4 2011
suomaLainen kuLttuuriLehti 9
Aho
J ärnefelt rkko E Putro jakiellettyrakkaus 626
LappaLainen vai saameLainen s. 40. 27 pukstaavi s
10 JUHANIAHO150VUOTTA Koottua tietoa kansalliskirjailijasta. juhlavuosi on meneillään. PASI SAARIMÄKI pohtii, mikä sai ihmiset elämään 1800-luvun lopun suomalaisella maaseudulla sosiaalista painetta ja normeja vastaan. 4/2011
Sisältö
3 4 Pääkirjoitus:150vuodenaikaperspektiivi Oikeuskulttuuriperintöihin
Hiidenkiveltä näkyy -sarjassa MIKKO HÄRÖ nostaa esiin uuden tavan tarkastella kulttuuriperintöjämme: yhteisöt.
31 Syväoppineitajasanansäiliä
NILKKA neuvoo pakinassaan, kuinka syväoppinut asioi kioskilla.
32 Sodankyläläinenidentiteetti
MARKKU VARIKSEN mielestä on mahdotonta sanoa, mitkä asiat riittävät siihen, että ihminen pitää itseään sodankyläläisenä.
5
Muumaamutikka
Päivystävä tekstintutkija Vesa Heikkinen ravistelee jälleen ennakkoluulojamme.
35 Voodoostavodou
RIITTA ERONEN toteaa Ajan sana-palstalla, että yleiskieleen omaksutut käsitteet jatkavat usein omaa elämäänsä uusien nimitysten rinnalla.
6
AVIOAIKEITA VAI SYNTISTÄ MENOA. Erkon entiselle juoksijalle osoittamaan runoon. 24 ARJENTARKKANÄKÖINENTULKKI SATU LAATIKAINEN tapasi lauluntekijä ja lyyrikko Samuli Putron.
38 Eurooppalaisuuttaetsimässä
Hiidenkivi kävi valtakunnallisilla kotiseutupäivillä ja teki kuvausretken arkeologisiin kohteisiin.
40 Kirjantarinavaltasiapteekkarintalon
Sastamalassa sijaitsevassa Suomalaisen kirjan museossa vieraili AINO UKKALA.
42 Arvioita,katsauksia 54 Jaloaihmistäjäljittämässä
Märepalaa pureskeleva VEIKKO LINDROOS väittää, että urheilu on metsästyskulttuurin johdannainen.
55 Uutisia 60 Kalenteri
www.hiidenkivi-lehti.fi
Hiidenkiven verkkolehdessä Helmiriitta Honkanen väittää, että digijälkemme haalistuvat, Pirkko Metsäranta kirjoittaa kulutuksen kasvusta ja kulttuuripalveluista. 21 JUOKSIJASORTUU,RUNOILIJASYTTYY ERKKI VETTENNIEMI syventyy J. H. Niilo Ihamäki kertoo venäläisvankien oloista Köyliössä, ja Erkki Lyytikäinen jatkaa Lyhyet-sarjaansa.
27 Mitenlappalainenmuuttuisaamelaiseksi
VELI-PEKKA LEHTOLA selvittää saame- ja saamelainen-sanan taustoja, symbolisia ja poliittisia latauksia suomen kielessä.
Kansikuva: Eero Järnefeltin laveeraus Juhani Ahosta, kalliokuva Kaarina Koski, kollaasi Tarja Pitkänen.
2
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 1. 14 JUHANIAHOJAPARIISILAINENRAKKAUDENFYSIOLOGIA MARIKA KIMATRAIOVA on löytänyt Ahon Yksin-romaanista ranskalaisia vaikutteita. 18 SUDENKUOPPAJAMUITATEKSTEJÄ Aineksista aiheiksi -sarjassa JUHANI NIEMI esittelee SKS:n kirjallisuusarkiston uutta aineistoa Arvid Järnefeltistä, jonka 150. 16 VÄÄRNISSÄVAALITAANPAPPILAPERINTEITÄ MINNA KETTUNEN kertoo, kuinka Juhani Ahon Papin rouva -romaanin näytelmäsovitus toteutettiin pappilamiljöössä. RAKKAUDENPUISTOSSA Nimenpyörittäjä TERHI AINIALA löytää hyvän syyn, miksi joidenkin paikkojen nimet jäävät vain lähipiirin käyttöön.
36 Uhanalaisetsaamenkieletelpyvät
JANNE KAULANEN haastatteli inarinsaamen tutkijaa Marja-Liisa Olthuisia ja Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeriä Siiri Jomppasta.
9
37 Kukaomistaamenneisyyden?
Gradut-palstalla SINI HIRVONEN kirjoittaa vapaaehtoisista ja virkamiehistä museotoimijoina.
10 "TEATTERINOIKULLISUUS,ONNENVAIHTELEVAISUUS..." PANU RAJALA osoittaa, että teatteri oli Juhani Ahon suuri rakkaus, joka jäi valloittamatta
"Mikätahansajätesiismuuttämäedellyttääkansalaislähtöituumaanallalähestulkoon syyttä, yksilöllisiä ratkaisuja kullaksi, vaikka se ei ole ja jopa elämäntapavalintoja. tään, kun suuret maahanmuuttajayhteisöt tuovat
Ou t i
La u
S
Perehtyneisyysvs.populismi
4
ha
ka
ng
a
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 1. Hallinnollistenrakenteidentukirankaeisellaisenaan Haasteena on muun muassa populismi. tensatärkeänäpitämäänsäkulttuuriinjaympärisKansainvälisetsopimukset töön. suomessaonpitkättraditiotomaksikoetunhistorianjaympäristönvaalimisessa.eivätsukuviirit liehupäärakennustenkatoillaturhantakia,jasaman Kunhallinnointieiriitä sukuistaonkaupunkitalojenvaltaaminenkin. hiidenkiveltä näkyy
Oikeus kulttuuriperintöihin
Mika Launis
MIKKOHÄRÖ
Hallitusohjelmassamainitaankulttuuriympäristöstrategianlaatiminen.Miksi?Rakennussuojelu näkyyjatuottaatuloksia.Arkeologinenkulttuuriperintöonmediaseksikästä.Kestävänkehityksen vaatimustenvaikutuksistamaisemaankeskustellaan:mitämaisemakestää,mitensesaamuuttua?
ekäkulttuuriympäristönhallintoettäsenvälineetovat1970-ja1980-luvuntulosta.silloin reagoitiin1960-luvunsokkihoitoon:kaupungistumiseen, teollistumiseen, arvojen murroksiin. ja Mitä kulttuuviritti kansalaisaktiivisuutta riperintöoikeastaanon?eivätole sekä julkisten ja yksityisten uusia.tutkijatovatjopitkäännäitä yhteisöjenyhteistyötä.YLe:ntvesittäneet ja pohtineet eri näkökulmia. suomisaikinlainsäädäntönsäkansainvälistensopimustentasolle.täytettiinsopimustenkirjainmutta eiainaniidenhenkeä. kun kasvakulttuuriympäristöpolitiikaksi.voima Satakunnan Kansa uutisoi Porin kaulöytyyvastaratkaisusta,jossahyväksypunkiarkeologisista kaivauksista, tään julkisen, yksityisen sekä järtuli heti ensimmäinen palaute: s jestö-jayhdistyssektorinyhteistyö. nusperinnönmerkityksiä.tuoredokumenttiTaistelu oikeus kulttuuriperintöihin ei vain yhteen Turustahavainnollistaaaiempaakabinettipolitiikan perintöönmerkitsee,ettäkullakinonmahdolli- jakansalaisvaikuttamisensuhdetta.kabinettipäätöksuusyksilönätaiyhteisönjäsenenätunteaosallisuu- setratkaisivat,entänyt. kulttuuriperinnöndigitointijamuisti-instituu- neuvostoliitonkaaduttuanousivatesiinvähemmistioiden palvelukyvyn tehostaminen kyllä tukevat tökysymyksetjauudethistoriatulkinnat.euroopassa perinnönomaksikokemista,muttavieläolennai- heräsi kysymys oikeuksista kulttuuriperintöihin. seutuliitonkampanjavuosi kysymykset kenen kult"jokaisen oma ympäristö" tuuriperintö. kulttuurienvuoropuhelunmerkityskasvaaentisesAvoinkeskustelujavaikuttaminenalkaavastatästä. Huolimattavaltionkroonisenkitsaastarahoituksestaonkulttuuriympäristöhankkeisiinonnistuttu saamaan varsin monimuotoista eu:n kautta kiertäväävälillistärahoitusta.
oikeuskulttuuriperintöihineiolesuomessayhtä ongelmallistakuinmonissamuissamaissa.olennaista on mahdollisuus perehtyä, ottaa kantaa ja välittäätulevaisuuteenkulttuuriperintöä.tosiasiassa näihinkoviinvaatimuksiinlöytyvätparhaitenratkaisutvarsinaisenkulttuuriperintöpolitiikanulkopuolelta:koulutusjärjestelmistä,mediasta,yhteiskunnallisenosallistumisenvälineistä. sempana pidän osallistumista päätöksentekoon. muutakuinpaskaa.näin Hallintoa kasvattamatta on toimiiihmisenmieli." mahdollistasuunnatatoiminAsiallistakeskusteluaon taa entistä tietoisemmin ja joherätelty.suomenkotilöytääensisijaisettarpeet. sarja"suojeleminua"nostiesiinmarongelmaonpolitiikanjahallinnonhidasreaginaalisiasuojelukohteita.Pohdittiinrakengointiuusiinratkaisuvaihtoehtoihin
Tulevat ihan pihoille ja sontivat mettiin. Maisemayleissopimuksenperusoteonkokonaisvaltainen.kysymysonmaisemastaosanajokaisen elinympäristöä.Aktiivinenmaisemapolitiikkaperustuukestävänkehityksenajattelutapaan.Maiseman merkitystäarvioidaankulttuurin,ekologian,ympäristön,taloudenjayhteiskunnankannalta.erityisenänäkökulmanaonmaisemanmerkitysyksilön identiteetinjaelämänlaadunturvaamisessa. · tutkijat,poliitikotjavirkahenkilötkinsaarnaavatotsansarypistäen vihapuheesta.Yleensäesimerkitotetaannetissäpuklaavienpöllöpäiden oksennoksista. Mikko Härö on Museoviraston Kulttuuriympäristön suojelu -osaston johtaja.
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 1
5. En minä mutiaisia vihaa enkä ole kateellinen, kunhan pysyvät poissa meijän nurkilta." "jaa,enminäkään.kunhaneivättännetuu." "Joo, joku tolokku." tämäntapainensanailuvoitarttuakorviin,kunliikkuusuomenitäisilläreuna-alueilla.väkionvihaistataiainakinymmällään.ikuaikaisia nautintaoikeuksiauhkaavieras,muualtatullut:neMeidänmailla. vähemmistöjen kulttuuristen oikeuksien turvaamiseenjatoisaaltavalikoidunkansallisenkulttuuriperinnönvaalimiseenliittyymolempiinrajaamisen ongelma.ilmiöitä,kohteitajaihmisiärajataansekä johonkinkuuluviksiettäulkopuolelle.valintojatoki tarvitaan. Paikallislehdetpullistelevattoinentoistaanennakkoluuloisempia lausuntoja.kyläteilläkitistään,kunpaikkakuntalaisetkohtaavat.terkkarijonoissatuskaillaan,siwoissasiunaillaan.Matkahuollonpelikoneillaäijätavaavatsanaisatarkkunsa,jakaikkikuonapaljastuu:musta, musti,mutiainennäitäsanojaeisäästellä. Faron sopimuksessa puhutaan kulttuuriperintöyhteisöstä.käsitteenvahvuusonsenjoustavuus arvojenjakamisessa.Yhteisölläeitarvitseollahallinnollisiataimaantieteellisiärajoja.sevoiollakansainvälinen, kansallinen ja paikallinen. Mainiota,ettäala-arvoisesta,osinjoparikollisesta,nettikirjoittelusta keskustellaan.verkkoonvoimakasväline,jakieltämättäonkäynyt niin,ettäuseinseelättääjajopasynnyttäämyösei-toivottaviaasenteitasekähimojajakiimoja.vähintäänkinyhtätärkeääolisikuitenkin herkistyäsille,mitä"ihantavallinensuomalainen"mielessäänmälvää jamitänämä"maanhiljaiset""pienetihmiset",joistamuodostuu "suurienemmistö"keskenäänpuhuvat. MuttakunvaltakunnanMediakysyysuhtautumisestamuualtatulleisiinmarjanpoimijoihin,kellossaonkokonaantoinenääni:Mukavia jailoisiaihmisiäneovatnämäthaimaalaiset.oikeinhyvä,ettämarjat otetaanmetsistätalteen.toivoisivaan,ettäheitäkohdeltaisiinhyvin jaettämarjafirmateivätkäyttäisiheitähyväkseen. kotosallakämmenkouristuu.nyrkkiäpuidaankuinruistaennen. onneksikyseeinytkuitenkaanoleluonnonlaista,jonkaedessäon vainalistuttava.sananvoimaavoikäyttäämyöshyviintekoihin.
VESA HEIKKINEN, suomen kielen dosentti ja tietokirjailija
Mikäonkansallisestimerkittävää perintöä?
oikeuttakulttuuriperintöihintarkastellaanherkästi vähemmistöjenoikeutenasuhteessaenemmistöön. oikeuteenliittyyvelvollisuuskunnioittaamuiden kulttuuriperintöä.suomieioleryhtynytpuiteyleissopimuksenratifiointiin.olemmejäljessäeuroopan kärjestä,erityisestisopimuksenarvonoivaltaneista itäiseneuroopanmaista.
Muu maa mutikka
iä isältääpien US:Tekstis aiheuttaa VAROIT asaattavat sanoja,jotk aran. Meitäonmoneksi.jokaisessameissäasuumontaminää. päivystävä tekstintutkija
äänensätähänominekulttuuripiirteineen. Gallupitjaselvitykset,myöseduskuntavaalitulos,kertovatsiitä,että vakaanpinnanallaonpelottavaapainetta.Asenteidenmannerlaatat ovatliikkeessä. Taikut vie kaikki. va tukehtumis
"jaa,ookkonämarijassakäynny." "Joo, ei kannata. ollakseenkansallisestimerkittävääkulttuuriperinnöntuleekattaaomahistoriammejaympäristömmelaajastisekäajallisesti,alueellisestiettäsosiaa- lisesti.senpitääollamerkittäväämyösperinteisten vähemmistöjenjauusienyhteisöjenkannalta.tällainenkulttuuriperintöonjatkuvastimuutoksessa. Faronpuiteyleissopimuksenmukaanjokaisellaon yksinjayhdessämuidenkanssaoikeushyötyäkulttuuriperinnöstäjaosallistuasenrikastuttamiseen. Yhteinen perintöeiperiaatteessapiirräyhteisönrajojaetnisyyden,uskonnon,kielentaiammatinmukaan.tarvitaanpolitiikka,jokaperustuuajatukseenuseista tekijöistärakentuvastaidentiteetistä.Yhteisöjäon lukuisia,yksilövoiollaosallisenamonessa. Riesa niistä on tullu." "jaa,eikaisevikaniissäpipopäissäoo,systeemissäseon.orjakauppaa tämäon." "Joo. kulttuuriperintöä on pitkään tarkasteltu kansainvälisissä sopimuksissa ja järjestöissä osana ihmisoikeuksia.Melkein50jäsenmaaneuroopan neuvostoonkäsitellytkysymyksiäihmisoikeus-ja kulttuuripolitiikassaan,myösuusimmissamaisemaa (Firenze,2000)jakulttuuriperinnönyhteiskunnallistamerkitystä(Faro,2005)käsittelevissäyleissopimuksissaan. Koirat niissä paskoissa sitten piehtaroivat." "jaa,ritsoillaampuvatrastaita.siitäoliuutisissakin.kaikensyövät, mitäeteensattuu.onnesemmosia.Maanvaiva." "Joo. Surkiaa on
Luterilaisenseurakunnanopetuksettulivatkirjatuistasäännöistä:Raamatustajaaikakaudenkir6. varsinaisia kirkonrangaistuksia,esimerkiksihäpeäpenkkiätaijalkapuuta,ei enäävuosisadanlopullakäytetty.sensijaanpapitja kirkkoneuvostotnuhtelivat,antoivatvaroituksiaja pyrkivätripityksinmuokkaamaanseurakuntalaisten elämää. Maallisenoikeudenohjeetseksuaalielämäänlöytyivät tilkkutäkkimäisesti täydennetystä vanhasta ruotsin valtakunnanlaista vuodelta 1734. PASISAARIMÄKI
Avioaikeitavaisyntistämenoa?
1800-luvunlopunmaaseudullaseksuaalielämänkatsottiinliittyvänvain avioliittoon.SisäsuomalaisissaKeuruun,MultianjaPihlajavedenpitäjissä todellisuusolikuitenkinpaljonylhäältäannettujanormejavaihtelevampi. "väärän"seksuaalisuudennähtiinuhkaavanavioliittoinstituutiotajavaarantavanyhteisönelämän. rangaistaviaolivatesimerkiksisalavuoteuselikahden naimattomanihmisenvälisetseksuaalisuhteetsekä huoruuseliavioliitonulkopuolisetsuhteet. seksuaalinormit olivat yhteisiä sääntöjä siitä,millainenelämäonluvallista. näitä ovat olleet esimerkiksi viettelijänhylkäämäaviotonäitieli"setavallinen tarina",renkienvierailutöisinpiikojenaitoissatai vaikkapaheinälatoromantiikka. Yhteisiäpelisääntöjärikottiintahallaan,joskusarveluttaviinsuhteisiin ajauduttiin.Jokakymmeneslapsisyntyiaviottomana.
ntisaikojen suomalaisen maaseudun sukupuolielämästätulevathelpostimieleenkirjojen,elokuvienjatelevisiosarjojenviljelemät kulttuuriset kuvat. Yhteisölleavioliittojaperheolivatvälttämätön taloudellinenjasosiaalinenyksikkö,turvaverkko. esiaviolliset suhteet ja aviottomat lapset olivat hyvinyleisiä,jopatavallisiasisäsuomalaisellamaaseudulla.jokakymmeneslapsisyntyiaviottomana. normitolivatkirjoittamattomiasääntöjä,jotka opittiinvähitellenjajotkakaikkientulitietää.sosiaa- lisen kontrollin välineitä olivat huhut ja juorut, muttaväärineläneitäpaheksuttiinmyössuoraan. Historiallisten lähteiden mukaan oli kuitenkin paljonihmisiä,joidenelämäeisujunutodotusten mukaisesti.esiaviollisiasuhteitaharrastettiin,saatiin aviottomialapsia,elettiinjopaavosuhteissailman kirkonsiunausta"polkkaparina","susiparina".Aviomiestaivaimosaattoihakeasuhteitaavioliitonulkopuolelta,joskusjopauseammanpartnerinkanssa. Lainsäädäntöäsovellettiinkaksikertaavuodessa kokoontuvillakäräjillä.Maaseutuyhteisössäolikin vaikeaollavälittämättäuseammaltasuunnaltatulevastakontrollista.
Esiaviollisetsuhteetyleisiä
Yleensäihmisetavioituivatjaelivätelämänsäjoutumattakoskaanristiriitaanseksuaalinormienkanssa. Avioliitonulkopuolistensuhteidenyleisyyttäon vaikeaarvioida,muttaaiheestaoikeuteentuotujaavioerotapauksiaolimuutamavuosittain.Pysyvämmät avosuhteetolivatharvinaisempiayksittäistapauksia.
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 1
Monetsilmätjakorvatvalvoivat
Pohjois-Hämeeseenjaetelä-Pohjanmaanlänsiosaan rajautuneiden keuruun, Multian ja Pihlajaveden pitäjienväestötalolliset,torpparit,käsityöläiset, itselliset,palvelusväkijairtolaisetsailäheskokonaan toimeentulonsa perinteisistä maatalouselinkeinoista.ensisijaisetohjeetsallitustaelämästähe saivatkyläyhteisöltä:perheenjäseniltä,sukulaisilta taikyläläisiltä. 1800-luvunmaaseudullasallittusukupuolielämä liitettiintiukastiavioliittoon,kiellettytaassenulkopuolelle. naimattomienjanaimisissaolevienihmistenelämää valvottiinusealtataholta,tosinhiemanerilaisinpainotuksin.
E
kollisista säädöksistä
varmaaonmaallisenlainsäädännönrooli.HuoruuteensyyllistyneetavioliitonosapuoleteivätsaaPysyvämmät naimattomien suhteet, joita har- neetmennäavioeronjälkeenautomaattisestiuusiin rastettiinjopauseidenpartnereidenkanssa,olivat naimisiin. valinnasta,normeistapiittaamattomuudesta. joistaerityisestikirkkoneuvostojaksoiihmisillehuoH i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 1
Kati Outinen Marjan roolissa Aki Kaurismäen Juha-elokuvassa 1999.
7. vakavinrikkomusolihuoruus.joskusolirakasNormeistaeiainavälitetty tuttuavioliitonulkopuolelle,vaimoolikyvytönsekAvioliittoaeiainajaksettupitäämielessä.toisiinsa suaaliseenkanssakäymiseentaitapahtunuttaselitetkiintyneetnuoretmiehetjanaisetsaattoivattyydyt- tiinmyöhemminoikeudessaliiallisellahumalatilalla. teidenseurauksiinajauduttiinlainsäädännöntakia. joskus kyse oli tietoisesta elämäntyylin normejavastaan. kielletyt suhteet päättyivät usein raskauteen. ihmiset kuitenkin hakeutuivat uusiin harvinaisia.Aiheestakylläpuhuttiin,muttakyseoli suhteisiin, ja muutamissa tapauksissa he elivät enemmänkielletylläseksuaalisuudellaleikittelevästä huumoristakuintodellisuudesta. KAVA
Mikäsaiihmisetelämäänsosiaalistapainettaja mautella. Avioliittoa ja perheen perustamista pidettiin Yli viidennes morsiamista olikin raskaana vihille mennessään.väliaikainen normirikkomus saatiin tavoittelemisenarvoisena.joskusseeikuitenkaan ollutmahdollista,jotenpäädyttiineräänlaiseenväliratkaistuksitällätavoin. tilaan,avoliittoon.Yksittäisissätapauksissaavosuhteetjohtuivatkentiessiitä,ettärippikouluaeiollut Yli viidennes morsiamista oli läpäisty puutteellisen lukutaidon vuoksi.tällöin kirkkolakikielsipappejavihkimistäparia. Lainsäädäntö vaikutti osaltaan siltijonkinverranlöytyymerkkejämyöspitempiaikaisestavihkimättömänäelämisestä,avosuhteista, myös huoruuteen syyllistymiseen. tääseksuaalisiahalujaantaialoittaajopapitempikes- tällöinnormeistaeiollutvälitettytaitietoniistäoli toisensuhteenilmanavioaikeita.kirkkojakyläyh- ainakinväliaikaisestihämärtynyt. rikkomuksissaeiollutainakyseihmistentietoisesta Yleistäolitämänjälkeenhakeapappilastakuulu- valinnasta.toisinaankiellettyihinsuhteisiintaisuhtuksetjamennäkuulemaanalttarillepapinaamenta. teisö paheksuivat tällaisia suhteita, jos ne tulivat Vääräänelämäänajauduttiin ilmi. raskaana vihille mennessään
1800-luvunlopunmaaseudullaaviotonsyntyvyys johtuiyleensäsiitä,etteiaiottuavioliittototeutunut. toisinkuinkirkkokyläyhteisöhyväksyiesiaviolliset suhteet,josniidenarveltiinjohtavanavioliittoon. Suomalainen lakimiesyhdistys 1980. Avioeroa oli 1800-luvun lopulla vaikea saada, mikämyötävaikuttihuoruudessaelämiseen.joissain tapauksissaolialettuelääjovakituistaelämääuuden Pasi Saarimäki on jyväskyläläinen filosofian tohtori partnerinkanssa.Paradoksaalistaonse,ettähuoruus ja historiantutkija. suhteetolikintapanaaloittaamiehenantaminaviolupauksintaikihlauksin.Ainasuhteeteivätkuitenkaankestäneet.
8
Sigrid Håkanson, "då skall han taga henne till äkta..." Oäkta födslar, äktenskapsmarknad och giftermålssystem i Östsverige och Västsverige 1750 1850. Tutkimus avioliittolain erosäännösten taustasta ja tarkoituksesta. KAVA
Kyläyhteisö hyväksyi esiaviolliset suhteet, jos niiden arveltiin johtavan avioliittoon.
toisinaansuhteetpäättyivättaloudellisistasyistä. Stads och kommunhistoriska institutet 1999. Pasi Saarimäki, Naimisen normit, käytännöt ja konfliktit. Lainsäädäntövaikuttiosaltaanmyöshuoruuden harjoittamiseen.eräskihlapariolijulistettuoikeudessajuridisestiaviopariksi,"epätäydelliseenavioliittoon",koskaheeivätkihlauksenaikaisestaseksuaalisuhteestahuolimattahalunneetavioitua.Yhteisen elämänjakirkollisenvihkimisensijaanheelelivät myöhemmin uusissa suhteissaan saaden lapsia ja syyllistyensitenhuoruuteen. jos nainen oli ehtinyt tulla raskaaksi, syntyi avioton lapsi, vaikka yhteisiä pelisääntöjä oli yritettynoudattaa.tällöinpaikallisyhteisönnormien mukainen esiaviollinen seksuaalielämä ja naisen luottamus miehen lupauksiin saattoi huonossa lykyssäjohtaanormienvastaiseenseuraukseen.
Ristiriitaistennormienpaineessa
Gunnar Hiilloskorpi ja Mirjami Kuosmanen Nyrki Tapiovaaran elokuvassa Miehen tie 1940.
pitempiaikaisissaavosuhteissajasaivatlapsiakin. Yleensätämäonliitettytilattomienmääränkasvuun jaavioitumisenhankaloitumiseen.keuruunkäräjäkunnassataloudellisetongelmatnäkyivätsuoraan vainmuutamantalollisentapauksessa,kunodotuksettulevanpuolisonvarakkuudestaeivättäyttyneet. suurimmassaosassaoikeuteentulleistahuoruustapauksistaolivattaustallapitempiaikaisetavioliitonongelmat.Liittooliollutriitainen,puolisooli hylännyttaielämääolisaatettuviettääjopitempään erillään. olilopultayksiyleisimmistäavioeronmyöntämisen syistä.
AIHEESTA ENEMMÄN
entisajanmaaseudullaihmistenseksuaalielämäei ollutyksityisasia.kyläyhteisöjapaikallisenseurakunnanedustajatseurasivattarkasti,millainenavioituneidenliittoolitaiolivatkonaimattomiensuhteet johtamassaalttarille. Henkilökohtaisempiajayleisempiäsyitäolivattunteidenviileneminen,uudenpartnerinlöytyminen taise,ettämieshylkäsinaisen. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-3830-7.
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 1. Esiaviollinen ja aviollinen seksuaalisuus 1800-luvun lopun keskisuomalaisella maaseudulla. ihmisetjoutuivatjokatapauksessaottamaanhuomioonkirkonjalainsäädännönnäkemykset,koska nevaikuttivatheidänelämäänsä.normistojenristiriitaisuuksienvuoksiihmisetjoutuivattoisinaan tahtomattaanelämään"väärin".
Hyvättarkoitukset,huonotseuraukset
joskusnormirikkomuksiinpäädyttiinhyvistätarkoituksistahuolimatta.näinolierityisestiaviottomien lastentapauksissa. kyläyhteisönomatseksuaalinormitolivatihmisilleensisijaisia.niilläoliihmistenelämäänsuoraa vaikutusta.sensijaankirkkojamaallistalainsäädäntöäsoveltanutpaikallinenoikeuspystyivätlähinnä arvioimaanjatarttumaankielletynseksuaalisuuden seurauksiin. Sami Mahkonen, Avioero. Jyväskylän yliopisto 2010
vuosaaressahaastattelemammeteini-ikäisetnuoret kertoivat antaneensa puistolle tämän nimen, koskapuistoonhyvinkauniskukkineenjavesilähteineen.Mahdollisestinimivoiviitatamyösnuorille tärkeisiinseurusteluunjarakastumiseen.suomenkielisenväestöntaisomalinkielistenaikuistenkäyttöönnimieilienelevinnyt,eisomalinkielisenäeikä suomenkielisenäkäännöksenä.tälläkintavoinnimi pysyyenemmänomanajahenkilökohtaisena. Lemmenlukko on munalukko,johononkaiverrettukentiessydänja rakastavaistennimettainimikirjaimetjapäivämäärä. epävirallisia Rakkaudenpuistojasensijaansaattaahyvinkinolla.eikö juurinäinolisisopivaakutsuasitätärkeääpuistoa, jossaensimmäisetrakkaudentunnustuksetonjaettu, kihlasormuksetvaihdettutaivaikkaensisuudelma saatu?japarhaimmillaantällaisetnimetovatihan vainkahdenkeskisiä. AlueensomalialaistaustaisetnuoretnimittäinkutsuvaterästäpuistoasomaliksinimelläBeerta raaxada. Kurssi sisältää runsaasti harjoituksia, joihin saat vastaukset saman tien. Katso lisätietoja www.kotus.fi > Kielitoimiston koulutus.
Voit suorittaa kurssin omaan tahtiin helmikuun 2012 aikana.
Tiedustelut ja ilmoittautumiset · sähköpostitseosoitteeseenkurssit@kotus.fi · puhelimitsenumeroon0207813204
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 1
9. suloisesta lemmestä kertovat kuitenkin monet Lemmenharjut, Lemmenkivet, Lemmenkujat, Lemmenrannat ja lukuisatmuut.näilläpaikoillanuoretovat tavanneet,seurustelleet,kuherrelleet,ehkä tanssineetkin. tavallisimpiaovatLemmenkalliot.iitinLemmenkalliostaonsanottu,että"kylhänsielniitlempivii vielkinnäkee".joensuunHammaslahdessaonLemmenlavantanssilavaluonnollisestiLemmenpolulla, jollamonilempivarmastionsyttynyt,jokunenehkä sammunutkin.orimattilassaAsevelitielläsijaitseva asunto-osakeyhtiöonsaanutnimenLemmenpuisto. rakkautta useammin nimissä kuuluu lemmen leiskuntaa ja lurituksia. vikkelätyrityksetkaupittelevatjolemmenlukkojenkaiverruspalveluajavasitentehtyjäsydämen muotoisialukkoja.Lukoinvallattujasiltojanäkee esimerkiksi Helsingissä ja tampereella. näitä oikeinkirjoitusasioita silloin kun sinulle parhaiten sopii. Pulmakohdista pääset keskustelemaan päivystävän kielenhuoltajan kanssa, jolta saat myös palautteen lopputestistäsi.
Kurssi on edullisempi jouluun mennessä ilmoittautuneille. suomenkielinenkäännöställeonjuuriRakkaudenpuisto. nimenpyörittäjä
Rakkauden puistossa
uomessaeilieneyhtäänvirallisestiRakkaudenpuistoksi nimettyä paikkaa. ei-niinromanttinensieluvoitietystikutsuatällaistasiltaa karumminvainLukkosillaksi.
TERHI AINIALA, dosentti, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
OikeinkirjOitusta kiireiselle
Haluaisitko päivittää tietosi välimerkeistä ja yhdyssanoista, mutta sinun on vaikea ehtiä koulutukseen?
Kielitoimiston Oikeinkirjoitusta verkossa -kurssilla voit opiskella mm. Lempi- ja Lemmen-alkuisia nimiä nimittäin on runsaahkosti, vaikkakaan romanttinenlempieioleaivankaikkientaustalla.
S
esimerkiksi Lapin Lemmenjoen tausta on tuntematon. Lemmensiltojasaattaasyntyäuusiakin.siltojen kaiteisiin kiinnitettävät lemmenlukot kun ovat alkaneet yleistyä suomenkin kaupungeissa ulkomaisten esikuvien mukaan. Helsinginvuosaaressa on hieman laveammalti tunnettuRakkaudenpuisto.taioikeastaanvoisiolla, jospaikallaolisimyössuomenkielinenvastineensa
koulunsaAhokävikuopion lyseossajasiirtyisenjälkeenopiskelemaanHelsingin yliopistoon.
10
Ahooliensimmäinensuomalainenammattikirjailija.Hänkehittimäärätietoisestisuomenkieltäja loisamallapohjaamodernillekirjasuomelle.Ahon tuotanto on aihepiiriltään laaja: se liikkuu pienimuotoisista kertomuksista ja kuvauksista yhteiskunnallisiinaiheisiinjalaajoihinsuomenkansan vaiheitaluotaaviinhistoriallisiinteoksiin.Hänmyös suomensivarsinkinpohjoismaistamuttamyösranskalaistakirjallisuutta.
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 1. kunHenrikibseninNukkekotiesitettiinuusintanamaaliskuussa1882,Brofeldtinolimyönnettävä, ettäAalbergolinoranosassasuurenmoinen,jatämä saikinlaakeriseppeleensekäpohjalaisiltaettäsavokarjalaisiltaylioppilailta.teatterinkiistapesäkkeisiinaloittelevaskribenttijoutuivieläsekaantumaan monetkerraturansaaikansa.
juhaniAhoelijohannes Brofeldt (11.9.1861 8.8.1921) syntyi Lapinlahdella väärnin pappilassajaviettilapsuutensa iisalmen seudulla. tällä voitosinollamuitakinihailijoita,puhuttiinLauri kivekkäästä.siinäolisiliianylivoimainenkilpailija. tästäsyntyikumminkinidea."olenjorakastunutmonenlaisiintyttöihinmitähänkuinalkaisin ajatella aktriiseja!" Brofeldt arveli, että näyttelijät ovatreippaitajaviisaitajaitserakkaita.seolihyvä merkki.näyttelijäonitserakassenvuoksi,ettäon eteväjalahjakas."Poistusinatytöt!semmoisiasopii ihaella,joitakokomaailmaihaelee!" ihailijaväijyinäyttelijöitäArkadiantakaovella, muttaeisaanutrohkeuttalähestyäheitä.Hehäli-
Y
sivätomissaseuroissaan.juhaniAhotapasiAalberginmonestimyöhemmin,muttaihailuolijojäähtynyt.ehkäsejäähtyisilloin,kunaloittelevasanomalehtimiesjoutuiAnttijalavansijaisenakirjoittamaan elämänsä ensimmäisen teatterikritiikin Uuteen Suomettareenjaerehtyikehumaankaarola AvellaniahitusenenemmänkuinAalbergia.senjälkeenhänelleeienäälehdessäuskottunäinvaativia tehtäviä. Brofeldt uskoi rakastavansa Aalbergia. nuori ihailija ei häpeä tunnustaa, ettähänsaivedetsilmiinsäjahänenkiikarinsakostui,kunAalbergitkionnettomuudessaan.Hieman arvellenBrofeldtkertookuulleensa,ettävaikkanäyttelijäsaattoilavallaollailoinenkuinpikkutyttö,hän "muutoinkuuluuolevanhyvintotinen,jopasynkkämielisennäköinen". syksyllä hän näki ida Aalbergin B.BjörnsoninVastanaineissa jaoliaivanmyyty. teatteriaBrofeldtkyllämuutenseurasi.Minna Canthin Murtovarkaus herätti suurta innostusta kaikissa: vihdoinkin uusi suomalainen kokoillan näytelmä. KIA/SKS
PANURAJALA
"Teatterinoikullisuus, onnenvaihtelevaisuus..."
TeatterioliJuhaniAhonsuurirakkaus,jahäntekimonia yrityksiäsaavuttaakseenThaleia-jumalattarensuosion.Hän dramatisoiomanromaaninsa,kirjoittiyhdennäytelmän, kokeilibalettiakinjatoimivuosiaKansallisteatterin johtokunnassa,muttavalloittamattateatterihäneltäjäi.
lioppilasjohannesBrofeldtmeniensikerran Helsinkiin saapuessaan keväällä 1880 ArkadianteatteriinkatsomaanAleksiskiven Nummisuutarit. tähtieiollutylioppilaanmielestäkaunotarmutta kylläkin sulotar, jonka jokainen liike oli ihmeen luonnollinen
niidenjälkeenjäätiinkaipaamaanvieläkolmatta näytöstärautatiematkanpäättymisestä,missäolisi tullutilmiMatinjaLiisanmielipiteettuostauudesta keksinnöstä. kaarloBergbomveteliviimeistävuottaan1903 teatterin johdossa, häneltä Aho ei murheekseen saanutenääpaljonapuasovitustyöhönsä,eikäollut muutakaandramaturgistatyövoimaa.Prosaistinoli
Aho avusti Uutta Suometarta, toimi Kaiku-lehdenkirjeenvaihtajana,toimittiKeski-Suomea,Savoa jaUutta Kuvalehteä.opiskeluajastaanlähtienAho kuuluiaikansakansallisiinjasosiaalisiinradikaaleihin. tuusulannaapuritPekkaHalonenjaeerojärnefeltpestattiinyhdessälaatimaannäyttämökuvia jadekoraatioita.Ahotahtoihuolehtianiidenaitoudestakoomisuuteensaakka.Hänistuisitkeästija pitkästymättä harjoituksissa ja jakeli neuvojaan kaikille,halusivatheniitätaieivät.jalmariFinnen ohjaustyöeioikeinnoussutomaperäiseenvoimaan näissäolosuhteissa. erityistäihmetystäkatsojissaherättikiskoillakulkevajunalaite,jokanäyttiniinluonnolliselta"että luulitodellakinjuhlajunantulevan".Karjalan Sanomattotesienonesityksestä,ettänäytelmänvalinta olimitäsopivin,"silläjuurinäihinaikoihinsaapuu paikkakunnallesetodellinenrautatie".joensuun nurmeksen-rataolijuurivalmistumassa. juhaniahonseura.fi, jossa on mainittu alkuperäislähteet.
Lastuja-blogionjuhaniAhonseuranblogihttp:// www.juhaniahonseura.fi/blogi/,jonkaseuraonluonutAhon150-vuotisjuhlavuodenkunniaksi.Blogia kirjoittaaseuranpuheenjohtajaAnnelikauppinen.
Hiidenkivi suosittelee:
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 1
11. Asemansa vuoksi Aho ei voinuttaistellasenpuolestajohtokunnassa. juhaniAhonläpimurtoteoksenRautatien(1884)ei juuriuskoisisisältävändraamanaineksia.senverkkaanetenevää,tasaisestinousevaajaloppuunlaskevaakerrontaamonitaiturijalmariFinnekuitenkin innostuituuppaamaannäyttämölle. Panunesitysherättiihailuajakunnioitustamutta tuskinaitoainnostusta.Ahoitseoliesityksestäinnoissaanjakirjoittinäyttelijöillelämpimänkiitoskirjeen,jostanäkyy,kuinkamerkittäväkokemusuuden alueenvaltausolivanhenevallekirjailijalle. kunkansallisteatterisaiuudenkomeantalon,Aho dramatisoiromaaninsasielläesitettäväksi.Hänen tarjouksensaotettiintietystiriemuitenvastaan. näyttämösovitusRautatiestänähtiinsavolaisen osakunnan iltamissa kuopiossa 1908 sekä enon arpajaisissa ja Pohjois-karjalan nuorsuomalaisten kesäjuhlilla1909.PäärooleissaolivatolgaPoppius jakirjailijanaparemmintunnettukauppis-Heikki. nuorensuomenkannattajanahänolikinyksiPäivälehdenperustajista.Päivälehdenjatkajan,Helsingin Sanomien,avustajanaAhotoimikuolemaansasaakka.
Lainaukset Juhani Ahon Seuran verkkosivulta http://www. Tuomion aihe oli liiankin polttava pari vuotta suurlakonjälkeen.näytelmäkuvasisyvintäsortokautta ennen vuotta 1904. Tuomio herätti kuitenkin niin paljon kiinnostusta,ettäteatterinnäyttelijät,jotkaetsivätsopivaa kappalettakesäkiertueelleen,halusivatpelottomasti
Panu pukujenjalavasteidensuurtyönä
Panu(1897)onAhontoiminnallisinromaani,eikä ihme,ettähänryhtyikaavailemaansiitänäytelmää. siihen suhtauduttiin alusta saakka arastellen. olisiltiodotettavaainajouluun1973ennenkuin Rautatie saiarvonsamukaisendraamatulkinnan,sillointv-teatterissakariFranckinohjaamana.
Rautatiekinvääntyinäyttämölle
pärjättäväomillaan. rafaelkoskimies,teatterinhistorioitsijajaentinendramaturgi,onnoutanutAhonpapereistaesiin näytteitäsiitä,kuinkatunnollisestijakunnianhimoisestikirjailijaottisovitustyönsä.Ahopaniparenteeseihintarkatohjeetvarsinkinesityksenulkoisesta puolesta,puvuista,esineistäjalavastuksesta. Panueiolemahdotonnäyttämölletuotavaksi,sen osoittijormakairimonjäntevästipelkistettysovitus jaohjauskolinrinteelläsatavuottaensiyrityksen jälkeen.
EpäonninenTuomio kiellettiin
Ahoeivieläuskonut,ettähäneiollutluonnoltaan dramaatikko.ehkäibseninjastrindberginesimerkitkiihottivatuskomaan,ettävastaaikaaniskevä näytelmäavaamaineenportitavarammaksi.Ahon ainoastaitsenäisestänäytelmästäTuomio (1907)tuli sentäänjylhälukudraama,jollaeikuitenkaanollut elämisenmahdollisuuksiateatterissa. Karjalan Sanomienmukaannäytelmäolionnistuneesti pantu kokoon, ja näyttelijät suorittivat tehtävänsä"jotenkinhyvin,vaikkamuutamissapaikoissatulikinesiinliioittelua".ensimmäinennäytös tapahtuipappilassa,toinenLapinlahdenasemalla
Kuvauspaikka Kalkee, Hikiä. PettymyspuhedraamoihinsaiAhonkoettamaan MikäAhonnäytelmässäsittenolinäintulenarkaa. teatterissa oli johtajanvaihdos meneillään,jalmariHahloliluopunutjaAdolfLind- forstulossa,päättäjiäeiainalöytynyt. näytelmä onvanhentunuteiniinkäänaiheensavaanjäykän rakenteensapuolesta. kun yleisöä saapui teatteriin, sille ilmoitettiin ovella, että esitys oli viranomaisten päätöksellä peruutettu.seuranneestalehtipolemiikistakäyilmi, ettätaustallaoliyksityinenilmianto.kenraalikuvernöörioliilmaissuttoivomuksen,ettävenäläisvastaistanäytelmääeiesitettäisi.oskarisaloyritti saadaesitysluvansuoraanpoliisimestariBrunojalanderilta.tämäilmoitti,ettäepäjärjestyksenvälttämiseksinäytelmäonjokatapauksessakiellettävä.Hän antoipoliisipäällikkökanniselletehtäväksikäännyttääyleisöteatterista. Päähenkilö on maaseutukaupungin (kuopion) innoittajaksi.Juhasta (1911)tehtiinensimmäinen
esittääsen.Hesaivattekijältäoikeudetjaharjoittelivatesityksenomaanlaskuunsanäyttelijäoskari salon johdolla. Bergbomin entinen apulaisjohtaja Finne, joka edelleenpyöriteatterissa,tulikatsomaanpääharjoitustajayllättyisenvoimasta.Hänhuomasisiinäpiilevänkreikkalaisentragediannemesis-aiheen.Hieman karsittuna siitä saisi vavahduttavan esityksen, hän arveli.Tuomio päätettiinesittääkansallisteatterissa näyttelijöiden ylimääräisenä esityksenä varsinaisen näytäntökaudenpäätyttyä8.kesäkuuta1908. Hännäyttikotoaansaamiaankuvia.tästäkuvasta häneialuksitunnistanutketään.MinäolinlukenutjuhaniAhonelämäkerranjatunnistinAhotja kuvauspaikankalkeenpihaksi.silloinAnniLeppälä sanoi,ettätoinenmiesolieinoLeinonveli,jakun kysyin,ettäkasimirko,niinhänmuistisenkin."
Juhani Aho (vas.), Venny, palvelustyttö ja Kasimir Leino. 12
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 1. Kelkassa Ahojen esikoinen Heikki Taavetti. Tuomiopääsiviimeinmyöhässäesitykseenkansallisteatterissa1917,muttavallankumouksenkevät oli jo ohittanut sen polttavan sisällön. kykyäänbaletinsuunnittelijanavaimonsaystävättäsenaiheenaonpoliittinenattentaatti,jokaviittasi renMaggieGripenberginesitykseen.sekinjäikertuoreisiinBobrikovinjaprokuraattorielielsoisalon- takokeiluksi. Tuomiotasaatiinesittääkesänkiertueellaainakinkangasalla,kurkijoellajaLahdessa,pääasiassa nuorsuomalaistentilaisuuksissa.Mitäänpoliittisia levottomuuksiaeisyntynyt.
Hausjärveläinenveikkonuotio:"näinkuvantätini Anni Leppälän (s. Mikänäytelmässäpoltteli. kun Maurin poikaYrjö, kiivas kagaali,saakuullaisänsäarmonanomuksestajaitsemurhasta,hänampuukuvernöörinjaitsensä. kuvernöörin aktivistiveli Mauri Lindh on vaimoineen karkotettu vjatkaan hänen hylättyään ylpeästi muut tarjotut vaihtoehdot. soinisenmurhiin.Ahoeivoinuthyväksyäkumpaakaan,häntähirvittiterrorinkäyttöönottopoliitti- Juhadraamojenpyörteessä sessataistelussa.Ahotutkinäytelmässäänoikeuden teos,jostaAhoeimitäändraamaaenääodottanut, muodostuikinkestävimmäksiteatterinjaelokuvan suhdettaväkivaltaan. Hänen vakaumuksensamukaankutsunnatonhoidettava, muutenseuraauusiaiskujajakuvernööriksihänen paikalleennimitetäänvenäläinenmies.Hänenvaimonsahäpeäämiehensämyöntyväisyyttä,samoin perheenpalvelija. nyholm) luona 1980-luvulla. vuorosanatsisältävättuimaamoraalistapohdintaa.Asiansaosaavadramaturgiolisipyyhkimälläja sopivinmuutoksintehnytsiitähyvinkinnäyttämökelpoisen,muttasenpoliittinenvaarallisuusomana aikanaanolisisiltipysynytjaterästynytkin. erossa kotimaasta tämä murtuu, taipuu anomaan veljeltään armoajakunniansamenetettyäänsurmaaitsensä. kunhänenvaimonsatuleetiedustelemaanmiehensä hautausmahdollisuutta,kuvernöörikieltäytyysallimastahautaustaperhehautaanpelätenpoliittisia mielenosoituksia. suomettarelainenkuvernööriLindh,jonkaasema ontukala.kutsuntalakkojenaikaanhänsaalukuisia ilmiantoja, joita joutuu selvittämään
teatterissa Mikko roiha liitti äskettäin juhan
ja shemeikan vanhaan neuvostoaikaan ja yyahenkiseenidänkauppaan.Marjastatuliuudenajan naiskaupanuhrin.Anakronismit,historiantasojen sekoitukset,puvustonjatapakulttuurinhälläväliä -meininkiovat leimanneetAhonkolmiodraaman uusimpia toteutuksia. KAVA
elokuvaruotsissa1921ohjaajanaanMauritzstiller.seonkuvallisestitenhoavamykkäelokuva,joka kuitenkinpeittialkuteoksenluonteenmoralisoivalla otteellaan. Ahoehtinähdäelokuvanmuutamaakuukautta ennen kuolemaansa. MyöhäisiänystävättärelleenMajkivekkäälleAho tunnusti elokuvan nähtyään: "ei siinä ole minua paljonkaan.kokoaateonväärennetty." AhonpojatHeikkijaBjörnperustivat1925tuotantoyhtiönAho&soldan,jokakeskittyilähinnä dokumenttielokuvien valmistamiseen. elokuvassa pyrittiin mahdollisimman suureen aitouteen,sekuvattiinautenttisillapaikoillasuojärvelläjakuusamossa.Luontoanastipääosan,henkilöihineisaatusyventävääotetta.täysosumaaei tullut,muttasaatiinkuitenkinmerkkipaaluuutta ilmaisuaetsivässäsuomalaisessaelokuvassa. (Kimmo Ahosen verkkoarvio Aki Kaurismäen Juha-elokuvasta 1999.)
Juhani aho suomalaisen kirjallisuuden seuran kokoelmissa
sks:nkokoelmista,myösdigitoituna,löytyyvankkaaperustietoajapaljonkiinnostaviayksityiskohtia juhaniAhosta. Marja on Juhan ja Shemeikan välillä tavallaan hyvän ja pahan välitilassa, joka rikkoutuu, kun hän lähtee Shemeikan mukaan kaupunkiin ja jättää taakseen Juhan, kaalitilan ja koko entisen elämänsä. Aarre Merikannon aikanaan avantgardistisena pelätty Juha on nyt kohotettu kansallisoopperan satavuotisjuhlanpääteokseksi. kunPapin rouvakin(1893)onsaanutkuluvana juhlavuonnaLaurajäntistäsovittajanjaesityspaikan Ahonsyntymäkodinväärninpappilasta,voiodottaa tällaistenennakkoluulottomienlöytöjenvieläsynnyttävänuusiaeläviädraamatulkintoja,joitavaille tekijäelinaikanaanjäi. · näytteitäkirjallisuusarkistonjuhaniAhonarkistosta:www.finlit.fi/kirjailijat/aho/ · digikirjastossaonAhonteoksetHelsinkiin, Lastuja I, Muutamia muistelmia Minna Canthista, Rautatie ja Yksin:www.finlit.fi/kirjasto/digi/ · Suomen Kansallisbiografiassaonjuhaniniemen artikkelijuhaniAhosta:www.kansallisbiografia. uusi taidemuoto kiinnosti häntä,muttatämänäytetyrmistytti.kirjanjuonta jatarkoitustaolimuutettu,elokuvapäättyysuureen sovintoon ja anteeksiantoon. Panu Rajala on kirjallisuudentutkija ja kirjailija.
Juha (Sakari Kuosmanen) ja Marja (Kati Outinen) elävät onnellisina maatilallaan, ajavat sivuvaunullisella moottoripyörällään ja kasvattavat kaalinpäitä. juha jää henkiin ja ottaaMarjanlapsineenluokseen.Pääosissaolivat Mathiastaube,jennyHasselqvistjaurhosomersalmi. stillerin Juhan nähtyään pojat vannoivat vielä tekevänsä aidonjaoikeanelokuvanisänsäpääteoksesta.ohjaajaksi valittiin nuori lahjakkuus nyrkitapiovaara vuonna1937.tapiovaaraolihankkinutkannuksia teatteriohjaajanajakriitikkona,eikähänelläollut kokemusta elokuvatyöstä. Ahoeisittenkäänollutteatterinkirjailija,mutta paljonhänondraamojaruokkinut. Juhaonsenkinjälkeenfilmattukolmasti,uusimpanaAkikaurismäenohjaama"vuosisadanviimeinenmykkäelokuva"(1999),jossajuha(sakarikuosmanen)jaMarja(katioutinen)ovatpienviljelijöitä jatorikauppiaita,shemeikka(AndréWilms)urheiluautollahuristelevahuijari. esikoiselokuvasta Juha tulihänenläpimurtonsa. niistä Aho olisi tuntenut alkuteoksensavielävähemmänkuinstillerinensimmäisestäelokuvaversiosta.
Juhaoopperanjuhlateokseksi
oopperaksiJuhakääntyimonienkivulloistenvaiheidenjälkeenkahdenkinsäveltäjänvoimin. fi/kb/artikkeli/2806/
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 1
· sks:n henkilökuvatietokannassa on valokuvia juhania Ahosta: www.kansallisbiografia.fi/ kuvat/2806/ Myös sks:n kustantamassa suomalaisen kirjallisuuden klassikoita -sarjassa on julkaistu useita juhaniAhonteoksia:Juha1994,Helsinkiin1997, Papin tytär, Papin rouva2000,Yksin2003,Kevät ja takatalvi2006javiimeisimpänäAnneHelttusen jatuulauusi-HallilantoimittamaUudisasukas ja muita lastuja2011.
13
ja sitä tehdessäni on minulla jonkinlainen kostontunteen tyydytys, ja armottomallakädelläkoetanminäpakottaatämän tuontoisensijalle.sekirvelee,muttaminänautin siitä.AHO,278.
näillänäytteilläonyhteinenaihe:epätoivoinen mieshaluaaunohtaakohtalonsanaisen.sankarietsii unohdustarakastettuaanmuistuttavanpariisilaisen ilotytönseurastajasaattaatämänkotiinläpiöisen Pariisin.Molemmatsankarittuntevatpsyykkistatuskaa,jostahelopuksiehkäparadoksaalisestilöytävät katkeraatyydytystä. LarcherinjaAhonpäähenkilöilläoneroa:LarcherinrakastajatarColettapettäähäntäjatkuvasti,kun taasAhonsankarionpettäjävainomissakuvitelmissaan,joistaAnnallaeiolealuksiaavistustakaan. kaikkiLarcherinkirjoituksetilmestyivätensin Vie Parisiennessävuosina1888ja1889.seuraavana vuonnanejulkaistiinmyösNykyaikaisen rakkauden fysiologiaa-nimisenäkirjana. Mitäändokumenttejaeiole,jotkavahvistaisivat taikumoaisivatoletukseni,ettäAholukiLarcherin kirjoituksiaranskassajaettäniistätuliinnoituksenlähdehänenromaaniinsa.jokatapauksessaon mahdollista,ettänuotekstitmotivoivatAhoakirjoittamaanesimerkiksiseuraavatviisirakkauskuvaa teokseensaYksin (1890).
V
saadaitseänisiihen uskoon. yhtäläisyyttä,ettätahdontahallanipettääitseänija L ARCHE R(Bourget,31)
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 1
14. Myösmiestensuhdeprostituoituihinsaonerilainen Unohtumatonfemmefatale LarcheronLédanalituinenvierailija,muttaAhon jumalani,millainenomituinentunneonpuristaa sankariviettäänaisenkanssavainyhdenyön. syliinsänainen[ilotyttö],jokaeiolese,jotarakastammejahänenhuuliltaanetsiäsennaisensuudel- Sydämetönvaloeli mia,jotarakastamme,vainsiksi,ettähänonsen naturalisminestetiikka näköinen,hänelläonsamatsilmätjaminuutti, Makaammesuuressavuoteessailotytönhuoneessa, sekunti,kunkiputästäajatuksesta,katkeruustästä rikkaassajasamallaköyhässä,missäkynttiläntahraakorvikkeestajatuli,jokatuhoaaruumiin,sulautu- millamatoillalojuituhansienfrangienarvoisiaranvatsurulliseksinautinnoksesi!Ah,nautintoailman nerenkaita.tupakoimme.Lédantukkaolivapaana, sydäntä!L A RC HE R(Bourget3031,suomennos hänelläolikäsipääntakana,jaminäkatselinhäntä M.k.) kyynärpäihinnojautuen.näinhänenkauniitkasvonsa,sennaisenkuvan,jokaoliniinpaljonminua jahän[ilotyttö]ontaasAnnannäköinen.kenties loukannut, äärettömän väsymyksen syvät meronruvennutsiltänäyttämäänsiksi,ettähaentuota kitmerkithänenviislouisdori-tyttönäolostaan. Larcherinteosperustuuhänenomaankatkeraan rakkauskokemukseensauskottomannäyttelijättären Colettaringaudinkanssa.juhaniAhopitiBourgetiaesikuvanaanjaonsaattanutperehtyäPariisin oleskelunsaaikana(18891890)Larcherinkirjoitelmasarjaan.juuriniihinaikoihinhankirjoitukset ilmestyivätepäsäännöllisinväliajoinlehdessä. MARIKAKIMATRAIOVA
JuhaniAhojapariisilainen rakkaudenfysiologia
JuhaniAhonYksin-romaaniolihänen Pariisinvaiheentuotantoaan.Näkyykö hänenpaheksuntaaherättäneissä rakkauskuvissaanranskalaisiavaikutteita?
uonna 1888 ranskalaisessa Vie Parisienne -lehdessä julkaistiin Paul Bourgetin kirje toimittajaAlfonsLemerrille,kustantajalle, jollehäntarjosikirjailijaClaudeLarcherinkäsikirjoitustajulkaistavaksi.kirjailijaolitestamentannut tekstinBourgetille.vaikkaBourgetpitikahdestakymmenestäkirjoitelmastakoostuvaakäsikirjoitusta katkonaisena,häneipesänselvittäjänävoinutpuuttuasenmuotoon
ostimme varsin huonokuntoiset pappilarakennukset Lapinlahden seurakunnalta toukokuussa2006,silläseurakunnallaeiollutpappilalleenääkäyttöä.viimeinenpappiolimuuttanut väärnistä1990-luvullaomistusasuntoon,kutenniin monetmuutkinpapitperheineenympärisuomea. väärninPappilannykyelämässäonidealistinen ajatus:suomessapitäisisäilyäedesyksivanhapappila,jossatietoisestivaalitaanpappilaperinteitäeli asumista ja seurakunnallista kokoontumista sekä kerrotaan nykysuomalaisille, miten tärkeä osuus pappiloillaonollutsuomalaistensivistyksenrakentamisessa.1800-luvullapappilatolivatkansanopetuksenkehtoja,maanviljelyksenjapuutarhakulttuurin edelläkävijöitä,uusienrakennustyylien,terveyden H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 1
Olavi Kalm (Jukka Peltola), Mikko Aarnio (Markku Söderström) ja Elli Aarnio (Eila Halonen) Väärnin Papin rouvassa.
KariHakli
16. suomen elävän pappilakulttuurin kuolemasta saadaansyyttäätaikiittääverottajaaelisuomenvaltiota,jokaaloittivirkasuhdeasuntojenverotuksen myöspappiloissakolmisenkymmentävuottasitten. Pappilaelämä kävi järjettömän kalliiksi papeille, jotkatäysinymmärrettävästialkoivatkaikotapappiloista.esimerkiksientisenkuopionlääninalueella pappiloissaasuunykyisintiettävästivainkolmepappia. Muun muassa pappilan tapetit valmistettiin paikanpäälläkäsinmaalaamallasuoraanseinään. MINNAKETTUNEN
Väärnissävaalitaan pappilaperinteitä
Vuonna1839valmistunutVäärninPappilanempiretyylinenpäärakennusLapinlahdella avattiinmarraskuussa2008nähtävyytenä,juhla-jakokoustilanasekäkulttuurinja kokoontumisenpaikkana.VäärninPappilanperheyritystilasiJuhaniAhonPapin rouva -romaaninnäytelmäsovitus-jaohjaustyönLauraJäntiltä.NäytelmäonVäärninPappilan kunnianosoitusAholle,jokasyntyiVäärnissä11.9.1861.
vajaisjuhlaa edelsi mittava peruskorjaus, jossapappilamiljöönkaksikookastarakennustasekäpihatjapuutarhatkunnostettiin huolellisestipaikanarvojakunnioittaen. HannuPuurusenarkkitehtitoimistonsuunnitelmien mukaanideanaolijäljitelläkaikkeinvanhimpiaseinäpaperienkerroksia,talonpoikajakoristemaalari olli Halosen 1800-luvun puolivälissä maalaamia
A
tapetteja.nehelottavatempiremuodinmukaisissa pastellisävyissä.
Pelastakaammeedesyksipappila
väärninPappilaonperheemmekotijatyöpaikka eli perheyritys
näyttelijöidenmukaanolitodellavaikeaaopiskellaAhonkieltävanhahtavinesanajärjestyksineen jakäytöstäpoisjääneinesanoineen.näyttelijöiden ammattitaitotuliilmisiinäkin,ettähesittenkinsaivatAhonkauniinkielenelämäänjasoimaan.replikointiolitäysinluontevaapuhekieltä. 1893.teosedustaakansalliskirjailijammetuotan- http://www.vaarninpappila.fi nonhuippua,muttanäyttämösovitussiitätehtiin vastatänäkesänä,118vuottamyöhemmin.väärnin Pappilatilasisovitus-jaohjaustyönLaurajäntiltä. Olavi Kalm (Jukka Peltola) ja Elli Aarnio (Eila Halonen).
KariHakli
KunnianosoitusAholle
Papin rouvaonväärninPappilankunnianosoitus Aholle,jokasyntyikappalaisenapulaisenesikoispoiH i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 1
17. Papin rouvaoliyksiosameneilläänolevanAhon juhlavuoden tapahtumia, joita on koordinoinut juhaniAhonseurayhdessämuunmuassaopetus-ja kulttuuriministeriön,järvenpäänjaiisalmenkaupunkiensekäsuvunjäsentenkanssa.
Minna Kettunen on Väärnin Pappilan emäntä, Väärnin Pappila Oy:n toimitusjohtaja, yrittäjä, juhaniAhonPapin rouva-romaaniilmestyivuonna tietokirjailija ja filosofian maisteri. nämäniinsanottuuneurooppalaiseensivistykseenkuuluvatasiatovatnykyisinperiaatteessakaikkiensuomalaistensaatavilla.Asianlaitaeiollutniin, kunesimerkiksiväärninPappilarakennettiin.Mutta väärninkappalaisetperheenjäsenineenahkeroivat muunmuassakansanopetuksen,runoudenjavirsiensuomentamisen,kansakoulu-,lainakirjasto-ja kansanopistohankkeensekäkirjallisuuden,journalisminjapuutarhanhoidonparissa.PaikanhenkilöhistoriaankuuluvatmuunmuassanimetForselius, kiljander,Weisell,Brofeldt,schroderusjaParikka. jäntti kirjoitti näytelmään myös nuoren ellin roolin,jotaesittitanssijaAinoojanen.Hänenhahmonsakasvoiaikuisenellintunteidenilmaisijaksi jasielunkuvaksi. "Lavateatteriesitykseksiteosolisivaikeastitaipunut.MuttavanhaväärninPappila,salinjakammareidenjärvinäkymät,tuoksutjatunnelmat,seinäpaperit,lattialankutjaikkunoistaaukeavakesäinen luonto, kaikki tuntui valmiilta huoneteatterimiljööltä tarinalle, jota katsoja pappilan salissa voisi seuratakuinkärpäsenäkatossa",jänttisanoo. Lapinlahdelta kotoisin olevan HalosentaiteilijasuvunkasvattiherättielliAarnion eloon.PastoriAarniotanäyttelikuopionkaupunginteatterista juuri eläkkeelle siirtynyt Markku söderström.olavikalminroolissanähtiinfreelancernäyttelijäjukkaPeltola. "juhaniAhoolisipitänyttästä",sanoivatmuutamatkinkatsojat.seolitekijöilleparastapalautetta. näytelmänkantaesitysolijussinpäivänaattona23. kesäkuutaväärninPappilassa,Ahonsyntymäpaikalla. nimiroolissanähtiineilaHalonenturunkaupunginteatterista. näytelmämusiikinsävelsijaesittiväärninPappilanisäntä,kitaristijarkkarissanenyhdessäviulisti Minnaollikaisenkanssa.
Elliheräsieloon
Väärnin Pappilan rakennus toimii Papin rouvan näyttämönä. sivistystärahvaallevälittiväthyvinpaljossapappilatjokapuolellasuomea.
kanaväärnissä11.9.1861. Aho,huoneteatteri,huippunäyttelijätsiinäoli yhdistelmä,jokaherättikiinnostuksen.näytelmästä järjestettiin19esitystä,jotkamyytiinloppuunjo kevättalvella.näytökseenmahtuikerrallaan47katsojaa.Yleisöltäpoikkeuksellisenvahvanvastaanoton saanutnäytelmäjatkuu,sentoinenesityskausion 15.6.1.7.2012. hoidonmenetelmienjaruokalajienvälittäjiäsekä musiikinjakirjallisuudenharrastuksenedistäjiä
koominen jännite tässä draamassa latautuu aloittelijalleominaisinkeinotekoisinsiirtymin,ja henkilöt ylioppilas, nimismies, pappi ja hänen tyttärensä,piikajaparityömiestäkuuluvatajan maalaiskomedian vakiokalustoon. komediaksi kääntyvä rakkausdraama Sudenkuoppaonpäivätty17.12.1879,sijoitettusuomalaisellemaaseudulle,"erääseentampereenläheiseenpitäjään"jaajoitettukesään1878.järnefelton sepittänyttämännäytelmänviimeisinälukiovuosinaanmallinaannähtävästiAleksiskivennäytelmät naimakauppoineenjakoomisinekosijoineen. joukossa on puolivälissäsepitettyEi mitään skandaalia! Komedia myösfilmikäsikirjoituksia1920-luvulta,mikätodis3 näytöksessä,jonkatekijäonnimennyt"suomalai- taakirjailijaneläneenkiinteästiajassaanjapyrkineen seksialkuteokseksi".kuriositeettinamainittakoon, valloittamaanuusiailmaisuvälineitäkäyttöönsä.
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 1
18. Merkitysylijäämääsyntyykuitenkinsiitä,ettätekijäonnimennyt papintyttärenelliksi!draamanjuonikuvioeimene aivanpäällekkäinjuhaniAhonPapin tyttären(1885) ja Papin rouvan (1893) henkilöasetelman kanssa. siltivoineeolettaa,ettäjärnefeltienkouluun1880luvunalussapyrkinytkirjailijakollegaondraaman käsikirjoitukseentutustunut.
V
Aineistoon sisältyy myös konsepteja Hilja Kahilan nimellä julkaistuista romaaneista ja katkelmia uskonnollisista traktaateista.
ettäaineistostalöytyymyösluonnoksianäytelmään "neerojaAgrippa",jotakirjailijavaivalloisintaustatöinhahmottelielämänsäviimeisinävuosina. aineksista aiheiksi
JUHANINIEMI
Sudenkuoppajamuitatekstejä
Uutta arkistoaineistoa Arvid Järnefeltistä
ArvidJärnefeltinsyntymän150-vuotisjuhlavuodenkunniaksiSKS:nkirjallisuusarkistoon saanutkirjailijanperikunnaltauuttaaineistoa:käsikirjoituksia,päiväkirjamerkintöjä,kirjeitä, lehtileikkeitä,painotuotteitajakuvia.
arsinainen sensaatio on Arvid järnefeltin esikoisnäytelmä,jotaeiolekoskaanesitetty jajostaeioletähänmennessäollutmitään tietoakaan. käsikirjoitusmateriaalissajärnefelt-tutkijaayllät· toinen julkaisematon näytelmä on 1880-luvun tää juuri näytelmätekstien runsaus. Laajemmista teoksista saamme nyt ensi kertaa käsikirjoituksenanähtäväksiKirkkopuheet,samoin keskeneräiseksi jääneen pienoisromaanin "Lalli", suurenosanromaanistaVeljeksetsekäuusialuonnoksiaVanhempieni romaanista.Aineistoonsisältyy myöskonseptejaHiljakahilannimelläjulkaistuista romaaneista ja katkelmia uskonnollisista traktaateista.Arkistonhelmiinkuuluukäsikirjoitusluonnoksineenjärnefeltinensimmäisestäpainetustakertomuksesta(Kertomus Elias-äijästä,1883)
SKS:n kirjallisuusarkisto
Arkistossaonkäsikirjoituksia,päiväkirjoja,kirjeitä, kuvia,äänitteitäjalehtileikkeitä. Paperiaineistoaonnoin1300hyllymetriä,äänitteitänoin5700tuntia,kuviayli140000. sks:nkirjallisuusarkisto,Mariankatu19e(sisäpiha),Helsinki tietopalvelu:0201131262,kirjallisuusarkisto@ finlit.fi
KIA/SKS
20
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 1. varhaisimmataineistotovat1500-luvulta,pääosa1800-luvultanykypäiväänyli1900henkilönja yhdistyksenarkistoa. Aineistotovatkarttuneetlahjoituksista,talletuksistasekähaastattelujenjateemakeruidentuloksena
ennenaikainenkuolemaveiHousmaninjuoksijanuorukaisenikuiseenlepoonruumiillisenkukoistuksenhetkellä. ERKKIVETTENNIEMI
Juoksijasortuu, runoilijasyttyy
LievästihätkähtäenavasintaannoinJ.H.ErkonValittujen teostensatavuottaaikaisemminilmestyneenniteen.Olin tekemässätutkimustakotimaisenkilpajuoksunvarhaisvaiheista, selvittelinihmistenottamienjuoksuaskeltenhistoriaa.Niteessä olirunoentisestäjuoksijasta.
enverranolinjooppinut,että1800-luvun suomessaihmisilleolijuoksujatarjollaharvakseltaan.sellaisetkoitoksetolivatkuriositeetteja,sillävainhevostenoletettiinkiitävänsoikiotaympärikellonkäydessäjatäydenkatsomon tarkkailunalla. sittenpunnitsinkädessänikirjaa,jonkasisällysluettelokertoinuorenj.H.erkonlaatineenrunon nimeltä"entinenjuoksija"1890.olikotuonvuosisadansuomessakuitenkinsommiteltujoparunoja juoksijoidenkunniaksi. Housmanin elegia ilmestyi alun perin 1896. maassa Yhdysvalloissa ravasivat. Polleksi nukkuneestasankarista,jotatoveritviimeistäkertaa kutsuttiravurioliHousmaninihmisjuoksijantavoin
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 1
S
21. Myös suomessa seonsinänsäpainavaele,jasemuistuttaaamerik- suosittiin1800-luvullaravia,jaerkonrunovuodelta kalaisen historioitsijan Allen Guttmanin pienestä 1890onlähemminkatsoenelitottapuhuenomismainiosta2000-luvunesseestä,jonkaotsikkotekee tettunelijalkaisellejuoksijalle. Guttmankeräsitekstiinsälukuisiaesimerkkejä fiktiosta,jonkapääosassaontavallataitoisellakaatuva kilpajuoksija.tragediat kertautuvat ainakin 1900-luvuneurooppalaisessakaunokirjallisuudessa, silläsitäaikaisempaakirjallisuuttaGuttmaneitullutkartoittaneeksi.Housmaninrunoonhänentarkastelunsakaukaisinkiintopiste.sehänsopii,kun pidetään mielessä ajoituksellinen yhteensattuma: samanavuonna(1896)alkoiAteenastakansainvälistenolympiakilpailujenhistoria. puolestaankunniaaenglantilaisenA.e.Housmanin Pattijalka,rikkihappojapuukonpisto runolle"toAnAthletedyingYoung". kantavatharteillaansiunaustilaisuudestahautausmaalle.kutenGuttmanhuomauttaa,tämäurheilija välttisenvertauskuvallisenkuoleman,jokamuutoin olisimyöshänenkohdalleenosunut:askeleenlyhenemisen,suorituskyvynvähittäisensammumisen. runon alkusäkeissä muistutetaan juoksijahevosen siinäkin puhutaan entisestä juoksijasta, nuorena elinvoimaa uhkuneesta menneisyydestä. Asiaolimahdollistavarmistaakaunokirjallistenkintekstienavulla.juoksevaihmishahmovakiintuikotimaiseenkirjallisuuteenvastaitsenäisyyden vuosina.sitäennenihmisjuoksijatesiintyvätfiktios- sa lähinnä koomisen kevennyksen luojina, kuten tiituksenpakinassa1910-luvulla.Herrakenonen innostuuvedonlyönninvuoksimaratonjuoksusta,ja arvatakaisopii,ettäurakkaeipäätypyylevänhölkkääjänseppelöintiin. niissäkisoissaottelivatyksinomaanihmiset.sitä vastoinantiikinkreikassajamodernissakinmaailmassaoliensinlaitettuasiallehevoset.Housmanin Surullisenhahmonsuurjuoksijat englannissahevosetlaukkasivat,Guttmaninkotierkon runo on siis osoitettu entiselle juoksijalle
AkiRoukala
SATULAATIKAINEN
Arjentarkkanäköinentulkki
Mitentarttuahetkiin,mitenkirjoittaaniistätarinoita?Mitätapahtuu,kunelämä pakottaataiteilijanliikkeeseen?MillaisetpanoksetonSamuliPutronarjenpajatsossa?
uusikko samuli Putron rockrunoissa elämä on vuokrahuoneita, rakkautta ja riittämättömyyttä,kasvamisenjaihmisenäolemisenkipua.Arjenkauniitakaaria,joista tihkuvatjokaiselletutut,hädintuskinkiinnisaatavat hetketjatunnelmat. ArjenestetiikkamuodostijoZenCafénmusiikin ytimen.Putrooli"kahvilan"laulajajasanoittaja,
24
M
jokalohkaisitarinoitaläheltäänyli15vuotta.kun "kahvila" sulki ovensa ja jäi määrittelemättömän mittaiselletauolle,Putrokeskittyiitsensänimisen musiikintekemiseen.kaksiilmestynyttäsoololevyä, Elämä on juhla(2009)jaÄlä sammu aurinko(2011), ovatpuhutelleetkuulijoita. Putro sanoo arjen näyttäytyvän hänelle kamppailuna kunnianhimon ja tyytyväisyyden välillä,
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 1
Mies kantaamukanaanvihkojajakirjoittaa.Barcelonaan suuntautuneenpakomatkanaikanasyntyi16sivua tekstiä. "Minun on oltava jaloillani ja jatkuvassa liikkeessä. "tavallaan kirjoittaja ulkoistaa itsensä tehdessääntarinoita.nytolenjoutunutpohtimaan,analysoinkoasioitaliikaajasiirränköoikeitatunteita tekstiin.Aiheitajamateriaaliaonjokatapauksessa paljon,muttaseonvieläpirstaleista,materiaaliläjäja soppa,jossaomatasiatsekoittuvatyhteiskunnallisiin asioihinjaihmistenongelmiin." "tällähetkelläminulleontärkeääkirjoittaminen ja päivä- ja unirytmi.tekemättömyys on haaste. Pelkään keskittymiskyvyn menettämistä", hänmyöntää. "Hyvätekstihehkuu,senkoodit,kielijasanoma kirkastuvatjahahmottuvatvähitellen.Haenteksteihinirytmiikkaajasujuvuutta,sotkuaonvaikea seurata.työstänmieluumminhuonojatekstejä.jos kuvakirkastuuliianvarhain,saattaaomatekstialkaa pelottaa",Putromäärittelee. Hän etsii tarinoita, jotkaovatolemassa. jos jään keikka-auton kyydistä pois sunnuntaina,maanantainaonmentävätyöhuoneelle. "Hyvin paljon arki on itsensä korottamista, pätemistä,rahanhankkimista.siinäkaikessaanse on kuitenkin inhimillisyyttä, räpeltämistä, jossa lopultayhdistyvätkauneusjakomiikka.tilanteet pysähtyvättaulumaisiksisilloin,kunkuvaontarpeeksivahvajaselkeä.tullakseenbiisiksikuvavaatii ympärilleentoimintaaselityksen,mistäsiihenon tultujaminnematkajatkuu."
Hyvätekstihehkuu
Putron musiikin ystävien sankka joukko tarttuu samastumispintoihin,joitaPutrolauluissaantarjoaa. Paljononmuusikossavieläjuuria,raaheajaPohjanmaata.kotiseutunsamiesnäkeesuunnattoman pitkänä peltona, jossa näkee kauas. eiolevaikeauskoa,kunmuusikkototeaaselvänäköisyydenhetkienolevanrauhallisiaonnenhetkiä.
emme ole automaatteja, virhelyöntejä ruudulla
Elämäliikuttaa
Putroonsanojensanäköinenmies,jonkaystävällisessäolemuksessaonsamaarauhaajavoimaakuin hänenmusiikissaan.Maakuitenkinliikkuu,jamies onlevoton.kuluneenvuodenaikanaPutronelämä on muuttunut paljon, sellaiseen suuntaan, että
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 1
kuinka joka solulla voi kannatella kipua
25. "joskadotanseinäjoen,jäljellejääPunavuori."
pysähtyminenjapaikallaanoleminenonvaikeaa. Heräänaamulla,menenHakaniemeenkahville,jatkankirjoittamistaratikassajasenjälkeentyöhuoneella. "Huonoimmillaantyöstäseuraamuotovalioita virhetekeeterää.itsellenityöläintäonavauslauseen etsiminen,siihensaattaamennäpäiväkausia.Avaus määrittää koko kappaleen ja antaa sille isomman sävyn." Putro katsoo ja kuuntelee elämää ympärillään tarkkaavaisesti,muttanäkeeitsensävähintäänyhtä pistävästi. kivuliaatkuvatjavittumaisetkuvitelmateivätanna rauhaa." Levotonsamulisanooolevansaaina,muttatällä hetkellä elämä on palapeli, jonka järjesteleminen vaatii erityistä vaivaa. Muusikko sanoo joutuvansa tasapainoilemaan myösajankanssa.samallakunhänkuluttaajatuhlaasitä,hänmiettii,mitenaikariittää.silläkello käy.Liianhitaasti. "kaikesta, mitä minussa on, voi kirjoittaa", hän toteaa. vaikkalauluntekijänlyriikoihinonvuosienvarrella tullutyhäenemmänfiktiota,keksimisessäonhänen mielestään ulkokohtaisuutta. eikä hän pelkää laittaa itseään likoon. Hänkertoojoutuneensatyöstämäänkipeitäasioita, ajattelemaanmyöskuolemaa. "olenyrittänytpienentääelämääjakieltäytynyt ylimääräisistätöistä.Aikaaonpaljonjasenkuluminenonkinyhtääkkiätuskaista.Aikaonoikukas tahdissa,jossaliikkuu",Putrokiteyttää. turhaumina ja pieninä likaisina keinoina.tavanomaisetkin tuokiot taltioituvat Putron tajuntaan parhaimmillaankuinvalokuvat.Hänelläontaito tavoittaasanoiksivaikeastipuettavaaavistus. Mielenliikkeitään Putro pakenee konkreettiseenliikkeeseenjatekemiseen,janythän tarvitsee työtään myös järjissä pysymiseen. osarockinilluusiotaonse,ettäitsensäläheltä ammentavan musiikintekijän tuotanto ei päivity hetkessäelämänheilahtaessa.Putrokertoo,ettäÄlä sammu aurinko-levyntekemisenaikanaelämäoli hyvin.kaikkivoimuuttuahetkessä,jaonnellisena tehdyn levyn biiseihin liittyykin näin jälkikäteen esittämisenvaiva.
Kellokäy
työskentelyyn vaikea vuosi on vaikuttanut niinkin,ettäuuttamateriaaliaPutrokirjoittaakeskiöstä käsin,tunnustuksellisesti. äärikokemuksia on tapahtunut pitkään. on ihmisten tyhmääsuoruuttajasenrinnallavakaataluottamusta muihinihmisiin.MusiikissaanPutrosanoopyrkivänsäymmärrettäväänilmaisuun,jokatavoittaaniin avarassailmanalassakuinkaupungissaelävän,itseään etsivänsielun.elitismiähänkarttaa
saamelaisetitsekäyttivätkaikenaikaaomakielistä nimitystä,nykypohjoissaameksisápmelastaisápmi. senvarhaistahistoriaakuvastaase,ettäsanalleon vastineensakaikissasaamenkielissä.valtaväestöjen
27. AlmaHyvönen
VELI-PEKKALEHTOLA
Mitenlappalainenmuuttui saamelaiseksi
Saame-taisaamelainen-sananonuseinväitettyjuurtuneensuomen kieleenvasta1960-ja1970-luvullasaamelaispoliittisenliikkeen myötä.Sitäkäytettiinkuitenkinpohjoismaisissavaltakielissäjo vuosisatojasitten,jasuomalaisessakinjulkisuudessaseyleistyi 1900-luvunalkupuoliskolla.Sananlienevättuoneetsuomenkieleen saamelaisetitse,jakäyttäjätkinolivatuseinsaamenkielentaitoisia.
aamelaiset tunnettiin koko ajanlaskumme jälkeisenvuosituhannenajanvaltaväestöjen julkisuudessanimitykselläfenniterimuunnelmineen.norjankielessäfinntarkoittaaedelleen saamelaista. termi vaihtui 1100-luvulla uuteen nimitykseen, joka oli venäläisessä lähteessä muodossalop,germaanisissa/skandinaavisissalähteissä
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 1
S
lapp, lappalainen.Molemmatolivatulkopuolisten antamia nimityksiä, lapp-sana alkujaan ilmeisesti suomalaistaperua
Puhuessaantarpeestaomaksuamyösuudenyhteiskunnanarvojahäntotesi:"tarvitseesiissaamilaiskansatäälläenemmäntietojakuinsilläennenon ollut."
Jo piispa Gustaf Johansson 1890-luvulla piti saarnoja saameksi ja puolusti äidinkielistä opetusta.
Piispankertomuksessaan,jokasisälsisaamenkielisetsaarnat,Forsmaneiselitellytsaamilais-sanaa, vaan merkitys tuli ymmärrettäväksi käyttöyhteydestä.tapaus näyttää heijastaneen piispan halua osoittaatietynlaista"sisäpiiriläisyyttä",johonsaamenkielentaitoantoimahdollisuuden.saamenkielenpuolustajanahäneiollutharvinaisuuspohjoisessahiippakunnassa,silläjopiispaGustafjohanssonpiti1890-luvullasaarnojasaameksijapuolusti äidinkielistäopetusta. Larin-kyösti oli kotoisin samasta kaupungista kuinArmasLaunis,jokamyöhemmintunsihyvin saame-sanankäytön.Larin-kyöstinLapinkiinnostus olikuitenkinjopavarhaisempikuinLauniksen,joka kulkiLapissavuosina19041905. jälkimmäistä muuten Rovaniemi-lehti kommentoivuonna1920,ettäruotsissaolialettujulkaista "lappalaisilleelisameilletarkoitettuasanomalehteä
Larin-Kyöstisaamenasialla
toisenlainentapausolirunoilijaLarin-kyösti,joka julkaisikaksisaamelaisiinliittyväärunoteosta,Aslak
28
Kannanotot herättivät suomalaisissa epäilyksiä liiallisesta lappalaiskansallisesta hengestä.
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 1. GuttormesittelihänetLaunikselle.Helanderkäytti sanaa lappalainen ikään kuin virallisena terminä, muttapuhuessaanhenkilökohtaisistataitunteisiin liittyvistä asioista hän toi esiin saami-sanan: "Me saamelaiset, jotka asumme pohjolan jylhillä tuntureilla,olemmekyllinonnellisethuvitellessamme itseämmesalaperäisessäluonnossa." voi olla, että Launiksen kautta Helander oli Larin-kyöstinkinlinkkinäsaame-sanankäyttöön. siitä,ettähänlieneeeläessäänkäyttänytsitärunsaasti myös puheissaan, kertoo seminaaritoverin, runoilijaeinarivuorelanmuistokirjoituksenyksityiskohtavuosiamyöhemmin:"Häntunsiolevansa AslakHetta,jokaolivalmisvaikkaväkivalloinajamaanpyhääasiaansasaame-kansanpelastustajoutumastasukupuuttoon."
Saamensävyt
Arveluasiitä,ettäsaami-sananesittelivätuseinsaamelaisetitse,vahvistavatesimerkitnorjastajaruotsista1900-luvunalusta.kunsaamelaisetalkoivat osallistuavaltaväestönkeskusteluun,henimesivät radikaalejayhdistyksiätyyliinHelgelandskesamiske Forening tai lehtiä norjan- tai ruotsinkielisillä nimilläSamenes VenntaiSamefolkets Egen Tidning. samalla termi sai symbolisia ja poliittisia latauksia.
"Saamilaiskansan"tuleviajamenneitä
kuopion hiippakunnan piispa juho Forsman (myöh.koskimies)halusiutsjoentarkastusmatkallaanvuonna1902rohkaistasaamelaisianiinäidinkielensäkäyttöönkuinuudenkoulusivistyksenkin pariin.Hänpitimatkallaansaamenkielisiäsaarnoja ja korosti äidinkielen merkitystä kirkon piirissä. kaikestapäätellensaamilais-sanaeiollutForsmaninomaakeksintöä,vaanjokulieneekäyttänytsitä utsjoellapiispankuullen.kyseessäsaattoiollajosef Guttorm,sortavalanseminaarinkäynyt(saamelais) kansallistietoinenopettaja.vuonna1908kirjeessään juuri piispa koskimiehelle hän totesi, että "tällä hetkellämesämilaiskansaemmeolemitäänmuuta kuinlappalaisia".käsitelappalainensisälsisiishänen mielestäänjonkinhalveksivanvivahduksen,jotahän halusivälttääomakielisellänimityksellä.
Hetta -runoelman (1909) ja "sävelrunon" Aslak Smaukka (1913). oudoksitapauksentekeese,ettäLarin-kyöstillä einäytäolleenmitäänsiteitäLappiin,saatisaamelaisiin.vuonna1904hänkylläsuunnitteliLapin matkaajakyselineuvojatuonajanjohtavaltaasiantuntijalta Frans äimältä.tämäkään ei käyttänyt saame-nimitystä. Launis lienee omaksunut saami-sanan käytön tenon oppaaltaan Petteri Helanderilta, joka tuli myöhemmin tunnetuksi kirjailija Pedar jalvina. runoelmavilisi erilaisia saamekantaisia sanoja. kieliinsetulipikkuhiljaaviimeistään1600-luvulla. kannessa olevaa mainintaa "kertova lappalaisrunoelma"lukuunottamattateoskäyttiyksinomaan saami-muotoailmanviittaustalappalaisiin. Myössuomenkielisestäjulkisuudesta,erityisesti lehdistöstä,löytyy1800-luvultalähtienmainintoja siitä, että "lappalaiset" käyttivät itsestään saamenimitystä. Hieman uuden merkityksen sana sai 1900-luvun alussa, kun sitä alettiin käyttää itsenäisenäterminäilmanselityssuhdettalappalainensanaan, kansan itsestään käyttämän nimityksen tapaan. jojohannesschefferusmainitsisaamelaistenkäyttävänalueestaanjaitsestäänomianimityksiäSabmienladti sekäsabmitaisame. niinpä päähenkilö "kasvoi saamemaassa,sadunmaassa",näkiunia"muinaisajan saamisankareista"javeistihirsiä"saami-isäinpuista"
vuonna1952julkaistussa mietinnössäkomiteaehdotti saamelaisten hallinnoiman alueen perustamista sekä saamelaisten vapauttamista armeijasta. kaikki eivät vanhasta luopuneet. samanlainen suuntaus on
nykyäänhavaittavissamyöskaikissamuissamaissa, joissasaamelaisiaasuu."
Vanhajauusinimitysvaihtelevat
kunsamiiLittoperustiinarissasuomenkielisen,viikoittainilmestyvänlehdenTunturisanomatvuonna 1950,sekertoiolevansa"saamelaistenkeskuudessa ilmestyväsanomalehti".MyösmaakuntalehtiLapin Kansakäyttisaame-sanaa1940-luvunlopultalähtien.nimityslappalainenalkoiLapin Kansassasyrjäyttääsaamelainen-terminvasta1960-luvunpuolella,vaikkamolemmattermittarkoittivatedelleen samaaryhmää. Veli-Pekka Lehtola on saamelaisen kulttuurin professori Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa. samii Litto antoi vuonna 1962 perustamansa museon nimeksi saamelaismuseo. Lapintutkija t.i.itkonenristivuonna1948ilmestyneenkaksiosaisenteoksensanimelläSuomen lappalaisetiii, vaikkatotesialkusanoissa,ettälappalainen-nimitys eiollutLapinheimollemieluinen.Hänenveljensä, kielitieteen professori erkki itkonen ei tahtonut hyväksyäsaame-sanaavielä1980-luvullakaan.sen sijaannickulkäyttisitäjohdonmukaisestiesimerkiksivuonna1953aloitettujensaamelaiskonferenssienja1956perustetunsaamelaisneuvostonsuomennoksissa. AlmaHyvönen
samii Litto alkoi suomenkielisissä asiapapereissaan ja julkaisuissa käyttää johdonmukaisesti nimitystä saame tai saamilainen ("me saamet" tai "saamit") terminlappalainenasemasta.saamelaiset halusivatkäyttääomakielistäsanaatullessaanvaltaväestönjulkisuuteen. Lapinsivistysseuraseurasiesimerkkiä,kunseuran sihteerikarlnickulvuodesta1946lähtienalussa tosinvaihtelevastikäyttiasiakirjoissajatiedotteissa nimitystäsaamelaisettaisaamit.Yhdistyksenkäytäntöolijopavastoinkielitoimistonkantaa,kuten nickul totesi: "kielimiehet eivät kannata saamisanaamuutakuinrunollisessatekstissä,koskaseon yhdyssanoissaepämukavaeikäkielessämmeoikein luonteva." samiiLittotavoittelimuunmuassasaamenkielensaamistaviralliseksikieleksiniinkoulunkuin kirkonkinpiirissä.kunvuonna1947saamelaislähetystövierailiHelsingissäpäättäjienluona,niila Maggapääsipuhumaansaamelaisistamuunmuassa presidenttij.k.Paasikivenluo.Lähetystösaiaikaan sen,ettäsisäasiainministeriöperustivuonna1949 komitean "lappalaisten tulevaisuuden turvaamiseksi".ensitöikseenkomiteamuuttinimensaamelaisasiainkomiteaksi. käyttämällä tietoisesti nimityksiä saami ja saamen kieli komitea pyrki "vakiinnuttamaanmeilläsaamelaistenitsestäänjakielestään käyttämiin nimityksiin lähemminliittyvääsanontaa. Kuvitus koostuu Utsjoella työskentelevän tekstiilitaiteilija Alma Hyvösen teoksista.
30
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 1. saamelaisliikkeennousunmyötä1960-luvunlopultaalkaensaamelainen-käsitealkoitaaslevitä,joskinensialkuun saamelaisetkinsaattoivatkäyttäämolempiatermejä. kansanomaisena terminä lappalainen säilyi vanhojensaamelaistenpuhuessasuomeksiesimerkiksilapinpuvusta tailapinkielestä. vielä 1981 Mikko korhonen julkaisi kirjan nimelläJohdatus lapin kielen historiaan,muttasen jälkeensaamelainen-sanaontullutlähesyksinomaiseksi
eskimothalusivatollainuiitteja,ostjakithanteja jalappalaisetsaamelaisia.v-P.L.
Syväoppineita ja sanan säiliä
nsitkeäuskomus,ettäihminentekisi"kultivoidun sofistikoituneen" vaikutelman osaamalla sivistyssanoja ja välttämällä elikän kaltaisia rahvasmuodosteita.Pah,sehänonsilkkaaulkovuoraustaja pintasivistystä.kukkuaonmyösväite,etteimoukiksi leimattukansankerrososaisiilmaistaitseäänkielellisesti.Hehänjuuriovatvarsinaisiasanansäiliä.kun sellainenaloittaakioskintiskillä"Yks...",kaupanhierontaonharpannutjopuoliväliin.enääyksiterävä sanalisääjaostosonvartaassa. AlmaHyvönen
nilkan pakina
Lappalainenja saamelainenriidoissa
PohjoisessaLapissavirisi1990-luvullasaamelaisiinliittyväväittely,jotaonnimitetty"lappalaiskiistaksi"taijopa"-sodaksi".vuonna1990 keskustelunkohteeksituliehdotussaamelaislaiksi,jonkatavoitteenaolijärjestääuudelleen saamelaisalueen maanomistusolot sekä hallinto.Paikallisetei-saamelaiset,jotkapelkäsivät menettävänsäomatoikeutensaperinteisiinelinkeinoihin,aloittivatvastaliikkeen,jonkaaikana healkoivatnimittääitseäänlappalaisiksi. vähitellensyväoppinuttiirailijaalkaalähestyäasiak- kuustapahtuman perimmäisen kohteen ulkokehää ilmaisemallakiinnostuksensamyymälänkaskiviljely-ja vapaa-ajantarvikkeitakohtaan.seuraavillakaarroksilla hänvoitarkentaaensintulentekovälineisiin,rajatasittentulitikutulkopuolellejavastalopuksisyöksysukeltaabutaanikäyttöisiinkertakäyttösytyttimiin.Molskis! josmyyjäonyhtäsyväoppinut,hevoivatheittäytyä uuteennousuvirtaukseen:"Millaisellakohanmaksuvälineelläsaisiolla?" · silloinkin,kunsyväoppinutonniinpäihtynyt,että näkeeyhdenkahtena,hänantaaymmärtäänäkevänsä kahdenyhtenä.jospöydälläonsiideri,juopunutsanan säiläkertoonäkevänsäkahdellatiikkipöydälläkaksi kopparbergia,jotkayksikaijaostitukholmasta.syväoppinutsanoohavaitsevansajalopuukalusteryhmällä kattauksenskandinaviastahankittujavirvokkeita. Saamelainen-sananyleistymisessäeikuitenkaanollutkyseminkäänuudenryhmänsyntymisestä,vaannäkökulmanmuutoksesta.se rinnastui yleismaailmalliseen ilmiöön, jossa vähemmistötjaalkuperäiskansatvaativattulla puhutelluiksi itse käyttämillään nimityksillä. täsmällisempääolisipuhuaterminvaltauksesta, koskakyseessäoliuusikäsite. "uuslappalaiset" viljelivät yleisönosastoilla väitettäsiitä,ettäsaamelaisetolivathistoriallisestimyöhäänmaahanmuuttaneita"norjalaisia", jotka olivat ottaneet haltuunsa "alkuperäistenlappalaistenmaat".niinpäsaamelainensanakin oli heidän mukaansa 1960-luvulla syntynytpoliittinentermi,jolla"uusipuolue" oli perustellut oman ryhmänsä valtaanpääsyä olihanlappalainen-sana1970-luvunjälkeen "salaperäisesti"vaihtunutsaamelainen-termiin. strategiaankuuluiottaauudelleenkäyttöön lappalainen-sana,jonkasaamelaisetolivathylänneet.tutkijaMarittastooronpuhunut"käsitteenvaltauksesta",kunmerkitykseltäänvakiintuneenterminalaaonensinhämärrettyjatäytetty seuudella,poliittisemmallamerkityssisällöllä. Aamullatoinenparkajuopiimääkyynärpääruvella jakivikengässä.toinenilmaiseenauttivansahapanmaitotuotettaraajavaurioituneena,maa-ainestajalkineessaan.Aikasisaruskultia!
O
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 1
31. syväoppineellatyylilläsensijaankaarrellaantiirana asioiden yllä ja vain silloin tällöin syöksytään yksityiskohtienjakouriintuntuvuudensyvyyksiin.Aitoa syväoppineisuuttaosoittaa,josnäkeepuissametsän, havumetsävyöhykkeen,selluteollisuusresurssinjaluontomatkailupuitteen. Liikkeen ensisijaisena tavoitteena oli estää saamelaislakia toteutumasta, mutta samalla "uuslappalaiset" pyrkivät valtaamaan saamelaisoikeuksiatodistelemallaolevansayhtälailla oikeutettujasaamaansaamelaislakiinsisältyviä etuuksia.HealkoivatkirjoittaauusiksiLapin historiaa,jonka"alkuperäisväestönä"olivatkin saamelaisten sijaan kveenit, joista taas "aidot lappalaiset"polveutuivat.kyseolimystifikaatiosta,jokaeivastannutlainkaanhistoriantutkimuksentuloksia. · syväoppinutkioskiasiointialkaahaistelemallanousevia ilmavirtauksiajakohoamallaniidenvarassakorkeuksiin.Hyviäaloituksiaovatkainostivihjailevat saisinko, haluaisintaivoisinkohan,joillamyyjäkutsutaankaartelemaanjonkinvielämäärittelemättömänaihepiirin päälle,pakoonmaankamaranraskastakonkretiaa
sodankylässä murteen merkitys on sikäli kiintoisa,ettäidässäseerottaasodankyläläisetkemijärvenmurrealueestajaitäisestänaapuripitäjästäPelkosenniemestä.sodankyläläinensiissanoomenhän methän,kuntaaskemijärvellämennähän mettähän.
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 1
SamuliPaulaharju
32. selkeä ero on varttuneen väestönmurteenjanuoremmanpolvenpuhekielen välillä.omanlisänsänykysuomeentuoyhäyleistyvä maahanmuuttajienpuhekieli. jotkut tutkijat väittävät, ettei identiteettiä ole edesolemassa.Muttajosjoitakinhahmotelmiakaivataan,käypaikallisuusyhdestäsuuntimestatällä erääsodankylä.
I
Puhekielituntomerkkinä
onmahdotontasanoa,mitkäasiatriittävätsiihen, ettäihminenpitääitseäänsodankyläläisenä.Pitäjässäpuhuttukielijamurrekohoavatsiltiselkeäksi paikallisuuden tuntomerkiksi, mutta aina sekään eiriitä:sodankylänpuhekielionmuutoksessaniin kuin koko puhesuomi. käyttökielenmerkitysidentiteetinperustanakäy huteraksi,silläajanmyötämyösmuualtasodankylään muuttanut henkilö samastuu paikkakuntaan, vaikkahäneimurrettakoskaanoppisikaanpuhumaan. Lukuisatkylähistoriikit,sukukokouksetja-tutkimuksettodistavat,ettäihmisetkaipaavathelpotustaidentiteettikriisiinsä.identiteettikriisitai-vaje käy ilmi epävarmuutena, oirehtii kohtuuttomana uhoamisenataipakomatkoinatodellisuudesta. MARKKUVARIS
Sodankyläläinen identiteetti
MarkkuVarispohtii,mistäaineksistakoostuisisodankyläläinenidentiteetti.Pitäjäonniin laaja,ettäeivainmaisemavaanmyösmurrevaihteleesenlaidaltatoisellesiirryttäessä.
dentiteetti kuuluu nykyisten keskustelujen vakioaiheisiin.senolemustaetsitäänjarajoja piirretään.josidentiteettimääritelläänminätunnoksi,ajatellaan,ettäparhaimmillaanihmisellä onhistoriallisesti,aatteellisesti,etnisestijakaikin muintavoineheätuntoomastatoimijuudestaan
sen sijaan pohjoisessa varttuneenväestönpuheessasaattaayhäkuullasaamenkielenvaikutustaeräissäfonologisissapiirteissä. sodankylässäjakoitäänjalänteeneiolekovinmerH i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 1
kittävätekijä,sillävaikutteitaonotettumolemmista suunnistasamoinkuinsaamelaisuudestapohjoisesta. tornionjoenmenhään methäänonniinkaukana lännessä,ettäidentiteettirajaaeisielläsynny.naapuripitäjässäkittilässätuntuukuinkotipuhettaan kuulisikemijoenmurremuotona. Hoo-äänneeimyöskäänerotaetelässäsodankyläläisiä ja rovaniemeläisiä. kriittistä massaa on osaltaan lisännyt se, että Lappionpitkin1900-lukuaottanutvastaanmuualtatulleitaasukkaita.nimenomaantaide-esitysten
Helena Junttila: Karhu, akryyli paperille, 2011
33. kunnanväkilukuonnäihinpäiviinsaakkaollut varsinsuurilappilaiseksipitäjäksi.onriittänytkriittistämassaaerilaistentaidemuotojentoteuttajiksija vastaanottajiksi.Yhteishengenluojanamerkittävimpiäovatryhmätaiteet.Muuallayleisenkesäteatteriperinteensijaankansanmusiikkija-tanssiovataina vedonneetsodankyläläisiinnuorillatosinmuunlainenmusiikki.kaijakärkinen,tuotakavuosien euroviisu-laulaja,onesimerkkietelässäuranluoneestamuusikosta. Pitäjänpohjoisinkylä,vuotso,edustaakinLapinja Lannanrajaa.jossainmäärinpuhekielisiispiirtää sodankylänkarttaa.
Kulttuuriperintöyhdistää jataidetulkitsee
kansalaistenyhteisenhistorianjakulttuuriperinnön osuuttaidentiteetissäeivoivähätellä.Monetyhäliikuttuvatitsenäisyyspäivänämuistellessaanmaamme sotaisaamenneisyyttä. niinikäänhistoriaankuuluuse,ettäitäinenja läntinenkulttuurimmekutakuinkinnoudattaaPähkinäsaaren rauhan oletettua rajaa vuodelta 1323. voivatnetietystipönkittääpaikallisenasukinitsetuntoa:toisettietävät,ettäolenolemassa. ehkä teatteri-innon puutekin on jokin ilmaus juuritästäpaikallisuudesta.vaikkaelokuvafestivaalitovattehneetpitäjänmuuallatunnetuksi,eivätne monellekaansodankyläläiselleolehenkijaelämä
sodankyläolikevääseen2011saakkajakautunut manaerämaana,jotaoululainensamuliPaulaharju kuvasihiemanromanttisinsilminkansatieteellisessä kahteenleiriin:vasemmistoonjakeskustaan,vanhasSompiossaan(1939).nykyisistäkirjailijoistaarvoste- taanmaalaisliittoon.tässämielessäpitäjäeipoikkea tuimmatovatveikkojaAnna-LiisaHaakana,jotka juurimistäänpohjoisestaäänestysalueesta. samaaniAkmeelinperintövaikuttaayhäLuirojärTuhansiajärviä. suomenluontojamaisemamerkitsevätmonillepalkirjavat siis ovat ainekset, joista sodankyläläijon.ihmisenuskotaankasvavanympäröivänmaise- nenvoiidentiteettinsärakentaa.ehkäpämitkään mankaltaiseksi.josjokujoutuupoiskotiseudultaan, yksittäisetasiatjailmiöteivätedesriitäitsetunnon häneihelpostisopeuduuuteenympäristöön. identiteetintekijänäpuuttuu.onhankokoLappi itseoppineenAndreasAlariestonväkeväkuvataide sodanjälkeenrakennettuuudelleen. Sodankylän maisemassa ovat edustettuna vaarat ja vesistöt, aavat ja pellot. onsamallakuvakertomuksialappilaisestahistoriasta. pönkittäjäksi,kunhanihminentunteekuuluvansa Maiseman asemaa identiteetin tukipilarina jonnekin,missähänelläonystäviäjahyväolla. sen sijaan uskonnollisuudessa sodankyläläisiä kumpikinovatosoittaneet,ettäsodankyläläishenkisellätarinallasaattaaollamonipolvisetkytkökset onjoiätjaajatpidettymaallisempinakuinmonia ympäröivienseutujenasukkaita.saattaaolla,että kansainvälisiinaiheisiin. horjuttaamyösse,ettämaisemamuuttuu.suuria muutoksia on nähty silloin, kun on rakennettu Markku Varis on filosofian tohtori ja vapaa tutkija.
MarkkuVaris
34
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 1. jonkin sortin kiinnekohta on piirtynyt ihmisen Julmaaluontoavastaan mieleen. Sattasvaaran rinteeltä näkymä avautuu itään.
tekemisessämerkittäväätyötäovattehneetmonet tekoaltaitajavedenalleonjäänytlaajojakinalueita, opettajat,muttasodankylässämyösmuuteivähin esimerkiksikorvasenkylä.siltimustanvedenalta varuskunnanhenkilökunta1960-luvultalähtien. silmä yhä etsii tuttua kumparetta tai rantaviivaa. venalta. nykytaiteilijoistaHelenajunttilantauluistasuoras- Ideologiavaikuttaa taapursuaamaaginenkäsitysihmisenjaluonnon Yhteisössävallitsevanideologian,paikallistenihmisten poliittisen ja uskonnollisen taustan vaikutus suhteesta. Yksittäistentaiteilijoidentulkinnatpaikallisuudesta sodankyläonpitäjänäniinlaaja,ettäsinnesopii käyvät parhaiten ilmi kuvataiteessa ja kirjallisuu- monenlaisia maisematyyppejä: järvikyliä, laajoja dessa.sodankyläläisyysnäyttäytyyvahvanatunteena aapa-alueita,Pomokairankaltaisiametsiköitä,pohjakamppailunajulmaaluontoavastaan.Hempeyttä joisentunturialueita.varsinainenrakennusperinne siiheneijuurikuulu. kirjallisuudessa sodankylä näkyy koskematto- identiteettiinonmitäilmeisin
uudettutkimuksetjaniissäkäytetyttermitsyrjäyttävätvanhatjoskushitaasti.Atsteekeistaonkerrottumyöskansanomaisissayhteyksissä,esimerkiksi aikanaansuosituissaintiaanikirjoissa,jotensanaon ehtinytvakiintua.Intiaani-sanakinonmonessa yhteydessä asiallista korvata Amerikan alkuasukkaallataialkuperäiskansan edustajalla. Luultavasti myös voodoo-sanaa käytetään vielä pitkäänsiellä,missäseontulluttutuksivaikkapa (kauhu)elokuvienkautta.tieteellisissäyhteyksissä vodouonkuitenkinkäytössäerikielialueilla.Meilläkinsanaaonkäytettyjokauanennentukholman näyttelyä,sitäkäytettiinmuunmuassaHelinärautavaaranmuseonkokoelmienvodou-esineistäkerrottaessa.
RIITTA ERONEN, tutkija, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 1
35. ajan sana
Voodoosta vodou
iksitukholman etnografisen museon Haitista kertovassa näyttelyssä käytettiin Haitin kansanuskosta sanaa vodou ennestään tutun voodoo-sanansijasta?näyttelynjärjestäjätjaheitä siteeranneet suomenkin tiedotusvälineet kertoivat,ettäperusteenaonollutsananvoodoohuono maine.Halutaanpäästäeroonzombeihinjavoodoonukkeihinliitetyistämielikuvistajalähestyäaihetta neutraalisti,minkäuskotaanolevanhelpompaa,kun käytetään kreolin kielen sanaa lähempänä olevaa muotoavodou. Maineenpuhdistuseioleainoasyy,miksisanojenmuotoajajopakokosanaamuutetaan.usein kyseonpolitiikasta:valloittajientaiulkopuolisten käyttämänsanantainimensijastahalutaanpalata alkuperäiskielen mukaiseen. taiteestajakulttuuristayleiskieleenomaksutut käsitteetjatkavatuseinomaaelämäänsätarkistettuihintietoihinperustuvienuusiennimitystenrinnalla. tuttu esimerkki on sanojenlappi (lapin kieli)jalappalainenkorvaaminensanoillasaame ja saamelainen.PaikannimiLappi taas on suomen alueen nimi, jota ei voi korvata Saamella.Saamenmaatarkoittaasaamelaistenkoko asuinaluetta, jonka rajat eivät noudata valtioiden rajoja,asuvathansaamelaisetneljässäerimaassa. Meillä nykyisen raamatunkäännöksen Magdalan Marian lisäksi elää edelleen myös Maria Magdaleena. silloin,kunpyritäänmuuttamaankaukaisempien käsitteidennimityksiä,joudutaankestämäänse,että käytäntöonpitkäänkahtalainen.useinpaheksutaan "kirjoitusvirhettä",kunesimerkiksitelevisiotekstissä kerrotaanasteekeistaeikäatsteekeista.jälkimmäinen muotoonkirjoistaiskostunutmonensukupolven
M
mieleen.kuitenkinvuodesta1997onsuositettuMeksikonjakeski-Amerikanalkuperäiskansojen tutkijoiden ehdottamaa muotoa asteekki,jokaonlähempänäalkukielistäsanaa
entäpäkunvaltaosanuoriakiinnostavistaaktiviteeteistajamediastaonedelleensuomenkielistä. elvytystyönalkuonollutvarovaistajaprojektit ovatedenneetresurssienmukaan.olthuisiloitsee siitä,ettäresurssejaparempaanjatehokkaampaankinelvytykseenontiedossa.Lisäksilastenmotivaatiotavarmastikohottaase,ettämonetvanhemmat
36
Kielikeskuksistaratkaisu
elvytysohjelman toteuttamiseksi tarvitaan jomppasenmukaantarpeeksiresursseja,janiitäonkin luvattu.Lisäksikäytössäpitääollapitkäjänteinen jakokonaisvaltainensuunnitelma,jokatuokielenelvytysohjelmankaikkienikäluokkienulottuville. "kielellisten oikeuksien turvaamisen kannalta keskeisiätoimintojaovatsaamenkielisetvarhaiskasvatus-,opetus-,sosiaali-jaterveyspalvelutsekäkulttuurijamedia.Myöselinkeinopolitiikkamainittiin työryhmäntavoitteissa",jomppanenkertoo.
Suomessaarvioidaanolevannoin350inarinsaameaja300koltansaameaäidinkielenäänpuhuvaahenkilöä.Katoamisuhanalaisiakieliäonelvytettyhartiavoimin.
narinsaamentutkijaMarja-Liisaolthuiskotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta kertoo inarinsaameaelvytetynvuodesta1997lähtien. suomenhallitusonasettanuttavoitteeksisaamen kieltenelvytysohjelmanlaatimisen.tämäkirjattiin vuonna2009ihmisoikeuspoliittiseenselontekoon. viimevuosioliolthuisinmukaanmerkityksellinenmonellakintavalla.vuodenintensiivijakson aikana täydennyskoulutettiin eri alojen asiantuntijoistainarinsaamentaitajia."Lisäksikielisai17 uutta kielensiirtäjää kotien ulkopuolelle, muun muassaopettajia,lastenhoidonammattilaisia,toimittajia,pappejajavirkamiehiä." kielikoulutettavat irrotettiin leipätyöstään erinäisillärahoitusmuodoilla:vuorottelukorvauksella, saamenkielilakiinperustuvallaerillisrahoituksella, työ-jaelinkeinohallituksenrahoituksella,apurahoillajakoulutusrahastojentuella.Lisäksityönantajatmaksoivatnormaaliapalkkaakoulutuksenajalta.
I
Saamelaiskäräjien kieliturvasihteerin Siiri Jomppasen mukaan kielenelvyttämisohjelma pitää saada kaikkien ikäluokkien ulottuville.
Lisäponttasaamenkielistämiseen
täydennyskoulutuksen avulla kielipesätoimintaa pystyttiinlaajentamaansiten,ettäivalosaioman kielipesänlokakuussa2010.Lisäksiinariinsaatiin toinenpesävanhanrinnallemaaliskuussa.näinsaamelaisetpyrkivätvakiinnuttamaannuorteninarinsaamenosaajienmäärän. siltilastenjanuortentoimintaasaisiollaenemmänkin.kielenelvyttäjätkaipaavatmuunmuassa omaa inarinsaamenkielistä nuoriso-ohjaajaa.toisaaltaparhaallatavallakielensuosiotaonjonostanut inarinsaamenkielinenräppäriAmoc,jasilläkinon suurivaikutus,ettälastenohjelmaunnajunnaon saanutomankielisenjuontajan. "Myöseripuolillamaataasuvillasaamelaisillatulisi ollamahdollisuussaamenkielisiinpäiväkoti-jakoulupalveluihin",sanoojomppanen. opetus-jakulttuuriministeriöntyöryhmäalkoikin laatia saamen kielten elvytykseen tähtäävää toimintasuunnitelmaa marraskuussa 2010. Janne Kaulanen on toimittaja.
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 1. vapaa-ajankielitaitoonkinhaaste.inarinsaamen kielenyhdistysonpystynytjärjestämäänlastenluovistoimintaa suomen kulttuurirahastolta saadun apurahanturvin. JanneKaulanen
JANNEKAULANEN
Uhanalaisetsaamen kieletelpyvät
ovatinnostuneetopiskelemaaninarinsaamea. "eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy tehostettuihin toimenpiteisiin saamen elvyttämiseksi kiinnittäenerityishuomiotauhanalaisteninarin-ja koltansaamensäilymiseen",muistuttaasaamelaiskäräjienkieliturvasihteeri,oikeustieteenkandidaatti siirijomppanen. norja,ruotsijasuomimyösvalmistelevatpohjoismaista saamelaissopimusta, jonka tarkoituksenaonvahvistaajalujittaasaamelaistenoikeuksia. tavoitteenamainitaan,ettäsaamelaisetvoisivatsäilyttääjakehittääkieltäänjakulttuuriaan,elinkeinojaanjayhteiskuntaelämäänsäjasäilyäomaleimaisena alkuperäiskansana. tulevaisuudessaaloitetaannykyistäkokonaisvaltaisempi japitkäjänteisempitoimintakieltensäilymisenja kehittymisenvarmistamiseksi. Yhdeksikäytännönratkaisuksionesitettysaamen kielikeskustenperustamistaalueille,joissasaamen kielionheikossaasemassajahäviämisvaarassa.norjassa eri alueille perustetut saamen kielikeskukset ovatosoittautuneettehokkaiksikielenkäytönlisäämisessä,kehittämisessäjaelvyttämisessä. vuodesta2000alkaenkielionollutinarinkoulun opetuskielenä",olthuiskertoo. "tuolloinalkoikielipesätoiminta,jonkatarkoituson saadainarinsaameallekouluikäistenkäyttökieleksi
Kuka omistaa menneisyyden?
uomessaonrunsaastipieniäharrastajavoimin ylläpidettyjä paikallismuseoita. tutkin pro gradu -työssäni vapaaehtoisten museotyöntekijöiden ja virkamiesten käsityksiä museotyöstä.Aineistokoostuikirjoituspyyntööni saamastani25vastauksestajaviidestähaastattelusta.
Gradut
S
man:ensinnäkinontaho,joka"hommaapyörittää jahommastatykkääjatunteesiihenhengenheimolaisuutta".Muttatuskallistaon,kunasioistalopullisestipäättävällätaholla"eiolehajuasiitähengestä".
Museonvalta
Museoissa kiteytyy se, mitä kulttuurissapidetään merkittävänä. tarvetehdäomaksikokemisentunteestatodellinen voijohtaatoimintaan,jotanimitänitsensämuseoimiseksi.Museotyöntekijävoiliittääitsensäosaksi museotatekemälläitsestääntyöntekijänäjakertojanakorvaamattoman.toinenitsensämuseoimisen tapaontuodakokoelmiinomiataiitsehankittuja esineitä,"pelastaa"menneisyydenkatoaviaaarteita. kun isompi organisaatio puuttuu museotyöhön, vapaaehtoistyöntekijätsaattavatvastustaasentoimia javoisyntyäkonflikti. eräsvapaaehtoistyöntekijätiivistääomastanäkökulmastaanpientenerikoismuseoidenyhteistyönongel-
Kenenkultturiperintö?
kulttuuriperintöämäärittääajatusomaisuudestaja omistamisesta.kenellekuuluuaineellinenkulttuuriperintömme. Museotyönlähtökohdatovaterilaiset.vapaaehtoistyöntekijäomistaamuseotyöllevapaa-aikaansa jahaluaakokeatyönsämerkitykselliseksi.Häntoimiirakkaudestamuseoon.virkatyönpakolliseksi lisäosaksi paikallismuseotyö taas voi päätyä, kun "kulttuurijohtajasiirtymuihintehtäviinkaupungin sisälläniinsittekulttuuritoimessajaettiintehtäviä vähäuudelleen,elikkäkaikkisiirrettiinminulle". niiden avulla kerrotaan, keitä me kansakuntanaolemme.Museoinstituutiollaonvaltaajauskottavuutta,jamuseoidenkertomaatarinaa pidetääntotena.Museonäyttelyonkuitenkinaina rakennettu jonkun näkökulmasta. Myöskäsityksetmuseontulevaisuudestavoivat olla erilaisia. tällöinmuseotyöonvainhyvinpieniosatyötehtäviä. kun museoharrastaja tuo museoon oman esineensä,häneiniinkäänpelastaesinettävaanjättää itsestäänmerkin.Museoontuotuomaesinetekee mahdolliseksi piilottaa itsensä samaan varmaan talteen. vapaaehtoisetovatkeskittyneetmenneisyyteen: kulttuuriperinnön paikalliseen, historialliseen ja suojelulliseenpuoleen.virkamiehetajavatkulttuuriperinnönsuojelunpolitiikkaajaovatsiksikeskittyneetnykyisyyteenjaennenkaikkeatulevaisuuteen. Päätäntävaltaa käyttävilläonsiisoikeuspäättääsiitä,millainenon menneisyytemmejamikänykyhetkessäonsäilyttämisenarvoistatuleviasukupolviaajatellen. Paikallismuseoissa tilanne on ristiriitainen: ne, joillaolisihaluajakiinnostustakäyttäävaltaamuseossa,eivätsaatehdäpäätöksiäilmanlegitimoitua asemaa.ne,joillavaltaaon,eivätvälttämättähalua käyttää sitä, ainakaan siten kuin toinen osapuoli toivoisi.
Rakkaudestamuseoon
sekävapaaehtoistyöntekijätettävirkamiehettoimivatmielestäänmuseonhyväksi,muttakeskenään hepuhuvaterikieltä.voimatkuluvatkäytännön kysymystenratkaisemiseentaikohdistuvatepäolennaiseen:Mitäesineitämuseoonsaatuodajasaako esineitäsiirtää?Häpäiseeköeteisenkahvikonekoko museon?vaatiikoseudullinenkehittäminenoman sydämenkylmettämistä. Museoyhdistyksenjäsenet,museonvapaaehtoisettyöntekijät, tekevät käytännön museotyön, mutta toiminnan rahoituksestajaorganisoinnistasaattaavastatakunnankulttuuritoimitaialueellinenkehittämiskeskus. Vapaaehtoiset ja virkamiehet museotoimijoina hyväksyttiin Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksella 2011.
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 1
37. virallinen omistajuus on harvoin niillä, jotka kokevatmuseonjasenesineistönomimmakseen. Hirvosen pro gradu -työ Kuka omistaa menneisyyden. kaupungin kulttuuritoimen tavoitteenaonmuseonmuuttaminentuottavampaanja asiakasystävällisempäänsuuntaan,kunmuseoyhdistyspuolestaansaattaaollamuutoshaluton.näyttää siltä,ettäosapuoletviittaavatpuheessaankulttuuriperinnöneriaikatasoihin.tämäaiheuttaaeriäviä käsityksiäsiitä,mitenmuseossakuuluisitoimiaja mitäsielläsaajavoitehdä. Paikallismuseoissa omistussuhteet näyttäytyvätuseinsekamelskana. syntyy tunne, että esineen tuoja on osa museotajamuseoonosahäntäitseään.
SINI HIRVONEN, filosofian maisteri ja projektityöntekijä Porvoossa
Päivien tapahtumapaikkakin sijaitsi kulttuurisesti sopivasti Vanhalla Suurtorilla. Myös paluumuuttajien merkitys uudistajinaolisuuri.
38
K
Keskusteluja kamareissa, retkiä luontoon
Perjantain29.7.neljässäkeskustelukamarissapohdittiinkotiseutuajasenluonnetta,esiteltiinalueellisiaparhaitatyömalleja,haettiineväitätulevaisuuden paikallisvaikuttamiseenjasaatiintietoaopetus-ja kulttuuriministeriön paikallismuseotyöryhmän työstäjajäsenkyselystä. järjestettiin seminaari Turun katedraalikoulussa, jonka 1200-luvulle ulottuvat perinteet soveltuivat erinomaisestieurooppalaisuutemmepohtimiseen. Paikkana oli sattuvasti Suomen vanhin kaupunki Turku, joka on tänä vuonna Euroopan kulttuuripääkaupunki. Lauantaina kotiseutuväki retkeili Turussa ja lähiympäristössä.Retketsuuntautuivatmuunmuassa muinaismuistojenäärelle,kartanoihin,puutarhoihin, Seilinsaarellejakakolaan,jauskaliaimmatosallistuivatTurunlinnannarrinkierrokselle.Päivänpäätteeksikokoonnuttiinjuhlalliseenkotiseutugaalaan Turunmessukeskukseen. JoRuotsinvallanaikanatännevirtasierisuunnilta ammattiväkeä. kotiseututyön pohdiskelukamarissa käsiteltiin muunmuassasitä,voikokotiseutuaopettaa.kyllä voi,todettiinyksissätuumin.niinnykypäivänkuin historiantuntemusedistääkotiseutuunliittymistä. ProfessoriTimoSoikkasenesitelmäosoittiTurun Akatemian saavuttaneen huippuyliopistovaiheen 1770-luvullaisonvihanlakaistuavanhoillisenvallan 1720-luvulla. Seminaarin avasi järjestäjien edustajanaTurun yliopistonrehtorikeijovirtanen.ProfessoriPekka Leimu näytti kansatieteellisten karttojen avulla, kuinka Suomi on ollut monen eurooppalaisen ilmiönpääteasema.kunpohjoismaistenkansallisten kulttuurientutkimustuloksetyhdistetään,nähdään rajojenylitysjamuunnostenmoninaisuus. Lisääkotiseutupäivistäsivulla56. kouluillaontärkeäosatunnesiteensyntymisessä,ja muuttajaakotiuttavatmuunmuassakotiseutupolut ja-kävelyt.kulttuuriistuttaaihmisetpaikalleen,ja mitäläheisemmäksikotiseutuyhdistyskoetaan,sitä vastaanottavaisempiatiedolleollaan. teemalla Eurooppalainen kulttuuri Suomessa. Saamme lukea Soikkasen väittämiä lähiaikoinalisääHiidenkivestä. Päiville osallistui reilut 400 kotiseutuaktiivia.
Outi Lauhakangas
otiseutuliikkeensuurihaasteonkuntarakenteennopeauudistuminen.kotiseutupäivien avajaisissa29.7.puhunutSuomenkotiseutuliitonhallituksenpuheenjohtajaHeikkikukkonenkorosti,ettätarvitaanponnistuksiapaikallisen äänenesilletuomisessajaentistenkuntakeskusten elinvoimansäilyttämiseksi.kunpalveluthakeutuvat suurempiinyksiköihin,kuntalaisetjoutuvathoitamaanentisiäjulkisenvallantehtäviä. MuseokamarissakulttuuriasiainneuvosPäiviSalonenopetus-jakulttuuriministeriöstäkertoiPaikallismuseotoiminnankehittäminen-hankkeestajasen väliraportista.Hänjulkistimyöspaikallismuseoille ideahaun,johontoivotaanhyviäaiheitajatkokehittelyävarten.Uusiasäädöksiäeioletulossa,tarkoitus onkohdentaanykyisiäresurssejatehokkaamminja nostaa paikallismuseoita paremmin esille.Yleisöä keskusteluttivat etenkin kuntien yhdistymisissä tapahtuvatmuseoidenlakkauttamiset,rahoitusjase, kuinkamuseoidenaineistojavoitaisiinsaadaparemminkansalaistennähtäville. Ylijohtaja Rauno Saari Lounais-Suomen aluehallintovirastostakertoi,ettähallitusohjaakuntauudistuksen etenemistä aloittamalla tänä syksynä selvityksenkullekinalueelletarkoituksenmukaisesta kunta-japalvelurakenteesta."Uudistamisessaluvataanhuomioidaalueittenerilaisuus,kasvukeskusten erityispiirteet,palveluidenetäisyydet,saaristolaisuus jakielellisetoikeudet." Avajaisia edeltävänä päivänä 28.7. dosenttiismoSöderlingoliselvittänytvanhan maahanmuuton mukanaan tuomia innovaatioita. Outi Lauhakangas ja Sinikka Sipola
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 1. Valtakunnalliset kotiseutupäivät Turussa
Eurooppalaisuutta etsimässä
Valtakunnallisia kotiseutupäiviä vietettiin 28.31.7
Linnavuori on palvellut pronssikaudelta saakka monia tarkoituksia. Tällä puolen jokea näkyy osa Hämeen Härkätietä.
Kotiseuturetkeläiset keskittyivät kuvittelemaan Liedon Kukkarkosken ja Aurajoenrannan kohdalle viiden tuhannen vuoden takaisen merenrannan. Kivikautisten hylkeenpyytäjien asumukset olivat näillä sijoilla lähellä kalmistoa. Ilmeisesti vainajia ei pelätty, koska hautoja ei sijoitettu kauas. Aidatulla alueella käytiin ryöstelyltä ja väkivallalta suojattua kauppaa. Tämä on johtanut myös arkeologisiin tutkimuksiin ja kaivauksiin. Erämaan suuntaan toimi puolustus, kun Aurajoen toiselle puolelle nousi rautakaudella useita kyliä. Myös Piikkiön Huttalanmäen kasvien joukossa näkyi useita vanhasta asutuksesta kertovia lajeja. Samaan aikaan Suomen piispa sai Paavi Gregorius IX:ltä omistusoikeudet pakanallisiin palvontapaikkoihin.
Teksti ja kuvat: Outi Lauhakangas
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 1
39. Yksikotiseuturetkistä,ikivanhaaika,suuntautuikaarinan,Liedon,PiikkiönjaTurunseudunarkeologisiinpaikkoihin.Museovirastonvarsinais-SuomenhoitoyksikönarkeologitTeijaTiitinenjaSatuMikkonen-Hirvonenopettivatkotiseuturetkeläisillemaiseman lukutaitoajaylistivätAurajokilaaksontoinentoistaanmerkittävämpiäsuojelukohteita.
Liedon Vanhalinnan Linnavuori. Asutuksen merkit kasvoivat esille maastoa hoitamalla ja "siemenpankkia" paksun kuusenneulasmaton alta kedoksi avaamalla.
Suomen varhaisimpaan tunnettuun hallintokeskukseen, kirkollisen ja maallisen vallan alkuytimeen Koroistenniemelle siirtyi 1229 Nousiaisista piispanistuin. Kotiseutuihmiset ovat usein ansioituneet arkeofyyttien eli muinaiskasvien löytäjinä. Pikemminkin heidän uskottiin suojaavan, tuovan voimaa ja jatkuvuutta elävien maailmaan.
Kuvassa Vanhalinnan Linnavuoren jänönapilaa (Trifolium arvense)
ihmistä isomman satukirjan läpi voi kirjaimellisestiryömiäerivuosisatojenlastenkirjallisuuden maailmaan,jasamassakirjassaaikuisetvoivatkurkistaapiilossaolevaantietoikkunaan. "Olemme pyrkineet löytämään ihmisläheisen lähestymistavan",sanoosuunnittelijaMinnaHonkasalo."kaikkeasaakoskea,mikäeiolevitriineissä taimuutensuojattu." Luovaamielikuvitustakäyttäenkokonaisuudesta onsaatukiintoisajatoimiva.erihuoneissakävijä viedäänkirjantarinaanerinäkökulmista.Teemoja onkaikkiaankuusi,muunmuassakirjaesineenä, jossaseinänkokoinenalueesitteleekirjansidontaa sekätoinentoistaankauniimpiakirjankansia. "kirjasidontataide on yhä olemassa olevaa taidetta",Honkasalomuistuttaa. Pysyvä näyttely päättyy lasivitriinin äärelle, jossa on Sastamalan seurakunnalta lainassa oleva arvokas Psalterium, 1400-luvulta peräisin olevakirkkokäsikirja.Sitäkin voiselatamultimedianavulla. "Halusimmevälttyätäyttämästä seiniä julisteilla", Honkasalototeaa.
Kirjahyllyt kertovat
Jättikokoinen lastenkirja kertoo
Suomalaiskotienkirjahyllyistä alettiinkerätätietojavuonna2010,jakeruujatkuu vuoden2012helmikuunloppuun.Tähänmennessä saadunmateriaalinperusteellaonpystytettyPukstaavin ensimmäinen vaihtuva näyttely. "SeonpainettuLyypekissä 1485 tai 1486, ja vesivahingonyhteydessävuonna1993 se löytyi seurakunnan varastosta. Museon nimi Pukstaavi valittiin nimikilpailun vastauksista.
nsanottu,ettäkirjoissaonkokomenneen ajansielu.näitäsielunliikkeitävoinytseurataSastamalassasijaitsevassaSuomalaisen kirjanmuseossaPukstaavissa,jokatoimiientisessä apteekkarin talossa.Talontoisessa kerroksessa on pysyvänäyttely,jokakertoosuomalaisenkirjantarinaayli500vuodenajalta. Kirjan tarina valtasi apteekkar
Suomen ensimmäinen kirjan museo avautui 1.7.2011 vanhassa apteekkarintalossa Sastamalassa. Se kertoo kirjahyllystäesineenämuttamyöshyllynomistajien suhteestakirjoihinsa.Lisäksinäyttelyssäseitsemän
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 1
40. HuomiotaherättääpuuseppäHarriTurusenvalmistamajykeväkäsipainin,jonkamallionperäisin 1600-luvulta. Myös nuorisolle läheistä sähköistä tekniikkaa on käytetty runsaasti tiedonvälitykseen. Tämän kirjan elinikä kattaapainetunkirjanhistorian.Senkauttavoitarkastella kirjankokotarinaa."
Aino Ukkala
Puuseppä Harri Turusen valmistama käsipainin on jyhkeä laite.
Aino Ukkala
Nuorisolle nähtävää
Pukstaavin tulevat käyttäjät, lapset ja nuoret, on otettu huomioon monin tavoin. Sillä on tarkoitus ruveta antamaan työnäytöksiä.Toistaiseksipainimenääressä"työskentelevät"mallinuket.
O
erityisenviehättäväonhuone,jossapienoismalleinkerrotaan,mitenajatuksistasyntyykirjajakeitä tarvitaankirjanteossa.TainaPailoksenrakentamat pienoismallitvievätmuunmuassakääntäjienjakirjailijoidenkoteihinsekä1920-luvunasussaolevaan Otavankustannustaloon.
Yhden kirjan tarina kirjan koko historia
näyttelyssä pohditaan, mikä merkitys kirjoilla on ja on olluteri-ikäisillejaeriammateissa toimiville ihmisille tai miten kirjallisuus ja yhteiskunnallinentilannepeilautuvattoisiinsa.Loimottavakirjaroviokeskellälattiaakuvaa vaikuttavasti kiellettyjen kirjojenkohtaloa
Bäckman 16-lapsisen perheensä kodiksi ja liiketilaksi. kirjahyllynäyttelyonesilläensivuodenhelmikuunloppuun.Honkasalonmukaantarkoituson, ettävaihtuvanäyttelykestäisivuodenjaseliittyisi
kauppajakahvila. Rakennuksen suunnitteli Otto-iivari Meurman.Jo1870-luvullapaikallaoliollutapteekki, muttasetuhoutuitulipalossa1900-luvunalussa. Aino Ukkala on vapaa kirjoittaja.
Entisajan kirjaston tunnelmaa luovat hiljaisuuteen kehottava kirjastovirkailija neiti Virtanen ja lainauskamera.
Aino Ukkala
o kirjan tarinaa vuosisatojen saatossa, Minna Honkasalo esittelee.
johonkinkirjallisuudenmerkkivuoteentaiajankohtaiseenilmiööntaiasiaan. rin talon
AinO UkkALA
Outi Lauhakangas
tunnettuasuomalaistakertoovideollakirjahyllyistään.näyttelyynkuuluumyösÄetsänkoulunlukuvuoden201020119B-luokankokoamahylly. vuonna2008rakennuspäätyivammalankaupunginomistukseenjasitäalettiinkehittäänykyiseentarkoitukseensa. "TalollaonkirjaanliittyviäyhteyksiäjoBäckmaninajalta,sillähänenaikanaanapteekinyhteydessä toimiTyrvään ensimmäinen kirjakauppa", Honkasalokertoojalisää,ettärunoilijakaarloSarkian koulukotioliBäckmanintalossa. A. PukstaavinnimijulkistettiinHelsinginkirjamessuilla2010.Suomenkirjainstituutinjärjestämään nomenestomen-nimikilpailuuntuliyliviisisataa vastausta,joistainstituutinsäätiönhallitusvalitsi nakkilalaisenJormaLindforsinehdotuksen.valintaa perusteltiinmuunmuassasillä,ettäMikaelAgricolaltaperäisinolevasanapukstaaviviittaaselkeästi museonerikoisalaanja samallakirjanjakirjakielen kehityksen historiaan. Pukstaavin viehätys piilee osaltaan siinä, että näyttelyynvoitutustuajokonopeallayleissilmäilyllä jasaadasiltihyvänkuvankokonaisuudestataisähköistätekniikkaahyödyntäenporautuasyvemmälle haluttuunkohteeseen.
Perinteikäs nimi
Museooliaikanaanvammalankomeimmaksimainittutalo,jonkarakensivuonna1920apteekkari O. Yksi museon erikoisuus ovat kirjalliset wc:t. Yhdessä mukavuuslaitoksessa on kertomakirjallisuutta,toisessalastenkirjallisuuttajatietenkinon lyriikkawc.RakennuksenalakerrassatoimiimuseoH i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 1
41
WSOY 2010.
elinajoiltanykypäivään. vaikkaAhouseinmuistetaanjaaivanoikein luonnonkuvaajana,esillenousevatmyösomaaika aatteineenjatapahtumineenyhtälaillakuinoman elämänristiriidat.JoelämäkerrankirjoittajaAntti J.Ahoontodennut,mitenkirjailijaitsesaattoiolla vaihtelevastiedustettunaerihenkilöissään,esimerkiksiJuhan(1911)kolmiodraamanosapuolissa.
Juha on yhä voimissaan
Ahoa on pidetty Canthin ohella johtavana suomalaisenarealistinajanaturalistina.erilaisuudesta huolimattaAhooliesimerkiksi"tyyppien"kuvaaja jaCanthyhteiskunnallinentaistelijakummankin tuotannossa liikutaan kansankuvauksista sisäisiin teemoihin, vapaudenkaipuuseen, intohimoon ja pettymyksiin. Vastakohtien tasapainoa-teosvastaa nykyajanhaasteeseen.SeonkiinnostavastijaomakohtaisellaotteellatoimitettukoosteAhonmittavasta elämäntyöstä.Tietokirjan toimittajat Anne Helttunen ja Tuula Uusi-Hallila ovat kokeneita äidinkielenjakirjallisuudenasiantuntijoitasekä Ahonettäoppilaideneduksi.Tokiteossopiihyväksi oppaaksi kenelle tahansa Ahosta kiinnostuneelle. elämäntarinassakohdataanmonetAholletärkeät ihmisetjasuomalaisuudenmerkkihenkilöt.Joskus runsaatyksityiskohdatsaattavatrasittaa,muttatoisaaltaniilläkonkretisoidaanAhonajanmaailmaa. Arvioita, katsauksia
Vastakohdista syntyy rikas kokonaisuus
Mitä uutta juhlavuodet voivat tuoda esille kansallisiksi merkkihenkilöiksi korotetuista kirjailijoista?elääkötärkeinelituotantonäissäjuhlinnoissajahoukutteleekouusialukijapolvia?Tänä vuonnajuhlittavastaJuhaniAhosta(18611921) tutkimusonlöytänytuusia,kiinnostavianäkökulmiakirjailijanelämäänjatuotantoon.Muttamiten tarjoillakansalliskirjailijapatsastelujakavahtavalle sukupolvelleesimerkiksikouluopetuksessa. Periaatteenaonollutnostaaesilleniitänäkökulmia, jotka edelleen puhuttelevat lukijaa ja ansaitsevat huomion. Juhani Aho. varmaanmaailmanmaineestahaaveilevaaAhoa miellyttirinnastaminenranskalaisennaturalismin tunnettuihinnimiin,kutenZolaan,Flaubertiinja Maupassantiin. Hyvätaittojaasioidenpää-jatäydennysosiinjakava esitys toteutuvat onnistuneesti valikkomaisessa rakenteessa.Lukijavoivalita,mitenpitkälleyksityiskohtiin sukeltaa. Hän oli maamme ensimmäinenammattikirjailija,merkittävälehtimies jakeskustelija,suomalaisuudenesitaistelija,suomen kielenkehittäjä,kääntäjä,teatterimiesjaluonnonsuojelija.kirjailijantyönmonipuolisuudenpohjana ovatajantapahtumatjavirtauksetsekäomaelämä. YllättävästiintohimodraamaJuhaonsijoitettu kansalliskirjailija-jaksonyhteyteen.kansalliskirjailijanaAhoapidettiinaikaisempien,aikatoisenlaistenteostennojalla.Yllätys Juhalukijoilleolikinja osoittiAhonuudistumiskykyä.Yhtymäkohtiasillä todetaanolleenAholletuttuihinihmissuhteisiinja hänen omaan elämäänsä. Mainetta ulkomaillakin Aho sai, mitätodistaahänennobel-ehdokkuudensauseana vuonna1900-luvunalkupuolella.ehkäAhoaeisilti pidettytarpeeksikansainvälisenä,kirjoittajattoteavat,jarealistinmainekinlieneeollutesteenä. Toim. vaikka teosta pidetään toisaaltakarelianisminedustajanakutenPanua,se onpohjimmiltaanaikaanjapaikkaansitoutumaton väkeväintohimonjakohtalondraama."Juhavalloittaayhä",kirjoittajatotsikoivateivätkäsuotta.Juuri JuhatuntuunousevanAhontuotannostanykypäivänäkirkkaimminesille.vaikuttavuuttaosoittavat myössiitäsovitetutelokuva-,teatteri-jatanssiteatteriesitykset. Vastakohtien tasapainoa. Anne Helttunen ja Tuula Uusi-Hallila. Ahontuotannostaonarvostettueriaikoinaeri teoksia.Ahonomanajanlukemistapaaleimasivahvastiihanteellisuudenjasuomalaisuudenvaatimus, jonkaoletetustapettämisestäkehkeytyivätuseatkitkerimmätkritiikit.Teosteneriaikojenvastaanotto onkirjassaesilläsamoinkuinehkäkiinnostavineli nykylukijankokemukset.virkistäviäovatoppikirjan tekijöidenomatkommentit,jotkaheittäväthaasteita lukijalle.
y
Juhani Aho. MitäkaikkeatietokirjannimiVastakohtien tasapainoamerkitsee?vastakohtiaonmonia:luontoja kaupunki,kansajasivistyneistö,vanhajamoderni, sovinnaisuusjaboheemius,historiajauudetaatteet,
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 1
Pappilan turvasta maailman myrskyihin
Teoksen runkona on juohea kertomus Ahon elämästä.iisalmelaispappilanturvistasiirrytäänensin kuopion lyseoon, sitten ylioppilaana Helsinkiin, maineensajoansainneenakirjailijanaeurooppaan jasieltätakaisinSuomeenmoniineritehtäviin.näihinvaiheisiinlomittuvathapuilevatrakkaussuhteet jaseurusteluAhoonmerkittävästivaikuttaneiden aikalaisten,varsinkinJärnefeltienjaMinnaCanthinkanssa.Rautatiestä(1884)alkanuttuotantoheijasteleemonintavoinsekäAhonomaaelämääettä Suomenkansallisiavaiheitajaaatteellisiavirtauksia, myrskyjäkin. kuva-aineisto ulottuu Ahon
42. kutenteoksessahavainnollisestiesitetään,Ahossa yhdistyi monta elämäntyötä
virret ovat käyttöru- noutta;niitäjaniidenvalikoimiauudistetaantietyin väliajoin. virsiäonrunoutenatutkittuvähänlaisesti,joten 12artikkelinjaviidenkirjoittajansujuvasanainen kokoelmaherättääkiinnostusta.virttälähestytään nyterityisestirunotekstinä. entiedä,kuinkarelevanttejaesiteltävänteoksen tematiikankannaltaovattutkielmatkaunokirjallisuudenvirsi-javeisuukuvauksistataiarkistokirjeidenvirsisitaateista.niidensijastaolisisuunnattomanlaajastaaihepiiristävoinutesitelläsakramentaalisia kaste- ja ehtoollisvirsiä tai tarkastella nyt kovinvähällejäävääjavirsikirjassammekokoajan vähenevääkeskiaikaistaainesta.
ESkO kArppAnEn, filosofian lisensiaatti
Virren virtaa. Suomijaeurooppa,yleinenjayksityinen,taisteluja rauha.AikakaudentapahtumatAhokokiraskaina, jamyösyksityiselämäoliuseinvaikeaa.vastakohtien tasapainoeiainatoteutunut,kirjoittajatmyöntävät. Toim. Silti virsi osoittautuu konservatiiviseksi jakonventionaaliseksikirjallisuudenlajiksi.Sesietääperinteistärunokieltäparemminkuinmaallinen taidelyriikka. Toivo Hyyryläinen avaa huikeat näkymät seuratessaan janoavan peuran psalmiin pohjautuvaa virttäRanskanreformaatiokirkkoonkuuluneiden hugenottienvirsikirjastaSaksaan,RuotsiinjaSuomeen.MyösLeenaJäppiläjohdattaasyvälleeurooppalaiseen sivistyshistoriaan esitellessään Lutherin pääsiäisvirrentaustojajaverratessaanvirrensuomennoksiaJakobFinnostalähtien.Muttatoisinkuin Jäppilä esittää keskiaikainen taustaruno ei kuvaa "Marioidenjaenkelinvälistäkeskusteluakristuksenhaudalla".SensijaanlatinankielisensekvenssirunonpuhujakysyyMarialta,mitätämänäki,ja Mariavastaanähneensä"elävänkristuksenhaudan, enkelitodistajat,hikiliinanjakuolinpuvun". enwaldkohdistaahienovaraistajaperusteltuakritiikkiämyösmuutamiinviimevirsikirjauudistuksen (1986)metris-rytmisiin,metaforisiinjasanastollisiin ratkaisuihin.kielenvanhahtaviapiirteitäkarsittiin,
y
muttakoronpolkemiseenpäädyttiin,kunkolmitavuisiasanojatungettiinmelodialtaankinnousevarytmistensäkeidenalkuun. enwald tarkastelee vanhimmaksi suomenkieliseksirunoksisanottuaJohanCajanuksenfilosofista katoavaisuuden esitystä "Yxi HengellinenWeisu" (1683)jasentypistymistäsuomenkielisenvirsikirjan historianaikana.komiteoilleeivätolekelvanneet näytvääntyvistäavaruuksistataikalojenhaudasta toisten kalojen ja ihmisen vatsassa.virsien luontokuvauksiainnoittuneestiesitellessäänkirjoittaja ihmettelee,miksidanielinkirjassaolevaa"kolmen miehenkiitosvirttä"mukailevastarunostaonpoistettuvalaidenlaulu,vaikkasenykyiselläänkiinnostaaluonnontutkijoitakin. Tosin virsiä on veisattu myös kotona ja ainakin aiemminkoulussa. HarvanaisrunoilijaonpäässytSuomenvirsikirjaanennenviimeuudistusta,janytkinnämävanhimmatelsaChristinaHolmsten,OnniaHellén ohitetaanmaininnallajajoskusjopanimeämainitsematta,vaikkavirttäsiteerataankin!Pirjo-Liisa niinimäkisentäänesitteleemuutamansuomalaisen naisen kirjoittaman virren, joista yksikään ei kuitenkaanenääolevirsikirjassataieiolekoskaan ollut.Tekijät alettiin merkitä virsikirjoihin vasta 1800-luvulla,muistuttaaHökkä. kansanvalistusseura 2010.
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 1
43. Suomenkielinen virsikirja syntyi 1500-luvulla reformaation yhteydessä. ehkätasapainoonkinpunnittavissavastakokonaisuudenhahmottuessa.LopultaAhonaika,elämä jaelämäntyöeripuolineennivoutuvatvastakohtien jaristiriitojenhedelmöittämäksikokonaisuudeksi.
Tarina alkaa Mansikkaniemen pappilasta ja isän tekemästäongestajahuipentuuHuopananlohikoskienäärelle:kalastusonkirjailijanensimmäistenja viimeistentekstienaihe.
riiTTA MYöHänEn, kuopiolainen filosofian maisteri, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori
Näkökulmia virsiin
vaikkamonikarttaaveisata-sanaa,seeiole pelottanutLiisaenwaldiajaTuulaHökkää, jotkajoalaotsikossaanilmoittavatteoksensakäsittelevänveisattuarunoa.virsielääsuosionsaaikaa; siinäonvirtaa,voimaa.virsiitsekinvirtaa,muuntuujavaeltaa. virsionpaitsilaulumyösruno.ennensetarkoittimyösmaallistarunoa.Tutuinmerkityssille lieneeprotestanttisissajumalanpalveluksissaseurakunnanlaulamatekstinjamusiikinkokonaisuus. Liisa Enwald ja Tuula Hökkä. Veisattu runo ennen ja nyt
Tutkimuksenkiinnostavintaantiaonrunsassanomalehtiaineistonkäyttö.Sanomalehdissäjulkaistut kirjeet,joissapaikallisetaktiivitraportoivatnimimerkintakaapaikkakunnantapahtumia,kertovatomaa tarinaansapaikallisestaelämästä,poliittistenryhmien suhteistasekäretorisistakeinoistavälittääkiistämisen kulttuuria.Paikalliskirjeetmuodostivatuudenlaisen vastarinnanjavastajulkisuudenmuodon.Suodenjoki eritteleekirjeidenpuhetapojakiinnostavasti,mutta tarkemminkinniidentulkintaanolisivoinuttarrata. A r v ioi ta , k at s auk Arvioita, katsauksia si a
Soveliaan vastarinnan rajat
SamiSuodenjokitutkiiväitöskirjassaanKuriton suutari ja kiistämisen rajat työväenliikkeen juurtumistaUrjalaanpaikkakunnansuutarinpoliittisentoiminnankautta.Tutkimuksenpäähenkilö, suutari vihtori Lindholm (18681918) kirjoitti 1909omaelämäkerrallisenkatsauksenkuluneeseen vuosikymmeneenjasenyhteiskunnallisiintapahtumiin.Lindholmolikäräjäpukarijaitseoppinut työläiskirjoittaja,jokajoutuijahakeutuikonfliktiin paikalliseneliitinkanssa. Suutarintarinatoimiitutkimuksessaeräänlaisena prismana, jonka kautta Suodenjoki valottaa kansanomaisenvastarinnanjatyöväenliikkeenyhteen limittymistähämäläisellämaaseudullavuosisadan alussa.LindholminkauttaSuodenjokipyrkiilöytämään vastauksia yleisempiin kysymyksiin siitä, millaisiamuotojatyöväestönprotestiliikehdintäja varhainenjoukkotoimintamaaseudullasai.Tällainenmikrohistoriallinenlähestymistapatuotuoreen näkökulmantyöväenliikkeenalkuaikojentoimintatapoihinpaikallisyhteisössä.
y
Sami Suodenjoki: Kuriton suutari ja kiistämisen rajat. kirjeiden puhetapojen analyysistä voisikin saada aikaankiinnostavantutkimuksen.
AnnA rAjAVUOri, valtiotieteiden maisteri, jatko-opiskelija
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 1. Lindholm kokeili kapinoinnin rajoja vallassa oleviinmuttamyöstyöväenliikkeeseen.Suodenjoki toteaakin,ettävaikkaLindholmkykenihaastamaan eliitintoimillaan,paikallinentyöväenliikeeihalunnutpäästääLindholminkaltaistahuonomaineistaja marginaalistahahmoasenjohtopaikoille.Yhteistyö katsottiinrettelöintiähyödyllisemmäksi,kuntyöväenliikkeentavoitteenaolivakiinnuttaaasemansa niinpaikallisessakuinkansallisessakinpolitiikassa.
44
Maalaisköyhälistön vastarinnan ja kiistämisen keinotolivatalkujaanvähäiset.vastarintaistaasennettakuvaavatSuodenjoenmukaanesimerkiksihelmikuunmanifestiavastaankerätynsuurenadressin vastustaminenjamaanjakohuhujenlevittäminen. käsitykset ovat paljolti peräisinväinö Linnan romaanistaTäällä Pohjantähden alla, jonkasivistynytjasulavakäytöksinenräätäliAdolfHalmeeijuuri muistutatosielämänkäsityöläiskollegaansaLindholmia.Urjalassa työväenliikkeenaktiivitolivatpääosin maatyöläisiäjaLindholminkaltaisiapienituloisia käsityöläisiä.
Lähdeaineisto hallussa
vaikkakyseessäonmikrohistoriallinentutkimus,sen ehdotonvahvuusonmonipuolinenlähdeaineisto. Herrojenajamiaasioitavastustettiinperiaatteesta, ei niinkään aidon mielipiteen vuoksi. SkS 2010.
Suutari kapinoi omia ja eliittiä vastaan
TutkimuksenlähtökohtanaonitalialaisenfolkloristinLuigiLombardi-Satrianinkäsitekiistämisenkulttuurista,jollahänviittaasellaisiinkansanomaisiin käyttäytymistapoihin,joidenvoidaantulkitailmentävänrahvaanvastarintaavallassaolijoitakohtaan. Suodenjokipurkaatutkimuksessaanmuutamia yleisiäkäsityksiämaaseutuyhteisönsosio-ekonomisistasuhteista.Hänosoittaa,ettäkäsityöläiseteivät olleetläheskäänniinyhtenäinenjoukkokuinyleensä onesitetty,vaanheidänvälilläänolisuuriakinsosiaa- lisiajataloudellisiaeroja.Myöstorppareidenrooli urjalalaisessatyöväenliikkeessäoliyleistäkäsitystä pienempi. Suodenjokipääseetutkimuksessaankiinnostavasti kiinnisopivanjasopimattomanvastarinnanhäilyväänrajaan.vaikkakyläoriginelliLindholminkäyttäytymisessäolinarrimaisiaotteita,häneenliittyi liikaakielteisiäpiirteitä,kutenrikoksiajaväkivaltaa, jottahänestäolisimyöhemmintullutpaikkakunnallamuisteltuhupaisahahmo.Sensijaankuvaan protestipuolueenäänekkäästäaktivististahänsopii mainiosti. Yleensätämäsuhtautuminenpysyipiilossa,mutta sosialistinentyöväenliiketoimintamuotoineenantoi mahdollisuudenavoimeenkiistämiseen.Yksiaktiivisenvastarinnantapaolikäräjöinti,jossamyösLindholmkunnostautui. Tällainen kiistäminenilmenimyösesimerkiksikutsuntalakkojenvastustamisenajakutsuntalakkoaajaneiden ilmiantoina. Työväenliikkeen läpimurto hämäläisessä maalaisyhteisössä 18991909. Suodenjoki onnistuu hyödyntämään monenlaisia arkistolähteitätaustoittaessaanLindholminelämää jaUrjalantapahtumia,jatutkimusonkinhuolellisestijaperinpohjaisestiargumentoitu.Suodenjoki kirjoittaasujuvasti,jaantisankariLindholminvaiheita seuratessaan lukija voi tempautua mukaan Urjalansosiaalisiinkuvioihin
Alankoulutustaeimaassatuolloinvieläsaanut. niinpä nimetmuuttuvatgeneerisiksiminunlapsuudessanimielisairaalaolikellokoski,janiidenikävää kaikuapehmennetäänvitseillä:"Lapinlahtionoperettisairaala,Hesperiassavedetäänraskastaoopperaa."niuvanniemensairaala,niuva,onepäilemättä savolaisessaympäristössäsamanlainenpaljonpuhuva käsite. itse asiassakirjaalkaapaljonkauempaa,keskiajalta,ja käypääpiirteissäänläpimielisairaanhoitommehistorian.
y
käsittelemättätoisinsanoenkysymystä"hulluuden historian"jayleisensosiaalihistorianyhteydestäei otetaesiin.
Mittakaavakysymys
Sairaalahistoriikkitekeesenminkäpitääkin:kirjaa laitoksenvaiheetyksityiskohtaisestitaivaitatavoittelematta.varsinainentutkimussaasuurentaataipienentäämittakaavaa.esimerkkilaventamisesta,johon kirjatuntuusuorastaankutsuvan,voisiollakuvaus itä-Suomensairaanhoidonkehityksestäyleensä,ja siitävoisijatkaaSuomenalueelliseneriarvoistumisen pitkäänhistoriaan. niuvanniemen sairaala 18851952. Pitkäaikainen instituutio on saanut arvoisensa kirjan: perusteellisen, hyvällä suomella kirjoitetun ja mikä tärkeintä ajatuksia ja jatko- kysymyksiäherättävän.
VELi-MATTi HUHTA, valtiotieteiden maisteri, humanististen tieteiden kandidaatti, vapaa toimittaja ja kriitikko
kaija Vuorio: Niuva. Sairaalanhistorianensimmäisenpuolenmurroskohdaksihahmottuu1930-luku,jolloinyhteiskunnanmuutosulottuusekäfyysisestiettälainsäädännöllisestieristettyynniuvaankin.Sääty-yhteiskunta hajoaa,jatähänilmiöryhmäänkuuluvatniininsuliinikuinAbloy-lukot,postiauto,säännöllinenlinjaautoliikenne,potilaidenjahenkilökunnankastijaon mureneminenjavuoden1937mielisairasasetus.Ylilääkärilläkinonsuomenkielinensukunimi. katjavuorioonkoonnutniuvanniemenvaiheet vuodesta 1885 vuoteen 1952 tarkasti dokumentoiduksi, lähteisiinperustuvaksi historiikiksi. Sotasittenosaltaanviimeistelee,osaltaanmuovaa omanlaisekseen,meneilläänolevankehityksen.Mitä tämämurrostarkoittaadiagnooseissa,jääkirjassa
Niuvaan vuonna 1948 hankittu sähkösokkilaite.
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 1
45. Sitä ajanjaksoa käsitteleehistoriikintoinenosa. Henkilökunnanarkipäivääsensijaanvalotetaan kiitettävästi.Työ-javapaa-aikalainsäädäntömuuttui, muttasairaanhoitajatpysyivätpitkäänsenulkopuolisenaerityisryhmänä.Työtaakkaolinäännyttäväja edellyttisuorastaanpapillistakutsumustataimuiden mahdollisuuksienpuutetta.Senvaraanyhteiskunta laskikinjalaskeeedelleen. Suomenhistorianunohdettujamerkkihenkilöitä onliperiläinenMikaelJ.,niuvanensimmäinenpotilas,jonkakarussaelämässätiivistyyaikojenmuutos: "seinähullun"elikotonaanseinäänkahlehditunmiehenihoonolisyöpynytrautakiinni,kunhänetotettiinaloittelevansuomalaisenpsykiatrianhuomaan. kuvauksetmuunmuassaputkisto-jalämmitysremonteistaovatsellaistaarjenkulttuurihistoriaa, johonharvointörmää.Olihansekinsokkihoitoa, kunlääkekylpyjäottavatpotilaatmuuttuivatkuparipitoisenvedentakiavihreiksi. Sen historianilmiön,ettäsairaalasijoitettiinkuopioon, selittävätliikenneyhteydet.AluksivesireititjasittenSavonratatekivätkulunhelpoksi.Muutaman kilometrinpäässäkaupunginkeskustastasijaitseva niuvanniemiolisopivansyrjäinenpaikka. Ajatuksia herättävä historiikki
Mielisairaalapelottaa.vaikenemisenmuurin vuoksi käsitykset siitä ovat hataria. niuvanniemen sairaala 2010.
Sairaala ajassa
niuvan perustamisvuosi 1885 on itäsuomalaisen mielisairaanhoidon"vuosinolla".1800-luvullavaltioalkoiyhäenemmänkiinnittäähuomiotamyös "houruihin",javuosikymmentenvalmistelunjälkeen päästiin komiteamietinnöistä tekoihin. kirjantaustallaonsairaalanhistoriatoimikunta, jasitäsaattelevatjohtavanlääkärinalkusanatse katsookohdettaaninstituutionnäkökulmasta.Osaltaantästäsyystä,osaltaanpotilastietojensuojaamisen takiapotilaidenarkipäivääneipäästäkäsiksi.Millainenolipotilaanpäiväohjelma?Millaisetolivatpotilaidenjahenkilökunnansuhteet?Mitävallankäytön jalähimmäisenrakkaudenlajejasairaalanseinätsuojasivat?Tästäriittäisiaineksiamikrohistorialliseen tutkimukseen. kirjantekstiloppuuvuoteen1952,jolloinniuvantoimintavaltionkeskusmielisairaalanapäättyi, ja alkoi aika kriminaalisairaalana
ToimittajajatietokirjailijaMattiSalminenpureutuukallisenomalaatuiseenpersoonaanjaelämäntyöhön.Salminentuoesiin,ettäkallinenpystyipitämäänomanlinjansakansalaissodankurimuksessaja fasisminjakommunisminpaineidenkeskellä,koska hänelläolivahvajavankkumatonvakaumusmaailmanjaihmisyydenperusluonteesta.
y
Matti Salminen: Yrjö Kallisen elämä ja totuus. Arvioita, katsauksia
Elämän ykseyden puolustaja
Miten on mahdollista olla samanaikaisesti tuonpuoleiseentähyävämystikkojateosofi jatalouteenjatyöväenliikkeeseensitoutunutpoliitikko?Mitenonmahdollistasaadaneljäkuolemantuomiota,vaikkayrittäätoimiarauhanvälittäjänä kahdentoisiaanvihaavantahonvälillä. Muuten hän onnistuu vakuuttamaan, että kallisensanomalleontänäkilpailua,itsekkyyttäja erillisyyttäihannoivanaaikanaehkäsuurempiso- siaalinentilauskuinkoskaan.
pEkkA WAHLSTEDT, vapaa toimittaja ja kriitikko
Suhteeet poikki useaan suuntaan
kokoelämänsäajankallisenjohtoajatusoli,että maailmaihmisiämyötenonjakamatonmystinen ykseys.Tämäntakiakaikkiolennotovatveljiäja sisariakeskenään.Tästäoivalluksestakumpusivat sekäkallisenteosofisetettäsosialistisetajatuksetja toimet.Tämäperusvakaumusmyösjohtikallisen välirikkoonsekäteosofienettäsosialistienkanssa. kallisenjyrkkäpasifismisaietenkin1930-luvulla "taivaallistasotaa"kannattavatoikeistohenkisetteosofitjaneuvostoliittoaihailevatstalinistitkääntämään hänelleselkänsä.kallinentuomitsikinkaikenlaiset jaothyviin"meihin"japahoihin"heihin"janäki,
46
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 1. Salminenolisikinvoinutvalottaakallisenjokapäiväisenelämänjasuurienihanteidenvälistäsuhdetta. Tällaisten jakojen taustalla niin politiikassa kuinuskonnossakinonainapyrkimysitsetehostukseenjaminätunteenpönkittämiseen.kuitenkin teosofia ja buddhalaisuus opettavat, että ihmisen tuleevapautuaminuutensavankilastajaherätähuomaamaankaikenolevaisenykseysjaveljeys. Like 2011.
ettäjakojohtaaloputtomaansotimiskierteeseen. Tämä on ollut mahdollista vain "kävelevälle paradoksille",Yrjökalliselle(18861976).kallinen tunnetaansiitä,ettävaikkahänkuuluisekäTeosofiseenseuraanettätyöväenliikkeeseen,hänkulkiaina omiaoutojapolkujaanvälittämättäsiitä,mitämuut sanoivat. kumouksellisella ja idän ajattelusta ammentaneella 1960-luvulla kallisen suosio kasvoi, kun monethipitottivathänetomakseen.Tässäsuhteessa joensimmäisestämaailmansodastalähtienrauhan- aatettapuolustanut,idänajatteluaetenkinzen- buddhalaisuuttakannattanutjavakaumukselliseksi kasvissyöjäksiryhtynytkallinenoliainutlaatuisella tavallaaikaansaedellä.
Myötäkarvaista katsomista
Salminenihaileevähänliikaakinkallistaeikäsano hänestäyhtäänpahaasanaa.kriittistänäkökulmaa vilauttaavainkirjassalainattuPenttiSaarikosken ironinenruno.Sevihjaa,ettäloistavanapuhujana, kielenkäyttäjänäjaretorikkonatunnettukallinen rakastaisiomaaääntäänylikaikenjamuidenosaksi jäisiihailevankuulijanrooli
Suomen museohistoriasyntyivuonna2005alkunsa saaneen Suomen museohistoriahankkeen myötä useanalanmerkittävimmäntoimijanyhteistyönä. SamoinPauliinakinanenonnistuutäyttämäänvaativankinlukijantiedontarpeentyhjentävälläartikkelillaanmuseoliitonhistoriasta,muttaaihettakäsitelläänvieläuseasti.Myöskansallismuseonsinänsä tärkeitäsyntyvaiheitaavataansamastainstitutionaalisestanäkökulmastaniinmonesti,ettälukijaalkaa toivoatiukempaaotettatoimittamiseen. kutenartikkelimuotoisissakokoomajulkaisuissa usein,piirtyykuvattavaaihetässäkinmoneltakantilta.vaikkaartikkeleissapainottuuinstitutionaalinen historia, avaavat artikkelit ovia myös salatumpiinkammioihin.MarjattaLevannonartikkeli kuvaamuseoidenyleisösuhteidenhistoriaajavalottaaoivaltavastimuseoidenjayhteiskunnanyleisen kulttuuripoliittisenilmapiirinvuorovaikutusta.kun museokävijöitä vielä 1900-luvun alussa pidettiin
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 1
47. Myös tässä kirjoittaja sitoo museoiden rakennushistoriantaitavastiyleiseenkulttuuri-jaaatehistoriaan ja valottaa samalla museoiden erityislaatuisuutta rakennuksinajanäytteillepanontaiteena.
Instituutioiden historiaa
Toisaaltariesanaonartikkelijulkaisuilletyypillinen toisto.Jannevilkunanperinpohjaisenmuseolaitoksenorganisoitumistakäsittelevänartikkelinjälkeen maakunta-jaerikoismuseolaitoksensyntyvaiheita eitarvitsisienääselittäämyöhemmissäartikkeleissa. Palstatilaa saavat suomalaisen museohistorian kehitysvaiheet ihmetystä herättäviä esineitä esitelleestä kuriositeettikabinetista kotiseutuliikkeen inspiroimiinpaikallismuseoihin.Alaninstituutioidensyntyhistoria,yhteydetmuualleeurooppaan, ammatillistuminen, museon erityispiirteet, kuten kokoelmat,yleisötjanäyttelyt,sekäalantärkeimmätkeskustelutkäydäänläpi.Artikkelitpainottuvat varhaisempaanhistoriaanennenmuseoalan1970luvunkasvupyrähdystä. institutionaalisuuteen tukeutuminen kaventaa historiakuvaa turhaan. Seikkaperäiset selostukset eriinstituutioidensyntyvaiheistamietintöineenja muinebyrokraattisinekiemuroineensekälainsäädännönmuutoksineenjättävätlukijantietoähkyn valtaan,muttavaillesyvempääymmärrystä.Asioidenmaltillisempiesittäminenjaanalysoivampisitominenkulttuuri-jaaatehistoriaansekämuseoiden yhteiskuntasuhteen tutkiskelu olisivat tuottaneet hedelmällisemmänlopputuloksen.Faktojensijaan lukijatarvitsisivälineitämerkitystenymmärtämiseen. Toim. ToinenerityisenmerkittäväartikkelionMarjaLiisa Rönkön kuvaus museorakennuksista. Senlisäksi,ettäkirjaonmerkkipaalumuseohistoriankirjoittamisessa,seonmyöstaiehkäennen kaikkeaalanitseymmärryksenväline.Museoala on,kutenkirjanartikkeleissakuvataan,kypsynyt viimevuosinatäydeksiyhteiskunnantunnustuksen saaneeksiammattialaksi,mitätukemaanalantarkka historiaontarpeen.kirjaonkuinpeili,jostaalan ammattilaisetjasellaisiksihalajavatvoivattutkiskella mennyttäymmärtääkseenparemminnykypäivääja varautuakseentulevaan,aivankuinonnistuneessa museonäyttelyssäkonsanaan.
AinO UkkO, sosiaali- ja kulttuuriantropologian opiskelija
Suomen museohistoria. Susanna pettersson ja pauliina kinanen. Museoalan jyhkeä jättiläinen
SusannaPetterssoninjaPauliinakinasentoimittamaSuomen Museohistoriaonmuseoalan kauanodottamajättiläinen.Suomenmuseolaitoksen historiaaonaiemminkäsiteltyyksittäisissäartikkeleissa,väitöskirjoissa,museologianoppikirjoissaja yksittäisten alan instituutioiden kannalta, mutta kokonaisesitystäsaatiinodottaavuoteen2010asti. Muiden muassa museologian oppiaineet yliopistoissa,Suomenmuseoliitto,Museovirasto,valtion taidemuseo ja luonnontieteellinen keskusmuseo olivatpanemassaalullehanketta,jonkamyötäon syntynyt myös museohistorian tietokanta, johon ontähänmennessäkoottuyli600julkaisua,sekä valtakunnallinen museoalan muistitiedon keruuprojekti.
y
rahvaana,jotamuseoidensivistyneistönäkitarpeen ohjatajaylevöittää,nähdäänheidätnykyäänpalveltavinaasiakkainajatasaveroisinatiedontuottajina. SkS 2010.
Artikkelien kirjoa
Yli400-sivuinen,kahdellepalstalletaitettu,kuudestatoistalaajemmastajamuutamastasuppeammasta museoalankonkarinkirjoittamastaartikkelistakoostuvakirjatarjoaavaihtelevaaluettavaamonistanäkökulmista.Artikkelitonjaettukolmeenosaan:Museot jayhteiskunta,Museokenttäsekätilat,kokoelmatja Museotyö.Monetartikkeliteivätoikeinsovitähän jakoon,eikäosienartikkeleistamuodostuluontevia kokonaisuuksia.kirjanlopussaonliitteenäSuomen museoidenperustamisvuodetjamuseohistorianaikajana
Vanhat naiset ikäihmisten yliopistossa. Nukketeatterimme varhaisvaiheidenerityisenantoisaanpuoleenkuuluurunsasjamonipuolinenkuvamateriaali.nukketeatteristakiinnostuneidenlisäksi kuvistaonhyötyäesimerkiksilehdistön,valokuvien, mainostenjajulisteidentutkijoille.
nikLAS BEngTSSOn, helsinkiläinen tietokirjailija
Sven Hirn: Nukketeatterimme varhaisvaiheet. Nukketeatterit vierailulla
Nukketeatterimme varhaisvaiheetjatkaaansiokkaastiSvenHirninerikoistentutkimuskohteidensarjaa.Aiemminhanhänonkirjoittanutmuun muassasirkuksistajativoleista. Teoksenneljäsjaviidesluku,elettyelämä,kasautuvatresurssitjatoimijuudentuntojaikäihmisten yliopistossa:itsemääriteltytoimijuus,ovatlukijalle antoisimpia.neesittelevätopiskelijoidenelämänkokemuksia,arvoja,asenteita.eläkeläisyystuleetodennetuksi valtana ja vapautena mutta myös leimana jahäpeänä.Monellaonelämässäänollutenemmän opiskeluhalujakuin-mahdollisuuksia.ikäihmisten yliopistoonhakeutuminenonollutvapauttavakokemusjareviirinlaajennus.Monionsaanutvastatässä vaiheessa"omaatilaa"taioikeammin:heovatvallanneetsitäjoskussyyllisyydenkinleimaamintuntein. Tampere University press 2010.
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 1
49. Ojalan tutkimus sijoittuu aikuiskasvatuksen, feministisen tutkimuksen ja sosiaaligerontologian alueille.Työssänäkyykasvatushistorianpitkätrendi: kasvatuksen ja koulutuksen kaikki osapuolet nähdäänaktiivisinatoimijoina,olivatnämäsittenlapsia, nuoria,työikäisiätaivanhoja.entisethierarkiatovat melkoisestiliudentuneet,tuskinkuitenkaanhävinneet,mikänäkyyesimerkiksisiinä,ettäopiskelun "yliopistomaisuus" on ilmiselvä arvo niin tutkijan kuintutkittavienkinsilmissä. vaikka Hirnin kirja on kiinnostava, sen nimi onharhaanjohtava.Seeikäsittelemaallistanukketeatteria edeltänyttä uskonnollisten kulkueiden ja kirkkonäytelmiennukkeperinnettäsaatisittenkarhunpeijaistennaamioitatainiidennukkehahmoja. kirjanvarsinaisenaaiheenaonnukketeatterinaapurimaissammejakeski-euroopassasekävarhaiset nukketeatterivierailutSuomessa.kirjailijaonkartoittanuterityisentarkkaan1800-luvunnukketeatterivierailut.ilmeisestiensimmäinennukketeatterinesittäjä olihollantilainenMeierMaju,jokasaapuiTurkuun vuonna1810jajonkaohjelmistoonkuuluiainakin mekaaninennuorallatanssija.
y
Aiemmassa nukketeatterikirjallisuudessa on lähinnäviitattuulkomaistenteatteriseurueidenkäyntiinTurussa,Helsingissäjaviipurissa,muttaHirn osoittaakiertueidenulottuneenpaljonlaajemmallekin.nukketeatterittekivätTukholmastakäsinkier- tueita myös Uuteenkaupunkiin, Poriin, vaasaan, kristiinankaupunkiin, kokkolaan, Ouluun, kuo- pioon,Lappeenrantaan,Hämeenlinnaan,Tammisaareen,Porvooseen,LoviisaanjaHaminaan.UseimmitenSuomiolivainvälietappi,silläseurueettähysivät Pietarin kasvaville ja laajoille huvielämän markkinoille. varsinainentutkimusaineistoonpieni:onhaastateltu kuuttaTampereen ikäihmisten yliopistossa keväällä2002opiskellutta,vuosien19261945välillä syntynyttänaista,kutakinkolmekertaa.Seontutki-
y
muksen"mikrokonteksti". SkS 2010.
Ikäihmiset yliopistossa
HannaOjalaontyöskennellytikäihmistenyliopistossakuutisenvuotta.Tampereellaikäihmistenyliopistoaloittitoimintansavuonna1989, muuttuisittemminikääntyvienyliopistoksijaonnyt siirtynytkesäyliopistonyhteyteenkehityskulku,jota väitöskirjankirjoittajaeiolepitänyttoivottavana. Missä määrin näiden sivistystahtoisten, voimakkaiden,
Hanna Ojala: Opiskelemassa tavallaan. Teos jää askarruttamaan hyvällä tavalla. TeoseiliiemmältikäsittelevarhaisiasuomalaisianukketeattereitakaanlukuunottamattaGöstaSundmanin(18541914)jakallenyströmin(18651933) nukketeatteria.vaikkaHirnonajallisestirajannut materiaalinkäsittelynvuoteen1917,1800-luvunharrastelijanukketeatteritmuunmuassaAlbertedelfeltin(18541905)nukketeatterikokeilutovatrajautuneetpoissamoinkuinBärbiLutherin(18981979) vuonna1915aloittamavarjonukketeatteri. Suomessavierailleidennukketeattereidenhistorian kirjoittaminenonhaastavaa,sillädokumenttejaeiole liiemmältisäilynyt.Silloinkinkunteatteriseurueiden mainoksiataijulisteitalöytyy,niistäeikäyyksityiskohtaisestiilminäytöksenluonne.nukkejenliikuttelutapaja-mekanismijäävätuseinarvailujenvaraan. Joissakin kohdin jänneväli teorioiden etäisistä sfääreistä tamperelaiseen mikrokontekstiin tuntuu väsyttävänkinpitkältä.Teoriaosuudenmassiivisuudestakertoojotyönkokonaislaajuus(406sivua)ja kirjallisuusluettelonnimekemäärä:539
Löydettyjä työvälineitäovatesimerkiksiporanterät,keritsimet jaluuneula,jollaonvalmistettulämpimiäsukkiaja lapasia.Talousvälineistäolisirpalelöytöjäkolmesta-
y
Gubbacka. Andreas koivisto, riina koivisto ja jukka Hako. Gubbackan tarina saa uteliaisuuden vireille, ja hyvin koottu monipuolinen julkaisutuomoneenasiaanlisävalaistusta.Saadun kokemuksenperusteellamaankäytönsuunnittelussa ontarpeenriittävänajoissaselvittäätulevansuunnittelualueenmahdollisetvanhatasumuspaikat.nämä "ikkunat menneisyyteen" lisäävät tietoa ja antavat tarpeellistataustaanykypäivänuseinkovinlyhytjänteisessäkatsannossa.
LiiSA TArjAnnE, yliarkkitehti
50
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 1. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 34. Tähänarkeobotaaniseentutkimukseenonyhdistetty historiallista ja kansatieteellistä tietoa, joka auttaa valaisemaanpaikanelinkeinoelämää.Ohran,kauran jarukiinhiiltyneitäsiemeniälöytyi,samoinjälkiä puolukoiden,vadelmienjaahomansikoidenkeräämisestä.kartioakankaalinhiiltymättömiensiemenien löytö on mainittava, sillä kasvin arvellaan tulleen Suomeen 1200-luvulla tapahtuneen ruotsalaisten maahanmuutonmukanaehkäpäsilloinGubbackan asutussaialkunsa. keskiajan arkea Vantaalla Medeltida vardag i Vanda. kellastupa Oy 2010.
kymmenestäeripunasavikeramiikka-astiasta,jotka ajoittuvatpääosin1500-luvulle. Julkaisuonkaksikielinen;suomen-ettäruotsinkielinentekstiovatrinnakkaisillapalstoilla. Pienistäjauseinsattumanvaraisistayhteyksistä löytyyuuttatietoaselvittämäänhistoriaammeniiltä ajoilta,joiltaonvainvähänkirjallistaaineistoa. vantaallaGubbackassatehdytkaivaukset,viimeisetvuonna2010,janiihinliittyvähistoriallinentieto osoittautuivat poikkeuksellisen mielenkiintoisiksi ja innostivat tekijöitä kokoamaan kentällä tehdyt havainnot,erilaisetanalyysitjakarttahistorianjulkaisuksi.kymmenkuntakirjoittajaaonkoonnuthavaintonsamielenkiintoisiksiartikkeleiksi,kutenuuneja koskevalukusekäarkipäivänesinelöytöjenkuvailu. Tekijä rouhaisee kliseisiä ajatusmalleja monesti syvältä,siinäkinkunvertaaikäoppijoidenlokerointia queer-teorioidenosoittamaanhomoudennäennäiseenvaaneifaktiseenhyväksyntään.Oivallista! Tekijämyöntää,ettätutkijanoteonluonnostaan kohteiden puolesta puhumista vaikka suitsitusti, mutta mistä pullahtaa loppusanoihin väite, jonka mukaan ei "ole mahdollista ajatella (ikääntyneen)
elämää,jossavoimavaratjakurjuuseivätmolemmat olisiläsnä"?kokolaajatyöpuhuukurjuuttavastaan! nielaisen mieluummin seuraavan, vaikka hieman kakistellen:"iässäonkyseniistäsekäainutkertaisista ettätoistuvistasuhteista,joissakulttuurinennormatiivinenikäjärjestyslävistääruumiillisensubjektin." ikäväkylläteoksenkielionhankalalukuista.Mutta joslukijajaksaakahlatahuojahtelevienkieliopillisten muotojen,takaperoistensanajärjestystenjapilkuttamattomienvirkkeidenylijaläpi,hännäkeeelämän spektrinentistärikkaampana.
MAijALiiSA MATTiLA, filosofian maisteri, tietokirjailija
Unohdettu kylätontti tuli päivänvaloon
Arkeologia lähentelee salapoliisitutkimusta. Helsingin vuosaaren satamahanke ja siihen liittyvät arkeologiset tutkimukset toivat esiin jo 1500-luvullaunohduksiinvaipuneenkeskiaikaisen kylän. A r v ioi ta , k at s auk Arvioita, katsauksia si a
puutettakin kestäneiden naisten opinhalu leimaa kokoikäpolvea?ilmiselvästiheovatvalikoitunutta, valistunuttajavahvaajoukkoa,jokasaaympäristön ihmettelyäkinosakseen.Paljonkolieneesittenniitä, jotkaeivätyliopistonmatalaksikintehdynkynnyksen yliuskaltaudu,vaikkamielitekisi. Toim. Museovirasto edellytti suunnittelualueella arkeologisiatutkimuksiaennenmaaliikenneyhteyksienrakentamista.TiedossaolimyösvanhaSamuel Brotheruksenlaatimankartanluonnos,jostatutkija Saulo kepsu oli löytänyt Gubbackan etelärinteen kohdaltatekstin"GamglatomtStallen"(vanhatontin paikka).vuoden2001maastotarkastuksessaalueelta löytyikinuunienraunioiltavaikuttaviaröykkiöitä. kaivauksista kiinnostunut ei-ammattilainen lukijasaaartikkeleistahyvänkuvanvanhojentulisijojenrakenteistasekäalueeltaesiinkaivetunviiden rakennuksenuunienrakentamistavasta.Hyvätvalokuvat selventävät perusteellista tekstiä. kasvinjäänteistäonvoitupäätellä,ettäGubbackan tärkein elinkeino keskiajalla on ollut maatalous. Tutkimuksissaaluepaljastuikeskiaikaiseksikylätontiksi,jossaonollutuseitaasumuksia. MikäonollutsyynäGubbackanautioitumiseen. kiinnostuskylätontteihinjaniidentutkimusovat onneksi lisääntymässä. Mustasurma?keskiajanmuuautioituminen?Alueen asutushistoriasta löytyy tietoja Porvoon läänin vuonna1540laaditustamaakirjasta.verokirjateivät kuitenkaanselvitäautioitumista.Teoksessatodetaan tyhjenemisensyidenjäävänhämäränpeittoon.ehkä asukkaatovatsiirtyneetmaankohoamisenjohdosta mataloituneidenlahtienrannoiltapohjoisemmaksi parempienviljelysmaidenääreen
Suurpäänkronikkakutenhänteostaannimittääeteneepaljossapäätoimittajakausittain.Ratkaisuonluonteva,silläkukinpäätoimittajamuovasi lehdennäköisekseen.ParhaimmillaanSuurpääon 1950-luvunkirjallisenelämänkuvaamisessa.Parnasso oli tuolloin "modernistien lehti" ja sillä oli näkyväasemamyöskirjallisuusteoreettisessakeskustelussa,jonkaSuurpäätaustoittaahyvin. Paljonmainostettu"kovajakirkasmodernismi"ei olesen"konkreettisempi"ja"täsmällisempi"ilmaisu kuinaiemmankaankirjallisuuspuheenhämäryydet. Hänen mielestään modernisminsuurinansioolisiinä,ettäsepaljasti kirjallistenilmiöidenideologisettaustat.kyynisempi saattaisi huomauttaa, että yksi jäi paljastamatta: modernisminomaideologinentausta.nykynäkökulmastasopiisanoavielä,ettämodernismikorvasi aikaisemmankirjallisuuspuheenuudellapuheenparrella,jokaoliyhtämetaforistakuinaikaisempikin. Parnassonäyttääkulkeneenalustaruvetenomia teitään.1950-luvullasepysyitälläasenteellaankirjallisenkeskustelunytimessä,muttamyöhempinä vuosikymmeninäomiateitäänkulkevalehtiontoisinaanollutmelkovälinpitämätönottamaanosaakeskusteluun.viimevuosikymmeninäseonseurannut kirjallisuudentutkimustaetäältäjamelkosatunnaisesti.Tämäeiolekirjallisuuslehdelleansioksi,sil-
y
lähänolisioivamahdollisuusesitellätutkimuksen tuloksiailmantieteellisenkirjoittamisenapparaattia. Suurpäätodistaamoninesimerkein,ettäParnasso onuseintunnistanutuudetkirjallisetkyvytjanostanutesiinnuoriakirjailijoita,jotkasittemminovat luoneetmerkittäväntuotannon.ennustustentoteutumisessaontosinauttanutse,ettämodernistipolvennuoristakriitikoistamonisijoittuiajanmittaan kirjallisuusinstituutionkeskeisillepaikoille,kuten tutkijoiksi,kustantajiksijakulttuuripolitiikantekijöiksi.Toteutuuhanennusteparhaitensilloin,kun senitsetoteuttaa. etäisyysuuteentutkimukseenonjoinakinaikoina vienytParnassonsuorastaanhenkevänkuuloisenesselehdinnäntyyssijaksi. Toimittajakaksikkoonmuokannutradiojutuista artikkelikoosteen,jokaonlajityypiltäänpikaisesti katsoenlähelläurheilukirjallisuudenvaltavirtaa tarinoitasuurtensuomalaistenelämästä.Pyrkimyk-
y
senäkuitenkinonvilkaista(kuolleiden)mestareiden julkisivuntaakse,jasieltälöytyysairauksia,itsemurhia,luonnevikoja,ihmissuhdekiemuroita.Taustat onvarmistettuhaastatteluissa,joidenmyöntäjätovat nähtävästiluottaneetsiihen,ettätoimittajiaeimotivoisensaatiojahti.Luottamusonsäilytettyloppuun astieikäyhdestäkäänkohtalostavälitytirkistelevää vaikutelmaa. Suurtyön Suurpää on tehnyt, sillä Parnasson arkistostaonjokuinnokassiivonnutsuurenosan kadoksiin.Suurpääjoutuusiistoimimaanmuistinsa ja edessään olevien vuosikertojen varassa. Otava 2011.
Urheilusankaruuden uudet raamit
OlympiavoittajaAaleTynnionsikälierikoinensuomalaissankari,ettähänelleeitainnut olla aivan selvää, osallistuiko hän vuoden 1948 olympialaiseenkoitokseen.Takautuvastiasiaontoki korjattu,kutennytArtoTerosenjaJoukovuolteen teoksessaSuomalaisia urheilijakohtaloita,jossajulkaistussavalokuvassaTynninäyttääselostavanrunosuoritustaanBBC:nstudiossa. Hänen muistinsatoimiihyvin,muttavuosikertoihinturvautuminentuottaaväliinmelkolaveaaluettelointia jareferointia.kuivansorttisenreferoinninvastapainoksiSuurpääkylläkirjoittaatyylikkäästijahöystää joskussanontaansaerinomaisellalohkaisulla.Hauskin hänen uusmääritelmistään lienee "nappula- takitettumuotieksistentialismi",jokakuulemmaon "lättähattuisuudenkorkeakulttuurinenkaksonen". Parnasso, oman tiensä tallaaja
ParnassoonSuomenmerkittävinkirjallisuuslehti,jasellaisenaseonpysynytjo60vuotta. voisi olla kiintoisaa pohtia, onko juuri 2000-luvullatarvettaurheilusankaruudentällaiselle kevyelledekonstruktiolle.Millainenkulttuurinen tehtäväTerosenjavuolteenilmeisensuosituillatari51
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 1. kirjallisuuslehden kuusi vuosikymmentä. Suurpäänperusteellinenkronikkaontuhtipaketti suomalaistakulttuurihistoriaa.erityisenkriittisesti Suurpääeikohteeseensasuhtaudu,muttaseeihaittaa,sillähäntuoasenteensareilustijaselvästiilmi.
LASSE kOSkELA, kriitikko
Matti Suurpää: Parnasso 19512011. Suurpäänsuhde1950-luvunmodernismiinon ilmeisen läheinen ja lämmin. MattiSuurpääonkirjoittanutjuhlavuodenkomistukseksihistoriateoksenParnasso 19512011,jossa hänkäyläpilehdenvaiheitasuomalaisessakirjallisessaelämässä
kiveen hakatut. vastauksenhahmotteluonaloitettavaLahdesta 2001.Hiihdonkotimainendopingsotkuromahdutti urheilusankaruudenäkillisesti,totaalisestijakenties peruuttamattomasti.Hiihtäjienimagossayhdistyivättopeliaanisetihanteetjatalvisodankaiut,mutta kunlääkeainerikkomuspaljastui,mediapitihuolen siitä,ettäsuksisankaruudestajäijäljellevainveriset roiskeet. Suurinosakuvapareistanäyttääpuuttomanuudistusalanpalautumisentakaisinpuutakasvavaksimetsäksi.kiehtovaaolisiollut,mikäliolisiollutkäytettävissäkolmaskinkuvaelipäätehakkuutaodottava
y
risto Hyvärinen, Heikki Lindroos & Teuvo Manninen: Metsäkuva elää kuvakertomus järvi-Suomen metsistä. kirjantaitossavisuaalinenilmekorostuuselvyyden kustannuksella.Liianpienikirjasinkokojavalkoinen värieiväterotukuusenrunkokuvanpohjalta.Tietolaatikoissatekstitovattaustakuvienpäällä,jataustakuvia onmyösleipätekstisivuilla,mikävaikeuttaaetenevän tekstinjatietoikkunoidenseuraamista. Maanpinnan muokkaaminen metsänuudistamisen nopeuttamiseksijavarmentamiseksipaljastaausein maaperämmekivisyydentaiitseasiassasen,että viljavimmatalueetonraivattupelloiksijakaruimmat jääneetmetsälle. vuoden 2001 jälkeisessä tilanteessa on siten kysyntääkolhiintuneelleurheilijakuvastolle.idealisoitusankaruuseienäätoimi,muttakupruteivät toisaalta saisi uhata urheilun terveeksi miellettyä ydintä.käsilläolevankirjantakakanttasiteeraten "kohdetta kunnioitetaan, mutta rosoisimpiakaan elämänpolkujenvaiheitaeiväistellä". Arvioita, katsauksia
Arto Teronen ja pauli Vuolle: Suomalaisia urheilijakohtaloita. Asiavirheonse,ettäteoksennimiösivullamainitaanvainkolmekirjoittajaa,vaikkasisällysluettelonmukaankirjoittajiaonollutpaljonenemmän.
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 1
52. "Urheilukin on kulttuuria", kuten näissäpiireissäontapanatoistella. Haavoittumattominapidetyilläheeroksillaonjo lupaollaheikko.
Erkki VETTEnniEMi, yhteiskuntatieteiden tohtori ja historioitsija
Muuttuva metsä ja metsämaisema
kukinkatsojakokeemaisemanarvostuksiensa ja asenteittensa mukaisesti. Mikäli lukijalla on stereolasit tailuontaisestihyvästereonäkökyky,voimuutamaa kuvapariakolmiuloitteisestitarkastelemallahavaita, miten sydänhämäläisen metsäkulman metsät ovat puolen vuosisadan kuluessa todella muuttuneet: Metsätolivataiemminmelkoharvapuustoisia,poimintahakkuin käsiteltyjä eri-ikäisrakenteisia metsiä.Tukkipuiden valikoivasta korjuusta siirryttiin 1950-luvullametsikkömetsätalouteen,jossasamaa maapohjaaolevallakuviollapuustoakasvatetaanalaharvennuksinkohtiuudistuskypsäämetsää.Peltokuvioitaonmetsitettyrauduskoivulle,jametsäojitetuilla soillapuustojenlatvuspeitotovatsulkeutuneet. kuvien samapaikkaisuus jää joskus kertojan varaan,muttaparhaimmillaankuvanjokinyksityiskohta,kutenirvistävänihmisenpäätämuistuttava kookas kivi, todistaa kolkonnäköisen, muokatun metsänviljelyalan kehittyneen kolmessa vuosikymmenessä ensiharvennusvaiheen männiköksi. Teoksen koostajat osoittavat, miten yksittäinen metsikkökuviotailaajametsämaisemaonviimeisten vuosikymmentenaikanamuuttunut.kirjankantavanaajatuksenaonvisualisoidametsämaisemanmuutostasamastapisteestäotetuillakuvapareilla.kuvaamisenvälionyleensäkymmeniävuosia. näinajatellenTerosenjavuolteenteksteilläon tärkeä,urheilunperimmäistäarvokkuuttakulttuurisestisensitiivisellätavallatukevatehtävä.Asiaan kuuluuniinsanottujentaidelajienpalvonta.kesäki-
soissa1948palkittiinkultamitalillasekäAaleTynni ettäarkkitehtiYrjöLindegren,jotkahalutaannyt niveltääkotimaiseenurheiluhistoriaan,ikäänkuin eitäysinluotettaisifyysistenvoimainponnistelujen merkitykseen. Maahenki Oy 2010.
metsikkö.kolmenkuvansarjaolisihavainnollistanut metsien merkityksen uudistuvana luonnonvarana. kirjapaja 2010.
noillasaattaisiolla. Hyvänäoivalluksenaoneriajankohtinaotettujen ilmakuvien vertailu. Maisema-arvostuksetmuokkautuvatsitentiedonja kokemuksenvaikutuksesta. Metsätalous hyödyntää maapohjan tuottokyvyn puusatona,toimittaasenteollisuudenraaka-aineeksi jahuolehtiiuudenpuusukupolvensaamisestakasvupaikalle. Metsämaiseman esteettisyyttä tutkineet ovat päätelleet, että sekä ekosysteemintoiminnanettäluonnonvarojenhyödyntämisentunteminenjaymmärtäminenauttavat ihmistä muodostamaan oman arvostuspohjansa. kirjankanttakoristavanTapioRautavaaranvanhuusvuosientokaisunmukaan"urheilijaminustaei todellisuudessaolekuollutkoskaan".Suomalainen urheilukaaneiolekuollut,vaikkavuodesta2001 jatkunuthätätilavoisiantaaymmärtäätoisin.Urheiluunliitetytpuhetavatovatpuolestaanliikekannalla, jajuurisitäseikkaatämätarinakokoelmamainiosti havainnollistaa
Antero Raevuori tuo kirjassaan Järviset, legendaarinen suomalainen urheilijaperhe (2009) osuvastiesilletotuudenjatoiveet.isävernerJärvinen (18701941)oliantiikinihanteetsisäistänytkultamitalisankari.Haaveideningraationhänrunnoi todelliseen elämään armottomalla kurilla, johon sisältyisekähenkistäettäfyysistäväkivaltaa.Pojista tuliurheilutähtiä,muttamyösjuoppousjarähiseminenkukoistipoikienkiiltokuvafasadintakana. Satiirin mestari erno Paasilinnakiteyttisenaforismissaan:"Uskoeipetä,kun uskoo."nelinkertaisenolympiavoittajanLassevireninvalmentajaRolfHaikkolapohtiikirjassaanLasse Virénin menestyksen portaat (2003)omaasuhdettaan urheiluun,johonhänuhrasihuomattavastiaikaaja rahaa.Hänenjohtopäätöksensäonse,ettätunneelämyksilläjajärjelläeiainaolemitääntekemistä todellisuudenkanssa.Muttahänenvastauksensaon varsinpinnallinen. Tunteillajamielikuvillavoiollahienojaelämyksiäantavavoima,muttakauneudentaustalla,ylevien tekojenvanavedessätaimotiiveissaseuraavatmyös viha,kateusjatunteettomuus.Urheilunjasodan filosofiaonyhtäkuinvahvemmanoikeus. kirjallisuudenluomillamielikuvillaonollutvaltavavoima,jaasiaanuskovallemielikuvatovatkin todellisuutta.Charlesdarwintekihuomion,jonka
S
mukaankaikissaihmisentoimissaonalhainenleima. Märepala
Älä kirjaa syytä, jos omissa märepaloissasi ei ole kylliksi suoloja. MyöspsykoanalyysinkehittäjänSigmundFreudin tutkimustulokset kertovat vakuuttavasti ihmisen viheliäisyydestä. Yhteiskunnallisissauudistuksissa,hyvinvointivaltionrakentamisessatunteetjajärkiovatyhdessäsaaneetaikaantekoja,jotkaovattuoneetmaankaikki kansalaisetperustoimeentulonturvaverkkoon.ihmiselläonsiiskykyäjataitoanostaaalitajuista,pimeän vedenalaistamaailmaaauringonvaloon.
VEikkO LinDrOOS, toimittaja, kirjallisuudentutkija
54
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 1. Ontarkasteltavaasiaamonipuolisemmin.ihmisennarsistinenpuolihaluaanäyttäytyä,saadatunnustusta, hyväksyntää. Ja usein aineeton palkkio poikiimyöstaloudellistahyötyä.Jääkiekkokullan juhlijoistasensijaanurheilukoneistonulkopuoliset ihmiset saivat hyödykkeenä enintään kylpemisen mielikuvaviidakossa:hyväSuomi! Urheiluonmetsästyskulttuurinjohdannainen, korviketoimintaa. Helsingin kauppatorilla yli satatuhatta ihmistä suitsutti ylistystä hakkapeliittojen jälkeläisille. RunebergpiirtääVänrikinalussaosuvankuvan sotaveteraanista, joka syö armoleipää ilkkumisen säestyksellä.Muttatupakkapalkallatuofiktiivinen, hyväksikäytettyhenkilötarinoikunniankentistä, jaloudesta. Urheilutapahtumiin osallistuminenkilpailijanataikatsojanavoiantaamerkityksellisiämielihyväntunteita.Tosinmuunmuassa jääkiekkoilijatovathyvinpalkattujaammattilaisia. Mikäonsevoima,jokasaaikäihmisenkinhurmokselliseen tilaan. (Lauriviita)
Jaloa ihmistä jäljittämässä
uomi voitti toukokuussa jääkiekkoilukultaaMM-tasolla.Juhliajärjestettiinympäri maata. AikansamenestyskirjailijaArviJärventaus(1883 1939)kirjoittivuosien19291930aikananeljän niteenkokonaisuudenRummut.Myöhemminkirja julkaistiinkaksiosaisena.RummutkertooSuomen sodasta18081809.kirjassaesiintyykonniajasankareita,jalojaihmisiä.Aikana,jolloinsosiaalinen turvaverkkoolimelkeinolematon,jaloudenliittäminenosaksisankarinhabitustaolisuosittutapa kirjailijoidenkeskuudessa.Tämäonhyvinymmärrettävää, sillä sankarit olivat hyvin usein peräisin yläluokasta. Juhlinta nosti esille myös ihmisen pimeämpääpuolta.naapurimaanlippujapoltettiin,tukahdutettujaaggressioitapurettiinhumalan suomansiunauksenmyötä. Lauri"Tahko"Pihkala(18881981)olisitämieltä, ettäurheilijoistatuleehyviäsotilaita:"Siinämeillä olisiuudenajanfyysisestimonipuolinenyli-ihminen,epäilemättämyösvillisotilas,joitaSuomitarvitseerohkea,karski,kuolemaahalveksiva,uhrivalmis,isänmaataanvanhanaikaisestirakastava." PihkalayhtyitässämielipiteessäänJ.L.RuneberginVänrikki Stoolin tarinoidenromanttiseenlinjaukseen,jonkamukaansuurintaolisaadasankarikuolemasodassa,kunniankentällä
Heikki Simola jalkautti tiedon kulttuurikierrokseksi yhteistyössä ilmatorjuntamuseon, Taistelukoulun perinneyhdistyksen, Tuusulan kunnan ja seurakunnan sekä
Vuoden kaupunginosa on Someron Häntälä
Vuoden kaupunginosana kotiseutuliitto palkitsi Lounais-Somerossa sijaitsevan Häntälän. Siksi paikallisen itsemääräämisoikeuden rakenteita ja toteutumiskanavia tulee uudessa kuntaympäristössä kehittää asukkaiden hyvinvoinnin ja paikallisen identiteetin näkökulmat huomioon ottaen. heinäkuuta. Mitalit luovutettiin Valtakunnallisten kotiseutupäivien pääjuhlassa Turussa 30. Liiton valtuustoon valittiin seitsemän uutta henkilöä, ja lisäksi kymmenen erovuorossa ollutta henkilöä jatkaa. kotiseutuliitto pitää välttämättömänä asukasnäkökulman ja paikallisuuden vahvaa huomioon ottamista kunnallislain kokonaisuudistuksen valmistelussa, sekä asiasisältönä että lakiuudistuksen valmistelun asiantuntemusalueena. Mitali on liiton korkein tunnustuksen osoitus. Asukkaat ovat muun muassa
Parhaat kotiseutupolut Mäntsälässä
Mäntsälän kotiseutupolut on valittu Vuoden kotiseutupoluiksi. kaupunginosassa toimii muun muassa kyläyhdistys, nuorisoseura ja 4Hkerho. Uutisia
Kotiseutuliiton julkilausuma:
Paikallisuus huomioon kuntalain uudistuksessa
Suomen kotiseutuliiton vuosikokouksessa Turussa 29.7. Mitalin saivat Pentti Alanko Juuasta, Raija Auvinen Mänttä-Vilppulasta, Hannu Haapanen Salosta, Seppo Hallman Tuusniemeltä, Helka Hämäläinen-Ojala Riihimäeltä, Raija kouri Loimaalta, Taimi Laitala Siikajoelta, Reino Lammi Pietarsaaresta, Heikki Mantere Hollolasta, Sauli Männikkö Vimpelistä, niilo Pulkkinen Ristiinasta, Marja Pullinen iitistä, Hannu Rastas kaarinasta, Liisa Ryyppö Joensuusta ja Raili Välikangas Toholammilta.
Arto Takala
Kotiseututyön ansiomitalein palkitut.
Keski-Uusimaa-lehden kanssa. kierros koostuu yhdeksästä sotahistoriallisesta kohteesta. Häntälä on hyvä esimerkki vireästä kylämäisestä kaupunginosasta, joka toimii aktiivisesti elinvoimaisuutensa ylläpitämiseksi. Teemana on kivikaudesta digiaikaan.
15:lle kotiseutuaktiiville ansiomitali
Suomen kotiseutuliitto on myöntänyt
kotiseututyön ansiomitalin viidelletoista merkittävästi kotiseututyöhön vaikuttaneelle suomalaiselle. kotiseutupolkujen ajantasainen internetversio on kaikkien vapaasti käytettävissä Mäntsälä Seuran kotisivuilla osoitteessa www.mantsalaseura.fi.
56
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 1. Sotilaskulttuurin luennon pohjalta tehtiin ensin kirja ja sitten TuusulaSeuran jäsen, everstiluutnantti evp. annettiin julkilausuma, jossa uudelta hallitukselta odotetaan tarmokkaita toimia paikallisuuden huomioimisessa uuden kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelussa. puolustaneet tarmokkaasti kyläkouluaan, ja uusia asukkaita on houkuteltu perustamalla tonttipörssi.
Tuusulan kulttuurikierros Vuoden kotiseututeko
Suomen kotiseutuliitto valitsi TuusulaSeuran Sotilaspitäjän kulttuurikierroksen Vuoden kotiseututeoksi. kokouksessa professori Pekka Laaksonen valittiin jatkamaan kotiseutuliiton puheenjohtajana. Mäntsälä Seura on koonnut koko pitäjän kattavan 18 kotiseutupolun reitistön ja tietopaketin Mäntsälästä. kunniamaininnan sai vanhustenhuollon asiantuntijoiden ja toimijoiden käpynetyhteistyöverkosto, jossa helsinkiläinen käpylä-Seura on aktiivisesti mukana. Ensi vuonna kotiseutupäiviä vietetään Mikkelin seudulla 2.5.8.2012. kuntatalouden tiukkuuden vuoksi osa kunnan palveluista siirtyy vapaaehtoispohjalle, erityisesti kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluita, kuten paikallismuseoiden hoito
teemalla kulttuurin reitit. Lisätietoja: http://seurantalot.fi/ seurantalotoimijat
Euroopan kulttuuriperintöallianssi 3.3. FiLin seminaareissa esiintyvät muun muassa Marko Leino, Annika Luther, Timo Parvela, Ville Ranta, Susanne Ringell, Matti Rönkä, Petri Tamminen ja kjell Westö sekä tanskalaisrunoilija Oskar k ja ruotsalaiskirjailija Ulf Stark. Suomi valmistautuu omaan teemamaavuoteensa 2014. Päivää vietetään lauantaina 10.9., jolloin seurantalojen toivotaan pitävän ovensa avoinna ja esittelevän toimintaansa. Valinnan ehdolle asetetuista teki Suomen kotiseutuliiton nimeämä raati.
kasta kulttuuriperintötyötä. Tilaisuuksia järjestetään tällä kertaa Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuoden hengessä: tarkoitus on huomioida seurantalojen kunnostajia, jotka tekevät arvo-
Asutusmuseo on Savo-Karjalan paikallismuseo 2011
Lapinlahdella sijaitseva Suomen
Asutusmuseo on valittu Savo-karjalan paikallismuseoksi 2011. Perusteluissaan raati korosti Asutusmuseon autenttisuutta alkuperäisessä kulttuuriympäristössään. http://www.rakennusperinto.fi/ tapahtumat/fi_Fi/Erp-tapahtumat/ Seurantalopäivää vietetään syksyisin Euroopan rakennusperintöpäivien yhteydessä. Päivien aikana järjestetään avointen ovien päiviä, opastettuja kävelyretkiä, näyttelyitä, seminaareja ja muita rakennusperintöön liittyviä paikallisia tapahtumia. rakennusperinto.fi/erp. tarjolla runsaasti kirjallisuusohjelmaa. Museokokonaisuus on Salmista Lapinlahdelle evakkona tulleen Muren sisarusten tila, jossa he asuivat 1952 1970. pidettävillä Frankfurtin messuilla teemamaana on islanti. Sen paikallisjärjestö Europa nostra Finland perustettiin viime maaliskuussa Suomen kotiseutuliiton toimistossa Helsingissä. perustettu
Kulttuuriperintöalan 25 Euroopan
alueella toimivaa tai kansainvälistä järjestöä ja verkostoa on perustanut kulttuuriperintöliittouman European Heritage Alliance 3.3. Liittouman tarkoitus on vaatia, että EU kehittää kulttuurisen ja luonnon perinnön strategian ja että unionin on kehitettävä vahvempaa synenergiaa asiaan liittyvissä hallinnollisissa toiminnoissaan. 12.16.10. tekstiin "Unioni kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta sekä huolehtii Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä". http://www.europanostra.org/
FILI messuilla Göteborgissa ja Frankfurtissa
FiLi osallistuu syksyllä omalla osastollaan Göteborgin ja Frankfurtin kirjamessuille. kalenteri on osoitteessa http://www. FiLin syksyn ohjelma: www.finlit.fi/fili.
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 1
57. Museoon kuuluu 1952 valmistunut alkuperäisessä asussaan oleva rintamamiestalo, navetta, rantasauna ja puimala. Suomessa toimivista järjestöistä mukana ovat muun muassa eurooppalainen kulttuuriperintöjärjestö Europa nostra, kansainvälinen museojärjestö iCOM, restauroinnin, rakennussuojelun asiantuntijajärjestö iCOMOS ja historiallisten kaupunkien yhdistys EAHTR. Osa ERP-tapahtumista on jo vietetty ja tapahtumia voi järjestää myöhemminkin. Liittouma edustaa siihen osallistuvien järjestöjensä kautta miljoonia kulttuuriperinnön hyvästä hoidosta kiinnostuneita eurooppalaisia. Liittouman jäsenten yhteydenpidosta huolehtii Europa nostra. Teemapäivänä voidaan esimerkiksi palkita talkoolaisia, kertoa talkoovoimin rakennetuista taloista ja niissä tehdyistä kunnostuksista tai vaikkapa järjestää syystalkoot seurantalolla. Lapinlahden kunta hankki tilan omistukseensa, ja museota ylläpitämään perustettiin Asuntomuseosäätiö. Göteborgissa on 22.25.9. Rakennusperintöpäivät 9.11.9.2011, seurantalopäivä 10.9.
Euroopan rakennusperintöpäiviä (ERP)
vietetään 9.11.9. sekä asiantuntijavierailut venäläiskustantajille ja sarjakuvakustantajille 14.16.9. Helsingissä FiLi järjestää syksyn aikana kansainvälisen kustantaja- ja toimittajavierailun 14.18.9. Museo avattiin vuonna 2000. numerot viittaavat Lissabonin sopimuksen artiklan 3.3. Tapahtumista julkaistaan valtakunnallinen kalenteri, jossa seurantaloyhdistyksetkin voivat julkaista omat tapahtumansa
Muun muassa taidehistorioitsija Julia Donner analysoi esitelmässään sitä, kuinka puutarha edustaa tietyn ajan ideoita luonnosta, sosiaalisesta järjestyksestä ja hyvästä elämästä ja miten Suomessa puutarhanhoito nähtiin 1800-luvulla ihmisiä kehittävänä toimintana.
pAULA ArVAS
"Kilpalaulanta kipakka" voitti Kalevala-kirjoituskilpailun
Kalevalaisen Runokielen Seuran kirjoituskilpailun runosarjan voitti poliittisia puolueitamme humoristisesti arvioiva pitkä runo "kilpalaulanta kipakka", jonka on kirjoittanut kalevi koskela. Esseesarjan kalevalakielen kosketuksia voitti haukiputaalaisen Vieno Myllylän teksti "niitä äitini opetti". Osa bussipysäkkien kuvista jäi paikalleen osaksi Porin kaupunkikuvaa. kunniamaininnan sai lisäksi tamperelaisen Hannu Syväojan essee "kalevala vuonna 1935". kilpailuun osallistui 36 nimimerkkiä, jotka lähettivät 31 runoa ja 15 esseetä. Festivaalin näyttelyt tuotettiin Taikalamppulastenkulttuurikeskusten, valokuvakeskusten, Suomen valokuvataiteenmuseon ja lasten ja nuorten kuvataidekoulujen työpajoissa.
Teemu Uusi-Rantalan uintinäkymä.
Vähäx valottaa seuraavan kerran vuonna 2014.
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 1
59. Esitelmissä käsiteltiin useiden kaupunkien, muun muassa Lontoon, Pariisin, Venetsian ja Mumbain kuvauksia kirjallisuudessa, kuvataiteessa ja elokuvissa. Festivaali jatkaa kiertonäyttelynä sekä lähiseuduilla että muualla Suomessa, ja ensi vuonna näyttelyitä nähdään myös Virossa. Festivaaliin kuului myös työpajoja, tapahtumia sekä seminaari. Esiraadin valitsemista teksteistä voittajat valitsi professori Pekka Laaksonen. Suurin osa teoksista oli julkisissa rakennuksissa ja kaupunkitilassa kaikkien nähtävissä. konferenssi kokosi yhteen taidehistorian, kirjallisuuden ja gendertutkimuksen tuloksia, mutta kaksipäiväiseen konferenssiin osallistui myös arkkitehtejä, kuvataiteilijoita ja sosiologeja. Pari sataa eri alojen tutkijaa pohti tilaa ja paikkaa, erityisesti sitä, millaisia jännitteisiä risteyskohtia kuvitellun ja konkreettisen, ruumiin ja mielen, keskustan ja marginaalin kosketuksista ja törmäyksistä syntyy. kirjoittaja osoittaa tuntevansa poliittisen kentän hyvin ja kommentoi sitä runossaan kohtalaisen tasapuolisesti. Tila tai paikka ymmärrettiin konkreettisen maiseman, kaupunkikuvan, oman kehon tai mielenmaiseman ja muistin
kautta. kaupunkitilojen lisäksi käsiteltiin esimerkiksi luonnon maisemia ja rakennettuja maisemia, kuten puutarhojen merkitystä. kuvia oli ottanut yli 700 lasta ja nuorta ympäri maan. kilpalaulanta kipakka taitaa olla ensimmäinen kalevalamitalla muistiinpantu raportti vaalikeskustelusta." Voittajatyöt sekä muut parhaimmat tekstit ovat luettavissa kalevalaisen Runokielen Seuran nettisivuilla http://www.karuse.info.
Lasten ja nuorten valokuvat pysäyttivät Porin kaduilla
Vähäx valottaa -lasten ja nuorten valokuvafestivaali näkyi Porin kaupunkikuvassa yli 40 näyttelyssä 13.5.12.6.2011. Runosarjassa oli tehtävänä kirjoittaa eduskuntavaalien innoittamana vaalipuhe. kerrostalon ikkunasta kurkistivat jättikokoiset kasvot, bussin kyljessä sujahti supersankari, mainoksen tilalla valotaulussa olikin mustavalkokuva... kuvia oli yli 50 kohteessa ympäri kaupunkia. Hän arvioi voittajarunoa näin: "Porttivahdin kieli on eläväistä ja runomitta on huomatakseni hyvin hallinnassa. Mielen ja mielikuvituksen maisemat
Helsingin yliopistossa järjestettiin 24. 26.8.2011 kansainvälinen konferenssi imagining Spaces / Places
Conference Saints and sainthood around the Baltic Sea: Orality, literacy and communication in the Middle Ages SkS:n juhlasalissa.
18.10. 27.9. 12.14.10. 0201 131237
SKS kerää
iTE-taiteilijat -keruu jatkuu 30.11. Terveyselämäkertojen keruu jatkuu 31.5.2012 saakka. Opiskelijapäivä SkS:n juhlasalissa. saakka. Hiidenkivi on myös verkossa osoitteessa http://www.hiidenkivi-lehti.fi.
toimitus: Hiidenkivi Stellatum Oy purotie 1 B, 00380 Helsinki toimitusneuvosto: Heikki kukkonen (pj.), Terhi Ainiala, Vesa Heikkinen, jukka ihanus, riitta korhonen, Maria Lähteenmäki, kukku Melkas, Sirkka-Liisa Mettomäki, Lassi Saressalo, Hanna Snellman.
kustantaJa: Stellatum Oy purotie 1 B, 00380 Helsinki www.stellatum.fi ilmoitusvaraukset: Anne paavilainen puh. Turun kirjamessut 27.30.10. vuosikerta, numero 4 Eliaksen 24. Seuraava numero ilmestyy 24.10.2011. konsertissa julkaistiin myös Kantele eläväksi -kirja, joka sisältää kanteleiden luokitteluoppaan sekä ohjeita luettelointiin ja kuvaamiseen. 16.9.2011 SkS on suljettu. vsk. ks. 10.10. Romua rakkauden valtatiellä Arto Melleri -tapahtuma Vallilan kirjastossa Helsingissä. JulkaisiJat: kotimaisten kielten tutkimuskeskus Suomalaisen kirjallisuuden Seura Suomen kotiseutuliitto
iSSn 1236-794X Aikakausmedian jäsen
Hiidenkivi ilmestyy 6 kertaa vuodessa. nurmeksen museon kanteleiden tiedot vietiin kantapuu-tietokantaan. www.finlit.fi/arkistot/keruut.htm
Hiidenkivi Suomalainen kulttuurilehti 5.9.2011 18. Kanteleita kuvaamassa
Kolmivuotisessa kantele eläväksi
-hankkeessa on koulutettu nurmeksen museon henkilökuntaa mittaamaan, kuvaamaan ja luetteloimaan kanteleita. Tilaisuuteen on ennakkoilmoittautuminen. Helsingin kirjamessut Lisätietoa: www.finlit.fi/tapahtumakalenteri/, tiedotus@finlit.fi, p. Muuttuva metsästys metsästysperinteen kilpakeruu jatkuu 31.12. 17.9. 0400 435 636 Telekopio 09 2245 211 anne.paavilainen@stellatum.fi
PäätoimittaJa: Outi Lauhakangas puh. Aleksis kiven päivä SkS:n juhlasalissa. kirjassa käsitellään lisäksi kanteleiden elvytystä, tieteellistä ja taiteellista tutkimusta. asti. Arkisto on oiva paikka oppia. kulttuurin laajakaistan koulutuspäivä yläkoulujen ja lukioiden opettajille SkS:n juhlasalissa. kopion avulla voidaan tutkia, miten alkuperäinen soitin on toiminut. Sillä voidaan tuottaa musiikkia ja tehdä kantele jälleen eläväksi. Hanke sai rahoitusta Museovirastolta, ja sen toteuttivat nurmeksen museo sekä musiikkitieteen tohtorit Rauno nieminen ja Timo Väänänen.
Kalenteri
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS:n aukioloajat
neuvonta, Hallituskatu 1 mape 1016 Huom. Museon kokoelman kanteleesta numero 1626 rakennettiin kopio, ja sen sointia kuunneltiin hankkeen loppukonsertissa ikolan talolla 3.7.2011. kuinka selvitä elämästä hengissä. Tavoitteena oli löytää ne kanteleet, joista on mielekästä tehdä soitinkopio. vsk. kotiseudun 98. kielipostin 26. kirjasto, Hallituskatu 1 mato 1018, pe 1016 kansanrunousarkisto, Hallituskatu 1 ma ja ke 1018, ti, to, pe 1016 kirjallisuusarkisto, Mariankatu 19 E, sisäpiha ma ja ke 1018, ti, to, pe 1016 kirjamyymälä, Mariankatu 7 (käynti sisäpihalta) ma, ti, to 1117, ke 1118, pe 1116 www.finlit.fi/yhteys/aukioloajat.htm
SKS:ssa tapahtuu
16.9. 045 634 7353 outi.lauhakangas@stellatum.fi ulkoasu: Tarja pitkänen, Amasertek Oy Sinikka Sipola, Stellatum Oy
60 60. Samalla luotiin perusteita ja opas kanteleiden luokittelulle ja valokuvaukselle. Puuttuvat arkistot, kirjallisuusarkiston 40-vuotisseminaari SkS:n juhlasalissa.
SKS kirjamessuilla
30.9.2.10. vsk
jos tilaaja irtisanoo kestotilauksensa tilausjakson alkamisen jälkeen, on hän velvollinen maksamaan irtisanomisen voimaantuloon saakka lähetetyt lehdet. Seminaariin ovat tervetulleita kaikki kulttuuriympäristöalasta ja -opetuksesta kiinnostuneet. Nimistönhuollon neuvontapuhelin 0207813203 maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 911. Tilaisuus liittyy Euroopan rakennusperintöpäiviin, joiden teema on tänä vuonna kulttuurin reitit. Hakemukset pitää toimittaa Suomen kotiseutuliittoon viimeistään perjantaina 30.9. Osoitetietoja käytetään ainoastaan Stellatum Oy:n omassa toiminnassa.
rekisterikuvaus ja -seloste ovat nähtävissä Stellatum Oy:n tiloissa purotie 1 B, 00380 Helsinki. Ruotsin kielen neuvonta 0207813202 maanantaista perjantaihin klo 912; ruotsinkielisen nimistön neuvonta 0207813301. Inarinsaamen neuvonta 0823711406.
Turun kirjamessut & Kotiseutumessut yhdistykset mukaan!
Turun kansainvälisten kirjamessujen yhteydessä 30.9.2.10.2011 järjestetään Sukuja kotiseutumessut. Tilauksen hinta on tilausjakson alussa voimassa oleva hinta, joka on painettu lehteen. Esittelypaikkojen varaaminen: kotiseutuliiton toimisto, puh. lauantaina 120 euroa ja 2.10. osoitteeseen tai henkilökohtaisesti rekisterinpitäjän luona. kestotilauksena tilattu lehti toimitetaan tilaajalle tilausjakso kerrallaan ilman eri uudistusta, kunnes tilaaja joko muuttaa sen määräaikaiseksi tai irtisanoo tilauksen. korjausavustus on valtionavustus, jonka jakamisen opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut kotiseutuliiton tehtäväksi. Seminaarissa esitellään Turun kulttuuriympäristöopetusta esimerkkinä muulle Suomelle. Lisätietoja: rakennustutkija Leni Pakkala,
tilaukset Ja
osoitteenmuutokset:
Osoitteenmuutosta tehdessäsi ilmoita lehden nimi. 0961263221, leni.pakkala@ kotiseutuliitto.fi, tiedottaja/taloussihteeri Liisa Lohtander, puh. Tietojen avulla seurataan rakennusperintöpäivien tapahtumien määrää ja laajuutta.
puh. kestotilauksen voi irtisanoa ennen uuden tilausjakson alkua. perjantaina 80 euroa, 1.10. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ja markkinatutkimuksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun.
61. kotiseutuyhdistykset, sukututkimus- ja sukuseurat voivat esitellä toimintaansa ja myydä tuotteitaan messujen Suku- ja kotiseutubasaarissa. Toivomme, että kaikki ERP-tapahtuman järjestäjät ilmoittaisivat tapahtumastaan www.rakennusperinto.fi/erp-sivujen sähköiseen kalenteriin sekä antaisivat palautetta sivujen palautelomakkeella tapahtuman järjestämisen jälkeen. Henkilötietolain 26 §:n ja 30 §:n mukaiset yhteydenotot tulee tehdä kirjallisina ja allekirjoitettuina em. Hyviä vihjeitä ja ohjeita tapahtumaa suunnitteleville on osoitteessa www.rakennusperinto.fi/erp > Tapahtuman järjestäminen. Vielä ehditte järjestäjäksi!
Euroopan rakennusperintöpäiviä (ERP) vietetään tänä vuonna 9.11.9. 0961263223, liisa.lohtander@kotiseutuliitto.fi
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Neuvontapuhelimet
Kielitoimiston neuvontapuhelin 0207813201, tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 914, maanantaisin ja perjantaisin klo 912. Hinnat: 30.9. sunnuntaina 100 euroa. Esittelypaikan voi varata yhdeksi, kahdeksi tai kolmeksi päiväksi. Pohjoissaamen neuvonta 016676402. Esitysten aiheina ovat muun muassa korjausrakentaminen ammattikoulutuksessa, kulttuuriympäristökasvatuksen mahdollisuudet kulttuuripolkujärjestelmässä sekä kulttuuriperintö museoiden ja koulujen välisessä yhteistyössä. 096126320, toimisto@kotiseutuliitto.fi.
Seurantalojen korjausavustusten haku alkaa
Vuoden 2011 seurantalojen korjausavustukset ovat jälleen haussa. 0961263223.
Rakennusperintöpäivät 9.11.9. Tervetuloa mukaan! ilmoittautumiset: erp@kotiseutuliitto.fi, puh. Suomen Kotiseutuliitto Euroopan rakennusperintöpäivien seminaari 9.9.
Ympäristöministeriö, Suomen kotiseutuliitto ja Opetushallitus järjestävät iltapäiväseminaarin 9.9.2011 kello 1315 Turun ammattikorkeakoululla (Sepänkatu 1). Tilaajan tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon ja hoitoon. (postileima riittää). jos laskutusjakso tai maksueriä on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, tilaus päätetään maksetun jakson loppuun. 03 4246 5301
PainoPaikka: Hämeen kirjapaino Oy, 2011 tilausHinnat suomessa: kestotilaus 47 (laskutusväli 12 kuukautta), määräaikaistilaus 50 (12 kuukautta), irtonumero 9 .
Hinnat ovat voimassa vuonna 2011 Suomeen tehtyihin tilauksiin. Lisätietoja, hakemuslomake sekä hakuohjeet ovat liiton sivuilla www.kotiseutuliitto.fi/seurantaloavustukset. tilaajapalvelu@stellatum.fi www.stellatum.fi puh
Liitteenä on linnoittamiseen liittyneiden henkilöiden pienoiselämäkertoja, linnoitussanasto ja 3D-animaatioita sisältävä dvd-levy. Tiedekirjan osastolta
Helsingin kirjamessut 27.30.10.2011
SKS:n kirjat osastolla 6d70 ja messuohjelmassa V.-P. SKS Kirjat messuilla
Turun kirjamessut 30.9.2.10.2011
SKS:n kirjoja mukana ohjelmassa ja saatavilla mm. 78, Ilmestyy syyskuun lopussa
Tuija Saarinen
Pannu kuumana
Suomalaisia kahvihetkiä Kirja herättää henkiin maaseudun vanhan kahvikulttuurin, sota-ajan pulamuistot ja kaivatut kahvihetket työnteon lomassa. Useista eri kartoista koottu kartasto on aikansa kartografinen taidonnäyte, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot alueesta jopa yksittäisten talojen tarkkuudella. Suhonen (toim.)
Anneli Kauppinen, Hanna LehtiEklund, Henna Makkonen-Craig ja Riitta Juvonen (toim.)
Suomalaiset linnoitukset
Muista myös!
1720-luvulta 1850-luvulle Teos johdattaa tutkimusretkille maamme linnoitusten kiehtoviin vaiheisiin. Elämänmakuiset kahvitarinat kuvaavat sitä tavallista suomalaista kahvikulttuuria, joka on meille kaikille tavalla tai toisella tuttu. 38,
Marko Tikka ja Toivo Tamminen Tanssiorkesteri Dallapé Suomijatsin legenda 19252010 38, "Dallapé-historia ei ole vain pätevää tekstiä, vaan myös viehko lukukokemus runsaan kuvituksensa vuoksi." Keskisuomalainen
Erkki-Sakari Harju (toim.)
Sprengtportenin Savon kartasto
Merkittävä löytö Ruotsin sota-arkistosta! G. Sprengtporten teetti Savosta sotilastarkoituksiin salaisen kartaston, joka valmistui 1777 ja jonka kopion hän kaappasi Venäjälle. Kirjassa on runsaasti tuoretta tietoa aikakauden linnoittamisesta. 48, Ilmestyy syyskuun lopussa
Lukiolaisten äidinkieli
Suomen- ja ruotsinkielisten lukioiden opiskelijoiden tekstimaisemat ja kirjoitustaitojen arviointi Artikkelikokoelma tarjoaa aiheesta uusinta tutkimustietoa monitieteisesti ja kielirajat ylittäen. Kuvituksena on alkuperäisiä rakennuspiirustuksia ja karttoja sekä näyttäviä valokuvia. Lappalainen Kuninkaan viimeinen kortti Viipurinlahden ja Ruotsinsalmen meritaistelut 1790 44, "Uusimpaan tietoon pohjautuva, vetävästi laadittu kokonaisesitys, jota täydennetään parhaalla mahdollisella kuvaja kartta-aineistolla." Savon Sanomat
Kaikki kirjat verkkokaupasta
www.finlit.fi/kirjat
ja SKS:n kirjamyymälästä
Kirjamyymälä Mariankatu 7, 00170. 25,
Jussi T. Teoksessa käsitellään myös äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelutapoja ja otetaan kantaa lukioiden oletettuihin eroihin. M