noste 5 / 2013 kuntien pamput 100 kysymystä kunnanjohtajille Kotihoidon päivä Vantaalla Vanhan ja uuden maailman tekstit Puntarissa perusoikeudet
Va lo k u va : M e e r i K o u t a n i e m i Yllättävän monella naisella on sama salaisuus. Jaa salaisuus ja hae apua. Joka kolmas ei kerro väkivallasta kenellekään. Naisten Linja tukee ja auttaa, jos olet kokenut väkivaltaa. 0800 02400 ma-pe klo 16-20 www.naistenlinja.fi www.facebook.com/ naistenlinjasuomessa Y H T E I S T YÖ SS Ä :. He ovat olleet kumppaninsa tekemän väkivallan kohteena
Ilmoittautumislinkki ja tilaisuuden ohjelma löytyvät Kuntaliiton verkkosivuilta Neuvottelupäivän aikana Sinulla on myös mahdollisuus verkostoitua ja vaikuttaa Kuntaliiton asiantuntijoiden vetämissä teemaryhmissä. Hei sosiaalijohtaja, perusturvajohtaja, tilaajajohtaja, palvelupäällikkö, johtava sosiaalityöntekijä tai muu sosiaalihuollon johtava viranhaltija! Tervetuloa Kuntaliiton ja Huoltaja-säätiön järjestämään perinteiseen Sosiaalijohdon neuvottelupäivään torstaina 27. Tilaisuuden pääaiheina ovat sosiaalihuollon asema ja rooli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksessa sekä toimeentulotuki- ja aikuissosiaalityön kuntakyselyn tuloksien esittely. Päivän aikana Varaa aika käydään läpi myös sosiaalihuoltolain kokonaisuudistusta sekä sosiaali- kalenteriisi. maaliskuuta 2014 Sosiaalihuolto sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksessa Missä onkaan sosiaalinen. Puhujina tilaisuudessa on peruspalveluministeri Susanna Huovisen lisäksi alan parhaita asiantuntijoita sosiaali- ja terveysministeriöstä, kunnista, Kelasta, järjestöistä ja Kuntaliitosta. Sosiaalijohdon neuvottelupäivä 27. huollon eri asiantuntijuusalueiden ajankohtaisia asioita. maaliskuuta 2014 klo 9.00–16.30 Kuntatalolle Helsinkiin. www.kunnat.net > Tapahtumat ja koulutus
Monet ajattelevat, että kunnilla on toimeentulotukiasioissa vain toimeenpanovaltaa, mutta ihan niin se ei ole. toimitukselta Vihoviimeinen tuki S kuva: Veikko Somerpuro osiaalitoimiston virkailija huomasi sen tiliotteesta: sata euroa. Virkailija noudatti kunnan toimeentulotukiohjetta: rahalahjan takia perhe sai toimeentulotukea sata euroa vähemmän kuin muulloin. Esimerkiksi rahalahjoja saa joissakin kunnissa ottaa vastaan 20 euroa, toisissa 120 euroa kuussa. noste pyysi toimeentulotuen soveltamisohjeita 29 kunnasta, kuntayhtymästä tai sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueelta. Monessa kunnassa ohjeet ovat avoimesti verkossa, toisissa ne saa pyytämällä, mutta joissakin kunnissa ohjeiden saaminen on työn takana. Onko kunta sittenkään oikea taho hoitamaan kansalaisten viimesijaista taloudellista turvaa. Nosteen selvitys kuntien toimeentulotukiohjeista teki selväksi, että kuntalaisten yhdenvertaisuus ei ole sama asia kuin kansalaisten yhdenvertaisuus. Soveltamisohjeiden julkisuus on tärkeää oikeusturvalle: miten muuten ihminen voi tietää, onko häntä kohdeltu yhdenvertaisesti muiden kanssa. Halusimme selvittää, millaisia eroja ohjeissa on ja löytyisikö niistä selitystä suuriin eroihin kuntien toimeentulotukimenoissa. Julkisuutta tarvitaan myös, jotta ihmiset voivat seurata, miten viranomaiset hoitavat tehtäviään ja käyttävät julkista valtaa. Toimeentulotukiasiakkaiden yhdenvertaisuus ei toteudu valtakunnallisesti. Ohjeet vaihtelevat kunnasta toiseen. Naapurikunnassa näin ei olisi käynyt, koska siellä oli toisenlaiset ohjeet. selvitys kuntien toimeentulotukiohjeista sivuilla 10–14 Lea Suoninen-Erhiö, toimituspäällikkö 5. Lahjojen sijaan sukulaiset olivat panneet tilille joulurahaa, kun tiesivät miten tiukoilla perhe oli. Kunnilla on toimeentulotukilain soveltajina paljon harkintavaltaa, ja se näkyy kuntien toimeentulotukiohjeissa.
Tervetuloa espooseen! julkaisijat soste Suomen sosiaali ja terveys ry Huoltaja-säätiö issn 2323-1440 Noste ilmestyy viisi kertaa vuodessa. ilmo itusmyyn ti Bookers Finland Oy Orvokki Toivanen (09) 7738 2219 orvokki.toivanen@bookers.fi repro gr afi Petri Kuokka Tarjolla on vakinaisia ja määräaikaisia tehtäviä. Kirjapaino Uusimaa katso lisätiedot osoitteesta www.espoonrekry.fi. pain o espoossa työskentelystä on etua! Saat apua asunnon hankintaan, työsuhdematkalippuedun joukkoliikenteeseen, tukea myös omalla ajalla tapahtuvaan koulutukseen, liikunta- ja kulttuuriedun, maksuttomat uimahallikäynnit ja harrastusryhmät ja työterveyspalvelut ja liikuntaryhmät. Noste on Kultti ry:n jäsen. 79x120 Sosiaalihuollon käytännön tuntija Asiantuntemuksen kokoaja 79x60 Tieto- ja osaamispohjan vahvistaja noste vain kovia aiheita www.nosteessa.fi Hämeentie 15, 00500 Helsinki pääto imittaja Ilkka Karisto ilkka.karisto@soste.fi to imituspäälliköt Erja Saarinen erja.saarinen@soste.fi Lea Suoninen-Erhiö lea.suoninen-erhio@soste.fi ulkoa su Anna-Mari Tenhunen contact@annamaritenhunen.com tätä n o stetta tekivät myö s sosiaalihuollon vaikuttaja Henna Aaltonen, Anna Autio, Kaisu Jouppi, Ari Lahdenmäki, Juha Merimaa, Eemeli Nieminen, Meri Nykänen, Lasse Rantanen, Päivi Rouvinen-Wilenius, Tommi Uschanov, Sami Viljanto, Titta Vilpa, Maaret Väkinen, Juuso Westerlund t il auk set noste@soste.fi www.nosteessa.fi/tilaa-lehti kestotilaus 75 €, vuositilaus 80 € Tule joukkoomme SoSiaaliTyönTekijä Tarjoamme Sinulle monipuolisia työtehtäviä aktiivisesti toimintaansa kehittävissä työyksiköissä. kannen kuva: Juuso Westerlund 441 763 Painotuote
Reportaasi Vantaan Korsosta. Kotihoidon varassa elävien vanhusten päivä on yhtä odottelua. Noste 5/2013 1 0 0 k y s y m y s tä k u n n a n j o h ta j i l l e Kukaan ei tunnu tietävän, kuinka monta kuntaa Suomessa tulevaisuudessa on, mitä ne tekevät ja kenen rahoilla. 7. Raati sai sokkotestissä eteensä viisi tekstikatkelmaa. alku Entinen alkoholisti Hannu Ylönen auttaa nykyisiä alkoholisteja 8 / Noste selvitti: kuntien toimeentulotukimenoissa jopa 20-kertaisia eroja 10 / Kehitysmaiden teiniäidit ja muita tutkittuja juttuja 16 / Seminaarihyrrässä huoltamoruuat 18 / Terveydenhuollon tulot ja menot 20 loppu Ari Lahdenmäki löysi György Konrádin 1960-luvun klassikkoromaanista neuvoja nykypäivän sosiaalityölle 76 / Kirja, joka sai Leo Straniuksen ymmärtämään itseään 79 / Tommi Uschanov pohtii, mitä tapahtuu samaan aikaan toisaalla 82 Noste kielillä 89 22 44 mallioppil aan pimeä puoli 54 kiireellistä odottelua 65 mustaa valkoisell a Suomi allekirjoittaa innolla kaikki mahdolliset ihmisoikeussopimukset. Työntekijöillä taas on hirmuinen kiire. Niiden toteuttamisen kanssa onkin sitten vähän niin ja näin. Yhtä arveltiin Pentti Linkolan kirjoittamaksi, toista perussuomalaisten vaaliohjelmaksi. Kaikkein vähiten kunnanjohtajat
Kahtena päivänä viikossa hän vastaanottaa siellä päihdeongelmista kärsiviä. Hän tietää omasta kokemuksestaan, että joskus hoitopaikan kynnyksen yli ei pääse yksin. Koulutus alkoi syksyllä 2011, ja seuraavana syksynä avautui Ylösen vastaanotto Korson terveysasemalla. Hänen puolipäiväinen palkkatyönsä kokemusasiantuntijana jatkuu ainakin vuoden 2014 loppuun, samoin kuin kehittämishanke. Yhdessä yli kynnyksen hannu ylösen käyntikortti on kaksikieli- nen. Seuraavalla kerralla treffit voivat jo olla virastotalon ulkopuolella.” Ylönen voi lähteä asiakkaan tueksi vaikka a-klinikalle, a-kiltaan tai a a-ryhmään. Viina vei miestä vuosikausia. Ylösen, 56, työhuone on Korson terveysasemalla. ”Nyt on viisi vuotta raittiutta takana. ”Vertaistuen voima on siinä, että asiakas ja auttaja ovat kokeneet samanlaisia asioita. Rankkoja asioita tässä joutuu kohtaamaan, ja ne nostavat omia tunteitakin pintaan, mutta onneksi tässä on järjestetty hyvä työnohjaus.” Ensimmäisen vuoden aikana Ylösen vastaanotolla kävi viitisenkymmentä asiakasta, joista parikymmentä naisia. ”Ensimmäisellä tapaamisella jutellaan elämäntilanteesta ja hoito- ja tukimahdollisuuksista. Englanniksi hänen tittelinsä on expert by experience, suomeksi kokemusasiantuntija. Ratkaisevaa oli se kaikkein tärkein: oma motivaatio. Päihteettömyys on nyt elämänarvoni numero yksi.” Pari vuotta sitten Ylönen näki Vantaan a-killassa esitteen, jossa kerrottiin EteläSuomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen Mielen avain -kehittämishankkeen kokemusasiantuntijakoulutuksesta. Työnantaja on Vantaan kaupunki. Se on hänen pisin kuiva kautensa.” l e a s u o n i n e n - e rh i ö teksti h e n na a a lt o n e n kuva 8. ”Yksikin asiakas onnistui jo olemaan nelisen viikkoa raittiina
tuokiokuva 9
V iime vuonna kunnat myönsivät toimeentulotukea yhteensä 703,3 miljoonaa euroa, selviää THL:n tilastoraportista 12/2013. Espoossa taas auton saa pitää. Joissakin kunnissa veronpalautuksia ei oteta pitkäaikaisasiakkailla täysimääräisesti huomioon, toisissa kunnissa ne leikkaavat toimeentulotukea täysimääräisesti. Noste pyysi toimeentulotuen myöntämisohjeet 29 kunnalta, kuntayhtymältä tai sosiaalija terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueelta. Tämä selittyy osin asumiskuluilla, joita katetaan myös toimeentulotuella. Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta sekä täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta, joita myönnetään esimer-. Noste selvitti: Kuntien toimeentulotukimenoissa valtavia eroja Lieksassa maksetaan toimeentulotukea lähes 20 kertaa enemmän kuin Simossa. Näin lienee esimerkiksi Pohjanmaalla. Esimerkiksi Lahdessa henkilöauton tarpeellisuutta arvioidaan yksilöllisesti: jos pitkäaikaisasiakkaalla ei ole perusteita auton tarpeelle ja sen arvo ylittää 10 000 euroa, auto pitää yleensä myydä. Toimeentulotukiohjeet vaihtelevat kunnasta toiseen. Työttömyys ja muut sosiaaliset syyt eivät yksin selitä eroa; Lieksassa työttömyys oli viime vuonna keskimäärin 18 prosenttia, mutta Simossakin 12 prosenttia. Periaatteessa kunnan omat ohjeet eivät saisi rajoittaa viranhaltijan harkintaa, kun hän päättää toimeentulotuesta, mutta käytännössä ohjeet ohjaavat päätöksentekoa. Kuntien välillä on eroja jo siinä, mitkä tulot ja varat vaikuttavat toimeentulotukeen. Suurissa kaupungeissa toimeentulotukimenot ovat suuret, vaikka työttömyys on niissä pienempää. lea suoninen-erhiö teksti eemeli nieminen graf iikat V iime vuonna toimeentulotukea myönnettiin manner-Suomen kunnista eniten Lieksassa, 279 euroa asukasta kohden. Jokioisissa raja on 20 euroa kuussa ja Joensuussa yksinasuvalla 70 euroa ja muilla 120 euroa kuussa. Toimeentulotukilain mukaan asiakkaan omassa käytössä oleva asunto ja asuinirtaimisto tai työvälineet eivät vaikuta tukeen, mutta auto voidaan joissain kunnissa vaatia realisoitavaksi. Maskun, Mynämäen ja Nousiaisen muodostaman 10 perusturvakuntayhtymä Akselin toimeentulotukiohjeissa sanotaan, että satunnaisia, enintään 50 euron tuloja tai rahalahjoja ei oteta huomioon tukea myönnettäessä. Toimeentulotukea sai arviolta 240 200 kotitaloutta. Vuonna 2011 kaikki sosiaaliturvamenot olivat 56,7 miljardia euroa. Pienimmät toimeentulotukimenot olivat Simossa, 14 euroa asukasta kohden. Toimeentulotuen menot veivät tästä summasta noin yhden prosentin. ”Maaseutumaisissa kunnissa toimeentulotuen alikäyttö on perinteisesti ollut suurempaa. Asiaa on kuitenkin vaikea mitata, sillä toimeentulotuen tarpeeseen tai saantiin voi vaikuttaa niin moni asia, esimerkiksi metsäomaisuus ja muu realisoitavissa oleva varallisuus”, sanoo toimeentulotukea tutkinut vtt Ilkka Haapola
* Kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut hoitaa kuntayhtymä tai isäntäkunta TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI LAPSEN HARRASTUKSEEN KUKAT LÄHIOMAISEN HAUTAJAISIIN 50–100 € 200 € 240 € 300 € 400 € *Kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut hoitaa kuntayhtymä tai isäntäkunta 12 Osassa kuntia edellytetään käytettyjen rattaiden hankintaa, Helsingissä rattaat saa lainaksi *Kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut hoitaa kuntayhtymä tai isäntäkunta vuodessa Jämijärvi* Lieksa Masku* Kotka Luoto/Pedersöre* 50 € 67 € 80 € 100 € 120 € Simo* Kemi Joensuu Kuopio Kustavi 30 € 40 € 45 € 50 € 60 € *Kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut hoitaa kuntayhtymä VERONPALAUTUKSISTA JÄÄ PITKÄAIKAISASIAKKAAN KÄYTTÖÖN Urjala Vantaa: Joensuu Kuopio Kotka yksinasuva perhe 0€ 50 € 70 € 70 € 200 € 0€ 100 € 120 € 140 € 500 €. KOHTUULLISET VUOKRAT YHDEN HENGEN TALOUKSISSA SILMÄLASIEN KEHYKSET TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI LASTENRATTAISIIN Pyhäranta Joensuu Mustasaari Helsinki Vantaa Urjala Masku* Simo* Lieksa Pyhäntä Jämijärvi* Kuopio Lahti Masku* Espoo 350 € 470 € 500 € 650 € 675 € 70 € 80 € 85 € 85 € 100 € Kuntien tai kuntayhtymien toimeentulotukiohjeisiin kirjatut kohtuuvuokrat, jotka hyväksytään toimeentulotuki laskelmassa menoina siltä osin, kun asumistuki ei niitä kata
Kuuden kunnan yhteisen Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ohjeissa edellytetään, että kodinkoneet hankitaan pääsääntöisesti käytettyinä esimerkiksi kierrätyskeskuksesta. Lahden ohjeissa potenssilääkkeisiin myönnetään tukea korkeintaan kahdeksaan tablettiin kuukaudessa, Vantaalla kohtuulliseksi tarpeeksi katsotaan kuusi annosta kuukaudessa. Vantaalla käytetään ensisijaisesti tuhkahautausta. Espoossa kohtuulliseksi vesimaksuksi katsotaan noin 18 euroa henkilöltä kuukaudessa, Lahdessa summa on 25 euroa. Joidenkin kuntien ohjeissa on linjattu, että yli 65-vuotiaiden asiakkaiden säästöjä voidaan jättää toimeentulotuessa huomioimatta 1 000 tai 1 200 euroa, sillä kunnat maksavat varattomien vainajien hautaamisen. Ohjeissa ei ole kuitenkaan löydetty yhteistä linjaa esimerkiksi lasten kohtuullisista harrastusmenoista. Perustoimeentulotuki sisältää tuen perusosan, joka on yksin asuvalla tänä vuonna 477,26 euroa kuukaudessa. Kustavin ohjeiden mukaan lapsiperheelle voidaan myöntää 340 euroa pesukoneen hankintaan, jos talossa ei ole pesutupaa. J otkut kunnat ovat laatineet toimeentulotuesta yhteiset seudulliset myöntämisohjeet. Sama käytäntö on muissakin VakkaSuomen kunnissa. Joissakin kunnissa pitkäaikaisasiakkaat voivat saada täydentävää toimeentulotukea pesukoneen ja pölynimurin hankintaan, toisissa kunnissa sitä saavat vain lapsiperheet. Lisäksi arkkuhautausta voidaan käyttää erityisistä, esimerkiksi uskonnollisista, syistä. Lisäksi perustoimeentulotukena maksetaan asumis- ja terveydenhuoltomenoja, ja niiden huomioimisessa kuntien välillä on yllättäviä eroja. Simo on kuulunut kuntayhtymään vuoden 2011 alusta. Tutkija Ilkka Haapola myöntää, että toimeentulotukiasiakkaiden yhdenvertaisuus ei toteudu valtakunnallisesti. arkkurahaksi. Tuusulassa summa on 330 euroa vuodessa, Keravalla 200 euroa vuodessa. Monessa kunnassa lähiomaisella on oikeus valita arkku- tai polttohautaus. Ei siltä näytä. Arkkuhautaaminen on mahdollista, jos vainajalla on hautapaikka tai sukulaiset tai läheiset sen hankkivat. Esimerkiksi potenssilääkkeet hyväksytään menoksi yleensä vain Kelan hyväksymään perussairauden hoitoon. Perustoimeentulotuella korvataan myös terveydenhuoltomenoja. Helsingissä kohtuulliseksi vuokraksi yhden hengen taloudessa katsotaan 650 euroa ja halvempien vuokrien Vantaalla 675 euroa kuukaudessa. Lieksan ohjeet eivät juuri eroa Oulunkaaren kuntayhtymän ohjeista. Joissakin kunnissa saunamaksuun saa tukea, toisissa ei. Se on tiedetty jo pitkään.” Entä selittävätkö toimeentulotuen myöntämisohjeet Lieksan ja Simon välistä hurjaa eroa toimeentulotukimenoissa. . Asumismenoissa huomioidaan myös vesimaksu ja sähkölasku. kiksi lasten harrastuksiin, muuttokustannuksiin ja vuokravakuuksiin ja -rästeihin. Näin ovat tehneet muun muassa Tuusula, Kerava, Hyvinkää, Järvenpää, Nurmijärvi sekä Mäntsälän ja Pornaisten sosiaali- ja terveyspalvelut hoitava Mustijoen perusturva. Pesukoneeseen voi saada tukea 100 euroa. Lahden sekä Liperin ja Outokumman ohjeissa tätä kutsutaan ns. Lieksassa taloussähkö saa maksaa yhden hengen taloudessa enintään 30 euroa kuukaudessa, Maskussa 40 euroa ja Jämijärvellä 50 euroa. 13. Kuntien toimeentulotukiohjeet verkossa: www.nosteessa.fi Toimeentulotukiasiakkaiden yhdenvertaisuus ei Suomessa toteudu, sanoo tutkija Ilkka Haapola. Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ohjeiden mukaan taas tuhkaamismaksua ei korvata. ”Kuntien omat tukikäytännöt varsinkin täydentävään tukeen oikeuttavissa menoissa vaihtelevat paljon
| 36 € WWW. | 34 € 540 s. | 35 € 174 s. | 33 € Jorma Sipilä, Minna Rantalaiho, Katja Repo & Tapio Rissanen Hannele Forsberg & Leena Autonen-Vaaraniemi (toim.) Merja Laitinen & Asta Niskala (toim.) Rakastettu ja vihattu lasten kotihoidon tuki Kiistanalainen perhe, moraalinen järkeily ja sosiaalityö Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä 241 s. | 38 € Johanna Hurtig Taivaan taimet – Uskonnollinen yhteisöllisyys ja väkivalta 336 s. | 37 €. | 36 € Marja Saarenheimo Muistamisen vimma 198 s. | 38 € 356 s. VASTAPAINO.FI 14 Markku Jahnukainen (toim.) Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa 350 s. LUE VASTAPAINOA Göran Therborn Erving Goffman Maailma – Aloittelijan opas Vuorovaikutuksen sosiologia 395 s
Siellä oletetaan, että työikäinen väestö kasvaa nopeammin kuin Suomessa. Ruotsissakin tehdään optimistisemmat laskelmat kuin Suomessa. Julkisen sektorin työllisyys on jo pitkään kasvanut nopeammin kuin yksityisen sektorin. 3. Palvelujen tuottamisen muutoksista kyllä puhutaan, mutta mitään ei tehdä. Sosiaalimenojen osuus bkt:sta on jatkanut kasvuaan viime vuosiin saakka. Muissa kunnissa palvelurakenteita muutetaan ja organisaatioita uudistetaan kovalla kiireellä, mutta alle 4 000 asukkaan Sallassa jatketaan entiseen malliin, hitaasti ja jähmeästi. Ei Kaakkois-Lapin kunnassa kuitenkaan ihan tumput suorina seisota. Syyskuussa valtuusto torppasi ehdotuksen äänestyksessä luvuin 22–2. 15. Sallan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Olli Saariniemi (vas.) arvosteli elokuussa Kansan Tahdon haastattelussa kunnan johtoa. Sen takia Ruotsissa ei ole kestävyysvajetta. Se on tosin otettu käyttöön jo yli puolitoista vuotta sitten. Julkisen sektorin työllisyys kasvoi nopeasti vuosina 1967–1989, mutta on sen jälkeen pysynyt vakiona, kun katsotaan julkisen sektorin työllisten osuutta työikäisestä väestöstä. Eri EU-maissa julkisen talouden tasapainoa arvioidaan eri tavalla: jokainen maa laittaa arvioihin omia oletuksiaan tulevaisuudesta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto varoitti, että päätöksen jälkeen kunta ei pysty enää perääntymään, vaan sen on pakko ulkoistaa sote-palvelut halvimmalle tarjoajalle. EU-komission raporteissa Italia loistaa maana, jossa vajetta ei ole, vaan pitkällä aikavälillä kertyy ylijäämää. Asiakasmäärät tosin ovat kasvaneet viimeisten 25 vuoden aikana parikymmentä prosenttia, sillä väestö on ikääntynyt ja palvelutarpeet Lea Suoninen-Erhiö ovat lisääntyneet. Määräaikaistenkin toimien täyttämisestä päätetään lautakunnissa. Periaatteessa Italian täytyisi olla täydellisessä vararikossa, mutta siellä oletetaan, että seuraavan sadan vuoden aikana eläkkeisiin ei tehdä indeksikorotuksia ja syntyvyys nousee nykytasosta. Suomessa ei tällaisia oletuksia tehdä, ja siksi tulevaisuuden kuva on synkempi. kuntavahti osa 5 Salla, ei mikään hötkyilijä S allan kunnan verkkosivuilla on tärkeää tietoa: kunnan terveyskeskuksella on uusi puhelinnumero. syyskuuta sosiaali- ja terveyslautakunta täytti röntgenhoitajan toimen. käsiteltiin röntgenhoitajaksi valitun palkkatoivomusta. Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen talousjohtaja Jaakko Kiander, onko näin. Kolme kovaa faktaa 1. Lokakuussa Sallassa saatettiinkin taas viettää hyvillä mielin Ei Tapahdu Mitään -viikkoa. Lautakunnan seuraavassa kokouksessa 25.9. Pöytäkirjasta selviää hakijoiden nimet ja se, paljonko toimeen valitun palkka tulee olemaan. Tapahtuman järjestelyiden eteen kunta ei lupauksensa mukaisesti tehnyt Lea Suoninen-Erhiö yhtään mitään. Kehittämistyötä vaikeuttavat muun muassa sukulaisuussuhteet. 3. Syksyllä kunnanhallitus toi valtuustolle ehdotuksen, että sosiaali- ja terveyspalvelut kilpailutettaisiin ja ulkoistettaisiin. Kestävyysvaje ei ole mikään jumalan sana, vaikka julkisen talouden alijäämään pitääkin suhtautua vakavasti. Julkisen talouden kestävyysvaje pakottaa Suomen säästökuurille. Osuus on pysynyt vakiona viimeiset 25 vuotta, kun sosiaalimenoista putsataan suhdanteista riippuvat työttömyysturvamenot ja bruttokansantuotteesta suhdannevaihtelut. 2. Totta vai tarua. Pitääkö paikkansa. Muuten edessä on hallitsematon velkaantuminen
Etelä-Euroopan maissa nuorisotyöttömyys lähentelee jo 60:tä prosenttia. Tutkija Akseli Aittomäen mukaan tuloerojen kasvu on todennäköisesti osasyy terveyserojen syvenemiseen. Lääketieteen aikakauslehti Lancet kiinnitti marraskuussa huomiota siihen, että kummassakin raportissa unohdetaan varhaisteinit, 10–14-vuotiaat. Näin voi päätellä Anitta Ruuskan väitöstutkimuksesta, joka tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa marraskuussa. C-virusmaksatulehdus on useammalla kuin joka toisella naisvangilla, 16–24-vuotiaista 71 prosentilla. Suurin osa heistä on 75?85-vuotiaita naisia. Tulostensa perusteella hän ehdottaa, että palkitsemista käytettäisiin nykyistä enemmän ”henkilöstön tuloksellisuuden kannustimena” ja ”henkilöstörekrytoinnin strategisena kilpailutekijänä”. Tutkimuksessa selvitettiin työikäisten suomalaisten sairauspäivien määrän kehittymistä vuosina 1987 –2007. Synnyttäjistä kaksi miljoonaa Keskustan on alle 15-vuotiaita. Ruuska havaitsi, että julkisessa terveydenhuollossa on niukasti mahdollisuuksia palkita johtajia. yksinvalta Kehitysmaiden teiniäidit tulee elävät usein köyhyydessä, konfliktin keskellä ja kunnalle sellaisessa kulttuurissa, halvaksi. Turvapuhelimella ei haeta kiireellistä apua Turvapuhelinta käyttävät kaipaavat harvoin kiireellistä apua. Nuorten asiat eivät ole ruusuisesti Euroopassakaan. 16 tutkittuja juttuja J os haluaa vähentää eriarvoisuutta, kannattaa keskittyä lapsiin ja nuoriin. Se saattaa olla jo liian myöhäistä. Turvapuhelinta käyttää noin 90 000 suomalaista. jossa lapsiavioliitto on hyväksytty. Yleisin syy turvapuhelimen hankkimiseen on sydänvaivat. Sole Molander tutki tuotantotalouden väitöskirjaansa varten 770 hälytystä, ja niistä joka neljännessä kaivattiin fyysistä apua. Tuloerojen kasvu näkyy terveyseroissa Suuri- ja pienituloisten väliset erot sairastavuudessa ovat lisääntyneet Suomessa 1990-luvun alun jälkeen, käy ilmi Helsingin yliopiston tutkimuksesta. who:n raportissa nuorisotyöttömyyttä pidetään kansanterveydellisenä aikapommina, sillä työttömyys lisää mielenterveysongelmia ja päihteidenkäyttöä. ly hy et Naisvangeista lähes puolet työkyvyttömiä Suomalaisten vankiloiden naisvangeista lähes 42 prosenttia on työkyvyttömiä, käy ilmi Päivi Viitasen sosiaalipsykiatrian väitöksestä, joka tarkastettiin lokakuussa Tampereen yliopistossa. J ohtajien tulospalkkioista on puhuttu viime vuosina paljon, mutta terveydenhuollossa tullaan jälkijunassa. He eivät saa juuri lainkaan koulutusta, seksuaalikasvatusta tai ehkäisyvälineitä. Miesvangeista työkyvyttömien osuus on 11 prosenttia. Tästä muistuttaa kaksi tuoretta tutkimusta, yk:n väestörahasto unfpa:n raportti teiniäideistä ja who:n tutkimus terveyseroista Euroopassa. Ruuska viittaa tutkimusnäyttöön, jonka. Esimerkiksi tupakanpoltosta kysellään vasta 15-vuotiailta. Kehitysmaissa syntyy joka vuosi yli seitsemän miljoonaa lasta, joiden äiti on alle 18-vuotias. Tuloluokkien alimpaan viidennekseen kuuluvien sairauspäivät lisääntyivät erityisen voimakkaasti, ja ylin viidennes voi entistä paremmin suhteessa keskituloisiin. Kiireellistä fyysistä apua tarvittiin vain 40 hälytyksessä. Eniten työkykyä heikentävät päihdesairaudet. Moni turvapuhelimen käyttäjä halusi vain jutella. C-virusmaksatulehdus kertoo suonensisäisten huumeiden käytöstä
satunnaislukuja KELA MAKSAA LÄÄKKEEMME* lääkekorvaukset 1995: 455 300 000 € lääkekorvaukset 2012: 1 303 100 000 € Ruotsissa harva muuttaa puolisonsa perässä palvelutaloon Ruotsissa on ollut marraskuusta 2012 asti laissa taattu oikeus muuttaa puolisonsa mukana palvelutaloon, kun tämä ei enää selviä kotona. Hän pitää nykymallia tasa-arvoisena mutta tasapäistävänä. Suomessa vanhuspalvelulaki tuli voimaan heinäkuussa 2013. Syynä on se, että monen puolueen hallitsemissa kunnissa rahaa syydetään kunkin puolueen omille eturyhmille. Itsemurhien määrä on vähentynyt Euroopassa 30 vuodessa samaan tahtiin kuin masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt, osoittaa London School of Economics and Political Sciencen laaja tilastotutkimus. Masennuslääkkeiden käyttö vähentänyt itsemurhia mukaan palkitseminen lisää tuloksellisuutta. vattin tutkija Jaakko meriläinen kävi läpi aineistot 445 kunnasta vuosilta 1980–2010 ja havaitsi, että yksipuoluevalta vähentää kunnan kokonaiskuluja 200–300 eurolla asukasta kohden. S uomessa on yli sata kuntaa, joissa eletään yksipuoluevallassa, kun keskusta saa vaaleista toiseen kunnanvaltuustoon yksinkertaisen enemmistön. Hinta ratkaisee palveluntuottajan valinnan Hinta on ratkaisevin kriteeri sosiaalija terveyspalvelun tuottajan valinnassa, selviää Pekka Lithin työ- ja elinkeinoministeriölle tekemästä tutkimuksesta Julkiset hankinnat ja toiminnan kehittäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palveluntuottajan innovatiivisuudella tai asiakaslähtöisyydellä on vain vähän merkitystä. *Kelan maksamat lääkekor vaukset Lähde: Kelan tilastollinen vuosikirja 2012 ly hy et 17. Suomessa masennuslääkkeiden käyttö lisääntyi 185 prosenttia vuosina 1990–95, ja kasvu jatkuu yhä. Siitä tasa-arvosta voi olla montaa mieltä: jos julkisen terveydenhuollon johtajille aletaan maksaa tulospalkkioita, niiden soisi koskevan myös raakaa perustyötä tekeviä terveydenhuollon ammattilaisia, kuten lähihoitajia, jotka tienaavat kaksituhatta euroa kuussa. Nyt asiantilasta on löydetty jotain hyvääkin: yksipuoluevalta tulee halvemmaksi kuin yhdessä hallitseminen. Myös siinä taataan iäkkäille avio- ja avopuolisoille mahdollisuus asua yhdessä. Puoli vuotta lain voimaantulon jälkeen 257 paria oli hakenut yhteistä uutta kotia erityisasumisen yksiköistä, selviää Sosiaalihallituksen seurantaraportista. Kunnallisvaalivuosina eroja rahankäytössä ei ollut. Kilpailuttamismenettelyt eivät tue uusien toimintatapojen ja teknologioiden käyttöönottoa, Lith toteaa. Alkoholin kulutuksella, työttömyydellä tai avioeroilla ei havaittu vastaavaa yhteyttä itsemurhien määrään tai masennuslääkkeiden käyttöön. 1990-luvulla itsemurhat vähenivät Suomessa yli viidenneksellä
Salaattipöydissä oli useammin majoneesia kuin kurkkua tai tomaattia. Suomessa samankaltaisia huomioita on esitetty keskustelussa eläkeiän nostamisesta. Huoltamoillakin lautasten koko on kasvussa, mikä näkyy annosten kalorimäärissä. Länsimaissa on pitkään pelätty huoltosuhteen heikkenemistä, eli sitä, että työikäisten osuus väestöstä vähenee samalla kun eläkeläisten määrä kasvaa. Ei muuta kuin laskimet iLKKa KariSTo laulamaan!. Edistystäkin on tapahtunut: yli 40 prosenttia huoltamoista tarjosi öisinkin keittoa ja puuroa, kun vielä vuonna 2010 tällaisia asemia oli alle 10 prosenttia. Se kuului kilpailun luonteeseen, halusimme kannustaa kaikkia”, vastasi ravitsemusterapeutti Jarmo Sallinen. Arvioitavaksi päätyi 35 huoltoasemaa, jotka edustivat neljää ketjua (aBc, Shell, Neste ja Teboil) ja itsenäisiä huoltamoyrittäjiä. Paljastavin kysymys koski myydyimpiä annoksia. Voittajiksi valikoitui viisi asemaa, yksi kustakin ketjusta. Yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä. Kilpailussa arvioitiin huoltoasemilla tarjottavan ruuan terveellisyyttä. Ei kuulosta ainakaan liian terveelliseltä. Spijkerin ja MacInnesin mukaan huoltosuhde on huono mittari, koska ihmiset elävät nykyisin pidempään ja terveempinä kuin ennen. Joroisten Jari-Pekalla voiton vievät jauheliharuuat, ja espoolaisella Nihtisillan aBc:llä on havaittu kanaruokien olevan nyt trendikkäitä – joskin suosituin annos on sielläkin lehtipihvi. Helsinkiläisen Eläintarhan Nesteen listaykkösiä ovat kermainen lohikeitto ja hernekeitto. Seminaarihyrrä päättää, mistä raportoidaan. He vertasivat työssäkäyvien määrää kaikkiin niihin ihmisiin, joiden odotetaan elävän vielä 15 vuotta tai enemmän. N S Noste saa kutsuja erinäisiin tilaisuuksiin. Lokakuun lopussa ilmestyi Jukka Pekkarisen johtaman asiantuntijatyöryhmän odotettu eläkeraportti. Lokakuussa vattin tutkija Roope Uusitalo ihmetteli bloggauksessaan etlan eläkeraportissa käytettyjä elinaikakertoimia. etla korjasi lukujaan. ”Se oli sovittu. Selvisi, että tummaa pastaa tai riisiä tarjosi vain 11 prosenttia huoltamoista. E M I I R A A R R Ä . Ravitsemusterapeutit olivat kiertäneet huoltamoita ja tutkineet tarkkaan niiden valikoimat. iLKKa KariSTo 18 Eläkepommin purkajat väestön vanheneminen ei rasita kansantalouksia niin paljon kuin uskotaan, väittävät Edinburghin yliopiston tutkijat Jeroen Spijker ja John macInnes. Näin laskettuna väestö on Britanniassa 40 viimeisen vuoden aikana itse asiassa nuortunut. Vuonna 2010 lautasten keskimääräinen läpimitta oli 25,1 senttiä, tänä vuonna jo 26,1 senttiä. Voittaja-asemien edustajat kutsuttiin salin eteen ja kukitettiin. Eivätkä kaikki alle 65-vuotiaat suinkaan käy töissä ja kartuta verokassaa. Tutkijat kehittivät uuden mittarin. Hänen mukaansa ruuan terveellisyydessä oli enemmän eroja ketjujen sisällä kuin ketjujen välillä. Suomusjärven Teboililla parhaiten käy kaupaksi lehtipihvi, ja Lievestuoreen Shellillä syödään eniten lihapullia ja perunamuusia. Oliko näin sovittu etukäteen. Saa nähdä, minkälaisia huomioita akateemiset talousbloggarit sen luvuista tekevät. Yksi raportin kirjoittajista, Jukka Lassila, huomasi tehneensä virheen ja tunnusti sen julkisesti. Huomiot ovat vain jääneet suurelta yleisöltä piiloon, koska niitä on käsitelty taloustieteilijöiden Akateemisessa talousblogissa. H Y Automiesten eväät T ällä kertaa hyrrä osui Työterveyslaitoksen tilaisuuteen, jossa julkistettiin Vuoden virkeät 24h huoltoasemat -kilpailun voittajat
Työparini ja esimieheni tuki olivat tärkeitä voimavaroja, mutta paras palkinto oli kuulla, että huostaanoton jälkeen lasten elämään oli palannut ilo. Äiti yritti kuntoutua laitoksessa, ja lapset viettivät sen ajan lastenkodissa. Äiti toi herkästi esille kielteisiä asioita sijoituksesta, mutta oppi vähitellen näkemään tilanteessa myös jotain hyvää. Huostaanoton jäl- keen äiti oli vielä muutaman kuukauden ajan asiakkaanani toimeentulotukiasioissa. Samaan aikaan tunsin katkeruutta uhreiksi joutuneiden lasten puolesta. Kuulin, että hän oli menehtynyt sekakäyttöön epämääräisissä olosuhteissa. Huostaanotto oli väistämätön. T i T Ta V i L Pa Valokuvauskilpailu opiskelijoille Miltä näyttää ensimmäinen viikko alan töissä. Palkintoraatiin kuuluvat Nosteen toimituksen lisäksi valokuvaaja Pekka Elomaa, Suomen Akatemian tutkijatohtori Elina Pekkarinen ja Sininauhaliiton toiminnanjohtaja Aarne Kiviniemi. Tällä palstalla kerrotaan miltä tuntuu tehdä jokin asia ensi kertaa eka kerta Huostaanotto ri i t ta k anG a s - korHone n, sosiaalityöntekijä: T yöskentelin ensimmäisessä vakituisessa työpaikassani pohjoissuomalaisella lastensuojeluasemalla. Nuorena sosiaalityöntekijänä minusta tuntui vaikealta katsoa äidin jaksamattomuutta ja lasten hätää. Noin vuosi tapahtuneesta näin sanomalehdessä äidin kuolinilmoituksen. Äiti vastusti aluksi ajatusta voimakkaasti. 19. Yritin ymmärtää yksinhuoltajaa, joka eli ilman turvaverkostoja ja hukutti pahan olonsa päihteisiin. Äiti oli alkoholisoitunut. Kohtaamiset olivat aluksi vaikeita. Noste järjestää valokuvauskilpailun kaikille sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille, jotka ovat työharjoittelussa lukuvuoden 2013–14 aikana. Sain voimia tietoisuudesta, että olin pystynyt muuttamaan kielteisen kehityksen suuntaa. Asiakkaanani oli perhe, johon kuului äiti ja kaksi alakouluikäistä lasta. Kilpailuaika päättyy 31.5.2014. ohjeet ja säännöt: www.nosteessa.fi Kuvaa ensimmäistä viikkoasi alan hommissa! Lähetä kuvia raadin arvioitavaksi ja voita Nosteen ikuinen tilaus ja vapaavalintainen sosten koulutus. Toiveista huolimatta äiti ei raitistunut. Hän laiminlöi toistuvasti lastensa perustarpeet, joten lapset olivat joutuneet ottamaan perheessä vanhemman roolin. Kilpailuun lähetettyjä kuvia julkaistaan Nosteessa 4 /2014 ja myös Nosteen verkkosivuilla www.nosteessa.fi. Tapaus on jäänyt mieleeni ja saanut ajattelemaan, miten tärkeää olisi auttaa myös huostaanoton kokenutta vanhempaa, jotta hänellä säilyisi syy elää
€ 3 174,9 milj. € 6 255,5 milj. TERVEYDENHUOLLON MENOT ASUKASTA KOHDEN VUONNA 2009 Kallis terveys PPS (Purchasing Power Standard) Terveydenhuollosta eniten maksavat kunnat ja valtio. € JULKINEN RAHOITUS 75,5% (12 868,9 milj €) Kela 14,4% 2 452,0 milj. € Kotitalouksia palvelevat voittoa 1,0% 169,3 milj. € 20 Romania Slovakia Espanja Suomi JULKISEN ja YKSITYISEN rahoituksen osuus Lähde: Healthcare statistics, Eurostat Yearbook 2013 2011 TERVEYDENHUOLLON MENOJEN RAHOITTAJAT Valtio 24,4% Saksa 0 Tanska 1000 Alankomaat e e m e l i n i e m i n e n graf iikka YKSITYINEN RAHOITUS 25,5% ( 4 183,1 milj €). € tavoittelemattomat yhteisöt Työnantajat 2,9% 487,4 milj. 3000 2000 Kunnat 36,7% 4 161,4 milj. € Avustuskassat 0,3% Yksityinen vakuutus 1,8% Kotitaloudet 18,6% 52,9 milj. € 298,6 milj
Ei se ole. Elinkeinorakenteen kehittäminen, jotta saadaan verotuloja, joilla niitä palveluja järjestetään. Mitä niiden johtajat oikein ajattelevat. On hyvä muistaa, että itsehallinnolliset kunnat ovat vanhempia kuin Suomen valtio, ne olivat olemassa jo tuhat vuotta sitten. Meillä on toimiva keskussairaala, joka 23. Onko se liian pieni. 100 kysymystä kunnanjohtajille Kunnat ovat pulassa. Palveluiden järjestäminen asukkaille. Niitä on kolme. Viime kädessä kuntalaiset itse päättävät asioista. Ja kolmantena itsehallinnollisen yhteisön asioista päättäminen demokraattisesti. ilkka karisto teksti juuso westerlund kuvat savonlinna 36 414 asukasta kaupunginjohtaja Janne Laine 1 Mikä on kunnan tärkein tehtävä. 2 Itä-Savon sairaanhoitopiiri on manner-Suomen pienin
Hyvä kunnanjohtaja katsoo 30 vuoden tai 50 tai sadan vuoden päähän. Mikä uudessa työssäsi on yllättänyt. Jyväskylässä oli sentään yliopisto, mutta Seinäjoella ei ollut mitään. Tästä kaupungintalolta on alle 10 kilometriä naapurikuntien kunnanvirastoille. Yritystä voi johtaa paljon suoraviivaisemmin ja valitettavasti myös paljon lyhytjänteisemmin. Kyllä se varmaan on jotain 80–90 tunnin luokkaa. 3 Mitä tapahtuu jos sairaanhoitopiiri lakkautetaan. 5 Olet johtanut Savonlinnaa vuodesta 2006. Siihen voisivat kuulua Forssan ohella vähintäänkin Humppila, Tammela ja Jokioinen, mutta samaan viitekehykseen sopisivat ”Tästä on alle 10 kilometriä naapurikuntien kunnantaloille. Kuinka paljon. Vaikea sanoa, mutta esimerkiksi Jyväskylässä ja Seinäjoella on tehty oikeita strategisia valintoja. palvelee 60 000 – 70 000:ta ihmistä. Kyllä. Meille tulisi paljon ylimääräisiä kustannuksia. Väestöpohja on aika pieni, mutta Savonlinnan alue muodostaa yhtenäisen selkeän talousalueen, ja täällä maantieteelliset etäisyydet ovat pitkät, koska alue on järvien pilkkoma. Työtähän on loputon määrä. Ilmapiiri on puolikyräilevä.” 24. 7 Mikä on Suomen parhaiten johdettu kunta. Kokonaisvaltainen johtamiskyky, joka on vähän erilainen kuin yritysmaailmassa. 4 8 Mikä on kunnanjohtajan tärkein ominaisuus. Miksi vaihdoit kaupunkia. Joskus lauantaisinkin on palavereja tai puhetilaisuuksia. Mutta ne tekivät oikeita valintoja, ja ovat olleet siitä lähtien kasvu-uralla. Esimerkiksi väestön vanheneminen on yhteinen haaste, se ei kunnioita kuntarajoja. Sitä ennen olit Ikaalisten kaupunginjohtaja. 11 Pitäisikö siis muodostaa suur-Forssa. Henkilökohtainen kantani on, että se olisi järkevin konsepti. Toisaalta olemme pieni talousalue, ja olisi painetta tehdä nykyistä hyvinkin paljon tiiviimpää yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Työviikkoni alkaa sunnuntaina puoliltapäivin. Nyt ollaan jonkinlaisessa lukkotilanteessa, ja ilmapiiri on puolikyräilevä. Se on sellaista urakehitystä pienemmästä isompaan. Forssassa on positiivinen draivi. 6 Kaksi vuotta sitten hait Lappeenrannan kaupunginjohtajaksi, mutta et tullut valituksi. 9 Kuinka pitkää työviikkoa teet. Oliko taustalla sama syy. Olemme jo yli seitsemän vuotta rakentaneet portaatonta erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen toiminnallista kokonaisuutta ja investoineet esimerkiksi tietojärjestelmiin todella paljon rahaa. 17 693 asukasta kaupunginjohtaja Sami Sulkko 10 Aloitit kaupunginjohtajana elokuussa 2013. forssa Sosiaali- ja terveydenhuoltoon joka vuosi noin kaksi miljoonaa euroa, eli yhteensä semmoiset 15 miljoonaa. Molemmat olivat 1990-luvulla taantuvia kaupunkeja
Forssassa keskustellaan nyt siitä, että luopuisimme perinteisestä lautakuntamallista ja siirtyisimme valiokuntamalliin, eli poistaisimme päällekkäistä valmistelua. Kun sinut valittiin Sulkavan kunnanjohtajaksi, olit 28-vuotias ja Suomen nuorin kunnanjohtaja. Pelkästään valtionosuusleikkausten takia Forssassa on kahdeksan miljoonan euron ja koko seudulla 16 miljoonan euron sopeuttamispaine. Miten sinut otettiin vastaan. Jos nämä kaikki liitettäisiin yhteen, olisimme hyvin mielenkiintoinen yli 60 000 asukkaan kaupunki ja painisimme jo ihan eri sarjassa. 13 Forssan talous on huonossa jamassa. 12 Onko kunnissa liikaa byrokratiaa. Verotulot ovat romahtaneet. Sama koskee kuntarakenteita. 14 Olit aiemmin kunnanjohtajana Sulkavalla ja Punkaharjulla. Tehottomuutta syntyy, kun samoja asioita valmistellaan samaan aikaan eri paikoissa. Hyvin. Forssan kaupunginjohtaja Sami Sulkko mainiosti myös Loimaa ja Somero ja periaatteessa Urjalakin. Joissain asioissa on. Kukaan ei ruvennut pojittelemaan, vaikka sitä moni aluksi pelkäsi. Jos samoja asioita valmistellaan pienen talousalueen jokaisessa kunnassa, siinä on viisinkertainen valmistelu. Romuauton hävittämisvelvoitteesta luopumalla ei paljon säästetä. Tulihan niitä haettua… Yksi opiskelukaverini 25. 15 Ennen Sulkavalle päätymistä olit ehtinyt hakea kunnanjohtajaksi kymmeneen muuhunkin kuntaan. Ja kun sen päälle tulevat nämä laahaavat verotulokertymät, niin sopeuttaminen ei vain tule onnistumaan, jos emme saa aikaiseksi jonkinlaista kuntarakennemuutosta etupainotteisesti. Kuinka paljon teidän pitää säästää. Minkä ikäisenä tiesit haluavasi isona kunnanjohtajaksi. Kunnilla on paljon lakisääteisiä tehtäviä, mutta jos niitä karsimalla halutaan säästää, on mentävä kovaan ytimeen eli terveydenhuollon ja sivistystoimen subjektiivisiin oikeuksiin
Päihteiden käyttö liittyy isoon kuvaan syrjäytymisestä. Minä en tiedä. En ole käyttänyt aikaani sen miettimiseen. Keskustalaiset kannattivat toista ehdokasta. 1990-luvulla myös huumeiden käyttö oli Forssassa poikkeuksellisen merkittävää. Ne toimivat kohtuullisen hyvin. muisteli minun sanoneen jo 1990-luvulla, että toiveammattini on kunnanjohtaja. Miksi. Olet toiminut muun muassa Nuoren Keskustan Liiton puheenjohtajana ja europarlamentaarikko Kyösti Virrankosken avustajana. 17 Forssassa juodaan alkoholia Suomen ennätystahtiin, keskimäärin kossupullo per asukas joka viikko. Miksi näin. Punkaharjulla ja Sulkavalla jouduin ajamaan aika vahvasti kuntaliitoksia, ja on tietysti mahdollista, että sen tyyppiset asiat ovat voineet ärsyttää joitain yksittäisiä ryhmiä. Yläkoulussa ja lukiossa ollessani hyvän ystäväni isä toimi naapurikunnan kunnanjohtajana, ja varmaan siitäkin jotain innostusta tarttui. joroinen 5 242 asukasta kunnanjohtaja Tenho Hotarinen 18 Joroisten erikoissairaanhoidon menot lähes kaksinkertaistuivat viime vuonna. Ei ole helppo sektori sekään. Kuinka hyvin Forssan päihdepalvelut toimivat. Meillä on kaksi MedOnen lääkäriä. Nyt selvitetään, onko terveyskeskuksessa tapahtunut jotain outoa. Nuoret lääkärithän usein lähettävät helpommin tutkimuksiin ja eri- Joroisten kunnanjohtaja Tenho Hotarinen 26. Forssan kaupunginjohtajaksi sinut äänestettiin kokoomuksen ja demareiden äänillä. 16 Taustasi on keskustapuolueessa. Hyppy ei sovi mihinkään normaalivaihteluun. Mutta ongelmat on tiedostettu ja niiden eteen tehdään töitä
Varkauden ja Pieksämäen yhteenlaskettu vuosittainen säästötarve on 15 miljoonaa euroa. Eikö kukaan 14 kunnanjohtajan virkaa hakeneesta ollut pätevä. Onko se hyvä asia. Eihän se muuta voi tarkoittaa kuin että palveluverkkoa pitää karsia. Sinun piti jäädä eläkkeelle lokakuussa 2013, mutta jatkat yhä. 23 Pirkkalassa yli puolet työssäkäyvistä matkustaa töihin Pirkkalan ulkopuolelle, pääasiassa Tampereelle. Jossain vaiheessa pitää valita, kumpi on vastuukunta. Jos laajaa Keski-Savon kaupunkia ei synny, me olemme itsenäisiä maailman tappiin. Ja eiväthän pendelöijät käytä työssäkäyntikunnan sote-palveluita, koska niillä on työterveyshuolto. Kuntarajat eivät voi olla este liikkumiselle. Vaikka 50 000 asukkaan kaupunki syntyisi, olen kallistumassa sille kannalle, että sen ei kannata havitella omaa sote-aluetta, koska se ei mitenkään voisi tuottaa kaikkia erikoissairaanhoidon palveluja. Siltä varalta teemme nyt isoja tasejärjestelyjä, jotta saamme puskuria emmekä jää tuuliajolle. Minun haluttiin jatkavan, kun olen perehtynyt soten ja kuntarakennesysteemin taustoihin ja nähnyt ne läheltä. En tiedä mikä pendelöinnissä muka olisi vikana. Toinen ongelma on se, että sekä Varkaudessa että Pieksämäellä on aluesairaala. Mitä uusi kaupunki merkitsisi Joroisten asukkaiden palveluille. Miksi. Terveyskeskusta. Pirkkala on siis onnistunut puolittamaan asunnottomuuden, mikä on ollut pitkään Helsingin tavoite. Kävin fysioterapeutilla. Varkaudessa taas iso osa porukkaa haluaisi sen soten. Pirkkalan pormestari Helena Rissanen En osaa sitä sanoa. Pelkäänpä, että veikkoset eivät pysty sitä sopimaan. pirkkala 18 276 asukasta pormestari Helena Rissanen 21 Pirkkalassa eli viime vuonna viisi asunnotonta. 19 Olet johtanut Joroisia vuodesta 1999. Elämäntapayhdistys järjestää asunnottomien yön, ja olen ollut siellä monena vuonna puhumassa. Hirveää keskittymistä tulee tapahtumaan. 24 Mitä kunnallista sote-palvelua käytit itse viimeksi. Meillä on rakennettu paljon vuokra-asuntoja ja erilaisia asumismuotoja. Jos hyppäys on totta, niin kyllä tässä heikosti käy. Vuonna 2011 heitä oli kymmenen. Siitä on käyty keskustelua ja luku on nousemassa viime vuodesta. Siihen kuuluisivat myös Pieksämäki, Varkaus, Heinävesi ja Leppävirta. 20 Joroinen on mukana selvittämässä KeskiSavon kaupungin perustamista. Päättäjien mielestä hakijoissa ei ollut sellaista ihmistä, jolla olisi ollut riittävästi kokemusta tällaisista myllerryksistä. Jakoperusteita on tarkistettu. Miten se tehtiin. koissairaanhoitoon. Toisaalta jos ei ole tarvetta, niin ei ehkäisevää toimeentulotukea pidäkään käyttää. 22 Ehkäisevää toimeentulotukea myönnetään Pirkkalassa kitsaammin kuin naapurikunnissa. 27
Tietysti tapaan säännöllisesti myös viranhaltijoita ja lautakuntien jäseniä. Lääkäripula on vaivannut niin kauan kuin olen elänyt. Uudistuksia tarvitaan, mutta niitä olisi pitänyt suunnitella palvelut ja rahakärki edellä, eikä tämä laatikkoleikki edellä. kuhmo 9 147 asukasta kaupunginjohtaja Eila Valtanen 27 Vuosi sitten syksyllä Kainuun sote-kuntayhtymä kilpailutti terveyspalvelut. Kutsumme sitä poliittiseksi valiokunnaksi. Kerran vuodessa käyn myös kehityskeskustelut poliittisten ryhmien kanssa. En halua moittia ketään. Ainakin tämän kokoiseen kuntaan pormestarimalli sopii mainiosti. Pormestarimalli sopii siihen vaiheeseen, kun kunnanjohtaja on jäämässä eläkkeelle. Miten demokratia lisääntyy, jos yksi ihminen saa entistä enemmän valtaa. Sitten teillä oli epäonninen yksityistämisyritys, mutta nyt kuntayhtymä tuottaa palvelut itse. Eihän kukaan kunnanjohtaja mielellään lähde tekemään mallia, jossa on itse kakkosena ja pormestari ykkösenä. Toivon, että Lääkäriliitto reippaasti kertoisi, mitä tässä pitää tehdä, siis muuta kuin lääkäreiden perustaa uusia yksityisiä firmoja. Miten kuhmolaiset ovat pysyneet muutoksissa mukana. En näe, että oppositio sopisi kuntapolitiikkaan. Helsingissä asiasta olisi noussut paljon suurempi haloo, mutta Kainuussa on aika vaatimatonta väkeä. Se on maailmanhistoriallisestikin uutta. Yksi ongelma on ollut pysyvä, oli se toimittaja kuka tahansa, ja se on krooninen lääkäripula. He kertovat näkemyksiään, ja minä teen niistä johtopäätöksiä. Totuus on jossain siinä puolivälissä. Ja sitten on sellaisia mantroja kuin vahva peruskunta, josta kukaan ei ota selvää, mitä se. 28 Kuhmo oli vuosina 2004–12 mukana Kainuun hallintokokeilussa, ja silloin maakuntahallinto tuotti terveyspalvelut. Kilpailutuksen voitti Coronaria, mutta sopimusta sen kanssa ei syntynyt. 26 Jos pormestarimalli on kerran niin mainio, miksi sitä ei käytetä missään muualla kuin Pirkkalassa ja Tampereella. Mitään muuta ongelmaa ei ole kuin sosiaali- ja terveydenhoitokulujen nousu, eikä sitä ratkaista siirtelemällä kuntarajoja. Kaupalliset toimijat sanovat, että kunnat eivät osaa kilpailuttaa, ja kunnat sanovat että yrittäjät yrittävät vetää kotiin päin niin paljon kuin mahdollista. Vaikka tehtäisiin koko Suomen kokoinen kunta, ongelma on edelleen ratkaisematta. Tapaan säännöllisesti poliittisten ryhmien neuvottelijoita. Palveluiden kannalta vaihtelua ei ole juuri ollut. Miksi. 6+. 29 Kuhmon kaupunginjohtaja Eila Valtanen 28 Minkä kouluarvosanan annat valtiolle soteuudistuksen toteuttamisesta. Onhan tämä mennyt pelleilyksi, jos suoraan sanon. 25 Pirkkalaa johtaa pormestari, siis poliitikko eikä virkamies. Perussyy on se, että sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttaminen on vaikeaa. Pormestarimallia puolustetaan usein demokratian lisäämisellä. Teemme yhteistyötä yli puoluerajojen
Toinen ryhmä 21 686 asukasta kunnanjohtaja Olli Viitasaari 31 Lempäälä tunnetaan kauppakeskus Ideaparkista. Mutta johtuuko dokaaminen slaavilaisista geeneistä vai ruvetaanko juopottelemaan siksi, kun on niin paljon köyhyyttä ja toivottomuutta. Yksi ryhmä ovat pitkäaikaistyöttömät. Hallituksessa on kuusi hyvin erilaista puoluetta, ja keskustelu on ollut semmoista epä-älyllistä konsensuspuuroa. Hyvin toimeentulevan keskiluokan etuuksiin joudutaan puuttumaan, koska sivistysvaltion mitta on siinä, miten se huolehtii kaikkein heikko-osaisimmista. Olen varma, että puolueistakin alkaa löytyä särmää, kun pitää päättää, mistä leikataan. 9 000 asukkaan paikkakunnalla se on kova juttu. Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari 29. Mitä hyötyä siitä on ollut kuntalaisille. 30 ovat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Meillä on Kajaanin kanssa käynnissä työllistämiskokeilu, ja viime syksyn jälkeen 42 pitkäaikaistyötöntä on löytänyt sitä kautta työpaikan. ”Lääkäripula on vaivannut Kuhmoa niin kauan kuin olen elänyt.” tarkoittaa. lempäälä Ketkä Kuhmossa ovat kaikkein heikkoosaisimpia. Viinakin on yksi syrjäyttäjä
30 Tervolan kunnanjohtaja Mika Simoska
Ennen vanhuksia makasi sairaanhoitopiirin keskussairaalassa, kun ei ollut paikkoja, jonne heitä kotiuttaa. Ikärakenteemme on hyvin haastava. Ne ovat hirveän kalliita päiviä. Tietyissä asioissa riittää tuhat asukasta, toisissa 5 000 tai 10 000. Lääkäreiden kalleus ja saatavuus. Valtuuston tahto on, että jos kuntaliitoksiin mennään, alueen pitää olla tuo kokonaisuus. Meillä on kolme lääkärinvirkaa, joista kaksi on täytetty ja kolmas hankitaan ostopalveluna. Ajatellaan vaikka kehittämistä: meillä työntekijät pystyvät oman työnsä ohessa kehittämään kaikenlaista ilman, että on erillisiä kehittäjän virkoja kuten suurimmissa kunnissa. ”Jos kerran Neuvostoliittokin hajosi, myös kuntakentässä voi tapahtua muutoksia.” Ideapark on tuonut 200 uutta työpaikkaa, joista noin kolmanneksen lempääläläisille. On vaikea ymmärtää, mihin sosiaalipalvelut tarvitsevat suurempia yksiköitä. Kun lapset ovat pieniä, halutaan olla heidän kanssaan kotona ja tehdä lyhyempää työviikkoa. tervola 3 314 asukasta kunnanjohtaja Mika Simoska 35 Tervolan asukkaista lähes kolmannes on yli 65-vuotiaita. 33 Milloin Lempäälä tekee kuntaliitoksia. Olemme tehneet kuntaliitosselvityksen Meri-Lapin alueella, eli mukana ovat Kemi, Tornio, Keminmaa, Simo ja Tervola. Kun olen jutellut heidän kanssaan, on käynyt ilmi, että he arvostavat vapaa-aikaa. Sote-palvelut on nyt meillä järjestetty hyvin ja edullisesti. Jos meidät pakotetaan tällaiseen järjestelyyn, tilanne huononee ja palvelut kallistuvat. Jos kerran Neuvostoliittokin hajosi, niin kuntakentässäkin saattaa tapahtua muutoksia. Tervola on maantieteellisesti vedenjakajalla: pohjoisosista asioidaan Rovaniemellä ja etelästä Kemin ja Tornion seudulla. 37 Jos Tervola pakotetaan kuntaliitokseen, kenen kanssa sen teette. Meillä on ollut hyvin pitkään laitospainotteinen palvelurakenne vanhustenhoidossa, ja nyt 2000-luvulla sitä on määrätietoisesti purettu. Kun mennään yli 70 000 asukkaan, alkaa tulla pöhötautia hallintoon. Näin ei ole käynyt. 31. Miten kunta pystyy huolehtimaan heistä. Meilläkin on ollut vuokrafirman lääkäreitä, jotka tulevat suoraan koulusta. Jos asukasluku on 20 000 kuten meillä, se riittää aika moneen. Miksi ette näe. 32 Lempäälä ei näe mitään etuja kuulumisesta 50 ooo–100 000 asukkaan sote-alueisiin. Työtä ei enää tehdä kuten ennen kahdeksasta neljään, vaan työ mukautetaan elämäntilanteeseen. Se on monitahoinen juttu. Se on tuonut tunnettavuutta ja maksaahan se aika paljon kiinteistöveroakin. Olemme rakentaneet tehostettua palveluasumista eli rivitaloja vanhuksille. Kun Ideaparkia suunniteltiin, moni pelotteli, että Lempäälän keskusta tyhjenee palveluista. Mitä kauemmas yliopistopaikkakunnilta mennään, sitä hankalammaksi tilanne käy. Mutta tulevaisuudesta ei koskaan tiedä. Meillä on Lapin kunnista kaikkein eniten yli 65-vuotiaita mutta myös alle 16-vuotiaita. 34 Minkä kokoinen kunta on sopiva. Lempäälä ei ole vapaaehtoisesti liittymässä mihinkään. He ovat asuneet täällä pari kolme päivää viikossa. 36 Mikä on suurin ongelma Tervolan terveydenhuollossa. Kemin tai Tornion kanssa ei aleta yksin tehdä
Puolue voi siis päättää itse kaikesta. Helpottaako se asioiden hoitamista. Jos ihmisiä pystytään hoitamaan halvalla, on todennäköisesti onnistuttu tekemään enemmän vaikuttavia toimenpiteitä, ja rahaa jää kehittämiseenkin. Ihmiset saatiin nopeammin hoidettua ja takaisin työelämään. Kaupunginvaltuusto on viime kädessä se paikka, jossa päätetään minkä verran rahaa satsataan mihinkin. Mitä kuntademokratia sinulle merkitsee. Kalajoki oli yksi ensimmäisistä kaupungeista, joka käytti erikoissairaanhoidossa ennakkoluulottomasti yksityistä palvelutuotantoa. Työllisyystilanne on Kalajoella Pohjois-Suomen kaupunkien paras, ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset asukasta kohden ovat yli 400 euroa pienemmät kuin Suomessa keskimäärin. 42 Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari 32 Saako halvalla hyvää. Toisaalta sote-asioissa meillä on yksituumainen näkemys siitä, mikä on Kalajoelle parasta. Jos mennään suuriin kokonaisuuksiin, kuntayhtymiin ja vastaaviin, näkemys sektorisoituu ja demokratia häviää. Se oli kaikille järkevää. 39 Miten pystytte hoitamaan halvemmalla kuin muut. 40 Yleinen väite on, että pienimmillä kustannuksilla saa huonoimmat palvelut, mutta minä väitän, että se menee päinvastoin. Kun ensihoito annettiin sairaanhoitopiirin järjestettäväksi, palvelutaso pysyi samana, mutta kulut kaksinkertaistuivat. Joillakin tahoilla on vallalla järkyttävä usko siihen, että iso julkinen organisaatio johtaa automaattisesti tehokkaaseen palvelutuotantoon. kalajoki 12 637 asukasta kaupunginjohtaja Jukka Puoskari 38 Kunnilla on yli 500 lakisääteistä tehtävää. Se on arvokas asia. Jokainen sektori yrittää maksimoida omat resurssinsa. Kyllä me selviämme. Keskusta on hyvä puolue, mutta jos puolue on oikein iso, sen sisällä alkaa olla eriäviä näkemyksiä. Tästä on meilläkin päinvastaisia surullisia esimerkkejä. Yksittäinen hoitopäivä saattoi olla kalliimpi, mutta hoitojaksot olivat lyhyempiä. Tiedämme jo neuvolavaiheessa, että 95 prosenttia porskuttaa ihan hyvin, eikä tarvitse yhteiskunnan tukea. 41 Kalajoki on yksi niistä kunnista, joissa keskustalla on valtuustossa yksinkertainen enemmistö. Meillä on talous tasapainossa. Kun puhutaan kunnallisista palveluista, paikallistasolla on varmasti niistä paras näkemys. Ei helpota. Voimavarat kohdennetaan hyvissä ajoin siihen viiteen prosenttiin, ja tieto kulkee sosiaalipuolelta esimerkiksi päivähoitoon, esikouluun, kouluun ja niin edelleen. Selviääkö Kalajoki niistä kaikista. Jos meidän kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa käy samalla tavalla, julkinen sektori on todella pahoissa vaikeuksissa.. Sosiaalipuolella pystymme auttamaan riittävän aikaisessa vaiheessa, koska tunnemme asukkaamme. Kun julkisen puolen hoitojonossa oli työssäkäyviä ihmisiä eikä jono vetänyt, otimme rinnalle yksityisen puolen
Sastamalaankin liittymistä selvitetään, mutta pirkanmaalaisuus ei ole kuntalaisten silmissä seksikästä. Ei se juuri näy. 44 Mistä vielä voitte säästää. 45 Ymmärtääkö valtio pieniä kuntia. Irtisanoudun ilomielin heti, kun kuntaliitos tulee voimaan. 46 Kuinka pitkään Lavia on itsenäinen kunta. Miten kriisikunta-status näkyy kuntalaisten arjessa. Jos on tehnyt 20 33. Se ei välttämättä tarkoita irtisanomisia, vaan työn jakamista ja työkiertoa. Nautin jo nyt itselleni maksamaa eläkettä. Lavian kunnanjohtaja Pekka Heinonen lavia 1 898 asukasta kunnanjohtaja Pekka Heinonen 43 Lavia on yksi valtiovarainministeriön nimeämistä kriisikunnista. Jos menemme liian suuriin yksiköihin, syrjässä sijaitsevista alueista tulee pakollisia pahoja, joihin satsaaminen on valtiolle vastenmielistä. En tee työtäni rahasta. Teemme joka vuosi miljoonan tappiota ja otamme miljoonan velkaa. Olen tehnyt työkseni 20 vuotta kauppaa Neuvostoliitossa ja Venäjällä. Meillä on mahdollisuus käyttää henkilökunnan resursseja taloudellisemmin ja järkevämmin. Oma arvioni on, että 1. tammikuuta 2016 tulee kuntaliitos Poriin tai Kankaanpäähän. Meillä on kohtalaisen hyvät palvelut, vaikka niihin ei ole varaa. On mahdollista myös ulkoistaa tiettyjä asioita, esimerkiksi tekninen toimi. Siihen pitää jossain vaiheessa tulla stoppi. Taloudelliset parametrit huomioiden mahdollisimman lyhyen aikaa. 47 Mitä teet kun kunta katoaa altasi. Siellä opin suhtautumaan varauksellisesti suuriin rakenteisiin
Mitä siihen työhön Olen hankkinut sopimuskumppaneita, ja jos henkilökunta ei riitä, olen hankkinut lisää lääkäreitä. Miksi. Jos saan viisi niistä sinne romupajalle, olen tyytyväinen. Minulla on talo Turussa ja henkilökohtainen sairausvakuutus yrittäjäaikojeni perua. 34 Juuan kunnanjohtaja Pekka Pietiäinen. Ei ole ollut hakijoita. Miten Lavia hoitaa nuorisotyöttömyyttä. Niiden perustelu samoissa pöydissä ja samoissa kokouksissa synnyttää erimielisyyttä. Ja mulla on kunnossa, maksakin. Mikä mätti. Purimme sopimuksen, ja loppu käsiteltiin välimiesoikeudessa. Nyt ei ole semmoista pelkoa. 48 kuuluu. 50 Missä itse kävit viimeksi lääkärissä. Tässä ei ole onnistuttu. Se, että tarvitsemme samaan aikaa säästöjä ja ja rohkeita elinkeinoja kehittäviä toimenpiteitä, jotka tuntuvat kunnan kukkarossa menojen lisäyksinä. Kyllä me ollaan ihan tyytyväisiä. 55 Juuassa edellistä kunnanjohtajaa savustettiin ulos, ja paikallinen yrittäjä tarjoutui maksamaan 50 000 euroa aikaistetusta virasta lähdöstä. Olemme perustamassa sähkölaitteiden kierrätyskeskusta ja yritämme saada sinne nuoria hommiin. Pelottaako, että menetät työsi. 49 Olette yrittäneet luopua keikkalääkäreistä ja palkata omaa työvoimaa. Jotkut ovat yrittäneet kytkykauppaa, sanoneet, että minäkin tulen, jos emäntä pääsee johonkin hommaan. 51 53 Juuka ulkoisti terveyskeskuksen lääkäripalvelut Coronaria hoitoketjulle vuonna 2010, mutta irtisanoi sopimuksen jo samana vuonna. Oletteko niihin tyytyväisiä. Turussa. Se on tavoitteeni. Sinun työsopimuksessasi on ehto, joka takaa irtisanomisen jälkeen 12 kuukauden palkan. Kriisikunnan johtajana koen velvollisuudekseni olla kuormittamatta kunnallista terveydenhuoltoa, joten käyn privaattilääkärillä. vuotta Venäjän-kauppaa, eikä omat raha-asiat ole kunnossa, silloin ei ole maksakaan kunnossa. Niissä vanhoissa tapauksissa on oma henkilöhistoriansa. 54 Coronarialle kilpailutuksessa hävinnyt Attendo valitti asiasta markkinaoikeuteen ja myöhemmin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Toimit myös Lavian terveyskeskuksen operatiivisena päällikkönä. Samaan aikaan Attendo kuitenkin tuotti Juuan lääkäripalvelut ja tuottaa yhä. Kunnassa on nyt 15 alle 25-vuotiasta työtöntä. Jos jotain pientä korjattavaa on ollut, ne ovat pystyneet sen korjaamaan. Muutamia kyselyitä on ollut. juuka 5 252 asukasta kunnanjohtaja Pekka Pietiäinen 52 Mikä Juuan johtamisessa on vaikeinta. Lyhyesti sanottuna se, että lääkäreitä ei ollut niin paljon kuin olimme odottaneet
Mistä se johtuu. 58 Lisänneet. Aikaisemmin ei ollut yhtään. Meiltä on kadonnut 2 000 työpaikkaa. Miksi. Koulukuraattoreitahan on Kemijärvellä yksi. Kemijärven kaupunginjohtaja Olli-Pekka Salminen kemijärvi 57 Kemijärvi on ollut kaupunki 40 vuotta ja siinä ajassa asukasluku on puolittunut. Tiedostamme nämä luvut, ja olemme lisänneet kouluihin resursseja, kuraattoritoimintaa ja tämän tyyppistä. Ensin lähti Salcompin puhelinlaturitehdas Kiinaan, ja nyt viimeisimpänä tämä Stora Enson sellutehdas. Oma arvioni on, että se kumpuaa sieltä rakennemuutoksesta ja työttömyydestä. 8 017 asukasta kaupunginjohtaja Olli-Pekka Salminen 56 Kemijärveä on 2000-luvulla kouraissut poikkeuksellisen voimakas rakennemuutos. Olemme myös kiinnittäneet huomiota perheiden tukemiseen, ”Tavoitteeni on saada viisi työtöntä nuorta romupajalle.” 35. Kun perheen talous sakkaa, se alkaa näkyä hyvinvoinnissa. Kemijärvellä useampi kuin joka kymmenes alle 18-vuotias on lastensuojelun asiakas
Tämän kuntarakennekeskustelun vuoksi olemme rakentaneet palveluja, koska ajattelemme, että seinät täällä sitten säilyvät. Siihen en ota kantaa. Miten kunniaasi loukattiin. Viime vuonna alijäämää kirjattiin lähes 400 000 euroa ja uutta lainaa otettiin puoli miljoonaa ja tänä vuonna sitäkin enemmän. Kuntaihmiset usein vitsailevat, että Suomessa on tulevaisuudessa kaksi kuntaa: Oripää ja muu Suomi. oripää 1 422 asukasta kunnanjohtaja Marja Tuohimaa 60 Keväällä 2012 valtiovarainministeriö ehdotti, että Oripää, Pöytyä ja Loimaa muodostaisivat uuden kunnan. 59 Kemijärven kunnallispolitiikka on ollut poikkeuksellisen riitaista. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa eikä aikaa sen tyyppiseen vääntöön, oli se politiikkaa tai mitä tahansa. 62 Sanoit että talous on kunnossa. heitä käydään auttamassa ihan päivittäisissä perusasioissa, esimerkiksi siivoamisessa. 61 Miten pärjäätte yksin. Pian on kaikki kunnossa, ja sitten sitä velkaa pystytään maksamaan pois. Itse jaksoin ruljanssin läpi, koska luotin, että asiat menevät loppupeleissä oikeudenmukaisesti. Taustalla oli epäily liiallisesta alkoholinkäytöstä Venäjälle suuntautuneilla virkamatkoilla. Emme ole keksineet, mitä hyötyä yhdistymisestä olisi. Oripää ilmoitti pysyvänsä itsenäisenä. Ja meillähän on myös erikoislaatuinen asia eli Oripään Lionsklubi ja sen joka toinen vuosi järjestämä okra-maatalousnäyttely, joka tehdään talkootyönä. Olemme tehneet paljon investointeja. Nyt pitää alkaa niin sanotusti oikeisiin töihin. 63 Oripään kunta työllistää 70 ihmistä eli viisi prosenttia kunnan asukkaista. Miten kaikille riittää hommia. Hänkään ei halunnut kertoa, kuka hän on. Siitä saatu tuotto käy- 36 Oripään kunnanjohtaja Marja Tuohimaa tetään kuntalaisten hyväksi. Jätit poliisille tutkintapyynnön kunnianloukkauksesta. Se oli raskas prosessi, ja moni muu olisi saattanut jo heittää hanskat tiskiin. Niillä rahoilla on ostettu terveysasemalle uudehko ekg-laite, ja leijonat maksavat myös terveyskeskusmaksun omavastuuosuuden, eli kuntalaisille on ilmaista käydä lääkärissä. Sivistysjohtaja toimii rehtorina ja luokanopettajana,. Kunnan hallinnossa teemme monia asioita. Eikö yhtälö ole aika hankala. Miksi. Meillä on myös talous kunnossa. Meillä on uusi liikuntahalli, olemme laajentaneet kirjastoa, päiväkoti on rakennettu ja koulu peruskorjattu, ja nyt on aloitettu palvelukeskuksen laajennus. ABC-aseman kahviossa voidaan puhua mitä vain, mutta kun tullaan kunnan päättäviin toimielimiin, pitää muistaa, että työtä tehdään virkavastuulla, eikä se ABC-keskustelu enää onnistu. Olen ollut täällä neljä vuotta kunnanjohtajana, ja tähän mennessä yksi ainoa kuntalainen on puhelimessa sanonut, että voitaisiin liittyä Loimaaseen. Sinunkin irtisanomisesta on äänestetty valtuustossa, ja sait lopulta kirjallisen varoituksen. Samaan aikaan verotulot ja valtionosuudet ovat vähentyneet. Tekemällä hyvää yhteistyötä
Asensin juuri sähköpostin teknisen puolen johtajan kännykkään.” varhaiskasvatusjohtaja toimii 50-prosenttisesti päiväkodissa lastentarhanopettajana ja sosiaalijohtaja tekee kaikkia sosiaalipuolen töitä lukuun ottamatta toimeentulotukiasioita. Työhallinto tuntuu yhä enemmän toimivan sellaisten asiakkaiden kanssa, joilla on osaamista ja työkyky jäljellä. Äänekosken työttömyysprosentti on 19,1. Heräsimme vähän myöhään siihen ajatukseen, mutta sen jälkeen on oltu aktiivisia. Mitä he tekivät. Viime vuonna siihen osallistui kolme työtöntä. Vaikeasti työllistyvät jäävät kuntien harteille. kaupungille, että on rakennemuutoskaupunki. Kirjastossa on ollut kirjojen hyllyttämistä ja päällystämistä. 64 68 Oripää otti elokuussa käyttöön sähköisen kuntalaisaloitteen. äänekoski 20 154 asukasta kaupunginjohtaja Hannu Javanainen 67 Hallitus on määritellyt Äänekosken seudun äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Raha on käytetty yritysten investointeihin. Olen ollut täällä 32 vuotta ja työttömyys on ollut koko ajan korkea. ”Toimin myös kunnan atk-tukihenkilönä. Se porukka, joka on pel- 66 Neljän edellisen vuoden aikana yksikään pitkäaikaistyötön ei osallistunut kuntouttavaan työtoimintaan. Miten se vaikuttaa kaupungin toimintaan. Miksi. Mistä näin korkea työttömyys johtuu. Tähän mennessä ei ole tullut yhtään. Onnistuttiin siinä: rakennemuutosrahaa tuli ensin kaksi miljoonaa euroa ja sitten muutaman kuukauden päästä vielä neljä miljoonaa. Sehän ei tietysti ole mikään hieno tunnusmerkki Äänekosken kaupunginjohtaja Hannu Javanainen 37. 65 Oripää on ilmoittanut kannustavansa pitkäaikaistyöttömiä kuntouttavaan työtoimintaan aiempaa aktiivisemmin. Edellisen laman aikaan, vuonna 1993, työttömyysprosentti oli 29,9. Kaksi vuotta sitten kun tuli tieto paperitehtaan lopettamisesta, lähetimme samana päivänä hakemuksen. He ovat olleet teknisellä puolella erilaisissa tehtävissä, kuten haravoimassa, lunta luomassa ja ruohoa leikkaamassa. Itse toimin oman työni ohessa kunnansihteerinä ja atk-tukihenkilönä. Työttömistä yli puolet on yli 50-vuotiaita ja ilman ammatillista koulutusta ja varsinaista työkokemusta. Asensin juuri sähköpostin teknisen puolen johtajan uuteen kännykkään. Kuinka monta aloitetta on tullut
Miten liitokset ovat vaikuttaneet kaupungin talouteen. Joulukuussa 2010 näytti jo siltä, että saadaan alijäämä karsittua taseesta, mutta nyt tehdään taas yksi uusi talouden vakauttamisohjelma. Ja jos tämän kokoinen kaupunki ei pärjää ja on koko ajan vakauttamisohjelmalla, niin kyllä Suomen valtakunta ja kuntakenttä tosi pahassa pulassa on. Mitkä asiat Turussa on hoidettu paremmin kuin Raisiossa. 70 kolme viimeistä vuotta ovat olleet ihan hirveitä. Ei pelkästään talouden rankkuuden ja vaativuuden takia, vaan myös tämän sekavuuden. Miksi. Olen ollut kunnan hommissa 32 vuotta, ja nämä pari 72 Siirryit Raisioon Turun vs. apulaiskaupunginjohtajan pallilta. kästään toimeentulotuen ja kunnan avustusten varassa, kasvaa koko ajan. 71 Äänekoskella mielenterveyspotilaita asuu laitoksissa huomattavasti vähemmän kuin koko maassa. raisio 24 630 asukasta kaupunginjohtaja Ari Korhonen Mitä ajattelet hallituksen kuntauudistuksesta. 69 Vuonna 2007 Suolahti ja Sumiainen liittyivät Äänekoskeen. Olemme panostaneet avopuoleen, koska uskomme että se on ihmisläheisempää ja tuottaa parempia tuloksia. Ministerit toimivat omista lähtökohdistaan ja tekevät ratkaisujaan ja me täällä kunnissa ollaan ihan hukassa. Kukaan ei koordinoi sitä. Raision kaupunginjohtaja Ari Korhonen 38. Saimme myötäjäisinä yli 10 miljoonaa euroa alijäämiä Suolahden kaupungilta, Sumiaisten kunnalta ja terveydenhuollon kuntayhtymältä
76 Kuinka korkea kunnan veroprosentti voi ylipäätään olla. ”Olen ollut kunnan hommissa 32 vuotta. Mistä ydintoiminnoista Raisio aikoo säästää. Meillä on veronkorotuspainetta jopa 1,5 prosenttiyksikköä. Kun aloitin täällä nuorena kunnansihteerinä, kipurajana pidettiin 19 prosenttia. Miten tämä tausta vaikuttaa nykyiseen työhösi. 74 Vuosina 2008–10 toimit Sdp:n puoluesihteerinä. Aika monet ihmiset ovat tuttuja. Sitten 21. Talous. Pitää muistaa, että kunnilla ei lähtökohtaisesti ole turhia velvoitteita. En voi heitä siitä syyttää, sillä onhan puoluesihteerin rooli hyvin näkyvä. Keskuskunnissa paremmalla tolalla on myös yhteydenpito ulkomaailmaan ja ulkomaille, kaupungin markkinointi ja sellaiset laajemmat asiat. Nykyhallituksen ministereistäkin useimmat ovat tuttuja, ja voin lähestyä heitä tietyissä kysymyksissä. Viimeiset pari kolme ovat olleet hirveitä.” 39. Se on suuri arvovalinta, eikä sitä voi tehdä kunnissa, vaan eduskunnassa, joka nämä lait on säätänyt. Julkisuudessa on esiintynyt käsitys, että kuntien velvoitteiden vähentäminen olisi ratkaisu kuntatalouden ongelmiin. Hallinto alkaa paisua. Jotkut taas ehkä näkevät esityksissäni ja ajatuksissani olevan rakennettuna jotain poliittista taustalle. Jos ydinpalveluiden velvoitteita vähennetään, se merkitsee palveluleikkauksia. Kunnille on äärimmäisen ongelmallista, jos valtiovalta vie rahat mutta jättää velvoitteet. Haluan sanoa sen ääneen. Velvoitteiden ja rahoituksen välinen epäsuhta on valtava. Keskuskunnissa on tietysti aina sosiaali- ja terveyssektorilla laaja kirjo palveluja, mutta meillä Raisiossakin perustason palvelut ovat aika kattavat. Minullakin oli ennen tänne tuloa sellainen käsitys, että suuri kunta olisi hallinnossa tehokkaampi, mutta ei se ole niin. Raisio ei voi niistä säästää, koska ne ovat nimenomaan niitä kuuluisia lakisääteisiä palveluja. Mutta jos mennään hardcore-palvelutuotantoon, uskallan väittää, että jos kunnan optimaalinen koko ylittyy, siitä tulee haittatekijä. Nyt joissakin kunnissa prosentti on jo 22 eikä nousulle ole näkyvissä kattoa. 73 Sanoit syyskuussa Turun Sanomissa, että ”isoja säästöjä on saatavissa vain kunnan ydintoiminnoista”. Sen jälkeen kipurajaksi tuli 20. Askolan kunnanjohtaja Esko Rautiainen askola 4 984 asukasta kunnanjohtaja Esko Rautiainen 75 Mikä on Askolan suurin ongelma
23 000 euroa. 77 Askolassa on käynnissä taloudellinen tervehdyttämisohjelma, jota oli tekemässä konsulttikin. Samaan aikaan päätettiin esittää valtuustolle kahden lukion lakkauttamista ja logistiikkatoimintojen keskittämistä. 81 Mitä palveluja jokaisen kunnan on järjestettävä itse. Ja lisäksi elämäntapapalveluja kuten liikuntapaikat ja kulttuuri siinä määrin, kun sitä tehdään. Nämä kaikki on oltava asukkaita lähellä, kuten myös niistä päättäminen. 80 Kuinka paljon konsultti laskutti. Se on ollut semmoinen, sanotaanko sisäpoliittinen kysymys ja herättänyt paljon tunteita. Päivähoito, vanhustenhuolto, koulupalvelut, kirjasto, vesi- ja jätevesihuolto, tiet ja kadut, maankäyttö, suunnittelu ja kaavoitus. Alle 5 000 asukkaan kunnat aiheuttavat kaikkien kuntien yhteenlasketuista menoista viisi prosenttia. Mitä säästöjä keksittiin. Vaikka kaikki alle 5 000 asukkaan kunnat lopetettaisiin ja vietäisiin pois kaikkine palveluineen, kuntatalous säästäisi vain sen viisi prosenttia. Leikkausjonoja on ollut kaksi, ja tulevaisuudessa vain yksi. Asiaa on valmisteltu pitkälti toistakymmentä vuotta. Miksi. Toki se iso kuva päätöksen taustalla oli sote-uudistus. Tämän valtuustokauden loppuun mennessä pitäisi puristaa 1,5 miljoonaa euroa. Nähtiin se järkeväksi, ja tällä hetkellä talouden realiteetit tiedostetaan paremmin. 84 Pori päätti vastikään siirtää kaupunginsairaalan leikkaustoiminnan Satakunnan sairaanhoitopiirille. Syyskuun lopussa Porissa oli 1 700 pitkäaikais- ”Ehkä Porissa on vain paremmat poliisit kuin muualla.” 40. Leikkaustoiminta on ollut aika pienivolyymista, ja meillä on ollut ongelmia henkilöstön resurssoinnissa. 83 Hallituksen kuntauudistuksen heikoin piirre on se, että ajatellaan, että pienet kunnat pitäisi hävittää. Kyllä siinä plussan puolelle jäätiin. Mihin konsulttia tarvittiin. Se ei ole onnistunut. leen samantasoiset palvelut, ja kuntien välisiä eroja pitää tasata valtionosuusjärjestelmällä. 78 Paljonko säästöjä tuli. 82 Kenen pitäisi järjestää askolalaisten erikoissairaanhoito. Koko maassa pitäisi olla suunnil- Miten kuntauudistus pitäisi toteuttaa. pori 83 427 asukasta, kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen Keinot olivat kyllä tiedossa, mutta kai siihen tarvittiin sellainen herätys ja ulkopuolinen ihminen. 85 Viisi vuotta sitten Pori asetti tavoitteekseen puolittaa pitkäaikaistyöttömien määrän. 79 Miksi keinoja ei keksitty itse. Veronkorotus, palveluasuminen muutettiin tehostetuksi palveluasumiseksi ja yksi koulu suljettiin. Miksi. Suomessa ei ole yhtään kuntaa, joka pystyisi hoitamaan erikoissairaanhoidon yksin. Tai ei: siinä vähennettiin perusopetusryhmien määrää ja tasattiin ryhmäkokoja, ja se toteutustapa merkitsi sitä, että se koulu suljettiin. Terveydenhuollon rahoitus pitäisi muuttaa yksikanavaiseen malliin
Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen
Aiotaanko ne yhdistää. 42 Valtimon kunnanjohtaja Leena Mustonen. Mitä olet tehnyt toisin kuin hän. Olemme olleet teollisuuspaikkakunta, ja olemme sitä yhä, mutta yrityskanta on muuttunut pk-yrityspainotteisemmaksi. Nyt mietimme vakavasti malleja ja vaihtoehtoja. Mutta se päätös on tehty ja se on tällä hetkellä voimassa olevaa totuutta. Ihan totta, Porissa rikosten selvitysprosentti on erittäin korkea. Mutta kun ajatellaan mistä on tultu… meillä oli valtava teollinen rakennemuutos 1980- ja 90-luvuilla, joka sen pitkäaikaistyöttömyyden loi. Ehkä täällä on vaan paremmat poliisit kuin muualla. Varmasti tunnepuolen asiatkin vaikuttivat, ja ne saattoivat mennä faktojenkin yli. Miksi. 90 Valtimohan lakkautti vastikään lukion. 91 Valtimossa sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat erillisinä. 86 Porissa tehdään enemmän rikoksia kuin muissa vastaavan kokoisissa kaupungeissa. Mutta varmasti on niitäkin, jotka ovat olleet työttömiä 1990-luvun lamasta lähtien. Eikö se vähennä kunnan houkuttelevuutta asuinpaikkana. valtimo 2 388 asukasta kunnanjohtaja Leena Mustonen 89 Mistä kunnan palvelusta olet ylpeä. Ehkä ei sitten kuitenkaan nähty, että Nurmekseen liittymisestä olisi avautunut autuus. Valtimo on ollut aina tällainen oman tiensä kulkija. Se oli kiikun kaakun se päätös. Siinä on varmaan historiallisia syitä: 1970 – 90-luvuilla tällaista yhteensovittamista ei vielä paljoakaan tehty. Se on herättänyt vähän ihmetystäkin. Täällä meidän korkeuksilla lukio ei ole ykkösasioita asuinpaikan valinnassa. Haluan olla helposti lähestyttävä ja keskustella päiväkohtaisista asioista hyvinkin erilaisissa kokoonpanoissa. Pori on kuitenkin noussut jaloilleen. työtöntä, eli luvut ovat pienessä nousussa. En usko. Nyt asiasta ei ole voimassa mitään lainsäädäntöä, mutta järkeväähän se olisi. Ja Ulvilahan ei kuulu Poriin, ainakaan vielä. Monestakin. Yrityselämä on elpynyt. Sotien jälkeen yksikään henkirikos ei ole jäänyt selvittämättä. 87 Aloitit kunnanjohtajana viime toukokuussa. Mistä se johtuu. 92 Miksi niitä ei sitten ole jo yhdistetty. En tiedä. 88 Valtimo päätti viime vuonna olla liittymättä Nurmekseen. Nurmekseen on tästä 25 kilometriä, ja Sotkamossa on erikoislukioita. Kaikki lapset saavat päivähoitopaikan, ja olen ylpeä myöskin meidän koulupalveluista. Koulutusjärjestelmämme on kehittynyt ja väestön koulutustaso noussut, joskin se on yhä alhaisempi kuin muissa vastaavan kokoisissa kaupungeissa. Viime vuonna, kun Paras-laki oli vielä voimassa, ajattelimme että ne on pakko yhdistää samaan organisaatioon. Edeltäjäsi oli virassa 35 vuotta. Olen käynnistänyt uudenlaisen keskustelukulttuurin
Kunnanjohtajia haastateltiin kesä–lokakuussa 2013. Painitrikoot vaan päälle ja molskille. Palkkaamme terveyskeskukseen tulkkeja, ja Virolahden koulussa on aloittanut nyt syksyllä valmistava luokka oppilaille, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea. Suurin osa niistä menee ulkopaikkakuntalaisille, mutta virolahtelaisillekin joka tapauksessa kymmeniä. Kyllä se sujuu. Meidän kannaltahan olisi ollut ihanteellista, jos kasino olisi tullut Miehikkälän puolelle Muurikkalaan. 99 Kuinka monta kuntaa Suomessa pitäisi olla. 95 Pitäisikö palveluiden järjestämisvastuun olla samoissa käsissä kuin rahoitusvastuun. Sujuuko kuntayhteistyö kivuttomasti. Se on uusi aluevaltaus tämän kokoiselle maalaiskunnalle. Asuntorakentamisestakin tulee menoja, mutta kasvukivut kuuluvat asiaan. Enpä usko. Marraskuussa Lavian kunnanvaltuusto päätti äänin 9–8 asettaa lautakunnan valmistelemaan kunnanjohtaja Pekka Heinosen erottamista. Miksi kuntaliitos kariutui. 94 Teette yhteistyötä Miehikkälän kanssa. Joroisissa jatketaan keskustelua kuntaliitoksesta Varkauden, Heinäveden ja Leppävirran kanssa. Sen jälkeen voidaan katsoa, kuinka jäljelle jäävät tehtävät kannattaisi hoitaa tarkoituksenmukaisesti. Kasino tuo kuntaan lisää venäläisiä. Ei siinä minusta mitään vaikeaa ole. Jotta kokonaisuudesta saataisiin toimiva, olisi tarkoituksenmukaista, että erikoissairaanhoidosta huolehtisi valtio. Se tuo 450 työpaikkaa. 96 Virolahdelle, aivan Venäjän rajalle, nousee suuri kasino. Silloisten laskelmien mukaan konkurssi uhkasi Virolahtea vuonna 2016 ja Haminaa jo vuonna 2014. . Mitä hyötyä siitä on kuntalaisille. Pieksämäki irtautui marraskuussa näistä neuvotteluista ja ryhtyi neuvottelemaan Mikkelin kanssa. 43. Miten siihen on varauduttu. 98 Virolahden asukkaista venäläisiä on jo nyt viisi prosenttia. Ei olisi tarvinnut investoida yhtään euroa ja hyödyt olisivat olleet samat. Syyksi ilmoitettiin laaja epäluottamus, toimiminen Lavian kunnan etujen vastaisesti, autoritäärinen asenne ja omapäisyys. Virolahden kunnanjohtaja Osmo Havuaho virolahti 3 452 asukasta kunnanjohtaja Osmo Havuaho 93 Virolahti oli jo kaksi vuotta sitten yhdistymässä Haminaan. Miehikkälä järjestää Virolahdenkin sote-palvelut. 100 Mikä kunnanjohtajan työssä on vaikeinta. Ensin pitäisi ratkaista, miten tämä sote-kupletti hoidetaan. Meillä olivat valoisammat taloudelliset näkymät kuin potentiaalisella liitoskumppanilla. Kyllä se loogista olisi. 97 Ovatko naapurikunnat teille kateellisia. Minusta se ei ole relevantti kysymys
mallioppilaan Suomi on innokas ihmisoikeussopimusten allekirjoittaja, mutta otetaanko 44
pimeä puoli ihmisoikeudet käytännössä vakavasti. e r ja s a a r i n e n t e k s t i l a s s e r a n ta n e n k u v i t u s 45
Avustaja joutui eroamaan. Minulla ei ole kaikkia ihmisoikeuksia.” E uroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muižnieks kävi Suomessa kesällä 2012. Kun lähdin sukupuolen korjausprosessiin, jouduin luopumaan avioliitosta ja lapsihaaveista ja päädyin yrittämään itsemurhaa”, kertoo 39-vuotias it-alalla menestynyt, kansainvälisessä suuryrityksessä työskentelevä Anna. Muutosta lakiin oli jo suunniteltu, mutta edellisenä talvena asia oli kääntynyt mediassa muotoon ”demarit vaativat miehille oikeutta synnyttää”. Tämän vuoksi hän halusi otattaa sukusolujaan talteen hedelmöityshoitoja varten ennen sukupuolen korjausleikkauksia. Tämän prosessin jälkeen puolisoni totesi, että hän tekee lapset jonkun miehen kanssa. Kohun seurauksena tuolloinen peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson vetäytyi lain uudistamisesta ja kertoi avustajansa ajaneen asiaa oma-aloitteisesti. Jotta sen saa vaihdettua, pitää olla sillä hetkellä steriili. Raportissaan hän totesi, että sukupuolen virallisen korjauksen edellytyksistä on poistettava vaatimukset lisääntymiskyvyttömyydestä ja naimattomuudesta. Annalle linjaus tuli liian myöhään. Annalle sanottiin, että sukupuolta korjaavien hoidoista vastaa Naistenklinikka. ”Lahjoiltani ja lähtökohdiltani minulla olisi mahdollisuus vaikka mihin, mutta koska olen transsukupuolinen putoan monissa asioissa b-luokkaan. Anna tunsi, että sukupuolta oli pakko korjata. Annaa huolestuttaa tarkoitushakuinen, populistinen ymmärtämättömyys politiikassa ja mediassa: ”Halpamaisilla vääristelyillä shokeerataan sen sijaan, että shokeerattaisiin sillä, millaisia ihmisoikeusongelmia Suomessa on.” Nyt lakia yritetään muuttaa uudemman kerran. Väestöliitto vetosi lakiin transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta. Me erosimme ja vähän myöhemmin minä yritin itsemurhaa.” Syyskuussa 2013 tasa-arvovaltuutettu totesi lausunnossaan, ettei hedelmöityshoitoja voida 46 evätä pareilta sen vuoksi, että toinen puolisoista on transsukupuolinen. ”Hulluinta on, että koko laki, johon vedottiin, on ihmisoikeuksien ja perustuslain vastainen ja sitä vielä sovelletaan asiaankuulumattomasti.” Anna muistuttaa, että viranomaisetkin ovat myöntäneet, että Suomessa eivät toteudu transsukupuolisten ihmisten oikeus tasaarvoon, ruumiilliseen koskemattomuuteen ja yksityis- ja perhe-elämän suojaan. Naistenklinikalta ilmoitettiin, etteivät hoidot kuulu transsukupuolisille. Anna ja hänen puolisonsa eivät olleet yrityksistään huolimatta saaneet lapsia ja tarkoitus oli yrittää uudestaan myöhemmin. ”Se oli siinä sitten. Annan mielestä laki ei koskenut hänen tilannettaan juuri silloin. Samoin asian näki Väestöliitto, jonka Tampereen klinikalla hedelmöityshoitoja oli aikoinaan annettu myös transsukupuolisille ihmisille. ”En ollut lähiaikoina vaihtamassa henkilötunnusta. Oli tyhmää kertoa rehellisesti, että olen sukupuolen korjausprosessissa.” Väestöliiton Turun klinikalla hoitoon suhtauduttiin kuitenkin myötämielisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti syyskuussa 2013 asettaneensa työryhmän pohtimaan sukupuolen vahvistamisen edellytyksiä. Anna kävi puolisonsa kanssa klinikalla juttelemassa ja hänelle tehtiin testejä hoidon aloittamista varten. Lain mukaan lisääntymiskyvyttömyys ja naimattomuus ovat edellytyksiä sille, että henkilö voidaan vahvistaa vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvaksi ja hän saa uuden henkilötunnuksen. Jos näin tehdään, he joutuvat tasa-arvolaissa kielletyllä tavalla eriarvoiseen asemaan sukupuolen perusteella. ”Muuten pää olisi hajonnut.” Yksityiset klinikat kieltäytyivät hedelmöityshoidosta. Työryhmä pui asiaa vuoden, syyskuun 2014 loppuun. Nykyisen, ongelmalliseksi todetun lain esitteli vuonna 2002 tuolloinen peruspalveluministeri, nykyinen vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet ja sen allekirjoitti presidentti Tarja Halonen, molemmat tunnettuja ihmisoikeuksien puolustajia.. ”V iisi vuotta sitten olin onnellisesti naimisissa ja halusimme lapsia. Pian käynnin jälkeen klinikalta kuitenkin soitettiin ja ilmoitettiin Väestöliiton kanta: hoitoja ei anneta transsukupuolisille. Siitä ei ole säädöksiä, saako sukusoluja olla tallessa tai saako transihminen ylipäänsä lisääntyä
47
Ensisijaisesti ihmisiä suojaavat perustuslaissa turvatut perusoikeudet. Se tosin ei ole vielä kansainvälisestikään voimassa, koska voimaantulo edellyttää ratifiointia kymmeneltä valtiolta. Vuonna 1995 perustuslakiin otettiin mukaan perusoikeusnormisto, jossa on tunnustettu sekä kansalaisja poliittiset että taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. Keskuksen määräaikainen johtaja Kristiina Kouros myöntää, että tilanne on haastava. ”Meillä riittää puhetta ja sanahelinää ihmisja perusoikeuksista, mutta yllättävän paljon eri tahoilla, poliittisesta eliitistä alkaen, on niitä kohtaan suunnatonta asenteellisuutta ja tietämättömyyttä. Paperilla monet asiat näyttävät hyvältä. Kaikkiin ihmisoikeussopimuksiin Suomi ei ole liittynyt ensimmäisten joukossa. Istanbulin sopimus vuodelta 2011. Niihin voi vedota esimerkiksi asioidessaan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa. Myös paperittomien ihmisten terveydenhuoltoa selvitetään ihmisoikeusnäkökulmasta. Ratifioimatta on myös naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva en:n yleissopimus, ns. Ojasen mielestä ihmisoikeudet eivät vieläkään ole kunnolla juurtuneet Suomen oikeus- ja yhteiskuntaelämään. S uomi on mallioppilas ihmisoikeussopimusten allekirjoittamisessa ja ratifioinnissa. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muižnieks kiittää raportissaan Suomea siitä, että Suomi on saanut aikaan ensimmäisen kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman ja perustanut riippumattoman ihmisoikeuskeskuksen, johon kuuluu ihmisoikeusvaltuuskunta. Valtiolla on kuitenkin erityinen vastuu niiden toteuttamisesta eikä se poistu, vaikka valtio on siirtänyt esimerkiksi sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteuttamisen kunnille. Todellisuus on vähemmän ruusuinen. Niitä on tullut etenkin yksityis- ja perhe-elämän suojan loukkauksista, oikeudenmukaisen 48 oikeudenkäynnin kangertelusta, varsinkin pitkistä käsittelyajoista ja sananvapauden loukkauksista. Vaikka Suomi on ollut innokas sopimusten allekirjoittaja ja ratifioija, muutama keskeinen sopimus on vielä ratifioimatta: saamelaisten oikeuksia koskeva ilo:n sopimus alkuperäiskansojen oikeuksista on odottanut ratifiointia 20 vuotta. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan muutoksia muun muassa lakeihin, jotka koskevat asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja. Samana vuonna Suomi saattoi voimaan en:n ihmisoikeussopimuksen, joka oli solmittu jo 1950. Esimerkiksi vuonna 1949 perustettuun Euroopan neuvostoon Suomi liittyi vasta Neuvostoliiton horjuessa, vuonna 1990. Nyt keskuksen kolme työntekijää yrittävät edistää tiedotusta, koulutusta, kasvatusta ja tutkimusta perus- ja ihmisoikeuksista, laatia selvityksiä ja lausuntoja niiden toteutumisesta ja tehdä kansainvälistä yhteistyötä. Perus- ja ihmisoikeuksien merkitys oli melko vähäpätöinen suomalaisessa oikeuselämässä aina 1980-luvulle saakka, kirjoittaa valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen kirjassaan Johdatus perus- ja ihmisoikeusjuridiikkaan. ”Teemme parhaamme”, hän sanoo. Ihmisoikeuskeskuksen tehtäväkenttä on laaja, mutta rahat niukat. Ihmisoikeussopimukset ovat yhtä velvoittavia kuin lait. Keskuksen perustamista pohtinut työryhmä ehdotti keskukseen vähintään kymmentä virkaa. Perus- ja ihmisoikeudet velvoittavat kaikkea julkista valtaa. Valtionhallinnossa ongelmat tiedostetaan, mutta lakien muuttaminen on hidasta. yk:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifiointia on odotettu kuusi vuotta, vaikka asian piti hoitua kahdessa vuodessa.. Suomen ihmisoikeustoimintaohjelmassa vuosiksi 2012–2013 mainitaan viitisenkymmentä Suomen allekirjoittamaa ja ratifioimaa kansainvälistä tai alueellista sopimusta ja julistusta. Suomi saa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta monin verroin enemmän langettavia päätöksiä kuin muut Pohjoismaat. Niitä saatiin kolme. Ihmisoikeuskeskus on osa eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaa. Tiukassa paikassa talouden ja politiikanteon tarpeet saavat niistä helposti yliotteen”, hän sanoo
Se jää kertomatta, miten sitä ei saa rajoittaa.” Vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimuksen ratifiointia valmistelee ulkoministeriön koolle kutsuma työryhmä. Erityisen vaikeaa oli kotikuntalain muuttaminen. Könkkölä epäilee, että tämä on suomalaisille vaikea pala nieltäväksi. ”Lähinnä luetellaan, miten itsemääräämistä saa rajoittaa. Sen ratifiointia on nyt odotettu kuusi vuotta. Hidas ratifiointi johtuu osittain siitä, että joitain lakeja on muutettava sopimuksen mukaisiksi. Vammaiset nähdään edelleen tuen ja hoivan kohteina.” Vammaisten oikeudet myös maksavat ja tätä pelätään. Nuori ihminenhän haluaa liikkua.” Ensin Könkkölä opiskelutovereineen ajatteli perustaa vammaisten opiskelijoiden ihmisoikeusjärjestön. Vammaisten oikeuksien vuosikymmentä vietettiin 1983–1992. 49. yk-sopimus edellyttää, että vammaiset osallistuvat kaikkeen heitä koskevaan päätöksentekoon. Euroopan hullu vuosi 1968 oli nostanut ihmisoikeudet mielenosoittajien huulille kaikkialla länsimaissa. ”Hyvinvointivaltiossa ’asiantuntijat’ tietävät, mikä on vammaiselle hyväksi. Uusi kotikuntalaki hyväksyttiin vuonna 2010 ja sen ansiosta myös laitoksissa asuvat voivat itse valita asuinpaikkansa. ”Vaikutuksen teki vammaisten oma asenne. Nyt stm:n työryhmä on valmistellut esityksen asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta koskevaksi laiksi. Manasin sitä, miksi elämäni vaikeavammaisena oli niin saamarin hankalaa – en päässyt minnekään, millään välineellä ei pystynyt kulkemaan. eu ja Suomi eivät sopimusta aluksi halunneet. ”Kummastellaan, että mitä ne vielä vaatii – niillähän on jo pyörätuoli ja kuljetuspalvelut, pitääkö niiden päästäkin joka paikkaan. Sen laatima hallituksen esitys sopimuksen hyväksymisestä tullee eduskunnan käsittelyyn ensi vuonna. ”Lievästi vammaiset tai ei-vammaiset hoitivat niissä meidän asioitamme.” Könkkölä oli perustamassa Kynnys ry:tä 1973. Vuonna 2006 sopimus kuitenkin syntyi, ja sen ratifiointia valmistellaan Suomessa edelleen. Jo tuolloin puhuttiin vammaisten ihmisten ihmisoikeussopimuksesta, mutta sen valmistelu aloitet- tiin vasta 2000-luvulla Meksikon aloitteesta. Perustajat saivat vaikutteita Yhdysvalloista vammaisten itsenäisen elämän liikkeestä. Halusin valmistua nopeasti ja rikastua vakuutusmatemaatikkona. Me saamme Suomessa yhteiskun- Ensin Suomi vastusti vammaisten ihmisoikeussopimusta. Tarvittiin uutta järjestöä, koska vammaisjärjestöissä ei ollut tilaa vaikeavammaisille. K ynnys ry:n toiminnanjohtaja Kalle Könkkölä kirjoitti ylioppilaaksi 1969. Könkkölästä esityksen painotus on päin mäntyä. Teemana oli täysi osallistuminen ja tasa-arvo. Pian he kuitenkin tajusivat, että vammaisten opiskelijoiden asiat olivat hyvin muihin vaikeavammaisiin verrattuna. He puhuivat ihmisoikeuksista ja kansalaisoikeuksista.” yk antoi vammaisten oikeuksien julistuksen vuonna 1975. ”Aloin opiskella yliopistolla hirveällä kiihkolla
50
Kunta saa päättää palveluasumisen asiakasmaksuista. Nyt Elsan tilanteeseen sovelletaan sosiaalihuoltolakia. Komitea katsoi, että Suomi loukkaa sosiaalisen peruskirjan artiklaa 23, joka takaa ikääntyneiden henkilöiden oikeuden sosiaaliseen suojeluun. Nyt näkökin on kadonnut lähes kokonaan. Ikä on tuonut mukanaan Parkinsonin taudin ja dementian. Elsa sinnitteli kotonaan kotihoidon ja sairaalajaksojen turvin lähes yhdeksänkymppiseksi. Petman on kansainvälisen oikeuden dosentti ja Suomen edustaja Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komiteassa, joka valvoo sosiaalisten oikeuksien peruskirjan toteutumista. Komitea myös muistutti, että ihmisoikeuksien toteutumisesta vastaa viime kädessä valtio, vaikka se olisi delegoinut tehtäviä kuntien hoidettaviksi. Palveluasumisen maksuille säädetään yhdenmukaiset määräytymisperusteet ja tehostetun palveluasumisen maksut yhtenäistetään. Joissain kunnissa maksuja sovitellaan asiakkaan tuloihin ja henkilökohtaisiin menoihin jätetään käyttövaraa. Ne keskittyvät ennemmin tuottamaan palveluita jäsenilleen. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto teki vuonna 2011 palvelumaksuista ja vanhusten eriarvoisesta kohtelusta kaksi järjestökantelua Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealle. Toisissa kunnissa ihminen voi Elsan tavoin velkaantua, koska ei selviä maksuista. Petman miettii, onko Suomessa tuudittauduttu siihen, että yhteiskunta toimii ja asiat ovat 51. ”yk-sopimuksen ratifiointi ei muuta kaikkea käden käänteessä, mutta 20 vuoden aikajänteellä se muuttaa paljon. Könkkölä uskoo kansainvälisten velvoitteiden vaikutuksiin, vaikka muutokset ovat hitaita. Könkkölän mielestä edes vammaisten omat järjestöt eivät ole kovin ihmisoikeusorientoituneita. Suomesta on tullut vain kolme kantelua. usa:ssa pyörätuolin joutuu ostamaan itse, mutta sillä pääsee melkein joka paikkaan”, Könkkölä sanoo. Suomi on en:n 47 jäsenvaltiosta ainoa, joka on hyväksynyt kaikkien kansallisten kansalaisjärjestöjen oikeuden valittaa sosiaalisten oikeuksien komiteaan. Elsaa on kehotettu hakemaan toimeentulotukea, mutta hän ei siihen kykene. suojaosuus, henkilökohtaisiin menoihinsa, kuten puhelinlaskuihin ja kampaajalla käyntiin. Hänelle jäisi eläkkees- tään vähintään 15 prosenttia, ns. Tuomioistuimet rupeavat tulkitsemaan lakeja ihmisoikeusmyönteisemmin eikä esteettömyys ole enää vain riesa vaan ihmisoikeus.” Vaikka Könkkölä uskoo kansainvälisiin sopimuksiin, Kynnys ei ole käyttänyt kansainvälisiä muutoksenhakukeinoja, kuten järjestökanteluita Euroopan neuvostoon. ”O n jännää, ettei Suomesta ole tullut enempää järjestökanteluita”, sanoo Jarna Petman. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä työstää muutosesityksiä vuoden loppuun. Hänelle järjestettiin vammaispalvelulain perusteella palveluasuminen omaan kotiin, jolloin kotihoidon palvelut olivat hänelle maksuttomia. Heille oli yllätys, että Suomessa voisi olla ongelmia. Kun ensimmäinen tuli, komitean jäsenet pyörittelivät epäuskoisina päitään, Petman kertoo. ”Energia ei ole riittänyt.” P ääkaupunkiseudulla koko ikänsä asunut Elsa on 90-vuotias naimaton nainen, jolla ei ole sukulaisia. Nyt asiakasmaksujärjestelmää aiotaan muuttaa. nalta ilmaisen pyörätuolin, mutta sillä ei pääse juuri minnekään. Viime kesänä Elsa sai elämänsä ensimmäisen perintäkirjeen, jossa häntä uhattiin ulosotolla. Elsan eläke ei riitä palveluasumisen maksuihin. Vuonna 2011 hän muutti palvelutaloon, tehostettuun palveluasumiseen, josta hän maksaa erikseen vuokran ja tarvitsemansa palvelut, kuten hoidon ja ateriat. Hänellä ei kuitenkaan ole mitään ulosmitattavaa. Jos Elsa olisi laitoshoidossa, palvelut kuuluisivat hoitomaksuun. Lakiin on myös tulossa säädös vähimmäiskäyttövarasta, joka pitää jäädä asiakkaan käyttöön. Hän on ollut syntymästään saakka kuuro. Asia on luvattu korjata jo hallitusohjelmassa. Hänelle on alkanut kertyä velkaa
K oli ollut monta kertaa sairaalahoidossa skitsofrenian vuoksi. Kotiin päästyään hän työnteli asunnossaan tyhjiä lastenvaunuja. Menetettyään lapsensa hän vajosi psykoosiin. Yksi rikkomuksista on pienituloisimpien ihmisten, etenkin eläkeläisten sysääminen köyhyysrajan alapuolelle. Päätös saatiin vuonna 2000. Niistä kaikissa todetaan Kreikan rikkoneen ihmisoikeusvelvoitteitaan, tosin ulkomaisten rahoittajien painostuksesta. hyvin verrattuna moneen muuhun maahan. Komitea tekee myös maaraportteja. Sosiaaliviranomaiset olivat päättäneet asiasta etukäteen kertomatta vanhemmille. On enemmän sanoa, että tämä on minun oikeuteni kuin että tämä on minun intresseissäni.” Vangeilla on oikeus tunnin ulkoiluun, laitoksissa asuvilla vanhuksilla ei. 52 K :n ja T:n ensimmäinen yhteinen lapsi otettiin huostaan suoraan synnytyssairaalasta vuonna 1993. ”Nyt talous on kurimuksessa ja hyvinvointiyhteiskunta rapautuu. Vuonna 1994 K ja hänen puolisonsa T tekivät Suomen valtion toimista valituksen Euroopan ihmisoikeustoimikunnalle. Tuomioistuimen mukaan Suomen valtio oli loukannut valittajien yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta. Hänen esikoisensa oli määrätty tämän isän hoitoon. ”Talouskurimuksessa kamppailevassa Euroopassa valtiot katsovat, että joistain ihmisoikeuksista on voitava luopua. Kun K tuli sairaalaan synnyttämään kolmatta lastaan, hän oli potilasasiakirjojen perusteella suhteellisen hyvässä kunnossa. K ja T saivat 40 000 markan korvaukset.. Lapsi erotettiin äidistään ja vietiin lastenosastolle. Tämä on huolestuttavaa”, Petman sanoo. Aktivismi on se, mitä nyt tarvitaan.” Petman kertoo, että kansainväliset kattojärjestöt ovat viime aikoina aktivoituneet järjestökanteluiden tekijöinä ja sosiaalisten oikeuksien peruskirja on alkanut elää entistä virkeämpää elämää. Valitus eteni Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyyn ja sitä käsiteltiin pitkään. ”On tärkeää, että joku pukee epäkohdat juridiseen muotoon ja tuo ne julkisuuteen. Komitea on vastikään käsitellyt viisi Kreikkaa koskevaa kantelua. Oikeudellinen muoto ei ole vain poliittisten intressien kieltä vaan jotain yleismaailmallisempaa. Hän uskoo silti, että ihmisoikeuksia turvaavilla järjestelmillä on merkitystä. Sosiaalisten oikeuksien komitea antaa kanteluista päätöksen ja suosituksen korjata lainsäädäntöä tai lain tulkintaa. K ja T kokivat, että heidän oikeuttaan nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta oli loukattu heidän yhteisen ja K:n edellisestä suhteesta syntyneen lapsen huostaanotoissa ja vanhempien ja lasten tapaamisten rajoittamisessa. Toinen lapsi, jonka isä ei ollut lapsen kanssa tekemisissä, oli otettu huostaan
Tynkkynen korostaa, että käytännön työntekijöiden on syytä tuntea kansainvälisiä sopimuksia ja ratkaisuja. Aloitteeseen on otettu mallia vankeuslaista, joka takaa vangille mahdollisuuden ulkoilla vähintään tunnin päivässä. Joissain Keski-Euroopan ja etenkin Etelä-Euroopan maissa viranomaisten kynnys puuttua perheen elämään on korkeammalla kuin Pohjoismaissa. ”Ihmisoikeusnäkökulmasta pitäisi erityisesti vaatia, etteivät supistukset ja menoleikkaukset ole syrjiviä eivätkä kohdistu jo valmiiksi erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin, joille ne ovat haitallisimpia. ”Jos Suomi ei olisi liittynyt Euroopan ihmisoikeussopimukseen tai Euroopan unioniin, olisimme takapajula myös sellaisissa asioissa, joissa meitä on totuttu pitämään kärkimaana. Lapsille ei ole siinä annettu erillisiä oikeuksia eikä lapsen etua ole määritelty. Ne ovat myös tuoneet kansalaisille uusia tehokkaita oikeusturvakeinoja. Monilla asioilla ei ole mitään mielekästä perusoikeuskytkentää.” Toisaalta yllättävän monilla on. Perusoikeudet tarjoavat esimerkiksi kriteeristön säästöpäätösten arviointiin. Suomen valtio sai 2000-luvulla useita lastensuojelua koskevia langettavia päätöksiä. Järvenpään perhesosiaalityön johtaja Minna Tynkkynen on tehnyt vuonna 2008 lisensiaattitutkimuksen Suomen valtion saamista eit:n langettavista päätöksistä, jotka koskevat yksityis- ja perhe-elämän suojaa. Lisäksi tarvitaan säästöpäätösten systemaattista perusoikeusarviointia”, Ojanen sanoo. ” Ojanen uskoo, että jotkut eit:n ratkaisut ovat saaneet sosiaaliviranomaiset pelkäämään uusia langettavia ratkaisuja, ja kynnys puuttua lapsen tilanteeseen on noussut. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi miesten ja naisten välinen tasa-arvo, kaikki syrjintää koskevat asiat, ympäristönsuojelu ja kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet”, Ojanen sanoo. Kyse on aina tasapainottamisesta ja punninnasta.” Ojasen mielestä perus- ja ihmisoikeusasioissa kansainväliset sitoumukset ovat vie- neet Suomea eteenpäin. Itse huostaanottoa ei yleensä kyseenalaistettu, mutta sen korostettiin olevan vain väliaikainen toimenpide. ”Kun menen eduskuntaan antamaan lausuntoa lakiehdotuksista, kysyn ensimmäiseksi itseltäni, onko lakiehdotus ylipäänsä relevantti perus- ja ihmisoikeusnäkökulmista. ”Suomi on sitoutunut myös lapsen oikeuksien sopimukseen. Suomen kansallinen lainsäädäntö huomioi paremmin lapsen edun, Tynkkynen sanoo. ”Jotkut eit:n linjaukset ylipainottavat perhe-elämän suojaa tai jopa vanhempien oikeuksia suhteessa lapsiinsa. ”Päätökset voivat olla oppimisen välineitä, kun ne kertovat viranomaistoiminnan puutteista ja siitä, mistä asioista tarvitaan lisää tietoa puutteiden korjaamiseksi.” en:n ihmisoikeussopimus on syntynyt muihin tarpeisiin kuin tietyn ryhmän, kuten lasten, oikeuksien puolustamiseen. Niistä useimmat koskivat perheen jälleenyhdistämistä huostaanoton jälkeen. Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen sanoo, että eit:n ratkaisuissa voi olla myös pohjoismaille vierasta ajattelua. Läpikäytyään kotimaiset oikeusasteet kansalainen voi valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. . Tavallisille ihmisille ihmisoikeudet eivät ole sanahelinää vaan arkista elämää. Annan ja Elsan nimet on muutettu. ”Ja kuitenkin meillä on sellaista omahyväistä ajattelua, että kotimainen systeemimme on vallan erinomainen ja kaikkea Euroopasta tai muualta tulevaa väheksytään, vieroksutaan ja vastustetaan.” P erus- ja ihmisoikeudet eivät ole avain paratiisiin tai vastaus kaikkiin ongelmiin, Tuomas Ojanen sanoo. Tilanteen parannuttua perhe pitäisi pyrkiä yhdistämään uudelleen. eit:n ratkaisut vaikuttivat vuonna 2008 voimaan tulleeseen uuteen lastensuojelulakiin, johon kirjattiin muun muassa huostassapidon lopettamisen arviointi, sukulaissijoitusten mahdollisuuden arviointi ja edellytykset, joilla lapsen ja vanhempien tapaamisia voidaan rajoittaa. Laitoksissa asuu reilut 50 000 yli 63-vuotiasta ihmistä. stm:n työryhmä pohtii parhaillaan muutoksia itsemääräämisoikeutta koskevaan lakiin, ja kansalaisaloitteella kerätään nimiä, jotta laitoksissa asuvat ihmiset saisivat oikeuden ulkoilla. 53
54
Kiireellistä odottelua Kun kotihoidon työntekijä Arja Saarinen sulkee 73-vuotiaan Lilja Pitkäsen ulko-oven, Pitkänen jää odottamaan hänen paluutaan. m e r i n y k Ä n e n ja m a a r e t vÄ k i n e n t e k s t i kaisu jouppi kuvat 55. Mutta sitä ennen Saarisen pitää ehtiä käydä hoitamassa muut asiakkaansa
Kello on kahdeksan ja Saarinen on päivän ensimmäisellä kotikäynnillä. Martti jou- 56 tui jäämään hoivakotiin. Hän on asunut Korsossa samassa kerrostaloasunnossa 15 vuotta eikä pärjäisi ilman kotihoitoa. Vasta pään magneettikuvaus kertoi, että kyseessä on Alzheimer. Pöydällä on kimppu tyttärien tuomia tuoreita kukkia. Ulos hän ei lähde ilman saattajaa. Samalla kun Pitkänen juo kahviaan, kotihoidon työntekijä Arja Saarinen annostelee lääkkeitä dosettiin. 80-vuotias Enström on ollut jo pitkään Saarisen vastuuasiakas, mikä tarkoittaa, että Saarinen hoitaa kaikki juoksevat asiat, kuten kotilääkärikäyntien sopimisen. Lilja Pitkäsen tytär Tuija Tzoulas kertoo, että hänen äitinsä kunto on romahtanut nopeasti. Kello on 8.45. Silti hän toivoo, että äiti saisi olla mahdollisimman pitkään tutussa ympäristössä eli kotona. Pakkoero tuntuu tyttärestä kurjalta. V antaan Korsossa aamu on viimainen ja kylmä, mutta Lilja Pitkänen saa kuppiinsa lämmintä kahvia. Parille ei ole löytynyt yhteistä paikkaa, sillä Lilja on liian hyväkuntoinen hoivakotiin, Martti liian huonokuntoinen omaan kotiin. Pitkänen ei enää laita itse ruokaa, mutta saattaa voidella itselleen leivän tai kuoria banaanin. Hyväähän Liljalle kuuluu. Muuten on aivan hiljaista. Hän ei tosin ole aivan varma, ovatko he Saarisen kanssa tavanneet aiemminkin. ”Kotona ehdottomasti”, hän sanoo. Lista kertoo, kuka hoitajista menee kenenkin asiakkaan luo. Saarinen tupsauttaa hieman hajuvettä hänen kaulalleen. Kotihoito käy hänen luonaan neljä kertaa päivässä. Arja Saarinen on ehtinyt parkkeerata autonsa jo toisen asiakkaan pihaan. Se kestää puoli tuntia. Hän ei aina tiedä, onko aamu vai ilta. Alamäki alkoi polvileikkauksesta talvella 2011, jota seurasi krooninen tulehdus ja antibioottikierre. Käyntiin Enströmin luona kuluu puolisen tuntia. Ilman kotihoidon apua kahvit jäisivät keittämättä. Nyt tytär keittää ja kaataa kahvin äidilleen. Saarisen kännykkä soi jatkuvasti. Hoitajat kysyivät Tzoulakselta ja hänen veljeltään, olivatko nämä huomanneet äidin muistin heikentyneen. Tuuli naputtaa parvekkeen puusäleikköä seinää vasten. Muistitesteissäkään ei näkynyt mitään hälyttävää. Helmi Enström makaa vielä sängyssään, kun Saarinen astuu sisään. Ulkona hän liikkuu puolijuoksua, mutta sisällä asiakkaan luona tahti hidastuu. A amukahvi mukissa on jo jäähtynyt, mutta Lilja Pitkänen on jäänyt istumaan pöydän ääreen. Osa soittajista on asiakkaita, osa työkavereita. Olivathan he huomanneet, että äiti toisteli asioita, mutta eivät mitään sen kummempaa. Saarinen mittaa verenpaineen ja laittaa aamupalaksi kaurapuuroa. Kun tytär tuli käymään, Lilja keitti kahvit ja kattoi pöydän. Saarisen aamu on alkanut puoli kahdeksalta Korson kotihoidon toimistossa, missä hän ensi töikseen päivitti iltavuorolaisen tekemän työlistan. Aamupalan, lääkkeiden ja pikaisen tiskaamisen jälkeen Saarinen ehtii kysyä Pitkäseltä mitä kuuluu. Jalat ovat niin huonossa kunnossa, että jo tuolilta nouseminen saa kasvot vääntymään. Pitkäseltä kysyttäessä vastaus on sama. L ilja Pitkänen on 73-vuotias ja sairastaa Alzheimerin tautia. Saarisella on Kotihoidon työntekijä käy neljä kertaa päivässä Alzheimeria sairastavan Lilja Pitkäsen luona.. Vielä kaksi vuotta sitten Pitkänen asui miehensä Martin kanssa kahdestaan tässä samassa kolmiossa, keitti itse kahvinsa, kävi jumpassa ja kaupassa. Kun hampaat on pesty, vaippa vaihdettu ja päivävaatteet puettu ylle, Enström kävelee peilin eteen ja kampaa hiukset. Sen jälkeen on kiiruhdettava seuraavaan paikkaan. Enströmillä on hitaasti etenevä muistisairaus, eikä hän muista tyttäriensä viikoittaisia vierailuja. Televisiossa pyörii aamu-tv. Pian Pitkäsen diagnoosin jälkeen hänen miehensä Martti sai aivoinfarktin. Lilja Pitkänen on ollut kotihoidon asiakkaana elokuusta lähtien
57
V antaan kotihoidolla ei mene hyvin: hoitoa saavien määrä jää alle valtakunnallisen laatusuosituksen. Eteisen ovelta hän muistuttaa vielä tiskaamisesta. Ennen lähtöä Saarinen antaa lääkkeet ja tiputtaa silmätipat. Seuraavan asiakkaan, 73-vuotiaan Kaija Talosen luona Saarinen auttaa laittamaan aamupalan. Kotiin kuljetettu lämmin lounas maksaa kuusi euroa. Jos kotihoito käy neljä kertaa päivässä asiakkaan luona, se voi maksaa kaupungille enemmän kuin laitoshoito. Kotihoitoa saa 1 500–1 600 asiakasta kuukaudessa. ”Työntekijöitä pitäisi olla enemmän, mutta kaupungin taloudellinen tilanne ei sitä mahdollista”, sanoo palvelupäällikkö Anna-Liisa Korhonen. Vanhusten toivotaan pysyvän entistä pidempään kotona, mutta heille ei ole tarjota tarpeeksi kotihoitoa. Kolisevassa hississä matkalla alas hän kertoo, että Talonen kaipaa kovasti juttuseuraa, joten käyntiin oli varattu hieman tavallista enemmän aikaa. aikaa koskea vanhusta hellästi olkapäähän, puristaa kädestä. Hän vastaa kaupungin vanhusten avopalveluista. Lyhimmillään käynnit ovat kymmenminuuttisia, pisimmillään kaksituntisia, ja keskimäärin asiakkaan luona ollaan puoli tuntia.. Vantaan kotihoidon rahapula näkyy siinä, etteivät työntekijät ehdi viipyä asiakkaan luona yhtä pitkään kuin aiemmin. Käynti kestää puoli tuntia. Vantaan kotihoito on jaettu kahdeksaan alueeseen, joista Korso on yksi. Vantaan koti- 58 hoidon kenttätyötä tekee 227 lähi- ja sairaanhoitajaa. Asiakas maksaa kotihoidosta kuukausimaksua tulojensa ja avun tarpeen mukaan. Osa asiakkaista tarvitsee kotihoitoa vain tilapäisesti. Tukipalveluista, kuten ateriapalvelusta maksetaan erikseen. Asiakasmäärä kasvaa vuosi vuodelta, sillä väestö ikääntyy ja samaan aikaan vanhusten sekä vammaisten laitoshoitoa puretaan
Koen tekeväni tärkeää työtä.” Mutta Saarinen ei ehdi jäädä jutustelemaan. ”Olen huolissani niistä ihmisistä, jotka eivät pienillä eläkkeillään pysty ostamaan palveluja kotiin”, Saarinen sanoo. Hän sekoittaa pussipuuron 92-vuotiaalle miehelle ja lähtee vaihtamaan suojavaatteita suihkua varten. Ennen teimme paljon muutakin, kävimme kaupassa, teimme ruokaa ja siivosimme.” Monet omaiset vaativat siivousapua. Kun Saarinen palaa tuomaan asiakkaalle lisää maitoa, muoviesiliina laahaa maata. hoidon kautta, jos tulot ovat alle 1 100 euroa kuukaudessa. ”Nykyään kriteerit ovat kauhean tiukat. Saarisen mielestä parasta työssä on nähdä, miten asiakas ilahtuu saadessaan apua. Moni vanhus itkee yksinäisyyttään. Saarinen on tyytyväinen lähimmän esimiehensä työhön, mutta seuraava johtoporras on hänen mielestään liian byrokraattinen. Ennen puolen tunnin lounastaukoa hänen täytyy ehtiä vielä suihkuttamaan yksi asiakas. Saarinen hoitaa kaikki Enströmin juoksevat asiat. ”Sitä yrittää jollain lailla lohduttaa. Kotihoidon työntekijät keskittyvät perushoitoon. ”Yritän tehdä työni niin, että olen auttanut asiakasta ja pitänyt kiinni ohjeista. Varsinainen siivous pitää ostaa yksityisenä palveluna, jos kotihoidon kriteerit siivouspalvelun saamiseksi eivät täyty. Puolessa tunnissa ehtii harvemmin istua alas vanhuksen kanssa, vaikka työntekijä saattaa olla ainoa ihminen, jonka vanhus päivän aikana tapaa. ”Johdolla on hyvin toisenlainen käsitys työstä kentällä kuin meillä hoitajilla.” E nnen kymmentä Saarinen on jo ehtinyt päivän neljännen asiakkaansa kotiin. Se aiheuttaa ristiriitaa työssä.” 54-vuotias Saarinen on työskennellyt kotihoidossa kahdeksan vuotta. Kotihoidon työntekijä voi olla ainoa ihminen, jonka vanhus päivän aikana tapaa. Hoitajia tulee ja menee suurten laukkujensa kanssa, jotkut istuvat tietokoneella kirjaamassa asiakkaiden tietoja. ”Itselle tulee hyvä olo, kun näkee, että vanhuksella on hyvä mieli. Ajat on määritelty etukäteen asiakkaan palvelusuunnitelmassa eikä niistä voi juuri joustaa, sillä silloin seuraava asiakas joutuisi odottamaan. Vaikeaa on kohdata asiakkaan masennus. He käyttävät suihkussa, pukevat ja riisuvat, lämmittävät ruuan ja antavat lääkkeet. Saarinen palaa kotihoidon toimistolle, lämmittää mikrossa makaronilaatikkoa ja ottaa lautaselle palan näkkileipää. ”Asiakkaat toivovat, että hoitajilla olisi heille enemmän aikaa”, Anna-Liisa Korhonen sanoo. ”Ihana kun tulit käymään”, mies sanoo. Kotihoidon työntekijän työnkuvaan kuuluu kuitenkin vain yleisestä siisteydestä huolehtiminen, kuten tiskaus ja vessan siistiminen. Samaan aikaan Lilja Pitkäsen sisäkengät 59. Mies siirtelee puuroa lautasellaan, mutta ei syö. K ello on 11.15. Vantaalla yksin asuva voi saada siivouspalvelua koti- Helmi Enström, 80, on yksi Arja Saarisen vastuuasiakkaista. Työssä täytyy kuitenkin toimia kotihoidon ohjeiden mukaan. Arja Saarinen haluaisi esimerkiksi järjestellä vaatekaappeja, jotka ovat usein niin sekaisin, etteivät asiakkaat löydä vaatteitaan. Kyllä meille saa kiukutellakin, jos haluaa.” Hän toivoo, että pystyy tekemään nykyistä työtään eläkeikään asti. M yös työntekijät kaipaavat lisää aikaa asiakkaiden kanssa
60
”Työ oli vapaata ja nuoret ihmiset mukavia. Joskus näillä samoilla jaloilla on tehty kovasti töitä. 1990-luvulla hän erosi miehestään ja tapasi Martin. 61. Martti on häntä yli kymmenen vuotta vanhempi, sodan käynyt mies. Käynti puoliltapäivin kestää vain vartin ja sinä aikana on annettava lääke, mitattava verenpaine, lämmitettävä ruoka ja kirjattava käynti reissuvihkoon. Emäntäkoulun käynyt Lilja Pitkänen aloitti työnteon jo 15-vuotiaana, jolloin hän lähti kotoaan pääkaupunkiseudulle kotiapulaiseksi – ja jäi sille tielleen. Ruokaa tekisi jo mieli. Saarinen kaataa lasiin Vantaalla kotihoitoa saa noin 1 500 asiakasta kuukaudessa. Katsottiin, että teen tärkeää työtä ja jälki huomattiin. Kun lapset olivat pieniä, Pitkänen oli päivät kotona lasten kanssa ja kävi iltaisin siivoamassa. Kenttätyötä tekee 227 hoitajaa. Hän tapasi ensimmäisen miehensä, sai kaksi lasta ja muutti 1970-luvun alussa Vantaan Rekolaan, aivan Korson viereen. Täytyy vain malttaa istua ja odottaa. Juuri nyt hän ei oikein tiedä, kuka hänelle ruokaa tuo, mutta yleensä joku on tuonut. Nyt hanuri makaa hoivakodin kansliassa. Päällimmäisenä muistona yhteisestä elämästä Pitkäsellä on matkat ympäri Suomea Rytmihäiriö-orkesterin kanssa, jossa Martti soitti hanuria. Koulu sijaitsi Helsingin Eirassa, vanhan kivitalon yläkerrassa. Erityisen mielellään hän muistelee työtään Suomen Teatterikoulussa. Arja Saarinen astuu sisään ja alkaa heti töihin. Istumisessa vain on se huono puoli, että jalat jäykistyvät ja nouseminen on vaikeaa. Aamukahvin jälkeen hän vetäytyi unille ja on nyt taas jalkeilla. Mutta sitä en ymmärrä, miten ihmeessä jaksoin vielä illalla lähteä töihin”, Pitkänen sanoo. ”Martti on sellainen elämänmyönteinen, hyvä mies.” Sitten ovikello pärähtää ja repäisee muistojen harson Lilja Pitkäsen päältä. laahaavat lattiaa vasten. Pitkänen istuu olohuoneen pöydän ääreen odottamaan
On iltavuorolaisten aika. Lounaan jälkeen Pitkänen juo kahvit ja ottaa pöydältä jo vähän kuivahtaneen pullaviipaleen. Eivät ehdi yhtään juttelemaan eivätkä mitään.” Toimisen poika Raimo on poikennut kylään. Saarisen seuraavalla asiakkaalla, 101-vuotiaalla Lyyli Toimisella, on 12 vuoden kokemus kotihoidosta. Ennen kotiin lähtöä on vielä haavanhoitokoulutus, josta Saarinen myöhästyy viisitoista minuuttia, koska kirjaamiset veivät paljon aikaa. Kahvi maistuu aina, kun vain joku sitä keittää. ”Vapaaehtoiset paikkaavat hyvin, sillä nämä piipahtajat eivät saa käydä kaupassa eikä mitään”, Raimo Toiminen sanoo. On taas aivan hiljaista. Enström ei vastaa. Pitkänen tarttuu pöydällä olevaan lehteen, avaa sen ja asettelee takaisin pöydälle. Talonpoika on iltavuorossa ja Kotihoidon työntekijät ehtivät tehdä asiakkaiden luona vain välttämättömän: He ruokkivat, lääkitsevät ja suihkuttavat. Lilja Pitkänen pyörittelee päätään. Kahviakin tekisi taas mieli. Pitkäsen iltapäivä kuluu torkkuessa ja kävellessä ympäri asuntoa. Kotihoidon työntekijä Ann-Mari Talonpoika tulee antamaan Pitkäselle lääkkeen ja lämmittämään ruuan. Yhdeltä Saarisen kotikäynnit ovat ohi ja hän palaa toimistolle. Ja vaikka tekisi, ei hän osaisi sinne yksin lähteä. S ade tihuttaa ikkunat harmaiksi. Joskus on aikaa pikaiseen tiskaamiseen.. Saarinen napsauttaa kahvin tippumaan ja tiskaa pikaisesti. Myös hän toivoo, että äidin kanssa juteltaisiin enemmän. Ei, hänen ei tee mieli lähteä tuonne ulos palelemaan. Pitkänen tiputtelee pitkillä sormillaan sokeripaloja kuppiinsa. Pian joku varmaan tulee Kello on tasan neljä, kun ovi käy. Arja Saarisella on jäljellä vielä yksi käynti. Jos kotiin tulee aivan vieras ihminen, voi olla, ettei vanhus puhu mitään. Saarinen myöhästyy haavanhoitokoulutuksesta, koska paperityöt venyvät. Hän käy lämmittämässä päiväruuan Helmi Enströmille. ”Vaikkei muistaisi nimeä, niin moni muistaa kasvot ja äänen”, Arja Saarinen sanoo. Pitkänen istuu tutulle paikalleen olohuoneen pöydän ääreen ja haukkaa palan marjapiiraasta. piimää ja asettelee lautasen viereen jälkiruokabanaanin. ”Tänään tulee televisiosta semmoinen vanha kotimainen elokuva kuin Varaventtiili”, Saarinen sanoo ja ympyröi elokuvan nimen Seuran tv-sivuilta. ”Kyllä hoitajia pitäisi olla sen verran enemmän, että ehtisivät tekemään työn inhimillisemmin. Seitsemältä alkanut työvuoro päättyy vartin yli kolme. Hän on tyytyväinen saamaansa palveluun, mutta häntäkin harmittaa työntekijöiden kiire. Etteivät olisi kuin jäniksen selässä aina. ”Otatko vielä kahvia?” hän kysyy ja painaa kätensä Lilja Pitkäsen olkapäälle. 62 K ello lähenee yhtä. Hän kirjaa tietokoneelle tiedot jokaisen asiakkaan toimintakyvystä ja terveydentilasta. Kotihoidon työntekijöiden lisäksi Lyyli Toimisen luona käy kaksi vapaaehtoistyöntekijää auttamassa pyykin pesussa ja kauppaostoksissa. Hänen mielestään vanhukset kärsivät siitä, että hoitajat vaihtuvat. Kun Saarinen lähtee, Lilja Pitkänen jää syömään lihapullia yksin olohuoneen pöydän ääreen. Jossain välissä pitäisi vielä ehtiä päivittää hoito- ja palvelusuunnitelmia. ”Kiva kun käy ihmisiä.” Muistisairaalle on tärkeää, että hänen luonaan käy tuttu hoitaja
?
Sitten hän lähtee. ”En tiedä, miten käynnit muuttuvat lääkekuurin jälkeen. Lilja Pitkänen on onnekas, sillä hänen tyttärensä asuu kilometrin päässä ja vie äitiään kauppaan, lääkäriin, mökille ja miestään katsomaan. Hänellä on oma työnsä ja viisilapsinen perheensä. Kaksi käyntiä tuntuu liian vähältä, sillä äiti saattaa unohtaa syödä tai pukea päälleen.” Tzoulas toivoo, ettei äidin muistisairaus etenisi kovin nopeasti, polvi saataisiin kuntoon ja elämä jatkuisi tasaisena ilman suuria muutoksia. Sitten onkin jo aika jatkaa matkaa. Työntekijä lämmittää keiton, antaa lääkkeet ja kirjaa käyntinsä. Vantaan vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Matti Lyytikäinen lupaa, että heikko-osaisimmista huolehditaan, mutta tulevaisuudessa ihmisten pitää ottaa enemmän vastuuta 64 itsestään, sillä kuntien tarjoamat palvelut heikkenevät. Ulko-ovi kolahtaa kiinni. Nyt asiakkaita voi olla aamun aikana jopa kahdeksan. Pitkänen istahtaa tutulle tuolilleen odottamaan, että Talonpoika tuo hänelle iltapalasämpylän ja lääkkeet. Talonpojan iltavuoroon on merkattu yhteensä 14 asiakasta. On myös vanhuksia, joilla ei ole omaisia. Palvelupäällikkö Anna-Liisa Korhonen sanoo, että yksi ratkaisu on vapaaehtoistyö. Viidentoista minuutin kuluttua Talonpoika tekee lähtöä seuraavan asiakkaan luo. Kyllä Vantaalle kannattaa edelleen jäädä vanhenemaan.” Lilja Pitkäsen tytär Tuija Tzoulas toivoo, että hänen äidillään olisi hyvä vanhuus kotonaan Korsossa. ”Mitäs tekisi mieli. Mutta ei tytärkään kaikkea ehdi. Asiat ovat hyvin nyt, kun äiti tarvitsee neljä kertaa päivässä lääkkeen ja kotihoidon täytyy käydä se antamassa. lainassa toisesta tiimistä, kuten ilta- ja viikonloppuhoitajat usein ovat. Työ on mukavaa ja vaihtelevaa, mutta aikaa on liian vähän.” Kymmenen vuotta sitten aamuvuorolaisella oli yleensä kolme tai neljä asiakasta. Hän on jo myöhässä aikataulusta. Korhosen mukaan he ovat suurimmassa syrjäytymisvaarassa. Pitkäsen hän on tavannut kerran aiemmin. Kun kotihoidon työntekijä seuraavan kerran soittaa ovikelloa, Lilja Pitkänen tietää, että on taas aamu. Kello on kahdeksan ja kotihoito on päivän viimeisellä käynnillä Pitkäsen luona. Yöpaita pitäisi pukea päälle, ja Ann-Mari Talonpoika joutuu vähän suostuttelemaan. ”Kotihoidon käynnit rytmittävät hyvin äidin päivää, joka olisi muuten tosi pitkä.” L ilja Pitkänen katsoo ulos pimeään ja hämmästelee, onko jo ilta. ”Se ei ole vain vantaalainen ilmiö vaan koskee kaikkia kuntia Suomessa. Jos asiakkaalla ei ole omaisia tai muita läheisiä, kotihoito huolehtii hänestä kokonaisvaltaisesti ja järjestää tarvittaessa edunvalvojan. Vantaan kotihoitoon on rekrytoitu 80 vapaaehtoista, jotka tekevät sen, mitä hoitajat eivät ehdi: seurustelevat, vievät kävelylle, kauppaan ja muille asioille. Talonpoika lämmittää lohikeiton, antaa lääkkeet ja kirjaa käyntinsä reissuvihkoon. Lämmitetäänkö makaronilaatikkoa, kinkkukiusausta vai lohikeittoa?” 15 minuuttia on lyhyt aika. ”Siinä ei ehdi viettää kovin paljon laatuaikaa. Tulevaisuudessa kotihoidolla saattaa olla vielä vähemmän aikaa. Sitten hän kävelee makuuhuoneeseen. Pitkänen jää vielä hetkeksi nojatuoliinsa. ?. Myös omaiset pitävät huolta vanhuksista
mustaa valkoisella Miltä teksti maistuu, kun ei tiedä kuka sen on kirjoittanut. politiikan tutkija. Lauseita arvioitiin kuin viinejä – tietysti sokkona. juha merimaa teksti vesa heikkinen, dosentti, suomen kielen susanna kuparinen, teatteriohjaaja, Voima-lehden toimituspäällikkö. Noste kutsui neljä ihmistä lukemaan tekstikatkelmia, jotka käsittelevät yhteiskunnan olemusta. Erikoistunut virka- ja säädöskieleen sekä joukkotiedotuksen ja politiikan kieleen. Julkaissut äskettäin verotuksen oikeudenmukaisuutta käsittelevän kirjan Kuningasjako – miksi verotus on oikein. Tutkinut pohjoismaisia hyvinvointivaltioita. 65. johannes kananen, vtt, sosiaali- reima l aunonen, tutkija, kouluttaja. Tunnetaan poliittisesta dokumenttiteatterista. kuvat: Anna Autio tutkija
Suomen kaksikielisyys on rikkaus ja voimavara. Suomessa kaikki ovat samanarvoisia sukupuolesta, iästä, alkuperästä, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteistä, terveydestä, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä riippumatta.. Eri uskonnot ja yhteisöt ovat arvokkaita moraalisen kasvun kannalta. Jokaisen kunnioittaminen ja avoimuus erilaisuutta kohtaan ovat suomalaisia hyveitä. 1 Suomalainen yhteiskunta perustuu ahkeruudelle, työn ja yrittäjyyden kunnioittamiselle, tasa-arvolle, yhteisvastuulle sekä toisistamme välittämiselle
Ja jos tapahtuu jotain ikävää, pidetään huolta. Sellaista poliittista kielenkäyttöä, jota vastaan olen 35 vuotta ruikuttanut, että ei näin. Ehkä tämä voisi olla vihreiltä. kananen: Mutta tässä ei mainita luontoa. Ahkeruuden eetos on nimenomaan luterilaisuuden ydin. kananen: Turvallinen juhlaviini, joka ei provosoi ketään. heikkinen: Ja ovatko nämä edes mitenkään suomalaisia hyveitä. Otetaan vaikka viimeinen virke ja mietitään sitten, syrjitäänkö meillä etnisen taustan tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella esimerkiksi työelämässä. Voisi melkein olla uudenvuodenpuhe 1950-luvulta. Esimerkiksi osallistavassa sosiaaliturvassa sitä käytetään kaikkein heikoimpiin, joita syytetään laiskottelusta. Hienostuneisuus: Hapokkuus: Monivivahteisuus: Tuoreus: Katso kuka kirjoitti: Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 22.6.2011 Tämähän on uudenvuodenpuheesta. k a n a n e n : Juhlavuudessaan tätä voisi ajatella hääviininä. heikkinen: 67. Tai puolueohjelmasta. Pelottaa, että tämä on tuore teksti. kananen: Tyypillinen poliittinen teksti, joka on muka toteava, mutta on itse asiassa kamalan velvoittava. k u pa r i n e n : l a u n o n e n : Teksti on todella haalea. Mutta ehkä tätä täytyy ajatella tiettyyn tilaisuuteen kirjoitettuna, ikään kuin haavekuvana, jota voi verrata todellisuuteen. Minusta tämä on hieno. Linjataan yleisiä periaatteita, mutta ei avata niitä yhtään. Tekstissä tosin sanotaan kolme kertaa Suomi, mutta se mistä puhutaan, on kamalan yleismaailmallista ja hienoa. Esimerkiksi puhe kaksikielisyydestä korostaa vain asian virallista puolta. Jos tämä olisi viini, ensimaku olisi tuttu ja turvallinen, mutta jälkimakua ei jäisi lainkaan. Nyt tämä poistaa jatkojen mahdollisuuden, kun väittää että näin on jo. heikkinen: Toisaalta tässä on multikulttuuripuhetta, jota on tullut 1990-luvulta. Jos viineistä puhutaan, tämä olisi ehdottomasti valkoviiniä. Syrjitään aika paljon, vaikka tässä väitetään toisin. heikkinen: Tämä on nykyisen yhteiskuntamallin ideaali: markkinatalous, jossa jokainen voi osallistua mahdollisuuksiensa mukaan. Että pyritään siihen. Tällä hetkellä sitä käytetään pakottavasti. Ideaalikuva yhteiskunnasta. Voisin tarjota tätä omissa häissäni. launonen: k u p a r i n e n : Sixten Korkmanin uusi kirja alkaa pitkällä johdannolla siitä, miten eu-maat voidaan jakaa arvojensa puolesta kolmeen ryhmään: katoliset, protestanttiset ja luterilaiset. kananen: k u p a r i n e n : Pieni konditionaali olisi hyvä. launonen: k u pa r i n e n : Siinä ei puhuttaisi seksuaalisesta tasa- arvosta. kananen: heikkinen: Ja vähän väljähtynyttä! Tämä voisi olla yk-tekstiä. Luodaan ideaali ja toteavalla tavalla velvoitetaan kaikki noudattamaan sitä. Oletetaan, että Suomi on jokin yhtenäinen möhkäle, jossa kaikki kunnioittavat työtä ja ovat avoimia. Ei niinkään sanota, miten asiat ovat, vaan miten niiden kirjoittajan mielestä tulisi olla. Minut tämä jättää tyhjäksi. launonen: Juhlavaa tunkkaisella tavalla. Suomessa puhutaan yli 150:tä äidinkieltä, ja tässä tarjotaan jotain virallista kielipolitiikkaa koko totuutena. Tämä voisi olla vaikka perussuomalaisten vaaliohjelmasta. launonen: Minua tämä provosoi aivan helvetisti
2 Ihmisten jakautuminen yhteiskunnallisesti ei rajoitu ainoastaan niihin kolmeen neljään pääluokkaan, jotka toisille vihamielisinä ja vastakkaisina esiintyvät vaaleissa ja valtiopäivillä. Kukin luokka jakautuu vielä lukemattomiin eri kerrostumiin, sillä ihmisten keskuudessa on asianlaita kerta kaikkiaan niin, että toiset ovat aina ylempänä ja etevämpiä kuin toiset tai ainakin ovat olevinaan. Puhe tasa-arvoisuudesta on vain unelma, sillä eriarvoisuus kuuluu itse inhimilliseen luontoon. 68
”Toiset ovat k u pa r i n e n : Katso kuka kirjoitti: Toivo Pekkanen: Tehtaan varjossa 1932 launonen: 69. Hän katselee muita yläpuolelta kuin filosofi ikään. Tästä tekee tasapainottoman myös se, että teksti läpsii itseään korville. Mutta tällaisia puheita on viime aikoina taas ollut. k u pa r i n e n : Kolme pääluokkaa tarkoittavat ilmei- toisia ylempänä, tai ainakin ovat olevinaan.” Ensin tämä väittää yhtä ja sitten vetääkin maton altaan. kananen: sesti työväenluokkaa, keskiluokkaa ja yläluokkaa. Itse asiassa hyvinkin vanha, jopa naftaliinista kaivettu. Ja sitten onkin epidemia käsillä. k u pa r i n e n : Kirjoittaja samaistuu selvästi voimakkaisiin. Voisikohan olla Pentti Linkolaa tai Erno Paasilinnaa. Ideologiat ovat kuin taudit: ajatellaan että ne ovat poissa ja ruvetaan käyttäytymään kuin niitä ei koskaan olisi ollutkaan. Pitäisin enemmän, jos siinä olisi vaikka sanottu, että alkoholismi kuuluu inhimilliseen luontoon. Äkkiä se vaan on taas täällä: Oho! k u pa r i n e n : Ehkä tässä yritetään tehdä satiiria. ”Eriarvoisuus kuuluu itse inhimilliseen luontoon.” Aika synkkä näkemys. Nyt jää auki, mitä oikein tarkoitetaan. En usko, että tämä on satiiri. Mutta se on eri asia kuin eriarvoisuus. Tästä ei tule niin hyvä fiilis kuin tuosta edellisestä. Ehkä tässä on korkkivika. kananen: h e i k k i n e n : Täytyy olla vanha teksti. Vähän kuin kuppa, joka alkoi taas riehua Venäjällä. kananen: Mutta sitten tuo ”eriarvoisuus kuuluu inhimilliseen luontoon” kumoaa sen kaiken. Syntyvätkö ihmiset jotenkin toinen dominoimaan toista. k u pa r i n e n : kananen: Totta. Olemme ehkä liian humanistipellejä kun haluamme lukea tätä satiirina. Eli tavallaan tämä on vanhan maailman nuori viini. En osaa sanoa, onko tämä punaviiniä vai valkoviiniä. heikkinen: Jos tässä ajatetaan takaa sitä, että ihmiset luonnostaan kadehtivat tai vierastavat toisiaan, se on totta. Argumentaatioketju ei pidä. k u pa r i n e n : l a u n o n e n : Kun hyvinvointivaltiota syytetään vanhentuneeksi, haetaan oppia todellisuudessa vielä kauempaa, jostain 1800-luvun lopulta. Vahvempien valta on vanhempi doktriini. Uusliberalismissa on jotain samaa. l a u n o n e n : Ihan hyvä analogia. heikkinen: Tai tarvitaanko vallankumousta. Melkoinen keitto. Luulee ensin maistavansa jotain, mutta lopulta onkin jotain muuta. Hienostuneisuus: Hapokkuus: Monivivahteisuus: Tuoreus: kananen: Teksti on tasapainoton. Tämä viimeinen lause on kummallinen. Itse näkisin tässä jotain luokkatietoisuusajattelua. Minusta tätä voisi yhtä hyvin seurata fasistinen julistus kuin vaatimus hyvinvointivaltiosta, jonka tulisi tasoittaa eroja. Todetaan ikään kuin tosiasiana, että olemme eriarvoisia, mutta johtopäätökset jäävät pois. k u pa r i n e n : Jäin miettimään, mikä tässä on poliittinen johtopäätös. k u pa r i n e n : Tämä oli brutaali teksti. Tai jopa Vihtori Kosolaa
Sillä ei ole oikeutta harjoittaa politiikkaa, joka on ristiriidassa suomalaisten ja suomalaisen yhteiskunnan etujen kanssa. 70. 3 Suomen valtio on suomalaisten edunvalvontakoneisto
Otetaan esimerkiksi vaikka viimeaikainen veronkiertokeskustelu. Jos ajatellaan meidän ääneen lausuttuja päämääriä – esimerkiksi mahdollisuuksien tasa-arvoa tai sitä, että yli 80 prosenttia kansasta rakastaa maksaa veroja. On ensin käyty pitkä jauhanta siitä, mikä on suomalainen yhteiskunta ja mitä valtion tehtäviin kuuluu. kananen: tu maa. heikkinen: k u pa r i n e n : Teksti jättää niin paljon sanomatta ja tarkentamatta, että tulee tunne, että arvioidaan viiniä etiketin mukaan. Vähän kuin julistaisi, että Suomen valtio on suomen valtio. kananen: Hienostuneisuus: Hapokkuus: Monivivahteisuus: Tuoreus: Mutta kun ei ole mitään yhteisiä etuja. Lisäksi oletetaan, että on jokin suomalaisten etu, mikä on älyttömän ärsyttävää. k u pa r i n e n : heikkinen: Aika suopea tulkinta. Sanotaan, ettei saa olla ristiriidassa suomalaisten etujen kanssa, mutta ei puhuta mikä se suomalainen on siinä. launonen: En ole kyllä kuullut, että valtio olisi rinnastettu edunvalvontajärjestöön. Tämä on nettikeskustelusta tai jostain vastaavasta. 31.10.2008 launonen: launonen: 71. Tässä on tiettyä kansantribuunin ajatusta, eli valtion toimintaa ei pitäisi voida irrottaa kansan tahtotilasta. Jos ajatellaan suomalaisten suurta enemmistöä, niin sehän on meidän etujemme kanssa ristiriidassa. Suomihan on korporaatioiden luvat- Tässä oletetaan, että on yhtenäinen Suomen valtio ja sillä tietty rooli. k u pa r i n e n : Ostaisin Susannan tulkinnan, jos tekstissä sanottaisiin, että valtiolla ei ole oikeutta harjoittaa politiikkaa joka on ristiriidassa kansalaisten etujen kanssa. heikkinen: On mahdotonta tehdä politiikkaa joka ajaa sataprosenttisesti kaikkien etuja yhtä aikaa. Kielletään teknokratia, poliitikkojen tehtävä on ajaa niiden ihmisten etuja, jotka ovat nämä tyypit valtaan äänestäneet. Ne ovat niin mahtipontisia sanoja, että tästä tulee ylimielinen vaikutelma. Valtiovarainministeriö on ottanut poliittisen kannan ja ajaa aggressiivisesti sijoitusten saamista piiloon. k a n a n e n : Jännä, kun määrittely on negaation kautta: ”ei ole oikeutta harjoittaa politiikkaa joka on ristiriidassa”. Lopuksi sitten on päädytty tähän. Silti tämä on korporatismin ja teknokratian vastainen julistus. Siik u pa r i n e n : Katso kuka kirjoitti: Jussi Halla-aho, Minäkö muukalaisvastainen. Jos upotamme tuonne nuo arvot, niin tämä on aika hyvä teksti. Mutta pidän etikettiä aika houkuttelevana. Minulle tulevat edunvalvonnasta mieleen työmarkkinajärjestöt. launonen: Siis tarkoittaako suomalainen tässä sinusta enemmistöä. Politiikka ymmärretään kärjekkäästi pitkästä aikaa. Mutta nyt tässä lukee, että suomalaisten ja suomalaisen yhteiskunnan. Tässä puhutaan ristiriidasta, mutta itse teksti on ristiriitainen. k u pa r i n e n : heikkinen: Suomen valtion määritteleminen edunvalvontakoneistoksi on melkein tautologiaa. launonen: Jos ajatellaan suomalaisten tarkoittavan kaikkia Suomen alueella asuvia ihmisiä, tämä tuo politiikkaan nyrkin, jota on kaivattu. Nyt alan ymmärtää näkökulmasi. tä voi vetää jotain johtopäätöksiä. Jos minä sanoisin teille kertovani, mikä on suomalaisen yhteiskunnan etu, luulen että pitäisitte minua vähän omituisena
4 Köyhäinhoito ei saa tyytyä (…) vain hädän lieventämiseen: sen on sitä poistettava ja pyrittävä ehkäisemään sen syitä ja syntyä, kykenemättömyyttä, kodinja työnpuutetta, juoppoutta, laiskuutta, huikentelevaisuutta: sanalla sanoen kaikkia niitä yhteiskunnallisia epäkohtia ja yleisiä paheita, joiden seurauksena köyhäinhoito juuri esiintyy (…) Sen on otettava ohjelmansa ylimmäksi pykäläksi koko kansakunnan onni ja menestys, sen yleinen vapauttaminen köyhyyden kurjuudesta. Sanalla sanoen: köyhäinhoidon korkeinna määränä on oleva köyhyydettömyys, köyhäinhoidon asteittainen itsensä tarpeettomaksi tekeminen. 72
k u pa r i n e n : Totta. Professori Olli Kangas laski joskus, miten paljon maksaisi, että mediaanitulolla määritellyn köyhyysrajan alapuolella elävät nostettaisiin sen yläpuolelle. Puhutaan syrjäytyneistä tai mitä lienee metaforaa. Tämä on jonkun sata vuotta sitten eläneen oikeistolaisen sosiaalipoliitikon teksti. k u pa r i n e n : Tämä on myös paternalistinen. heikkinen: Mutta jos ajatellaan ihan viimeaikaista köyhyystutkimusta, niin tämä alku on upea. Hienostuneisuus: Hapokkuus: Monivivahteisuus: Tuoreus: Katso kuka kirjoitti: Bruno Sarlin, Köyhäinhoitolehden näytenumero, marraskuu 1912 Klassikko. Vanhan kunnon raittiusliikkeen viini. Tässä puhutaan köyhistä ja juoppoudesta eikä sievistellen alkoholiongelmasta. kananen: k u pa r i n e n : Tässä on kuitenkin tietty kristillinen eetos. Puhutaan köyhäinhoidosta eikä sosiaalipolitiikasta. Parempi vaan, että heidät, joilla on palkkatyö, haastetaan. Köyhyyden syy kykenemättömyydessä ja laiskuudessa – voiko sen tunkkaisempaa ajatusta olla. kananen: Mutta toisaalta tässä on jotain, mikä on väistymässä: pyrkimys köyhyydettömään tilaan. kananen: Eli köyhyydettömyys ei enää ole meidän yhteiskuntamme päämäärä. Se on äärimmäisen kylmää kusipäisyyttä. heikkinen: k u pa r i n e n : Kumpi on ensin, muna vai kana. Kirjoittajan mielessä on todennäköisesti ollut vaivaistalo tai joku tällainen. Minusta kykenemättömyydestä tulee aika leimaava fiilis. k u pa r i n e n : Pitkä huikka tuolle. Osallistavan sosiaaliturvan seminaarissa Juhana Vartiainen sanoi, että tietty määrä työttömiä tarvitaan. Mutta ne olivat hurjia paikkoja, joissa rajoitettiin liikkumista ja perusoikeuksia. launonen: 73. Me rajaamme yhteiskunnasta joukon köyhiä, joita pitää auttaa. Tämä puhetapa on taas uudelleen muodissa. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan köyhyys estää ihmisen päätymisen järkevimpiin mahdollisiin ratkaisuihin. Mielipideautomaatit katsovat, että köyhiä pitää olla. heikkinen: Jos tämän kääntäisi nykyaikaiselle kielelle, tämä voisi olla presidentti Niinistön syrjäytymisen vastaisesta työryhmästä. Se on todella pieni summa. Että jos ihmiset vain heräisivät aamulla ja olisivat ahkeria, ei olisi köyhyyttä. kananen: Ensin ajattelin tämän olevan punaviiniä, mutta tarkemmin ajateltuna tämä on valkoviini. Nykyään puhutaan aina, että sosiaalisitä ja sosiaali-tätä ja vältetään konkretiaa. k u pa r i n e n : Mutta eikö tässä sanota, että kykenemättömyys on syy köyhyyteen, eikä sen seuraus. Saa mennä aika kauas. heikkinen: Tekstissä köyhyys redusoidaan ihmisen henkilökohtaisiksi psykologisiksi ominaisuuksiksi. Köyhistä ei enää nykyään puhuta köyhinä. Minusta tämä on tunkkainen. Milloin hallitusohjelmassa on haluttu poistaa köyhyys. Eli tavallaan köyhyydettömyys ei ole enää se, mihin tähdätään. Yhteiskunta on niin vahva kuin sen heikoin lenkki, kuin sen epäonnisin ja köyhin. Viehättävää. k u pa r i n e n : k a n a n e n : Köyhyydettömyyttä päämääränä voi pitää suorastaan edistyksellisenä, vaikka teksti onkin vanha. He puhuvat ihmisistä isoina segmentteinä, jotka vaikuttavat kilpailukykyyn positiivisesti, koska ne painavat palkkoja alas ja siksi köyhät pitää laittaa keräämään risuja ojista. Köyhyys on jollain tavalla laiskuutta, jollain tavalla huikentelevaisuutta. Köyhyys laitetaan yksilön syyksi
tästä kuitenkin seuraa kaikkien kurjistuminen, joten absoluuttisen ja suhteellisen köyhyyden välillä on tehtävä arvovalinta. Sosiaalista köyhyyttä ei voi poistaa; se ei ole ratkeava ongelma vaan päättymätön pulma.. Jos absoluuttinen köyhyys on ongelma, ratkaisu on köyhien tulotason nostaminen. Niinpä köyhyys vähenee rikkaita kurjistamalla. Jos huomion kohteena on suhteellinen köyhyys, ongelma ei ole ensisijaisesti yksien köyhyys vaan toisien rikkaus. 5 Peruskysymys on, onko ongelma absoluuttinen vai suhteellinen köyhyys
launonen: h e i k k i n e n : Ärsyttävän yläpuolinen kirjoitus. On huomattu, että tuloerot kasvavat Suomessa nopeammin kuin missään muussa oecd-maassa. Kirjoittajalla on selvästi sympatiaa lähinnä rikkaita kohtaan. Millä tavalla se, että joku tienaa 25 miljoonaa eikä 40 miljoonaa voisi kurjistaa meitä kaikkia. kananen: Kenelle tämä teksti on suunnattu. Miten niin seuraa. Lisätään prosenttiyksikkö ja se on kurjistamista! heikkinen: Tässä on kamalan vahva polarisaatio: köyhät ja rikkaat. Kenen on tehtävä arvovalinta, keskiluokanko. launonen: k u p a r i n e n : Minusta tekstin suurin tyhmyys on tämä rikkaiden kurjistaminen. Miksi porvarillisen arvot voittavat populismin ja totalitarismin 2011 ”Tästä seuraa kaikkien kurjistuminen”. Eikö se olisi rikkaiden kurjistamista, jos yhteiskunta polarisoituisi niin, etteivät he enää uskaltaisi kävellä kotiin oopperasta. Ne kuitenkin liittyvät toisiinsa ja molempiin voidaan puuttua. launonen: Mutta eikö tihkumisteoria ole osoitettu vääräksi jo ajat sitten. Suhteellinen köyhyys estää mahdollisuuksien tasaisen jakautumisen ja luo esimerkiksi terveyseroja. . Ideana on juuri ollut tasoittaa eroja köyhien ja rikkaiden välillä, jotta köyhien kyvyt saadaan käyttöön. Tässä ei mennä ihmisten ongelmiin vaan todella ärsyttävästi pyöritellään ylhäältä jotain teoriaa. Oletan, että kirjoittaja hakee tihkumisteoriaa. kananen: Mutta argumentaatio on päin helvettiä. Eli jos hyysätään köyhiä, me kaikki kurjistumme, vaikka tässä puhutaan vain rikkaista. Eli jos puututaan rikkautta tuottaviin prosesseihin, niin jää syntymättä hyvää, joka olisi tihkunut koko yhteiskuntaan. Hän tekisi tästä ihan päinvastaisen tulkinnan. Hienostuneisuus: Hapokkuus: Monivivahteisuus: Tuoreus: Katso kuka kirjoitti: Paul Lillrank: Maailman parantaja. Mutta se palaa aina uudestaan. Ja todellisuudessa tässä pyöritään keskiluokan ympärillä. Suomalaiset rikkaat ovat pääosin fiksuja, eivätkä rikkaiden ja köyhien arvot ole niin kaukana toistaan. k a n a n e n : Mainitsen uudemman kerran Olli Kankaan. Sitten joku ihmettelee, että hetkinen, onko tämä nyt oikein. Se on esimerkiksi verotusta. Tämä on joku viisasteleva taloustieteilijä tai elinkeinoelämän edunvalvoja. Tavallaan reilua, että velvoitetaan suoraan, mutta miksi ei kerrota kenen se on tehtävä. k u pa r i n e n : heikkinen: Onko se totta vai mielipide. Ei se tietenkään ole totta. Tämä teksti ei pidä paikkaansa. k u pa r i n e n : 75. Molemmat arvostavat esimerkiksi sitä, että uskaltavat kävellä kadulla. k u pa r i n e n : On selvää, että puhuja ei ole poliitikko. k u pa r i n e n : l a u n o n e n : Monta kertaa. heikkinen: Teksti on selvästi tuore. Tekstin argumentti on, että absoluuttisen köyhyyden voi poistaa vain lisäämällä suhteellista köyhyyttä. heikkinen: Kirjoittaja on niin innostunut tuloerojen kasvusta, että pohjoismaisen hyvinvointivaltion perinne ja idea unohtuvat täysin. Teksti tarjoaa vastausta: emme voi poistaa tuloeroja ilman kaikkien kurjistumista, joten täytyy jatkaa samaan malliin. k u p a r i n e n : Kielellisesti tämä on silti nokkelaa: Mitä on esimerkiksi rikkaiden kurjistaminen. Kankaasta suhteellinenkin köyhyys on ongelma, nimenomaan mahdollisuuksien näkökulmasta. Missä on ihmisen näkökulma. Poliitikko ei tee itsemurhaa sanomalla, että köyhyyttä ei voi poistaa
Tätä kysymystä on sosiaalityössä pohdittu vuosikymmeniä. Unkarilaiskirjailija György Konrádin (s. Vammautumisen köyhdyttämien, lastensa kanssa uupuneiden, itsemurhaan päätyvien tarinat lomittuvat 76 fragmentaarisesti kertojan tarinaan. Kuitenkin kaksi asiaa etäännyttää Vierailijaa nyky-yhteiskunnan kuvauksesta: se tapahtuu totalitaarisessa, kommunistisessa maassa, ja toisen maailmansodan äskettäisyys on koko ajan läsnä. Vierailija paljastaa enemmän kommunistisesta Itä-Euroopasta kuin nykypäivän Pohjoismaista. Tammi 2004. Konrádin esikoisromaani ilmestyi Unkarissa 1969, ja ensimmäinen suomenkielinen laitos romaanista saatiin 1976. Roolinvaihtoja Voivatko asiakas ja sosiaalityöntekijä milloinkaan olla tasa-arvoisia, kysyy Ari Lahdenmäki. Kun suomennos ilmestyi pokkarina 2004, kirjallisuustoimittaja Hannu Marttila kirjoitti Helsingin Sanomissa, että Vierailija on ajankohtainen dystopia turvaverkottomasta yhteiskunnasta. Anna-Maija Raittila. Suom. Konrád vyöryttää lukijan eteen ylitsepääsemättömän määrän lohduttomuutta. Romaanin sosiaalityöntekijä painii silti samanlaisten byrokraattisten kysymysten ääressä. György Konrád: Vierailija. Vastapaino 2013. 1933) romaanin Vierailija kertojalle, sosiaalityöntekijä T:lle, vastaus tuntuu selvältä jo kirjan ensi virkkeessä: Jatkakaa, olkaa hyvä, sanon asiakkaalle. Tavan vuoksi vain, arvaan mitä hän aikoo sanoa ja epäilen hänen vilpittömyyttään. Merja Laitinen ja Asta Niskala (toim.): Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä. K un toinen on sairas ja osaton, toinen koulutettu ja viranhaltija, onko mahdollista puhua tasa-arvoisesta suhteesta, kumppanuudesta
T. Konrádin kieli on tunteettomuudessaan kaunista, asiat kauhistuttavia. Anna-Maija Raittilan suomennos on ilmestynyt 1976. Ihmisten toivottomuuden lähteet ja viranomaisten tarjoamat ratkaisumallit tuntuvat samanlaisilta kuin nykypäivänä. Kapitalistisessa virastokielessä sosiaalityölläkin on asiakkaita, joiden pitäisi 77. Kansandemokratiakaan ei kyennyt tarjoamaan turvaverkkoa työtapaturmien vammauttamille tai alkoholismiin sairastuville kansalaisilleen. kuvitus: Sami Viljanto sivusilmin kuin kapitalististen maiden todelliset kollegansa. On merkittävää, että jo siinä puhutaan asiakkaasta. Mikään ei auta: T:n tarjoama apu on vain sukua lähinnä sellaiselle kirurgintoimelle, jossa lääkäri ompelee vasta avaamansa haavan takaisiin umpeen edes koskematta kasvaimeen. Kuvaus on samanlaista, olipa sen kohteena ihminen tai virastorakennuksen luotaan työntävä arkkitehtuuri. R omaanin kertoja kuvaa turhautumistaan ja välinpitämättömyyttään sisäisessä monologissaan. T. on itse ollut sodassa miinanraivausjoukoissa, ja siihen hän rinnastaa siviilityönsäkin; kansalaiset ovat sotilaita. ei tunne asiakkaitaan kohtaan mitään – hän vain tarkkailee ja raportoi: Johtuu virastani, ei luontaisesta myötätunnosta, että itsemurhaajat näin paljon askarruttavat minua. Jos heiltä on jäänyt alaikäisiä lapsia – tai jos he itse olivat alaikäisiä –, minun on laadittava heidän kuolemastaan asiakirja
He erottavat asetelmat ”asiakas kansalaisena ja byrokraattinen logiikka” sekä ”asiakas kuluttajana ja markkinoiden logiikka”. Asiakas ei voi tehdä mitä haluaa, vaan hänen täytyy hyväksyä osansa ja valita valmiiksi tarjotuista toimintavaihtoehdoista kykyihinsä, tarpeisiinsa ja päämääriinsä nähden tarkoituksenmukaisimmat. Asiakkuutta käsitellään läpi kirjan, joka jakaantuu kolmeen osaan: valtaan , vuorovaikutukseen ja toimijuuteen. Tämän huomaa myös Konrádin sosiaalityöntekijä, jonka avustettavat eivät varmasti ole kuluttajia, tuskin edes osallistujia. Päätöslausunto on taskussani. T:n virasto ei vaihtoehtoja tarjoa. (Jokaista osaa edeltää lainaus Konrádin romaanista.) Ilmari Rostila ja Jukka Vinnurva käsittelevät artikkelissaan asiakkaan ja sosiaalityöntekijän rooleja. Leimasimen kopahtamisesta lähtien ei pitkittäin taitettu, valmiiksi painetulla otsikolla alkava konekirjoitusteksti ole enää oman tahtoni väline; se on minusta irronnut määräys, jota tottelen kuin sotilas esimiestään. Siinä kaikki mahdollisesti kyseeseen tulevat, myös kulttuurisesti vieraat, eettiset näkökulmat kartoitetaan ja valitaan näistä lähtökohdista eettisin vallan harjoittamisen vaihtoehto. Petteri Niemi käsittelee artikkelissaan asiakkaan asemaa tästä näkökulmasta. Teen sen, minkä laki ja haparoiva arvostelukykyni oikeuttavat, ja katselen lumoutuneena, miten kaikki rusentuu raunioiksi, tyhjiin, kun järjestysvalta käy kimppuun. Itse tosin allekirjoitin sen, mutta alla on viraston leima. M erja Laitinen ja Asta Niskala ovat toimittaneet tänä vuonna ilmestyneen artikkelikokoelman Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä. Konrádin kieli on kaunista, asiat kauhistuttavia. Heidän mukaansa sosiaali- ja terveydenhuoltoa uudistettaessa on jo vuosikymmeniä pyritty irtaantumaan asiakkaista holhoavista rooliasetelmista. Valtasuhde onkin aina epätasa-arvoinen. Liisa Hokkanen sivuaa artikkelissaan asiakkaan käsitettä ja sanoo käyttävänsä sitä vain sen vakiintuneisuuden vuoksi. parhaassa tapauksessa voida toimia kuluttajan tavoin: kilpailuttaa, etsiä paras tarjous. Konrádin Vierailijan kertojalle sosiaalityöntekijä ja asiakas sen sijaan ovat kaikin tavoin vieraat toisilleen: Tätä pöytää on mahdoton kiertää ympäri, tähän pöytään on mahdoton nojata, se kohoaa kahden ihmisen välissä joiden on mahdoton oppia tuntemaan toistensa kasvoja, yhdentekevänä, mutta erottaen roolit toisistaan samalla tavalla kuin piiskauspenkki tai mestauskone.. Pohtiessaan sitä, miten väistämättömässä valta-asetelmassa saavutetaan asiakkaan kannalta eettisesti hyväksyttävin ratkaisu, Niemi nojaa filosofi ja taloustieteilijä Amartya Senin komparatiiviseen näkökulmaan. Täsmällisempää olisi Hokkasen mukaan puhua asiakaskansalaisesta. Vaikka termistöä on muutettu alkamalla puhua avustettavan sijaan kansalaisesta, kuluttajasta tai osallistujasta, kirjoittajat tunnustavat näiden käsitteiden onttouden: Kun sosiaalityön asiakkaiden toimintakykyä rajoittavat monet sosiaaliset, kulttuuriset ja näihin kietoutuvat pienituloisuuteen, työttömyyteen, väkivaltaan ja jaksamattomuuteen liittyvät syyt, on asiakkaiden toimijuut78 ta vaikea perustaa hallinnollis-byrokraattisen (passiivisen) kansalaisen rooliin tai aktiivisen kuluttajan rooliin
Franklin kirja ilmestyi heti maailmansodan jälkeen. Tärkeintä on vaikuttaa rakenteisiin, mutta jossain vaiheessa jokaisen täytyy kuitenkin tehdä oma valintansa.” e r ja sa a r i n e n 79. . yrittää onnistua siinä, missä lapsen vanhemmat epäonnistuivat: hän vaatettaa lapsen, tarjoilee tälle aterioita lautaselta, pitää asuntoa siistinä. T. vikt or e . Elin lapsena hetken isäni kanssa vailla asuntoa, olen elänyt työttömänä ja toimeentulotuella. Lähdin mukaan ympäristöjärjestöihin ja sillä tiellä olen. Nyt hän todella tekee niin. Monimuotoisen luonnon itseisarvo ajaa minua toimimaan. Tärkein on kuitenkin viesti: keskitysleirilläkin voi valita oman asenteensa. Samalla hän alkaa havainnoida ympäristöään uudella tavalla. En olisi selvinnyt ilman hyvinvointivaltion turvaverkkoa. Opin tämän Viktor Franklin kirjasta ja huomasin, että se koskee myös omaa elämääni. on pitänyt huijauksena sitä, että käsittelee nopeasti tuhannen ihmisen asiat eikä kunnolla neljän tai jopa vain yhden. Naapurit eivät halua auttaa, sukulaisista ei ole tietoa eikä laitospaikkaa järjesty. Lapsesta huolehtimisen ja perheen jättämisen voi tulkita myös T:n kuvitelmaksi asunnossa, mistä vihjaa myös osan nimi Kuvat kulkevat. T:stä tulee oman seuraajansa asiakas. Luin sen ensimmäistä kertaa vuonna 2010 ja olen palannut siihen monta kertaa. Tampereen yliopiston ympäristöpolitiikan opiskelijoista löysin yhteisön, joka toimi eikä vain lukenut ja ajatellut. Olen satumaisen etuoikeutettu, kun saan tehdä merkityksellistä työtä. Kertoja hylkää perheensä, jää pois töistään ja asettuu asumaan kuolleilta vanhemmilta jääneeseen slummihuoneistoon. fr ank l : Ihmisyyden rajalla K onrádin romaanissa tapahtuu käänne, kun kertoja siirtyy yllättäen asiakkaan roolin. Normaaliin laitokseen häntä ei oteta, erityiskasvatuslaitokseen ei myöskään, koska hän ei kehity, ei vaikka hänet pantaisiin samaan vuoteeseen toisen kanssa, koska siellä parhaillaan on kuuden viikon tulirokkoeristys. Hän ottaa hoitoonsa itsemurhan tehneen pariskunnan syvästi kehitysvammaisen, viisivuotiaan lapsen. Sosiaalityöntekijästä tulee näin toimija-asiakas. Leo Stranius, Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Kun ihmisen elämällä on tarkoitus, hän pystyy melkein mihin vaan. Mutta T:nkään taidot ja voimat eivät riitä: hän alkaa kurittaa lasta. Itsesyytösten kautta T:n monologi alkaa saada inhimillisiä sävyjä. Itse tarina keskitysleirin elämästä on koskettava, sykähdyttävä ja kammottava. Syy ratkaisuun on pragmaattinen. Lukija joutuu pohtimaan, voiko roolien vaihtaminen ylipäänsä olla mahdollista. Lasta on pidetty asunnossa kuin eläintä: alasti ulosteisessa häkissä. Lapsen eläimellisyyttä korostamalla Konrád riisuu kaiken tunteellisuuden T:n ratkaisusta. Koneisto oli tukossa, suhteet eivät pelanneet, takaportit oli suljettu. Intohimo voi pelastaa jopa keskitysleirissä. T. Loputtomasti väitellään siitä, ovatko ihmisen elämälle ratkaisevia yhteiskunnan rakenteet vai yksilön valinnat. Kun löysin luonnonsuojelusta tehtäväni, elämäni lähti hyvään suuntaan rikkonaisesta taustasta huolimatta
Ilkka Niiniluoto. Teoksen yksi iso kysymys on, tutkiiko taloustiede lainkaan todellista taloutta. Mediapinta 2013. Tilastojen antama kuva maailmasta on aina myös puutteellinen; tilastot kertovat siitä, mitä tilastoidaan. Vaikka rahat olisivat tiukalla, asunnosta ei luovuta. Tunteisiin pohjautuvat motiivit tulisi ottaa vakavasti, kun pyritään selittämään finanssimarkkinoiden käyttäytymistä. Samalla tilastot kuitenkin vaikuttavat siihen, miten asioita tulkitaan ja millaisia päätöksiä tulkinnoista tehdään. Joitakin sääntöjä on vaikea ymmärtää. Tilastojen lukutaidon pitäisi kuitenkin olla kansalaistaito siinä missä luku- ja kirjoitustaidon, mutta tilastojen kanssa kompuroivat joskus tiedonvälittäjätkin. Talouspuhe hallitsee kulttuuriamme. Sosiologi Jukka Gronow kuvaa sitä, miten suuri merkitys sosiaalisilla tekijöillä on yksityisten ihmisten asumispäätöksissä. Raninen on haastatellut kirjaa varten muita isä-vankeja ja hän myös viittaa ahkerasti aiheesta tehtyihin tutkimuksiin, etenkin i lkk a k a r i st o ruotsalaisiin. Informaatiotulvassa harva kyseenalaistaa tilastolukuja. Gaudeamus 2013. Esimerkiksi Riihimäen vankilassa vangit pääsevät puhelimeen vain lounasaikaan, jolloin heidän lapsensa ovat koulussa tai päiväkodissa. Asumiseen sisältyy enemmän sosiaalisia kuin taloudellisia merkityksiä. 80 Janne Raninen: Isänä vankilassa – vanhemmuus vankilassa ja sen vaikutukset lapsiin. Vanha vitsi tulee väistämättä mieleen, kun lukee tilastojen maailmaan opastavaa Jussi Simpuran ja Jussi Melkaksen mainiota kirjaa. P Ä I V I ROU V INEN - W I L ENIU S Lea Suoninen-Erhiö. Professori Jussi Kotkavirta toteaa, että taloustieteessä tulisi huomioida nykyistä enemmän psykologiset tekijät. Nuorten miesten työttömyysaste oli tuota luokkaa, mutta ikäluokasta yli puolet oli työvoiman ulkopuolella, kuten opiskelemassa tai armeijassa. 196 s. 180 s. Pieleen meni. Raninen oli vankilassa, kun hänelle syntyi esikoistytär. Helsingin Sanomat uutisoi taannoin, että yli neljännes nuorista miehistä on vailla työtä. Elinkautisvanki Janne Raninen on kirjoittanut vankien suhteista lapsiinsa ansiokkaan kirjan, joka pohjaa hänen omiin kokemuksiinsa. Työttömiä oli 11 prosenttia. Raninen syyttää viranomaisia kaksinaamaisuudesta: julkilausumissa luvataan tukea vankien perhesuhteita, mutta todellisuus on raadollisempi. Teos haastaa mukavalla tavalla talouden perusolettamuksia. vankien l apsista tunteiden tal ous til a stojen tak aa Suomessa elää noin 8 000 alaikäistä, joiden vanhempi, yleensä isä, on vankilassa. 206 s. Jussi Simpura & Jussi Melkas: Tilastot käyttöön! Opas tilastojen maailmaan. Risto Vilkko & Jaakko Kuorikoski (toim.): Talous ja filosofia, Gaudeamus 2013. Ristiäisiin hänet vietiin käsiraudoissa, eikä niitä irrotettu edes kasteen ajaksi, vaikka pappi sitä erikseen pyysi. Usein taloustieteen päätelmät perustuvat pelkästään matemaattisiin yhtälöihin, jotka kuvaavat rationaalisen päätöksenteon maailmaa ja samalla huomiotta jää todellinen elämä. Valhe, emävalhe, tilasto
Artikkelikokoelmassa laukataan nopeasti verkostoterapiasta geenimutaatioihin ja sosiaalipsykologisista normiteorioista EU-direktiiveihin. Silti emme käyneet koskaan lomalla, Alakoski kirjoittaa. luettu Susanna Alakoski: Köyhän lokakuu. Ruotsinsuomalaisen kirjailijan ja sosiaalityöntekijän lapsuuden perheessä köyhyys tarkoitti myös perheväkivaltaa, alkoholismia, mielenterveysongelmia – ja satoja sivuja viranomaisten merkintöjä, joita Alakoski tutkailee päiväkirjassaan. Epätasaisuuden lisäksi kirjaa vaivaa oppikirjamainen sävy (”Alkoholiriippuvuuden tunnusomaisimpia piirteitä on alkoholin käytön hallitsemattomuus”). Schildts & Söderströms 2013. Aina kipeitä. Tavoilleen uskollisena Taipale muistelee menneitä ja nostaa omaa häntäänsä, mutta esittää myös uusia keinoja juoppojen ja muiden vähäosaisten auttamiseksi. Hjelt toimi ammattientarkastajana, veistonopettajana, tehtaanomistajana ja kansanedustajana. Bod – Books on Demand 2013. 332 s. Monista aiheista olisi lukenut mieluusti lisää, toiset olisi voinut raakata kokonaan pois. Alakosken kirja kertoo siitä, mitä he päivittäin kokevat. Täysin yleislinjasta poikkeaa Ilkka Taipaleen artikkeli Paluu klassiseen sosiaalipolitiikkaan. Naimattomana ja perheettömänä elänyt Vera Hjelt (1857– 1947) ehti tehdä harvinaisen monipuolisen uran. Hän patentoi taitettavan höyläpenkin ja oli perustamassa Martta-yhdistystä, Suomen ensimmäistä liikuntaopistoa sekä Raajarikkoisten auttamisyhdistystä, joka nykyisin tunnetaan nimellä Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. 236 s. Kun 37 eri alan asiantuntijaa kirjoittaa näkemyksensä alkoholista yhteen kirjaan, lopputulos on vähän kuin Long Island Ice Tea, pahamainen drinkki, johon kaadetaan lukuisia viinoja, joista yhdenkään makua ei erota. ei ko sk aan l omaa menneen maailman monio saaja k aikki viina sta Coca-Cola -pullo oli Susanna Alakosken veljen ensimmäinen näpistys, koska ”meillä ei ollut varaa ostaa sitä”. Molemmat vanhempani tekivät pimeästi töitä saadakseen rahat riittämään. Tuula Vuolle-Selki on kirjoittanut Hjeltistä tiiviin elämäkerran, jonka kiinnostavinta antia ovat Hjeltin raportit 1900-luvun alun työläisperheiden elinoloista ja ruokailutottumuksista sekä eduskunnassa käydyt taistelut kahdeksantuntisesta työpäivästä. Yhdessä viranomaismerkinnässä väkivaltaisia puolisoita kehotettiin elämään jatkossa rauhallisemmin. Veli varasteli myös nauloja hernepyssyn panoksiksi. Olimme maahanmuuttajia, elimme minimipalkalla. Lundbeck 2013. Tuula Vuolle-Selki: Vera Hjelt – Työväensuojelija. e r ja sa a r i n e n Ilkk a K a r i st o 81. Aina väsyneitä. 114 s. Hjelt kannatti kahdeksan tunnin työaikaa, mutta halusi lakiin ns. Teuvo Peltoniemi (toim.): Pääasiana alkoholi – Käyttö, haitat, hoito, politiikka nyt ja 2040. ylityömomentin, joka olisi taannut työnantajille mahdollisuuden pidentää työpäivää aina kun tarve Ilkk a K a r i st o vaatii. Rädda Barnen -järjestön mukaan Ruotsissa köyhyydessä elää lähes neljännesmiljoona lasta
Samaan aikaan Suomessa otetaan käyttöön e-resepti, joka toimii vain Suomessa. E lokuun Apteekkari-lehdessä pohdittiin eu:n potilasdirektiivin vaikutuksia. M ari Vaattovaara, Katja Vilkama ja Hanna Dhalmann ovat tutkineet muuttoliikettä lähiöistä, joissa asuu eniten maahanmuuttajia. Kun kunnat ovat vuosikausia säästäneet vimmatusti, luulisi niille kertyneen valtavat rahakasat. Emeritusprofessori Pentti Meklin, Kuntalehti 12/2013. Miksi sosiaaliset ongelmat ja maahanmuuttajat niputetaan yhteen, kysyi joku. mallilukija yrittää ymmärtää maailmaa median kautta M arraskuussa Mallilukija kuunteli puolella korvalla Ylen tv-uutisia, joissa kerrottiin metsäjätti Stora Enson harkitsevan verojalanjälkiensä raportoimista. Laki sähköisestä lääkemääräyksestä pakottaa kaikki terveydenhuollon toimintayksiköt ottamaan e-reseptit käyttöön. 7 000 euroa! Asia selittyy tietysti taidokkaalla verosuunnittelulla – Stora Enso hoitaa sellukauppansa Hollannin kautta – eikä verosuunnittelu ole laitonta. Twitter-kansa tivasi, mitä Sipilä tarkoittaa unelmoinnilla, ja Kati Pietarinen kysyi verkkolehti Fifin blogissaan, että entäpä sitten, kun keskiluokka alkaa unelmoida asuinalueesta, jossa ei ole juutalaisia. Mallilukija tapasi hiljattain maahanmuuttoasioista vastaavan virkamiehen, joka kertoi monien maahanmuuttajienkin pyrkivän pois ongelmalähiöistä heti kun mahdollista. Siihen ei Mallilukijallakaan ollut enää mitään lisättävää. Paitsi että eikös se unelmoimisen oikeus koske myös maahanmuuttajia. E-reseptin käyttöönotto maksaa tuhansia euroja ja päälle tulevat vielä satojen eurojen kuukausittaiset käyttökustannukset. Uutispätkän loppupuolella mainittiin, että viime vuonna Stora Enso maksoi Suomeen veroja yhteensä 7 000 euroa. Eniten ärtymystä herätti hs:n pääkirjoitustoimittaja Anna-Mari Sipilän kolumni, jossa ” 82 keskiluokalle vaadittiin ”oikeutta unelmoida”. Mallilukija valpastui. Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistu artikkeli – ja etenkin sen uutisointi Helsingin Sanomissa – nostatti myrskyn sosiaalisessa mediassa. Mallilukija kuuli joidenkin potilasjärjestöjen joutuvan lopettamaan pienet erikoislääkäreiden vastaanotot, koska niillä ei ole varaa e-resepteihin. Voiko edes puhua maahanmuuttajavaltaisista lähiöistä, jos maahanmuuttajien osuus asukkaista on joitakin kymmeniä prosentteja, jatkoi toinen. Ensi vuoden alusta apteekkien on hyväksyttävä toisessa eu-maassa annettu lääkeresepti, ja niinpä apteekeissa voidaan joutua tulkitsemaan vaikkapa bulgariankielisiä lääkemääräyslomakkeita. Mutta voitaisiinko nyt lopettaa puheet siitä, että juuri vientiteollisuuden ansiosta Suomi voi pitää kiinni hyvinvointipalveluista, ja siksi vientiyrityksiä täytyy ymmärtää ja tukea kaikin mahdollisin tavoin
Kielipuoli ihmetteli vain sitä, miksi Munakunta järjesti vastuullisuusaamiaiseksi nimeämänsä tilaisuuden ravintola Sipulissa Helsingin Katajanokalla. 24 % (43,20) = 223,20 €; sisältää opetusmateriaalin, lounaan ja aamu- ja iltapäiväkahvin Ilmoittautuminen: Viimeistään 4 vrk. Samalla olisi saanut nauttia Munakunnan toimitusjohtajan Jan Lähteen esitelmästä Munakunta ja vastuullisuus: luottamusta toimialalle konkreettisen kestävyystyön kautta. Kielipuoli joutui kiireidensä vuoksi jättämään Vastuullisuusinfon väliin, vaikka Munakunnan HoReCa-avainasiakaspäällikkö Minna Itämeri olisi kertonut siellä Woimakonseptista varmasti kaiken oleellisen. Omana jaksonaan on vammaispalvelulain soveltaminen ikäihmisiin sekä avohoidon ja laitoshoidon rajanveto ja tähän liittyvät asiakasmaksut. VAMMAISLAINSÄÄDÄNTÖ kurssilla selvitetään vammaispalvelulain ja kehitysvammalain sisältöä ja tulkintoja yli 70 oikeustapauksen avulla. Ensimmäinen kuului näin: Vastuullisuusinfo 19.11.2013: Kananmunateollisuus vastaa ravitsemuksen haasteisiin. ennen ao. kurssia: joko sähköpostilla: rapidusinfo@gmail.com tai puhelimitse: 050- 33 66 122 Luennoitsija: Varatuomari Jarkko Helminen Kurssin järjestäjä: Lakipalvelu Jarkko Helminen Oy. Päivän aikana käydään läpi kaikki em. Toinen otsikko oli Munakunnan Woimakonseptilla parempaa proteiinia ikääntyville. Tällä palstalla etsitään tiedotteiden syvintä sanomaa kielipuoli Ja kumpi tulikaan ensin K ielipuoli sai sähköpostiinsa tiedotteen, jolle oli laadittu peräti kaksi otsikkoa. Kivenheiton päässä kun olisi ollut ravintola nimeltä Kaksi Kanaa. 9.00-16.00) 6.) SEINÄJOKI 19.02.2014 Hotelli Cumulus, Kauppakatu 10 1.) tampere 05.02.2014 Tampere-talo, Yliopistonkatu 55 7.) OULU 20.02.2014 Hotelli Cumulus, Kajaaninkatu 17 Kurssin hinta: 180 €+alv. laeissa säädetyt etuudet. 2.) TURKU 06.02.2014 Hotelli Holiday Inn, Eerikinkatu 28 3.) KOUVOLA 10.02.2014 Hotelli Cumulus, Kouvolankatu 11 4.) MIKKELI 11.02.2014 Hotelli Cumulus, Mikonkatu 9 5.) KUOPIO 12.02.2014 Hotelli Cumulus, Puijonkatu 32 kurssiajat ja-paikat: (klo. Tämän konseptin – mikä se sitten lieneekään – kehuttiin olevan sairaaloille, vanhainkodeille ja hoitolaitoksille suunnattu turvallinen ratkaisu parempaan proteiininsaantiin. Kielipuoli halusi heti tietää lisää Woimakonseptista, mutta tiedotteesta oppi vain sen, että Woimakonsepti on todellisista tarpeista ja Munakunnan omasta tutkimuksesta muovautunut konsepti
Muutosvastarinnan olemassaolo todennetaan yksinkertaisesti sanomalla ääneen, että se vallitsee. ”Varsinainen” vastustus ei siis tämän psyykensisäistä tai ryhmädynaamista reaktiota kuvaavan käsitteen mukaan kohdistu itse asiaan, tässä tapauksessa laatujärjestelmään. Tämän pohjalta tehdään standardi, joka kertoo, miten asiat tulisi tehdä – aina mahdollisimman samalla tavalla. Muutosvastarinnan käsitteen ”helppoudessa” piilee sen todellisuutta yksinkertaistava ja aitoa kehittymistä jarruttava piirre. Laadunhallintajärjestelmiä on kehitetty ja sopeutettu vastaamaan entistä paremmin sosiaali- ja terveydenhuollon vaatimuksiin. Jos potilaiden ja asiakkaiden kanssa työtä tekevät suhtautuvat laatujärjestelmiin epäilevästi, kehittäjät ja johtajat kuittaavat epäilykset helposti 84 muutosvastarintana. Laadunhallinnassa odotetaan, että toiminnan ja sen tuottamien tulosten välillä pitäisi olla mitattavissa oleva syy-seuraussuhde. Osan taloushallinnon, toimistopalveluiden ja muiden tukitoimien tehtävistä voi luontevasti standardoida, mutta sosiaali- ja terveyspalvelujen ytimeen, ihmisten kohtaamiseen standardointi ei sovi. Käsitteellä tarkoitetaan itse muutoksen aiheuttamaa reaktiota. Ennen 1990-luvun lamaa hoidon ja hoivan laatu oli niin sanotussa laatutyössä enemmän. Muutosvastarinta on voimakas, paljon käytetty ja pinnalta katsoen helpon oloinen käsite. Laadunhallintajärjestelmissä, kuten iso 9001:ssä, pyritään määrittelemään käytettävien resurssien ja saavutettavien tulosten paras mahdollinen suhde. Varsinkin epävarmempi kehittäjä tai esimies tuntee helposti vetoa leimata vastustus muutosvastarinnaksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon työn ydintä on ihmisen auttaminen, kohtaaminen tavoitteellisessa vuorovaikutustilanteessa. Tällaisen toiminnan perusluonteen mukaista ei ole standardien asettaminen. Sitä ei pystytä mittaamaan millään objektiivisella indikaattorilla, sen enempää kuin muitakaan mielensisäisiä tapahtumia tai psykodynaamisia ryhmäilmiöitä. Perusrakenteeltaan ne vastaavat kuitenkin edelleen tavaratuotantoon nojaavan liiketoiminnan tarpeisiin, mitä varten ne on kehitetty. Yhdellä sanalla voi luoda yhteisen totuuden, pelkän sanan ja auktoriteetin voimalla. M uutosvastarinnan käsite sisältää ajatuksen, että henkilöstön asenteissa on korjattavaa. Mekaaninen resurssien ja lopputuloksen välisen suhteen mittaaminen ei kuitenkaan ole mahdollista sosiaali- ja terveydenhuollon työssä. Jotta tavoitteisiin päästään, on otettava ennen kaikkea huomioon kunkin ihmisen yksilöllisyys ja kunkin tilanteen ainutlaatuisuus. Sen avulla muutostarpeen voi kääntää toiminnan kohteesta toimijoihin: laadun mittaamista ei tarvitse kyseenalaistaa vaan riittää, kun työntekijät muuttavat asennettaan. Vastustus nimetään turhan yksioikoisesti muutosvastarinnaksi, kirjoittaa Vesa Salmi. vapaa sana Muutakin kuin muutosvastarintaa Monet asiakas- ja potilastyötä tekevät vastustavat laadunhallintajärjestelmän käyttöönottoa. Olen alkanut epäillä, olisiko laatujärjestelmien käyttöönotossa sosiaali- ja terveydenhuollossa muutakin korjattavaa kuin henkilöstön asenteet
Välitämme suomalaisista ja haluamme parantaa elämänlaatua niin yksityisellä kuin yhteiskunnallisellakin tasolla. Mittaamisen ongelmana on myös se, että keskeiset sosiaali- ja terveyspalveluilla tuotetun hyvinvoinnin vaikutukset ovat usein välillisiä. 85. sidottu ihmisen kohtaamiseen. 010 830 4710 www.merikratos.fi Kirjoittaja on psykiatrian erikoissairaanhoitaja, filosofian maisteri ja työnohjaaja. Myös järjestelmässä ja järjestelmän kehittämisen välineissä voi olla jotain vialla. Autamme julkisen sektorin toimi joita täyttämään lakisääteiset velvoitteensa taloudellisesti ja tehokkaasti, kunnioittavasti ja inhimillisesti. Tuemme ja kehitämme myös ammattilaisia ja organi saatioita. Merikratos on vuonna 1999 perustettu koti mainen yritys, jonka omistavat sen työnteki jät. 1990-luvun laman jälkeen sosiaali- ja terveyspalvelujen laatutyössä on palattu lähemmäksi tavaratuotannossa kehitettyjen laatujärjestelmien alkuperäistä tehtävää, panosten ja tuotosten välisen suhteen optimointia. Tarjoamme mo niammatillista asiantuntijaapua elämän eri laisiin solmukohtiin sekä valtakunnallista nä kemystä koko Suomea koskevissa sosiaali ja terveyspalvelukysymyksissä. Siitä huolimatta ne ovat tärkeitä ja niillä on merkitystä koko yhteiskunnan toimintakyvylle. Käytännön työn tekijöiden kaikkea vastustusta ei kannata yksiviivaisesti tulkita muutosvastarinnaksi. Hän työskentelee erityisasiantuntijana soste Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä, joka on toinen Nosteen julkaisijoista. Muun muassa Katie Erikssonin hoitotapahtuman yksilöllistä perusluonnetta koskevia tutkimuksia sovellettiin laajasti, samoin Lauri Rauhalan ihmisen ainutkertaisuutta ja kontekstisidonnaisuutta korostavaa filosofiaa. Yhä useammin yritystoimintana toteutetulta ja kilpailutetulta auttamistyöltä vaaditaan nyt mitattavaa lyhyen aikavälin tuottavuutta. Luotettava kumppani elämän solmukohtiin - Merikratos Ilona Lehtinen Merikratos lastensuojelun toimitusjohtaja puh. Laatupäälliköiden, kehittäjien ja johtajien olisi syytä olla tietoisia käyttämiensä välineiden historiasta ja perusluonteesta. Kunnioitusta - Asiantuntemusta - Välittämistä Merikratos kulkee lasten, nuorten ja perhei den kanssa kohti parempaa elämää. Niitä on vaikea tai mahdoton todentaa mitattavilla syy-seuraussuhteilla
pakkaukset ovat kylmäkaapissa ja iltapäivälehdet Hyvä ja paha ovat ajallisesti samanaikaisia, eikä muuten voisi ollakaan, koska kumpaakin esiintelineessä täsmälleen samalla tavalla riippumatta tyy maailmassa jatkuvasti. Eikö meidän kaikkien ollut tarkoitus istua kamppaillaan elämästä ja kuolemasta. tävää näkökulmaa, on ajallinen suhde. Y hdysvaltalainen kirjallisuudentutkija sisesti lähellä toisiaan. Kun kuljen niiden ohi, mieriippumatta leeni tulee aina ahdistava simultaahammaslääkärikäyntiä. Sata metriä erotti toisistaan huoltoasema hetkeä myöhemmin. Purra kynsiämme. Sen keino ”samaan aikaan toisaalla” on esimerkiksi jälkeen hän toteaa: kirjallisuudessa ja elokuvassa. Sillekään ei ole mitään siitä, meneekö ambulanssi ohi juuri nyt, tai siitä, koska se on viimeksi mennyt ohi. George Steiner käsittelee esseessään Nämä kaksi ajatusta ovat vaivanneet itseäni jo Postscript to a Tragedy (1967) kahta tuolyli viisitoista vuotta; aina siitä lähtien, kun ensi loista uutuuskirjaa, jotka kertoivat juukertaa luin Steinerin tekstin. ilonpidon ja terrorin, herkkupalat ja panttivangit. Metvurstihiljaa tai jotain. Mielikuvitukseni siitä, meneekö nisuuden kokemus, joka muistuttaa tekee tässä kohtaa tenän. us c h a n ov Samaan aikaan toisaalla Hyvä ja paha esiintyvät usein yhtä aikaa ja lähellä toisiaan, muistuttaa Tommi Uschanov. Mutta vasta Steiner sai minut tajuamaan, että se on totta myös Eräs seikka, josta en saa otetta, vaikka olen usein kirjoittanut siitä yrittäen saada siihen jonkinlaista siedettodellisuudessa. niin erilaisia – – niiden rinnakkaiselo on Olen kirjoittanut itselleni päänniin karmea paradoksi. Töölön tullin luohengiltä, ihmisten ylivoimainen enemmistö, kolmen kilometrin päässä puona Helsingissä on erään huonomailalaisilla maatiloilla, 7 000 kilometrin neisen öljy-yhtiön huoltoasema, ja Metvursti on päässä New Yorkissa, nukkui tai söi tai kivenheiton päässä on Meilahden kylmäkaapissa kävi elokuvissa tai rakasteli tai murehti sairaala. Ensin ta Moskovan teatterikaappausta: nähdään huoltoasema hetkeä ennen kuin ambulanssi menee siitä ohi, sen jälkeen näytetään Uuniperunoiden ja hotdogien myyjät olivat tulleet toiselta puolen kaupunkia ja ottivat kaiken ilon irti. sisäisen lyhytelokuvan, jossa kuoEnglanninvenäläinen tv-tuottaja Peter Pomerantsev taas muisteli lemaisillaan olevaa puukotuksen taannoin blogikirjoituksessaan 11 vuoden takaisuhria tuodaan ambulanssilla Meilahteen. Samanaikaisen ambulanssi Steinerin ja Pomerantsevin kuvaaolemassaolon kaksi tapaa ovat keskenään ohi juuri nyt. ”Täältä ambulanssin ohiajo ja ja lopuksi nähdään sama makkaraa!” he huutelivat. mia tunteita. Olin jo lapsuudestalaisten joukkotuhosta. Rukoilla. Olin Huoltoaseman toimintaan ei vaikuta mitenkään se, että vain muutaman metrin päässä yllättynyt. Mikäli puuestettä, että hyvä ja paha esiintyisivät myös fyy- 86. Hän aloittaa poimimalsani huomannut, kuinka suosittu kerronnallinen la niistä kaksi kauhistuttavaa anekdoottia. – – Täsmälleen Omasta elämänpiiristäni olen kehittänyt erään samalla hetkellä, kun Mehringiä tai Langneria otettiin hyvin omituisen ajatuskulun kuvittamaan puheena olevaa ilmiötä
n e t Filippiinien taifuunin uhreja Soita 0600 122 20 (20,28 €/puhelu+pvm) IBAN FI06 2219 1800 0680 00 (viite 5128) punainenristi.fi Poliisihallituksen lupa nro 2020/2011/2603/2.11.2011. tee lahjatilaus osoitteessa www.nosteessa.fi /pukinkonttiin. Jos haluaa olla ajattelematta pahan yhteyttä hyvään, on oltava ajattelematta lainkaan koko pahaa. Asioiden välillä on mielikuvissa yhteys, ja se riittää. ko n s t a . Jos ajattelenkin öljy-yhtiöitä pahalla, se tapahtuu täysin toisenlaisissa yhteyksissä. noste vain kovia aiheita Laatulukemista pukinkonttiin! huolehtiva petusta Pätevää o minäkuvan a hoitoa - kasvatusta Lastensuojelua vuodesta 1996 - sijaishuoltoa - jälkihuoltoa - perhetyötä - luokkamuotoista kotiopetusta Ryhmäkodit 13-17 vuotiaille Hollolassa ja Heinolassa Tu t u s t u w w w. On helppo kuvitella vaikkapa, kuinka joku kokee huoltoasemalla jännitteen, jonka muodostavat toisaalta öljy-yhtiön pahat teot ja toisaalta sairaalan moraalinen hyvyys ja puhtaus. Itselleni tämä taas on sivuseikka. Jos arkisen ja pahan samanaikaisuus aiheuttaakin kauheuden tunteen, se ei varmasti aiheuta sitä kaikille samoin. kotus ylittää uutiskynnyksen, se saattaa korkeintaan näkyä seuraavan päivän iltapäivälehdessä. Kuten George Eliot kirjoitti romaaniklassikossaan Middlemarch (1872), emme onneksi voi jäädä seuraamaan ihmiskunnan jokapäiväistä elämää kovin tarkasti, koska silloin ”kuolisimme moisesta hiljaisuuden tuolta puolen kuuluvasta melusta”. Se saattaa toisinaan olla mitä suositeltavinta. Hyvän ja pahan samanaikaisuus ei toki todellisuudessa tarkoita, että niiden välillä olisi mitään syy-yhteyttä. Anna joululahjaksi Nosteen tilaus, nyt tarjoushintaan 40 euroa / vuosi. . Jos kehottaisin olemaan ahdistumatta tästä, se tuntuisi kuitenkin vääränlaiselta rationalismilta. Mutta tämä on jo täysin eri asia. Myös jokin yksittäinen näkökohta voi jollekulle ajaa muun ohi. Lihansyönnin vastustaja voisi kiinnittää huomionsa metvurstiin ja Moskovan nakkisämpylöihin ja mieltää, että niiden läsnäolo suuren tragedian läheisyydessä on omanlaisensa tragedia sekin (vaikka lihaa varmasti on tarjolla sairaalassakin)
Sosiaali- ja terveysalan uusi huippuristeily 8.–9.10.2014 Tiukkaa asiaa ja rentoa tunnelmaa sosiaali- ja terveysjärjestöille ja muille alan toimijoille Valtakunna lliset sosiaali- ja ter veyspoli tiikan päiv ät 23.–24.4.20 14 Sosiaali- ja terveyspolit iikan ajanko agenda ku htaisin ntien, järjes töjen, yrityst muiden yh en ja teiskunnalli sten toimijo iden johdolle ja asiantuntijo ille. Merkitse ensi vuoden huipputapahtumat kalenteriisi jo nyt! Lisää mielenkiintoisia koulutuksia löydät osoitteesta www.soste.?/tapahtumat
Vi har också satt oss in i människorättsproblemen i Finland (sidorna 44–53), ungraren György Konráds romankonst (sidorna 76–79) och tagit reda på vilka skillnader det finns i utgifterna för utkomststödet runt om i Finland (sidorna 10–14) There are 320 municipalities in Finland, and almost all of them are running out of money. Ibland har hon en stund över för att prata. When Arja Saarinen, home care employee, shuts the door and leaves, Pitkänen starts waiting for her to return. Noste har rest genom Finland och ställt hundra relevanta frågor till kommundirektörer (sidorna 22–43 ). Följ Noste även online | Noste online | ?uovo Noste maid neahtas: www.nosteessa.fi 89. Reportage om hemvården i Vanda på sidorna 54–64. Dušše Lavia gielddahoavda Pekka Heinonen lei gearggus dakkavi?e heaittihit iežas gieldda. När ytterdörren slår igen efter hemvårdaren Arja Saarinen, börjar Pitkänen vänta på hennes nästa besök. Vuodjut maiddái sisriikkalaš olmmošvuoigatvuohtaváttisvuo?aide (siiddut 44–53), ungárlaš György Konrádin rom-dáidagii (siiddut (76–79) ja ?ielggadeimmet makkár erohusat áigáiboahtindoarjjagoluin iešgu?etge guovlluin Suomas (siiddut 10–14). 44–53) and the novel of the Hungarian author György Konrád (pp. 76–79), and we found out how different income support costs are in different parts of Finland (pp. Noste mátkkoštii Suoma ?a?a ja jearai gielddahoavddain ?uo?i guovddáš gažaldaga (siiddut 22–43). 73-åriga Lilja Pitkänen från Vanda skulle inte klara sig hemma utan hemvård. Vantaalaš 73-jahkásaš Lilja Pitkänen ii birgešii ruovttus almmatge ruovttusdikšundoarjaga haga. Muhtumin báhcá veháš áige háleštitge. Go ruoktodivššu bargi Arja Saarinen gok?á uvssa feaskáris báhcá Pitkänen vuordit ahte son máhccá. 22– 43). During the day, Saarinen rushes from one flat to another, helps the elderly take a shower, heats their food and gives them their medicine. Reportáša ruoktodikšumis Vantaas siidduin 54–64. Only Pekka Heinonen, Mayor of Lavia, was ready to immediately abolish his municipality. Suomas leat 320 gieldda, ja measta buot dain lea ruhtavátni. We also familiarised ourselves with Finnish human rights problems (pp. Sometimes, she also has time for a chat. 10–14). Beaivvi áigge Saarinen doapmá visttis nubbái, rišodahttá vuorrasiid, ligge mállásiid ja boraha dálkasiid. Endast kommundirektören Pekka Heinonen i Lavia skulle vara beredd att upplösa kommunen omedelbart. Noste travelled through Finland and asked mayors one hundred key questions (pp. Noste kielillä på svenska In English sámegillii noste Det finns 320 kommuner i Finland och i nästan alla råder det brist på pengar. Under dagen skyndar Saarinen från bostad till bostad där hon duschar äldre, värmer mat till dem och ger dem deras mediciner. Report on home care in Vantaa on pages 54–64. Lilja Pitkänen, a 73-year-old resident of Vantaa would not be able to cope at home without home care assistance
takaikkuna Vantaa kaisu jouppi, valokuvaaja: Herätimme Helmin, eikä hän meinannut jaksaa nousta ylös sängystä. Vanhukset valittivat yksinäisyyttä ja heidän mielestään kiireiset kotihoidon työntekijätkin käyvät liian harvoin. Päivän aikana vakuutuin kuitenkin yhdestä asiasta: kotihoito on korvaamatonta apua. . reportaasi kotihoidosta Vantaalla sivuilla 54–64 90. Mietin, johtuiko Helmin mieliala meistä vai yksinäisyydestä. Seurasimme kotihoidon työtä yhden päivän, ja illalla olin henkisesti poikki. Häntä jännitti, ehkä jopa pelotti. Olin tullut kameran kanssa Helmin kotiin, eikä hän muistanut, että olimme sopineet vierailusta. Helmi söi puuroa ja tuijotti ulos, katse oli tyhjä. Minuakin jännitti. Aloin pohtia, onko koti sittenkään paikka, jossa haluaisin itse vanheta
”Elämme pidempään ja olemme terveempiä kuin koskaan, mutta meille kerrotaan yhä herkemmin, että olemme sairaita.” Kanava-palkinto 2013 Jukka Reivinen ym. Addiktioyhteiskunta Riippuvuus aikamme ilmiönä Tuomas Martikainen ym. Vastuullista hyyn liiketoimintaa. Elina Aaltio Hyvinvoinnin uusi Konsulttidemokratia järjestys kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen Miten valtiosta tehdään yhteiskuntaa tyhmä ja tehoton 91 · www.gaudeamus.fi · Tiedon puolella.??. Muuttajat Hanna Kuusela & Matti Ylönen Pirkko Vartiainen ym. Johtajana kaaoksen reunalla Kuinka selviytyä pirullisista ongelmista. Gaudeamuksen Petteri Pietikäinen Hulluuden historia kirjoja asiantuntijoille ja asianosaisille Teos tuo silmiemme eteen ihmisluonnon moninaisuuden ja ihmisyyden arvoitukset – hulluus elää ajan virrassa. Ketä kiinnostaa. Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytyminen Tommi Hoikkala & Petri Paju Apina pulpetissa Ysiluokan yhteisöllisyys Minna Ruckenstein Lapsuus ja talous Tuukka Tammi ym
tilauksen voi tehdä myös osoitteessa www.nosteessa.fi/tilaa-lehti TILAAJAN / MAKSAJAN NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO JA –TOIMIPAIKKA SÄHKÖPOSTI PÄIVÄYS PUHELIN ALLEKIRJOITUS Täytä jos lehden saaja on eri kuin maksaja LEHDEN SAAJA LÄHIOSOITE POSTINUMERO JA –TOIMIPAIKKA tietojani ei saa käyttää markkinointiin 92 soste Suomen sosiaali ja terveys ry Tunnus 5007373 00003 vastausl ähe t ys. KUVA JUHA ERONEN ISSN 2323 -1440 www.nosteessa.fi vain kovia aiheita Kestotilaus (75 €) Vuositilaus (80 €) Vuositilaus opiskelija / työtön / eläkeläinen (40 €) Vastaanottaja maksaa postimaksun Kaikki tilaukset sisältävät digitaalisen näköislehden lukuoikeuden