Suomen Kalastuslehti 7 • 1 7/2021 Valvonnan koordinaattori 10
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Kalastussäädöksiä 2021 Viimeisin painos keskeisistä kalataloutta käsittelevistä säädöksistä. Tarpeellinen käsikirja osakaskuntaja kalatalousaluetoimijoille, kalastuksenvalvojille ja muille kalatalouden parissa toimiville. Hinta 15,00 €. 2 • Suomen Kalastuslehti 7 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
Kuva Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto. Suomen Kalastuslehti 7 • 3 Sisältö 10 Kalastuksenvalvonnan koordinaattori 16 Kalatalousneuvonta 130 vuotta 20 Silakkamarkkinat Stadissa 24 Kalastusharrastus tutuksi lapsiperheille 26 Vedenottokanavasta kutupuroksi 28 Smolttien kiinniottolaite 30 Kalojen ylisiirto – uhka vai mahdollisuus. TA PI O G U ST AF SS O N RI ST O VE SA 20 TA PI O G U ST AF SS O N. 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 33 10 faktaa 35 Lakipalsta 39 Seuraavassa numerossa 28 VA KI O PA LS TA T KANNEN KUVA Kalastuksenvalvonnan koordinaattori Timo Liljendal
(09) 6844 590 kalastus@ahven.net Kuva: Tallink Silja. Paikkoja risteilylle on rajoitetusti, joten toimi nopeasti ja varaa paikkasi. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 17. Kolmannet valtakunnalliset kalatalousaluepäivät pidetään 14. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan nettisivulta ahven.net/valtakunnalliset-kalatalousaluepaivat/ Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät 2022 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. 2. 2022. Tapahtuma järjestetään risteilynä Helsinki-Tukholma-Helsinki ja aluksena toimii Silja Symphony. 2021. – 16. 12
Wordilla tai Excelillä on näppärä tehdä tiedosto, muokata, jakaa ja tallentaa sitä tarpeen mukaan. • Tee ja päivitä tärkeistä tiedostoistasi varmuuskopiota erillisellä muistitikulla, palvelimella tai pilvipalvelussa, suojaa myös muistitikku salasanalla. Miten siis voisi suojata sähköiset tiedot, mutta samalla taata, etteivät tiedot häviä tietokoneen hajotessa tai koneenkäyttäjän estyessä toimimasta syystä tai toisesta. Perinteinen kynä ja paperi -menetelmä on varma ratkaisu edelleen, jos toimitaan ilman sähköä ja tietoliikenneyhteyksiä tai jos läppäri sanoo varoittamatta työsuhteen irti. Helposti onnistuu myös tietojen hävittäminen kokonaan, jos aikaansaannos on tallennettu vain yhdelle läppärille tai kätketty vain yhden ihmisen tiedossa olevan salasanan taakse. SÄHKÖISEN TIEDON ja yhteyksien käytön rajoituksille on hyvät perusteet. Tiedostoihin voi sisältyä luottamuksellisia tietoja, joita ei saa levittää ulkopuolisille. Suomen Kalastuslehti 7 • 5 Suojaa ja varmista sähköiset tiedot PÄÄKIRJOITUS Kerro tietokoneen ja muistitikun salasanat sekä jaa yhteys pilvipalveluun myös varahenkilölle.” SILLOIN KUN pöytäkirjat ja muistiinpanot tehtiin ruutupaperivihkoon, tiedon säilyttämiseen riitti paperin arkistointi asianmukaisesti. KÄYTÄNNÖSSÄ OSAKASKUNTIEN , kalatalousalueiden ja järjestöjen toimintaan liittyvien tietojen tallentaminen ja käsittely ovat siirtyneet valtaosin sähköiseen maailmaan jo kauan sitten. • Tärkeimmistä tiedostoista, esimerkiksi sopimuksista voi olla hyvä ottaa myös paperituloste ja arkistoida ne selkeällä tavalla. • Kerro tietokoneen ja muistitikun salasanat sekä jaa yhteys pilvipalveluun myös varahenkilölle. Tässä aiheesta muistilista: • Suojaa tietokone salasanalla, käytä palomuuria ja virustorjuntaa. Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitto. Huonosti suojattujen tietokoneiden kaappaus netin välityksellä on arkipäivää
Voimalaitoksen tekniikka on vanhentunut ja vaatisi pikaisia investointeja. NOUSU-ohjelman tavoitteita ja toimeenpanoa ajatellen hanke on ihanteellinen, sillä sen vaikuttavuus jokieliöstön kannalta on suuri, ja yhtiö on valmis panostamaan hankkeeseen omarahoituksen osalta, toteaa NOUSU-ohjelman koordinaattori Perttu Tamminen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalveluista. VOIMALAITOKSEN PURKUA EDISTETÄÄN Kankaanpäässä Vatajankoskella viranomaiset ja paikallinen energiayhtiö suunnittelevat yhteistyössä vesivoimalaitoksen toiminnan lopettamista ja voimalapadon osittaista purkamista. Lisäksi taimenen ottaminen viljelyyn on mahdollistanut tukija kotiutusistutusten laajentamisen eri vesistönosiin, kertoo kalastusbiologi Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalveluista. PA N U O RE LL , LU KE. Aloite hankkeeseen tuli energiayhtiöltä. Selvitystyön perusteella vesivoimantuotannon alasajo on tällä hetkellä kannattavampi vaihtoehto, toteaa Vatajankoski Oy:n toimitusjohtaja Pekka Passi. Kutukantojen koon kasvu johtuu pitkälti lohenkalastuskiellosta, joka oli käytössä Tenojoen vesistössä ja Tenovuonossa kalastuskaudella 2021. 6 • Suomen Kalastuslehti 7 LYHYET Tenojoen lohikannoissa valonpilkahduksia Tenojoen pienten sivujokien lohen kutukannat olivat Luonnonvarakeskuksen syksyn 2021 sukelluslaskentojen perusteella noin kaksinkertaiset vuoteen 2020 verrattuna. Karvianjoen taimenen lisääntymisja elinolosuhteiden parantamiseksi on tehty töitä lähes 20 vuoden ajan sekä joen pääuomassa että sivuluomissa. Syyskuun alussa Nili-, Akuja Pulmankijokissa tehdyissä sukelluslaskennoissa kutukannat kääntyivät selvään kasvuun edellisvuoden aallonpohjasta. Kannustimena toiminnasta luopumiseen on toiminut maaja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelma, joka tähtää vaelluskalakantojen elvyttämiseen erilaisia nousuesteitä purkamalla ja ohittamalla. Video on löydettävissä Luonnonvarakeskuksen nettisivulta Tenon lohiuutisen yhteydestä. Energiayhtiö on valmistautunut kustantamaan muun osuuden. Hanketta on valmisteltu yhteistyössä Vatajankoski Oy:n sekä viranomaisten kesken. Hanke tarkoittaa uutta aikakautta Karvianjoen taimenen ja raakun elvyttämiselle. Pysäytyskuva Luonnonvarakeskuksen videolta Tenojoen lohista. Vatajankoskella NOUSU-ohjelman tuki kohdistuu koskialueen ennallistamistoimenpiteisiin, joista valtio sitoutunut rahoittamaan puolet
Kalastonhoitomaksun hinta pysyy ennallaan, 45 € / kalenterivuosi, 15 € / 7 vrk ja 6 € / 1 vrk. Kalastonhoitomaksun voi ostaa Metsähallituksen verkkokaupasta osoitteesta Eraluvat. Kalastonhoitomaksu on henkilökohtainen kalastuslupa, mutta sen voi lunastaa myös toiselle henkilölle. MMM 27.9.2021 TA PI O G U ST AF SS O N LOHENKALASTUKSEN SÄÄTELY 2022 Lohenkalastuksen säätelyn periaatteet muuttuvat Pääallas-Pohjanlahden alueella merkittävästi ensi vuonna, vaikka ei aivan siinä määrin kuin tieteellinen neuvonanto olisi edellyttänyt. fi, Eräluvat-sovelluksella, palvelunumerosta 020 69 2424, Metsähallituksen luontokeskuksista, R-kioskeista ja muista paikallisista sopimusmyyntipisteistä. Komissio on neuvotellut muiden Itämeren jäsenvaltioiden kanssa siitä, että he siirtäisivät käyttämättömät lohikiintiönsä tarvittavilta osin Suomelle. Maat suhtautuivat siihen suopeasti ja antoivat Latviaa lukuun ottamatta sitä koskevan deklaraation. Joka tapauksessa näyttää siltä, että merikalastuksesta tulee säästymään jokiin runsaasti nykyistä enemmän nousulohia. Kuinka tämä toteutuu käytännössä jää nähtäväksi. Suomen Kalastuslehti 7 • 7 LYHYET 2,5 €/HA Hallituksen ehdotuksessa talousarvioesitykseksi vuodelle 2022 on panostuksia kalatalouden edistämisen lisäksi myös Saimaannorpan suojeluun. Oston yhteydessä tulee ilmoittaa luvanhaltijan nimi, osoite ja syntymäaika.. Kaupallisen kalastuksen lohikiintiö Suomenlahdella kasvoi 6 prosenttia 9 455 loheen. Esityksessä korvauksen suuruus nousee 2,5 euroon hehtaarilta. Ministeriö suhtautuu kuitenkin toiveikkaasti Suomen kalastusmahdollisuuksien säilymiseen entisellä tasolla. Aiempi korvaus oli 1,7 euroa hehtaarilta ja korvaustaso on pysynyt samalla tasolla vuodesta 1982. Pääallas-Pohjanlahden alueelle kiintiötä pienennettiin komission esityksestä 32 prosentilla 63 811 loheen. Nämä lohet voidaan kalastaa vain touko-elokuussa ja vain neljän merimailin sisäpuolella leveysasteen 59.30´N pohjoispuolella. Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto KALASTUSKORTTI JOULULAHJAKSI Kalenterivuoden 2022 kalastonhoitomaksu on jo myynnissä. Korvaukset maksetaan sopimuksen tehneille osakaskunnille. Touko-elokuussa saadaan neljän merimailin sisäpuolella kuitenkin vapaasti ottaa kaikkia lohia, myös rasvaevällisiä luonnonlohia. Saimaalla vesialueiden omistajille maksetaan korvausta saimaannorpan suojelusopimuksista, joilla omistajat sitoutuvat rajoittamaan kalastusta. Vapaa-ajankalastuksen osalta ei tullut rajoituksia Suomenlahdelle, muilla vesillämme saadaan kalastajaa kohden kaikissa pyyntimuodoissa ottaa vain yksi eväleikattu istutuslohi päivässä. Lohen siimakalastus neljän merimailin ulkopuolisella vesialueella kiellettiin kokonaan, eli eteläisen Itämeren kaupallisen kalastuksen lohisaalis rajoittuu jatkossa pieniin rannikkokalastuksen sivusaaliisiin. Lohen vapaa-ajankalastus pääaltaalla voi jatkua, mutta saaliiksi saa ottaa vain yhden eväleikatun lohen päivässä kalastajaa kohden
9. Osakaskunnat ja kalastusseurat saavat nyt vahvistuksen, että heidän rauhoituspäätöksillään on suuri merkitys rannikkoalueen siialle, toteaa Österbottens Fiskarförbundin toiminnanjohtaja Marina Nyqvist. 10. tai 20. Tänä vuonna siian rauhoitusaika ajoittui joko 15. Rauhoitus suojaa kutualueelle kerääntyviä siikoja pyynniltä. Osakaskuntien ja kalastusseurojen päätöksen lisäksi siika on kalastuslain mukaisesti rauhoitettu mereen laskevissa joissa ja puroissa 1. Siellä voi selata yli 400 luontotyypin kuvauksia, valokuvia ja arviointiperusteita yksitellen tai tehdä yhteenvetoja ryhmittäin tai esimerkiksi uhkatekijöiden mukaan. – 5. Luontotyyppien punaisen kirjan verkkopalvelussa esitellään Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin 2018 tuloksia. SIIAN RAUHOITUKSIA POHJANMAALLA Österbottens Fiskarförbundin jäsenistä osa on jo 1970-luvusta alkaen vapaa-ehtoisesti rauhoittanut siiat niiden kutuaikana. 10. 11. Siian kutuaika ajoittuu loka-marraskuun vaihteeseen ja rauhoituksen tarkoituksena on varmistaa kantojen kestävä kalastus. väliselle ajalle. 11. Luonnonvarakeskuksen uuden siikaraportin mukaan rauhoitus on vuotuisen kutukannan koon ja poikastuoton kannalta tärkeä. TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. Mukana ovat myös luontotyyppien esiintymiskartat, yhteensä noin 150 karttaa 10 km x 10 km -ruututietona ja yli 260 yleisempää karttaa mukaan. Parikymmentä osakaskuntaa ja kalastusseuraa ovat tehneet päätöksen siian kutuajan rauhoittamisesta merialueella. – 31. – 30. 8 • Suomen Kalastuslehti 7 LYHYET Luontotyyppien punaisen kirjan verkkopalvelu Suomen ympäristökeskus on julkaissut Luontotyyppien punaisen kirjan verkkopalvelun, jonne on koottu luontotyyppien toisen uhanalaisuusarvioinnin tulokset (2018)
10. Tarkempi lajinmääritys tapahtui Suomen ympäristökeskuksessa. Avustusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät, ja muut kuntaomisteiset toimijat, yhdistykset, säätiöt, yhteisten vesialueiden osakaskunnat sekä näiden yhteenliittymät eli kalatalousalueet. SYKE 8.10.2021 HELMI AVUSTUSHAKU ON KÄYNNISSÄ Kuntaja Järjestö-Helmi avustushaku tukee kuntien ja järjestöjen luonnon monimuotoisuutta edistäviä, elinympäristöjen tilaa parantavia hankkeita. Avustettavien hankkeiden tulee tähdätä konkreettisiin ennallistamis-, kunnostus ja hoitotoimiin Helmi-ohjelman elinympäristöjen tilan parantamiseksi. Kiintiön haku on mahdollinen vain käyttöoikeuksien haltijoille. Suomen vesialueilta ei ole aiemmin tavattu kuuppaäyriäisiä. Ruokavirasto 25.10.2021 VUODEN 2022 KIINTIÖIDEN HAKU ON AVATTU ELY-keskus on avannut vuoden 2022 toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden sekä ei-siirrettävien käyttöoikeuksien haun ajalle 18. Kuuppaäyriäisiin kuuluva Nippoleucon hinumensis on pieni, enintään viiden millimetrin pituinen äyriäinen. 2021 klo 16.15 mennessä. Tätä koskevan toimijakohtaisen kalastuskiintiön haku vuodelle 2022 tapahtuu samalla lomakkeella kuin ei-siirrettävän käyttöoikeuden haku. IHN-TAUTIA TAAS AHVENANMAALLA Lohikalojen IHN-tautia on löytynyt Ahvenanmaalla jälleen uudesta kirjolohien kasvatuspaikasta. 11. Avustushakemus tehdään sähköisesti Aluehallinnon asiointipalvelun kautta hakuaikana 22. 12. Kyseessä on viides tartunnan saanut pitopaikka, joka sijaitsee aiemmin perustetun rajoitusvyöhykkeen lähettyvillä. ELY-keskus tekee vuoden 2022 kiintiöpäätökset troolikalastukseen ennen vuodenvaihdetta ja silakan rysäkalastukseen sekä lohenkalastukseen alkuvuonna 2022. 12. M AR JA AN TT IL AH U H TI N EN. Emme vielä tiedä, onko tästä vieraslajista haittaa alkuperäislajeille, kertoo tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi Suomen ympäristökeskuksesta. 10. – 30. – 3. Pienvesillä tarkoitetaan Helmi-ohjelman mukaisia pienvesikohteita. Ahvenanmaan maakuntahallitus on antanut pitopaikkaan ja sen lähistöllä sijaitsevaan toiseen kirjolohien kasvatuspaikkaan määräyksen tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi. Alun perin laji on kotoisin Tyyneltä valtamereltä. Alkukesän ja syyskuun merialueiden velvoitetarkkailuissa saatiin Kotkan ja Porvoon satamien edustalta saaliiksi muutamia kymmeniä Nippoleucon hinumensis -lajin yksilöitä. Yhtenä ohjelman teemana ovat Pienvesien ja rantaluonnon kunnostaminen. 2021. Suomen Kalastuslehti 7 • 9 LYHYET UUSI ÄYRIÄISLAJI LEVINNYT SUOMEN RANNIKOLLE Kotkan ja Porvoon merialueelta on löytynyt uusi kuuppaäyriäisiin kuuluva vieraslaji. Tapauksen vuoksi Ruokavirasto muuttaa aikaisemmin perustetun rajoitusvyöhykkeen kattamaan myös uuden tartuntapaikan lähialueet. Hakulomakkeet toimitetaan sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi tai postitse osoitteeseen: Varsinais-Suomen ELY-keskus, PL 236, 20101 Turku, 3. 2021. Kuuppaäyriäiset löysi Kymijoen vesija ympäristö ry:n tutkija Marja Anttila-Huhtinen. Rantaluontokohteilla tarkoitettaan rantoja, joiden kunnostustoimenpiteillä on mahdollista vaikuttaa arvokkaan lajiston tai luontotyypin suojelutason parantamiseen. On erittäin tärkeää, että hakuaikaa noudatetaan ja että vuoden 2021 kiintiömaksu on suoritettu ajallaan. Ei-siirrettävien käyttöoikeuksien haku on mahdollinen vain ryhmän I aloitteleville kaupallisille kalastajille, joilla on merialueelle rekisteröity kalastusalus
TEKSTI TIMO LILJENDAL, PORVOON-SIPOON KALATALOUSALUE JA TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO. Kalatalousalueella ollaan erittäin tyytyväisiä siihen, että heillä on henkilö, joka vastaa kalastuksenvalvonnan käytännön toimista. 10 • Suomen Kalastuslehti 7 Kalastuksenvalvonnan koordinaattori Timo Liljendal on toiminut kalastuksenvalvonnan koordinaattorina Porvoon-Sipoon kalatalousalueella vuodesta 2016
Suomen Kalastuslehti 7 • 11 Kalastuksenvalvonnan koordinaattori Porvoon-Sipoon kalatalousalueen kalastuksenvalvonnan koordinaattori Timo Liljendal valvomassa kalastusta Sipoonlahden rauhoitusalueella syksyllä 2021.
Silti toiminnanjohtaja on edelleen toiminnasta vastaava henkilö, muistuttaa Timo. Sähköpostia ja puhelinsoittoja tulee kalastusrajoituksista ja kalastusluvista, samoin valituksia luvattomasta ja kieltoalueella tapahtuvasta tai häiritsevästä kalastuksesta, koordinaattori vahvistaa. Joskus kalastuksenvalvoja voi ottaa talteen myös hylätyn pyydyksen, Timo kertoo. Ongelmatilanteita pyrimme ratkomaan yhteisesti ja tarvittaessa asiantuntijoiden neuvoihin ja opastukseen turvautuen. Nämä voivat olla tarvikkeiden noutoa ja jakamista, pieniä edustustehtäviä tai yhteydenottoja eri tahoille. – Koordinaattorin tehtävään ryhtyessäni oma ehtoni oli, että en ole pomo enkä valvojien esimies, vaan yhteyshenkilö, Timo kuvailee. Valvojilla on valtuutus valvoa kalastusta koko kalatalousalueen alueella, mutta olemme jakaneet alueen osiin ja kullekin valvojalle omat vastuualueet, joilla he pääsääntöisesti valvontaa suorittavat. Mitä koordinaattori sitten tekee. Toiminnassa olemme vissiin ottaneet mallia Ruotsista, siellähän suositaan itseohjautuvuutta, yhteisiä kokoontumisia ja keskustelevaa tiimityöskentelyä käskyttämisen sijaan, Timo naurahtaa. 12 • Suomen Kalastuslehti 7 S ipoolainen Timo Liljendal kertoo, että kalatalousalueen kanssa solmitun työsopimuksen mukaan koordinaattori hoitaa yksityiskohtaisen valvontasuunnittelun, kutsuu valvojat tehoiskuihin, ylläpitää yhteydet poliisin ja merivartioston kanssa, seuraa ilmoitustaulutilannetta ja vastaa siitä että taulut pystytetään. Korona vaikutti viime vuonna valvontaan, mutta siitä huolimatta tarkastettiin 950 henkilöä, annettiin yhdeksän näyttömääräystä, 108 huomautusta sekä tehtiin 26 talteenottoa tai rikosilmoitusta. ”En ole pomo enkä valvojien esimies, vaan yhteyshenkilö.”. Alueella on noin 380 osakaskuntaa sekä noin 1?270 yksityistä vesialuetta. Vesialue on omistussuhteiltaan erittäin pirstoutunut. Pyydyksiä alueella tarkastetaan vuosittain noin 500. Koordinaattorin yhteystiedot ovat kaikkien nähtävillä tiedotteissa, kalastusrajoitustauluissa ja kalatalousalueen kotisivuilla. Kalastuksenvalvojilla on oma vastuualueensa Kalatalousalueella on tällä hetkellä 15 kalastuksenvalvojaa, joiden käytettävissä on vuosittain noin 500 valvontatuntia. Porvoon-Sipoon kalatalousalueella on suuri kalastuspaine ja toiminnanjohtaja Gabi Lindholmilla on kädet täynnä hallinnollisia tehtäviä, joten on ihan perusteltua jakaa osa tehtävistä kalastuksenvalvonnan koordinaattorille. Omistusyksikkörakenteen pirstaleisuus ja järjestäytymättömyys hankaloittavat kalastuksen valvontaa ja yhteisten hoitotoimien suunnittelua. Tällä halutaan helpottaa asiakkaiden mahdollisuutta ottaa yhteyttä kalastusta koskevissa asioissa. Nykyiset valvojat ovat kokeneita, oman alueensa asiantuntijoita ja hoitavat alueensa valvontaa itsenäisesti. Lähes puolet vesialueiden omistusyksiköistä ovat pinta-alaltaan alle hehtaarin. Varsin usein tapaamme antaa rikkeestä huomautuksen (viime vuonna 108 huomautusta) ja neuvoa asiakasta parempaan lopputulokseen, Timo jatkaa. Liljendal kertoo, että työsopimuksessa lueteltujen tehtävien lisäksi toiminnanjohtaja pyytää joskus apua joidenkin käytännön tai juoksevien asioiden hoidossa. Laaja merialue ja vaelluskalavesistöjä Porvoon-Sipoon kalatalousalueen pinta-ala on 48 800 hehtaaria. Osakaskunnista vain pieni osa on järjestäytyneitä, mutta niiden pinta-ala kattaa noin 60 % osakaskuntien pinta-alasta. Kalastusrikkomuksia ei ole alueella sen tarkemmin eritelty, mutta tavallisesti kyse on kalastonhoitomaksun puuttumisesta, liian monella vavalla kalastuksesta tai pyydyksen talteenotosta rajoitusalueelta tai -aikana. Yli 500 hehtaarin kokoisia omistusyksiköitä on ainoastaan 17. Se käsittää Sipoon ja Porvoon merialueet sekä osan Loviisan merialueista ja lisäksi alueen läpi virtaavat vaelluskalavesistöt Sipoon-, Musti-, Porvoonsekä Ilolanjoet, joissa on patoja ja kalateitä
Yhteisvalvonnat ovat tärkeitä tilaisuuksia Valvojien yhteiset koulutusja kokoustilaisuudet sekä yhteisvalvonnat ovat tärkeitä, mutta valitettavasti korona on rajoittanut niiden pitämistä. Koordinaattorin tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat poliisi, merivartiosto, ELY-keskus ja sen kalastusmestarit, kuntien kalastuksesta vastaavat virkamiehet, lähialueen kalatalousalueiden virkaveljet sekä neuvontajärjestöt, kuten Kalatalouden Keskusliitto ja Nylands Fiskarförbund. Olemme tarvittaessa pyytäneet yhteistyökumppaneilta selvennyksiä ja tulkintaohjeistusta kimurantteihin säännöksiin, Timo kertoo ja jatkaa toteamalla, että lain ja säännösten tulkinta työllistää paljon. Koordinaattorin tehtävään on varattu 30?–?40 työtuntia vuodessa, Timo toteaa. Suomen Kalastuslehti 7 • 13 Liljendalin mukaan asiakkaiden, niin kalastajien, vesialueiden omistajien, asukkaiden, mökkeilijöiden kuin muiden vesillä liikkuvien yhteydenotot ovat toivottavia. Kalastuslain ja -asetuksen kirjaukset ovat usein tulkintaa vaativia. Välitän valvojien tapaamisissa esittämiä sekä yhteisesti sovittuja ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi eteenpäin toiminnanjohtajalle ja hallitukselle – ja vastaavasti tieto kulkee toisinkin päin, hän muotoilee. Vaikka valvojat eivät aina pysty tarjoamaan välitöntä apua tai ratkaisua, niin niiden perusteella muodostuu kokonaiskuva siitä, mihin tulevaa kalastuksenvalvontaa suunniteltaessa tulisi kiinnittää huomiota. Esimerkiksi talvinen täkyonginta ja ismeTimo Liljendal tarkastaa asiakkaan kalastonhoitomaksun tämän puhelimelta.. Yhteydenottoja ei ole taakaksi asti
Yhteistyötä poliisin ja merivartioston kanssa Porvoon-Sipoon kalatalousalueella tehdään vuosittain yhteisvalvontaa sekä Helsingin venepoliisin että Porvoon merivartioaseman kanssa. Nyt valvonta on muuttunut ammattimaisemmaksi, keskinäinen yhteydenpito on helpottunut ja tapaamisten vuoropuhelu on parantunut. Vastaavasti saamme yhteyspoliisilta ohjeita toimintatavoista, joita poliisi toivoo valvojien huomioivan esimerkiksi tutkintapyyntöjä tehtäessä. Mukana oli valvojia, jotka toimivat talkooperiaatteella ja joiden sitoutuneisuus valvontatyöhön sekä kalastuslain tuntemus vaihteli, Timo kertoo. Yksi valvoja hoitaa talteenotettujen kalastusvälineiden varastoa, toinen ylläpitää valvojien WhatsApp-ryhmää ja kolmas pitää yhteyttä alueen mediaan. Timo Liljendal kirjaa valvontatapahtuman sähköiselle kalastuksenvalvontatyökalulle.. Koordinaattorilla olisi ilman muuta hyvä olla tietoa ja näkemystä kalatalouden eri osa-alueilta. Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa, mutta kalastus kehittyy ja muuttuu yhteiskunnan mukana ja kalastuksenvalvonnan on pysyttävä muutosten vauhdissa palvellakseen niin kalatalousaluetta kuin asiakkaitaan, Timo lopettaa. Olemme saaneet sovituksi Porvoon ja Sipoon kuntien sekä yhden suurehkon osakaskunnan kanssa siitä, että he pyytävät syytteen nostamista valvojien heidän omistamilla vesialueilla poliisille ilmoittamista rikkomuksista. Kohti yhä ammattimaisempaa valvontaa Yhteistyössä toiminnanjohtajan, hallituksen ja valvojien kanssa olemme pystyneet puolittamaan valvojien määrän. Kalastusoikeuden ylitys on usein asianomistajarikos, jolloin vesialueen omistajan on esitettävä rangaistusvaatimus poliisille. Tauluissa kalastajille kerrotaan kiellon tai rajoituksen lisäksi miksi kalastusta on rajoitettu, jolloin rajoitusta toivon mukaan noudatetaan paremmin, Timo perustelee. Hallituksella olisi silloin määräajoin mahdollisuus arvioida mihin asioihin kalatalousalueella tulisi jatkossa kiinnittää huomiota ja nimetä koordinaattori kulloisenkin tarpeen mukaan. Tällä on merkitystä erityisesti keväisessä siikaonginnassa, jossa lain mukaista yhden vavan periaatetta ei yleisesti noudateta, selventää Timo. Ajan kanssa henkilön oppii tuntemaan alueemme säännöt ja rajoitukset sekä saamme sovittua yhteiset menettelytavat. Lisäksi Timon mielestä on erinomaista, että Itä-Uudenmaan poliisilaitos nimesi oman rikosylikonstaapelin kalastuksenvalvonnan yhteyshenkilöksi. Lisäksi asiakkaiden ottaessa yhteyttä ja toivoessa kalastuksenvalvojan apua, välitän tiedon kyseisen alueen valvojalle. Onneksi yleensä asiantuntijoilta saa täydentävää ohjeistusta, jota jaamme kaikille alueen kalastusvalvojille, jotta kaikilla olisi yhteiset toimintatavat. 14 • Suomen Kalastuslehti 7 te, miten pitkä on lyhyehkö vapa, saako jigillä pilkkiä, miten poliisi ohjeistaa talteenottoa, saako maatai vesialueen omistaja pystyttää ”Kalastus kielletty” -kyltin vaikka kielto ei perustuisi viranomaisten päätökseen, muutamia esimerkkejä mainitakseni. Lisäksi osalle valvojista on hankittu Pirkanmaan Kalatalouskeskuksen kehittämä sähköinen kalastuksenvalvontatyökalu. Myös koordinaattorin tulee osata delegoida tehtäviä eteenpäin ja tässä olen mielestäni onnistunut hyvin, Timo kehaisee. Kylttipolitiikkaa ollaan viemässä opastavampaan suuntaan vitriinityyppisillä ilmoitustauluilla. Jos esimerkiksi olisi tarve panostaa viestintään, voisi valinta kohdistua viestintää osaavaan henkilöön. Hänelle tulee antaa mahdollisuus kouluttaa itseään. Kenties koordinaattorin voisi jatkossa nimetä viideksi vuodeksi kerrallaan, Timo ehdottaa. ”Oma poliisi” -järjestelmä sujuvoittaa yhteydenottoja poliisiin, kun yksi ja sama kalastuksesta perillä oleva henkilö hoitaa asioita. Kalastuksenvalvojilla on tavallisesti päivätyö ja sen tuomaa ammattiosaamista eri aloilta kannattaisi hyödyntää myös kalatalousalueilla. Toki olisi mahdollista nimetä tointa hoitava koordinaattori uudelle toimikaudelle, mikäli hän on erinomaisen hyvin onnistunut ja muutoinkin sopiva tehtävään. Aiemmin valvontaan käytettävää tuntimäärää oli jakamassa 30 valvojaa, jolloin jokaiselle jäi aika pieni tuntimäärä. Olemme saaneet kalastuksenvalvojanliivit, pankkikorttimalliset valtuutuskortit, talteenotettujen pyydysten varaston, valvojien oman WhatsApp-ryhmän ja tehneet esitteen kalastusalueesta, joka tulisi nyt päivittää kalatalousalueelle. Kalatalousalueen toimintaympäristö ja painopistealueet muuttuvat yhteiskunnan mukana. Entä tulevaisuuden haasteet. Viranomaisten työskentelyä on opettavaista seurata ja yhteistyö on antoisaa molemmille osapuolille. Ennen kaikkea toimiva yhteistyö toiminnanjohtajan ja hallituksen kanssa on tehtävässä onnistumisen edellytys. Seuraavana vuonna voi vuorostaan olla tarvetta digiosaamiseen
Suomen Kalastuslehti 7 • 15
Jäsenjärjestöt esittelyssä Kalatalousneuvonta 130 vuotta 1. Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus ry 18. Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry 4. Österbottens Fiskarförbund rf • Ammattiopisto Livia / kalatalousja ympäristöinstituutti • Kemijoen Kalastuskuntien Liitto ry • ProAgria Keski-Suomi ry. Kainuun Kalatalouskeskus ry 7. Hämeen kalatalouskeskus / ProAgria Etelä-Suomi ry 6. Oulun kalatalouskeskus / ProAgria Oulu ry 13. Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry 17. Lapin kalatalouskeskus / ProAgria Lappi ry 10. Ålands Fiskare rf 21. Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liitto ry 19. Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus ry 3. 16 • Suomen Kalastuslehti 7 Kalatalouden Keskusliiton 130-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistaan kaikista jäsenjärjestöistä lyhyet esittelyt vuoden 2021 aikana. Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry 14. Nylands Fiskarförbund rf 12. Länsi-Suomen Kalatalouskeskus ry 11. Åbolands Fiskarförbund rf 20. Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry 5. Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry 15. Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry 9. Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskus / ProAgria Keski-Pohjanmaa ry 8. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry 2. Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry 16
Täällä on myös yli 12 800 vapaa-ajanasuntoa, mikä tarkoittaa, että alueen väestömäärä kasvaa kesäisin moninkertaiseksi. Alueestamme tekee ainutlaatuisen kaunis saaristo ja sen yli 20?000 saarta. Alueemme tärkein kalalaji on silakka. Silakka ja kilohaili ovat taloudellisesti merkittäviä lajeja ja Kasnäsissä sijaitsee Suomen ainoa kalajauhotehdas. Mary-Anne Intonen, Olav Granström ja Kaj Mattsson.. Paras kalajuttu on jouluhauki, joka on luovutettu 1700-luvulta saakka ensin Ruotsin kuninkaalle ja myöhemmin Suomen presidentille. Kalavedenhoito sisältään kalalajien istutuksia, mutta uusien käyttöja hoitosuunnitelmien mukaisesti tavoitteena on vahvistaa kalojen luonnonlisääntymistä. Tehtaalla valmistetaan kalankasvatukseen tarvittavaa rehua. Meidän tavoittaa parhaiten sähköpostilla etunimi.sukunimi@abofish.net tai soittamalla numeroon (02)?458?5100. Oikeilla toimilla suunta on käännettävissä. Alueella on 318 järjestäytynyttä osakaskuntaa ja 189 järjestäytymätöntä osakaskuntaa. Toimistosihteeri Mary-Anne Intosen vastuulla ovat kirjanpito ja toimistotyöt. Kalastajien määrä on laskenut viime vuosikymmenien aikana. Suomen Kalastuslehti 7 • 17 Åbolands Fiskarförbund rf Åbolands Fiskarförbundin toiminnanjohtaja Kaj Mattsson on lisäksi Fiskarpostenin päätoimittaja ja Åbolands Fiskeriförsäkringsföreningin toiminnanjohtaja. Toisaalta lukuisat saaret tarkoittavat aikaa vieviä kulkuyhteyksiä laajalla tehtäväkentällä. Yhdistyksen jäseninä on 60 osakaskuntaa. Vuonna 2021 panostamme erityisesti kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmien valmistumiseen. Yhdistys on ollut mukana kehittämässä kalastajille hylkeenkestäviä rysiä, mutta jotta kalastus olisi kannattavaa, hyljeja merimetsokantoja tulisi harventaa. Kalatalousneuvoja Olav Granström vastuulla ovat kahden kalatalousalueen toiminnanjohtajuudet, Turun kalamarkkinat sekä kalaistutukset. Åbolands Fiskarförbund hoitaa kolmen kalatalousalueen toiminnanjohtajuuksia. Kolme alueelle tärkeää asiaa ovat kalavesien hoito, kaupallisen kalastuksen ja vesialueen omistuksen kehittäminen ja tukeminen sekä kalatalousaluetoiminta. Kaikkiaan alueella on 470?000 hehtaaria yksityisiä vesialueita. Alueella toimii myös 55 rekisteröitynyttä kaupallista kalastajaa. Alueen kalatalouden tulevaisuuden yksi avaintekijöistä on hyljeja merimetsotilanteen ratkaiseminen. Järjestöllä on nettisivut osoitteessa www.abofisk.net ja Facebook-sivu
Alueestamme tekee mielenkiintoisen mosaiikkimainen saaristo, joka muodostuu 6?500 saaresta. Ahvenanmaalla on oma kalastuslainsäädäntö. Yhdistys työskentelee ammattimaiseen kalastukseen liittyvien kysymysten parissa sekä koko Ahvenanmaan maakunnan kattavien hankkeiden parissa. Ennen kaksi vuotta sitten alkanutta kalastuskieltoa myös turskan kalastus Ahvenanmerellä oli kannattavaa. Yhdistys tekee yhteistyötä Ahvenanmaan maakuntahallituksen kanssa sekä EU-tason että paikallisen rannikkokalastuksen kalataloushallinnossa. Vesialueista osa on yksityisten henkilöiden tai yritysten omistamia, osa kylän tai osakkaiden muodostamia yhteisiä kalastuskuntia. Ahvenanmaalla pyydetään lähes neljännes koko Suomen lohisaaliista. Ahvenanmaalla ei ole kalatalousalueita. 10 vuoden kuluttua kaupallisen rannikkokalastuksen toimintaedellytykset sekä paikallisen lähikalan markkinat ovat toivottavasti parantuneet ja uusille kalastajille on avautunut mahdollisuuksia alan parissa. Meidät tavoittaa parhaiten sähköpostitse tai puhelimella, minkä lisäksi meillä on myös postiosoite ja Facebook-sivut, jota päivitämme yhdistyksen ajankohtaisilla asioilla. Sen sijaan yksityisillä, yhteisillä ja maakunnan vesillä kalastusoikeus kuuluu vesialueen omistajalle. Kaikilla Pohjoismaissa asuvilla on oikeus kotitarvekalastukseen yleisillä vesialueilla. Paras kalajuttu on Lemlandista vuonna 2016 pyydetty Suomen suurin turska, joka painoi 26,09 kiloa. Ålands Fiskare rf Linda Sundström tekemässä hauen koekalastusta.. Jäsenistömme koostuu pääja sivutoimisista kalastajista sekä tukijäsenistä. Lisäksi on maakunnan yleisvesialueet, jotka ulottuvat kylän vesien rajalta 12 merimailia ulos kuten maakunnan yksityinenkin vesialue. Historiallisesti silakan kalastus on ollut tärkein kalastusmuoto, mutta myös hauen, ahvenen ja siian kalastus on ollut merkittävää. Vuonna 2021 panostamme erityisesti kalastukselle ongelmallisten harmaahylkeiden poistamiseen sekä kalastuselinkeinon kehittämisohjelman edistämiseen. 18 • Suomen Kalastuslehti 7 Linda Sundström työskentelee meillä projektivastaavana ja hoitaa yhdistyksen päivittäisten toimintojen lisäksi yhdistyksen vetämiä hankkeita. Tänään lohi on kaupallisen kalastuksen tärkein kalalaji
Fladat ja kluuvit ovat tyypillisiä alueellemme ja tärkeitä kalojen lisääntymisalueita. Kalatalouselinkeinoa kehitetään pitkäjänteisesti ja samalla pyritään löytämään ratkaisuja hylkeiden ja merimetsojen kalastukselle aiheuttamiin ongelmiin. Jäseninämme on 51 osakaskuntaa. Hoidamme kahden kalatalousalueen Eteläisen Rannikko-Pohjanmaan ja Pohjoisen Rannikko-Pohjanmaan kalatalousalueen toiminnanjohtajuutta. Tärkeitä asioita. Vuoden 2021 aikana panostamme erityisesti kehittääksemme pohjoismaista yhteistyötä merimetsotilanteen hallitsemiseksi. Kanslisti Ann-Kristin Lindfors huolehtii yhdistyksen hallinnosta ja laskutuksesta. Alueemme tärkein kalalaji on siika, Pohjanmaan maakuntakala. Merenkurkun saaristo on valittu Unescon maailmanperintölistan luonnonperintökohteeksi. Rauhoitus nähdään vesienomistajille tärkeänä keinona varmistaa kestävä siiankalastus. Vaikka siikasaaliit ovat viimeisen 20 vuoden aikana vähentyneet, on siika edelleen alueen taloudellisesti merkittävin kalalaji ja tärkeä saalis myös kotitarvekalastajille. Kalavedenhoito pitää sisällään kalojen kutualueiden suunnittelua ja poikastuotannon seurantaa. Paras kalajuttu on alueen osakaskuntien ja kalastusseurojen kahden vuosikymmenen ajan jatkuneita siian kutuajan kattavia alueellisia rauhoituksia lokaja marraskuussa. Meidät tavoittaa parhaiten soittamalla tai lähettämällä sähköpostia. Suomen Kalastuslehti 7 • 19 Toiminnanjohtaja Marina Nyqvist vastaa yhdistyksen toiminnasta ja taloudesta. Alueemme tekee mielenkiintoiseksi jatkuva maankohoaminen. Kalatalouskonsulentti Leif Kaarto huolehtii kalavesien hoidosta, kalaistutuksista ja kunnostuksista sekä toimii Österbottens fiskeriförsäkringsföreningin toiminnanjohtajana. Meneillä on hankkeita vähempiarvoisten kalalajien käytön lisäämiseksi. Erityisasiantuntija Guy Svanbäck koordinoi Blue product innovaatio-ohjelmaa. Kalatalousaluetoiminta pitää sisällään kaikkea paikallisista kalavedenhoitotoimista aina kalastuksensäätelyä koskevaan päätöksentekoon. On vaikea ennustaa mitä alueen kalatalous on kymmenen vuoden kuluttua. Mikäli hylkeiden ja merimetsojen kannanhoidossa saavutetaan todellisia tuloksia, voi alueen kalataloudella olla valoisa tulevaisuus. Österbottens Fiskarförbund rf Guy Svanbäck (vas.), Ann-Kristin Lindfors, Leif Kaarto ja Marina Nyqvist (oik.).. Sen sijaan kuinka monta osakaskuntaa toimialueellamme on kaiken kaikkiaan on hieman epäselvää
20 • Suomen Kalastuslehti 7
Tuomariston vakuutti tyylikäs tillin käyttö ja perinteisten makujen rohkea tulkinta. “Väkeä on käynyt oikein mukavasti. Silakkamarkkinat on vuosien mittaan muuttunut kaupunkilaisten ruoanhakumatkasta syyskauden tunnelmalliseksi virstanpylvääksi, jossa yhdistyvät Helsingin merellinen saaristolaisperinne ja moderni ruokakulttuuri. Silakkamarkkinoita maiAivan kaikkia tapahtumia korona ei pysäyttänyt. Tänä vuonna markkinoille osallistui 25 kalastajaa. Raati antoi tuotteille pisteitä perustuen makuun, ulkonäköön, tuoksuun ja koostumukseen. Silakkamarkkinoiden tavoitteena on tukea kalastajien elinkeinoa ja nostaa esiin silakkaa ja särkikalaa vastuullisena, terveellisenä ja herkullisena ruokavalintana. Järjestäjän arvion mukaan tapahtumassa vieraili lähes 100?000 merellisten herkkujen ystävää. Suomen Kalastuslehti 7 • 21 S tadin Silakkamarkkinat on yksi Suomen vanhimmista yleisötapahtumista, sitä on juhlittu Helsingissä jo vuodesta 1743. Stadin Silakkamarkkinoita vietettiin Helsingin Kauppatorilla lokakuun alussa. Vuoden maustekala -sarjan pääpalkinnon voitti Magnus Nyholm Tirmosta. Maustekala-sarjassa tuomaristo painotti erityisesti mausteen ja suolan harmoniaa sekä sitä, kuinka tuoreena kala on purkitettu. Markkinoille oli saapunut 25 kalastajaa. Toiseksi tuli Vento Aallon sitruuna-inkiväärisilakka Pyhämaalta ja kolmanneksi Heikki Eskelisen chili-valkosipulisilakka Paraisilta. Markkinoilla oli vilkasta. Toiseksi tuli Hannu Hellsten Pyhtäältä ja kolmanneksi Jörgen ja Johanna Kellgrenin Jörres fisk Pellingistä. Silakkayllätys-sarjassa voiton vei Pirjo ja Reima Salosen tillisilakka Taivassalosta. Markkinoiden pitkät perinteet sopivat hyvin Marthaförbundetin arvoihin, joita ovat kotimaisten kestävän kehityksen mukaisten valintojen edistäminen, Itämerta koskevan tietoisuuden parantaminen ja älykalan käytön lisääminen, palkinnon perusteluissa kerrottiin. Kalastajat olivat tyytyväisiä markkinoihin 1970-luvulta saakka toiminut Silakkaraati valitsi jälleen kolme parasta tuotetta Stadin Silakkamarkkinoiden tarjonnasta kategorioissa Vuoden maustekala sekä Silakkayllätys. Sinappisilakkaa kyseltiin tänä vuonna eniten, ja se myytiinkin pian loppuun. TEKSTI JA KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Silakkamarkkinat Stadissa. Vuoden 2021 Stadin Silakkamarkkinoita vietettiin Kauppatorilla 3.?–?9.?10. Kenties koronatilanteen hellittäessä ihmiset uskaltautuivat vihdoin joukolla ulos ja silakkamarkkinat oli erinomainen ja turvalliseksi koettu vierailukohde. Avajaispäivänä ruotsinkielinen marttaliitto Finlands svenska Marthaförbund myönsi Stadin Silakkamarkkinoille vuoden 2021 suomenruotsalaisen ruokakulttuuripalkinnon. Ensi vuoden suosikkituotteeksi saattaa nousta taas jokin muu”, kertoi kalastaja Toni Rantanen. Myös kalastajien mukaan kauppa kävi, monelta kalastajalta jopa loppuivat kaikki myytävät tuotteet ennen markkinoiden loppumista. Silakkamarkkinat ovat tärkeä osa suomenruotsalaista ruokakulttuuria. Kalastajat kehuivat tänä vuonna myös tapahtuman järjestelyjä ja markkinointia
Silakka ja kalaruoka ovat edelleen pääosissa Stadin Silakkamarkkinoita, mutta tänä päivänä isoja tapahtumia markkinoidaan myös muilla asioilla. Ruoka edellä markkinoille osallistui myös Finlands svenska Marthaförbund. Tämä saalis estää meren rehevöitymistä 64 miljoonan leväkilon verran. Tapahtumassa käytettävälle sähkölle oli hankittu ekoenergian alkuperätakuu. Martat tarjosivat niin paikan päällä kuin netissä maittavia ekologisia kalaherkkureseptejä syyspöytään sekä vinkkejä itämeriviisaaseen arkeen. Facebookissa ja Instagramissa esiteltiin tapahtuman lisäksi ravintoloiden tarjoamia silakkaruokia sekä kaikki silakkaraadin jäsenet. Silakkamarkkinoiden kalastajat nostavat vuosittain Itämerestä markkinoille myyntiin yli 16?000 kiloa silakkaa. Liitto kannusti ihmisiä näppärillä vinkeillä arjen kestäviin valintoihin Itämeren puolesta. Silakkamarkkinat on mukana Ekokompassi ympäristöjärjestelmässä, jonka avulla organisaatiot voivat vähentää toimintansa negatiivisia ympäristövaikutuksia, ja lisätä positiivisia tekoja omassa toimintaympäristössään. Kalan terveellisyyden lisäksi ostajille kerrottiin silakan syömisen olevan ekoteko. Järjestäjien mukaan helpoimpia tapoja, joilla jokainen voi vaikuttaa Itämeren rehevöitymiseen ovat kalastaminen ja särkikalan syöminen. 22 • Suomen Kalastuslehti 7 nostettiinkin aikaisempaa enemmän sosiaalisessa mediassa. Torikortteleiden ravintolat toivottivat yleisön tervetulleiksi herkuttelemaan silakalla ja muilla markkinoiden henkeen sopivilla annoksilla. Kuhaa ja ahventa. Vastuullisuus on nyt osa tapahtumamarkkinointia Vastuullisuus oli vahvasti esillä tapahtuman markkinoinnissa. Markkinoiden tavoitteena on mahdollistaa ympäristöystävällinen toiminta niin myyjille kuin kävijöillekin. Ravintoloita ja ruokaohjeita Stadin Silakkamarkkinat levittäytyi myös Kauppatorin ulkopuolelle. Omenasiideriä Ahvenanmaalta.. Markkinoilla pyrittiin vähentämään sähkönkulutusta ja sekajätteen määrää ja tuottamaan alueen kyltitykset ja somistuksen niin, että mahdollisimman suuri osa kaikista hankinnoista on käytettävissä uudelleen
Suomen Kalastuslehti 7 • 23 Erikoisuuksia. Osalla kalastajista loppuivat myytävät jo ennen markkinoiden loppumista.
TEKSTI JA KUVA JONNA TÄHTINEN, LÄNSI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY L änsi-Suomen Kalatalouskeskuksella oli vuonna 2021 käynnissä Kalastusoppia lapsiperheille -hanke. 24 • Suomen Kalastuslehti 7 Kalastusharrastus tutuksi lapsiperheille Länsi-Suomen Kalatalouskeskus on työskennellyt useamman vuoden ajan aktiivisesti lasten kalastuksen edistämiseksi. Omia kalastusvälineitä ei tarvittu, vaan mukaan pääsi vain rannalle saapumalla. Myös perheen pienimmät pääsivät osallistumaan kalastukseen omien taitojensa mukaisesti. Kurssien aiheena oli onkiminen, laiturilta pilkkiminen, katiskalla kalastaminen sekä heittokalastus virvelillä. Kalastus virvelillä kiinnosti ja sitä harjoiteltiin ahkerasti niin maalla, merellä ja siimat viuhuivat ilmassa. Hanke sai avustusta kalastonhoitomaksuvaroista Varsinais-Suomen ELYkeskukselta. Hankkeen aikana järjestettiin useita kalastustapahtumia ja vapaa-ajan kalastuskursseja eri paikkakunnilla ympäri Varsinais-Suomea. Tapahtumat toteutettiin syysja lokakuun aikana. Lisäksi tutustuttiin kalastuslain määräyksiin ja kieltoihin vapakalastuksen osalta, eri kalalajeihin, kalojen iänmääritykseen sekä alkukäsittelyyn pyynnin jälkeen. Samalla kerrottiin kalastuslainsäädännöstä, kalastonhoitomaksusta, lupajärjestelmistä ja kalastukseen liittyvistä rajoituksista. Kalastaminen kiinnosti koko perhettä, sillä paikalle saavuttiin sisarusten, vanhempien ja isovanhempien seurassa. Kurssilaisille kalastussolmujen alkeet tulivat tutuiksi niin katiskan köyttä kuin perukkeen siimaa solmittaessa. Tänä syksynä vuorossa olivat lapsiperheille tarkoitetut onkitapahtumat ja kalastuskurssit. Tarkoituksena oli edistää kalastusharrastusta lapsiperheiden keskuudessa ja saada siitä yhteinen ulkoilmaharrastus. Lapset jaksoivat kärsivällisesti odot. Lyhyempiä onkitapahtumia Onkitapahtumia järjestettiin Raisiossa, Uudessakaupungissa, Piikkiössä, Paimiossa, Turussa, Marttilassa sekä Liedossa yhteistyössä paikallisten Mannerheimin lastensuojeluliiton yhdistysten kanssa. Matalan kynnyksen lähestyminen kalastukseen oli oiva keino ja pian rannat täyttyivät eri-ikäisistä onkijoista. Kaksipäiväisiä kalastuskursseja Kahdenpäivän mittaisia kalastuskursseja järjestettiin Naantalin Merimaskussa, Turun Ruissalossa, Raision Hahdenniemessä sekä Kaarinan Hovirinnassa. Kalastusharrastukseen tutustuminen erilaisten kalastusmuotojen kautta oli käytännönläheistä ja aikuisillekin opettavaista
Kursseille osallistujat jakoivat toistensa kesken vinkkejä niin kalastuspaikkojen löytämisestä kuin kalaruokien valmistuksestakin. Tarkoituksena oli tutustua kalastukseen ja saada siitä perheen yhteinen ulkoilmaharrastus. Suomen Kalastuslehti 7 • 25 taa katiskan kokemista ja kalan nappaamista matoon tai pilkkiin. Kalastajien koukkuun ja pyydyksiin tarttui myös simpukoita sekä liejutaskurapuja, jotka herättivät lapsissa mielenkiintoa vedenalaista elämää kohtaan. Lounais-Suomen Vapaa-ajankalastajat ry:n lastenja nuortenkalastusohjaaja oli kursseilla mukana esittelemässä vapaa-ajankalastajien paikallisten kalastusseurojen toimintaa ja ohjaamassa uuden harrastuksen alkuun. Piikkiön Raadelman onkitapahtumassa riitti vilskettä, kun saalista nousi niin isommille kuin pienemmille onkijoille.. Eri kalalajeista lapsien saaliiksi jäivät ahven, kiiski, särki, säyne, salakka, pasuri, lahna, hauki ja mustatäplätokko. Suuret savustetut säyneet maistuivat erityisen hyviltä. Kotiin vietäväksi tarkoitetut kalat käsiteltiin oikeaoppisesti tainnuttamalla ja verestämällä. Saalista saatiin runsaasti Kalastaminen erityisesti laiturilta käsin tuotti tulosta. Hyvän ja aktiivisen yhteistyön tulos Hankkeessa oli mukana Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisyhdistyksiä avustaen tapahtumien järjestämisessä ja toteuttamisessa. Tavoite saavutettiin ja pimenevinä syysiltoina rannoilta on havaittu lapsia vanhempiensa kanssa kalastamassa. Koko perhe viihtyi veden äärellä sateesta ja kylmästä syksyisestä säästä huolimatta. Hanke tavoitti yhteensä yli 120 lasta ja suunnilleen saman verran vanhempia tai isovanhempia
26 • Suomen Kalastuslehti 7 Simunan kalanviljelylaitoksen vanhasta vedenottokanavasta on tarkoitus tehdä luonnonmukainen mutkitteleva lisääntymisalue järvitaimenelle.
Taustalla ei ole velvoitteita tai patoa, sillä lähellä on vapaasti virtaava kalojen vaellusreitti. Vastikään käynnistynyttä suunnittelua koordinoi Suomen vesistösäätiö ja suunnitelman laatii Interenv Oy. Suomen Kalastuslehti 7 • 27 Laukaassa sijaitsevan historiallisen kalanviljelylaitoksen vedenottokanavasta suunnitellaan uutta lisääntymisaluetta taimenille. Lue lisää: www.vesistosaatio.fi/capeenpuro Vedenottokanavasta kutupuroksi. Unholaan vaipumassa ollut alue auttaa jatkossa elvyttämään kalastoa luonnonmukaisin keinoin. Motiivina hankkeen toteuttamiseen on uhanalaisten vaelluskalakantojen elvyttäminen. Samalla kalanviljelylaitoksen vanhoista altaista tehdään monimuotoinen kosteikkoalue. Vuodesta 1921 aina 1990-luvulle saakka toiminut kalanviljelylaitos perustettiin voimistamaan puutavaran uiton vuoksi heikentyneitä vaelluskalakantoja. Erik ja Bror Serlachiuksen Säätiö, joka vastaa rahoituksen keräämisestä ja rahoittaa hanketta myös itse. Hankkeen alullepanija on alueen omistava R. Mukaan haastetaan yrityksiä ja kansalaisia Capeenpuron kunnostuksen tavoitteena on toimia esimerkkinä ja innostaa eri tahoja virtavesielinympäristöjen tilan parantamiseen. TEKSTI JA KUVA LIISA HÄMÄLÄINEN, SUOMEN VESISTÖSÄÄTIÖ C apeenpuroksi nimetty vedenottokanava virtaa Leivonveden Vehmaanlahdesta Kuusveden Kortelahteen. Suunnitteluhankkeen osarahoittaja on Keski-Suomen ELY-keskus. Mukaan haastetaan kansalaisia, yrityksiä ja muita organisaatioita tarjoamalla mahdollisuus osallistua hankkeen rahoitukseen ja kunnostustalkoisiin. Eri toimijat pääsevät osalliseksi hankkeeseen ja saavat säännöllisen raportin tutkimuksen edistymisestä ja tuloksista. Hankkeeseen sisällytetään laajaa ja monivuotista seurantaa ja siihen liittyvää tutkimusta, mikä on vesistökunnostuksissa melko harvinaista. Vastaavaa ei ole aiemmin tehty Hanke on monilta osin ainutlaatuinen ja mittava. Capeenpuron tutkimuksen avulla saadaan arvokasta tietoa kunnostusmenetelmien kehittämisen tueksi. Tavoitteena parantaa taimenkantojen ja muun eliöstön tilaa alueen historiaa kunnioittaen ja tutkimusta lisäten. Jo vuosia poissa käytöstä olleesta, noin kilometrin pituisesta vedenottokanavasta muokataan luonnonuomaa jäljittelevä, mutkainen taimenen kutupuro. Uuden virtavesielinympäristön luominen on Suomessa uutta eikä vastaavaa vedenottokanavan luonnonmukaistamista ole tiettävästi aiemmin tehty
Vesi päästetään virtaamaan kiinniottolaitteeseen. Sellainen on nähtävä. Yhteinen tahtotila on vienyt eteenpäin Jukka Turunen korostaa yhteistyön merkitystä. Lähiaikojen suurin työ on kiinniottolaitteen yläpuolisissa virtausasioissa. Mikäli järvilohi ja vielä sitäkin uhanalaisempi järvitaimen halutaan pelastaa, ei ole aikaa väittelyyn voimayhtiön kanssa. Soitin Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttulalle, joka muisti, että juuri Jukka Turunen on aikoinaan esittänyt idean kiinniottolaitteesta vaelluskalatyöryhmän kokouksessa, josta sitten Kemijoki Oy ja hanke otti kopin. Yksityiskohtien sovittaminen on vahvasti paikkasidonnaista. Ratkaisujen testaamiseen ei ole kovin paljon aikaa ja seuraava mahdollisuus on taas vasta vuoden kuluttua. Oma ongelmansa on poikasten keväisen alasvaelluksen lyhytkestoisuus. Sovin tapaamisen Pielisen-Karjalan kalatalousalueen puheenjohtaja Jukka Turusen kanssa Pankakosken voimalaitoksen kupeeseen. Pankakosken voimalaitoksessa oli valmiit perusrakenteet, uittotukkien nippunosturin työttömäksi jäänyt runko, jota jatkojalostettiin, Jukka kertoo. Täytyy tehdä yhteistyötä, muuten peli menetetään. Kiinniottoaltaan seula lajittelee isot kalat pienistä, eivätpä smoltit joudu petokalan kitaan. Kalateiden rakentamisestakin on keskusteltu. Siellä voimalaitospadon yhteyteen on rakennettu jokea alas vaeltavien smolttien kiinniottolaite, ensimmäinen laatuaan. TEKSTI JA KUVA RISTO VESA, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO T uli asiaa Lieksaan. Siis siinä, miten kaloja saadaan ohjattua laitteen nielulle, Jukka jatkaa. Laite on nyt rakenteiden osalta kunnossa, Jukka kertoo. Kiinniottolaite on valmiina Saan esittelyn, miten systeemi toimii. Hyvä yhteisen tekemisen tahtotila on kannatellut tekemistä. Kuluvan vuoden keväällä vedet lämpenivät nopeasti, paljoakaan ei ehditty tekemään testejä, kun peliaikaa oli pari viikkoa. Sitten käynnistetään tehokas pumppu, jolla kierrätetään vettä takaisin padon yli ja joka tuottaa houkutusvirtausta suuaukolle. Katsottiin kuitenkin parhaaksi, että. Tietämystä kerätään maailmalta, mutta kehittämisessä on reunaehtonsa, jokainen joki kun on omanlaisensa. 28 • Suomen Kalastuslehti 7 Smolttien kiinniottolaite Pankakosken voimalaitokselle Pohjois-Karjalaan on valmistunut Ruunaan reitin lohen ja taimenen smolteille tarkoitettu kiinniottolaite. Lopulta vedentulo pysäytetään, kiinniottoallas tyhjennetään ja saatu saalis mitataan, punnitaan ja toimitetaan kumipyörien päällä jatkamaan kasvua Pielisen aaltoihin. Ensi keväänä nähdään toden teolla miten laite toimii
Altaan vasemman puolen verkkoseinä erottelee isommat kalat pienistä. Suomen Kalastuslehti 7 • 29 Lieksanjoen Pankakosken voimalaitoksen kiinniottolaite. Nykyinen hallitus on jatkanut Nousu-hankkeellaan samoilla linjoilla, joten töitä on voitu jatkaa.. tässä vaiheessa luodaan ja vahvistetaan poikastuotantoa ja emokalastoa. Toiveena on, että kalatievaiheeseen vielä päästään. Työt jatkuvat edelleen monella koskiosuudella koneja kopterikunnostuksina. Vasemmalla olevalla nosturilla avataan kiinniottolaitteen luukku. Kuluneina vuosina Ruunaan valtaisilla vesialueilla on tehty paljon koskien kalataloudellisia kunnostustöitä, kuten soraistuksia helikopterilla sekä emokalojen pyyntiä ja ylisiirtoa Ruunaan vesiin. Edellisen hallituksen pystyttämä vaelluskalojen kärkihanke on jo taustalla, sen osalta työt aloitettiin 2016. Altaan oikealla reunalla on verkkoseinän takana pumpun imuputki, jonka kautta vesi pumpataan takaisin padon yläpuolelle. Lieksan kaupunki oli silloin hereillä ja lähti kärkihanketta virittämään järjestämällä ensimmäisen tilaisuuden asiasta. Kuvan yläosassa on kuiva tutkimusalue, jonne kiinniottolaitteen vesi ja kalat johdetaan putkea pitkin mittauksia ja punnituksia varten. Luukun kautta vesi virtaa sisään kuvan keskellä olevaan kiinniottoaltaaseen. Kyse on pitkäaikaisesta työstä Keskustelukumppanit muistuttivat, kyseessä on palanen pitkästä yhteisestä kunnostusprosessista. Tuloksena oli laajapohjainen yhteistyösopimus. Valtiollinen periaatepäätös rahalla höystettynä rohkaisi laajan joukon toimijoita sitoutumaan tosissaan mukaan hankkeeseen
30 • Suomen Kalastuslehti 7 – uhka vai mahdollisuus. Kalojen ylisiirto
Ylisiirron riskiä profiloitiin lohen, meritaimenen ja nahkiaisen osalta. Selvityksessä lohi, taimen ja nahkiainen Ruokaviraston ja Luonnonvarakeskuksen hankkeessa ”Ylisiirtojen riskit ja riskinhallinnan kehittäminen” kartoitettiin kalojen ylisiirtojen riskiin vaikuttavia tekijöitä ja riskinhallintakeinoja. Ylisiirrot ovat osin tutkimuskohde, jossa vielä tutkitaan miten kalat olisi ylisiirrettävä, jotta poikastuotantoalueet pääsisivät täyteen hyötykäyttöön ja missä tätä kannattaa ylipäätään yrittää. Toiminnan mittakaava vaikuttaa riskiin – mitä enemmän kaloja ylisiirretään, sitä korkeampi riski taudin siirtymisestä muodostuu. Lohi ja meritaimen tekevät pitkän syönnösvaelluksen, minkä aikana ne voivat kohdata luonnossa esiintyviä tauteja. Tämä voisi muuttaa sisävesialueen tautitilannetta ja rajoittaa vaikka istutuksia ja kalanviljelylaitosten toimintaa. Hyväksyttävää riskitasoa ei ole määritelty Huolellinen etukäteissuunnittelu on tärkeää muistaa koko ylisiirtoprosessin ajan, sillä prosessi on erittäin monivaiheinen. Siksipä kalojen ylisiirrot ovat luvanvaraisia ja Aluehallintovirasto toimii lupaviranomaisena. Kalastuspiste Kotkan yrittäjä ja kalastusopas Niko Lehtola sekä Roni Kilpeläinen mittaavat ja merkitsevät Kymijoen Korkeakosken voimalaitospadon alapuolelta pyydetyn lohen ennen siirtoa.. On kuitenkin mahdollista, että jokisuuhun palaa syönnösvaellukselta kala, joka voi tartuttaa tauteja muihin kaloihin. Ulkoisesti sairaita kaloja ei pidä siirtää ja ylisiirrossa käytetyn kaluston ja veden kanssa pitää olla tarkkaTEKSTI MARIA UUSITALO, MARJUKKA RASK JA TAPANI LYYTIKÄINEN, RUOKAVIRASTO JA PETRI HEINIMAA, LUONNONVARAKESKUS KUVAT TAPIO GUSTAFSSON, KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Kalojen, varsinkin kudulle nousevien lohikalojen, ylisiirtoja tehdään monin paikoin. Arvioitavina virustauteina olivat IHN, IPN, ISA, SAV ja VHS, joista ainakin kolmea on esiintynyt Itämeressä aiemmin joko luonnonkaloissa (VHS, IPN) tai viljellyssä kalassa (VHS, IHN, IPN). Mitään hyväksyttävää riskitasoa ei ole virallisesti määritelty, mikä osaltaan voi vaikeuttaa keskustelua ylisiirroista ja tarvittavista riskinhallintakeinoista. Suurella todennäköisyydellä nahkiaisen saaliskalat menehtyvät muutenkin saamiinsa vammoihin. Suomen Kalastuslehti 7 • 31 V aeltavien kalojen ylisiirrot ovat yksi mahdollisuus vaelluskalakantojen elvyttämisessä padotuilla joilla. Syksyllä kutuvaelluksen aikana nahkiaisen elintoiminnot heikkenevät ja ne kuolevat keväällä kudun jälkeen joessa. Tutkimuksen kohteeksi valittiin Oulujoki, Iijoki ja Kemijoki, joissa ylisiirtoja oli tehty jo useita vuosia. Valitettavasti toiminnassa voi olla kääntöpuolensa samalla kun yritetään tehdä hyvää, eli siirtää kalat patojen yläpuolelle, voi siirtyä myös muuta: kalatauteja. Silloin pyydystetään kudulle nousevia vaelluskaloja alimman nousuesteen alapuolelta ja siirretään vähintään kahden alimman nousuesteen yli. Hyvää tarkoittavien siirtojen varjopuolena on, että kalojen mukana voi siirtyä myös vaarallisia kalatauteja. Jos kala sairastuu syönnösvaelluksen aikana, sen kyky palata takaisin jokeen alenee esimerkiksi uimiskyvyn heikkenemisen vuoksi. Palaavalla kalalla ei välttämättä ole ulkoisia merkkejä kantamastaan viruksesta. Nahkiaisen vaelluksista tiedetään vähän, koska lajia on haasteellista tutkia. Samalla toivotaan, että yläpuoliselle alueelle muodostuisi lisääntyvä kalapopulaatio. Ylisiirtojen yhteydessä potentiaalisena riskinä on kalatautien leviäminen merestä sisävesiin. Nahkiaisella on tavattu VHS-virusta, mutta ei tiedetä, voisiko se siirtää virusta muihin kaloihin. Lohen syönnösvaellus ulottuu pidemmälle ja teoriassa se voi kohdata tauteja laajemmalla alueella kuin meritaimen, joka edustaa paikallisempaa tautitilannetta. Merialue poikkeaa Suomen sisävesialueesta kalatautien esiintyvyyden osalta: sisävesialue on virallisesti usean kalataudin osalta vapaata aluetta. Nahkiaisten ylisiirrot perustuvat padottujen jokien hoitovelvoitteisiin ja muiden lajien ylisiirrot ovat vapaaehtoista toimintaa
Riskinhallintatoimet eivät kuitenkaan täysin estä taudin siirtymisen mahdollisuutta, koska kaikkia kaloja ei voi testata tautien varalta ja kaikkia viruksen kantajia ei voida tunnistaa ulkoisten merkkien perusteella. Kalojen ylisiirroissa pitää pyrkiä välttämään myös rapuruton leviämistä. Kalatautien seurantaa tulee jatkaa Arvioinnissa mukana olleiden jokien ylisiirroissa piilevä tautiriski vaikuttaa suhteellisen pieneltä, koska kalatautiseurantaa on tehty jo pitkään eikä tautilöydöksiä tässä yhteydessä ole ilmennyt. Itämeri on kuitenkin avoin järjestelmä ja uusia tauteja voi tulla Itämereen niin luonnonkalojen liikkeiden kuin kalanviljelyn kautta. 32 • Suomen Kalastuslehti 7 sesti palaavissa vaelluskaloissa. Myös jokisuilla, joista vasta suunnitellaan ylisiirtoja, tulisi tehdä ennakkoon kalatautiseurantaa. Lisätietoja aiheesta voi kysyä Tapani Lyytikäiseltä, sähköposti tapani.lyytikainen@ruokavirasto.fi na. Jos merialueen tautiriski pysyisi vakiona, eikä mitään muutoksia tautien esiintyvyydessä olisi – olisimmekin jo hyvin varmoja, että tässä työssä arvioituja tauteja ei voisi esiintyä yleiRoni Kilpeläinen juoksee merkityn lohen Korkeakosken kalatielle, jota pitkin kala toivottavasti nousee voimalaitoksen yläpuoleisille kutualueille.. Kalaja raputautien leviämistä voidaan ehkäistä huolellisella kuljetuskaluston ja -välineistön desinfioinnilla. Näyttövoima kuitenkin heikkenee ajan kanssa ja niinpä seurantaa ei kannata lopettaa edes näiden jokien osalta. Lisäksi koostettiin tarkistuslista kalojen ylisiirtoa suunnitteleville riskien hallinnan tueksi. Kaloja on tärkeää tarkkailla koko prosessin ajan – poikkeavasti käyttävä kala voi olla taudinkantaja tai vasta tautiin sairastumassa oleva yksilö. Nykyiset seurantamäärät kestävät suhteellisen hyvin myös tämän tekijän tuoman epävarmuuden tautien esiintyvyyteen. Jotta kalatautautiriski ja sen mahdolliset muutokset tunnetaan, kalatautinäytteiden säännöllinen ottaminen ja tutkiminen on tärkeää. Saapuvista näytekaloista valmistetaan usein kokoomanäyte, josta tautimääritykset tehdään. Kalatautimäärityksiä tehdään kalojen sisäelimistä ja aivoista. Ylisiirrossa tulee huomioida, että toimenpiteet tehdään kalojen ehdoilla eli minimoidaan kalojen käsittely ja optimoidaan olosuhteet, jotta kalat pysyvät vahingoittumattomina, terveinä ja elinvoimaisina. Näytteeksi tulee toimittaa sairaiden yksilöiden lisäksi ulkoisesti terveen näköisiä kaloja, koska virustaudit eivät välttämättä näy ulkoisesti. Nämä ovat myöhemmin saatavilla Ruokaviraston internet-sivuilla. On myös hyvä, että siirtoon osallistumatonkin taho, eläinlääkäri, tarkistaa ylisiirrettävät kalat: useammat silmät näkevät enemmän. Lisää tietoa on tulossa Hankkeen tuloksista julkaistaan raportti
Muikkukannan tiheys vaikuttaa mädin määrään. Suomen ennätysmuikku on painanut 550 grammaa. Suomen kalat. Kirkkaissa järvissä auringon laskettua muikku kiertää helposti pintaverkot ennen täydellistä pimeyttä. Suuri muikkukanta voi ehkäistä uuden vahvan muikkukannan syntymistä ravintokilpailun kautta ja ympäristötekijöistä keskeisin on sääolot kutuja poikasten kuoriutumisajankohtana. Muikku saavuttaa ensimmäisen kesän aikana 8 – 14 sentin pituuden. Muikkuvesien vähimmäissyvyytenä on pidetty 10 – 15 metriä, jolloin veden lämpötilakerrostuneisuus takaa kylmän veden olemassaolon myös kesäaikaan. 4. Muikkua (Coregonus albula) tavataan Itämeren rannikon vähäsuolaisimmilla alueilla Perämerellä sekä etelämpänä eräiden jokien suistoissa. 10. Parhaiten muikku viihtyy suurissa ja puhdasvetisissä reittijärvissä. 10 faktaa muikusta TEKSTI NIINA KOIVUNEN 10 FAKTAA TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. 3. Tämän jälkeen kasvu hidastuu ja neljännestä tai viidennestä ikävuodesta lähtien pituuskasvu on ainoastaan muutamia millejä tai korkeintaan muutamia senttejä, jos kanta on nopeakasvuinen. Suomen Kalastuslehti 7 • 33 1. Muikku sietää jopa 6 – 8 promillen suolapitoisuutta ja lisääntyminen on onnistunut kokeellisesti 5 – 6 promillen suolapitoisuudessa. 6. Lähde: Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg 2015. 9. Muikku voi loppukesästä syödä eläinplanktonia jopa kolmanneksen omasta painostaan. Normaalisti muikku saavuttaa sukukypsyyden toisena elinvuotenaan eli kaksikesäisenä. 7. 5. Suuren muikku olisi hyvä saada asiantuntijoiden nähtäväksi. Yleisimmin niitä tavataan alle 2 – 3 promillen suolapitoisuuksissa. 8. 2. Samassa järvessä saattaa perättäisinä vuosina syntyneiden muikun vuosiluokkien erot olla yli satakertaisia. Muikun kututapahtumassa on joskus ollut mukana jopa 5 – 6 kuukauden ikäisiä kaloja. Mätiä on eniten, kun muikkukanta on harva ja vähiten muikkukannan ollessa tiheä. Syynä suureen ravinnon tarpeeseen on kehittyvä maiti ja mäti. Muikku ja siika voivat risteytyä. Kannanvaihtelun syitä ovat ympäristötekijät tai muikkujen määrä. Muikku on erittäin tarkkanäköinen. Käytännössä näin suolaisessa vedessä tavataan vain yksittäisiä muikkuja
Hinta 15,00 €. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Tilaa nyt! ahven.net Osakaskuntaopas Osakaskuntaopas on tarkoitettu osakaskunnissa toimiville ja osakaskuntatoiminnasta kiinnostuneille. 34 • Suomen Kalastuslehti 7 KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
OMISTAJAN TAVOITTAMINEN. Kun vene luokitellaan jätteeksi tai se aiheuttaa vesistölle pilaantumisen uhkaa kyseeseen voi mahdollisesti tulla ympäristönsuojelulain mukaiset toimenpiteet, joilla vene voidaan poistaa vesialueelta. Paras tapa tulevaisuudessa estää veneen hylkäämisiä on tehdä sopimus veneen säilyttämisestä tai venepaikan vuokraamisesta veneenomistajan kanssa, vaikka se tapahtuisi vastikkeetta. Hylkäämisiä ja sen aiheuttamia ongelmia voidaan ehkäistä ottamalla sopimukseen ehto, jonka perusteella väärin pidetyt tai veneilykauden jälkeen jätetyt veneet voidaan poistaa veneenomistajan kustannuksella vesialueelta. Mikäli vene ei ole rekisterissä on mahdollista yrittää omistajan tavoittamista laittamalla lappu veneeseen, jossa pyydetään yhteydenottoa sillä uhalla, että muussa tapauksessa vene poistetaan vesialueelta. Jos vene luokitellaan jätteeksi ja se aiheuttaa välitöntä vaaraa, esimerkiksi tihkuttaa öljyä, se voidaan poistaa pelastuslaitoksen toimesta nopeastikin. Jokaisella on oikeus tarpeetonta vahinkoa, haittaa tai häiriötä aiheuttamatta kulkea vesistössä ja sen jäällä sekä ankkuroida tilapäisesti vesistössä ilman vesialueen omistajan lupaa. JOKAMIEHEN OIKEUDET. Vesilain esitöiden mukaan kuitenkin pitkäkestoisen, kuukausia tai jopa vuosia kestävän ankkuroinnin yhteys kulkemiseen on siten etäinen, että sen ei voida katsoa sisältyvän kyseisen oikeuden piiriin. Elias Rauhala Kalatalouden Keskusliitto Veneenpidosta osakaskunnan vesialueella. Pahimmillaan vene on voinut olla ankkuroituna ja käyttämättömänä vesialueella vuosia, eikä veneenomistajasta ole mitään tietoa. Jos omistajaa ei tavoiteta ja vene halutaan poistaa vesialueelta, tulee oikeusperuste olla selvillä, jotta toisen omaisuuteen kajoamisesta ei tule sanktioita tulevaisuudessa. Jälleen kerran internetistä voi löytyä esimerkkiä, mutta ehdot kannattaa sovittaa omiin tarpeisiin. Suomen Kalastuslehti 7 • 35 LAKIASIAA KALATALOUDEN KESKUSLIITTO on saanut syksyn mittaan yhteydenottoja vesialueille hylätyistä veneistä, joista halutaan eroon. Tästä on erotettava vielä vesilain mukainen rannanomistajan tai -haltijan oikeus sijoittaa rannan edustalle vesistöön veneen kiinnityspaalu tai -poiju tai muu näihin verrattava rakennelma, vaikka hän ei ole vesialueen omistaja tai osakas. YMPÄRISTÖLLE HAITALLISET veneet. ENNAKOINTI. Kaupungit ovat tehneet erilaisia satamasääntöjä ja venepaikkojen vuokraussopimuksia, joista voi ottaa mallia vuokrasopimuksen tekemisessä. Suositeltavaa on ensin pyrkiä saamaan yhteys veneenomistajaan veneen vapaaehtoiseksi poistamiseksi vesialueelta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi velvoittaa poistamaan veneen vesistöstä, mikäli kyseessä on jätteeksi katsottava vene tai vene aiheuttaa vesistön pilaantumisen uhkan. Vene voi olla rekisterissä, jolloin omistaja voi olla mahdollista tavoittaa Traficomin kautta. Jos hyväkuntoinen vene halutaan siirtää pois ilman omistajan suostumusta, vaaditaan tapauskohtaista harkintaa ja mahdollisesti käräjäoikeusprosessia veneen siirtämiseksi
Päivin muistoa kunnioittaen Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus ry Tar jou kse ssa vuo den lop puu n. 36 • Suomen Kalastuslehti 7 HENKILÖUUTISIA MARJA PAAVILAINEN KESKUSLIITTOON Marja Paavilainen aloitti toimistosihteerinä Kalatalouden Keskusliitossa 4.10.2021. Marja on aikaisemmin työskennellyt monenlaisissa asiakaspalvelu-, koulutusja toimistotehtävissä. Hänen työtehtäviinsä kuuluvat yleiset toimistotehtävät, kuten tilauksien käsittely ja tapahtumien järjestäminen. Kalatalouden Keskusliitossa hän on myös mukana järjestämässä ensi vuoden valtakunnallisia kalatalousaluepäiviä. Päivi oli myös Kalatalouden keskusliiton johtokunnan varajäsenenä vuosina 2010 – 2019 ja järjestöjaoston puheenjohtajana vuosina 2013 – 2019. 1969 Kontiolahdella. 2021 Joensuussa. Päivi oli luontoihminen, joka viihtyi ympäri vuoden sekä vapaa-ajallaan että viimeaikoina myös etätöissä Höytiäisen Munatsun saarella olevalla mökillään. PÄIVI KIISKINEN ON POISSA Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus ry:n toiminnanjohtaja FT, biologi Päivi Johanna Kiiskinen menehtyi nopeasti edenneeseen sairauteen 23. Päivi aloitti työt Pohjois-Karjalan kalatalouskeskuksella vuonna 2003 kalatalousneuvojana. 4. Päivin harrastuksiin kuuluivat muun muassa lukeminen, pitkät kävelylenkit luonnossa, sienestys, marjastus, kalastus, lintujen ja muiden eläinten sekä taivaan ilmiöiden tarkkailu. Hänen kaudellaan kalatalouskeskus alkoi tehdä muun muassa sähköja verkkokoekalastuksia sekä toteuttaa monipuolisesti erilaisia hankkeita. Vapaa-aikaan kuuluu myös musiikki ja italian kielen opiskelu. Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajuuden lisäksi Päivi hoiti myös kolmea kalatalousaluetta. Vuodesta 2008 alkaen hän toimi kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajana. Samoin Järvi-Suomen kauneus ja Lapin maisemat ilahduttavat luonnon ja ulkoilun ystävää. 9. Hän oli 52-vuotias, syntynyt 1. Marja on kotoisin länsirannikolta ja merelliset maisemat ovatkin hänelle rakkaita. Päivi uudisti ja monipuolisti kalatalouskeskuksen toimintaa monella tavalla
Hinta 10,90 € Tar jou kse ssa vuo den lop puu n. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Edessä valvojankoe. Nyt 10,00 € Kalastuksenvalvojan kenttäkäsikirja on tiivistetty, taskussa mukana kulkeva ja vedenkestävä tietopaketti. Suomen Kalastuslehti 7 • 37 Tilaa nyt! ahven.net Kalastuksenvalvojan opas on selkeä esitys suomalaisesta kalastuslainsäädännöstä valvonnan näkökulmasta. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Pyydysmerkki 2022 ahven.net/personoidut-pyydysmerkit/ HINTA 0,22 € (minimitilaus 70 kpl) Painatus omilla tiedoilla 20 €. 38 • Suomen Kalastuslehti 7 Kalastuslain 48 §:n tarkoittama pyydysmerkki haluamallasi painatuksella ja juoksevalla numeroinnilla
CC-000111/FI 4041 0955 Painotuote YM PÄRI STÖMERK KI MILJÖMÄRKT TA PI O G U ST AF SS O N , KA LA TA LO U D EN KE SK U SL II TT O. VISUAALINEN ILME Katja Kuittinen TAITTO Tapio Gustafsson PAINOPAIKKA Grano Oy, Helsinki 2021 SEURAAVASSA NUMEROSSA Nro 8/2021 ilmestyy pe 17.12. 17.12. 5.2. ISSN 0039-5528 Aikakausmedia ry:n jäsen JULKAISIJA Kalatalouden Keskusliitto TOIMITUS Malmin kauppatie 26, 4. Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla ja kompensoitu. 4 14.5. 3.9. Suomen Kalastuslehti 7 • 39 128. 12.11. 7 15.10. vuosikerta Ilmestynyt vuodesta 1892. 30.4. 19.3. Siiankalastuksen säätely on taas noussut ajankohtaiseksi keskustelun aiheeksi. 3 2.4. 9.10. krs 00700 Helsinki p. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Heidi Moisio p. 11.6. (09) 6844 5915 ILMESTYMINEN Nro Aineisto Ilmestyy 1 8.1. 044 4931 457 tapio.gustafsson@ahven.net PÄÄTOIMITTAJA Vesa Karttunen TOIMITUSSIHTEERI Tapio Gustafsson TOIMITTAJAT Risto Vesa ja Niina Koivunen TOIMITUSKUNTA Mikko Malin, Hannu Salo, Esa Lehtonen, Johanna Möttönen ja Sakari Kuikka ILMOITUSMYYNTI p. 6 11.9. Ilmastohyvitys on ostettu: [Reforest] www.climatecalc.eu Cert. 2 19.2. 5 6.8. 8 19.11. no
Hinta 13,00 € Uudistunut lintumuistipeli jouluksi!. (09) 6844 590 kalastus@ahven.net Lasten suosikki Tilaa nyt! Lintumuistipelissä on 48 eri lintulajia (96 korttia) von Wrightin veljesten kauniina piirroksina. KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Malmin Kauppatie 26, 00700 Helsinki p. Korteissa lintujen nimet suomeksi ja ruotsiksi