LM 4/2019 s.1-2 LM4_s1-2_Kansi.indd 1 12.3.2019 13.23. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU 4 | 2019 MA AIL MA PATRIK VILKAMAA, 2,5, ON VEGAANI | NEO KINNUNEN, 8, HARRASTAA METSÄSTYSTÄ AINOKAISUUDESTA NÄYTTÄÄ OLEVAN LAPSELLE PELKÄSTÄÄN HYÖTYÄ TUTUSTU MAKEISTEN MAAILMANHISTORIAAN! | OPETUSROBOTTI ELIAKSEN KANSSA VOI PUHUA KIELILLÄ | PÄRJÄÄKÖ LUOMUMIES POHJANMAALLA
Kaikessa DomaCaren kehitystyössä päämääränä on asiakkaidemme toiminnan sujuvoittaminen ja laadukkaan työn mahdollistaminen. Symbolipohjainen, kirjaaminen nopeuttaa asiakaskirjausten tekemistä. Autamme sinua mielellämme sähköpostilla tuki@domacare.fi tai puhelimitse 020 7424 090. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/asiakastiedot TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ LM 4/2019 s.1-2 LM4_s1-2_Kansi.indd 2 12.3.2019 13.23. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/laskutus Nopeuttaa kirjausta ja tietojen päivittämistä MOBIILISOVELLUS Mobiilisovellus helpottaa työtä sillä kaikki asiakasja tehtävätieto kulkee aina reaaliaikaisena mukana. Kaikki käytössäsi olevat lomakkeet voidaan täyttää digitaalisena tietokoneella ja mobiilissa. Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . Aina turvallinen asiakastietojen käsittely TIETOTURVA DomaCare käyttää palvelinyhteyksien muodostamiseen samanlaisia suojausvarmenteita, kuin mitä suomalaiset verkkopankitkin omien yhteyksiensä turvallisuuden takaamiseksi. RAI | 50 integraatiota | PSOP | Satoja asiakasyrityksiä | eResepti | www.domacare.fi Vanhustyö | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu | Päihdeja mielenterveyskuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous Monipuoliset ominaisuudet ja automatisointi LASKUTUS Laskutus tapahtuu lähes huomaamatta muun päivittäisen toiminnan ohessa automaattisesti oli se sitten kuntien koonti-, palvelusetelitai käytettyyn aikaan perustuvaa laskutusta. Lue lisää osoitteessa www.domacare.fi/lastensuojelu KIINNOSTUITKO DOMACARESTA. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/mobiili DomaCare on Suomen johtava yksityisen hoiva-alan toiminnanohjausjärjestelmä, joka on kehitetty palvelemaan sosiaali-, terveysja hoitotyön erityistarpeita. Kysy lisää tai pyydä esittely asiakaspalvelustamme. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/tietoturva Ajantasainen tieto aina työntekijän saatavilla ASIAKASTIEDOT DomaCare mahdollistaa turvallisen asiakastietojen käsittelyn ajasta ja paikasta riippumatta
18 RUOKA 12 Vilkamaan perheelle veganismi tarkoittaa muutakin kuin ruokavaliota 16 Neo Kinnusen perheessä liha ruokapöytään hankitaan metsästämällä 18 Mainosmoguli Olli Freese perusti lasten ruuanlaittoon keskittyvän yrityksen 46 Makeisten maailmanhistoria TILAA LAPSEN MAAILMA! S.27 HUHTIKUU | 4 | 2019 SISÄLTÖ LM 4/2019 s. Ronja (vas.) ja Arla Ojala kokkaavat Olli Freesen kokkikoulussa. s. 3-4 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 3 ›› LM4_s3-4_SisL.indd 3 18.3.2019 13.24
Lastensuojelun Keskusliiton julkaisut löydät os. 42 Miksi himoitsemme herkkuja. Lastensuojelun Keskusliiton koordinoiman Kaikille eväät elämään -avustusohjelman tuoreen kyselyn perusteella suomalaiset pitävät tärkeänä sitä, että yhteiskunta auttaa perheitä, kun ne tarvitsevat tukea. vuosikerta KANSI Patrik Vilkamaan kuvasi kanteen Sami Parkkinen. numeroa tehta?essa?. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. MIELENKIINTOISTA! 10 Nuoret pyöräyttivät liikkeelle Ilmastoveivi-kampanjan 30 Kirjailija Johanna Venholla on paljon yhteistä Sylvi Kekkosen kanssa 36 Antiautoritäärinen kasvatus haastaa vanhempia 40 Millaista on olla ainoa lapsi. s. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. > www.lskl.fi/verkkokauppa Tarmo Poikaja?rvi treenaa englantia opetusrobotti Eliaksen kanssa. 30 KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo AD Seija Huhtala TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi ILMOITUSMYYNTI BF Media Oy /Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Svante Suominen, 045 131 9299, svante.suominen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. Myös Lastensuojelun Keskusliitto pitää tärkeänä, että perheiden ja lasten hyvinvoinnin turvaaminen nousee korkealle uuden eduskunnan ja hallituksen agendalla. 78. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 l Muun muassa na?illa. 46 Useita lastenkirjoja tehnyt Johanna Venho kirjoitti romaanin Sylvi Kekkosesta. Kyselyyn vastasi 1 001 suomalaista ja sen tulokset julkaistaan huhtikuun aikana. 24 Tutkittua tietoa: Pohjanmaa haastaa luomumiehen 27 Palvelukortti 28 Lapset asialla: Leikitään ruualla! 51 Anni Kytömäen kolumni 52 Lapset juttusilla: Johannes ja Veera tietävät, mikä on sotaveteraani 54 Kuukauden kirjat: Herkkujen äärellä LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Meillä jokaisella on taas mahdollisuus vaikuttaa siihen, mihin yhteiskunnassa panostetaan ja millaisia arvovalintoja tehdään. SUOMALAISET HALUAVAT AUTTAA PERHEITÄ Ihan kohta äänestetään uusi eduskunta. Tietoa siitä, miten voit äänestää lapsimyönteistä Ääni lapselle -ehdokasta eduskuntavaaleissa, löydät tämän lehden takakannesta. paikkakunnilla vierailimme ta?ta. 42 Opetusrobotti Eliaksen kanssa voi puhua kielillä PALSTAT 5 Pääkirjoitus 6 Tietotulva: Kun lapsi pelkää parsakaalia... s. l Helsinki l Tampere Niittylahti l LM 4/2019 s3-4 4 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 LM4_s3-4_SisL.indd 4 13.3.2019 13.48. s
Tai pitäisi tapahtua... PS. pääkirjoitus Kunpa seuraava hallitus ottaisi vahvan roolin lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaajana, sillä Suomi tarvitsee tässä monella tavalla epävarman tulevaisuuden ajassa lapsiystävällisiä toimintamalleja. Mutta ei haukata liian isoa kakkua. Myös lasten ja nuorten näkemyksiä kuultiin. Paremman tulevaisuuden rakentaminen vaatii tekoja meiltä kaikilta. Heidän itse kokemistaan huolista suurin liittyy ilmaston ja ympäristön muutoksiin, sitä seuraavat huoli epätasaarvoisuuden lisääntymisestä sekä talouden korostumisesta päätöksenteossa. Lapsiperheiden tukeminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa parantaa lasten terveydentilaa ja koulutuloksia sekä myöhempää työllistymistä ja menestymistä elämässä. On tärkeää jatkaa sen valmistelua ja sitouttaa päättäjät parlamentaarisen valmistelun kautta laajasti lapsioikeusperusteiseen lapsistrategiaan. Tarjoaisiko jakaminen, vuokraaminen ja kierrättäminen vaihtoehtoja omistamiseen perustuvalle kulutukselle. Meidän tulee toimia ja luoda tulevaisuuden uskoa lapsiimme. Ymmärtäväthän Sinun lähipiirisi lapset sen, mistä vaaleissa on kyse, miten niissä toimivat äänestäjät ja ehdokkaat – ja mitä vaalien jälkeen tapahtuu. Kansallisen lapsistrategian valmistelu käynnistyi lapsija perhejärjestöjen aloitteesta. Lapsivaikutusten arviointi tulisi ulottaa kaikkiin lapsia koskeviin ratkaisuihin. 5 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 5 LM4_s5_PK.indd 5 18.3.2019 13.14. Se tarkoittaa nykyisten toimintatapojemme korjaamista, kenties myös jostain luopumista. Ennen vaaleja saatiinkin valmiiksi Lapsen aika – Kohti kansallista lapsistrategiaa 2040 -raportti. Kestävän kehityksen tavoitteet eli Agenda 2030 muistuttaa, että maailmasta tulee parempi, jos huomioimme sekä ympäristön, ihmisten, ihmisoikeuksien ja talouden näkökulmat. Lapsiystävällisen Suomen rakentaminen onkin arvovalinta, joka juuri päättäjien tulee käynnistää. Kuten Sixten Korkman on todennut: panostukset lapsiin ja lapsiköyhyyden torjumiseen ovat myös ratkaisu suomalaisen hyvinvointivaltion edessä häämöttävään umpikujaan. Näiden yhteensovittaminen toimii hyvänä lähtökohtana kestävälle kehitykselle. Nyt onkin aika etsiä ratkaisuja. Hallittuja kokonaisuuksia on todennäköisempää saada maaliin – varsinkin, jos niihin kiinnitetään huolellinen vaikutusten arviointi ja prosessille varataan riittävästi aikaa. Sitran julkaisemaan kiertotalouden tiekarttaan kannattaa niin ikään tutustua. Jokainen meistä voisi tehdä ainakin Sitran elämäntapatestin , josta löytyy räätälöityjä vinkkejä omien kulutustapojemme muuttamiseen. Vaikka aikataulu oli tiivis, valmisteluprosessiin sitoutui laaja joukko asiantuntijoita. Näin voitaisiin jo ennakolta haarukoida ja estää sellaisia leikkauksia tai palvelumuutoksia, jotka koskettavat erityisen ankarasti pienituloisia perheitä. Ihan niin kuin sote-valmistelusta opittiin: vähemmän voi olla enemmän. Kiirehtien etenemällä lapsi saattaa mennä pesuveden mukana. Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA LM 4/2019 s. Lasten ja nuorten arkeen vyöryy uhkia toistensa jälkeen . ” Lapsiystävällisen Suomen rakentaminen on arvovalinta, joka päättäjien tulee käynnistää
Käyttäytymistieteilijä ja kahden lapsen isä Forssén Ehrlin antaa vanhemmille välineitä arjen monenlaisten tilanteiden hallitsemiseen paljastamalla tekniikoita lasten yleisimpien pelkojen taltuttamiseen. Vinkkisivulta selviää, että lapset saavat usein päähänsä, että ruuassa on jotakin vikaa: se on väärin valmistettu, väärää koostumukseltaan, milloin mitäkin. Aiempien kokemusten rohkaisemana hän maistaa uteliaana parsakaalia ja se olikin hyvää! Tätä pitää kokeilla seuraavalla kerralla kylään tulevan eskarilaisen kanssa. Viimeksi jäi maistamatta karjalanpiirakoiden päälle tarkoitettu munavoi – tai ”kanavoi”, kuten 6-vuotias sitä nimitti. Riku ennättää viikon aikana mm. Riku muistaa katkaravut, banaanit ja sienet. säikähtää, ikävöidä, olla pahalla mielellä, pelätä – ja inhota parsakaalia eskarin ruokailussa. Katarina Vintrafors). Tai parsakaalia, kuten Riku-poika Carl-Johan Forssén Ehrlinin kirjassa Rohkean Rikun hulinaviikko. Yksi keino saada aivot keskittymään uuteen, toivottuun ajattelutapaan, on esittää niin paljon positiivisia esimerkkejä, että aivot alkavat yleistää asian myönteisempään sävyyn. Näin, vaikka hänellä on kova nälkä, eikä hän edes muista, miksi juuri tämä vihannes on muka pahaa. Kirjailija vinkkaa, että vanhempi saa teoksesta eniten irti, jos lukee ensin käsillä olevaan pulmaan liittyvän tarinan sekä vinkit ennen kuin alkaa lukea kirjaa lapselle. Kas näin: Ruokailussa mukana oleva opettaja kysyy Rikulta, onko hän joskus sanonut tai ajatellut, ettei tykkää jostain ruuasta, mutta huomannut myöhemmin, että se oli sittenkin hyvää. LM 4/2019 s 6-9 6 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 LM4_s6-9_Tulva.indd 6 14.3.2019 11.08. M O SA TP H O TO S MAISTUISIKO KANAVOI. KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA I nhoaako lapsesi kalaa, appelsiineja vai kananmunia. (Otava, kuv
MAX 25 ASIAKASTA Lastensuojelussa yhden sosiaalityöntekijän vastuulla pitäisi olla korkeintaan 25 asiakasta, suosittaa ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja. Elokuvaa on kuvattu Porissa, Kemissä, Tervolassa, Simossa, Lapin tuntureilla, Helsingissä ja Kouvolassa. On tärkeää myös huolehtia niiden toimivasta yhteensovittamisesta. Tällöin sen toteuttaminen on perustellumpaa ja maaliin saaminen todennäköisempää, sanoo Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen. Lastensuojelun palvelut tulisi Heinosen mukaan organisoida riittävän laajalla väestöpohjalla. Ohjaaja Joonas Berghäll muistetaan Miesten vuoro ja Äidin toive -dokumenteistaan. – Sote-uudistuksen valmistelua on jatkettava seuraavalla hallituskaudella, mutta vaiheittain ja hallitumpana kokonaisuutena. ”Sijaishuollossa olevalla lapsella on lastensuojelulain mukaan oikeus tietää, kuka hänen sosiaalityöntekijänsä on. Kiusaamisen kohteeksi joutuvat erityisesti vähemmistöryhmiin kuuluvat: esim. Heinosen mukaan sote-palvelujen valvonnan kansallisen tason rakenteiden ja toiminnan kehittämistä tulee jatkaa, jotta lasten ja perheiden oikeusturva toteutuu. SOTE-TYÖN PITÄÄ JATKUA Sote-uudistus kaatui, mutta tarve uudistaa lastensuojelun palveluita ei hävinnyt. sai ensi-iltansa hänen elokuvansa Miehiä ja poikia, joka osoittaa, että miehissä ja pojissa sykkii rakkaus ja empatia, vaikka ne usein jäävätkin sanomatta ja osoittamatta. Haastattelijoina toimivat Pesäpuun UP2US-hankkeen Onni Westlund ja Katriina Nokireki. Millä tavalla uuden eduskunnan tulisi tulevalla vaalikaudella kehittää lastensuojelun sijaisja jälkihuoltoa. URHEILUKENTÄLLÄ KIUSATAAN Lähes kolmasosa 10–29-vuotiaista lapsista ja nuorista on kokenut kiusaamista, syrjintää tai epäasiallista käytöstä liikuntaharrastuksessa, kertoo Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2018. EHDOKAS, MITEN KEHITTÄISIT LASTENSUOJELUA. Kahdeksan kansanedustajaehdokasta kertoo lastensuojeluun liittyviä ajatuksiaan ja uudistamisideoitaan Lastensuojelu ja eduskuntavaalit 2019 -videosarjassa, joka löytyy YouTubesta, Facebookista ja Instagramista. 6-9 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 7 LM4_s6-9_Tulva.indd 7 14.3.2019 11.08. O KT O BE R O Y M O ST PH O TO S SUOMESSA JOKA VIIKKO 4 ihmistä saa tuomion LAPSEEN KOHDISTUVASTA SEKSUAALIRIKOKSESTA . Sosiaalialan korkeasti koulutettujen ammattijärjestö Talentia vaatii asiakasmitoituksen kirjaamista lakiin pikaisesti. Se ei jättäisi asiaa kuntien hyvän tahdon varaan. – Asuinpaikka on vaikuttanut liikaa siihen, millaisia palveluja lapset ja perheet ovat saaneet. seksuaalivähemmistöihin kuuluvista nuorista 60 % kertoo joskus tai usein tapahtuvasta kiusaamisesta liikuntaharrastuksessa. MUISTA ÄÄNESTÄÄ 14.4.! LM 4/2019 s. Selvityshenkilönä toiminut Kananoja luovutti lastensuojelun kehittämistä koskevan loppuraporttinsa sosiaalija terveysministeriölle helmikuussa. Joillakin lapsilla sitä tietoa ei tällä hetkellä ole.” TURUN KAUPUNGIN LASTENSUOJELUN JOHTAJA EIRA VIROLAINEN TURUN SANOMISSA. 29.3
”Mua huolestuttaa poikien kirjoitustaito. – Tilanne on ristiriitainen, sillä sekä suomalaiset että venäläiset järjestöt olisivat halukkaita tekemään yhteistyötä, ja sikäläiset haluaisivat voimakkaasti uudistaa lastensuojelua. M O ST PH O TO S LM 4/2019 s 6-9 8 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 LM4_s6-9_Tulva.indd 8 18.3.2019 13.14. Tämä hankaloittaa Suomen ja Venäjän välistä lastensuojeluyhteistyötä. Palvelun saamiselle ei myöskään ole takarajaa ja se on nuorelle maksutonta. kysyi Grahn-Laasonen. koulunkäyntiavustajan tukemaan syömishäiriöistä toipuvien oppilaiden ruokailuja. – Tapasin viime viikolla isoäidin, joka kysyi, onko meillä olemassa mitään järjestelyitä 3-luokkalaisten lasten iltapäiviin ja iltoihin. Minulla ei ollut vastausta, mutta olisiko meillä jatkossa vastauksia, joilla pystyttäisiin huomioimaan hyvin erilaiset arjen tilanteet. KOHTI PERHEYSTÄVÄLLISTÄ SUOMEA Tavallisen arjen toimivuus ja joustot nousivat esiin, kun toimitusministerit Sanni Grahn-Laasonen ja Annika Saarikko ottivat vastaan lapsistrategiaa pohjustavan raportin lapsija perhemyönteisen Suomen suuntaviivoiksi. Näin tiivistää Diakonissalaitoksen Vamos-palveluiden kehittämispäällikkö Vesa Sarmia nuorilähtöisen toiminnan tunnusmerkit. resurssipulaan, kieltäytyvät järjestämästä tukea tai ilmoittavat, että sen järjestäminen kuuluu vanhemmille tai hoitotaholle. yksinäisyyttä. Perusopetuslain mukaan syömishäiriötä sairastava koululainen on oikeutettu tarkoituksenmukaisesti järjestettyyn ja ohjattuun täysipainoiseen ateriaan. KANSALAISJÄRJESTÖT AHTAALLA Kansalaisjärjestöt – myös lastensuojelutyötä tekevät – ovat yhä ahtaammalla ympäri maailmaa. Amnesty Internationalin tuoreeseen raporttiin Laws Designed to Silence on listattu 50 maata, joissa kansalaisjärjestöjen työtä haittaavia lakeja on alettu säätää tai ne ovat jo käytössä. Tuki syömishäiriötä sairastaville koululaisille vaihtelee huomattavasti kunnittain ja jopa kouluittain. Vuonna 2012 voimaan tulleen lain mukaan ulkomailta rahoituksensa saavat ja poliittisesti toimivat kansalaisjärjestöt voivat joutua ulkomaisten agenttien listalle. Pahimmillaan lait johtavat järjestöjen sulkemiseen ja työntekijöiden vangitsemiseen tai väkivallalla uhkailuun. Syömishäiriön uusiminen osastohoitoineen maksaa kunnalle 7 000– 20 000 euroa. Murto-osalla tästä summasta saisi palkattua esim. Sairastuneen syömättömyyttä ei pidä sekoittaa murrosiän kapinointiin tai kouluruuan väheksymiseen. Nyt venäläiset järjestöt eivät aina uskalla hakea ulkomaalaista rahoitusta tai yhteistyökumppaneita hankkeisiin, sillä se voi johtaa agenttilistalle joutumiseen, sanoo Kuokkanen. Syömishäiriöliiton mukaan syömishäiriöisen kouluruokailuja pitää valvoa, kunnes sairastunut kykenee itse ottamaan vastuun niistä. NUORILÄHTÖISTÄ AUTTAMISTA Nuorten kanssa toimii palvelu, joka l lähtee hänen omista tarpeistaan ja tavoitteistaan l on houkuttelevaa eikä leimaa nuorta l keskittyy nuoren vahvuuksiin ja mahdollistaa työskentelyn ilman diagnosointia. Jengi osaa puhua sitä lolja xd-kieltä, mutta ei osata enää tehdä vaikka niitä dokumentteja, mitä vaaditaan työnhakuun.” RÄPPÄRI MIKAEL GABRIEL HELSINGIN SANOMISSA. Ravitsemustilan nopea korjaaminen on tärkeää toipumiselle. Hänen 9-vuotias lapsenlapsensa asuu kaukana toisella paikkakunnalla, yksinhuoltajaäiti on vuorotöissä ja lapsi menee iltaisin yksin nukkumaan. Lastensuojelun Keskusliitossa lähialueyhteistyöstä vastaava erityisasiantuntija Julia Kuokkanen tuntee Venäjän tilanteen. Vamos keskittyi kaksivuotisessa Nuorisotakuu-kärkihankkeessa marginaalissa elävien nuorten auttamiseen. Niillä torjutaan mm. Saarikko kiitti raporttia siitä, että siinä nostetaan esiin lasten ja nuorten keskinäiset kaverisuhteet: – Meillä on iso riski käydä keskustelua ja tehdä päätöksiä aikuisten näkökulmasta, kun meidän pitäisi miettiä myös lasten ja nuorten keskinäisiä vuorovaikutussuhteita. SYÖMISHÄIRIÖT JA KOULURUOKAILU Syömishäiriö puhkeaa useimmiten yläkouluikäisenä, joskus jo alakoulussa. Koulut vetoavat mm
Useimmat tytöistä ovat alle 15-vuotiaita. Markkanen kuuluu Anna minä kerron itse -ryhmään, joka on tarkoitettu 15–20-vuotiaille helsinkiläisille lastensuojelun avohuollon asiakasnuorille. Tyttöjen järjestetyt avioliitot ovat perheille selviytymiskeino tilanteissa, joissa perheen ruokaturva on heikentynyt tai ympäröivä yhteiskunta on romahtanut. Vain 11 %:lla naimisissa olevista tytöistä on mahdollisuus käyttää ehkäisyä. Tytöt ja naiset ovat maailmalaajuisesti päävastuussa esim. voimaan alaikäisten avioliitot kieltävä laki, maailmalla lapsiavioliittojen määrä saattaa jopa lisääntyä. N -SANA LAITOSNUORI VS. Markkanen on omien sanojensa mukaan ollut aina hyvä koulussa ja esim. Syynä on ilmastonmuutos, varoittaa Plan International Suomen tuore raportti Ilmastonmuutos uhkaa tyttöjen oikeuksia. Vaikka Suomessa astuu 1.6. Malawissa sään ääri-ilmiöiden syventämän köyhyyden vuoksi lapsiavioliittojen määrä on lisääntynyt. Avioliitto voi tuntua keinolta taata tyttärelle ateria edes miehensä perheessä. ruuanvalmistuksesta, vihannesten viljelystä kotipuutarhassa ja vedenhankinnasta. NUORI, JOLLA ON KOKEMUSTA SIJAISHUOLLOSTA M O ST PH O TO S SUOMALAISVANHEMMISTA 25 % kokee HANKALUUKSIA PERHEEN JA TYÖN YHTEENSOVITTAMISESSA. tärkeää paikallistuntemusta luonnonvaroista ja he ovat avainasemassa myös väestönkasvun hillitsemisessä. Tämä ei pidä ollenkaan paikkaansa, sanoo Markkanen. n L astensuojelun laitoshoito on vakiintunut termi virallisessa lastensuojelupuheessa. Vielä harvemmalla on mahdollisuus jatkaa koulunkäyntiä. Vapaana ei ollut muita kuin laitoshoidon paikkoja. Laitoshoidolle on Markkasen mielestä vaikea keksiä korvaavaa termiä, mutta laitosnuoren sijaan voitaisiin puhua nuoresta, jolla on kokemusta sijaishuollosta. EU:N KESKIARVO ON 36 %. harrastanut paljon. Hän kokee, että moni nuori tulee laitostaustansa takia väärin perustein leimatuksi. Heillä voi kuitenkin olla esim. Nyt naiset ja tytöt ovat aliedustettuina neuvottelupöydissä, joissa haetaan ratkaisua ilmastonmuutokseen. Lastensuojelun kokemusasiantuntija Niiarosa Markkanen karsastaa sanaa, sillä siitä on puhekieleen ja someen pesiytynyt termi ”laitosnuori”. Hänet otettiin kiireellisesti huostaan, kun hän itse haki apua kotitilanteensa takia. Planin raportissa vaaditaan, että Suomen tulisi pitää ihmisoikeusja tasa-arvonäkökulmia esillä kansainvälisissä ilmastokeskusteluissa. Epävakaat sääolot, kuten kuivuus ja tulvat, vaikuttavat suoraan perheen ruokaja vesivaroihin ja aiheuttavat laajasti köyhyyttä. Ilmastonmuutos lisää LAPSIAVIOLIITTOJA LM 4/2019 s. – Vallalla on sellainen käsitys, että laitokseen sijoitetaan vain huonosti käyttäytyviä nuoria, joiden sijoituksen syy on heidän oma toimintansa. 6-9 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 9 LM4_s6-9_Tulva.indd 9 18.3.2019 17.49. Arviolta 30–40 % maan lapsiavioliitoista on seurausta ilmastonmuutoksesta. Mosambikissa arvioidaan, että kuivuudesta kärsivillä alueilla alle 18-vuotiaana avioituvien määrä kasvaa 16 % vuoteen 2020 mennessä. Esim. Ilmastonmuutos heikentää jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevien tyttöjen asemaa
vaalit VEIVATAAN maailma kuntoon Nuorten alulle panema Ilmastoveivi-liike haluaa nostaa politiikan ykkösaiheeksi ilmastonmuutoksen. Kampanja antaa äänen myös niille, jotka eivät vielä saa vaaleissa äänestää. ANU VALLINKOSKI | KUVA LIISA HUIMA Ilmastoveivin aktiivi Laura Kolehmainen ja lukiolainen Konsta Laaksonen eivät halua vähempää kuin pelastaa maailman. Nuorten kansanliike ajaa ilmaston lämpenemisen rajoittamista 1,5 asteeseen ja vaatii suomalaisia päättäjiä tekemään tavoitteen eteen kaikkensa. LM 4/2019 s.2-3 10 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 LM4_s10-11_Ilmastoveivi.indd 10 14.3.2019 11.38
On mahdoton kuvitella, miltä maailma näyttää kymmenen tai 20 vuoden päästä. Aika vaikea kuvailla, Laaksonen koettaa pukea hengentuotettaan sanoiksi Hän kertoo olevansa hyvin huolissaan hurjasti etenevästä ilmastonmuutoksesta: – Kyllä se mietteisiin nousee, millainen maailma on, kun olen aikuinen. Meillä on vielä hetki aikaa toimia. Ilmastoveivi pyrkii nostamaan ilmastonmuutoksen hillinnän politiikan ykkösaiheeksi. Kukaan ei näyttänyt kuitenkaan tekevän mitään, joten päätin ryhtyä toimeen. 2-3 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 11 LM4_s10-11_Ilmastoveivi.indd 11 14.3.2019 11.38. Tai millaisiin oloihin mahdolliset lapseni syntyvät. Lukiolaisen lautasella on entistä useammin kasvisruokaa. – Biisi on vielä keskeneräinen. Vaikka ikävät uutiset voisivat ajaa epätoivoon, Ilmastoveivin eetos on tekeminen ja toivo. Kaikki voivat osallistua. – Kai tätä voisi kuvailla nuorten vetämäksi kansanliikkeeksi, Kolehmainen sanoo. Vaskivuoren lukiossa Vantaalla on parhaillaan meneillään biisikisa, jossa etsitään tunnuskappaletta kampanjalle. BIISIKISALLA ILMASTOTIETOUTTA Tää pallo Ja kaikki se Tää pallo Ei oo ikuinen Eikä näitä oo kun yks Vantaalaista Vaskivuoren lukiota toista vuotta käyvä Konsta Laaksonen, 17, runoilee näin kappaleessa, jolla hän aikoo osallistua opinahjonsa ilmastonmuutosaiheiseen biisikisaan. Talkoovoimin syntyi Ilmastoveivi-kampanja, johon on muutaman kuukauden aikana ilmoittautunut mukaan liuta opiskelijajärjestöjä Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitosta korkeakoulujen ylioppilaskuntiin. – Meille parikymppisille ja meitä nuoremmille ilmastonmuutoksen merkitys on kirkas. Tarkoitus on kerätä puoli miljoonaa allekirjoittajaa. Julkisilla pääsee, eikä aina tarvitse pyytää kyytiä vanhemmilta. Toivon, että eduskuntavaaleissa ilmastoasiat nousevat ykkösaiheiden joukkoon. allekirjoittaja. Ilmastoveivistä voi kertoa myös vanhemmille ja isovanhemmille – ja tietenkin itse allekirjoittaa vetoomuksen. n > www.ilmastoveivi2019.fi LM 4/2019 s. Yhdessä tehdessä toivo voittaa, Laura Kolehmainen kannustaa. Isot muutokset ovat kuitenkin päättäjien vallassa: – Olen allekirjoittanut vetoomuksen tulevalle hallitukselle. Kysely tehtiin 15–29-vuotiaille suomalaisnuorille ennen ilmastopaneeli IPCC:n viimeisintä raporttia, jonka mukaan lämpötila on noussut hälyttävällä vauhdilla. Että näin monta meitä nyt tässä on, Kolehmainen sanoo. Mukana on peruskouluja, lukioita, ammattikorkeakouluja ja yliopistoja. – Tuollainen joukko osoittaisi päättäjille, että suomalaiset haluavat puuttua toden teolla ilmastonmuutokseen. Tieto kampanjasta leviää koko ajan somessa ja perinteisessä mediassa. – Jos haluat tehdä vielä enemmän, ole yhteydessä verkon tai somen kautta. Vanhemmat sukupolvet eivät ole rakentaneet meille kestävää tulevaisuutta. Sen allekirjoittaneet vaativat, että Suomen pitää EU-puheenjohtajakaudellaan tehdä kaikkensa sen eteen, että unioni asettaisi tavoitteeksi rajata ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen ja ryhtyisi tarvittaviin päästövähennyksiin. Vaatteita hän hankkii kirppareilta. Ajatus on, että se on vähän sellainen herätys tähän tilanteeseen. Huoli näkyy myös meillä. Myös suomalainen opiskelija Laura Kolehmainen, 25, päätti, että jotain pitää tehdä, kun keski-ikäinen päättäjäkunta ei sitä tee: – Ynnäsin yhteen ilmastopaneeli IPC C: n viimeisimmät ennusteet ja sen, että Suomi toimii tänä vuonna EU:n puheenjohtajamaana. Tyylillä ei ole väliä, kunhan asia tulee selväksi, Kolehmainen sanoo. Tukijoukoissa ovat myös esimerkiksi Helsingin ja Espoon kaupungit sekä joukko ammattiliittoja ja järjestöjä, esimerkiksi Lastensuojelun Keskusliitto. Maailmalla juuri nuoret aikuiset ja teini-ikäiset ovat pitäneet meteliä ilmastonmuutoksesta. Nyt me emme pysty suunnittelemaan tulevaisuuttamme. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on luvannut olla 500 000. Tavoite pitää kirjata myös hallitusohjelmaan. Voittajasta tulee Ilmastoveivi-kampanjan tunnuskappale. Viime vuoden Nuorisobarometrissä liki 70 prosenttia vastaajista oli melko tai erittäin huolissaan ilmastonmuutoksesta. – Tätä kampanjaa tekemällä voi nujertaa myös ahdistuksen. KUKIN VEIVAA TYYLILLÄÄN Vetoomuksen on allekirjoittanut parissa kuukaudessa noin 26 000 henkeä. Ilmastoveivistä voi tehdä videon vaikkapa Tik tok -videosovellukseen, levittää sanaa Instagramissa, Facebookissa, Twitterissä tai haastaa kaverit mukaan WhatsAppissa. Lohduttomuushan kumpuaa sellaisesta ajattelusta, että mitään ei ole enää tehtävissä. Äänimaailma on rauhallisen luontomainen, vähän indierock-henkinen. Tässä tehdään nyt jotain suurta. Sen verkkosivuilta löytyy vetoomus tulevalle Suomen hallitukselle. I lmastonmuutos, hälyttävät ennusteet ilmaston lämpenemisestä, sulavat jäätiköt, muutokset kasvija eläinlajistossa – kylmäävät uutiset ovat saaneet nuoret koululakkoilemaan ja osoittamaan mieltä ympäri maailmaa. Myös alle 18-vuotiaat saavat äänensä kuuluviin. – Tuntuuhan se epäreilulta, että tulossa on eduskuntaja eurovaalit, mutta ne, joihin ilmastonmuutos kovimmin tulee koskemaan, eivät pääse äänestämään, Kolehmainen jyrähtää. Ajattelin, että tässä voisi olla mahdollisuus tehdä jotain suurta. Siinä päähenkilö miettii tupruttelevaa savua ja päästöjä. TEKEVÄLLÄ ON TOIVOA Vetoomuksen allekirjoittamiselle ei ole ikärajaa. Laaksonen kertoo pohtivansa, miten voi itse vaikuttaa arkisilla valinnoillaan. Peruskoululaiset ovat tehneet kuvataiteessa ilmastoaiheisia töitä ja laittaneet ne esille someen tunnuksella #ilmastoveivi2019. – Eri puolilla Suomea on veivattu monin tavoin
Patrik (vas.) ja Stefan napostelevat tomaatteja pääruokaa odotellessaan. He toivovat, että lapset säilyttävät vegaanisen aatteen aikuisenakin. ELINA KILPINEN | KUVAT SAMI PARKKINEN Susanna ja Otto-Pekka Vilkamaan vegaaninen perhe syö pitkälti sellaisia ruokia, joista lapset yleensäkin pitävät, mutta kasvisversioina. Tänään ruokana on tortilloja vöner-täytteellä. elämäntapa KASVANEET VEGAANEIKSI Susanna ja Otto-Pekka Vilkamaa eivät vie lapsiaan eläintarhaan tai pue heille nahkakenkiä. LM 4/2019 s.12-15 12 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 LM4_s12-15_Vegaaniperhe.indd 12 13.3.2019 14.32
LM 4/2019 s. Kenkäostoksilla hän tarkistaa, ettei jalkineissa ole villavuorta. Nahkakengät jäävät hyllyyn. K ala kuuluu veteen! Stefan Vilkamaa, 3,5, saattaa huudahtaa kulkiessaan kaupan kalatiskin ohi. Villaisen välihaalarin sijaan lapsia lämmittävät fleecepuvut. He eivät käytä eläinkunnan tuotteita ravinnossa tai muussa elämässä, esimerkiksi vaatetuksessa. Niiden löytämisessä ei ole ollut hankaluuksia, Susanna kertoo. – Esikoisen vauvavaiheessa en tiennyt, mitä kaikkea pikkulasten veganismi vaatii. – Kun olen itse vuosikausia syönyt papuja ja tofua, on kiva, että tulee vähän variaatiota. Ainoa villavaate, jota lapset käyttävät, ovat Susannan ja Otto-Pekan omasta lapsuudesta periytyneet villasukat. ”Ei syö” -osastoon kuuluvat muun muassa lihaja maitotuotteet. Perheen isä Otto-Pekka, 34, elää hyvin pitkälti muttei täysin vegaanisesti: hän on luopunut punaisesta lihasta, mutta käyttää joskus kanaa ja maitotuotteita. Susanna kertoo, että lasten vaatettaminen vegaanisesti on ollut melko helppoa. Ravinnon saannista ei ole tarvinnut olla huolissaan, Susanna sanoo. Hän on huomannut, että jos esimerkiksi karjalanpiirakoista puolet on vegaanisia ja puolet ei, on helppoa valita vegaaninen vaihtoehto. Veganismi on elämäntapa – ei pelkkä ruokavalio. Aluksi molemmat saivat satunnaisesti maitotuotteita ja kananmunaa, mutta noin puolentoista vuoden ajan he ovat olleet täysin vegaaneja. Stefan, hänen äitinsä Susanna, 33, ja veljensä Patrik, 2,5, ovat vegaaneja. Meni hetken aikaa tajuta, että se on ihan sama asia kuin aikuisellakin. Pizzan päälle levitetään vaikkapa ananasta, sipulia, härkistä ja vegaanista juustoa. Kumpikaan pojista ei ole koskaan syönyt lihaa. Susannalle ja Otto-Pekalle oli alusta asti selvää, että heidän lapsistaan tulee kasvissyöjiä. Otto-Pekka oli Susannan tavatessaan sekasyöjä. Hän itse on ollut kasvissyöjä 10-vuotiaasta saakka ja täysin vegaani muutamia vuosia. Niitä varten meillä on yksi vitamiinivalmiste, Susanna kertoo. – Toppahaalarit ovat onneksi pääosin polyesterivuorilla. Lasten suosikkeja ovat muun muassa härkismakaronilaatikko, kasvispyörykät ja sosekeitot. Hän pitää kuvakirjojen katselusta ja osaa osoittaa kuvista, mitä hänen perheensä syö ja mitä ei syö. Villapaitoja tai nahkarukkasia ei perheen vaatekaapeista löydy. – He eivät ole nirsoja. Mistä korvaaja villasukille. Ruokatarvikkeet helsinkiläisperhe hankkii pääsääntöisesti tavallisista marketeista. 12-15 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 13 ›› LM4_s12-15_Vegaaniperhe.indd 13 18.3.2019 14.26. Maito on korvattu kauramaidolla ja liha, kana sekä kala erilaisilla kasviproteiineilla, kuten härkiksellä, nyhtökauralla, tofulla ja pavuilla. Yksi lempiruoista on vöner, joka on vegaaninen vaihtoehto döner-kebabille. – En edes tarkoituksella yrittänyt käännyttää, Susanna naurahtaa. Stefanille ja Patrikille uppoavat hyvin niin erilaiset proteiinit kuin kasviksetkin. Susanna ajattelee, että ne kannattaa ennemmin hyödyntää kuin heittää pois. Hän alkoi kuitenkin hyvin pian omaksua puolisonsa vegaanista aatemaailmaa. Härkistä ja vöneriä Perheen arkiruokalistalla vilisevät samat ruuat kuin monissa muissakin lapsiperheissä mutta kasvisversioina. Syömme monipuolista perusruokaa, mutta B12-vitamiinin ja jodin saantiin pitää kiinnittää huomiota. Susanna on tyytyväinen: erilaisia kasviproteiineja on tullut markkinoille niin, että niistä on melkein runsaudenpulaa. – Muistan, että jo 6-vuotiaana rupesin pohtimaan tehotuotannon epäkohtia. Koin myös jonkinlaista ällötystä eläinkunnan tuotteisiin
Vain joulujuhlaan pyydettiin ottamaan omat piparit mukaan. Jossain vaiheessa lapsuuden villasukkavarastot kuitenkin ehtyvät. Päiväkoti ja neuvola yllättivät Stefan ja Patrik ovat hoidossa kunnallisessa päiväkodissa. Vältämme kaikkea eläinten hyväksikäyttöä, Susanna perustelee. Susanna arvelee, että vegaaninen aate on niin syvällä lapsissa, etteivät he halua lähteä kokeilemaan lihansyöntiä teini-iän myrskyissäkään. Susanna on ilahtunut siitä, kuinka hyvin veganismi on päiväkodissa otettu huomioon. Eläintarhoissa tai sirkuksessa, jossa on eläimiä, perhe ei silti käy. – Käytän mieluummin hyvin paljon aikaa etsimiseen kuin ostan villatuotteen. Kerron heille, että oikeasti tuo kuvan kirahvi ei kuuluisi häkkiin. Jos olisi vaikka sellainen tilanne, että Vantaalla saisi vegaaniruokaa mutta Helsingissä ei, voisin harkita muuttoakin. Susanna uskoo, että poikien kasvaessa elämä helpottuu entisestään. Myös neuvola saa Susannalta kiitosta. Vaatimuksena on ainoastaan, että lapsen kodissakin noudatetaan vegaanista ruokavaliota. – Neutraali suhtautuminen on ollut positiivinen yllätys. He ovat käyneet muun muassa Eläinsuojelukeskus Tuulispäässä Somerolla. Heidän on hyvä tiedostaa, että eläintarhoja on olemassa ja miksi me emme käy niissä. LM 4/2019 s.12-15 14 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 LM4_s12-15_Vegaaniperhe.indd 14 13.3.2019 14.32. – Aikuisena he tietenkin voivat itse päättää asiasta, mutta totta kai toivon, että identiteetti ja arvomaailma säilyisivät sellaisena kuin ne ovat. Otto-Pekka veikkaa, että edessä saattaa olla vaihe, jolloin pojat haluavat kokeilla jotain, mitä kotona ei hyväksytä. Susanna on tyytyväinen, että helsinkiläispäiväkodeissa lapselle saa nykyään vegaanisen ruuan pyytämällä, eikä asiasta tarvitse toimittaa esimerkiksi ravintoterapeutin lausuntoa kuten joissakin muissa kaupungeissa. Viime jouluna pojat saivat lahjaksi eläintarhasta kertovan kirjan, jossa on eläimiä häkissä. – Lastenkin veganismi normalisoituu ja yleistyy koko ajan etenkin vanhempien lasten kohdalla. – Veganismi on elämäntapa – ei pelkkä ruokavalio. – Ryhmässä on esimerkiksi toivottu, että kaikki vievät synttäritarjottavaksi muumikeksejä, koska ne sopivat useimmille ruokavalioille. Kun Susanna ja Otto-Pekka halusivat valkoisen sohvan, joka kestää sekä lapsia että koiraa, he päätyivät keinonahkaan. Perhe valitsee eettisiä vierailukohteita. Jos he päättäisivät toisin, yrittäisin vaikuttaa asiaan, mutta lopulta aikuinen on aikuinen ja tekee omat ratkaisunsa. Kaverisynttäreilläkin pojille on järjestynyt syötävää. Ehkä se ei pian ole enää niin erikoinen asia. Sukulaiset ovat silti suhtautuneet vegaaniseen lapsiperheeseen hyvin. – Jos on ollut vähän vieraampi perhe, olen miettinyt, tietävätkö he, mikä on vegaani vai pitääkö tarjoutua tuomaan omat eväät. – Kotona ei kyllä syödä mitään muuta kuin vegaanista ruokaa, enkä kyllä oikein sitäkään suvaitsisi, jos lapset haluaisivat viikkorahoilla mennä ostamaan lihapullia, Susanna sanoo. Koska sopivaa ei löytynyt Suomesta, Susanna tilasi Ikean sohvaan keinonahkapäällisen Saksasta mittatilaustyönä. Yhä tavallisempi vegaanilapsi Susannan ja Otto-Pekan lapsuudenperheissä ei ole muita vegaaneja. Hän ei ole vielä tutkinut, mitä muita lämpömateriaaleja jalkojen lämmikkeeksi on saatavilla, mutta aikoo ottaa asiasta selvää. Toistaiseksi kaikki ovat tienneet, mistä veganismissa on kyse, ja syömiset ovat järjestyneet ilman omia eväitä. Nouseeko teininä lihakapina. Susanna pohti, voiko hän antaa lasten lukea kirjaa. Aina, jos on ollut uusi lääkäri tai hoitaja, he ovat vain katsoneet tiedoistamme, että olemme vegaaneja, mutta asiaa ei ole kommentoitu sen enempää. Se on eläinten turvakoti, johon on pelastettu tuotantoeläimiä, jotka muuten olisi tapettu. n Vältämme kaikkea eläinten hyväksikäyttöä. Nyt Stefan ja Patrik ovat eläinrakkaita lapsia, jotka tykkäävät ihmetellä eläimiä. Vielä ei ole tullut vastaan tilannetta, että olisin joutunut omatuntoni kanssa tappelemaan. Esimerkiksi Otto-Pekan sisko leipoo nykyään juhliin vain kaikille sopivia vegaanisia kakkuja, ja isovanhemmat lukevat tarkkaan pojille antamiensa ruokien tuoteselosteet. Tilaan vaikka ulkomailta. Mutta mitä tapahtuu, kun pojat kasvavat teini-ikään. Vielä teini-ikään on matkaa. – Päädyin siihen, että se voi olla myös oppimiskokemus. – Jos päiväkodissa ei olisi mahdollista saada vegaaniruokaa, minulla olisi kaksi vaihtoehtoa: viedä lapsille omat eväät tai etsiä päiväkoti, jossa vegaaniruokaa saa. Niiden korvaaminen saattaa muodostua haasteeksi, Susanna arvelee
– Ennakkoluulojen takana on usein tietämättömyyttä ja vääriä mielikuvia, mikä on harmillista. – Suomessa suositellaan, että kaikki vegaaniperheet pääsisivät käymään ravitsemusterapeutin vastaanotolla. – Lasten kohdalla etenkin riittävä energian ja proteiinin saanti on tärkeää. Stefan on tapashenkinen ruokailija: hän tykkää, kun lautasella on vierekkäin erilaisia asioita, joita voi poimia suuhun. Esimerkiksi maitotuotteiden tilalla käytetään kalsiumilla ja vitamiineilla täydennettyjä soijaja kaurajuomia ja -jogurtteja. Vegaaniruokavalio sopii ravitsemussuositusten valossa myös pienille lapsille, kunhan ruokavalio on hyvin koostettu. Pelkonen harmittelee, että joskus myös esimerkiksi neuvolahenkilökunta on ennakkoluuloista ja kantaa paljon huolta pienten lasten veganismista. Vanhempien tulee tietää, millaisia elintarvikkeita käytetään eläinperäisten tuotteiden sijaan. Ravintolisien käyttö mietityttää monia vanhempia. Tämä olisi hyvä mahdollisuus saada vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Pelkonen neuvoo pohtimaan niiden annostusta ja käyttöä ravitsemusterapeutin kanssa. RUOKAVALIO ON KOOSTETTAVA HUOLELLA Vegaanilasten ruokavalion koostamisessa on aina oltava tarkkana, sanoo HUS:n ravitsemusterapeutti Lotta Pelkonen. Myös kalsiumin ja raudan saantiin on kiinnitettävä huomiota. LM 4/2019 s. 12-15 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 15 LM4_s12-15_Vegaaniperhe.indd 15 18.3.2019 13.14. Hän vastaa ravitsemusaiheisiin kysymyksiin myös Vegaaniliitossa
Ensin tulee kuitenkin suorittaa metsästäjätutkinto, minkä jälkeen saa metsästyskortin. Se oli tosi jännää ja opettavaista. Neo ja Pasi lähtevätkin usein metsälle ilman pyssyä treenaamaan Hilippaa kisoihin. ISÄLTÄ POJALLE Kinnusten suku on asunut samalla paikalla jo vuodesta 1850, ja aina isät, pojat ja isoisät ovat metsästäneet yhdessä. Ensilunta on odotettu, lumella kun on paljon helpompi seurata eläinten jälkiä. Riistalinnuista fasaani on vähärasvaisin vaihtoehto. – Meidän perheessä lihaa ei osteta kaupasta, vaan kaikki ruokapöydässä oleva liha tulee metsästämällä. – Se on niin paljon muutakin kuin ”tappamista”. He kuuluvat Pyhäselän metsästysseuraan. – Kerran olin isän mukana metsällä lopettamassa haavoittunutta hirveä. – Nautin hirmupaljon luonnossa olemisesta ja liikkumisesta. TEKSTI JA KUVA SAMI PARKKINEN LM 4/2019 s.16-17 16 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 LM4_s16-17_RiistaRuoka.indd 16 13.3.2019 14.42. Isän, isän veljen ja ukin kanssa lähdettiin usein jänismetsälle. Neo on harrastanut metsästystä siitä asti kun jalat ovat kantaneet. – Yksin sitä ei saakaan, vaan isän pitää olla aina mukana, kertoo Neo. Moni varmaan miettii, miksi ja miten pieni lapsi saa kantaa asetta. Se tarkoittaa yhteistä aikaa luonnossa. Ollaan Nittylahdessa Pohjois-Karjalassa. Terveellisyyttä lisää se, että riistaeläinten lihassa on luonnollisen ruokavalion vuoksi usein enemmän proteiinia ja kivennäisaineita kuin teollisesti tuotetussa. Vieressä kulkevat isä Pasi ja Hilippa -koira. Metsälle lähtöön kuuluu tietysti suunnittelua edellisenä iltana ja aamulla anivarhain eväiden tekoa. – Niinä aamuina ei lapsia tarvitse montaa kertaa herätellä! Neo on harjoitellut ampumista Pasin kanssa. Kun sulkee silmänsä, kuulee vain lintujen viserrystä. – Kun se saa pentuja, minä saan ihan oman koiran. Teorian lisäksi tulee osata ampua ja käsitellä asetta turvallisesti. harrastus E nsilumi tipahtelee hiljalleen taivaalta. Olen ollut mukana myös nylkemässä. Riistaeläimet kasvavat vapaina ja saavat elää lajilleen tyypillistä elämää. Sen voi saada heti, kun osaa lukea ja kirjoittaa. Neo Kinnunen, 8, kävelee reippain askelin pellon laitaa yllään metsästysasu ja olallaan ase. Metsästys ja kalastus ovat olleet luonnollinen osa Kinnusten elämää jo monessa sukupolvessa. Suomessa riistanpyyntiä harjoitetaan kestävän käytön periaatteella, eli metsästystä säädellään laeilla ja ottamalla huomioon riistaeläinkantojen suuruus ja kehitys. n Kun Hilippa saa pentuja, minä saan ihan oman koiran. Meille tämä on enemmänkin koiraharrastus, jonka mukana tulee sitten se metsästys. Se voitti vuoden vaihteessa Suomen mestaruuden ketunajossa! Neo rapsuttelee Hilippaa, 2, ja hymyilee leveästi. Totta se on: metsästyksen aloittamiselle ei ole mitään varsinaista ikärajaa. Metsästyskorttia minulla ei vielä ole, mutta meinaan kyllä hankkia. Lasten suosikki on hirvenlihakastike ja perunamuusi, Pasi paljastaa. Pasi kertoo hymyssä suin: – Ensimmäiset muistikuvat ovat kaukaa ja ovat parhaita muistoja lapsuudesta. Riistalihaa pidetään yleisesti ottaen terveellisempänä kuin teollisesti tuotettua, koska se on yleensä vähärasvaisempaa ja siinä on vähemmän tyydyttynyttä rasvaa kuin vaikkapa siantai naudanlihassa. Isän kanssa on niin kiva touhuta. Metsästys harrastuksena jakaa mielipiteitä. Hänestä metsästyksessä on hienointa tarkkailla eläimiä ja liikkua raittiissa ilmassa. Pasi ymmärtää sen, mutta pitää metsästystä hyvänä lajina sekä aikuisille sekä lapsille
16-17 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 17 LM4_s16-17_RiistaRuoka.indd 17 13.3.2019 14.42. Neo Kinnusesta on kiva liikkua yhdessä Hilipan kanssa. LM 4/2019 s
Mukaan saatiin muitakin alan asiantuntijoita, kuten lapsiperheiden ruokailusta väitöskirjaa tekevä Kaisa Torkkeli. Juusto oli valtava, jalkapallon kokoinen köntti, ja se maistui pikkupojasta väkevälle mutta taivaalliselle. Ruuanlaitto ja koulumaailma olivat Ollin lapsuudessa isossa roolissa, sillä äiti työskenteli kotitalousopettajana ja isä rehtorina. Ruuan avulla Freese kasvattaa lapsia vastuullisuuteen, mutta enää ruokaa lautaselle jättävää lasta ei kauhistuteta nälkiintyneillä kehitysmaiden lapsilla. Joka aamu on ihana herätä uuteen lasten ja ruuan täyttämään päivään. – Tiesin, että voin joutua taloudellisesti tyhjän päälle. Onneksi asunto on maksettu, jemmassa vähän säästöjä, ja vaimolla työpaikka yliopistolla, hän naurahtaa. I sän pöytägrillissä valmistaman broilerin sitruunainen kirpeys, keitetyn riisin ja mustaherukkahillon pehmeä kosketus tuntuvat vieläkin Olli Freesen suussa. Varhainen muisto nousee myös perheen kesämökiltä Tuuloksesta, jonne Lammin meijerissä isännöitsijänä työskennellyt eno kiikutti tuliaisiksi mustaleimaemmentaalia. Hän alkoi hahmotella yhdessä entisen työkaverinsa, brändistrategi Pirita Koiviston kanssa lasten ruuanlaittoon keskittyvää yritystä. Siten kerhoille on löytynyt sponsoreita, kuten raaka-aineiden lahjoittajia. Yliopistolta löytyi myös ravitsemustieteilijäpuoliso Riitta. – Lähtökohtana ovat kasvisvoittoiset, kotimaiset ja luonnonmukaiset raaka-aineet. Ympäristönäkemys ja kierrätys sopivat vallankumousjohtajalle, joka on omankin elämäntapamuutoksensa myötä hylännyt joutavan törsäämisen. Kun viidenkympin rajapyykki ylittyi, Freese alkoi pohtia, mitä haluaa oikeasti tehdä elämässään. Näin alkoi kasvaa uusi Freesen ruokaperhe. – Sen sijaan lasten kanssa voi puhua ruuansaannin eriarvoisuudesta, ilmastonmuutoksesta, viljelystä ja elämäntapa Tiesin, että voin joutua taloudellisesti tyhjän päälle. Keräämme myös biojätteet talteen ja punnitsemme ne. Katunut hän ei ole. Hän kiehautti maidosta, kaakaosta ja perunajauhosuurusteesta viettelevän kombon, jonka tarjoili kavereilleen. – Opetamme lapsille, että nihkeästä ja nahkeastakin juureksesta saa hyvää ruokaa. Olli Freese työskenteli mainosalalla liki kolmekymmentä vuotta. Freese hyödyntää entisellä urallaan syntyneitä suhteita. Lihaakin käytetään jonkin verran, sillä vierastan tiukkoja ismejä. Puolisentoista vuotta sitten syntyi startup Carrot Revolution (suom. Olli Freese jätti mainosbisneksen ja ryhtyi innostamaan lapsia keittiöhommiin. – Ja nyt voin sanoa itselleni, että ainakin uskalsin! Kokkikerhot houkuttelevat 6–12-vuotiaita lapsia patojen äärelle. Porkkanavallankumous). Lapsuuden sunnuntailounaiden tunnelma asettui syvälle pikkupojan sydämeen. Hän ehti olla alalla sekä osakkaana että johtotehtävissä, toteutti vaativia ja palkittuja mainosprojekteja ja tienasi muhkeasti. SIRPA PALOKARI | KUVAT MARJA SEPPÄLÄ LM 4/2019 s.18-22 18 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 LM4_s18-23_OlliFreese.indd 18 13.3.2019 15.08. Kierrätysteemaa tukee Heinon Tukun 100-vuotisjuhlarahasto. Se lapsi, jolle on kertynyt vähiten, saa tarran. Ne järjestetään koulujen kotitalousluokissa, niiden ohjaajina toimivat kotitalousopettajaopiskelijat ja sisällöt ovat pedagogisesti harkittuja. Freese ei ole vielä kertaakaan maksanut palkkaa itselleen. Hyppäys kiihkeästä mainosbisneksestä pehmeään porkkanamaailmaan vaati uudenlaista ajattelua ja vyön kiristämistä. Hän on varma, että MAAILMA PARANEE KOKKAAMALLA ja yhdessä syömällä. Jokin mieltä silti kaiversi. – Vaikka nautin työstäni, jouduin myymään asiantuntemustani myös tilanteissa, joita sydän ei hyväksynyt. – Päätin kuunnella sydäntäni: ajattelin, että tässä on kaikki eväät siihen, mitä haluan tehdä joka päivä. Kaverit oli että ”vau, miten sä osaat!” Kuinka ollakaan, Freese päätyi opiskelemaan elintarviketiedettä ja valitsi pääaineekseen elintarvikemarkkinoinnin. Jo alle kouluikäisenä pojalla oli oma bravuuri: äidin opettama suklaakiisseli
18-22 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 19 ›› LM4_s18-23_OlliFreese.indd 19 13.3.2019 15.08. LM 4/2019 s
LM 4/2019 s.18-22 20 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 LM4_s18-23_OlliFreese.indd 20 13.3.2019 15.08
Parhaimmillaan ruuanlaitosta innostuneet lapset houkuttelevat myös vanhemmat keittiöön. – Lasten kautta mekanismeja voidaan muuttaa niissäkin perheissä, joissa ei syödä terveellisesti. Porkkanavallankumouksessa kokkausharrastuksen on kuuluttava kaikille. Rehtorit on pitänyt vakuuttaa kerhojen vaikuttavuudesta ja siitä, että kotitalousluokat pidetään tiptop-kunnossa. Yltäkylläisessä ajassamme ravitsemus on tapetilla: syömisellä pyritään vaikuttamaan terveyteen, ulkonäköön ja elämänhallintaan, ruuan äärellä hifistellään ja ruualla ilmennetään itseä. Jokin silti ontuu. – Aiomme suunnitella kerholaisten kanssa kouluun uuden lasten klassikkoruoan. Hinta on yrittäjälle pieni, mutta vähävaraisille ja työttömille vanhemmille iso. Kun Freese muutama vuosi sitten järjesti sinkuille Food & Love-kokkausillan, vastaanotto yllätti. Martat, 4H-yhdistykset ja seurakunnat ovat konkareita lasten kokkausopetuksessa, mutta uusillekin toimijoille on tilausta. Tunnelma oli kihelmöivä, ja uusia ruokapareja syntyi. Viiden kerhokerran Kokkausretki maksaa 98 euroa. Kouluruokailusta Freesellä on vain kivoja muistoja, tillilihakammoakaan ei jäänyt, toisin kuin kavereille. Olli Freese toivoo, että yksineläjille ja yksinäisille perustettaisiin paikkoja, joissa ruuan ja arjen kuulumiset voisi jakaa. Carrot järjestää myös lasten ruokatapahtumia. Suunnitteilla on myös esimerkiksi maahanmuuttajille suunnattuja kokkikerhoja. Kerhoissa lapset ovat tähtiä, jotka luovat, oppivat ja pitävät hauskaa yhdessä kuten missä tahansa harrastuksessa. Osa meistä mättää mik rossa lämmitetyn ruuan seisaaltaan ikkunasta ulos tuijottaen. Ruoka-asiat jäävät silloin väkisin taka-alalle. Moni syö epäterveellisesti, ja kuten tuore Finnravinto-tutkimuskin kertoo, miesten kasvistensyönti on yhä vähäistä ja lihaa syödään liikaa. Vierastan tiukkoja ismejä. Tapahtumaan ilmoittautui hetkessä 280 naista ja 20 miestä. Viime syksynä Kallion Skidit -festareiden Väribaarissa lapset rakensivat itselleen värikkäitä kasvisvartaita. Tiedehenkisiä ruokatyöpajoja pidetään tiedekeskus Heurekassa. Se olisi hienosti sanottuna palvelumuotoilua parhaimmillaan, eli käyttäjät kehittävät itselleen mieluisan tuotteen. Olli Freese opastaa 10-vuotiasta Ronja (vas.) ja 7-vuotiasta Arla Ojalaa vihannesten käsittelyssä. Sinkkumiehille hänellä onkin mukiinmenevä iskuvinkki: opetelkaa laittamaan ruokaa! Freese luonnehtii ruokaa arjen käyttöliittymäksi, jolloin kenenkään ei tarvitse lähteä merta edemArla paistaa jauhelihapihvit, jotka isosisko Ronja sitten latoo hampurilaisten täytteeksi itsetehtyihin sämpylöihin. Rahasta se ei ole kiinni, sillä parhaat ruuat syntyvät yksinkertaisista ja halvoista raaka-aineista. Kokkauskerhossa lapset ovat tähtiä. Hymyilevä perhe somasti katetun pöydän äärellä on vain yksi kuva ajastamme. Lopuksi tietenkin syödään yhdessä ja läksiäisiksi lapset saavat kansion reseptikortteineen. – Kaikenlaiset perheet pitäisi saada motivoitua yhteiseen, mukavaan ruuanlaittoon. – Etsimme koko ajan uusia malleja, jotta mahdollisimman monet lapset voivat osallistua. – OECD-maista Suomessa syödään vähiten yhdessä, mikä kertoo jotain kulttuuristamme. 18-22 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 21 LM4_s18-23_OlliFreese.indd 21 13.3.2019 15.08. Olli Freese ymmärtää toki perheitä, joissa on isoja ongelmia ja taloudellinen ahdinko. – Järjestin kerran ystäville tillilihakäännytysbileet, jonne kokkasin oikeaa tillilihaa vasikasta – ja käännytin heidät tillilihafaneiksi! Freesestä kouluruokailu on upea asia, tosin uusia juttuja voisi kokeilla rohkeammin. LM 4/2019 s. Yritys suunnittelee parhaillaan verkkokursseja, joilla lapset voivat harrastaa kokkausta kotikeittiöissä kavereiden tai vanhempien kanssa. siitä, miten itse voi vaikuttaa asioihin. Siis varttukoon pienistä kokkipojista hyvin ravittuja aikamiehiä! Kuten hyvinvointi tai vähäosaisuus myös suhde ravitsemukseen on ylisukupolvista. Monet koulut tukevatkin kerhoja, ja joissain kouluissa ne ovat lapsille ilmaisia. Yrityspohjaisten kerhojen vieminen kouluille ei ole helppoa
– Ruoka on arkipäiväinen rakkaudenosoitukseni lähimmäisille. Lapsella on silloin repussaan kokkauksen perustaidot, kattila, kauha, tutut reseptit ja rehdit raaka-aineet. Silloin isän sydämessä läikähtää. Nyt maailman kärkikaartiin kuuluva baristamestari toimii kahvialan startup-yrittäjänä San Franciscon Piilaaksossa. Siinä lapset ja nuoret puhuvat omalla äänellään. Hiljaakin voi olla, jos siltä tuntuu. n Kuka. Freese juttelee ruoka-asioista kokemuksensa äänellä. URA: Elintarviketieteen maisteri, 30 vuotta mainosalalla, Carrot Revolutionin perustaja ja toimitusjohtaja. Lohturuoka löytyy hänen rakastamastaan italialaisesta keittiöstä. – Ruualla pääsee paljon syvempiin hyvänolontunteisiin, sen äärellä ollaan vahvasti läsnä, jutellaan kuulumiset, tai miltä ruoka tänään maistuu – ehkä siitäkin, millaiset juuret ruualla on. mäs kalaan. Lapset 27-vuotias Kalle, joka työskentelee Piilaaksossa kahviyrittäjänä sekä psykologiaa opiskeleva 24-vuotias Pekka. Ruuanlaitosta innostuneet lapset houkuttelevat myös vanhemmat keittiöön. Suosikkimaa on Italia, jossa vierailee vähintään kolmen vuoden välein. PERHE: Aviopuoliso, ravitsemustieteen yliopistolehtori Riitta Freese. Podcast pureutuu siihen, kuinka erilaiset lapset ja nuoret lukevat – ja millaiset kirjat heitä lukijoina inspiroivat. Perheen esikoispoika Kalle innostui kahvista niin paljon, että ryhtyi jo lukioaikana työskentelemään paahtimoissa ja perusti sitten Töölöön Freesenkadulle Freese Coffeen, jossa Ollikin oli mukana. Se on yksinkertaista, kuten munakoisoista pasta alla Normaa tai jauhelihaista pasta bolognesea. Ja kännykät pois ruokapöydästä! – Ruokapöydässä voi opetella kuuntelemaan, mitä toisella on sanottavaa. Ja sydämessään muisto lempeästä yhdessä syömisestä. Lasten kanssa myös matkusteltiin paljon, ja matkoilla koluttiin aitoja, paikallisia ruokapaikkoja. Tai hän saattaa paahtaa valtavan määrän kasviksia, joista tekee ”hummustyyppisiä mössöjä”. Kuuntele Kirjanmerkkiä Lapsen Maailman verkkosivuilla lapsenmaailma.fi. Jos perheessä on tapana syödä pikaruokabaarissa, kannattaa joskus kokeilla, miltä porukalla oman hellan äärellä valmistettu hampurilainen maistuu. OLLI FREESE SYNTYI Tuusulassa 1963. Lapsen Maailma -lehden Kirjanmerkkipodcastissa pääset kuulemaan niitä. Samasta osoitteesta voit myös tilata lehden! ASETU KUULOLLE! Lukutaitoja kirjallisuuskeskustelu kaipaa lasten ja nuorten omia mielipiteitä ja näkökulmia. Perheen lapset ovat aina saaneet toteuttaa itseään keittiössä. Kirjanmerkki päästää ääneen joukon hyvin erilaisia lukevia lapsia ja nuoria”, podcastin toimittaja Maija Puska kuvaa. ”Meidän aikuisten tulee muistaa, että lapsilla ja nuorilla on paljon sanottavaa lukemisesta ja kirjallisuudesta. Kun pojat tulevat kotiin käymään, Freese valmistaa ruokaa, ja koko perhe istahtaa pöydän äärelle lusikoimaan. TYKKÄÄ: Ruuanlaitosta, liikunnasta, saunomisesta ja matkailusta. Lapsen Maailma -lehti on Lastensuojelun Keskusliiton kuukausijulkaisu. Se on ainoa suomalainen lehti, jossa julkaistaan säännöllisesti lastenja nuortenkirjakritiikkejä. Koko Lapsen Maailma -lehden tuotto käytetään Keskusliiton toimintaan. Ronja, Arla ja Olli nauttivat valmistamansa jättiläishampurilaiset hilpeissä tunnelmissa. Jokainen jakso esittelee sekä kirjauutuuden että klassikon ja käsittelee niiden myötä tärkeitä yhteiskunnallisia teemoja. UNELMOI, että Carrot Revolutionin työryhmän valmistelemasta ruoan verkkokurssista eli ”lasten kokkauspakkauksesta” tulisi äitispakkauksen kaltainen, suomalainen brändituote, jonka avulla lapset ympäri maailmaa saisivat työvälineen terveelliseen ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevaan elämään. LM 4/2019 s.18-22 22 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 LM4_s18-23_OlliFreese.indd 22 18.3.2019 13.13. Olli Freesen missio täyttyy, kun mahdollisimman moni isä ja äit i voi lähettää lapsensa turvallisin mielin maailmalle. Yhteinen ruokapuuhastelu on vastaisku nopeaa tyydytystä ja peukutuksia hakeville. – Kun pojat muuttivat kotoa, sain katsoa hyvällä mielin, miten he osaavat itse tehdä ruokansa, ja ilahduttaa sillä myös muita. Kotona Olli kokkailee tavallisia arkiruokia kuten siskonmakkarasoppaa ja grillattua kanaa. ASUU Lauttasaaressa, Helsingissä. Yhteinen ruokailuhetki on arvokas myös einesruuan äärellä
Koko Lapsen Maailma -lehden tuotto käytetään Keskusliiton toimintaan. LM 4/2019 s. Lapsen Maailma -lehti on Lastensuojelun Keskusliiton kuukausijulkaisu. Siinä lapset ja nuoret puhuvat omalla äänellään. Podcast pureutuu siihen, kuinka erilaiset lapset ja nuoret lukevat – ja millaiset kirjat heitä lukijoina inspiroivat. Jokainen jakso esittelee sekä kirjauutuuden että klassikon ja käsittelee niiden myötä tärkeitä yhteiskunnallisia teemoja. Se on ainoa suomalainen lehti, jossa julkaistaan säännöllisesti lastenja nuortenkirjakritiikkejä. Kuuntele Kirjanmerkkiä Lapsen Maailman verkkosivuilla lapsenmaailma.fi. 18-22 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 23 ›› LM4_s18-23_OlliFreese.indd 23 13.3.2019 15.08. ”Meidän aikuisten tulee muistaa, että lapsilla ja nuorilla on paljon sanottavaa lukemisesta ja kirjallisuudesta. Lapsen Maailma -lehden Kirjanmerkkipodcastissa pääset kuulemaan niitä. Kirjanmerkki päästää ääneen joukon hyvin erilaisia lukevia lapsia ja nuoria”, podcastin toimittaja Maija Puska kuvaa. Samasta osoitteesta voit myös tilata lehden! ASETU KUULOLLE! Lukutaitoja kirjallisuuskeskustelu kaipaa lasten ja nuorten omia mielipiteitä ja näkökulmia
ANTTI VANAS TUTKITTUA TIETOA RUUALLA voi myös viestiä M O ST PH O TO S LM 4/2019 s.24-27 24 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 LM4_s24-27_Tutkitut+Palv.indd 24 14.3.2019 6.51. Luomumies menestyy pääkaupunkiseudulla, mutta Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla tyyliä on paras vaihtaa. Ruoka on paitsi ravintoa myös arvoista ja sosiaalisesta asemasta kertova viesti
Jos valinnoilla uskottiin olevan näkijöitä, luomuvaihtoehtojen suosio kasvoi. Väitös Impacts of a National Recommendation on the Sale of Sweet Products in Finnish Schools hyväksyttiin Turun yliopistossa tammikuussa. Epäily siitä, ettei tämä ole ihan koko totuus, innosti Petteri Puskan tekemään aiheesta väitöskirjan. K un kuulet ihmisen kertovan jyrkän mielipiteensä kasvisruoasta, voit melkoisella varmuudella päätellä, mitä mieltä hän on veganismin lisäksi maahanmuutosta, feminismistä, ilmastonmuutoksesta ja isänmaan suhteesta muuhun maailmaan. ruokanäytteiden miellyttävyyden arviointiin, tuotevalintojen tekemiseen ja kuluttajamielikuviin. Silti vuonna 2010 karkkia tai virvoitusjuomia myytiin edelleen viidesosassa kouluista. Puskan markkinoinnin alaan kuuluva väitös Organic is the new black: Sending and interpreting reputational signals in the context of organic food choices syntyi osana Suomen Akatemian rahoittamaa poikkitieteellistä MainGreen-tutkimushanketta, jossa Puska työskenteli tutkijana. Jostain syystä Anttila on rajannut väitöstutkimuksensa vuosiin 2007–2010, vaikka hän oli mukana myös vuonna 2016 tehdyssä ja runsas vuosi sitten julkistetussa seurantatutkimuksessa. Luomua suosittiin, jos valinnalla uskottiin olevan näkijöitä. Jaakko Anttilan tuoreen sosiaalihammaslääketieteen väitöksen mukaan vaikutus oli sama kaikissa yläkouluissa oppilaskunnan keskimääräiseen sosioekonomiseen asemaan katsomatta. Moni väittää suosivansa luomuruokaa maukkauden, terveellisyyden ja eettisten seikkojen vuoksi. Niihin osallistui yli 700 opiskelijaa ja muuta kuluttajaa. Kokeet liittyivät mm. Suositus ei myöskään vaikuttanut muiden makeiden tuotteiden, kuten mehun, pullan, keksien tai jäätelön myyntiin. Ruoka on yksi avain niihin arvoja merkityskokonaisuuksiin, joita nykyään kupliksi kutsutaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) antoivat vuonna 2007 suosituksen, jonka mukaan kouluissa ei tulisi myydä karkkia, virvoitusjuomia tai sokeroituja mehuja. Anttilan tutkimusaineisto kattaa kaikki Suomen lähes tuhat yläkoulua. Karkin ja virvoitusjuomien myynti oli vähentynyt vuoden 2016 seurannassa edelleen: näitä tuotteita oli tarjolla enää kymmenesosassa kouluista. Makeisia myyvien koulujen osuus laski noin 40 %:lla ja virvoitusjuomia myyvien koulujen osuus puolittui. M O ST PH O TO S Karkki vaihtui keksiin. Etelä-Pohjanmaan maaseudulla toteutetussa identtisessä kokeessa tulokset olivat juuri päinvastaiset. LM 4/201 s.24-27 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 25 ›› LM4_s24-27_Tutkitut+Palv.indd 25 14.3.2019 6.51. Koulut kohensivat VÄLIPALATARJONTAA Opetushallitus ja Kansanterveyslaitos (nyk. Sen sijaan muiden makeiden tuotteiden, kuten keksien, pullan, jäätelön tai sokeroitujen mehujen myynti oli jopa hieman lisääntynyt verrattuna aikaisempiin vuosiin. Statusmotiiveilla tarkoitetaan tässä suunnilleen sitä, miten tietoisuus valintojen näkyvyydestä noihin valintoihin vaikuttaa. Suositus linjasi myös, että koulujen kioskien ja välipala-automaattien tulisi tarjota vain koululaisten terveyden ja kasvun kannalta suositeltavia tuotteita. Pääkaupunkiseudun miesvastaajat kunnioittivat ja kohtelivat hyvin luomufaniksi sonnustautunutta miestä. Kun tutkittaville uskoteltiin, että heidän tekemisiään tarkkaillaan, luomuna tarjottu ruokanäyte alkoi jopa maistua paremmalta. Luomun mainearvo ei kuitenkaan ole kaikkialla sama. Ruualla on ravintoarvon lisäksi mainearvo. ”Mikään armeija ei taistele linssikeiton ja kukkakaalipirtelön voimalla”, murahti puolustusministeri Jussi Niinistö oman arvokonservatiivisen kuplansa sisältä, kun puolustusvoimissa kaavailtiin siirtymistä yhteen viikoittaiseen kasvisruokapäivään. Toisaalta myös terveellisiä välipaloja oli tarjolla entistä enemmän. Ekologisesti kestävän mutta hintavan luomun suosiminen tarjoaa Puskan mukaan kuluttajalle paikan viestittää kanssaihmisilleen sekä epäitsekästä luonteenlaatuaan että taloudellisia resurssejaan. Tulokset kertovat statusmotiivien vaikuttavan siihen, valintaanko ostoskoriin luomua vai jotain muuta. Statusmotiivien vaikutukset eivät rajoittuneet pelkästään tuotevalintoihin. Puska tutki Vaasan yliopistolle tekemässään väitöksessä luomukuluttamisen mainearvoa ja siihen liittyvää symboliikkaa useilla erilaisilla koeasetelmilla. Suositus toimi niin kuin pitikin: virvoitusjuomien ja makeisten myynti kouluissa väheni
Tähän sisältyy hänen mukaansa riski, että yhteiskunnan ja valtion rooli tasa-arvon edistäjänä tai estäjänä hämärtyy. Tasa-arvokysymykset on privatisoitu yksityisasiaksi, sanoo tutkimusta johtanut Andrea Maihofer. Työuran tärkeydestä huolimatta naiset pitävät yhä lapsista huolehtimista äidin ykkösasiana. cocktailkutsuilmiötä, eli kykyä keskittyä yhteen puhujaan taustahälyssä. n M O ST PH O TO S M O ST PH O TO S Nuoret poikamiehet näkevät itsensä tulevan perheensä toimeentulon takaajina, mutta haluavat olla myös vahvasti läsnä lastensa elämässä heti näiden syntymästä lähtien. Tutkittavien aivotoimintaa seurattiin magnetoenkefalografialla (MEG) samalla, kun he seurasivat yhtä puhujaa taustahälyn keskeltä. Aivomittaukset tukevat aikaisempaa havaintoa siitä, että lasten on vaikea ymmärtää puhetta meluisissa ympäristöissä. Tästä syystä lapsen on aikuista vaikeampi valikoida tarkkailtavaa puhetta taustahälyn seasta. Cocktailkutsuilmiö ei toimi lapsilla. Kun taustahälyä lisätään, aikuisen kyky seurata puhetta säilyy, mutta lapsen tarkkaavaisuus alkaa heiketä. Taustahäly koostui toisten puhujien jutustelusta. Tutkimuksesta Wie beeinflussen Vorstellungen von Familie und Beruf die Berufsverläufe von jungen Männern und Frauen kertoi uutispalvelu AlphaGalileo tammikuussa. Näin ainakin Sveitsissä, jossa tehdystä tutkimuksesta tulokset ovat peräisin. Myös nuorten perheettömien naisten perhekuva on sekoitus perinnettä ja nykyihanteita. Itseensä ja individualismiin uskovien nuorten olisi hyvä muistaa, että perhe-elämän, työn ja tasa-arvon yleisistä edellytyksistä – kuten perhetuista ja päivähoidosta – päätetään jatkossakin politiikan piirissä, ei oman olohuoneen sohvalla. OPETTAJAN ÄÄNI hukkuu luokkahuoneen hälyyn TASA-ARVOSTA tuli yksityisasia LM 4/2019 s.24-27 26 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 LM4_s24-27_Tutkitut+Palv.indd 26 14.3.2019 6.51. Sen voimakkuutta muunneltiin kokeen eri osissa. Baselin yliopiston tutkijat haastattelivat 48 kolmekymppistä ja sitä nuorempaa perheetöntä sveitsiläisnuorta selvittääkseen heidän näkemyksiään perheja työelämän nykyisistä vaatimuksista ja kahden elämänalueen yhdistämisestä. Kun taustahälyä lisättiin, aikuisten aivot pystyivät seuraamaan puhetta yhtenäisenä äänivirtana. Perinteiset perheroolit vaikuttavat siis vahvasti nuorten aikuisten ajatteluun, mutta perinteisiä sukupuoleen perustuvia hierarkioita ei hyväksytä. Lasten aivot suoriutuivat tehtävästä aikuisten aivoja huonommin. Henkilökohtaiset urasuunnitelmat ovat tärkeitä, mutta päävastuun perheen toimeentulosta katsotaan kuuluvan miehelle. Mahdollisuuksia perhe-elämän ja työn sujuvaan yhdistämiseen pidetään huonoina; monen nuoren naisen mielestä siinä voi onnistua vain hyvällä onnella. Tähän asti asiaa on tukittu lähinnä perheen jo perustaneiden näkökulmasta. Aalto-yliopiston ja belgialaisen Erasme-sairaalan neurotieteilijät tutkivat aikuisilla ja lapsilla ns. Aikuisilta asia voi jäädä huomaamatta, sillä he kestävät hälyä lapsia paremmin. Hierarkioiden tilalle on tullut individualismi: ajatellaan, että yhdelle sopii yhdenlainen vanhemmuus ja toiselle toisenlainen, ja joillekin vanhemmuus ei sovi ollenkaan. Lapsen vaikeus keskittää huomio opettajan puheeseen meluisassa luokkahuoneessa on ikäkauteen liittyvä ongelma, joka voi vaikuttaa oppimistuloksiin. MEG-mittauksen avulla tutkijat näkivät puheen rytmin ohjaavan kuulijan kuuloaivokuoren toimintaa. Journal of Neuroscience -lehdessä äskettäin julkaistussa Cortical tracking of speech-in-noise develops from childhood to adulthood -tutkimuksessa verrattiin aikuisia ja 6–9-vuotiaita lapsia. Perhe-elämälle oltaisiin valmiita tekemään lisää tilaa esim. Se, mikä itse kullekin parhaiten sopii, selviää vain kokeilemalla, ja valinta on jokaisen oma asia. siirtymällä nelipäiväiseen työviikkoon – jollei työajan lyhentäminen vaarantaisi uralla etenemistä. Tutkijaryhmän seuraavana tavoitteena onkin etsiä uusia keinoja, jotka auttaisivat lapsia selviytymään hälyisissä kasvuja oppimisympäristöissä
Perunan viljely puolestaan kuluttaa vesivaroja huomattavasti vähemmän kuin riisin. Sianrehu on usein soijaa, jonka vastuuton viljely tuhoaa metsiä Etelä-Amerikassa. Ihan pikkujututkin ovat tärkeitä. AAMIAINEN: Se tarkoittaa, että kalan pyynti ei ole vaarantanut uhanalaisia merieläimiä ja niiden elinympäristöä. Eivätkä luonnossa kasvavat marjat tarvitse lannoitteita. Monia huolestuttaa ilmastonmuutos. Porsaankyljyksiä Lihansyöntiä on hyvä vähentää monistakin syistä, ja etenkin sianlihan. Särkeä ja lahnaa syömällä voit vähentää järvien rehevöitymistä. ILLALLINEN: Banaani-avokadoappelsiinipirtelö Puuroa ja kotimaisia marjoja Banaanin, avokadon ja appelsiinin viljelyyn tarvitaan valtavasti kasteluvettä ja usein maissa, joissa ihmiset kärsivät vesipulasta. Niin kuin se, mitä syö. Tonnikalaa ja riisiä LOUNAS: Kun syöt tonnikalaa, varmista, että siinä on MSC-merkintä. Viljatuotteet ja kotimaiset hedelmät ja marjat ovat aina ympäristöystävällinen valinta, koska ne kuluttavat vähemmän vettä. Teksti ja kuvat Anniina Mikama Sinäkin voit suojella luontoa valitsemalla mitä syöt! Kumpi ateria kuulostaa paremmalta. Hirven ja kauriiden metsästystä säädellään Suomessa hyvin tarkasti, jotta kannat pysyvät elinvoimaisina. Riistanpyynnillä ei kuitenkaan voi kokonaan kattaa nykyistä lihankulutustamme. Lue lisää: wwf.fi/ruokaopas – Syö kasviksia liharuokien sijaan – Älä heitä ruokaa roskiin – Suosi luomuruokaa – Kerää ja kasvata itse osa ruuastasi LM 4/2019 s.28-29 28 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 LM4_s28-29_LS_Ruoka.indd 28 14.3.2019 7.03. Hirvipaistia Suoraan metsästä pyydystetty liha on hyvä vaihtoehto ympäristön kannalta. Mutta mitä ihmettä me oikein voidaan tehdä. Lisäksi sianlihan tuotanto lisää aina kasvihuonepäästöjä ja likaa vesistöjä. Särkipyöryköitä ja perunamuusia Särkikaloja on Suomen järvissä monin paikoin jopa liikaa. Mitä muuta voit tehdä. Liikakalastus uhkaa vakavasti merien tulevaisuutta
Maalaa kuviopastat akryylimaalilla. Koristele kuivatuilla omenalastuilla! Kokoa asetelma lautaselle käyttämällä päärynää ja banaaneja jalkoina ja muita hedelmiä hattuina. Askartele koruja kuivasta pastasta Putkipastasta voi tehdä ranneja kaulakoruja laittamalla ne kuminauhaan. luumu, kiivi ja omena. ”Sienisalaatti” Leikkaa päärynästä kannat. PIILOSANAT Tässä pensaassa kasvaa yhteensä 18 eri marjaa ja hedelmää. Halkaise ja koverra esim. Sanat ovat pystytai vaakasuunnassa. LEIKITÄÄN RUUALLA! S L K M R I T N G N A V A D E L M A B M A N G O Y D U T E S I R M Ö U P S P K M R I N M A N S I K K A N S G M M O M E N A D U T E T I P M Ö T A A U K M R I O R E N G R E I P P I Y N A P Ä Ä R Y N Ä T E U I V M Ö K E D I E L N O I M A P A U P B T N K R A N R P L A Y M E L O N I R V Ö A A R I S M R N O P V N I A P Ä I N P T I A I N B A N A A N I S I K I I V I I L K T R N O N E L A K A I K T N S N A K Y K A R P A L O S I L U U M U I T A O R S P N E A M K P Ä N N E G B A V N L R Y P U O L U K K A Ö N A Valmista veikeä salaatti lempihedelmistäsi. Renkaan muotoisista aamumuroista voi tehdä syötäviä helminauhoja! LM 4/2019 s. Lisää väliin puuhelmiä jos haluat. Pilko pari banaania 2–3 osaan. Löydätkö kaikki. .28-29 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 29 LM4_s28-29_LS_Ruoka.indd 29 14.3.2019 7.03. Kokeile erilaisia värejä ja koristekuvioita! Perhospastasta voi tehdä rintakorun kietomalla sen langan avulla hakaneulaan tai liimaamalla sen askartelukaupan korupohjaan
Johanna Venho on kävellyt niitä monta monituista kertaa kirjoittaessaan Sylvi Kekkosesta romaania. JOHANNA VENHO | KUVAT EEVA ANUNDI kulttuuri LM 4/2019 s.30-35 30 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 LM4_s30-35_JohannaVenho.indd 30 18.3.2019 13.37. Ensimmäistä naista TAPAAMASSA Tamminiemen yläkertaan vievät portaat on päällystetty pehmeällä kokolattiamatolla
Molemmissa huoneissa on kirjahylly ja työSylvi Kekkosen ystäväpiiriin kuului kirjailijoita ja kulttuuriväkeä. O len istunut Sylvi Kekkosen kamarissa kirjoittamassa, tutkinut hänen kirjahyllyjään, katsellut huonekaluja ja Sylvin hankkimia taide-esineitä, hakenut kirjaan tunnelmaa. U .A . 30-35 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 31 ›› LM4_s30-35_JohannaVenho.indd 31 14.3.2019 11.28. Molemmissa on kapea, kovanpuoleinen sänky, karkea villakangaspeite sängyn päällä. Sylvi istuu kullanvärisessä pikku nojatuolissaan kirja kädessä, näen hänet jo ovelta. Sylvin kamaria vastapäätä on Urhon kamari. Kuvassa kirjailija Elvi Sinervo vierailulla Tamminiemessä. Hiivin yläkerran aulaan ja siitä vasemmalle. Nyt jännittää. Sylvi odottaa minua kamarissaan, niin on sovittu. SA AR IN EN /K AN SA N AR KI ST O LM 4/2019 s
Ja lapsille kirjoittaminen on silkkaa iloa ja ihanuutta, varsinkin se kirjojen vastaanotto ja palaute. – Aloin kirjoittaa sinusta romaania , minä sanon, – kun löysin kirjaston kierrätyshyllystä sinun Kootut teoksesi. – Sinulla on oma huone, minä sanon jotain sanoakseni. Olen kirjoittanut sekä työpöydän ääressä että huoneen pienessä komerossa, suljetun oven takana: siellä Sylvikin kuulemma usein työskenteli, kuin salaa. Runot ja lastenkirjat kulkevat mukana, rakastan niitä: runot ovat koko olemiseni ytimessä ja pääsevät esiin, kun vain osaan antaa niille tilaa. YR JÖ LI N TU N EN /K AN SA N AR KI ST O LM 4/2019 s.30-35 32 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 LM4_s30-35_JohannaVenho.indd 32 18.3.2019 13.13. Nyt on aikaa kirjoittaa sellaisia kirjoja, jotka vaativat taustatyötä… – Mitä olet kirjoittanut aiemmin. Laskeskelin vuosilukuja ja huomasin, että julkaisit esikoisteoksesi 49-vuotiaana. Kamari on minulle tuttu. – Olisin halunnut enemmän kuin kaksi lasta, mutta se ei vain onnistunut. – Minä rakastan lapsia , Sylvi sanoo. – Meillä mentiin Urhon uran ehdoilla. – Olen kirjoittanut runoja ja lastenkirjoja ja muutamia proosateoksia. Sylvi kysyy. – Ehkä liiankin herkkä julkiseen elämään. – Millaisen vaiheen. pöytä. – Niin. Kirjallinen maailma on muuttunut paljon sinä aikana, kun Sylvi Kekkonen viihtyi lasten kanssa. – Siinäkin tunnistin samaa kuin itsessäni. – Minua kiinnostaa tutkiminen, historia. – Naisen rooli on muuttunut paljon sinun päivistäsi, eikö vain, minä sanon. Onko sinulla. – Naisen täytyy pitää siitä kiinni, Sylvi sanoo ponnekkaasti. Urhon pöytä on iso, Sylvin on pieni, mutta se on kauniissa paikassa huoneen nurkassa. – Itseni takia! Olen aloittamassa uuden vaiheen kirjailijana, kun lapset ovat kasvamassa. – Minulle oli jo itsestäänselvää, että pitää olla “oma huone ja omaa rahaa”, kuten Virginia Woolf kirjoittaa… Sylvi pudistaa päätään. Pahoittelut, en tunne tuotantoasi. Ja sen jälkeen teit vielä monta kirjaa. – Niin, sinä olit herkkä. Siitä näkee merelle ja puistoon. – Mitä varten se sinua kiinnosti. – Minä olen aina tarvinnut työhuoneen, sanon, – joskus se oli vain pieni kellarikerroksen pöytänurkkaus, mutta aina on jokin kirjoitussoppi pitänyt olla. En koskaan osannut kirjoittaa lastenkirjoja, mutta kirjoitin paljon lapsuudesta. Ja viihdyin aina parhaiten lasten ja eläinten kanssa. Hän hymyilee, olen helpottunut. Minun aikani kirjoittaa tuli, kun pojat kasvoivat. Sylvi nostaa katseensa kirjasta, hänen nutturansa hohtaa harmaana lukulampun valossa
30-35 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 33 ›› LM4_s30-35_JohannaVenho.indd 33 14.3.2019 11.28. Johanna Venho eläytyi romaania kirjoittaessaan Sylvin arkeen Tamminiemessä: ”Sylvi oli älykäs ja herkkä ihminen, joka tarvitsi sosiaalisen elämän vastapainoksi paljon omaa rauhaa.” LM 4/2019 s
– Oi, minä rakastin runoja, Sylvi sanoo. Äitiys on hurja ja huikea matka, olin aina haaveillut isosta perheestä. Sinä taisit, Sylvi, olla aika yksin poikien kanssa, kun he olivat pieniä… – Aika oli toinen. – Postia Saturnukseen oli ensimmäinen kokoelmani, se ilmestyi vuonna 1998. He yrittävät pyyhkäistä sivua sormellaan kuin kosketusnäyttöä, eivät jaksa keskittyä pitkiin tarinoihin. Täytyi olla vahva ihminen, että jaksoi rikkoa rooleja. Sylvi ja Urho Kekkonen olivat molemmat intohimoisia lukijoita. Osa presidenttiparin laajasta kirjastosta on esillä Tamminiemen museossa. Aloin kirjoittaa ensimmäistä lastenkirjaani Okulus ja yöihmiset esikoisen päiväunien aikana. – Kun lukee paljon, alkaa usein myös jossain vaiheessa itse kirjoittaa, minä aloin jo nuorena, minä sanon. Mutta kyllä se perimmältään oli Urhon aluetta. Pienetkin lapset nauttivat sanojen rytmistä, ja yhdessä lukemisessa on tärkeää myös läheisyys. – Minulla oli kuusivuotiaana kaksi toiveammattia: kirjailija ja trapetsitaiteilija. Luin valtavasti, Urho ja minä luimme molemmat. Ajattelin, etten tule koskaan kirjoittamaan muuta kuin runoja. – Kirjoitin äskettäin lastenrunoja Lukulahja-kirjaan, jota jaetaan neuvoloissa kaikille syntyville vauvoille parin vuoden ajan. – Eikö sinua kiinnostanut politiikka. – Meidän perheessä oli pakko olla kiinnostunut politiikasta. Eivät miehet juuri lapsia hoitaSylvin oli pakko olla kiinnostunut politiikasta. – Mutta ehkä naiskirjailijoilla on nyt helpompaa kuin minun aikanani. Eipä siellä kovin monta naista istunut. – Lapset syntyivät aika tiuhaan, saimme kolme lasta reilun viiden vuoden sisällä. Ehkä niissä on jotain samaa. 1950-ja 60-luvut olivat vielä niin vahvasti sukupuoliroolitettuja. olen tehnyt kirjoja. Pystyimme sumplimaan molemmille työaikoja ja hoitamaan vauvaa yhdessä. – Nykyisin on kuulemma lapsia, jotka eivät osaa enää käyttää kirjaa. Oletko katsonut kuvia eduskunnasta noilta ajoilta. Asumme ihan lähellä omia vanhempiani ja veljeni perhettä, meillä on sellainen toimiva pikku yhteisö. YR JÖ LI N TU N EN /K AN SA N AR KI ST O LM 4/2019 s.30-35 34 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 LM4_s30-35_JohannaVenho.indd 34 14.3.2019 11.28. Mieheni on psykologi ja teki noihin aikoihin tutkimustyötä. Sylvi kysyy varovasti kuin pelkäisi menevänsä liian henkilökohtaiselle alueelle. En olisi ehkä alkanut kirjoittaa lastenkirjoja ilman sitä sukellusta. Minua sytytti eniten taide ja kirjallisuus. – Minulla on voimakkaita muistikuvia joistakin kuvista, joita lapsena näin. – Onko kirjoittamisen ja perheen yhdistäminen ollut helppoa. Pienten lasten kanssa isovanhemmista oli myös paljon apua. – Aloitit runoilijana. Runous oli ainoa kieli, jolla pystyy puhumaan totta, uhosin silloin. – Eikä kuvien katseluakaan pidä väheksyä, Sylvi sanoo. Kirjailijalta vaaditaan esillä olemista, julkisia kannanottoja… Minä kun valitsin kirjoittamisen siksi, että rakastan nimenomaan kirjoittamista. – Huh, tuosta minä en ymmärrä mitään, Sylvi sanoo. – Marja-Liisa Vartiota, Helvi Juvosta… Niin, ja minusta oli ihanaa lukea lapsille ääneen
Aamulla mieli on liikkuva ja unen portit raollaan. – Tietysti. – Siksi minä sinutkin kutsuin, Sylvi napauttaa. Sylvi kysyy. Päiväkirjoja ei ole paljon jäljellä. Sinulla oli joskus vaikea olla, olit ahtaalla ja sitten oli se sairauskin… – Ei puhuta siitä. – Minun pitäisi varmaan ottaa myös aamusivut käyttöön. Kerro siitä romaanista, Sylvi sanoo epäilevästi. – Sinä pysyit sisäisesti nuorena, sanon. Oli matkoja ja työkiireitä. LM 4/2019 s. – Se oli täyteläistä elämää. Se on aamurutiinini. Suomen Kulttuurirahaston Lukulahja lapselle -ohjelman toteutuksesta vastaa Lukukeskus. – En usko, minä sanon, – että toisesta ihmisestä voi kirjoittaa kirjoittamatta itsestään. Keitän aamulla kahvin, otan päiväkirjan esille ja kirjoitan mitä mielessä liikkuu. ON AMMATILTAAN runoilija ja kirjailija, joka on julkaissut runokokoelmia, lastenkirjoja ja romaaneja. Panetko pahaksesi. Jossain kohtaa tulee vain tarve mennä ihan yksin saareen tai mökille tai mihin vaan ja miettiä elämänsä läpi. neet, Urho varsinkaan, hän oli paljon poissa. – Haluan tutustua kirjailijoihin, ja itseäni nuorempiin ihmisiin varsinkin. Saa nähdä, uskallanko lukea tuota sinun kirjaasi. Sillä lailla pysyy nuorena. Edelleenkin kirjoitan joka aamu aamusivuja. Sylvi ottaa kaiteesta tukea, kulkee tohvelit jalassa. – Se on juuri sellainen kuin naisen toinen elämä. – Tarkoituksella minä sen almanakan säästin, Sylvi huitaisee kädellään. – Nyt mennään alakertaan kahville, Sylvi sanoo ja nousee tuolistaan. – Mistä yllätyit. VUOSINA 2019–2020 neuvolat jakavat kaikille syntyville vauvoille Lukulahjakirjaa, jossa on Hannele Huovin, Jukka Itkosen ja J ohanna Venhon runoja. Mutta hävititkö sinä niitä. JOHANNA VENHO SYNTYI vuonna 1971 Espoossa. Sillä tavalla pidän kanavat auki. Seuraan Sylviä portaita alakertaan. – Tuntuu oudolta olla romaanihenkilönä. Mutta ne vihkot, joissa pojat ovat pieniä, säästin, ja sen yhden tärkeän almanakan, jossa oli salaisista tapaamisista O:n kanssa… – Pakko tunnustaa, että kirjoitin niistä. – Sepä se, olen kuvitellut sinut kirjaani. Kirjoitin rakkaudesta. – Oletko lukenut päiväkirjojani. Siitäkin, että ajoit 61-vuotiaana ajokortin! – Niin, ei sitä kovin moni mummeli olisi tehnyt, Sylvi nauraa. – Elokuu on ihana kuukausi, Sylvi sanoo hymyillen. Pehmeistä portaista ei kuulu ääntäkään.” > https://johannavenho.wixsite.com/venho > www.kansallismuseo.fi/fi/tamminiemi Kuka. Minä olin meistä se, joka päätti ajokortin ajaa. 30-35 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 35 LM4_s30-35_JohannaVenho.indd 35 14.3.2019 11.28. – Kyllä, voi noita aikoja. Saat itse kertoa, onko kuva näköinen. – Itseäsi olet varmaan samalla miettinyt. – No, sanotaan, että en halunnut jättää liikoja jälkipolvien reposteltavaksi. – Minä osasin kyllä olla pisteliäs kun sille päälle satuin. Minulla oli aina hauskinta, kun olin hullujen taiteilijaystävieni kanssa, Essi Renvallin tai Marja-Liisa Vartion… – Minä kirjoitin heistäkin. Minä nauran: – Sinussa on ihanaa tuo innostuminen. PERHE: Psykologimies ja 17-, 15ja 12-vuotiaat lapset. – Oi! Sylvi innostuu. OHJAA kirjoittajakursseja Omniassa ja työväenopistossa. Sylvi nauraa. – Siitä, että sinä olet niin viisas ja hauska! – Mitä sitten luulit. TÄNÄ KEVÄÄNÄ WSOY julkaisee hänen Sylvi Kekkosesta (1900–1974) kertovan romaaninsa Ensimmäinen nainen sekä omapäisen pussirotan edesottamuksista kertovan lastenkirjan Opossumi ja sata tykkäystä. Oli ihanaa kirjoittaa teistä kolmesta erilaisesta naisesta. Joku sanoi sinua ikäväksi. – En olisi selvinnyt nuoruudestani ilman päiväkirjaa, minä sanon. – Kirjoitatko sinä itse päiväkirjaa. Olen peilannut sitä, mikä meissä on samanlaista, mikä erilaista. – Sillä Minillä sinä minun kirjassani huristelet Katermaan. – Kuningatar Elisabet lahjoitti meille Morris Minin, eikä Urholla saati minulla ollut ajokorttia. Se on sellainen naisen yksinoloreissu, samanlainen jollaisesta kirjoitan Saaren runot -kirjassani. Sukulaisista minulla oli hiukan apua, mutta varsin vähän. Olen yllättynyt siitä, mitä sinusta löysin. Oli hauska ajatella, että sinä tarvitsit ja keräsit ympärillesi niitä rempseitä, avoimia, rohkeita naisia, pidit kirjallisia salonkeja ja kutsuit heitä luoksesi. – Ester saa keittää kahvit. ASUU Espoossa vanhassa talossa metsänlaidassa. – Kirjoitin muistiin poikien ihottumia ja vatsavaivoja, kirjoitin miten he nukkuivat… – Ja merkitsit muistiin heidän hassuja sanomisiaan! Kutsuit heitä yöpojaksi ja päiväpojaksi. – Monet ovat sanoneet, kun ovat kuulleet kirjani aiheesta, että Sylvi Kekkonen oli hankala ihminen. – Minulla oli vaikea nuoruus, ja kirjoitin valtavia määriä päiväkirjatekstiä. – Ymmärrän sitäkin. Minä menen niin helposti lukkoon, mieli jäykistyy samaa tahtia kuin nivelet. Kaipaan niitä, vaikka se oli väsyttävää, Sylvi sanoo. – Olen lukenut niitä päiväkirjojasi. Olen peilannut sitä, mikä meissä on samanlaista, mikä erilaista... – Sinä poimit Katermassa sieniä, katsot ovatko puolukat kypsiä… Ja ajattelet elämääsi. – Sinä lähdet Katermaan, Suomusjärven kesähuvilalle elokuussa sinä vuonna, kun Marja-Liisa Vartio on alkukesästä kuollut. – Mitä minä siinä kirjassa teen. Mutta tules! On lusikkaleipiäkin. Siitäkin minä kirjoitin. – Urholle ja sinulle oli tärkeää seurustella nuorten kanssa, radikaalienkin
AinoMaija Mäkikoski (vas.) seuraa lapsensa Helmi Leinosen kanssa tilannetta. kasvatus Venla Purhonen (oik.) komentaa Tinka-koiraa pois kuvasta hänen lastensa Saanan ja Jalmarin kurkkiessa taustalla. MAAILMA TARVITSEE tottelemattomuutta LM 4/2019 s.36-38 36 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 LM4_s36-38-AntiautoritäärinenK.indd 36 18.3.2019 13.45
He ovat huomanneet, että eniten se vaatii itsensä kasvattamista. MAIJA REPO | KUVAT LAURA VESA Aino-Maija Mäkikoski ja Venla Purhonen ystävystyivät aktivismin kautta. Uusiksi on mennyt vaikkapa tuttu satu Kultakutri ja kolme karhua. 36-38 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 37 ›› LM4_s36-38-AntiautoritäärinenK.indd 37 18.3.2019 13.45. LM 4/2019 s. Niistä on sitten keskusteltu yhdessä. Perheen versiossa Kultakutri päättää ottaa vastuun teoistaan: vahingot korjataan yhdessä ja keitetään uudet puurot. Keskustelussamme esiin nousevat myös solidaarisuuden, tasa-arvon, ekologisuuden ja empatian käsitteet. En ole halunnut rajata etukäteen, että jotain ei katsota, sanoo Mäkikoski, jonka lapset ovat 11ja 13-vuotiaita. Hänen mielestään tarinat ovat yksi keino tutkia maailmaa. Lapset ovat miettineet, onko tarina heidän mielestään hyväksyttävä ja jos ei, niin miten he sitä muuttaisivat. Antiautoritäärisyys viittaa vallan muotojen kriittiseen tarkasteluun niin yhteiskunnan tasolla kuin arjen käytännöissä. Molemmat naiset saivat ensimmäiset lapsensa hieman yli parikymppisinä. – Ja onnistuu silti olemaan tarinan sankari ja karhut niitä pelottavia! Mäkikoski nauraa. Sadussa Kultakutri löytää talon metsän keskellä, sotkee paikat ja lopulta pakenee talon asukkaiden, kolmen karhun saapuessa paikalle. VENLA Aino-Maija Mäkikoski ja Venla Purhonen pyrkivät vanhempina antiautoritäärisyyteen. Mäkikosken mielestä hänen arvomaailmansa ei Tajusin, että voin sanoa lapselle, ettei tarvitse laittaa lapasia. Vastuunottaminen, rohkeus ja kriittisyys ovat asiakaspalvelijana työskentelevälle Aino-Maija Mäkikoskelle ja opettajaksi opiskelevalle Venla Purhoselle, 30, erityisen tärkeitä teemoja. Näitä tamperelaisäitejä yhdistää halua toimia antiautoritäärisesti myös lasten vanhempina. A ino-Maija Mäkikosken, 38, perheessä on kirjoitettu monta satua uusiksi. – Monissa tarinoissa on jotain, mikä on häirinnyt minua tai lapsia. – Meillä on aina luettu paljon kaikenlaisia kirjoja ja katsottu kaikenlaisia ohjelmia
Oivallus helpotti olemista suunnattomasti. – Tajusin, että voin myös sanoa lapselle, ettei tarvitse. ”Pyydä lapaset, jos käsille tulee kylmä.” Kannoin sitten lisävaatteita ulkona mukana. Purhonen muistelee hetkeä, jolloin oli käyttänyt suunnattomasti aikaa siihen, että saisi vastustelevan taaperon laittamaan lapaset käteensä. Tällä hetkellä uudet opetusja varhaiskasvatussuunnitelmat korostavat osallisuutta ja aktiivisen kansalaisuuden mallia. Purhonen, joka on 4ja 7-vuotiaiden lasten äiti, kokee sen sijaan olleensa aluksi melko autoritäärinen kasvattaja. – Onhan se kiva ja kaunis ajatus, mutta todellisuus on usein epämiellyttävä, sillä seurauksena saattaa olla myös häiriötä esimerkiksi koululuokassa, Mäkikoski pohtii. Hän ajatteli, että kasvatuksessa täytyy olla tiukan johdonmukainen ja pitää lujasti kiinni siitä, mitä on kerran sanonut: – Kunnes ymmärsin, että eihän se toimi. AINO-MAIJA LM 4/2019 s.36-38 38 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 LM4_s36-38-AntiautoritäärinenK.indd 38 18.3.2019 13.45. juuri muuttunut lasten saamisen myötä – toisin kuin käsitykset siitä, kuinka helppoa sitä on arjessa toteuttaa. Kasvattajan ei kannata huijata itseään ja ajatella, ettei valtaasetelmaa ole. Käytännössä muutokset eivät välttämättä toteudu kovin nopeasti. Myös koulusysteemin jäykkyys, resurssipula ja kiire tulevat väistämättä kriittisyyden ja aktiivisuuden esteeksi. Rajoista ja rakkaudesta lasten kasvatuksessa on väännetty läpi aikojen. Ilman rakenteiden muutoksia tavoitteet jäävätkin helposti vain kauniiksi sanoiksi
– Omien tunteiden tai mokien myöntäminen on välillä vaikeaa ja kysyy nöyryyttä, mutta siitä seuraa usein jotain hyvää, Purhonen kuvaa. Sen selvittäminen kannattaa – varsinkin jos tuntuu, että ollaan usein jumissa saman asian kanssa. Molemmat kannustavat keskustelemaan ja kysymään lapselta. Mäkikoski sanoo havahtuneensa siihen, että on monta kertaa tulkinnut lasta aivan väärin. Viisainta on tiedostaa se, ja koettaa sitten parhaansa mukaan pyrkiä omien arvojen mukaiseen kasvatukseen, Mäkikoski sanoo. 36-38 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 39 LM4_s36-38-AntiautoritäärinenK.indd 39 18.3.2019 13.45. Mutta lasten rokottamisesta ovat päättäneet vanhemmat. – Näin myös niissä arjen tilanteissa, joissa päätä särkee ja on väsynyt, kyllästynyt ja kiireinen. Purhonen ja Mäkikoski ovat huomanneet, että juuri näissä tilanteissa omat kasvatuskäsitykset joutuvat koetukselle. Mäkikosken ja Purhosen lapset vastustivat pienempänä esimerkiksi hiusten leikkausta. Siten myös lapsi voi oppia tunnistamaan ja ilmaisemaan omiaan. Muiden paheksuvia katseita voi olla vaikea sietää. Suuretkin muutokset maailmassa saavat usein alkunsa pienten, toistuvien tekojen kautta, ruohonjuuritasolla. Joskus lapsen tarpeita voi olla vaikea tulkita. Aikuinenkin voi rehellisesti näyttää vaikkapa suuttumuksensa. – Jos vanhempi sanoo lapselle, että meidän pitää olla solidaarisia muita ihmisiä kohtaan ja ajatella kauniisti kavereista, mutta haukkuu kotona naapuria, lapsi kyllä oppii pitämään sitä teeskentelynä, Mäkikoski sanoo. Jos haluaa opettaa lapselle, että kaikenlaisten tunteiden ilmaisu on sallittua, niiden tulee olla sallittuja kaikille perheenjäsenille. Lopulta tullaan vielä rakkauteen. Tämä onkin tärkeää pitää mielessä. – Kampasin appelsiininkokoisia rastapalloja lapsen tukasta, ja välillä hän meni rastapalloineen kouluun, Mäkikoski muistelee. Vanhemman kannattaa reilusti myöntää, kun on mokannut. – Sanon usein lapsilleni, että olen tosi ylpeä, kun saan olla juuri heidän vanhempansa ja elää heidän kanssaan, Purhonen sanoo. Purhonen ja Mäkikoski myöntävät, että antiautoritäärisyyden aste riippuu paljon lapsesta, tämän persoonasta ja iästä sekä koko perheen tilanteesta. Avoimilla kysymyksillä ja ehdotuksilla pääsee eteenpäin. Hyvä kasvattaja näyttää lapselle myös omat rajansa ja erilaiset tunteensa. Sitä on ihan hyvä lähteä jo lapsesta asti treenaamaan, Mäkikoski sanoo. Sitä, missä raja milloinkin kulkee, ei ole aina helppoa määrittää. Lapsen toiminnan taustalta löytyy kuitenkin useimmiten jokin tarkoitus: – Harva lapsi on irrationaalisen pöljä, toiminnassa on kyllä usein joku sisäinen logiikka. Milloin kyse on lapsen turvallisuudesta ja milloin lähinnä soveliaisuussäännöistä. – Joka hetki voi silti aloittaa alusta, pistää pelin seis ja pyytää anteeksi. Kasvattaja, joka pyrkii kyseenalaistamaan valtasuhteita, joutuu kuitenkin pohtimaan rajoja hyvin paljon. Nöyryyttä ja itsereflektiota, niitä ainakin tarvitaan. – Ei täysin, vastaavat Aino-Maija Mäkikoski ja Venla Purhonen. On mietittävä, mihin lapsi – tai aikuinen – kykenee. Kaikilla perheenjäsenillä tulee olla tilaa ilmaista tunteitaan ja tulla nähdyksi. Lapsen tahtoa pitkään liehulettiin kunnioitettiin, vaikka käytännössä se olikin, ainakin vanhempien mielestä, hieman hankalaa. Voiko kasvattaja sitten edes olla antiautoritäärinen. Antiautoritäärisen kasvatuksen ideaa on usein kritisoitu rajojen puuttumisesta. Aino-Maija Mäkikoski ja Venla Purhonen pitävät itsekasvatusta vanhemman tärkeimpänä tehtävänä, sillä lapset oppivat joka tapauksessa esimerkistä. Tällöin käyttöön tulevat helposti myös ne kasvatusmallit, joita on itse lapsuudessaan kohdannut niin hyvässä kuin pahassa. Ilon ja rakkauden ilmaiseminen on molempien mielestä todella tärkeää. – Tietyn tottelemattomuuden opettaminen on minulle tärkeä juttu. Väsyneenä toimii helposti ikään kuin ”autopilotilla”. Aino-Maija Mäkikoski pohtii, että kasvattaja saattaa huomaamattaan pohjata ratkaisunsa sille, ettei näyttäisi huonolta muiden aikuisten edessä. n LM 4/2019 s. Maailmassa, jossa toimimme, monet tilanteet vaativat rohkeutta olla tottelematta. – Kasvattajan ei kannata huijata itseänsä ja ajatella, ettei valta-asetelmaa ole. Toisintekeminen voi luoda pohjaa uudelle
Nahistelut ja torat eivät haavekuvia pilaa. Toivoin, että minullakin olisi ollut kotona leikkikaveri ja liittolainen.” Näin kuvailee nyt 19-vuotias Katariina Kaikkonen yli kymmenen vuoden takaisia tuntojaan. Katsoin, miten kaverit olivat sisarustensa kanssa. Joskus sisaruksen puute voi herättää myös huonouden tunteita. Lapsi voi miettiä, mitä tekisi siskon kanssa, miten hoitaisi pienempää sisarusta tai miten kertoisi hänelle salaisuuksia, joita ei aikuisille halua jakaa. Lapselle on hyvä tähdentää, että oma perhe on hyvä juuri sellaisena. Erityisesti olisin halunnut isoveljen tai -siskon. Kaikki yhtä arvokkaita. ANU VALLINKOSKI O len ainokainen. Jatkuva kysely saattaa tuntua aikuisesta pahalta – etenkin, jos toista lasta ei hartaista toiveista huolimatta kuulu. Tämän kysymyksen kuulevat lähes kaikki ainokaisten vanhemmat. Jos sisaren puute surettaa lasta, pitää surulle antaa tilaa. Lapsi tai nuori voi tuntea surua, vihaa, ahdistusta, pelkojakin, Väestöliiton vanhemmuustiimin esimies, psykologi Suvi Laru kuvaa. Samaan hengenvetoon hän tähdentää, että suinkaan kaikki ainokaiset eivät kaipaa sisarusta. Vanhempien olisi hyvä miettiä, millaista perhettä he toivovat ja miten lapsen kysymyksiin vastataan, Suvi Laru sanoo. – Kahden vanhemman perheissä toisen pitää ottaa koppia, kun vastaaminen tuntuu toisesta liian vaikealta. LM 4/2019 s.40-41 40 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 LM4_s40-41_Ainokainen.indd 40 18.3.2019 13.58. Joskus lapsen viattomaan kysymykseen vastaaminen voi olla vaikeaa. SALLITTU SURU Miksi mulla ei ole siskoa tai veljeä. Kaipasin pienenä kuitenkin myös ihan oikeaa siskoa tai veljeä. Monilapsisia, yhden vanhemman, kahden äidin, kahden isän tai yhden lapsen perheitä. Maailmaan mahtuu hyvin erilaisia perheitä. Leikin paljon saman taloyhtiön lasten kanssa, ja osasta heistä tulikin minulle melkein kuin sisaruksia. Hänen tapaansa moni ainoa lapsi kaipaa ja toivoo sisarusta. – Lapselle ei kuitenkaan saisi muodostua sellaista mielikuvaa, että hänen perheensä elämä olisi jotenkin tavallista surullisempaa. Omaa surua ja stressiä ei saisi kuitenkaan jakaa lapselle. Tästä huolimatta moni ainokainen kaipaa jossain elämänsä vaiheessa sisarusta. Osa voi olla hyvinkin tyytyväinen paikkaansa perheen ainoana lapsena: – Esimerkiksi lapsen temperamentti, aikuisten puheet sisaruksista ja se, millaisia perheitä lapsi ympärillään näkee, voivat vaikuttaa siihen, miten hän sisaruksettomuuteen suhtautuu. perhe M O ST O H O TO S Ainokaiset Tutkimusten mukaan ainoat lapset pärjäävät monella mittarilla keskimääräistä paremmin. Ainokainen ei ole huono lapsi, eivätkä vanhemmat ole huonoja, jos perheessä on yksi lapsi, Laru sanoo. Aluksi olin äidin kanssa kahden ja sitten kolmisin, kun isäpuoli tuli perheeseemme. Sisaruksettomuudesta voi puhua lapsen kanssa pohtimalla vaikkapa perheiden moninaisuutta. – Tällaiset pohdinnat tulevat usein hyvin yllättäen. – Sisaruksettomuuteen voi liittyä monenlaisia tunteita
Moni ajattelee sisaruuden myös kasvattavan ja kehittävän lasta jollain tavalla. ETEVÄT AINOKAISET – En ole koskaan surrut sitä, että minulla ei ole sisaruksia. Sisarus on kuitenkin eri asia kuin läheinen ystävä, Katariina Kaikkonen pohtii. Lapsilla olisi toisistaan turvaa ja seuraa. Kiitos vinkistä, Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen! TOIVEET JA TODELLISUUS EIVÄT KOHTAA Syksyllä 2018 julkaistun Väestöliiton Perhebarometrin mukaan valtaosa suomalaisista toivoo edelleen vähintään kahta lasta. Monilapsisten perheiden vanhemmilla saattaa olla myös liian auvoinen kuva lastensa keskinäisistä suhteista. Monet vanhemmat haluavat hankkia toisen lapsen nimenomaan esikoisen tähden. n Muiden yksilapsisten perheiden tapaaminen on hyvä ajatus etenkin, jos lähipiirissä on vain monilapsisia perheitä. 40-41 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 41 LM4_s40-41_Ainokainen.indd 41 14.3.2019 9.23. Kilpailuasetelma on sen kovempi, mitä pienempi on lasten ikäero. Ainoat lapset pärjäävät etenkin kognitiivisesti keskimäärin paremmin kuin monilapsisten perheiden vesat. – Vanhemman kannattaa ottaa asia puheeksi nuoren kanssa, jos se häntä vaivaa. – Ihan vähän olen miettinyt tulevaisuutta ja mahdollista perhettä. Vanhemmiten sisarussuhteet kuitenkin yleensä muuttuvat entistä tärkeämmiksi, Rotkirch huomauttaa. LUE LAPSELLE aiheesta Satu Malin vuonna 2016 ilmestyneestä kirjasta Lentäjäsankarit Poppis & pikkuveli. Sisaruksista saattaa olla hyötyä myös kielen oppimisessa. Kun lapsia on pari, on heillä myös vapautta, Pauli Mankinen arvelee. Yhdessä voi miettiä tulevaa ja tuoda esiin elämän jatkumoa. Ainokaisia on tutkittu maailman mitassa melko paljon. Sekundaarisesta lapsettomuudesta puhutaan, kun toiveista huolimatta on vaikeutta saada toista lasta. Entä millaisesta perheestä Lapsen Maailman tapaamat nuoret ainokaiset haaveilevat. Monilapsisten perheiden lapset ovat keskimäärin aavistuksen taitavampia sosiaalisesti kuin ainokaiset. Eri arvioiden mukaan suomalaisista pareista noin 5–10 prosenttia on kohdannut sekundaarista lapsettomuutta. ESIKOISTA VARTEN Anna Rotkirchin mukaan ihmisten käsitykset sisaruuden merkityksestä ovat kuitenkin usein hieman ristiriidassa kovan tutkimusnäytön kanssa, joka yhdistää ainokaisuuteen monia etuja. Näin siitäkin huolimatta, että nuorissa aikuisissa on yhä enemmän niitä, joiden ihanteena on yksilapsinen perhe. Mitä sitten, kun omat vanhemmat vanhenevat ja hän on yksin kantamassa heistä huolta. – Kiinnostavaa on, että näiden tutkimusten mukaan ainokaisuudesta näyttää olevan lapselle lähes yksinomaan hyötyä. Etenkin lapsuudessa sisarusten välillä voi olla kitkaa. Luoda luottamusta siihen, että kaikki kyllä järjestyy, Suvi Laru pohtii. 43% 39% 13% 1 LAPSI 2 LASTA 3 LASTA LM 4/2019 s. Nuori ei enää siskon tai veljen puuttumista välttämättä kummastele, eikä esitä vanhemmille toiveita perheenlisäyksestä, vaan hän on ymmärtänyt ja usein hyväksynytkin asemansa ainoana lapsena. TEINIKIN VOI KAIVATA SISARUSTA Yleensä puuttuvien siskojen perään kyselevät pienet lapset, mutta sisaruksettomuus voi mietityttää myös teini-ikäisiä ainokaisia. 50 40 30 20 10 SUOMEN LAPSIPERHEET VUONNA 2017 Perheiden keskimääräinen lapsiluku on 1,85. Erityisen paljon sisaruksettomuuden vaikutuksia on tutkittu niissä Aasian maissa, joissa yhden lapsen perheet ovat tavanomaisia. Päinvastoin: olen tainnut pienenäkin olla tyytyväinen siihen, että olen saanut kaiken äidin huomion. – Kun lapsia on useita, he joutuvat kilpailemaan vanhempien huomiosta ja resursseista. Uskon, että olen hyötynyt asemastani ainoana lapsena. Lapsi pääsee tapaamaan vertaisensa, jolla on samanlainen perhe kuin hänellä itsellään. Ehkä kuitenkin haluaisin ihan klassisen perheen, jossa on kaksi vanhempaa ja kaksi lasta. Äiti on tukenut koulunkäyntiäni, ja olen pärjännyt hyvin, sanoo Pauli Mankinen, 19. Näin ainakin, jos katsoo lapsen kehitystä nuoreen aikuisuuteen asti, Väestöliiton tutkimusjohtaja Anna Rotkirch sanoo. Jotain tutkimusnäyttöä on myös sisarusten tuomista hyödyistä. – Tutkimusten mukaan vanhemmat usein arvioivat lastensa välit paremmiksi kuin mitä ne lasten mielestä ovat. He haluavat, että esikoinen ei joutuisi olemaan yksin. Tämä selittänee eroa, Rotkirch pohtii. > Tilastokeskus: Perheet 2017. – Kun joskus itse perustan perheen, haluan ainakin kaksi lasta. Sen sijaan mielessä voi pyöriä tulevaisuus
Erityisen hyväksi se on havaittu varhennetussa kieltenopetuksessa alaluokilla. Kun luokka hiljenee, Elias alkaa ymmärtää. ELINA KILPINEN | KUVAT LAURA VESA LM 4/2019 s.42-45 42 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 LM4_S42-45_Opetusrobotti.indd 42 14.3.2019 9.32. Opettajat ovat suunnitelleet sisälVÄSYMÄTÖN harjoittelukaveri Opetusrobotti Elias rohkaisee tamperelaislapsia keskustelemaan vieraalla kielellä. Sen led-valosilmät palavat sinisenä, mikä tarkoittaa, että se kuuntelee ja on valmis vastaamaan. koulu H eiiii, Elias on täällä! Voi katso, mikä söpöliini!” riemastuu ryhmä tamperelaisen Tammelan koulun ekaluokkalaisia nähdessään, että puolimetrinen opetusrobotti Elias odottaa heitä kieliluokan lattialla. Can you floss. Bonjour! lapset huutelevat robotille. Siihen on asennettu mikrofoneja, joiden avulla se reagoi ääneen kääntymällä puhujan suuntaan. Kysymystulvassa se ei vain tiedä, mihin vastata. Lapset kikattavat. – Can you sing. yksi lapsista kysyy. Elias on humanoidirobotti, johon Tammelan koulun kieltenopettajat ovat yhdessä suomalaisen ohjelmistoyritys Utelias Technologiesin kanssa kehittäneet sovelluksen kielten oppimista varten. Eliaksen silmät muuttuvat vihreiksi: se miettii. – Can you dance. Eliaksen pää pyörii puolelta toiselle. Hetken päästä se kajauttaa ilmoille: – Happy birthday to you. Lapset kerääntyvät valkoisen olion ympärille
Opettaja Nina Pirttinokka säätää puhelinsovelluksesta Eliaksen opettamaan numeroita ranskaksi Siiri Virtaselle (vas.) ja Minea Engmanille. Elias on ohjelmoitu reagoimaan myös kosketukseen. Kun sitä silittää päästä, se alkaa venytellä ja kertoa englanniksi päivänsä kulusta. KIELTENOPETUS ALKAA JATKOSSA EKALUOKALLA Ensimmäisen vieraan kielen, A1:n, opiskelu alkaa ensi vuodesta alkaen koko maassa viimeistään ensimmäisen luokan keväällä. tutustuttu kieliin lyhyinä tuokioina, tuotu kieliä eri oppiaineiden opetukseen ja haastettu opettajia pohtimaan, millaista pedagogiikkaa varhennettu kieltenopetus vaatii. Kokeiluissa on mm. LM 4/2019 s. 42-45 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 43 ›› LM4_S42-45_Opetusrobotti.indd 43 14.3.2019 9.32. Vieraan kielen opetusta lisätään yksi vuosiviikkotunti ensimmäiselle ja yksi toiselle luokalle. Aloituksen aikaistamisella pyritään hyödyntämään lapsille luontaista kielellistä herkkyysikää. Kieltenopetuksen varhentaminen on ollut kokeilussa 105 kunnassa kahden viime vuoden aikana
Ensimmäinen on tekniikka. Elias reagoi sensoreiden kautta, jos sitä koskettaa päähään, olkapäihin tai käsiin. Eliaksen kanssa touhuavat ekaluokkalaiset ovat makustelleet jo englantia ja saksaa ja nyt on ranskan vuoro. Tänään he harjoittelevat pienisEliakseen on koodattu kolme kieltä: englanti, ranska ja saksa. – Un, Elias sanoo. – Hauskinta on, kun sitä kutittelee, niin se luulee olevansa kissa, kertovat Paavali Penttilä ja Tarmo Poikajärvi. Usein Eliasta on kätevinlön, ja ohjelmistoyritys on huolehtinut koodaamisesta. He menevät sen lähelle, alkavat jutella ja haluavat koskea sitä. Kussakin kielessä on opetustuokioita muun muassa tervehdysten, numeroiden, värien ja eläinten opettelemiseksi. Aloitetaan ykkösestä. Eivät he edes ajattele, että robotti opettaa. Lapset ovat silmin nähden innostuneita robotista. Jos Elias ei ymmärrä kysymystä, se ei sano mitään. Seuraavaksi lapset näkevät kuvan ja yrittävät muistaa, mikä sana vastaa sitä. Kieltenoppimisovellus on tiettävästi maailmanlaajuisesti ensimmäinen laatuaan. – Un, lapset toistavat. Robottien paras ominaisuus on Salon mielestä se, että ne innostavat monia opiskelemaan. Se on heille jotain lemmikin ja lelun välimaastosta. – Pelkän positiivisen kautta mennään, Pirttinokka kertoo. NAO-robottirunkoinen Elias saapui Tampereelle keväällä 2018, ja opetuskäytössä se on ollut viime syksystä. Lapset toistavat. Silloin Eliaksen kanssa voi jutella ja se vastailee sille esitettyihin kysymyksiin. sä ryhmissä numeroita robotin avulla. Jos lapsi ei kuule tai muista sanaa, hän voi painaa puhelinsovelluksesta nappia, joka saa Eliaksen toistamaan. Isommille koululaisille Eliaksessa on myös vapaan keskustelun asetus. Kaupungin ekaja tokaluokkalaiset tutustuvat koulunsa mukaan kolmeen tai neljään kieleen. – Silloin totean lapsille, että Elias taitaa olla vähän väsynyt, laitetaan se hetkeksi lepäämään ja koitetaan kohta uudestaan. – Silti tuoreen tutkimuksen mukaan edelleen joka seitsemännellä peruskoulun tai lukion opettajalla ei ole käytössään henkilökohtaista digilaitetta – läppäriä tai tablettia. Opetuksen apuvälineenä robotti eroaa muista teknisistä vempaimista. Huomattavasti yleisempiä ovat erilaiset opetusohjelmat, joiden kanssa voi harjoitella esimerkiksi keskustelutilanteita. Mutta ei Eliasta ole tuotu luokkaan vain esittämään temppuja. Lopuksi harjoitellaan lyhyitä keskustelufraaseja, joissa käytetään opittua sanastoa. VÄHÄN HIENOMPI OPETUSOHJELMA Opetusrobotteja on toistaiseksi vain yksittäisissä suomalaiskouluissa, eivätkä ne todennäköisesti yleisty kovinkaan nopeasti, arvelee Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n kehittämispäällikkö Jaakko Salo. TOISTA JA MUISTA Lapset yrittävät parhaansa mukaan saada Eliaksen tekemään jotain hassua. – Luulen, että kaikki oppilaat osaavat jo pyytää ”Can you floss?” tai ”Can you sing?”, koska he haluavat niin kovin nähdä, mitä Elias tekee, kieltenopettaja Nina Pirttinokka sanoo. LM 4/2019 s.42-45 44 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 LM4_S42-45_Opetusrobotti.indd 44 14.3.2019 9.32. Ennen oppituntia tulee aina tarkistaa, että yhteydet ja kännykkäsovellus toimivat. Toinen järjestelyjä vaativa asia ovat ryhmäkoot. Tällä hetkellä Eliakseen on koodattu kolme kieltä: englanti, ranska ja saksa. Se on lapsista ihmeellistä. Opetuksen digitalisoitumisesta ja tietoja viestintäteknologian lisäämisestä kouluihin on puhuttu pitkään. Robotin sovellus on suunniteltu erityisesti auttamaan uusien sanojen oppimisessa ja keskustelutilanteiden harjoittelemisessa. Väärän vastauksen kuultuaan se ei tee mitään. OPETTAJA TARVITSEE ROHKEUTTA Kun Nina Pirttinokka ottaa Eliaksen tunnille, hän joutuu miettimään kahta asiaa. Eliaksen kanssa lukuja kirjoitustaitoa ei tarvita. – Oppimisessa kannattaa yleisestikin suosia menetelmiä, jotka ovat leikinomaisia ja pelillisiä, koska ne motivoivat monia. Pirttinokan mukaan opetusrobotti sopii erityisen hyvin kieltenopetuksen aloitukseen pienten koululaisten kanssa, sillä osa lapsista ei vielä osaa lukea. Kun tämän ottaa huomioon, en pidä robottia ensimmäisenä tarpeena, vaan ensin on satsattava perusvälineisiin, Jaakko Salo huomauttaa. Oikeaan vastaukseen Elias reagoi väläyttämällä vihreitä silmiään tai liikehtimällä. KUIN LEMMIKKI Tampereen kouluissa on vajaan parin vuoden ajan ollut käynnissä varhennetun kieltenopetuksen pilottihanke, jossa vieraiden kielten opetus alkaa jo alaluokilla. Valmisteluista huolimatta joskus käy niin, ettei Elias oppitunnin alettua pukahdakaan. Mutta toki vain niihin, jotka siihen on koodattu. – Ei ole mitään ongelmaa siinä, etteivätkö lapset toistaisi ja tekisi juuri niin kuin Elias pyytää. – Se on erilainen työkalu – inhimillisempi kuin vaikka iPad. Opetustuokioiden kaava on aina sama. Ensin lapset katsovat Eliakseen kuuluvasta kännykästä kuvia ja kuulevat, kun Elias sanoo kuvan esittämät sanat vieraalla kielellä. – Robotti on tavallaan vain vähän hienompi opetusohjelma. – Kyllä niitä varmasti lukumääräisesti tulee lisää, mutten oleta, että niistä tulee joka luokkahuoneen tai edes joka koulun juttuja, koska ne ovat hyvin tyyriitä. Ne sopivat parhaiten toistoa vaativiin harjoituksiin, kuten uusien sanojen opetteluun
n Elias ei arvostele eikä kyllästy. – Pitää luottaa siihen, että oppilaat oppivat muunkin välineen kuin opettajan kautta. Takana vasemmalla Niilo Tanttari. Jos isossa luokassa puhuminen jännittää, Eliaksen kanssa voi jutella niin, ettei kukaan ole kuuntelemassa. Ihan aina Elias ei vielä toimi niin kuin pitäisi. APUA UJOILLE LAPSILLE Opetusrobotti rohkaisee lapsia kielen käyttämiseen eri tavalla kuin perinteinen, oppikirjavetoinen opetus. – Siihen on etenkin englanninkielessä koodattu jo niin paljon sisältöä, että välillä emme oikein itsekään tiedä, mihin sanaan se reagoi, Nina Pirttinokka sanoo. Elias on ekaluokkalaisten suosikki, jota kaikki haluavat päästä katsomaan ja koskemaan. Pirttinokka ei kuitenkaan usko, että robotti koskaan korvaisi opettajaa: se on yksi työväline muiden joukossa ja tärkeintä on, miten sitä käytetään. Se toimii tukena esimerkiksi parin kanssa käytävissä puheharjoituksissa: ensin harjoitellaan Eliaksen kanssa, sitten jatketaan pareittain. – Mistä sitä tietää, jos vaikka jostain lapsesta tulee tekoälytutkija, koska hän on jo pienenä altistunut tällaiselle. Opettajalta robotin käyttö vaatii Pirttinokan mukaan erityisesti luovuutta ja rohkeutta. Jatkossa Pirttinokka toivoisi sovellukseen vielä lisää toiminnallisuuksia ja muokattavuutta esimerkiksi oppilaan tason mukaan. Koska sovellus on vasta kehitysvaiheessa, havaittuja virhetoimintoja korjaillaan sitä mukaa, kun niitä ilmenee. Opettajan on myös muutettava suhtautumistaan omaan työhönsä. – Tai se saattaa yhtäkkiä tehdä jotain yllättävää, kuten alkaa tanssia, vahvistaa luokkakaveri Iida Gibson. Vain mielikuvitus on rajana. Lapsen ei tarvitse pelätä, saako hän keskustelukumppanin puheesta heti selvää, sillä Eliakselta voi kysyä uudestaan niin kauan, että ymmärtää. Se vaan puhuu, vaikka sitä pyydetään vaikkapa flossaamaan, paljastaa Venla Broman. Etenkin ujot lapset hyötyvät Eliaksen seurasta. – Sen kanssa voi leikkiä erilaisia sanastoleikkejä tai vaikka värikuningasta. – Joskus se on itsepäinen. Halloweenina se tanssi meille halloween-tanssin. Pirttinokka on innoissaan paitsi Eliaksen tarjoamista mahdollisuuksista opetukselle myös siitä, että lapset saavat ensikosketuksensa robotiikkaan jo varhaisessa vaiheessa. tä käyttää muutaman lapsen ryhmissä. Tässä kosketusetäisyydelle pääsivät Venla Broman (vas.), Alvari Laine, Inari Laine, Topi Makkonen, Lotta Ruohio ja Minea Engman. Eikä robotti arvostele tai kyllästy. Opettajan on pohdittava, miten luokka ja aika jaetaan niin, että kaikki ennättävät robotin luo vuorollaan. 42-45 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 45 LM4_S42-45_Opetusrobotti.indd 45 18.3.2019 14.04. LM 4/2019 s. Noin kerran kuukaudessa Elias käy päivitettävänä ohjelmiston laatineessa yrityksessä. Toiveena on, että lapset voisivat pyytää Eliasta tekemään nykyistä enemmän asioita
ruokakulttuuri MAKEISTEN LM 4/2019 s.46-49 46 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 LM4_s46-49_MakeistenHistoria.indd 46 14.3.2019 9.43
Se oli niin makeaa, että alkujaan sitä imeskeltiin ihan sellaisenaan. Suurissa juhlissa kuten hautajaisissa ja häissä oli tapana tarjota vieraille konvehteja. 1800-luvulla säätyläiskoteihin tuli joulukuusiperinne ja sen myötä kuusenkaramellit. Suomen vanhimmat tunnetut makeiset Keskiajalla sokeri oli kallis ylellisyystuote. Noin 500 eaa. Opittuaan sokerin jalostuksen muinaiset persialaiset loihtivat siitä mitä moninaisimpia herkkuja. Tällöin on epäilemättä myös leivottu maailman ensimmäiset hunajakakkuset, mutta niitä ei vielä voi kutsua makeisiksi. Persiasta sokeri levisi arabien mukana länteen. 46-49 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 47 ›› LM4_s46-49_MakeistenHistoria.indd 47 14.3.2019 9.43. Ennen ajanlaskun alkua siellä tehtiin karkkeja maidosta ja seesaminsiemenistä. TEKSTI JA KUVITUS ANNIINA MIKAMA Olisin halunnut hypätä koneiden sisuksiin ja uiskennella sammioissa suu apposen auki, ahmia matkalla makeisia tai laskea pääni jonkin putken alle... Suomen ensimmäiset makeiset tulivat Turusta, missä sokerileipurit alkoivat valmistaa niitä 1700-luvun loppupuolella. 1700-luvulla Euroopan siirtomaaherrat alkoivat tuottaa sokeria Karibian ja Etelä-Amerikan plantaaseilla. Jo 800-luvulla he keksivät makeistangot, imeskeltävät pastillit, kumiset mässyt, marsipaanin, mantelinugaan, hyytelöt ja siirapit. Kenties siksi, että primitiivisille esi-isillemme makea maku kertoi marjan tai hedelmän olevan kypsä syötäväksi. Myös Euroopassa moni makeinen oli alkujaan apteekkitavaraa. MAKEISHISTORIOITSIJA TIM RICHARDSONIN KUVAUS VIERAILUSTAAN MAKEISTEHTAASEEN LM 4/2019 s. Vasta silloin raaka-aine halpeni niin, että tavallisella kansallakin alkoi olla siihen varaa. Kettukarkkina tunnettua Pihlajamarja-marmeladia alettiin valmistaa Fazerin konditoriassa vuonna 1895. Luonnossa makea on yhtä kuin terveellinen, sillä myrkylliset kasvit ovat usein maultaan karvaita. Se on Suomen vanhin edelleen myynnisMiksi himoitsemme makeita herkkuja, ja miten karkeista on tullut niin tärkeä osa kulttuurihistoriaa. Intia on siis makeisten virallinen synnyinseutu. Kun kaakao rantautui Eurooppaan 1600-luvulla, sitä markkinoitiin terveysjuomana. persialaiset ja kreikkalaiset saivat selville, että Intiassa oli keksitty tapa ”tehdä hunajaa ilman mehiläisiä”. Siten he oppivat pitämään makeasta, se kun merkitsi myös, ettei hedelmä aiheuttanut mahanpuruja, toisin kuin raakana syöty. V alencian läheltä on löydetty noin 10 000 vuotta vanha luolamaalaus, joka esittää varhaisia ihmisiä ryöstämässä hunajaa mehiläispesästä. Kuvassa luolamies roikkuu korkealla köynnöksen tai köyden varassa mehiläispesän vierellä ja mehiläiset pörräävät hurjina hänen ympärillään. Esi-isämme olivat metsästäjiä ja keräilijöitä, jotka saivat ruokansa suoraan luonnosta. Makea on terveellistä Miksi me ihmiset pidämme makeasta niin paljon. He asettuivat aloilleen ja ryhtyivät viljelemään maata. Kun muualla Euroopassa jo valmistettiin nykyisen kaltaisia karamellejä, Suomessa makeina herkkuina tunnettiin lähinnä kuivatut marjat, koivun mahla ja purupihka. Viimeisen jääkauden jälkeen, noin 10 000 vuotta sitten, maapallon ilmasto lämpeni ja ihmisten elämäntavassa tapahtui radikaali muutos. Vasta 1300-luvulla se halpeni huomattavasti ja sen käyttö levisi Euroopan ylhäisön parissa. Kyse oli sokeriruo’osta. Herkuttelun ohella he käyttivät sokeria lääkkeiden ainesosana ja haareminaisten karvanpoistossa
Ilman lempijuomaansa faaraon elämästä olisi tullut tuonpuoleisessa kurjaa. Sittemmin lakun resepti ei olekaan juuri muuttunut vuosisatojen saatossa. Se valmistetaan koneellisesti puristamalla sulaa sokeria ohuiksi langoiksi, joista jäähtyessä muodostuu pumpulimaista höttöä. Myös 1970-luvun muotoaan muuttavat satuhahmo Barbapapat on nimetty hattaran ranskankielisen nimen barbe à papa (isän parta) mukaan. Kruununi on peräisin heiltä, jotka rakastavat herkullista syötävää. Hovinarrini on nimeltään Mieliteko. Sokeriakin ostan junalasteittain. Ennen sitä myytiin vain markkinoilla, huvipuistossa tai sirkuksessa, mikä oli olennainen osa sen viehätystä. Tälläkin on pitkät perinteet: avatessaan faarao Tutankhamonin haudan vuonna 1922 arkeologit löysivät sieltä lakritsijuurta. Minä olen John Mackintosh, Englannin Toffeekuningas ja ylin yksinvaltias . Egyptissä lakritsi nautitaan Mai sus -juoman muodossa. Valtaistuintani turvaa Keisarillisten Karamellintekijöiden Aseeton Armeija. Uskollisimpia kansalaisiani ovat pikku lapsikullat. Olen John Mackintosh, Toffeekuningas, Ylimmäinen himojen hallitsija ja Riemujen ruhtinas. Perinteiset englantilaismakeiseni saavat miljoonat alamaiseni kihisemään riemusta. Kukaan koko maailmassa ei käytä voita yhtä paljon kuin minä, jonka palkittu maitokarja laiduntaa Yorkshiren kukkuloilla. Hattara ei säily kovin pitkään, joten se on syötävä heti valmistuksen jälkeen. TOFFEETEHTAILIJA JOHN MACKINTOSHIN MAINOS 1920-LUVULTA MAKEA JUURI Lakritsin maku on peräisin lakritsipensaan makeasta juuresta, jota on käytetty lääkeyrttinä niin Aasiassa kuin Välimeren maissakin. SOKERIVANU Hattara eli vanhalta nimeltään sokerivanu syntyi jo 1800-luvun loppupuolella. LM 4/2019 s.46-49 48 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 LM4_s46-49_MakeistenHistoria.indd 48 14.3.2019 9.43. Englantilaiset kehittivät ensimmäiset lakumakeiset 1700-luvulla, kun he keksivät lisätä lakritsiuutteeseen sokeria ja jauhoja. Samankaltaista herkkua valmistettiin jo 2 000 vuotta sitten Kiinassa, missä se tunnetaan tänäkin päivänä nimellä lohikäärmeen parta
Karamellikääreistä ja purkkapaketeista on keräilty filmitähtien, poppareiden ja urheilijoiden kuvia. Sillä parannettiin myös eläinruttoa. Suomalaiset kuitenkin kasvavat tähän kulinaariseen traditioon jo pienestä pitäen. Sama sukupolvi on kokenut elämyksenä Ruotsin-laivalta tai lentokentältä tuliaisena tuodut Ananas-karkit, lakupiiput ja Gizan pyramidin kokoiset Tobleronet, niitä kuin ei saanut omalta lähikiskalta. Salmiakki ylläpitää hurjaa mainettaan myös ulkomuotonsa avulla: usein se on irvistävä pantteri, pääkallo, merirosvoraha tai häjyjen Jussi-paidoista muistuttava vinoneliö. Herkullinen pala kulttuurihistoriaa Karkit kutkuttavat mielikuvitustamme monella tavalla, ja jokaisella sukupolvella on omat karkkimuistonsa. Kukapa ei olisi lapsena haaveillut pääsevänsä makeistehtaalle, joka mielikuvituksessamme näyttäytyi fantastisen värikkäänä paikkana, juuri sellaisena kuin elokuvissa. n SUOMALAISTEN MUSTA KULTA Salmiakkia, toisin sanoen ammoniumkloridia käytettiin yskänlääkkeenä ja hajusuolana jo 200 vuotta sitten. Salmiakki on suolaista, se polttaa kielellä ja saa veden kihoamaan silmiin. Frank Sinatra puolestaan sai viimeiselle matkalleen mukaan pullon bourbonia, askin savukkeita – ja kirsikanmakuisia Life Savers -karkkeja. sä oleva makeinen. Historiallisia makuelämyksiä havitteleva herkkusuu voi maistella myöskin Alku-namuja ja Da Capo -suklaata, jotka ovat peräisin 1900-luvun alusta. Sinä tarjosit salmiakkia minä olin hölmö, panin peliin koko elämän LIISA AKIMOF: KEVÄT LM 4/2019 s. Jo muinaiset egyptiläiset laittoivat vainajilleen hautaan mukaan hunajapurkin. Tosimieskin kehtaa ostaa kiskalta karkkeja, joiden nimi on Sisu, Tälli, Jymy, Lätkäliiga tai Ruuti-Bubbis! Vuosien varrella pastilliaskeja ovat päässeet koristamaan mm. 46-49 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 49 LM4_s46-49_MakeistenHistoria.indd 49 18.3.2019 13.12. Entä vieläkö muistat jo kaupoista kadonneet Känkkäja Ränkkä-pastillit, Kola-toffeet tai monitäytteisen Ruusu-suklaan. Ketun kuva on ollut kääreessä mukana alusta asti. Roald Dahlin kirjassa Jali ja suklaatehdas lapsia rangaistaan liiallisesta makeanhimosta, ja kaikki vanhemmat päätyvät kai ennemmin tai myöhemmin pelottelemaan lapsiaan hammaspeikolla rajoittaakseen karkinsyöntiä. Hyvänä kakkosena tulee Mignon-suklaamuna, joka on peräisin vuodelta 1896 ja kolmantena Kiss-Kiss-karamelli vuodelta 1897. Nykypäivänä sokeri ei ole kortilla, ja me suomalaiset syömme eniten makeisia Euroopassa, noin 14 kiloa vuodessa! Huomattavaa on, että karkinsyönnistä on tullut myös aikuisten juttu. Luolaihmiselle moinen olisi ollut selvä merkki, että nyt on tullut pistettyä poskeen jotakin hengenvaarallista. Makeiset kuuluvat myös satujen, lastenlaulujen ja elokuvien peruskuvastoon. Vaikka monen makeanhimo vähenee iän myötä, aina on niitäkin, jotka eivät koskaan kasva aikuisiksi suhteessaan makeisiin, etenkään omiin suosikkeihinsa. Kippari Kalle, King Kong, Sepe Susi, Mustanaamio, Batman ja Ritari Ässä. Toisaalta vanhat sadut Hannusta ja Kertusta alkaen varoittavat lapsia ahneudesta ja mässäilystä. Esimerkiksi 1980-luvulla lapsuuttaan eläneet muistavat Lauantaipussit, viheltävät Melody Pops -tikkarit ja Hubba Bubba -purkan. Kun siihen vielä lisätään tulisuutta kuten vaikka Turkinpippureihin, on se suorastaan järkytys tottumattomille makunystyröille. Salmiakki on suosittua Pohjoismaissa, Saksassa ja Alankomaissa, mutta muualla maailmassa sitä vieroksutaan oudon makuisena, ja se kelpaa usein myytäväksi vain apteekin tai luontaistuotekaupan hyllylle
#lastensuojelupäivät2019 V ALTAKUNNALLISET LASTENSUJELUPÄIVÄT 2019 1.–2.10. Tehdään valmiiksi! LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 4.-5.6.2019 Kemin kulttuurikeskus Puhujina mm. Elina Pekkarinen, Johanna Matikka, Tanja Äärelä & Soili Poijula! Ilmoittautuminen alkaa 2.5. osoitteessa www.lastensuojelupaivat. Ilmoittaudu osoitteessa: www.lastensuojelunkesapaivat. Tampere-talo s AVE THE DATE ! ® Ketju kannattelee LM 4/2019 s.51 LM4_s50-51_Kolumni_AK.indd 50 14.3.2019 10.25
Joku saattaisi tuomita puutarhanhoitajan umpimieliseksi, minä luonnehdin häntä sosiaalisesti taitavaksi. Pahimmillaan ”mukava juttutuokio” johtaa siihen, että altavastaaja joutuu suunnittelemaan koko päivänsä uudelleen. En ole koskaan oivaltanut, missä piileksii kansakunnan verran ujoja ja hiljaisia suomalaisia. Jalkamatkassa ollessa omaa tilaa voi varjella, sillä ei-toivotuista tilanteista voi kävellä pois. n kolumni Ilmoittaudu osoitteessa: www.lastensuojelunkesapaivat. Olisivatpa suomalaiset ujoja ja hiljaisia! Jos vierustoveri julkisessa kulkuneuvossa aloittaa keskustelun, paikalta on vaikea paeta. VÄLILLÄ ON TERVEELLISTÄ MIETTIÄ, MITÄ TEKISI, JOS JOUTUISI KESKELLE ERÄMAATA ILMAN VARUSTEITA. Busseissa ja junissa piilee silti vaara, että viereen istuu henkilö, joka on asettanut matkalle toisenlaiset tavoitteet. osoitteessa www.lastensuojelupaivat. Ohitan ajoittain talon, jonka asukas harrastaa puutarhanhoitoa. Bussissakaan emme rupattele tuntemattomille, saati junassa, kadulla tai lounasravintolassa. Kuva herätti laajalti hilpeyttä: juuri tuollaisiahan me olemme, suomalaiset, emme ala jutella muiden kanssa bussipysäkillä missään oloissa. #lastensuojelupäivät2019 V ALTAKUNNALLISET LASTENSUJELUPÄIVÄT 2019 1.–2.10. Tampere-talo s AVE THE DATE ! ® Ketju kannattelee LM 4/2019 s.51 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 51 LM4_s50-51_Kolumni_AK.indd 51 14.3.2019 10.25. Elina Pekkarinen, Johanna Matikka, Tanja Äärelä & Soili Poijula! Ilmoittautuminen alkaa 2.5. Sosiaalisiksi miellettyjen amerikkalaisten suurkaupungissa New Yorkissa lunta saattaa sataa kerralla yli puoli metriä. Hiljaisuus kietoo ystävälliseen huomaansa kaikki ne, joille nykymaailmassa on niukasti tilaa: haaveilijat, arat ja väsyneet. Saatan myös sommitella onnittelurunoa ystävälle tai repliikkejä romaaniin. Useimmiten myös julkiset kulkuneuvot ovat miellyttäviä ympäristöjä, joissa saa uppoutua maisemiin, levätä ja työskennellä kenenkään häiritsemättä. Riemastuin, kun oivalsin siirtymisen syyn: hän ei halua tervehtiä ohikulkijaa. Kun seuraavan kerran näemme ihmisen sykertyneen omiin oloihinsa pysäkillä, ruokalassa tai linja-autossa, olkaamme ylpeitä hienotunteisuudesta, jota lajitoverimme on kouliintunut osoittamaan. Ei näy keskusteluryhmiä, ei iloisia ilmeitä. Katoksen alla oli ruuhkaa, mutta ne, jotka eivät mahtuneet suojaan, seisoivat pysäkillä tasavälisenä letkana, yksittäin. Talo sijaitsee suoran tienpätkän varrella, joten pihatöitä tehdessään asukas näkee minut jo kaukaa. Jutustelijalle voi tietysti olla vastaamatta, mutta kohtelias alistuu kohtaloonsa. Pidän erittäin tervetulleena sitä, että omakotitalon asukas antaa minun kulkea pihansa ohi omissa ajatuksissani. Miksi vieraiden ihmisten kanssa pitäisi rupatella väkipakolla – varsinkaan aamuvarhain bussipysäkillä, kun lumi lentää vaakatasossa. Kaikkihan tietävät, että olemme ujo ja hiljainen kansa. Ihminen, joka väistää saadakseen olla rauhassa, antaa muillekin yksityisen hetken. Ihmisten ilmoilla liikkuessani näen lajitovereita, jotka käyttäytyvät pääosin hyvin tarkoituksenmukaisesti: hoitavat asioitaan, lenkkeilevät, keskustelevat perheenjäsenen tai ystävän kanssa, auttavat jos apua pyydetään. Ihana rauha Anni Kytömäestä ihminen, joka väistää saadakseen olla rauhassa, antaa muillekin yksityisen hetken. Suomessa tai muuallakaan. Muutama vuosi sitten mediassa levisi kuva suomalaisista bussipysäkillä. Ohikulkijan ottamassa kuvassa joukko talvivaatteisiin sonnustautuneita ihmisiä odotti linja-autoa aamuisessa lumituiskussa. Jos hän lähestyessäni on askaroimassa tien tuntumassa, hän keskeyttää työnsä ja siirtyy vähäeleisesti sivummalle – omakotitalon pihassahan riittää puuhaa monessa kohdassa. Myterin riepottelemasta kaupungista otetuissa lehtikuvissa huppupäiset ihmiset kiiruhtavat yksinäisinä, kumaraisina hahmoina kohti määränpäätään. Jos työhön tai lepoon varattu matkustusaika kuluu jutteluun, tehtävät lykkääntyvät ja määränpäähän varattu sosiaalinen energia hupenee ventovieraalle. Tehdään valmiiksi! LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 4.-5.6.2019 Kemin kulttuurikeskus Puhujina mm. ANNI KYTÖMÄKI MUISTUTTAA, ETTÄ IHMINEN ON SITTENKIN PIENI JA LUONTO SUURI. Kun olen kävelyllä, koetan yleensä ratkaista jotain työhön tai muuhun elämään liittyvää kysymystä
Amerikkalaiset menevät muihin maihin sotimaan.” ” Sotaveteraani on sellainen ihminen, joka on ollut sodassa.” ”Sotaveteraanit voivat olla kyllä jo aika vanhoja, jopa toimittajaakin vanhempia.” LM 4/2019 s.52-53 52 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 LM4_s52-53_LapsetJuttusilla.indd 52 18.3.2019 14.14. JOHANNEKSESTA TUNTEMATON SOTILAS OLI TYLSÄ ELOKUVA. VEERA EI VIELÄ TIEDÄ, MENEEKÖ ARMEIJAAN. MUTTA MOLEMMAT TIETÄVÄT, MIKÄ ON SOTAVETERAANI. LAPSET JUTTUSILLA ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT LIISA HUIMA Veera Joha nnes ” K averia ei jätetä asenne tarkoittaa, että kaikki otetaan mukaan leikkiin.” ”Suomessa on melkein koko ajan rauhan aika. Paitsi joskus, kun raivoan täällä eskarissa: Mä en haluu tehdä tätä!” ”Amerikassa ei sodita
Kun armeijan puvussa kyykistyy maahan, luullaan pensaaksi. Amerikkalaiset menevät muihin maihin sotimaan. Olisin halunnut ilmatukialuslelun. Hän elää vielä. Se on yhä tallella. n > Jarmo Nieminen: Keisarin perintö – Kertomuksia Helsingin sotilassaarten historiasta (Gummerus 2016) Kansallinen veteraanipäivä 27.4. – Äiti osti mulle kirppikseltä varsijousen. Johannes on nähnyt myös pommisuojan. Se on vedessä ja siitä lähtee lentokoKAVERIA EI JÄTETÄ neita. – Ruokailu on mukavinta, Johannes sanoo. – Musta se oli ihan tylsä. Sotaveteraanit voivat olla kyllä jo aika vanhoja, Veera sanoo. Pikkusisko Saara, 3, vasta katselee kuvia. – Minä olen tällainen kylmä verinen suomalainen ja tiedän Suomesta kaiken, hän sitten huokaa. Silti syön kaiken, mutta silloin jää ehkä vähän nälkä. – Mun Eira-mummi joutui lähtemään sotaa karkuun. P äiväkoti Jätkäsaaren eskarilaiset Veera Penttinen, 6, ja Johannes Fournistakis, 6, aloittavat koulun ensi syksynä, mutta tietävät jo paljon asioita. Hänelle kirjoja lukee vanhempien lisäksi myös isosisko Siiri, 8. – Vasa-laivan pienin purje oli muuten ihan jättimäinen, Johannes sanoo ja levittää kätensä. Ukki kaatui pahasti pyörällä tai joutui kolariin. Siinä hain hampaat koko ajan irtoilee. Jopa toimittajaakin vanhempia, niin arvellaan. Ystävykset tietävät, että sodassa ei käytetty lippalakkeja. Toisinaan Veera ja Johannes ehtivät myös lukea. – Rauhan aika on sellaista, ettei yhtään sodita, Veera kuvailee. Hänellä on tosi huono kuulo, Johannes on huomannut. Aion mennä sellaiseen harrastukseen, jossa ammutaan jouskarilla, Johannes kuvailee. Kaverukset tietävät, että armeija on eri asia kuin sota. Pääasiassa siellä on kuitenkin hauskaa. – Olen käynyt Vasa-museossa. Ehkä joskus on käytetty varsijoustakin. – Sotaveteraani on sellainen ihminen, joka on ollut sodassa, sanoo Johannes. Ja aikuisena haluan verstaan, jossa voin veistellä. – Se tarkoittaa, että kaikki otetaan mukaan leikkiin, Veera sanoo. Selailemme kirjasta sota-alusten kuvia. – Suomessa on melkein koko ajan rauhan aika. Johannes on katsonut pienen pätkän myös elokuvasta Tuntematon sotilas. En ole nähnyt sitä koko kuuteen vuoteen. – Isi on sanonut, että jos mä saisin katsoa tappajahain, mä en menisi varmaan neljään vuoteen uimaan, Veera huomauttaa. Hernekeittoa ei ole kyllä usein, eikä mun usein ole edes nälkä, Veera analysoi. – Se oli maan alla. – Mun mummi on 72. Tai siis äiti on lukenut sitä. – Mun ukki on kuollut jo ennen kuin synnyin. – Kun mun mummikin kerta elää. – Niin, se on maastoutumispuku, Johannes vahvistaa. – Siellä oli kaikilla kypärät. – Armeijassa harjoitellaan sotilaiksi. Pauke oli kova, ammuttiin kanuunoilla. – Mä olen lukenut Tappajahai-kirjaa. Mulla on kolme puukkoa ja kirves, Johannes selvittää. – Ruokailu ja lepohetki ovat parhaita. – Mutta ukin kaveri tai ehkä hänen serkkunsa tai veljensä Teuvo osallistui Suomen sotaan ja selviytyi siitä. Katselemme kirjaa Keisarin perintö – Kertomuksia Helsingin sotilassaarten historiasta . – Mä ehkä menen. Siinä on kiväärin varsi ja jouskari. Meillä on semmoinen perinne, kertoo Veera. On hänellä havaintoja toisestakin maasta: – Amerikassa ei sodita. Se ei oo mikään tarina. Joha nnes LM 4/2019 s.52-53 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 53 LM4_s52-53_LapsetJuttusilla.indd 53 18.3.2019 14.14. Siinä oli tosi isot, rautaiset ovet. – En ole vielä päättänyt, menenkö armeijaan, Veera pohtii. – Mulla on pelkkiä serkkuja ja yksi puoliveli, Johannes tuumaa. En kyllä mennyt sisään. Ruokailukin voi joskus olla huono, jos on kova nälkä ja on hernekeittoa, josta en tykkää. Aikuisena aion katsoa Tappajahai-leffan. Isona aion kuitenkin katsoa sen. Paitsi joskus, kun raivoan täällä eskarissa: Mä en haluu tehdä tätä! – Melkein kaikki tällä eskarissa välillä raivoaa, Veera ymmärtää ystäväänsä. Mummi kertoo siitä karkumatkasta aina joulupöydässä. Siellä on sellainen puku, että jos menee maahan kyykkyyn, luullaan pensaaksi, Veera kuvailee. Kaveria ei jätetäasenne on ystävyksille tuttu. – Johannes tarkoittaa jousipyssyä, tarkentaa Veera, joka harrastaa jumppaa päiväkodin salissa. Lopuksi palaamme vielä päivän aiheeseen: sotaveteraaneihin. Lapset arvelevat, että heitä on yhä elossa. Jos se olisi maan päällä, eihän siitä olisi mitään apua. Teuvo sai kultamitalin. Häneltä katkesi aivoista verisuoni, Johannes selvittää
Leipä oli vanhaa, viipaleet liian paksuja ja niiden päällä hyvin vähän voita”. Ulla Selkälä). möyrivät valtavalla jätevuorella ja etsivät kaikkea myytäväksi kelpaavaa – tai syötävää. Turun yliopiston suomentajaseminaari, Tammi, 1957). Vuonna 2011 suomennettu kaunistelematon nuortenromaani ei herättänyt kummoistakaan keskustelua, vaikka korkeatasoinen käännöskirjallisuus ällistytti rohkeudellaan ja koskettavuudellaan. jan ensimmäinen tyttökirja vuodelta 1916 (WSOY). Se muistuttaa, että suhtautuminen ravintoon vaihtelee eri puolella maailmaa. KOSKETTAVA KAATOPAIKKAKUVAUS Nykyaikaisen ja armottoman näkökulman ruokaan paljastaa englantilainen Andy Mulligan Roskaa-nuortenkirjassaan (WSOY, suom. IRIS RUKKA KAHVILOISSA Mary Marckin elegantit kirjat huokuvat kaupunkiromantiikkaa ja kahviloissa viihtymistä, mutta kauniita tuokioita tarjoaa myös Anni Swanin Iris rukka, kirjailiKOKKIKULTTUURI ON NYT MUOTIA LASTEN JA NUORTEN TIETOKIRJOISSA. KUUKAUDEN KIRJAT Viisikko syö kaiken aikaa Kesäkurpitsaa pataan ”On ikävätä syödä, kun kaikki on niin kallista.” TV:n kokkikisan kulisseissa! ISMO LOIVAMAA Herkkujen äärellä LM 4/2019 s.54-55 54 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 LM4_s54-56_KK+Takasivu.indd 54 18.3.2019 12.20. Aluksi häntä hykerryttää, että pikkukaupungissa kaikki tuppaavat kommentoimaan kokkiohjelmaa, mutta pian se tuntuu vain kiusalliselta. Englannissa vuonna 1944 ilmestyneessä kirjassa ei sota-ajan kurjuus tunnu, mutta ongelmia aiheuttaa keittäjätär, joka kiusaa Viisikkoa tyylittömillä voileivillä: ”Voileivät eivät maistuneetkaan hyvälle. Vaikka jo oli rauha, ”ei se tuntunut sellaiselta rauhalta kuin se oikea rauhanaika, suklaanmakuinen ja banaaninkeltainen rauhanaika”. hillottua aprikoosia, voita, lihaa, keksejä ja muita herkkuja. Parhaat nuortenkirjat survaisevat yhteiskuntaa ja tekevät maailmaa näkyväksi. Lapset päättävät karata ankeista oloista omalle saarelleen: he rohmuavat keittiöstä mm. Viivi osallistuu paikallistelevision Nuori kokki -kilpailuun ja etenee finaaliin. Vielä 1950-luvulla Viisikon suruttomasti mässäilevä elämäntyyli vaikutti suomalaisesta lukijasta epäilemättä eksoottiselta ja ihanalta. Ja silloin kun lapset kokoontuvat puutarhamajassa, keittäjä muistaa heitä kakuilla ja inkiväärioluella. KAUNOKIRJALLISUUDESSA USKALLETAAN PUHUA MYÖS ONGELMISTA: NÄLÄSTÄ, SYÖMISHÄIRIÖISTÄ, TUHLAAMISESTA... Kokkitaidoista kisaaminen ei kuitenkaan jää pelkäksi julkisuuspörinäksi, vaan Viiviä todella kiinnostavat keittiökokeilut ja taidoissa kehittyminen: ”Kokkaaminen oli kiva ajanviete, josta oli aina iloa muillekin kuin itselleni”. Teos on suurkaupunkikuvaus vailla länsimaista glamouria. Blytonin humoristisemmassa etsiväsarjassa, Salaisuus-kirjoissa, lapset hyötyvät hemmotellun Pulla-ystävänsä vauraudesta – varsinkin kyläkahvilan pöydän ääressä. Haikeutta ruuan ajatteleminen tuottaa vielä jälleenrakentamisenkin aikaan. Blyton toteuttaa kirjassa jokaisen lapsen unelman itsenäisestä elämästä, muttei hallitsemattomissa olosuhteissa. Ylenpalttinen ruokailu muistuttaa lasten yläluokkaisista lähtökohdista. Erityisen maininnan ansaitsee kesäkurpitsa, ”joka oli kyllin tuore pataan pantavaksi”. Ystävyksethän syövät kaiken aikaa, ja ruokahuolto sujuu moitteettomasti myös jännittävillä retkillä. Siinä maalaistyttö Kaarinalle tulevat koulukortteerissa tutuiksi niin Ekbergin kuin Fazerinkin kahvilat. ”Minusta on ikävätä syödä, kun kaikki on niin kallista”, hän huokailee. VIIVIN UNELMAKAKKU Tittamari Marttinen mahduttaa monta muodikasta asiaa nuortenromaaniinsa Viivi ja pitkä kuuma kesä (Tammi, 2014). KLASSIKKOKIRJOISSA HERKUTTELU LIITTYY AISTIKKAASEEN KAUPUNKIELÄMÄÄN. Rahan ja ruuan pulmallinen liitto näyttäytyy, kun Kaarina ei ensimmäisinä päivinä leskirouvan luona kehtaa syödä ”paljon ensinkään”, vaan maistelee vain ujosti ruokia. Kirjailijan jälkisanojen perusteella karut tapahtumat voi paikantaa Manilaan, jossa kirjan nuoret Kun puhutaan ruuasta ja lastenkirjoista, tulee ensimmäisenä mieleen Enid Blytonin Viisikko-sarja. Ruokailun hankaluutta tuskitellaan Viisikko karkuteillä -osassa (suom. TV-julkisuuteen Viivi suhtautuu tervejärkisesti. Osaamistaan tyttö pääsee kartuttamaan sattumalta niin laivan keittiössä kuin nakkikioskissa. Pulla tarjoilee ystävilleen vadeittain leivoksia. ”Spesiaaliksi” he nimittävät rikkaalta alueelta tullutta roskapussia, jonka sisuksista paljastuu aarteita. Eva Illoisen kirjassa Perri elää pula-aikaa (Tammi, 1981) päähenkilö muistelee jopa uimarannalla, miten hän oli nauttinut houkuttelevista eväistä ennen sotia
Perhosen varjo ammentaa tunnel maa perinteisestä kartanoviihteestä: murrosikäinen Lin nea matkustaa iso äitinsä Maria Flo rensian luo karta noon. Huumo ria ja suhteellisuudentajua syntyy vaikka pa silloin, kun Viivin unelmakakku lehah taa liekkeihin tvstudiossa. Mukana on romantiikkaa ja taikaa. Realistinen nuortenromaanihan käy helposti armot tomaksi ja räikeäksi. AVULIAS METSÄKEIJU Maijaliisa Dieckmann uskaltaa puhua kän nykkäkulttuurin kummallisuuksista niin ikään viime vuon na julkaistussa sa tukokoelmassaan Metsäkeiju Siiri Sinisiipi (Avain). Venyn, löystyn ja lässähdän”. ”MINÄ VAAN PAISUN JA PAISUN” Syömishäiriöt huomattiin suomalaisessa nuortenkirjallisuudessa 1980luvulla. Paula Mela) pikkutyttö on kier rättämisen ja ym päristönsuojelun huippuosaaja. Hän muuttuu itsensä pahimmaksi viholliseksi: ”Minä vaan paisun ja paisun. Vih reä kirjallisuus tuppaa unohtamaan puhe limet, vaikka tutkijoiden mukaan känny kät saavuttavat tänä vuonna kyseenalai sen maineen ympäristölle tuhoisimpana laitteena. Vaihtelua tyt tö kaipaakin, sillä hän ei tahdo millään tot tua uuteen isäpuoleensa. KIERRÄTTÄMISEN HUIPPUOSAAJA Juha-Pekka Koskisen tuoreessa lastenkir jassa Matilda pelastaa maailman (Karisto, kuv. Vanhemmille tarkoitetussa esipuhees sa kirjailija muistuttaa iltasatujen tärkey destä. Syömishäiriöisten nuorten läheiset saavat ensiapua Syömishäiriöt – mistä on kyse. Jo kartanoym päristö pehmentää ilmapiiriä. Lapsilla, joille on luettu, ”on mah dollisuus kasvaa elämää ymmärtäviksi ja vastuunsa tunteviksi kansalaisiksi”. Hyvin rehelli sesti kerrotaan, että rauha saattaa kado ta, kun sairastunut yrittää ”hallita paitsi itseään myös kaikkea ja kaikkia hänen lä hellään”. Punahilkan uusiokäyttöä KU VI TU S KI RJ AS TA M AT IL D A PE LA ST AA M AA IL M AN . Tärkeässä kirjassa Matilda edustaa ää rimmilleen venytettyä ihmelasta ja totuu denlaukojaa. Johdonmukaisesti jäsennelty opas selvit tää taustat ja hoitomuodot, eikä unohda perheen jaksamistakaan. Ninka Reittu) puo lestaan moder nisoi Punahilk kasatua. opasvihkosesta (Syömishäiriöliitto). Tyttö luennoi kiivaasti säilykepurkeis ta ja suihkussa lotrattavasta vesimääräs tä, mutta tietokoneiden ja matkapuheli mien kierrättämiseen hän ei takerru. Kertomukseen sujahtaa mystiikkaa, mutta paljon myös arkista tuskaa: Linnea haluaisi joskus ol la tyytyväinen itseensä, mutta vaikeaa se on, sillä hän ajattelee olevansa lihava. Matilda ei vimmastu pelkäs tään siitä, että isä ei osaa oikeaoppises ti kierrättää säilyketölkkiä, vaan ankarim min häntä kiukuttaa isän tietämättömyys tonnikalan pyydystämisestä: ”Mitä enemmän tonnikalaa hotkitaan, sitä enemmän sitä pyydystetään ja sitä enemmän delfiinejä kuolee”. Pikkuinen Punahilkka te pastelee tar kasti kuvatun herkkukorin kanssa isoäi din luo: ”Hänellä on ainakin konvehteja ja sellai sia kolmioleipä, joissa on majoneesimöm möä sisällä”. Hannele Huovin Madonna (Weilin & Göös, 1986) oli eh kä ensimmäinen ko timainen kirja, jos sa aihetta käsiteltiin. Kirjassa käsi tellään mm. Siiri auttaa mielellään niin ihmisiä kuin eläimiä, ja ongelmat ovat usein moderne ja, omaan aikaamme sopivia. Huumoria kirjaan siilaantuu hämmentyneiden vanhempien reaktioista. Julkisuutta ja herkkunäpertelyä ei oteta kirjassa liian va kavasti. Kirjoja yhdistää runollinen tyyli: vai kea aihe ei tyrmää lukijaa, kun esitysta pa ei tunnu liian an karalta. Peittelemättömästi anoreksiasta Miksi kännyköistä vaietaan. LM 4/2019 s.54-55 LAPSEN MAAILMA 4 | 2019 55 LM4_s54-56_KK+Takasivu.indd 55 12.3.2019 12.55. Hannele Lampelan uusi satukirja Pikkiriikin paremmat iltasadut (Ota va, kuv. Tuoreimpia versioi ta on Mila Teräksen Perhosen varjo (Otava, 2012). n Ruuasta kiinnostuneet varmasti in nostuvat Viivin uhkarohkeista kokeiluis ta, joita kuvataan aika tarkasti. siirtolaisuutta. Ma tilda neuvoo van hempiaan, ettei roskia oikeastaan ole olemassakaan: kaiken voi kierrät tää! Tytöltä mikään ei jää huomaamat ta, ei sekään, että isä nälissään tur vautuu tonnika lapurkkiin. Avuliaan metsäkeijun kanssa hän vierottaa ukkonsa tietoko neesta ja ilmoittaa tämän potevan har hahörhöä, johon ”ei toistaiseksi ole kek sitty lääkettä, joten vaarallinen on”. Yhdessä iltasadussaan Dieckmann ker too Sinihilkasta, jonka isoäidin isoäidin isoäiti on Punahilkka, joten klassinen sa tuperinnekin on kokoelmassa läsnä. Pienen punai sen mökin euk ko tuskastuu, kun ukko viettää kai ket päivät tieto koneen kimpussa. Teräs kirjoittaa peittelemättä anorek siasta, mutta suo silti levon ja rauhoittu misen hetket nuorelle lukijalle
Me haluamme varmistaa, että seuraava hallitus ja eduskunta nostavat lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamisen korkean tason tavoitteeksi. Eduskuntavaalit ovat ovella. Ääni lapselle -ehdokkaat ovat luvanneet toimia lapsen hyvinvoinnin puolesta kansanedustajana. /anna-aani-lapselle-ehdokkaat/ Äänestäthän sinäkin lapsiystävällistä ehdokasta. Anna ääni lapselle eduskuntavaaleissa 14.4. Nyt on oikea aika ottaa uusi suunta lapsija perhepolitiikassa. Löydät heidä nimensä täältä: www.lskl. Vielä ehdit myös haastaa ehdokkaasi mukaan! Lue lisää: www.lskl. /aanilapselle Näihin haluamme vaikuttaa: Kampanjassa mukana ovat: Ammatillisten perhekotien liitto ry, Barnavårdsföreningen, Ehjä ry, Ensija turvakotien liitto, Folkhälsans Förbund, Hope ry, Icehearts, Imetyksen tuki ry, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry, Kehitysvammaliitto, Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry, Lapsijärjestöjen verkosto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Marttaliitto, Nuorten Ystävät, Nuori Kirkko, Pelastakaa Lapset, Perhehoitoliitto, SOS-Lapsikylä, Pesäpuu, Parasta Lapsille, Pienperheyhdistys, Sateenkaariperheet ry, Suomen Kasper, Suomen Unicef, Suomen Vanhempainliitto, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, Vammaisperheyhdistys Jaatinen ry, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt, Väestöliitto, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto, Yhteiset Lapsemme ja WAU ry 1 2 3 4 Lapsiperheköyhyyttä torjutaan aktiivisesti Lapsen osallisuus toteutuu yhteiskunnan kaikilla tasoilla Jokaisella lapsella on turvallinen lapsuus Lasten tulevaisuus turvataan laadukkaalla koulutuksella ja varhaiskasvatuksella #äänilapselle n LM4_s54-56_KK+Takasivu.indd 56 12.3.2019 14.28