M E T A L L IL II T T O L A IS E N L E H T I 15.10.2015 ahjo.fi NRO ENNEN KAIKKEA PORUKAN PUOLUSTAJA ULKOMAALAISIA TARVITAAN LUE OHJEET: PALVELUSVUOSILISÄ REKORDÅR FÖR PEDERSÖREFÖRETAG KUINKA TERÄS ERIKOISTUI 13 AHJ1513_1-23.indd 1 7.10.2015 11:21:31
13 15.10.2015 2 10 xxx ? Terästä tehdään Suomessa yhä kolmessa paikassa: Torniossa, Raahessa ja Imatralla. Koverharin tehdas Hangossa suljettiin vuonna 2012. ? Maailmanlaajuinen kilpailu on johtanut kansainvälisiin fuusioihin. Raahessa omistaja on nyt ruotsalainen SSAB, ja Imatran terästehdas on liitetty ruotsalaiseen Ovako-konserniin. Torniossa omistajana on Outokumpu. Sen suurin osakkeenomistaja on Suomen valtio. Toimintaa on 30 maassa. ? Suomen menestyksen avain globaaleilla teräsmarkkinoilla on erikoistuminen: Tornio tuottaa ruostumatonta terästä, Raahe litteitä hiiliteräksiä ja Imatra pitkiä tankoteräksiä. ? Tehtailla on yhteensä yli 4?000 työntekijää. Ahjo kävi katsomassa, miten teräs syntyy. AHJ1513_1-23.indd 2 7.10.2015 11:21:39
15.10.2015 13 Tarkkasilmäisimmät ovat huomanneet, että Metalliliitto on uusinut tunnuksensa seuraavalle liittokokouskaudelle. Viime aikojen tapahtumat ja työmarkkinailmapiirin kiristyminen tekevät Edunvalvonta on joukkuelaji -tunnuksesta hyvin ajankohtaisen. Palkansaajakeskusjärjestöjen organisoima mielenilmauspäivä neuvotteluoikeuden puolesta hallituksen pakkolakeja vastaan osoitti, että ammattiyhdistysliikkeen voima lähtee jäsenistä. Metalliliiton järjestämis työssä on otettu käyttöön uudenlaiset, joukkueena toimimista tukevat välineet. Sellaisille työpaikoille, joissa järjestäytyminen ja edunvalvonta ovat olleet heikkoa, on saatu jalansijaa ja lisätty liiton näkyvyyttä. Toisaalta jo kohtalaisesti järjestäytyneidenkin työpaikkojen edunvalvontaa ja ay-toimintaa on vahvistettu. Uusia toimijoita on saatu mukaan ja jo pitkään mukana olleetkin ajattelemaan asioita uudella tavalla. Ajatus edunvalvonnasta joukkuelajina perustuu omien etujen valvomiseen yhdessä työpaikan arjessa – tietysti myös liiton tukemana. Liittoon on saatu uusia jäseniä ja edunvalvonnan epäkohtia on saatu tehokkaammin ratkottua. Ja niiden selvittäminen on sitä helpompaa, mitä enemmän työpaikan työntekijöitä on luottamushenkilöiden tukena. Edunvalvonta on joukkuelaji -kampanja starttaa täydellä teholla ensi viikolla. Ylivoimaviikon aikana kampanja näkyy sadoilla työpaikoilla eri puolilla Suomea, kadulla ja mediassa (sivu 8). Nyt alkava kampanjavaihe keskittyy jäsenhankintaan. Ensi toukokuussa pidetään Metallityöväen Liiton 22. liittokokous Tampereella. Ehdokkaiden hankinta liittokokousvaaleihin on jo täydessä käynnissä. Vuodenvaihteen jälkeen Edunvalvonta on joukkuelaji -tunnuksella kampanjoidaan liittokokousvaaleja ja lisätään vaalien äänestysaktiivisuutta. Jokainen liiton jäsen voi halutessaan osallistua kampanjaan joko työpaikalla, ammattiosastossa tai esimerkiksi pistäytymällä verkkosivuilla www.joukkuelaji.fi (katso Ahjon takasivu). Vain yhtenäisenä joukkueena palkansaajat pystyvät puolustautumaan, kun sopimisen oikeus ja tavallisen työntekijän asema ovat yhteiskunnassa uhattuina. PÄÄ K I R J O I T U S KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Päätoimittaja ”Ylivoimaviikon aikana kampanja näkyy sadoilla työpaikoilla” Edunvalvonta on joukkuelaji ”Pois äijäkulttuurista, toivovat Metallin naiset.” XXXX XX 3 PUHEENAIHE 4 Sopiminen selvityksessä 7 Työtä piipun varjossa AMMATTILAINEN 9 Niko Syrjälä levytyökeskuksen käyttäjä Darekon Oy TOIMIJA 18 Erkki Savolainen ammattiosaston varapuheenjohtaja Kotka HARRASTUS 35 Pasi Kuosa Harrikat 20 Mielipiteitä mielenilmauksesta 26 Äänetön tieto talteen 30 Parasta oli yhteishenki 36 Snabb återhämtning på LKI Käldman efter finanskrisen OTA TALTEEN 33 Palvelusvuosilisä 2015 TOIMITUKSESTA POISSA 31.10. ASTI Asko-Matti Koskelainen GRAAFINEN SIHTEERI Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 040 672 4221 PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 VERKKOTOIMITTAJA Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 VS. TIEDOTUSSIHTEERI Katri Kangas 020 77 41232 040 672 4087 TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy (02) 235 1371 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI VS. TOIMITUSSIHTEERI Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 VS. TOIMITTAJA Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 REDAKTÖR Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 AO-ILMOITUKSET Postitse, sähkö postina tai telekopiona Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. K A N N E N K U V A JA A K K O H E IK K IL Ä 5 LINJAUS 7 KASVOT 7 TALOUS 8 KOLUMNI 16 TYÖYMPÄRISTÖ 21 TEKEMINEN 22 NÄKEMYS 24 TYÖTILA 32 KANSAINVÄLINEN 39 ARBETSLÖSHETSSKYDD 40 TYÖTTÖMYYSTURVA 41 KOULUTUS 46 OIVALLUS 36 16 29 S I S Ä LTÖ AHJ1513_1-23.indd 3 7.10.2015 11:21:48
13 15.10.2015 Heleniuksen mukaan paikallisen sopimisen nimissä ei voi luoda järjestelmää, jolla työnantajalle annetaan valta irrottautua työehtosopimuksen vähimmäisehdoista yksipuolisesti. – Jos työehtosopimuksen vähimmäisturvaa aletaan avata, se johtaa työehdoilla sekä palkoilla keinotteluun, mikä pahimmassa tapauksessa romahduttaa koko työehtojärjestelmän. Kriisitilanteeseen joutuvan yrityksen ongelmiin on olemassa muitakin ratkaisukeinoja. Suomen Yrittäjien esittämä mahdollisuus sopia kaikista työehdoista ilman mitään rajoituksia ei ole suomalaisten yritystenkään etu. – Suomalaiset työmarkkinat ovat kapeat ja niiden omaa dynamiikkaa ei pidä tohtoroida ulkoa käsin. Jo nyt meillä toimii ulkomaisia yrityksiä sellaisilla ehdoilla, joita yksikään suomalainen firma ei voi noudattaa, Helenius sanoo. TYÖEHDOT ? Metalliliiton lakiasiain päällikkö ja Työmarkkinalakimiesten yhdistyksen TYLY ry:n puheenjohtaja Arto Helenius sanoo, että paikallinen sopiminen on oikein tehtynä hyvä työkalu järjestää käytännön asioita. – Sopiminen edellyttää tasapainoa ja vastavuoroisuutta työntekijöiden ja työnantajien välillä. Tärkeää on, että sopimisen säännöt perustuvat olemassa olevaan todellisuuteen työpaikoilla. Työmarkkinalakimiehet pohtivat yhdessä Suomen Yrittäjien edustajien kanssa paikalliseen sopimiseen liittyviä asioita seminaarissa syyskuun lopussa. Asia on ajankohtainen, sillä hallituksen nimeämän selvitysmiehen Harri Hietalan raportti paikallisesta sopimisesta julkaistaan lokakuun puolivälissä. Seminaarissa esiintynyt Hietala ei kertonut yksityiskohtia selvityksestään. Yleisesti hän totesi, että joustoelementtejä tarvitaan. Joustoelementtien toinen puoli vaakakupissa on henkilöstön aseman vahvistaminen yrityksen päätöksenteossa. Luottamus tärkeintä paikallisessa sopimisessa Yksi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kärkihankkeista on paikallisen sopimisen edistäminen ja työllistämisen esteiden purkaminen. Paikallinen sopiminen toimii silloin, kun se on tasapainoista ja vastavuoroista. Maan hallituksen esittämät työelämän pakkolait saivat sadat tuhannet ihmiset marssimaan ulos työpaikoiltaan ja osoittamaan mieltään eri puolilla Suomea. Lähipäivinä hallitus julkistaa esityksensä työttömyysturvan leikkauksista sekä selvityksen paikallisen sopimisen lisäämisestä. PA TR IK LI N D ST R Ö M P U H E E N A I H E 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi ”Paikallisen sopimisen nimissä ei voi luoda järjestelmää, jolla työnantajalle annetaan valta irrottautua työehtosopimuksen vähimmäisehdoista yksipuolisesti.” Arto Helenius, lakiasiain päällikkö, Metalliliitto AHJ1513_1-23.indd 4 7.10.2015 11:21:49
15.10.2015 13 LI N JA U S Luottamus tärkeintä paikallisessa sopimisessa PA TR IK LI N D ST R Ö M Y H T E I S K U N TA · L I I T TO · T YÖ E L Ä M Ä 5 JÄRJESTÄYTYMÄTTÖMÄT YRITYKSET Hallituksen ajatus paikallisen sopimisen lisäämisestä on SY:n jäsenyritysten pitkään ajama tavoite. Tällä hetkellä työnantajaliittoon kuulumattomat yritykset eivät voi käyttää kaikkia työehtosopimuksissa olevia paikallisia joustoja. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa on kymmeniä kohtia paikallisen jouston luomiseksi. Niitä on käytetty monissa yrityksissä. Heleniuksen mukaan teknologiateollisuudessa on jo vuosikymmeniä ollut ylivertainen kulttuuri, josta voi ottaa mallia. – Hallitusti tehtynä paikallinen sopiminen toimii. Jaan tässä Hietalan ajatukset siitä, että sopimisen on perustuttava luottamukseen ja että työpaikoilla on oltava riittävästi osaamista ja myös intressiä sopia toisin. – Jos näillä asioilla aletaan tempoa eri suuntiin, edessä voi olla myös kansainvälisiä ongelmia. Perinteisessä pohjoismaisessa työmarkkinamallissa on vähimmäisehtoihin aina luettu muutakin kuin palkka. – Vähimmäisehtoihin kuuluvat myös eläke, sosiaaliturva ja sairastumiseen liittyvät oikeudet. Sellaista reikää paikalliseen sopimiseen ei saa tehdä, että nämä murenevat. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Selvitysmiehen pohdintoja paikallisesta sopimisesta ? Joustoelementtejä tarvitaan, vastaavasti henkilöstön asemaa parannettava ? Laajentaminen järjestäytymättömiin yrityksiin, toisaalta lisääminen järjestäytyneissä ? Selkeät säännöt sopimiseen ? Onko työpaikoilla tähän luottamusta, osaamista ja intressiä? ? Ei kriisisopimista ? Tukee järjestäytymistä ? Nykyiset pykälät ovat kunnossa, mutta osaaminen ei ? Sopimukset tehtävä aina kirjallisesti ja niistä voitava päästä eroon ? Päätettävä, missä riidat ratkotaan ? Eivät saa supistaa aluetta, joka työehtosopimuksilla on katettu Otteita Harri Hietalan puheenvuorosta työmarkkinalakimiesten seminaarissa Helsingissä 30.9. Sipilän hallituksen on tarkoitus julkistaa selvitysmiehen raportti paikallisesta sopimisesta 15.10. Samalla hallitus kertoo esityksestään leikata 200 miljoonan euroa ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Seuraa www.metalliliitto.fi ja facebook.com/metalliliitto Näistä järjestäytymätön työnantaja saa jo päättää ? Työajan lyhennyksen säästäminen tai pitämättä jättäminen ? Säännöllisen työajan järjestäminen ? Ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujakso ? Alaikäisten vähimmäispalkkaus ? Työkohtainen palkka ? Kustannusten korvausten maksaminen kerran kuussa ? Lopputilin maksaminen seuraavan säännöllisen palkanmaksun yhteydessä ? Liukuva työaika ? Irtisanomisen peruuttaminen ? Urakkahinnoittelut Lähde: Suomen Yrittäjät Maan hallitus on lähtenyt tekemään politiikkaa ja päätöksiä, jotka eivät selvästi kään ole hallituksen täydessä hallinnassa. Päätösten taustavalmistelut ovat olleet puutteellisia eikä niiden vaikutuksia ole ajateltu loppuun saakka. Hallituksen päätös perua sunnuntaija ylityökorvausten leikkaukset oli oikea. Pakottavaa lainsäädäntöä ei kuitenkaan peruttu muiden työmarkkinoita ja työelämää koskevien esitysten osalta. Metalliliitto ei hyväksy missään muodossa pakko lakeja ja työnteki jöiden työsuhteiden heikennyksiä. Pakottava lainsäädäntö sotii vapaata sopimusoikeutta vastaan ja on paitsi perustuslain niin myös kansainvälisten sopimusten hengen vastainen. SAK valmisteli oman esityksensä parantaa Suomen kilpailukykyä nopeasti ja oikeu den mukaisesti ilman, että työehdot heikentyvät. Esitys ei kelvannut hallitukselle tai työnantajille. Työmarkkinajärjestöjen neuvotteluja kuitenkin päätettiin jatkaa SAK:n esityksen pohjalta. Sen sijaan, että hallitus yrittää kurittaa vain palkansaajia, katse pitäisi kääntää omistajien ja yritysten suuntaan. On epäoikeudenmukaista vaatia palkansaajia joustamaan, kun yritykset maksavat ylisuuria osinkoja ja pahimmassa tapauksessa samaan aikaan irtisanovat työntekijöitään. Palkansaajien työehtojen heikennykset eivät myöskään lisää työpaikkoja. Jos hallitus ei peruuta pakkolakeja, edessä ovat levottomat ajat. On selvää, että jos työehtoja ja palkkoja hallituksen toimesta leikataan, haemme ensi syksyn sopimusneuvotteluissa menetettyjä etuja takaisin. Metalliliitto ei hyväksy pakkolakeja RIKU AALTO Metalliliiton puheenjohtaja AHJ1513_1-23.indd 5 7.10.2015 11:21:50
13 15.10.2015 Uusi ammattiosasto ? Liittohallitus on hyväksynyt Tampereen Tekstiilityöntekijät ry:n liittymisen Metalliliittoon. Osastolle myönnettiin ero TEAM ry:n jäsenyydestä. ? Osaston järjestäytymisnumero on 305 ja jäseniä on yli 400. ? Osaston työntekijät työskentelevät Valmet Technologies Oy:ssä (entinen Tamfelt), joka on noudattanut teknologiateollisuuden työehtosopimusta vuodesta 2010. Metalliliiton hallitus kehotti osastoa vaihtamaan nimensä paremmin omaa alaansa kuvaavaksi. Mikä fiilis? Kolme keskusjärjestöä kampanjoi huumorin voimin televisiossa ja muissa tiedotusvälineissä loka– marraskuussa. Ammattiliittoihin kuulumattomia houkutellaan jäseniksi. Sipilän Suomessa kannattaa liittyä liittoon ennen kuin on liian myöhäistä! SEURAAVASSA AHJOSSA Valmistus liikkuu nyt tännekin päin. Osaaminen houkuttelee ulkomaalaisfirmoja Suomeen. TI ES IT KÖ ? ? Hallituksen pakkolakisuunnitelmia vastaan osoitti Helsingissä mieltään A? 3?000 B? 10?000 C? 15?000 D? 30?000 ? ? Suomen yleisin veriryhmä on A? A+ B? B+ C? BD? O+ ? ? Montako kananmunaa on strutsin munan tilavuus A? 5 B? 15 C? 25 D? 35 ? ? Tanskalaisen Lars Ulrichin bändi on A? Iron Maiden B? Mötörhead C? Led Zeppelin D? Metallica ”En neuvottelijana koskaan joutunut epäilemään ay-liikkeen kädenpuristusta. Joskus oli vilkaistava, ovatko kaikki omat jalaksilla – ja joskus piti poliitikkoja auttaa hangesta takaisin rekeen.” Lasse Laatunen EK:n eläköitynyt työmarkkinajohtaja Aamulehti 23.9.2015 E R K K I LA IT IL A 6 OIKEAT VASTAUKSET SIVULLA 46 13 15.10.2015 Haku 31.10. mennessä Metalliliiton ja If Vahinkovakuutusyhtiön turvallisuustuen teema on VARAUTUMINEN SYKSYN PIMEYTEEN. Tuella lisätään jäsenten arjen turvallisuutta. Hakijana voi olla yksittäinen jäsen, kaveriporukka, ammatti osasto, nuorisojaosto jne. Tuen on hyödynnettävä useampaa liiton jäsentä ja sitä voi hakea kolmasti vuodessa. LISÄTIEDOT www.metalliliitto.fi/turvallisuustuki, Kaisa Niskanen, kaisa.niskanen@metalliliitto.fi, puh. 020 77 41071 ja Jouni Salonen, jouni.salonen@metalliliitto.fi, puh. 020 77 41134. Parhaille ehdotuksille myönnetään tukea joko tuotteina tai rahana. Aiemmin on myönnetty mm. elvytyssuojia ensiapukurssin kävijöille ja turvallisuuspakkauksia nuorisojaoston laivaristeilylle. KULTTUURIHARRASTAJIEN ETSINTÄKUULUTUS Harrastatko esiintymistä, kirjoittamista tai erilaisia kädentaitoja vaativaa taiteen tekemistä? ? ? ? ? Luettelon tietoja kulttuuriharrastajista saa vain aluetoimistoista sekä tasa-arvoja kulttuuritoimitsija Kirsti Anttilalta. Näin turvataan yksityisyydensuoja. OLET JUURI ETSIMÄMME HENKILÖ! Liiton, toiminta-alueiden, seuturyhmien ja ammattiosastojen tilaisuuksiin tarvitaan esiintyjiä. Julkaisuihin tarvitaan tekstejä ja kuvia. Kulttuurija vapaa-aikatoimikunta kerää luetteloa liiton kulttuuriharrastajista. I lmoittautumiset 31. joulukuuta mennessä: Kirsti Anttila puh. 040 587 4450, kirsti.anttila@metalliliitto.fi tai Pia Toivanen puh. 020 77 41151, pia.toivanen@metalliliitto.fi LIITON LOMAOSAKKEIDEN KEVÄÄN HAKU PÄÄTTYY 25.10. TUTUSTU KOHTEISIIN WWW.METALLILIITTO.FI TÄYTÄ HAKEMUS TAI SOITA NUMEROON 030 687 0400 ARVONTA 27.10. www.metalliliitto.fi >Jäsenyys >Jäsenedut > Liiton lomat Käyttäjätunnus: metalliry Salasana: metalliry Sinäkin voit vaikuttaa tulevaisuuden työelämään, sillä sehän menee näin: Ammattiliitot neuvottelevat työelämän pelisäännöistä. Jos ammattiliittoja ei olisi, tuskinpa maksettaisiin asiallisia palkkojakaan. OLISIHAN SE AIKA LIITTYÄ AMMATTILIITTO ON. Mikäfiilis.fi ammattiliittolais et sak • akava • sttk V IL LE K O K K O LA AIKA-palstan vuoden 1962 valokuvassa (Ahjo 11/2015) esiintyi Alvi Lehtimäki helsinkiläisestä Kiitoketju Oy:stä. Hänet tunnisti poika Lasse Lehtimäki. Viimeistään 1.11. Metalliliiton jäseneksi liittyneellä on oikeus perustaa valitsijayhdistys liittokokousvaaleihin. Huom! Lomakohdetaulukossa (Ahjo 12) on virhe. Tampereen Kylpylässä viikolla 12 majoitus ei ole 4+4 vaan 4+2 (66 m 2 ). AHJ1513_1-23.indd 6 7.10.2015 11:21:53
15.10.2015 13 TA LO U S ”Tähtäimessä taitaa olla tessien yleissitovuuden ja ay-liikkeen purku.” H E IK K I L E H T IN E N / U P 7 Piippu nousee, työvoimaa etsitään TYÖPAIKAT Äänekoskelle kohoaa komea piippu. Jättimäisen sellutehtaan työmaa tulee ensi keväänä tarjoamaan töitä yli 2 000 hengelle. Työntekijävahvuus on vasta vajaat pari sataa henkeä, mutta lisää rekrytoidaan koko ajan. Metsä Groupiin kuuluvan MetsäFibren tehdas on suomalaisen metsäteollisuuden historian suurin investointi. Uutta tuotantolaitosta rakennetaan keskelle toimivaa tehdasaluetta, vanhan sellutehtaan, kartonkitehtaan ja kemiantehtaiden naapuriksi. – Meille ei ole vielä tullut Metallin jäseniltä mitään kyselyjä tuosta työmaasta, sanoo Jyväskylän aluetoimitsija Ilkka Terimaa. Ammattiliitot ovat alustavasti sopineet työmaan edunvalvonnasta. Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu tulevat Rakennusliitosta, jonka sopimusta Äänekoskella noudatetaan. – Osa työntekijöistä on meidän jäseniä, osa sähköliittolaisia. Kyllä meidänkin toimitsijoille varmaan tulee mahdollisuus vierailla työmaalla, jos tarve vaatii. Varmaan siellä ensi keväänä muutama sata hitsaria tarvitaan. Varsinkin siinä vaiheessa tulee meidän porukkaamme, kun aletaan koota koneita ja tuotantolinjoja, Terimaa ennakoi. Merkittävä osa työntekijöistä tulee epäilemättä olemaan ulkomaalaisia, kuten Olkiluodon ydinvoimalan työmaallakin. Tämä asettaa edunvalvonnalle omat haasteensa. Työntekijämäärä on nousemassa vauhdikkaasti ja on parin kuukauden päästä jo viitisen Hallitus on keväästä alkaen pitänyt puhetta ”kilpailukykyloikasta” tavalla, jota harva on ymmärtänyt. Syyskuun alussa hallitus ilmoitti antavansa tukun lakiesityksiä, jotka tähtäsivät johonkin aivan muuhun. Muualla, esimerkiksi Nordeassa, on puhuttu paljon suoremmin asiasta, joka lienee hallituksenkin tähtäimessä. Elokuussa Nordean ekonomistit Jan von Gerich ja Heidi Schauman luettelivat kollegoidensa avustamana kuusi haastetta, jotka Suomen pitäisi hoitaa taloutensa kuntoon saattamiseksi. Yksi niistä oli ammattiyhdistysliikkeen neuvotteluvoiman pienentäminen asteittain ja paikallisen joustovaran lisääminen niin irtisanomisissa, palkoissa kuin työajoissakin. Syyskuun alussa, vähän ennen kuin hallitus esitteli pakkolakihankkeitaan, samainen von Gerich totesi hallituksella olevan keinot parantaa kilpailukykyä. Ensimmäisenä listalla oli työehtosopimusten yleissitovuuden poistaminen, vaikka seurauksena olisikin yleislakko. Hallituksen ilmoitettua lakiesityksistään von Gerich arvioi toimia Financial Times -lehden nettisivuilla. Hän piti niitä myönteisenä askeleena, mutta vasta ensimmäisinä: ”Mutta ainoa tie, jolla Suomella on tulevaisuus, on se, että muutetaan vanhaa mallia ja että ay-liikkeellä ei ole sellaista valtaa kuin tällä hetkellä.” Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos kiteytti linjan, joka sitten taitaa olla Nordean linja, puhuessaan Mainontapäivä -tapahtumassa Helsingissä syyskuun puolessa välissä. Wahlroos moitti niitä, joiden mielestä hallituksen esitykset rikkovat sopimusvapautta. Hänen mielestään suurin sopimusvapauden rikkomus on työehtosopimusten yleissitovuus. Yleissitovuudesta pitää luopua ja saman tien heikentää työttömyysturvaa, jotta työnteko alkaisi kiinnostaa. Suoraa puhetta KA SV O T MILLOIN JA MITEN TULIT TALOON? Vuoden 2012 alussa. Työskentelin aiemmin Pioneeriliitossa. Olen elämäni aikana tehnyt myös peltipurkkeja, postinjakoa ja lapsia. MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Neuvon erilaisissa jäsenasioissa, pidän yllä rekistereitä ja järjestän tapahtumia. Eilen päiväni alkoi 400 kirjeen postittamisella. MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT? Aika hyvin minut prepattiin tähän hommaan, suurempia yllätyksiä ei ole tullut vastaan. Aiempi kokemus järjestötyöstä on auttanut. MIKÄ ON PARASTA TYÖSSÄSI? Jäsenten auttaminen. Se hetki, kun tietää, että asia on selvinnyt ja että toinen on tyytyväinen. MITEN VAPAA-AIKASI SUJUU? Aloitin kesällä kalastusharrastuken tietämättä mitään aiheesta. Saalista tuli pari kiloa. Lähinnä maapalloa ja salaattia (mutaa ja levää). TAMPEREEN ALUETOIMISTON TOIMISTOSIHTEERI IRA LOD-VILLBERG Ketkä tekevät töitä liitossasi? sataa. Rekrytoijilla on jatkuva haku päällä. Vuokratyöyritystä pyörittävä Janne Parantainen valittaa, että TE-toimistojen byrokratia hankaloittaa pätevän työväen löytämistä. – Jos ottaa työkkäriin yhteyttä ja kysyy, onko teillä hitsareita, sieltä ei saa yhdenkään ihmisen tietoja. Pitää osoittaa olemassa oleva työpaikka. Ei riitä, että työ on varmasti alkamassa kuukauden tai kahden päästä. Tähän hallinnon älyttömyyteen on syynä tietosuojalaki. Jos ja kun hitsari löytyy, hänen on osoitettava pätevyytensä luokkahitsarina. – Yksi kaveri kävi juuri Tampereella tekemässä luokkahitsaustestin. Tuhat euroa maksoi firmalle, mutta se oli ammattimies, meni läpi reilusti ja pääsi aloittamaan työt, kertoo Parantainen. Projektijohtaja Timo Merikallio epäilee, että kotimaisista hitsareista voi tulla pula. – Toivomme, että saamme mahdollisimman paljon kotimaista työvoimaa. Mutta realiteetti on, että muitakin kieliä kuin suomea tullaan kuulemaan. Merikallio vakuuttaa, että pelisäännöistä pidetään kiinni ja että verottajakin saa osansa. – Meillä on hyvin tiukka kontrolli harmaan työvoiman torjunnassa. Kaikkien asioiden täytyy olla kunnossa, ennen kuin kulkulupa myönnetään. Meillä on pääurakoitsijana vastuu tästä. MIKKO NIKULA HITSAREILLE TILAUSTA M A TT I SA LM I P U H E E N A I H E OIKAISU Rauman telakasta kertoneen jutun kuvatekstissä esiintyi nimi Timo Laukkanen (Ahjo 12/2015). Oikea nimi on Timo Luukkonen. Toimitus pahoittelee virhettä. Sinäkin voit vaikuttaa tulevaisuuden työelämään, sillä sehän menee näin: Ammattiliitot neuvottelevat työelämän pelisäännöistä. Jos ammattiliittoja ei olisi, tuskinpa maksettaisiin asiallisia palkkojakaan. OLISIHAN SE AIKA LIITTYÄ AMMATTILIITTO ON. Mikäfiilis.fi ammattiliittolais et sak • akava • sttk AHJ1513_1-23.indd 7 7.10.2015 11:21:58
13 15.10.2015 Yli kaksikymmentä vuotta kestänyt urani Ahjon kolumnistina päättyy tähän kirjoitukseen. Olen pääsääntöisesti käsitellyt kirjoituksissani talouteen liittyviä asioita. Tämä lienee ymmärrettävää, koska olen koulutukseltani kansantaloustieteilijä ja talouden seuranta on kuulunut työtehtäviini. Aloitin työni Metalliliitossa vuoden 1990 toukokuussa. Muistan, miten eräät henkilöt vakuuttivat minulle 1990-luvun alussa, että metalliteollisuus on supistuva ala. Metalliteollisuuden työllisyys oli laskenut tasaisesti 1980-luvulla ja työllisti ennen 1990-luvun alun lamaa 190 000 henkeä. Laman aikana työllisyys painui 150 000 henkeen. Lamasta kuitenkin noustiin. Vuonna 2001, ennen IT-kuplan puhkeamisen aiheuttamaa taantumaa, metalliteollisuus työllisti 216 000 henkeä. Myös elektroniikkateollisuuden työllisyys oli tuolloin huipussaan. Kuplan puhkeamista seurannut taantuma vei taas noin 15 000 työpaikkaa metalliteollisuudesta. Suomen metalliteollisuus nousi siitäkin taantumasta. Vuonna 2008 metalliteollisuus työllisti enemmän ihmisiä kuin koskaan aikaisemmin: 228 000 henkeä. Eikä nousu johtunut Nokia-vetoisesta elektroniikkateollisuudesta. Elektroniikkateollisuuden työllisyys ei noussut IT-kuplan puhkeamista edeltäneelle tasolle. Nousu johtui erityisesti konepajojen työllisyyden paranemisesta. Konepajat työllistivät vuonna 2008 enemmän ihmisiä kuin koskaan aikaisemmin. Yhdysvalloista alkaneen finanssikriisin aiheuttama nykyinen taantuma on heikentänyt metalliteollisuuden työllisyyttä 50 000 hengellä. Jälleen on kuulunut mielipiteitä, että metalliteollisuus ei nouse tästä taantumasta. En ole ennen ollut samaa mieltä synkistelijöiden kanssa enkä ole nytkään. Suomalaisella metalliteollisuudella on hyvät mahdollisuudet pärjätä myös tulevaisuudessa. Uusien teknologioiden, automatisaation ja tietotekniikan hyväksikäyttö antaa siihen mahdollisuuden. Tuotannon rakenne voi muuttua, ja uusia tuotteita tulee. Työtehtävien sisällöt ja työn tekemisen tavat voivat muuttua radikaalistikin, mutta niin pitääkin tapahtua. Suomalaisen metalliteollisuuden pitää kulkea kehityksen eturintamassa. Se edellyttää, että ammatillisessa koulutuksessa otetaan huomioon uuden teknologian vaatimukset. Myös työuran aikana on panostettava henkilöstön koulutukseen. Osaaminen on se voimavara, jonka varassa pärjätään kansainvälisessä kilpailussa. Ai niin, miksi kolumnistin urani päättyy? Siksi, että jään ensi vuonna eläkkeelle. Toivotan kaikille lukijoilleni ja muillekin liiton jäsenille menestystä tulevien vuosien koitoksissa. PS. Muistakaa pitää huolta tuottavuuden kehittämisestä. KO LU M N I P U H E E N A I H E 8 ”Metalliteollisuuden pitää kulkea kehityksen eturintamassa.” Viimeistä viedään JORMA ANTILA Metalliliiton tutkimuspäällikkö Missä kunnossa ketjusi on? YLIVOIMAVIIKKO Metalliliiton työntekijät ja aktiivit ottavat ensi viikolla käyttöön liiton uuden Edunvalvonta on joukkuelaji -tunnuksen. Ylivoimaviikoksi nimetyllä viikolla liitto vierailee ja toimii näkyvästi sadoilla eri työpaikoilla ympäri Suomen. Kampanjatunnuksen mukaiseen jäsenhankintaviikkoon osallistuu liiton koko henkilökunta. Henkilökunta ei kampanjoi yksin vaan yhdessä luottamushenkilöiden ja aktiivien kanssa. – Uuden tunnuksen sanoma on se, että teemme työtä joukkueena. Yhdessä tekemällä ja kokemalla pystymme vahvistamaan joukkuettamme, Metalliliiton joukkuetta, järjestämisvastaava Aslak Haarahiltunen kertoo. Yhdessä tekemisen meininkiä on jo harjoiteltu järjestämistyössä. Monella työpaikalla tulokset ovat olleet hyviä. Työpaikoille on luotu toimivia ketjuja, ja työpaikan joukkueeseen on puhallettu hyvä ayhenki, edunvalvontaa on parannettu ja liittoon saatu uusia jäseniä. – Ensi viikolla jokaisen työpaikan luottamusmies on tarkoitus saada mukaan tähän samaan yhteishenkeen ja huoltamaan omaa joukkuettaan eli lähestymään kaikkia niitä, jotka eivät vielä ole liiton jäseniä. Haarahiltunen kutsuu kaikki muutkin kuin luottamushenkilöt mukaan joukkueeseen. – Jokainen voi pyytää omaa työkaveriaan mukaan. Mitä enemmän kentällä on omia, sitä parempi on tulos, kuten maajoukkuevalmentaja Jukka Jalonenkin sanoo. Jäsenhankintakampanjaa tukevat verkko sivut www.joukkuelaji.fi avautuvat maanantaina 19.10. Sivuilta voi käydä esimerkiksi katselemassa, mitä Jukka Jalosella on sanottavaa, liittymässä liiton jäseneksi tai lukemassa joukkuepelija avainpelaajatarinoita eri työpaikoilta. Työpaikkojen luottamushenkilöille on tällä viikolla postitettu kampanjaviikkoon liittyvää materiaalia. Joihinkin työpaikkoihin liiton henkilökunta on yhteydessä puhelimitse. Edunvalvonta on joukkuelaji -tunnus näkyy ensi viikolla myös valtakunnallisissa medioissa. Haarahiltunen muistuttaa, että viime aikojen yhteiskunnallinen tilanne on palkansaajien kannalta ollut niin vakava, että joukkueen vahvistamisen aika on juuri nyt. – Maan hallitus tekee päätöksiä, jotka kyseenalaistavat sekä sopimisen oikeuden että työntekijöiden työehdot. Siksi meidän on oltava vahvoja. Edunvalvonta on joukkuelaji -kampanja viestii, että ”meidän on yhdessä pidettävä huolta siitä, että ketjumme työpaikoilla, ammattiosastoissa ja liitossa ovat hyvässä kunnossa”. Metalliliiton joukkueeseen kuuluu erilaisia ihmisiä, joilla on sama päämäärä: jäsenten työja palkkaehtojen parantaminen. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN TULE MUKAAN JOUKKUEE SEEN. Joukkuelaji .fi-sivu avataan 19.10. Katso video, osallistu kilpailuun ja voita suosikkijoukk ueesi kausikortti! AHJ1513_1-23.indd 8 7.10.2015 11:22:02
15.10.2015 13 T E K S T I K IR SI TÖ R M Ä N E N -P E TM A N K U V A P E K K A E LO M A A A M M AT T I L A I N E N 9 LEVYTYÖKESKUKSEN KÄYTTÄJÄ NIKO SYRJÄLÄ, 25 TYÖPAIKKA Darekon Oy, Nurmijärvi ”Parasta on laittaa kuteet niskaan” Kuinka kauan olet työskennellyt Darekonilla ja millainen koulutus sinulla on? 4,5 vuotta. Metallialan perustutkinto. Mikä on työtehtäväsi? Olen levytyökeskuksen käyttäjä. Siirryin tälle työpisteelle keväällä ja opettelen tätä hommaa vielä. Olen haaveillut tästä kouluajoista saakka. Teetkö töitä vain yhdessä työpisteessä? Osaan tehdä töitä myös puristinsekä poraja kierresoluissa. Jos omalla työpisteellä on hiljaista ja muualla kiireistä, menen auttamaan. Aikaisemmin työskentelin puristinsolussa. Tunnetko olevasi oikealla alalla? Olen ajatellut jäädä tälle alalle. Arvostaako työnantaja työtäsi? Uskoisin, että arvostaa. Kiitosta tulee silloin tällöin, mikä on tietysti hyvä asia. Mikä työssäsi on mukavinta? Se, kun saa aamulla ajaa auton tuohon parkkiin ja laittaa kuteet niskaan. Mikä ikävää? Pääsääntöisesti kone toimii. Jos ei, silloin ratkotaan vaan ongelmia. Missä asut ja keitä perheeseesi kuuluu? Hyvinkäällä. Neljä sisarusta ja isä. Mitä teet vapaa-ajallasi? Oleskelen kotona, käyn kuntosalilla ja lenkkeilen. AHJ1513_1-23.indd 9 7.10.2015 11:22:05
10 13 15.10.2015 T E K S T I M IK K O N IK U LA K U V A T JA A K K O H E IK K IL Ä (T O R N IO ) V E SA R A N TA (R A A H E ) A R I N A K A R I (I M A T R A ) AHJ1513_1-23.indd 10 7.10.2015 11:22:12
11 15.10.2015 13 Terästä tuotetaan maailmassa enemmän kuin sitä kulutetaan. Suomen kolmen tehtaan valttina on erikoistuminen – ja osaavat työntekijät. Vielä sulaa teräs Suomessa AHJ1513_1-23.indd 11 7.10.2015 11:22:15
13 15.10.2015 12 Tekemistä on vuosien varrella tehostettu. Muualla vastaavaa toimintaa pyörittää suurempi väkimäärä. Näin oli esimerkiksi Outokumpuyhtiön terästehtaalla Saksan Bochumissa, joka suljettiin kuluvan vuoden toukokuussa. – Saksalaiset kävivät täällä ja näkivät vuoronvaihdon. He kysyivät, missä loput ovat? Vastattiin, että ei meillä ole muita. He eivät meinanneet uskoa, että tuotantoa tehdään vuorossa näin pienellä työntekijämäärällä. Tehostaminen vietiin jo lähelle äärirajoja. – Särkymisvaraa ei ollut enää juuri lainkaan. Oltiin melkein siinä tilanteessa, että jos yksi ukko puuttuu, koko laitos seisoo. Nyt tätä tilannetta on onneksi vähän helpotettu. Panostaminen työntekijöiden monitaitoisuuteen on ollut yksi keino hakea tehokkuutta. Tätä Keskitalo pitää hyvänä. – Prosessimies voi toimia kesäaikaan vapaaehtoisesti kunnossapitomiehenä. Jos linja seisoo ja omat työntekijät osaavat asian korjata, niin sehän on säästöä firmalle, kun ei tarvitse ottaa ulkopuolisia. Kuka tuntisi koneen paremmin kuin sen käyttäjä? Kun kuuluu pieni outo ääni, käyttäjä tietää heti, että nyt on laakeri viallinen. Vähän niin kuin vanhan auton omistaja tietää... TISKIALTAAN ELÄMÄN PÄÄTEPISTE Tornion tehdas, satama-alue mukaan luettuna, on pinta-alaltaan reilut 600 hehtaaria. Globalisaatio näkyy alueella esimerkiksi jättimäisinä romumetallivuorina – tai oikea ilmaus on kierrätysteräs. Noihin vuoriin päätyy amerikkalaisten ja kiinalaisten vanhoja tiskialtaita, kattiloita, haarukoita ja veitsiä. – Leathermaneja, puukkoja… Fiskarsin tehtailta tulee saksia. Jos saksissa on pienikin naarmu tai muu laatuvirhe, ne lähetetään meille, luettelee Keskitalo. Vuorissa kierrätysteräs odottaa sulatustaan. Tuntuu erikoiselta ajatella, että moni esine on matkustanut puolen maapallon ympäri muuttuakseen taas raaka-aineeksi, jota esimerkiksi autoteollisuus käyttää, tai muuttuakseen taas tiskialtaiksi, haarukoiksi tai veitsiksi. Torniossa maailmanlaajuiset teräsvirrat ovat arkipäivää. – Kiinaan tämän alan työpaikkoja valuu. EU laittoi kiinalaiselle teräkselle tullit, mutta vaikutus ei vielä ole suuremmin näkynyt. Pitkään tästä komissiolle meiltäkin kirjelmöitiin. Esimerkiksi Outokumpu Personal Forumin työvaliokunta kyseli, mitä EU aikoo tehdä kiinalaisten dumppaukselle (teräksen myynnille polkuhintaan). Ehkä kyselyilläkin oli jotain vaikutusta, sanoo Keskitalo. HISTORIA: Outokumpu Oy perustettiin 1932 valtioenemmistöisenä kaivosyhtiönä. Tornion tehtaan toiminta alkoi 1976 ja ruostumattoman teräksen valmistus 2000. NYKYPÄIVÄ: Outokumpu Stainless Oy on teräsalan suurin toimija Euroopassa. Tehtaita myös Pohjois-Amerikassa ja Kiinassa. Henkilöstöä maailmanlaajuisesti noin 12 000. Torniossa työntekijöitä 1?200, toimihenkilöitä 400. ”Se plussaa tuottava yksikkö” Työsuojelupuolella oli palaveria palaverin päälle. Nyt on neuvottelua neuvottelun päälle, pääluottamus mies Ari Keskitalo sanoo. Aiemmin 13 vuotta työsuojeluvaltuutettuna toiminut Keskitalo valittiin vuodenvaihteessa pääluottamusmieheksi. Neuvottelupöydissä edunvalvojan elämää vaikeuttaa se, että ympäri maailmaa toimivan jättiyhtiön taloustilanne on tukala. Tilinpäätös on ollut tappiollinen kahdeksana perättäisenä vuotena. Velkaantumisaste on 100 prosenttia. – Mutta me Torniossa ollaan se plussaa tuottava yksikkö. Se antaa vähän selkänojaa, lisää Keskitalo. TERÄS on yleisnimi rautavaltaisille metalliseoksille, joita voi muokata valssaamalla tai takomalla. Teräksen ominaisuudet riippuvat sen rakenteesta, joka määräytyy hiilestä, seosaineista ja valmistusprosessista. Hiilen määrä teräksessä on 0,03-1,7 %. Sulattaja Heikki Nikula käy Haaparannasta töissä. Hänellä on Suomessa nollaverokortti, vain sairausvakuutusmaksu peritään tilistä Suomeen. Muuten hän maksaa veronsa Ruotsiin. Palkka tulee euromääräisenä ja kääntyy pankkitilillä kruunuiksi, kertoo Nikula. Päätuote: Ruostumaton teräs Ari Keskitalo AHJ1513_1-23.indd 12 7.10.2015 11:22:19
15.10.2015 13 13 HISTORIA: Outokumpu Oy perustettiin 1932 valtioenemmistöisenä kaivosyhtiönä. Tornion tehtaan toiminta alkoi 1976 ja ruostumattoman teräksen valmistus 2000. NYKYPÄIVÄ: Outokumpu Stainless Oy on teräsalan suurin toimija Euroopassa. Tehtaita myös Pohjois-Amerikassa ja Kiinassa. Henkilöstöä maailmanlaajuisesti noin 12 000. Torniossa työntekijöitä 1?200, toimihenkilöitä 400. ”Ruotsalaisomistus askel parempaan” Kesällä 2014 ruotsalainen SSAB osti perinteisen Rautaruukin. Alun epäilyjen jälkeen Raahen työntekijät totesivat, että uuden omistajan kanssa voi elää, jopa paremmin kuin vanhan. Tullien asettaminen oli Keskitalon mielestä tarpeellinen suojatoimi. Toisista Euroopan unionin päätöksistä on ollut laivakuljetusten varassa eläville Perämeren teräksentekijöille hänen mukaansa melkoista haittaa. – Niin kuin nyt vaikka tämä älytön rikkidirektiivi. Se koskee pelkästään Itämerta eikä vaikuta mitään Välimerellä. Kilpailuhaittoja täytyy kompensoida omilla vahvuuksilla. Torniolaisten valtti on helppo nimetä. – Laadun varassa me elämme. Ruostumattomasta teräksestä sanotaan, että se on vähän sellainen hyvän ajan tuote. Huonompana aikana ajatellaan, että kyllä se alumiinikin kelpaa. Keskitalo uskoo, että vielä tulee hyväkin aika. Ja huononakin aikana aina joku tarvitsee ja ostaa laatua. AOD2-sulattaja Jani Koivisto poistaa kuonan ja ottaa sulasta teräksestä näytteen. Teräksen kaatolämpötila on 1?600–1?700 C o laadusta riippuen. Jos kaikki on kohdallaan, teräs menee jatkokäsittelyyn senkka-asemalle ja sitten jatkuvavalukoneeseen. HISTORIA: Rautaruukki Oy:n perustivat valtio ja suuryhtiöt 1960. Ruotsalainen SSAB osti yhtiön 2014, ja nimi vaihtui SSAB Raaheksi. NYKYPÄIVÄ: Konsernin terästehtaita Ruotsissa, Suomessa ja Yhdysvalloissa, henkilöstöä maailmanlaajuisesti 17 000. Raahessa työntekijöitä 1 200, toimihenkilöitä 800. Päätuotteet: Kuumavalssatut kelat ja levyt AHJ1513_1-23.indd 13 7.10.2015 11:22:24
13 15.10.2015 14 – Suhtautuminen työntekijöihin on muuttunut monta askelta järkevämpään suuntaan, sanoo pääluottamusmies Mika Vuoti. Taustalla on ruotsalainen kulttuuri, Vuoti arvioi. Muutos on lähtenyt yhtiön ylimmästä johdosta asti. – Meitä kuunnellaan enemmän, jopa kysytään erikseen meidän mielipidettämme. Fuusioyritys on vielä niin uusi, että moni toimintamalli hakee yhä muotoaan. Konsernissa on parhaillaan tekeillä esimerkiksi sopimus EWC-neuvostosta. Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoimintaelimet ovat jo olemassa: niitä on konsernitasolla, divisioonatasolla ja paikallisella tasolla. Suomen ja Ruotsin lisäksi SSAB:llä on terästehtaita Yhdysvalloissa, ja koko konsernilla on yhteensä noin 17 000 työntekijää. KYMMENIEN MILJOONIEN INVESTOINNIT Uusi omistaja on tekemässä Raaheen suurinvestointeja. Niiden arvo mitataan sadoissa miljoonissa euroissa. Rakenteilla on kokonaan uusi, parempaan hyötysuhteeseen yltävä voimalaitos, ja konverttereita uusitaan. Nämä hankkeet valmistuvat kesällä 2016. Myös hiiliinjektiolaitos masuuneille on rakennettu. – Ennen hiili-injektiota siinä masuunin prosessissa käytettiin öljyä, mutta siitä päästään nyt eroon. Kustannukset alenevat ja hiilidioksidipäästötkin pienenevät jonkin verran, pääluottamusmies Vuoti selittää toimintaperiaatetta. Kuten Torniossa, myös Raahessa toimintaa rasittavat Euroopan unionin rikkidirektiivi ja hiilidioksidikiintiö. Ongelmana eivät ole ainoastaan laivakuljetukset poispäin. Myös raakaaineen kuljettaminen tehtaalle on kallistunut. – Raaka-aineen saaminen tulee meille ongelmaksi. Kuusi miljoonaa kiloa raakarautaa tulee päivässä ulos meidän masuuneistamme. Silti uudet investoinnit näyttävät antavan vahvan signaalin Raahen tehtaan tulevaisuuden puolesta. – Olen luottavaisella mielellä. Näitten uudistusten jälkeen meidän prosessimme on aika lailla päivitetty kaikkein uusimman teknologian mukaiseksi, sanoo Vuoti. Näin syntyy teräsrulla kuumavalssauksessa. Pääluottamusmies Mika Vuoti ja asentaja Markku Patanen. 39 vuotta käyttömiehenä tehtaalla toiminut Patanen kertoo pitävänsä työstään, vaikka palkka on ”liian pieni, niin kuin aina”. Teräksen käyttökohteet Euroopassa 2013 Rakentaminen 35 % Autoteollisuus 18 % Koneet ja laitteet 14 % Putket 13 % Kodinkoneet 3 % Muut kulkuvälineet 2 % Muu tarkoitus 2 % Metallituotteet 14 % LÄHDE: Eurofer, lokakuu 2014 AHJ1513_1-23.indd 14 7.10.2015 11:22:26
15.10.2015 13 15 HISTORIA: Ovako Imatra Oy Ab. Ensimmäinen tehdas paikalla 1935. Nimi muuttui Imatra Steel Oy:ksi 1991. NYKYPÄIVÄ: Suurfuusion kautta tehdas tuli osaksi ruotsalais-suomalaista Oy Ovako Ab:tä vuonna 2005. Henkilöstöä yhteensä vajaat 3 000. Imatralla työntekijöitä 420, toimihenkilöitä 150. ”Tilauskanta saisi olla vahvempi” Imatralla Vuoksen rannalla sijaitseva Ovako ottaa joesta valmistusproses sinsa tarvitseman veden. Imatralla on Tornion tapaan uusi pääluotta musmies. Petri Ahvo myöntää, että alku on ollut haastava. – On tullut aika paljon erilaista sisäisten ongelmien ratkaisua. Yhtiön neuvottelukulttuurin sisäistämisessä on ollut opettelua. Mutta ei ole kaduttanut kuitenkaan, että ryhdyin tähän hommaan. Ovako on pienin Suomen kolmesta terästehtaasta. Euroopan talouden takkuaminen tuntuu Imatrallakin. Ovakon päämarkkina-alueet ovat Pohjoismaat ja Keski-Eurooppa. Yhdysvallat, Venäjä ja Aasia ovat pienemmässä roolissa. – Tilauskanta voisi olla parempi, myynti on nyt vaikeaa. Kaivosteollisuus on heikossa tilassa, ja öljyja kaasupuolen tilaukset ovat pienentyneet. Autoteollisuuskin on matalasuhdanteessa, luettelee Ahvo ongelmia. Tilauskanta on kuitenkin ollut niin tasainen, että työntekijöiden vähennyksiin ei ole menty. – Väki on pystytty pitämään töissä. Vähän on palkattu lisääkin. Etupainotteisesti on otettu, nyt vuoden sisällä on tullut joitain kymmeniä nuoria. TARKASTUKSEN KAUTTA MAAILMALLE Imatralla tuotetaan peräti 250:tä eri teräslajia. Raaka-aineena käytetään kierrätettyä rautaromua. Ovakon tangot päätyvät esimerkiksi voimansiirtolaitteisiin ja muuntajiin, akseleihin, hammaspyöriin ja jousiin. Tuotantoprosessin toiseksi viimeisenä lenkkinä toimii tarkastaja Pekka Putto. Hän on ollut Ovakolla kaksi ja puoli vuotta. – Minä tarkastan kirkkaan puolen sorvatut tangot. Katson pituudet ja halkaisijat. Homma on mielenkiintoista, koska mahdollisia muuttujia on niin suuri määrä. Eri lajin teräksistä tarkastetaan eri asioita, Putto selvittää. Kaikkein viimeisin vaihe on tietenkin lastaus. Imatralaiset saavat lastauksen aikana usein muistutuksen siitä, miten globaalia bisnestä terästeollisuus on. Välillä kommunikoidaan jopa piirroksin. – Aina ei tiedä, osaako rekkakuski mitään kieliä. Tässä keväällä oli juuri ranskalainen kaveri, joka ei puhunut sanaakaan englantia. Minä piirsin hänelle kuvia, miten lastaus pitäisi tehdä. Onnistuihan se sitten, saatiin tangot turvallisesti autoon ja matkalle Bulgariaan, kertoo pääluottamusmies Ahvo. a Pekka Putto Päätuote: Kuumavalssattuja ja jatkojalostettuja tankotuotteita pyöröja ja neliötankoina Terästä yli tarpeen ? Maailman teräsmarkkinoiden ongelmana on liikatuotanto. Euroopan ulkopuolelle, varsinkin Kiinaan, on syntynyt paljon uutta tuotantoa, ja tuonti EU-alueelle on kasvanut. Kiinalaiset tekevät halpaa perusterästä. Eurooppa keskittyy kalliimpiin teräslaatuihin, mutta Euroopassakin monet laitokset ovat lisänneet tuotantoaan. Ylikapasiteetin määrästä tutkijoilla ja asiantuntijoilla on keskenään erilaisia näkemyksiä. ? 2000-luvulla raaka-aineet ovat kallistuneet, ja teräksen tekijöille on jäänyt kakusta entistä pienempi siivu. Tosin pari viime vuotta raakaaineiden hinnat ovat pysytelleet alhaisina. Energian hinta on tärkeä kustannustekijä vaikuttaen suoraan terästeollisuuden kilpailukykyyn. Esimerkiksi Tornion tehdas käyttää koko Suomen sähköstä peräti neljä prosenttia. Siksi teräksentekijät ovat kannattaneet ydinvoiman lisärakentamista. ? Suomessa teräksen valmistus ja jatkojalostus työllistävät noin 8 000 henkeä. Lisäksi terästuotteiden parissa, muun muassa valimoissa ja metallituotetehtaissa, työskentelee tuhansia. Koko Euroopassa teräsala antaa elannon noin 360 000:lle. Lähteet: TEM:n julkaisu 22/2015, Metalliliiton tutkimusyksikkö, Wikipedia Petri Ahvo AHJ1513_1-23.indd 15 7.10.2015 11:22:32
T YÖY M PÄ R I S TÖ T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O S P E N TT I O TS A M O 13 15.10.2015 16 TERVEYS Korkea verenpaine, liikalihavuus, alkoholi ja tupakka aiheuttavat eniten sairauksia ja ennenaikaisia kuolemia Suomessa. Vaikka suomalaisia uhkaavat samat terveysriskit kuin muitakin länsieurooppalaisia, Suomessa alkoholilla on suurempi merkitys. Muualla Länsi-Euroopassa tupakointi ja korkea verensokeri menevät alkoholin edelle. Kansainvälisessä tutkimuksessa selvitettiin heikentyneen terveyden ja siitä johtuvien kuolemantapausten riskitekijöitä ja trendejä. Riskit aiheuttivat koko maailmassa lähes 31 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa vuonna 2013. Korkea verenpaine on pysynyt maailmanlaajuisesti merkittävimpänä terveysriskinä vuodesta 1990. Vuonna 2013 se oli syynä yli kymmeneen miljoonaan kuolemaan. Huonoihin ruokailutottumuksiin liittyvät sairaudet, kuten sepelvaltimotauti, aivohalvaukset ja diabetes, aiheuttivat maailmanlaajuisesti joka viidennen kuoleman vuonna 2013. Huonoja ruokailutottumuksia ovat esimerkiksi vähäinen hedelmien, kokojyväviljatuotteiden ja vihannesten syönti. Samaan listaan kuuluvat punaisen lihan runsas syönti ja makeiden virvoitusjuomien lipittely. UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari osallistui tutkimuksen tekemiseen. Hänen mukaansa monet suo malaisten sairaudet ja ennenaikaiset kuolemat olisivat ehkäistävissä elintapoja muuttamalla, lisäämällä aktiivista liikuntaa ja välttämällä runsaasti lihavalmisteita sisältäviä ruokia. – Suomalaisten terveys on parantunut vuodesta 1990. Liikalihavuutta, viinan juontia ja tupakointia voidaan vähentää ja fyysistä aktiivisuutta lisätä. Meidän on kehitettävä toimia riskien vähentämiseksi ja kehotettava ihmisiä liikkumaan nykyistä enemmän. Silloin suomalaiset voisivat elää kauemmin terveinä, Vasankari kertoo. Suomen maassa viina vie Sadan miljoonan sijoitus kannatti KUNTOUTUS Kaikki haluavat parantaa ihmisten työssä jaksamista, väittää Työeläkevakuuttajat TELAn kuntoutusasioista vastaava johtaja Eero Lankia järjestön sivuilla julkaistussa blogissa. – Työeläkekuntoutukseen on sijoitettu viime vuosina yli sata miljoonaa euroa vuosittain. Sijoitus on maksanut itsensä takaisin vajaan parin vuoden mittaisella työuran pidentymi sellä. Kuntoutettava ihminen on saanut säilyttää paikkansa työelämässä ja turvatumman toimeen tulon myös työuransa jälkeen, Lankia kirjoittaa. – Siinä voittavat niin työntekijä kuin yhteiskuntakin, Lankia muistuttaa. Yhteistyö kohensi tilannetta kaivoksissa TURVALLISUUS Kaivosalan työturvallisuustilanne on Suomessa parempi kuin teollisuudessa keskimäärin. Kun koko teollisuudessa tapahtuu vuosittain runsaat 30 onnettomuutta miljoonaa työtuntia kohden, kaivosteollisuudessa taajuus on 13,9. Kehityksen takana uskotaan olevan kaivosalan toimijoiden yhteistyö turvallisuuskulttuurin kehittämiseksi. Kaivosturvallisuuden neuvottelukunta on laatinut kriisinhallintaohjeistuksen, johon kuuluvat omat reagointimallit erilaisille onnettomuusskenaarioille. – Näin onnettomuustilanteen alussa jää pois turha pohdinta. Hälytykset osataan tehdä oikeille tahoille oikeaan aikaan ja toiminta saadaan liikkeelle, projektipäällikkö Pertti Kortejärvi kertoo. Hyvä johtaminen vähentää sairauslomia TYÖKYKY Henkilöstön työhyvinvointia edistävät suunnitelmalliset toimet ja mitattavat tavoitteet ovat tuloksellisia sairauspoissaolojen karsimisessa. – Kun koko henkilöstöä koskevat hyvän henkilöstöjohtamisen käytännöt ovat kunnossa, sairauslomia pystytään vähentämään tehokkaasti, kertoo Ilmarisen työhyvinvointijohtaja Kati Huoponen Suomen Yrittäjien nettisivuilla julkaistussa haastattelussa. Hänen mukaansa sairauspoissaoloissa hyvä taso on toimialasta riippuen 2–6 prosenttia vuosittaisesta työajasta. – Keskeistä on, että hyvien henkilöstöjohtamisen käytäntöjen tukemana työntekijät kokevat työnsä merkitykselliseksi ja ovat innostuneita siitä. VitaeLab maksaa postimaksun E LÄ M Ä TE RV EY S ELÄMÄ TERV EY S EL Ä M Ä T ER V EY S ELÄ MÄ TE RV EYS EL ÄM Ä Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS Saan VitaePro-kapseleiden ensimmäisen lähetyksen tutustumishintaan 15,75 (yht. 19,65 sis. toimituskulut 3,90). Tutustumistarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuukausi hintaan 35,40 (sis. postikulut 3,90). Kestotilauksen sopimusehdot ensimmäisessä lähetyksessä, laskun takana. Asiakkuuden voi päättää milloin tahansa. 14 päivän täysi palautusoikeus. Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. V P P R A H A 4 5 1 3 F ? -50% säästä 15,75 VAIN MEILTÄ TILAA JO TÄNÄÄN EI SITOUTUMISAIKAA Uudistettu VitaePro sisältää nyt entistä enemmän vaikuttavia aineita, jotka on räätälöity juuri lihasten ja nivelten hyvinvointiin. Olemme lisänneet VitaeProhon Boswellia serrataa, joka on tuhansia vuosia Intiassa nivelten hyvinvointiin käytetty kasviuute. Lihaksille tutkitusti tärkeän D-vitamiinin määrä on tuplattu sekä lisätty antioksidantti seleeniä, joka suojaa soluja hapetusstressiltä. VitaePro sisältää nyt ainutlaatuisen ja tehokkaan koostumuksen turvallisia, puhtaita ja tieteellisesti tutkittuja ainesosia. Jäykkä ja kankea olo? Sinulle on nyt hyviä uutisia! UUTTA NIVELILLE Uusi ainesosa Boswellia serra ta auttaa pitämään nivelet miellyttävinä. UUTTA LIHAKSILLE Nyt enemmän D-vitamiinia, joka edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. UUTTA VASTUSTUSKYVYLLE Cja D-vitamiinin lisäksi nyt myös seleeniä, jotka edistävät immuunijärjes telmän normaalia toimintaa. VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. SYDÄMELLE Omega-3-rasvahapot (DHA ja EPA) edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus sydämelle 250 mg:lla EPA:a ja DHA:ta (2 kapselia/vrk). VitaePro ® sisältää astaksantiinia, luteiinia, zeaksantiinia, C-, Dja E-vitamiinia, Boswellia serrataa, seleeniä sekä omega-3-rasvahappoja. 92 % käyttäjistä SUOSITTELEE VITAEPROTA! Asiakaskysely 2014, N=834 pitkäaikaista käyttäjää Soita 0206 90030 Ma?pe 8.30?16.30 Paikallispuhelumaksu/MPM Tekstaa TERVEYS 62 numeroon 18333 Normaalihintainen tekstiviesti TILAA HETI! Tilaa netistä: www.vitaepro.? UUD ISTU NUT VitaeLab_Ahjo_nr13_pd1510_225x297_JK.indd 1 28.09.2015 13:41:56 AHJ1513_1-23.indd 16 7.10.2015 11:22:33
VitaeLab maksaa postimaksun E LÄ M Ä TE RV EY S ELÄMÄ TERV EY S EL Ä M Ä T ER V EY S ELÄ MÄ TE RV EYS EL ÄM Ä Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS Saan VitaePro-kapseleiden ensimmäisen lähetyksen tutustumishintaan 15,75 (yht. 19,65 sis. toimituskulut 3,90). Tutustumistarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuukausi hintaan 35,40 (sis. postikulut 3,90). Kestotilauksen sopimusehdot ensimmäisessä lähetyksessä, laskun takana. Asiakkuuden voi päättää milloin tahansa. 14 päivän täysi palautusoikeus. Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. V P P R A H A 4 5 1 3 F ? -50% säästä 15,75 VAIN MEILTÄ TILAA JO TÄNÄÄN EI SITOUTUMISAIKAA Uudistettu VitaePro sisältää nyt entistä enemmän vaikuttavia aineita, jotka on räätälöity juuri lihasten ja nivelten hyvinvointiin. Olemme lisänneet VitaeProhon Boswellia serrataa, joka on tuhansia vuosia Intiassa nivelten hyvinvointiin käytetty kasviuute. Lihaksille tutkitusti tärkeän D-vitamiinin määrä on tuplattu sekä lisätty antioksidantti seleeniä, joka suojaa soluja hapetusstressiltä. VitaePro sisältää nyt ainutlaatuisen ja tehokkaan koostumuksen turvallisia, puhtaita ja tieteellisesti tutkittuja ainesosia. Jäykkä ja kankea olo? Sinulle on nyt hyviä uutisia! UUTTA NIVELILLE Uusi ainesosa Boswellia serra ta auttaa pitämään nivelet miellyttävinä. UUTTA LIHAKSILLE Nyt enemmän D-vitamiinia, joka edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. UUTTA VASTUSTUSKYVYLLE Cja D-vitamiinin lisäksi nyt myös seleeniä, jotka edistävät immuunijärjes telmän normaalia toimintaa. VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. SYDÄMELLE Omega-3-rasvahapot (DHA ja EPA) edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus sydämelle 250 mg:lla EPA:a ja DHA:ta (2 kapselia/vrk). VitaePro ® sisältää astaksantiinia, luteiinia, zeaksantiinia, C-, Dja E-vitamiinia, Boswellia serrataa, seleeniä sekä omega-3-rasvahappoja. 92 % käyttäjistä SUOSITTELEE VITAEPROTA! Asiakaskysely 2014, N=834 pitkäaikaista käyttäjää Soita 0206 90030 Ma?pe 8.30?16.30 Paikallispuhelumaksu/MPM Tekstaa TERVEYS 62 numeroon 18333 Normaalihintainen tekstiviesti TILAA HETI! Tilaa netistä: www.vitaepro.? UUD ISTU NUT VitaeLab_Ahjo_nr13_pd1510_225x297_JK.indd 1 28.09.2015 13:41:56 AHJ1513_1-23.indd 17 7.10.2015 11:22:33
13 15.10.2015 T E K S T I K A T R I K A N G A S K U V A JU H A M E TS O 18 Karhulan Metallityöväen Ammattiosastossa hän toimii nyt varapuheenjohtajana. Reissutöistä huolimatta hän on osallistunut kokouksiin aktiivisesti. Toimintaan Savolainen kaipaisi kuitenkin uusia ideoita. – Kokouksissa käydään läpi, kuka on liittynyt ja kuka kuollut. Ei ole oikein mitään, mikä saisi nuoria pysymään kauaa mukana. Emme varmaan ole ainoa osasto, jolla on samanlaista. Ammattiosastoja saisi hänen mielestään ajaa reippaasti yhteen. – Meidän suunnalta kolme ammattiosastoa pitäisi yhdistää yhdeksi. Ehkä toimijoitakin sitten riittäisi. TIUKKA EI PUOLUEPOLITIIKALLE Liittokokousvaaleissa Savolainen ylsi viime kerralla liittokokoukseen. Metallin valtuustoon hänet valittiin varajäseneksi. – Olen lähdössä ensi vuonnakin ehdolle, mutta ehdottomasti sitoutumattomana. Puoluepolitiikka ei sovi minulle. Puoluepolitikoinnin saisi hänen mielestään kitkeä ammattiosastojen ja ay-liikkeenkin toiminnasta kokonaan. – Meidän pitäisi siirtyä tälle vuosituhannelle ja siirtää puoluepolitiikka taka-alalle. Muuten nuorisoa ei saada mukaan. On kuin punainen vaate, kun heti aluksi ryhmitellään, mihin porukkaan kuulut. – Ammattiosastot ovat yksi niistä paikoista, joissa eivät ole välttämättä mukana pätevimmät ihmiset, vaan paikkoja jaetaan poliittisin perustein. Sitten riidellään keskenään. Ymmärrän toki, että ay-liikkeessä toimivalla ihmisellä voi olla puoluekanta. Mutta ammattiosastossa sen ei tulisi näkyä. Vaikka puoluepolitiikan voisi haudata, ayliikkeen tarve ei ole vähentynyt. – Päinvastoin, sitä tarvitaan enemmän kuin pitkään aikaan. Ammattiyhdistysliikettä syytetään siitä, että se ajaa vain omia etujaan. Sehän on sen tehtävä! Vahvistumisen vuoksi hän pitää Uusi keskusjärjestö -hankettakin kannatettavana. – EK on jo kasannut omat joukkonsa. Pöydän toiselle puolen tarvitaan tasavahva neuvottelija. a TO I M I JA ”Puoluepolitiikka ei sovi minulle.” AMMATTIOSASTON VARAPUHEENJOHTAJA Erkki Savolainen TYÖPAIKKA Sulzer Pumps Finland Oy, Kotka TYÖNTEKIJÖITÄ Kotkan huoltokeskuksessa noin 30, kaikkiaan Suomessa Sulzerilla henkilöstöä noin 630 LUOTTAMUSMIESURA Varaluottamusmies, luottamusmies, pääluottamusmies 1988–2012, Metalliliiton valtuuston 1. varajäsen 2012–, Karhulan Metallityöväen Ammattiosasto 13:n varapuheenjohtaja 2013– Toimintaa, ei politiikkaa – Oli hyvä se sinun kirjoituksesi, työkaveri mainitsee ohimennen Erkki Savolaiselle. Savolaisen viimeisin yleisönosastokirjoitus on julkaistu edellispäivänä Kymen Sanomissa. – Kirjoitin siitä, että maan hallituksella pitäisi olla nyt pelisilmää odottaa palkansaajajärjestöjen esityksiä, hän kertoo. Asentajana Sulzer Pumps Finlandin huoltoja varaosakeskuksessa Kotkassa työskentelevän Savolaisen nimi on tuttu näky maakuntalehtien, Kymen Sanomien ja Etelä-Saimaan, yleisönosastoilla. Hänen mielipidekirjoituksiaan myös julkaistaan harva se viikko. Useimmat käsittelevät työelämää ja ay-liikettä. – Kirjoittaminen on ollut koulusta asti luontainen tapa. Yleisönosastoille olen kirjoittanut viimeiset pari vuotta. Yritän perustella asiat omalta kannaltani, hän toteaa. Mielipidekirjoittaminen on vaikuttamiskeino, jota Savolainen kehottaa muitakin rohkeasti käyttämään. Omaa kirjoitustyyliään hän kuvaa joskus jyrkäksi. – Ne, jotka eivät tunne minua, voivat suhtautua kirjoituksiini hyvin eri lailla kuin nämä kaverit täällä työmaalla. Tarkoitukseni ei silti ole haastaa riitaa. Työpaikalla kirjoituksista tulee jonkin verran palautetta, ”ihan myönteistä”. – Kun kirjoitin työn hinnasta OECD:n tilastojen perusteella, tuli oman ammattiosaston ihmisiltä soittoja, että onko asia tosiaan näin. Suomalainen työ ei olekaan kallista. – Sen toisenlaisen palautteen saa sitten lukea netin kommenttipalstoilta. Olen monta kertaa todennut, että nimimerkin takaa on helppo huutaa. Minä kirjoitan aina omalla nimellä. Mielipidekirjoitusten lisäksi Savolaiselta syntyy niin runoja, laulujen sanoituksia kuin pakinoitakin. Työpaikan kuukausittaisessa henkilöstötiedotteessa hänellä on oma osionsa, Ekin nurkkaus. KÄNNYKÄSTÄ TULLUT TYÖVÄLINE Kotkaan Savolainen siirtyi töihin vuonna 1987. Ahlström Oy oli ostanut 1986 edellisen työpaikan, Savonlinnan Enso-Gutzeitin pumpputoiminnan. Sulzer Pumpsista tuli omistaja 2000. – Tänne haluttiin joku, joka tuntee EnsoGutzeitin tuotteet. Tarjous tuli hyvään aikaan, sillä poika oli pieni eikä tarvittu koulunvaihtoja. Silloinen vaimokin pääsi siirrolla uusiin töihin. Päivääkään en ole tänne lähtöä katunut. – Työsuhteessa tulee ensi vuonna täyteen 40 vuotta. Siirryin vanhana työntekijänä. Asentajan työ ei ole hänen mukaansa vuosien saatossa juuri muuttunut. Kännykästä on kuitenkin tullut tärkeä työväline. Älypuhelimella voi ottaa kuvan kuluneesta osasta ja lähettää sen sähköpostilla. Samoin voi tilata tarvittavat piirustukset ja varaosat. – Myös suhtautuminen turvallisuuteen on muuttunut. Kun lähdetään asiakastehtaalle, turvallisuusasioita käydään ensin läpi netissä, sitten tehtaalla ja niistä vielä raportoidaan jälkikäteen. Asiakastehtaille hän tekee arviolta 20–30 reissua vuodessa. – Olen ikäni takia vähentänyt niitä ja pyytänyt, ettei minua ainakaan ensimmäisenä kysytä. Viime viikolla tosin olin Imatralla ja ylihuomenna olen lähdössä Porvooseen. AMMATTIOSASTOJA YHTEEN Luottamusmiehenä Savolainen on ehtinyt olla yli 20 vuotta: ensin varaluottamusmiehenä, sitten luottamusmiehenä ja jonkin aikaa huollon ja pumpputehtaan yhteisenä pääluottamusmiehenäkin. – Silloinen pääluottamusmies irtisanoutui, ja meillä oli ylimääräinen vaali. Olin vajaan kauden tehtävässä. Sitten saimme hyvän nuoren ehdokkaan, jolle hävisin niukasti. Totesin, että vaali meni kuten pitikin. Meillä on nyt hyvä pääluottamusmies, Iikka Marttinen. Vaikka joku sanoisi, että lähde haastamaan, en lähtisi. – Varaluottamusmiestä meillä ei huollossa tällä hetkellä ole. Se pitäisi kyllä valita. Minuakin on kysytty, mutta olen sitä mieltä, että nuoremmat saisivat hoitaa. Pääluottamusmiehen roolista työpaikalla Savolaisella on vankka näkemys. – Minusta pääluottamusmies ei ole liiton ääni, vaan hänen tehtävänsä on hoitaa paikallisella tasolla työntekijöiden ja työnantajan välisiä asioita. Hän on porukan äänitorvi. On virhe, jos pääluottamusmies tekee neuvotteluissa omia ratkaisuja, eikä edusta porukan mielipidettä. Erkki Savolainen kitkisi puoluepolitiikan ammattiosastojen toiminnasta ja niputtaisi osastoja reippaasti yhteen. AHJ1513_1-23.indd 18 7.10.2015 11:22:33
19 ”Puoluepolitiikka ei sovi minulle.” AHJ1513_1-23.indd 19 7.10.2015 11:22:37
13 15.10.2015 20 T E K S T I SU V I SA JA N IE M I K U V A T PA TR IK LI N D ST R Ö M Miekkarissa – ennen ja jälkeen Ahjo oli paikalla, kun Metalliliiton bussit kaarsivat Olympiastadionin parkkipaikalle mielenosoitus päivän aamuna 18. syyskuuta. Neljä liiton jäsentä kertovat, miksi he olivat lähteneet anivarhain aamulla protestimatkalle Helsinkiin. M ielenosoituksen jälkeen pääministeri J uha Sipilä on ilmoittanut hallituksen muuttavan suunnitelmiaan. Ylityöja sunnuntai korvausten leikkauksista luovutaan. Pääministerin väite tään heltyneen asiassa yksittäisen kätilön kertomuksen ansiosta. Ensimmäisen sairauslomapäivän karenssi ja 80-prosenttinen korvaus muusta sairastelusta jäisivät. Lomarahojakin leikattaisiin. Tämä tehtäisiin mahdollisesti sekä perustuslain että Suomen kansainvälisten sitoumusten vastaisella pakkolailla. ? Ahjo soitti samoille neljälle jäsenelle 30. syyskuuta kysyen, mitä nämä uusista käänteistä miettivät ja mitä tunnelmia mielenosoitus jätti. KIMMO PUHAKKA Allasrivinhoitaja, Kokkola ? Palkaton sairauspäivä ja 80-prosenttinen korvaus sairastamisesta eivät ole oikein. Kukaan ei halua tahallaan sairastaa tai olla pois töistä. Samoin tietysti ylityöt! Ylityötäkin tarvitaan jonkin verran. Niiden, jotka sitä tekevät, joko omasta tahdostaan tai taloudellisesta pakosta, kyllä heidän pitää saada siitä kunnon korvaus. Väite siitä, että protestimme olisi vain ay-pamppujen uhottelua, on ihan höpö höpö -puhetta. Jäsenistö seisoo johtajiensa takana. Nyt alkaa kansalla olemaan pikku hiljaa mitta täysi, sillä näitä säästöjä on jo vuosikaudet revitty työläisten selkänahasta. Tällainen hallituksen linja ei vain enää käy. ? Fiilikset mielenosoituksen jälkeen olivat ihan hyvät. Vielä löytyi ihmisiä, jotka ajavat työläisen asiaa. Nykypäivänä kun on niin paljon heitä, jotka ovat käsi ojossa kyllä ottamassa, mutta eivät itse tee asioiden eteen mitään. Mediassa on helppo puhua kätilöstä, mutta minä luulen, että poliittinen mielenilmaisu loi jo todella kovan paineen. Tai sitten puolueen sisältä on tullut kovasti palautetta ja joku on puhunut Sipilälle järkeä: tästähän tulisi yleislakko ja koko hallitus kaatuisi. Sipilän puheet eivät tietenkään vieläkään tyydytä. Lomarahojen leikkaus on suora palkanalennus ja poissa ostovoimasta. Jostain muualta on säästöt otettava. MIRJA RANTA Tuotekokooja, Kausala ? Tämä sanelupolitiikka on ihan väärin. On väärin, ettei kunnolla neuvotella. Pitää katsoa tulevaisuuteen. Olen itse päivätöissä, eivätkä leikkaukset koske minua henkilökohtaisesti, mutta ne koskevat lapsia ja lapsenlapsia, koko Suomen kansaa, työtätekeviä ihmisiä. Tuntuu pahalta, kun leikkaukset kohdistuvat pahasti meihin pienipalkkaisiin, vuorotyötä tekeviin ja hoitajiin. Ei mene oikeudenmukaisesti, kun pieneltä otetaan. ? En yhtään kadu, että lähdin mielenosoitukseen. Jäi hyvät fiilikset. Siellä oli oikea tunnelma. Puhallettiin yhteen hiileen. Äänenpainoilla, vilkutuksilla ja buuauksilla osoitettiin mielipide, mutta oltiin saman henkisiä ja iloisia. Mielenosoitus antoi voimaa. Olen kertonut työpaikalla paljon tapahtumasta. Joku sanoi, että siellähän oltiin karnevaalitunnelmissa. Minä totesin, että jos olisit ollut itse paikalla, et puhuisi noin. Sipilän ensimmäinen leikkauslista oli ihan katastrofi. Kätilön mielipide oli vain osanen protestia. Massaliikehdintä näytti, mitä mieltä leikkauksista oltiin. Minä toivon nyt, että ay-liike ei lyö hanskoja tiskiin, vaan toimii jatkossa entistäkin voimakkaammin. Yhtään löysiä ei saa antaa. Pakkolait ovat punainen vaate. Kaikesta pitää sopia. AHJ1513_1-23.indd 20 7.10.2015 11:22:41
T E K E M I N E N ... kampanjoi työpaikallasi. ... mielesi notkeaksi. ... hakeudu aikailematta työsuojelukursseille. HE I SY Ö JA W W W .A LL E R G IA .F I/ TU O K SU TO N -V II K K O / W W W .Y O U TU B E .C O M / H A E : A IV O JU M P PA W W W .M ET A LL IL IIT TO .F I/ KO U LU TU S Onko työpai kallasi valtuu tettua ? USKAL TAUDU EHDOK KAAKS I T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O 21 AIVOJUMPPA TE E 15.10.2015 13 ETUOSA TAKAOSA ALAOSA YLÄOSA VASEN OIKEA VIIKKO 26.10.–1.11. TILAA AINEISTOA ALLERGIAJA ASTMALIITOSTA. ... ja huolehdi, että perheenjäsenesi näkyvät. LIIKENNETURVA NÄ Y W W W .L II K E N N E TU R V A .F I W W W .R Y H M A TE A TT E R I. FI ...miten Sipilä demokratian ymmärtää. NÄ E Eduskunta III Susanna Kuparisen politiikkakollektiivi esittää: MIKA VIERUNEN Viimeistelijä, Tampere ? Olemme osoittamassa mieltä omien etujemme puolesta ja sitä vastaan, että hallitus on lähtenyt puuttumaan sellaisiin sopimusoikeusasioihin, jotka eivät sille mitenkään kuulu. Henkilökohtaisesti ylityökorvaukset ja sunnuntaityökorvaukset olisivat minulle ne kaikista pahimmat. Teen vuorotyötä ja nimenomaan viikonloppuvuoroa vielä. Vaikka omalla kohdalla kirpaisi ja pahasti, niin sanon, että ne kaikesta pienituloisimmat pitäisi ottaa paljon tasapuolisemmin huomioon kuin mitä nyt ollaan tekemässä. Ei mene oikeudenmukaisesti. Työnantajapuolelle pitäisi olla enemmän vaatimuksia. ? Sopimisen tie olisi kaikkein miellyttävin. Toivon, että järjestöt pääsisivät yhteisymmärrykseen, mutta en usko, että EK on kovinkaan halukas neuvottelemaan. Se on saamassa hallitukselta niin paljon ilman sopimistakin. Kokoomus haisee tässä taustalla. Tavoitteena on ajaa ay-liikkeen valtaa alas. Luulen, että me joudutaan nöyrtymään ja ottamaan takkiin joissain asioissa, mutta pakkolakeja pitää ehdottomasti vastustaa. Pakkolakien tielle ei pidä lähteä. MARTTI HÄRKÖNEN Työtön, Karkkila ? Suomessa kehutaan, että täällä on maailman paras koulu. Mutta jos siltä viedään varoja, luultavasti syntyy sama tilanne kuin joskus 1960-luvulla: kouluun mentiin eväitten kanssa ja opetus oli mitä satuttiin tarjomaan. Olen itse työtön lähes 40 vuoden valimotyöuran jälkeen, ja minusta on ihan satusetien hommaa puhua työvoimapulasta. Olen ollut työttömänä kaksi vuotta, ja meitä on tällä hetkellä 400 000 työtöntä. Työttömyyden hoitamiseksi pitäisi työaikaa lyhentää, ei pidentää, että saataisiin useammat ihmiset niitä töitä tekemään. Kun katsoo tämän päivän työntekijöitä, he ovat ylirasittuneita. Ihminen ei ole kone. Ne yritykset, jossa on kuuden tunnin työpäivä kahdeksan tunnin palkalla, ne pärjää. ? Mielenosoituksesta jäi ihan hyvä mieli. Siellä oli eri ammattikunnasta edustajia, ihan laidasta laitaan. On näytetty, ettei kolmas osapuoli (hallitus) voi käydä kiinni asioihin, jotka eivät sille kuulu. Ay-liikkkeellä on tehtävänsä eli työläisten puolustaminen, eikä nyt saa livetä. EK pitää hallitusta kirveenään, jolla se lyö työläisiä. Tämä insinööri (Sipilä) hoitelee asioita, joista hän ei mitään tiedä. Näillä toimilla ei Suomen työttömyyttä hoideta. Ostovoimaahan näillä leikkauksilla vaan pienennetään, ja se lisää työttömyyttä. ? Perjantaina 18.9. Helsingin Rautatientorille kokoontui yli 30 000 mielenosoittajaa. He vastustivat hallituksen suunni telmia heikentää työehtoja. Ympäri Suomen yhteensä lähes 300 000 palkansaajaa osallistui erilaisiin mielenilmauksiin. ? Protestipäivän järjestivät kaikki kolme palkansaajien keskusjärjestöä eli SAK, Akava ja STTK. Niiden puheenjohtajat korostavat, että työn tekijäjärjestöjen on mahdotonta hyväksyä hallituksen palkansaajiin kohdistamia pakko toimia tai aikeita rajoittaa työmarkkinajärjestöjen vapaata neuvottelu oikeutta. ? Keskusjärjestöt muistuttavat, etteivät ne vastusta talouden saattamista kuntoon. Mahdollisten toimien on kuitenkin oltava tasapuolisia ja niistä on neuvoteltava kaikkien työmarkkina osapuolien kanssa. Lisää haastatteluja ja tunnelmia mielenilmauksista: www.facebook.com/metalliliitto AHJ1513_1-23.indd 21 7.10.2015 11:22:46
13 15.10.2015 T E K S T I M IK A P E LT O N E N /U P P IIR R O K S E T K R IS TA PA R T T I 22 N Ä K E M YS Tarvitaanko Suomeen ulkomaalaista työvoimaa? Siilinjärven kunnanvaltuutettu JANI KOLEHMAINEN Perussuomalaiset ? Ulkomaalaisia palkattaessa on lupa käyttää tarveharkintaa. ? Työperäistä maahanmuuttoa ei tarvita niin kauan kuin meillä on reservissä lähes 400 000 työtöntä. ? Työntekijöiden tuominen Suomeen töihin viiden euron tuntipalkalle on ammattimaista rikollisuutta. TIMO HARAKKA: Tarvitaan. Maahanmuuttajat tuovat sekä Suomen yhteiskuntaan että talouteen vipinää. Jos maahanmuuttoa ohjataan viisaasti, se lisää talouskasvua Suomessa huomattavasti. Meillä väestön vanheneminen on isompi haaste kuin missään muualla. EU-alueellahan tämä vapaa liikkuvuus toteutuu joka tapauksessa, mutta joillekin aloille tarvitaan työvoimaa myös EU:n ulkopuolelta. JANI KOLEHMAINEN: Joillekin aloille tarvitaan, mutta alat tulee miettiä tarkoin. Joka paikkaan ei ulkomaalaisia tarvita, ja tarveharkintaa on lupa käyttää. MIHIN TÖIHIN ULKOMAALAISIA TARVITAAN? HARAKKA: Periaatteessa mille alalle tahansa. Tunnen it-yrittäjiä, jotka olisivat halunneet palkata työvoimaa ulkomailta ja nimenomaan Venäjältä. Sieltä on ollut turhan hankala palkata osaajia. Rakennusja metallialoille työvoimaa tulee EU-alueelta, lähinnä Itä-Euroopasta. KOLEHMAINEN: Heitä tarvitaan aloille, joita vaivaa suuri työvoimapula. Joillekin erikoisemmille aloille, joiden työvoimatarpeeseen ei kotimaassa pystytä vastaamaan, voidaan palkata ulkomaalaisia. KETKÄ TEKEVÄT ELÄKKEELLE SIIRTYVIEN SUURTEN IKÄLUOKKIEN TYÖT? HARAKKA: Työpaikat eivät ole nollasummapeliä. Vanhat työt ja jopa alat katoavat, uusia tulee tilalle. Ongelma on, että uutta työtä ei synny. Jos Suomi houkuttelee osaamista muualta maailmasta, se luo työpaikkoja myös niille aloille, jotka eivät tällä hetkellä ole vahvoja. KOLEHMAINEN: Kun isot ikäluokat ovat jäämässä pois, ei heidän korvaamisekseen hirveästi ainakaan ulkomaalaisia tarvita. Ei ainakaan niin paljon kuin julkisuudessa on pitkään väitetty. TARVITAANKO SUOMEEN TYÖPERÄISTÄ MAAHANMUUTTOA? HARAKKA: Ehdottomasti. On haihattelua luulla, että kaikki suomalaiset työttömät saadaan työllistettyä ”ensin”. Työttömät eivät työllisty avoimiin työpaikkoihin. Heiltä puuttuu vaadittua taitoa tai työpaikka on väärässä paikassa, usein Etelä-Suomessa, jossa asuminen on kallista. On pakko myös rehellisesti myöntää, että liian moni on jo syrjäytynyt työelämästä. KOLEHMAINEN: Eipä juuri, koska meillä on olemassa olevaa reserviä. Kun työttömänä on lähes 400 000 ihmistä ja nuorisotyöttömyyskin melkein 30 prosenttia, työvoimaa pitää kouluttaa uudelleen. PITÄÄKÖ ULKOMAALAISEN TYÖNTEKIJÄN OSATA SUOMEA? HARAKKA: Ei välttämättä. Työmaakielenä voi hyvin olla esimerkiksi englanti, jos kaikki sitä työmaalla puhuvat. Esimerkiksi Olkiluodon työmaalle on kuitenkin tuotu työntekijöitä, jotka puhuvat vain omaa kieltään. Tästä on aiheutunut vakavaa vaaraa työturvallisuudelle. Suomen kielen täydellisen osaamisen vaatimus on monella alalla täysin turha. Se estää maahanmuuttajien työllistymistä, mikä puolestaan lietsoo maahanmuuttajien vastaista mielialaa. KOLEHMAINEN: Periaatteessa kyllä, mutta tämä riippuu alasta ja työpaikasta. Jos esimerkiksi itärajalle tulee kauppaan töihin ihminen, hän voi pärjätä hyvinkin pelkällä venäjällä ja englannilla. Hoitoalalla on hyvä osata suomea. Rakennusalalla suomen kieli on suureksi eduksi, koska työnjohtokieli on usein suomi. HAITTAAVATKO ULKOMAALAISET TYÖNTEKIJÄT SUOMEN TYÖMARKKINOITA? HARAKKA: Vastaus on tähänkin kyllä. Olkiluodossa on monia esimerkkejä väärinkäytöksistä. Palkat ovat olleet riistotasoa, jos niitä on edes maksettu. Työehtoja on rikottu ja työsuojelua on lyöty laimin. Ammatillinen järjestäytyminen on jopa estetty. Nämä ilmiöt on ehdottomasti saatava kitkettyä. Tarveharkinnan lieventäminen on mahdollista vain, jos säädökset ja valvonta tiukkenevat ja jos rangaistukset rikkomuksista ovat tuntuvia. Suomi tarvitsee osaajia maailmalta, mutta ei halpatyövoiman ihmiskauppaa. AHJ1513_1-23.indd 22 7.10.2015 11:22:46
15.10.2015 13 23 Tarvitaanko Suomeen ulkomaalaista työvoimaa? Kansanedustaja TIMO HARAKKA SDP ? Viisaasti ohjattu maahanmuutto lisää talouskasvua Suomessa. ? On haihattelua luulla, että kaikki suomalaiset työttömät saadaan työllistettyä ”ensin”. ? Käsi sydämelle: kuinka moni suomalainen työtön on jäänyt palkkaamatta, kun työnantaja on ehdoin tahdoin halunnut ulkomaalaisen? Ehdota aihetta! Voit ehdottaa myös keskustelijoita. ahjo@metalliliitto.fi tai Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki KOLEHMAINEN: Voi olla, että ulkomaalaisia riistetään työmarkkinoilla. Esimerkiksi heidän kielitaidottomuuttaan saatetaan käyttää hyväksi ja maksaa liian pientä palkkaa. Tämä polkee normaalia, rehellistä suomalaista yrittäjää ja vääristää kilpailua. Ei ole oikein, että toinen pystyy teetättämän työt aika paljon toista halvemmalla. Rahaanhan tämä ongelma monta kertaa nimenomaan kiteytyy. Iso ongelma on ulkomaalaisten työehtojen seuranta. Ulkomaalaisten tulisi ymmärtää, että heihin pätevät täällä samat lait kuin kantaväestöä edustavaan työvoimaan. Tämän seuraaminen on tosi iso haaste. ONKO HARMAA TALOUS ULKOMAALAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN SYYTÄ? HARAKKA: Ei kokonaisuudessaan, mutta verotuksen, sosiaaliturvan ja työehtosopimusten valvonta on tietysti vaikeampaa sellaisissa tapauksissa, joissa on esimerkiksi pitkiä alihankintaketjuja, joissa on ulkomaalaisia yrityksiä ja eri maalaisia työntekijöitä. Kyllä siinä on harmaan talouden piirteitä. Verottaja on kiinnittänyt asiaan huomiota. Jos Äänekosken biotuotetehtaalle tulee ulkomaisia rakentajia, hallituksella on eväät valvoa ja puuttua väärinkäytöksiin. Eri asia on, löytyykö tahtoa. Nyt vallassa ovat puolueet, jotka ovat vastustaneet harmaan talouden vastaisia toimia, joita SDP on tarmokkaasti toteuttanut. KOLEHMAINEN: Ei se työntekijöiden syytä ole, koska heidän yläpuolellaan on muita toimijoita. Ymmärrän toki, että kun jollekin halpamaasta tulleelle työntekijälle maksetaan Suomessa viisi euroa tunnilta, on se moninkertainen summa verrattuna työntekijän kotimaassa saamaan palkkaan. Ulkomaalaiset työntekijät eivät välttämättä tiedä, että Suomessa on mahdollista saada korkeampaa palkkaa kuin heidän työnantajansa tarjoaa. Minimipalkoista ei välttämättä ole edes kuultu. Tällaisten työntekijöiden tuominen Suomeen töihin viiden euron tuntipalkalle on ammattimaista rikollisuutta. VIEVÄTKÖ ULKOMAALAISET SUOMALAISTEN TYÖTTÖMIEN TYÖPAIKAT? HARAKKA: Eivät. Käsi sydämelle: kuinka moni suomalainen työtön on oikeasti jäänyt palkkaamatta, kun työnantaja on ehdoin tahdoin halunnut ulkomaalaisen? Maahanmuuttoon liittyy toki epäkohtia. On silti harmi, että huhuihin perustuva kaunan lietsonta estää monia ymmärtämästä, että ikääntyvän Suomen talouskasvu on täysin mahdotonta ilman lisääntyvää maahanmuuttoa. Maahanmuutto ei vähennä työpaikkoja, vaan lisää niitä myös suomalaisille. KOLEHMAINEN: Totta kai vievät. Viiden euron tuntipalkka ei ole suomalaisen elintason mukaista ja vie työpaikkoja kalliissa maassa asuvilta suomalaisilta työntekijöiltä. Meillä on paljon työhaluisia ihmisiä tekemään töitä. Kaikki eivät pääse haluamiinsa työpaikkoihin, koska ne menevät ulkomaalaisille. MINKÄLAISILLA TYÖEHDOILLA ULKOMAALAISIA PITÄISI TYÖLLISTÄÄ? HARAKKA: Suomalaisilla. KOLEHMAINEN: Samanlaisilla kuin suomalaisiakin. AHJ1513_1-23.indd 23 7.10.2015 11:22:47
24 T YÖT I L A Outokumpu Stainless Oy, Tornion tehtaat, 7. syyskuuta KUVA JAAKKO HEIKKILÄ AHJ1513_24-48.indd 24 6.10.2015 8:41:36
25 AHJ1513_24-48.indd 25 6.10.2015 8:41:39
13 15.10.2015 26 T E K S T I TE R H I FR IM A N K U V A T JU H A TA N H U A Hiljainen tieto siirtyy mestarilta kisällille Janne Haapalainen Lasse Rämö – Työn oppii, kun on toistoja. Tässä työssä ei ihan heti pääse sinuiksi kaikkien osien kanssa, koska niitä on niin valtavasti. Parasta olisi, jos voisi tehdä töitä mestarin kainalossa, mutta näinkin mennään eteenpäin. Rauten joka osastolla on kamera työvaiheiden kuvaamista varten. Dokumentoinnin avulla tieto yksityiskohdista välitetään uusille työntekijöille. Rämö sanoo, että dokumentteihin pitää kirjata tietoa myös työkaluista. Mikä toimii ja missä, ja mitkä ovat työvälineiden minimija maksimipituudet? Mestari Nieminen ei panttaa tietojaan vaan jakaa niitä auliisti. Vanhalle tekijälle hiljainen tieto on joukko itsestäänselvyyksiä. Niitä ei välttämättä osaa pukea sanoiksi, jos toinen ei kysy. Laaja osien määrä tuo työhön Rämön mielestä paineita ja stressiä, mutta se myös motivoi. – Aivojaan saa käyttää, kun alkaa tehdä osaa, jota viimeksi työsti kolme kuukautta sitten. Mites se nyt menikään… Perehdyttämiseen pitäisi varata enemmän aikaa. Se olisi kaikkien etu, Rämö sanoo. Kun Rämö aloitti työt, vanhempi koneistaja Kari Nieminen perehdytti hänet. Perehdyttämisaika oli parisen kuukautta. Se oli Rämön mielestä liian lyhyt. Kappaleita on valtavasti ja moneen työvaiheeseen liittyy detaljeja, joita ei ole kirjattu mihinkään. Pienenkin yksityiskohdan pois jättäminen saattaa pilata viilusorvin osan, jota on työstetty pitkään. Rämö on listannut yksityiskohtaista tietoa omaan ”mustaan kirjaansa” samalla, kun Nieminen on näyttänyt mallia. Aika usein mestari muisti kesken työn, että ”ai juu, tuohon pitääkin jättää ihan pieni rako”. Hiljainen tieto ei näy. – Olen soittanut hänelle kotiinkin muutaman kerran. Hän on kotisohvalta sitten neuvonut. Parempi soittaa kuin tehdä sutta ja sekundaa. VALOKUVA AUTTAA Rämö sanoo, että ison tehtaan koneistajan työt oppii noin parissa kymmenessä vuodessa. Sen verran hän ehti olla töissä Sandvikilla, kunnes yt:t veivät työpaikan. Sillä pajalla työ oli selkeämpää. Valmistettavien osien skaala oli paljon pienempi. Hiljainen, korvaamaton tieto on muuttunut sanoiksi, jotka auttavat CNC-koneistaja Lasse Rämöä työn tekemisessä. Vanhempi koneistaja Kari Nieminen on sanat lahjoittanut. L asse Rämö aloitti työt lahtelaisessa Raute Oyj:ssä runsas vuosi sitten. Hän on ehtinyt kerätä paksun kirjan täyteen tärkeää pikkutietoa, jota ei kuvista löydy. Rämö pähkäilee usein CNCkoneella työskennellessään, miten tietty kappale valmistetaan. Kuvissa kaikki näyttää helpolta. Vaan kun Rautella valmistetaan tuhansia erilaisia kappaleita vanerija LVL-koneisiin, samaa kappaletta tehdään aniharvoin peräkkäisinä päivinä tai edes viikkoina. HILJAINEN TIETO Kokemustieto, jota ei voi oppia kirjoista eikä ammattikoulussa. Hiljaisen tiedon käsite tulee englannin sanoista tacit knowledge. Hiljaisen tiedon keksijänä pidetään unkarilais-englantilaista Michael Polanyia. Polanyi kiteytti hiljaisen tiedon sanomalla, että tiedämme enemmän kuin pystymme kertomaan. Hiljaista tietoa on tutkittu Suomessakin jonkin verran. ”Ihmisen tietoisuus on kuin jäävuori, josta ilmaistuna osana näkyy vain huippu ja josta suurin osa jää pinnan alapuolelle. Ihmisillä on paljon tietoa, jota he eivät osaa ilmaista sanoin. Tieto näkyy heidän toiminnassaan tapoina, rutiineina, käytäntöinä ja tuntemuksina. Hiljainen tieto on aina paikallista, henkilökohtaista ja työpaikkakohtaista.” MICHAEL POLANYI AHJ1513_24-48.indd 26 6.10.2015 8:41:45
15.10.2015 13 27 Vanhat osaajat arvoonsa! ? ? Työnantajien on arvostettava vanhoja työntekijöitä ja heidän osaamistaan. Näin toivovat Janne Haapalainen ja Juha Ulmanen. Arvostettu tekijä luovuttaa tietoja mielellään. Haapalainen on Rauten pääluottamusmies ja Ulmanen Sandvik Mining and Construction Oy:n työsuojeluvaltuutettu ja -kouluttaja. Hiljaisen tiedon keräämiseen herättiin metalliteollisuudessa 2000-luvun alkupuolella, kun suuret ikäluokat alkoivat eläköityä. Moni tämän ikä luokan taitaja lähti yt-neuvottelujen myötä eläkeputkeen ja vei arvokasta tietoa mukanaan. Aikataulut ovat kireät ja tehokkuus on pinnalla. Kiireen keskellä hiljainen tieto ei siirry. Ulmanen ja ja Haapalainen toivovat, että työnantajat katsoisivat kauemmas kuin nykyhetkeen. – Sandvikilla on tehty niinkin, että osaaikaeläkeläiset opettavat nuoria sen joka toisen viikon, kun töissä ovat, Ulmanen kertoo. Nuoret metallimiehet osaavat hyvin tietotekniikkaa ja usein myös englantia. He voivat puolestaan olla apuna vanhemmille näissä asioissa. – Monelta keski-ikäiseltä ja eläkeikää lähestyvältä ei vieras kieli taivu. Heidän on hankalaa lukea englanninkielisiä ohjelmia, Haapalainen tietää. Raute on järjestänyt jo monen vuoden ajan kesätyöntekijöille ja uusille tulijoille tiedotustilaisuuden. Siellä kerrotaan talon tavat ja rutiinit. Sekin on hiljaisen tiedon siirtämistä. Varsinkin nuorille ammattikoulusta tuleville on viisasta teroittaa siisteyttä ja järjestystä. Työtapaturmiltakin vältytään, kun työkalut laitetaan aina paikoilleen. Ennen työnantajat kouluttivat alalle omissa konepajoissaan taikka pitämällä nuorille metalli miehille oppilaspuolta. Järjestelmä oli hyvä ja toimiva. Nykyisin ammattikoulut opettavat käytännön asioita vähänlaisesti, ja myös siksi hiljaisen tiedon kerääminen on tärkeää. Juha Ulmanen tutki vuonna 2006 Murikan pitkän ay-kurssin lopputyössään hiljaisen tiedon siirtämistä metallialalla. Hänen mielestään tärkeintä on se, että työnantaja näkee asian arvokkaaksi ja suhtautuu siihen positiivisesti. Esimerkiksi Oraksen hanatehtaalle kutsuttiin aikanaan irtisanottuja tekijöitä takaisin töihin, koska tärkeää tietoa meni tehtaalta heidän mukanaan pois. a KERÄÄ NÄIN! Juha Ulmanen sanoo, että työpaikalla pitäisi miettiä, miten hiljaista tietoa käytännössä kerätään ja kuinka se saadaan kaikille. Kun tehdään kolmivuorotyötä, vanhempi osaaja voi jakaa tietoaan päivävuorolaisille, mutta se pitäisi saada jaettua myös muihin vuoroihin. Juha Ulmanen ? Suosi työskentelyä työpareina niin tieto siirtyy luontevasti. ? Mieti, miten tieto dokumentoidaan: kuvina, videoina vai kirjoitettuna. ? K unnioita sitä, että kaikki eivät halua opastaa muita tai jakaa oppimaansa tietoa. AHJ1513_24-48.indd 27 6.10.2015 8:41:47
K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA Hanki nyt lapsellesi turvapaketti, joka on voimassa aina ja kaikkialla maailmassa. Vakuutus kattaa kaiken vapaa-ajan ja myös kilpaurheilun, aina ilman omavastuuta. Saat vakuutuksen I? stä, tai vielä 10 % edullisemmin osoitteesta lapsenturva.? Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 010 19 19 19 Järjestös äsene na LAPSEN TAPATURMAVAKUUTUS NOIN 3 €/kk Kats uink –> MERTARANTA KANNUSTAA LAPSIA LIIKKUMAAN AHJ1513_24-48.indd 28 6.10.2015 8:41:49
15.10.2015 13 29 K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA Hanki nyt lapsellesi turvapaketti, joka on voimassa aina ja kaikkialla maailmassa. Vakuutus kattaa kaiken vapaa-ajan ja myös kilpaurheilun, aina ilman omavastuuta. Saat vakuutuksen I? stä, tai vielä 10 % edullisemmin osoitteesta lapsenturva.? Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 010 19 19 19 Järjestös äsene na LAPSEN TAPATURMAVAKUUTUS NOIN 3 €/kk Kats uink –> MERTARANTA KANNUSTAA LAPSIA LIIKKUMAAN T E K S T I TE R H I FR IM A N K U V A T JY R K I LU U K K O N E N K errankin tehdään jotakin konkreettista, totesi moni Metalliliiton naisten seminaarin osallistuja Murikassa. Nelisenkymmentä metalliliittolaista naista lähetti Näsijärven maisemista valtakunnan päättäjille selkeän sanoman. Sopimuskulttuurin romutus ei käy! Puheenjohtaja Riku Aallon kannustamina Metallin naiset näyttivät hallitukselle keltaista korttia. – Metalliliitto on saanut hyviä asioita aikaan työpaikoilla yhdessä työnantajan kanssa neuvotellen. Työpaikkoja on kehitetty, ja palkkausjärjestelmiä on alettu uudistaa. Musta tiistai synkensi ihmisten mielialaa, mutta herätti taistelutahtoa, kuvailee tasa-arvoja kulttuuritoimitsija Kirsti Anttila. Anttila totesi, että Metalliliitossa on naisia pienen liiton verran, noin 25 000. Metallin naiset tekevät monasti alemman vaatimusryhmän töitä, eikä heillä välttämättä ole alan tutkintoa. Naiset ovat uskollisia jäseniä ja he pysyvät usein liitossa, vaikka vaihtaisivatkin alaa. Liitto koetaan vahvaksi, ja naiset hakevat sieltä yhteisöllisyyttä ja sisaruutta. Annika Alanko oli naisten seminaarissa ensimmäistä kertaa ja innostui mahtavasta tunnelmasta. Pintos Oy:llä renkaiden jäykistäjänä toimiva Alanko kertoi, että hänen työpaikallaan hallituksen kaavailemat muutokset on koettu tyrmistyttäviksi. – Elän yksin, eivätkä leikkaukset koske minua kovin suuresti. Olen pahoillani perheellisten työkavereiden puolesta. Heitä tämä kaikki kirpaisee kovasti. Alanko liputti naisten oman seminaarin puolesta. Oma työpaikka on miesvoittoinen, ja siksi tuntuu hyvältä päästä puhumaan asioita naisten kesken, naisten näkökulmasta. Vertaistuki on aina paikallaan. Sisaruutta etsimässä Nyt riitti! Kukaan ei halua epäoikeudenmukaista yhteiskuntaa. Naisten seminaarista lähti selkeä viesti hallitukselle. Samalla etsittiin keinoja saada naiset Metalliliiton edunvalvonnan eturiviin. Samalta työpaikalta seminaarissa oli mukana Tuula Riikilä, joka valmistaa tehtaalla erikoisraudoitteita. Hän on työpaikan varatyösuojeluvaltuutettu. Pintoksen työtilanne on hänen mukaansa hyvä, mutta hallituksen esitykset on koettu raskaiksi. – Pitäisi ajatella, miten tämä kaikki vaikuttaa ihmisten elämään. Pöhköä touhua. Metallin porukassa on kivoja ihmisiä, ja heistä saa voimaa. – Tämä on sellainen energialataus, Riikilä kuvaa naisten seminaaria. POIS ÄIJÄKULTTUURISTA Naisten seminaarissa kuultiin asiaa liiton tarjoamista vakuutuksista sekä pohdittiin oman hyvinvoinnin ja itsestä huolehtimisen merkitystä. Ryhmätöissä pohdittiin muun muassa sitä, miten naiset saataisiin paremmin mukaan edunvalvontaan ja kuinka Metallin vaalien äänestysaktiivisuutta saataisiin nostettua. Yhdessä tehtiin myös esityksiä liittokokoukselle. Tasaarvoja yhdenvertaisuuslainsäädäntöjen uudistuksia ja muutoksia käsiteltiin sunnuntaina. Anttila esitteli kyselyä, joka kartoitti naisten tilannetta Metalliliitossa (juttu kyselystä ilmestyi Ahjossa 9/2015). Kyselyn mukaan naiset toivovat, että metallialan työpaikoissa päästäisiin pois äijä kulttuurista tasa-arvoisempaan työelämään. Miesvaltaisilla työpaikoilla naiselta vaaditaan paljon rohkeutta ja motivaatiota, että hän uskaltaa mennä mukaan ay-toimintaan ja tuoda omia mielipiteitään julki. a Se ei käy, se ei käy, se ei kerta kaikkiaan käy. Metallin naisten seminaarista lähti maan hallitukselle selkeä viesti. Murikka-opistossa 12.–13.9. järjestetyn seminaarin teemana oli Naisia edunvalvonnan eturiviin. Naisten seminaari on suunnattu liiton kaikille työelämän käytettävissä oleville naisille ja se järjestetään vuorovuosin Tasa-arvoseminaarin kanssa. AHJ1513_24-48.indd 29 6.10.2015 8:41:54
13 15.10.2015 30 T E K S T I M A R IA N N A LA IH O K U V A T JY R K I LU U K K O N E N Palosimulaattori Tehokas tapa harjoitella alkusammutusta Jopa 120 henkilön koulutus yhden työpäivän aikana ilman tuotantokatkoksia tai matkaja työaikakuluja. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: p. 020 491 2000 / asiakaspalvelu@securitas.fi / securitas.fi MAAILMAN ENSIMMÄINEN Lokomolaiset muistelevat mielellään tehtaalla valmistettua MIR-syvänmerentutkimukseen liittyvää sukellusalusta. Se sai aikaan ulkopoliittisen myrskyn kylmän sodan aikaan vuonna 1987. Aluksia ehdittiin valmistaa kaksi ennen kuin tuotanto kiellettiin. Perimätiedon mukaan venäläiset kysyivät, tekisiko Lokomo semmoisen. Ei sen väliä, tehdään vaan, Lokomolla sanottiin. Kuulostaa rehvakkaalta, mutta vähän siihen suuntaan asia todella meni. Lokomolla nimittäin valmistettiin ensimmäisenä maailmassa terästä tyhjiössä. Innovaation ansiosta lokomolaiset pystyivät kehittämään sukellusalukseen teräksisen pallon, jossa miehistö pystyi työskentelemään kuuden kilometrin syvyydessä. Se oli siihen aikaan ennenkuulumatonta. HRUSTSOVIA KYYTIMÄSSÄ Lokomo toimi kenkätehtailija Emil Aaltosen ja hänen jälkeläistensä perheyhtiönä vuoteen 1969. Sen jälkeen omistajat ovat vaihtuneet. Lokomoa on pilkottu ja fuusioitu. Tällä hetkellä konepajan kohdalla lukee Metso ja valimon seinällä Tevo Lokomo. Parhaimmillaan Lokomalla työskenteli yli 2 000 työntekijää. Lokomo oli kuin emo, joka poiki munia. Oli varsin tavallista, että tehtaalla paiski hommia useampikin suvun jäsen. Poika tuli isänsä tai veljenpoika setänsä perässä. – Naisiakin oli, erityisesti nosturinkuljettajina. Siinä vaadittiin naisen tarkkuuttaa, ettei painava lasti mennyt väärään paikkaan, saati pudonnut kenenkään päähän, Keihänen arvelee. Monen työläisen ura alkoi oppipoikana. Hiljainen tieto välittyi eteenpäin, kun kokenut työntekijä opetti seuraajansa. Osa lokomolaisista kävi Teknillisen opiston, tekun, kuten silloin sanottiin. Jotkut taas tulivat töihin Lokomon konepajakoulusta. Tampereen Lokomon konepajalla on tehty tuotteita veturista kivenmurskaajaan pajan satavuotisen historian aikana. Jotain osattiin tehdä ensimmäisinä maailmassa. P ertti Keihänen ja Reijo Siekkinen tekivät Lokomolla yhtä pitkän uran. He olivat pajalla vuodesta 1959 vuoteen 1992, jolloin he jäivät eläkkeelle. Sen jälkeenkin Lokomon miehet ovat pitäneet yhteyttä. Tämän tästä Tammelan torilla muistellaan 32:a yhteistä vuotta. Keihänen työskenteli ensin veturimaalarina ja sen jälkeen 17 vuotta täysipäiväisenä työsuojeluvaltuutettuna. Siekkinen puolestaan koeajoi kaikki valmiiksi saadut, liikkuvat koneet. Keihänen sai pysyvän liuotinainemyrkytyksen, josta hänelle tulee yhä korvauksia. Ammattitaudista huolimatta hän kehuu Lokomoa työpaikkana Tampereen parhaaksi. – Se johtui yhteishengestä. Kaikesta juteltiin, yksityisasioistakin. Jos jollekin kävi onnettomuus, kerättiin kolehti. Myös hänelle, joka menetti molemmat jalkansa pudottuaan sulatossa kuona-astiaan, Keihänen muistaa. ISÄ OLI, POIKA TULI Lokomo perustettiin 1915, kun rautatieliikenne kasvoi Suomessa voimakkaasti. Veturien ohella valmistettiin nostureita, metsätyökoneita, tiehöyliä, kaivinkoneita ja kivenmurskaajia. Kun oltiin ensimmäisiä maailmassa LOKOMO 100 vuotta konepajaja terästeollisuutta Näyttely Emil Aaltosen museossa Tampereella 13.12.2015 asti. Pertti Keihänen muistelee Lokomon vuosiaan hyvällä sieltä saamastaan ammattitaudista huolimatta. Yhteishenki oli Lokomolla niin erinomainen. AHJ1513_24-48.indd 30 6.10.2015 8:42:00
15.10.2015 13 31 Palosimulaattori Tehokas tapa harjoitella alkusammutusta Jopa 120 henkilön koulutus yhden työpäivän aikana ilman tuotantokatkoksia tai matkaja työaikakuluja. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: p. 020 491 2000 / asiakaspalvelu@securitas.fi / securitas.fi – Suurin muutos meidän aikanamme oli junavaunujen tuotannon siirto Neuvostoliittoon 1960-luvulla, Keihänen ja Siekkinen sanovat. Strömbergin sähkömoottori niihin kuitenkin jäi. Lokomolaisen perimätiedon mukaan junat eivät olisi muuten kulkeneetkaan… Siekkinen muistaa, kun hän ajelutti Neuvostoliiton päämiestä Nikita Hrustsovia junalla tehtaalla. – Hrustsov seisoi vierelläni ohjaamossa, hän sanoo. Pian myös tiejyrien valmistus siirtyi Joensuuhun. Nostureita alettiin tehdä monissa muissa maissa. 1990-luvulla Lokomolla tehtiin entisestä kymmenestä tuotteesta enää yhtä, kivenmurskaajia. YHTEINEN KUNNIANHIMO – Lokomon henki tarkoitti yhteistä päämäärää. Vuorineuvos tiesi asiat ja tunsi vastuunsa rahasta ja työntekijöistä. Se nosti kunnianhimoa myös työläisissä, Keihänen sanoo. – Nykypäivän kasvoton pörssiomistaja ei tiedä, mitä tehtaalla edes tehdään, miehet päivittelevät. Ammattiyhdistysliikkeen paras saavutus Keihäsen aikaan oli työsuojelun kehittäminen. – Ymmärrettiin, että tapaturmien ja vaaran paikkojen minimoinen työpaikalla oli kaikkien etu. Suurimmaksi eroksi entisajan ja nykypäivän välillä miehet arvelevat työtahdin. – Kyllä minulla on semmoinen käsitys, että vauhti on kiihtynyt. Siinä ei pääse yhteishenki kehittymään, Keihänen sanoo. Kun eläkkeelle lähtö koitti, Aaltosen aikaan lähtijä sai kultakellon. Rauma-Repolan tullessa omistajaksi ojennettiin kultaiset mansetin napit. – Napit olivat painavat, Lapin kullasta. Olen jo antanut ne pojilleni ennakkoperintönä, Siekkinen kertoo. a Reijo Siekkiselle suurimpiin eroihin vanhan ja uuden tehdastyön välillä kuuluu tahdin kiihtyminen. Lokomon aikaan ei ollut myöskään kasvotonta pörssiomistajaa. AHJ1513_24-48.indd 31 6.10.2015 8:42:01
13 15.10.2015 T E K S T I H E IK K I JO K IN E N 32 Pakolaisille on järjestettävä tehokas terveydenhuolto ja apua henkisistä kärsimyksistä toipumiseen. Tätä täydentää vapaa-ajan tarjonta kuten musiikki tai urheilu. Kielen opetus on järjestettävä tehokkaasti, sillä se on tärkeää kotoutumiselle. Saksan oppiminen estää sen, että kieltä osaamattomista tehtäisiin halpatyövoimaa, IG Metall korostaa. Pakolaisille on taattava esteetön pääsy työmarkkinoille. Heidän ammatillinen osaamisensa on tunnustettava. Pakolaisille on järjestettävä oppisopimuksia tai muuta sen kaltaista koulutusta. Työnantajienkin on kannettava vastuunsa, liitto vaatii. Kaikki rasismi on kitkettävä työpaikoilta. Vaikka pakolaisten ammattiosaaminen ei olisi vielä saanut virallista vahvistusta, on heille tarjottava työtä. Pakolaisten käyttöä vuokratöissä ei tule sallia. Työehtojen noudattamista tulee seurata erityisen tarkkaan, jotta pakolaisia ei käytetä sopimusten kiertämiseen. IG Metallin aktiivit auttavat monella paikkakunnalla eri tavoin pakolaisia. Aktiivit neuvovat pakolaisia ja järjestävät kielikursseja, ruokaa ja majoitusta. SAKSA IG Metall kutsuu jäsenensä ja aktiivinsa mukaan osoittamaan solidaarisuutta Eurooppaan tuleville pakolaisille. Liitto toivoo laajaa toimintaa pakolaisten kotouttamiseksi ja heidän oikeuksiensa turvaamiseksi. Saksan metalliliiton näkemys on erittäin selvä, sanoo liittovaltuusto. Meidän on tehtävä kaikki vallassamme oleva, jotta meidän luotamme turvaa etsivissä ihmisisissä syntyy taas luottamus tulevaisuuteen, valtuusto korostaa. – Jo 125 vuoden ajan liittomme arvoina ovat olleet oikeus, vapaus ja solidaarisuus. Ne näkyvät nyt ulkomaalaisten kunnioituksena, hyväksymisenä ja arvostamisena, valtuusto muistuttaa. Vaikka saksalaisten enemmistö on valmis toivottamaan turvaa etsivät tervetulleiksi, pakolaiskeskuksia ja pakolaisia vastaan hyökkäillään, IG Metall sanoo. Liiton mukaan syy on se, että oikeistoradikaalit ja -populistit käyttävät pakolaisten hätää ja eurooppalaisen politiikan heikkouksia omien etujensa edistämiseen. IG Metall esittää kuuden kohdan ohjelmaa tilanteen parantamiseksi. Ensinnäkin tarvitaan solidaarisuudelle perustuva eurooppalainen siirtolaisuusja maahanmuuttopolitiikka. Sen tulee sisältää tehokas rekisteröinti sekä apua sinne, missä pakolaiset saapuvat Eurooppaan. Kunnille on annettava tukea, jotta ne selviytyvät pakolaisten vastaanotosta, majoittamisesta ja huollosta. Pakolaislapsille on taattava mahdollisuus koulun käymiseen. KA N S A I N VÄ L I N E N KIELITAITO Pakolaiselle on hyvin tärkeää oppia uuden kotimaansa kieli. Tämä kotouttaa ja avaa tietä työelämään. Saksalainen veljesliittomme IG Metall on mukana järjestämässä saksan kielen ilmaista opetusta pakolaisille. Toteuttajiiin kuuluvat Teachers on the road -hankkeen vapaaehtoiset opettajat. Kuva on otettu hankkeen tilaisuudesta IG Metallin keskustoimistolla Frankfurtissa viime kuussa. Käytännön apua pakolaisille D PA / LE H TI K U V A Loppu rankaisemattomuudelle CHILE Kuparikaivostyöläisten liitto CTC vaatii kaivosmies Nelson Quichillao Lopezin kuoleman selvittämistä. Liiton mukaan poliisi ampui hänet heinäkuussa lakon yhteydessä. Codelcokaivosyhtiön liittoon kuuluvat vuokratyöläiset vaativat tuolloin yhtäläisiä etuja vakituisen henkilöstön kanssa. Liiton puheenjohtaja Manuel Ahumada puhui 11. syyskuuta presidentti Salvador Allenden kuoleman muistopäivänä Santiago de Chilessä. Hän muistutti, että diktatuurin ajan syyllisten rankaisemattomuus on sukua Lopezin selvittämättömälle murhalle. Yritys sai tutkia itse vilppinsä TANSKA Maatalouskoneita tuottava Kongskilde ilmoitti kesällä siirtävänsä Sønderborgin tehtaan tuotantonsa Kutnoon Puolaan. Tehtaalla on 125 työntekijää. 3F-ammattilitto sai selville, että yhtiö oli saanut EU:n aluekehitysrahastoista kuuden miljoonan euron tuet tehtaan siirtämiseen. Tämä on vastoin EU-sääntöjä. Komission edustaja suostui vastaamaan vain kirjallisesti, että Puolan viranomaisten mukaan itse muuttoa ei ole rahoitettu. Tieto oli alkujaan peräisin Kongskildeltä. – On selvää, että jos vain yhtiöltä kysytään, onko se noudattanut sääntöjä, vastaus on kyllä, sanoo EU-parlamentaarikko Jepp Kofod. Hän vaatii, että komission on tutkittava asia. Lakko puri, potkut peruttiin BRASILIA Laaja lakko Volkswagenin ja Mercedes Bentzin tehtailla sai yhtiöt perumaan 1 550 työntekijän irtisanomiset. Yhtiöt suostuivat neuvottelemaan muista vaihtoehdoista irtisanomisten sijasta ammattiliiton kanssa. Neuvotteluissa sovittu ohjelma takaa työn vuodeksi. Vapaaehtoista irtisanoutumista tuetaan. Käytetään työaikapankkeja ja lomautuksia. Työaikaa lyhennetään ja leikkaantuneesta palkasta puolet siirretään työntekijöiden tukirahastoon. AHJ1513_24-48.indd 32 6.10.2015 8:42:02
15.10.2015 13 33 T E K S T I V E IK K O K A U P P IN E N S O P IM U S A S IA N T U N T IJ A T YÖ E H TO S O P I M U S O T A T A LT E E N Palvelusvuosilisä Teknologiateollisuuden työ ehto sopimuksen 14.5 luvun mukaisen palvelusvuosilisän tarkoituksena on palkita pitkästä yhdenjaksoisesta työsuhteesta samassa yrityksessä. EDELLYTYKSET Työsuhde on kestänyt tarkasteluhetkeen 30.11.2015 mennessä yhden jaksoisesti samassa yrityksessä vähintään 10 vuotta. Työsuhteen kestoa ja yhden jaksoisuutta tarkasteltaessa noudatetaan vuosiloma lain soveltamiskäytäntöä. SUURUUS Palvelusvuosilisä määräytyy työsuhteen pituuden mukaan. Lisän maksuperusteet muuttuvat 5 vuoden välein 25 vuoteen asti. Lisä on 10 vuodelta kaksi kertaa edellisen lomanmääräytymisvuoden (1.4.2014-31.3.2015) lomaan oikeutettavien kuukausien lukumäärä (Lkk) kerrottuna työntekijän kolmannen vuosineljänneksen keskitunti ansiolla (KTA). ESIMERKKI: Tilanne 30.11.2015 Työntekijä on tarkasteluhetkellä ollut yhden jaksoisesti 10 vuotta työsuhteessa ja edelli sessä lomanmääräytymisvuodesta oikeutettu saamaan vuosilomaa 12 kuukaudesta: 2 x 12 x KTA Työsuhteen pituuden vaikutus 10 vuotta mutta ei 15 vuotta 2 x Lkk x KTA 15 vuotta mutta ei 20 vuotta 4 x Lkk x KTA 20 vuotta mutta ei 25 vuotta 6 x Lkk x KTA 25 vuotta tai enemmän 8 x Lkk x KTA Lkk Edellisen lomanmääräytymisvuoden (1.4.201431.3.2015) lomaan oikeutettavien kuukausien lukumäärä KTA Työehtosopimuksen 15.2 luvussa tarkoitettu 3. vuosineljänneksen (heinä-, elo-, syyskuu) keskituntiansio På svenska hittar du information om utbetalning av tjänsteårstillägg på adressen: www.metalliliitto.fi/web/se/utbetalning-av-tjanstearstillagget Osa-aikatyöntekijä A Viikon säännöllisten tuntien lukumäärä jaetaan 40:llä. B Saadulla luvulla kerrotaan edellä esitetyn mukaan laskettu palvelusvuosilisä. ESIMERKKI: Jos työntekijän työsuhde on kestänyt 10 vuotta ja säännöllisen työviikon tunnit on 20 tuntia ja keskitunti ansio 10 euroa, lasketaan lisän suuruus seuraavasti: A 20 tuntia 40 = 0,50 B 0,50 x 2 x Lkk x KTA = 1,00 x 12 x 10 euroa = 120 euroa Jos työntekijä on tehnyt sekä osa-aikaettä koko päivätyötä, palvelusvuosilisä suhteu tetaan edellä olevan kaavan mukaisesti koko päivätyön ja osa-aikatyön tehdyillä jaksoilla. Palvelusvuosilisää ei oteta huomioon työehtosopimuksen 15.2 luvun vuosi neljän neksen eikä lomanmääräytymisvuoden mukaista keskituntiansiota laskettaessa. Kuukausipalkkainen työntekijä Työehtosopimuksen kuukausipalkka sopi muksen 17. 2 luvun mukaan laskentaperusteena käytetään tuntia kohden laskettua aika palkkaa, joka saadaan jakamalla henkilö kohtainen kuukausipalkka luvulla 169. MAKSU Palvelusvuosilisä maksetaan joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan palkan maksun yhteydessä. Paikallinen sopiminen Maksuajankohdasta voidaan paikallisesti sopia toisin eli siirtää myöhempään ajankohtaan tai porrastaa useammalle palkanmaksu kaudelle. Työehtosopimuksessa ei ole määritelty mihin asti maksuajankohta voidaan paikallisesti sopien siirtää. Takarajana tulee kuitenkin olla seu raavan palvelusvuosilisän maksuajankohta. Paikallinen sopimus palvelusvuosilisän maksun siirtämisestä koskettaa aina kaikkia työntekijöitä, joten sopijapuolina ovat pääluottamusmies ja työnantaja. Tällöin noudatetaan työehtosopimuksen 44 luvun paikallisen sopimisen määräystä. Sopimus on tehtävä kirjallisesti, mikäli jompikumpi osapuoli sitä pyytää. On kuitenkin suotavaa, että sopimus tehdään aina kirjallisesti ja se koskee vain kyseistä hetkeä eikä jatkuvaa käytäntöä. Työsuhteen päättyminen Jos lisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työsuhde päättyy ennen lisän vuosittaista maksua, maksetaan työntekijälle lopputilin yhteydessä edeltävän joulukuun alusta laskettuna kultakin sellaiselta kuukaudelta, jolta työntekijä on ansainnut vuosilomaa, 1/12 siitä summasta, joka hänelle viimeksi palvelusvuosilisänä maksettiin. ESIMERKKI: Jos työntekijä on saanut 30.11.2014 jälkeisessä tarkastelussa palvelus vuosilisää 240 euroa ja työsuhde päättyi 24.10.2015 ja hänelle on ajalta 1.12.2014–24.10.2015 (11 kk) kertynyt täydet vuosi lomapäivät, niin lisää maksetaan 11 kuukaudelta eli 220 euroa. VAIHTAMINEN VAPAASEEN Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä voivat vuosittain sopia, että työntekijän ansaitsema palvelusvuosi lisä tai sen osa vaihdetaan vapaaseen. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Vapaa voidaan pitää palvelusvuosilisän tarkastelujakson jälkeen. Vapaa-ajalta maksetaan keskituntiansiota vastaava korvaus ja pää luottamusmiehelle annetaan selvitys vaihtokäytännöistä. Muut sopimusalat Malmikaivokset, kuten teknologia teollisuudessa Jalometalli ala, tekninen huolto ja kunnossa pito sekä puolustus ministeriön työpaikat, ei voi vaihtaa vapaaksi Autoja konekorjaamoalat sekä tietoala, kuukausipalkkalaisen laskentakaavan jakaja eri Autoja konekauppa, ei mainintaa, huomioitu taulukkopalkkauksen vuosiporrastuksessa Vaihtaminen vapaaksi ks. pääala Peltija teollisuuseristysala, laskettaessa käytetään henkilö kohtaista aikapalkkaa, eikä voi vaihtaa vapaaksi Mekaaninen metsäteollisuus, laskentakaava erilainen Energia-ala, ei mainintaa 33 P A LV E L U S V U O S IL IS Ä 2 15 AHJ1513_24-48.indd 33 6.10.2015 8:42:02
LUOTTAMUSHENKILÖ RISTEILY M/S BALTIC QUEEN 13.–14.2.2016 Työpaikkojen ja ammattiosastojen luottamushenkilöt sekä liittokokousehdokkaat! HINTA Esim. B4-hytissä 25 € /hlö tai A4-hytissä 35 € /hlö? (kun hytissä 4 matkustajaa). Hinta sisältää vain hyttipaikan, jokainen varaa itse laivayhtiön hinnoittelemat ruokailut. KULJETUKSET Matkapoikien liityntäkuljetukset osoitteessa www. matkapojat.fi/metalli. Kysy myös tarjousta oman porukan kuljetuksesta. Lisätietoja: jarjesto@metalliliitto.fi Ilmoittautuminen ja lisätietoja www.matkapojat.fi/metalli Puh. 010 2323 109 TALLINK SILJA Länsiterminaali, Helsinki Ensimmäistä kertaa koko laiva on lastattu Metallin luottamushenkilöillä. Olethan sinäkin mukana! RYHMÄVARAUKSET Kerätkää työpaikan tai ammattiosaston luottamushenkilöistä porukka (yli 9 hlöä). Ryhmävarauksiin saatte 2h ilmaista kokoustamisaikaa laivan kokoustiloista. Puh. 010 2323 109 tai metalli@matkapojat.fi 34 AHJ1513_24-48.indd 34 6.10.2015 8:42:04
Työpaikkojen ja ammattiosastojen luottamushenkilöt sekä liittokokousehdokkaat! Ilmoittautuminen ja lisätietoja www.matkapojat.fi/metalli Puh. 010 2323 109 H A R R A S T U S T E K S T I JU K K A SU N D H O LM K U V A JY R K I LU U K K O N E N ? ? Ei tarvitse olla kummoinenkaan taajama, kun syrjäisestä, vanhasta teollisuuskiinteis töstä löytyy jo Harley-Davidson-äijien yhteenliittymä. Tällainen on myös metallityöntekijä Pasi ”Kuikka” Kuosan, 35, moottoripyörä kerho, Fucking Freaks MC. Mielikuvissa baikkeri on yrmyn näköinen, tatuoitu karvanaama likaisissa ryysyissään. Hän ajaa kovaäänisellä moottoripyörällä kaltaistensa kanssa, pahat mielessä, päällään nahkaliivit, jonka selässä on jokin uhmaava tunnus ja nimi MCjotakin. Oikeasti tämä kulmakunnan kauhu voi olla naapurin mies tai paikkakunnan maineikkaan yrityksen insinööri. Suomessa on noin 350 MC-kerhoa. MC lyhenne tulee sanoista motorcycle club, moottoripyöräkerho. Jäsenet kantavat kerhon tunnuksia liiviensä selässä. Kuosa kuuluu tamperelaiseen Fucking Freaks MC -kerhoon. Se on vuonna 1987 perustettu ”itsepäinen moottoripyöräkerho”. Itsepäinen tarkoittaa tässä yhteydessä itsenäistä. Kerho ei ole myöskään sidoksissa muihin, isompiin moottoripyöräkerhoihin. VALIMOTYÖNTEKIJÄ PASI KUOSA KOTIPAIKKA RUOVESI HARRASTANUT VUODESTA 2003 Harley-Davidsonit ja elämä HARRIKAT LÄ H ET Ä JU TT U V IN K K I: ah jo @ m et al lil iit to .fi On oikeastaan väärin typistää pyörien rakentelu ja niillä ajaminen pelkäksi harrastukseksi. Monesti kyseessä on elämäntapa. Tämä koskee erityisesti Kuosan kaltaisia MC-kerhojen jäseniä. Pasin rakennettu Harrikka on räyhäkkä ja yleisvaarallisen näköinen kulkupeli. Tavallinen tallaaja jää mieluusti kauemmas katselemaan ja kuuntelemaan niin sanotun Ironhead-koneen jyliseviä äänimerkkejä. Kuosan pyörä on lähellä 1960-luvun kalifornialaista tyyliä. Pyörä on kapea, pitkäkeulainen ja välinpitämättömän hippihenkinen. – Aiemmin minulla oli läpikotaisin itse koottu 1979 Shovelhead ja sitä ennen 1949 Flathead. Pyöräni ovat olleet melko karuja, roskapönttötyylin rottia. Kun ei ole ollut paljoakaan rahaa näihin käyttää, kerhokaverit ovat auttaneet lahjoittamalla ylijäämäosiaan. Entisen työpaikan roskiskin oli hyvä materiaalilähde, velmuilee Kuosa, joka on aina ollut pitkäkeulaisten chopper-Harrikoiden ystävä. Valimoukoksi itseään tituleeraava Kuosa aloitti Metso Mineralsin palveluksessa kymmenisen vuotta sitten. Nykyään hän tekee alumiinivaluja kotikunnassaan Ruovedellä, Alteamsin tehtaalla. Yritys toimittaa kevytmetallivaluja etupäässä tietoliikenneteollisuudelle. Kuosan ammattiminä ei ole kovin kaukana harrastajaminästä. Vanhojen Harrikoiden moottoreissa on runsaasti alumiiniosia. Niiden kestävyys ja ominaisuudet on hyvä tuntea, jos aikoo pysyä ajossa ja jatkaa matkaa ongelmitta. Kuosan suosimat vanhat häksättimet ovat ”maailman kuuluisimpia puolivalmisteita”, joiden vierellä usein kykitään tien poskessa. – Lättäpään (Flathead) poliisi kerran pysäytti, pyysi sammuttamaan ja laittamaan seisontajalalle. Yritin selittää, että sitä on sitten vaikea saada käyntiin, eikä tässä ole lainkaan jalkaa. No, puuhun tuettuna pyörä siinä seisoi aikansa tutkittavana. Rupesin polkemaan käyntiin ja siinä samassa ilmoille roiskahti litra kampikammioon kertynyttä öljyä, muistelee Kuosa. Baikkeri ei ollut muistanut sulkea 65 vuotta vanhan pyöränsä öljyhanaa. a 35 ”Harrikoista tulee usein elämäntapa, ei vain harrastus.” AHJ1513_24-48.indd 35 6.10.2015 8:42:07
36 13 15.10.2015 T E X T JO H A N LU N D F O TO E SK O K E SK IVÄ H Ä LÄ 36 FLEXIBILITET KRÄVS Maskinsortimentet som företaget erbjuder är lika mångsidigt som arbetsuppgifterna som görs på fabriken. Yliaho berättar att det finns ett flertal grundmodeller av plåtbearbetningsmaskinerna. – De modifieras sedan helt enligt kundernas önskemål och därpå erbjuder vi ju lagersystemen som naturligtvis anpassas och planeras från början till slut enligt kundens behov. Yliaho jobbar själv på lagret och medger att hon inte ännu är fullt insatt i alla produktionsskeden. – Jag hade inte en blekblå aning om något när jag började jobba här för ett år sedan. Maskinerna fungerar ändå logiskt och har klara funktioner, men det betyder ju inte att vem som helst kan traska in och börja svetsa ihop dem. Svetsaren och vicehuvudförtroendemannen Jan-Anders Snellman kan i sin tur med 18 års erfarenhet på företaget enkelt hålla med. Metallarbetarna på LKI Käldman ser med ro på framtiden. Familjeföretaget fortsätter gå framåt trots den svaga världsekonomin. Hos oss har det inte varit tal om några permitteringar, säger huvudförtroendemannen Sari Yliaho. Skyndar sakta fram För fyra år sen hade företaget sammanlagt omkring 110 anställda på huvudverksamhetsstället i Bennäs i Pedersöre och avdelningarna i Lövö samt Villmanstrand. I dag är den totala siffran knappt 170. Företaget står på en stabil bas och återhämtade sig snabbt från den ekonomiska smällen 2008. Redan år 2013 gick man i omsättning förbi nivån innan krisen och 2014 var ett rekordår. En av orsakerna till den snabba återhämtningen och positiva utvecklingen är det stora potentiella kundunderlaget, tror man på företaget. Plåtbearbetningsmaskinerna som står för den absolut största delen av produktionen, vid sidan av lagerautomationssystem, har nämligen ett så brett användningsområde. – Plåtskivor kan användas till nästan vad som helst som metallskenor, ventilationseller värmeelementsgaller bara för att nämna några exempel, förklarar Yliaho. F ör de anställda på Pedersöreföretaget har den ekonomiska krisen gått förbi relativt obemärkt, åtminstone vad gäller vardagen på fabriken. Här bygger omkring 95 metallarbetare plåtbearbetningsmaskiner som kommer att skickas ut till fabriker på världen. Så gott som hela produktionen, eller 95 procent, går till kunder i främst Europa men också i Nordamerika. – I fjol när också jag började här var det ganska många nyanställningar och det var verkligen drag på. Det är kanske inte lika svettigt i år, men ledningen försöker hålla oss med jobb hela tiden. Det är en stark sida med vårt företag, säger huvudförtroendemannen Sari Yliaho. AHJ1513_24-48.indd 36 6.10.2015 8:42:11
15.10.2015 13 37 ORDNING OCH REDA Det krävs bara att stiga in i första bästa produktionshall på fabriken för att genast lägga märkte till att det är iögonfallande städat på arbets platsen. Korridorerna är inte blockerade och inget onödigt bråte ligger och skräpar i hörnen. – Ordning och reda går hand i hand med säkerhet. Det ska inte vara råddigt på arbetsstationerna eller gå elledningar längs golven som man snubblar på, slår Sari Yliaho fast. Arbetsplatsen kör med en för dem själva lämplig modifierad version av den japanska 5S-metoden som ursprungligen utvecklades av Toyota för att hålla ordning på sina fabriker. Företaget satsar också överlag på arbetarskyddet vilket arbetarskyddsfullmäktige är nöjd över. – Det här är en säker arbetsplats att jobba på. Vi har satsat mycket på arbetarskyddet och arbetsgivaren har en sund inställning till säkerheten, säger Stenvall. Varje vecka träffas representanter från alla avdelningar för att diskutera möjliga olyckor eller farosituationer. Om något har hänt så utreds det och så ser man över hur man kunde undvika att det sker på nytt. – Vi uppmanar också de anställda att rapportera om nära ögat-situationer så att vi ska kunna regera och förebygga olyckor redan innan de sker. Folk är ganska bra på att fylla i blanketterna som är enkla och alltid borde vara med när man är på jobb, säger Stenvall medan han snabbt drar fram en bunt ur arbetsbyxfickan. – Vi gör ganska små serier och roterar mellan olika maskiner. Det är också möjligt att pröva på nya arbetsuppgifter om man vill. Dessutom är ju själva komponenterna vi jobbar med enormt olika. De kan variera mellan allt från 200 millimeter upp till hela 10 meter, säger Saari. Det är alltså inte bara specialbeställningarna som för med sig mångsidighet i arbetet. På LKI Käldman är hör en viss arbetsrotation också till de anställdas vardag. – Förutom att själva uppgifterna varierar på de olika arbetsstationerna från dag till dag så har vi på till exempel logistikoch lagerhanteringsavdelningen en viss arbetsrotation och byter uppgifter sinsemellan, berättar Yliaho. Hon poängterar ändå att det finns begräsningar i hur mycket man kan växla arbetsuppgifter. – Alla får ju inte till exempel köra den höga lagertrucken, men alla andra uppgifter som att ta emot leveranser och plocka i hyllan är sådant som man lätt kan byta med arbetskompisarna, säger Yliaho. Också arbetarskyddsfullmäktige Viktor Stenvall betonar säkerhetsaspekten när det gäller arbetsrotation men konstaterar samtidigt också att det finns helt mänskliga begränsningar. – I monteringen blir det mycket pneumatik, hydraulik och elektronik och det är klart att alla inte kan vara bäst på allt, konstaterar han. – Det är inte så svårt men otroligt noga. Vi talar om millimeterstoleranser på stora komponenter. Vi vill ju naturligtvis att så lite som möjligt kommer tillbaka som en bumerang. Verkstadsmontören Markus Edström bekräftar att kvalitetskraven går genom hela produktionskedjan. Han har fullt upp med en lyftrobot av ny modell som med sugkoppor kommer att kunna lyfta riktigt stora plåtskivor. – Det här är ett ganska krävande jobb med tanke på just kvaliteten. Arbetet måste göras noggrant så det gäller att mäta och kolla och se till att alla delar håller kvalitetskraven, säger Edström. Att erbjuda mångsidiga och flexibla lösningar åt kunderna är krävande för både företaget och de anställda – men nödvändigt. – Det är hemskt viktigt. Som kund kan man kräva nästan vad som helst och vi måste kunna svara på kraven. Det är också viktigt att ha erfarenhet av anpassning. Med tiden leder det till att vi redan kan ha någon likande lösning på lager när kunden behöver något speciellt. Det är lättare att svara på kraven när man har ett brett sortiment speciallösningar färdigt i bakfickan, förklarar Yliaho. FRÅN 200 MILLIMETER TILL 10 METER Det varierande produktsortimentet för naturligt med sig en hel del variation i arbetet på fabriken. CNC-operatören Tony Saari arbetar i dag vid en av företagets två fräsar. Han programmerar maskinen som sedan med stor precession bearbetar olika detaljer i blivande komponenter. 37 Metallarbetarna på LKI Käldman ser med ro på framtiden. Familjeföretaget fortsätter gå framåt trots den svaga världsekonomin. Hos oss har det inte varit tal om några permitteringar, säger huvudförtroendemannen Sari Yliaho. CNC-operatören Tony Saari jobbar med komponenter som sträcker sig från allt mellan 200 millimeter till 10 meter. Arbetskamraterna är allihopa bra sammanfogade och tar hand om varandra om det uppstår något problem, berättar svetsaren och vicehuvudförtroendemannen Jan-Anders Snellman. Ordning och reda ska det vara. Huvudförtroendemannen Sari Yliaho och arbetarskyddsfullmäktige Viktor Stenvall poängterar att redighet går hand i hand med säkerhet. Verkstadsmontören Markus Edström trivs med sitt utmanande jobb på LKI Käldman. Han uppskattar i synnerhet mångsidigheten i arbetet. ”Det är lättare att svara på kraven när man har ett brett sortiment speciallösningar färdigt i bakfickan.” Sari Yliaho, huvudförtroendeman AHJ1513_24-48.indd 37 6.10.2015 8:42:17
13 15.10.2015 38 Drygt 30 000 löntagare från hela landet trotsade regnet och samlades till stordemonstration i Helsingfors den 18 september för att säga stop till regeringens ensidiga diktatpolitik. 38 AKTUELLT INOM METALL Kompletteringskurs för Metall på Murikka 18–20.11 Årlig kompetenshöjande kurs för svenskspråkiga förtroendevalda. Innehållet enligt det som är aktuellt för dig som förtroendeman och/eller arbetarskyddsfullmäktig. Anmälningar senast 21.10 med kursansöknings blankett, som du hittar på www.metalliliitto.fi/web/se/kursansokan FÖRTROENDEMAN EFTER ETT PAR MÅNADER PÅ JOBBET Sari Yliaho började jobba på LKI Käldman i slutet av september i fjol. Efter bara ett par månader valdes hon till representant för metallarna på arbetsplatsen. – Det gick nog allt för snabbt. Man kunde ju förstås ha sagt nej när det kom på så direkt, men det gör man ju inte, skrattar hon. Trots att Yliaho har en lång bakgrund inom det fackliga, som hon själv beskriver som ett långvarigt fritidsintresse, kom det nya förtroendeuppdraget inte bara på en ny arbetsplats – utan också inom en ny bransch. – Nu var det ganska spännande i början. Man visste ju inte ens vad arbetskamraterna heter eller vad som egentligen tillverkas och görs på fabriken. Med en bakgrund i träfacket var det själva fackliga i grunden bekant men alla arbetsplatser är ändå olika. – Jag visste inte hur man brukar göra i huset och även om man alltid kan göra saker och ting på ett nytt sätt så vill man lite sondera terrängen innan man börjar göra förändringar, konstaterar Yliaho. Hennes arbete som huvudförtroendeman har ändå gjorts lättare av det faktum att kontakten till cheferna är bra. – Jag upplever att arbetstagarna har ett bra förhållande till sina närmaste förmän. Man kan lätt ta kontakt och säga till om det är något man tycker att borde förändras. Små praktiska förändringar och förbättringar är lätta att få igenom här hos oss, anser Yliaho. – Vem som helst kan också gå in i vårt datorsystem och skriva in utvecklingsförslag både vad gäller komponenter eller allmänna utvecklingsförslag. Allt som skrivs in där tags upp med arbetsgivaren, fortsätter Stenvall. a D emonstranterna på Järnvägstorget i Helsingfors accepterar att inbesparing kan behövas men regeringens planer på att ta pengar från lågoch medelinkomsttagare för att ge åt företagen får ingen förståelse. Man kan inte ta av dem som inte längre har något kvar att ge, säger truckchauffören Ronja Grönholm på SSAB i Lappvik i Hangö. – Själv har jag två barn och dagisavgifterna utgör direkt en tredjedel av min lön. Utöver det ska vi ha tak över huvudet och mat på bordet. Jag lever redan nu från hand till mun, konstaterar Grönholm. Grönholms arbetskamrat, arbetarskyddsfullmäktige Ulf Heimberg, kom med samma buss till Helsingfors för att demonstrera. – Jag som har varit med i arbetslivet sedan 1973 måste säga att jag aldrig har varit med om att folk är så här oroliga och förbannade över att regeringen går åt deras personliga ekonomi. Heimberg är speciellt irriterad på att det finns så många osanningar i det som regeringen hävdar och det skuldsättande på facket och arbetstagarna som pågår. – I bakgrunden spökar en tanke som skrämmer mig allt mer om att regeringen egentligen är ute efter att krossa fackföreningsrörelsen och den demokratiska diskussionskultur som vi hittills har haft i Finland, säger han. JOHAN LUND ”Vi behöver tak över huvudet och mat på bordet – därför är vi här” Metallarna Ulf Heimberg och Ronja Grönholm från SSAB i Lappvik i Hangö deltog i demonstrationen i Helsingfors. JO H A N LU N D PA TR IK LI N D ST R Ö M AHJ1513_24-48.indd 38 6.10.2015 8:42:20
METALLARBETARFÖRBUNDET RF:S 22:A FÖRBUNDSKONGRESS 2016 Metallarbetarförbundet rf:s 22:a ordinarie kongress hålls i Tammerfors, i Tammerforshuset den 22–25 maj 2016 med början den förstnämnda dagen kl. 10.00. Besluten om platsen och tidpunkten för den 22:a kong ressen har fattats i förbundsstyrelsen 15.6.2012. Vid kongressen behandlas förutom de i § 9 i stadgarna nämnda ärendena motionerna för stadgeändringar. Ärenden som avses bli behandlade vid den 22:a kongres sen bör i skriftlig form lämnas till förbundsstyrelsen fyra (4) månader före kongressen, senast 22.1.2016. Kongressombuden väljs genom val. Förhandsröstningen sker elektroniskt från 18.3.2016 kl. 9.00 till 28.3.2016 kl. 23.00 och som poströstning från 18.3.2016 till 1.4.2016 kl. 12.00 då returkuvertet med poströsten inuti bör vara framme i den angivna postboxen. Det egentliga valet hålls från 10.4.2016 kl. 10.00 till 12.4.2016 kl. 16.00. METALLARBETARFÖRBUNDET RF Riku Aalto ordförande Matti Mäkelä förbundssekreterare METALLARBETARNAS ARBETSLÖSHETSKASSAS REPRESENTANTSKAPSMÖTE 2016 Metallarbetarnas Arbetslöshetskassas ordinarie represen tantskapsmöte hålls i Tammerfors, i Tammerforshuset den 22–25 maj 2016. Mötet börjar den förstnämnda dagen kl. 10.00. Besluten om platsen och tidpunkten för det ordinarie representantskapsmötet har fattats vid kassans styrelsemöte 20.8.2012. Vid mötet behandlas förutom de i § 11 i stadgarna nämnda ärendena också motionerna för stadgeändringar. Ärenden som avses bli behandlade vid det ordinarie representantskapsmötet bör i skriftlig form lämnas till kassans styrelse fyra (4) månader före representantskaps mötet, senast 22.1.2016. Kongressombuden väljs genom val. Förhandsröstningen sker elektroniskt från 18.3.2016 kl. 9.00 till 28.3.2016 kl. 23.00 och som poströstning från 18.3.2016 till 1.4.2016 kl. 12.00 då returkuvertet med poströsten inuti bör vara framme i den angivna postboxen. Det egentliga valet hålls från 10.4.2016 kl. 10.00 till 12.4.2016 kl. 16.00. METALLARBETARNAS ARBETSLÖSHETSKASSA Matti Mäkelä styrelseordförande Irene Niskanen kassaföreståndare ARBETSLÖSHETSKASSAN VI BETJÄNAR PER TELEFON MÅ–FRE 8.30–15 PÅ SERVICENUMRET 020 690 455. Samtals kostnad: med trådtelefon allmän lokal samtals avgift eller med mobiltelefon mobilavgift. Det är avgiftsfritt att köa. TA KONTAKT -funktionen på webbplatsen. Du kan skicka meddelanden, utredningar och bilagor till kassan genom en skyddad förbindelse. OM DU BLIR ARBETSLÖS ELLER PERMITTERAD Anmäl dig som arbetssökande vid arbetsoch näringsbyrån senast den första arbetslöshetsdagen. Ansökningsblanketten för inkomst relaterad dagpenning får du från arbetsoch näringsbyrån. Du kan också fylla i och skriva ut blanketten www.tyj.fi/swe/material/blanketter/ Försäkra dig om att du har betalat dina medlemsavgifter ända till början av arbetslösheten. Bifoga till första ansökan om arbetslöshetsdagpenning: ? Löneintyg från arbetsgivaren för minst 26 avlönade veckor före arbetslösheten. I intyget bör semesterpenningsoch semesterersättningsbeloppen preciseras. ? Meddelande om uppsägning och arbetsintyg då en tillsvidare anställning upphör. ? Permitteringsintyg ? Beslutet eller det senaste betalningskvittot på de sociala förmåner som du har mottagit, t.ex. hemvårdsbidrag (även om maka/ make erhållit). ? Det ursprungliga skattekortet endast i fall du har ett graderat skattekort eller du har fått ett ändringsskattekort för förmån från skattebyrån. Fyll i ansökan om dagpenning: ? För fyra kalenderveckor från måndag till söndag om du är helt arbetslös eller permitterad eller om du har tillfälliga arbetsförhållanden under ansökningsperioden. Den första ansökan kan du skicka för två hela kalenderveckor. ? Per kalendermånad om du har ett kontinuerligt deltidsarbete och lönen betalas per kalendermånad eller om du får en social förmån som avdras från dagpenningen. ? Bifoga löneuppgifterna till ansökan om du har haft löneinkomster för tillfälligt arbete eller för deltidsarbete under ansökningstiden. ? Skicka arbetsavtalet med din ansökan, om du under ansöknings perioden har börjat ett deltidsjobb. ? Om du har lantbruksinkomst eller inkomst från annan företagsverksamhet, bifoga till ansökningen en redogörelse för den senast fastställda beskattningen. Fyll i ansökan omsorgsfullt. Bristfälligt ifyllda ansökningar returneras alltid. Kom ihåg att datera och underteckna ansökan. Dagen för undertecknandet får inte vara ett tidigare datum än den sista dagen för vilken du ansöker om dagpenning. TILLSTÄLLANDE AV ANSÖKNINGARNA Sänd ansökan om arbetslöshetsdagpenning och alterneringsersättning via e-tjänsten, tyottomyyskassa.metalliliitto.fi eller till Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors. A R B E T S LÖ S H E T S S KY D D Mera information om ansökningar och a-kassans e-tjänster hittar du på http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi/om-du-blir-arbetslos-eller-permitterad 39 15.10.2015 13 JO H A N LU N D PA TR IK LI N D ST R Ö M AHJ1513_24-48.indd 39 6.10.2015 8:42:20
010 239 7500 WWW.SARESKOSKI.COM myynti@sareskoski.com EU-määräysten mukaiset turvallisuustarvikkeet energian erotukseen ja varmistukseen huoltoja korjaustöiden aikana. LUKITUSLAITTEET TURVALUKOT LUKKOHAAT ETIKETIT LUKKOTAULUT LOCKOUT / TAGOUT NOPEAT TOIMITUKSET! 40 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA PALVELEMME PUHELIMITSE PALVELU NUMEROSSA 020 690 455 MA–PE 8.30–15. Puhelu maksaa lankapuhelimella paikallis verkkomaksun tai matkapuhelimella matkapuhelinmaksun. Jonotus on maksuton. JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työn hakijaksi työja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon. Ansio päivä rahahakemuslomakkeen saat TE-toimistosta. Voit tulostaa ja myös täyttää sen osoitteesta www.tyj.fi/fin/materiaali/ Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Lähetä ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteenä: ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. Todistukseen tulee eritellä lomarahan ja lomakorvauksen määrä. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus. ? Päätös tai viimeisin maksukuitti saamastasi sosiaalietuudesta esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta). ? Alkuperäinen verokortti vain siinä tapauksessa, että sinulla on portaikkokortti tai olet hakenut verotoimistosta muutos verokortin etuutta varten. Täytä päivärahahakemus: ? Neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin, jos olet kokonaan työtön tai lomautettu tai sinulla on satunnaisia työsuhteita hakemusjakson aikana. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. ? Kalenterikuukausittain, jos sinulla on jatkuva osa-aikatyö ja palkka maksetaan kalenterikuukausittain, tai päivärahasta vähennettävää sosiaalietuutta. ? Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkka tuloa satunnaisesti työstä tai osa-aikatyöstä hakemuksen ajalla. ? Lähetä työsopimus hakemuksen mukana, jos olet hakemusjakson aikana aloittanut osa-aikatyön. ? Jos sinulla on maatilatalouden tai muun yritystoiminnan tuloa, liitä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös. Täytä hakemus huolellisesti Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan aina takaisin. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. HAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN Lähetä ansiopäivärahahakemus ja vuorottelukorvauksen hakemus työttömyyskassaan osoitteella: Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki tai sähköisestä asioinnista osoitteessa tyottomyyskassa.metalliliitto.fi. OTA YHTEYTTÄ -toiminto työttömyyskassan kotisivuilla. Voit toimittaa kassalle viestejä, selvityksiä ja liitedokumentteja suojatun yhteyden kautta. T YÖT TÖ M YYS T U RVA Lisätietoja etuuksien hakemisesta ja linkki sähköiseen asiointiin työttömyyskassan kotisivuilla http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi 13 15.10.2015 AHJ1513_24-48.indd 40 6.10.2015 8:42:20
15.10.2015 13 KO U LU T U S T E K S T I K A T R I K A N G A S K U V A P E K K A E LO M A A 19.–23.10. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 16.–20.11.) Edunvalvojan neuvottelutaito Työsuojelun peruskurssi Tietotekniikan jatkokurssi 26.–30.10. Luottamusmiesten peruskurssi Tietotekniikan peruskurssi 2.–4.11. Metallin täydennyskurssi – Yhdenvertaisuus työpaikalla 2.–6.11. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 30.11.–4.12.) Puheviestinnän perusteet – Ilo puhua! 9.–11.11. Teknisen huollon ja kunnossapidon täydennyskurssi Autoalan täydennyskurssi – Palkkaustekniikka 9.–13.11. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 7.–11.12.) Ihmissuhteet työpaikalla 12.–13.11. Alueellinen luottamusmiesten peruskurssi/Kaakkois-Suomi– Savo-Karjala (2. osa 10.–11.12.) 16.–18.11. Metallin täydennyskurssi – Työaika Ammattiosaston kansainvälinen toiminta Murikassa NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssi hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudellisesta tuesta saat lisä tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. IRA SUOMELA ammattiosaston nuorisojaoston puheenjohtaja, JYRI PERÄTALO alueellisen nuorisojaoston jäsen, Kausalan metallityöväen ao. 175. T Y Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O METALLILIITTOLAISEN OMA OPISTO – MURIKKA W W W . M U R I K K A . F I 41 Koulutus iski heti kipinän Jyri Perätalo, Ira Suomela ja joukko muita Kausalan ammattiosaston jäseniä saivat paikallisessa koulutuksessa tiiviin annoksen ajankohtaista tietoa. Koulutuksessa kerrottiin tulevista liittokokousvaaleista ja liiton järjestämistyöstä. – Paljon tuli mielenkiintoista uutta asiaa. Liittokokousvaaleista käytiin läpi muun muassa ammattiosastojen esitysten tekeminen liittokokoukseen, Perätalo kertoo. – Ehkä parhaiten mieleen jäi se, kun Riku (Aalto) tuli puhumaan meille. Hän kertoi hallituksen säästötoimenpiteistä. Niistä jäi mieleen, että tämä ei ole yhtään reilua. – Murikan pidemmillä kursseilla päästään syvemmälle asioihin, mutta tästäkin oli hyötyä, Suomela toteaa. Kausalan ammattiosasto järjesti paikallisen koulutuksen Metalliliiton keskustoimistolla Helsingin Hakaniemessä. Paikaksi valikoitui Helsinki, sillä ammattiosasto yhdisti koulutuspäivään Tallinnan-risteilyn. Kuuden tunnin mittaiseen koulutukseen osui yllätyslisä, kun Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto esitti ajankohtaisen katsauksen maan hallituksen ohjelmasta. Perätalolle koulutus oli ensimmäinen, johon hän on osallistunut. Mielenkiintoiseksi osoittautuneesta päivästä heräsi kipinä osallistua muuhunkin. – Aion olla aktiivisempi. Ensinnä nuorten toiminnassa, ja siitä jatkan sitten eteenpäin. ”Aion olla aktiivisempi.” PAIKALLISTA KOULUTUSTA järjestävät ammattiosastot ja seuturyhmät, jotka myös määrittävät itse koulutustarpeensa. Liitto tukee koulutusta. Vuosittain paikalliseen koulutukseen osallistuu noin 3 000 liiton jäsentä. Lisätietoa paikallisesta koulutuksesta: www.metalliliitto.fi/paikallinen-koulutus Opintosihteeripäivät 14.–15.11. Murikassa Opintosihteeripäivät kerää vuosittain ammattiosastojen ja seuturyhmien koulutuksesta vastaavat sekä muut koulutuksesta kiinnostuneet suunnittelemaan tulevaa koulutustarjontaa. Tuona viikonloppuna keskitymme liittokokousasioihin sekä kuulemme kansanedustaja Antti Lindtmanin tilannekatsauksen hallituksen työelämää koskevista heikennysaikeista. Iltaohjelmasta vastaa stand up -koomikko Pettersson ja bilebändi Kerma. Ilmoittautuminen 31.10. mennessä, klikkaa itsesi liiton sivuille! www.metalliliitto.fi/opintosihteerien-neuvottelupaivat Alueellasi Varsinais-Suomi ja Satakunta: ABC-kurssi Porin Yyteri 27.–29.11. Ohjelmassa mm. työpaikkavierailu ja tietoa mahdollisuuksista toimia liitossa. Avoin kaikille uusille ay-toimijoille, luottamustehtävissä ”ensiaskeleitaan” ottaville sekä kiinnostuneille jäsenille. Lisätiedot: www.metalliliitto.fi/tapahtumakalenteri 010 239 7500 WWW.SARESKOSKI.COM myynti@sareskoski.com EU-määräysten mukaiset turvallisuustarvikkeet energian erotukseen ja varmistukseen huoltoja korjaustöiden aikana. LUKITUSLAITTEET TURVALUKOT LUKKOHAAT ETIKETIT LUKKOTAULUT LOCKOUT / TAGOUT NOPEAT TOIMITUKSET! AHJ1513_24-48.indd 41 6.10.2015 8:42:21
Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi 42 Toimita ilmoituksesi viimeistään 22.10. Ahjo 14 (ilmestyy 5.11.) 12.11. Ahjo 15 (ilmestyy 26.11.) 3.12. Ahjo 16 (ilmestyy 17.12.) KOKOUKSIA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n veteraanien syyskokous ma 16.11. klo 12–14 Ruusukorttelin kerhotilassa 2, Puistokatu 11. Kahvija pullatarjoilu. Helsingin metallityöväen ao. 5:n veteraanien kokous ma 19.10. klo 13 toimistolla, Saariniemen katu 4. Vierailijana Eero Heinäluoma. Kahvitarjoilu. Ma 2.11. vierailijana Terho Ihalainen. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanijaoston kokous ma 2.11. klo 12.15. Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Mukana Seppo Leino. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanien syyskokous ke 4.11. klo 12.30 Salon Työväentalolla, Vilhonkatu 9. Ao. 57:n naisjaoston ehdokkaidenasettelu-, syysja järjestäytymiskokoukset ti 27.10. klo 18 osaston toimistolla, Helsingintie 16. Kokouksien jälkeen pienimuotoiset ”nyyttärit”. Tornion Metallityöväen ao. 81:n veteraanien tilaisuus pe 30.10. klo 13 Tornion Järkällä. Sipoon Metallityöväen ao. 136:n ensimmäinen purkukokous to 29.10. klo 18 Airi Nybergin kotona, Pyhän Sigfridintie 30, Nikkilä. Käsiteltävänä asiana osaston toiminnan lakkauttaminen. Kahvitarjoilu. Sibbo Metallarbetarfackavd. 136:s första avdelningens upplösningsmöte 29.10 kl. 18 hemma hos Airi Nyberg, Sankt Sigfridsvägen 30, Nickby. Behandlas avdelningens upphörande verksamhet. Kaffeservering. Ehdokkaidenasettelukokouksia Ammattiosaston sääntömääräisessä ehdokkaidenasettelukokouksessa vahvistetaan toimikuntaan valittavien varsinaisten ja varajäsenten lukumäärä sekä asetetaan ehdokkaat syyskokouksessa pidettäviin vaaleihin. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita ehdokkaidenasettelukokoukseen! Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n ke 11.11. klo 18.30 toimistolla, Kristiinankatu 10 A 3. Kahvija suolapalatarjoilu. Kokouksen jälkeen toimikunnan kokous. Jokioisten Metallityöväen ao. 2: ti 27.10. klo 18 Virastotalolla. Kahvitarjoilu. Helsingin metallityöväen ao. 5: ti 10.11. klo 17 osaston toimistolla, Saariniemenkatu 4. Kahvija voileipätarjoilu. Tampereen Metallityöväen ao. 7: to 29.10. klo 16.30 ao:n kokoushuoneessa, Näsilinnankatu 22 B. Pikkalan Metallityöntekijäin ao. 11: to 22.10. klo 16 Mäkituvalla, Kuninkaantie 5–7, Kirkkonummi. Lahden metallityöväen ao. 23: to 29.10. klo 18.30 Päijät-Hämeen Osuuspankki Trion kokoustiloissa, Aleksanterinkatu 20. Kahvitarjoilu ennen kokousta klo 18–18.25. Sisäänkäynti kokoustiloihin Trion McDonaldsin viereiseltä hissiltä 4. kerrokseen klo 17.55–18.15 (hissi lukittuna muun ajan). Jyväskylän metallityöväen ao. 26: ma 2.11. klo 18.30 omissa toimitiloissa. Loimaan metallityöväen ao. 29: ti 3.11. klo 18 Loimaan Työväentalolla. Tikkakosken metallityöväen ao. 34: ke 11.11. klo 17 Tikkakosken Autobaarilla. Tampereen Metallija Autokorityöväen ao. 38: pe 23.10. klo 18 SAK:n kokoustilassa, Rautatienkatu 10, 7. krs. Kahvitarjoilu. Hietalahden Telakkatyöväen ao. 41: ke 11.11. klo 16 Murtajassa, Arctech Helsinki Shipyard Oy, Laivakatu 1. Keravan metallityöväen ao. 42: to 29.10. toimikunnan kokouksen jälkeen klo 17, Palokuja 5, kerhohuone. Kahvija pullatarjoilu. Nurmijärven metallityöntekijäin ao. 48: to 29.10. klo 16.15 Pihvimyllärissä. Tarjolla iltapalaa. Turun metallityöväen ao. 49: ke 4.11. klo 18.30 toimistolla, Tuureporinkatu 17 C. Kahvitarjoilu. Oulun metallityöväen ao. 56: to 29.10. klo 16.45 Mäkelininkatu 31, 5. krs. Salon metallityöväen ao. 57: ke 11.11. klo 18 ao:n toimistolla, Helsingintie 16. Mikkelin metallityöväen ao. 61: ke 28.10 klo 18 toimistolla. Kajaanin metallityöväen ao. 63: ma 2.11. klo 18 toimistolla, Ratakatu 29 B 16. Kahvitarjoilu. Toimikunta kokoontuu klo 17. Kaskisten metallityöväen ao. 64: to 29.10. klo 15.30 Tähkän ruokahuoneessa. Kokkolan metallityöväen ao. 67: ma 9.11. klo 19 osaston toimistolla, Pitkänsillankatu 23, 2. krs. Oulun Kaapelityöväen ao. 72: ti 3.11. klo 18 Ay-keskuksessa, Mäkelininkatu 31, 5. krs. Forssan Autoalan työntekijäin ao. 79: ti 10.11. klo 17 Kauppakatu 28. Kahvitarjoilu. Turun autoja moottorityöväen ao. 87: ti 27.10. klo 18 osaston toimistolla, Yliopistonkatu 6 a, 2. krs. Järvenpää metallityöväen ao. 90: ti 3.11. klo 17 osaston toimistolla. Fiskarssin metallityöväen ao. 93: ma 2.11. klo 18 Deli Tukussa, Pohjantie 8, Pohjankuru. Kahvitarjoilu. Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälä: ma 2.11. klo 17 SAK:n kokoushuoneella, Rautatienkatu 10, 7. krs. Rovaniemen metallityöväen ao. 99: to 29.10. klo 18.15 Metallin toimistolla, Rovakatu 26 A 7. Kahvitarjoilu. Hämeenlinnan Autokorjaamotyöväen ao. 101: ma 26.10. klo 17.15 Hämeenlinnan aluetoimistossa, Kasarmikatu 7 B. Riihimäen metallityöväen ao. 103: to 29.10. klo 18 osaston toimitilassa, Kauppakuja 5 A 3. krs. Toimikunta kokoontuu klo 17. Martinniemen metallityöväen ao. 108: ma 2.11. klo 18 Kiinteistövälitys Tutun kokoustilassa, Revontie 2, Haukipudas. Kahvitarjoilu. Haminan metallityöväen ao. 109: ke 21.10. klo 18 SAK:n Haminan seudun paikallisjärjestön tiloissa. Kuoreveden työpajojen ao. 110: ke 28.10. klo 15.30 ravintola Hallin Jannessa. Kahvit ja kokouksen jälkeen ruokailu. Nastolan Metallityöväen ao. 111: su 18.10. klo 18 Metallin toimistolla, Kausantie 34 L 1. Toimikunta klo 16. Lahden autoja korjaamoalan ao. 114: ke 4.11. klo 18.30 Aleksanterinkatu 34 B 13. Kokouksen jälkeen mahdollisuus ruokailuun. Vaajakosken metallityöisten ao. 120: su 1.11. klo 14 Pekonmäentie 60, Vaajakoski. Kahvitarjoilu. Sipoon Metallityöväen ao. 136: to 29.10. klo 17.30 Airi Nybergin kotona, Pyhän Sigfridintie 30, Nikkilä. Kahvitarjoilu. Sibbo Metallarbetarfackavd. 136:s kandidatnomineringsmöte 29.10 kl. 17.30 hemma hos Airi Nyberg, Sankt Sigfridsvägen 30, Nickby. Behandlas stadgeenliga ärenden. Kaffeservering. Välkommen! Juankosken metallityöväen ao. 147: to 5.11. klo 16.30 Tukevan kahviossa. Jyväskylän autokorjaamotyöväen ao. 150: ti 3.11. klo 18 ao:n toimistolla, Kalevankatu 4, 2. krs. Jyväskylän Peltialan Työntekijäin ao. 170: to 29.10. klo 17.30 Lindabin ruokalassa, Helmintie 8–10, Palokka. Kausalan metallityöväen ao. 175: ma 26.10. klo 17 Kausalan ABC:n kokoustiloissa. Kuopion Teletyöntekijäin ao. 176: ke 21.10. klo 16 Päivärannan Citymarketin kahviossa. Kahvitarjoilu. Forssan metallityöväen ao. 179: ti 10.11. klo 18 osaston toimistolla, Hämeentie 18. Lappeenrannan teletyöntekijäin ao. 188: to 29.10. klo 16 Relacomin kahvihuoneessa, Parkkarilankatu 32. Lauttakylän Metallityöväen ao. 190: ke 4.11. klo 18 Ay-toimistolla, Sahakatu 4, Huittinen. Kahvitarjoilu. Paimion Sähkö-ja Metallityöväen ao. 191: to 22.10. klo 18 Paimion Nesteellä. Kahvitarjoilu. Viitasaaren Metallityöväen ao. 197: ti 3.11. klo 18 Viitasaaren kaupungintalolla lautakuntienhuoneessa. Pieksämäen Metallityöväen ao. 201: su 1.11. klo 17 Metallin toimistolla, Toikantie 2. Tampereen Matka-asentajien ao. 231: la 7.11. klo 12 SAK:n kokoustilassa, Rautatienkatu 10, 7. krs. Savonlinnan Autokorjaamotyöväen ao. 234: ma 2.11. klo 19 osaston toimistolla. Kahvitarjoilu. Närpiön Metallityöväen ao. 274: su 1.11. klo 18 kerhohuoneella, Nämpnäsvägen 149, Nämpnäs. Närpes Metallarbetarfackavd. 274:s kandidatnomineringsmöte 1.11 kl 18 på klubbrummet, Nämpnäsvägen 149, Nämpnäs. Hyvinkään teletyöntekijäin ao. 281: ti 3.11. klo 17 ravintola Harlekiinissa Hyvinkäällä. Kahvitarjoilu. Varkauden autokorjaamoalan ao. 304: ti 3.11. klo 17.30 Metallin ao. 24:n toimistolla Rajakadulla. Toimikunta kokoontuu klo 17. Pyhäsalmen Metallija Kaivostyöväen ao. 309: pe 30.10. klo 15.45 Hotelli Pyhäsalmessa. Kurikan Metallityöväen ao. 317: la 7.11. klo 14 toimistolla. Joensuun Autokorjaamotyöväen ao. 320: ti 3.11. klo 17 osaston toimistolla, Torikatu 7 b 24. Kahvitarjoilun lisäksi jaossa kulttuuriseteleitä. Helsingin Autokorjaajat ao. 337: ti 17.11. klo 17 osaston toimistolla, Sturenkatu 47 A. Muuramen Metallityöväen ao. 344: ti 27.10. klo 16 Muuramen työväentalolla. Talvivaaran Metallija Kaivostyöväen ao. 346: ti 3.11. klo 12 Terrafamen kaivoksella toimistorakennuksen neuvotteluhuoneessa 104. Peräseinäjoen Metallityöväen ao. 357: to 22.10. klo 17 Ruukin tehtaan vanhassa kahviossa. Järviseudun metallityöväen ao. 366: su 18.10. klo 17 ravintola Sopupelissä Vimpelissä. Oulaisten Metallityöväen ao. 368: su 25.10. klo 17 ravintola Ruokakeitaassa, Asemakatu 1. Toimikunta kokoontuu klo 16.30. Hangon Autokorjaamotyöväen ao. 379: ke 28.10. klo 16.30 Esplanadi 83, Hanko. Tampereen Auto-ja konekaupanalan ao. 402: ti 3.11. klo 17 toimistolla, Hämeenpuisto 37 B 56. Kahvitarjoilu. Jyväskylän Autoja Konealan ao. 410: ke 28.10. klo 18 Järjestöjen talolla autokorjaamotyöväen toimitiloissa, Kalevankatu 4. Kainuun autoja konealan ao. 419: to 29.10. klo 17.30 osaston toimistolla, Ratakatu 29, Kajaani. Tarjoilua. Vantaan autoja Konekaupanalan ao. 424: ma 2.11. klo 17.30 osaston toimistossa, Vetokuja 1 C 2. krs, Kaivoksela (Teslan talo ent. Inchcape). Kahvitarjoilu. Kokouksen jälkeen toimikunnan kokous. 13 15.10.2015 42 AHJ1513_24-48.indd 42 6.10.2015 8:42:22
TO I M I N TA Toimita ilmoituksesi viimeistään 22.10. Ahjo 14 (ilmestyy 5.11.) 12.11. Ahjo 15 (ilmestyy 26.11.) 3.12. Ahjo 16 (ilmestyy 17.12.) Syyskokouksia Ammattiosaston sääntömääräisessä syyskokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita syyskokoukseen! Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1: ke 25.11. klo 18.30 toimistolla, Kristiinankatu 10 A 3. Liiton edustaja Jari Kramsu paikalla. Kahvija suolapalatarjoilu. Jokioisten Metallityöväen ao. 2: ti 10.11. klo 18 Virastotalolla. Kahvitarjoilu. Lappeenrannan Metallityöväen ao. 3: pe 30.10. klo 17.30 ravintola Amarillon kokoustiloissa. Kokouksen jälkeen ruokailu. Porin metallityöväen ao. 6: to 5.11. klo 18 Hotelli Scandicissa, Itsenäisyydenkatu 41. Jäsenyyden tarkistus, ota jäsenkortti mukaan! Kahvitarjoilu klo 17 alkaen. Pikkalan Metallityöntekijäin ao. 11: to 12.11. klo 17 Mäkituvalla, Kuninkaantie 5–7, Kirkkonummi. Kahvitarjoilu. Toimikunnan kokous klo 16. Lahden metallityöväen ao. 23: to 26.11. klo 18.30 Päijät-Hämeen Osuuspankki Trion kokoustiloissa, Aleksanterinkatu 20. Kahvitarjoilu ennen kokousta klo 18–18.25. Sisäänkäynti kokoustiloihin Trion McDonaldsin viereiseltä hissiltä 4. kerrokseen klo 17.55–18.15 välisenä aikana. Jyväskylän metallityöväen ao. 26: pe 27.11. klo 18.30 Hotelli Scandicissa. Loimaan metallityöväen ao. 29: ke 18.11. klo 18 Työväentalolla. Tikkakosken metallityöväen ao. 34: ke 25.11. klo 17 Tikkakosken Pitopalvelussa. Tampereen Metallija Autokorityöväen ao. 38: pe 6.11. klo 18 SAK:n kokoustilassa, Rautatienkatu 10, 7. krs. Kahvitarjoilu. Hietalahden Telakkatyöväen ao. 41: to 26.11. klo 16 Murtajassa, Arctech Helsinki Shipyard Oy, Laivakatu 1. Ruokatarjoilu. Keravan metallityöväen ao. 42: to 26.11. toimikunnan kokouksen jälkeen klo 17, Palokuja 5, kerhohuone. Kahvija pullatarjoilu. Hämeenlinnan metallityöväen ao. 43: ke 4.11. klo 18 Metallin aluetoimistolla, Kasarmikatu 7 B, 2. krs. Nurmijärven metallityöntekijäin ao. 48: to 12.11. klo 16.15 Pihvimyllärissä. Kokouksen jälkeen toimikunnan järjestäytymiskokous. Turun metallityöväen ao. 49: ke 25.11. klo 18.30 toimistolla, Tuureporinkatu 17 C. Kahvitarjoilu. Oulun metallityöväen ao. 56: to 12.11. klo 17 Takatien Lounasaitassa, Takatie 6, Kempele. Ruokailu klo 16. Salon metallityöväen ao. 57: ke 25.11. klo 18 ao:n toimistolla, Helsingintie 16. Hyvinkään metallityöväen ao. 58: to 12.11. klo 18 Järjestötalolla, Munckinkatu 49. Kahvitarjoilu. Mikkelin metallityöväen ao. 61: pe 20.11. klo 18 Cumuluksessa. Kokouksen jälkeen ruokailu klo 19. Ilmoittautumiset 10.11. mennessä toimistolle tiistaisin klo 17–18. Kajaanin metallityöväen ao. 63: ma 30.11. klo 18 toimistolla, Ratakatu 29 B. Kahvitarjoilu. Osallistujien kesken arvontaan lahjakortti. Toimikunta kokoontuu klo 17. Kaskisten metallityöväen ao. 64: to 12.11. klo 15.30 Tähkän ruokahuoneessa. Strömbergin tehtaan työntekijäin ao. 70: la 28.11. klo 12 Metallityöväen liiton kokoushuone 3 (sisäpiha), Hakaniemeranta 1 (käynti pääovesta), Helsinki. Kahvitarjoilu. Tarjotaan lounas. Mikkelin Auto-ja Konealan ao. 71: pe 6.11. klo 19 Sali & Keittiössä. Kokouksen jälkeen ruokailu. Ilmoittautumiset 29.10. mennessä Tuomo Ylöselle, puh. 040 541 4885 tai työpaikoilla luottamusmiehille. Oulun Kaapelityöväen ao. 72: ti 17.11. klo 18 Ay-keskuksessa, Mäkelininkatu 31, 5. krs. Forssan Autoalan työntekijäin ao. 79: ti 24.11. klo 17, Kauppakatu 28. Kahvitarjoilu. Tampereen autokorjaamotyöväen ao. 80: ma 9.11. klo 18 Hotelli Cumuluksessa, Hämeenpuisto 47. Mukana liitosta sopimusasiantuntija Mauri Nieminen. Ruokatarjoilu. Toimikunta kokoontuu klo 17 samassa paikassa. Helsingin autokorjaamotyöväen ao. 84: ti 3.11. klo 18, Osmontie 47. Porvoon metallityöväen ao. 86: la 7.11. klo 12 ao:n toimistolla, Piispankatu 19 A 22. Järvenpää metallityöväen ao. 90: su 22.11.5 klo 17 ao:n toimistolla. Fiskarssin metallityöväen ao. 93: ma 16.11. klo 18 Deli Tukussa, Pohjantie 8, Pohjankuru. Kahvitarjoilu. Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälä: pe 13.11. klo 17 SAK:n kokoushuoneessa, Rautatienkatu 10, 7. krs. Kahvitarjoilu. Rovaniemen metallityöväen ao. 99: ke 18.11. klo 18.15 City Hotellissa, Pekankatu 9. Tarjotaan iltapala ja kahvit. Hämeenlinnan Autokorjaamotyöväen ao. 101: pe 27.11. klo 18 ravintola Seiskassa, Suomenkasarmi, rakennus 7, saunaosasto, käynti Vuorikatu 22:n portista. Kokouksen jälkeen sauna ja iltapala. Ilmoittautumiset ruokailun vuoksi 20.11. mennessä Matti Lehdolle, matti.lehto55@gmail.com, puh. 041 544 1470. Riihimäen metallityöväen ao. 103: to 17.11. klo 18 ao:n toimitilassa, Kauppakuja 5 A 3. krs. Kahvitarjoilu. Toimikunta kokoontuu klo 17. Martinniemen metallityöväen ao. 108: ma 16.11. klo 18 Kiinteistövälitys Tutun kokoustilassa, Revontie 2, Haukipudas. Kahvitarjoilu. Haminan metallityöväen ao. 109: pe 20.11. klo 18 Haminan Varuskuntakerholla. Kuoreveden työpajojen ao. 110: ke 11.11. klo 15.30 ravintola Hallin Jannessa. Kahvit ja kokouksen jälkeen ruokailu. Nastolan Metallityöväen ao. 111: su 15.11. klo 18 metallin toimistolla, Kausantie 34 L 1. Toimikunta kokoontuu klo 16. Ekenäs metallarbetarfackavd. 117:s höstmöte 5.11 kl. 19 på Folkan, Ystadsgatan 2. Stadgeenliga ärenden. Kaffeservering. Välkomna! Tammisaaren metallityöväen ao. 117: to 5.11. klo 19 Folkanilla, Ystadinkatu 2. Kahvitarjoilu. Vaajakosken metallityöisten ao. 120: su 15.11. klo 18 Vaajakosken urheilutalossa, Savonmäentie 9. Kahvitarjoilu. Kokkolan Metallurgisentehtaantyöväen ao. 135: to 5.11. 17 Kokkolan työttömien toimintakeskuksessa, Niittykatu 1. HUOM! Aloitetaan ruokailulla klo 16.30. Ilmoittautumiset 30.10. mennessä ruokailun vuoksi Rami-Pekka.Vuolle@Boliden.com. Juankosken metallityöväen ao. 147: to 26.11. 17 Tukevan kahviossa. Toimikunta kokoontuu ennen syyskokousta. Jyväskylän autokorjaamotyöväen ao. 150: ti 17.11. klo 18 ao:n toimistolla, Kalevankatu 4, 2. krs,. Mäntsälän Metallityöntekijäin ao. 151: ke 11.11. klo 18 Kerhohuone Sopu, Veteraanitie 7. Toimikunta kokoontuu klo 17. Järjestäytymiskokous klo 19. Turun teletyöntekijäin ao. 152: pe 20.11. klo 18 Holiday Inn´ssä, Eerikinkatu 30 (talvipuutarha). Ruokailu ja mahdollisuus saunoa. Eristyspeltiseppien ao. 155: la 14.11. klo 12 Metalliliiton kokoustilassa Helsingissä. Matkat korvataan. Osasto tarjoaa ruokailun Juttutuvassa kokouksen jälkeen. Toimikunta klo 10.45. Koivuhaan ja Mankkaan metallityöväen ao. 168: pe 6.11. klo 15 Amarillo Flamingo, Vantaa. Ruokailu. Kausalan metallityöväen ao. 175: ma 9.11. klo 18 Kausalan ABC:n kokoustiloissa. Toimikunta kokoontuu klo 17. Kuopion Teletyöntekijäin ao. 176: ke 4.11.klo 17 ravintola Kummisetä. Ruokailu kokouksen jälkeen. Forssan metallityöväen ao. 179: su 29.11. klo 19 osaston toimistolla, Hämeentie 18. Kahvitarjoilu. Turengin metallityöväen ao. 186: ke 11.11. klo 17 Lounaskellari Emmissä. Paikalla Osuuspankin edustaja. Kahvitarjoilu. Lappeenrannan teletyöntekijäin ao. 188: pe 27.11. klo 18.30 Hotelli Lappeen kabinetissa. Kokouksen jälkeen ruokailu. Paimion Sähköja Metallityöväen ao. 191: su 15.11. klo 13 Paimion Nesteellä. Ruokailu. Tampereen seudun metallityöntekijäin ao. 195: pe 13.11. klo 18 AKT:n kokoustiloissa, Rautatienkatu 10, 6. krs. Mukana liiton tutkimuspäällikkö Jorma Antila. Kahvitarjoilu. Viitasaaren Metallityöväen ao. 197: su 29.11. klo 13 Viitasaaren ABC. Ruokailu. Pieksämäen Metallityöväen ao. 201: su 29.11. klo 17 Metallin toimistolla, Toikantie 2. Oulun seudun Metallityöväen ao. 210: ke 11.11. klo 18.15 osaston toimitiloissa, Koulukatu 18 B. Kahvitarjoilu. Tampereen Matka-asentajien ao. 231: la 21.11. klo 12 Hotelli Amadossa, Keskusaukio 2, Pori. Sievin Metalli-ja elektroniikkatyöväen ao. 235: la 14.11. klo 12 osaston toimitilassa, Haikolantie 23 as 3. Kokouksen jälkeen ruokailu ravintola Sievissä. Kouvolan Autokorjaamotyöväen ao. 245: ma 2.11. klo 17.30 osaston toimistolla normaalin kokouksen jälkeen. Helsingin seudun teollisuusasentajat ao. 254: su 1.11. klo 13 osaston toimitilassa, Turunlinnantie 8, 5. krs. Länsi-Vantaan Metallityöväen ao. 255: ke 11.11. klo 17 ao:n kerhohuoneella, Jönsaksenpiha 5 D, Myyrmäki. Kahvitarjoilu. Turun Autokorityöväen ao. 270: pe 6.11. klo 19 ravintola Verkahovissa, Verkatehtaankatu 4. Närpiön Metallityöväen ao. 274: to 19.11. klo 18.30 Linds Kök, Bäcklidvägen 476. Mukana Magnus Salmela liitosta. Närpes Metallarbetarfackavd. 274:s höstmöte hålls to 19.11 kl. 18.30 på Linds Kök, Bäcklidvägen 476. Magnus Salmela från förbundet deltar. Välkommna! Haapaveden metallityöntekijäin ao. 275: su 22.11. klo 17 Myyrilän yläkerrassa, Vanhatie 60. Kahvitarjoilu. Kemin Autokorjaamotyöntekijäin ao. 284: su 31.10. klo 18 Jänkälän saunaosastossa. Kokouksen jälkeen mahdollisuus saunoa. Iltapalaa tarjolla. Kajaanin Autotyöntekijät ao. 302: ke 4.11. klo 17 toimistolla, Ratakatu 29 C. Paikalla liiton edustaja. Varkauden Autokorjaamoalan ao. 304: 25.11. klo 18 ruokaravintola Amandassa, Pirnankatu 4. Toimikunta klo 17. Pyhäsalmen Metallija Kaivostyöväen ao. 309: pe 13.11. klo 15.45 Hotelli Pyhäsalmessa. Kurikan Metallityöväen ao. 317: pe 20.11. klo 17.30 Hotel Kurikassa. Kokouksen jälkeen tarjoilua. Kankaanpään metallityöväen ao. 318: to 5.11. klo 18 Kuntoutuskeskuksessa Kankaanpäässä. Kokouksen jälkeen ruokailu. Joensuun Autokorjaamotyöväen ao. 320: to 19.11. klo 18 osaston toimistolla, Torikatu 7 b 24. Kokouksen jälkeen ruokailu. Merikarvian metallityöväen ao. 329: ma 16.11. klo 17 Köffillä. Pälkäneen metallityöväen ao. 335: la 14.11 klo 14 ravintola Kostian Kievarissa. Ikaalisten Metallityöväen ao. 340: la 7.11. klo 15 ravintola Keitaassa, Asemantie 4, Ylöjärvi. Buffet-ruokailu. Jos sinulla on erityisruokavalio, ilmoita 2.11. mennessä Heidi Koivistolle, koivisto.h@gmail.com, puh. 044 020 7423. Talvivaaran Metallija Kaivostyöväen ao. 346: ke 25.11. klo 17 Hotelli Kajaanissa, Onnelantie 1. Kokouksen jälkeen ruokailu. Peräseinäjoen Metallityöväen ao. 357: la 14.11. klo 15 ravintola Kalajärvessä, Kalajärventie. 15.10.2015 13 43 AHJ1513_24-48.indd 43 6.10.2015 8:42:22
TO I M I N TA Järviseudun Metallityöväen ao. 366: su 1.11. klo 17 ravintola Sopupelissä Vimpelissä. Oulaisten Metallityöväen ao. 368: su 15.11. klo 17 ravintola Ruokakeitaassa, Asemakatu 1. Toimikunta kokoontuu klo 16.30. Tampereen Auto-ja konekaupanalan ao. 402: ti 17.11. klo 17 Hämeenpuisto 37 B 56. Kahvitarjoilu. Jyväskylän autoja konealan ao. 410: ke 18.11. klo 19 Hotelli Cumuluksessa, Väinönkatu 3. Voileipäja kahvitarjoilu. Kainuun autoja konealan ao. 419: pe 20.11. klo 18.30 ravintola Ranchin kabinetissa, Kauppakatu 26. Kokouksen jälkeen ruokailu. TIEDOTUKSIA Lahden metallityöväen ao. 23:n toimisto, Aleksanterinkatu 34 A, 15140 Lahti, puh. (03) 751 1108, 751 1109. Avoinna ma klo 9–12 ja 13–17, ti/ke/to klo 9–12 ja 13–16. Perjantaisin toimisto suljettu. metalli23@metalli23.fi, www.metalli23.fi. HUOM! Toimisto kiinni 19.–23.10. koulujen syyslomaviikolla! TAPAHTUMIA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n avantouinti keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 16.30–18.30 Ykköspirtillä, Ruissalon Puistotie 629. Maksu jäseniltä 2 €, muilta 3 €. Sauna on lämmin. Maksu paikan päällä. Ao. 1 tarjoaa Turun kauppatorilla ilmaiseksi jäsenilleen to 19.11. klo 11 hernekeittoa ja to 10.12. klo 11 riisipuuroa. Tikkakosken metallityöväen ao. 34:n pikkujouluristeily 11.–12.12. Tallinnaan Baltic Queenillä. Matkan hinta jäsenille 60 €, seuralaisille 80 €. Lähtö perjantaina klo 12.30 Tikkakoskelta, klo 13 Jyväskylästä. Laivalla ruokailu klo 17.30. Laiva lähtee klo 18.30 Tallinnaan, jossa maissaoloaika la klo 8–12. Paluulähtö Tallinnasta klo 12.30, saapuminen Helsinkiin klo 16. Ilmoittautumiset ja maksut 26.10.–6.11. Merville, puh. 044 0666 804 ja maksut tilille 529033-235613. Paikkoja rajoitetusti. Voimassa oleva passi tai poliisin myöntämä henkilökortti mukaan. Hietalahden Telakkatyöväen ao. 41:n pikkujoulu risteily la 12.12. Eckerö Linen laivalla. Ilmoittautumiset viimeistään 16.11. Ao. 41:n Pietarin-matka 12.–14.2. Passin pitää olla voimassa vielä puoli vuotta matkan jälkeen. Paikkoja on rajoitetusti. Ilmoittautumiset viimeistään 27.11. pääluottamusmiehelle, puh. 050 390 7658. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanien syys tapaaminen ma 26.10. klo 12.30 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86 (Turun k-torilta bussilla nro 13). Monipuolinen ohjelma, puhujana Antero Palomäki. Kahvitarjoilu ennen tilaisuuden alkua. Salon metallityöväen ao. 57:n päivämatka Tallinnaan la 14.11. Lähtö Salon torilta klo 5.30 ja paluulähtö Saloon heti laivan saavuttua takaisin Helsinkiin noin klo 21.15. Hinta jäsenille 60 €, muille 80 € sisältäen aamiaisen ja päivällisen. Kaksi hyttiä tavaroiden säilytykseen. Bussi mukana matkalla. Voimassa oleva passi tai EU-henkilökortti mukaan! Ilmoittautumiset ja maksut 30.10. mennessä ao. 57:n toimistolle, Helsingintie 16, Salo, puh. (02) 731 4553. Ao. 57:n veteraanien Sydämeni Sävel -konsertti la 5.11. klo 18 Teatteri Provinssissa, Salorankatu 5–7. Väliajan jälkeen dokumentti Poltettu kylä. Lipun hinta 20 € sisältää pullakahvit. Ilmoittautumiset ja maksut 22.10. mennessä Kirstille, puh. 044 317 4326. Maksaa voi myös ao. 57:n toimistolle. Helsingin Metallija Konepajatyöväen ao. 77:n veteraanien pikkujouluristeily ke 28.10. Hinta 15 €/henkilö. Paikkoja rajoitetusti! Ilmoittautumiset osaston toimistoon ti ja to klo 14–17, puh. (09) 762 796. Forssan Autoalan työntekijäin ao. 79:n pikkujoulu la 28.11. Menemme Tampereen teatteri katsomaan esitystä Tiputus, jonka jälkeen illallisbuffet. Linja-auto lähtee tilausajolaiturista klo 12.30. Matkan hinta 10 €/jäsen. Tiedustelut: Taisto Tulander, puh. 0400 867 478. Tampereen autokorjaamotyöväen ao. 80:n pikkujoulu la 12.12. klo 19 ravintola Haraldissa Tampereella. Osasto tarjoaa alku-, pääja jälkiruuan jäsenelle ja seuralaiselle. Juomat jokainen maksaa itse. Paikkoja on 50:lle ensimmäiselle. Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään 29.10. Juhani Jaralle, puh. 0400 699 953. Fiskarssin metallityöväen ao. 93:n jäsenille matka EHT Karjala-turnaukseen la 7.11. Hartwall Areenalle Helsinkiin. 2 ottelua, Venäjä–Ruotsi ja Tsekki–Suomi. Kuljetus Fiskarista. Paikkoja 30, jotka täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä maksamalla hinta 20 €/jäsen. Viimeinen ilmoittautumispäivä 30.10. Tiedustelut: Tuomo Kemppainen, puh. 050 598 7156. Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälän veteraanijaoston pikkujoulu pe 27.11. klo 16 SAK:n saunalla, Rautatienkatu 10.Hinta 10 € sisältää aterian ja juomat. Ilmoittautumiset 22.11. mennessä Anneli Hietaselle, puh. 040 546 7070 tai Lasse Nurmelle, puh. 040 527 2375. Eristyspeltiseppien ao. 155:n Kaakkois-Suomen työhuonekunta järjestää 14.–15.11. pikkujoulumatkan Tallinnaan syyskokouksen jälkeen. Lähtö Länsisatamasta M/S Finlandialla lauantaina klo 15.30, perillä Tallinnassa klo 17.45. Majoitus Hotelli Metropolissa. Paluumatkalle laiva lähtee sunnuntaina klo 12, perillä Helsingissä klo 14.30. Hinta 45 €/hlö. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 18.10. mennessä Jukka Lehtiselle, puh. 050 595 7837. Matkan täytyy olla maksettuna Jukan ilmoittamalle tilille 21.10. mennessä. Matkalle osallistuminen edellyttää osallistumista osaston syyskokoukseen. Passi mukaan matkalle! Tikkurilan Metallityöväen ao. 287:n jäsenille seuralaisineen pikkujouluteatteri la 5.12. Esitys Ministeriä viedään klo 13 Helsingin kaupungin teatteri Areena-näyttämöllä, Hämeentie 2. Esityksen jälkeen ruokailu Graniittilinnassa, Säästöpankinranta 6. Hinta 20 €. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 31.10. mennessä Sanna Korkiamäelle tekstiviestillä 040 413 9921 tai sanna. korkiamaki@kotiportti.fi. Lippuja varattu 50 kpl. Merikarvian metallityöväen ao. 329:n pikkujoulu la 28.11. Sinihelmessä Siikaisissa. Ruokatarjoilu. Ilmoittautumiset viimeistään 25.11. vpj Seppo Jylhänkoskelle, puh. 050 353 4426. Muuramen Metallityöväen ao. 344:n pikkujoulula 21.11. Keuruulla Hotelli Keuruselässä. Hinta jäsenille 20 €, seuralaisille 30 €. Hintaan sisältyy kuljetus, ruokailu ja glögi. Esiintyjänä on Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani. Ilmoittautumiset Arto Liikaselle 3.–8.11. klo 16 jälkeen, puh. 040 735 4855. Mukaan mahtuu 50 ensiksi ilmoittautunutta. Oulaisten Metallityöväen ao. 368 järjestää pe 11.12. kuljetuksen pikkujoulushowhun Ylivieskan Akustiikkaan, jossa klo 19 esiintyy Ilari Johansson. Väliajalla kahvitarjoilu. Kuljetus lähtee Oulaisten linja-autoasemalta klo 17.45. Paluukuljetus shown jälkeen. Hinta jäsenille ja seuralaisille 10 €/henkilö. Ilmoittautumiset 23.10. mennessä Jari Männikölle, puh. 050 468 9866. Mukaan mahtuu 60 ensiksi ilmoittautunutta. KOULUTUSTA Turun Metallija Telakkatyöväen ao. 1:n ruoka kurssi ti 17.11. klo 17–21 ravintola Opinkulmassa Raision ammattiopiston harjoitusravintolassa, Eeronkuja 3, Raisio. Tehdään ruokaa syksyn raaka-aineista. Jokainen saa syödä tekemänsä ruuan kurssin päätteeksi. Ota oma essu mukaan! Hinta 10 €. Ilmoittautumiset ja maksut 9.11. mennessä osaston toimistoon, Kristiinankatu 10 A 3, puh. (02)469 1410. Mukaan mahtuu 15 nopeinta. Tampereen Metallityöväen ao. 7: Tampereen seuturyhmän järjestämä työturvallisuuskorttikoulutus la 7.11. klo 9–17 ao:n toimistolla, Näsilinnankatu 22 B, Tampere. Kurssin suorittanut saa virallisen työturvallisuuskortin. Kouluttajana Stig Sarlin Metalliliitosta. Kurssi on maksuton ja sisältää ruokailun. Ilmoittautuminen viimeistään 2.11. toimisto@metalli7.fi tai puh. 040 580 6777. Tikkurilan Metallityöväen ao. 287:n iltakurssi ke 28.10. klo 17–20 osaston toimistolla, Talkootie 4, Vantaa. Aiheena Tietoa työttömyysturvasta ja siihen liittyvistä asioista, kurssin vetäjänä Juha Vierimaa. Ilmoittautumiset 23.10. mennessä Mika Laaksoselle, puh. 050 408 8577 tekstiviestillä tai mika.laaksonen@alfalaval.com. Ao. 287:n iltakurssi ke 18.11. klo 17–20 osaston toimistolla. Kurssin aiheena Metallin suhdannekatsaus, vetäjänä Metalliliiton tutkimuspäällikkö Jorma Antila. Ilmoittautumiset 13.11. mennessä Mika Laaksoselle. SEUTURYHMÄT Tampereen Seuturyhmän työturvallisuuskorttikoulutus la 7.11. klo 9–17 ao. 7:n toimistolla, Näsilinnankatu 22 B. Kouluttajana Stig Sarlin Metalliliitosta. Koulutus on maksuton ja sisältää ruokailun. Kurssin suorittanut saa virallisen työturvallisuuskortin. Ilmoittautumiset 2.11. mennessä toimisto@ metalli7.fi tai puh. 040 580 6777. Oulun Seuturyhmän eläkeläisten tapaaminen historian merkeissä. pe 6.11. kello 9–15 Ravintola-Hotelli Samanttassa, Välitie 1, Haukipudas. Miten hyvin tunnet ammattiosastosi historian? Mukana liitosta Jari Mehtälä, Turvasta Ville Korhonen. Ilmoittautuminen 29.10. mennessä Yrjö Kääriälle, puh. 041 452 5520 Oulun seuturyhmän pikkujoulu la 21.11. Lapland Hotellissa (entinen Holiday Inn). Joulupöytä, karaokekilpailu ja tanssia. Ilmoittautumiset 6.11. mennessä osastosi yhteys-henkilölle: ao. 56 Paula, puh. 040 567 1498 (ark. klo 10–14); ao. 72 Olli 040 554 7587; ao. 108 Ilkka 040 543 6970; ao. 118 Tuure 041 507 2348; ao. 210 Tarja 040 572 5692 (ark. klo 10–14); ao. 219 Kalevi 0400 580 354; ao. 289 Mika 040 134 3530 (työpuhelin). Metalliliiton Kaakkois-Suomen ja Savo-Karjalan jäsentapahtuma 21.–22.11. Vierumäellä. ? Liitto vastaa majoituksesta, ruokailusta ja liikunnallisesta ohjelmasta. Kysy ammattiosastoltasi tukea matkakuluihin. ? Ilmoittautuminen viimeistään 2.11. kysaka@metalliliitto.fi. Paikkoja on rajoitetusti. Lisätietoja puh. 020 77 41392. 13 15.10.2015 44 AHJ1513_24-48.indd 44 6.10.2015 8:42:22
METALLITYÖVÄEN LIITTO RY:N 22. LIITTOKOKOUS 2016 Metallityöväen Liitto ry:n 22. varsinainen liittokokous pidetään Tampereella, Tampere-talossa 22.–25. toukokuuta 2016 alkaen ensin mainittuna päivänä kello 10.00. 22. liittokokouksen aikaa ja paikkaa koskevat päätökset on tehty liittohallituksessa 15.6.2012. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 9 §:ssä mainittujen asioiden lisäksi esitykset sääntöjen muuttamiseksi. 22. liittokokouksen käsiteltäväksi tarkoitetut asiat on jätettävä liittohallitukselle kirjallisina neljä (4) kuukautta ennen liittokokousta, viimeistään 22.1.2016. Liittokokousedustajat valitaan vaaleilla. Ennakkoäänestys tapahtuu sähköisesti alkaen 18.3.2016 kello 9.00 ja päättyen 28.3.2016 kello 23.00 sekä postiäänestyksenä alkaen 18.3.2016 ja päättyen 1.4.2016 kello 12.00, jolloin ennakkoäänen sisältävän palautuskuoren on oltava ilmoitetussa postilokerossa. Varsinainen vaali käydään alkaen 10.4.2016 kello 10.00 ja päättyen 12.4.2016 kello 16.00. METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Riku Aalto puheenjohtaja Matti Mäkelä liittosihteeri METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSAN EDUSTAJISTON KOKOUS 2016 Metallityöväen Työttömyyskassan varsinainen edustajiston kokous pidetään Tampereella, Tampere-talossa 22.–25. toukokuuta 2016 alkaen ensin mainittuna päivänä kello 10.00. Varsinaisen edustajiston kokouksen aikaa ja paikkaa koskevat päätökset on tehty työttömyyskassan hallituksen kokouksessa 20.8.2012. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 §:ssä mainittujen asioiden lisäksi esitykset sääntöjen muuttamiseksi. Varsinaisen edustajiston kokouksen käsiteltäväksi tarkoitetut asiat on jätettävä kirjallisesti kassan hallitukselle neljä (4) kuukautta ennen edustajiston kokousta, viimeistään 22.1.2016. Kokousedustajat valitaan vaaleilla. Ennakkoäänestys tapahtuu sähköisesti alkaen 18.3.2016 kello 9.00 ja päättyen 28.3.2016 kello 23.00 sekä postiäänestyksenä alkaen 18.3.2016 ja päättyen 1.4.2016 kello 12.00, jolloin ennakkoäänen sisältävän palautuskuoren on oltava ilmoitetussa postilokerossa. Varsinainen vaali käydään alkaen 10.4.2016 kello 10.00 ja päättyen 12.4.2016 kello 16.00. METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Matti Mäkelä hallituksen puheenjohtaja Irene Niskanen kassanjohtaja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry SAK:n kulttuuriapurahat 2016 SAK kulttuurirahasto julistaa vuoden 2016 apurahat haettaviksi. Apurahoja voivat hakea kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Apurahoilla tuetaan ensisijaisesti taidepainotteisia kulttuuriharrastuksia. Hakusovellus ja ohjeet löytyvät 1.11.2015 alkaen Kansan Sivistysrahaston nettipalvelusta www.sivistysrahasto.fi. Netissä täytetty, tulostettu ja allekirjoitettu hakemus liitteineen toimitetaan 31.12.2015 mennessä hakijan omaan ammattiliittoon. SAK:n kulttuurirahasto toimii Kansan Sivistysrahaston yhteydessä erikoisrahastona. Jos hakijan ammattiliitolla on oma rahasto KSR:ssä, käsitellään hakemus myös sen apurahoja jaettaessa ilman eri hakemusta. Apurahojen saajien nimet julkaistaan SAK:n nettipalvelussa www.sak.fi huhtikuun 2016 puolessavälissä. Päätöksestä ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti. Lisätietoja • Merja Lehmussaari, puh. 040 504 2152 (merja.lehmussaari@sak.fi) • Erja Aaltonen, puh. 040 541 3243 (erja.aaltonen@sak.fi) Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry SAK:n kulttuuriapurahat 2016 SAK kulttuurirahasto julistaa vuoden 2016 apurahat haettaviksi. Apurahoja voivat hakea kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Apurahoilla tuetaan ensisijaisesti taidepainotteisia kulttuuriharrastuksia. Hakusovellus ja ohjeet löytyvät 1.11.2015 alkaen Kansan Sivistysrahaston nettipalvelusta www.sivistysrahasto.fi. Netissä täytetty, tulostettu ja allekirjoitettu hakemus liitteineen toimitetaan 31.12.2015 mennessä hakijan omaan ammattiliittoon. SAK:n kulttuurirahasto toimii Kansan Sivistysrahaston yhteydessä erikoisrahastona. Jos hakijan ammattiliitolla on oma rahasto KSR:ssä, käsitellään hakemus myös sen apurahoja jaettaessa ilman eri hakemusta. Apurahojen saajien nimet julkaistaan SAK:n nettipalvelussa www.sak.fi huhtikuun 2016 puolessavälissä. Päätöksestä ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti. Lisätietoja • Merja Lehmussaari, puh. 040 504 2152 (merja.lehmussaari@sak.fi) • Erja Aaltonen, puh. 040 541 3243 (erja.aaltonen@sak.fi) Lisätietoja • Kirsti Anttila, puh. 040 587 4450 (kirsti.anttila@metalliliitto.fi) • Merja Lehmussaari, puh. 040 504 2152 (merja.lehmussaari@sak.fi) • Erja Aaltonen, puh. 040 541 3243 (erja.aaltonen@sak.fi) 15.10.2015 13 45 AHJ1513_24-48.indd 45 6.10.2015 8:42:24
13 15.10.2015 PENTTI OTSAMO WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA 46 TAVOITTEE NA TERVEELL INEN, TURVALLIN EN JA VIIHTYISÄ TYÖYMPÄ RISTÖ! TYÖSUOJE LUVAALIT 1.11.–31. 12.2015 Työsuojeluvaaleissa työntekijät valitsevat edustajikseen työpaikoille työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua. Työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden edustaja ja työympäristöasioiden kehittäjä. Hän valvoo työsuojelusäädösten noudattamista ja edustaa työntekijöitä työsuojelun yhteistoiminnassa. OLE MUKANA TEKEMÄSSÄ OMASTA TYÖPAIKASTASI ENTISTÄ PAREMPAA – ÄÄNESTÄ TYÖSUOJELUVAALEISSA! TYÖSUOJELUVALTUUTETTU O I VA L LU S & Nipa Kett u Joe Kani ini VAIKEUSASTE 1,5/3 TI ES IT KÖ (s iv u 6) O ik ea t va st au ks et : 1D , 2A , 3C , 4D AHJ1513_24-48.indd 46 6.10.2015 8:42:24
15.10.2015 13 47 TAVOITTEE NA TERVEELL INEN, TURVALLIN EN JA VIIHTYISÄ TYÖYMPÄ RISTÖ! TYÖSUOJE LUVAALIT 1.11.–31. 12.2015 Työsuojeluvaaleissa työntekijät valitsevat edustajikseen työpaikoille työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua. Työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden edustaja ja työympäristöasioiden kehittäjä. Hän valvoo työsuojelusäädösten noudattamista ja edustaa työntekijöitä työsuojelun yhteistoiminnassa. OLE MUKANA TEKEMÄSSÄ OMASTA TYÖPAIKASTASI ENTISTÄ PAREMPAA – ÄÄNESTÄ TYÖSUOJELUVAALEISSA! TYÖSUOJELUVALTUUTETTU AHJ1513_24-48.indd 47 6.10.2015 8:42:25
TULE MUKAAN JOUKKUEESEEN. Joukkuelaji.fi-sivu avataan 19.10. Katso video, osallistu kilpailuun ja voita suosikkijoukkueesi kausikortti! PRO2 – Posti Oy AHJ1513_24-48.indd 48 6.10.2015 8:42:26