fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media sama leikkaus molemmissa: black sama leikkaus molemmissa: bold Esittelyssä: Dodge D5 rodi 1937 Buick Skylark 1969 Ford Thunderbird 1973 Dodge Dart 1974 Bomb Boss V8-prätkä DODGE CHARGER 1969 BULLITT & Bandit Bandit Bandit Haaveena leffa-autot PONTIAC FIREBIRD TRANS AM 1978 V8-Magazine Kiihdytyspäivä, Vesivehmaa SNIPER PROJEKTI: RUISKUN VIANETSINTÄ SUOMEN SUURIN JENKKIAUTOLEHTI 8/ 20 20 H IN TA 10 ,6 € SNIPER PROJEKTI: RUISKUN VIANETSINTÄ SNIPER PROJEKTI: RUISKUN VIANETSINTÄ Chevrolet Impala 1964 Lowrider
Puhelin 020 735 4130* *Puhelun hinta lankapuhelinliittymästä soitettuna on 8,35 snt/ puh + 7,02 snt/min ja matkapuhelinliittymästä soitettuna 8.35 snt/puh + 17,17 snt/min. TOIMITUS Päätoimittaja Jarmo Markkanen Toimituspäällikkö Petri Laulajainen AD Toni Lindström Avustajat Juha Airio, Bo Bertilsson, Paul Granvik, Hannele Hatanpää, Harri Jukarainen, Harri Kunnasvuo, Michael Lamm, Peter S. Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että julkaisija saa korvauksetta käyttää sitä uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun, yleisölle välittämisen tai muun käytön yhteydessä toteutusja jakelutavasta riippumatta sekä luovuttaa oikeutensa edelleen ja muokata aineistoa hyvän tavan mukaan. V8-Magazinen tilaajat ovat Fokus Media Finland Oy:n asiakasrekisterissä. Tällä haetaan joustavampaa ajettavuutta ja polttoainetaloutta. Hankaluutena juttusarjan teossa on sama kuin itse rakentamisessakin, projektit saattavat venyä. Onhan yhden ja saman auton valmistumista hauska seurata vaihe vaiheelta ihan vaan mielenkiinnosta. Ja onpa trendi selkeästi yleistymässä meilläkin. V8-MAGAZINE 3 Lehti ei vastaa tilaamattoman materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Seikkaperäisistä jutuista saa tietoa ja virikkeitä omaan rakentamiseen. Jarmo Markkanen Uusi projektisarja alkaa: MODERNI MOOTTORISWAPPI Lähtökohtana autossa oli perus Chevyn 350-pikkulohko. Ratkaistavaksi tulee moottorin sovittaminen, kiinnitys, apulaiteet, sähköt jne. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat mahdollisista ohjeissa olevista painotai muista virheistä. Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin. Komponentteja kun ei alkujaan ole suunniteltu sopimaan yhteen. Yhtiöllä on oikeus käyttää tietoja suoramarkkinointiin, etämyyntiin ja markkinatutkimuksiin henkilöstölain mukaisesti. Tinkimättä suorituskyvystä, ovathan uudemmat V8-moottorit varsin tehokkaita. Pysykää sivuilla, katsotaan kuinka äijien käy. Uuden ja vanhan yhdistäminen moottorinvaihdossa tuo omat haasteensa. JULKAISUJOHTAJA Laura Luoma KAUPALLINEN JOHTAJA Jaana Lindvall-Harki LEVIKKIMYYNTI Riitta Elovaara JULKAISIJA Fokus Media Finland Oy PAINOPAIKKA MDM print ISSN 0780-2102 V8-Magazine on Aikakauslehtien liiton jäsen fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media sama leikkaus molemmissa: black sama leikkaus molemmissa: bold. Linney, Heikki Malinen, Jim Maxwell, Kari Mörö, Anders Odeholm, Heikki Parviainen, Juha Peltonen, Pekka Polvinen, Kai Salmio, Matti Saloranta, Joke Simonen, Erik Stigsson, Pekka Vaisto Sähköpostiosoite v8-toimitus@fokusmedia. Ulkolaisissa lehdissä ja nettisivustoilla on paljon artikkeleita, kuinka vanhempiin jenkkiautoihin on vaihdettu uutta, modernimpaa tekniikkaa. Ilmoitusasiakas on korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamasta mahdollisesta vahingosta kolmannelle osapuolelle ja/tai lehdelle. Autoprojektit tai projektiautot ovat harrastelehden ydintä. Projektin kohteena on Kanadassa 1966 valmistettu Pontiac Parisienne, jonka sinänsä toimivan, mutta teholtaan rajoitetun moottorin tilalle haluttiin tehokkaampi ja ominaisuuksiltaan modernimpi moottori. Lukijat haluavat niitä enemmän kuin lehdet pystyvät toteuttamaan. Facebook-osoite www.facebook.com/V8Magazine ASIAKASPALVELU Sähköpostiosoite asiakaspalvelu@fokusmedia. Seuraavassa numerossa projekti polkaistaan käyntiin
DODGE CHARGER 1969 & PONTIAC FIREBIRD TRANS AM 1978 Oululaisella Jari Pirisellä oli haaveissa muutama auto, ja niinpä hän päätti hankkia molemmat. 14 DODGE D5 SEDAN 1937 Liikanimen ”Leadfoot” saanut Ari Eskelinen teki vuodesta 1962 seisoneesta ’37 Dodgesta oivan perherodin. KAKSIPYÖRÄISET 68 KONSEPTI V8-MOOTTORIPYÖRÄ BOMB BOSS Suomessa rakennettu veekasimoottorilla varustettu Bomb Boss on huima ilmestys, joka on huomioitu myös rajojemme ulkopuolella. 46 MUUTTOLINTU KANADASTA Sami Niemisen ’73 Ford Thunderbird 2d HT Coupe löysi tiensä Suomeen muuttoautona jo vuonna 1975. 56 DODGE DART CUSTOM 1974 Neliovinen Dart on melkoisessa valeasussa, sillä auto liikuttaa 605-hevosvoimainen stroukkimoottori. ESITTELYSSÄ 8 BUICK SKYLARK 2D HARDTOP 1969 Juhani ”Junnu” Holmström haki pikkulohkolla varustetun Buickinsa Uumajasta ja paloitteli sen 56 tunnissa. PIENOISMALLIT 74 TUNA MINI NATS 1993 Palaamme ajassa 27 vuotta taaksepäin ja luomme katsauksen Eskilstunassa vuonna 1993 järjestetyn Tuna Mini Nats -tapahtuman tarjontaan. Leffa-autoja mukailevat Bullitt ja Bandit ovatkin melkoinen kasipari. KANSIKUVA: KARI MÖRÖ KANSIKUVA: KARI MÖRÖ fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media sama leikkaus molemmissa: black sama leikkaus molemmissa: bold Esittelyssä: Dodge D5 rodi 1937 Buick Skylark 1969 Ford Thunderbird 1973 Dodge Dart 1974 Bomb Boss V8-prätkä DODGE CHARGER 1969 BULLITT & Bandit Bandit Bandit Haaveena leffa-autot PONTIAC FIREBIRD TRANS AM 1978 V8-Magazine Kiihdytyspäivä, Vesivehmaa SNIPER PROJEKTI: RUISKUN VIANETSINTÄ SUOMEN SUURIN JENKKIAUTOLEHTI 8/ 20 20 H IN TA 10 ,6 € SNIPER PROJEKTI: RUISKUN VIANETSINTÄ SNIPER PROJEKTI: RUISKUN VIANETSINTÄ Chevrolet Impala 1964 Lowrider 4 V8-MAGAZINE. 26 SISÄLTÖ 8/2020 KANNESSA 46 KANSIKUVA: KARI MÖRÖ 76 CHEVROLET IMPALA SS 2D HT SPORT COUPE 1964 Oululainen Aki Häkkinen rakensi ’64 Chevrolet Impalastaan lowriderin ja risti sen runkonumeroa mukaillen Satan’s Signatureksi
TEKNIIKKAA 52 PROJEKTINA HOLLEY SNIPER EFI, OSA 2 Viime numerossa koeajo päättyi epäonnisesti. Tapahtuma vaihtoi tänä vuonna pitopaikkaa, jona toimi kauppakeskus Skanssin kattotaso. Lyhyt kilpailukausi saatiin kunnialla päätökseen ja mestaruudet ratkottua. 64 DRAG RACE FINALS, KAUHAVA 5.–6.9. KISAJUTUT 32 V8-MAGAZINEN KIIHDYTYSPÄIVÄ, VESIVEHMAA 28.8. Autot kamppailivat ensimmäisistä SM-pisteistä, ja pyörät olivat samalla asialla jo toista kertaa tällä kaudella. Selvitimme vian aiheuttajan. 38 autoa tai moottoripyörää veteli alle 10 sekunnin aikoja ja peräti 68 alle 11 sekunnin tuloksia. Keli oli suosiollinen, joten autoja nähtiin stripillä jatkuvana virtana. 62 DRAG RACE SM, KAUHAVA 22.-23.8. Ajamaan ei päästy, mutta lentokonehallissa pidetty näyttely paikkasi American Car Show’n peruuntumista. V8-MAGAZINE 5. 45 EMOLAHTI MEETING, PYHÄJÄRVI 31.7.–1.8. VEEKASI KIERTÄÄ 36 TURKU KUSTOM SHOW 15.8. Peräti 2000 kävijää vieraili perinteikkäässä koko perheen tapahtumassa. 14 8 3 PÄÄKIRJOITUS 4 SISÄLTÖ 6 NAPPILAUKAUS 20 UUTISIA JA ASIAA SEKÄ TUOTEUUTTA 73 TAPAHTUMAKALENTERI 82 SEURAAVASSA NUMEROSSA KERÄILYKUVAT 41 DODGE D5 SEDAN 1937 42 CHEVROLET IMPALA SS 2D HT SPORT COUPE 1964 KERÄILYKUVA: JOKE SIMONEN KALENTERIKUVA: HEIKKI MALINEN VAKIOPALSTAT 23 LUKIJOIDEN AUTOT Readers Rides -teema tarjoaa mahdollisuuden tuoda oma jenkkiauto kaikkien V8-Magazinen lukijoiden ihasteltavaksi. 38 MALMI SHOW & GO POWER FESTIVAL 12.9
Mahdollisuudet paranevat, jos kuvassa on hauska idea, tai se on jollakin muulla tavalla uniikki. 6 V8-MAGAZINE. . Kuvia voi lähettää osoitteeseen v8-toimitus@fokusmedia. Nappilaukaus TOIMI NÄIN: Nappilaukaus julkaistaan jokaisessa Veekasissa aukeaman kokoisena kuvana. Ideana on, että te lukijat lähetätte V8-Magazinen toimitukseen omia kuvianne, joiden joukosta toimitus valitsee kuhunkin numeroon sopivan kuvan. Aihekenttään maininta Nappilaukaus
KUVA: JUHA SÄIPPÄ V8-MAGAZINE 7
Siitä käynnistyi yli puolentoista vuoden pilkuntarkka rakentelu. 8 V8-MAGAZINE. Enemmistö autoista onkin kaikin tavoin käypiä laitteita ja monet näistä edustavat vielä Amerikan tuontia Ruotsiin. ksausten ja kenties rengasja vannevaihtojen jäljiltä pitkälti sellaisenaan useita vuosia eteenpäin. Yksi, joka haki naapurimaasta oman harrasteauton, on porvoolainen Juhani MERKEISSÄ MERKEISSÄ Sanokoot muut mitä sanoo, mutta onpa vaan ’69 Skylark linjoiltaan nätimpi kuin vastaava Chevrolet Chevelle. Useimpien autojen elämä uudessa kotimaassa jatkuu vain pikku . TEKSTI JA KUVAT HEIKKI MALINEN H arrasteautoja on haettu Ruotsista Suomeen jo useamman vuosikymmenen ajan, eikä siinä sinällään enää ole mitään ihmeellistä. Buick Skylark 2d Hardtop 1969 HIFISTELYN HIFISTELYN Juhani ”Junnu” Holmström haki Uumajasta pikkulohkoisen Buickin ja purki sen 56 tunnissa kotiin päästyään. Ruotsalaisilla on tunnetusti ollut hyvä tapa pitää huolta omista harrasteautoistaan
Ensimmäisen yrityksen jäljiltä pinta ei ollut hyvä. . Ihan tarkasti Junnu ei tiedä, kuinka pitkään Buick oli ollut Uumajassa, mutta vielä lokakuussa 2010 auton edellinen kotiosoite vei Kaliforniaan. Hän katseli peräti 1,5 vuoden ajan autoja Blocket-nettimyyntipalstalta ja ennätti tässä ajassa löytää jo useammankin vaihtoehdon. Pohja oli maalattu suojavärillä ja se oli kaikin puolin ehjä. Tämän jäljiltä auto oli täysin palasina. Näin koko auto maalattiin uudestaan ja itse asiassa vielä kolmannenkin kerran, kun havaittiin pientä sävyeroa. Pikainen hakureissu Auton Junnu haki Uumajasta lauantaina syyskuun 22. syyskuuta 2018. Siinä vaiheessa kauppa tuntui erityisen hyvältä. Seuraavan päivän ajoaamu Vaasasta valkeni sateisena ja kotimatkalla auton luonne paljastui. Junnu kääntyi tutun kaverin puoleen, jonka maalaamo hoitaa uusien autojen vakuutusyhtiöiden kolarikorjauksia ja hän kyseli työpaikallaan halukkaita tekijöitä maalauskeikalle. Näin käynnistyi purku, joka hoidettiin Junnun ja Maikin yhteistyönä. Ilmoituksessa oli vain kaksi kuvaa. Eräältä naiselta hän pyysikin lisää kuvia autosta, mutta kun kuvat vihdoin tulivat, oli auto poistunut myynnistä. Polvillaan ”Junnu voikin tyytyväisin mielin todeta Buickinsa matkustamon olevan hiljaisempi kuin Tesla, ja se ei ole ihan vähän sanottu.” V8-MAGAZINE 9. Kohtuullinen vero Ensimmäisen viikon jälkeen tuttu paikallinen katsastusinssi tuli tallille tekemään tarkastuksen tuonti-ilmoituksen merkeissä, jotta auton tuonnille löytyisi joku käypä vertailuhinta. Kauppaa tehtiin seuraavien parin viikon ajan puhelimessa ja netissä. päivänä vuonna 2018. Junnu lähetti pyynnön lisäkuvista ja erityisesti kriittisistä paikoista, kuten tyyppikilvestä ja takaboksin kaikista kulmista. Päälle vedettiin kunnolliset pohjat, minkä jälkeen kori ovineen ja pelteineen vietiin maalaamoon. Porvooseen Buick saapui 23. Se sai seistä kotitallissa välittömästi suoritetun alustatarkastuksen jälkeen viikon päivät. Kun kerran vastaavia yksilöitä ei Suomesta löytynyt, päätti Junnu tehdä Buickin niin hyväksi kuin mahdollista. Alusta osoittautui juuri myyjän kuvailemaksi ilman mätäpaikkoja ja massoja. Yhtään samanlaista autoa ei Suomesta silloin ainakaan verottajan listoilta löytynyt. Buickista tehtiin veroilmoitus, jonka perusteella Junnu sai verolapun summaltaan 61,77 euroa. Korista puhallettiin alta ja sisältä kaikki mahdollinen. Tuoreita voimia löytyi ja kaksi kaveria tuli katsomaan Buickia. Reissuun hän lähti Maikki-naisystävänsä kanssa ja reitti kulki laivalla Vaasasta aamulla yli ja iltapuolella takaisin. Koko operaatio vei aikaa kahden ihmisen panoksena kaksi kertaa 56 tuntia. Moottori, vaihdelaatikko ja kaikki hiekkapuhallusta sekä maalausta tarvinneet osat lähtivät eteenpäin omille suunnilleen. Veron hän maksoi tyytyväisin mielin samana päivänä laskun pudottua postilaatikkoon. Ruotsalaisomistuksessa auto oli sittemmin ennättänyt olla kahdeksan vuotta. Todisteena tästä Junnu sai mukaansa sikäläiset jenkkikilvet. Buick oli vähän vetelä vanhoine nivelineen, mutta muuten taival sujui hyvin. Sinnikkään etsimisen perusteella löytyi ’69 Buick Skylark. Ulkokuoren maalaus osoittautui ihan omaksi haasteekseen. ”Junnu” Holmström
Kokenut verhoilija piti vinyyliä mahdottomana näin hienossa kokonaisuudessa, joten nyt sisäkatosta löytyy pikkuruisin rei’in varustettua nahkaa. Näillä pienillä virivirija hi. Tarkkuutta ja hienosäätöä edustavat myös käsijarrujen vaijereille laitetut rosterirullat mekaanisten kulmien korvaajina. Kaikki rungon yhteyteen kuuluvat pienemmät palikat ja taka-akseli vietiin toiselle pajalle puhallettavaksi ja pulverimaalausta varten. Rumpujarrut korvattiin puolestaan ympäriinsä jäähdytetyillä levyillä. Ohjausnivelet, tapit, laakerit, puslat ja apusimpukka ovat uusia, kuten myös Borgesonin nopea ohjaus. Hienot Buick-logoin varustetut venttiilikopat Junnu tilasi eBaystä ja teki kotitallissa itse niihin tarvittavat reiät. . Moottorin päältä löytyvät uudet Stage 1-imusarja ja nelikurkkuinen Edelbrock-kaasutin. Runko käväisi hiekkapuhalluksessa, minkä jäljiltä päälle vetäistiin epoksisuojaväri. stelykonsteilla tehoa ja näyttävyyttä on saatu mukavasti lisää. He saivat laitettua maalipinnan kuntoon ja tuon urakan jäljiltä tämä on Junnun silmissä suhtkoht hyvä. Tekniikan fressaus Moottori on 350-kuutiotuumainen pikkulohko, johon tehtiin tarvittavat koneistukset, kaikki sisuskalut uusittiin ja nokka vaihdettiin jyrkempään. Ulkopuolisen silmissä aivan helkutin hyvä. Kaiken minkä on voinut tehdä, on tehty rosteripultein, -mutterein ja -prikoin. Ilmanputsarin mutterin hän valmisti alumiinista. Kannet saivat oman käsittelynsä, venttiilikokoa kasvatettiin ja nostajat vaihdettiin. Junnu hoiteli itse tukivarsien, jousien sekä iskareiden paikalleen asentamiset, ja veteli siinä ohessa vielä uudet polttoainelinjat. Myös kaikki koripultit ja näihin liittyvät kumipuslat ovat uusia. Takapäässä uusittiin tukivarret ja sekä edestä että takaa löytyy kallistuksenvakaaja. Junnun vastaus kuului, että hyvä. Uutta alustapalikkaa Korin palatessa maalarin pakeilta oli Junnulla alusta valmiiksi tehtynä. aikansa autoa tutkittuaan he esittivät kysymyksen, pitääkö tämän olla hyvä vai vaan yksivärinen. Vaihteisto on alkuperäinen TH-350-automaatti ja perä on tarkistettu ja kitkalukolla varustettu 10-pulttinen. Kun moottori, vaihteisto ja voimalinja oli asennettu paikoilleen, nosteli Junnu ko10 V8-MAGAZINE Penkkien verhoilua lukuun ottamatta käytännössä kaikki muu on uuttaa Amerikasta tilattua. ”Ulkoasun osalta ei ole säästelty aikaa ja vaivaa.”. Niin ikään peltipakosarjat ja sytkävehkeet vaihtuivat uusiin. Niin miehet hioivat auton käsipelillä hiki valuen puhtaaksi. Taakse Junnu asensi Gabrielin ilmaiskarit ja eteen perinteiset nestevaimentimet
Ekan kerran avainta virtalukkoon Tätä alustaa ei ole tehty vähän sinnepäin, pikemminkin niin hyvin kuin mahdollista, eli aikaa ja vaivaa säästämättä, kuten koko auto. Seuraavaksi kokonaisuus kuskattiin autonosturille tarkistusta varten ja Junnu totesi joutuvansa siirtämään koppaa kahdeksan milliä taaksepäin ja keulaa 11 milliä kuskin puolen suuntaan. Viimeistelty ulkoasu Ulkoasun osalta ei ole säästelty aikaa eikä vaivaa. V8-MAGAZINE 11 Kolmas kerta toden sanoi maalipinnan viimeistelyn kanssa! Kojetaulu tuli Amerikasta, mutta esimerkiksi nopeusmittarin Junnu on itse askarrellut kilometrinäyttöiseksi.. . Sähköjen osalta kaikki piuhat ovat sukitettu, yhtään abikoliitintä ei löydy koko autosta ja kaikki liitokset on tehty juotoksin. Nämä olivat ’68–’69 vuosimalleissa samat. Valmiit sähkösarjat tilattiin Amerikasta ja näistä karsittiin kaikki turhat, tai pikemminkin tämän auton kanssa ylimääräiset roippeet, kuten ikkunannostimien ja sähkölukkojen piuhat pois. Takapuskuri niin ikään kromautettiin uudelleen. rin rungon päälle trukin avulla. Etupuskurin iso alaosa osoittautui Ruotsista tullessa hyväksi, maskin ympärillä olevan osan Junnu lähetti kromaukseen, hommasi kokonaan uuden maskin säleikön ja osti uudet valot. Saatuaan kopan mielestään oikeaan kohtaan Junnu laittoi neljä pulttia paikalleen noin vain sormilujalle. Kromaukseen lähetetyt lampunkehykset Junnu viimeisteli itse. Kaiken lisäksi konehuoneeseen piilotettujen sähköjen jäljiltä siellä ei näy missään mitään piuhoja. Ne tulivat hänelle vanhassa tehdasuudessa alkuperäispaketissa ja saivat lopulta jäädä säilöön tallin hyllyyn. Takalamppujen punaiset uudet lasit Junnu hankki Las Vegasista. Takalamppujen aihioiden taakse on polttimoiden ympärille laitettu kokonaan uudet ja kirkkaampaa valoa tuottavat peilit. Valmiin auton kanssa Junnu on ilokseen voinut todeta sormen mahtuvan nippanappa molemmin puolin takalokasuojien ja renkaan väliin. Junnu ei voi muuta kuin kehua Juhiksen hienoa kädenjälkeä. Pikku jumpan jäljiltä paketti oli suorassa paikoillaan. Sähköpiuhat piiloon Oli sähkömies Juhiksen vuoro astua kehiin vetelemään tarvittavat sähköt. Vaikka etuvilkun lasit olivat hyväkuntoiset, tilasi Junnu uudet Amerikasta
Matkamittarin nopeusnäytön Junnu Matkamittarin nopeusnäytön Junnu Matkamittarin nopeusnäytön Junnu Matkamittarin nopeusnäytön Junnu muutti maileista kilometrinäyttöiseksi, muutti maileista kilometrinäyttöiseksi, aikaisemmasta nollasta 120 mp/h, nykyiaikaisemmasta nollasta 120 mp/h, nykyisiin nollasta 195 km/h lukemiin. Eteen tulivat kaikki uudet listat kattoreunalistaa lukuun ottamatta. Nopeusnäyttöpohjan numeroiden välit Junnu skaanäyttöpohjan numeroiden välit Junnu skaanäyttöpohjan numeroiden välit Junnu skaalasi laskukoneen ja tietokoneen näytön . Ulkokuoren viimeistelyyn liittyvät kaikki koristetekstit ja -logot ovat hyväkuntoisia vanhoja alkuperäisiä. laittaessa tunnelma nousi oitis kattoon asti, etenkin kun kaikki valot, vilkut, mittarit ja muut värkit toimivat saman tien. Uusien tiivisteiden lista jatkuu vielä ovija katonreunan-, takaluukunja konepellin etureunan tiivisteillä. Mittareiden taakse on myös laitettu kokonaan uudet piirikortit, lampun kannat ja lamput. Junnu nimittäin joutui ostamaan ne pois eräästä Audista.” Tämä on ehkä kaikkein paras kuvakulma, ja ”kidukset” etulokasuojan kyljessä kruunaavat komeuden.. Ulkokuoren kaikki koristelistat ovat näissä Buickeissa rosterisia. Nopeussiin nollasta 195 km/h lukemiin. Matkamittarikin tuli siinä samassa nollattua. Tässä jumpassa kului yksi kokonainen viikonloppu. Takalasiin ei ollut saatavissa uutta listaa mistään, joten vanha käytettiin yhdessä kromaamossa kiillotettavana. Nopeussiin nollasta 195 km/h lukemiin. Nopeusnäyttöpohjan numeroiden välit Junnu skaalasi laskukoneen ja tietokoneen näytön kanssa tarkasti kohdalleen oikean logotyypin numeroin. Vain nahka kelpasi Auton sisusta on sekin huomiota herättävän tyylikäs kokonaisuus. Matkamittarikin tuli siinä samassa nollattua. Kromikoristein varustetut ikkunatiivisteet ovat nekin uusia, samoin sivulaseissa olevat tiivisteet. 12 V8-MAGAZINE ”Nykyisten SKY-69 kilpien hankinta oli aivan oma projektinsa. Auton laseista vihertävät takaja sivulasit ovat vanhat, kun taas yläreunastaan sävytetty tuulilasi on uusi. Penkkien verhoilut oli tehty Ruotsissa uusiksi, mutta penkin uudet koristeosat, ovija seinäpahvit on tilattu Amerikasta, kuten myös det piirikortit, lampun kannat ja lamput. Matkamittarin nopeusnäytön Junnu muutti maileista kilometrinäyttöiseksi, aikaisemmasta nollasta 120 mp/h, nykyisiin nollasta 195 km/h lukemiin. Ei ihan jokapäiväistä viimeistelyä takapaksissa, ja mattojen alla on piilossa runsaasti vaimennusmattoa
Junnu uteli, liittyykö Audin kilpiin kenties joku henkilökohtainen kiintymys ja voisiko hän mahdollisesti kuvitella luopuvansa niistä. Tavoitteena hiljaisuus Äänieristystä Buickiin lisättiin likipitäen sadan kilon verran estämään melu matkustamon suuntaan. Varsinaista uutta verhoilua edustaa vain katto. koko kojetaulu. V8-MAGAZINE 13 Soi ja laulaa nätisti tämä Chevyn 350-kuutiotuumainen pikkulohko omistajan itsensä muokkaamin venakopin.. Junnu nimittäin joutui ostamaan ne pois eräästä Audista. Junnu valitsi alkuperäisen 14 tuuman tehdaskoon sijaan nykyiset kooltaan 17-tuumaiset viisipuolavanteet. Ikkunat kiinni ajettaessa sisälle ei kuulu sen kummemmin moottoriin kuin renkaisiin liittyvät äänet. Edessä 225/55ZR17 ja takana 275/55ZR17 renkaat on asennettu edessä 8ja takana 9-tuumaisille vanteille. Nykyisten SKY-69 kilpien hankinta oli oma projektinsa. lta tuli hyväksynnän myötä 750 euron lasku. Nämä kilvet pitää saada Auton katsastaminen ja rekisteröinti tapahtui juuri ennen vappua 2020. Lähes pakonomaisin elkein hankitut ja hinnakkaaksi tulleet kilvet ovat piste i:n päällä tämän auton kokonaisuutta ajatellen. Junnu voikin tyytyväisin mielin todeta Buickinsa matkustamon olevan hiljaisempi kuin Tesla, ja se ei ole ihan vähän sanottu. lle oman anomuksensa vastaavista mustapohjaisista kilvistä. Tärskyt kilpien vaihdosta sovittiin maaliskuuksi 2020 Ylöjärvelle, missä luovutettiin Audin vanhat valkoiset kilvet pois, annettiin kaverille vähän käyttörahaa ja rekisteröitiin sama auto uudestaan. Oman osansa tekevät uudet lattiaja kuramatot. Jatkoksi vielä, että sen rekisterikilvet ovat ihan väärässä autossa ja niiden oikea paikka olisi Junnun Buick. Seinät, sivut ja takaluukun takaseinä edustavat mittatilauslinjaa. Kattonahka tilattiin Saksasta ja materiaaliltaan tämä rei’itetty versio edustaa niin sanottua teollista nahkaa, eikä kyseessä ole sen kummenin naudan tai härän nahka. Tyylikkäästi verhoillun takaluukun kanssa Junnu aloitti hommat valmistamalla itse omat paperiset mallisapluunat, joiden mukaan verhoilut ommeltiin. Buick oli jo ennakkoon hyväksytty osallistumaan näyttelyyn, joten asia oli pienoinen pettymys, mutta eiköhän tämä kelpaa nähtäville sinne vielä keväällä 2021. Toisesta päästä luuria kuului vain hyvin hämmästynyt Täh. Takaluukun pohjimmaisena on neljän millin paksuinen pikimatto, takakontin sivuille tehtyjen seinien takaa löytyy 15 mm paksuista äänieristettä ja vielä erityiset äänieristepussit. Hän paikallisti kilvet omaavan punaisen Audi A-nelosen Pohjanmaalta. Vanhaa, pitkän kokemuksen omaavaa kaartia edustava verhoilija totesi Buickin nähdessään, että ei tänne voi mitään vinyylejä laittaa, tämä on pakko tehdä nahasta. Kilvet Junnu sai noutaa rekisteröinnin yhteydessä Porvoon katsastuskonttorilta. Pienoisen selityksen jälkeen asia alkoi valjeta Audi-miehelle. Takapenkin selkänojan sisälle sovitettiin 15 mm eristeet ja akselin ylityksen kohdalle 30 mm samaa tavaraa. Auton valmistuminen osui sopivasti FHRA:n American Car Show’hun pääsiäiseksi 2020 Helsinkiin, mutta kuten kaikki hyvin tiedämme, koronavirus aiheutti tämänkin tapahtuman peruuntumisen. Lokasuojien sisäpintoihin laitettiin neljän millin pikimatot ja takaseinän ja takapenkin välissä on sielläkin 15 mm äänieristeet. Takapenkin selkänojan puolivälistä tuulilasiin asti löytyy kolmen millin raskasmattoa, kardaanitunnelin kohdalla on samaa raskasmattoa ja tulipeltiin vedettiin vielä ylimääräiset 15 mm äänieristettä. Kyseisenä aamuna Junnu ennätti laittaa Tra. Omistajalle soittaessaan Junnu esitteli itsensä ja hyvin varovasti tiedusteli omistaako kaveri kyseisen auton. Eikä aikaakaan, kun Tra
Dodge D5 Sedan 1937 Lyijyjalan PERHERODI 14 V8-MAGAZINE
Vuosikymmenten seisomisen jälkeen auto on niellyt modernisoidummalla tekniikalla kilometrejä menetettyjen vuosienkin edestä koko perheen voimin. Suomi-historian omaavan auton edellinen omistaja oli aloittanut entisöinnin, kun Ari lunasti sen itselleen suunnitelmissaan rakentaa perhekäyttöön soveltuva rodi. TEKSTI JA KUVAT JOKE SIMONEN Ari Eskelisen ’37 Dodge oli hieno löytö. Helmiä löytyy ajoittain. V8-MAGAZINE 15. Ennen Arille päätymistään Dodgella ajettiin viimeksi vuonna 1962, mutta pitkästä seisonnasta huolimatta auto oli ilmiömäisen hyväkuntoinen
Tälläkin hetkellä Arin pihasta löytyvät ’53 Ford F100 pickup ja projektiasteinen ’30 Ford A-model Tudor. Sotahistoriasta ei kuitenkaan ollut varmuutta, joskin silloisen omistajansa ammattiin viitaten se saattoi hyvinkin olla mahdollista. Rodi perhekäyttöön kuulostaa äkkiseltään hauskalta yhtälöltä. Ilkalle Dodge tuli muoniolaiselta rajavääpeliltä, joka omisti rekisterikirjan mukaan auton ainakin vuodesta 1957, mutta todennäköisesti kauemminkin. Ja ettei tekeminen pääse loppumaan, projektivuoroaan odottelee vastikään romutukselta pelastettu ’68 Dodge Dart. Kori, runko ja sisusta olivat jo varsin pitkälti tehtyinä, mutta hommat jäivät Ilkalla kesken ja vuosien ulkosäilytys alkoi näkyä pinnoissa. Vanhemmalla pojalla Kallella on puolestaan työn alla Amerikasta tuotu ’68 Plymouth Fury Fast Top ja ajoautona vastikään hankittu ’67 Ford F100 pikkis. – Paikallinen pitkän linjan mobilisti, nyt jo edesmennyt Ilkka Kaarlela omisti ison kokoelman vanhoja autoja ja moottoripyöriä. Kaupat lyötiin lukkoon pienen kahvihetken päätteeksi vuonna 2003, Ari muistelee. Ja ulkosäilytyksessä kaikki autoon jo tehty työkin valuisi hukkaan. Hiljattain 18 vuotta täyttänyt Arvi-poika osti ensimmäisen harrastejenkkinsä, ’78 Dodge Aspenin, isänsä tavoin hyvissä ajoin ennen ajokortti-ikää peräti 13-vuotiaana, ja jota nyt rakennellaan innokkaasti. Auto kulkeutui Ilkalle Tornioon, missä hän aloitti kunnostuksen entisöintimielessä. Jenkit ovat elämässä niin vahvasti läsnä, että ne tarttuivat myös jälkipolveen. Ilkan pihalla oli jo pitkään seisonut pressun alla ’37 Dodge, joka nyt saattaisi olla myynnissä, sillä Ilkka ei itse ehtisi autolle mitään tekemään. E skelisen Ari hankki ensimmäisen harrasteautonsa, ’57 Cadillac Sedan de Villen, hyvissä ajoin ennen ajokortti-ikää 30 vuotta sitten. Aktiivinen harrastustoiminta on vienyt miestä mennessään. Vuosien varrella monenlaista kulkinetta on ehtinyt olla miehen käsissä, kaikki kuitenkin ovat olleet jenkkiautoja. 16 V8-MAGAZINE. Kun lasketaan, että Arin pojat olivat tuolloin vielä kutakuinkin vaippaikäisiä taaperoita, niin nopeasti oivaltaa, mistä poikien innostus on saattanut lähteä kumpuamaan. Let's rod Tämän vuosituhannen alkupäässä Arilla oli ollut jo pitkään mielessä rodin rakentaminen, joten sellainen laitettiin vakavamieliseen etsintään. Ynnäilkööt jokainen liikanimen syvemmän tarkoituksen. Pisteosia puuttui, mutta alkuperäinen Dodgen lättäpää kuutonen ”Outta Hell In My Dodge.” Lynyrd Skynyrd lukeutuu Arin suosikkibändeihin ja bändin yhden biisin nimi sopi tilanteeseen hyvin. Hänen luonaan oli mukava käydä juttelemassa autoista ja rakentelusta. Sivullisetkin lienevät huomanneet Arin aktiivisuuden tällä saralla, sillä miehelle on annettu liikanimeksi ”Leadfoot”. – Tarkoituksena oli hankkia 30-luvun neliovinen paperillinen projekti, josta alettaisiin pikkuhiljaa tehdä perhekäyttöön sopivaa autoa, sanoo Ari. Ari toimii myös vuonna 1989 perustetun Tornio Classic Cars Clubin puheenjohtajana
ektillä ja alkuperäisen mallinen komposiittinen polttoainetankki tilattiin Amerikasta. Lämmityslaite tuo mukavuutta syksyn viileneviin ajo-olosuhteisiin.. – Tuo ei sinällään haitannut, sillä selvää oli, että rodi tulee liikkumaan tuoreemman tekniikan turvin, Ari toteaa. Tekniikka napattiin ajossa olevasta autosta, joten toimivina niille ei tarvinnut tehdä kuin normaalit öljynja suodattimien vaihdot. Ulkonäköä unohtamatta ilmettä kirkastettiin kromiosilla, alumiinisilla hihnapyörillä, vanhoilla LT1-venttiilikopilla sekä luonnollisesti lohkon maalauksella. . Tulipellistä hitsattiin kaikki ylimääräiset reiät umpeen ja siihen tehtiin syvennys virranjakajaa varten. Ensitöiksi kori nostettiin pois rungolta, jotka molemmat todettiin hyväkuntoisiksi. Vaihteistoksi tuli TH-350, johon asen”Tarkoituksena oli hankkia 30-luvun neliovinen paperillinen projekti, josta alettaisiin pikkuhiljaa tekemään perhekäyttöön sopivaa autoa.” nettiin Lokarin shifteri ja saman valmistajan seisontajarrupaketti. Tekniikaksi valikoitui ehkä pitkinkin hampain se tavallinen Chevyn pikkulohko V8. Ainoastaan noin tulitikkurasian kokoinen paikka oli tarpeen hitsailla korin helmaan. Ilmanputsariksi löytyi Västeråsin Power Meetistä ’55 Cadillacin tyylinen kotelo. Konsernit sulassa sovussa Koska Arin päämääränä oli rakentaa perhekäyttöön soveltuva auto, piti tekniikan olla luotettava. Moottoria jalostettiin sen verran, että imusarjaksi vaihtui Edelbrockin Performer yhdessä Holleyn 600:n kaasuttimen kanssa ja valurautaiset pakosarjat korvattiin peltisatsilla. Vanhan jäähdyttimen tilalle tuli uusi alumiininen sähkö. GM:n tekniikan sulauttaminen Mopariin todettiin sittemmin hyväksi vedoksi, että perhekäytössä ei ole tarvinnut jännittää pidempiäkään reissuja. Se sai kuitenkin jäädä odottamaan seuraavaa projektia. Päätös kirveli Arin mieltä siksi, että hyllystä löytyi jo valmiiksi hankittuna hieman eksoottisempi 291 cid early Hemi. Suunnan määrää Ford Runko oli priimassa kunnossa ja täysin ruosteeton, kiitos edellisen omistajan V8-MAGAZINE 17 Neliovinen Dodge rakennettiin perhekäyttöä ajatellen. oli paikoillaan, joskin totaalisen jumissa
Suurin osa autosta myytiin Mustang-harrastajille ym. Etuakseliksi Ari haaveili Mustang II -tyyppistä ratkaisua, mutta sellainen osoittautui uustuotantona tolkuttoman kalliiksi. akeruorin. Vanhat lehtijouset kelpuutettiin, mutta niihin jätettiin norran lisäksi vain pari lehteä ja jousien päälle asennettiin Air Riden valmistamat ilmapussit. Taka-akselin Ari päätti vaihtaa parempaan ja käynti läntisen naapurimaan romuttamolle tuotti tulosta Fordin yhdeksäntuumaisen perän muodossa. Vanhan mittaristonkin Ilkka oli jo kunnostanut ja se jopa saatiin toimimaan oikein. Ohjaus Chevyn rattiputkelta hammastangolle rakentui käyttämällä DD-terästankoa ja Borgeson-ristikkoniveliä. Etuakselisto hiekkapuhallettiin ja maalattiin, ja samalla kaikki nivelet ja puslat uusittiin. Suurin osa autosta myytiin Mustang-harrastajille ympäri Suomea ja ainoastaan akselit jätettiin omaan käyttöön. Katseet kohdistettiin jälleen rajan yli Ruotsin puolelle, jonne tehdyn reissun päätteeksi trailerilla seisoi ’74 Mustang II. Muutamassa päivässä Mustang oli purettu osiin tamassa päivässä Mustang oli purettu osiin pitkin pihaa ja kauppa kävi. Kojelaudan Ari maalasi kuparin värisellä helmiäisellä, johon lisättiin hieman . Outta Hell in My Dodge Aluksi Ari halusi pitää renkaat ja vanteet alkuperäisinä, jotka olivat rättirenkaat 16-tuumaisilla peltivanteilla. Vanhat lehtijouset kelpuutettiin, mutta niihin jätettiin norran lisäksi vain pari lehteä ja jousien päälle asennettiin Air Riden valmistamat ilmapussit. Sisustan verhoilut Ilkka oli jo ehtinyt entisöidä alkuperäisen kaltaisiksi, joten ne päätettiin jättää sellaiseksi. Katseet kohdistettiin jälleen rajan yli Ruotsin puolelle, jonne tehdyn reissun päätteeksi trailerilla seisoi ’74 Mustang II. Kojelaudan Ari maalasi kuparin värisellä helmiäisellä, johon on lisätty akea. Muutamassa päivässä Mustang oli purettu osiin pitkin pihaa ja kauppa kävi. Kun edelleen puhutaan perheautosta, niin käyttömukavuudesta ei voi tinkiä lastenkaan vuoksi, jos nyt rouvakaan haluaisi nenä kuurassa auton kyydeistä nauttia syksyn viileillä keleillä. 18 V8-MAGAZINE 18 18 Sisustan verhoilut ovat edellisen omistajan tekemät alkuperäiseen tyyliin. akea. tekemän hyvän ruosteenestokäsittelyn. – Kaksi vanteista oli kuitenkin niin kieroja, että ajomukavuuden vuoksi laitoin tilalle teräsvyörenkaat Ford Fairlanen 14-tuumaisilla peltivanteilla, Ari toteaa. Etuakseliksi Ari haaveili Mustang II -tyyppistä ratkaisua, mutta sellainen osoittautui uustuotantona tolkuttoman kalliiksi. Taka-akselin Ari päätti vaihtaa parempaan ja käynti läntisen naapurimaan romuttamolle tuotti tulosta Fordin yhdeksäntuumaisen perän muodossa. Se sointuu yhteen Moonin ratin kanssa.. Viimeisenä silauksena Ari istutti rattiakselin päähän Moonin katalogista löyteen punaisen . Jarruiksi etuakselille Ari asensi Magnum Brakesin levyjarrusetin tehostimella, joka sijoitettiin auton alle, jarrupolkimen säilyessä alkuperäisen kaltaisena. Puretusta Mustangista oli jäänyt myymättä lämmityslaite, tekemän hyvän ruosteenestokäsittelyn
Kyseinen puolikiiltävä väri on sikäli erikoinen, että useampi sivullinen on arvellut auton teipatuksi. Siinä kun suunniteltiin auton siirtämistä Poriin, väännettiin vielä kokeeksi virta-avainta, niin sehän hörähti heti käyntiin. Alkuperäisten etulamppujen umpion pohjat olivat niin huonokuntoiset, että niihin laitettiin hieman nykyaikaisemmat H4-umpiot pienin muutoksin. Seuraavana päivänä DoDads-porukka suuntasi Räyskälän lentokentälle, mistä paluumatkalla ongelma toistui. Rekisteröintikatsastus oli suoritettu edellisenä päivänä, joten koeja luotettavuusajot loistivat poissaolollaan muutamaa konttorilla käytyä kilometriä lukuun ottamatta. Pienet piristykset kaivettiin esiin Edelbrockin imusarjalla, peltipakosarjoilla ja Holleyn kaasarilla. Matkan pituus ei ole mikään este lähteä Dodgella liikkeelle. Matka jatkui ajamalla Poriin, mistä Ari osti varmuuden vuoksi yleismittarin. jonka Ari muokasi kojelaudan alle sopivaksi. Se oli niin kuuma, että oli jo polttanut maalinkin altaan tulipellistä, Ari muistelee. Koska alkuperäisiä ei enää löydy, niin seuraavaksi paras ratkaisu oli tilata Amerikasta alkuperäisen kaltaiset takavalot. Vaikka Ilkka ehti jo kunnostella autoa, oli se lähtökohtaisesti poikkeuksellisen hyväkuntoinen. PieEnsimmäisenä ajokesänä 2015 Ari kelasi peltipakosarjoilla ja Holleyn kaasarilla.. Väriksi Ari valitsi SEM Hot Rod Smoken, joka sopii hienosti auton ikään ja pyöreisiin muotoihin. Jotta vuosikymmenten rajat rikkovalta tyylirikolta vältyttiin asennuksessa, niin eBay:stä löytyivät 40-luvun Chrysleristä peräisin olevan kojelaudan säätimet. V8-MAGAZINE 19 Luotettavaksi todettu tekniikka koostuu pikkulohko Seuraavana päivänä DoDads-porukka suuntasi Dads-porukka suuntasi Räyskälän lentokentälle, mistä Räyskälän lentokentälle, mistä paluumatkalla ongelma toistui. Arin Dodge on hieno löytö lajissaan, Suomi-historian omaava yksilö. Luotettavaksi todettu tekniikka koostuu pikkulohko Chevystä jatkonaan TH-350-laatikko. Luottopeli Mystinen vika löytyi kyynärpäähän syntyneen palohaavan kustannuksella. Nopeana korjauksena vastus yksinkertaisesti ohitettiin ja matka on jatkunut sen suhteen ongelmitta tähän päivään saakka. – Mukana oli varapuola, joka päätettiin kokeeksi vaihtaa. Perille Mustialaan päästiin kuitenkin ongelmitta. Todellinen perherodi monessakin mielessä. Piepaluumatkalla ongelma toistui. Takavalot olivat yksi puuttuvista pisteosista. Auton uusi ilme viimeisteltiin straippaamalla takaluukun kanteen Arin lempibändin Lynyrd Skynyrdin biisin nimi ”Outta Hell In My Dodge”. Pienellä odottelulla auto kuitenkin käynnistyi jälleen. Dodge tien poskessa konepelti pystyssä oli ilmeisesti sellainen näky, että apujoukkoja pysähtyi heti kyselemään, mikä herroilla oli hätänä. Auton sähköistys hoidettiin valmiilla rodiboxilla. Kiitettävä saavutus, sillä rekisterikirjan mukaan auto on viimeksi kiitänyt pohjoisen teitä vuonna 1962. Tällä hetkellä Ari ajelee Dodgella ainoastaan kesäisin, mutta kaikki tapahtumareissut ja jopa päivittäiset arkiajotkin sujuvat ongelmitta. Vastuksen kuumennuttua tarpeeksi loppui kipinä, ja vastuksen taas hetken aikaa jäähdyttyä homma pelasi. Käyntiin se ei suostunut lähtemään millään. Pieniä parannuksiakin on edelleen mielessä tulevaisuuden varalle, esimerkiksi rungon ja taka-akselin ripustusten sekä renkaiden ja vanteiden päivityksen osalta. Auto palvelee erinomaisesti Arin alkuperäistä tarkoitusta ja ohjenuoraa rakentaa auto luotettavaan matkan tekoon vaikka koko perheen voimin. Laukka katkesi taas Forssan pohjoispuolella, ja tällä kertaa Ari seurueineen päätti selvittää, mistä moinen vauhdista sammuminen johtuu. Toimivasti yhdisteltiin eri konsernien osia ja hienoa tarinassa on se, että auto rakennettiin käytännölliseksi. Ja mikä parasta, auto on myös saatellut jälkipolven jenkkiautojen kiehtovaan maailmaan. Siitä huolimatta matkaan lähdettiin luottavaisin mielin ja kaikki sujuikin ongelmitta, kunnes lähellä Poria auto sammui vauhdista. Kuumaa kamaa Dodgen neitsytmatka suuntautui Do-Dads-tapahtumaan, mihin matkaa Torniosta kertyy noin 700 kilometriä. ”Matkan pituus ei ole mikään este lähteä Dodgella liikkeelle.” Ensimmäisenä ajokesänä 2015 Ari kelasi Dodgella mittariin mukavat 5000 kilometriä. Kun irrotimme johtoja tulipellistä, yksi asentajista nojasi kyynärpäällään puolan vieressä olevaan etuvastukseen. Kaikki on tehty itse viimeistä hommaa myöten. Riemuisan viikonlopun jälkeen matkaseurueella oli ilmassa ohutta yläpilveä ja muutoinkin hienoista jännitystä, kun piti lähteä taas ajamaan 700 kilometriä takaisin kotiin ilman varmuutta auton toiminnasta
Billet Specialtiesin Crossover G -vanteet ovat 18x7-tuumaiset edessä ja 20x10-tuumaiset takana. Vaikka 25-vuotinen perinne päättyi onnettomasti, niin tätä varten tehdystä autosta riittää iloa koko rodiyhteisölle. Mustaksi maalatussa autossa on katon kautta kulkevat hillityt hopeanharmaat tuplaraidat muistumana 25 vuotta sitten valmistuneeseen ”Blue Skunkiin”. Edessä on Pete and Jakes’in putkietuakseli Super Low jousella, nelilinkillä, iskunvaimentimilla ja Panhard-tangolla. Procar by Scatin Rally Lowbacks -nahkaistuimet ovat sopivan mukavat ja tukevat. 25. cin teräksiset lokasuojat. Ensimmäinen Road Tour -autoista oli Dixeyn yhdessä Lokarin sekä Summit Racingin kanssa Lobeckin V8 Shopissa tekemä sinivalkoinen ”Blue Skunk” – ’34 Ford Edelbrockin Super Victor EFI imusarjalla ja Holleyn Sniper EFI -järjestelmällä. Precision Hot Rods Fabricationin pajalla Ohion Macedoniassa rakennetussa autossa on kylläkin ’33 Fordin maski. juhlavuodeksi luotiin niin ikään ’34 Ford 3W coupe. ekti viilentävät voimapataa. Ledivalot niin edessä kuin takana ovat United Paci. Pysähtymisestä huolehtivat edessä Wilwoodin Forged Dynalite -levyt ja pääsylinteri sekä takana myös levyjarrut. Tämän vuoden piti olla Road Tourin viimeinen vuosi, kun Street Rodder -lehti lopetti ilmestymisen paperisena ja elää enää verkossa. Redneck Street Rodsin lasikuitukoriin on sovitettu United Paci. Tour peruuntui, projektiauto ei Street rodder -lehden juhlakiertoajelu peruuntui, mutta turneeta varten rakennettu rodi saatiin nippuun. Niistä näkee hyvin, miten rodi syntyi. Projektista löytyy kattavasti kuvia Precision Hot Rod & Fabricationsin precisionhotrodsandfab. Uusi rodi oli kuitenkin rakennettu tapahtumaa varten, kuten on ollut tapana jo vuodesta 1996 saakka. Konetilasta löytyy Fordin 535-hevosvoimainen 427 cid V8 Tour peruuntui, projektiauto ei Tour peruuntui, projektiauto ei onnettomasti, niin tätä varten tehdystä autosta riittää iloa koko rodiyhteisölle. cin Dietzit. Tour peruutettiin koronapandemian vuoksi. Ohjaussimpukka ja -vivusto ovat Flaming Riveron Vega-mallia. Mikäs siinä matkatessa, kun Vintage Air’in ilmastointikin löytyy ja rokkilaitteet ovat Custom Autosoundilta. Radiatorin alumiinijäähdytin ja sähkö. com-sivustolta. Vaihteistoksi valikoitui Gearstar Stage 4 AOD -automaatti ja taka-akselina on Johns Industriesin Fordin ysituumainen 3,50-välityksellä ja lukolla. Kojelaudassa on Dakota Digitalin RTX -mittaristo. Rungon teki Precision Hot Rods. 20 V8-MAGAZINE. Takaa löytyy myös Pete and Jakes’in tavaraa – kolmiomainen nelilinkkijousitus QA1 coil over -iskareilla. Kesäisiä reissumaileja on kertynyt näissä merkeissä vuosien varrella yli 500 000. Tilttitoiminen ratti ja ohjaustanko hankittiin Flaming Riveriltä ja vaihdekeppi Lokarilta. 3W Chevyn 350-kuutiotuumaisella moottorilla. TEKSTI HANNELE HATANPÄÄ, KUVAT PRECISION HOT RODS FABRICATION Jerry Dixey on johtanut 25 vuoden ajan läpi Amerikan ajettavaa suosittua Street Rodder Road Touria ja liikkunut joka vuosi erilaisella rakennetulla autolla
Myös startin johdot ovat sulaneet kuumuudesta, ja startin sulake sekä sulakerasia ovat vahingoittuneet. Vikojen korjaaminen on aiheuttanut kuluja Camaro-omistajille. Jälleenmyyjät syyttävät autonomistajia tai huonoja akkuja Camaron käynnistysongelmista. Valmistajan kertoman mukaan sillä ”voi mennä minne tahansa ja tehdä mitä tahansa”. Elokuvaa varten valmistettiin mallista muutama kopio. Uusi 2021 Ram 1500 TRX on valmistajan sanoin nopein ja tehokkain massatuotettu pickup maailmassa. Oikeudenkäyntiasiakirjojen perusteella GM käyttää lämpösuojuksia, jotka eivät suojaa starttia lämmöltä kuin yhdeltä puolelta. on voimaton. Jeep teki konseptin saadakseen asiakaspalautetta, jota voi oletettavati hyödyntää tulevissa tuotteissa ja lisävarusteissa. Alla ovat 37" maastorenkaat 17" vanteilla ja FOX:in performance-iskarit. Kuvioon syntyy myös kolmiodraama, kun Jake iskee silmänsä Keriin (Sherilynn Fenn), jota yksi jengin jäsen pitää tyttökaverinaan. Paikallissherif. Maasturiin kuuluu helposti käyttöönotettava neljän henkilön kattoteltta, joka avautuu ja menee kokoon muutamassa sekunnissa. Uuden tieliikennelain mukaan moottorikäyttöisessä ajoneuvossa on käytettävä aina ajettaessa ajovaloja tai huomiovaloja ja pimeässä, hämärässä tai näkyvyyden ollessa huono ajovaloja sekä takavaloja. Moottorina nelivetoisessa, polttoainetaloudellisessa ja pitkän ajosäteen omaavassa autossa on 260-hevosvoimainen ja 3-litrainen V6-EcoDiesel sekä automaattivaihteisto. Voimapuolella on 702-hevosvoimainen, 6,2-litrainen ahdettu Hellcatin HEMI V8-moottori, 8-vaihteinen TorqueFlite 8HP95 -automaatti sekä Dana 60 -taka-akseli 3,55-välityksellä ja elektronisella lukolla. oitu Gladiator Rubicon -teräspuskuri vinssin kera ilahduttaa esteisessä maastossa. Mustanpuhuvan auton tuntematon kuljettaja haastaa jengiläisiä kisaamaan yksi kerrallaan. Samoihin aikoihin kaupunkiin ilmestyy salaperäinen urheiluauto (Dodge M4S Interceptor -prototyyppi). IMSA-ratasarjan Pace Car -käyttöön ajatellun auton vain 2,2-litraisella, tuunatulla nelisylinterisellä induktiomoottorilla, joka oli varustettu kahdella Garrett T25 -turboahtimella sekä Cosworthin DOHC 16-venttiilisellä sylinterikannella, ajettiin aikoinaan 322 km/h (200 mph). Jakea esittävä Charlie Sheen vastustaa jengin johtajaa Walshia (Nick Cassavetes). Sitä pidetään kuitenkin USA:ssa jonkinlaisena kulttiklassikkona arvatenkin keskimoottorisen ja monokokkirunkoisen M4S Interceptorin ansiosta. Modi. Seikkailuhakuinen maasturitutkielma Muistatko 80-luvun elokuva-autopahiksen. Chevrolet Camaron vuosimallista 2010 nykymalleihin saakka on nostettu ryhmäkanne Yhdysvaltain käräjäoikeudessa Delawaren piirikunnassa koskien näissä ilmenneitä käynnistysongelmia kuumalla säällä tai käynnistettäessä auto uudelleen ajamisen jälkeen. Aiempi ennätys oli 44 vuoden takaa Kitty O’Neilin ajama 825,13 km/h. Kantajan mukaan solenoidi vaurioituu näin ennenaikaisesti. Vuonna 1986 julkaistu indie-elokuva ”Kosto Rajan takaa” (The Wraith) kertoo arizonalaisesta aavikon laidalla olevasta pikkukaupungista, jota terrorisoi autoileva nuorisojoukko. KUVA FCA KUVA VISTA FILM COMPANY V8-MAGAZINE 21. Viime vuonna nopeusennätysajossa menehtynyt Jessi Combs on nyt virallisesti maailman nopein nainen. Jeep Gladiatorista esiteltiin syksyn korvalla toimiva Far Out -konseptimalli. Guinnessin maailman ennätyksiin kirjattiin postuumisti hänen North American Eagle -suihkumoottoriautolla ajamansa 841,34 km/h. Autokohtaukset ovat leffan kiinnostavinta osuutta, sillä juoni ei ole kaksinen. Far Outin sisätiloista löytyvät jääkaappi, liesi, ripustettavat säilytystelineet, kokoon menevät istuimet ja pöytätila. Poliisitutkinnan jälkeen onnettomuuden todennäköiseksi syyksi on ilmoitettu auton osuminen johonkin esineeseen autiomaassa, josta pyörään aiheutunut vika johti auton hallinnan menettämiseen. Rankkoihin olosuhteisiin suunnitellusta lava-autosta löytyy vääntöä 881 newtonmetria ja varttimaili sujuu 12,9 sekunnissa. Takavalojen käyttö kaikenlaisissa olosuhteissa parantaa kuitenkin liikenneturvallisuutta, joten niiden kytkeminen päälle on aina suositeltavaa
Sovelluksen (Ferrita Sound App) rinnalla voidaan ääntä säätää myös joissakin automalleissa alkuperäisillä painikkeilla. Jos joku halua Harrikkaansa uniikkia ja prameampaa ulkonäköä, on siihen mahdollisuus Rizomanin suunnittelemien billet-osien avulla. jalkatappeja, peilejä ja kahvoja. Moottoreissa on täysin uudet nelipulttiset lohkot, joissa on valmiudet rullanokka-akselille ja mekaaniselle polttoainepumpulle (Gen 1e:ssä ei ole nokka-akselin epäkeskoa) sekä uudet huippuluokan CNC-työstetyt sylinterinkannet, lohkon valut, kisalaatuiset takoteräskampiakselit, uudet venttiilikannet, öljypohja ja jakopäänsuojus. ESM (audio moduuli) luo äänen asetetun moottorivalinnan perusteella. Harley-Davidson julkaisi viimeksi lehteä vuosina 1916–2008, ja uusi Enthusiast Magazine syrjäyttää nykyisen HOG Magazinen yhtiön virallisena julkaisuna. Valikoimasta löytyy mm. K U V A FE R R IT A S W E D E N K U V A H A R LE YD A V ID S O N M O TO R C O M PA N Y Tuo t Printti tekee paluun General Motors on esitellyt kokonaan uuden 350-kuutiotuumaisen pikkulohkoveekasin kolmena versiona. Gen 1 kattaa pickupit, vanit ja SUV:it vuosilta 1987–1995, Gen 1e LD pickupit 1996–2002 ja Gen 1e HD raskaat lava-autot 1996–2002. www.ferrita.com. Tämän sanotaan poistavan öljysakan 85-prosenttisesti. Ennen öljynvaihtoa ainetta laitetaan lämpimäksi ajetun auton öljyn joukkoon 300 ml (3–6 l öljymäärään). Ferrita Sweden tarjoaa moottorisoundin buustaajaa, millä saat diesel-, bensiinitai hybridiautoon vaikkapa V8-bensiinimoottorin äänet. Realistinen ääni kuuluu selvästi myös auton ulkopuolella. Harley-Davidson alkaa julkaista jälleen moottoripyöräkulttuuriin ja -elämäntapaan keskittyvää Enthusiast Magazinea sekä printti että nettiversiona. Heidän mukaansa homma käy helposti ja nopeasti. Castrolilla on öljyshampoo, joka irrottaa moottorista öljylietettä. 22 V8-MAGAZINE. Tämän jälkeen moottoria käytetään tyhjäkäynnillä 10 minuuttia, jonka jälkeen tehdään öljynja öljysuodattimen vaihto. Potkua moottorin ääniin Moottori puhtaaksi Printti tekee paluun GM:ltä kolme uutta pikkulohkoa Rizoman-osia Harley-Davidsoniin HD2 Rizoma set Jos talvikäyttiksen tai kakkosauton hiljainen hyrinä kyllästyttää, niin tässä on ratkaisu. Sound Booster -paketti koostuu korkealaatuisesta kaiuttimesta, joka on suojattu ruostumattomasta teräksestä valmistetulla kotelolla, ulkoisesta audio moduulista, kaapelisarjasta ja äänenvahvistimesta
Muutama vuosi sitten iski kauhea sämpyläkuume, joten kyttäsin eBaysta kauheassa autokiimassa sopivaa yksilöä. Ilmajousituksen ansiosta sen saa aivan tonttiin. Ritariässä oli suosikkisarjani, joten hankin saman koppaisen ’82 Pontiac Firebird Trans Amin ensijenkikseni 18 vuotta sitten, ja sama auto löytyy multa vieläkin. Cadillac Fleetwood Hearse ’64 429 cid -ruumisauto on ollut mulla kymmenisen vuotta. Myyjän kanssa päästiin yhteisymmärrykseen hinnasta, joten kaupat lyötiin lukkoon, eikä tarvinnut katua. Omistamani kustomoitu ’50 Mercury 4d Sport Sedan oli keskeneräinen raakile, mutta kuvissa näytti muuten hyvältä. Mörkö on kustomoitu perinteiseen tyyliin. . Kuvia saa edelleen lähettää osoitteeseen v8-toimitus@fokusmedia. Se tuli meille jenkeistä viime syksynä. LLuukkiijjooiden iden aut autoott Lukijoiden autot Pontiac Firebird Trans Am 1982 Cadillac Fleetwood Hearse 1964 Mercury 4 d Sport Sedan 1950 Plymouth Road Runner 1971 Moi! Olen Anne Vahlqvist Raumalta ja tykännyt jenkkiautoista nuoresta asti. Talvisin huolletaan ja . Ja itse asiassa myös tulevissa lehdissä. Se on loistava perheauto, muuttoauto, asuntoauto, ja se toimi siskoni hääautonakin. Mieheni osti sen minulle hääpäivälahjaksi. Kaikki autoni ovat käytössä joka kesä ja niillä ajellaan keleistä riippumatta aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. xataan mitä on tarvis. Äitini osti 80-luvun lopulla Mercury Colony Park ’81 lankkukylkifarmarin, ja siitä se lähti. Viime numeron Lukijoiden omat autot -teema poiki hurjan määrän materiaalia, ja niinpä jatkamme autojen esittelyä tässä numerossa. ’71 Plymouth Road Runner 440 cid on tuorein tulokas talliimme. Takalasissa oli teksti: ”kunnes kuolema meidät erottaa”. Anne Vahlqvist Lukijoiden Lukijoiden autoja autoja Lisää Lisää V8-MAGAZINE 23
Vaunu tullattiin Hangossa 30.11.1966 ja se on ilmeisesti ensimmäisen sarjan GT vuosimallia 1967. Perä ylhäällä Gabriel ilmaiskarien avulla, jotta perän banjo näkyy kuten 80-luvulla. Startin, vesipumpun ja etupyörien laakerit olen vaihtanut sekä ”rempannut” takajarrut ”. Normihuoltojen lisäksi olen mm. Moottori oli täysin läpikäyty, mm. 0,030" poraus, Edelbrockin kannet ja imusarja, Edelin 600 kaasari ja Hookerin peltisatsit sekä 2,5 tuuman putket. Entisöidystä sisustasta löytyvät Challen keskikonsoli, Grantin puuratti ja General Lee -töötti. Varsin mittavat ja laadukkaat peltityöt kokeneen ”Pölyttäjän” tekniikkana oli 318-pikkulohko. TF 727 -vaihdelaatikon venttiilikoneistoa oli hieman ”kiristetty” ja turbiini uusittu. 2000. Nyt mennään vihreällä lookilla ja vähän on käyty myös käväisemässä radalla (Malmi Street Drags #2, aika 16,5 sekuntia). Taina ja Heikki Palkkinen, Sauvo Pontiac Trans Am 2000 Tässä muutama kuva kesälelustani Pontiac Trans Am Ram Air WS6 Convertible vm. akella ja candylakkaa päällä. Peränä oli Valiantista adoptoitu 8 ¼ . Ensimmäisen omistaja oli tiettävästi Kauppias Veikko Pajunen, eli Alepa-ketjun perustaja. sähkökatto, sähköikkunat, kuljettajan sähköpenkki ym. Kaiken kaikkiaan kyse on hyvin ”pelittävästä”, virkeästä viisikymppisestä. Corvetten 327, GM TH-350 laatikko, 8-tuumainen perä. Tämä Dodge esiintyi ensimmäinen kerran V8-Magazinessa 1988, silloin väriltään valkoisena. Harri Laakso Ford Tudor 1935 Hei, tässä niitä kuvia omasta autosta, joka on ’35 Ford Tudor. Etuakseliston kaikkien puslien uusimisen ulkoistin kaverille. Kari ”Wiki” Wikholm Plymouth Duster 1970 Hei! Elokuussa 2006 vahvistui ajatus, että vuosi ilman harrasteautoa saa riittää. maininnan. Lisäksi autosta löytyvät kaikki siihen aikanaan saatavana olleet lisävarusteet, mm. Lopulta varteenotettava vaihtoehto löytyi lähes kotinurkilta. Terveisin Japa Ford Tudor 1935 Hei, tässä niitä kuvia omasta autosta, 24 V8-MAGAZINE. Forssan Pick Nickissä auto sai hod rod ja race -sarjan 3. Ensin mainitulla Ram Air WS6 -varustepaketilla niitä on valmistettu kyseisenä vuonna avomallina vain 1013 kpl. Autossa on LS1 V8, josta tehdas ilmoittaa 320 hevosvoimaa, 4L60E-automaatti ja lukkoperä 3,23-välityksellä. Nyt tekniikkana toimii hieman piristetty 318 cid, joka rakennettiin Hot Rod Magazinen yhden artikkelin mukaan. 14 vuoden aikana joka kesä ajetaan 2000–3000 kilometriä ilman merkittäviä ongelmia. laakeroitu ja rengastettu, imusarjana Edelbrock Performer, kaasuttajana 600 Holley ja nokka-akseli alkuperäistä jyrkemmin nostoin. Auto ostettiin Kaliforniasta yksityiseltä keräilijältä ja se on alkuperäisessä kunnossa vanne/rengaspakettia ja pientä hengitysparannusta lukuun ottamatta. Kaupat tehtiin ’70-mallin Dusterista. Oikeanpuoleisen etulokasuojan jouduin oman ajovirheen (osuma kaiteeseen) vuoksi vaihtamaan, samasta syystä etupuskuri puuttuu yhä. Vanteet ovat aidot Gragar SS puolipeltivanteet ja BFGoodrich renkaat. Sähköt, jarrut, sisustus, ohjauslaitteet ym., kaikki päivitetty. Rakennusvuosi 2012. Dodge Dart GT 1967 Morjesta Toimitus. Tulin ajaneeksi satoja kilometrejä turhaan, sillä viestintä myyjien kanssa ei aina antanut totuudenmukaista kuvaa myytävistä autoista. Tuolloin alkoi ennakkoluuloton, eri automerkkeihin sitoutumaton ajoneuvon etsintä. täydentänyt mittaristoa voltti-, öljynpaine-, lämpö-, kierroslukuja alipainemittareilla. Viimeinen ”parannus”, katto maalattu
Isän (Kari Piironen) sekä pojan (Lassi Piironen) yhteinen harrasteauto. Aluksi auto maalattiin vanhan roosan värisestä mintunvihreäksi ja vähän sen jälkeen teetettiin tuck ’n’ roll -verhoilu. Autossa on 348-moottori ja PG. Olen ajanut sillä 31 500 km siitä lähtien, enimmäkseen kesäisin. Juha Siukonen Buick Electra 4d HT 1960 Autoni on Buick Electra 1960 4d ht, chopattiin jonkin verran. 350/700-tekniikka, chopattu pari tuumaa ja ilmapussit joka kulmassa. Miro Toivonen, Loimaa Miro Toivonen, Loimaa V8-MAGAZINE 25. Tietysti siinä on 10 levyn cd vaihtaja ja putkibasso, ja ainoastaan country-levyjä. Olen omistanut auton noin 5 vuotta. Mun toimesta maalattu ja hieman madallettu. Olen omistanut Chevyn noin 10 vuotta ja auto on suhteellisen alkuperäinen maalausta lukuun ottamatta. Myyjä sanoi heille, että lähettäkää ruskea F-150, koska minä tarjosin vaihdossa punaista Toyota Hiluxia, mitään kauppakirjoja ei ollut vielä silloin tehty. Buick on ollut minulla noin kaksi vuotta ja sen rakenteluun meni pyöreästi vuoden verran. Perään tehtiin maltillinen ns. Pikkusen sisustaa olen uusinut oman mielen mukaan. Jouko Kujanpää, Teuva Chevrolet Bel Air 1964 Chevrolet Impala 4d HT 1964 Moi! Tässä pari omaa ’64:sta, Bel Air aka ”Hell Air” ja Impala 4d ht. Muutama vuosi meni ilman liekkimaalausta ja liekit maalattiin suurin piirtein samalla mintunvihreällä, mutta ilman mattaa. Lassi Piironen Chevrolet Brookwood 1958 Tässä muutama kuva 1958 Chevrolet Brookwoodista. Jyrki Pettinen, Loimaa Ford F-150 XLT 1990 Vuonna 1990 menin Ford-liikkeeseen Kokkolassa ja kyselin aitoa Fordia, F-150:stä. Niin minulle tuli ’90 Ford F-150 XLT 5 litran V8-moottorilla ja kaikilla varusteilla. Niillä ei ollut, joten myyjä soitti Helsinkiin Ford-kauppaan, mutta ei löytynyt heiltäkään. Chevyä voi luonnehtia sanalla lintta, vaikka nykyään reissut jäävätkin vähiin. Jarruja on paranneltu, 2-piirijarrut ja edessä levyt. Chevy majailee Loimaalla ja ulkoilutan sitä aivan liian vähän nykyään. Tällä hetkellä siistitään pikkuhiljaa konetilaa, ja muuta näpräämistä löytyy aina. Buick Special 1958 Buick on tullut suomeen 80-luvun alussa. Klas Björkskog, Kokkola Jyrki Pettinen, Loimaa Chrysler New Yorker 1977 Automme on Chrysler New Yorker vm. Muuten vain kovaa ajoa, työmatkaakin kertyy 45 km päivä. Moottori on täysrempattu ja lievästi piristetty Oldsmobile 307 + TH-700. Hell Air tuli mulle vaihtokauppana ’66 Impalaan pari vuotta sitten tuollaisenaan. mattolaituri. Katon erikoisuutena on palahuopakatto. Etenkin kun V8 Summer Meet peruttiin, jossa on tullut käytyä lähes joka vuosi Chevyllä. Impala on ympärivuotinen käyttis, 283/PG, aika suht orkkis kaikin puolin. Tekniikkana toimii piristetty 440. Sport Car Centerissä kuulemma oli, punainen ja ruskea. 1977. Auto on museorekisterissä ja asustaa tällä hetkellä EteläPohjanmaalla. Harvinaisempi näky muiden vastaavien parissa, sillä auto on lähtenyt jo tehtaalta ilman vinyylikattoa. Lähes alkuperäistä vastaavassa kunnossa niin ulkoa, kuin sisältäkin
Dodge Charger 1969 & Pontiac Firebird Trans Am 1978 26 V8-MAGAZINE Trans Am on tehty alkuperäisillä alustaosilla ja 15" vanteilla. Tämä luo nykymittapuun mukaan ilmeen suhteellisen korkeasta autosta, mutta käytännöllisellä korkeudella urheilulliset alustat pitivät auton tiessä 1970-luvun lopulla.
Bargasin perheessä oltiin tyytyväisiä Chargeriin, koska se myytiin vasta 10.2.1998. Charger myytiin 14.4.1969 Colo Dodge Inc -liikkeestä Denverissä Coloradossa. Tämän jälkeen ei enää ollut paluuta BMW-ajatteluun, joka katosi kerralla isolohkoisen V8:n ja kuminkäryn saattelemana. KASIPARI Meillä kaikilla on haaveauto. Tämä on vaikuttanut monen harrastajan autovalintoihin ja niin kävi myös Jarille. Kyseessä oli selkeästi löytö, joka haluttiin talteen tulevaisuutta varten. Lisää löylyä tuli kiukaalle, kun Jari 19-vuotiaana pääsi ajamaan Toni Ojamaan race-henkistä Dodge Swingeriä. V8-MAGAZINE 27. Tämä saattaa olla syy, miksi luotettavasta palvelijasta päätettiin luopua, kun jäljellä oli enää toinen kuljettaja. Chargerin elokuvaesiintymisistä tunnetuimmaksi voinee nimetä ikonisen Bullittin. Lopulta Milwaukeesta Wisconsinista tärppäsi sovelias ’69 R/T-klooni 440 cid isolohkolla. Auton osti 1969 Sharon ja Stanley, mutta kun myynnin hetki koitti, oli paperissa myyjänä Sharon yksin. Tässä vaiheessa aloitettiin Dodge Chargerin etsintä. Rinnalla kulki koko ajan varasuunnitelma, joka oli Moparin E-bodyt Challenger ja Cuda. Neuvottelut olivat selkeästi tulokselliset ja Charger rekisteröitiin heidän nimiinsä. 318 cid pikkulohkon ja automaattivaihteiston tilalle laitettiin vuoden 1969 valua oleva 440 Magnum isolohkomoottori, vaihteistoksi vaihtui vuoden 1967 TF 727 -automaattivaihteisto ja viimeiseksi lenkiksi Moparin 8 ¾ perä 3,55-välityksellä ja lukolla. Mauri Krogeruksen flake-punainen Dodge Charger sai Jarin innostumaan alun perin B-body Moparien muotoilusta. Camaron kanssa opeteltiin amerikkalaisten autojen ihmeitä ja samalla varmistui, että amerikkalainen V8 tulee olemaan ”se juttu”. Ulkoiset muutokset ovat pitkälti kuin tehtaan R/T:ssä, mutta yksityiskohdissa otettiin vapauksia. . Chargerin sokkomaskin varsin yrmeää ilmettä keventää auton R4-koodin kirkas punainen väri. Ovien koristepokkausten Vasta vuonna 1981 Pontiac käytti Burt Reynoldsia ja Bandit-hahmoa mainonnassa. Christine tappaja-auto -elokuvassa 1969 Charger esiintyi niin ikään. Firebirdin kohdalla Konna ja Koukku -elokuvasarja ja Keikkakuski-elokuvat muistetaan varmasti parhaiten. Usein käy niin, että haaveiden kohteita on useita. Monien eri vaiheiden ja jenkkiautojen jälkeen vuonna 2009 Jari päätti toteuttaa sen todellisen haaveen. Auton historia on hyvin tiedossa. Jari oli nuorena miehenä vannoutunut BMW-harrastaja, mutta tuttujen vaikutus teki lopulta tehtävänsä. Monien vaiheiden jälkeen asiaa hoitanut välittäjä sai auton Suomeen. Kun rekisteriotetta lukee tarkemmin, huomaa yhden asian. Muskeli-ilmeinen, mutta käytännöllisellä 318 cid pikkulohkolla ja automaattivaihteistolla varustettu punainen Charger iski Sharon ja Stanley Bargasin makuhermoon ja he ryhtyivät kaupanhierontaan autosta. Charger oli Ernestillä varastoituna kaksi vuotta ja vuonna 2000 se otettiin muokattavaksi. Täysin orjallisesti kaikkia yksityiskohtia ei lähdetty tekemään, vaan työ on toteutettu mukaillen ja omaa visiota käyttäen. Jarille valinnan vaikeus kävi ylivoimaiseksi ja hän hankki molemmat autot. Chargerin tie Suomeen Sopivaa autoa haettiin Suomesta ja USA:sta lähes puoli vuotta aktiivisesti. Perusauton muutos R/T-klooniksi Ernest muutti Chargerin R/T-version tyyliseksi. Pitkään Jari tuumasi, että USA-valmisteinen haaveauto Bandit Trans Am hankitaan ensin. TEKSTI JA KUVAT KARI MÖRÖ C harger ja Firebird ovat tähdittäneet useita elokuvia. Kun Charger oli hankittu, alkoi pitkä odottaminen. Mainoskuvasta tuli yksi aikakautensa hienoimpia. Oulussa asuva Jari Pirinen hoiti asian miehekkäästi ja päätti ostaa suosikkinsa, vieläpä tuplana. Ernest Fry:llä oli varastossaan hyvin vähällä käytöllä ollut auto. Auto siirtyi 1998 Ernest Frylle. Käytännön syistä ensimmäiseksi jenkkiautoksi päätyi kuitenkin musta 1986 Chevrolet Camaro Iroc-Z 350 cid T-topilla vuonna 2003. Ernest päätti luopua Chargerista vuonna 2009 ja Jari pääsi ostamaan auton itselleen
Kahden kaluston osalta tuulisen syysviikon jälkeen päästiin hakemaan T-top Trans Am vihdoin kotiin. Tontilta lähtivät hyvin nopealla aikataululla 2003 vuonna hankittu gen 3 Iroc-Z Camaro ja vasta Kaliforniasta uitettu ’78 Trans Am, joka meni vaihdossa Jarin kaverille täysin projektikuntoiseen ’78 Trans Amiin. Auton mainio kunto selittyy osittain sillä, että auto on täysin hitsaamaton. Näin kävi myös Jarille. Buddy seat on käytännöllinen. Auto oli juuri se oikea, mutta omistaja Timo Ojakoski ei ollut halukas myymään autoa siinä vaiheessa. Trans Am oli hyvä, mutta ei aivan täysin toiveiden mukainen ja tarvitsi pikkuviimeistelyjä. Koko tämän ajan Jari kävi neuvotteluja Timon kanssa autosta. Tilanteet muuttuvat ja syksyllä 2017 auto tuli yllättäen myyntiin. Bandit Trans Am Vuonna 1977 ilmestyneessä Konna ja Koukku (Smokey & the Bandit) elokuvassa Burt Reynolds antoi mustalle Pontiac Firebird Trans Amille saapasta Texarkanasta Georgiaan suutautuvalla matkalla. Jari näki kuvien Trans Amin Oulun American Car Show’ssa vuonna 2017. Koska autossa oli uutena buddy seat ja on edelleen, niin vaihteenvalitsimena toimii alkuperäinen rattivaihde. Jari aloitti neuvottelut. Autoja tarvittiin useampi ennen kuin se lopullinen yksilö löytyi. Leveä keskikyynärnoja alhaalla eteen mahtuu kaksi ihmistä. Yllättäen yhteisymmärrys hinnasta syntyi syksyllä 2018 ja Jarin piti nopeasti realisoida muuta kalustoa. Alustaviin kauppoihin oli unelma numero kakkosesta päästy. Toki remmiahdin aina välillä alkaa kiinnostaa ja hyvinkin saattaa jonakin päivänä ilmestyä moottorin päälle. . Kalifornian auringon polttama Trans Am tuotiin Suomeen keväällä 2018. Muutaman päivän ajan pihassa olikin kaksi kappaletta vuoden 1978 mustia Trans Ameja, täysprojekti ja lähes valmis 28 V8-MAGAZINE. ympärillä kulkevat valkoiset teipatut raidat, joita ei tehtaalla Chargereihin ole toimitettu. Suomen vuodet 11 yhteisen vuoden jälkeen Charger on Jarille yhä mieluisa haaveautojen ykkönen. Kun tallissa oli jo haaveauto numero yksi, niin ennen pitkää piti aloittaa haaveauton numero kaksi hakeminen. . Suomen markkinoilla mustia ’77– ’78 Trans Ameja ei näe edes joka vuosi. Koska kauppa ei näyttänyt etenevän, niin Jari aloitti Trans Amin metsästyksen USA:sta. Netin selaaminen tuotti tulosta, kun 2017 joulukuussa Kaliforniasta löytyi musta kovakattoinen ’78-mallinen Trans Am punaisella sisustalla. Se jatkoikin matkaansa 2015 kesän jälkeen Jarin hyvälle ystävälle Juuso Onterolle, jolla auto on vielä tänä päivänä. Sopivan laadukas musta 1977–1978 Trans Am oli vaikea pala. Ilmeisesti tästä syystä edellinen omistaja osti Chargerin varastoon odottamaan rakentamista. Valkoiset etuistuimet ovat mallia buddy seat. Trans Am osoittautui hinnaltaan sen verran kalliiksi, ettei kauppoja saatu syntymään. Auto kunnostettiin käyttöön kesäksi 2018. Kun keskikyynärnoja nostetaan ylös, tarjoutuu käyttöön leveä yhtenäinen sohva kolmelle henkilölle. Suurin Jarin Chargerille tekemä työ on ollut alussa kiukutelleiden sähköjen korjaaminen. Ongelmitta toiminut Charger ei ole vaatinut mitään isoja korjauksia. Tulevaisuudesta kun puhuimme, niin vastaus kuului: Charger pysyy perheessä. Sisustaltaan hienokuntoista autoa ei lähdetty muuttamaan sen sportimmaksi. Vuonna 2015 harjoiteltiin punaruskean värisellä 1977 Pontiac Firebird Formulalla, joka oli kuitenkin liian hyvä yksilö muutettavaksi Trans Am -klooniksi. Kaikki pellit ovat tehtaan jäljiltä ja autosta löytyvät edelleen tehtaan suojamassat. Paremmin virtaavat Edelbrockin Performer RPM ja Holleyn Street Avenger 770 cfm korvasivat vanhan imusarjan ja kaasuttimen. Elokuvan auto ja Burt Reynoldsin näyttelijäsuoritus sekoittivat ainakin Xja Y-sukupolvien autoharrastajien päät
ikäeroa autoilla on yhdeksän vuotta, mutta selkeä ero koristelun määrässä on havaittavissa.. Valkoinen ja musta sisusta edustavat 1960-luvun Americanaa parhaimmillaan. Sisusta on yhtä hienossa kunnossa kuin Pontiac muutenkin on. V8-MAGAZINE 29 Kaksi aikakautensa merkkipaalua amerikkalaisten autojen maailmassa. Ovien syvennysten raidat synnyttävät optisen harhan, joka saa koristesyvennykset näyttämään huiman jyrkässä kulmassa olevilta
Lisäksi myös ratti entisöitiin kultapuolaiseksi. . Täytyy muistaa, että Trans Am edustaa vuoden 1978 näkemystä amerikkalaisesta grand touring autosta ja peruskonsepti esiteltiin jo vuonna 1970. Omalla tavallaan on hyvin nostalgista päästä ajamaan uuden veroista vuoden 1978 Trans Amia ja kokea se, mitä edellinen sukupolvi parhaassa tapauksessa sai kokea äärettömän tiukan autoverotuksen kurittamassa Suomessa. Kun liikenne alkoi taas sujua, ryöpsäyttivät synkät pilvet vesisateen. Näillä eväillä auto liikkuu yhtä ripeästi kuin ulkonäkö antaa ymmärtää. Esimerkiksi mittariston pyöröhiottu paneeli on Special Edition Trans Amissa kullan värinen kuten konepellin lintu sekä raidat eri puolella autoa. Sisusta oli hienosti entisöity, mutta se ei vastannut Konna ja Koukku -elokuvassakin esiintyneen Special Edition -mallin tyyliä, mitä Jari tavoitteli. Shaker scoop jää ilmanpuhdistajan päälle, kun konepelti avataan. Saksalaista rekisteriotetta lukiessa löytyy tieto, että autossa on ollut jossakin vaiheessa ainakin sivuputket ja kenties muitakin muutoksia. Projektikuntoinen jatkoi ajokuntoiseksi saattamisen jälkeen matkaansa kaveripiirissä. Auto toimi hienosti. Muissa Trans Ameissa paneeli on kirkkaan metallin värinen. Muuttolintu Saksasta Trans Am myytiin uutena Saksaan ja se on alkuperäiseltä väriltään punainen. Enkä valittanut yhtään. Jari vaihtoi väsyneen alkuperäisen vaihteiston 4000 rpm stall turbiinilla varustettuun TH-350-automaattiin, joka on tehty kiihdytyskäyttöön, eli kyseessä pitäisi olla kestävä ratkaisu. Tulipa sekin todettua, että 60–80 km/h nopeudessa Trans Amiin vesi ei sada sisälle, vaikka T-top on auki. Pontiacin siistissä konetilassa on vuoden 1974 400 cid V8. Saatavilla löytyi hyviä tarralla toteutettavia muutossarjoja ja niitäkin kokeiltiin, mutta se ei riittänyt Jarille. Saksassa autolla oli neljä omistajaa ja sen toi Suomeen Paavo Mannila vuonna 1997. 440 Magnum viihtyy erittäin siistissä konetilassa. Tarkkana miehenä Jari löysi vielä yksityiskohtia, joita piti hioa. Tien päällä Kahden auton saaminen kuvauspaikalle toi allekirjoittaneelle kunnian ajaa Trans Am Toppilan vanhaan satamaan. X-sukupolveen kuuluvana Konna ja Koukku sotki tehokkaasti minunkin ajatusmaailmaa autojen suhteen. yksilö. Jari ja kaksi autoa, jotka voidaan luokitella merkittäväksi sekä omistajalleen että populaarikulttuurille. Tästä huolimatta autossa on huomattavaa leppoisuutta ja tarvittava määrä aggressiivisuutta verrattuna moderneihin autoihin. Takaisin tullessa sitten sattui ja tapahtui. Uutena Trans Am oli Suomessa erittäin kallis ja edusti monelle saavuttamatonta haavetta, mutta silti näitä autoja myytiin meilläkin. Tämä tarkoitti sitä, että seisoimme liikenneruuhkassa lähes puolituntia. Trans Amin radio vaihdettiin oikean aikakauden mukaiseksi, CB-radio lisättiin ja Jari teki lukuisia muita muutoksia. Alkuperäisen ’78-mallisen Pontiacin 400 cid moottorin tilalla murisee vuoden 1974 mallin tehokkaampi ja vahvempi Pontiacin 400 cid V8 kevyesti piristettynä. Asiaan perehtymisen jälkeen selvisi, että USA:ssa Randy Combs entisöi käsitöinä näitä paneeleita. Trans Amin lämmöt pysyivät kurissa koko ajan eikä mitään ongelmaa ilmennyt auton kanssa. Nallikarin uimarantaa kohti meni hälytysajoneuvoja. 30 V8-MAGAZINE Jarin haaveautot kumpikin rinnakkain vuosien etsimisen jälkeen.. Jari otti yhteyttä Randyyn ja entisöity mittaripaneeli saatiin Suomeen. Muutos on toteutettu hyvin. Moottori autossa on vaihtunut vuosien aikana. Menomatka nautiskeltiin T-top auki auringossa. Jari on Suomessa auton viides omistaja. Timo Ojakoski muutti Trans Amin mustaksi. Tämä ei ollut halvin tapa toteuttaa muutos, mutta tuo paneeli on kyllä hieno. Penkit verhoilutettiin uusiksi mustalla vinyylillä
• Istuinten verhoilut alkuperäisestä materiaalista. • Vinyylikatot, rättikatot ja tarvikkeet. AMERIKAN autot, 4X4 Pick upit, moottoripyörät, varaosat, tuning, erikoisvanteet. /tilaa V O I S I H A N S I TÄ H A R R A S TA A VA I K K A P I T S I N N Y P L ÄY S TÄ. 09-302847 / 050-3305780, fax 09-3401073 e-mail: jaakko.husso@pp.inet.fi Autoverhoilut kaikkiin USA-autoihin! Automatot, suojamatot brodeerauksella ja tavaratilan matot. • Asennus kuuluu myös meidän palveluun! www.westfix.fi, westfix@netikka.fi Korsnäs Biloch Båtinredning Silverbegsvägen 23, 66200 Korsnäs (06) 364 1406 WWW.BENZBOY.COM EXPORT USA Jo 15 vuoden kokemuksella Konttikuljetukset, lentorahdit ym. Amer Trading, Inc. Florida auto dealer since 1991 www.amercars.com Myymme, välitämme autot ja moottoripyörät, Ebay jne. • Meillä on myös muita autonsisustustarvikkeita. • Autonsuojapeitteet kaikkiin malleihin. (aikaero) +1-561-7623060 / Marco Casagrande Automaattivaihteistojen erikoisliike Hiihtotie 7 B, 01280 VANTAA Puh. EBAY Osta suoraan ilman välikäsiä! Tapani Iivanainen Usan suunta +1561 632-5154 Seija Iivanainen ’’ +1561 632-5153 Office ’’ 1 803 796 5183 E-mail benzboy@benzboy.com Hanki omasi: v8.. Kontit Floridasta viikottain! USA:n sisäiset kuljetukset! Kysy lisää! AUTOT, PYÖRÄT, OSAT USA:STA Tilaa osasi itse tallillemme, maksa vain merirahdista 1851 NW 9th St., Okeechobee, FL 34972, USA/oma nimi amercars@msn.com Soitot suomeksi klo 15.00 jälk
V8-Magazine Kiihdytyspäivä, Vesivehmaa 28.8. Oman lentokenttärata enkkansa 9,054 s ja 249 km/h myötä Pekka ”Holo” Hakulinen oli päivän nopein V8-kuski. 32 V8-MAGAZINE. Piikki veekasikuskien lihassa on Hannu Kuitusen periksiantamattomalla sitkeydellä pitkään työstämä Ford Escort, joka oli päivän nopein tuloksilla 8,582 sekuntia ja 278 km/h. Ari Rantasen Thunderbird lukeutuu häijympien katuautojen kaartiin ja Vesivehmaalla tulos 9,317/237 km/h oli oma päivän paras. TAATTUA LAATUA Kelit hellivät, ja kun sekä yleisöä että kilpailijoita nähtiin runsain määrin, niin eihän tästä voinut tulla muuta kuin hyvä päivä
Vielä jäi Veekasija Streetman-kuskeille hieman pohdittavaa, sillä päivän nopeimmaksi peliksi osoittautui nelisylinterinen Mk 2 -koppainen Ford Escort. Nopeaa kalustoa Enkat paukkuivat yhtä hyvin niin autojen kuin moottoripyörien parissa, ja kuten yleistä, tahti vain kiristyi päivän kääntyessä loppuaan kohti. Vuonna 2020 hän aikoo mahduttaa 3 katukisaa ja vuotta myöhemmin tähtäimessä on Ruotsin Street Week. Oivallinen sijainti, tiivis harrastajakunta ympärillä ja parantuneet yleisöpalvelut ovat perimmäisiä syitä suosion nousuun. TEKSTI JA KUVAT HEIKKI MALINEN V esivehmaasta on muodostunut viime vuonna uusitun asvalttipintansa kanssa yksi eteläisimmän Suomen suosituimmista katukisoihin liittyvistä tapahtumapaikoista. Tulostason kovuutta osoittanee sekin, että yhteensä 38 autoa tai moottoripyörää veteli alle 10 sekunnin aikoja, ja tämän ohessa kaikkiaan 68 alle 11 sekunnin tuloksia. Vielä kun kerta toisensa jälkeen varttimaililla nähdään uutta ja monipuolista kalustoa, niin mikä ettei porukat viihtyisi tällä lentokenttäradalla. Niko Varosen varoittavan punainen BMW 2002 Turbo riehui itsensä päivän kolmanneksi nopeimmaksi autoksi tuloksella 9,169 s ja 244 km/h. Auto on 1964 Chevelle Malibu, varustettuna 605 cid isolohkolla tuplaturbojen kera, ja voimat katuun välittää raceprepattu Powergide ja 9-tuumainen perä. Siellä haaveena on 5 sekunnin tulos kasimaililta. Harri ajoi katuautolisenssin 1955 Classic-Chevyllä Hangossa vuonna 1987 ja Muukkosen Jaskan Stock-autolla kilpalisenssin 1989. Kesältä 2021 kotimaan tavoitteena on matala 8 sekunnin tai korkea 7 sekunnin tulos. Blacklist-mittelöissä Sini Paukkuri onnistui pitämään kiinni Malmin kisassa haltuunsa ottamasta listaykkösen sijoituksesta. V8-MAGAZINE 33. Hienosti on tahti kiihtynyt. Harri Komu alkaa löytämään vauhtia ja pitoa Malibuunsa (9,317/243 km/h). Kilpalisenssin uusiminen voi myös astua mukaan kuvaan. Varttimailin mittelöissä Harria kiehtovat voiman ja vauhdin ohella omakohtaiset onnistumiset. Hangon ajoista, jolloin 12 sekunnin tulosta pidettiin hurjana
ajettava Blacklistnaali. Ajamalla radalle ja radalta kotiin, se on oikeata katuautoilua. Mikko Puhan etuvetoisen VW Golf Variantin tekniikkaa on uudistettu viime vuodesta ja nyt pellin alta löytyvälle moottorille haettiin vasta ensimmäisiä säätöjä ajalla 11,271/214 km/h. 34 V8-MAGAZINE. Suuri on kaunista ja vielä kauniimpaa, jos kellot kertovat LS-moottorilla ja turbolla varustetun Chevy Impalan lukemiksi 10,953/202 km/h. Jamo Lappalaisen Angry Bird 9,972/227 km/h lukeutuu Blacklist vakikalustoon. Vesivehmaan jäljiltä kuski löysi itsensä 6. Michel Seeckin 9,916/224 km/h kulkenut pikkulohko Dart GT rääkyy kovaa ja korkealla. Sinin oma enkka on 9,61/233 km/h ja paras 60 ft 1,43 sekuntia. Sini Paukkuri on ajanut Blacklist-kisoja kolme kautta ja tänä kesänä kertyy yhteensä neljät kisat, mukaan lukien Malmilla 12.9. Sini Paukkuri on tehnyt kovaa jälkeä Blacklistkahinoissa. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii Sami Kujalan 10,028/244 km/h potentiaalin omaava C-Meisseli. Auto on 1969 Dodge Dart Moparin 400 cid R1-pikkulohkolla. sijalta. Marko Heikkisen Porsche Turbo 10,106/235 km/h nosti herran Blacklistin kakkospaikalle ennen kauden vikaa kisaa. Tässä hän ottaa mittaa Tomi Rantakarin Dusterista. On ollut aikaisempina vuosina ahkerasti mukana Blacklist-mittelöissä, mutta ei tällä kertaa mahtunut kympin sakkiin
Jälki oli vakuuttavaa, 9,419/246 km/h. Jani Virtasen Chevy Chevelle Malibu oli uusi tuttavuus ja monille mieluinen sellainen 10,215/206 km/h tuloksin. Nyt tiedetään sekin, että porsaanreikä farkut kelpaavat muuhunkin kuin vain linttacruisereiksi. Vai mitä sanovat asiantuntijat Veli-Matti Svahnin Chevy Capricen 12,470/188 km/h tuloksesta! Jouni Lieskallion Classic Chevylle mitattiin kelpo aika 12,469/177 km/h. V8-MAGAZINE 35. Voimaa on mutta ei pitoa. Nätisti viimeistelty ulkokuori ei ole koskaan haitaksi asti. Pekka Vesterinen käy ajoittain mittauttamassa C1 Corvettea ja päivän kuntomittari paljasti 13,530/180 km/h lukemat. Janne ”Blacklist Goes to America 2021” Uskalin isolla kädellä uudistetun tuplaturbo Buickin ekat 2020 vedot mentiin testimielessä ja maltin saattelemana 9,478/181 km/h lukemiin. Kypärän noston arvoinen suoritus, kun Pauli Paloniemi tuuppaa neliovisella edustustason Coronetilla SRT8 Hemin ja Procharger-ahtimen toimesta ajan 10,960/203 km/h. Nikke Wasströmin 9,687/232 km/h kulkenut Cuda on paitsi nätti ja kevyt, myös ripeä, vaikka pidon kanssa ilmeni jotain ongelmia. Niklas Katajavuori on toinen tulisen pippurisen Escortin omistajista
Täksi vuodeksi oli jälleen löydettävä uusi paikka, sillä kaakelitehtaan alueen valtaa tulevaisuudessa kerrostalojen kasauma. Helteinen sää toi oman mausteensa onnistuneeseen päivään, vaikka auringonpaisteen myötä luuli välillä olevansa saunassa. Harrasteajoneuvoparkki sijaitsi näyttelyalueen kyljessä, mikä tarjosi kävijöille entistä enemmän katsottavaa. Vaikka TKS on ns. Eikä sovi missään nimessä unohtaa päivän kuuluttajan tärkeää roolia, minkä pestin hoiti jälleen kerran ansiokkaasti monitaituri Matti ”Masa” Saloranta. KAUPPAKESKUKSEN KATOLLA Turku Kustom Show joutui täksi vuodeksi etsimään uuden tapahtumapaikan, joksi valikoitui kauppakeskus Skanssin kattotaso. Siinä vaiheessa taisi iskeä jonkinlainen taisteluväsymys, koska seuraavaksi pidettiin sapattivuosi. Paikka oli kaikesta ”rumuudestaan” huolimatta ehkä kiehtovin mesta tapahtuman historiassa. Kauppakeskus Skanssin kattotaso tuli monille tutuksi jo kaksi vuotta aiemmin järjestetyn Turku AutoSaloon -näyttelystä. loitunut Kustom Show (since 2005) rantautui 2009. TKS teki comebackin 2018, jolloin kokoonnuttiin Liedon hyppyrimäen lähimaastoon. Koronakevään johdosta samalle loppukesän päivälle osui pitkälti toistakymmentä muutakin alan tilaisuutta, kuten kivenheiton päässä järjestetty Kiikalan Burnout Party. Oman mausteensa onnistuneelle päivälle toi Pin-Up Petrolsin järjestämä muotinäytös, jossa ei toki ollut teemana nykyaikainen muoti, vaan pin-up-kulttuurin eri tyylisuunnat. Viime vuonna siirryttiin vastaavasti Turun Kaakelitehtaan miljööseen, mikä oli rakennuskannaltaan kuin kuorrutettu rappioromantiikalla. Tilaa olisi löytynyt myös suuremmalle määrälle kalustoa, koska kattotason vierellä sijaitseva usean kerroksen ilmava parkkihalli mahdollistaisi puitteet jopa jättitapahtumalle. Tilaa riittävästi Tapahtumassa nähtiin sopivan kattava otos ajoneuvoja. Osa harrastajista oli sitä mieltä, ettei tällainen kaupallisuuden keskittymä sopisi kustom-kulttuurin näyttämöksi. Urkkapuistolle heitettiin hyvästit vuoden 2016 jälkeen. Olen myös vuosien saatossa kummastellut sitä, miksei pääkaupunkiseudulta saavu enempää kalustoa paikalle, vaikka sopivia aihioita löytyisi siltä suunnalta pilvin pimein. Myöhemmin on tahtipuikkoa heilutellut Kiertokanki ry. Järjestelyistä vastasi tuolloin Andy ”Flying Choppers” Niemi. Taustalla näkyy Jaska Velinin ’31 Ford A-model Cabriolet, multivoittaja muutaman vuoden takaa. kattojen yllä loi omat jännät puitteet atmosfäärille. Rodeista, kustomeista sekä rakennetuista moottoripyöristä ja polkupyöristä tunnetuksi tullut TKS vakiinnutti paikkansa vuosiksi Turun urheilupuiston yläkentälle. Harrasteparkissa autot ja prätkät vaihtuivat sitäkin tiuhempaan. drive in -näyttely, josta voi periaatteessa poistua milloin tahansa, pysyi varsinainen show-kalusto likimain kokonaisuudessaan näytteillä loppuun saakka. Monien mielipide kuitenkin muuttui tapahtuman jälkimainingeissa, sillä betonialusta ja sijainti ns. Hot Rod -luokan voittajaksi rankattiin Kari ”Kartsa” Saarelan pirteänvärinen ja -oloinen ’29 Ford A-model Tudor. 36 V8-MAGAZINE. Tämä saattoi osaltaan vaikuttaa ajoneuvojen määrään. TEKSTI JA KUVAT KAI SALMIO T urku Kustom Show on vaihtanut maisemia tiuhaan viime vuosien kuluessa. Turku Kustom Show 15.8. Moderni kauppakeskus herätti monia ajatuksia niin etukuin jälkikäteen. Näyttelykalusto oli loogisesti sijoitettu eri genren rivistöihin, minkä parkkiruudut näppärästi mahdollistivat. Sinne aiemmin konepyörä-tapahtumana pro
Pasi Salo on tullut tutuksi mustista autoista, joten lieneekö ollut selvyys heti alusta asti, että ’31 Ford A-Model pikkis värjätään myös sillä ainoalla oikealla värillä. Rakennettuja munamankeleita olisi mielellään nähnyt enemmänkin.. Rock-Make Heleniuksen ’57 Buick Century Caballero Estate farkku alkaa olla jo legenda, ja hyvää vauhtia tulee perässä Mattilan pojan ’52 Triumph Speed Twin, jolla ansaittiin Bobberien ykköspytty. Mies on loihtinut ’63 Ford Thunderbirdinsä kattoon näyttävän kokonaisuuden, minkä maalausteema jatkuu vielä hattuhyllyssä. Turku Kustom Show’ssa on aina nähty myös toisenlaista silmäniloa, jota tässä tarjoaa Armida Gjondedaj. Konetilassa pauhaa väkevä 489-kuutiotuumainen vinkkeli. Kuvaan kiteytyy Turku Kustom Show’n ideologia: kustomeita, hot rodeja ja rakennettuja moottoripyöriä kaikelle kansalla. Korona-aikana on syytä pitää kunnon turvavälit! Tässä esimerkkiä näyttävät Porvoosta Turkkuse ’65 Dodge Dart GT:llä saapunut Niklas Viitanen ja Turun seudulla vaikuttava Milla Klemetti. Harrasteparkin helmiä, Ari Taluksen gasseriksi muutettu ’41 Studebaker, joka on tuoreemman 305-kuutiotuumaisen vinkkelinsä ansiosta kuin lammas s(t)uden vaatteissa. Kemiöläisen Veijo ”Tikkimies” Lücken hiljan lehdessä esitelty (V8 1/20) ’57 Oldsmobile kustom vaihtui yllättäen huhtikuussa ”Attitude Adjusteriksi” -nimettyyn ’56 Buickiin, josta Veijo muokkaa gasser-henkisen katuauton. V8-MAGAZINE 37 Mirkon ”Purple Overkill” kustom valittiin llareiden ykköseksi. En ollut varmasti ainoa paikalla ollut henkilö, jota Jarno Punkan 2-ovinen ’62 Mercury Comet farkku ilahdutti isosti. Konepyörien Classic-luokan voiton korjasi Tatu Raatikainen sopivasti aikaa nähneellä Harley-Davidsonin pannupäällä. Paraislainen nuoremman polven kädentaitaja Joni Nurmio lienee vielä monelle harrastajalle vähemmän tunnettu maalariwelho. Vaikka neidon mekko ja poseerauskaveriksi löytynyt ’56 Chevrolet Bel Air ovat väritykseltään sävy sävyyn, ei kaunotar kuitenkaan omista kuvan Chevyä
Garage Kings -sarjasta tutun Joni Hytin Chevy pikkistä on laskettu edestä viisi tuumaa ja takaa seitsemän. Mahdollisuus on kehittää vaikka mitä, ehkä kaksipäiväinenkin tapahtuma. Niin ei valitettavasti käynyt, rata pysyi märkänä ja Street Drags jäi ajamatta. Hän sai keväällä valmiiksi `50 Buick Specialista muokatun kustomin. Uudesta tapahtumasta muodostui harmillisesti vain Show, kun sade esti Street Drags kiihdyttelyn. FHRA:n kevään avaisi pääsiäisenä American Car Show ja päättäisi syksyn Show & Go. Tapahtuman konsepti toimii. TEKSTI JA KUVAT JARMO MARKKANEN Mika Kosonen on Tattarisuolla majailevan Tomahawk Town kerhon jäsen. Kutsunäyttelyyn FHRA oli onnistunut saamaan paikalle lukuisia näyttelyvoittajia ja tuttuja autoja lehtien sivuilta. HANGAARIN HELMET 1 937 valmistunut lentokonehalli tarjosi tunnelmallisen tilan näyttelylle. Äärimmäisen karu mutta epämukava sekä rivakka hot rod, kuvailee Esa Haajanen 1931 A-Ford 5W Coupea. 38 V8-MAGAZINE. Esillä oli kolmisenkymmentä autoa ja mukaan mahtui täysi setti harrastuksen eri tyylejä. Historiallinen hangaari oli omalla tavallaan tyylikkään karu, johon kiiltävät ja loppuun asti viimeistellyt jenkkiautot toivat mukavan kontrastin. Choppaus on kaksi tuumaa. Mukana nähtiin myös muutamia jäsenkerhoja ja yrityksiä. Pidetään peukkuja. Tarjolla on täyden palvelun paketti: laadukas näyttely, kovaa kiihdyttelyä, parkkipaikan helmiä omassa ”näyttelyssään” ja ehkä myös cruisingia. Täysin läpikäyty tekniikka on 454 + TH-400 + 14 bolt nelilinkeillä. Kaikki tietysti sillä edellytyksellä, että Malmi on vielä ensi kesänä käytettävissä. Hallin ulkopuolella esittäytyi kisakalustoa ja varikolla innokkaimmat kiihdyttelijät odottelivat sateen taukoamista. Malmi Show & Go Power Festival, Malmi 12.9. Tekniikan muodostavat 355 Chevyn pikkulohko, TH-350 automaatti ja 8" taka-akseli. Nostalgisen lentokonehallin iliksessä yleisö sai ihastella korkeatasoista näyttelyä
Matalan lookin viimeistelee ilmajousitus ja cruisailu käy LSX Chevyn voimin. on poistetu. 400-kuutiotuumainen moottori tuottaa 350 heppaa ja sen jatkona TH-400 automaatti. Vai mitä sanotte Juhani Jokisen 2020 Camaro SS-mallista 460 hevosvoiman 6,2 litran LT1-moottorilla ja 8-vaihteisella automaatilla. Seamless body kit maalattiin herkullisesti Lambo oranssilla Ziralic valkoisin raidoin. 241-kuutiotuumainen moottori on vuodelta 1954 ja kolmen kaasarin patteristo uustuotanto Strombergit. Porvoolaisen Virve Salosen Purple Haze 1939 Mercury Coupe sai nimensä Jimi Hendrixin biisistä. Tänä päivää muskeliautot näyttävät ja ovat yhä tosi hurjia. Joni Juvosen 1966 Ford Mustang Fastbackin rakensi Bling Bling Customs. 347-kuutiotuumaiseksi stroukatussa moottorissa on Edelbrockin alukannet, polttoaineen ruiskutus ja suorasytytys. Omistaja Sari Jalas istuu mukavasti autoon vaihdetussa 1966 Chevy II sisustassa. Sämpylä kustomissa kattoa madallettiin A-pilareista neljä tuumaa, takaa runsas tuuma enemmän ja katto muotoilttiin.Kaikki listat, kahvat yms. Mukavat kyydit tarjoavat 460 cid V8, C6-automaatti ja Fordin 9-tuumainen perä. Tuomari puhuu, muut kuuntelee. nostalgiseen kisatyylin rakennettua 1955 Chevy Bel Airia liikuttaa 350 pikkulohko jatkonaan 4-vaihteinen Muncie ja 10-pulttinen perä. Hannu Piirosen Lincoln Continental Town Coupe edustaa aikakautensa luksusta komeimmillaan. Dyno antoi 500 hevosvoimaa ja ilokaasujärjestelmällä tulee vielä 150 lisää. Keijo Osaran 1932 Roadster Early Hemillä. Petri Savinaisen 1969 Pontiac on aito GTO, joka on teipattu vastaamaan ilmeeltään erikoismalli Judgea. V8-MAGAZINE 39
The Kraken, steampunk-tyylin 1929 A Ford pickup, jossa hytti ja lava on verhoiltu nahalla. lypsykoneen osia, munuaiskulhoja, lusikan varsi, pienoismalliautojen ja tietokoneiden osia, nahkaa ja puuta. Patinapikkis 1959 Chevy Apache, johon Kimmo Janhunen on luonut surf tunnelman. 40 V8-MAGAZINE. Recyclersien osastolla olivat esillä Marko Stjerbakof n 1952 Buick Special Riviera ja Timo Herstin 1938 Buick Special Convertible Coupe kustomit. Hauskan hieno. Käsityönä valmistunutta autoa liikuttaa 239 athead V8. Matkanteosta huolehtivat mm. pikkulohko Chevy automaatilla ja Mustang II etujousitus levyjarruin. Niko Mannisen 1957 Dodge Custom Royal ja Jouni Nissisen 1960 Chrysler New Yorker. Martikaisen 1955 Thunderbird Gasserissa on ajan hengen mukaisesti jäykkä etuakseli, riisuttu sisusta, ake-maalaus, lempinimi Hateful Eight – ja tietysti iso moottori. Pelkistetty lakester vie ajatukset roddauksen juurille Stg E. Olli Salmen Gasser-tyylin 1955 Chevrolet Nomadin motivaatiosta vastaavat 396 isolohko tunnel ramilla ja kahdella nelikurkkuisella. Tomahawk Town -kerho oli aktiivisesti mukana niin itse näyttelyssä kuin myös hallin ulkopuolella monine rodeineen. Kaksi siipikauden komeaa edustajaa, vieläpä avona. Upea lettering by Wizzard Mannermaa. Fagerstedtin luomassa Shoe Box Woodiessa on käytetty mm. Inkoon Classic Chevy Garagessa tapahtuu ja Ollilla on työn alla 1955 Chevy Sedan Delivery. Lokasuojissa komeilee 845 niittiä
11 44 2 3 4 5 6 7 88 45 9 10 11 12 13 14 15 15 46 16 17 18 19 20 21 22 22 47 23 24 25 26 27 28 29 29 48 30 49 JOULUKUU JOULUKUU MA TI KE TO PE LA SU vk. MARRASKUU MARRASKUU MA TI KE TO PE LA SU vk. 1 2 3 4 5 66 49 7 8 9 10 11 12 13 13 50 14 15 16 17 18 19 20 20 51 21 22 23 24 25 26 27 27 52 28 29 30 31 53
CHEVROLET IMPALA SS 2D HARDTOP SPORT COUPE 1964 JOULUKUU JOULUKUU MA TI KE TO PE LA SU vk. 1 2 3 4 5 66 49 7 8 9 10 11 12 13 13 50 14 15 16 17 18 19 20 20 51 21 22 23 24 25 26 27 27 52 28 29 30 31 53
DODGE D5 SEDAN 1937
Meeting herätettiin pyhäjärvisten harrastajien toimesta uudelleen henkiin vuonna 2011, ja ensi vuonna on luvassa nykymuotoisen Emolahti Meetingin kymmenvuotisjuhla. Rompetorin pitopaikkana toimi Emolahden uimarannan parkkipaikka, jonne sinnikkäimmät myyjät saapuivat paikalle jo torstain aikana. Edsel ”The Esteri” meikattavana. Tapahtuman taustatukena toimivat Pyhäsalmen kaivoksen moottorikerho sekä Rigidheads MC North. Autoja ja moottoripyöriä tuli ja meni, jolloin kukaan ei pystynyt pitämään niistä tarkkaa lukua. Cruising-letkassa oli mukana noin sata ajoneuvoa. MC Rigidheads Northin näyttävää kalustoa. PITKÄT PERINTEET Emolahti Meeting on pitkät perinteet omaava koko perheelle suunnattu tapahtuma. Joka tapauksessa tapahtuma on paisunut jo niin isoksi, että tulevaisuudessa parkkipaikka-aluetta tarvitaan lisää. Tuolloin järjestäjänä toimi Kalajokilaakson USA Cars. Iltabileet olivat tänä vuonna iso osa tapahtumaa. Perjantaina yleisöä viihdyttivät N.A.M ja The Hillbilly Rockband. PEOPLE`S CHOICE / AUTOT: CHEVROLET 1930 UNIVERSAL & POKSI -ASUNTOVAUNU PEOPLE`S CHOICE / MP: INDIAN SCOUT Näiden lisäksi järjestäjät palkitsivat muutaman ajoneuvon Emolahti Meeting-tyylille uskollisesti, erikoisilla perusteilla ja spesiaalipalkinnoilla! Palkitut Emolahti Meeting, Pyhäjärvi 31.7.–1.8. Dagmaria ja dollarihymyjä.. Panu Kilpeläisen ’56 Ford Fairlane kustom tuli Kajaanista. Leirintäalueelle jäi ajoneuvoja, mutta toisaalta letkaan liittyi matkan varrelta uuttakin kalustoa. Lauantaina lauteille nousi puolestaan Raw Deal Kokkolasta ja illan päätti Marko Haavisto & Potahaukat. Kaikille jotakin Aamupäivällä järjestetään aktiviteettiä kaiken ikäisille, on rompetoria sekä lasten ja nuorten perhetapahtuma. TEKSTI RISTO MÄKELÄINEN, KUVAT RISTO MÄKELÄINEN, VIRVE TOIVANEN JA ANNA KUUSNIEMI T apahtuma oli tunnettu jo 1980-luvun puolivälissä. Tällä kertaa paikalla vieraili noin 2000 kävijä ja runsaasti harrastekalustoa laidasta laitaan. Emolahti Campingin ravintolan ja päärakennuksen vieressä toimi livenä pinstripetaiteilija Marco ”Platu” Planting, joka tunnetaan myös Kustom Kulture Show’n järjestäjänä. V8-MAGAZINE 45 Edsel ”The Esteri” Leirintäalue täyttyi nopeaan tahtiin jenkkiautoista. Autojen People’s Choice -äänestyksen voitti Minnan ja Esan Chevrolet 1930 Universal & Poksi -asuntovaunu
T-Bird debytoi kaksipaikkaisena bulevardisporttina 1955. Ford ei monien iloksi kopioinut puolitoista vuotta aiemmin esiteltyä Chevrolet Corvettea, jonka kori oli poikkeuksellisesti lasikuitua. Kolme vuotta myöhemmin esiteltiin nelipaikkaiset Squarebirdit, kaksipaikkaisten Ford Thunderbird 2d HT Coupe 1973 MUUTTOLINTU KANADASTA 46 V8-MAGAZINE. Yksi tällainen loistoauton mittoihin kasvatettu isolintu löysi tiensä Kanadasta Suomeen melko tuoreeltaan, ja löytyy vuosikymmeniä myöhemmin porilaisen Sami Niemisen kotitallista. Konehuoneeseen tuli katu-uskottava V8-moottori. TEKSTI JA KUVAT KAI SALMIO T hunderbird on eittämättä menestystarina, vaikka auton luonne muuttui vuosien kuluessa useaan otteeseen. Ford Thunderbird 2d HT Coupe 1973 MUUTTOLINTU KANADASTA Ford lanseerasi historiansa kookkaimmat Thunderbirdit heti 70-luvun taitteen jälkeen
Tavallinen Linkki oli vielä tätäkin isompi (127”). Akseliväli oli muuttunut debyyttivuodesta peräti 18,4 tuumalla. Imagoon vaikuttavat muutokset ovat aina jonkinmoinen riskitekijä. Fordilla voitiin olla tyytyväisiä, koska päivitystoimenpide näytti onnistuneen. Naisväen suosima Kuudennen sukupolven T-Bird saatiin autokauppoihin syksyllä 1971, vuosimallina 1972. Ukkoslinnun tuotantomäärä kasvoi vuodesta 1971 lähes 22 000 autolla (57 814) vuodeksi 1972. Thunderbird jakoi akselivälinsä loistoluokan Lincoln Continental Mark IV:sen kanssa. Auton akseliväli kasvatettiin nyt 120,4-tuumaiseksi (3,06 m). Kenties suurin mullistus koettiin 1967, kun klassikosta nähtiin ensimmäinen neliovinen versio. Ylämäki jatkui seuraavana vuonna, jolloin jättilintua valmistui 87 269 autoa. Isolohkon turvin jäi moni jenkki kummastelemaan auton takavaloja liikennevaloissa.. Kaappariovilla saatiin moniovisessakin mallissa säilytettyä tietty eleganttius. . MUUTTOLINTU KANADASTA V8-MAGAZINE 47 Thunderbird oli 80-luvulla jopa varteenotettava katuauto, vaikka ulkonäkö viestitti ihan muita arvoja. Lincoln hinnoiteltiin selkeästi kalliimmaksi kuin Thunderbird. Vuotta aiemmin se oli vielä 5,4 tuumaa lyhyempi (115"), lukuun ottamatta neliovisia (118”). Määrä oli paras sitten kahden edellisen huippuvuoden 1960 (90 843) ja 1964 (92 465). Kun T-Birdin sai edullisimmillaan 5293 dollarilla, joutui Markista pulittamaan perushintaisenakin hulppeat 8640 taalaa. MUUTTOLINTU KANADASTA jäädessä pois tuotannosta
Samilta löytyy harrasteautona myös hienokuntoinen museorekisteröity kartanomallin ’89 Volvo 760 GLE A 5d. Auto ehti olla välillä myös leasingkäytössä keravalaisella burgeriravintolalla. 48 V8-MAGAZINE Auto poistui tehtaalta sinisenä ja valkoisella kaimaanivinyylikatolla. Tuossa vaiheessa Seppo ei ollut enää keltanokka amerikkalaisten autojen kanssa. Myytävien autojen listattiin myös kuvien T-Bird, jonka hinta oli 49 900 markkaa. Edullinen hinta pisti silmään. Vain chinchillaturkki puuttuu! Iso kiitos Suomen Ilmailuopistolle kuvauspaikan käytöstä ja Embraer EMB-500 Phenom 100 -suihkarin ”lainasta”. Ohjelma on edelleen katsottavissa Yle Areenalta. Nykyinen sävy on lainattu Mersun värikartasta. Näyttävä auto ilahdutti kadunmiestä enimmäkseen pääkaupunkiseudulla. Aiheena ei kuitenkaan ollut jenkkiautojen positiivinen vaikutus mielenterveyteen. . Auto kulkeutui Suomeen kaksi vuotta myöhemmin kesäkuussa 1975. Nuorimies siirtyi jenkkiautoilijaksi armeijan jälkimainingeissa 1977, kun kotitalliin roudattiin kuutosella ja automaatilla varustettu neliovinen ’69 Rambler AmeriIsokorinen Thunderbird puhutteli tuoreeltaan myös liikkeenharjoittaja Tuula Onerva Heinosta, joka tiettävästi hankki Kanadassa ollessaan uutena kuvien ’73 T-Birdin. Mies bongasi sanomalehdestä Auto-Parikka Oy:n mainoksen joulukuussa 1984. Jounin omistusaikana auto varustettiin käsihallintalaittein, jotka Sami purki pois. Auto on ollut perhepiirissä viimeiset kaksi vuosikymmentä. Moni on ollut ihmeissään Samin kertoessa maalauksen olevan 30 vuotta vanhan.. Sitä ennen hän harrasti veekasimaailmaa parinkymmenen vuoden ajan jenkkiveneillä. Samasta ilmoituksesta löytyi myös tuoreempi ’78 Lincoln Town Coupe huimaan 200 000 markan hintaan. Myöhemmin Tuula luopui autosta, minkä jälkeen sen omisti muun muassa helsinkiläinen leipomo. Nykyisin mies kurvailee merellä 10-metrisellä Formula 34 Performance Cruiserilla. Unelman täyttymys Samille Ukkoslintu siirtyi vuonna 2018 ja se oli miehen ensimmäinen jenkkiauto. Sitä voinee näin kutsua melkein suomiautoksi. T-Birdin omisti ennen Samia hänen tätinsä edesmennyt ex-mies Jouni Sjögren, jolla oli aiemmin ollut mm. Mikäli Samin naama näyttää tutulta, olet saattanut bongata hänet televisiosta. ’72 Lincoln Continental Mark IV ja ’88 Ford Thunderbird. Ohjelmassa käsiteltiin testosteronin vajaatuotantoa, mikä diagnosoitiin Samille aluksi virheellisesti masennukseksi. Hän oli istunut autossa ensimmäisen kerran 10-vuotiaana, jolloin T-Birdin omisti vielä sen rakentanut Seppo Forsberg.” Sami Nieminen poseraa kuin Keihäsmatkojen johtaja Kalevi Keihänen konsanaan. Hän oli istunut au” T-Bird oli tuttu kohde Samille jo vuosien takaa. T-Bird oli tuttu kohde Samille jo vuosien takaa. tossa ensimmäisen kerran 10-vuotiaana, jolloin T-Birdin omisti vielä sen rakentanut Seppo Forsberg. Mies vieraili jokin aika sitten Ukkoslintuineen Ylen kanavilla esitettävässä Akuutti -terveysohjelmassa. Jouni oli vain viikkoa ennen kuolemaansa esittänyt veljelleen toiveen, että kun aika hänestä jättää, Sami lunastaisi auton itselleen. Melkoista vaihtokauppaa Thunderbird nähtiin Porissa ensimmäisen kerran jo 80-luvun puolivälin tienoilla, kun Seppo hankki auton. Tarinalla oli onnellinen loppu, joten muusikko on nyt elämänsä kunnossa
Kaupat käteltiin lopulta niin, että Seppo luopui Ambassadorista ja Mustangista, kun vaihdossa tuli T-Birdin ohessa ’67 Dodge Coronet. Sähköikkunat sentään löytyivät jo valmiina sekä sähköinen takalasinlämmitin, jollainen taisi olla ”kanadalaisten” yksilöiden vakiovarustusta. Auto oli seissyt liikkeessä kuulemma liian usein, koska se oli palautunut sinne jo kahdesti maksamattomien osamaksujen takia, muistelee Seppo. ilmastointia, vakionopeudensäädintä, sähköpenkkiä, keskuslukitusta ja varoitusvalojärjestelmää. – Hankin alkuperäisiä vastaavat lisävarusteet USA:sta. Autosta puuttuivat myös kaikki merkit. Vakionopeudensäädin jäi hankkimatta ainoastaan sen takia, että sen myötä olisi pitänyt vaihtaa prameamman oloinen ratti yksinkertaisempaan kaksipuolaiseen malliin, tietää Seppo kertoa. can 440. Olihan Pori tunnettu juuri poniautoistaan. Sillä viikolla ei tarvinnut enää lotota, koska pääpotti oli jo saatu! Suomalaisittain varusteltu T-Birdissä oli alla huonokuntoiset talvirenkaat, mutta siitä huolimatta kotimatka sujui talven tuiskeessa ongelmitta. Nämä varusteet löysivät tiensä autoon vasta Sepon toimesta. Thunderbirdien lisävarusteiden lista oli uutena kattava. Sen jälkeen tuli vielä pari ensimmäisen sukupolven Ford Mustangia. Motarin päättyessä Mersu veti tiensivuun jäähdytysnesteiden tullessa pihalle, kun minä jatkoin matkaani ilman keittämistä. Sain hankittua ’69 Lincolnin 460-padan, jossa oli ruutia vakiona huomattavasti enemmän kuin T-Birdin omassa. päivän 1973 jälkeen valmistettuihin T-Birdeihin asennettiin aikaisempien stanuvarusteiden lisänä nyt vinyylikatto oopperaikkunoineen, sähköikkunat, ilmastointi, sävytetyt lasit ja automaattinen selkänojan vapautin. Seppo antoi lisäksi tonnin välirahaa. Etupuskurin pystykävyt olivat vinksallaan rautaporttien läpiajon takia, ja toinen takimmaisista sivuikkunoista oli rikottu saman varkauden yhteydessä. Syynä ilmeisesti se, että Valkoinen verhoilu sopii mainiosti tummansiniseen autoon. Varapyörä on sijoitettu valkoiseen vinyylipussiin. Etupenkillä mahtuu istumaan kaksikin matkustajaa kuskin lisäksi, kun keskikäsinoja nostetaan pystyyn. Seppo tarjosi ensin vaihdossa kunnostamansa HT-korillisen ’73 AMC Ambassadorin ja välirahana reilut 10 000 markkaa, mikä ei tuottanut toivottua tulosta. Tehdas takasi sille 208 nettohevosvoimaa. Muita moottorivaihtoehtoja ei Ukkoslintuihin ollut tarjolla, vaikka Fordilta muuten löytyi ko. Niiden asentaminen oli läpihuutojuttu, koska autosta löytyi jo valmiina täydellinen johtosarja sisältäen asennusliittimet myös optioille. En saanut Thunderbirdiä kulkemaan mittarin mukaan kovempaa kuin vajaat 120 mailia tunnissa (193 km/h). Näin kahdeksankympin matkanopeus oli todellisuudessa ollut jotakin muuta, naurahtaa Seppo, joka suitsuttaa samaan hengenvetoon auton mainioita ajo-ominaisuuksia. Ohjausja jarrutehostin olivat osa vakiovarustusta. varusteet rastitettiin optiolistalta. Tästä sain kimmokkeen kulkupuolen parantamiselle. Mukana ollut työkaveri oli seurannut kaupankäyntiä sivusta lähinnä suu ammollaan. – Otin moottoritiellä pienet kisat aikanaan bensa-Mersun kanssa. Thunderbirdissä olikin mailimittari. Kesäkuun 11. Komeus näytti hyväkuntoiselta paria epäkohtaa lukuun ottamatta. Ukkoslintujen lähtöhinta oli ennen edellä mainittua päivää 5577 dollaria. Nykymenosta vastaa ’69 Lincolnin 460-isolohko, jossa oli jo vakiona maireat 365 hevosvoimaa. Sitä ennen ko. Loistoauton moottori Koska lisävarusteisiin ei tämän Thunderbirdin osalta juurikaan panostettu, päätyi konetilaankin standardina toimitettu 429-kuutiotuumainen isolohkoveekasi. Jenkkilippuaiheinen autotyyny on ”must” komean historian omaavassa ”melkein suomiautossa”. Optiolistalta löytyi väkevämpi 460-isolohko, joka tuotti 11 heppaa enemmän (219 SAE netto). V8-MAGAZINE 49. Hintatiedot poikkeavat eri lähteissä, mutta ovat suuntaa antavia. Ooppera-ikkunoiden yläosissa sijaitsevat sisävalot. Kojetaulun alle sijoittuu vesiruiskun paneeli. Enkä päässyt Mesen ohi, mutta eipä päässyt euro-ohjus myöskään karkuun. Varusteiden lisäämisen jälkeen hinta kipusi 6414 taalaan. Virittämisen jälkeen puhutaan yli 400 hepasta. Siitä huolimatta ei tähän autoon valittu esim. Edullista pyyntiä perusteltiin varastotappiolla. . Takapenkki on patinoitunut ajan kuluessa, mutta on edelleen täysin ehjä. Seuraavaksi hän tarjosi vaihdokkina ’65 Ford Mustang Hardtopia, ja se veti kiinni. Tein hyvät kaupat 365-hevosvoimaisesta moottorista, jonka hinta oli kieltämättä halpa. – Kävin työkeikan lomassa tutustumassa Thunderbirdiin. Pienenä kuriositeettina mainittakoon, että kun suuri osa T-BirTakaluukun sininen karvaverhoilu on ehtaa nostalgiaa kultaiselta 80-luvulta. -Vasta Harjavallan kohdalla tajusin, että deistä tilattiin tiettävästi kattavin optioin, on vähemmän varusteltu yksilö omalla tapaa jopa harvinaisuus. vuonna sekä kuutosia että pikkulohkokaseja
Pakosarjoista lähti pois rautaa peräti kilon verran. Linkin neljä-kuuskymppinen ei sellaisenaan riittänyt Sepolle. Samassa yhteydessä vaihtui vanha puola suurtehoiseen, huomauttaa Sami nyt vuosia myöhemmin. –Vaihdatin sytytyspuolelle Fordin oman yksikärkijakajan, joka muutettiin elektroniseksi Pertronixin kärjettömän sytytyksen moduulilla. Lopulta Seppo onnistui hankkimaan aidon tehdasleimoitetun vinyylin oregonilaiselta yritykseltä. shift kitin muodossa. Samin autossa on U-koodin ”tomaatti”. Uusi omistaja löytyi myös Porista. Takapaneeli on kuin yhtenäistä valomerta. Totuus oli kuitenkin jotain muuta, iloitsee Seppo. ” Sain hankittua eräästä firmasta ’69 Lincolnin 460-padan, jossa oli ruutia vakiona huomattavasti enemmän kuin T-Birdin omassa.” . Kallista kaimaania Työn alle otetussa korissa riitti peltitöitä, mutta ei mitenkään liiaksi. Ylimaalaus toteutettiin Sepon itsensä ruiskuttamana Mercedes-Benzin värikartasta napatulla sinisellä sävyllä, melko karkealla metallihipulla ja viimeistelylakalla. Hankituista osista mainittakoon Cobra Jetin nokka-akseli, joka löytyi kaverin tallin hyllystä tarpeettomana, Holleyn tuplapumppukaasutin ja Malloryn kaksikärkinen virranjakaja, jota ei autossa enää ole tänä päivänä. perusvinyyliin, mutta hinnasta ei tässä kohtaa tullut kompastuskiveä. Ovet vaihtuivat parempikuntoisiin, jotka ostettiin Amerikasta. moottoria kaupattiin ’75 Lincolnin saastekoneena. Pakopuolen kanavat kairattiin avoimemmiksi, mikä vaikutti tehon kasvuun 20 hevosvoimalla tehdastietojen mukaan. Persoonallinen rekisterikilven kehys on muisto vuosien takaa. Muutosten jälkeen oli autolla helppo ylittää maaginen 200 km/h:n rajapyykki, mikä oli tekniikkaswapin perimmäinen syy. Sepon harrastaminen jatkui aktiivisena Ukkoslinnusta luopumisen jälkeen. Lukottomalle perälle (2,75:1) ei tarvinnut tehdä mitään muutoksia, mutta kolmialueiselle Cruise-O-Matic -automaattivaihteistolle suoritettiin pientä parannusta mm. T-Birdeihin oli tarjolla joko Utai Z-koodin automaattia, joista viimeksi mainittu oli kestävämpi spesiaalilaatikko. Hänen vuosinaan (1999– 2003) autolla ei juurikaan ajeltu, vaan sitä säilytettiin lämpimässä tallissa ympäri vuoden. Näin sylinterikansia madallettiin puolella millillä, minkä takia puristussuhde nousi lähelle yhtätoista. Seppo luopui Thunderbirdistä 15 käyttövuoden jälkeen vuosituhannen viimeisenä vuonna 1999. Kaimaani-kuviollisen vinyylin metsästys tuotti ongelmia, koska sellaista ei tuntunut olevan tarjolla missään. Uuden moottorin ja korkeapuristeisuuden takia Seppo hankki silloisesta FinnAmista Edelbrockin elektronisen vesiruiskun. Mesen sininen on alkuperäistä sinistä tummempi. Lopputulos näytti auringonvalossa siltä kuin kyseessä olisi aito mirramaalaus. 50 V8-MAGAZINE Seppo hankki 15-tuumaiset erikoisvanteet Amerikasta jo vuosia sitten. Uudet valkosivurenkaat tulivat auton siirtyessä Samille. Tänä päivänä mieheltä löytyy kunnioitusta herättävää jenkkikalustoa, mutta se onkin jo toinen tarina. maukkaimmassa kohtaa, vaan jatkossakin aavistuksen myöhäisellä. Vinyylikatto vaihtui maalauksen yhteydessä. Pakoputkistosta rakentui melkoinen hässäkkä, jossa pakokaasut virtasivat ensin pakosarjoilta neljää putkea pitkin taka-akselin lähellä sijaitseville 426 Hemin korvausvaimentajille. Takasillan ylitys toteutettiin perinteisen kaavan mukaisesti, siksi takimmaisiin Raptorin läpivirtaaviin turbopönttöihin tuli ainoastaan sinkkuputki per pönttö. Vinyylejä oli tarjolla vain se yksi kappale. Samassa yhteydessä laatikkoa myös vahvistettiin. Ruiskusta huolimatta ei sytkää voinut pitää ns. Hintaa sille kertyi kolminkertaisesti verrattuna ns. Vitourin Galaxy R1 -valkosivurenkaat ovat kooltaan 235/75R15 kaikissa kulmissa.. Aikansa nähneet takavaimentimet vaihtuivat MagnaFlow:n rosteripönttöihin, jotka hankittiin Martelius Exhaustilta. Neljä pakoputkea Thunderbirdissä oli ajoittaista käyntihäiriötä ja välillä auto jopa sammui vauhdissa. Seuraava omistaja olikin sitten Samin tädin eksä. Se vaan piti yksinkertaisesti saada Suomeen! Tässä vaiheessa elettiin 80-luvun viimeistä vuotta
mm.: – Peltiosat – Kumitiivisteet – Alusta – Tekniikka – Sisusta – Lattiamatot – Puskurit – Race-osat – Kendall öljyt www.sepponiemensivu.fi Seppo Niemensivu, puh. V8 on asenne ja elämäntapa! Hanki omasi: v8.. Alkuperäisja tarvikeosat amerikkalaisiin automerkkeihin. Lehteä on alusta asti tehty rasvanäpiltä toiselle, amerikkalaisia autoja kunnioittaen. 0400 591 428 Ojantie 24, 28130 Pori V O I S I H A N S I T Ä H A R R A S T A A V A I K K A P I T S I N N Y P L ÄY S T Ä SUOMEN KROMEIN ELÄMÄNTAPALEHTI. Hot roddingin pioneeri V8-Magazine puhuu asioista kuin kahdeksansylinterinen moottori – syvällä rintaäänellä. Me arvostamme jenkkiautojen ajattomia muotoja, vanhan nahan tuoksua ja rokin räminää. /tilaa KAHDEKSAN SY YTÄ ELÄÄ
Mitään ilmiselvää ei näkynyt sen enempää polttoainekuin sytytyspuolella. Lähdettiin taas koeajolle ja sammuminen loppui. P rojektin ykkösosassa jäätiin sanan mukaisesti tien poskeen. – Yleisestikin täytyy korostaa, että Projektina Holley Sniper, osa 2 – Yleisestikin täytyy korostaa, että JO PELITTÄÄ TEKSTI JA KUVAT JARMO MARKKANEN Viime numeron epäonnisen koeajon jäljiltä Dodge Charger saatiin takaisin talliin ja alkoi vianetsintä. Asennuksen jälkeisellä koeajolla moottori otti ja sammui. Koska auto lähti uudestaan käyntiin eikä diagnostiikka näyttänyt vikakoodeja, syntyi epäilys, että puolan sijoitus voi aiheuttaa magneettikentän, joka taas aiheuttaa häiriösignaaliin ja ohjelma lyö pelin poikki, pyörittelee Arto Sulopuisto vianetsintää. Sytytyspuolan sijoitus liian lähellä sytytyksen ohjainlaitetta, jotka nyt olivat vierekkäin rintapelissä, voi muodostaa jännitekentän. Yllätys, yllätys kone hörähti tulille ja Charger saatiin takaisin talliin. Ratkaisu numero 1 Aivan ensimmäisenä tarkastuksena varmistettiin, että kaikki asetukset ovat varmasti oikeat. Ilmeisesti järjestelmä resetoi itse itsensä, kun virta oli hetken pois päältä. jolle ja lopputulos oli sama, kun auto taas sammui. – Näytöstä katsottiin, onko vikakoodeja. Myös jos ohjauksen johdot kulkevat liian läheltä sytytyspuolaa tai sytytyslaitteita, indusoituu jännitettä. Ei ollut. Olivat. Ilman, että mitään tehtiin. Syyt toimintahäiriöihin löytyivät, minkä jälkeen autolla on ajettu satoja tyytyväisiä kilometrejä. Lähdettiin uudelleen koeaUS-PARTS HOLKKITIE 10 00880 HELSINKI 09 25 131 900 WWW.USPARTSPERFORMANCE.FI ARTO SULOPUISTO MUKANA PROJEKTISSA 52 V8-MAGAZINE. Ei auttanut muu kuin konepelti pystyyn ja vikaa ihmettelemään. Aikaa kului tarkistelussa, moottori ehti jäähtyä ja päätettiin vielä viimeisenä keinona startata uudelleen. Sen verran kokeiluissa viisastuttiin, että sammuminen tapahtui aina jäähdytysnesteen lämpötilan saavuttaessa 180 F. Toimenpiteenä puola siirrettiin lähemmäksi virranjakajaa, joka on moottorin edessä
virrankulutus kasvaa merkittävästi ruiskun kanssa. Jäljet johtivat sylttytehtaalle. Säätövelho Polttoaineen ruiskutuksen käyttöönotto tapahtuu Wizzard-nimisellä säätötoiminnolla. V8-MAGAZINE 53. Iso polttoainepumppu yksistään kuluttaa 40 A lisää, niin on selvää, että huonosti tehdyt johdotukset lämpenevät. Yksikin huono liitos, niin johto kuumenee, jännite laskee ja sen jälkeen voikin tulla mitä vaan. Päävirta ja maadoitus otetaan ”puhtaimmista” kytkentäpaikoista, suoraan akun navoista, muistuttaa Arto. ECU luo tältä pohjalta polttoaineja sytytyskartat. Oikeanpuoleisessa pakoputkessa happitunnistimen kiinnityksestä löytyi minimaalinen vuoto, josta systeemi sai ilmaa. Puola siirrettiinkin lähelle virranjakajaa, joka sijaitsee Moparin isolohkoissa moottorin etuosassa. Sivuääni paikallistui toiseen äänenvaimentimeen ja tarkistus kertoi kummankin vaimenninpöntön hajonneen. Isommalla nostolla ja ajoituksella varustetut TYYPILLISIMMÄT VIRHEET: • Bensapumppu on sijoitettu väärin, eli se joutuu imemään polttoainetta tankista. – Normaalisti noin pieniä vuotoja ei edes noteerata vanhoissa autoissa, joissa se aiheuttaa vain pientä puhinaa. Pakokaasun lämpötila oli ollut korkeampi kuin koskaan. Ruiskun sähköt ovatkin optimaalisinta tehdä erilleen auton muista sähköistä. Holleyn ohjekirja antaa skaalan 13,5–15,0. Ohjelma ymmärsi, että moottori käy laihalla ja reagoi siihen. Ilma kulkee kahteen suuntaan, ei vain ulospäin. Moottori lähti hyvin käyntiin. Ei voi korostaa liikaa, että laturin ja akun täytyy olla riittävän tehokkaita. Sniper on ns. Uudet vaimentimet hankittiin ja samalla mietittiin syytä. • Liian heikkotehoinen laturi. Suuri osa vikatilanteista johtuu sähköpuolesta, kun polttoaineruiskutuksen myötä virrankulutus kasvaa merkittävästi. Tarkemmassa syynissä niin ikään pakoputken kiinnityslaipassa pakosarjaan huomattiin toinen vuoto. • Heikkotehoisen laturin tilalle vaihdettu suuritehoinen laite, mutta sähköt on jätetty orkkiskuosiin, esim. • Paluulinja on liian ahdas, jolloin paluupuolelle muodostuu painetta. Tyhjäkäynnin jäännöshapen hyvä perus AFR-arvo on luokkaa 12,8 valurautamoottorille, kun tuoreemmat alumiinimoottorit toimivat laihemmalla seoksella, noin 13,2. Pienikin ilmavuoto sotkee polttoaineseoksen AFR-arvon, mikä johtaa keskusyksikön harhaan ja korjaamaan vääriin säätöihin. • Vuotavat pakosarjat, jolloin AFRarvo on virheellinen. Kiinnityskohdassa pakoputken pinta oli vain pikkasen likainen. Moottorijarrutuksessa pakopuoli höri ilmaa, jäännöshappi lisääntyi ja happitunnistimen välittämänä AFR (Air Fuel Ratio) kasvoi. Virrat on otettu ohjeiden vastaisesti jostain muualta kuin akulta. Eikä kertaakaan jääty tien poskeen, mikä tuntui aiempien kokemusten jälkeen varsin oudolta. Ratkaisu numero 2 Ensimmäisen reippaamman koeajon jälkeen käyntiäänessä kuului epämääräistä pauketta kaasua polkaistessa. Liian lähellä puolaa kulkevat sytytyksen ja ruiskun piuhat ovat potentiaalinen häiriön aiheuttaja. laturin piuha on alkuperäinen, hapettunut ja liian ohut. Sama koskee suurinta osaa markkinoilla olevia sähköpumppuja. Aluksi syötetään moottorin perustiedot; sylinterimäärä, moottorin koko, nokan luonne ja ajateltu tyhjäkäynnin kierrosluku. On vaikea uskoa, kuinka pienellä vuodolla on merkitys, painottaa Arto. • Huono moottorin maadoitus. Pakoputken kiinnityslaipan tiiviste ja happianturin reiän ympärys havainnollistavat hyvin, ettei vuodon tosiaankaan tarvitse olla kummoinen aiheuttaakseen häiriöitä. Tämä johtaa useimmiten siihen, että seos jää liian rikkaalle. Pikkaisen pidemmän koeajon jäljiltä kaikki rokkasi. oppiva (closed loop), eli järjestelmä korjaa koko ajan bensakarttaa eli bensaseosta ennakkoon syötettyyn AFR-tavoitearvoon (target) happianturin antaman jäännöshappimäärän mukaan. Sarjan mukana tuleva pumppu on suunniteltu ainoastaan ”painamaan” polttoainetta, ei imemään. Ne kannattaa useimmiten uusia suosiolla. Pakoputkiston tiiviys ja happianturin asennus ovat toimivuuden kannalta kriittisiä kohtia. Tässä maailmassa, jossa tuolta otetaan mittausja säätötieto, ei saa olla mitään vuotoja. . Sniperin oppimismoodi loi uudet säädöt ja matkan edetessä käynti parani koko ajan
Lisäksi tarjolla on How-to -videoita, jotka nekin ovat seikkaperäisesti tehtyjä. Holleyn maahantuojalla US-Partsilla on käytössään Chevyn pikkulohko testimoottori, jolla saadaan selvitettyä osien toimivuutta ja ratkottua mahdollisia ongelmatilanteita. Kyllä Voiko ohjelmoinnin jälkeen irrottaa säätökapulan johdon. Voiko käyttää auton tehdasasenteista TPI-ruiskutusjärjestelmää Sniperin kanssa. Tarvitseeko Sniper paluulinjan. Kyllä, ruiskussa on kaksi alipaineulosottoa. Sniper ei korjaa vikoja. Vähän kaksijakoinen homma, kunnossa olevaan ja seosmittarilla säädettyyn kaasariin verrattuna ei, mutta perinteiseen takapuolituntumalla ”säädettyyn” verrattuna todennäköisesti kyllä. Peruskartan se pystyy muodostamaan 10–15 km ajon jälkeen, mutta polttoainekartan hienosäätöön voi kulua useampi sata kilometriä. Tarjolla on sarjoja, joiden osilla sovitus onnistuu. Ei voi. Saako Sniperilla ohjattua myös sytytystä. Kyllä Pienentyykö kulutus. Siihen tarvitaan ulkoinen mittari. Miinuksena tulee se, että tässä vaaditaan englannin kielen taitoa. Sniper on käyttöliittymineen tehty tavalliselle ihmiselle eikä tarvitse olla insinööri, että pystyy sitä käyttämään. Minimissään 255 l/h bensapumppu on suositeltava. Ainakaan tällä hetkellä ei, eli asentajalla on oltava tekninen englanti vähintään välttävästi hallussa. Tärkeät ohjeet Holley on tehnyt oikein toimivat asennus-, käyttöja vianhakuohjeet, jotka löytyvät netistä www.holley.com/support. Vianhakukaavioita löytyy puolestaan kahdeksan sivun verran. Ei. Säätövelhon ohjeiden mukaan edeten syötetään moottorin tiedot ja halutut säätöarvot eri käyttöalueilla. – Käyttämällä valmistajan pienimpiä arvoja tai jopa pikkasen alle, voi varmistaa, ettei tule vahinkoja ensikoeajossa, riko mäntiä tai muuta vastaavaa, muistuttaa Arto. Pystyykö Sniperia ohjelmoimaan läppärillä. Moottorin käynnistys tapahtuu eri lailla kuin mihin on totuttu. Onko näihin saatavana suomenkielisiä ohjeita. Tällä hetkellä se on suunniteltu toimimaan ainoastaan bensiinillä. Sniper vaatii korkeamman polttoaineen paineen, 58–60 psi. moottorit vaativat rikkaampaa seosta käydäkseen nätisti. Millä polttoaineilla Sniperilla voi ajaa. Vanhat kickdownja kaasuvivut eivät enää istuneet paikoilleen. Tarvittaessa tehoa löytyy mukavasti ja vastaavasti vääntävällä moottorilla selviää cruisingeista pyöreästi 13 litran kulutuksella satasella. Muistutettakoon kuitenkin vielä, että perusmoottorin on oltava kunnossa ja käytävä normaalisti. Näin järjestelmä ehtii antaa ”ryypyn” ennen starttaamista. 54 V8-MAGAZINE. Oheisia kysymyksiä olemme saaneet, jos vikatilanteita ei ruveta käsittelemään, ja nämä koskevat ainoastaan ”tavallista” Sniperia, eli näitä 550-510, ja 550-511 -sarjoja.” Tuomas Simpura, US-Parts Holley Sniper asiantuntija USEIMMIN ESITETYT KYSYMYKSET, FAQ . Esimerkiksi sään vaihtelut vaikuttavat oppimiseen. Kyllä, tarvitsee oman Sniper virranjakajan. Kyllä, tarvitsee Holleyn USB-kaapelin Holley# 558-443. Näyttääkö Sniper polttoaineen paineen. Joka tapauksessa ohjeita on syytä seurata. Käyttöönotto-ohjelmointi tehdään Sniperin kosketusnäytöllä ja Wizzard-ohjelmalla. Dodge Chargerista tuli juuri sellainen, mitä alkujaan haluttiin: hieno reissuauto. Työ tekijäänsä kiittää, toteaa vanha kansan viisaus. ”Itse asiassa noita kysymyksiä tulee melko vähän, asiakkaat ovat itse ottaneet hyvin selvää etukäteen asioista. Vastaavasti kaasu pohjassa (Wide Open Throttle) AFR-arvon haarukka on 12,0–13,0. Kun virta-avain on käännetty on-asentoon, odotetaan muutama sekunti ennen varsinaista käynnistystä. Paraneeko kylmäkäynnistys. Sniper ei koskaan lopeta oppimista, vaan joka kerta kun autolla ajaa, pyrkii se mahdollisimman lähelle AFR-targetia. Jos sitä ei itsellä ole, niin kaveripiiristä varmaan löytyy. Holleyn maahantuojalla US-PartHolleyn maahantuojalla US-Partsilla on käytössään Chevyn pikkulohko testimoottori, jolla saadaan selvitettyä osien toimivuutta ja ratkottua mahdollisia ongelmatilanteita. Se vaihtelee. Cruisailun AFR-suositukseksi Holley antaa 13,5–15,5. Kyllä Pystyykö Sniperin kanssa käyttämään alipainesäätöä. Sniper EFI 550-510 ja 550-511 asennusohjekirja käsittää kokonaisuudessaan peräti 76 sivua ja ohjeissa edetään askel askeleelta monipuolisten kuvien avustamana. Ohjeita kannattaa ehdottomasti käyttää, jolloin välttyy monelta harmilta. Ja niinhän se on. Lähinnä nykyään näihin liittyvät kysymykset koskevat jotain vikatilannetta, joita tuntuu olevan ihmeen vähän suhteessa myytyjen laitteiden määrään. Koska Sniper on täysin oppinut
Käytössäsi olevat maksuttomat maksuvaihtoehdot: e-lasku ja sähköpostilasku. /tilaa. Siirry sähköiseen maksamiseen Hyvä asiakkaamme, Fokus Media Finland Oy veloittaa paperilla toimitettavista lehtien tilauslaskuista 2,90 € suuruisen laskutustapalisän/lähetetty lasku. Laskutustapalisä lisätään tilauslaskuusi automaattisesti ja se näkyy laskulomakkeella eriteltynä. • Verkkopankistasi voit tilata e-laskun, jolloin tilauslaskusi ohjataan suoraan verkkopankkiin. Tililtäsi ei veloiteta mitään automaattisesti vaan hyväksyt laskut aina erikseen • Voit tilata laskut sähköpostiisi osoitteesta fokusmedia.fi/asiakaspalvelu Siirry sähköiseen maksamiseen ja hoida tilausasiasi kätevästi osoitteessa fokusmedia.fi/asiakaspalvelu SAMALLA LEVITYSKERRALLA KAHTA ERILAISTA VAHAA AJONEUVOSI PINTAAN TUPLAVAHA SOVELTUU MAALI-, MUOVI-, LASIJA METALLIPINNOILLE 03-53 400 53 Ghostwash.com V O I S I H A N S I TÄ H A R R A S TA A VA I K K A P I T S I N N Y P L ÄY S TÄ KAHDEKSAN SY YTÄ ELÄÄ Hanki omasi: v8.
Neliovista perheautoa liikuttaa stroukattu Moparin pikkulohko, josta dynotettiin 605 hevosvoimaa. TEKSTI JA KUVAT JARMO MARKKANEN Dodge Dart Custom 1974 56 V8-MAGAZINE. Suliksen intohimona on tietotekniikka eikä yllätä, että Dartista löytyy polttoaineen ruiskutus ja loputtomasti tarinaa aiheen ympäriltä. SUSI LAMPAAN VAATTEISSA Suliksen Dartin viattoman ilmeen ei kannata antaa hämätä
Sulis kokosi naapurin poikien tietokoneita ennen kuin sai oman. Näistä tulee mieleen mm. Jatkoaikaa on saatu 40 v. Tekipä Sulis niin ikään oman Pontiac Firebirdini kaikki ECU-järjestelmään liittyvät johdotukset ja sääti kartat kohdalleen. Kaikissa laitteissa on pelattu moottorinohjauksen kanssa ja niin ruiskutuksen polttoainekarttoja kuin sytytyksen ennakkokarttoja on muokattu moneen otteeseen toimivammiksi. Ensimmäiset mopot olivat toisten hylkäämiä, muka mahdottomia projekteja. – Auto tuli Uho-Juhon mekaanikolta Petri Seppälältä, joka oli rakentanut sen . Uho-Juho Yijälä-Rädyn tuplaturbo Mustang, Jimmy Forsmanin katukisa Pontiac ja Jarmo Grönmanin Stocker Mustang. H arrastajana Sulis on moniruokainen. Jos Suliksen nimi kuulostaa tutulta, niin ei se ole ihme. Kiinnostus moottorija tietotekniikkaan alkoi jo lapsena. Dart tulee kotiin Edellä mainitut kuviot johtivat Dodge Dartin hankintaan syksyllä 2016. Samalla Sulis on kehitellyt ihan omia ratkaisuja järjestelmiin ja laitteisiin. juhliin... Yhteinen nimittäjä näillä on miehen toinen harrastus, tämän päivän tietotekniikka. Mies kuului pitkään myös Anita Mäkelän Top Fuel -tiimin vakiokalustoon. Hän on ollut mukana lukuisissa katuautoprojekteissa ja kiihdytyskisatiimeissä oman alueensa asiantuntijana. V8-MAGAZINE 57. Tietotaidon kehittyessä projektit laajenivat yhä enemmän muidenkin projekteihin ja iän myötä euroautoista jenkkeihin. Dartin lisäksi rakentelutaustaan mahtuvat nelivetoinen Mitsubishi Lancer EVO 10 sekä tallista löytyvä 1977 Ford Escort farmari, joka luvattiin rakentaa ajoon vaimolle 30-vuotislahjaksi. Vuosien varrella mopot vaihtuivat autoihin
58 V8-MAGAZINE. Voi sanoa, että ostin tekniikan ja kori tuli kaupan päälle, naureskelee Sulis. Ensimmäisenä talvena Sulis paransi jäähdytysjärjestelmää Craig Davisin 150 l/ min sähköisellä vesipumpulla, joka on varustettu omalla ohjaimella. Sytytys uusittiin kokonaisuudessaan: MSD Grid ohjainyksikkö, MSD 6A kipinänvahvistin, MSD Pro Billet virranjakaja ja MSD triggeri kampiakselilla. Modernia tekniikkaa on hyödynnetty niin polttoaineen ruiskutuksen kuin sytytyksen ohjaamisessa. Valinnat on mietitty hyvin ja rakentamisessa käytettiin vain laadukkaita palikoita. Tällä tekniikalla kierrettiin tapahtumia ahkerasti kesät 2017 ja 2018. Dartin perustekniikka oli jo tehty. Sulis on vasta kolmas auton omistaja. myös nykyaikaisista Nitro-autoista. Venttiilikoneistosta löytyvät Cam Motion customnokka, Comp Cams ENDURE-X kovat rullanostajat, T&D neulalaakeroidut keinuvivut ja Smith Brothersin työntötangot. Voimansiirto jatkaa samaa vahvaa linjaa. Suomeen Dart tuotiin muuttoautona 80-luvun lopussa ja Petri osti sen 90-luvun lopussa. H-pro. Vahva paketti Tekniikkaan on panostettu antaumuksella, mikä näkyy pitkästä osalistasta. Öljypohja on Moroso 8qt. Lämpölevyyn on kiinnitetty Holleyn tekemä jakotukki, johon on helppo kiinnittää erilaisia paineantureita. Auton enkan, 11,2 sekuntia, Petri ajoi aikanaan Alastaron liimaradalla. MSD Grid ohjainyksikkö löytyy Sniperiin kohdistuvaa lämpökuormaa helpottamaan on asennettu lämpölevy. vat TTI step-pakosarjojen ja TTI keraamisesti pinnoitetun kolmen tuuman x-putkiston kautta. Pakokaasut poistuinsinööripieteetillä. ili kiertokankiin on kiinnitetty Ross-mittatilausmännät, joilla päästään 10,8:1 puristussuhteeseen. Sulis kävi myös Vesivehmaalla V8-Magazinen kiihdytyspäivillä ja vedot tuottivat vallan kelpo 11,7–11,8 sekunnin aikoja. Manuaalikoneistossa on kiihdyttelyyn paremmin soveltuva käännetty vaihtokaavio, eli isompaa vaihdettaessa shifteri liikkuu edestä Dartin stroukattu veekasi koostuu pitkälti kisapalikoista. Moottoriin kiinnitetty vesipumppu on ”tulpattu” päätylevyllä ja tehokas ulkoinen vesipumppu sijaitsee syylarin vasemman pään lähellä. Kauttaaltaan käytettiin ARP-pultteja. Tosin Top Fuelereissa ja Funny Careissa käytetään kaksikanavaista versiota, Suliksen Dodgessa yksikanavaista. . CNC-portatut Indy 360-1 alumiinikannet ja Indy 360 alumiininen imusarja muodostavat yläkerran. Lähtökohtana oli tehdasuusi 340 Mopar-lohko, joka stroukattiin 410-kuutiotuumaiseksi Ohio Crankin 4,0 tuuman iskun pituisella 4340 kampiakselilla. TF904 Super Stock -tyylinen vaihteisto on vahvistettu A&A:n osilla
Tulee käyntiongelmia, muistuttaa Sulis ja jatkaa: Tämän vuoksi rakensin tankkiin kunnon paluulinjan, halkaisijaltaan isomman uuden polttoainelinjan ja vaihdoin polttoainepumpun tehokkaampaan, Aeromotive A1000 polttoainepumppuun. Pysähtyminen varmistettiin edessä Wildwoodin ja takana Strangen Ford Maverick levyjarruilla Onnistunut työ näkyi Eagle Racingin dynossa, jossa mitattiin tehoksi 605 hv ja väännöksi 750 Nm. Esimerkiksi yhteen sisääntulokanavista voidaan liittää ahtokäyttöön sopiva MAP-anturi (imusarjan alipaine), jolloin moottorin ahtaminen onnistuu säätämisen puolesta. QA1-iskunvaimentimet ja Super Stock -lehtijouset vastaavat alustan toimivuudesta. Ohjelmoitavia lähtöjä on enemmän, kuusi kappaletta, jolloin pystyy ohjaamaan useampia toimintoja. Ja tavoilleen uskollisena Sulis on kehittänyt järjestelmää vielä paremmin omaan makuun ja tarpeeseen soveltuvaksi. vain mielikuvitus on rajana. Tämän tiedon avulla pystytään tekemään sylinterikohtainen ennakonsäätö. Holleyn Sniper laitettiin kiinni 2019 keväällä. Sniperista löytyy sytytyksenohjaus, kuitenkaan Dartissa sitä ei ole otettu käyttöön. Kaksi ajokesää on nyt takana, oppia ja kokemusta on karttunut runsaasti. Ensimmäisen sylinterin tulpanjohtoon on asennettu lukija, joka lähettää valokuidulla tiedon sytytyksestä MSD Gridille. Sulis rakensi korvaavan ratkaisun ja nyt nopeusmittarin pyöritys tapahtuu Speedhut Speedbox GPS-yksiköllä, jonka anturi sijoitettiin tuulilasin oikeaan alakulmaan. MSD Grid ja MSD 6AL hoitavat sytytyksen, jonka kylkeen Sniper-ruisku on asennettu. ”Sulis kokosi naapurin poikien tietokoneita ennen kuin sai oman.” Sleeper look jatkuu alkuperäisverhoillulla sohvapenkillä. Flaming Riveriltä löytyi tehostamaton nopea ohjaus. MSD:n sytkälaitteet on sijoitettu nätisti puolittain piiloon kojelaudan alle, mutta silti helposti irrotettaviksi tarpeen vaatiessa. Se tarkoittaa, että sisääntulokanavia on kolme kappaletta, jolloin pystyy seuraamaan useampaa kohdetta, arvoa. Kaasutin vaihtuu ruiskuun Eikä aikaakaan, kun Sulis innostui kaasuttimen korvaamisesta nykyaikaisemmalla polttoaineenruiskutuksella. Käytännön pikkutipsejä riittää. Rallimallin laatikossa ei ole luonnollisesti nopeusmittarin ulosottoa. Transmission Specialties 3200 rpm turbiini, Dennys Driveshaft -alumiininen kardaani, Dana 60 perä Eaton TruTrack lukolla ja 4,10:1-välityksellä välittävät voiman takarenkaille. taaksepäin. Esimerkiksi, jos on liian pieni polttoaineen paluuputki, kasvaa paine yli 60 psi, koska regulaattori ei pysty korjaamaan tilannetta. . – Itselläni yhtä kanavaa käytetään polttoaineen paineen mittaamiseen, jolloin näen näytöstä koko ajan, että kaikki on kunnossa. Näin voi tehdä vaikkapa progressiivisen ilokaasun syötön, ahtopaineen ohjauksen, toisen polttoainepumpun ohjauksen jne. Ruiskujärjestelmä on ronkeli polttoaineen paineesta. Suliksen valitsema versio on Super Sniper, joka tuo lisää mahdollisuuksia perusversioon verrattuna. V8-MAGAZINE 59
Sniperiin kuuluu monipuolinen tiedonkeruun käsittelyohjelma. Ohjelmassa pystyy valitsemaan haluamansa kanavat ja luomaan erilaisia näkymiä. Kun aiemmin puhuttiin lähemmäksi 20 l/100 km kulutuksesta, niin nyt päästiin nippanappa alle 15 litran satasella. Niistä voi valita ja syöttää kompuutteriin tarpeen mukaan. Tiedonkeruu on poikaa Sniper tallentaa tiedonkeruuseen käytännössä kaikki parametrit, mitä se käyttää. – Olen säätänyt cruising-ajoalueella seoksen tosilaihalle, tavoite AFR on 14,6. Sulis esittelee muotoiltua pohjalevyä, jonka ansiosta matala putsari mahtuu hyvin konepellin alle. Sniperiin kuuluu monipuolinen tiedonkeruun käsittelyohjelma. Jos yhtään käy harrastamassa kiihdytyspäivillä, niin tiedonkeruu tuo lisää sädettävyyttä ja mahdollistaa omat ratasäädöt näppärästi. – Tiedonkeruu riittää oikein hyvin harrastajille ja jopa osalle kilpakuljettajista. Aiemmin samassa moottorissa oli Pro lentuu näytössä olevalle muistikortille tai sen voi tallentaa suoraan tietokoneelle, jos käytössä on Sniperin CAN-kaapeli. – Olen tallentanut muistikortille eri ajotilanteet ja analysoinut ne kotona, minkä jälkeen olen taas muovannut karttoja. Omat kartat eri ajoon Oppivassa ruiskussa polttoainemäärän kokonaiskorjaus peruskarttaan koostuu lyhytaikaisesta polttoainemäärän korjauksesta (Closed Loop Compensation) ja pidemmällä aikavälillä opitusta korjausarvosta (Current Learn) sekä mahdollisesta lämpötilakorjauksesta – Säädön alkuvaiheessa voi molempien arvojen säätöikkuna olla suuri, mutta karttojen tarkentuessa tulisi arvot saada noin 10 %:iin. Oppivalla asetuksella (Closed Loop tai Learn) saa helposti säädöt oikeiksi ja myös pidettyä ne eri ajotilanteissa riittävän oikeina. Käynti tasaisempaa Syksyllä 2019 Sulis kävi Lensu Pro Shopin dynossa ja vanhaan tulokseen vertailukelpoinen tehon lisäys oli kymmenen hevosvoimaa. Tiedonkeruu voidaan ohjelmoida myös liipaisemaan tallennuksen päälle halutusta arvosta esim. Kiinnitys tapahtuu pikalukolla ja siipimutterit ovat historiaa. Tiedonkeruuta voi käyttää useaan käyttötarkoitukseen: moottorin säätämiseen, vianhakuun tai kilpalähtöjen analysointiin. – Tiedonkeruu riittää oikein hyvin harrastajille ja jopa osalle kilpakuljettajista. Polttoaineen kulutuksen muutoksen Sulis mittasi tutulla ajolenkillä ja noin 80 km/h nopeudella. Sniper ei tallenna tietoa koko ajan vaan se voidaan käskeä päälle näytöltä tai läppäriltä. 60 V8-MAGAZINE. Open Loop puolestaan käyttää ”lukittuja” karttoja ja antaa mahdollisuuden optimoida säädöt johonkin tiettyyn tilanteeseen. Muutos oli merkittävä. Datasta tiesi heti mitä säätää, pyörittelee rakentaja. Suliksen valmiissa kartoissa on omat säädöt katukiihdyttelyyn ja omat cruising-ajoon. ”Tekniikkaan on panostettu antaumuksella, mikä näkyy pitkästä osalistasta.” . Alkuoletuksena ruiskun säätömahdollisuus on 100 %. Tiedonkeruu alkaa olla jo melkoista hi-techiä ja dataa saadaan talteen runsaasti, ehkä jo liikaakin monen mielestä. Data tallentuu näytössä olevalle muistikortille tai sen voi tallentaa suoraan tietokoneelle, jos käytössä on Sniperin CAN-kaapeli. Valmiit kartat syötin Sniperiin. Niin kuin Suliksen intohimo tietotekniikkaan on jo käynyt ilmi, ohjelmoi mies omia karttoja, jotka sopivat tuolle moottorille ja autolle. Tehonlisäys ei välttämättä suoraan ole Sniperin ansiota, mutta moottorin potentiaalisen maksimisuorituskyvyn esiin kaivaminen oli helpompaa kuin kaasutinversion kanssa. kierrosluku. – Havainto oli, että moottori halusi toimia ja tuotti paremmin tehoa aavistuksen rikkaammalla polttoaineseossuhteella. Ohjelmassa pystyy valitsemaan haluamansa kanavat ja luomaan erilaisia näkymiä. Tiedonkeruuta voi käyttää useaan käyttötarkoitukseen: Sniperin oma ilmanputsari on suunniteltu juuri tähän ruiskuun
Ruiskussa vikaa. – Ensimmäisenä mieleen tulee parantunut tyhjäkäynti. Huippuhelteillä, 30 asteen lämpötiloilla tuli autoon käyntiongelma. Melkoinen mies kehittelemään asioita. Perinteisillä Suomen kesäkeleillä ei mitään ongelmaa koskaan ollut, ratkaisi Sulis tilanteen. Helteet tekivät tepposen Jottei kaikki olisi sujunut liian hyvin, niin ilmeni kesällä ongelmakin. Arvojen heilahteluista huomaa heti, onko jokin pielessä. – Kun oppii tuntemaan oman moottorinsa, niin tietää, mitä on hyvä näkyä Sniperin näytössä. Moottori toimii puhtaasti kaikilla kierrosja kuormitusalueilla, eri sääoloissa, kun ruiskun äly ikään kuin vaihtaa suuttimia koko ajan. Kaikki tieto on olemassa, kerättynä muistiin ja löytyy tiedonkeruusta. Ajovaiheessa polttoainepumppua pyöritetään pienemmillä kierroksilla ja ”lämä tiskissä” pumppu pyörii täysillä. Se ei suoraan liity ruiskuun, mutta on ihan huomionarvoinen. Niin ikään auto lähtee paremmin käyntiin, etenkin kuumassa kaupunkiajossa. Käytön jäljet kertovat, että Dart on tehty ajopeliksi. Työn alla on jo pysyvämpikin ratkaisu, jonka Sulis kehitteli itse. Vanteet ovat tyylikkäät CenterLine Competition Series Vintage 15”, renkaat edessä 205/65R15 ja takana 255/60R15. Viimeisenä lenkkinä toimii Strangen kestävä perä. Hitaassa cruising-ajossa polttoaine alkoi ”kiehua”. Tiedonkeruun lambda-arvon muutos viestii moottorin polttoainepuolen toimintahäiriöstä, vaikkapa imuvuodosta tai pakovuodosta. Sammutin on hyvä lisävaruste rakennetuissa autoissa, etenkin kun ruiskujen kanssa käytetään isoa bensanpainetta. Suliksen kanssa puhuessa huomaa, että oma ja tietokonesukupolven ajattelutapa ja sitä kautta elektronisen ruiskun vianetsintä, tai voiko sanoa, että lähestyminen vianhakuun on erilainen. ”Suliksen valmiissa kartoissa on omat säädöt katukiihdyttelyyn ja omat cruising-ajoon.” V8-MAGAZINE 61. Syyksi paljastui liian tehokas polttoainepumppu, joka kierrätti bensan ruiskun kautta ja se lämpeni. Aiemmin tyhjäkäynti oli kuumalla pikkasen korkeampi ja kylmällä matalampi. – Helposti voi luulla, että ruiskussa on vikaa, jos esimerkiksi seos on välillä laihalla ja välillä ei. Haaste onkin oppia ”kuuntelemaan” tiedonkeruuta ja mitä se sanoo. Tietojen syöttäminen Wizzardiin tehdään sarjaan kuuluvalla kosketusnäytöllä. – Takakontin tankki vuorattiin jääpalapusseilla ja matka jatkui. Jos tulee käyntiongelma, niin ei tarvitse spekuloida, onko polttoaineseos rikkaalla vai laihalla, kuinka paljon, samoin sytytysennakon kanssa. Mutta kaikkea pystyy kehittämään ja ohjelmointiin voi käyttää muistikortinlukijaa, ohjelmointikaapelia tai jopa rakentaa ohjelmointikaapeliin Y-haaran, jolloin Sniperin pikkunäytön lisäksi pystyy käyttämään läppäriä reaaliaikaisesti USB-portin kautta. Nyt se pysyy kaikissa olosuhteissa samana, kun moottorinohjaus säätää tyhjäkäyntiä jatkuvasti olosuhteiden muutosten mukaan. Systemsin nelikurkkuinen kaasutin, ilman ryyppyä, joten vertailupohjaa ruiskuun löytyy. Mutta tosiasiassa järjestelmä koittaa korjata muuta vikaa, eli toimii oikein ja juuri niin kuin on suunniteltukin
Tehot ja nopeudet ovat kasvaneet. naalikisan raportin ja tuoreet mestarit selville. TEKSTI JA KUVAT JARMO MARKKANEN M oottoripyörille tämä oli jo toinen SM-osakilpailu, mutta autot aloittivat vasta nyt arvopisteiden metsästyksen. 490 km/h loppunopeuden lähdössä sen oikein huomasi. Kuntoa on hoidettu ja ryhdyin tekemään pitkiä polkupyörälenkkejä. Vaihdoin muutaman sanan ja tuoreimmat kuulumiset Anitan ja Tommin kanssa. Mitä mietit ennen lähtöä. Ajoin viisi lähtöä ja vasta viimeisessä hahmotin missä maali on. Fiilikset täysvedon jälkeen. – 2014 ajoin neljä vetoa, mutta ne kaikki menivät savuiksi. Kuinka Tommi selvisi. Eniten mietin, että pysyykö ohjauksessa mukana. – Huikeat. – Erityisesti vaan keskittyi ja luotti, että kaikki käy niin kuin pitääkin. – Kyllä ekana tuli mieleen, että missä mun auto, olisi kiva päästä ajamaan! Ei Tommin ajo hirvittänyt, kun ei ollut panosta eikä paineita. Ei voinut kuin lähteä ajamaan. Siispä, miksi ei. Pysyy mielessä kuin polkupyörällä ajo, jos sellaista vertausta tässä yhteydessä voi käyttää… Tommi liittyi kolmosen kerhoon ja kellotti ennätyksensä.. Autoon mene62 V8-MAGAZINE Tommin edellisistä kunnon Top Fuel -vedoista oli toistakymmentä vuotta aikaa, mutta hyvin olivat rutiinit tallella. Meillä oli vielä jäänyt kaksi tynnyriä nitroa, jotka just riittävät viiteen lähtöön. FHRA Blåkläder Summer Nationals, Kauhava 22.–23.8 NITROA JA SHOOTOUT Autopuolen Suomen mestaruus -sarjan avauskisassa nähtiin harvinaista ”herkkua”, kun Tommi Haapanen teki paluun stripille ja Shootout-kahinassa miteltiin voitosta teemalla Suomen nopein katuauto. – Jännitti ihan oikeesti. – Aikaa jäi enemmän muuhun. Miltä tuntui seistä auton takana, kun Tommi ajoi. Kuinka kesä on sujunut ilman ajamista. Tiimi oli myös laittanut kaikki set upit varman päälle. Suunnitelmat ensi vuodeksi. Kun moottori käynnistettiin, niin helpotti. Mutta kyllä Tommi ajaa hyvin mieheksi… Tommi Haapanen Koska viimeksi ajoit Top Fuelia. Kaikki meillä on jo valmiina, uudet osat hankittiin jo tälle kaudelle. Auto meni suotaan ja niin kuin pitikin. Selkeästi olemme kuljettajina erilaisia. Heti meni 0,82 kuuskytjalkaisen, kiihtyvyys painaa tosissaan kroppaa penkkiin ja kun kytkin lukkiutuu, on kuin turbo lähtisi päälle. Siitä on pitkä aika, jännittikö. Valtava ero vanhaan, kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon. Mikä oli vaikeinta. Tähän samaan numeroon ehdimme saada mukaan . Olin siitä tyytyväinen, että en varsinaisesti ohjannut vaan ohjausliikkeet tulivat vaistomaisesti. – Koko ajatus heräsi jo aiemmin. – Ei ole päätetty vielä mitään. Itse keskityn paljon yksityiskohtiin, haen sitä kautta täydellistä suoritusta, kun taas Tommi ”runnoo” vaan menemään. Odotamme ensin, mihin maailman tilanne menee ja minkälainen EM-kalenteri on suunnitteilla. Kolme, neljä viikkoa ennen kisaa keksittiin, että jos koittaakin mun autolla. Niinpä nyt keskitymmekin kahteen erikoisaiheeseen. Mutta kaikki meni jäihin, kun korona alkoi. Muutoin ihan tuttua maalaiselämää työn merkeissä. Kauhavalla nähtiin kesän ainoan kerran Top Fuel Dragster stripillä ja ilmassa nitron tuoksua. Onnittelut voittajille, jotka löytyvät oheisesta tuloslaatikosta. Panox Wildest Ones Shootoutiin oli kutsuttu kaikki maamme nopeimmat katuautot ja Tommi Haapanen teki paluun Top Fuel Dragsterin rattiin. Ja muistaako tehdä kaikki rutiinit oikein. Kyllä sitä mietti. Tommi on pitkään halunnut ajaa. Anita Mäkelä Mistä ajatus syntyi. – Anitan Larry Dixon kehikko on pikkasen pienempi, oma runkoni on siitä kohdin viisi senttiä leveämpi. Meillä oli valmiina ME Racingin updeittaama vararunko ja tarvittavat osat. Viimeinen kerta täyskaasulla oli 2008. Voittajat saatiin selville ja pisteet jaettua
Inkkariaiheisen Little Big Chief -tiimin Pontiac kulki kellon tarkkuudella matalia kasin aikoja. Kari Laukkanen TOP STREET 1. naalissa Jimmyn voiton sinetöi Sikasen rikkoutunut pyöränapa. Vanhaan jo ehti tottua. Jere Rantaniemi 2. Matkalla toiseen semiin Ahti ”Ade” Roth voitti Timo Mäkelän ja Johanna Ruususen. Arto Mustonen SUPER STREET BIKE 1. Lisävaurioiden välttämiseksi oli viisainta jättää kisa siihen, raportoi Rainmaker Kimmo. Viidentoista kilpailijan joukossa nähtiin niin vapari, turbo ja ilokaasu V8-laitteita kuin myös nopeita europelejä. Melkein tuli ahtaanpaikankammo. Jimmyllä oli avauskierroksella soolo, ja toisella tippui Iiro Byman. Kenneth, Mattfolk 2. Juha Erälähde SUPER GAS BIKE 1. – Finaali otettiin tosissaan. Aamusta aloitettiin lajittelu ja kierroksia ajettiin kolme. Tony Vaahtera TOP DOORSLAMMER 1. Ade luottaa ´71 Vega Wagonissa ilokaasuilla varustettuun 434 cid Chevyyn. Ade hyödynsi seitsemän sekunnin stage-säännön enkä ehtinyt kunnolla nostaa ahtopaineita. Emmi Nordman 2. Jannne Söderqvist 2. Moottorin limiitti on saavutettu ja polttoaine yksinkertaisesti loppuu tällä set upilla. Juha Ollikainen 2. Paalupaikalle nousi Kim ”Jimmy” Forsman 8,088 vedolla. Stefan Bagger PRO STREET 1. Kutsukisaan kutsuttiin kaikki maamme kovat nimet, mutta ymmärrettävästi aina tulee esteitä. AUTOT JUNIOR DRAGSTER 1. Andres Arnover PANOX WILDEST ONES SHOOTOUT 1. Ilkka Junnila SUPER PRO ET 1. Eliminaattori käynnistyi illansuussa 19.00. Kimmo Hovi vetäisi heti ekallaan komeat, uudet ennätysluvut 8,092 loppunopeudella 282 km/h. Ida Zetterström 2. Kannattaa mainita Perttu Sikasen ajama 8,820, joka on H-kaavioisten Bemareiden maailman ennätys. Peräti kuusi ensimmäistä kellotti kasin ajan. Mutta korjaus tulee ensi kesäksi kun ruiskutussuuttimien määrä tuplaantuu Stage 2 päivityksen myötä, tuuletti voittaja. Alisa Ritola 2. – Perjantain testipäivillä saatiin säädöt kohdalleen, auton kunto ulosmitattua ja ajoimme tukun 8,0 aikoja, paras 8,05 (1,18 60 ft) on oma uusi ennätys, kertoi Jimmy. Aatu Maijala PRO ET 1. Bo Nylund 2. Kim Döfnäs SUPER GAS 1. Kimmo Rantala PRO HARLEY 1. Ossi Oikarinen 2. Vesa Ruhanen TOP FUEL BIKE 1. Ade luottaa KUVAAJA HEIKKI MALINEN Jimmy Forsman kruunattiin kisan katukunkuksi. Tuplaturbottu LS-moottori täyttää pienen Pontiacin konehuoneen niin, että sovittamiseen tarvitaan kenkälusikkaa.. Perttu pudotti edellisellä kierroksella lajittelun nelosen Pekka ”Holo” Hakulisen. Kaikkinensa makea tapahtuma, jolle toivoo jatkoa myös ensi vuonna. Rasmus Koivula 2. Kun varmistui, että ajaminen vielä onnistui, niin kieltämättä kyllä pieni kipinä syttyi… Panox Wildest Ones Shootout Ensimmäistä kertaa saatiin kokoon Suomen nopeimmat katuautot, tässä laajuudessa ja liimaradalle. Mikko Salmela 2. – Kivempaa kuin ennen, kun meni kovempaa. Vesa Lipponen Summer Nationals tulokset Ahti Roth nousi hienosti lajittelun seiskaruudusta runner-upiksi. V8-MAGAZINE 63 Ahti Roth nousi hienosti lajittelun seiskaruudusta runner-upiksi. minen, istuminen ja pois tulo oli vaikeata. Timo Suojanen 2. Finaali Adea vastaan kääntyi Jimmyn eduksi, reaktiot 0,077–0,192 ja ajat 8,290–9,449. Kisa käytiin yhden päivän aikana, lauantaina. Christer Uhlin REAL STREET 1. Kolmanneksi ajoi Kari Hermunen 8,352. Ahti Roth MOOTTORIPYÖRÄT JUNIOR BIKE 1. Pauli Kuki STOCK/SUPER STOCK 1. Miika Aaltonen 2. Kim Forsman 2. Jone Kiljala 2. Miro Salo STREET BIKE 1. Janne Laakso SUPER COMP BIKE 1. Tiukan semin Ade käänsi edukseen Osku Merikantoa vastaan luvuin 9,873–10,27. – Viimeisessä lajittelulähdössä motti pölläytti maalissa ja huohottimet olivat täynnä öljyä. Ensimmäisessä semi. KUVAAJA HEIKKI MALINEN KUVAAJA HEIKKI MALINEN Anita seurasi tyynen rauhallisena aviomiehen ajamista, ja kaipaili itsekin jo ratin taakse. Entä tulevaisuus. Juha Komulainen 2
Jaakko Lauhasmaa ei juuri parempaa viikonloppua olisi voinut toivoa. KUVAAJA JIMI ORHANEN 64 V8-MAGAZINE. FHRA Finals SM, Kauhava 5.–6.9. Tilanne kasvatti yllätysmahdollisuutta ja toi kilpailijoille uutta jännitystä, ehkä painettakin. TEKSTI JARMO MARKKANEN, KUVAT REIJO KÄRKKÄINEN Top Doorslammer voittaja ja mestari Jere Rantaniemi lähtee ensi kaudella hakemaan kolmosen aikaa. Cuda kulki omaan ennätykseen 4,07 ja naaliin, kakkoseksi. Poikkeuksellinen kausi ONNELLISEEN PÄÄTÖKSEEN Suomen mestaruus -sarja oli historiallisen lyhyt, kun autot jakoivat jalometallit vain kahden osakilpailun pohjalta. Sateenuhasta huolimatta SM-pisteet ja -mitalit saatiin kunnialla jaettua
Kaksikko jakoi myös kirkkaimmat mitalit, Janne kultaa ja Emilia hopeaa. Ekasta semistä Jaakko meni jatkoon virolaisen jäätyä viivalle. . – Emme olisi päässeet lainkaan . Puhumattakaan, että jokaisena kisaperjantaina oli testimahdollisuus. Toisesta semistä eteni Jere tiTäydelliset tulokset ja SM-pisteet WWW.FHRA.FI puttaen Jarmo Nybergin. naaliin eteni Janne Söderqvist käytyään tiukan semiväännön Pekka Junnisen kanssa. Poikkeuksellinen kausi ONNELLISEEN PÄÄTÖKSEEN Suomen mestaruus -sarja oli historiallisen lyhyt, kun autot jakoivat jalometallit vain kahden osakilpailun pohjalta. Eliminaattorin semissä lajittelun kolmosella Tony Vaahteralla oli iskun paikka Ossia vastaan paremmalla reaktiolla (0,076–0,121), mutta hän ajoi kaksi sadasosaa alle ryhmäindeksin. Mestaruus Jerelle maksimipistein, kaksi voittoa ja kaksi lajittelun ykköstilaa. Finaalissa Ossi ajoi nappilähdön, reaktio 0,048 ja aika 7,602 (7,60), Sepolle niukka breakout 7,582. Kim Döfnäs pronssi. naali ratkesi, kun Sami sytytti niukan 0,010 punavalon ja Iirolle kultaa. Rauli Rautio oli runner-up.. Vaikean vuoden yhteenvetona voi nostaa hattua, kuinka FHRA tsemppasi pienellä miehityksellä kisat kunnialla läpi, ja rata oli aina huippukunnossa. Ossille mestaruus, Tonylle hopea. Finaalissa Vesa otti ennätysmiehen paikkansa ja voiton Idan pyörän pyrkiessä pystyyn, 6,868–7,106. Ehkä oleellisinta oli, että säätötie löytyi, opimme säätämään autoa, kiteyttää Jere. Eliminaattorin toisella kierroksella Iiro Mikkola tiputti Röllin reaktioilla ja semissä hän ajoi soolon Timo Erosen Dartin öljynpaineiden hävittyä. Niin kaksikuin nelipyöräisissä kaikkien kisojen sijoitukset laskettiin mukaan yhteispisteissä. V8-MAGAZINE 65 Kenneth Mattfolk hallitsi Real Streetiä voittaen molemmat kisat. Toisen semin Sami Toppari ajoi kaaviosoolona. Anna Hassiselle pronssi. Syksyisissä tunnelmissa lajittelukierroksia päästiin ajamaan kolme. Tunnin kuivaus ja . naaliin asti ennen kuin sadekuuro keskeytti ajamisen. Tämä on sitä oikeaa race-henkeä, kiitteli Seppo ja onnitteli kilpakumppania mestaruudesta. Autot Stock/Super Stockin lajittelun ykköspaikalta löytyi Jarmo Grönman CJ Mustangilla 9,027, joka alittaa indeksin 1,273 sekunnilla. naalit pystyttiin viemään loppuun. Kovan tuloksen ja oman ennätyksen kellotti kakkoseksi lajitellut Jaakko Lauhasmaa 4,070! Andres Arnover jätettiin kolmanneksi. Dramatiikkaa nähtiin Juhan kaatuessa maaliviivan jälkeen, mutta onneksi kuski oli kunnossa. Sepon kausi oli ”värikäs”, kun SM-avausta edeltäneellä testipäivällä katkesi nokka-akseli ja itse kisa jäi kokonaan väliin. – Perustekniikka on edellisvuodesta tuttu, mutta monta pienempää juttua tuli, kuten uusi turbiini ja iskarit. Pro Streetin lajittelun ykkösruutuun ajoi ekan kisan voittaja Ossi Oikarinen 7,603 ennen Seppo Raussia 7,638. Top Doorslammerin täyden kahdeksan auton lajittelun nopein oli Jere Rantaniemi, luvuin 4,057. Kaavioissa edettiin . Sepolle osui kaaviorakenteen semisoolo. Hopeaa otti uusi tulokas, ekan SM-kisan kakkonen Stefan Bagger, joka hankki Grönmanin manuaali Camaron. Finaalissa matkaan lähdettiin tasareaktion ja kun Juha ajoi liki suoraan aikaan 10,018 (10,10), ei Miika Aaltonen voinut mitään. Tilanne kasvatti yllätysmahdollisuutta ja toi kilpailijoille uutta jännitystä, ehkä painettakin. Tästä mukava bracket on, sanoo Janne, konkari, joka aloitti jo 1993. naaliin käänsi edukseen Jere ennätysajalla 4,042, mutta Jaakko antoi kunnon vastuksen luvuin 4,263. Juha Ollikaisen SE-tulokset Funny Bikessa kirjataan 6,813, ja loppunopeus 337 km/h. Moottoripyörät Street Biken kisaa hallitsi Juha Erälähde, joka lajitteli kärkeen 0,010 reaktiolla. Lauantain lajittelu keskeytyi sateeseen ja ratakuivuri joutui hommiin pariin otteeseen. M oottoripyörät pääsivät aloittamaan SM-taistelun yhtä kilpailua autoja aiemmin ja kaksipyöräisille kertyikin kolme osakilpailua. Miika vei mestaruuden kahden ensimmäisen kisan voittojen pohjustamana. Voittaja vie mestaruuden -. Valtteri oli omilla sekuntiluvuilla ja lajittelun ykköspaikkaan oikeutti 8,434 veto. Ida lajitteli paalulle 7,013 ennen Vesaa 7,081. Silloin kun ajettiin, ajettiin kovaa ja ennätyksiä ropisi uusiksi. Top Doorslammereissa Jere Rantaniemi kellotti kovimman Suomessa ajetun ajan 4,042 sekuntia. Mestaruudet voittivat: Tuukka Riekkinen (JRD), Rasmus Koivula (PET), Janne Söderqvist (SPET), Mika Patshijew (Super Street, voitti Haapsalun kisan), Jarmo Grönman (S/SS), Ossi Oikarinen (PS), Jone Kiljala (JRB), Miika Aaltonen (SB), Juha Komulainen (SGB) ja Kimmo Rantala (SCB). Näyttävän . Super Pro ET:n lajittelun kärjestä löytyi Ari Remahl, joka semissä koki tappion paremmat reaktiot ottaneelle Emilia Tekoniemelle. Vuosiin mahtuu tätä ennen viisi Suomen mestaruutta, SM-mitaleita on yhteensä koossa 13. Idalle puolestaan mestaruus Super Pro ET:n mestari Janne Söderqvist voitti molemmat SM-kisat. Pudotuskaavion alahaarassa . – Kaluston kanssa oli ongelmia lähes joka kisassa eikä auto kulkenut, mutta onnistuin kompensoimaan sen indeksiä muuttamalla. naaleihin, jollei Ossi ja Double Zero -tiimi olisi lainannut meille uutta nokkaa. Vesa Ruhanen Super Street Bikessa jäi enkallaan 6,811 vain alta satkun päähän Steve Venablesin Euroopan ennätyksestä 6,806 sekuntia! Pohjoismaista EDRS-sarjaa ajettiin koronavuodesta huolimatta. Tero Vainiolle pronssia. Ratkaisevassa osassa olivat kolme Kauhavan kisaa. Super Street Bikessa nähtiin kiivas kaksinkamppailu Ida Zetterströmin ja Vesa Ruhasen välillä ennen Juhaa. Finaali ratkesi Jannen parempaan reaktioon ja porilainen piti Emilian takanaan. Sunnuntain sääennuste oli niin ikään sateen sävyttämä ja pudotuskisa päätettiin käynnistää jo kello 10. Sateenuhasta huolimatta SM-pisteet ja -mitalit saatiin kunnialla jaettua
Finaalissa hän pohjusti hyvällä 0,023 reaktiolla voiton Lotta Remahlista. Lajitteluykköseksi ajoi Mikko Ruusunen 0,003 reaktiolla, mutta matka päättyi avauskierroksella. Finaalilähtökin oli 330 ft saakka neljä satkua parempi kuin tuo ennätysveto, mutta pieni keuliminen vähän pilasi, vaikka ei huono ollut sekään, kertoi Vesa ennätysvedosta. naalissa kohtasivat lajittelun ykkönen, täydellisellä 0,000 reaktiolla, Jani Heikkonen ja kakkonen Juha Komulainen. 66 V8-MAGAZINE Pro ET:n kausi oli Rasmus Koivulan, joka voitti. Finaalissa asetelmat vaihtuivat ja Juha kuittasi kauden toisen voittonsa vieden mestaruuden. Mikko voitti molemmat kaksi ajamaansa kisaa, mikä nosti hänet pronssille. naalissa kohtasivat Minna Riekkinen, lajittelun 15. Super Gas Biken . Kakkospaikka riitti Minnalle mestaruuteen, ja Kaapo otti pronssin vain kaksi lajittelupistettä ensimmäisen kisan voittaja Alisa Ritolan takana. Vastassa ollut paalumies Timo Erhomäen (7,106) Ascona jäi lähtöviivalle. – Edellisellä kaudella takapyörän akseli jousti/vääntyi vedon aikana eikä pyörä mennyt suoraan, joten en pystynyt vetämään koko matkaa kaasu pohjassa. – Veivi meni poikki, lohko halki…täysVoitolla Iiro sinetöi toisen peräkkäisen Stock/Super Stock mestaruutensa. Top Fuel Bikessa Mikko Rajaniemi nappasi maksimipisteet, kun Samu Kemppainen koki kovia tekniikan kanssa. Kaksi kisaa voittaneelle Juhalle mestaruus ja Karille hopea. Tiukassa . Lajittelun ykkönen Juha Herva, 8,542, tippui juuri Mikolle kaavion avauskierroksella. Mestarin nimi on Kimmo Rantala, vain kolmen pisteen erolla Petri Koivuniemeen. ja Kaapo Lehtonen, lajittelun 16. naalissa Heta Katilan aavistuksen paremmalla reaktiolla (0,261–0,275). Junnut Junior Dragster osoitti lajin luonteen, kuinka voittoon voi nousta miltä lajittelusijalta vaan. Tälle kaudelle vika korjattiin ja ajettiin säädöt pienillä askelilla kohdalleen, joka kisassa ennätys vähän parani. – Ei ollut sen kummemmin mitään uutta kuin uusi Dunlopin takarengas, ja tietty rata oli meille sopivassa kunnossa. naalissa menivät reaktiot Minnalle 0,060 vastaan 0,062, mutta Kaapo ylitti maaliviivan ensin ajamalla lähemmäksi dial-aikaa 9,095 (9,09) kuin Minna 13,814 (13,65). Junior Bikessa päivä oli kauden ensimmäisen kisansa ajaneen Eemeli Helkkalan, joka lajitteli ykköseksi 0,002 reaktiolla ja voitti . Funny Biken kärkeen lajitteli ennätysmies Juha Ollikainen 6,813 ennen Kari Rautasta, 7,039. kahdella voitolla ennen Vesaa. . tuho. Teimme 11 tuntia töitä aamukolmeen asti ja saimme kaikista vanhoista osista motin kasaan, mutta läppärunko hajosi heti ekassa vedossa, kertoi Samu, joka lienee eniten nitropyörälähtöjä, lähemmäksi 700, ajanut suomalaiskuski. Pro ET:n kausi oli Rasmus Koivulan, joka voitti molemmat ajetut kisat. Jani voitti avauskisan ja otti hopean. Heta teki breakoutin 8,352 (8,40) ja Eemeli ajoi nätisti dial-ajan tuntumaan 6,821 (6,80). Kukille mestaruus ja ekan kisan ykköselle Timo Suojaselle hopea. Top Streetin naalissa Pauli Kuki ajoi voittoon ja uuteen ennätykseen, uudella autolla 7,375. Järjestys muodostui samaksi yhteispisteissä, Vesalle kultaa ja Samulle hopeaa. Parempiakin lähtöjä on tehty, kyllä 6,7 on mahdollinen. Super Comp Biken voittoon nousi lajittelun vitospaikalta Mikko Salmela, joka . naalissa kukisti Piia Korhosen. Viime vuoden Pro ET -mestari Tony Vaahtera kotiutui nopeasti uuteen Pro Street -taksiinsa ja ajoi SM-kakkoseksi. Kari reagoi lähtöön nopeammin (0,117–0,161), mutta niin vain Juha puhalsi maalikennoilla ohitse, 6,833– 6,958. Miehet kohtasivat myös jännittävässä . Mestaruus tasaisen varmasti ajaneelle Jone Kiljalalle. 17 junnun joukosta . Nyt on bensalla ja noilla osilla tullut raja vastaan, ensikaudelle lisää kuutiota ja mahdollisesti metanolille, suunnittelee Juha. naalissa
Stefan Bagger 169 3. K U V A A JA PA S I U P O N E N Samu Kemppaisen haljennut lohko. Janne Vihreäsaari 56 JUNIOR BIKE 1. Emmi Nordman lajitteli kärkeen 9,216, kukisti naalissa Martti Mäki-Jouppilan, voitti kaikki kolme ajettua kisaa ja ylivoimaisen mestaruuden! Emmi uusi viime vuoden mestaruuden. Kenneth Mattfolk 156 2. Tyttöenergiaa parhaimmillaan Minna Riekkisen voittaessa Junior Dragsterien mestaruuden. Martti Mäki-Jouppila 76 STREET BIKE 1. Jone Kiljalan yksi voitto ja kaksi semisijoitusta veivät Junior Biken mestaruuteen. Anna Hassinen 168 SUPER PRO ET 1. Timo Suojanen 133 3. Janne Laakso 170 SUPER STREET BIKE 1. Petri Koivuniemi 266 3. Vesa Lipponen 156 JUNIOR DRAGSTER 1. Tero Vainio 110 REAL STREET 1. Junior Dragsterit voitti Kaapo Lehtonen symppiksellä Toyota Funny Carilla. Juha Komulainen 333 2. Arto Mustonen 171 3. Mikko Rajaniemi 248 2. FUNNY BIKE 1. Ossi Oikarinen 216 2. V8-MAGAZINE 67 Pro Harleyn kulku on ollut tuttu koko kauden. Vesa Ruhanen 174 3. Tony Vaahtera 153 3. Juha Erälähde 287 3. Minna Riekkinen 242 2. Alisa Ritola 224 3. Iiro Mikkola 205 2. Emmi Nordman 254 2. Jere Rantaniemi 235 2. Pauli Kuki 155 2. Kim Döfnäs 171 TOP DOORSLAMMER 1. Miika Aaltonen 325 2. Samu Kemppainen 191 3. Jani Heikkonen 289 3. Emilia Tekoniemi 174 3. Emmi Nordman lajitteli kärkeen K U V A A JA PA S I U P O N E N. Jone Kiljala 298 2. Andres Arnover 174 3. Ida Zettersröm 254 2. Juha Ollikainen 176 2. Jenniina Kiljala 262 3. Jaakko Lauhasmaa 172 TOP STREET 1. Mikko Salmela 252 SUPER GAS BIKE 1. Janne Söderqvist 249 2. Kimmo Rantala 269 2. Kari Rautanen 134 3. Neea Verronen 251 PRO HARLEY 1. Ilkka Junnila 171 3. Kaapo Lehtonen 222 PRO ET 1. Toni Suokas 169 TOP FUEL BIKE 1. Timo Erhomäki 78 SM-Pisteet 2020 Pro Harleyn kulku on ollut tuttu koko kauden. Funny Biken ennätysmies Juha Ollikaisen mestaruus oli yhteensä jo peräti seitsemästoista! Super Street Biken ennätysmies Vesa Ruhanen pitää ekaa Euroopan 6,7 sekunnin aikaa aivan mahdollisena. Mikko Ruusunen 154 PRO STREET 1. Rauli Rautio 57 2. Rasmus Koivula 249 2. Kari Laukkanen 57 STOCK/SUPER STOCK 1. Jouni Erälähde 251 SUPER COMP BIKE 1
Konsepti V8-moottoripyörä 68 V8-MAGAZINE
Tästä käynnistyi lähes viisi vuotta kestävä projekti, jonka kummisetänä toimi Jimmy Forsman, jonka tallista löytyy niin 502-isolohkolla varustettua moottoripyörää kuin 8 sekunnin aikoja kulkevia katuautoja. Ulkoasun lisäksi oli oleellista saada kevennettyä lähes 600-kiloista pyörää. Silloin alla oli Veekasissakin aikoinaan esitelty samppanjan värinen pumppu-Vallu ja moottoripyöränä legendaarinen Z1300 möhkö Kawasaki, eli juuri se sama malli, jolla Arto Nyqvist viihdytti yleisöä mm. Muskelipyörä Alusta asti oli selvää, että en halunnut tehdä omasta ”unelma” konseptipyörästä mitään perinteistä custom-cruiseri Boss Hossia. Sain Samin V8-MAGAZINE 69. . Vaikka olin monta vuotta hahmotellut pyörää, sain Kele Design Pasin tekemään omien visioiden pohjalta muutamat sketsiluonnokset, minkä jälkeen tiesin tasan tarkasti, miltä pyörän tulee näyttää. Tämän jälkeen oli hiljaisempaa ja kaikki myynnissä olleet Boss Hossit olivat hinnaltaan yli 25 k laitteita, joten homma tyrehtyi siihen. TEKSTI JANNE USKALI, KUVAT NIKLAS JÄNTTI V8 -moottoripyörä on pitkälti allekirjoittaneen märkä päiväuni jo 2000-luvun taitteesta lähtien. Jimmyllä oli hyvät suhteet Boss Hoss -harrastajiin ympäri maapallon, ja niinpä hänen kauttansa saatiin vinkkiä Amerikassa myynnissä olevasta Boss Hossista. Tilanteet kuitenkin muuttuivat, kun Pasilla ei ollut aikaa lähteä suunnittelemaan eikä tekemään tyhjästä tällaisia kateosia, joten turvauduin vanhaan tuttuun kynäruiskumaalariin nimeltä Sami Helin, joka opiskeli teollista muotoilua Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. kotimaisissa ja ulkomaisissa kiihdytyskisoissa. Ensityypit Boss Hossilla Vuodet vierivät ja kalustokin vaihtui matkalla. Tämän pelin hintakin oli varsin alueella. Näillä peleillä ajellessa tuli mieleen, että olisipa siistiä, jos tuon Vallun ahdetun pikkulohkon saisi moottoripyörän runkoon, ja kuinka pitkiä burniksia liikennevaloista voisi silloin vedellä. Meni kaksi kuukautta ja sama pyörä tuli jälleen myyntiin, kun edellinen ostaja ei pystynytkään viemään kauppaa loppuun. Tosin sillä välin, kun rahoitusta yritettiin hoitaa, se tietenkin jo myytiin. Jo silloin oli sydämeni kallistunut muskeliautoihin ja isoihin moottoripyöriin, puhumattakaan niillä sudittamisesta. Keventämällä parannetaan entisestään suorituskykyä, ja vielä tärkeämpää olisi se, että pyörää pystyisi edes jotenkin vielä liikuttelemaan paikallaan ilman kolmen vuoden testokuuria. Siinä vaiheessa, kun mikään auto tai prätkä ei oikein tunnu miltään, on juuri oikea hetki kokeilla V8-moottorilla varustettua moottoripyörää, kuten tätä Suomessa rakennettua Bomb Bossia. Ison moottorin ympärille tarvittiin tietenkin muskelipyörään sopiva rengastus ja 360 mm takarengas oli levein prätkän rengas, mitä markkinoilla oli saatavilla. Päinvastoin halusin pyörän olevan mahdollisimman aggressiivisen näköinen ja muistuttavan enemmänkin lihaksikasta härkää tai Pit Bull -koiraa. Nyt oltiin jo paremmin hereillä ja pyörä saatiin huudettua Suomeen. Eli harteikkaan massiivista etupäätä ja siroa takapäätä. Mutta siinä vaiheessa, kun pääsin Teknavin TV-ohjelmaan koeajamaan uutta LS-motilla varustettua Boss Hossia, pulpahti vanha patouma takaisin uniini. Näin ollen päätin, että kaikki kateosat tulisivat hiilikuidusta, eikä painavasta pellistä
V8-pikkulohko Itse alkuperäisellä pyörällä oli ajettu vain 12 000 mailia eikä siinä ollut ZZ4 350 cid Letukan V8-pikkulohko tarvinnut erityistä huolenpitoa. Samalla kaikki mahdolliset irto-osat ja runko pulverimaalattiin mustaksi. Leveyttä takavanteella on hulppeat 13" ja edessä yhtä härskisti 8”. Osat olivat kuitenkin niin monimuotoiset ja raakileet, että niiden valmiiksi leipomiseen olisi mennyt amatööreillä ikuisuus. Onneksi osien lopulta saavuttua Suomeen, saatiin todeta lopputuloksen olevan lähes alumiinipornoa. Tämä kuitenkin osoittautui liian vaikeaksi ja hitaaksi projektin vaiheeksi, joten lähes vuoden hiilikuituosien odottelun jälkeen piti viheltää peli poikki ja päätyä Plan B -vaihtoehtoon, eli mennä alkuperäisillä kuituosilla. Peten maalaamon kautta on kulkenut jo vuosikymmeniä paikallisia kustomeita, hot rodeja ja muskeliautoja sekä tietenkin prätkiä. Samoihin aikoihin valmistuivat kotimaisen koneistajan Anssi Juvosen Ape´s metalshopin kautta ehkä maailman massiivisimmat billet T-kappaleet sekä ohjaustangon riseri, johon upotettiin paikka digitaaliselle minikokoiselle mittarille. Näiden tekemiseen Steve arvioi kestoksi muutama kuukausi, joka lopulta venyi lähes 18 kuukauden odotukseksi. TaylorMade Performance Engineering Samaan aikaan Jimmyn englantilaiselta tutulta koneistajalta, nimeltä Steve Taylor/ TaylorMade Performance Engineering Ltd yrityksestä, tilattiin juuri tähän pyörään sopivat kolmeosaiset Drag-style billet-vanteet sekä Shotgun-tyylinen swingi alakautta kiertävällä lisätuella. Sami piirsi omat uudet luonnokset pyörästä, joita sitten pyysin muokkaamaan enemmän ja vähemmän omia mieltymyksiä sekä visioita linjaten. 70 V8-MAGAZINE. Ohjaustanko ja jalkatappien muutokset sekä katteiden kiinnikkeet tehtiin Turun suunnalla Boss Hoss -harrastajan Jari Arvosen avustuksella. Onneksi yksi maalaamon vakioavustajista oli Jarno Bjong, joka ymmärsi yskän ja projektin erikoisuuden merkityksen. mukaan projektiin, joka toimi samalla osittain hänen opinnäytetyönänsä. Tämä hankaloitti myös pyörän takarungon muutostöitä ja samalla tietenkin katteiden viimeistelyä. Kuituosien pohjat Katteiden kohdalla ajatus oli tehdä muottikappaleet Samin avulla lasikuidusta ja valmistaa niiden pohjalta osat sen jälkeen kolmannella osapuolella itse hiilikuidusta. Niinpä Jarno avustajineen teki useamman päivän duunit kateosien viimeistelyssä ennen kuin Pete ruiskutti osien päälle komean ja kiiltävän mustan värin. Siitä huolimatta Pete sai jonkin sortin slaakin nähdessään nämä raakilekuituosat, jotka istuivat suhteellisen huonosti toisiinsa. Onneksi oli tuttuja harrasteautopuolelta, eli Haminassa vaikuttavasta Peten Maalaamosta. . Usko vanteiden valmistumiseen ja saapumiseen oli viimeistään vuoden kuluttua tilauksesta pitkälti jo menetetty. Kyseinen pyörä vedetBomb Boss-teksti ja Street ghter-nyrkkirauta logo maalattiin remmiin suomalaisen pinstraipparin toimesta. Vanteiden halkaisija on edessä ja takana 18". Tämä ehkä vähän valottaa pyörän massiivisuutta. Eturenkaaksi tuli 240 mm leveä custom-prätkän takarengas
Venttiilikopat vaihdoin korkeammiksi ajatuksella, että moottori näyttäisi entistä korkeammalta eikä tankin dummyn ja moottorin väliin jäisi typerän näköistä tyhjää tilaa. Bomb Boss on rakennettu ultimaattiseksi muskelipyöräksi, jolla voi tarvittaessa piirrellä katuun pitkiä mustia raitoja. Siro digitaalinen Motogadgetin mittari on upotettu huomaamattomasti billet riseriin. Alkuperäisen tankin tilalle tehtiin alumiinista Hemiva Oy:ssä kevyempi ja pienempi noin 15 litran tankki, joka sijoitettiin kuskin satulan alle. Mittarin toimintoja ohjataan piilonapista virtalukon vierestä. Sen perästä löytyy nestekäyttöinen muunnin, jota hallitaan ilokaasusetistä tutulla magneettikytkimellä. Myös moottori maalattiin lohkon ja kansien osalta mustaksi. Tällä haettiin myös entistä matalampaa painopistettä, jolla on suuri merkitys painavan moottoripyörän käsiteltävyydessä. ”Vaikka pyörää kevennettiin mielestäni isolla kädellä, painoi se katsastuksessa kuitenkin aika tarkalleen 500 kiloa märkänä.” V8-MAGAZINE 71. Boss Hoss itse lupaa moottorista 350 hevosvoimaa. Kaasarina päällä on 650 cfm Demoni ja Bomb Bossin moottoreihin vaihdetaan kuulemma aina karvan jyrkempi nokka, jonka arvoista ei ole tarkempaa infoa. . Yksi vaihde Bomb Bossin vaihdelaatikko on mielenkiintoinen, sillä siinä on vain yksi vaihde ja todennäköisesti Powerglidestä muokattu kuori sekä turbiini. Kuvissa Bomb Boss ei näytä niin isolta mitä se oikeasti livenä on. Moottori on siis rautalohkoinen ja alumiinikansilla sekä -imurarjalla varustettu paketti. Eli ohjaustangon napista pyörän saa vapaalle tai vaihteen päälle, riippuen siitä sulkeeko magneettiventtiili öljynkierron Moottoripyörän sopusuhtaisuuteen ja mittasuhteisiin käytettiin useita kuukausia aikaa. Mitä alempana ja lähempänä paino on maata, sitä kevyemmältä pyörä tuntuu, vaikka se todellisuudessa ei sitä olekaan. tiin vielä varmuuden vuoksi Samin Autopajan rulladynossa, jossa tuloksena saatiin vajaat 300 hv takapyörältä ja vääntöä reilusti päälle 500 Nm
Erittäin hiljaisessa vauhdissa tiukkojen u-käännöksien tekeminen on haastavaa ja tarkkaa homma, mutta kun pyörän saa liikkeelle ja vauhtia on yli 30 km/h, ei sen painoa juurikaan tunne. Nämä 6-mäntäiset (per satula) jarrusatulat ja Yamahan isot 320 mm jarrulevyt saavat jopa tällaisen mörön pysähtymään. Vaikka pyörää kevennettiin mielestäni isolla kädellä, painoi se katsastuksessa kuitenkin aika tarkalleen 500 kiloa märkänä, joten kyseessä ei ole mikään keijukainen. Enkä ihmettele, mielestäni jokaisella muskeliauton tai tehokkaan ja ison prätkän omistajalla pitäisi olla tällainen moottoripyörä. Koska koko muskelipyörän tarkoitus oli tehdä siitä muskelimaisen näköinen ja myös sellainen, että sillä voi oikeasti myös vetää, niin alkuperäinen kapea hihna vaihdettiin n. Pyörä on kuitenkin uniikki, ja jos sen myisi, niin vastaavaa ei tilalle kovin nopeasti saisi rakennettua, vaikka rahapinkka olisi kuinka suuri. Tosin tämä muutos ja 13" leveän takavanteen keskelle pyörään saaminen tarkoitti sitä, että takarunkoa piti levittää noin 7 senttiä. Bomb Bossin sähköt vedettiin kokonaan uusiksi ja niissä isoin apu oli kaverini Thomas Modev, joka leipoi vanhojen viritysten tilalle kokonaan uudet sulakerasiat ja kytkimet. Sutimalla melkein koko 400 metriä, ajaksi kellotettiin matala 12 sekuntia ja noin 210 km/h loppunopeutta. Kauhea duuni pikkujutun takia, tosin omat yöunet olisivat menneet, jos prätkästä jäisi kostealla kelillä kaksi vierekkäistä raitaa. Siinähän sitä olisi kotimaista vientituotetta ulkomaille. Tosin tästä on ollut muutaman rahoittajan kanssa puhetta, että mitä jos näitä suomalaisia muskelipyöriä tekisi muutaman kappaleen ihan vain myyntiin. Siinähän sitä olisi kotimaista vientituotetta ulkomaille. Jokaisella huoltoasemalla ja pitstopilla kysytään, millainen pyörä on ajaa. Pyörä on kuitenkin uniikki, ja jos sen myisi, niin vastaavaa ei tilalle kovin nopeasti saisi rakennettua, vaikka rahapinkka olisi kuinka suuri. Pienellä hinkkaamisella ja pitävämmällä takarenkaalla pystyisi ehkä saamaan sekunnin tai puolitoista ajasta pois, mutta who cares, kilpurit ovat erikseen. Erittäin hiljaisessa vauhdissa tiukkojen u-käännöksien tekeminen on haastavaa ja tarkkaa homma, mutta kun pyörän saa liikkeelle ja vauhtia on yli 30 km/h, ei sen painoa juurikaan tunne. ”Halusin pyörän olevan mahdollisimman aggressiivisen näköinen ja muistuttavan enemmänkin lihaksikasta härkää.” 72 V8-MAGAZINE. Tästä huolimatta on ilo todeta, että myös halutunlaisen ulkoasun lisäksi Bomb Boss -pyörää pystyy tarpeen vaatiessa viemään nätissä hallitussa sladissa. Komea lisä oli saada Bomb Boss myös arvostetun American V-lehden kansikuvaan, ensimmäisenä suomalaisena moottoripyöränä. Tosin tästä on ollut muutaman rahoittajan kanssa puhetta, että mitä jos näitä suomalaisia muskelipyöriä tekisi muutaman kappaleen ihan vain myyntiin. Koko konseptin punainen lanka oli se, että pyö. vai ei. 2,5" leveään hihnaan. Niinpä oli varsin jäätävää lähteä kokeilemaan koeajolle neitseellistä one-of-the-world-pyörää. karenkaalla pystyisi ehkä saamaan sekunnin tai puolitoista ajasta pois, mutta who cares, kilpurit ovat erikseen. Lisätietoa, kuvia ja ajovideoita Bomb Boss -pyörästä löytyy Facebookista osoitteesta: www.facebook.com/BeeOneCycles. Komea lisä oli saada Bomb Boss myös arvostetun American V-lehden kansikuvaan, ensimmäisenä suomalaisena moottoripyöränä. Lähdössä pyörä jäi lähes paikalleen sutimaan, mistä kertoi myös 2,2 sekunnin 60 ft aika. Tämän duunin ja satulan verhoilun hoiti ammattitaidolla Helsingin Hietalahdessa vaikuttava verhoomo Luda. Kunnon jarrut Boss Hossin alkuperäiset jarrut ovat lähinnä muodollisuus, ja pyörän alkuperäinen suunnittelija on varmasti miettinyt asiaa siltä kantilta, että jarrut ovat vauhdin surma. Voiko sillä oikeasti ajaa ja sudittaa lintassa niin pitkälle kuin suoraa riittää. Ostotarjouksia Pyörän valmistuttua ja sen kuvien levittyä ympäri sosiaalista mediaa, on maailmalta sekä Suomesta tullut useampia ostokyselyitä. Jokaisella huoltoasemalla ja pitstopilla kysytään, millainen pyörä on ajaa. Fat ass -renkaat tietenkin vaativat vähän miehekkäämpää otetta kehätien kirraaviin ramppeihin lasketellessa, mutta kyllä niistä selviää ilman hikikarpaloita otsalla. Tästä syystä halusin päivittää Wilwoodin vanhat tunnottomat jarrut ruotsalaisiin ISR-jarruihin. Fat ass -renkaat tietenkin vaativat vähän miehekkäämpää otetta kehätien kirraaviin ramppeihin lasketellessa, mutta kyllä niistä selviää ilman hikikarpaloita otsalla. nousta ylöspäin tankin dummyn muotoja junaillen, oli penkin pohjan muotoilussa oma jumppansa. Ostotarjouksia Pyörän valmistuttua ja sen kuvien levittyä ympäri sosiaalista mediaa, on maailmalta sekä Suomesta tullut useampia ostokyselyitä. Tämä sitä varten, että hihna myös kestää selkäsaunan tarvittaessa. rän pitää näyttää härskiltä katutaistelijalta ja sen pitää myös kyetä tarvittaessa näyttämään taistelutaitonsa. Kävin leikkimielisesti kokeilemassa pyöFat Ass. Enkä ihmettele, mielestäni jokaisella muskeliauton tai tehokkaan ja ison prätkän omistajalla pitäisi olla tällainen moottoripyörä. 360mm takarengas näyttää Bomb Boss pyörässä melkein sopusuhtaiselta. rällä myös varttimailia Malmin kadunmiehen päivillä. Tästä voima välittyy hihnapyörälle ja hihnan kautta takavanteessa kiinni olevaan hihnapyörään eli pulleyhin. Varttimailin kokeilu Kuten jutussa jo mainittiin, tätä pyörää ei tehty pelkästään show-stopperiksi. Satulan verhoilu kuului viimeisimpiin työstövaiheisiin ja kun satulan piti vielä ns. Lisätietoa, kuvia ja ajovideoita Bomb Boss -pyörästä löytyy Facebookista osoitteesta: www.facebook.com/BeeOneCycles
Spring eld Swap Meet Winter Event, Spring eld, Ohio 14.–15.11. Auto Club NHRA Finals, Pomona, Kalifornia 14.11. Nummela (Prisma) 10.10., 14.11., 12.12. Buick Olds Pontiac Cadillac Car Show and Swap Meet, Auburndale, Florida 25.10. RHK Historic GP – Velodromloppet, Gelleråsen/Karlskoga, Ruotsi 24.10. MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA Kuopion Raittiustalo, Minna Canthin katu 52, Kuopio: Pohjois-Savon Pienoismalliharrastajat Cruisingit Espoo (Otaniemi FAT Lizard) 9.10. Caffeine and Chrome, Houston, Teksas 31.10. Kerava (Neste) 9.10., 13.11. Caffeine and Chrome, Indainapolis, Indiana 3.11 Sumter Swap Meets, Bushnell, Florida 5.–8.11. 28.11. Goodguys Southwest Nationals, Scottsdale, Arizona 3.–4.12. Tampere (MotorPower, Pirkkala– American Diner, Lielahti) 31.10. Hyrylä (Burger King) 7.11, Järvenpää (ST1) 17.10., 21.11., 19.12. V8-MAGAZINE 73. Bikertoberfest, Daytona, Florida 15.–16.10. RM Sotheby’s Auctions: The Elkhart Collection, Elkhart, Indiana 23.–25.10. MCC OPEN Maskutalo, Seurantalontie 2, Masku: Kurittulan pienoismallikerho, Maskun ja Maskun Ruskon Vahdon 4H-yhdistys 14.–15.11. Ponies by The Sea Car Show (FoMoCo), Oxnard, Kalifornia 15.–16.10. Vantaa (Tikkurilan Heureka) 16.10., 20.11., 18.12. 4 päivää aikaisemmin), hallitus@fjdc.org 7.11. Sumter Swap Meets, Bushnell, Florida HUOM! COVID-19 määräykset ja suositukset. Klaukkala (Tori) 31.10., 28.11. VEHONIEMEN JOULUMYYJÄISET Vehoniemen Automuseo, Vehoniemenharjuntie 92, Kangasala 12.12. 4 päivää aikaisemmin), hallitus@fjdc.org Viikkokokoontumiset Hollola, Matkakeidas Keskiviikko klo 18.00– Hyvinkää, Kauppatori (harrasteajoneuvot) Keskiviikko klo 17.00–21.00 Kaarina, Neste Lauantai klo 17.00– Oulu, Nallikarinranta (harrasteajoneuvot) Perjantai klo 20.00– Pori, Tiilimäen Neste Perjantai klo 20.00– Riihimäki, Ullan Pakari Keskiviikko klo 18.00– Vantaa, Haltiala, Wanha Pehtoori (mp:t) Lokakuun keskiviikot klo 18.00– Pienoismallit 17.10. NSRA Western Street Rod Nationals, Bakers eld, Kalifornia 31.10. Westlake Classic Car Show, Westlake, Teksas 17.10. NSRA Mid-America Street Rod Nationals, Spring eld, Missouri 17.10. Helsinki (Kauppatori) 6.11. RADALLE.COM PESÄMÄKI, DRIFTING FINALS (SM/NEZ) JA SHOW & SHINE Pesämäki, Vanhamaantie 237, Honkajoki: Radalle.com 16.10. Tapahtumia on voitu peruutt aa ja niiden ajankohtaa on voitu siirtää lehden painoon menon jälkeen. FJDC KULMAKORVEN AJOPÄIVÄT (FJDC:N MAASTOHENKILÖJA PAKETTIAUTOT) Kulmakorpi Off Road Park, Espoo: Finnish Jeep Drivers’ Club: kulmakorpi@fjdc.org (ennakkoilm. Pori (ABC Tikkula) 6.11., 4.12. Sedwick Street Rodders Fall Swap Meet, Hutchinson, Kansas 23.–24.10. FJDC KULMAKORVEN AJOPÄIVÄT (FJDC:N MAASTOHENKILÖJA PAKETTIAUTOT) Kulmakorpi Off Road Park, Espoo: Finnish Jeep Drivers’ Club: kulmakorpi@fjdc.org (ennakkoilm. Caffeine and Chrome, Coral Springs, Florida 31.10. NASCAR Texas 500, Forth Worth, Teksas 30.–31.10. Dodge NHRA Nationals, Las Vegas, Nevada 30.10.–1.9. NSRA Southeast Street Rod Nationals, Tampa, Florida 6.12. Vantaa (Rekolan Shell) 30.10., 27.11., 27.11. NHRA Fall Nationals, Ennis, Teksas 16.–18.10. Zephyrhills Auto Events, Zephyrhills, Florida 12.–14.11. Goodguys All American Get-Together, Pleasanton, Kalifornia 20.–22.11. Mecum Auctions, Dallas, Teksas 16.–18.10. JYVÄSKYLÄ CRUISING Mc Donald’s Tourula, Vapaaherrantie 2, Jyväskylä (lähtö 20.00): American Car Club Jyväskylä 10.10. Porvoo (Kuninkaanportti) 31.10., 28.11. NHRA SpringNationals, Baytown, Teksas 24.10. Caffeine and Chrome, Grapewine, Teksas 31.10. KOONNUT: HANNELE HATANPÄÄ Tapahtumakalenteri Kotimaa 9.10. HURRIGANES CRUISING Etelä-Haagan Shell, Vihdintie 21, Helsinki (lähtö klo 19.50) – Shamrock, Peltolantie, Vantaa 17.10. Mecum Auctions, Chicago, Illinois 9.–11.10. FJDC KULMAKORVEN AJOPÄIVÄT (FJDC:N MAASTOHENKILÖJA PAKETTIAUTOT) Kulmakorpi Off Road Park, Espoo: Finnish Jeep Drivers’ Club: kulmakorpi@fjdc.org (ennakkoilm. Raasepori (Karjaan ABC) 6.11., 4.12. Mecum Auctions, Las Vegas, Nevada 13.–15.11. 4 päivää aikaisemmin), hallitus@fjdc.org 5.–6.12. Kajaani (ABC) 7.11, 5.12. Norrlands Nostalgimarknad, Sörberge, Ruotsi Pohjois-Amerikka 8.–10.10. Mecum Auctions, Houston, Teksas 4.–6.12. Pomona Swap Meet & Classic Car Show, Pomona, Kalifornia 6.12. 4 päivää aikaisemmin), hallitus@fjdc.org Muut Pohjoismaat 9.–11.10. LOSKA-AJO Vieremä – Tahkovuori, Nilsiä: Veteraanikuorma-autoseura 10.10. VERSTAS GOES KUSTOM KULTURE Verstas Moottorikahvila, Pyssykankaantie 170, Hormisto: Verstas Moottorikahvila 10.–11.10. VALTAKUNNALLINEN PIENOISMALLIPÄIVÄ Vehoniemen Automuseo, Vehoniemenharjuntie 92, Kangasala: Pienoismallikeräilijärekisteri, Vehoniemen Automuseo 31.10. Tietoja tulevista alan tapahtumista kannattaa lähettää osoitteeseen V8-MAGAZINE/ Tapahtumakalenteri, Hämeentie 135 A, 00560 Helsinki, tai sähköpostiosoitteella v8-toimitus@fokusmedia.fi Päivämääriin saattaa tulla muutoksia, eikä V8-Magazine vastaa tietojen paikkansapitävyydestä. Cars in The Park, Marina, Kalifornia 11.10. FJDC KULMAKORVEN AJOPÄIVÄT (FJDC:N MAASTOHENKILÖJA PAKETTIAUTOT) Kulmakorpi Off Road Park, Espoo: Finnish Jeep Drivers’ Club: kulmakorpi@fjdc.org (ennakkoilm. Phoenix Drag & Hot Rod Reunion, Chandler, Arizona 30.10.–1.11. NHRA Thunder Valley Nationals, Bristol, Tennessee 10.10. East Bay Swap Meet Collector Cars and Parts, Alameda, Kalifornia 18.10 Pomona Swap Meet & Classic Car Show, Pomona, Kalifornia 23.–24.10. OCTOBER SWAP MEET Teivon ravikeskus, Tampere: FHRA Tampereen Seutu, of ce@fhra-tre.net, myyntipaikat 040 0735 727, muut 040 062 3276 10.–11.10
Jeepit pois lukien ei ainakaan tehtaalta, mutta kattokysymys onkin epäoleellinen, kun puhutaan roddatusta autosta. TEKSTI JA KUVAT JUHA AIRIO Jo kyllästymiseen asti on saatu lukea, että tapahtumia siirretään hamaan tulevaisuuteen tai perutaan kokonaan. Värivalinta ja tyyli sekä viimeistään viereisen 1937 Fordin kylkikuvio paljastavat jotain ajankohdasta. vieraili pariinkin otteeseen Eskilstunassa Tuna Mini Natseissa. 74 V8-MAGAZINE. VANHASSA VARA PAREMPI. Näyttelyitä järjestettiin vähän ja ulkomaanmatka oli perusteltu. Samoin kallisarvoista rakenteluaikaa on tuhlaantunut pelkkään matkusteluun. Tämä tila oli varattu eräälle vuosittain kesäkuussa pidettävälle ruotsalaistapahtumalle, jota ei kuitenkaan järjestetty, syyn arvannette. Näyttelyitä on viime vuosina järjestetty Suomen, Euroopan ja maailman tasolla niin monia, että edes kaikkiin kotimaisiin ei ole ollut mahdollisuutta osallistua. Ruotsalaisilla tuntuivat olevan suomalaisia paremmin hallussa rodit ja kustomit, etenkin periodityylit. Vuoden 1993 tapahtuman yksityiskohdat eivät ole enää kristallinkirkkaana mielessä, mutta huomionarvoisimpana mieleen palautuu ajatus rakentelutyyleistä. Erityisesti pro streeToimivia ippikeuloja ja -lavoja tapaa nykyisin lähinnä lowridereissa. Edes Volkkarit eivät ole immuuneja eri aikakausien rakentelukulttuureille. Ehkä ei aivan noin, mutta jotain ideanpoikasta asioiden tärkeysjärjestykseen laittamisessa piilee. Harmillista. Kyynikko kuitenkin kuittaa toteamalla, että karsinta toimii mainiona shokkiterapiana. Toimitus Tuna Mini Nats 1993 Tarjottiinko Willyksestä avomalleja. Toisena seikkana voi esiin nostaa katuautot. Jos kaikista on edes ollut tietoinen. Palaammekin nyt 27 vuotta ajassa taakse päin. Ennen oli toisin 1990-luvun alkuvuosina tilanne oli toinen. Volkkarissa ei ole lainkaan (teko-) ruostetta eivätkä takapyörät ole linkullaan, maavarakin näyttää normaalilta. 1953 Ford pickup on rakennettu kuitenkin stripille, jolla pistävän voimakas pinkki väri on funktionaalinen, helpottaa horisonttiin katoavan kulkineen havaitsemista. Monen näyttelyn kuvamateriaali on päätynyt saman tien arkistoon pölyttymään, kun tärkeämmät asiat ovat menneet edelle
Tuna Mini Nats 1993 tien huima suosio liittyi leimallisesti siihen aikaan, siis 1990-luvun alkuun. Tämä luultavasti liittyi siihen, että tuohon aikaan pelkkiä automallinäyttelyitä ei Suomessa juuri järjestetty, vaan ne liittyivät osana laajempaa kokonaisuutta. Kenkälaatikko-Fordeja nähdään näyttelyissä käytännöllisesti katsoen aina. Leipurin kuljetusvaunu on tietenkin Studelivery. Myös norjalaiset ja tanskalaiset vierailivat 1993 Eskilstunassa. Ertl julkaisi uudelleen 1990-luvulla lukuisia Amt:n vanhoja klassikkosarjoja, mikä näkyi myös näyttelypöydillä. 1953 Studen konepeltiin on tavanomaisemman scoopin sijaan avattu kaksi aukkoa. Moottori on Firedome Hemi. Ajan hammas ei juuri pure klassiseen rodirakentamiseen. Nyt esillä olevan materiaalin ei voi väittää olevan uutta, mutta sitä se kuitenkin käytännössä lienee useimmille. Putkirunko ikään kuin versoo viisi-ikkunaisen Fordin keulamaskista, kone on matkustamossa ja kuljettaja istuu moottorin edessä. Mustatut lasit, eikä mallissa luultavimmin minkäänlaista sisustusta tai tekniikkaa. Taustan muuten lähes vakiomallinen Vette vie katsojan huomion ake-maalauksellaan.. Kekseliästä. Kun ei lähdetä mukaan hetken muoti-ilmiöihin, toimii kokonaisuus myös vuosikymmenten kuluttua. 1941 Plymouth on selvä pro street värisävyineen ja kookkaine takanakkeineen, mutta mennee näyttelyssä avarakatseisesti myös hot rodina. Koneena on ajankohdan moderni Corvetten suorasuihkutuskasi. Muistija valokuvienkin perusteella tavaraa oli runsaasti esillä, enemmän kuin meikäläisessä norminäyttelyssä. Aika tekee tehtävänsä ja lähes 30 vuoden takaiset mallit ovat kenties alkaneet elää jo oman nostalgiansa sävyttämää elämää, kenties jopa eri merkityksessä kuin mihin rakennusajankohtana on tähdätty. Atle Eriksenin kilpurin vetonaulana on uskottavan aavikkoteeman ohella kuskin kypärä. Taitaa olla kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Todellisia uutuuksia janoavan täytyisi tarkistaa näyttelyn nykytilanne. Toimituksen arvelun mukaan hartsinen kori, jonka kaltaisia ei ainakaan Studen liukuhihnalta rullannut ulos. Toimitus ei ollut ainoa suomalainen Mini Natsien osallistuja, mutta mitään ryhmämatkoja ei sinne järjestetty. Toimi vuonna 1993, entä nyt. 1936 Fordin rakentelutyyli on ajaton, hyvänä ideana takalokasuojaan poratut kevennysaukot. Yksikin välivuosi saattaa aiheuttaa sen, että perinne kuihtuu, kun järjestäjät huomaavat kuinka paljon helpommalla pääsee, kun työläistä näyttelyjärjestelyistä ei tarvitse huolehtia. Jos näyttelyä enää edes järjestetään. V8-MAGAZINE 75 V8-MAGAZINE 75 V8-MAGAZINE 75 V8-MAGAZINE Teemaluokan Eskilstunassa muodostivat Corvettet, tyylisuunta vapaa. Valmistumisajankohdan huomaa parhaiten siitä, että lähtökohtana on käytetty Amt:n vähemmän realistista rakennussarjaa, kun muutakaan ei ollut tarjolla. Näyttelypaikkana Tuna Mini Natseilla toimi tyypilliseen ruotsalaistapaan koulun ruokasali. Muistiin on piirtynyt myös se, että hartsikorit ja muut aftermarket-tarvikkeet olivat yleisempiä kuin meillä, Suomessa kun vasta aloiteltiin tutustumista perusrakennussarjojen ulkopuoliseen maailmaan
Chevrolet Impala SS 2d Hardtop Sport Coupe 1964 Sattumien kautta oululaisen Aki Häkkisen omistukseen ajautunut Impala oli juuri sitä mitä hän oli etsinyt jo pidempään, ja rakentelusuuntakin oli etukäteen tarkasti selvillä. TEKSTI JA KUVAT HEIKKI MALINEN Kulttuuri Impala Kulttuuri Impala N iin vaan voi käydä, että jos kuntosalilla avaa suunsa ja ryhtyy siellä juttelemaan tuntemattoman henkilön kanssa, löytää itsensä pian haaveilemansa auton omistajana. 76 V8-MAGAZINE. Näin tapahtui Oulussa asuvalle Aki Häkkiselle, kun hän ajautui juttutuokioon Marko Vesan kanssa ja kesAki Häkkisen lowrider-kulttuuria edustava Impala on vahvasti Kalifornia-henkinen ilmestys
Salilta lähdettiin kiireen vilkkaa katsomaan Impalaa ja kaupat sovittiin vielä samana iltana. kustelu kääntyi jenkkiautojen suuntaan. Vain yksi omistaja Amerikassa Marko onnistui nappaamaan Impalan Ouluun, vaikka joku aussi oli valmis ostamaan auton viedäkseen sen kotimaahansa Australiaan. Marko kertoi, että häneltä löytyy juuri sellainen vuonna 2013 Kalifornian Sacramentosta Suomeen tuotu yksilö. Akille juuri 1964 Chevrolet Impala SS oli ollut pitkäaikainen haave. Kulttuuri-Impala Kulttuuri Impala Kulttuuri Impala . Mikä sinällään ei automaattisesti tarkoita sitä, että auto olisi virheetön kuin tehdasuusi ajopeli. Ja kun hän lisäsi, että voisi vieläpä myydä auton, oli hyvin lähellä, ettei Akin ote painoista irronnut saman tien. Kalifornian aurinko oli tietysti tehnyt oman osansa maalipinnalle, ja niiltä osin Akin omin sanoin osittain lievästi härskin näköinen. Niinhän se usein menee, että nopeat liikkeet ovat näyttäviä. Tehdasalkuperäinen valkoinen ei Akin silmissä näyttänyt auringon polttamassa kuosissaan kovinkaan hyvältä. Kaliforniassa auto oli ollut vain yhdessä perheessä ja ihan uudesta lähtien. Oulussa auto seisoi Markolla varastolukaalissa useamman vuoden ajan. Jos haalistunut pinta olisi ollut toisen värinen, olisi Aki voinut pohtia V8-MAGAZINE 77. Peltiensä osalta auto oli edelleen kohtuullisen hyvä
Aki oli jo aikaisemmin rakennellut suuret määrät moottoripyöriä, mutta autopeltien kanssa hän joutui laittamaan moneen otteeseen mietintämyssyn päähän. Myös konehuoneen etuosassa, konepellin lukon tuntumassa oli pelkkää pehmeetä. . Verhoilusta vastasi paikallinen Verhoomo Anton. Aki pohti useamman kerran, miten homma hoidetaan maaliin, ja juuri tästä syystä kontti valmistui vasta kolmannella yrittämällä. Auton purkuoperaatio käynnistyi tammikuussa 2016 ja tähtäimeksi asetettiin saman kevään toukokuulle osuva Oulun American Car Show. Sieltä asti hän haaveili juuri tästä tyylisuunnasta. Onhan autopeltien muokkaaminen ihan muuta kuin vaikka pelkän takaloksun vääntäminen Harrikkaan. Kolme pyöreätä takavaloa ovat tunnuksenomaisia merkkejä paljastamaan edessä olevan auton malliksi Chevrolet Impalan. Takakontin pohja osoittautui mädäksi ja takaikkunoiden reunoissa, siellä minne vesi laskee, oli ruostetta. Kahden miehen 12 tunnin rehkiminen tuotti näin kauniin katon värityksen. auton jatkojalostamista patinakuosissa. Käänteiset värit Akin alkuperäinen kunnianhimoinen ajatus oli tehdä auto valmiiksi vajaassa puolessa vuodessa. Ideat aitoon latinotyylisen lowrider-kulttuurin edustajaan hän ammensi 90-luvulla silloisista rap-videoista. Projekti alkoi kuitenkin mennä vinoon saman tien. Anton sai sittemmin tehtäväkseen lukuisia uusia jenkkiautoverhoiluja ja innostui jenkkiautoista sen verran paljon, että osti itselleen 1969 Impala avon. Takaluukun Aki halusi ihan tarkoituksella käänteisin värein toteutettuna, eli valkoisena punaisin tikkauksin. 78 V8-MAGAZINE. Sävyt kohdallaan Sävyjensä osalta sisustan ja ulkokuoren valinnat osuivat mojovalla tavalla kohdalleen. Kyseessä oli vieläpä Antonin ensimmäinen jenkkiautoverhoilu, ja Akin omien kommenttien mukaan työ onnistui älyttömän hienosti valkoisin salmiakkikuvion ja valkoisin kanttinauhoin viimeisteltynä. Värit, sisusta ja kaikki muut ratkaisut olivat hänelle selvillä alusta asti. Ulkokuoren värivalinnoissa Akia avusti automaalimaahantuojalla työskentelevä Raanojan Kalle, jonka kautta löytyivät kaikki oikeat värisävyt. Impalan ulkokuoren punainen väri on peräisin Mazdan kartoista. Kontin hän rakensi uusiksi suorasta pellistä. Sisustan verhoilut tehtiin ihan ensimmäisenä, koska vielä tuossa vaiheessa tähtäimessä oli Impalan kiireenomainen valmistuminen toukokuulle 2016. Siinä vaiheessa Aki päätti unohtaa kaikki Impalan valmistumiseen liittyvät kiireet. Hiekkapuhallus ja peltitöitä Projektin aloitettuaan Aki teki hiekkapuhalluksen jäljiltä itse kaikki peltityöt ja tinaukset. Akilla oli alusta asti kirkas visio siitä, mitä tuleman pitää, eli poikkeuksellisen näyttävä lowrider. Tämän lisäksi erinäisistä paikoista löytyi jonkun verran osumia ja puskurit olivat lommolla. Asiaa ei auttanut sekään, että hionnan ja maalipohjien tekijällä meni selkä torsoksi, eikä hän kyennyt moneen kuukauteen koskemaan mihinkään työkaluun
Auton ulkopintojen maalauksesta vastasi kokenut automaalari Juha Ollikkala. Ainoa tähän liittynyt erikoistyö käsitti etuiskareiden teettämisen ilmapussien rinnalle. Jälki oli pelkkää hirveän näköistä lierua. V8-MAGAZINE 79. Alun perin Aki olisi halunnut ehdasti jenkkityyliset 13-tuumaiset pinnavanteet. . Amerikkalaiset ovat tunnettuja siitä, että he ovat ”kädettömiä” manuaalivaihteistojen kanssa. Katosta Aki halusi kustom-tyylisen, ja tässä hommassa hänellä toimi kaverina ja henkisenä tukena automaalausta ammatikseen opettavaa Mannisen Mika, jolta löytyi vaadittavaa kokemusta vastaavista pitkistä pinnoista. Rattivalitsinautomaatit ovat puolestaan olleet arkipäiväisiä Amerikassa vuosikymmenien ajan. Tuo vaihteisto on ehkäpä se erikoisin yksityiskohta, joka erottaa Akin Impalan kaikista sisarmalleistaan. H-kaavioisen lattiakepin voisi vielä jotenkuten ymmärtää, mutta Saab-tyylinen rattimanuaali on jotain hyvin erikoista. Ilmava alusta Aki löysi ilmajousitukseen liittyvät osat Low Toysin kautta. Nykyisillä kapealla valkosivulla varustetuilla Formula X -renkailla on ”Ensimmäisen teipin paikalle saatuaan Aki meni katsomaan jälkeä viiden metrin päästä ja joutui saman tien lausahtamaan muutaman valitun ruman sanan.” Tämä on juuri se tyypillisin asento, missä ilmajousitetut lowriderit esitellään jenkkien lowrider-julkaisuissa, ja usein vielä sillan alla, kuten tässä kuvassa. Aki halusi säilyttää kojetaulussa vanhat mittarit, ja miksipä ei, kun kerran kaikki osoittautuivat toimiviksi. Niiden ansiosta Impala ei ole mikään ajossa kelluva risteilylaiva, ja auto pysyy pikemminkin hienolla tavalla jämäkkänä. Alun perin Aki pyöritteli mielessään ajatusta automaatista, mutta peruutteli sittemmin mielihalujaan todettuaan rattimanuaalin olevan niin ääriharvinainen kuin se on. Aki kiitteleekin saaneensa Mikalta tosi hyvää oppia autotöistä, koska hänellä itsellään oli kokemusta ainoastaan prätkäpuolelta ja huomattavasti pienempien pintojen teippailusta ja maalauksista. Ensimmäisen teipin paikalle saatuaan Aki meni katsomaan jälkeä viiden metrin päästä ja joutui saman tien lausahtamaan muutaman valitun ruman sanan. Kolmivaihteinen rattimanuaali Konepellin alta löytyy vakiokuntoinen ja auton alkuperäinen nätisti kehräävä 327-kuutiotuumainen pikkulohko, jatkonaan harvinaislaatuinen kolmivaihteinen rattimanuaali ja ihan viimeisimpänä kymppipulttinen perä. Tässä yhteydessä Suomen lainsäädäntö löi hätäjarrut päälle, sillä näihin vanteisiin ei olisi ainakaan täältä Pohjolasta löytynyt riittävän kantavuuden omaavia renkaita. Nykyiset Showtime-pinnavanteet ovat 14-tuumaiset. Xirallic-pigmenttipinta syntyi efektimaalin ja lakan avulla, ja se heijastaa metallin sävyjä maalipinnasta. Aki ja Mika täräyttivät yhdessä katon maalipinnan valmiiksi 12 tunnissa. Katon kuvioiden teippaus kaksimetrisine suorine teippiviivoineen osoittautui odotettua suuremmaksi haasteeksi. On melko käsittämätöntä, että joku on vuonna 1964 ruksannut auton tilauslistalta SS-malliinsa (Super Sport) kyseisen vaihteistovaihtoehdon. Putiikin pomolla Tomi Ollilla on vastaava Impala, joten hänellä oli valmis sapluuna kaikista tarvittavista palikoista
Tai ainakin siihen pisteeseen asti, kunnes Aki laittaa hankkimansa äänentoistolaitteet soimaan. Listojen asennuksissa mukana oli runsain määrin tarkoista sovitteluista kokemusta omaava Jone Pirkonen. Kaiken lisäksi on usein hankala löytää ja ne ovat siksi törkeän kalliita. Impala-projektia käynnistäessään Aki vei vanhat huonokuntoiset listat eräälle sepälle elvytettäviksi, mutta pian osoittautui, että hinta pomppasi ohi uusien repro”Impalan nimi Satan’s Signature tulee SS-mallista ja runkonumerosta löytyvästä 666 numeroinnista.” Spinnerikapseleilla varustetuille 14-tuumaisille pinnavanteille on pyöräytetty kapeat 175/R6514 renkaat ujolla valkosivulla. Pakoputkesta on toki raapaistu pieni pätkä pois maakosketusten välttämiseksi. Jonen tarjoaman jeesin yhteydessä Aki sai lisää oppia koripeltien ja ovien kohdistuksista sekä monista muista hyödyllisistä asioista. Tai ainakin siihen pisteeseen asti, kunnes Aki laittaa hankkimansa äänentoistolaitteet soimaan. Pakoputkiasioissa Aki malttoi pysytellä ihan vakioröörissä. Jarruja tarkastaessaan Aki totesi ilokseen sinne laitetun paljon uutta osaa. Se kieli siitä, että edellinen omistaja oli ainakin yrittänyt pitää hyvää huolta autostaan. JJ Hi-Fi jeesaili Akia äänentoistolaitteiHiljaisuutta ja ääntä Lowridereilla on pitkälti tarkoitus lipua tyylikkään äänettömin elkein. Musiikin kuuluminen on omistajalleen olennaisin juttu nykyisen matalan lowrider-tyylin lisäksi. Listojen kanssa jumpatessa vaaditaan kiinnittäjältä hyvää kärsivällisyyttä ja kykyä tehdä kompromisseja. Reprolistoissa saattaa olla uusinakin joitain lommoja ja ne voivat vedellä omin suuntiinsa. kokoa edessä ja takana 175/65R14. Musiikin kuuluminen on omistajalleen olennaisin juttu nykyisen matalan lowrider-tyylin lisäksi. Akin hankkimat reprot eivät istuneet kovin hyvin. Bensatankin Aki vaihtoi muiden alustaja korihommien yhteydessä. Onhan kyseinen merkki nimenomaan kotoisin Los Angelesin suunnalta. Ihan kaikkia listoja ei kuitenkaan saa uusina ja reproduction-listat ovat usein melko kehnolaatuisia. Hiljaisuutta ja ääntä Lowridereilla on pitkälti tarkoitus lipua tyylikkään äänettömin elkein. 80 V8-MAGAZINE. Pienten kauneusvirheiden hyväksyminen on väistämätöntä. JJ Hi-Fi jeesaili Akia äänentoistolaitteisiin liittyvissä asioissa ja Cervin Vegan mukaan hyppääminen oli hänelle iso asia. Akin mielestä merkki oli ainoa oikea valinta Impalaan ja se istuu hyvin auton vahvasti Kalifornia-tyylisen kokonaisuuteen. Listajumppaa Vanhat listat olivat vaatimattoman kuntoisia, ja niinpä Aki pyrki etsimään ne kaikki uusina
Lastenistuimen hankkiminen kuuluu tehtävälistalla oleviin asioihin, sillä Aki ja vaimonsa saivat pienen pikkuprinsessan juuri kuvauspäivänä kesäkuun 2020 loppupuoliskolla. Orkkis mittareiden säilyttäminen kuului Akin toiveisiin. Keulan maski on sekin uusi repro-osa, mutta alkuperäinen on edelleen tallella. Takaluukun verhoilut toteutettiin käänteisillä väreillä ohjaamoon verrattuna. Aki olisi itse asiassa himoinnut punaisia daylight-valoja, mutta hän pelkäsi niistä voivan koitua jotain sanomista viranomaisten taholta. Takalasin hienosta kunnosta Aki kiittää Huippu. Akin tietojen mukaan matkamittarin näyttämä 50 000 mailin lukema pitää täysin paikkansa vain yhden aikaisemman omistajan jäljiltä. Halo-valot Aki halusi maskin yhteyteen nykyiset Halo-valot. Tilaamiaan viistosti taaksepäin sojottavia 1959 Impalan antenneja Aki ei ehtinyt saada Suomeen vielä kuvauspäivään mennessä, mutta nykyään niitä löytyy peräpäästä kaksi kappalein. listojen. Samalla suunnalla Impalan ulkokuori sai lopullisen viimeistelynsä. Vanhat listat ovat toki varastoituina, josko niiden ympärillä vielä jonain päivänä tapahtuisi jotakin. Iso kiitos ja hatun nosto kaikille, jotka ovat avustaneet Impalan valmistumisessa ja yhden unelman toteuttamisessa. Lasit ympäriinsä ovat alkuperäiset ja nätisti tehtaan jäljiltä vihertäviksi tummennetut. Rattihan on itsessään poikkeuksellisen tyylikäs ja sopii ajotuntumansa osalta kuskin hanskaan mitä parhaiten. xin taitajia. x-kiinnikkeitä näin vanhasta autosta ei tietenkään löydy, mutta voitte olla varmoja, että onnellinen isä hankkii istuimen Impalaan tavalla tai toisella toteutettuna. Punavalkoinen ratti on Impalan alkuperäinen, uudelleen käsittelyn jäljiltä. Mitään iso. V8-MAGAZINE 81 Kaliforniasta löytynyt Impala oli ollut vain. Konehuoneesta löytyvää ja nätisti kehräävää alkuperäistä 327 cid pikkulohkoa Aki ei ole vielä malttanut puleerata vimpan päälle kliiniksi. Tuulilasin yläreunakin on alun perin ollut vihreäksi tummennettu, mutta nykyisin se on auringonpolttama ruskea, mikä toimii hyvin punaisen ulkokuoren kanssa. Vanha maski oli sinällään ihan ehjä, mutta olisi kuitenkin vaatinut elvytystä, joten samaan tilaukseen listojen kanssa merkattiin myös maski. Kaliforniasta löytynyt Impala oli ollut vain yhdessä perheessä, mikä näkyi ehjissä penkeissä ja perussiistissä sisustassa. Ne tuovat kokonaisuuteen ripauksen modernia tyyliä ja päivällä kruisaillessa niistä löytyy näyttävä daylight-valoasetus. Kojetaulun kaikki alkuperäiset mittarit osoittautuivat myös toimiviksi
1966 Pontiac Parisie e M oriswappi M oriswappi Niin kuin moni muukin tänä päivänä, myös pitkän linjan harrastaja Masa autoonsa modernimpaa tekniikkaa. Ahde u C5 Ve e Ahde u C5 Ve e Utin suunnalta löytyvän 1998 C5 Corvetten piti jäädä vapaasti hengittäväksi. Buick Special 1950 Buick Special 1950 Helsinkiläisen Mika ”Kossu” Kososen vajaan kymmenen vuoden kärsivällisen aherruksen tuloksena on loppuun asti viimeistelty tyylikäs reki, joka myös toimii tien päällä moitteetta. Moottoriswappi alkoi vaihtoehtojen kartoittamisella: mitä, miten ja mistä PLUS PALJON MUUTA: alan uutisia, lisää lukijoiden autoja, PLUS PALJON MUUTA: alan uutisia, lisää lukijoiden autoja, PLUS PALJON MUUTA: alan uutisia, Uusi projektisarja alkaa, osa 1 Uusi projektisarja alkaa, osa 1 Uusi projektisarja alkaa, osa 1 Uusi projektisarja alkaa, osa 1 82 V8-MAGAZINE. Niistä vain harvat ovat säilyneet näihin päiviin saakka ja vielä harvemmat ovat yhtä hienosti entisöityjä kuin munsalalaisen Bengt Nylundin ’56 Ford Customline Sedan. Kulkupuolelta löytyvät SBC + TH-700. 9/2020 ilmestyy marraskuussa viikolla 45 1966 Pontiac Parisie e M oriswappi Niin kuin moni muukin tänä päivänä, myös pitkän linjan harrastaja Masa kiinnostui ajatuksesta vaihtaa autoonsa modernimpaa tekniikkaa. Moottoriswappi alkoi vaihtoehtojen kartoittamisella: mitä, miten ja mistä sopivan tekniikan löytäisi ksusti. PLUS PALJON MUUTA: alan uutisia, lisää lukijoiden autoja, loppusyksyn tapahtumakalenteri… Bengt Nylundin ’56 Ford Customline Sedan. Valinnanvaraa on. 1956 Ford Customline Sedan 1956 Ford Customline Sedan Suomalaisuus Suomalaisuus ku ia a ku ia a Sotakorvauksien Suomeen tuli uutena hyvin säästeliäästi 1950-lukulaisia siipiautoja. Nykyisellään konehuoneen puolelta löytyy järjestyksessään neljäs moottori ja entistä tehokkaamman ahtimen kera
RIITTÄÄ ISOONKIN AUTOON KOKO TALVEKSI!
6 90 NYT VAIN HAE OMA SI! JUHLANUMERO! NYT KAUPOISSA!