Numero 10/2007
70. vuosikerta
Hinta 6 euroa
ILMAILE
virtuaalisesti!
Hanna Grönforsin PITKÄT PORTAAT MALMIN TORNIIN
07010
2008-03
6 41 488 2 8 880 30
288803-0710
ULTRA-turmat syynissä
ILMAILU 3
PAL.VKO
Lento-ominaisuuksia muokattiin eri kokoisilla siivillä.
KU Suo Fin 70.
VA Mik mik
K
Kuukauden kestäneen, täysin papereihin perustuneen evaluaation jälkeen tilattiin kahdeksan konetta ja ostettiin valmistuslisenssi. hajonnut vaakalennossa puuskaisella säällä. Muiden käyttö ei ollut yhtä hillitöntä.
Tämä Mi-8:n jatkokehitelmä ei tietysti ole kovin mediaseksikäs lentolaite mutta ajaisi asiansa ja sitä paitsi kuljettaisi kymmenkunta ukkoa enemmän kuin NH90. Otsikkona on paljon puhuvasti "Meidän poikamme mokasivat".
Korkealta ja kovaa palstan Isoveli on nimimerkki, jonka taustalla on ilmailualan vaikuttajia. Nuoren Suomen tasavallan ilmailuvoimat kärsi 20-luvulla konepulasta. Silloin ostetaan lupauksia hienosta suorituskyvystä ja uudesta tekniikasta. NATO-maa Tshekki osti vuonna 2006 moisia ja lentelee niillä täyttä päätä. Koolhooven olisi mm. Se oli mm. Koolhooven oli alusta asti selvästi epäonnistunut ilma-alus. Koneen runkoon tuli muodonmuutoksia, jotka aiheuttivat kampeamisia milloin mihinkin suuntaan. Koelentäjät sähköttivät Hollannista kotiin kärsimättöminä vartoville tovereilleen. Vaikka kopterit saataisiin heti tässä ja nyt, niiden operationaaliseen käyttöön ei 2008 vielä päästäisi. Utissa koneet havaittiin vaarallisiksi. Sen sijaan NH90:stä saadaan varmasti lopulta hyvä ja pitkään palveleva kuljetuskopteri. Tai jospa suosiolla unohdetaan kotkotukset NATO-yhteensopivuudesta ja ostetaan idästä Mi-17-koptereita. Koelentäjät pitivät hieman kiusallisena esimerkiksi sitä, että Koolhoovenin lento-ominaisuudet muuttuivat laskujen vaikutuksesta ja lennoillakin kaarroissa jos ne olivat jyrkkiä. Aiheesta enemmän tietoa haluavien kannattaa hankkia se käsiinsä. Koneet pantiin lentokieltoon ja poistettiin vähin äänin. Pariisin ilmailunäyttelystä bongattiin hollantilainen Koolhooven F.K.31, jonka piti olla todellinen monitoimi-ihme. Paksurunkoinen kone herätti yleistä tyrmistystä. Eurocopter Cougar on koeteltu laite ja Suomessa on osaamista sen siviiliversio Super Puman myötä. Koolhooven-tapauksesta tulee nimittäin mieleen kuljetushelikopteri NH90:n valinta (jonka tyyppitunnus onkin osuvasti KH). Hollantiin matkannut valtuuskunta löysi yhden prototyypin. Onneksi kukaan ei päässyt hengestään. Vika löytyi hollantilaisista piirustuksista, joista puuttui tärkeä jäykistävä ristikko. Koelennoista ei ollut raportteja mutta tarjolla oli runsaasti teoreettisia laskelmia suoritusarvoista. Koneet pantiinkin heti täyskorjaukseen. Isoveli uskoo visusti tähän vanhaan totuuteen ja kaivaa todistusaineistoksi 80 vuoden takaa pienen episodin. "Älkää odottako, ei näistä mitään iloa kyllä tule." Konepulassa puolustusministeri päätyi ilmailuvoimien epäilyistä huolimatta vastaanottamaan koneet. Silti lisenssikoneet päätettiin rakentaa mutta ne vaativat runsaasti muutoksia koska monet laskelmat havaittiin virheellisiksi.
1920-luvun hankintaprosessilla on tiettyjä yhtäläisyyksiä nykypäivään. hävittäjä, meritiedustelukone ja pommituskone. Mi-kasien käyttöikää jatkamalla päästään sentään tauon yli.
TOI Chr chr
TOI Ilm Hel 007 Puh Fak ilm ww
ILM Pan ilm Puh
Mutta jos NH90-kauppa todella on peruuntumassa (kuten huhutaan), alkaa tulla kiire. Saisikohan Cougareita suoraan linjalta. Ominaisuuksia ei ole yhtä paljon, mutta eipä ole myöskään hienojen vehkeiden vikaantumismahdollisuuksia.
PA Pai ma Puh
ILM ään liito ISS
Isoveli käytti Koolhooven-lähteenään Jukka Raunion mainiota artikkelia ILMAILU-lehdessä 12/1990. Mi-17 on soiva peli ja valmiiksi tuttu käyttäjilleen.
KO chr Fak (Ko ma
TIL OSO Lei ulm Puh Fak Ilm Vuo
Kotimaassa kootut neljä konetta osoittautuivat alkuperäisiäkin huonommiksi. Eniten käytetyllä kotimaisella Koolhoovenilla lennettiin huimat viisi ja puoli tuntia. Molemmissa tapauksissa kyse on hankittu vielä suunnitteluvaiheessa oleva lentolaite. Kyllä sillä armeijakin lennättäisi iloisesti sotapoikia ja -tyttöjä. Mutta onko Suomella varaa, halua ja aikaa osallistua sen kehittämiseen. korkealtajakovaa@gmail.com
Mokasivatko poikamme taas?
en ei historiaa tunne, on tuomittu sitä toistamaan. Isoveljen kolumnien mielipiteet eivät edusta ILMAILUN tai Suomen Ilmailuliiton kantaa.
Arti kirjo kus leht ilmo jos i aika muk kork pala päiv Leh kirjo pala tai v kus voim myö Rek tiloi reki muk kolm tai j mar liito
2 ILMAILU
Ilmoituksissa vastuu rajoittuu korkeintaan ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Laeista, asetuksista tai viranomaisten toimista aiheutuvat kustannusten lisäykset korottavat hintoja voimaantulohetkestä lähtien ja koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/ilmoitusvarauksia. ILMAILUlehti ja Suomen Ilmailuliitto eivät vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista aiottuna aikana tai käsikirjoituksen/vedoksen mukaisesti. Liitolla on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja henkilötietolain mukaisesti (esimerkiksi tarjoamalla jäsenetuja kolmannen osapuolen välityksellä). teen-maa äätä.
Tässä numerossa
8 14 16 17 18 20 24 26 28 30 38 39 42 46 49 52 53 54 46
4
eksikymei ole n vi-
ainimän a on
ILMAILUN 70-vuotisjuhlat Malmin historia osa 2 Saapuvat-uutispalsta Paavon purjelentokulma Virtuaali-ilmailu Liitäjien syyskokous Lennonjohtaja Hanna Grönfors Konemarkkinat Tapahtumakalenteri SIL-sivu Ultraonnettomuudet 2006 Helsinki-Vantaan uusi hahmontunnistuslaite Lennokkien kilpailukausi 2007 Moottoritaitolennon SM 2007 Laskuvarjohyppääjät koolla Kuopiossa Purjelentoteoriat kotisohvalla Ilmailu kuulee vitosena Ilmailu 70 vuotta sitten Kannen kuva: Ilmailuaiheista lukemista Sami Virkkula Kuppilatiima
ILMAILU 3. KUSTANTAJA Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 70. 040 594 2362, (09) 3509 3435 KONEMARKKINAT JA TAPAHTUMAT christa.soivio@ilmailu.fi Faksi (09) 3509 3440 (Konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan) TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Leila Ulmanen ulmanen@ilmailuliitto.fi Puh. Tilaaja tai jäsen voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta liiton toimistoon.
uten laite yötä. (09) 3509 340 Faksi (09) 3509 3440 Ilmestyy 10 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 44 euroa PAINOPAIKKA Painotalo Auranen, Forssa 2007 mac@auranen.fi tai pc@auranen.fi Puh. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävänä liiton tiloissa. (03) 424 41 ILMAILU-lehti on Suomen Ilmailuliiton äänenkannattaja ja Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0019-252X
Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa kustantajan virallista kantaa. vuosikerta VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu.fi
ä nyeleen nkin ttelunosta -alus. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. ttöjä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. (09) 3509 3444 Faksi (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailu.fi www.ilmailu.fi ILMOITUKSET Panu Hämäri, Mikko Nieminen ilmoitukset@ilmailu.fi Puh. tkään halua aisiin vietään
TOIMITUSSIHTEERI Christa Soivio christa.soivio@ilmailu.fi TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Ilmailu-lehti Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Puh
Mimma Lehtovaara ja Anna-Liisa Mikkonen eivät päässeet tilaisuuteen.
ILMAILU sai puhtaat paperit Ilmailuhallinnon ylijohtajalta Kim Saloselta.
ILMAILU juhli Hotel Presidentissä 25. lokakuuta Pohjois-Euroopan vanhimpana alan lehtenä jo 70 vuotta kestänyttä ilmestymistään. Tässä kuvasatoa ILMAILU-bileistä.
4 ILMAILU. TEKST KUVAT
ILMAILU juhli 70-vuotista ilmestymistään
ONNEA JA PITKÄÄ IKÄÄ!
Sokos H satahe salissa
Finnair taja ja ILMAIL Sokero kanssa
Raine H Finland
Kai Mö Jaana T tuksen Pressan lavalla ILMAILUN päätoimittajia viideltä vuosikymmeneltä: oikealta Mikko Sokero, Tero Tuominen, Arja Vartia, Jyri Raivio ja Seppo T. Kutsuvieraiden joukossa oli runsaasti ilmailualan vaikuttajia. Raivisto. Juhlien meininki oli rento: jo kutsussa kehotettiin kansalaisia jättämään solmiot narikkaan ja kunniamerkit korurasiaan
Kai Mönkkönen (kesk.) poseerasi puolisonsa, Jaana Tohmon, ja Suomen Ilmailuliiton hallituksen jäsenen, Timo Korvenpään kanssa. meyri isa
ien ja oa
ILMAILU 5. TEKSTI MIKKO SOKERO KUVAT JEAN-YVES GOUGAUD
Sokos Hotel Presidentin buffet-ruoka maistui satahenkiselle kutsuvierasjoukolle Presidenttisalissa.
Finnairin Okay-henkilöstölehden päätoimittaja ja viestintäpäällikkö Senja Larsen sekä ILMAILUN nykyinen päätoimittaja Mikko Sokero skoolasivat jättimäisen lehden kannen kanssa.
Raine Haikarainen (alh.) edusti juhlissa MAF Finlandia ja Malmin Lentoaseman Ystäviä
Ultrapahvi on ollut taskussa jo pitempään.
Ilmailu Eero Ka
Malmin Lentoaseman Ystävien aktiivi ja Suomen Ilmailuliiton hallituksen jäsen Tero Auranen otti ilon irti Piia-vaimonsa kanssa.
Ilmailuliiton konekatsastaja Mikko Jaakkola ja Sunny Nights Rallyn puuhanainen Helena Jaakkola saapuivat juhliin kotoaan Oulusta.
6 ILMAILU. Myös lennonjohtaja Petri Hiltunen oli paikalla, mutta kuvanottohetkellä mies oli viihdyttämässä muita vieraita.
ILMAILUN edellinen päätoimittaja Tero Tuominen vaihtoi kuulumiset Ilmailutoimittajat ry:n puheenjohtajan, Kauppalehden reportterin, Heikki Haapavaaran ja toimittaja-lentäjä Esa Korjulan kanssa.
Koelen ton laji neet al kuvass
Onnett Hänen
Helitechin Pentti Tuomolin ja Malmilla lentokonevuokrausta vuodesta 1969 harjoittanut BF-Lennon Mark Baker muistelivat ilmailuasioita.
Entinen Image-lehden kustantaja Ville Ailio skoolasi 70-vuotiaalle ILMAILULLE. Ailio lentää juuri PPL-lupakirjaa. Ilmailu ja Hels rupatte
Malmin lennonjohdon edustus oli näyttävä: lennonjohtaja Hanna Grönfors, Mikko Sinervä, Henri Musakka ja Riikka Palin
Vain toinen wingleteistä murtui.
Kolmen vuosikymmenen ajan ILMAILUA painaneen Aurasen kirjapainon edustustossa istuivat Juhani Salmi, Petri Tuominen, Raija Virtanen ja Timo Saarto. Ilmailuliiton puheenjohtaja Hannu Halonen ja Helsingin Vartiolentolaivueen Mikko Paiho rupattelivat mannermaiseen tyyliin. Airbus A380:n pienoismalli suoritti loppuillasta ensilentonsa. Viimeksi mainittu on entinen aktiivi-ilmailija Polyteknikkojen Ilmailukerhosta.
ILMAILU 7. Yhdessä kuvassa noin 20.000 tuntia lentotiimaa!
et
Onnettomuustutkija Seppo Hämäläinen kirjoittaa edelleen ILMAILUUN. Koelentoekspertti Jyrki Laukkanen ja Ilmailuliiton lajipäällikkö Jorma Sucksdorff eivät tarvinneet alkoholin voimaa juhlintaansa. Hänen seurassaan Ilmailuliiton entinen toiminnanjohtaja, Jaakko Kaskia.
Konekorhosen Veikko Lindholm ja Jetfliten Juhani Missonen ovat seuranneet suomalaista kaupallista ilmailua jo pitkään, eikä loppua näy.
ilio
Ilmailuhallinnosta valokuvaajan linssin eteen pääsivät apulaisjohtaja Eero Kausalainen ja viestintäpäällikkö Sari Turkkila.
Pöytä täyttyi erilaisista lahjoista
Vapaussoturi-lehden numerossa 2/2007 Pirkko Kanervon suorittamassa tutkimuksessa löytyy Fiateja koskeva mielenkiintoinen asia: "Italia kyllä myi Suomelle 25 Fiat-hävittäjää, ilmatorjuntatykkejä ja Terni-kiväärejä. Varsinaista myötätuntoista avustusta se ei ollut, vaan Italia peri kaupoista kovan hinnan dollareina." Ostoa Italiasta ei ole ennen julkisesti ko-
TUHOT TOIVAT
KYYNELEET SILMIIN
Aeron työnjohtaja Vilho Saarisalo oli asiallinen, hyvä pomo.
rostett malais -hävit si Suo 50 oli kunha Sen tettiin rättiin kotim ja oliv lisuud tetyt s palaut töön, saman pukuja tarvikk valtioi si Suo rattain
Talvis
K
Lop della r vastaa voima jat, Fo det Ru Saulni tensä. Tuleva Mannerheim-ristin ritari numero 6, lentomestari Oiva Tuominen, kunnostautui taitavana Fiat-pilottina, ja myöhemmin Mersu-ohjaajana. Salminen oli katsomassa lentokoneesta Helsingin savuavia raunioita.
eväällä 1940 tulivat viimein Italiasta ostetut Fiat G 50 -hävittäjät. Tässä artikkelissa kerrataan sodan järkyttäviä muistoja. mutta tulivat 23 Fia 406:ta
Lento
Väli "Salam mallik saOu Luftha miRi ABA:n maan.
8 ILMAILU. TEKSTI PENTTI SALMINEN KUVAT FINAVIA
Malmin historia Fiat-hävittäjistä Helsingin pommituksiin
Historioitsija Pentti Salmisen artikkelisarja Malmin lentoaseman historiasta on edennyt toiseen osaan. Salminen on entinen aktiivilentäjä ja ohjannut muun muassa Suomen Laskuvarjokerhon Twin Otteria
40 Brewster hävittäjää siirrettiin Malmille hävittäjälentolaivue 24:lle. Lopulta Brewsterit korvasivat ne, ja joulukuussa 1941 tulivat Fiatit etelärannikon turvaksi. Saksasta saimme hankittua myöhemmin lisää niitä, niin, että SB-pommittajia oli yhteensä 20 kpl ja lisäksi jonkin verran DB3, DB3 bis ja PE2 -syöksypommittajia sekä jopa yhden PE3:n, joka oli viimeisin malli syöksypommittajasta.
Brewsterit Malmilla
Malmille lennätettiin lisää Ruotsissa koottuja talvisotaan tarkoitettuja amerikkalaisten Brewster 239 Buffalo laivastohävittäjiä. Brewster oli varustettu myös potkurinlapakulmien säätöpotkurilla, joka oli uusi asia lentäjillemme. Marraskuussa 1941 Malmille siirrettiin Curtis-hävittäjälentue ja myöhemmin sen korvasi Brewster-lentue. Kaikesta huolimatta Fiat G 50 oli vahvarakenteinen ja hyvä hävittäjä, kunhan mekaanikot oppivat sen "metkut." Sen sijaan italialaiset ternikiväärit poistettiin nopeasti rintamakäytöstä ja määrättiin kotijoukkojen käyttöön. n
Juhannusaattona 41 ensimmäiset saksalaissotilaat junanvaunun rappusilla Malmin ratapihalla.
rostettu, koska ilmeisesti suurin osa suomalaisista on mieltänyt Fiat G 50 "Freccio" -hävittäjät yleiseksi, pyyteettömäksi avuksi Suomelle. Uutta asiaa oli vaikka kuinka paljon sekä mekaanikoille että ohjaajille. Helsingin ilmapuolustusta vahvennettiin muutamaksi päiväksi heinäkuussa 1941, jolloin Brewster-hävittäjäpari toimi Malmilta. Asia koitui vänrikki Pastisen kohtaloksi 28.7.1941 Vesivehmaalla, kun hän starttasi BW-369:n suurilla lapakulmilla. Tapaturmia oli jo sattunut. Sitä paitsi Suomi oli siihen aikaan poliittisesti verrattain huono sijoituskohde!
tuulet puhalsivat koko Euroopassa. Mitään ei tapahtunut. 406:ta ja 10 Hawker Hurricane hävittäjää.
Lentoliikenne jatkui
Välirauhan aikana Aeron "Lappi" ja "Salama" hoitivat kotimaan liikennettä mallikkaasti reitillä MalmiTampereVaasaOulu.Ulkomaanliikenteessä Deutsche Lufthansan kanssa Aero lensi reittiä MalmiRiikaKönigsberg. XXI -hävittäjät ja myös uudet Ruotsissa kasatut ranskalaiset Morane Saulnier 406 hävittäjät saivat näyttää kyntensä. Tämän passiivisen puolustuksen he olivat oppineet Espanjan sisällissodassa v. Voimakas, kimeä ulvonta johtui laivastohävittäjän pitkistä potkurinlavoista, joiden kärjet ylittivät äänennopeuden ja todellisuudessa hidastivat koneen nopeutta. Talvisodassa Neuvostoliittolaiset lentäjät olivat turvautuneet hädissään vaakatasoiseen ns. Vasta 60-luvulla asia selvisi lentokonesuunnittelijoille. Ongelmaa ei silloin vielä tunnettu. Huollon suhteen se oli vaativa ja tekniikka oli verrattain monimutkainen. "espanjalaiseen rinkiin" turvatakseen takasektorinsa, jossa kullakin oli suojanaan laivueen oma kone. Rauha syntyi, mutta kovin ehdoin! Maalis-huhtikuussa tulivat 30 Brewster 239 Buffaloa, 30 GL:ää, 23 Fiat G 50:tä, 30 Morane Saulnier M.S. Matkustajakone oli palaamassa Tallinnasta Malmille, kun kaksi Neuvostoliittolaista Tupolev SB2 -pommikonetta avasivat konekivääritulen. Lopputulos oli hyvä. Suomalaisten ostettua Saksasta Messerschmitthävittäjiä, ryhmitettiin yksi lentue Malmille. Heidät siunattiin Suomessa poissaolevina. Malmin kenttä kävi ahtaaksi isolle laivueelle ja vilkkaalle lentoliikenteelle, joten laivue siirrettiin Vesivehmaalle kentän valmistuttua elokuussa 1940.
Kalevan tuho
Aeron Kaleva ammutaan alas kesäkuun 14 päivänä 1940 Kerin majakan lähettyvillä Suomenlahdella. Viholliskoneet olivat jo lentäneet tiehensä. Luottamus Neuvostoliittoon oli saanut todella pahan särön.
Marraskuussa 1941 oli vuorossa Curtisshävittäjät. Kolmimoottorinen Junkers Ju 52 putosi mereen mukanaan 7 matkustajaa, sekä ohjaaja, kapteeni Bo von Willebrand, että sähköttäjä Tauno Launis. Kaikki koneessa olijat menehtyivät. Se oli nykyaikainen kone, joka sopi hyvin ahtaille hiekkakentillekin. Malmin taivas täyttyi hirveästä ujelluksesta ja melusta, kun koneet harjoittelivat ilmataistelukuvioitaan. Pahat
Konetilanne jatkosodan alussa
Malmin lentokentän merkitys kasvaa, koska Helsingin ja etelärannikkomme puolustus korostuu. Taistelun päätyttyä siirrettiin Malmille Hävittäjälentolaivue 30, joka muutti 21.9.1944 Hyvinkäälle. Huhtikuun lopulla Malmilta toimi lentolaivue 6:n osia sekä joulukuussa 1941 siirretty Fiat-hävittäjälentue. Tasapuolisuuden vuoksi myös Englannista lähetetyt sotilasasut (ruskea pusero ja housut) palautettiin rintamalta kotirintaman käyttöön, koska ne muistuttivat erehdyttävästi samansävyisiä vastustajien jalkaväen asepukuja. Sormi liipasimella lentomestari "koukki" sukellusveneen yläpuolella odottaen vihollisen tulenavausta. Talvisodassa saimme pommikoneita sotasaaliina kaikkiaan 9 kpl. Aseet olivat kotimaassaan karabinieerien aseistuksena ja olivat luvattoman tehottomia. Väitetään, että Kalevassa oli ollut ranskalaista diplomaattipostia. Lentomestari Ilmari Juutilainen (kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari 26.4.1942 ja 28.4.1944) sai hälytyksen Malmille ja lensi Brewsterillä turmapaikalle, jossa sukellusveneen miehistö nosteli merestä öljyläiskien keskeltä postisäkkejä. Ilmavoimamme keskittivät sinne voimansa: Bristol Blenheim -pommittajat, Fokker D. 1936-1938 ja omineet sen. (1 kpl Iljushin DB-3, ja 8 kpl Tupolev SB 2). Kentälle sijoitetaan myös merivoimille alistettu Lentolaivue 6, jonka kalustona on I-153 "Tsaikka" sotasaalishävittäjät sekä SB-pommittajat. Marraskuussa 1942 muodostettiin lentorykmentti 5, jonka esikunta toimi Helsingissä. Sotatarvikkeita olisi saatu ostettua toisistakin valtioista, mutta pääoma puuttui. Myös yhteistyössä ABA:n kanssa yhteydet hoituivat Tukholmaan.Maailmanpolitiikka kiristyi. Suurhyökkäyksen 1944 Helsingin ja Kotkan puolustukseen Malmille jäi vain yhden Messerschmitt-lentue. Turma ennakoi rauhantilan jälleen horjuvan. Laivue operoi sekä Malmilta että Nummelasta.
ILMAILU 9. Brewster Buffalo kykeni ketteryytensä ja moottoritehonsa ansiosta su-
Talvisota päättyy
Loppuhuipentuma käytiin Viipurinlahdella ryntääviä Neuvostoliiton maavoimia vastaan
Hyppääjä ei suostunut antautumaan. Lopulta hänet ammutaan Tikkurilassa. kesäkuuta 1941 "ikään kuin huomaamatta" olimme miinoittamassa saksalaisten aseveljinä Leningradin aluevesiä. Everstiluutnantti Lauri Pekuri teki merkittävän uran Karjalan Lennostossa. Pekuri ui rannalle avaamaton laskuvarjopakkaus selässään. Lahdesta Vesivehmaalle on huomattavasti vähemmän. Ilmataistelu jatkuu aina Tapanilan ja Malmin tuntumaan. Joku taho oli ehkä yhdistänyt Vesivehmaan Heinolan kentäksi. Kone kuului 8 koneen laivueeseen. 2/LvLv 6. Pekurin ohjaama Brewsterin romu on näytteillä amerikkalaisessa Ilmailumuseossa, jonne venäläiset "jobbarit" sen myivät. Kaksi DB:tä pudotetaan. Välimatkaa on sinne Heinolasta n. Ajopuuteorian mukaan Suomi lipui toisten maiden joukossa II maailmansotaan. Amerikkalaiset lentäjät eivät saavuttaneet Brewsterilla toisessa maailmansodassa ainoatakaan ilmavoittoa, suomalaiset jatkoja Lapin-sodissa yhteensä 473 pudotusta 44 koneella. Curtiss Hawk ja Hawker Hurricane -hävittäjiä. Ilmatorjunta ampuu Malmia pommittaneen vihollisen alas (Tupolev SB-2). 300 m päähän ratapihasta, jossa saksalaisia joukkoja kuljettanut juna oli seisonut edellisenä iltapäivänä. Fiatit olivat parhaillaan torjuntalennolla, kun kenttää pommitettiin. Se on ainoa Brewster Buffalo koko maailmassa, joka on jäljellä. Toisen hyppääjän varjo avautuu ja hän
laskeutuu Keravanjoen tuntumaan lähelle Tikkurilaa. Myös pieni, idyllinen Heinola sai kokea terroripommituksen 25.6.1941. Puutalot roihusivat ilmiliekeissä, paljon siviiliuhreja. Myös Joroisten kenttä sai tuntea vihan, mutta onneksi laihoin tuloksin. M paikas jopa y mikon tajia o ja lisä useita ollut k Tuonti ja ikää konee laisten Mek kureid tokun venälä suosit konaa harjaa malais muod mille eesta kansa min m ristin 8.3.19 sa Ble tui su della 2 luonn SB Malm SB4:n pahtu syttyen vyyspo haavo pääsiv vavisu huhuj tasi M nuen syvyys lisesti. Koneet olivat lähteneet Itä-Preussin Prowehrenistä ja laskeutuivat tehtävän suoritettuaan Uttiin. Suomeen saadaan hankittua lisää koneita mm. Hän palasi miinakentän lävitse omiensa joukkoon jatkamaan sotaansa uudella Brewsterillä ja myöhemmin Messerschmitt Bf109 G:llä. Saksalaisia sotalaivoja purjehti aluevesillämme Saksan tai Suomen lippu salossaan.
Sitten se alkoi...
Uusi sota vastustaja sama kuin ennenkin. Ilmeisesti Brewstereiden siirrot Malmilta Vesivehmaalle olivat saaneet virhetulkinnan vihollisella. Hälytyslennolle Hyvinkäältä lentäneet Fokker D.XXI hävittäjät tapaavat Keravan pohjoispuolella DBpommittajien ryhmän. Ek, tähystäjänä ltn. Hänet palautettiin Suomeen toisten sotavankien joukossa syksyllä 1944. Vihollisen SB-pommittajat etsivät ilmeisesti Brewstereita ja Heinolan lentokenttää, jota ei koskaan ole ollutkaan. Hän teki loistavan uran ilmavoimissa ja oli mallina toisille esimerkillisenä ja vaatimattomana ihmisenä.
Joka tapauksessa, 22. Lieneekö asia ihan niin?
DB-3 tajia. Halla ja konekivääriampujana vääpeli Peltonen.
Kuva jo saanut Yksi po kuusen sen lop
keltamaan pystysuoraan molempiin suuntiin ringin lävitse ja tulittamaan. Pekuri joutui sotavangiksi 1944 sodan loppuvaiheessa. Koneesta ja liikkeestä tuli sensaatio koko maailmalle. Kaksi muuta lentäjää olivat hypänneet osuman saaneesta koneesta. Miehistönä lennolla oli: ohjaajana lentueen päällikkö kapt. Pekurin johdolla Suomen Ilmavoimat siirtyi suihkukoneisiin. Hän oli niitä harvoja sotavankeja, jotka kykenivät jatkamaan sotilasuraansa Suomen armeijassa. Lauri Pekuri oli myös ensimmäinen lentäjä Suomessa, joka rikkoi lentokoneella äänennopeuden. Koneen luonnollinen paikka olisi ollut jossakin kotimaisessa Ilmailumuseossa. Kentän ympäristön pellot saivat ylimääräisen möyhennyksen. Jo ennen juhannusta Malmin kentälle saapui Luftwaffen Ju-88 pommittajia sekä huolto- ja viestintäjoukkoja. Pommit osuivat n. Silti Brewsterit pysyivät hävittäjälentolaivueidemme selkärankana aina vuoteen 19421943 asti, jolloin saksalaiset Suomeen ostetut Messerschmitt Bf 109 G koneet tulivat Brewstereiden rinnalle täydentämään harventuneita hävittäjälentolaivueitamme. Saksalaisen lentoosaston, KGr 806:n, johtokoneessa oli suomalainen tähystäjä kapteeni Pauli Ervi. Vihollinen ui joen poikki jatkaen pakoaan. 18-22 km. Kone syöksyi ohjaaja mukanaan Puistolan pellolle nykyiseen Tapulikaupunkiin. O konek Suursa kuussa hänen
10 ILMAILU. 25.6.1941 aamulla Neuvostoliiton SB2-kone pommitti Malmia laihoin tuloksin. Paluulennolla tukikohtaan ne tapasivat Neuvostoliittolaisia vihollisia ja ampuivat muutaman alas. Ensimmäinen putoaa Hankkijan metsikköön keskelle Malmia laskuvarjon jäätyä "suutariksi". Syntyi pahaa jälkeä keskustassa. Ei ole todisteita, että asiat liittyivät toisiinsa. Pahasti vaurioitunut kone oli ollut noin 60 vuotta järvenpohjassa. Tällä koneella luutnantti Lauri Pekuri teki 25.6 1942 pakkolaskun pienelle järvelle vihollisen puolella. SB - 10 lensi laivueen tuhannen sotalennon Malmilta 21.lokakuuta -43. Jatkosota oli syttynyt! Suomi oli jälleen "napit vastakkain itänaapurinsa kanssa".
Sukellusvenesotaa
Saksalaisten avustuksina ilmavoimamme saivat (tai ostivat?) Saksan Neuvostoliitolta sotasaaliiksi saatuja Tupolev SB-2, Iljushin
Kyteviä raunioita Vallilassa.
Brewsterit siirretään ja sota taas ovella
Brewster-hävittäjälentolaivue 24 siirretään elokuussa 1940 Vesivehmaalle Lahden tuntumaan, jolloin Malmi rauhoittui. vat, k Kuole milla tapaht tapaht laskus ja syö loukka surma VPtissa k sään
Myöhemmin saimme vielä samasta paikasta PE-2-syöksypommituskoneita, jopa yhden PE-3:n., joka oli sen ajan pommikoneiden parhaimmistoa. Tehtävä oli vaikea ja sää huono. Seuraavien tukikohtien koneet käyttivät tätä reittiä: Gzatsk, Nono-Dugino, Staraja Toropa, Andreapol ja Toropets.
Pommitusten moraalinen vaikutus oli suuri. Tiesin kyllä vastuuni, jota Saarisalo oli korostanut puheessaan. Nyt ilmavoimillamme ei ollut koneista puutetta, kuten Talvisodassa. Tämä koski myös liikkumistani Helsingissä ja sen lähiympäristössä. Olin Malmin kavereiden tietotoimistona, mitä kentän sisäpuolella tapahtui. Kuolleita ja haavoittuneita tuli, mutta vähemmän mitä saattoi odottaa melusta päätellen. Ohje- ja huoltokirjat olivat venäläisiä ja puutteellisia; lisäksi työkalut, suositukset ja ohjeistukset puuttuivat kokonaan. Suuri osa pommeista putosi kuitenkin mereen tai asumattomille alueille. Siitä ilmailu-urani alkoi ja iltaisin opiskelin "kirjekurssilla" ammattikoulun loppua. Olin 15 vuotta ja risat täyttänyt laiha hujoppi, jonka Kukka-niminen armeijasta vapautunut mekaanikko nimesi ensi hetkestä lähtien "luuskakoiveksi". helmikuuta 1944. Medved Dmitrij B. Neuvostoliiton koneet pommittivat yöllä Helsinkiä 6.26. 4.8.1942 SB4:n lasku meni Malmilla pitkäksi, tapahtui sakkaus ja kone syöksyi talon päälle syttyen tuleen. Kuolemiltakaan laivue ei selviytynyt. Tuontitavaran laatu vain oli kovin kirjavaa ja ikääntynyttä. 2000 konetta moukaroi Helsinkiä ja sen ympäristöä. Aikaa myöten mekaanikkomme harjaantuivat koneisiin ja säätivät ne suomalaisille tavoille. Malmilla 6.4.1942. Puolen tunnin kuluttua syvyyspommit räjähtivät. VP-3:n (aikaisempi SB:n tunnus) startissa kone joutui kuolioon syöksyen metsään. Operaation johtaja kenraali Pajari oli tyytyväinen.
Fiatit saapuivat puolustamaan Helsinkiä
Joulukuussa 1941 Fiat-koneet saapuivat Malmille pääkaupunkiseudun ja etelärannikon turvaksi. Kapteeni Ek taisteli jo Talvisodassa Blenheimillä. Räjähtävät syvyyspommit tuhosivat koneen täydellisesti. Siitä huolimatta aina oli nälkä. 25.6.1941 it-osuman saanut pommikone pudotti lastinsa Malmille. Yksi pommeista katkaisi 60 senttiä paksun kuusen juuresta, nosti puun ilmaan ja pudotti sen lopulta autotallin katon lävitse.
helle i jatutaan ntaulenaavat tajien nilan udookea i pasivat llisen rewta ei rewaalle isella. Tuhot hajaantuivat sinne tänne kaupunkia. Neuvostoliiton kaukolentoilmavoimat, Aviatsija Dalnego Dejstvija eli ADD, oli asialla. Geust.)
Koulu loppui pommituksiin
Kävin koulua Helsingin kaupungin poikain valmistavassa ammattikoulussa Pietarinkadun ja Neitsytpolun kulmatalossa. Ohjaaja sekä ampuja loukkaantuivat pahoin tähystäjän saadessa surmansa. Silmät kuitenkin seurasivat tarkasti, mitä ympärilläni tapahtui.
ILMAILU 11. Suomalaiset tiesivät loppuratkaisun alkaneen. Kyllä häneltä luonnistui tavallinen laakapommituskin. Kesti aikansa ennen kuin koneet olivat tarkistettu ja säädetty suomalaisten vaatimalle tasolle. Tähystäjäluutnantti haavoittui, ohjaaja ja konekivääriampuja pääsivät säikähdyksellä. Sodan edetessä tuli Malmin lentokenttä yhä tärkeämpään osaan. Se oli koko seutua vavisuttanut pamaus, joka sai kaikenlaisia huhuja liikkeelle.24.9.1942 SB11 starttasi Malmilta peräsimet lukittuina painuen metsään ja syttyi tuleen. N. SBlaivueelle tuli myös tappioita sekä Malmilla että Nummelassa. SB-pommittajia oli ilmavoimillamme käytössä 20 kpl ja lisäksi Bristol Blenheim pommittajia useita kymmeniä. Ohjaaja ja tähystäjä saivat surmansa, konekivääriampuja säilyi vammoitta. 6.4.1942 SB-2 starttasi Malmilta laskusiivekkeet auki, kone meni kuolioon ja syöksyi metsään. Hazanov, käännös C.F. Myöhemmin laivueesta tuli PleLv 6. Menin Malmin lentokentälle Aeron työnjohtajan Vilho Saarisalon puheille, sillä olin kuullut hänen ottavan mielellään metallipuolen oppilaita mekaanikon apulaisiksi. Läntinen pommitusreitti kulki Holmin, Pihkovan ja Tallinnan kautta Helsinkiin. Ne olivat silloin sama asia kuin pokerissa neljä ässää ja jokeri. Kulkulupa oikeutti minua liikkumaan kaikkina vuorokauden tunteina, koska olin vuorotyössä. Golovanov. SB2-pommikoneista muodostettiin LeLv 6, joka sijoitettiin Malmille ja Nummelaan. Osa hänen johtamaansa 2/LeLv 6:tta osallistui
pommituksiin. (Lähde: Sotahistoriallinen Aikakausikirja 18 v.1999 Aleksandr. Se oli alistettu Neuvostoliiton ylijohdon Stavkalle komentajanaan marsalkka A. Ohjaaja ja tähystäjä loukkaantuivat, konekivääriampuja säilyi vammoitta. Kotka sai myös siruja Stalinin erikoislahjasta Suomelle. Loppukokeet olisivat joskus myöhemmin, jos koskaan. Se vain ihmetytti ja pelotti, että maarintamalla oli edelleen hiljaista. 2.8.1941. Myös Suursaaren takaisinvaltauksessa maaliskuussa 1942 kapteeni Ek oli mukana. maan sinne ivehihan, entän äisen illaan itetpasipuitynyt! änaa-
mme iitolta ushin
DB-3 ja Iljushin DB 3 -bis (IL4) -pommittajia. Hävittäjinä käytettiin Fiat G 50 "Freccio", Brewster-Buffalo, Hawker Hurricane ja Curtiss Hawk -koneita ja lopulta Messerschmitt Me 109 G -hävittäjiä. Seuraavana aamuna töihin. ja Nummelassa 2.8.1941 tapahtuneissa onnettomuuksissa näin tapahtui. Työnhakuun ja ripeästi. Laivuetta johti Ruotsin kansalaisena syntynyt kapteeni, myöhemmin majuri Rolf Birger Ek. Suursaari vallattiin jälleen Suomelle. Mannerheimristin ritari numero 106 hänestä tehtiin 8.3.1943. n iehisllikkö ääri-
Kuva jota ei otettu. Armeijan touhu oli aivan oma maailmansa, ja niin pidin suuni supussa. Kolmessa koko yön kestävissä operaatioissa yhteensä n. Mekaanikoiltamme vaadittiin lähes "taikureiden" otteita pitääkseen koneet lentokunnossa. Länsi-Neuvostoliitossa ja Moskovan sekä Kalinin alueilla olivat 1 GvAK Vypolosovo, 2 GvAK Luga, 3 GvAk Andreapol, 4 GvAK Nono-Dugino, 6 AK Janino-Hotilovo, 8 AK Torzhok, 45 AD Romenskoje ja 56 AD Rjazhsk. Je. Jatkosodassa hän erikoistui sukellusvenetorjuntaan Suomenlahdella 2/LeLv 6:n päällikkönä. Muistaakseni jo ensimmäisen suurpommituksen jälkeen koulunkäynti muuttui kirjeopiskeluksi. Tunsin olevani sisäpiirissä Malmin poikajoukossa, koska minulla oli kulkulupakortti lentokentälle ja D-leipäkortti. D-leipäkortti tiesi runsasta muona-annoksen lisäystä. ADD:n tukikohdat Leningradin ympäristön kentiltä olivat 5 AK Uklovo ja 7 AK Levashovo. Työkenttinä oli varmaan monia muitakin kenttiä, joista ei ole tarkempia tietoja
Lensimme Junnulla matalalla radioantenneja hipoen pommitetun Helsingin yllä. Mitään suurempaa vauriota ei koneissa kuitenkaan ollut, joten peltisepät asialle. Täysin valkoista, lumipeitteistä maastoa ei näkynyt missään. Ei edes ikkunat olleet rikkoutuneet. Aeron työporukka hajaantui ripeästi ajatuksissaan epämiellyttävä pelko: kenttä ei ole turvallinen paikka. Leppäsen Ville lähtee Junnulla koelennolle,
pääset mukaan, jos uskallat! Helsinki oli ilmasta murheellista katseltavaa. Pieniä pommeja tippui aivan kentän reunoille, mutta Tattarisuo nielaisi ne jälkiä jättämättä.
Surullista katsottavaa
Eläköön, koulu palaa! Näillä huudoilla joku oppilas tervehti aamupäivällä, kun me keskenkasvuiset nulikat keräännyimme Neitsytpolku 5:n ja Pietarinkatu 6:n kulmatalon savuaville raunioille tuijottamaan. Näky ei muuttunut Viikin peltojen kohdalla sen kummemmaksi, muuten kuin lumiset pellot olivat värjäytyneet likaisen ruskeiksi. Sisällä meinasi jäätyä. Artikkelisarja jatkuu seuraavassa numerossa.
T t j
Ni ke va lä ra
ww
12 ILMAILU. Ditzen johdolla. Työvuoro loppui siihen. Kaartelimme sinne tänne ja näimme koko murhenäytelmän aitiopaikalta. Kiersimme alueen kaukaa ja tipat tulivat silmiini katsoi ikkunasta mihin suuntaan hyvänsä. Aeron työnjohtaja Vilho Saarisalo oli tarkka, mutta toisaalta suurpiirteinen mies. Ajatuksemme liitelivät kohtalokkaassa tulevaisuudessa. Merenlahdissa jäälautat olivat ruuhkautuneet päällekkäin pommikuorman räjähtäessä. Merenlahden rikkoutunut jääpeite muistutti kynnettyä peltoa. Tiesimme, tai ainakin aavistimme, mitä tuleman piti, eikä itku ollut kaukana. Itse asiassa se oli sittenkin turvallinen. helmikuuta 1944 oli halli täysi kranaatinsirujen vahingoittamia saksalaisia Mersuja. Paikalla oli ollut kouluni, nyt savuavat rauniot. Helsingin päiväpuolustukseen Malmille oli määrätty SA:n 2./LeLv 34:n neljä Bf-109 G -hävittäjää kapteeni K. Osasto oli erikoistunut ns. Illansuussa kaikki koneet olivat jo kunnossa. Malmin kentälle ei tullut ainoatakaan pommia yöpommituksissa eivätkä ikkunat särkyneet. Pommien hajonta oli ollut suuri. Kiersimme Puotinkylän ja Vuosaaren yläpuolella. Pomoni erikoisesti korosti heti ensimmäisenä päivänä, että "valokuvia ei sitten oteta, ei meidän koneista eikä armeijan vehkeistä". "Wilde Sau" -toimintaan, eli tavallisen päivähävittäjän käyttämiseen yötoiminnassa yhteistyössä radion, valonheittimien ja tutkajohdetun it-tykistön kanssa. Osasto Einsatzkommando Helsinki toimi Helsingissä 13.2.-15.5.1944. Onneksi Neuvostopommittajat eivät tienneet tätä, joten moraalinen etu oli saksalaisten puolella. Lewisin ja K.G. Kaksitoista Messerschmitt Bf 109 G hävittäjää tulivat Budapestistä. Lahtelan johtamina. Puutalojen rauniot savusivat edelleen Vallilassa. Ainut vahinko oli, että Virtaskan mamman kahvilasta oli joku unohtanut sulkea ulko-oven. Laajassa suvussamme ei ollut kuin yksi Näpsä-merkkinen laatikkokamera, ja sekin vannoutuneen vanhanpiian omistuksessa. Hän antoi pysyvän määräyksen iltavuorolaisille, että kun "hiljainen hälytys" annetaan saksalaisille yöhävittäjille hallin seinillä välkkyvillä sinisillä lampuilla ja summerilla, piti hallin ovet sulkea ja jo-
kainen sai häipyä minne halusi. Ainoa paikka, mihin ne eivät olleet osuneet, oli Malmin lentokenttä. Olihan se aikamoinen orkesteri eikä se oikein kunnolla toiminutkaan. Puut olivat pudottaneet lumipeitteensä. Junkers oli sota-aikana todellinen laajarunkokone.
Olin ringside-paikalla. Seuraavana työpäivänä, taisi olla 27.2.1944 siinä kymmenen maissa Kukka höyrysi luokseni huutaen jo kaukaa: Pistä puhtaat haalarit päälles ja äkkii. Tieto ei hetkauttanut minua, sillä kamera oli siihen aikaan harvinaisuus. Malmin lentokentälle saapui 12.2.1944 Luftwaffen I/JG 302:n osasto kapteenien P. 20 minuuttia myöhemmin rupesi ilmatorjunta ryskymään. Toisen suurpommituksen jälkeisenä päivänä 17. Niin tarkkaa peliä se oli. Harhautuneet pommit olivat möyhentäneet kaiken
oli ilmme ipoen mme enäyuniot mme atsoi Meistutti t Viiaksi, rjäyoista, sään. entälumiaaren olivat kuori ollut olleet edes inko ta oli isällä tkuu ossa.
Tankki täyteen joulumieltä.
Niin vaan aika lentää kuin siivillä. Neste Oil Aviation kiittää lämpimästi kuluneesta vuodesta ja toivottaa oikein hyvää ja rauhallista joulua.
www.neste.fi
ILMAILU 13. Joulupyhät laskeutuvat taas kerran arjen keskelle, joten nyt on sopiva hetki pysähtyä ja vaihtaa laskeutumisvalot jouluvaloihin
KOONNEET NILS ROSTEDT, MIKKO SOKERO
Q
Nousukausi tasaantumassa. Helsingin ja Tallinnan väliseen liikenteeseen tulevan kopterin värityksen on suunnitellut Esa Korjula. Voimanlähteenä on monesta konetyypistä tuttu 100 hv:n Rotax 912S. Tilanne näyttää vielä synkemmältä yksimoottoristen mäntämoottorikoneiden kohdalla, missä toimitettiin 1669 konetta, mikä oli 8% vähemmän kuin 2006 vertailujaksona. Tavoitteena on nostaa esiin ilmailualan onnistunutta journalismia ja viestintää kaikissa muodoissaan.
I
Y
leisilmailukonevalmistajien kattojärjestö GAMAn julkaisemien tilastolukujen perusteella pitkään jatkunut nousukausi näyttää hiipumisen merkkejä. Mielenkiintoinen avaus alueelle, missä ei juuri kilpailevia konetyyppejä ole, kun DA42:kin on selvästi hienostuneemmassa kategoriassa. Näkyvässä suojavaatteessa on oltava riittävästi heijastavaa pintaa. Nousukyky on kahdella moottorilla 5,8 m/s (1150 fpm) ja yhdelläkin moottorilla luvataan 1,4 m/s (285 fpm). P2006 on kaksimoottorikoneiden pienimmästä päästä. GAMA:n lukujen ulkopuolelta voi kuitenkin lisätä vielä USA:n Light Sport Aircraft-luokan, jossa lokakuussa ylitettiin 1000 koneen yhteismäärää. Muualla maassa ainoat vaihtoehdot olivat paikallinen kirjasto tai hankala ulkomailta tilaaminen. Käyttöpakko ei koske lentomatkustajia, mutta tällöin heillä on oltava saattaja, jolla on käytössään turvaliivit. Ilmailutoimittajien yhdistyksen Follow Me palkinto on jaettu jo 16 kertaa. Aviation Shop toi Suomeen postimyynnin, jonka kautta myös muut kuin pääkaupunkiseutulaiset pääsivät ulkomaisen ilmailukirjatarjonnan pariin. Toisaalta P2006 on 12 kg/hv tehopainosuhteellaan yksimoottoritilanteessa tässä jopa hieman paremmassa asemassa kuin myyntimenestys Diamond DA42 (13 kg/hv). Haasteellisempi tilanne on Cessnalla, joka toimitti 507 mäntämoottorikonetta (-16%), sekä myös Cirrus Designilla (461 konetta, -13%). Kai ja Rita Asplund ovat pyörittäneet liikettään harrastuspohjalta vuodesta 1985. LSA-koneiden määrä on kasvanut melko tasaista noin 100 koneen kuukausivauhtia jo vuoden 2006 alusta, joten sillä puolella tahti jatkuu hyvänä.
I
Etsi ja pelasta dvd:tä voi nyt tilata
uomen Lentopelastusseuran Etsi ja pelasta dvd on tullut myyntiin SIL-Shopiin. Selkeästi näkyy, että Yhdysvaltojen kesällä puhjennut subprime-korkokriisi vaikuttaa myös pienkoneiden myyntiin, joskin USA:n ulkopuolella kasvu jatkui vielä vahvana. Tecnam markkinoi konetta myyntilauseella "kaksimoottorikoneen turvallisuus yksimoottorisen hinnalla ja käyttökuluilla", mutta perinteisiin twineihin tottuneet saattavat kenties suhtautua hieman epäröiden näin pieneen moottoritehoon. Dvd:n hintakin on kohtuullinen, 15 euroa. Nelipaikkaisen koneen kärkiväli on 10,7 metriä, suurin lentomassa on 1180 kg ja nopeutta luvataan 150 solmua. Diplomin luovutti yhdistyksen puheenjohtaja, Kauppalehti Option reportteri Heikki Haapavaara. Yhdistyksen mielestä Aviation Shop on onnistuneesti levittänyt ilmailutietoutta maahamme. Tammi-syyskuussa konetoimitusten yhteismäärä mukaan luettuna myös turbiinimoottorikoneet ja businessjetit oli 2909 kpl, missä oli kasvua 1,7% vuoden 2006 vastaaviin lukuihin verrattuna (2859 kpl). Luonnollisesti myös kotimaisille alan kirjoille liike on tärkeä myyntikanava. Diamond Aircraft sinnitteli kuitenkin vastavirtaan ja kirjasi peräti 17% kasvulukemat, toimitusmäärän ollessa 356 lentokonetta. Nyt kone on suorittanut ensilentonsa, joka valmistajan mukaan onnistui hyvin. Jos haluat saada dvd: n hyllyysi, tilaa oma kappaleesi SIL-Shopista, www.silshop.fi
Copterlinen Agusta-Westland saa hienon värityksen
S
inn väk nyt suu Viikoit Valit lastot o hin ver Aasi nair an tulokse kettiin Tulo joonaa A340seksi y miljoon Tällä on Hel sesti o sesti m Help jennus Luvass kaikkea Finavia Laaj simatk lentom miljoon Kiito sa paik paloas della p loppuu kiitote
F
C
opterlinelle ensi vuonna käyttöön tuleva Agusta-Westland AW139 helikopteri on saamassa vauhdikkaan värityksen. Uuden twinin ensilento
talialainen Tecnam, joka tunnetaan sekä ULettä tyyppihyväksyttyjen kaksipaikkaisten valmistajana, esitteli keväällä uuden kahdella moottorilla varustetun P2006-mallinsa. Uud Tällä h nilleen termin
14 ILMAILU. Ensimmäinen painos dvd:stä tehtiin lähinnä koulutuskäyttöön, mutta kysyntä yllätti. Näkyviä vaatteita on käytettävä kaikissa työtehtävissä liikenne- ja asematasoalueilla kun liikutaan jalkaisin. 1980-luvulla helsinkiläinen ilmailusta kiinnostunut pystyi asioimaan suurissa kirjakaupoissa, joissa oli tarjolla ilmailukirjallisuutta, myös ulkomaista. Aika näyttää, löytääkö P2006 käyttäjäkuntansa. ILMAILU julkaisee kuvan uudesta maalauksesta ensimmäisenä mediana.
Suojaliivit käyttöön Malmin platalla
almin lentoaseman asematasolla liikkuvien tulee jatkossa käyttää suojaväritettyjä liivejä. Turvaliivejä myy SIL-Shop, www.silshop.fi
M
Esa Korjulan värittämä Copterline aloittaa Helsinki-TallinnaHelsinki -välin sahaamisen ensi vuonna.
Havain seen u metriä sa. www.tecnam.com
Follow Me -palkinto Aviation Shopille
lmailutoimittajien yhdistyksen vuoden 2007 Follow Me -palkinto on myönnetty Aviation Shopille
Tämä on maantieajoneuvoksi varsin vähän, ja epäilijät ovatkin jo kovasti esittäneet ettei tällainen laite olisi tieliikenteeseen soveltuva. Aikaisemmin laskettiin tulokseksi 70 miljoonaa. Oli miten oli, kehittäjät uskovat projektiinsa ja suunnittelevat ensilentoa vuodelle 2008. ULperuskoulutuksen vähimmäislentotuntimäärää esitetään nostettavaksi 25 tuntiin ja koulutukseen sisältyisi pakollisena myös lennot valvotulla lentopaikalla sen auki ollessa. Se kytkeytyy edelliseen uudisrakennukseen kävelysilloilla. lennonopettajan kertauskoulutus, jolla on tarkoitus varmistaa että opettajilla pysyy taidot ja tiedot tämän nopeasti kehittyvän lajin opetusvaatimuksista. Seuraavassa vaiheessa Helsinki-Vantaalla onkin laajennettava kiitoteiden väliin.
F
Lentävä auto yrittää taas
entävä auto on pitkään ollut eräänlainen keksijöiden kestosuosikki, muistellaanpa vaikkapa Taylor Aircar vuodelta 1949 tai lähivuosilta Mollerin kahdeksanmoottorinen (!) Skycar. Yhtiö jopa lupaa Transitionin ostajille 7400 dollarin varausmaksun palauttamismahdollisuutta. Sen jälkeen nykyisen alueen mahdollisuudet on käytetty loppuun. Nykyisin lentomatkustajia on noin 12,8 miljoonaa vuodessa ja matkatavaraa 9 miljoonaa vuodessa. Palstahenkilön veikkaus onkin että useampikin vuosi vierähtää, ennen kuin näitä näkee liikenteessä. Luvassa viisi uutta A340-koneille sopivaa matkustajasiltaa sekä ennen kaikkea uusi matkatavaroiden käsittelykeskus. Kyseessä on Ilmailulaitos Finavian historian suurin investointi: 143 miljoonaa euroa. Joten kehotan tarkkailemaan Ilmailuhallinnon verkkosivuja sekä ilmailu.org-keskustelufoorumia, ja eiköhän ILMAILU-lehdessäkin ole pian lisäinformaatiota.
n
kkuviettyjä kaikislueilla vaatntaa. Yhtiö painottaa erikseen että lentoonlähtö sekä lasku tapahtuu aina lentokentältä, eikä maantietä voi käyttää tähän. Lokakuun liikennetilastot osoittivat Aasian reiteillä 40 prosentin kasvua viime vuoden lukuihin verrattaessa. Aluksi Finnair saa A330- ja A340-koneita, myöhemmin A350XWB-kalustoa. Tiloja ei yksinkertaisesti ole suunniteltu näin massiiviseen kauttakulkuliikenteeseen. Toiminnallisen tuloksen arvioidaan nousevaan 90 miljoonan euroon. Uudisrakennus sijaitsee suunnilleen samalla paikalla kuin vanhemman polven muistama ensimmäinen terminaali, 50-luvun Seutulan parakki. Uutta terminaalilaajennusta on mahdollista jatkaa vielä kahdella portilla. Hankinnan rahoittamiseksi yhtiö järjestää osakeannin, jolla investointeihin kerätään noin 250 miljoonaa euroa. Airbus A340:n kärkiväli on 8,3 metriä suurempi kuin liikenteestä vähitellen poistuvissa MD-11-koneissa. UL-lennonopettajakoulutukseen on myös tulossa muutoksia mm. Tuolloin oli liikenteessä kolme laajarunkokonetta, nyt suunnitelmissa on jopa 20 koneen laivasto vuoteen 2017 mennessä. Marraskuussa lähti lausunnolle laaja määräyspaketti, josta poimin tähän vain pari kohtaa ultrakevytpuolelta. Terrafugian perusajatuksena on yksinkertainen ilma-alus, jolla voi ajaa kotoa lentokentälle ja matkan lento-osuuden päätyttyä ajaa kohdekentältä maanteitse määränpäähän. Terrafugia vaikuttaa palstahenkilön mielestä hieman realistisemmalta projektilta verrattuna muihin vastaaviin. Aasian liikenne on johtanut myös taloudelliseen menestykseen. vanha paloasema. Finnair antoikin marraskuussa positiivisen tulosvaroituksen. RO
o
Q
Finnair kovassa vauhdissa
innair alkoi vuonna 2001 erikoistua Euroopan ja Aasian väliä liikennöiväksi lentoyhtiöksi. Tällä hetkellä A340-siltoja on vain kolme. Valittu strategia on osoittautunut menestykseksi. Laajennettu ulkomaanterminaali on mitoitettu 15-16 miljoonalle vuosimatkustajalle ja 13,5 miljoonalle matkatavaralle vuodessa. Uuden terminaalin kaikki matkustajasillat sopivat uudelle kalustolle. Näin hoituisi matka ovelta-ovelle huomattavasti kätevämmin kuin nykyisin. Matkalentonopeudeksi ilmoitetaan 185 km/h. , mutn käy-Shop,
I
Havainnekuva valmiista terminaalilaajennuksesta. Kuva Finavia/Soma Oy
ILMAILU 15. Rakennuksen peruskivi muurattiin 8.marraskuuta. Oshkoshissa olikin jo malli esillä. Tätä lukiessasi määräysesitysten lausuntoaika on jo kulunut umpeen, ja lopulliset määräykset on tarkoitus astua voimaan vuodenvaihteessa. Erityisesti matkalaukkujen käsittely on ruuhkautunut. www.terrafugia.com
L
p on outta yksen ortteri kiinjakauuutta, inoat i hanop toi myös äsivät Luonike on Me na on urna.
ta
elasta nsimlutustakin a dvd: pista,
Uusia määräyksiä tekeillä
lmailuhallinnolla on meneillään harrasteilmailun kansallisten määräysten uudistaminen. Suomalaisittain unelmointia hillitsee kuitenkin toistaiseksi se, että LSA-koneita ei voi Euroopassa vielä rekisteröidä ilma-aluksina, joten voimme rauhassa seurata projektin etenemistä. Viikoittaisten lentojen määrä on nyt 59 kun se 2001 oli yhdeksän. Nyt on noussut otsikoihin uusi yritys nimeltään Terrafugia Transition, kaksipaikkainen ilma-alus jonka taustalta löytyy myös oikeaa ilmailu-alan osaamista MIT-yliopistosta. Maantieajossa potkuri lukitaan ja veto tapahtuu pyörien kautta. Rakennustöiden alta on jouduttu jo purkamaan mm. Kiitoratojen kulmaukseen rakennettu matkustajaterminaali on ahtaassa paikassa. Helpotusta saadaan vasta syksyllä 2009, kun terminaalin uusin laajennusosa valmistuu. Tällä hetkellä suurin ongelma Finnairin Aasian liikenteen kasvun tiellä on Helsinki-Vantaan lentoaseman tukkeutuminen. Tuloja tarvitaankin, sillä yhtiö aikoo lähivuosina investoida 2000 miljoonaa euroa uusiin laajarunkokoneisiin. Tähtäimessä on Light Sport Aircraft-luokan hyväksyntä, mikä tarkoittaa että maksimimassa olisi noin 600 kg. Terrafugia Transitionin kokoontaitettavien siipien kärkiväli on 8,4 metriä ja voimanlähteenä on työntöpotkurilla varustettu 100 hevosvoiman Rotax 912S-moottori
Kuten GP-kisassa, tässäkin seurataan tapahtumia reitillä reaaliaikaisesti TV-kameroiden avulla. Sieltä on tulossa rakennussarja, eli vintturin runko keloineen ja lisäksi vaihdelaatikko. Jos olette sielläpäin jouluna, niin kisapaikalle pääsette kahdeksallatoista dollarilla ja lapset ilmaiseksi.
Virtu maai jonka upeit joko ohja työp lentä urast taha
Rakas Joulupukki...
Niin kuin hyviin tapoihin kuuluu, on nyt aika kirjoittaa Joulupukille. Uutta vintturia etsiessään hyvinkääläiset päätyivät englantilaisen Skylaunch Ltd. (aerokurier 9 & 10/ 2007)
Maailmanluokka valinkauhassa
Maalimanluokka, se jonka pitäisi oleman jonkinmoinen purjelennon jokamiesluokka, joutunee kokemaan muutoksia parin vuoden päästä. Uusi maailmaluokka voi hyvin pitää sisällään muitakin kevyensorttisia purjelentokoneita esimerkiksi niin, että suurin massa olisi 300 kg ja kärkiväli enintään 13 metriä. No, kelpaisihan se Concordiaa odotellessa sekin Walter Binderin EB28, vaikkei se edes liidä kuin 65:1. Tehoa tulee 425 hevosvoimaa. Hyvinkään Ilmailukerhon tulevasta uudesta vinssistäkin voi varmasti keskustella, mutta yksi asia kiistatta selvä. Sitäkin väitetään ohjausominaisuuksiltaan hyväksi vaikka siipeä on 28 metriä. Skylaunchin rakentamat vintturit ovat tyypillisesti omalle alustalleen asennettuja, hinattavia malleja. Tehtävät ovat viidenkymmenen kilometrin mittaisia ja aikaa niihin arvellaan kuluvan parikymmentä minuuttia. TEKSTI PAAVO KOPONEN
TEKST
Po
Suomen vahvin vinssi
Ikimuistoisessa purjelentoperinteessä jokainen vastavalmistunut vintturi on aina ollut Suomen paras. Maksavat kaupassa 500-600 euroa konetta kohti, tiesi Jukka kertoa.
T
LS-purjelentokoneet jäävät elämään perustajansa kuoleman jälkeenkin.
Sprinttikisa tekeillä
Jos sää suosii joulun alla lennettävää Grand Prix mestaruuskilpailua Uuden Seelannin Omaramassa eikä varapäiviä tarvita, jatkuu kilpailu vielä kiivaammassa tahdissa Lake Wanakassa. Butler kysyy kuitenkin, että mitä hyötyä on liitoluvusta, ellei kone taivu sen vertaa nostoon, että pääsisi loppuliitokorkeuteen. Hyvinkäällä laite nostetaan kuitenkin kuorma-auton alustalle. Langan ohjaimet hankitaan erikseen, paremmin myös Dyneemalle sopivaa mallia. Sääntöjä tarkistetaan kuitenkin 2009 jälkeen. Nythän luokassa lennetään vain PW-5-koneilla. Moottori tulee Amerikan ihmemaasta ja on siten tietysti bensakäyttöinen V8, hulppeasti 7,2 -litrainen General Motors. 28. päivä on tarkoitus kilpailuttaa GP-lentäjiä tosi kovaa ja tosi lyhyillä matkoilla. Kun lentojarrut ovat entistä paremmat, saa koneella jopa lievästi taitolentää ja tehdä syöksykierteitä. Rahaa tarvitaan noin 60.000 euroa ja työtä päälle. Reitille laitetaan kerrallaan viisi pilottia joiden oletetaan lentävät koko matkan suunnilleen siipi siivessä. Osat saapuvat talven mittaan ja ensi kesänä laitteen pitäisi oleman käytössä. Tosin tällä kertaa joitakin lahjoja joutuu odottamaan, kun eivät ne ole vielä valmiina. Koneen sarjatuotanto on saatu käyntiin ja muutama kone on jo valmistunut. Ja sitten siitä paremmuudesta on antaumuksella keskusteltu. (dg-flugzeugbau.de)
Niin, että vallan erinomaisen Rauhallista Joulua kaikille!
357 IL on enä usta v tietoko öön. Jalkatiloja on lisätty, ergonomiaa, mukavuutta ja hallintalaitteita on parannettu, ja mittaritaulun uusi asemointi kohentaa näkyvyyttä. Hän teki merkittävän työn lujitemuovisten purjelentokoneiden parissa yrittäjänä, rakentajana ja lentäjänä. Se on Suomen voimakkain purjelentovintturi ikinä. Esimerkiksi Dick Butlerin "Concordia" on vielä keskeneräisenä pajalla. firman asiakkaaksi. Erilaisia verhoiluhienouksiakin saa. Enimmät muutokset on tehty ohjaamossa. Liitoluvun pitäisi sitten oleman luokkaa 75:1. Schneiderin ja Wolf Lemken ensimmäinen kuitukone LS-1 lensi vuonna 1968. Hyvinkäällä harkitaan ostaa semmoistakin järjestelmää, joka toimittaa radioteitse vinttaajalle tiedon purjekoneen ilmanopeudesta. Ladonoven kokoinen ja näköinen pyrstö seuraa kuusimetrisen runkoputken päässä ja kapea siipi on 28 -metrinen. Niinpä hän on kiinnittänyt huomiota myös kaartokykyyn. Joulukuun 27. Todennäköistä kuitenkin on, että FAI:n purjelentokonttori väljentää rajoja. Ohjaamoon mahtuu nyt kunnolla parimetrinen pilotti ja takapenkilläkin on paremmat oltavat. Tuotantomallia on jo koelennetty rinnan kehitystyön kanssa. Eturunko on lainattu ASW-27:sta ja vahvistettu. Onhan se uutta sekin Duo Discus XL. Hyvinkään kerhon puheenjohtaja Jukka Helminen arveli, että kyllä lähtee raskaampikin kone, kuten Janus CT apumoottoreineen kaikkineen. Ja mahtuisihan tuohon helposti ilmojen partaveitsi PIK-5:kin!
Walter Schneider autuaampiin nostoihin
Menestyksekkään LS -purjelentokonesarjan S-kirjaimen tarkoittama Walter Schneider on siirtynyt ajasta ikuisuuteen 77-vuotiaana. On mahdollista, että luokka pysyy ennallaan. Virt juinen Simul kaikill lukoke jonka nonjo Yhte kava ja loida tatapo käyttä maailm ehtois on ma VAT päri m hes ka ovat k den a Lähes johtav Contr mailun yksito pariss Nyk ilmaili kael H
F
16 ILMAILU. Silloin mukaan mahtuisivat esimerkiksi venäläiset Russia-koneet, italialainen Silent ja kevyemmästä päästä amerikkalainen, 80-kiloinen Sparrowhawk. Nyt LS -sarjan viimeisin konetyyppi LS-10 on valmistumassa sarjatuotantokuntoon DG Flugzeugbaun toimesta
Nykyinen VACC Finland syntyi, kun ilmailijat Lasse Hero, Miikka Hult ja Mikael Hirvonen tutustuivat Yhdysvallois-
u, on tällä aan, rkikkesnattu oven kuuapea kkaa hyöverrkeuiota otelikkei etään aikka tanto on jo s XL. parin pat enevästi aero-
F
Tietokoneiden teho on jotain aivan toista kuin takavuosina. Palvelimet kommunikoivat keskenään ja välittävät tietoja käyttäjille. Yhtenä suosituimmista on jokavuotinen Joulutapahtuma virtuaalisella Rovaniemen lentoasemalla. Harrastajat löytävät vuorolistojen avulla helposti toisensa. Ilmailla voi kaikkina vuorokauden aikoina sillä VATSIM-
verkossa on toimintaa eri mantereilla aikavyöhykkeiden mukaisesti. Harrastajamäärät ovat kasvussa. Innostunut ilmailuporukka teki nopean päätöksen ja virtuaali-ilmailuverkkoon perustettiin Suomen osasto vuonna 1996. Verkkolentäminen alkoi silloisessa SATCO-verkossa, joka myöhemmin muuntui nykyiseksi VATSIM-verkoksi ja koki samalla suuria muutoksia niin hallinnollisesti kuin pelipalvelinverkossa. Virtuaalitaivaalla on mahdollista tehdä etukäteen omat työvuorolistansa varaamalla haluamansa lennonjohtopositio tai jättämällä lentosuunnitelma sopivalle reitille. Yhteisön päätavoitteena on luoda mukava ja opettavainen ympäristö sekä simuloida realistisesti menetelmiä ja toimintatapoja, joita lentäjät ja lennonjohtajat käyttävät päivittäisessä työssään ympäri maailman. Nyt voi lentää virtuaalisesti todella aidon näköisillä koneilla aidon näköisissä ympäristöissä.
isen ille!
ta lähtöisin olevaan verkkolentämiseen. Virtuaalitaivasta ylläpitää maailmanlaajuinen yhteisö VATSIM (Virtual Air Traffic Simulation Network), joka mahdollistaa kaikille korkeatasoisen virtuaalisen ilmailukokemuksen.VATSIM on verkkoyhteisö, jonka ovat luoneet simulaattori- ja lennonjohtoharrastajat. Tapahtumien teemat vaihtelevat puskalentämisestä aina virtuaalisten rahtiyhtiöiden maailmanympärilentoihin. Unelmansa lentäjän tai lennonjohtajan urasta voi toteuttaa kuka tahansa.
innair 357 yhteys torniin 118.6! Kapteeni ruuvaa jakson radioonsa ja lähettää avauskutsun lähilennonjohdolle: "Terve tornille Finnair 357 ILS 22L". Mukaan on kuluneen vuoden aikana tullut myös Afrikan valtioita. VATSIM-verkko toimii vapaaehtoisvoimin ja toimintaan osallistuminen on maksutonta. Hyvinkään ilmailukerho on harjoitellut radiopuhelinliikennettä ja lentämistä valvotussa ilmatilassa Blanik-simulaattoriympäristöllä ja Malmin Ilmailukerho osallistuu verkkolentämiseen Cessna-simulaattorillaan.
ILMAILU 17. Virtuaalitaivaalla on aktiivisesti mukana myös kaksi eteläsuomalaista ilmailukerhoa. TEKSTI JA KUVA MIIKKA HULT
Polttoaineen hinta ei huoleta virtuaalioperaattoria
Taivaalle - virtuaalisesti
Virtuaali-ilmailu on maailmanlaajuinen harrastus, jonka parissa pääsee kokemaan upeita ilmailuelämyksiä joko liikennelentokoneen ohjaimissa tai lennonjohtajan työpisteessä. Lentäjät näkevät taivaalla toisensa ja lennonjohtajan tutkaruudulle piirtyy koneiden nopeusvektorit ja korkeustiedot. Puhuttaessa harrastuksesta kuulee paljon eri nimiä, kuten virtuaali-ilmailu, nettilentäminen sekä verkkolentäminen, jotka tarkoittavat kaikki samaa asiaa. VATSIM on laajentunut jatkuvasti ympäri maailman ja toimintaa on nykyisin lähes kaikissa maanosissa. VATSIM-verkossa on suuria lentotapahtumia lähes päivittäin ympäri maailman ja niiden lisäksi on paikallisia pienempiä illanviettoja virtuaalitaivaalla. Laskuluvan jälkeen homma on enää pientä loppuvetoa ja gatella rullausta vaille. Suomessa järjestetään ympäri vuoden suuria lentotapahtumia, joita markkinoidaan myös ulkomaalaisille harrastajille. Harrastajat jakautuvat lentäjiin ja lennonjohtajiin, jotka ottavat yhteyttä pelipalvelimiin internetissä. Suomessa kokoonnutaan viikoittain perinteisesti torstai- ja sunnuntai-iltaisin. Lähes kaikissa maissa on oma toimintaa johtava organisaatio eli VACC (Virtual Area Control Center). Ohjeiden lisäksi tarjolla on paljon ilmailutietoutta ja aktiivinen keskustelufoorumi niin virtuaalisille kuin muillekin ilmailuasioille. VATSIMverkon harrastajamäärä on kasvanut noin 140 000 jäseneen, joista Euroopassa on noin 50000 ja Suomessa noin 450. VACC Finland:n sivustolla on suomenkieliset ohjeet harrastuksen aloittamiseksi. Suomalaisen virtuaali-ilmailun uranuurtajalla VACC Finlandilla on yksitoistavuotinen kokemus harrastuksen parissa. Sitten voikin nousta mukavasta tietokonetuolista ja mennä vaikka keittiöön
Riippuliidon SM-kisavoitosta ja kah-
Liidinväki poseeraa hulppean Jämi Areenan edustalla.
desta Suomen ennätyksestä myönnettiin Olavi A. Yleisesti todettiin, että myös läheltä piti -tilanteetkin täytyisi raportoida, sillä raportteja saapuu Ilmailuhallintoon kovin vähän. Vesa Lappalainen oli hänkin lentänyt kaksi SE:tä ja vastaanotti niistä mitalit. Seloste laadittiin Liidintoimikunnan aloitteesta ja rahoituksella ja se löytyy SIL ry:n liidinverkkosivuilta. Moottoroidun varjoliidon Viestikapulatempauksen syöpälasten hyväksi järjestänyt Urpo Minkkinen sai Höyhen +6 -palkinnon. Valtaosa kokousväestä saapuikin paikalle vasta lauantaina lumisateen tuprutessa.
Heikkinen. Tärkeimpiä asioita oli Pekka Vartian esittelemä uusi ilmailumääräysluonnos OPS M2-9 (Lentotoiminta liitimellä), jonka on tarkoitus astua voimaan 1.4.2008,
vaikka olekaa saan m toksia liidint ultrat kuin y siksi nin ja voima kustel Liid heenjo sä ko vuonn vapaa Kalle tiellä I ja kok jäsene Jota Janne pi Nie pilotti lähete harras liitäjät Kuink
P
erinteisesti tapaamisissa on käyty läpi vaaratilanneraportit ja palkittu vuoden aikana ansioituneet, eikä tämäkään kerta tehnyt poikkeusta. marraskuuta Jämin riippuliitäjät. Alunperin tarkoituksena oli aloitella jo perjantaina lentotoiminnan merkeissä, mutta marraskuun säät olivat tänäkin vuonna oikukkaat. Rami Saikkonen puolestaan kävi läpi varjoliidon raportit ja esitelmöi uudesta vaaratilanneraporttiportaalista sekä pelastusvarjoasioista. TEKST
Tek tiin
Liitäjät koolla Jämillä
Tämän vuoden liitäjien Syystapaamisen isäntinä toimivat 3.-4. Niinpä Liidintoimikunta oli päättänyt arpoa kannustuspalkinnon kaikkien raportin tehneiden kesken, ja sen voitti Mika Pousi. Kaikki palkitut olivat Pitkävuoren liitäjät ry:n jäseniä. Raution kiertopalkinnon saamisen jälkitunnelmissa. Raution kiertopalkinto Kari Suhoselle, josta tuli näin vuoden riippuliitäjä. Riippuliidon vaaratilanteet sekä SM-kisojen aikana sattuneesta liitimen ilmassa tapahtuneesta romuttumisesta tehdyn tutkintaselosteen esitteli Janne
Kari Suhonen (vas.) tuulettaa Olavi A. Katriina Mäenpää ja Janne Heikkinen taputtavat sivistyneesti.
18 ILMAILU
pilottigalleria.com. Saatavana myös "WS9620 Sääpoika" Katso lisätiedot ja muut mallit sekä värit nettisivuiltamme
WS3600 sääasema 249
mm. Kerhoista edustettuna olivat lähes kaik-
ki suomalaiset kerhot ja paikalla oli yhteensä n. Tuonne voi jokainen lähetellä kuvia sieltä vielä puuttuvista harrastajista. Perillä odotti sauna jokirannassa, vapaamuotoista seurustelua, sekä illallinen kynttilänvalossa maan alla suuressa korsussa.
Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme
Erittäin Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta
pst... Ohjelmistot englanninkielisiä.
Xplorer käsituulimittarit 39 99
harrastajille ja ammattilaisille. 60 henkilöä ympäri Suomea. koulutusohjeisiin, tuo uusia liidintyyppejä liidintoimintaan (esim. Pituus vain 93mm, sopii hyvin taskuun. Xplorer-mallit 1 2 3 4 Tuulennopeus&max x x x x Lämpötila&hyytävyys x x x Elektroninen kompassi x x Korkeusmittari, ilmanpaine&historia x Hinnat EUR 39,- 49,- 79,- 99,-
BC700/BC900 älylaturit 35 / 57
Huippulaturi purku-, testaus- (mittaa akun todellisen kapasiteetin purun yhteydessä) ja virkistysominaisuudella. Aultrat eli triket), poistaa liitimiltä muiden kuin yksi- ja kaksipaikkaisten ilma-aluksiksi katsottavien liitimien luetteloinnin ja muuttaa kelpoisuudet toistaiseksi voimassaoleviksi. TEKSTI JA KUVAT AARNO ISOMÄKI Tekniikan uusimpia innovaatioita ihmeteltiin Jämillä. Yksiköt m/s, km/h, kts, mph, fps, tarkkuus ± 3%. Matka illanviettoon oli kaikille mieleenpainuva. Kuvassa kitkakela.
la.
nnetKari ippuiestiväksi en +6 änkin niistä oren esitOPS jon2008,
vaikka tämä päivämäärä ei täysin varma olekaan. Nyt sen voi kätevästi tarkastaa netistä, jos ei kehtaa kysyä! Kerhokisoissa mittailtiin paperilentokoneen rakennuskykyä ja aerodynamiikan tuntemusta. Jotain aivan uuttakin Jämillä esiteltiin. Janne Heikkinen on laatinut yhdessä Virpi Niemisen kanssa Pilottigallerian, www. Kalle S. Kaikki anturit ja kaapelit mukana, kuten myös suomenkieliset käyttöohjeet laitteelle. tuulen suunta, nopeus, sademäärä, kosteus, ilmanpaine, lämpötila, sääennuste jne. Kokemus oli tässäkin lajissa valttia ja Vesa Lappalaisen lennokki voitti pituuslentokisan. Ulkoanturit kytketään keskenään johdoilla, sisälle tiedot siirtyvät langattomasti jopa 100m päähän. vielä ehtii kirjoitella pukille näistäkin toivelahjoista:
WS9720 säätyttö 34,90
"atomiaikaa" käyvä sääasema, jossa myös sääpoika/säätyttö ilmaisee olosuhteita vaatteita riisumalla/pukemalla. Kilpailuun osallistuivatkin lähes kaikki paikallaolijat. Liidintoimikunta sai myös uuden puheenjohtajan Virpi Niemisen väistyessä kolmen vuoden urakan jälkeen. Tänä vuonna asiasta ei tarvinnut äänestää, koska vapaaehtoisia oli ilmoittautunut vain yksi. Jokaiselle akulle on oma LCD näyttö, jossa akun jännite V, latausvirta mA, latauksen kesto hh:mm, kapasiteetti mAh. Loput matkustivat kaminalämmitteisellä traktorin peräkärryllä. Laitteessa on myös ulkolämpö ja ulkokosteusanturi, joka toimii langattomasti, ja näyttää nämä arvot myös anturin näytössä. Mukana tulee yksi lämpö-/kosteusanturi, mutta se voi vastaanottaa maksimissaan 3 eri anturin tiedot. Norri jatkaa Virpin viitoittamalla tiellä Ilmailuliitossa liitäjien edusmiehenä ja kokoaa ympärilleen muut toimikunnan jäsenet. Tallentaa omaan muistiinsa jopa 1750 sarjaa säätietoja (esim tunnin tallennusvälillä 10 viikkoa), josta ne voidaan siirtää PC:lle ja nettiin. BC900 sisältää lisäksi kantolaukun, 4 AA-akkua, 4 C- ja 4 D-adapteria.
Paratronic Oy, 0400-297526 paratronic@paratronic.fi
www.paratronic.fi
ILMAILU 19. BC700/900 hintaan sisältyy: laturi, verkkovirtalähde, suomenkielinen käyttöohje. Ehdotetunkaltaisena toteutuessaan määräys aiheuttaa monenlaisia muutoksia mm. Osa meloi matkan marraskuun olosuhteissa iltahämärissä vaihtelevaa järvi- ja jokireittiä. Asia herätti vilkasta keskustelua. Sivujen tarkoitus on opettaa liitäjät tuntemaan toisensa paremmin. Kuinka monta kertaa onkaan kentän lai-
dalla tullut pohdittua, että kuka se tuokaan oikein on
Yllä kuva Hannasta lennonjohtajauran alussa.
Hanna Malmin taajuu
20 ILMAILU. tajana sihtee kulttu "Men Hanna teeriai Se nen t Jos ei firmas
Lenno
Seu johtoa kiinno jakurs toista valmis Val iso ku Noi nimen mukaa päivän myös jähme Ku ilmailu dessä ketoim arvioi Han takaup 1992 t sotilas vittäjä
Hanna Grönfors on oikeudenmukaisuuden puolustaja ja rajojen kokeilija. Virallisissa kuvissahan lennonjohtajat ovat yleensä miehiä. Onhan hän tuonut omalla taistelullaan tasa-arvoa suomalaiseen ilmailukulttuuriin.
H
TASA-ARVOTAISTELIJA
mailul lutusp pitää tajaksi sitiivis Malm päivän Ka puksi Hanna Hän vojana briefin Sil ja, kat neita. TEKSTI JA KUVAT ILKKA KANGASTALO
Hanna Grönfors ryhtyi kolmekymppisenä lennonjohtajaksi
MALMIN TORNIN
Hanna Grönfors ei olemukseltaan oikein vastaa kuvaa lennonjohtajasta. Hannasta on vaikea olla pitämättä. kuin n Han lähilen nissa