Niveltieto 2/2010 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

NIVELTIETO 2/2010 Mitä neuvoksi nivelrikkoiselle. Selkärankareuma ja paljon muuta! PAL.VKO 2010 -29 10002 677773-1002 6 414886 777736 Irtonumero 5.90. Eväitä luuston terveydeksi Lonkan pinnoitenivelet Auttaako polvituki
Painos 12 000 kappaletta Kansikuva Reippailua Tesjoella Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Nivelyhdistys PL 1328 00101 Helsinki puh. Sisuspaperi on saanut EU Eco -merkinnän. (09) 27 123 12 toimisto@niveltieto.net ISSN 1459-2568 Aikakauslehtien liiton jäsen 2 Niveltieto 2 / 2010. Niveltieto 2/2010 Irtonumero 5,90 euroa Vuosikerta 20 euroa (2010) Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Ilmestymispäivät 2010: 1/2010 ilmestyi 26.2.2010 2/2010 ilmestyi 28.5.2010 3/2010 ilmestyy 27.8.2010 4/2010 ilmestyy 26.11.2010 Toimittajat Jyrki Laakso, päätoimittaja Katri Kovasiipi Muu toimituskunta Auli Hackman Esko Kaartinen Liisa Vatanen Paino Scanweb, Kouvola Niveltieto painetaan Suomessa kotimaiselle paperille
NIVELTIETO 2/2010 Pääkirjoitus: Kaunista unta vai totisinta totta. Tekonivelleikattavan tiedonsaanti Potilasasiamies neuvoo ja avustaa Konttisen kynästä: Selkärankareuma Tekonivelleikatun hammashoito Lonkan pinnoitustekonivel Vertaistukea nuorille nivelsairaille Jalkojen parhaaksi Lukijoilta: Reumasairaalaa ei enää ole Lukijoilta: Lonkkaleikkaus Amerikan-malliin Lääkärit vastaavat Uutisia Väitöksiä Aulis pakinoi: Rapakunnosta rantakuntoon Matti-Katti Piinapenkissä Raija Malmivaara Ristikko Myytävät tuotteet Jäsenedut 4 5 6 8 10 12 14 16 18 22 24 26 28 30 32 38 40 42 44 45 46 47 48 50 Niveltieto 2 / 2010 3. Nivelneuvonnalle uusi tukija Mitä neuvoksi nivelrikkopotilaalle. Lämplig träning för artrospatienter Eväitä luuston terveydeksi Polvituet - hoitoa vai huuhaata
Tässä uudessa terveydenhuoltolaissa säädettäisiin melko mullistavalla tavalla terveydenhuollon toiminnoista ja tehtävistä sekä terveyspalvelujen sisällöistä. PÄÄKIRJOITUS Mitä kuuluu uudelle terveydenhuoltolaille? Kaunista unta vai totisinta totta Elämme monessa suhteessa jännittäviä aikoja! Jos kuitenkin pakottaudutaan irti tästä uutisissa myllertävästä europaniikista ja siirrytään "helpommin" käsiteltävään arkitodellisuuteen, niin miltäpä tuntuisi ajatus omavalintaisesta hoitavasta lääkäristä ja toimenpiteen suorittavasta sairaalasta. Vasta kaiken tämän prosessoinnin jälkeen voimme käydä toivomaan laille sen voimaantulon sinetöivää presidentin allekirjoitusta. Lain oleellisena tarkoituksena on vahvistaa perusterveydenhuoltoa, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä edistää juuri terveyspalvelujen saatavuutta ja tehokasta tuottamista. Yksityispuolellahan tämä on tietenkin arkipäivää tälläkin hetkellä, mutta että näin olisi asianlaita julkisessa terveydenhuollossa, kuulostaa lähinnä kauniilta unelta. Heinolan Reuman pelastajaksi ei tästä laista valitettavasti nyt sitten kuitenkaan vielä ollut! Kaunista unta vai tuliko siitä totisinta totta saanemme oikean vastauksen lähivuosien kuluessa?! Esko Kaartinen puheenjohtaja 4 Niveltieto 2 / 2010. Tämän valinnan voisi tehdä kerran vuodessa ja yhdelle terveysasemalle kerrallaan, jolloin potilaan hoitovastuu siirtyy valitulle terveysasemalle. Erikoissairaanhoidon palvelut pyrittäisiin tuomaan lähemmäs potilaan asuinpaikkakuntaa yhdistämällä samoihin yksiköihin sekä perusterveydenhuolto että erikoissairaanhoidon perustason toiminta. Uuden lain viimeiset sidosryhmäkeskustelut lienevät menossa tai ehkä jo loppuneetkin. Toimintayksikön toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen sallimissa rajoissa on potilaalle myös annettava mahdollisuus valita häntä hoitava lääkäri! On esitetty perusteltuja arvioita siitä, että tämä hoitopaikan valintaoikeus kuitenkin tullee voimaan porrastetusti ja se luultavastikin otetaan ensimmäiseksi käyttöön erikois- sairaanhoidon puolella, missä palvelutuotteistusta jo on olemassa entuudestaan. Sen jälkeen on edessä vielä luonnoksen esittäminen hallitukselle ja edelleen esityksen vieminen eduskuntakäsittelyyn. Paljon muutakin tämä lakiluonnos pitää sisällään, mutta kaikkea sekään ei muuta, vaan ymmärtääkseni aikaisemmat terveydenhuollon rakenteita koskevat säännökset jäisivät ennalleen kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin. Lailla halutaan myös varmistaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tärkeä ja tehokas yhteistyö, sekä niiden tarjoamien palveluiden asiakaskeskeisyys. Mitä vuotta tuolloin eletään, ja mikä on lain lopullisen sisällön merkitys terveydenhuoltomme laadulle, jää nähtäväksi. Tähän suuntaan on kuitenkin valmisteilla oleva uusi terveydenhuoltolaki asioita viemässä, kunhan se vaan jossakin vaiheessa vahvistetaan eduskunnassa ja sitten myös kytketään sosiaali- ja terveydenhuollon työpäivien sisältöön. Jos potilas on vaihtamassa hoitavaa terveysasemaa, on hänen ilmoitettava tästä vaihdosta ja valinnasta muutamaa viikkoa ennen ensimmäistä käyntiä molemmille terveysasemille. Mitä aivan konkreettisesti terveysasemapalveluiden käyttöön sitten tulee, niin valmisteilla olevan lain mukaan asiakas voi siis valita terveysasemansa oman kotikuntansa erityisvastuualueella. Kiireettömien palveluiden osalta potilaalla olisi merkittävästi nykyistä laajempi oikeus omalla erityisvastuualueellaan valita toimintayksikkö, jossa häntä tutkitaan, ja yhdessä hoitavan lääkärin kanssa myös määrittää se toimintayksikkö, jossa hoito toteutetaan. Tähän liittyen uusi laki lisäisi potilaiden mahdollisuuksia valita terveydenhuollon palveluja myös yli kuntarajojen
Puhelut ovat ilmaisia soittajille! Yli satavuotias, mutta nykyaikainen Eiran sairaala on yli 100 vuotta toiminut yksityinen sairaala ja lääkäriasema, jonka ydintoiminta-alueet ovat kirurgia ja erikoislääkäritoiminta. Eiran sairaala toimii Helsingissä Laivurinkadun ja Tehtaankadun kulmauksessa. Kirurgian alueella Eirassa tehdään laaja-alaisesti sekä vuodeosastohoitoa vaativaa kirurgiaa että päiväkirurgiaa. Lisätietoa Eiran sairaalasta osoitteessa www.eiransairaala.fi ja numerossa (09) 16201. Niveltieto 2 / 2010 5. Nivelneuvonta ei vastaa lääkärin vastaanottoa tai muiTerveydenhuollon neuvonta ta terveydenhuollon · maanantaisin klo 18 - 20 palveluita. Näitä tukevat laboratorio- ja röntgenpalvelut ovat myös saman katon alla. Neuvojillamme on pitkäaikainen omakohtainen kokemus nivelongelmista ja niiden hoidosta ennaltaehkäisystä tekoniveliin. Näitä täydentävät yleislääkäripoliklinikka, työterveyshuolto ja tutkimuspalvelut sekä vuodeosastot, jotka tarjoavat sekä leikkauksen jälkeistä hoitoa että sisätauti- ja vanhuspotilaiden lyhyt- ja pitkäaikaista vuodeosastohoitoa. Eirassa tehdään vuosittain yli 4000 toimenpidettä seitsemässä leikkaussalissa. He myös ohjaavat tarvittaessa apua tarvitsevat oikeiden palvelujen piiriin niin terveyden- kuin sosiaalihuollossa. Leikkauksen jälkeisen vuodeosastohoidon lisäksi tarjolla on sisätautien vuodeosastohoitoa. Eiran lääkäriasema tarjoaa erikoislääkäripalveluja ilman lähetettä kaikilla erikoisaloilla sekä yleislääkäripoliklinikan palvelut. Lisäksi Eiran lääkäriasema tarjoaa Ultrashape-hoitoa ja muita esteettisiä hoitoja sekä fysioterapeuttien, osteopaattien ja kiropraktikoiden palveluita. Voit ky· tiistaisin klo 15 - 17 syä neuvojiltamme asioita, joita et ole Vapaaehtoistyötä tekevät asiantuntijat vaspäässyt kysymään taavat nivelaiheisiin kysymyksiin, antavat komuualta. Kaikki Nivelneuvojamme tekevät vapaaehtoistyötä. NIVELNEUVONNALLE UUSI TUKIJA Nivelneuvonnalle uusi tukija Suosittu ilmainen Nivelneuvontamme sai uuden tukijan, jonka ansiosta palvelu säilyy ilmaisena kaikille soittajille. Vapaaehtoisneuvojat Tietoa ja tukea Nivelneuvojamme vastaavat niveliin liittyviin kysymyksiin, antavat tietoa ja tukevat sairastavaa. Nivelneuvontaa tukee toukokuusta 2010 alkaen Eiran sairaala. Niveltiedon toimitus, Suomen Nivelyhdistyksen jäsenet ja koko muukin "nivelkansa" kiittää heitä siitä, että he auttavat meitä tässä tehtävässä. kemusperäistä tietoa ja tukea sekä ohjaavat apua tarvitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Osalla neuvojistamme on myös vankka terveyden- ja sosiaalihuollon ammattitausta. Jos jokin niveliin liittyvä asia askarruttaa tai tunnet, ettet saa riittävästi vastauksia ja apua muualta, tartu rohkeasti luuriin ja soita Nivelneuvontaamme. Erityisiä painopistealueita ovat ortopedia, silmäkirurgia (sekä kaihi- että laserleikkaukset), plastiikkakirurgia, gynekologia, urologia, korva-, nenä- ja kurkkukirurgia sekä yleiskirurgia. Nivelneu· tiistaisin klo 10 - 12 vojiamme auttaa · torstaisin klo 18 - 20 kuitenkin niveliin perehtynyt lääkäri vaikeimmissa kysySosiaalihuollon neuvonta myksissä. Luottamukselliset keskustelut voit käydä myös nimettömänä. Tartu luuriin Nivelneuvonta 0800 05252 Eiran sairaala tukee Nivelneuvontaa Nivelneuvonta voidaan tarjota kaikille soittajille ilmaisena tukijan ansiosta
Suunnitelmallisesta liikuntaneuvonnasta on tutkimuksissa saatu hyviä kokemuksia. Nivelrikko aiheuttaa monille työkyvyttömyyttä ja toimintakyvyn heikentymistä. 3) Ryhmässä ja yksilöllisesti toteutetun liikuntahoidon vaikuttavuudessa ei ole eroa, kun vaikutusta arvioidaan koetun kivun muutoksella. Nivelrikon Käypä hoito -suosituksessa (2007) luetellaan liikuntahoidon vaikutuksia: 1) Liikuntahoito vähentää koettua kipua ja parantaa polven toimintaa lievää tai kohtalaista nivelrikkoa sairastavilla. 2) Kävely ja polven ojentajalihasten voimaharjoittelu vähentävät koettua kipua polven nivelrikkopotilailla. Nivelrikkopotilaalle tulisi korostaa, että hoidon perusta on varhain aloitettu ja vähintään kolme Harjoitusmuoto Tulos Ohjattu kävelyharjoittelu yhdistettynä ohjaukseen Saattaa vähentää kipua ja parantaa toimintakykyä ja neuvontaan ainakin lyhytaikaisesti Ohjattu venyttely- ja voimaharjoittelu yhdistettynä Saattaa parantaa elämänlaatua iäkkäillä nivelkävelyharjoitteluun rikkopotilailla Fysioterapeutin ohjaama terapeuttinen harjoittelu Kesto vähintään 8 viikkoa, vähentää kipua sekä ja kotiharjoittelu edistää toimintakykyä ja elämänlaatua polven nivelrikkopotilaalla Aerobinen harjoittelu ja/tai voimaharjoittelu Vähentää ilmeisesti kipua ja parantaa toimintakykyä sekä lisäksi ruokavaliomuutokset Dynaaminen voimaharjoittelu (1) Saattaa vähentää kipua tehokkaammin kuin isometrinen ja isokineettinen voimaharjoittelu Dynaaminen ja isometrinen voimaharjoittelu (2) Saattaa parantaa toimintakykyä ja vähentää kipua lyhytaikaisesti Isokineettinen voimaharjoittelu (3) Saattaa parantaa tehokkaammin potilaan toimintakykyä ja kävelynopeutta kuin dynaaminen ja isometrinen voimaharjoittelu 1) Dynaamisessa voimaharjoittelussa lihaksen pituus muuttuu, lihas supistuu ja rentoutuu vuorotellen. 3) Isokineettisessä voimaharjoittelussa lihasvoima kohdistetaan vakioidulla liikenopeudella toimivaan laitteeseen. 6 Niveltieto 2 / 2010. Hoidon tavoitteena on kivun hallinta ja lievittyminen sekä potilaan toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen. Suosituksista ja hoito-ohjeista huolimatta ammattilaiset hyödyntävät suosituksia satunnaisesti, eikä suositusten käytöstä tai vaikutuksista potilaiden yksilöllisiin tarpeisiin ole riittävästi tietoa. Vaikka optimaalisesta harjoittelun muodosta, annostelusta tai kestosta ei ole riittävää tutkimusnäyttöä, polven nivelrikon harjoittelusta tiedetään muun muassa alla olevan taulukon mukaisesti. kuukautta kestävä omatoiminen liike- ja liikuntaharjoittelu, jota tuetaan ohjatulla yksilö- ja ryhmämuotoisella liikunnalla. MITÄ NEUVOKSI NIVELRIKKOPOTILAALLE? Mitä neuvoksi nivelrikkopotilaalle? Nivelrikkopotilaiden liikuntahoitoon on olemassa suosituksia ja hoito-ohjeita, mutta käytännön tilanteissa niitä ei usein hyödynnetä. 2) Isometrisessä voimaharjoittelussa lihaksen pituus ei muutu, vaan lihaksessa tuotettua tiettyä lihasjänteyttä pidetään yllä määrätty aika. (lähde: www.fysioterapia.net) Neuvonnan keskeiset sisällöt Nivelrikkopotilaan liikuntaohjeet suunnitellaan yksilöllisesti ja samalla opastetaan painonhallintaan tai tarvittaessa laihduttamaan. 4) Ohjattu harjoittelu on tuloksellisempaa kuin kotiharjoittelu. 5) Vedessä tapahtuvaa harjoittelua on tutkittu vähän, mutta tulokset ovat samansuuntaisia kuin muissa liikuntamuodoissa. Liikuntaneuvonta toteutuu parhaimmillaan seuraavien periaatteiden mukaan: Neuvonnassa sovelletaan yleisiä liikuntasuosituksia kestävyysja lihaskuntoharjoittelusta sekä koordinaatio- ja tasapainoharjoittelusta. Näyttö liikunnan vaikuttavuudesta Nivelrikkoa ehkäisevää tai parantavaa hoitoa ei tunneta. Kansainväliset asiantuntijatahot samoin kuin kansalliset Käypä hoito -suosituksemme korostavat potilasneuvontaa, sosiaalista tukea, liikuntaa ja laihduttamista keskeisinä hoitomuotoina
Lääkärit käyttivät neuvonnassa Amerikassa käytössä olevaa neuvontaa jäsentävää työkalua, jossa otetaan huomioon potilaan valmius muutokseen ja annettujen ohjeiden toteuttamiseen. Heidän hoitonsa oli normaalikäytännön mukaista. Ensimmäisellä kerralla annettiin tietoja ja neuvoja nivelrikosta ja sen hoidosta. Kumpikin ryhmä koki saaneensa yhtä pal- Erja Toropainen THM, ft, tutkija UKK-instituutti Tutkimus osoittaa neuvonnan hyödyt Yhdysvalloissa viime vuonna tehdyssä tutkimuksessa lääkärit toteuttivat neuvontaryhmälle suunnitelmallista asiakasohjausta, jonka tavoitteena oli polven nivelrikkopotilaiden painonhallinta ja lisääntynyt liikunta-aktiivisuus. Potilaat kävivät vastaanotolla kolme kertaa. Erot olivat tilastollisesti merkitseviä. Potilaille suositeltiin painonhallintaa tai laihduttamista. Tilaukset: UKK-instituutin kirjasto, p. Näin neuvonta rakentuu luontevaksi osaksi potilashoitoa. MITÄ NEUVOKSI NIVELRIKKOPOTILAALLE? Paino putosi ja liikunta lisääntyi Neljän kuukauden seurannassa neuvontaryhmäläiset laihtuivat tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuin vertailuryhmä. Omatoimisessa harjoittelussa suositaan liikuntamuotoja, joissa ei ole kipua eikä niveloireita lisääviä iskutyyppisiä tai vääntöjä sisältäviä liikkeitä. Tilaa Terveysliikuntauutiset UKK-instituutti julkaisee kuukausittain terveysliikuntauutisia, joita voi tilata sähköpostiin. Vuoden kuluttua neuvontaryhmän potilaat liikkuivat aktiivisemmin, heillä oli parempi toimintakyky ja kipuja vähemmän kuin vertailuryhmällä. Näiden ero oli merkitsevä. Kolmannella käynnillä, kuukauden kuluttua ensimmäisestä käynnistä, lääkärit selvittivät potilaalle painon vaikutusta polvikipuun ja miten se vaikuttaa nivelrikkoon ja mahdolliseen riskiin saada nivelrikko toiseen polveen. Kaikilta tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin, olivatko he saaneet riittävästi tietoa nivelrikosta ja sen hoidosta. Vapaaajan liikunta lisääntyi fyysistä aktiivisuutta kuvaavalla indeksillä (Baecke-indeksi) mitattuna enemmän neuvontaryhmässä kuin vertailuryhmässä. Lääkärit kirjasivat ohjauksen sisällön ja potilasohjauksessa annetun materiaalin tutkimuksen eri vaiheissa. jon tietoa nivelrikon hoitamisesta, mutta neuvontaryhmäläiset kokivat saaneensa enemmän tietoa laihduttamisesta. Lisäksi yksittäinen ammattilainen hyötyy organisaatiossa yhteisesti sovituista toimintakäytännöistä. Tutkimus osoitti, että kolme suunnitelmallista lääkärikäyntiä oli hyödyllistä polven nivelrikkopotilaalle. Itse ilmoitetussa painossa ei ryhmien välillä ollut eroja. Kahden viikon kuluttua, toisella käynnillä, opastettiin potilasta Marjo Rinne THM, ft, tutkija UKK-instituutti Artikkeli on julkaistu UKK-instituutin Terveysliikunnan tutkimusuutisten teemanumerossa TULE liikkumaan: ratkaisuja tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin . Niveltieto 2 / 2010 7. Liikunnan on oltava nousujohteista harjoitusvasteiden aikaansaamiseksi. Neuvonnan tueksi potilaat saivat kirjallista materiaalia nivelrikosta ja lehtisen, johon he kirjasivat viikoittain painon ja liikunnan määrän. Kerran vuodessa ilmestyy terveysliikuntauutisten painettu teemanumero, joka toimitetaan kirjepostina. Neuvontaryhmäläiset kokivat saaneensa enemmän tietoa ja kirjallista materiaalia nivelrikosta, säännöllisestä harjoittelusta ja laihduttamisesta kuin vertailuryhmä. Ammattilaiset tietävät, että yksittäisen hoitokäynnin aikana on vaikeaa opastaa nivelrikkopotilaalle kaikkia tärkeitä asioita: opastaa liikkumaan, antaa sairauden hoitoon liittyviä neuvoja ja saada potilaat ymmärtämään niiden merkitys. tukemaan niveliä ja varomaan tiettyjä liikkeitä sekä selvitettiin potilaan liikunnan tarve. Neuvontaryhmässä 28 prosenttia potilaista laihtui yli 2 kiloa, kun vastaavasti vertailuryhmässä potilaista laihtui 16 prosenttia. Terveysliikuntauutiset verkossa: www.ukkinstituutti.fi > tutkimus ja kehittäminen > terveysliikuntauutiset Liikuntaa on harrastettava useita kertoja viikossa ja suunnitelmallisesti pidemmälle ajalle jaksotettuna. (työkalu löytyy osoitteesta www.nhlbi.nih.gov/ guidelines/obesity/prctgd_c.pdf) Vertailuryhmä kävi myös lääkärin vastaanotolla kolme kertaa vuoden aikana. Potilaille suositeltiin liikuntaohjelmaa, joka sisälsi kolme kertaa viikossa 3060 minuuttia reipasta kävelyä tai pyöräilyä potilaan valinnan mukaan. Neuvonnan tueksi on saatavilla asiantuntijoiden laatimia Käypä hoito -suosituksia, joissa on mukana elintapoihin ja liikuntaan liittyvää näyttöön perustuvaa tietoa. Molemmat palvelut ovat maksuttomia. (03) 2829 227, ukkirjasto@uta.fi
Det finns endast lite forskning om effekterna av vattengymnastik, men resultaten är liknande som för andra motionsformer. Det centrala i motionshandledningen Motionsanvisningarna för artrospatienter planeras individuellt och på samma gång får patienterna instruktioner om viktkontroll eller viktminskning. Aerobisk träning och/eller styrketräning samt Kan lindra smärtan och förbättra funktionsförmågan. 2) Vid isometrisk styrketräning förändras inte muskelns längd, utan spänningen ökar under en viss tid. 4) Handledd motionsträning ger bättre resultat än träning på egen hand i hemmet. Behandlingen hjälper patienten att hantera och lindra smärtan samt förbättrar funktionsförmågan. musklen spänner sig och slappnar av. I riktlinjerna om god medicinsk praxis vid artros (2007) beskrivs effekterna av motionsträning: 1) Rörelse- och motionsträning lindrar smärtan och förbättrar knäledens funktion hos patienter med mild eller måttlig artros. Rådgivningen fungerar bäst när man följer följande principer: Rådgivningen ska följa de allmänna motionsrekommendationerna för uthållighets- och styrketräning samt koordinations- och balansträning. Motion hjälper Trots att man känner till många riskfaktorer för artros, känner man inte till någon direkt förebyggande Även om man inte vet vilken är den mest optimala motionsträningen eller hur länge motionen ska pågå, vet man bl.a. eller botande behandling. Såväl internationella experter som våra nationella riktlinjer om god medicinsk praxis framhäver vikten av patientrådgivning, socialt stöd, motion och viktminskning i behandlingen av artros. Undersökningar har visat att en systematiskt utformad motionsrådgivning ger goda resultat i behandlingen av artros. Artros är för många en stor orsak till arbetsoförmåga och nedsatt rörelseförmåga. Handledd stretching och styrketräning i Kan förbättra livskvaliteten hos äldre artrospatienter. Det lönar sig att börja i tid. Kan förbättra funktionsförmågan och lindra smärtan på kort sikt. 3) Motion på egen hand eller i grupp skiljer sig inte från varandra i fråga om smärtlindring. De existerande rekommendationerna och anvisningarna utnyttjas emellertid endast sporadiskt av experter och det finns inte tillräcklig kunskap om rekommendationernas användning och deras inverkan på patienternas individuella behov. Det man vet och det som artrospatienter bör veta är att lämplig rörelseoch motionsträning är grunden i behandlingen av artros. ändrad kost Dynamisk styrketräning (1) Dynamisk och isometrisk styrketräning (2) Isokinetisk styrketräning (3) Kan lindra smärtan bättre än isometrisk och isokinetisk styrketräning. kombination med gångträning Terapeutisk träning (handledd av en fysio- Minst 8 veckor, lindrar smärtan och förbättrar terapeut) och träning i hemmet funktionsförmågan och livskvaliteten hos knäartrospatienter. 2) Gång och styrketräning av musklerna som rör på knäleden lindrar smärtan hos knäartrospatienter. Motionen kan vara handledd eller idkas på egen hand, men den bör idkas under minst tre månader. följande om träningen för knäartrospatienter: (källa: www.fysioterapia.net) Träningsform Resultat Handledd gångträning i kombination med Kan lindra smärtan och förbättra funktionsförmågan handledning och rådgivning åtminstone på kort sikt. Kan förbättra funktionsförmågan och gånghastigheten bättre än dynamisk och isometrisk styrketräning. 1) Vid dynamisk styrketräning arbetar muskeln under längdförändring, dvs. 3) Vid isokinetisk styrketräning riktas muskelstyrkan till en apparat med en bestämd rörelsehastighet. 8 Niveltieto 2 / 2010. Tästä numerosta alkaen Niveltiedossa julkaistaan aina yksi kirjoitus myös ruotsiksi. LÄMPLIG TRÄNING FÖR ARTROSPATIENTER? Lämplig träning för artrospatienter? Det finns en hel del olika rekommendationer och anvisningar om rörelse- och motionsträning för artrospatienter, men ofta utnyttjas de inte i praktiken
Den handledning Patienterna ska stegvis öka som läkarna gav var baserad på motionsmängden för att öka mot- en amerikansk metod där man ståndet. med hjälp av en att utveckla artros också i det andra käpp. En Det krävs flera vårdbesök för kontrollgrupp gick igenom samma att visa artrospatienterna allt de tre besök under ett års tid och behöver veta. fick en grupp artrospatienter systematisk handledning av läkare i Viktminskning och ökad syfte att hjälpa dem med viktkontroll och ökad motion. Det tredje besöket ägde rum en månad efter det första besöket. Mätt med ett index för fysisk aktivitet (Baecke) ökade motionen på fritiden mer hos handledningsgruppen än hos kontrollgruppen. Resultaten av undersökningen visade att skillnaden var statistiskt signifikant. Som stöd för handledningen finns riktlinjerna om god medicinsk praxis, vilka är av experter gjorda, kunskapsbaserade resuméer över effekten av diagnostik och behandling vid enskilda sjukdomar. i att göra rådgivningen till en naturlig del av vården. Un- Under fyra månader var viktder det första besöket fick patien- minskningen hos de som fick terna information och råd om ar- systematisk handledning mycktros och behandlingen av artros. Erja Toropainen HvM, fysioterapeut, forskare UKK-institutet Marjo Rinne HvM, fysioterapeut, forskare UKK-institutet Artikeln har publicerats på finska i TULE liikkumaan: ratkaisuja tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin (2009), ett temanummer av Terveysliikuntauutiset (UKK-institutets publikationsserie). LÄMPLIG TRÄNING FÖR ARTROSPATIENTER. Gemensam medicinsk praxis inom vårdorganisationer hjälper också enskilda experter, t.ex. Undersökningen påvisade nyttan av tre planmässiga läkarbesök för knäartrospatienter. Samtidigt utredde läkarna även patienternas behov av rörelse- och motionsträning. ler bantning. 9 Niveltieto 2 / 2010. Från och med detta nummer kommer Niveltieto alltid att innehålla en artikel också på svenska. Två veckor senare under det andra besöket fick patienterna handledning i hur man stöder leden och undviker vissa skadliga rörelser. Patienterna motion hade tre besök hos läkarna. mation om de rätta motionsforUtöver rådgivningen fick pamerna och anvisningar om den tienterna också handböcker rätta behandlingen. Gruppen som hade fått handledning tyckte att de fått mer information och material om artros, regelbunden träning och viktminskning än kontrollgruppen. Läkarna redogjorde för patienterna hur vikten inverkar på smärtan i knäet och hur En bra styrketräningsövning vid behand- den påverkar arlingen av knäartros är att huka sig ner trosen och risken på det ena benet t.ex. Foto av Sanna Korkee. Båda grupperna tyckte sig ha fått lika mycket information om behandlingsmetoder, men de som fått handledning tyckte att de fått mer information om viktminskning. lines/obesity/prctgd_c.pdf). tar i beaktande patienternas beVid träning på egen hand lönar redskap till förändring och till att det sig att idka sådan träning som genomföra de anvisningar som de inte orsakar upprepade stötar och fått (www.nhlbi.nih.gov/guideökar smärtan och ledsymtomen. tionsmängd varje vecka. Därtill måste om artros och en broschyr för patienterna inse betydelsen av att skriva upp sin vikt och morådgivningen. Läkarna förtecknade innehållet av rådgivningen och det material som Forskningen visar nyttan patienterna fick under handledav rådgivningen ningen under undersökningens I en amerikansk undersökning olika faser. knäet. Det förekom dock inga skillnader i självrapporterad vikt. et större än hos kontrollgruppen. De måste få infor- fick den vanliga behandlingen. Patienterna fick ett motionsprogram som innehöll 3060 minuter rask gång eller cykling tre gånger i veckan. Efter ett års tid var patienterna som fått handledning mycket mer fysiskt aktiva än kontrollgruppen, dessutom hade de en bättre funktionsförmåga och mindre smärtor. Hela 28 procent av de som fick handledning lyckades gå ner i vikt mer än 2 kg, jämfört med 16 procent av kontrollpersonerna. Skillnaderna mellan de två grupperna var statistiskt signifikanta. Läkarna rePatienterna bör motionera sys- kommenderade att patienterna tematiskt, flera gånger i veckan skulle börja med viktkontroll eloch under en längre tid. Samtliga deltagare frågades om de hade fått tillräckligt med information om artros och behandlingen av artros
siumin imeytyminen. Nämä eivät ehkä vahvista luustoa, mutta ne varmasti parantavat lihasvoimaa ja toimintakykyä. Ei yksin liikunta Liikunta Nivelten lisäksi luuston terveys on oleellinen osa tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvointia. Kaatumisia voidaan vähentää monin eri tavoin, mutta yksittäisistä keinoista liikunnalla voidaan puuttua toimintakykyyn liittyviin tekijöihin; mm. Esimerkiksi pyöräillessä paino on pyörän päällä ja vedessä vesi kannattaa, joten uinnin lisäksi vesijuoksu ja vesivoimistelu sopivat hyvin. Vaikka nivelsairaudet ovat yleisiä, niiden syyt ovat edelleen hämärän peitossa. Vaikka ruokavaliohoitoa on tutkittu paljon nivelsairauksien hoidossa, kihti on oikeastaan ainoa nivelsairaus, johon ruokavaliohoidolla voidaan vaikuttaa, jopa niin, että oikein toteutetulla ravitsemushoidolla kihti saadaan usein oireettomaksi. Mitä voisimme itse tehdä luustomme ja tukirankamme hyväksi? Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja -vammat ovat suomalaisten suurin yksittäinen kipua aiheuttava ja toimintakykyä alentava sairausryhmä. Niinpä kaatumisvaaran vähentäminen on olennainen osa luunmurtumien ehkäisyä. EVÄITÄ LUUSTON TERVEYDEKSI Monipuolinen ruoka ja liikunta luuston ja tukirangan apuna Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat elämänlaadun heikkenemistä. Toisaalta nivelkipu voi rajoittaa liikkumista ja vähäinen liikunta lisätä osteoporoosin vaaraa. Vaikka osteoporoosi eli luukato ja osteoartriitti eli nivelrikko ovat eri sairauksia, ne eivät sulje toisiaan pois. neljännekseen varsinainen pääruoka (esim. Luukato on luonnollinen ikääntymiseen liittyvä ilmiö, joten sen paremmin liikunta kuin kalsiumkaan eivät pysty täysin estämään sitä. Täydennä ateria leivällä, jonka päällä tarvitaan D-vitamiion sipaisu kasvirasvaa, ruokajuomaksi rasvaton nia turvaamaan kalmaito tai piimä turvaamaan kalsiumin saantia. Sen sijaan luukato itsessään ei aiheuta kipua, ja usein osteoporoosi havaitaan vasta luunmurtuman seurauksena. Luusto kaipaa liikuntaa: sen lisäksi, että liikunta lisää luumassaa, liikunta parantaa myös Kalsium on luuston tärkein mineraali, yli 99 % elimistön kalsiumista on luustossa. Aterian kruunaa jälkiruoka, esim. kana Kalsiumin lisäksi tai kala). Vaikka liikapaino kuormittaa niveliä ja on nivelrikon vaaratekijä, laihduttaminen ei yksin riitä parantamaan niveliä, eikä aina edes lievittämään kipua. lihasvoimaa, tasapainoa ja ketteryyttä. Useimmiten luunmurtuma on seurausta kaatumisesta, vaikka onneksi kaikki kaatumiset eivät aiheuta murtumaa. Silti laihduttaminen ja hyvä painonhallinta ovat oleellinen osa hyvää hoitoa, jos painoa on kertynyt liikaa. Luusto on elävää kudosta, joka uusiutuu läpi elämän, joten vaikka kalsiumin tarve on suurimmillaan kasvun aikana, tarve ei poistu kasvun päätyttyä. Reumasairauksissa suositellaan nykytiedon mukaan normaalia, terveellistä ruokavaliota. Niitä vastaan taistellaan monin keinoin. Oikeanlainen ravinto ja liikunta ovat avainasemissa tässä taistelussa. Runsas kalsiumin saanti voi kuitenkin hidastaa Lautasmallin idea on yksinkertainen: täytä puolet luukatoa, ja fyysinen lautasesta kasviksilla, lisää yhteen neljännekseen aktiivisuus auttaa yllämmin lisäke (peruna, riisi tai pasta) ja viimeiseen läpitämään luun lujuutta. tuoreet hedel- Aurinko on paras mät, marjat tai marjakiisseli. D-vitamiinin lähde, 10 Niveltieto 2 / 2010. Tutkimuksissa, joissa selvitettiin kalsiumin ja liikunnan vaikutuksia luustoon eri-ikäisillä naisilla, havaittiin, että runsaasti kalsiumia (yli 1200 mg/pv) saavilla naisilla reisiluun yläpään luun mineraalimäärä oli suurempi kuin kalsiumia alle suosituksen (alle 800 mg/pv) saavilla. Nivelrikko rajoittaa liikkumista ja liikunnan harrastamista, mutta sellaiset lajit, jossa kehon paino ei kuormita niveliä, sopivat yleensä hyvin. Kun syytä ei tunneta, ennaltaehkäisy on mahdotonta ja hoitokin usein oireiden lievittämistä tai sairauden etenemisen ehkäisemistä. hyvä lihasvoima ja voimantuotto autta- Eväitä luuston terveydeksi vat pysymään pystyssä. Liikunta ylläpitää lihaskuntoa ja kaiken ikäiset, jopa hyvinkin iäkkäät ja heikkokuntoiset, voivat parantaa suorituskykyään harjoittelemalla
Lautasmalli auttaa soveltamaan ruokapyramidia käytäntöön. mään taudin etenemistä, mutta vain reseptilääkkeenä apteekeista saatavilla valmisteilla on tehty tutkimuksia, jotka osoittavat nivelrikkokipujen lievittymistä. Inkiväärin ja vihersimpukkavalmisteiden on joissain tutkimuksissa todettu lievittävän tulehdusta, mutta useimpien markkinoilla olevien inkivääri- tai vihersimpukkavalmisteiden tehoa ei ole tutkittu. EVÄITÄ LUUSTON TERVEYDEKSI Yhteenveto Parhainta ruokavaliohoitoa on monipuolinen ja tasapainoinen ruokavalio, joka turvaa riittävän suojaravintoaineiden ja energian saannin. Toisaalta liikapainon sanotaan suojaavan luustoa, jolloin laihduttaminen voisi puolestaan olla haitallista. Hyvä ravitsemustila on myös tärkeä kunnon ja toimintakyvyn ylläpitäjä. Kun syö järkevästi, laihtuu pysyvästi. Monipuolisen ruokavalion toteuttaminen Hyvä ruokavalio on monipuolinen, energiansaanti vastaa kulutusta ja suojaravintoaineiden saanti on tasapainossa. Lähtötilanteessa tutkittavien naisten paino oli keskimäärin 93 kiloa ja painoindeksi (BMI) 33. Glukosamiinia sisältävien luontaistuotevalmisteiden teho on kyseenalainen. Ruokavalion monipuolisuus ja riittävyys on tärkeää, sillä krooniset tulehdussairaudet kuluttavat elimistöä. Kalaa kannattaa syödä ainakin kahdesta kolmeen kertaa viikossa vaihdellen eri lajeja. Pehmeissä rasvoissa on välttämättömiä rasvahappoja, joita elimistö tarvitsee mm. Suositeltavaa on käyttää runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä säännöllisesti täysjyväviljaa ja pehmeitä rasvoja. Sekä luontaistuotekaupoissa että apteekeissa on runsaasti valmisteita, joita suositellaan lääkkeiden tavoin reumaoireiden lievittämiseen. Mitä ylempänä elintarvikeryhmä on pyramidissa, sen vähemmän kyseisen ryhmän elintarvikkeita tulisi käyttää. vastustuskyvyn ylläpitämiseksi. dikaalit muutokset, joilla paino tosin putoaa nopeasti, mutta joita on pitemmän päälle vaikea ylläpitää. maitoon ja piimään, lisätään nykyisin D-vitamiinia, samoin margariineihin, luontaisesti kasviöljyissä ei sitä ole. Mikäli laihduttaminen on tarpeen, jo muutaman kilon laihtuminen kohentaa elämänlaatua ja edistää terveyttä. Joihinkin maitotuotteisiin, mm. Glukosamiinia on pidetty hyödyllisenä nivelrikkopotilaille sekä oireita lievittämään että estä- Kirsti Uusi-Rasi dosentti, erikoistutkija UKK-instituutti Niveltieto 2 / 2010 11. Tutkimukseen kuului tiivis kolmen kuukauden mittainen laihdutusjakso ja yhdeksän kuukauden painonhallintajakso. Painoa myös kertyy helposti, kun kipeät nivelet rajoittavat liikkumista. Tutkittavien paino putosi keskimäärin lähes 10 kiloa. Pienet päivittäiset muutokset tuottavat pysyvämmän tuloksen kuin ra- Ravintovalmisteet Tavallisin ravitsemusongelma reumatauteja sairastavilla on halu kokeilla ruokavalioita tai jotakin ravintovalmistetta osana sairautensa hoitoa. Suositeltava laihtumisnopeus on puolesta kilosta kiloon viikossa. Reumasairauksissa suositellaan nykytiedon mukaan normaalia, terveellistä ruokavaliota. UKK-instituutissa tutkittiin laihduttamisen vaikutuksia luustoon. Ruokapyramidissa peruselintarvikkeet, kuten kasvikset, peruna ja viljatuotteet, muodostavat ruokavalion perustan, niitä tulisi olla päivittäisestä ruokamäärästä suurin osa. Vaikka yksittäisten ravintovalmisteiden käytöstä on harvoin haittaa, yksipuolisesta ruokavaliosta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Kalasta, kasviöljyistä ja rasiamargariineista saa myös hyvälaatuista pehmeää rasvaa. mutta Suomen leveysasteilla Dvitamiinia saadaan riittävästi auringosta vain kesäaikaan, joten syksystä kevääseen ravinnon Dvitamiini on välttämätön. Monityydyttymättömät omega-3-rasvahapot osana monipuolista ruokavaliota voivat olla eduksi. Lohkojen suuruudet kuvaavat suhteellista päivittäistä käyttösuositusta. Lisäksi liikunta tukee sekä laihduttamista että turvaa luuston terveyttä. Paluu aikaisempiin tottumuksiin myös palauttaa painon pian entiselleen. Luontaisesti D-vitamiinia on runsaasti vain kalassa. Eniten laihtuneet käyttivät harrastus- ja hyötyliikuntaan aikaa yli 3,5 tuntia viikossa, kun muut käyttivät keskimäärin alle tunnin. Vaikka luun aineenvaihdunta kiihtyi laihduttamisen aikana, se palautui lähtötasolle seurantajakson aikana, eikä laihduttamisesta ollut haittaa luumassalle tai luunlujuudelle. Laihdutettaessa tulee kuitenkin huolehtia riittävästä suojaravintoaineiden saannista. Hyvä ruoka on myös maittavaa. Iskutyyppinen liikunta voi aiheuttaa kipua ja pahentaa niveloireita, mutta esimerkiksi pyöräily, vesivoimistelu, sauvakävely ja hiihto ovat yleensä sopivia liikuntamuotoja. Laihduttaminen Liikapaino on merkittävin ravitsemuksesta johtuva tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttaja, sekä polvet että lonkkanivelet kärsivät ylipainosta. Koko ruokavaliota koskevien ruoka-ainesuositusten esittämisessä käytetään usein apuna ruokapyramidia. Huipulla ovat rasva ja sokeri, ja vaikka hyvälaatuiset rasvat ovat oleellinen osa terveellistä ruokavaliota, niissä on energiaa yhtä paljon kuin kovissa rasvoissa
Varuspolvea valgukseen kääntävä polvituki näyttäisi tutkimusten perusteella osalla potilaista lieventävän kipua, parantavan polven liikkuvuutta ja vähentävän vaurioituneen nivelpinnan kuormitusta, vaikka raajan mekaanisen akselin muutos polvituen avulla on suhteellisen pieni. Potilaat tottuvat käyttämään tukea tarvitsemissaan tilanteissa ja he pystyvät nykymalleissa myös säätämään tuen kulman itselleen miellyttävämmäksi. POLVITUET - HOITOA VAI HUUHAATA? Polvituet hoitoa vai huuhaata? Polvinivelrikon hoidossa käytetään erilaisia polvitukia. Näyttäisi siltä, että tuella saavutetaan helpotusta, vaikka ei päästäisikään täydelliseen mekaanisen akselin korjaukseen. Tukea voidaan myös kokeilla ennen suunniteltua säären yläosan valgisoivaa osteotomiaa. Polvituella saavutettava raajan neutraali akseli riittää tuomaan potilaalle yhtä hyvän kivunlievityksen ja toiminnallisen avun kuin 4 asteen valguskorjaus. Varsinaisia vasta-aiheita tuen käytölle ei ole. Lisäksi voidaan tarkastaa tuen kanssa otetusta mekaanisen akselin röntgenkuvasta se, kuinka hyvin korvaus tuella onnistuu. Tuen käytön kesto ja ajoitus riippuu potilaasta. Erilaisten tukien määrä ja muunneltavuus potilaan tarpeiden mukaan on lisääntynyt. Tutkittaessa polvitukien vaikutusta koko raajan kinematiikkaan kävelyanalyyseissa on voitu osoittaa, että kuormitus todella siirtyy sairaalta puolelta terveelle puolelle, ja polven varusstressi vähenee, tosin usein vain muutaman asteen verran. Kulman tarkka määrittäminen vaatii pitkän röntgenkuvan, josta lasketaan raajan mekaaninen akseli. toimenpiteestä hyötyä potilaalle. Kirjallisuudessa on tutkimuksia, joissa on osoitettu valgukseen kääntävän polvituen vähentävän kipua ja lisäävän potilaan toimintakykyä. Mikä on sopiva tuella saavutettava valguskorjaus. Niiden tehosta ja hyödystä keskustellaan usein. Tällöin voidaan arvioida, olisiko ko. Sen perusteella arvioidaan tarvittava valguskulma. Polvitukia on alettu käyttää polven nivelrikon hoidossa 1980-luvun loppupuolelta lähtien. asteen femoro-tibiaalista valguskulmaa. Kivunlievityksen ja toimintakyvyn paraneminen ei johdu pelkästään kuormituksen siirtymisestä, vaan mukana on myös lihasten jännityksen ja supistumisen vähenemisen tuottama helpotus. Radiologiset tutkimukset osoittavat, että polven valgustuella saadaan vain niukka femoro-tibiaalisen akselin kääntyminen valgukseen (ad 4 astetta) ja mediaalisen nivelraon aukeaminen (keskimäärin 1,2 mm). Voivatko polvituet olla osa toimivaa hoitoa vai hyötyykö niistä yksinomaan kauppias? Polven mediaalisen nivelrikon hoidossa käytettyjen polvitukien merkitys on lisääntynyt. kovan polvea rasittavan työn tai urheilun yhteydessä. Osa potilaista hyötyy, jos he käyttävät sitä vain esim. He tarvitsevat sellaisen tuen, joka on suunniteltu kulloisenkin ligamentti-instabiliteetin hoitoon. Polvituen käytön aiheet Polvituen käytön indikaatio mediaalista polviartroosia sairastavalla potilaalla on kipu ja mahdollinen turvotus lievästi artroottisessa polvessa edellyttäen, että potilas on halukas käyttämään tukea ja sietää sen käytön. Tukien valmistajat suosittelevat alle 10 Polvituki siirtää kuormitusta sairaalta puolelta terveelle puolelle. 12 Niveltieto 2 / 2010. Nykyiset pelkästään artroosin hoitoon tarkoitetut polvituet eivät sovellu potilaille, joilla on selkeä ligamentti-instabiliteetti. Joillekin se soveltuu päivittäiseen käyttöön. Valgustyyppisen polvituen 3 kk:n käytön aikana on todettu keskimäärin 7 %:n kasvu luun tiheyteen tibian lateraalisen nivelpinnan alla, mikä osoittaa raajan kuormitusolosuhteiden muutosta
POLVITUET - HOITOA VAI HUUHAATA? Polvisanastoa Artroosi Femur Indikaatio Instabiliteetti Kinematiikka Lateraalinen Ligamentti Mediaalinen Osteotomia Tibia nivelrikko reisiluu aihe / peruste hoidolle epävakaus geometrinen liikeoppi ulompi (nivel)side polven sisäpuolinen asennon muuttamiseksi tehty luuleikkaus sääriluu ns. Polvitukimalleja on monia, mutta vertailevia tutkimuksia eri tukimallien soveltuvuudesta artroosi-indikaatiolla ei ole. Polvituet hoitoa vai huuhaata. Noin 75 % potilaista kokee hyötyvänsä tästä hoidosta. Kirjallisuuden perusteella oikein valittu polvituki polven mediaalisesta artroosista kärsivälle potilaalle, joka sietää tuesta johtuvan epämukavuuden, on hoitoa. Valgus Varus IcePower Arthro kombi 22042010 Niveltieto.ai 1 22.4.2010 9:04:40 C M Y CM MY CY CMY K Hannu Miettinen Ortopedi, dosentti Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka Kuopion yliopistollinen sairaala Niveltieto 2 / 2010 13. länkisääri Yhteenveto Polven mediaalisen artroosin hoitoon tarkoitettu polvituki voi olla hyödyllinen kivunhoidossa ja toimintakyvyn parantamisessa monenlaisille potilaille iästä, sukupuolesta ja koosta riippumatta. pihtipolvi ns
Sairaanhoitajien tulisikin omaaloitteisesti käsitellä potilasohjauksessa kaikkia eri tietoalueita, vaikka potilaat eivät niistä itse aktiivisesti osaisi kysyäkään. Tutkimukseen suostumuksensa antaneet potilaat täyttivät kotiutumista edeltävänä iltana strukturoidun kyselykaavakkeen, jonka väittämiin edellä mainitut kuusi tiedon osa-aluetta sisältyivät. Potilaiden käsitys saamastaan tiedosta oli yhteydessä muun muassa kotiutumispaikkaan ja siihen, kuinka positiiviseksi sairaalassaolojakso arvioitiin. Olisi varmasti myös mahdollista pyytää potilaita merkitsemään sairaalasta etukäteen saamaansa potilasoppaaseen niitä asioita, joista he haluavat lisää tietoa, jotta sairaalassa ohjaukseen käytettävissä oleva lyhyt aika kohdentuisi yksittäisen potilaan kannalta oleellisiin asioihin. Potilaiden käsitys saamastaan tiedosta Potilaat kokivat saaneensa eniten tietoa bio-fysiologiselta alueelta ja vähiten tietoa taloudelliselta alueelta. laitoksen kanssa vuoden 2008 aikana ja siihen osallistui 123 (vastausprosentti 65) joko lonkan (n = 59) tai polven (n = 64) tekonivelleikkauksessa ollutta potilasta, joiden keski-ikä oli 68 vuotta. Myös jatkokuntoutusta suunniteltaessa tulisi selvittää, voidaanko saada esimerkiksi veteraanikuntoutusta. toa haavan hoidosta, liikkumisesta, kivunhoidosta sekä liikunnasta, sillä nämähän ovat niitä asioita, joihin heti leikkauksen jälkeen saa paljon ohjeita ja jotka myös aiheuttavat paljon kysymyksiä. Jos sairaalassaolojakso kokonaisuudessaan oli arvioitu positiiviseksi, niin potilaat kokivat saaneensa myös merkitsevästi enemmän tietoa toiminnalliselta, kokemukselliselta ja eettiseltä tietoalueelta. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tarkoitus oli kuvailla, mitä tietoa potilaat olivat saaneet tekonivelleikkauksen yhteydessä sairaalahoidon aikana. TEKONIVELLEIKATTAVAN TIEDONSAANTI Tekonivelleikattavan tiedonsaanti Tekonivelleikkaus on iso operaatio. Potilaiden mahdolliset aikaisemmat sairaalakokemukset voitaisiin myös huomioida potilasohjauksessa ja hoidon suunnittelussa. Sairaalassaoloaika on lyhentynyt vain muutamiin päiviin, joten potilasohjauksen tulee keskittyä jokaisen potilaan kohdalla olennaisiin asioihin. Leikkaukseen tulevan on hyvä tietää olennaisimmat tosiseikat etenkin nykyään, kun sairaalassaoloajat ovat lyhyemmät. Myös eettiseltä ja sosiaaliselta tietoalueelta oli saatu merkitsevästi enemmän tietoa kuin taloudelliselta alueelta. Potilaiden on hyvä tietää etukäteen erilaisista leikkauksen aiheuttamista kustannuksista, mitä niistä korvataan ja mitä potilaat maksavat itse. Iso, sekä fyysiseen, psyykkiseen että sosiaaliseen toimintakykyyn vaikuttava leikkaus aiheuttaa myös paljon muita kysymyksiä, joihin potilaat eivät ehkä osaa etukäteen varautua eivätkä hankkia niihin tarvittavaa tietoa. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Turun yliopiston hoitotieteen Endoproteesihoitaja Marita Lönnbeck käy ohjausmateriaalia läpi potilaan kanssa. Liisa Montinin tutkimuksessa on selvitetty potilasohjauksen onnistumista. Potilasohjaus on tärkeä osa ortopedisen potilaan hoitotyötä, kun suunnitellaan tulevaa leikkausta ja leikkauksen jälkeistä toipumisaikaa. Kuva Teija Tiusanen. Pohdintaa On luonnollista, että potilaat tekonivelleikkauksen yhteydessä ovat kiinnostuneita saamaan tieLiisa Montin TtT, esh, tutkija (sivutoimi) Sairaala ORTON 14 Niveltieto 2 / 2010 HEL. Voimavaraistumista tukeva potilasohjaus voidaan jakaa kuuteen eri tietoalueeseen, joita ovat bio-fysiologinen, toiminnallinen, kokemuksellinen, eettinen, sosiaalinen sekä taloudellinen. Sekä bio-fysiologiselta että toiminnalliselta tietoalueelta oli saatu tilastollisesti merkitsevästi enemmän tietoa kuin muilta alueilta. Sairaalasta suoraan kotiin menevät potilaat arvioivat saaneensa merkitsevästi enemmän tietoa bio-fysiologiselta alueelta kuin ensin muualle jatkohoitoon menevät potilaat. Tekonivelleikkaukseen tulevalla, usein jo ikääntyneellä potilaalla saattaa olla myös muita pitkäaikaisia terveysongelmia, joiden takia potilas tarvitsee monipuolista ohjausta. Aikaisemman tutkimuksen perusteella on osoitettu, että voimavaraistumista tukeva potilasohjaus on tehokasta eri potilasryhmillä. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin
"Sieltä se sitten tuli, ehdotus keinonivelestä. Alkuvuonna 2008 polvi jämähti lukkoon ja niin oli taas reissu tähystykseen edessä. 1980-luvulla polvi tähystettiin Töölössä ja lääkärillä oli kerrottavanaan pelättyjä uutisia. On kyllä sanottava, että polvituki muutti elämäni suunnan apatiasta iloon", sanoo Matti. Kun mitään ei pystynyt tekemään, tummeni samalla mielikin. Nyt 50-vuotias Matti käyttää Respectan apuvälineklinikalta hankittua Össurin Unloader One -polviortoosia ja hän on enemmän kuin tyytyväinen. Suurin toiveeni on, ettei minun tarvitsisi vuosiin kuullakaan tekonivelestä ja on kuulemma mahdollista, että polvituen avulla voi pärjätä pitkäänkin", toteaa hyväntuulinen Matti. www.respecta.fi Ajanvaraus puh: 0207 649 749 Myynti puh: 0207 649 748 myynti@respecta.fi HELSINKI · JOENSUU · JYVÄSKYLÄ · KUOPIO · LAHTI · OULU · PIRKKALA · SEINÄJOKI · TAMPERE · TURKU · VAASA. "Kuului sellainen outo pamaus ja arvasin heti, että jotain meni rikki", kertoo Matti. "Elämänlaatu on kokonaisvaltaisesti parantunut polvituen myötä eikä kipuja ole nimeksikään. Fysioterapeutti-vaimon mukaan Matin kävely on 25 vuoden ontumisen jälkeen lähes normaalia. Kivut jäivät onneksi vielä leikkauspöydälle, kun polvesta leikattiin luupiikit ja harjanteet pois, mutta ortopedin mukaan seuraava operaatio olisi se isoin eli tekonivelleikkaus. Aikaa myöten paljastui, että oikeasta polvesta oli haljennut kierukka, joka lopulta poistettiin. Polvituki säästi tekonivelleikkaukselta Rikospoliisi Matti Kauppinen on matkalla Amerikassa vuonna 1976 ja jalassa ovat vanhat rullaluistimet. Matti pärjäsi kuitenkin vuosikaudet ilman kipuja, kunnes neljä vuotta sitten alkoivat kovat säryt. "Polvituki on ollut minun tapauksessani pelastus. Lopulta kuulin artroosipolvituesta ja ajattelin heti kokeilla sitä, sillä eihän minulla olisi mitään menetettävää", Matti kertoo. Yllättäen Matti kaatuu ja hänen toinen jalkansa vääntyy pahasti. Säikähdin niin paljon, että ajattelin siltä istumalta lähteä karkuun", huokaa Matti. Entisen lentopalloilijan harrastuksiin kuuluvat nykyään sauvakävely ja pyöräily, golfiakin on jo yritetty. "Olin todella turhautunut
Mieltä kalvavat kysymykset: Onko minua hoidettu oikein. ja minulle ihmiset ovat asiakkaita, eivät potilaita. Työni lähtökohtana on aina ihmisen oma kertomus, Potilasasiamies Marja Niemisen työpäivät kuluvat joko puhelimessa kuunnellen ja neuvoen tai asiakkaita henkilökohtaisesti tavaten. Kaikki ihmiset on otettava kokonaisvaltaisesti huomioon: yksikään tapaus ei ole toisen kaltainen, Nieminen korostaa. Marja Nieminen kannustaa tekemään vahinkoilmoituksen, jos itsellä on edes epäily vahingosta. Mikäli sellainen tehdään, siihenkin on olemassa valmis lomake, joka toimitetaan Aluehallintovirastoon (AVI). Muistutus menee suoraan potilasta hoitaneen yksikön vastattavaksi, vastauksen potilas saa yleensä parin kuukauden kuluessa. Yhtään turhaa yhteydenottoa ei ole. Todella pieni osuus yhteydenotoista johtaa hallintokanteluun. Potilasasiamiehen tehtävänä on neuvoa ja opastaa puolueettomasti. Kirjallisen muistutuslomakkeen täyttämiseen Niemisen asiakkaat saavat halutessaan apua. Sovinto löytyy lähes aina, käräjille asti mennään todella harvoin. Aluehallintoviraston oltua yhteydessä hoitavaan yksikköön tämä antaa kanteluun oman vastauksensa. Sairas ja väsynyt ihminen ei aina jaksa kuunnella lääketieteellisiä termejä, joten hoitajien ja lääkärien olisi hyvä kerrata asioita kansantajuisesti, Nieminen toteaa. Jos on hoitoon liittyvää epäselvyyttä, asiakas saattaa pohtia, että on tapahtunut potilasvahinko. Mitä hoidossani oikein tapahtuu. Potilaalle tar- Sovinto löytyy lähes aina Yleensä epäselvyys ratkeaa, kun potilas tekee hoitoon ja kohteluun liittyvän muistutuksen. Yhteydenotosta seuraa yleensä debatti asiakkaani ja häntä hoitaneen klinikan välillä. Lääketieteellisesti tai oikeudellisesti hankalien tapausten käsittely voi kestää pidempäänkin. Joskus on tehtävä hallintokantelu Jos ongelma ei selviä muistutuksen tekemisellä, tehdään hallintokantelu. Asia askarruttaa mieltä niin kauan, kuin se on ratkaisematta. joutuu vielä sen jälkeen vastinemahdollisuus, Nieminen kertoo. Potilasvahinkoepäilyt Potilasvakuutuskeskukseen Joissakin tapauksissa hoitohenkilökunta suosittelee Potilasvahinkoilmoituksen tekemistä, joskus potilas itse miettii, onko vahinko tapahtunut. Useimmat tapaukset saadaan sovittua hoitaneen klinikan ja potilaan välillä, mutta potilasvahinkotapauksissa on käännyttävä myös Potilasvakuutuskeskuksen puoleen. Potilasasiamies Marja Nieminen neuvoo ja avustaa, kun TAYS:n, Coxan, TeleKardion tai Acutan potilaana ollut henkilö epäilee hoitonsa asianmukaisuutta. Useimmiten Marja Niemiseen ottaa yhteyttä potilas, jolla on hoitoonsa liittyvä epäselvyys. Ihmiset ovat usein myös itse yrittäneet selvittää asioita, ennen kuin soittavat tai tulevat käymään, Nieminen kertoo. Potilasvakuutuskeskus käsittelee vahinkoilmoitukset 4,56 kk:n kuluessa niiden saapumisesta. POTILASASIAMIES NEUVOO JA AVUSTAA Potilasasiamies neuvoo ja avustaa puolueettomasti Potilasasiamies Marja Nieminen auttaa asiakkaitaan selvittämään hoitoonsa liittyviä epäselvyyksiä. Potilasasiamiehen työn tärkeimmät ohjenuorat ovat puolueettomuus ja Potilaslaki. Jos hoitohenkilökunta vain jaksaisi selittää asioita selkeästi, muistutuksiakin tulisi varmasti vähemmän. "Kiva kun jaksat kuunnella", on usein toistuva palaute hänen työstään. 16 Niveltieto 2 / 2010. Ihan ensimmäiseksi kannattaa kuitenkin ottaa yhteyttä hoitaneeseen lääkäriin ja yrittää selvittää asiaa suoraan hänen kanssaan. Asiat selviävät melkein aina jo pelkän muistutuksen tekemisellä
Laki korostaa potilaan oikeutta hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun "niiden voimavarojen rajoissa, jotka ovat käytettävissä". Lain mukaan kaikissa terveydenhuollon yksiköissä on oltava potilasasiamies, jonka palvelu on maksutonta. Koska potilasasiamiehen tehtävä on neuvoa antava, häneltä saa apua myös lomakkeiden täyttämiseen. Lisätietoja Potilasvakuutuksesta ja korvausten hakemisesta saa myös suoraan Potilasvakuutuskeskuksesta, osoitteesta www.pvk. · Ei-kiireelliseen hoitoon terveyskeskukseen hakeutuvan potilaan on saatava hoitopaikkaan välitön yhteys virka-aikana (puhelimella tai vastaanottokäynnillä), hoidon tarpeen arviointi on saatava 3 arkipäivän kuluessa yhteydenotosta. Potilaalla on oikeus tarkistaa hänestä potilasasiakirjoihin merkityt tiedot ja tarvittaessa vaatia oikaisemaan virheellinen tieto. Hakemuksia täytettäessä onkin syytä miettiä tarkkaan, mikä on oman vahingon kohdalla asian ydin. Tiedonsaantioikeus: Potilaalle on annettava tiedot hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, vaihtoehdoista, vaikutuksista ja riskitekijöistä. Marja Nieminen kehottaa ihmisiä ottamaan yhteyttä potilasasiamieheen rohkeasti. Tutkimuksiin ja hoitoon on päästävä viimeistään 3 kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista. Potilasta on tarvittaessa neuvottava muistutuksen tekemisessä ja muistutukseen on annettava ratkaisu kohtuullisessa ajassa. Potilasasiakirjoissa olevien tietojen tulee olla virheettömiä ja asianmukaisia. Keskustelu potilasasiamiehen kanssa auttaa olennaisten asioiden kartoittamisessa. Potilasvahinkokeskus keskittyy päätöksissään vain siihen, minkä potilas ilmoittaa vahingoksi. Katri Kovasiipi Potilaslain keskeisiä periaatteita Yleistä: Tavoitteena on selkiinnyttää ja vahvistaa potilaan oikeusturvaa sekä parantaa potilaiden ja terveydenhuoltohenkilöstön välisiä suhteita sekä terveydenhuollon toimintojen laatua. Lisäksi Potilaslaissa on tarkat säännökset potilastietojen luovuttamisesta. Potilasasiamiehen tehtävät eivät poista muun hoitohenkilökunnan vastuuta vahinko- ja neuvontaasioissa. Potilaslaki edellyttää potilasasiamiehen palveluja Laki potilaan asemasta ja oikeuksista tuli voimaan 1.3.1993. fi tai numerosta (09) 8604 0368. POTILASASIAMIES NEUVOO JA AVUSTAA Potilasasiamies Raamit potilasasiamiehen työlle antaa Potilaslaki. Korvauspäätökset lain ja ilmoituksen perusteella Korvaushakemus täytetään vasta sitten, kun Potilasvakuutuskeskuksesta on tullut myönteinen korvauspäätös. Maassamme on 12 13 päätoimista potilasasiamiestä. Muistutus: Jos potilas on tyytymätön hoitoonsa tai kohteluunsa, hän voi tehdä asiasta muistutuksen terveydenhuollon toimintayksikössä terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Laki korostaa potilaan tiedonsaanti- ja itsemääräämisoikeutta, aktiivista osallistumista hoitoon sekä alaikäisen potilaan asemaa. Niveltieto 2 / 2010 17. · Ei-kiireellisessä hoidossa sairaalassa arvio hoidon tarpeesta on aloitettava viimeistään 3 viikon kuluessa lähetteen saapumisesta ja hoito on aloitettava viimeistään 6 kuukauden kuluessa, kun hoidon tarve on arvioitu ja todettu. Itsemääräämisoikeus: Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Potilasasiamiehen tehtäviin kuuluu · neuvoa potilaita potilaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa · avustaa potilasta muistutusten, kanteluiden ja muiden oikeudellisten vaateiden tekemisessä · tiedottaa potilaan oikeuksista ja toimia muutenkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa säädetään hoitoonpääsystä tarkemmin: · Kiireellistä hoitoa on annettava välittömästi. Hoitoonpääsyn ajankohta on ilmoitettava potilaalle. Lisäksi sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja pienissä yksiköissä on nimetty henkilö, joka hoitaa potilasasiamiehen tehtäviä oman toimensa ohella. Potilasasiamiehen tehtävä on neuvoa ja ohjata puolueettomasti, Nieminen korostaa. Korvaushakemuksessa kannattaa ottaa huomioon kaikki mahdolliset kulut, joita asiaan liittyy, kuten sairaanhoitokustannukset, ansionmenetys, matka- ja puhelinkulut, tilapäiset ja pysyvät haitat, läheisen kulut ja ansionmenetys akuutissa sairausvaiheessa sekä tarpeellisen elatuksen menetys siihen oikeutetuille. Potilasvakuutus maksaa korvausta, mikäli potilasvahinkolaissa säädetyt edellytykset täyttyvät
entesopatia (<en- kr. Nivelreumassa tulehtuu niin pienissä kuin suuremmissakin nivelissä nivelkalvo, kun taas selkärankareumalle ja sen sukulaistaudeille on Patrickin testi, ristinivelen vivutustesti. Näissä kohdissa pitkäkestoinen tulehdus johtaa myös luun muodostumiseen, kun taas nivelreumalle on tyypillistä luun syöpyminen, ei reaktiivinen uudisluun muodostus. Millainen sairaus selkärankareuma on, ja miten sitä tutkitaan? Taipumus sairastua selkärankareumaan on osin geeneissä. Jos esimerkiksi 6 % kaikista suomalaisista HLA-B27-positiivisista saisi selkärankareuman, olisi taudin esiintyvyys noin 1 %, mikä onkin melko lähellä totuutta. sisään, tässä luuhun sisäänmenokohta). Suomessa tällainen kudostyyppi onkin varsin tavallinen, esiintyen lähes 15 %:lla väestöstä. Koska kyseessä on tulehdus, liittyy siihen 4) aamuisin yli tunnin kestoista selän jäykkyyttä. Selkärankareuma myös Entesopatia Aksiaalisen luuston tulehdus ("ruodon" tulehdus, kipu ja jäykkyys) on tyypillistä selkärankareumassa. tyypillistä, että kollageenirikkaiden tukisiteiden, jänteiden, nivelkapselien ja välilevyjen tukirenkaan kiinnityskohdat luuhun tulehtuvat, syntyy ns. Kun väestössä on näin paljon HLA-B27:ää, lisääntyy riski saada sitä tupla-annos eli sekä äidiltä että isältä ja näin myös kehittää selkärankareuma. Selkärankareumassa ristinivelten tulehdus on yleensä molemminpuolinen, joissain sen sukulaistaudeissa toispuolinen. 18 Niveltieto 2 / 2010. Kylkiluiden rintanikamien kanssa muodostamat nivelet jäykistyvät, jolloin rintakehä ei täydellisessä sisäänhengityksessä laajene kuin ryövärillä. Erotusdiagnoosi Selkärankareuma saattaa muistuttaa rangan nivelrikkoa, spondylartroosia, eroten siitä kuitenkin edellä kuvatulla tavalla. KONTTISEN KYNÄSTÄ: SELKÄRANKAREUMA Selkärankareuma Tavallisessa nivelreumassa sairastuvat varsinkin käsien ja jalkaterien pienet nivelet, selkärankareumassa taas sairastuu voittopuolisesti "ruoto" eli ristinivelet ja selkäranka. Edellä mainitut viisi piirrettä ovat hyvin tyypillisiä selkärankareumalle. Selkäranka saattaa myös osin tuntemattomista syistä kehittää uudisluuta, ei kuitenkaan bamburunkomaisesti vaan voittopuolisesti oikealle puolelle nikamia varsinkin rintarangan alueella Forestierin taudissa (DISH = diffuusi idiopaattinen skeletaalinen hyperostoosi). Tyyppipiirteet Yleensä selkärankareuma 1) alkaa jo alle 40 vuoden iässä ennen kuin selkä on muuten loppuunkulunut. Kuluman aiheuttamat selkätaudit yleensä pahenevat rasituksessa ja lientyvät levossa, mutta selkärankareumassa asia on aivan päinvastoin: 3) selkärankareumavaivat pahenevat levossa ja liikkuminen hellittää kipua. Tämän vuoksi voi herätä yöllä selkäkipuun, joka pienellä kävelyllä helpottaa. Myös noidannuoli ja iskias voivat aiheuttaa selkäkipua. 5) alkaa pikkuhiljaa ja vähitellen eikä ala kuin noidannuoli tai iskias, aivan yhtäkkiä ja yllättäen. Usein lähisukulaisella on ollut selkärankareuma tai joku sen sukulaistauti. Jos ristinivelessä on tulehdusta, provosoi sen vivutus ristinivelessä tuntuvaa kipua, tässä tapauksessa vasemmassa ristinivelessä. Ristinivelten ja myöhemmin alhaalta ylöspäin etenevä selkärankareumatulehdus johtaa näin ollen ristinivelten ja nikamarivistön luutumiseen tulehduksen seurauksena, jolloin ristinivelet umpeutuvat ja selkäranka muuttuu bamburungoksi. Suomalainen professori Heljo Julkunen on kuvannut suoliluun nurkan tihentymistä, joka röntgenkuvissa voi sekoittua ristiniveltulehdukseen. Toisinaan nivelten ja rangan yliliikkuvuus (sirkuksen "käärmeihmiset" -ilmiö) saattaa rasittaa nivel- ja nikamaliitoksia. Verikokeessa voidaan melkein kaikilta osoittaa valkosoluista HLA-B27 -niminen "kudostyyppi". Sormenpäät eivät enää saavuta lattiaa, koska "lautaselkä" ei taivu vaan jäykistyy kyttyräseläksi. Kyseessä on pitkäkestoinen eli krooninen tauti, 2) jonka kesto diagnoosihetkellä on vähintäänkin 3 kk, usein viiveestä johtuen valitettavasti useita vuosia. Nämä kiinnityskohdat luuhun ovatkin näiden sidekudosta runsaasti sisältävien tukirakenteiden verisuonipitoisimmat kohdat, jonne tulehdussolut voivat hakeutua tulehdusta aiheuttamaan. Tavanomainen noidannuolihan paranee hyvin nopeasti eikä kestä kolmea kuukautta
Lannerangan ala-osaan laitetaan iholle tussilla merkki ja toinen merkki siitä 10 cm päähän ylemmäksi rankaan. Seurauksena on valkuaisen erittymistä virtsaan ja munuaisten toiminnan heikkenemistä ja imeytymishäiriöitä. Pitkäaikainen ja hallitsematon tulehdus voi johtaa seurannaisilmiönä amyloidoosina tunnetun kertymäsairauden syntyyn: tärkkelyksen kaltaisesti värjäytyvää amyloidia kertyy mm. Tällainen muutos voi johtaa aorttaläpän vuotoon, kun läppäaukon koko kasvaa ilman, että sidekudoksinen läppä pystyy laajentumaan. munuaisiin ja suolen seinämään. Silmän sidekalvo saattaa tulehtua, mutta erityisen tyypillinen muutos on silmän värikalvon toispuolinen, toistuva ja usein puolta vaihtava värikalvon tulehdus, iriitti. Tämä liitos höltyy niin, että päätä eteenpäin taivutettaessa toiseksi ylimmän kaularangan nikaman luinen hammaslisäke pääsee painamaan sen takana sijaitsevaa selkäydintä aiheuttaen kipua. Tunnetuin esimerkki on antiikin tarustosta tuttu Akilleen kantapää, mutta mikä tahansa vastaava sidekudoksisen tukirakenteen kiinnittymispaikka luuhun voi kehossa käydä läpi saman kehityskulun. Kallonpohjan ja kaularangan liitos Poikkeuksen jäykistymisestä muodostaa kallonpohjan ja kaularangan yläosan, atlas-nimisen sovitenikaman, välinen liitos. Selkärankareumalle taas on tyypillistä asymmetrisyys silloin, kun rangan lisäksi myös luurangon ääreisosien niveliä tulehtuu. Sydänpussi ja pinnallinen sydänlihas voivat tulehtua Niveltieto 2 / 2010 19. Dosentti Markku Kauppi on järjestänyt Reumasäätiön sairaalassa erinomaisia ja Suomessa ainutlaatuisia perehdyttämis- ja kuntoutuskursseja tällaisista kaularankamuutoksista kärsiville potilaille. Schoberin testiä käytetään osoittamaan lannerangan lautamainen jäykistyminen. Hermosoluista vapautuvien aineiden onkin arveltu selittävän nivelreumalle tyypillisen keskiviivasymmetrian: jos nivelreumaa sairastavalla on nivelkalvon tulehdus (niveltulehdus eli artriitti) oikeassa rystysrivissä, löytyy tulehdusta myös vasemman rystysrivin nivelistä. KONTTISEN KYNÄSTÄ: SELKÄRANKAREUMA Muuallakin entesopatia aiheuttaa ensin tulehdusta ja kipua ja myöhemmin luutumista. Selkärankareumassa lanneranka kuitenkin pyrkii luutumaan jäykäksi "luuputkeksi" ja tavoiteltaessa sormenpäillä lattiaa tapahtuu liike vain lonkkanivelissä eikä juurikaan lannerangassa. Perusyksikkö koostuu kahdesta nikamasta ja niiden väliin jäävästä nikaman välilevystä. Se aiheuttaa valonarkuutta (silmän "automaattivalotus" ei toimi) ja kipua. Mielenkiintoista näiden osalta on se, että niveleen kohdistunut vamma saattaa laukaista Nivelten ulkoiset tautimuutokset Selkärankareumaa luonnehtii joukko niveltenulkoisia muutoksia, joihin em. aiheuttaen asento- ja hengitysriippuvaista sydänperäistä kipua sekä rytmi- ja johtumishäiriöitä. Voidaan käyttää myös sormenpää-lattia mittaa, mutta jos lonkissa on hyvä liikkuvuus, voi täysin jäykkäselkäinenkin saavuttaa lattian sormenpäillään. tulehduksen, ikään kuin vaurion seurauksena paikallinen tulehdus lähtisi käyntiin. Varsinkin suuren pulssisuonen eli aortan tyven tulehtuminen ja haperoituminen ja tätä seuraavan laajentuman synty on tyypillinen, joskaan ei onneksi kovin tavallinen muutos. Kämmeniin ja jalkapohjiin voi kehittyä sarveistuvaa tai märkärakkulaista ihottumaa, kyhmyruusua tai muita ihomuutoksia. Limakalvoilla voi esiintyä kipeitä aftoja eivätkä terska- tai kohdunkaulan tulehdukset ole harvinaisia. On ehkä huomionarvoista, että myös nämä nivelenulkoiset muutokset ryhmittyvät aksiaalisesti selkärangan lähelle. entesopatiakin kuuluu. Iholle piirretty 10 cm ei venykään vähintään viittä senttimetriä eikä täydellisessä jäykistymisessä veny lainkaan. Selkärankareumassa tulehtuneet nivelet ovat yleensä suuria niveliä, esimerkiksi polvi, nilkka tai lonkka. Keuhkojen yläkenttiin voi kehittyä sidekudosta (fibroosia). Normaalissa selässä jokainen selän perusyksikkö hiukan venyy. Erityisen vaarallista tämä on suurienergisissä liikenneonnettomuuksissa ja nukutetulla ja relaksoidulla potilaalla: selkäytimen paha vaurio näin korkealla kaularangan alueella johtaa hengenmenetykseen. jatkuu seuraavalla sivulla Niveltulehdus eli artriitti selkärankareumassa Nivelreuma on, ei vain pääpainoisesti pienten vaan myös runsaasti hermotettujen nivelten tauti. Jos selkärankareumaa sairastavalla esiintyy sormen tai varpaan tulehdusta, syntyy makkarasormi- tai varvas, eikä sukkulamaista nivelturvotusta, kuten tuoreessa nivelreumassa. Vasemmassa polvinivelessä voi olla tulehdusta ja nestettä, mutta selkärankareumaa sairastavalla oikea polvi on terve
Tulehduskipulääkkeitä voitäisi käyttää tarpeettomasti eikä liikaa, vaikka alan erikoislääkärit daan käyttää oireidenmukaisesti, keskenään mielellään niistä kes- heikkovatsaisilla mahdollisesti kustelevatkin ja vaihtavat koke- vatsaystävällisiä koksibeja. KONTTISEN KYNÄSTÄ: SELKÄRANKAREUMA Kuolleisuus Kuolleisuus on selkärankareumaa sairastavilla noin 1,5-kertainen verrokkeihin nähden. Koska tauti on tulehduksellinen eikä rappeumatauti, ovat lasko ja tulehdusarvot, esimerkiksi CRP, koholla. Rangassa voi esiintyä pitkä- että potilas ei seinää vasten seistessään kestoisen tuleh- saa takaraivoaan seinään, mikä terveeltä duksen ja seuran- onnistuu helposti. Fysikaalista jaksaisi toteuttaa, tarvittaisiin sel- hoitoa voidaan antaa kuntoutukseslaisia perehdytys- ja kuntoutus- sa tai avohoidonkin puolella. Jos näihin vielä liittyy taudin esiintyminen sukulaisissa, silmän värikalvon tulehdus (iriitti) ja polven nesteilyä, on tilanne melko yksiselitteinen. Amyloidoosi voi aiheuttaa terminaalisen munuaisen vajaatoiminnan. Fysikaalisella tutkimuksella voidaan osoittaa kipeiden ristinivelten tunnustelu- ja varsinkin vivutusarkuutta, lannerangan lautamaista jäykistymistä, etutaivutuksen huonontumista (sormenpäät jäävät yhä pidemmälle lattiasta) ja rintakehän laajenemisen heikentymistä. Laboratoriotutkimukset Myös joitain yksinkertaisia laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia voidaan tarvittaessa käyttää. haittavaikutusten vuoksi välttää jokainen on varmaan kuullut miLievän selkärankareuman tä kaikkea ikävää suuret annokhoito set kortisonia voivat aiheuttaa. Siellä oli tällä(kin) Edellä on kuvattu lievän taudin saralla vankat perinteet, sekä ko- hoitoa, mutta joskus kehittyy vaikemus että työsarkaa eteenpäin kea tauti, joka voidaan määritellä seuraavasti: vievä tieteellinen mielenkiinto. kursseja, joita edesmennyt reumatologian dosentti Kari Lehtinen järjesti aikoinaan Reumasäätiön Vaikea selkärankareuma sairaalassa. Pitempikestoisen tulehduksen seurauksena voi tulehdustaudeissa ja pitkäkestoisissa tartuntataudeissa kehittyä verenvähyyttä eli tulehdusanemiaa: hemoglobiini laskee ja punasolut ovat pieniä ja kalpeita, jolloin fyysinen suorituskyky ja jaksaminen heikkenevät, saattaapa sydäntautisella rasitusrintakipukin provosoitua tavallista herkemmin. Jotta itse toteutettua kortisonipistokset antavat tehokasta omahoitoa ymmärtäisi, osaisi ja paikallista liennytystä. Eroksi toisesta tärkeästä reumataudista nivelreumasta veri- 20 Niveltieto 2 / 2010. Tauti vaatii hoitoa, jonka hyödyt ovat haittoja suuremmat, mutta silti tulehduskipulääkkeiden aiheuttamia vatsahaavoja, vuotoja ja vatsalaukun puhkeamisia vatsaonteloon esiintyy, samoin kortisonia käyttävillä märkäisiä infektioita. näytteestä ei löydy reumatekijää ja syklisiä sitrulliinipeptidi-vasta-aineita, mutta potilailla on tautialttiuden antava veren valkosolujen pintarakenne nimeltään HLA-B27, joka voidaan tarvittaessa tutkia. Kuvantamistutkimukset Kuvantamistutkimuksilla voidaan tarvittaessa varmistaa ristinivelten, nikamanivelten ja fasetti- Pitkälle edenneen selkärankareuman tyynivelten tulehdus pilliseen ryhtivirheasentoon jäykistämä sekä kallonpohjan selkä, eräs muoto kyttyräselkää, joka on ja kaularangan vä- johtanut myös selkärangan ja kylkiluu-rinlisen liitoksen löystaranka nivelten jäykistymiseen. Paikalliset nivelensisään tähdätyt Hoidossakin omahoidolla on keskeinen sija. tä osteoporoosia. Tämä takaraivo-seinä -mitta kuvaa osaltaan selkärankareuman naisvaikutusten pohjalta syntynyt- aiheuttamia rangan muutoksia. Kallonpohja-kaularankaliitos saattaa hetkahtaa tai jäykkä ranka vipuvarsivaikutusten vuoksi murtua selkäydintä vaurioittaen. Tuoreimman tiedon he sonikuureilla voidaan rauhoittaa saavat alan vertaisarviointimene- taudin toisinaan äkillisiä pahenetelmää käyttävästä tieteellisestä misvaiheita, mutta pitkäaikaista käyttöä tulee hoitoon liittyvien kirjallisuudesta. Lääkärillä on arsenaalissaan teuttaa useissa eri liikuntamuoerikoiskäyttöön muitakin tutki- doissa joista kuitenkin joitain muksia, joita kuitenkaan ei pi- on syytä välttää. Hoito ja kyttyräselän esto kä- 1) pitkäkestoinen ja etenevä kudostuhoja aiheuttava niveltusittää ihan yksinkertaisia asenlehdus periferisissä nivelissä tohoitoja, vaikkapa miten lukea aamun lehteä, sekä liikehoitoja 2) bamburanka rupeaa kehittymään ja harjoituksia, joita voi hyvin to- Esitiedot ja lääkärin tekemä tutkimus ovat kulmakivi Diagnoosi on usein melko helppo tehdä esitietojen ja löydösten perusteella perustuen lääkärin suorittamaan fysikaaliseen tutkimukseen. Kortimuksia. Yllä on jo esitetty viisi selkärankareumalle tyypillistä oiretta. Huomaa, tyminen