llmoitusmyynti FaktaMedia Oy Hakaniemenranta 26 00530 Helsinki puhelin 90-701 7037 Värierotteluc Forssan Kustannus Ky Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Ilmescymisaikacaulu No 6 7 8 Aineisto toimitukseen 13. 7.-30. Valaidensuojelijat vaativat täydellistä pyyntikieltoa kymmeneksi vuodeksi, mutta epäonnistuivat ainakin toistaiseksi aikeissaan. Valaiden kaupallista pyyntikieltoa päätettiin jatkaa vuodella Japanin, Norjan ja Islannin kiivaasta vastustuksesta huolimatta. 2 Valaat olisi rauhoitettava täydellisesti. 9. Norja, Japani ja Islanti ovat häikäilemättä käyttäneet hyväkseen tätä säädöksissä olevaa valaan mentävää aukkoa; tieteen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. IWC:n sääntöjen mukaan valtiot nimittäin voivat harjoittaa tieteellisiä tarkoituksia palvelevaa pyyntiä kaupallisen pyyntikiellon aikanakin. SUOMEN SUOMEN LUONTO Runeberginkatu 15 A 23 00100 Helsinki puh. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 48. 24. Tilaushinnat /. Kaupallinen pyynti on viime vuodet ollut keskeytyksissä, mutta Japani, Norja ja Islanti ovat kiertäneet kieltoa harjoittamalla "tieteellistä" pyyntiä, jolla ei ole tieteen kanssa mitään tekemistä. 1990 . 18. 10. vsk.. 9. Japani, Norja ja Islanti olisivat halunneet aloittaa kaupallisen valaanpyynnin jo tänä vuonna. 654 198, Irma Kaitosaari. Irtonumeromyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Kansainvälisesti arvostettu valasasiantuntija Roger Payne on todennut: "Tietomme ei lisäänny tapettuja valaita tutkimalla. 9.) Markku Tanttu (ulkoasu) Toimitusneuvosco Veli-Risto Cajander, Lassi Karivalo, Antti Karlin, Juhani Lokki, Taisto Rantala, Heikki Toivonen, Ritva Veijonen. (90) 642 88 1 telefax: 446 914 Pääcoimittaja Jorma Laurila Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimit1aja1 Antti Halkka Alice Karlsson Iiris Lappalainen (1. 8. JO. Ryhävalaita Antarktiksen vesillä. 10. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: puh. 198930. Valaanpyytäjät boikottiin! ystävät saavuttivat torjuntavoiton Alankomaissa heinäkuussa pidetyssä Kansainvälisen valaanpyyntikomission IWC:n kokouksessa. 12. Säästötilaus 190 mk. Japanin, Norjan ja Islannin taloudelle valaanpyynnillä ei kuitenkaan ole merkiSUOMEN LUONTO 5/ 90 49. 9. Kun kaupallista pyyntilupaa ei tullut, ne aikovat jatkaa vanhaan tapaan "tieteellistä" valaanpyyntiään, jolla ne kiertävät kaupallista pyyntikieltoa. Vuosikerta kotimaahan ja ulkomaille 210 mk. 30. Kaikkiin avoimiin kysymyksiin joita on paljon saamme vastauksen vain eläviä valaita tarkkailemalla.'' "Tieteellisen" pyynnin ainoa päämäärä onkin pyyntikaluston pitäminen valmiusasemissa, jos kaupallinen pyynti joskus taas sallitaan. Ilmestyy 24. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 170 mk ja säästötilaus 150 mk. Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. 5
. . . . . 40 Outokumpu Oy ei saanut kultakaivosta irlantilaisten pyhälle vuorelle, mutta loi kyseenalaista mainetta suomalaisille. . . . Haittavero potkii ja palkitsee, Alice Karlsson .... . . . . . . . 22 Liito-orava, pieni hopeanharmaaturkkinen tummasilmä, saa liidellä yhä kauemmas etsiessään sopivaa pesäkoloa. 59 Kansikuva Liito-oravan kuvasi Heikki Willamo. . . . . . . 14 Yrittäjiä ja kuluttajia on rokotettava ympäristöä vahingoittavista ratkaisuista. . . . . . . Tämä on toivottavasti uuden ajan airut Norjassakin. . Enää Japani, Norja ja Islanti ovat uhkana valaiden tulevaisuudelle. . . 50 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. . . . . . . . . . Norjan entinen pääministeri Gro Harlem Brundtland, joka on maapallon kestävään kehitykseen pyrkivän ns. . . Suistomaan suojelu seisovassa vedessä, Janne Lampolahti ...................... . . Mielipiteitä, keskustelua . . 4 Kuluttajan valinnat:...................................... . vuosikerta 5 • 1990 tystä; on vaikea ymmärtää niiden verenjanoa merten jättiläisiä kohtaan. . . . . 34 Harvinaistunutta tuulihaukkaa on autettu Etelä-Pohjanmaalla tekopesiä rakentamalla. . . . . . . , ......... . Jorma Laurila SUOM EN LUONTO 5/ 90 49. . . . . . Neitseellistä "luontostadia": Harakka, Erwin Woitsch ............................................. . . Lisää liito-oravasta sivuilla 22-25. 8 Yhdentyvään ympäristönsuojeluun?, Kimmo Louekari .. . . 42 Mietteitä pelkääjän paikalla, Markku Envall ..... . . . . Kotimaasta . . . 38 Kansainvälinen Valaanpyyntikomissio päätti jatkaa suurvalaitten pyyntikieltoa vuodella. . . . . . . Kanta ilmeisesti tapettiin niin pieneksi, että valailla on suuria vaikeuksia löytää toisiaan valtamerissä. Useimpien valaiden kannat ovat uhanalaisia tai niiden suuruudesta ei ole tarkkaa tietoa. . .. . . Valtalehden Vahtera, Teuvo Suominen............. . . . . . . . . . . . . ... . . . . Pelkkä valistus ei riitä. . Eikö puheenjohtaja itse usko komissionsa periaatteisiin. . . . . . . Neuvostoliitto, Yhdysvallat ja lukuisat muut suuret valaanpyytäjät ovat jo lopettaneet pyyntinsä ja siirtyneet valaiden suojelijoiden rintamaan. . . . . . . . 18 Sadat kurjet kokoontuvat elo-syyskuussa laajalle Pohjanmaan peltolakeudelle. Suurvalaat vielä turvassa, pikkuvalaat entistä uhatuimpia, Veli-Risto Cajander..................... 56 Pohjois-Karjalan maakuntakukka: Yksi ruusu on kasvanut laaksossa . . . . . ... Kansainvälisen painostuksen voima nähtiin norsunluun kaupan tyrehdyttämisessä, jossa auttoi paitsi maailmanlaajuinen kauppakielto, myös yleisen mielipiteen muuttuminen. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Huolimatta siitä, että IWC on luokitellut Atlantin lahtivalaskannan uhanalaiseksi, Norja olisi maailmalla kestävää kehitystä puoltaneen Brundtlandin tuella valmis tappamaan vuosittain jopa tuhansia lahtivalaita. . . Kestävään kehitykseen: Tavoitteita 2000-luvulle.. . . . vsk. . . 57 Summaries of the Main Articles ............ . Nykyisin on häpeä ostaa norsunluuta, kukaan ei enää halua sitä. .. . . 3. . . . WWF News -lehden mukaan ex-pääministerin luontotietous on muutenkin löyhää: valaat ovat hänen mukaansa "kaloja samoin kuin turskat ja makrillit". . . Norsut saavat pitää syöksyhampaansa. . Brundtlandin lausunnot nakertavat kestävän kehityksen politiikan uskottavuutta; miten köyhät kehitysmaalaiset saadaan suojelemaan sademetsiä, jos rikkaat maat jatkavat luonnon lyhytnäköistä ryöstämistä. . . Yhdysvalloissa. . . . . . . Sinivalas on esimerkki luonnon häikäilemättömästä ryöstökäytöstä: Maailman suurin eläin pyydettiin lähes sukupuuttoon, ja huolimatta jo parikymmentä vuotta jatkuneesta rauhoituksesta sinivalaskanta ei näytä juuri elpyneen. . . . . . Liitävä siperialainen, Heikki Willamo . . Japanilaiset autot ja elektroniikka sekä Islannin ja Norjan kalatuotteet boikottiin ja maat matkailusaartoon, ellei valaanpyynti lopu! Maailman mielipide on yhä enemmän kääntymässä älykkäiden ja salaperäisten valaiden puolelle. . . Pyhän vuoren opetuksia, Antti Halkka............. . . . Brundtlandin mukaan valaita pitää tappaa, koska ne syövät liikaa kalaa. . . 26 Aivan Helsingin kyljessä on säilynyt luontokeidas venäläisajan rakennuksineen. . Brundtland-komission (Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio WCED) puheenjohtaja, on hämmästyttävän suorasukaisesti puolustanut maamiestensä valaanpyyntiä. . . . . . . . Liito-orava on eläimistömme siperialainen erikoisuus; sitä ei ole Euroopassa Suomea lännempänä. . . . 28 Kokemäenjoen suisto Porin kupeessa on kukoistava kosteikko, jonka suojeluun tulisi saada vauhtia. ........... Valasturismi on saavuttanut suuren suosion mm. Haittaverokarhun laukku lihoo ensi vuonna, mutta ovatko saalistuskohteet oikeat. . .. . . . . . . . 45 Kysy luonnosta . . Kansainvälinen painostus voi ratkaisevasti vaikuttaa myös siihen, uivatko valaat maailman merissä vastakin. . . . Myös Luoteis-Norjaan Andenesiin hiljattain perustettu valaiden tutkimusja tarkkailukeskus on saanut tuhannet valasturistit liikkeelle. . . . . . . . . 12 Antti Vahtera on tehnyt pioneerityötä ympäristötoimittajana maan valtalehdessä. . Tuulihaukalle myötätuulta pöntötyksellä, Erkki Korpimäki.......................................... . . . ; ................. . Kurkien kestit Söderfjärdenillä, Jalmari Lahtinen.......................................... . . . . . . . . . . . . .. . . . . . Jos Japani, Norja ja Islanti jatkavat "tieteellistä" valastustaan tai peräti irtaantuvat IWC:stä, kuten ne ovat uhkailleet, ja aloittavat avoimen kaupallisen pyynnin, ne on kansainvälisin pakottein saatava kuriin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58 Leväperäisyyttä . . . . 10 Puheenvuoro, jossa pohditaan Euroopan yhdentymiskehityksen vaikutuksia Suomen ympäristön tilaan. . . . . . 49.
Suurillakaan rikkija typenoksidipäästöjen rajoituksilla ei hapantumista saada täysin pysähtymään vaan lisäksi tarvitaan myös rakenteellisia muutoksia energiaja liikennejärjestelmissä. Kielitoimiston kantaa noudattaen olemme päättäneet luopua kömpelön happamoitumis-sanan käytöstä ja korvanneet sen hapantuminen-termillä. Happamoitumis-sanamöhkäle on taannoin synnytetty. "Ilman Repoveden laajaa rauhoitusta ei voida turvata arkojen erämaalajien SUOMEN LUONTO 5/ 90 49. Isänmaallinen päätös Hallituksen periaatepäätös Kolin alueen suojelusta oli valistuneen kansalaismielipiteen voitto. Hapantumisja rehevöitymishaittoja voi tulla erityisesti hakkuiden yhteydessä. Ainutkertaisen upean vaaramaiseman voi tuoda paremRepo vedestä neuvotellaan kohtalo saattaa selvitä jo tämän vuoden aikana. Ravuista täplärapu näyttää selviytyvän rapua paremmin happamassa ympäristössä. Luonnon sietokyky ylittyy Kansainvälistä vertailuaineistoa käyttäen Hapro selvitti, miten suuria pitoisuuksia ja laskeumaa luonto kestää Suomen eri osissa. Kaakkois-Suomesta puuttuvat kokonaan valtion luonnonsuojelualueet Itäisen Suomenlahden kansallispuistoa lukuunottamatta. Niinikään on väärin puhua happojärvistä ja happosateista. Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin puheenjohtajan Markku Porkan mukaan ensimmäinen tapaaminen voi olla ratkaiseva. Lopullisen päätöksen kansallispuiston perustamisesta tekee eduskunta, ja sen jälkeen tarvitaan kunnolliset määrärahat, jottei päätös jää vain paperille. Kalkituksen ongelmana on mm. Jos kaikki Suomen järvet ... Iiris Lappalainen Alice Karlsson Miksi hapantuminen. Särki on osoittautunut poikkeuksellisen herkäksi, mutta esimerkiksi hauki, lohi, ahven ja taimen kestävät suhteellisen hyvin happamuutta. Hapantumisen myötä vesiekosysteemi yksinkertaistuu. Alustavien tutkimusten mukaan noin kuusi-seitsemän prosenttia pienvesistämme on happamia. Joissain tapauksissa kuusen kasvu oli jopa vähäisempää. Metsämaissa kalkituksen vaikutus kesti kuitenkin hyvin kauan. Luontoväki lähtee neuvottelupöytään tavoitteenaan suojella lähes 2900 hehtaaria. Päästöjä on rajoitettava ja energiaa säästettävä! Kehitysarvioiden mukaan nykyisiä suunnitelmia voimakkaampi päästöjen rajoitus on tarpeen, jos metsämaiden ja järvien hapantumiskehitys halutaan pysäyttää. Kohonneita alumiinipitoisuuksia on todettu Suomessa Porvoon seudulla, mutta happamuus on kasvanut ja alkaliniteetti pienentynyt merkittävästi kaivovesissä muuallakin Suomessa, Länsi-Lappia lukuunottamatta. Typen jatkuva kertyminen kasvillisuuteen on kuitenkin kuin aikapommi. Suomen maaperä hapantuu her4 KOTIMAASTA kästi ja palautuu ennalleen hitaasti . Etelä-Suomessa hapan laskeuma ylitti kriittisen kuormituksen sekä karuilla että rehevillä metsämailla. Voitto on toistaiseksi erävoitto. se, että luontaisesti happamat järvet olisi erotettava muista järvistä. Pohjavedetkään eivät ole turvassa. Hapan sade lisää erityisesti raudan, mangaanin ja alumiinin pitoisuutta pohjavedessä. Hapantuminen syynissä vaan ei ohjaksissa ympäristön lisääntyvästä hapantumisesta ja sen monista vaikutuksista metsiin ja järviin synnytti tähän asti laajimman ympäristöalan tutkimushankkeen Happamoitumisprojektin (Hapro), joka on toteutettu ympäristöministeriön ja maaja metsätalousministeriön yhteisjärjestelyin. Viljelymailla hapantuminen voidaan yleensä ehkäistä lisäkalkituksin. vsk.. Syynä on mahdollisesti metsien pintakasvillisuuden juuristokilpailun voimistuminen ja sienijuurten kärsiminen. Hapantuminen on pienten metsäja vuoristojärvien ja purojen ongelma. Happovaara metsissä Varsinaisia metsäkuolemia Suomessa on ollut vähän. Repoveden alueesta kolme neljäsosaa omistava Kymmene Oy ilmoitti alkukesällä pitäytyvänsä hakkuista ennen työryhmän ensimmäistä kokousta. Kaikkiaan maassamme on noin 5000 hapanta järveä. Repoveden kansallispuistoa tarvitaan kipeästi. Lannoituskokeissa typpiyhdisteet sitoutuivat kasvillisuuteen ja humukseen eivätkä hapantaneet kivennäismaita eivätkä humuskerrosta. virkamiestyönä ja ujutettu vaivihkaa kieleemme. Kaloihin hapantuminen vaikuttaa hitaasti ja kalakannat taantuvat vähitellen. Projektin kokonaiskustannukset olivat 50 miljoonaa markkaa. Yli 86 000 nimeä kertyi Koti-adressiin, joka oli Suomen Luonnonkin välissä. Kalkitseminen on myös kallista ja sen vaikutukset näyttävät olevan lyhytaikaisia. Jos pyritään siihen, että metsämaa ei lainkaan hapantuisi, pitäisi Etelä-Suomessa ja Pohjois-Lapissa hapanta laskeumaa vähentää 90 prosenttia vuoden 1987 tasosta. Suomessa on tähän mennessä kalkittu noin sata järveä ja kalankasvatuslammikkoa. Elokuussa kokoontuvat saman pöydän ääreen suojelukiistan osapuolet: lääninhallitus, Valkealan kunta, maanomistajat ja luonnonsuojelijat. Kun kasvillisuus ei voi enää sitoa typpeä, maan hapantuminen kiihtyy ennalta arvaamattomasti . Kalkitusko avuksi. Metsämaan happamuus ei vielä ole hälyttävä EteläSuomen metsissä, mutta lähes puolet kivennäismaista voitiin kirjallisuudesta saatujen vertailuarvojen perusteella luokitella heikosti puskuroituneiksi hapanta laskeumaa vastaan. Ilmansaasteet ovat kiistattomasti aiheuttaneet niitä tehdaspaikkakunnilla kuten Harjavallassa, Oulussa ja Siilinjärvellä. Vesistöjen valuma-alueiden kyky vastustaa hapanta hyökkäystä on pienentynyt ja järvien hapantumisherkkyys on kasvanut EteläSuomessa. Metsämaan kemiallisia ominaisuuksiakin kalkitus parantaa, mutta puusto ei kalkituissa koemetsissä kasvanut paremmin kuin vertailumetsissä. Lääni on seJvästi hännänhuippu myös yksityismaiden suojelussa. Sallan kymmenien hehtaarien laajuinen metsäkuolema-alue ei Hapron arvioiden mukaan aiheudu yksinomaan ilmansaasteista, mutta niillä on voinut olla puita herkistävä vaikutus. Oikeat termit ovat hapan järvi ja hapan sade. Hapro on rahoittanut noin 200 tutkijan työtä kahdeksassa valtion tutkimuslaitoksessa ja seitsemässä yliopistossa. Kansallismaiseman puolustamiseksi tekivät töitä yksityiset henkilöt, järjestöt ja tiedotusvälineet
Vesialueita on kaikkiaan 800 hehtaaria. Samaan sävyyn on ilmaissut kantansa myös Kymenlaakson maakuntaliitto, joka on esittänyt pikaisen selvitystyön aloittamista kansallispuiston toteuttamismahdollisuuksista. Pentti Hirvonen 5. Myös ulkoilun ja retkeilyn tarpeet ovat tyydyttämättä", sanoo Porkka. ku Porkalle kuvauksen tulos oli aika järkyttävä. min ihmisten ulottuville kehittämällä retkeilymahdollii;uuksia. Koko Kolin Repoveden jylhien maisemien arvoa puntaroidaan neuvottelupöydässä. "Tämä aika ehditään kylseudun lomarakennussuunnitelmia kansallispuisto muuttaa kuitenkin vain pieneltä osin. Repoveden aluetta ei tule hätiköimisellä tuhota", vetoaa Markku Porkka. Joillakin alueilla oli muokattu myös maan pintaa." Hakkuut eivät kuitenkaan ole hävittäneet alueen suojelullista arvoa. vsk. elinoloja. Ilmakuvaus paljasti hakkuu määrät Kymmene Oy ei suostunut antamaan luonnonsuojelupiirille lukuja tehdyistä hakkuista. EteläSuomessa harvinainen mäkija vuorimaa jyrkkine kalliopahtoineen ja monipuolisine pikkuvesineen on yhä jäljellä. Alueen kaskikulttuurimaisemaa tulee hoitaa ja pienviljelijöiden elinolot turvata. Ritva Kupari lä odottaa, etenkin kun metsän kasvu on Suomessa tutkijoiden mukaan suurempaa kuin koskaan aikaisemmin. Sen pinta-ala on lähes 2900 hehtaaria, josta valtiolla on 200 hehtaaria. "Hakkuita on tehty todella paljon. Kolin suojelu säilyttää arvokkaimman kansallismaiseman ehjänä. Lisäksi hakkuissa ei ole välitetty pehmeän puunkorjuun säännöistä. Luonnonsuojelupiiri on myös selvittänyt Repoveden lajistoa. Repoveden kaltaisten geenipankkien säilyminen on tulevaisuuden kannalta monin verroin tärkeämpää. MarkSUOMEN LUONTO 5/ 90 49. Repoveden alue sijaitsee 90-prosenttisesti Valkealan kunnassa ja osin Mäntyharjulla. Osa-alueiden arvokkuusluokituksen tekemiseen tarvittaisiin aikaa todennäköisesti kaksi-kolme vuotta. Kymmene Oy:n lisäksi maita omistavat muiden muassa Tampella ja Voi koski Oy. Alueen puolesta kantansa ovat ilmaiseet myös Kymenlaakson ympäristönsuojelun viranhaltijat. Eniten tietoa on linnuista. Muutaman erämaalammen ympäriltä oli kaadettu kaikki puut. Heidän mielestään se ei ole teollisuudelle merkittävä puuntuotantoalue. Juuri näistä asioista, siis mitä kansallispuisto käytännössä merkitsee, leviää Pohjois-Karjalassa ja erityisesti Kolin kylällä täysin perätöntä tietoa ja turhaa hysteriaa. Kansallispuiston liepeille noussee useita lomakyliä lähivuosina. KOTIMAASTA Eero Järnefelt ikuisti "Syysmaiseman Pielisjärveltä" vuonna 1899. Niiden määrä kuitenkin paljastui kesäkuisessa ilmakuvauksessa
Herkullinen, helposti tunnistettava ruokasieni saattaakin myrkyttömyydestään huolimatta olla useimmiten syötäväksi kelpaamaton, sillä se näyttää rikastavan maaperän kadmh1mia. Kuitenkin isohaperot ja kangastatit olisivat vielä vajaan kolmen kilometrin päästä tehtaasta kaakkoon poimitulta näytteenottopaikalta ainakin kadmiumin suhteen riittävän puhtaita. Viimeinen etappi oli Rostock. Kansainvälisten vapaaehtoisten työleirijärjestöjen Itämeri-kampanja on esimerkki siitä, miten muutkin kuin varsinaiset ympäristöjärjestöt voivat toimia luonnon puolesta näyttävästikin. Helsingistä kampanjansa aloittanut ympäristö laiva purjehti ensimmäiseksi Kotkaan. distivät voimansa jonkin konkreettisen ympäristönsuojeluun liittyvän taikootyön puitteissa. KOTIMAASTA Oceania purjehti Itämeren puolesta Puolan tiedeakatemian purjelaiva Oceania seilasi kansainvälisten vapaaehtoisten työleirijärjestöjen Itämeri-kampanjan lähettiläänä heinäkuun ajan ltämerella mukanaan joukko nuoria viestinviejiä. Happamoitumisprojektin sienten metallipitoisuuksia käsittelevässä tutkimuksessa Etelä-Suomesta eri paikoilta kerätyistä kehnäsienistä löydettiin vastaavia pitoisuuksia kuin Kokkolan · seudulla. vsk.. Laivan näyttelyyn kävi tutustumassa pari sataa kotkalaista. VasLeiriläisten toivomus on sytyttää ihmiset Itämerelle: kukaan ei ole ulkopuolinen, tämän meren hyvinvointi on meille kaikille tärkeää. D SUOMEN LUONTO 5/ 90 49. " Piia Tuomisto taavan matkan, tosin läntistä reittiä, teki italialainen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbi 1799. Kanootilla halki Suomen Heikki Niskanen ja Jukka Kananen toteuttivat menneinä syctansuven viikkoina unelmansa: he matkasivat kanootilla halki Suomen, Suomenlahdelta Barentsinmerelle linjalla Kotka Lappeenranta Joensuu Kajaani Oulu Enontekiö Tenovuono. Passiivisuus on aktiivinen teko saastuttamisen puolesta. Laiva ja näyttely olivat yleisölle avoimia kaikissa satamissa. Kotkasta Oceania purjehti Leningradiin, Tallinnaan ja Riikaan. Seuraamme sujuttelua tulevissa syksyn numeroissamme. taisia samoilta paikoilta kerättyihin isohaperoihin ja kangastatteihin verrattuna, kertoo Sienilehden (2/ 1990) artikkeli. Lisäksi paikallinen työleiri ja laivaleiri yhHerkullinen kehnäsieni voikin olla kehno ruokasieni. Kotkan aurinkoisen sataman jäädessä taakse ja Oceanian suunnatessa kohti Suomenlahden eteläpuolta nuoret vilkuttivat kannella laulaen: "Sait for survival, save our sea ... Oceania vieraili yli kymmenessä Itämeren kaupungissa, joissa kaikissa oli meneillään myös kampanjaan liittyvä työleiri. Jopa yhdeksän kilometrin paassa Outokumpu Oy:n Kokkolan sinkkitehtaasta eteläkaakkoon keh6 näsienten kadmiumin maarät olivat yli kolminkertaiset Myrkkyasian neuvottelukunnan ehdottamasta sienten enimmäispitoisuudesta 0,5 mg kiloa kohti. Laivassa oli mahdollisuus täyttää kyselylomake, jolla kartoitettiin asukkaiden mielipiteitä ympäristönsä tilasta ja mahdollisuus allekirjoittaa vetoomus Itämeren muodostamisesta aseettomaksi vyöhykkeeksi. Purjehtiva työleiri oli antoisa kokemus: se toi yhteen kymmenkuntaa eri kansallisuutta edustavanparinkymmenhenkisen joukon nuoria, joita yhdistää huoli meremme kohtalosta. Oceanialla oli Itämerestä kertova näyttely, joka esitteli perustiedot mm. Kotkalaiset astuivat laivaan kiinnostuneina, halukkaina keskustelemaan ympäristönsä ongelmista ja kaipaamistaan toimista sekä omista ideoistaan elinympäristön parantamiseksi. Kehnäsieniin kerääntyy maaperän kadmiumia elintarvikelaboratorion suorittamien mittausten mukaan kehnäsienten kadmiumpitoisuudet ovat kymmenker. Itämeren historiasta, biologiasta ja geologiasta sekä selvitti nykyisiä ongelmia. Oceanian purjehduksen päättyessä Itämerikampanja ja työ Itämeren hyväksi eivät suinkaan pääty. Jokaisessa pysähdyspaikassa näyttelyyn lisättiin kyseisen alueen erityispiirteitä ja ongelmia käsittelevää aineistoa. Elokuisessa sienimetsässä liikkujan kannattaa siis kerätä koriinsa kehnäsieniä vain kohtuullisesti. "Vaikeudet ovat edessäpäin, sekä meillä että luonnolla", sanoivat matkamiehet lähtiessään havainnoimaan SisäSuomen vesistöjen tilaa, vesireittien miljöötä ja ihmisten elinympäristöä. Laivan nuoret keräsivät yhdessä paikallisten työleiriläisten kanssa läheiseltä saarelta lähes kaksisataa kiloa roskaa ja romua. Tehdas päästää metallia ympäristöön vuodessa noin 850 kiloa
Sen ympäristöhaitat ovat ajamassa tehdasta pois Heinolan maalaiskunnasta. Koko koneellisen puunkorjuun osuuden pystykaupoissa arvioidaan nousevan nykyisestä noin 40 prosentista viidessä vuodessa jo peräti 7080 prosenttiin. kuormituksen kriittisiä rajoja. Piirin mielestä yhdellekään uudelle kalankasvatuslaitokselle ei tulisi antaa aloituslupaa niin kauan kuin niiden jätevedenpuhdistus on järjestämättä. Toisin sanoen sesonkiaikana elokuussa yhdestä laitoksesta hulahtaisi vuorokaudessa fosforia jokeen liki puolet Rovaniemen kaupungin päästämästä määrästä. Kummankin laitoksen tuotanto olisi 150 kirjolohitonnia ja fosforipäästöt 1600 kiloa vuodessa. vsk . Joen alajuoksulla asenteet ovat tiukemmat. Keminjoen paauomaan on kaavailtu kahta uutta kalankasvattamoa: Rovaniemen maalaiskunnan Pirttikoskelle ja Keminmaan Taivalkoskelle. Metsäkoneet mellastavat Keskusmetsälautakunta Tapio on huolissaan koneellisen korjuun jäljistä kasvatusmetsissä. D Ei metalliromun käsittelyä Kotkaan kanpunginosan tulevaisuus Kotkassa on puhuttanut asukkaita jo pitkään, tuleehan alueelle uusi kaupungin syväsatama. Erikoisen käänteen ympäristökamppailu sai kuitenkin, kun hiilivoimalaa varten varatulle alueelle Mussalossa kaavailtiin metallijätettä käsittelevää Kuusakoski Oy:tä. Nimiä adresseihin oli kerätty yli 10 000 ja erilaisia tempauksia ja mielenosoituksia suunniteltiin, kun toukokuussa kävi ilmi, että lähes koko kaupunginvaltuusto oli taipunut kansanliikkeen vaatimuksiin. Raimo Oksala 7. "Lisäksi laitosten kuormitus on suurin heinä-elokuussa, jolloin vesistön perustuotantokin on vilkkainta. Siellä on jatkolaajennusluvat hylätty ja myös nykyistä toimintaa pitäisi säännösten nojalla rajoittaa. Fosforikuormitus on tosin hiljalleen noussut, mutta vasta kahden uuden kalankasvatuslaitoksen lupahakemukset saivat alueen kunnat ja luonnonsuojeluväen varpailleen: sietääkö joki enää lisäkuormitusta. Lähellä maanpintaa olevia puiden hienojuuria katkovia ja kasvua hidastavia ajourapainumia on liian paljon. Sitä paitsi rehvöitynyt Kemijoki rehevöittää myös Perämerta" Ollila huomauttaa. "Laitos käsittelee Yhdysvalloista tuotuja japanilaisia henkilöautoja. Uudelleen käytettävä metalli viedään näihin maihin takaisin, mutta jätteet jäävät meille. Tehdyistä selvityksistä paljastuu osin jopa hälyttäviä tuloksia. Kalankasvatus on Keminjoella lisääntynyt kuin vaivihkaa. Tuntuvia kasvutappioita merkitsevät myös tiheässä olevat leveät ajourat. Ollilan mukaan Kemijoessa on jo selviä merkkejä rehevöitymisestä. Lapin vesija ympäristöpiiri onkin aloittanut uudenlaiseen fosforin sietokykymalliin perustuvan tutkimuksen, jolla etsitään mm. Jokisuun kunnissa ihmetellään, miten uusilla kalalaitoksilla uhataan tehdä tyhjäksi vuosien vesiensuojelutyö ja kalliit investoinnit puhdistamoihin. Kuitenkaan maalaiskunta ei SUOMEN LUONTO 5/ 90 49. Lappilainen luonnonsuojeluväki on vähintään yhtä hämmästynyt. Vielä viisi vuotta sitten vesistöalueella toimi 33 laitosta, nyt niitä on 55 ja tuotanto on lähes kolminkertaistunut runsaaseen 1700 kalatonniin. Kansanliike ehti toimia noin vuoden, ja siitä oli tulossa alueen kaikkien aikojen suurin, olihan pelkästään sen perustavassa kokouksessa paikalla 120 henkeä. Joidenkin työpaikkojen tulon takia ollaan valmiita vaikka mihin. Kuntien ympäristönsuojelulautakunnat ovat torjuneet uudet kalankasvatusluvat. "Olisi odotettava vesija ympäristöpiirin tutkimustuloksia. Sataman viereen kaavailtiin pitkään uutta l 000 megawatin hiilivoimalaa. Ilman sopimusta näet menetykset joutuisi kärsimaan käytännössä usein vain metsänomistaja. Runkoja tyvivaurioita on ollut keskimäärin vähän, mutta muutamissa leimikoissa niitäkin on niin runsaasti, että ne koitunevat puiden turmioksi lahottajasienten vuoksi. Kemi, Keminmaa sekä paikalliset jakoja kalastuskunnat vastustavat yksiselitteisesti hankkeita. Sen raken· tamista vastustava kansalaisliikehdintä tuotti lähes 25 000 nimeä vetoomukseen ja hanke jäähdytettiin ainakin toistaiseksi. Samalla tulisi hämmentää muitakin kuormittajia, myös mahdollisia. "Uudet laitokset olisivat verkkokassilaitoksia, joiden jätehuoltoa ei voida käytännössä hoitaa, vaan ulosteet ja yli jäävät ravinteet huilaavat suoraan vesistöön", selostaa puheenjohtaja Tuomo Ollila Lapin luonnonsuojelupiiristä. Mikäli Kemijoen sietorajoja kolkutellaan jo nykyisillä kuormituksilla, joutuu esimerkiksi Vuotoksen tekoallashanke entistä kummallisempaan valoon varsinkin kun sen vesistövaikutuksia ei ole kunnolla tutkittu. Nykyisten laitosten luvat päättyvät viimeistään vuoden 1991 lopulla, minkä jälkeen Kemijoen kalankasvatuslaitosten lupaasiat pitäisi käsitellä yhtenä kokonaisuutena", kertoo Rovaniemen maalaiskunnan ympäristönsuojelusihteeri Erkki Lehtoniemi. Jos kyseessä olisi edes kotimaisen jätteen uudelleenkäsittely, niin voisin asiaa harkita, mutta USA:laisten romujen takia en vaaranna perheeni tulevaisuutta" totesi kotkalainen Jarmo Tuominiemi yksi jätteenkäsittelylaitosta vastustavan kansanliikkeen vetäjistä. KOTIMAASTA ole halunnut sanoa lopullisesti ei uusille laitoshankkeille. Kalankasvatushankkeet kuohuttavat Kemijoella Kemijoen laatu on näihin asti pysynyt vähintään tyydyttävänä. Kimmo Kaakinen Koneellisella korjuul/a niitetään sellaistakin satoa, jota ei kukaan toivoisi: kasvavien puiden juuret katkeilevat ja vaurioituvat. Tapio vierittää vastuun puunkorjuun jäljistä metsäteollisuudelle, joka toteuttaa hakkuista valtaosan, ja edellyttää puukauppasopimuksiin selkeät korjuun laatutasoa koskevat periaatteet. " On outoa, että yli 200 talouden liittyessä jätevesiverkkoon vaaditaan 01t1s jätenvedenpuhdistamo, mutta suuret ja monin verroin enemmän fosforia ja typpeä päästävät kalanviljelylaitokset selviävät puhdistamotta.'' Kemijoen "kalasoppa" alkaa lämmetä
Kalastajat jakavat mädin ja simpukoiden kohtalon: Kaksikymmentä vuotta sitten ammattikalastajia oli Porin merialueella yli Titaanidioksidilla kirkastettua kauneutta. Vaikea kysymys, sillä mikä on tarpeetonta toiselle voi olla tuiki tarpeellista jollekin muulle. KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN V ALINNA. Ensimmäisenä toimintavuotena Vuorikemian tuotanto oli 5600 tonnia titaanidioksidia vuodessa, nyt se on jo viisitoista kertaa enemmän. Tehdas on riippuvainen useasta kymmenestä kemikaalista sekä valtavasta määrästä raaka-ainetta, öljyä ja sähköä. Vuorikemia myy myös Flonac-helmiäispigmenttejä, Kemira Mica-kiilletuotteita ja veden puhdistuksessa käytettävää ferrosulfaattia. Vuorikemia aloitti toimintansa 1961, josta lähtien yhtiö on käyttänyt kaikkiaan runsaat neljäsataa miljoonaa markkaa ympäristönsuojeluun. Kosmetiikkakin on mukana Pohjanlahden alennustilassa. Viime vuonna yhtiön liikevaihto oli 898 miljoonaa markkaa. jätevedet päätettiin johtaa kaltevalle meren pohjalle 4,3 kilometrin etäisyydelle rannasta. Prosessin tuloksena on valkoinen hienojakoinen ja myrkytön jauhe, titaanidioksidipigmentti, jonka kauppanimi on Finntitan. Jätevedet Pohjanlahteen Rakas Itämeremme, maailmankuulu murtovesi, on ollut Vuorikemian jätevesialtaana koko tehtaan olemassaolon ajan, kolmekymmentä vuotta. Titaanidioksidin raaka-aineet ovat rautaa ja titaania sisältävä ilmeniittimalmi ja rikkihappo. Tuotannon kasvu on osittain kumo·nnut ympäristönsuojeluinvestointien vaikutuksen. Kauneuden tähden. Näin on, mutta kuka tarvitsee esimerkiksi rikkaimuria, kynsilakan kuivauslaitetta, sähköhammasharjaa, kertakäyttökameraa, vesisänkyä, solariumia, sähkökäyttöistä kynnysmattoa, muskelivenettä tai sähköveistä. Tehdas itse vakuuttaa olleensa ympäristötietoinen jo heti alussa ja todistaa sen näin: " ... Alice Karlsson on turha tuote. Simpukat, kilkit ja kalojen mäti eivät pärjää Vuorikemialle. Olisiko titaanidioksidi turha tuote. vsk.. Sen ylittävät vain kaksi muuta valtionyhtiötä, Naantalin Neste ja Harjavallan Outokumpu. Tehtaan jätevesien mukana mereen kulkeutuu runsaat 6000 tonnia rikkihappoa ja noin 4000 tonnia ferroeli rauta(II)sulfaattia kuukaudessa. Titaanioksidia on myös vaatteissa ja muissa tekstiileissä, sisustusmateriaaleissa, taloustavaroissa, betonissa, kenkien kiillotusaineissa ja hammastahnoissa. Kemiran entinen nimi on Rikkihappo Oy ja rikkihappo on Vuorikemian suurin ympäristöongelma. Vähitellen merialueen kalastajien saaliit vähenivät ja 1970-luvulla verkoista päästeltiin mm. Tällöin jätevedet laimentuisivat tehokkaasti tuulien, aallokon ja meriveden ansiosta." Jätevesiputkella ei ollut toivottua vaikutusta. Jos kysytään Kemiran johtajilta tai Vuorikemian työntekijöiltä, niin vastaus on varmasti ei . Yhtä tärkeä ominaisuus on sen peittämiskyky, joka on laajentanut pigmentin markkinoita räjähdyksenomaisesti. SUOMEN LUONTO 5/ 90 49. Tuotanto on moninkertaistunut Titaanidioksidi on tärkeä vientituote; Vuorikemian kauppakumppanit löytyvät kotimaan lisäksi 60:sta eri maasta. Kuollutta merenpohjaa on Porin edustalla arvioiden mukaan jopa 20 neliökilometriä eli Hangon, Haminan tai Porvoon kokoisten kaupunkien pintaalan verran. Ilmakehän rikkisaastuttajana Vuorikemia on Turun ja Porin läänissä kolmanneksi suurin. Rikkihapon ja ferrosulfaatin lisäksi jätevedet sisältävät myös lukuisia raskasmetalleja, kuten kromia, mangaania ja kadmiumia. maaleissa, "ilman titaanidioksidipigmenttiä maalien värivalikoima olisi tavattoman paljon köyhempi" (lainaukset tehtaan esitteistä), paperiteollisuudessa "antaa paperille valkoisuutta, mikä parantaa sen ulkonäköä", painoväriteollisuudessa "esimerkiksi pakkaustarviketeollisuus, painovärien suurkuluttaja, haluaa tarjota asiakkaittensa tuotteille mahdollisimman houkuttelevan kääreen", muoviteollisuudessa "voidaksemme paremmin miellyttää kuluttajia myös muovituotteet tarvitsevat titaanidioksidipigmenttiä". Tuhatkunta työntekijää on puolestaan riippuvainen Vuorikemiasta. Titaanidioksidia käytetään mm. Titaanidioksidia valmistetaan Porin Vuorikemialla, joka kuuluu Kemiraan. Kauppaja teollisuusministeriön energiaosastolta havainnollistettiin aihetta huonelämpötilalla; terve pärjää viileässä, mutta sairas tarvitsee lämmintä. silmättömiä silakoita. Titaanidioksidipigmenttiä "maailman tärkeintä valkoista pigmenttiä" ei käytetä vain valkoisen värin ta8 kia. Aikuiset kalat sen sijaan pystyvät pakenemaan pahinta happohyökkäystä ja tutkimusten mukaan välttävät jätevettä vielä l: 100 000 laimennoksena. Vuorikemian jätevesien vaikutusalue ulottuu paljon kauemmaksi; jopa Suomen aluevesien taakse. Eikä se ollut turha tuote englantilaiselle minerologiaa harrastavalle pastorillekaan, joka löysi titaania sisältävän ilmeniitin 1700-luvun lopussa
Akavalaisetkin saivat ällistyksekseen tämän vuoden ensimmäisen jäsenlehtensä kauniisti lakattuna. KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALINNAT 200. Ensin tehtiin tuote, valkoinen pigmentti, sitten se markkinoitiin ja siitä tehtiin monelle tarpeellinen. Luonnon t01m1tukseen tuli esite englantilaisen Wiggins Teapen painomateriaalista, joka ei olepaperia eikä muovia vaan Synteapea. "Testaa tämän kortin kestävyys", kehottaa mainos. Äskettäin löydettiin Virtasalmelta lähes 20 miljoonan tonnin kaoliiniesiintymä. Yhä useampien aikakauslehtien, kuten Muoti ja Kauneus, Sportti, Vene jne., kannet on tehty näyttäviksi !akalla, joka ei sovellu uusiomassaan. myös Suomessa. Isku vaihtoi haitallisen kaasun veteen. vsk. Punamullassa, tervassa ja luontaisissa maaleissa, kuten Helsingin Ruohonjuuren välittämissä Livoksen ja kauvatsalaisen Uulatuotteen maaleissa ei ole titaanidioksidia. Joissakin , kohteissa, kuten paperiteollisuudessa, titaanidioksidi voidaan korvata kaoliinilla. Paperinkeräykseen Synteape ei sovi ja kaatopaikalla se säilyy seuraavat tuhat vuotta. miten tällainen tuote yleensä hävitetään, joskushan se muuttuu jätteeksi. Sen sijaan Synteapen poltettavuudesta on vaikea sanoa mitään, koska materiaalin koostumuksesta ei liikesalaisuuteen vedoten kerrota kaikkea. Tiputa rasvaa sen päälle. Pigmentille merkintä ja vaihtoehtoja Titaanidioksidia on lähes mahdotonta välttää. Isku on käyttänyt vuosittain CFC-11 -yhdistettä noin 20 tonnia, joka on noin prosentti Suomessa viime vuonna käytetyistä freoneista. Esimerkiksi hyvä~Lä yrityksestä sopinee lahtelainen huonekaluyritys Isku, joka luopui otsonikerrosta vaurioittavista kloorifluorihiilivedyistä eli freoneista tämän vuoden alussa, peräti kolme vuotta aikaisemmin kuin ympäristöministeriön ja Suomen Muoviteollisuusliiton sopimus edellyttää. 9. karamellija perunalastupussit sekä tupakkaja pastillirasioiden päällykset. Kun maapallon titaanidioksidituotanto on jo 2 500 000 tonnia vuodessa, syntyy siitä käsittämätön jätevuori. "Maailmamme olisi paljon harmaampi ilman titaanidioksidia", viestittää Vuorikemia. Synteapen pääraaka-aine on polypropyleeni-muovi, jota ovat mm. Titaanidioksiditeollisuutta on viime vuosina arvosteltu kaikkialla maapallolla. Tuliko markkinoinnissa virhe, kun postituslistalla on . Lehti on nyt luopunut turhasta koreudestaan ja panostanut sisällössäänkin kiitettävästi ympäristönsuojeluun. Olisiko se puhtaampikin. Ihmettelimme, Pitääkö painotuotteen kestää tuhat vuotta ja painijan otteet. myös Suomen Luonto, painotuote, joka pyrkii kestävään kehitykseen muun muassa kierrätystaloutta edistämällä. Kustannukset nousivat, mutta niin nousi myös ympäristöä säästävä image. Vuorikemian tavoitteena on, että kuuden vuoden kuluttua, 35 vuotta tehtaan perustamisesta, prosesseista ei kulkeudu jätteitä ympäristöön enää lainkaan! Titaanidioksidi on teollisuustuote, jonka käyttökohteet on luotu kokeilemalla. Nesteen mukaan puhdas polypropyleeni voidaan polttaa kuumalla liekillä, jolloin sen hiilivetyrakenne hajoaa hiilidioksidiksi ja vedeksi. Kuluttajia pitäisikin informoida tuotteiden sisällöstä nykyistä paremmin. Kaiken kukkuraksi Isku' maalaa ilman liuottimia ja käyttää maakaasua voimanlähteenään! "Puu on Iskulle tärkeä materiaali ja osaamisemme istuu siinä. Synteapen kaltaisten materiaalien ohella paperinkeräys painiskelee muidenkin muovitettujen sekä lakattujen materiaalien kanssa. Iskettävän rohkaisevaa. Vakuudeksi lahjoitetaan tavaraa tai rahaa sinne tänne, sponsoroidaan. Nykyisin kalasta lähtee leipä noin ·kymmenelle. Raha ei ole luonnon puolesta kamppaileviile järjestöille pahasta, mutta todellinen muutos syntyy vasta silloin, kun tuotantotapoja muutetaan luontoon sopiviksi. Pystytkö tärvelemään tämän kortin?" Emme pysyneet tärvelemään sitä, vaikka yritimme hampaat irvessä kukin vuorollamme. Onhan se yksi saastuttavimmista teollisuudenaloista yhtä tuotetonnia kohti syntyy seitsenkertainen määrä jätteitä. Synteapea Suomessa markkinoiva Aarne Laaksonen Oy väittää esitteessään, että materiaali on vastaus asiakkaiden yhä kasvaviin vaatimuksiin ja että painotuotteiden on oltava ensiluokkaisia, kestettävä kosteutta, taittamista, likaantumista ja kemikaaleja. Kaoliinipaperi, jota Suomen Luontokin käyttää, ei tosin ole yhtä hienoa kuin titaanidioksidipaperi halvempaa kylläkin. · vaahdottaa vedellä 1: • -:':,•·· yritykset mainostavat itseään ympäristöystävällisenä ja vihreänä. Isku · .. Jokapäiväisen turhan titaanidioksidiostoksen, muovikassin, päihittää kunnon kauppakassilla ja Body Shopista löytää huulipunia, kynsilakkoja ja muuta kosmetiikkaa, jossa ei ole Vuorikemian helmiäispigmenttejä. Synteapea suositellaan karttoihin, kasseihin, ruokalistoihin, kirjojen kansiin, oppaisiin, postituskuoriin, tarroihin, kalentereihin ja jopa mainoslehtisiin kaikkiin mahdollisiin paikkoihin, joissa "painojäljeltä edellytetään laadukkuutta" . Lisäksi niiden on oltava puhtaan valkoisia ja pysyttävä valkoisina! Ketkä asiakkaat. Vuorikemia puhdistuu. Miksi me siis tärvelisimme luöntoa, josta saamme raaka-aineemme", sanoo muoviosaston käyttöinsinööri Juhani Salmi. Jos me emme haluaisi kantaa kotiimme hippustakaan Vuorikemian tuotteita, olisimme huippuetsiviä niin moneen paikkaan niitä on piilotettu. " Yritä repiä se, taittele sitä, upota se veteen. Kritiikki on johtanut jätevesimäärien ja ilmapäästöjen pienenemiseen sekä valvonnan tiukkenemiseen SUOMEN LUONTO 5/ 90 49. Vaihtoehtoisia hammastahnoja, Weledaa ja Urtekramia voi kysellä kehitysmaaja luontaistuotekaupoista
Virkamiehet ja eduskunnan valiokunnat ovat koonneet pitkiä luetteloita integraation uhkaamista meille tärkeistä asioista. Siirtymäajalla ei ole ympäristökysymyksissä käytännön merkitystä ja ympäristödirektiivit ovat yleensä niin tuoreita (monet vasta valmisteltavina), ettei tätä perustetta voitane käyttää. Hallituksen selonteon toteamus, että ETA-neuvotteluissa tulee taata oikeus säilyttää EY-normeja tiukempi vaatimustaso, on perusteltu mutta epäresilistinen. EY:n selvitysten mukaan yhdentymiskehitys lisää ympäristökuormitusta, koska taloudellinen toiminta, liikenne ja kulutus kasvavat. EESneuvotteluissa tavarakauppaa koskeviin säädöksiin voidaan suhtautua kolmella tavalla: · 1) voidaan hakea pysyvää poikkeusta, 2) voidaan ehdottaa siirtymäaikaa kansallisen säädöksen harmonisoimiseksi tai 3) voidaan ehdottaa vanhentuneen EYsäädöksen uusimista. Toisaalta talouden kasvu mahdollistaa sijoitukset ympäristönsuojeluun . Kuitenkin kemikaalivalvonnan ja torjunta-aineidenkin osalta on olennaista, että EY:n direktiivit asettavat rajan, jota tiukempia ympäristönormeja on vaikea kansallisesti säätää. EY:n selvityksessä on lueteltu yleisiä keinoja haittojen vähentämiseksi, mutta päätöksiä ei ole tehty. Myös torjunta-aineiden sallitut enimmäispitoisuudet elintarvikkeissa ovat EY:ssä pääsääntöisesti tiukemmat kuin meillä. Nyt on käynyt selväksi, että EY suhtautuu kansallisiin poikkeuksiin erittäin torjuvasti. vsk .. Tämä on Eftan ehdotus, jota EY todennäköisesti ei hyväksy kun kyse on normeista, jotka voivat muodostua kaupan esteiksi. Jos EY-direktiivi on annettu työsuojelua (artikla 118a) tai ympäristönsuojelua koskevan artiklan 130r-t nojalla, kansalliset poikkeamat ovat mahdollisia. Realistinen arvio olisi luultavasti ollut, että niitä joudutaan heikentämään eikä hallitus halunnut yleisessä integraatiomyönteisyydessään kiinnittää tähän huomiota. EY:n tavoitteiden ja harmonisointityön ydin on taata neljä perusvapautta: tavaran, työvoiman, pääoman ja palvelujen liikkuminen. Jos EY-parlamentti ja tärkeimpien jäsenmaiden hallitukset eivät aja voimakkaasti ympäristökysymysten ratkaisuja, saattaa käydä niin, että ympäristönsuojelu ajautuu EY-maissa ja Suomessakin vain korjailemaan kasvavan teollisuuden ja liikenteen aiheuttamia pahimpia vaurioita eikä kyetä luomaan sellaista taloudellista säätelyä, esimerkiksi ympäristöveroja, ja normistoa, joka estäisi ympäristöhaitat ennalta. Hallituksen selonteossa ei kuitenkaan arvioida lainkaan miten käy niille kansallisille säädöksillemme, jotka nyt ovat tiukempia kuin EY-normit. Hallituksen linja merkitsee, että käytännössä lähes koko EY:n ympäristönormisto saatetaan Suomessa voimaan vähitellen. Se edellyttää kuitenkin yksiselitteistä terveystai ympäristöhaitan osoittamista, mikä on usein erittäin vaikeaa. Esimerkkejä tarpeettoman löysistä direktiiveistä on jo olemassa: raskasmetalliparistojen merkintöjä koskeva direktiivi, joka ei velvoita keräilyn ja uudelleenkäytön organisointiin, ja pakokaasupäästöjä koskeva direktiivi. Nämä direktiivit asettavat minimivaatimuksia eivätkä tiukemmat kansalliset säädökset ole yhteisön kannalta ongelma. SUOMEN LUONTO 5/ 90 49. Integraation myönteiseksi seuraukseksi saattaa osoittautua myös se, että teollisuutemme hyväksyy tietyt ympäristönsuojelutoimet, koska ne ovat yhdentymisen edellytys ja koska ne saatetaan voimaan myös kilpailijamaissa. Valitettavasti siinä vaiheessa, kun haitta on täysin kiistatta osoitettavissa, ympäristösäädösten tärkein tavoite, ennaltaehkäisy, on epäonnistunut. Vaikka Suomessa arvostettaisiin hyvin korkealle tietty tavarakauppaan liittyvä ympäristönsuojeluintressi esimerkiksi jonkun kemikaalin rajoittaminen tai paristojen kierrätys ETA-sopimuksen aikana sitä on hyvin vaikea toteuttaa EY-direktiivin säädöksiä pitemmälle. tyissä as101ssa. Esitys on periaatteessakin ontuva: miksi EY antaisi Efta-maille sellaisia oikeuksia, mitä jäsenmaille ei ole annettu. Vaikeista asioista vaikenemista on sekin, että todetaan Pohjoismaiden tehneen yhteisiä ehdotuksia, joilla 011 pyritty vaikuttamaan direktiivien valmisteluun, mutta ei kerrota, oliko ehdotuksilla vaikutusta. EY Jnäärää katon kemikaalinormeille Hallitus pitää yhdentymiskehitystä kemikaalien osalta myönteisenä, koska turvallisuusvaatimukset tiukentuvat. reuna-alueisiin. Hallitus esittää harvoja poikkeamia Hallituksen linja on, että pysyviä poikkeuksia esitetään harvoja ja vain kansallisesti hyvin tärkeinä pide10 Yhdentyvään yn Efta-maissa on arveltu, että Euroopan talousalueen (ETA) muodostuessa Euroopan yhteisö hyväksyisi kansallisia poikkeamia säädöksiinsä. Esimerkkejä tiukemmista kansallisista säädöksistä on: Saksan liittotasavalta ja Hollanti ovat säätäneet muuta yhteisöä tiukemmat ilmansuojelunormit. Kimmo Louekari PUHEENVUORO Hallituksen selonteko eduskunnalle Länsi-Euroopan taloudellisesta yhdentymisestä välittää epärealistisen kuvan Suomen mahdollisuuksista ylläpitää tai luoda EY-säädöksistä poikkeavaa, tiukempaa ympäristönsuojelunormistoa. Ympäristönsuojelu jää kaupan varjoon On muistettava, että ympäristönsuojelu kuuluu EY:n ns. Tällaisia ovat esimerkiksi maanomistusja työvoimasäädökset, mutta näidenkin poikkeusten läpimeno on nykyisten käsitysten perusteella epätodennäköistä. Näiden direktiivien säätelemällä alueella kansallinen lainsäädäntövalta käytännössä häviää. Vaikeuksista vaietaan Tällä hetkellä Euroopan yhdentymiseen näyttää liittyvän ympäristönsuojelun kannalta myönteisiäkin puolia. Kemikaalilakia säädettäessä on otettu huomioon EY:n säädösten mukaiset menettelytavat, kuten kemikaalien ennakkoilmoitusmenettely ja kiellettyjen kemikaalien vienti-ilmoitusmenettely. Löyhempiä kansallisia säädöksiä ei näissä asioissa hyväksytä, jottei mikään jäsenmaa voisi saada kilpailuetua säästämällä ympäristönsuojelussa. On aihetta keskustella perusteellisesti, miten tämä vaikuttaa Suomen ympäristösäädöksiin. Tavarakauppa on tarkoin säädeltyä Jos EY:n direktiivi on annettu peruskirjan tavarakauppaa koskevan artiklan 100a nojalla, on jäsenmailla periaatteessa mahdollisuus poiketa siitä ympäristöja terveysperusteilla
täristönsuojeluun. Olisi avoimempaa politiikkaa todeta tähän liittyvät ongelmat kansallisten ympäristösäädöstemme suhteen kuin luoda osin katteetonta opt1m1smia EY:n ympäristönsuojelun tasosta ja Suomen vaikutusmahdollisuuksista. Vakavampaa kuitenkin on, ettei hallituksella tunnu olevan näkemystä siitä, mitä Suomen ympäristön ja luonnonvarojen tilalle pitemmän päälle merkitsee sitoutuminen EY-direktiivien määrittelemään ympäristönsuojelun tasoon. Kansallinen päätösvalta vaarassa SUOMEN LUONTO 5/ 90 49. kadmiumia koskeviin EY-direktiiveihin. Yhdentymishuuma olisi siedettävämpää, jos pohjoismaisella ja Eftan tasolla tehtäisiin kaikki mahdollinen kansallisen päätäntävallan lisäämiseksi ympäristökysymyksissä ja toisaalta Efta-EEC -neuvotteluissa pyrittäisiin vaikuttamaan sellaisten direktiivien säätämiseen, jotka ovat sopusoinnussa ekologisesti kestävän talouden k~nssa. D FK Kimmo Louekari työskentelee vesija ympäristöhallituksessa vanhempana suunnittelijana. Suomi liittyy mitä todennäköisimmin ETA-sopimukseen. Hän on työssään perehtynyt mm. vsk. 11
Vahtera on käsite Suomen ympäristönsuojelun julkisuudessa. Myönnettiinhän julkisesti YK:n arvovallalla, että maailma on hätätilassa: teollisuusmaat saastuvat ja kehitysmaat kurjistuvat. Vaikka hänen aiheensa olisi Suomesta, hän valottaa yleensä kansainvälisiä taustoja. '' Luonnontieteellistä koulutusta minulla ei ole. Virallisesti hän ei ole ympäristötoimittaja ollenkaan. Minua kammottaa kansainvälistyminen, joka perustuu jatkuvasti kasvavalle liikkuvuudelle sekä vallankeskitykselle suurteollisuuden ja suurbisneksen hyväksi." Yksioikoista yhdentymistä vastaan "Tässä mielettömässä eurointoilussa kieltäydytään analysoimasta kriittisesti yhdentyvää Eurooppaa. Saaristo on erittäin kaunis, vaikka rikkihappotehdas sen keskellä on sitä pilannut. Ehkä minua auttaa loogisessa ajattelussa oma rakas harrastukseni shakkipeli. Asian kansainväliset ulottuvuudet olisivat tykkänään unohtuneet. Harry Commonerin Ympyrä sulkeutuu oli tärkeä ja tietenkin Rachel Carsonin Äänetön kevät. Suomalaisista N alle Valtiala oli ensimmäisiä. '' "Puhalsi jääkylmiä tuulia" "Meillä käytiin debattia luonnonsuojelusta jo 1960luvulla, mm. Tulin Helsingin Sanomiin opiskeluajan puolivälistä 1956, oikeastaan sattumoisin. Lisäksi työ ja matkat ovat antaneet valtavasti kokemusta." "Painopiste minulla on aina yhteiskunnallisissa kysymyksissä, mutta ei luonnontieteen ilmiöistä lukeminen ole vaikeata kunhan py12 sytään yleisellä tasolla. Suhde läntiseen markkinatalouteen ja yhdentymiseen on nyt yhtä yksioikoisen dogmaattista kuin oli aikoinaan taistolaisten suhtautuminen itäiseen naapuriin ja sosialismiin. Kun huomasin ympäristönsuojelun tärkeyden, rupesin lukemaan populaaritieteellistä kirjallisuutta. On helppo kuvitella, että moni ympäristötieto on näin mennyt perille pehmeämmin. Minulle suomalaisuus on juuri luonnonläheisyyttä, en käsitä kollegaani, joka haluaa lomallaan Pariisiin, sinne autosaasteiden keskelle ... '' Ulkomaantoimittaj ana voin valita tietolähteet ulkomailta ja käyttää vain niitä kotimaan asiantuntijoita, joihin olen oppinut luottamaan. Olen histfiilari, siis yliopiston historiallis-kielitieteellisen osaston kasvatti. Päinvastoin, minua kai pidetään jopa eräänlaisena valttikorttina, Helsingin Sanomien perinteisen liberalismin ilmentäjänä." Antti Vahtera on kiistatta Suomen tunnetuin ympäristötoimittaja. Se tilanne, joka nyt vallitsee Pariisissa, Lontoossa, Madridissa ja Roomassa, sehän tulee aivan yleiseksi, totaaliseksi ruuhsuoMEN LUONTO 5/ 90 49. Siitä lähtien ympäristöaiheet alkoivat vähitellen saada lehdessä sijaa. Euroopassahan on maita, joissa ei kovin paljon välitetä koko asiasta. Suomen hallitus haluaa sulkea silmänsä kaikelta kritiikiltä." "Rajojen avaaminen liikenteelle johtaa umpikujaan. Niillä on kaksi tunnusmerkkiä: aiheena on tärkeä ympäristökysymys ja vaikeatkin asiat ovat niissä kohdallaan. Hän on ulkomaantoimittaja, joka on johdonmukaisuudellaan ja pätevyydellään ansainnut oikeuden valita aiheet. Ruotsissa on enemmän yhteiskuntakritiikkiä kuin meillä. "Jääkylmiä tuulia puhalsi ylhäältä kolmen vuoden ajan." "Alkuvaiheessa minua pidetiin kummajaisena, jotkut leimasivat äärivasemmistolaiseksi. Itä-Eurooppakin on vasta nyt herännyt." Kansojen yhteistyöhön luottava ulkomaantoimittaja ilmoittautuu Euroopan yhdentymisen arvostelijaksi: "Olen aika lailla kansallismielinen. Kun tutkijat, suojelijat ja poliitikot kokoontuvat jonnekin viimeksi Bergeniin pohtimaan ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä, Helsingin Sanomien lukija tietää jo ennalta pääsevänsä aitiopaikalle, usein juuri Antti Vahteran mukana. '' "Minulle kansallisuushenki on nimenomaan rakkautta tähän suurenmoisen kauniiseen luontoon. Parhaimmillaanhan pehmeä teknologia yhdistää parhaat puolet uudesta ja vanhasta", sanoo Antti Vahtera, Helsingin Sanomien ympäristöasioihin erikoistunut toimittaja. Säännöllisin välein Hesari tarjoaa Vahteran tuottamia katsauksia ja kolumneja, aika ajoin yliöitäkin. Suuren yleisön ympäristötietoisuuskin on meillä kohtuullista keskitasoa. En silti pidä Suomea kovin salailevana yhteiskuntana. Toivon että se olisi pehmeän teknologian Suomi, ympäristöystävällinen maa, joka ei suinkaan torjuisi tiedettä. Suomihan on selviytynyt hyvin! Vaikeina aikoina meillä oli erittäin taitavat ja kylmäveriset johtajat ja pirun sisukas kansa." "Olen kotoisin pikkukaupungista, Uudestakaupungista, ja siellä vietän edelleen kesäni. Jos uusi asia olisi ensi kerran esitelty sohaisemalla suomalaista saastuttajaa, jutun tekijä olisi voinut juuttua hedelmättömään väittelyyn ja itse asiakin jäädä kinastelun varjoon. Nyt johdon kanssa ei ole ongelmia. vsk .. Suomalaisten tiedemiesten varovaisuus on ongelma, useimmista on kovin vaikea saada mitään irti." Suomi on ''kohtuullista keskitasoa" f\'1uita maita paljon nähneellä toimittajalla on edellytyksiä arvioida Suomen asemaa: "Muuallakin pääsy tiedonlähteille on nihkeätä. Yhdentyminen kiihdyttää kasvua ja kilpailua pelkästään tämän takia ajatus olisi pitänyt hylätä jo kättelyssä. Englantia pidetään demokratian mallimaana, mutta katin kontit, siellä on laki julkisista salaisuuksista, niin että valtion asiat ovat salattuja. "Minut lähetettiin Tukholmaan Helsingin Sanomien reportterina. En kuulu niihin lehtimiehiin, jotka kansallista itsesääliä tuntien pitävät kansainvälisyyttä helvetin hienona. Päätöstentekijöiden pitäisi nyt panna jäitä hattuun ja harkita, minkälaiseen Eurooppaan tässä mennaan. Elävä maaseutu on tärkeä, mutta miten kauan sille on edellytyksiä. Kirjoitin 1968 artikkelin Elintasokilpailu vai elämän säilyminen se oli täyslaidallinen kasvupolitiikkaa ja tuotantoideologiaa vastaan, ja 1969 kirjoitin satiirin hyvinvoinnin harhakuvasta ja kasvupolitiikan mielettömyydestä.'' Vahteran jutut julkaistiin, mutta ... Ii~:nen Valtalehden Vahtera ''Tulevaisuuden Suomi. professori Kullervo Kuusela hyökkäsi luonnonsuojeluliittoa vastaan ja liitto vastasi siihen. Jälkimmäistä on syytä korostaa, sillä hyväkin yleistoimittaja sekoaa helposti ympäristöasioissa. Minäkin tempauduin mukaan. ' ' Tukholman jälkeen kaikki oli toisin Osallistuminen Tukholman ympäristökonferenssiin 1972 oli käännekohta Vahteran uralla ja yleisemminkin suomalaisessa ympäristöajattelussa. Itse olin irtautunut uutistyöstä jo 60-luvun puolivälissä, ja 1970-luvun lopulla saatoin keskittyä melkein kokonaan ympäristökysymyksiin
Kesälläkin voimme kerran viikossa syödä kunnon grilliaterian punaviinillä tai oluella ryyditettynä. Ongelma on siinä, että meille on rakennettu liian iso ja raskasliikkeinen koneisto. Idealistalla on Juutinrauman siltaa, energiansäästöä, Suomen ekologista kehitystä, ydinjätteen sijoitusta, Chipko-liikettä, Japanin kaksijakoista ympäristöpolitiikkaa, Tshernobyliä tänään, jätevieritiä Tyynenmeren saarille, satamien ympäristöongelmia, kansalaistoiminnan ja kurinalaisuuden suhdetta, väestönkasvua, massaturismia, kehitysapua... Nuorekkuus ja terveet elämäntavat eivät säästäneet infarktilta pari vuotta sitten. "Tämä työhän on painajaismaista, masokistista. Toisaalta mikään ei ole helpompaa kuin rationalisoida auton omistamisen välttämättömyys." Aikaa itselle Antti Vahtera täytti 60 vuotta 3.4.1990, mutta sitä on harvinaisen vaikea us"Alalla on ilahduttavasti jälkikasvua", arvioi ympäristötoimittajana uraa uurtanut Antti Vahtera nykytilannetta. Varhaiset herättäjät ovat aina saasteongelmissa avainasemassa. Ymmärrän, että Suomi ei voi eristäytyä, mutta meidän täytyisi olla paljon kriittisempiä." Energia on ydinkysymys Viime aikoina Vahtera on toistuvasti kirjoittanut siitä vaarasta, jonka metsäteollisuuden laajeneminen ja energiankäytön alati nousevat kasvukäyrät aiheuttavat Suomen luonnolle. Olen hengessä mukana Kessissä ja Talaskankaalla, mutta en itse lähde sinne. Sama koskee koko saastumisongelmaa. 13. Infarktin jälkeenkin käyn kapakassa, mutta harjoitan myös paljon kuntoilua." "Kolme-neljä vuotta olen nyt ollut Saunaseuran jäsen, sauna rentouttaa. vsk. Koijärvi oli aloitteena tärkeä, on helvetin hyvä, että sellaisia syntyy. Hän ei ole ensi kertaa asialla. Fyysinen kuntoni ei ole koskaan ollut kovin vahva. koa. Käytän näitä (näyttää pahvista kahvimukia), mutta mieluummin monta kertaa. Jos muiden voimaloiden rikkipäästöihin olisi ajoissa puututtu, tilanne olisi nyt paljon helpompi. Sienestämme innokkaasti, saimme viime syksynä niin paljon että yhä riittää vaikka syömme niitä pari kertaa viikossa." "En halua olla tietoinen sienen cesiumista enkä kalan elohopeasta tai dioksiinista. Sen jälkeen on ollut pakko hiljentää tahtia. gian kannalla. Nautin suuresti siitä että pääsen Lauttasaareen viikonloppuisin, savusaunaan ja tavalliseen." "Työn jälkeen vien tavallisesti kotiin lehtiä ja teleksliuskoja ja käytän niihin muutaman tunnin. Mutta paikkansa on myös Greenpeacella ja WWF:llä, luonto tarvitsee suoraa toimintaa ja nopeasti liikuteltavaa epäbyrokraattista rahaa." "Juttuideat ovat viime aikoina lisääntyneet ihan tulvimalla", Antti Vahtera , kertoo. Ydinenergian uhkapeli (WSOY 1978 ja ajanmukaistettu uusintapainos 1986) oli keskeinen etappi suomalaisesa energiakeskustelussa monipuolinen, tiivis ja asiantunteva tietopaketti. Samalla kun Itävallan ja Sveitsin voimakkaat kansanliikkeet nyt vastustavat kauttakulkuliikennettä, ne arvostelevat Euroopan yhdentymistä. Tosin se on helppoa, onhan minulla Helsingissä seitsemän minuutin kävelymatka töihin. Nuorekasta olemusta korostavat ammattiin kuuluva valppaus, värikäs puhetapa ja melkoinen temperamentti. Siihen on kai vaikuttanut varhaislapsuuden vaikea sairaus jälkitauteineen. Näen tehtäviä kaikille ympäristöliikkeille ja -järjestöille. Juuri ydinvoima tekee sen erityisen raskaaksi, ja sitä on hirvittävän vaikea purkaa. Olen miettinyt, kuinka kauan sitä jaksan. Nykyisin happosateet saavat minut ajattelemaan, että on parempi säilyttää olemassaolevat ydinvoimalat, vaikka energiatulevaisuutta ei missään tapauksessa pidä rakentaa ydinvoiman varaan." Sienet, sauna ja mato-onki ''Kesälomalla vaimoni kanssa hankimme ruoan mato-ongella ja metsästä, elämme vahvasti luontaistaloudessa, kalaa on viisikuusi kertaa viikossa. Mutta muu aika on sitten omaa aikaa, en halua polttaa itseäni loppuun. En halua luoda painajaisia itselleni." "En muutenkaan ole tavoissani ehdoton. kaksi. Niin kauan kuin ruoka on jonkinmoisella todennäköisyydellä syötäväksi kelpaavia, minä myös syön. "Tuon kirjan tekeminen oli myös minulle uhkapeliä, enhän tiennyt paljon mitään ryhtyessäni työhön, hikoilin verta 13 kuukautta." "Tietenkin olen periaatteessa pienimuotoisen ja säästävän energiateknolosuoMEN LUONTO 5/ 90 49. Silti ymmärrän ihmisiä, joille auto on välttämätön. Autottomuudesta pidän kuitenkin tiukasti kiinni
Ruotsissa on ehdotus hiilidioksidiveroksi, josuoMEN LUONTO 5/ 90 49. Epäkunnossa olevat laitteet voivat hetkessä moninkertaistaa kustannukset." "Jos käytetään pelkästään hallinnollis-oikeudellisia keinoja, suositaan ja säälitään saastuttajia niiden kustannuksella jotka ovat satsanneet ympäristönsuojeluun", sanoo Rouhinen. Moottoribensiinin ja dieselöljyn veroa korotettiin ja muiden fossiilisten polttoaineiden hiilisisältö sai haittaveron tiettävästi ensimmäisenä koko maailmassa. Usein on vain tyydyttävä katsomaan vierestä kun tehtaat rynnivät markkinoille ja jättävät ympäristöömme reviirinmerkkinsä: lehdettömät puut ja vaarantuneet pohjavedet. Jos jokaisesta päästökilosta on maksettava, on järkevää vähentää päästöjä tai siirtyä haitattomaan tuotantoja kuljetustapaan. vsk .. "Saastutuksessa kohtuullisuuden määrittävät rahaja yritystalouden kriteerit, eikä suinkaan luonnon sietokyky." Yritykset voivat ylittää mm. Ensi vuonna verolainsäädäntöön on luvassa lisää ympäristönsuojelua edistäviä muutoksia. Ympäristöstä huolta kantavien ilo haittaveroista voi jäädä lyhyeksi, jos ei suuriin saastuttajiin päästä käsiksi. .,, 1 . ilmansuojelumääräyksiä jatkuvasti ja viranomaiset vain seisovat tumput suorina. Ympäristöministeriön suunnittelija Juha Koponen kertoo, että esimerkiksi viime talvena Helsingin energialaitoksen putsa14 Haittavero potki Haitat verolle, mutta missä järjestyksessä. Vuoden alusta Suomessa pantiin osa haitoista verolle. l ~ ~ ~ ~......._......._,'-,,.---...X,."'-;::~.: " ' '' . ~'s,r \1't6 \ ( tykset pyrkisivät mahdollisimman hyvään puhdistustasoon, Rouhisen mukaan virkamiehet eivät voi tietää kaikkia tekniikan mahdollisuuksia, "Todennäköisesti tekniikka edistyy sellaisin harppauksin, joita paraskaan viranomainen ei pysty ennakoimaan." "Jos päästöt ja laskeumat tehdään veroilla kalliimmiksi, markkinamekanismin pitäisi toimia niin, että tuottaja etsii joko vaihtoehtoisia tuotantotapoja tai -tuotteita", sanoo kansanedustaja Esko Seppänen, "Haittaverot pitääkin suunnitella siten, että ne tekevät ennen pitkää itsensä tarpeettomiksi eli veron pitää pienentyä tai poistua, silloin kun tuottaja tekee ympäristöä säästäviä ratkaisuja." Haittaverot hiilidioksidille ja fosforille Tämän vuoden alusta otettiin käyttöön joukko keinoja, joiden tavoitteena on pistää saastuttaja maksamaan. Sen sisään mahtuu sekä puhtaita yrityksia että vanhoja saastuttajia." Haittaveroilla tähdätäänkin siihen, että kaikki yri·,_ ·--'---( -.__ '-. .. Alice Karlsson Viranomaisten keinot valvoa ympäristön saastuttamista ovat heikot. "Päästöraja saadaan periaatteessa summaamalla tietyn alueen päästelijöiden synnit ja laskemalla siitä keskiarvo. /'/ Q ,,~ . Liikenteen ympäristöongelmien ja muun muassa maatalouden kuormituksen edessä viranomaiset ovat vielä voimattomampia. ,. Suomen hiilidioksidipäästöjen arvioidaan näin alenevan yhdellä ja typen oksidipäästöjen kahdella prosentilla. "Nykyiset keinot eivät riitä ympäristön suojelemiseen, sillä esimerkiksi teollisuus on oppinut käyttämään hyväkseen ohjausjärjestelmän heikkoja kohtia", väittää ympäristönsuojeluneuvoston pääsihteeri Sauli Rouhinen. "Päästömaksut pitäisivät firmat valppaina. \ / \ I rit olivat epäkunnossa, jolloin rikkiä syöksyi taivaalle täydellä vauhdilla kuukausikaupalla. Raha pistää ajattelemaan
Leppäsen työryhmä ehdottaa myös autoedun verotuksen muuttamista. ... ;,,·{ :' , ,, . ; 1//' ~,>....__, ' "--....,../C) <::;:::::,> katalysaattorimallien autoveroa alennettiin. Voiteluaineista kannettavaa öljyjätemaksua ja öljystä ja öljytuotteista perittävää maksua korotettiin ja SUOM EN LUONTO 5/ 90 49. Työsuhdeautolla ajaminen on oman ajakin käyttöä halvempaa joten sillä tulee ajelleeksi sellaisiakin matkoja, jotka taittuisivat vaivatta kävellen, pyörällä tai joukkoliikennevälineillä. Työryhmän mielestä autoetua ei pitäisi tukea verotuksella. ,. vsk. Kuluvan vuoden ympäristöverojen tuotoksi arvioidaan noin 850 miljoonaa markkaa, mutta niiden tuotto ja samalla ympäristövaikutus jäänevät kaavailtua pienemmäksi. Typen osuus vesistöjen rehevöitymisessä on merkittävä. . Vuoden alusta korotettiin lisäksi kertakäyttöpakkauksissa olevien virvoitusjuomien, vesien ja oluiden lisäveroa. Sen toivotaan edistävän niin vesiensuojelua kuin nostavan karjanlannan arvoa maanparannusaineena. Sen sijaan toinen varsinainenhaittavero, lannoitteiden fosforivero, onjo parempi; fosforilannoitustahan voidaan alentaa, sen verran "varmuuden vuoksi lannoittamista" meillä on. Maksuksi ehdotetaan 20 penniä typpikilolta. ) . . :_ .. Työryhmä teki kaksi hinnankorotusehdotusta: ankarammassa ehdotuksessa kuluttajahinnat nousisivat 15-19 prosenttia, varovaisemmassa alle 10 prosenttia. Jos eduskunta valitsee tiukemman vaihtoehdon, alenevat liikenteen aiheuttamat typen oksidien päästöt kymmenisen prosenttia tämän vuoden tilanteeseen verrattuna. · . Vanhoihin henkilöautoihin pitäisi asentaa katalysaattorit valtion kustannuksella. ia palkitsee • ,A< :,/. Näin voitaisiin vuoden 2000 liikenteen typenoksidipäästöjä vähentää kymmenellä prosentilla. ·. Liikennettä hillitään ensi vuonna Ympäristöministeriön työryhmä, joka kulkee myös puheenjohtajansa, Taloudellisen Suunnittelukeskuksen johtajan Seppo Leppäsen nimellä, on valmistellut ensi vuoden valtion budjettiin uusia ja entisiä täydentäviä ympäristöperusteisia Piirrokset: Seppo Leinonen veroja. \ / , ~ '· '. Näin kertovat tilastot: Tavallinen pulliainen ajelee autollaan noin 15 000 kilometriä vuodessa, mutta vapaan autoedun omistavien mittariin kertyy keskimäärin kaksinkertainen määrä kilometrejä. Koposen mukaan typpi on yhtä paha ravinne kuin fosfori ja koska maatalouden kuormitukseen on vaikea puuttua sen hajanaisuuden vuoksi, on puututtava panoksiin. Maatalous myös vastuuseen Leppäsen työryhmä haluaisi korvata lannoitteiden fosforiveron lannoiteverolla, jolloin myös typpi pantaisiin lujille. Rouhisen mukaan "MTK voi vedota vielä muutaman vuoden melko vakuuttavasti siihen, että tietoisuus maatalouden osuudesta happamoittaviin tai rehevöittäviin typpipäästöihin on epätäydellinen." Seppäsen mielestä typpivero on 15. Löysemmässä vaihtoehdossa vähenemä jää alle viiden prosentin. Liikennepolttoaineiden korotuksen toivotaan myös kasvattavan rautateiden ja vesikuljetusten suosiota. Työryhmän mielestä liikennepolttoaineiden kuluttajahintoja on nostettava yleistä hintatasoa korkeammiksi, muuten ei kulutusta pystytä hillitsemään. /J ,....-----f --ka on Suomen veroa 25 kertaa suurempi. Liikenteen ympäristöhaittoja ehdotetaan vähennettäväksi lisäksi rikesakkomaksujen ja pysäköintivirhemaksujen korotuksella ja katalysaattorituella. Maatalouden edustajat eivät hyväksy typpiveroa. Meillä hiilidioksidikilo maksaa tällä hetkellä alle pennin! Seppäsen mielestä hiilidioksidivero ei ole ollut hyvä haittavero, koska sitä ei ole pystytty porrastamaan, eikä sitä ole mahdollista välttää. "-.
Tällä hetkellä sähkö on Suomessa halpaa. Jo vuonna 1972 havaittiin havupuiden vaurioituneen tehtaan ympäristössä. Kunnallisveroa yrityksiltä on aina vähän mennyt". Suomessa toimii sellaisia teollisuuslaitoksia, jotka ovat ympäristön kannalta haitallisia ja yritystaloudellisesti keikkuvat kannattavuuden rajoilla. Luonnonsuojeluliittokin on sitä mieltä, että haittaverojen tuotto on ohjattava ympäristön hyväksi. Raaka-aineen, ympäristön käytön ja kuormittamisen verotuksella voidaan mainiosti korvata työn verottaminen. Rouhisen mukaan hintaohjaus erottelee parhaimmillaan jyvät akanoista. Vesien suojelua halutaan edistää myös korottamalla vesiensuojelumaksua. Yrityksen rikkipäästöt olivat muutama vuosi sitten yli 14 000 tonnia, jolloin se oli yksin vastuussa lähes puolesta Kuopion läänin rikkipäästöistä. Rouhinen toivoo, ettei tällä yksityiskohdalla jarrutettaisi haittaverojen käyttöönottoa. "Esimerkiksi rikkiverolla olisi selvä ympäristönsuojelullinen vaikutus, mutta päästöjen mittaaminen on vaikeaa.'' Mikään ylitsepääsemätön ongelma ei mittaaminen Koposenkaan mukaan ole ja oppositiopuolueet aikovatkin esittää ensi vuodeksi veroa niin rikille, typen oksideille, klooriyhdisteille kuin raakavedelle ja melulle. Haitallisimmat jäävät verotta. palkokasveja viljelemällä. 16 Kokonaan hamaan tulevaisuuteen on jäänyt energian verotus. Pahat firmat nurin veroilla Teollisuus vastustaa haittaveroja. Savon Sellun tehtaat puskevat ilmaan rikkidioksidin ohella myös huomattavia määriä typen oksideja, hiukkasia sekä haisevia rikkiyhdisteitä. Päästöt ovat nyttemmin alentuneet noin 9000 tonniin. "Teollisuuden hintakilpailukyky heikkenee aina, jos maassa säädetään vero, jota muilla saman tuotteen :uottajilla ei ole" sanoo Seppänen, mutta "suomalaisilla haittaveroilla ei ole toistaiseksi käytännön merkitystä". Toiminnassa se on ollut jo vuodesta 1969. Työryhmä ehdottaa osuuden korottamista kymmeneen prosenttiin ensi vuoden alusta. Milloin energiaa verotetaan. Näräänsä se perusteJee mm. Lisäksi torjunta-ainemaksua korotetaan ja maahamme perustetaan ympäristörahasto, josta varoja voidaan nopeasti irroittaa mm. D Hallinnolliset keinot eivät riitä ympäristön suojelemiseen· kos·kevat määräykset ovat meillä hajallaan useissa eri laeissa, asetuksissa ja päätöksissä, joiden puitteissa viranomaiset myöntävät laitoksille toimintaedellytykset. vsk.. Päästöt voidaan joko arvioida tai mitata sinetöidyillä mittareilla. Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun apulaisprofessorin Jaakko Larjolan mukaan sähkön reaalihinta on nyt vain puolet vuoden 1966 tasosta. Sen yläpuolelle kipuaa vain Kokkolan Outokumpu, mikäli vesiylioikeus niin päättää. Ydinenergian verotus voisi perustua arvioitavissa olevan onnettomuusriskin kaikkiin seurauksiin sekä maan käyttöarvon alenemiseen pitkälle tulevaisuuteen. Ilmaa suojellaan ilmoitusmenettelyn avulla. Mitä pahaa työ on, kun sitä niin ankarasti verotetaan?'' kysyy Rouhinen. kasvillisuudelle jopa vaarallisempia kuin jatkuva altistus. Hän ehdottaakin sähkön ja polttonesteiden hinnan reilua korottamista, jopa kaksinkertaistamista, jotta energian tuhlaus saataisiin loppumaan. Esimerkiksi sähkölle voitaisiin ympäristönsuojelusyistä pistää reilusti lisää hintaa. "HaittaveSavon Sellu tuottaisi rutkasti haittaveroja Sellu Kuopiossa on Metsä-Serla -yhtiöön kuuluva teollisuuslaitos, joka valmistaa koivusta puoliselluloosaa ja jalostaa sen aallotuskartongiksi. "Yritykset eivät aikaisemmin maksaneet lainkaan valtion tuloveroja, mutta nykyisin verotetaan sellaisia yrityksiä, jotka maksavat omistajilleen osinkoja. Ilmansaastutuksen rajat ovat tietylle ajanjaksolle laskettuja keskiarvoja, jolloin tehdas voi päästellä ilmaan silloin tällöin huippulukemia. Tällaiset äkilliset saastepilvet ovat tutkijoiden mukaan mm. Outokummulla on jo nytkin lupa Savon Sellua suurempaan typenpäästöön , mutta mereen menneet määrät ovat olleet vain kolmasosan luvallisesta. Savon Sellu onkin saanut jossakin vaiheessa Suomen kolmanneksi suurimman rikkipäästäjän -kyseenalaisen kunnian. Metsävaurioalue on sittemmin nopeasti laajentunut. IlmansuojeluilmoiSUOMEN LUONTO 5190 49. "Veroilla kerätään rahaa ja eduskunta päättää siitä mihin rahat käytetään. Larjolan mielestä energiavero pitäisi muodostaa verottamalla energialähteitä niiden saastuttavuuden perusteella. Muutama vuosi sitten Kuopion lääninhallitus määräsi tehtaan tekemään selvityksen toimenp1te1sta, joilla vähennetään laitoksen rikkipäästöjä 75 ro keikauttaa nurin juuri tä.----mänkaltaiset yritykset.'' Teollisuus väittää, että sille olisi helpompaa nielaista haittaverot, jos niistä kertyvät rahat käytettäisiin kokonaan ympäristönsuojeluun. Sen sijaan vesi-, aurinkoja tuulivoimaa ei pitäisi verottaa lainkaan, jotta niiden suosio saataisiin lisääntymään. hyvä haittavero, sillä se voidaan välttää parantamalla maan typpitasetta mm. Nousseetenergiakulutvoitaisiin osittain kompensoida verotuksellisesti keskimääräisen kulutuksen perusteella niin, että säästäjät hyötyisivät, mutta tuhlarit kärsisivät. kansainvälisen kilpailukyvyn heikkenemisellä ja Suomen päästöjen pienellä merkityksellä koko maapallolla. Jos kaikki ehdotukset hyväksytään eduskunnassa, tulevat myös maa-ainekset ensi vuonna viimeinkin liikevaihtoverollisiksi ja maahan tuotaville CFC-yhdisteille ja haloneille samoin kuin niitä sisältäville tuotteille määrätään maksu. Samaten aurinkokennokoevoimaloiden rakentaminen olisi omiaan edistämään alan kehitystä maailmanlaajuisestikin. Nykyisin luvallisesti vettä pilaava voidaan velvoittaa maksamaan valtiolle osa, enintään kaksi prosenttia, siitä edusta, jonka yritys saa kun se vapautuu vesiensuojelusta. Kallaveteen tehdas syytää typpeä Suomen tämän hetken huippumäärän, runsaat 400 tonnia vuodessa. Ympäristönsuojeluneuvosto toivoo, että verojen myötä Suomesta häviävät sellaiset yritykset, joiden kannattavuus perustuu ympäristön pilaamiseen, onhan "taloudellisten laitosten yhteiskunnallinen tehtävä tuottaa, eikä suinkaan niellä varoja". Seppäsen mukaan yritysten tuloverotus on Suomessa OECD-maiden alhaisimpia ja sosiaaliturvamaksut aivan enty1sen alhaisia. "Valtava määrä asioita on vielä verottajan ulottumattomissa", suree Koponen . saastuneiden maa-alueiden siivoukseen. Vesipäästöjä ongelmallisempia Savon Sellussa ovat ilmansaasteet
Perusteluina olivat Savon Sellun tehtaan selvät ympäristöhaitat joskin toisaalta "yleisen edun kannalta tärkeä toiminta" . rr""~ / -~f' rf• r('I ,., ,, ' , ~. vsk. Voimakkaammista tukijoista hän mainitsee Ruotsin, Tanskan ja Hollannin. Tehtaan vaihtoehdot ovat joko rikinpuhdistuslaitteiden asentaminen, prosessin muuttaminen tai lopettaminen. Metsien kunto on heikentynyt ja uhanalaisten eliölajien määrä kasvaa. Luppo ja naava ovat paenneet kaukaiseen pohjolaan. Allergiasairaudet ovat lisääntyneet. Jos Suomessa seurattaisiin Ruotsin esimerkkiä ja vero määräytyisi sallitun päästön ylityksestä, koituisi Savon Sellulle 10 000 rikkitonnista lähes 200 miljoonan markan ylimääräinen kustannus joka vuosi! D Yhdysvallat että Japani. Jätteiden käsittelyä ohjaSUOMEN LUONTO 5/ 90 49. Savon Sellu on huomattava työllistäjä. Rannikkoalueen likaantuminen ja koko Itämeren tila ovat pahentuneet viime vuosina ja sisävesissä kukkivat levät. prosenttia, koska tehdas on "aiheuttanut merkittävää haittaa elolliselle luonnolle ja vähentänyt merkittävästi viihtyisyyttä". Kansainvälisen käytännön mukaan yksittäinen laitos saa kuormittaa enintään 30-40 prosenttia ilmanlaadun ohjearvoista. kolmanneksen tai jopa neljänneksen siitä mitä tällä hetkellä. 1 Savon Sellu ei porsastele yksinään tässä maassa. Ruotsissa on kaavailtu rikkiveron suuruudeksi 30 kruunua rikkikilolta. Vesien suojelua ohjataan luvilla. . Suomen ympäristön tila on huolestuttava. OECD:n ja sen ympäristökomitean vuosina 1986-87 tekemän Suomen ympäristöpolitiikan arvion mukaan Suomessa tupruaa taivaalle happamoittavaa rikkiä ja typpeä ja vesiimme valuu happea kuluttavia aineita sekä asukasta että bruttokansantuote-yksikköä kohden enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. 17. Lannoitteitakin käytetään keskimäärin reilusti enemmän kuin vertailumaissa, joihin kuuluvat sentään sekä Olisiko rikkiverolla voitu Savon Sellun ongelma hoitaa pois päiväjärjestyksestä jo aikapäiviä. lytetty jätteiden tuottajille, sillä yhteiskunta on tukenut ongelmajätelaitosta Ekokemin markkinointijohtajan Aarno Kavoniuksen mukaan kuitenkin vähemmän kuin monissa muissa maissa. Tehdas totesi vastauksessaan, ettei se kykene rikkipäästöjen vähentämiseen, sillä keinot rikin talteenottamiseksi ovat joko "teknisesti keskeneräisiä tai taloudellisesti täysin mahdottomia". Sen palveluksessa on 3 I 5 henkilöä ja puuraaka-aineen hankinta sekä kuljetus työllistävät lisäksi reilusti saman verran. Saastuttaja maksaa -periaate toimisi ongelmajätehuollossa kohtalaisesti, mikäli kaikki ongelmajätteet käsiteltäisiin Ekokemissä, ovathan laitoksen taksat korkeita. Ihan kaikkia kustannuksia ei ole sä......... Hajakuormitukseen, kuten maatalouden päästöihin, eivät viranomaiset pysty juurikaan puuttumaan. antoi aikalisän; vuoteen I 993 asti saa tehdas tupruttaa ilmaan enintään 13 000 tonnia rikkiä vuodessa ja sen jälkeen päästöt on alennettava 3000 tonniin. Savon Sellu ei kuitenkaan taloudellisiin syihin vedoten pystynyt esittämään lääninhallitusta tyydyttävää ratkaisua. Sen jälkeen lääninhallitus taan jätehuoltosuunnitelmilla, jotka ovat kuitenkin pahasti myöhässä; vasta noin puolet maamme runsaa&ta 20 000 suunnitelmavelvollisesta on jättänyt viranomaisille suunnitelmansa, vaikka niiden jättöpäivä oli jo yhdeksän vuotta sitten! Papereiden käsittely on kunnissa myös pahasti ruuhkautunut. Myytti puhtaasta Suomen luonnosta on romuttunut; apulaisprofessori Mirja Salkinoja-Salosen selvityksen mukaan suomalaiset saavat elimistöönsä juomaveden mukana ympäristömyrkkyjä, lähinnä orgaanisia klooriyhdistei tä, huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi keskieurooppalaiset. Tämän mukaan Savon Sellu saisi päästää ilmaan vuodessa vain tusten käsittely lääninhallituksessa on hidasta aikaa voi kulua vuosikausia, mikä ei suinkaan merkitse, etteikö tehdas voisi samaan aikaan toimia täydellä höyryllä. Jätevesien johtamista vesistöön valvotaan melko hyvin, joskin luvissa tuntuu aina olevan tarkistamisen varaa. Runsaalla 40:llä kiinteistöllä on Ekokemin lisäksi ongelmajätteiden käsittelylupa. Tämän hetken tärkeimmät raamit ovat valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun tavoitteista vuodelle I 995, jossa määritellään veteen joutuvien ravinteiden, happea kuluttavan aineksen ja orgaanisten klooriyhdisteiden vähennystarve. Mahdollisesti kyllä, jos vero olisi riittävän korkea. Ongelmajätteet hävitetään Ekokemissä, mutta joissakin tap_auksissa yritys huolehtii niistä myös itse
Teksti ja kuvat: Jalmari Lahtinen
Ennen kurjet tapasivat kokoontua sisempänä Etelä-Pohjanmaalla, mutta 70-luvulla kurjet muuttivat kokoontumispaikkansa rannikolle. Valtion korvaukset kurkituhoista keskittyvätkin tänne Söderfj ärdenille.. Pelloille ilmestyneet linnunpelättimet paljastavat kurkien olevan joidenkin maanviljelijöiden epäsuosiossa. laamalla alleen viljaa. Tämä ei kuitenkaan näytä tehoavan, vaan kurjet löytävät aina alueen, jolle voivat laskeutua ruokailemaan. Näiltä Vaasan eteläpuolella sijaitsevan Soivan kylän länsilaidalla aukeaa laaja, pyöreä peltolakeus Söderfjärden. Elo-syyskuussa alue muuttuu mahtavaksi kurkien esiintymisareenaksi, kun lintuja kerääntyy alueen pelloille satamäärin ympäröivältä Pohjanmaalta. Kurkien mielipaikkoja ovat pellot, joista vilja on jo korjattu talteen. pelloilta kurjet syövät puintijätteistä löytyviä · jyviä Ja muuta syötäväksi kelpaavaa. Kurjet aiheuttavat myös jonkin verran vahinkoa korjaamattomille pelloille tai-
Satojen yksilöiden kurkiparvia nousee siivilleen joka puolelta pelto-.. Lentävistä parvista voi aikuisten kurkien komean huutoäänen seasta erottaa poikien piipityksen. Kun aurinko on vielä jonkin verran horisontin yläpuolella, alkaa suuri jokailtainen näytelmä. lakeutta ja ne suuntaavat matkansa kohti laskevaa aurinkoa ja merta. Ennen auringonlaskua linnut muuttuvat levottomiksi, alkavat liikehtiä rauhattomasti ja kerääntyvät suuriksi parviksi. kurjet käyttäytyvät eym'.rilnä systemaattisesti ja libes kurinalaisesti. Parvet liikehtivät päivällä aina uuteen paikkaan, mikäli niitä häiritään. Parhaimpina aikoina pelloilla ruokailee jopa 1 500 kurkea. Merelle päin matkaavat kurkiparvet hajaantuvat nopeasti komeiksi nauhoiksi ja nämä väreilevät nauhat painuvat horisonttiin kohti laskevaa aurinkoa. Merenkurkun saaristo on. Osa linnuista hajaantuu perheiksi ruokaillessaan, jolloin kurkivansaariDe ja luodoille hemmat ja yksi tai kaksi nuorta kurkea kuljeksii pelloilla omana ryhmänään. Jos on onnistunut valitsemaan tarkkailupaikan oikein, saa katsella satojen kurkien ylilentoa ja kuunnella niiden komeita kiljaisuja ja piipityksiä. Tästä juontuvat vanhat tårinat, joissa kerrotaan pikkulintujen muuttavan kurkien selässä etelään. Kurjenpoikien äänikin on erilainen: pellolta kuuluu vienoa piipitystä. Päivisin ne ruokailevat pelloilla ja yöksi ne lentävät yöpymään Merenkurkun luodoille ja saarille. Nuoret kurjet on helppo erottaa täysharmaista päistään, vanhemmilla päässä on vaaleaa ja mustaa
Pikku perheet palaavat pelloille melkein äänettömästi ja joskus vain poikasten piipitys paljastaa ne. Usein viimeiset kurjet lähtevät matkaan lokakuun alkupuolella, kun kunnon yöpakkaset alkavat hätistellä, ja lakeus jää odottamaan seuraavaa kasvukautta hiljaisena ja autiona. ... sivät tuhoilta. ka: aamulla auringonnousun aikoihin ne jälleen lentävät kohti aurinkoa takaisin pelloille ruokailemaan. Kuitenkin kurjet sinäkin iltana lensivät saaristoon yöpymään. Syksyn edetessä pellot kynnetään ja kurkien muutto kohti etelää alkaa. Aamuisin kurjet palaavat kellontarkasti pelloille ruokailemaan. Suuret parvet taas paC> 1 laavat pelloille m~luten ja kun parvi on laslG,eutunut, alkaa kinastelu ja huuto ratkottaessa ruokailup~ikkoja. Matkat luotojen ja peltojen välillä ovat hyvää harjoitusta nuorille poikasille muuttomatkaa varten. Ennen matkaanpääsyä kurkiparvi teki pari tulo~setonta lentoyritystä vastatuu..,_ 1 leen ja joutui palaamaan takaisin saman pellon ylle keräämään sisua. Tulevaisuus näyttää · tuleeko alueesta Ruotsin Hornborga-järven kaltainen nähtävyys kurkien ystäville. Viime syksynä syyskuussa kovan länsimyrskyn aikoihin kurkien matkanteko vastatuuleen oli todella hidasta ja vaivalloista. ..... Tämä jokailtainen ja -aamuinen lentourakka on toisinaan kurjille kova koettelemus. Söderfjärdenillä on viime aikoina käyty keskusteluja vilfety täi. Jalmari Lahtinen on lapualainen luonnonvalokuvaaja.. On vilauteltu J dpllisuutta vuokrata j~ kurkien ruokintapaikoik:~ si, jotta muut pellot säästyi,. linnuille vain yöpymispaik
Teksti ja kuvat: Heikki Willamo Liitävä s: 22 SUOMEN LUONTO 5/ 90 49. vsk.
Hämärän laskeuduttua kolon suulle ilmestyy vaalea, helmisilmäinen naama. Parhaiten papanat erottuvat keväthangilla, mutta niitä voi haeskella siihen asti, kun kasvillisuus ne peittää. Se heittäytyy liitoon ja katoaa metsän pimentoihin ruokailupuuhiinsa. Liito lähtee puun latvaoksilta ja suuntautuu loivasti laskien toisen tyveen. Siinä se puhdistaa turkkinsa ja jatkaa sitten matkaansa puun latvukseen. Monikaan ei" ole hämärässä liikkuvaa liito-oravaa kohdannut, mutta pöntötystä runsaasti harrastavat lintumiehet saattavat tuntea sen hyvinkin. Matka riippuu tietenkin oleellisesti lähtökorkeudesta. Ne ka vuo norkkoja koloihin täkseen talven yli. >erialainen Suomen eläimistö k tä ja pohjoisista laje s1mmista eläimistimm rialaisen taigametsin åsu kaan levinnyt Ruotsiin saakk roopasta se on kokonaan bä t,1tu meilläkin voimakkaasti illäpitoa vaativaksi lajiksi. Kesällä se viipyy reissullaan koko lyhyen yön, muina aikoina se lepää kolossaan keskiyön pimeimmät tunnit. Pisimmät varmennetut matkat ovat olleet seitsemänkymmenen metrin tietämissä, mutta ilmeisesti liito-orava voi yltää jopa sadan metrin suorituksiin. Sen etuja takajalkoja yhdistävät leveät liitopoimut ja raajat levitettyinä se on kuin nelikulmainen leija. Niin huomaamaton se kuitenkin tavoiltaan on, etteivät kaikki äkkää naapuriaan, ennen kuin kissa kantaa maahan eksyneen pennun porstuaan. Niitä löytää kasoina suurten kuusten tyviltä sekä ripoteltuina ruokailuja kolopuiden alta. Ne onnelliset, joilla on "liituri" pihapöntössään, voivat seurata eläimen touhuja hieman tarkemmin. SUOMEN LUONTO 5/ 90 49. Nykyisinä kolopulan aikoina se asettuu mielellään kottaraisen kokoiselle tai suuremmallekin linnulle tehtyyn pönttöön. vsk. Tämä lienee lajille nykypäivänä suurin uhka. Pesäpuuta raapaisemalla voi liito-oravan saada kurkistamaan kolostaan, mutta useimmat yksilöt jurovat tiukasti pesässään, vaikka puuta kuinka jyskyttäisi. Niin syyspuolella kesää lilt tä'Vat varastoinnin. Pienet, vain hieman hiirenpapanaa suuremmat, kellanruskeat papanat ovat näkyvin merkki liito-oravan esiintymisestä seudulla. Talousmetsälöiden vanki Nimensä mukaisesti liitoorava liitää, ei suinkaan lennä niinkuin joskus kuulee väitettävän. Maassakin liito-orava joskus liikkuu, mutta aukeita se ei yleensä ylitä maata pitkin. Metsien pirstoutuminen pieniksi aukkojen ja taimikoi~ den välisiksi metsälöiksi ha23. Liito-orava tarkkailee ympäristöä hetkisen, pujahtaa rungolle ja kaapaisee vakituiselle oksalleen. Varmimmin eläimen kohtaa, kun palaa paikalle auringonlaskun tietämissä ja istuutuu odottamaan. Litteä häntä vielä lisää kantavaa pinta-alaa. Liito-orava pesii mielellään myös pönttöön, jos lähettyvillä vain on varastotilaa ja sopiva määrä lehtipuita ravinnoksi
Myös sukusiitoksen rappeuttava vaikutus saattaa olla ongelma pitkäaikaisen eristymisen aikana. Maassa liikkuessaan ne syövät myös kukkia, siemeniä, marjoja sekä sieniä. Ne ryhtyvät myös syömään aikuisten ruokaa: koivun ja haavan lehtiä sekä ilmeisesti männyn silmuja ja havuja. Liito-orava tarvitsee kolopuun lisäksi lehtipuita ravinnokseen ja suuria kuusia suojakseen. Hidas lisääntyjä Liito-oravien kiima on maaliskuussa. Niitä on useimmiten kaksi tai kolme, mutta yksinäinenkin poikanen on varsin yleinen. Laji onkin runsas kaikkialla esiintymisalueensa metsänsuojelualueilla. Nämä ovat pelkkiä oletuksia, oikean vastauksen tietävät toistaiseksi vain liito-oravat itse. Liito-orava on vähentynyt 50-luvulta lähtien niin, että sitä ei tavata edes kaikkialla Eteläja Keski-Suomen metsissä. Syksyn tullen liito-oravat ryhtyvät varastojen tekoon. Pihapönttöjen liito-oravat näyttävät olevan paikalla vain kesäkauden, talveksi ne vetäytyvät metsien kätköihin. SUOMEN LUONTO 5/ 90 49. 24 Pitkä häntä lehahtaa taakse peräsimeksi, kun oravaa hieman pienempi liito-orava pudottautuu liitoon. Lieneekö poikuekoko jostain syystä pienentynyt. Silloin ne ovat muutaman päivän liikkeellä ympäri vuorokauden ja onnekas tarkkailija voi päästä näkemään komeita liitonäytöksiä keskellä kirkasta päivaa. Vanhemmat tiedot kertovat viiden ja kuudenkin poikueista, mutta ne ovat nykytietojen valossa erittäin harvinaisia. Mikä niitä sitten vetää pihoille poikasia tekemään. Myöhäiset poikueet, joita tavataan heinä-elokuussa, voivat olla saman emon t01s1a poikueita, mutta säännöllisesti ei liito-orava kahta poikuetta kesässä synnytä. Vanhojen sekametsien suosija Tehometsätalous on kaventanut sen elinmahdollisuuksia muutenkin kuin metsiä pirstomalla. Kolopuut ovat vähentyneet ja havupuiden suosiminen lehtipuiden kustannuksella on vienyt metsistä ruokailupuut: koivun, lepän ja haavan. Lisäksi maassamme on laajoja liito-oravatyhjiöitä muun muassa Pohjanmaalla. Eläimet kerääntyvät silloin kolmen, neljän ryhmiin. Syksyllä liito-orava täyttää talvivarastonsa Jo1ttaa liito-oravat pieniksi muutaman yksilön ryhmiksi, jotka ovat erittäin haavottuvia niin vihollisten kuin tautien ja loistenkin takia. vsk.. Ensiretkillään ne pysyttelevät pesäpuussa, mutta ulottavat pian tutkimusmatkansa pitemmälle ja aloittavat liitoharjoitukset. Myös uros asustaa poikueen parissa, joten liitooravien perhe-elämä on varsin tiivistä. Emo imettää poikasiaan kuukauden verran, minkä jälkeen ne alkavat liikuskella pesäkolon ulkopuolella. Kottaraispöntöt on usein ripustettu suuriin oksaisiin pihakoivuihin ja tämä ilmeisesti antaa poikasten ensiretkille paremman suojan kuin paljas haavanrunko. Vanha suomalainen sekametsä pökkelöineen vastannee liiturin ihannebiotooppia. Suhteellisen harva puusto helpottanee poikasten liitoharjoituksia. Ne kantavat litrakaupalla koivun sekä lepän norkkoja varastokoloihinsa tai lahopökkelöiden syvennykPapanat puun juurella paljastavat liito-oravan pesimätai oleskelupuun. Poikaset syntyvät pesäkolon sammalja naavapesään toukokuussa. Kaksi kerrallaan ne liitävät peräkanaa pitkiä matkoja, usein samaa reittiä noudattaen
Onko liito-oravalla toivoa. SUOMEN LUONTO 5/ 90 49. Kuvat: Pekka Tervamäki Teksti: Antti Halkka Liito-oravalajeja on maailmassa vajaat 40. 25. Nuoren lehtipuun latvaoksilla talvehtiva eläin ruokailee kaikessa rauhassa, vaikka tarkkailija kiipeäisi viereiseen puuhun muutaman metrin päähän. Kolopulan vuoksi palokärjenkoloon tai pöllönpönttöön majoittunut eläin on näädän ulottuvilla. Valtaosa niistä elää Eteläja Kaakkois-Aasiassa troopisten metsien latvuskerroksessa. Omien kokemusteni mukaan suurissa koloissa asustavat liiturit lähtevät muita herkemmin liikeelle puuta rapsutettaessa. Eläimet kävivät aamuisin ruokailemassa hopeapajussa ja palatessaan pesimäpuuhunsa ne käyttivät melkein aina samaa reittiä. Riittävän laajoissa ja monimuotoisissa säästömetsissä laji viihtyy ja menestyy. Peloton liitäjä Puiden oksien suojassa elämään sopeutunut liito-orava ei tunnu pelkäävän ainakaan ihmistä. Tikankoloon, jossa liitoorava päivänsä viettää, ei juuri vihollisia mahdu . Kuvissa näkyy hyvin liitooravan liikkumistapa: se on elävä leija. Samaa liikeellelähdön täsmällisyyttä kuin kesällä ei ole havaittavissa. Liito-oravan tulevaisuutta on vaikeaa ennustaa. Selvästi mieluisin ravintokohde on talvella koivu, mikä onkin syynä papanoiden kellanruskeaan väriin. siin. "Otin kuvat viime vuonna kesäkuun lopulla punkalaitumelaisen maalaistalon pihapiirissä, jossa asui liitooravaperhe. vsk. Erinomaisen runsaan kannan esiintyminen pääkaupunkiseudun laitamilla antaa kuitenkin toivoa. Suurin laji, lähes metrin mittainen jättiläisliito-orava eli taguaani, voi pyyhkäistä kerralla yli 300 metrin matkoja. Näädän askeleita on syytä varoa. Päivisin helmisilmät näyttäytyivät vain vajaan viikon ajan", kertoo Tervamäki saatekirjeessään. Tehometsätalouden kiihtyvä mellastus metsissämme kaventaa sen elinmahdollisuuksia, takamailta se lienee jo käynyt tosi vähiin. Ruokailupuuhissaan oleva eläin liitää vaivatta naatää karkuun ja ainoiksi varteenotettaviksi vihollisiksi jäävät suuret pöllöt ja kanahaukka. Aktiivisinta aikaa on iltaja aamuhämärä, mutta huonoilla keleillä ulkona ollaan mahdollisimman vähän. Pohjois-Amerikassa on kaksi liito-oravalajia ja meikäläisen liito-oravan esiintymisalue ulottuu Japanista Neuvostoliiton kautta Suomeen. Säätelemällä sjipipintansa muotoa ja käyttämällä häntäänsä peräsimenä eläin taitavasti ohjaa maaranpaahänsä. Ne saalistavat harvoin tiheissä metsissä, joten suuria tappioita _ne eivät liito-oravalle aiheuta, mutta rajoittanevat niiden elämää valoisissa talousmetsissä. Liito-orava ei pysty lentämään, mutta se voi vauhtinsa turvin koukata liidon loppuvaiheessa jyrkkäänkin loppunousuun. Poimut auki ja liitoon Nämä harvinaiset kuvat liito-oravasta liidossa lähetti toimitukseen lukijamme Pekka Tervamäki. Tietoja on niukasti ja lajin tutkiminen on työlästä. Talvisaikaan liiturit elelevät enimmäkseen varastojensa turvin ja liikkuvat hyvin epäsäännöllisesti
Vain ajoittain kosteissa painanteissa kasvaa isolaukkua. Niityi:i siinä osassa, jota merivesi jatkuvasti huuhtelee, viihtyvät suolakkokasvit: suolavihvilä, -sänkiö ja isorantasappi. Reilun kivenheiton päästä Kaivopuistosta katsoen Harakka piilottaa moninaisuutensa. Hylätyn puutarhan koristeja viljelykasvit ponnistelevat yhä vielä sisukkaasti elintilastaan. Narsissit aloittavat jo huhtikuussa kesän kukkaloiston, joka jatkuu lähes syksyn ensipakkasiin asti. Linnuista merkittävimpiä ovat uhanalainen selkälokki, kalaja harmaalokki, lapintiira ja meriharakka. Saaren matala ulkosaaristomainen eteläkärki ja sen edustan luoto Vanha-Räntty ovat lintujen pääasiallista pesimäaluetta. Läheisessä louhikossa, joka on muistona linnoitustöistä, kurkisteJee minkkipesye varmaa saalista. Rauhoitetun kasvin kotoniityn aitaus suojaa tallaamiselta myös merenrantaniittyjen tyyppikasvesveja: keltamaitetta, rantaputkea, ruohokanukkaa, vuohennokkaa, virmajuurta, rantakukkaa ja rantatädykettä. Kevään ensimmäiset linnut saapuvat maaliskuun puolella paljaalle ja ruskeanharmaalle saarelle. Valkokukkaiset tuomi pensaat huumaavat tuoksullaan ja antavat pian vuoronsa kermanvärisille pihlajille. Saaren muoto on oivallinen lintujen tarkkailulle pesintää häiritsemättä, sillä idänpuoleiselta ulos työntyvältä rantakallioita on hy/ vä näkyvyys varsinaiselle pesimäal ueelle. Niityistä laajin kätkee sisälleen saaren kasviharvinaisuuden erittäin uhanalaisen kenttäorakon. Kallioallikoiden vesi vilisee elämää: sammakon ja korentojen toukkia, vesikirppuja ja sukeltajakuoriaisia. Harakka on myös muuttavien lintujen levähdyspaikka. Haapana hautoo suolätäkön reunassa. Erwin Woitsch Neitseellistä "luontostadia" Harakka Harakan saarelle aivan Helsingin keskustan tuntumassa pääsivät vielä yli vuosi sitten vain harvat ja valitut. Ylempää osaa aallot harvoin kuluttavat, mutta talven jäiden voiman huomaa tervaleppien hankautuneista rungoista. Huhtikuussa lokkiyhdyskunta jo puolustaa kimeästi pesimäkalliotaan ja -luotoaan suojaten niin myös muiden vesilintujen pesintää. vsk.. Viimeistään kesäkuun puolivälissä hiekkavallit kuultavat keltaisina ukonpalkoa, venäläisten sotilaiden hevosenrehun mukana saapunutta tulokaskasvia, jqitasaarella kasvaa useita lajeja. Niiden vaaliminen tulee ottaa ensisijaiseksi lähtökohdaksi uuden virkistysalueen toimintoja suunniteltaessa ja niitä toteutettaessa. Västäräkki ja kivitasku ovat näkyvimmät pikkusiivekkäät ja pesiviä vesilintuja ovat muiden muassa tukkasotka, haahka, isokoskelo, heinäsorsa ja haapana. Nyt tämä yhdeksän hehtaarin kokoinen luonnon ja linnoitusten saari on avattu yleisölle. Valleja ja tienreunoja suosiva ulkosaarten laji, valkokukkainen ja tahmealehtinen tahma-ailakki, on alunperin kotoisin eteläisiltä aroalueita. Ne seuraavat syksuoMEN L UONTO 5/ 90 49. Retkeilijälle avautuu vasta saarella sen hyvin säilynyt luonto sisäja ulkosaariston piirteineen sekä venäläiskauden rakennushistoria ympäristöineen. Sadevesi valuu puroina kalliopainanteesta toiseen, joihin on syntynyt soistumia: nevaa, rämettä ja korpea pienoiskoossa. Luontosaaren ihmeitä Suomenlahden viileä vesi hidastaa pitkään rantaniitty26 jen kasvua, mutta heinäkuun puolessa välissä kasvustolla on korkeutta jo toista metriä. Hiekkaisella patterin suojaamalla kalliokedolla kasvavat mäkihärkki, -arho, -kaura, -kattara, -kuisma, -lemmikki ja kahtaissara. kallioniityilläja kedoilla, hiekkavalleilla, pienillä soistumilla, rantaniityillä, tervaleppälehdossa ja villiintyneessä puutarhassa kasvaa yli kaksisataaputkilokasvilajia ja pesii kolmisenkymmentä lintulajia. Lintujen ulosteet Iannoittavat kallioiden ohuita maalaikkuja, joiden ruohosipulikasvustot alkavat vihertää ja moniväriset keto-orvokit kukkia toukokuussa. Muita kahlaajia ovat rantasipi, punajalkaviklo ja pikkutylli, onpa karikukkokin pesinyt Harakassa
Venäläisten sotilaslinnoitusten rakennusajankohdat liittyvät maailmanpoliittisiin kriisiaikoihin ja keskittyvät vuosille 1808-1809, 1853-1863 ja 1877-1885. Linnoitusten kasemattikellarit ja patterit ovat yksityiskohdissaan Suomenlinnaakin paremmin säilyneet. Virkistysaluehanketta vauhditti paikallinen kaupunginosayhdistys "valtauksella" ja siivoustalkoilla. vsk. Jotta upea kasvillisuus säilyisi kaikkien ilona, olisi liikkuminen rajoitettava selkeästi merkityille poluille. Sadat Harakassa käyneistä helsinkiläisistä ovat esittäneet kaupungin päättäjille toiveensa rauhoituksesta ja poluista, mutta lisää aktiivisuutta tarvitaan, sillä Helsingin saariston osayleiskaavaa laaditaan parhaillaan. Myös linnut ovat saaneet pesiä jokseenkin rauhassa. Ainutlaatuista luontoa suojeltava Uuden aikakauden alku toi kaupungin eri hallintokunnille vaativan yhteistyöhaasteen Harakan luonnon ainutlaatuisuuden säilyttämisen tuleville sukupolville. Sen peruskorjaukseen kuluu aikaa vielä toista vuotta. Nykyisellään ympäristönsuojelutoimiston luontoretkien oppaat ja opastaulut voivat vain suosittaa liikunnan välttämistä pesimäalueella. 27. Saarelta on tehty kasvillisuustutkimuksia, lintuselvityksiä ja -havaintoja, joista kaikista korostuu saaren luonnon arvokkuus. Ulkoilualueen kunnostussuunnitelma ja kaavoitus eivät takaa myöskään mitään turvaa saaren runsaalle linnustolle. Monien vaiheiden jälkeen päästiin onnistuneeseen ratkaisuun. Silloin korkea valli on hyvä paikka tarkkailuun ja saaren rauhallisen sijainnin vuoksi siellä voi mainiosti kuunnella yömuuttajia. Se toisi tärkeää tietoa saaren avaamisen vaikutuksista linnustoon. D Kirjoittaja on helsinkiläinen ympäristöva/istaja ja on työskennellyt Harakan luontokeskuksen suunnittelijana. Siellä toimi vuodesta 1929 puolustusvoimain kemiankoelaitos. Perusteellinen vuosittain toistettava lintujen pesimäpaikkatutkimus on valitettavasti vielä aloittamatta. Sotilaallisessa suojeluksessa olleet Harakan Jinnoitusvallit, rakennukset ja saaren luonto ovat tähän asti nukkuneet "ruususen unta ". Linnoitushistoriaa, käsityötaidetta ja luontoretkeilyä Helsingin muitten saarien tapaan Harakkaa laidunnettiin 1700-luvulla. / syliä rannikkolinjaa ja muuttoreitti kulkee usein saaren ylitse. Helsingin kaupungin ja valtion välisellä sopimuksella Harakka siirtyi 1980-luvulla helsinkiläisten käyttöön. Luonnontilaisen Harakan linnusto ja kasvillisuus antavat saarelle merkittävän virkistysarvon, jota ei vielä kaikkialla olla oikein ymmärretty. Kasvillisuus ja linnusto ovat Harakassa lähes alkuperäistä "luontostadia", joka muilta Helsingin ulkoilusaarilta on jo kulutuksen takia kadonnut. Loppuvuodesta taulut vaihtuvat talvisempaan asuun. Paikallinen linnusto on olennainen osa tulevan luontokeskuksen kurssija näyttelytoimintaa sekä koulujen ja yliopiston opetuskohde. Ensimmäiseksi Harakan käynniksi suositellaan opastettua retkeä, jotka tavallaan aloittivat luontokeskuksen toiminnan jo viime kesänä. Aiemmin kemianlaitoksen käytössä ollut iso kivinen päärakennus päätettiin antaa kulttuuriasiankeskuksen kautta käsityötaiteilijoille innoittaviksi työtiloiksi . Muutamaa siirtolohkareelta näyttävää kiveä ei oikein mielletä polun suuntaajiksi . Kävijöiden määrä kuitenkin lisääntyy ja valitettavasti liikkumisen ohjaaminen helposti tallaantuvilla kalliokasvillisuuden alueilla on vielä keskeneräisesti suunniteltu. Par'aikaa tutkiSUOMEN LUONTO 5/ 90 49. Tuskin missään muualla voi päästä nauttimaan saariston lintumaailmasta yhtä upeasti ilman autoa ja omaa venettä. Kestävätkö rantaniityt, lintujen pesimäkalliot ja pikkutyllin poikaset kaupunkilaisten maihinnousun, riippuu helsinkiläisistä ja suojelutoimista. Valmistuttuaan se tulee näyttelyin, retkin ja kurssein esittelemaan meriympäristön elämää ja uhkatekijöitä sekä ohjaamaan elämyksellisiin löytöihin ja vastuulliseen liikkumiseen saaristossa. taan perhoslajistoa ja kasvillisuuden muutoksia seurantaruuduin. Tänä suvena on kokeiltu myös osallistuvampia retkimuotoja, kuten silakanpyyntiä ja aistielämyksiä. Saari voitiin viimein avata yleisölle toukokuussa 1989, kun puisto-osasto oli rakentanut kasvillisuuden kulumista ehkäisevät ulkoilulutiet ja portaat. Saari on keskeisestä sijainnistaan huolimatta ollut vielä viime vuosikymmenetkin tavallisen liikkujan ulottumattomissa. Lähes kaikki saarella vierailleet ovat ymmärtäneet sen luonnon arvon. Niiden vallit ja jäljelle jääneet puurakennukset nostavat saaren arvoa nimenomaan puhtaasti venäläisen sotilasarkkitehtuurin muistomerkkinä. Lokkien, sorsalintujen, kahlaajien ja tiirojen pesimäalue saaren eteläkärjessä olisikin mitä pikimmiten rauhoitettava liikkumiselta lintujen pesimäaikana huhti-heinäkuussa. Vanha kasarmirakennus puolestaan osoitettiin kaupungin ympäristönsuojelutoimistolle luontovalistuskeskukseksi . Kasveja ei ole merkittävästi tallattu eikä juurikaan poimittu. Elokuussa avataan saaren kesäluontopolku
Miehenmittaiseksi venähtävä isohierakka komeilee Jiejuisilla rannoilla ja matalissa rantavesissä. Kautta aikojen on satakuntalaisten kaupankäynti suuntautunut ulkomaille jokisuiston läpi. Vanha TelJan kauppapaikka siirtyi maan kohoamisen myötä Ulvilaan, sittemmin Poriin, Suistossa viihtyvät useimmat eteläsuomalaiset rehevien vesien kasvilajit. Sen synty ja olemus ovat vallan toiset. Janne Lampolahti Kuvat: Seppo Keränen Lounaisen Suomen valtavirta Kokemäenjoki on synnyttänyt mahtavan suiston Selkämeren rantamille. ja nykyään suisto on peninkulman päässä kaupungista. Joen mukanaan tuomat suuret lietemäärät saastuvat vesimassojen virtauksen heiketessä jokisuulle ja kasvattavat suistaa merelle päin kymmeniä metrejä vuodessa. Suistomaalla luonto muuttuu nopeasti ja yllättäen, joten suiston suojelussakin tulee ottaa huomioon alueen joutuisa laajeneminen merelle päin. 28 SuistoIDaan suoj• Satakunnan viljelysten halki virtaava Kokemäenjoki on synnyttänyt Pohjoismaiden suurimman jokisuiston Pihlavanlahdelle, Porin kaupungin luoteispuolelle. Kylmässä Pohjolassa harvat jokisuistot ovat tietenkin vain häivähdys eteläeurooppalaisten suistojen mahtavuudesta, mutta yllättävän samankaltainen on jokisuistojen ilme silti kaikkialla Euroopassa. Uloimpana suistossa kohoaa harvaa kaislikkoa ja SUOMEN LUONTO 5/ 90 49. Se on kukoistava kasvija lintuparatiisi, jossa voi kokea unohtumattomia luontoelämyksiä. Suistomaa muuttuu Jokisuistoa ei voi verrata lintujärveen eikä matalaan merenlahteen. Suistomaa on noteerattu myös kansainvälisesti arvokkaaksi kosteikoksi; suojelusuunnitelmia on vireillä, mutta ne toteutuvat kangerrellen. vsk.. Kokemäenjoen suu on ollut maamme ensimmäisiä asutuspaikkoja
vsk . suus. versoo muuta vesikasvillisuutta, ennen kaikkea lumpeita ja ulpukoita. Ruovikon suojassa kelluu ja huojuu aaltojen mukana paikoin aarienkin laajuisia sorsan29. Suistomaalla kasvavat useimmat eteläsuomalaiset rehevien vesien kasvilajit. Miehenmittaiseksi venähtävän isohierakan tapaa kaikkialta. Vedenpinnan alta paljastuu monipuolinen uposlehtisja sammalkasvilliEtelänsuosirri pesii harvinaisena rantaniityillä. Tuuheiden ruovikoiden välissä kulkee haarautuvana verkostona pieniä juopia, jotka umpeutuvat muutamassa vuodessa, mutta kevättulvassa jäät ruhjovat auki uusia uomia. Kurjenmiekka koristaa umpeenkasvanutta joenuomaa. Pahaputki, jonka levinneisyys Suomessa keskittyy nimenomaan Satakunnan jokisuistoihin, kirjoo suojaisat lahdelmat suiston ulkoosissa toisina vuosina valkeiksi. u seisovassa vedessä 1 • SUOMEN LUONTO 5/ 90 49. Suisto muuttuu jatkuvasti. Kasvillisuustiheiköt ja niiden välissä pujottelevat avovesialueet tekevät suistosta jännittävän kosteikkolabyrintin
E. Lyömätön linnusto Suistomaa tunnettiin rikkaasta linnustostaan jo viime vuosisadalla. Vielä 1950-luvulla oli suistomaallakin tulvaniittyjen pitkälti toistatuhatta hehtaaria. Maininnan maatalouspolitiikkamme saavutuksena ansaitsee ainutlaatuinen Ulasoorin Isoniitty, ilmeisen lähteinen tulvaniitty. vsk.. Mutta suistossa on säilynyt kaksi tylvaniittyä, kylläkin runnottuina ja riivittyinä. Keväisin nämä niityt olivat metsäja kiljuhanhien ruokailumaita puhumattakaan niiden merkityksestä pesimälinnustolle. Kevättulva nousee näille niityille mutta ei valu takaisin jokeen, mikä pitää niityn kosteana aina heinäkuulle asti. W. Tulvaniittyjen perikato Tulvaniityt ovat Etelä-Suomesta kaikkein täydellisimmin hävitetty kasvillisuustyyppi. Siellä kasvoi merenrantavaiheen muistona ns. Siellä pesii vuosittain yli 700 vesilintuparia, joten riistantuotantoalueena se on maamme tärkeimpiä. Tulvaniityt on tuhottu lähes täysin sammallauttoja. Suomalainen arvioi 1927 Satakunnan tulvaniittyjen kokonaispinta-alaksi 13 500 hehtaaria, nykyisin jäädään pitkälle alle sadan hehtaarin. Kasvitieteilijätkin ovat ne unohtaneet, vaikka tulvaniityt ovat aivan luontainen suurten jokien varsille syntynyt kasvillisuustyyppi. Soutuvene onkin usein paras tapa tutustua suistomaahan. heinäkurppa. Suistosaarilla liikkuminen on usein mahdotonta: rantaruovikko on liian tuuheaa ja upottavaa ja pajukko puolestaan aivan liian tiheää ihmisen kuljettavaksi. Niiden mukana on hävinnyt monta lajia Suomen luonnosta, mm. SUOMEN LUONTO 5/ 90 49. Eräästä rehevästä laidunlammikosta löytyy tähtinäkinpartakin, uhanalaisin levälajimme. Isoniitty kuivattiin 1968, mutta suurinta osaa siitä ei otettu koskaan viljelykseen. Heinätavin lapasorsan, punasotkan, ruskosuohaukan, nokikanan, taivaanvuohen, ruokokerttusen, satakielen ja pajusirkun kannat ovat maamme suurimpia ja tiheimpiä. Vanhoille uomanpohjille kehittyvät tervaleppäkorvet ovat kurjenmiekkojen kukkiessa keskikesällä kosteikkoluontoa kauneimmillaan. Rehevimpien paikkojen tervaleppälehdot vetävät vehmaudessaan vertoja lounaissaaristomme kalkkipohjaisille !ehdoille. suolakkokasvillisuutta, ja se oli satojen hanhien keväinen levähdyspaikka, kolmen suohaukkalajin koti. Komea leh30 tokielo on täällä levinneisyysalueensa pohjoisrajalla runsaampi kuin Ahvenanmaan lehdoissa. Pajukko kurottuu usein valon puutteessa jokiuoman ylle. Vanhemmalla suistomaalla pajukko työntyy heinittyville lahdelmille, ja vanhojen uomien varsille kehittyy rehevää lehtimetsää
Kymmenet satakielet ja sadat ruokokerttuset laulavat taukoamatta ja muita yön ääniä ovat tusinan pensassirkkalinnun sirinä, viitasirkkalinnun raksutus, tusinan luhtakerttusen mestarillinen lavertelu, rastaskerttusen karhea jankutus, luhtahuittien piiskansivallukset, luhtakanan öhkinä, liejukanan plurauttelu ja ruisrääkän narina puhumattakaan sotkien rupattelusta ja muista oudoista äänistä. Suistomaa on nykyisellään ainoa paikka Suomessa, missä sekä kaulusettä harmaahaikara pesivät vuosittain. Porilaiset lintuharrastajat ovat kunnostaneet talkoovoimin Fleiviikin pensoittunutta rantaniittyä. Valtio on ostanut luonnonsuojelutarkoituksiin useita palstoja suiston etelärannalta. Yöt ja ennen kaikkea aamut usvaisessa, elämää sykkivässä jokisuistossa ovat unohtumattomia kokemuksiani. Kasvistoltaan ja linnustoltaan arvokasta niittyä hoitavat nykyään myös lampaat ja muut kotieläimet, jotka laiduntamalla estävät sen umpeutumisen. Turun ja Porin lääninhallituksen ympäristönsuojelutarkastaja Esko Gustafssonin mukaan useita maakauppoja on tällä hetkellä vireillä, ja lisäksi Porin kaupunki on hakenut rahoitusta ostamilleen alueille. Kaikkiaan on suistossa havaittu peräti seitsemän haikaralajia. Muualla Suomessa ei tarjoudu mahdollisuutta soudella verkalleen läpi yön alati uusien reittien kautta. J okiveden laatukin on kohentunut sitten synkän 1970-luvun alun, kiitos vesiensuojelutoimien, joten suistomaalla näyttäisi olevan valoisa tulevaisuus. vsk. SUOMEN LUONTO 5/ 90 49. Nuorten porilaisten lintuharrastajien ehkä mieleenpainuvimmat luontoelämykset ovat perinteisesti olleet öiset yölaulajaretket jokisuistoon. Harmaahaikara on suiston vakioasukkaita; elannokseen se keihästelee rantavedestä terä väliä nokallaan sammakoita ja kaloja. Vilu hiipii puseroon kosteassa veneessä ja soutajan paikka on haluttu. 31. Siperian jokivarsien eksotiikkaa edustaa korea kultasirkku, jonka läntisin etuvartio pesii suiston pajukoissa muutaman parin voimin. Valtakunnallisessa lintuvesien suojeluohjelmassa on jokisuistoon esitetty kattava aluerajaus, ja lehtojensuojeluohjelmassa on otettu huomioon suistomaan arvokkaimmat lehdot. Kaivinkoneet jyystävät kuiLaajat ruovikot ovat ruskosuohaukan valtakuntaa; suistomaa on sen parhaita pesimäpaikkoja Suomessa. Pesimälinnuston muita harvinaisuuksia ovat harmaasorsa, kuhankeittäjä ja nokkavarpunen. Suojellaanko suistomaa
Vanhoja, komeita tervalepiköitä on suistossa enää hyvin vähän. Maatalouskulttuuri on kuitenkin aina ollut suistomaan arkipäivää. Perintökiistojen yhteydessä tai muuten vain hakataan 32 lehdoista jyhkeimmät puut pois. peutuvat, mutta toimenpiteet osoittavat miten vähän yhteiskuntamme ympäristöministeriötä myöten lopultakin välittää kansainvälisestikin merkittäväksi tunnustetusta luontokohteesta. vsk.. Suiston SUOMEN LUONTO 5/ 90 49. Suiston tulvaniityt on hävitetty lähes olemattomiin; jäljellä on enää kaksi eivätkä nekään täysin luonnontilassa. tenkin metrinlevyistä ojaa parhaille lintualueille, edelleen pellonraivausvaroin. Pohjolan suurin jokisuisto yhä vailla suojelua Rehevimpien paikkojen -tervaleppälehdot vetävät vehmaudessaan vertoja Jounaissaaristomme kalkkimaiden /ehdoille. Ruoppaustöiden jälkeen jokivarret ovat törkeässä kunnossa. Vuosien mittaan toki nämä jäljet arTervaleppälehdon tähteet
Aikaisemmin suurin osa joen vesistä virtasi länteen Reposaaren ohi Selkämerelle; Lampaluodon pengerrysten takia vedet kulkeutuvat nykyisin pääasiassa pohjoiseen Ahlaisten saaristoon. jokisuiston leviäminen pohjoiseen matalia rantoja pitkin kiihtyisi. Uusi pengertie suiston rajalle Porin Tahkoluotoon suunniteltu hiilivoimala tarvitsee toteutuessaan pengertien tuhkaku!jetuksia varten Lampaluodosta Ahlaisiin. J okisuisto leviääkin nykyisellään kovaa vauhtia pohjoiseen Lyttylän rannoilla kohti Ahlaisia. laiteita on raivattu pelloiksi, jokea on ruopattu kulkuväyläksi merelle, suistoa on käytetty karjan laitumena ja siltä on korjattu talvirehua, on kalastettu ja metsästetty. Lampaluodon pengertiet ovat muuttaneet virtauksia niin, että nykyisin suurin osa jokivedestä virtaa pohjoiseen kapeiden salmien kautta Ahlaisten saaristoon. Kaikkien sotien jälkeen pengerrettyjen ja raiskattujen kohteiden tilalle tulisi neliökilometreittäin mitä upeinta lintuvettä (itse asiassa sellaista on siellä jo nyt. Ympäristöministeriö kustansi aidan etelänsuosirrin suojeluvaroista. Jokisuiston ulkoraja on tällä haavaa jo suunnitellun pengertien kohdalla. Parhaat lintuvesialueet ovat siirtymässä suojelurajauksen ulkopuolelle. ~c:j C:; 2 3 4 5 km C) ':J 'i) PIHLAVANLAHTI YYTERI PIHLAVA KOKEMÄENJOEN KIVINI \ " Kokemäenjoki levittäytyy laajaksi suistoksi Pihlavanlahdella Porin luoteispuolella. Parhaat lintuvesialueet ovat siirtymässä suojelurajauksen ulkopuolelle. Syynä tähän ovat maan kohoaminen ja joen tuomat lietemassat. Yhdistyksen puheenjohtajan Kari Mäntylän mukaan tälle kesälle aitaukseen olisi tarjolla enemmän laiduntajia kuin sinne voidaan ottaa. Kirjoittaja on porilainen biologi, joka on tutkinut LounaisSuomen lintuvesien kasvillisuutta ja linnustoa. Porin Lintu tieteellinen Yhdistys raivasi ja aitasi talkoilla 1988 valtion ostaman palstan laitumeksi. Ennen suurin osa Kokemäenjoen vesistä virtasi länteen Reposaaren ohitse Selkämerelle. Laidunnus on täältäkin loppumassa. Kosteikkoluonnon ystävillä ei olisi tästä pahaa sanottavaa. vsk. Suiston ulkoraja onkin jo Tahkoluodon hiilivoimalan suunnitellun pengertien kohdalla. Aitaukseen on heti asettunut monipuolinen kahlaajaja sorsalinnusto, myös suosirri. 33. SUOMEN LUONTO 5/ 90 49. Suisto ei pysy paikoillaan, vaan siirtyy koko ajan merelle päin, kymmeniä metrejä vuodessa. Tahkoluodon pengertie hidastaisi veden virtausta edelleen ja kiihdyttäisi suiston leviämistä pohjoiseen. Myös pengertiet ovat muuttaneet suistaa. Alueen runsaan kesämökkiasutuksen haltijat voivat olla toista mieltä. Toteutuessaan pengertie hidastaisi joen virtausta sen laskulahdella, jolloin liettyminen nopeutuisi
Todennäköisin vähenemisen syy on maatalouden muutoksissa. Pertti Saurola arvioi vuonna 1984 pareja olevan enaa 1500. Tuulihaukat vähenivät edelleen jyrkästi 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa etenkin Eteläja Lounais-Suomessa. Sillä tilakoko on suuri, peltolohkot ovat laajoja ja lähes ai34 keuksien siro lekuttelija on uhanalainen laji. Viljanviljelyn lisääntyminen, laiduntamisen väheneminen, torjuntaaineiden käyttö ja yleistynyt salaojitus ovat heikentäneet tuulihaukan pääravinnon, myyrien, elinmahdollisuuksia etenkin Eteläja Lounais-Suomessa. Teksti: Erkki Korpimäki Kuvat: Benjam Pöntinen Tuulihaukalle Tuulihaukka, joka vielä 1950-luvulla oli viljelymaidemme yleisin petolintu, on viime vuosikymmeninä jyrkästi harvinaistunut. Tehomaatalouden uhri. 1970-luvun puolivälissä tehdyssä valtakunnallisessa tuulihaukkatutkimuksessa Seppo Kuusela arvioi pesimiskannaksi 4000 paria, kun Einari Merikallion arvio 1950-luvulla oli 6000 paria. Myrkyt eivät liene vaikuttaneet sanottavasti vähenemiseen, sillä kannan pesimätulos on ollut viime aikoina hyvä silloin, kun ravintoa on riittävästi. Valtakunnallisen petolintujen seuranta-aineiston perusteella pesivä kanta näyttää kadonneen lähes tyystin ainakin Satakunnasta, Varsinais-Suomesta, Uudeltamaalta, Kanta-Hämeestä, Päijät-Hämeestä, EteläKarjalasta ja Etelä-Savosta. vsk .. Nykyisin peltolaalkoi huveta 1960-luvulla. Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla on tuulihaukkoja autettu laajalla pöntötyskampanjalla merkittäväsSUOMEN LUONTO 5/ 90 49. Parin viime vuosikymmenen kannanmuutoksissa poikkeuksellisilla ilmastooloilla ei ilmeisesti ollut merkitystä, sillä esimerkiksi hyvin ankara talvi 1986/ 87 ei vähentänyt Pohjanmaan pesimäkantoja. Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunnan mietinnössä 1985 laji luokiteltiin silmälläpidettäväksi
Enimmillään kolmannes alueella pesineistä pareista hyväksyi pöntön. Asettuu mielellään pönttöön Tuulihaukka pesii tavallisesti muiden lajien, kuten variksen ja harakan, tekemissä risupesissä, joskus myös rakennuksissa, kolopuissa ja kallionkielekkeillä. Pönttöjen käyttöaste pysyi kuitenkin pienenä, sillä vain 0-6 paria pesi niissä vuosina 1978-82. na salaojitettuja. Tuulihaukalle on tärkeää, että se voi tarkastella ympäristöään hautoessaan, joten pesäpaikan tulee olla matala. Lähikuvassa koiras, jonka tuntee kauniin harmaasta päästä ja kuparinruskeasta selästä. SUOMEN LUONTO 5/ 90 49. Haukat ovat halukkaasti asettuneet kirjoittajamme, dosentti Erkki Korpimäen, kehittelemään avomalliseen pönttöön, jossa pesimistulos on parempi kuin perinteisessä risupesässä ja joka on myös voitu asettaa parhaille saalistusmaille. Kehittelin pönttömallin Hollannin puuttomilla alueilla käytetystä avopöntöstä. Pohjanmaalla kanta ei ole vähentynyt sanottavasti parin viime vuosikymmenen aikana, sillä viljelmät ovat pieniä ja rajaojia on paljon, vaikka salaojitus onkin lisääntynyt. Peltomaiseman yllä lekuttava tuulihaukka oli ennen tavallinen näky. vsk. Sen pohja on noin 30 x 30 cm, korkeus 25 cm ja etuseinän "lentoaukko" 12 x 30 cm. Lapuanjoen molemmin puolin levittyvä Alajoen yli sadan neliökilometrin laajuinen peltolakeus on perinteisesti ollut hyvää tuulihaukkaseutua. Siksi Etelä-Pohjanmaalla, Kauhavan-Lapuan seudulla, ryhdyttiin poistamaan pesäpulaa pönttöjen avulla. Pöntön pohjalle laitetaan pehmikkeeksi heiniä, olkia tai sammalia, joista muovataan valmis pesäkuoppa. Tuulihaukkojen saapuessa maaliskuun lopulla tai huhtitoukokuussa parhaat pesäpaikat ovat jo varhaisempien muuttajien, kuten sarvipöllöjen, varaamia. )tätuulta pöntötyksellä ti. Pöntötimme myös lakeuden keskustan vuosina 35. Ripustimme syksyllä 1977 haukoille 50 pönttöä Alajoen reunametsiin pääosin niiden edelliskeväisille pesimäpaikoille
Pöntöt ripustettiin latojen päätyihin, yksinäisiin puihin ja pieniin metsäsaarekkeisiin 5-10 metrin korkeudelle. Suurempien peltoaukaiden keskellä olevat pöntöt ovat suosittuja todennäköisesti siksi, että ne ovat keskellä saalistusalueita. Lakeuden keskellä olevat pöntöt houkuttelivat tuulihaukkoja niin, että vuodesta 1983 lähtien 80-100 prosenttia alueen pareista on asettunut uuttuihin. Siellä haukat hyväksyivät pöntöt välittömästi, sillä ne asetettiin heti aukeiden keskelle. nissä tai pienissä saarekkeissa vähintään viiden metrin korkeudella olevat pöntöt. Jussi Ryssy ja Erkki Rautiainen aloittivat tuulihaukkapöntötyksen Kyrönjokivarren suurella peltolakeudella Seinäjoen ympäristös~ sä vuonna 1986. Vuosina 1988-90 pönttöjä on ollut maastossa 300, joista 200 on Alajoen suurella peltolakeudella ja loput pienemmillä pelloilla Kauhavalla ja Lapualla. Näätä karttaa av01m1a alueita ja varikset eivät pääse ryöstämään munia niin helposti kuin avopesistä. Erittäin hyvänä myyrävuonna 1988 niistä löytyi peräti 84 pesää ja hyvin huononakin vuonna 1990 lähes 30. Siksi mahdollisimman taloudellisella saalistamisella lienee merkitystä pesinnän aloituksessa. Sadat tuulihaukat lekuttavat nyt värirenkaat jaloissaan 1982-83, jolloin pönttömäärä nousi 240:een. Poikasten ollessa pieniä koiras ruokkii niin poikaset kuin naamankin: pesinnän loppuvaiheessa myös naaras siirtyy peltoaukeiden ylle lekuttamaan. Kauhava-Lapuan Alajoelta ennen ja jälkeen pöntötyksen kerätyn myyräja tuulihaukka-aineiston perusteella pöntötys lisää pesimätiheyttä puolitoistakaksinkertaiseksi "luonnolliseen" tilanteeseen verrattuna. Suosituimmiksi ovat osoittautuneet lakeuden keskellä ladon sei36 Jälleen yksi myyrä katoaa ahnaisiin kitoihin pesälle kiikutetaan jopa kaksikymmentä myyrää päivässä. Myyräkannat ovat alhaisemmillaan alkukeväästä ennen lisääntymiskauden alkua, jolloin haukkaemojen ravinnontarve on suuri, koska munien muodostaminen vaatii paljon energiaa. Vähintään 90 prosenttia alueen pareista on muninut pönttöön vuosina 1986-90. Metsänreunojen risupesät ovat ilmeisesti epäedullisissa paikoissa saalistusalueisiin nähden. vsk.. Tuulihaukat ovat sopeutuneet saalistamaan myyriä laajoilla avomailla, joilla näkyvyys on paras. siksi pöntöt ovat turvallisia SUOMEN LUONTO 5/ 90 49. Pöntötys kasvattaa kantaa Pöntötyksen merkitys tuulihaukan suojelussa perustuu siihen, että se poistaa pesäpaikkapulan
Lisäksi on rengastettu yli 2000 pesäpoikasta parin viime vuosikymmenen aikana. Ilmoittamalla näkemäsi tuulihaukan sukupuolen ja yksilöllisen rengasyhdistelmän Helsingin yliopiston eläinmuseon tengastustoimistoon autat selvittämään, minne haukat siirtyvät pesimään Etelä-Pohjanmaalta. Kirjoittajan ja Jussi Ryssyn tutkimusryhmät ovat merkinneet Etelä-Pohjanmaalla metallija värirenkain yli 600 aikuista tuulihaukkaa vuosina 1983-89. Koiras käyttäytyy käsittelyssä rauhallisesti ja pian rajut siiveniskut vievät sen taas ilmaan. Tuulihaukkojen pesäpaikkauskollisuus on meillä siten varsin vähäistä, vaikka aikaisemmin on uskottu, että aikuiset linnut palaisivat edellisvuotiselle pesäpaikalleen. Poikastuotto on pöntöissä parempi. Moninaaraisuus on siis varsin yleistä suomalaisten tuulihaukkojen keskuudessa, mutta KeskiJa LänsiEuroopassa on todettu vain muutamia tapauksia laajoista tutkimuksista huolimatta. Tarkkaile tuulihaukkojen jalkoja, koska vain osa Etelä-Pohjanmaalla rengastetuista tuulihaukoista palaa vuosittain pesimään samalle alueelle. Ne erottuvat hyvällä kaukoputkella jopa 200-300 metrin päästä. Koiraalla usein parikin naarasta Pariside kestää vain yhden pesimäkauden. Suurin osa aikuisista linnuista näyttää pesivän laajallla alueella Pohjoismaissa ja Neuvostoliitossa; ne valitsevat pesäpaikkansa sieltä, missä myyriä on parhaiten tarjolla. Niiden täytyy siirtyä muualle. SUOMEN LUONTO 5/ 90 49. Kirjoittajamme Erkki Korpimäki (vas.) kiinnittää tuu/ihaukan jalkaan alumiinirenkaan ja värirenkaat, joiden keskinäisestä järjestyksestä linnun voi tunnistaa Pohjanmaalla rengastetuksi. naarasta munintakuntoon, kun etelämpänä niillä on vaikeuksia yhdenkin naaraan ruokkimisessa. Käytetyt värit ovat seuraavat: punainen, musta, valkoinen, tummansininen, oranssi ja harmaa. Tämä tieto on ensiarvoisen tärkeää lajin suojelun onnistumiselle. 37. pesäpaikkoja. Pesimäalue valitaan myyrä tarjonnan mukaan Emojen pyynti ja rengastus onnistuvat pöntöistä paremmin kuin avopesistä. Munat ja poikaset eivät putoa pöntöistä, kuten usein sattuu risupesissä, jotka saattavat myös pudota kesken pesinnän. Tähän on ilmeisesti syynä se, että meillä myyrätiheydet ovat huippuvaiheessa paljon suurempia kuin etelämpänä ja mahdollistavat sen, että taitavat koiraat voivat lihottaa kaksi, jopa kolmekin, . Pesivistä naaraista noin 90 prosenttia koiraista yli 70 prosenttia on vuosittain uusia yksilöitä, vaikka monet pöntöt ovat asutettuina vuodesta toiseen. Eräällä Alajoen koiraalla oli keväällä 1988 jopa kolme puolisoa, joista kaksi pesi Kauhavalla ja kolmas lähes kymmenen kilometrin päässä Lapualla. Tuulihaukan pitkät siivet mitataan tarkasti rengastuksen yhteydessä. Siksi vetoankin kaikkiin lintuja muihin luonnonharrastajiin: yrittäkää tarkastaa näkemienne tuulihaukkojen jalat, sillä niissä voi olla yhdestä neljään värirengasta metallirenkaan lisäksi. Ne tarjoavat hyvän suojan kylmyydeltä, kuumuudelta ja sateilta. Koska pöntöt puhdistetaan huolellisesti pesimäkauden jälkeen, pesäpohjissa elävien ulkoloisten haittavaikutukset emoihin ja poikasiin jäävät vähäisiksi. vsk. Hyvinä myyrävuosina l 0-20 prosentilla koiraista on huollettavanaan kaksi naarasta ja poikuetta, jotka saattavat olla useidenkin kilometrien päässä toisistaan
Onko lahtivalaita liikaa. Hollannin kokouksessa Japani toivoi siunausta kolmen sadan ja Norja viiden lahtivalaan tieteelliselle pyynnille ensi vuodeksi. Samaten kokouksessa syntyi lähes yksimielinen päätöslauselma siitä, että valaita tulisi tulevaisuudessa tutkia menetelmillä, jotka eivät vaadi eläimen surmaamista. Myös grönlanninvalaitten ja sillivalaitten kannat ovat paikoitellen pyyntirajoitusten tuloksena hieman toipuneet. Näkemyserot valaitten suojelijoiden ja valaanpyyntivaltioiden välillä olivat suuret. Myös Atlantilla elää nykyään ainakin satatuhatta lahtivalasta. Niinpä päätöksenä oli, että ennen IWC:n seuraavaa kokousta ensi vuonna ei hetulavalaiden kaupallista pyyntiä saa tapahtua. Valheellista valas tiedettä Norja, Islanti ja Japani ovat viime vuosina pyytäneet yhteensä muutamia satoja lahtivalaita ja joitakin kymmeniä sillivalaita vuosittain tieteen mm1ssa. uhatulllpia Suuret hetulavalaat ovat viimeiset viisi vuotta saaneet elää kaupalliselta pyynniltä rauhoitettuina. 38 Ne ovat hyötyneet kookkaampien sinija sillivalaitten aiemmasta voimakkaasta pyynnistä ja kantojen romahduksesta, mikä on parantanut niiden ravintotilannetta. Pikkuvalaita on maailman 78 valaslajista 66, mutta niiden suojelu on laiminlyöty. Norjalaiset olisivat halunneet harppunoida 2 000, islantilaiset 200 ja japanilaiset pienvenepyyntinä 50 lahtivalasta. Valaanpyyntikomission tutkijoiden ja asiantuntijoiden selvä enemmistö oli sitä mieltä, että tieteellisestä pyynnistä ei ole mitään hyötyä. Vaikka kyseiset yksilömäärät olivat Norjan ehdotusta lukuunottamatta aika vähäisiä, ei IWC:n enemmistön mielestä pyyntiin ole aihetta, varsinkaan kun se saattaisi avata tien voimakkaammalle valaitten kaupalliselle hyödyntämiselle. IWC:n tieteellinen komitea toi kokouksessa esille, että Pohjoisen Tyynenmeren harmaavalaitten määrä on lisääntynyt kolmen prosentin vuosivauhtia, käsittäen nyt 21 000 eläintä eli yhtä paljon kuin ennen kaupallisen pyynnin alkua. Veli-Risto Cajander Suurvalaat vielä turvassa Pikkuvalaat entistä Ilmalla täytetty sinivalas antoi painoa valaansuojelijoiden vaatimuksille Noordwijkissä. Kyseiset valtiot korostivat, että valaanpyynnillä on niille ravitsemuksellista, maan perinteisiin sekä tieteeseen liittyvää merkitystä. Tuoreiden tutkimusten mukaan niiden kantojen kehitys on ollut suotuisa. Kansainvälinen valaanpyyntikomissio IWC, jonka jäsenenä on 36 valaista kiinnostunutta valtiota Suomi mukaanluettuna, torjui selvällä enemmistöllä Japanin, Norjan ja Islannin ehdotukset valaanpyynnin aloittamisesta Atlantilla ja Antarktiksen merialueella. vsk.. Tunnettujen valastutkijoiden Roger Paynen ja SidsuoMEN LUONTO 5/ 90 49. Lähes kymmenmetristen ja kuusi-seitsentonnisten lahtivalaitten asema oli IWC:n kokouksessa erityisesti esillä. Lähes kaikki IWC:n jäsenmaat olivatkin sitä mieltä, että Norjan ja ennen kaikkea Japanin tulisi vielä miettiä '' tiedepyyntinsä'' mielekkyyttä, eikä käyttää sitä keinona valaanlihan saamiseksi markkinoille. Norjalaisten, japanilaisten ja islantilaisten tiede on ollut pitkälti sitä, että eläimiä on pyydetty aina samoilta alueilta, samoin menetelmin ja kuolleista valaista on tehty samoja mittauksia kuin ennenkin. Ympäristöjärjestöt ja valaitten suojelua ajavat maat USA, Australia, Englanti ja Ruotsi ennenkaikkea katsoivat, että vielä ei ole riittävästi tietoa eri valaskantojen suuruudesta ja rajoitetunkaan pyynnin vaikutuksesta niihin. Sen sijaan maapallon suurimpien eläinten, sinivalaitten, määrä (arviot 5000 12 000 yksilöä) on 25 vuoden mittaisesta rauhoituksesta huolimatta edelleen niin vähäinen, että lajin tulevaisuus on epävarma. Suurvalaitten pyyntikieltoa päätettiin jatkaa vielä vuodella, mutta niiden ja pikkuvalaitten tulevaisuus on epävarma. Tällaiseen pyyntiin IWC ei voi sitovalla päätöksellään puuttua, mutta se voi antaa asiasta oman päätöslauselmansa. Kalastus verottaa armotta pikkuvalaita, kuten delfiinejä. Niinpä lahtivalaita elää eteläisen pallonpuoliskon merialueilla nykyisin arviolta 700 000 800 000 yksilöä. Kansainvälisen Valaanpyyntikomission (IWC) kokouksessa heinäkuussa Hollannin Noordwijkissä arvioitiin valaskantojen nykytilaa sekä pyynnin uudelleenaloittamista
Vaikeuksissa ovat myös dallineli suihkupyöriäiset. Ensiaskeleena jäsenmaita kehotettiin laatimaan perusselvitys omasta pikkuvalastilanteestaan. Kaikentyyppisen kalastuksen voimaperäistymisen seurauksena yhä enemmän delfiinejä ja muita pikkuvalaita kuolee tahattomasti kalanpyydyksiin. Fil.kand., toimittaja Veli-Risto Cajander seurasi heinäkuussa !WC:n kokousta Hollannissa. Eniten pikkuvalaita tuhoutuu Tyynellämerellä, m1ssa Kaakkois-Aasian maat niitä pyytävät. Tämä olkoon suunnannäyttäjänä meille kaikille. Kansainvälisesti valaskysymys on kärjistymässä. Siksi !WC:ssä on toistaiseksi yritettävä tasapainoilla eri näkemysten välillä. Kutakin lajia on jäljellä vain 100 500 yksilöä. Uhatuimpia pikkuvalaita ovat nykytietojen pohjalta vaquita eli kalifornianpyöriäinen, induksendelfiini eli susu sekä kiinanjokidelfiini eli baiji. Tämä on liikaa, kun lajin kokonaiskanta Japanin vesialueilla on runsaat 100 000 yksilöä. Toisaalta Norjan, Islannin ja Japanin on vähitellen hyväksyttävä, että yhä kasvava osa maapalloa ei pidä valaitten pyyntiä ehkä missään muodossa tai missään oloissa tarpeellisena. Esimerkiksi Japanissa on valaanpyynnin tuomitseva ympäristöliike kasvamassa räjähdysmäisen nopeasti. Nyt ympäristöjärjestöt ja lähes kaikki jäsenmaat esittivät, että koska moniin pikkuvalaskantoihin kohdistuu nykyisin kasvavia paineita, tulisi !WC:n toimia myös niiden suojelun hyväksi. Tällöin muu maailma ei pääsisi enää vaikuttamaan valaitten pyyntiin. vsk . ney Holtin mukaan nykyisillä menetelmillä valaan harppunointi ei ole eettisestikään hyväksyttävää. Myös suomalaisten kannalta tilanne on erittäin ajankohtainen; orihan lähistöllämme valaanpyynnin ongelma-alueita Norjan ja Islannin rannikolla, Färsaarilla ja Grönlannissa. Tämäkin korostaa nykyisenlaisesta tuskallisesta pyyntitavasta luopumista. Tilanne on erittäin hälyttävä. Valaanpyytäjät omaan leiriin. Norjan johdolla ne ovat uhanneet jopa irtaantua IWC:stä ja muodostaa oman "valaanpyytäjien komission". Kalastus tuhoaa pikku valaita Delfiinit, pyöriäiset ja muut hammasvalaat eivät ole virallisesti kuuluneet !WC:n päätöksien alaisuuteen, koska järjestö on keskittynyt perustamisasiakirjansa musuoMEN LUONTO 5/ 90 49. Ja muutos valaanpyyntimaissa on lähdössä liikkeelle myös niiden sisältä. IWC Maailman suurin puhallus -sinivalas poistaa ilman keuhkoistaan. kaisesti suurten hetulavalaitten järkiperäisen hyödyntämisen ja suojelun varmistamiseen. !WC:n kokouksessa näytti siltä, että Suomi on ottanut uuden aktiivisen roolin valaitten suojelun edistäjänä. Valaanpyyntikomissio on esittänyt lukuisia painavia perusteita suojelun jatkamiselle: liian vähäinen tietomäärä valaskannoista, valaanlihan vähäinen merkitys, valaitten kasvava arvo ihmisten mielissä, lisääntyvä merkitys tieteelle ja valasturismille sekä eettisten perusteiden esiinnousu luonnon hyödyntämisessä ja suojelussa. Kymmenien kilometrien mittaiset kelluvat ajoverkot, troolipyynti, lohikoukut, tonnikalanpyynti sekä lisääntymässä oleva pikkuvalaitten tarkoituksellinen harppunointi pienaluksista surmaavat uusimpien selvitysten mukaan vähintäin 200 000, ehkä peräti puoli miljoonaa hammasvalasta joka vuosi. Vastaava·nlaista useita minuutteja kestävää kuolinkamppailua ei hyväksytä esimerkiksi kotija teuraseläimille missään länsimaassa. Valaanpyyntimaat ovat kuitenkin ärsyyntyneet. Kun suurempien valaitten pyyntiä on rajoitettu, ovat japanilaiset lisänneet dallinpyöriäisten surmaamista 10 000:sta 40 000:een yksilöön vuosittain. Ja vaikka eläinten "viisautta" on erittäin vaikea ja epäolennaistakin pistää paremmuusjärjestykseen, ovat valaat kehitystasoltaan rinnastettavissa lähinnä ihmisapinoihin. Tässä epävarmassa tilanteessa ympäristöliikkeiden on voimistettava toimintaansa, jotta merten viisaat valtiaat saisivat . eskimoille ja grönlantilaisille. on toistaiseksi pystynyt pitämään tiukan linjansa sallimalla viime vuosina valaitten pyynnin ainoastaan tietyille alkuperäiskansoille, mm. jatkossa elää rauhassa omassa ympäristössään. !WC torjui vaatimukset lahtivalaiden pyynnin aloittamisesta. Noordwijkin kokouksen kiistakapulalla, lahtivalaalla, on mittaa kahdeksan metriä. 39
" Vastustus vaikutti muutamassa kuukaudessa koko Irlannin ympäristötietoisuuteen", Carroll selittää. Vuoren täysin entiselleen palauttamisen täytyy olla vaikeaa. Teksti ja kuvat: Antti Halkka Pyhän vuoren opetuksia Suomalaisen Outokumpu Oy:n yritys avata kultakaivos irlantilaisten pyhälle vuorelle epäonnistui, mutta ehti vaikuttaa käsitykseen suomalaisista Irlannissa. Suomalaisten maineesta irlantilaisen kullan havittelijoina on pitänyt huolen Outokumpu Oy, jonka omistama Tara Mines -yhtiö halusi yhdessä paikallisen yrityksen kanssa perustaa kaivoksen sata kilometriä Galwaystä pohjoiseen kohoavalle Croagh Patrickin vuorelle. Irlannin maaperän, jota aikaisemmin pidettiin köyhänä, on viime vuosina huomattu olevan täynnä arvometalleja. Carroll sanoo jokseenkin kaikkien tiedotusvälineiden maininneen suomalaisyhteyden. Outokumpu omistaa yhden malminetsintäyhtiöistä, Tara Prospectingin. Hän selittää myös saaneensa kirjeitä, sähkeitä ja puheluita eri puolilta maailmaa. Alueen tai oikeammin koko Länsi-Irlannin asukkaat olivat nousseet päättäväiseen vastarintaan vuorensa puolesta. "En silti halua syyttää niistä suomalaisia, vaan yhtiötä, vaikka meille muutama kuukausi sitten selvisikin, että Outokumpu on valtionyhtiö." Tara Mines on luvannut maisemoida jäljet skotlantilaisten asiantuntijoiden avulla parhaansa mukaan, mutta toistaiseksi töitä ei ole aloitettu. Joukossa olivat isot BBC ja NBC. Maailmalla asuu noin 50 miljoonaa ulkoirlantilaista, ja moni heistä muisti kotimaataan. Ihmiset ja tiedotusvälineet ovat tästä lähtien heti kiinnostuneita uusista kaivoshankkeista. Siitä lähtien tämä lähes kilometrin korkuinen , kartiomainen vuori on ollut tärkeä pyhiinvaelluskohde. Koelouhinta jätti jälkensä Kaivoshanke saatiin tyrmättyä, mutta Croagh Patrick ei ole enää aivan entisensä. Croagh Patrick ei ole mikä tahansa vuori. nee korjata kaivoshankkeen Suomen maineelle tuomia kolhuja. "Täällä kävi suomalaisten ja irlantilaisten lisäksi televisioyhtiöitä monesta muustakin Euroopan maasta sekä Yhdysvalloista, Japanista ja Australiasta. Lupaavia kultaesiintymiä on löydetty eri puolilta maata ja ensimmäinen kultakaivos aloittanee toiminnan tänä vuonna. Kompuroijiin kuuluu myös Outokumpu Oy . "Nuo ovat teidän suomalaisten tekemiä", hän selittää. On kuitenkin myös muita päteviä syitä vastustaa kultakaivoksia. Huhtikuussa Irlannin hallitus päätti, ettei lupaa myönnetä. Vastikään julkistetun Eartwatch-raportin mukaan eri malminetsintäyhtiöillä on maassa 750 malminetsintälupaa, Joista noin 300 on haettu kullan takia. Irlannin suojelupyhimys Pyhä Patrick vietti vuonna 441 sen huipulla neljäkymmentä mietiskelyn pa1vaa. " Kullan jalostuksessa joutuu väistämättä ympäristöön raskasmetalleja ja SUOM EN LUONTO 5/ 90 49. " Yhtiö väitti, että paikalliset asukkaat ottavat kaivoksen riemusta kiljuen vastaan, mutta huomasi pian, että totuus on toisenlainen." Yli 20 000 vuorella kävijää allekirjoitti kaivosta vastustavan vetoomuksen viime vuonna. "Outokumpu toimi typerän itsevarmasti aloittaessaan irlantilaiset kultakaivosoperaationsa juuri täältä", sanoo asukasyhdistyk40 sen edustaja Dennis Carroll Murriskin kylästä Croagh Patrickin juurelta. Yhtiö jatkaa maassa kullanetsintää ja on esittänyt Irlannin valtiolle suomalaistapaan suuren korvauksen vuoreen jääneestä kullasta. Kaivoshankkeella oli ympäristönsuojelun kannalta myös hyviä vaikutuksia. Kaivosrahat jättävät Irlannin Croagh Patrickin kaivosta vastustettiin lähinnä siksi, että se olisi pilannut luonnonkauniin seudun ja pyhän vuoren tunnelman. " Lehdistä kaivosoperaatiosta olivat kiinnostuneita esimerkiksi Wall Street Journal, Los Angeles Times ja Arab News. Vielä hankalampaa lieCroagh Patrickin jyrkkä sorainen rinne j uuri ennen huippua saa kulkijan helposti kompuroimaan. " Tuo kassihan on sitten tietysti täynnä kultaa!", heittää pubiyleisö puolileikillään Galwayssä Länsi-Irlannissa, kun sisään saapujat kertovat olevansa suomalaisia. Carroll näyttää koelouhinnan jälkiä vuoren kyljissä. vsk.. Suomi-Irlanti-seuran sihteeri Jukka Luukkanen, jonka kassista on kysymys, vastaa, ettei kassissa kultaa ole, mutta että suomalaisten ja irlantilaisten välinen keskustelu siirtyy nykyisin kovin usein tähän j alometalliin
Niinpä verojakaan ei tarvinnut maksaa. Tuottaa tosiaan päänvaivaa keksiä perusteita kultakaivosten avaamiseksi Irlantiin, mutta sama koskee oikeastaan koko maapalloa. Suurin osa maailmassa tuotetusta kullasta (70-90 prosenttia) käytetään ylellisyystarvikkeisiin, kuten koruihin ja muistorahoihin elektroniikkateollisuuden ja sairaalalaitoksen osuus on vain noin 15 prosenttia. Outokumpu on suomalaisen käytännön mukaisesti ryhtynyt peräämään satojen miljoonien korvauksia Irlannin hallitukselta Croagh Patrickin sisuksiin jääneestä kullasta. matta jopa Irlannin hallituksen yhteen prosenttiin eli viiteen miljoonaan Irlannin puntaan (vajaat 35 miljoonaa markkaa) tingityn korvausvaatimuksen. "Vastustamme ympäristösyistä myös kahta _seudullemme ehdotettua muuta kaivoksen paikkaa, Achillin saarta ja Doologhin laaksoa", hän selittää. vsk. Kullan jatkojalostuslaitoksia ei ole Irlannissa ja siksi ulkomaisesta kaivostoiminnasta tuntuu jäävän lopulta Irlantiin lähinnä väliaikaisia työpaikkoja ja runneltu maisema. Yhtiö, joka siinä vaiheessa oli 80-prosenttisesti suomalaisomistuksessa, jätti maksaSUOMEN LUONTO 5/ 90 49. Tämän kokoiset yhtiöt ovat yleensä kotimaassaan jatkuvassa tiedotusvälineiden tarkkailussa. Seurantaan olisi Suomessakin todella syytä jo siksi, että yhtiöittemme toimet luovat väistämättä käsitystä myönteistä ja kielteistä Suomesta maana ja suomalaisista kansana. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kova kritiikki on saanut monet yhtiöt siistimään tapojaan. Jos Outokumpu sitkeästi pysyy korvausvaatimuksissaan tai aloittaa kaivostoiminnan jossain Länsi-Irlannissa paikallisista asukkaista piittaamatta, kuuluisa irlantilainen hyväntahtoisuus saattaa löytää rajansa. Tätä irlantilaisten on vaikea käsittää. syanideja", selittää lähellä vuorta sijaitsevan Westportin kaupungin luonnonsuojelijoiden edustaja Paddy Hopkins. Noin kolmannes maailmassa kaikkina aikoina tuotetusta kullasta lojuu käyttämättömänä valtionpankkien holveissa. Tara Mines ei maksanut Irish Times -lehden tietojen mukaan kaivostoiminnastaan kymmeneen vuoteen lainkaan rojalteja Irlannin valtiolle, vaikka oli sovittu 4,5 prosentista. Suomalaisen on ehkä silloin vaikea saada länsi-irlantilaisessa pubissa tilaustaan läpi. Suomalaisyhtiöiltä puuttuu kotimainen valvonta Croagh Patrickin tapaus on yksi esimerkki siitä, että suomalaisyhtiöiden toimia maailmalla olisi syytä seurata nykyistä tarkemmin. Esimerkiksi Outokumpu on nopeasti kasvanut yhdeksi maailman suurista kaivosyhtiöistä ja on myös maailman toiseksi suurin kuparituotteiden valmistaja yhtiö käyttää viisi prosenttia maailman kuparista. D 41. Monet suomalaiset yhtiöt kuuluvat nykyisin toimialoillaan maailman suurimpiin. Hopkins, joka kävi viime talvena pitämässä Croagh Patrickista lehdistötilaisuuden Helsingissä, on yksi vuorta puolustaneen liikkeen johtohahmoista. Irlantilaisten vähäistä kiinnostusta suomalaiseen kullankaivuuseen selittää luonnonrakkauden lisäksi se, että kaivosten tuotto on ainakin toistaiseksi viety suurelta osin pois Irlannista. Keväällä 1989 Irlannin valtio myi oman viidenneksensä yhtiöstä Outokumpu Oy:lle 35 miljoonalla punnalla, mitä on pidetty huonona kauppana. "Ymmärtäisimme kyllä, jos korvausta haettaisiin esimerkiksi malminetsintäkuluista", selittää Dennis Carroll. Vuorelle kapuamista voi verrata SaanalJe kiipeämiseen niin nousu kuin laskukin vie pari tuntia. Vuoren kartiomainen huippu kohoaa 765 metrin korkeuteen läheisen Clew-lahden pinnasta. Voittoa Tara Mines ei tuottanut lainkaan, vaikka se vei ulkomaille jalostettavaksi 700 miljoonan punnan edestä malmia
Seurakuntien tiedotuspäällikkö ei ilmeisesti tiedä, että Vantaan seurakunnat hakivat kyseiselle omistamalleen alueelle lupaa harvennusja puhdistushakkuisiin Vantaan kaupunginhallitukselta, joka myönsi luvan 9.6.1986. Metsäalue ei ole ollut eikä ole Vantaan kaupungin omistuksessa. Teollisuus on todella investoinnut lujasti puhdistamoiden rakentamiseen ja tulokset myös näkyvät ja tuntuvat. Seppo Salonen Vantaa Metsäteollisuus investoi puhdistamoihin Lehtenne numerossa 3/ 90 on helsinkiläisen toimittajan Jouko Kasteen puheenvuoro "Metsäteollisuus kasvaa luonnon kustannuksella" Kirjoittajalla näyttää olevan vakaa käsitys siitä, että metsäteollisuuden uudistaminen merkitsee väistämättä sitä, että "massaja paperiteollisuudesta pääsee vesiin ja ilmaan saasteita yhä enemmän" . Jotkut luomuviljelijät väittävät saavansa suurempia satoja kuin muut. Kuvassa esitetty avohakattu koivik42 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA ko on ollut ja on edelleen aluetta, jonka seurakunnat omistavat. Ravinnekierto todella vuotaa, koska ravittavat ovat erillään maanviljelystä taajamissa, joiden vesivessat eivät palauta ravinteita pelloille. Rantametsiä SUOMEN LUONTO 5/ 90 49. Lannan käsittely on usein järjetöntä, ajetaan lietettä lumen päälle. EnsoGutzeit saisi laskea surutta poikkeuslupien turvin saasteita Suomenlahteen. Valtioneuvosto on esimerkiksi rikkidioksidipäästöille asettanut kansainvälisestikin kovan tavoitteen neljä kiloa sellutonnia kohti. Sen sijaan seurakunnat ovat unohtaneet yhden maa-alueidensa saamisen tärkeimmistä ehdoista: Andreas Räckhals velvoitti seurakunnat vuotuisiin esirukouksiin luovuttamiensa metsien säilyttämiseksi. Hänen käsityskykynsä ohitse näyttää kokonaan menneen se merkittävä positiivinen kehitys, joka metsäteollisuuden ympäristötoimikunnassa on tapahtunut. Mielestäni Vantaan kokoisessa kaupungissa kaikkia metsiä, myös seurakuntien metsiä, on käsiteltävä kuten puistometsiä. Viljely on ollut mahdollista ilman väkilannoitteita ja on edelleenkin. Kuitenkin väkilannoitteina fosforia levitetään pelloille ainakin viisi kertaa niin paljon kuin sadonkorjuussa pelloilta poistuu. Aila Alarotu antaa jutussaan varsin selvästi ymmärtää, että Vantaan kaupunki harrastaa tehometsätaloutta avohakkuiden muodossa. Enson jätevesien kuormitusarvot ovat tuotannon noususta huolimatta pudonneet muutamiin prosentteihin siitä, mitä ne olivat joskus 1970-luvulla. Silläkin on rajansa. Sairaalaalueella tapahtuneista hakkuista ei ole kukaan pahemmin melskannut, onhan sairaala kaivattu ja se on nyt saatu tosi tarpeeseen . Viime aikoina ovat monet järvet alkaneet rehevöityä ja kasvaa sinilevää. Uskottavin selitys on, että ylimääräinen fosfori ei enää sitoudu liukenemattomaksi niin täydellisesti kuin aikaisemmin. Neuvotteluja maa-alueen hankkimiseksi Vantaan kaupungin omistukseen käydään tulevana syksynä. Ylimäärä on rikastanut peltoja fosforilla, joka on suurelta osalta muuttunut liukenemattomaksi. Täytyy hämmästyen todeta miten vähäisillä asiatiedoilla ja perusteettomasti toimittaja pudottelee arvioitaan metsäteollisuuden vesiensuojelutoimenpiteistä . Taito Mikkonen puoluesihteeri Ekologinen Puolue Vihreät Rantojen ja vesien suojelusta Vielä sodan jälkeen rannat olivat lähes kokonaan maalaisten omistuksessa. Väkilannoitteiden käyttö on ollut Suomessa yleistä vasta kaksikolme vuosikymmentä kuten taajamissa asuminenkin. Harvoja vielä säästyneitä metsiä ei mielestäni tulisi käsitellä lainkaan. Luomuviljelyssähän ei käytetä väkilannoi.tteita eikä myrkkyjä. Kasvaahan luonnossa reheväkin kasvillisuus joka vuosi lisäämättä kiertoon lainkaan ravinteita. Perusteettomien yleisluonteisten väitteiden esittäminen ei ole tämän päivän ympäristökeskustelua. Tehtaan laajennuksesta huolimatta ympäristön kokonaiskuormitus laskee. Koska aine ei lisäänny eikä vähene, rajatusta tilasta (pelto) tulee saman verran kutakin alkuainetta ulos kuin siihen menee ulkoa, kunhan tilanne on jatkunut riittävän kauan. Niitä ei tosin tämä sukupolvi tule näkemään täysimittaisina. Karjanlannan hyötysuhde on usein huono, koska sitä ei enää pidetä niin arvokkaana ja elintärkeänä kuin ennen, jolloin väkilannoitteita ei käytetty. Huuhtoutumisprosentti on ilmeisesti noussut aiemmasta yhdestä. Hänen mukaansa karjanlannan huuhtoutuminen on kymmeniä prosentteja ja väkilannoitteiden fosforin hyötysuhde parempi. Kaupungin suunnitelmissa olisi rakentaa tälle alueelle urheilupuisto sekä istuttaa uusia puita. Muuten ne joutuvat muualle, useimmiten lopulta vesistöön ja sitten ne on korvattava väkilannoitteilla ylimäärin, koska sekin tulee vesistöön. Uimaharjussa paikallisen lääninhallituksen esittämä raja-arvo on kolme kiloa ja tehdas on asettanut tavoiteekseen kaksi kiloa. Vantaan seurakuntien tiedotuspäällikkö Aila Alarotu kertoi Suomen Luonnon numerossa 4/ 90, että minä ja asukkaat olemme seonneet siinä kuka hakkasi ja kenen metsiä talvella 1987. Aino Fröberg Kaupunginmetsänhoitaja Vantaan kaupunki Vantaan seurakuntien perintö maat hukassa. Ilpo Vettenranta Ympäristönsuojelujohtaja Enso-Gutzeit Oy Ravinnekiertoon luomulla Pekkarisen kirjoitus "Ei auta luomu" ei ehkä osunut tarkasti totuuteen. Ympäristöviranomaiset ovat tänä päivänä lupia myönnettäessä erittäin tiukkoja. Toimittaja esittää näkemyksiään päästöjen lisääntymisestä ja puuvarojen vähenemisestä: "Ympäristönsuojelijoiden toivomuksiahan kemiallisen metsäteollisuuden johtajat eivät ota lainkaan huomioon" toteaa lehti. seurakuntien tiedotuspäällikkö ilmoitti Suomen Luonnon numerossa 4/ 90, ettei seurakuntien metsissä ole tehty avohakkuita vaan kyseiset, kolmisen vuotta sitten Rekolassa tehdyt hakkuut olisivat tapahtuneet Vantaan kaupungin omistamissa metsissä. Ympäristönsuojelutoimenpiteistä ja -vaikutuksista keskustellaan ja asiantuntemus on jatkuvasti lisääntynyt ja monipuolistunut. Tänä päivänä myös lehtien toimittajat tietävät ympäristöasioista paljon. Vaikka en tiedä millä he korvaavat jatkuvan ravinnevuodon klosettiin. Ihmisten ja eläinten syömät ravinteet on palautettava peltoon. Alarotu oli lukenut jutun huolimattomasti. Ravinnekierron toteuttaminen on ainoa jatkuvasti mahdollinen ratkaisu. Kirjoituksessa mainituilla Kotkan tehtailla toteutui viime vuonna 50 miljoonan markan puhdistamo, jonka teho on yli 90 prosenttia. Poru johtui siitä, että seurakunnat ovat kohdelleet kaltoin saamiaan perintömaita. Teollisuuden jätevesiluvuista lehti tietää kertoa, että jätevesille myönnetään helposti poikkeuslupia ja että esim. Vantaan seurakunnat myös suorituttivat hakkuun, joka oli todella reippaanpuoleinen puhdistushakkuu mitä tämä termi nyt sitten pitääkään sisällään. Kuka omistaa hakatun metsän. Varmasti huuhtoutuu paljon pois . Sen ensimmäisessä kappaleessa kerrottiin, kuinka 80 hehtaaria metsämaata luovutettiin maanvaihdossa kaupungille Peijaksen sairaalaa varten . Kyseinen alue Kulomäen eteläpuolella ja Peijaksen sairaala-alueen pohjoispuolella on vieläkin seurakuntien omistuksessa. Sen verran olen kotokuntani metsiä tallonut, että voin sanoa, että Vantaan kaupunki on ensimmäisten kuntien joukossa oivaltanut kaupunkimetsien käsittelyssä kestävän kehityksen periaatteet. Vantaan kaupungin metsäammattihenkilöstö ottaa alueille suunnitellut käyttömuodot huomioon hakkuita suunnitellessaan. vsk .
S.Jokela Harmoinen Typpitoimikunnan ehdotus puheenjohtajana puutun eräisiin väitteisiin pääkirjoituksessanne numerossa 4/ 90. Syy on se, että kaupunkilainen näkee luonnon etupäässä huvitteluja haaskauskohteena. Suomen typenoksidipäästöistä se nykyisin on noin 0,2 prosenttia. helmi-maalisk . 90408 546, 636 406. Kaupunkilaisten, joilla on runsaasti rahaa ja jotka samalla ovat kiinnostuneita maaseudun luonnosta, kannattaa paremmin ostaa tuottava metsäpalsta ja käydä aika ajoin hoitamassa sitä luonnonsuojelunäkökohtia noudattaen. Toimikuntaa voidaan tietysti moittia siitä, että se pysyi omassa tehtävässään. Tutustumme luontoon, eläimiin ja kulttuureihin autoilla, kameleilla ja vaeltaen. Tällä määrällä ei sinänsä ole paikallista eikä varsinkaan laajempaa merkitystä. Mutta onhan yhteiskunnassa muitakin voimia ja toimielimiä, joten typpitoimikunta-paran ei mielestäni tarvinnut kantaa koko taakkaa. ETIOPIA: LÖYTÖRETKI OMO-VIRRALLE. Toimikunta ei ehdottanut vihreää vallankumousta, koska se ei mitenkään kuulunut toimikunnan tehtäviin. Ehdotettujen to1m1en enimmäiskustannukset ovat todellakin noin 20 000 markkaa typpidioksiditonnilta eikä toimikunta ehdottanut ryhdyttaväksi sanottavasti tätä kalliimpiin toimiin ainakaan ensi alkuun. SUURSAF ARI JA KAMELIV AELLUS. Pääkirjoituksenne otsikko oli arvattavissa jo silloin, kun toimikunnan ehdotukset alkoivat hahmottua. Syy oli se, että me maalaiset näemme luonnon etupäässä tuotannon välineenä, jota on lupa vahingoittaa vain sen verran, mitä koko kansan tarvitsema alkutuotanto vaatii. 43. Osastopäällikkö Olli Ojala Lintujen määriä arvioitu aikaisemminkin Toimittaja Antti Halkka! Ei ole mitään uutta arvioida Suomen jokaisen lintulajin kannan suuruus. Me emme vahingoista luontoa huvin vuoksi. Toimikunnan tehtävänäkään ei ollut puuttua yksittäisten saastelähteiden päästörajoihin, mutta jos toimikunnan ehdotus saa lainvoiman, Meri-Porin hiilivoimalaitoksella täytyy olla sekä niukasti typenoksideja tuottava eli ns. Siksi pääkirjoituksessannekin mam1tut energiaja liikennepoliittiset toimet ovat välttämättömiä. Toimikunta ei myöskään ehdottanut ydinvoimasidonnaisuutemme tiukentamista, vaikka se olisikin selvä keino typenoksidipäästöjen pitämiseksi kurissa. Antti Halkka Luontomatkoja Afrikkaan Luonnonläheisiä telttasafareja tee se itse -periaatteella. Pahoittelut virheestä ja terveiset myös tohtori Leo Lehtoselle, joka jaksaa metsästäjähuligaanien taannoisesta pahasta pahoinpitelystä toipuneena yhä jatkaa lintututkimuksiaan. Tämän kirjan lisäksi kannanarviot on myös aikaisemmin julkaistu lähinnä asiantuntijoille tarkoitetuissa yhteyksissä, kuten Einari Merikallion klassisessa kirjassa Suomen lintujen levinneisyys ja lukumäärä (1955) ja lintututkimuksemme suurhankeessa "Pohjolan linnuissa" (1963-1972) sekä osin Suomen lintuatlaksessa. Laskutapa ei ole väärä, mutta se on älyllisesti epärehellinen. tammi-helmik. Näistä tosiasioista huolimatta rantamaisemia ei rikottu asutuksella ja vesien tila oli parempi kuin nykyään. Toimikunta tutki asiaa vertaamalla vähennystoimien kustannuksia niiden tehokkuuteen. jouluk. Matematiikkanne on kuitenkin liiaksi yksinkertaistettua. Suomen Luonto voi tehdä erittäin suuren palveluksen kapunkilaisille lukijoilleen kertomalla aika ajoin heille näkyvästi siitä tosiseikasta, että rantahuvila on sekä huonoa maisemanhoitoa että huonoa taloudenhoitoa. Tilanne järvimaisemassa on huonontunut sitä mukaa kuin rantoja on siirtynyt kaupunkilaisten omistukseen. ERÄMAASAFARI TURKANA. Lisää tietoa: Benedict v Wright "Acacia-safarit", puh. Toimikunnan eräiden jäsenten eriävä mielipide koskee vain sitä, kuinka suurta Ua kallista) katalysaattorikapasiteettia laitokselta vaaditaan. Hän virkistyy suuresti kaahatessaan moottoriveneellä pitkin järvenselkää tai tuhotessaan omistamansa rantamaiseman. vsk. Lyhyesti: tervetuloa kaupunkilaiset luonnon ystävät kirjoituspöytienne äärestä tekemään SUOMEN LUONTO 5/ 90 49. Asia on helppo ymmärtää. Mitä Meri-Porin voimalaitokseen tulee, on erheellistä väittää, ettei toimikunta ehdottanut siihen savukaasujen pakollista puhdistusta. Hän vahingoittaa luontoa huvin vuoksi. Typenoksiditoimikunnan ehdottamin toimin päästöt saadaan vähenemään noin 230 000 tonniin vuodessa, mikä on noin 40 000 tonnia enemmän kuin tavoitteena oleva 185 000 tonnia. Lisäksi maaseudulla asui ihmisiä kaksi kolme kertaa nykyinen määrä. Vesillä kalastettiin ja uitettiin puutavaraa. Katsopa Leo Lehtosen Jokamiehen lintukirjasta, siellä on jo arv101tu kannan suuruus! Peippo ja pajulintu ovat samoissa lukemissa kuin tänä päivänä. low-NO x -polttotekniikka että katalyyttinen savukaasujen puhdistus. käytettiin puuntuotantoon ja karjan laitumena. Järkevä luonnonsuojelu edellyttää, että ensimmäiseksi lopetetaan tämä huvin vuoksi tuhoaminen. Tuskin kukaan kuitenkaan asioita kyllin harkitessaan uskoo, että yhteiskunnan rakenteet ja varsinkaan ihmisten käyttäytyminen muuttuisivat niin nopeasti, että siten saataisiin aikaan olennaisia typenoksidipäästöjen vähennyksiä vajaan 10 vuoden kuluessa. Itse asiassa toimikunnan selvitykset osoittavat, että kaikin kalleimminkin teknisin toimin vähennys olisi enintään 20 prosenttia vuoden 1980 kokonaispäästöistä. marrask . Näin yhdistyy omin kourin tehty luonnosuojelutyö yksityiseen ja kansantaloudelliseen hyötyyn. Näillä luvuilla voidaan harrastaa monenlaista prosenttilaskua, mutta väite puolitiehen jäämisestä on demagoginen, koska sellaiseen viittaa ainoastaan, että typenoksidipäästöt toimikunnan ehdotuksin vähenevät vuoden 1980 määrästä 15 prosenttia, kun vähennyksen pitäisi olla 30 prosenttia. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA meidän maalaisten kanssa todellista, henkilökohtaista luonnonsuojelutyötä maapallon ainutlaatuisimman järvialueen tuhansilla rannoilla. Jo tehdyt päätökset henkilöautojen pakokaasupäästöjen vähentämisestä merkitsevät kuitenkin, että päästöt ilman muita vähentämistoimia voisivat kasvaa enintään noin 340 000 tonniin typpidioksidia vuodessa. Toimikunnan ja eriävän mielipiteen edellyttämien toimien ero päästönä on noin 600 tonnia typpidioksidia vuodessa. Tunnen kyllä lukioaikaisen opettajani Leo Lehtosen Jokamiehen lintukirjan, mutta en ole sitä viime aikoina selaillut. Ilman mitään toimia Suomen typenoksidipäästöt, jotka typpidioksidina olivat vuonna 1980 noin 260 000 tonnia vuodessa, olisivat kasvaneet noin 410 000 tonniin typpidioksidia vuodessa eli yli 50 prosenttia vuoteen 2000 mennessä. LINNUT JA LUONTO KENIASSA. Jo olemassa olevat huvilat ja taajamien tuhotut ranta-alueet pantaisiin haittaverolle siihen saakka, kunnes ne on palautettu luonnontilaan. Järviluonnossa harjoitettiin siis aika mittavaa taloudellista toimintaa. Olento, joka on ensin aiheuttanut ekokatastrofin omalla kotiseudullaan, kaupungissa, ei kunnioita luontoa muuallakaan. Toinen tie on tietysti lainsäädännön kehittäminen niin, että huvilat ja esimerkiksi huviveneily säädettäisiin ympäristörikoksiksi. Toimikuntakin uskoi enemmän siihen, että tekniset toimet paranevat ja halpenevat. Helervi Ahlberg farmaseutti Vääksy Kiitokset tiedosta! Ehdotin tosiaan viime numeron kirja-arvioinnissani väärin Juhani Lokin ja Jörgen Palmgrenin Suomen ja Pohjolan lintuja ensimmäiseksi kaikelle kansalle tarkoitetuksi lintukirjaksi, jossa on täydelliset kannanarviot
664 fill , (i(ifi072 110\' IMESTAIUT SOTAINVALIDIADRESSIT saatte kätevästi puhelimitse 90-669008 SotainvaliOirn VPOrsliillo KUKKASRAHASTO Kasarmikatu 34 A OOi30 Helsinki TERVE METSÄ, TERVE SUOMI EB ENSO-GUTZEIT OY MAASEUDUN TULEVAISUUS lehti luonnonystäville levikki 124.838 L T /90 Tilaukset ja ilmoitukset 90-131 151 Simon katu 6, 00100 Helsinki SUOMEN LUONTO 5/ 90 49. OTA \'IITl-:Ys JA KEIUto TOIVt: t:s1! M1-: JÄltJl-:STÄlllMt: 1'1'11'Tt: t;T, nrn FAIIIANINKATl! 14 lh:I.S INKI r . vsk.. 44 SINA&2HH YKSITYISTI LAI S U OS ADLON~ l~Bl!!l~~III M1 ssÄ MUeA1.1.A JÄltJt: STÄT \'IITÄ MUKAVASTI l'ÄIVÄS· AIKAAN KOKOUKSt:SI, \'AltJOJ\lt:ssUT, TII.All S· I.OllNAAT, l'Äl\' ÄTANSSIT TAI KOKKAltt: t:T. MISSÄl'X M \ll' AI.I.A KL'IN CAFE Al>I.ONISSA , Kt:SKEI.I. Ä lli,;1.s1NKIÄ
Teoria jokaisen matkustajan oikeudesta vaatia radio kiinni ei toimi tässä alamaisten tasavallassa. Rationaalisia etuja sillä ei ole, mutta ihmisen irrationaalisuus tekee sitä tehokkaampaa työtä sen puolesta. Siksi junassa käytetty aika ei ole poissa muusta samalla tavalla kuin autossa vietetty. Lento Tampereelle olisi toisella tavalla järjetöntä. Hän nauttii myös ohitteluista, jotka nykyisillä automäärillä ovat aina täpäriä. Kolmostien karttelu pidentää matkaa mutta maksaa vaivan. Hänellä on korkeimman asteen vapaus: hän voi pysähdellä ja poiketa missä ja koska haluaa. Autoja näytti riittävän, tien tarve oli laskettu. Vaarojen väistäminen täpärästi antaa hänelle tunteen kohtalon hallitsemisesta. Vuorovälit ovat tiheitä, matka tapahtuu keskustasta keskustaan, istuin ei tärise, vaunu ei heittelehdi, yksilö saa kohtuullisen reviirin, tilanne on hyvällä tavalla sekä yksityinen että sosiaalinen kuin istuisi kahvilassa. Tehdä vapaasti useimpia niistä asioista, joita useimmat muutenkin tekevät kodeissaan ja työpaikoillaan. Junassa voi lukea ja kirjoittaa, istua ja kävellä, käydä kahvilassa ja vessassa. Auton istuin on ahdas, katto ja seinät heti vastassa, turvavyö sitoo kiinni kuin avaruusapinan. Moottoritien tekoa hän pitää oikeana, "koska Etelä-Suomi on joka tapauksessa menetetty'' . Mutta irrationaalisia etuja hänellä on leegio, ja siksi autoilu kasvaa liikennemuodoista nopeimmin. Jos on sen mittainen loma ja sää suosii, UuSUOMEN LUONTO 5/ 90 49. Hän on mukana teollisen sivilisaation täydellisimmän symbolin käytössä, irrationalismin ja umpikujan visiossa, onton vapauden palvonnassa mistään haitoista piittaamatta. Kolmostietä rakennettiin moottoritieksi, haavat metsäluontoon olivat kuun maiseman luokkaa. Juna voittaa vertailun ylivoimaisesti. "Hänellä on hyppysissään moottorin voima, joka vie häntä läpi elämän ja kuoleman kapeikkojen", kuvailee kirjailija Markku Envall autoilijan tuntoja. Hän jonottaa nöyrästi ruuhkat näkemättä miten hänen va. Kuskin vieressä, maisemien virratessa, alkoivat myös ajatukset virrata. Se on halvin: silti lipulla ostetaan myös :~uljettaja ja joukko muita palveluja. Hänellä on hyppysissään moottorin voima, joka vie häntä läpi elämän ja kuoleman kapeikkojen. ,·sk . Autoilu kasvaa liikennemuodoista nopeimmin. Hän tuhoaa surutta maiseman, saastuttaa ilman ja maan, kiusaa muita ja itseään kuvitellessaan heitä hemmottelevansa. pautensa niihin tuhoutuu. Toisia autoja ohittelemalla hän kukistaa ne kilpailussa, mikä on vain lievästi sublimoitua taistelua viidakossa. Hän kuluttaa aikansa ja hermonsa omana kuskinaan. Hän maksaa kalliisti niin valmistajalle kuin verottajalle. denmaan ja Hämeen maisemien nuuhkiminen satulasta on ruumiin ja sielun juhlaa. Hän kuuluu paljon kuluttavaan parhaimmistoon ja ammentaa siitä sosiaalista nautintoa. Olen mennyt Tampereelle myös polkupyörällä. Jos ihminen olisi rationaalinen olento, juna riittäisi ainoaksi yhteydeksi Suomen kaupunkien välillä. Markku Envall Mietteitä pelkääjän paikalla Kuulun toimikuntaan, joka päätti pitää kokouksen Tampereella. Jälki oli pahempaa kuin kenttätykistöllä saisi aikaan. Autoilijalla on tätä vastaan enintään yksi rationaalinen etu: hän pääsee samalla sohvalla portilta portille. Bussissa yhtyvät monien välineiden haitat: henkilöauton ahtaus (polviaan ei mahdu oikaisemaan), heittelehtivä liike, täristys joka haittaa lukemista, hitaus ja kalleus junaan verrattuna. Auto heittelehtii epämukavasti, mitä lievittää edessä olevan tien katselu, mikä taas estää lukemisen. Aioin mennä junalla, mutta tapasin ystäväni, joka oli menossa autolla, ja otin vastaan tarjotun kyydin. Hän hallitsee kallista ja vajaakäyttöistä välinettä, millä hän saa viestityksi että hänellä on pääomaa yli tarpeen. Nopea lentoaika (35 minuuttia) ei tee matkasta nopeaa, koska enin aika tuhraantuu bussissa kentälle ja kentältä. Ja kuski pitää auki radiota, josta tulee typerää puhetta tai huonoa musiikkia, joita ei kunnolla kuule moottorin jyrinältä. Koska hän ei ole, juna jää sen väestönosan välineeksi, jonka valinnoissa yleisellä ja yksityisellä vastuulla ja järjellä vielä on jotain osuutta. Se on nopein jo nyt, ja aika tulee pian lyhenemään puoleen. Ja kehuu onneaan: vaikka hänellä on tapana ajaa ylinopeutta, häntä on sakotettu siitä vain kerran. Keskustelen kuljettajan kanssa, hän sanoo nauttivansa ajamisesta. Silti kaikki tietävät, että jos kehitys jatkuu nykyisenä, uusikin tie on pian tukossa. 45. Se vei kaksi päivää
Lehtometsien moninaisuuden kannalta olennaisen, mutta huonosti tunnetun osan, maaperän, esittely on kiitettävän seikkaperäinen (tarkkojen maaperäeläinmäärien esittäminen jopa hieman epäilyttää, etenkin kun ottaa huomioon lähteenä käytettyjen kurssitöiden virhemahdollisuudet). Kasvimaailma näyttäytyy kuvissa ilahduttavan monipuolisena, mutta useampia otoksia lehtojen rikkaasta eläimistöstä jää kaipaamaan. Kevään lopulla ilmestynyt kirja olisi ollut syytä esitellä jo kevään viimeisessä numerossamme, mutta valitettavasti kustantaja yhteydenotostamme huolimatta viivytteli sen verran arvostelukappaleen lähettämisessä, ettei tähän ollut mahdollisuuksia. Mustakantisen, mustalle painetun kirjan synkkä tarina jatkuu. Tutkan kuvaruudulta otettuja kuvia lintuparvista on totuttu näkemään muuttolintukirjoissa. Kartassa ja tekstissäkin pohjoisia rehevyyskeskittymiä kutsutaan virheellisesti lehtokeskuksiksi. Silti omaleimaiset, usein kuusivaltaiset Keskija Pohjois-Suomen tai vaikka Kymenlaakson rapakivialueen lehdot olisivat ansainneet paremman edustuksen kirjassa. vsk.. Toisen tekijöistä Afrikan pohjoisosan hiekkalakeudelta tallentama kuva (ehkä suomalaisista?) kurjista tempaisee väistämättä lukijankin ajatukset joksikin aikaa kurkien tuhansien kilometrien pituiselle muutomatkalle. Taikaämpäriin tarttuu mielellään . Kirjan voi huoletta sanoa edustavan alan uusinta Suomeksi saatavaa tietoa, sillä tekijät ovat huolella tutustuneet 80-luvun muuttolintututkimukseen. Ne houkuttelevat etsimään enemmän ja samoilemaan sisäänsä. Tavaran taikaa Antti Halkka Juha Suonpää ja Marja-Leena Korte: Taikaämpäri, Otava 1990. Kirjan pääosassa ovat Matti Vallan hienot valokuvat. Viime kevään luontokirjatulokas Suomen lehdot paikkaa näyttävästi pahan puutteen. Kirjan kuvista ja kuvateksteistä, joiden laatijaksi mainitaan Hautalan ohella myös ulkoasun suunnittelija Markku Tanttu, välittyy syvästi luontoon rakastuneen ihmisen paatos. Arvokirjan sivujen mustuus syö valkoisen tekstin ohuimmat viivat. Samalla olisi paremmin korjattu yleistä, mutta väärää mielikuvaa lehdoista yksinomaan eteläisinä lehtimetsinä. Kirjayhtymä 1990. Niiden myötä voi mainiosti eläytyä lehtojen monimuotoiseen maailmaan: heräävästä kevätasusta kukkaloiston ja kesän ylenpalttisen vehreyden kautta aina ruskaan ja talven hiljaisuuteen. Kirjan lopusta löytyvät vielä käyttökelpoiset luettelot lehtojemme kasvi-, sienija eläinlajistosta. Kirja on mukavan kokoinen ja näköinen; se on painettu uusiopaperille, joka on lempeää silmille. Hakkuiden jäljet ovat kuin sodan muistoja; aurausalan keskellä kasvava yksinäinen haapakin on vihollinen, joka on kaulattava. Kirjan esimerkit seuraavat löyhästi vuodenkiertoa kevään airueista, töyhtöhyypästä ja harmaalokista, päädytään kesän ja syksyn muuttolintujen kautta Pohjois-Norjasta Suomeen talvehtimaan muuttavaan. koskikaraan ja talvivaeltaja-tunturipöllöön. Toki tammivyöhykkeellä lehdot ovat yleisimmillään, ja monen mielestä komeimmillaankin. Kokonaisuutena teksti on kuviin verrattuna vähemmän eläytyvää, kenties liiankin tiivistettyä. Leimikoita, puupinoja, monitoimikoneita, metsäautoteitä läpi soitten ja vaarojen, kulotettuja, aurattuja ja äestettyjä maita sekä myrkyin torjuttuja vesakoita siinä talousmetsiemme arkinen ilme. Maamme rehevimpiä ja runsaslajisimpia metsiä ei ole aiemmin esiteltykään yksissä kansissa. Mutta onhan luonnossa sopeutujansa. Iiris Lappalainen Uusinta tietoa lintujen muutosta Kuu kiurusta kesään miksi, minne ja miten linnut muuttavat. Valitettavasti monista luontokirjoistaan tunnettu laatukirjapaino on tehnyt pahan teknisen virheen. Lukuisat kasvikuvat ovat nekin herkän kauniita ja yksityiskohtaisen tarkkoja tutkielmia. Kamera kiertää tallentamassa erämaita ja niiden eläimiä. Niille on kuitenkin ominaista etenkin rehevä suokasvillisuus ja oikea termi olisi lettoja lehtokeskus (kuten yhtäällä tekstissä todetaankin). Metsämereen on syntynyt kaavamaisia aukkoja. Markku Mikkola ja Jan Södersved. "Tuohta vedettiin ennen tarveaineeksi." ja "Nyt koivuista nyljetään materiaalia koriste-esineisiin ." -kuvapari teksteineen syyllistää myös tavallisen kirjan lukijan tutkailemaan elämänsä vaikuttimia. Syyspuolen aineistoa on mukana ilahduttavan paljon; yleensä muuttolintukirjoissa jätetään syysmuutto kovin vähälle. Enemmän tekstiä olisin odottanut erityisesti lehtokasvillisuudesta ja sen alueellisesta vaihtelusta, olkoonkin että kuvat puhuvat puolestaan. Sitten se pysähtyy ihmisen jälkiin: telkän munituspesä, tuohen vuoksi nyljetyt koivut, vanhat erämiehen ansat, jahtimies koiratutkan kuulokkeineen, puupino rauhallisen talvimetsän keskellä, metsäautotie ... Tässä kirjassa pääsevät syysmuuttolleen niin harmaahaikara, hanhet, kahlaajalinnut kuin pieni hippiäinenkin. Kuvitus on yleensäkin oivallinen, onpa mukana myös kuvia meikäläisistä linnuista vierailla mailla. Lehdot vihdoin yksissä kansissa Matti Valta ja Irene Rautio: Suomen lehdot, Otava 1990, 142s. Juha Suonpään veikeät, raikkaat kuvat houkuttelevat tutustumaan Roope-pojan ja rotanpoika Rusinan ystävyyteen. Korppi turvautuu teollisuustuotteeseen, vuorivillaan, pesaa pehmustaessaan, sillä kaukaa kantautuvat saasteet ovat tuhonneet naavat ja lupot. Eiköhän maallikoilla sitä paitsi ole ollut koko ajan aiheesta terveempi ajatus kuin kirjanoppineilla, kuten Aristoteleen siitäkin väitteestä, että naisilla on vähemmän hampaita kuin miehillä. Pari perhosta ja muuta selkärangatonta eläintä sekä muutama lintu ja nisäkäs eivät vielä anna oikeata kuvaa lehtokasvillisuuden lomassa kuhisevasta elämästä. Elämä on joutunut väistymään puun kasvatuksen tieltä henkipatoksi. Niille on omistettu myös koko joukko kuvia kokonaisista puista aina kukintoihin ja 46 KIRJOJA muihin yksityskohtiin. Muistoja metsästä alkaa valokuvalla metsämerestä, kotkanpojan maisemasta. Aulikki Alanen Muistoja metsästä Hannu Hautala: Muistoja metsästä, Forssan Kustannus Ky, 1990. Nämä, kuten myös suojeluun ja hoitoon liittyvät esimerkit, vaikuttavat hieman sattumanvaraisesti valituilta. Palokärki hakkaa pesäkolonsa sähkölinjan pylvääseen, kun ei löydä muuta korkeata puuta. Se on tiivis asiapaketti lehtokasvien leviämishistoriasta, lehtometsien ekologiasta, eliölajistosta, uhkatekijöistä, suojelusta ja hoidosta. Vuosikymmenemme ensimmäinen muuttolintukirja perehdyttää esimerkkien avulla lintujen muuton pulmiin ja niiden ratkaisuihin. Muita kasveja perusteellisemmin käsitellään tekstissä ja karttana jalot lehtipuumme. pääskyjen horrostamiseen uskottiin itsepäisen sitkeästi" . Muuttotutkimuksen historiakatsauksessa tosin ollaan kovin varmoja siitä, että Aristoteleen väitteeseen pääskyjen talvihorroksesta on uskottu kritiikittä vajaat 2 000 vuotta: '' ... Sen sijaan kuvat todella kutsuvat katsojaansa heittäytymään lehdon kiehtovaan maailmaan, toivottavasti aina ulos luontoon asti. Lyhyin kuvauksin on esitelty 21 retkeilykohteiksi sopivaa, suhteellisen helposti saavutettavaa ja osin kävijöitä varten varustettuakin lehtoaluetta. Nyt ne pääsevät aivan uusiin ulottuvuuksiin, sillä mukana on pari nykyaikaisella säätutkalla otetua fantastista värikuvaa lintujen liikkeistä Helsingin seudulla. Siitä ei hevin löydä virheitä. Ruotsalainen Olaus Magnus kertoo kuitenkin jo "Pohjoisten kansojen historiassaan" , joka ilmestyi vuonna 1555, "monien luonnontuntijoiden katsovan, että pääskyt muuttavat talven tullen siirtyvät lämpimämmille seuduille". Kirja on kiehtova johdatus kiehtovaan aiheeseensa. Osin jopa aukeamant_äyteiset kuvat erilaisista lehtometsistä tulvivat tunnelmaa ja samalla asiaa. Kuvaloistoa tukee Irene Roution laatima tekstiosa. ei hetkeäkään epäilty ... Lehtojen esiintymistä kuvaavassa kartassakin vain tammivyöhyke on jaettu osa-alueisiin, muu maa metsäkasvillisuusvyöhykkeisiin. Tekstissä on lyhyesti esitelty vain lehtokeskukset, ei laajempia lehtokasvillisuusalueita ja niiden eroja. 160 s. Tarinassa reipas Rusina ottaa selville tavaroiden häviämiSUOMEN LUONTO 5/ 90 49. Lisäksi pidän puutteena sekä kuvien että tekstin selvää painottumista lounaisimman Suomen lehtoihin, mikä alkaa jo kansikuvan tammihakaaiheesta. Tutka tuo näkyviin tervapääskyjen ravintonsa perässä kiitävän, satoja kilometrejä leveän rintaman ja poimii pimeältä taivaalta laulurastaiden öiset muuttoparvet. Mutta ennen kaikkea toivoisi sen sanoman tavoittavan metsienkäsittelyn ammattilaiset ja ne, jotka päättävät
Siihen tarkoitukseen on omiaan Pikkunisäkäsharrastajan opas. 975-23 031. Hinnat ovat koon mukaan 500-2 500 mk. Harrastus kuin harrastus etsii nykyisin uusia uomia. Rotan pojan silmin lukija etäännytetään katselemaan tavaramyllyä, jonka keskellä lapsetkin nykyisin elävät. Teksti ei oikein saa ilmaa siipiinsä ja rotanpojan loruilu jää arkisoinnutteluksi. Kierrätys sinänsä tuodaan kirjassa esiin niin viitteenomaisesti, että ajatus olisi mennyt ainakin omilta pieniltä lukutovereiltani sivu suun ilman aikuisen selityksiä. Piirroksilla olisi voinut korvata ison osan tekstistä, jota vielä väliotsikoitten rohkeampi käyttö olisi kummasti keventänyt. Mutta saadapa oikea otus kämmenelle, kokoelmaan tai terraarioon ennen pitkää tekee mieli pyydystää hiirulainen lähempään tarkasteluun. sen taiasta. Alice Karlsson 22. vsk. Puukot ja puntarit ovat oppaassa liikaa esillä. Pikkunisäkkäitä, myyriä, hiiKIRJOJA riä ja päästäisiä, voi jäljittää maastossa syömäjälkien ja ulosteiden avulla. Miksei sitten pikkunisäkäsharrastus, jonka yhtenä tarkoituksena on edistää elämän säilymistä maapallollamme. Jätä tilaus tai soittopyyntö Markku Tanolle, puh. Lapsille ja varhaisnuorille Pikkunisäkäsharrastajan opas on mielestäni vaikea ja vähän tylsäkin. Ihan mukava kirja, kiteyttivät pienet lukutoverini; minä olin samaa mieltä. Onhan karvanaamojen osana olla tavoiteltavaa ravintoa niin petolinnuille ja ketuille kuin monille muillekin metsän asukeille. Silloin tarvitaan tarkkoja tietoja pikkuisista hyönteissyöjistä ja jyrsijöistä, loukuista, muista pyyntimenetelmistä ja eläinten käsittelystä. Se taika on kaatopaikka Supercity. Loukkujen kokeminen on jännittävää sillä "saaliinhimo pyyntiin yllyttää" satoi tai paistoi, veri vetää pyydyksille. Yhdessä otus tunnistetaan, mitataan ja punnitaan ja nyljetäänpä vielä nahkakin kokoelmiin. SUOMEN LUONTO 5/ 90 49. Näinkö on. Pimennys on vedostettu käsityönä Cibachrome-materiaa/il/e, jonka värit säilyvät kymmeniä vuosia. Eiväthän myyrät ja hiiret mitään totista porukkaa ole. Rusinan ystävä, pikkupoika Roope vain ymmärtää lopuksi, ettei onni ole uusien tavaroiden saaminen vaan kiintymys rakkaaseen vanhaan nalleen. Enemmän tilaa olisi voinut antaa esimerkiksi pikkunisäkkäiden jättämien jälkien tarkasteluun samoin kuin eläinten merkitykseen luonnossa. 7. Auringonpimennyksen voit ripustaa nyt myös seinällesi. Ilman vakavampaa tieteellistä tarkoitusta ei pidä viritellä• tappavia loukkuja, olipa sitten kohteena vaikkapa haittaeläimeksi haukuttu vesimyyrä! Elävänä pyytävällä loukulla saadaan tietenkin eläviä eläimiä, joita voidaan tarkkailla esimerkiksi omatekoisessa terraariossa ja päästää ne kohtuullisen vankeusajan jälkeen takaisin maastoon. Hyvä, ettei tarinassa tuputeta kierrätyksen ideaa. Havaintojeni mukaan pikkunisäkkäistä kiinnostuvat enimmäkseen kymmenen ikävuoden tienoilla olevat pojat, joista joidenkin innostus jatkuu vuosikausia, mutta useimpien kiihko hiipuu viimeistään äänenmurroksen myötä. Pikkunisäkkäiden jahtaaminen ei ole hassumpaa ollenkaan; ensin sijoitellaan loukkuja hiirien ja myyrien pesäkolojen suulle erilaisiin ympäristöihin ja jäädään odottelemaan tuloksia. Asiaa olisi auttanut paljon mm. Taulujen tuotto käytetään Koli-aiheisen multivisio-ohjelman tekemiseen. 1990 klo 4.51 Markku Tanon Kolin Mäkrävaaralta kuvaama auringonsirppi noin kolme minuuttia ennen täydellistä pimennystä. Kannattaapa muistaa, että koivuhiiri, maamyyrä, päästäiset ja tammihiiri ovat rauhoitettuja, eikä muitakaan eläimiä saa tappaa huvin vuoksi. hyvä sanasto, josta nopeasti selviäisivät monet perusasiat: pakettipelto, terraario, syönnös, EP-loukku, reviiri, populaatio, oksennuspallo. Kun sitten on onnistunut saalistamaan pienen nisäkkään ja kantanut sen riemusaatossa keittiön ruokapöydälle tutkimuksia varten, siitä nisäkäsharrastajan muukin perhe iloitsee. Ritva Kupari Sömahännästä kiinni Ulla-Maija Liukko: Pikkunisäkäsharrastajan opas, Luontoliiton harrasteoppaat, Tammi 1990, 111 s. 47. Kuvia on viittä eri kokoa, ja ne saa joko kehyksillä tai ilman
Turvasta ja korvauksista silti tinkimättä. Ryhmäsi jäsenenä olet erikoisasemassa, sillä jatkuva Euro-matkavakuutus on juuri sinulle ja perheellesi neuvoteltu jäsenetu. D Ottakaa minuun yhteys puhelimitse numeroon _________ (virka-aikana). LEIKKAA IRTIJA POSTITA. Kun palautat oheisen kupongin, lähetämme vakuutuksen tekoon tarvittavat tiedot ja lomakkeet postitse. Jatkuva Euro-matkavakuutus on voimassa siihen asti kunnes irtisanot sen näin sinun ei tarvitse muistella matkavakuutuksia joka kerta matkalle lähtiessäsi. Eikä hintakaan päätä huimaa: jatkuva Euro-matkavakuutus maksaa itsensä takaisin nopeasti kertaluonteisina otettuihin matkavakuutuksiin verrattuna. Ryhmäni/järjestöni nimi _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Nimi _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Lähiosoite _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Postinumero _ _ _ _ _ _ -toimipaikka _ _ _ _ _ _ Palauta korttisi jo tänään! Postimaksu on jo maksettu puolestasi! Eurooppalainen maksaa postimaksun POHJOIA-YHTiär Suoramarkkinointiosasto /Katja Moilanen Lapinmäentie 1 VASTAUS LÄHETYS Sopimus 00300 / 5 00003 HELSINKI. Vakuutuksen saat nyt helposti voimaan. saat sen ryhmävakuutuksena erikoishintaan Pohjolasta. 'Joko pian mennään?'' Kun koko perhe lähtee matkoille, tarvitaan passien ja matkalippujen lisäksi paljon malttia ja harkintaa. ,---------------------------POHJOIA-YHTiär Palvelukortti D Tilaan sitoumuksetta ryhmäni edullisen, jatkuvan Euro-matkavakuutuksen liittymismateriaalin. Kunnon vakuutus kuuluu ilman muuta matkustavan perheen lähtövarustukseen. Sillä varmistat, ettei ansaittu ja odotettu loma mene pilalle jonkin epämiellyttävän yllätyksen tähden
BIOLAN-KOMPOSTORI 1000.L ovh 795:POHJAKORI KOMPOSTORIIN ovh 290:BIOLAN-KOMPOSTISILPPURI 1600W ovh 2.250 :BIOLAN-KOMPOSTIHERÄTE 5 L PAKKI ovh 46 :BIOLAN OY mul·sta BIOLAI ~isi1 KAUHUA puh. Lindströmin tuote on puhtaus! Kysy lisää palveluistamme ja työpaikoista .• ]1ill[lcfut1n®mID Kansakoulukatu 1, 00100 Helsinki puh. (90) 732 3754 Reetta Hämäläinen Marjut Suvanto KOMPOSTOINTIINKIN SIIS .... Koteja etsitään ensisijaisesti Etelä-Suomesta. Lasten sijaishuoltotoimiston sosiaalityöntekijät toi mivat yhteistyössä sijaisperheiden kanssa ja toimisto maksaa perheille hoitomaksun ja hoitopalkkion. Toivomme perheiltä kykyä ja kiinnostusta kasvatustyöhön sekä taitoa tukea lasta hänen kehityksessaan. 90-3949 200. Lisätietoja: Helsingin kaupunki sosiaalivirasto lasten sijaishuoltotoimisto Toinen linja 4 A 00530 HELSINKI puh. 938-50 600 Tätä luonto ei sulata. (90) 7323405 puh. Aikaisempien kokemustensa jättämien jälkien tasoittamiseksi ja kehityksensä turvaamiseksi lapset tarvitsevat perheitä, joissa ymmärretään heidän vai keuksiaan. SIJAISKOTEJA ETSITÄÄN yli 4-vuotiaille lapsille ja sisaruksille, jotka eivät omassa kodissaan saa riittävästi turvallisuutta ja huolenpitoa
Kuten kysyjä huomasi, kimalaisia voi olla kokonainen partio jäähdyttämässä. Varhaisessa taimivaiheessaan talvikitkin ovat sienten loisia, kunnes kehittävät ensimmäiset vihreät lehtensä. Matalimmalla lentäneitä kopsahteli talon seiniinkin, mutta väkeä riitti niin korkealle kuin silmä erotti. Tässä piilee yksi hyönteisten menestyksen salaisuuksia: matomainen toukka on erikoistunut tiettyyn ravintoon, tässä tapauksessa kuoleviin männynjuuriin, ja aikuinen etsii lentämällä uudelle sukupolvelle uuden ravintokohteen. Kun sääolot ovat edulliset, useammat lajit voivat toisistaan riipimmatta osallistua lentoon. Lajeilla, joiden toukat elävät kennoissa, ei ole samaa mahdollisuutta kuin muurahaisilla siirtää toukat lämpötilaltaan suotuisimpaan osaan pesää. Mäntykukka loisii jollakin tai joillakin männyn juurisienillä, joten välillisesti se on myös männyn loinen. Ja jos mäntykukka kasvaa kuusikossa, niin varmasti noin 10-15 metrin säteellä kasvaa mäntykin, niin tässäkin saarijärveläisessä tapauksessa. Se tulee toimeen myös murtovesissä ja sitä on tavattu koko Itämeren alueella, harvimmin Perämeressä. Olen itse tutkinut kauan hyönteisten vaelluksia ja päässyt Suomessa näkemään mm. Rasvakala on merikala, jonka levinneisyysalue käsittää Pohjois-Atlantin ja Jäämeren matalat aina 300-400 metrin syvyyteen asti rannikkovedet. Yhteiskuntahyönteisten pesän lämpötilan on oltava mahdollisimman tasainen. Mäntykukka ei ole maan eteläpuoliskossa erityisen harvinainen, mutta niukasti niitä on. Hyvääkin kangasmaata saa joskus kävellä kilometrikaupalla ennenkuin näkee ensimma1sen mäntykukan. Toukat elävät männyn kantojen juurissa ja aikuiset siirtyvät järsimään männyntaimien vuosikasvaimia. Lajin runsaudesta Suomen merialueella ei ole kovin tarkkoja tietoja, sillä kallioisilla ja kivikkoisilla alueilla elävänä ja pitkiä SUOMEN LUONTO 5/ 90 49 . Mihin ja miksi ne olivat matkalla. Kuinka sitä on täällä, vaikka lehtiuutisten mukaan sitä kasvaa vain Hämeenlinnan lähellä. Solbreckin Ruotsissa tekemästä tutkimuksesta. Tukkimiehentäit lennossa Viime kesänä, erään helteisen päivän iltana, pihan yli lensi monen tunnin aikana idästä länteen tukkimiehentäitä ja joukossa oli myös joitakin pienempiä kärsäkkäitä. Tarkka havainto! Kyllä kysymys on juuri tuuletuksesta. Kukkaversojen lukumäärä vaihtelee hyvin runsaasti vuodesta toiseen. Mäntykukka on siis lastenkamarivaiheeseen jäänyt talvikki, joka kuitenkin kukkii ja siementää. Jotta enontekiöläinen ja miehikkäläläinen tietäisivät puhuvansa samasta kasvista, kasveille kuitenkin tarvitaan vakiinnutetut suomalaiset nimet, aivan kuten kansainvälinen yhteistyö vaatii tieteellisten nimien käyttöä. kimalaisten, ampiaisten, kaaliperhosten, sudenkorentojen sekä kukkakärpästen ja muiden kärpästen st1untautuneita lentoja. Liian kylmässä pesän aukot voidaan sulkea ja lisälämpöä saadaan lentolihaksia värisyttämällä. Sekä mäntykukan että talvikkien siemenet ovat pölymäisen pieniä. Kauri Mikkola Kylmän kukka kalman kukka Saarijärveläinen kysyjä kertoi löytäneensä tiheästä kuusikosta kylmänkukan. Tuulettivatko ne tosiaan pesää. "Täit" nousivat pian kuoriutumisensa jälkeen lentoon vastatuuleen, mutta kääntyivät korkeammalla lentämään myötätuuleen. Kauri Mikkola Rasvakala kiinni kalliossa Sukeltajat havaitsivat jyrkällä vedenalaisella kallioseinämällä omituisen möykyn, joka oli tiukasti kalliossa kiinni. Maan sisässä eläviä kukattomia versostoja saattaa olla paljon runsaammin kuin kukkivia ja mäntykukka siten yleisempi kuin pinnalta katsoen voisi aavistaakaan. Mainio havainto. Tukkimiehentäin vaellustavat tunnetaan Ch. Muulloinkin mäntykukan voi löytää, sillä kuivuneet versot törröttävät sammalikossa useita vuosia. vsk.. Usein kansan nimet ovat paljon osuvampiakin kuin kirjoituspöydän ääressä tehdyt nimet. Seppo Vuokko Tuulettavat kimalaiset Talon peltikaton alla on kimalaispesä. Jo kasvupaikka, tiheä kuusikko, pani epäilemään lajin määritystä, ja lyhyen keskustelun jälkeen selvisi, että kysymys on mäntykukasta, jota saarijärveläiset kutsuvat kylmänkukaksi tai kalmankukaksi. Mänty kukan lähimpiä sukulaisia ovat talvikit. A vohakkuu maistuu sentin mittaiselle tukkimiehentäille. Tukkimiehentäi hyötyy metsän raiskaamisesta. Voidaan siis päätellä, että kysyjän tapauksessa tukkimiehentäit olivat lentämässä lämpimässä itätuulessa länteen. Se on aivan valkokukkainen. Avohakkuu on siis täsmälleen tukkimiehentäin makuun. Kuumana päivänä kysyjä huomasi, kuinka kimalaiset olivat järjestäytyneet jonoon pesän viereen, nostivat takaruumiin irti katosta ja surisivat paikallaan. Kalmankukka olisikin mäntykukalle aivan erinomainen nimi: lehtivihreättömänä, kalvaan keltaisena se on aivan kuin aave. Tosin Etelä-Suomen lehdoissa kasvaa toinen, kalju ja muutoinkin ulkonäöltään hiukan poikkeava mäntykukkamuoto, joka on männystä riippumaton ja loisii lehtipuiden juurisienillä. Liian kuumassa kaikki reiät ovat auki ja ääritilanteissa ilma on pistettävä liikkeelle siipien avulla. Monilla seuduilla käytetään yhä kasveista omia paikallisia nimiä, eivätkä ne ole sen huonompia kuin viralliset nir.1etkään. Kysyjän tapauksessa varmaankin pesäpaikka on erityisen kuuma , joten ei ihme, että kaikki keinot on käytettävä. Tukkimiehentäin vaeltamista en ole koskaan nähnyt. Onko rasvakala harvinainen. Itse mäntykukka on monessa suhteessa omalaatuinen. Mäntykukka on mätäkuun kukka, sillä kukkaverso kasvaa esiin heinäkuun puolivälissä ja jo elokuussa se muuttuu ruskeaksi karaksi. Käyttäytymisen sopeuttava "tarkoitus" on saattaa mahdollisimman monet vaeltajat uuteen ja otolli50 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat seen elinympäristöön. Energiansa ja kasvuunsa tarvitsemansa aineet se ottaa sienirihmastosta se on siis sienen loinen. Hyönteisten vaellukset ovat niin harvakseen toistuvia ja vaikeasti huomattavia, että jokainen havainto on arvokas. Kun se irroitettiin ja vietiin ylös, se todettiin rasvakalaksi. Kuinka se pystyy pitämään niin tiukasti kalliosta kiinni
Kullankeltaisista ahvenista ei ole tullut yhtä paljon havaintoja kuin punertavista ahvenista, mutta kyllä niitäkin on tavattu maan eri puolilla. Luukyhmyrivejä sillä on kolme kummallakin kyljellä. Kysyjän saamien ahventen väritys voi siis johtua mustien värisolujen puuttumisesta tai toimimattomuudesta. Harvinaisena lajia ei siis Suomen vesillä voi pitää. Kalathan voivat vaihtaa värisävyään. Näin kookkaat koirashauet ovat harvinaisia saaliskaloja. Kalojen poikkeavan värin voivat aiheuttaa sekä ulkoiset ympäristötekijät että väritykseen liittyvien perintötekijöiden äkillinen muutos. Rasvakalakoiras on värikkäämpi kuin naaras, jonka evissä ja ihossa ei ole punaväriä ja sävyä ollenkaan. Tytisevyyden vuoksi kalaa on kutsuttu paikoin myös nimellä vilukala. tovia paikoillaan pysyttelevänä kalana se ei usein eksy kalastajien pyydyksiin. On myös mahdollista, että punaisten ja kellertävien värisolujen suhteissa on muutoksia "normaaliahveneen" nähden. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kirjeitse. Rasvakalan vatsaevät ovat muuttuneet imulevyksi. Erään aineiston mukaan kuusivuotiaat naarashauet ovat lähes kymmenen senttiä samanikäisiä koiraita pitempiä. ah< venella värityksen sävyä " ::: muuttamalla. Rasvakala on tunnistettavissa meriemme muista kaloista pyöreänpullean olemuksen, ihonalaisen hyytelömäisen, tytisevän kerroksen ja suomuttoman pintansa vuoksi. Saman järven hauet kasvavat aluksi kaksikolme vuotta yhtä nopeasti, mutta myöhemmin naaraiden kasvunopeus on suurempi kuin koiraiden. salaperäisempiä kuin monet mereiset kalalajimme. Imulevyn lihasten ja pintojen avulla kala kiinnittyy lujasti ja sen irroittaminen vetämällä väkisin vaatii voimaa. Haukivesi on antanut yksitoistakiloisen haukinaaraan. Punavärin voi myös aiheuttaa ihon läpi kuultava veren punaväri. Vesillämme rasvakala jää korkeintaan 20 cm:n mittaiseksi, mutta Norjan rannikon kalastaja-aluksissa voi nähdä jopa 50 cm:n mittaisia yksilöitä. Evien punassa voi olla myös veren punavärin vaikutusta. Joskus 1960-luvulla silakan pohjatroolauksen yhteydessä saaliin joukossa saattoi Suomenlahdella ja varsinaisen Itämeren pohjoisosissa olla rasvakaloja kymmenittäin. Kuvan mäntykukkaa kutsutaan Saarijärvellä kylmänkukaksi. Kuhunkin värisoluun ulottuvan hermotuksen vuoksi kalan ympäristöönsä sulautuminen tapahtuu mm. Kuinka paljon on painanut suurin saatu koirashauki. Olisi hauska saada kirjoittajalta tiedot saaduista ahvenista ja saantialueesta. Harri Dahlström Kulta-ahvenia Olen vuosien mittaan saanut Pielisestä useita ahvenia, jotka ovat kuin kultakaloja: pohjaväri on kullankeltainen ja evät punaiset, tummat juovat puuttuvat. vsk. Ahvenen väritys, kuten yleensä kalojen väritys, perustuu niiden ihon yhdessä kerroksessa verinahassa oleviin värisoluihin. Koirashauki samassa vesistössä on siis samanikäistä naarashaukea pienempi. Suurin on ollut 400grammainen. Muualta on saatu kookkaampiakin, sillä esimerkiksi virolaisissa kalakirjoissa on maininta hiukan yli kymmenen kilon koirashauesta. Sehän voi myös olla perinnöllinen ja vaikuttaa useamman ikäluokan ulkonäössä jälkeläisjoukon kasvaessa. Harri Dahlström Hauen koko Pitääkö paikkansa, että koirashauki on naarasta pienempi. 400:n gramman ahvenesta luopuminen voi tietysti ola vaikeaa, sillä nämä punertavat ja kullanväriset ahvenet ovat kyllä ahvenen makuisia ja pannuun pantavia. Kokoero kasvaa edelleen haukien vanhetessa. Mikä poikkeavan värin aiheuttaa. Tiedot ja mahdollinen näytekin saattaa kelvata esimerkiksi Joensuun yliopiston biologian laitokselle. Suurin Suomessa saatu koirashauki on painanut kahdeksan kiloa. Haukikoiraiden ja -naaraiden kasvunopeudessa on eroa. Punertavat ja kullankellertävät ahvenet ovat yksilöitä, joiden ihosta puuttuvat mustan värin aiheuttavat värisolut tai ne ovat sellaisessa tilassa, että väri ei näy. Ihossa saattaa olla myös valoa heij~stavia ja taittavia guaniinieli kiiltokiteitä. Värisoluja on väripigmenttinsä perusteella kolmenlaisia; mustia, punaisia ·ja kellertäviä. Sen avulla kala kiinnittyy kiviin ja kallionseinämiin saalistamaan pahaaaavistamatta lähestyviä pohjaeläimiä, katkoja jne. Harri Dahlström 51. Väripigmentin ollessa haaraisessa väri"' solussa hajallaan väri nä1 kyy, mutta kun väripigmentti on kertyneenä kasaumaksi väri ei näy. Lämpimien kesä vesien aikaan rasvakalat elävät syvemmällä kuin viileiden vesien aikaan, joten sukeltajienkin kannalta ne ovat SUOMEN LUONTO 5/ 90 49. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, PL 169, 00151 HELSINKI. Yleensä 10 metrin alapuolisissa vesissä paikoillaan pysyttelevää, päältä vihertävänruskeaa kalaa e1 ole helppo havaita
Ollila & Co Jaakko Pöyry Yhtiöt Kansallinen Kokoomus rp Keskusmetsälautakunta Tapio Koti puutarha-lehti/ Puutarhaliitto KreuTo Oy Kustannus-Osakeyhtiö-Kotimaa Kuusakoski Oy Kuva-Sampo Oy Kymijoen Vesiensuojeluyhdistys ry Liikenneravintolat Oy Lomayhtymä ry Maa ja Vesi Oy Merck Oy Meri-Teijo Oy Mobil Oil Oy Ab Neles-Jamesbury Neloskuva Oy Peli-Suomi Oy Perttelin kunta/ Ympäristönsuojelulautakunta Pitopalvelu Päivi Niinivuori Pohjola-Norden Porin kaupungin puhelinlaitos Postipankki Printeria Oy Progman Oy PT-Paino Oy/ Oulu Puolustusvoimain Henkilökuntaliitto ry Rakennustoimisto Veikko Niemi Oy Salon Louhinta Oy Savon Taimen Servi-yhtiöt SIAR Planning Oy SKOP Snell Louhivuori Tallqvist Oy SOK ja S-osuuskaupat Sortavalan Sähkö Oy STS-Pankki Oy Studio Sette Oy Suomen Haponkestävät SH-Trade Oy Suomen Kemistiliitto ry Suomen Keskusta rp Suomen Merimies-Unioni ry Suomen Michelin Suomen Sokeri Oy Suomen Unilever Oy Tammiholma Oy Tampereen Väri Oy Tetra Pak Oy TH-Center Tietolinkki Oy Tiihosen Leipomo Ky Oy Trio Consulting Ab Turun Toimistoapu Ky Turveruukki Oy Työväen Sivistysliitto ry Vaasanlaivat Valkealan Puhdas Luontaistuote Oy Veto-Stop Oy Viikkolehti Valpas Viljavuuspalvelu Oy Woodtek Oy/ PSL Pohjalainen Oy Yhdyspankki YIT-Yhtymä Ylikiimingin Osuuspankki Ympäristöalan ammattijärjestö Y AJ ry. Paloheimo M. Tuemme luonnonsuojelutyötä Abloy Oy Helsingin tehdas Akava ry Aremainos Oy Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co Arkkitehtitoimisto Ruokosuo Oy ARKS BASF Oy Big Brother Oy Cargo Express Oy Contant-ryhmä Oy Databolin Ab Demari ECC International Oy Edata Oy Eka-kenkä Ky Ekokem Oy Ab OY Electrolux AB ASAB Enroth Transport Systems Ensta-yhtiöt Etelä-Pohjanmaan Kopiokeskus Ky Final Repro Oy Finnmatkat Oy Forssan Levy Oy Hallman Oy Hausjärven nuorisotoimi Heinolan kansanterveystyön kuntainliitto ympäristöterveydenhuoltojaosto Helanderin Teurastamo Oy Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ry Helsinkikaasu Oy Henkilöstöpalvelu Optio Oy Hotellija Ravintolaneuvosto ry Hotelli Savonia llmelä Oy lnststo Oy E
Se ravinne, jota on tarpeeseen nähden vähiten, rajoittaa ensimmäisenä kasvua. KISKILAMILLI 1 RAVINTEIDEN TEHTÄVÄT KASVISOLUSSA A HIILI C, HAPPI O JA VETY H Orgaanisten yhdisteiden runkoalkuaineet, TYPPI N Aminohapoissa , valkuaisaineissa, nukleiinihapoissa ja lehtivihreässä, FOSFORI P nukleiinihapoissa (DNA, RNA) fytiinissä, siemenen vararavintona ja energian siirrossa, KALIUM K Hiilihydraattien aineenvaihdunnassa, vesitalouden säätelyssä ja tukisolukon muodostuksessa , RIKKI 5 Rikkipitoisissa aminohapoissa, tiamiinissa ja sinappiöljyssä, MAGNESIUM Mg Lehtivihreässä, entsyymitoiminnoissa, sekä hiilihydraattien ja valkuaisaineiden muodostuksessa, KALSIUM Ca .Hiilihydraattien a ineenvaihdunnassa ja solujen jakautumisessa, BOORI B Solujen erilaistumisessa ja siementen muodostuksessa , KUPARI Cu Entsyymien osana , hapetus-pelkistys -reaktioissa ja viherhiukkasissa, MANGAANI Mn Entsyymien osana , hapetus-pelkistys -reaktioissa, hiilihydraattien aineenvaihdunnassa ja veden fotolyysissä , SINKKI Z:n Valkuaisainesynteesissä, hapetus-pelkistys -reaktioissa, välttämätön auksiinin synnylle ja fotosynteesissä , MOLYBDEENI Mo Nitraatin pelkistyksessä, palkokasvien typensidonnassa, askorbiinihapon synteesissä ja kasvin fosforitaloudess-a, RAUTA Fe Lehtivihreän muodostuksessa , entsyymien osana ja fotosynteesissä, KLOORI CI Solujen osmo,ottisen paineen säätelyssä ja veden fotolyysissä.. KASVISOLUN RAKENNE ) , ( SOLUNl,STI '. .. Kasvisolun keskeisiä osia ovat tuma, solulima, mitokondriotja viherhiukkaset Viimeksi mainitut ovat erilaisia soluelimiä, joilla on kullakin omat tehtävänsä. Kasvinravinteiden lisäksi on lukuisia alkuaineita, jotka ovat välttämättömiä eläimille. Jos jotain ravinnetta on liian vähän, kasvu häiriintyy. Auringon energia, vesi, hiilidioksidi ja ravinteet ovat kasvutekijöitä. LUONNON JÄLJITTELEMÄTÖN TAIDETEOS SYNTYY SOLUISTA Kasvin elämän perusta on solu. KASVINRAVINTEET OVAT MUKANA KAIKISSA SOLUN ELINTOIMINNOISSA Kasvinravinteet ovat alkuaineita, joita solu ja kasvi tarvitsevat kasvaakseen ja kehittyäkseen terveeksi yksilöksi. Solujen toiminnasta riippuu koko kasvin kehitys. \. Kun kasvi saa riittävästi ravinteita, on kasvu normaalia. Kaikkia näitä kasvi tarvitsee kasvuunsa. • ... \ . Kasvinravinteet ovat keskeisesti mukana solun elintoiminnoissa. Niistä eräs on seleeni, jota on lisätty myös lannoitteisiin
Luonnonvarojen hoito luonnehtii kaikkea maan ja veden käyttöä. SUOMEN LUONTO 5/ 90 49. Oma viisas valintamme on avoin dialogi itämerellisten naapuriemme kanssa. (921) 327 001 TAMPERE Laukontori 4 puh. vsk.. Tavoitekeskustellaan ! Oheistan tavoitteet tähän sellaisinaan: 1. KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Tavoitteita 2000-Iuvulle Omien olojen kriittiseen arv1omtun saa helposti aineksia tutkailemalla naapurien pyrkimyksiä ja saavutuksia. Alamme olla aika kypsiä muutoksille. Naturvårdsverket on kirjannut yhdeksän ympäristötavoitetta 2000-luvun Ruotsille otsikolla Kestävä kehitys, säästävä kulutus (MiljöAktuellt 27.4.1990). 8. Maatalousja metsämaan tuotantokyky on pitkällä tähtäimellä kestävä. (931) 115 715 OULU Kajaaninkatu 13 puh. Kaikki maassa luonnollisina esiintyvät lajit elävät voimakkaina kantoina säilyttäen kaiken sen geneettisen vaihtelun, jota yksittäinen laji edustaa. Epäpuhtaudet eivät häiritse luonnollisia biologisia maaprosesseja eivätkä rajoita pohjaveden käyttöä. Ilmastomuutokset ovat pieniä ja luonnon omat sopeutumismekanismit ovat riittäviä. Maan edustavat ja arvokkaimmat luontotyypit, kulttuurimaisemat ja biotoopit suojellaan ja niitä hoidetaan. Stratosfäärin otsonikerroksen vahvuus vastaa alkuperäistä. Kysyy teidän Per P. Teollisuustuotteissa heijastuu tuottajan vastuu "kehdosta hautaan". Sen monia sovelluksia eri alueilla kokeillaan ja ohjataan niin, että haitallisia ympäristövaikutuksia ei synny. Ilman epäpuhtausja melutasot eivät vaikuta ihmisten terveyteen eivätkä hyvinvointiin. ----------------------------~ 56 Tule luontopuotiin! HELSINKI Nervanderinkatu 11 puh. TILAAJANUMERO Uusi osoite (OSOITELIPUKKEESTA) ···························· JAKELUOSOITE 2,00 mk:n postimaksu Suomen Luonto/ Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 00151 Helsinki POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA I PUH. Aidossa dialogisessa suhteessa kaikki osapuolet altistavat itsensä muutokselle. Haluan säästötilaajaksi, jolloin tilaushinta on 190 mk (ei-jäsenet) Haluan liittyä kotiseutuni luonnonsuojeluyhdistyksen jäseneksi ja tilaan Suomen Luonnon säästötilauksena yhteishintaan 200 mk Muutan osoitettani Peruutan tilaukseni Tilaaja/tai vanha osoite SUKUNIMI ETUNIMI JAKELUOSOITE POSTI NUMERO POSTITOIMIPAIKKA 1 PUH. P .P. Taloudellista kasvua käytetään luonnonvaroja ja ympäristöä säästävän kulutuksen hyväksi. Aate --------------------~-------~ Suomen Luonnon palvelukortti Tilaan Suomen Luonto -lehden kahdeksan seuraavaa numeroa hintaan 170 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/210 mk (ei-jäsenet). 6. V. Ruotsin ympäristöministeriö on pieni ja poliittinen, keskusvirasto naturvårdsverket suuri ja asiantunteva. 4. Biotekniikan mahdollisuuksia käytetään hyväksi ympäristönsuojelussa. (90) 406 262 TURKU Läntinen Rantakatu 21 puh. Järvien ja ympäröivien merien luonnolliset eliölajit esiintyvät elinvoimaisiksi tasapainottuneina kantoina. 3. Voimavaroja siirrettäisiin keskusvirastoon, jonka nimeksi ja toimintasisäilöksi tulisi ympäristöhallitus. Jokainen maa voi suvereenisti määrätä omasta ympäristöstään. 5. 9. 7. Pitäisikö ympäristöministeriöstä tehdä poliittisesti vahvempi erityisesti talouden alueella, ympäristöpoliittisesti tavoitetietoisempi ja jopa pienempi. V .Aatteen mielestä SNV :n tavoitteista voisi ottaa oppia myös Suomessa. (90) 876 9100. Meilläkin keskusvirasto, vesi-ja ympäristöhallitus, on suuri ja vesiasioissa asiantunteva. (981) 220 279 POSTIMYYNTI: Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa puh. Mitkä olisivat ympäristöhallituksen tavoitteet. Kulttuuriarvoihimme kohdistuva uhka on torjuttu. Rajojen yli kulkeutuvat veden ja ilman epäpuhtaudet ovat vähäisiä. Epäpuhtaudet eivät rajoita vesialueiden arvoa kalastukseen, vedenottoon tai virkistykseen ja ulkoiluun. Y mpäristöministeriömme ei ole suuren suuri, mutta pyrkii olemaan kaikkien ympäristöasioiden asiantuntija, tutkiva ja neutraalin virkamiesvaltainen ympäristön hallinnoija. 2
Piikit ovat ruusujen suoja suuria kasvinsyöjänisäkkäitä vastaan. Mutta itäisyys on vain osatotuus: karjalanruusu on yksi laajimmalle levinneistä taigan kasveista, jonka alue ulottuu Suomesta poikki pohjoisen Euroopan, Aasian ja Amerikan aina ItäKanadaan saakka, ja laji puuttuu vain Atlantin molemmilta rannoilta. vsk. Hyönteisiä vastaan piikit ovat tehottomia. Mehevän ja makean hedelmämallon sisällä ovat kiiltävät ja kovat siemenet. Ruusun kukassa ei ole mettä, mutta runsas siitepöly houkuttelee pistiäisiä, kärpäsiä ja kovakuoriaisia kultakuoriainen ruusun kukassa on saanur monet tarttumaan kameraan! Kimalaiset ja mehiläiset täydentävät toukkiensa makeata mesiravintoa valkuaispitoisella siitepölyllä. Lounaisimmassa Suomessa ja etelärannikolla on orjanruusu kuitenkin metsäruusua runsaampi, ja paikoin maan keskija itäosissa karjalanruusu on runsain ruusulaji . Kauneimmankin ruusun SUOMEN LUONTO 5/ 90 49. Meikäläisittäin karjalanruusu on itäinen kasvi, kuten nimikin sanoo. Karjalanruusu suosii kosteampia kasvupaikkoja kuin muut ruusut; voisipa sitä luonnehtia suorastaan korpikasviksi, mutta ruusukorven täytyy sentään olla kohtuullisen ravinteinen ja pohjaveden liikkuvaa. Kesällä hirvi saattaa ohimennen nyppäistä yksittäisen ruusunlehden, mutta talvinen ruusupensaikko saa olla rauhassa. Luonnonvaraisen karjalanruusun levittäjinä nämä tuskin tulevat kysymykseen, metsähiirikin on karjalanruusun kannalta turhan eteläinen laji. Ruotsalaisille se on vieläkin itäisempi: esiintymiä on vain pari Pohjois-Ruotsissa, ja nimenä vastaavasti itänaapuriin viittaava finnros. Kirvat rasittavat luonnon ruusuja yhtä lailla kuin viljeltyjäkin, ja useat perhostoukat syövät ruusun lehtiä. Niinpä se ei kasva yksittäisinä pensaina vaan jopa aarien laajuisina yhtenäisinä pensaikkoina kuin joku vattu tai pihlaja-angervo konsanaan. Karjalanruusun erikoisuutena ovat pitkät maarönsyt. Ehkäpä karjalanruusun kiulukoita kuljettelee metsähiiren tavoin kiipeilevä metsämyyrä ja metsäkanalintujen voisi kuvitella syövän kiulukoita syystalvisen ravintonsa monipuolistamiseksi . Ruusun hedelmät ovat erikoisia, marjamaisia kiulukoita. POHJOIS-KARJALAN MAAKUNT AKUKKA Yksi ruusu on kasvanut laaksossa ••• ruusulajeistamme yleisin on koko maahan levittäytynyt metsäruusu. Seppo Vuokko 57. alla piilee piikki pistävä, eikä mikään kotoisista ruusulajeistamme lyö karjalanruusua piikkien määrässä. Kaupungeissa olen nähnyt varpusten ja viherpeippojen nokkivan puistoruusujen kiulukoita ja samoin olen nähnyt metsähiiren kantavan niitä varastoihinsa
Teija Hannula, toimistoapulainen Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. According to assistant professor Jaakko Larjola, emissions could be measured by means of officially sealed meters, as is the case in Germany, so that, for instance, it would be simple to tax energy sources on the basis of their pollution levels. . . 931-123 205. Aside from these proposals the opposition parties are lobbying for taxes on sulphur, nitrogen oxides, and chlorine, Toimittaja in addition to price control on the use of untreated water and on noise. (90) 642 88 1/ säätiön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa puh . Tampere TILAA UUSI HINNASTO! tule tekemään JO kertaa vuodessa ilmestyvää Luonnonsuojelijajärjestölehteä. It also fee ls that fertilizer nitrogen compounds, in addition to phosphate, should carry a levy, as well as imported CFC substances and halones, that the pesticide levy should be raised, and that sand, gravel and similar materials should be subject to purchase tax. . (90) 642 881 . Lisätietoja antavat suunnittelijat Heimo Välimäki, puh.(921) 633 6221 ja Antti Karlin (921) 501 459. Työharjoittelu kestää kolme kuukautta. (960) 311 550 Tuula Leskelä Uusimaa Perämiehenk. To reduce air pollution, the group recommends appreciable increases in diesel oil and petrol and suggests that the State finance the fitting of catalytic converters to vehicles already in use. (90) 642 881 Ma-pe klo 8.30-16.15, kesällä klo 8.3015 .30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Matti Salimäki, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotussihteeri Pertti Siilahti, järjestösihteeri l/po Kuronen, luonnonsuojelusiht. 11 A, 00150 Helsinki puh. I f the species is to survive, it must be provided with large and varied protected forests. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. (921) 301 141 Veijo Peltola Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90100 Oulu puh. väl. D SUOMEN LUONTO 5/ 90 49. Kurssille voi hakeutua syksyllä työvoimatoimistojen kautta. Elina Vuola SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh. . Translated by Leigh Plester Ympäristötekniikkaa opiskelemaan Ympäristönsuojelun ja erityisesti ympäristötekniikan asiantuntijoita on maassamme melko vähän. Kurssi on kaksiosainen: teoria ja työharjoittelu. Finland ought also to establish an environment fund to assist in, for example, cleaning up polluted areas, says the team. At the beginning of this year SU0MEN LLJONTO (Nature of Finland) Published by the Finnish Association for Naturc Conservation Address: Box 169 00151 H elsinki, Finland Finland adopted a system of leL ~ vies and taxes based on the environment. Ympäristötekniikan kurssia varten on asetettu 15-jäseninen korkeakoulujen ja teollisuuden edustajista koottu suunnitteluryhmä. (90) 409 238 Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. Perämiehenkatu 11 A 17, 00150 Helsinki puh. Siksi Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus järjestää Porissa joulukuussa alkavan ympäristötekniikan kurssin. Tiedusteluihin vastaa tiedotussihteeri / päätoimittaja Terho Poutanen tai pääsihteeri Esko Joutsamo numerossa (90) 642 881. Vähimmäisvaatimuksena kurssille on teknikkotasoinen koulutus. syyskuuta mennessä osoitteella PL 169, 00 151 Helsinki. (981) 15 828 Merja Ylönen Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4, 33200 Tampere puh . vsk.. Larjola also recommends a doubling of .electricity tariffs, which in Finland, allowing for in flation, are now equivalent to half of their 1966 level. Palkkaa maksamme valtion virkaehtosopimuksen A-palkkataulukon tai toimittajien työehtosopimuksen mukaisesti hakijan pätevyyden mukaan. Kiinnostus järjestöelämää kohtaan, ympänstönsuo1elun tuntemus, sopeutuvuus vaihteleviin työaikoihin sekä kyky tulla 1_01meen monenlaisten ihmisten kanssa ovat etsimämme to1m1tta1an avuja. Edellytämme sinulta atk-pohjaisen lehdenvalm1stuksen . A Ministry of the Environment working group proposing that economic control be further improved has prepared for next year's budget a list of suggestions for new methods or modifications of existing ones. (931) 131 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6 53900 Lappeenranta puh. Lappi Maakuntakatu 18, 96200 Rovaniemi puh . (90) 876 9100 Postimyyntiä koko maahan LUONNONKUV A-ARKISTO Nervanderinkatu 11 D 00100 Helsinki · puh. Pirkko Elomaa, kurssisihteeri Pirkko Holappa , taloussihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Susanna Huhtala, toimistosiht. . Suomen luonnonsuojeluliiton hallitukselle osoitetut k1r1alhs_et hakemukset pyydämme lähettämään 27. Moreover, the vehicle fuel tax, as also the supplementary tax on disposable soft drink, mineral water and beer containers, was raised . Managed forests unsuitable for flying squirrel by Heikki Wil/amo Suomen Luonto 49(5): 22-25 The splitting of forests into narrow plantations separated by clearcuts has resulted in Finland's populations of the flying squirrel, which hails from Siberia,becoming separated into small pockets. Due to the drastic decline in the latter, flying squirrels have begun to breed in nestboxes intended for starlings or larger birds sited near human habitation . In such situations it is fairly easy to study the species' habits, but we still lack data on its biology in the wild . A large population of the animals has been detected on the outskirts of Helsinki. siht. Flying squirrels eat alder and bi rch catkins and like to hide in large spruces by day. By contrast, solar, wind and water power would be exempt from tax. ln Finland the flying squirrel is classified as a rapidly declining species requiring close monitoring. Wntemista (käytämme PageMaker-taitto-ohjelmaa), tekstien st1hsotnt1taitoa ja kokemusta juttujen kirjoittamisesta.. Modern forestry practices have already served to red uce i ts chances o f survival, as conifers have replaced deciduous species and KODAK DIAFILMIT: edullisin tapa ostaa FOTO'J{eri Tuamloklrkonkalu 17 p. . as. (953) 17 358 Kaija Kainulainen, vs. Kuuden kuukauden pituiselle kurssille otetaan 16 osanottajaa. (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (pj .), 90191 2010, Timo Hokkanen, Tapio Lahti, Timo Lehtonen, Seija Marjamäki, Marjaana Närhi, Tuomo Ollila, Pekka Peura, Ahti Pyörnilä, Hannu Rautanen, Taija Sippel, Anui Ylitalo, Jari Ylänne ALUESIHTEERIT Varsinais-Suomi ja Satakunta Läntinen Rantakatu 49-51 20100 Turku puh. Tuula Varis, kans. (90) 171 250 58 SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Polluters face more taxes by Alice Karlsson Suomen Luonto 49(5): 14-17 The government can attack polluters of the environment by either legislative or economic means. Teoriajaksoon sisältyvät mm. An effort has been made to reduce traffic pollution by, for instance, providing tax relief on cars equipped with catalytic converters. seuraavat oppijaksot: ympäristölainsäädäntö, ympäristön tutkimus ja seuranta, päästöjen rajoittamisja mittaustekniikka, prosessitekniikka, tuotekehitys, markkinointi ja oman yrityksen perustaminen. hollow trees are now at a premium. Kurssin esitteen voi saada Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta, Pispalantie 7, 20510 Turku. Työharjoittelu suoritetaan ympäristötekniil-.an yrityksissä tai alan virastoissa. The government levied a direct pollution tax on fertilizer phosphorus and on carbon dioxide emissions in accordance with the carbon content of fuels. Thus they usually take up residence in old mixed forests
/LIE V A\!Pf~r$WrffÅ ON MÅTh ... 70 MARKKAA" "' :i: ' :l :! 10 •< :t '-""~;;...Ja ..... vsk. El TEOLLIS UUTTA TAI ASUTUSTA LÄHIMAILLAK.AAN/ ,, TÄYTYY TÄsr,;. KERRANKIN OIKEESSA PAIKASSA 01 KEESE.E.N AIKAAN_/ PELKÄÄNPÄ Ä JÄLJET JOHT. SUOMEN LUONTO 5/ 90 49. L / ... VOIDAAN SAADA VAIKKA NIMET LEHTIIN . VO-OJAA PliKIN SUORAAN ... _ _ _ _ _ _ _ _ _ ___.9 59. • •• :# .· ' / PoLIISIT..I ... M.M.!,iTA JOKU LAKI I..Ö-l"TYÅ SI KAFARMARll!-EKIN ETTEI SE. PILAA KOKONAISTA JÄRVEÄ.' T.ÄÄ ON TOSI KOVA JUTTU .. SITTENKIN MIELUUMMIN VAIKKA SE MÄT.AML-INA/ MliÄ HEL ... SÄ "KUlJETTI 10IS1A YLI KYMMENVUOTIASTA POLKU PYÖRÄN TAVARATELINEELLÄ .... ~-·.?" " . ::.....-. .. MÄ EN YKSINKERTASESil PVSlV T.AJUAAN TÄTÄ ...
Även i framtiden.. Suomalainen met tarvitsee tervettä su0rmalaista D ·n a skogsi-ndustrin behöver en frisk skog