Julkaisuja koulutustoiminnan lisäksi neuvonta ja valistus kuuluvat toimintamme painopisteisiin. Haluamme olla puhtaamman huomisen ja terveellisen ympäristön ääni tänään ja tulevaisuudessa www.ymparistojaterveys.fi. Toimintamme perustuu ajantasaiseen, luotettavaan ja tutkittuun tietoon. Ympäristökustannus Oy:ssä ympäristöterveyden ja elintarviketurvallisuuden sekä ympäristönsuojelun edistäminen ovat toimintamme lähtökohtia. Hankinnat teemme arvojemme ja toiminta-ajatuksemme mukaisesti. Hyvitämme hiilijalanjälkeämme. Yhteiskunnallisena yrityksenä tuemme suomalaista työtä; julkaisemamme lehdet ja painotuotteet painetaan Suomessa. Motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta on perusta tavoitteidemme saavuttamiseen. Pyrimme toiminnassamme siihen, että palvelumme ovat kaikkien kiinnostuneiden saavutettavissa. Noudatamme vastuullisen journalismin periaatteita
alv. Ilmasto, ilmansuojelu, ilmanlaatu ilmestyy 17.10.22, artikkelit 12.9.22, mainosaineistot 26.9.22 7. Rakennusterveys ilmestyy 15.9.22, artikkelit 15.8.22, mainosaineistot 25.8.22 6. 1.Ympäristöterveys ilmestyy 16.2.22, artikkelit 19.1.22, mainosaineistot 26.1.22 2. 044 752 0320 Santeri Selin Puh. Ympäristövastuu ilmestyy 19.12.22, artikkelit 10.11.22, mainosaineistot 24.11.22 Teemat ja aikataulut 2022 Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh. 050 324 2464, kaarina.karna@ymparistojaterveys.fi Tuottaja Tanja Lohiranta Puh. Kiertotalous, pilaantuneet maat ilmestyy 21.11.22, artikkelit 18.10.22, mainosaineistot 31.10.22 8. 044 526 6552, tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi Asiakaspalvelu/Tilaukset/Laskutus Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. Alueiden käyttö ilmestyy 21.3.22, artikkelit 17.2.22, mainosaineistot 28.2.22 3. Ympäristöalan hallinto ilmestyy 25.4.22, artikkelit 22.3.22, mainosaineistot 31.3.22 4. 040 745 1491, eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Roni Hurskainen Puh. 044 238 0511 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Kustantajan tilaushinnat Kestotilaus 70,Vuosikerta 75,Irtonumero 12,Näköislehti 62,PAINETTU LEHTI + NÄKÖISLEHTI: Kestotilaus 90,Vuosikerta 95,(sis. 10 %)., Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: www.lehtiluukku.fi LM Prenax Oy. Vesiensuojelu, vesihuolto ilmestyy 30.5.22, artikkelit 26.4.22, mainosaineistot 9.5.22 5
tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Prenax Oy ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Roni Hurskainen, puh. vsk. Kuva: Pixabay.. Keskustelussa ovat olleet torjunta-aineista mm. Pysythän Ympäristö ja Terveys-lehden matkassa ensi vuonnakin! Kaarina Kärnä PS. Suuri huoli pölyttäjistä Vuonna 1962 ilmestyi yhdysvaltalaisen Rachel Carsonin teos Äänetön kevät. DDT on nykyään useimmissa maissa kielletty, mistä on kiittäminen suurelta osin Rachel Carsonin kirjaa, mutta pölyttäjäkato on jatkunut. Tiedolla on kuitenkin edelleen valtavasti merkitystä. Torjunta-aineiden käytön vähentämistä ylipäätään pidetään EU-tasolla yhtenä tärkeänä toimena pölyttäjäkadon pysäyttämisessä, vaikka varovaisuusperiaate on tänä päivänä jotain ihan muuta kuin Carsonin aikaan. Kirjassa tuotiin esille DDT:n käytöstä johtuva pölyttäjien katoaminen. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. 044 238 0511 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 1/2022 ilmestyy 16.2.2022 Lehden teemana on ympäristöterveys. neonikotinoidit ja glyfosaatit. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. Syy ei löydy enää yhdestä kemikaalista tai ratkaisu yhdestä kirjasta. 044 752 0320 Santeri Selin, puh. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Kaiken tietomäärän keskeltä täytyy vain löytää oikea suunta. Pölyttäjiä uhkaavat myös saasteet, maankäytön muutokset, ilmastonmuutos, vieraslajit ja taudit sekä tehomaatalouteen liittyvät monokulttuurit. Pari kirjavinkkiä joulun ajan rauhaisiin lukuhetkiin voisivat olla Johanna Sinisalon Enkelten verta vuodelta 2011 ja norjalaisen Maja Lunden Mehiläisten historia vuodelta 2016 (alkuteos 2015). Myös kaunokirjallisuudella on paljon sanottavaa pölyttäjäkatoon liittyen. (02) 630 4900, 040 745 1491 HINNAT (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 70 euroa, vuositilaus 75 euroa Irtonumero 12 euroa Näköislehti: 58 euroa Painettu lehti + näköislehti: Kestotilaus 90 euroa, vuositilaus 95 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm
vsk 8 • 2021 Suuri huoli pölyttäjistä Kaarina Kärnä .................................................................................. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 52. Katri Senilä .....................................................................................46 Mikromuovien määrittäminen ympäristönäytteistä Tiina Rasilainen ja Pirjo Rinnepelto ..........................................50 Jyrsijämyrkyt ja tuholaistorjunta Sanna Koivisto ja Anna-Maija Hämäläinen ...........................56 Sisäilma-asioiden hyvä hallinta onnistuu kokonaisvaltaisen otteen ja tutkitun tiedon avulla Titta Manninen, Hanna Keränen ja Sara Malve-Ahlroth .....62 Luontoaskel terveyteen -ohjelmajulkistus: ”Perhosen siipi on värähtänyt Lahdessa” Terhi Kangas ...................................................................................68 Planetaarisen terveyden tutkimusta ja ratkaisuja ympäristöpääkaupungista Saara Pörsti ....................................................................................72 Kirjaesittely: Beata & Malena Ernman, Greta & Svante Thunberg, Sydämen asioita – Perhe ja planeetta kriisissä .........................................................................................76 Poimintoja ...................................................................................78. 4 Kemikaalit ympäristöluvassa ja sen valvonnassa Eeva Nurmi ja Minna Valtavaara ................................................ 6 Kemikaalien hallinta kiertotaloudessa Sari Kauppi ja Hinni Papponen ..................................................10 Kemikaaliturvallinen energiamurros Tapio Reinikainen, Nufar Finel ja Annika Johansson ............16 Vaaralliset ja haitalliset aineet – kuormitusinventaarion tuloksia Jukka Mehtonen, Ville Junttila, Katri Siimes ja Maria Holmberg ............................................................................32 Hiihtokeskuksen hulevesien ja luminäytteiden haitta-aineet Ritva Nilivaara, Noora Perkola, Heini Postila, Kaisa Lehosmaa, Anna Maria Pirttilä, Piippa Wäli, Anna Liisa Ruotsalainen, Anna-Kaisa Ronkanen ja Mirkka Visuri ..................................................................................38 Onko puhdistamolietepohjaisten lannoitteiden käyttö turvallista. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. vsk. 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p
Ympäristölupamenettelyn tarkoituksena puolestaan on varmistaa, ettei toiminnasta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa laitoksen paikalliset ympärisEeva Nurmi, neuvotteleva virkamies Ympäristöministeriö, materiaalitalousyksikkö Minna Valtavaara, erityisasiantuntija Ympäristöministeriö, päästöt ja ympäristöriskit -yksikkö Kemikaalit ympäristöluvassa ja sen valvonnassa Kemikaaleja käytetään kaikkialla ja niiden aiheuttamien ympäristöja terveysriskien hallinnan merkitys ymmärretään yhä laajemmin yhteiskunnassa. EU:n kemikaalisäädösten mukaisissa käyttöturvallisuustiedotteissa kuvatut kemikaalikohtaiset turvallisen käytön ohjeet ja ympäristön altistumisen ehkäisemistä koskevat ohjeet perustuvat kemikaalin ominaisuuksiin ja yleisiin EU-tasolla tehtyihin kemikaaliturvallisuusarvioihin ja -raportteihin. Niistä osa on kemikaalikohtaisia, kuten EU:n kemikaaleja koskeva REACH-asetus ((EY) N:o 1907/2006), ja osa taas koskee toimintoja ja olosuhteita, joissa kemikaaleja käytetään (ympäristönsuojelulaki, työsuojelusäädökset). vsk. Samalla edistetään yhdenluukun periaatetta ja digitalisointia, kun ympäristöhallinnossa otetaan käyttöön KemiDigi-järjestelmä.. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. 6 Miksi REACH ei yksin riitä. Ympäristöministeriön hankkeen ”Kemikaalien parempi huomioiminen ympäristöluvassa ja sen valvonnassa” tarkoituksena on parantaa ympäristönsuojelun tasoa sekä yhtenäistää kemikaaliasioiden käsittelyä ympäristöluvissa ja niiden valvonnassa. Kemikaalien ympäristöja terveysriskien hallintaa koskevat monet eri säädökset. Ympäristölupaprosessilla ja ympäristönsuojeluviranomaisilla on merkittävä rooli riskien ennaltaehkäisemisessä ja valvonnassa
Kemikaalit lupaharkinnassa Lupapäätöksessä annetaan tarpeelliset määräykset ympäristön pilaantumisen vaaraa ehkäisevistä toimenpiteistä. Kemikaalien huomioiminen lupapäätöksessä asetuksen vaatimalla tavalla edellyttää, että toiminnassa käytettävistä kemikaaleista tunnistetaan ympäristön kannalta merkitykselliset aineet ja arvioidaan, voiko niiden päästöistä aiheutua Kuva: Pixabay.. 7 töolot huomioiden sekä osaltaan huolehtia vesiensuojelun ympäristötavoitteiden toteutumisesta. Kemikaaliluettelo suositellaan tehtäväksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa KemiDigi-järjestelmässä, jossa kaikki yritystä valvovat ja siihen kemikaaliluetteloa tarvitsevat viranomaiset voivat sitä käyttää yhdenluukun periaatteen mukaisesti. Kemikaalikohtaiset tiedot annetaan kemikaaliluettelossa. Tiedot toiminnassa käytettävistä kemikaaleista lupamenettelyn ja valvonnan perustana Jotta kemikaaleja voidaan ympäristölupamenettelyssä ja lupien valvonnassa käsitellä tarkoituksenmukaisesti ja riittävästi, tarvitaan toiminnanharjoittajilta tiedot toiminnassa käytettävistä kemikaaleista. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Lisäksi lupahakemuksessa on oltava, jos se on toiminnan luonne ja vaikutukset huomioon ottaen päätösharkinnan kannalta tarpeellista, tiedot käytettävistä kemikaaleista sekä niiden varastoinnista, säilytyksestä ja kulutuksesta. vsk. Lisäksi annetaan ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 mukaisia aineita koskevat päästömääräykset, jos niitä voi päästä ympäristöön tai vesihuoltolaitoksen viemäriin sellaisia määriä, että toiminnasta voi aiheutua haitallisia ympäristövaikutuksia tai haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle. Lupahakemuksessa on oltava tiedot toiminnan päästöjen laadusta ja määrästä veteen, ilmaan ja maaperään sekä niiden vaikutuksista. Lupapäätöksessä kemikaaleja koskevia määräyksiä esiintyy seuraavien alla: toiminta, varastointi, jätteet, päästöt vesistöön ja viemäriin, päästöt ilmaan, haju ja pöly, häiriöja poikkeustilanteet sekä tarkkailu, kirjanpito ja raportointi. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Kemikaalin käyttäjän on siis tunnettava käyttämänsä kemikaalit ja niiden ominaisuudet. Lisäksi hakemuksen kirjallisessa selosteessa annetaan yhteenveto kemikaalien käytöstä, varastoinnista ja ympäristön pilaantumista ehkäisevistä toimista
8 ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kemikaalilain 11 §:n nojalla tehtävä valvonta on yksittäisten kemikaalien käyttöolosuhteiden valvontaa, jota tehdään ympäristönsuojelulain mukaisen valvonnan ohessa. Kemikaalien käyttöolosuhteiden valvonta Ympäristönsuojeluviranomaiset valvovat kemikaalien käyttöä ja varastointia sekä ympäristönsuojelulain että kemikaalilain mukaan. vsk. Siihen kuuluu laitoksen yleinen kemikaalien hallinta, ympäristön pilaantumisen vaaraa ehkäisevät toimenpiteet, ympäristövahinkojen torjuntavalmius sekä laitoksen ympäristöluvan kemikaalien käyttöön ja turvajärjestelyihin, päästöihin ja tarkkailuun liittyvien lupamääräysten noudattaminen. Tämä edellyttää kokonaiskuvaa luvanvaraisessa toiminnassa käytettävistä kemikaaleista sekä kemikaalikohtaisia tietoja. Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta kohdistuu kemikaalien käytön ympäristöturvallisuuden varmistamiseen sekä kemikaalien päästöjen ehkäisyyn. Kemikaalilain 19 §:n mukaisia yleisiä periaatteita ovat huolehtimisvelvollisuus, selvilläolovelvollisuus ja valintavelvollisuus, joita sovelletaan yhdessä yksityiskohtaisten aineellisten säännösten kanssa.. Ympäristönsuojeluviranomainen valvoo seuraavia EU:n kemikaalilainsäädännön ja kemikaalilain mukaisia toiminnanharjoittajan velvollisuuksia: • kemikaalilain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattaminen • biosidivalmisteen hyväksymispäätöksessä käytölle asetettujen ehtojen ja edellytysten noudattaminen (biosidiasetuksen 17 artikla ja kemikaalilain 30 §) • POP-asetuksen aineen käyttöä koskevien 3 ja 4 artiklan noudattaminen • REACH-asetuksen noudattaminen REACH-asetuksen kattamien aineiden käytön olosuhteiden ja turvallisuustoimien noudattaminen (14 artikla/ valmistaja ja 37 artikla/jatkokäyttäjä) luvanvaraisten aineiden lupaehtojen noudattaminen käytössä (VII osasto) aineen rajoitusehtojen noudattaminen käytössä (67 artikla) • elohopea-asetuksessa säädetyn elohopean, elohopeayhdisteiden ja elohopea seosten käyttöä ja väliaikaista varastointia koskevien velvoitteiden noudattaminen (7 artikla) sekä lisätyn elohopean ja elohopeayhdisteiden käyttöä (8 artikla) ja elo hopean käyttöä koskevien kieltojen (9 artikla) noudattaminen. Lisäksi varmistetaan, että toiminnassa noudatetaan ympäristönsuojelulaissa säädettyjä pilaamiskieltoja, yleisiä kemikaaleja koskevia velvollisuuksia sekä jätelaissa säädettyjä jätekemikaaleja koskevia vaatimuksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Määräaikaistarkastusten yhteydessä viranomainen varmistaa, että toiminnassa noudatetaan myös ympäristöluvassa annettuja määräyksiä ympäristöriskien arvioinnista, haitallisten aineiden käytön turvallisuusvaatimuksista, päästöjen rajoittamisesta, käyttö ja päästötarkkailusta ja raportoinnista. Näitä kemikaalien käytön yleisiä olosuhteita valvotaan erityisesti määräaikaistarkastusten, vuosiraporttien ja tarkkailutulosten tarkistamisen yhteydessä
Kemikaalit nousevat siis myös ympäristölupamenettelyssä nykyistä suurempaan rooliin. Ohje käsittelee kemikaalitietojen toimittamista ympäristölupaa ja sen valvontaa varten sekä tietojen käyttöä ympäristölupamenettelyssä ja lupien valvonnassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Puhtaamman huomisen ääni ympäristöalan sitoutumaton ammattilehti www.ymparistojaterveys.fi. Lisäksi on käynnistymässä teollisuuspäästödirektiivin uusiminen. Ohje on sähköisesti saatavissa osoitteessa www. ymparisto.fi > Asiointi, luvat ja ympäristövaikutusten arviointi > Luvat, ilmoitukset ja rekisteröinti > Ympäristölupa > Miten ympäristölupa haetaan – ohjeet ja lomakkeet. Lisäksi käsitellään kemikaalilain mukaista valvontaa, jota ympäristönsuojeluviranomaiset tekevät ympäristölupavalvonnan yhteydessä. Ohje käsittelee kemikaalitietojen toimittamista ympäristölupaa ja sen valvontaa varten. vsk. 9 Ohjeita Kemikaalien parempi huomioiminen ympäristöluvassa ja sen valvonnassa -hankkeessa on tuotettu ohjeita eri toimijoille. • Kemikaalitiedot ympäristöluvassa – ohje toiminnanharjoittajalle. Kemikaalit ovat merkittävässä roolissa EU:n Vihreän kehityksen ohjelmassa, jonka mukaisesti on annettu muiden muassa erillinen kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia sekä saasteettomuustoimintasuunnitelma. Kemikaaleja käytetään kaikkialla ja niiden aiheuttamien ympäristöja terveysriskien hallinnan merkitys ymmärretään yhä laajemmin yhteiskunnassa. Ohjeet täydentävät sähköisen e-lupa-järjestelmän (eLupa) ohjeistusta ja valvonnan osalta ympäristövalvonnan ohjetta (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2016). • Kemikaalitietojen käyttö ympäristöluvassa – ohje lupaja valvontaviranomaisille. Tulossa on myös ympäristösuojeluviranomaisille tarkoitettu opas biosidivalvonnasta. Ohje on sähköisesti saatavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-432-1
Kemikaalien käyttö vähenee, jos tuotteet ovat pitkäikäisiä ja korjattavia. Paitsi että tuotteet pitäisi suunnitella kestämään käytössä kauan, niitä pitäisi myös pystyä korjaamaan ja lopulta elinkaaren loppupäässä kierrättämään. Kiertotalouteen liittyy myös tuotteiden ostamisen sijaan palvelun tarjonta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. On usein arvioitu, että tuotteen elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista jopa 80 prosenttiin voidaan vaikuttaa tuotesuunnittelulla (EU Science Hub 2018). Tuotteiden suunnittelussa on otettava huomioon tuotteen koko elinkaari. 10 T uotekehitys on avainasemassa kiertotalouden turvallisuudessa. Hävikin määrä yrityksissä vähenisi, kun kemikaalia ei tarSari Kauppi, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus Hinni Papponen, neuvotteleva virkamies, ympäristöministeriö Kemikaalien hallinta kiertotaloudessa Ekologisesti kestävien ja turvalliseksi suunniteltujen tuotteiden tuotekehitys on lähtökohta kiertotaloudessa myös kemikaalien hallinnan osalta. Uudelleenkäyttö toiseen tarkoitukseen ja materiaalin kierrätettävyys paranevat, jos tuotteet eivät sisällä ympäristölle tai terveydelle haitallisia kemikaaleja. Jos tuote on suunniteltu kierrätettäväksi, voidaan tuotteen elinkaaren lopussa irrottaa haitallisia aineita sisältävä osa ja hävittää sekä lajitella tuotteen muut osat kierrätykseen. EU:n pyrkimys myrkyttömään ympäristöön velvoittaa kemikaalien hallintaan myös kiertotaloudessa. Silloin palvelun tarjoaja olisi selvillä kemikaalin mahdollisista vaaraominaisuuksista, turvallisesta käytöstä ja tarvittaessa oikeanlaisesta hävityksestä. Kemikaalien hallinnassa on huomioitava erityisesti vaarallisimmat, pysyvät yhdisteet sekä herkimmät väestöryhmät.. Aina ei voida välttää haitallisiksi tunnistettujen kemikaalien käyttöä tuotteissa, sillä ne saattavat olla välttämättömiä esimerkiksi paloturvallisuuden saavuttamiseksi. vsk. Tuoteisiin käytettyjä tai valmistusprosesseissa tarvittavia kemikaaleja voisi tulevaisuudessa olla enemmän tarjolla palveluna
Tämä tarkoittasi, että ensisijaisesti vältettäisiin haitalliseksi tunnistettujen kemikaalien käyttöä tai mikäli välttäminen ei olisi mahdollista, niin toisena toimenpiteenä vähen. Pysyvät yhdisteet, kuten pysyvät orgaaniset yhdisteet (POP-yhdisteet), ovat ympäristössä hitaasti hajoavia, myrkyllisiä, kertyvät eliöihin ja kulkeutuvat kauas päästölähteiltään. EU:n strategiassa tavoitteena myrkytön ympäristö EU:ssa on taustoitettu kestävyyttä edistävää kemikaalistrategiaa (COM(2020) 667) selvityksellä myrkyttömän ympäristön strategiasta (Study for the strategy for a non-toxic environment of the 7th Environment Action Programme, Final Report), sekä osa-selvityksellä kemikaaleista tuotteissa ja myrkyttömistä materiaalikierroista (Substudy b: Chemicals in products and nontoxic material cycles). Toimenpiteet kohdistettava pysyviin yhdisteisiin Toimenpiteitä olisi erityisesti painotettava vaarallisimpien eli pysyvien yhdisteiden hallintaan. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa on ilmoitettu myrkyttömän ympäristön tavoite, ja kestävässä kemikaalistrategiassa selvityksen päätelmät on otettu huomioon. 11 vitsisi ostaa varastoon usealle toiminnanharjoittajalle. Jos uuden materiaalin myötä haitallisten kemikaalien määrää voidaan vähentää tai jopa poistaa tuotteista tai tuotteen valmistusprosessista, vähenee käytettyjen kemikaalien määrä ja samalla helpotetaan materiaalien kierrätettävyyttä tuotteen elinkaaren loppupäässä. Korvatessa haitallisia kemikaaleja vähemmän haitallisilla on ongelmaksi muodostunut se, että kielletyn kemikaalin tilalle otetaan käyttöön vastaavia ympäristölle ja terveydelle vaarallisia ominaisuuksia omaavia kemikaaleja. Nämä yhdisteet pitäisi saada poistettua materiaalikierroista. Selvityksissä tuotiin esille useita keinoja kemikaalien hallinnan parantamiseksi kiertotaloudessa. Jätteen turvallinen hyödyntäminen helpottuu, jos se ei sisällä haitallisia kemikaaleja. vsk. Kemikaaliriski muodostuu kemikaalin vaaraominaisuuden ja sille altistumisen (kuinka paljon kemikaalia pääsee elimistöön) yhdistelmänä. Myös EU haluaa tukea myrkyttömien materiaalien ja tuotteiden innovaatioita. Useimmilla haitallisilla kemikaaleilla on erilaisia vaikutuksia annoksesta, altistumisen reitistä ja altistumisen kestosta riippuen. Kemikaalien käyttö keskittyisi kemikaalipalvelun tarjoaviin yrityksiin ja vähentäisi tuotteen vanhenemisesta aiheutuvaa hävikkiä. On ehdotettu, että EU-tasolla luotaisiin haitallisten aineiden hierarkia, johon mallia voisi ottaa jätehierarkiasta: vähennetään jätteen syntymistä – jos jätettä muodostuu, se käytetään uudelleen – jos ei voida käyttää uudelleen, niin kierrätetään – tai hyödynnetään energiaksi – tai loppusijoitetaan. Siten ne sopivat edistettäväksi Suomessakin. Kun kemikaalien käyttöä rajoitetaan, olisi perusteltua ottaa tarkasteluun yhden aineen sijasta kokonaiset aineryhmät. Haitallisten aineiden hiearkia voisi olla esimerkiksi: välttäminen – vähentäminen – tiukka valvonta – hävitys/tuhoaminen. Uudet materiaalit Uusien materiaalien kehittämisellä voidaan saavuttaa etuja kemikaalien hallinnan näkökulmasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Etenkin kaikkein herkimpiä väestöryhmiä, kuten esimerkiksi lapsia, raskaana olevia ja vanhuksia on suojeltava vaarallisilta kemikaaleilta
Paljon uutta tukimusta tarvittaisiin eri kemikaalien yhteisvaikutuksista ja miten näitä voitaisiin hallita kiertotaloudessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Kierrätysohjeisiin pitäisi ottaa mukaan paitsi ihmiselle haitalliset aineet, myös esimerkiksi otsonikerrosta tuhoavat aineet, kuten kylmäkoneissa käytettävät CFC-yhdisteet eli freonit. Tutkimusja kehitystyötä on tehtävä esimerkiksi erilaisten materiaalien ja aineiden erottelutekniikoiden osalta. Kiertotaloudessa kemikaalitiedon siirtyminen tuotteen elinkaaren kaikkiin vaiheisiin on tärkeää, jotta vaaralliset aineet saadaan pois materiaalikierroista. Yhteistyötä tarvitaan Kemikaalien hallinta kiertotaloudessa edellyttää eri toimijoiden, kuten viranomaisten, tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yritysten yhteistyötä. SVHC-aine esineessä muodostaa myös muita rekisteröintija tiedotusvelvoitteita, kuin SCIP-tietokantaan ilmoittamisen. (SYKE Policy Brief 2017).. SVHC-aineet ovat REACH-asetuksen riskinhallintamenettelyissä tunnistettuja aineita, joista on kerätty tietoa Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) ns. SCIP-tietokannassa ovat tiedot tuotteiden sisältämistä SVHC-aineista kuluttajien ja esimerkiksi jätehuollon toimijoiden käytettävissä tuotteen koko elinkaaren ajan. vsk. Haitallisten kemikaalien luotettavaan tunnistamiseen soveltuvia menetelmiä ja laboratorioanalytiikkaa erilaisista matriiseista on kehitettävä. Haitallisten kemikaalien vähentämiseen tähdäten on kehitettävä uusia materiaaleja ja kemikaaleja. kandidaattilistalle (ECHA 2021b). 13 tä huolta-aiheuttavia aineita (substances of very high concern, SVHC-aineita) yli 0,1 painoprosenttia
• Luodaan haitallisten aineiden hierarkia ( esim. • Tarvitaan yhteistyössä tehtävää tutkimusja kehitystyötä!. SCIP, Euroopan kemikaalivirasto (18.11.2021) https://echa.europa.eu/fi/scip ECHA 2021b. https://ec.europa.eu/jrc/en/research-topic/ sustainable-product-policy Study for the strategy for a non-toxic environment of the 7th Environment Action Programme, Final Report, 2017, Milieu Ltd, Ökopol, Risk & Policy Analysts (RPA) and RIVM August, European Commission, Directorate-General for Environment, Sustainable Chemicals, European Union https://op.europa.eu/en/publicationdetail/-/publication/89fbbb74-969c-11e7b92d-01aa75ed71a1 Study for the strategy for a non-toxic environment of the 7 th EAP, Sub-study b: Chemicals in products and non-toxic material cycles. Sustainable Product Policy. vsk. https://ec.europa.eu/ environment/chemicals/non-toxic/pdf/ Sub-study%20b%20articles%20non-toxic%20 material%20cycles%20NTE%20final.pdf SYKE Policy Brief 2017. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. • On tiedostettava ja selvitettävä mahdolliset riskiä aiheuttavat kemikaalit sekä myös niiden seosvaikutukset. Kemikaalien hallinta kiertotaloudessa • Painotetaan toimenpiteet erityisesti pysyviin yhdisteisiin ja tarkastellaan aineryhmiä, ettei kiellettyjen tilalle oteta käyttöön vastaavia haitallisia ominaisuuksia omaavia kemikaaleja. Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia – Kohti myrkytöntä ympäristöä, 2020. • Kehitetään menetelmiä tuotteiden kemikaalitiedon seuraamiseen. Kandidaattilista, Euroopan kemikaalivirasto (18.11.2021) https://echa. Kemikaalit hallintaan ja materiaalikierrot toimiviksi.SYKE_PolicyBrief_kiertotalous_FI.pdf (helsinki.fi). Antonia Reihlen (Ökopol), European Commission, Directorate-General for Environment. • Lisätään lasten ja muiden herkimpien ryhmien suojaamista. ECHA 2021a. 2019. Selvitys POPyhdisteiden ja SVHC-aineiden hallinnasta kiertotaloudessa. 2017. Tuetaan kierrätettävyyttä ja haitattomampiin korvaamista. europa.eu/fi/candidate-list-table EU Science Hub 2018. • Teknologiat käyttöön tai kehitettävä uusia: • tunnistaminen, kemiallinen analytiikka, erotustekniikat, kierrätystekniikat, korvaavat materiaalit ja aineet. The European Commission’s science and knowledge service. • Edistetään myrkyttömien materiaalien ja tuotteiden innovaatioita ja käyttöönottoa. välttäminen, vähentäminen, tiukka kontrolli, hävitys/tuhoaminen) – mallia jätehierarkiasta. • Kestävä ja turvallinen kiertotalous lähtee tuotesuunnittelusta. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminta 2019:58. • Lisätään yleistä kemikaalitietoisuutta. 14 Referenssit COM(2020) 667, Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talousja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Lisälukemista Kauppi S., Bachér J., Laitinen S., Kiviranta H., Suomalainen K., Turunen T., Kautto P., Mannio J., Räisänen M., Lautala K., Porras S., Rantio T., Salminen J., Santonen T., Seppälä T., Teittinen T., Wahlström M. Kestävä ja turvallinen kiertotalous. • Otetaan otsonikerrosta tuhoavat aineet mukaan kierrätysohjeisiin
Lahjoituksemme mahdollistaa 10 aaria suojeltavaa ikimetsää. Yrityksemme joulutervehdys on tänä vuonna lahjoitus Luonnonperintösäätiön Porissa sijaitsevalle Majavapurot-suojelualueelle. Metsien huminaa ja joulurauhaa! Ympäristökustannus Oy https://luonnonperintosaatio.fi/suojelualue/majavapurot/ Lisätietoa säätiön toiminnasta: https://luonnonperintosaatio.fi/saatio/
Ei ole yhdentekevää, miten energiamurros toimeenpannaan. Enää ei ole kysymys ”pienistä ilmiöistä”. Tapio Reinikainen, projektipäällikkö Nufar Finel, ylitarkastaja Annika Johansson, tutkija Suomen ympäristökeskus SYKE Kemikaaliturvallinen energiamurros ” Aina samoja pieniä ilmiöitäää… ei vieläkään tuulivoimaa, tuulivoimaa….! Ultra Bra -yhtye, 1999. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Jo yksin kemikaaliriskit ovat hyvin laaja, mutta kriittinen turvallisuutta uhkaava alue. Pitkän odottelun jälkeen tuulivoimaa on alettu rakentaa. energiaköyhyys – sekä ympäristöriskeistä, joiden osa kemikaaliriskit ovat. Syöksytäänkö vanhoista ongelmista uusiin pulmiin vai edetäänkö harkiten, mutta ripeästi kestävään ja ym1 Energiajärjestelmän toimivuuteen liittyviä riskejä on kuvattu mm. IEA 2019 ja sosiaalisia riskejä Ilmastopaneeli 2021. Energiamurros on jo vauhdissa – siirtymässä kiihdytysvaiheeseen.. Energiatehokkuutta edistetään ja sähkönsiirtoverkkoja laajennetaan. Samoin on rakenteilla lisää aurinkovoimaa, muiden uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä, akkuteknologiaa ja muuta energian varastointia, vetyteknologiaa ja valtavasti lämpöpumppuja. 16 N opeaan murrokseen liittyy monenlaisia riskejä, kuten riski energian riittävyydestä ja huoltovarmuudesta, energiajärjestelmän toimivuudesta, yhdenvertaisuudesta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta 1 – ml. Sitä on jo rakennettu paljon ja vielä enemmän on rakenteilla ja suunnitteilla. vsk. Tässä artikkelissa keskitytään pääosin kemikaaliriskeihin ja etsitään elementtejä kemikaaliturvalliselle energiamurrokselle
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. COP:ssa tehdyt ja sitä edeltävät maiden päästövähennyssitoumukset (NDC’t) antavat kuitenkin uskoa sille, että päästöjen kasvu saataisiin taitettua ja päästöt kääntyisivät alenevalle uralle kohti 1,5 °C:n lämpenemistä. Laskentaan vaikuttaa myös se, mikä arvo annetaan niille päästövähennyssitoumuksille, joiden takana ei ole uskottavaa toimeenpanosuunnitelmaa tai kuinka uskottavina metaanija metsäjulistusten tapaisia ei-sitovia lupauksia pidetään (kuva 1). Mitä Glasgow’ssa tapahtui. Lähde: Climate Action Tracker.. 17 päristöystävälliseen suuntaan. Kaikkien oleellisten kasvihuonekaasujen pitoisuudet ovat edelleen tätä kirjoitettaessa kasvussa. Glasgow’n 2 Vihreiden tuotteiden luokitteluja on käsitelty julkaisun Vihreät toimet. Säätelyn osuvuudella, teknologiavalinnoilla ja tuotteiden vihreyden jatkuvalla arvioinnilla on suuri merkitys 2 . Glasgow’n COP:n tuloksia on tulkittu toivoa antaviksi, mutta riittämättömiksi riippuen siitä, otetaanko huomioon joidenkin maiden vuoden 2050 tuolle puolen ulottuvat nettonollatavoitteet vaiko vain sitä varhaisemmat tavoitteet. Nämä sektorikohtaiset julistukset ovat vapaaehtoisia. Kaikki maat eivät osallistu niihin, mutta silti lupaukKuva 1. Ilmastopolitiikanvaikutuksia työllisyyteen (valtioneuvosto.fi) sivuilla 75–81 olevassa tietolaatikossa: Mikä on vihreä tuote ja miten luokitteluja hyödynnetään. Energiamurroksen mittakaavat Energiamurroksen, eli siirtymän kohti vähäfossiilista energiajärjestelmää, yhteiskunnan sähköistymisen ajovoimana on tietysti ilmastonmuutos. Arviot maailman keskilämpötilan nousun rajoittamisesta Pariisin sopimuksen mukaiseen 1,5 °C:een erilaisilla oletuksilla. vsk
18 silla on oleellinen merkitys toteutuessaan. Tässä skenaariossa “puhtaaseen energiaan” 3 Biljoona on miljoona miljoonaa (tai tuhat miljardia) eli miljoonan toinen potenssi, 1 000 000 000 000 tuhat miljardia. Huomaa, että nykyenglannin sana billion tarkoittaa yleensä miljardia eli lukua 10 9 . Kuva 2. Ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun vaikuttavat merkittävästi kaksi megatrendiä: väestönkasvu ja kaupungistuminen. Maailmanlaajuisesti investointien puhtaaseen energiaan arvioidaan yli kolminkertaistuvan neljään biljoonaan 3 (US) dollariin vuoteen 2030 mennessä. Kasvavalle kaupunkiväestölle on taattava inhimilliset olosuhteet, kuten kylmäketju ja huoneviilennys, mikä kasvattaa kylmälaitteiden ja lämpöpumppujen tarvetta ennennäkemättömällä tavalla. vsk. Kaupunkeja koskevat tilastot kertovat myös eriarvoisuudesta, koska joka kolmannen maailman kaupunkiasukkaan arvioidaan nykyisin elävän epävirallisissa asumuksissa ja slummeissa, joissa ei ole veden tai energian tapaisia peruspalveluja riittävästi saatavilla ii . Suurimman osan tästä lohkaisevat akkuteknologiainvestoinnit, joita tarvitaan voidaksemme pitää kolme miljardia sähköllä toimivaa autoa, skootteria, rekkaa ja muuta liikennevälinettä tien päällä. Selvästi negatiivisen puolelle meni yhteisymmärryksen puuttuminen tuen lopettamisesta fossiilisille polttoaineille. Tämä myös tarkoittaa kolmen terawattitunnin edestä käyttöön otettua akkukapasiteettia, minkä vuoksi myös akkumineraalien, kuten litiumin, koboltin ja nikkelin kysyntä kasvaa ennätysmäisiin lukemiin (IEA, 2021a) (kuva 2). Maailman väestön uskotaan kasvavan nykyisestä 7,9 miljardista 8,5 miljardiin vuoteen 2030 mennessä ja 9,7 miljardiin vuoteen 2050 mennessä i . Englannin kielessä biljoonasta käytetään usein sanaa trillion. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Skenaariossa, jossa maapallon lämpeneminen rajoitetaan 1,5 °C:een vuoteen 2050 mennessä, kasvaa erityisesti tuulivoimaan, aurinkopaneeleihin, akkuihin, elektrolyytteihin ja polttokennoihin suuntautuva investointitarve 27 biljoonaan dollariin. Kaupunkiväestön arvioidaan olevan vastuussa kahdesta kolmasosasta energian kulutuksesta ja 70 %:sta hiilidioksidipäästöistä. Kuvassa kannattaa kiinnittää huomiota kahteen oikeanpuolimmaiseen pylväikköön, jotka edustava IEA:n netto-nolla-skenaariota, jossa akkumarkkinoiden kasvu on erittäin merkittävää. Arvioidaan, että tällä hetkellä kaupungeissa asuu 56 % maailman väestöstä. Puhtaiden energiateknologioiden maailmanmarkkinat ovat voimakkaassa kasvussa. Lähde IEA 2021.
19 tarvittavien mineraalien tarpeen arvellaan kuusinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä – erityisen korkeaa kasvu on sähköautoihin liittyvien materiaalien osalta. Lähde IEA 2021a. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Sähkön kulutus kasvaa kaikissa IEA:n skenaarioissa. Kuva 3. Energian kokonaiskulutus laskee hieman ja sitten tasaantuu IEA:n Net Zero Emission -skenaariossa. Lähde IEA 2021b. Kuva 4. Mineraalien tarve sähköautoihin ja akkuihin kasvaa IEA:n mukaan 50-kertaiseksi, ja kuparin tarve sähköverkkojen laajentamiseen kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä. Litiumin tarve yli 100-kertaistuu vuoteen 2050 mennessä, mutta myös koboltin, nikkelin ja grafiitin tarve kasvaa merkittävästi. Tässä skenaariossa maailmassa on 240 miljoonaa katoille sijoitettavaa aurinkopaneelijärjestelmää ja 1,7 miljardia sähköautoa vuoteen 2050 mennessä.. Vaikka energiankulutus kokonaisuudessaan pysyisi suurin piirtein nykyisellään, eli noin 600 eksajoulen tasolla, tai hieman laskisi (kuva 3) kasvavasta väestöstä ja laitetarpeesta huolimatta, sähkön tarve sen sijaan on voimakkaassa nousussa (kuva 4). vsk. Huomio kannattaa kiinnittää NZEskenaarioon (Net Zero Emissions by 2050 Scenario), jossa pysytellään 1,5 asteen lämpötilan nousun alapuolella. Uusiutuvaan energiaan tarvittavia kriittisiä kaivannaistuotteita tarvitaan selvästi enemmän kuin mitä fossiilisessa voimantuotannossa tarvitaan (IEA, 2021g)
20 Uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa sähköistymistä pidetään nykyisin tehokkaiden päästövähennystoimien edellytyksenä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. (kuva 5) Ympäristötuotteiden luokittelua olisi kuitenkin säännöllisesti päivitettävä. Suuntautuminen ympäristötuotteiden ja -palveluiden tuotantoon on kasvanut jo tämän vuosituhannen alkuvuosikymmenet nopeammin kuin tavanomaisten tuotanto. Kuvasta käy ilmi, että EU-27:n ympäristöliiketoiminnan kasvu oli selvästi korkeampaa kuin muun talouden kasvu. Siitä hyvänä esimerkkinä ovat nikkeli-kadmiumakut. Suomessakin varaudutaan energiajärjestelmän murrokseen ja se nähdään myös mahdollisuutena menestyä maailmanmarkkinoilla. Suomen maaperästä löytyy kaikkia akkuteollisuuden tarvitsemia mineraaleja, mikä on sekä mahdollisuus että riski, riippuen siitä, miten hyvin kaivostoiminnan ympäristösääntely toimii ja minkälainen akkuteknologia lopulta tulee suosituksi maailmanmarkkinoilla. Muussa lainsäädännössä kieltolistoille ovat joutuneet mm. Ne kuuluvat vuonna 2005 julkaistuun OECD:n vihreiden tuotteiden luokitteluun, mutta enää kadmiumia ei suvaita akuissa – uudessa EU:n akkuasetusluonnoksessa tämä aiempi ”vihreän” akun pääkomponentti kuuluu elohopean ohella ympäristövaarallisuutensa vuoksi kiellettyjen aineiden listalle. Nyt kun energiamurros on lähtenyt käyntiin, ero kasvanee entisestään – vihreistä tuotteista tulee merkittävä talouden veturi. vsk. Ne ovat myös työllistäneet tavanomaista tuotantoa enemmän. Energiamurrosta toteutetaan ennen kaikkea yksityisten pääomien turvin, mutta julkisella rahallakin on suuri vivuttava vaikutus. ”vihreän teräksen” tuotannolle. Myös ympäristöliiketoimintaan liittyvä työllistävyyden kasvu oli selvästi nopeampaa kuin taloudessa yleensä vuosina 2000–2017.. lämpöKuva 5. Suomen elpymisja palautumissuunnitelman varoja on aikomus käyttää 316 miljoonaa euroa energiajärjestelmän murrokseen, kuten energian siirtoon ja jakeluun, sähköistymisen edistämiseen sekä uuteen energiateknologiaan, kuten merituulivoimaan, suuren luokan aurinkovoimaan ja biokaasun tuotantoon. Pohjanlahden ympärillä tuuliolosuhteet antavat mahdollisuuksia vihreän vedyn tuotannolle ja sitä kautta muun muassa nk. Erityisesti energian varastoinnissa, sekä akkuteknologiassa että vetyteknologiassa ja tuulivoimassa, nähdään suuren mittaluokan mahdollisuuksia
vsk. Nyt sitä ryhdytään hyödyntämään ennen näkemättömässä mittakaavassa. Rajoituksia voi kohdistua myös vastaisuudessa joihinkin kriittisiin mineraaleihin tai moneen fluorattuun kasvihuonekaasuun (ks. Lähde: Our World in Data.. Oleellista on seurata teknologioiden kehittymistä ja ohjata sitä kemikaaliturvalliseen suuntaan. 21 pumpuissa ja kylmälaitteissa käytetyt klooratut kasvihuonekaasut. Seuraavissa kappaleissa on käsitelty yleispiirteisesti muutamaa tärkeätä uusiutuvaa energiantuotantomuotoa. kappale lämpöpumput). Kemikaaliriskit voivat realisoitua laajoina ongelmina, sillä kasvu uusiutuvien energiamuotojen tuotannossa on valtavaa. Aurinkosähkökennojen valmistus ja käyttöönotto on voimakkaassa nousussa. IEAn mukaan aurinkosähkökennojen ja tuulivoiman yhteenlasketun kapasiteetin tulee nousta yli tuhannen gigawatin vuoteen 2030 mennessä ja lämpöpumppujen käyttöönoton kymmenkertaistua nykyisestä vuoteen 2050 mennessä, ja sähkön osuus energian loppukulutuksesta kasvaa nykyisestä 20 %:sta 49 %:iin iv , jos lämpeneminen rajoitetaan 1,5 °C:een. Aurinkosähkökennot Maapallon vastaanottama auringonsäteily (1.8 × 10 11 MW) v riittää moninkertaisesti kattamaan koko maailman energiatarpeen. Niitä ei enää valmisteta tavanomaisiin käyttöihin missään päin maailmaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Aurinkosähkökennojen tehokkuus on noussut ja hinta lasKuva 6. Uusiutuvan energian tuotantoon liittyvät kemikaaliriskit Uusiutuvat energianlähteet ovat avain energiajärjestelmämme saattamiseksi kestävälle tasolle, mutta niihinkin liittyy kemikaaliriskejä. Merkille pantavaa on, että noin puolet suunnitelluista globaaleista päästövähennyksistä vuoteen 2050 mennessä on tulossa teknologioista, jotka ovat vielä tällä hetkellä kokeiluvaiheessa tai vasta prototyyppeinä iii
Suomen Tuulivoimayhdistyksen (STY) vuosittain suorittaman tuulivoimahankkeiden kartoituksen mukaan tammikuuhun 2021 mennessä Suomessa oli julkaistu suunnitelTärkeimmät aurinkosähkön tuotannon kemikaaliriskit liittyvät aurinkopaneeleissa tarvittaviin kaivannaismineraaleihin ja aurinkopaneelien tuotantoprosesseissa tarvittaviin lukuisiin kemikaaleihin, joita ovat arseeni, kadmium, kuudenarvoinen kromi, xyleeni, 1,1,1-trikloorietaani, tolueeni, rikkiheksafluoridi ja asetoni. Niiden tarvetta ja muita ympäristövaikutuksia voidaan vähentää merkittävästi optimoidulla tuotesuunnittelulla, uusilla materiaaleilla, kuten perovskiitillä, haitallisten aineiden käytön minimoinnilla tuotantoprosesseissa ja kierrätyksellä.. Perovskiitti on yleinen mineraali maankuoressa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. On arvioitu, että aurinkosähköjärjestelmien aiheuttamat ilmastopäästöt (14–73 g CO2-eq/kWh) ovat vain kymmenesosia öljyn käytön ilmastovaikutuksiin nähden (742 g CO2-eq/kWh). 22 kenut ratkaisevasti: hinta kilowattituntia kohden on tippunut vuosikymmenessä 90 % – nykyinen huutokauppahinta on tippunut alle kahden dollarisentin (US$ 0.01567/kWh in 2020) vi , minkä vuoksi aurinkosähköjärjestelmiä rakennetaan ennätystahtiin (kuva 6). Aurinkokennojen valmistuksessa käytetään lukuisia kaivannaismineraaleja, joista tärkein on maankuoren yleisin alkuaine pii. Itse paneelien tuotannon eri vaiheissa, kuten erottelussa, uuttamisessa ja puhdistamisessa, tarvitaan paneelien tyypistä riippuen mm. Kirjallisuudessa on kuvattu näiden tuotantoprosessien ominaispäästöjä x . Eräässä tutkimuksessa arvioitiin, että uusilla materiaaleilla ja kennomateriaalien kierrätyksellä voitaisiin vielä lähes puolittaa nykyinen CO2-ekv.päästötaso tuotettua kilowattituntia kohden. Siihen perustuvien kennojen uskotaan pystyvän keräämään auringon säteilyn spektrin alueita laajemmin kuin nykyisten piipohjaisten kennojen eikä valmistus vaadi niin monivaiheista prosessia kuin tavanomaiset aurinkopaneelit. Niihinkin kuitenkin liittyy joukko elinkaarisia kemikaalivaikutuksia, joita ei voi jättää vaille huomiota. On myös osoitettu, että perovskiittikennojen energiatakaisinmaksuaika ja kasvihuonekaasujen ominaispäästöt ovat selkeästi matalammat (0.35 vuotta ja 10.7 g CO2-eq/kWh) kuin tavanomaisilla piikennoilla (1.52 vuotta ja 24.6 g CO2-eq/ kWh). Aurinkokennojen valmistuksessa käytetään myös PFASyhdisteiksi luokiteltuja aineita pidentämään komponenttien käyttöikää. Näiden raaka-aineiden tuotanto edellyttää kaivostoiminnan lisäksi erilaisia uuttoja puhdistusprosesseja. xi Tuulivoima Suomen tuulivoimakapasiteetti oli vuoden 2020 lopussa 2 586 megawattia ja sen keskiteho tammikuussa 2020 oli 1200 MW, mikä johtuu tuuliolosuhteiden vaihtelusta. Piin lisäksi tarvitaan kadmiumia, telluriumia, kuparia, seleeniä ja galliumia riippuen aurinkopaneelin tyypistä. viii Tutkimuksista käy ilmi, että aurinkopaneeleissa käytettävien materiaalien kierrätys on monivaiheista, mutta jopa 90 % materiaaleista voidaan saada kierrätettyä ix . Lisäksi on tunnistettu aivan uusia aurinkosähkökennomateriaaleja, kuten perovskiitti, joka mahdollistaa nykyistä merkittävästi yksinkertaisemman ja halvemman kennojen tuotantoprosessin. Aurinkosähkökennot (PV) tuottavat energiaa puhtaasti silloin, kun ne ovat oikein asennettuja ja toiminnassa. happoja ja orgaanisia liuottimia, joilla kullakin on oman tyyppisensä ympäristövaarallisuusprofiili ja terveysvaikutus. vsk. Nyt asennettua aurinkosähkökapasiteettia on jo yli 700 gigawattia vii
Aineet korvataan joko nk. Bisfenoli A:ta (BPA) käytetään polykarbonaattija epoksihartsimuovien rakennusaineena. 23 Lämpöpumput Energiamurros ei onnistu ilman lämpöpumppuja. Tuulivoimaloiden käytössä tarvitaan kuitenkin mineraaliöljyjä tai muita nesteitä, kuten etyleenitai propyleeniglykolia, synteettisiä ja luonnon estereitä ja silikonia voiteluun ja lämmön johtamiseen. Montrealin pöytäkirjalla, joka on kansainvälinen ympäristösopimus, pyritään irtautumaan korkean otsonituhopotentiaalin aineista ja vähentämään korkean ilmastonlämmityspotentiaalin aineiden käyttöä sekä parantamaan valmistettavien laitteiden energiatehokkuutta. BPA saattaa haitata lisääntymistä tai hormonitoimintaa (THL). Tuulivoiman käyttöön ei yleensä liitetä merkittäviä kemikaaliriskejä. Pitkään on ollut tiedossa, että nämä aineet hajoavat osittain trifluorietikkahapoksi (TFA) ilmakehässä ja kulkeutuvat sadevesien mukana vesistöihin. Elinkaarisista vaikutuksista runsas materiaalien käyttö aiheuttaa tuulivoiman suurimmat kemikaaliriskit. Montrealin pöytäkirjan päätöksillä myös kehittyvät maat ovat luopumassa kloorattujen kaasujen käytöstä ja siirtymässä fluorattujen kylmäaineiden käyttöön (HFC:t). Viime aikoina on kuitenkin herännyt huolia HFO-aineiden ja eräiden HFC-aineiden hajoamistuotteiden osalta. Siksi on oleellista, mitä kaasuja lämpöpumpuissa käytetään kylmäaineina ja kuinka energiatehokkaita laitteet ovat. Merelle suunniteltujen hankkeiden osuus näistä on noin 2 800 MW. xv Tärkeimpiä tuulivoiman tuotannon kemikaaleihin liittyviä suoria riskejä ovat voiteluun ja eristykseen käytetyt aineet. Suomessa on rakenteilla vuosina 2021–2024 yhteensä 686 tuulivoimalaa, joiden yhteisteho on 3859 megawattia. HFO:iden osuus tuonnista on noussut viime vuosina merkittävästi ja kattaa nyt 23 % F-kaasujen kokonaiskäytöstä EU:ssa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Tuulivoimayhdistyksen mukaan vanhat roottorilavat ovat hyödynnettävissä ainakin materiaalina. vsk. Maailman energiajärjestö IEA onkin arvioinut, että lämpöpumppujen tarve kymmenkertaistuu nykyisestä noin 180 miljoonasta laitteesta 1800 miljoonaan laitteeseen vuoteen 2050 mennessä. Niitä ja muita ympäristövaikutuksia voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti vähentää vaihtoehtoisilla materiaaleilla, kuten tekemällä teräsrungot vihreästä teräksestä, roottorilavat puusta ja perustukset ekobetonista.. xii Lisäksi, kuten kaikessa sähköntuotannossa, tuotetun sähkön siirtolaitteistoissa käytetään rikkiheksafluoridia (SF6). Lämpöpumpuissa käytettiin menneinä vuosikymmeninä suuria määriä kloorattuja kaasuja, kuten CFC:t ja HCFC:t. Epoksia käytetään rakennekomposiitin sideaineena tuulivoimaloiden siivissä xiii, xiv . Suurimmat kemikaalivaikutukset liittyvät tuulivoimaloiden torneihin, roottorilapoihin ja voimaloiden perustuksiin tarvittaviin materiaaleihin ja sitä kautta kaivannaisteollisuuden vaikutuksiin ja betonin tuotantoon. Nyt niistä on luovuttu teollisuusmaissa, koska aineet tuhoavat yläilmakehän otsonikerrosta, joka suojelee meitä auringon haitalliselta ultraviolettisäteilyltä (UV-B). luonnollisilla kylmäaineilla (kuva 7) tai vetyfluoriolefiineilla (HFO:t). Valitettavasti suuri osa HFC:istä on voimakkaita kasvihuonekaasuja. Montrealin pöytäkirjaa täydentävällä Kigalin muutoksella rajoitetaan 1.1.2019 alkaen myös korkean ilmastonlämmityspotentiaalin HFC-aineiden tuotantoa ja käyttöä ja siten ehkäistään ilmaston lämpenemistä arviolta 0,4 °C vuoteen 2100 mennessä. Luultavasti BPAlle voi kuitenkin altistua lähinnä roottorilapojen tuotannon, purun ja kierrätyksen vaiheissa. tuja tuulivoimahankkeita noin 21 300 megawatin (MW) edestä
Vuonna 2020 Montrealin pöytäkirjan ympäristövaikutusten asiantuntijapaneeli EEAP esitti, että tietyt fluoratut kaasut voivat hajota myös PFAS-yhdisteiksi. Kemikaaliturvallisessa siirtymässä hypätään suoraan luonnollisiin kylmäaineisiin, jotka eivät synnytä vaarallisia hajoamistuotteita, mutta ovat vähintään yhtä energiatehokkaita kuin halogenoituihin kylmäaineisiin perustuvat teknologiat (kolme ensimmäistä laatikkoa). Ainetta ei ole pidetty erityisen myrkyllisenä, vaikkakin biokertyvänä, sillä sen NOEC-arvo on 10 000 ug/l. TFA-pitoisuudet eivät ole ainoa HFOaineisiin liitetty huolenaihe. Samaan aikaan Saksan terveysministeriö on julkaissut terveysperusteiset raja-arvot 60 ug/l (turvallinen raja) ja 10 ug/l (tavoite), jotka siis jo paikoin ylittyvät, vaikka HFO:ita ollaan vasta ottamassa laajamittaisesti käyttöön erityisesti autojen ilmastointilaitteissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Viime aikoina kuitenkin Saksassa ja Tanskassa tehdyissä seurannoissa on havaittu mittaluokkaa korkeampiakin pitoisuuksia (Saksassa 57 ug/l ja Tanskassa 2,4 ug/l). PFAS-yhdisteitä eli polyja perfluorattuja alkyyliyhdisteitä on kaikkiaan valtavasti, yli 5000 ainetta, minkä vuoksi niitä käsitellään tässä ryhmänä (*PFAS-yhdisteet ovat hiilivetyketjuja, joiden kaikki vetyatomit on korvattu fluorilla). Ne voisivat hypätä suoraan yli välivaiheiden.. Kehittyvät maat ovat parhaillaan siirtymässä pois HCFCvaiheesta. vsk. Montrealin pöytäkirjan ympäristövaikutusten asiantuntijapaneeli (EEAP) onkin toistuvasti arvioinut, että aineen pitoisuuksien kehitystä on seurattava, mutta syytä huoleen ei ole, koska pitoisuudet vesistöissä ovat olleet korkeintaan luokkaa 0,2 ug/l. Nyt teollisuusmaat ovat siirtymässä HFCistä eteenpäin. PFAS-yhdisteet saattavat aiheuttaa riskin ihmisen terveydelle ja kehitykselle. Montrealin pöytäkirjan vaikutuksesta on vähittäin siirrytty kohti haitattomampia kylmäaineita. Kun keskimääräistenkin pitoisuuksien arvioidaan nousevan lähelle uusia raja-arvoja yksinomaan autojen ilmastoinnin päästöjen vuoksi, on syytä kiinnittää huomiota pitoisuuksien jakaumaan ja alueelliseen jakautumiseen. Suomessakin olisi käynnistettävä seurannat TFA-pitoisuuksista. Näitä aineita valmistavan teollisuuden kattojärjestö (EFCTC) on arvioinut mallintamalla, että kun koko EU:n autokanta on uudistunut ja ilmastoinnin kylmäaineena käytetään HFO-kaasuja, voivat TFA-pitoisuudet sadevesissä nousta keskimääräiselle tasolle 0,6–0,8 ug/l. Vaikka arvio pitäisikin paikkaansa, on muistettava, että TFA:ksi hajoavia kylmäaineita käytetään myös muuhun tarkoitukseen kuin autojen ilmastointilaitteisiin ja TFA:ta syntyy myös muista käytöistä. 24 Esimerkiksi kaikkein yleisimmin käytetty HFO-1234yf hajoaa ilmakehässä suoraan TFA:ksi. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA Kuva 7
Nykyinen globaali akkukapasiteetti on noin 17 gigawattia, ja sen pitäisi kasvaa liki 600 gigawattiin IEA:n mukaan. Näiden HFCja HFOyhdisteiden katsotaan rajoitusehdotuksessa kuuluvan PFAS-aineiden luokkaan, koska niissä on ainakin yksi perfluorattu metyleeniryhmä (CF2) tai perfluorattu metyyliryhmä (CF3). 25 arvioi, että altistuminen PFAS-yhdisteille on yhteydessä heikentyneeseen immuunivasteeseen. Energian varastointiin liittyvät kemikaaliriskit Energian varastointi on avainasemassa energiamurroksen toteuttamista koskevissa ratkaisuissa. Niitä ja muita ympäristövaikutuksia voidaan vähentää tuottamalla ja ottamalla käyttöön luonnollisilla kylmäaineilla olevaa kylmätekniikkaa. Akkujen tarpeen lisääntyminen näkyy kasvavana kriittisten mineraalien kysyntänä. Varovaisuusperiaatetta soveltaen viisi EU-maata (Hollanti, Saksa, Tanska, Ruotsi ja Norja) ovat ehdottaneet kaikkien PFASaineiden käytön rajoittamista REACH-asetuksella vain välttämättömiin käyttöihin. Rajoitusehdotus kattaa siten myös joukon HFC-kylmäaineita. Lukuisat halogenoituihin kylmäaineisiin, myös uusiin matalan ilmastopotentiaalin HFO-aineisiin, liitetyt huolet ovat keskeinen syy, miksi Suomen ja Pohjoismaiden kylmäja ilmastointilaitteita sekä lämpöpumppuja koskevat julkisten hankintojen kriteerit suosivat varovaisuusperiaatteen mukaisesti luonnollisia kylmäaineita julkaistuissa hankintakriteeristöissään. Tärkeimpiä lämpöpumppujen tuotannon ja käytön kemikaaliriskejä ovat otsonikerrosta tuhoavien aineiden ja ilmastokaasujen päästöt ja niiden hajoamistuotteet. Argumentti on sinänsä järkeenkäyvä, mutta vaarana on, että hajoamistuotteet jäävät kokonaan sääntelyn ulkopuolelle, sillä F-kaasuasetus on toistaiseksi tähdännyt lähinnä ilmastovaikutusten minimoimiseen. Teollisuus esittää, että tuplasääntelyn välttämiseksi HFCkylmäaineista ei pitäisi säätää REACHasetuksessa, koska ko. xvii PFAS-yhdisteiden hajoaminen polttoprosesseissa tunnetaan huonosti ja hajoamistuotteina voi syntyä lyhytketjuisempia PFAS-yhdisteitä tai muita epätäydellisen hajoamisen tuotteita xviii . 4 Suomen kriteerit kestäville kylmälaitehankinnoille https://helda.helsinki.fi/handle/10138/303374 ja pohjoismaiset kriteerit https://pub.norden.org/ temanord2020-512/. Samaan aikaan on myös käynnissä EU:n F-kaasuasetuksen (517/2014) uusiminen. Joidenkin tutkimusten mukaan HFOissa saattaa olla epäpuhtauksina halogenoituja etyleenejä, joilla on karsinogeenisiä ja toksisia ominaisuuksia. Niitä on laajasti saatavilla markkinoilla lähes kaikissa tuotekategorioissa. Luonnollisilla kylmäaineilla toimivia lämpöpumppuja ja kylmälaitteita on saatavilla monissa tuoteryhmissä. Maailman talousfoorumi arvioi, että akkujen maailmanlaajuista tuotantoa on lisättävä seuraavan vuosikymmenen aikana 19-kertaisesti, jotta siirtyminen vähähiiliseen talouteen tapahtuisi nopeammin xix . vsk. aineista säädetään jo F-kaasuasetuksessa. Muita HFOiden hajoamistuotteita ovat fluorivety, suolahappo, muurahaishappo ja hiilidioksidi xvi . Myös liikenteen sähköistymisessä akuilla on keskeinen merkitys. Tärkeimpiä teknologioita tässä ovat vetyteknologia ja ennen kaikkea akkuteknologia. Lisäksi laitteiden energiatehokkuus on erittäin suuri 4 . Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Altistuminen saattaa vaikuttaa myös kohonneeseen kolesteroliin, maksan toimintaan, tulehdusalttiuteen ja alhaiseen syntymäpainoon, mutta näyttö näistä on toistaiseksi epävarmaa. Esimerkiksi litiumin tarve 30-kertaistuu vuoteen 2030 mennessä ja yli 100-kertaistuu vuoteen 2050 mennessä (IEA, 2021)
koboltin, grafiitin ja litiumin, koska niiden saatavuuteen liittyy merkittäviä riskejä xxi . Akkujen lisääntynyt kysyntä kohdistuu ennen kaikkea sähköautoihin (kuva 8). Kemikaaliriskejä liittyy myös akkujen käytöstä poistoon. Lähde WWF ja Battery Alliance 2019.. 26 Toisen arvion mukaan akkujen kysyntä kasvaa vuodesta 2018 vuoteen 2030 14-kertaiseksi. Litiumiin liittyy myös erityinen riski sen paloja räjähdysherkkyyden vuoksi. Maailman koboltin kaivostuotanto löytyy pääasiassa konfliktien ja köyhyyden runtelemasta Kongon demokraattisesta tasavallasta xxii , jonka kaivannaisteollisuuden vakavat ihmisoikeusongelmat ovat olleet otsikoissa vuodesta toiseen. Akkumineraaleista EU on luokitellut kriittisiksi mm. Harvinaiseen, Kuva 8. Akkujen lisääntynyt kysyntä kohdistuu pääasiassa sähköautoihin. xx Tällä hetkellä EU-alueella on vain vähän akkujen tuotantoa, mutta sen voimakas laajentaminen on tavoitteena. Yksi keskeinen ongelma on käsityön määrä: monet akut eivät suuren kokonsa takia sovellu olemassa oleviin koneellisiin purkukäytäntöihin. Maantieteellisesti suurin osa kasvusta tapahtuu Kiinassa, EU:ssa ja USAssa. Kansainvälinen energiajärjestä IEA suositteli EU:n jäsenmaille mm. Haasteet akkumineraalien saatavuudessa ja kaivosteollisuuden ympäristöriskit ajavat tarvetta akkujen tehokkaaseen kierrättämiseen ja mineraalien uudelleenkäyttöön. Tuotantoketjuun pätevät samat ympäristöriskit kuin muussakin metallien jalostuksessa (vesistöjen saastuminen, päästöt ilmaan, työterveys ja -turvallisuus, räjähdykset jne.). litiumin varastointia. Akkujen tuotannon kemikaaliriskit liittyvät mineraalien louhintaan, prosessointiin ja akkujen kokoonpanoon. Mineraalien louhinta vaikuttaa ympäristöön ja lähialueen ihmisiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. vsk
Akkuteknologian kehitys on ollut menneinä vuosikymmeninä piinallisen hidasta, mutta tahti on kiihtynyt viime vuosina. 27 mutta mahdolliseen litiumakun palamiseen voi myös liittyä myrkyllisten kaasujen joutumista hengitysilmaan. EU:n komission uudessa akkuasetusehdotuksessa tavoitteena on 1) sisämarkkinoiden toiminnan vahvistaminen (käsittäen tuotteet, prosessit, käytetyt akut ja kierrätystuotteet), 2) kiertotalouden edistäminen ja 3) ympäristövaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten vähentäminen akkujen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Tämä tekee siitä voimakkaimman tunnetun kasvihuonekaasun. Niiden kehitys tosin on vielä laboratorioasteella. Akkuteollisuus on voimakkaassa kasvussa, mutta koko tuotantoketjuun liittyy monia vakavia huolia, kuten kemikaaliturvallisuusympäristöja ihmisoikeuskysymyksiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Niitä ja muita ympäristövaikutuksia voidaan vähentää a) minimoimalla akkujen tarvetta muilla tuotannon ja käytön välistä joustavuutta lisäävillä teknologioilla, b) akkujen ja sähkövarastojen kestävällä tuotesuunnittelulla, c) investoimalla mahdollisimman haitattomaan akkuteknologiaan, d) järjestämällä akkujen kierrätys tehokkaasti, e) käyttämällä kierrätysmineraaleja akkujen valmistuksessa ja f) investoimalla tutkimukseen, tuotekehitykseen ja sellaiseen akkuteknologiaan, joka perustuu helposti saatavilla oleviin raakaaineisiin ja ympäristöystävällisiin tuotantoprosesseihin.. Tutkijat arvelevat, että uudet innovaatiot voivat olla lähtölaukaus jatkokehitykseen, jonka tuloksena on pian teollisuusmittakaavaan skaalattavaa ”vihreiden akkujen” tuotantoa. Voisiko akkuja tehdä vastaisuudessa runsaista, halvoista ja turvallisista materiaaleista. Sähköntuotannon kasTärkeimpiä akkujen tuotannon ja käytön kemikaaliriskejä ovat kaivosteollisuuteen liittyvät riskit, valmistamiseen ja kierrätykseen liittyvät työterveysriskit sekä litiumiin liittyvät syttymisja räjähdysriskit. Asetus pyrkii minimoimaan ympäristövaikutuksia asettamalla rajoituksia vaarallisten aineiden ja erityisesti elohopean ja kadmiumin käytölle akuissa, asettamalla ensiksi ilmoitusvelvollisuuden ja myöhemmin vaatimuksia akkujen elinkaaren aikaiselle enimmäishiilijalanjäljelle, asettamalla keräysja kierrätysvelvollisuuden käytetyille akuille ja korvaamalla neitseellisiä mineraaleja kierrätettävillä akkumineraaleilla – akuille asetetaan vähimmäismäärät jätteestä talteen otetuille metalleille. xxviii Merkittävin käyttötarkoitus SF6:lle on toimia eristekaasuna sähköisissä kytkinlaitteistoissa. vsk. Lisäksi SF6 säilyy ilmakehässä tuhansia vuosia, eli päästöllä on pitkäaikainen vaikutus xxvii . SF6:n mitatut pitoisuudet ilmakehässä ovat olleet jatkuvassa tasaisessa kasvussa 1990-luvulla alkaneiden mittausten alusta lähtien (kuva 9). xxiv, xxv, xxvi Energiansiirron kemikaaliriskit Rikkiheksafluoridi eli SF6 ei ole kovin yleisesti tunnettu kasvihuonekaasu. Asetusluonnoksessa on myös lausumia ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja niihin liittyvien vaikutusten selvittämisestä xxiii . Energiansiirto, eli sähköverkot ja niihin kuuluvat kytkinlaitteistot, on tärkeässä asemassa yhteiskunnan sähköistymisessä ja huoltovarmuudessa. Tuoreissa tutkimuksissa esiteltiin innovaatioita, joiden perusteella voidaan mahdollisesti kehittää natriumtai kaliumpohjaisia ladattavia akkuja, joita voidaan tehdä halvasta raaka-aineesta – suolasta. Sen ilmastoa lämmittävä vaikutus on 22 800, eli 1 kg:n päästö SF6:ta ilmakehään vastaa 22 800 kg:n hiilidioksidipäästöä
EU:n F-kaasuasetuksessa xxx SF6:n käyttö on kielletty sellaisissa käyttötarkoituksissa, joihin on olemassa vaihtoehtoja. tyhjiökatkaisutekniikkaan sekä paineistettuun tekniseen ilmaan eristyskaasuna perustuva ratkaisu). fluoronitriiliä sisältävä seos) että kemikaaleihin perustumattomia vaihtoehtoja (esim. EU komission teettämän selvityksen xxxi mukaan vaihtoehtoisten menetelmien kehitys on pisimmillään alle 145 kV:n kytkinlaitteistoissa, mutta näitä suuremmille jännitteille vaihtoehdot kytkinlaitteistoissa eivät vielä ole laajasti käyttöön otettavissa. Huoltovarmuuden kannalta Suomessa on välttämätöntä varmistaa, että ne toimivat myös äärimmäisen kylmissä olosuhteissa. Teknisten ominaisuuksien lisäksi tulevissa ratkaisuissa on tärkeää ottaa laajasti huomioon vaihtoehdon ympäristövaikutukset, jottei päädytä aiheuttamaan uutta ongelmaa toisaalla. Aineen käsittely sähkönjakelulaitteistojen asennuksessa ja huollossa vaatii virallisen pätevyyden, ja laitteita on seurattava jatkuvasti vuotojen varalta. Sähkönsiirron merkitys ja laitteistojen määrä kasvaa jatkuvasti energiamurroksen myötä. Tärkein sähkön siirron suora kemikaaliriski on eristekaasuna käytetyn rikkiheksafluoridin (SF6) päästö ilmakehään. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Kuva 9. vsk. Suomessa käytössä olevan SF6:n määrä on kasvanut jatkuvasti, mutta päästöjen määrä on pysynyt melko tasaisena xxix . SF6:lle on kehitetty sekä kemiallisia (esim. Vaihtoehtoina SF6:lle on tarjolla sekä kemiallisia että ei-kemiallisia ratkaisuja xxxii . Lähde: NOAA/ Global Monitoring laboratory. SF6 mahdollistaa laitteistojen pienemmän koon, mikä on kaupungistuvassa ympäristössä merkittävää. Lainsäädäntö kehittyy jatkuvasti, ja tulevaisuudessa tullaan tarkastelemaan SF6:n käytön rajoittamista myös sähkönjakelussa. Ilmakehästä mitattujen SF6-pitoisuuksien kehitys. tuulivoiman voimakas kasvu) johtavat myös energiansiirtotarpeen kasvuun. 28 vu ja maantieteellinen hajautuminen (esim. Välillisesti ympäristövaikutuksia aiheuttavat myös energiahäviöt sähkönsiirrossa, koska niiden korvaamiseksi sähköä on tuotettava enemmän. Siirtohäviöitä voidaan vähentää parantamalla kantaverkkoa.. Ilmastovaikutustensa vuoksi SF6:n käyttöä säädellään EU-tasolla, ja sen päästöt lasketaan osana YK:n ilmastosopimuksen raportointia
Sääntelyn riittävyyteen kohdistuu kritiikkiä; esimerkiksi kahden vaikutusvaltaisen kansainvälisen kansalaisjärjestön Maan ystävien ja European Environmental Bureaun raportissa todetaan, että: ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma epäonnistuu pysäyttämään hallitsemattoman kaivostoiminnan, joka aiheuttaa pysyvää haittaa ympäristölle ja runtelee ihmisoikeuksia. World Corporate Top R&D investors: Paving the way for climate neutrality. Myös aivan uutta lainsäädäntöä valmistellaan, josta EU:n komission julkaisema akkuasetusluonnos on hyvä esimerkki samoin kuin rahoitukseen liittyvä taksonomia. Muutos on mittakaavaltaan verrattavissa teollistumisen alkuvaiheisiin. iv IEA 2021. core.windows.net/assets/deebef5d-0c344539-9d0c-10b13d840027/NetZeroby2050ARoadmapfortheGlobalEnergySector_ CORR.pdf (sivu 72).. EUR 30884 EN, Publications Office of the European Union, Luxembourg, 2021, ISBN 978-92-76-43373-6, doi:10.2760/49552, JRC126788. EU:n ympäristösääntelyn kehikko on monelta osin toimiva, ja useimmat asetukset ja direktiivit sisältävät itsessään aikaan sidotun uudelleentarkasteluvelvoitteen. A joint JRC and OECD report. Luonnonvarojen liikakäyttö johtaa järjestöjen mielestä luonnonvarojen niukentumiseen, konflikteihin ja tuhoavaan kaivosteollisuuteen, mikä muistuttaa läheisesti fossiilisten polttoaineiden tuotannon ympäristöongelmia ja sosiaalisia haittoja. un.org/wpp/Publications/Files/WPP2019_ Highlights.pdf, https://www.worldometers. Squicciarini, M. Lisätietoja i UN Worldometer 2019. info/fi/ ii Ritchie & Roser, 2019. Rajoitusten lisäksi myös raaka-aineiden, kuten harvinaisten maametallien riittävyys ja saatavuus, tulevat koetukselle. Teknologioiden ympäristöja kemikaaliturvallisuusarvioinnilla ja oikeilla teknologiavalinnoilla on hyvät mahdollisuudet estää potentiaalisia ongelmia muuntumasta laajamittaisiksi katastrofeiksi. iii Amoroso, S., Aristodemou, L., Criscuolo, C., Dechezleprêtre, A., Dernis, H., Grassano, N., Moussiegt, L., Napolitano, L., Nawa, D. Järjestöjen mukaan EU:n tulisi vähentää luonnonvarojen käyttöä 65 %:lla”. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Onko sääntely tässä dynaamisessa tilanteessa riittävää ja osuvaa. Kemikaaliriskejä sisältyy energiantuotannon lisäksi myös varastointiin, jakeluverkkoihin ja sähköistymiseen sekä sähköistymisen mahdolliseksi tekemään kulutukseen. Riskeistä ja vaikeasti hallittavasta nopeudestaan huolimatta energiamurros voi tuoda valtavia mahdollisuuksia hyvinvoinnin lisäämiseen globaalisti. 29 Yhteenveto Energiasektori (sisältäen liikenteen) nykyisellään on vastuussa 73 %:sta kasvihuonekaasujen päästöistä. Niille yli 700 miljoonalle, joilta puuttuu mahdollisuus käyttää sähköä, puhtaan energian mahdolliseksi tekemät palvelut voivat parantaa terveyttä ja pidentää ikää, tuoda ulottuville terveydenhoidon ja koulutusmahdollisuudet, luoda työmahdollisuuksia, mahdollistaa kommunikointia Internetin välityksellä ja poistaa köyhyyttä. 2021. & Tübke, A. Nopeassa murroksessa on riskinsä, joista kemikaaliturvallisuusriskit ovat vain yksi, joskin huonosti tunnistettu osa-alue. Jos mineraalien käytöstä aiheutuvia ympäristöja sosiaalisia vaikutuksia ei hallita, puhtaaseen energiaan siirtyminen hidastuu (IEA, 2021). https://iea.blob. vsk. Net Zero by 2050 A Roadmap for the Global Energy Sector. xxxiii Nopea energiamurros kohti vähäfossiilista energiajärjestelmää on sivilisaatiomme olemassaolokysymys. https://population. Villinä laukkaavaa energiamurrosta pyritään hallitsemaan lainsäädännöllä ja standardeilla
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Environmental Risks, Fate and Effects of Chemicals Associated with Wind Turbines on the Atlantic Outer Continental Shelf. Michel, J. Rowe, Z. Science of The Total Environment. Etkin. Li, D. Ehdotus Euroopan Parlamentin ja neuvoston asetus akuista ja käytetyistä akuista, direktiivin 2006/66/EY kumoamisesta ja asetuksen (EU) N:o 2019/1020 muuttamisesta COM/2020/798 final: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ TXT/?uri=CELEX%3A52020PC0798 xxiv Sanderson, K. Critical Raw Materials Resilience: Charting a Path towards greater Security and Sustainability. OCS Study BOEM 2013-213. 2015. Environmental impacts of solar photovoltaic systems: A critical review ofrecent progress and future outlook. vii Our World in Data 2021. Cooking up sustainable battery materials in the microwave. Technical brief. 30. https:// www.sciencedirect.com/science/article/pii/ S0048969720370595?via%3Dihub xi Tian, X., Stranks, S.D. Science of The Total Environment. vsk. Installed solar energy capacity. eu/wp-content/uploads/2015/07/epoxy_ erc_bpa_whitepapers_wind-energy-2.pdf xv Suomen Tuulivoimayhdistys. https://ourworldindata. pdf xix Maailman talousfoorumi ja maailmanlaajuinen akkualan allianssi (Global Batteries Alliance), A vision for a sustainable battery value chain in 2030: Unlocking the potential to power sustainable development and climate change mitigation, 2019. https://www.science. x Tawalbeh, M., Al-Othman, A., Kafiah, F., Abdelsalam, E., Almomani, F. xvii Norwegian Environment Agency 2017, Wang et al 2016. https://www.epa.gov/sites/default/files/ 2019-09/documents/technical_brief_pfas_incineration_ioaa_approved_final_july_2019. https://asiakas.kotisivukone.com/files/ armeka.ota.fi/tiedostot/Lattiapinnoiteopas2020.pdf xiv Epoxy Resin Committee. vi Bellini 2020. xviii EPA 2020. https://www. 2021. xiii Opas kestäviin lattiapinnoitteisiin ja asennusalustan vaatimuksiin 20.2.2020, s. https://www. org/doi/10.1126/sciadv.abb0055 xii Bejarano, A.C., J. sciencedirect.com/science/article/pii/ S0048969720370595?via%3Dihub ix Bogacka ym., 2017; Maani ym., 2020. https://www.kriittisetmateriaalit.fi/ koboltti%E2%80%8B/ xxiii EU 2020. xxi EU 2020. 2021. Life cycle energy use and environmental implications of high-performance per-ovskite tandem solar cells. Environmental impacts of solar photovoltaic systems: A critical review ofrecent progress and future outlook. chemistryworld.com/news/cooking-up. & You, F. Assessment of potential BPA emissions. McStay and D.S. US Department of the Interior, Bureau of Ocean Energy Management, Office of Renewable Energy Programs, Herndon, VA. https://tuulivoimayhdistys.fi/ukk/ymparisto#ovatkotuulivoimalan-lavat-ongelmajatetta#ovatkotuulivoimalan-lavat-ongelmajatetta xvi Wallington 2014, Norwegian Environment Agency 2017. https://epoxy-europe. Koboltti. Royal Society of Chemistry. French McCay, L. org/grapher/installed-solar-pv-capacity viii Tawalbeh, M., Al-Othman, A., Kafiah, F., Abdelsalam, E., Almomani, F. Perand Polyfluoroalkyl Substances (PFAS): Incineration to Manage PFAS Waste Streams. 2020. & Alkasrawi, M. xx World Economic Forum and battery Alliance 2019: Insight Report A Vision for a Sustainable Battery Value Chain in 2030 Unlocking the Full Potential to Power Sustainable Development and Climate Change Mitigation September 2019. 30 v Saurabh, ym., 2020. Epoxy Resins in wind energy applications. https:// eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/ TXT/?uri=CELEX%3A52020DC0474 xxii Kriittiset materiaalit. 2013. & Alkasrawi, M. 2021
Joutomaa-alueelle Kangasalan Pakkalantielle istutettiin uutta metsää ilmakehän hiilidioksidin sitomiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. vsk. 2021. 2021. DOI https://doi.org/10.1039/D1TA07897F xxvi Desai, A.V., Rainer, D.N., Pramanik, A., Cabanero Jr., J.M., Morris, R.E., Armstrong, A.R. https://gml.noaa.gov/ hats/combined/SF6.html xxix Heliö, R. 2020. Changes in Atmospheric Constituents and in Radiative Forcing. Table 2.1.https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/ 2018/02/ar4-wg1-chapter2-1.pdf xxviii NOAA. Euroopan komission raportti. 31 sustainable-battery-materials-in-the-microwave/4014798.article xxv Rainer, D.N., Desai, A.V. https://onlinelibrary.wiley.com/ doi/epdf/10.1002/smtd.202101016 xxvii IPCC 2018. & Morris, R.E. Rapid Mocrowave-Assisted Synthesis and Electrode Optimization of Organic Anode Materials in Sodium-Ion Batteries. Sulfur hexafluoride (SF6) – Combined Data Set. Adato Energia Oy. Haluamme olla puhtaamman huomisen ja terveellisen ympäristön ääni tänään ja tulevaisuudessa www.ymparistojaterveys.fi Hiilikompensaatiossa puhutaan lisäyksellisestä metsityksestä. http://www.energia.fi/files/5946/SF6-kaasu_ 2020.pdf xxx Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 517/2014/EU, fluoratuista kasvihuonekaasuista. Mechanochemical synthesis of sodium carboxylates as anode materials in sodium ion batteries. WRI. https://www.theseus.fi/handle/10024/ 354467 xxxiii Ge, M., Friedrich, J. Opinnäytetyö. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/ EN/TXT/?uri=CELEX%3A32014R0517 xxxi EU 2020. & Vigna, L. Assessing the availability of alternatives to fluorinated greenhouse gases in switchgear and related equipment, including medium-voltage secondary switchgear. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. 2020. Kesäkuussa 2021 joutomaa-alueen Ympäristö ja Terveysmetsään istutettiin 100 puuta. 4 Charts Explain Greenhouse Gas Emissions by Countries and Sectors. Lehto, T. Armstrong, A.R. Yrityksessä käytettävä sähkö on tuulivoimaa. Rikkiheksafluoridin (SF6) käyttö sähkönjakelulaitteissa. https://ec.europa.eu/clima/system/ files/2020-09/c_2020_6635_en.pdf xxxii Esim. Se tarkoittaa sitä, että alueelle ei syntyisi metsää ilman panostusta. SF6 kaasupäästöjen vähentäminen kytkinlaitteissa. Kun joutomaa muutetaan metsäksi, voidaan varmistua siitä, että luodaan aidosti uutta hiilinielua.. Yhteiskunnallisena yrityksenä Ympäristökustannus Oy tukee suomalaista työtä – kaikki lehdet ja kirjat painetaan Suomessa. 2021. https:// www.wri.org/insights/4-charts-explaingreenhouse-gas-emissions-countries-andsectors Ympäristökustannus Oy kompensoi painettujen lehtien ja kirjojen tekemisestä syntyviä päästöjä REFOREST FINLAND OY:n kautta
Näiden aineiden pitoisuustietojen perusteella nykyiset päästötiedot eivät selitä pintavesien huonoksi luokiteltua kemiallista tilaa. EU:n prioriteettiaineiden ja kansallisten haitallisten aineiden listat tulee päivittää. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Esitämme kehitysehdotuksia päästöjen ja ympäristöriskien arvioimisen tehostamiseksi. VPD-aineiden lisäksi on muita kemikaaleja, joiden päätyminen ympäristöön ja materiaalikiertoon ei ole toivottavaa. 32. Seurasaarenselkä. Kuva: Kaj Forsius. vsk. 32 Jukka Mehtonen, erikoissuunnittelija 1 ; Ville Junttila, tutkija 1 ; Katri Siimes, tutkija 1 ja Maria Holmberg, erikoistutkija 2 1 Suomen ympäristökeskus SYKE, Kulutuksen ja tuotannon keskus, Helsinki 2 Suomen ympäristökeskus SYKE, Biodiversiteettikeskus, Helsinki Vaaralliset ja haitalliset aineet – kuormitusinventaarion tuloksia Selvitimme 68 vesiympäristölle vaarallisen ja haitallisen aineen päästöjä ja huuhtoutumia pintavesiin. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52
Aine arvioitiin merkitykselliseksi jos a) aineesta aiheutuu hyvää huonompi kemiallinen tila ainakin yhdessä vesimuodostumassa b) aineen pitoisuus on enemmän kuin puolet aineen EQS:sta useammassa kuin yhdessä vesimuodostumassa Arvioinnissa käytettiin myös tietoja aineiden käytöstä, rajoituksista ja kielloista Suomessa. Merkityksellisten aineiden tunnistaminen Ensiksi inventaariossa tunnistettiin vesienhoitoalueen merkitykselliset aineet, joihin jatkotyössä keskityttiin. 33 U uden luokittelun mukaan pintavesien kemiallinen tila ei ole hyvä yhdessäkään Suomen vesimuodostumassa. Vastaavasti kuormitusinventaarion tulee ohjata mittauksia niille vesialueille, joissa kuormitus on niin suurta, että EQS voi ylittyä. 2018) päästöistä ja huuhtoutumista pintavesiin. Inventaariot sisältävät tietoa 41 alkuperäisen EU:n prioriteettiaineen/-aineryhmän ja 15 kansallisen haitallisen aineen (Mehtonen ym. Ympäristönlaatunormien ylityksiä on eniten bromatuilla palonestoaineilla (polybromatut difenyylieetterit, PBDE) ja elohopealla (Hg) sekä harvemmin nikkelillä (Ni), kadmiumilla (Cd) ja yksittäistapauksissa aiemmin biosidikäytössä olleella tributyylitinalla (TBT), teollisuudessa käytetyllä perfluorioktaanisulfonaattilla (PFOS) sekä polysyklisillä aromaattisilla hiilivedyillä (PAH) (Siimes & Mannio 2020). 2021) sekä vuonna 2015 vesiympäristölle vaarallisten aineiden asetukseen (1022/2006) lisättyjen 12 EU:n prioriteettiaineen (Mehtonen ym. Katri Siimes. Kemiallisen tilan luokittelu ohjaa kuormitusinventaariota keskittymään niihin aineisiin, joilla todetusti tai potentiaalisesti ympäristönlaatunormit (EQS) ylittyvät pintavesissä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Kuormitusselvitysten tehtävä on todentaa haitallisten ja vaarallisten aineiden päästöjen ja huuhtoutumien vähentyminen sekä tukea toimenpideohjelmien laatimista ja niiden vaikuttavuuden arviointia. Kuormitusinventaarion ja kemiallisen tilan luokittelun välillä on linkki. Tietoja hyödynnetään parhaillaan valmisteltavissa vesienhoitosuunnitelmissa vuosiksi 2022–2027. Jukka Mehtonen. Ville Junttila. Aineiden merkityksellisyydessä on kyse potentiaalisesta vesimuodostumien EQS:n ylittymisestä. Maria Holmberg.
Sitä huuhtoutuu pintavesiin noin 1 120 kg/a. Taulukko 2. Merkityksellisiksi tunnistetut aineet inventaarion kriteerien perusteella. Teollisuuden orgaanisten aineiden päästöistä on vähemmän tietoa kuin metallien. Kadmiumin, elohopean ja lyijyn laskeuma pintavesiin on selvästi suurempi kuin pistemäinen kuormitus (taulukko 2). 34 Yhdellä tai useammalla vesienhoitoalueella 14 ainetta 56:sta arvioitiin merkityksellisiksi (taulukko 1). Pistemäisistä lähteistä pintavesiin pääsee eniten nikkeliä, ja valtaosa siitä tulee kaivosteollisuudesta. Peräti 28 EU:n prioriteettiainetta ja 11 kansallista ainetta ovat vähämerkityksellisiä kaikilla vesienhoitoalueilla. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren (VHA3) sekä Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueiden (VHA4) happamilta sulfaattimailta huuhtoutuu vesistöihin suuria määriä nikkeliä ja kadmiumia. Metallien kuormituksesta hyvin tietoa Kadmiumin, elohopean, nikkelin ja lyijyn päästöt ovat kaikkein suurimmat eteläisillä vesienhoitoalueilla (VHA1–3). vsk. Teollisuuden metallipäästöt (Ni, Cd, Hg, Pb) ovat suuremmat kuin yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen, ja ne ovat pääosin peräisin metsäteollisuudesta, energiantuotannosta sekä kaivosja metalliteollisuudesta. Tarkastelluista kasvinsuojeluaineista vain MCPA tunnistettiin merkitykselliseksi. Kolmen kansallisen aineen (resorsinoli, TCMTB ja bentsotiatsoli-2-tioli) merkityksellisyyttä ei ole mahdollista arvioida, koska niille ei ole asetettu ympäristönlaatunormia. Tiedot pääosin vuodelta 2016.. Taulukko 1. Pilaantuneiden maa-alueiden vaikutuksia pintavesiin on tutkittu vain yksittäisissä tapauksissa. Viidestä prioriteettiaineesta (C10-13-kloorialkaanit, DEHP, nonyylifenoli, oktyylifenoli ja TBT) ei ollut tarpeeksi ympäristöpitoisuustietoa merkityksellisyyden arviointiin yhdellä tai useammalla vesienhoitoalueella. MCPA:ta on havaittu yleisesti eteläisten VHA2:n ja VHA3:n virtavesistä eli alueilta, joilla sitä eniten käytetään. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Pilaantuneista sedimenteistä aiheutuvasta kuormituksesta ei ole tietoa lukuun ottamatta Kymijoen dioksiinija elohopeahuuhtoumista Itämereen. Metallien päästöt ja kulkeutuminen pintavesiin
Kuva 1. Elohopean laskeuma on suurinta Itä-Suomessa, erityisesti Vuoksen sekä Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueilla (VHA1, VHA4). Viimeisen parin sadan vuoden aikana maaperään ja pintavesiin on ehtinyt kertyä merkittävät elohopeavarastot. Ihmistoiminnan vaikutuksesta elohopealaskeuma on kasvanut esiteolliseen aikaan verrattuna. Valtaosa elohopealaskeumasta PohjoisEuroopassa on peräisin muista kuin Euroopan maista, esimerkiksi Kiinasta ja Intiasta. vsk. Suomen päästöistä peräisin oleva dioksiinien laskeuma Suomeen vuonna 2015 on pieni osa (14 %) kokonaislaskeumasta. Dioksiinilaskeuma on suurinta Eteläja Lounais-Suomessa. a) Elohopean vuosittainen laskeuma (g km -2 ) ja b) muiden kuin kansallisten lähteiden osuus (%) laskeumasta vuonna 2016.. Ilmakehän elohopeapitoisuuteen vaikuttavat sekä ihmisen toiminnan aiheuttamat päästöt että maaperään ja kasvillisuuteen jo laskeutuneiden aineiden vapautuminen uudelleen ilmaan. 35 Laskeuma merkittävää elohopealla ja dioksiineilla Laskeuma on merkittävä dioksiinien ja elohopean kulkeutumisreitti pintavesiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Ulkoisten lähteiden osuus kadmiumin (Cd) laskeumasta on lähes koko maassa suurempi kuin 50 %. Nykyisen vuotuisen laskeuman osuus tästä varastosta on karkeasti arvioiden noin prosentti. Elohopea eroaa lyijystä ja kadmiumista siinä, että se esiintyy ilmakehässä pääosin kaasuna, joka voi pysyä kauankin ilmakehässä ja levitä tasaisesti hyvin laajalle. Kadmiumin laskeuma on suurinta eteläisimmillä vesienhoitoalueilla (VHA1–3). Suuressa osassa maata elohopean (Hg) laskeumasta yli 80 % on peräisin muista kuin kotimaisista lähteistä (kuva 1)
Kehitysehdotuksia Kuormitusinventaarion ja kemiallisen tilan luokittelun laatu paranisi, jos tietokannoissa olisi enemmän mittaustietoja (taulukko 3). Kaikki ehdotukset ja lisätietoa löytyy inventaarioraporteista (Mehtonen ym. Kehitysehdotuksia kuormituksen ja pintavesien tilan arvioinnin parantamiseksi. Olemme laatineet kehitysehdotuksia tilanteen parantamiseksi (taulukko 3). Taulukko 3. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. 36 Päästötiedot puutteellisia Päästötiedot eivät selitä pintavesien huonoa kemiallista tilaa, joka aiheutuu elohopeasta, TBT:stä, PFOSista, PBDEsekä PAH-yhdisteistä. Nallikari. 2018 & 2021). Valuma-alueen maaperän muokkaustoimenpiteiden vaikutuksia elohopean käyttäytymiseen ja kulkeutumiseen tulisi selvittää. Kuormitusinventaario ei sisällä huuhtoumatietoa pilaantuneesta maaperästä ja sedimenteistä (PFOS & TBT) ja happamilta sulfaattimailta (Cd & Ni). Kemiallisen tilan luokittelussa tunnistettiin vesimuodostumia, joissa Hg:n, Ni:n, Cd:n, TBT:n, PAHyhdisteiden tai PFOSin EQS saattaisi ylittyä valuma-alueen toimintojen perusteella, mutta joista ei ollut tarpeeksi mittaustietoa (Siimes & Mannio 2020). Kuva: Katri Siimes.
Se ei ole helppoa, mutta pitkäjänteisellä työllä tässä onnistutaan. https://www. Prioriteettiainelistan päivitys EUtasolla on vihdoin päässyt vauhtiin, mutta aikataulusta ollaan jäljessä. Näitä ovat muun muassa REACH-asetuksen erityistä huolta aiheuttava aineet (SVHC) ja syöpää aiheuttavat, perimää vaurioittavat tai lisääntymismyrkylliset aineet (CMR1a ja CMR1b, Vähä ym. ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesiensuojelu/ Vesienhoidon_suunnittelu_ja_yhteistyo/ Suunnitteluopas/Vesiymparistolle_ vaarallisten_ja_haitall(48680) Mehtonen J. Maanmuokkauksen ja suometsien ojitusten vaikutuksia elohopean metylaatioon ja huuhtoumaan tulee selvittää tarkemmin Suomen olosuhteissa. Vesitalous 4/2020: 40–45. 2020). Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talousja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia – Kohti myrkytöntä ympäristöä. Siimes K., Junttila V., Holmberg M., Pyy O. Vain muutaman EU-aineen/aineryhmän (Hg, PBDE, Cd, Ni, PFOS, TBT ja eräät PAHyhdisteet), mutta ei yhdenkään kansallisen aineen pitoisuuksien ole arviotu ylittävän ympäristönlaatunormia Suomessa. Mutta samalla tulee esiin se, että sekä EU:n prioriteettiaineiden että kansallisten haitallisten aineiden listat eivät ole ajan tasalla, mikä on tunnistettu myös VPD:n toimivuustarkastelussa (EC 2019). Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. SWD(2019) 439; Commission Staff Working Document. Ympäristö ja Terveys-lehti 7/2020: 6–13.. VPD-aineiden lisäksi on muitakin aineita, joiden päätyminen ympäristöön ja materiaalikiertoon ei ole toivottavaa. vsk. VPD:n vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden kuormitusinventaario II – tietoa vesienhoidon suunnitteluun vuosille 2022–2027. Mehtonen J., Holmberg, M., Räike, A., Siimes, K., Vähä, E. https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/ Vesiensuojelu/Vesienhoidon_suunnittelu_ ja_yhteistyo/Suunnitteluopas/Vesiymparistolle_vaarallisten_ja_haitall(48680) Siimes K. 2021. Pintavesien kemiallinen tila – Quo vadis. KOM (2020) 667. ja Mannio J. Haitallisten aineiden pitkäjänteiset ympäristöseurannat ja kartoitukset ovat tärkeitä, koska niiden avulla todennetaan päästövähennystoimenpiteiden tehokkuus ja tunnistetaan haitallisimpia aineita. VPD:n vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden (12 uutta EU-prioriteettiainetta) kuormitusinventaario. Riskinarvioinnissa ja -vähennystoimissa tulee pyrkiä huomioimaan kemikaalien yhteisvaikutukset, mitä edellytetään EU:n kemikaalistrategiassa (KOM 2020). 2018. 37 Tulevaisuuden näkymiä Kuormitustietoa ja pintavesimittauksia tulee lisätä. Fitness Check of WFD, Groundwater Directive, EQS Directive and Floods Directive. SYKE on aloittanut kansallisten haitallisten aineiden päivityksen, koska ne ovat edelleen samat kuin vuonna 2006, jolloin ne ensimmäisen kerran vahvistettiin asetustasolla. 2020. Vähä E., Högmander, P., Mehtonen, J. 2020. Osin hyvä tilanne johtuu siitä, että joidenkin aineiden (mm. Forsius K. Turvallinen kiertotalous edellyttää luotettavaa tietoa haitallisten kemikaalien teollisesta käytöstä. DEHP:n) käyttöä ja päästöjä on jo merkittävästi rajoitettu. Lisätietoa EC 2019. Haitallisten aineiden riskinarviointi ja haitallisimpien aineiden tunnistaminen ovat ensiarvoisen tärkeää, ja resursseja niihin tulisi lisätä merkittävästi
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. vsk. Hulevesien määrä vaihtelee vuodenajan ja erityisesti sadannan mukaan, ja niiden laatuun vaikuttaa sääolosuhteiden lisäksi se, millaiselta alueelta hulevedet muodostuvat. Hiihtokeskuksissa ihmistoiminta aiheuttaa kemikaalipäästöjä, esimerkiksi suksien ja lumilautojen Hiihtokeskuksen hulevesien ja luminäytteiden haitta-aineet Ritva Nilivaara, DI, FM 1 ; Noora Perkola, FT 1 ; Heini Postila, TkT 2 ; Kaisa Lehosmaa, FT 3 ; Anna Maria Pirttilä, Dos 3 ; Piippa Wäli, FT 3 ; Anna Liisa Ruotsalainen, Dos 3 ; Anna-Kaisa Ronkanen, Dos 1,2 ; Mirkka Visuri, FM 1 1 Suomen Ympäristökeskus 2 Vesi-, energiaja ympäristötekniikan yksikkö, Oulun yliopisto 3 Ekologian ja genetiikan yksikkö, Oulun yliopisto Tutkimuksessa on kartoitettu laduille ja kelkkareiteille kertyviä haitta-aineita, jotka ovat tyypillisiä talvimatkailukeskuksille. 38 H ulevedellä tarkoitetaan rakennetuilta pinnoilta poisjohdettavia vesiä, kuten sadeja sulamisvesiä, sekä rakennusten ja teiden perustusten kuivatusvesiä. Pysyviä ja ympäristölle haitallisia yhdisteitä löytyi sekä hiihtokeskuksen lumesta että alueen hulevesistä. Kuva: Pixabay..
vsk. 39 voiteluaineista sekä mahdollisista lumetukseen ja rinteiden hoitoon käytettävistä kemikaaleista. Sulavan lumen mukana haitta-aineita voi kulkeutua myös pohjaveteen ja siten juomaveden kautta ihmisiin. Erityisesti keskityimme perfluorialkyylihappoihin (PFAA), jotka ovat keinotekoisia, lämmönkestäviä ja hyvin pysyviä yhdisteitä, jotka hylkivät vettä ja rasvaa. Selvitimme Levin hiihtokeskuksen huleveden sekä huleveden kertymäalueen lumen haitallisten aineiden pitoisuuksia keväällä 2019. Hulevedet johdetaan tyypillisesti puhdistamattomina alueen alapuolisiin vesistöihin, joissa haitta-aineet voivat kertyä ravintoketjussa ja päätyä esimerkiksi kaloihin. tietoboksi). Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Lisääntyvän ihmistoiminnan seurauksena hiihtokeskusten huleveteen voi päätyä lukuisia haitallisia tai vaarallisia aineita, kuten öljyhiilivetyjä ja PFAA-, PAH-, PBDEja HBCD-yhdisteitä (kts. PFAA-yhdisteet ovat ihmisperäisiä, ja niitä tai niiden johdannaisia Tietoboksi nykyisistä käyttörajoituksista.. Myös latuja rinnekoneiden, moottorikelkkojen ja mönkijöiden huollosta ja käytöstä syntyy päästöjä
PFAA-yhdisteistä perfluorioktaanisulfonihapon (PFOS) käyttöä on rajoitettu EU:ssa vuodesta 2006 lähtien ja perfluorioktaanihapon (PFOA) käyttöä vuodesta 2020. Hulevesitutkimuksen tueksi otettiin luminäytteet 04/2019 kolmesta paikasta, joista kaksi sijaitsi hulevesien purkupisteen läheisyydessä (kuva 1). Näytteitä otettiin hiihtoladulta, moottorikelkkareitiltä ja Sirkassa sijainneelta koskemattomalta luonnontilaiselta alueelta. Hulevesissä PFAA-summapitoisuus oli 21–38 ng/l ja suurin pitoisuus havaittiin kevättalvella 2018 (kuva 2). Öljyhiilivetyjä on erityisesti raakaöljypohjaisissa tuotteissa. voiteluaineissa, pinnoitteissa sekä sammutusvaahdoissa. Polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH) syntyy palamisprosesseissa erityisesti silloin, kun palaminen ei ole täydellistä. PAH-yhdisteet ovat karsinogeenisiä ja osalle niistä on asetettu raja-arvoja ympäristön ja ihmisterveyden suojelemiseksi. Kuuden muun pitkäketjuisen PFAA-yhdisteen käyttörajoitus astuu voimaan EU:ssa vuonna 2023. Tutkimusalue ja menetelmät Tutkimusalue sijaitsi Suomen Lapissa, Kittilän kunnan Sirkan kylässä, Levin hiihtokeskuksen alueella. Parhaillaan keskustellaan kaikkien perfluoriyhdisteiden ja niiden johdannaisten käytön rajoittamisesta. Koskemattoman alueen luminäytteestä havaittiin. vsk. Näitä yhdisteitä löytyy nykyisin kaikkialta ympäristöstä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. PFAA-, PAH-, PBDE-, HBCD-yhdisteitä ja öljyhiilivetyjen pitoisuudet. Lyhytketjuisia, tyypillisesti alle 20 hiiltä sisältäviä suoraketjuisia hiilivetyjä, on esimerkiksi bensiinissä, dieselissä ja kevyessä polttoöljyssä. Pitkäketjuisten öljyhiilivetyjen ja PAH-yhdisteiden hajoaminen ympäristössä on hyvin hidasta. Näytteistä analysoitiin Suomen ympäristökeskuksen akkreditoidussa laboratoriossa mm. Ne ovat ympäristössä pysyviä, ja osa niistä rikastuu ravintoketjussa aiheuttaen riskin sekä ympäristölle että ihmisen terveydelle. Tulokset ja tulosten tarkastelu PFAA-yhdisteitä havaittiin kaikissa tutkituissa hulevesija luminäytteissä. 40 käytetään mm. Luminäytteet otettiin kinoksesta kolmelta eri syvyydeltä (pinta-, keskija pohjakerros, noin 5 cm:n paksuisista kerroksista), jotka yhdistettiin 10 litran kokoomanäytteeksi. Lyhytketjuiset PFAA-yhdisteet liukenevat hyvin veteen ja siten kulkeutuvat erityisen helposti esimerkiksi maaperästä pohjavesiin. PFOS-pitoisuudet alittivat yksittäisille näytteille asetetun raja-arvon (MAC-EQS), mutta puolessa näytteistä ne ylittivät sisämaan pintavesille asetetun vuoden keskiarvorajan (AA-EQS). polybromatut difenyylieetterit PBDE ja heksabromisyklododekaani HBCD) käytetään eristeissä, tekstiileissä ja muissa materiaaleissa vähentämään tai hillitsemään esimerkiksi rakennuspaloja. Bromattuja palonestoaineita (mm. Pidempiketjuisia hiilivetyjä on raskaassa polttoöljyssä ja voiteluja moottoriöljyssä. Niiden lähteitä ovat esimerkiksi lämmitys ja liikenne, kuten autot ja moottorikelkat. Luminäytteet otettiin kevättalvella, joten ne edustivat koko talven sadesummaa ja talven aikana lumeen kertyneitä haitta-aineita. 2016). PBDE:n ja HBCD:n tuotantoa ja käyttöä on rajoitettu kansainvälisellä Tukholman sopimuksella. Levin keskustasta kertyvien hulevesien laatua seurattiin niiden purkupisteessä näytteenotoin 2018–2019. Vaikka PBDE ja HBCD muuntuvat jossain määrin valon vaikutuksesta, ne ovat hyvin pysyviä yhdisteitä ja rikastuvat ravintoketjussa ollen terveydelle vaarallisia. Useat PFOS:a ja PFOA:a tuotteissaan käyttävät valmistajat ovat korvanneet ne jo esimerkiksi lyhyempiketjuisilla per-fluoriyhdisteillä, joiden on havaittu olevan vähemmän kertyviä, mutta silti haitallisia sekä ympäristölle että ihmisten terveydelle (Mehtonen ym
41 vain kolmea PFAA-yhdistettä, joiden summapitoisuus oli 2 ng/l (kuva 3). Kelkkareitin luminäytteessä havaittiin 11 PFAA-yhdistettä, joiden summapitoisuus oli 32 ng/l, ja hiihtoladun näytteessä 12 yhdistettä, joiden summapitoisuus oli 170 ng/l. vsk. PFOS:a havaittiin ainoastaan kelkkareitin näytteessä (0,49 ng/l). Hiihtoladun korkeat PFAA-pitoisuudet ovat oletettavasti peräisin suksivoiteista. Hulevesinäytteissä PBDE-pitoisuudet olivat koholla, mutta ne eivät ylittäneet Kuva 1. Näytteenottopisteet Levin hiihtokeskuksen alueella.. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Lisäksi kelkoissa käytetään fluoriyhdisteitä sisältäviä osia ja voiteluaineita. Kelkkareittejä huolletaan samoilla koneilla, joita käytetään latukoneina, joten kelkkareitin PFAA-yhdisteet ovat luultavasti osittain peräisin latukoneista. Sekä kelkkareitin että hiihtoladun näytteissä havaittiin erityisesti pitkäketjuisia perfluorikarboksyylihappoja (C8-C18), jotka pidättyvät helposti maahan ja kertyvät ravintoketjussa
Koskemattoman luonnontilaisen alueen luminäytteessä havaittiin bromatuista palonestoaineista ainoastaan yhdistettä BDE-209 (0,13 ng/l) (kuva 3). PBDEyhdisteistä 209-BDE:a ei saatu määritettyä kelkkareitin näytteestä, mutta latunäytteessä sitä oli 4,9 ng/l. Kelkkareitiltä ja hiihtoladulta otettujen näytteiden epäpuhtaudet haittasivat bromiyhdisteiden analyyseja. Kelkkareitin näytteessä taas havaittiin BDE-47 ja BDE-183, joita ei havaittu latunäytteessä. Hulevesinäytteissä havaitut perfluorialkyylihapot (PFAA), bromatut palonestoaineet (PBDE ja HBCD) ja polyaromaattiset hiilivedyt (PAH) ja öljyhiilivedyt (C10-40). HBCD saatiin määritettyä vain latunäytteestä, jossa havaittiin yhdistettä ?-HBCD (1,0 ng/l). Öljyhiilivetyjen osalta ainoastaan kevättalven 2018 hulevesinäytteessä havaittiin kohonneita pitoisuuksia (190 µg/l), muulloin pitoisuudet olivat alle määritysrajan (< 50 µg/l) (kuva 2). Pitoisuudet on esitetty yksikössä ng/l, öljyhiilivedyt yksikössä µg/l.. 42 ympäristölaatunormin yksittäisen näytteen suurinta sallittua arvoa (MAC-EQS). Kuva 2. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Näytteenoton sijoittuessa huhtikuun loppupuolelle kohonneita pitoisuuksia voidaan selittää hiihtokeskuksen sesongin päättymisellä ja lumen sulannalla, jolloin talven aikana lumeen kertyneet yhdisteet lähtevät liikkeelle ja päätyvät valunnan mukana hulevesiin. HBCD:tä havaittiin puolessa hulevesinäytteistä, ja sen pitoisuus oli suurin keväällä 2019 otetussa näytteessä (summapitoisuus 0,98 ng/l) (kuva 2)
Kelkkareitin PAH-yhdisteet olivat todennäköisesti peräisin kelkkojen pakokaasuista. Pitoisuudet on esitetty yksikössä µg/l.. Kelkkareitille PAH-yhdisteitä oli kuitenkin kertynyt merkittävästi enemmän (PAH summa 5 µg/l). Havaitut yhdisteet ovat todennäköisesti peräisin kelkkojen ja latukoneiden voiteluaineista ja suksivoiteista. Kuva 3. vsk. 2014). Hiilivetyjen C10-C40 summapitoisuus oli kelkkareitin näytteessä 1100 µg/l ja latunäytteessä 1000 µg/l (kuva 3). Luminäytteissä PAH-yhdisteitä havaittiin selvästi enemmän kuin hulevedessä. Luminäytteissä havaitut perfluorialkyylihapot (PFAA), bromatut palonestoaineet (PBDE ja HBCD), polyaromaattiset hiilivedyt (PAH) ja öljyhiilivedyt (C10-40). Kelkkareitin näytteestä (Kelkka) ei teknisistä syistä määritetty yhdisteitä BDE-209 ja ?-HBCD, joita havaittiin latunäytteestä (Latu). Toukokuun 2019 näytteessä PAH-summapitoisuus oli suurin, 0,13 µg/l, ollen samaa tasoa kuin Helsingin hulevesissä havaitut summapitoisuudet 0,1–0,6 µg/l (Airola ym. Hiihtoladun sekä koskemattoman alueen luminäytteiden PAHsummapitoisuus oli noin 0,1 µg/l ja niistä havaittiin samoja yhdisteitä. 43 Kelkkareitin ja hiihtoladun luminäytteistä havaittiin poikkeuksellinen pitkäketjuinen hiilivetyprofiili (kelkkareitillä C20-C42 ja latunäytteessä C20-C49). Ainoastaan lokakuussa 2018 ja toukokuussa 2019 otetuissa hulevesinäytteissä havaittiin useampaa kuin yhtä PAH-yhdistettä (kuva 2). PAH-yhdisteiden pitoisuudet hulevesinäytteissä olivat matalia tai alle määritysrajan. Muilta osin PAH-pitoisuudet olivat selvästi pienempiä kuin Helsingin hulevesissä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52
Ajoittain pintavesille asetetut rajaarvot ylittyivät PFAA-yhdisteiden osalta, ja hulevesien PBDE ja PAH-yhdisteet sekä öljyhiilivedyt olivat koholla. Luminäytteissä PFAAja PBDE-yhdisteiden pitoisuudet olivat selvästi kohonneet hiihtoladulla, kun taas PAH-yhdisteitä oli eniten kelkkareitillä. Vesitalous-lehti 5/2016. Luminäytteissä havaitut haitta-aineet voivat kertyä myös latuja kelkkareittien maaperään ja pohjavesiin. Erityisesti talvimatkailun ympäristövaikutuksia tulisi selvittää laajemmin, jottei ainutlaatuinen pohjoinen luonto kuormittuisi matkailusta liikaa. vsk. Mehtonen, J., Perkola, N., Seppälä, T., Mannio, J., Fjäder, P., Nysten, T. Perfluoratut yhdisteet ympäristössämme – mitä, miksi ja missä. Erityisesti Pohjois-Suomessa ja lumisilla alueilla valumaja sulamisvesien vaikutus alueen pintaja pohjavesiin voi olla merkittävä varsinkin keväällä lumien sulamisen aikaan. Lähteet FIS: Update on FIS Fluorinated Ski Wax Ban, lainattu 8.11.2021. Tutkimuksessa tarkasteltuja haitta-aineita on tutkittu verrattain vähän kylmissä ilmasto-olosuhteissa, ja tutkimustietoa tarvitaan lisää. Huleveden laatu Helsingissä. Pitoisuudet sekä aineiden esiintyminen vaihtelivat näytepaikan mukaan. Siten myös muiden PFAA-yhdisteiden käytön tarpeellisuutta suksivoiteissa tulisi pohtia. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 12/2014. Öljyhiilivetyjä havaittiin poikkeuksellisen runsaasti sekä hiihtoladulla että kelkkareitillä. Tutkimus toteutettiin osana Euroopan aluekehitysrahaston (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) sekä useiden muiden yhteistyötahojen rahoittamaa hanketta ”Passiiviset hybridipuhdistusratkaisut arktisten valumavesien typen ja raskasmetallien puhdistamiseen” (HybArkt, 2018–2020), jonka toteuttivat Oulun yliopisto ja Suomen ympäristökeskus. 2014. https://www. 44 Pohdinta ja johtopäätökset Levin hiihtokeskuksen hulevesija luminäytteistä löytyi selvästi kohonneita pitoisuuksia perfluorialkyylihappoja (PFAA), bromattuja palonestoaineita (PBDE ja HBCD), polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH) sekä öljyhiilivetyjä (C10-C40). PFOA:n osuus oli vain 3 % PFAAyhdisteiden summapitoisuudesta Levin hiihtoladun näytteessä, kun taas PFOA:a pidempiketjuisia karboksyylihappoja havaittiin suurimpina pitoisuuksina. Kuva: Pexels.. fis-ski.com/en/international-skifederation/news-multimedia/news/ update-on-fis-fluorinated-ski-wax-ban Airola, Johanna; Nurmi, Paula ja Pellikka Katja. Kansainvälinen hiihtoliitto on kieltänyt PFOA:a sisältävien voiteiden käytön kilpailuissaan kaudesta 2021–2022 lähtien (FIS 2021). Pintaveden ympäristölaatunormeja ei voida suoraan soveltaa luminäytteisiin tai hulevesiin, mutta ne antavat vertailukohdan ja osoittavat aineiden kertymisen riskeistä. 2016. & Salo, S
45 Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) on antanut Suomen Akkukeräys Oy:lle luvan varastoida laajamittaisesti lyijyakkuromua, jätteenkäsittelyssä syntyviä vaarallisia jätteitä ja kemikaaleja. Toiminnan laajentuessa myös lupatarpeet voivat muuttua. Laitoksen on itse pidettävä kirjaa, mitä kemikaaleja tai jätteitä toiminnassa käytetään tai syntyy, sekä mitä vaaraominaisuuksia niillä on. Yritys murskaa Raumalla sijaitsevassa kierrätyslaitoksessa teollisuudessa ja ajoneuvoissa käytettyjä lyijyakkuja. Tukes valvoo laitoksen toimintaa ja tekee sinne käyttöönottotarkastuksen sekä määräaikaistarkastuksia valvontasuunnitelman mukaisesti. Lyijyä käytetään mm. Tällainen vaara on lyijyakkujen murskauksessa ja läjityksessä. Akkujen materiaalit käytetään hyödyksi monilla tavoin, esim. Jokainen yritys ja kansalainen voi omalta osaltaan edistää kiertotaloutta huolehtimalla akkujen oikeanlaisesta kierrätyksestä. Akkujen murskauksessa syntyneet komponentit kuljetetaan merikonteissa jatkokäsiteltäviksi Eurooppaan. Käsittelyssä akut murskataan ja murskauksen jälkeen muovit, metallit ja lyijypasta erotellaan koneellisesti ja toimitetaan sen jälkeen hyötykäyttöön. Viemällä lyijyakut oikeanlaisiin keräyspisteisiin estetään vaarallisten aineiden päätyminen luontoon. Tukes Tukesin kemikaaliturvallisuuslupa Suomen Akkukeräys Oy:lle – laitoksella lyijyakuista erotetaan hyötymetallit jatkojalostukseen. vsk. Tarkastuksilla valvotaan, että yritys noudattaa turvallisuusselvityksessään kuvaamia menettelyitä esimerkiksi riskien arvioimisesta, kunnossapidosta, henkilöstön kouluttamisesta sekä onnettomuusharjoitusten järjestämisestä. Akuista erotetaan hyötymetallit, jotka toimitetaan Eurooppaan jatkojalostettavaksi. Akkujen kierrätyslaitoksella vastaanotetaan, välivarastoidaan ja käsitellään käytöstä poistettuja autojen ja teollisuuden akkuja. valmistamalla uusia akkuja ja akkukoteloita. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Jos varautumisesta huolimatta laaja tulipalo pääsee syntymään akkuvarastossa, voi satama-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä aiheutua välitöntä vaaraa rikkihaposta peräisin olevista rikin oksideista. Sähkövarausta sisältävät akut saattavat oikosulkuun joutuessaan sytyttää tulipalon. Lupavelvoite koskee myös sellaisten esineiden käsittelyä ja varastointia, jotka sisältävät vaarallisia aineita ja voivat purkautua esineistä varastoinnin tai käsittelyn yhteydessä aiheuttaen suuronnettomuusvaaran. Myös lyijyakkujen sekaan joutuneet litiumioniakut aiheuttavat merkittävän paloriskin. ”Tukesin kemikaaliturvallisuuslupa tarvitaan, jos laitoksella käsitellään ja varastoidaan laajamittaisesti vaarallisia kemikaaleja”, sanoo ylitarkastaja Matti Peippo Tukesista. Vaarallisten jätteiden käsittelyyn ja varastointiin tarvitaan Tukesin lupa, jos toiminnasta voi aiheutua suuronnettomuusvaaraa. Laitoksen on tunnistettava ja hallittava turvallisuusriskit Lyijyakkujen käsittelyyn liittyy paloriskejä. Akkujen esikäsittely vähentää kuljetukseen liittyviä riskejä. Suomen Akkukeräys Oy sijaitsee satama-alueella, jossa on ennestään vaarallisia kemikaaleja varastoivia ja käsitteleviä laitoksia. Lyijyakkujen kierrätys vähentää tarvetta louhia uutta materiaalia maaperästä. Avuksi toiminnan luvanvaraisuuden selvittämiseen ja seuraamiseen on kehitetty laskuri, joka hyödyntää viranomaisten kemikaalirekisterejä. uusien akkujen valmistukseen ja muovi kierrätetään akkukoteloiden materiaaliksi. Lisäksi riskinä on ympäristölle haitallisen lyijyn ja lyijy-yhdisteiden joutuminen maaperään tai vesiympäristöön. Tukesin valvomilla kemikaalilaitoksilla on velvoite tiedottaa alueella toisilleen ja väestölle mahdollisista onnettomuusvaaroista ja niiden vaikutuksista
46 V esilaitosyhdistys VVY:n selvityksen mukaan Suomessa tuotetusta puhdistamolietteestä 90 % hyödynnetään joko maataloudessa tai viherrakentamisessa lannoitteena ja maanparannusaineena. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Sen sijaan orgaanisille haitta-aineille ei ole asetettu raja-arvoja, eikä niiden esiintymistä seurata systemaattisesti. Hankkeessa on selvitetty jätevesilietteestä valmistettujen lannoitetuotteiden haitallisuutta eliöille useiden biotestien avulla sekä tutkittu kyseisten lannoitteiden sisältämiä orgaanisia haitta-aineita ja mikromuoveja. Lisäksi puhdistamolietepohjaiset lannoitteet sisältävät genotoksisia yhdisteitä, joita lannoituksen seurauksena löytyy myös peltomaasta.. Puhdistamolietteen tiedetään sisältävän useita ympäristölle haitallisia ja maaperään sekä eliöihin potentiaalisesti kertyviä orgaanisia haitta-aineita, kuten PFAS-yhdisteitä, triklosaania ja lääkeaineita. Teksti ja kuvat: Katri Senilä, tutkija Suomen ympäristökeskus SYKE ja Itä-Suomen yliopisto UEF Onko puhdistamolietepohjaisten lannoitteiden käyttö turvallista. BIOLTA-hankkeen tavoitteena on tuottaa ajantasaista ja puolueetonta tietoa puhdistamolietelannoituksen ympäristövaikutuksista. Eräät orgaaniset haittaaineet näyttävät kertyvän peltomaahan sekä siellä elävien lierojen kudoksiin. vsk. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) koordinoimassa BIOLTA-hankkeessa on tutkittu vuodesta 2018 lähtien yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen vedenpuhdistusprosessin sivutuotteena muodostuvan jätevesilietteen maatalouskäytön turvallisuutta. Peltomaista ja lieroista on analysoitu samat haitta-aineet kuin lannoitteistakin. Huoli puhdistamolietteen lannoitekäytön turvallisuudesta on siten perusteltua. Nykylainsäädäntö velvoittaa tutkimaan puhdistamolietepohjaisista lannoitteista haitallisten aineiden osalta ainoastaan raskasmetallit. Lisäksi hankkeessa on kerätty maaja peltolieronäytteitä sellaisilta peltolohkoilta, joita on vuosikymmenten ajan lannoitettu yksinomaan puhdistamolietepohjaisilla lannoitteilla tai broilerinlannalla
PAHyhdisteiden ja raskasmetallien pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa niin puhdistamolietteellä kuin broilerinlannalla lannoitettujen peltojen maaja lieronäytteissä. BIOLTA-hankkeessa tutkittujen lannoitenäytteiden raskasmetallipitoisuudet eivät ylittäneet lakisääteisiä raja-arvoja, joten kyseiset lannoite-erät katsotaan lannoitekäyttöön soveltuviksi. Huomattavin ero oli peltojen PFAS-yhdisteiden, bromattujen palonestoaineiden sekä triklosaanin ja metyylitriklosaanin määrissä. Tulos ei ole yllättävä, sillä eläimistä erittyy luontaisia hormoneja virtsan ja ulosteiden mukana. Kun lähes kaikkien näiden pitoisuudet jäivät broilerinlannalla lannoitettujen peltojen osalta alle määritysrajan, puhdistamolietteellä lannoitetuilla pelloilla määritysrajat ylittyivät selvästi. Lääkeaineista analysoitiin tässä hankkeessa vain antibiootit, mutta muita lääkeaineita on analysoitu ja analysoidaan laajemmin muissa suomalaisissa hankkeissa. Tämä osoittaa, etteivät kaikki lannoitevalmisteiden sisältämät haitalliset aineet suinkaan jää peltomaahan, vaan osa kulkeutuu vedessä tai huuhtoutuu mineraalihiukkasten mukana vesistöihin, mahdollisesti myös pohjaveteen. Myös lannoitenäytteiden vesiuutteista löytyi orgaanisia haitta-aineita sekä metalleja. Myöskään ftalaatteja ei löytynyt peltomaista, mutta lierojen kudoksissa niitä havaittiin samankaltaisina pitoisuuksina lannoitusmenetelmästä riippumatta. Osa raskasmetalleista on hivenaineita, joita kasvit ja eläimet pystyvät hyödyntämään. Analysoitavat yhdisteet valikoitiin aiempien tutkimustulosten, nykyisen lainsäädännön sekä puhdistamolietedirektiivin muutosehdotuksen mukaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Lisäksi metallipitoisuudet olivat lierojen kudoksissa alhaisemmat kuin maaperässä, joten vaikuttaa siltä, etteivät metallit kerry lieroihin. vsk. Antibiootteja ei löytynyt määritysrajat ylittävinä pitoisuuksina kummallakaan tavalla lannoitettujen peltojen maatai lieronäytteistä. PFAS-yhdisteet ovat ympä. Lannoitevalmisteissa oli kuitenkin varsin korkeina pitoisuuksina bromattuja palonestoaineita (erityisesti BDE-209), triklosaania, hormoneja, ofloksasiini-antibioottia ja PFAS-yhdisteitä. Hormoneja löytyi hiukan enemmän broilerinlannalla lannoitetuilta pelloilta. 47 Haitta-aineet harmina Puhdistamolietteestä valmistetusta kompostista ja lannoiterakeista sekä niistä tehdyistä vesiuutteista analysoitiin bromatut palonestoaineet, PAH-yhdisteet, triklosaani ja sen hajoamistuote metyylitriklosaani, PFAS-yhdisteet, hormonit, antibiootit, ftalaatit sekä metallit. Kontrollina käytettiin viereisiä peltolohkoja, joita lannoitetaan broilerinlannalla ja joilla ei koskaan ole käytetty puhdistamolietepohjaista lannoitetta. Lannoituksella vaikutusta pellon haitta-ainepitoisuuksiin Pitkäaikaisen puhdistamolietelannoituksen vaikutuksia peltomaassa tutkittiin ottamalla peltolieroja maanäytteitä sellaiselta peltoalueelta, jolla puhdistamolietettä on käytetty lannoitteena 1990-luvulta lähtien
Pienimmät tutkitut pitoisuudet vastaavat puhdistamolietekompostin ja -rakeiden suurinta suositeltua levitysmäärää peltolannoituksessa. Biotestit haitallisuuden indikaattoreina Puhdistamolietepohjaisten lannoitteiden haitallisuutta selvitettiin selkärangattomilla eläimillä, bakteereilla, kasveilla ja soluviljelmillä tehtävien biotestien avulla. Kompostin osalta tämä pitoisuus on 30 t/ha ja sitä väkevämpien lannoiterakeiden osalta 8,5 t/ha. Vaikutukset voivat näkyä välittömästi tai niiden ilmenemiseen voi kulua paljonkin aikaa. Haittavaikutuksia ei ilmennyt kummallakaan lannoitetyypillä käyttösuositusten mukaisilla pitoisuuksilla. Haitallisia vaikutuksia maaperässä selvitettäessä saksalaiseen LUFA 2.2 -standardimaahan sekoitettiin kompostia tai rakeita erilaisina pitoisuuksina. Haitallisten vaikutusten tutkiminen useammalla eri eliölajilla on tärkeää, sillä eliölajien välillä voi esiintyä suuriakin herkkyyseroja. Lisäksi ne kertyvät lierojen kudoksiin aiheuttaen mahdollisesti haittaa lisääntymiselle, kasvulle tai selviytymiselle. vsk. Haitalliset vaikutukset ilmenevät eri testeissä eri tavoin. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Haitalliset vaikutukset ilmenivät vasta moninkertaisilla lannoitemäärillä. Lierot ovat useiden muiden lajien ravintoa, joten PFAS-yhdisteitä siirtyy lierojen mukana eteenpäin ravintoverkoissa. Perimämyrkyllisyys huolestuttaa Pelkästään haitallisia aineita analysoimalla Kuva 1. 48 ristössä pysyviä. Ylärivissä kontrollit (boorihappo, lannoittamaton, lannoitettu).. Herkimpiä puhdistamolietteen haitoille olivat kasvien, erityisesti rypsin, juuret (kuva 1). Lisäksi testeissä oli mukana useita suurempia pitoisuuksia. Korkeimmat tutkitut lannoitusmäärät olivat 3000 t/ha kompostia ja 850 t/ha rakeita. Tyypillisiä haitallisuuden indikaattoreita ovat itävyyden, lisääntymisen tai kasvun heikkeneminen, normaalin toiminnan estyminen ja ääritapauksessa kuolema. Alarivissä puhdistamolietekompostilla lannoitettujen rypsien juuria. Puhdistamolietepohjaisista lannoitteista tiedetään, etteivät niistä aiheutuvat haitat yleensä ilmene heti, vaan haittoja tulee tutkia myös kroonisia vaikutuksia ilmentävillä testeillä
Tämä on huolestuttavaa, koska useat genotoksisuuden aiheuttajat ovat syöpää mahdollisesti aiheuttavia karsinogeenejä. Lisäksi puhdistamolietepohjaisten lannoitteiden genotoksisuutta tulisi tutkia biotestien avulla. Sekä puhdistamolietekompostin että puhdistamolieterakeiden havaittiin aiheuttavan mikrotumien muodostumista härkäpavun juurisoluissa (kuva 2). Jotkin yhdisteistä voivat olla perimää vaurioittavia eli genotoksisia. Se muodostuu kromosomin paloista, kun jokin genotoksinen yhdiste aiheuttaa häiriön kromosomien jakautumisessa. Testissä härkäpapuja kasvatetaan tutkittavassa maassa muutaman vuorokauden ajan. Mikrotuma on solussa varsinaisen tuman lisäksi oleva pieni tuma. Katse eteenpäin Tutkimustulosten perusteella on selvää, ettei nykyinen lannoitelainsäädäntö ole riittävä puhdistamolietelannoituksen turvallisuuden takaamiseksi. vsk. Parhaillaan on käynnissä EU:n ja kansallisen lannoitelainsäädännön kokonaisuudistus, jonka yhteydessä uudistetaan myös lannoitelain nojalla annettavia asetuksia. Tämä antaa mahdollisuuden puhdistamolietepohjaisten lannoitteiden käytölle asetettavien vaatimusten muuttamiseen ja siten puhdistamolietteen lannoitekäytöstä aiheutuvien ympäristöriskien pienentämiseen. Genotoksisuutta tutkittiin mm. härkäpaputestillä. Testin päätyttyä juurten kärkiosista otetaan pieniä näytteitä, joista tunnistetaan mikroskoopin avulla ns. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Myös peltomaassa oli puhdistamolietelannoituksen seurauksena mikrotumien muodostumista aiheuttavia yhdisteitä. Puhdistamoliete sisältää useita haitallisia yhdisteitä, joilla voi myös olla haitallisia yhdysvaikutuksia. Mikrotuma härkäpavun (Vicia faba) juuren kärjen solussa.. Lainsäädännön on tarkoitus astua voimaan vuoden 2022 heinäkuussa. Etenkin PFAS-yhdisteiden määrille lannoitteissa on syytä asettaa tiukat rajat ympäristön ja ravinnon puhtauden turvaamiseksi. Tätä tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Kulttuurirahasto sr, Ympäristöministeriö, Maaja vesitekniikan tuki ry, Suomen Vesilaitosyhdistys ry, Kangasalan kaupungin Björkqvistin rahasto, Koneen Säätiö sekä Lakeuden Etappi Oy. mikrotumat. Pelkkä raskasmetallien tutkiminen lannoitteesta ei riitä, vaan lisäksi tarvitaan orgaanisten haitta-aineiden valvontaa. 49 ei välttämättä saada kokonaiskuvaa lannoitteen turvallisuudesta. Lisätietoja: katri.senila@syke.fi Kuva 2
Mikromuovien tutkiminen 2000-luvulla on herätty selvittämään, kuinka paljon mikromuovia luonnossa on, ja mitä se aiheuttaa ihmisille ja ekosysteemeille. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. 50 M ikromuoveilla tarkoitetaan tavallisesti 0,1 µm:n – 5 mm:n kokoisia muovija kumipartikkeleja. Lisäksi mm. Useissa tutkimuksissa ympäri maailman Tiina Rasilainen, kemian asiantuntija Pirjo Rinnepelto, palvelujohtaja Apila Group Oy Mikromuovien määrittäminen ympäristönäytteistä Apila Group Oy kehitti vuosina 2018–2020 menetelmän, joka soveltuu mikromuovien eristämiseen ympäristönäytteistä (maaperä, sedimentti, vesi, lumi) ja eristettyjen mikromuovien luokitteluun rengasperäisiin ja muihin mikromuoveihin. Niiden lähteitä ovat esimerkiksi mikromuovihiukkasia sisältävä kosmetiikka sekä tieliikenteessä ajoneuvojen renkaista irtoavat hiukkaset. Luonnonvesiin kulkeutuneita mikromuovihiukkasia voi päätyä vedenottamoille ja edelleen juomavesiin. Menetelmällä voidaan erottaa ja tunnistaa 0,1–5 mm:n kokoiset mikromuovipartikkelit. Menetelmää on hyödynnetty muun muassa projektissa, jossa Suomen Rengaskierrätys Oy:n tilauksesta tutkittiin mikromuovien esiintymistä Imatralta, Espoosta ja Tampereelta kerätyissä ympäristönäytteissä. Toteutettu projekti on ensimmäinen laatuaan Suomessa.. vsk. Mikromuovien luontainen taustapitoisuus on nolla. muovipussit, käärepaperit, juomapullot, kasvomaskit ja tupakantumpit hajoavat luonnossa mikromuoveiksi
Jos orgaanista ainesta on runsaasti, se hajotetaan esimerkiksi peroksidikäsittelyllä ennen suodattamista. Kehitystyön aikana menetelmän toimivuutta testattiin analysoimalla sekä tunnettuja mikromuovimääriä sisältäviä näytteitä että aitoja ympäristönäytteitä.. Menetelmä soveltuu erityyppisille ympäristönäytteille ja suurille näytemäärille. Ensimmäinen kaupallinen menetelmä Suomessa Apila Group Oy on kehittänyt menetelmän mikromuovien todellisen määrän tunnistamiseksi. 51 mikromuoveja on löydetty vesistöistä, sedimenteistä, maaperästä ja merieliöistä. Rengasperäisten mikromuovien määristä tutkimustietoa on vain niukasti, vaikka tieliikennettä epäillään yhdeksi merkittävimmistä mikromuovipäästöjen lähteistä. Yleensä näytteissä on myös orgaanista ja epäorgaanista ainesta, jotka on hajotettava tai poistettava. FTIR:llä saadaan muovipartikkelien spektrit, joiden perusteella laadut voidaan määrittää. Spektrin saamiseksi kaikki eristetyt mikromuovit täytyy joko ajaa pelletiksi, jolloin menetetään tieto yksittäisten hiukkasten laadusta, tai vaihtoehtoisesti tutkia yksi hiukkanen kerrallaan. Määritystä varten partikkelit täytyy saada eristettyä puhtaina, sillä pienetkin epäpuhtaudet voivat häiritä sitä. Mikromuovien erotuksen vaatimat käsittelyvaiheet riippuvat näytematriisista. vsk. Mikromuovien erotus epäorgaanisista aineksista perustuu yleensä tiheyseroihin. Suodattimelle jäävien partikkelien koon alaraja vaihtelee 1 µm:n ja 0,1 mm:n välillä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Flotaatio ja suodattaminen voidaan toistaa useita kertoja. GC-MS-tekniikalla voidaan yhdessä ajossa tunnistaa vain tietynpainoiset partikkelit ja vain, jos niiden referenssispektrit ovat saatavilla. Kiinteät matriisit, kuten sedimenttija maanäytteet, on ensin kuivattava ja jaettava osanäytteisiin, minkä jälkeen mikromuovit erotetaan. Lisäksi selektiivistä värjäämistä ja mikroskooppitarkastelua kehitettiin niin, että rengasperäiset mikromuovit voitiin erottaa muista mikromuoveista. Lisäksi voidaan käyttää selektiivistä värjäystä ja fluoresenssimikroskooppia, erityisesti jos halutaan selvittää eri muovilaatujen osuuksia. SEM-analyysiä varten näytteet täytyy pinnoittaa, ja yleensä kerralla voidaan tutkia vain muutamia partikkeleja. Joissain tutkimuksissa on eritelty myös eri muovilaatuja. Liuos ja kelluva aines otetaan talteen, sakka hylätään. Mikromuovien määritykseen ei ole standardoituja eristysja määritysmenetelmiä, ja määritettävien partikkelien koko sekä tulosten ilmoitustapa vaihtelevat, joten eri tutkimusten tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Menetelmän kehitystyö perustui flotaatiomenetelmän ja suodatuksen muokkaukseen eri näytetyypeille soveltuviksi. Viimeisen suodatuksen jälkeen suodattimelle jääneet mikromuovipartikkelit tunnistetaan mahdollisten muiden partikkelien joukosta ja joko lasketaan tai punnitaan. Vesinäytteistä mikromuovit saa yksinkertaisimmillaan eristettyä pelkästään suodattamalla. Useissa tutkimuksissa laskennassa ja lajittelussa eri muovilaatuihin on käytetty myös esimerkiksi fourier-muunnos-infrapunaspektroskopiaa (FTIR), elektronimikroskopiaa (SEM) tai kaasukromatografimassaspektrometriaa (GC-MS). FTIR soveltuu siten huonosti näytteille, joissa mikromuovihiukkasia on paljon ja/tai niiden seassa on epäpuhtauksia. Usein käytetyssä flotaatiomenetelmässä valmistetaan kylläinen liuos esimerkiksi sinkkitai natriumkloridista, jossa epäorgaaninen aines painuu pohjaan, mutta mikromuovit ja orgaaninen aines kelluvat. Eristetyt mikromuovipartikkelit pystytään luokittelemaan rengasperäisiin ja muihin mikromuoveihin. Laskennassa valomikroskooppi on usein käytetty väline
Tutkimusprojektit ympäristön mikromuoveista Vuosina 2017–2021 Suomessa on tehty noin 15 tutkimusta tai opinnäytetyötä mikromuovien määristä ympäristössä. Mikromuovien kokonaismäärä saadaan rengasperäisten ja muiden mikromuovien summana. Eristetyt mikromuovipartikkelit luokitellaan rengasperäisiin ja muihin mikroskoopilla tarkastelemalla, tarkoitukseen kehitetyillä koestamistekniikoilla ja selektiivisellä värjäyksellä (Kuva 1). Apila Group:n menetelmässä sedimenttija maaperänäytteet kuivataan, minkä jälkeen osanäytteiden orgaaninen aines hajotetaan ja mikromuovit eristetään monivaiheisella tiheyteen perustuvalla erottelulla sekä suodattamalla. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Tulosten perusteella lasketaan rengasperäisten ja muiden kuin rengasperäisten mikromuovien kappalemäärät maaja sedimenttinäytteissä kilossa kuiva-ainetta, kilossa lunta tai litrassa vettä. Mikromuovipartikkeleja suodatinpaperilla. 52 Lisäksi henkilö, joka ei ollut osallistunut menetelmän kehittämiseen, testasi sitä analysoimalla näytteitä, joiden sisältämien mikromuovien määrää hän ei tiennyt. Vesinäytteet ja sulaneet luminäytteet esikäsitellään haihduttamalla ja tehdään vastaavat hajotusja erotuskäsittelyt kuin maaja sedimenttinäytteille. Menetelmä on Suomen ensimmäinen kaupalliseen käyttöön soveltuva mikromuovien määritysmenetelmä, ja yksi maailman ensimmäisistä määritysmenetelmistä, jossa pystytään erottamaan rengasperäiset mikromuovit muista mikromuoveista. Kuva: Eetu Pietarinen.. FTIR:a tai SEM:a hyödyntävistä menetelmistä se eroaa siinä, että rengasperäisen mikromuovin ja muun mikromuovin määrät saadaan selville kahdella nopealla mikroskopoinnilla. Kaikissa on tutkittu joko vettä, sedimenttiä tai veKuva 1. Menetelmällä pystytään tunnistamaan ja laskemaan 0,1–5 mm:n kokoiset rengasperäiset mikromuovit ja 0,05–5 mm:n kokoiset muut mikromuovit
Tutkimuspaikkakunnilla havaittujen mikromuovimäärien vaihteluvälit.. Pintavesiin päätyneestä mikromuovista suuren osan uskotaan sedimentoituvan melko nopeasti, joten sedimenttien mikromuovipitoisuudet edustavat pitkän aikavälin kertymää. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Taulukkoon 1 on koottu tutkimuspaikkakunnilla tutkimuksen aikana havaitut mikromuovimäärät näytetyypeittäin. Imatralla lumesta havaitut mikromuovimäärät edustavat noin 2,5 kk:n aikana lähinnä tuulen mukana tutkimuskohteeseen kulkeutuneita mikromuoveja, joten määriä voidaan pitää melko pieninä asutusja teollisuusalueen pitoisuuksiksi. 53 sieliöitä. Apila Group hyödynsi kehittämäänsä menetelmää 2019–2021 laajassa tutkimuksessa, jossa tutkittiin erityisesti mikromuovien esiintymistä maaperässä erilaisilla alueilla. Tutkituista vesinäytteistä havaitut mikromuovimäärät vastaavat Luoteis-Saksan pohjavesiä (0–7 kpl/l) ja sedimenttien Venetsian laguunin sedimentistä havaittuja (672–2175 kpl/kg) mikromuovimääriä. Suomessa mikromuovien pitoisuudet vielä vähäisiä Havaittujen mikromuovimäärien vertailu kirjallisuudesta löytyviin pitoisuuksiin antaa käsityksen tulosten suuruusluokasta, vaikka tulokset eivät olekaan suoraan vertailukelpoisia. Esimerkiksi Itävallassa maaperässä mikromuovihiukkasia on havaittu jopa 12,7 milj. Lisäksi tutkittiin sedimentti-, vesija luminäytteitä. Näytteitä haettiin Imatralta teollisuusalueelta, maastosta ja Vuoksi-joesta, Espoosta VT1:n läheltä ja Tampereelta jätteenkäsittelyalueelta yhteensä 77 kpl. vsk. Alppien asumattomien alueiden luminäytteissä mikromuoveja on havaittu noin 0,1 kpl/l. Rengasperäisten mikromuovien määritysraja molempina vuosina oli 0,1 mm, ja muiden kuin rengasperäisten 0,05–0,1 mm. Eri vuosien tuloksissa ei ollut merkittäviä eroja. kpl/kg, mihin verrattuna tutkittujen maanäytteiden mikromuovimääriä voidaan pitää melko vähäisinä. Mikromuovien määristä Suomen maaperässä ei löydy kokeellisia tutkimuksia. Taulukko 1
Tutkimusta tarvitaan lisää Mikromuoveja tiedetään esiintyvän kaikkialla ekosysteemeissä, juomavedessä ja ruuassa. Pastorino, P. Study of analysis method on microplastic identification in bottled drinking water. Review. Symp. AIMS Environmental Science 7, 174. (2019) Low numbers of microplastics detected in drinking water from ground water sources. Apila Group:n menetelmä tarjoaa yrityksille ratkaisun ympäristön mikromuovien seurantaan. Sci Tot Environ 648, 631–635. Lisätietoa: Apila Group Oy, Kirsi Mononen, kirsi.mononen@apilagroup.fi tai Pirjo Rinnepelto, pirjo.rinnepelto@apilagroup.fi. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Zainuddin, Z. (2020) Tyre wear particles: an abundant yet widely unreported microplastic. 54 Rengasperäisten mikromuovien määristä ympäristönäytteissä löytyy tutkimuksia vain vähän. Environ Sci Pollut Res 27, 18345–18354. et al. Imatralla, Espoossa ja Tampereella havaitut rengasperäisten mikromuovien määrät ovat Isossa-Britanniassa havaittuihin verrattuna vähäisiä. Kuva: Unsplash.. 391, 1900195. Mintenig S.M. A rapid-screening approach to detect and quantify microplastics based on fluorescent tagging with Nile Red. et al. et al. (2020). (2021) First insights into plastic and microplastic occurrence in biotic and abiotic compartments, and snow from a high-mountain lake (Carnic Alps). et al. Jotta mikromuovien syntyä ja kulkeutumista ehkäiseviä toimia voidaan kohdistaa oikein, tarvitaan luotettavaa, tutkimuksiin perustuvaa tietoa niiden lähteistä ja jakautumisesta eri muovityyppeihin. Estuar Coast Shelf Sci 130, 54–61. et al. (2013) Microplastic particles in sediments of Lagoon of Venice, Italy: First observations on occurrence, spatial patterns, and identification. Chemosphere 265, 129121. Maes, T. Int J Environ Sci Technol 1–10 Knight, L.J. Macromol. (2017). Äskettäin Isossa-Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin 11 200– 31 000 rengasperäistä mikromuovipartikkelia litrassa kuivaamatonta sedimenttiä ja 0–13 000 partikkelia litrassa kuivaamatonta maata. vsk. Meixner, K. Lähdekirjallisuutta Baruah, A. et al. et al. et al. (2021) An insight into different microplastic detection methods. Scientific Reports 7, 44501. (2020) Microplastic in soil – current status in Europe with special focus on method tests with Austrian samples. Vianello, A
Tuottajavastuulla tarkoitetaan tuotteiden valmistajien ja maahantuojien velvollisuutta järjestää tuotteiden jätehuolto kustannuksellaan, kun tuotteet poistetaan käytöstä. viisi tuottajavastuuta koskevaa asetusta* ja kaatopaikkoja koskevan asetuksen. Uudet tavoitteet täsmentävät heinäkuussa hyväksyttyä jätelakia, joka velvoittaa erilliskeräämään ja kierrättämään jätteet nykyistä tehokkaammin. Pakkausjätteelle asetetaan uudet EUsäännöksiä vastaavat kierrätystavoitteet ja niiden nykyistä tiukemmat laskentamenetelmät. 55 Pakkausjätteille uudet tiukat kierrätystavoitteet Valtioneuvosto hyväksyi 25.11. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Erityisesti muovija puupakkauksia koskevat tavoitteet ovat haasteellisia saavuttaa. Tuottajavastuujärjestelmiä koskevilla asetuksilla tarkennetaan pakkausten, ajoneuvojen, renkaiden, akkujen ja paristojen sekä sähköja elektroniikkalaitteiden tuottajien ja tuottajayhteisöjen uusia, jätelaissa säädettyjä velvoitteita. Tuottajien velvollisuus on myös järjestää kattava alueellinen keräys kuntien ja jätehuoltoyritysten kiinteistöiltä keräämälle pakkausjätteelle sekä yritysten pakkausjätteelle. Asetuksissa täsmennetään muun muassa tuottajan tuottajayhteisölle maksamien maksujen määräytymisperusteita, tuottajayhteisöiltä edellytettävän omaan toimintaan kohdistuvan omavalvonnan vaatimuksia sekä tuottajan neuvonta-, tiedotusja raportointivelvoitteita. Kaatopaikka-asetusta tarkistetaan vastaamaan uusia EU-säännöksiä. vsk. * Valtioneuvoston asetus pakkauksista ja pakkausjätteistä; valtioneuvoston asetus sähköja elektroniikkalaiteromusta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta; valtioneuvoston asetus paristoista ja akuista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta; valtioneuvoston asetus romuajoneuvoista sekä vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta ajoneuvoissa annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta; valtioneuvoston asetus käytöstä poistettujen renkaiden erilliskeräyksestä ja hyödyntämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta; valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Valtioneuvoston asetus pakkauksista ja pakkausjätteistä korvaa aiemman asetuksen, ja muita asetuksia muutetaan. Pakkausten osalta tuottajavastuuvelvollinen on tuotteiden pakkaaja tai pakattujen tuotteiden maahantuoja. Tuottajien tulee järjestää koko maan kattava alueellinen keräys pakkausjätteelle, joka jää kuntien asuinkiinteistöillä järjestämän keräyksen ulkopuolelle. Lisätietoa: https://valtioneuvosto.fi/paatokset Ympäristöministeriö Kuva: Pixabay.. Asetuksen tarkoituksena on vähentää kierrätykseen tai muuhun hyödyntämiseen soveltuvan jätteen sijoittamista kaatopaikalle ja tehostaa kaatopaikalle sijoitetun jätteen seurantaa
Tänä päivänä jyrsijämyrkyille myönnetään luvat EU:n biosidiasetuksen perusteella. Kuluttajat saavat ostaa vain syöttirasioihin esitäytettyjä jyrsijämyrkkyjä sisätiloissa tapahtuvaa hiirien torjuntaa varten. 56 J yrsijämyrkyt ovat vaarallisia kemikaaleja, joiden myyntiä on säännelty jo 1800-luvun lopulla Keisarillisen Majesteetin Armollisessa Asetuksessa myrkkykaupasta: ”Apteekista annettakoon kuitenkin fosforia semmoisessa muodossa, ettei sekaannusta toisen aineen kanssa ole pelkäämistä, hyvin tunnetulle ja luotettavalle henkilölle rottain ja muitten sellaisten vahinkoeläinten hävittämiseksi”. Tehoaineet ovat siis hyvin myrkyllisiä yhdisteitä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Sanna Koivisto, ylitarkastaja Anna-Maija Hämäläinen, ylitarkastaja Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) Jyrsijämyrkyt ja tuholaistorjunta Jyrsijämyrkyt ovat biosidivalmisteita, joille Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) myöntää luvat. Jyrsijämyrkyt voivat aiheuttaa muiden eläinten myrkytyksiä, ja siksi niiden käyttö edellyttää käyttöohjeiden huolellista noudattamista. Nykyisen kaltainen sääntely on alkanut 1952, jolloin on tullut voimaan laki kasvinsuojeluaineista. vsk. Osa jyrsijämyrkyistä on rajoitettu vain ammattilaisille, jotka ovat tuholaistorjujan tutkinnon suorittaneita henkilöitä tai maanviljelijöitä, jotka ovat suorittaneet kasvinsuojelututkinnon. Turvallisuusja kemikaalivirasto myöntää luvat jyrsijämyrkyille ja pitää rekisteriä tuholaistorjujan tutkinnon suorittaneista henkilöistä ja tuholaistorjuntayrityksistä.. Jyrsijämyrkkyihin lisätään väriaineita, jotta ne eivät sekoitu vahingossakaan elintarvikkeisiin ja mahdolliset myrkytystilanteet pystytään tunnistamaan helpommin. Jyrsijämyrkyt Jyrsijämyrkkyvalmisteet ovat jyviä, tahnoja tai paloja, joissa vaikuttavan aineen eli tehoaineen osuus on yleensä alle 0,1 %
Suomessa on markkinoilla kolmenlaisia jyrsijämyrkkyjä. Uusin tulokas on kolekalsiferoli (D 3 -vitamiini), joka nostaa veren fosforija kalsiumpitoisuudet epänormaalin korkeiksi, mikä taas johtaa erilaisiin elinvaurioihin ja kuolemaan muutaman päivän kuluessa. Suomessa on markkinoilla kolmenlaisia jyrsijämyrkkyjä. Tukes myöntää luvat jyrsijämyrkyille Jyrsijämyrkkyjen maahantuonti ja myynti Suomessa edellyttää luvan hakemista Turvallisuusja kemikaalivirastosta (Tukes). Rekisteristä löytyy kaikkiaan 85 jyrsijämyrkkyvalmistetta. Monia valmisteita voidaan myydä useammilla kauppanimillä ja kaikkia rekisterin nimikkeitä ei välttämättä ole saatavilla Suomesta. vsk. Ulkomailta tai ulkomaisesta nettikaupasta ei saa ostaa jyrsijämyrkkyjä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Kolmas jyrsijämyrkkytehoaine on alfakloraloosi, joka on narkoottisesti vaikuttava myrkky ja tappaa hiiret nopeimmillaan minuuteissa. Kaikki Tukesin hyväksymät biosidivalmisteet mukaan lukien jyrsijämyrkyt löytyvät Biosidirekisteristä ( https://www.kemidigi.fi/biosidirekisteri/ haku). Rekisteristä voi tehdä hakuja valmistenimen tai tehoaineen perusteella. Valitettavasti karvasaineet eivät estä koiria tai muita eläimiä syömästä syöttejä, vaikka joskus myyntipakkauksissa syöttien väitetäänkin maistuvan vain hiirille. Alfakloraloosi ei tehoa rottiin. Suurin ryhmä on veren hyytymistä estävät jyrsijämyrkyt eli antikoagulantit. Ne vaikuttavat viiveellä ja tappavat jyrsijän noin viikon kuluessa tappavan annoksen syömisestä. 57 Jyrsijämyrkkyihin lisätään myös karvasaineita estämään lapsia nielemästä syöttejä. A Antikoagulantti Jyrsijämyrkkyjen tehoaineet Kuva: Pixabay.. Suurin ryhmä on veren hyytymistä estävät jyrsijämyrkyt eli antikoagulantit
Jyrsijämyrkyt vaikuttavat muihin eläimiin samalla tavalla kuin jyrsijöihin: antikoagulantit aiheuttavat verenvuotoa ja keskenmenoja, alfakloraloosi aiheuttaa tasapainohäiriöitä, lisääntynyttä tuntoherkkyyttä ja lihasnykinää. Myös haaskoja syövät eläimet, kuten varislinnut, altistuvat jyrsijämyrkyille syödessään myrkkyihin kuolleita jyrsijöitä. Siksi jyrsijämyrkkyjä täytyy käyttää syöttilaatikoissa, joista jyrsijöitä suuremmat eläimet eivät pysty syömään myrkkyjä. Koirien myrkytykset johtuvat yleensä jyrsijämyrkkyjen huolimattomasta käytöstä tai säilytyksestä. Myös kolekalsiferoli on rajoitettu vain ammattikäyttöön, koska se häiritsee hormonitoimintoja. vsk. Koirat näyttävät hotkaisevan mielellään jyrsijämyrkkysyötin, jos ne pääsevät sellaiseen käsiksi. Myrkytyksen uhreiksi ovat joutuneet vapaasti ulkoilevat kissat, jotka ovat todennäköisesti syöneet myrkyttyneitä hiiriä. Myrkyttyneistä jyrsijöistä myrkyt siirtyvät mm. Kolekalsiferolin liika-annostus aiheuttaa monenlaisia vaikutuksia: anoreksiaa, oksentelua, ripulia, kohonnutta verenpainetta, keskushermoston lamaantumista, munuaisja sydänvaurioita. Pahimmillaan alfakloraloosi johtaa tajuttomuuteen, alilämpöisyyteen ja kuolemaan. Syötit on tehty maittavaksi ravinnoksi jyrsijöille, ja ne maistuvat myös monille muille eläimille, kuten pikkulinnuille, oraville ja siileille. Joitain tapauksia lukuun ottamatta on jäänyt epäselväksi, mistä kissa on saanut myrkytyksen. Kuluttajavalmisteissa antikoagulanttien pitoisuus on alle tämän raja-arvon, ja niitä ei luokitella lisääntymiselle vaarallisiksi. Hoitokustannukset ovat jääneet kissan omistajan maksettavaksi. Syöttilaatikot eivät kuitenkaan estä kaikkia eläinten myrkytyksiä. Viime vuosien aikana alfakloraloosi on aiheuttanut kymmenien kissojen myrkytyksiä. Kaikki kuluttajavalmisteet on tarkoitettu myös ammattikäyttöön, mutta ammattilaisille niitä myydään suuremmissa pakkauksissa.. Kuluttajat saavat käyttää myrkkyjä hiirien torjuntaan sisätiloissa ja syöttirasiat on asetettava niin, etteivät lapset tai lemmikkieläimet pääse niihin käsiksi. haukkoihin, pöllöihin, näätäeläimiin, kettuihin ja supikoiriin. Suurin osa kissoista näyttää selvinneen myrkytyksestä, jos ne ovat päässeet ajoissa eläinlääkärin hoitoon. Kuluttajavalmisteet myydään esitäytetyissä syöttilaatikoissa, jolloin kuluttajien ei tarvitse koskea jyrsijämyrkkyyn ollenkaan. Ammattija kuluttajakäyttö Jyrsijämyrkkyjen haitallisuuden takia niiden käytölle on asetettu rajoituksia. Jyrsijämyrkyt ovatkin yleisimpien koirien myrkytysten aiheuttajien joukossa. Syöttilaatikoihin mahtuvat rottia pienemmät eläimet ja esimerkiksi metsähiiret ja oravat voivat levitellä myrkkysyöttejä syöttilaatikoiden ulkopuolelle. Ammattikäyttäjiä ovat tuholaistorjujan tutkinnon tai kasvinsuojelututkinnon suorittaneet henkilöt, jotka torjuvat jyrsijöitä omassa maataloustoiminnassaan. 58 Jyrsijämyrkkyjen vaikutukset muihin eläimiin Jyrsijämyrkyt ovat vaarallisia kaikille eläimille, jos ne pääsevät syömään syöttejä. Karvasaine ei estä koiraa syömästä jyrsijämyrkkyä. Nämä antikoagulantit ovat kaikkein myrkyllisimpiä, joten ne ovat tehokkaita alle 0,003 %:n pitoisuudessa, ja samoja valmisteita käyttävät myös ammattimaiset tuholaistorjujat. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Jyrsijämyrkyt voivat aiheuttaa myös muiden eläinten altistumisia, kun ne syövät myrkyttyneitä eläviä tai kuolleita jyrsijöitä. Kaikki antikoagulanttitehoaineet on luokiteltu lisääntymiselle vaaralliseksi 0,003 %:n tai sitä korkeammissa pitoisuuksissa. Lisääntymiselle vaaralliseksi luokitellut jyrsijämyrkyt on rajoitettu vain ammattikäyttöön. Ammattikäyttäjät saavat käyttää myrkkyjä myös ulkona – ja myös rottien torjuntaan
Vain ammattilaisille tarkoitettuja tuholaistorjuntavalmisteita saa käyttää omassa maataloustoiminnassaan henkilö, joka on suorittanut kasvinsuojeluaineita koskevan tutkinnon. Jos tuholaistorjuntaa tehdään muuten kuin myrkyillä, esimerkiksi lutikkatorjuntaa lämpökäsittelyllä, em. Vuoden 2016 jälkeen kaikkien biosidivalmisteilla ammattimaista tuholaistorjuntaa tekevien henkilöiden on tullut osoittaa tuholaistorjujan pätevyytensä suorittamalla tuholaistorjujan tutkinto. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. 59 Tuholaistorjujan tutkinto on edellytys ammattimaisten valmisteiden käytölle Kemikaalilain mukaisesti Tukes voi rajoittaa terveydelle ja ympäristölle haitallisen jyrsijätai hyönteismyrkyn käytön vain pätevyytensä osoittaneen henkilön käyttöön. Tutkinnon sisällöstä ja suorittamisesta on tarkemmin määrätty valtioneuvoston asetuksessa 418/2014. Tuholaistorjujan tutkinnon suorittaneen Ammattikäyttäjiä ovat tuholaistorjujan tutkinnon tai kasvinsuojelututkinnon suorittaneet henkilöt, jotka torjuvat jyrsijöitä omassa maataloustoiminnassaan. Tuholaistorjuntaa ei tällöin kuitenkaan saa tehdä toiselle maksua vastaan tai maksutta. pätevyyttä ei tarvitse osoittaa. Kuva: Pexwls.. Ammattikäyttäjät saavat käyttää myrkkyjä myös ulkona – ja myös rottien torjuntaan. Tutkinnolla pyritään varmistamaan jyrsijäja hyönteismyrkkyjen käyttöohjeiden mukainen käyttö ja niiden aiheuttamien haittojen minimointi. Tutkintoon kuuluu kirjallinen koe ja näyttökoe, joilla osoitetaan jyrsijäja hyönteismyrkkyjen turvallisen ja asianmukaisen käsittelyn ja käytön hallitseminen. Maataloustoiminnassa voi olla tarvetta jyrsijäja hyönteismyrkyille. Tutkinto on voimassa viisi vuotta, minkä jälkeen tulee suorittaa uusi kirjallinen koe. vsk
Ilmoitus tehdään ennen tuholaistorjunnan aloittamista. Tukes voi peruuttaa tuholaistorjujan rekisteröinnin, jos henkilö ei käytä biosidivalmisteita asianmukaisesti käyttöohjeita noudattaen tai toiminnasta on aiheutunut tai voi aiheutua ympäristötai terveyshaittaa. Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvovat biosidivalmisteen käytölle Turvallisuusja kemikaaliviraston (Tukes) tehtävät liittyen jyrsijämyrkkyihin ja tuholaistorjuntaan • myöntää luvat jyrsijämyrkyille • pitää rekisteriä biosidivalmisteista, mukaan lukien jyrsijämyrkyistä • myöntää luvat tuholaistorjujan tutkinnon koulutuksen antajille ja tutkinnon vastaanottajille • pitää rekisteriä tuholaistorjujan tutkinnon suorittaneista henkilöistä ja tuholaistorjuntayrityksistä • tekee jyrsijämyrkkyjen markkinavalvontaa • ei valvo jyrsijämyrkkyjen käyttöä eikä tuholaistorjuntaa, käytön valvonta kuuluu kunnan ympäristöviranomaisille ja ELY-keskuksille. Säädökset Laki kasvinsuojeluaineista 261/1951 Biosidiasetus 528/2012 Kemikaalilaki 599/2013 Valtioneuvoston asetus 418/2014. Tukes valvoo markkinoilla olevien biosidivalmisteiden vaatimustenmukaisuutta. Valvonta Tukes myöntää luvat biosidivalmisteille ja pitää niistä rekisteriä. vsk. Toivottavaa olisikin, että tuholaistorjunnan valvonta saataisiin mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten valvontaprojekteihin. 60 henkilön on tehtävä ilmoitus Tukesin ylläpitämään tutkintorekisteriin. Biosidivalmisteilla ammattimaista tuholaistorjuntaa suorittavan toiminnanharjoittajan on tehtävä Tukesiin ilmoitus yritystoiminnasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Tukesin ylläpitämät tutkintoja yritysrekisterit löytyvät Tukesin nettisivuilta (https://tukes.fi/asiointi/rekisterit/ biosidit). Toistaiseksi Tukes on saanut ilmoituksia tuholaistorjunnasta lähinnä kansalaisilta, kun esimerkiksi tuholaistorjunnan yhteydessä on löydetty kuolleita oravia, siilejä tai pikkulintuja. Tukesin valvontaan kuuluu käytännössä sen varmistaminen, että markkinoilla olevien biosidivalmisteiden lupa-asiat ovat kunnossa ja valmisteet täyttävät lupien ehdot. Tukes hyväksyy tuholaistorjujatutkinnon koulutuksen järjestäjän, tutkinnon vastaanottajan ja koulutusohjelman. Tämä tarkoittaa sitä, että viranomainen tarkistaa, että Suomessa käytetään vain hyväksyttyjä jyrsijämyrkkyjä ja että käyttöohjeita ja asetettuja riskinhallintatoimia noudatetaan. Yhteydenottoja liittyen jyrsijämyrkkyjen käyttöön tai tuholaistorjuntaan ei juuri ole tullut kunnan viranomaisilta tai ELY-keskuksista. Tukes pitää myös rekisteriä tuholaistorjujan tutkinnon suorittaneista henkilöistä ja tuholaistorjuntayrityksistä. asetettujen ehtojen ja edellytysten noudattamista
Häiriövalon vähentäminen on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii monien osapuolien osallistumista, yhteistyötä, hyviä ohjeistuksia ja selkeää viestintää. Häiriövalo on hukattua energiaa ja valaistusten suunnittelussa tulisi aina panostaa valaistustarpeen ja valon määrän ja sen suuntauksen oikeaan mitoittamiseen. Selvitys: https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-07-21.pdf Helsingin kaupunki. Näitä ovat mm. Viimeaikaisissa kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että yksityisen alueen valaistus saattaa aiheuttaa suurimman osan kaupunkien valosaasteesta. 61 ”Tämä selvitystyö toimii pohjana tulevaisuuden tavoitteelle, jonka mukaan Helsinki on mahdollisimman häiriövaloton kaupunkiympäristö. Selvityksessä kartoitettiin myös kaupungin pimeänä säilytettävät alueet. Tämä vaatii vastuullisen valaistustavan noudattamista niin yleisillä kuin yksityisillä alueilla”, kommentoi suunnitteluvastaava Pia Rantanen Helsingin kaupungilta. Häiriövalo on hukattua energiaa ja valaistusten suunnittelussa tulisi aina panostaa valaistustarpeen oikeaan mitoittamiseen. Asukkaita häiritsee erityisesti asuntojen ikkunoista sisään tunkeutuva häiriövalo, liian kirkkaat mainosnäytöt sekä häikäisy. Häiriövalo on vaakatason yläpuolelle suuntautuvaa valoa tai valoa, joka aiheuttaa ärtymystä, epämiellyttävyyttä tai vaikeuttaa oleellisen informaation näkemistä suuntauduttuaan valaistavan alueen ulkopuolelle. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Tavoitteena on edistää viihtyisää ja turvallisen tuntuista kaupunkia myös pimeän aikaan. mainosnäytöt, keskustan perinteinen riippuvalaisinmalli, pihavalaistukset sekä laajat kentät ja työmaat. osoittamaan kartalta paikkoja, jotka voitaisiin jättää hämärämmiksi turvallisuuden tunteen kärsimättä tai kokonaan pimeiksi mahdollistamaan esim. Kyselyn, taustaselvitysten, maastokäyntien ja mittausten pohjalta tunnistettiin ja luokiteltiin Helsingin yleisimmät häiriövalon lähteet. Helsingin kaupunki on julkaissut häiriövaloselvityksen, jolla haetaan keinoja häiriövalon ja valosaasteen vähentämiseen kaupunkiympäristössä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Helsingissä on pienemmät valokontrastit, harmonisempi yöllinen maisema ja kaupunkitila sekä kirkkaampi tähtitaivas. Valosaaste on laajempialainen termi viihtyisyyden tai turvallisuuden kannalta tarpeettomasta, mahdollisesti myös taivaalle suuntautuvasta valosta, jolla on vaikutuksia luontoon. Selvitys on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Olennaista on tavoitella oikeanlaista valoa oikeaan aikaan ja paikkaan tuotuna. tähtitaivaan, maiseman ja luonnon tarkkailun pimeään aikaan. vsk. Kyselyyn vastasi yli 1500 henkilöä ja karttamerkintöjä saatiin miltei 4000 kappaletta. Selvitystyön ensimmäisessä vaiheessa järjestettiin avoin valaistuskysely kaupunkilaisille. Häiriövaloa tarkasteltiin yli omistajarajojen eli kaupunkikuvaa kokonaisuutena analysoiden. Selvitystyöstä on vastannut suunnitteluja konsultointiyritys WSP Finland Oy. Kyselyssä kartoitettiin asukkaiden kokemaa häiriövaloa ja pyydettiin mm. Kuva: Annukka Larsen. Ledivalon yleistymisen ja usein suunnittelemattomien valaistussaneerausten myötä kaupunkiympäristö on muuttunut pimeän aikaan haastavammaksi. Helsinki selvitti keinoja häiriövalon vähentämiseen Rakentuvaa Kalasatamaa yövalaistuksessa. Häiriövalo näkyy konkreettisesti kaupunkiympäristössä häikäisevinä valaisimina, yöaikaan hohtavina pilvinä tai näkemistä haittaavina mainosvaloina. Valosaaste saattaa aiheuttaa ympäristöhaittoja kasveille, hyönteisille ja eläimille, jotka ilmenevät kasveilla kasvukauden muutoksina sekä hyönteisillä ja eläimillä elintapojen muutoksina
62 Toimintamalli työpaikkojen sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi Työpaikkojen sisäilmaongelmien selvittämiseen ja ratkaisemiseen on kehitetty toimintatapoja jo vuoden 2000 alusta lähtien (1–5). Tutkimusten mukaan noin 70 % suomalaisista kunnista on laatinut kirjallisen toimintaohjeen, jossa on kuvattu sisäilmaongelmien käsittelyprosessi sekä määritelty toimijoiden roolit ja vastuut (11). Tekemisen tulisi perustua tutkittuun ja uusimpaan tietoon.. Tutkimusja kehittämishankkeiden tuloksia ja oppeja on koottu toimintamalliksi ja ohjeiksi työpaikoille ja työterveyshuolloille (6–10). Työterveyslaitoksen ABCtoimintamallin mukaisesti sisäympäristöä tulisi tarkastella kokonaisuutena, johon kuuluvat rakennusja talotekniset tekijät sekä sisäilmasto-olosuhteet (A), tilojen käyttäjien kokemukset ja terveydentila (B) sekä sisäympäristöön liittyvät toimintatavat (C). Projektimainen ja tavoitteellinen työskentely pohjautuu sisäilmaryhmätyöhön, jossa ovat mukana ainakin kiinteistön omistajan, linjajohdon, tilojen käyttäjien, työsuojelun ja työterveyshuollon edustajat. Tällä moniammatillisella yhteistyöllä varmistetaan hyvä osaaminen sisäilmaongelman selvittämiseksi, parannetaan vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä sekä lisätään tilan käyttäjien luottamusta ongelman ratkaisemiseen prosessin eri vaiheissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Kuitenkin eri toimijoiden välisten roolien ja vastuiden selkeyttäminen on nähty tärkeänä esimerkiksi työterTitta Manninen, vanhempi asiantuntija Hanna Keränen, erikoislääkäri Sara Malve-Ahlroth, erityisasiantuntija Työterveyslaitos Sisäilma-asioiden hyvä hallinta onnistuu kokonaisvaltaisen otteen ja tutkitun tiedon avulla Sisäilmaongelmia voidaan ratkaista onnistuneesti moniammatillisella yhteistyöllä, ratkaisukeskeisellä ja tavoitteellisella toiminnalla sekä selkeillä toimijoiden välisillä vastuilla ja rooleilla. vsk
” Sisäilmaan liitetty oireilu on yleistä: joka kolmas toimistotyöntekijä kokee jatkuvia olosuhdehaittoja työpaikan sisäilmastoon liittyen ja joka viides viikoittaisia oireita työympäristöön liittyen.. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Työterveyslääkäri perehtyy työtiloja koskeviin altistumisolosuhdetietoihin rakennusterveysasiantuntijaa konsultoiden, selvittää tarvittaessa tiloihin liittyvää työntekijöiden kokemaa haittaa, oireilua ja terveydentilaa niin yksilökuin ryhmätasolla. Tähän hän käyttää tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita sisäilmastoselvityksissä, altistumisolosuhteiden arvioinnissa ja terveydellisen merkityksen arvioinnissa. Tilojen käyttäjien vastuulla on ilmoittaa sisäilmahaitoista ja käyttää tiloja niiden käyttötarkoituksen mukaisesti. vsk. Myös toimintamallien tarkentamista työpaikoilla tarvitaan esimerkiksi terveydellisen merkityksen arviointiin liittyen (11). Työturvallisuuslain mukaan työnantajan tulee arvioida työhön liittyviä haittoja ja vaaroja sekä tunnistaa ongelmia ja poistaa terveyden kannalta vahingollisia tekijöitä. Keskeiset roolit ja vastuut työpaikkojen sisäilmaongelmissa Työnantaja huolehtii, että työolot eivät aiheuta haittaa tai vaaraa työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle. Kiinteistön omistaja puolestaan vastaa siitä, että rakennus täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset ja huolehtii rakennuksen kunnosta ja ylläpidosta. Työpaikkojen esihenkilöille ja henkilöstölle on olemassa ilmainen verkkomateriaali lisätiedon lähteeksi, kun työpaikalla suunnitellaan toimintamallia sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi tai ilmenee sisäilmaan liitettyjä ongelmia (15). Työnantaja myös vastaa siitä, että tilojen käyttäjät tuntevat sisäilmaongelmien haittailmoitusmenettelyn ja keskeiset toimintatavat ongelmien ratkaisemisessa. Kuva: Unsplash. Rakennusterveysasiantuntija (14) voi rakennuksen tutkimisen lisäksi laatia altistumisolosuhdearvion ja johtaa selvitysprosessia. Rakennusta koskevien selvitysten (13) teettäminen kuuluu ensisijaisesti rakennuksen omistajalle, joka usein tilaa ne ulkopuolisilta asiantuntijoilta. 63 veyshuollossa (12)
Sisäilmastokyselyn avulla voidaan saada tietoa käyttäjien sisäympäristöön liittämiin oireisiin ja haittoihin sekä sisäilmaongelman ratkaisemiseen vaikuttavista tekijöistä ryhmätasolla sellaisissa kohteissa, joihin on käytettävissä luotettavat sisäilmastokyselyn vertailuaineistot. Sisäilmaan liitettyjen oireiden kirjo on myös laaja, oireet voivat vaihdella ohimenevistä haittatuntemuksista elämänpiiriä rajoittavaan pitkittyneeseen oireistoon. vsk. Joskus oireet saattavat jatkua, vaikka rakennus on korjattu onnistuneesti tai on siirrytty uuteen rakennukseen. tupakansavu, pöly, kosteusja homevauriot). Työpaikoilla on käytössään sisäilmasta oireleville useita työkyvyn tuen keinoja, joita toteutetaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa (16). 64 Yleisesti voidaan sanoa, että työterveyslääkärin tulee arvioida ja tukea työntekijöiden ja työyhteisön terveyttä, hyvinvointia sekä työja toimintakykyä sekä antaa näitä koskevaa ohjausta ja neuvontaa, kuten ehdotuksia työssä selviytymisen tukemiseksi. Oireita voi myös olla, vaikka rakennuksessa ei ole havaittu selvityksistä huolimatta epäpuhtauksia tai oireita aiheuttavia olosuhteita, jolloin oireilun taustalta kannattaa etsiä mahdollisia muita syitä. Sisäilmaan liitetty oireilu on yleistä, monitekijäistä ja yksilöllistä Oireiden perusteella ei voida tunnistaa sisäilmaongelmaa tai sen syytä, ja siksi ongelman tunnistuksen tulisi perustua rakennusja taloteknisiin selvityksiin. Tällöin oireiden syntyminen ei selity altisteiden vaikutuksilla elimistöön, vaan kyse on haitalliseksi koetusta ympäristöstä, joka aktivoi keskushermoston suojajärjestelmät tuottaen laaja-alaisia oireita. Myös rakennuksissa, joissa olosuhdetekijät ovat kunnossa, merkittävä osa ihmisistä kokee olosuhdehaittaa ja oireita työtiloissa (20). Sisäilmaan liitetty oireilu on yleistä: joka kolmas toimistotyöntekijä kokee jatkuvia olosuhdehaittoja työpaikan sisäilmastoon liittyen ja joka viides viikoittaisia oireita työympäristöön liittyen (19). Työterveyshuollon tehtäviin kuuluu terveydellisen merkityksen arviointi tilanteissa, joissa rakennukseen on tehty sisäilmastoselvitys ja arvioidaan mahdollisten löydösten vaikutusta terveyteen. Sisäilmaan liittyen tämä tarkoittaa esimerkiksi kyvyttömyyttä työskennellä työpaikalla tai elämänpiirin rajoittuneisuutta vapaaajalla mahdollisen altistumisen välttämisestä johtuen.. Jos sisäilmastokysely on tehty, työterveyslääkäri kertoo tulokset palautetilaisuuksissa ja keskustelee tilojen käyttäjiä askarruttavista terveyteen liittyvistä kysymyksistä. Ympäristöherkkyydestä on kysymys, kun oireiluherkkyydestä on merkittävää haittaa ja rajoitusta työja toimintakyvylle. Osalla ihmisistä sisäilmaan liitettyjen oireiden taustalla on ympäristöherkkyys, jolloin oireet ovat yleensä pitkittyneitä ja laaja-alaisia. Oireilun taustalla on kuitenkin usein samanaikaisesti monia eri tekijöitä. Jotkut sisäilman epäpuhtaudet voivat aiheuttaa esimerkiksi hengitysteiden oireita (mm. Työterveyshuollon tehtäviin kuuluu myös yleisesti tiedon antaminen sisäilmatekijöiden terveysvaikutuksista. Rakennukseen liittyvien tekijöiden ohella oireiluun vaikuttavat myös yksilölliset tekijät, työn kuormittavuus ja työyhteisön toimivuus (kuva 1). Sisäilmatilanteissa ne saattavat kuitenkin käynnistyä liian myöhään (16, 17). Terveyttä ja oireilua koskevien kysymysten käsittely kuuluu aina terveydenhuollon ammattilaiselle eikä ole esimerkiksi kuntotutkijan, sisäilma-asiantuntijan tai rakennusterveysasiantuntijan tehtävä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Kyselyä voidaan käyttää myös tehtyjen korjaustoimenpiteiden jälkeiseen seurantaan yhdessä muiden seurantamenetelmien kanssa. Pelkästään oireita ja haittoja kysymällä ei voida tehdä päätelmiä rakennuksen kunnosta
Tutkimusten mukaan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet ovat nykyään toimistoympäristöissä matalia ja haitalliset terveysvaikutukset epätodennäköisiä (21). Kuva 1. Muilla toimistoympäristön sisäilmatekijöillä on vähäisempi merkitys sairauksien riskitekijänä. Asbestipölyn hengittämisestä aiheutuva riski koskee esimerkiksi purkutöitä, eikä kiinteänä rakenteissa oleva asbesti yleensä aiheuta ongelmaa. Ulkoilman pienhiukkasille (esim. Tupakkalaki on merkittävästi vähentänyt tupakansavulle altistumista työpaikoilla. Joskus sisätiloissa voidaan altistua myös tupakansavulle, ja ympäristön tupakansavulle altistuminen lisää riskiä sairastua mm. Sisäilman pienhiukkasten pitoisuutta voidaan kuitenkin merkittävästi vähentää toimivan ilmanvaihdon avulla. liikenne ja energiatuotannon päästöt) altistumisen tiedetään ohimenevien silmien ja hengitysteiden oireiden lisäksi lisäävän mm. Kohonneet sisäilman radonpitoisuudet voivat lisätä syöpäriskiä sekä asunnoissa että työpaikoilla, jos radonin hallintatoimenpiteet eivät ole riittäviä. Rakennusja talotekniset ratkaisut sekä maaperä vaikuttavat sisäilman radonpitoisuuteen, ja Suomessa on Euroopan korkeimmat radonpitoisuudet (23). vsk. 65 Sisäilmatekijöiden terveysvaikutukset Pitkäaikainen altistuminen rakennusten laaja-alaisille kosteusja mikrobivaurioille voi lisätä hengitystieoireiden ja astmaan sairastumisen riskiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Sisäympäristössä ilmenevän oireilun ja haittakokemusten taustalla voi olla monia tekijöitä. Rakennuksissa voi esiintyä myös asbestia, jolle altistuminen lisää riskiä sairastua syöpään. sydänja verenkiertoelimistön haittoja. Mineraalivillakuidut puolestaan voivat aiheuttaa ärsytysoireita, mutta niidenkin määrät ovat toimistoympäristöissä niin vähäisiä, ettei niihin liittyen ole mm. toksikologisen tarkastelun perusteella todettu terveyshaittaa toimistoympäristöissä (22). Yksilön tilanteen ratkaisemiseksi on oleellista tunnistaa kaikki ne tekijät, joihin voidaan vaikuttaa (18).. sydänja verisuonisairauksiin, hengityselinsairauksiin ja syöpään. Myös erityisesti kotitalouksien sisäilmassa voi olla hetkellisiä pienhiukkasten lähteitä, esimerkiksi puun tai kynttilöiden poltosta johtuen
Hyvä työtilojen suunnittelu onkin käyttäjälähtöistä ja osallistavaa. Helsinki 2010. Am J Ind Med; 52:438–45. Lahtinen, M., Lappalainen, S. 2015. 2008c. Työterveyslaitos. Työterveyslaitos. ja Uusi-Rauva, E. 2009. ja Reijula, K. 42s. vsk. Loppuraportti Valtion työsuojelurahastolle. Panostamalla laadukkaaseen työympäristöön, voidaan samalla edistää sisäympäristön kokemista hyväksi. 2017. 3. Ohje työterveyshuollon toimintaan ja potilasvastaanotolle kun työpaikalla on sisäilmasto-ongelma. Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen. SJWEH; Suppl. 2. Multiprofessional teams resolving in-door-air problems – emphasis on the psychosocial perspective. 2008a. 6. Tähtinen K. Loppuraportti Työsuojelurahastolle. Työympäristön kehittämisen ja suunnittelun lähtökohtana tulee olla paitsi organisaation strategia, myös näkemys työn vaatimuksista ja työn ja työnteontapojen muutoksesta tulevaisuudessa. Työterveyslaitos. Lahtinen, M., Lappalainen, S., Reijula, K. Työympäristö tulisi nähdä kokonaisuutena, joka sisältää myös virtuaalisen työympäristön (tietoja viestintätekniset laitteet, sähköiset yhteydet, palvelut ja sovellukset), ja toimintaa sekä tiloja tulisi kehittää samanaikaisesti (28). 4: 30–4. Renovation of a “sick building”: The challenge of attaining the confidence of occupants. Kehittämisen ja tutkimuksen kohteena ovat myös erilaiset vireystilaa ja palautumista tukevat ratkaisut, kuten luonnonelementit (26). Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Lahtinen, M., Lappalainen, S. Latvala J, Karvala K, Sainio M, Selinheimo S, Tähtinen K, Lappalainen S, Lahtinen M, Reijula K. Lappalainen, S., Lahtinen, M., Maksimainen, K., Reijula, K., Aulu, H., Mäkinen, K., Nyman, K., Ahoniemi, A., Antikainen, R., Lönnqvist, A. https://www.julkari.fi/ handle/10024/132078. Helsinki: Työterveyslaitos, Työ ja ihminen -tutkimusraportti 25; 2004. 2.uudistettu versio. 66 Työympäristö hyvinvoinnin tukena Työntekijöiden tyytyväisyys omaan työympäristöönsä ja työn sujumista tukeva työympäristö edistävät työntekijöiden hyvinvointia (24). https://www.julkari.fi/ handle/10024/131872 (pdf) 9. Lappalainen, S., Lahtinen, M., Hynynen, P., Palomäki, E., Holopainen, R., Hellgren, U.M., Kähkönen, E., Niemelä, R., Rosendahl, T., Salmi, K. Raportti valtion työsuojelurahastolle 05.12.2008. Toimintamalli vaikeiden sisäilmastoongelmien ratkaisemiseen. Lahtinen, M., Salonen, H., Lappalainen, S., Huttunen, J. ja Reijula K. 7. Viitteet 1. Tilaajan ohje sisäilmasto-ongelman selvittämiseen. Psykologinen näkökulma työpaikkojen sisäilmasto-ongelmiin: psykososiaalinen työympäristö ja organisaation ongelmanratkaisutaidot ongelmavyyhden osa-tekijöinä. 8. ja Palomäki, E. 2008b. 5. & Lappalainen S. Kuntien hyvät toimintatavat sisäympäristöongelmissa ja rakennusten korjausten priorisointi. Senaatti-kiinteistöjen laadukas sisäympäristö -kehittämishanke. Työterveyslaitos 2007, Helsinki. Saantitapa: https://www.ttl.fi/wp-con-tent/ uploads/2016/09/Tilaajan-ohje-sisailmastoongelman-selvittamiseen.pdf. 10. Hyvän sisäilmaston lisäksi valaistus, akustiikka, ergonomiset kalusteet ja työvälineet sekä esteettömyys luovat pohjan työnteolle ja työpaikalla viihtymiselle (25). Lahtinen M. ja Reijula, K. 2017. Lappalainen, S., Reijula, K., Tähtinen, K., Latvala, J., Hongisto, V., Holopainen, R., Kurttio, P., Lahtinen, M., Rautiala, S., Tuomi, T., Valtanen, A. 4. Työterveyslaitos. Ennakoivan toiminnan ja moniammatillisen sisäilmaryhmätyöskentelyn vaikutus sisäilmaan, terveyteen ja työn tuottavuuteen. Hyvinvoinnin kannalta keskeistä on, että työympäristö on yhteensopiva työntekijän tarpeiden ja toiminnan kanssa
julkari.fi/handle/10024/140946 13. Sisäilma työpaikalla -verkkomateriaali. https://www.ttl.fi/blogi/ota-tyokykyrohkeasti-puheeksi-myos-sisailmatilanteissa/ 18. 2018. 20. Journal of Experimental Psychology Applied 20(3). Työkyvyn tuen käytännöt työpaikoille sisäilmatilanteisiin. Terve ihminen terveissä tiloissa: Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018 – 2028. Työterveyslaitos. Salmela, A., Tähtinen, K., Hartikainen, T., Pekkanen, J., Lampi, J., Jalkanen, K., Niemi, J., Lappalainen, S., Lahtinen, M., Sainio, M., Manninen, T., Wallenius, K., Salmi, K., Reijula, K., Lindqvist, H. sertifikaattihaku.fi/ 15. (toim.) 2016. https://julkaisut. julkari.fi/handle/10024/139149 23. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ handle/10024/161843 12. vsk. valtioneuvosto.fi/handle/10024/75517 14. The effects of the physical environment on job performance: towards a theoretical model of workspace stress. 26. Intelligent Buildings International, 7(4): 184-197. Evid Based Child Health. Pitkäranta, M. pdf?sequence=1&isAllowed=y 17. Valtioneuvoston kanslia. https://www. PMID: 23877912. May;8(3):944-1000. 2020. Wallenius, K., Hovi, H., Mahiout, S., Remes, J., Rautiala, S., Jokela, P., Leino, K., Liukkonen, T. Vuokko, A., Keränen, H., Sainio, M., Jokela, P., Tulenheimo-Eklund, E., Juvonen-Posti, P., Reijula, K. Rakennuksen kosteusja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Työterveyslaitos https://www.ttl.fi/ oppimateriaalit/opas/sisailma-tyopaikalla/ 16. Keränen, H., Juvonen-Posti, P., Wallenius, K., Kinnari, T., Vuokko, A., Sainio, M. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. Lampi, J., Pekkanen, J. Ruohomäki, V., Lahtinen, M., Reijula, K. (2018). Sisäilma ja terveys: kehitys, nykytilanne, seuranta ja vertailu eri maiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Tuomi, T., Wallenius, K., Mahiout, S., Rautiala, S., Lappalainen, S. Sauni, R., Uitti, J., Jauhiainen, M., Kreiss, K., Sigsgaard, T., Verbeek, J.H. Tietoa oireilusta sisäympäristössä terveydenhuollon ammattilaisilla – Tietokortti https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2020/ 06/tietokortti_sisailma-FINAL-verkkoon.pdf 19. Tieteellisiä julkaisuja sisäilmasta: https://www.ttl.fi/tyoymparisto/ sisaymparisto/sisailma/tieteellisetjulkaisut-sisailmasta/ https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ sisailma/sisailmatutkimus-thl-ssa/ julkaisuja-sisailmasta. Teolliset mineraalikuidut toimistotyyppisissä työtiloissa: Esiintyminen, altistumisen arviointi, terveysvaikutukset ja päästöjen hallinta. Työterveyslaitos. doi: 10.1002/ebch.1914. Vischer, J. 67 11. FinTerveys 2017 -tutkimus. 25. 21. Salutogenic and user-centred approach for workplace design. https://www.julkari.fi/handle/10024/137064 24. (katsaus). 2021. 2013. 2007. 2014. 2019. Työntekijöiden oireilu sisäympäristössä – työterveyshuollon näkökulma. Koponen, P., Borodulin, K., Lundqvist, A., Sääksjärvi, K., Koskinen, S. Eurofins, sertifikaattihaku: https://www. Haihtuvat orgaaniset yhdisteet toimistotyyppisissä työympäristöissä: Päästölähteet, mittausmenetelmät, pitoisuustasot ja terveysvaikutukset (katsaus). THL. (toim.). https://www. Remediating buildings damaged by dampness and mould for preventing or reducing respiratory tract symptoms, infections and asthma (Review). https:// www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/ 143298/TTL-978-952-261-987-7. 2015. Ympäristöministeriö. 2021. Stress and health: Journal of the International Society for the Investigation of Stress, 23(3), 175-184. THL. Työterveyslaitos. Työterveyslaitos. The Relative Benefits of Green Versus Lean Office Space: Three Field Experiments. Nieuwenhuis, M., Knight, C., Postmes, T., Haslam, S. https://www.julkari.fi/ handle/10024/140940 22. 2021. C
Päijät-Hämeessä keskitytään jatkossa toimenpiteisiin, jotka edistävät samanaikaisesti sekä ihmisterveyttä että ympäristöä. Jotain poikkitieteellistä. Suomalaisia arvostettuja tekijäorganisaatioita löytyy myös Luontoaskel terveyteen -ohjelman suunnitteluryhmästä. On helppo puhua muutoksista, mutta systemaattinen kansanterveystyö Terhi Kangas, viestinnän asiantuntija Luontoaskel terveyteen -ohjelman suunnitteluryhmä Lahden Yliopistokampus Kuvat: Vica Protovin Luontoaskel terveyteen -ohjelmajulkistus: Kymmenvuotinen terveysja ympäristöohjelma julkistettiin marraskuussa. Kaikkea tätä koettiin runsain mitoin marraskuisena torstai-iltana Lahden Fellmanniassa, kun kutsuvieraat ja streamlähetyksen seuraajat todistivat Luontoaskel terveyteen -ohjelman julkistusta. ”Innovatiiviset toteuttajat ja kovat tavoitteet ovat ytimessä, kun halutaan muuttaa maailmaa. Jotain merkityksellistä. Jotain innostavaa. 68 J otain konkreettista. Tilaisuuden avannut Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän eli Päijät-Soten toimitusjohtaja Marina Erhola muistutti, että Suomella on kansainvälisestikin hyvä maine kansanterveyteen liittyvien ohjelmien suunnittelijana ja toimeenpanijana. Erityisesti Erhola korosti kuitenkin alueellisia vahvoja tekijöitä, joita Euroopan ympäristöpääkaupunki Lahdessa on kaupungin toimijoiden lisäksi myös tiedeyhteisössä. Mukana ovat olleet THL, WWF Suomi, Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Luonnonvarakeskus (Luke). Lahden seudulla toimivilla korkeakouluilla, LUT-yliopistolla ja Helsingin yliopistolla, on runsaasti ohjelmaa tukevaa bioja ympäristötieteiden, terveydenhuollon ja terveystieteiden sekä teknologian, digitalisaation ja talouden osaamista. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. vsk. ”Perhosen siipi on värähtänyt Lahdessa”
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. 69 vaatii selkeitä tavoitteita, joita kohden menemme nyt yhdessä Päijät-Hämeessä”, Erhola totesi. Hän totesi jo 1970-luvulla, että perhosen siiven värähdys Amazoniassa voi aiheuttaa tornadon Teksasissa. ”Vannoutuneena perhosmiehenä saan ylpeänä todeta, että Lahdessa on tänään perhosen siipi värähtänyt. vsk. Harjoitusta voimme tehdä hengittäen, koskettaen, luonnossa liikkuen, syöden ja juoden tavoilla, jotka ovat myös ympäristölle hyväksi. Globaalit haasteet keskiössä Perhosen siipi -vertaus oli niin osuva, että siihen palattiin useita kertoja myös tilaisuuden päättäneessä Luontoaskelin terveysloikkaan -paneelissa. Muutosta ajatteluun ja toimintaan Yksi ohjelman syntyyn vahvasti vaikuttaneista asiantuntijoista, emeritusprofessori, allergiatutkija Tari Haahtela innosti yleisöä havainnollistaessaan työn merkityksellisyyttä perhosvaikutusmetaforalla. Tieteellisesti todistetut oivallukset, joita kutsutaan myös kattotermillä biodiversiteettihypoteesi, ovat Luontoaskel terveyteen -ohjelman ydintä. Mitä rikkaampi luonto ympäristössä on, sen vahvempi on ihmisen mikrobisto ja sitä paremmin immuunijärjestelmä toimii. Paneelin asiantuntijoina toimittaja-kirjailija Kimmo Ohtosen Luontoaskelin terveysloikkaan -paneelin asiantuntijoita.. Ajatus on alun perin kaaosteoriaa tutkineen matemaatikko ja meteorologi Edward Lawrencen. Haahtela muistutti, että immuunijärjestelmä tarvitsee jatkuvasti harjoitusta, jotta se erottaa vaarallisen ja vaarattoman. Se voi aiheuttaa henkisen tsunamin, eli käyttäytymisen ja toiminnan muutoksen, jossa me kaikki saamme olla mukana.” Haahtela iloitsi siitä, että alkavan ohjelman myötä ympäristöihmiset, terveydenhuolto, asumisekspertit ja luonnonsuojelijat eivät enää työskentele toisistaan erillään, vaan yhdessä
vsk. Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 -teemavuosi on ollut merkittävä sykäys ohjelman synnylle. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Paneelissa kävi hyvin ilmi se, että Luontoaskel terveyteen -ohjelma tekee valtakunnallisestikin merkittävää pioneerityötä. Ympäristöteot eivät kuitenkaan lopu juhlavuoden näyttäviin tapahtumiin ja tekoihin. Luontoaskel terveyteen on luonteva tapa viedä ympäristöasioita pitkäjänteisesti eteenpäin eri alojen asiantuntijoiden yhdistäessä voimansa. Uusia toimintamalleja on tarkoitus kehittää niin, että ne voidaan myöhemmin monistaa myös muualle Suomeen tai jopa maailmalle. Siksi myös ohjelman julkistivat lavalla Lahti Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 -ohjelman johtaja, ympäristötieteilijä Saara Vauramo (vas.) ja Suomen ensimmäinen Planetary Health -lääkäri Hanna Haveri.. 70 johdolla ohjelman teemoista keskustelivat Lahti – Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 -projektin johtaja Milla Bruneau, THL:n johtava tutkija Jaana Halonen, ympäristövastuun työelämäprofessori Hannele Pokka Helsingin yliopistosta sekä WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder
Tasapainoisesti kohti päämäärää ei voi askeltaa vain toisella jalalla. vsk. Tiesitkö, että lehtiemme ( Elintarvike ja Terveys, Ympäristö ja Terveys) postituslistalle voi liittyä www.ymparistojaterveys.fi etusivulla. ajankohtaisesta!. Lisätietoa: paijat-sote.fi/luontoaskel-terveyteen yhdessä Suomen ensimmäinen Planetary Health -lääkäri Hanna Haveri sekä Lahti Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 -ohjelman johtaja, ympäristötieteilijä Saara Vauramo. Myös tähän voimme vaikuttaa ennaltaehkäisevällä kansanterveystyöllä ja toimilla, jotka samanaikaisesti parantavat ympäristön hyvinvointia”, kiteytti ohjelman lääketieteellisenä asiantuntijana aloittanut Hanna Haveri. Liity nyt! Saat tietoja tulevista koulutuksista, julkaisuista ym. 71 Luontoaskel terveyteen 2022–2032 Lahden alueen terveysja ympäristöohjelman tavoitteet: • Kansansairauksien ehkäisy • Luonnon monimuotoisuuden edistäminen • Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen • Terveysja ympäristötoimijoiden yhteistyö koulutuksessa, tutkimuksessa ja viestinnässä • Taloudellinen vaikuttavuus Terveyttä edistävät tehtävät, jotka ottavat luontoarvot huomioon: • Muutetaan ravitsemusta terveellisemmäksi ja kestävämmäksi. Niiden symboliikka on vähintään yhtä osuvaa kuin Haahtelan mainitsema perhosvaikutus. Vauramo ja Haveri nostivat ohjelmajulkistuksen lopuksi ilmaan luontokontaktia korostavat paljasjalkaiset jalanjäljet. Ohjelman yhtenä tavoitteena on hidastaa kustannusten nousua. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. • Lisätään liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta. • Parannetaan asuinympäristön terveellisyyttä ja kestävyyttä. ”Tiedämme, että terveydenhuollon kustannukset yhteiskunnassa kasvavat jatkuvasti. • Edistetään ihmisten monipuolista yhteyttä luontoon
vsk. Planetaarista terveyttä käsittelevä tapahtuma toi yhteen eri alojen asiantuntijoita pohtimaan sitä, miten ympäristön ja ihmisten terveyttä voidaan tukea ja parantaa muuttuvassa maailmassa. Kuva: Pixabay.. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. 72 Saara Pörsti, konferenssikoordinaattori Lahden Yliopistokampus Planetaarisen terveyden tutkimusta ja ratkaisuja ympäristöpääkaupungista Ympäristön ja ihmisten terveyteen keskittyvä kansainvälinen konferenssi järjestettiin marraskuun alussa Lahdessa, Euroopan ympäristöpääkaupungissa 2021
Lahden kaupungin Anna Huttusen esittelemä CitiCAP on sovellus, jolla kaupunkilaiset voivat pelillisesti seurata liikkumisesta aiheutuvaa hiilijalanjälkeään. Teoriaa soveltavista ratkaisuista esiteltiin muun muassa CitiCAP-projekti ja Ruokaaskel-hanke. Ihminen on riippuvainen luonnon hyvinvoinnista sekä luonnon tarjoamista terveyshyödyistä kokonaisuutena. johtaja Jaana Halonen sekä Helsingin yliopiston Ekosysteemit ja Ympäristö -tutkimusohjelman professori Ian MacGregor-Fors. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Liisa Tyrväisen tutkimusten mukaan luonto parantaa sekä terveyttä että. Lahdessa on käynnissä usea eri planetaariseen terveyteen tähtäävä hanke, joista kuultiin myös konferenssissa. Planetaarinen terveys tarkastelee ihmisten terveyden ja ympäristön suhdetta laajasta kuvakulmasta tunnistaen ihmisten ja biosfäärin väliset kytkökset. Ympäristöja terveysalojen tutkijat sekä asiantuntijat, päättäjät ja opiskelijat kokoontuivat yhteen kolmeksi päiväksi tavoitteenaan tunnistaa niitä ratkaisuja, joita tieteellinen tutkimus sekä ihmisen ja maapallon terveyttä edistävät käytännöt voivat tuottaa globaaleihin haasteisiin. Teoriasta käytäntöön Lahden kaupunki on planetaarisen terveyden edelläkävijä. Kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka yhdistää useita planetaarisen terveyden osa-alueita, mahdollistaa oikeudenmukaisen ja yksityiskohtaisen tarkastelun. Planetaarisen terveyden konseptiin liittyvät ongelmat ovat luonnostaan monitieteisiä ja vaativat kriittistä tieteiden rajojen ylittävää tarkastelemista niin negatiivisten kuin positiivisten yhteyksien osalta. Lahdessa, Euroopan ympäristöpääkaupungissa 2021, järjestettiin marraskuussa ”People and Planet – From Theory to Solutions” -etäkonferenssi, joka kutsui yhteen kansainvälisiä toimijoita yhteiskunnan eri aloilta. Saappaat jalkaan ja ulos! Käytännön tasolla jo luontoon lähteminen tukee planetaarista terveyttä. Konferenssin aiheet kattoivat laajasti ympäristön ja terveyden kontaktipintoja ruuasta kaupunkisuunnitteluun ja ilmastosta Covid-19 pandemiaan, ja keskustelua ohjasivat alansa pitkän linjan asiantuntijat kuten Helsingin yliopiston kliinisen allergologian emeritusprofessori Tari Haahtela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusohjelman 4. vsk. Suvi Virtasen esittelemän Ruoka-askel -hankkeen tavoitteena on kestävän ruokajärjestelmän toimintamalli, joka tukee lasten terveellistä ruokavaliota samalla vähentäen ruokajärjestelmän ilmastovaikutuksia varhaiskasvatuksessa. Hiilineutraaliutta 2025 tavoitteleva kaupunki tarjosi ratkaisukeskeiseen konferenssiin oivallisen tapahtumapaikan. Myös tässä numerossa esitelty Luontoaskel terveyteen -ohjelma on osa Lahden ja laajemmin Päijät-Hämeen kunnostautumista ympäristöterveyden soihdunkantajina. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Monitieteisyys ja ratkaisukeskeisyys näkyivät konferenssin toteutuksessa ja mukana oli sekä tiedepuolen että yksityisen puolen asiantuntijoita. Olennaista on ymmärtää asioiden kompleksisuus ja se, miten kaikki tekijät ovat vuorovaikutuksessa keskenään. 73 T utkimukset tarjoavat yhä enemmän tietoa ihmisen ja luonnon suhteesta. Teoriapohjainen ja ratkaisukeskeinen tapahtuma tarjosi raikkaan ja uudenlaisen tapahtumamuodon, joka toi yhteen tutkimustietoa monelta eri alalta ja viritti keskustelua eri asiantuntijuuksien välillä. Luontoalueet ovat avainasemassa ihmisten terveyden kannalta tarjoten pitkäaikaisia terveysvaikutuksia sekä palauttavan ympäristön arjen hälinältä
saara.k.porsti@helsinki.fi. Tämä sateenvarjoefektiksi kutsuttu ilmiö jättää ilmansaasteet kiertämään katutasolle heikentäen ilmanlaatua. Tarvitsemme lisää tutkimustietoa ja uutta poliittista vipuvoimaa, tarvitsemme ajattelutavan ja elintapojen muutosta sekä pieniä arjen valintoja. Kasvillisuus on olennainen osa tervettä kaupunkiympäristöä, mutta ei ole itsestäänselvyys, että kaikki istutettu kasvillisuus olisi automaattisesti hyväksi ihmisen terveydelle. Luonnossa liikkuminen parantaa kuntoa ja on myös olennainen osa ihmisen terveen vastustuskyvyn rakentamista. Lisää tietoa tapahtumasta ja kaikista puhujista löytyy konferenssin nettisivuilta: https://www2. Lämpösaarekkeeksi kutsutaan ilmiötä, jossa kaupungin keskustassa on korkeampi lämpötila kuin ympäröivillä alueilla. helsinki.fi/en/conferences/people-and-planet Kirjoittaja on Ympäristönmuutoksen ja Globaalin kestävyyden maisteriopiskelija. 74 hyvinvointia vähentäen ympärillä olevaa hälinää ja stressiä. Ympäristöekologian apulaisprofessori Kimmo Saarinen Allergiaihoja astmaliitosta kiteytti, että yksinkertaisesti altistamalla lapset säännöllisesti monimuotoiselle luonnonympäristölle allergiaoireet lievenevät. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Helsingin yliopiston Ekosysteemit ja Ympäristö -tutkimusohjelman professori Heikki Setälä painotti esityksessään tiedostavan kaupunkisuunnittelun tärkeyttä, sillä pahimmillaan kasvillisuus voi toimia kaupunkiympäristössä täysin vastoin aiottua tarkoitusta. Valinnoilla, joita nyt teemme, on painava merkitys ja siksi meistä jokainen voi omalla toiminnallaan osallistua ongelmien ratkaisemiseen. Suomessa yhä nuoremmat ovat allergisia siitepölylle ja jopa 1/3 suomalaisista on allerginen jollekin luonnon materiaalille. Tutkimusten mukaan allergiat vähenevät sitä paremmin, mitä biodiversiteettirikkaamassa ympäristössä lapset pääsevät liikkumaan ja leikkimään. vsk. Planetaarinen terveys koskettaa meitä kaikkia Planetaarisen terveyden ongelmat ja niiden ratkominen ovat osa meidän jokaisen elämää. Kasvillisuus voi lisätä ilmansaasteita kaupunkialueilla, jos kasvusto estää ilman vapaan liikkeen pois katveesta. Ennen kaikkea, tarvitsemme avoimen ja mutkattoman keskusteluyhteyden kaikkien toimijoiden välille. Luonto toimii myös, etenkin pandemian aikana, sosiaalisena kohtaamispaikkana. Sekä ruohonjuuritason teoilla että suurilla ylätason linjauksilla on yhtäläinen merkitys. Luonnossa kaupungissa Luonto on myös läsnä kaupungeissa: puut, nurmikentät, pensaat ja pienet kaupunkimetsät ovat olennainen osa viihtyisää ja hyvinvoivaa kaupunkia tarjoten virkistymisalueita, vähentäen tuulitunneleita ja pienentäen lämpösaarekeilmiötä
Tuotesuunnittelu määrittelee pitkälti laitteen tekniset ominaisuudet, sen sisältämät eri metallit sekä laitteen käyttöiän ja korjattavuuden. Trendi on kuitenkin lupaava, sillä nämä tekijät parantavat myös älylaitteiden elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia”, Horn sanoo. Lisäksi kiinnostus käytettyjen puhelimien ostamiseen, takaisinottojärjestelmiin sekä puhelin palveluna -malliin näyttää kasvaneen. Älypuhelimien ominaisuudet kehittyvät nopeasti ja uusia malleja tuodaan jatkuvasti markkinoille, mikä lisää halukkuutta ostaa uusi puhelin, vaikka vanha olisi vielä toimiva. Älypuhelimia käytetään noin 2–3 vuotta, vaikka joskus käyttöikä voi olla merkittävästi lyhyempikin. Älypuhelimilla kiivas vaihtotahti, korjaaminen kustannustehotonta Yksi luonnonvarojen käyttöön vaikuttava avainkysymys on laitteiden lyhyt elinkaari. Vastaajat olivat poikkeuksetta sitä mieltä, että vastuullisuus tulee saamaan enemmän painoarvoa tulevaisuudessa. ”Vastauksissa korostuivat taloudelliset hyödyt asiakkaalle, eivät ensisijaisesti ympäristökysymykset. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Esimerkiksi luonnonvarojen riittävyys, kierrätyksen pullonkaulat, elinkaaren pidentäminen ja vastuullinen tuotesuunnittelu ovat asioita, joiden tärkeys tulee korostumaan. ”Vaikka media ja muut yhteiskunnalliset toimijat tuovat yhä enemmän esille laitteisiin liittyviä vastuullisuuskysymyksiä, paljastivat haastattelut, että kuluttajat kysyvät varsin harvoin puhelimen valmistajan tai raaka-ainetoimittajien vastuullisuudesta”, erikoistutkija Susanna Horn SYKEstä sanoo. Varaosien saatavuus ja työvoimakustannusten suuruus vaikuttavat korjauksen kustannustehokkuuteen. Tärkeimmät syyt älylaitteiden kiihtyvään hankintatahtiin liittyivät kulutustottumuksiin, laitteen suunnitteluun ja poliittisten ohjauskeinojen puutteeseen. Lisäksi puhelimen ohjelmistotuki mainittiin erillisenä suunnitteluongelmana, sillä vanhempia käyttöjärjestelmiä ei enää tuettu tietyn ajan jälkeen, mikä taas vaikuttaa suorituskykyyn ja tietoturvaan. Nuorten ostopäätöksiä ohjaa usein myös sosiaalinen paine. 75 Metallien louhinnan ja käytön ympäristövaikutukset eivät ohjaa kuluttajien älylaitteiden ostopäätöksiä. Tuotesuunnitteluun liittyvät päätökset lyövät lukkoon suurimman osan koko elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista. Laite voidaan vaihtaa ennenaikaisesti, koska omistajalla ei ole riittävästi tietoa takuuajan pituudesta tai siitä, mitä vikoja voi korjata. Suomen ympäristökeskuksen SYKEn tuoreen haastattelututkimuksen mukaan tärkeimmät älypuhelimen ostoon vaikuttavat tekijät olivat tekninen suorituskyky, käyttöjärjestelmä, brändi ja hinta. Näin siitäkin huolimatta, että älylaitteissa käytetään yhä moninaisempia ja harvinaisempia metalleja, joiden louhinta, käyttö ja kierrätys aiheuttavat merkittäviä ympäristövaikutuksia ja haasteita. Älypuhelimien visuaalinen ulkonäkö ei sen sijaan ole viime aikoina muuttunut, joten estetiikan ei katsottu aiheuttavan uusien laitteiden tarvetta yhtä paljon kuin ennen. vsk. Useat kuluttajat kyselivät kuitenkin hankinnan yhteydessä laitteen elinkaaren pituudesta ja korjattavuudesta sekä akun elinkaaren pituudesta ja vaihdettavuudesta. Suomen ympäristökeskus Älypuhelimia vaihdetaan parin vuoden välein – Luonnonvarojen hupeneminen ei Suomessa vaikuta älylaitteiden ostopäätöksiin
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. 76 KIRJAESITTELY Beata & Malena Ernman, Greta & Svante Thunberg Sydämen asioita – Perhe ja planeetta kriisissä Tammi 2019. ”Maailmasta tulee sitä suurempi, mitä hitaammin matkustamme.” Kritiikin kohteena kirjassa on korkean elintason maiden kulutustyyli. Lapset käyvät koulua tulevaisuutensa vuoksi, mutta mitä väliä on koulutuksella, jos aikuiset samanaikaisesti välinpitämättömyydellään pilaavat elämisen edellytykset maapallolla. vsk. Toisaalta diagnoosien kääntöpuolella on eräänlainen älyllinen ylivertaisuus. Voin rehellisesti sanoa, että en ole ymmärtänyt, millaista arki erityislapsien kanssa voi olla ja miten kokonaisvaltaisesti nämä diagnoosit vaikuttavat koko perheeseen. Gretalla on Aspergerin oireyhtymä, hyvätasoinen autismi ja pakko-oireinen häiriö, OCD. 326 s. Isä on näyttelijä Svante Thunberg. Sydämen asioita -kirja on toki kirja Gretan ilmastonmuutostyöstä, mutta se on myös kirja perheen vaikeista haasteista erityislapsien kanssa. Kyllä me muutkin sen tavallaan näemme, mutta mielellämme myös lisäämme rinnalle niin monta mutta-lausetta, että vesitämme pian koko asian ja jäämme kohinaan. ISBN 978-952-04-0994-4 Ilmastonmuutos on maapallon laajuinen kriisi Greta Thunberg tuli tietoisuuteemme koululakollaan, johon kiteytyy tehokkaasti hänen viestinsä: Ilmastonmuutos on kriisi, joka vaatii välittömiä toimenpiteitä. On aivan turhaa puhua esimerkiksi väestönkasvusta kehittyvissä maissa, kun rikkain kymmenys maapallon väestöstä on vastuussa yli puolesta maailman päästöistä.. Malena Ernman on lopettanut lentämisen ja luopunut samalla kansainvälisestä urastaan toimiakseen johdonmukaisesti perheen arvojen mukaisesti. Sekä Gretalla että hänen sisarellaan Beatalla on useampiakin diagnosoituja häiriöitä. Sydämen asioita kirjan kirjoittajiksi on merkitty koko Gretan perhe, mutta kirjoitustyöstä on vastannut pääasiassa Gretan äiti, oopperalaulaja Malena Ernman. Kaiken kohinan keskeltä hän pystyy kirkkaasti näkemään ongelmien ytimen
Mutta meidän jokaisen täytyy myös löytää keinot tehdä oma osamme, koska ilmastonmuutos on maapallon laajuinen kriisi. Mahdollinen voitto on käytettävä vuoden 2023 loppuun mennessä. Ei ole viestintuojan vika, jos viesti on epämiellyttävä – Greta tekee hienoa työtä. Se, mitä meidän pitää nyt tehdä, on ottaa elintavoissamme muutama askel taaksepäin. Kilpailuaikaa 31.1.2022 saakka. Tämä on sikäli kummallista, sillä eihän Greta ole tätä asiaa keksinyt. Mahdollisuus myös osallistua arvontaan, jossa arvomme kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken yhden maksuttoman osallistumisen järjestämiimme koulutuksiin. Lainaukset ovat kirjasta. Hän on ylittänyt monta henkilökohtaista estettä tehdäkseen ilmastonmuutoksen liittyvän kriisin näkyväksi. vsk. 77 Kun kirjan luettuaan ymmärtää Gretan taustan, osaa arvostaa hänen tekojaan vielä enemmän. Kaarina Kärnä Hyvä lehden lukijamme, Nyt on jälleen aika valita vuoden paras Ympäristö ja Terveys-lehden kansi 2021! Avaa verkkosivu: www.ymparistojaterveys.fi ja klikkaa etusivun banneria PARAS KANSI osallistu ja valitse mieleisesi lehden kansi. Tämä tietämättömyys on näet jatkuvan talouskasvun ehdoton edellytys. Tietämättömyys on uusi valuuttamme. Greta puolestaan pitää ääntä, koska on hän on hädässä – kuten koko maapallo. ”Tietämättömyytemme ilmastoja kestävyyskriisistä on muodostunut yhdeksi maailman suurimmista taloudellisista resursseista. Tällaiset oivallukset eivät tietenkään hyödytä taloutta, joka perustuu siihen, että tankkaamme jatkuvasti automme ja lentokoneemme muinaisten dinosaurusten jäänteillä ja kiiruhdamme valmistamaan ja ostamaan niin paljon tavaraa kuin suinkin pystymme.” Kirjassakin kerrotaan, että Greta on saanut runsaasti vihapuhetta osakseen. Ongelma on vain se, että toimenpiteisiin ei ryhdytä, koska kriisistä ei puhuta kriisinä. Hänen faktansa ovat tutkijoiden faktoja, ja hän usein toteaa, että tutkijoilla on ollut ratkaisu ilmastonmuutokseen jo pitkään. Koulutukset päivitetään verkkosivun Koulutukset-osioon. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Greta Thunberg on nyt jo täysi-ikäinen ja jatkaa työtään ilmastoaktivistina. Sillä heti kun oivallamme akuutin kestävyyskriisin laajuuden, muutamme tottumuksiamme ja otamme muutaman askeleen taaksepäin. Se yksi maapallo, jonka pitäisi riittää meille kaikille. Ei jatkuvaa kasvua, ei jatkuvaa kuluttamista. Lapsesta, joka on hädin tuskin pystynyt puhumaan ja syömään, on tullut yksi ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun esikuvista. Meidän kaikkien onneksi. Mediakin tasoittelee liikaa tutkijoiden sanomaa. ?
”Biokaasun metaani on halpa ja runsas raaka-aine, jonka kiertotalouskäyttö hillitsisi ilmastonmuutosta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Pikkukuvassa järvestä eristetyn bakteerin Methylobacter sp. Tamperelaisia tutkijoita kiinnostavat metanotrofien solun ulkopuolelle erittämät kemikaalit. Biotuotteiden valmistus biokaasun metaanista auttaa ilmastonmuutoksen hillinnässä, ei kilpaile ruoantuotannon kanssa ja säästää maapallon raaka-ainevaroja. Kuva: Antti Rissanen & Ramita Khanongnuch / Tampereen yliopisto. Tällaiset kuitukangastuotteet, kuten kasvomaskit, ovat usein kertakäyttöisiä. Niitä voi hyödyntää myös kiertotalouden sovelluksissa biokaasun sisältämän metaanin muokkaamisessa biotuotteiksi”, kertoo Tampereen yliopistossa tutkimusprojektia johtava tutkijatohtori Antti Rissanen. Tutkimus on osa maailmanlaajuista pyrkimystä löytää uusia kiertotalouden ratkaisuja maatalousja yhdyskuntajätteiden ja jätevesien käsittelyn yhteydessä syntyvän biokaasun käytölle. VTT. ”Hanke kokoaa yhteen ainutlaatuisen osaamiskeskittymän, jossa luodaan Suomeen uusia liiketoimintamahdollisuuksia, työpaikkoja ja hyvinvointia. Se ei myöskään kilpaile ihmisravinnon tuotannon kanssa, ja säästää lisäksi maailman raaka-ainevarantoja”, lisää Antti Rissanen. Metaanilla kasvatettua metanotrofien biomassaa syötetään erityisesti kalojen ruoaksi. Tampereen yliopiston Bioja kiertotalouden tutkimusryhmässä tutkitaan näiden metaania syövien bakteerien, metanotrofien, toimintaa. Kertakäyttöisistä kuitukankaista ympäristöystävällisempiä: tulevaisuuden kuitukankaat valmistetaan energiatehokkaasti biopohjaisista ja kierrätetyistä materiaaleista Kuitukankaiden tarve kasvaa jatkuvasti erityisesti hygieniatuotteissa ja lääketieteessä. Metanotrofeja hyödynnetään jo maailmalla kaupallisesti esimerkiksi eläinten rehuna. Lisäksi tutkimme biopohjaisten kemikaalien käyttöä sideaineena sekä vähäenergistä ilmarainausteknologiaa kuitukankaiden tuotannossa”, VTT:n erikoistutkija Taina Kamppuri sanoo. VTT:n koordinoiman Future of Nonwovens (FoN) -hankkeen tavoitteena on korvata vähintään puolet Euroopassa ja USA:ssa valmistetuista öljypohjaisista kuitukankaista ekologisilla, biopohjaisilla ratkaisuilla. S3L5C valomikroskooppikuva. ”Metanotrofit kuluttavat metaania erittäin tehokkaasti kasvuunsa. vsk. Pohjolan järvissä ja soissa elää kalojen, kasvien ja muiden eliöiden lisäksi bakteereita, jotka syövät vesistöjen hapettomissa kerroksissa syntyvää metaania ja hillitsevät siten ilmastonmuutosta. 78 POIMINTOJA Metaanista edullisia biotuotteita vesiekosysteemien bakteerien avulla Tampereen yliopiston tutkijat selvittivät, että Pohjolan ekosysteemeissä metaania syöviä bakteereita, metanotrofeja, voi hyödyntää edullisten biotuotteiden valmistamiseen. Suomella on mahdollisuus toimia edelläkävijänä vastuullisempien kuitukankaiden kehityksessä. Tampereen yliopisto Kuvassa yksi tutkimuskohteista, Lovojärvi Hämeenlinnan Lammilla. FoN-hankkeessa kehitetään biopohjaisia ja biohajoavia kuitukangasmateriaaleja havusellusta ja uusista selluloosapohjaisista tekstiilikuiduista, joita voidaan valmistaa myös käytetyistä Tpaidoista ja farkuista
Reilu Teossa päästiin toista kertaa keräyksen historiassa yli 700 000 kilon. Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininta Tampereelle Ympäristöministeriö ja Motiva ovat myöntäneet Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininnan Tampereen kaupungille. Viime vuosi 2020 oli kaikkien aikojen ennätysvuosi, kun paikallisten 4H-yhdistysten nuoret keräsivät 779 000 kiloa muovia talteen suomalaisilta maatiloilta. Kunniamaininta jaettiin nyt ensimmäistä kertaa. Erityistä kiitosta saavat Tampereen toimet puukerrostalorakentamisen lisäämiseksi. Tampereen kaupungin laaja yhteistyö eri toimijoiden kanssa on lisännyt puurakentamiseen liittyvää tietoa, taitoa ja osaamista muodostaen vahvan tuen puurakentamisen yleistymiselle Suomessa. Tampere on myös tarjonnut hyvän alustan puurakentamisen laaja-alaiselle kehittämiselle. Kuva: Ilkka Loikkanen. Vuonna 2020 rakennusluvan saaneista asuinkerrostaloista 14 prosenttia oli puurunkoisia ja kaupungin tavoite on kasvattaa osuutta 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Vuosina 2021–2022 Tampereelle rakennetaan puusta noin tuhat uutta kerrostalokotia. Vuonna 2021 keräyspisteitä oli yhteensä 228. Kaupunki on onnistunut sitouttamaan ja rohkaisemaan rakennusalan toimijoita siirtymään moderniin kerrostalorakentamiseen. 79 POIMINTOJA Reilu Teossa kerättiin yli 700 000 kg säkkimuovia suomalaisilta maatiloilta Kiertotaloutta ja nuorten työllistämistä edistävä Reilu Teko -lannoite, -siemenja rehusäkkikeräys tuotti 725 000 kiloa maatalousmuovia, joka menee jatkokäsittelyn kautta uusiokäyttöön. Suuren kaupungin selkeä suunta on myös tukenut alan yritystoiminnan vahvistumista. Rakentamisen ohjauskeinojen monipuolinen käyttö on kannustanut ja ohjannut monimuotoiseen puurakentamiseen. Ympäristöministeriö. Kuluneen vuoden 2021 aikana säkkikeräykseen osallistui 112 suomenkielistä 4H-yhdistystä ja 15 Finlands svenska 4H:n yhdistystä. Tuomariston perustelujen mukaan Tampere on määrätietoisella työllään juurruttanut puurakentamisen saumattomaksi osaksi kasvavan kaupungin identiteettiä, perustoimintoja ja ilmastotyötä. Suomen 4H-liitto Reilu Teko -säkkikeräyksessä maanviljelijät voivat tuoda tyhjiä lannoite-, siemenja rehusäkkejä paikallisten 4H-nuorten hoitamiin keräyspisteisiin ympäri Suomea. vsk. Kaupungille kertynyt tietotaito julkisen puurakentamisen vauhdittamisesta hyödyttää koko Pirkanmaata. Erilaiset kannustimet ovat myös tärkeässä roolissa”, toteaa Tampereen kaupunkiympäristön kehittämisen palvelualueen johtaja Mikko Nurminen. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. Lannoite-, siemenja rehusäkit esikäsitellään Lassila & Tikanojan laitoksella Suomessa, mistä ne lähetetään osittain ympäri Suomea ja osittain Baltiaan uusiokäyttöön. ”Puurakentamisen edistäminen on tärkeä osa Hiilineutraali Tampere -tiekarttaa. Keräysmuovista valmistetaan muun muassa uusiomuovin raaka-ainetta sahaja rakennusteollisuuteen. Puukerrostalojen markkinaosuus on koko Suomessa tällä hetkellä 4–5 prosenttia. Keräyspisteitä oli yhteensä 228, eli monella yhdistyksellä oli useampi kuin yksi keräyspiste. 4Hjärjestöjen ja Yara Suomen koordinoimassa keräyksessä työllistyi 140 nuorta ympäri Suomea. Työtä on tehty pitkäjänteisesti muun muassa maankäytön suunnittelun ja maapolitiikan avulla
80 YRIT YSHAKEMISTO palvelee Palveleva suomalainen vesi-, ympäristöja elintarviketutkimusten asiantuntija Tampere | Pori | Rauma | Vaasa | Hämeenlinna | Sastamala | Jyväskylä Asiantuntija-, näytteenottoja laboratoriopalvelut toimipisteistämme: KVVY Tutkimus Oy kvvy.fi Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Hinta 22,00 euroa (sis. alv. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 verkkosivumme kautta Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät www.ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi www.linkedin.com/company/ympäristökustannus-oy www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Facebookissa Twitterissä @YTerveyslehti Seuraa meitä ja Linkedinissä www.hydrometa.fi BK-Hydrometa Oy Ympäristömittaukset Valumaja orsivesien käsittely Hajunpoisto. 10 %). vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52
81 YRIT YSHAKEMISTO palvelee www.labrotek.fi SOITA MEILLE 044-201 7001 RF O3 SO2 CO PM10 PM2,5 NO NO2 NOx Tarjoamme palveluita mm. 10 %). www.ax.fi Tekniikan moniosaajat kumppanina Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 1/2022 teemalla YMPÄRISTÖTERVEYS ilmestyy 16.2.2022 www.ymparistojaterveys.fi Puhtaamman huomisen ääni Hinta 36,00 euroa (sis. alv. vsk. + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tuula Putus Home ja terveys Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat 3. ilmansuojeluun, meluntorjuntaan sekä työympäristöön tehtävistä selvityksistä ja suunnitelmista sekä tarjoamme myös monipuolisen mittauspalvelun. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2021, 52. uudistettu painos Nyt voi tilata Ympäristö ja Terveys-lehden suoraan meiltä myös näköislehtenä tai painettu + näköislehti yhdistelmänä! Tilaukset verkkosivulta: www.ymparistojaterveys.fi Puhtaamman huomisen ääni
Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. (02) 630 4900 Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti Tarja Valkosalo Maritta Koskinen Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. Hinta 22,00 euroa ISBN 978-952-9637-61-4 Uimahallien ja kosteiden tilojen hygieniaopas Jutta Kivikallio Tuula Suontamo Jari Keinänen Kaarina Kärnä Päivi Aalto Opas perustuu tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatuun tietoon ja soveltaa puhtaanapidon osalta laitossiivouksen yleisiä periaatteita. Hinta 20,00 euroa ISBN 978-952-9637-58-4 Hinnat sis. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. kulut Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. Hinta 34,00 euroa ISBN 978-952-9637-63-8 Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi. Löydä oma sisäinen innovaattorisi! Hinta 34,00 euroa ISBN 978-952-9637-65-2 Home ja terveys Tuula Putus Uudistettu 3. painos kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat. Hinta 28,00 euroa ISBN 978-952-9637-54-6 Kestävä ja ketterä ympäristöterveys Heidi Colliander Piia Kepanen Oivaltavia näkökulmia, ideoita ja innostusta toimintaympäristön ja -tapojen kehittämiseen. 10 % alv. Tilauksiin lisätään toim
Hyvää Hyvää Hyvää Joulua! Joulua! Joulua! Ympäristö ja Terveys-lehti Tilaukset Kädessäsi on vuoden viimeinen Varmistathan, että jatkossa kädessäsi on myös Ympäristö ja Terveys-lehti www.ymparistojaterveys.fi
Virtanen Jätteenpolton pohjakuonat 050-566 7591/Markus Lehtonen erityisjate.fi. Haasteellisten jätteiden asiantuntevaa käsittelyä! • Pilaantuneet materiaalit • Vaaralliset jätteet • Jätteenpolton pohjakuonat • Tuhkat Ratkaisuja ympäristön hyväksi – Soita ja kysy lisää! Pimat, vaaralliset jätteet ja tuhkat 040-5871 675/Pasi P