NUMERO 3– TOUKOKUU 2017 www.elakelaiset.fi Seuraa meitä myös Facebookissa: www.facebook.com/elakelaisetry Savon Aluejärjestön puheenjohtaja Sirkka Jeulonen nautti mahtavasta säästä. Valtuusto jumppasi pykälien välillä Eläkeläiset ry:n valtuusto oli koolla Kuntorannassa. Pykälien välillä venyteltiin kunnolla, kun Heimo Liimatainen (vasemmalla) veti taukojumppaa. Kuva: Tuomas Talvila Sivut 6–7 Jörn Donner. Kuva Otava/Sini-Marja Niska Donnerin SuomiFinland Sivu 22 Sivu 14 Sivu 32 Pilkillä Onko yhteisöasuminen varakkaiden etuoikeus?
2 – Nro 3 toukokuu 2017 ELÄKELÄINEN Pääkirjoitus HANNU PARTANEN Puheenjohtajan palsta MARTTI KORHONEN O tsikko on ehkä oudohko mutta minusta samalla hyvin kuvaava. Tarkoitan sote-uudistuksen syntymistä – tai sanoisinko paremminkin sen synnyttämistä. Siitä ei ota kukaan selvää mutta sen amebamaiset lonkerot ulottuvat meidän kaikkien elämään monella tavalla. Lopputuloksena näemme ja koemme kaikki sen hyvät ja huonot puolet. Uudistuksen alkuperäinen tavoite oli hieno ja olen edelleen sitä mieltä, että uudistusta sosiaalija terveyspalveluissa todellakin tarvitaan. Sitä vaatii kansalaisten etu. Harjoitus on kuitenkin karannut hallinnasta kuin moukari kokemattoman heittäjän käsistä. Nyt odotetaan, milloin hallitsematon rautapallo häkistä singahtaa ja mihin se osuu. Kunnille äskettäin tehty kysely sote-uudistuksesta kertoo mielestäni aika lailla sen, missä ja miten tämän uudistuksen kanssa mennään. Kysely lähetettiin kaikille kunnille ja siihen vastasi 280 eli lähes kaikki kunnat. Tässä muutama kysymys ja niihin kunnilta saatu vastaus: Kaventaako esitetty malli hyvinvointieroja? Ei, vastasi 85 prosenttia kunnista (Kuitenkin tämän piti olla keskeinen tavoite koko uudistuksen läpiviennille.) Yhteensovittaako uudistus palveluita? Ei, vastasi 88 prosenttia kunnista. Saavutetaanko uudistuksella 3 miljardin euron kustannusten hillintä? Ei, vastasi 89 prosenttia kunnista. Ovatko siirtymäsäännökset tarkoituksenmukaisia? Eivät, vastasi 78 prosenttia kunnista. Onko uudistuksen vaikutuksia arvioitu riittävästi? Ei, vastasi 77 prosenttia kunnista. Ei tarvitse laskea suhteellisia osuuksia eikä hakea tulkintoja siitä, mitä mieltä kunta-asioiden asiantuntijat hankkeesta ovat. Käytännössä koko kuntakenttä näkee, ettei hanketta tulisi viedä eteenpäin tällä aikataululla ja esitetyssä muodossa. Karkeasti alle 20 prosenttia uskoo hankkeen onnistumiseen keskeisissä seikoissa, siis niissä, joilla koko uudistusta perustellaan. Ulkopuoliset asiantuntijat antavat tästä samansuuntaiset arviot. Mutta kuunteleeko hallitus osaamisen ja kokemuksen ääntä? Ei, vaan hanketta viedään läpi järjettömällä vauhdilla, välittämättä riskeistä joiden seuraukset voivat olla tuhoisia ja arvaamattomia. On vaikea ymmärtää tällaista vauhtisokeutta. Pääministeri on eri yhteyksissä esitellyt kaikenlaisia kakkaroita joilla on ollut tarkoitus kaiketi osoittaa rationaalista ajattelua ja päätöksentekoa. Nyt hän syyllistyy omien oppiensa vastaiseen menettelyyn. Rationaalisen päätöksenteon pitäisi perustua faktoihin ja asiantuntijoiden arviointeihin. Niitä on, mutta niitä ei kuunnella. Demokratia on etääntynyt sitä mukaa kun vallan kammarissa tulee päiviä lisää. Sote-asia on kuitenkin niin iso ja merkittävä, että on suorastaan vaarallista kulkea tiellä jota nyt kuljetaan pelkästään itsepäisyyden vuoksi. Järjestönä meidänkin on oltava koko ajan vaikuttamassa hankkeeseen kaikin käytettävissä olevin keinoin, yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Tämä ei ole poliittisia rintamalinjoja noudatteleva asia, kuten kuntakentän laajaa yksituumaisuutta henkivät vastauksetkin osoittavat. Eläkeläiset ry piti Kuntorannassa valtuuston kokouksen, jossa monien muiden merkittävien asioiden lisäksi valitsimme uudeksi toiminnanjohtajaksi Jan Koskimiehen. Tehtävänsä hän ottaa vastaan elokuun alussa, mutta isolla joukolla tapaamme hänet jo kesäkuussa Vuokatissa. Matkan varrella hän tulee kaikille tutuksi. Uskon, että hänestä saamme hyvän ja innostavan ihmisen joka yhdessä muun henkilökunnan, luottamushenkilöiden ja jäsentemme kanssa luotsaa Eläkeläiset ry:n valoisaan tulevaisuuteen. Haasteet ovat voitettavissa ja yhteiset asiamme eteenpäin vietävissä yhdessä tekemällä. Tervetuloa järjestöön meidän kaikkien puolesta. Ameban lonkerot K otihoidon henkilöstön määrä on vähentynyt, vaikka samaan aikaan asiakasmäärät ovat kasvaneet, kertoi THL tiedottaessaan (11.4.) Vanhuspalvelujen tuottajakohtaisesta seurantatutkimuksesta. Kotihoidossa oli seurantaviikolla päivittäin 3000 asiakasta enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Kotihoidon työntekijöiden määrä oli silti vähentynyt yli 400 henkilöllä. Samanaikaisesti ympärivuorokautisesta hoidosta on vähentynyt 2800 asiakaspaikkaa. Vaikka tämä on lisännyt kotihoidon paineita sekä asiakasmäärien että asiakkaiden hoidettavuuden lisääntyessä, resursseja ei ole siirretty kotihoitoon. Palvelujärjestelmän tavoitteellinen rakennemuutos laitoksista kotiin annettaviin palveluihin ei tapahdu nyt vanhusten hyvinvoinnin ehdoilla, heidän tarpeistaan huolehtien, vaan sillä haetaan ensisijaisesti taloudellisia säästöjä. Säästöt kohtelevat kaltoin vanhuksia ja heidän omaisiaan. Ne näyttäytyvät vanhuspalvelujen määrän ja laadun puutteina, lisääntyvänä turvattomuuden tunteena, huolena ja murheena, pahimmillaan hoivan ja hoidon suoranaisina laiminlyönteinä. Vanhuspalvelut tulisi nähdä kokonaisuutena, mikä kattaa ihmisen koko vanhuuden ajan turvan. Erilaisen opastuksen ja neuvonnan kautta elämäntilanteen sekä toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnin pohjalta palveluja lisätään asteittain kotiin. Jos kotona asuminen ei enää turvallisesti suju, tulevat vuoroon erilaiset tuetun asumisen muodot ja jossakin vaiheessa vääjäämättä myös laitoshoito. Kun laitoshoidon tarve on ilmeinen, tulee tehostetun palveluasumisen paikka saada kolmen kuukauden määräajassa. Määräaikaa vielä yleensä noudatetaan mutta iso ongelma on se, että kaikki halukkaat eivät pääse jonoon. Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnista tehtävät johtopäätökset ovat aina tulkinnanvaraisia. Kun tulkintaa on keskitetty yksin viranomaislääkäreille, on vaarana, että vanhuksen elämäntilanteen kokonaisarvio jää vähäiseksi. Pelkona on, että kunnan alimitoitettu talousarvio konsultoi myös jonon muodostumista. Palvelun, hoivan ja hoidon valinnoissa tulisi aina kuunnella ja kunnioittaa vanhusta itseään ja tarvittaessa hänen omaisiaan. Sujuvan palveluketjun tulisi kaikissa vaiheissa tukea vanhuksen omia voimavaroja kuntouttavalla palveluotteella vahvistaen yksilöllisesti hyvän ja arvokkaan vanhuuden kokemuksia. Luontevaa olisi, että maakuntamallilla toteutettavasta sotesta huolimatta vanhuspalvelut tarjottaisiin lähipalveluina. Näin vanhuksen oman lähiyhteisön tuki voidaan parhaiten liittää osaksi hoivakokonaisuutta. Seurantatutkimuksen mukaan kuntouttaminen ei ole riittävästi mukana vanhusten hoitoja palvelusuunnitelmissa. Kun sairaalahoidosta kotiutetaan aikaisempaa nopeammin ja varsinainen hoitokin siirtyy lisääntyvästi kotiin, kasvaa myös kotona annettavan kuntoutuksen tarve, korostavat THL:n asiantuntijat. Tilanne on vastaava myös tehostetussa palveluasumisessa. Vanhuspalvelujen kehittämisessä tilanne on kummallisen ristiriitainen. Samaan aikaan, kun väestön ikääntymisen seurauksena vanhuspalvelujen tarve tuntuvasti kasvaa ja hallitus keskittyy yhdessä kärkihankkeistaan ikäihmisten kotihoidon kehittämiseen, hallitus leikkaa säälimättä vanhustenhuollon rahoitusta. Leikkausten apuvälineinä käytetään vanhuspalvelulain tarkoitushakuista vesittämistä ja uusittavana olevaa laatusuositusta. Juuri julkaistussa luonnoksessa laatusuositukseksi kerrotaan säästettävän 33,5 miljoonaa euroa iäkkäiden ympärivuorokautisesta hoidosta. Hallituksen leikkaustavoite vanhustenhuollon kustannuksista on 70 miljoonaa euroa. Tuottajakohtaisen seurantatutkimuksen rinnalla THL on tehnyt vuoden 2016 tilannetta kuvaavan kuntakohtaisen selvityksen. Tutkimuksia on toteutettu vuodesta 2013 alkaen ja niillä seurataan vanhuspalvelulain täytäntöönpanon vaikutuksia ja lain tavoitteiden toteutumista. Tutkimusten tulokset on luettavissa THL:n verkkosivuilla. Jotta vanhuspalvelujen koko kuva ja todellisuuden moninaisuus saadaan selville, tulee kuntien ja palveluntuottajien tietojen rinnalle saada myös palveluja tarvitsevien ja niitä käyttävien vanhusten ja heidän omaistensa kokemukset ja arviot. Tätä asiaa korosti myös Sosiaalija terveysministeriön Vanhusja eläkeasioiden neuvottelukunta tutustuessaan tuoreisiin tutkimuksiin. Arkituntemuksen perusteella voi olettaa, että kun palvelujen saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta kysytään vanhuksilta itseltään ja heidän läheisiltään, niin tulokset ovat viranomaisten ja palveluntuottajien arvioita huomattavasti kriittisempiä. Vanhuspalvelut ja leikkaamalla kehittäminen
Nro 3 toukokuu 2017 – 3 ELÄKELÄINEN Eläkeläiset ry:n Vuokatin kesäpäivien ohjelmia on pitkin talvea harjoiteltu yhdistyksissä ja isommalla joukolla alueellisissa yhteisharjoituksissa eri puolilla maata. Voimisteluesitystä hiottiin muun muassa Vantaan Hiekkaharjun Puistokulmassa (kuvassa). Yhteisharjoituksia on vedetty eri puolilla maata myös kansantanssissa, senioritanssissa ja musiikissa. Kesäpäivillä 13. 15.6. Sotkamon Vuokatissa on runsaasti näkemistä ja tekemistä kaikille osallistujille. Jo ennen varsinaista avajaispäivääkin, ennakkopäivänä 12.6. on ohjelmaa tapahtuman pääpaikkana toimivassa Katinkullassa. Kesäpäivien ohjelmasta kerromme tämän lehden sivuilla 8–13 Valmiina Vuokattiin
4 – Nro 3 toukokuu 2017 ELÄKELÄINEN Europarlamentaarikko Merja Kyllönen on huolissaan suomalaisen keskusteluilmapiirin heikkenemisestä. – Tietynlainen vapaamuotoisuus on joidenkin poliitikkojenkin kielenkäytössä mennyt liian pitkälle. Räkyttäminen ja toisten ihmisten aliarvionti ja halventaminen on valitettavasti yleistynyt. Sättiminen, kiukuttelu ja riitely eivät lisää politiikan uskottavuutta, Kyllönen huomauttaa. – Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Huonot esimerkit leviävät ihmisten yleiseen käyttäytymiseen ja puheeseen. Räikeimmillään tämä näyttäytyy Kyllösen mukaan kielteisessä suhtautumisessa Suomeen muualta tulleisiin ihmisiin. – Monet eivät tunnu antavan heille mitään mahdollisuutta. Ei jakseta perehtyä toisten kulttuuriin, historiaan ja asioiden taustoihin vaan mennään valmiilla ennakkosasenteilla törmäyskurssille. Kyllönen muistuttaa, että suomalaista yhteiskuntaa on varsinkin koko sodanjälkeinen aika rakennettu yhdessä tekemällä. – Onko nyt unohdettu yhtenäisyyden arvo kansakunnalle? Osaammeko elää ihmisiksi yhdessä, kysyy Kyllönen, joka saapuu puhujaksi Eläkeläiset ry:n Vuokatin kesäpäivien Suomi 100 – työllä rakennettu -pääjuhlaan. Eläkeläinen-lehdelle europarlamentaarikko Kyllönen antoi puhelinhaastattelun Brysselistä käsin. Eurooppa harmaantuu Väestön vanheneminen on haaste koko Euroopalle. Sitä ei kuitenkaan tule käsitellä pelkkänä ongelmana ja uhkana, Merja Kyllönen sanoo. – Seniorikansalaisten uusi sukupolvi on myös voimavara. Mutta totta kai ikääntyminen asettaa omat haasteensa, jotka ovat erilaisia kuin nuoremmalla sukupolvella ja joihin tulisi vastata kaikilla politiikan lohkoilla. Kyllönen korostaa, että kaikessa yhteiskunnallisessa suunnittelussa on muistettava ottaa huomioon myös ihminen, joka ei enää ole nuoruuden vireydessä. – Toimivat palvelut on turvattava kaikille, puhuttiinpa sitten liikenteestä, sosiaalipolitiikasta, ympäristöstä, kulttuurista tai energiasta. – Vaikutusarviointi tulisi tehdä paitsi lasten ja nuorten, myös senioreiden ja vajaakuntoisten näkökulmasta. Entinen liikenneministeri Merja Kyllönen on Euroopan parlamentin liikennettä ja matkailua käsittelevän TRAN-valiokunnan jäsen. – Esteettömän Euroopan toimintamalleja pohditaan liikennesektorilla koko ajan. Ikäihmiset muistettava digihuumassakin Yksi suuri mullistus koko Euroopankin tasolla on palveluiden ja viranomaisasioinnin siirtyminen verkkoon. Tekniikka tuo tässä mielessä paljon hyvää ja sujuvoittaa asioiden hoitamista. Digihuumassa voi kuitenkin helposti unohtua, että teknologia voi myös se syrjäyttää ja jättää ihmisiä ulkopuolelle, Kyllönen sanoo. – EU:n pöydissä tästä käydään ihan ihmisoikeustason arvokeskusteluja. Tiedon saanti ja osallisuus luetaan perusoikeuksiksi. Mutta kansallisestikin on huolehdittava siitä, että ihmisillä teknisistä valmiuksista riippumatta on mahdollisuus palveluihin. – Verkon lisäksi on esimerkiksi kehitettävä puhelinpalveluita heille, joille tietotekniikan käyttö syystä tai toisesta ei ole mahdollista. Samalla on estettävä rahastus. On varmistettava, että palvelujen hinnat eivät nouse kohtuuttomiksi. Arjen asiatkin esillä unionissa Kyse on ison ihmisjoukon arkiseen elämään vaikuttavista asioista. Sellaisten käsittely on Kyllösen mukaan EU:ssa ”ihan peruskauraa”. Julkisuudessa europarlamentaarikoiden työn tämä osa ei kuitenkaan isommin näy. – Asioiden virtahan on valtava ja tiedotusvälineiden resurssit toki rajalliset. Uutisissa pyörivät EU:n isot talouden ja pakolaiskysymysten kaltaiset isot asiat. Näin ollen ei ole ihme, jos moni eurokansalainen kokee unionin etäiseksi. Kyllönen huomauttaa, että nuiva suhtautuminen EU:hun ja sen päätöksentekoelimiin liittyy usein puutteelliseen tietoon. Ajallemme ominaisesti suoranaista valheellista uutisointiakin on liikkeellä. – Tuore tapaus on Britannian brexit, jonka alla ihmiset saatiin hyvinkin virheellisellä informaatiolla uskomaan, että EU on pahasta. – Mutta kannattaa ottaa selvää, mitä direktiivien taustalla oikeasti on ja onko niillä esimerkiksi paha tarkoitus suomalaiselle veronmaksajalle vai ei, Kyllönen evästää. Hän kannustaa ihmisiä ja yhteisöjä olemaan yhteydessä edustajiinsa Euroopan parlamentissa. – Olkaa aktiivisia, kyselkää. Meiltä löytyy hirmu paljon kontakteja ja tietoja asioiden hahmottamiseksi. TUOMAS TALVILA Europarlamentaarikko Merja Kyllönen: Satavuotias Suomi on rakennettu yhteistyöllä Europarlamentaarikko Merja Kyllönen saapuu puhujaksi Eläkeläiset ry:n Vuokatin kesäpäivien Suomi 100 – työllä rakennettu -pääjuhlaan. Kuva: Nick Tulinen Merja Kyllönen Syntynyt 1977 Suomussalmella, asuu Suomussalmen Pesiökylässä puolisonsa ja kolmen koiran kanssa. Puolue vasemmistoliitto Euroopan parlamentin jäsen 2014TRAN-valiokunnan jäsen (liikenne&matkailu) 2014ENVI-valiokunnan varajäsen (ympäristö, terveys, ruokaturva) 2014Venäjä-valtuuskunta Japani-valtuuskunta Suomussalmen kunnanvaltuutettu vuodesta 2000, jatkaa edelleen. Liikenneministeri Kataisen 2. hallituksessa 2011-2014 Kansanedustaja 2007-2014
Nro 3 toukokuu 2017 – 5 ELÄKELÄINEN Kalevin kynästä Olimme laskeutumassa kohti Shirazin lentokenttää Iranissa ja matkanjohtaja kävi vielä muistuttamassa seurueen naisjäseniä, että huivi tulee olla päässä astuttaessa lentokoneen portaille. Porukka teki työtä käskettyä, vaikka useimmat eivät olleet huivin käyttöön tottuneetkaan. Monissa Euroopan maissa, mm. Saksassa ja Ranskassa, on keskusteltu kiivaastikin muslimien pukeutumissäännöistä. Kasvot peittävien huivien (niqab ja burka) käyttö on kielletty ainakin Ranskassa ja Saksassakin niin halutaan tehdä. Myös päähuivin (hijab) käytön kieltämisestä esimerkiksi Ranskan kouluissa ja yliopistoissa on keskusteltu, koska Ranskassa valtio on ollut uskontojen suhteen neutraali jo toista sataa vuotta eikä kouluissa ole lainkaan uskonnon opetusta. Samassa yhteydessä on haluttu kieltää kouluissa myös muut näkyvät uskonnolliset symbolit, esim. suurikokoiset ristit. Kun Kemal Atatürk uudisti Turkkia 1920-luvulta lähtien, hän yritti tehdä Turkista oikeusvaltion, puolusti naisten emansipaatiota, poisti islamilaiset naisten pukeutumissäännöt ja uudisti kirjaimiston arabialaisesta latinalaiseksi. Huivien käyttöpakon poistamista onkin usein pidetty yhtenä naisten vapautuksen symbolina. Ruotsin ulkoministeri aiheuttikin diplomaattisen selkkauksen kieltäytyessään käyttämästä virallisella Iranin vierailullaan huivia. Varsinkin ajatollah Khomeinin johtaman vallankumouksen jälkeen huivin käyttöä koskevat normit ovat Iranissa olleet tiukat. Tilassa, jossa miehiä on läsnä, naisten tulee käyttää huivia. Monissa maissa käytäntö on liberaalimpi, esimerkiksi Libanonissa huivia tulee käyttää vain moskeijassa ja uskonnollisen johtajan tapaamisessa. Iranissakin käytäntö väljeni sodan jälkeisenä aikana jopa niin, että vanhoillisemman maaseudun väestön oli vaikea pysyä kehityksessä mukana. Nopeaa kehitystä seurannut papiston johtama uskonnollinen vastarektio oli yksi polttoaine shaahin vastaisissa protesteissa. Kun siihen liittyi vasemmiston ja ay-liikkeen johtama, sosiaalisista epäkohdista johtuva kapinamieli, oli maaperä Khomeinin vallankumoukselle valmis. Pian sen jälkeen papisto raivasi vallankumouksen toisen keskeisen tekijän, vasemmiston, marginaaliin tai maanpakoon. • • • Huivin käyttöä koskevia normeja on pidetty osoituksena islamin vanhoillisuudesta. Iraniin huivin käyttö kotiutui aikanaan kristillisen Bysantin hovista, josta se levisi ensin ylempiin sosiaaliluokkiin ja sittemmin koko kansan keskuuteen. Käytäntö ei siis olekaan vain islamiin liittyvä. Apostoli Paavali kirjoitti, että ”… jos nainen on avopäin, kun hän rukoilee … hän häpäisee päänsä …” ja kehottaa vielä päättelemään itse ”onko naisen sopivaa rukoilla Jumalaa avopäin” (1. Kor. 11: 5 ja 13). Sitä kautta naisten huivin käyttö tuli osaksi suomalaista kulttuuria ja ainakin herätysliikkeiden alueilla huivin käyttöä pidettiin vähintään ”maan tapana”. Niinpä vielä minun lapsuudessani Pohjanmaalla ainakin vanhemmilla naisilla oli huivit päässään vähintään kirkossa, mutta myös arjessa. Ja edelleenkin esim. Pietarin kirkossa Vatikaanissa naisen pitää peittää olkapäänsä. Jos huivin käyttö nähdään vanhoillisena naisten sorron merkkinä ja osoituksena islamin taantumuksellisuudesta, on syytä tutkia asiaa vähän tarkemmin. Pilkka saattaa osua omaan nilkkaan. KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja. Ongelmana huivi Suomen eläkevarat kasvoivat viime vuoden viimeisellä neljänneksellä kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle. Työeläkevaroja oli joulukuun lopussa 188,5 miljardia euroa. Kuinka paljon varojen määrä nousi, Työeläkevakuuttajien analyytikko Peter Halonen? – Viimeisen neljänneksen aikana 4,4 miljardilla eurolla. Vuosina 2006 2016 kasvua on ollut vuosittain keskimäärin noin 7,4 miljardia euroa. Viimeisen vuosineljänneksen aikana tuottoja kertyi Halosen mukaan etenkin osakesijoituksista. Myös korkoja kiinteistösijoitukset tuottivat melko hyvin. – Varat on sijoitettu hajautetusti eri omaisuuslajeihin ja maanosiin. 95,2 miljardia euroa oli osakkeissa ja osaketyyppisissä sijoituksissa. Korkosijoituksissa oli noin 77,8 miljardia ja kiinteistösijoituksissa noin 15,4 miljardia. Tuotot menevät eläkkeiden rahoittamiseen Tuotot menevät jatkossakin eläkejärjestelmän rahoittamiseen. Vaikka rahastoja on käytetty koko eläkejärjestelmän olemassaolon ajan, vasta vuodesta 2014 alkaen eläkevaroja on Halosen mukaan jouduttu nettomääräisesti käyttämään eläkkeiden rahoitukseen. – Rahamäärä, jota meille on virrannut sisään eläkemaksuista, on pienempi kuin ulos menevä. Eläkkeitä joudutaan maksamaan enemmän kuin järjestelmään saadaan eläkemaksuina sisään. Tulevaisuudessa sijoitusvaroilla katetaan yhä suurempi osa eläkemenoista. Eläkevarojen koko kertoo siitä, että Suomessa on varauduttu väestön ikääntymiseen ja eläkemenojen kasvuun hyvin. – Tulevaisuudessa rahastoihin joudutaan kuitenkin turvautumaan yhä enemmän. Voisiko eläkemaksuja jo pikkuhiljaa laskea? – Valitettavasti tämä ei olisi hyvä idea. Jos eläkemaksua lähdettäisiin nyt tiputtamaan alaspäin tilanteessa, jossa eläkkeiden rahoitus on maksualijäämäinen ja eläkemenot kasvavat entisestään, jouduttaisiin eläkemaksua melko nopeasti nostamaan ylöspäin, jotta rahoitus olisi jälleen tasapainossa. Ei ole mitään takeita, että sijoitustuotot pysyvät yhtä hyvinä kuin ne ovat historiassa olleet. UP/MIKA PELTONEN Mihin suomalaisten eläkerahat on sijoitettu? Paljonko eläkemaksuja on vuoden aikana kerätty TELA:n analyytikko Peter Halonen? – 24,9 miljardia euroa, josta eläkevakuuttajien toimintakuluihin meni puoli miljardia euroa, rahastoihin kolme miljardia ja eläkkeiden maksuun loput 21,4 miljardia. Paljonko eläkkeitä on vastaavana aikana maksettu? – Eläkkeitä maksettiin vastaavana aikana 25,2 miljardia euroa. –Telan nettisivuilla, osoitteessa “http://www.tela.fi/ tyoelakerahan_kiertokulku” on työeläkerahan kiertokulkukaavio, josta näkee, kuinka paljon eläkemaksuja on kerätty ja maksettu euroissa yksityisellä ja julkisella puolella. Sivulla on myös selittävää tekstiä. Kuvat on täytetty vuoden 2016 ennakkotiedoilla. Paljonko rahastojen tuotot olivat vastaavana aikana? – Vuosina 2014-2015 rahastot tuottivat noin 8,5 miljardia euroa. Tästä potista arvonmuutoksia oli 5,4 miljardin euron. edestä ja tuottoja mm osingoista, koroista ja vuokratuloista 3,4 miljardia euroa. Paljonko niistä käytettiin eläkkeiden maksamiseen – Eläkemaksuista käytettiin rahastojen kasvattamiseen kolme miljardia euroa. Eläkkeiden maksatukseen käytettiin samaan aikaa 3,8 miljardia euroa. – Rahastojen kasvusta noin 8,5 EUR mrd. käytettiin siis eläkkeiden maksuun 3,8 EUR mrd. Loppuosa tuotoista eli 4,7 EUR mrd. jäi rahastoihin. UP/MIKA PELTONEN Paljonko eläkemaksuja on kerätty? Eläkeläiset osoittivat vuonna 2015 mieltään Helsingissä. Suomalaista eläkejärjestelmää, eläkeköyhyyttä ja työeläkerahastoja käsiteltiin myös Eläkeläiset ry:n valtuuston seminaarissa Kuntorannassa huhtikuun lopulla. Seminaarin annista kerrotaan Eläkeläinen-lehden kesäkuun numerossa.
6 – Nro 3 toukokuu 2017 ELÄKELÄINEN – Sote-uudistuksen yhteydessä valinnanvapauden nimissä vaadittuun palvelujen pakkoyhtiöittämisen seurauksena olisi monenlaisia ongelmia, totesi Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö valtuuston kokouksen avauspuheessaan. Sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet, terveyserojen kaventaminen, hoitoon pääsyn helpottaminen ja yhtenäisten hoitoketjujen muodostaminen ovat yleisesti hyväksyttyjä, Kivistö sanoi. – Kiista koskee hallituksen omaksumaa palvelujen yksityistämisen ja julkisten palvelujen pakkoyhtiöittämisen linjaa. Sosiaalija terveyspalvelujen markkinoistamisen ydinongelma ei ole vapaus valita, vaan julkisten varojen siirto yksityisille pääomasijoittajille. Se olisi arvostelijoiden käsityksen mukaan lahjakirja kansainvälisille terveysjäteille. Se nostaisi terveydenhuollon kustannuksia tutkijoiden arvion mukaan noin kahdella prosentilla bkt:sta eli noin 4 miljardilla eurolla. Seurauksena olisi asiakasmaksujen nousu, palvelujen laadun heikentäminen tai verorahoituksen kasvu tai kaikki nämä yhdessä. Lopputuloksena olisi palvelujen käytön maksukynnyksen nousu, mikä karsisi palvelujen käyttäjistä erityisesti vähävaraisia ihmisiä. Palvelujen käyttö valikoituisi maksukyvyn perusteella ja kansalaisten ja väestöryhmien väliset terveyserot kasvaisivat. Kylpylähotelli Kuntorannassa Varkaudessa 26.4. pidetyssä kokouksessa valtuusto mm. vahvisti järjestön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen käsittelikuluvan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion, ensi vuoden toiminnan ja talouden suuntaviivoja sekä paikallisyhdistyksiltä ja aluejärjestöiltä tulleet aloitteet. Laaja kirjo aloitteita Paikallisyhdistykset ja aluejärjestöt lähettivät valtuustolle vastattavaksi kaikkiaan 51 aloitetta. Sosiaalija terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen tehtäessä sosiaalija terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta (sote) huoletti kaikkiaan 14:ää yhdistystä. Digitalisaation eli sähköisen tiedonvälityksen yleistyminen sai seitsemän yhdistystä pohtimaan digiloikan mahdollisia eriarvoistavia vaikutuksia. Vanhusneuvostojen asema nykyisissä kunnissa ja tulevassa maakuntahallinnossa askarrutti kuutta yhdistystä. Viisi yhdistystä halusi järjestön terävöittävän kantojaan kansanja takuueläkkeen saajien ja eläkeindeksien oikeudenmukaisuuden osalta. Järjestön koulutustoiminnan kehittäminen olineljän aloitteentekijän mielessä. Kolmessa yhdistyksessä kannettiin huolta asianmukaisten toimintatilojen saamisesta eläkeläisyhdistyksille. Loput aloitteet olivat yksittäisiä ja käsittelivät mm. asumisen esteettömyyttä, joukkoliikenteen maksuttomuutta, toiminnan tunnetuksi tekemistä ja jäsenmaksuja. TUOMAS TALVILA Eläkeläiset ry:n valtuuston seminaarissa 27.4. käsiteltiin suomalaista eläkejärjestelmää, eläkeköyhyyttä ja työeläkerahastoja. Seminaarin annista kerrotaan Eläkeläinen-lehden kesäkuun numerossa. Soten pakkoyhtiöittäminen johtaisi monenlaisiin ongelmiin Kalevi Kivistö valtuuston avauksessa: Savon Aluejärjestön Sirpa Rossi ja Kalevi Tuominen tutustuivat kokouspapereihin. Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö keskittyi avauspuhenvuorossaan sote-uudistuksen ongelmiin.
Nro 3 toukokuu 2017 – 7 ELÄKELÄINEN Eläkeläiset ry:n valtuusto valitsi VTM Jan Koskimiehen järjestön uudeksi toiminnanjohtajaksi. Koskimies on 40-vuotias helsinkiläinen politiikan, vaikuttamisen ja järjestötyön ammattilainen. Hän on työskennellyt pitkään vasemmistoliiton eduskuntaryhmän eri tehtävissä. Tällä hetkellä hän on ryhmän eduskuntasihteeri. Hän on mukana monenlaisessa kansalaistoiminnassa ja toiminut mm. Suomen Sadankomitean pääsihteerinä Jan Koskimies ottaa Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtajan tehtävän vastaan elokuun alussa, jolloin toimen pitkäaikainen haltija Hannu Partanen jää eläkkeelle. Perusteellinen valintaprosessi Eläkeläiset ry:n toiminnajohtajan paikka on ollut julkisesti haettavana ja hallitus valmisteli valtuustolle valintaa kahden haastattelukierroksen ja perusteellisen prosessin kautta. Sääntöjen mukaan toiminnanjohtajan valinta kuuluu valtuuston tehtäviin. – Hakijoita oli kaikkiaan 19 ja taso erittäin kova, luonnehti järjestön puheenjohtaja Martti Korhonen esitellessään asiakohtaa valtuuston kokouksessa. TT ”Ikäihmisten tasavertaisista oikeuksista ja mahdollisuuksista saada palveluja on huolehdittava, kun palvelujärjestelmiä muokataan uuden digitaalisen teknologian mukaisiksi”, korostetaan Eläkeläiset ry:n valtuuston kannanotossa: VALTUUSTON KANNANOTTO Ikäihmisten oikeudet turvattava digiuudistuksissa Eläkeläiset ry edellyttää, että ikäihmisten tasavertaisista oikeuksista ja mahdollisuuksista saada palveluja on huolehdittava, kun palvelujärjestelmiä muokataan uuden digitaalisen teknologian mukaisiksi. Eriarvoistuminen ja turvattomuuden tunne on kyettävä estämään. Vanhemmille ikäluokille pitää aina varata mahdollisuus asioida viranomaisten kanssa myös tavalla, johon he ovat tottuneet ja oppineet ja mihin heillä on käytännössä mahdollisuus. Ikäihmisten perusoikeuksista, yksityisyyden suojasta ja itsemääräämisoikeudesta on uuden teknologian yhteydessä tarkoin huolehdittava. Uusien asiointikanavien riittävästä tiedotuksesta on huolehdittava. Laitteiden käyttömahdollisuuksia ja neuvontaa tulee tarjota esimerkiksi kehittämällä jo olemassa olevaa julkishallinnon yhteispalvelupisteiden ja kirjastojen verkostoa. Digitalisaation edetessä yhä suuremman osan asioinnista ja palveluista edellytetään hoituvan tietokoneella tai mobiililaitteella verkossa. Kirjepostia ollaan enenevissä määrin korvaamassa sähköisillä järjestelmillä. Sinänsä väistämätön ja monilta osin palvelua ja elämän laatua parantava kehitys on johtamassa myös kielteisiin ilmiöihin erityisesti ikääntyneen väestön ja erityisryhmien kannalta. Suomessa on edelleen lähes puoli miljoonaa yli 65-vuotiasta, jotka eivät käytä tietotekniikkaa. Niillekin, jotka välttävästi hallitsevat tietokoneen ja mobiililaitteen käytön, pienetkin häiriöt tai järjestelmämuutokset aiheuttavat usein ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. Julkisen hallinnon digitalisointihankkeet ovat iso, koko väestöä koskeva kokonaisuus. Valtio on ottamassa mahdollisesti jo vuoden 2018 aikana käyttöön sähköisen postilaatikon, josta tulee pääasiallinen viestintäpalvelu valtion ja kansalaisten välille. Toissijaiseksi palveluksi jää perinteinen kirjelähetys, jonka posti tuo kotiin. Korkein hallinto-oikeus (KHO) on lausunnossaan todennut, että uudistuksessa on otettava huomioon myös henkilöt, jotka eivät osaa tai joilla ei ole teknisiä mahdollisuuksia hoitaa asiointiaan yksin sähköisten palvelujen avulla. Tasa-arvo ja esteettömyys on huomioitava kaikessa suunnittelussa. Tätä edellyttää myös viime vuoden lopussa voimaan tullut EU:n direktiivi julkisen sektorin verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta. Ikäihmisten tarpeita ja toiveita on kuunneltava jo palveluiden suunnitteluvaiheessa ja heille on annettava mahdollisuus käyttäjätestaukseen ennen palvelujen virallista käyttöönottoa. Kuntorannassa 26.4. 2017 Eläkeläiset ry:n valtuusto Jan Koskimies uudeksi toiminnanjohtajaksi Jan Koskimies Eläkeläiset ry:n jäsenmaksu on ensi vuoden alusta lähtien 18 euroa vuodessa. Valtuusto päätti jäsenmaksun korottamisesta kahdella eurolla nykyisestä 16:sta eurosta. Päätös oli yksimielinen. Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen muistuttaa, että toiminnan järjestäminen vaatii euroja niin yhdistyksissä, aluejärjestöissä kuin järjestössäkin. – Vaikka järjestönä saamme yhteiskunnan tukea Veikkauksen voittovaroista, tarvitsemme myös omaa rahoitusta. Julkinen rahoittaja korostaa nykyisin aiempaa painokkaammin oman rahoituksen merkitystä. Paikallinen ja alueellinen toiminta perustuu käytännössä kokonaan jäsenmaksuihin ja erilaisiin yhteisiin talkoisiin. – Jäsenmaksut ovat oman rahoituksen perusta. Viimeksi olemme korottaneet jäsenmaksua vuoden 2014 valtuustossa ja jäsenmaksu on vuodesta 2015 alkaen ollut 16 euroa. Nyt valtuusto on hallituksen esityksen mukaisesti päättänyt nostaa jäsenmaksun ensi vuoden alusta 18 euroon ja että maksu jakaantuu nykyisillä osuuksilla yhdistyksen, aluejärjestön ja järjestön kesken. Tuolla jäsenmaksulla pärjäämme uskoakseni useamman seuraavan vuoden. Samalla vältymme tulevaisuudessakin hyvin suurilta jäsenmaksun kertakorotuksilta, Partanen arvioi. – Jäsenmaksun korotuksen tarve perustuu toiminnan kustannusten yleiseen nousuun. Samalla hillitsemme paineita korottaa esimerkiksi koulutuksen ja tapahtumien osallistumismaksuja. Tavoitteemmehan on tuottaa sellaista toimintaa, että raha ei muodostu esteeksi toimintaan osallistumiselle pienilläkään eläkkeillä. Jäsenmaksu oikeuttaa jäsenyhteisöjemme toimintaan ja maksuun sisältyy Eläkeläinen-lehden seitsemän numeroa. Jäsenetuna tulevat Kuntorannan alennukset ja muita kohdennettuja etuja. Partanen sanoo. TT Jäsenmaksu ensi vuonna 18 euroa Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen painotti valtuustolle, että virkeästi toimivan kansalaisjärjestön suurin voimavara ovat sen jäsenet. – Kiitos-sanaa pitää järjestöpuolellakin muistaa käyttää. Muistakaamme jäsenistön aktivointi ja koulutus, samoin onnistuneiden hankkeiden ja toimintamallien monistaminen ja levittäminen. Järjestön tulevaisuuden haasteita puheenvuorossaan käsitellyt Korhonen huomautti, että niin kutsuttu kolmas ikä on mullistanut kuvan eläkeläisestä. – Me olemme eläkeiässä aktiivisia toimijoita, järjestöpuolella usein jopa niitä kaikkein aktiivisimpia. Eläkkeelle jääminen ei nykyaikana enää tarkoita sitä, että istutaan kiikkustuoliin odottelemaan ajan kulumista. Tähän murrokseen on järjestön toiminnankin kyettävä vastaamaan Korhonen korosti. – Tarvitaan toimintaa, joka kiinnostaa ja sitouttaa aktiivisia kolmasikäläisiä. Muun muassa Jokilaaksojen Aluejärjestön Olavi Peltoniemi ja Lapin Kaarina Kapraali kiittelivät Korhosen puheenvuoroa tärkeäksi ja positiviiseksi . Lappilainen Maija Ekorre totesi, että Eläkeläisten toimintaan mahtuu nuorempia ja vanhempia jäseniä. – Se, että on Eläkeläisissä ei tarkoita, että on vanhus. Pirkanmaan Maire Kauhanen luonnehti olevansa ”ensimmäistä rock-sukupolvea” ja kannattavansa ”äksöniä myös järjestötoiminnassa”. – Yhdistyksen hyvä henki ratkaisee. Ollaan ystävällisiä tovereita ja autetaan toinen toisiamme, Kauhanen kannusti. TT ”Jäsenistö suurin voimavara” – Yhdistyksen hyvä henki ratkaisee, sanoi pirkanmaalainen Maire Kauhanen.
8 – Nro 3 toukokuu 2017 ELÄKELÄINEN Kesäpäivillä 13. 15.6.on runsaasti näkemistä ja tekemistä kaikille osallistujille. Jo ennen varsinaista avajaispäivääkin, ennakkopäivänä 12.6. on Katinkullassa ohjelmaa. Päätilaisuudet (avajaiset, iltamat ja Suomi 100-juhla) sekä suurin osa muustakin ohjelmasta sijoittuu Katinkultaan mutta 14.6. tapahtumia on myös Urheiluopistolla. Katinkullan ohjelmista mainittakoon • Kansan Arkisto esittäytyy ja opastaa 13.–14.6. (Kuva viereisellä sivulla). Yhdistykset voivat luovuttaa asiakirjojansa arkistoon (pääkaupunkiseudulla toimivien yhdistysten ei silti välttämättä kannata kuljettaa aineistoaan Vuokattiin asti); kuvakatselmus, toisen kerroksen kokoustilat • treffit 13.-14.6., toisen kerroksen auditorio, ohjelmassa keskustelua, kokemusten vaihtoa ja arvontoja: – matkavastaaville 13.6. kello 15-16 – emännille 14.6. kello 12-13 – puheenjohtajille 14.6. kello 17-18 – monikulttuurisuustreffit 14.6. kello 16.30-18. • Kävelypässit (katso juttu sivulla 12) suorittavat halukkaille Ikinä-toimintakykytestin 14.6. alkaen kello 10 toisen kerroksen luokkatiloissa. Kesäpäivätoimistossa jaetaan vuoronumeroita, joiden perusteella 50 henkeä pääsee osallistumaan. • Suomi 100 -tietovisan alkukarsinta toisen kerroksen yökerhossa 13.6. kello 16-17.30 ja loppukilpailu 14.6. kello 15-16.30 • esityksiä ja karaokea yökerhossa 13.-14.6. • Tilkusta peitoksi -työpaja (KSL) (kuva viereisellä sivulla) alakerran Kennedy-kabinetissa 14.6. • yhteistyökumppanit ja näytteille asettajat ovat tavattavissa juhlasalissa, jossa on myös musiikkiesityksiä. • Verkko ja vempaimet hallintaan -tietotekniikkahanke esittäytyy omassa bussissaan Katinkullan edustalla • omatoimista suunnistusta (katso juttu alla) Kesäpäivillä tapahtuu Näyttelyiden, työpajojen ja harjoitusten lomassa voi kesäpäivillä kokeilla rastien löytämisen iloa. Suunnistus on kuntoilua, joka sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille. Niin aloittelija kun myös aikaisemmin suunnistanut löytää lajista sopivasti haastetta. Katinkullan alueen kartoista ja radoista vastaa Sotkamon Jymyn Teemu Köngäs. Hotellin piha-alueelle on suunniteltu helppo lenkki ja sitä voi kulkea oman kunnon mukaisesti yksin tai pienessä porukassa. Toinen rata yltää lähimetsään ja tarjoaa vähän enemmän haastetta niille, joille suunnistus on jo tuttu. Molemmat radat ovat samalla kartalla ja niitä voi kiertää vaikka peräkkäisinä päivinä. Suunnistaa voit arkivaatteissa mutta ota sääolot huomioon. Mukavat lenkkarit helpottavat kulkemista. Kompassi ei ole välttämätön, koska kartta pysyy oikeassa suunnassa myös maastokohteita tarkkailemalla. Aikaa ei oteta ja rasteja saa kulkea omaan tahtiin jo maanantaista lähtien. Rastit ovat haettavissa keskiviikon iltamajuhlaan asti. Kuntosuunnistuksen karttoja voi ostaa paikan päällä Kesäpäivä-infosta 2 euron hintaan. Tervetuloa rasteille. Kesäpäivien ohjelma tarjoaa monenlaista liikunnallista tekemistä. Keskiviikkona, 14.6 järjestetään Urheiluopiston puolella kello 9.30 – 11.00 tanssipaja. Suomalaisia on innostettu Suomi 100 -juhlavuoden merkeissä valtakunnallisella kampanjalla Koko Suomi tanssii ja näin mekin kannamme kortemme kekoon. Tule Vuokatin tanssipajaan virkistämään mieltä ja notkistamaan lanteita iltamia varten. Etukäteen ei tarvitse osata mitään, pajassa on hauskaa yhdessäoloa ja mainio paikka tehdä tuttujen kanssa tanssitreffit. Tanssipajassa opetellaan muutama pieni tanssinpätkä, joita voitte yhdistyksissä hyödyntää. Tanssipajaa ohjaavat Hannele Pitkä-Liukkonen, Terttu Hellgren ja Eva Rönkkö. Urheiluopiston ohjelmista 14.6. mainittakoon • aamu-uinti ja vesivoimistelu kello 7-9 • Toimintapajat kello 9.30 alkaen: – Koko Suomi tanssii -paja (katso juttu alla), jonka jälkeen pidetään liikuntaverkoston treffit – nyrkkeilypaja: katsojille järjestetään esittelynäytös. Siinä lyödään niin sanottuja ”pistareita” eli hidastettuja lyöntejä vastustajan käteen. Näytöksen jälkeen osallistujat pääsevät halutessaan itse harjoittelemaan. Pääpukareina esiintyvät Kari Turunen (kuvassa) ja Pekka Pitkänen. – kansantanssipaja: tarkoitettu ”kaikelle kansalle”, osallistuminen ei vaadi kansantanssin aiempaa harrastusta. Tanssitaan eri maiden tansseja ja harjoitellaan illan poloneesia varten. Pajassa voi osallistua tanssiin tai halutessaan vaikkapa vain katsoa ja kuunnella. Sinikka Mäkelä opettaa ja soittamassa on nelihenkinen pelimanniorkesteri Rieväkylän poijat (kuva viereisellä sivulla) • aluejärjestöjen välinen hiihtokilpailu putkessa alkaen kello 13 Koko Suomi tanssii myös kesäpäivillä Uutuus Kesäpäivillä tule suunnistamaan!
Nro 3 toukokuu 2017 – 9 ELÄKELÄINEN Tapahtuman alustava ohjelma Ennakkopäivä maanantai 12.6. klo 15 Majoittuminen. Kaikki majapaikat klo 16–18 Ruokailu, Katinkulta, 2. krs. klo 18–19.30 Tervetulotilaisuus laulun ja tanssin parissa, Katinkulta-areena klo 20 Lähtö iltaretkelle Katinkullasta Vaaroille (Vuokattivaara) klo 20 Kävelypässien iltamat Sotkamossa Pohjavaaran koululla Ensimmäinen tapahtumapäivä tiistai 13.6. klo 7–9 Aamuvoimistelu Katinkullassa ja Urheiluopistolla (klo 8), Uinti ja vesivoimistelu (klo 8) Urheiluopistolla klo 10 Kesäpäivätoimisto avataan, Katinkullan sisääntuloaula Kansan Arkisto esittäytyy, arkistojen luovutuspiste, Yrjö Lintunen -valokuvanäytös, Arpa-projekti esittäytyy , juhlasali klo 11-13.30 Avajaisten harjoitukset kainuulaisille, Katinkulta-areena klo 11–17 Ruokailu, Katinkulta, 2. krs. ja klo 13-16, sulkapallohalli klo 12-20 Näytteilleasettajat (pystytys klo 10–12), musiikkia pikkulavalla klo 12–16. Katinkullan juhlasali klo 13–17 Esiintyjät esiin: pienesityksiä ja karaokea, Katinkullan yökerho/ auditorio klo 14.30–16 Ohjaaja Hilkan vastaanotto kaikille iltamissa esiintyville, Katinkulta-areena klo 15–16 Matkavastaavien treffit, Katinkullan yökerho/auditorio klo16 Pyöräilytempaukseen osallistuvien saapuminen (vastaanotto), Katinkullan edusta klo 16–17.30 Suomi100-tietovisan alkukarsinta, Katinkullan yökerho klo 16-18 ”Novellikoukku” – virkkaa ja kuuntele (Kainuun aluejärjestö), Kennedyn kabinetti klo16–18 Voimisteluesityksen harjoitukset, Katinkulta-areena klo 18–19.30 Suurkuoron harjoitukset, Katinkulta-areena klo 20–21.30 Avajaiset: Kainuun aluejärjestön ohjelmaa, voimisteluesitys, suurkuoro Katikulta-areena Kainuun Aluejärjestön tanssit Naapurinvaaran lavalla avajaisten jälkeen Toinen tapahtumapäivä keskiviikko 14.6. klo 7–9 Aamuvoimistelu Katinkullassa ja Urheiluopistolla (klo 8), uinti ja vesivoimistelu (klo 8) Urheiluopistolla klo 9–19 Näytteille asettajat (musiikkia klo 11–16.30), Katinkullan juhlasali klo 9 ”Elämä 100-vuotiaassa Suomessa” -valokuvanäyttelun avaus Katinkulta klo 9–11 Kansantanssitreeni, Katinkulta-areena klo 10 KSL: Tilkusta peitoksi-työpaja, Kansan Arkisto esittäytyy / arkistojen luovutuspiste, Yrjö Lintunen -valokuvaesitys, Verkko ja vempaimet -hanke, Ehyt ry: Arpaprojekti, Kävelypässien tasapainoja fyysisen kunnon mittausklinikka (klo 10.–12.30), Katinkulta-areena 9.30–10.45 Koko Suomi tanssii -työpaja Urheiluopisto 11.–11.30 Liikuntaverkoston tapaaminen. Urheiluopisto 11.45 Nyrkkeilypaja (esittelynäytös ja yleisölle kokeilumahdollisuus, klo 13.15 saakka) klo 11–17 Ruokailu, Katinkulta 2.krs. ja 11–15 sulkapallohalli klo 12–13 Emäntien treffit, Katinkulta klo 12–13.30 Iltamatreenit, Katinkulta klo 13.30–15 Suurkuoron ja Suomi 100-juhlan treenit (klo 15 saakka, Katinkulta klo 13.30–15 Kansantanssipaja, Urheiluopisto klo 13–14.30 Esiintyjät esiin – pienesityksiä ja karaokea, Katinkullan yökerho klo 13–15 Aluejärjestöjen välinen hiihtokilpailu, Urheiluopiston hiihtotunneli klo 15 Suomi 100 –tietovisan loppukilpailu, Katinkullan yökerho klo 15 Senioritanssin treenit (klo 16.30 saakka), Katinkulta-areena klo 16.30 Kansantanssin treenit (klo 18 saakka) klo 16.30–18 Monikulttuurisuustreffit, Katinkullan auditorio klo 17 Puheenjohtajien treffit, Katinkullan yökerho klo 18–19.30 Suomi 100 –juhlan ja iltamien treenit (muille paitsi kuorolle ja kansantanssijoille), Katinkulta-areena klo 20–21.30 Iltamat: senioritanssin yhteisesitys, aluejärjestöjen ym. ohjelmaa, Katinkulta-areena klo 21.45 Iltamatanssit elävän musiikin tahdissa, keskiyön poloneesilla ulos klo 23.30 alkaen, Areenan pikkulava Päätöspäivä torstai 15.6. Klo 8–8.30 Aamuvoimistelu Kävelypässien johdolla, Katinkulta-areena Klo 8.30–9.30 Suomi 100-juhlan sound check Klo 10–11.30 Suomi 100 – työllä rakennettu -juhla: suurkuoro, kansantanssi, juhlapuhe: europarlamentaarikko Merja Kyllönen, Katinkulta-areena Klo 11.30–13.30 Ruokailu, Katinkullan 2. krs ja Sulkapallohalli Vuokatin kesäpäivien tarkennettu ohjelma paikkatietoineen ja karttoineen julkaistaan kesäpäivien käsiohjelmassa, joka jaetaan kaikille tapahtuman osallistujille. Kansan Arkisto on mukana kesäpäivillä esittelemässä toimintaansa ja ottamassa vastaan yhdistysten asiakirjoja ja muuta materiaalia arkistoon. Kuva Kansan Arkiston esittelypisteeltä Porin kulttuurija retkeilypäivillä 2015. Vuokatin kesäpäivien tilkkupeittohanke on ollut menestys yhdistyksissä talven aikana. Vuokattiin tuodut peitot kootaan yhteen ja asetetaan näytteille. Pelimanniorkesteri Rieväkylän poijat tahdittaa kansantanssipajan.
10 – Nro 3 toukokuu 2017 ELÄKELÄINEN
Nro 3 toukokuu 2017 – 11 ELÄKELÄINEN Kotimaista kokoonpanotyötä! Hinta alk. 1990€ tai 74€/kk ? ei ajokorttia, ei rekisteröintiä! ? sähkökäyttöinen, hiljainen ? valtakunnallinen huoltopalvelu ? nopeus 12 tai 25 km/h www.SKANDLEIJONA.FI Ko k e i l e i l m a i s e ks i 1 p ä i v ä ä ! Soita 02 480 9060 (pvm) ALKU PERÄ INEN LEIJO NA! Summassaarentie 180, 43100 Saarijärvi • www.summassaari.? P. 030 608 50 myynti@summassaari.? Lanka 0,0828 /puh + 0,032 /min. Gsm 0,192 /min. Sis. alv 24%. Summassaarentie 180, FI-43100 Saarijärvi +358 (0)30 6085 100 • fax +358 (0)30 6085 200 KYLPYLÄHOTELLI SPA HOTEL Syntymäpäiväruokailu 32 /hlö/4–14-v. –50 % Anna meidän hoitaa järjestelyt, niin päivänsankari ja juhlaväki voivat keskittyä juhlimiseen. Omassa kabinetissa valmiina kattaukset ja kynttilät. Alkuun kuohuviinilasilliset (12 cl, myös –holiton vaihtoehto). Ruokailu noutopöydästä sisältäen alkuruuat, pääruuat, leivät, levitteet ja raittiit ruokajuomat. Jälkiruuaksi täytekakkukahvit. Kevätloma 89 /hlö/2 vrk/2 hh Sis. aamiaiset, majoituksen, kylpylän ja kuntosalin käytön. Voimassa 4.6. asti. 1 hh lisä 50 /2 vrk. Syntymäpäiväruokailu 32 Syntymäpäiväruokailu 32 /hlö/4–14-v. –50 % Aika on juhlia … Eläkeläinen-lehden aikataulut NUMERO AINEISTO LEHTI toimitukseen ilmestyy (ma) Kesäkuu nro 4 pe 9.6. 26.6. Syyskuu nro 5 ma 28.8. 11.9. Lokakuu nro 6 ma 2.10. 16.10. Joulukuu nro 7 ma 20.11. 7.12. 09 276 360 fennokauppa.fi Eläkeläiset ry:n jäsenetu -10% norm.hintaisista tuotteista 2017 APUVÄLINEET SUJUVAAN ARKEEN MEDIPLAST FENNO OY TERVEYDENHUOLLON ERIKOISKAUPPA Pyydä ilmainen postimyyntikuvasto ? Vuokatissa sijaitseva Angry Birds Activity Park -elämyspuisto tarjoaa Eläkeläiset ry:n kesäpäivien aikana vapaan sisäänpääsyn kaikille päivien osallistujille. Kaikki kävijät saavat myös vapaalipun, jonka voi myöhemmin käyttää missä tahansa Suomen Superpark-sisäaktiviteettipuistossa. Vuokatti Angry Birds Activity Park sijaitsee osoitteessa Lastaajantie 3 www.angrybirdsvuokatti.fi www.superpark.fi Kajaanin Matkailuoppaat ry tarjoaa Eläkeläiset ry:n kesäpäivien yhteyteen opastettuja bussija kävelykierroksia Kajaanissa ja Sotkamossa. Opastetulla kierroksella vieraat saavat kattavan kuvan paikkakunnan nykypäivästä ja historiasta. Yhdistyksessä on 22 opasta, joten useamman ryhmän yhtäaikainen kiertoajelu voidaan toteuttaa vaivattomasti. Lisätietoja kierroksista ja hinnoista: Ritva Kemppainen Kajaanin Matkailuoppaiden puheenjohtaja, puh. 044 500 4471, kemppainen.ritva@gmail.com kajaanin.matkailuoppaat@gmail.com “Novellikoukkutoiminnan ideana on kuunnella novellien luentaa ja tehdä samalla käsitöitä. Idea on parin viime vuoden aikana levinnyt kirjastoihin eri puolille Suomea.” ”Kainuussa ideasta on jalostettu Suomi 100 –juhlavuoden hanke, jonka tavoitteena on neuloa tai virkata itsenäisyyden juhlavuoden peitto kaikille Kainuun keskussairaalassa vuonna 2017 syntyville vauvoille ja kainuulaisvauvoille, jotka syntyvät jostain syystä muualla kuin Kaksissa. Kainuun Soten hallitus on kokouksessaan 30.3.16 päättänyt kustantaa hankkeen langat.” ”Peitto on sinivalkoinen kooltaan 50 cm x 70 cm. Lankaa yhteen peittoon on laskettu kuluvan n. 200 g. Lankana on Novita Ipana –lanka. Vyötteen mukaan sopiva puikkokoko on 3½. Peiton voi tehdä neulomalla tai virkkaamalla: malli on vapaa. Langat ja malleja saat kirjastosta. Ota mukaan 3½ virkkuukoukku tai puikot. Valmiita peittojakin on jo ihasteltavana ja niistä voi myös ottaa mallia. Valmiiseen peittoon ommellaan juhlavuoden merkki.” Raili Myllylä Kesäpäivien ”Novellikoukku” järjestetään tiistaina 13.6. Katinkullan Kennedy-kabinetissa. ”Novellikoukku”– virkkaa ja kuuntele Elämyspuisto tarjoaa vapaan sisäänpääsyn kesäpäiväläisille Kuva: Angry Birds Activity Park Kajaanin Matkailuoppaat ry järjestää tilauksesta opastettuja kierroksia Vuokatin kesäpäivien ilmoittautumisaika on päättynyt, mutta majoitusta voi kysellä Vuokatin alueen majoituskohteista suoraan. Majoitushaku osoitteessa www.vuokatti.fi Kesäpäivien osallistumisrannekkeita ja ruokalippuja voi tilata tapahtuman keskuspaikkana toimivasta Holiday Club Katinkullasta: hotellimyynti.katinkulta@holidayclub.fi Tietoa kesäpäivistä Eläkeläiset ry:n kotisivulla: www.elakelaiset.fi Vielä vailla paikkaa Vuokatissa?
12 – Nro 3 toukokuu 2017 ELÄKELÄINEN Kävelypässit ovat kävelleet yhteensä noin 3 000 kilometriä Sata vuotta Suomea – sata päivää Sotkamoon -kampanjansa aikana. Kampanja alkoi 6. maaliskuuta Helsingin Senaatintorilta ja päättyy 13.kesäkuuta Eläkeläiset ry:n kesäpäivien avajaisiin Vuokatissa. Keskimäärin ryhmän kuusi jäsentä on kävellyt 500 kilometriä. Siten he olisivat Iisalmen yläpuolella, jos matkaa olisi taitettu yhtämittaista reittiä Helsingistä. Pässit ovat kuitenkin kävelleet kilometrinsä kotikonnuillaan. Siihen tulee muutos kesäpäivien alla, kun neljä jäsentä ryhmästä siirtyy kävelemään Kainuuseen, ensin viitostietä Kajaaniin ja sieltä Pohjavaaran kautta Vuokattiin Nuasjärven pohjoispuolisia teitä. Lähtö kampanjan viimeiselle viidelle päivälle on 9.6. noin 60 kilometriä Kajaanista etelään viitostiellä. – Kainuussa yhteisesti käveltäessä päivämatkat pitenevät keskimäärin 20 kilometriin. Yksi etapeista, maanantain 12.6. etappi, on noin 25 kilometriä pitkä, kertoo ryhmän reittivastaava Aarno Jalonen. – Ryhmä on kävellyt tähän mennessä reilusti enemmän kuin tavoite oli. Laskimme, että ryhmän jokaisen jäsenen olisi käveltävä 5,6 kilometriä joka päivä kampanjan ensimmäisinä 95 päivänä. Sillä saavuttaisimme Vuokatin juuri sadan päivän päästä. Nyt näyttää siltä, että meille kertyy ikään kuin ylimääräisiä kilometrejä. Suuri ansio siinä on ryhmä nestorilla Pertti Vuoriolla, joka on kerryttänyt pitkillä lenkeillään taivalluksen yhteistulosta yli 700 kilometrillä. Pässit ovat aprikoineet, mitä tehdä ”ylimääräisillä” kilometreillä, kun niitä ei oikein voi mutkallekaan vääntää. Ryhmässä on syntynyt ajatus kilometrien huutokaupasta Vuokatissa kesäpäivien yhteydessä. Ostajat saisivat todistuksen kävelyyn käytettyjen, mutta hyväkuntoisten kilometrien hankkimisesta. Kertyneillä rahoilla voitaisiin esimerkiksi kustantaa kuntoloma Kuntorannassa sellaiselle Eläkeläiset ry:n vanhimpaan ikäpolveen kuuluvalle jäsenelle, jolla ei ole siihen muuten mahdollisuutta. Mallitestaus Kajaanissa, iltamat Pohjavaarassa Kainuun osuutensa aikana kävelypässit järjestävät maanantaina 12.6. kello 12.00 tilaisuuden Kajaanin Kauppatorilla lähtölaukaukseksi parin päivän loppurynnistykselle. Tilaisuudessa muun muassa esitellään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Ikinä-testi, jota ryhmä on käyttänyt testatessaan Eläkeläiset ry:n jäsenten suorituskykyä. Tilaisuuteen kutsutaan muutamia Kajaanin uuden valtuuston ikäjäseniä näyttämään mallia testattavana olemisesta. Maanantain etapin päätepisteessä Pohjavaaran koululla on samana iltana kello 20.00 alkaen iltamat, johon on lupautunut esiintymään myös kajaanilainen näyttelijä Vesa Kaikkonen Konsta Pylkkäsenä. Iltamiin on vapaa pääsy kaikille Eläkeläiset ry:n kesäpäiville siihen mennessä saapuneille ja toki myös kaikille muille. Vuokatissa kävelypässien ryhmä osallistuu ohjelmaan muun muassa järjestämällä Ikinä-testin noin 50 ennakkovarauksen tehneelle. Varauslippuja saa kesäpäivätoimistosta keskiviikkoaamusta alkaen. Torstaiaamuna kävelypässit vetävät suosituksi tulleen lämmittelyjumppansa aamuvoimisteluna. PEKKA ISAKSSON Kävelypässit ovat osallistuneet myös muuhun liikuntaan. Pässijoukkueen jäsenet Heimo Liimatainen (vas.) ja Antti Honkonen (oik.) tiukassa petankkikisassa Tikkurilan Eläkeläisten liikuntatapahtumassa. Joukkue voitti pronssia. Kisassa oli mukana kaksi muutakin joukkuetta. Kesäpäivillä ryhmä testaa ja jumppauttaa Kävelypässit ovat patikoineet yhteensä 3 000 kilometriä ”Ryhmässä on syntynyt ajatus kilometrien huutokaupasta Vuokatissa kesäpäivien yhteydessä. ” Raision Seudun Eläkeläisistä on ainakin viisi hurjapäätä lähdössä Vuokatin kesäpäiville polkupyörillä. Matkaa Kainuun vaaramaisemiin kertyy 680 kilometriä. – Liikkeelle polkaistaan Raisiosta tiistaiaamuna 30.5. Ensimmäisen päivän etappi vie Loimaalle, kertoo raisiolaisten Team Pyäriäisten johtomiehenä toimiva Aarre Lehtonen. Raisiolaiset ovat jo etukäteen lähestyneet viestillä matkan varrella toimivia Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistyksiä. –Toivomme että yöpymispaikkakkunnillamme olevat yhdistykset auttaisivat meitä teltan ja muun yöpymisen suhteen. Eikä saunomistakaan ylenkatsota. Matkan varrella voi myös liittyä mukaan, vaikka päivän pyöräretkelle tai polkea kanssamme vaikka Vuokattiin saakka, Lehtonen vinkkaa. Ainakin Loimaan ja Lempäälän eläkeläisyhdistyksissä on pyöräilijöille jo järjestelty taukopaikkaa. Team Pyäriäisten mukana Raisiosta starttaa myös kuopiolainen pyöräilymies, Eläkeläiset ry:n kotisivun Pyörällä päästään -blogia kirjoittava Kari ”Tumi” Turunen. Matkan varrella Turunen erkanee raisiolaisten ryhmästä ja koukkaa Kuopion kautta, josta sitten polkee kuopiolais-siilinjärveläisen kolmikon kanssa perille Vuokattiin. – Mieliala reissun lähestyessä on erittäin hyvä ja kunto riittävä, vastaa ”Tumi” nauraen. – Puijon portaita on juostu, nyrkkeilijä Amin Asikaisen leirillä oltu ja pyörälenkkejä ajettu. Turunen myöntää, että kevään Raisiosta ja Kuopiosta pyöräillään Vuokattiin
Nro 3 toukokuu 2017 – 13 ELÄKELÄINEN Liikkeitä joka lähtöön Toukokuun taukojumppa tarjoa taas helppoja liikkeitä. Liikkeet tuovat liikkuvuutta selkärankaan ja saavat veren kiertämään. Liikkeitä voi tehdä yhdessä yhdistysten kerhoissa. Tee harjoituksia seisten, sisällä tai ulkona, yksin tai isommassakin porukassa. Tee liikettä niin monta kerta kun tuntuu hyvältä ja mahdollisemman laajasti. Nautinnollista kevätliikuntaa! Leikkaa talteen, sarja jatkuu! 2. Kierrä vartaloa ja ”läpsäytä” käsiä puolelta toiselle niin että kädet koskettavat lantiota 4. Hölkkkää 1. Avaa rintakehä, jousta käsiä taakse, työnnä käsiä eteen, pyöristä selkä, tee liikettä monta kertaa 3. Taivuta ja koske POLVIA, VARPAITA, POLVIA ja ojenna käsiä eteen erittäin verkkainen eteneminen on epäilemättä ollut iso haaste monen eläkeläispyöräilijänkin valmistautumiselle. –Mutta kyllä se kesä sieltä vielä tulee, ja kesäpäivät nyt ainakin joka tapauksessa. TT Raision Team Pyäriäisten suunniteltu matkareitti aikatauluineen on seuraavanlainen: Lähtö 30.5. Raisio-Loimaa, 31.5. Loimaa-Lempäälä, 1.6. Lempäälä-Orivesi 2.6. Orivesi-Jämsä, 3.6. Jämsä-Muurame, 4.6. Muurame-Laukaa, 5.6. Laukaa-Istunmäki, 6.6. IstunmäkiTervo, 7.6. Tervo-Pielavesi, 8.6. Pielavesi-Iisalmi, 9.6. Iisalmi-Sukeva (Mainua), 10.6. Sukeva (Mainua)-Kajaani, 11.6. Kajaani-Sotkamo Aarre Lehtonen toivoo yhteydenottoja osoitteeseen: aarre.lehtonen@gmail.com tai puh. 0400-781446 Iin Eläkeläisten kuoro on harjoitellut ahkerasti paikallisella Järjestötalolla. Säestäjinä Marja-Liisa Halonen ja Arvo Viinamäki. Alueellisia yhteisharjoituksia on pidetty eri puolilla maata. Voimistelua harjoiteltiin isolla joukolla muun muassa Vantaan Hiekkaharjun Puistokulmassa. Kohti kesäpäiviä
14 – Nro 3 toukokuu 2017 ELÄKELÄINEN Erityisesti eläkeläiset ovat alkaneet viime vuosina kiinnostua yhteisöllisistä asumismuodoista, sillä monet asuvat yksin, ja työelämän päätyttyä he alkavat kaivata uutta yhteisöä ympärilleen. Yhteisöasuminen tarjoaa ikääntyville monia etuja ja on sekä taloudellisesti että sosiaalisesti järkevää. Sosiaalisuus ja yhteinen vastuunkanto antavat elämään uudenlaista merkitystä, mikä taas pitää yllä fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä hyvinvointia. Seuraa on helppo saada ja naapureilta pyytää apua, kun heidät tuntee. Eikä tarvitse kärsiä yksinäisyydestä. Yhteisöllisissä asuintaloissa asukkailla on yleensä normaalisti varustellut omat asunnot, mutta niiden lisäksi talossa on tavanomaista enemmän yhteisiä tiloja vapaa-ajan viettoa, harrastustoimintaa ja vaikkapa yhteisiä kahvihetkiä ja aterioitakin varten. Myös saunat ja pyykkituvat ovat yhteiskäytössä. Yhteisöllisyys on lähtökohtana tilojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Raskas byrokratia, raskaat kustannukset Ensimmäiset yhteisölliset asuintalot Helsingissä ovat asunto-osakeyhtiöitä ja asukkaiden yhteisesti rakennuttamia, mikä on vaatinut usein tontin ostamisesta lähtien raskasta byrokratiaa ja suunnittelutyötä. Eikä se ole ollut halpaa. Kaupunkien toivotaankin järjestävän tukea ja ohjausta lisääntyvään yhteisrakennuttamiseen. Vuonna 2006 valmistui Helsingissä ensimmäinen asukkaiden yhteisesti rakennuttama senioreiden asunto-osakeyhtiömuotoinen yhteisötalo Loppukiri. Talossa on 58 omistusasuntoa ja runsaasti yhteistiloja, jotka asukkaat hoitavat yhdessä. Omistusasuntopohjaisten yhteisöjen rinnalle on noussut myös asumisoikeusmuotoisia yhteisöllisiä koteja senioreille, kuten esimerkiksi Jaso-asunnot Jyväskylässä ja Omatoimi Saarijärvellä. Senioreiden asumisoikeusasunnot on tarkoitettu yli 55-vuotiaille, sillä heihin ei sovelleta varallisuusehtoa, vaikka lainalla olisi Asumisen rahoittamisja kehittämiskeskus Aran korkotuki. Asuntoihin haetaan normaalisti kaupungilta saadulla asumisoikeusnumerolla. Taloissa on paljon yhteisiä tiloja ja toimintaa, mutta osallistuminen niihin on vapaaehtoista. Asumisoikeusmaksun lisäksi asukkaat maksavat käyttövastikkeen ja hoitovastikkeen, jolla kustannetaan ulkopuolisten hoitamat isännöinti, talon ylläpito ja siivous. Lisäksi vastikkeessa on pieni osuus asukastoiminnasta, jota vetää tätä varten palkattu toiminnanohjaaja. Suomessa pääsee siis helpoimmin asumaan yhteisöön, jos on riittävästi varallisuutta. Mutta entä jos sitä ei ole? Kuinka varattomalla eläkeläisellä olisi mahdollista päästä nauttimaan yhteisöllisestä asumisesta? Koulutusta yhteisöasujille Sosiaalisen monimuotoisuudenkin kannalta olisi suotavaa, jos yhteisöissä olisi omistusasuntojen lisäksi vuokra-asuntoja, mutta niille pitäisi löytää taho, joka omistaa ja vuokraa niitä. Se voisi olla jokin yleishyödyllinen organisaatio tai kunta, joka ymmärtää yhteisöasumisen edut ikääntyvän väestön hyvinvoinnin näkökulmasta. Luopioisissa haluttiin tehdä vanhasta mielisairaalasta senioreiden yhteisöllinen asuintalo, jonka asunnot olisivat vuokra-asuntoja. Sitä varten oli perustettava osuuskunta, joka osti kunnalta rakennuksen yhdellä eurolla ja korjautti ja laajennutti sen yhteisölliseksi asuintaloksi. Nyt talo alkaa olla valmis, ja osuuskunta vuokraa asuntoja halukkaille. Varsin mittavaan muutosja laajennustyöhön osuuskunta ei kuitenkaan saanut Aran rahoitustukea. Orivedellä on suunniteltu ikäihmisten palvelujen kehittämishankkeen yhteydessä vuokratai monimuotoasumiseen perustuvaa asuinyhteisöä, jonka toteuttaisi Aunen ja Erkin koti –säätiö. Oriveden Aurum-projektin projektijohtajan Tiina Kuisman mukaan aloite yhteisöasumisen kehittämiseksi tuli senioreilta itseltään. ? Minulle se oli yllätys, koska en ollut varustautunut, että löytyy niin paljon intoa lähteä tutustumaan yhteisöllisen asumisen malleihin. Nyt Orivedellä tutkitaan, olisiko yhteisöstä mahdollisuus tehdä monimuotoinen, eli että siihen tulisi sekä asumisoikeus, omistusja mahdollisesti Aran tukemia vuokra-asuntoja. ? Haluaisimme tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden nimissä tarjota sellaisen talouden pohjarakenteen, jossa ei olisi kiinni varallisuudesta, pääseekö asumaan yhteisöön. Kuisman mukaan tuleville asukkaille tullaan järjestämään yhteisöllisen asumisen koulutus, jossa yhteisölle rakennetaan sosiaalista kestävyyttä ja opetellaan yhteistä päätöksentekoa. ? Ei yhteisö muodostu välttämättä siten, että avataan ovet ja sanotaan että tulkaa tänne, täällä on yhteisö. Projektin yhteiskehittämisen työryhmissä on mukana myös Oriveden kaupungin ja Tampere–Orivesi yhteistoiminta-alueen edustajia. Kuisma iloitsee, että Oriveden kaupunki on ymmärtänyt yhteisöllisen asumisen edut ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseksi. ? Ikäihmisille on voimauttavaa sekin, että saa itse osallistua tulevaisuuden suunnitteluun. Aran säännöt rajoittavat yhteistilojen rakentamista Aran apulaisjohtajan Markku Ahon mukaan Aran on mahdollista osallistua sellaisen yhteisöllisen asuintalon rakentamiseen, jossa kortteliin tai alueelle rakennetaan vierekkäin sekä omistusasuntoja että Aran tukemia vuokra-asuntoja. Pelkästään ikäihmisten normaaleista vuokra-asunnoista koostuvan yhteisötalon rakentaminen Aran rahoittamana ei kuitenkaan onnistu, koska näissä Ara soveltaa ”tiukkoja” normaaliasuntojen mitoituksia yhteiskäyttöön tuleville tiloille. ? Yhteiskäyttötilat eivät kuulu meidän perusasumisen rahoitukseen. Jos kokonaisuuteen kuuluu useampi talo, voidaan silloin varata niille yhteisesti pinta-alallisesti enemmän yhteistiloja. Näin voidaan saada laadukkaampia tiloja tehokkaammin laajemman joukon yhteiskäyttöön. Ympäristöministeriö on julkaissut Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013 – 2017, joka on asettanut tavoitteeksi muun muassa kehittää ikääntyneiden asumisen yhteisöllisyyttä ja ikäystävällisiä asuinalueita. Tampereelle Tohlopin kaupunginosaan on suunnitteilla Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä, johon tulee nousemaan myös kunnallisia vuokrataloja Aran rahoituksella. Alueen suunnittelun lähtökohtana on yhteisöllisyys, mutta ainakaan Aran rahoittamien vuokratalojen asukkailta ei vaadita kiinnostusta yhteisöasumiseen, koska asukasvalintakriteereinä ovat asukkaiden tulot ja varallisuus. ? Jos asunnot on tarkoitettu Onko yhteisöasuminen varakkaiden etuoikeus? Yhteisöllinen asuminen poistaa yksinäisyyttä ja turvattomuutta, mutta köyhillä siihen ei ole varaa. Helsingissä on useita yhteisöllisiä taloja, muun muassa kuvan Malta-talo Jätkasaaressa. Kuva: Tuomas Talvila ”Ei yhteisö muodostu välttämättä siten, että avataan ovet ja sanotaan että tulkaa tänne, täällä on yhteisö. ” Oriveden Aurumin projektijohtaja Tiina Kuisma
Nro 3 toukokuu 2017 – 15 ELÄKELÄINEN Tuula-Liina Varis T oteutin äskettäin pitkään suunnittelemani teon: tilasin Kansallisarkistosta kantakortin isäni vaiheista viime sotien aikana ja sen lisäksi vielä armeijan kantahenkilökuntaan kuuluvan ns. nimikirjan. Isäni oli nuoresta miehestä asti palvellut aliupseerina vakinaisessa armeijassa, tarkemmin ratsuväessä. Mutta missä hän oli sodan aikana? Häneltä ei voi kysyä eikä äidiltäkään, sillä molemmat ovat vuosikymmeniä sitten kuolleet. Isän ja äidin sukupolvesta ei ainuttakaan sukulaista ole enää elossa, ja vaikka olisikin, eivät varmaan olisi kertoneet. Sota-ajasta ei juuri puhuttu, isä ei puhunut ollenkaan. Vuosien mittaan meitä kolmea sisarta alkoi yhä enemmän askarruttaa isän sota, sen vaiheet. Se tiedettiin, että Talvisodassa isä oli rintamalla, sillä siitä oli muistona kansio erilaisia ansiomerkkejä ja -ristejä. Mutta missä hän oli jatkosodassa? Oliko hän rintamalla ollenkaan vai oliko hän vakinaisessa työpaikassaan Ypäjällä armeijan hevoshuoltokoulussa, jossa tietenkin myös tarvittiin miehiä? Miksi meille ei koskaan kerrottu? Siksikö, että olimme vielä alaikäisiä vanhempien kuollessa? Minua on aikuisena askarruttanut kaksossiskon ja minun ristiäiskuva. Synnyimme jatkosodan pahimpana nälkävuotena 1942. Raskaana olevat saivat ylimääräisiä korttiannoksia, mutta äiti odotti kaksosia. Siitä ei tiedetty ennen kuin synnytyksessä. Hänen täytyi olla pahasti aliravittu. Olimme pieniä ja surkeita kuin nyljetyt oravat, eikä meidän uskottu jäävän henkiin. Siitä huolimatta äidin laihoilla kasvoilla on ristiäiskuvassa huvittunut hymy. Mutta isä on pelästyneen näköinen, tukka sekaisin, suu avoinna ja silmissä kauhistunut katse. Jos sitä lapsena ihmetteli, kerrottiin kuin vitsinä, että isä kauhistui kun vauvoja on kaksi. Me kaksi rääpälettä olimme siis hänet pelästyttäneet. Mutta onko todellinen syy muualla? Kuuluiko isä niihin kymmenin tuhansiin sotilaisiin, joiden mieli murtui rintaman kauhuissa? Luin Ville Kivimäen tietoteoksen Murtuneet mielet. Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939-1945 (WSOY 2013). Kirja on järkyttävä todistus sodan tuhovaikutuksista sotilaiden mielissä ja myös niistä usein raaoista ja säälimättömistä tavoista, joilla mieleltään järkkyneitä sotilaita kohdeltiin. Mielen murtuminen oli elinikäinen stigma, se saatettiin leimata heikkouden, pelkuruuden, jopa isänmaan petturuuden merkiksi, se oli häpeä. Opin senkin, mistä tulee sanonta, että mieleltään sairastunut on ”tärähtänyt”. Siitä, että potilas kirjaimellisesti oli tärähtänyt, ei pystynyt puhumaan eikä liikkumaan, ei muuta kuin tärisemään. Kuuluiko minun isäni ”tärähtäneisiin”, mursiko sota hänen mielensä? Historiaa ei pidä salata eikä kaunistella, ei oman perheen historiaakaan. Siksi lähetin Kansallisarkistoon pyynnön saada nuo dokumentit. Niiden saaminen kestää arkiston mukaan noin kaksi kuukautta. Odotus on pitkä, sillä palvelussa on ruuhkaa: isän vaiettu sota on alkanut kiinnostaa yhä useampia meitä sotilaitten lapsia ja lapsenlapsia. Kymmenet, ehkä sadat tuhannet minun ikäpolveni ihmiset ovat kokeneet saman kuin minäkin: kotona ei puhuttu. Se oli väärä strategia, joka vain lisäsi perheiden pahoinvointia ja siirsi isien traumat vielä lastenkin kannettavaksi. Monessa kodissa lapset olisivat paremmin ymmärtäneet vaikealuonteista isäänsä, jos olisivat tietäneet, mitä tämä oli joutunut sodassa kokemaan. Ovatpa kantakortin ja nimikirjan antamat tiedot mitä tahansa, uskon, että se hiljainen vaikeneva mies, isäni, jonka elämä päättyi 14 vuotta rauhanteon jälkeen itsemurhaan, tulee niiden kautta minulle tutummaksi ja rakkaammaksi kuin eläessään oli. Sodan pitkät jäljet esimerkiksi tietylle ikäluokalle, ei sinne voida ottaa esimerkiksi vain tietyn ajatussuunnan omaavia ihmisiä, mutta voihan hakijoille toki kertoa, että täällä pyritään yhteisöllisyyteen, Aho sanoo. Käräjätörmän asuintalot tulevat olemaan tavallisia vuokrataloja, joihin ei yhteistiloiksi varata muuta kuin yhteissauna, pesutupa ja kerhohuone. Yhteisöllisyyttä haetaan Ahon mukaan alueen kokonaissuunnittelulla. ? Suunnittelussa tehdään sellaisia ratkaisuja, että ihmisiä saatetaan helpommin yhteen. Esimerkiksi pihat ja kävelytiet suunnitellaan siten, että ihmiset kohtaavat luonnollisella tavalla toisensa kulkureiteillään. Varsinaista yhteisöllistä asumista ei siis Aran rahoittamissa vuokrataloissa voida toistaiseksi toteuttaa, eikä Ahon mukaan muutoksia tilanteeseen ole lähiaikoina luvassa, sillä ne vaatisivat säädösja lakimuutoksia. IITA KETTUNEN www.arabianranta.fi/ taloyhtion_sivu/viewgroup/62/ www.jasoasunnot.com www.omatoimi.fi www.aunenjaerkinkoti.fi www.pollokartano.fi Utajärven Eläkeläiset mietti viime syksynä budjettia tehdessään, että olisihan se mukava lähteä, Vuokatin kesäpäiville, tuetuille lomille ja vaikka minne, mutta kun ei ole rahaa. Siinä kokousta pidettäessä rohkeni yksi jäsen nostaa käden ylös pyytääkseen puheenvuoroa. Hän sai puheenvuoron, ja esitti, että tehdään lato. Puheenjohtajana innostuin ja olin kopauttaa nuijaa pöytään merkiksi, että hyväksytään. Salissa ennätti tulla kova porina, että mistä puut siihen latoon. Alkoi kova suunnittelu. Siihen päädyttiin, että jokainen metsänomistaja antaa muutaman rungon rakennustarvikkeiksi. Ja jos ei ole metsää mistä niitä puita voisi kaataa, pihapiirin puutkin käyvät. Siitä se sitten lähti. Runkoja kaadettiin metsistä ja pihoista ja kuljetettiin rakennuspaikalle. Kevätilmojen myötä päästiin parkkaamaan. Miehet parkkasivat ja naiset valmistelivat ruokaa. Kotinsa ja pihapiirin tähän projektiin antoivat Lauri ja Kaisa. Näin meillä meni vajaa viikko. Nyt on vain mukavat muistot näistä yhteisistä päivistä ja lato valmiina. Projektilla oli myös hyvin sosiaalinen merkitys. Ladon markkinointi on aloitettu ja toivottavasti nähdään Vuokatissa. Kaisu Rämet puheenjohtaja Utajärven Eläkeläiset Latotalkoilla Utajärveltä Vuokattiin Ladon rakennusta Utajärvellä. Eläkeläiset ry:n kotisivut tutussa www.elakelaiset.fi -osoitteessa ovat saaneet uuden ilmeen ja osittain uuden rakenteenkin. Tervetuloa mukaan sivuille! Tärkeimpiä uudistuksia on se, että sivut nyt mukautuvat automaattisesti käyttäjän näytön koon mukaan. Sivuja voi näin ollen entistä huomattavasti paremmin tutkia ja lukea ”perinteisen” tietokoneen lisäksi myös tabletin ja älypuhelimen ruudulta. Eläkeläiset ry haluaa jatkuvasti kehittää kotisivujen sisältöä ja ulkoasua. Jäsenten ja muiden sivujen käyttäjien palaute on tässä työssämme ensiarvoisen tärkeää. Kommentoitavaa, kysyttävää, ideoita? Ottakaa yhteyttä: tuomas.talvila@elakelaiset.fi puh. 050 570 9716 Eläkeläiset ry:n kotisivujen ilme uudistui www.elakelaiset.fi
16 – Nro 3 toukokuu 2017 ELÄKELÄINEN Eläkeläiset ry kannusti vaalien alla kaikkia jäseniään vaikuttamaan kuntavaaleissa. Järjestön tavoitteeksi on linjattu viihtyisä asuinja palvelukunta erityisesti eläkeläisväestölle. Turvallisen ja arvokkaan elämisen edellytyksistä on huolehdittava, järjestö korostaa. Suuri joukko Eläkeläiset ry:n jäseniä eri puolilla maata tuli myös valituksi kuntiensa valtuustoihin. Eläkeläinen-lehden numerossa 2 julkaistiin niiden ehdolla olleiden Eläkeläiset ry:n jäsenten nimet, jotka yhdistykset olivat lehdelle toimittaneet. Näistä ehdokkaista läpimenneet julkaistaan seuraavassa listassa aluejärjestöittäin ja kunnittain. (Läpimenneiden nimet ovat kunnittain aakkosjärjestyksessä.) Eläkeläiset ry onnittelee kaikkia uusia valtuutettuja. Jokilaaksot Ii: Aini Autio (Vas.), Pertti Huovinen (Vas.), Hilkka Kalliorinne (Vas.) Oulu: Risto Kalliorinne (Vas.), Martti Korhonen (Vas.), Mikko Viitanen (Vas.), Kalervo Ukkola (Vas.) Pudasjärvi: Paavo Tihinen (Vas.) Pyhäjärvi: Martti Savolainen (Vas.) Raahe: Vesa Flink (Vas.), Katja Hänninen (Vas.), Viljo Lehmusketo (Vas.), Asser Siuvatti (Vas.) Kaakkois-Suomi Kouvola: Jorma Liukkonen (Vas.) Imatra: Timo Mykrä (Vas.) Kainuu Kajaani: Vesa Kaikkonen (Vas.), Miikka Kortelainen (Vas.), Antero Kyllönen (Vas.), Ritva Mikkonen (Vas.), Raili Myllylä (Vas.), Aki Räisänen (Vas.) Suomussalmi: Marja-Liisa Holappa (Vas.), Veijo Holappa (Vas.), Terttu Huttu-Juntunen (Vas.), Merja Kyllönen (Vas.), Martti Seppänen (Vas.) Vaala: Tapio Huotari (Vas.), Kalle Moilanen (PS) Puolanka: Aarre Väisänen (Vas.), Anna-Maija Sutinen (Vas.) Keski-Suomi Hankasalmi: Marja-Leena Kytölä (Vas.) Laukaa: Viljo Kumpulainen (Vas.) Lappi Kemi: Pertti Henttinen (Vas.), Matti Kettunen (Vas.), Aaro Tiilikainen (Vas.), Aili Virtala (Vas.) Kolari: Voitto Vaattovaara (Vas.) Salla: Lauri Ainasto (Vas.), Raija Kiiskinen (Vas.), Veikko Lehikoinen (Vas.) Sodankylä: Kauko Nurmela (Vas.) Tervola: Pertti Keränen (Vas.), Raimo Puikko (Vas.) Pirkanmaa Akaa: Matti Humaloja (Vas.) Hämeenkyrö: Jussi Niinenmaa (Vas.), Vilho Ponkiniemi (Vas.) Nokia: Matti Haapala (Vas.), Seppo Kallio (Vas.), Ilkka Kotiranta (Vas.), Anneli Lehtonen (Vas.), Orivesi: Reijo Kahelin (Vas.) Sastamala : Leena Saarela (Vas.) Tampere: Ulla-Leena Alppi (Vas.) Valkeakoski: Reijo Heinonen (Valkeakosken Sitoutumattomat yhteislista), Esko Laakso (Vas.) Pohjanmaa Kokkola: Seppo Tastula (Vas.) Laihia: Raimo O. Kinnari (Vas.) Pohjois-Karjala Joensuu: Petteri Tahvanainen (Vas.) Satakunta Nakkila: Terttu Viinamäki (Vas.) Pori: Veijo Puhjo (Vas.) Savo Iisalmi: Seppo Knuutinen (Vas.), Iivo Polvi (Vas.), Kirsti Puurunen (Vas.) Kuopio: Markku Söderström (Vas.), Erkki Virtanen (Vas.) Siilinjärvi: Pauli Berg (Vas.), Raija Hassinen (Vas.) Varkaus: Raija Puumalainen (Vas.), Matti Semi (Vas.) Uusimaa Espoo: Kari Uotila (Vas.) Järvenpää: Ossi Kaminen (Vas.) Karkkila: Eino Hellsten (Vas.), Timo Lehto (Vas.), Harri Lindfors (SDP), Maritta Salo (Vas.) Kerava: Maila Hölttä (Vas.), Markku Liimatainen (SDP) Raasepori: Harry Yltävä (Vas.) Kaikki kuntavaalien tulostiedot löytyvät www.vaalit.fi -sivustolla ”Hallituksen sote-suunnitelmat merkitsevät palveluiden huonontumista, kansalaisilta perittävien maksujen korotuksia ja eriarvoisuuden lisääntymistä. Siksi me vaadimme ehdotetun muotoisen soten valmistelun keskeyttämistä. Valmistelu on aloitettava uudelta pohjalta asiantuntijoita kuunnellen. Keskeisiä periaatteita valmistelussa ovat rahoituksen ja henkilökunnan huomattava lisäys perusterveydenhoitoon (terveyskeskuksiin) terveyskeskusmaksujen poistaminen ja muidenkin maksujenkohtuullistaminen palveluiden järjestäminen pääosin kuntien ja muiden julkisten yhteisöjen toimesta erityispalveluita tuottavien maakuntien itsenäisyyden takaaminen. Maakunnat eivät saa olla riippuvaisia valtion rahoituksesta, vaan niillä on oltava itsenäinen verotusoikeus. Maakuntien valtuustoilla ja muilla luottamushenkilöistä muodostuvilla elimillä on oltava todellista vaikutusvaltaa.” Kemin Eläkeläiset ry:n johtokunta 15.3. ”Eläkeläiset ry:n Uudenmaan Aluejärjestö ry:n kevätkokouksen 20.3. mielestä sote-uudistus on tarpeellinen ja turvaa yhdenvertaiset sote-palvelut kaikille Suomen kansalaisille asuinpaikasta riippumatta. Nyt tehty sote-valinnanvapauslakiehdotus on kuitenkin keskeneräinen ja se suosii suuria sosiaalija terveydenhuoltoalan toimijoita. Suomen itsenäisyyden ajan suurinta kuntaja sote-järjestelmän uudistusta ei ole järkevä toteuttaa nyt esitetyssä muodossa. Lisäksi uudistuksen aikataulua tulee pidentää ja vaiheistaa alueellisesti. Uudenmaan maakunta, jossa on 1,6 miljoonaa asukasta ja pääkaupunkiseudun erillisratkaisu, on erityisen haasteellinen uudistuksen toteuttamiselle. Uudistukseen sisältyvien valtavien riskien takia tarvitaan perusteellista harkintaa ja lisää aikaa valmistelulle.” ”Sote-uudistuksella maamme valtaapitävät poistavat viimeisetkin hyvinvointivaltion rippeet”, lausutaan Raahen Eläkeläisten kevätkokouksen julkilausumassa. ”Siirrymme kilpailuvaltioon ja -kuntiin, missä asukkaat, asiakkaat, palvelut ja työntekijät ovat jatkuvan kilpailun vallassa. Sote merkitsee satojen tuhansien pienipalkkaisten naisten pysyvien työsuhteiden poistamista. Edessä on jatkuvat YTneuvottelut. Suurin osa sosiaalija terveydenhuollon työntekijöistä on pienipalkkaisia perheenäitejä.” Epävarmuus siirtyy myös perheiden lasten elämään, kannanotossa todetaan. Palvelujen kilpailuttamisesta on kokemusta mm. vammaisten asumispaikkojen vaihtamisena. Sama on edessä vanhusten asumisessa, kannanotossa todetaan. ”Aikoinaan haaveiltiin ns. kumppanuudesta, missä yhdistämällä kuntien, yritysten, järjestöjen ja perheiden vahvuudet pidettiin selvänä, että se tarkoittaa hyvinvoinnin tuottajien yhteisöä, jota ohjaavat demokraattiset instituutiot. Toisin kuitenkin kävi, kilpailutus jyräsi kaikki pienet Raahen yksityiset palveluyksiköt, jotka on ostanut suuri palvelutuottaja.” ”Kilpailuvaltio keskittää asukkaat muutamaan suureen keskukseen. Vaalipuheista huolimatta nykymallilla maaseuduille ei jää elinvoimaa.” ”Kilpailuttaminen on jo rapistuttanut yhteisvastuun, eli solidaarisuuden, kun nykyinen päättäjä sukupolvi leimaa eläkkeellä olevat työläisetkin suurtuloisiksi, vaikka heidän ostovoimansa on vuosien kuluessa laskenut huimasti”, toteaa Raahen Eläkeläisten kevätkokous. Kannanottoja Eläkeläiset ry:n jäsenillä menestystä kuntavaaleissa Kemin Eläkeläiset: Sote kokonaan uusiksi Uudenmaan Aluejärjestö: sote uuteen valmisteluun Raahen eläkeläiset: Sote-uudistus tuo epävarmuuden Tämänhetkisiin sote-uudistuksen suunnitelmiin liittyvät valinnanvapausja kilpailutusperiaatteet huolestuttavat eläkeläisyhdistyksiä. Kilpailuttamisen kritiikki oli esillä jo vuoden 2013 Oulun kesäpäivien Rotestikulkueessa, josta kuvamme.
Nro 3 toukokuu 2017 – 17 ELÄKELÄINEN Valokuvaaja Martti Lintunen haastaa eläkeläisiä kuvaamaan oman elämänsä arkea, sen todellisuutta ja niukkuuttakin. – Se on se kaikkein tärkein asia jota kannattaa dokumentoida, Lintunen kannustaa. – Sellaisille arjen kuville kannattaisi järjestää keräys ja oma kilpailunsa. Jokainen harrastajakuvaaja tietää, että kuvia tule enimmäkseen näppäiltyä juhlahetkistä, matkoilta ja muista poikkeuksellisista tilanteista. Sitä tavallista arjen elämää iloineen ja murheineen tule ikuistettua kovin harvoin. – Tämähän on pitkä perinne. Arkea ei osata arvostaa, juhlia ja merkkihenkilöitä sen sijaan kuvataan. Martti Lintunen sanoo – Haaste eläkeläiskuvaajille onkin tämä: kuvatkaa arjen elämää. Martti Lintunen (s. 1945) on palkittu valokuvaaja, valokuvauksen opettaja, kirjailija ja toimittaja. Hän on toiminut lehtikuvaajana yli 50 vuotta, reissannut kuvausmatkoilla ympäri maailmaa. Martti Lintunen on neljännen polven valokuvaaja. Hänen isänsä, valokuvaaja Yrjö Lintusen syntymästä tuli tämän vuoden helmikuussa kuluneeksi sata vuotta, ja Yrjö Lintusen mukaan on nimetty myös loppusuoralla oleva Eläkeläiset ry:n valokuvakilpailu, jonka tuomaristoon Martti Lintunen puolestaan kuuluu. Tuomariston muut jäsenet ovat Kansan Arkiston kuva-arkistoyksikön tutkija Pia Pursiainen ja Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen. Eläkeläiset ry:n kuvakilpailun tasoa Martti Lintunen pitää erittäin hyvänä. – Olin myönteisesti yllättynyt tasosta. Selkeästi teillä on riveissänne innostuneita ja oivaltavia kuvaajia. Kuvakilpailumme viisi finalistia esitellään tämän lehden seuraavalla aukeamalla. Näkeminen kiinnostaa, tekniikka ei Martti Lintunen on useissa kirjoissaan käsitellyt näkemisen ja valokuvan merkitystä ja asemaa yhteiskunnassa. – Valokuva on aina valintojen tulos. Objektiivista valokuvaa ei ole olemassakaan, vaikka kamerassa on objektiivi , Lintunen korostaa. – Yhtään valokuvateknistä kirjaa en ole tehnyt. Enkä ole siitä kiinnostunutkaan. – Jos ottaa autopuolelta vertauksen, niin olen autokoulun opettaja, en mekaanikko. Omista kameroistaan Lintunen kertoo aina teipanneensa tarpeettomat nappulat ja vivut (”turhat ominaisuudet”) piiloon. – Kamera on aivojen ja näkemisen jatke. Laitteena se on vain musta laatikko jossa on reikä. Jokainen matka muuttaa ihmistä Martti Lintunen on kiertänyt maailmaa lehtikuvaajana vuosikymmenet, joko yksin tai kirjoittavan toimittajan työparina. Hän on kuvannut paljon esimerkiksi kehitysyhteistyötä, sisällissotia, luonnonmullistuksia ja inhimillisiä katastrofeja, kirjoittanut lastenkirjoja, matkakirjoja, purjehduskirjoja, näkemisen oppaita, käsikirjoittanut tv-sarjan ja niin edelleen. Lintusen seurassa ei aika käy pitkäksi. Tarinoita maailman matkoilta riittää, niissä huumori ja vakavat aiheet vuorottelevat. – Kun reissaa niin oppii tuntemaan kotimaansa paremmin. Miltään matkalta et tule samanlaisena takaisin. Se on muuttanut sinua, ja huonompaan suuntaan tai parempaan suuntaan. Se on tehnyt sinusta joko entistä ahdasmielisemmän tai avarakatseisemman. Voin vain toivoa että minusta hieman paremman ja avarakatseisemman. – En ole koskaan kuvitellut että voisin muuttaa maailmaa, mutta ehkä voisin muuttaa muutaman ihmisen ajattelua. Ilmastonmuutos on valtava uhka Maailman ja ihmiskunnan tilasta Lintunen on huolissaan. Ilmastonmuutos on valtava uhkatekijä, jonka merkityksen liian harva hänen mukaansa edelleenkään tiedostaa ja tunnustaa. – Ja suurvaltojen johtajat tekevät parhaansa vain kiihdyttääkseen tuhoisaa muutosta. – On totta että ihminen on se nisäkäslaji jolla on mahdollisuus tuhota itsensä. Työssään sotien, onnettomuuksien, köyhyyden ja sairauksien kuvaajana Martti Lintunen on nähnyt paljon raakuuksia ja kurjuutta. Kuinka hän on jaksanut työssään? – Kamera tekee sivulliseksi. Et voi olla sataprosenttisesti mukana ja kuvata samalla. Voit olla osittain läsnä, mutta et koskaan kokonaan. Se on asia, joka on pakko hyväksyä, jos haluaa noita juttuja tehdä. Vaadi mahdottomia Martti Lintunen asuu vaimonsa kanssa Helsingin Arabianrannassa. Hän on nähnyt ison osan maailmaa ja on edelleen valmis matkustamaan. Mutta muuttamista pois Suomesta valokuvaaja ei ole koskaan harkinnut. – Olen kyllä sanonut, että jos minut ajettaisiin täältä pois, valitsisin asuinpaikaksi Uuden Seelannin. Ilmastollisten syiden lisäksi perusteena on se, että Uusi-Seelanti on kirjava kulttuurinen mosaiikki hyvällä tavalla. Martti Lintusella on kaksikin mottoa. – Ensimmäinen kuuluu: ”Vaadi mahdottomia”. Toinen on lainattu Pablo Picassolta: ”Hyvä maku on luovuuden vihollinen”. TUOMAS TALVILA Kuvatkaa oman elämänne arkea Martti Lintusen haaste eläkeläisvalokuvaajille: Martti Lintunen on kiertänyt maailmaa lehtikuvaajana vuosikymmenet. – Jokainen matka muuttaa sinua johonkin suuntaan, hän sanoo. Kuva: Tuomas Talvila
18 – Nro 3 toukokuu 2017 ELÄKELÄINEN Tässä ovat valokuvakilpailun viisi finalistia, palkintojärjestys paljastetaan Vuokatissa Eläkeläiset ry:n järjestämään valokuvaaja Yrjö Lintusen 100-vuotisjuhlakilpailuun “Elämä 100-vuotiaassa Suomessa” saapui määräaikaan 31.12. 2016 mennessä yhteensä 46 kuvaa 19:ltä eri kuvaajalta. Kilpailun tasoa tuomaristo luonnehti erittäin korkeaksi. Kilpailun tuomaristo on valinnut kärkisijoille viisi kuvaa, joiden lopullinen järjestys (Sijat 1-3 ja kaksi kunniamainintaa) julkistetaan Eläkeläiset ry:n kesäpäivillä Vuokatissa 14.6. Eläkeläinen lehti esittelee tällä aukeamalla kärkisijoille yltäneet viisi kuvaa, satunnaisessa järjestyksessä. Kaikki kilpailukuvat ovat nähtävinä dianäyttelyssä EläKuva: ”Aika vaatii joukkovoimaa!” Kuvaajan nimimerkki: ”Näppäilijä” Kuvan nimi: “Vuosisatojen ohitus” Kuvaajan nimimerkki : “oomee” Kuva: “Muistoja mummolan ullakkokamarista” Kuvaajan nimimerkki: “Lumikellot” Kuva: “Yhteinen tanssi “ Kuvaajan nimimerkki: “Leni”
Nro 3 toukokuu 2017 – 19 ELÄKELÄINEN Tässä ovat valokuvakilpailun viisi finalistia, palkintojärjestys paljastetaan Vuokatissa keläiset ry:n kesäpäivillä. Elämä 100-vuotiaassa Suomessa -valokuvanäyttelyn avaus on Vuokatissa HolidayClub Katinkullassa keskivikkona 14.6. klo 9. Kilpailun tuomariston muodostivat valokuvaaja, valokuvauksen opettaja ja kirjailija Martti Lintunen, Kansan Arkiston kuva-arkistoyksikön tutkija Pia Pursiainen ja Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen. Eläkeläiset ry kiittää lämpimästi kaikkia kilpailuun osallistuneita. Kuvan nimi: “Vuosisatojen ohitus” Kuvaajan nimimerkki : “oomee” Kuva: “Yhteinen tanssi “ Kuvaajan nimimerkki: “Leni” Kuvan nimi: “Ystävykset poika ja poni “ Kuvaajan nimimerkki: “TyHeKo 38”
20 – Nro 3 toukokuu 2017 ELÄKELÄINEN Runopysäkki K evättä, kuntoilua, sotalapsimuisto ja runon synty. Siinä tämänkertaisen runopysäkin ainekset. Kevät on innoittanut niin Lea Niemistä kuin Sirkka Kuikkaakin. Niemisen Malttamaton -runossa kuvataan kevään odotusta. (Tänä keväänähän odotusta onkin kestänyt tavanomaista pidempään.) Säkeet ”kuin vähän jo/vihertäisi” kertovat hyvin siitä, että kevään tuloon liittyy paljon innokasta tulkintaa, vaikka juuri mitään merkkejä ei vielä olisi näkyvissä. Malttamaton -runo on varsin suomalainen kevätruno. Kun talvi on pitkä, ansaittua kevättä kaivataan ja odotetaan kiihkeästi. Muille kuin suomalaisille on eksoottista, että jo helmikuussa päivien pidentyessä alamme puhua, että on ”kevättä ilmassa”. Sirkka Kuikan Kevät -runo henkii pakahtunutta tunnetta. Runon tyyli muistuttaa hieman Tulenkantajien hurmiota. Itselleni tuli erityisesti mieleen Katri Valan runous voimakkaine tunneaistimuksineen. Kevät -runo on kaikkineen viehättävä, mutta sen loppu on suorastaan ihastuttava. Kevät personoidaan, kevät on rakastettu, jonka kanssa mennään yhdessä puron varteen. Kuikka käyttää rohkeasti huudahduksia ja huutomerkkejä, tämän nimenomaisen runon tunnelmaan ne sopivat erinomaisesti. Sekä Lea Niemisen että Sirkka Kuikan kevätrunot ovat omaäänisiä. Ne eivät tyydy toistamaan kliseitä keväästä, vaan lähestyvät aihetta raikkaasti. Käyttörunous Inkeri Nuutisen runo Kuntoillen on hyvä esimerkki käyttölyriikasta. Runo on kuvaus naisporukan onnistuneesta kuntoutusreissusta. Yhteishenki, hyvä tunnelma ja positiivinen kokemus välittyvät. Kuntoillen edustaa käyttölyriikkaa puhtaimmillaan. Käyttörunoutta löydämme usein onnittelukortista, vieraskirjan tervehdyksestä, kronikoista. Jos mietimme lyriikan perinnettä, aiemmin kaikki runous oli käyttörunoutta, tiettyyn tarkoitukseen kirjoitettua. Nuutisen runo on tietyllä tavalla yksityinen; kuntoutusreissulaisiin viitataan etunimillä, aika ja paikka mainitaan päiväkirjamaisen tarkasti ja lopuksi tuodaan näyttämölle säkeiden kirjuri, joka ”piirsi rivit muistoksenne”. Silti runossa on myös yleinen taso. Varmasti moni vastaavan retken tehnyt tunnistaa kokemuksen. Nuutisella on monia hauskoja säkeitä: ”Jollekulle tiukkaa tekee ristiinveto/Anneli on siinä aika peto” tai ” Vesieläviksi melkein tultiin siellä/veden painovoima vähän menon tiellä”. Paikka, aika ja runon synty Oiva Björkbackan runo Mistä runot syntyvät liittyy vahvaan perinteeseen. On olemassa lukuisia runoja, jotka käsittelevät runon syntyä – olen niitä tainnut joskus tällä palstalla esitelläkin. Björkbackan persoonallinen runo tuo tähän hyvän lisän. Runo alkaa ylevässä tyylirekisterissä, joka sitten hauskasti muuttuu kakkossäkeistössä: ”Ja mitä vielä…/moni riimittelee runojaan/vain piruuttaan – pöytälaatikkoon./Kelle näitä näyttäisi, /kuka niitä lukea viitsisi.” Vaikka runossa on ilkikurisuutta, on siinä myös vakavuutta. Björkbacka kuvaa hienosti sitä, miten kirjoittamalla tavoitamme aina vain likiarvon (---vain kalpean jäljen,/neutronien törmäyksestä/ hiukkaskiihdyttimessä”). Kakkossäkeistön ironisen naurun jälkeen vakavoidutaan ja keskitytään runoilun merkityksellisyyteen. Mainio runoltaja-sana ansaitsee erityishuomion. Sotalapsikokemus yhdistää lähes 80 000 suomalaista, ja välillisesti sillä on ollut vaikutuksensa seuraaviinkin sukupolviin. On hienoa, että siitä siis myös kirjoitetaan ja että aihetta käsitellään runonkin keinoin. Veikko Meriläinen kirjoittaa saatteessaan käyneensä ”toisten kohtalotoverien kanssa nostalgisella matkalla”. Paluumatkalla bussissa syntyi runoja aiheesta. Meriläisen runo Menneisyys vieraalla maalla on koskettava yksinkertaisuudessaan ja eleettömyydessään. Toisto lisää vaikuttavuutta: jokainen säkeistö päättyy samaan säkeeseen ”vieraalla maalla”. ”Oli tuttua vielä talo ja mäki/ sen päältä jälleen lapsuuden näki” – hienosti ilmaistu. Paikat ja maisemat kuljettavat meidät ajassa toisaalle. Runossa nähdään mäen päältä lapsuuteen. Menneisyys vieraalla maalla on eheyttävä, kaunis ja lohdullinen runo. Yhdessä runojen äärellä Viime keväänä kannustin hakeutumaan runolukupiireihin tai perustamaan sellaisen. Samaa suosittelen edelleenkin! Olen nyt muutaman lukukauden ajan vetänyt runonlukupiiriä, jossa joka kerraksi luetaan kaksi runoteosta. Skaala on ollut erittäin laaja. Kevään viimeiselle kokoontumiskerralle luimme paitsi ensimmäisen suomenkielisen naislyyrikon Isa Aspin Kohise villi aalto -teoksen myös räppäri Paperi T:n Post Alfa -kokoelman. Nuorimman ja vanhimman ryhmäläisen ikäero lähentelee viittäkymmentä vuotta, ja keskustelut ovat aivan mahtavia. Keväällä käsittelimme myös Timo Harjun teosta Kastelimme heitä runsaasti kahvilla eikä meistä kukaan tainnut selvitä sessiosta kuivin silmin. Vuonna 2009 ilmestynyt vanhainkotiteemaan liittyvä teos on ajankohtaisempi kuin koskaan. Ryhmässämme sattui olemaan pari työuransa vanhustyössä tehnyttä, ja heitä kyseinen teos liikutti valtavasti. Harjun hieno teos linkittyy teemallisesti myös Maila Pylkkösen roolirunoihin, jotka Pylkkönen julkaisi kuusikymmenluvun Mistä runot syntyvät Sanovat, että runot syntyvät tunteenpalosta, luonnon pakahduttavasta kauneudesta, ikirakkaudesta, joka mielen täyttää. Ja mitä vielä… moni riimittelee runojaan vain piruuttaan – pöytälaatikkoon. Kelle näitä näyttäisi, kuka niitä lukea viitsisi. Koiruuttani annan mielikuvilleni vallan, ajatusten lentää sinne tänne. Kynä ehtii piirtää vain kalpean jäljen, neutronien törmäyksestä hiukkaskiihdyttimessä . Runoltajan tie tuskien taival vaiko riemukas retki unelmien, haaveiden maailmaan, tunteiden kuohuntaa, elämän monenkirjavaa kudontaa. Sinä päätät, sinä valitset oman tiesi suunnan. Päämäärä häämöittää sumussa. Oiva Björkbacka, Helsinki Kevät Voi ihana kevät! Sinä lumoat minut jälleen, kun huntusi laskeutuu ylle koko tienoon. Kirkkaat aamusi lempeän yön jälkeen avaavat silmäni, kuin uuteen maailmaan. Olen uudesti syntynyt ja haluan elää jälleen. Halaan ja suutelen sinua, kuin pitkän kaipauksen jälkeen kohtaisin rakkaimpani. Tule; mennään yhdessä puron varteen! Sirkka Kuikka, Kuopio Malttamaton Joko nyt, saa veneen vesille laiturin kesäsaunan lämpöiseksi linnut jo lirkuttelee kuin vähän jo vihertäisi sydän ihan innostuu lyömään kevään tahtiin. Lea Nieminen, Inkeroinen Kuntoillen Yhdeksäs huhtikuuta kohti Vuorelaa kymmenkunta naista matkustaa, kuntoukseen ensin, tanssi-ilta alkaa ei revi kättä, ei särje jalkaa. Samalla kun aaltopituudella ollaan, ei turhaan saivarrella. On kuntoillessa yllä hyvä henki ei kukaan ole isäntä, ei renki. Jalat ylös, koukkuun, alas laske hiljaa tytöt opastavat Salmea ja Liljaa Eeva-Liisa, Jenny, Terttu sekä Aino onko suorassa nyt selkä, entä paino. Jollekulle tiukkaa tekee ristiinveto Anneli on siinä aika peto. Eeva ykkönen ja Savonlinnan Elli mukana kuntoilussa kelli. Siellä ihan bodaajien malliin kun Kela maksaa kuntoutuksen kalliin. Itseäni vähän syyttää omatunto, ei huippulukemiin kun noussut kunto. Vesieläviksi melkein tultiin siellä veden painovoima vähän menon tiellä. Nämä rivit muistoksenne piirsi Inka ei kai suuremmin lie tehnyt tinkaa, vaikkon aeto savolaenen vasenkätinen ja naenaen. Inkeri Nuutinen, Talluskylä ”Kirkkaat aamusi lempeän yön jälkeen”