Vapaaehtoistoimintaan liittyviä tapahtumia järjestetään pop up -periaatteella.. Siskot ja Simot on Keski-Uudellamaalla toimiva luovan välittämisen yhteisö. 2 SENIORARBETE 2 • 2016 Seuraava numero ilmestyy 10.6.2016 | Lehden teemana on Omaiset auttajina TEEMA: Vapaaehtoistoiminta 12 38 6 Ilmarisen ja Vanhustyön keskuliiton ajankohtaisfoorumi iAreena pidettiin helmikuussa. Tuoreet eläkeläiset verkossa -tutkimus. Tilaisuudessa julkistettiin mm. Vanhustyön keskusliiton jäsenyhdistys Turun Seudun Vanhustentuki ry kehittää yhteistyötä omaisten kanssa
Luontoaktiviteetteja uusin keinoin Herttakaisa Kettunen 22 Käytännönläheistä koulutusta vapaaehtoisiksi aikoville Anu Lintilä 23 Keikkamalli – helppo tapa osallistua vapaaehtoistoimintaan Tiina Hailla 24 Malliksi muille – Salossa pyritään mahdollisimman hyvään lähipalveluun Tiina Hailla 26 Toimivat Seniorit ry. Sisällys Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Olemme myös Facebookissa VTKL10 www.vtkl.fi K ol um ni 4 Vapaaehtoiset käsittämättömän suuri voimavara Satu Helin 5 Suomessa vahva talkootoiminnan perinne kysy&vastaa 6 Tuoreet eläkeläiset ovat aktiivisia verkossa Leena Valkonen 8 Ikä ei estä surffaamista. Elämän hallinta omissa käsissä Herttakaisa Kettunen 28 Ikääntyneiden ihmisten hyvinvointi Arktisella alueella Herttakaisa Kettunen, Päivi Naskali 29 Vanhustyön johtajat 30 Yksittäisen toimijan tarina: 20 vuotta vapaaehtoistoiminnassa Pirjo Helminen 32 Vapaaehtoisten arki rikosuhripäivystyksessä Annukka Timonen 34 Tietotekniikan opiskelua Ystäväpiiri-ryhmässä Herttakaisa Kettunen 35 Pirkon pakina: Vapaaehtoisuus – voimavara Pirkko Lahti 36 Siskot – matka jolle kukaan ei halunnut Herttakaisa Kettunen 38 Omaisyhteistyö vapaaehtoistoiminnassa Nina Karuneva 40 Keskusliitto tiedottaa 42 Ajan virrassa 44 Frivilliga en oftatbart stor resurs Satu Helin 45 Nyfiket väntande på den nya livsfasen Timo Lemmetyinen 46 Uutta elämänvaihetta uteliaana odottaen Timo Lemmetyinen Kun miettii tämän hetkistä yhteiskunnallista tilannetta, haastaa se meitä kolmannen sektorin toimijoita ja muitakin jälleen kerran panostamaan entistä enemmän ja entistä rohkeammin kansalaistoimintaan ja sen kehittämiseen, pohtii Kalliolan Setlementin toiminnanjohtaja Timo Lemmetyinen kolumnissaan. 3 Vanhustyö 2 • 2016 Toimituskunta Satu Helin (pj.) Satu Karppanen Arja Kumpu Leena Peltosaari Tuulikki Petäjäniemi Minna Pietilä Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Leena Valkonen Eevaliisa Virnes Herttakaisa Kettunen (siht.) Päätoimittaja Satu Helin satu.helin@vtkl.fi Toimitus Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen info@vtkl.fi Taitto Herttakaisa Kettunen Toimitus ja tilaukset Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus Herttakaisa Kettunen herttakaisa.kettunen@vtkl.fi Puhelin 050 349 6911 Kirjapaino Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2016 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,50 e Ilmestyy 7 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. Kannen kuva: Marja Haapio. Kokkolan SeniorSurf luotsaa ikääntyneet ihmiset palvelujen ja tietojen maailmaan Minna Korva-Perämäki 12 Siskot ja Simot – auttavat ja välittävät yhteisöllisesti Leena Valkonen 14 Lausuntokierros vapaaehtoistoiminnasta: Verotuskysymyksistä eniten palautetta 1 6 Vapaaehtoisverkostosta tukea toiminnanjohtajille Leena Valkonen 17 Kriittinen silmäys vapaaehtoisuuteen Tanja Kuronen 18 Vapaaehtoistoiminnassa yhdessä oleminen on tärkeintä Leena Valkonen 20 Vihreä Veräjä -hanke
elämää ylläpitävä toiminta henkilön ryhtyessä verenluovuttajaksi ja hakeutuessa luovuttajaksi kantasolurekisteriin. Omakohtainen kokemus avun saannista kannustaa muiden auttamiseen. Monet osallistuvat hyväntekeväisyysorganisaatioiden kampanjatoimintaan tai urheilutapahtumien organisointiin vuosia, jopa vuosikymmenten ajan, jolloin vapaaehtoistoiminnasta tulee selkeästi ajoitettu harrastus omine rooleineen ja vastuineen. Suomen punainen risti ja monet muut järjestöt laajensivat ripeästi toimintaansa maahanmuuttajien määrän lisäännyttyä. Yksin asuminen tai yksinäisyyden kokemukset ulottavat vaikutuksensa kuoleman läheisyyteen. Saattohoidon kehittäminen on nostattanut esiin tarpeen valmentaa vapaaehtoisia henkilöitä ihmisen vierelle olemaan läsnä kuoleman lähestyessä. Toimintakyvyn heiketessä vapaaehtoisen henkilön apu lääkärikäynneillä tai asioiden hoitamisessa muodostuu tärkeäksi itsenäistä elämistä turvaavaksi muodoksi. Motiivit vapaaehtoistoimintaan ryhtymiseksi ovat moninaiset. Suhde on siis molemmin puolin palkitseva ja tunne omasta tarpeellisuudesta lisää ystävänä toimivalle henkilölle tunnetta omasta merkityksellisyydestä. Ohjaustoiminta auttaa ihmisiä hoitamaan itsenäisesti asioitaan ja ehkäisee samalla syrjäytymistä digitalisoituvasta yhteiskunnasta. Elämää ja hyvää toimintaa voi kukin edistää kirjoittamalla elinluovutustestamentin, testamenttaamalla omaisuutta tai lahjoittamalla varoja esimerkiksi järjestöjen toimintaan. Potilasjärjestöissä toimivista moni kokee saaneensa vertaishenkilöltä ymmärtävää tukea ja uskoa tulevaan sairautensa vaikeimpina hetkinä. Kun elämä rajautuu kotiin ja mahdollisuudet tuttavien tapaamiseen vähenevät, on vapaaehtoisten rooli ystävänä korvaamattoman tärkeää. 4 H yvinvointiyhteiskuntamme kustannusten kasvua ja palvelujen riittämättömyyttä kritisoitaessa välittyy varsin yksipuolinen kuva siitä tuesta ja avusta, mitä ihmisillä on saatavilla. Osalla on merkittävä rooli yhteiskunnan turvallisuuden edistämisessä, kuten Suomen pelastusalan keskusjärjestön tai meripelastusseuran organisoimalla toiminnalla. Vapaapalokunnat vahvistavat virallista palontorjuntaa harvaan asutuilla seuduilla. Vapaaehtoiset käsittämättömän suuri voimavara Päätoimittajalta Satu Helin. Palveluista suuri osa on korjaavaa toimintaa, vaikka jo vuosikymmenten ajan mm. Merkittävän osan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä toteuttavat ihmiset itse edistäessään omaa hyvinvointiaan, järjestöt organisoidessaan vapaaehtoistoimintaa ja ihmiset auttaessaan toisiaan ilman mitään välittäjäorganisaatiota. Vapaaehtoistoiminnan muodot ovat moninaiset, minkä huomaa järjestöjen yhteiskokoontumisissa. Näissä järjestöissä vapaaehtoisten toiminta on pitkälle organisoitua ja toimijat ovat saaneet tehtäväänsä koulutusta. Jotkut hakevat vapaaehtoistoiminnasta vastapainoa työlleen tai paikkaa kehittää osaamistaan tehtävissä, mihin työ ei tarjoa mahdollisuuksia. Yhteiskunnan digitalisoituminen on tuonut tarpeen soveltaa hyviksi koettuja vertaistoimijoiden malleja myös ikääntyneiden ihmisten tietotekniikkataitojen kehittämiseen. terveydenhuollon tavoitteena on ollut ongelmien ja sairastumisen ehkäisy niiden varhaisvaiheet tai riskiryhmät tunnistamalla ja tuottamalla ihmisille tietoa hyvinvointia ja terveyttä uhkaavista ja ylläpitävistä tekijöistä. Ympäristökatastrofien tai kansallisten teemapäivien yhteydessä toteutettavat lipaskeräykset yhtenä vapaaehtoistoiminnan muotona sopivat niille, jotka eivät halua järjestöissä merkittävää vastuuroolia tai säännöllisiä kokoontumisia esimerkiksi järjestöjen hallintoelimissä. Kunnioitettavaa vapaaehtoistoimintaa edellä kuvattujen lisäksi Suomessa on ns. Ongelmia ehkäisevässä toiminnassa palvelujärjestelmällä ja yhteiskunnan muulla kehittämisellä on omat roolinsa. Moni vapaaehtoinen kertoo saavansa auttamistoimintansa vastapainona itselleen ystävän tai ainakin mielekästä tekemistä. On oikeastaan käsittämätöntä, että edelleenkin puhutaan pääasiassa palveluista hyvinvointia ja terveyttä tuottavina tekijöinä. Yksin asuminen yleistyy
Mutta myös organisoidulle vapaaehtoistyölle on tilausta aiempaa enemmän. Meillä on Suomessa esimerkiksi vahva talkootoiminnan ja ”kaveria ei jätetä” välittämisen perinne. Organisoidussa vapaaehtoistoiminnassa toiminnan laatuun kiinnitetään erityishuomiota ja toiminnalle asettuu myös enemmän lainsäädännöllisiä vaatimuksia. Miksi vapaaehtoistoiminnasta ja sen eri muodoista on ryhdytty keskustelemaan aiempaa enemmän juuri 2000-luvulla. Vapaaehtoistoimintaa organisoivat hyvin monenlaiset yhteisöt. Vapaaehtoinen toiminta on yhteiskunnan luottamuksen ja sujuvuuden välttämätön liima. Siis kuinka välttämätöntä yhteiskunnan sujuvuudelle vapaaehtoistoiminta on. Kolme suurinta aluetta ovat liikunta, senioreiden parissa tehtävä vapaaehtoistyö sekä lasten ja nuorten parissa tehtävä vapaaehtoistyö. Onko avuntarve yhteiskunnassa noussut. Vuonna 2015 Suomessa tehdystä vapaaehtoistyöstä oli organisoitua 53 prosenttia, organisoimatonta 31 prosenttia ja molempia yhtä paljon 16 prosenttia. On palattu vapaaehtoistoiminnan ytimeen – itse tehdään itselle – mutta nyt ote ja ympäristö ovat uudet. Myös rahoittajat asettavat organisoidulle toiminnalle kriteerejä. Anitta Raitanen toiminnanjohtaja Kansalaisareena Suomessa vahva talkootoiminnan perinne kysy & vastaa. Mitä kaikkea he tekevät. Vahvassa hyvinvointivaltiossa palvelut tuotettiin ammattilaisten voimin – vertaisille ja vapaaehtoisille ei ollut tilaa. Vapaaehtoistoiminta on jokaisen perusoikeus ja vapaaehtoistoiminnan organisoiminen on perustuslailla ja yhdistyslailla säädeltyä oikeutta aktiiviseen kansalaistoimintaan. 5 Vanhustyö 2 • 2016 Vapaaehtoistoimintaa tekee tutkimusten mukaan noin 1,5 miljoonaa suomalaista. Omaehtoisen ja vapaaehtoisen tekemisen eetos luo luottamusta yhteiskuntaan ja sillä on tutkimusten mukaan merkittäviä positiivisia vaikutuksia paitsi ihmisten elämänlaatuun, elinikään ja terveyteen, myös jopa talouteen. Vapaaehtoiset toimivat tänä päivänä lähes kaikilla yhteiskunnan alueilla. Tuottamisen ja kuluttamisen rajapinta hämärtyy, jopa häviää. Vapaaehtoistoimintaa on ollut kautta aikojen. Vapaaehtoistyötä tehtiin vuonna 2015 henkilötyövuosiksi muutettuna yhteensä noin 170 000 henkilötyövuotta. Kulttuurija asukastyössä vapaaehtoistyö on lisääntymässä. Aktiivinen kansalaistoiminta, omaehtoinen ja vapaaehtoinen toiminta on eurooppalainen itseisarvo sinänsä. Vapaaehtoinen toisista välittäminen ja omaehtoinen toiminta on se perusta, jolle kaikki ihmisten yhteisöt rakentuvat. Ammattitaitoa ja ammattilaisia tarvitaan entiseen malliin esimerkiksi toimintakyvyn ongelmien ratkaisussa, mutta entistä enemmän ongelmien ennaltaehkäisyssä ja vapaaehtoistyön ja vertaistuen tavoitteellisessa ja onnistuneessa sovittamisessa palveluketjuihin. Vapaaehtoistoiminta, järjestöt ja yhdistykset ovat pohjimmiltaan välittämisen ja merkityksen luojia, elämyksen tuojia, osallistavia ja joukkoistavia toimijoita. Historian kuluessa aito osallistuminen on usein hukkunut yhdistysja järjestökoneiston rattaisiin, rakenteiden tehokkuus syrjäyttänyt ihmisen innostuksen. Ja vapaaehtoistyön pohjalta, yhteisestä välittämisestä ovat syntyneet myös nykyisen hyvinvointivaltion palvelut. Uudessa arjessa ymmärretään vertaisten voima ja ennaltaehkäisyn merkitys. Samaan aikaan kun elämysmaailmalle, merkityksille ja välittämiselle – vertaisajalle on uudenlaista kysyntää, myös palveluissa tarvitaan uudenlaista tuottamista. Jos tätä panosta ei olisi, miten yhteiskunta pärjäisi. Voiko kuka tahansa lähteä organisoimaan vapaaehtoistoimintaa. Nyt tämä innostus nousee uudelleen ja kanavoituu vapaisiin toimintaryhmiin, verkostoihin, vapaaehtoiseen ja omaehtoiseen toimintaan, omaehtoiseen välittämiseen. Maailma on murroksessa. Laadusta hyötyvät niin vapaaehtoistyön kohteena olevat kuin sen tekijätkin. Uuden ajan vapaaehtoistyössä vapaaehtoinen otetaan aidosti mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan sitä toimintaa, johon hän itse osallistuu tai joka häneen vaikuttaa
Tuoreet eläkeläiset ovat aktiivisia verkossa Uudet eläkeläiset käyttävät verkkoa ahkerasti. Vastaajien mukaan tärkeimmät syyt sähköisten palveluiden käyttöön ovat helppous ja ajansäästö. Pankkija vakuutusasiat hoidetaan mieluiten verkossa Tutkimuksesta selviää, että kyselyyn vastanneista tuoreista eläkeläisistä peräti 97 prosenttia on käyttänyt pankkitai vakuutusasioiden sähköisiä palveluita. Laitteet saisivat mielellään myös olla selkeämpiä ja edullisempia, Hakkarainen mainitsi. Yli joka kolmas, 39 prosenttia, on myös tehnyt näin. Eniten sähköisten palveluiden käyttäjät maksavat verkossa laskuja ja tarkistavat tilin saldoa. Tuoreet eläkeläiset verkossa -tutkimus toteutettiin syksyllä 2015 verkkokyselynä henkilöille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostinsa Ilmariselle vanhuuseläkehakemuksensa yhteydessä. Teksti: Leena Valkonen Kuva: iStock iAREENA. Lähes jokaisella tuoreella eläkeläisellä on käytössään tietokone, älypuhelin tai tabletti, kertoo Ilmarisen ja Osuuspankin tekemä tutkimus, joka julkaistiin Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton yhteisessä iAreena ajankohtaisfoorumissa helmikuussa. – Uskomme, että digitalisaatio on ainutkertainen mahdollisuus, ensimmäistä kertaa historiassa meillä on mahdollisuus parantaa yhtä aikaa sekä asiakaskokemusta että toiminnan tehokkuutta. Naisia huolettaa yhteiskunnan teknistyminen useammin kuin miehiä. Vertaistuki voi siis olla eläkeläisille merkittävä voimavara, Hakkarainen totesi. Valtaosa kyselyyn vastanneista eläkeläisistä uskoo myös, että laitteiden käyttö on tulevaisuudessa entistä helpompaa. – Suurin osa tuoreista eläkeläisistä, 81 prosenttia, kokee voivansa auttaa itseään vanhempia henkilöitä. – Ihmiset rakastavat enemmän pankkikonttoreita, kuin käyttävät niitä, sanoi OPn digitalisaatiosta ja asiakaskokemuksesta vastaava johtaja Harri Nummela omassa esityksessään. Yli 90 prosenttia vastanneista hoitaa pankkija vakuutusasiansa mieluiten asioimalla verkkotai mobiilipalvelussa. 70 prosentilla vastaajista on älypuhelin ja 50 prosentilla tabletti-tietokone. Joka kolmas uusi eläkeläinen kokee tietotekniset taitonsa hyviksi ja joka toinen kohtalaisiksi. Tutkimuksen mukaan eläkeläiset ovat innokkaita opettelemaan uusien verkkopalveluiden sekä -teknologioiden käyttöä. – Eläkeläiset kuitenkin toivovat lisää käytännön opastusta, jotta he pystyvät käyttämään laitteita mahdollisimman monipuolisesti. Kyselyn vastausprosentti oli 54, ja siihen vastasi yhteensä 635 henkilöä. Suurimmaksi huolenaiheeksi koetaan tietoturvakysymykset, tätä mieltä oli 84 prosenttia vastanneista. – Uusien eläkeläisten osaamisen taso on jo nyt yllättävän hyvä yleiseen mielikuvaan nähden, sillä useampi kuin joka toinen vastanneista ei koe useimpia tietoteknisiä asioita hankalina, kertoi Ilmarisen asiakaspalvelujohtaja Minna Hakkarainen. Kyselyn mukaan tuoreilla eläkeläisistä 49 prosentilla on myös kokemusta sosiaalisesta mediasta, 61 prosentilla verkkopuheluista sekä 48 prosentilla erilaisista peleistä. Tutkimuksen mukaan 99 prosentilla uusista eläkeläisestä on jokin laite, jolla pääsee internetiin. Suurin osa, 81 prosenttia, myös uskoo käyttävänsä tulevaisuudessa nykyistä enemmän verkkoja mobiilipalveluita. Kyselyyn vastanneet ovat 62–68-vuotiaita. 6 T uoreet eläkeläiset verkossa -tutkimuksella selvitettiin äskettäin vanhuuseläkkeelle jääneiden asiointia ja käyttäytymistä verkossa. Vain pieni joukko, 3 prosenttia, haluaa hoitaa asiansa konttorissa. Eläkeläiset käyttävät ensisijaiset verkkoasiointiin tietokonetta
EU:ssa on tekeillä direktiivi, joka takaa julkisten verkkopalvelujen saatavuuden. Saariluoma muistutti myös, että muistisairauksiin sairastuu 36 suomalaista päivässä eli vuosittain noin 13 000 henkilöä. Valtiovallan on edistettävä asiaa aktiivisesti. . Hän odottaa, että saa vastauksen pian ja on pettynyt, jos niin ei tapahdu. Digitaitojen oppimiseen liittyen ministeri kertoi esimerkin omasta isästään, joka on syntynyt vuonna 1939 ja työskentelee edelleen perheyhtiössä. Isäni oli pitkään sitä mieltä, ettei hän enää tässä iässä opettele tietokoneen käyttöä. 7 Vanhustyö 2 • 2016 Digitaaliset palvelut kuuluvat kaikille Liikenneja viestintäministeri Anne Berner korosti tilaisuudessa omassa puheenvuorossaan, että digitaaliset palvelut kuuluvat kaikille jo lainkin mukaan. 60-vuotias pärjää yhtä hyvin uuden kanssa kuin 20-vuotias, mutta tosin eri avuilla. Siihen tarvitaan vain motivaatiota. Digitaalisen liiketoiminnan kärkihankkeessa tavoitteena on luoda suotuisa toimintaympäristö digitaalisille palveluille ja uusille liiketoimintamalleille. – Digitaitaitojen opettelu on tahdosta ja halusta kiinni. 1/3 yli 80-vuotiaista kärsii muistisairauksista. Iäkkäät ihmiset olleessaan terveitä suoriutuvat hyvin ja oppivat, mutta muistisairaiden kohdalla tilanne on toinen. Ilmarisen tutkimuksen mukaan 99 prosentilla uusista eläkeläisestä on jokin laite, jolla pääsee internetiin.. Bernerin mukaan monet yritykset ovatkin kehittäneet erinomaisia uudenlaisia sähköisiä palveluita, joita on helppo käyttää ja jotka ratkovat konkreettisia ongelmia, tehden arjesta sujuvampaa. iAreenassa julkaistiin Vanhustyön keskusliitossa kehitetty toimintamalli, josta lisää seuraavilla sivuilla. Kaikilla meillä on valmiudet siihen, Berner totesi. iAreenassa kuultiin myös digitalistaatioon liittyvä paneelikeskukstelu, jossa teemaan pureutuivat toimittaja Johanna Korhosen johdattamana johtava asiantuntija Kimmo Haahkola Sitrasta, eHoiva Palveluverkon toimitusjohtaja Juha Hietasarka sekä projektitutkija Reija Kuoremäki Jyväskylän yliopiston Agora-Centeristä. Niin kauan kuin ihmisellä ei ole vakavia keskushermostosairauksia, hän pärjää uuden opettelussa. Hallitusohjelmassa digitalisaatio on keskeisessä roolissa. Teknofobiaa esiintyy eniten vanhuksilla, hän muistutti. Hän nukkuu vähän ja viestejä ja kuvia voi tulla mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Pari vuotta sitten hän hankki iPadin. . Tänä vuonna seminaari järjestettiin kuudennen kerran. iAreena on Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton järjestämä seminaari ajankohtaisesta ikääntyvien asioihin liittyvästä teemasta. Nyt hän on aina tablettinsa kanssa. Tutki ensin, miten ihmiset elävät Kognitiotieteen professori Pertti Saariluoma Jyväskylän yliopistosta muistutti puheenvuorossaan, että tutki ensin, miten ihmiset elävät ja määrittele vasta sitten vaatimukset tekniikalle
8 Ikä ei estä surffaamista Kokkolan SeniorSurf luotsaa ikääntyneet ihmiset palvelujen ja tietojen maailmaan Suomen nopea digitalisoituminen pakottaa ikäihmiset opettelemaan tietokoneen käyttöä, sillä paperiset hakemukset ja asiakirjat, käteisraha ja henkilökohtainen palvelu ovat vähentyneet huomattavasti viimeisen viiden vuoden aikana. Ikääntyneiden ihmisten tietokoneen käytön opettelemisen tueksi Vanhustyön keskusliitto on luonut toimintamallin Seniorit surffaa – nettiopastaja auttaa-hankkeen avulla. Teksti: Minna Korva-Perämäki Kuvat: Marja Haapio, Päivi Mankinen
– Meillä on käytettävissä kaksi iPadia, pöytätietokone ja läppäri. Tämä tarkoittaa sitä, että emme esimerkiksi tietoturvasyistä ohjauksen aikana maksa laskuja, vaan neuvomme ikääntyneitä ihmisiä pankkipalveluiden käyttämisessä ilman henkilökohtaisten tunnusten käyttöä, hän kuvailee. Vapaaehtoisistamme paikalla on kerrallaan kaksi tai kolme, joten toiminnan aikana yhdelle jää Vapaaehtoinen opastaja Keijo Savola kertoo itsekin oppivansa ohjauksen aikana uusia asioita, joten vertaisohjaaminen on kokonaisuuttakin ajatellen todella hyvä toimintamalli. SeniorSurf-toiminnan lisäksi autan yksityisenä henkilönä muun muassa nepalilaisia opiskelijoita sopeutumaan suomalaiseen kulttuuriin, hän tiivistää. Kauppaoppilaitoksessa opettajana uransa tehnyt Keijo Savola 68v. Googlettamalla tietoa Vanhustyön keskusliiton luoman toimintamallin keskeinen asia on vertaisuus, jolloin vapaaehtoinen toimija voi olla itsekin ikääntynyt. Yllättävän monella ohjattavallani onkin ollut harkinnassa juuri iPad:in osto ja he ovat tulleet toimintaan tutustumaan siihen ennen ostopäätöksen tekoa, hän lisää tyytyväisenä. Tuolloin kävimme läpi itse toimintamallin lisäksi muun muassa turvallisuusasioita. Täällä käy hyvin laajasti erilaisia ohjattavia, joista jokainen ohjautuu sellaiselle vapaaehtoisella, joka osaa parhaiten auttaa juuri hänen asioissaan. – Olemme tutustuneet yhdessä myös iPadin käyttöön ja suosittelen lämpimästi sitä heille, sillä se on toiminnoiltaan suhteellisen yksinkertainen ja turvallinen. Mankinen jatkaa, että heillä SeniorSurf -toimintaa toteutetaan kaksi tuntia joka keskiviikko Seniorikeskus Pettersborgin tiloissa. Pyrin ohjaajana ohjattavia koskemaan rohkeasti koneen hiireen ja klikkailemaan sillä. – Vapaaehtoisen toimijan ei tarvitse olla erityisen hyvä tietotekniikassa, sillä tänne tulevat haluavat oppia aivan perusasioita tietokoneen käynnistämisestä sähköpostin luomiseen. Itse osaan auttaa etsimään tietoa hyvin laajasti, sekä laittamaan esimerkiksi kuvia kamerasta tietokoneelle. Selkokieltä ja kertaamista Kokkolan SeniorSurf -toiminnassa alusta saakka mukana ollut kaksikielinen Matz Wiik 34v. sanoo saavansa itselleen hyvän mielen siitä, että voi pienellä teolla ilahduttaa muita. Osalle jo pelkästään tietokoneeseen koskeminen on suuri kynnys, jolloin tehtäväkseni jää lähinnä kannustaminen ja rohkaiseminen. 9 Vanhustyö 2 • 2016 P rojektityöntekijä Päivi Mankinen Kokkolan Seniorikeskus Pettersborgista kertoo, että heidän oma SeniorSurf-toimintansa käynnistyi viime syksyn aikana. – Saimme toiminnan käynnistämiseksi hyvän taustakoulutuksen projektisuunnittelija Tiina Etelämäen ohjaamana. kertoo käyttäneensä itse aikoinaan tietokonetta työssään ja kokee vapaaehtoisena toimijana päivittävänsä samalla omia taitojaan. Ikä ei ole este oppimiselle Englannin kielen opettajana työskennellyt Anja Tyrjy 80v. – Toimin päätyökseni turvallisuusalan yrittäjänä, joten hallitsen tietokoneiden käytön hyvin. Osa toimintaan osallistuvista ikääntyneistä ihmisistä tuo myös oman läppärin tai tabletin mukanaan. Työskentely vapaaehtoisena on hyvin palkitsevaa. noin tunti aikaa keskustella omista tietokoneasioista, hän kuvailee. Wiik kertoo, että ikäihmiste ovat kiinnostuneet erityisesti hakemaan tietoa Googlen kautta ja juttelemaan Skypen kautta kauempana asuvien sukulaisten kanssa. Ikääntyneiden ihmisten kanssa toimiessa täytyy itse muistaa unohtaa kaikki ATK-alan vaikealta kuulostavat termistöt ja keskittyä toimimaan rauhallisesti ja selkokielellä ohjattavan kanssa. kertoo omistaneensa aikoinaan vanhan kunnon roh. Jos saan heitä vähänkin autettua esimerkiksi pelon voittamisen suhteen, olen saanut avattua heille portit aivan uuteen maailmaan, hän kuvailee tyytyväisenä
SeniorSurf SeniorSurf Nutridrink on kliininen ravintovalmiste vajaaravitsemuksen ruokavaliohoitoon. Toiminnanjohtaja Satu Helin julkisti ja esitteli mallin iAreena-tilaisuudessa. et al. SeniorSurf – seniorit verkkoon toimintamallin avulla V anhustyön keskusliitossa on kehitetty toimintamalli ikääntyneiden ihmisten tietotekniikkataitojen edistämiseksi vertaisopastuksen avulla. Ikääntyneitä ihmisiä toimii nettiopastajina jo monissa yhdistyksissä, palvelutaloissa ja kirjastoissa. Toimintamalli on kehitetty palvelemaan erilaisia organisaatioita, ja sitä on testattu muun muassa palvelutaloissa, kirjastoissa, hyvinvointikeskuksissa ja eläkeläisyhdistyksissä. Prevalence of risk of malnutriti on and associated factors in home care clients, Jour Nursing Home Res 2015;1:47-51 Haluatko lisäti etoa tuott eistamme ja koti hoidon koulutusohjelmasta. Tästä julkaisusta löydät neuvoja ja vinkkejä vertaisohjaajatoiminnan käynnistämiseksi nettiopastukseen. Mielestäni täällä Kokkolan Seniorikeskus Pettersborgissa on mahtavat ja kärsivälliset ohjaajat ja suosittelen ehdottomasti kaikkia ikääntyneitä ihmisiä tulemaan toimintaan rohkeasti mukaan iästä riippumatta, hän iloitsee. Sivuilta löytyy myös muuta opastusmateriaalia sekä videoita nettiopastustoiminnan käynnistämiseen. Olen iloinen siitä, että kykenen vointini puolesta oppimaan asioita ja käymään täällä, toisin kuin moni muu ikääntynyt ihminen jää tämän asian ulkopuolelle. Ihminen oppii tietotekniikkaa vanhanakin, jos vaan on motivaatiota. Aineisto on maksuttomasti tulostettavissa Vanhustyön keskusliiton sivuilta. Ota yhteytt ä: infosuomi@nutricia.com Suomalaisen tutkimuksen mukaan vajaaravitsemus on vakava ongelma. Lue lisää www.vtkl.fi/seniorsurf Myös sinun organisaatiosi voi olla auttamassa ikääntyneitä ihmisiä tietotekniikan ja sähköisten palveluiden pariin. RAVITSEMUSHOIDOLLA TUKEA KOTONA ASUVALLE IKÄÄNTYNEELLE 125 ml ullo Vitamiineja ja kivennäisaineita kcal 300 Proteiini 18 g p *Kaipainen T. Opastukset ovat yleensä kaikille avoimia ja maksuttomia. Tyrjy kertoo käyttävänsä läppäriään lähinnä laskujen maksuun, sähköpostiin, musiikin kuunteluun ja tietojen etsimiseen. jakkeen, joten on päässyt kokeilemaan netin käyttöä jo työnsä aikana. Olen sen verran ikääntynyt, että tuttavapiiristäni löytyy sellaisiakin henkilöitä, joilla ei ole edes kännykkää, hän kuvailee. 10 Projektityöntekijä Päivi Mankinen opastettavien Olavi Myllymäen ja Anja Tyrjyn kanssa kahvilla Seniorikeskus Pettersborgin SeniorCaféssa. Sitä käytetään terveydenhuollon ammatti laisen ohjauksessa. Julkaisussa käydään läpi muun muassa nettiopastuksen hyvät käytännöt ja nettiopastajien rekrytointi ja perehdyttäminen sekä markkinointiin liittyvät asiat. Ota tämä toimintamalli haltuun ja saat apua omannäköisen toiminnan käynnistämiseen. Opin itse uusia asioita kokeilemalla ja kirjoittamalla uudet asiat aina paperille. Toimintamalli on koottu oppaan muotoon, jonka avulla on helppo lähteä suunnittelemaan ja toteuttamaan vertaisopastustoimintaa missä tahansa organisaatiossa. – Tietotekniikka on kehittynyt valtavasti eläkkeellä olemisen aikanani, joten olen joutunut opettelemaan kaikkea alusta. Löydät tämän toimintamallin myös sähköisenä osoitteesta: www.vtkl.fi/seniorsurf Vanhustyön keskusliitto – Centralförbundet för de gamlas väl ry Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puhelin (09) 350 8600 info@vtkl.fi, www.vtkl.fi Vanhustyön keskusliitto Ikääntyneet ihmiset vapaaehtoisina vertaisohjaajina Miten organisaatio käynnistää nettiopastuksen. Samalla olet edistämässä ikääntyneiden ihmisten mahdollisuuksia osallisuuteen digitalisoituvassa yhteiskunnassa. 75 vuott a täytt äneistä lähes yhdeksän kymmenestä (86 %) on vajaaravitsemusriskissä tai vajaaravitt uja.* Nutridrinkin avulla voidaan lisätä ravinnonsaanti a tehokkaasti .. Miten käynnistän nettiopastuksen -materiaali löytyy Vanhustyön keskusliiton nettisivuilta SeniorSurf-osiosta. Tietotekniikan opettelu yksin on kuitenkin haastavaa, Helin korosti. – Hankalinta minusta internetissä on turhan sälän ja mainosten määrä, mikä häiritsee toimintaan keskittymistä. Se on digitalisoituvassa yhteiskunnassa suoriutumisen este sekä syrjäytymisen uhka. – Noin 500 000 suomalaista yli 65-vuotiasta ei käytä tietotekniikkaa
75 vuott a täytt äneistä lähes yhdeksän kymmenestä (86 %) on vajaaravitsemusriskissä tai vajaaravitt uja.* Nutridrinkin avulla voidaan lisätä ravinnonsaanti a tehokkaasti .. et al. SeniorSurf – seniorit verkkoon toimintamallin avulla Nutridrink on kliininen ravintovalmiste vajaaravitsemuksen ruokavaliohoitoon. Prevalence of risk of malnutriti on and associated factors in home care clients, Jour Nursing Home Res 2015;1:47-51 Haluatko lisäti etoa tuott eistamme ja koti hoidon koulutusohjelmasta. Sitä käytetään terveydenhuollon ammatti laisen ohjauksessa. Ota yhteytt ä: infosuomi@nutricia.com Suomalaisen tutkimuksen mukaan vajaaravitsemus on vakava ongelma. RAVITSEMUSHOIDOLLA TUKEA KOTONA ASUVALLE IKÄÄNTYNEELLE 125 ml ullo Vitamiineja ja kivennäisaineita kcal 300 Proteiini 18 g p *Kaipainen T
Nyt reilussa kolmessa vuodessa toimintamalli on levinnyt ympäristökuntiin Keravalle, Tuusulaan, Hyvinkäälle ja Nurmijärvelle. Mukaan voisi tulla silloin, kun itsellä on sopivaa aikaa ja kiinnostusta aiheeseen. 12 S iskojen ja Simojen yhteisö alkoi kasvaa ja kehittyä vuonna 2013, jolloin yhteisökehittäjä Eero Väisänen esitti Järvenpään kaupungille ideaa yhteisöllisen kansalaistoiminnan edistämiseksi. Saamme myös pientä toiminta-avustusta Järvenpään kaupungilta ja Tuusulan kunnalta. – Käynnistettiin pop up -tapahtumia, järjestimme esimerkiksi vierailuja ja ulkoilutapahtumia palvelutaloihin siellä asuvien virkistämiseksi. – Tiedossa oli, että ihmiset haluaisivat osallistua vapaaehtoistoimintaan ja auttaa toisia ihmisiä, mutta he eivät halua sitoutua pitkäaikaisesti. Myös seurakunnat tukevat toimintaamme, Väisänen sanoo ja jatkaa: – Toiminta kehittyy koko ajan ja kaikki ehdotukset siitä, mikä olisi kiinTeksti: Leena Valkonen Kuvat: Jukka Jusslin Siskot ja Simot – auttavat ja välittävät yhteisöllisesti Siskot ja Simot on Etelä-Suomessa Keski-Uudellamaalla toimiva luovan välittämisen yhteisö, jossa vapaaehtoistoimintaan liittyviä tapahtumia järjestetään pop up -periaatteella. – Siskot ja Simot toimii muutenkin tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa. Välittämisen keikat on suunnattu etupäässä toimintaan iäkkäiden ihmisten kanssa. Ohjelmaa suunnitellaan kuntakohtaisissa suunnitteluryhmissä, joissa osassa on mukana myös kunnan edustaja. Tapahtumista tiedotettiin lähinnä sosiaalisessa mediassa. Uudet mukaan liittyneet kunnat eivät ole vielä toiminta-avustuksesta päättäneet. Aloimme miettiä uutta mallia, jossa osallistumisen kynnys olisi matala, eikä säännöllistä sitoutumista tarvittaisi. Sofia Niemikoski, Tuulikki Petäjäniemi ja Aarno Järvinen uskovat vapaaehtoistyön voimaan.. Olimme yllättyneitä kiinnostuksesta ja osallistujien määrästä jo ensimmäisenä vuonna, Väisänen kertoo. Yhteisön toiminnassa on mukana satoja vapaaehtoisia
Anja Lukjanov on Jokelan Eläkkeensajien jäsen neljättä vuotta. Mirja Kaasinen auttoi paikalle Terttu Kärjen, 87, joka on paljasjalkainen Jokelalainen. Eräskin vanhus sanoi: Sai olla kuin muutkin ihmiset, ihminen muiden joukossa. Autamme ja tuemme miellämme toiminnan käynnistämisessä. Oman kylän unelmia Jokelassa Tuusulan Siskot ja Simot pitivät maaliskuussa Tuusulan pohjoisimmassa taajamassa Jokela-talolla keikan, jonka teemana oli Oman kylän unelmia. Vapaaehtoistoiminnastakin olen kiinnostunut, mutta en työelämäni aikana ehtinyt käydä kursseilla. 13 Vanhustyö 2 • 2016 nostavaa ja mielekästä välittämiseen ja kohtaamiseen liittyvää tekemistä, otetaan vastaan. – Ikäihmisten hyväksi tehtävä työ on aina ollut lähellä minua. Järvinen on tyytyväinen paikalliseen yhteishenkeen. Jokelan kansalaisopista tulivat tämänkertaiset taiteelliset esiintyjät lauluja lausuntaryhmä. Petäjäniemi toimii nykyisin Siskojen ja Simojen Tuusulan koordinaattorina. Toiminta on käynnistynyt Keski-Uudellamaalla, mutta toivomme, että Siskojen ja Simojen toimintaryhmiä syntyy muuallekin. – Olen työskennellyt seurakunnan emäntänä ja kun jäin eläkkeelle tunsin, että voisin tehdä muutakin kuin olla sohvalla. Hän vastasi tilaisuuden tarjoiluista. Koulutuksessa käytiin ensin syventäviä opintoja ja tietoa annettiin vapaaehtoistyöntekijän vastuista ja velvollisuuksista. – Täällä Jokelassa on ollut mukavaa, olen auttanut ihmisiä tulemaan sisään, auttanut päällysvaatteiden riisumisessa ja kahvituksessa. Voi osallistua kun itselle sopii Tuusulassa asuva Tuulikki Petäjäniemi liittyi yhteisöön vuonna 2014, kun yhdistyksen hallitukseen etsittiin tuusulalaista jäsentä. Käyn usein eri tilaisuuksissa. – En pysty enää heikentyneen näön vuoksi kulkemaan itsenäisesti, mutta onneksi minulla on kaveri. Lisäksi liikettä nivelille annettiin iloisella tuolijumpalla. Jokelan tiilitehtaan ja taajaman muuhunkin historiaan tilaisuudessa perehdytti kuvien kautta dosentti Sanna-Kaisa Spoof. On hienoa, kun on tällaista järjestettyä toimintaa, Terttu Kärki kiittelee.. Viime viikolla olimme katsomassa näytelmää. Viihdyn vanhusten parissa, täällä on mukavaa. Järjestelyjen taustavoimissa oli mukana Jokelan Eläkkeensaajat, jonka puheenjohtaja Aarno Järvinen kiittelee paikallisten asukkaiden aktiivisuutta osallistua tapahtumiin. Sofia Niemikoski, 16 v, on lukion ensimmäisellä luokalla Järvenpäässä. Paikalle kokoontui täysi salillinen väkeä seuraamaan parituntista ohjelmaa. Kurssiin kuuluu 10 tuntia vapaaehtoistyötä. Lukiossa oli vapaaehtoistyön kurssi yhteistyössä yhdistysverkoston kanssa, jota Sofia piti innostavana. Jokelan Lions Club kuljetti paikalle henkilöitä, jotka tarvitsivat kuljetusapua. Hän kuuluu myös Keski-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset -yhdistykseen. Liikuttaa kyllä, kun osallistujat kiittelevät välillä kyyneleet silmissä. Tapahtumissa on ollut vapaaehtoisina mukana pariskuntia ja kokonaisia perheitäkin. Laulan kirkkokuorossa alttoa, ja olen kohta ollut 60 vuotta Jokelan kirkkokuorossa. Omaishoitajille ja hoidettaville on myös tärkeää, että järjestetään tilaisuuksia ja osallistumisen mahdollisuuksia, hän sanoo. – Ja kyllä vapaaehtoistyöstä saa itselleen merkitystä elämään ja hyvää mieltä. Petäjäniemen mukaan toiminnassa on parasta, että mukaan voi tulla silloin, kun itselle sopii. Tässä toiminnassa lämmittää erityisesti se, että ei tarvitse olla minkään yhdistyksen jäsen ja mukaan voi tulla ilman kurssitustakin
Lausunnonantajien mielestä raportissa on paneuduttu hyvin vapaaehtoistoiminnan järjestämiseen ja tekemiseen liittyviin keskeisiin ongelmakohtiin. Osa lausunnonantajista esitti, että työttömän velvollisuudesta ilmoittaa tekemästään vapaaehtoistyöstä TE-toimistolle voitai. Vapaaehtoistyön merkitys hyvinvoinnin lähteenä tunnustetaan yleisesti. Raportin ehdotuksiin pystyi ottamaan kantaa marraskuun 2015 loppuun Lausuntokierros vapaaehtoistoiminnasta : Verotuskysymyksistä eniten palautetta Valtiovarainministeriön asettama Vapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmä julkaisi ja luovutti loppuraporttinsa Vapaaehtoistyö, talkootyö, naapuriapu kaikki käy lokakuussa 2015. Oikeusministeriöltä vapaaehtoistyön verkkosivut Lausunnonantajat kannattivat yksimielisesti vapaaehtoistoimintaan liittyvien kysymysten koordinaatiovastuun nimeämistä yhdelle ministeriölle. Oikeusministeriö on perustanut sivuston osoitteeseen www. demokratia.fi/tietotori/vapaaehtoistyo. Verohallinto valmistelee vuosittaisen järjestöjen verotusfoorumin järjestämistä. On hienoa, että hallinto ja kansalaisjärjestötoimijat ovat yhdessä tehneet tällaisen poikkihallinnollisen selvitystyön sekä antavat konkreettisia parannusehdotuksia vapaaehtoistyön helpottamiseksi, ministeri Vehviläinen totesi. 14 SELVITYSTYÖ S uomessa lähes 40 % väestöstä tekee vapaaehtoistyötä. Ohjeistuksen hajanaisuus aiheuttaa sekä vapaaehtoistyöntekijälle että vapaaehtoistyötä organisoiville tahoille epätietoisuutta ja voi muodostaa esteen vapaaehtoistyöhön ryhtymiselle. – Vapaaehtoistoiminta, talkootyö ja naapuriapu kannattelevat tätä yhteiskuntaa. Valtiovarainministeriön asettama Vapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmä julkaisi ja luovutti loppuraporttinsa Vapaaehtoistyö, talkootyö, naapuriapu kaikki käy kuntaja uudistusministeri Anu Vehviläiselle lokakuussa 2015. Raportin ehdotukset saivat runsaasti palautetta. Selvitystyön yhteydessä myös matkaja kulukorvausten riittävyyttä ja soveltamisalaa arvioidaan. Valtiovarainministeriö vastaanotti yhteensä 54 kirjallista palautetta. Tutkimusten mukaan yhä useammat suomalaiset haluaisivat tehdä vapaaehtoistyötä, jos siihen ryhtyminen olisi helppoa. Selkeyttö ohjeistuksiin ja lisää tiedotusta Kaikki lausunnonantajat kannattivat työryhmän ehdotusta selkeyttää ohjeita ja lisätä tiedotusta työttömän oikeudesta tehdä vapaaehtoistyötä menettämättä työttömyysturvaa. Yhdistysten ja säätiöiden verotuksen selvittäminen aloitetaan 2017-2018. Työryhmä sai raporttinsa ehdotuksista runsaasti palautetta. Matkaja kulukorvausten tulisi useiden lausunnonantajien mukaan olla saajalleen verovapaita tiettyyn rajaan saakka matkaja kulukorvausten maksajan asemasta (järjestö, yhteiskunnallinen yritys, seurakunta, liikelaitos jne) riippumatta. Koordinointivastuun määrääminen oikeusministeriölle ja seurantavastuu osoittaminen valtioneuvoston demokratiaverkostolle sai laajasti kannatusta. Teksti: Herttakaisa Kettunen (toim.) saakka lausuntopalvelu.fi:ssä. Sivusto siirtyy myöhemmin osaksi suomi.fi -palvelua Vero-ohjeiden tulkinta yhdenvertaiseksi Lausunnonantajat antoivat eniten palautetta verovapaiden matkaja kulukorvausten määrästä sekä laajuudesta. Työryhmän ehdotus vapaaehtoistoimintaan liittyvien ohjeiden kokoamisesta yhdelle verkkosivulle sai laajalti kannatusta
Kunnon Hoitaja -kouluttajakoulutus. Vakaasti ja vammoitta – tehokasta liikuntaharjoittelua iäkkäiden kaatumisten ehkäisyyn 22.11. ja 30.11.2016, Helsinki . Iloa ja voimaa ympäristöstä – Ikäinstituutin verkostopäivä, 8.12.2016, Helsinki Kyseisistä teemoista järjestetään myös tilauskoulutuksia. Valtakunnalliset terveys liikuntapäivät 11.–12.10. Vi erbjuder skolning också på svenska. Iäkkäiden toimintakyvyn edistäminen liikunnan keinoin 26.–27.10.2016 + 1 pv, Helsinki . 10.10. Osaava Hoitaja – arjen mielekkyyttä tukevia menetelmiä vanhustyöhön 28.9., 12.10., 2.11. Tulossa! 26. Mielen hyvinvoinnin silta – keskusteluryhmän ohjaajakoulutus 26.10. Koultus soveltuu ikääntyneiden liikuntaryh mien aloitteleville ohjaajille sekä kokeneille ohjaajille, joilta puuttuu alan pohjakoulutus. Rahankeräyslain uudistaminen jakoi mielipiteitä Rahankeräyslain uudistaminen jakoi lausunnonantajien mielipiteet. • Vuonna 2010 vastaavassa kyselyssä hiukan useampi (34,4 prosenttia) ilmoitti tehneensä vapaaehtoistyötä samana aikana, ja tuntimääräksi arvioitiin keskimäärin 13,35. Koulutusta 2016 • Vuonna 2015 joka kolmas (32,7 prosenttia) kansalaisista ilmoitti tehneensä vapaaehtoistyötä neljän viimeksi kuluneen viikon aikana. Lisätietoja muista koulutussisällöistämme ja ilmoittautumiset www.ikainstituutti.fi /koulutus. Koulutuspäivä soveltuu iäkkäiden parissa työskenteleville ammattilaisille. Osa piti uudistusta toivottavana ja osa taas näki, että uudistus saattaisi heikentää rahankeräysten luotettavuutta. Ulkoiluystäväksi iäkkäälle -kouluttajakoulutus 26.4.2016, Helsinki . www.ukkinstituutti.fi/koulutus Tutustu koulutuksiin verkossa! ukkoulutus@uta.fi puh. Työryhmän esitys aktiivisen kansalaisuuden opettamisesta ja tietoisuuden lisääminen yhteiskunnallisen toiminnan monimuotoisuudesta sekä koulujen ja järjestöjen yhteistyön edistämisestä sai laajasti kannatusta. Suuri osa lausunnonantajista piti tarpeellisena helpottaa avustusten hakujärjestelmää. alkava koulutuskokonaisuus sisältää verkkoopintoja ja yhden lähiopetuspäivän. Eri kohderyhmille suunnattuja harjoitusohjel mia teoriassa ja käytännössä. http://www.demokratia.fi/tietotori/vapaaehtoistyo (09) 6122 160 • info@ikainstituutti.fi • www.ikainstituutti.fi Koulutusta vanhustyön ammattilaisille . Aiheena liikunta lääkkeenä. | 180 € Ajankohtaista tutkittua tietoa iäkkäiden kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisystä. 15 Vanhustyö 2 • 2016 siin luopua. 03 282 9600 Terveysliikunnan ohjaaminen ikääntyneille – turvallista ja tehokasta ryhmäliikuntaa Monimuotokoulutus tarjoaa tutkittua tietoa ikääntymismuutoksista ja niiden huomioimi sesta liikuntaharjoittelussa sekä työkaluja ikääntyneille tarkoitettujen ryhmäliikunta tuntien suunnitteluun ja toteutukseen. Pienarpajaisten katon nostaminen sai lausuntojen mukaan laajasti kannatusta. Kokonaistuntimäärä oli vuonna 2010 yhteensä 146 393 henkilötyövuotta ja vuonna 2015 yhteensä 167 890 henkilötyövuotta.. • Viidessä vuodessa kehitys on kulkenut siihen suuntaan, että hiukan harvempi tekee vapaaehtoistyötä mutta ne jotka tekevät, tekevät sitä entistä enemmän. Arjen aarteet – muistisairaan ihmisen toimintakyvyn tukeminen 5.–6.10.2016, Helsinki . He arvioivat tehneensä vapaaehtoistyötä tuona aikana keskimäärin 18,09 tuntia. ja 9.11.2016, Helsinki . Iloa istumatansseista 11.–12.5.2016, Lahti . Valtaosassa lausunnoista vastustettiin rahankeräysten laajentamista koskemaan myös muita kuin yleishyödyllisiä yhteisöjä. Myös TE-toimistojen henkilökunnan koulutukseen ja ohjeiden tulkinnan yhdenvertaisuuteen kaikissa TE-toimistoissa toivottiin parannusta. Hinta 180 €
sevaa. Mistähän sitä keksisi jotain uutta. Kaikkien ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Aluksi kokoonnuttiin kolmen kollegan voimin ja myöhemmin piiri on laajentunut. Lisäksi teemme työtä osittain erilaisissa organisaatioissa, siksi myös asiantuntijuutta löytyy moneen lähtöön ja tiedon saaminen ja jakaminen tässä vertaisfoorumissa on helppoa ja palkitTeksti ja kuva: Leena Valkonen Vapaaehtoisverkostosta tukea toiminnanjohtajille Kyselyjen mukaan palvelutalojen toiminnanjohtajat kokevat itsensä melko yksinäiseksi työssään. – Itse kaipaan tuota edellä kuvattua höpöttelyä, vertaistukea, mutta myös ideoita arjen pulmiin tai jotain uutta. Kaarina Huhtaniska Ilvola-säätiöstä myötäilee kollegaansa. – Puhuttiin paljon ja aidoista asioista. Innostus yhteisiin asioihin sitoo osallistujat yhteen.. – Pidän tapaamisia jo oman jaksamisen kannalta erittäin tärkeinä ja hyödyllisinä. Eli väsyneen ja loppuun palaneen johtajan on vaikea auttaa omaa organisaatiota ja omia alaisiaan tekemään työnsä hyvin, mutta sen sijaan ”huippukokouksessa” ajatuksia tuulettanut johtaja voi hyvinkin tuoda energiaa ja uusia näkyjä työhön. – Asioiden pohtiminen omien kollegojen kanssa on hedelmällistä, on yhteinen kieli ja yhteisiä asioita, toisilla pienemmässä mitassa, toisilla suuremmassa. Täytyisi varmaan laajentaa ajattelua ja ottaa mallia vaikka teollisuudesta, hän pohtii. Anni Lausvaara Yrjö ja Hanna säätiöstä oli ensi kertaa mukana Itä-Suomen verkostotapaamisessa. Maarit Padatsu Vanhusten asuntoja palvelukeskus Ainalasta sanoo, että arjessa ei monellakaan ole ketään vertaista, jonka kanssa voisi päästää tulemaan juuri niitä tuntoja, mitä toiminnanjohtajan työ välillä aiheuttaa. Mielen ja kehon hyvinvoinnista huolehtimisesta ei saa tinkiä, toiminnanjohtajat muistuttavat. Jos vanhusten hyvinvointia edistää liikunta, ulkoilu ja kulttuuri niin eiköhän sama resepti toimi meille arjen ahertajillekin, hän lisää. Keskusteluissa löytyy uusia näkökulmia, oivalluksia ja helpotusta, toisillakin on samoja asioita. Uusi tällä alalla valitettavasti tuntuu olevan jo tehty. Lumikenkäily Tahkon huipulle toinen toistaan motivoiden ja kannustaen hioi tiimiä yhteen ja pusersi hikipisaroiden kera monia mietteitä. 16 T ätä mieltä ovat Itä-Suomen alueella toimivat toiminnanjohtajat, jotka ovat kokoontuneet vuosittain vapaamuotoisiin tapaamisiin vuodesta 1998 lähtien. Vapaaehtoiset verkostotapaamiset ovat hyödyllisiä, niistä voi ammentaa ammatillista tukea sekä työhyvinvointia. Toiminnanjohtajat toteavat, että verkoston muodostamiseen riittää muutama samanhenkinen koordinaattori. Rohkeimmat kävivät sivakoimassa vetisellä ladulla. Raija Sinimaa Kotokartanosäätiöstä piti erityisesti tapaamisen kannustavasta ilmapiiristä. Helmikuussa tapaaminen oli Nilsiän Tahkolla ja paikalla olivat Kaarina Huhtaniska Iisalmesta, Leena Korhonen Siilinjärveltä, Maarit Padatsu Virroilta ja etelämmästä paikalle tulleet Raija Sinimaa Riihimäeltä sekä Anni Lausvaara Helsingistä. Sain uusia ajatuksia ja eväitä omaan työhöni. Eniten hän sanoo hyötyneensä tapaamisissa toiminnan organisointiin liittyvistä kysymyksistä. Joskus pitää lähteä kauemmaksi nähdäkseen lähelle. Kun kertoo tai kysyy jotakin, toinen ymmärtää heti mitä tarkoittaa. – Verkostotapaamisten ohjelmassa on hyvä olla vaihdellen sekä tiukkaa työasiaa että vapaamuotoista yhdessäoloa. Pari kertaa vuodessa vapaamuotoinen tapaaminen on virkistävä ja siihen on mahdollista irrottautua. Tapaamiset ovat kuin ”rahan säästämistä” pankkiin. Leena Korhonen Siilinjärven palvelutaloyhdistyksestä toteaa, että toiminnanjohtajan työ on yksinäistä ihmisten, kaiken kiireen ja hälyn keskellä. – Ajattelen johtajien verkostosta vähän samaan tapaan kuin lentoyhtiöiden turvallisuusohjeista: varmista happea ensin itsellesi, että voit sitten auttaa ja huolehtia muista apua tarvitsevista
Toiminnan tavoitteet voivat olla tekijöitä kiinnostavia, sosiaalisia ja yleishyödyllisiä. Vapaaehtoisen toimijan on siis palkattoman toiminnan lisäksi tehtävä jotakin palkallista, tai sitten on oltava jokin muu tulon lähde: eläke, puolison tulot, omaa pääomaa, työttömyyskorvausta tai toimeentulotukea. Ne eivät kuitenkaan tuo toimeentuloa, joten ne eivät sovi palkkatyön korvikkeiksi. Ja käykin niin, että vapaaehtoinen valitsee jotain muuta toimintaa, uupumuksen tai muun syyn vuoksi. Vapaaehtoiset ovat usein hyvin sitoutuneita toimintaan, mutta tiukan paikan tullen heitä eivät pitele palkka eivätkä sopimukset. Tai yhteiskunnallisia tai poliittisia, jolloin toimintaa voi nimittää myös kansalaistoiminnaksi. Myötäeläjän uupuminen tarkoittaa tilannetta, jossa jatkuvasti tuskallinen todellisuus kuluttaa sympatiavarastomme loppuun. Hyväntahtoisuus ja aktiivisuus eivät kelpaa valuutaksi ruokakaupassa, eivät edes luomupiirissä, eikä niillä saa asuntoa. Jokaisen on saatava jostakin rahaa ainakin perustoimeentulon verran. Toinen kriittinen näkökulma aukeaa toiminnan sisällöllisestä tärkeydestä. Selviytymisen ja hyvinvoinnin kannalta välttämättömät työt on järjestettävä tukevammilla tavoilla. Jollain lailla organisoituna sitä voi nimittää myös vapaaehtoistoiminnaksi. Rahan tuominen vapaaseen toimintaan merkitsisi muun muassa kansalaisyhteiskunnan monetarisoitumista, ja tätä moni pitää huonona kehityssuuntana: raha veisi toiminnasta vilpittömyyttä ja muuttaisi ”rakkauden prostituutioksi”, se asettaisi toiminnan osaksi markkinoita ja kilpailua, valvontaa ja verotusta. 17 Vanhustyö 2 • 2016 MIELIPIDEKIRJOITUS M itä vapaaehtoisuus tarkoittaa. Vapaaehtoistoiminnan merkitystä korostetaan kertomalla, kuinka tärkeitä asioita vapaaehtoiset tekevät. Vapaaehtoisuuden ideaalia ei myöskään täytä toiminta, jonka loppuminen uhkaa vakavasti jonkun hyvinvointia. Vaikkapa juoda sherryä, kuten eräs ystäväni ehdotti. Monet vapaaehtoiset toimijat eivät haluakaan osallistumisestaan rahaa tai muuta korvausta. Vapaaehtoisuudella ja kansalaistoiminnalla, talkoilla ja muulla palkattomalla ja omaehtoisella yhteistoiminnalla on paikkansa ihmisten elämässä. Vapaaehtoinen toiminta menettäisi olennaisia luonteenpiirteitään, jos tekojen arvoa alettaisiin mitata rahassa. Vapaaehtoistoiminta voi näyttää joidenkin silmiin elitistiseltä: siihen osallistuvat ne, joilla on siihen varaa, ja muiden on etsittävä palkallista tekemistä. Rahaa kuitenkin tarvitaan. Jotkut haluavat myös vastustaa rahan kaikkivaltaa, sitä, että rahalla saa kaikkea ja vain rahalla. Kriittinen silmäys vapaaehtoisuuteen Teksti: Tanja Kuronen Kuva: Liisa Takala Tanja Kuronen on vapaa tutkija, opettaja ja kirjoittaja, joka väitteli viime vuoden lopulla vanhushoivasta ja kansalaistyöstä.. Pakottomuutta, palkattomuutta ja omaehtoisuutta. Entä jos vapaaehtoinen päättääkin tehdä jotain muuta. Tai jos vapaaehtoinen uupuu. Miten käy, jos arkisen selviytymisen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeitä, jopa välttämättömiä tehtäviä tehdään vapaaehtoisesti
– Olen ollut yhteensä kolmen henkilön ystävänä. Kirkkoja kaupunki -lehdestä huomasin Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminnan ilmoituksen vapaaehtoiskurssista ja päätin osallistua. Löysin huoltomiehen numeron, mutta hän ei ollut kovin lähellä. – Eräs toinen asiakas ei saanut millään oven turvaketjua auki, ja otsalla alkoi jo hiki helmeillä, sillä silmäklinikalle oli aika varattu. Rouva tuli pukeutuneena ja nautti puuron ja lähdimme matkaan. – Kerrankin, kun menin hakemaan asiakasta lääkäriin, ovi oli jo auki ja sisältä kuului puhetta, että taasko on tyttö vaihtunut. lääkäri-, sairaalaja muille käynneillä ja olen apuna virkistystoiminnan ryhmissä ja retkillä. Yllätyksiin pitää osata varautua Matkan varrelta on jäänyt paljon mukavia ja mieltä lämmittäviä muistoja, Terttu Paija kertoo. Hän oli pukeutumassa ja huikkasi, että laita ruispuuro kiehumaan. Asun yksin ja kaipasin tekemistä. Lopulta huoltomies tuli ja saimme oven auki. – Ihmiset selvästi virkistyvät ja piristyvät ryhmissä. Laita voita ja kermaa kanssa, kuului toisesta huoneesta. Hän on toiminut yli kymmenen vuotta ystävä-, keikkaja ryhmävapaaehtoisena Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminnassa sekä avustajana seurakunnan ruokailuissa vähävaraisille. Kurssilta sain paljon tietoa ja päätökseni ryhtyä vapaaehtoiseksi vahvistui, Terttu Paija kertoo. Käyn avustamassa iäkkäitä ihmisiä mm. Yllättäviinkin tilanteisiin pitää osata varautua. Hiukan hämmentyneenä menin keittiöön, löysin tarvittavat välineet ja aineet ja kiehautin puuron. Nopeasti vaatteet päälle ja taksilla sairaalaan. Teksti ja kuva: Leena Valkonen Vapaaehtoistoiminnassa yhdessä oleminen on tärkeintä. Hän on todennut Senioritoiminnan ohjaajille, että työntäkää minut sitten pois, kun olen liian vanha toimimaan vapaaehtoisena. Siinä kahvia juodessamme kuuntelin tarinaa hänen lapsistaan ja lapsenlapsistaan. Rouva oli hyvillään, kun sai apua. – Ryhmätoiminnan vapaaehtoisena olen huolehtinut tilojen järjestelyistä, kahvinkeitosta ja tilojen siistimisestä ryhmäkokoontumisen jälkeen. Rouvaa oli jännittänyt niin paljon, että hän oli unohtanut pukeutua. Retkiltä jää aina mukavia muistoja vielä eteenpäinkin juteltavaksi. Olen käynyt avustamassa myös lähiseurakunnassa vähävaraisille suunnatuissa ruokailuissa. Hän oli luullut minua kotipalvelun työntekijäksi. – Takaisin tullessa hän pyysi, että keittäisimme vielä kahvit ja katsoisimme postin. Mieluummin kuitenkin toimin keikkavapaaehtoisena. Mietin, mitä teen. Retkillä autan tarpeen mukaan liikkumisessa, kahvituksissa ja muissa tarpeellisissa asioissa. Parasta on yhdessäolo ja yhdessä tekeminen. Pidän vanhuksista ja heidän kanssaan toimimisesta. 18 VAPAAEHTOISTOIMINTA K un jäin eläkkeelle, aloin miettiä jotain sopivaa auttamistyötä ajankuluksi ja elämänsisällöksi. Hetki oli antoisa meille molemmille. Retket ovat kohokohtia, koska yksin ei tulisi lähdettyä kovin helposti esimerkiksi museoon tai johonkin näyttelyyn. – Parhaita puolia tässä on myös se, että voin nähdä millaisia ovat yli Helsinkiläinen Terttu Paija sanoo vapaaehtoistoiminnan tuovan paljon sisältöä omaan elämään. – Kun olen vapaa ihminen, niin kaikenlainen monipuolinen tekeminen kiinnostaa. Menin alakertaan etsimään ilmoitustaululta huoltoyhtiön tietoja. Kerhoissa pidetään myös huolta toinen toisesta ja kysellään heti, mitä on tapahtunut, jos joku on pois. Tietoiltapäivät koetaan myös tärkeinä, kun on asiantuntijoita luennoimassa. Tukea ohjaajilta ja toisilta vapaaehtoisilta Ikä ei ole este vapaaehtoisena toimimiselle, Terttu Paija sanoo hymyillen. Yksin ei tule lähdettyä Terttu Paijan mielestä ryhmätoiminta on tärkeää iäkkäille ihmisille. Tein työtä käskettyä
Senioritoiminnan vapaaehtoisohjausta hän pitää hyvänä, toimistolle voi ottaa yhteyttä ja käydä keskustelemassa milloin vain, jos on tarvetta. Vapaaehtoisen ominaisuuksiin kuuluu Terttu Paijan mielestä avuliaisuus, myötämielisyys, suvaitsevaisuus ja rauhallisuus. Jos vanhus on ollut koko päivän tai jopa viikon yksin, niin vapaaehtoinen on juuri sitä varten, että hän kuuntelee ne asiat, jotka sillä hetkellä ovat hänelle tärkeitä. 19 Vanhustyö 2 • 2016 85-vuotiaat tai yli 90-vuotiaat. Vapaaehtoisille on myös omia tilaisuuksia, joissa voi vaihtaa ajatuksia ja saada lisätietoa oman osaamisen tueksi. Vapaaehtoistoimintaa tehdään kunkin ihmisen tavallisin tiedoin ja taidoin.. Lisäksi Senioritoiminnasta on mahdollisuus kysyä koulutusta vapaaehtoistoiminnan organisointiin ja vapaaehtoisten lisäkoulutuksiin muualle maahan. Se ei ole ihmiselle mikään ihan yksinkertainen asia. VTKL:n Senioritoiminta Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää vuosittain kaksi vapaaehtoistoiminnan kurssia, jotka on suunnattu pääkaupunkiseudun asukkaille. Lisäksi vapaaehtoisia on apuna Senioritoiminnan ryhmissä, juhlissa ja muissa tapahtumissa. – Vanhusten kanssa ei saa olla hätäinen. Koulutuksessa etusijalla ovat liiton jäsenyhteisöt. Tärkeä oppi on ollut se, milloin suostuu ottamaan apua vastaan. Näen siis omaan tulevaisuuteeni ja toivon, että itsekin saan apua sitten kun sitä tarvitsen. Saattaja-apuna vapaaehtoinen saattaa iäkkäitä ihmisiä kertaluontoisesti esimerkiksi lääkäriin, ostoksille tai muille asioille. Ystävävapaaehtoinen on säännöllinen vierailija, joka voi olla keskustelukumppanina, ulkoiluseurana tai asiointiapuna tarpeen mukaan. Tärkeää on osata kuunnella
Hänen mukaansa tutkimus on viime vuosikymmeninä vauhdittanut Green Care -toiminnan uutta tulemista, vaikka luontoympäristöjen käytöllä on pitkät perinteet kuntoutustyössä. Lintilä toteaa, että vapaaehtoisen keskustelun ja kuuntelun lisäksi pienet asiat voivat olla tukemassa ikääntyneen ihmisen hyvinvointia. – Hankkeen toiminta perustuu Green Care menetelmiin, joissa luontoympäristön tuottamia hyvinvointivaikutuksia käytetään kuntoutumisen tukena. Myös Helsingin Seniorisäätiön kanssa on tehty yhteistyötä elvyttävien ympäristöjen rakentamisen muodossa vapaaehtoisvoimin, Malin kuvailee. Vihreä Veräjä -hanke Luontoaktiviteetteja uusin keinoin Luonto on joustava kumppani, sillä luontoon ei ole välttämätöntä päästä fyysisesti vaan luonnon elementtejä voi tuoda myös sisätiloihin. Niiden sisältöjä suunnitellaan vapaaehtoisilta tulleiden ehdotusten pohjalta. levitetään Green Care osaamista sotejärjestöille, rakennetaan elvyttäviä kuntoutumisympäristöjä yhteistyössä asiakkaiden kanssa sekä valmennetaan vapaaehtoisia luontolähtöiseen toimintaan. – Keuruulla tehtiin ensimmäinen pilottikokeilu luontolähtöiseen vapaaehtoisten valmennukseen ja jatkoa on seurannut luonnonmateriaalipainotteisten kädentaito kurssien muodossa Elämää Käsillä -hankkeen kanssa. Se antaa omaan tekemiseen lisää merkittävyyttä. Yhteistyö Sininauhaliiton Vihreä Veräjä hankkeen kanssa on tuonut vapaaehtoisille tietoa Green Care -toiminnasta. Luontoympäristön hyvinvointivaikutukset kuntoutumisen tukena Vihreä Veräjä -hanke on jo useamman vuoden kehittänyt Suomen olosuhteisiin soveltuvia luontoavusteisia menetelmiä kuntoutustyön tueksi. Uusia mahdollisuuksia myös vapaaehtoisille Vihreä Veräjä on kehittänyt ikääntyneiden ihmisten parissa toimiville vapaaehtoisille valmennuksia muun muassa Eläkeliiton kanssa yhteistyössä. – Vapaaehtoisen on kuitenkin hyvä tiedostaa, että juuri tällaisilla asioilla on tutkitusti merkitystä ihmisen hyvinvointiin. GREEN CARE. RAY:n rahoittaman projektin toiminnassa on ollut mukana monenlaisia asiakasryhmiä, kuten lapsia ja perheitä, päihdeja mielenterveyskuntoutujia, ikääntyneitä ihmisiä ja maahanmuuttajia, hankkeen projektisuunnittelija Minna Malin kertoo. 20 Teksti: Herttakaisa Kettunen (toim.) Kuvat: Sanna Dufva H alusimme yhdessä kehittää erilaisia menetelmiä, joilla vapaaehtoiset voivat rikastuttaa ikääntyneen ihmisen arkea kotosalla, kertoo Senioritoiminnan vastaava toiminnanohjaaja Anu Lintilä. Tällä hetkellä Vihreä Veräjässä mm. Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta tarjoaa toiminnassaan mukana oleville vapaaehtoisille säännöllisesti erilaisia lisäkoulutusiltoja. Green Care -toimintaa tehdään usein automaattisesti eli esimerkiksi seurataan säätä tai luontoa kodin ikkunan lävitse
– Luonnossa on se hyvä puoli, että aktiviteettien vaativuutta voidaan lisätä ja madaltaa asiakkaan tarpeet ja rajoitteet huomioon ottaen. – Se tuo toiminnan toteuttamiseen omat haasteensa, joita on ollut hienoa päästä kehittämään. Lisäksi sekä vapaaehtoisten että ystävävanhuksen oma osaaminen ja kiinnostus tulee ottaa huomioon, Malin painottaa. Toiminnallisuudella on mahdollista tavoittaa myös uusia vapaaehtoisryhmiä. Minna Malin ohjaa luontokorteilla esittäytymistä. 21 Vanhustyö 2 • 2016 Myös palvelutalot ja hoivayksiköt ovat heränneet luonnon hyvinvointivaikutuksien hyödyntämiseen hoitoympäristössään. – Luontoavusteinen toiminta tarjoaa myös vapaaehtoisille uusia mahdollisuuksia, sillä monet vapaaehtoiset kaipaavat keskustelupainotteisen vapaaehtoistoiminnan rinnalle toiminnallisia mahdollisuuksia. Minna Malin kertoo, että hankkeen toimintaa on käyty esittelemässä näissä paikoissa ja kerrottu erilaisista mahdollisuuksista ottaa luontoa osaksi arkipäivää. Luontoaktiviteetit tarjoavat positiivisen mahdollisuuden yhteiseen toimintaan, jonka kautta voidaan lisätä vuorovaikutusta, harjoittaa motoriikkaa ja saada voimaannuttavia kokemuksia. Usein saatetaan ajatella, että luontoympäristöä ei voi korvata. Kokemus on myös osoittanut, että toiminnan ei tarvitse olla kovin ihmeellistä tai monimutkaista, jotta saadaan aikaan molemminpuolinen hyvän olon tunne.. – Hoitohenkilökunnalla ei ole aina mahdollisuuksia tarjota riittävästi viriketoimintaa ja vapaaehtoistoimijat ovatkin korvaamaton apu viriketoiminnan järjestämisessä, Malin muistuttaa. – Luonto on joustava kumppani, sillä luontoon ei ole välttämätöntä päästä fyysisesti vaan luonnonelementtejä ja siten voimaannuttavaa vaikutusta voidaan tuoda myös sisätiloihin, painottaa Malin. Luonto menee ystävävanhuksen kotiin Minna Malinin mukaan vapaaehtoisten valmennus yhteistyössä VTKL:n Senioirtoiminnan kanssa on mielenkiintoista erityisesti siksi, että vapaaehtoiset toimivat usein ystävävanhuksen kotona, kahdestaan. Pääsemme suunnittelemaan ja kokeilemaan esimerkiksi sitä, millaiset aktiviteetit sopivat rajattuun ympäristöön ja mitkä eivät. Green Care -toiminta voi kuitenkin tapahtua joko hoitopaikan ulkopuolella tai se voidaan viedä laitosympäristöön ja näin myös ystävävanhuksen kotiin. Kun ikääntyneille suunnitellaan toimintaa kotona, on otettava huomioon ympäristö ja ikääntyneen toimintakyky. Vain mielikuvitus on rajana luontotoiminnan järjestämiseen ystävävanhuksen kotona. Yhä useampi vanhus tarvitsee virikkeitä nimenomaan omaan kotiinsa
Käytännönläheistä koulutusta vapaaehtoiseksi aikoville Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää kaksi kertaa vuodessa vapaaehtoistoiminnan koulutusta, jonka avulla vapaaehtoiseksi aikovat saavat neljän illan kurssilla perustiedot vapaaehtoisena toimimiseen. Vapaaehtoiset pääsevät kokeilemaan ammattilaisen ohjaamana esimerkiksi, miten ikääntynyt ihminen on hyvä avustaa tuolista ylös tai miten tukea kävelyä. Aina palautteissa kiitellään myös sitä, että viimeisenä kurssi-iltana toiminnassa mukana olevia vapaaehtoisia ja ikääntynyt vapaaehtoisapua saava henkilö käyvät kertomassa kokemuksiaan toiminnasta. ”Parasta oli käytännön läheisyys asioiden käsittelemisessä ja asiantunteva ohjeistus vapaaehtoistoiminnassa.” Kurssin sisältöä saatettiin pitää myös ”yleishyödyllisenä”, josta eläkkeellä oleva osallistuja saa ”vinkkejä myös omaan elämään”. Teksti: Anu Lintilä Kuva. Toiminnanohjaajien näkökulmasta kurssin tärkein tehtävä on vapaaehtoistoiminnan sääntöjen ja vapaaehtoisen roolin omaksuminen. Sanna Dufva VAPAAEHTOISKOULUTUS. Vapaaehtoistoiminnan kurssin rakenne on hiottu palautteiden avulla vuosien varrella toimivaksi paketiksi. Kolmas ilta koostuu muistisairaan ja masentuneen ikääntyneen ihmisen kohtaamiseen liittyvistä asioista. Vapaaehtoistoiminnan kenttä on onneksi niin laaja, että yleensä jokaiselle löytyy jonkinlainen tapa osallistua, sanoo Senioritoiminnan vastaava ohjaaja Anu Lintilä. Silloin kun ne asiat ovat hallussa, tietää, että toiminta on turvallista ja sujuvaa niin ikääntyneelle ihmiselle kuin vapaaehtoisellekin. Asiantuntijan käytännönläheiset esimerkit ovat kannustamassa luonnolliseen ja turvalliseen toimimiseen. Lisäksi käydään läpi ikääntyneen ihmisen kohtaamista. Kurssin jälkeen toimintaan mukaan haluavat haastatellaan. Illassa saa myös tietoa liikkumisen apuvälineistä ja niiden kanssa toimimisesta. Tällöin toiminnanohjaaja pohtii, mikä vapaaehtoistoiminta kunkin elämäntilanteeseen voisi olla soveltuva. Viimeisenä kurssi-iltana sisällössä palataan vapaaehtoistoiminnan kysymyksiin, annetaan käytännön hyviä neuvoja ja tarkennetaan vapaaehtoisen roolia. Toinen kurssi-ilta on koostunut liikkumisessa avustamisen ohjeistuksista. Vapaaehtoiset toimivat itsenäisesti kotona asuvan ikääntyneen kanssa, joten luotettavuus ja soveltuvuus tehtävään tulee varmistaa haastattelun avulla. Aina kaikille halukkaille Senioritoiminnan organisoima vapaaehtoistoiminta ei ole sopiva toimintamuoto. 22 P alautteiden mukaan selkeät ohjeistukset tukevat vapaaehtoiseksi ryhtymistä. Ensimmäinen ilta koostuu vapaaehtoistoiminnan perusasioiden esittelystä kuten vapaaehtoistoiminnan tehtävistä, säännöistä, vakuutuksista ja muista käytännön asioista
Jo tuhannet ovat saaneet apua keikkavapaaehtoisilta: Helsingissä toteutettiin vuonna 2015 yhteensä yli 1400 keikkaa. Keikkamalli käyttöön maanlaajuisesti Eloisa ikä -ohjelmassa mukana olemisen yksi tavoite on vapaaehtoistoiminnan keikkamallin valtakunnallistaminen, jotta yhä useampi vapaaehtoistoiminnasta kiinnostunut pääsisi mukaan toimintaan ja avun tarvitsijat saisivat arkista apua, tukea ja iloa. – Keikka-apumallimme on jo käytössä muun muassa Vaasan seudun yhdistyksissä, Oulun Diakonissalaitoksen vapaaehtoisvälityksessä ja Espoon järjestöjen vapaaehtoisverkostossa, Mäntylä-Granda kertoo. Ryhtiä toiminnanohjausjärjestelmä Clarasta HelsinkiMissiossa syksyllä 2015 käyttöön otetun toiminnanohjausjärjestelmä Claran ansiosta keikkapyyntöjen välitystä on voitu organisoida aiempaa sujuvammaksi. 09 310 58237 Vanhustyön keskusliitto Päivystää: ti klo 9-12 ja to klo 12–15 (Kesäisin 1.6.–31.8. Vapaaehtoiset voivat toimia myös saattajina lääkärikäynneillä ja muilla asioilla tai lähteä vaikkapa seuraksi teatteriin. Uusi järjestelmä ottaa huomioon osoiteja henkilötietojen ylläpitäjän tietoturvaan liittyvät rekisterija salassapitoasiat. 044 0546 236 Engångshjälp på svenska 045 869 0945 seniorityo@helsinkimissio.fi Helsingin sosiaalija terveysvirasto Päivystää: ma, ke ja to klo 10–12 Puh. Uusia keikka-auttajia koulutettiin 145. Seniorien antaman palautteen mukaan keikkalaisten käynnit tuovat piristystä päiviin ja lievittävät yksinäisyyttä. Vaikka auttamiskeikat ovat usein hyvin konkreettista apua, on lähtökohtana aina kahden ihmisen kohtaaminen. 045 117 0982 itasaattaja@gmail.com Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman tuloksia. Keikkamallia kannattaisikin hyödyntää mahdollisimman laajasti, sillä vapaaehtoistoiminnan hyödyt eri osapuolille ja yhteiskunnalle ovat huomattavat, Mäntylä-Granda kannustaa. 23 Vanhustyö 2 • 2016 A lun perin Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa SeniorTrainer-projektissa kehitetyssä keikkavapaaehtoistoiminnan mallissa välitetään kertaluonteista arjen apua ja tukea yli 60-vuotiaille. Avun piirissä olevia senioreja oli yli 400. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorit pystyvät hallinnoimaan vapaaehtoisten verkostoa, ja näin avunantaja ja -tarvitsija kohtaavat avunpyynnön sisällön, sijainnin ja ajankohdan mukaan. 09 3508 6044 Suomen Punainen Risti Päivystää: ma klo 13?15, ke ja to klo 10?12 Puh. Keikkamallin valtakunnallistamisesta vastaa Maria Mäntylä-Granda, maria.mantyla-granda@helsinkimissio.fi ja keikkavälityksessä käytettävästä Clara-toiminnanohjausjärjestelmästä Timo Kuisma, timo.kuisma@helsinkimissio.fi. HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Maria Mäntylä-Granda neuvoo keikkamallin käyttöönottoon liittyvissä kysymyksissä. ke klo 9-15) Puh. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä Teksti: Tiina Hailla. Meillä HelsinkiMissiossa sekä yhteistyökumppaneillamme on vankka kokemus siitä että keikkamalli tuo vapaaehtoistoimintaan ihmisiä, jotka eivät lähtisi mukaan sitoutumista vaativaan vakituiseen toimintaan. Vapaaehtoiset voivat opastaa senioreja esimerkiksi tietokoneen käytössä tai auttaa ulkoilussa tai kaupassa käynnissä. –Toivon, että myös muualla maassa kuntien ja järjestöjen vapaaehtoisvälitykset ottaisivat keikkamallin käyttöön, sillä avuntarve ei ole suinkaan vähenemään päin. Keikkaja saattaja-apua kaupungilta ja järjestöistä Helsingissä HelsinkiMissio Keikka-apu, puh. Järjestön kehittämää vapaaehtoisten keikkamallia tehdään tunnetuksi myös Eloisa ikä -ohjelmassa, jotta se olisi mahdollisimman monen yksinäisen ulottuvilla. Lisätietoja: www.helsinkimissio.fi Keikkamalli – helppo tapa osallistua vapaaehtoistoimintaan HelsinkiMissiossa kaiken työn tavoitteena on yksinäisyyden vähentäminen ammattilaisten ja vapaaehtoisten avulla
Siinä on huomioitu aiemmat kehittämisohjelmat, joita laadittaessa on kuultu kaupungin vanhusneuvostoa ja kolmannen sektorin toimijoita kuten yhdistyksiä, seurakuntia ja Salossa toimivia vanhuspalveluntuottajia. Jos kaikkeen hyvään ei ole varaa, mistä aloitetaan purku ja miten se tehdään hallitusti. kotihoidon käyntejä samalla tiheydellä kuin kuntakeskuksissa asuville. Päivän polttavia/tärkeitä ajankohtaisasioita ovat esimerkiksi normienpurkutalkoot sekä siihen liittyen priorisointikysymykset. On kotiutusja kotikuntoustiimi, jossa työskentelee fysioterapeutteja ja toimintaterapeutteja ja yksi kuntohoitaja, yhteensä kaksitoista työntekijää. Onneksi oivalsimme melko pian yhteisen päämäärän eli sen että SO + TE ovat yhdessä GE (gerontologia), kuvailee nykyisin vanhuspalveluiden päällikkönä työskentelevä Hannele Lyytinen silloista lähtötilannetta. Maantieteellisesti laaja alue Tällä hetkellä Salossa toteutetaan vanhuspalveluiden suunnitelmaa 2014– 2016. Isommat hoitoyksiköt ovat kuntakeskuksissa ja keskuksissa asuu myös suurin osa vanhuspalveluiden kotihoidon asiakkaista. Jälkeenpäin totesimme, että kaikista keskeisistä asioista olimme samaa mieltä ja yhdistävä tekijä tulee nimenomaan gerontologiasta. Vanhuspalveluissa työskentelee muistikoordinaattori, on palveluohjausta ja uusimpana olemme käynnistämässä yöpartiotoimintaa koTeksti ja kuva: Tiina Hailla Malliksi muille – Salossa pyritään mahdollisimman hyvään lähipalveluun Miltä näyttävät ikääntyneiden palvelut Salossa vuonna 2016. Laitoksen sijasta kotiin vietäviä palveluja Kuntaliitostausta näkyy palvelujen sijoittumisessakin. Alussa oli aika vaikeaa ja toimintojen yhtenäistäminen tuntui hankalalta, keskeiset toimijat emme tunteneet toistemme ajattelutapaa. – Nykyisin meillä on ikäkeskustoimintaa ja muistitoimintaa. – Kaupungin sosiaalija terveyspalvelut yhdistettiin tuolloin ja syntyi Salon so-te. Sitä vastoin laitospaikkoja purkamalla ja vakansseja siirtämällä on pystytty käynnistämään uudenlaista, tarpeita vastaavaa toimintaa. – Niin karulta kuin se kuulostaakin, on elämän kylmiä totuuksia, ettei kaukana keskuksista asuville voida tarjota esim. Kotiin vietävien palvelujen toteutumisesta maantieteellisesti hyvinkin laajan kaupungin alueella toteaa Hannele Lyytinen, että julkisen sektorin toimijana kaupungilla on tietenkin velvollisuus hoitaa lakisääteiset tehtävät eli järjestää ikääntyneen väestön hyvinvointi-, sosiaalija terveyspalvelut. Toimivat ympärivuorokautisen hoidon yksiköt ovat nekin kuntakeskuksissa, eikä niitä ole tarkoitus siirtää. Miten on kuntaliitoksista ja muista haasteista selvitty, ja miten kaupunki valmistautuu tulevaan. 24 V uonna 2009 Salossa tapahtui paljon: kymmenen kuntaa yhdistyi uudeksi Salon kaupungiksi ja suurin työllistäjä, puhelinvalmistaja Nokia, ilmoitti supistavansa tuotantoaan. Muun muassa näitä kysymyksiä Vanhustyö-lehti esitti Salon vanhuspalveluiden päällikkö Hannele Lyytiselle.
Potilasjärjestöt ovat organisoituneet Syty ry:ksi ja yhdistyksellä on muutama työntekijä. Salon seurakunta vastaa pitkälti vapaaehtoisten kouluttamisesta, Lyytinen kertoo. Yhteistyötä yhdistysten kanssa Salossa yhdistysten keskustelukumppanina on Hyvinvointipalvelut-toimiala, johon kuuluvat terveys-, sosiaali-, ja vanhuspalvelut, kulttuurija vapaaaika sekä opetustoimi mukaan lukien varhaiskasvatus. Nähtäväksi jää, voisiko Särkisalokodista tulla Halikon Majakan tai Perniön Reimarin kaltainen ikäkeskus. Kylän keskustassa sijaitsevaan rakennukseen lakkautetun palvelukeskuksen tiloihin on onnistuttu kokoamaan julkisia ja yksityisiä palveluja, vapaaehtoistyötä ja kolmannen sektorin palveluja yhden katon alle. Yhres etteskesi -hanke on mukana Eloisa ikä -ohjelman puitteissa syntyneessä Eloisa maaseutu -verkostossa. Vanhustyön keskusliiton koordinoimassa Eloisa ikä -ohjelmassa mukana olevan Särkisalokotiyhdistyksen toiminta on Hannele Lyytiselle tuttua, joskin hän toteaa, että parasta asiantuntemusta kaupungilla Särkisalokodin asioissa on kyseisen kotihoitoalueen esimiehellä. Särkisalokodissa toimii esikoulu, päiväkoti, nuorisotila, kirjasto, kansalaisopisto; on kuntosali ja ruokailutilat sekä kotihoidon että terveydenhoitajan toimitilat. Yhdistykset voivat anoa kaupungilta avustusta toimintaansa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 Salon asukkaista 75 vuotta täyttäneitä oli 10 % kun vastaava osuus koko maassa on 8,7 %. Osallistumiskertoja vuoden 2015 aikana on ollut 1200. Ikääntynyt väestö Salossa Yli 75-vuotiaista salolaisista 61 % asuu entisen Salon ja Halikon alueella kuntakeskuksissa. Eloisa ikä maaseutu ja Yhres etteskesi Yhres etteskesi on Raha-automaattiyhdistyksen Eloisa ikä -ohjelmaan kuuluva hanke, jossa maaseudun ikääntyvien hyvinvointia ja osallisuutta tuetaan matalan kynnyksen toiminnan ja etsivän vanhustyön avulla. Särkisaloa voisikin pitää valtakunnallisena ennakkotapauksena tyypillisestä kuntaliitosten reuna-alueesta ja kehityskulusta, kun enenevässä määrin palveluja tarvitseva ikääntyvä väestö jää asumaan haja-asutusalueelle.. Yli 80-vuotiaitakin oli mukana yli 50. Jonkin verran muuttoliikettä on havaittavissa, kun iäkkäämpi väestö muuttaa lähemmäs palveluja kuntakeskuksiin. Kunnan kannalta katsoen suhtautuminen kolmannen sektorin toimijoihin ja vapaaehtoistoimintaa organisoiviin tahoihin lähtee palvelutarpeesta, mitä kuntalaiset missäkin päin kaupunkia tarvitsevat. Yhres etteskesi -hankkeen ja muiden paikallisten toimijoiden ansiosta on Särkisaloon pystytty luomaan elinvoimainen kyläyhteisön keskus, Särkisalokoti. Särkisalokodissa järjestetyt Keskiviikkokaffet ovat paikallinen menestystarina. Verkostoon kuuluvissa hankkeissa luodaan ratkaisukeskeisiä toimintamalleja. Särkisalon saaret sijaitsevat noin 50 km päässä Salon keskustasta. 25 Vanhustyö 2 • 2016 tona asuvien ikääntyneiden tueksi, luettelee Hannele Lyytinen. Vuonna 2015 Särkisalon yli 63 vuotiaista asukkaista toimintaan osallistui peräti 62 prosenttia. Salon Särkisalo Särkisalo on pienin (698 asukasta, joista yli 60 vuotiaita on 40 % väestöstä) ja Salon keskustasta katsottuna kauimmaisin vuoden 2009 kuntaliitoksessa mukana olleista kunnista
Asukkaiden toiveiden perusteella syntyivät harrastepiirit ja kerhot. He viihtyvät aktiivisissa harrastuksissa ja toimivat usein vielä osa-aikaisessa työssä. Ohjelma on avointa ja julkista myös muille kuin taloyhtiön asukkaille. 26 K un asunto-osakeyhtiö Säästökehän kuusi taloa valmistuivat 1960-luvun puolessa välissä Espoon Viherlaaksoon, täyttyivät talot aluksi lapsiperheistä. Kokoontumispaikakseen yhdistys sai taloyhtiöltä kerhotilan, jossa kaikki talon asukkaat voivat vaikkapa käydä lukemassa lehtiä tai lainaamassa kirjoja. Ikäihmisten yksinäisyyden, erakoitumisen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi yhdistys järjestää erilaista pienryhmätoimintaa, retkiä ja tukihenkilötoimintaa. – Heitä ei juuri mikään toiminta tai mitkään sosiaaliset palvelut enää tavoita.Tästä syystä tulisikin kehittää toimintamalleja, joissa aktiivista sosiaalista toimintaa toteutetaan ja tarjotaan jokaisen vanhuksen oman kodin läheisyydessä ja kävelymatkan päässä omasta kodista. Toiminta sai alkunsa sisarusten Pirkko Liikanen ja Helena Allahwerdin vuonna 2007 tekemän kartoituksen pohjalta. Suurin osa yhdistyksen toiminnasta tapahtuu kävelymatkan päässä seniorin kodista. Sen toiminta on loistava esimerkki siitä, kuinka aktiiviset asukkaat kykenevät itse luomaan monipuolista ja virikkeellistä toimintaa matalan kynnyksen periaatteella. Kartoituksella selvitettiin Säästökehän tarjoamia mahdollisuuksia toimia asukkaiden voimavarana ja asukkaiden, erityisesti senioreiden omia voimavaroja, jotta he pystyvät toimimaan aktiivisina omassa lähiympäristössään. He eivät pidä itseään vanhoina ja ovat fyysisesti, psyykkisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti yhtä toimintakykyisiä kuin työssä ollessa. He matkustavat mielellään kotimaassa ja ulkomailla, koska eivät enää ole sidottuja työn vaatimaan ajankäyttöön. Toimintaa oman kodin läheisyydessä Pirkko Liikanen kertoo, että yhdistyksessä ollaan huolestuneita ja kiinnostuneita erityisesti kotona asuvista ja vähitellen erakoituvista vanhuksista. Nykyään yhä useampi asukkaista on eläkeläinen. TOIMINTAMALLI. Pirkko Liikanen toteaa, että ikääntyneet ihmiset olisi järkevä luokitella kolmeen ryhmään: • GO GO -seniorit (noin 55 69 v.) jatkavat elämän tyyliään, joka heillä oli ennen siirtymistään eläkkeelle. Taloyhtiöön perustettiin yhdistys, Toimivat Seniorit ry, vuonna 2008. Atk-taidot ovat hallussa. Teksti: Herttakaisa Kettunen Kuvat: Toimivat Seniorit ry Toimivat Seniorit ry Elämän hallinta omissa käsissä Espoolaisessa Säästökehän taloyhtiössä toimii aktiivinen yhdistys, Toimivat Seniorit ry, jonka lähtökohtana ovat asukkaiden toivomukset ja tarpeet
Yhteistyötä on eri vuosina tehty muun muassa Espoon kaupungin, Viherlaakson ja Leppävaaran palvelutalojen, Viherlaakson, Sellon ja Entressen kirjaston, Leppävaaran seurakunnan ja Omnian lähihoitajaopiskelijoiden kanssa. Fyysinen kunto selkeästi rapistuu. Lisäksi Liikasen mielestä on tärkeää huomioida se, että kodinhoitajakoulutusta tarvitaan ja kodinhoitajia palvelemaan kotona asuvia vanhuksia. vapaaehtoistyössä. Vuonna 2015 Toimivat Seniorit ry lähetti kaikkiaan 25 erilaista aloitetta. – Nykyinen lähihoitajakoulutus ei tarjoa täsmäpalvelua kodeissa asuville yksinäisille vanhuksille. – GO GO -seniorit pitäisi motivoida vapaaehtoistoimintaan ottamaan vastuuta lähiympäristössä tapahtuvasta vapaaehtoistyöstä esimerkiksi toiminnan vetäjinä. Lepo muodostuu entistä tärkeämmäksi kuin aikaisemmin. Yhdistyksen jäsenet osallistuivat vuoden 2015 aikana yhteensä kaikkiaan 1466 tapaamiseen, joihin he käyttivät aikaansa 5732 tuntia. Liikkuminen alkaa olla jo voimia vaativaa kotonakin. Virkistysja liikuntatoiminta virkistää erityisesti kotona yksin asuvaa. Jokapäiväinen elämä perustuu usein päivän/viikon säännöllisesti toistuviin rutiineihin, jotka jäsentävät ajankäyttöä. Espoon vanhusneuvosto pyytää vuosittain järjestöjä keräämään kaupungin palveluja ja toimintaa koskevia palautteita ja aloitteita. Ystäväja tukihenkilötoiminnassa toista senioria tavattiin eniten kuljettamalla häntä hoitamaan vaikkapa kauppatai postiasioita. Toimivien Senioreiden toimintaa ovat monipuolinen ystävätoiminta, kuten tiistai-, seurapeli-, skype-ystäväja lounaspiirit. He toimivat vielä kodin ulkopuolella mm. 27 Vanhustyö 2 • 2016 • SLOW GO -seniorit (noin 70 84 v.) hiljentävät jo toimintavauhtiaan. • NO GO -senioirt (noin 85 v ja sitä vanhemmat) ovat luopuneet lähes kaikesta ulkopuolisesta toiminnasta. Tunteja näihin käytettiin 1080 tuntia. Taloudelliset resurssit supistuvat. Tätä kuljetusapua annettiin kaikkiaan 195 kertaa. Lisäksi lukuisten toimijoiden seminaareissa pidettiin esityksiä vanhustyöstä ja yhdistyksen toiminnasta. Valintamahdollisuudet ovat vähäisiä. Tässä vaiheessa puoliso on jo usein kuollut. Liiku turvallisemmin kotona! www.hissiporssi.fi KOTIHISSI helpottaa elämää ja mahdollistaa turvallisen kotona asumisen! • Porrasja pystyhissit • Lyhyet toimitusajat • Kotitalousvähennys hyödynnettävissä Ota yhteyttä – kerromme mielellämme lisää! Puh. Terveyden ja kunnon ylläpitäminen muodostuu tärkeäksi, samoin riittävä liikunta ja monipuolinen, ravitseva ravinto. Levätään päivälläkin. Tässä vaiheessa ikääntyneellä on jo monia sairauksia. Ravintoon valitaan nyt hieman rasvaisempia ja rikaskalorisia ruokia kuin ennen. Pienryhmät kokoontuivat 477 kertaa. Monipuolisen kulttuurin pariin veivät puolestansa esimerkiksi Matkoja maailmaan-, maalaus-, kirjaja omakuvapiirit. Matkat ovat rentouttavia lomamatkoja. 020 743 2010 Hissipörssi Yhtiöt Oy. Liikanen painottaa, että jopa pelkästään korttelija tai oman taloyhtiön pohjalta tapahtuva säännöllinen sosiaalinen toiminta voi saavuttaa SLOW GOJA NO GO -seniorit, jotka ovat syrjäytyneet sosiaalisesta, kulttuurisesta ja yhteiskunnallisesta toiminnasta. Toimivat Seniorit Vuonna 2015 yhdistykseen kuului 58 jäsentä. Ikääntynyt alkaa viihtyä yhä paremmin kotona. Retki-, rantasaunaja liikuntapiirit edellyttävät kodista irtautumista, muiden ihmisten tapaamista ja sosiaalista vuorovaikutusta. Elämänhallinta on heikentynyt ja ollaan yhä enenevässä määrin riippuvaisia ulkopuolisesta avusta. Yhdistys osallistuu varsin aktiivisesti myös yhteistyökumppaneiden toimintaan ja erilaisiin ulkopuolisiin tapahtumiin. Fyysinen kunto alkaa rapistua
Hän kertoo, että yhteisöjen ikäja sukupuolirakenne on muuttunut nuorten, erityisesti nuorten naisten, siirtyessä koulutuksen ja työn perässä kasvukeskuksiin. Luontoja kulttuuriympäristö muodostavat arktisen alueen ikääntyneen väestön hyvinvoinnin kulmakiven. Tutkimusten perusteella on odotettavissa, että arktisella alueella ikääntyneen väestön sairastuvuus lisääntyy. Alueen erityispiirteitä ovat haastavat luonnonolosuhteet, pienet kyläyhteisöt ja pitkät välimatkat yhteisöjen ja palveluiden välillä. Välillisesti ilmastonmuutos muuttaa perinteistä elämäntapaa, mikä heijastuu henkiseen hyvinvointiin, Päivi Naskali summaa. – Venäjällä sen sijaan eliniän odote on hyvin alhainen ja vanhukset ovat käytännöllisesti katsoen yhteisön tarjoaman avun varassa. Sillä on kuitenkin myös konkreettisia terveyteen liittyviä seuraamuksia. Professori Päivi Naskali Lapin yliopistosta kertoo, että Pohjoismaiset hyvinvointivaltiot ja Kanada velvoittavat kunnat tarjoamaan palveluita yhtenäisesti eri puolilla maata. Hyvinvointi-Suomessakaan hoivapalvelut eivät pysty täysin vastaamaan arktisen alueen ikäihmisten tarpeisiin. Ikääntyneiden ihmisten asema eroaa merkittävästi valtiosta riippuen. Heistä noin 10 % kuuluu alkuperäiskansoihin, joita Suomen Lapissa edustavat saamelaiset. Ennen kaikkea tarvitaan poliittista tahtoa valtakunnallisella ja paikallisella tasolla, jotta tarpeisiin voidaan vastata yksilöllisesti myös tulevaisuudessa, sanoo Päivi Naskali lopuksi.. Norjaa koskevan tutkimuksen perusteella myös ikääntyneet ihmiset muuttavat kaupunkeihin aikaisempaa aktiivisemmin. Ikääntyneiden ihmisten hyvinvointi Arktisella alueella Suomen, Ruotsin Norjan, Pohjois-Venäjän ja Kanadan tutkijoiden yhteisessä projektissa on perehdytty ikääntyneen väestön asemaan arktisella alueella. Kylät tyhjenevät – Ikäihmisten hyvinvointia heikentävät tekijät voidaan jakaa kolmeen ryhmään, jotka toki kytkeytyvät toisiinsa: yhteisöjen sosiaalisen rakenteen muutos, ilmastonmuutos sekä valtiollisen ikäpolitiikan tuomat muutokset, sanoo Naskali. Ilmastonmuutos vaikuttaa elämäntapaan Arktisen alueen kannalta luontoympäristön raju muutos ilmastonmuutoksen seurauksena on asia, johon etelässä harvoin kiinnitetään huomiota. 28 PROJEKTI I kääntyneiden ihmisten suhteellinen osuus kasvaa arktisella alueella nopeasti, mikä johtuu osittain nuorten poismuutosta. Arkipäiväisiltä vaikuttavat tekijät kuten mahdollisuus päästä tuttuun metsään tai käyttää omaa kieltä ovat tärkeitä henkisen vireyden ja toimintakyvyn ylläpitäjiä niin Pohjois-Norjassa, Tornionjokilaaksossa kuin Vepsänmaalla. Lämpötilan rajut muutokset lisäävät onnettomuusriskiä ja infektiotauteja ja muuttavat ekosysteemiä. Arktinen tarkoittaa napapiirin pohjoispuolista aluetta, jossa asuu noin neljä miljoonaa ihmistä. Teksti: Herttakaisa Kettunen, Päivi Naskali – Tyhjenevään kylään jääminen vähentää sosiaalisia suhteita ja yhteisöön kuulumisen tunnetta. – Esimerkiksi grönlantilainen iäkäs nainen kärsii niin henkisesti kuin fyysisesti siitä, ettei voi noudattaa perinteistä ruokavaliotaan sen menetettyä asemansa kulttuurin länsimaistumisen seurauksena. – Ilmastonmuutos on vaikeuttanut perinteisten elinkeinojen kuten poronhoidon harjoittamista. Ilmaston lämmetessä etelästä leviävät hyönteiset tuovat uusia tauteja. Tämä on erityisen merkityksellistä alkuperäiskansojen ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin kannalta; esimerkiksi saamelaisten elämäntapa on perustunut eri ikäryhmien aktiiviseen osallistumiseen poronhoitoon, yhteisöt ovat olleet tiiviitä ja vanhuksia on kunnioitettu vähemmistökulttuurin perinnön siirtäjinä. – Arktisten yhteisöjen ikääntyneiden ihmisten hyvinvointitarpeista tarvitaan lisää tietoa. Tutkimuksen mukaan asiakaskeskeinen hoiva ei aina toteudu, vaikka kunnallisiin ikästrategioihin on kirjattu hyviä arvoja ja kauniita periaatteita, Päivi Naskali sanoo. Yhteisöjen hajoaminen merkitsee ikääntyneiden ihmisten yksinäisyyden, turvattomuuden ja masentuneisuuden lisääntymisenä, toteaa Päivi Naskali
Mitä kansalaistoiminta on. Kuntien lakisääteinen velvollisuus sosiaalija terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen on nostanut järjestöjen ja vapaaehtoistyön roolin täydentävästä samanarvoiseksi palvelun tuottajaksi. Uusi sosiaalihuoltolaki (2014) velvoittaa parantamaan yhteistyötä sosiaalihuollon ja kunnan eri toimialojen sekä muiden toimijoiden välillä. (Eskola & Kurki 2001,17.) Kansalaistoiminnan merkitys on ollut suuri hyvinvointiyhteiskuntamme kehittymisessä. Hän on väitellyt vapaaehtoistoiminnasta ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon diakoniatyöstä vuonna 2004. Julkinen sosiaalija terveydenhuolto on kohdellut kansalaistoimintaa ja vapaaehtoistyötä vaihtelevasti. Kansalaistoiminnan katsotaan edellyttävän useamman henkilön panosta. Toiminnan avulla ihmiset ovat yhteydessä toisiinsa parantaen toistensa hyvinvointia ja elämänlaatua. K ansalaisyhteiskuntakäsite kokoaa sisälleen vapaaehtoistoiminnan, järjestöjen tekemän työn ja poliittisen omaehtoisen toiminnan. Sana yhteiseksi hyväksi on tärkeä, koska esimerkiksi serkun auttaminen taloremontissa ei ole kansalaistoimintaa. Pirjo Helminen, lehtori Diakonia-ammattikorkeakoulu Me kaikki tarvitsemme yhteyttä toisiin ihmisiin vapaaehtoistoiminta koulutuksessa ja toiminnassa. Yeug on laajentanut tutkimusalaansa laajemmin lähimmäisyyteen, hyvinvointivastuun jakaantumiseen ja hyvään elämään. Myös ryhmähengellä vapaaehtoistoimijoiden kesken on merkitystä. Aaro Harju (2010,10) määrittelee kansalaistoiminnan ihmisen aktiiviseksi toiminnaksi itsestä ulospäin, yhdessä toimimiseksi ja yhteiseksi hyväksi. Suomalaisesta vapaaehtoistoiminnasta Pohjoismaat hoitavat valtion ja kuntien kautta sellaisia palveluja, joita muualla Euroopassa hoidetaan katolisen kirkon tai vapaaehtoisjärjestöjen tai perheen toimesta. Vapaaehtoistyön rooli on nähty kuntien tekemää työtä tukevana tai täydentävänä. Tutkimukseen osallistuneilla haastatelluilla vapaehtoisilla oli toiveita konkreettisesta toiminnasta, sosiaalisista kontakteista ja vuorovaikutuksesta, toiminnan tarjoamasta emotionaalisesta palkitsevuudesta, mielihyvästä ja ilosta ja halu auttaa toisia. Suoritus voi olla yksilöllinen. Myös kotipalvelut, neuvolatoiminta, vammaishuolto ja päihdetyön eri muodot ovat saaneet alkunsa kansalaistoiminnasta (Ruohonen 2003, 43–45.). Käsite on syntynyt vastakohdaksi julkisen ja taloudellisen toiminnan edellyttämälle yhteiskunnalliselle toiminnalle. Väitöstutkimuksessaan Yeung (2004) toteaa, että vapaaehtoismotivaatiossa korostuu sosiaalisten kontaktien kaipuu sekä sosiaalisten suhteitten antoisuus toimintaan sitoutumisessa. Osa sosiaalipalveluista on syntynyt järjestöjen toiminnasta. Yeung romuttaa käsityksen, jonka mukaan vapaaehtoistyö kiinnostaisi vain iäkkäitä naisia. Kansalaisyhteiskunnalla on oma roolinsa sosiaalisen pääoman luomisessa. Henrietta Grönlundin väitös “Volunteerism as a mirror of individuals and society: reflections from young adults in Finland” (2012) osoittaa, että vapaaehtoistoiminnan rooli ja asema suomalaisessa yhteiskunnassa kietoutuu vahvasti yhteen tasa-arvoa korostavien kulttuuristen arvojen kanssa Grönlund kysyy saamiensa tulosten pohjalta, onko vapaaehtoissektorista tulossa tasa-arvon, huolenpidon, vapauden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden siis perinteisten suomalaisten arvojen keidas tai turvavyöhyke, kun yhteiskunnassamme muuten vallitsevat kilpailukyvyn ja tuottavuuden tavoitteet. Vapaaehtoistoiminnan luonteva paikka ovat olleet järjestöt ja erityisesti erityisjärjestöt, joissa on kehitetty erilaisia toimintoja ja menetelmiä. Esimerkiksi lastenkotien historia pohjaa rouvasväen yhdistysten alulle panemaan toimintaan. 29 Vanhustyö 2 • 2016 Vanhustyön johtajat Vanhustyön johtajat kirjoittavat tällä palstalla vanhustyöhön liittyvistä ajankohtaisista ja kiinnostavista asioista. Tämän yhteistyön tavoitteena on edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta; vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta; turvata yhdenvertaisin perustein tarpeenmukaiset, riittävät ja laadukkaat sosiaalipalvelut sekä muut hyvinvointia edistävät toimenpiteet; edistää asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa vapaaehtoispanos suuntautui kulttuuriin ja liikuntaan kun taas Keskija Etelä-Euroopan maissa se kohdistui hyvinvointipalveluihin (Helander ja Laaksonen 1999, 61–62). Anne Birgitta Yeung on tutkinut väitöskirjassaan altruismia eli muiden ihmisten auttamista
Sukula säestää lauluja kitaralla ja haitarilla. Laulun voimalla Jaakko Sukulan innostus lauluhommiin alkoi, kun eräs kerhossa kävijä kysyi voisiko muitakin hengellisiä lauluja ottaa ohjelmistoon. Näin sai alkunsa Hyvän Tuulen Tuvan laulajat eli HTT. Lauluvihkoja on nykyisin käytössä kuusi, joista yhdessä on hengellisiä lauluja. Myös muita muusikoita on ollut mukana aina 1990-luvun lopusta lähtien. Roselius säätiön saamilla lahjoitusvaroilla perustettiin palvelukodit Tuusulassa Hyrylään, Jokelaan ja Kellokoskelle. 30 R oselius säätiö, Tuusulan Evankelis-luterilaseurakunta ja Tuusulan kunta kiinnostuivat 1990 luvun alussa Tampereella alkaneesta ”Mummon kammari” toiminnasta. Joka kuukauden ensimmäisenä torstaina lauletaan hengellisiä lauluja muina torstaina kansanlauluja, lastenlauluja, iskelmiä ja ”fiftareita” (50luvun lauluja) aikaisemmin laulettiin enimmäkseen hengellisiä lauluja. Silloin kun joku laulu tuo muiston mieleen, osallistuja saa ottaa tilaa ja käydä musiikin herättämiä muistojaan läpi. Koulun jälkeen hän laulatti armeijassa ja myöhemmin Reserviupseerikerhossa. Teksti ja kuva: Pirjo Helminen VAPAAEHTOISTOIMINTA. Vastaavanlaista toimintaa haluttiin myös Tuusulan Hyrylään. Vuonna 1996 Sukulaa kysyttiin Riihikallion toimipisteen laulukerhon vetäjäksi Hyvän Tuulen Tuvalle. Jaakon musiikkiosaaminen tuli esille jo Keravan oppikoulussa, jossa hän laulatti koulukavereitaan. Sukula on huomioinut sen, että ”jos ryhmässä on henkilö, joka katsoo yhteen paikkaan, hän alkaa musiikin myötä elämään”. Musiikki toimii näin muistelutyön välineenä. Hyvän Tuulen Tuvassa kokoonnutaan talviaikaan maanantaista perjantaihin ja kesällä toiminnassa pidetään taukoa. Nyt mukana säestämässä on kiYksittäisen toimijan tarina: 20 vuotta vapaaehtoistoiminnassa Yksi vapaaehtoistyön toimijoista on tuusulalainen Jaakko Sukula (80). Toiminnan alkuvaiheessa Jaakko Sukula toimi kirkkovaltuuston puheenjohtajana. Hän kertoo vapaaehtoistoimintansa alkuvaiheista, jolloin Tuusulan seurakunta oli saanut yksittäiseltä lahjoittajalta omaisuutta, joka tuli sijoittaa hyvään tarkoitukseen. Musiikki ja laulu ovat pitäneet Sukulaa liikkeellä koko elämän. Sukula jäi eläkkeelle Hyrylän koulun rehtorin tehtävästä vuonna 1995
Hyvän Tuulen Tupa on Sukulalle rakas paikka, jonka läheisyydessä hän on viettänyt osan lapsuuttaan, nuoruuttaan ja aikuisuuttaan. Haitaria ja rautalankaa, 350 euroa / tarjous! Yhteislaulut ja ilmapallot kaupan päälle. Ota yhteyttä myös, jos kaipaat apua projektiisi sopivan taiteilijaohjaajan etsinnässä! Hae tukea ikäihmisten ja nuorten yhteiselle taideprojektille!. Oppilaitokset ja vapaaehtoistyön opetus Koska vapaaehtoistoiminnasta on tullut olennainen osa sosiaalija terveysalan palveluja, niin siihen liittyvää osaamista tulee kehittää myös osana sosiaalialan korkeakouluopintoja. Katso ohjeet hakemisesta: www.nuori.. Ryhmä on avoin ja sinne on vapaa pääsy. 050 539 4555, riikka.astrand@nuori.. mennessä. Hakemukset tulee jättää 20.4. Sukula aloitti opetustyönsä vuonna 1968 Riihikallioon valmistuneessa uudessa kansakoulussa. Haastattelun lopuksi Sukula toteaa, että laulu on lahja, joka paranee käytössä. Oppilaita tuli mukaan koko Tuusulan alueelta. Kävijöitä HTT kerhossa on 25–30 viikoittain. Pääkaupunkiseudulla ammattikorkeakoulut ja vapaaehtoistoiminnan organisaatiot toimivat yhdessä vapaaehtoistoiminnan opinnollistamiseksi ja keskinäisen yhteistyönsä kehittämiseksi. Useat suomalaiset järjestöt, myös Vanhustyön keskusliitto, ovat ehdottaneet, että vapaaehtoistoiminta otetaan opetussuunnitelmiin, koska vapaaehtoistoiminnan käsittely opetuksessa hyödyttää niin alalle opiskelevia nuoria kuin koko yhteiskuntaa. Metropolia AMK:n vastuulla on ESR-rahoitteinen Verkkovirta-hanke (2015–2017), jossa kehitetään erityisesti vapaaehtoistoiminnan opinnollistamista. Sukulan aikana kouluun perustettiin musiikkiluokat vuonna 1980. Ota yhteyttä! Valto Savolainen puh: 040-5466953 valto@pressankatit.fi www.pressankatit.fi/VanhaRauta.php Lasten ja nuorten säätiö kannustaa suunnittelemaan nuorten ja ikäihmisten yhteisiä taideprojekteja. Projektissa nuorten ja ikäihmisten tulee olla mukana tasavertaisina tekijöinä. Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluista Laurea AMK lähtee siitä, että jokaisella heiltä valmistuvalla tulee olla kokemusta vapaaehtoisuudesta, Metropolia AMK on kehittänyt vapaaehtoistoiminnan oppimista useissa eri hankkeissa ja Diakonia-ammattikorkeakoulu (DIAK) on palkannut määräaikaisen vapaaehtoistyön koordinaattorin. Vapaaehtoistoiminnan organisaatiot ovat perustaneet pääkaupunkiseudulla yhteistyöverkosto Valikon, joka toimii työryhmänä oppilaitosyhteistyön kehittämiseksi. 31 Vanhustyö 2 • 2016 taransoittaja. (Sosiaalija terveysviesti 1/ 2011, 8). /myrsky/100-vuotta-nuoruutta Lisätietoja Riikka Åstrand, kotimaan toiminnan päällikkö, Lasten ja nuorten säätiö, puh. Hänet valittiin sittemmin koulun rehtorin virkaan, jossa hän toimi vuoteen 1995 saakka. Hän toteaa saavansa vapaaehtoistyöstä voimia ja elämäniloa. Sukula on ollut mukana vapaaehtoistoiminnassa koko eläkkeellä oloaikansa eli 20 vuotta. Mukana ovat kaikki taiteenalat teatterista ja kuunnelmista sirkukseen ja elokuvaan. Sata vuotta nuoruutta -teemarahoitus on osa Suomi 100 -juhlavuoden toimintaa, ja projekteissa tuotetut esitykset ja näyttelyt näkyvät juhlavuoden aikana joka puolella Suomea
Kymmeneen vuoden aikana Eila ei koe rikosten olleen kertaakaan samanlaisia. – Monta kertaa huomaa puhelun loputtua, että uhri ei halunnut muuta, kuin että joku kuuntelee. Tarvittavan tiedon löytää nopeasti ja helposti eikä Vapaaehtoisten arki rikosuhripäivystyksessä Teksti ja kuvat: Annukka Timonen Vapaaehtoiset ovat yksi Rikosuhripäivystyksen tukipilareista. Ennen ihmiset eivät soittaneet kertoakseen, että ”minulle tulee 200 tekstiviestiä päivässä”. Siinä huomaa, että on pystynyt auttamaan toista, sanoi Eila. Puhelinpäivystäjänä toimiva Eila kokee ihmisten auttamisen ja ongelmien ratkomisen haasteellisena. RIKUn kaksi vapaaehtoista kertovat, mikä sai heidät lähtemään mukaan toimintaan. Kaikkea asioita ei aina tiedä ja välillä uhrille joutuu toteamaan, että kaikki voitava on tehty. tietoa tarvitse enää etsiä papereista, Eila sanoi. – Netistä saa paljon tietoa. Teknologia on myös helpottanut vapaaehtoisen työtä. Uhrien auttaminen ei aina kuitenkaan onnistu. Myös tekniikan kehittyminen on vaikuttanut rikoksien muotoon. Tuula toimi RIKUn vapaaehtoisena lähes 20 vuotta! VAPAAEHTOISTOIMINTA. – Aina tulee uusia rikoksia, jopa sellaisia joista ei ole koskaan aiemmin kuullutkaan. Kotirauhan rikkomiseksi luokitellut ”tekstiviestipommit” aiheuttavat uhrille usein ahdistusta ja stressiä. Hän toimi ensin vapaaehtoisena rikosten sovittelijana, kunnes löysi RIKUn toiminnan. Kiitosta kuitenkin tulee ja palkitsevaa on huomata, että oli kyseessä mikä rikos tahansa kuunteleminen on tärkeintä. Puhelun alussa uhri saattaa olla hädissään ja hyvin itkuinen, mutta puhelun lopussa hän naureskelee. RIKUn vapaaehtoiset kohtaavat työssään rikoksen uhreja, jotka ovat kokeneet muun muassa väkivaltaa tai vainoamista. 32 P erhepäivähoitajana työskentelevä Eila, 53, toimi Turun RIKUn toiminnassa yli 10 vuotta. Häiriköinti on muuttunut useiden puheluiden sijaan monien tekstiviestien lähettämiseksi. Esimerkiksi tekstiviestien lähettäminen. Mutta miten vapaaehtoiset itse kokevat työnsä ja miten toiminta on muuttunut. Aina erilaiset puhelut sekä lyhyessä ajassa selvitettävät rikokset saavat välillä vapaaehtoisenkin ihmettelemään
Veteraanin perintö elää myös siunaustilaisuuksissa, jolloin yhdistyksen vapaaehtoistoimijat laskevat havuseppeleen veteraanin hautakummulle. Tukihenkilönä toimimisen Tuula tuntee omakseen. Sosiaalineuvojatoimintaa on ylläpidetty vuodesta 2004 ja hyvien kokemusten perusteella sitä jatketaan. Vaikka uhrien tarinat ovat rankkoja ja henkisesti haastavia, heiltä saatu kiitos auttaa jatkamaan. Sotaveteraanipiirien sosiaalineuvojat ovat alueidensa asiantuntijoita yhdessä toiminnanjohtajien kanssa. Yhdistyksissä on vielä 13 000 tunnuksen omaava varsinaista veteraanijäsentä, 11 000 puolisoja leskijäsentä sekä lähes 30 000 kannattajajäsentä. Ihmisten auttaminen ja toisten asioista huolehtiminen on tuttua. Sotaveteraaniviikkoa nyt 50. He auttavat erilaisten hakemusten teossa ja opastavat veteraaneja ja heidän läheisiään heitä koskevissa asioissa. 33 Vanhustyö 2 • 2016 Monta kertaa huomaa puhelun loputtua, että uhri ei halunnut muuta, kuin että joku kuuntelee. Liitto jakautuu 22 sotaveteraanipiiriin, joissa on liki 350 yhdistystä. Kerran sain jopa enkelikortin. Tukihenkilö auttaa viemään asioita eteenpäin Ennen näyttelyiden järjestäjänä toiminut Tuula, 76, aloitti vapaaehtoisena lähes 20 vuotta sitten. Kielitaitonsa ansiosta Tuula on pystynyt auttamaan myös muun muassa venäjänkielisiä uhreja. Liiton 30 000 kannattajajäsentä omilla tavoillaan ja mahdollisuuksillaan pyrkivät auttamaan silloin, kun askel lyhenee ja yksinäisyys ympäröi elämän ehtoota. Viikko on vuodesta 1967 ajoitettu talvisodan päättymispäivän mukaan. – Uhrit ovat kauhean kiitollisia. Kyseinen raiskaaja tuli vastaan toisessakin oikeudenkäynnissä. Uskon, että sieltä löytyy auttamisen ilo ja heidän perintönsä. Teille kaikille tuhansille vapaaehtoistyössä mukanaoleville; Kiitos, kaveria ei jätetä. Vaikka poliisi tai lakimiehet eivät ole tulleet Tuulalle tutuiksi, on hän pystynyt tunnistamaan samoja rikoksentekijöitä oikeudessa. Hän ehti jo istumaan vankilassa, mutta oli uusinut rikoksensa, sanoi Tuula. – Vastustin hirveästi ja sanoin, ettei se sovi minulle. S otaveteraaniviikosta on tullut perinne ja se on osa Suomen Sotaveteraaniliiton järjestötyön vuosikiertoa. – Tässä voi tehdä jotain toisten hyväksi. Hän kertoo ajautuneensa Helsingin RIKUn vapaaehtoistoimintaan vahingossa. Anni Grundström sosiaalisihteeri Suomen Sotaveteraaniliitto Veteraanityön vuosikymmenet – vapaaehtoisvoimin jatkuvuutta Suomen Sotaveteraaniliitto sen jäsenpiirit ja -yhdistykset viettivät maaliskuussa 5.-13.3. Yhdistystoimijasta vierellä kulkijaksi Sotaveteraaniliiton valtakunnallinen verkosto perustuu lähes kokonaan vapaaehtoistyöhön. – Ensimmäinen asiakkaani oli raiskauksen uhri. Asiakas antaa aina ymmärtää, kuinka paljon voi auttaa pelkällä hiljaisella läsnäololla.. Sillä tiellä olen edelleen, naurahti Tuula. kerran. Lähes kaikissa yhdistyksissä on nimetty puheenjohtajien, sihteereiden, hallitusten jäsenten lisäksi veteraaniyhdyshenkilöitä ja erilaisten talkooryhmien vetäjiä. Hänen naapurinsa oli aluetoimiston työntekijä ja houkutteli Tuulan mukaan. Kuljetaan siis veteraanin vierellä, unohtamatta heidän ikääntyneitä puolisoita ja leskiä, pidetään toisistamme huolta. – Naapurini sanoi että tule edes koulutukseen ja katsotaan sitten. Tukihenkilöt joutuvat usein erilaisiin ja jopa yllättäviin tilanteisiin. Eräs veteraani kuvasi elämäänsä, ”kyllä se on niin, että jos mieli on maassa, eivät jalatkaan lähde liikkeelle.” Joten hyvät lukijat, voimmeko yrittää pitää veteraaniemme kuin muidenkin ikäihmisten mieli niin hyvänä, että jalat jaksaisivat lähteä liikkeelle
Yhdistyksellä on ollut vain yksi vakituinen työntekijä ja kaikki muut tekevät tätä työtä vapaaehtoispohjalta. – Tämä on vertaistukea senioreiden ehdoilla eli opetetaan juuri se, mitä osataan, Sirkka Leppänen sanoo. Sirkka kertoo yhdistyksen toiminnasta: – ENTER ry:n toiminta on vapaaehtoispohjalta tapahtuvaa vertaisopastusta. Opastajat eivät ole kaikkien alojen asiantuntijoita ja vertaisopastaja osaa sanoa, että en tiedä, opetellaan seuraavaksi kerraksi tai mietitäänkö yhdessä. 34 S irkka Leppänen Enterin vapaaehtoinen tietotekniikan vertaisopastaja toimi ryhmän luotsaajana. Myös tietokoneen ja netin ääreen voidaan kokoontua jakamaan asioita, harrastamaan ja muistelemaan – olemaan yhdessä ja saamaan ystäviä. Tietotekniikan ja kännykän käytön opastamiseen riittää, kunhan on perustaidot hallussa sekä avoin ja innostunut mieli. Lokakuussa 2015 yhdistys järjesti Ystäväpiiri-ryhmän aloitteleville tietokoneen käyttäjille. Teksti ja kuva: Herttakaisa Kettunen YSTÄVÄPIIRI-TOIMINTA. Myös opastusta kännyköille ja tablettilaitteille annetaan. Enterin opastajat antavat vertaistukea tietokoneen käyttöön yli 30 opastuspisteessä ympäri pääkaupunkiseutua. – Tämä kurssi ollut hyvä! Meille on selvinnyt, että tietotekniikan ja internetin maailma on loputon tie. Yksinäisyyden lievittämistä Ystäväpiiri-kokoontuminen päätettiin järjestää, koska moni aloitteleva tietokoneen tai tablet-laitteen käyttäjä voi tuntea olonsa yksinäiseksi, etenkin uuden laitteen edessä. Koko ajan löytyy lisää opittavaa, ryhmästä todetaan. – Tosin vuoden 2016 alusta saamme vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin toiseksi työntekijäksi. Ryhmäläiset kertovat, että yhdessä ollaan tutustuttu nettipankkien ihmeelliseen maailmaan, keskusteltu kotoa käsin Skypen välityksellä, perustettu ryhmän oma, salainen, Facebook-ryhmä sekä matkusteltu Google Earthin avulla. Hän on myös Ystäväpiiri-toiminnan koulutuksen käynyt ryhmänohjaaja. Tietotekniikan opiskelua Ystäväpiiri-ryhmässä ENTER ry on yhdistys eläkkeille siirtyneille ja siirtyville ihmisille, joita tietotekniikka kiinnostaa ja askarruttaa
Yuengin utkimus vuodelta 2001 todisti jo silloin, että kansalaisista osallistui ammattijärjestöihin n 60% ja harrastusja liikunta järjestöihin n 40%. Vapaaehtoistoimintaa edellyttää kykyä olla luotettava, säilyttää esillä olleet asiat salaisina, kykyä olla tasa-arvoinen autettavan kanssa ja myös mahdollisuutta sitoutua yhteistyöhön. Vapaaehtoisia löytyy urheilun, kulttuurin, sosiaalija terveysalan, nuorisoja harrastustoimintojen parista. Vapaaehtoistyön painotus voi olla moninaista: Kuka auttaa vanhusta kaupassa käynnissä, kuka siivouksessa, kuka seurustelee jne. Vapaaehtoistyö on aina moniäänistä ja siksi se on voimavara. Liikuttavaa oli, että kenenkään raporttivihossa ei ollut yhtään merkintää, koska he kaikki ajautuivat lopputulokseen, että toisen ihmisen auttaminen ei ole hyvä teko, vaan ihmisyyteen kuuluva osa. Kuitenkaan historiassa vapaaehtoistyöhön ei aina ole suhtauduttu maassamme täysin myönteisesti. Kerralliset vapaaehtoiset ovat yhtä tärkeitä, kun säännölliseen vapaaehtoistyöhön kirjautuvat. Vapaaehtoistyöntekijä on rinnalla kulkija, tavallaan ” käsikädessäkulkija” ainakin niissä tilanteissa, joissa kysymys on henkisestä auttamisesta. Järjestöille on käytännössä visainen paradoksi, miten saada tehty vapaaehtoistyö muunnetuksi numeroiksi, kun vapaaehtoisia ei oikeastaan saisi ”käskyttää” tilastojen tekoon. Pirkon pakina V apaaehtoisella järjestötyöllä on Suomessa vanhat ja vahvat perusteet. Luvuista puutuu kaikki satunnainen vapaaehtoistyö. Auttaminen ja osallistuminen ” asuvat” ihmisessä. 2000-lukua onkin pidetty vapaaehtoistyön ja sopimusten aikakautena. Sitä varten on kolmas sektori. Kuulen joskus, että ainakin eläkkeelle siirtyvillä on aikaa tai osaamista , mutta he eivät löydä kanavia tehdä vapaaehtoistyötä. Se opettaa erilaisuuden ymmärrystä ja arvostusta. Tilausta vapaaehtoistyölle on, tekijöitäkin on ja malleja löytyy. Vähitellen vapaaehtoistyö on myös ammatillistunut ja systematisoitunut. näyttöön. Liity mukaan vain joko pyytämään apua tai seuraa tai vastaamaan toiveisiin. He olivat auttaneet vanhuksia kauppa-asioissa, yleisessä asioinnissa, avanneet ovia, olleet ystävällisiä ja vaikka mitä...niitä tekoja, joista arjessa itse kukin välillä saa hyvää mieltä niin tekijänä kuin kohteena. Yhteiskuntamme taas luottaa vain tilastoihin ja ns. Vapaaehtoistyötä osin tilastoidaan,osin se on spontaania flash mobbia tai pop up`ia, jonka mitasta kenelläkään ei ole tietoa. Olennaista, että mitkään järjestelmät eivät tule esteeksi aidon vuorovaikutuksen syntymisessä. Ammattilaisten killat toimivat jo 1880-luvulla ja 1900-luvun taitteesta ovat käynnistyneet hiljalleen sosiaalija terveysalan järjestöt. Lisäksi avun tarvitsijat usein löytyvät läheltä: ehkä naapurista, vanhusten palvelukodeista tai eläkeläisten ryhmistä. Vapaaehtoistyö palkitsee, kun kokee olevansa tarpeellinen. 1970-80luvun taiteessa uskottiin kuntien palvelujen yltävän kaikkeen ja virallisesti julistettiin, ettei vapaaehtoistyötä tarvita palvelujen toteuttamiseen. 35 Vanhustyö 2 • 2016 Pirkko Lahti on psykologi ja Suomen Mielenterveysseuran entinen toiminnanjohtaja. Kuitenkin näkemys kääntyi pian jo lähes vapaaehtoistyön vaatimuksiksi. Nykyään puhutaan kolmannesta sektorista ja sen tuomasta vapaaehtoistyön voimasta. Yksinhuoltajat tarvitsevat asioiden hoitoon apua ja erilaisiin tapahtumiin kaivataan aina tekijöitä. Tein kerran kokeen, jossa pyysin viittä ihmistä kirjaamaan minulle kolmen kuukauden ajalta heidän tekemänsä hyvät teot muille ihmisille. Ihmisessä on syvällä myös halu auttaa, yhtä lailla kuin olla osallinen.Vapaaehtoistyö kasvattaa tietoa ja tunnetta: Oppii uusia asioita, jakaa tunnelmia ja on sosiaalisessa tilanteessa mukana. Vapaaehtoisuusvoimavara
Vaikka olet itse siinä ”liemessä”, niin pystyt vaikuttamaan ja toimimaan. Diagnoosia seurasivat raskaat hoidot. Me emme ole yhteiskunnassa turhia, vaikka olemmekin kuluttaneet varoja hoitoihin, Aaltonen toteaa. Vakava sairaus pysäyttää aina ja myös Tiinan ensimmäinen ajatus oli, että – Kaikki on loppu ja minä kuolen. Tiina Aaltonen kuvailee, kuinka monille äideille on erityisen rankkaa sairastua syöpään. Minua ajaa ajatus siitä, että me syöpään sairastuneet teemme, me osaamme ja pystymme itse. Moni muukin on kokenut ihan saman. Hän kertoo kuinka hän hoitopolun alettua leikkauksineen ja sytostaattihoitoineen tapasi nettien keskustelupalstoilla ja hoitoa antavissa paikoissa muita sairastuneita. Monesti päällimmäisenä on suuri huoli lasten ja perheen selviämisestä. – Esimerkiksi, kun ajattelen omaa äitiäni, joka suri niitä kaikkia menetyksiä joita ikääntyminen vei mennessään. Moni äiti kokee, että hänen pitää olla vahva lastensa vuoksi. Hän suri kuulon ja näön menettämistä ja sitä että tasapaino heitteli. Teksti: Herttakaisa Kettunen Kuva: Jaanis Kerkis Tärkein asia on se, ettei pidä jäädä odottamaan, että joku tulee tarjoamaan apua. – Samaa voi miettiä myös ikäihmisten suhteen. VERTAISTUKI. Ja siksi perustettiin Siskot – syöpäkuntoutujat ry tukemaan syövästä kuntoutumista ja tukemaan naisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Some-ryhmästä tukea Siskot ovat yhteydessä toisiinsa sekä Facebookissa että kasvotusten. – Ymmärsin, että minä olen jo lähemmäs 50, ja sitten tapasinkin 30-vuotiaita rintasyöpään sairastuneita pienten lasten äitejä. Esimerkiksi FB-ryhmissä kysyvä yleensä saa vastauksen keskellä yötä, hyviin uutisiin on tarjolla ”peukuttajia” ja huonoihin uutisiin on tarjolla lohdutusta ja olkapäitä. Hekin ovat panneet kortensa kekoon, eikä heitä pitäisi kohdella painolastina tai minään kulueränä. – Tärkein asia mielestäni on se, ettei pidä jäädä odottamaan, että joku tulee tarjoamaan apua. Vanhukset saattaisivat tarvita tähän ”assistentin”, ja tähän vapaaehtoiset apurit voisivat osallistua: neuvoa ikäihmisiä tietokoneen käytössä ja tarvittaessa vaikka kirjoitella heidän puolestaan. Siskot – matka jolle kukaan ei halunnut Siskot ry on syöpään sairastuneiden naisten yhdistys, joka toimii täysin vapaaehtoisvoimin. 36 G raafikko Tiina Aaltosella todettiin rintasyöpä vuonna 2011. Yhdistys haluaa luoda uusia käytäntöjä, joiden avulla kenenkään sairastuneen ei tarvitse kokea olevansa yksin. Vertaistuki tärkeää Tiina Aaltonen tekee vapaaehtoistyötä Siskojen parissa, koska on itse samassa jamassa eli tietää omakohtaisesti, mistä kaikessa on kysymys. Tiina Aaltonen miettii, että samanlainen vertaisja ryhmätuen areena voisi olla paikallaan ikääntyneille ihmisille. Vertaisryhmän ja -keskustelun avulla hänkin olisi huomannut, ettei ole yksin tilanteessaan. – Tajusin, että itseasiassa minullahan on asiat ihan kohtuullisen hyvin, hän muistelee. Eikä ole niin kiusallista tai ikävää asiaa, ettei sitä viitsisi muilta kysyä. – Siksi on tärkeää, että on joku paikka, jossa voi tavata ja keskustella ihmisten kanssa, jotka ovat samassa tilanteessa ja kokeneet saman, hän huudahtaa. Siskot tekevät työtään vapaaehtoisvoimin ja minimaalisella budjetilla
Rintaliivien ja taiteen avulla kampanja toi vuoden aikana esille rintasyöpään liittyvät tunteet, hoidot sekä tähän asti varsin vähäiselle huomiolle jääneen vertaistuen tärkeyden. Syöpätutkimus ja -hoito ovat Suomessa maailman kärkitasoa. Yhteensä niitä kertyi lopulta lähes 5000, kaiken kokoisia ja värisiä. Miksi Siskot on perustettu. Yhdistys haluaa myös korostaa potilaan loppuvaiheen elämää helpottavan, oireita lievittävän ja ihmisarvoa kunnioittavan saattohoidon merkitystä.. Tämä Kanssasi-kampanjan keskeinen viesti saavutti kymmenet tuhannet suomalaiset vuoden 2014 aikana. On myös potilaita, jotka vaikeassa elämäntilanteessa eivät itse jaksa hakeutua tuen piiriin. Kampanja osoitti, että rintasyöpä koskettaa erittäin monia. Tavalliset naiset näyttivät tukensa pienellä teolla, lahjoittamalla omat rintaliivit kampanjan keräykseen. Teos oli syksyn ja talven aikana esillä Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, että syöpään sairastuneet potilaat tarvitsevat monenlaista tukea vielä pitkään diagnoosin ja hoitorupeaman jälkeen. Rintasyövän sairastaneet naiset tekivät tuhansista liiveistä koskettavan tilateoksen graafikko Tiina Aaltosen johdolla. Yhdistys haluaa luoda uusia käytäntöjä, joiden avulla kenenkään sairastuneen ei tarvitse kokea olevansa yksin. Yhä tänä päivänäkin moni kokee, ettei tarjolla oleva tuki ole joko riittävää, tarkoituksenmukaista tai helposti saatavilla. Kun Kanssasi-kampanja käynnistyi rintaliivien keräyksellä helmikuussa 2014, liivejä alkoi heti tulvia naisilta ympäri maata. Siskot ry keskittyy toiminnassaan aiheisiin, jotka ovat kaikille syöpään sairastuneille samat: pelot, toiveet, perhe-elämä, minäkuva, naiseus ja psyykkinen ja fyysinen jaksaminen. 37 Vanhustyö 2 • 2016 Rintasyöpään sairastuneilla on aina toivoa. Jokaisesta kampanjassa kerätystä liivistä Roche Oy lahjoitti kaksi euroa rintasyöpäpotilaiden vertaistukeen. Tautiin sairastumiseen liittyvät moninaiset tunteet pääsivät esille eriväristen rintaliivien kautta
Vuonna 2015 aloitetussa puhelinystävätoiminnassa vapaaehtoinen soittaa säännöllisesti ystäväpuheluja vanhukselle. Tukiystävä on juttukaveri, tukena ulkoilussa ja apuna asioinnissa. Tukiystävät kertovat saaneensa vanhuksesta tärkeän ystävän. Turun Seudun Vanhustuki ry:n Tukiystävätoiminnassa halutaan kehittää yhteistyötä omaisten kanssa. Vanhukset suosittelevatkin tukiystävän ottamista kaikille yksinäisille vanhuksille. Usein tukiystävät myös kuulevat vanhuksilta, kuinka toiminta täyttää tyhjyyttä. Lähes kaikki vanhukset kertoivat myös itse yksinäisyyden vähentyvän. Suurin osa omaisista on vanhusten lapsia. Omaiset ovat myös yhä harvemmin mukana vanhuksen luona tapahtuvien Tukiystävätoiminnan ohjaajan tekemien kotitai sopimuskäyntien yhteydessä. Lisäksi Tukiystävätoiminnan työntekijät kysyivät vanhusten ja vapaaehtoisten näkemyksiä. Omaiset ovat huomanneet vanhuksen yksinäisyyden lievittyneen ja toiminnan tuovan elämäniloa, vaihtelua sekä uutta sisältöä tuettavan elämään. Ilman tukiystävää ei moni pääsisi liikkumaan asunnon ulkopuolelle. VAPAAEHTOISTOIMINTA. Säännölliset kontaktit lisäävät turvallisuuden tunnetta. He kertovat olevansa vanhuksen kanssa yhteydessä useita kertoja viikossa. Vanhuksen muu ystäväpiiri on kaventunut, kun läTeksti: Nina Karuneva Kuvat: Anna Mäkinen Omaisyhteistyö vapaaehtoistoiminnassa Omaisten ja vapaaehtoisten osuus vanhustyön toimijoina tulee lisääntymään vanhusten määrän kasvaessa. Kokemuksia Tukiystävätoiminnasta Omaiset kokevat Tukiystävätoiminnan vanhukselle tärkeänä. Yhteisiä hetkiä odottavat molemmat. Omaisten aktiivisuus ystäväpyynnön tekijöinä on kuitenkin vuosien saatossa vähentynyt; pyyntö tulee yhä useammin vanhukselta itseltään tai kotihoidolta. Omaisten mielestä on tärkeää, että vanhus kohtaa heidän lisäkseen myös muita ihmisiä. Kehittämistyön aluksi kartoitettiin niiden omaisten, joiden läheisen luona kävi tukiystävä, näkemyksiä yhteistyötarpeista. Omaiset vanhusten arjessa 87 prosentilla Tukiystävätoiminnan vanhuksista on omainen. Vanhukset kokivat tukiystävät luotettavina ja heidän kanssa jaetaan ajatuksia sekä parannetaan maailmaa. Ilman tukiystävää ei moni pääsisi liikkumaan asunnon ulkopuolelle. Ulkoilu ja jutustelu ovat tapaamisissa tärkeintä. Usein omaiset ovat vanhuksen läheisin sosiaalinen verkosto. Tärkeintä kuitenkin on tunne, että on olemassa oma ystävä, joka välittää ja on vain vanhusta varten. 38 R AY:n rahoittamassa Tukiystävätoiminnassa vapaaehtoiset tukiystävät ovat vierailleet vuodesta 2004 yksinäisten vanhusten luona. Toiminta virkistää ja piristää vanhusta. Moni omainen koki toiminnan vähentävän heidän huoltaan vanhuksesta, ja he olivatkin kiitollisia ystävätoiminnasta. Ulkoilu ja jutustelu ovat tapaamisissa tärkeintä. Toimintavuosien aikana lähes puolet vanhusten omaisista on tehnyt ystäväpyynnön läheiselleen. Yleensä se maailma tuntuukin paranevan ja käynnin jälkeen mieli on hyvä ja virkistynyt. Huoli läheisestä painaa, sillä vanhuksen kunto heikkenee vääjäämättä iän myötä. Tukiystävän avulla myös vanhuksen ulkoilu on lisääntynyt. Suurin osa omaisista on ollut yhteydessä Tukiystävätoiminnan työntekijöiden, mutta vain noin 30 % vanhuksen tukiystävän kanssa. Heistä 85 % vastasi kyselyyn. Kartoituksen teki opinnäytetyönään sosionomiopiskelija Jonna Hyvärinen Turun Ammattikorkeakoulusta. Yhdistys on Vanhustyön keskusliiton jäsen. Vanhukset kertovat heille tukiystävän käynneistä ja odottavansa seuraavaa kertaa
Joskus tukiystävyys loppuu, kun omaiset ilmoittavat vanhuksen siirtyneen sairaalahoitoon. Vanhukset eivät halua olla taakkana omaisille. Moni vapaaehtoinen on kiintynyt niin vanhukseen, että haluaa käydä tapaamassa vaikkei kanssakäyminen enää onnistu. Tämä asettaa raamit vapaaehtoistoiminnan omaisyhteistyölle, sillä niin vapaaehtoista kuin työntekijöitä sitoo vaitiolovelvollisuus. 39 Vanhustyö 2 • 2016 heisiä on kuollut tai kunto molemmilla rapistunut niin, ettei yhteydenpito enää onnistu. Seuraava askeleemme on omaistenilta, missä käsitellään kartoituksissa esiin nousseita kysymyksiä yhdessä omaisten kanssa.. Tukiystävä pitää vanhusta kädestä ja on läsnä. He soittavat puolin ja toisin lähinnä äkillisistä muutoksista toiminnassa. Olemme toiminnassamme lisänneet viestintää omaisille vanhusten kautta. Vanhuksen luokse jätetään muun muassa sopimus tukiystävätoiminnasta sekä tuettavan käsikirja, jossa kerrotaan esimerkiksi toimintaperiaatteet ja työntekijöiden yhteystiedot. Tärkeänä he pitivät tietoa, jos toiminta ei suju tai läheisen tilassa tapahtuu muutosta ja havaitaan lisätarvetta palveluihin. Sekä vanhus että hänen omaisensa kantavat yleensä huolta toisistaan, mutta yksityisyyttä varjellaan puolin ja toisin. Omaisyhteistyötä vapaaehtoistoiminnassa ei usein nosteta esille. Heitä kuitenkin askarruttaa, kuka ja miten toimintaa valvotaan sekä miten toiminnan turvallisuus ja riskit on huomioitu. Häntä ei kutsuta jättämään hyvästejä. Surutyö tehdään yksin, Tukiystävätoiminnan työntekijöiden ja muiden vapaaehtoisten tuella. Useat tukiystäväsuhteet kestävät vuosia. Vanhukset saavat päättää voiko omainen osallistua työntekijän tekemille kotikäynneille, mitä merkintöjä päiväkirjaan tehdään sekä kenelle ja mitä hänen asioistaan saa kertoa. Jotkut tukiystävät ovat vaihtaneet puhelinnumeroita omaisen kanssa. Vapaaehtoinen menettää hyvän ystävän ja jää ulkopuoliseksi. Näin omaiset saavat tiedon muun muassa milloin tukiystävä on käynyt ja tulee seuraavan kerran. Omaisyhteistyön kehittäminen Omaiset ovat tyytyväisiä yhteydenpitoon Tukiystävätoiminnan työntekijöiden kanssa. Omaisyhteistyö on tukiystävän kohdalla tarkoittanut lähinnä vanhuksen luona päiväkirjan täyttöä. Vanhus saa säännöllisesti myös jäsenlehtemme
On ilahduttavaa, että vapaaehtoistoiminta kiinnostaa myös ikääntyneitä ihmisiä. Tilaisuudet pidetään 5.4. Kilpailun säännöt löytyvät nettisivuiltamme vtkl.fi>Kampanjat>Vanhustenviikko. Helsingissä, 8.4. Turussa ja 14.4. Voimaa vapaaehtoistoiminnasta V apaaehtoistoiminnalla on ollut suomalaisessa yhteiskunnassa iso merkitys ja arvo. Pauligin Paula vierailee kaikissa aluetilaisuuksissa. Osaa väestöstä kannustaa toimintaan se, että on luotu paikkoja, tilanteita ja organisaatioita, joissa vapaaehtoistoimintaan on helppo osallistua. Palkinto on jaossa nyt yhdeksättä kertaa. Huhtikuussa Pauligin Paula ja Vanhustyön keskusliitto tarjoavat vielä juhlakahvit ryhmiin osallistuneille iäkkäille ihmisille ja heidän läheisilleen viidellä paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Tampereella, 12.4. Sen avulla halutaan kannustaa vanhustyön menetelmien kehittämiseen ja nostaa vanhustyön arvostusta. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa ja se myönnetään hyvälle vanhustyön teolle tai hankkeelle. 40 Keskusliitto tiedottaa Satu Helin toiminnanjohtaja TERVE-SOS 2016 Seinäjoella 18.–19.5. Helsingissä pidettyyn juhlaseminaariin 1.4. Vanhustyön keskusliitto ja Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ovat jakaneet Vuoden vanhusteko -palkintoa vuodesta 2008 alkaen. Hakemus lähetetään Vanhustyön keskusliittoon sähköisenä tai kirjallisena osoitteella leena.valkonen@vtkl.fi tai Leena Valkonen, Vanhustyön keskusliitto, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. E loisa ikä -avustusohjelma on mukana tapahtumassa näyttelyosastolla. Malli on kehitetty Vanhustyön keskusliitossa iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden lievittämiseksi. Huhtikuussa vietetään Ystäväpiiri-toiminnan 10 vuosijuhlaa. Yksinäisyys lievittyy Ystäväpiiri-ryhmässä – 10 vuotista toimintaa juhlitaan huhtikuussa V anhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminta on lievittänyt ja vähentänyt iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä jo 10 vuotta. osallistui noin 200 henkeä. Oulussa.Tapaamisten teemana on Aitoja kohtaamisia kahvin äärellä. Esimerkiksi järjestöt ovat luonteva kanava etsiä itselle sopivaa toimintaa. Vanhustyön keskusliitossa vapaaehtoistoiminta on luonteva osa sekä liiton että jäsenjärjestöjen toimintaa. Näistä voit lukea lisää tämän lehden sivuilta. Monet tekevät vapaaehtoistoimintaa ilman organisaatioiden tukea esimerkiksi naapuriapuna. Kuopiossa, 6.4. Aurinkoista alkavaa kevättä!. Hyvät toimintamallit etsinnässä – hae Vuoden vanhusteko 2016 -palkintoa V anhustyön keskusliitto ja Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen etsivät ehdokkaita Vuoden vanhusteko 2016 -palkinnon saajaksi. Heiltä löytyy myös halua ja aikaa toisten auttamiseksi. Olemassa on monia hyviä yhteistyömalleja vapaaehtoistoiminnan järjestämiseksi. Samoin vapaaehtoisia kannustetaan mukaan SeniorSurf-toimintaan sekä VTKL:n Senioritoimintaan. Esittelyssä osastolla on Vanhustyön keskusliiton ohjelmakoordinaatio ja osahankkeita. Lisäksi Vahvike-aineistopankista, www.vahvike.fi, löytyy monenlaista materiaalia myös vapaaehtoistoiminnan ja muun viriketoiminnan tueksi. Ikääntyneillä ihmisillä on valtavasti osaamista ja monenlaisia taitoja eteenpäin jaettavaksi. Hakemukset on jätettävä viimeistään keskiviikkona 16.6.2016 klo 16 mennessä. Tässäkin toiminnassa on mukana lukuisia vapaaehtoisia ohjaajina
Kannanotossa painotetaan ikäihmisten mahdollisuutta tulla kohdatuksi ja kuulluksi sekä heidän oikeuttaan saada itselleen sopivia mielenterveyspalveluita. lokakuuta Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa. Ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaan 2013–2017 sisältyy toimenpide, jolla kuntia ohjataan ottamaan käyttöön toimintamalli asunnon korjaustarpeen arvioimiseksi ja korjausten käynnistämiseksi. Messut ohjelmineen ja Hyvän Iän yhteydessä järjestettävät seminaarit vastaavat kysymyksiin vanhuusikään liittyen. I kääntyneiden ihmisten yksinäisyys on ollut alkuvuodesta näkyvästi esillä mediassa. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan myös kunnan aktiivista neuvontaa ja ohjausta. Inhimillinen tekijä -ohjelmassa helmikuussa, kun toimittaja Anne Flinkkilän studiovieraiksi saapuivat turkulainen 82-vuotias yksinasuja Aino Auranen, Fingerroosin säätiön toimitusjohtaja, Eloisa ikä -ohjelman Löytävä-hankkeen projektipäällikkö Ulla-Maija Nikula ja ikääntymisen tutkija, ”Hoivapommin purkajat” -kirjan kirjoittanut Tanja Kuronen. Tavoitteena on saada ikääntyvä ihminen riittävän aikaisessa vaiheessa arvioimaan ja parantamaan oman asuntonsa esteettömyyttä ja turvallisuutta. Hyvä ikä -messulle kannattaa itse tulla katsomaan, kuulemaan, kyselemään ja muodostamaan omia näkemyksiään tulevien vuosien varalle. Aihe herätti runsaasti keskustelua ja neuvottelukunta laati sitä koskevan kannanoton. Korjaustarpeen arvioimisen työvälineeksi on kehitetty monialainen ikääntyneiden asuinolojen arviointimalli. Tapahtumaan osallistuu tuhansia vanhustyön ammattilaisia, päättäjiä, asiantuntijoita sekä ikääntyviä kuluttajia ja heidän omaisiaan. Myös Vanhustyön keskusliitto on tapahtumassa mukana omalla osastollaan, tietoiskuillaan ja seminaareillaan. Neuvottelukunnan kokouksessa aiheesta alustivat Marja Saarenheimo Vanhustyön keskusliiton koordinoimasta Eloisa ikä –ohjelmasta, Maija Hansen Suomen Mielenterveysseuran Mirakle-hankkeesta ja Pia Hytönen Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry:stä. jakson Miksi vanhuus ja sairaus pelottaa. Messut järjestävät yhteistyössä Vanhustyön keskusliitto ry, Expomark Oy ja Invalidiliitto ry.Lisätietoja Hyvä ikä -messuista: www.hyvaika.fi Iäkkäiden ihmisten mielenterveysasiat esillä eduskunnassa E duskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan helmikuun kokouksen asialistalla oli ikääntyneiden ihmisten mielenterveys. Ikääntyneiden ihmisten mielenterveyteen liittyviä asioita pohdittiin yhteistyössä jo marraskuussa 2015, kun mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Annika Saarikko vieraili Vanhustyön keskusliitossa. on katsonut Yle Areenassa jo yli 10 000 katsojaa. Raportti luettavissa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/160115 Vanhusten yksinäisyys Inhimillinen tekijä -ohjelmassa Hyvä Ikä on täynnä mahdollisuuksia V altakunnalliset Hyvä ikä -messut pidetään 20.–21. Malli kehitettiin Omassa kodissa -hankkeessa, jonka toteuttivat Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma sekä Lahden kaupunki yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun kanssa. Fingerroosin säätiö on VTKL:n jäsen.. esitetyn 8. Aihetta käsiteltiin mm. 41 Vanhustyö 2 • 2016 Ikääntyneiden asuinolojen arviointimalli käyttöön Lahdessa V TKL:n korjausneuvonta oli mukana Omassa kodissa -hankkeessa, jossa kehitettiin ikääntyneiden asuinolojen arviointimalli korjaustarpeiden kartoittamiseksi. Korjaustarvetta voidaan arvioida esimerkiksi hyvinvointia tukevien kotikäyntien ja palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Messuilla voit tavata asiantuntijoita, palveluiden tuottajia ja kehittäjiä. Ylen Inhimillinen tekijä -sarjan 24.2
Lisää asiasta www.stm.fi > Ajankohtaista > Uutiset Uusi laki voimaan – Valvira rekisteröi sosiaalihuollon ammattihenkilöt S osiaalihuollon keskeisiä ammattiryhmiä koskeva sääntely uudistuu, kun laki sosiaalihuollon ammattihenkilöstöstä tuli voimaan 1.3.2016. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa säädetään keskeisten sosiaalihuollon ammattien laillistamisesta, rekisteröinnistä ja valvonnasta. Henkilö voi hakea ammatinharjoittamisoikeutta tai nimikesuojaa, mikäli hän täyttää aiemman sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain vaatimukset. STM on pyytänyt lausuntoja esityksestä rahapeliyhtiöiden yhdistämiseksi maaliskuussa. Hanke rahoittaa laajoja kuntakokeiluja, jotka kokeilevat uusia ja ottavat käyttöön jo toimiviksi osoittautuneita toimintamalleja. Rahapeliyhtiöiden yhdistymistä valmistellaan R aha-automaattiyhdistys (RAY), Veikkaus Oy ja Finntoto yhdistyvät yhdeksi yhtiöksi. 42 Ajan virrassa Ihmiset toivovat sote-uudistukselta sujuvampia palveluja I hmiset toivovat sote-uudistuksen selkeyttävän ja sujuvoittavan sosiaalija terveydenhuollossa asiointia. Sosiaalihuollon ammattirekisteriin merkitään muun muassa henkilötiedot, tutkintotiedot ja tiedot ammatinharjoittamisoikeudesta. Kaikki kokeilut sisältävät omaishoidon valmennusta, terveystarkastuksia ja kuntoutusta sekä erilaisia malleja omaishoitajien vapaiden sijaistamisesta.. Hankkeen toteutukseen on käytettävissä 30 miljoonaa euroa vuosina 2016–2018. Omaisja perhehoitajien tukemiseksi vakiinnutetaan koko maahan jo toimiviksi osoitettuja ratkaisuja sekä kokeillaan uutta toimintaa. Kysely toteutettiin sähköisessä Ota kantaa.fi -palvelussa joulu-tammikuussa. Toisaalta osa heistä kokee huolta lähipalveluiden järjestämisestä. Kyselyyn saatiin kaikkiaan 852 vastausta. Sosiaalija terveydenhuollon lupaja valvontavirasto (Valvira) ylläpitää vastedes sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä terveydenhuollon ammattihenkilörekisterin ohella. Rahoitusta voivat hakea myös useat yhteisöt yhdessä, jotka pystyvät käynnistämään kokeilun tai toiminnan riittävän suurella alueella. Hanke on määritellyt teemat, joihin rahoitusta voi hakea. Muun muassa näihin asioihin otettiin kantaa sote-uudistuksen verkkokyselyssä, jossa kartoitettiin kansalaisten näkemyksiä sosiaalija terveyspalvelujen nykytilanteesta ja sote-uudistuksesta. Uudistetussa rakenteessa kotiin annettavat ja kotoa käsin saavutettavat palvelut ovat ensisijaisia. Sosiaalihuollon ammatinharjoittamisoikeuden myöntäminen on rajattu keskeisiin sosiaalihuollon ammattiryhmiin, joita ovat sosiaalityöntekijä, sosionomi ja geronomi. Kärkihanke rahoittaa kuntakokeiluja iäkkäiden palvelujärjestelmän kehittämiseksi H allituksen Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa -kärkihanke tähtää nykyistä vaikuttavampiin, laadukkaampiin ja asiakaslähtöisempiin iäkkäiden ihmisten palveluihin. Siirtymäsäännöksillä turvataan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön asema uuden lain voimaan tullessa. Rahapeliyhtiöiden tuotot jaetaan jatkossakin yleishöydyllisiin tarkoituksiin. Uuden yhtiön pelituotoista 53 prosenttia menisi Veikkauksen nykyisille edunsaajille, 43 prosenttia Raha-automaattiyhdistyksen edunsaajille ja 4 prosenttia Fintoton edunsaajille. Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että uusi rahapeliyhtiö aloittaa toimintansa vuoden 2017 alusta. Tarkoitus on, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen syyskaudella. Yhtiöiden yhdistäminen ei muuta tuottojen saajien asemaa. Rekisteri on jatkossa tärkeä osa sosiaalihuollon kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisuutta. Rahoitushaku julkistetaan keväällä
43 Vanhustyö 2 • 2016 Hoitopaikanvalinta.fi – tietopaketti terveydenhuollon valinnanvapaudesta H oitopaikanvalinta.fi-verkkopalvelu sisältää tietoa kansallisesta terveydenhuollon valinnanvapaudesta ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta. Korvaukset ja asiakasmaksut ovat tuottajista riippumatta samat. Palvelun toteuttaa rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste yhteistyössä sosiaalija terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kansaneläkelaitoksen kanssa. 6. maaliskuuta. Tietoja kongressista antaa kongressin pääsihteeri Kirsi Lumme-Sandt, kirsi.lumme-sandt@uta. Lisäksi sivustolta saa tietoa muun muassa lääkkeistä, hoitoon liittyvistä matkoista, kielikysymyksistä ja potilasasiakirjoista. Kaikissa malleissa on lähtökohtana hallituksen linjaus, jonka mukaan valtio on jatkossa sosiaalija terveydenhuollon pääasiallinen rahoittaja. yksipäiväinen suomenkielinen erityisohjelma vanhustyön asiantuntijoille. Nyt tehdyn kartoituksen perusteella selvityshenkilöryhmä laatii lopullisen ehdotuksensa 31.5. Heidät on esitelty kongressin nettisivulla www.23nkg.fi kohdassa Scientific program, jossa on myös pääpuhujien lyhyet haastattelut. Selvitysryhmän mukaan valtio rahoittajana päättäisi, mitkä palvelut otetaan valinnanvapauden piiriin ja millä perusteella voi päästä palveluntuottajaksi sekä mitkä ovat korvausperiaatteet tuottajille ja millaiset ovat asiakasmaksut. Sosiaalihuollon valinnanvapautta arvioidaan jatkotyössä. Englanninkielisen tieteellisen ohjelman ohella kongressissa on 21.6. Asiakkaan valinnanvapautta aiotaan lisätä ja rahoitusta yksinkertaistaa osana sosiaalija terveydenhuollon uudistusta. Tuottajien korvaukset kohdistetaan asiakkaiden valinnan mukaan. Pohjoismainen gerontologikongressi (23rd Nordic Congress of Gerontology – 23NKG) on kansainvälinen vanhuuden ja vanhenemisen tutkimuksen tiedetapahtuma, joka on tarkoitettu sekä tutkijoille että asiantuntijoille. Asiakkaan valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamista selvittävä ryhmä luovutti väliraporttinsa perheja peruspalveluministeri Juha Rehulalle 15. Maakunnat järjestäjinä varmistavat, että kaikki asukkaat saavat tarvitsemansa sosiaalija terveyspalvelut kuten perustuslaissa säädetään. Tutustu palveluun www.hoitopaikanvalinta.fi Selvitysryhmä: Asiakkaan valinnanvapauden toteuttamiseksi eri vaihtoehtoja A siakkaan valinnanvapaus voi edistää sosiaalija terveyspalvelujen yhdenvertaisempaa saatavuutta ja hillitä kustannuksia, katsoo sosiaalija terveysministeriön asettama selvityshenkilöryhmä. Kongressin pääpuhujat ovat vanhenemistutkimuksen huippuja eri puolilta maailmaa. 040 1901606, email scientific.secretary@23nkg.fi ja www.23nkg.fi. mennessä. 2016! 2 3. Lisätietoja sosiaalija terveysministeriön sivuilta www.stm.fi Vanhustyön asiantuntija, tule 23. Pohjoismaiseen gerontologikongressiin Tampereelle 19.-22. Edellytyksenä on, että valtio päättää tuottajille kohdennettavan rahoituksen periaatteista sekä ohjaa toimintaa ja syntyviä markkinoita monipuolisella säätelyllä. Järjestelytoimikunnassa ovat mukana myös Ikäinstituutti, Muistiliitto, Suomen psykogeriatrinen yhdistys, Tampereen kaupunki, Tampereen yliopistollinen sairaala, Vanhusja lähimmäispalvelun liitto sekä Vanhustyön Keskusliitto. Terveydenhuollon ammattilaisille on verkkopalvelussa oma osionsa, johon on koottu tietoa esimerkiksi ulkomailta tulevien potilaiden hoidosta, hoitokustannusten laskutuksesta ja valtion korvauksesta sekä potilaan lähettämisestä hoitoon ulkomaille. Selvityshenkilöryhmä on laatinut neljä vaihtoehtoista terveydenhuoltoon painottuvaa valinnanvapauden mallia. Kongressi antaa ikääntymisestä, vanhustyöstä ja vanhuuspolitiikasta kiinnostuneille mahdollisuuden tutustua kansainvälisesti arvostetuimpien tutkijoiden työhön ja keskustella heidän kanssaan helposti kotimaassa, Tampereella! Kongressin suomalaiset järjestäjät ovat Gerontologian tutkimuskeskus, Kasvun ja vanhenemisen tutkijat Societas Gerontologica Fennic sekä Suomen Geriatrit. Sen yhteydessä voivat palvelujen tarjoajat ja muut yhteisöt esitellä toimintaansa ja kehittämishankkeitaan suomenkielisinä postereina. fi, p
I den problemförebyggande verksamheten har servicesystemet och samhällets övriga utveckling sina egna roller. Förhållandet är ömsesidigt belönande och känslan av att behövas ger personen som verkar som kamrat en känsla av betydelse. Aktningsvärd frivillig verksamhet utöver ovannämnda är i Finland s.k. Frivilliga brandkårer förstärker det offentliga brandförsvaret i glesbygderna. till organisationers verksamhet. hälsooch sjukvården redan i decennier haft som mål att förebygga problem och sjukdom genom att igenkänna deras tidiga former och riskgrupper och att leverera för människorna kunskap om faktorer som hotar och upprätthåller välstånd och hälsa. En del har en betydande roll med att främja samhällets trygghet, såsom verksamhet som organiseras av Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland eller Sjöräddningssällskapet. Handledningsverksamheten hjälper människorna att självständigt sköta sin saker och förebygger samtidigt utslagning från det digitaliserade samhället. En del söker ur frivillig verksamhet motvikt till sitt arbete eller ett ställe att utvidga sitt kunnande i uppgifter som arbetet inte erbjuder möjligheter till. årtionden och då blir den frivilliga verksamheten en klart tajmad hobby med sina egna roller och ansvar. Ensamboende blir vanligare. När funktionsförmågan försämras blir frivilliga personers hjälp vid läkarbesök eller skötseln av ärenden en viktig form att trygga självständigt liv. 44 Chefredaktör Satu Helin N är kostnadsökningen och otillräcklig service kritiseras i vårt välfärdssamhälle ges en mycket ensidig bild av stödet och hjälpen som är tillgänglig för människorna. Det är egentligen ofattbart att man fortfarande huvudsakligen talar om tjänster som faktorer som ger välstånd och hälsa. Många frivilliga talar om att de som motvikt till hjälpverksamheten får en vän eller åtminstone meningsfull verksamhet för sig själv. livsupprätthållande verksamhet, som innebär att människor blir blodgivare och söker sig till donatorer i stamcellsregister. Ensamboende eller upplevelser av ensamhet sträcker sina effekter till dödens närhet. Av tjänsterna är en stor del korrigerande verksamhet, även om bl.a. Liv och god verksamhet kan var och en främja genom att skriva ett organdonationstestamente, testamentera egendom eller donera medel t.ex. Motiven för att ställa upp för frivillig verksamhet är mångahanda. Många deltar i välgörenhetsorganisationernas kampanj¬verk¬samhet eller anordnandet av idrottsevenemang i många år, t.o.m. Finlands Röda Kors och många andra organisationer utvidgade raskt sin verksamhet när antalet invandrare ökade. Egna erfarenheter av hjälp sporrar till att hjälpa andra. Samhällets digitalisering har medfört ett behov att tillämpa väl funna kamrataktörsmodeller även för utveckling av äldre människors datateknikfärdigheter. Frivilliga en ofattbart stor resurs. Utveckling av terminalvården har lyft fram behovet att träna frivilliga personer att finnas bredvid när döden närmar sig. med organisationernas administrativa organ. Insamlingar i samband med miljökatastrofer eller nationella temadagar passar som en form av frivillig verksamhet dem som inte vill ha betydande ansvarsroller i organisationer eller regelbundna möten t.ex. När livet begränsas till hemmet och möjligheterna att träffa bekanta minskar är frivilligas roll som vänner oersättlig. I sådana organisationer är den frivilliga verksamhetens långt organiserad och aktörerna har fått utbildning i sina uppgifter. Människorna främjar välstånd och hälsa till stor del genom att de själva främjar sitt eget välstånd, organisationerna genom att organisera frivillig verksamhet och människorna genom att hjälpa varandra utan någon medlarorganisation. Många aktiva i patientorganisationer upplever att de av kamratpersoner fått förstående stöd och tro på framtiden i sin sjukdoms svåra stunder. Den frivilliga verksamhetens former är mångahanda vilket märks i organisationernas gemensamma sammanträden
Nu är frivilliga med i barnoch ungdomsarbetet, invalidarbetet, missbruksoch mentalvårds¬arbetet, boendeservicen och invandrararbetet. I sin innovativitet och oräddhet torde den ha varit startskottet för många andra aktörer, i synnerhet tredje sektorns aktörer. När jag nu funderar på arbetskarriären som jag nu redan till stor del lagt bakom mig märker jag att en sak är sådan att den har varit med på något sätt hela tiden, oberoende av vilken arbetsuppgift jag haft. En så pass stor sak är det för en sådan här arbetsorienterad människa. Av dem har jag arbetat de senaste 26 åren anställd av settlementbolag, först några år i Finlands settlementförbund, sedan i Kalliolan Settlementti i Helsingfors. Visserligen är kyrkans historia av en alldeles annan klass jämfört med settlementarbetet. Det innebar bl.a. Som jag redan nämnde går jag snart i pension. 45 Vanhustyö 2 • 2016 Kolumn J ag ska gå i pension ännu i år. I många settlementhus beslutades att återgå till settlementrörelsens rötter, allt till 1900-talets första decennier. Nåväl, det torde varar självklart att jag finner mig själv även i fortsättningen inom det frivilliga arbetet. återgång till ursprungliga settlementvärden, till värden av vilka ett av de centralaste var förtroendet för resurser som bor i människan och av människan bildade samfund. I praktiken innebar det omstart för medborgarrörelsen och därmed nära förknippat frivilligt arbete. Bl.a. Och till detta utmanade oss 90-talet med sina år av recession. Jag har hårt försökt bereda mig på denna kommande förändring i livet. Nyfiket väntande på den nya livsfasen. Innan jag gick över till settlementrörelse verkade jag anställd av evangelisk-lutherska kyrkan i flera olika uppgifter. I Kalliolan settlementti liksom i hela settlementrörelsen justerades då strukturella strategier. Man tror på att människan alldeles på riktigt har förmågan att självständigt lösa problem. I kyrkan har man haft frivillig verksamhet alltid, likaså i settlementrörelsen. De undervisar i finska, de hjälper seniorer i it-frågor, de fungerar som stödpersoner för boende, de hjälper skolelever i läxläsningsklubbar, osv. blev det en ny start för frivillig verksamhet. Arbetsår har jag redan hunnit arbeta in mer än 40. Jag är inte längre arrangör av frivilligt arbete utan själv frivilligt arbetande. Här har medborgarverksamhet och frivilligt arbete en egen plats såväl som förbyggande som reparerande aktör. Timo Lemmetyinen Verksamhetledare Kalliolan setlementti Nyfiket väntande på den nya livsfasen. I synnerhet då det ser ut att allt fler av oss är i fara att bli utslagna och uppleva att vi på något sätt är samhälleligt utomstående. Med tanke på den frivilliga verksamheten var 1990-talet epokgörande. osv. Det var ett bra beslut. Jag har också funderat på hur jag ska få min tid att gå. Bara rollen byts. I vilka uppgifter och var, det får tiden sedan utvisa. När man funderar på dagens samhällssituation utmanas vi tredje sektorns aktörer och andra att åter igen satsa mera och modigare på medborgaraktivitet och dess utveckling. Det är frivillig verksamhet. En stor del av oss minns Mormors kammare-verksamheten som startade i Tammerfors församlingar
Kirkossahan vapaaehtoistyötä on tehty aina, samoin setlementtiliikkeessä. Vapaaehtoistyön kannalta 1990-luku oli käänteentekevä. Uutta elämänvaihetta uteliaana odottaen. No. Monessa setlementtitalossa päätettiin palata takaisin setlementtityön juurille, aina 1900 –luvun ensimmäisille vuosikymmenille. Rooli vaan muuttuu. Se merkitsi mm. Olen miettinyt sitäkin, miten saan aikani kulumaan. Kalliolassa tämä yli 20 vuotta sitten tehty strateginen linjaus johti siihen, että tällä hetkellä Kalliola ylläpitää useita kansalaistoiminnan keskuksia ja asukastaloja eri puolilla pääkaupunkiseutua ja että toiminnoissamme on mukana noin kaksisataa erittäin aktiivista vapaaehtoistyöntekijää. Suuri osa meistä muistaa Tampereen seurakunnista liikkeelle lähteneen Mummon kammari toiminnan. Varsinkin kun näyttää siltä, että jatkossa entistä useammalla meistä on vaarana syrjäytyä ja kokea olevansa jollakin tavalla yhteiskunnallisesti ulkopuolinen. Ennen setlementtiliikkeeseen siirtymistä toimin evankelisluterilaisen kirkon palveluksessa, useissa eri tehtävissä. Tämä oli hyvä päätös. paluuta alkuperäisiin setlementtiarvoihin, arvoihin, joista yksi keskeisimmistä on luottamus ihmisessä ja ihmisten muodostamissa yhteisöissä oleviin voimavaroihin. Ja se on vapaaehtoistyö. Tosin kirkon historia setlementtityön historiaan verrattuna on aivan toista luokkaa. 46 Kolumni O len siirtymässä vielä tämän vuoden aikana eläkkeelle. Taitaa olla itsestään selvää, että löydän itseni jatkossakin vapaaehtoistyön piiristä. En ole enää vapaaehtoistyön järjestäjä, vaan vapaaehtoistyöntekijä. Työvuosia minulle on ehtinyt kertyä jo yli 40. Uskotaan siihen, että ihmisillä on ihan oikeasti kyky ratkaista itsenäisesti ongelmia. siitä lähti liikkeelle vapaaehtoistyön uusi tulemus. Tässä kansalaistoiminnalla ja vapaaehtoistyöllä on oma paikkansa niin ennaltaehkäisevänä kuin korjaavanakin toimijana. Kun mietin nyt jo suurimmalta osin takanapäin olevaa työuraani, huomaan, että ainakin yksi asia on sellainen, joka on ollut jollakin tavalla mukana koko ajan, olenpa sitten toiminut missä tahansa työtehtävässä. Ja tähän 90-luku lamavuosineen meitä haastoi. Kuten taisin jo mainita, olen jäämässä eläkkeelle. Timo Lemmetyinen toiminnanjohtaja Kalliolan setlementti Uutta elämänvaihetta uteliaana odottaen. jne. Mm. Kovasti olen yrittänyt valmistautua tuohon tulevaan elämänmuutokseen. He opettavat suomen kieltä, he auttavat seniori-ikäisiä it-asioissa, he toimivat asumisen tukihenkilöinä, he auttavat koululaisia läksykerhoissa, jne. Kun miettii tämän hetkistä yhteiskunnallista tilannetta, haastaa se meitä kolmannen sektorin toimijoita ja muitakin jälleen kerran panostamaan entistä enemmän ja entistä rohkeammin kansalaistoimintaan ja sen kehittämiseen. Käytännössä tämä merkitsi kansalaistoiminnan ja siihen kiinteästi liittyvän vapaaehtoistyön uudelleen käynnistämistä. Innovatiivisuudessaan ja rohkeudessaan se taisi olla lähtölaukaus monelle muullekin toimijalle, erityisesti kolmannen sektorin toimijoille. Nyt vapaaehtoiset ovat mukana lapsija nuorisotyössä, vammaistyössä, päihdeja mielenterveystyössä, asumispalveluissa ja maahanmuuttajatyössä. Kyse oli siis loppujen lopuksi siitä, että luotettiin ihmisissä oleviin voimavaroihin ja annettiin heille lupa ja tilaa toimia. Minkälaisissa tehtävissä ja missä, sen aika sitten näyttää. Kalliolan setlementissä samoin kuin koko setlementtiliikkeessä tarkistettiin tuolloin toiminnallisia strategioita. Tästä ajasta viimeiset 26 vuotta olen toiminut setlementtiliikkeen palveluksessa, aluksi muutaman vuoden ajan Suomen Setlementtiliitossa, sitten Kalliolan setlementissä Helsingissä. Sen verran suuri juttu se on tällaiselle työorientoituneelle ihmiselle
Pakkaus sisältää nyörin ja kirjekuoren. Kysy myös ruotsinkielisiä adresseja! Onnitteluadressit Syreeni Orkidea Tyyni järvi Portaat Tyyni järvi: Helminä kiitävät vuosien päivät, vain sydämiimme muistot jäivät. Ohi polku vain kulkee ja kukat jää taakse ja muualla tuuli soi. Adressit sisältävät kaksi erilaista sisälehteä. Lehdessä on käytännön esimerkkejä ja asian tuntijapuheenvuoroja, jotka käsittelevät ikääntymistä laaja-alaisesti. Lukijakyselyn 2015 mukaan lehteä pidetään asiantuntevana, luotettavana ja ajassa kiinni olevana. Laitan myös lehden kiertämään hoitajien luettavaksi.” ”Otan lehdestä teemoja henkilökunta palavereihin, tai tutkin miten muut tekevät asioita tai varsinkin uusien säädösten juttuja tutkin huolella.” Lukijakyselyn kommentteja vuodelta 2015: Ostamalla Vanhustyön keskusliiton adressin tuet kotimaisen vanhustenhuollon kehittämistä ja työtä ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Seuraamme alan kehitystä, kerromme kehittämistoiminnan tuloksista, tutkimuksista sekä arjen kokemuksista. – Aila Meriluoto – Toinen välilehti ilman värssyä. SENIO RARB ETE 2• 2014 TEEM A: Onko varaa hyvää n vanhu uteen . Tilaukset VTKL:n nettivivuilta www.vtkl.fi/tuotteet VTKL:n jäsenille 10 €. Sisälehdellä teksti: Lämpimät Onnittelut Toinen sisälehti: tekstitön Alansa vahva asiantuntija – lehti vanhustyön ammattilaisille ja päättäjille! Vanhustyö-lehdestä saat uusia ideoita ja virikkeitä oman työsi kehittämiseksi. Tilaukset VTKL:n extranetin kautta www.vtkl.fi/login/extranet. – Nina Ramstadius– Portaat: Ei mikään voi kuolla, ei kukat, ei tuuli, ei rakkaus kuolla voi. Suruadressit Hinta 15 €. Tulevais uutta rakenta maan SENIORA RBETE 5 • 2015 Kysy määräalennuksista: info@vtkl.fi (yhteinen laskutusosoite, lehdet voidaan lähettää eri osoitteisiin) Vanhustyö-lehti Kestotilaus (laskutusjakso 12 kk), 40 euroa Määräaikaistilaus (12 kk), 43 euroa Opiskelijatilaus, 26 euroa Tilaa lehti: www.vtkl.fi/vanhustyo tai info@vtkl.fi ADRESSIT SENIORARBETE ”Luen ajankohtaiset sekä kiinnostavat artikkelit ja käytän sieltä saatuja ideoita oman toiminnan kehittämiseen. Adressi on pakattu muovikelmuun
ei sitoutumista pitkiin sopimuksiin!. Vanhustyö Mielenterveys Vammaistyö Kuntoutus Kotihoito Perhetyö Lastensuojelu Kotisiivous Hoiva-alan helppokäyttöiseen ja yksilölliseen toiminnanohjaukseen Tilaa esittely osoitteessa www.domacare.fi tai soita 020 7424 0900 SujuVa ja noPea aSiaKaStietojen haLLinta MoniPuoLiSet LaSKutuSMahdoLLiSuudet SeLKeä ja heLPPo MobiiLijärjeSteLMä hyödyLLiSet tiLaStot ja raPortointi DomaCare® on Invian Oy:n tuote DomaCare on integroitu lähes 30:een kirjanpitoja talousjärjestelmään. Yli 80 % DomaCaren asiakkaista on alle 20:n työntekijän yrityksiä. jokainen asiakas on meille yhtä tärkeä! huoM