päätökset sulautumisesta tehdään kummankin työttömyyskassan kokouksissa kevään aikana. Sulautumishankkeella haetaan leveämpiä harteita, joilla pystytään vastaamaan työttömyyskassoihin kohdistuviin lisääntyviin velvoitteisiin. – Sulautumalla osaksi isompaa työttömyyskassaa, pystymme jatkossakin tuottamaan jäsenillemme laadukkaat työttömyyskassapalvelut kustannustehokkaasti, Suomen Elintarviketyöläisten työttömyyskassan hallituksen puheenjohtaja Lea Väänänen kertoo. Iso ja monialainen työttömyyskassa mahdollistaa myös paremman varautumisen työllisyyden kausivaihteluihin. Työttömyyskassojen määrä on ollut jatkuvassa laskussa. Tämän vuoden alusta Suomessa on enää 15 palkansaajien ja yksi yrittäjien työttömyyskassa. Vuonna 1995 työttömyyskassoja oli vielä 67. Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa on noin 17 000 jäsenellään Suomen toiseksi pienin työttömyyskassa. A-kassa on Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Tämän vuodessa alussa sen jäsenmäärä nousi yli 228 000 jäseneen, kun Kuljetusalan työttömyyskassa sulautui A-kassaan. A-kassa on kaikille palkansaajille avoin työttömyyskassa. A-kassan kanssa tekee yhteistyötä kymmenen ammattiliittoa: Teollisuusliitto, Rakennusliitto, Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Postija logistiikka-alan unioni PAU, Suomen Merimies-Unioni SMU, Teatterija mediatyöntekijöiden liitto Teme, Journalistiliitto, Näyttelijäliitto, Muusikkojen liitto sekä Ay-toimihenkilöt. – Mahdollinen sulautuminen ei edellytä Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan jäseniltä mitään toimenpiteitä, eikä jäsenten työttömyysturvaan tai etuuksien maksatukseen tule sen takia muutoksia. Jäsenyys jatkuu uudessa työttömyyskassassa automaattisesti ja ilman katkoksia, Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan johtaja Jenni Korkeaoja kertoo. SEL:n jäsenmaksu sisältää jatkossakin työttömyyskassan jäsenmaksun. • Elintarviketyöläisten työttömyyskassa neuvottelee sulautumisesta Avoimeen työttömyyskassaan – Mahdollinen sulautuminen ei edellytä työttömyyskassan jäseniltä mitään toimenpiteitä, Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan johtaja Jenni Korkeaoja kertoo. Patrik Lindström
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti T ämä hallituskausi on ollut ulkoisten kriisien täyttämä. Kriisit ovat olleet myös alkuvuoden politiikan agendalla: ratkaisuja on haettu muun muassa koronan jättämän hoitovelan purkamiseen, Venäjän hyökkäyssodasta seuranneeseen energian hinnan nousuun ja alkutuotannon ahdinkoon. EDUSKUNTAVAALIEN AGENDALLA korostuu myös julkisen talouden kestävyys. Viime vuosien kriiseistä huolimatta työllisyysaste ja investoinnit ovat nousseet ennätystasolle, uusia miljonäärejä syntyy enemmän kuin koskaan ja yritykset ovat takoneet valtavia voittoja. Siitä huolimatta julkinen talous on alijäämäinen. Oikeisto-opposition johtopäätös tästä kaikesta on julkisten menojen raju leikkaaminen ja työntekijöiden aseman heikentäminen paikallisen sopimisen tai työmarkkinoiden ”joustavoittamisen” nimissä. Työntekijävastaisessa ajattelussa niin julkisen kuin yksityisen sektorin työntekijät nähdään pelkästään kulueränä, eikä kansantalouden vetureina. EDELLISEN PORVARIHALLITUKSEN aikana tämä ajattelutapa johti peruspalveluiden rajuun leikkaamiseen, työajan pidentämiseen ja palkkojen heikentämiseen sekä työttömien kurittamiseen ilman, että niin sanottu kestävyysvaje pieneni lainkaan. Julkisen talouden vahvistamiseksi on parempia ja toimivampia keinoja kuin leikkauspolitiikka. Miljonäärit ja suuryritykset ovat olleet 2000-luvun kriisien voittajia, ja siksi heidän tulisi kantaa lisää vastuuta myös hyvinvointivaltion rahoittamisesta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi progression ulottamista pääomatuloihin, verovälttelyyn puuttumista, varallisuusveron palauttamista ja kiky-sopimuksessa siirrettyjen sosiaaliturvamaksujen palauttamista työntekijöiltä työnantajien maksettavaksi. Positiivisen työllisyyskehityksen jatkaminen ja verovajeen paikkaaminen mahdollistavat sen, että valtion velkaantumista voidaan vähentää ja samalla tehdä välttämättömiä panostuksia koulutukseen, sosiaalija terveydenhuoltoon sekä uutta työtä luovaan elinkeinopolitiikkaan. Leikkauspolitiikkaan ja työntekijöiden kikytykseen Suomella ei ole enää varaa. Suomella ei ole varaa oikeistohallitukseen K O L U M N I S A N O T T U A 90 % ”Jotta ohjaus on laadukasta, työpaikkaohjaajilla on oltava riittävä koulutus tehtäväänsä, korvauskäytäntöjen on oltava selkeitä ja ohjaukseen on varattava riittävästi työaikaa.” S A K : N KO U LU T U S JA T YÖVO I M AP O LI IT TI N E N A S I A NT U NTI JA K I R S I R A S I N A H O 10. 1 . 2023 ”Jäsenmaksujen perimättä jättäminen on työnantajien tapa kiusata omia työntekijöitään. Kiusaamisen sijaan työnantajien kannattaisi sopia nyt kunnollisista palkankorotuksista.” PA M I N PU H E E N J O HTA JA A N N I K A RÖ N N I -S Ä LLI N E N 1 . 2 . 2023 JUURI NÄIN! EI NÄIN! LIHAN, MAITOTUOTTEIDEN JA KANANMUNIEN KOTIMAISUUSASTEEN ARVIOIDAAN OLEVAN YLI 90 % JULKISISSA RUOKAPALVELUISSA. LÄHDE: MMM LI ANDERSSON Kirjoittaja on turkulainen opetusministeri ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja. L U K U ”Työntekijävastaisessa ajattelussa niin julkisen kuin yksityisen sektorin työntekijät nähdään pelkästään kulueränä.”
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Myös työntekijäpuoli koordinoi toimiaan V E L L U N B L O G I ”Työnantajapuolen tiukkaan linjaan voidaan vastata vain sillä, että myös ammattiliitot tekevät keskenään yhteistyötä.” T yönantajapuolen keskusjärjestö Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti vuonna 2015, että keskitetyt palkkaratkaisut eli tupot ovat sen osalta mennyttä aikaa. Tupoissa sovittiin monen työnantajapuolen liiton ja monen työntekijöiden ammattiliiton kesken yleisestä palkankorotustasosta. Ja monista muistakin työehtosopimuksiin kirjattavista työelämän parantamiseen liittyvistä kysymyksistä. SAMALLA KUN EK ilmoitti, ettei tällainen yhteinen sopiminen enää käy, se ryhtyi yhä tarkemmin vartioimaan sitä, miten sen eri alojen työnantajajäsenliitot toimivat. Kaikki työehtosopimuksiin liittyvä sopiminen on pitänyt hyväksyttää keskusliitossa ja noudattaa sen päättämää yleistä linjaa. Puheet siitä, että eri sopimusalojen erityispiirteitä otettaisiin huomioon, olivat työnantajapuolelta vain sanahelinää. Selkeimmin tämä näkyi palkankorotuksissa. Valtakunnansovittelijat valjastettiin noudattamaan työnantajapuolen tahtoa yleisestä palkka-ankkurista, jolla määritettiin taso, jonka yli palkankorotuksia ei saa sopia. NYT AMMATTILIITOT ovat todenneet, että työnantajapuolen tiukkaan linjaan voidaan vastata vain sillä, että myös ammattiliitot tekevät keskenään yhteistyötä ja sovittavat työehtosopimusneuvotteluissa etenkin palkankorotusvaatimusten tason yhteisesti. Tarvittaessa vaatimuksia voidaan edistää yhteisillä painostustoimilla. Kun työnantajapuoli puheistaan huolimatta teoissaan palasi ”työnantajatupoihin” tiukalla keskusjärjestöohjauksella, on sillä vastassaan nyt useamman ammattiliiton yhteen katsotut painostustoimet. MEILLÄ ON parhaillaan käynnissä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusneuvottelut yhdessä työnantajaliitto ETL:n kanssa. Kun työnantajapuoli on sitonut kaikilla aloilla palkkaratkaisut yhteen Teollisuusliiton työehtosopimusten tason kanssa, on myös SEL mukana ammattiliittojen yhteisessä koordinaatiossa. TOIVOTTAVASTI PÄÄSEMME sekä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusten tekstien että palkkaratkaisun osalta sopuun ilman painostustoimia. Lakko on aina viimeinen keino, mutta sen käyttöön on meidänkin valmistauduttava. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Mikä on ollut parasta SEL:n jäsenristeilyllä? Vastaajat osallistuivat SEL:n suurelle jäsenristeilylle 28.–29.1.2023. G A L L U P ” PAR A S TA risteilyssä on ollut yhdessäolo ja se, että on laiva täynnä samanmielisiä ihmisiä. Olemme risteilyllä neljän kaverin porukalla, mutta reissun aikana on saanut paljon uusiakin tuttuja.” MARKUS LINDHOLM lähettämötyöntekijä Bayer, Turku ” DING O oli kyllä hyvä! Ei ole myöskään tullut aikoihin oltua laivalla, joten on ollut kiva nauttia pitkästä aikaa risteilytunnelmasta.” MARKKU KUOSMANEN elintarviketyöntekijä Saarioinen, Sahalahti ” EHDOT TOM A S TI hyvä fiilis ja hyvä seura! Ohjelma on myös ollut monipuolista, eikä todellakaan ole ollut tylsää. Olemme liikkeellä isommalla porukalla ja hauskaa on ollut.” NEA TURUNEN pakkaaja Fazer, Lahti EKOLOGISEN siirtymän kiihtyessä alkaa olla ilmeistä, että osa toimialoista kuuluu siinä voittajiin ja osa häviäjiin. Toisilta aloilta poistuu työpaikkoja ja toisille aloille syntyy uusia työpaikkoja. Ekologisella siirtymällä tarkoitetaan muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin. Kestävä talous nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämisestä hyötyvät pitkällä tähtäyksellä kaikki. Samalla ekologiseen siirtymään liittyvät ongelmat herättävät huolta. Esimerkiksi energian ja ruuan hintojen noususta kärsivät eniten kaikkein pienituloisimmat. Palkansaajakeskusjärjestöt SAK ja STTK ovat mukana yli 60 muun järjestön kanssa Finnwatchin koordinoimassa Oikeudenmukainen siirtymä – nyt! -kampanjassa, joka vaatii oikeudenmukaista ekologista siirtymää. Myös SEL on mukana kampanjassa. – Suomi ja suomalaiset hyötyvät monella tapaa ekologisesta siirtymästä. Nyt tulee kuitenkin varmistaa, että kaikki pysyvät muutoksessa mukana, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo. Kampanjalla halutaan vaikuttaa eduskuntavaaleihin, tulevaan hallitusohjelmaan sekä kannustaa kansanedustajaehdokkaita sitoutumaan oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän periaatteisiin. Kymmenen periaatetta Kampanjassa oikeudenmukaisen siirtymän periaatteissa vaaditaan muun muassa tulevat sukupolvet huomioivia etupainotteisia ilmastoja luontokatotoimia, siirtymäaloilla työskentelevien ihmisten tunnistamista ja tukemista, osaamiseen panostamista sekä kustannusten oikeudenmukaista jakoa. Siirtymässä on varmistettava sekä Suomessa että maailmalla työvoiman oikeudenmukainen siirtyminen hiilivapaisiin tuotantoja palvelutehtäviin päivittämällä osaamista sekä luomalla ihmisarvoista työtä ja hyvälaatuisia työpaikkoja. Suomessa ekologisen siirtymän etenemistä ja sen vaikutuksia ihmisoikeuksien toteutumiseen, työllisyyteen ja osaamiseen, taloudelliseen eriarvoisuuteen, huoltovarmuuteen sekä haavoittuviin, marginalisoituihin ja syrjinnälle alttiisiin ihmisiin on seurattava erillisellä mittaristolla. oikeudenmukainensiirtyma.fi Järjestöt: Ekologinen siirtymä on toteutettava oikeudenmukaisesti ” K AIKEN kaikkiaan risteilyllä on ollut hyvät esiintyjät, erityisesti Oku Luukkaisen keikka oli mahtava. On ollut mukava viettää aikaa työkavereiden kanssa vapaalla.” ANNI LEPPÄNEN siipikarjatyöntekijä Atria, Sahalahti
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Sopimukseton tila alkamassa elintarvikealalla Neuvottelut elintarvikealan työntekijöiden uusista työehtosopimuksista ovat parhaillaan käynnissä. Sopimukseton tila alkaa, elleivät uudet työehtosopimukset synny 12.2.2023 mennessä. Pääluottamusmies Niina Koivikko ja muut SEL:n kurssilaiset Murikka-opistolla valmistautuivat syksyllä tes-neuvotteluihin muun muassa tekemällä jäsenhankintaa elintarvikealan työpaikoilla. teksti ja kuva Karoliina Öystilä T Y Ö E H D O T
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Lakkoavustus 100 euroa SEL:N LIITTOHALLITUS on päättänyt, että SEL:n lakkoavustus on 100 euroa/päivä tes-neuvottelukierroksella 2023. SEL:n jäsenet hakevat lakkoavustuksen SEL:n eAsioinnin kautta. Nyt on hyvä aika tarkistaa, että omat tiedot ovat oikein ja lisätä samalla tilinumero eAsioinnissa osoitteessa www.selry.fi/easiointi. F A K TA Työehdot pysyvät käytännössä voimassa jälkivaikutuksen ansiosta. Työtaistelussa yksittäisellä jäsenellä ei ole korvausvelvollisuutta. E lintarvikealan työntekijöitä edustava SEL ja työnantajia edustava Elintarviketeollisuusliitto ETL sopivat 27.1.2023, että elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusten voimassaoloaikaa jatketaan 12.2.2023 asti. Työehtosopimusten voimassaoloaika piteni 12 päivää, sillä työehtosopimukset olivat alun perin voimassa 31.1.2023 asti. Sopimus voimassaoloajan pidentämisestä koskee kaikkia viittä SEL:n ja ETL:n välistä yleissitovaa työehtosopimusta: leipomoalan, lihaalan, meijerialan, teollisuuden sekä panimoja virvoitusjuoma-alan työntekijöiden työehtosopimusta. Niiden piirissä on yhteensä reilut 25 000 elintarvikealan työntekijää. SEL:n liittovaltuusto hyväksyi työehtosopimusten voimassaoloaikojen pidentämisen yksimielisesti. Mikä sopimukseton tila? SEL:n ja ETL:n väliset neuvottelut elintarvikealan työntekijöiden uusista työehtosopimuksista alkoivat 11.1.2023. Jos neuvotteluissa ei päästä neuvottelutulokseen ja uudet työehtosopimukset eivät synny 12.2.2023 mennessä, alkaa sopimukseton tila 13.2.2023, kun työehtosopimukset eivät ole enää voimassa. Sopimuksettomassa tilassa ei ole työrauhavelvoitetta, mikä tarkoittaa, että osapuolet voivat vauhdittaa neuvotteluita työtaistelutoimilla. Työehdot pysyvät kuitenkin käytännössä voimassa niin sanotun jälkivaikutuksen ansiosta. Työnantaja ei siis voi omin päin esimerkiksi laskea palkkaa tai pidentää työaikaa sopimuksettoman tilan aikana. Vanhan työehtosopimuksen määräykset ovat pääsääntöisesti voimassa siihen asti, kunnes uusi työehtosopimus on hyväksytty. Jos neuvottelut katkeavat, SEL:n liittohallituksen nimeämä keskuslakkotoimikunta päättää, miten tilanteessa edetään ja mahdollisesta työtaistelu-uhan ilmoittamisesta. Jos SEL joutuu käyttämään työtaistelutoimia, liitto vastaa toiminnan laillisuudesta. Liiton julistamassa työtaistelussa yksittäisellä jäsenellä ei ole korvausvelvollisuutta. Liitto aloittaa ja lopettaa työtaistelutoimet. Liittohallitus nimesi tammikuussa SEL:n keskuslakkotoimikunnan jäseniksi liittopuheenjohtaja VeliMatti Kuntosen, liittovaltuuston puheenjohtaja Ville Vatkan, liittovaltuuston 1. varapuheenjohtaja Juha Tuomarin, liittosihteeri Lea Väänäsen, sopimuspäällikkö Erkki Rantamaan, palkkasihteeri Ari Huukin sekä järjestöpäällikkö Pekka Närhisen. Miksi tiedotetaan niukasti? Oletko miettinyt, miksi tes-neuvotteluista tiedotetaan niin niukasti? Silloin kun neuvottelut ovat kesken, neuvotteluista ei voi käytännössä tiedottaa muuta kuin että on neuvoteltu ja milloin neuvotellaan seuraavan kerran. Näin neuvottelijoille annetaan neuvottelurauha niin kauan kuin neuvottelut ovat käynnissä ja etenevät normaalisti. Neuvotteluissa myös kaikki jo sovitut asiat ovat käytännössä auki siihen asti kunnes neuvottelutulos on syntynyt. Jos neuvottelut jostain syystä katkeavat, tiedotetaan mistä syystä ne katkesivat. Jos SEL ilmoittaa mahdollisesta työtaistelu-uhasta, kerrotaan työtaistelutoimien lisäksi myös, miksi työtaistelu-uhka on annettu. Miten uudet tessit syntyvät? SEL:n neuvottelijoina työehtosopimusneuvotteluissa ovat tes-neuvottelukunnan jäsenet liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen, liittosihteeri Lea Väänänen, sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa, palkkasihteeri Ari Huuki sekä luottamushenkilöt Juha-Pekka Hölkki (leipomoala), Tommi Stenberg (liha-ala), Toni Rajavaara (meijeriala), Maarit Lähteenmäki (teollisuusala) ja Ville Sipilä (teollisuusala). Kun tes-neuvotteluissa on saavutettu neuvottelutulos, kutsutaan SEL:n liittovaltuusto koolle päättämään, hyväksytäänkö neuvottelutulos uudeksi työehtosopimukseksi. Jos molemmat tes-neuvotteluiden osapuolet hyväksyvät neuvottelutuloksen, uudet elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimukset ovat syntyneet. Jos neuvottelutulosta ei hyväksytä, neuvottelut ja mahdolliset työtaistelutoimet jatkuvat, kunnes sopimukseen päästään. • Seuraa neuvotteluita: www.selry.fi/tes
E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 E L I N TA E 13 Eduskuntavaalit ovat myös työehtovaalit H uhtikuussa me suomalaiset valitsemme kaksisataa kansanedustajaa päättämään yhteisistä asioistamme. Vaikka Nato, sote ja valtionvelka todennäköisesti hallitsevat julkista keskustelua, eduskuntavaalit ovat myös työehtovaalit. Eduskuntavaaleissa äänestäjät ratkaisevat, syntyykö Suomeen hallitus, joka arvostaa työntekijöitä vai hallitus, joka haluaa heikentää työntekijöiden asemaa, palkkoja ja muita työehtoja. – Sen lisäksi, että ammattiliitot neuvottelevat työnantajien kanssa työntekijöiden työehdoista, meidän pitää varmistaa, että maan eduskunnassa on sellainen enemmistö, joka arvostaa työntekijöitä, on kyse sitten työlainsäädännöstä, työttömyysturvasta tai perhevapaista, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo. Kuntonen haluaisi nähdä vaalien yhtenä teemana työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantamisen. – Työssä jaksamisen tukemiseen kuuluu esimerkiksi työntekijän työsuhdeturvan vahvistaminen, ei työsuhdeturvan heikentäminen. Siihen kuuluu myös työajan lyhentäminen, ei työajan pidentäminen. Työelämän tulee tarvittaessa joustaa myös työnteteksti ja kuva Karoliina Öystilä Vaikka politiikka ei tuntuisi omalta jutulta tai ajattelet, että äänelläsi ei ole merkitystä, jokaisen työntekijän kannattaa äänestää eduskuntavaaleissa, jos ei muuten, niin edes kunnon työehtojen puolesta. Vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen muodostettu keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus sai työntekijät monta kertaa torille vastustamaan palkkojen ja muiden työehtojen sekä työttömyysturvan heikentämistä. E D U S K U N TA V A A L I T
E L I N TA E 13 E L I N TA E 13 kijän tarpeista, Kuntonen toteaa. Monella on edelleen hyvässä muistissa, miten vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten muodostama Juha Sipilän hallitus lähti leikkaamaan palkkoja ja muita työehtoja sekä työttömyysturvaa. Puolueilla ja hallituksilla on siis eroja. Vaalistaja seuraa tarkasti Vaaleissa tutkitusti aktiivisimmin äänestävät isotuloiset ja korkeasti koulutetut ihmiset. Vähiten äänestävät pienituloiset ja matalasti koulutetut. Tämä on ongelma, sillä päättäjien pitäisi edustaa koko kansaa. Pomosi äänestää todennäköisesti OLAVI KANDOLIN Keskusta VAASA Kurikka Käynnissäpitäjä OlaviKandolinPoliitikko SUOMEN OMAVARAISUUDEN ja huoltovarmuuden vahvistaminen on elintärkeää. Vain pitämällä huolta riittävästä omasta ruokaja energiantuotannosta me takaamme suomalaisten selviytymisen sekä normaaleissa että poikkeusolosuhteissa. Haluan varmistaa, että oman alkutuotannon ja elinvoimaisen maaseudun arvo ymmärretään viimeistään nyt. Haluan, että lapsiperheitä tuetaan ja kannustetaan nykyistä enemmän, että ihmiset uskaltavat hankkia jälkikasvua. Olen esimerkiksi ollut mukana ajamassa läpi maksuttoman varhaiskasvatuksen kaikille lapsiperheille Kurikassa. Me tarvitsemme nuoria rakentamaan maatamme ja jokainen meistä tarvitsee vanhana hoitajan. Väestön ikärakenne aiheuttaa jo ongelmia muun muassa työvoiman saatavuudessa. Kotimaakuntani ja koko vaalipiirini elinvoimaisuuden vahvistaminen on kolmas päätavoitteeni. Se nivoutuu yhteen omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kanssa, sillä meillä on vahva ruokateollisuus sekä iso turvetuotantokapasiteetti. Tieja raideliikenneyhteyksien parantamiseen on panostettava. Esimerkiksi maakunnan vilkasliikenteisimmälle tielle Kantatie 67:lle on saatava nelikaistaistamiseen rahoitus. • Mitkä vaalit? EDUSKUNTAVAALEISSA 2.4.2023 valitaan 200 kansanedustajaa eduskuntaan nelivuotiskaudeksi. Eduskunta käsittelee ja hyväksyy kaikki lait, päättää valtion budjetista ja esimerkiksi verotuksesta ja sosiaalimenoista, käsittelee kansainväliset sopimukset ja linjaa EU-asioita, valitsee pääministerin ja valvoo hallituksen toimintaa. Eduskunta voi myös erottaa hallituksen. Näin äänestät Eduskuntavaaleissa voivat äänestää kaikki Suomen kansalaiset, jotka viimeistään vaalipäivänä täyttävät 18 vuotta. Voit äänestää vain omassa vaalipiirissäsi ehdokkaana olevaa henkilöä. Kaikki oman vaalipiirisi ehdokkaat löydät osoitteesta www.vaalit.fi sen jälkeen, kun ehdokkaat ja ehdokasnumerot on virallisesti vahvistettu 2.3.2023. Ennakkoäänestysaikana 22.–28.3.2023 jokaisessa kunnassa on vähintään yksi yleinen ennakkoäänestyspaikka, jossa voi äänestää kuka tahansa Suomessa äänioikeutettu. Kaikki ennakkoäänestyspaikat löydät osoitteesta www.vaalit.fi. Vaalipäivänä 2.4.2023 jokainen voi äänestää vain omassa äänestyspaikassaan kello 9–20. Mukaan tarvitset vain kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Vaalipäivän äänestyspaikka kerrotaan postissa tulleessa ilmoituskortissa. Jos kortti on hävinnyt, oman äänestyspaikan saat selville maksuttomasta puhelinnumerosta 0800 94770 tai WhatsApp-numerosta 050 438 8730. Ilmoituskorttia ei tarvitse ottaa mukaan äänestyspaikalle. Kansanedustajaehdokkaiden joukossa on ainakin seitsemän SEL:n jäsentä. Otimme selvää, mitä asioita he ajaisivat kansanedustajina. • varmasti. Älä anna hänen päättää asioista puolestasi, vaan käytä äänioikeutesi ja vaikuta siihen, ketkä hoitavat Suomen ja suomalaisten asioita seuraavat neljä vuotta. SAK ja ammattiliitot haluavat innostaa työntekijät äänestämään eduskuntavaaleissa Vaalistajat.fi-kampanjallaan, joka lupaa suomentaa poliittisen jargonin kansankielelle. Vaalistaja.fi kertoo työntekijöitä koskevista eduskuntavaalien keskusteluista, vaatii ehdokkailta selkeitä kantoja ja katsoo myös annettujen vaalilupausten taakse. • Oletko samaa mieltä SEL:n kanssa? Tutustu SEL:n tavoitteisiin osoitteessa www.selry.fi/eduskuntavaalit.
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 E D U S K U N TA V A A L I T JARMO KNUUTILA Suomen Kommunistinen puolue (sit.) KAAKKOIS-SUOMI Taipalsaari Elintarviketyöntekijä JANNE KOIVISTO Vasemmistoliitto SATAKUNTA Kankaanpää Prosessityöntekijä, pääluottamusmies janne.koivisto.politiikka HALUAN PUHUA erityisesti työntekijöiden asemasta ja ihmisten hyvinvoinnista laajemminkin. Esimerkiksi ansiosidonnaista työttömyysturvaa on heikennetty viimeiset parikymmentä vuotta ja sen kestoa on lyhennetty. Ja kokoomus uhkaa heikentää ansiosidonnaista entisestään. Myös nykyisen hallituksen aikana on tehty heikennyksiä, kun on päätetty poistaa eläkeputki. Näiden osalta tulisi palata entiseen malliin, sillä on työläisen etu, että työttömyysturva on kohdallaan. Suomen sosiaalija terveydenhuolto alkaa olla retuperällä ja nykyään paljon käytetty termi ”hyvinvointi” on kaukana todellisuudesta. Ihmisten ei pitäisi joutua odottamaan leikkausjonoissa pahimmillaan vuosia ja apua tulisi saada perusterveydenhuollosta nykyistä huomattavasti nopeammin. Oikea-aikainen hoitoon pääsy on edellytys ihmisten hyvinvoinnille. Kolmantena asiana haluan nostaa esiin armeijan puolustusmäärärahat. Niiden lisääminen on ongelmallista, eikä todellisuudessa ratkaise mitään. Haluan nähdä tulevaisuudessa Suomen, joka on aito hyvinvointivaltio, eikä vain varjo siitä, mitä se joskus oli. Palataan siis takaisin vanhaan hyvään aikaan. • HALUAN PARANTAA kotimaisen ruuan asemaa ja huoltovarmuutta. Tiukan lainsäädännön tulisi olla meille etu ja kilpailuvaltti. Meillä on puhdasta antibiootitonta lihaa ja kriteerit eläinten hyvinvoinnille ovat monia maita paremmat. Ulkomailta Suomeen tuotavalta lihalta pitäisi vaatia samaa. Ei pelkästään laissa, vaan myös esimerkiksi yritysten ja kaupan yhteistyöllä suosimalla kotimaisia raaka-aineita ja tuotteita. Meillä on iso mahdollisuus erikoistua vihreän siirtymän ratkaisuihin, jotka työllistävät Suomessa ja joita voimme viedä ulkomaille toimivina innovaatioina. Työskentelen itse Honkajoella kierrätyslaitoksessa, joka valmistaa elintarviketuotannon sivuvirroista muun muassa raaka-ainetta vihreään polttoaineeseen. Vastaavia innovaatioita meillä voisi olla ympäri Suomea, kun panostamme koulutukseen ja tutkimukseen. Oikeisto haluaa ajaa Suomea halpatuotantomaaksi, mutta meidän pienenä maana kannattaa kilpailla osaamisella ja koulutetulla työvoimalla. Kenellä tahansa lähtökohdista riippumatta pitää olla mahdollisuus opiskella niin pitkälle kuin intoa riittää. Meillä ei ole varaa leikata koulutuksesta. • PIA KUPARINEN Perussuomalaiset HÄME Forssa Teurastamotyöntekijä Pia Kuparinen PS kuparinenpia SUOMEN PITÄÄ olla omavarainen ruuan ja energian suhteen. Kotimainen tuotanto on turvattava, esimerkiksi kiinteistöveroa alentamalla ja kohdentamalla maataloustuet niin, että ne kannustavat tuottamaan ruokaa eikä pitämään peltoja kesannolla. Tuottajia pitää myös palkita eläinten hyvinvoinnin parantamisesta. Ihmisten ostovoimasta on pidettävä huolta. Kun ostovoima alenee, yritykset kärsivät ja sitten kärsii koko hyvinvointivaltio, koska verotulot vähenevät. Työn tekemisen pitää aina olla kannattavaa. Työntekijällä pitää olla varaa kuluttaa, kaikki rahat eivät saa mennä välttämättömiin elinkuluihin. Fossiiliset polttoaineet tulevat häviämään, mutta se pitää tehdä tarpeeksi pitkällä siirtymäajalla, jotta ihmiset eivät maksa siitä liian suurta hintaa. Haluan lisätä turvallisuutta. Suomalaisten on voitava liikkua kaduilla pelkäämättä. Poliisilla pitää olla tarvittavat resurssit sen varmistamiseksi. Turvallisuutta on sekin, että meillä on esimerkiksi riittävä työttömyysturva. En kannata ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista työttömyyden keston mukaan. •
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 VILLE RAHIKAINEN Suomen Kommunistinen puolue (sit.) HELSINKI Helsinki Leipomotyöntekijä, pääluottamusmies CHAU NGUYEN Vasemmistoliitto UUSIMAA Vantaa SEL:n järjestötoimitsija www.chaunguyen.fi officialchaunguyen AAPO NIEMI Vasemmistoliitto PIRKANMAA Tampere Elintarviketyöntekijä, pääluottamusmies poliitikkoaapo theaaponiemi MEIDÄN ON pelastettava hyvinvointivaltio ja turvattava työntekijöiden asema sekä taattava toimeentulo kaikille Suomessa asuville. Kannatan perustulon käyttöönottoa, ansiosidonnaisen turvan parantamista ja muuttamista joustavammaksi sekä työehtosopimusten yleissitovuuden turvaamista, jotta työntekijöillä on kunnon palkat ja muut työehdot. Ammattiliitoille on annettava kanneoikeus. Haluan, että ihmiset pääsevät eläkkeelle terveenä ja tulevat toimeen, esimerkiksi takuueläkettä on nostettava. Eläkejärjestelmässä tulee ottaa huomioon työnkuormitus eläkeikää määriteltäessä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrää on alennettava. Haluan vanhustenhoitoon lisää palveluja ja laitospaikkoja sekä riittävän hoitajamitoituksen. Meidän on panostettava koulutukseen. Ammatilliseen koulutukseen tarvitaan lisää resursseja ja enemmän ja laadukkaampaa opetusta. Toisen asteen opiskelijoille on annettava tietoa työelämän pelisäännöistä ja ammattiliitoista. Työntekijöillä pitää olla oikeus kouluttautua uudelleen työttömyysturvalla. Yrityksillä on oltava velvollisuus osallistua työntekijöiden kotouttamiseen esimerkiksi tarjoamalla kielikoulutusta. • PUOLUSTAN JULKISIA palveluita ja julkisen sektorin työntekijöitä. He ovat hyvinvointivaltion selkäranka. Puheet hoitotyöstä kahvinjuomisena ovat törkeitä. Julkisen sektorin ongelmat, kuten pitkät jonot sosiaalija terveyspalveluissa johtuvat aiemmin tehdyistä leikkauksista ja aliresurssoinnista. Julkisten palveluiden kuntoon laittaminen maksaa, mutta se on tehtävä. Haluan tehdä työelämästä reilumman, jotta ihmiset voisivat työpaikoilla paremmin. Alipalkkaus on kriminalisoitava ja ammattiliitoille on annettava kanneoikeus, jotta voimme paremmin puuttua esimerkiksi sellaiseen työntekijöiden hyväksikäyttöön kuin Tampereen jätevedenpuhdistamon työmaalla juuri paljastui. Oikeisto haluaa kieltää tukilakot, heikentää irtisanomissuojaa ja lisätä paikallista sopimista. Heikennysten sijaan tarvitsemme parempia työehtoja ja työoloja. Vastustan julkisista palveluista ja sosiaaliturvasta leikkaamista. Olisi vastuutonta leikata heikoimmassa asemassa olevilta. Ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen esimerkiksi mielenterveyden ja lapsiperheiden tukemisessa on inhimillisesti ja taloudellisesti järkevää politiikkaa. Ihmisiä pitää auttaa ennen kuin asiat kriisiytyvät. • OLEN HUOLISSANI siitä, millainen tulevaisuus työntekijöillä on, jos gallupien tulokset eduskuntavaaleissa toteutuvat. Työlainsäädäntöön halutaan heikennyksiä erityisesti oikeiston osalta ja itse vastustan tätä jyrkästi. Parhaillaan käynnissä olevissa työehtosopimusneuvotteluissa ratkaistaan monta työntekijöiden asemaan vaikuttavaa asiaa, mutta myös eduskunnassa tehdään monia keskeisiä päätöksiä. Esimerkiksi irtisanomissuoja tulisi palauttaa aiemmalle tasolle, kuten myös ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan kesto. Vaikka Suomi on kovaa vauhtia päätymässä Naton jäseneksi, itse vastustan sitä. Sotilaallinen puolustusliitto ei ole ratkaisu konfliktiherkässä tilanteessa. Kaiken kaikkiaan meidän on pysäytettävä yhteiskunnan eriarvoistumiskehitys. Vaikka tällä hallituskaudella on saatu korjattua joitain Sipilän hallituksen virheitä ja heikennyksiä, tulevalla hallituskaudella riittää vielä korjattavaa. Työnteolla on tultava toimeen ja hyvinvointi ei voi ohjautua vain jo ennestään hyvinvoiville. •
E L I N TA E 17 Kotimaista kalkkunaa Säkylästä Vuonna 2007 perustettu Länsi-Kalkkuna Oy on Suomen suurin kalkkunan tuottaja. T Y Ö PA I K A L L A E L I N TA E 16 E L I N TA E 16 teksti ja kuvat Taru Salovaara
E L I N TA E 17 S äkylässä sijaitseva Länsi-Kalkkuna Oy on Suomen suurin kalkkunanlihaa tuottava yhtiö. Vuonna 2007 perustetun yhtiön omistavat Atria Suomi Oy ja HKScan Finland Oy, joille Länsi-Kalkkuna tuottaa kotimaista kalkkunanlihaa. Kuluttajille tuotteet siirtyvät Atrian, HK:n ja Kariniemen tuotemerkeillä. – Kalkkunan kulutuksen kotimaisuusaste on noin 65 %, kun taas broilerin kulutuksen osalta se on noin 87 %. Suomalaiset arvostavat kotimaisuutta, mutta erityisesti taloudellisesti haastavina aikoina hintaero ei-kotimaiseen verrattuna ei saa olla liian suuri. Samanaikaisesti on kuitenkin huolehdittava siitä, että tuotanto on kannattavaa. Jotta kotimaisuusaste säilyy, tarvitsemme tuottajia, sillä ilman tuottajia ei ole myöskään tuotetta, Länsi-Kalkkuna Oy:n toimitusjohtaja Antti Jalo kuvaa nykytilannetta kalkkunan tuotannossa. Kalkkunat asetetaan linjastoon, jossa ne etenevät monivaiheisen leikkaamon läpi. Osaavalle työvoimalle tarvetta Suomessa lähes kaikki kalkkunat kasvatetaan Länsi-Kalkkunan sopimustuotantona. Sopimustuottajia on yhteensä 32. Suurin osa tiloista sijaitsee Satakunnan, Varsinais-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueilla. Muutamia kalkkunatiloja sijaitsee myös Etelä-Savossa. Länsi-Kalkkuna vastaa koko kalkkunaketjusta Suomessa: nuorikoista sekä munivista linnuista, hautomosta, kasvatustiloista, teurastamosta ja leikkaamosta. Säkylän tuotantolaitoksella toimii teurastamo ja leikkaamo. Leikkaamolta liha siirtyy Atrialle ja HKScanille, jotka jatkojalostavat lihan. Länsi-Kalkkunassa on tarvetta työntekijöille erityisesti kesäaikaan ja Länsi-Kalkkuna hakeekin paraikaa kesätyöntekijöitä. – Viime kesä oli erityisen haastava henkilöstötilanteen osalta. Koska tällä alueella ei jär?
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 jestetä koulutusta, ihmiset eivät niin sanotusti ohjaudu työpaikoille, vaikka työtä täällä olisikin tarjolla, tuotantopäällikkö Jari Sillanpää harmittelee. Sillanpään mukaan viiden kuuden vuoden sisällä eläköityminen tulee olemaan suurta ja joudutaan aidosti miettimään, mistä uutta työvoimaa saadaan tilalle. – Meille on tullut jonkin verran ukrainalaisia työntekijöitä, joita venäjänkieliset ovat opastaneet työhön. Lisäksi alueella on alkamassa lihanjalostuskoulutus maahanmuuttajille. Tarkoituksena on tarjota kerran viikossa suomen kielen opetusta kielitaidon kehittämiseksi. Toivomme, että tästä on apua työvoimapulaan. Arkityötä ja erilaisia päiviä Länsi-Kalkkunan työntekijöiden pääluottamusmies Virpi Hakanen on alanvaihtaja. Hän on ammatiltaan ravintolakokki ja ennen Länsi-Kalkkunaa Hakanen työskenteli kokkina. – Aloitin Länsi-Kalkkunalla vuonna 2010. Toimin leikkaamon puolella erilaisissa tehtävissä. Kahtena päivänä viikossa, pääasiassa keskiviikkoisin ja perjantaisin, hoidan pääluottamusmiehen tehtäviä. Tarvittaessa on kuitenkin aina mahdollisuus sovitella näiden tehtävien hoitoa ja siihen käytettävää aikaa, Hakanen summaa. Hakanen valittiin pääluottamusmieheksi vuonna 2021. Päivi Ylitalo asettaa kalkkunat linjastoon. Tuotantopäällikkö Jari Sillanpää, pääluottamusmies Virpi Hakanen ja 1. varatyösuojeluvaltuutettu Josua Vilponen esittelevät leikkaamon toimintaa SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntoselle. LänsiKalkkuna ? Perustettu vuonna 2007 ? Atria Suomi Oy ja HKScan Finland Oy omistajina ? Tuotantolaitos Säkylässä ja hautomo Jalasjärvellä ? Henkilöstöä noin 140, joista työntekijöitä noin 125 ? Tuotantoa noin 10 miljoona kiloa (2021) ? Liikevaihto 31,5 miljoonaa euroa (2021) ”Hyvät työkaverit ovat voimavara, joka auttaa jaksamaan, kun työ tuntuu raskaalta.” F A K TA
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 ? – Tarinani on siinä mielessä aika perinteinen, että työkaveri kysyi minulta, voisinko asettua ehdolle. Hetken asiaa punnittuani totesin, että miksipä ei ja tulinkin valituksi. Työntekijöiden ja työnantajan välillä tasapainoilu ei aina ole helppoa, ja muutamia haastavia paikkoja onkin tullut työaikoihin liittyen. Teemme myös yhteistyötä Kivikylän kotipalvaamon pääluottamusmiehen kanssa, koska työskentelemme saman katon alla. Työpaikkansa parhaiksi puoliksi Hakanen nostaa sen, että työtä tehdään maanantaista perjantaihin pääsääntöisesti aamuvuorossa. – Valtaosalla elintarvikealan työpaikoista tehdään vuorotyötä, joten itse arvostan tätä mahdollisuutta valtavan paljon. Myös hyvät työkaverit ovat voimavara, joka auttaa jaksamaan silloinkin, kun työ tuntuu raskaalta. Kehitettävää puolestaan löytyy tiedonkulun ja tiedottamisen puolelta. Näiden rooli on nykyaikana korostunut ja työntekijät osaavat myös itse vaatia tiedonsaantia heihin vaikuttavista asioista. Järjestäytymisaste on korkea. Noin neljä viidestä työntekijästä kuuluu liittoon. Työntekijöiden keski-ikä on 42 vuotta. Noin 60 % on naisia ja 40 % miehiä. – Tyypillisesti vanhemmilla työntekijöillä on takanaan pidempiä työsuhteita ja nuoremmat siirtyvät muutaman vuoden jälkeen eteenpäin, Hakanen sanoo. Paikallinen ammattiosasto 032 on aktiivinen. Kokouksia on säännöllisesti ja lisäksi jäsenille järjestetään erilaisia tapahtumia ja koulutuksia, joista tiedotetaan myös työpaikan ilmoitustaululla. – On hyvä, että alueella on aktiivinen ammattiosasto, Hakanen toteaa. Leikkaamon työntekijä Hanna Ketola näyttää, miten työt hoituvat ja työhyvinvointilähetti Sari Helppolainen seuraa ja raportoi työhön liittyvistä kuormitustekijöistä. Leikkaamon työntekijä Jukka Rajala.
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 Työhyvinvointia yhteistyöllä Työhyvinvointi ja työsuojelu laajemminkin ovat aiheita, jotka puhuttavat tänä päivänä paljon. Näin on myös Länsi-Kalkkunassa. Osa työtehtävistä on fyysisesti raskaita, monissa tehtävissä tulee pakkotahtista toisTeurastamon puolella Hannele Hilli varmistaa kalkkunoiden etenemisen kohti leikkaamoa. Heidi Aalto siirtää leikatut lihat linjalta toiselle. toa ja myös viileissä tiloissa tehtävä työ luo omat haasteensa. – Kokoonnumme työsuojelupalavereihin kolmen kuukauden välein käymään läpi sairauspoissaoloja, työtapaturmia ja lähellä piti -tilanteita ja pohdimme, miten työ olisi mahdollisimman sujuvaa ja vähemmän kuormittavaa. Työsuojelupalavereihin osallistuu työterveyshuollon lääkäri ja hoitaja, tuotantopäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu, Länsi-Kalkkunan työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Päivi Salminen kertoo. Länsi-Kalkkunalla työntekijöiden hyvinvointiin on panostettu esimerkiksi e-passin muodossa. Lisäksi kuntosalit, liikuntahallit ja uimahallit ovat käytettävissä kerran viikossa maksutta. Yli 50-vuotiaille työntekijöille työnantaja tarjoaa myös hierontakäynnin kuusi kertaa vuodessa. Salmisella on kerran viikossa torstaisin käytössään vapautusaikaa työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitoon. Tarpeen mukaan, kun työpaikalla on muutoin hiljaisempaa, vapautusaikaa saa enemmänkin. – Kaiken kaikkiaan toivoisin, että työntekijöitä kuultaisiin ja arvostettaisiin enemmän. Kommunikaatiossa on parantamisen varaa ja mitä varhaisemmassa vaiheessa asiat otetaan työntekijöiden kanssa puheeksi, sitä paremmat vaikuttamismahdollisuudet heillä on. Se myös lisäisi työntekijöiden luottoa työnantajapuoleen, Salminen pohtii. Melko uutena asiana on tiiviisti työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteistyötä tekevä työhyvinvointilähetti, joka kartoittaa kyselyin työntekijöiden kokemaa työhyvinvointia niin työilmapiirin kuin työolojenkin osalta. Työhyvinvointilähetiksi valittiin henkilö, joka ei enää pystynyt työskentelemään tuotannossa, mutta jolla oli halua ja kykyä jatkaa työelämässä. – Tällä tavoin saimme luotua mukautetun työnkuvan, joka hyödyttää sekä työntekijöitä, että työnantajaa, tuotantopäällikkö Jari Sillanpää kuvailee. – Tämä on todettu meillä erittäin toimivaksi malliksi ja voin lämpimästi suositella kokeiltavaksi muuallakin, Salminen kannustaa. • E L I N TA E 21
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 Kun Kivikylän Kotipalvaamo aloitti palvaamisen oman tilan savusaunassa, harva olisi uskonut millainen menestystarina siitä tuleekaan. Nykyään yrityksellä on neljä tehdasta, neljällä eri paikkakunnalla. Säkylässä, HK:n vanhassa tehtaassa, yritys on toiminut vuodesta 2013 alkaen. Säkylässä valmistuvat muun muassa Suomen suosituimmat lihapullat. Savusaunan lauteilta menestyväksi yritykseksi T Y Ö P A I K A L L A teksti ja kuvat Taru Salovaara E L I N TA E 21
E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 K ivikylän Kotipalvaamo Oy aloitti toimintansa Säkylässä vuonna 2013, kun se osti tehtaan HK:lta. Jo ennen tätä Kivikylän Kotipalvaamolla oli kaksi tehdasta; toinen Huittisissa ja toinen Rauman Lapin Kivikylässä, josta yrityksen tarina myös aikanaan alkoi. Vuonna 1979 nykyisen toimitusjohtajan Jari Laihosen isä Mikko muutti oman tilansa savusaunan kinkun palvaamiseen sopivaksi ja aloitti joululihojen palvauksen. Toiminta oli tuolloin vielä pienimuotoista ja ihmiset olivat liikkeellä lähinnä jouluna ja pääsiäisenä. Varapääluottamusmies ja 1. varatyösuojeluvaltuutettu Anne Vuorio toimii tottunein ottein jatkojalostuksessa. – Lihoja koitettiin saada myytyä katiskailmoituksin. Tuolloin ei vielä haaveiltukaan palvelutiskistä, vaan asiakkaat ostivat lihat samasta tilasta, jossa ne valmistettiin. Lihan leikkaus, jauhaminen, suolaaminen ja myynti tapahtuivat kaikki samassa tilassa, Kivikylän Kotipalvaamon toimitusjohtaja Jari Laihonen muistelee. Kivikylän Kotipalvaamo Oy:n toiminta alkoi virallisesti vuonna 1992. Seuraavana vuonna palvisauna lämpesi noin kuukauden välein ja pääsiäisenä ja jouluna päivittäin. – Rehellisyyden nimissä on sanottava, että tuossa vaiheessa intoa oli enemmän kuin osaa
E L I N TA E 23 E L I N TA E 22 Kuva ylhäällä: Tuotantolinjastossa pyörivät parhaillaan Kivikylän lihapullat. Kuva alhaalla: Sini Petäjä siivuttaa palvia ja siirtää siivut pakkauksiin. F A K TA Kivikylän Kotipalvaamo ? Henkilöstöä yhteensä noin 360, joista Säkylän tehtaalla noin 120. ? Säkylän tehtaassa valmistetaan Kivikylän lintutuotteet, lihapullat ja muut einekset. ? Kivikylän lihapullat valittu Suomen suosituimmiksi lihapulliksi. ? Säkylän lisäksi tehtaat Rauman Lapissa ja Huittisissa. Uusimpana pizzatehdas Eurassa. ? Liikevaihto 88,6 miljoonaa euroa (vuonna 2021) mista. Pitkä matka on tultu siitä nykyhetkeen, Laihonen pohtii. Pienyrityksestä merkittäväksi työllistäjäksi Kivikylän Kotipalvaamo palkkasi ensimmäisen työntekijänsä vuonna 1995. Samana vuonna Tapio Liinojan Suomen paras -ohjelmassa kerrottiin Kivikylän palvin olevan Suomen parasta ja sen jälkeen palvit liikkuivat vikkelään suoraan saunan lauteilta. – Vuosikymmenten aikana tiloja ja toimintaa on laajennettu, liikevaihto on kasvanut ja henkilöstömäärä lisääntynyt. Nykyään olemme tunnettu ja arvostettu toimija alalla, Laihonen summaa. Vaikeitakin aikoja on vuosien varrelle mahtunut. 2000-luvun alun jälkeen kasvu hidastui ja molempien silloisten tehtaiden, Lapin ja Huittisten, tilat olivat kasvua ajatellen riittämättömät sekä verottivat työntekijöiden hyvinvointia. – Vuosi 2010 oli ensimmäinen HKScanin kumppanina. Asioiden pelättiin muuttuvan, mutta lopulta huomattiin, että kaikki pysyikin ennallaan ja työtä riitti jopa aiempaa enemmän. Vain muutama vuosi tämän jälkeen ostimmekin Säkylän tehtaan, Laihonen kertaa. ?
E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 Kivikylän Kotipalvaamo on perheyritys ja työtä tehdään jo kolmannessa polvessa. Nykyisen toimitusjohtajan poika Timo Laihonen toimii Kivikylän Säkylän tehtaan tuotantopäällikkönä. – Säkylän tehtaassa valmistetaan erilaisia lintutuotteita, lihapullia ja eineksiä, kuten jauhelihapihvejä. Suomen suosituimmaksi valitut lihapullat ovat meille ylpeyden aihe. Pyrimme jatkuvasti vastaamaan kuluttajien toiveisiin ja siksi lihapulliakin on jo monessa eri maussa, Timo Laihonen kertoo. Panostuksia työsuojelutoimintaan Kivikylän Kotipalvaamon Säkylän tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Janne Helkiö aloitti itse tehtaassa HK:n aikana vuonna 2000. Vielä uran alkuaikoina selkeä enemmistö työntekijöistä oli naisia, mutta viime vuosina sukupuolijakauma on tasaantunut. Järjestäytymisaste on korkea ja lähes kaikki työntekijät kuuluvat liittoon. – Kymmenisen vuotta sitten minut valittiin ensin työsuojeluvaltuutetuksi. Ehdin toimia siinä roolissa neljä vuotta, kunnes minut valittiin myös pääluottamusmieheksi kuusi vuotta sitten. Helkiö toimii rasvapaistolinjan hoitajana ja vastaa Kivikylän tunnettujen lihapullien paistamisesta. Työsuojeluvaltuutetun ja pääluottamusmiehen tehtävien hoitamiseen hänelle on varattu 13 tuntia viikoittain. – Sinällään näiden kahden luottamustehtävän yhdistäminen on luontevaa. Joskus olisi helpompaa, kun olisi erikseen työsuojeluvaltuutettu, jonka kanssa pohtia hankalia asioita, mutta onneksi minulla on varapääluottamusmies ja osastojen luottamusmiehet, joiden kanssa teemme tätä yhdessä. Työsuojelutoimikunta kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Työterveyshuollon, tehtaan johdon ja tehdaspäällikön lisäksi siihen kuuluu kaksi työntekijöiden edustajaa. – On hyvä, että työntekijät ovat edustettuina ja työntekijöitä kuullaan. Pelkkä kuuleminen ei kuitenkaan riitä, vaan olisi tärkeää, että työntekijöiden ajatukset ja ehdotukset huomioitaisiin myös käytännössä uudistuksia tehdessä, Helkiö pohtii. Tietyt teemat, kuten koneiden äärellä työskentelyn kuormittavuus ja veto kylmässä työssä, ovat toistuvia työsuojelullisia aiheita. – Koneiden äärellä työskentely on kuormittavaa, sillä niiden korkeutta ei voi säätää. Aika harvalle mitoitus on optimi. Tehtaan laajetessa ja toiminnan kehittyessä työsuojeluun on kuitenkin jatkuvasti panostettu. Esimerkiksi ilmastointia on parannettu ja parannetaan koko ajan, Helkiö summaa. Rohkea perheyritys Viimeisin lisäys Kivikylän Kotipalvaamon tuoteperheeseen on pizza. ’O savu mio! -pizzoja löytyy kolmessa eri maussa: KunkkuKinkku, Kana-Ananas ja Salami-Aura. Tehtaan laajetessa ja toiminnan kehittyessä työsuojeluun on jatkuvasti panostettu. Maarit Niininen pakkaa valmiit pakkaukset laatikoihin, jossa ne siirtyvät eteenpäin tuotantolinjastossa.
E L I N TA E 25 E L I N TA E 2 4 Kuva vasemmalla: Katri Leino työskentelee siivutuksessa. Kuva oik. ylhäällä: Kivikylässä valmistuu myös nyhtöpossua. Kuva oik. alhaalla: SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen tutustui Kivikylän toimintaan Säkylän tehtaan tuotantopäällikkö Timo Laihosen ja työntekijöiden pääluottamismiehen ja työsuojeluvaltuutetun Janne Helkiön johdolla. – HKScanin tyhjilleen jäänyt kiinteistö Eurassa tarjosi meille oivalliset puitteet pitkään mietinnässä olleen pizzalinjaston toteuttamiseen. Vaikka markkinarako, johon lähdemme kilpailemaan, on ahdas, olemme aiemminkin onnistuneet vakiinnuttamaan paikkamme kilpailluilla sektoreilla, toimitusjohtaja Jari Laihonen toteaa. Kivikylässä on aina investoitu rohkeasti tulevaan ja reagoitu tarvittaessa tilanteeseen kuin tilanteeseen. – Esimerkiksi koronan rantautuessa Suomeen ihmiset haalivat kauppojen hyllyt tyhjiksi elintarvikkeista ja palkkasimme tuolloin pikaisella aikataululla väkeä tuotantoon, Jari Laihonen kertoo. Nykyään Kivikylän Kotipalvaamo työllistää noin 360 liha-alan ammattilaista ja lisäksi 110 maaseudun tilallista. – Välillisesti työllistyvät myös muun muassa logistiikan ja kaupan alan ammattilaiset. Tämä yritysten laaja työllistävä vaikutus jää usein liian vähälle huomiolle, Laihonen harmittelee. Vuoden 2020 taloustutkimuksessa Kivikylän Kotipalvaamo valittiin Suomen arvostetuimmaksi liha-alan brändiksi. – Käytämme tuotannossamme vain kotimaista ja paikallista lihaa sekä puolustamme suomalaista työtä. Pienennämme myös aktiivisesti omaa hiilijalanjälkeämme. Ne ovat perusarvoja, joista emme tingi. Uskon, että näistä syistä meitä arvostetaan, Laihonen päättää. • Kivikylässä on aina investoitu rohkeasti tulevaan ja reagoitu tilanteeseen kuin tilanteeseen.
E L I N TA E 27 E L I N TA E 27 E L I N TA E 2 6 E L I N TA E 2 6 E L I N TA E 27 S EL:n suuren jäsenristeilyn 1100 osallistujaa valtasi 28.–29.1.2023 TallinkSiljan Baltic Princessin, joka seilasi Turusta Kapellskäriin ja takaisin. Risteilyn 22 tunnin aikana ehti tapahtua paljon, mutta päällimmäisenä jäi mieleen poikkeuksellisen hyvä tunnelma. Ihmiset viihtyivät hyvässä seurassa ja monipuolisen ohjelman parissa. Dingon ja DJ Oku Luukkaisen keikat keräsivät yökerhon täyteen mukana tanssivaa ja laulavaa yleisöä. Ja saivat jälkikäteen paljon kehuja. Myös muut risteilyllä esiintyneet artistit kuten Eeli Hallikainen, bilebändi Beatwave ja tanssiyhtye Markku Ketola Trio saivat porukkaa liikkeelle. – Isot kiitokset kaikille, jotka olitte mukana jäsenristeilyllä ja sen järjestelyissä. Te teitte tapahtumasta hienon. Oli upeaa kokoontua näin isolla porukalla. Tätä vahvaa selliläistä yhteishenkeä tarvitsemme nyt parhaillaan käynnissä olevissa tes-neuvotteluissa, SEL:n järjestöpäällikkö Pekka Närhinen sanoo. Jäsenristeilyn ohjelmassa oli muun muassa pikatreffit, nuorten miitti, bingo, pubivisa, pokeriturnaus ja SEL:n tes-työpaja. Laivalla ratkaistiin myös SEL:n karaokemestaruus, jonka voitti Salmo Salar Oulusta hienolla tulkinnallaan Stairway to Heaven -klassikosta. Jäsenristeilyn palautteissa toistuivat usein samat kehut, kuten ”meno oli huikeaa koko reissun ajan”, ”tosi hyvä ruoka oli illallisella ja esiintyjät loistavia” ja ”ruoka, tunnelma ja ohjelma parasta A-ryhmää”. Seuraava SEL:n iso jäsentapahtuma on SEL:n kesäfestarit, jotka ovat elokuussa Uudellamaalla. • ”Meno oli huikeaa koko reissun ajan” SEL:n suuri jäsenristeily kokosi 1100 selliläistä merelle juhlimaan ja nostattamaan tes-neuvotteluissakin tarvittavaa yhteishenkeä. teksti Karoliina Öystilä kuvat Aimal Hakimi J Ä S E N R I S T E I LY
E L I N TA E 27 E L I N TA E 27 E L I N TA E 27
E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 Työn keventäminen hidastaa nivelrikon kehittymistä Nivelrikko, kuluma eli artroosi on kivulias ja yleinen sairaus. Fyysisesti raskas työ nopeuttaa taudin etenemistä. Sylvi Miettisen nivelrikko eli kuluma näkyy sorminivelissä. Työ kylmässä pakkaamossa pahensi sairautta. teksti Taina Saarinen kuva Sylvi Miettinen N ivel punoittaa, on kipeä ja turvoksissa, ei liiku kunnolla. Polvi ei taivu, kyykkyyn ei pääse, portaat tuottavat vaikeuksia. Lonkkakipu tekee kävelystä kivulloista. Sormista tulee kyhmyiset, puristusvoima heikkenee, kädestä tulee kömpelö. Nivelet jomottavat levossa. Sellaista on nivelrikko eli puhekielessä kuluma. Nivelrikko on nivelen krooninen tulehdussairaus, jossa nivelen pintaa peittävä sileä rusto tuhoutuu nopeammin kuin ehtii uusiutua. Siihen elimistö reagoi kasvattamalla lisää luuta ruston alle, ja se näkyy päälle päin. Samalla nivelten väli kaventuu. Nivelrikko voi kehittyä mihin niveleen tahansa, yleisimmin polveen ja lonkkaan, sormien kärkiniveliin, ukkovarpaitten tyviniveliin ja selkärangan niveliin. Nivelrikko on yleisin nivelten sairaus ja sitä kehittyy jokaiselle. Nivelrikkoa tulee ihan jo iän myötä. Se on yli puolella 65 vuotta täyttäneistä ja yli 75-vuotiaista jo yli 90 prosentilla. T E R V E Y S
E L I N TA E 2 9 E L I N TA E 2 8 ”Liikaa ei ole hyvä kenenkään painaa töitä. Pitää muistaa antaa elimistön levätä.” Sairauteen liittyvä kipu ja jäykkyys heikentää elämänlaatua ja toimintakykyä, mutta vaikka osalla potilaista kipu on jäytävää, osalla nivelrikko on oireeton. Työolot kuntoon Nivelien ja niitä ympäröivien rakenteiden terveyttä heikentää kova ja pitkään jatkuva fyysinen rasitus. Myös työskentely erittäin kylmässä ja kuumassa lisää riskaabelia nivelrasitusta, samoin pakkotahtinen työ. – Nivelrikkoa ja tukija liikuntaelinten sairauksia on elintarvikealalla valitettavan paljon. Sairaudet aiheuttavat sen, että työntekijöiden työsuhteita irtisanotaan, kun työkyky on heikentynyt, eikä pärjätä enää omassa työssä, sanoo SEL:n sosiaalisihteeri Kai Laaksonen. Rasitussairauksien ehkäisemiseksi voidaan työpaikoilla tehdä paljonkin. Laaksosen korjauslista on lyhyt ja simppeli. Työpaikoilla tulee pidentää elpymisaikoja, jotta elimistö saa palautua. Ylityötä on raskaissa töissä rajoitettava ja työkiertoa lisättävä. – Työn ergonomian on oltava monipuolista, yksitoikkoisten liikeratojen pitkiä toistoja pitää vaihdella. Työoloja ja -menetelmiä pitää kehittää kiireesti, kun tavoitteena pitää olla elintarvikealallakin työuransa loppuun asti jaksava työntekijä. Myös työterveyshuoltolaki yksiselitteisesti edellyttää raskaimpien töiden keventämistä. Kukaan ei saisi sairastua vain työtä tekemällä. Käytäntö on kuitenkin Laaksosen mukaan karu. Raskaita töitä tehdään vaativissa oloissa paljon, eikä yrityksissä ole tarjolla fyysistä terveyttä suojelevia, kevyempiä töitä. – Esimerkiksi yrityksen vartiointi-, ruokapalvelu-, kunnossapito-, pesulapalveluja siivoustehtävät ostetaan nykyisin ulkopuolisilta firmoilta. Näihin tehtäviin voisivat siirtyä talon omat työntekijät niin ikääntymisen kuin terveydellisten ongelmien myötä. Kylmä pahentaa Sylvi Miettisen käsistä näkee kivun. Sormet ovat turvonneet ja muhkuraiset. Ne eivät taivu eivätkä toimi kuten pitäisi. Hienomotoriikka on huono, sormia särkee. Käsiään hän ei pysty unohtamaan hetkeksikään. Käsissä näkyy myös 25 vuotta työtä kylmässä lihapakkaamossa. Lääkäri totesi Miettisen nivelrikon 15 vuotta sitten. Työ jatkui kuitenkin samana vielä vuosia, kunnes hän meni itkun kanssa puhumaan luottamusmiehelle, ettei enää pysty siihen. Uusi työ löytyi, kun tarvittiin vaatehuoltajaa. Miettinen on ollut nyt seitsemän vuotta HKScanin Outokummun tehtaan vaatehuollossa. Hän pesee ja korjaa työvaatteita, ja hyllyttää kahdesti viikossa tulevat vuokravaatteet, työtakit ja -housut, jotka pesetetään talon ulkopuolella. Nyt on paremmin, kun työtila on lämmin. Rasitus kohdistuu työssä silti edelleen sorminiveliin ja nivelrikko on edennyt kuten se tekee. – Loman aikana kipu hellittää. Vaikka eihän tämä koskaan pois häviä, Miettinen sanoo. Lääkkeenä kivun hallinta Nivelrikkoon ei ole parantavaa tai edes sen etenemistä hidastavaa lääkettä. Hoitona on särkylääke. Nivelrikossa myös liike on lääke. Riittävä liikunta lisää elimistön omien kipua vaimentavien endorfiinien eritystä. Hyvä yleiskunto on tarpeen, oli nivelrikko missä tahansa. Sopivasti rasittava, säännöllinen liikunta myös vahvistaa ja parantaa terveen ruston toimintakykyä. Miettinen tekeekin lähes päivittäin 7–10 kilometrin kävelylenkkejä ja käy jumpassa. Hän kertoo nivelrikkonsa olevan jo vaikea-asteinen. Puhdistusleikkausta, jossa tulehtunut nivelkalvo ja kyhmyt poistetaan, ei voida hänelle enää tehdä. Toiveena on työkyvyttömyyseläke. Osa-aikaiselle eläkkeelle pääsisi, mutta: – Viikko kotona toipumassa ja taas viikoksi töihin. Ei. Se tekee vain vihaiseksi. Miettinen sanoo, että lannistuminen ei auta. Taannoin paljastui, että hänen selkäkipunsa syynä on sama vaiva selkärangassa. Ajoissa lääkäriin On tärkeää, että potilaan tutkii lääkäri, joka tuntee työpaikan olosuhteet ja altisteet. Kai Laaksonen kehottaa työntekijöitä menemään ajoissa työterveyslääkärille. – Sinnitteleminen nivelet kipeinä ei ole viisasta. Se vain pahentaa sairautta ja aiheuttaa jopa parantumattoman sairauden. Ihmisen on syytä suojella ja vaalia terveyttään. Kun joutuu jäämään Kelan sairauspäivärahalle, eivät pitkistä työpäivistä saadut ylityökorvaukset juuri lämmitä. Rahaa menee lääkkeisiin ja lääkärikäynteihin, eikä menetettyä terveyttä aina saa enää takaisin. – Liikaa ei ole hyvä kenenkään painaa töitä. Pitää muistaa antaa elimistön levätä, se tukee terveyden säilymistä, Laaksonen sanoo. Nivelrikko voi olla työperäinen sairaus, mutta ei ammattitauti, sanoo työtapaturmaja ammattitautilaki. Samoin on selkä-, niskaja hartiaseudun sairauksien, lihassärkyjen ja kiertäjäkalvosinoireyhtymän ja esimerkiksi psyykkisten sairauksien kanssa. Työperäisten sairauksien synnyssä työhön liittyvät tekijät ovat osittainen, eivät pääasiallinen syy. Ammattitaudin katsotaan aiheutuvan kokonaan työstä. Koska nivelrikko ei ole ammattitauti, työnantajan työtapaturmaja ammattitautivakuutus ei korvaa sitä. •
E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 Järjestösivut AMMATTIOSASTOT JA ALUEJÄRJESTÖT TIEDOTTAVAT Etelä-Suomi Työttömien ja eläkeläisten Pääsky-kahvila on avoinna maanantaisin klo 9–11 SEL Etelä-Suomen aluetoimistolla, Siltasaarenkatu 4, 5. kerros. Tervetuloa! Länsi-Suomi 20 pohjois satakunnan elintarviketyöläiset Ammattiosasto järjestää jäsenilleen Niinisalon MTK-mökillä kevättapahtuman 15.4. klo 16. Ohjelmassa rentoa yhdessäoloa, saunomisen, ruokailun ja juotavien kera. Sitovat ilmoittautumiset 31.3. mennessä alla olevaan numeroon. Nimi ja tekstiviesti riittää. Ilmoittautuessasi kerro mahdollisesta erityisruokavalioista. Yhteiskuljetus järjestetään. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Krisse p. 0400 705 780. Tervetuloa! Häme–Keski-Suomi 2 tamperen elintarviketyöläiset / eläkeläiset Tampereen Elintarviketyöläisten eläkeläiset kokoontuvat aluetoimistolla (Rautatienkatu 10, 6. krs) tiistaisin 14.2., 14.3., 11.4. ja 9.5. klo 10–12. Tervetuloa mukaan juttelemaan ja tapaamaan tuttuja. 148 turengin elintarviketyöläiset Janakkalan Musiikkipäivätkonserttisarja 2023. Pe 10.3.2023 klo 19 Diandra, Turengin liikuntahalli, liput 35 e (17,50 €). La 11.3.23 Orpopojan valssi, Turengin kirjaston aula, liput 15e (7.50 €). Su 12.3.23 Cantores Minores, Pyhän Laurin kirkko, liput 25e (12.50e). Osasto maksaa puolet lipun hinnasta jäsenilleen. Pidä lippu tallessa! Yhteyshenkilö Ritva Laamanen, s-posti: riitu63@hotmail.com Kaakkois-Suomi 47 päijät hämeen elintarviketyöläiset Ammattiosaston jäsenilta 11.3. klo 17, Ravintola Lokki! Katso tarkemmat tiedot ammattiosaston nettisivuilta. 47 päijät hämeen elintarviketyöläiset Eläkejaosto kokoontuu 29.3. ja 26.4. klo 12 Monitoimikeskus Takataskussa, Huovilankatu 4, 15100 Lahti sekä 31.5.klo 12 SEL:n aluetoimistolla, Vuorikatu 20 a, 15110 Lahti. Tervetuloa! Itä-Suomi 23 joensuun elintarviketyöläiset Vuoden 2023 Joensuun Elintarviketyöläisten ammattiosaston kokouspäivät Ma 13.2.2023 klo 17.30 Ma 13.3.2023 klo 17.30, kevätkokous klo 18.30 Ma 8.5.2023 klo 17.30 Ma 14.8.2023 klo 17.30 Ma 8.10.2023 klo 17.30 Ma 13.11.2023 klo 17.30, syyskokous klo 18.30 Ma 11.12.2023 klo 17.30 Kokouspaikan osoite on Torikatu 5, Joensuu. Paitsi kevätja syyskokous pidetään muualla, paikka ilmoitetaan myöhemmin. Osasto tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden kalastukseen Outokummun Eräja Luontokeskuksen Mustan ja Valkeisen virkistyskalastusalueella. Ammattiosastolla on kolme kalastuslupaa, jotka ovat voimassa 1.3.2023–1.9.2023. Kalastusluvat ovat Ullan Shell huoltoasemalla KESÄRETKI KORKEASAAREEN Lauantaina 10.6.2023 SEL:n Häme-Keski-Suomen aluejärjestö järjestää tänäkin vuonna perinteisen perheretken. Tervetulleita ovat SEL:n Häme-Keski-Suomen alueen ammattiosastojen jäsenet ja heidän perheensä. Ilmoittautuminen tapahtumaan tehdään oman ammattiosastosi matkanvetäjän kautta. Seuraa ilmoittelua työpaikkasi ilmoitustaululta. Ota yhteyttä ammattiosastoosi ja ilmoittaudu retkelle mukaan 002 Maarit 040 7419450 011 Aapo 050 3534819 013 Ari 050 3057274 016 Satu 040 7468113 024 Markus 045 3258805 045 Sari 050 5507614 102 Kati 040 7323409 119 Mikko 040 5715045 148 Ritva 050 3486096 Lisätietoa matkakohteesta www.korkeasaari.fi TERVETULOA MUKAAN! Joensuu–Kuopio tien varrella, josta jäsen saa SEL:n liiton jäsenkortilla lupia käyttöön. Osasto tarjoaa naisjäsenilleen elokuvateatterilipun kansainvälisen naistenpäivän 8.3.2023 johdosta. Ilmoittautumiset Jari Niskaselle 7.3.2023 mennessä p. 044 5402 021 tai sähköpostilla niskanenjari34@gmail.com. 23 joensuun elintarviketyöläiset 158 nurmeksen ja lähiympäristön elintarviketyöläiset Joensuun ja Nurmeksen osastojen jäsenille yhteinen Tallinnan reissu 18.-20.5.2023. Kaksi yötä Sokos Hotelli Virussa + bussimatkat ja laivamatkat kansipaikoin. Lähtö 18.5. Nurmes ABC klo 4.50, Juuka ABC klo 5.25 ja Joensuun matkakeskus klo 6.45. Laiva lähtee Tallinnaan klo 15.15 ja Tallinnassa klo 17.30. Majoittuminen hotelliin. Perjantaina omaa aikaa Tallinnassa. Paluu 20.5. lähtö hotellilta klo 10. Käynti tuliaisjuomakaupassa ja laiva lähtee klo 12 ja on Helsingissä klo 14.15 ja sitten kotimatkalle! Reissun hinta 2 hh 278 €/ hlö, ammattiosaston tuki on 150 €/hlö, omavastuu 128 euroa. 1 hh lisämaksu 80 €. Omavastuu 128 € maksetaan 17.3. mennessä oman ammattiosaston tilille: Joensuu FI 0210403000307037 tai Nurmes tilille FI 5352990120074793. Sitovat ilmoittautumiset 17.3. mennessä: Joensuu: Jari Niskanen tekstiviesti 044 540 2021 tai niskanenjari34@gmail.com. Nurmes: Eija Kortelainen tekstiviesti 050 322 9152. Ilmoita nimi, syntymäaika, s-posti ja huonekaveri. Mukaan tarvitset voimassa olevan passin tai kuvallisen poliisin myöntämän henkilökortin! Pohjanmaa 6 pietarsaarenseudun elintarvike työläiset / pedersöre livs Eläkeläisille Kevätlounas / Pensionärer Vårlunch. Tervetuloa kevätlounaalle Strandikseen torstaina 4.5.2023 klo 13. Lisäätietoja tapahtumasta seuraavassa lehdessä Välkommen till vårlunch på Strandis torsdag 4.5.2023 kl 13. Mer information om evenemanget i nästa tidning. ALUEJÄRJESTÖJEN JA AMMATTIOSASTOJEN KOKOUKSET Kokouksissa käsitellään sääntömääräiset asiat, ellei toisin ilmoiteta. Ammattiosaston kevätja syyskokouksiin voivat osallistua kaikki ammattiosaston jäsenet. Kevätkokouksen malliesityslista löytyy osoitteesta selnet.selry.fi
E L I N TA E 31 E L I N TA E 3 Etelä-Suomi elintarviketyöläisten etelä suomen aluejärjestö Vuosikokous 23.3. kokousristeily Helsinki-Tallinna-Helsinki M/S Finlandia Eckerö Line. Ammattiosastojen valitsemille edustajille lähetään henkilökohtainen kutsu. 1 helsingin leipomotyöntekijät Kevätkokous pidetään ti 4.4. klo 16 aluetoimistolla, Siltasaarenkatu 4, 5. krs. Kahvija kakkutarjoilu. Johtokunta 10 helsingin elintarviketyöntekijät Kevätkokous pidetään keskiviikkona 1.3. klo 17 SEL:n Etelä-Suomen aluetoimistolla, Siltasaarenkatu 4, 5. kerros. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. 91 järvenpään elintarviketyöläiset Kevätkokous 20.3. klo 17, Ravintola Roze, Wärtsilänkatu 52, 04410 Järvenpää. Ilmoittautumiset: jarmo.hiihtola@gmail. com. Länsi-Suomi elintarviketyöläisten länsi suomen aluejärjestö Vuosikokous 11.3. piknikristeilyllä Turusta Maarianhaminaan M/S Viking Glory ja paluu Maarianhaminasta M/S Viking Grace. Ammattiosastojen valitsemille edustajille lähetetään henkilökohtainen kutsu. Tervetuloa! 20 pohjois satakunnan elintarviketyöläiset Sääntömääräinen kevätkokous 14.3. klo 14.45 Kankaanpään Toimitupa, Kuninkaanlähteenkatu 4. Tervetuloa! 32 ala satakunnan elintarviketyöläiset Kevätkokous 2.3. klo 16.30 Meri Kebab pizzeria, Satakunnankatu 26–28, 27510 Eura. Tervetuloa! 104 porin elintarviketyöntekijät Kevätkokous toimistolla 28.3. klo 16.30. Tervetuloa! 144 turun elintarviketyöntekijät Sääntömääräinen kevätkokous 27.3. klo 17, ammattiosaston kokoushuone, Maariankatu 6b 6 kerros, Turku. Kahvitarjoilu. Tarjoilun takia pyydetään ilmoittautumiset viimeistään 24.3. Marko Laakso p. 050 3796 877 tai marko.laakso@ao144.eu. 168 huittisten elintarviketyöläiset Kevätkokous 18.3. klo 11, Huittisten ABCasema, Loimijoentie 89, 32700 Huittinen. Kokoukseen osallistuville tarjotaan lounas. Häme–Keski-Suomi 2 tampereen elintarviketyöläiset Kevätkokous 29.3. klo 18.30 Scandic City, Hämeenkatu 1, 33100 Tampere. Tarjolla iltapalaa, tervetuloa! 148 turengin elintarviketyöläiset Kevätkokous la 18.3.2023 klo 11, Turengin Työväentalolla kahvin merkeissä! Johtokunta kokoustaa klo 10. Kaakkois-Suomi 77 haminan elintarviketyöläiset Kevätkokous 5.3. klo 15, Taverna Tervanaru, Tullimakasiininranta 9, 49400 Hamina. Kahvitarjoilu, tervetuloa! 122 kouvolan leipomo ja elintarviketyöläiset Kevätkokous 25.3. klo 12, Kokoustilat, Oikokatu 4, Kouvola. Kahvitarjoilu. Itä-Suomi 23 joensuun elintarviketyöläiset Joensuun elintarviketyöläisten ammattiosaston johtokunnanja kevätkokous pidetään ma 13.3. Joensuun ABC-huoltoasemalla Marjalassa klo 17.30 alkaen. Ennen kokouksia ruokailu ABC-huoltoasemalla Marjalassa klo 16.30 alkaen. 30 kuopion elintarviketyöläiset Kaikille jäsenille avoin, sääntömääräinen kevätkokous 20.3. klo 17, Itä-Suomen aluetoimisto, Haapaniemenkatu 21 B 21, 70110 Kuopio. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Johtokunta kokoontuu klo 16.30. 81 iisalmen elintarviketyöläiset Kevätkokous 9.3. klo 18.30, Ravintola Bistro Maku, Kauppakatu 15, Iisalmi. Hampurilaistarjoilu. Tervetuloa! 105 suonenjoen elintarviketyöläiset Kevätkokous 29.3. klo 17, Kahvila Kinuskihuone, Iisvedentie 2, 77600, Suonenjoki. Kahvitarjoilu, tervetuloa! 158 nurmeksen ja lähiympäristön elintarviketyöläiset Sääntömääräinen kevätkokous 17.3. klo 17, Ravintola Lempi, Porokylänkatu 18, Nurmes. Kokouksen jälkeen ruokailu. Pohjanmaa 6 pietarsaarenseudun elintarviketyöläiset Kevätkokous tiistaina 11.4. klo 17, ABC Kokkola, Heinolankaari. Sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu + pizza. Tervetuloa! Esityslista: ww.pedersorelivs.fi/kokoukset 6 pedersöre livsmedelsarbetares Vårmöte tisdag 11.4. kl.17, ABC Karleby, Heinolankaari. Stadgeenliga ärenden. Kaffeservering + pizza. Välkommen. Ärenden: www.pedersorelivs.fi/kokoukset. 7 vaasan elintarviketyöläiset Sääntömääräinen kevätkokous 1.3. klo 17, Pohjan Miesten kerhotila, Kasarminkatu 10, 65100 Vaasa. Tarjolla kahvia, pullaa ja pikkusuolaista, tervetuloa! 154 kannuksen elintarviketyöntekijät Kevätkokous 11.3. klo 12, Pouttu Törmälä, Tehtaankatu 1, Kannus. Tervetuloa suunnittelemaan tämän vuoden toimintaa. Johtokunta kokoontuu klo 11.30. Kahvitarjoilu. Pohjois-Suomi 4 oulun elintarviketyöntekijät Kevätkokous 31.3. klo 18, Scandic Station, Kajaaninkatu 17, Oulu. Esillä sääntömääräiset asiat. Ruokatarjoilu osallistujille. 33 meri lapin elintarviketyöntekijät Kevätkokous 31.3. klo 18, Motel Käpylä, Torniontie 7, Keminmaa. Tervetuloa! Ilmoittautumiset 23.3. mennessä Reino Huttunen p. 040 578 3828 tai Juha Katajamaa p. 0400 896 862. 89 kainuun elintarviketyöntekijät Kevätkokous 25.2. klo 12, Hotelli Kajanus, Koskikatu 3, 87200 Kajaani. Paikalla aluesihteeri Seija Kyllönen. Kokouskahvit. Helsingin Leipomotyöntekijäin ammattiosasto nro 1 järjestää PERHERETKEN Tallinnan eläintarhaan 20.5.2023 Lähtö M/S Finlandialla klo 9 ja perillä Tallinnassa klo 11.15. Paluu Tallinnasta klo 18.30 ja saapuminen Helsinkiin klo 21. Matkan hinta on 45 € aikuinen ja lapsi (6-17-v.) 25 €. Hinta sisältää: • Kansipaikka meno-paluu • Meriaamiainen ja herkullinen buffet-illallinen • Tavarasäilytys hytissä • Bussikuljetus satama–eläintarha–satama • Eläintarhan liput ja opastettu kierros suomen kielellä Paikkoja rajoitetusti vain ammattiosasto 1 jäsenille. Ilmoittaudu viimeistään 15.4. https://sel1.yhdistysavain.fi/tapahtumat/perheretki/
E L I N TA E 33 E L I N TA E 32 Järjestösivut KOULUTUKSET Jos haluat osallistua koulutukseen, täytä kurssihakemus, jonka löydät osoitteesta www.selry.fi/koulutus ja lähetä se allekirjoitettuna osoitteella: SEL Jaana Saaranen Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Kysy lisää koulutuksista koulutussihteeri Jaana Saaraselta p. 050 379 9269 tai jaana.saaranen@selry.fi. TYÖSUOJELUN JATKOKURSSI SEL:n oma kurssi 6.–10.3.2023 5 pv Osa I Murikka-opisto 17.–21.4.2023 5 pv Osa II Murikka-opisto Kehitä henkilökohtaista työsuojeluosaamistasi kahden viikon jatkokurssilla. Kurssi syventää peruskurssilla hankittuja tietoja ja antaa taidollisia valmiuksia tuloksekkaaseen työsuojelutyöhön. Työterveydestä, työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen vaatii laajaa osaamista ja kykyä soveltaa tietoa omaan toimintaympäristöön. Uusia toimintatapoja on etsittävä ja kehitettävä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kurssi on kaksiosainen. Lähijaksojen välissä on noin kuukausi. Kurssille hakeminen tapahtuu yhdellä hakemuksella, johon merkitään molemmat viikot. Viikko I: • ennakkotehtävän käsittely • työsuojelutoiminnan itsearviointi • häirintä ja epäasiallinen kohtelu • työturvallisuuskulttuurin selvittäminen • työturvallisuusrikokset • onnistunut työyhteisöviestintä ja yhdessä tekemisen taito • työtapaturmien tutkinta • koneja laiteturvallisuus • välitehtävän valmistelu Viikko II: • välitehtävän käsittely • työhygienia • neuvottelutaito työsuojelutehtävissä • työja toimintakyvyn ylläpitäminen ja työterveyshuolto • viranomaistoimintaan tutustuminen • työsuojelu yhteisellä työpaikalla ja erilaiset työsuhteet YRITYSTALOUS, KASSAVIRTAA JA KANNATTAVUUTTA 6.–8.3.2023 3 pv Murikka-opisto Henkilöstön edunvalvojat joutuvat usein perehtymään yrityksen talouteen ja osallistumaan siihen liittyvään keskusteluun. Siksi heidän on hyvä osata lukea ja ymmärtää erilaisia taloudellisia raportteja. Tällöin on vankempi pohja osallistua henkilöstön edustajana erilaisiin kehitysryhmiin tai neuvotella esimerkiksi palkkausjärjestelmistä, jotka perustuvat yrityksen tulokseen. Yritystalouden kurssi on tarkoitettu luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille sekä muille henkilöstöedustajille erilaisissa yhteistyöelimissä. Kurssilla harjoitellaan yrityksen taloudellisen tilan tulkintaa ja arviointia sekä tutustutaan yrityksen tilinpäätökseen ja tärkeimpiin tunnuslukuihin yrityspelin avulla. Kurssilla tehdään analyysia kurssilaisten työpaikkojen taloudellisesta tilasta. Yrityspeli on motivoiva ja konkreettinen tapa oppia yritystalouden perusteita. NEUVOTTELUTAITO SEL:n oma kurssi 8.–12.5.2023 5 pv Murikka-opisto Hyvä neuvotteluosaaminen on edunvalvojan keskeinen taito. Mitä enemmän sopiminen siirtyy paikalliseksi, sitä tärkeämpää on hallita neuvotteluprosessi eri vaiheineen. Kurssi on tarkoitettu työpaikkojen luottamusja työsuojelutehtävissä toimiville. Kurssin sisältöä: • Neuvotteluprosessi teoriaa: valmistelusta arviointiin ja seurantaan • Neuvottelijoiden roolit, ryhmäviestintätaidot ja vaikuttaminen • Neuvotteluharjoituksia • Ratkaisukeskeisyys ongelmatilanteissa • Neuvottelumuistion laatiminen ja tuloksista tiedottaminen MINÄ JA TYÖYHTEISÖNI MUUTOKSESSA: TYÖPSYKOLOGIAN KURSSI 22.–26.5.2023 5 pv Kiljavan opisto Kurssi sopii perusja jatkokurssit käyneille työsuojeluhenkilöille ja luottamusmiehille. Koulutus antaa valmiuksia muutostilanteiden kohtaamiselle ja niistä selviytymiselle työpaikalla. Avainsisältöjä • työpsykologian tavoitteet ja määritelmät • työelämän muutossuunnat – haasteet työhyvinvoinnille • hyvinvoinnin yksilöllisyys työelämän muutoksissa – työstressi ja yksilölliset selviytymisen keinot työssä – itsensä johtaminen • muutoksessa oleva organisaatio ja työyhteisön toimivuus – organisaation rakenne ja toimivuus tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin näkökulmasta – yksilö työyhteisön jäsenenä • muutoksen johtaminen – työhyvinvoinnin edistäminen – tunteet työssä – työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen – työn ja työyhteisön kehittäminen E L I N TA E 33
E L I N TA E 33 E L I N TA E 32 HAE SEL:N KULTTUURIAPURAHAA 1.1.–28.2.2023 SEL myöntää apurahoja SEL:n jäsenten kulttuuriharrastusten edistämiseen. Kulttuuriapurahaa on viime vuosina myönnetty esimerkiksi teatterin, kuvataiteen, musiikin, kirjallisuuden, valokuvauksen ja käsitöiden harrastajille. Kulttuuriapurahaa ei myönnetä liikuntatai urheiluharrastuksiin. Kulttuuriapurahaa voivat hakea kaikki SEL:n jäsenet. Kulttuuriapurahaa haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, joka lähetetään 1.1.– 28.2.2023 välisenä aikana sähköpostilla osoitteeseen: riitta.koistinen@ selry.fi. Kirjoita sähköpostiviestin otsikoksi: Hakemus SEL:n kulttuurirahastolle. SEL:n liittohallitus hyväksyy apurahat huhtikuussa. Päätöksestä tiedotetaan Elintae-lehdessä ja henkilökohtaisesti apurahojen saajille. Lisätietoja antaa SEL:n hallinnon sihteeri Riitta Koistinen, p. 0400 139 940. 25-VUOTISJÄSENLOMAT VIIDEN VUOROKAUDEN LOMAT 17.–22.4.2023 HÄRMÄN KYLPYLÄ, KAUHAVA Tutustu kohteeseen: www.harmankylpyla.fi 7.–12.8.2023 KYLPYLÄHOTELLI SANI, KALAJOKI Tutustu kohteeseen: www.santashotels.fi/fi/hotelsani 11.–16.9.2023 HOLIDAY CLUB KATINKULTA, VUOKATTI Tutustu kohteeseen: www.holidayclubresorts.com/fi/ kohteet/katinkulta/ 29.10.–3.11.2023 KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, KUOPIO Tutustu kohteeseen: www.rauhalahti.fi KOLMEN VUOROKAUDEN LOMAT 11.–14.5.2023 SCANDIC AULANKO, HÄMEENLINNA Tutustu kohteeseen: www.scandichotels.fi/hotellit/suomi/ hameenlinna/scandic-aulanko 12.–15.10.2023 HOLIDAY CLUB SAIMAA, LAPPEENRANTA Tutustu kohteeseen: www.holidayclubresorts.com/fi/kohteet/saimaa/ SEITSEMÄN VUOROKAUDEN OMATOIMILOMA KOIVIKKORANTA, KANGASNIEMI KESÄKUUSTA SYYSKUUN PUOLEEN VÄLIIN Voit viettää SEL:n 25-vuotisjäsenlomasi myös omatoimilomana liiton jäsenten omassa kesäpaikassa Koivikkorannassa Kangasniemellä. Koivikkoranta on avoinna kesäkuusta syyskuuhun. Omatoimiloma sisältää mökkivuokran enintään seitsemäksi vuorokaudeksi sekä oman perhesaunavuoron. Voit myös majoittua mökin sijaan omassa asuntovaunussa tai asuntoautossa, jolloin loma sisältää asuntoautoja vaunupaikan enintään seitsemäksi vuorokaudeksi sekä oman perhesaunavuoron. Tutustu: www.selry.fi/koivikkoranta Lue lisää ja täytä hakemus: www.selry.fi/lomat E L I N TA E 33 HRGR0081_Ad_116x70.indd 1 HRGR0081_Ad_116x70.indd 1 2023-01-17 10:57 2023-01-17 10:57 Rosten rekrytoi: LEIPUREITA/LEIPOMOTYÖNTEKIJÖITÄ työskentelemään perinteisen leipomovalikoiman ja innovatiivisten tuoteuutuuksien pariin. Rostenilla leipomisen keskiössä on hyvä maku, joka syntyy ammattitaitoisten tekijöiden avulla ja intohimosta leipomiseen. HAE 28.2.2023 mennessä: Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi otsikolla ”LEIPURI / LEIPOMOTYÖNTEKIJÄ 2023” osoitteeseen: rekrytointi@leipomorosten.fi LUE LISÄÄ: www.leipomorosten.fi/yritys/rekrytointi Maku vie mukana TUNTUUKO ARKI SAMAN TAIKINAN VAIVAAMISELTA? Hae töihin Suomen kolmanneksi suurimpaan leipomoon.
E L I N TA E 35 E L I N TA E 3 4 SEL:n kursseilta saat uusia tietoja ja taitoja SEL:N JA ETL:N SOPIMAT KURSSIT MURIKKA-OPISTON KURSSIT JÄRJESTETÄÄN, ellei toisin mainita, Murikka-opistolla Tampereella Teiskossa. Murikka-opistolla on koulutustilat myös Hakaniemessä Helsingissä. KILJAVAN OPISTON KURSSIT JÄRJESTETÄÄN Kiljavan opistolla Nurmijärvellä Kiljavalla, Kuopiossa ja Oulussa. SEL:N OMAT KURSSIT OVAT VAIN SEL:N JÄSENILLE ja yleisillä kursseilla on myös muiden ammattiliittojen jäseniä. Lue lisää ja täytä hakemus: www.selry.fi/koulutus LUOTTAMUSMIESTEN PERUSKURSSI (5 PV) 1. 6.–10.2. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto 2. 6.–10.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto, Hakaniemi 3. 13.–17.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto 4. 20.–24.2. Yleinen kurssi Kiljavan opisto, Oulu 5. 17.–21.4. Yleinen kurssi Kiljavan opisto, Kuopio 6. 8.–12.5. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto 7. 11.–15.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto 8. 9.–13.10. Yleinen kurssi Murikka-opisto 9. 13.–17.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto GRUNDKURS FÖR FÖRTROENDEMÄN (5 DGR) 10. 13.–17.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto LUOTTAMUSMIESTEN JATKOKURSSI (5+5 PV) 1. osa 2. osa 11. 17.–21.4. 29.5.–2.6. Murikka-opisto 12. 22.–26.5. 21.–28.5. Kiljavan opisto, Oulu 13. 25.–29.9. 6.–10.11. SEL:n oma kurssi, Murikka-opisto 14. 23.–27.10. 27.11.–1.12. Murikka-opisto FORTSÄTTNINGSKURS FÖR FÖRTROENDEMÄN (5+5 DGR) Del 1 Del 2 15. 21.–25.8. Hagnäs 2.–6.10. Murikka-opisto TYÖSUOJELUN PERUSKURSSI (5 PV) 16. 6.–10.2. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto 17. 20.–24.2. Yleinen kurssi Kiljavan opisto, Oulu 18. 17.–21.4. Yleinen kurssi Kiljavan opisto, Kuopio 19. 8.–12.5. Yleinen kurssi Murikka-opisto 20. 4.–8.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto GRUNDKURS I ARBETARSKYDD (5 DGR) 21. 30.1.–3.2. Yleinen kurssi Murikka-opisto, Hagnäs TYÖSUOJELUN JATKOKURSSI (5+5 PV) 1. osa 2. osa 22. 6.–10.3. 17.–21.4. SEL:n oma kurssi, Murikka-opisto 23. 27.–31.3. 24.–28.4. Murikka-opisto 24. 11.–15.9. 9.–13.10. Murikka-opisto FORTSÄTTNINGSKURS I ARBETARSKYDD (5+5 DGR) Del 1 Del 2 25. 21.–25.8. Hagnäs 13.–17.11. Murikka-opisto TYÖSUOJELUN TÄYDENNYSKURSSI: RISKIEN HALLINTA (3 PV) 26. 11.–13.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto 27. 25.–27.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto TYÖSUOJELUN TÄYDENNYSKURSSI: KEMIALLISET TEKIJÄT TYÖPAIKALLA (3 PV) 28. 10.–12.5. Yleinen kurssi Murikka-opisto 29. 30.10.–1.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto, Hakaniemi ERGONOMIA TUOTTAVUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISESSÄ (3 PV) 30. 15.–17.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto KUUKAUDEN KURSSI (1 KK) 1. osa 2. osa 31. 18.–29.9. 30.10.–10.11. Kiljavan opisto
E L I N TA E 35 E L I N TA E 3 4 MUUT KURSSIT NEUVOTTELUTAITO (5 PV) 8.–12.5. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto TOIMIVA KOKOUS (3 PV) 13.–15.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto 1.–3.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto AMMATTIOSASTON JOHTAMINEN (5 PV) 23.–27.1. Yleinen kurssi Murikka-opisto 2.–6.10. Yleinen kurssi Murikka-opisto SIHTEERINÄ YHDISTYKSESSÄ (5 PV) 30.1.–3.2. Yleinen kurssi Murikka-opisto OSANA YHTEISKUNTAA – VAIKUTTAMISTA JA MEDIALUKUTAITOA (3 PV) 16.–18.1. Yleinen kurssi Murikka-opisto YHDISTYKSEN TALOUDENHOITO (5 PV) 25.–29.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto KIRJANPITO-OHJELMAKURSSI (3 PV) 8.–10.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto KANSANTALOUDEN KURSSI (3 PV) 2.–4.10. Yleinen kurssi Murikka-opisto NAISET TOIMIJOINA (3 PV) 24.–26.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto JÄRJESTYKSENVALVOJAN PERUSKURSSI (5 PV) 18.–22.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto JÄRJESTYKSENVALVOJAN LISÄKOULUTUS (2 PV) 23.–24.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto JÄSENHANKINTAKURSSI (3 PV) 25.–27.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto AJATUKSET TEKSTIKSI – KIRJOITTAMISEN PERUSKURSSI (5 PV) 11.–15.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto PUHEVIESTINNÄN PERUSTEET (5 PV) 30.1.–3.2. Yleinen kurssi Murikka-opisto 20.–24.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto HYVÄ JUTTU JULKISUUTEEN (5 PV) 23.–27.10. Yleinen kurssi Murikka-opisto IHMISSUHTEET TYÖPAIKALLA (5 PV) 4.–8.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto 27.11.–1.12. Yleinen kurssi Murikka-opisto EWC-PERUSKURSSI (2 PV) 13.–14.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto ENGLANNIN ALKEET TYÖELÄMÄSSÄ (5 PV) 27.11.–1.12. Yleinen kurssi Murikka-opisto THE RULES OF WORKING LIFE IN ENGLISH – TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ENGLANNIN KIELELLÄ (3 PV) 8.–10.5. Yleinen kurssi Murikka-opisto TYÖTURVALLISUUSKORTTIKOULUTUS (2 PV) 4.–5.5. Yleinen kurssi Murikka-opisto, Hakaniemi 26.–27.10. Yleinen kurssi Murikka-opisto TIETOTEKNIIKAN PERUSKURSSI (5 PV) 9.–13.1. Yleinen kurssi Murikka-opisto 21.–25.8. Yleinen kurssi Murikka-opisto TIETOTEKNIIKAN JATKOKURSSI (5 PV) 13.–17.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto 18.–22.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto 13.–17.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto TIETOTEKNIIKAN TÄYDENNYSKURSSI (5 PV) 22.–26.5. Yleinen kurssi Murikka-opisto 30.10.–3.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto 11.–15.12. Yleinen kurssi Murikka-opisto TYÖOIKEUDEN PERUSKURSSI (5 PV) 32. 24.–28.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto, Hakaniemi 33. 23.–27.10. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto, Hakaniemi PAIKALLINEN SOPIMINEN (5 PV) 34. 16.–20.1. Yleinen kurssi Murikka-opisto 35. 6.–10.11. SEL:n oma kurssi Murikka-opisto YRITYSTALOUS – KASSAVIRTAA JA KANNATTAVUUTTA (3 PV) 36. 6.–8.3. Yleinen kurssi Murikka-opisto 37. 11.–13.12. Yleinen kurssi Murikka-opisto TOIMIVAT JA TERVEELLISET TYÖAJAT (3 PV) 38. 2.–4.5. Yleinen kurssi Murikka-opisto 39. 6.–8.11. Yleinen kurssi Murikka-opisto TYÖ JA HENKINEN HYVINVOINTI (5 PV) 40. 18.–22.9. Yleinen kurssi Kiljavan opisto HYVINVOINTI TYÖYHTEISÖSSÄ (3 PV) 41. 12.–14.4. Yleinen kurssi Murikka-opisto 42. 18.–20.9. Yleinen kurssi Murikka-opisto TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUS TYÖPAIKALLA (3 PV) 43. 29.11.–1.12. Yleinen kurssi Murikka-opisto PSYKOSOSIAALINEN KUORMITUS HALLINTAAN (3 PV) 44. 22.–26.5. Yleinen kurssi Kiljavan opisto
E L I N TA E 3 6 Tes-neuvottelut ovat käynnissä! Oletko valmis? Liity oman alasi ammatti liittoon, ellet ole jo jäsen. Huolehdi, että työkaverisikin kuuluvat liittoon. Tarkista, että työpaikkasi ja yhteystietosi ovat oikein SEL:n jäsenrekisterissä ja lisää tilinumerosi jäsentietoihisi lakkoavustuksen maksamista varten osoitteessa www.selry.fi/easiointi. Juttele työkavereidesi kanssa, mikä tessissä on tärkeintä. Seuraa luottamusmiehesi ja SEL:n tiedotusta. Vain SEL:n jäsenenä olet mukana puolustamassa ja parantamassa elintarvikealan työntekijöiden palkkoja ja muita työehtoja sekä työoloja. Liitossa on hyvä olla! Jokaisen. Tes = työehtosopimus Työehtosopimuksesi neuvottelevat elintarvikealan työntekijöitä edustava SEL ja työnantajia edustava ETL. Tessissä sovitaan palkkojen ja muiden työehtojen vähimmäistasot. Lue lisää: www.selry.fi/tes 1. 2. 3. 4. Tilaa palkansaajan lehti kotiisi edullisesti!
SEL tarjoaa jäsenilleen lehtiedun, jolla saat alennuksen palkansaajalehden tilaushinnasta, kun tilaat lehden kotiisi. Liiton lehtiedun lisäksi osa ammattiosastoista tarjoaa oman lehtiedun jäsenilleen. Lehtietu on tarkoitettu jatkuvaan kestotilaukseen tai vähintään 12 kuukauden määräaikaiseen tilaukseen. Jokainen jäsen voi tilata yhden palkansaajalehden lehtiedullaan. Voit käyttää lehtiedun painetun lehden, digilehden tai näköislehden tilaukseen. Samassa taloudessa asuvat liiton jäsenet, myös eri ammattiliittojen jäsenet, voivat yhdistää omat lehtietunsa saman lehden tilauksen maksamiseen. Kun haluat käyttää lehtietusi, tee tilaus lehden verkkosivujen kautta tai soittamalla, ja kerro tilatessasi ammattiliittosi nimi ja ammattiosastosi numero, niin lehtiedun määrä vähennetään tilaushinnastasi. Tilaa palkansaajan lehti kotiisi edullisesti! Vielä ehdit saada SEL:n kalenterin 2023 soittamalla liittoon numeroon 09 4246 1230, joka palvelee maanantaista torstaihin kello 8.30–15.30 ja perjantaisin kello 8.30–15. Kalentereita toimitetaan tilausjärjestyksessä niin kauan kuin niitä riittää. Kalenteri on SEL:n jäsenelle maksuton jäsenetu. SEL:n kalenteri on Suomessa valmistettu Ajaston Agenda-taskukalenteri. www.selry.fi/kalenteri Tarvitsetko tämän vuoden kalenterin? Tunnetko jäsenvakuutuksesi? Lehti Lehtietu Demokraatti 38 euroa Kansan Tahto 33 euroa Kansan Uutiset 38 euroa Ny Tid 38 euroa Tiedonantaja 38 euroa Viikko Pohjois-Karjala 33 euroa Elintakeen ristikon 8/2022 voittaja: Vladimir Tirkkonen, Kuopio. Onnittelut voittajalle! RISTIKON RATKAISU Välähtääkö-tietovisan vastaukset: 1. b) kuivattua levää, 2. c) 90 %, 3. b) puumasta, 4. b) Raippaluodon silta, 5 a) Emma-gaalassa, 6. b) 23 osakilpailua, 7. c) Liverpoolissa. MUISTOISSAMME M ARJAT TA ”JATTA” TUOMIKOSKI syntyi 18.8.1928, hän kuoli 6.9.2022 Helsingissä 94-vuotiaana. Jatta aloitti liiton palveluksessa 1.2.1946. Hänen työuransa SEL:n toimistonhoitajana kesti yli 42 vuotta päättyen eläköitymiseen 1.9.1988. SEL on vakuuttanut jäsenensä vakuutusyhtiö Turvassa. Järjestövakuutus tuo turvaa osallistuessasi SEL:n järjestötehtäviin ja -tilaisuuksiin Suomessa ja ulkomailla. Työikäisten jäsenten ja opiskelijajäsenten jäsenvakuutukseen sisältyy myös vapaa-ajan matkustajavakuutus. Turva tarjoaa SEL:n jäsenille täyden kympin alennuksia myös muista vakuutuksista. Tutustu jäsenvakuutuksesi ehtoihin ja tuoteselosteeseen osoitteessa turva.fi/sel
E L I N TA E 3 8 ”Toivoisin, että työntekijät ymmärtäisivät liiton merkityksen” Vastikään osaston luottamusmiehenä aloittanut Laura Niemi uskoo, että yhteistyöllä niin työnantajan kuin liitonkin kanssa päästään työntekijöiden kannalta parhaaseen lopputulokseen. ”Minulle oli itsestään selvää, että liityn ammattiliiton jäseneksi.” L aura Niemi, 30, on paljasjalkainen turenkilainen. Hän työskentelee Turengin Valiolla varastotyöntekijänä ja valvoo työssään pääasiassa jälkipakkauskoneita. Ennen Valiolle tuloa Niemi työskenteli kaupan alalla. – Olen koulutukseltani teollinen pintakäsittelijä, mutta niitä töitä en ole tehnyt päivääkään valmistumiseni jälkeen. Valiolla aloitin tammikuussa 2020. Etsin vaihtelun vuoksi töitä, hain ja pääsin Valiolle. Voi siis sanoa, että päädyin sattuman kautta nykyiseen työhöni. Turengin Valio ei kuitenkaan ollut Niemelle ennestään täysin vieras. – Isäni puolen sukua on töissä Turengin jäätelötehtaalla, joka oli aiemmin Valion omistuksessa. Tästä on toki aikaa, mutta en siis ole ensimmäinen Valion työntekijä suvussani, Niemi naurahtaa. Valio Turengilla on noin 140 työntekijää ja heistä noin 65 työskentelee SEL:n työehtosopimuksella. Turengin Valio on ainut Valion tuotantolaitoksista, joka valmistaa iskukuumennettuja UHT-tuotteita. Sen lisäksi Turengissa valmistetaan maitoa, kermaa ja ruokakermaa sekä lastenruokaa, kuten äidinmaidonkorviketta, puuroja ja vellejä. – Monilla meillä valmistetuilla tuotteilla on verrattain pitkä säilymisaika, minkä vuoksi Turengista on myös paljon vientiä esimerkiksi Ruotsiin. Luottamusmies linkkinä liittoon Kun Niemi aloitti Valiolla, osaston luottamusmies lähestyi häntä liittymislomakkeen kanssa jo ensimmäisenä työpäivänä. – Minulle oli itsestään selvää, että liityn ammattiliiton jäseneksi, mutta en tiennyt mihin liittoon minun pitäisi liittyä. Siksi osaston luottamusmiehen ottama kontakti oli tärkeä. Liityinkin liittoon heti samana päivänä, Niemi muistelee. Niemi kertoo aina kuuluneensa ammattiliittoon, mutta ei ole aiemmissa ammattiliitoissa toiminut luottamustehtävissä. Viime vuonna hänet valittiin osaston luottamusmieheksi. – Edellinen osaston luottamusmies kysyi, olisinko kiinnostunut tehtävästä. Vastasin myöntävästi ja tulin valituksi osaston luottamusmieheksi. Vaikka olen vielä itse aika uusi näissä kuvioissa, teemme paljon yhteistyötä pääluottamusmiehen kanssa. On helpottavaa, kun tietää että tukena on kokenut ja osaava pääluottamusmies. L U O T TA M U S H E N K I L Ö Laura Niemi toimii Turengin Valiolla osaston luottamusmiehenä. teksti ja kuva Taru Salovaara
E L I N TA E 3 8 Vastikään osaston luottamusmiehenä aloittanut Niemi toivoo, että työntekijät kertoisivat rohkeasti kohtaamistaan haasteista työpaikalla, jotta niitä voitaisiin yhdessä lähteä ratkomaan. Luottamusmiehenä hän haluaa olla helposti lähestyttävä ja auttaa ihmisiä. – Omalla osastollani varastossa on noin 20 työntekijää, joten olemme melko tiivis porukka. Osaston luottamusmies on siis kaikille oikeasti tuttu ja toivon, että se madaltaa kynnystä tulla kertomaan mahdollisista ongelmistakin. – On kuitenkin todettava, että meillä Turengissa yhteistyö työnantajan ja työntekijöiden välillä on ollut pääasiassa varsin sujuvaa, eikä suurempia kahnauksia ole ollut. Näin ollen haasteetkin ovat olleet vähäisempiä, Niemi arvioi. Nuorten järjestäytymisaste huolena Vapaa-ajallaan Niemi harrastaa kuntosalilla käymistä ja koiran kanssa lenkkeilyä. – Harrastukset ovat mukavaa vastapainoa työlle ja auttavat jaksamaan arjessa paremmin. Luottamustehtävässä jaksamisessa Niemi pitää tärkeänä, että ympärillä olevan tuen lisäksi saa koulutusta tehtävään. Liiton järjestämät koulutukset antavat hyvät valmiudet tehtävässä toimimiseen. – Osallistun itse seuraavalle kurssille helmikuussa. Vaikka tietää työpaikalla saavansa tukea myös pääluottamusmieheltä, liiton järjestämät koulutukset antavat kuitenkin hyvät lähtökohdat tässä tehtävässä toimimiseen. Niemi kokee myös liiton vapaamuotoisemmat tapahtumat tärkeinä. – Olen itse osallistunut paljon liiton nuorille suunnattuihin tapahtumiin ja sitä kautta kiinnostunut toiminnasta. Erityisen tärkeänä näen sen nuorten kannalta, joille ammattiliittoon kuuluminen ei ole itsestään selvää työelämään tullessa. Nuorten järjestäytyminen puhuttaa laajasti ammattiyhdistysliikkeessä ja sama mietityttää Niemeäkin. – Toimin tällä hetkellä SEL:n nuorisojaoston jäsenenä. Omalta osaltani haluan niin luottamusmiehenä kuin jaostossakin viedä eteenpäin viestiä siitä, kuinka tärkeää on, että järjestäytymisaste on mahdollisimman korkea. Moni ikäiseni ja nuorempi kuvittelee, että nykyiset työehdot ovat kiveen hakattuja, vaikka näinhän ei tietenkään ole. Haluan, että jokainen ymmärtää järjestäytymisen merkityksen siinä, että meillä on tulevaisuudessakin työehdot, jotka takaavat lakia paremmat ehdot työn tekemiselle, Niemi summaa. • SEL korvaa jäsentensä työelämään liittyviä opintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa tai avoimessa yliopistossa enintään 200 euroa/jäsen/vuosi. Tuki anotaan etukäteen ja se maksetaan jälkikäteen kurssimaksun kuittia ja hyväksytyn kurssisuorituksen todistusta vastaan. Lue lisää ja täytä hakemus osoitteessa www.selry.fi/koulutus Lisätietoja antaa SEL:n koulutussihteeri Jaana Saaranen, p. 050 3799 269 tai jaana.saaranen@selry.fi. Kiinnostaako sinua opiskelu avoimessa korkeakoulussa? Hyödynnä SEL:n uusi jäsenetu:
E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 Luottamusmies on myös viestinviejä, sovittelija ja välimies Työelämä muuttuu, mutta luottamusmiehen rooli on pysynyt yllättävänkin samanlaisena, kertoo Teollisuuden palkansaajien tuore raportti. T U T K I M U S Luottamusmiehet kokivat yhteistyön työnantajan kanssa sujuvan keskimäärin varsin hyvin. Yleisin annettu kouluarvosana yhteistyön onnistumiselle oli 8. Kuva ei liity juttuun. teksti Sami Turunen kuva Eetu Kinnunen
E L I N TA E 41 E L I N TA E 4 ”Yhteistoiminnan tärkeys ymmärretään molemmin puolin.” ”Luottamusmiehen tehtävä on erinomainen koulu ja hyvin tärkeä tehtävä.” S anakirjasta löytyvä luottamusmiehen määritelmä ei vastaa aina sitä, mitä tehtävä on työpaikoilla käytännössä. – Vaikka luottamusmies onkin liiton edustaja työpaikalla, ei hän ole vain liiton jatke. Luottamusmiehellä on viestinviejän, sovittelijan ja välimiehen rooli, hän on huolien kuuntelija ja yhteistyökumppani joka suuntaan. Rooli näyttäytyy hyvin erilaisena kuin yleinen käsitys on, sanoo työja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja. Myöskään ihmiset työpaikalla eivät välttämättä tunne luottamusmiehen roolia ja rajoja, vaan olettavat, että luottamusmies hoitaa kaiken. Tehtävän paisuminen liian epämääräiseksi huolestuttaa tutkijaa. – Jos luottamusmies ei ole päätoiminen, vaan hoitaa myös omaa normaalia työtään, alkaa paletti kasvaa sen kokoiseksi, että hänellä ei ole aikaa hoitaa kaikkea. Tässä nousee esille jaksaminen, ja siksi tehtävän hoitaminen ei ole enää välttämättä ihan niin kiinnostavaa tai houkuttelevaa. Tällaisia asioita nousee esille tammikuussa julkaistusta Teollisuuden palkansaajien Luottamusmies 2020luvun työpaikalla -raportista. Paanetoja tarkastelee raportissa luottamusmiesjärjestelmää ja luottamusmiehen valintaa, asemaa ja tehtäviä. Kyselyssä selvitettiin myös sitä, miten työn ja sopimisjärjestelmän muutokset vaikuttavat luottamusmiehen tehtäviin. Monipuolisempaa koulutusta Jaana Paanetojan mukaan toiminta työpaikoilla ei näyttäydy elävässä elämässä niin vahvana vastakkainasetteluna kuin yleisessä keskustelussa usein annetaan ymmärtää. Työnantajien ja työntekijäpuolen kesken työpaikoilla tehdään hyvää yhteistyötä. – Luottamusmies ei ole se nyrkkiä pöytään iskevä tyyppi, vaan yhteistoiminnan tärkeys ymmärretään molemmin puolin. Tutkimuksessa luottamusmiehet pitivät työehtosopimuksiin perustuvaa järjestelmää hyvänä. He kokivat yhteistyön toimivana ja yleisin sille annettu kouluarvosana oli kahdeksan. Yhteistyö on merkittävää tehtävän menestyksekkään hoitamisen kannalta – ja se vaikuttaa myös koulutuksen vaatimuksiin. – Luottamusmiehille tarjotaan kyllä paljon koulutusta, mutta vielä enemmän pitäisi pyrkiä järjestämään yhteisiä koulutuksia työnantajan kanssa. Koulutuksen pitäisi olla myös hyvin laaja-alaista eikä pelkästään tessin tai työlainsäädännön läpikäyntiä. Tehtävä vaatiikin nykyään monen tyyppistä osaamista: esimerkiksi talousosaamista sekä hyviä neuvotteluja ihmissuhdetaitoja. Paanetoja sanoo, että ammattiliittojen pitäisi miettiä myös sitä, tarvitaanko työpaikoilla työntekijöiden puolelle muitakin henkilöitä luottamusmiesten lisäksi, jotta luottamusmiehet voivat keskittyä paremmin heille kuuluviin asioihin. Pakko ei toimi motivaattorina Vaikka digitaalisuus ja kansainväliset asiat lisääntyvät työelämässä jatkuvasti, hieman yllättäen tutkimuksen mukaan luottamusmiehen tehtäviin se ei juuri heijastu. – Omakin olettama oli, että se jollain lailla näkyisi luottamusmiesten työssä. Mutta digitalisoituminen ei näy oikeastaan ollenkaan. Erilaiset kansainvälistymistilanteet liittyvät taas lähinnä liikkeenluovutusten kaltaisiin asioihin, ei niinkään esimerkiksi kielitaitoon siellä työpaikalla. Ihmisillä on edelleen halua ryhtyä luottamusmieheksi. Silti tehtävässä on usein ”kun jonkun on pakko hoitaa” -asetelmaa. Pakko ei ole kuitenkaan koskaan hyvä motivaattori. – Luottamusmiehen tehtävään pitäisi aina valita se paras mahdollinen useamman ihmisen joukosta. Olisi myös työnantajan etu, että kumppani, jonka kanssa tehdään yhteistyötä, on osaava ja hakeutunut tehtävään omasta halustaan. Paanetoja muistuttaa, että luottamusmiehen tehtävä on erinomainen koulu ja hyvin tärkeä tehtävä. – Sen pitäisi olla haluttu positio. Tiedonsaannissa parannettavaa Paanetojan mukaan luottamusmiesjärjestelmä on sinällään varsin toimiva, vaikka työehtosopimusten maailmassa onkin menossa paljon muutoksia. – Kun solmitaan paikallisia tai yrityskohtaisia työehtosopimuksia, se haastaa luottamusmiehet. Enää ei olekaan vain se yksi liittotason tessi joka pitää osata, vaan osaamisen vaatimukset eriytyvät ja riippuvat siitä, minkä työnantajan palveluksessa luottamusmies on. Paanetoja haluaa kiinnittää liittojen huomiota siihen, tulisiko niiden kehittää koulutusta siten, että kaikkien osaaminen saadaan riittävälle tasolle. Tietyt perusasiat ja haasteet, joihin tarvitaan aina lisää osaamista, pysyvät. Vaikeimpia paikkoja luottamusmiehille ovat muutosneuvottelut, työvoiman vähentämiseen liittyvät asiat, sopimusten vaikeaselkoisuus sekä hallittavan tiedon määrä. – Luottamusmiehet ottivat tutkimuksessa esille sen, että riittävän tiedon saaminen oikeaan aikaan on asia, jota pitää aina vaan parantaa. • Luottamusmies 2020-luvun työpaikalla -raportin kyselyyn vastasi 587 Teollisuuden palkansaajien jäsenliittojen luottamusmiestä. Voit lukea raportin osoitteesta www.tpry.fi.
E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 Työttömyyskassa JOS JÄÄT TYÖTTÖMÄKSI TAI SINUT LOMAUTETAAN OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänäsi kokopäivätyötä hakevaksi työnhakijaksi TE-toimistoon osoitteessa www.te-palvelut.fi. Noudata TE-toimiston ohjeita. Voit saada ansiopäivärahaa vain, jos työnhakusi on voimassa TE-toimistossa. Tee ensimmäinen ansiopäivärahahakemus, kun ensimmäisestä työttömyystai lomautuspäivästäsi on kulunut vähintään kaksi täyttä kalenteriviikkoa maanantaista sunnuntaihin. Hakemuksen tulee päättyä sunnuntaihin. Hae päivärahaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömyytesi tai lomautuksesi alkamisesta. Tee hakemus ja lähetä liitteet työttömyyskassaan eAsiointipalvelussa osoitteessa www.elintarvikekassa.fi. Jos et voi käyttää eAsiointia, lähetä hakemuksesi postissa. Hakemuksen voit tulostaa osoitteesta www.elintarvikekassa.fi tai tilata numerosta 09 4246 1210. Ensimmäisen hakemuksen liitteet Liitteiden ei tarvitse olla alkuperäisiä, kopiot riittävät. 1. Palkkatodistus työnantajaltasi vähintään 26 palkallisen työssäoloviikon ajalta ennen työttömyyttä tai lomautusta. 2. Irtisanomisilmoitus, jos toistaiseksi voimassa ollut työsuhteesi on päättynyt. Jos työsuhteesi on ollut määräaikainen, ilmoitusta ei tarvita. 3. Työtodistus, jos työsuhteesi on päättynyt ja työtodistus on saatavilla. 4. Työsopimus, jos se on saatavilla. 5. Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. 6. Verokortti, jos olet tilannut muutosverokortin etuutta varten. Jos et lähetä muutosverokorttia etuutta varten, ansiopäivärahastasi tehdään vähintään 25 %:n ennakonpidätys. 7. Verotuspäätös, jos sinulla on ollut ansiotuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. 8. Selvitys viikoittaisesta työajasta ja palkasta, jos olet tehnyt välillä alle 18-tuntisia viikkoja tai yhtä aikaa useampaa osa-aikatyötä. 9. Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, joka vaikuttaa ansiopäivärahaan, esimerkiksi päätös perheellesi myönnetystä lasten kotihoidon tuesta. Jatkohakemuksen liitteet Täytä jatkohakemus neljän kalenteriviikon ajalta maanantaista sunnuntaihin, paitsi jos olet osa-aikaisesti työssä, josta palkka maksetaan kuukausittain. Silloin täytä hakemus koko kalenterikuukaudelta. Lähetä palkkatiedot hakemuksesi liitteenä, jos sinulla on ollut palkkatuloa osa-aikatyöstä tai satunnaisesta kokoaikatyöstä hakemuksen ajalta. Jos osallistut työllistymistä edistävään palveluun, merkitse hakemukseesi, missä palvelussa olet ja mahdolliset poissaolo päiväsi. Anmäl dig senast den första dagen som du är arbetslös eller permitterad som arbetslös sökande av heltidsarbete till TE-byrån på adress www.te-palvelut.fi. Följ TE-byråns direktiv. Du kan få inkomstrelaterad dagpenning endast om din arbetsansökan är i kraft hos TE-byrån. Gör din första ansökan om inkomstrelaterad dagpenning då det har förflutit högst två hela kalenderveckor från måndag till söndag sedan din första dag som arbetslös eller permitterad. Ansökan bör gälla fram till söndag. Ansök om dagpenning senast tre månader efter att du blivit arbetslös eller permitterad. Gör din ansökan och sänd in bilagor till arbetslöshetskassan i eTjänstens service på adress www.elintarvikekassa.fi. Om du inte kan använda eTjänsten sänd då din ansökan per post. Ansökan kan skrivas ut på adress www.elintarvikekassa.fi eller beställas per telefon 09 4246 1200. Bilagor till din första ansökan Bilagorna behöver inte insändas i original, kopior räcker. 1. Löneintyg från din arbetsgivare för minst 26 betalda arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. 2. Uppsägningsmeddelande om din tillsvidareanställning är avslutad. Om arbetsförhållandet har varit tidsbundet behövs inget meddelande. 3. Arbetsintyg om arbetsförhållandet avslutats och ett arbetsintyg finns. 4. Arbetsavtal om sådant finns. 5. Permitteringsmeddelande om du blivit permitterad. 6. Skattekort om du beställt skattekort för förmåner. Om du inte sänder ett förmånsskattekort tas en förskottsinnehållning på 25 procent på din inkomstrelaterade dagpenning. 7. Skattebeslut om du har haft inkomster från jordbruk eller annan företagsverksamhet. 8. Utredning om lön och arbetstider per vecka om du ibland har haft arbetsveckor på under 18 timmar eller flera deltidsjobb samtidigt. 9. Beslut om en social förmån du åtnjuter som påverkar din dagpenning, exempelvis beslut om beviljat hemvårdsstöd för din familj. Bilagor för fortsatt ansökan Fyll i ansökan för fyra kalenderveckor från måndag till söndag, utom om du deltidsarbetar och får månatlig lön. Fyll då i ansökan för hela kalendermånaden.Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster från deltidsarbete eller tillfälliga heltidsarbeten under ansökningstiden.Om du deltar i sysselsättningsstödjande service, tillfoga då i din ansökan vilken service det gäller och eventuella bortavarodagar.
E L I N TA E 4 3 E L I N TA E 42 E L I N TA E 4 3 Työttömyyskassa JÄSENPALVELU EASIOINTI >> www.elintarvikekassa.fi • Lähetä ansiopäivärahahakemus ja liitteet • Katso hakemuksiasi ja päätöksiäsi • Lähetä viestejä työttömyyskassalle • Muuta yhteystietojasi PUHELINPALVELU JA POSTIOSOITE Työttömyyskassa palvelee numerossa 09 4246 1210 maanantaista torstaihin kello 8.30–15.30 ja perjantaisin 8.30–15. Etuuskäsittelijät vastaavat kysymyksiin tiistaisin ja torstaisin kello 9–11. Numeroon soittaminen maksaa operaattorisi normaalin puhelinmaksun verran. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteella selkassa@selry.fi. Jos et voi käyttää eAsiointia, lähetä hakemuksesi postissa osoitteeseen: Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki MEDLEMSSERVICE ETJÄNSTEN >> www.elintarvikekassa.fi • Ansöka om inkomstrelaterad dagpenning • Kolla dina egna ansökningsoch beslutsuppgifter • Sända meddelanden till kassan • Ändra dina kontaktuppgifter TELEFONSERVICE OCH POSTADRESS Arbetslöshetskassan står till din tjänst per telefonnummer 09 4246 1200 från måndag till torsdag kl 8.30– 15.30 och på fredag kl 8.30–15. Förmånshandläggarna svarar på dina frågor tisdagar och torsdagar kl 9-11. För samtal till numret debiteras din teleoperatörs normala telefonavgift. Du kan också kontakta oss per e-post: selkassa@selry.fi. Om du inte kan använda eTjänsten, sänd då in din ansökan per post till adress: Finlands Livsmedelsarbetares Arbetslöshetskassa, Stationskarlsgatan 2, 8 vån., 00520 Helsingfors MEMBER SERVICES ESERVICE >> www.elintarvikekassa.fi • Send your earnings-related allowance application and the attachments • View your applications and decisions • Send messages to the Unemployment Fund • Change your contact details PHONE SERVICE AND POSTAL ADDRESS The Unemployment Fund is available from Monday to Thursday 8.30–15.30 and on Fridays 8.30–15 at 09 4246 1200. Benefit officers will answer questions on Tuesdays and Thursdays 9–11. Calling the number costs the caller the normal telephone charge charged by the operator. You can also e-mail us at selkassa@selry.fi. If you cannot use the eService, submit your application by mail using the following address: Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki IF YOU BECOME UNEMPLOYED OR LAID OFF Register at the TE Office as a job seeker looking for fulltime employment no later than the first day of unemployment or lay-off at www.te-palvelut.fi. Follow TE Office’s instructions. You are entitled to earnings-related allowance only if your job search is valid at the TE Office. Submit your first application for earnings-related allowance when at least two full calendar weeks have passed since your first day of unemployment or layoff, Monday through Sunday. The application must be ended to a Sunday. Apply for the allowance no later than three months after the start of your unemployment or lay-off. Submit your application and the attachments to the Unemployment Fund using the eService at www.elintarvikekassa.fi. If you cannot use the eService, submit your application by mail. You can print the application from www.elintarvikekassa.fi or order one by calling 09 4246 1200. Attachments to the first application You do not have to send the original attachments, copies are sufficient. 1. Pay certificate from your employer that covers at least 26 paid work weeks prior to your unemployment or lay-off. 2. Notice of termination if your permanent employment has ended. If your employment has been for a fixed term, notification is not required. 3. A certificate of employment if your employment has ended and a certificate of employment is available. 4. Employment contract, if available. 5. Layoff notice if you have been laid off. 6. Tax card if you have ordered a revised tax card for the benefit. If you do not send a revised tax card for the benefit, a withholding rate of at least 25% will be applied to your earnings-related daily allowance. 7. A personal tax decision if you have earned income from agriculture or other business activities. 8. A statement of your weekly working hours and pay if on occasion you have worked for less than 18 hours a week or you have had several part-time jobs at the same time. 9. A decision about the social benefit you receive that affects your earnings-related daily allowance, such as a decision about a child home care allowance for your family. Attachments to the follow-up application Fill out an follow-up application for four calendar weeks from Monday to Sunday, unless you are working part-time for a monthly salary. Then fill in the application for the whole calendar month. Send salary information as an attachment to your application if you have had paid income from parttime work or occasional full-time work during the application period. If you participate in an employment promotion service, indicate in your application which service you are in and any dates of your absence.
E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 På svenska In English FINLANDS Livsmedelsarbetareförbund SEL och Livsmedelsindustrin ETL har kommit överens om att giltighetstiden för kollektivavtalen för livsmedelsbranschens arbetstagare fortsätter fram till 12.2.2023. Giltighetstiden förlängs med 12 dagar, eftersom kollektivavtalen ursprungligen gällde fram till 31.1.2023. Avtalet gäller alla fem allmängiltiga kollektivavtal mellan SEL och ETL: bageribranschens, köttbranschens, mejeribranschens, industrins samt bryggerioch läskedrycksbranschens kollektivavtal. SEL:s förbundsfullmäktige godkände enhälligt förlängningen av kollektivavtalens giltighetstid. SEL:s och ETL:s förhandlingar om nya kollektivavtal inleddes 11.1.2023. Om man inte i förhandlingarna uppnår ett förhandlingsresultat och nya kollektivavtal inte kan slutas före 12.2.2023 börjar ett avtalslöst tillstånd 13.2.2023 då kollektivavtalen inte längre gäller. Under avtalslöst tillstånd gäller inte arbetsfredsplikt, vilket innebär att parterna kan försöka påverka förhandlingarna med strejkåtgärder. Läs mera nyheter på svenska: www.selry.fi/svenska FINNISH Food Workers’ Union SEL and Finnish Food and Drink Industries’ Federation ETL have agreed to extend the term of agreement for the current food workers’ collective agreements until 12 February 2023. The term of agreement for the collective agreements is being extended by 12 days, as the collective agreements were originally set to be in force until 31 January 2023. The extension of the term of agreement applies to all five generally applicable collective agreements between SEL and ETL: the bakery, meat processing, dairy, food industry and soft drink and brewery industries’ collective agreements. The SEL council agreed unanimously on the extension of the term of agreement. Negotiations for new collective agreements between SEL and ETL began on 11 January 2023. If no agreement is reached following the negotiations, and no collective agreements are agreed upon by 12 February 2023, a period without an agreement will begin on 13 February 2023, when the current collective agreements expire. Under the so-called period without an agreement, the obligation to maintain industrial peace does not apply, which means that the parties may expedite the proceedings through industrial action. Read more news in English: www.selry.fi/english Giltigheten för kollektivavtalen för livsmedelsbranschens arbetstagare fortsätter fram till 12.2.2023 Food workers’ collective agreements to remain valid until 12 February 2023 SEL:s strejkbidrag är 100 €/dag SEL’s strike pay is €100/day SEL:S medlemmarna söker om strejkbidrag via eTjänsten. Kontrollera att dina uppgifter är korrekta och bifoga ditt kontonummer i eTjänsten: www.selry.fi/easiointi. SEL’S members apply for a strike pay via SEL’s eService. Check that your information is correct and add your bank account number in eService: www.selry.fi/easiointi.
E L I N TA E 45 E L I N TA E 4 4 Tauolla Lähetä ristikon ratkaisu osoitteeseen: SEL/Elintae, Asemamiehenkatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki 27.2.2023 mennessä. Kuoreen tunnus ”Ristikko 1/2023”. Vastanneiden kesken arvomme S-ryhmän 20 euron lahjakortin. Ristikon ratkaisu ja voittajan nimi julkaistaan Elintakeessa, joka ilmestyy 24.3.2023. Nimi:....................................................................................................................................... Osoite: .............................................................................................................................................. ................................................................................................................................................. R I S T I K K O 1. Onko japanilainen kombu a) kuivattua kalaa, b) kuivattua merilevää, c) kuivattua lihaa? 2. Kuinka suuri osa metalliromusta päätyy kiertoon Suomessa a) 70 %, b) 80 %, c) 90 %? 3. Mistä kissaeläimestä on aiemmin käytetty nimitystä kuguaari a) gepardista, b) puumasta, c) tiikeristä? 4. Suomen pisin silta on a) Kärkisten silta, b) Raippaluodon silta, c) Tähtiniemen silta? 5. Kotimaisen musiikin parhaat tekijät ja esiintyjät palkitaan a) Emma-gaalassa, b) Jussi-gaalassa, c) Venla-gaalassa? 6. Kuinka monta F1-osakilpailua ajetaan kaudella 2023 a) 19, b) 23, c) 25? 7. Missä kaupungissa seuraavat Euroviisut järjestetään a) Birminghamissa, b) Manchesterissa, c) Liverpoolissa? Vastaukset lehden sivulla 37. 2 8 6 1 7 4 3 9 7 8 7 9 8 6 4 9 1 8 6 3 2 1 6 3 4 2 7 5 2 9 1 8 3 6 4 1 8 6 4 3 5 9 2 7 4 3 9 6 7 2 1 8 5 3 9 8 7 2 4 5 1 6 5 4 1 3 9 6 2 7 8 6 2 7 5 8 1 4 9 3 2 1 4 8 5 7 6 3 9 8 6 3 2 4 9 7 5 1 9 7 5 1 6 3 8 4 2 Vaikeusaste: AI 32 59 9 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m 8 4 3 7 5 4 2 6 1 5 6 9 7 4 3 8 9 2 1 5 7 3 8 9 1 7 8 5 4 1 3 9 6 2 6 1 9 8 2 7 4 5 3 3 4 2 6 5 9 8 7 1 1 9 4 7 3 8 5 2 6 2 3 8 1 6 5 7 4 9 5 7 6 2 9 4 1 3 8 4 6 7 3 8 1 2 9 5 9 2 1 5 7 6 3 8 4 8 5 3 9 4 2 6 1 7 Vaikeusaste: AI 32 60 (C ) Ar to In ka la w w w .a is ud ok u. co m V Ä L Ä H TÄ Ä K Ö ? S U D O K U T Ratkaisut: www.selry.fi/selnet > Elintae
E L I N TA E 47 E L I N TA E 4 6 E lintarvikealan yrityksessä työntekijät joutuivat vuosien ajan pitämään kesälomansa suurelta osin kesälomakauden ulkopuolella. Keskimäärin vain yksi viikko oli pidetty lomakaudella, ja loput sen ulkopuolella. Lomakauden S E LV I T E T T Y TA P A U S Kesälomakauden ulkopuolella pidetyistä lomista ei maksettu korvausta Työntekijät joutuivat pitämään suurimman osan kesälomistaan lomakauden ulkopuolella, koska valtaosa tuotannosta keskittyi lomakaudelle ja työnantajan mukaan vaativiin tehtäviin ei voitu palkata kesätyöntekijöitä. ulkopuolella pidetyistä lomista ei kuitenkaan maksettu työehtosopimuksen määrittelemää ylimääräistä korvausta. – Lähtökohtaisesti kesäloma on voitava pitää lomakaudella. Jos se ei ole perustellusta syystä mahdollista, asiasta tulee sopia työntekijän kanssa ja maksaa korotettua lomarahaa lomakauden ulkopuolella pidetystä lomasta, SEL:n sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa muistuttaa. Työntekijöiden pääluottamusmies yritti päästä työnantajan kanssa yhteisymmärrykseen lomien pitämisestä kesälomakaudella ja lomakauden ulkopuolella pidettävien lomien korotetuista korvauksista, mutta työnantaja ei joustanut omasta näkemyksestään. Tässä kohtaa pääluottamusmies oli yhteydessä liittoon. Näkemykset kaukana toisistaan Työnantajaja työntekijäpuolen välisissä neuvotteluissa työnantaja vetosi toistuvasti siihen, että heidän alallaan tuotanto on kausiluonteista ja 70 prosenttia koko tuotannosta tehdään kesälomakauden eli touko-syyskuun aikana. Työnantajan mukaan kesälomien pitäminen lomakauden aikana ei ollut mahdollista vaarantamatta tuotannon toimintaa. Työnantajan mukaan lomakauden ulkopuolella pidetyt lomat vähensivät tarvetta talvella tehtäviin lomautuksiin ja vastaavasti, jos työntekijät haluaisivat pitää enemmän lomia kesälomakaudella, talvikauden lomautusjakso tulisi pitenemään. – Toisin kuin työnantaja antoi ymmärtää, kaikki työntekijät eivät olleet talvella lomautettuina. Tällä tavoin työnantaja yritti vain saada oman toimintansa näyttämään työntekijöiden edun mukaiselta, SEL:n Länsi-Suomen aluesihteeri Esa Vahlsten sanoo. Pääluottamusmies painotti, että kesälomat voitaisiin pitää lomakaudella, jos yritykseen palkattaisiin kesätyöntekijöitä. Työnantajan mukaan kesätyöntekijöitä ei voitu palkata vakituisten työntekijöiden töihin työtehtävien vaativuuden vuoksi. Pääluottamusmies nosti esiin kesätyöntekijöiden aiemmin toimineen kyseisissä työtehtävissä. Myös hänet oli aikanaan siirretty uutena kesätyöntekijänä juuri näihin tehtäviin. – Työnantaja esitti, että osassa toimintaa voidaan käyttää kausityöntekiteksti Taru Salovaara kuva Maria Björklund E L I N TA E 47
E L I N TA E 47 E L I N TA E 47 jöitä, mutta prosessin operaattoreiden korvaaminen kesätyöntekijöillä ei ollut mahdollista työn haastavuuden takia. Keskustelun edetessä kävi selväksi, että työnantaja pitää kiinni näkemyksestään, eikä ole valmis joustamaan. Asiasta laadittiin erimielisyysmuistio, johon kirjattiin työnantajaja työntekijäpuolen eriävät kannat asiaan, Vahlsten summaa. Lomakauden ulkopuolelle sijoittuvan loman lisäksi erimielisyys koski myös siihen liittyvää korvausta. Työnantajan mukaan vuosilomalain ja tuotannon kausiluonteisuuden perusteella työnantajalla ei ollut velvollisuutta maksaa ylimääräistä korvausta lomakauden ulkopuolella pidetyistä lomista. – Myös tämä kirjattiin erimielisyysmuistioon, Vahlsten toteaa. Korotetut lomarahat maksuun Erimielisyys siirrettiin liittojen ratkaistavaksi. Muistioneuvotteluissa työnantaja piti edelleen kiinni näkemyksestään, jonka mukaan tuotanto ei mahdollistanut lomien pitämistä kesälomakaudella ja sillä ei ollut myöskään velvollisuutta maksaa korotettua lomarahaa. Työnantajaliiton edustaja esitti, että lomat voidaan työn kausiluonteisuuden perusteella siirtää pidettäväksi lomakauden ulkopuolelle, ja että lomarahaa ei tarvitse maksaa korotetusti kuin yhden viikon osalta. – Työntekijät eivät pitäneet tätä kohtuullisena, sillä lomat olisi ollut mahdollista järjestää myös lomakaudelle työnantajan niin halutessa, Vahlsten kertaa. Neuvottelun päätteeksi sovittiin, että lähtökohtaisesti lomat pidetään lomakaudella ja jos tämä ei ole mahdollista, lomakauden ulkopuolella pidetyistä lomista maksetaan korotettua lomarahaa. – Työnantajan melko tiukastakin kannasta huolimatta saimme lisäksi sovittua, että edellisvuoden lomien osalta työnantaja maksaa korotettua lomarahaa takautuvasti. Asiasta tehtiin myös paikallinen sopimus. Näin tulevaisuudessa toimitaan yhdessä sovittujen pelisääntöjen mukaisesti, Vahlsten painottaa. • A S I A N T U N T I J A V A S TA A Mikä homma SAK:laisten liittojen yhteinen #Palkkaliitto on? USEAT SAK:laiset ammattiliitot ovat päättäneet yhdessä varmistaa, että jäsenille saadaan oikeudenmukaiset palkankorotukset tällä neuvottelukierroksella. Tarve yhteiseen järjestölliseen tekemiseen syntyi, kun työnantajien neuvottelujärjestöt kieltäytyivät neuvottelemasta tai viivyttivät neuvotteluiden etenemistä odottaessaan teknologiateollisuuden työehtosopimuksen syntymistä. Ammattiliitot haluavat Saksassa teollisuudessa saavutettuun neuvottelutulokseen vertautuvan palkankorotuksen jäsenilleen. Palkankorotusten minimitason tulee olla riittävä jo inflaation takia, sillä ostovoiman heikentyminen on syönyt palkansaajien palkkapussin kokoa. Keskeiset kilpailijamaat ovat taloutensa puolesta pitkälti samassa tilanteessa kuin Suomi, mutta saman kokoluokan ostovoimapudotuksia on koettu meillä viimeksi 1970-luvulla. Kyse ei ole mahdottomasta vaateesta, vaan reagoinnista taloudelliseen tilanteeseen, jossa kuluttajahinnat ja elinkustannukset ovat karanneet käsistä. Inflaatio ja elinkustannusten voimakas nousu on kurittanut palkansaajien ostovoimaa rajulla kädellä. On koko yhteiskunnan etu, että tällä kierroksella palkansaajien palkankorotukset voivat tukea kulutuksen kautta yrityksiä ja palveluja. Ostovoima on turvattava kaikkien sektoreiden palkansaajille palkankorotuksilla. Palkankorotuksilla tuetaan myös kotimaista kysyntää. Se on tärkeää koko kansantalouden kannalta nykyisessä epävarmassa taloustilanteessa. Palkankorotusten ohella olemme esittäneet niin sanottujen kiky-maksujen siirtoa takaisin työnantajille. Kyse on kaikilta yrityksiltä ja palkansaajilta perittävien työttömyysvakuutusmaksujen, työeläkemaksujen ja sosiaaliturvamaksujen taakanjaosta, joka on ollut voimassa Sipilän hallituksen vuonna 2015 neuvottelemasta kilpailukykysopimuksesta lähtien. Valtiovalta voisi helpottaa neuvottelutilannetta ja antaa tukea lisämenoista kärsiville palkansaajille palauttamalla kiky-maksusta osan takaisin työnantajien hoidettavaksi. Lakko on aina viimeinen keino, johon turvaudutaan, jos neuvottelut eivät etene. Lakon tarkoituksena on saada työnantajan neuvotteluhalukkuutta nostettua. MARJO PIHLAJANIEMI SAK:n viestintäpäällikkö Tällä palstalla asiantuntijat vastaavat kysymyksiin, joita voit lähettää meille: www.selry.fi/juttuvinkki
E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 ”Tuomarina haluan kehittyä ja edetä” Vaikka Teemu Römpötillä on takana 30 vuotta pesäpallotuomarina, halu edetä entistä vaativampiin otteluihin pitää yllä intoa kehittyä jatkuvasti tuomarina. Tuomaroidessa pillit ovat kovassa kulutuksessa ja niitä tuomarin onkin hankittava säännöllisin väliajoin lisää. V A P A A L L A Kerro meille omasta tai työkaverisi harrastuksesta: www.selry.fi/juttuvinkki T eemu Römpötti, 45, työskentelee Atrialla, Nurmossa. Hän aloitti Atrialla joulukuussa 1997 ja vuodesta 2015 lähtien hän on ollut nykyisessä työssään siipikarjatuotannon puolella. Hän toimii toista kauttaan osaston luottamusmiehenä. Römpötti asuu Seinäjoella vaimon, kahden lapsen, kissan ja koiran kanssa. Suuri osa vapaa-ajasta kuluu tuomaroinnin parissa. – Aloin pelaamaan pesäpalloa 7-vuotiaana asuessani Jalasjärvellä. Jossain kohtaa pelaamisen ohella alkoi kiinnostaa myös pelien tuomarointi. Vihelsin ensimmäiset pelit 13-vuotiaana ja ensimmäisen tuomarikortin sain 15-vuotiaana. Tuomarointia on siis takana jo kolmisenkymmentä vuotta. – Nykyään en pysty itse pelaamaan edes höntsätasolla. Palo lajia kohtaan ei ole kuitenkaan koskaan kadonnut ja tuomarointi on oivallinen tapa olla lähellä itselle rakasta lajia, Römpötti pohtii. Vuorotyössä työn, perhe-elämän ja harrastusten yhteensovittaminen luo aina omat haasteensa. Römpötti on kuitenkin saanut kaiken sovitettua yhteen varsin hyvin. – Joka toinen viikko olen iltavuorossa ja täten niin sanotusti poissa pelikentiltä. Joka toinen viikko pelejä tulee 2–3 ja joka toinen viikko 2–4. Viikonloput menevät lähes aina peleissä. – Arkena, jos pelit ovat pitkässä matkassa, on käytettävä pekkasia, jotta pääsee peliin. Töissä Römpötin harrastukseen suhtaudutaan myönteisesti. – Pesäpallotuomaroinnista olen kuullut lähinnä pelkkää hyvää. Eri asia olisi, jos olisit kysynyt toisesta harrastuksestani, jääkiekkotuomaroinnista. Jäällä olen altis kommelluksille ja niistä myös työkaverit muistavat kuittailla, Römpötti naurahtaa. Tuomarointi sopii kaikille Ulkopesäpallokausi alkaa äitienpäivän tienoilla ja kestää vuodesta riippuen suurin piirtein syyskuun puoliväliin. Talvikaudella pelataan hallissa. – Tammikuun puolivälistä helteksti Taru Salovaara kuvat Pasi Kettunen ”Arkena, jos pelit ovat pitkässä matkassa, on käytettävä pekkasia.”
E L I N TA E 49 E L I N TA E 4 8 Niin sanotussa hutunkeitossa arvotaan pelinaloittaja. Tämä tapahtuu tarttumalla vuorotellen mailaan toisen kouran yläpuolelle. mi-maaliskuun vaihteeseen pelataan harjoituspelejä. Helmi-maaliskuussa on myös hallipesäpallon SM-turnaus. Pääsiäisen tienoilla saamme sarjan pelilistat ja jaamme tuomaroitavat pelit Whatsapp-ryhmässä tämän jälkeen. Näin aikataulut ovat tiedossa pitkälle, mikä helpottaa muun elämän suunnittelua. Pesäpallotuomarointi sopii käytännössä kenelle tahansa. Moni tuomari on itse myös pelannut pesäpalloa, mutta se ei ole edellytys tuomarina toimimiselle. – Siitä, että on itsekin pelannut, on kieltämättä hyötyä, mutta kuka tahansa voi opetella säännöt ja tulla hyväksi tuomariksi. Harrastuksen kulut syntyvät pääasiassa lisensseistä ja vakuutuksista, minkä lisäksi on hankittava tuomarivaatteet ja muut varusteet. – Vaikka aluksi onkin hieman investoitava itse harrastukseen, käytännössä tuomaroimalla pari peliä saa jo valtaosan kuluista takaisin. Pillejä kuluu paljon ja niitä on uusittava, mutta ne eivät onneksi ole valtavan kalliita. – Tuomaroinnista saa kohtuullisen korvauksen suhteessa menetettyyn vapaa-aikaan. Siinä mielessä se sopii erityisen hyvin esimerkiksi nuorille, jotka haluavat kerryttää omaa kassaansa. Kunnianhimoa ja hyvää henkeä Peleissä päätuomari, syöttötuomari ja kakkospesätuomari pysyvät pääasiassa samoina. Muut tuomarit kiertävät pelistä peliin. Vaikka pelin pääpiirteet ovat vakiintuneet, yksikään peli ei kuitenkaan ole samanlainen. Harrastukseen liittyykin myös monia ikimuistoisia hetkiä. – Ensimmäinen ikimuistoinen hetki on vuodelta 2014, jolloin toimin miesten Itä-Länsi-ottelun 3. tuomarina. Vuonna 2018 pääsin tuomaroimaan naisten superpesiksen pronssiottelun päätuomarina oman tuomariporukan kanssa. Vaikka Römpötillä on takanaan pitkä ura pesäpallotuomarina ja tavoitteet tulevaan ovat selkeät, olisi se myös voinut päättyä muutama vuosi sitten. – Vuonna 2015 pyysin itse päästä ylemmällä tasolle. Jos en olisi päässyt, olisin laittanut pillit pussiin. Se oli myös osoitus siitä, että oma aktiivisuus kannattaa. Römpötti on tuomaroinut naisten Superpesistä vuodesta 2016 alkaen päätuomarina ja päättyneellä kaudella hän pääsi ensimmäistä kertaa päätuomariksi miesten Superpesikseen. – Haluan ensin vakiinnuttaa paikkani miesten Superpesiksen päätuomarina ja sitten kun saavutan sen, edetä päätuomariksi play-off-otteluihin ja lopulta mestaruusotteluihin asti. Kunnianhimoa harrastusta kohtaan siis riittää. Mutta osaako tuomarin roolista päästää irti? – Katsomossa seuraan enemmän tuomarien toimintaa kuin itse peliä. Tämä kuitenkin vain siksi, että eri tuomariporukat toimivat eri tavalla ja pohdin, löytyisikö muilta omalle ryhmälle sopivia toimintatapoja. Kysyttäessä mikä harrastuksessa on parasta, Römpötti nostaa esiin kaksi asiaa. – Parasta ovat ehdottomasti tuomariryhmä ja pelipäivät. Vaikka sataisi kaatamalla, hyvä porukka ja peli tekee tästä kerta toisensa jälkeen huippua. •
E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 ALUETOIMISTOT PALVELEVAT SEL:N JÄSENIÄ AJANKOHTAISTA Jos sinulla on kysyttävää työehdoistasi tai sinulle tulee niihin liittyviä erimielisyyksiä työnantajasi kanssa, liitto neuvoo ja auttaa ratkaisemaan ongelmat. Liittoa työpaikalla edustava luottamusmies on apunasi. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, voit olla yhteydessä suoraan liiton aluetoimistoon. Aluetoimistosi palvelee sinua myös kaikissa liiton jäsenyyteen ja työttömyysturvaan liittyvissä asioissa. Soita tai meilaa! Kun tulet asioimaan paikan päälle aluetoimistolle, varmistathan aina ensin soittamalla, että olemme paikalla. Aluetoimisto Avoinna Työttömyysturvaneuvonta ja jäsenyysasiat Työsuhdeneuvonta, palkkaja muut työehtoasiat SEL:n Etelä-Suomen aluetoimisto Siltasaarenkatu 4, 5. krs 00530 Helsinki Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Satu Itkonen 09 4246 1255 satu.itkonen@selry.fi Jouni Konttila 040 544 5101 jouni.konttila@selry.fi SEL:n Länsi-Suomen aluetoimisto Maariankatu 6 b 20100 Turku Ma–to 8–15.30 Kiinni 13–14 Pe 8–15 Kiinni 13–13.30 Maarit Pinomäki 09 4246 1234 maarit.pinomaki@selry.fi Esa Vahlsten 09 4246 1233, 0400 734 702 esa.vahlsten@selry.fi SEL:n Häme-KeskiSuomen aluetoimisto Rautatienkatu 10, 6. krs 33100 Tampere Ma–to 8–15.30 Kiinni 11–12 Pe 8–15 Kiinni 11–11.30 Marja-Liisa Jaakkola 09 4246 1236 marja-liisa.jaakkola@selry.fi Eija Rantanen 040 519 5577 eija.rantanen@selry.fi SEL:n Kaakkois-Suomen aluetoimisto Vuorikatu 20 15110 Lahti Ma–to 8–15.30 Kiinni 12.30–13.30 Pe 8–15 Kiinni 12.30–13 Marja Karuaho 09 4246 1238 marja.karuaho@selry.fi Kari Salminen 09 4246 1237, 040 456 6694 kari.salminen@selry.fi SEL:n Itä-Suomen aluetoimisto Haapaniemenkatu 21 B 21 70110 Kuopio Ma–to 8–15.30 Pe 8–15 Kiinni 11.30–12 Rainer Kettunen 09 4246 1240 rainer.kettunen@selry.fi Veijo Kukkonen 09 4246 1239, 050 464 7292 veijo.kukkonen@selry.fi SEL:n Pohjanmaan aluetoimisto Ylätori 2 A, 3. krs 65100 Vaasa Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Paula Mäki-Jussila 09 4246 1242 paula.maki-jussila@selry.fi Markus Forslund 040 772 2387 markus.forslund@selry.fi SEL:n Pohjois-Suomen aluetoimisto Rautatienkatu 16 90100 Oulu Ma–to 8–15.30 Kiinni 12–13 Pe 8–15 Kiinni 12–12.30 Seija Kyllönen 09 4246 1243, 040 736 1008 seija.kyllonen@selry.fi Seija Kyllönen 09 4246 1243, 040 736 1008 seija.kyllonen@selry.fi Jäsenpalvelu Ovatko tietosi ajan tasalla jäsenrekisterissä? Tarkista tietosi SEL:n eAsioinnista www.selry.fi/easiointi, jossa voit esimerkiksi päivittää yhteystietosi ja työpaikkatietosi, ilmoittaa uudesta työpaikasta tai työsuhteen päättymisestä sekä ilmoittaa jäsenmaksuvapautuksesta eli palkattomasta jaksosta kuten perhevapaasta, varusmiespalveluksesta tai päätoimisesta opiskelusta. Haluatko lukea Elintakeesi vain sähköisesti? Jos et halua saada Elintae-lehteä painettuna lehtenä kotiisi, voit peruuttaa tilauksen osoitteessa www.selry.fi/easiointi -> Jäsenyys -> Jäsentiedot -> Jäsenedut -> Muokkaa -> En halua Elintae-lehteä. Tai voit perua tilauksen numerosta 09 4246 1230. Voit lukea Elintakeen osoitteessa www.lehtiluukku.fi/lehdet/elintae ja tilata muistutuksen kun uusi lehti ilmestyy.
E L I N TA E 51 E L I N TA E 5 SEL:n jäsenyytesi pidät kunnossa ilmoittamalla muutoksista liittoon ja maksamalla jäsenmaksusi. Osoitteentai nimenmuutoksesta ei tarvitse erikseen ilmoittaa liittoon, kun teet virallisen ilmoituksen Digija väestötietovirastoon. Muuttoilmoituksen voit tehdä osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi. Jos sinulla on tietojen luovutuskielto, ilmoita uusi nimesi tai osoitteesi myös liittoon. Kun vaihdat työpaikkaa, ota yhteys uuden työpaikkasi luottamusmieheen tai liiton aluetoimistoon, jotta saat jäsenmaksujen perintäsopimuksen täytettäväksi. Sen avulla voit tarvittaessa vaihtaa ammattiosastosi ja valita jäsenmaksutavan: joko työnantaja perii suoraan palkasta tai maksat jäsenmaksut itse. Työnantaja voi aloittaa jäsenmaksujen perinnän palkastasi vasta kun siitä on tehty kirjallinen perintäsopimus. Jäsenmaksuperinnän päättymisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus liittoon ja työnantajalle käyttämällä perintäsopimuksen päättymisilmoitusta. Jos maksat itse jäsenmaksusi, tarvitset siihen henkilökohtaisen viitenumerolistan, jonka saat aluetoimistostasi. Listassa on jokaiselle kuukaudelle oma viitenumero, jota on käytettävä. Mikäli vaihdat alaa ja ammattiliittoa, ota ensin yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen tai siihen liittoon johon siirryt, jotta voit sopia jäsenyyden alkamisajankohdasta. Vasta sen jälkeen ilmoita liiton vaihdosta SEL:n jäsenrekisteriin. Näin siirtymisesi uuteen liittoon tapahtuu ilman jäsenyyden katkeamista. Jos haluat erota SEL:sta, ilmoita siitä liittoon kirjallisesti. SEL:n jäsenmaksu on 1,4 % kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja se sisältää myös työttömyyskassan jäsenmaksun. Jäsenmaksua maksetaan myös osa-aikatyöstä ja työstä, jota teet saadessasi soviteltua työttömyyspäivärahaa. Työttömyyskassa perii automaattisesti jäsenmaksun kaikista maksamistaan etuuksista. Opiskelijajäsenyys on maksuton ja se on voimassa opiskelun päättymiseen saakka. Mikäli työskentelet opiskelun ohella, liity myös työttömyyskassan jäseneksi ja maksa palkastasi jäsenmaksu, jolloin kartutat oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen. Opiskelun ajalta saat jäsenmaksuvapauden ilmoittamalla opiskeluajat liittoon. Palkkatyöstä maksetaan aina jäsenmaksua. Kun jäät eläkkeelle, toimita jäsenrekisteriin kopio eläkepäätöksestä tai lähetä vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus, jossa kerrot nimesi, syntymäaikasi ja eläkkeen alkamispäivän. Jos kyseessä on määräaikainen eläke, kuten kuntoutustukena maksettava työkyvyttömyyseläke, ilmoita myös eläkkeen päättymispäivä. Saat SEL:n vapaajäsenyyden, kun jäät eläkkeelle, jos olet ollut ammattiliiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 25 vuotta, joista vähintään viimeiset viisi vuotta olet ollut SEL:n jäsen. Vapaajäsenyys on maksuton. Jos olet oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen, ilmoita siitä liittoon välittömästi. Jäsenmaksua ei tarvitse maksaa ajalta, jolta et saa palkkaa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta esimerkiksi sairauden, kuntoutustuen, äitiysvapaan, isyysvapaan, vanhempain vapaan, hoitovapaan, opiskelun, varusmiestai siviilipalveluksen tai enintään 12 kuukauden vapausrangaistuksen takia. Työtön, joka ei saa kassan maksamaa etuutta, on vapautettu jäsenmaksusta. Niiden jäsenten jäsenmaksu, joilla ei ole palkkatuloa, kassan maksamaa etuutta tai jäsenmaksuvapautusta, on 10 euroa/kk. Yrittäjänä toimivan (enintään 18 kk) jäsenen jäsenmaksu on 30 euroa/kk. Mikäli jäsenmaksusi on maksamatta tai jäsenmaksuvapautuksesi ilmoittamatta, ota välittömästi yhteyttä liittoon. Sovimme kanssasi, miten jäsenmaksut ja jäsenyys hoidetaan ajan tasalle. Jos olet laiminlyönyt jäsenmaksujen maksamisen tai jäsenmaksuvapautuksesta ilmoittamisen yli kuuden kuukauden ajalta, päättyy jäsenyytesi liitossa sekä työttömyyskassassa. Liiton jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Liitto toimittaa verottajalle vuosittain tiedot itse maksamistasi sekä työnantajan perimistä jäsenmaksuista. Tarkasta veroehdotuksestasi, että maksettujen jäsenmaksujen määrä on oikein. NÄIN PIDÄT JÄSENYYTESI KUNNOSSA ISSN: 0782-2448 Julkaisija: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Päätoimittaja: Karoliina Öystilä Toimittaja: Kati Oksman, Taru Salovaara 15.2.2023 asti Toimituksen sihteeri: Erja Ekman Ulkoasu: Berry Creative Taitto: Sivusoppi, Liisa Suonsivu Elintaetta on mukana kehittämässä SEL:n viestintäjaosto: Pirjo-Riitta Anttonen, Marko Hanhela, Pasi Heinämaa, Jari Heiskanen, Jani Kerttula, Thomas Noon, Saija Ratia, Riku-Veikka Tamminen ja Tuija Toivonen-Perttunen. Osoitteenmuutokset: jasenrekisteri@selry.fi Tilaushinnat: Jäsenille ilmainen, muilta 40 €/vuosi Painopaikka: PunaMusta, Tampere Palaute ja juttuvinkit: www.selry.fi/elintae Elintae ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Nro Aineistot Ilmestyy 1 16.1.2023 10.2.2023 2 27.2.2023 24.3.2023 3 3.4.2023 28.4.2023 4 15.5.2023 9.6.2023 5 14.8.2023 8.9.2023 6 18.9.2023 13.10.2023 7 23.10.2023 17.11.2023 8 20.11.2023 15.12.2023 Ammattiosastojen ja aluejärjestöjen kokousja tapahtumailmoitukset: ilmoitukset@selry.fi tai lomakkeella: www.selry.fi/selnet. Tiedusteluihin vastaa Erja Ekman. p. 09 4246 1200 www.selry.fi www.elintarvikekassa.fi www.facebook.com/selry www.twitter.com/selryfi www.instagram.com/selryfi www.flickr.com/selry Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@selry.fi Postija käyntiosoite: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Asemamiehenkatu 2, 8. krs 00520 Helsinki
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva.fi • 01019 5110 Päällimmäiseksi kinkku vai juusto? Niinpä. Yhdestä asiasta voimme kuitenkin olla samaa mieltä: Turva on SEL:n jäsenen oma vakuutusyhtiö. Se tarjoaa Suomen parasta vakuutuspalvelua ja aitoa vastinetta rahallesi. Valitse parasta turvaa osoitteesta turva.fi/sel Liittosi on jo valinnut Turvan. Valitse sinäkin parasta turvaa arkeesi!