Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?? N:o 182, 007427-15-49 ? Hinta 1,20 e (sis.alv) TIISTAI 1. JoulukuuTA 2015 120 vuotta Ainakin 157 työntekijää irtisanotaan VR lakkauttaa roppakaupalla lipunmyyntipisteitä ...3 Demaritoiminta on piristynyt ympäri maata ...6 Yhteiskuntasopua haetaan keskiviikkona Yhteiskuntasopua haetaan keskiviikkona Joulupostit ehtivät perille ...4–5 Joulupostit ehtivät perille ...4–5 Le ht iku va / M ikk o St ig Purjeet valmistuvat mittatilaustyönä Turussa Lattia on purjeneulojan työpöytä ...8–11
Päätoimittaja: Mikko Salmi Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: 09 701 041 (vaihde) Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: ? Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: puh. 0200 30011 ? Pohjanmaa, varhaisjakelu: puh. 0200 55888 ? Tampere ja ympäristö: puh. 0800 96675 ? Muu Suomi: puh. 0200 71000 ? Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki toimitus@demokraatti.fi ilmoitukset@demokraatti.fi tilaajapalvelu@demokraatti.fi etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Lisätietoja: www.demokraatti.fi Mikkeli Uutistoimitus 050 5543430 3 Kylmää kyytiä Itä-Suomeen ja Lappiin 4–5 Postisopu voi aurata tietä yhteiskuntasopimukselle pääkirjoitus 6–7 ”Ihmiset luottavat meihin”, Palkansaajien suurjärjestö nytkähti eteenpäin 8–11 Purjeneulomossa tehdään monipuolista ja raskastakin työtä 12–13 Minusta nouseva aurinko on musta, Monella tavalla maittavaa oopperapurtavaa 14–15 Viljelyalan kutistuminen ajaa ihmisiä liikkeelle Helle, keskellä pimeää ja synkkyyttä @MinnaHelle! Suomen malli toimii. Sopimista, ei sanelua. Liisa Jaakonsaari Twitterissä Jos @MinnaHelle kävisi kylässä kaikissa Suomen joulupöydissä, ei ensi jouluna olisi yhtään sukuriitaa. Emilia Tervonen Twitterissä 16–17 Arvo Santonen oli työväen historioitsija ja aikuiskasvattaja, Sarjakuvat, yhdistystoiminta 19 Radio ja tv 20 Kaarin Taipaleen kolumni Uutiset Avaus Arki Demokraatti.fi Uutiskertaus Päivä kuvana AFP Photo n Postilakko loppuu ja ilmoitetut tukitoimet peruuntuvat . Uuden työehtosopimuksen palkat ja työehdot ovat työllisyysja kasvusopimuksen mukaiset. Muutosturvaan on tulossa uusi malli ja työvoiman käyttötapoihin joustoa, kertoi valtakunnansovittelija Minna Helle Twitterissä. Työnantaja pitää hyvänä ratkaisuna sitä, että ulkopuolisen työvoiman käyttörajoitukset ja muutosturvaa koskevat määräykset poistuvat. Uusi sopimus on voimassa 11 kuukautta. n Hallintarekisterihanke on saanut aivan suhteettoman suuret mittasuhteet ottaen huomioon Suomen nykyisen taloustilanteen. Näin sanoo Finanssialan Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Reijo Karhinen. Hän on huolissaan siitä, miten prosessi on vaikuttanut finanssialan maineeseen. Hallintarekisterihankkeen sisältöön Karhinen ei halua ottaa kantaa. n VR vakuuttaa, että lipunmyyntipisteiden sulkeminen ei vaikeuta lipun ostoa. Vaikka VR sulkee 14 myyntipistettä, saa lippuja asemilta edelleen automaateista ilman lisämaksua tai R-kioskeilta euron palvelumaksulla. Euron palvelumaksu tulee myös lipunmyynnistä ostettuun lippuun. Junalipun saa ostettua myös muun muassa junasta konduktööriltä. Lipulle tulee tuolloin lisähintaa 3–6 euroa. VR on ilmoittanut lakkauttavansa 14 aseman lipunmyynnin ensi vuonna. n Tiheä savusumu on verhonnut Kiinan ja Intian pääkaupunkeja Pariisin ilmastokokouksen avajaispäivänä. Pohjois-Kiinaa piinaa yksi vuoden pahimmista savusumuista. 1.12. Nimipäivät tänään: Oskari (ruots.) Oskar x...x x...x x...x Aurinko nousee: Helsingissä 8.56 Oulussa 9.47 Aurinko laskee: Helsingissä 15.22 Oulussa 14.26 Nimipäivät huomenna: Unelma, Anelma (ruots.) Beata, Beatrice, Bernice Tältä näyttää saastunut ilma. Pohjois-Kiinassa kärsittiin eilen ennätyspahasta savusumusta.
3 1.12.2015 UUTISET Stubb pyysi anteeksi vääriä tietoja Valtiovarainministeri Alexander Stubb oli eilen median tavattavissa Tampereen vierailunsa yhteydessä. ? ? VR-yhtymä irtisanoo ja sulkee lipunmyyntipisteitä Lipunmyynti lakkaa 14 asemalla VR-yhtymän irtisanomisten myötä suuri osa lipputoimistoista sammuttaa valonsa. ”En ymmärrä, miten nämä linjat tukevat koko Suomi asuttuna –ajatusta.” Ilkka Yrjä Demokraatti Kylmää kyytiä Itä-Suomeen ja Lappiin VR-yhtymän arvio yt-neuvotteluiden seurauksena irtisanottavien työntekijöiden määrästä tarkentui maanantaina 157 henkilöksi. VR perustelee irtisanomisia muun muassa suunnitelmilla lippujen hintojen alentamisesta. SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen ihmettelee VR:n päätöstä lakkauttaa lipunmyyntinsä useilta asemilta ensi vuoden alussa. – Jatkossa esimerkiksi ItäSuomi ja Lappi jäävät vaille asemilla tapahtuvaa lipunmyyntiä. Puhutaan siis valtavan suuresta alueesta. Lipunmyynti jää vain eteläiseen Suomeen ja keskikaistaleelle Ouluun asti, hän huomauttaa. Paananen ihmettelee, miksi valtion kokonaan omistamasta VR:stä ensin potkitaan yli 150 työntekijää pihalle ja seuraavaksi halutaan myös romuttaa alueellinen palveluverkko. – On todella vaikea ymmärtää, miten keskusta voi olla mukana ja hiljaisuudellaan siunaamassa tätä päätöstä. Minne unohtui aluepolitiikka? Kaakkois-Suomeen ei jää VR:n palvelupistettä SDP:n kaakkoissuomalainen kansanedustaja Suna Kymäläinen epäilee VR:n unohtaneen kartalta koko KaakkoisSuomen. – Tämä on kylmää kyytiä kaakolle, hän sanoo. Ensin keskustan liikenneministeri Anne Berner lakkautti junayhteyden Savonlinna-Parikkala. VR ilmoitti maanantaina lakkauttavansa 14 aseman lipunmyynnin ensi vuonna. Vuoden alussa VR sulkee lipunmyyntipisteet Hämeenlinnassa, Joensuussa, Karjaalla, Kokkolassa, Kouvolassa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Pasilassa, Riihimäellä, Rovaniemellä, Seinäjoella ja Vaasassa. Kemijärvellä lipunmyyntipiste suljetaan ensi vuoden aikana. Muiden lipputoimistojen henkilömäärää vähennetään ja aukioloaikoja supistetaan. VR sanoo, ettei lipunmyyntipisteiden sulkeminen vaikeuta lipun ostoa. Lippuja saa asemilta edelleen automaateista ilman lisämaksua tai R-kioskeilta euron palvelumaksulla. Euron palvelumaksu tulee myös lipunmyynnistä ostettuun lippuun. – Kaikilla lakkautettavilla asemilla on R-kioski tai muu lippuja myyvä paikka kävelymatkan päässä, vakuuttaa VRyhtymän viestintäasiantuntija Kaisa Enkkelä. STT-Demokraatti – Nyt on vuorossa VR, eikä koko Kaakkois-Suomeen jää yhtään palvelupistettä, jopa Lappeenranta jää ilman palvelua, summaa eduskunnan liikenneja viestintävaliokunnan demarijäsen. – En ymmärrä, miten nämä linjat tukevat koko Suomi asuttuna –ajatusta. Missä on keskustalainen, harvaan asuttujen alueiden politiikka, kysyy Kymäläinen. Taimela: Valitettavasti vasta alkusoittoa Kansanedustaja ja VR:n hallintoneuvoston jäsen Katja Taimela (sd.) korostaa, että hallituksen on huolehdittava myös valtionyhtiöistämme. – Pelkään pahoin, että nyt menetetyt työpaikat ovat vasta alkusoittoa. Omistajaohjauksesta vastaavan pääministeri Sipilän on Taimelan mielestä pohdittava, mikä on VR:n kannalta parasta – esimerkiksi kannattaako VR:n purkaa vuoteen 2024 ulottuvaa monopolisopimustaan etuajassa vapaaehtoisesti. Lehtikuva / Pekka Sakki Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) sanoo käyttäneensä yksinkertaisesti virheellistä lukua puhuessaan eduskunnassa hallintarekisteriä puoltavista lausunnoista. – Tietoa 90 prosentista ei ollut ja käytin sitä väärin. Sain luvun omasta päästäni, hän myöntää. – Prosenttiluku oli kerta kaikkiaan virheellinen. Stubb sanoi viime torstaina, että 90 prosenttia annetuista lausunnoista oli myönteisiä. Tosiasiassa luku oli Helsingin Sanomien mukaan alle kymmenen prosenttia. – Haluan pyytää mitä nöyrimmin anteeksi antamiani tietoja, joissa käytin väärää prosenttilukua. Virhe oli vain ja ainoastaan minun. Stubbin mukaan hallitus käsittelee hallintarekisteriasiaa tänään tiistaina. Joko asetus ja hallintorekisteri hyväksytään, tai hallintarekisteri otetaan pois asetuksesta. – Teemme laajan poliittisen arvion ja teemme päätöksen yhdessä, sanoi Stubb eilen Tampereella. Stubb piti johtamista käsittelevän luentoja keskustelutilaisuuden Tampereen yliopistolla. Tilaisuuden alku häiriintyi, kun arviolta kymmenkunta mielenosoittajaa protestoi hallituksen koulutusleikkauksia vastaan. STT-Demokraatti
4 1.12.2015 UUTISET Lehtikuva/Roni Rekomaa Parempi sopu kuin riita. Palvelualan työnantajaliiton Paltan varatoimitusjohtaja Tuomas Aarto ja Postija logistiikka-alan unionin (PAU) puheenjohtaja Heidi Nieminen kommentoivat Postiriidan sovintoesityksen hyväksymistä tiedotusvälineille maanantaina. ? ? Jouluposti ehtii perille, AKT:ta taivutellaan Postisopu voi aurata tietä yhteiskuntasopimukselle Valtakunnansovittelija Minna Helle kertoi maanantaina molempien osapuolien hyväksyneen hänen sunnuntaina antamansa sovintoehdotuksen Postin työehtokiistassa. Postiriita on myös vaikeuttanut meneillään olevia neuvotteluja yhteiskuntasopimuksesta. Yhteiskuntasopimusneuvotteluja jatketaan keskiviikkona. AKT ilmoitti jäävänsä sen ulkopuolelle. Neuvottelijat sanovat toivovansa, että AKT muuttaa mielensä, jos Postin sovittelussa löytyy ratkaisu. Sovun myötä alkaneet tukilakot ja Postin työntekijöitä edustaneen Paun lakot päättyvät. Sopimus on vajaan vuoden diili, 11 kuukauden mittainen. Yksi jäi hiertämään Työntekijäpuolta edustavan Postija logistiikka-alan unionin Paun puheenjohtaja Heidi Nieminen kertoi maanantaina, että palkansaajat ovat tyytyväisiä kolmeen osaan sopimuksesta. Demokraatti ilmestyy jälleen normaalisti Demokraatti ilmestyy jälleen normaalisti tästä päivästä alkaen. Painetun lehden jakelussa oli katkos Postin lakon takia. Lehteä kuitenkin tehtiin koko ajan ja Demokraatin sähköinen näköislehti oli Postin lakon ajan ilmaiseksi kaikkien luettavissa. Demokraatti pahoittelee lehden jakelukatkoksesta aiheutunutta harmia ja vaivaa. ”Kenenkään palkka ei laske. Työaikajoustot eivät toteudu ja saimme työllisyysja kasvusopimuksen mukaiset korotukset”. – Kenenkään palkka ei laske. Työaikajoustot eivät toteudu ja saimme työllisyysja kasvusopimuksen mukaiset korotukset, Nieminen tiivisti. Palkankorotus on noin 16 euroa kuukaudessa. Niemisen mukaan pettymykseksi työntekijöiden puolelta voidaan lukea, että irtisanomisten varalle rakennettuun muutosturvaan tulee muutos. – Käyttöön otetaan Postin uusi ohjelma. Palvelualojen työnantajien varatoimitusjohtajan Tuomas Aarron mukaan Postin työkiistassa saavutettua ratkaisua voi pitää tyydyttävänä. Aarto kertoi, että ratkaisu on askel oikeaan suuntaan, jotta Posti voi uudistua ja turvata kilpailukykynsä alan vaikeassa murroksessa. Hallituksen uhkailu yhä voimassa Hallitus ei ole aiemmin Suomessa yrittänyt pakottaa työmarkkinoita tekemään sopimuksia hallituksen haluamalla tavalla. Juha Sipilän (kesk.) hallitus valmistelee pakkolakeja, joilla asetetaan työelämän sopimusvapaudelle rajat länsimaissa hyvin harvinaisella tavalla. Voi olla, että postisolmujen avautuminen auraa myös tietä yhteiskuntasopimukselle, keskitetylle tuloratkaisulle tai tulopoliittiselle kokonaisratkaisulle, mitä nimeä nyt sitten halutaankin käyttää. Tupot ovat jo pitkään olleet EK:lle vastenmielisiä erityisesti siitä syystä, että niissä ei oteta huomioon eri alojen ja yritysten vaihtelevaa palkanmaksukykyä. Tuponeuvotteluissa keskitytään yleensä palkkoihin, mikä on jarruttanut työnantajien välttämättömäksi arvioimia työelämän uudistuksia. ”Olkoon viimeinen kerta” Työnantajien nimi on vuosien varrella muuttunut. Oli STK, Suomen teollisuuden keskusliitto, oli TT, teollisuus ja työnantajat ja nykyään EK, elinkeinoelämän keskusliitto. Virren sanoitus ei ole muuttunut. ”Olkoon viimeinen kerta”. Työnantajien EK:n viime viikon linjaus vahvistaa EK:n johtajien aikaisemmat lausunnot, joiden mukaan raamin tai tupojen tapaiset keskitettyihin ratkaisuihin ei ole tällä kierroksella syytä mennä. Viimeksi 2013 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n hallitus piti selvänä, että seuraavan kerran palkoista ja muista ehdoista sovitaan liittokierroksella. Toisin kävi. Seppo Peltoniemi Demokraatti
5 1.12.2015 UUTISET Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Perustettu 1895. Työmies –1918, Suomen Sosialidemokraatti –1988, Demari –2001, Länsi-Suomen Työmies –1906, Sosialisti –1918, –1951, Demokraatti –1919, Turun Päivälehti –2001, Uutispäivä Demari –2012 Päätoimittaja Mikko Salmi Kupla Le ht iku va / M art ti Ka in ula in en Tämä on taikuutta, sori. Vedän lukuja hatusta kuin taikuri kaniineja. Jari Soini Demokraatissa pitkään työskennellyt Rane Aunimo aloittaa tänään verkon toimituspäällikkönä. Rane Aunimo Demokraatti.fi:n toimituspäälliköksi Vasemmistolaiselle, yhteiskunnan tapahtumia laveasti läpi viikon ja aamusta iltaan seuraavalle verkkouutismedialle on ilmeistä tilausta. Toimittaja Rane Aunimo, 38, on nimitetty 1.12.2015 alkaen Demokraatti.fi-verkkolehden toimituspäälliköksi. Nimitys on osa lehden organisaatiomuutosta. Painettu Demokraatti alkaa ilmestyä ensi vuoden alusta viikkolehtenä. Samalla Demokraatti vahvistaa verkkotoimitustaan. Vuoden 2016 alusta julkaisulla on viisi päätoimista verkkotoimittajaa. Toimituspäällikkö Auni mo toimii verkkotoimituksen esimiehenä. Hän vastaa verkon tuotannosta ja tuotekehityksestä. Lehden toisena toimituspäällikkönä jatkaa Heikki Sihto. Aunimo on ollut pitkään kehittämässä Demokraatti.fiverkkojulkaisua ja sen sisältöä. Demokraatti.fi:n kävijämäärät ovat olleet tänä vuonna vahvassa kasvussa. Eri tiedotusvälineiden ja sivustojen kävijämääriä mittaavan TNS Metrixin mukaan Demokraatti.fi:n viikkotavoittavuusluku on ollut syksyn aikana keskimäärin 85 000. Luku on yli tuplasti suurempi kuin vuotta aiemmin. Aunimon mukaan Demokraatti.fi panostaa myös jatkossa erityisesti kotimaan politiikan ja työmarkkinoiden seuraamiseen unohtamatta kulttuuria, joka on ollut Demokraatin ja sen edeltäjien painopistealueita halki vuosikymmenten. Aunimo itse on toiminut lehden elokuvakriitikkona jo vuosikymmenen ja jatkaa myös siinä roolissa. – Vasemmistolaiselle, yhteiskunnan tapahtumia laveasti läpi viikon ja aamusta iltaan seuraavalle verkkouutismedialle on ilmeistä tilausta. Verkkotoimituksen vahvistaminen mahdollistaa aiempaa paremmin myös omat avaukset yhteiskunnalliseen keskusteluun. Aunimo lupaa, että Demokraatti.fi tarjoaa jatkossa enemmän tilaa myös sosialidemokraattiselle, valtakunnanpolitiikan ulkopuolelta kumpuavalle mielipiteiden vaihdolle. – Demokraatti voi olla ja sen pitää pystyä olemaan tämän keskustelun kokoava foorumi. Paperinen Demokraatti-lehti ilmestyy vuoden alusta lähtien kerran viikossa torstaisin. Ensimmäinen uusi viikkolehti ilmestyy 7.1.2016. Ilkka Yrjä Demokraatti Ilo pitkästä itkusta Viime lAuAntAinA kokoontui Metalliliiton Murikka-opistolla intoa ja itseluottamusta puhkunut SDP:n puoluevaltuusto. Puheenjohtaja Antti Rinne piti poliittisen tilannekatsauksen ensi kertaa ilman papereita ja jälki oli vakuuttavaa. Rinne piirsi selkein vedoin SDP:n politiikan suuntaviivat, jotka nojaavat vaihtoehtobudjetin arvoihin: rohkea, reilu ja realistinen. Puoluevaltuuston tunnelmassa oli aistittavissa helpotusta ja tekemisen meininkiä. Kannatusmittausten tuomat iloiset uutiset ovat palauttaneet hymyn demariaktiivien kasvoille, ja usko sosialidemokratian tärkeään rooliin yhteiskunnan rakentamisessa on jälleen palannut. Vesivahinko SDP:n koneistossa on nyt korjattu ja voimme toteuttaa terävää oppositiopolitiikkaa ilman pelkoa lamauttavista sisäilmaongelmista. n n n edelleen liiAn moni toveri puhuu puoliääneen, että SDP:n kannatusloikka on vain hallituksen huonoutta eikä lainkaan omaa ansiotamme. Olen tästä asiasta jyrkästi eri mieltä. Ensinnäkin SDP on tiivistänyt selkeästi yhteyksiä ay-liikkeen suuntaan. Kun pakkolakeja ollaan sorvaamassa sopimusyhteiskunnan tilalle, demarit ovat selkeästi osoittaneet olevansa palkansaajien rinnalla hallituksen toimia vastaan. Sosialidemokraattisessa Suomessa arvostetaan työtä ja työn tekijöitä. Toiseksi oma eduskuntaryhmämme on tehnyt hienoa työtä niin istuntosalissa kuin sen ulkopuolella. Samalla kun hallituspuolueiden edustajat loistavat poissaoloillaan, SDP:n eduskuntaryhmä on väsymättä ja laajalla rintamalla tuonut vaihtoehtoista politiikan mallia eduskunnan istuntosaliin. Parhaimpana esimerkkinä tästä on viime viikolla julkistettu vaihtoehtobudjetti, joka sisältää useita luovia ratkaisuja Suomen talouden ja työllisyyden kohentamiseksi. Vaihtoehtobudjetin suurin oivallus liittyy verorakenteen uudistukseen. SDP:n vaihtoehdossa Suomi siirtyisi kohti eurooppalaisempaa mallia, jossa kuluttamisen verotuksesta siirryttäisiin enemmän omistamisen verotukseen. Pääomaveroihin tulisi määräaikainen kahden prosentin korotus, ja pankeille tulisi Ruotsin kanssa yhteinen liiketoimintavero. Lisäksi SDP esittää Lex Sipilää, joka laittaisi Ruotsin mallin mukaan kapitalisaatiosopimukset verolle. n n n uSein meidän demAReiden puheista puuttuu rohkeus ja tulevaisuuden usko. Eduskuntavaalituloksen selvittyä moni sanoi, että nyt tuli itku pitkästä ilosta. Ehkä olemme kuitenkin kyynelehtineet jo tarpeeksi. Toverit, nyt on aika tarttua työhon ja toimintaan. Gallupien valossa voi sanoa, että on koittanut viimein ilo pitkästä itkusta. Niin ja Antti, jätä ensi kerrallakin paperit kotiin ;-) mikko.salmi@demokraatti.fi Pääkirjoitus Mikko Salmi Lehtikuva / Markku Ulander Antti Rinteen poliittinen tilannekatsaus Tampereella SDP:n puoluevastuustossa oli vakuuttava.
6 1.12.2015 UUTISET ? ? Kannatuksen nousu on piristänyt demaritoimintaa koko maassa ”Ihmiset luottavat meihin” SDP:n kannatuksen nousu on piristänyt paikallista toimintaa eri puolilla Suomea. Se on nä kynyt muun muassa jäsenmää rän nousuna: mukaan on saatu niin uusia jäseniä kuin vanho jakin, jotka ovat taas aktivoi tuneet. Puoluevaltuuston kokouk seen Tampereella osallistuneet valtuuston jäsenet SirkkaLiisa Kähärä Uudenmaalta, Jouni Martiskin SavoKarja lasta, Toni Eklund Varsinais Suomesta ja Noora Luukka KeskiSuomesta kertovat, että kansalaiset tulevat paikallis ten demaripäättäjien luo kerto maan murheistaan ja kysymään, mitä SDP aikoo tehdä ongel mien päihittämiseksi. – Ihmiset luottavat siihen, että sosialidemokraatit tietä vät, mihin suuntaan Suomea on vietävä, SirkkaLiisa Kä härä, Vantaan valtuustoryh män puheenjohtaja tiivistää tunnelmat. Kähärä on huomannut, että työelämään kohdistuvat, eri Jukka-Pekka Flander Jouni Martiskin, Noora Luukka, Sirkka-Liisa Kähärä ja Toni Eklund kiittävät SDP:n oppositiopolitiikkaa johdonmukaiseksi ja oikeudenmukaiseksi. tyisesti naisvaltaisille aloja kurjentavat leikkaukset huo lestuttavat ja herättävät kes kustelua. SDP:n oppositiopolitiikka eduskunnassa on ollut raikasta ja se on haastanut oikeudenmu kaisella vaihtoehdollaan halli tuksen pakkolakeihin perustu van linjan. – Kyllä on saanut epäuskoi sena nauraa vedet silmissä hal lituksen esityksille, Tohmajär ven kunnanvaltuuston ja Toh majärven sosialidemokraattien puheenjohtaja Jouni Martiskin kuvailee. PohjoisKarjalassa hallituk sen kivinen tie on näkynyt hä nen mukaansa siinä, että perus suomalaisten hurja nousu on taittunut. Puolueeseen on pe tytty pahan kerran. Reiluja ja realistisia vaihtoehtoja Jyväskylän työväenyhdistyk sen jäsen Noora Luukka iloit see sitä, että Demarinuoriin ja demariopiskelijoihin virtaa väkeä. Syykin on selkeä: nuori polvi on pöyristynyt hallituk sen koulutusleikkauksista, so sialidemokraattisten opiske lijoiden SONKin pääsihteeri tietää. Kannatuksen nousu on näky nyt myös VarsinaisSuomessa. – Se on selkeästi luonut po sitiivisuutta. Alkuvuonna las kenut jäsenmäärä on nyt nou sussa, Turun sosialidemokraat tien puheenjohtaja ja kaupun ginhallituksen varapuheenjoh taja Toni Eklund korostaa. Ihmisten aktivoituminen on konkretisoitunut esimerkiksi siinä, että Turun demareiden hallitukseen oli todella kova tunku. Nelikon mielestä SDP:n eduskuntaryhmän oppositiopo litiikka on vain parantunut vaa likauden edetessä. He toivovat saman johdonmukaisen linjan jatkuvan. – Me emme vain räksytä räk syttämisen ilosta vaan olemme tuoneet reiluja ja realistisia vaihtoehtoja punnittavaksi, Kähärä ja Eklund huomaut tavat. Puolueen arvot paremmin esillä Luukka on tyytyväinen siitä, että SDP:n arvot, kuten jaka maton ihmisoikeus, tasaarvo ja solidaarisuus, näkyvät yhä enemmän politiikanteossa: Ei tarvitse arvailla, mitä mieltä demarit ovat esimerkiksi pako laisista tai tasaarvoisesta avio liittolaista. – Kun puolueella on yhtenäi nen näkemys, se aktivoi van hoja jäseniä ja tuo uusia mu kaan, Luukka uskoo. Martiskin nostaa esille sen tarmon, millä SDP on tarttu nut työelämän kurjistamisyri tyksiin. – Nyt Suomessa ollaan toti sesti sen äärellä, miten ihmiset saavat leipää pöytään. Valtakunnan tasolla näyttää hyvältä, ja Kähärä odottaa, että samanlainen haastaminen saa daan aikaan myös paikallisesti. Hän odottaa, että SDP:n jär Marja Luumi Demokraatti Tampere jestökoneisto saadaan viimein kuntoon: ruohonjuuritason uudis tamisella varmistetaan kannatuksen nousu pitkälle tu levaisuuteen. ”Ihmiset luottavat siihen, että sosialidemokraatit tietävät, mihin suuntaan Suomea on vietävä.”
7 1.12.2015 UUTISET Muista joulutervehdys Demokraatissa 23.12. KUVATERVEHDYS PERINTEINEN NIMITERVEHDYS Hinta: 3,50 euroa / nimi. Työttömät, eläkeläiset ja opiskelijat 2,5 euroa / nimi. 10 nimeä keränneen oma nimi julkaistaan maksutta. Kerro tilatessasi, minkä kuvan haluat tervehdykseen. Jos merkintä puuttuu, valitsemme kuvan satunnaisesti. Kuvatervehdyksessä voi olla enintään 6 nimeä. Hinta: 20 euroa. TOIMI NÄIN: Täytä tämä tilauskuponki ja lähetä se meille osoitteeseen Demokraatti / Tervehdykset, PL 338, 00531 HKI. Voit myös faksata tilauksen numeroon (09) 701 0569 tai lähettää sen sähköpostilla osoitteeseen sari.ojala@demokraatti.fi. Tee tilauksesi 11.12.2015 mennessä. Tervehdysilmoitukset ovat käteisilmoituksia, eikä niitä laskuteta. Maksa ilmoitus tilille: Nordea IBAN FI22 1521 3007 1346 06, BIC: NDEAFIHH Kerro tilauksen yhteydessä maksupäivä ja liitä mukaan kuitti maksusta. Nimi (tekstaten) paikkakunta hinta (euroa) (yksityishenkilöt) AMMATTIOSASTOJEN JA JÄRJESTÖJEN TERVEHDYKSET Hinta: ammattiosastot 110 euroa, järjestöt 75 euroa. Kaikki hinnat sisältävät alv:n. (yksityishenkilöt) Ilmoitukset ovat yllä luonnollisessa koossa. 1. PALAUTA VIIMEISTÄÄN 11.12.2015! 2. 3. Oso Ilmari LaaksO s. 26.10.1925 Helsinki (kotka) k. 9.10.2015 Helsinki Lämmin kätesi kädessäni, silmiesi loiste. Ja hymysi! Elämä on ollut minulle antelias. Kiitos, rakkaani, vuosikymmenien lujasta kumppanuudesta. kaivaten ja ikävöiden anu Kuolema istuu olkapäällä. Korppinakos? Ei niin. Pienenpienellä linnun nokalla poskeen koputettiin luvaten laulua jotakin, jonka takia kannattaa varrota hetkeä, jolloin kaikki salvat raukeaa. (aaro Hellaakoski) Osoa lämmöllä muistaen Lapset ja lastenlapset perheineen Merja ja Per sekä lapset perheineen muut sukulaiset ja ystävät Olemme jättäneet Osolle hyvästit lähimpien läsnä ollessa. Lämmin kiitos kaikille Teille, jotka teitte Oson elämästä paremman hänen viimeisinä sairausvuosinaan ja Teille, jotka olette myötäeläneet mukana surussa ja olleet arjessa tukena. Kuollut Palkansaajien suurjärjestö nytkähti eteenpäin Jari Soini Autoja kuljetusalan työntekijäliiton puheenjohtaja Marko Piirainen ja SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly puivat ajankohtaisia kysymyksiä, kun liitot linjasivat maanantaina suurjärjestön toimintaa. Ammattiliitot arvioivat tarpeen perustaa uusi palkansaajakeskusjärjestö kasvaneen nykyisessä työmarkkinatilanteessa. Selvitysvaiheeseen osallistuvat 49 liittoa kokoontuivat tänään Helsinkiin linjaamaan uuden järjestön toimintaa ja strategiaa. – Uutta keskusjärjestöä tarvitaan luomaan puitteet yhteisille ponnistuksille asianmukaisten työehtojen turvaamiseksi yhtälailla palkansaajille, itsensä työllistäjille kuin yksinyrittäjille. Järjestön keskeinen tavoite on olla vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja ja sopija myös tulevaisuudessa, liitot arvioivat. – Rakennamme kaikille työelämän alueille ulottuvaa ”osaamiskeskusta”, joka pystyy vastaamaan työmarkkinoilla ihmisten nopeastikin muuttuviin tarpeisiin. Vahva tilaus nuorille tekijöille Liitot korostavat, että on tärkeää saada nuoret mukaan palkansaajavaikuttamiseen. Nuorten asema työssä on yhä epävarmempi, kun työvoiman vuokraus, nollatuntisopimukset ja keikkatyöt lisääntyvät. – Uudistuvassa palkansaajaliikkeessä on juuri nyt vahva tilaus nuorille tekijöille ja näkijöille. Käynnissä olevan digitalisaation tai ilmastonmuutoksen vaikutuksia kotimaisiin tai globaaleihin työmarkkinoihin on mahdotonta hahmottaa yksin. Vahvan työmarkkinatoimijan tuella suuntiminen tulevaisuuden työelämässä on helpompaa. Seuraavan kerran selvitystyöhön osallistuvat ammattiliitot kokoontuvat maaliskuussa 2016. Aiesopimus uudesta keskusjärjestöstä on tarkoitus allekirjoittaa kesäkuussa 2016. Varsinaisen toimintansa järjestön on määrä aloittaa vuoden 2017 alussa. Ohjausryhmän puheenjohtaja on JHL:n (julkisten ja hyvinvointialojen liitto) puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Muut puheenjohtajistoon kuuluvat ovat Vakuutusväen liiton puheenjohtaja Liisa Halme ja Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari. Demokraatti
8 1.12.2015 AVAUS Purjeneulomossa tehdään monipuolista ja raskastakin työtä Purjeet pullollaan Kilpapurjehdus yleistyi sotien jälkeen, mutta luksustuotteista, kuten purjeista, sai pulittaa kovia tullimaksuja. Jukka Niiniranta päätti valmistaa omaan, kahden hengen Vikla-kilpaveneeseensä purjeet itse. Kun purjeilla saatiin kilpailumenestystä, alettiin purjeita valmistaa muillekin. Elettiin 1960-luvun puoliväliä. Noista vuosista tähän päivään on eletty monta purjeenvalmistuksen murrosta, kertoo Purjeneulomo Niinirannan nykyinen toimitusjohtaja, Jukan poika Antti Niiniranta. Puuvilla on vaihtunut tekokuituihin ja purjeiden koko on kasvanut. Niiniranta näyttää tilan, jossa purjeita alkuaikoina valmistettiin. Silloin uumoiltiin, että tässä noin 300 neliömetrin tilassa voidaan valmistaa kaikki Suomen purjeet. Se oli sitä aikaa se. Nykyisin purjehdusta harrastetaan enemmän ja myös veneet ovat entistä isompia. Se tarkoittaa, että 60-luvun purjeet ovat kirppuja nykyisten rinnalla. Niinirannan mukaan pienetkin purjeet alkavat nykyisin olla pinta-alaltaan 30 neliömetriä. – 1970-luvun alkupuolella tulivat lasikuituveneet, jolloin kansanmiehen mahdollisuudet ostaa vene itselleen paranivat. Veneily kasvoi nopeasti 1970-luvulla ja samalla meidän toimintamme, kun purjeita tarvittiin paljon, Niiniranta kertoo. Tiloja on vuosien mittaan laajennettu ja nykyisin purjeita valmistetaan ja korjataan kahdessa rakennuksessa. Pinta-alaltaan suurin purje, jota neulomossa on työstetty, oli noin 350 neliö metriä. – Ei tarvitse olla kauhean isokaan vene, että purjeen pinta-ala on suuri, koska avotuulipurjeet – spinnut ja genaakkerit – ovat suhteellisen suurikokoisia, Niiniranta selvittää. Purjeiden valmistus saattaa äkkiseltään ajateltuna vaikuttaa simppeliltä hommalta. Otetaan kangas, leikataan siitä purjeenmuotoinen riepu ja vedetään se mastoon. Ihan näin yksioikoista homma ei kuitenkaan ole. Katsotaanpa siis, mitä kaikkea purjeneulomossa oikeasti tehdään. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Purjeet ovat lähes jokaisessa veneessä erilaiset. Vaikka laiturissa olisi vierekkäin kaksi tismalleen samanmerkkistä ja -mallista purjevenettä, eivät niiden purjeet todennäköisesti ole keskenään identtiset. Ainoa poikkeus ovat tietyt kilpaveneet, joiden purjeiden ominaisuudet määritellään tarkasti kilpailujen luokkasäännöissä. – Senpä takia emme voi tehdä valmiiksi mitään hyllyyn odottelemaan, vaan kaikki työ tehdään tilauksen perusteella, Niiniranta kiteyttää. Veneiden valmistajat eivät tyypillisesti toimita veneiden mukana purjeiden piirustuksia, joten purjeen valmistus alkaa sen suunnittelulla. Tarvittavat tiedot haalitaan kasaan eri lähteistä, kuten ottamalla mittoja veneestä ja joskus suunnittelun apuna käytetään vanhaa purjekertaa, jos sellainen on saatavilla. Varsinainen suunnittelu tehdään kerättyjen tietojen perusteella tietokoneella. – Käytämme aika paljon mallinnusta. Sillä tavalla voidaan etukäteen laskea, miten purjeen muoto muuttuu tuulen paineessa ja miten erilaiset materiaalit purjeeseen vaikuttavat, Niiniranta selvittää. Kun tiedot on kerätty ja suunnitelma valmis, on aika leikata kankaasta palat, joista purje muodostuu. Purjeneuloja Tommi Hautamäki tarkkailee silmä kovana, kun laser leikkaa purjekangasta. Leikkurin vauhti määritellään purjekankaan materiaalin mukaan. Liian nopea tai liian hidas vauhti voi vaurioittaa kangasta ja jättää siihen jälkiä. Laser toimii automaattisesti, mutta Hautamäki ei voi lähteä leikkurin äärestä kahville enteriä painettuaan. – Tässä pitää kuitenkin katsoa, että kone leikkaa suunnitelman mukaisesti. Jos se lähtee tekemään jotain ihmeellistä, pitää leikkaus keskeyttää. Laserleikkurissa on pieni imuri, joka imee sauhun. Sitäkin pitää seurata, ettei se ime mukaansa pienimpiä paloja, Hautamäki kuvailee. Taistelua luonnonvoimia vastaan Purjeneulomossa ei pelkästään valmisteta, vaan myös korjataan purjeita. Yksi tyypillisimmistä purjeille tehtävistä korjaustöistä on Niinirannan mukaan rullapurjeiden uv-suojien vaihtaminen. – Kun purje on rullalla, siitä jää näkyviin kaitale. Jos siinä ei olisi mitään suojausta, aurinko polttaisi kankaan pilalle parissa, kolmessa vuodessa. Vaikka siinä onkin uv-pinnoite, kuluttaa auringon säteily kangasta silti. Uv-suoja kestää noin puolet purjeen eliniästä, Niiniranta selvittää. Purjeiden elinikä riippuu niiden materiaalista ja materiaalin valinta taas riippuu purjeen käyttötarkoituksesta. Matkapurjehtija ei välttämättä kaipaa purjeiltaan järeää suorituskykyä, joten huvivenekäyttöön tarkoitetut, hinnaltaankin edullisemmat polyesteripurjeet kestävät käytössä kymmenestä kahteenkymmeneen vuotta. – Vähemmän joustavilla materiaaleilla saadaan suorituskykyä. Nämä päätyvät yleensä kilpapurjehduksen puolelle, koska purjeen käyttöiästä ollaan valmiita tinkimään suorituskyvyn eteen. Kilpapurjehtijan purje saattaa kestää yhdestä kolmeen kautta ennen kuin se uusitaan, Niiniranta kertoo. Vaikka veneitä maailmassa riittää, ei purjeiden valmistus ole Niinirannan mukaan maailmanlaajuisestikaan mikään järin suuri bisnes – alalla liikkuu ehkä noin 500 miljoonaa euroa vuodessa. Suomessa alalla toimijoita on Niinirannan arvion mukaan kymmenkunta. Purjeneulomo Niiniranta tekee North Sails -merkkisiä purjeita franchisesopimuksella. – Varsinkin isoon kansainväliseen ketjuun kuuluvissa paikoissa tuotanto on jo siirtynyt Kaukoitään, Niiniranta kertoo. Leikkaa, liimaa, askartele Purjeneuloja Raija Viitaharju on parhaillaan työn touhussa vaihtamassa rullagenuan uv-suojaa. Hän on työskennellyt purjeneulojana pian kaksikymmentä vuotta. Ammattikoulussa ompelulinjan käynyt Viitaharju päätti hakea hommaan, kun ompelijoita etsittiin lehti-ilmoituksella. – Ilmoituksessa sanottiin, ettei vaadita purjehdustaitoja, Viitaharju hymyilee. Purjeneuloja Raija Viitaharju valmistelee korjattavaksi tuotuun purjeeseen uv-suojia. Hän laittaa kangaspaloihin teipit, jotta suojat pysyvät aloillaan paloja paikalleen ommeltaessa.
9 1.12.2015 AVAUS Purjeneulomossa tehdään monipuolista ja raskastakin työtä ”Jos joku kysyy, miksi purjeet maksavat niin paljon, vastaus on varmasti juuri se, että tässä on niin paljon käsityötä.” Viitaharju pitää työstään, koska käsillä tekeminen on hänen juttunsa. Työ on vaihtelevaa ja uusia asioita on vuosien mittaan tullut opeteltua – saumausta, leikkausta, korjaamista – monia erilaisia työvaiheita. – On tämä aika paljon tällaista leikkaa, liimaa ja askartele -hommaa. Jos joku kysyy, miksi purjeet maksavat niin paljon, niin vastaus on varmasti juuri se, että tässä on niin paljon käsityötä. Ompelukoneella ommellaan ja laser leikkaa ripeästi, mutta kaikki muu on käsityötä, hän kertoo. Purjeneulomossa työskentelee toimitusjohtajan lisäksi seitsemän henkeä. Viisi heistä työskentelee tuotannossa ja kaksi häärii hallinnon puolella. Purjeiden tekemiseen ei Suomessa voi opiskella missään. Työ opettaa tekijäänsä. – Vuosien saatossa meillä on ollut väkeä hyvinkin vaihtelevilta aloilta – on ollut taksikuskeja ja rakennusmiehiä – kaikkea laidasta laitaan. Jos kädentaidot ovat hanskassa, oppii purjeiden tekemisenkin. Täällä on aikanaan ollut myös tekstiilialalta vaatepuolen tekijöitä, mutta sitäkään alaa Suomessa ei oikein enää ole, Niiniranta kertoo. Ei kahta samanlaista Jätämme Hautamäen ja Viitaharjun jatkamaan töitään ja kävelemme pihan poikki toiseen rakennukseen. Kengät on riisuttava ompeluhallin eteismatolle, sillä täällä ommellaan upouusia purjeita. Puhtauttaan kiiltävä lattia onkin oikeastaan valtava ompelupöytä. Työsuojeluvaltuutettu Taru Laukkanen istuu montussa ja ompelee purjetta pyöritellen sitä lattialla. Hän yhdistää purjeen lukuisat palat toisiinsa purjepiirustusten mukaan. Jokainen pala on numeroitu ja ennen ompelua palat yhdistetään tarkasti toisiinsa kaksipuolisella teipillä. – Nyt tässä on menossa rullafokan pystysauma. Tuolla takana on pala, joka tulee tähän alaosaan kiinni ja tuolla on pari palaa vielä, Laukkanen viittilöi. Laukkanen pitää työstään, sillä kahta samanlaista päivää ei ole ja jokainen purje on erilainen. Purjeneulomossa valmistuu noin kuusisataa purjetta vuodessa, eikä kahta samanlaista yleensä vuoden mittaan vastaan tule. Laukkanen ei muista kahdeksan työvuotensa aikana ommelleensa kovinkaan montaa keskenään identtistä purjetta. Palataan jälleen siihen, että jokainen purje suunnitellaan erikseen. – On valtavat määrät eri venetyyppejä ja niitä tulee koko ajan lisää. Venetyypeissä saattaa olla erilaisia takilaversioita ja sitten on vielä asiakkaiden mieltymykset – joku haluaa esimerkiksi kaksi reiviä isopurjeeseen ja joku kolme, Niiniranta kuvailee. Hetkinen. Reivi – tämän sanan olet saattanut kuulla ennenkin! Poliitikothan usein kertovat reivaavansa jonkin asian kurssia suuntaan tai toiseen. Silloin purjehtija tietää, että nyt puhutaan höpöjä. Purjeneulomolla purjeisiin tehdään reivaamista varten heloilla vahvistetut aukot, joista reiviköydet voidaan pujottaa. Köysillä isopurjeen pinta-alaa voidaan pienentää kovassa tuulessa, jolloin vene ei kallistu niin voimakkaasti. Kulkusuuntaan reivaaminen ei siis vaikuta lainkaan. Haavoja ja liukastumisia Taru Laukkanen päätyi purjeneulomoon töihin ”työkkärin kurssin” kautta oltuaan ensin pitkällä sairauslomalla. Ensin hän oli työharjoittelussa toisessa purjeneulomossa ja sai siellä vihiä, että Niinirannalla olisi paikka avoinna. Tavallaan Laukkanen on päätynyt kiertotien kautta lähtöruutuun – ompelukoneen ääreen. – Minulla on vaatturin koulutus ja laborantin koulutus. Laborantin työ ei sitten sopinutkaan minulle ollenkaan, Laukkanen kertoo. Purjeneulomon työntekijät tietävät, ettei purjeiden valmistus ole mitään järin kevyttä puuhaa. Työasennot eivät aina ole kaikkein mukavimpia, ja esimerkiksi konttaamista on paljon. Työsuojeluvaltuutettuna kolmatta kauttaan toimiva Laukkanen kertoo, että kaikki työt, jotka voidaan siirtää pöydän ääreen tai monttuun, on siirretty. Aivan riskitöntäkään työ ei ole. – Minä olen kyllä aika hyvä esimerkki siitä, kuinka tapaturma-altista tämä työ voi olla, Laukkanen sanoo. Ei ole kauaa siitä, kun Laukkanen oli kaksi kuukautta sairaslomalla pahan kaatumisen takia. Sitä ei ole vaikea uskoa, sillä neulomon lattia on äärimmäisen liukas – mieleen tulee peilijää. Laukkanen huokaa, että kaatuminen oli kyllä ihan omaa hölmöyttä. Hän muistelee työkaverinsa kanssa katsoneensa, että tuohon on ripustettu purje kuivumaan ja lattia sen alla on märkä. – Ja viisi minuuttia sen jälkeen minä kävelin siitä ja kaaduin. Yksinkertaisesti unohdin, että siinä on se lätäkkö, hän kertaa. Kaatumiset eivät kuitenkaan ole purjeneulomon yleisin tapaturma. Laserilla leikatun purjekankaan reuna on veitsenterävä, joten kaikenmoisia haavoja ja pienempiä naarmuja tulee melkeinpä päivittäin. Joskus kirpaisee enemmänkin. Vuosi sitten purjekangas repi Laukkaselta kynnen irti sormesta. – Huolellisuus on tärkeää, mutta välillä, kun on kiire, se unohtuu. Jokainen täällä on hankkinut omanlaisensa työhanskat. Minulla on kahdet – toiset peittävät koko käden ja toisista on sormenpäät leikattu pois. Niissä on pitoa kämmenissä. Osa purjekankaista on niin liukkaita, ettei niistä saa otetta ilman hanskoja, Laukkanen kertoo. Purjejumppaa jättipurjeilla Purjeet ovat liukkaita, mutta ovat ne painaviakin. Niiniranta kertoo, että joskus purjeet ovat niin raskaita, että niiden ompeluun tarvitaan useamman työntekijän hartiavoimat. Hän muistelee korjaustyötä, jossa purjeen etuliikkiköysi piti vaihtaa. Etuliikkiköyttä voisi vaatealan termein kuvailla purjeen kanttinauhaksi. – Etuliikin pituus oli 40 metriä. Meitä oli kuusi ihmistä vetämässä purjetta, kun liikkiköyttä ommeltiin paikalleen. Kun purje painaa reilusti yli sata kiloa, sen siirtäminen samaan tahtiin kuin Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Turku Laserleikkuri on leikannut purjekankaasta oikeankokoiset palat, mutta Tommi Hautamäki käyttää vielä hiukan saksia saadakseen palat irti toisistaan. Kuvat Anna-Liisa Blomberg
10 1.12.2015 AVAUS sitä ommellaan, vaatii aika paljon, Niiniranta kertoo. Suomessa veneiden koko on vielä maltillinen, mutta maailmalta löytyy sellaisia jättiläisiä, että purjeiden ompeluunkin vaaditaan selvästi järeämmät aseet. Kun isopurje on pinta-alaltaan lähemmäs 700 neliömetriä, ei sitä noin vain liikutellakaan. – Niitä varten on luotu ihan omia ompelukonesysteemejään. Sellaisia, että purje pysyy paikallaan ja ompelukone kulkee tikkauksen tahtiin. Ompelukone on kiskoilla ja ompelija on siellä kyydissä, Niiniranta kuvailee. Moisia vempeleitä ei kuitenkaan Niinirannan neulomossa näy. Perusmekaniikaltaan Niinirannan purjeneulomon ompelukoneet ovat samanlaisia kuin mitkä tahansa muutkin ompelukoneet, mutta automatiikkaa niissä on aavistuksen enemmän ja esimerkiksi neulojen paineilmajäähdytys on tarpeen. – Ompelukoneet ovat isoin investointi, jos haluaa purjeneulomon pistää pystyyn. Koneet maksavat edullisemman henkilöauton verran, noin 20 tuhatta euroa, mutta järkevällä huollolla ne ovat lähes ikuisia, Niiniranta kertoo. Niinirannan mukaan purjeneulomon väki joutuu itse huoltamaan ja korjaamaan koneita ”enemmän kuin olisi hyväksi”. Kun tekstiiliteollisuus on Suomesta hiljalleen kaikonnut, on myös ammattitaitoisia ompelukoneenkorjaajia vä hemmän. – Olisi hienoa, jos korjaajia olisi enemmän, mutta kyllähän sen ymmärtää, että jos kysyntää on vain silloin tällöin, pitäisi korjaajalla olla jotain muuta työtä ja ompelukoneenkorjaus olisi enemmän tai vähemmän sivubisnes, Niiniranta tuumii. ”1970-luvun alkupuolella tulivat lasikuituveneet, jolloin kansanmiehen mahdollisuudet ostaa vene itselleen paranivat.” Purjeneulomossa valmistuu noin kuusisataa purjetta vuodessa, eikä kahta samanlaista yleensä vuoden mittaan vastaan tule. ”Kun purje painaa reilusti yli sata kiloa, sen siirtäminen samaan tahtiin kuin sitä ommellaan, vaatii aika paljon.” Purjeneulomon toimitusjohtaja Antti Niiniranta esittelee erilaisia purjemateriaaleja. Viimeisintä valmistustekniikkaa edustavat purjeet, joissa ei ole saumoja tai kangasta, vaan ainoastaan kuitua ja liimaa. Näitä purjeita ei Niinirannan tiloissa valmisteta, vaan komposiittituotteet valmistetaan Yhdysvalloissa ja Sri Lankassa.
11 1.12.2015 AVAUS Viimeistelyä vaille valmista Pujeneulomolla kiireisintä aikaa on kevät, kun veneiden vesillelasku lähestyy ja purjehtijat haluavat purjeensa ennen kauden alkua. Niinirannan mukaan suuri osa myynnistä kuitenkin tapahtuu syksyn ja vuodenvaihteen välillä. Purjeet tehdään tai korjataan talvella ja luovutetaan keväällä asiakkaille. – Hintataso vaihtelee lentolipputyylisesti sen mukaan, mikä meidän tilauskantamme on. Jos on vähemmän töitä, on halvemmat hinnat. Sillä pyritään saamaan töitä hiljaiseen syksyyn, Niiniranta kuvailee. Kun purje on ommeltu kasaan, on heloituksesta ja viimeistelystä vastaavan Jouni Hannulan vuoro. Hannula on työskennellyt purjeneulomossa 1970-luvulta lähtien. Hän on oppinut ammattinsa työtä tekemällä. – Parasta tässä työssä varmaan on se, että voi tässä itsekseen touhuta ja saa tehdä työtä käsillään. Uusia juttuja oppii, kun asiat kehittyvät. Materiaalit ovat vuosien mittaan muuttuneet, on tullut valtavasti erilaisia purjekankaita, Hannula kertoo. Parhaillaan Hannula asentaa purjeeseen lattoja ja varmistaa, että ne menevät paikalleen purjeeseen niitä varten ommeltuihin pusseihin. Lattojen tehtävä on tukea isopurjetta niin, että purjeen muoto ei vääristy. – Joskus latat menevät ihan koko purjeen läpi. Latoilla on sellainen vakauttava ja rauhoittava vaikutus purjeen käyttäytymiseen, Hannula selvittää. Kun Hannula saa hommansa tehtyä, on purje valmis pussiin pakattavaksi ja asiakkaalle toimitettavaksi. Kaikki paitsi purjehdus... Purjeneulomossa taidetaan purjeenvalmistuksen salat, mutta täynnä purjehtijoita työpaikka ei silti ole. Taru Laukkasella on sen verran veneilytaustaa, että hänen isänsä valmistaa moottoriveneitä. Purjeveneessä on kuitenkin tullut käytyä ja nähtyä purjeet tositoimissa lähietäisyydeltä. – Vuosi sitten syksyllä käytiin Antin veneellä kahdessa eri porukassa virkistyspäivänä, Laukkanen kertoo. Antti Niiniranta kertoo, että keväästä syksyyn oikeastaan kaikki liikenevä vapaa-aika vierähtää veneilyn parissa. Purjehdusharrastus on ”huviveneilyä vaimon kanssa”, joskin hiukan on purPurjesanastoa lukijan tueksi ? ? Genua on kolmiomainen, etuosastaan veneen keulaharukseen eli mastoa edestäpäin tukevaan vaijeriin kiinnittyvä purje. ? ? Fokka kiinnittyy genuan tavoin ja on niin ikään kolmiomainen, mutta genuaa pienempi purje. ? ? Rullagenuat ja -fokat ovat keulapurjeita, jotka rullalaitteen avulla rullataan keulaharuksen ympärille, kun purjetta ei käytetä. ? ? Isopurje on kolmiomainen, etuliesmastaan veneen mastoon ja alaliesmastaan puomiin kiinnittyvä purje. ? ? Spinaakkeri eli ”spinnu” on kolmiomainen, keskeltä puolipallon muotoon leikattu, yläkulmastaan maston huippuun kiinnittyvä ja kahdesta muusta kulmastaan veneen köysistöllä hallittava purje. Spinnua käytetään purjehtiessa myötätai sivutuulessa. Spinnu on usein varsin värikäs. ? ? Genaakkeri puolestaan on eräänlainen hybridi spinnusta ja genaakkerista. Spinnun tavoin se on kolmiomainen ja keskeltä pullistuvaksi leikattu. Genaakkeri soveltuu sivutuulessa tai sivumyötäisessä purjehtimiseen. ? ? Takila eli riki on välineistö, jonka varaan aluksen purjeet levitetään. Takila jaetaan yleensä kiinteään takilaan (masto, puomi, tukivaijerit eli vantit) ja juoksevaan takilaan (purjeiden nostoon ja hallintaan tarkoitetut köydet). Lähde: Wikipedia jehdittu kilpaakin, lähinnä pienissä ja paikallisissa kilpailuissa. Luulisi, että purjeneulomon toimitusjohtajalla ovat ainakin purjeet hyvässä iskussa? – Kyllä se tässäkin hommassa on niin, että asiakkaiden purjeet ensin ja omat sitten, jos ehtii, Niiniranta toteaa. Purjeneuloja Taru Laukkanen istuu montussa ja ompelee purjetta kasaan laserin leikkaamista paloista. Jouni Hannula sovittaa viimeistelyä vaille valmiiseen purjeeseen lattoja. Latat ovat eräänlaisia rimoja, jotka pitävät purjeen muodossaan. ”Varsinkin isoon kansainväliseen ketjuun kuuluvissa paikoissa tuotanto on jo siirtynyt Kaukoitään.”
12 1.12.2015 AVAUS Minusta nouseva aurinko on musta ”Ja jonakin aamuna ennen sarastusta / huomaan että musta / aurinko nousee.” Näin lauloi Juice Leskinen vuoden 1985 kappaleensa ”Musta aurinko nousee” kertosäkeessä. Sitä me sitten joukolla pohdimme: mitä hän todella tarkoitti. Sammuneesta auringosta ja maail manlopun aatostako mestari puhui? Vai ihan vaan, että hänen mielestään päivä oli koittamassa? Vai tarkoittiko, että kertojasta itsestään nousi aurinko? Näin takautuvasti on helppo takertua viimeiseen selitykseen: itseään peilasi. Juicehan oli kiistatta narsistinen luonne. Ei pahanlaatuisesti, mutta tykkäsi olla huomion keskipiste, janosi arvostusta ja inhosi itseensä kohdistuvaa kritiikkiä. Ja olihan 1980-luku ylipäätään narsistinen vuosikymmen, Helsingissäkin järjestettiin heti kärkeen narsismille pyhitetty futuristi-happening teemalla ”tyyli on köyhänkin perusoikeus”. Heini Junkkaalaan näytelmän ”Olipa kerran minä” kirjailijapäähenkilö on leskisläinen narsisti. Tämän tahtonaisen ajatuksissa aurinko nousee joka aamu hänestä itsestään, muut ovat kasvillisuutta, joka elää hänen säteistään. Asian päällä kun on, hän kirjoittaa näytelmän narsismista. Tuota prosessia Junkkaalaan teksti seuraa tarkkanäköisesti ja herkullisen armottomasti. Kerro kerro kuvastin Olipa kerrän minä on siis näytelmä näytelmästä ja sen kirjoittajasta, aihioiden kehittelystä, syntyprosesseista ja ateljeekritiikistä. Viimeksimainuttua tehtävää suorittamaan kirjailija (Minna Haapkylä) kutsuu hyvän ystävänsä (Katja Küttner), joka jutun alussa putkahtaa sivuovesta muka hämmennyksekseen yleisön eteen Kansallisteatterin pienelle näyttämölle. Aluksi hän ja me saamme katseltavaksemme episodeja kahden pariskunnan arjessa. Molemmissa dominoijana on erilajinen narsisti. Riko on pahinta laatua, nöyryyttäjäsadisti, jonka tunnekäyrä kääntyy salamannopeasti mielistelevästä hurmurista misogyyniseksi hirviöksi. Monella tavalla maittavaa oopperapurtavaa Suomen Kansallis teatteri, pieni näyttämö Heini Junkkaala: Olipa kerran minä Ohjaus Milja Sarkola – Dramaturgit Pauliina Feodoroff ja Elina Snicker – Lavastus Kaisa Rasila – Puvut Tuomas Lampinen – Valot Timo Teräväinen – Ääni Esa Mattila – Rooleissa Minna Haapkylä, Katja Küttner, Jessica Grabowsky, Iida Kuningas, Heikki Pitkänen, Antti Pääkkönen Teatteri Hän on Maria Jotunin ”Huojuvan talon” Eero Markku 2.0. Toisessa parissa Esko on kiltti perusmies ja häntä nuorempi vaimonsa Sisko uhriutujanarsisti. Sisko projisoi omat riittämättömyyden tunteensa kumppaniin ja syyllistää tätä sitten huomiotta jättämisestään ilmiömäisen taitavasti. Se on fiktiossa hauskaa, toisin kuin Rikon harjoittamat hyytävät kyykytykset, joita seuratessa toivoo hiljaa mielessään, että tosinäytelmän kirjoittaja Junkkaala ja ohjaaja Milja Sarkola eivät veisi niitä ihan loppuun saakka. Eivät aina viekään, huh. Kumpikaan fiktiopariskunta ei ole tarinan kirjailijalle peili, ennemminkin vain tutkimusmateriaa. Sitä peilin virkaa pääsee prosessin edetessä toimittamaan hänen luottoystävänsä, jonka reaktioita kirjailija tutkii, ja tämän rohkaistuessa koko ajan vilkkaammin kommentoimaan ja kyseenalaistamaan, kirjailija ärtyy, provosoituu, luisuu jo nöyryyttämistä liki... Kirjailijasta alkaa myös näkyä pala palalta selvemmin, että hän on valmis käyttämään läheisiäänkin surutta hyväkseen saavuttaakseen päämääränsä, tässä tapauksessa taiteelliset. Tylsyttävää sketseilyä Toisella puoliskolla tarinan kirjailija marssittaa tv-studioksi muuttuneelle näyttämölle lisää ”materiaa” narsismiteemansa syventämiseksi. Reaalinäytelmä tylsyy tässä kohtaa. Varajeesusmaisen Jari Sarasvuon tai neljän, hybriksessä vaahtoavan karvaisen Jussi Parviaisen käyttäminen aitoine vuodatuksineen referenssihenkilöinä on sittenkin enemmän sketsimäistä imitaatioteatteria kuin näytelmälle lisäarvoa tuovaa sisältöä. Puheripulinen tv-viihteen kiintiöhomo haastattelemassa vaikenevaa Jeesusta tuntuu erityisen ärsyttävältä ja irralliselta, mutta johdattaa lopulta kirjailijan pimeämpiin kerroksiin, joissa tämä alkaa suoltaa näkemyksiään homoseksuaalisuudesta vain yhtenä narsismin muotona. Mika Myllylän hahmo näyttämöllä jopa kevyes ti koskettaa, sodan ja terrorin teemojen narsistisesta hyväksikäytöstä paheksutun norjalaiskirjailija Åsne Seierstadin tarkkanäköinen parodiointi (roolissa mainio Jessica Grabowsky) taas huvittaa. Mutta: Seierstadin definitiivisin kirjallinen kohde, Anders Behring Breivik, pysäyttää ja hiljentää katsojat astuessaan lopussa näyttämölle. Siinä on kirjailijan lopullinen peili. Hän on valmis tuomaan näyttämölle totaalisen katumattoman joukkomurhaajan ja narsistisuuden korkeimman asteen saadakseen näytelmälleen riittävän hätkäyttävän lopun. Ja kaiken huomion itseensä. Sitä kavahtaa myös kirjailijan ystävätär, jolle puolivahingossa paljastuu bestiksestään muitakin inhoja piirteitä. Toisen puoliskon parodiakavalkadia seuratessaan, joutuu vääjäämättä pohtimaan, mille me nauramme, kun nauramme narsismin eri ilmenemismuodoille. Ja miksi saamme tai voimme nauraa kovaa Parviaiselle ja Myllylälle, mutta emme Behring Breivikille? Valoa kaamokseen Olipa kerran minä on ohjauksellisesti tiukimmillaan kirjailijan ja hänen ystävänsä kohtaamisen tihennyksessä. Katja Küttnerin sydämeenkäyvästi esittämä ystävä kasvaa anteeksipyytelevästä sivustakatsojasta varteenotettavaksi opponentiksi samalla kun kirjailijan todelliset tarkoitusperät alkavat kirkastua. Minna Haapkylä on kirjailijan roolissa yksinkertaisesti kylmäävän hyvä. Heini Junkkaalan teksti ja Milja Sarkolan ohjaus eivät menetä perimmäistä terävyyttään vakavaa aihetta komediallistaessaankaan. Valinta on rohkea, sopivasti hävytön mutta kieltämättä hetkin pinnallinen. Joka tapauksessa tämä Kansallisteatterin sesongin viimeinen ensi-ilta luo valoa Helsingin varsin keskinkertaiseen teatterisyksyyn. Tässä ajassa, kun elämme kaikenlaisten maailmanluokan uhkien alla, on itse kunkin syytä tarkastella narsismin kuvaa vaikka omasta peilistään. Näyttäytyykö itseriittoisuus, hyvälaatuisempikin, juuri nyt korostetun moraalittomana? Nouseeko aamulla musta aurinko? Vai minustako...? Dmitri Šostakovitšin ooppera Nenä oli melkoinen poikkeus 1920-luvun oopperaelämässä, miksei ole sitä nykyäänkin. Mutta nuori säveltäjä ei tiennyt mitä tuleva toisi tullessaan noudattaessaan Neuvostoliitossa annettuja ohjeita sekä poiketessaan niistä. Nenähän erosi totutusta niin lajityypin osalta kuin poliittiselta käsittelytavaltaan. Rohkea Šostakovitš ei kuitenkaan vain rienaa, vaan näyttää peiliä, jota katsoa tai jota toiselle näyttää. Šostakovitšin musiikki on kivasti itsepäistä ja kirskuvaa (kirkuvaa!), siinä on hartauden huokauksia ja hurjistelevan täyttä energisyyttä. Tarinassa mies käy parturissa ja kadottaa nenänsä. Nenä vaeltaa kaupungilla, mies etsii sitä, tuskailee ja touhu muuttuu yhä mutkikkaammaksi. Miten lopulta käy, löytyikö nenä, oliko nenä edes hukassa? Tarina on toki absurdi mutta voi sitä pitää allegorianakin. Ihminen kadottaa itsestään jotakin itselleen tärkeätä ja etsii sitä. Maailma järkkyy vähäpätöiseltä näyttävästä syystä. Entä lopuksi, onko hän palattuaan entiselleen muuttunut? Nenä on myös politiikkaa. Vino kuva vajavuudesta valtaa alan kuin akvarelliliuos. Ihminen ja järjestelmä saavat väriä, nenättömyyden ongelmanratkaisuun käy nenäkäskin asenne. Peter Steinin ohjaus lavasteiden ja pukujen ohella on ensinnäkin hieno tyylipastissi. Ajan ihanteille taideteorioita myöten ja vaatimuksille sekasortoon saakka osoitetaan paikkansa. Toiseksi ohjaaja maustaa tarinaa terävin yksityiskohdin, mistä näyttämöllä risteilevä miehittämätön vartiokoppi, tarkkailija viestittää. Kansan piirteet ovat tutun stereotyyppisiä. Vauhtia ja kiihkeyttä riittää, tyhjiä stoppeja on nolla. Nenien tanssi (Lia Tsolaki) ja muukin liike on riuskaa ja touhukasta, nenän vaeltelu hellyttävän herkullista. Ferdinand Wögerbauerin lavastus puhuu geometrisen kolkkoa muotokieltä, mielikuvitus on kärjekkäästi taloudellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden puristuksessa. Värit ovat suurieleiset, kirkkaat, osoittelevuus opetusoppia. Kallistuskulmat kääntävät päät, mikään ei ole suorassa. Anna Maria Heinrichin suunnittelemat asut, etu”nenässä” nenän asu, pukevat tarinaa ”saumatta”. Joachim Barthin valaistuksen kontrastit leikkelevät näyttämöä tehokkaasti. Muhkeaa laulantaa Muhkeasta solistikaartista poimittakoon muutama laulaja. Baritoni Vladimir Samsonov on nenänsä kadottaneena Kovaljovina kestävän elävä ääntä myöten. Jeni Packalén Vanhana rouvana soutaa syvällä matalissa äänissä. Nicholas Söderlundilla Sanomalehtitoimiston virkailijana ja lääkärin äänenä on julman komea äänivaranto. Näyttämö vilisee laulajia yksi ja toinen oivallisen roolityön ja ääninäytteen antaen. Orkesteri riemastutti ensi-illassa virkeydellään. Yhteistyö solistien kanssa petraantunee lisäesitysten myötä, kapellimestari Michael Güttlerillä on työsarkaa. Kuorolla oli suuren volyymin sointuisia hetkiä ja pienryhmien napakoita iskukohtauksia. Rolf Bamberg Demokraatti rolf.bamberg@ demokraatti.fi
13 1.12.2015 AVAUS Nenä on irti! Dmitri Šostakovitšin oopperassa nenä (Leonid Bomshteyn) ei laula, edes nasaalilla, vaan kirmailee kaupungilla sekoittamassa muun muassa ”isäntänsä” Kovaljovin (Vladimir Samsonov) elämää. Heikki Tuuli Suomen Kansallisooppera Dmitri Šostakovitš: Nenä Libretto Nikolai Gogolin kertomuksen mukaan Dmitri Šostakovitš, G. J. Ionin, A. G. Preis ja J. I. Samjatin – Musiikinjohto Michael Güttler – Ohjaus Peter Stein – Uusintaohjaus Georg Rootering – Lavastus Ferdinand Wögerbauer – Puvut Anna Maria Heinrich – Valaistus Joachim Barth – Koreografia Lia Tsolaki – Kuoron valmennus Marge Mehilane, Marco Ozbic Rooleissa Vladimir Samsonov, Jyrki Korhonen, Alexey Sulimov, Andrei Popov, Leonid Bomshteyn, Jenni Lättilä, Jeni Packalén, Margarita Nacér, Pauliina Linnosaari, Nicholas Söderlund, Koit Soasepp; Suomen Kansallisoopperan orkesteri ja kuoro, tanssijoita ja avustajia Teatteri Stefan Bremer On totuuden aika. Narsistinen kirjailija (Minna Haapkylä) on tuonut näyttämölle Anders Behring Breivikin (Antti Pääkkönen) Heini Junkkaalan armottomassa, mutta myös komediallisessa näytelmässä Olipa kerran minä. ‹ostakovit*in Nenässä on vetovoimaa ja tunnelma, osoittelevuudestaan huolimatta myös ymmärtävää sydämellisyyttä. Kiitos ohjautuu kauemmaksikin, Nikolai Gogoliin. Jälleen erinomainen ohjelmistovalinta! Matti Saurama
14 1.12.2015 AVAUS Eroosio ja ilmastonmuutos siirtolaisuuden taustalla Viljelyalan kutistuminen ajaa ihmisiä liikkeelle Eurooppaa koettelevan pakolaistulvan syyksi on tarjottu sotia ja Pohjois-Afrikan maiden epävakaita oloja. Merkittävä syy on kuitenkin väestönkasvu ja ruokapula. Aavikoituminen ja ilmastonmuutos saattavat pakottaa 200 miljoonaa ihmistä liikkeelle vuoteen 2050 mennessä, arvioi brittiläinen ympäristöpakolaisuuden asiantuntija Norman Meyers. Syyrian viime aikaiset tapahtumat vahvistavat ennusteen uskottavuutta. Puolet Syyrian asukkaista on jo liikkeellä: yli neljä miljoonaa on paennut maasta ja 7,6 miljoonaa maan sisällä. Maan kasvukunnon heikkenemisen, siirtolaisuuden, konfliktien ja poliittisen epävakauden kytkennöistä tarvitaan pikaisesti lisää tutkimustietoa, sillä tuhoisa keitos muhii Syyrian ohella useissa Afrikan maissa, sanoo Uriel N. Safriel, joka johtaa YK:n aavikoitumisen vastaisen sopimusjärjestön tieteellis-teknistä komiteaa. Yhä useampi alue maailmassa kärsii kuivuudesta. Egyptissä pohjavesi alenee myös aavikolla sijaitsevissa keitaissa. Syyrian kuivuus sodan sytyke Safriel pitää todennäköisenä, että Syyriaa vuosina 2006–2010 koetelleet kuivuudet olivat osasyynä tai jopa sytykkeenä sisällissodalle, vaikka lopullista tutkimustietoa asiasta ei vielä ole. Aiemmin kuivien alueiden muuttumista rutikuiviksi on havaittu myös Sisiliassa ja eräissä Afrikan maissa, mikä vastaa kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n ennustetta. – Voidaan perustellusti väittää, että maan heikkeneminen on tärkeä siirtolaisuuden aiheuttaja, koska väkeä lähtee eniten juuri maista, joissa sitä tapahtuu, Safriel sanoo. Ennusteiden mukaan ilmastonmuutos supistaa maataloustuotantoa monissa kehitysmaissa, Länsi-Afrikassa pahimmillaan jopa 20–30 prosenttia. Kuivat alueet peittävät noin 40 prosenttia maapallosta, ja niillä asuu kaksi miljardia ihmistä. Ilmastonmuutos ajaa yhä useamman heistä liikkeelle tilapäisesti tai pysyvästi. Ilmasto on turvallisuuskysymys YK laskee, että valtioiden sisäisistä konflikteista 40 prosenttia on 60 viime vuoden aikana liittynyt maahan ja muihin luonnonvaroihin, kuten veteen. Vuonna 2008 ruokapula aiheutti 60 mellakkaa yli 30 maassa. Syyrian ohella Afganistan, Irak, Pakistan, Nigeria, Gambia, Senegal, Somalia, Eritrea ja Sudan kuuluvat maihin, joissa konfliktin ja poliittisen epävakauden taustalla on kuivien alueiden hedelmällisyyden nopea väheneminen. Tuloksena on nälkää, työttömyyttä ja lopulta poliittinen romahdus. Jo 70 prosenttia maailman valtioista pitää ilmastonmuutoksen vaikutuksia, kuten aavikoitumista ja kuivuutta, turvallisuuskysymyksenä. Britannian puolustusministeriön tuoreen raportin mukaan konfliktin riskiä kasvattaa nuorten suuri osuus väestössä. Kaikupohjaa löytyy silloin helposti myös ääriajattelulle.
15 1.12.2015 AVAUS Ilmasto ja ruoka samaa vyyhtiä Sambiassa El Niño uhkaa tuoda nälkää Ruokapula uhkaa vähintään kymmentä miljoonaa ihmistä maailman köyhimmillä alueilla El Niño -sääilmiön vuoksi, varoittaa avustusjärjestö Oxfam. Korkeat lämpötilat ja kuivuus vaarantavat viljasatoja eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Etiopiassa on jo 4,5 miljoonaa ihmistä ruoka-avun tarpeessa kuivuuden seurauksena. Malawissa nälkä uhkaa kolmea miljoonaa, sillä perusravintona käytetyn maissin sadot kutistuivat viime vuonna 30 prosenttia ja hinnat nousivat 50–100 prosenttia, raportoi Christian Aid. Kuivuus on piinannut myös Keski-Amerikan viljelijöitä pari vuotta. Aliravitsemus on Sambiassa yleisempää kuin missään muussa Afrikan maassa. Ilmastonmuutoksen pelätään vievän pohjaa ponnistuksilta, joilla ravitsemusta koetetaan parantaa. Sambialainen pienviljelijä Felix Muchimba nauttii aamiaiseksi mukillisen maissijuomaa, jolla pärjää normaalisti lounaaseen asti. Nyt lounas jää kuitenkin väliin, samoin päivällinen. Niiden sijasta perhe syö yhden aterian neljältä iltapäivällä. – Sain maissia vain reilut 200 kiloa, mikä ei riittäisi kuin pariksi kuukaudeksi, jos söisimme normaaliin tapaan, kertoo kuusihenkistä perhettä elättävä Muchimba, 48. Hänet todettiin hiv-positiiviseksi vuonna 2007. – Kun sato jää pieneksi kuivuuden tai muun katastrofin vuoksi, emme voi muuta kuin vähentää aterioita, hän sanoo. Viranomaisten mukaan ruoka-avun tarpeessa on nyt yli 100 000 sambialaista viljelijäperhettä. Alija vajaaravitsemus Riittävä ja ravinteikas ruoka olisi välttämätöntä Muchimballe ja hänen parivuotiaalle – onneksi ilman hi-virusta syntyneelle – nuorimmaiselleen. – Aliravitsemuksesta on vakavia seurauksia varsinkin lapsille. Aivojen kehitys häiriintyy, mistä seuraa oppimisvaikeuksia ja heikentynyt työkyky aikuisiällä, varoittaa Eustina Besa Sambian ruokaja ravitsemuskomiteasta. Sambialaisten perusravintona on maissitai maniokkipuuro, joka nautitaan useimmiten vihannesten, harvakseltaan kanan tai lihan kera. Maissista puuttuu tärkeitä ravintoaineita, kuten A-vitamiinia, mikä altistaa miljoonat afrikkalaiset ja eteläamerikkalaiset vajaaravitsemukselle silloinkin, kun ruokaa on tarpeeksi. Maailman ruokaohjelma WFP laskee, että aliravitsemuksesta kärsii maailmassa 795 miljoonaa ihmistä. Paljon useampia piinaa vajaaravitsemus, jota tavataan myös rikkaiden maiden vanhuksilla. Se altistaa sairauksille ja aiheuttaa nuorilla kasvun hidastumista sekä lisääntymishäiriöitä. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa arviolta joka neljäs asukas on aliravittu. Vuonna 2014 sambialaisista oli aliravittuja peräti 48 prosenttia, mikä nosti sen maailmantilaston kakkoseksi Haitin jälkeen. Sambian on onnistuttu vähentämään lasten kitukasvuisuutta, mutta nyt on huolena, että ilmastonmuutos kumoaa suotuisan kehityksen. Kuivuuden iskiessä ravinto heikkenee varsinkin maaseudulla. Friday Phiri IPS, Sambia IPS / Cam McGrath Siirtolaisuus on aina ollut normaali sopeutumismekanismi. ”On todennäköistä, että Syyriaa koetelleet kuivuudet olivat osasyynä tai jopa sytykkeenä sisällissodalle.” Maankäyttö avainkysymys – Siirtolaisuus on aina ollut normaali sopeutumismekanismi. Nyt tilannetta mutkistavat kytkennät ilmastoon ja muihin sosiaalis-taloudellisiin tekijöihin”, Safriel sanoo. Hänen mukaansa yhteydet tuhoisan maankäytön ja muuttoliikkeen välillä alkavat vasta valjeta tutkijoillekin. Eroosio on syönyt lähes kolmanneksen maapallon viljelykelpoisesta maasta 40 viime vuoden aikana. Jatkossa katoaa vuosittain 12 miljoonaa hehtaaria, joilla olisi voinut tuottaa 20 miljoonaa tonnia viljaa, laskee YK:n maatalousja elintarvikejärjestö FAO. Maapallon väkiluvun ennustetaan nousevan 9,7 miljardiin vuonna 2050. Maataloustuotannon tulisi kasvaa kaudella 2005–2050 keskimäärin 70 prosenttia ja kehitysmaissa 100 prosenttia. Ellei maasta aleta pitää huolta, miljardille ihmisille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin taistella keskenään tai paeta, asiantuntijat varoittavat. Manipadma Jena IPS, Ankara Tilannetta pahentaa El Niño, joka on jo heikentänyt monsuunisateita Intiassa. Oxfamin mukaan tämän talven sääilmiöstä on tulossa voimakkain sitten vuoden 1997. Ilmiö johtuu Tyynenmeren pintaveden lämpenemisestä, ja ilmastonmuutoksen pelätään kiihdyttävän sen esiintymistä. Lämpeneminen ilmenee 2–7 vuoden jaksoissa, ja lämmin kausi kestää vuoden tai puolitoista. Oxfam painottaa ennaltaehkäiseviä toimia nälänhätien ehkäisyssä. Niiden epäonnistuminen vaati 260 000 ihmisen hengen Afrikan sarvessa vuosien 2011–2012 ruokakriisin aikana. Alida Vanni
16 1.12.2015 ARKI Suomalaiset käyttävät jouluostoksiin tänä vuonna keskimäärin 440 euroa. Ei siis ole ympäristöä tai tuottajia ajatellen yhdentekevää, mitä me itse kukin tällä summalla hankimme. Tee periaatepäätös siitä, että tänä jouluna ei vietetä turhan kulutuksen juhlaa ja että jokainen antamasi joululahja kestää lähemmän tarkastelun myös luonnon ja tuotantotapojen osalta! Helppo tapa varmistua siitä, että kaukaa tuleva tuote tai raaka-aine on eettisesti tuotettu, on tuotteesta löytyvä Reilun kaupan merkki. Reilun kaupan periaatteiden mukaisesti tuottajalle maksetaan vähintään kestävän tuotannon kustannukset kattavaa hintaa tuotteesta, suurtilojen työntekijöille maksetaan vähintään minimipalkkaa, lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty ja tuotannossa noudatetaan tiukkoja ympäristökriteereitä. Itse tehdyt asiat ovat varma viesti siitä, että lahjan antaja on ajatellut lahjan saajaa neuloessaan, leipoessaan, askarrellessaan tai tuunatessaan vanhasta jotain juuri ystävälle sopivaa. Pussillinen pipareita itse tehdystä taikinasta, kauniisti koristeltu piparkakkutalo, jouluisia itsetehtyjä karkkeja tai herkullinen, somasti paketoitu kakku – kaikki herkullisia lahjaideoita, joihin Reilun kaupan ainekset sopivat paremmin kuin hyvin. Vinkkejä resepteistä, joissa Reilun kaupan merkillä varustettuja ainesosia on käytetty, löytyy helposti yhteen koottuna osoitteesta: www.reilukauppa. fi/reseptit . Myös palvelut ovat eettisesti ja ekologisesti kestävä lahjavinkki, sillä kukapa ei ilahtuisi pienestä hemmottelusta? Kasvohoito, lahjakortti teatteriin, konserttiin tai elokuviin tai vaikkapa siivousfirman lahjakortti jokakeväiseen ikkunanpesuun nostavat hymyn huulille ekologisella tavalla! Perheelliselle ystävälle mukava lisä lahjakorttiin on lupaus hoitaa lapsia, kun lahjan saaja rentoutuu hoidoissa tai kulttuurin parissa. Saara Manelius Valonia Kuollut Arvo Santonen oli työväen historioitsija ja aikuiskasvattaja Filosofian tohtori, kirjastonhoitaja, tietokirjailija Arvo Rafael Santonen kuoli 25.11.2015 90 vuoden ikäisenä. Elämän alkuvuodet kuluivat kasvatusvanhempien suojissa Honkilahdella. Arvon mukaan ne olivat hänen elämänsä parasta aikaa. Nuoruusvuosien koulutus rajoittui, vähäväkisten tapaan, kansakouluun. Sota jätti nuorukaisen mieleen kipeät muistot. Metsätyöt ja kalastus toivat leivän sotien jälkeen. 1950-luvulla jo aikuisikäisen miehen opinhalu virisi ja kanavoitui ensin Kansanvalistusseuran kirjeopiston keskikoulun kurssiin ja siitä Arvo jatkoi Pajulahden Urheiluopistossa liikuntaneuvojaksi. Vuodet 1958–60 Arvo Santonen opiskeli Työväen Akatemiassa, josta myöhemmin tuli myös hänen pitkäaikainen työpaikkansa. Kuten sadat muutkin työväenakatemialaiset hakeutui Arvo Työväen Akatemian jälkeen jatko-opintoihin silloiseen Yhteiskunnalliseen korkeakouluun, nykyiseen Tampereen Yliopistoon. Kymmenen vuoden opinnot johtivat filosofian tohtorin väitökseen vuonna 1971. Väitöskirjan nimi oli ”Pienviljelijäin järjestäytymiskysymys ja pienviljelijäjärjestöjen vakiintuminen Suomessa”. Vuosina 1969-72 Arvo Santonen toimi Ammattiyhdistysopiston, nykyisen Kiljavan Opiston, opettajana. Vuonna 1972 Arvo Santonen valittiin Työväen Akatemian v.a. rehtoriksi. Rehtorius jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi ja vaihtui viidentoista vuoden opettajaja kirjastohoitajaperiodiin Työväen Akatemiassa. Uusi tehtävä antoi tilaa ja vapautta asioiden syvällisempään pohtimiseen ja myös kirjoittamiseen. Opettajana Arvo oli persoona, jonka lukeneisuus ja elämänkokemus tavoitti parhaiten Akatemian vanhemmat jo työelämää nähneet opiskelijat. Liikunta ja luonto olivat Arvolle läheiset. Työväen Akatemian tontille syntyikin joka talvi Arvon avaama latu harrastushiihtäjille. Arvo Santosen kirjallisen tuotannon keskiössä oli työväenliikkeen historia. Merkittävimpiä teoksia ovat 90-luvun taitteessa ilmestynyt laaja kolmiosainen kansainvälinen työväenliikkeen historia ”Kansainvälinen” ja vuonna 1993 julkaistu ”Kansallinen ja kansainvälinen suomalaisessa työväenliikkeessä”. Kotiseutunsa paikallishistoriaa Arvo Santonen valottti lukuisissa aina viime vuosiin asti ilmestyneissä tutkimuksissaan. Kirjallisen ja henkisen työn vastapainoksi Arvo Santonen tarttui myös hartiatöhin, muun muassa siirtämällä kotitaloaan ja saunaansa kymmeniä metrejä. Huhtiniemi oli Arvolle paikka, jossa hän aina löysi itsensä myös monien maailmalle suuntautuneiden matkojensa jälkeen. Arvoa jäävät kaipaamaan tytär Riikka sekä toverija opiskelijapiiri. Kari Kinnunen Työväen Akatemian rehtori, emeritus Ekovinkki Joululahjaksi itsetehtyä, kierrätettyä, palveluita, luomua ja reilua Tatyana Tomsickova
17 1.12.2015 ARKI Syntymäpäivät Yhdistystoiminta B.Virtanen Urja Sarjakuvat Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Työväenliikkeen itsenäinen säätiö tukee mm. omaehtoista kulttuurityötä Vuoden 2016 apurahat tulee hakea ajalla 1.11.-31.12.2015 Apurahojen hakuohjeet ja hakusovellus löytyvät sivuiltamme www.sivistysrahasto.fi Puh. (09) 5868 530 Onnittelut 70 vuotta Martti Havin, aluesihteeri, eläkeläinen, Kerava. Mahdolliset onnittelut voi ohjata Työläisnuorten Tuki ry:n tilille FI02 5541 2840 0048 66, tiedonantoon: Martti Havin. Ei vastaanottoa. Onnittelut 80 vuotta Paavo J. Paavola, oikeustieteen lisensiaatti., varatuomari, Helsinki. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Irene ja Kalevi Sorsan rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Paavo J. Paavola. Matkoilla. Jokeri 48/2015 8 1 3 3 7 4 4 Voitonjako: 7 oik. ei yhtään kappaletta 6 oik. (1 kpl) 20 000,00 e 5 oik. 500,00 e 4 oik. 50,00 e 3 oik. 6,00 e 2 oik. 3,00 e Tuplaus voitonjako: 7 oik. ei yhtään kappaletta 6 oik. ei yhtään kappaletta 5 oik. 1000,00e 4 oik. 100,00 e 3 oik. 12,00 e 2 oik. 6,00 e Lotto 48/2015 3, 4, 7, 14, 15, 28, 39 Lisänumerot: 24, 30 Tuplausnumero: 5 Tuplaus-voitonjako: 7 oik. ei yhtään kpl 6+1 oik. ei yhtään kpl 6 oik. ei yhtään kpl 5 oik. (210 kpl) 94,80 e 4 oik. 20,00 e Voitonjako: 7 oikein ei yhtään kappaletta 6+1 oik. (8 kpl) 52 912,00 e 6 oik. 2 077,80 e 5 oik. 47,40 e 4 oik. 10,00 e Uusi lehti vuoden alusta. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi Peliuutiset HELSINKI ? Itäväylän iltakoulu ke 9.12 klo 18-20 Herttoniemen säätiön kerhotilassa Näätätie 21. Lähin metroasema on Siilitie. Syyskauden 4. istunnossa kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta ja lakimies Valtteri Aaltonen virittävät pohdinnan teemasta Yksityistämisen ideologia. Istunnossa punnitaan tätä valinnanvapauden ja uustalousliberalismin nimissä ajankohtaiseksi nostettua aatetta. Kuraattorina Sakari Kiuru. Tervetuloa repliikkiryhmäämme! ? Valtion vai kansan valta? Avoin keskustelutilaisuus ke 2.12. klo 18 Paasitornissa. Mitkä ovat kansanvallan kanavat? Onko valtion vallalla rajoja? Muun muassa näistä teemoista keskustelevat Johanna Rainio-Niemi, Mikko Majander ja Pekka Perttula. Vapaa pääsy. Järjestävät Helsingin sos.dem. kilta ja Yhteiskuntapoliittinen sos.dem. yhdistys YPSY. KYMENLAAKSO ? Kuusankosken Wanhat Toverit kokoontuvat 8.12. klo 15 Kettumäen Palvelukeskuksessa joulun merkeissä. Huom.aika! Mukana Kotkan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Nina Brask. Laulamme joululauluja, joulupuuro ja torttukavit täyttää vatsamme. Tervetuloa! PIRKANMAAN ? TUL-Tampere. Kuntoliikunnan toimintaryhmän kokous ke 2.12. klo 16.30 Työväentalon Miinassa. Ilmoittautuminen 2.12. mennessä info@porvoonweikot.com TUL:n vapaapainin mestaruuskilpailuihin 5.12. Porvoossa. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 3.12. klo 10. Jumpan vetää Pekka Lepistö. TUL:n lentopallojaoston kokous la 5.12. klo 11 Työväentalon Tellervossa. Jouluglögit ke 9.12. klo 14-18 toimistolla. UUSIMAA ? Korson Eläkkeensaajat ry, Korson nuorisotilassa Korsontie 2, Vantaa. Korson kirkkoherra Pirkko Yrjölä tulee kerhoon ke 2.12. ja tarjoaa kahvit. Kahvitarjoilu alkaa klo 10.30. Edellisen keskiviikon puurojuhla keräsi ennätysmäärän, 130 henkilöä. Vietämme ruusujuhlaa ke 9.12. Tervetuloa myös uudet mukaan tutustumaan toimintaamme. Lisätietoja http://korso.elakkeensaajat.fi/, p. 0400 402 172. ? ”Tikkurilan Parlamentin” keskustelutilaisuus ”NATO VAI EI” on ti 1.12. klo 17 Ravintola Mississipissä, Tikkurilan keskustassa, Peltolantie 5, Vantaa (Ylivedon kiinteistössä). Keskustelun alustaa Kimmo Kiljunen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa! TSL:n Vantaan Opj. Huoli ilmastonmuutoksesta liittyy tiedon määrään Noin 60 prosenttia suomalaista on kyselyn mukaan huolestunut ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Tulosten mukaan huoli liittyy selvästi tietoon ilmaston lämpenemisestä: mitä enemmän tietoa on, sitä kiireellisempiin toimiin vastaajat ovat valmiita ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi. Ympäristöministeriön teettämän kyselyn mukaan eniten tietoa ja huolta ilmastonmuutoksesta on nuorilla ja naisilla, vähiten keski-ikäisillä miehillä. Epätietoisuus lämpenemisen vauhdista ja sitä vastaan kaavailluista toimista on kuitenkin edelleen varsin suurta. Kansainvälisen yhteisön on tehtävä kaikkensa, jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin rajoitettua kahteen asteeseen, sanoo enemmistö vastaajista. Kyselyn mukaan kuitenkin vain noin neljäsosa suomalaisista uskoo, että Pariisin joulukuun ilmastokokous onnistuu saamaan aikaan sitovan kansainvälisen sopimuksen. Neljä viidestä vastaajasta oli sitä mieltä, että Suomen pitäisi vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä nykyisestä. Noin puolet heistä olisi valmis vähentämään Suomen päästöjä siinäkin tapauksessa, että muut valtiot eivät niin tee. Joka toinen vastaaja arvioi ilmastonmuutoksen tuovan Suomeen enemmän haittaa kuin hyötyä. Kolmasosan mielestä tilanne on päinvastainen. Kyselyn vastaajat arvioivat Suomessa odotettavissa oleva lämpötilan nousun selvästi virallisia arvioita alhaisemmaksi. TNS Gallupin tekemään kyselyyn haastateltiin elokuussa noin tuhatta 15–74-vuotiasta suomalaista. Kyselyn virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa. Niilo Simojoki STT Lehtikuva / Vesa Moilanen
18 1.12.2015 ARKI Kuulutukset Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua mm. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Vaasan toimipiste Aluetoimitsija Katja Kaivonen, puh. 040 709 4337 s-posti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Marita Putkonen, puh. 020 774 0311 s-posti: marita.putkonen@sak.fi » www.sak.fi Julkistenja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 s-posti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Pitkäkatu 43, 65100 VAASA puh. 010 7703 640 (vaihde). sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Yhdessä olemme enemmän Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Pohjanmaa VAASAN TOIMISTO – avoinna ma-pe klo 9-16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö Marja Salmivuori Toimitsija Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry AKT:n VAASAN TOIMISTO Aluetoimitsija Tuulikki Aikio (06) 220 1560, 0400 762 689, tuulikki.aikio@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. (06) 220 1562 Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Metallityöväen liitto ry VAASAN ALUETOIMISTO Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. 020 77 41423, marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA, fax. 020 77 41424 Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. SAK:n Lounais-Suomen toiminta-alue/ Turun toimipiste Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi p. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Porin aluetoimitsija Raija Raittio p. 020 774 0410 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi p. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Puistokatu 6 A, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi p. 010 770 3700, fax 010 770 3701 Metallityöväen Liitto Humalistonkatu 6, 20100 Turku p. 020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 toimisto avoinna ma-pe klo 8.20-16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Yliopistonkatu 33 G 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma pe klo 9.00 16.00 » www.sak.fi/Turku SAK:n AmmAttiliittojen AluetoimiStojA turuSSA: Hautauspalvelut Palvelupalsta Lakiasioita LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Malmi ja Kallio 0400-423 835 Kaikki lakiasianne. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Uusi lehti vuoden alusta. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi Uusi lehti vuoden alusta. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi Uskottava ja koskettava VAASAN SOS.DEM. KUNNALLISJÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Sari-Kaarina Vähämäki 040 570 5688 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 Hengelliset Turun tuomiokirkkoseurakunta Kastetut : Onni Olavi Honkasaari. Avioliittoon kuulutetut: Robert Carl Lennart Rundqvist, Turun ruots. seurakunta ja Outi Heljä Talvikki Savolainen. Kuolleet: Teppo Fredrik Korte 96 v, Eino Mikael Korpinen 90 v, Pirkko Hellevi Vuori 85 v. Turun Mikaelinseurakunta Kastetut: Isla Amalia Heinonen, Hertta Sadelma Laaksonen, Kerttu Eveliina Lauas, Emilia Aava Sofia Ruohonen. Kuolleet: Arvi Leo Kalevi Almenoksa 90 v, Irja Helena Sipilä 87 v, Aire Helena Sjöman 85 v, Hilkka Martta Simola 83 v, Eine Maria Airikka 82 v, Sinikka Marjut Laura Linnavuori 63 v. Turun Martinseurakunta Kastetut: Erik Johannes Huupponen, Edith Irma Tuulia Ilmonen. Kuolleet: Yrjö Juhani Lehtonen 73 v. Turun Katariinanseurakunta Kastetut: Elias Benjamin Alanko, Emilia Matilda Juusti, Unto Vilhelmi Konsti, Lenni Juhani Mattila. Kuolleet: Heikki Kosti Juhani Tuominen 79 v, Aune Raakel Paukku 77 v, Turkka Oiva Blomqvist 71 v, Maritta Helena Kemppainen 64 v, Olli Pekka Aulis Fagerström 50 v. Maarian seurakunta Kastetut: Tino Tapani Riikonen, Jesper Onni Tapani Virtanen. Avioliittoon kuulutetut: Atte Artturi Lairolahti ja Essi Eveliina Raitanen. Kuolleet: Urho Mikael Almi 94 v, Aino Kaarina Rintala 86 v, Helinä Marjatta Varjonen 79 v, Rainer Tapani Viklund 66 v, Anja Irmeli Alerto 62 v. Turun Henrikinseurakunta Kastetut: Väinö Olavi Aalto, Mia Maria Aleksandra Härkönen, Sampo Viljami Ruohonen. Kuolleet: Sanni Inkeri Kojonen 81 v, Seija Helinä Koskinen 81 v, Helvi Maria Nummelin 80 v, Toivo Sakari Grönfors 78 v, Kirsti Anneli Heino 74 v, Risto Kalevi Litma 67 v. Kaarinan seurakunta Kastetut: Oliver Eemeli Aarnio, Camilla Lydia Butterlin, Hilda Aurora Huhtiniemi, Verneri Anton Alvari Kuvaja, Daniel Nico Särkelä. Kuolleet: Hely Anneli Puisto 80 v, Tauno Olavi Nieminen 70 v, Veikko Vilhelm Rainio 67 v. Piikkiön seurakunta Kuolleet: Jalo Aarne Kontto 79 v. Åbo svenska församling Döpta: Alexander Carl Artturi Kiviharju. Förelysta: Jouko Tapio Antero Tiittanen, Nådendals församling och Gunilla Viktoria Widén. Döda: Ann-Marie Riska 95 år, Hjördis Linnea Palmroos 89 år, Åke Paul Gunnar Riska 67 år. Turun seurakunnat KUULUTUS Vaasan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston kokous pidetään tiistaina 8.12.2015 klo 18.00 isossa seurakuntasalissa, Koulukatu 28. Kokouksen asialista on 1.12.2015 alkaen nähtävänä Vaasan seurakuntayhtymän ilmoitustaululla, Koulukatu 26 C. Kokouksen pöytäkirja on nähtävänä suomalaisen seurakunnan kirkkoherranvirastossa 15.12.2015 lähtien. Vaasa 30.11.2015 Tuulikki Kouhi yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja
19 1.12.2015 ARKI 17.00–17.50 Sami Yaffa–Sound Tracker 6/6. Indonesia, Bali. 18.00 Sibelius-viulukilpailu 2015: 1. finaalipäivä Suorassa lähetyksessä mukana 4 finalistia, Radion sinfoniaorkesteri ja Helsingin kaupunginorkesteri johtajinaan Hannu Lintu ja John Storgårds. Asiantuntijana viulutaiteilija Antti Tikkanen, toimittajana Riikka Holopainen 21.00 Historia: Rajamaa 2/2. Historioitsija Rory Stewart tutkii rajakonflikteja kautta aikojen. Miten eri maiden väliset, keinotekoisesti vedetyt rajat määrittelevät kansakuntia ja kansallistunnetta. T: BBC 21.55 Elävä arkisto: Toivo Kärki 100 vuotta (2015) Suosikkisäveltäjä Toivo Kärjen syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta. Marko Gustafsson esittelee aiheeseen liittyvän arkistoohjelman. 21.57 Toivo Kärki, unta ja totta (1980) Henkilökuva säveltäjä Toivo Kärjestä, hänen elämästään ja musiikistaan. Haastatteluiden lisäksi kuullaan myös poimintoja Kärjen monipuolisesta sävellystuotannosta. 23.20 Crematorio (16) 4/8. Musta lammas. Bertomeu epäilee Traianin olleen murron takana. Miehen päättäväisyydellä ei ole rajoja, mutta poliisi löytää arkaluontoiset dokumentit ensin. Matíasin testamentti tuottaa pettymyksen perheessä. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murha paratiisissa (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) Vaarallinen keksintö. 13.25 Sillankorvan emäntä (7) (Suomi 1953) Elokuva maatilan leskiemännästä, joka joutuu tyttärensä kanssa kamppailemaan samasta miehestä. O: Ilmari Unho. 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Kuningaskuluttaja Selvitämme, minkälaisen kemikaalikuormituksen päivittäin käytetty kosmetiikka käyttäjälleen aiheuttaa. 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.04 Uutiset alueeltasi 17.07 Murha paratiisissa (12) 8/8. Poliisin huostassa oleva vanki surmataan. Sarja jää tauolle. 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Junamatka Eurooppaan 2/6. Junamatkan seuraava etappi vie Torinosta Venetsiaan. 20.00 Muisti: Tatska Koskettava elokuva Forssan peruskoulun oppilaista, jotka ottivat yläasteella tunnilla tatuoinnit. Paljon on tapahtunut 15 vuodessa, ja ihmeellisesti koulussa otetut tatuoinnit ovat olleet kuin enne tulevasta. 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Palava pensas (16) 1/3. Prahassa tammikuussa 1969 opiskelija sytyttää itsensä tuleen vastalauseena miehitykselle. Propagandakoneisto mustaa miehen maineen, mutta omaiset aikovat panna vastaan. O: Agnieszka Holland. 22.25 Kahden keikka (12) Kätkö. 23.25 Uutiset 23.30 Prisma: Totuus rokotuksista 00.30 Puoli seitsemän 01.00 Uutisikkuna 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 1.12. 06.52 Lauran tähti 07.04 Kyllä Kasper osaa 07.10 Loruloikkaa 07.14 Lulu kilpikonna 07.29 Saku & Vaakku 07.41 Neppajymykerho 07.46 Kuminakuja 19 07.57 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 08.04 Harri ja dinot 08.25 Vekarat! 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Hartain toive: lapsi 10.00 Street Food 10.27 Street Food 11.00 Onnistuuko elämä maalla? 12.00 Valomerkki 3/8. Elias on pulassa. 12.30 Valomerkki 4/8. Konkurssi. 13.00 Kioski: Aleksi’s wonderland 13.30 Erätulilla Peltsi kokeilee koskikelluntaa. 14.10 Moone Boy (7) 3/6. Martin tekee pihamuuriin aukon. 14.30 Villi kortti 15.20 Rauhassa – pelit ja vehkeet Mitkä ovat Maija Vilkkumaan kitaristi Mikko Kososen työvälineet? 15.30 FOLK-raati 16.00 Kandit 7/8. 16.30 Uusi päivä Vapaus vai vastuu? 17.00 Pikku Kakkonen 17.50 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus Joulutoive. Tutut ystävyksemme Maltti ja Valtti ovat saaneet unelmiensa joulupestin latupoliiseina. 18.00 Holby Cityn sairaala (12) Yhtä vuoristorataa. 19.00 Kandit 8/8. Kauden päätösjaksossa Kandit pohtivat, kuinka kesä vastuussa lääkärinä on sujunut. 19.30 Kioski: Rakelin kuplassa 19.50 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus 20.00 Uusi päivä U-käännöksiä. 20.30 Psychobitches (12) 3/6. 21.00 A2-ilta: Vanhemmuusilta Onko vanhemmuus hukassa? Ajankohtaisen kakkosen Vanhemmuus-illassa aiheesta keskustelevat muun muassa Huono Äiti -blogin pitäjä Sari Helin sekä kokki Sami Garam ja kirjailija Rosa Meriläinen. 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 A2-ilta: Vanhemmuusilta 23.10 Warrior (16) (USA 2011) Veljekset kamppailevat kehässä ja sen ulkopuolella osallistuessaan rahakkaaseen vapaaotteluturnaukseen. O: Gavin O’Connor. N: Tom Hardy, Joel Edgerton, Nick Nolte. 01.25 Kandit 8/8. 01.55 Kioski: Rakelin kuplassa 02.15 Koukussa (16) 4/10. 03.05–04.01 FOLK-raati MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin? 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale (7) 11.10–12.05 Lääkärit 13.35 Grand Designs Australia 3/10. Arkkitehti haalarihommissa. 14.40 Mitä tänään syötäisiin? 14.45 Pilanpäiten 14.55 Elixir Fitness & Sport 15.25 Cristela Cristela haluaa pelastaa Culpepperin avioliiton Veronican kanssa. 15.55 Salatut elämät (7) Peppi menee raajan yli. 16.25 Hinnalla millä hyvänsä (7) Osa 1. Ansa. Asiakas, Anniina Jäämeri, on tehnyt epäonnistuneen murhayrityksen, ja viaton sivullinen on vammautunut. Pian käy ilmi, että Anniina on itsekin hengenvaarassa. Pääosissa: Armi Toivanen, Kai Vaine, Alina Tomnikov, Pirjo Lonka, Juho Milonoff, Inka Kallén, Juha-Pekka Mikkola. Pääkäsikirjoittaja Matti Kinnunen, jaksokirjoittaja Johanna Hartikainen. 17.25 Kauniit ja rohkeat Kiistakapula Ridge. 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale Kaksinnaija kiipelissä. 18.30 Emmerdale (12) Huumaava hurmuri, 1/2. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Pomo piilossa Helyjä ja hellyyttä. 21.00 Bosch (12) Pyrrhoksen voitto. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: CHL Extra 22.45 Tappajan näköinen mies (16) 3/8. Synteettinen heroiini tappaa nuoria Helsingissä. 23.45 Rush (12) Lento-opettelua. 00.45–01.45 Mentalist (12) Punainen houkutus. 06.00 Lazy Town 06.25 Bubble Guppies 06.50 Avaruusnappulat 06.55 Avaruusnappulat 07.00 Red Caps 07.30 Lego Ninjago (7) 08.00 Merieläinten pelastajat 08.30 Eläinten ABC 09.00 Hauskat eläinvideot 09.05 Hauskat eläinvideot 09.15 Gordon Ramsay–pannu kuumana 10.20–10.50 Malibu Country 13.50 Tavaa ja voita Ilmapallopeli. 14.45 Hauskat eläinvideot Kausi 1. Jakso 9/76. (22’) 15.15 Malibu Country Joulun hyvä teko. 15.45 Gordon Ramsay–pannu kuumana Kausi 1. Jakso 4/9. Nigella vai Nigel? 16.50 Amerikan kovimmat keräilijät 17.50 Leijonan luola USA Cactus Jack. 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari Konkurssi uhkaa. 20.00 Kauppaneuvos Jethro Turkulainen Tampereella! 20.58 Keno 21.00 Paratiisihotelli ”Mut eihän ne äänet voinu mennä noin.” 22.00 Poliisit–kotihälytys (12) Vantaa. 23.00 Kanadan rajalla Väärä käännös. 23.30 Kanadan rajalla Suurempi ongelma. 00.00 Leijonan luola USA Cactus Jack. 01.00 Kauppaneuvos Jethro 02.00 Amerikan kovimmat keräilijät 03.00 Rantavahdit (7) Kuoleman kivikko. 03.30–04.00 Rantavahdit (7) Kielimuureja ja kiellettyjä huveja. TVja radio-ohjelmat FOX 06.00 Sky News 06.23 FOX Kids09.30 Hyvää huomenta Karita! 09.55 Sara La Fountain 10.30 Ari ja Kirsi: Kotirempat 11.00 Lyödään ällikällä 11.30 Lapin poliisit 12.00 Lapin poliisit 12.30 Lapin poliisit 13.00 Alaskan poliisit 14.05 Dubain lentokenttä 15.05 Tappajaeläimet 16.05 How I Met Your Mother 16.30 How I Met Your Mother 17.00 Huutokaupan metsästäjät: Teksas 17.30 Lyödään ällikällä 18.00 Aivopelit 18.30 Kokeile tai kuole 19.00 The Tuomolat 19.30 Autotallien metsästäjät 20.00 Huutokaupan metsästäjät: Teksas 20.30 Lapin poliisit 21.00 The Tuomolat 21.30 The Tuomolat 22.00 Ilman johtolankaa 22.55 Venäjän mystiset kansiot 00.50 The Walking Dead 01.45 The Bridge 02.40 Totta vai tarua? 03.40–04.10 Villeimmät videot SUB 10.00–11.00 Lemmen viemää 14.00 Jamie Oliverin säästöateriat 15.00 Top Chef 16.00 Kurjat kuppilat USA 17.00 Walker, Teksasista (12) 18.01 Simpsonit (7) 18.30 Miehen puolikkaat 19.00 Naapurit-tuloslähetys 19.05 Myytinmurtajat 20.00 Tyhjätaskut (12) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Broken Arrow–operaatio erämaassa (16) 23.05 Bones (12) 00.05 Lainvalvojat (7) 00.35–01.30 Rysän päällä TV5 06.55 Pulmuset 07.20 Pulmuset 07.50 Akvaariomestarit 08.40–09.30 Jenkkimetsurit 12.30 Kadonneet (7) 13.25 Goldbergit 13.55 Hulluna sinuun 14.20 70’s show (12) 14.45 70’s show (12) 15.15 Kadonneet (7) 16.05 Pulmuset 16.35 Pulmuset (7) 17.00 Hulluna sinuun 17.30 Goldbergit 17.55 70’s show (12) 18.25 70’s show (12) 18.55 5D: Haluan vieläkin isommat rinnat (12) 20.00 Myyntimies Jethro 21.00 Elokuva: 2012 (12) 00.00 Riivatut (12) 01.00 Riivatut (12) 02.00 Kadonneet (7) 02.50–05.25 Elokuva: 2012 (12) JIM 11.05 Britannian paras leipomo 12.05 Huipputatuoija haussa 13.00 Jyrki Sukulan makujen maa 13.30 Hell’s Kitchen 14.30 Top Chef 15.30 Haasta Hans 16.30 Rikkaiden panttilainaamo 17.30 Hell’s Kitchen 18.30 Panttilainaamo 19.00 Panttilainaamo 19.30 Arman ja viimeinen ristiretki (12) 20.00 Arman ja viimeinen ristiretki (12) 20.30 Panttilainaamon autospesialistit 21.00 Suomen Tulli 22.00 JIM D: Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla (12) 23.00 Amerikan rumimmat tatuoinnit 23.30 Amerikan rumimmat tatuoinnit 00.00 Entisöintipaja 00.30 Entisöintipaja 01.00 Villit nettivideot (16) 01.30 Eriskummalliset rikokset (7) 02.05–02.40 Eriskummalliset rikokset LIV 09.00 Hurja remontti 10.00 Loop ja Me Naiset esittää: Olisinpa tiennyt 10.30 Farmi 11.00 Neljät häät Amerikassa 12.00 Adoptoidut 13.00 Sinkkuillallinen 14.00 Hurja painonpudotus 15.00 Neljät häät Amerikassa 16.00 Candice sisustaa 16.30 Candice sisustaa 17.00 Sinkkuillallinen 18.00 Hurja painonpudotus 19.00 Sinkkulaiva 19.30 Sinkkulaiva 20.00 Äitien sota 21.00 Elokuva: Seikkaililja Thomas Crown (12) 23.20 Sport Girl 2016 23.50 Loop ja Me Naiset esittää: Olisinpa tiennyt 00.20 Äitien sota 01.20 Viikko ilman naisia 02.20 Sinkkuillallinen 03.20–04.20 Rakkauden FAQ AVA 09.20 Jamie Oliverin helpot herkut 09.50–10.55 Grand Designs – unelma-asunnot 11.55 Lääkärit 12.50 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 13.50 Makuja ja elämää 14.05 Täydellinen Mrs. Vanderpump 15.00 Kardashianit 16.00 Kallista kipua (12) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Grand Designs – unelmaasunnot 19.00 Elixir Fitness & Sport 19.30 Elixir Life 20.00 Yökylässä Maria Veitola 21.00 Ensitreffit alttarilla Tanska 22.00 Sinkkuelämää (12) 22.35 Kardashianit 23.35 Mentalist (12) 00.30–00.55 Hybe YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerhon Viikon kirja. Kirjailija Karo Hämäläinen ja Yksin–romaani Paavo Nurmesta 18.00 11. Kansainvälinen Jean Sibelius-viulukilpailu 21.00 Hartaita säveliä 21.20 Iltahartaus 21.30 Romano mirits: Heimoveljien auttaja Itä-Euroopassa 21.45 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Musiikkikamari 22.15 Elämää suuremmat elokuvat: Punaiset kengät 23.10–06.00 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä 06.30 Maakuntaradio 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Urheiluradio 07.12 Maakuntaradio 07.50 Merisää 07.53 Maakuntaradio 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Urheiluradio 08.12 Maakuntaradio 09.00 Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää 09.11 Maakuntaradio 10.00 Uutiset 10.03 Ajantasa 10.55 Pikkujuttu 11.00 Uutiset 11.03 Maakuntaradio 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Urheiluradio 12.12 Maakuntaradio 12.45 Merisää 12.55 Suomi tänään 13.00 Uutiset 13.03 Maakuntaradio 14.00 Uutiset 14.03 Ajantasa 15.00 Uutiset 15.05 Maakuntaradio 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Urheiluradio 16.17 Maakuntaradio 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Maakuntaradio 18.00 Uutiset 18.03 Kaikki koton 18.50 Merisää 18.55 Kaikki kotona 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.05 Kaikki kotona 20.00 Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.05 Sää 20.06 Kaikki kotona 21.00 Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kantritohtori Teppo Nättilä 23.00 Uutiset 23.03 Yöradio 00.00 Uutiset ja sää 00.05 Yöradio 01.00 Uutiset ja sää 01.02 Yöradio – Ysäritunti 02.00 Uutiset 02.02 Yöradio 03.00 Uutiset 03.02 Hajatusmusiikkia – Kai Ulmanen 03.53 Yöradio 04.00 Uutiset ja sää 04.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi 04.55–05.00 Yöradio YLE PUHE 06.00 Uutiset 06.05 Yle Puhe esittää 07.00 Uutiset 07.10 Urheiluradio 07.12 Puheen Aamu 08.00 Uutiset 08.10 Urheiluradio 08.12 Puheen Aamu 09.00 Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Puheen Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.10 Urheiluradio 12.12 Puheen Päivä 12.25 Alivaltiosihteeri 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.03 Perttu Häkkinen 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 16.00 Uutisotsikot 16.03 Marja Hintikka Live 17.00 Uutiset 17.03 Päivä tunnissa 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta 20.00 Puheen Ilta 22.00 Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen 23.02 Päivä tunnissa 00.00 Arkisto: Erikoisia SMja MM-kisoja 02.00 Arkisto: Täyttä elämää 04.00–06.00 Arkisto: Turismi YLE TEEMA YLE FEM 07.25 SVT:n ohjelmaa 16.00 Aikamatka (7) Sarja alkaa. Treffit. 13-vuotias Sofie ei hyväksy vanhempiensa eroa, vaan alkaa rakentaa aikakonetta varmistaakseen perhejoulun. 16.25 Efter Nio 17.25 Närbild 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubbenin joulukalenteri Staffan, Eva ja Jontti lähtevät Hittehattiin katsomaan Vimmelin ja hirmu hyvän sukkakuoron esitystä. 18.30 Maantieteilijän testamentti Sarja alkaa. Osa 1/10: Kolme pääkaupunkia. Holger löytää vanhasta karttakirjasta mystisiä merkintöjä, jotka johdattavat hänet ja Mortensenin huimaan aarteenmetsästykseen pitkin Pohjolaa. 18.49 Kapteeni Tasapaino ja aikakone (7) Matka tulevaisuuteen. 18.54 Ruohonjuuritasolla 19.00 Kypsien naisten kapina Sarja alkaa, 1/6. Audrey on ilmoittanut itsensä ja ystävänsä Pernillen, Kia Livin ja Anne Karinin burleskitanssikilpailuun Lontooseen. Heillä on vain kuusi viikkoa aikaa harjoitella. Pärjäävätkö kypsät naiset kilpailussa? 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Spotlight: Ei varaa perheeseen Maahanmuuttajat tulevat tänne siivoojiksi ja lähihoitajiksi EU:n ulkopuolisista köyhistä maista. Usein heille luvataan, että perhe voi tulla perässä, mutta kukaan ei kerro, ettei pieni palkka riitä perheenyhdistämiseen. 20.30 Danne ja Bleckan 8/10. Danne ja Bleckan perustavat Tukhomaan tatuointistudion. 20.45 Oddasat 21.00 Sportmagasinet 21.30 Strömsö 22.00 Yle Nyheter TV-nytt 22.01–22.46 Murha Sandhamnissa (16) 2/3. Henrikin on vaikeaa hyväksyä, että Nora haluaa erota. 23.00–01.15 SVT:n ohjelmaa NELONEN Tiistaii 1.12.2015 Spotlight: Ei varaa perheeseen Yle Fem klo 20.00 He tulevat siivoojiksi ja lähihoitajiksi EU:n ulkopuolisista köyhistä maista. Usein lupauksella että perhe saa tulla myöhemmin. Mutta kukaan ei kerro että heidän palkat eivät riitä perheenyhdistämiseen.
20 1.12.2015 ARKI Kolumni Kolumni Kaarin Taipale Kirjoittaja on helsinkiläinen tekniikan tohtori ja kansainvälinen kaupunkitutkija. kaarintaipale@gmail.com G lobaalista ilmastosopimuksesta päättää lopulta pieni piiri: suurvaltojen ja maaryhmien päämiehet. Miksi Pariisin kokoukseen sitten osallistuu noin 40 000 ihmistä eri puolilta maailmaa? Miksi sopiminen on niin vaikeaa, vaikka ilmakehän lämpenemisen syistä ja seurauksista ollaan yhtä mieltä? Vakuutusyhtiöjätit olivat ensimmäisten joukossa varoittamassa, mitä on tulossa: jäätiköiden sulaminen, merenpinnan nousu, maaperän aavikoituminen, nälänhätä, äärimmäiset sääilmiöt, pakolaisvirrat. Nyt analyytikot linkittävät demokratian voittokulkuna juhlitun arabikevään kuivuuteen ja ruokakriisiin, jotka ajoivat tunisialaisen hedelmäkauppiaan polttoitsemurhaan. Toivon kevät taittui maailmanpolitiikan hyytäväksi talveksi. n n n K uva jäälautalla ajelehtivasta jääkarhusta oli hirveä harhautus. Se piti yllä käsitystä, että ilmastonmuutos olisi ”vain ympäristöasia”. Siinä tapauksessa riittäisi, että Pariisissa kokoontuisivat ympäristöministerit ja eläinsuojelijat, ja kokous olisi ohi viikossa. Ilmastonmuutosta pysäytettäessä ja siihen sopeutumisessa ei ole sivustakatsojia. Pariisissa puhutaan ”transformatiivisesta”, käänteentekevästä, kaikkea ja kaikkia koskevasta muutoksesta. Neuvottelujen pohjana olevassa päätösluonnoksessa vuodelle 2050 asetetun päästövähennystavoitteen haarukka liikkuu 40 ja 95 prosentin välillä verrattuna vuoden 2010 tasoon. Nettopäästöjen pitäisi olla nollassa vuoteen 2060 tai 2080 mennessä. Muutos koskee energian tuotantoa. Öljyn ja kivihiilen viennillä eläneiden valtioiden on pakko uudistaa elinkeinorakenteensa. Silti toistaiseksi julkistetut ”valtioiden sitoumukset eivät takaa edes pysymistä alle neljän asteen lämpenemisen”, sanoo Bill Ei jääkarhu vaan suuri muutos Gates. Hän sijoittaa miljardeja dollareita puhtaiden energiamuotojen tutkimiseen ja kehittämiseen. Näitä panostuksia ajaa myös ilmastoskeptikoksi luultu Björn Lomborg. Muutos koskee energiaintensiivistä tuotantoa ja kulutusta, joiden kilpailukyky on perustunut halpaan fossiiliseen energiaan. Teollisuuden muutos hävittää samalla kymmeniä miljoonia työpaikkoja, jotka on synnytettävä uuteen työhön. Raha ratkaisee myös ilmastopolitiikassa. Kuka rahoittaa puhtaan teknologian vaatimat investoinnit? Tiukin kysymys on, kuka kustantaa uuden teknologian käyttöönoton kehittyvissä maissa. Ne katsovat, että vastuu on teollisuusmailla, jotka ovat tuhonneet ilmakehää jo vuosisadan ajan. n n n S uomalaisia on huolettanut, miten metsien rooli hiilinieluna saadaan näyttämään mahdollisimman suurelta. Bioenergiaankin liittyy monia ongelmia: eteläisen pallonpuoliskon sademetsien tuho palmuöljyplantaasien tai karjatalouden vaatiman rehutuotannon tieltä, turpeen päästöistä puhumattakaan. Ruuan huoltovarmuus onkin ilmastopolitiikan keskeisimpiä kysymyksiä. Maapallo ei kestä kasvavaa väkimäärää, joka syö yhä enemmän punaista lihaa. Aavikoituminen syö viljelyalaa. Maailman väestöstä yli puolet asuu kaupungeissa. Niissä syntyy 75 prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta myös päästöistä. Vuonna 2050 jo kaksi kolmesta ihmisestä on kaupunkilainen. Urbaani elämänmuoto on siis sekä haaste että ratkaisun avain. Siksi Helsingin Energia muuttaa tuotantostrategiaansa, liikkumisen vaihtoehdot ovat kaupunkisuunnittelun keskiössä, tai asumisen energiatehokkuus on tärkeä tavoite. n n n P ariisissa kokoontuvat nyt, paitsi suurvaltojen päämiehet, myös naiset, rakentajat, maanviljelijät, metsänsuojelijat, pormestarit, meteorologit, pankkiirit, teollisuuden ja liike-elämän edustajat, ympäristöjärjestöt ja monet muut. Pariisissa ”katukin puhuu”, kuten ranskalaiset sanovat: ihmiset kansoittavat bulevardit ja vaativat suurta muutosta, energiavallankumousta. Ilmastonmuutosta pysäytettäessä ja siihen sopeutumisessa ei ole sivustakatsojia. G et ty Im ag es