• 2 / 2022 Hinta / precio 5 € + Costa Blanca Suomi­Seuran jäsenlehti
  • Uusi Costa Blanca 2/2022 2 Viereen kuvatun QR­ koodin avulla pääsee lukemaan verkossa Uusi Costa Blanca ­lehden uusinta nu­ meroa ja sitä kautta myös aikaisempia. QR-koodi 4 Hondón de los Frailes 6 Xàtiva – kaupunki, jossa tuntee historian 9 Isla de Escombreras 10 Torreviejan lähialueiden helmiä etsimässä 12 Orbaneja del Castillo on kuulu kauneudestaan 14 Casa de la Molineta 16 Naistenpäivä 19–30 Costa Blanca Suomi­Seura jäsenlehti 31 Torreviejan asukkaiden ikäjakauma Elchen puolimaraton 2022 32 Alicante esteettömästi 35 Puente del Beso, Pilar de la Horadada 36 Costa Blancan skandinaavisen koulun terveisiä 38 Mazarrón – päiväretkikohde 41 Pyhän Patrickin päivä 42 Kansainvälinen naistenpäivä 44 Toinen pääsiäispäivä tai oikeastaan kaksi 45 Pääsiäisen julistetaidetta Espanjassa SISÄLLYSLUETTELO 2 / 2022 UCB­lehti on myös Facebookissa. Leh­ den sivu löytyy kirjoittamalla hakukent­ tään Uusi Costa Blanca. Tykkäämällä lehdestä saat omalle etusivullesi linkkejä tuoreisiin Espanja­uutisiin ja muihin kiin­ nostaviin juttuihin, sekä pääset myös kom­ mentoimaan niitä. Mukaantuloa varten tar­ vitset oman Facebook­käyttäjätunnuksen. UCB­lehti on Facebookissa Seuraava Uusi Costa Blanca ­lehti ilmestyy lokakuussa Aineisto 30.9.2022 mennessä uusicostablanca@hotmail.com
  • Uusi Costa Blanca 2/2022 PÄÄKIRJOITUS 3 www.lehtiluukku.fi/lehdet/costablanca Aulikki Mäkinen päätoimittaja Numero 2/2022 Maaliskuu Päätoimittaja: Aulikki Mäkinen puh. +34 652 370 169 aumakinen@gmail.com Ilmoitushinnat : (IVA/ALV %) 1/1 sivu 218 € 1/2 sivu 118 € 1/3 sivu 98 € 1/4 sivu 68 € 1/8 sivu 38 € 1/12 sivu 28 € Takakansi: 1/1 sivu 348 € Sisäkannet: 1/2 sivu 158 €, 1/1 sivu 288 € Ilmoitusmyynti Espanjassa: Pia Tötterman, puh. +34 694 421 638 tottermanpia@gmail.com Lehti ei vastaa sille tilaamatta lähetetty­ jen kirjoitusten säilyttämisestä tai pala­ uttamisesta. Toimituksella on oikeus muokata ja lyhentää lähetettyjä kirjoi­ tuksia. Lehti ei vastaa taloudellisesti paino­ ym. virheiden aiheuttamista vahingoista. Ilmoituksiin kohdistuvat huomautukset tulee tehdä 10 päivää ilmoituksen jul­ kaisemisesta. Lehden vastuu ilmoituk­ sen poisjäämisestä tai sattuneista vir­ heistä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Lehti ei vastaa kirjoittajiensa esittä­ mistä mielipiteistä. Kansikuva: Xàtivan/Jativan linna. Aiheesta lisää sivuilla 6–8. (kuva: Pirre Uutela). uusicostablanca@hotmail.com Hyvä lukija! Seuraava numero ilmestyy loka­ kuussa. Aineisto viimeistään 30.9.2022 mennessä. ISSN 2342­2653 Kustantaja: Massol S.A. 9. vuosikerta Paino: Juárez Impresores, Elche Talven selkä on vihdoin taittunut ja hyviä uutisia tiedossa. Kesä on tulossa kaikkien hiekka­ ja vesi­ sateiden jälkeen. Talvi vaihtui nyt kevääseen. Viral­ liseen kesän alkuun Espanjassa on melko tarkkaan kolme kuukautta. Meillähän on neljä vuodenaikaa myös Espanjassa. Vaikka ei sitä ainakaan satun­ nainen turisti heti huomaa... Jokainen vuodenaika kestää noin kolme kuukautta ja niiden vaihtuminen on kalenteriin merkattu kellon tarkkuudella. Aurin­ koa ja lämmintä on siis varmuudella tulossa. Hyvä uutinen on myös tuleva pääsiäinen. Yksi Espanjan merkittävimmistä kirkkovuoden juhlista. Tänä vuonna olemme luottavaisin mielin pääsiäis­ viikon suhteen. On mennyt yli kaksi vuotta ilman kulkueita! On ollut rankka­ sadetta ja koronaa, joiden takia kulkueet on peruttu. Nyt ovat pikkulinnut laulaneet, että on jo kuultu lasten harjoittelevan kulkuetta varten. Kaikki peukut ja varpaatkin pystyyn, että tulossa on kiva keli. Pääsisimme kaikki nauttimaan pääsiäisviikon juhlallisuuksista. Hyvä uutinen on myös Suomi­Seuran uuden hallituksen kanssa jatkuva yhteistyömme. Ja miksei jatkuisi. Parhaimmillaan yli 5 000 lukijaa per Uusi Costa Blancan ja seuran yhteennidotulla lehtipaketilla! Yrittäjien ja lukijoidenkin lyömätön etu. Huonojakin uutisia on. Suosittu ruokatoimittajamme Carlos­kokki lopettaa palstan pitämisen. Terveydellisistä syistä. Ei vain Uusi Costa Blancassa vaan myös blogin pitäminen jää ainakin tauolle. Kiitämme häntä arvokkaasta yhteistyöstä, jota hän on tehnyt jo vuodesta 2014 eli ensimmäisestä Uusi Costa Blanca ­lehden numerosta lähtien. Lehden sekä lukijoiden puolesta sydämellinen kiitos! Muitakin huonoja, suorastaan järkyttäviä uutisia on. Uutisia, jotka kosket­ tavat koko maapalloa. Venäjä on hyökännyt Ukrainaan ja aloittanut raa'an ja käsittämättömän sodan. Silmitön väkivalta kohdistuu myös siviilikohteisiin. Pommitusten kohteina ovat asuintalot, sairaalat, koulut, päiväkodit, jne. Mikään eikä kukaan ole turvassa. Mitkään yhteisesti sovitut pelisäännöt eivät hillitse Venäjän toimintaa Ukrainassa. Suurin osa sotaa pakoon lähte­ neistä ukrainalaisista on naisia ja lapsia. Nyt kuukauden kestäneen sodan aikana jo useita miljoonia. Miehet ovat puolustamassa maataan. Kaikki kynnelle kykenevät yhteisenä rintamana. Inhimillinen hätä koskettaa suomalaisten sydämiä syvältä. Suomessa on varauduttu vastaanottamaan sotapakolaisia avosylin vastaan. Tuhansia pakolaisia on jo päässyt perille Suomeen asti. Ensimmäiset lapset ovat jo aloittaneet opintien suomalaisissa kouluissa. Aivan mahtavaa. Torreviejassa ukrainalaiset ovat kolmanneksi suurin ulkomaalaisryhmä (vakituisesti kirjoilla oli vuodenvaihteessa 3 203). Joten on hyvin suuri todennäköisyys, että meistä lähes jokainen tuntee jonkun ukrainalaisen. Tai ainakin naapuri tuntee. Tai vaikka ei tuntisikaan, niin myös Espanjasta käsin voimme auttaa Ukrainaa selviytymään humanitäärisestä katastrofista. Paikallisista lehdistä ja somesta löytyy runsaasti tietoa niistä väylistä, joiden kautta apu ohjautuu oikeaan kohteeseen. Tämä sota koskettaa meitä kaikkia tavalla tai toisella. Suru, pelko ja hätä ovat mukanamme nyt kaikkialla, halusimme tai emme. Ukrainalaisten hätä on tietysti vielä suurempi. Niin suuri, ettei sitä voi ehkä edes käsittää. Me voimme kuitenkin jokainen auttaa tavalla tai toisella. Ja senhän me teemme. Eiks vaan. Turvallista kesää kaikille! Syksyllä taas tavataan.
  • Uusi Costa Blanca 2/2022 4 K ävin bongaamassa mantelinkukkia Hondón de los Frailes ­nimisestä paikasta Alicanten maakunnassa. Meidän ret­ kemme ajoittui tammikuun puoliväliin ja silloin ei vielä manteli ollut siellä kukassa kuin paikka paikoin. Hondón laakso on kuitenkin takuuvarma paikka kukkivien puiden löytymiseen kunhan ajankohta on oikea. I tse Hondon de los Frailes on viehättävä pieni kylä, joka sijaitsee alle 50 kilometrin päässä Alicantesta ja Torrevie­ jasta. Mukava paikka ajella läpi mahtavien vuorimaisemien vaikka kahville tai lounastamaan. Lähistöltä alkaa myös vaellusreitti, jonka olen itse lisännyt ”must do”­listalle tälle keväälle. Reittiin liittyy kiehtova tarina paikkakunnan kuu­ luisasta rosvosta nimeltään Jaime el Barbudo. H ondón de los Frailesin pinta­ala on 12,6 neliökilometriä ja vuonna 2021 asukasluku oli 1299. Se sijaitsee laaksossa noin 400 metriä merenpinnan yläpuolella alueella, jota nimitetään Medio Vinalopóksi. Laaksoa ympäröivät vuoret Sierra de los Frailes (718 m) pohjoisessa ja vuoret Sierra de Crevillente ja Sierra de Albatera etelässä. K unnan historiasta on olemassa merkkejä alueella jo Roo­ man vallan ajan asutuksesta. Mutta 1400­luvun lopulta ja 1500­luvun alusta ovat säilyneet ensimmäiset kirjalliset todisteet alueen asutuksesta. Papereissa on tieto, että vuonna 1498 nämä maat liitettiin Señorío de Redovánin tilaan. Lopulta vuonna 1926 Hondón de los Frailesista tuli oma kuntansa. Vuosien väliin mahtuu monta omistajaa, uskon­ nollisia veljeskuntia, Redovánin kunta, Novelda ja Hondón de les Nieves vain muutamia mainitakseni. Espanjan sisäl­ lissodan aikana kunta nimettiin lyhyeksi ajaksi Hondón Libreksi, ja se palasi alkuperäiseen nimeen Hondón de los Frailes aseellisen konfliktin päätyttyä. K unnan asukkaat saavat toimeentulonsa maataloudesta, rakennusteollisuudesta ja turismista. Laaksossa viljellään syötävien rypäleiden (Vinalopó­alkuperänimitys) lisäksi viinin valmistukseen tarkoitettuja rypäleitä, oliiveja, pääry­ nöitä ja manteleita. Rakennusalalla marmorin louhinta on alueelle tyypillistä. Turismi on myös tärkeä tulonlähde ja kunnassa on huomattava ulkomaalaisväestö. Sijaitseehan se vain vajaan tunnin ajomatkan päässä rannikolta ja alueella on kuiva välimerellinen ilmasto. I glesia Virgen de la Salud ­kirkko sijaitse kylän kauniilla kävelykadulla. Kirkon kello on hiljattain korjattu. Kadun varrella on monia ravintoloita, vanha kaupungintalo ja joi­ takin liikkeitä. Kaikki ovat ”minikokoisia” taloja erilaisine julkisivuineen. Jopa kirkon kupolikin oli minikokoa. Katua pitkin kävellessä tuli mielikuva, että kävelee nukkekoti­ kylässä. Kaikki oli pientä. Montaakaan kaksi­ tai kolmi­ kerroksista taloa ei kaupungissa nähty. Usean talon seinällä oli laatta, jossa oli kylän suojeluspyhimyksen kuva. Tälläi­ sia nähtiin todella paljon. H ondón de los Frailesista alkaa mielenkiintoinen vaellus­ reitti nimeltään PR­CV 255 Sendero de Jaime el Barbudo. Se on kiertoreitti ja sen voi kulkea seitsemän kilometrin pituisena. Tason sanotaan olevan helppo. Korkein kohta on 819 metriä meren pinnan yläpuolella. Reitin varrella on kaksi mielenkiintoista paikkaa. Mirador/näköalapaikka, Hondón de los Frailes
  • Uusi Costa Blanca 2/2022 5 josta ovat mahtavat näkymät hyvällä säällä jopa merelle asti. Toinen on cueva de Jaime el Barbudo (Jaime parrakkaan luola). Me emme nyt tätä vaellusreittiä kulkeneet, mutta sitä koskeva kiehtova tarina on tämän varsinaisen jutun jälkeen. Varmasti kevään aikana kierrämme reitin. T ällä reissulla tutustuimme siis Hondón de los Frailesin kylään, ajelimme sinne läpi jylhien vuorimaisemien todella jyrkkää ja mutkaista CV873­tietä pitkin. Kylästä jatkoimme eri reittiä RM410­tietä pitkin Macisvenda­nimiseen kylään, jossa juotiin termarikahvit kirkon edessä ja jatkettiin matkaa Albanillan kautta takaisin Torreviejaan. Tämä paluureitti ei sitten ollutkaan niin vuorinen ja mutkainen. Matkan tarkoitus oli tosiaan nähdä mantelipuut kukassa, mutta Hondón laaksossa ei kukinta vielä ollut alkanut. Paljon mantelipuupeltoja kyllä oli ja joitakin yksit­ täisiä puita onnistuin bongaamaan täydessä kukassakin. Liekö sitten jokin aikainen lajike. K otimatkalla näimme valtavasti sitruspuita, sitruuna ja manda­ riini lähinnä. Ja voi kuinka paljon satoa puut jaksavatkin tuottaa. Koskaan en näin paljon ole yhdessä puussa nähnyt. Koko tienoo oli värittynyt oranssiksi. Kirsti Holmroos T ässä tositarina Jaime el Barbudosta, jonka mukaan vaellusreitti on nimetty. Kuka oli tämä Jaime el Barbudo? Vuosina 1783–1824 alueella eli mies nimeltä Jaime José Caye­ tano Alfonso Juan, joka viettämänsä elä­ män ansiosta sai nimen ”el Barbut”, ”par­ rakas” vai kääntyisikö nimi paremmin suomeksi ”partasuu”. Hän oli vaatimatto­ man talonpoikaisperheen poika Crevillen­ testä. Jo pienenä poikana hänet lähetettiin vuorille lammaspaimeneksi. A ikuistuttuaan hän kyllästyi lammaspai­ menen hommiin ja pestautui Catralin ky­ lään joidenkin viinitarhojen vartijaksi. Työs­ Jaime el Barbudo sään vartijana hän joutui tappeluun alueella toimineen vaarallisen el Zurdo ­nimisen rosvon kanssa. Jaimen ja el Zurdon kohtaaminen päättyi ikävästi kun Jaime itsepuolustukseksi tappoi tunkeutujan. Tämän surmatyön seurauksena el Zurdon rosvokaverit yrittivät tappaa Jaimen. Jaime ei voinut myöskään luottaa siihen, että viinitarhojen omistaja Catralin pormestari puolustaisi häntä oikeudessa, vaikka tapossa olikin ollut kyse itsepuolustuksesta. Niinpä Jaime päätyi pakenemaan vuoris­ toon, joka oli hänelle tuttu lammaspaimenajoilta. Siellä hänen koette­ lemuksensa eivät suinkaan loppuneet, sillä nälkä yllätti ja hän liittyi pelastuakseen Hermanos Mojica ­rosvojoukkoon. T ästä alkoi Jaimen elämän vaihe, jossa hän rosvojoukon jäsenenä teki pahoinpitelyjä ja ryöstöjä vuorilta käsin. Hän ei kuitenkaan hyväksynyt rosvojoukon julmia menettelytapoja ja liittoutui joidenkin joukon jäsen­ ten kanssa ja otti jengin haltuunsa. Uudella ryhmällä oli uusi missio. Rosvotaan rikkaita ja jaetaan osa saaliista köyhille. Tämä alueen uusi Robin Hood ­joukko sai tavallisten ihmisten sympatiat ja kunnioituk­ sen toimilleen. J aimen tarina ei loppunut vielä tähänkään vaan hän sai mainetta vuo­ sina 1808–1813 Espanjassa käydyn ns. Napoleonin sodan aikana, kun espanjalaiset taistelivat Ranskan armeijaa vastaan alueella. Jaime oli mukana yhteydenotoissa ranskalaisten kanssa. Nyt oli käyttöä hänen monipuolisella kontaktiverkostollaan ja täydellisellä maastotuntemuksellaan. Kun ranskalaiset oli karkoitettu maasta ”Jaime el Barbudo” oli jo kansallisesti tunnettu Valencian tärkein rosvo. T ämä sympaattinen tarina sai synkän lo­ pun. Aikakauden poliittisessa myllerryk­ sessä Jaime oli asettunut kuningasmielisten puolelle. Vuonna 1823 Jaime armahdettiin ja hän omistautui muiden rosvojen ja pako­ laisten jahtaamiseen ja vangitsemiseen. Mutta vuotta myöhemmin, vuonna 1824 Jaimen onni kääntyi ja hän joutui joiden­ kin luottomiestensä petturuuden uhriksi. Syynä olivat hänen kuningasmieliset aja­ tuksensa. Hänet kutsuttiin Murcian vanki­ laan vastaanottamaan muka jotain tehtävää. Kun hän ilmestyi paikalle, häntä syytettiin ryöstöstä ja murhasta. Hänet tuomittiin kuo­ lemaan. ”Jaime el Barbudo” päätyi roik­ kumaan hirressä vuonna 1824 Murciassa Plaza de Santo Domingolla. Vangin tär­ keyden vuoksi ja opetuksena muille hänen ruumiinsa pilkottiin. Vain osa ruumiista haudattiin, pää, kädet ja jalat olivat esillä rautahäkin sisällä näkyvillä eri alueilla. Pää päätyi Crevillenteen. ” J aime el Barbudon” tarina levisi aika­ naan laajalle. Nykyään siitä on enää jäljellä hänen nimeään kantava vaellusreitti luo­ laan, jossa hän rosvojoukkoineen piilotteli. Hänestä on myös sanonta kansan suussa. Jos halutaan ilmaista, että joku on muiden ystävä, voidaan kuulla sanottavan ”eixe es més lladre que Jaume el de la serra” tämä lause kääntynee suomeksi kutakuinkin näin: ”hänessä on enemmän varasta kun vuorien Jaimessa.” Vanha kaupungintalo
  • Uusi Costa Blanca 2/2022 6 X àtiva ilmaisee monumenttien kautta huomattavaa paikkaa, joka sillä on aina ollut historiassa. Visi­ goottikauden piispan virka koki kulttuurisen loisto­ kauden muslimien herruuden aikana. Myöhemmin, kristillisen valloituksen jälkeen, se oli Valencian kuningaskunnan toinen kaupunki ja tunnettujen henkilöiden kehto? Borjan perhe, joka synnytti kaksi paavia, tai taidemaalari Josep de Ribera, El Espanyoleto. Vanhakaupunki julistettiin histo­ riallis­taiteelliseksi kohteeksi vuonna 1982. Xàtiva – kaupunki, jossa tuntee historian Yksi La Seun upeista lasimaalauksista. La Colegiata Basílica de Santa María la Seu S anta Marían kollegiaalinen basilika tunnetaan yleisesti nimellä La Seu. Se on epäilemättä linnoituksen vieressä symbolisin rakennus? molemmat muodostavat Xàtivan horisonttiviivan, ja ne ovat näkyvissä mistä tahansa ympäristön kohdasta. La Seu on julistettu kulttuuri­ hyödykkeeksi. L a Seun rakentaminen aloitettiin 1500­luvun lopulla
  • Uusi Costa Blanca 2/2022 7 vanhan moskeijan paikalle, ja se kesti yli neljä vuosi­ sataa ja on edelleen kesken. Erittäin pitkä rakennus­ prosessi on motivoinut paikallista suosittua sanontaa "tämä kestää kauemmin kuin La Seun työ". Tyyli ja mitat ovat suurien goottilaisten katedraalien tyyliä. Kirkon yhteydessä sijaitseva Collegiate Museum sisältää tärkeän kokoelman pyhää taidetta, jossa on upeita goottilaisen maalauksen ja kultasepän teoksia. K orkea 69­metrinen kellotorni on 1800­luvulta, ja sen huipulla on kaupungin suojeluspyhimyksen Virgen de la Seolle omistettu temppeli, jonne pääsee 180 por­ rasta kiipeämällä. Pyhimyksen alla on 22 kelloa, jotka soittavat hymnin neitsyelle kolme kertaa päivässä. L a Seun pääportilla, joka valmistui vasta 1900­luvun ensimmäisellä kolmanneksella, on kahden paavin Calixtus III:n ja Aleksanteri VI:n pronssiset patsaat. Mayoralin ­ heraldinen kilpi, ja se säilytti toimintansa viime vuosisadan loppuun asti. Sen kunnostaminen ja muokkaaminen museoksi on ollut yksi kaupungin symbolisimmista kulttuuriprojekteista viime vuosina. M useossa on yksi Valencian yhteisön tärkeimmistä julkisista kuvakokoelmista, ja se sisältää muun muassa Riberan, Goyan, Vicente Lópezin, Santiago Rusiñolin, Benlliuren ja Antoni Mirón teoksia. Siellä on myös erinomaisia veistos­ ja kivitöitä. F elipe V:n muotokuva, paikallisen taidemaalari Josep Amorósin teos, on tullut kaupungin symboliksi ja sillä on näkyvä paikka museossa. Ensimmäinen Bourbon­ dynastian jäsen Espanjassa, Felipe V, määräsi 1707 Xàtivan poltettavaksi ja tuhottavaksi maan tasalle ja sen asukkaat karkotettavaksi. Museon kunnankuraat­ tori päätti 1900­luvun puolivälissä asettaa maalauksen ylösalaisin kostoksi. A lmodín kunnallinen museo on täydellinen paikka kulkea Xàtivan historian läpi paleoliittisen kauden ensimmäisistä jäännöksistä aina siihen aikaan, jolloin se kuului Al­Andaluksen maihin. Se sijaitsee arvok­ kaassa samannimisessä rakennuksessa, vanhassa 1500­luvun puolivälissä rakennetussa vehnätorissa, joka korostaa alkuperäistä goottilaista julkisivua ja poikkeuksellista renessanssin sisäpihaa joonipylväi­ neen. Museo sijaitsee myös viereisessä rakennuksessa, entisessä Peso Realissa, joka myöhemmin kunnostet­ tiin kauppatavaroiden tullitoimistolle ja myöhemmin Espanjan keskuspankille. Almodí on nykyään moderni arkeologiaan keskittynyt näyttelytila. Siellä on jäl­ jennöksiä ensimmäisistä jäännöksistä, jotka löydettiin Cova Negrasta, Iberiasta, Roomasta, Visigooteista ja muslimeista. Kokoelman merkittävin osa on islami­ lainen pylväs 1000­luvulta. U peassa 1700­luvun puolivälissä rakennetussa raken­ nuksessa on tämä museo, joka on tarkoitus olla yksi Valencian taiteen mittapuista. Siinä on barokkityyli­ nen julkisivu ja oppilaitoksen perustajan ­ arkkipiispa Almodí­museo La Seun kirkkomuseo Felipe V:n ylösalaisin oleva muotokuva. Museo de Bellas Artes Almodí­museo Jatkuu seuraavalla sivulla
  • Uusi Costa Blanca 2/2022 8 Pysyvän kokoelmansa lisäksi museossa on säännöl­ lisesti vaihtuvia näyttelyitä. S ierra del Castellissa, Xàtivan yläpuolella sijaitseva kaksoislinnoitus on kaupungin strategisen sijainnin vuoksi ollut lukuisten konfliktien paikka ja todistaja. Peräkkäiset kulttuurit, jotka ovat asuttaneet nämä maat, ovat laajentaneet ja vahvistaneet sitä. Sillä oli johtava rooli jo Hannibalin aikana ja Al­Andaluksen aikana. Myöhemmin se oli tärkeä Valencian kuningas­ kunnan aikoina, Kastiliaa vastaan käydyissä sodissa. Kun olet Xàtivassa, on välttämätöntä tehdä kierros tälle linnoitukselle, josta voit nähdä upeat näkymät kaupunkiin ja sen ympäristöön. S e on linnan vanhin osa, sijaitsee Iberian ja Rooman entisillä jäännöksillä Penya Rojan jyrkän seinän päällä. Se on itään suunnattu ja tarjoaa kauniin pano­ raamanäkymän Bixquert­laaksoon. S ierra de Vernissan harjalla, Plaza de Armasin oike­ alla puolella seisoo länteen suunnattu Castell Major. Rakennettu myöhemmin, keskiajalla, se on suurin ja parhaiten säilynyt osa. Jaume I:n kristittyjen valloi­ tuksen jälkeen siitä tuli tärkein puolustuslinnoitus Kastilian ja Valencian kuningaskunnan pääkaupungin välisellä tiellä. C astell Majorista löydämme tiloja ja huoneita, joiden avulla voimme luoda linnoituksen päivittäisen elämän. Sisäänkäyntiportit, vartiotornit, vesivarasto vartijalle, kappeli ja sellit. Linnoitusta käytettiin myös entisen Aragonin kruunun valtionvankilana. Maineikkaat vangit kulkivat sen vankityrmien läpi. Tunnetuin on Jaume d'Urgell, joka kapinoi menestyksettömästi sen jälkeen, kun hänet erotettiin Aragonian kruunun ehdokkaasta Caspen kompromississa vuonna 1412. Legendan mukaan vietettyään niin paljon aikaa tässä synkässä sellissä, kun hän meni kirkkaaseen päivän­ valoon hän kuoli sokeutuessaan. P itkin zik­zak­tietä pääsee autolla linnoituksen portille mutta jos haluaa kiivetä ylös linnoituksiin niin matkalla on tosi paljon rappuja. Me kävimme vain isolla lin­ noituksella. Linnoitusten sisäänkäynnin tuntumassa on myös ravintola jossa voi nauttia lounaan. Tarjolla on tunnettua paikallista ruokaa, arroz al horno, uuni­ riisiä. Riisiä, possua, mustaa makkaraa, valkosipulia. M atkan järjesti Marin Espanja! Teksti: Marjo Hellgren, kuvat: Pirre Uutela Castell Castell Menor Castell Major Castell Majorin kolmas portti. Castell Major Castell Majorilta näkymä Castell Menoriin.
  • Uusi Costa Blanca 2/2022 9 I sla de Escombreras on pieni saari, joka sijaitsee Murcian maakunnassa Cartagenan lahden ja Escombrerasin sataman suulla. Karun ja kivisen saaren pinta­ala on neljä hehtaaria ja sillä on korkeutta noin 65 metriä. Saarella on värikäs historia. Arkeologiset löydöt ovat olleet hyvin rikkaita. On muun muasssa jäänteitä kreikkalaisesta temppelistä, joka rakennettiin kunnioittamaan Heraklesta. Saari tunnettiinkin muinoin nimellä Isla de Heracles. Ruton aikana saarelle siirrettiin ihmisiä estämään tartunta. S aarelta on löytynyt myös roomalaisten suolakalan valmis­ tuksen ja teollisen toiminnan jäänteitä. Historiallisen saaren Escombreras­nimi on peräisin makrillikalaa tarkoittavasta sanasta scombraria, jota antiikin kreikkalaiset ja roomalai­ set käyttivät garum­kalakastikkeen valmistuksessa. Kastike tehtiin fermentoimalla kalanperkeitä viikkokausia aurin­ gossa. Tämän jälkeen niistä puristettiin käynyttä nestettä pulloon. Se tarjoiltiin usein maidossa ja hunajassa liotetun hanhenmaksan kera. S aarelta on löytynyt myös foinikialaisia jäänteitä ja rooma­ lainen hautausmaa. Saari oli Cartagenan sataman sisään­ tuloväylällä, joten on aivan ymmärrettävää, että alueella on runsas vedenalainen arkeologinen jäämistö käsittäen vähintään seitsemän hylkyä. Saarelle valmistui vuonna 1864 majakka, jonka valo kantaa yli 30 kilometrin päähän. S aarella kasvaa varsin harvinaista kamomillaa, joka kutsu­ taankin Escombreras­kamomillaksi (Anthemis chrysantha). Tämän vuoksi saari on suojeltu eikä siellä voi vierailla. Saa­ ren kamomillakanta on suuruudeltaan noin 12 000 kasvia. Isla de Escombreras Samaa kamomillaa esiintyy myös kol­ mella muulla alueella lähellä Carta­ genaa. S aari sijaitsi vajaan puolen kilometrin päässä mantereesta. Runsas kymme­ nen vuotta sitten Cartagenan satama­ aluetta alettiin laajentaa voimakkaasti saarta kohden, jolloin saatiin lisää maata mm. erilaisille satama­ ja teolli­ suustoiminnoille. Myös aallonmurtajia rakennettiin lisää. Tämä kaikki tuli melkein kiinni saareen, kuten vierei­ nen ilmakuva selvästi osoittaa. Saari oli kaukana mantereen rannasta vielä tässä 1960­ luvulla otetussa kuvassa. Saarella kasvaa harvinaista kamomillaa (kuva: Wikipedia). Yllä: Vanhassa kartassa saari on irrallaan mantereesta. Google Maps Isla de Escombreras
  • Uusi Costa Blanca 2/2022 10 Torreviejan lähialueiden helmiä etsimässä T orreviejasta on helppo lähteä kivoille päiväret­ kille pitkin Välimeren rannikkoa tai sisämaahan päin. Näitä voi tehdä omin päin tai hyppäämällä matkanjärjestäjien kyytiin. Tarkista kuitenkin ihan vain omaksi turvaksesi, että otat retken tai matkan viralliselta matkanjärjestäjältä, jolla on toimintaan tarvittavat vakuudet ja vakuutukset. O malla matkatoimistollani (kaupallinen nimi Mar y Sol Viajes, kotoisemmin Mar y Sol Matkat) on mo­ nenlaisia päiväretkiä ja aktiviteetti­/elämysmatkoja pienellä ryhmällä. Päiväretkillämme käymme usein monessa paikassa, syömme paikallista ruokaa ja nou­ damme/viemme asiakkaat “kotiovelle” eli ajatuksena on, että koet päivän aikana paljon ja pääset huomatta­ vasti helpommalla kuin omatoimisesti reissaamalla. Meille ovat tuttuja kohteita niin isommat rannikon kaupungit kuin pienet idylliset kylät. Useilla retkil­ lämme käymme katsomassa luonnon ihmeitä mm. luolia, vesiputouksia ja huikeita näkymiä vuoristosta. Aktiviteetti­ ja elämysreissuilla käydään esimerkiksi vaeltamassa, kiipeilemässä, termaalisessa kylpylässä, urheilu­ tai musiikkitapahtumissa, eläintarhassa tai akvaariossa, viinitiloilla tai likööritehtaalla. Esittelen seuraavaksi muutaman mielenkiintoisen päiväretken Torreviejan lähialueille. E lche tunnetaan Espanjan palmupääkaupunkina ja sen palmulehtoalue noin 200 000 palmullaan on myös Unescon maailmanperintökohde. Meidän päiväret­ kemme Elcheen pitää sisällään vierailun yksityisellä palmutilalla, jossa perehdytään palmujen kasvatuk­ seen ja taatelien tuotantoon tilan omistajan johdolla. Vierailulla pääset mm. maistelemaan eri taatelilajik­ keita, kiipeämään palmuun halutes­ sasi ja istuttamaan oman palmusi Elchen maaperään. Tästä jatkamme vielä matkaa historialliseen Huerto del Cura ­palmupuistoon, joka on ainutlaatuinen kokoelma palmuja ja muita kasveja eri puolilta maapalloa. Lisäksi näet paikan taidetta ja eläi­ miä käynnilläsi sekä käymme vie­ reisessä ravintolassa nauttimassa paikallisia tapaksia. Elche on noin 40 kilometriä Torreviejasta, joten matka sinne on nopea. C artagena tunnetaan parhaiten me­ renkulun historiastaan. Edelleenkin siellä on yksi Espanjan laivaston neljästä tukikohdasta. Meidän päivä­ retkemme vie ensin Vedenalaisten esineiden museoon, jossa on mm. erilaisia Välimeren rannikolta löy­ dettyjä esineitä merenpohjasta. Tä­ män jälkeen kivutaan Cartagenan “päälle” Concepción ­linnaan, josta on hulppeat näkymät yli Cartagenan joka suuntaan. Linnassa on myös oma museonsa, joka kertoo kaikki Cartagenan historian vaiheet. Lisäksi Palmuretki Elcheen Historiallinen Cartagena Roomalainen teatteri, Cartagena
  • Uusi Costa Blanca 2/2022 11 näet myös yhden parhaista säilyneistä roomalaisista teattereista. Cartagenan historian havina näkyy mm. sen upeissa rakennuk­ sissa ja patsaissa, joita ihastellaan sen kävelykaduilla. Nautis­ kellaan tapaksia lounaaksi ja käydään vielä 45 minuutin meri­ risteilyllä ennen paluumatkaa. Cartagena on myös lähellä, noin yhden tunnin ajomatkan päässä Torreviejasta. A licanten provinssin upeimmat luolat ovat Canelobren luolat, joista on tehty miellyttävä vierailupaikka. Oman tunnelmansa luoliin luo valaistus ja taustalla soiva musiikki. Cabeco d´Orin näköalapaikalta on myös upeat näkymät vuoristoon ja rannikolle. Luolavierailun jälkeen käymme pienessä Busotin kylässä katsele­ massa paikkoja mm. linnan raunioita ja etnisen musiikin museota. Syömme hyvää paikallista ruokaa lounaaksi ja jatkamme matkaa vielä läheiseen Jijonaan. Jijonassa olemme käyneet kylän päällä ihastelemassa maisemia ennen Túrron­museota, jossa meille esitellään tämän espanjalaisen “jouluherkun” valmistusta ja his­ toriaa oppaan kertomana. Lopuksi voidaan vielä tehdä ostoksia tehtaan kaupassa, jotta herkuttelua voidaan jatkaa kotonakin. Busot ja Jijona ovat hyvin lähellä Alicantea, joten ajomatkaa on noin yksi tunti Torreviejasta. M uita mielenkiintoisia vierailupaikkoja löydät sivuiltamme mm. retkikalenterista https://marysol.fi/muut­retket/ tai blogistamme https://marysol.fi/category/blogi/. Teksti ja kuvat: Sami Sanchez, info@marysol.fi Canelobren luolan sisäänkäynti Canelobren luolat Busotissa ja Jijona
  • Uusi Costa Blanca 2/2022 12 O rbaneja del Castillo on yksi Espanjan kauneudes­ taan ja vesiputoksistaan kuuluisa kylä. Se sijaitsee Burgosin provinssissa Castilla y Leonin autonomi­ sella alueella Cantabrian rajamailla ja kuuluu Valle de Sedanon kuntaan, vaikka joskus muinaisuudessa olikin itsenäinen kylä. E rittäin tunnettu se on vesiputouksista, jotka kulkevat kylän läpi. Vesi syöksyy talven kovien sateiden aikana Orbaneja del Castillo on kuulu kauneudestaan noin sata metriä Ebro­joen yläpuolella olevasta luo­ lasta ja virtaa alas koko kylän halki muodostaen upeat putoukset. I tse kylä on idyllinen, pieni ja kaunis, asukkaita on vain noin 50, mutta se on hyvin suosittu maaseutu­ matkailukeskus, joka roikkuu Ebro­joen kanjonin vasemmanpuoleiselle seinällä terassimaisesti, joten mäkiä ja portaita riittää. Teksti ja kuvat: Annukka Valtanen
  • Uusi Costa Blanca 2/2022 13 K ylässä on myös muita luolia, Cueva de los Jaba­ lies ja Cueva del Azar, joissa on vanhoja luolamaa­ lauksia paleoliittiseltä kaudelta. Paikalla oli aikoi­ naan myös linna, kuten kylän nimestä voi päätellä, sekä Temppeliherrojen ritarikunnan perustama luostari ja sairaala aikana, jolloin Orbaneja osui pyhiinvaeltajien reitille Santiagoon. K ylää ovat asuttaneet paitsi esihistoriallisen ajan ihmiset, myös mozarabit, kristityt ja juutalaiset keskiajalla. Juutalaisistakaan ei ole muuta muistoa kuin jokunen kadunnimi. Kaiken puutteen linnojen ja museoiden ja historiallisten rakennusten osalta korvaavat ainutlaatuiset maisemat. Y mpäristö on ihanteellinen tehdä patikkaretkiä Ebro­joen varrella ihaillen sen muodostamia kars­ tisia rotkoja. Wikiloc­sivusto tuntee paljon hyviä reittejä lähistöllä. Y mpäristön kylät huokuvat historiaa ja matkalla on paljon nähtävää, mutta jo pelkästään Orbaneja on kiinnostava nähtävyys niin historian, geologian kuin luontonsa puolesta, ja kun vesi syöksyy voi­ malla, sitä näytetään aina uutisissa. Käydessäni oli ihanan keväisen vihreää, mutta on ollut sen verran kuivaa, että putoukset eivät olleet parhaimmillaan eikä luolasta tullut aukon täydeltä vettä, kaunista kuitenkin. Juuri ennen kylää on kolme parkkialu­ etta, jonne voi jättää kätevästi auton. Kylään ei kannata ajaa lainkaan ainakaan ennen kuin käy tutkimassa mahdollisuudet parkkeerata. Torrevie­ jasta on matkaa noin 800 kilometriä. Luolasta vesi syöksyy paineella kun on oikein sateista, silloin isompi putous on todella vaikuttava näky.
  • Uusi Costa Blanca 2/2022 14 Pandemia keskeytti yli kahdeksi vuodeksi Vanhan Myllyn Majatalon eli Casa de la Molinetan hankkeet. Nyt tilanteen helpotta­ essa tänä keväänä käynnistyi kaksi projektia, frisbeegolfradan ja uima­altaan rakentaminen. Frisbeegolfrata (La Molineta DC Parque) S uomessa ja myös muissa pohjoismaissa frisbeegolf tai liitokiekkogolf tai lyhyemmin kiekkogolf (DC, Disk Golf) on saavuttanut erityisesti nuorten keskuudessa huiman suosion. Kiekkogolfratoja on Suomessa noin 800 ja harras­ tajia yli puoli miljoonaa. Espanjassa harrastustoiminta on toistaiseksi varsin vaatimatonta, ratoja on ilmeisesti vain muutamia. A jatus frisbeegolfradan rakentamisesta La Molinetalle syn­ tyi noin vuosi sitten. Erinäisten yhteyksien kautta Lahden frisbeegolfharrastajat innostuivat ajatuksesta ja nyt helmi­ kuussa viiden henkilön ryhmä lensi La Molinetalle tutus­ tumaan tilanteeseen. Viikon vierailun tuloksena syntyi alus­ tava ratasuunnitelma. L ahtelaisryhmään kuului SM­tason pelaajia, aktiiviharras­ Casa de la Molinetan kevään 2022 projekteja: frisbeegolfrata ja uima?allas tajia sekä radan suunnittelijoita. He ihastuivat välit­ tömästi tilan halki kulkevaan ramblaan (Barranco de Bolás) ja siitä tulikin radan sydän. Ramblaa seuraten syntyi 18 väylän suunnitelma. L opullista suunnitelman hiomista varten lahtelais­ ryhmästä tuli maaliskuun alussa kolmen henkilön iskuryhmä, joka merkitsi maastoon väylien aloitus­ heittopaikkojen ja korien sijainnit. Korit tilattiin Suomesta ja ovatkin saapuneet jo tilalle. Niiden pystytys aloitetaan parin viikon sisällä, samoin kuin aloitusheittopaikkojen betonialustojen teko. Joillekin väylille riittää vihreiden mattojen asen­ taminen tasatulle maalle. Aluksi ehkä saatetaan heittokuntoon yhdeksän väylää. Väyliä täydennetään mat­ kan varrella ja talkoilla on tarkoi­ tus myöhemmin käydä väylät läpi eli raivata mahdolliset kulkuesteet ja kivet pois. Puustoa ei karsita, koska tämän tyyppiset haasteet kuuluvat frisbeegolfiin. Ajatus li­ säksi on, että kullekin aloitusheit­ topaikalle hankitaan vanha viini­ tynnyri merkiksi ja niiden kylkeen sijoitetaan ao. väylän tiedot. T avoitteena on, että rata olisi käy­ tettävissä jo kuluvan kevään aikana. Suomalaiset frisbeegolfharrastajat pitävät jo tällä hetkellä La Moli­ netan tulevaa rataa tärkeänä talvi­ ajan harjoittelupaikkana. Erityi­ sesti he arvostavat mahdollisuutta yöpyä tilalla. La Molinetalla on mahdollista lisäksi saunoa ja myö­ hemmin käyttää valmistuvaa uima­ allasta. Vanhan Myllyn Majatalo odottaa siten runsaasti nuoria asi­ akkaita, jotka tulevat piristämään myös Torre del Rico ­kylän ja sen baarin elämää. Väylien maisemaa
  • Uusi Costa Blanca 2/2022 15 Uima­allas A jatus uima­altaan rakentamista tilalle on ollut pitkään esillä. Hanke on ollut sidoksissa siihen, milloin maatilamajoituslupa saataisiin. Positiivinen päätös saatiin reilu vuosi sitten ja luvan kohdalla ollaan tilanteessa, jossa odotetaan Murcian turistitoi­ mistosta päätöstä, minkä tason majoituspalvelustatus Molinetalle annetaan. K oska maatilamajoituksesta on olemassa myönteinen päätös, uima­ altaan rakentamisesta sovittiin viime kesänä. Rakentamisen aloit­ taminen venyi myös tälle keväälle pandemian vuoksi. Nyt vihdoin tämäkin hanke etenee. T arjouskilpailussa päädyttiin alicantelaiseen uima­allasrakentajaan. Altaan kooksi valittiin 8 x 4 metriä, joka vaikuttaa olevat varsin tyypillinen altaan koko. Matalan pään, jonne tulee rappuset ja penkki, syvyys on noin metri ja syvän pään noin 1,7 metriä. R akentaminen alkoi altaan paikan merkitsemisellä. Tämän jälkeen paikalliset urakoitsijat aloittivat kuopan kaivamisen. Vajaan puolen metrin jälkeen tuli kallio vastaan. Kallio on pehmeämpää kuin Suomessa ja siksi louhiminen tapahtuu traktorikaivurin kauhan paikalle asennetulla hydraulisella piikkauspäällä. Kuopan kaivami­ sessa tarvittiin myös kauhakaivuri ja kuorma­auto, jonka lavalle louhittu kiviaines nostettiin. Kiviaines kipattiin piha­alueen reu­ nalle, jonne se tullaan myöhemmin tasoittamaan. Kuopan kaiva­ minen tarvittavaan syvyyteen kesti kolme päivää ja poistettua kiviainesta tuli noin 60 m³. K uopan kaivamisen jälkeen altaan rakentajat muurasivat altaan ympäri kiertävän tiiliseinän. Tässä vaiheessa ollaan lehden painoon mennessä. Sateinen sää on jonkin verran hidastanut työn etene­ mistä. Jos kaikki menisi sujuvasti, uima­altaan pitäisi valmistua 2–3 viikon kuluessa. S einien muurauksen jälkeen asennetaan tarvittava putkisto ja muut altaaseen tulevat laitteet veden puhdistusjärjestelmää varten. Altaan pohja tasoitetaan ja muotoillaan. Seuraavaksi suoritetaan betoniraudoitus, joka kattaa altaan reunat ja pohjan. Sitten on vuorossa altaan betonointi, joka tehdään ruiskubetonilla. Betonin kuivuttua altaan sisäpinnat tasoitettaan, vesieristetään ja laatoi­ tetaan. S uodatinlaitteistoa varten on kaivettu oma kuoppansa, jonne laite­ tila muurataan tiilestä. Suodatinjärjestemän lisäksi on päätettävä, minkälainen kloorausmenetelmä valitaan. Perinteisesti allasveteen on lisätty klooria ja muita puhdistavia kemikaaleja. Toinen ja nopeasti yleistyvä ratkaisu on suolan käyttö. Tässä menetelmässä allasveteen lisätään merisuolaa 5–6 kg kuutiometriä kohti ja ns. suolaklorinaattori vapauttaa elekrolyysin avulla suolaisesta vedestä tarvittavan määrän klooria veteen. Suolakrolinaattorin, joka asen­ netaan laitetilaan, lisäksi tarvitaan automaattinen pH­tason säädin, joka pitää allasveden pH­arvon sopivana elekrolyysin toiminnan kannalta. Tässä ratkaisussa kloorin määrä on varsin pieni ja ei aiheuta yleensä ongelmia klooriherkillekään. Allasvesi on lievästi suolainen, noin 0,5 %, joka tuntuu miellyttävältä iholla. Suola­ ratkaisun hinta on perinteistä menetelmää kalliimpi, mutta ilmei­ sesti käytössä helppohoitoisempi. A ltaan kiertovesijärjestelmään on lisäksi tarkoitus asentaa valmius veden lämmit­ tämiseen aurinkokennojen avulla. Altaan ympärille ja altaan sekä sisäpation väli on tarkoitus kattaa kuviobetonilla. Molem­ pien projektien etenemistä voi seurata Casa de la Molinetan Facebook­sivulla: www.facebook.com/CasaDeLaMolineta. Teksti: Risto Soikkeli Kuvat: Kimmo Raski, Mika Oravasaari, Risto Soikkeli
  • Uusi Costa Blanca 2/2022 16 J o 12. kerran Torreviejassa järjestettiin yhteiskristillinen naisten­ päivä teemalla Jumalan huolenpito. Lauantaina 12.3. noin 50 naista kokoontui Restaurante Fuhun kokemaan yhteyttä, voimaantumaan ja nauttimaan herkullisesta ruuasta. Monet olivatkin iloisia, että saavat ruokailla rauhassa tarjoilijoiden palvellessa heitä. S uomesta päivään oli kutsuttu alustajaksi Marja Raja­aho ja paikallisia suomalaisia naisia edusti Kirsi Leino Costa Blancan evankelisluterilaisesta seurakunnasta. Musiikista vastasi kanttori Marjo Danielsson yhdessä Vamos­lähetysnuorten kanssa. Laulu­ ryhmä ilahdutti yleisöä raikkailla moniäänisillä lauluillaan, ja yleisön päästessä ääneen yhteislaulut raikuivat tilavassa ravintola­ Naiset kokoontuivat Jumalan huolenpidon teeman ympärille salissa. Juontajina toimivat Marjo Halla­ puro ja Kaija Leino, joka oli askarrellut kaikille osallistujille suloiset muistolau­ sekortit kotiin vietäväksi. Juontajarouvat olivat myös kehitelleet ns. jäänsärkijä­ leikin, jossa yleisö pääsi ryhmittymään oman syntymäkuukautensa mukaiseen ryhmään ja miettimään, millaiseen kuu­ kauteen he ovat aikoinaan syntyneet. Kylläpä niistä löytyikin paljon mukavia positiivisia asioita, jotka rohkaisivat jatkamaan eteenpäin! Kaija Leino lausui myös itse kirjoittamansa koskettavan runon päivän teemasta. K irsi Leino, joka on työskennellyt mie­ hensä, Costa Blancan ev.lut. seurakun­ nan papin Reijo Leinon, kanssa lähetys­ työssä Kolumbiassa ja Venezuelassa, vei yleisön mielikuvitusmatkalle paikallisen Martan kanssa Andien rinteille, kahvi­ viljelmille ja lopulta pakomatkalle sissien valtaamasta kotikaupungista. Monien vaiheiden kautta Martta lapsineen pääsi kirkon avun piiriin ja lopulta alkoi itse auttaa uusia pakolaisia. K irsi Leino kertoi, että Kolumbia on ol­ lut jo yli 52 vuotta sisällissodassa, elämä Vamos­ryhmä ja Marjo Danielsson Teksti: Mari Hirvonen Kuvat: Satu Mäkitalo
  • Uusi Costa Blanca 2/2022 17 siellä on rauhatonta, kansa on kahtiajakautunut, huumekauppa rehottaa. Yli kahdeksanmiljoonainen kansa on lisääntynyt noin kahdella miljoo­ nalla pakolaisella, joita pyritään auttamaan mm. koulujen rauhankasva­ tuksella, kummilapsitoiminnalla, ihmisoikeustiedolla sekä kouluttamalla Kolumbian kirkon työntekijöitä ja kehittämällä kirkon toimintaa. Leino muistutti, että Jumalan huolenpito voi näyttäytyä joskus hyvin yllätyk­ sellisenä. Siksi kiintopiste on käännettävä Jumalaan, joka pitää huolta meistä luoduistaan. Järkyttävissäkin tilanteissa Jumala kulkee rinnal­ lamme. Tarina osui tähän päivään, monien mielessä ovat Ukrainan äidit ja lapset sekä tuntematon tulevaisuus. Me tarvitsemme toivoa tänään. M arja Raja­aho aloitti oman osuutensa keskittyen sisäiseen Jumalan huolenpitoon kertoen omaa elämäntarinaansa. Raunioilla oleva nuori avioliitto, kodin ahdistava ilmapiiri ja pieni lapsi, pettymystä, menetettyä luottamusta. Mistä löytyisi uusi ilo ja elämänhalu? Hän muisti oman uskovan tätinsä, johon hän otti yhteyttä ja jonka kautta löysi uuden suun­ nan elämälleen. Avioliitto uudistui, viha ja katkeruus sulivat Jumalan rakkauteen. Raja­aho korosti Jumalan antamaa horjumatonta pohjaa elämällemme. Emme yksin kestä, mutta Jeesus on myrskyjen yläpuo­ lella. Hän kutsuu meitä sisäiseen aitoon suhteeseen kanssaan. Y leisö pääsi myös miettimään omia kokemuksiaan Jumalan huolen­ pidosta. Ruokailun lomassa mietittiin pöytäryhmittäin, missä elämän­ tilanteessa on koettu erityistä huolenpitoa. Niinpä saimme kuulla monia ihania kertomuksia siitä, miten Jumala on todella tarkasti ohjannut elämää ja auttanut vaikeissa tilanteissa. P äivän lopuksi yhteiskristillisen naistyöryhmän puheenjohtaja Paula Kaikkonen muisteli, miten kaksi vuotta sitten pitäessämme samanlaista naistenpäivää ei ollut tiedossa, että aivan pian alkaisi pitkä ja vaikea korona­aika, joka koettelisi koko maailmaa. Merkillistä on, että nyt on sama tilanne, tulevaisuus on turvatonta ja silmiltämme peitossa. Siksi Kaikkosen mielessä on soinut Raamatun jae Johanneksen evankeliumin 14. luvusta: ”Rauhan minä jätän teille? minun rauhani – sen minä annan teille. En minä anna teille niin kuin maailma antaa. Älköön teidän sydä­ menne olko murheellinen älköön­ kä peljätkö.” Näihin turvallisiin sanoihin sekä Kirsi Leinon luke­ maan Herran siunaukseen oli hyvä päättää tämänvuotinen naistenpäivä ja lähteä virkistyneinä jatkamaan viikonloppua luottaen siihen, että meistä pidetään huolta. Kirsi Leino Marja Raja­aho Kaija Leino
  • Uusi Costa Blanca 2/2022 18 Seuraava Uusi Costa Blanca ­lehti ilmestyy lokakuussa Aineisto 30.9.2022 mennessä uusicostablanca@hotmail.com
  • 19 Suomi­Seura 1 Suomi­Seuran jäsenlehti 2/2022 ASOCIACIÓN FINLANDESA COSTA BLANCA Calle Suecia 10, 03183 Torrevieja +34 634 351 103 www.costablancasuomiseura.es cbsuomiseura@gmail.com
  • 20 2 Suomi­Seura Suomi­Seuran jäsenlehti Päätoimittaja Jan­Aslak Lang cbspuheenjohtaja@gmail.com SISÄLTÖ: 2 / 2022 Toimittaja Veijo Leino toimitussuomiseura@gmail.com PÄÄKIRJOITUS Pääkirjoitus ....................... 2 (20) Naiset tehokkaina ............. 3 (21) Seuran jäsenet valitsemessa viinejä myyntiin ............... 4 (22) Raimo Hohenthal ............ 5 (23) Koronan jälkeiset luennot saatiin alkamaan ............ 5 (23) Extremadura – historiaa pullollaan ....................... 6 (24) Ystävänpäiväkaffeet Seuralla .......................... 9 (27) Putkiratio on teknisesti kehit­ tynyt, uusiutunut .......... 10 (28) Juice­viihdykettä Suomi­ Seurassa ....................... 11 (29) Kutsu Costa Blanca Suomi­ Seuran vuoden 2022 kevätkokoukseen .......... 12 (30) Aineisto seuraavaan jäsenlehteen 30.9.2022 mennessä. Kansikuva: Plaza Waldo Calero ­aukion suihkulähde Torrevie­ jassa. (Kuva: Pirre Uutela) Kevät alkaa olla kohdalla. Suomalaisten mielestä. Espanjan kulttuurissa kevät ja kesä taitavat sijaita huomattavasti myö­ hemmin kuin suomalaisten, mutta suoma­ laisten keväältä alkaa tuntua. Ja upeat karnevaalikulkueet antoivat osaltaan pontta paremmille ajoille. Uusi hallitus on tämän ilmestyessä työs­ kennellyt kolme kuukautta. Työntäyteistä on ollut, kuten aina uudet puuhat – on pitänyt selvittää mitä kaikkea asiaan kuuluu, millaista linjaa aletaan vetää, mitä kukin puuhahenkilöistä hoitaa ym. Ja kun ei ole vielä rutiinia, niin aikaa palaa. Pitää myös perehtyä aikaisemman vuoden tapahtumiin, ne kun kovasti ovat kytkök­ sissä tähän vuoteen. Yhtenä suurena asiana on vanhan vesivahingon aiheuttamien ongelmien selvittäminen. Aika hyvin ovat kuitenkin hallituksen jäsenet ja mikä yhtä tärkeää, vapaaehtoiset lähteneet toimintaan, kiitos heille. On saatu info, kahvila, kirjasto ja muut fasiliteetit käyttöön. On päästy tilaisuuksien järjestämi­ sessä alkuun ja tätä pyritään lisäämään ja järjestelyihin rutinoitumaan. Vapaaehtoisia työntekijöitä kaivataan kuitenkin aina lisää. Joku sanoikin, että kyllä siellä terassilla kerkiää istuskelemaan, vaikka muutaman tunnin viikossa puuhailisi seurassamme. Turbulenssiakin on tässä alkuvaiheessa ollut, kaikki eivät ole olleet täysin samaa mieltä kanssamme kaikista asioista, mutta asiat on aina jotenkin päätettävä, joskus jonkun mielipiteen vastaisestikin. Hallitus on kuitenkin ollut kaikissa päätöksissä yksimielinen vaikka inhimillistä vääntöä onkin joissain tilanteissa saattanut esiintyä. Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään 13.4. klo 13 ravin­ tola Los Angelesissa. Kuten aina, kaikki jäsenet kutsutaan ja toivotaan runsaslukuista osallistumista. Toivotan hyvää kevättä jäsenillemme. Seura on auki vielä muutaman viikon tämän lehden ilmestymisestä. Kesäksi kuitenkin hiljenemme, lähteehän suuri määrä jäseniä Suomen ihanaan suveen, niinpä toivotan näin hyvissä ajoin myös ihanaa kesää jäsenillemme. Jan­Aslak Lang, Suomi­Seuran puheenjohtaja Hyvät Suomi­Seuran jäsenet
  • 21 Suomi­Seura 3 COSTA BLANCA SUOMI­SEURA Naiset tehokkaina Suomi­Seuran naiset ovat puuhakkaita, ei voi muuta sanoa. Ovat miehetkin, mutta katsotaanpas näitä: Kakkutiimi vasemmalta: Päivi Mäkinen, Tuija Leimulahti, Anja Uhlgren ja Marita Innanen. Tästä tehotiimikuvasta puuttuu Kyllikki Järvelä. K akkujen toimitusaika on yksi viikko, koska kakut pyri­ tään tekemään mahdollisimman hyvin asiakkaan toivei­ den mukaan ja se aiheuttaa aineiden hankkimista ym. Tuotteet ovat noudettavissa seuran aukioloaikana. Kakkumyynti Naistenpäivä ja makramee­käsitöitä N aistenpäivänä 8.3. oli erityinen kahvi­ leivonnais­ ja voileipäkakkutarjoilu. Kutsu oli käynyt kaikissa seuran medioissa ja pikkuhiljaa päivän mittaan asiakkaita kävi­ kin kiitettävästi herkuttelemassa ja seurustelemassa. Samassa yhteydessä oli esillä ja myynnissä käsityö­ kerhon ja taidepiirin makramee­töitä, rannekkeita hin­ taan 5 € ja avaimenperiä hintaan 3 €. Useita värivaihto­ ehtoja, ajankohtaisimpina Ukrainan värit. Naistenpäivän jälkeen niitä on myynnissä kirjaston tiloissa. Nämä tuotot sekä joulumyyjäisistä jäljellä olevat varat lahjoi­ tetaan Ukrainaan. Marja Talvi on hän, makramee­korujen kanssa.
  • 22 4 Suomi­Seura COSTA BLANCA SUOMI­SEURA P erjantaina 11.3. joukko innokkaita viinin­ maistajia oli kokoontunut Suomi­Seuran kahvilaan maistelemaan viinejä, jotka oli pienen raadin toimesta valittu Bodega Ella Bellalta tätä tilaisuutta varten. Kaikki maisteltavat viinit olivat espanjalaisia ja osa myös lähellä tuotettuja. T arkoituksena oli valita seuralle oma valko­ ja roseeviini, joita kahvilassa olisi jatkossa myytävänä. Lähes kahdenkymmenen hen­ gen voimin päästiin siihen lopputulokseen, että seuralla olisi jatkossa kaksi laadukasta, mutta luonteeltaan erilaista valkoviiniä ja yksi hyvänmakuinen roseeviini. V alintaa olivat auttamassa asiantuntijoina Mika Osmo Bodega Ella Bellasta ja jäse­ nemme Raimo Hohenthal, jolla on vuosi­ kymmenien kokemus ravintola­alalta ja viinitietoudesta. Mika ja Raimo alustivat maistelun kertomalla miten viinien maku on aina yksilöllistä maistajasta riippuen ja niinpä ei ole olemassa yhtä oikeaa mieli­ pidettä. V arsinaisen maistelutapahtuman jälkeen seuran jäsenet jäivät vielä istumaan ja juttelemaan keskenään sekä viineistä että muistakin aiheista. Juttu kulki vilkkaasti ja monet toisilleen aikaisemmin tuntematto­ mat löysivät uusia yhteisiä intressejä. T oiveena oli yleisesti, että seuralla järjes­ tettäisiin vastaavankaltaisia tapahtumia jatkossakin ja myös, että tulevaisuudessa olisi teemailtoja, joissa maisteltaisiin ruokia ja niihin sopivia viinejä. Seuran jäsenet valitsemassa viinejä myyntiin M yöhemmin, 25.3., maistel­ tiin punaviinejä ja niistä äänes­ tettiin Suomi­Seuralle oma talon viini. V iinit toimittaa Ella Bella, joka on suomalainen yritys ja siksi se soveltuu mitä parhaimmin seuran nykyiseen profiiliin. Punaviinimaistelusta voit lu­ kea seuran kotisivuilta ja Facebookista. Tämän lehden painoon meno ei mahdollis­ tanut jutun kirjoittamista pa­ perilehteen. Teksti ja kuvat: Eeva Donner Asiantuntijat kertovat maisteltavista viineistä. Maisteltavat viinit. Raimo Hohenthal liittyi juuri Suomi­ Seuraan. Mika Osmo Bodega Ella Bellasta, Mika on myös seuran jäsen.
  • 23 Suomi­Seura 5 COSTA BLANCA SUOMI­SEURA Raimo päätti lähteä katsomaan miten voisi aktivoitua Costa Blancan Suomi­Seuralla R aimo Hohenthal (kuva viereisellä sivulla) oli monen suomalaisen tapaan unelmoinut kymmeniä vuosia siitä, että jonain päivänä ostaisi itselleen asunnon Espanjasta. Katse oli kohdistunut lähinnä Malagan alueeseen, mutta kun hän oli puolisonsa kanssa käy­ nyt Suomessa tilaisuudessa, jossa esitel­ tiin asuntoja Torreviejan alueelta, pari päät­ tikin ostaa asunnon täältä. Asunto on aivan kaupungin keskustassa ja niin kuin Raimo sanoo, siellä on ”oikeaa espanjalaista elämää” mutta myös kansainvälisyyttä. T orreviejan alue tuntui hyvältä myös siksi, että suolajärvien ansioista täällä on otolli­ nen mikroilmasto ja merivedetkin ovat läm­ pimämpiä ympäri vuoden kuin esimerkiksi Aurinkorannikolla. A lkujaan pari halusi tukea jäsenmaksuil­ laan Suomi­Seuran toimintaa mutta koska Raimon puoliso on vielä työelämässä ja tekee etätöitä myös Torreviejassa, jäi Rai­ molle vapaa­aikaa päivisin. Hän päätti omien sanojensa mukaan lähteä katso­ maan miten voisi auttaa. Ensimmäinen tilaisuus missä hän oli toisena asiantun­ tijana, oli seuran valkoviinien maistelu. Merellä täysinpalvellut hovimestari pääsi eläkkeelle jo lähes neljä vuotta sitten, eli hän on ”nuori” – vain 61­vuotias. R aimo toivoo jatkossa voivansa olla muka­ na seuran toiminnassa aina kun on Torre­ viejassa. Viinien ja ruokien tuntemuksen lisäksi hän on innokas puutarhaharrastaja. Hänen puolisonsa on alan ammattilainen ja Raimo sanoi voivansa kuvitella vetä­ vänsä puutarhapainotteisia retkiä esimer­ kiksi marokkolaiseen puutarhaan Carmen del Campelloon. K ahvilasta hänellä on mielipiteenä se, että sen viihtyisyyttä voisi lisätä niin että siitä tulisi miellyttävä kohtauspaikka, johon pis­ täytyä. Eeva Donner Koronan jälkeiset luennot saatiin alkamaan T orstaina 17.3. oli Suomi­Seuran kahvilaan kerään­ tynyt melkoinen joukko uteliaita seuran jäseniä kuulemaan luentoani siitä, miten nyky­Espanjaa hallitaan. Luennon jälkeen kysymyksiä sateli ja moni kysymys oli sen kaltainen että luennoitsija­ parka ei siihen suoralta kädeltä pystynyt vastaamaan. E li tarvetta tämän kaltaisille luennoille on. Toivo­ muksia oli myös siitä, että ennen koronakautta pidettyjä luentojani voisin uusia. Toivomukset on kuultu. Syyskaudella palaamme mm. espanjalaisiin tapoihin ja käyttäytymiseen. M yös oikeuslaitoksen toiminnasta ja tuomarien valinnoista tehtyyn luentoon on esitetty toivomuk­ sia. Katson aiheen haasteelliseksi ja siksi varmasti alan sitä tutkimaan. Mitä veroasioihin tulee, en sii­ hen aiheeseen itse katso olevani asiantuntija. Ehkä löydämme vierailevan luennoitsijan sitä varten. H yvää kevät­ ja kesäkautta kaikille muuttolinnuille! Eeva Donner
  • 24 6 Suomi­Seura COSTA BLANCA SUOMI­SEURA A amutuimaan suorastaan ennen heräämistä innokas Suomi­Seuran matkailijaryhmä lähti 11.3. kuuden päivän reissulle vastuullisen matkanjär­ jestäjän Marysolin Sami Sanchezin sekä Seuran edustajan Raimo Lukkarisen johdolla tutustumaan Espanjan köyhimpään autonomiaan eli Extrema­ duraan. Kauas on pitkä matka ja niinpä alkupätkä matkasta taitettiin luotijunalla Alicantesta Madri­ diin. Ave kiitää jopa 350 km/h ja suurin nopeus, jonka pongasin näyttötaulusta, oli 301 km/h. Madridissa meitä oli vastassa luotto­oppaamme Erkki Gerovoi, joka ohjasi meidät valtavasta asemarakennuksesta ulos omalle nahkapenkki­ selle luxusbussillemme. Madridin asema oli heti ensimmäinen näkemisen arvoinen paikka troop­ pisine puutarhoineen. E xtremadura on maan harvimpaan asuttu auto­ nomia, jossa on 25 asukasta per neliökilometri ja kaiken kaikkiaan vähän yli miljoona asukasta. Autonomia koostuu kahdesta maakunnasta? Cáceres ja Badajoz, kaupunkeja on yhteensä 383. Extremaduraa halkoo kaksi pitkää jokea, Ibe­ rian niemimaan pisin joki Tajo (Tagus), joka on pituudeltaan yli tuhat kilometriä sekä 742 kilo­ Extremadura – historiaa pullollaan metriä pitkä Guadiana. Extremadurassa on eni­ ten makean veden rantoja ja jopa yksi EU:n sini­ lippuranta. Luonto on rikasta ja vaihtelevaa ja se onkin vaeltajille sopiva paikka. Energiateollisuus, korkintuotanto, karjankasvatus sekä maanviljelys ovat alueen tärkeimpiä elinkeinoja. Tärkeimpiä maanviljelystuotteita ovat tomaatti, paprika, vehnä ja tupakka. Extremadura on Portugalin jälkeen suurin korkin tuottaja. Seuraavan kerran kun pok­ sautat viinipullon auki ja jos siinä sattuisi olemaan korkkikorkki, niin kannattaa miettiä, että korkki­ tammesta saa ensimmäisen kerran satoa vasta kahdenkymmenenviiden vuoden jälkeen, korkkia keitetään ja sen jälkeen kuivataan vuosi. Korkkia voi ottaa puusta joka kahdeksas vuosi. Jos tuon olisin aikoinaan tiennyt, niin olisin kyllä kerännyt visusti kaikki korkit talteen! Kaikenlaista muutakin on viljelty, mutta nykyään EU määrää mitä millä­ kin alueella saa viljellä. Tortilla de patata on täältä kotoisin ja siitä on löytynyt jopa kirjallinen todiste vuodelta 1798. Iberian kinkkuja – tai siis possuja juoksentelee ympäriinsä syömässä tammenter­ hoja. Tuijotin tiukasti tammien alle, mutta en näh­ nyt kuin hervottomia nauta­, lammas­ ja vuohi­ laumoja. Joku meikäläisitä oli sentään onnistunut Roomalainen silta Méridassa Roomalainen teatteri Méridassa
  • 25 Suomi­Seura 7 COSTA BLANCA SUOMI­SEURA bongaamaan pari possua. Iberian possuja on muunkin värisiä kuin mustia ja nykyään valkoisen possun lihasta saa myös tehdä Iberian kinkkua (cerdo ibérico). M atkareittimme oli Madrid – Toledo – Talavera de la Reina – Guadalupe – Trujillo – Mérida – Cácers – Jarandilla de la Vera – Madrid T oledo tai Rooman vallan aikainen Toledum oli maan pääkaupunki 1570­luvulle asti, jonka jäl­ keen se on ollut Madrid. Toledo on Kastilia­La Manchan itsehallintoalueen pääkapunki. Toledo on yksi Iberian niemimaan vanhimpia asuttuja alueita, joten historiaa löytyy monelta aikakau­ delta. Vuonna 711 maurit aloittivat maan valtaa­ misen ja tulivat myös Toledoon, missä asukkaat ottivat nämä upeasti pukeutuneet valloittajat kohteliaasti vastaan. Tämä onkin ainutlaatuinen kaupunki, missä kristityt, juutalaiset ja islami­ laiset ovat eläneet sovussa keskenään, kukin kylläkin omissa kaupungin osissaan. Kaduilla saattaa nähdä vielä pieniä laattoja osoittamassa, kenen aluetta se oli. Arabit nimesivät kaupungin Tulatulaksi eli iloiseksi paikaksi. Tutustuimme paikan tärkeimpään nähtävyyteen eli 1200­luvulta peräisin olevaan goottilaiseen katedraaliin, joka rakennettiin islamilaisen moskeijan päälle. Kated­ raalista löytyy alkujaan kreikkalaisen taidemaa­ lari El Grecon (Domínikos Theotokópoulos) maa­ lauksia. Toledolaiset omivat taitelijan omakseen ja tässä kaupungissa hän kuoli. Kaupungista löytyy El Grecon museo. Kaupungin korkeimmalla kohdalla sijaitsee 1200­luvulta peräisin oleva Alcázarin linna, jossa Franco piti aikoinaan pää­ majaansa. Nyt siellä on maavoimien pääesikunta. K astilia­La Manchassa sijaitsee Talavera de la Reina ja asukkaita on noin 84 000. Kuningas Alfonso XI lahjoitti kaupungin häälahjaksi vuonna 1328 vaimolleen ja siitä kaupungin nimi. Kau­ punki on kuulu keramiikkateollisuudestaan ja kävimmekin tutustumassa keramiikkamuseoon. G uadalupe on Espanjan toiseksi tärkein pyhiin­ vaelluskohde Santiago de Compostelan jälkeen. Tarinan mukaan paimen löysi Guadalupe­joesta neitsytpatsaan 1300­luvun lopussa tai 1400­luvun alussa ja Guadalupen neitsyt onkin Extremadu­ ran suojeluspyhimys, jota juhlitaan 8.9. Tutus­ tuimme goottilais­renessanssi­barokki ­tyyleihin rakennettuun luostariin ”Real Monasterio de Nuestra Señora de Guadalupe”. Sisällä ei saanut kuvata edes ilman salamaa, mutta ehkä parempi niin, joten pystyi keskittymään ihailemaan upeita esineitä ja käsityötaidon näytteitä. Trujillo Toledo Jatkuu seu­ raavalla sivulla
  • 26 8 Suomi­Seura COSTA BLANCA SUOMI­SEURA T rujillo oli seuraava kohteemme ja siellä on noin 9 000 asukasta. Tästä kaupungista on lähtenyt paljon valloittajia Kolumbuksen mukaan etsimään uusia maita tai oikeammin viemään mukanaan alkuperäisväestön tappavia tauteja sekä ryöstä­ mään omaisuus. Kirkkoja ja linnoja on paljon, joten nähtävää riittää. M érida (Emérita Augusta) on Extremaduran pää­ kaupunki ja perustettu v. 25 eaa. Asukkaita noin 60 000. Kaupunki oli Rooman valtakunnan pää­ kaupunkina vuoteen 409 asti. Mérida perustet­ tiin roomalaisille sotaveteraaneille ja sieltä löytyi teatteri Teatro Romano, jossa oli 6 000 paikkaa, gladiaattorien taisteluille tarkoitettu amfiteatteri, jossa oli 15 000 katsojapaikka sekä 30 000:lle katsojalle tehty Circo Romano, jossa pidettiin muun muassa hevoskärrykilpaiuja, joten ajanviettotar­ jontaa veteraaneille löytyi. Näistä kaikista raken­ nuksista on rauniot jäljellä ja niitä voi käydä katso­ massa. Teatterissa järjestetään joka kesä klassi­ sen musiikin festivaalit ja tänä vuonna 26.8.–23.9. on Stone & Music 2022 ­niminen festivaali. C áceres on suurin yhtenäinen ritariajalta säilynyt kokonaisuus eli puhutaan 1200 – 1400 luvuista. Roomalaiset perustivat sen v. 34 eaa. nimellä Norba Caesarina. Kaupungin keskustassa on filmattu ritariajan elokuvia ja keskusta on liitetty vuonna 1988 UNESCO:n maailmanperintöluette­ loon. Kaupungissa on paljon palatseja ja aatelis­ taloja ja suuri goottilainen katedraali. V iimeinen kohteemme oli Jarandilla de la Vera. Ennen kylään saapumistamme vierailimme Yus­ ten luostarissa. Kuningas Carlos V rakennutti luostariin itselleen lisäsiiven vanhuudenpäivik­ seen, mutta sen valmistuttua hän ehti asua siellä vain pari viikkoa ennen kuin kuoli 21.9.1558. Jälkeenpäin on saatu selville, että kuningas kuoli malariaan. Lisäsiipensä valmistumista odotellessa Carlos V asusteli linnassa, josta on nyt tehty Parador­hotelli ja siellä me vietimme viimeisen yömme. Parador on valtion omistamia hotelliketju ja melkein kaikki Espanjan 96 hotellia sijaitsee vanhassa aateliskartanossa, luostarissa tai palat­ sissa. Mikäli meillä olisi ollut laukuissa nimet, niin kantajat olisivat kiikuttaneet ne huoneisiin. Muka­ van reissun päätti yhteinen illallinen hotellin ravin­ tolassa. Etukäteen tilaamamme menut oli painettu hienosti jokaiselle menukorttiin. Yleinen mielipide tuntui olevan positiivinen ja tyytyväinen, ainut miinus kuului olevan se, että joka yöksi piti vaihtaa hotellia. Tämä ongelma ehkä korjaantuu syksyksi alustavasti suunnitellulla reissulla, joka suuntau­ tuu Madridiin, siten että Madrid on tukikohta, mistä pistäydytään eri kohteisiin sekä tietysti pyöritään ihan tässä upeassa miljoonakaupungissa. Lai­ tapa kalenteriin ajankohta 17.10. – 22.10.2022. Teksti: Riitta Raitasuo­Lukkarinen Kuvat: Raimo Lukkarinen Seinämosaiikki, Talavera de la Reina
  • 27 Suomi­Seura 9 H yvä ystävä on kuin kunnon rintaliivit, lähellä sydäntä ja aina tukena. Sen kunniaksi on vuosit­ tain 14.2. ystävänpäivä. On se myös Valentinen päivä monessa maassa ja varmaan muitakin nimiä löytyy, vaan ystäviä tuona päivänä kuiten­ kin on tarkoitus ilahduttaa. Niinpä ilahdutti Suomi­ Seurakin. Kello 10 – 14 oli kahvilassa suolaista ja makeaa tarjolla, kahvin kanssa nautittavaksi. Onhan siellä muutenkin, notta tervetuloa vaan, mutta nyt oli oikein tilaisuuden mukaisesti, upeasti valmistettua. Kyllikki Järvelä, Päivi Mäkinen ja Marita Innanen niitä olivat leiponeet ja koristelleet. Tarjoilun sitten hoitivat Oili ja Tapani Vase, syvällä Turun murteella palvelua sävyttäen. K ahvittelijoita kävi jonkun verran. Ei nyt mitään yleisöryntäystä, mutta kiitettävästi, jotkut pidem­ päänkin jäsenenä olleita, jotkut uusia tai ihan vaan tutustumiskäynnillä. Onhan tämä Suomi­ Seura hyvä paikka ystävystyä muihin suomalai­ siin, joten bienvenidos muinakin aikoina. Roses are red my friend, violets are blue, sugar is sweet my dear, but not as sweet as you. Teksti ja kuvat: Veijo Leino Ystävänpäiväkaffeet Seuralla Ystävänpäiväkahvilla pöydässä vasemmalta Kaija Leino, Tuula Ylinen ja Arto Ylinen. Suomi­Seura on toistaiseksi avoinna maanantaista torstaihin klo 10–14. Postiosoite: Calle Suecia 10 03183 Torrevieja Puhelin: +34 634 351 103 Seuran sähköposti: cbsuomiseura@gmail.com Matkoihin liittyvät asiat ja kysymykset: matkatsuomiseura@gmail.com
  • 28 10 Suomi­Seura K ankkulan kaivolla, Pekka Lipponen, urheilukil­ pailut, kolme iloista rosvoa ja paljon muuta kuun­ neltiin mediasta. Se ei ollut sosiaalinen media, se oli radio, suomeksi ratio, ensimmäinen sähköinen media ainakin suurille ikäluokille. Sitä kuunneltiin korvat kuumina, minkä ulkoleikeiltä ja ­peleiltä kerittiin. Toki oli myös puhelimia joissain taloissa, eipä monissakaan, eikä sitä taidettu juuri yleisen infon jakeluun käyttää, vaan ehkä korkeintaan aikuisten asioiden hoitoon. S itten tuli some, sosiaalinen media. Tarkkaavai­ nen (mahdollinen) lukija saattoi huomata, että muutama vuosikymmen jäi nyt pois välistä. Niin jäi, mahdollisimman jyrkän kontrastin takia. On nimittäin tarkoitus nostaa framille Costa Blancan Suomi­Seuran sosiaalinen media? nettisivut ja Facebook. Kaitpa sähköpostikin voidaan laskea mukaan. Somella on muitakin kanavia ja palve­ luja, mutta seuralla ei ole niitä käytössä. N ettisivuja kutsutaan myös nimillä verkkosivusto, internetsivusto tai jopa pelkästään netti. Se on joukko sivuja, jotka kukin käsittelevät tiettyä aihetta. Kun sivustolle tullaan, aukeaa ensin kotisivu. Tuota kotisivu­nimitystäkin on käytetty koko sivuston nimenä. Kotisivulta sitten klikataan haluttuun aiheeseen. Putkiratio on teknisesti kehittynyt, uusiutunut monenmoista, että on parempi mennä itse katso­ maan. Vahva suositus, siellä on mielenkiintoista. S itten Facebookin Suomi­Seura ­tili. Se löytyy Facebookin hakukoneella ainakin haulla suomi­ seura torrevieja. Sen on tarkoitus olla ajankohtai­ sempi, dynaamisempi kuin nettisivut ja sitä se välttämättä onkin, koska Fb toimii niin. Uudet asiat sysäävät vanhemmat jutut kauemmas, kohti bittiavaruutta. Sieltäkin kuitenkin löytyy seuran aukioloajat ja monenlaisia lähiaikojen tapahtumia ja infoa. S ähköposti on myös runsaassa käytössä viesti­ tellessä seuran asioita jäsenille. Se on kuitenkin niin vanha ja tuttu keksintö, että tässä riittänee seuran osoite cbsuomiseura@gmail.com J os ja kun haluat ehdottaa nettisivulle tai Face­ bookiin jotain Suomi­Seuraa vaikka etäisemmin­ kin koskevaa, mitä tahansa, voit laittaa sähkö­ postia toimitussuomiseura@gmail.com ­osoittee­ seen. Ehdotus luetaan ja hoidetaan asianmukai­ sesti. Facebookissa voit lisäksi kommentoida juttuja, jotka ylläpitäjä on sinne laittanut. Niin, ja toimiihan tuo osoite myös, jos tähän Suomi­ Seuran lehteen haluat lähettää kirjoituksen, no, se nyt ei ollut some­asiaa, mutta menköön. E räs henkilö ihmetteli aurinkokelloa pihalla viime kesänä. Joku sanoi, että se on aurinkokello, siitä näkee päivällä ajan. Eräs ihmetteli edelleen ja tuumi sitten että kaikkea sitä, mitähän ne seuraa­ vaksi keksiikään. Sama voidaan tuumia some­ asioista kun tekniikka kehittyy huimaa vauhtia. Mutta sitä odotellessa: sometellaan! Teksti: Veijo Leino S e nimityksistä, tärkeää on tietää, että Costa Blanca Suomi­Seuralla on omat nettisivut ja että costablancasuomiseura.es on osoite, jolla inter­ netissä sinne mennään. Sieltä löytää seuran auki­ olotietoja sekä ajankohtaisia tapahtumia, kuten tilaisuudet seuran tiloissa ja vaikkapa seuran jär­ jestämät matkat. Löytyy myös lukuisten kerhojen tietoja, jäsentietoja, yhteistyökumppanien, kuten yritysten tietoja, ym. Tietoa on laaja­alaisesti niin COSTA BLANCA SUOMI­SEURA
  • 29 Suomi­Seura 11 K aksoiselämää elää tämä mies, kuin myös hänen seuralaisensa, ehkä muusansakin. 3. ja 4.2. he olivat Juice Leskinen ja ehkä Marilyn. Ainakin esiintyessään Suomi­Seuran tiloissa. Muuna aikana he ovat Timo Mäkynen ja Tanja Mäkinen. H eidän 40 minuutin pituinen esi­ tyksensä oli Timon käsikirjoittama mukaansatempaava tiivistelmä Juice Leskisen taiteilijaelämästä, säestettynä usealla Juicen bii­ sillä. Timo ja Tanja lauloivat Ti­ mon kitaroidessa Norjalainen villapaita yllään (ei kun ei ollut­ kaan, kuten viereisestä kuvasta näkyy). Siinä samalla saatiin taustatietoa Manserockin alku­ taipaleista, kuuluihan Juicekin vahvasti siihen, ellei jopa taval­ laan perustajajäsenenä. E i elämästä selviä hengissä il­ man ravintoa ja niinpä kahvilan herttaiset rouvat Kyllikki Jär­ velä ja Marita Innanen tarjoi­ livat yleisölle kahvin kera suo­ laista ja makeaa sekä viiniä. K ahtena päivänä esitys keräsi yhteensä noin kuudenkymme­ Juice­viihdykettä Suomi­Seurassa nen hengen yleisöt. Kaikesta päätellen tyyty­ väisiä oltiin ja iloista odotusta alkoi nostattaa tieto, että taiteilijapari saatetaan hyvinkin nähdä tänä vuonna vielä uudestaan seurallamme. Keväälläkö jo, vai soiko vasta Syksyn sävel? Hahmoa jo arvailtiin? Irwin ehkä, Leif Wager­ kin mainittiin ja Tapio Rautavaara. Ja niinhän siinä kävi, että myöhemmin saimme tietää ja osittain itsekin päätimme: perjantaina 1.4. ovat Timo ja Tanja taas seurassamme, tällä kertaa suuren viihdetaiteilijamme ja urheilu­ sankarimme Tapio Rautavaaran hahmoa luo­ den. S euraavia ilahduttavia esityksiä odotellen toivotamme tervetuloa viihdyttäjille, kuin myös kuulijakunnalle, kun elämänpiirikin taas on vapautumassa ja Sun kanssas katson maail­ maa ja samaa unta nään… Teksti ja kuvat: Veijo Leino Viihdetilaisuuksien tarjoilun järjestivät Kyllikki Järvelä (vas.) ja Marita Innanen.
  • 30 12 Suomi­Seura Aika: keskiviikko 13.4. klo 13:00 avataan ovet, kokous alkaa virallisesti klo 13:30 Paikka: Los Angeles Torrevieja, Plaza de los Halcones 27, 03183 Torrevieja Esityslista: Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat: 1 § Kokouksen avaus 2 § Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 3 § Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 § Hyväksytään kokouksen työjärjestys 5 § Käsitellään seuran toimintakertomus 6 § Käsitellään seuran tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto 7 § Päätetään toimintakertomuksen hyväksymisestä 8 § Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille 9 § Kokouksen päättäminen Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu alkavat klo 13:00. Kokoukseen osallistuminen edellyttää voimassa olevaa jäsenyyttä. K U T S U Costa Blanca Suomi­Seuran vuoden 2022 kevätkokoukseen COSTA BLANCA SUOMI­SEURA www.costablancasuomiseura.es
  • Uusi Costa Blanca 2/2022 31 UCB­lehti on myös verkossa: www.lehtiluukku.fi/lehdet/costablanca Ikä Miehet Naiset Yhteensä –5 1573 1540 3113 5–9 1980 1837 3817 10–14 2340 2104 4444 15–19 2249 2092 4341 20–24 2036 1989 4025 25–29 2212 2140 4352 30–34 2433 2379 4812 35–39 2661 2946 5607 40–44 3342 3344 6686 45–49 3603 3507 7110 50–54 3432 3414 6846 55–59 3100 3213 6313 60–64 2788 3081 5869 65–69 2655 2995 5650 70–74 2621 2852 5473 75–79 2085 2351 4436 80–84 1280 1593 2873 85–89 700 884 1584 90–94 189 370 559 95–99 35 71 106 100– 8 18 26 ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ 43322 44720 88042 Torreviejan kaupungin asuk­ kaiden ikäjakauma 1.2.2022: M aaliskuun 13. päivänä juostiin Elchessä puolimaraton (21 097 metriä). Se oli järjestyksessään 49:s kansainvälinen puolimaraton kaupungissa, järjestäjänä oli Club de Atletismo Elche Decatlón. Läh­ dössä kilpailijoita oli 1977 ja maa­ liin pääsi 1796 juoksijaa. Naisten sarjan voitti ajalla 1:17:06 suo­ malainen 30­vuotias Aino Niemi (kuvassa tulossa maaliin). Elchen puolimaraton 2022
  • Uusi Costa Blanca 2/2022 32 Ihana, helppo, monipuolinen ja esteetön Alicante! Vietin kaupungissa muutaman päivän keväällä 2019 sähköpyörätuolillani liikkuen ja jaoin tuol­ loin kokemukseni Palmuasema­matkablogiini. Tämä artikkeli on kooste noista kirjoituksistani. A licante hurmasi minut ja matkakumppaninani olleen henkilökohtaisen avustajani heti. Se osoittautui juuri sellaiseksi kaupungiksi, josta eniten tykkään: Sopivan pieni, jotta kaikkialle voi kävellä/kulkea apuväli­ neillä, tarpeeksi nähtävää, ranta­ ja kaupunkielämän yhdistelmä, ihana espanjalainen tunnelma ja tietenkin espanjalaiseen tapaan parin euron viinit. A licante on Suomesta helppo saavuttaa suorilla len­ noilla, joita moni liikuntarajoitteinen suosii. Erilaiset apuvälineet, kuten pyörätuoli, sähköpyörätuoli, sähkö­ mopo tai rollaattori, kulkevat kaikilla lentoyhtiöillä maksutta ja menevät lennon ajaksi ruumaan. Myös avustuspalvelu on maksutonta kaikilla lentokentillä. Avuntarpeesta ja mukaan tulevista apuvälineistä on tärkeää ilmoittaa lentoyhtiölle tai matkatoimistolle etukäteen, mielellään heti lentovarauksen jälkeen. Minulla oli todella hyvä kokemus Alicanten lento­ kentästä. Lentokentän avustajat olivat osaavia, olin saapuessa hetkessä valmis lentokentältä matkaan, paluumatkalla lähtöselvityksessä tiedettiin miten toi­ mia (tämä ei aina ole itsestään selvää) ja pääsin sähkö­ Alicante esteettömästi pyörätuolilla koneen ovelle, jossa kuitenkin sain sen suht rauhassa pakata. Alicanten lentokentällä oli useita esteettömiä vessoja ja muutenkin helppo liikkua. L entokentältä Alicanten keskustaan on noin 14 kilo­ metriä. Esteettömän kuljetuksen voi tilata etukäteen esimerkiksi RadioTele Taxilta, Taxi Service Alican­ telta tai Alicante Region Transferilta. Me kuljimme Alicanten keskustasta lentokentälle RadioTele Taxilla ja mittarin mukainen hinta oli tuolloin noin 30 euroa. Ennakkotilausmaksuja ja odotusmaksuja lentokentältä lähtiessä voi kuitenkin tulla. Rampilla varustettuja takseja Alicantessa on paljon ja sellaisen saattaa saada myös lennosta tai pienen odottelun jälkeen lentoken­ tällä. Lentokentältä pääsee esteettömästi keskustaan myös paikallisbussilla C6. Kaikki bussit ovat rampilla varustettuja. Esteettömiä valmismatkapaketteja Ali­ canteen myy Suomessa Matka­Agentit ­matkatoimisto. Heidän matkoillaan esteettömät lentokenttäkuljetukset sisältyvät pakettiin ja kuski on lentokentällä vastassa. M yös esteetön junamatkustaminen on Espanjassa toimivaa. Minä vierailin samalla matkalla myös Valen­ ciassa, josta tulin Alicanteen suoralla junalla. Samaan lomaan voi siis yhdistää muitakin kaupunkeja. Alican­ ten rautatieasemalta lähtee junia moneen eri suuntaan. Pyörätuolipaikka junaan täytyy varata etukäteen ja samalla tulee varata avustuspalvelu. Ilmoittauduimme avustuspalvelu Atendon toimistolla Valenciassa 30 Kaupunkiin saapuminen
  • Uusi Costa Blanca 2/2022 33 minuuttia ennen junan lähtöä, avustajat tulivat laitta­ maan rampin junan ja laiturin väliin ja sama palvelu odotti Alicantessa. U seassa Alicanten hotellissa on ainakin yksi esteetön huone. Esteettömän huoneen saa yleensä parhaiten varattua olemalla yhteydessä suoraan hotelliin. Myös osaava matkatoimisto on avuksi. Huoneiden varustelu saattaa vaihdella, joten tarkentavia kysymyksiä omien erityistarpeiden mukaan kannattaa esittää. Yövyimme hotellissa NH Alicante, joka sijaitsee noin kahden kilometrin päässä keskustasta. Hotellin ympärillä on muutama ravintola/kahvila, mutta ei juuri muuta. Hotellin esteettömät huoneet ovat standard­luokan huoneita ja niissä kaikissa on parivuode. Huoneemme oli joiltain osin vähän jo elämää nähnyt, mutta ihan toimiva. Kylpyhuone oli tilava, siellä oli kylpyammeen sijaan suihku, kuten esteettömässä huoneessa aina pitäisikin olla ja seinästä taittuva suihkuistuin. Huo­ neessa ei ollut parveketta. Seuraavan kerran kaupun­ gissa vieraillessani valitsen todennäköisesti rannan vieressä sijaitsevan Meliá Hotel Spa Porta Mariksen, jossa on useampia esteettömiä huoneita ja vaikutti muutenkin hyvin kutsuvalta. A licantessa on todella helppo kulkea pyörätuolilla. Kadut ovat tasaisia, eikä korkeusvaihteluihin tai muku­ lakiviin törmää juurikaan edes vanhassa kaupungissa. Suojateiden reunat ovat kauttaaltaan madallettuja. Pieniä puistoalueita löytyy monen nurkan takaa. Hyvin monessa on myös pieni lasten leikkipaikka. Sellainen, johon myös liikuntavammaiset vanhemmat tai isovanhemmat lapsineen sekä liikuntavammaiset lapset pääsevät helposti keinumaan ja kiipeilemään kesken kaupunkikierroksen. E steettömiä, rampilla tai hissillä varustettuja, takseja liikkuu Alicantessa noin 30. Niitä näkee siis usein taksitolpilla. Kaikki Alicanten taksit ovat laillisia ja niissä on mittarit. Esteettömät taksit ovat ihan saman hintaisia kuin tavallisetkin. Meille sattui ensimmäisellä kerralla taksia käyttäessämme kuskiksi Alejandro, joka ajoi esteetöntä autoa, jonka takaosassa oli ramppi ja tilaa yhdelle pyörätuolille. Jatkossa tilasimme kyydin aina suoraan häneltä Whats App ­viestillä. Toki myös hotellin vastaanottoa voi pyytää tilaamaan esteettömän taksin. K aikki Alicanten paikallisbussit ovat esteettömiä ja niissä on keskiovella automaattiramppi. Myös Hop On Hop Off ­tyylillä toimiva, kerran tunnissa liikkuva Turibus on esteetön. Turibus kiertää Alicanten nähtä­ vyydet. Kierros on kaikkiaan noin tunnin mittainen, mutta päivän aikana voi hypätä pois millä tahansa pysäkillä ja palata taas kyytiin myöhemmin miltä tahansa pysäkiltä. Alueella kulkee myös TRAM­ raitiovaunu, jonka kaikki pysäkit ovat esteettömiä. Tramilla pääsee esimerkiksi San Juanin rannalle, mutta myös lähikaupunkeihin, esimerkiksi Benidor­ miin. Tätä en ehtinyt reissullani testata, mutta meidän oppaamme kertoi sen toimivan hyvin myös pyörä­ tuolin käyttäjille ilman ennakkovarauksia tms. J os haluat opastetun kierroksen kaupungilla, suositte­ len lämmöllä Tramuntana Aventura ­yhtiötä ja heidän opastaan Felipeä, joka oli yksi parhaista kohtaamis­ tani oppaista. Hän tiesi paljon, mutta ei jumittunut liikaa historiallisiin yksityiskohtiin, vaan vei mielen­ Kulkeminen kaupungilla ja opastetut retket Esteettömät hotellit
  • Uusi Costa Blanca 2/2022 34 kiintoisiin paikkoihin ja tiesi paljon kaupungin esteettömyydestä. Meillä oli kolmen tunnin kierros ja sinä aikana ehdimme käydä linnalla ja kiertää kaupunkia monipuolisesti. S anta Bárbaran linnoitus on Alicanten suosituin nähtävyys ja mahdollinen myös pyörätuolilla, jos kestää epätasaista kulku­ pintaa. Linnoituksen vanhimmat osat ovat yli tuhat vuotta van­ hoja. Linnoitukselta on upeat näköalat alas kaupunkiin, mutta ylhäällä kaupunkia valvova linnoitus on upea myös alhaalta päin katsottuna. Kaikkiin osiin ei pääse pyörätuolilla, mutta esteet­ tömästi saa kuitenkin kattavan yleiskuvan. Linnoituksella on esteettömiä vessoja (merkitty karttaan), kahvila ja piknikpaikkoja. Linnoitukselle pääsee esteettömästi joko autolla tai rantakadulta lähtevällä hissillä. Hissi lähtee esteettömän rannan tuntumasta aivan rantakadulta ylös nousevan näyttävän rampin läheisyy­ destä. Hissi löytyy tunnelin päästä ja hissilippu ostetaan sieltä. P laya del Postiguet on kaupungin suosituin ranta, joka sijaitsee aivan keskustassa. Rannalla on esteetön alue kesäkuukausina (noin kesäkuulta syyskuulle). Tämä tarkoittaa laudoitusta, katet­ tua auringonottoaluetta sekä henkilökuntaa auttamassa uimaan kelluvalla rantapyörätuolilla. Rannalla on myös esteettömät wc:t ja suihku. Palvelu on myös muun muassa San Juanin rannalla, joka sijaitsee reilun kuuden kilometrin päässä Alicantesta. R avintoloita Alicantessa on paljon jokaiseen makuun. Kaikkien sisätilat eivät ole esteettömiä, mutta ulkoterassit soveltuvat hyvin myös apuvälineiden käyttäjille. Kahville kannattaa piipahtaa Madness Coffee ­kahvilaan, jossa toimii myös kahvipaahtimo. Oman talon kahvia ja jos se ei maistu niin aivan taivaallisen hyvää kaakaota. Kahvilassa on myös esteetön wc. Soho Bar taas on ehdoton paikka istuskella isojen puiden alla nauttimassa iltapäiväjuomaa. A licante sopii myös shoppailijalle. Pääostoskadulta Avenida Mai­ sonnavelta löytyy kansainvälisiä ja espanjalaisia merkkiliikkeitä eri budjeteille. Vanhasta kaupungista löytyy toki myös liikkeitä ja kauppahalli Mercado Central de Alicante on käymisen arvoinen, vaikka jouduim­ mekin ihailemaan sitä vain ulkoapäin, sillä olimme liikkeellä sunnuntaina, jol­ loin kauppahalli on suljettu. Suurimpaan osaan näkemistäni kaupoista oli esteetön kulku, osaan pieni kynnys. E xplanada de Españan sanotaan olevan yksi Espanjan kauneimmista kävelyka­ duista, enkä ihmettele. Palmujen reunus­ taman kävelykadun pinta on tehty yli kuudesta miljoonasta marmorilaatasta ja punaiset, valkoiset ja mustat kuviot edus­ tavat Välimeren aaltoja. Kadun varrella on päivisin paljon myyntikojuja ja kah­ viloita ja sitä kävellessä saa kulumaan pidemmänkin tovin, jos välillä pysähtelee ostoksille tai herkuttelemaan. Katua reu­ nustaa satama­alue. Satamasta puolestaan löytyy kivoja terasseja, penkkejä, joissa istua purjeveneitä katsellen sekä hyviä kalaravintoloita. Tämä kaikki on helppoa myös apuvälineiden käyttäjille. C osta Blancan alueelta löytyy myös pal­ jon muita hyviä vaihtoehtoja esteettö­ mään matkailuun. Kohde­esittelyjä eri puolilta Espanjaa ja maailmaa sekä paljon käytännön vinkkejä muun muassa apu­ välineiden ja henkilökohtaisen avustajan kanssa matkustamiseen löytyy blogistani www.palmuasema.fi Sanna Kalmari Explanada de España on yksi Espanjan kauneimmista kävelykaduista. Tekemistä ja kokemista
  • Uusi Costa Blanca 2/2022 35 P ilar de la Horadada on Valencian itsehallintoalueen eteläisin kaupunki. Kaupungista löytyy maailman­ kuulu nähtävyys Puente del Beso. Nimi kääntyisi suomeksi suudelman sillaksi. Tämä jalankulkusilta yhdistää kaupungin aikanaan rakennuttaman kanavan kaksi ”rantaa”. ”Kanava/rambla” rakennettiin vuonna 1996, jotta voitiin ohjata rankkasateiden aikana kau­ punkia vaivaava tulvavesi mereen. Kanavan pohjalle on rakennettu esimerkiksi pyörätie ja kävelykaistat ja viheralueet. Tätä ramblaa kutsutaan "poluksi kau­ pungista mereen". Se on suosittu ulkoilualue. Kanava loppuu rannikolla kolmen kilometrin päässä alku­ päästään Las Higuericasin rannalle. Kanavan alku­ päässä sen kahden ”rannan/laidan” väliin on raken­ nettu tämä hieno silta. Nyt kun paikalla kävimme, rambla oli kuiva ja pääsimme sitä myöten kävele­ mään sillan kohdalta merelle asti, mutta netissä olen nähnyt kuvia, joissa koko leveä kanava on veden peittämä. M ikä tekee tästä betonisillasta sitten maailmankuulun? S ilta oli yksi neljästä työstä, jotka valittiin edustamaan Espanjaa kilpailussa, johon osallistuu yli 40 maata. Silta voitti vuonna 2014 Internacional del Hormigón ­palkinnon Bombayssa. Samaisen palkinnon voitta­ jia maailmalla ovat esimerkiksi Hoover Dam Bypass ­silta Yhdysvalloissa ja Térénez Bridge Ranskassa. Kilpailu järjestetään joka neljäs vuosi ja kilpailun tarkoitus on tuoda esiin erinomaisia betonirakenteita ottamalla huomioon suunnittelu ja esteettinen näkö­ kulma. J apanilainen origrammitaide on ollut sillan suunnit­ telijoiden inspiraation lähde. Silta kuvaa kahta lintua, niiden ”lempeää syleilyä tai suudelmaa” ennen len­ toon lähtöä. Näin suunnittelijat kuvaavat työnsä ulko­ näköä. Suudelman silta, Puente del Beso, Kiss Bridge. Puente del Beso, Pilar de la Horadada Silta koostuu kahdesta kevyen näköisestä ja eri muotoisesta osasta. Toisessa on Y­muotoinen rakenne, jonka yhdessä haarassa on raput ja toisessa raputon ramppi. Sillan toinen pää on suora, jossa pelkkä ramppi. Nämä kaksi erillistä osaa kohtaavat toisensa sillan korkeimmalla kohdalla ja niiden välissä on ”lasipohjainen reikä”, jonka yli kulku tapahtuu. Kiehtova kokonaisuus, joka minuun teki suuren vaikutuksen keveydellään ja kauneudellaan, betoniraken­ teesta kun kuitenkin on kyse. Sillan, jonka lopullinen kustannus veroineen oli 500 000 euroa, suunnittelivat arkkitehti Joaquín Alvado, insinööri Miguel Ángel Crespo ja Salvador Ivorra. He kaikki toimivat myös Alicanten yliopiston opettajina kukin omalle alallaan. Tämä silta ja siitä alkava rambla on mainio käyntikohde esimer­ kiksi Torreviejasta. Matkalla sillalta meren rantaan on paljon nähtävää, esimerkiksi kuvitetut ”tötteröt”, joiden merkitys jäi minulle epäselväksi. Teksti ja kuvat: Kirsti Holmroos
  • Uusi Costa Blanca 2/2022 Costa Blancan skandinaavisen koulun terveisiä: 36 Hyvinvointia koulussa ja koulun ulkopuolella! C osta Blancan skandinaavisessa koulussa niin oppi­ laat kuin opettajatkin viihtyvät erinomaisesti. Koulu­ päivät ovat innostavia ja odotettuja, ja aamulla tullaan aina reippaasti hymy huulilla kouluun. Mutta mitä tehdä iltapäivisin koulupäivän jälkeen, viikonloppuna tai lomilla, kun ihanaa kouluarkea ei ole? K evätlukukausi on taittunut jo puoleen väliin mahta­ valla porukalla huikeassa ja aurinkoisessa säässä. Meillä on hyppysissämme käsittämättömän upeita oppilaita, sydämellisiä perheitä ja huippuhenkilö­ kuntaa. Hyvinvointi on tärkeä tavoite jokaiselle oppi­ laalle ja henkilökunnan jäsenelle. Koulussa koetaan paljon positiivisia tunteita ja oppilailla on positiivinen asenne koulua kohtaan. Edelliset lienevätkin ensi­ sijainen syy, miksi arkemme sujuu niin sutjakkaasti. Vaikka meillä on koulussa aina todella mukavaa, koulupäivän ulkopuolellakin on paljon hauskaa teke­ mistä kaverien ja oman perheen kanssa. Keräsimme muutamia vinkkejä lapsiperheen arkeen ja lomailuun Torreviejassa ja lähiseuduilla. Toimittajina ahersivat tietysti koulumme mainiot oppilaat, jotka ovat tämän aiheen todellisia asiantuntijoita. Aktiviteetteja ympäristössä lasten silmin La Palmera La Palmeran ratsastustalli sijaitsee Rojalesissa osoit­ teessa Partida Torrejon de San Bruno. Tallilla järjeste­ tään joka lauantai poniklubi, joka alkaa kymmeneltä ja päättyy yhdeltä. Poniklubi maksaa 20 euroa. Ensin siellä harjataan ja pestään, sitten satuloidaan ja suitsi­ taan, mennään kentälle ja sitten maastoon. Sinne voi tulle vaikka ei olisi ennen ratsastanutkaan. Tallilla on myös koiria ja sillä on suomalainen omistaja. Mila Aquopolis Aquopolis on vesipuisto Torreviejassa. Siellä on paljon lapsille huvia ja viihdytystä. Vesiliukumäkiä ja altaita on myös paljon. Aquopoliksessa voit leikkiä ystävien kanssa sekä uida ja viettää lomaa perheen kanssa. Aquopolis on auki kesällä klo 12.00–19.00. Se sijaitsee Hyvinvointia ihmisille ja eläimille. Mila heppaklubilla La Palmerassa. Vilma ja ihanat hoidettavat Finca de Castellanassa.
  • Uusi Costa Blanca 2/2022 37 osoitteessa Avenida Delfina Viudes, s/n, 03182 Torre­ vieja. Suosittelen vesipuistoa lapsiperheille. Se on todella ihana paikka kesällä. Parque de las Naciones Kansojen puisto sijaitsee Torreviejan keskustan lä­ hellä. Se on iso puisto, jossa voi katsella kanoja ja riikinkukkoja. Siellä on myös kiva leikkipaikka, jossa on liukumäkiä, keinuja, leikkijuna ja iso lohikäärme­ liukumäki. Sinne kannattaa mennä kesällä. Suositte­ len puistoa, koska siellä on paljon tekemistä vaikka tunneiksi. Street jump Street jump on trampoliinipuisto, joka sijaitsee El­ chessä. Street jumpissa voi pomppia trampoliineilla, air trackeillä, air bageihin, foam pittiin ja eurotram­ poliineilla. Se on kiinni maanantaisin ja tiistaisin, mutta keskiviikosta sunnuntaihin se on jo auki klo 17:30 – 21:00, ja launtaista sunnuntaihin jo aamulla klo 11:00 – 14:00. Street jump sopii kaiken ikäisille. Siellä on pienille oma paikka, jossa on kaikenlaista puu­ haa. Jos menet pomppimaan, sinulla pitää olla grippi­ sukat jottet liukastu. Se on kiva paikka, koska siellä on paljon tehtävää ja paljon aktiviteetteja. La Matan uimaranta La Matan uimaranta on iso hiekkaranta, jonka varrella on ravintoloita ja kioskeja. Rannalla lapset voivat uida, rakentaa hiekkalinnoja tai keräillä simpukoita. Merivesi on lämmintä kesäisin, mutta rannalla voi kädellä ympäri vuoden. Suosittelen rantaa, koska se on mahtava paikka. Siellä voi vilvoitella kuumana kesäpäivänä. La Zenia Boulevard ­ostoskeskus La Zenia Boulevard on ostoskeskus Orihuela Costalla . Perrera ja Finca de Castellana Torreviejan Perrera on koiratarha, jossa on koiria, joita on löydetty kaduilta tai ihmisiltä, jotka eivät pysty hoitamaan koiriaan. Koira voi olla siellä myös väli­ aikaishoidossa, jos omistaja on yksinasuva ihminen ja on vaikka sairaalassa. Koiratarhalla voi käydä ulkoi­ luttamassa koiria ihan ilmaiseksi. Siellä on paljon isoja koiria, mutta siellä on myös pieniä koiria. Toinen koiratarha on nimeltään Finca de Castellana, ja se sijaitsee San Miguelissa. Se on eläinten turva­ paikka, hoitola ja koti. Heillä menee kuukaudessa 3000 euroa eläinten hoitamiseen ja ruokkimiseen, ja sinne voi mennä siivoilemaan tai ulkoiluttamaan koiria. Heillä on kaksi hyväntekeväisyyspaikkaa. Sinne voi viedä ruokasäkkejä. Tämä paikka on yksityinen ja se on oikeastaan maatila, jossa on koiria, kissoja, hevonen ja sen varsa, aasi, possu, pupuja ja marsuja. Kaikilla näillä eläimillä on todella hyvät olot siellä. Oppilaamme rakastavat koulunkäyntiä! ”Visiomme on tulla parhaaksi pohjoismaiseksi kou­ luksi Espanjassa. Koulumme on turvallinen koulu, jossa jokainen saa olla oma itsensä, jossa oppilaita jatku­ vasti kannustetaan oppimaan enemmän, jossa arvos­ tetaan työrauhaa ja vahvistetaan uskoa tulevasuuteen." S kandinaavisessa koulussa noudatetaan ruotsalaista opetussuunnitelmaa, mutta suomalaisilla luokilla ope­ tussuunnitelma on muokattu suomalaisen opetussuun­ nitelman mukaiseksi. Koulussa työskennellään Terveys ja hyvinvointi ­teemalla ja koulu on Espanjan ensim­ mäinen ulkomaalainen koulu, jolla on Vihreä Lippu. S kandinaaviseen kouluun on jatkuva oppilashaku. Oppilaita otetaan myös ns. vierailijaoppilaiksi luku­ kautta lyhyemmäksi ajanjaksoksi. Minimiopiskeluaika on kuukausi. Otamme vastaan hakulomakkeita ympäri vuoden. O lemme aloittaneet nyt paikkajaon lukuvuodelle 2022–2023. Ota pian yhteyttä ja varmista paikkasi koulussamme. Tervetuloa ihanaan kouluumme! Rita Kivimäki Zenialla on esimerkiksi pal­ jon vaate­, kosmetiikka­ ja koruliikkeitä. Sieltä löytyy myös kahviloita, ravinto­ loita ja lapsille leikkipaik­ koja ja lelukauppoja. Me pidämme Zeniasta, koska siellä on paljon erilaisia liikkeitä ja koska se on ulko­ ilmaostoskeskus. Balneario de Archena Archenan kylpylä sijaitsee Murciassa. Siellä on mukava käydä ja se on paikka missä voi viettää aikaa. Siellä voi viettää koko päi­ vän, koska siellä on ravin­ tola, ja voit matkustaa sinne vaikka koko viikonlopuksi hotellilomalle. Ihania onnenhetkiä vapaa­ajalla. Matilda ja La Matan upea uimaranta. Lillimaija Selim William Matilda Sindy ja Linda Vilma Vilma Tietoa koulusta:
  • Uusi Costa Blanca 2/2022 38 M onet mielenkiintoiset syyt houkuttelevat turisteja Mazarróniin, joka on hiljainen ja viihtyisä pieni kau­ punki lämpimällä rannikolla Murcian maakunnassa. Asukkaita siellä on noin 35 000. Paikkakunnalla on rantaviivaa 35 kilometriä ja 33 erilaista rantaa, joten mukava rantapaikka löytyy varmasti jokaiseen makuun. M azarrónin keskustaajama sijaitsee noin kolmen kilo­ metrin päässä rannikosta, ja säilyttää edelleen vahvasti kaupungin muistoja, joiden kehitystä leimasi kaivos­ toiminta. Siksi ei ole yllättävää, että on olemassa jään­ nöksiä mineraalin louhinnassa käytettävistä vasaroista. Nykyään Mazarrónin kaivokset muuttuvat melkein Mazarrón – päiväretkikohde elokuvaksi, jossa katsojat voivat kävellä aitoon kuun­ maisemaan, jossa voimakas punaisen värinen vesi on päähenkilö. Asutuskeskittymä Puerto de Mazarrón sijaitsee taas aivan meren tuntumassa. O n tiedetty, että 1600–1800­luvuilla Berberin meri­ rosvot hyökkäsivät usein Murcian rannikolle. Siksi ympäröivän rannikon ympärille syntyi vartiotornien puolustusverkosto, joka suojeli väestöä. Jo vuonna 1577 aloitettiin Torre de los Caballosin rakennustyöt Bolnuevossa. M azarrónin asukkaat asuivat kaivoksilla, elivät myös kalastuksella, satamalla ja maataloudella. Marraskuun 17. päivänä rantautuivat piraatit Bolnuevoon tarkoi­ tuksenaan hyökätä Mazarróniin. Mutta he eivät onnis­ tuneet vaan pakenivat kauhulla. He eivät edes menneet rannalle.... mitä tapahtui? L egendan mukaan se oli Virgen de la Purisima, joka ajoi heidät pois. Mazarrónin asukkaat huomasivat, että jotain outoa oli tapahtunut kappelissa: lamput oli täy­ tetty öljyllä ja sytytetty, suojelijan kuva oli likomärkä ja hänen vaatteissaan oli hiekkaa ja levää. Asukkaat juoksivat rannalle ja näkivät rynnäkön ja useat väitti­ vät nähneensä nuoren valkoisiin pukeutuneen naisen rannalla, josta piraatit pakenivat kauhun vallatessa. Ihme oli tapahtunut Virgen de la Purisiman ansiosta. S amana päivänä tehtiin selvitys tosiseikoista. Asia­ kirjan allekirjoitti pormestari, virkailija ja yhdeksän todistajaa. Vuonna 1946 sijoitettiin ensimmäinen kivi, Torre de los Caballosin viereen, jonne rakennettiin Ermita de la Virgen de la Purisima. Ensimmäinen
  • Uusi Costa Blanca 2/2022 39 pyhiinvaellus tapahtuman muistoksi oli marraskuun 17. päivänä seuraavana vuonna. J oka vuosi pyhimyksen kuva siirretään kappellistaan Mazarróniin edellisenä sunnuntaina ennen 17. marras­ kuuta ja palautetaan seuraavana sunnuntaina. Näinä päivinä juhlitaan tapausta Bolnuevon rannalla ja tradi­ tionaalisesti syödään grillattuja sardiineja. C asas Consistionales de Mazarrón eli kulttuuripe­ rinnön museo osoitteessa Plaza del Ayuntamiento, 2, on Mazarrónin entinen kaupungintalo. Talon raken­ sivat arkkitehdit Francisco Ródenas, joka aloitti pro­ jektin vuonna 1889, ja Francisco de Paula Oliver Rolandi, joka jatkoi teoksia vuonna 1891. Viimeisen restauroinnin jälkeen, vuonna 2008, talo toimii kult­ tuuri­ ja näyttelytilana. R akennus koostuu neljästä kerroksesta. Kellarissa sijaitsivat vankityrmät. Kellarissa oli myös huoneet seriffeille, jotka olivat vastuussa vankien säilyttämi­ sestä. Rakennuksen restauroinnin jälkeen tämä paikka on käytetty vaihtoehtoiseksi näyttelytilaksi, säilyttä­ mällä holvikudos, ristikot ja rakentavat elementit, jotka jakavat näyttelytilan neljään pieneen huonee­ seen, jotka ovat yhteydessä toisiinsa. Kellarikerros oli suljettu käydessäni siellä. P ohjakerros toimi sisääntulona ja vastaanottohuonee­ na kaupunginvaltuutetuille, ja jossa oikealla puolella oli kirjanpito ja valtiovarainministeriö ja sihteeristö. Tällä hetkellä tässä tilassa on kiinteä näyttely asia­ kirjoista ja elementeistä, jotka liittyvät kiinteistön historiaan. Vasemmalla puolella olivat tarkastus ja vartiotupa sekä tuomioistuin. Tällä hetkellä tämä osa on hallintoyksiköille ja hallintoalue järjestettäville kulttuuritoiminnalle. E nsimmäisessä kerroksessa on vanha pormestarin toimisto, täysistuntosali ja komission huone, jossa on vaikuttava kipsistä tehty kattopaneeli. Elegantti maa­ lattu tapetti, joka on tuotu nimenomaan Ranskasta, koristelee koko huoneen seinää. T oisessa kerroksessa rakennuksen rakentamishetkellä oli tarkoitus olla postitoimisto ja lennätin sekä portin­ vartijan koti. Nykyään se on suunniteltu juhlatapah­ tumia ja näyttelyitä varten. Minas de Mazarrón – Mazarronin kaivokset K aivos ympäristöineen on omalaatuinen: niin myr­ kyllinen, kolkko, niin vieraassa ympäristössä, mutta silti niin kaunis. Tunne kuin kävisi vieraalla planee­ talla. Vuorissa on keltaisia ja punaisia sävyjä, jotka näyttävät olevan toisesta maailmasta. Nämä useat värit johtuvat kaivosjätteen hapettamisesta. N äistä kaivoksista on aikojen alusta uutettu rautaa, sinkkiä, lyijyä, hopeaa, alunaa ja kuparia (roomalai­ set olivat jo kaivamassa näitä vuoria). Ensimmäiset todisteet ovat peräisin kahdesta foinikialaisesta aluk­ sesta, jotka olivat uponneet 2700 vuotta sitten Playa de la Islassa Puerto de Mazarrónissa. Kaivokset Casas Consistionales de Mazarrón Iglesia de la Purísima Jatkuu seuraavalla sivulla
  • Uusi Costa Blanca 2/2022 40 hylättiin kuusikymmentäluvulla, jolloin kaivostoiminta ei enää ollut kannattavaa. P aitsi itse kaivoksen rakennuksissa, voimme käydä myös työläisten asunnoissa ja työtiloissa jotka ovat kokonaan hylättyjä. Kierros, josta löydämme paljon yksityiskohtia entisistä ajoista. Kaivosalueelle pääsy on ilmaista ilman alueen rajausta, ja ilkivallan vuoksi rakennukset ovat romahtaneet. Nykyisin kaivoksen kasarmi ja rakennelmat ovat kiinteistöjä, jotka on ryöstetty, maalattu graffitilla ja tuhoutuneet. O le erityisen varovainen käytävissä ja kaivoissa, jotkut ovat lähes puoli kilometriä syviä... Vaikka se on suositeltavaa vierailla kaivosalueella lasten kanssa, on oltava hyvin varovainen ja pidettävä lapsia silmällä koko ajan. K aivokselle pääsee autolla aika lähelle. Mazarrónin kaupungista Avda Constitución ­katua pohjoiseen päin. Viimeisen talo jälkeen vasemmalle hiekkatielle. Varaa kunnolla aikaa, katsomista riittää.… K atsomista löytyy myös seuraavista kahdesta koh­ teesta, joissa en käynyt: T orre del Molinete ­ Katolisten kuninkaiden torni Sijaitsee Calle Miguel de Cervantes ­kadulla. Se ra­ kennettiin vuonna 1490 katolisten hallitsijoiden mää­ räyksestä. Berberin merirosvojen hyökkäyksiä vastaan suojaavana toimenpiteenä Mazarrónin rannikolle ra­ kennettiin kolme vartiotornia, joiden ansiosta ihmiset voivat kehittää kalastustoimintaa ja maataloutta mah­ dollisimman turvallisesti. Tornit ovat Torre del Moli­ nete, Torre de los Caballos (Bolnuevo) ja Torre de Santa Isabel (Puerto de Mazarrón). C astillo de los Veléz rakennettiin 1500­luvun lopulla. Ainakin muslimien ylivoimaisuuden aikana alue tun­ nistettiin nimellä Susaña. Nähtävyydet Puerto de Mazarrónissa ja Bolnuevossa: M irador Cabezo del Gavilan sijaitsee osoitteessa Calle Ecuador, 58, Puerto de Mazarrónissa. Se on näköalapaikka, joka sijaitsee Playa la Pavan ja Bahia Playan välissä. Rannalla on hieno, kultainen hiekka, jossa ei ole kiviä.Se on yksi suosituimmista sinisen lipun rannoista. Se on myös yksi turvallisimmista, koska tällä alueella ei ole merkittäviä merivirtoja. Toisessa päässä on alue, jossa uinti ei ole sallittua, koska siihen voi muodostua pyörteitä. Playa la Pavan alapuolella on vanha luola, joka toimi ennen kalas­ tajien varastona. T orre de los Caballos sijaitsee osoitteessa Calle Len­ tisco 2. Se rakennettiin vuonna 1577, muutama vuosi La Cumbre de Puerto de Mazarrón ­tornin jälkeen. Rakennuksen tarkoituksena oli kontrolloida ja suo­ jella rannikkoa mahdollisilta Berberin hyökkäyksiltä. 1800­luvulla korjattu ja restauroitu vartiotorni. Vuonna 1946 rakennettiin tornin viereen Milagro de Bolnue­ von muistoksi kappeli Purísima Conception. E rosiones de Bolnuevo on osoitteessa Avenida Pedro López Meca, 109. Eroosio Bolnuevo on yksi houkut­ televia paikkoja Mazarrónissa. Erityinen maisema, lähes maaginen, jossa tuulen, meren ja veden eroosio on miljoonien vuosien aikana muotoillut kiviä (kuva alla). Hiljainen paikka meren äärellä. Teksti ja kuvat: Marjo Hellgren Näköalapaikka Mirador Cabezo del Gavilan
  • Uusi Costa Blanca 2/2022 41 Irlannin kansallispäivää vietetään 17. maaliskuuta Irlannissa, mutta myös laajalti ympäri maailmaa. Täällä Costa Blancalla lähellä Torreviejaa Orihuela Costan Cabo Roigissa järjestetään myös isot Saint Patrick’s Day ­juhlat. Pandemian takia juhlia vietettiin viimeksi vuonna 2019 ja nyt tänä vuonna juhlien päätapahtuma suuri paraati jouduttiin perumaan vain päivä ennen juhlapäivää huonon sään takia. Saint Patrick’s Day / Pyhän Patrickin päivä S t. Patrick, Pyhä Patrick oli Irlannin suojeluspyhimys, joka kuoli vuonna 461 maaliskuun 17. päivänä Irlannissa Saulin läänissä. Sinne hän perusti en­ simmäisen kirkkonsa yksinkertaiseen navettaan. Päivän alkuperäinen tarkoi­ tus on ollut hengellinen uudistuminen. Nykyään siellä missä päivää juhlitaan järjestetään isoja paraateja. M ielenkiintoinen fakta löytyi netistä liittyen näihin paraateihin. Ensimmäi­ nen paraati nimittäin järjestettiin Bos­ tonissa Yhdysvalloissa vuonna 1737. Tämän jälkeen vuonna 1766 oli viral­ linen paraati New Yorkissa. Irlannissa vasta 1903 ja Dublinissa 1931. T oinen mielenkiintoinen fakta, jonka löysin netistä ja jota en tiennyt on, että Irlannissa ei ole lainkaan käärmeitä. Sanotaan, että syy tähän on se, että Patrick ajoi kaikki maan käärmeet mereen. No tämä ei tietty pidä paik­ kaansa, vaan Irlannissa ei alun pitäen­ kään ole ollut käärmeitä. Ei silloinkaan kun Patrick sinne ensimmäisen kerran saapui. Hän nimittäin ei ole syntype­ räinen irlantilainen, vaan saapui maahan orjana joko Walesista tai Skotlannista. K olmas mielenkiintoinen juttu Pyhän Patrickin päivään liittyen on vihreä väri. Jokaisella juhlijalla on päällään nimittäin jotakin vihreää. Alun perin kuitenkin väri oli sininen, mutta vih­ reä syrjäytti sen. Syitä on monia. Yksi on maan lempinimi The Emerald Isle, Smaragdi­saari. Myös Irlannin lipun vihreä raita on tärkeä. Perinteisesti vihreä edustaa Irlannin katolisia ja oranssi edustaa protestanttista väestöä, ja keskellä oleva valkoinen symboloi kahden uskonnon välistä rauhaa. Pat­ rick käytti myös vihreitä apilan lehtiä opettamaan ihmisiä Pyhästä Kolmi­ naisuudesta (Jumala Isä, Jumala Poika ja Jumala Pyhä Henki). J a vielä ne pienet vihreät tontut, mie­ het tai oliot vihreine vaatteineen ja hattuineen, Leprechaun­nimiset. Ne ovat taruolentoja, jota on vaikea nähdä, koska ne piiloutuvat ihmisiltä, tekevät keijuille kenkiä, ovat hyvin rikkaita ja voivat tulla nipistämään sinua, jos et pukeudu vihreään Pyhän Patrickin päivänä. Teksti ja kuvat: Kirsti Holmroos
  • Uusi Costa Blanca 2/2022 42 J oka toinen tiistai seurakuntakodilla pidettävä Naisten Kahvila osui tänä vuonna juuri oikealle päivälle, eli kansainväliseksi naistenpäiväksi 8.3.2022. Tilaisuu­ den vetäjät Kirsi Leino ja Marjo Danielsson olivat suunnitelleet tilaisuuden monipuolisen ohjelman osin jo ennen maailman turvallisuustilanteen dramaattista huonontumista. Ukrainan kansan auttaminen tuli nyt saumattomasti yhdeksi päivän aiheista ja tilaisuudessa kerättiin myös huomattava rahasumma toimitettavaksi Kirkon Ulkomaanavun kautta Ukrainan perheiden hätäapuun. "Jos nainen voi hyvin, kaikki voivat hyvin" totesi Kirsi Leino avauspuheenvuorossaan. Tämä lause pitää maailmanlaajuisesti paikkansa: mikäli naiset koulut­ tautuvat ja pääsevät työelämään, he käyttävät resurs­ sinsa perheensä ja yhteisönsä hyväksi. Naiset haluavat satsata lastensa hyvinvointiin ja koulutukseen ja he ohjaavat toisiakin vastuulliseen elämäntapaan. Torreviejan seurakuntakodilla vietettiin Kansainvälistä Naistenpäivää N aiset ovat tärkeässä asemassa, jotta maailma muut­ tuisi. Koulutettujen ja palkkaa ansaitsevien naisten jälkikasvulla on mahdollisuus päästä eteenpäin. Tavoit­ telemme onnellisempaa ja tasapainoisempaa elämää ja oikeus siihen on suotava kaikille. Ihan kaikille sukupuolesta, kansallisuudesta, rodusta, uskonnosta tai uskonnottomuudesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta. K ansainvälista näistenpäivää vietetään aina 8. päivä maaliskuuta. Päivän nimi kuuluu pitemmässä muo­ dossaan: "Yhdistyneiden kansakuntien naisten oike­ uksien ja kansainvälisenb rauhan päivä". Kirsi Leino kertoi, että päivä perustuu yli sata vuotta sitten New Yorkissa tapahtuneeseen naisten tekstiilitehtaassa toteuttamaan lakkoon. Ensimmäistä naistenpäivää vietettiin YK:n mukaan Yhdysvalloissa 28. helmi­ kuuta 1909. Tilaisuuden vetäjät Marjo Danielsson (pianon takana) ja Kirsi Leino (puhumassa). V uonna 1910 Kööpenhaminassa kokoontunut sosia­ listinen internationaali julisti päivän kansainväliseksi, mutta kokoontumisessa ei päätetty naistenpäivän tark­ kaa päivämäärää. Tuolloin päivän tarkoituksena oli edistää naisten äänioikeutta ja naisasialiikettä. E nsimmäistä kansainvälistä naistenpäivää vietettiin vuotta myöhemmin, vuonna 1911. Tuolloin päivä oli 19. maaliskuuta, ja naisille vaadittiin ääni­, työ­ ja koulutusoikeuksia sekä työsyrjinnän lopettamista. V uonna 1975 naistenpäivän päivämäärä vakiintui. Samana vuonna vietettiin YK:n kansainvälistä nais­ ten teemavuotta, jota seurasi naisten vuosikymmen 1976–1985. S uomeen kansainvälinen naistenpäivä on tullut YK:n kautta. Naistenpäivä on Suomessa kalenterista löytyvä juhlapäivä, mutta se ei ole virallinen juhlapyhä tai liputuspäivä. T uristikanttori Marjo Danielsson vastasi tilaisuuden musiikista kirkkokuoron lauluryhmän kanssa. Yhdessä osanottajien kanssa laulettiin niin suomalaisia kansan­ lauluja, kuin kansanlaulukirkon lauluja tilaisuuden eri osioiden välillä. K irsi Leino oli kerännyt mielenkiintoisen tietopaketin tilastotietoa naisten elämästä Suomessa. Osanottajat saivat arvuutella mm. naisten keski­ikää, yleisintä etunimeä, naimisissa olevien/naimattomien/eronnei­ den prosentuaalista määrää, elinajan odotetta nykyisin yms. Oikeat vastaukset poikkesivat yllättävästi ns. mutu­tuntumasta! S euraavaksi pohdittiin tärkeitä naisia itse kunkin omassa elämässä: oliko ensiksi mieleen tullut nainen oma äiti vaiko joku opettajista, kummitäti tai sisarus? Vilkkaassa keskustelussa kuultiin monta koskettavaa muistoa osanottajien elämän varrelta.
  • Uusi Costa Blanca 2/2022 43 Tilaisuuden osanottajia seurakuntakodilla. J uhlapäivän kunniaksi nautittiin täytekakkukahvit ja kerättiin rahaa Ukrainan perheiden hätäapuun. L oppupuheenvuorossaan Kirsi Leino siteerasi piispa Mari Leppäsen tekstiä hänen kolumnistaan 4.3.2022 Turun Sanomissa: "Usko siihen, että selviämme yhdessä, vahvistuu, kun seisomme murrettujen rinnalla, vaikka se vaikuttaa talouteemme, elämäämme, arkeemme. Ukrainan asia on meidän asia. Ukraina tarvitsee kaiken tuen ja meidän velvollisuus on toimia. Teot vahvistavat toivoa ennen muuta Ukrainassa, mutta myös täällä. Maailma paranee tekojen kautta. Ahdistus helpottuu auttamalla. Kun teemme toivoa vahvistavia tekoja, elämme arvojamme todeksi. Hirveä sota on nostanut esille myös sen, mikä on kaikkein kauneinta: yhteyden ja rakkauden. Vapaus ja demokratia ovat asioita, joita yhdessä puolustamme. Se, miten kohtelemme hädässä olevaa ihmistä, kertoo arvoistamme ja luo meidän tulevaisuutta. Yksinkertai­ nen hyvän elämän malli on: tee kuten toivoisit itsellesi tehtävän. Se korostaa ihmisen yhteenkuuluvuutta näke­ myseroista huolimatta: ihminen pohjimmiltaan tietää, mikä on toiselle hyväksi. Viha ei saa nyt kohdistua Suomessa asuviin venäläisiin. Turvallisen tulevaisuuden ja rauhan rakentamiseen tarvitaan kaikkia. Paras rauhan edellytys on ihmisten välinen ystävyys ja keskinäinen kunnioitus. Yhdessä meidän tulee vahvistaa lasten ja nuorten tulevaisuu­ den uskoa, vaikka edessä on tuntematon tie eikä kaikkiin kysymyksiin ole vastauksia." Teksti: Kirsi Leino ja Satu Mäkitalo Kuvat: Satu Mäkitalo
  • Uusi Costa Blanca 2/2022 44 L unes de mona eli mona­pullan maanantaipäiviä on kaksi peräkkäin pääsiäisenä. Ensimmäinen lunes de mona on heti pääsiäissunnuntain jälkeen ja toinen lunes de mona on seuraavana maanantaina, joka on myös juhlapäivä San Vicente Ferrerin kunniaksi. O n jo vanha traditio, että kummisetä lahjoittaa kummi­ lapselleen pääsiäisenä monan, joka tavallisesti on pullamainen pyöreä leivonnainen. Sen keskellä on koosta riippuen yksi tai useampi keitetty kananmuna. Muna voi olla pääsiäismunien tapaan myös värjätty ja pulla koristeltu värillisillä nonparelleilla. Se voi olla myös muun muotoinen, esimerkiksi jokin eläin, tyy­ pillisimmät ovat joko lisko tai käärme. V aikka samaa pullaa näkee toisissa leipomoissa pitkin vuotta, sen syönti yhdistetään nimenomaan pääsiäisen aikaan. Mona­pullaa ja paljon muutakin evästä on Toinen pääsiäispäivä tai oikeastaan kaksi tapana syödä yhdessä perheen tai ystävien kanssa retkellä rantaan, hiekkadyyneille, luonnonpuistoihin tai retkeilyalueilla vuorilla. T ämä juhla on tyypillinen Valencian, Murcian, Baleaarien ja Kata­ lonian alueella. K ataloniassa mona­pullasta on tullut suklainen taideteos, jossa pulla­ taikinaa ei ole käytetty lainkaan. Ne ovat toinen toistaan upeampia luomuksia alkaen ihan tavallisesta suklaisesta munasta monikiloisiin suklaaveistoksiin, jotka sitten Monamaanantaina syödään jälkiruuaksi tai iltapäiväkahvilla. Siellä myös noudatetaan enemmän perinteistä tapaa, että kummisetä tai kummitäti lahjoittaa monan kummilapsel­ leen. T apana on myös rikkoa munan kuori seuralaisen otsaan, se on ollut myös tapa osoittaa ihastumista aikoina, jolloin seurustelun aloitus oli monimutkaisempaa. P aikalliset ihmiset osaavat neuvoa parhaat leipomot hyvän monan ostoon. Annukka Valtanen Torreviejasta ostettu mona­pulla. Kuva: YouTube
  • Uusi Costa Blanca 2/2022 45 J ulistetaide on arvossaan Espanjassa. Erityisesti taiteilijat kunnostautuvat pääsiäisviikon Semana Santan näyttävien julisteiden teossa. Tällä sivulla Pääsiäisen julistetaidetta Espanjassa Alicanten maakunnasta neljän kaupungin tämän­ vuotiset viralliset pääsiäisjulisteet: Elche, Orihuela, Rojales ja Torrevieja.
  • Uusi Costa Blanca 2/2022 46
  • Uusi Costa Blanca 2/2022 47