1969 aikana kuutena numerona. Osasto "Virallisen luonnonsuojelun alalta": prof. . Huhtanen. Ilmoitushinnat 1/1 sivu 280 mk 1/2 sivu 170 mk 1/4 sivu 100 mk Kansikuva: lait. Toimitus: dos. . -P. Lehti jaetaan Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen jäsenille jäsenmaksua vastaan. Paavolainen, mets.hoit. Pohjolan luonto Pohjolan tulevaisuus ... E. Vuosijäsenmaksu 8 mk, opiskelijat ja koululaiset 5 mk, ainaisjäsen 160 mk. ....... Teuvo Suominen. Postisiirro 6882. . . Pekka Nuorteva (vastaava), fil.kand. Seppo Nylander, varat. Toimikunta: fil. 65 67 70 71 73 74 85 89 94 95 95 Julkaisija: Suomen Luonnonsuojeluyhdistys r.y. 64 37 19. . Sisältää: Vesihallitus Dahlström laho syntyessään, Harri Uuteen organisaatioon, Veikko Huhta ... lrtonumerot 2.50 mk. . Puh. Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen yleiskokous Lokan allas muistomerkki ajasta, jolloin Suomessa ei vielä ollut Luonnonhoitovirastoa, Pekka Nuorteva ja Harri DahlJtröm ........... Saastasivu Virallisen luonnonsuojelun alalta Summaries of the main articles in this issue .. . . Emme saa myydä Suomea Euroopan virkistysalueeksi! Jouko Solonen .. Pentti Salanterä, agronomi Johan Standertskjöld ja fil.kand . Muistakaa ilmoittaa heti osoitteenne muutoksesta. Jäseneksi ilmoittautuminen (nimi, arvo tai ammatti ja postiosoite) kirjeitse tai puhelimitse. . kand. Lapinlahdenkatu 29 B 22, Helsinki 18. .. Reino Kalliola. Suomen Luonto ilmestyy v. Kirje luonnonsuojelijalle, Erkki Timonen ... Luonnonsuojeluvuosi 1970 ............. Teuvo Suominen (toimitussihteeri). . ...... Toimisto avoinna arkisin klo 9--13
11. Vesihallinnon järjestysmuotoa selvitellyt työryhmäkin myöntää selvityksessään 65. Vesihallitus saadaan, mutta sen edustama asiantuntemus tulee olemaan peräti yksipuolinen . V U O S I K E R TA Vesihallitus laho syntyessään Harri Dahlström Tutustuttuaan valtioneuvoston 2 7. 1968 asettaman työryhmän selvitykseen katsoi Suomen Luonnonsuojeluliitto aikoinaan, ettei suunnitellussa Vesihallituksessa ole vesien käytön valvontaa järjestetty riittävän tehokkaalla tavalla sekä, että vesien luonnontalouden asiantuntijoita on Vesihallituksen muuten varsin laajaan virkamieskuntaan esitetty täysin riittämätön määrä. Entä sitten kenttäorganisaatio. Näiden joukkoon mahtuu yksi ( 1) limnologi, eikä lainkaan biologeja, mikrobiologeja tms. Insinöörejä paikallisorganisaatioon tulee alun toista sataa. Ensi vuoden tuloja menoarviossa pelko osoittautuu aiheelliseksi . Nyt tehtävät siirtyvät tuleville vesipiireille, joiden yhteinen henkilömäärä tulee olemaan noin seitsemänsataa. Tähän asti vesiasioista ovat kentällä huolehtineet maanviljelysinsinööripiirit, joiden palveluksessa on ollut 6 limnologia, ja piirit itse ovat pitäneet tarpeellisena ainakin 5 uutta limnologin virkaa. Käytännössä näiden asiantuntijoiden mielipiteillä ei tule olemaan riittävää painoa. S U O MEN L U ONTO N o 3 19 6 9 28. Noin kolmensadan perustettavan viran joukkoon mahtuu vain 5 limnologin, 1 biologin ja 1 mikrobiologin virka, ja nämäkin kuuluvat »ylimääräisten» virkojen, ei siis peruspalkkalaisten luokkaan . lnsinöörinvirkoja tulee olemaan useita kymmeniä sekä peruspalkkalaisten että ylimääräisten virkojen luokassa. Koko maan käsittävän vesihallinnon edellytetään siis toimivan, kun sen tuhatpäisestä henkilökunnasta kahdeksalla on edellytykset ymmärtää vesien luonnontaloutta! Vesien suojelun tehokkaan valvonnan eräänä edellytyksenä on valvovan toimintayksikön riittävä itsenäisyys ja sen riittävä vaikutusvalta tehtävissä päätöksissä
Vesiensuojelun alalla tapahtuneet virheet on maassamme yleisesti tunnustettu, ja todettu virheiden syyksi asiantuntemattomuus vesien luonnontaloutta koskevissa kysymyksissä. Seurauksena on ollut vesien pilaantumista rehevöittävien kasviravinteiden vaikutuksesta, eliöstön tuhoutumista myrkkyihin ja eräiden hajoamattomien myrkkyjen rikastumista vesiluonnon ravintoketjuihin. Mikäli pyritään vesiensuojelun alalla saamaan aikaan käänne parempaan päin, olisi Vesihallituksessa oltava vesien luonnontalouteen perehtyneitä henkilöitä organisaation kaikilla tasoilla. Ne peräti harvat limnologista tai biologista asiantuntemusta edellyttävät virat, jotka vesihallitusluonnoksessa on esitettyinä, ovat kaikki vailla sanottavampaa päätösvaltaa omaavia avustajan virkoja. Tiettyyn rajaan edistyttyään nämä haitalliset seurausilmiöt tukahduttavat vesien tuotantokyvyn tai estävät tuoton hyväksikäytön. Hallintoja oikeuskäytännön yleisten periaatteiden mukaan ei hallintovirasto, joka tutkii, suunnittelee ja toteuttaa toimenpiteitä, saisi itse valvoa yleisen tai yksiryisen edun kannalta toimenpiteidensä toteutusta ja niiden aiheuttamia seurauksia. Perämeren tapaus osoittaa, että valvojallekin tarvitaan valvoja. 66. Aikanaan voitaisiin osa tästä virkailijakunnasta siirtää toimihenkilöiksi perustettavaksi esitettyyn Luonnonhoitovirastoon. Vesiemme virkistyskäyttöön liittyviä kysymyksiä käsittelemään tarvitaan Vesihallitukseen oma riittävän tehokas toimintayksikkö. virkailijoilla ei ole ollut limnologista tai biologista asiantuntemusta. Tästä huolimatta ei luonnontaloudellista asiantuntemusta omaaville henkilöille ole suunnitellussa Vesihallituksessa varattu ainuttakaan sellaista virkaa, jossa he pystyisivät tehokkaalla tavalla vaikuttamaan tehtäviin ratkaisuihin. Valvontayksikköä voitaisiin esitetyssä muodossa käyttää liiaksi vain tietojen hankkijana muun toiminnan tehostamiseksi. Parinsadan insinöörin voimalla tullaan pohtimaan, juoksutetaanko jäteliemet järveen, jokeen vai mereen. nam olevan, mutta katsoo toisaalta, että valvonnan liian jyrkkä erottaminen asianomaisen toimialan muita tehtäviä suorittavista toimintayksiköistä vaikeuttaisi riittävän asiantuntemuksen omaavan henkilökunnan saamista valvontatehtäviin . Uusi Vesihallitus tulee ilmeisesti jatkamaan suomalaisen vesiensuojelun perinteitä. Suomen Luonnonsuojeluliitto pitää vesihallinnon keskittämistä erittäin tärkeänä, mutta katsoo, että työryhmän selvityksessä esitetty valvonnan yhdistäminen yhtenä toimintayksikkönä Vesihallituksen organisatioon ei päinvastaisesta vakuuttelusta huolimatta takaa valvonnan riittävää itsenäisyyttä ja kansalaisten oikeusturvaa. Samoin on todettava vesien luonnontilaa usein muutetun rakentamalla siten, että luonnon tuotantokyky on häiriytynyt ja vesien virkistyskäyttö on estynyt. Toteutettaessa teollisuuden ja asutuskeskusten jätehuoltoa koskevia suunnitelmia ja myönnettäessä toimilupia ovat vesien luonnontalouteen liittyvät näkökohdat usein jääneet huomioon ottamatta, koska a.o. Suomen Luonnonsuojeluliiton mielestä voisi esitetty Luonnonhoitovirasto toimia vesien käyttöä valvovana viranomaisena. Tämä virasto kuuluu luonnollisesti sisäasiainministeriöön. On myös otettava huomioon, että toimilupien monipuolinen tarkastus ja valvonta edellyttää luonnon mahdollisen muuttumisen huomioon ottamista. Vesien virkistyskäyttö (vapaa-ajan kalastus, veneily, uiminen) on eräs tärkeimmistä vesiemme käyttömuodoista, ja sen merkitys on jatkuvasti kasvamassa vapaa-aikojen pidentyessä ja matkailun yleistyessä. Sen sijaan ei mietitä, millaiset puhdistusmenetelmät takaisivat, että vesien luonnontalous ei järkkyisi, kalakannat tuhoutuisi, käyttövesi turmeltuisi, vesiemme sietokyky ylittyisi ... Osan tällaisista virkailijoista tulisi olla asemissa, joissa he voivat vaikuttaa Vesihallituksessa tehtäviin ratkaisuihin. Suomen Luonnonsuojeluliiton käsityksen mukaan vesien virkistyskäyttöön liittyviä kysymyksiä ei Vesihallituksen järjestysmuotoa suunniteltaessa ole riittävän laajasti otettu huomioon
Yhdistyksen perusrakenne on kuitenkin edelleen sama kuin perustamisen aikoihin: Helsingissä istuu hallitus, ja jäsenet ovat hajallaan ympäri maata ilman kosketusta toisiinsa. Jo nykyisellään, yrittäessään saada käsitellyksi edes tärkeimmät esiin tulevista valtakunnallisista mielenkiintoa omaavista kysymyksistä, hallitus on täysin ylikuormitettu. Yhdistyksen nykyisen organisaation tehottomuus on havaittu jo vuosia sitten . Ilman valtiolta saatavaa tuntuvaa avustusta (jota ei toistuvista yrityksistä huolimatta ole vieläkään saatu) ei toiminnan laajentamiseen ole paljon mahdollisuuksia. Tätä tietä edettäessä olisi kuitenkin törmätty eräisiin teknisiin vaikeuksiin. Alun perin organisaaciokaavailuissa lähdettiin sileä pohjalta, että Suomen Luonnonsuojeluyhdistys muutetaan keskusjärjescöksi sääntöjä muuttamalla. Tämä on asettanut luonnonsuojelun ja siten myös Luonnonsuojeluyhdistyksen entistä vaativampien tehtävien eteen. Vuonna 1967 muodostettiin hallituksen rinnalle neuvoa antavaksi elimeksi arvovaltainen ja laajan asiantuntemuksen omaava neuvosto, jolloin oli mahdollista tehdä hallituksesta pienempi, nuorempi, nopeammin kokoon saatava ja iskukykyisempi. Vuosittain hallitus järjestää vuosikokouksen ja 2-3 muuta tilaisuutta (enempä~ se ei ehdi), nekin kaikki useimmiten Helsingissä. Pitkien välimatkojen vuoksi muilla kuin helsinkiläisillä jäsenillä on siis sangen pienet mahdollisuudet kokoontua yhteisen neuvottelupöydän ääreen. Tulokseksi saatiin kokonaiskuvalcaan kirjava, aukkoinen, mutta kuitenkin huomattavan osan maan pinta-alasta kattava verkosto: varsinaisia luonnonsuojeluyhdistyksiä, tieteellisesti suuntautuneita luonnon ystäväin yhdistyksiä, maakuntaliircoja, kotiseucuyhdistyksiä ja näiden asettamia luonnonsuojelutoimikuntia. Joitakin yrityksiä parempien toimintaedellytysten luomiseksi on tosin tehty korjailemalla johtoportaan organisaatiota. Tänä aikana luonnonsuojelun käsite on valtavasti laajentunut. Näiden muutosten ansiosta toiminta onkin ainakin jossakin määrin tehostunut. Uuteen organisaatioon Veikko H1thtc1 Suomen Luonnonsuojeluyhdistys on alansa johtavana järjestönä maassamme luotsannut luonnonsuojeluaacecta eteenpäin runsaan kolmenkymmenen vuoden ajan. Siirtymävaiheessa ei kaikille jäsenille kuicen67. Kaikissa asian käsittelyvaiheissa on nimittäin oltu yksimielisiä siitä, että uuden järjestön tulee olla liictomuocoinen, toisin sanoen siihen ei kuuluisi henkilöjäseniä. Toimikunta kartoitti aluksi maakunnissa nykyisin tehtävän luonnonsuojelutyön. Vaikka yhdistyksen coimikenttä on viime vuosina tavattomasti kasvanut, yhdistys itse ei ole sanottavassa määrin muuttunut. Nyt on tultu vaiheeseen, jossa yhdistyksen nykyiset voimavarat uhkaavat ehtyä. Lisääntyvä rakennustoiminta, cehostuva luonnon taloudellinen hyväksikäyttö ja paisuva jätetuotanto ovat saattaneet jäljelläolevan luonnon päivä päivältä kasvavan paineen alaiseksi. Vuonna 1965 Järvenpäässä pidetyillä neuvoccelupäivillä vaadittiin painokkaasti maakunnallisen kenttäorganisaacion luomista ja Luonnonsuojeluyhdistyksen muodostamista keskusjärjescöksi. Tiedustellessaan näiden mahdollisuuksia olla mukana maan vapaaehtoisen luonnonsuojelutyön organisaatiouudistuksessa SLY sai erittäin myönteisiä vastauksia, joten työtä päätettiin jatkaa. Kuluvana vuonna hallitus on pyrkinyt helpottamaan omaa työtaakkaansa ja lisäämään käytettävissä olevien henkilöiden määrää nimittämällä pysyviä valiokuntia tärkeimmille luonnonsuojelun erikoisaloille valmistelemaan asioita ennen niiden ottamista hallituksen käsittelyyn. Vuonna 1967 hallitus asetti toimikunnan tällaista muutosta valmistelemaan. On myös hyvin ymmärrettävää, että pääkaupungissa toimiva hallitus ei pysty hallitsemaan maan jokaista kolkkaa, ja vaikka pystyisikin, ei sillä mitenkään olisi aikaa ja mahdollisuuksia paneutua hoitamaan yhtä paikkakuntaa tai edes maakuntaa koskevia kysymyksiä
11. Jäsenhakemuksec ratkaisee liiton hallitus. Neuvostoa ei vielä valittu, vaan hallituksen tehtäväksi annettiin neuvoston vaalin valmisteleminen seuraavaan vuosikokoukseen. Tältä pohjalta organisaatiomuutosta lähdettiin kaavailemaan edelleen. Olisi myös juridisesti mahdotonta »päästä eroon» SLY:n nykyisistä ainaisjäseniscä, eikä heidän äänioikeuttaan järjestössä voitaisi riistää ilman jokaisen henkilökohtaista suostumusta. Sillä ei vielä ole myöskään toimitiloja eikä henkilökuntaa, vaan se toimii SLY:n suojissa. 8. 7. Seuraavassa oleellisimmat kohdat liiton säännöistä (säännöt julkaistaan kokonaisuudessaan sen jälkeen kun ne ovat saaneet lopullisen muotonsa yhdisrysrekisterin tarkastuksen jälkeen): 4. §. Molempien maksujen suorittaminen pyritään kytkemään yhteen, jotta kumpikaan ei unohtuisi ja siirtyminen tulisi jäsenelle mah. Maaliskuussa 1969 SLY:n vuosikokouksen yhteydessä luonnonsuojelujärjescöc pitivät jälleen yhteisen neuvottelun, jossa katsottiin aika kypsäksi keskusjärjestön perustamiselle ja sovittiin organisaatiouudistuksen lähemmistä yksityiskohdista. Ulkojäseneksi voi liicryä oikeuskelpoinen yhteisö, joka kannattaa liiton tarkoitusperiä. Nykyinen SLY:n 8 mk:n suuruinen jäsenmaksu jakaantuisi yhden markan jäsenmaksuun, joka suoritetaan liiton jäsenjärjescölle, ja 7 mk:n tilausmaksuun. Suomen Luonnonsuojeluyhdisryksen jäsenille annetaan kehoitus liicryä vuoden 1970 alusta lukien asuinalueensa maakunnallisen järjestön jäseneksi . Mikäli jäsenen kotipaikkakunnalla ei ole toimivaa liiton jäsenjärjescöä, tai mikäli hän ei halua siihen liitryä, voi hän jäädä Luonnonsuojeluyhdisryksen jäseneksi entiseen tapaan . Organisaaciotoimikunnan laatiman suunnitelman mukaan yhdistys luovuttaisi tammikuun 1 päivänä 1970 valtakunnallisten luonnonsuojeluasioiden hoidon kokonaan liiton käsiin . ja kir. Suomen Luonto ei vuoden 1970 alusta lähtien olisi enää jäsenlehci, vaan se cilattaisiin erikseen. Samalla hetkellä yhdistyksen coimicilac, talous ja henkilöstö coiminnanjohtajasca valiokuntien jäseniin saakka siirryisivät liitolle. Marraskuussa 1968 tiedusteltiin toiminnassa olevilta maakunnallisilta järjestöiltä, ovatko ne valmiit liicrymään perustettavaan luonnonsuojeluliittoon, tai ellei siihen ole mahdollisuuksia, ovatko ne halukkaita avustamaan uuden järjestön perustamisessa omilla toimialueillaan. 4. Edustajan, joka saa edustaa vain yhtä jäsenjärjescöä, tulee esittää kirjallinen valtakirja, josta ilmenee, montako ääntä hän on järjestönsä puolesta oikeutettu käyttämään. 5. Koska kahden aktiivisen valtakunnallisen luonnonsuojelujärjestön olemassaolo ei ole mielekästä, olisi Luonnonsuojeluyhdistyksen kohtalona poistua julkisuudesta. Vastaukset olivat enimmäkseen myönteisiä. Varsinaiseksi jäseneksi voi liicryä rekisceröiry yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnonsuojelun edistäminen. Myös Suomen Luonnon julkaiseminen tulisi liiton tehtäväksi, edellyttäen, että julkaisutoimintaan saatava valtionavustus saadaan siirreryksi liiton nimiin. Varsinaisella jäsenellä on kokouksessa yksi ääni jokaista sen alkavaa viittäkymmentä jäsentä kohti, kuitenkin korkeintaan yksi viidesosa kokouksen osallistuvien yhteisestä äänimäärästä. §. Jäsenjärjescön jäsenmaksu saattaa tosin nousta mainittua yhtä markkaa suuremmaksi, koska rahaa tarvitaan myös järjestön omaan toimintaan, mutta nousu ei voi olla kovin suuri, sillä silloin jäsenet tuskin vapaaehtoisesti siirryisivät paikallisjärjescöihin SLY :stä tämän kilpaillessa niiden kanssa yhden markan jäsenmaksulla. §. Jäsenet. Näistä syistä SLY: n ja maakunnalliseen järjestöjen yhteinen neuvottelukokous vuonna 1968 harkitsi parhaaksi toisen ratkaisun: perustetaan kokonaan uusi valtakunnallinen keskusjärjestö, ja Suomen Luonnonsuojeluyhdisrys jää toimintaan siirrymävaiheen ajaksi itsenäisenä järjestönä, joka kokoaa jäsenet niiltä alueilta, joilla ei ole toimivaa paikallisjärjestöä. Hallitus . tri Sten Steniuksen ja leht. Jäsenmaksuksi sovittiin varsinaisilta jäseniltä vuosittain yksi markka jäsentä kohti. kaan voitaisi osoittaa omaa paikallisjärjestöä, jolloin suuri määrä jäseniä jäisi »tuuliajolle». Liiton kokouks<:en saa jokainen jäsenjärjescö lähettää edustajia. SLY liicryi liittoon perustajajäsenenä saatuaan siihen valtuudet yleiskokoukselta 22. Juhani Santasen. Kuluvana vuonna liitto ei vielä peri jäsenmaksuja. Päätösten teko kokouksissa. Ulkojäsenellä on kokouksessa yksi ääni. Liiton puheenjohtajaksi perustava kokous valitsi SLY:n puheenjohtajan, dosentti Pekka Nuortevan ja hallituksen jäseniksi SLY:n nykyiset hallituksen jäsenet sekä lisäksi maakunnallisten järjestöjen edustajina lääkec. §. Järjestöjä ei velvoiteta suorittamaan jäsenmaksua nykyisten ainaisjäsentensä osalta, mutta äänimäärä liiton kokouksissa määräyryy maksettujen jäsenmaksujen mukaan. Liiton jäsenet ovat joko varsinaisia tai ulkojäseniä. Neuvosto.Kuten SLY:ssä, paitsi että hallituksessa on 10 jäsentä (SLY:ssä 8). (Järjestö voi siis harkintan68 sa mukaan antaa kaikki äänensä yhden edustajan käytettäväksi tai jakaa ne useamman edustajan kesken ). 1969. SLY:n hallitus kutsui tämän jälkeen järjestöt Suomen luonnonsuojeluliiton perustavaan kokoukseen, joka pidettiin Helsingissä 4
Näyttää siltä, että vasta keskusjärjestön perustaminen on luonut maakunnallisten järjestöjen perustamiselle edellytykset tai ainakin nostanut esiin ajatuksen niiden perustamisesta. kuva) Varsinais-Suomen Luonnonsuojeluyhdistys (1), Kanta-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys (2) , Kymenlaakson Luonnon Ystävät (3) , Etelä-Karjalan Luonnonsuojeluyhdistys (4), Suur-Savon Luonnonsuojeluyhdistys (5), Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys (6), PohjoisKarjalan Luonnonystävät (7) ja Lentua-Seura (8). Näiden lisäksi siihen kuuluu aktiivinen valtakunnallinen nuorisojärjestö, oppikoulunuorison piirissä toimiva Luonto-Liitto. On ensinnäkin todettava, että organisaatiouudistuksen edistyminen on suuresti aktivoinut luonnonsuojelutoimintaa maakunnissa. Nyt yhdistyksen on kokoonnuttava käsittelemään toimintansa, toimitilojensa, henkilöstönsä ja lehtensä siirtämistä liitolle, ja siten itse asiassa ratkaisemaan organisaatiouudistuksen kohtalo. Tämä kokous pidetään Helsingissä Tieteellisten seurojen talolla 18.11.1969 (katso ilmoitusta sivulla 73 tässä lehdessä). Nykyisen SLY:n ainaisjäsenet tulevat edelleen saamaan Suomen Luonnon riippumatta siitä, kuka lehteä julkaisee ja liittyvätkö he paikallisjärjestöjen jäseniksi vai eivät. Kuluvan vuoden aikana on syntynyt viisi maakunnallista luonnonsuojelujärjestöä, ja yhtä monta uutta on valmisteilla. Tähän mennessä on päätetty ainoastaan yhdistyksen liittymisestä liiton jäseneksi. Helsinkiin perustetaan uusi liiton jäsen järjestö ja SL Y lakkautetaan siirtymävaiheen jälkeen kokonaan. Vaikka luonnonsuojeluliitto on jo perustettu, sen toimintaedellytykset ovat edelleen SLY:n käsissä, eikä niitä voida siltä poistaa ilman yleiskokouksen päätöstä. dollisimman yksinkertaiseksi. Yhdistys jää toimimaan »paperijärjestönä», jonka tehtävänä olisi pitää liiton piirissä ne jäsenet, joiden kotipaikkakunnalla ei ole toimivaa liiton jäsenjärjestöä tai jotka eivät halua sellaiseen kuulua. Jotta yhdistyksen jäsenet voisivat muodostaa kantansa, luodaan seuraavassa katsaus liiton tämänhetkiseen jäsentilanteeseen. Vaakaviivoitus = liittoon liittyneet järjestöt. Toisaalta ilman tällaista rohkeaa päätöstä koko kauan valmisteltu ja välttämättömänä pidetty uudistus luultavasti raukenisi . Se muutetaan Helsingin seudun paikallisjärjestöksi . Rasteri = perusteilla olevat järjestöt (rajoihin voi vielä tulla muutoksia). Ulkopuolisilta tilaajilta Suomen Luonnon tilausmaksu olisi 8 mk tai enemmän . Maakunnalliset järjestöt, joiden toimialueena useimmissa tapauksissa on yhtenäinen talousalue, muodostavat yhdessä myöhemmin näyttämöltä poistuvan SL Y:n kanssa luonnonsuojeluliiton rungon. 3. Yhdistyksen lopullisen kohtalon suhteen on tilanteen kehitykSuomen luonnonsuojeluliiton jäsentilanne syyskuussa 1969. 2. sestä riippuen olemassa kolme vaihtoehtoa: 1. On selvää, että uuden keskusjärjestön on levättävä riittävän vankalla pohjalla, ennen kuin näin laajakantoinen päätös voidaan tehdä. Vuodenvaihteen jälkeen Suomen Luonnonsuojeluyhdistykseen kuuluisivat siis vain ne jäsenet, joille ei vielä voida osoittaa omaa paikallisjärjestöä tai jotka eivät halua siihen liittyä. Numerot viittaavat tekstiin. Tällä hetkellä liittoon ovat SLY:n ja LuontoLiiton lisäksi liittyneet tai liittymispäätöksestään ilmoittaneet (ks . 69. Pystyviivoitus = järjestöt, jotka eivät vielä ole tehneet liittymispäätöstä
Paavolainen dipl.ins. 13 , Hki 19, puh. Johan Standertskjöld ja virkistysarvor. Liiton sääntöjä ja paikallisjärjestön mallisääntöjä on tilattavissa samasta osoitteesta.. Ratttatiek. Mauri Soikkanen maar-.mersär. Luonnonvarat ovat käyrerrävisKanslisti : sämme, muna niitä ei saa käyttää väärin . Myös ruotsinkielinen Hembygdvård r.f. yo. liircyy liiron jäseneksi ja orraa suunnitelmien mukaan hoitaakseen liiton ruotsinkielisen toiminnan . Uusia järjestöjä on parhaillaan perusteilla (lehremme ilmestyessä ehkä jo perusterru) Satakunraan (12), Pirkanmaalle ( 13), Etelä-Pohjanmaalle ( 14) ja Pohjois-Pohjanmaalle (15), joiden lisäksi nukahtanut Lapin Luonnonystävät (16) herätetään henkiin. Luonnon ja luonnonvarojen rajoittamaton käyrrö, vesien ja ilman saastuminen sekä ihmisen elinympäristön pilaantuminen vaarivar yhreiskunnalra suunnitelmallisia, nopeita ja rehokkaira roimenpiteirä. kand. maist. Kokonaisuutena ottaen on siis todettava, että jäsenverkoston kehittyminen on ollut ylläcrävän nopeaa. Irja Viding läheinen suhde runnusreraan ja ympäristömme SIHTEERISTÖ säilyy elinkelpoisena, terveenä ja viihtyisänä. kand. Jos tämä kirjoitus herättää uuden järjestön perustamisajatuksia jollakin karttamme »tyhjällä» alueella, pyydetään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ottamaan yhteyttä kirjoittajaan ( Eläintieteen laitos, Pohj. Marianna Valtasaari Unioninkatu 40 A Liicrymispäärösrä eivät vielä ole tehneet LounaisHämeen Luonnonsuojeluyhdistys (9), Porvoon Luonnonhistoriallinen Yhdistys ( 10) ja Itä-Savon Luonnonsuojeluyhdistys (11). Pohjolan luonto Pohjolan tulevaisuus Tekniikan nopea kehitys, väestön kasvu ja keskittyminen taajamiin sekä elinkeinoelämässä tapahtuneet muutokset ovar rehneer luonnon ja luonnonvarojen suojelemisen ja hoitamisen nykyaikaisen yhteiskunnan eli nrärkeäksi ongelmaksi . Johan Standertskjöld osasropäällikkö Antero Tttomisto kotiral.op. Harri Dahlström vararuom.Jouko Hulkko professori Peitsa Mikola professori Toivo Ratttavaara vararuom. alalra. Hankkeen alullepanijana on Euroopan neuvosto. Kari Parviainen fil. pääsihteeri Juhani Yli-Rantala Suojeltavia ja hoiderravia luonnonvaroja ovat Pääsihteeri : maa, vesi, kasvit, eläimet sekä luonnon kauneusmaar.mersär. TYÖVALIOKUNTA Puheenjohtaja: kansliapäällikkö Kauko Sipponen Varapuheenjohtaja: professori Reino Kalliola Muut jäsenet: vararuom . 446 051 ), jotta mahdollisilta päällekkäisiltä hankkeilta vältyttäisiin. Hallitus on kuitenkin päärränyt toistaiseksi hyväksyä varsinaisiksi jäseniksi vain pääasiallisesti luonnonsuojeluun suuncaurunei ra järjestöjä. Muunlaisten järjestöjen asema liitossa oreraan keskusrelravaksi seuraavan vuosikokouksen yhteydessä. Toimisro: fil. Pohjoismaissa pyritään voimakkaaseen yhteiseen roiminraan ja vuoden tunnus täällä on POHJOLAN LUONTO POHJOLAN TULEVAISUUS Luonnonsuojelulla ja ympärisröhoidolla tarkoitetaan luonnon ja luonnonvarojen hoitamista ja käyttämistä sillä tavalla, errä ihmisen ja luonnon KANSALLINEN NEUVOTTELUKUNTA Puheenjohtaja: pääministeri Mauno Koivisto Varapuheenjohtaja: kansliapäällikkö Kauko Sipponen Neuvorrelukunnassa on edustettuna yli seicsemänkymmenrä valtion viranomaista sekä järjestöä rai muuta yhteisöä ralouselämän, luonnonsuojelun, nuorisoroiminnan yms. Aikaisemmin vain luonnon rurkijoi ta ja ystäviä kiinnosraneesra harrastuksesta on rullur koko kansan asia. Myös eräiden muiden, pääasiallisesti muilla aloilla toimivien järjestöjen taholta on osoirertu 70 Helsinki 17 puhelin 61 401/191 Avoinna 9--11 kiinnostusta uurra liirroa kohtaan. Vuorra 1970 tullaan viettämään Euroopan luonnonsuojeluvuotena. kand. Esko Ala-Ketola maar-.mersär. E.-P
Euroopan neuvosto on myös suositellut maantieteellisesti läheisille valtioille ryhmittymien muodostamista yhreisohjelmien aikaansaamiseksi. Pohjoismaat ovat muodostaneet tällaisen valrioryhmirtymän. Niissä maissa, missä luontoa on vielä tarjolla, olisi sitä pyrittävä varaamaan virkistysrarpeira varten koko Eurooppaa silmällä pitäen. Euroopan neuvoston antaman suosituksen mukaan muodostetaan kuhunkin maahan luonnonsuojeluvuoden järjestelyistä vastaamaan kansallinen neuvottelukunta, johon kootaan edustajia sellaisista järjestöistä ja hallintovirasroista, joiden toimialaan luonnonsuojelu ravalla tai toisella liittyy tai jotka voivat levittää asiasta valistusta. Viestit kulkevat ensin kun71. Kokoukset pidettiin vuonna 1968 Helsingissä ja Göteborgissa. M. päätetty järjestää n.s. Erityisesti pyritään herättämään päättävien hallintoviranomaisten ja talouselämän huomio näihin kysymyksiin ja mahdollisuuksiin niiden hoitamiseen, muna myös yleistä luonnonsuojeluvalisrusra pyritään levittämään. Pohjoismaisena yhteistoimintana on mm. Kalliola, Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen edustajana dos. varriorulioperaario, missä lähetetään entisaikojen varriorulijärjesrelmää käyttäen ja erämaista liikkeelle lähtien viesti luontoa uhkaavasta vaarasta. Linkola ja Delegarionen för Hembygdsvårdin edustajana agron. Standertskjöld). Erityisesti esiintyy tarvetta suojella Itämerta kansainvälisten sopimusten avulla sekä tarvetta määrätä teollisuudelle järreidenhävitysvelvoirreer siten yhdenmukaisrertuina, että kansainvälinen kilpailutasapaino ei häiriydy . Jo ennen kansallisten neuvottelukuntien perustamista on pidetty kaksi valmistelevaa kokousta, joissa valtuuskunnat ovat koostuneet valtion luonnonsuojeluviranomaisisra ja valtakunnallisista luonnonsuojelujärjesröisrä (Suomen valtuuskunnan ovat muodostaneet luonnonsuojeluviranomaisena prof. Todettiin myös esiintyvän kasvavaa tarvetta varata luontoa virkistäytymistä ja luonnontutkimusra varren sekä suorittaa yleiseurooppalaista luonnonsuojelusuunnirrelua. R. Mahdollisuuksien mukaan pyritään vuoden aikana tehostamaan luonnonsuojelullisra lainsäädäntöä ja aikaansaamaan kansainvälisiä sopimuksia tai ainakin saamaan alulle tällaiseen tähtääviä hankkeita. P. ]. Euroopan luonnonsuojeluvuoden aikana on tarkoituksena levittää valistusta oikean luonnonhoidon merkityksestä maanosamme elinkelpoisuuden ja viihtyisyyden säilymisessä. Ajatus »Euroopan luonnonsuojeluvuosi 1970» :n viettämisestä on syntynyt Euroopan neuvostossa, missä todettiin maanosassamme esiintyvän pakottavaa tarvetta ryhtyä entistä tarmokkaammin toimenpitein vastustamaan luonnonvarojen tuottavan pääoman kuluttamista, ympäristön saastuttamista myrkyillä, järeravinteiden virheellisen vesiin ohjaamisen surauksena olevaa vesien pilaantumista ja ilman saastumista. Yleiseurooppalaisissa puitteissa olisi myös päästävä sopimuksiin valtakunnasta toiseen ilmavirtojen tai vesistöjen mukana kulkeutuvien saasteiden käsi rrelysrä. Nuorteva, Koriseutuliiton edustajana maist
Tilannetta on parantanut se, että järjestelyjen johtoon saatiin valtioneuvoston kansliapäällikkö, prof. Saatujen tietojen mukaan ei mihinkään toimenpiteisiin ole vielä ryhdytty. Standertskjöld) ja konttoriapulaiselle siten, ettei tämä rasita budjetissa myönnettyä 30 000 mk:n määrärahaa. Pohjoismaisissa yhteisneuvotteluissa on edelleen sovittu yhteisestä julisteesta, yhteisistä kirjeensulkijamerkeistä, postimerkeistä ja muista painotuotteista. Viestin edetessä järjestetään kunkin vartiotulen äärellä paikallinen luonnonsuojelutilaisuus, pääkaupungissa eduskunnan edessä suurempi valtakunnallinen tilaisuus ja kuninkaiden kohtaamispaikalla yhteispohjoismainen juhla vanhoja perinteitä herättävää vartiotuli-ideaan olisi luontevimmin sopinut, että Göteborgiin olisi kokoontunut »kolme kuningasta ja yksi jokeri» puhumaan Pohjolan luontoa uhkaavasta vaarasta, mutta tämän ajatuksen toteuttamisesta luovuttiin käytännöllisistä syistä. Pyyntö tällaisen filmin valmistamisesta esitettiin keväällä 1968 Yleisradion pääjohtajalle, joka lupasi huolehtia Suomen osuutena olevan filmin valmistamisesta. Ruotsissa valmistelutoimet annettiin Naturvårdsverketille ja taloudelliset mahdollisuudet päämäärien toteuttamiseksi tulivat saman suuruisiksi kuin Norjassa. Siihen oli valittu ministeriöiden, keskusvirastojen, eri teollisuushaarojen, maanja metsänomistajapiirien, poliittisten nuorisojärjestöjen, valtakunnallisten nuorisoja valistusjärjestöjen sekä kalastus, metsästys-, ulkoiluja luonnonsuojelujärjestöjen edustajia. Kansallisen neuvottelukunnan ja sen asettamien työryhmien kokoonpanosta johtuen on työskentelyä luonnehtinut suopea suhtautuminen luonnonsuojelun yleisiin päämääriin ainakin niiltä osiltaan, joissa se ei ole ristiriidassa taloudellisten näkökohtien kanssa. Suomen Luonnonsuojeluyhdistys, Delegationen för Hembygdsvård, Kotiseutuliitto, Luonto Liitto sekä myöhemmin myös Miljööpoliittinen yhdistys kuuluivat valittujen joukkoon. Kevättalvella 1969 Maatalousministeriö asetti ja kutsui koolle kansallisen neuvottelukunnan. Suomen osalle tuli laatia filmi pohjoismaisista luonnonsuojelualueist; syistä, joiden vuoksi niiden perustaminen on aiheellista, lyhyt kuvaus olemassa olevista alueista ja lopuksi kriittinen tarkastelu siitä, miten hyvin näitä alueita on osattu käyttää hyväksi sosiaalisen virkistäytymistarpeen tyydyttämiseen ja tieteellisiin tutkimuksiin. ]. Kauko Sipponen, joka vaikutusvallallaan sai järjestetyksi palkan valmistelutöitä johtavalle pääsihteerille (agron. Ulkopuolelle jätettiin paikalliset luonnonsuojelujärjestöt, Eläinlääketieteellisen korkeakoulun oppilaskunta, yliopistojen biologiset tiedekuntajärjestöt ja monet muut aktiivista luonnonsuojelutyötä tekevät järjestöt. Suomessa pääministeri Mauno Koivisto lupautui hänkin puolestaan kansallisen neuvottelukunnan puheenjohtajaksi, mutta ohjelman toteuttaminen ja osallistuminen pohjoismaiseen yhteistyöhön joutuivat kyseenalaisiksi, kuo anotusta 400 000 markan määrärahasta jäi Maatalousministeriön ja Valtionvarainministeriön suorittamien supistusten 72 jälkeen vain 30 000 mk. Osa kansalliseen neuvottelukuntaan kutsutuista järjestöistä ja viranomaisista lienee valittukin sinne nimenomaan tasoittamaan liiallista intoa luonnon suojelemiseen. Luonnonsuojelullisten ja luonnonhoidollisten epäkohtien pohjana olevat tosi. kin maan pääkaupunkiin ja niistä edelleen vanhalle kuninkaiden kohtaamispaikalle Göteborgin luo. Oma-aloitteinen aktiivinen toiminta luonnonsuojeluvuoden päämäärien toteuttamiseksi on neuvottelukuntaan valittujen järjestöjen piirissä jäänyt varsin vähäiseksi osaksi sen vuoksi, ettei luonnonsuojelu erityisemmin kiinnosta kaikkia valtakunnallisia järjestöjä, osaksi taas siksi, että kokemus ja tieto luonnonsuojelukysymyksissä ovat riittämättömät silloinkin kun halua toimintaan olisi. Tarkoituksena on saada televisiot seuraamaan vartiotulioperaation eri vaiheita ja välittää siihen liittyvä tietoaines mahdollisimman laajalle yleisölle. Päähuomio on kiinnitetty kansalaisten vierottamiseen roskaamistaipumuksistaan, maisemanhoitoon ja luonnontuntemuksen lisäämiseen nuorisossa. Norjassa saatiin ensimmäisenä pystyyn kansallinen neuvottelukunta, sen puheenjohtajaksi pääministeri ja käyttövaroiksi 600 000 Smk vastaava summa. Samoin on pyritty luonnehtimaan yhdenmukaista toiminnallista linjaa vuodelle 1970 ja harkittu mahdollisuutta saada vuoden aikana perustetuksi pysyväiselimeksi pohjoismainen luonnonsuojeluneuvosto. Edelleen on päätetty, että kukin maa huolehtii yhden pohjoisvisiolähetyksenä toimitettavan luonnonsuojelullisen filmin valmistamisesta. Ruotsissakin pääministeri asettui kansallisen neuvottelukunnan johtoon. Osallistujajärjestöjen passiivisuus on valitettavaa, koska luonnonsuojeluvuoden päämäärät voidaan toteuttaa vain eri kansalaisjärjestöjen tehokkaalla toiminnalla näin varsinkin nyt, kun virallista toimintaa ei ole tuettu riittävillä määrärahoilla. Tilanne näyttää tällä hetkellä siltä, että vuonna 1970 tullaan virallisen toiminnan puitteissa puhumaan luonnonsuojelusta paljon, mutta sanomaan perin vähän
Tällaista asialle vahingollista korupuheiden sävyttämää luonnonsuojelupropagandaa ei nyt tarvita, vaan tosiasioiden peittelemätöntä esittelyä ja nopeita toimenpiteitä. Kyseessä on tuo tuttu järjestelmä, jonka turvin esimerkiksi vesiemme saastuminen on saatu edistymään nykyiseen tilanteeseen asti . Käsiteltävänä asiana yhdistyksen toiminnan siirtäminen keväällä perustetulle Suomen luonnonsuojeluliitolle (katso kirjoitusta »Uuteen organisaatioon» tässä lehdessä). Runsaat puheet ja kauniit korulauseet vain tuudittavat yleisön ja vastuulliset viranomaiset käsitykseen, että luonnon suojelemiseksi toimitaan täydellä teholla. Merkin voi noutaa toimistostamme tai tilata postitse, jolloin se lähetetään postiennakkona. Tilatessanne mainitkaa, haluatteko merkin mutterivai neulakiinnityksellä. 9--11) tiistaina 18. asiat tullaan ilmeisesti käärimään pumpuliin niin, ettei sanoma vain loukkaa ai nuttakaan etwyhmää maassamme ei teollisuutta, hallintoviranomaisia, maanomistajia, poliitikkoja sen enempää kuin chinchillankasvattajia, kasvinsuojelijoita, autoilijoita tai rohdoskauppiaitakaan. Ohessa kuvattu Suomen Luonnonsuojeluyhdisryksen merkki on saatavissa kauniina ja arvokkaana hopeisena rintamerkkinä. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenjärjestöjen on tämän vuoksi tehtävä kaikkensa, jotta asiat saavat julkisuudessa sellaisen terävän tosiasiapohjaisen esittelyn, joka herättää yhteiskuntamme toimintaan luonnonhoidon virheiden korjaamiseksi. Suomen Luonnon juhlanumeroa »Totaaliseen suunnitteluun» on edelleen saatavissa toimistostamme. 73. Suomen luonnonsuojeluliiton ohjekirjeestä jäsenjärjestöilleen Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen YLEISKOKOUS Helsingissä Tieteellisten seurojen talolla (Snellmanink . 11. Asian tärkeyden vuoksi toivotaan runsasta osanottoa. Merkin hinta on 4 mk 50 p. Jokainen luonnonsuojelun alalla työskennellyt tietää tällaisen tilanteen vaarallisuuden. Hinta 5 mk. 1969 klo 18.00. Myös yhdisryksen monivärisiä kirjeensulkijamerkkejä voidaan tilata a 10 penniä (vähintään 100 kpl:n tilauksesta 20 % :n alennus). Tällöin jää toimenpiteiden puute helposti huomaamatta, ja herääminen tapahtuu vasta kun korjaamaton vahinko on tosiasia ja usein vielä varsin epämiellyttävä tosiasia
Niitä olisi kipeästi tarvittu raaka-ainepulaa. Se merkitsi myös laajojen porolaiturnien, tuottavien metsämaiden ja kymmenien perheiden kotikontujen uhraamista voimatalousetujen hyväksi. Eheätä tietoihin ja kokoelmanäytteisiin pohjautuvaa kuvaa veden alle hukutettavan alueen luonnosta ei niiden avulla saatu joitakin tiedon sirpaleita vain . Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön ja Valtion luonnontieteellisen toimikunnan myöntämien apurahojen avulla voitiin kuitenkin suorittaa muutamia erillistutkimuksia. Nykypolven suomalaisten kulttuuritajusta tuli jätetyksi jälkipolville huono, mutta totuuden mukainen kuva. Yli neljänsadan neliökilometrin laajuinen tekojärvi merkitsi suuren ainutlaatuisen erämaan luonnon alkuperäisarvojen täydellistä häviötä. Tämä on kipeästi koettu puute, sillä valtaosa tieteellisestä tutkimustyöstä suoritetaan meillä pelkästään yksittäisten tiedemiesten omakohtaisen tutkimiskiinnostuksen ohjaamana ilman valtakunnallisiin tarpeisiin pohj.autuvaa yleissuunnittelua. Kun perustiedot alkuperäistilanteesta olivat vajavaiset, ei vedenpaiswnusnäytelmän muo74 dostaman ainutlaatuisen luonnontapahtuman seuraamiseen riittänyt sitä mielenkiintoa, jonka se puhtaasti tieteellisessäkin mielessä olisi ansainnut. Valitettavasti luonnonsuojelijat pettyivät pahasti hyväuskoisuudessaan. Valitettavasti luonnontutkijoiden mielenkiinto allashankkeeseen herpaantui samalla kuin toiveet alueen luonnon laajamittaisesta tutkimisesta raukesivat. PETTYMYS HYVÄUSKOISILLE Luonnonsuojelijat luottivat siihen, että vesioikeus, rakentajayhtiö (Kemijoki Oy), metsähallitus ja kalatalousviranomaiset hoi taisivat allashankkeen toteuttamisen suurimmalla mahdollisella asiantuntemuksella. Pidettiin ilman muuta selvänä, että metsäja turvevarat otetaan talteen, että kalatalouden harjoittamisen perusedellytysten luomisesta huolehditaan ja että altaan moninaiskäyttö suunnitellaan. Pahimpana perusvirheenä on, että altaaseen on upotettuna suuri osa alueen alkuperäisistä metsistä. Kun Lokan vedenpaiswnuksen tutkiminen laiminlyötiin, jäivät tietomme säännöstelyaltaan biologisista seurausvaikutuksista myös tulevissa hankkeissa yhtä olemattomiksi kuin ovat nytkin. Lokan allas muistomerkki ajasta, jolloin Suomessa e1 vielä ollut Luonnonhoitovirastoa. VESITTYNYT TUTKIMUSHANKE Kun tekojärvihankkeen toteuttamispäätös oli tehty, luonnonsuojelijat ja luonnontutkijat pitivät välttämättömänä tallentaa jälkipolville ja tutkimukselle mahdollisimman tarkat tiedot siitä, millainen tämä alkuperäisestä luonnostamme pois pyyhkäistävä alue oli . Maassamme ei ole sellaista biologista tutkimus_elintä, jolle tilanteen seuraaminen olisi voitu virallisena tehtävänä antaa. Pekka Nuorteva ja Harri Dahlström Valokuvat: Pekka Nuorteva Lokan tekojärven muodostaminen keskelle Lapin erämaita on eräs suurimmista maassamme toteutetuista hankkeista luonnon alistamiseksi ihmisen tarpeita tyydyttämään. Tutkimukselle ei kuitenkaan onnistuttu saamaan riittävää kokonaisrahoitusta. Tällaisissa olosuhteissa saattavat tärkeätkin kysymykset jäädä tutkimatta. Siitä muodostui karmea muistomerkki ajasta, jolloin Suomessa ei vielä ollut Luonnonhoitovirastoa valvomassa luonnonvarojen hoiroa ja suunnittelemassa luonnon moninaiskäyttöä. Nyt on valmiina taloudellisesti kannattava (?) voimata16udellinen säännöstelyallas, mutta samalla allas, jossa kaikki muu luonnonhoito on pahanpäiväisesti laiminlyöty. Intressi vertailussa vaiennettiin luonnonsuojelijoiden, poromiesten ja paikallisten asukkaiden vastustavat äänet osoittamalla patoaltaan suuri kansantaloudellinen merkitys menetettäviin arvoihin verrattuna
75. Metsähallitus pm kannattamattorri.ana korjata talteen Lokan altaaseen hukkuvia puita. N yt ne tulevat vuosikausien ajaksi muodostamaan kauas näkyvän muistomerkin pohjoisen luonnonhoidon lyhytnäköisyydestä. Kun jäät ja myrskyt ajan mittaan rusentavat ne vesirajasta poikki , niiden kannot jäävät paikoilleen vuosikymmenien, ehkä -satojen ajaksi estämään kalastusta ja venei lyä
Altaassa ne rumentavat pahanpäiväisesti Nattastuntureihin rajoittuvaa suurjärveä, estävät vapaan veneliikenteen järvellä ja tekevät verkkokalastuksen mahdottomaksi. Lainaus tästä kirjoituksesta esitelköön siis ongelman puutaloudellista puolta: »Metsähallituksen julkisuudessa antamat tiedot puumaanstä vaihtelevat 140 000:sta 250 00:een pm 3 :een, riippuen siitä, mihinkä tarkoitukseen he numeroita käyttävät. N e toisin sanoen pilaavat mahdollisuudet kehittää Lokan tekojärvestä lomailuja matkailukohdetta, jollaiseksi se muuten epäilemättä olisi voitu muodostaa. Meidän maassamme ovat nimenomaan Lapin metsät antaneet huolta luonnonsuojelijoille, koska siellä olevien metsien vuotuinen kasvuruotto ei pysty tyydyttämään ylimitoitetun puunjalostusteollisuuden raaka-ainetarvetta. Koska koko tuotos saadaan aikaan kotimaisella työllä, raaka-aineella ja koneilla, niin tämä 75 mk jakaantuu meidän kaikkien suomalaisten kesken, jonka voi muuttaa työpäiviksi siten, että jokainen pinokuutiomerri antaa työtä yhdeksi päiväksi niille, joiden bruttokustannus on 75 mk/päivä tai kahdeksi, jos se on 37:50/päivä. Olipa korvausmenettely suoritettu juriidisesti kuinka oikein tahansa, on todettava vedenpaisumusalueen asukkaiden elinmahdollisuuksien ratkaisevasti kaventuneen. mk eli 75 mk hakattua pinokuutomerriä kohti. potevan Lapin puunjalostusteollisuuden tarpeisiin, mutta ei lainkaan altaassa. Virheitä peittävä vesimassa kun edustaa arvokasta kansantaloudellista pääomaa, joka voimalaitosten läpi juoksutettuna voidaan muuttaa kilowateiksi ja edelleen rahaksi . Osa Lokan altaan rakentamisen yhteydessä tehdyistä luonnonhoidollisista virheistä on sellaisia, ettei niitä enää saada korjatuksi ilman kohtuuttoman suuriksi nousevia kustannuksia. UPOTETTIJJEN METSIEN MUOOOSTAMAN LUONNONVARAN TALTEENOTTO Luonnonvarojen suojelu riistonomaiselta käytöltä on eräs nykyaikaisen luonnonsuojelun tärkeim76 mistä tehtävistä. Lapissa viime vuosina elinkelpoisuutensa osoittanut matkailuja lomailuelinkeino on siis tällä alueella menettänyt kehittymismahdollisuutensa. vaan myös siksi, etteivät tehdyt luonnonhoidolliset virheet pääsisi uusiutumaan Porttipahdan tekojärvihankkeessa ja muissa vastaavanlaisissa hankkeissa. Tämän vuoksi luonnonsuojelijan mieltä riipaisee, kun hän näkee suuria raakapuumääriä upotettavan veden alle juuri tämän ehdotetun luonnonsuojelualueen tuntumassa. Tämä maksaa 300--500 mk/ha riippuen raivauksesta ynnä muista valmistelevista töistä ja kokemuksien mukaan metsien viljely usein vielä epäonnistuu, joten uudistuskustannus saattaa kohota yli 1000 mk/ha. Virheiden hai ttavaikutuksia voidaan kuitenkin vielä lieventää. Metsähallitus on ilmoittanut, että puuntuotto on tappiollista tappioiden ollessa 10:/pm 3 eli yhteensä 2 milj. Nämä ennen omalla maallaan i rsellisinä eläneet ihmiset asuttavat nyt raskaiden velkojen rasittamia vastiketiloja, saavat ikimuistoisten rajoittamattomien kalastusoikeuksiensa sijaan vuosittain ostaa metsähallitukselta kalastusluvan Lokan altaan risukkopohjaisiin pyyntivesiin, harjoittaa poronhoitoa ratkaisevasti supistuneilla laitumilla ja joutuvat uurastamaan porojen pelastamiseksi altailla uiskentelevilta upottavilta valesaarilta. Kysymyksen ollessa hakkuun kannattavuudesta metsähallitus on tappioksi ilmoittanut 2 milj . Kirjoituksen yksityiskohdista on oltu eri mieltä, mutta ongelman perusasettelu on siinä luonnehdittu varsin sattuvasti. Kysymystä Lokan altaan puumääristä ja niiden talteenottomahdollisuuksista on metsänhoitaja Kaarle E. Jotta suuri yleisö ja myös metsähallitus asian käsittäisivät ja jotta voimatalouskaan ei asiaa väheksyisi, totean, että jos puuta on 200 000 pm 3 ja se jalostetaan, niin se merkitsee n. mk. Klemola käsitellyt Helsingin Sanomissa 10. Tämä ei ole tarpeen vain Lokan altaan suhteen. Tämän hakkuun tekee edulliseksi se, että myös metsähallituksen normaalisti hakkuun jälkeen tulee kunnostaa hakkuualue, joka tavallisesti suoritetaan puita istuttamalla. Paljonko puun talteenotto tarjoaa työtä. 30 000 tonnia selluloosaa laivan sivussa. 1968. 9. Altaan puiden talteenotto on poikkeus normaalista metsätaloudesta,. Rohkenen väittää, että metsähallituksella on tuskin montakaan niin kannattavaa hakkuuta kuin tämä, vaikka sitä tarkastellaan heidän oman ajattelutapansa ympyrässä. Koska näiden toimenpiteiden vaatiminen on noussut erääksi Suomen Luonnonsuojeluyhdistuksen tärkeimmistä toimintakohteista, on ongelmakentän lähempi kartoittaminen tulevia keskusteluja silmällä pitäen katsottava aiheelliseksi. Kun he ovat laskeneet hakkuun merkitystä työllisyyden helpottajana, on puumäärä pudonnut 140 000 pm 3 :iin. mk ja pm 3 :a kohti 10 mk eli toisin sanoen heidän laskelmissaan on tällöin puuta 200 000 pm 3. Oma käsitykseni on se, että kun Pohjois-Suomen teollisuus on kehitetty erittäin tarkaksi puunkäyttäjäksi, niin altaasta löytyy jalostettavaksi yli 200 000 pm 3 ainespinotavaraa ja sahapuuta. Tilanne on niin kireä, että esimerkiksi ItäLapin kansallispuistohanketta ei ole katsottu voitavan toteuttaa sen vuoksi, että se aiheuttaisi vajaatoimintaisuutta puunjalostustehtaissa. T ästä saadaan valuuttatuloja 15 milj . Virheet allashankkeen toteuttamisessa eivät kohdistuneet vain sen luontoon, vaan myös tapaan, jolla vedenpaisumusalueen väestön siirto ja uusien toimeentulomahdollisuuksien luominen sille tapahtui. Näin ei saisi tietenkään tapahtua minkään luonnonhoidollisen toimenpiteen seurauksena
Sitävastoin V eitsiluoto Oy s~orirri kevättalvella 1969 Lokan altaalla jäältä käsin hakkuita reollisuusraaka-aineeksi soveltuvan puusto n raiteen ottamiseksi . Mikä osuus kaadettavasta puustosta on teollisuuden raaka-aineeksi kelvollista ja kannattaa kuljettaa tehtaille, sen seikan arvostelemiseen ei Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksellä ole riittävää asiantuntemusta. Suomen Luon nonsuojeluyhdistyksen tiedossa ei ole, missä vaiheessa puuston raivaamisaikomuksesta on luovuttu. joten uudistuskustannusten po1siaamrnen merkitsee ravallaan saastoa 300-1000 mk/ha. T apahtuneen oikaiseminen on nyt mahdollista enää vain siten, että val tio ottaa suorittaakseen kyseisen maisemien kunnostamisen. Metsähallituksen ilmoitu ksen mukaa n hankintakustannukset ylittävät myyntihinnan 10 mk/pm 3 eli 100 mk/ha. Taloudellisesti tämä ei olisi suurikaan rasitus verrattuna altaista saatavaan hyötyyn tai siihen haittaan, mikä toimenpi teen laiminlyönti asianomaisen seudun myöhemmälle kehitykselle aiheuttaisi. t okan al taaseen nyt pystyyn jäämässä oleva puusto uhkaa kuitenkin vaarantaa tämän kehityksen. Kun m ainittu kirjelmä ei johtanut toimenpiteisiin talvikautena 1968--69 kääntyi Suome n 77. Edellä olevin perusteluin toivon, että jos ratkaisu on Kemijoki Oy:n päätettävissä, niin sen toimesta harkittaisiin edes veden pinnan kohottamisen lopettamista ja luulen, että Lapissa nostettaisiin liput sal koon, mikäli Kemi joki Oy ryhtyisi laskemaan vedenpinnan tasoa tarkoituksenmukaisemmalle tasolle, jotta valtioneuvosto voisi velvoittaa metsähallituksen kerranki n toimimaan yleisen edun nimessä ja tar joamaan työtä nyt kun siitä on huutava pula. Veden peittämältä alueelta olisi puut kaadettava jään pääl tä ja käyttökelvoton puusto ja tähteet poltettava, jotta ne eivät jäiden lähdettyä jäisi uiskentelemaan ja aiheuttamaan erilaisia haittoja. Rakentava yhtiö näet ilmoitti ai kanaan, että puuston poistaminen kuuluu ohjelmaan. N yt meillä on tiedossa, että Pohjois-Suomessa v. Mahdollinen turvelauttojen irtautuminenkaan ei pystyne oleellisesti vähentämään näi tä arvoja, jotka osaksi korvaisivat altaan rakentamisesta johtuneen luonnonarvojen menetyksen. K esän 1969 poikkeuksellisen kuivuuden vuo ksi on odotettavissa, että Lokan altaan vettä juo ksutetaan pois melko runsaasti . Koko Lapin ryöllisyysrilanne ei siiri liene paljonkaan entisestään muuttunut. Teknisesti tämä voisi tapahtua talvella tekojärven ollessa jäätyneenä ja veden matalalla. 10. Myös kalastuksella voisi olla huomattavaa merkitystä, mikäli oloihin sopivan arvokalaston kehittämiseen kiinnitetään riittävästi huomiota. Mainittakoon, että tässä asiassa ei liioin ole otettu yhteyttä valtion luonnonsuojeluval vojaan muuta kuin Sompion luonnonpuistoa koskevalta osalta. R aivauksen luonnetta näillä hakkuilla ei ollut. Maisemansuojelun kannalta olisikin välttämätöntä, että Lokan altaan tapaisia tekojärviä rakennettaessa vesioikeus aina velvoittaisi rakentajan huolehtimaan myös maisemien kunnostamisesta. Lokan altaan rakentajalle ei tällaista velvoitetta kuitenkaan ilmeisesti ole asetettu. Suomen Luonnonsuo jeluyhdistys kiinnirri 18. Näin ollen puuston korjuu muodostuu 200--900 mk/ha edullisemmaksi kuin paljaaksi hakattavilla alueilla, joilla pinotavarasta ei heru kantorahaa ja jotka uudistetaan keinollisesti, kun asiaa tarkastellaan reaalisesti tosiasioiden valossa. Vedessä seisova kuollut puusto pilaisi tekojärvien tarjoami a komeita maisemia ja vaikeuttaisi suuresti vesillä liikkumista ja kalastusta. Altaita ympäröivän luonnon jylhä karuus tarjoaa puitteet, joissa tekojärvet saattaisivat kehittyä lajissaan harvinaiseksi matkai lulliseksi nähtävyydeksi ja virkistäytymisalueeksi ja siten osaltaan edistää kyseisten seutujen taloudellista kehitystä. tehokkaassa kalastuksessa tarvittavien pyyntivälineiden, kuten verkkojen ja nuottien, käyttö olisi mahdotonta. Korostettakoon vai n sitä, että pelkästään teollisuuskelpoisen puun hakkuu , jota julkisuudessa on myös ehdotettu, ei maisemia ja virkistäytymismahdollisuuksia olennaisesti parantaisi, vaan yhtä tärkeätä on myös pienikokoisen teollisuuspuuksi kelpaamattomaan puuston osan raivaus ». Lokan ja Porttipahdan padotusaltaat tulevat muodostamaan maamme suurimpiin järvi in rinnastettavan vesipinta-alan. N ykytilanne on siten tullut Suomen Luonnonsuojeluyhdistykselle yllätyksenä. Pääjohtaja Antero Piha toteaa, että 1958 ei tiedetty Kemijärvi Oy:stä mitään, jonka johdosta totean, että Kemijärvi Oy: n tehtaalle altaal ta on matkaa autotietä myöten 200 km ja että veden varastoiminen aloitettii n altaaseen vasta v. 1968 kirjelmällään V alrioneuvoston huomion asian tähän puoleen todeten mm . Myönteisen päätöksen tekeminen ei merkitsisi minkäänlaista menetystä, sillä vai kka varastoitu vesi olisikin arvokasta, niin tuskin se koskaan nii n arvokkaaksi tulee kuin nyt, jos se lasketaan sieltä pois, sillä si nne on varastoitu energiaa, työtä ja puuta, joita kaikkia tulevana tal vena tarvitaan. 1967. N iillä tulee siten olemaan kesäaikaan, jolloin ne ovat täynnä, huomattava merkitys maisemakuvanvaihtelun sekä kalastusja veneretkeilyn kannalta. » Metsähallitus ei ole yhtynyt metsänhoitaja Klemolan kantaan, vaan on edelleen katsonut puuvarojen talteenoton kannattamattomaksi . seuraavaa: »Luonnonsuojelun ja luonnonvarain moninaiskäytön kannalta on pyrittävä siihen, että säännöstelyaltaita voitaisiin tehokkaasti käyttää muihinkin kuin voimatalouden tarkoituksiin. MAISEMANHOIDOLLINEN RAIVAUS Lokan altaan puuston raivaamista voidaan p!taa tarpeellisena myös siksi , että siten saataisiin avatuksi mahdollisuudet al taan m oninaiskäyrölle lähinnä kal astukselle ja eri virkisryskäyrrömuodoille. 1968-69 on odotettavissa vaikea työllisyystilanne ja valtion laitokset potevat puupulaa samanaikaisesti , vaikka metsiä hakataan liikaa. Tämän vuoksi talvella 1969-70 tarjoutuisi ilmeisesti p oikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet ottaa jäältä käsin suorireruin hakkuin raiteen altaan puuvaroja . Mm. Toisaalta kylläkin tarve paikallisen väestön työllistämiseen o n nyt pienempi , kun huom attava osa Sodankylän ja Savukosken asukkaista on siirtynyt Ruotsiin
1969 uudestaan Valtioneuvoston puoleen. 9. Hän katsoo, että olisi erityisesti raivattava mahdollisuus edetä vesitietä myöten syvälle Sompion ja Saariselän erämaaseudulle, jota suunnitellaan suureksi retkeilytarpeita tyydyttäväksi kansallispuistoksi. Harri Dahlström suorittivat tämän pyynnön johdosta kesäkuussa käynnin allasalueilla. 400-800 markaksi. Metsähallituksen edustaja esitti käsityksenään, että lahoaminen ja jäät tulisivat varsin pian poistamaan Lokan maisemia rumentavan puuston, minkä vuoksi toimenpiteet olisi ensisijaisesti kohdistettava Porttipahdan vielä tyhjillään olevan altaan raivaamiseen. Valtion luonnonsuojeluvalvoja esitti näkemyksensä raivauskysymyksestä Maatalousministeriölle kirjelmällään 9. 1969 epävirallisen tutustumiskäynnin Lokan altaalle ja Sompionjärvelle (minne virallinen käynti ei ulottunut). Kirjelmässään valtion luonnonsuojeluvalvoja huomauttaa myös, että allasalueella suoritettavasta raivauksesta olisi hankittava myös kalastusviranomaisten lausunto, josta ilmenisi tarve raivata sellaisia alueita ja väyliä, joista myös kannokko poistettaisiin. Valtion luonnonsuojeluvalvoja ja Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen ves1asiantuntija, maist. Yhdistys korosti, että näiden töiden avulla voitaisiin työllistää myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät pysty raskaisii n koneellistettuihin töihin . Lisäksi kirjelmässä toistettiin jo 18. Kun tämänkin alueen täydellisen raivaamisen katsottiin tulevan liian kalliiksi, pyydettiin valtion luonnonsuojeluvalvojaa ja Suomen Luonnonsuojeluyhdistystä nimeämään ne kohteet Porttipahdassa, joiden raivaus olisi luonnonsuojelunäkökohtien kannalta tärkeintä. H än pitää tarpeellisena koko Porttipahdan altaan raivaamista jätepuustosta ja jätteiden polttamista. Nämä antavat hänen käsityksensä mukaan maisemille »kaikessa karmeudessaan kiinnostavan leiman, joka tulee ilmeisesti suuresti houkuttelemaan matkailijoita ja retkeilijöi tä». Käynnin aikana metsähallitus toimi vieraanvaraisena isäntänä järjestäen kiertoajelun Porttipahdassa ja hinaajalla tapahtuneen risteilyn Lokan altaalla ikihonkien latvusten keskellä. -Suomen Luonnonsuojeluyhdistys ei ole muuttanut kantaansa siitä, että sekä Lokan että Porttipahdan altaan raivaukset olisi suoritettava mahdollisimman täydellisinä. 10. Nyt pyydettiin, että seuraavan talven työllisyysmäärärahoja osoitettaisiin Lokan altaan maisemanhoidollisiin kunnostustoimiin siten, että allasalueen puusto voitaisiin kokonaan poistaa. Käynnin päätarkoituksena oli paikallisen väestön haastattelu, mikä osoittautuikin hyvin antoisaksi. 1969. Valtion luonnonsuojeluvalvoja ei pidä riittävänä metsähallituksen suorittamaa perushakkausta ja parhaillaan käynnissä olevaa täydennyshakkausta, jossa kaikki 6 cm:n läpimitan ylittävä ainespuu otettaisiin talteen. Hän toteaa näiden toimien jälkeenkin alueelle jäävän runsaasti pientä puuta ja nuorta metsää, joka tulevan patojärven matalissa osissa jäisi vedestä törröttävänä luurankometsänä rumentamaan maisemia ja altaan syvemmissäkin osissa veden alle jäävänä vaikeuttaisi kalastusta ja vesillä liikkumista. Porttipahdan suhteen valtion luonnonsuojeluvalvoja toteaa, ettei Lokan kohdalla tapahtunut erehdys saisi toistua, vaan myös jätepuusto olisi mahdollisimman tarkkaan poistettava ennen altaan täyttämistä. Käsittelyä vaativaa· aluetta lienee n. Kokonaiskustannukset muodostuisivat siten varsin suuriksi , mutta niitä ei voida pitää kohtuuttomina verrattuna allashankkeen tähänastisiin kokonaiskustannuksiin ( 4 7 .2 milj . EHDOTUS RAJOITETUISTA RAIV AUSTOIMISTA Tuloksena edellämainituista kirjelmistä oli metsähallistukselle tullut määräys laatia laskelma Lokan ja Porttipahdan altaiden raivauskustannuksista ja selvitys työn suorittamistavasta. Luonnonsuojeluyhdistys 8. markkaa) ja raivauksesta saatavaan jatkuvaan hyöryyn nähden. 4. 7. Hän toteaa Porttipahdan alueen maastossa esiintyvän enemmän korkeusvaihteluita kuin Lokan alueella, minkä vuoksi Porttipahdan tekojärven maisemakuva tulee olemaan vaihteleva ja allasjärveä tulevat elävöittämään myös lukuisat saaret. 15 000 hehtaaria, ja hehtaarikustannukset raivattaessa ja poltettaessa olisi arvioitava n. Porttipahdan altaan raivaaminen olisi siten vesistön muuta kuin voimataloudellista käyttöä ajatellen vielä tärkeämpi kuin Lokan . Asiaa valmisteltaessa oli metsähallituksen otettava huomioon myös valtion luonnonsuojeluvalvojan ja Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen näkökannat. Tässä hän asettui sille kannalle, että Lokan altaassa raivaus ol isi keskitettävä kulkuväylien avaamiseen vedessä oleviin 78 metsikköihin. Lisäksi allekirjoittanut suoritti 14-16. 1968 esitetty huomautus, että Lokan allasalueella tapahtunut luonnonhoidollinen erehdys ei saisi uusiutua Porttipahdassa, vaan että kaikki puusto olisi poistettava sieltä ennen altaan täyttymistä. Erityisen tärkeätä on, että maisemia nyt rumentava puusto katkaistaan niin alhaalta, etteivät kannot normaalioloissa pääse
Voimalaitosmieher ovat siis ilmeisesti varautuneet ongelman hoitamiseen . päätöksen sivut 11 ja 34). Näin saatettiin valtion luonnonsuojeluvalvojan myötävaikutuksella luopua vesioikeuspääröksessä edellytetystä Sompionjärven rantojen raivauksesta. Siellähän tulisivat 79. Jos katkaisu jätetään jäiden ruhjonnan ja lahoamisen varaan, on samoin seurauksena juuri tuollainen vaarallinen veden pinnan tuntumaan ulottuva kantokarikko, sillä puuhan ei veden alla märäne vuosisarojenkaan kuluessa. 1966 päätöksensä Lokan altaan rakentamisesta (DN:o 1/424/C-64, N:o 144/66/1) edellytettiin täydellinen raivaus suoritettavaksi uittoväylillä sekä Lokan padon edustalla, Sompiojärven ympäristössä ja Vuorson väliaikaisen maapadon luona (vrt. 2. Näin myös siksi, ettei luonnonpuistoissa yleensäkään puututa luonnonvoimien (esim. Biologit voivat nyt vain odottaa nähdäkseen, miten tällainen luonnonhoito-ongelma käytännössä selvitetään. UIVIEN SAARTEN ONGELMA Huomattavaksi esteeksi Lokan altaalla liikkumiselle näyttävät muodostuvan veden pohjasta ylös nousevat rurvesaaret. Tehdessään tämän päätöksen valtion luonnonsuojeluvalvoja piti itsestään selvänä, että puusto raivataan pois allasalueen muista osista puhuttiinhan · silloin yleisesti »allashakkuista». vaarantamaan veneliikennerrä. Sinne laskettuja verkkoja ei saa kuin poikkeustapauksessa nostetuksi ehjinä ylös . 1969 Lokan altaalla vieraillessaan haastatteli paikallista väestöä, ilmeni syvä katkeruus luonnonsuojelijoita kohtaan sen vuoksi, että he olivat estäneet Sompiojärven rantojen raivauksen . Jos karkaisu suoritetaan läheltä veden normaalipintaa, altaaseen -muodostuu hengenvaarallinen kantokarikko, joka estää vesillä liikkumista pahemminkin kuin pystyssä olevat puut. Ei myöskään mitään niistä erikoissyisrä, joihin tällä raivauksella pyrittii_n. Asiaa harkittuaan valtion luonnonsuojeluvalvoja katsoi, että olisi tieteellisesti mielenkiintoista nähdä, miten käy luonnonvaraisen metsän sen joutuessa osittain veden alle. Tämän vuoksi ei myöskään voida yhtyä luonnonsuojeluvalvojan ehdotukseen, että altaan luurankomersään raivattaisiin vain karmeudessaan vaikuttava turistireitti . Hiemankin oudommalle tämä saattaa merkitä kohtalokasta eksymisrä karmeiden herteikkösaarten labyrintiin. Tämä saattaa olla alkuna altaan pinnan soisrumiselle. Merkille pantavaa on myös, että useimmilla uiskentelevilla turvesaarilla on kehittynyt elävää kasvillisuutta rahkasammalra, saroja ja muita suokasveja. Suobiologit ennustivat rurvelauttaongelman syntymisen jo silloin kun allashanke pantiin alulle. Turvelaurar eivät turbiineissa liene erityisen toivottuja. Kun allekirjoittanut 14---16. Sompiojärven luona raivaustyö aloitettiinkin, mutta kun tultiin Sompion luonnonpuiston rajalle, heräsi ajatus kysyä valtion luonnonsuojeluvalvojalta lupaa sen rantojen puuston raivaamiselle. Kun · Sompiojärvi muodostaa sinänsä vain pienen kolkan koko Lokan altaasta, näki valtion luonnonsuojeluvalvoja hyväksi, että hänen esittämänsä koe laajennettaisiin käsittämään tietyn maisemallisen kokonaisuuden. Sompionjärven koe menetti mielekkyytensä, kun suurin osa Lokan altaasta muodostettiin sa_manlaiseksi kokeeksi, jossa nähdään vedenpaisumuksen vaikutus metsissä. Syy oli kalaraloudellinen: Lokan altaan nykyinen pohja on miltei kauttaaltaan suopensaikkojen tai metsien peittämää. Sompionjärven pohja on sitä vastoin normaalia järven pohjaa ja siellä voidaan siten myös kalastaa normaaliin tapaan. myrskyjen) aiheuttamiin vaurioihin, vaan ainoastaan seurataan niiden vaikutusta. Selvisi myöskin syy siihen, miksi Sompiojärven rannat oli tarkoitettu raivattaviksi. 7. SOMPIOJÄRVEN RANTOJEN RAIVAUS Pohjois-Suomen vesioikeuden antaessa 7. Näitä saaria nousee ylös niin yllättäen, että menomatkalla käytetty reitti saattaa paluumatkalla jo olla tukossa. Hänelle ei mainittu, että Sompiojärvi kuului niihin harvoihin alueisiin, joilla vesioikeuspääröksen mukaan olisi suoritettava täydellinen raivaus. Koko altaan umpeenkasvettumisra ei juuri liene syytä pelätä, mutta osittainenkin pinnan soistuminen saattaa merkitä huomattavaa haittaa alueella liikkumiselle ja ehkä myös sen vesivarojen voimataloudelliselle hyväksikäytölle. Jotta järvellä voitaisiin jatkuvasti pyydystää myös matalassa rantavedessä kurevia kaloja ja Sompiojärveen laskevissa joissa kutevia kaloja, edellytti tämä rantojen täydellistä raivausta. Saatuaan tietää valtion luonnonsuojeluvalvojan päätöksestä tiedusteli metsähallitus, pitäisikö hän suotavana, että yhtenäisyyden vuoksi Sompiojärven muutkin rannat jätettäisiin koskemattomiksi. Niiden määrä näyttää jatkuvasti kasvavan ja osa saarista kantaa pinnallaan myös melkoista metsää. Kun tällaista normaalia järven pohjaa ei allasalueella muuten juuri ole, voisi Sompiojärvi parhaiten toimia paikkana, missä altaan kalataloudellista tuottoa nostettaisiin ihmisen käyttöön
Maamme luonnonvarojen käyttöä ja saastumisilmiöitä valvomaan sekä viheraluepoli tiikkaa suunnittelemaan tarvittaisiin suuri joukko eri alojen asiantuntijoita. Kalamiehiä jää siis edelleen näille seuduille. VALTION LUONNONSUOJELUVALVOJAN SNUUTT AMINEN Lokan allashankkeen toteuttamisen yhteydessä on erityisen selvänä tullut esille se virheellinen tapa, jolla maassamme suhtaudutaan valtion luonnonsuojeluvalvojaan. Hänen puoleensa käännyttiin vasta sitten kun haluttiin saada lupa pienen puumäärän kaatamiseen luonnonsuojelualueelta ja silloinkin vaiettiin kysymyksen yleisestä taustasta ja todellisesta syystä raivauksen suorittamiselle. Voimatalouden kannalta tehokkaaseen säännöstelyyn ei Kemijoella ole vesivoimamiesten mielestä päästy, vaikka suurimmat luonnonvaraiset järvialtaat Posion Suolijärvet ja Kemijärvi ovat jo voimakkaasti säännöstellyt. Lokan ja Porttipahdan tekojärvet peittävät alleen (kalamiehen kannalta katsoen) merkittäviä jokialueita, puroja ja pikkujärviä. Häntä ei myöskään kuunneltu yleisen edun valvojana silloin kun tästä suurimittaisesta luonnonhoirokysymyksestä päätettiin Pohjois-Suomen vesioikeudessa. Kemijoen virtaaman vaihtelut ovat suuret. Ensimmäisenä hankkeena toteutettiin Lokan allas Luirojoen latvoille ja toisena on nyt vuorossa Porttipahdan allas Kitisen yläjuoksulla. Kun näin laajat vesialueet syntyvät ennen vähäjärviselle alueelle valtatien varteen, niiden kalataloudellinen merkitys kiinnostaa tietysti sekä paikallisia että matkailevia kalastajia. P. Kemijoen yläjuoksulle on rakentamisohjelmassa suunniteltu suuria altaita, tekojärviä useaan eri paikkaan . LOKKA JA PORTTIPAHTA KALAVESINÄ Kemijoen vesistöalueella on vähän järviä. Pohjoismaissa arvioivat voimatalousmiehet, että rakennettuihin vesistöihin tarvitaan säännöstelyaltaita, joiden yhteinen tilavuus olisi noin 40 % vesistössä vuosittain virtaavasta vesimäärästä. Jos tama toteutetaan Kemijoen vesistössä, on sinne rakennettava vielä runsaasti uusia tekojärviä. Monet heistä si joittuvat altaiden lähialueille, erityisesti Lokan ja Porttipahdan altaiden välistä kulkevan valtatien tuntumaan. Niiden pinta-ala on vain 2,9 % koko valuma-alueesta (51400 km 2) . Hänen mielipidettään ei lainkaan vaivauduttu kysymään silloin kun suunniteltiin useiden sarojen neliökilometrien suuruisten tekojärvien rakentamista. Molemmat tekojärvet ovat varsin suuria. N. Sitävastoin ei enää tarvita metsäisiä säännöstelyaltaita, metyylielohopeakaloja, kesämökkislummeja, pilaantunei80 ta Jarv1a, rikkivetyistä Itämerta, kalattomiksi säännöste!tyjä jokia, metsittämättä 1aane1ta avohakkuualoja ja muita muistomerkkejä ajasta, jolloin maassamme ei vielä ollut Luonnonhoitovirastoa. Voidaan tietenkin sanoa, että valtion luonnonsuojeluvalvojan olisi apulaisineen oma-aloitteisesti puututtava kaikkiin maassamme toteutettaviin luonnonhoidollisiin hankkeisiin. Jos asia sanotaan selvällä suomen kielellä, niin valtion luonnonsuojeluvalvoja harhautettiin antamaan sellainen lausunto, johonka nojaten allashankkeen toteuttajat saattoivat luopua vesioikeuden päätöksessä mainitun kustannuksia aiheuttavan velvoitteen täyttämisestä. Valtion luonnonsuojeluvalvojasta lähtöisin oleva raivauskielro nousi siis paikallisen väestön kalastusmahdollisuuksia uhkaavaksi tekijäksi ja herätti voimakasta katkeruutta. Veden ollessa ylärajallaan Lokan allas on 4 17 km 2 ja Porttipahta 21 7 km 2 • Näiden altaiden yhteinen pintaala nostaa järvisyysprosentin Kemijoen vesistöalueella yli 4 % . Kun ei näkynyt mitään perusteltua syytä pitää kiinni Sompionjärven rantojen raivaamattomuudesta, suosittelin tilannetta selostavan ja korjausta pyytävän kirjelmän lähettämistä valtioneuvostolle. Tutustuminen Lokan ja Porttipahdan rakentamista koskeviin Pohjois-Suomen Vesioikeuden päätöksiin osoittaa, että niiden rakentamisessa on tähdätty yksipuolisesti voimacaloudelliseen hyötyyn .. tietenkin matalassa vedessä kutevien kalojen uudet kutupaikat olemaan. Sinne häviää myös Sompiojärvi, Sompion Lapin tärkein kalaaitta. Tätä ja muitakin allasalueen asukkaiden vaikeuksia koskeva, 79 Vuotson kylän asukkaan allekirjoittama kirjelmä toimitettiinkin sittemmin Valtioneuvostolle . Sinne olisi siis myös päästävä verkkoja asettelemaan . Se on kuitenkin liikaa vaadittu kahdelta luonnonhoiroviranomaiselta, jotka ovat rutiininomaisten virkatehtävien ylikuormittamia. 1960luvulla on varsin hartaasti puhuttu vesistöjemme monikäytöstä. Useat asukkaat luulivat lisäksi , että koko allasalueen raivaamattomuus johtui »luonnonsuojeluherrojen» keksinnöstä ja he olivat tietenkin kaksin verroin katkeria. Niihin hukkuu kymmeniä tiloja, satoja ihmisiä on joutunut lähtemään kotoaan
Kokouksen avasi kunnanjohtaja Lasse Näsi. lamasta luonnonmullistukseskuntia pä ästä k,Pe n sel vittä mään ta. Menetysten tilalle ei Kokous pyysi kunnanhallitusta ole saa tu uutta toimeentuloa. Alta iden teko on poronhoidon pila nnut. Lokan tekojärvi on Allasal ueen vak1 to1vo1 llsaa niin suuri että siellä tarvittaityötilaisuuksia itselleen. Sodankylässä kirkonkylän jälkeen suurin kylä Vuotso ei elä normaalia elämaa, sillä kodeissa raha ei riitä. Rajakouksessa sanottiin, että Kemikauppa-asian edelleen ajaminen joki Oy on varannut itselleen myös annettiin k.unnanhalli600 pyydysyksikölle kalastusoi tukselle. 81. että Lokan altaan rannat on jätetty rnivaa matta. Nyt ne ovat Kemijoki keus edes vähän h elpottam aan Oy:n ja metsähaUituksen. Kosyntyneitä vaikeuksia. .. päivänä julkaisi sanomalehti Lapin Kansa oheisen uutisen. Se toi särvintä pöymahdollisuuksia. Vakavan tilanteen takia Sodankylän kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen jäseniä osa llistui tähän allasväen kokoukseen. koska väestöllä ov:it, olettä väestön vaikea tilanne leet ka la stu kseen ikim uistoiset johtuu suoranaisesti Lokan ja oikeudet. Karjanhoito antoi monelle Kokous piti tärkeana allasennen altaita jopa reilun nelaluelaisten asutuskysymyksen jäsosan toimeentulosta. Nyt tilojen mukana menivät monelta kalavedet. Kokous Mutenia kertoi, että allasalueesitti, että kunnanhallitus Jaisten tilanne on hoidettu niin ryhtyisi esteaiia-asiaa eteen huonosti, että sellaisissakin ta)läin ajamaan, jotta va ltiolt pauksissa kuten hänelle itselsaataisiin siihen rahoitus. Allasevakot ovat kasvattaneet Vuotson kylän asukasmäärää, mutta jostakin täytyisi näille ihmisille saada toimeentulo. ten oli poronhoito merkittävä elinkeinon haara. . Tilaisuudessa kansan. TurKarjaa kuitenkin pitäisi olla. ajamaan tätä asaa eteenpäin. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin poromies Oula Aikio ja sihteeriksi kunnallisharjoittelija Kari Lehtosalo. leen tilan perustamispaikkio on Paljon keskustelua aiheuttimyönnetty. Kotitarvekalaskautta selvittämään sompiolaistus oli h yvin merkittävä tu ten ja ylikitisläisten kalastuslonlähde. . Tätä paliskunnan välisen esteaidan tietä olisi allasväestölle annetsaamista ja Lapin paliskunnan ta., a takaisin aikoinaan maatapohjoisrajan esteaidan loplouden antamat edut. Kokous pi ti crittain suurta haittaa tuo Uava na. Lisäksi siin aivan' toisenl.iiset kalastusvielä kokous päätti anoa, että välineet, mitä asukkailla on enPohjois-Sodankylän asukkaille n en oUut. lasasukkaat, pernstavat kalastus. .... Sitten oli asukkailla vielä karjanhoito. Lapin pa liskunnalle tuli viime talvena toistakymmentä vanhaa miljoonaa markkaa vahinkoa sen takia että poroelinkeino häiriintyi. Alleviivattu kohta viittaa tapaukseen , jossa K emijoki Oy harhautti sekä Lokan altaan asukkaita että luonnonsuojelijoita. Kenellä 3-5 lehmää, kenellä enemmänkin. set lait eivät siihen riitä. edustaja Akseli Paarman seloskeuden. Kokous päätti. Jisuudet. LOKAN ALLASVÄKI SELVITTELI KUNNANISILLE VAIKEUKSIAAN Lokan tekojärven ja Porttipahdan tekojärven tieltä pois muuttanut väestö ei ole päässyt turvalliseen elämään ja heiltä puuttuu riittävä toimeentulo. Ennen väestö omisti myönnettäisiin rajaka uppaoikalavedet. Nyt ei loppuunsaatt,amista vaikkapa taloja ole saatu rakentaa paierikoislai n turvin. Kunna nha llitusta sin tarkoin vielä luontaistakokous pyy.,i ottain,ian yllteyloudessa eikä rahaa pa ljonden valtion portaaseen ja sitä kaan tarvittu. saakka. koska nykyikoille, missä karjaa voisi pitää. Sit. Asiasta no Kemijokj Oy:lle huomautettu kerrottiin kokouksessa, mutta Kemi 'okj O on sanonut, että luonnonsuo e t ran 015~ ra1vaqp~l§CIJ as a on asukkahe 1 ul II talond~lli~I a hai ttaa. Tä tä ennen väestö eli varoikeuksiaan. tään. kunnanvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Akseli P a a rm a n, valtuuston varapuheenjohtaja Reino Heikkinen, kunnanjohtaja Lasse N ä s i ja kunnanhallitus. että alPorttipahdan altaiden aiheut. Reino puunrakentamista. . Puheen johtaja Aikio kertoi alustuksessaan, puolena. Kokous piti tärkeänä Lapin että allasväen asuttaminen saapaliskunnan ja Kemi-Sompio taisiin loppuun viedyksi. hassa odotuksessa monelta on Etelän voivuori ei näy Lappiin jo mennyt, tulevaisuuden usko. Ennen kokousta kunnan edustajat kävivät moottoriveneristeilyllä tutustumassa Lokan altaaseen ja sen aiheuttamiin muutoksiin l\fukana olivat mm. . kallisten asukkaiden ohs1 p1taotto Artturi nyt saada olla kolmantena osaK esäkuun 20. Tilanne lienee varsin erikoislaatuinen Suomessa ja vakavasti näyttää siltä, että tarvitaan erikoislaki saattamaan näiden ihmisten elämä jälleen raiteilleen. Yli-Kitisellä joillakin jopa kymmenkunta. Kokouksen m1eles_ta paiti uutta porotilalakia. muUa ei ole makvat menetetyt kalastusmahdolsettu. Pahin on tilanne Mutenian maak.irjakylän vesialueella. pyydykset rikkoutuva t ja häviävä t. . .
Kalastusvälineinä on käytetty verkkoja, rysiä, katiskoita ja erilaisia koukkukalastusvälineitä. Veden alle peittyvien vesien kalastosta ja kalastuksesta on luvanhakijan toimesta koottu tietoja. Tämä on tekosyy,. Vedessä olevan elimellisen aineksen hajotus aiheuttaahapen vajausta jopa hapenkadon ainakin jääpeitteen aikana, jolloin pinnalta ei veteen tule lisää happea. Virkistysja urheilukalastaja onkii ja kalastaa Lokan vesimetsässäkin paremmin kuin verkkotai nuottakalastaja onnistuu omilla välineillään, sillä pintaan nousevat turvelautat ovat myös pahana haittana. Nämä tekojärvet sijaitsevat usein kaukana teistä, eikä niiden alle jäävien vesialueiden kalataloudellinen merkitys ole ollut samaa luokkaa paikallisille asukkaille kuin esim. Vain jokisuissa ja Sompiojärvessä kalasto on runsas. Lokan alueella. Kalasto siis on, mutta kalastus on vaikeata. Näin ei tehty, ja Sompiojärvi tulee osaksi Lokan tekojärveä. Vuonna 1963 annetussa lausunnossa ehdotettiin Sompiojärven patoamista Lokan tekojärvestä erotettavaksi erilliseksi järveksi. Valtatie on myös tuonut ja vienyt kalamiehiä. Tekojärviin hukkuvien kalastusmahdollisuuksien katoaminen on nähtävästi tulkittu niin yleisen kuin yksityisenkin edun kannalta vähäisiksi , sillä vesioikeuden lupapäätöksissä ei kalataloudelle aiheutuvien vahinkojen estämistä tai vähentämistä koskevaa erillistä lupaehtoa ole, ei edes virtakutuisten kalalajien tuhoutuvien lisääntymisalueiden osalta. Veden pinta ei laske alarajalleen joka vuosi. Pohjanmaan tekojärvialueilla lupapäätösteri mukaan raivaukset on suoritettava koko veden alle jäävällä alueella. Niihin varastoidaan vettä pitemmäksi aikaa. Saalis on vuosittain näiden tietojen mukaan ollut yhteensä lähes 30 000 kg, mistä Sompiojärven osuus on ollut puolet . Vai onko sinisilmäisesti luotettu siihen, että tekojärvet automaattisesti antavat entisen veroiset kalapaikat, joista saaliit nousevat samoin ponnistuksin kuin ennen tekojärviin hukkuvista vesistä. Kalaston merkittävimmät saalislajit ovat hauki, ahven, siika, harjus, purotaimen, made ja säynävä. Hapettomaksi käyvässä tekojärvessä selviävät vain ne kalat, jotka hakeutuvat jokiin, jokisuihin ym. Virtaavan veden lajit tammukka ja harjus eivät juuri viihdy tekojärvissä. paikkoihin. SOMPIOJÄRVI Kalataloussäätiö on koonnut aineistoa Sompiojärven kalastosta 1950-luvulla. Uudelle ranta-alueelle jäävä puusto, irtoavat rungot, oksat ja turvelautat tekevät kalastamisen hyvin vaikeaksi, vaikka kalasto pysyisi edelleen runsaana. Porttipahdan veden laatu tulee pysymään parempana kuin Lokan. Päätöksien mukaan »raivausjätteet on hävitettävä joko polttamalla tai muutoin sopivaksi katsottavalla tavalla ja hankkijan tulee huolehtia raivattujen alueiden kunnossapysymisestä». Näissä tekojärvissä olisi mahdollista hoitaa kalastoa ja ohjata kalastusta monivuotisen ohjelman puitteissa. Tekojärvien kalataloudellisen hyväksikäytön mahdollisuuksiin olisi pitänyt puuttua jo varhain . Kalatalousviranomaiset eivät ole tästä edes valittaneet. Näissä tekojärvissä vedenvaihtelut ovat hitaammat kuin tavallisissa säännöstelyjärvissä. KALASTUSMAHDOLLISUUDET Vaikka kalasto näissä tekojärvissä olisi pyyntikelpoinen, tehokas kalastus on mahdotonta ilman alueen raivausta ja pyyntipaikkojen kunnostusta. Kalojen ravintoeläimistö tulee olemaan melko kauan varsin runsas, sillä veden alle jäävien aluei82 den elimellinen aines tarjoaa runsaasti ravintoa lyhytikäiselle pohjaeläimistölle. SELVIÄVÄTKÖ KALAT Lokan allasalueesta on suota 90 % , Porttipahdan 50 % . Lokassa väri on hyvin voimakas . Raivatuilla alueilla verkkopyynti on tosin mahdollista silloin kun uittoa ei ole, mutta ajelehtivat puut, risut ja epätasainen pohja muodostavat haittaavan tekijän. _Paikallisille asukkaille on kalastus merkinnyt huomattavaa särpimen lisää sekä muita lisätuloja. Lokasta jo saadut tulokset osoittavat näin tapahtuvan. Näin alueelle olisi jäänyt luonnontilainen kalavesi, jonka saaliit olisivat olleet edelleen käytettävissä. Koekalastukset osoittavat, että Lokassa on kaloja. Kalasto on kuitenkin suhteellisen harvalukuinen. Raivauksen mainitaan tulevan liian kalliiksi Lapin tekojärvillä. Lokan ja Porttipahdan säännöstelyhankkeiden lupapäätöksien mukaan kaadetaan puut ja pensastot uittoväyliltä ja tietyiltä maanteiden ja patojen läheisiltä alueilta. Veteen joutuvan elimellisen aineksen määrä on varsin suuri, ja humus antaa vedelle voimakkaan ruskean värin. On ilmeistä, että todelliset saaliit ovat olleet suuremmat kuin tiedustelutulokset osoittavat
kunnes kalastusasiat siirtyivät altaan täyttyessä metsähallicukselle. Näille risukkoisille ja kelluvien curvelauttojen turmelemille kalavesille ei nyt ole menemistä paikkakunnan ammattikalastajilla, joille alueen entiset kalavedet olivat tärkeä elannon lähde. ' _,__ "i:C..,. 83. ... Paikkakumalaisilla oli ikimuistoinen oikeus Lokan allasalueen kalakannan hyväksikäyttöö~
1968 annetun Pohjois-Suomen Vesioikeuden päätöksen mukaan 47,2 milj. Raivarur kalasruspaikar ovat välrrämärrömär, jona pyyntikustannukset pysyisivät kurissa. 1969 mennessä osoitteeseen »Luonnonsuojeluvuosi 1970, Unioninkatu 40 A, Helsinki 17». On rärkeärä, enä mahdollisimman nopeasti organisoidaan rarvirrava selvirysryö »mitä Lokan tekojärven kalasrossa rapahruu». tekojärven virkisryskäytön ja kalastuksen edellynämät toimenpireer. Mustavalkoiset ja värikuvat on roimiretrava 1. Tämä ei olisi kumonnut näissä tapauksissa käyreryllä ravalla lasketun hyödyn olennaista suuruutta haittoihin verrattuna, eihän se ole tehnyt sirä Pohjanmaallakaan . 11. D. Näiden kalastuspaikkojen hoiro olisi ui noväylien lailla määrärry säännösrelyhyödyn naunijalle. Päällykseen tunnus »Luonto ja ihminen ».. H. Tärä rurkimusra rarvirraisiin sekä Lokan tekojärven kalaston ja kalastuksen muodostaman luonnonvaran hyväksikäyrröä ohjarraessa enä estämään muiden tekojärvien osalta Lokkaan verrarravar virheet. Monipuoliset kalastusmahdollisuudet niin ammatti-, koritarvekuin virkisryskaJasrus on luotava, ja olosuhteiden mukaan on toreurenava edullisimmat tavoirreer. Näin alueen kehirysedellyryksetkin paranisivat. Suomen Luonnon edellisessä numerossa oli ilmoitus vaJokuvakilpailusra, jonka järjestää »Luonnonsuojeluvuosi 1970» -neuvorrelukunta. mk. sillä suhreellisesri näiden alueiden raivaus ei tule yhtään kalliimmmaksi kuin Pohjanmaan tekojärvien raivaukset. Muut toimenpiteet kuin vain perinteiset rauhoirukser, joita Maaralousminisreriö jo on alueelle Helsingistä singonnur, ovat tarpeen. ovat siirryMuista valokuvakilpailu ! 84 neer kokonaisuudessaan mersähalliruksen hallintaan. Tässä tarvittaisiin valtiovallan apua, sillä valtion oma vesivoimatoimikunta ja yhtiö (Kemijoki Oy) ovat jo saaneet rakentamislupansa. Tärä ryörä varren olisi palkanava asiantuntijavoimia rai selvirysryö rilanava joltain rurkimuslaitokselra. Kemijoki Oy:n ja mersähalliruksen välisellä sopimuksella Lokan tekojärven kalasrusasiar kalastuslupien myynti, hoito jne. Kemijoen kalatoimikunnan koekalastukser ja Lapin maanviljelysinsinööripiirin vesianalyysit kertovat jo jotain, murra lisää tietoja olisi saatava kalasrosra ja kalasrusmahdollisuuksisra. ENTÄ NYT. Jos allas olisi määrärry kokonaan raivarravaksi, kusrannukser olisivat nousseet ehkä 6-7 % . Jos kalastusmahdollisuuksien järjestelyyn olisi kiinnirerry asiallista huomiota ja käyry edes Ruotsissa oppia saamassa, asiat olisi hoidettu toisin. Sopivia nuonaja verkkopaikkoja olisi raivanu. 6. Tekojärviä rakennerraessa 1970-luvulla ne on suunnirelrava etukäteen moninaiskäyrröön. Pohjan rasoirus olisi helposti rehry raivausrraktorilla ja rantaan olisi pysryrerry kalastuspaikkoja osoirravar merkit. Turistien valtaväylän viereen rakennetussa rai rakennenavassa rekojärvessä on kansantaloudellisesti järjetöntä olla tekemänä siitä myös kunnollista kalavenä. Pornipahdan säännösrelyhankkeen kusrannukser ovat 26. Porttipahdan rakenteilla olevassa tekojärvessä ehdirräisiin vielä toteuttaa puuston ja kalastuspaikkojen raivaus yms. Lupapäätöksissä todetaan, enä tekojärvien rakenramisra on piderrävä yleisen edun vaatimina ja saatava hyöry on siitä aiheutuvaa vahinkoa, hairraa ja muuta edunmenerysrä olennaisesti suurempi
Oletko tuntikausia liikkumatta tarkkaillut kurevien haukien kisailua rulvaisessa luhdassa, seurannut niiden vanoja mättään luota toisen luo, nähnyt uroshaukien kiihkeät ryntäilyt yli naaraan leveän selän ja tuntenut kuuluvasi haukien häähuoneeseen. Joka saassa Jarvi on hänen ystävänsä, ehkä oikullinen Metsäsrys ilman saaliin tavoittelua ei ole metsästystä. Kenties epäilee kirjettäni ovelaksi sorajuoneksi, mutta vakuutan, etten halua käännyttää kerään. Toivon sydämeni pohjasta löytäväni oikeat sanat, jotta vakuuttui sir vilpi ttömyydestäni. Ennakkoluulomme ovat niin vahvat, että ne ovat muodostuneet itsetarkoitukseksi. Oletko valvonut kahvinuotion äärellä yökausia salakankutua odotellen, vaipunut uneen kehrääjän vaimean hyrinän uuvuttamana ja herännyt kankein jäsenin lokkien riemuhuutoihin niiden iskiessä rantakiville sokeasti syöksähteleviä salakoita. Erehdynkö paljon, jos väitän kalamiehen luonnonysrävää useammin tuntevan tuomen valkokukkien tuoksun varhaisilla retkillään, kun hänen polkunsa erottuu tummana urana kulleroniityn kasreisella pientareella ja kun kuhankeittäjän huilu piuvaa rantakoivun kätköistä lahnanja kuhankudun aikaan. Kirje luonnonsuojelijalle Erkki Timonen Valokuvat kirjoittajan Ehkä oudoksut kirjeeni saapumista, yhteydenottommehan tapahtuvat tavallisesti toisenlaisissa merkeissä. Silloin, kun selkäjäältä kantautuu reerien kiihkeä kuherrus ja niityn takaa kyyhkysen intohimoinen ryystäntä, kun taivaanvuohen huimat syöksyt tapahtuvat jo nousevan auringon valossa, mutta varjoisen polunlammikon ontto jää rusahtaa saappaan alla. Silloin, kun tuntuu kuloheinän raskas tuoksu, jota koivunsilmujen kevyt tuulahdus rakastaa. En todellakaan halua liittää Sinua riveihimme kunnioitan vakaumusrasi jakamattomana mutta haluan Sinun tekevän kanssani pienen ennakkoluulottoman kiertomatkan yhteisille maisemillemme, nyt vain meikäläisen värittämien silmälasien läpi katsottuna. Aivan yhtä hartaasti kuin luonnonsuojelija seuraa myös erämies kevään edistymistä mailla ja vesillä, elämän heräämistä. Vai oletko kenties lähtenyt kevätaamuina useammin tai varhaisemmin tulvarannoille kuin kalastaja pyydyksilleen. Kalastaja kuuluu keväraamuun, on sen osa eikä ulkopuolinen vieras, ja hän tuntee sen. Epäilen, tunteeko kukaan muu järvensä luotoja, syvänteitä, saaria ja lahdekkeita niin tarkoin kuin pitkääsiimaa kokeva tai onkiva kalamies . Sallinet, että esitän Sinulle tunkeileviakin vertailukysymyksiä; niin huomannet paremmin tarkoitukseni. Seisomme vielä vastakkaisilla barrikaadeilla, vaikka omien asemiemme edessä luonto tuhoutuu ja saastuu, sen elämä katoaa. Ei kalamiehelrä jää huomaamatta kortaraisen aamukonsertti eikä niittyahteen keltainen rentukka. Moniko luonnonsuojelija on 85. Tahtoisin eräin katkelmin osoittaa Sinulle, luonnonsuojelun horjumattomalle esitaistelijalle, meidän eränkävijöitten näkökantoja ja vaikutteita. toki toisinaan
Voitko kuvitella huojennuksen syvyyttä, kun epätoivoinen eränkävijä pääsee sisälle lämpimään, myrskyn repimiä siikaverkkoja paikkaavan hengenheimolaisensa hoiviin. En häpeä tunnustaa, että hattu kourassa istahdan hetken kaatamani otuksen vierellä tai odottamattoman kalayksilön saatuani. Eikä ilman omaa elinympäristöään, riistan ja eränkävijän kotia. Se on tunnelman, jännityksen, taidon ja onnen arvaamattoman mieleiikiintoinen kudelma. Se, toistan, juuri se meille antaa tyydytyksen ja siihen kokonaisuuteen liittyy osana myös lopputapahtuma tappaminen. Laukaus on kuin palkka hyvin tehdystä ryöstä ja vielä siinäkin tarvitaan taitoa. Oletko harhaillut marraskuisessa metsässä päiväkausia kuten hirvimies. Tiedätkö, miltä tuntuu hiipiä haukulle äänettömästi mutta nopeasti, kun kylmä rauta viillyttää polttavaa verta. Puuttuuko Sinultakin tuo verraton seikkailu, veden elämän tuntemvsta avartava kokemus. lähtenyt mielikuvitukselliselle avaruusmatkalle, tuulastamaan. On kysymys taidonnäytteestä ja vietinomaisen kiihkon hillinnästä. Väittäisin kuitenkin, että suurimmalle osalle meidän eränkävijöistämme tappamishetki on vain osatapahtuma, tosin tavoiteltu metsästyksen päätös . Emme ehkä tunne eläimiä, lintuja, kaloja tai kasveja samalla tavoin kuin Sinä ja kaltaisesi, eivätkä meidän maisemamme useinkaan ole silmänkantamattomia panoraamoja, mutta kun koko eränkäynnin tärkeimmän perustan muodostaa luonnon ja sen merkkien tuntemus, väitän rohkeasti, että luonto on meille sittenkin läheisempi kuin teille. Pelkkä surmaaminen ilman omaa rasitusponnistusta tai taidonnäytettä ei riitä, ei myöskään saalis sellaisenaan, ostettuna. Salametsästyksestä huolimatta muistutan mieleesi, että ensimmäiset rauhoitukset saatiin Suomessa ai. Jos vielä taidonnäytteemme onnistuu nopea heittolaukaus pakenevaan riistaan tai vieheen täsmälleen tarkoitettuun paikkaan sinkoaminen koemme lopputapahtuman niin täyteläisenä elämyksenä, että sen voi ymmärtää vain toinen erämies . Oletko eksynyt räntäsateessa laajaan saloon, kompuroinut läpimärkänä ja viluisena jääräpäisesti aina samaan suuntaan kompassia seuraten ja vihdoin keskiyöllä nähnyt valonpilkahduksen kaukaa rantamökistä. Siihen me pyrimme, mutta miten, se on varsinaista eränkäyntiä. Pian on öinen vieras peräkamarin viileiden pellavalakanoiden välissä ... Tyydytys on voimia antavan syvä, jos tavoitamme saaliin laskelmiemme perusteella. Ei, kyllä miehen ja koiran yhteistyö, viisaan ja hyvin opetetun koiran riemua uhkuva sulava haku, silmänräpäyksellinen seisonta ja miehen omassa vallassa oleva tilanteen laukaiseminen merkitsevät enemmän. Siinä on hetkessä pannu tulella sekä voita, leipää ja suolakalaa pöydässä. Se ei jätä ketään tunteettomaksi . Jaksatko samoilla samat reitit kuin linnustaja koirineen ja palata takaisin virkeämpänä, onnellisempana kuin lähtiessäsi. 86 Yleisimpiä lyömäaseita, joilla te luonnonsuojelijat meitä hutkitte, ovat tappaminen, »murhanhimo», ja epäkristillinen elämä. Seuraatko luontoa tarkemmin kuin lintuja hakeva metsästäjä, erotatko koppelon kotkotuksen tai pyyn hennon piiskutuksen yhtä selvästi kuin hän, joka osaa löytää hakemansa oikeista paikoista eri säällä. Lähdetkö yönharmaille _sumuisille vesille samaan aikaan kuin sorsastaja ja yhtä monena aamuna peräkkäin. Huonon maineen olemme saaneet eräiden seurueiden tai yksilöiden juopottelun, kateuden ja luvallisen tai luvattoman ryöstökalastuksen ja -metsästyksen johdosta. "/ vain .... Se on kunnianosoitus ja kiitos, kiitos eletystä hetkestä. Moitteet ovat tosia, vaikka ne koskevat vain osaa meistä. Noista syytöksistä ovat syvimmin pahoillaan juuri toiset eränkävijät. Taidon ja onnen avulla me voimme olla elämän ja kuoleman herroja. Et varmaan luule, että pelkkä »murhanhimo» saa arvokkaatkin herrat liukastelemaan pitkin sateen pieksämiä kuraisia kynnöspeltoja peltopyiden perässä. Toisaalta metsästys ei voi olla metsästystä ilman saaliin tavoittelua. Keskitymme luonnon tarkkailuun, pohdiskelemme eri mahdollisuuksia ja todennäköisyyksiä saalista hakiessamme. Eräretkien vaatima fyysinen rasitus kaikkina vuodenaikoina vaihtelevassa maastossa sekä erilaisissa sääolosuhteissa irroittavat meidät arkihuolista ja muusta epäoleellisesta aina kiirettä myöten. Väitätkö, että erämies on siellä tappamassa . Entä jäniksenajo kuulakkaana syyspäivänä, jolloin haapa loistaa kuin tulenlieska vaaran rinteellä, taivas on uskomattoman sininen ja kaiku eksyy kylään saakka! Onko rintasi ollut pakahtumaisillaan noina aamuina; voisitko kuvitella jänikselle kauniimpaa kuolemaa, kun metsästäjä seisoo savuava haulikko ja hattu kädessään raikuvan ajon vielä hetken julistaessa elämisen riemua. Tunnetko kasvoillasi kasteisen hämähäkin seitin, sokaistutko vesipisaran säkenöivästä kimalluksesta kaislan nuokkuvassa tähkässä. Entä ravustus luulen vain, että öinen ravustaja saavuttaa ylevämmän tunnelman kuin rapujen syöjät huurteisine laseineen
; -· .. ,...,..,. . 87. \ ~'1-,': . ;\.., ,. , . Vanhasavocanpimi tai oma erämaja on eränkävijän toinen koti
Mutta älkäämme karsinoiko toisiamme ennakkoluulojen perusteella, älkäämme enää tapelko kuin automaatit vastakkain! Nöyrästi toivon, että nykyisenä patoamisen, sokean ojittamisen, vastuuttoman myrkynkäytön ja saastumisen aikana voisimme yhdessä taistella luonnon puolesta emmekä hedelmättömästi toisiamme vastaan. Jotakin sentään sivulta 95. Ja miksi me itse sokeasti tuhoaisimme mahdollisuutemme. Meidän joukkoomme kuuluu väkeä vannoutuneista erakoisca ja raivoraittiista alkaen rintaman leveydeltä aina matkailuseurue-eränkävijöihin ja selvää päivää näkemättömiin saakka. Leikkimielellä vetäisin rajan meidän välillemme sen mukaan, ruoko metsässä liikkuja polkunsa varrelta kociinsa kukkia ja oksia kimpuittain aatettaan korostamaan vai jättääkö hän ne koskemattomina kasvamaan sinne minne ne kuuluva,tkin. Eränkävijäksi luetaan jokainen, joka liikkuu aseen kanssa tai pyydystää kaloja. Vastaus kirje eränkävijälle Vilpittömästi Sinun Erkki Timonen Kiitos kädenojennuksestasi. Ehkä et löydä paljonkaan ristiriitaa eränkävijän ja luonnonsuojelijan maailmoista. Epäilen suuresti, että viimeisten petolintujemme häviäminen johtuu suuremmalta osalta innokkaista valokuvaajista kuin metsästäjistä poromiehet elinkeinoineen ovat erikseen. 88 silmittömät hurjastelijatkin. En tiedä teidän kynnystänne tavallisen kansalaisen ja luonnonsuojelijan välillä, mutta omasta mielestäni vetäisin eränkävijöiden ja muiden aseellistenkin välisen rajan sen mukaan, miten tunnemme kunnioitusta luontoa ja vastuuta riistaa sekä toisia eränkävijöitä kohtaan. Kenties moni erämieskin on muuttunut ... Ehkä hän ei ole ainoa, joka on muuttunut. Aivan yhtä virheellinen voi olla Sinun näkemyksesi lttonnonystävästä, joka repii kukkia, kerää linnunmtmia ja tuhoaa kameroineen kotkan perheidyllin, mtttta tuomitsee ampumalla tapahtuvan tappamisen. Oletko verrannut, luonnonystävät vai metsästäjätkö keräävät enemmän harvinaisia munia kokoelmiinsa. kaan juuri metsastaJ1en aloitteesta. Kun kuvailet erämiestä sellaisena, kuin uskot hänen näyttäytyvän luonnonsuojelijan silmissä, puhut tappajasta, murhamiehestä, ryöstökalastajasta, salametsästäjästä. Yhtä vilpittömästi Teuvo Suominen. Luepa tämäkin lehti. Tietenkin ymmärrämme, että se johtuu siitä, että teitä metsästyskortin lunastaneita on lähes parisataa tuhatta, meitä järjestäytyneitä luonnonsuojelijoita vain muutama tuhat. Hän viihtyy oman »rauhanpalmunsa» ruo'on ryynnyttävässä seurassa. Olisiko liian rohkeata toivoa, että Sinä kaltaistesi kanssa liittyisit joukkoomme, koska tavoitteemme ovat jokseenkin samat. Kukaan ei ole kiinnostunut siitä, oletko mahdollisesti haulikon ja ajokoiran ylpeä omistaja. Lainrikkojia ja huonoa elämää viettäviä on muillakin aloilla, on ahneutta ja kateutta, pahansuopaisuutta. Löydät numeroita, jotka tekevät luonnonsuojelijan surulliseksi. Kuuluvatko kaikki muut luonnonsuojelijoihin, maanteiden Onko nähty onkijaa protestimarssien eturivissä. Monelle luonnonsuojelijalle se tulee myöhästyneenä: hän on jo ilman kirjettäsikin oivaltamtt tarkoituksesi ja ajatusmaailmasi; hän on lakannut Sinua syyttelemästä. Tutki, millaiset ongelmat askarruttavat tämän päivän luonnonsuojelijaa. Molemmat jaot ovat yhtä epäoikeudenmukaisia
Elämämme on ollut erilaista hiljaista, vaarimaronra, melko hyvää suomalaista elämää. Toisin sanoen olisi parasta antaa peuran vielä juosta ja kasvarraa karvaa; siten sen arvo nousee. Murra ahneutemme on viime vuosikymmeninä ja yhä enemmän viime vuosina lisääntynyt. Tyytyväisyys ei yleensä näy lisääntyvän leivän levirtyä yli kohruullisren mietojen ja tyytymärrömyyrrähän tämäkin halu myydä Suomea Euroopan virkistysalueeksi rodisraa. 1967 Tampereella Sosiaalisen luonnonsuojelun päivät. _Emme saa myydä Suomea Euroopan virkistysalueeksi! Jouko Solonen Suomen Luonnonsuojeluyhdistys järjesti 23. Miksi siis enää vaivalla viljelisimme karua maatamme, kun voimme sen itsensä syödä, voimme sen itsensä vaihtaa leipään ja muihin muualla halvemmalla ruorerraviin hyödykkeisiin. Varsin yleinen runruu olevan se väärä käsitys, errä Suomi pienen väkiluvun ja suuren pinta-alan rakia on melkein tyhjä maa, mihin sopii mitä 89. Kukapa mirraisi ryytyväisyyrrä, ja mitä eroa on miljoonäärin ryytymärrömyydellä ja köyhimyksen roreurumarromilla roiveilla. Sääsrerräköön ruo aina mahdollinen kauppa tuonnemmaksi, sillä hima ei suinkaan ole laskemassa, virkistysalueiden kysymä kasvaa kiihtyväsri koko ajan myös oma kysymämme. Ei kukaan ole vielä keksinyt, errä kalliimpi leipä on myös ravoirelravampaa, arvokkaampa_a, parempaa kuin muualta saatava halpa. Murra elleivät aineelliseen saavurusren huiput olekaan Lännen korkeuksiin ylräneer, niin tuskin räällä kurjuurrakaan on siinä määrin kärsitty kuin siellä. Meillä on ollut paljon myytävää, kun kaikki on mennyt kaupaksi: maaperä, mersär, järvet, suviruuler, pakkaset ja revonruler. 9. Nykyvuosikymmeniin asri räällä on eletty noiden edellytysren mukaista elämää, mikä loisrokkuudelraan ja ulkonaisilta saavuruksilraan ei keskimäärin ole ollut yhtä näyrrävää kuin elämä meidän ihannoimissamme länsimaissa (semminkin varsinaisessa »Lännessä») . 9-24. Täällä olemme eläneet tyytyen taikka alistuen maamme runebergilaiseen köyhyyteen. Oheinen lehtori Jouko Solosen oli niistä persoonallisimpia. Luonto on rällä karu ja kitsas, niinkuin Kianto sanoo. Siinä hän käsittelee matkailumme kehittämiseen liittyviä varjopuolia, asioita, joista monet tietävät, mutta eivät uskalla ääneen puhua. Niin tehdään, murra olen juuri sanomassa, errä heti kun peuralra karoavar villit piirteet, se alkaa ehtyä villipeurasra ei rule lypsylehmää, siitä tulee vain kesy reurasporo, joka on pian syöty. Varojen puutteessa siellä esitettyjä p1,heenvuoroja ei ole voitu julkaista. Suomi on kohtalaisen syrjäinen napapiirin tienoille sijoirrunur maa. Viljelemisellä rarkoiran kaikkea sirä, mirä maralamersäisessä, karussa, harvaanasutussa ruharjärvisessä ja parinkymmenen virran maassa voidaan rehdä oman roimeenrulon hankkimiseksi riippumarra siitä, miten helppoa roimeenrulon hankkiminen ehkä näyrrää olevan jossakin muualla. Y rirerään millä hyvänsä keinolla lisätä nyr jo kohralaisra hyvinvointia, vieläpä äkkia, vaikka tällaisella pääoman myymisellä (hävirrämisellä) saavurerru hyvinvoinnin lisäys rierräväsri yleensä voi olla vain melko lyhyraikaisra eikä lankea niin monien hyväksi kuin uskotellaan. On eri asia elää Suomessa kuin Keski-Euroopassa, Kaliforniassa rai Bahamasaarilla. Joirrenkim mielestä tässä yrirerään kesyrrää lähes hyödytön villipeura hyväksi lypsylehmäksi. On muka huomarru ja sen mukaisesti roimirru errä jos kohta keltaista kulraa ei ole, niin vihreää ja muunkin väristä on vaikka minkä verra
Saamme myös ystäviä ja yhteyksiä, menestystä ja menetämme tärkeimmän osan vaikurusvaltaamme omassakin maassamme. Sitä ei suinkaan ole liikaa, koska väljyys on yksi tämän ihanuuden edellytyksistä ja väljyyden vaikutelma syntyy vain, jos välimatkat ovat riittävät melko isot. Nyt me haluamme vain myydä, koska se on vaivattomia tapa tulla toimeen tänään eikä vain tulla toimeen, vaan jopa se kuvitelmissamme vie meidät perille Lännen joutilaimpien dollaripohattojen huvilaelämään. »elintasoa», jolla tarkoitetaan elämistapoja ja niiden kustannuksia, asuntojen, ajoneuvojen, ruuan, juomien ja huvitusten »hintatasoa» Lännen rikkaiden omaksumin muodoin ajattelematta ratkaista jotakin itsenäisesti oman makumme mukaan, turmeltumattoman, alkuperäisen, metsäläis-, runosuomalaismakumme mukaan, missä toki on siinäkin jatkuvasti kehittämistä. Tänne on tulossa niin kuulemma kuvitellaan pussit pullollaan ja kultaa arvatenkin pusseissa enenevät, moninkertaistuvat joukot rikkaiden maiden ystävällisiä, hyviä ihmisiä. Siinä on jotakin perin mieletöntä. Meidän on se luovutettava millaisena aiomme sen luovuttaa. Toivottavasti myös valuuttaa on silloin jäljellä, jotta edes kaupantekoon pääsemme. Me kiellämme, me hylkäämme ensirakkautemme, koska hänellä on työn kovettamat kädet ja näemme unia vieraitten maitten silkkisormisista hetairoista. Ja mitä vähemmän on tulisijoja, sitä vähemmän on myös savua. Ajatuksen ovat tietenkin keksineet liikemiehet, joille tuollaisesta uudesta liiketoimesta saattaisi tulla mainio tulonlähde, varsinkin kun se pannaan pystyyn sumutetun kansan aatteellisella ja aineellisella tuella ja pidetään ylenpalttisessa arvossa niinkuin paraskin isänmaallinen teko. »Asiantuntijat» ovat omatekoisia ja jäävejä, koska he tavoittelevat vain. Saisimmekohan millään hinnalla virkistysalueita edes napaseudulta enempää kuin tropiikistakaan. Ehkäpä jälkeläisemme ovat valmiita maksamaan tuosta elintasonsa kauneimmasta ' koristuksesta, sen luonnollisimmasta ja terveellisimmästä yksityiskohdasta, siis näistä luonnontilaisuuden ja väljyyden rippeistä, viimeisistä jäännöksistä, tietyn määrän tervettä vaivannäköä sen sijaan, että seisoisivat käsi ojossa porteillamme kerjäämässä pääsymaksua kirjavalta vierasjoukoltaan . Ehkäpä jälkeläisemme mielellään haluaisivat itse ratkaista, onko Suomi myytävä vieraitten käyttöön vain onko heillä itsellään varaa käyttää tuo kaikkien himoitsema ylellisyys, raikkaiden tuulien, vilpoisten vesien ja pihkantuoksuisten metsien Suomi, jonka he ehkä ymmärtävät arvostaa leivän rinnalle tai oikeastaan osaksi siitä »elintasoksi ». Olemme järjestelmällisesti alkaneet pitää arvottomana itsellemme kaikkea omien kotimaisten edellytystemme mahdollistamaa elämistä ja ihannoida ns. Olisi hauska tietää, mistä me itse sitten ostamme lomamaata (metsästysmaamme, kalavetemme), kun olemme saattaneet itsemme niiden tarvitsijoiksi. Meille kerrotaan, että saamme rahaa, saamme ihmeellistä ulkomaan valuuttaa. Kun minulta kysytään, myisimmekö Suomen Euroopan virkistysalueeksi, huomaan joutuvani puolustamaan Suomea hymyilevää hyökkääjää vastaan. Mehän emme tuota sitä, mitä nyt aiomme myydä, joten me vain vaihtaisimme sen kiiltäviin ja nopeasti hupeneviin, kuluviin tavaroihin, joita uskottelemme tarvitsevamme ja tuolla kaupalla ylettömästi saavamme, ja elämänmuotoon, jonka vahingollisuutta Eurooppa on tänne pakenemassa, meidän korpiimme, »koskemattomaan » luontoomme. Luovuttaisimme pois sellaista, mitä meitä viisaammat ja vauraammat pitävät itselleen välttämättömänä. hyvänsä ja jonka luonto kestää mitä rasituksia tahansa. Erämaata on raivattu ja raiskattu, vedet pian kaikkialta pilattu, mutta vielä on joukko ihmisiä jatkamassa tätä riistoa haluten myydä loput Euroopan muka »savuun tukehtuville» kansoille virkistysalueeksi. Uiminen, ravustus, kalastus, marjastus ja metsästys kielletty ulkopaikkakunta90 laisilta ja sama loru muutamilla ulkomaan kielillä. Kun sitten myöhemmin haluaisimme lastenlapsillemme näyttää muistoissamme vähitellen sadun hohteen saaneita synnyinsijojamme, kohtaammekin kilven »YKSITYISALUEPÄÄSY KIELLETIT ». Jo oma kulutuksemme on tyhjentänyt riistamaat ja kalavedet. Koko kansakuntana olemme muuttumassa maajussipoloiseksi, joka myy perintötilansa huvilatonteiksi, ostaa amerikanraudan ja ajaa Helsinkiin asunrokeinottelijaksi, talonmieheksi tai taksikuskiksi. Meidän pitäisi seurata jälkiä tarkasti tämän kauhean ajatuksen syntysijoille ja varmaan huomaisimme, etteivät ihmisystävälliset aatteet enempää kuin oman maan ja kansan yleinen hyvinvointikaan ole varsinaisia vaikuttimia sen syntyyn ja leviämiseen. Ja mikä pahinta: hyökkääjä on saanut parhaat liittolaisensa meidän keskuudestamme. Unohdetaankohan, että me olemme vain tämän perintöosamme väliaikaisia haltijoita, emme omistajia. Tuo lomamaa-aatteen, Suomen myymisen aatteen leviäminen on muodinomainen perustelut jäävät tutkimatta
Vihreän kullan arvon ymmarramme vain, kun siitä on kaikki vihreys karsittu pois. Koska ymmärrämme, että vihreyskin on arvokasta, liian arvokasta myytäväksi ' (Pentti Salanterä) 91
Sillä tuskin turvaamme olemassaolomme enempää kuin asemaammekaan kansojen joukossa matkimalla muita tai luopumalla kaikista erikoispiirceiscämme ja kansallisista yksityisomaisuuksiscamme ja arvokkuudestamme muociajacukseksi saatetun, muutamille varmasti hyvin lupaavan »afäärin » vuoksi. Muualta tänne kulkeucuneiden yri ttäjien ja rikolliseen ja ircolaisaineksen aiheuttamat vaarat ja häiriöt, joista jo nykyisinkin on esimerkkejä, tulisivat olemaan varsin huomaccavac mm. Mainonta, puolustava propaganda, jäccää tietenkin epäkohdat mainitsemana ja coitoccaa vain saatavia loistavia ecuja. Niinhän kaikki liikealan mainonta tekee. Se esicecään meille paitsi lähes ainoana jäljellä olevana mahdollisuutenamme pysyä mukana maailman kansojen joukossa, myös tienä ehtymäccömälle kultakaivokselle, koska aineelliset edut ja lupaukset ovat aina pätevä syöcci. vaikuccaessaan nuorisoon. Seuraamukset, joita mackailuceollisuudesca ja Euroopan lomasiircolatoiminnasca maallemme saaccaisi olla, ovat suuressa määrin vihaccavac. Nämä nyt sentään voi katsoa kansalaisoikeuksien jokaiselle takaavan. Olisi kai tässä maassa paljon cehcävää, monia elinkeinoja luotavissa ja kansainväliseen kanssakäymiseen kuuluvia tehtäviä kehiceccävissä ennen tuolle viimeiselle tielle lähtemistä. Meidän tässä asiassa osoiccamamme pidättyväisyys leimataan caancumuksellisuudeksi, vanhentuneeksi asenteeksi, koska se häiritsee vastapuolen hyvää liiketointa. itselleen asemaa ja hyötyä matkailuelinkeinosta. huvilatonttien himojen nousuna, alan entistä suurempana keinotteluna ja parhaiden paikkojen varaamisena tilapäisille asujille. Meidän metsiemme riistavarac eivät ole läheskään Keskija Itä-Euroopan riiscamaiden luokkaa, muna siellä asiat onkin hoidettu kokonaan toisin jokaisella kansalaisella ei ole mahdollisuutta metsästämiseen ja toisaalta riistaa viljellään kauppatavaraksi. Ryncäämme syömään jokaisen lehden ja tuhoamme siten koko puun, vaikka hyvin tulisimme toimeen muutaman oksan lehviscöllä. Omien oikeuksiemme kaventuminen kaikkialla, esim. Kysymyshän ei ole kansainvälisyyden tärkeyden kieltämisestä eikä vieraskoreuden vascuscamisescakaan, vaan ainoastaan siitä ravasta ja niistä välineistä, millä osoitamme vieraskoreucca ja mitä samalla tarvitsemme itse elääksemme. _Me olemme kuin toukat lehcipuussa. Mucca paha on siinä, eccä tämä yksi sukupolvi haluaa käyccää kaikki ansaicsemiskeinoc, mitä se onnistuu keksimään ja tuhoaa siten menetellen monet tärkeät asiat peruuttamaccomasci. Meitä nokkelammat vieraamme tekisivät pian kenties hyviäkin kauppoja myydessään ja vuokratessaan rantojamme meille. Hyvä on, eccä suunnitellaan. metso). Suunniccelusca ei voi mitään pahaa sanoa. Se jäccää mainitsemana, että niitä tulee suhteellisen harvoille liiketoimen vallanneille, kohtalaisia ecuja on odotettavissa 92 maanomistajille, joilla sattuu olemaan kauniita luonnonosia hallinnassaan, ja pieniä ecuja pikku Maceille, jotka sattuvat löytämään jonkun lantin ulkomaanrahaa tieltä. Mutta me kaikki yhdessä menetämme kaiken sen, minkä vieraat saavat, jopa enemmänkin, sillä loppujakin aletaan pitää vieraille varattuina ja koko maata omiscamaton kansa, siis lukumääräisesti melkoinen osa suomalaisista joutuisi omassa maassaan vaille ikimuistoisia oikeuksiaan, marjamecsiään, kalavesiään, uimarantojaan, mecsästysmaicaan. Kalastusja mecsäscysmahdollisuucemme eivät enää nykyisin_kään salli jakamista, koska riistakannat ovat heikot ja muutamien lajien kohdalla ruhon partaalla (mm. Sormi pystyssä meille epäilijöille puhutaan kansainvälisyyden ja »maailmallisuuden» välccämäccömyydescä. Vierasculva sinänsä lisäisi kesäisen liikenteen vaarallisuutta eikä se ole vähäinen ennestäänkään, kun nyt lähes omin voimin surmaamme vuosittain tuhat ja ruhjomme vaivaisiksi kymmeniä tuhansia ihmisiä (emmekä silti sivumennen sanoccuna uskalla rauhoittaa viimeisiä petojamme, jotka eivät liene sataan vuoreen syöneet yhtään ihmistä ja veroccavac karjaammekin paljon vähemmän kuin tuo itsevaltias liikenne). Ilman vieraicakin nuo oikeutemme iackuvasci uhkaavasti pienenevät. Kyllä kai ainakin käytännölliset saksalaiset. Olisi odoceccavissa runsaasti verensekoicusca vapailla markkinoilla tuskin ecu sekään. Tietenkin he siis sitä suosiccelevac ja esiccäväc hyvänä ja välccämäccömänä asiana ja loistavana löytönä, joka on heti oceccava käyttöön. Ja voitot menisivät ulkomaiden pankkeihin. Mutta tuon lupaavan kaivoksen onkaloissa näen myöhemmin paljastuvia vaaroja, joita emme ehkä pystyisi kyllin tehokkaasti torjumaan. Kyllä kai rauhan ja hiljaisuuden menettäminen ovat nekin menetyksiä. Meitä uhataan kyydistä pudoccamisella, kun emme ole lakki kourassa kumarcelemassa koko maailmalle, eccä olkaa hyvät, kaikki mikä on meidän on myös teidän. Silti vieraita houkutellaan tänne lupailemalla heille myös metsästysja kalastusmahdollisuuksia, jollaisia siis ei käytännöllisesti katsoen ole carjoccavissa, koska sellaisia ei ole ainakaan ellemme itse niistä kokonaan luovu
Mieluimminhan he ajelevat peukalokyydillä, jota me metsäläiset imarreltuina moisesta kunniasta auliisti tarjoamme. Tuntuu vahvasti siltä, että nyt kaiken kehittämisen ja kaiken rahaksi muuttamisen ja rahana arvioimisen sokaisemina olemme päästämässä hukkaan ja tuhoamassa lopullisesti jotakin sellaista, mitä meidän pitäisi mahdollisimman suuressa määrässä säilyttää ja jättää perinnöksi jälkeläisillemme. oikeuksistaan, kyllin suuri joukko poliittisten hallitusmiestemme mielisteltäväksi ja jopa vanhentuneen lainsäädäntömme turvaamana. Meillä täytyy olla muu keino kuin viedä arvokkain korumme ostoja myyntiliikkeeseen. Sitä ketjua ei ole helppo saada loppumaan, ennenkuin koko vapaa pinta-alamme on muuttunut mainoslaulun lomamaaksi, missä me alkuasukkaat emme olekaan lomalla vaan kauppaamme virsujamme ja puusta veistettyjä pikku karhujamme, mutta missä meillä itsellämme ei olisi vapaata liikkumatilaa, uimarantoja, kalavesiä muualla kuin kaikkein kehnoimmissa ja pilaantuneimmissa paikoissa, mitkä nekin kysynnän kasvaessa myisimme pois. Eikä kovinkaan moni meistä pääsisi noihin naamiaisiin me vain jäljittelisimme tietyn elämänmuodon kaikkein hengettömimpiä ulkonaisia piirteitä naurettavan pienennetyssä mittakaavassa, mutta noin äärettömän kalliilla hinnalla menettäen tilaisuutemme vain Suomessa ja suomalaisille mahdolliseen suomalaiseen elämään. Me emme ole viimeinen sukupolvi, jolla on oikeus määrätä tällaisista lopullisista asioista. Ja ruokansa he sieppaavat luonnosta, mikäli repusta eväs alkaa loppua. Nyt sanotaan, että kysymyshän on vain muutamista lomakylistä, jotka eivät häiritse ketään, eivät kavenne kenenkään oikeuksia, häviävät suuren suomalaiseen ikimetsään, jossa on tilaa kaikkien mellastaa. Muuten vieraat tajuavat Korpi-Suomen arvoja paljon paremmin kuin me itse, joilla on verissä metsän pelko ja asenteena taistelu luontoa vastaan. Taloudellinen hyöty tulisi vain suhteellisen harvojen osaksi ja vahingot kantaisi koko yhteinen kansa. kääntäisivät täällä liikkumisensa omaksi hyödykseen he ovat omavaraisia meidän kustannuksellamme, tuovat vähän ja ottavat kaiken minkä irti saavat. Uusi kansainvaellus ei toisi ainoastaan lomaasujia, vaan pian myös isäntiä, jotka haluavat ja pääsevät rahan voimalla vaikuttamaan moniin asioihimme. Kysymys on meille säilyneestä pienestä pääomasta, karun ja syrjäisen sijaintimme suomasta edusta, minkä rikkaammat ovat jo tyystin hävittäneet omilta asuinsijoiltaan. En hetkeäkään kuvittele mahdolliseksi, tuskin tarpeelliseksi tai toivottavaksi palaamista ikäänkuin ajassa taaksepäin, sillä nykyhetkestä on lähdettävä ja eteenpäin on kuljettava. Levittäytyminen, kun se kerran on päässyt alkuun, on täällä naurettavan helppoa, sillä niin kauan, kuin siitä tarjoutuu jollekulle hetkellistä hyötyä, myös maa-alaamme ja sen erilaisia käyttöoikeuksia ollaan valmiita myymään. Millä voimme nykyisen elämismuodon pysyvät ansiot todistaa kysymyshän on pääasiassa mukavuuksista, jotka taas tavattoman monelta osaltaan on todettu vahingollisiksi ja ilmeistä on, että vahingollisuuden osuus vain lisääntyy myös pitempään kehittyvien seuraamusten paljastuttua, joita vasta voidaan aavistella. 93. Miksi meidän pitäisi nyt myydä se vieraille voidaksemme elää päivän kuin ennen mainitut dollaripohatat Bahamasaarilla. Esitän väitteitä ja mielipiteitä, joita vastaan voidaan muutamissa tapauksissa ehdottaa taikasanaa »RAHA». Ensin tulee lomakyliä, sitten ne laajenevat lomakaupungeiksi, kuten jo nyt kaavaillaankin esimerkiksi Kolilla, joista on päästävä loma-lomalle uusiin lomakyliin jne. Ehdotan, että yritämme keksiä sen tilalle jonkun muun ja vaarattoman tien jatkuvaan vaurauteen ja hyviin päiviin, jollaisia me jo nyt elämme. Mitä aioimme jättää perinnöksi, loppuun käytetyn ja vieraille myydyn Suomenko hyvin suunnitellun ja alkuun pannun liiketoimen nimellä. Kun Itä-Suomen erämaissa tavattuja saksalaisretkeilijöitä kehotettiin viemään terveisiä ja kertomaan kotimaassaan korpiemme ihanuudesta, he vastasivat: »Emme suinkaan niistä kerro me haluamme vielä tulla itse niistä toistekin nauttimaan .» Eihän korpi ole korpea eikä erämaa erämaata, jos siellä on leiri toisensa vieressä tai semminkin lomakylä tms. Sillä mitä oikeastaan on »elintaso». Jos kerran hyväksymme Suomen myymisen Euroopan viheralueeksi, emme sen jälkeen mahda asialle mitään, sillä aina tulee olemaan kyllin suuri hyötyjien joukko pitämässä kiinni saavuttamistaan eduista ja ns . Suomen myyminen Euroopan viheralueeksi ei tulisi olemaan väliaikainen toimenpide ja mahdollinen peruuttaa sitten, kun alkaisimme sitä katua. Ja minkä verran ne muka antaisivatkaan työtilaisuuksia! Myöhemmin niissä kuitenkin aivan hyvin voisi olla palveluhenkilöstökin muualta tullutta väkeä isännistä nyt pian enää puhumattakaan. Mutta vastustan ehdottomasti Suomen myymisen oikotielle lähtemistä. En näe mitään syytä yrittää lisätä leivän leveyttä, vaan pitää huolta sen laadusta
ja Helsingin yliopiston Radiokemian laitoksen kollokviolle 17. Ilahduttavaa, että Luonto-Liitto, joka perinteisesti on askaroinut pääasiassa luonnontieteellisten harrastusten turvallisilla alueilla, on ottanut asiakseen myös ympäristönsuojelun tulenarat kysymykset. 1969, Expressen 18. Sitä valmistetaan edelleen suuria määriä muualle maailmaan markkinoi tavi ksi . Sen sijaan Yhdysvalloissa ja Kanadassa sitä on käytetty runsaasti, mutta haittavaikutuksiin on alettu kiinnittää huomiota vasta pohjoismaisten kokemusten herättäminä. Tällaisilla henkilöillä esiintyi häiriöi tä erityisesti silmänpaineen säätelymekanismeissa. 1969) sekä ruotsalaisilta tutkijoilta suoraan saatujen tietojen mukaan on syytä romuttaa viimeisetkin toiveet siitä, että Ruotsin ja Suomen kaloissa esiintyvä metyylielohopea olisi vaarattomampaa kuin Japanin kaloissa esiintyvä katastrofeja aiheuttanut metyylielohopea. l0. 10. Helsinki 64 89 79. Metsätalouden myrkynkäyttö on edustanut noin kymmenettä osaa koko maassamme käytetystä kloorattujen hiilivetyjen määrästä. Lisäksi hän esiintyi televisiossa, antoi lausuntoja lehdistölle ja kävi tutustumassa pahimpaan elohopea-alueeseemme Kymijoen suussa. Glazko julkaissut tulokset tutkimuksestaan, jossa selviteltiin hyönteismyrkkyjen vaikutusta silmäsairauksien aiheuttajana. Meillä eivät viranomaiset ole vieläkään havahtuneet. Hän selosti näkemyksiään tilanteesta yhdistyksemme puheenjohtajalle 12. Katso lähemmin pääkirjoituksesta.. Hyönteismyrkkyjen on varhemmin todettu ai heuttavan vaurioita maksassa ja hermostossa sekä hormonaalisia aineenvai hduntahäiriöitä, mutta niiden haittavaikutuksista silmissä ei ole ollut näin selvää näyttöä. ja 14. Saastasivu Oppikoululaisten keskuudessa vaikuttava Luonto-Liitto on julkaissut Saastamonisteen, jonka 29:llä sivulla annetaan perustietoja ympäristön myrkkysaasteista, Suomen vesien likaantumisesta, ilman saastumisesta ja radioaktiivisesta saastumisesta. Seurauksena saattaa olla näitä lajeja koskeva metsästyskielto. 8. Ruotsissa on havahduttu huomaamaan, miten peloittavan lähellä Minamatakatastforin uusiutumista siellä oltiin ennen pyyntikieltoja. Pohjoismaat ovat luopuneet, Ruotsi ensimmäisenä, metyylielohopean käyttämisestä peittausaineena, ja muut Euroopan maat eivät liene tätä tyyppiä käyttäneetkään. Monisteen hinta on 1 mk ja sen voi tilata Luonto-Liiton toimistosta, Lönnrotinkatu 25 A, H:ki 18, puh. PEITTAUSELOHOPEA Albercasta, Kanadan provinssista saatujen tietojen mukaan sikäläisistä fasaaneista ja peltopyistä on löydetty elohopeaa, joka lienee peräisin peittausaineena käytetystä metyylielohopeasta. 10. Peräti 6.1 % heistä oli sairastunut glaucomaan (viherkaihiin eli painecauciin). VESIEN SAASTUMINEN JATKUU Tämän seikan turvaamiseksi (sileä ainakin näyttää) maahamme perustetaan Vesihallitus. Hän esitti vakavan huolestumisensa siitä, ettei maassamme ole kansanterveyttä suojattu elintarvikehygienisellä turvallisuusrajalla ja sen edellyttämillä paikallisilla kalastuskielloilla. Ruotsissa karmeisiin kokemuksiin pohjautunut metyylielohopeapeittauksen kieltäminen ei suinkaan ole lopettanut tämän myrkyn valmistamista. 1969 maassamme. V. l0. DDT Maatalousministeriön päätöksellä on maassamme paatetty 1-2 vuoden kuluessa luopua DDT:n ja muiden kloorattujen hiilivetyjen käytöstä. Tutkimuskohteena oli 260 henkilöä, jocka olivat ammatissaan jatkuvasti joutuneet tekemisiin hyönteismyrkkyjen kanssa. Erivapaus on kuitenkin myönnetty metsätaloudelle, joka tarvitsee näitä myrkkyjä rorjuakseen avohakkuualoilla ja taimitarhoissa esiintyviä tuhohyönteisiä ja myyriä. Ruotsissa on nimittäin ruokittu viidelle kissalle sikäläisistä vesistä pyydettyä elohopeakalaa (pitoisuus 5-6 mg Hg/kg). Kissat sairastuivat Japanin Minamatasta kuvattuihin oireisiin ja kuolivat 2-3 kk:n kuluttua. Näistä todettiin 40 % :lla esiintyvän jatkuvan lievän myrkytystilan. Siitä todistavat myös liiton lehden, Molekyylin viimeaikaiset numerot. HYÖNTEISMYRKYT AIHEUTTAVAT SILMÄSAIRAUKSIA Venäläisessä lääketieteellisessä aikakauskirjassa Vestnik Oftalmologii on rohtori /. KALAELOHOPEA Lehtitietojen (Svenska Dagbladet 27. Kissat, joille annettiin vastaava määrä synteettistä metyylielohopeaa sisältävää kalaa, kuolivat saman ajan kuluessa. Nämä vain myrkyin hallittavat tuholaisongelmat ovat syntyneet seurauksena siirtymisestä viljelymetsätalouteen. Englantilaisessa lääketieteellisessä aikakauskirjassa Lancet on ilmestynyt ruotsalaisen tutkijaryhmän se!94 vitys, jossa osoitetaan ruotsalaista metyylielohopeakalaa syöneiden henkilöiden valkoisissa verisoluissa esiintyvän enemmän kromosomivaurioita kuin normaaliravintoa syöneillä ihmisillä. Japanilainen elohopea-asiantuntija rohtori ]un Ui vieraili 12-18. Yleiseen esiintyi hämäräsokeutta, näkökentän supistuneisuutta ja fysiologisia vaurioita silmän eri osissa. 10., vesiensuojelun neuvottelukunnalle 16
Metsänparannus ja soiden suojelu Viime aikoina hyvin suuret mirrasuhreer saavuttanut soiden mersänojirus on tuonur esiin luonnontilaisten soiden suojelun tarpeen. The tote1l crew of the central e1nd field organiJatiom will number abottt 1000, but only 6 limnologiJtJ, 1 biologiJt and 1 microbiologiJt will be included. Ohjelmaa on kuitenkin pyrirrävä räydenrämään myös yksiryismaiden osalta niillä seuduilla, missä tarkoitukseen sopivia valrionmaira ei enää ole, kuren on laita monin paikoin erityisesti maan eteläosissa. Valtion riisranturkimuslairos Riistanhoidon muut menot Peroeläinren rapporahar Hirvieläinten ruorramien vahinkojen korvaus (tulot 535 000,-) Petovahinkojen korvaus VESIENSUOJELU: Vesiensuojelun neuvorrelukunta Vesiensuojelun tutkimus, suunnittelu ja valvoma Vesiensuojelumaksuilla rahoirerrava vesiensuojelutoiminta Vesihallitus Vesi piirit KALATALOUS: Valtion kalastusten valvonta Valtion kalanviljelyroiminta Kalatalousturkimus Inarinjärven kalakantojen hoito Kalavesien ja riistan hoito valrionmailla 404 800,2 044 600,_ 505 000,450 000,8 500,28 000,145 000,50 000,5 979 300,16 046 800,10000,420 000,130 000,50 000,502 400,KANSAINVÄLISEN LUONNONSUOJELULIITON (IUCN) JÄSENMAKSU: 2 000,KANSAINV ÄLISEN VESILINTUJEN TUTKIMUSTOIMISTON (IWRB) JÄSENMAKSU: l 000,Muutamia kommentteja: Vesihallitus perustetaan; Suomen Luonnonsuojeluyhdisrykselle ei ole nytkään esitetty valtion apua; petoeläinten rapporahar muodosravar suuremman menoerän kuin riisranrurkimus ( !); Luonnonsuojeluvuosi 1970 on saanut 150 000 mk anorun 285 000 mk:n sijasta, joren suunnirelrua toimintaa on vasraavasri supisrerrava; kansainvälistä lintuvesien suojelua suunnittelevan IWRB:n jäsenmaksu on nyr ensi kertaa orertu mukaan, joten Suomen yhreisroiminramahdollisuuder paranevat tällä alalla. Out o/ theJe 8, none will occupy any 95. Summaries of the Main Articles in This Issue P.ditorial State Board of WaterJ to be born ineffective Harri Dah!Jtröm Pe1geJ 65-66 Ln the FinniJh budget /or next y·ear /undJ are provided /or eJtab!iJhment of State Board of WaterJ. lt JeemJ, however, that thiJ new office will be ineffective in combatting the ever wonening polltttion of the FinniJh waterJ. Tällaisten risririirarilanteiden välrrämiseksi maatalousministeriö on 7. Valrionmaiden osalta onkin jo laadittu soidensuojelusuunnirelma. Valtion luonnonsuojelunvalvojan toimesta inventoidaan parhaillaan tässä tarkoituksessa yksiryismailla olevia soita. Virallisen luonnonsuojelun alalta Poimintoja budjettiesityksestä LUONNONSUOJELUVUOSI 1970 METSÄNTUTKIMUSLAITOS: Koeasemien ja luonnonsuojelualueiden hoito METSÄHALLITUS: Luonnonja kansallispuistojen hoito Ulkoilutoiminnan hoito 150 000,60 000,60 000,55 000,RIISTANHOITO JA -TUTKIMUS YMS. 291/69), mikä edellyrrää keskusmersälaurakunnan, piirimersälaurakunrien, maanviljelyinsinööripiirien, metsähallituksen ja valtion luonnonsuojelunvalvojan yhreistoiminraa tässä asiassa. Riirävä määrä edustavia soita on riereellisisrä ja luonnonsuojelusyisrä pyrittävä säilyttämään näytteinä alkuperäisestä suoluonnosra. Samalla kun yksiryismailla olevien soiden ojirusra mersänparannusvaroilla edelleen laajennetaan, tulisi välrrää sellaisia rilanteira, errä valtionvaroja käyrerään niiden suoalueiden ojituksen suunnitteluun ja toreurramiseen, joiden säilyttämisellä luonnonrilaisina on karsorrava olevan huomarrava yleinen merkitys. 1969 antanut päätöksen ( as. 5. kok
We shall not sell Finland to Europe! Jouko Solonen Pages 89-93 When compared to many European cotmtries, Finland still is a relatively scarcely populated country. They were important grazing areas for reindeer. A hunter's letter to a conservationist Erkki Timonen Pages 85-88 Traditionally the hunters and the conservationists have been fighting at the opposite sides of barricade. The Lake was needed for controlling the water level of river Kemijoki, for the needs of power plants. 96 Such an occasion cotdd have provided a unique opporttmity for scientific research, but lack of fimds largely prevented this. Ejfective means of fishing cannot be employed. Un/ortunately the tourism is a new thing for most Finns, and they are attracted by the immediate economic income, without considering the harmful side elfects, many of which are coming later. Th1,s it can be expected, that the problems of pollution of Finnish lakes will be treated on wrong level. important post in the organization. Now the turf is loosening, and there is a large number o/ floating islands, which are dangerous for fishing nets, boats, animals and people. The humus materia/ of the bogs conrnme the oxygen of the water, thtts increasing the diffiwlties of fishery. More c1ttention will be paid to problems such as choice of places of waste release, than to prevention of waste production, development of satisfactory purification procedures, and research concerning the capacity of Finnish lakes to tolerate various wastes. Not only increasing noise and littering, but also limitations for own citizens to utilize their own natural resources, such as fish, game, quietness etc. It is to be expected, that mt.ch will be talked about conservt1tion, but very little will said ane/ done. The number of various engineers will number about 200. The sincere wish o/ conservationists is, that the mistakes of Lokka will not be repeated at Porttipahta. The company responsible of creating Lake Lokka (Kemijoki Oy) is now planning another artificial Lake, Porttipahta. Pekka Nuorteva and Harri Dahlström Pages 74-84 More than 400 square km of forests and bogs were drowned when this artificial Lake was created in north-eastern Finland. ln addition, shortage on timber has been extensive eno1,gh to prevent creation of new conservation areas. More attention will be paid to minor problems such a littering, than to the basic factors promoting the heavy pollt.tion and misuse of nC1tural resources, such as lack of ·total planning of the Finnish society and indtmry, lack of scientific research, etc. The interests of local inhabitants, reindeer herders, conservationists etc, were totally overlooked. The water partially or totally covered /orests representing a total volume of about 200 000 cubic meters of timber. The artificial Lake of Lokka c1 momnnent /rom a time when there was no central organization for conservation in Finland. The European Conservation Year 1970 Pages 70-73 The headlines of the plans for the conservation year are Presented. Many of these side ejfects are camed by a lack of effective planning. The dead and dying trees cause several problems, especially for traffic and fishing. In addition, the drastic changes of water level make it tmsuitable for many species of fish. The state inspector for conservation was not consulted. Therefore a new organization has been created, where the present League will be a subunit. This pamphlet-type article is a warning.. lt is stressed, however, that the financial background for preparative year has been practically nothing in Finland, and, that the official board to lead the conservation work in Finland in 1790 probably will prove to be rather inejfective. About 90 per cent of the present Lake was originally bogs. New organization Veikko Huhta Pages 67-70 The widening scope of nature conservation has led to a situation where the P,esent organization of the Finnish League for Conservation of Natt,re and Natural Resources is insufficient. lncreasing numbers of tourists from Central &,rope and other countries are visiting Finland, and many undesirable side ef/ects are observed. State Board of Forestry considered it tmeconomical to collect this materia/. This is hard to unders1t111d, because unemployment is a difficult problem on this area. The writes shows, however, that in the modern world they sho1,ld unite and forget the old controversies. The member societies of the new organization, Suomen luonnonsuojeluliitto, already cover most of Finland, and new societies are constantly created
Eino Kauppalan romaani iskee erääseen nykypäivien kipeimpään ongelmaan. Kirja ilmestyy kauppoihin marraskuun alussa. Eino Kauppalan kirjasta tullaan puhumaan. Kyseessä on teollisuuden pyrkimys kqhottaa tuottavuuttaan luonnon puhtauden kustannuksella. Hinta nid. Kirjassa kuvaillaan meren myrkyttymisen vaikutuksia kalastajien sosiaaliseen asemaan ja tiedemiesten taistelua totuuden puolesta. Se avaa ihmisten silmät näkemään saastumisongelman todelliset kasvot. Kirja paljastaa harvinaisella terävyydellä taloudellisen vallan asenteet ja tavat, joilla kritiikki tukahdutetaan. Itse asiassahan perusasetelma tällaisissa saastumisongelmissa onkin kaikkialla sama. KARISTO OY TILG MANN AB HELSIN KI 1969. 16,. 12,sid. ~· METYYLIELOHOPEAKATASTROFI on taustana eino kauppalan uusimmassa romaanissa PÄIVÄLLISET HERRA LEOLLE Romaanin taustakuviona on Japanin järkyttävä Minamatakatastrofi, mutta kerronnassa näkyy myös selviä välähdyksiä kotoisesta elohopeakiistastamme
64 89 79. LUOMTO-LIITTO. Tilaa osoitteesta: Luonto-Liitto, Lönnrotinkatu 25 A, Helsinki 18, puh . 1 mk. 29 sivua saastasta