o
v
.
i
f
fi
.fi
a
im
li
LÄNNEN
ANDERSSON
IME TÄTÄ
S. 32
HÄIRIKÖT
S.36
IHAN TAVALLISTA
VÄKIVALTAA
S. 39
2
9
m
012
ar
ku
ras
u
NEULEGRAFFA
ON TÄÄLLÄ!
Neulo, kudo tai huovuta langoista
gra?iti kaupunkikuvaan. Ota
valokuva työstäsi ja osallistu kisaan,
jossa parhaat palkitaan.
Ellet itse halua kutoa, ryhdy
bongariksi. Ilmianna hyviä
teoksia Facebookissa.
a.
?
Viskaa synkkyydelle pelastusrengas!
Nyt tehdään pehmeää katutaidetta.
?
ra
g
le
neu
Kilpailuohjeet löydät sivulta
www.neulegra?a.? tai
facebook.com/neulegra?a
A Dangerous method
loppu
Ranskalainen viikon
Katmandu ? taivaan peili
Kaupoissa
NYT
21.11.
kaupoissa!
mantikot
Anonyymit ro
WWW.SCANBOX.COM
Terraferma
Woody Allen: Dokumentti
ilmoitus
MARRASKUUN
MERKKITUOTTEET
SISÄLTÖ 5.11.? 9.12.2012
AJASSA 8?18
9
7
2012
PÄÄKIRJOITUS
Pjotr Silajevia uhkaa
karkotus Venäjälle,
vaikka Suomessa olisi
turvapaikka.
Hanaa joukkorahoitukselle s. 8 ? Lukijaposti s. 10 ? Näyttely? s. 12 ? Sampsa
Katutaiteinen s. 12 ? Silajevin karkotusprosessi käynnistyi s. 13 ? Sananvalta,
Teemu Mäki s.14 ? Khan opettaa Karjaalla s. 14 ? Kimppakivaa! s. 16 ? Rahan
voima, Kadri Taperson s. 16 ? Turun paras vegaanibrunssi s. 17 ? Toisinajattelija, Nina Sarell s. 18 ? Suuri ja mahtava
Suomi s. 18
13
TÄSSÄ LEHDESSÄ 22?41
Turun komeetta s. 22 ? Unelma suuresta johtajasta s. 27 ? Ikuinen sota äidinmaitovastikkeista s. 32 ? Häirikkö puhuu s. 36 ? Ihan tavallista väkivaltaa s. 39 ?
Parempaa soundia
Kimmo Jylhämö on vasemmistolainen porvari,
joka asuu Klaukkalassa.
Klaus Elfving
Putinin
pelinappula
Arto Timonen
ovat usein teknokraatteja, jotka
tulevat johtamansa alan ulkopuolelta. He eivät kuitenkaan
välttämättä tiedä, mitkä ovat taiteellisesti tärkeät asiat.
Kun jostakin pitää säästää, niin pitäisi tietää, mistä voi säästää?, kuvailee säveltäjä Kaija Saariaho Fi?n haastattelussa.
Säveltäjä tietää, mistä puhuu. Se tapa, jolla asiat pistetään paperille määrittää, miten ne toteutetaan.
Jos teknokratiaa vastaan halutaan taistella, kaikki yksityiskohdat, oma ääni ja omat tekemisen tavat ovat tärkeitä.
? S U O M E S S A J O H TA J AT
löytää oma sointi orkesterista kuin
uruista. Tämä työ liittyy aika paljon ajatteluun rekisteröinneistä, koska standardi-rekisteröinnin kautta tulee se standardi urkusoundi?, Saariaho toteaa.
Rekisteröinnillä vaikutetaan siihen, millainen on orkesterin tai urkujen äänenväri, mikä taas on Saariaho musiikin
yksi tärkeimpiä kysymyksiä.
?Jos sä seuraat orkestraatio-oppaita ja kirjoitat sen mukaan teoksen orkesterille, niin se tulee kuulostamaan juuri
sellaiselta standardiorkestroinnilta. Tämä kaikki pitää tuntea ja löytää oma tiensä ulos. Se on todella haastavaa.?
? O N Y H TÄ VA I K E A A
jälkeen ei kuulosta siltä, että demokratian
äänenväri olisi kunnossa. Nyt etsitään jälleen kerran syitä
äänestysprosentin tippumiselle. Itse asiassa kuntavaalien
äänestysprosentti romahti nykyisiin lukemiin jo 1990-luvun
laman aikana. Silloin valtio vähensi kuntien rahoittamista.
Miksi ihmeessä ihmiset uskoisivat kuntademokratiaan ja
äänestämiseen, jos tuntuu siltä, että säästöjä ja leikkauksia
on tehty viimeiset 20 vuotta taloustilanteesta riippumatta?
Kun valtio on ensin vähentänyt kuntien rahoitusta, nyt
se vaatii niitä yhdistymään, jotta ne säästäisivät vielä enemmän. Logiikka on nurinperäinen mutta tehokas.
K U N TA VA A L I E N
Katu
Arto Timosen
valokuvia asunnottomien elämästä.
30
KULTTUURI 41?57
Suorakulman loppu s. 43 ? Lepakot yössä s. 44 ? Loogista taidetta s. 44 ? Neljä tarinaa Kansallismuseosta s. 45 ? Pornoa tyylillä s. 46 ? Mies,
kitara & kargyraa s. 46 ? Suomalaista chansonia s. 48 ? Kulta-Turbo-Danny s. 49 ? Yksinäinen tuopponen s. 50 ? Nerokas epäsikiö s. 52 ? Auto &
mies s. 54 ? Gazan kalterit s. 55 ? Kansankodin kummitus s. 56 ?
46
46 50
KOLUMNIT 8, 14, 16 & 18
tuotettiin yliopistomaailman
standardiorkestrointi. Nyt yliopistouudistukseen tyydyttää
ainoastaan rehtoreita.
?Tyytymättömyyttä esiintyy aina osalla väestä näin
isoissa organisaatioissa. Yliopistot ovat käyneet läpi hyvin
suuret rakenteelliset ja sisällölliset muutokset, ja niiden jälkeen voi ymmärrettävästi olla muutosväsymystä?, Tampereen yliopisto rehtori Kaija Holli sanoo Suomen Kuvalehdessä.
Muutosväsymys on tuottanut sen, että suuri osa yliopistojen henkilökunnasta haluaa pois ihan muun alan töihin.
SAMALLA LOGIIK ALLA
AKTIVISMI S. 58
toteutti yliopistolain.
Nyt Virkkunen ja hallitus ajavat kuntauudistusta, vaikka uskottavia laskelmia uudistuksen säästöistä ei ole.
Sen sijaan kuntauudistuksen seuraukset saattavat olla
samat kuin yliopistouudistuksessa: päätöksenteon mielivaltaistuminen, hierarkian lisääntyminen ja merkityksentunteen katoaminen.
Hyvinvoinnista ollaan valmiita maksamaan lisää. Eikö
kuntademokratiaan kannattaisi etsiä parempaa soundia?
MINISTERI HENNA VIRKKUNEN
Kimmo Jylhämö
Juha Suoranta
S. 10
Teemu Mäki
S. 14
9
Kadri Taperson
S. 16
Nina Sarell
S. 18
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3112, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.?, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.?, www.voima.? Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hannele Huhtala, 040 572 7506 Toimituspäällikkö Susanna Kuparinen, vapaalla vuoden 2012 loppuun (09)
7744 3113 Toimitussihteeri Kati Pietarinen Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraa?kko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 Yhteyspäällikkö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 Toimitusharjoittelijat Mikko
Siltanen & Anna Kankaanpää ensimmäiset lukijat Anu Harju & Tapani Möttönen Avustajina tässä numerossa Alejandra Carballo, Alejandro Cárdenas, Klaus Elfving, Veikko Eränti,
Maria Haanpää, Kalle Heino, Tuomas Ikonen, Oona Juutinen, Matti A. Kallio, Vesa Karjalainen, Selma Eliisa Kilpi, Kristiina Koivunen, Hanna Kuusela, Jouko Kämäräinen, Kimmo Laakso, Sami Lotila,
Teemu Mäki, Paula Pauliina, Jukka Peltokoski, Pilli-Liisa, Erkki Pirtola, Iida Rauhalammi, Elina Ruhanen, Nina Sarell, Johanna Suhonen, Juha Suoranta, Jari Tamminen, Kadri Taperson, Arto Timonen,
Sanna Uuttu Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen Jakelu Jorma Anttila, jorma.anttila@voima.? Tilaukset Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 70 000, Voima
10/12 ilmestyy 10. joulukuuta. ISSN 1457-1005
AJASSA
8
9
AJASSA
2012
?Veroparatiisit edistävät eriarvoistumista globaalisti ja maiden sisällä. Ne mahdollistavat varainsiirron köyhiltä rikkaille. Veroparatiisit ovat erityisen ongelmallisia kehitysmaille, joissa verovalvonta on usein varsin puutteellista.?
Ulkoministeriö 11.10.
Hanaa joukkorahoitukselle!
Rahankeräyslaki tekee
joukkorahoituksesta hankalaa: poliisi suuttuu, jos rahalle
ei saa vastiketta.
TEKSTI
KUVA
KALLE HEINO
KLAUS WELP & MIRKKA HIETANEN
E
LOKUUSSA
uutisoitiin
kirjailija Mike Pohjolan
lastenroolipelin Myrskyn sankarit
keränneen
onnistuneesti miltei 13 000 euron
rahoituksen verkon joukkorahoituspalvelu Indiegogossa.
Syyskuussa taas poliisihallitus totesi Senja Larsenin Senja
opettaa sinulle ruotsia -kirjan 11 500
euron joukkorahoituksen luvattomaksi rahankeräykseksi, ja Larsen palautti projektia rahoittaneiden rahat.
R A J A N V E T O S I I T Ä , ovatko
yksittäiset suomalaiset joukkorahoitushankkeet luvatonta
rahankeräystä vai tuotteiden ennakkomyyntiä, on noussut haasteeksi joukkorahoituksen rantautumiselle Suomeen.
Erona Pohjolan ja Larsenin
hankkeissa oli se, että Myrskyn
sankareissa jokainen rahaa antanut saa pelin valmistuttua rahoillensa vastikkeen: sähköisen
tai painetun pelin, mainoksen
pelikirjaan tai vaikkapa t-paidan.
Lain mukaan kyseessä oli ennakkomyynti eikä rahankeräys.
Larsenin projektissa puolestaan oli mahdollista myös antaa
pieniä lahjoituksia ilman vastinetta eli valmista kirjaa.
Vastikkeeton rahankeräys on
Suomessa luvanvaraista, ja sitä
säätelee rahankeräyslaki. Lain
mukaan rahankeräys on toimintaa, jossa yleisöön vetoamalla
kerätään vastikkeetta rahaa yleishyödylliseen toimintaan. Rahankeräyslupa voidaan antaa Suomessa rekisteröidylle yhteisölle
tai säätiölle, jolla on yksinomaan
yleishyödyllinen tarkoitus.
?Rahankeräyslaki on Suomessa turhan tiukka, eikä vastaavaa
ole monessa muussa Euroopan
maassa. Mutta julkisessa keskustelussa molemmat osapuolet
ovat olleet oikeassa?, toteaa asianajaja Samuli Simojoki. Hän viittaa Larsenin ruotsinkirjan synnyttämään keskusteluun.
Larsenin kirja on lähdössä
uudelle joukkorahoituskierrokselle, jossa kirjan iPad-versio toteutetaan joukkorahoituksella.
Simojoki on apuna hankkeessa.
Uusintakierroksen tarkoituksena on osoittaa, että joukkorahoitus on mahdollista
toteuttaa Suomen
lain puitteissa. Samalla selvennetään
joukkorahoituksen
käytön periaatteita
Suomessa.
sankareiden
Mike Pohjola varmisti
hankkeensa laillisuuden
itse arpajaishallinnosta ?
tosin vasta siinä vaiheessa,
kun joukkorahoitus oli jo käynnissä. Pohjolan mukaan oli tuurista kiinni, ettei hän ollut ottanut
myös vastikkeetonta lahjoitustapaa vaihtoehdoksi.
Arpajaishallinnon virkamies
vahvisti, että Pohjolan hanke oli
ennakkomyyntiä.
?Olennaista ei kuitenkaan ollut edes vastikkeellisuus vaan se,
että lahjoituksen saa antaa ja ottaa vastaan, mutta sellaista ei saa
erikseen pyytää. Se on täysin absurdia?, Pohjola sanoo.
Pohjolan mielestä tarvetta olisi esimerkiksi arpajaishallinnon
MYRSKYN
n
nsada
?Viide ituksen
sijo
euron ena ei voi
ke
vastik -paita.?
olla t
toteuttamalle neuvontapuhelimelle, joukkorahoitushanketta
suunnitteleville.
R A H A N K E R ÄY S L A K I I N tarvittaisiin myös muutos: sitä ei ole
säädetty sovellettavaksi joukkorahoitustapauksiin, vaikka niin
käytnnössä tehdään.
?Rahankeräyslain fundamentaalinen tarkoitus on ollut mahdollistaa kansalaisjärjestöjen varainkeruu. Sitä ei ole tarkoitettu
kaupalliseen toimintaan lainkaan?, ylitarkastaja Jukka Tukia
sisäasiainministeriön poliisiosastolta kertoo.
Lakia uudistetaan parhaillaan,
mutta joukkorahoituksen suhteen
lakiin ei Tukian mukaan suunnitella muutoksia. Vuodenvaihteessa
lakiin liittyen on tarkoitus järjestää
isoja kuulemistilaisuuksia, joissa
asia todennäköisesti nousee esille.
N Y K Y I S E N laintulkinnan takia
joukkorahoitus on hankalinta
kulttuurihankkeissa, jotka eivät
pysty tarjoamaan rahoittajilleen
selkeää vastiketta.
?Jos kysymyksessä on esimerkiksi taideprojekti leikkipuistoon,
vastikkeellisuus menee helposti keksimiseksi. Sen pitäisi olla
esimerkiksi pääsy suljettuun tilaisuuteen tai vastaavaa?, sanoo
Tanja Jänicke, yksi suomalaisen
Mesenaatti.me-joukkorahoituspalvelun perustajista.
Talvella avattava palvelu on
kerännyt etukäteishakemusten
pohjalta jo noin 100 avaushanketta. Niistä suurimmassa osassa vastike muodostuu täysin
luonnollisesti, osassa se on ollut
hankalaa.
Vastikkeen on oltava järkevässä suhteessa yksittäisen rahoittajan maksamaan rahasummaan ?
jos tämä ei toteudu, myös poliisi
voi teoriassa puuttua asiaan.
?Esimerkiksi viidensadan euron sijoituksen vastikkeena ei voi
olla t-paita?, Jänicke sanoo.
Yksi yhteiskunnallisena yrityksenä toimivan Mesenaatti.me:n
tavoitteista on silti osoittaa, että joukkorahoitus on oikealla rajauksella Suomessa täysin mahdollista.
MYYNTI OK,
HYVÄ TARKOITUS EI
eli
crowdfunding on rahoittamisen
muoto, jossa esimerkiksi tuotteille, taideteoksille tai kulttuurihankkeille kerätään rahoitus
etukäteen yksittäisten henkilöiden pienten tai suurten sijoitusten avulla.
Ideana on, että yksittäiset
henkilöt voivat tukea juuri sellaisia projekteja, joita itse haluavat.
Joukkorahoitushankkeiden taustalla voi myös olla kuka tahansa:
yksityiset henkilöt, yhdistykset,
yritykset, säätiöt tai vaikkapa
taideinstituutiot.
Joukkorahoitusta pidetään
vaihtoehtoisena ja suorana rahoittamisen keinona, jolla pystyy myös nopeasti testaamaan
oman ideansa toimivuuden: jos
kukaan ei halua antaa lyhytelokuvaprojektille rahaa, miksi itsekään ottaisi riskiä ja sijoittaisi
siihen kymmentätuhatta?
Tunnettuja verkossa toimivia
kansainvälisiä joukkorahoituspalveluita ovat muun muassa
Kickstarter ja Indiegogo. Kickstarterin kautta on rahoitettu
projekteja yhteensä jo satojen
miljoonien dollarien arvosta.
JOUKKORAHOITUS
Y L E E N S Ä joukkorahoitusprojekteissa rahoittaja saa rahoilleen vastineen sijoittamansa
summan mukaan: kirjaprojektissa esimerkiksi kymmenellä dollarilla voi saada valmiin kirjan,
sadalla dollarilla lisäksi bonusmateriaalia ja pääsyn kirjoitustyötä seuraavaan blogiin ja tuhannella dollarilla kaiken päälle
oman ideansa kirjan tarinaan.
Maailmalla joukkorahoituksen alkuperäinen ajatus on kuitenkin ollut melko laaja: projekteille on voinut antaa rahaa
myös ilman vastinetta, jolloin sijoituksen tarkoitus on puhtaasti
kulttuurinen, sivistyksellinen tai
yleishyödyllinen.
Juuri tästä kumpuaa ristiriita suomalaisen lainsäädännön
kanssa: osallistuminen joukkorahoitusprojektiin pelkän hyvän
tarkoituksen vuoksi on Suomessa hankalaa.
?Samaan aikaan supermarketeissa on kuitenkin täysin laillista tehdä tavallista tuotemarkkinointia hyväntekeväisyyden
varjolla, vaikka hyväntekeväisyys
olisi täysin nimellistä?, kirjailija
Mike Pohjola kummastelee.
AJASSA
9
2012
9
?Kevan tuoreen ennusteen mukaan kunta-alan eläkepoistuma jatkuu voimakkaana. Seuraavien kymmenen vuoden
aikana kuntatyöntekijöistä jää eläkkeelle 165 000 henkilöä, mikä on noin kolmasosa kaikista kuntatyöntekijöistä.?
Keva 5.10.
Klaus Welp
TYLER haastaa Wikileaksin
H
AKTIVISTIRYHMÄ
Anonymous lupaa pistää
tiedonvuotamisen uusiksi joulukuussa, kertoo The Hacker
News.
Päiväksi on valittu kuuluisa
maailmanlopun päivä 21.12. Uuden palvelun nimi on ?TYLER?.
Tieto on alun perin Voice of Russia -nettisivulta. TYLER:in luva-
taan olevan täysin epäkeskitetty
ohjelma, joka ei ole riippuvainen
kiinteistä servereistä.
Tämän pitäisi taata se, että
palvelua ei voi jäljittää, sulkea eikä se ole riippuvainen rahoituksesta eikä yhdestä Julian Assangesta, kuten Wikileaks.
?TYLER on salattu ohjelma,
jossa paljastusfoorumi kaikki
toiminnot kuuluvat kaikille, jotka lataavat ja levittävät ohjelmaa. Se toimii vähän kuin BitCoin tai muut P2P-foorumit eli
sitä vastaan ei voi hyökätä eikä
sitä voi sulkea?, sanoo Voice of
Russianin sähköpostitse haastattelema haktivisti.
Kimmo Jylhämö
Wikileaks poltti Salahin
Länsisaharalainen kansalaisaktivisti Salah Mohamed joutui lähtemään kotimaastaan, kun Wikileaks paljasti hänet.
W I K I L E A K S julkaisi nipun salaisia diplomaattisähkeitä, jotka
paljastivat minut
täysin?, sanoo peitenimeä käyttävä Salah Mohamed.
Mohamed on länsisaharalainen kansalaisaktivisti, joka on
työskennellyt kotimaansa itsenäistymisen puolesta koko elämänsä ajan. Hän on toiminut
maanalaisena yhteyshenkilönä
lukuisten eri tahojen välillä ja toimittanut tietoa miehitetyltä alueelta kansainväliselle lehdistölle
sekä länsimaisille suurlähetystöille.
Mohamedin rauhanomainen
toiminta loppui kuin seinään vuosi sitten.
?Sähkeistä kävi ilmi oikea nimeni ja se tosiasia, että vierailin
Yhdysvaltain suurlähetystössä
pari kertaa vuodessa ja toimitin
heille tietoa siitä, mitä miehitetyllä Länsi-Saharan alueella tapahtui.?
työskentely Länsi-Saharan alueella on nykyään
mahdotonta. Hänelle tarjottiin
paljastumisen jälkeen kolmea
työtä, mutta hän ei niitä saanut.
?Jokaisen työpaikan kohdalla valinta tyssäsi viime metreillä.
Vaikka minulla on useita tutkintoja yhdysvaltalaisista korkeakouluista, en onnistu saamaan
mitään työtä. Marokon viranomaiset tulevat aina viime hetkellä väliin, sillä he eivät halua
minun kaltaisiani lähelleen.?
Marokon viranomaisten painostus kävi lopulta niin sietämätMOHAMEDIN
JOURNALISTINEN
KARKKIKAUPPA
A R V O S T E T U N brittiläisen sanomalehden
The Guardianin kirjeenvaihtajan Luke Hardingin mukaan Wikileaks on journalistinen karkkikauppa.
?Yhtäkkiä meillä toimittajilla oli käytössämme valtava tietolähde, josta pystyi poimimaan käyttöönsä rajattomasti salaista tietoa?,
Harding sanoo.
?Hulluinta oli se, että minun kuvani amerikkalaisesta diplomaattikunnasta muuttui
Wikileaksin myötä positiivisemmaksi. Sieltä
löytyi paljon ihmisiä, jotka uskovat sellaisiin
asioihin kuin ihmisoikeuksiin ja sananvapauteen. Dokumenttien julkaisu tuntui Yhdysvaltain hallinnon kannalta jopa hyvältä asialta.?
Wikileaks on edelleen Hardingille tärkeä
päivittäinen apuväline hänen työssään.
?Käytän sitä vieläkin pari, kolme kertaa
viikossa. Juuri ennen kuin tulin Helsinkiin tutustuin Suomea käsitteleviin diplomaattisähkeisiin.?
Harding on kirjoittanut kollegansa David
Leighin kanssa Wikileaksin perustajaa Julian Assangea käsittelevän kirjan. Assangen ja
Wikileaksin niputtaminen tuntuu ärsyttävän
häntä.
Todellinen sankari Wikileaksin tapauksessa on Hardingin mukaan Yhdysvaltain armeijan sotilas Bradley Manning. Hän vuoti salaista
diplomaattikirjeenvaihtoa Wikileaksille vuonna 2010.
?Manning sai viidenkymmenen vuoden
vankilatuomion. Jos minä haluaisin tukea Wikileaksin toimintaa taloudellisesti, lahjoittaisin rahaa Manningin puolustamiseksi.?
merkinnyt monille tiedonvälityksen vallankumousta ja uudenlaista avoimuutta. Salah Mohamed kokee sen
toiminnan ristiriitaisena.
?Siinä on hyviä ja huonoja
puolia. Esimerkiksi Syyrian kaltaiWIKILEAKS ON
i
tä käv
s
i
e
k
h
i
?Sä
nimen
a
e
k
i
o
ilmi
ierailin
v
ä
t
t
e
ja se, SA:n
U
össä. ?
t
s
y
t
e
läh
sista diktatuureista löytyy paljon
Wikileaksin uhreja. He ovat tehneet tärkeää työtä raportoidessaan ihmisoikeusloukkauksista
ja muista hirvittävistä asioista ulkomaisille viranomaisille, mutta
Wikileaks on yhtäkkiä tehnyt heidän toimintansa mahdottomaksi.
He olivat kansan ääni, joka on nyt
hävinnyt salaisten diplomaattidokumenttien tultua julki.?
?Toisaalta ihmiset ovat saaneet Wikileaksin kautta tietoa
siitä, mitä kulissien takana todellisuudessa tapahtuu. Wikileaks on näin edesauttanut monia arabikevään tapahtumia, ja
muun muassa Egyptissä ja Syyriassa uudenlainen tieto sai ihmiset toimimaan. Pitkään kytenyt
tyytymättömyys leimahti lopulta
avoimeksi kansannousuksi, kun
tietoa hallinnon väärinkäytöksistä ja korruptiosta oli tarpeeksi
saatavilla.?
Mikko Siltanen
Mikko Siltanen
Klaus Welp
P O L I I T T I S E S T I aktiivisella
Mohamedilla oli myös suhteita
Yhdysvaltain kongressiin. Hän
joutui kertaheitolla Marokon viranomaisten mustalle listalle.
?Ennen Wikileaksin julkaisemia dokumentteja Marokon viranomaisilla oli ainoastaan hataria epäilyksiä minun suhteeni. Nyt
he tiesivät, että olin sekaantunut
kaulaani myöten maanalaisen
vastarintaliikkeen toimintaan.
Minut leimattiin välittömästi epätoivotuksi henkilöksi.?
tömäksi, että Mohamed joutui
jättämään kotimaansa pari kuukautta sitten.
?En tiedä voinko mennä enää
takaisin sinne. Marokon viranomaiset voivat tällaisessa tapauksessa luoda tekaistun jutun ja
pistää minut vankilaan vaikkapa
murhan tai huumekaupan perusteella. Luulen, että menen seuraavaksi Yhdysvaltoihin ja jatkan
työtäni siellä.?
10
9
AJASSA
LUKIJAPALAUTE
2012
?Jos työpäivän jälkeen tekee mieli lasillista viiniä tai olutta, niin syynä saattaa olla älykkyytesi. Tutkimuksen perusteella älykkäät ihmiset juovat enemmän viinaa, kertoo Discovery News.?
Taloussanomat 31.10.
PILLI-LIISA
)palaute@voima.?
Poesia helsingiensis
KOMMENTTI
Kirjoittaja on kasvatustieteiden yksikön
johtaja Tampereen yliopistolla.
Kuinka nuoret otetaan
mukaan
hyväosaiset pitävät Kauniaisissa
huolta eduistaan (äänestysprosentti 76), mutta Jakomäen väkeä taas ?yhteiset asiat? eivät kiinnosta (äänestysprosentti 36,7). Tätä suurta aktiivisuuseroa pohdittaessa
pitäisi kysyä koululaitoksen tehtävien perään.
Jotain on ?aktiivisille kansalaisille? koulutiellä tapahtunut, mutta mitä? Tiedämme surkean vähän siitä, mitä
kouluissa ? luokkahuoneissa, opettajanhuoneissa, käytävillä ja pihoilla ? tapahtuu.
Äskettäin julkaistusta tutkimuksesta Kodista ja kiinnostuksesta se lähtee selviää, että teini-ikäiset suomalaisnuoret tietävät yhteiskunnasta enemmän kuin ikäisensä
eurooppalaiset. Sen sijaan he eivät ole kiinnostuneita politiikasta eivätkä yhteiskunnallisesta osallistumisesta samassa määrin kuin nuoret vertailun muissa maissa.
Tutkimuksen tekijät vihjaavat, että Suomessa poliittinen osallistumiskulttuuri tarkoittaa yhteiskunnan instituutioihin sidottua aikuisten toimintaan, joka ei innosta suurinta osaa nuorista. Ikään kuin yhteiskunnallinen
osallistuminen alkaisi äänestysiästä. Tutkimus kertoo,
että osallistumisen kulttuuriin kasvaminen ja kasvattaminen jää kouluissa heikoksi.
Kyse ei käsitykseni mukaan ole niinkään siitä, että
kouluun tarvittaisiin uutta osallistuminen-nimistä oppiainetta, tai välttämättä edes lisää yhteiskuntaoppia.
Avainasia osallistumiseen kasvamisessa on koulujen pedagogiikka; se, miten lapset ja nuoret otetaan mukaan
koulun toimintaan ja pidetään heidät siinä mukana.
Suomalainen koulu on pakollinen paikka, jossa joku
on aina suunnitellut kaiken valmiiksi, se ei opeta osallistumaan, vaan vierastamaan, inhoamaan ja tottelemaan.
Siksi suomalaiskoululaiset menestyvät myös kansainvälisissä vertailutesteissä.
K U N TAVA A L E I S S A
Juha Suoranta
Terve!
Tosi lyhyesti liittyen viimeisimmän Voiman Osuuskumma-juttuun, jossa Poesiakin mainittiin
(mikä on aina toki superkivaa!).
Toisin kuin jutussa seisoi,
Osuuskunta Poesia ole virallisesti
jyväskyläinen vaan helsinkiläinen
runokustantamo. Toki monia Poesian sisällöllisiä ja toimituksellisia toimintoja hoidetaan Jkl:stä
käsin, mistä sekaannus on saattanut alunperin johtua.
Tammisen juttu Tytti Heikkisestä ja kirjastaan oli kokonaisuudessaan hienoakin hienompi.
Toveruudella tervehtien,
Kimmo Kallio
OSK POESIA
Helsinki
Atomisodan edistäjät
Suunnaton kiitos Kikka Rytkösen köyhdytettyä uraania
käsittelevästä artikkelista ja
Marjatta Näätäsen Suomen uraanimonimetallikaivoksia käsittelevästä kolumnista (Voima nro 8)!
Emme tajua, kuinka vakavista
asioista on kyse. Pöly, joka syntyy
köyhdytetystä uraanista tehtyjen
aseiden käytöstä on hiukkaskooltaan osin jopa bakteereja ja viruksia pienempää. Se ei jää aloilleen,
vaan aloittaa maailmanlaajuisen,
rajattoman ja loputtoman kulkunsa planeettamme pinnalla.
Euroopassa on käyty jo ensimmäinen atomisota, kun länsimaat selvittivät serbien ja albaanien kahinaa. Libyassa viimeksi
räjähtivät köyhdytettyä uraania
sisältävät DU-pommit kun valtaa
vaihdettiin. Loppua ei ole näkyvissä.
Irakissa Fallujahin kaupungissa lääkärit neuvoivat naisia
olemaan synnyttämättä, koska
epämuodostumia oli luvassa niin
paljon. Libanonin sodan pölyn
laskeuduttua siitä saivat osansa
naapurikansat. 40 vuoden ajan
israelilaisten keskuudessa syntyvyystutkimusta tehnyt professori
Christopher Busby arvioi, että 20
vuoden päästä israelilaiset eivät
enää pysty lisääntymään.
Me suomalaiset edistämme
näitä atomisotia, kun annamme
kaivannaisammattilaisten kulkea
pyöröovia työ- ja elinkeinoministeriöstä ulkomaisen kaivosyhtiön
pestin kautta suomalais-saastuttavaan monimetalliuraanikaivokseen.
Voiko suunnatonta järjettömyyttä vastustaa vaaratta? DUaseet tuotetaan Yhdysvalloissa,
jonka presidentti Barack Obama
allekirjoitti 31. joulukuuta 2011
kiistellyn NDAA-lain. Se sallii
kansalaisten pidättämisen määräämättömän pitkäksi ajaksi ilman oikeudenkäyntiä.
Nina Seppälä
Kivoja pommeja ilman
itsemurhia?
Toivottavasti lehti
ilmestyy
Moi! Sivulla ??.voima.?/toimitus lukee, että toimitus
lomailee 6.8. saakka. Toivottavasti lehti kuitenkin
ilmestyy normaalisti talvellakin, vaikka olette päättäneet ottaa rennosti.
Kiitoksia hienosta lehdestä!
Matti Koistinen
Toimitus vastaa: toimitus ottaa rennosti töissä.
Terve!
Lehdessänne julkaistu professori Paul Rogersin artikkeli ?Kivoja pommeja ilman itsemurhia?
sisältää lukuisia virheitä. Sekä itsemurhaiskuista, niiden tekijöistä
ja motiiveista että aseistettujen
lennokkien käytöstä ja osumatarkkuudesta on julkaistu runsaasti tutkimuksia, jotka osoittavat Rogersin väitteet artikkelissa
esittämät vääriksi.
Rogers näyttäisi ihannoivat itsemurhapommittajia ja halveksuvan aseistettuja lennokkeja.
Sodankäyntitapojen arvottaminen on typerää. Molempia voidaan pitää asejärjestelminä, jolla
on tiettyjä ominaisuuksia.
Itsemurhapommittajat toimi-
vat vain hyvin harvoin vapaaehtoisesti, ainakaan siinä määrin
miten vapaehtoisuus länsimaissa
yleensä tulkitaan. Tavallisempaa
on, että itsemurhapommittaja on
pakotettu tehtävään hänen oman
tai perheensä hengen uhalla. Iskujen tekijöitä on usein manipuloitu voimakkaasti tai aivopesty.
Yleistä on myös, että itsemurhapommittajan räjähdevyön laukaisee kauko-ohjauksella joku muu
kuin tämä itse.
Aseistettujen lennokkien ominaisuuksia käsittelevä oikea tieto
on harvoin julkista. Julkisissa lähteissä lennokkien ominaisuuksia
yleensä vähätellään voimakkaasti.
Vaikka professori Rogers on
tunnettu rauhantutkija, ovat hänen teoksissaan ilmaisemansa
väitteet usein ristiriitaisia ja jopa
tarkoitushakuisia. Tosiasioiden
soisi kuitenkin olevan kohdallaan,
myös Voima-lehdessä.
Nimimerkki
Miljoona ruusua
Ruusuja Paula Kultanen Ribasin kolumneille! Aiheet ovat aina
mielenkiintoisia ja teksti sujuvaa.
Siis kiitoksia Paulalle!
Sanna Kolehmainen
Kiitokset aallon etsijältä
Marjo Jääskälle
Kiitos arviostasi Viimeiset tyrskyt.
Vihdoin palaute henkilöltä, joka ei paljon innostunut kirjastani
Aallon etsijän päiväkirja. Antoi ajattelemisen aihetta.
Hyvää loppusyksyä.
Santtu, virallisemmin
Santeri Niittyaro
Sinkut
Millonkas ne teidän sinkkupileet
olikaan?
Uneton Helsingissä
Toimitus vastaa: Ideatyöryhmämme on vaikeuksissa: miten
järjestää sinkkubileet, jotka eivät
ole nolot ? ja joihin ei tule pelkästään heteronaisia? Otamme ehdotuksia vastaan osoitteessa voima@voima.?.
AJASSA
9
2012
11
?Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen:
EU:n nykytoiminta ei ansaitsisi rauhanpalkintoa?.
Kirkon Ulkomaanapu 12.10
Lämpimästi tervetuloa
rasistiseen Suomeen
-videoprojekti pistää pohjoismaiset
nuoret kommunikoimaan videoiden välityksellä. Suomalaisessa videossa pääosaan
nousee rasismi, Gavan Titley
kirjoittaa.
DOXWISE NORDIC
minulle
eilen Doxwise Nordicin videon.
Helsingissä kuvatussa klipissä
ystävykset ovat menossa grillaamaan. Tavallinen suomalainen harrastus, joskin harvinaisempi syksyllä. Kyseessä onkin
Y S TÄ VÄ N I L I N K K A S I
erityinen grillijuhla ? tällä toivotetaan tervetulleeksi turvapaikanhakijoita Suomeen.
Sankarimme löytävät paikan grillille Eduskuntatalon
ulkopuolelta, tarkkaan ottaen afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden vierestä. Afgaanipakolaiset ovat
olleet nälkälakossa 50 päivää
ja osoittaneet siten mieltään
Eduskuntatalon edessä turvapaikkaprosessin ongelmia vastaan.
Oletettavasti islaminus-
Luomullisesti.
koisten protestoijien kärsimystä pilkataan sianlihan ja
oluen avulla, jotka puolestaan
esitetään suomalaisen yhteiskunnan ei-neuvoteltavina välttämättömyyksinä. Teennäisellä videopäiväkirja-osuudella
maustettu video edustaa eurooppalaiselle äärioikeistolle
tyypillistä rasistista provokaatiota. Tavoitteena on Euroopan ?islamisaation? pysäyttäminen.
www.ruohonjuuri.fi
www.facebook.com/ruohonjuuri
Tule tekemään fiksuja valintoja
Ruohonjuureen!
Tarjouskoodilla
M9BLN3B6
Ruohonjuuren
verkkokaupasta tai
tällä ilmoituksella
myymälöistämme
10%
-
hinnoista pois
30.11. asti
Luomuruoka, superfoodit,
lähiruoka, luonnonkosmetiikka,
ekopesuaineet, terveystuotteet...
Valloitu valikoimastamme!
Jouko Kämäräinen
Täältä löydät Ruohonjuuren:
Kamppi (Salomonkatu 5)
Hakaniemi (Sörnäisten rantatie 5)
Tampere (Hatanpään valtatie 4)
Turku (Linnankatu 9-11)
Verkkokauppa (www.ruohonjuuri.fi)
LÄHES KAKSI KUUKAUTTA
ILMAN RUOKAA. Afgaanimiesten nälkälakko alkoi 10.
syyskuuta. Syyskuun lopussa yksi nälkälakkoilevista
afgaanimiehistä sai sairaskohtauksen Eduskuntatalon
edessä.
FIFIN LUETUIMMAT
1. Matti Ylönen &
Hanna Kuusela:
Voima 8/2012
ajalta 24.9.?30.10.
3. Ilse Paakkinen :
Näkökulma:
Kuinka ministeriöt
lakkautetaan
Kuntauudistus jää toiseksi,
kun hallitus valmistelee kaikkien ministeriöiden lakkauttamista. Päätöksiä tehdään
pian, mutta julkinen keskustelu ei vielä ole edes alkanut.
5. Jari Tamminen:
Fazer tarjoaa sokeroitua
kärsimystä
Carl Gustaf Emil Mannerheim
oli muuttumaton kansallisikoni, kunnes Yleisradio pilasi
kaiken.
Fazerin kaakaosta kaksi kolmasosaa on peräisin Länsi-Afrikasta, jossa työskentelee miljoona lasta.
4. Mikko Niskasaari:
Voima 7/2012
2. Antti Rautiainen: Blogi
Poliisi simputtaa
enkeleitä
Totuus juutalaisista
löytyy pohjoismaiselta
palvelimelta
Poliisi haluaa nähdä henkilökortin, vaikka lain mukaan sitä
ei tarvitsisi näyttää.
Kavkaz Center paljastaa
myös lutkien, homojen & vapaamuurareiden juonet.
Soumen marsalkka
6. Vesa Karjalainen:
Mitä ?Ihan tavallisia
asioita? -kampanja
opettaa?
Fiddler
in the Loop
Kilpailuyhteiskunta perustuu
syrjäyttämiselle.
Ourvision
7. Christa Åkerman: Blogi
Musiikin ja visuaalisen
taiteen interaktio.
Luca Ciarla & Keziat.
Pe 2.11. klo 17, 7?
Open evening
Kieltolain toinen
tuleminen
Miltei satavuotisen kannabishysterian uusi tuleminen todistaa historian syklisyyden.
BLOGEISSA LOKAKUUSSA
Shams Tabrizi
Israel ? Iran?
Ensimmäinen kuvani Israelista ei vastaa käsitystäni
Lähi-idän vihollisvaltioiden välisistä suhteista.
Maria Michelsson
Hulinaa & hämmennystä elokuvafestivaalilla
Ourvision-laulukilpailun parhaat palat menneiltä vuosilta.
Suoralähetys-yhtye ja Grupo Kaney.
Pe 30.11. klo 19, vapaa pääsy
Elokuva japanilaisesta Sachiesta,
jonka ravintola Punavuoressa
ei ota menestyäkseen.
To 1.10 klo 17, vapaa pääsy
Ruokala
Lokki
Leffafestarin vapaaehtoisten työmoraali sai pohtimaan
Yhdysvaltojen & Suomen eroja.
Mikonkatu 17 C, www.caisa.?
12
9
KULTTUURIHÄIRIÖ
2012
?Palkansaajien tuntiansio oli keskimäärin 18,35 euroa tunnissa ja mediaaniansio oli 16,17 euroa. Mediaaniansiossa
erittäin suurten ansioiden vaikutus arvoon on keskiarvoa pienempi ja luku kuvaa näin paremmin keskimääräisen
palkansaajan ansiotasoa.? Tilastokeskus 19.10.
Näyttely?
R A N S K A L A I N E N taiteilijakol-
lektiivi H5 muistetaan kokonaan
tuotemerkeistä ja logoista koostuneesta Logorama-lyhytanimaatiosta,
joka palkittiin Oscarilla, Césarilla ja
Cannes?ssa.
Nyt H5 on jatkanut brändien ja niihin liittyvien arvolatausten analysoimista luomalla kuvitteellisen brän-
MAAILMA & ME
koonnut Kimmo Jylhämö
Kuole hyvin
L A P I N L A H D E N L I N N U I S TA irtaantunut Puujumalat ha-
Hei me
lobataan, osa nanonano
? K A N S A L A I S E T H A L U A VAT käyttää yksityisiä terveys-
palveluja?, uutisoi Terveyspalvelualan liitto, joka on Elinkeinoelämän keskusliiton yksityistä terveyspalvelualaa edustava
työmarkkina- ja elinkeinopoliittinen etujärjestö. Terveyspalvelualan liitto edustaa ?voimakkaasti kasvavaa palvelutoimialaa?, kertoo liitto tiedotteessaan.
Sinä olet tuote, ja
maailma on alennusmyynti!
ti!
? V A N H U R S K A U D E N P A L O A himmentää kuitenkin luo-
toton uhka! Älä Osta Mitään -päivä uhkaa kahlita 30.11.2012
uskollisten maksuvälineet paratiisillisten heräteostosten arvonannon ulottumattomiin! Kultaisen Ostoskärryn Seurakunta kokoontuu 5.11.2012 suunnittelemaan tulevaa ÄOM-herätysmarssia Helsingissä Hämeentie 28:ssa klo 17?20?, tiedottaa
ylipappi Urskas Ysterinen ja toivottaa uudet jäsenet tervetulleiksi.
Virallista katutaidepläjäystä
H E L S I N G I N K A U P U N G I N nuorisoasiainkeskus käynnis-
tää esikartoituksen paikoista, joihin voidaan toteuttaa katutaidetta tulevaisuudessa. Kartoitusta tehdään kyselykaavakkeella ja karttapalvelun avulla, jossa nuoret voivat ehdottaa
katutaiteelle sopivia paikkoja. Paikat
t voivat olla yksittäisiä seiniä kaupungissa, kiinteistöjä kuten nuorisotaloja, rakenteita
kuten siltoja, tai kokonaan uusia rakennettavia seiniä. Ehdotuksia voi jättää
ä
30.11.2012 asti.
kerrokartalla.hel.?/katutaidekartoitus
Logorama ja Hello? olivat ensiaskeleet projektissa, jonka seuraava
vaihe on lyhyt?lmi Money Time. Se kuvaa tulosten maksimoimiseen keskittyvän ?nanssialan epäinhimillistävää
vaikutusta.
Jari Tamminen
Hello? H5 Pariisin La Gaîté lyrique
-museossa joulukuun 30. päivään
saakka.
Sampsa Katutaiteinen
Katutaiteilija Sampsa tekee taidetta,
jonka tarkoituksena on kaataa laki.
Helsingin katukuvaan
ilmaantui poikkeuksellista katutaidetta: työt
muodostivat poliittisen kokonaisuuden. Sähkökaapeissa ja kivij
jaloissa vaadittiin muun muassa
Lex Karpelan kaatamista sekä
kaupan keskusliikkeiden monopoliaseman purkamista ja kyseenalaistettiin Töölönlahden rakennuskaava.
Sampsaksi esittäytyvä taiteilija ei halua julkisuuteen omalla
nimellään. Taiteilijanimensä hän
on lainannut kalevalaisen runouden Sampsa Pellervoiselta, joka
kylvää sammon murusista maan
kasvillisuuden, metsät, suot,
ahot ja kivikot. Myös katutaiteilija Sampsa tavoittelee konkreettisia muutoksia.
K
ESÄLL Ä 2012
on aika siirtyä
seuraavaan vaiheeseen, suoraan
kommentoimiseen. Katutaide voi
toimia yhteiskunnallisen keskustelun ja muutoksen katalyyttinä?,
Sampsa toteaa.
Vaikka kaikki Sampsan työt on
tehty sapluunoin, niiden kirjo on
melkoinen. Osa tuotannosta on
maalattu muutamassa minuutissa suoraan kiinteään pintaan,
esimerkiksi sähkökaappiin. Osa
puolestaan on maalattu etukäteen työhuoneella esimerkiksi rakennustelineiden suojamuoville
ja seinälaatoille.
?Rakennustyömaiden suojamuoville tekemäni työt olivat
numeroituja ja tarkoitettu pois
kerättäviksi. Tein niitä ensimmäisessä aallossa useita kymmeniä
ja kiinnitin niitä sähkökaappeihin
ympäri Helsinkiä. Muutamassa
päivässä melkein kaikki niistä oli
kerätty talteen?, Sampsa kuvaa
toimintaansa.
?Jäljistä päätellen ne oli pääasiassa irrotettu varovasti ja ehjinä, toivottavasti ne löysivät itselleen hyvän kodin.?
Anni Tamminen
luaa tarjota kuuntelijoilleen hyvän kuoleman. Timo Erängön,
Pekka Hedkrokin ja Ari Heinosen uusi yhtye julkaissut Hoitotestamentti-nimisen kappaleen, joka on oikeustoimikelvottomien asialla: ?Mummojen teurastus laitoksissa ja kodeissaan
on lopetettava. Ihmisen on saatava elämässään edes kuolla
mahdollisimman hyvin. Koska edustuksellinen demokratia on
muuttunut lähes huoraamiseksi
amiseksi suosittelemme suoraa toimin
toimintaa?, kolmikko ilmoittaa.
aa.
Cd-kotelon mukana tulee
ulee
virallinen hoitotestamententti-kaavake, johon voi kirjata omia toiveitaan Hoitotestamentin soidessa.
sa.
Pekka Puska suosittelee.
ee.
din ? Hello? ? ja rakentamalla sen
ympärille kokonaisen taidenäyttelyn
oheiskrääsineen.
?Tavoitteena on luoda töitä ja
installaatioita, jotka purkavat mainoskuvaston merkitykset?, Logoraman
ohjaaja ja H5:n jäsen Ludovic Houplain
selittää. ?Näyttelyn työt käyttävät
markkinoinnin ja mainonnan tyylikeinoja auttaakseen yleisöä ymmärtämään heihin päivittäin kohdistuvien
viestien todelliset tavoitteet.?
HALVALLA MYYDYT. ?Voimme
hankkia netistä minkä tahansa biisin tai elokuvan minuuteissa. Tarvitsemme tavan maksaa latauksista. Sen sijaan, että
viihdeteollisuus olisi kehittänyt
meille tämän, ne ahneet paskiaiset ovat keskittyneet rahastamiseemme ? ja Tanja Karpela kumppaneineen myi meidät
halvalla?, Sampsa kommentoi.
? K AT U TA I T E E S S A
K A I K K I T Y Ö T eivät kuitenkaan
ole helposti irrotettavia. Yksi
Sampsan ensimmäisistä kohteista oli helsinkiläisen mbar-ravintolan terassi. Hän maalasi terassin
seinään Lex Karpela -teoksen, joka oli kooltaan reilut kaksi metriä
kanttiinsa.
?Mbarin verkkosivuilla ilmoitetaan, että se on alusta, joka
tarjoaa erilaisille kulttuurillisille
toimijoille tilaa vallattavaksi. Se
on myös toistuvasti esitellyt katutaidetta seinillään. Verkkosivuilla
kuitenkin unohdetaan mainita,
että tästä vallattavasta tilasta pitää maksaa.?
Lex Karpela -teos peitettiin välittömästi. Tilalle tuli viinimainos,
joka oli tehty sapluunagraffitin
näköiseksi.
?Tämäkin kaupunki on täynnä tekopyhiä paskiaisia. Jos olisin
jäänyt kiinni mbarin terassia maalatessani, ravintoloitsijan olisi
sentään itse pitänyt nostaa syyte
minua vastaan saadakseen korvauksia. Se olisi kyseenalaistanut
heidän kulttuurillisen asemansa,
kukaan ei käskenyt heitä peittämään työtä?, Sampsa sanoo.
LEX K ARPELA
-teoksen tavoite
on kuitenkin paljon yhden baarin toiminnan kyseenalaistamista laajempi. Päämäärä on tiedostojen luvattomaan jakamiseen
netissä varsin kovakouraisesti
puuttuvan niin sanotun Lex Karpela -lain kaataminen.
Maaliskuusta 2012 alkaen kansalaiset ovat voineet tehdä aloitteita lainmuutoksista sillä edellytyksellä, että saavat aloitteen
taakse 50 000 henkilöä. Sampsan
tavoite on kaataa Lex Karpela
Avoin ministeriö -yhteisön avulla.
Se on vapaaehtoisvoimin toimiva
yhdistys, joka auttaa muotoilemaan kansalaisaloitteita.
?Me elämme elämämme horroksessa omia kengänkärkiä tuijotellen. Oletamme aina, että on
jonkun muun homma korjata epäkohtia. Tämä ei tietenkään ole
toivottava tila.?
jari tamminen
Näyttely 49 999 Helsingin Jätkäsaaren L3-galleriassa 28.11.?9.12.
AJASSA
9
13
2012
?Mediakonserni Sanoma aikoo vähentää kulujaan noin 60 miljoonalla eurolla kolmen seuraavan vuoden aikana vuoden 2012 tasoon verrattuna.?
HS 31.10.
Klaus Elfving
VANKINA ESPANJASSA. ?Espanjalaisessa vankilassa kiitin joka hetki jumalaa siitä, että olin siellä, enkä venäläisvankilassa?, karkotuksen uhkaama
Pjotr Siljev kirjoitti lokakuussa.
Granadasta Siperiaan?
S P A N J A aloitti kirjailija Pjotr Silajevin
Venäjälle karkottamiseen johtavan
prosessin. Se lähti
liikkeelle tällä viikolla, kun espanjalainen tuomioistuin sai tapausta koskevat tiedot Venäjän viranomaisilta.
Silajev pidätettiin Granadassa
elokuussa 2012. Syynä oli Venäjältä Interpolin välityksellä annettu
pidätysmääräys. Venäjä syyttää
Silajevia osallistumisesta laittomaan mielenosoitukseen.
Huomionarvoista tapauksessa on se, että Silajevilla on turvapaikka Suomessa. Venäjää
sokeasti uskovat Espanjan viranomaiset eivät ole ottaneet tätä
missään vaiheessa huomioon,
eikä asiaa mainita yhdessäkään
oikeudenkäyntiin liittyvässä asiakirjassa. Tämä asettaa koko turvapaikan käsitteen uuteen valoon
EU:ssa. Jos EU-maasta turvapaikan saanut poliittisen vainon uhri voidaan luovuttaa sinne mistä
hän on paennut, mitään turvapaikkaa ei ole missään vaiheessa
ollut olemassakaan.
E
uskonut, että Pussy Riot -oikeudenkäynnin nostaman kohun jälkeen jokin EU-maa
aikoo luovuttaa poliittisen vainon
uhriksi joutuneen henkilön Venäjälle. Etenkin kun Silajevilla on
?KUK A OLISI
toisen EU-maan myöntämä turvapaikka?, Antti Rautiainen kritisoi. Rautainen on yksi Silajevin
vapautta puolustavista aktivisteista.
Fifissä julkaistiin lokakuun
alussa Pjotr Silajevin kirjoittama
teksti Peilimaassa & helvetissä.
Siinä Silajev kertoo ystävänsä
Aleksei Gaskarovin kokemusten
kautta, miksi häntä ei pitäisi karkottaa Venäjälle.
s
Tapau taa
alais
n
e
e
s
n
y
k
apaika .
v
r
u
t
koko
EU:ssa
n
e
e
t
t
käsi
? M I N U A pyydettiin kirjoittamaan ajastani espanjalaisessa
vankilassa, mutta eipä minulla
ole muuta sanottavaa kuin että
istuessani siellä kiitin joka hetki
jumalaa siitä, että olin siellä enkä
venäläisessä vankilassa.
Espanjassa kävelin joka päivä
betonisella pihalla huumekauppiaiden ja ryöstäjien kanssa, pelasimme pingistä ja black jackiä
ja jyrsimme omenoita, mutta ajatukseni olivat kaukana. Ajattelin
lumen ikuisesti peittämää helvettiä, Mo?aiskin vankilaa, jossa
rosvot ja pahantekijät haluavat
piinata minua seuraavien 13 vuoden ajan.?
? M I K S I ? Miksi nämä ihmiset
ovat ylipäätänsä olemassa? He
pidättävät minut, Strela (Himkin
entinen kaupunginjohtaja Vladimir Strelt?enko, toim. huom.)
tarjoaa heille tästä hyvästä bonukset ? ja mitä sitten? Mitä he
tekevät sillä bonuksella? Paistavat ?a?likkeja, vetävät kännit, ammuskelevat virka-aseella ? ja mitä
sitten? Pimeys.
Näillä ihmisillä ei ole sivistystä, ei mielikuvitusta eikä viisautta.
Juodaan, syödään, matkustetaan
Israeliin, ostetaan talo T?ekeistä
tai täältä Espanjasta. Sinne voi
sitten matkustaa, mutta siellä
ei voi osata eikä tehdä mitään.
Matkustaa tapaamaan ainoastaan samanlaisia ihmisiä kuin he
ovat itse, rikollisia, puhumatta
ainoatakaan vierasta kieltä, löhöämään, ikävöimään Venäjää.
Haluamaan takaisin Moskovaan
mahdollisimman nopeasti, jotta voisi jatkaa venäläisparkojen,
suojattomien, avuttomien ja arkojen piinaamista, murskaamista ja
painostamista. Ei, en voi missään
nimessä joutua Mo?aiskiin.?
Mikko Siltanen
14
9
AJASSA
2012
?Tutkimuksemme osoittaa, että vaikka vältämme pariutumista lähisukulaisten kanssa, miehet näyttävät suosivan äitinsä piirteitä kumppaneissaan riippumatta siitä, millainen suhde heillä on ollut äitiinsä.?
Urszula Marcinkowskan tutkimus Sexual Imprinting.
SANANVALTA
Kirjoittaja on taiteilija j& kuvatiteen professori Aalto-yliopistossa
Khan opettaa Karjaalla
Nettiopisto Khan Academy haluaa tarjota ilmaista
maailmanluokan koulutusta kaikille.
Proustin puhelin
(1871?1922) hankki puhelimen heti kohta, kun ne tulivat markkinoille 1890-luvun Ranskassa. Hänen numeronsa oli 29205.
Myöhemmin hän kirjoitti, miten taianomaiselta ihmeeltä puhelin aikoinaan tuntui. Ja miten muutamassa vuodessa puhelin muuttui arkipäiväiseksi itsestäänselvyydeksi ja
magia katosi.
Proust tuli kirjoittaneeksi olennaisen kulutusyhteiskunnasta ylipäätään. Me olemme tietenkin huomanneet saman kuin Proust. Ennen pitkää kaikki menettää viehätyksensä, ja siksi uutta ja ehompaa tarvitaan loputtomasti ja
enemmän.
Ymmärrämme tämän, ja ajattelemme olevamme valistuneita kuningaskuluttajia. Kun tuote on tyrkyllä, me arvioimme maltillisesti sen hinta-laatusuhdetta. Arvioimme ehkä myös tuoteen ekologista jalanjälkeä, viehätystä
ja viehätyksen kestoa. Lopuksi suhteutamme kaikki nämä
omaan maksukykyymme.
MARCEL PROUST
vaeltavaa ihmistä. Et näe
missään muualla sellaista omahyväisen pitkästyneisyyden
nautinnollista hehkua, joka hänen olemuksessaan on. Hän
on joululahjasta innostuvan lapsen vastakohta.
?Here we are, now entertain us? on hänen uhmakas
asenteensa, jolla hän korostaa olevansa melkein immuuni
markkinoiden houkutuksille. Hän lankeaa niihin vain harkitusti, ironisella otteella ja ilman harhakuvitelmia mistään
kestävästä tai ajantappoa kummemmasta.
Äkkiseltään voi näyttää, että olemme tässä asiassa
proustilaisia. Proustin johtopäätös oli kuitenkin radikaalisti toisenlainen kuin kuningaskuluttajan.
Proust nimittäin päätteli, että asioiden varsinainen viehätys syntyy siitä ajattelemisen ja kokemisen työstä, jonka me asioihin uhraamme. Emme asioiden hankkimiseen,
vaan asioiden käyttämiseen ja niiden pohtimiseen.
Juuri siksi tuo varakas mammanpoika vietti suurimman
osan elämästään sängyssään palvelijan hyysättävänä ja
kirjoitti fanaattisen tarkasti niistä pikku sattumuksista,
joita hän kohtasi piipahduksillaan seurapiirielämässä.
K AT S O K A U P P A K E S K U K S E S S A
tiedämme tämänkin, ja arvostamme Proustin oivallusta. Miksi sitten on niin vaikeaa
loikata ansaitsemisen ja ostamisen oravanpyörästä ja pysähtyä todella kuluttamaan jotain? Siis oikeasti lypsämään
suksesta, kirjasta, rantakävelystä, keittokirjasta, joogatunnista ja ystävyydestä kaikki se anti, jonka tiedämme
niillä olevan.
Varmaa ainakin on, että esteenämme on kulutuskulttuurin rakenne. Talouskasvu, työllisyys ja kansantalouden
terveys edellyttävät sitä, että emme pysähdy nauttimaan
ja pohtimaan, vaan keskitymme yhä fanaattisemmin myymään toisillemme jotain, mitä emme tienneet tarvitsevamme. Me siis taiomme kysyntää ? eli luomme niukkuutta.
Tämän paradoksin Proust näki ennalta: jotta elintasomme säilyisi, meidän on koettava olevamme köyhiä. Meidän
on koettava, että meiltä puuttuu kaikki olennainen ja että
tyydytys tulee huomenna ja rupsahtaa saman tien. Sitten
tulee taas kiire kohti seuraavaa kangastusta.
Ei ihme, että Marcel viihtyi korkilla eristetyssä, huonosti tuuletetussa kirjoittajankammiossaan niin hyvin.
P E R I A AT T E E S S A E H K Ä
Teemu Mäki
NETTIMATIKKAA. Opettaja Markus Kaukonen neuvoo Khan Academyn sivuston tehtäviä ratkovia
Regina Huttusta (vasemmalla) ja
Marika Blomqvistia.
Markus Kaukonen
on kirjoittanut
Karjaan lukion
matematiikan
tunnilla taululle ohjeen, jollaista ei tiettävästi lue missään muussa suomalaisessa luokassa: ?Tee Khania tai
kirjasta s. 129?136.?
Ryhmän oppilaat ovat syksyn
ajan opiskelleet Khan Academyssa, joka on bengalilais-amerikkalaisen rahastonhoitaja Salmar
Khanin vuonna 2006 perustama
nettiopisto.
O
P E T TAJ A
alkunsa Khanin YouTubeen lataamista videoista, joissa hän opettaa serkkutytölleen
matematiikkaa. Niitä katsoivat
tuhannet.
Khan päätti lopettaa päivätyönsä ja kehittää opistoaan. Nyt
matematiikan lisäksi luonnontieteitä, ?nanssi- ja taloustieteitä
sekä historiaa ja taidehistoriaa
käsitteleviä ilmaisia opetusvideOPISTO SAI
oita on
e
d
i
v
s
Opetu yli 204 miltu
katsot a kertaa.
joona
Khania apuna käyttäneet yhdysvaltalaiset seiskaluokat ovat
parantaneet tuloksiaan keskimäärin noin 20 prosenttiyksiköllä.
E N TÄ K A R J A A L L A ?
oita on katsottu yli 204 miljoonaa kertaa.
Matematiikan oppilaat voivat
tehdä netissä laskuja ja saada
niistä palkintoja.
Opettajat voivat seurata oppilaiden edistystä Khanin sivuston kautta. Siellä näkyvät nekin,
jotka luokassa arastelevat tuoda
ongelmiaan esiin.
Vielä Khan Academyn opetustarjonta on suppeaa, videot ovat
yksinkertaisia ja kielivalikoima
on rajallinen. Nettiopiston lupaus
?ilmaisesta yliopistotason koulutuksesta kaikille? on kuitenkin
saanut tuulta alleen: voittoa tavoittelematonta opistoa ovat tukeneet muun muassa Bill Gates ja
Google.
Tunnin jälkeen luokkaan jää
Otto Danskanen. Hän kertoo
käyttäneensä Khania vähän ja
tehneensä enemmän tehtäviä
kirjasta.
?Olin aluksi skeptinen Khanin
suhteen, mutta lopulta pääsin sisään. Khanin tehtävät olivat vähän helpompia ja niitä oli hauskempi tehdä.?
Sekä opettaja ja oppilas
suosittelevat ainakin tutustumaan Khaniin. Alkuvaikeuksiin
saa tukea Kaukosen blogista,
jossa hän kertoo Karjaan kokeilusta.
Petri Rautiainen
www.khanacademy.org
markuskaukonen.blogspot.?
SÄÄASEMA
Mittareita navoilla
Ilmastouutisia syys?lokakuussa 2012.
Ä M Ä N V U O D E N syyskuusta tuli yksi lämpimimmistä mitä on koettu
vuoden 1880 jälkeen. Yhdysvaltain Noaan mukaan viime kuu oli
mittaushistorian lämpimin syyskuu, yhdessä vuoden 2005 syyskuun kanssa.
Ennätyksellisen äärevää säiden
vaihtelua on koettu tänä vuonna
ainakin Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Britanniassa kevät alkoi
vuosisadan kuivimpana, mutta
kuivuus päättyi äkisti mittaushistorian sateisimpaan huhti?kesäkuuhun, ja sateiden aiheuttamis-
T
ta tulvista on kärsitty vielä sen
jälkeenkin.
Yhdysvalloissa tammi?syyskuun sääoloista laskettu ilmaston
ääripäiden indeksi USCEI (U.S. Climate Extremes Index) nousi historiansa korkeimpaan arvoon, 45
prosenttiin.
Napa-alueelta kuuluu iloisia
uutisia. Etelänavan otsoniaukko
oli tänä vuonna toiseksi pienin
kahteenkymmeneen vuoteen. Aukon keskimääräinen pinta-ala jäi
17,9 miljoonaan neliökilometriin.
Syyskuun 22. päivänä mitattu tämänvuotinen maksimikin oli vain
21,2 miljoonaa neliökilometriä.
Otsoniaukko ei ole itse asiassa
täysin vailla otsonia, vaan kyseessä on vain stratosfäärin otsonikerroksen ohentuma. Tänä vuonna
aukko ei ollut pystysuunnassakaan
mitattuna pahimmasta päästä. Otsonia oli ?aukossa? toiseksi eniten
kahteenkymmeneen vuoteen.
Kemikaalien lisäksi myös stratosfäärin lämpötila vaikuttaa otsonin määrään. Tänä vuonna siellä oli suhteellisen lämmintä, mikä
oli hyväksi otsonille.
Maria Haanpää
TALOUS
16
9
AJASSA
2012
RAHAN VOIMA
Fi?n Viron-kirjeenvaihtaja Kadri
Taperson asuu Hiidenmaalla
vanhassa hirsitalossa muutaman
eläimen kanssa.
Kimppakivaa!
Itävaltalainen Christian Felber ohjaa yrityksiä kohti
avoimen lähdekoodin talousjärjestelmää.
Raha haisee Virossa
ovat jo kuukausia seuranneet pääministerin puolueen rahoitusskandaalia. Tilanne on tämä:
yksi reformipuolueen jäsenistä kertoi toukokuussa, että
puolueen johtajat olivat antaneet hänelle kasoittain käteistä, eikä hän tiennyt mistä rahat olivat peräisin. Rahat
kuitenkin siirrettiin puolueen tilille, ja puolueen jäsen koki, ettei hän enää voi elää valheessa, vaan hänen oli kerrottava epämääräisyyksistä.
Asiaa on tutkittu syyttäjänvirastossa, mutta sieltä on
sanottu, ettei heillä ole riittävästi todisteita väärinkäytöksistä. Selvisi nimittäin, että useat puolueen jäsenet olivat
siirtäneet tilille suuria summia.
Kaikilla heillä oli oma selityksensä siitä, mistä he olivat
saaneet rahansa. Ei tietenkään nimettömiltä lahjoittajilta
vaan ?anoppi antoi?, ?minulla oli kotona käteistä? ja ?halusin ostaa maata, mutta veinkin rahat sitten puolueelle?
ja niin edelleen...
VIROSSA IHMISET
satujuttuja sai koko kansa lukea. Ihmetystä
herättää ensinnäkin se, kuinka paljon herroilla on käteistä. Toisaalta ihmetyttää, kuinka vapaasti meillä voi valehdella. Julkisesti. Ja miksei tietenkin voisi, kun pääministeri
on ollut ammatissaan jo seitsemän ja puoli vuotta.
En ole ainoa, josta tuntuu, että liika on liikaa. Ylioppilaat halusivat järjestää mielenosoituksen, mutta kappas
vaan, puolueen toimiston eteen oli jo järjestetty mielenosoitus, tosin asialla olivat puolueen jäsenet. Todellisuudessa siellä ei siis ollut mitään mielenosoitusta, mutta
samaa niksiä käytti esimerkiksi sirkuksenjohtaja silloin,
kun eläinoikeusliike halusi järjestää sirkusta vastustavan
mielenosoituksen.
TÄ L L A I S I A
29. päivänä aktivistit järjestivät puoluetoimistoa vastapäätä mielenosoituksen valheellista ja hävytöntä politiikkaa vastaan.
Aamulla ilmoitettuun mielenosoitukseen tuli noin sata
ihmistä. Kuinka paljon ihmisiä tulisikaan paikalle, jos mielenosoituksesta ilmoitettaisiin viikkoa aiemmin!
Reformipuolue oli perunut oman ?mielenosoituksensa?, niin että mielenosoittajat pääsivät puoluetoimiston
eteenkin.
Mielenosoittajat vaativat selvitystä siihen, keneltä puolue sai rahat ja mitä tämä taho maksulla halusi ajaa.
Viron mediasta paikalla oli kaikki kolme uutiskanavaa
kameroiden kanssa. Toivotaan, että se on vasta alku.
LOK AKUUN
Kadri Taperson
KALENTERI
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan
vastaan 19.11. asti voima@voima.?. Voima päättää tietojen julkaisusta.
LUENNOT, KESKUSTELUT &
SEMINAARIT
15.11. RUOAN MONET MERK IT YK SET, aiheesta keskustelevat professorit Aila
Rissanen, Riitta Korpela, Päivi Palojoki
& Anna-Maija Pirttilä-Backman, kello 17
Helsingin yliopiston Porthanian luentosalissa PI.
3.12. THE RETURN OF FULL EMPLOYMENT,
postkeynesiläiset professorit L. Randall
Wray & James K. Galbraith, paneelissa
SAK:n pääekonomisti Olli Koski, tutkijatohtori Ville-Pekka Sorsa, ylijohtaja Jukka
Pekkarinen & taloushistorian professori Lena Sommerstad, kello 14 Helsingin
Paasitornissa, ennakkoilmoittautumisia
toivotaan info@sorsafoundation.?
TALOUS & RUOKA
FINANSSIK APITALISMIN KRIISI & TALOUS-
sarjassa tarkastellaan 6.11. säätelymuotoa & kasautumisregiimiä, 13.11. talouden evoluutiota,
20.11. rahaa & 27.11. ?nanssimarkkinoita
& spekulaatiota, kello 17.30 Helsingin Alexandriassa, kokoushuone 329.
TIETEEN UUDISTAMINEN,
TAPAHTUMAT
tapahtumassa edelläkävijät kertovat, miten luomutuotantoa saadaan lisättyä tehokkaasti, kello
9?16.30 Tampere-talossa.
LISÄ Ä LUOMUA -kiertue tuo tapahtumapaikkakunnille valtakunnallisia asiantuntijoita & nostaa esiin alueellisia luomuhankkeita & -toimijoita, seminaari &
luomutoimijoiden infopisteitä, Seinäjoki
9.11., Kuopio 13.11., Lahti 19.11., Joensuu
29.11., Pori 8.1.2013, Tervola 10.1. & Laukaa
16.1., www.luomu.?/pro-luomu-ry
14.11. LUOMUPÄ IVÄ,
keskinäinen kunnioitus,
yhteistyö, demokratia, solidaarisuus,
huolenpito ja jakaminen ovat arvoja, jotka kaikkialla
maailmassa kansalaisten mielestä parhaiten takaavat ihmissuhteiden ja ympäristön kukoistuksen.
Neurobiologian tuoreimpien
tutkimustulosten mukaan ihmissuhteet ja yhteistyö motivoivat
ihmistä paremmin kuin kilpailu ja
oman edun tavoittelu.
Miksi siis ahneus, itsekkyys ja
vastuuttomuus hallitsevat?
?Talouden lait suosivat kilpailua ja voitontavoittelua. Itsekkyys palkitaan. Syy negatiivisten
arvojen ylivaltaan ei ole ihmisluonnossa vaan luonnottomassa
järjestelmässä?, vastaa Christian
Felber.
Felber on kirjailija, Itävallan
Attacin perustajajäsen, Wienin
talouskorkeakoulun lehtori ja sivutoiminen tanssija.
L
U O T TA M U S,
julkaisi
kirjan talouden arvoista. Se poiki
yhteistyötä 15 kovaan peliin kyllästyneen itävaltalaisyrittäjän
kanssa.
Yhteistyöstä syntyi uusi tapa
mitata yritysten menestystä: yhteishyvän tase (Common Welfare Balance Sheet). Tase pisteyttää
yrityksen menestystä 17 mittarilla.
Niitä ovat muun muassa eettisyys,
ympäristöystävällisyys, sosiaalinen
vastuunotto, työn laatu, tasa-arvo,
tiedonkulun avoimuus, tulonjaon
oikeudenmukaisuus ja yritysten
keskinäinen solidaarisuus.
Valtiontaloudessa bruttokansantuote korvataan yhteishyvän
tuotoksen mittaamisella.
VUONNA 2010 FELBER
käsite ei ole
uusi. Tuomas Akvinolainen käytti
sitä jo 1200-luvulla. Bonum communae on lähes kaikkien läntisten
kansallisvaltioiden perustuslakien lähtökohta. Siksi Felber sanookin, ettei vallankumousta tarvita.
Y H T E I S E N H Y VÄ N
?Yritystoimintaa säätelevät
lait rikkovat perustuslakeja. Meidän tulee vaatia, että perustuslakeja noudatetaan.?
Yhteishyvän talouden kivijalka on demokratia. Yhteisesti
voidaan esimerkiksi säätää katto
omaisuudelle, perinnöille ja palkoille.
Felberin luennoillaan tekemien mielipidemittausten mukaan
yhdeksän kymmenestä haluaisi eniten tienaavien ansaitsevan
korkeintaan kymmenen kertaa
minimipalkan.
Tällä hetkellä Itävallassa
suurituloisimmat ansaitsevat
minimipalkan 800-kertaisesti. Saksassa vastaava luku on
5 000, Yhdysvaltain ?nanssialalla
360 000.
s on
? Talou hteisen
tava y
alistet yvän
h
oille.?
v
r
a
s
u
per
Y H T E I S H Y V Ä N TA L O U D E N tukiryhmässä on yli 800 yritystä,
joista 350 on ottanut käyttöön
yhteishyvän taseen. Mukana on
pankkeja ja suuria luomutuottajia, kuten mausteita tuottava
Sonnentor. Tavoitteena on käyttää tasetta ohjaamaan kulutusta
nykyistä eettisempään ja ekologisempaan suuntaan.
Felber keksii tähän helposti
keinoja.
?Ihmisille ja ympäristölle hyvinvointia tuottavia yrityksiä voidaan tukea verohelpotuksilla,
alennetuilla tariffeilla, matalakorkoisilla lainoilla, julkisilla hankinnoilla sekä julkisten yliopistojen tekemällä tutkimustyöllä.
Näin kestävät tuotteet tulisivat
kuluttajille edullisemmiksi kuin
ihmisiä ja ympäristöä riistävät.?
UUDESSA
talousjärjestelmäs-
sä ei ole sijaa pörssille: voittojen
käyttäminen sijoituksiin tai finanssikeinotteluun kiellettäisiin
samoin kuin voitonjako tuotantoon osallistumattomille.
Kilpailu ei ole talousjärjestelmänä tehokas. Voittojen maksimointi tuottaa heikkoa laatua ja
kampittaa tuotekehittelyä. Felberin mukaan koko kilpailun käsite on ymmärretty väärin. Alkuperäinen merkitys on ollut yhdessä
kilvoittelemista, com-petition ? ei
toisten vastustamista, counterpetition. Tulevaisuuden avoimen
lähdekoodin talous perustuu yhteistyöhön: tiedon ja osaamisen
jakamiseen.
Luonnossa kasvun tavoite on
optimaalinen koko. Yhteishyvän
talous vapauttaa yritykset sekä keskinäisestä kilpailusta että
luonnonvastaisesta rajattoman
kasvun tavoittelusta. Felber uskoo, että uuteen järjestelmään
siirtyminen tekee yrittäjyydestä
nykyistä houkuttelevampaa.
Työmarkkinoille uusi järjestelmä tarjoaa tavoitteeksi 30 tunnin
työviikkoa, jotta aikaa jää ihmissuhteille ja itsensä kehittämiselle.
Kun joka kymmenes työvuosi
on kokonaan vapaa, kasvaa työvoiman tarve Euroopan nykyisen
keskimääräisen työttömyysprosentin verran eli 10 prosenttia.
V I S I O L L E U U D E S TA talousjärjestelmästä on kysyntää: kiskot
kiidättävät Christian Felberiä ristiin rastiin Eurooppaa.
Yhteishyvän talouden toimintaryhmiä on perustettu kahdeksaan maahan kaikkiaan 25.
?En ole niin naiivi, että uskoisin uuden järjestelmän poistavan
maailmasta ahneuden ja itsekkyyden, mutta ainakaan näistä
ominaisuuksista ei pidä palkita.
Maailma voidaan muuttaa nopeasti, jos niin vain halutaan tehdä.?
Selma Eliisa Kilpi
www.christian-felber.at
AJASSA
9
17
2012
Kesäkuussa 2012 rikkoutui tai saavutettiin 3215 lämpöennätystä
eri puolilla Yhdysvaltoja.
http://ilmasto.org/kirjoitukset/ilmaston-lampenemisenpelottava-matematiikka 10.10.HS 17.9.
OSUUSKUNTA
JATKUVAA MUUTOSTA.
Eläinoikeus- ja queeraktivisten kädenjäki näkyy Kirjakahvilassa: ruoka on vegaanista, vessat unisex.
Turun paras
vegaanibrunssi
Turun Kirjakahvila on toiminut jo yli
kolmekymmentä vuotta.
Kirjakahvila
perustettiin vuonna
1981 vaihtoehdoksi
kaupalliselle kulttuurille ja puoluepolitiikalle. Kulutusyhteiskunta
kukoisti, kansalaistoiminta oli
puoluepolitisoitunutta, ja puolueet olivat luutuneet poteroihinsa.
Osuuskunnan nykyinen puheenjohtaja Jari Pohjonen kertoo,
että kirjakahvila lähti liikkeelle
pienen porukan osuuskuntana.
Hanketta pyöritettiin vapaaehtoisvoimin.
?Mallia otettiin Berliinin ja
Ruotsin kirjakahviloista?, Pohjonen sanoo.
Eurooppalaisten kamppailujen innoittamat aktivistit halusivat Suomeenkin vapaan tilan ? ja
hyvää luettavaa. Hyllyihin hankittiin akateemista ja yhteiskuntakriittistä kirjallisuutta, jota ei
ollut saatavilla muualta.
T
URUN
N Y K Y I S I N osuuskunnassa on
henkilöjäseniä pitkälti toista sataa ja yhteisöjäseniäkin muutama
kymmenen. Kahvila toimii aivan
Turun tuomiokirkon kupeessa.
Osuuskunta mahdollistaa liiketoiminnan, mutta tärkeämpää
on muu toiminta.
Kirjakahvilassa toimii aktiivisten joukko, joka järjestää tilaan
keikkoja, keskustelutilaisuuksia,
brunsseja, näyttelyitä ja muita
aktiviteetteja. Jari Pohjosen mukaan kuka tahansa voi tulla toimintaan mukaan.
?Kirjakahvilassa tapahtumia
järjestävät myös muut kuin paikan oma väki. Kirjakahvilalaisuus
ei ole kriteeri.?
on lisätty jälleen viime vuosina, ja kahvilan asiakasmäärät ovatkin nousussa.
?Ihmiset ovat vuosien varrella
muokanneet kahvilasta omannäT O I M I N N A L L I S U U T TA
köisensä. Se on tehnyt paikasta
kiinnostavan aina uusille porukoille?, Pohjonen kertoo.
Tuoreimman kädenjäljen ovat
jättäneet eläinoikeus- ja queeraktivistit: kahvila tarjoaa vegaaniruokaa, ja kahvilan vessat ovat
unisex-mallia.
Jatkuvasti muuttuva kirjakahvila on juuri se yhteiskunnallinen
toimitila, joksi se aikoinaan perustettiin.
Jukka Peltokoski
YKSITYISEN YHTEISTÄMINEN
Y K S I T Y I S TÄ M I N E N on päivän
J O M U I N A I S E T roomalaiset te-
puheenaihe. Olisi kuitenkin puhuttava myös yksityisen tekemisestä
yhteiseksi.
Ajatellaan vaikkapa kapakoitsijoita, joiden baari on toisten olohuone. Yksityisesti tuotettu on yhteistila.
Uusyrittäjyydessä korostetaan
monesti niin sanotun kuluttajayhteisön synnyttämistä. Kuluttajat eivät vain ?tuhoa? tuotetta,
vaan osallistuvat sen kehittämiseen ja brändäämiseen. Näin
myydään niin pelejä kuin kestovaippojakin.
kivät erottelun yksityiseen, yhteiseen ja julkiseen. Moderni kapitalismi keskittyi kuitenkin yksityisen
ja julkisen erotteluun, ja yhteinen
syrjäytettiin. Uusyrittäjät ovat ottaneet yhteisen takaisin käyttöön.
Turun Kirjakahvilassa yrityksen
tehtävänä on taata mahdollisuus
yhteiselle tekemiselle. Yritys toimii
kuin yhdistys.
Julkisen kriisiytymisen takia olisi
tutkittava enemmän, miten yritykset voivat toimia yhteisten palvelujen ja yhteistoiminnan järjestäjinä.
Sitä kutsutaan yhteiskunnalliseksi
yrittäjyydeksi.
18
9
AJASSA
2012
?Sitoutuneet isät ovat tyytyväisempiä elämäänsä. He ovat psyykkisesti kypsempiä ja hyvinvoivempia kuin miehet, jotka eivät halua tai kykene sitoutumaan lapsensa elämään.?
Isyystutkija & yliopistonopettaja Johanna Mykkänen, Jyväskylän yliopisto 1.11.
TOISINAJATTELIJA
Miten sitä voisi hallita niin,
että kaikki ei olisi aina niin jumalattoman synkkää ja ahdistavaa ja näköalatonta?
Minä luulen nähneeni sen oravan. Eikä siinä vielä kaikki.
Olen melko varma, että sillä on ihmisen mielessä pesä.
Kun duunipäivä on ohi ja oravanpyörästä katkaistaan kellokortilla yöksi virta, se makaa sohvalla, juo kaljaa, syö pähkinöitä ja heittelee kuoria lattialle. Se kuuntelee rasittavaa
musiikkia, kertaa päivän tapahtumia ja miettii kaiken jotain
muuta kuin sitä, että nyt pitäisi nukkua. Se säksättää taukoamatta ja sammuu vasta, kun tainnutat sen nukahtamislääkkeellä tai parilla lasillisella viiniä.
?Se on kuule aivan turha valittaa. Säk. Kuka sen lainan
maksaa, jos ei lainanottaja ite. Säk. Sun sukupolves ei sit muuten saa enää eläkettä, jos et sattunu vielä tietään. Säk. Jos haluut jotain uutta virtaa elämään, niin ala eläkesäästäjäks. Säk.
Tai ota joku uus vakuutus vaikka. Ota pitkä viikonloppuvapaa
ja käy Berliinissä vähän tuulettumassa. Mut jos sä nyt alat jauhaa jostain elämän tarkoituksesta niin mä heitän just enkä
melkein sua tällä saksanpähkinällä silmään. Säk.?
Orava juoksee tietysti pyörässä, koska se on mitä on. Ylivilkas ja yksioikoinen luontokappale. Se ei tiedä muuta tapaa olla olemassa. Orava on myös koko ajan äänessä, ja ajan
myötä oravan ajatuksista tulee ihmisen ajatuksia. Siksi ihmisen sisällä on jatkuva melu, vaikka siellä pitäisi oikeasti vallita hiljaisuus. Aikojen alussa Jumala vuorasi ihmiselle viisaan
sisimmän omista ajatuksistaan. Ja Jumalan ajatukset eivät
kuulosta yhtään miltään. Ne vain ovat.
Economistlehden mukaan
Suomen puolustus on Euroopan kärkeä,
ja silti sitä vahvistetaan.
Mirkka Hietanen
Fi?n Nicaraguan-kirjeenvaihtaja kirjoittaa
suakkunoita elämästä, mummonsa
esimerkillä.
Kauas pilvet karkaavat
Suuri ja mahtava Suomi
M I K S I O R A VA N P Y Ö R Ä P Y Ö R I I ?
maanantain metallinen maku. Oravanpyörän kitinä kaikuu korvakäytävissä niin huumaavana, että
siitä menee sekä kuulo että näkö. Orava on hyvässä vedossa, se haukkaa juoksuvauhdissa lenkkimakkaravoileipää ja
huutaa ohjeita.
Voi olla, että olen mennyt sekaisin. Mutta vannon: minä
olen nähnyt sen oravan. Ja nyt minä kerron yhden jutun, jos
vannot, ettet kerro oravalle. Jos se koskaan saa tietää tästä,
se tulee hulluksi.
Pyörässä on kauhea vauhti, mutta vain ulkolaidalla. Jos
onnistut jotenkin hivuttamaan itseäsi varovasti keskemmäs,
huomaat, että pystyt jo vähän avaamaan silmiä eikä huimaa
niin paljon. Kun pääset keskiöön, istu siihen. Pysyttele ihan
hiljaa ja tarkkaile. Älä tee mitään muuta. Siinä kohtaa voi tapahtua jotakin ihmeellistä. Maisemat alkavat venyä, ensin
kuin kinuskivanukas, sitten kuin kuminauha, kunnes näet
koko maiseman. Näet tienristeykset, horisontin, oman varjosi. Kaikki ympyrän kolmesataakuusikymmentä astetta. Se
on sinun elämäsi.
S I I TÄ S E S Y N T Y Y,
Katso taivasta, jossa pilvet matavat jäyhinä ja kaikki samaan suuntaan, kuin kamelit aavikolla. Tiedät kyllä jo,
millaisia pilvet ovat. Lentokoneesta ne näyttävät aina siltä
niin kuin niiden pehmeässä pumpulissa voisi pomppia. Mutta ei niihin voi edes koskea. Niiden alla ei ole miltään suojassa, niiden päälle ei voi rakentaa. Kun tuuli puhaltaa niihin,
ne hajoavat; kun tulee yö, ne katoavat. Ne eivät ole totta. Ne
ovat oravan ajatuksia.
J A N Y T.
Nina Sarell
Sanoma Magazines karsi viime viikolla kiinteitä kuluja. Samalla
pysähtyi kuusikymmentäyhdeksän oravanpyörää. Tämä kirjoitus
on omistettu irtisanotuille kollegoilleni, joilla on edessään tuntematon tulevaisuus.
U O M E N puolustusvoimat sätkii henkitoreissaan, sillä
k
k
takana
on ankaria
leikkauksia ja varuskuntien lakkautuksia. Varusmiesten määrä on kutistettu olemattomiin, ja jäljellä olevat miehetkin
ovat rapakuntoisia. Näinhän
meille on julkisuudessa kerrottu.
Kansainvälisesti arvostetun
The Economist -lehden toimittaja
Edward Lucas on toista mieltä.
Hän kirjoitti syyskuussa ilmestyneessä European Voice -lehdessä,
että Suomi virittää jo ennestään
mahtavaa puolustustaan.
?Harvat tajuavat, että vain 5,3
miljoonan asukkaan maalla on
Euroopan suurimmat tykistövoimat ja yksi kehittyneimmistä ilmavalvontamekanismeista.?
Lucas kehuu huipputasoisiksi
myös erikoisjoukkojamme, tietoverkkopuolustustamme ja sotilastiedusteluamme.
Suomi ilmoitti maaliskuussa
ostavansa Yhdysvalloilta 178,5
miljoonalla eurolla ilmasta maahan ammuttavia JASSM-ohjuksia.
Lucasin mukaan ne ovat ydinasepelotteen jälkeen tehokkainta,
mitä rahalla saa. Yhdysvallat ei
ole aiemmin myynyt JASSM-ohjuksia edes yhdellekään Natomaalle.
S
edustajien puheissa Suomen puolustus on nykyään kaikkea muuta kuin mahtava. Puolustusvoimain komentaja,
kenraali Ari Puheloinen esitti viime vuoden lokakuussa Taloussanomissa huolensa puolustusvoimien säästötoimista. Hänen
mukaansa niillä on ?pitkäaikaisia
vaikutuksia Suomen puolustuskykyyn?.
Tämän vuoden helmikuussa
Ilta-Sanomien haastattelema eläköitynyt eversti Erkki Nordberg
?tyrmistyi? leikkauksista: Jatkosodassa maatamme puolusti yli
500 000 suomalaista ja 240 000
saksalaista. Vuonna 2015 sodanajan miesvahvuus on 230 000.
ARMEIJAN
tavoittanut Puheloista kommentoimaan Lucasin jutun
väitteitä. Puolustusvoimien tied
ll kk Eero Karhuvaara
h
dotuspäällikkö
sanoi kuitenkin arvelevansa, ettei Lucas ole perillä suomalaisesta puolustuksesta.
?Jutussa Suomi esitetään sotilaallisena suurvaltana. Kaikki tietävät, ettei se pidä paikkaansa.
Korkeintaan 70 JASSM-ohjusta ei
tee maastamme sotilasmahtia.?
Myös eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan, perussuomalaisten Jussi Niinistön
mielestä Lucas maalaa ruusuisen
kuvan Suomen puolustuksesta.
?Puolustusvoimat on tällä
hetkellä hyvin vaikeassa tilanteessa, kun puolustusvoimauudistus ja puolustusbudjetin
VOIMA EI
asukn
a
n
o
iljo
?5,3 m alla on Eua
kaan m suurimmat
roopan imat ja yksi
vo
tykistö eimmistä iln
kehitty ntamekanis
vo
maval eista.?
m
mittavat leikkaukset ajoittuvat
samaan ajankohtaan. Hallitus
haastaa vastuuttomalla tavalla
puolustusvoimien kyvyn hoitaa
sille määrätyt tehtävät.?
Niinistön mukaan puolustusvoimilla riittää ongelmia: Varusmiehillä ei ole tarpeeksi maastovuorokausia, ja merivoimilta
vähennetään alusten merivuorokausia sekä ilmavoimilta lentotunteja. Lisäksi reserviläisten
kertausharjoitukset on lopetettu
melkein kokonaan, mitä Niinistö
pitää edesvastuuttomana.
tällä hetkellä vahvasti ohjuksiin. Helsingin Sanomat uutisoi lokakuun lopussa, että puolustusministeriö
S U O M I PA N O S TA A
valmistelee kehittyneiden Eurospike-ohjusten ostamista maa- ja
merivoimille.
Karhuvaaran
h
mukaan
k
k
kyse on
siitä, että puolustusvoimat päivittää asejärjestelmiään ajan tasalle.
?Meillä ei ole varaa kehittää
kaikkia puolustuksen osa-alueita
samanaikaisesti. Nyt ovat vuorossa ohjukset?.
Niinistö pitää JASSM-ohjusten
ostamista perusteltuna.
?Hankinnan ajoitusta voidaan
kyllä kritisoida, sillä se vaikeuttaa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa muiden tarpeellisten
hankintojen tekemistä. Esimerkiksi tälle vaalikaudelle suunniteltua alueellisten joukkojen varustamista joudutaan karsimaan
ja siirtämään.?
Eero Karhuvaara ei pidä Suomen aseistusta erityisen vahvana
verrattuna moniin muihin maihin.
?Esimerkiksi Ruotsilla on tuplabudjetti Suomen puolustusvoimiin nähden. Heillä on muun muassa hyvin vahva ilma-ase.?
näkemyksiä
Ruotsin ja Suomen voimasuhteista on esitetty. Vuonna 2008 Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen silloinen tutkimusjohtaja
Roope Uusitalo kirjoitti kolumnissaan, että Suomi on muihin
Pohjoismaihin verrattuna melkoinen sotilasmahti: ?Suomen
armeijan miesmäärä on yli kaksi kertaa muiden Pohjoismaitten
asevoimien yhteenlaskettu vahvuus.? Uusitalo viittasi silloiseen
350 000 sotilaan sodanajan vahvuuteen, jota on siis nyt leikattu.
Puolustusvoimien tiedotuspäällikkö Eero Karhuvaara muistuttaa, että Ruotsi ja Suomi ovat
puolustuksellisesti aivan erilaiset
maat. Ruotsissa painotetaan kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin osallistumista, kun taas
Suomessa pääpaino on maanpuolustuksessa.
TOISENL A ISI AK IN
Elina Ruhanen
www.kummise tanit haimor sian.f i
KENEN
RAKKAUS
ON AITOA?
KUMMISETÄNI
THAIMORSIAN
Elokuvateattereissa 16.11.
www.globbarit.fi/koyhyystulee
Kuka korjaa sadon?
Land Rush
19.11. klo 17.00
kuva: andrey diarra /
normal life pictures
köyhyys tulee
elokuviin
vapaa pääsy
dubrovnik,
eerikinkatu 11
dokkarinäytökset ja kiinnostavia puheenvuoroja
Afrikkaa
ryöstämässä
Stealing Africa
3.12. klo 17.00
kuva: lars skree /
guldbrandsen films
järjestäjä:
yhteistyössä:
YHTEISKUNNALLISEN ELOKUVAN
FILM & MEDIA ART FESTIVAL
& TAITEEN FESTIVAALI
LENS
POLITICA
WWW.LENSPOLITICA.NET
FACEBOOK.COM/LENSPOLITICA
TWITTER.COM/LENSPOLITICA
Tarjolla jälleen tuhti annos elokuvia, taidetta ja avartavaa keskustelua ajankohtaisista aiheista:
r 3VPBOUVPUBOUP KB 'PPE -JCFSBUJPO "SNZO SVPLBQPMJJUUJOFO NBOJGFTUJ r +VMLJOFO UJMB KB LBUVUBJEF
r :MJLBMBTUVT KB MVPOOPOWBSPKFO FIUZNJOFO r /BJTFOB KB TJJSUPMBJTFOB &VSPPQBTTB
28.11. 18:00 Kiasma-teatterissa BWBKBJTFMPLVWBOB QBMLJUUV Hich Tech, Low Life EPLVNFOUUJ LJJOBMBJTJTUB LBOTBMBJTUPJNJUUBKJTUB
KPULB VINBBWBU SPILFBTUJ TFOTVVSJB CMPHHBBNBMMB WBJFUVJTUBLJO VVUJTJTUB
HELSINKI 28.11.?2.12.2012
ANDORRA, DUBROVNIK, KIASMA-TEATTERI, MAKASIINI L3, ALKOVI GALLERIA
Aloita matka tasapainon ja
hyvinvoinnin syntysijoille.
HEIDI KUUSISTON UUTUUSKIRJA
27e
OVH
Saatavilla hyvinvarustelluista kirja- ja verkkokaupoista,
marketeista ja Ruohonjuuri-kaupoista.
Uusi päivä
NYT SAATAVILLA!
kauppa.basambooks.fi
www.viisaselämä.fi
PÄÄHENKILÖ
9
JAKELAPAIKKOJA PITSALLA.
Li Andersson on ainoa haastateltava, joka on syönyt Voiman toimituksen kanssa lehden maksamaa pitsaa. Vastineeksi Andersson lupautui edistämään Voiman
jakelua Turussa.
2012
9
TEKSTI
KUVAT
23
2012
HANNELE HUHTALA
KLAUS WELP
Turun kunnallisvaaliääniharava
Li Andersson pääsi otsikoihin
vastustamalla sukupuolittuneita
lastenkestejä.
päivää
ennen haastattelua Li
Andersson,
25, on kerännyt kunnallisvaaleissa
Turun suurimman äänisaaliin:
2422 ääntä. Ensi kertaa valtuustoon nousevan Anderssonin taakse ovat jääneet muiden joukossa
entiset ministerit Stefan Wallin ja
Ilkka Kanerva.
Andersson on vasemmistonuorten puheenjohtaja, ennakkoluuloton ja radikaali punavihreä. Edellisissä kunnanvaaleissa
vuonna 2008 Andersson jäi varavaltuutetuksi, mutta pääsi sitä kautta mukaan kulttuurilautakuntaan.
K
AKSI
toiV
misto sijaitsee Helsingin
Sörnäisissä, melkein Voiman toiASEMMISTONUORTEN
Rekvisiitta: Punanaamio
mitusta vastapäätä. Helsingissä
Andersson on viettänyt päivänsä
syksystä 2011, kun hänet valittiin
yhdistyksen puheenjohtajaksi.
Lapsuutensa ja nuoruutensa
Andersson asui Turussa.
?Turku on kuitenkin mun kotipesä, sen hahmotan, toisin kuin
tämän megakompleksin täällä.
Turussa on pikkukaupungin tuntua, ihmiset tuntevat toisensa.?
Kun astuu Anderssonin siistiin
ja asialliseen työhuoneeseen, vastassa on laatikollinen pinkkejä lastenkutsuasusteita: höyheniä, tiara
ja muuta vastaavaa. Ne Andersson
on saanut postitse kokoomuspoliitikko Ossi Mäntylahdelta.
?Saatteena oli glitterinen
prinsessakortti, jossa toivottiin
menestystä vaalityöhön.?
Taustalla on Li Anderssonin
syyskuinen kommentti avoimessa
Facebook-pro?ilissaan. Siinä Andersson kritisoi Tiimarin verkkosivujen lastenkutsukategorisointia.
Tytöille tarjottiin vaaleanpunaisia
prinsessaunelmia, barbiebileitä
ja keijujuhlia. Pojille Hämähäkkimiestä, Karibian merirosvoja
ja työmiehiä. Ossi Mäntylahti ja
toinen helsinkiläinen kokoomuspoliitikko ärtyivät Anderssonin
mielipiteistä ja sauhusivat blogitekstissään. ?Tiimari-kohu? nousi iltapäivälehteen.
Lopulta Tiimari poisti sukupuolittuneet määritelmät mainonnastaan.
iskenyt AndersF
soniin heti vaalikampanjan
päätyttyä, mutta se ei hidasta
LUNSSA ON
vaalituloksen analysointia. Anderssonin mukaan vasemmiston
haasteena on se, miten tarjoata
uskottava vaihtoehto yleiselle
epävarmuuden tunteelle ? muuallakin kuin kaupungeissa.
Hänen mukaansa kaikki puolueet epäonnistuivat näissä vaaleissa ainakin siinä, että äänestysprosentti jäi alhaiseksi.
?On paljon ihmisiä, jotka olisivat ja ovat aiemmin äänestäneet
vasemmistoa, mutta jäivätkin nyt
nukkumaan.?
Isoissa kaupungeissa äänestettiin heikosti.
ajan lapsia, jotka ovat nähneet
kurjuuden. Anderssonin sukupolvelle yritettiin sitten iskostaa
tulevaisuuden uskoa, että koulutuksen kautta saa työtä.
?Kun sitten on kasvanut, on
huomannut, ettei se menekään
niin, vaan kaikki globalisoituu ja
vaikeutuu. Koulutusta vastaavaa
työtä on vaikeaa löytää ja työelämä on muuttunut yhä raastavammaksi. Siksi sukupolveni on
löytänyt vasemmiston.?
U O T S I N K I E L I S E S S Ä kopiirre on
dissa kasvanut Andersson
se, että Turun Pansiossa ää- puhuu sujuvasti ruotsia ja suonestysprosentti oli 39 ja Helsingin mea, vaikka välillä jonkun sanan
Jakomäessä 36,7. Äänestämättä taivutus ei menekään suomeksi
jättämisestä on tulossa osa mei- ihan kohdalleen. Häntä pidetään
dän yhteiskunnan luokkaraken- vakuuttavana, ja myös haastatteita.?
telun perusteella Andersson halYleinen kyllästyminen turhiin litsee todella hyvin asiapolitiikan.
?On tärkeää tehdä politiikkaa
vaalilauseisiin ja suhmurointiin
näkyi vaaleissa siinä, että val- asia edellä, eikä vain politikointuustoon äänestettiin paljon nin itsensä takia.?
nuoria.
Andersson korostaa, että työn
?Voi olla että ihmiset ovat tekeminen kunnolla on osoitus
päättäneet olla välittämättä, siitä, että on todella ajamiensa
koska mikään ei kuitenkaan muu- asioiden takana. Hän vaikuttaa
tu, jos nyt ajatellaan vaikka tori- ystävälliseltä, mutta tinkimätparkkikysymystä Turussa.?
tömältä. Yhden selvän retorisen
Toriparkkia Andersson on vas- valinnan Andersson on tehnyt:
tustanut aktiivisesti vuosien ajan: hän puhuu sukupolvestaan, ei itedellisten kunnallisvaalien jäl- sestään tai suoraan omista kokekeen hän oli muun muassa mu- muksistaan.
Hän opiskelee
kana keräämässä allekirjoituksia
Åbo Akademiskunnallisen kansa kansainvälistä
sanäänestyksen
politiikkaa, kane
l
o
i
e
s
u
o
puolesta.
didaatintutkiell
a
?T
inen
a
k
mansa hän teki
t
u
NDERSSON
turvapaikanhakimonim se on
,
a
i
toivoo Turun
joiden palautuss
a
.?
a
a
k
kiellosta.
kunnallispolitiikk
i
i
polit
kaan lisää läpinäAktivistina
kyvyyttä.
hän on osallistu? Va l t u u s t o n
nut sosiaalifooaiheista pitäisi
rumeihin ja miepystyä keskustelemaan sen ulko- lenosoituksiin. Erityisesti häntä
puolellakin. Ei vain keskustelua kiinnostavat siirtolais-, ympäriseri valtuustoedustajien kesken tö- ja talouspolitiikka.
suljettujen ovien takana, vaan
avoimuutta.?
TA L O U S ei ole monimutkaiLisäksi valtuustoryhmän konen asia, se on politiikkaa.
koukset pitäisi saada nettiin ja Eurokriisiä ei ole pakko ratkaista
paikallistelevisioon.
siten, että leikataan ihmisten soAnderssonin mukaan vasem- siaaliturvaa ja palkkoja, tai siirremistoliitossa on tapahtumassa tään meidän veronmaksajien rasukupolvenvaihdos.
hoilla suoraan liikepankeille. On
?Sen pitää mennä niin, että ol- mahdollista tehdä rakenteellisia
laan yhtä aikaa tekemässä, van- muutoksia ja uudistaa rahaliithat ja nuoret.?
toa?, Andersson toteaa.
Vasemmistoliiton kunnallisMitä Andersson tarkoittaa?
?Euroopan keskuspankin
vaaliehdokkaista muutama sukupolvi onkin jäänyt väliin: suu- mandaattia pitäisi muuttaa.
rin osa ehdokkaista on joko yli Pankkeja pitäisi pilkkoa ja niitä
60-vuotiaita tai selvästi alle pitäisi säädellä lainsäädännöllä
40-vuotiaita.
eri tavalla. Nythän tehtiin tukipaAlle 40-vuotiaat ovat lama- ketteja, koska puuttui poliittista
?
H U O L E S T U T TA V I N
R
A
?
uskallusta, ja tukipaketit ovat olleet vain ajanostamista. Niillä toimenpiteillä ei ole puututtu rakenteisiin millään tavalla.?
Andersson toteaa, että toimilla on vain estetty pankkien kaatuminen, konkurssiin meno ja tuhottu autettavien maiden talous.
Pankkijärjestelmää pitäisi
muuttaa, Andersson toistaa vasemmistoliiton linjaa.
?Oikeisto esittää rakenteellisiksi toimenpiteiksi talouskurisopimusta ja sitä, että laitetaan
jarruja velanottoon ja alijäämä ei
saa kasvaa liikaa. Vasemmisto on
ajanut vaihtoehtoa, jolla pyritään
turvaamaan julkisen vallan mahdollisuutta hoitaa omaa taloutta
ja vähentää ?nanssisektorin valtaa.?
nykyisen Eu?
roopan unionin integraation
syventämistä. Mun mielestä vaE N K A N N ATA
semmisto on kansainvälinen ja
tulee aina olemaan, ei meillä ole
erityistä suhdetta kansallisvaltioon. Totta kai valtio on sosiaaliturvan järjestäjänä ja verottajana merkittävä taho, joka pystyy
olennaisesti puuttumaan oikeudenmukaisen tulonjakoon ja perusoikeuksien toteutumiseen.
Mutta että tapahtuuko tämä kansallisvaltion vai muun yhteisön
puitteissa. Eihän vasemmistolle
sillä pitäisi olla mitään väliä. ?
Andersson lisää, että Euroopan unioni pitäisi rakentaa uudestaan.
?EU on ollut uusliberalistinen
projekti, jolla on pyritty vapauttamaan markkinoita. Ihmisillä on
ihan oikeutettukin olo siitä, että
demokratia on vähentynyt, koska lainsäädäntövalta on siirretty samaan aikaan. Taloudellista
päätäntävalta on siirretty huomattavassa määrin demokratian
ulkopuolelle.?
Andersson ei usko, että olisi
paluuta kansalliseen yhteisöön.
?Vasemmisto on aina puolustanut työläisiä pääomaa vastaan
eikä mitään tiettyä kansakunnan
yhtenäisyyttä ulkoisia uhkia vastaan.?
aktivistisuku2
polvi on kulkenut kansainvälisissä sosiaalifoorumeissa ja
000-LUVUN
isoissa mielenosoituksissa ympäri
Eurooppaa.
?Sukupolveni on tottunut siihen, että voi matkustaa ja tehdä
töitä muualla. Netin kautta maailma on vielä pienentynyt meille.?
Andersson ei pidä Nobelin
rauhanpalkinnon myöntämistä
24
9
2012
Euroopan unionille ?ksuna.
?Euroopassa viranomaiset
ovat vaikeuttaneet kansainvälisiä
kokoontumisia tosi paljon.?
Viime keväänä Frankfurtissa ja
Madridissa talousvaltaa vastaan
järjestetyissä mielenosoituksissa valtioilla oli oikeus irrottautua
Schengen-sopimuksista hetkellisesti. Ihmisiä sai ottaa kiinni heidän ulkonäkönsä perusteella.
?Admistrative detention oli käytössä jo Kööpenhaminassa. Se
tarkoittaa, että sut voidaan laittaa putkaan, vaikkapa vain banderollin kantamisesta. Sen lisäksi, että tämä on vastoin kaikkea
oikeusperiaatteitamme, se haittaa kansalaisyhteiskunnan toimintaa kansainvälisellä tasolla. Se ei ole millään tasolla EU:n
kansalaisarvojen mukaista eikä
minkään rauhanliikkeen toimia
millään tavalla. Aika paksua.?
Hän lisää samaan hengenvetoon senkin olevan totta, että EU:n jäsenmaat eivät unionin
olemassaolon aikana ole sotineet
keskenään.
?Ollaanko me näkemässä
siirtymä siihen, että kansalaiset alkaa sotia toisiaan vastaan?
Äärioikeiston nousu, mellakat
Kreikassa tai se, että uusnatsit
järjestäytyvät poliisin avulla, mikä tahansa voi synnyttää tällaisen tilanteen. Nykyiset leikkaustoimet johtavat ihmisten välisiin
taisteluihin.?
Eikä Andersson puhu vain
vanhuksista. Hän näkee esimerkiksi nuorten syrjäyttämisen syntyvän samasta rakenteesta.
?Jos elää toimeentulotuella, ei silloin välttämättä tarvitse
vain rahaa tilille, vaan myös apua
ja neuvontaa. Tällä hetkellä järjestelmä on liian byrokraattinen
ja liian tarkkaan määritelty hallinnonaloittain.?
Unelmien Turku on myös taidetta ja kulttuuria.
?Taidealoilta olisi mahdollista saada kaupunkiin lisää työpaikkoja, erityisesti nuorille korkeakoulutetuille. Se pitää näkyä
myös tilapolitiikassa, jos halutaan, että Turussa asuu taiteilijoita.?
Hän mainitsee esimerkiksi Turusta vanhaan veturihalliin perustetun taidekeskus Logomon,
jossa järjestetään isoja konsertteja ja näyttelykokonaisuuksia.
?Vähän pelkään, että siitä tulee kongressikeskus, mutta vielä
näyttää hyvältä.?
L I A N D E R S S O N on kirjoittanut
yhdessä Dan Koivulaakson ja Mikeal
Brunilan kanssa kirjan Äärioikeisto
Suomessa, joka julkaistiin marraskuun alussa. Teos avaa uusnatsismia ja rasistisen puheen hyväksynnän kasvua Suomessa.
Kirjan loppusanoissa kirjoittajat
toteavat, että ?perussuomalaiset
pitää pakottaa ottamaan kantaa veropolitiikkaan, leikkauksiin, elinkeinoelämän kehittämiseen sekä hyvinvointipalveluiden kehittämiseen.
Oikeistolaistumisessa ei ole ainoastaan olennaista miten eri kysymyksiä
käsitellään, vaan ylipäätänsä mitä
kysymyksiä käsitellään.?
Andersson toteaa, että esimerkiksi perussuomalaisten EU-kannanotot vaatisivat selvitystä.
?Mitä tarkoittaa, jos vastustaa
tietää, että TuA?Paikallispolitiikasta
russa riittää tehtävää.
saa voiNDERSSON
tontunteita, joita ei ehkä olisi yhtä konkreettista saavuttaa, jos
puhutaan superisoista kysymyksistä. Jos rakenteita haluaa muuttaa, se voi olla aika pientäkin ja
sen pitääkin olla aika arkista.?
Omaksi minimaaliseksi poliittiseksi voitokseen Andersson
sanoo tapauksen paikallispolitiikasta, jolloin hän sai nostettua
kulttuurilautakunnan myöntämiä
apurahoja sen verran, että niistä
tuli eläkekelpoisia.
?Kyse oli 50 eurosta.?
Andersson innostuu myös
mahdollisuuksista yhdistää rakenteiden sisällä ja ulkopuolella toimimista. Hän pitää Vasemmistonuoria ideaalina poliittisen
toiminnan mallina: kansalaisjärjestö, joka tekee politiikkaa.
Henkilöesimerkiksi kahdenlaista poliittista toimintaa yhdistäväksi toimijaksi hän nostaa Anna
Kontulan, joka kansanedustajan
työnsä lisäksi kirjoittaa ja tutkii
työelämää ja yhteiskuntaa.
Andersson ei sano ihailevansa
erityisesti ketään toista poliitikkoa vaan painottaa, että jokaisen
pitää tehdä omaa linjaansa.
?Mutta voin sanoa, että arvostan paljon muutamia henkilöitä, mutta name droppaan aina
samoja?, Andersson nauraa.
Hän mainitsee Kontulan kaksi
muutakin puoluetoveria: Helsingissä juuri valtuustoon nouseen
Vasemmistonuorten entisen puheenjohtajan Dan Koivulaakson
ja turkulaisen vegaaniaktiivin
ja kunnallisvaltuutetun Mirka
Muukkosen.
kuntapoliS
tiikkaa Li Andersson piirtää
vihreälle post-it-lapulle nuolia ja
UUSI ASIALISTA
A
T
O
S
E L I T TÄ E S S Ä Ä N
tukipaketteja EU:n sisällä, mutta ei
pysty sanomaan, mikä kanta rahaliittoon on. Kannattaako ne rahaliitossa pysymistä samaan aikaan kun
annetaan näiden valtioiden kaatua?
Heillä ei ole tullut mitään voimakasta kantaa, pitäisikö Suomen erota
rahaliitosta, mikä on omituista, koska se on heidän pääasiansa.?
A N D E R S S O N selittää, että perus-
suomalaiset vetoavat tunteeseen,
että ?jokin? on uhattuna.
?Sen ei tarvitse olla edes realisoitunut uhka. Pelko siitä, että työpaikka menee tai tulee lama riittää.
Siihen he tarjoavat ratkaisua: tässä
uhkakuvat, tässä ratkaisut, uhkakuvana on vain maahanmuuttajat
tai Euroopan unioni.?
Andersson kaipaa vasemmiston-
kin pystyvän tarjoamaan samalla tavalla ratkaisua.
?Ehkä on ollutkin liikaa tällaista kaikki menee päin helvettiä ja
mitään ei ole tehtävissä -puhetta.
Osittain pystyy osoittamaan sekä
puhumalla selkeämmin luokkaristiriidoista. Vasemmisto on hyötynyt
paljon ulkoparlamentaarisista liikkeistä ja pystynyt nostamaan agendalle uusia yhteisöllisyyteen perustuvia juttuja, niin kuin esimerkiksi
Tampereen sosiaaliasema X.?
Dan Koivulaakso, Mikael Brunila
& Li Andersson: Äärioikeisto Suomessa. Into Kustannus 2012. 336 s.
laatikoita ikään kuin jäsennelläkseen ajatuksiaan. Jalassa hänellä
on mattapunaiset korkonilkkurit.
Voimassa työkaveri toteaa innostuneena, että Andersson tulee
menemään pitkälle, kun osaa jo
noin nuorena kävellä koroilla.
?Sukunimeni takia ihmiset
miettivät, kenelle olen sukua,
mutta en ole sukua kenellekään
vasemmistolaiselle Anderssonille.?
Hänen isänsä on kuvataiteilija Jan-Erik Andersson, jonka lehdenmuotoinen kotitalo esitellään
sattumoisin tässä Voimassa sivulla 43.
?Isältä olen oppinut luovaa
hulluutta, mutta ei meillä ole kotona puhuttu politiikkaa.?
Andersson uskaltaa
A
puhua unelmistaan, ehkä se
on luovan taustan tuoma itseINAKIN
käytiin
paljon kuntauudistuksesta.
Andersson tietää, että Turkua
ympäröivissä kunnissa vasemmistopoliitikotkin vastustavat
hänen näkökulmaansa että kuntauudistus voisi tehdä hyvääkin.
?Turun seudulla kuntien välillä käydään verokilpailua. Isossa
kuntakeskuksessa asuu paljon
opiskelijoita, eläkeläisiä ja työttömiä. He käyttävät palveluita
ja ennen kaikkea hyötyvät niistä sosiaalisista palveluista, joita
iso kaupunki tarjoaa, kunnallisia vuokrakämppiä ja muuta sellaista, mitä pitää tietenkin olla,
mutta joka maksaa. Sit nää ympäröivät kunnat pystyy houkuttelemaan työssäkäyviä veronmaksajia ja isoja lapsiperheitä
asumaan siellä vähän matalammalla verotasolla ja toisenlaisella maineella.?
Andersson toteaa, että tulevaisuudessa kunnallisia terveysja muita palveluita tarvitsee yhä
suurempi joukko ihmisiä. Pitäisi
alkaa käydä veropoliittista keskustelua.
V
A ALIKESKUSTELUA
?En usko että asia ratkeaa
vain kuntarajoja muuttamalla.
Eihän lähipalvelut välttämättä säily automaattisesti, vaikka
kuntia ei yhdistetä.?
us
uudist
a
t
n
u
K
dä
voi teh n.
ki
hyvää
vastustaU
minen on tärkeää yksinkertaisesti vain siksi, että se tulee
L K O I S TA M I S T E N
kalliiksi.
?Jos ulkoistamisen myötä rahat viedään veroparatiiseihin, ei
varat tulekaan verotuloina enää
takaisin. Palvelut on tuotettava
julkisesti ja on pidettävä huolta
kunnallisten työntekijöiden asemasta.?
Anderssonin mukaan julkiset
lähipalvelut ovat osa ihmisten
perusturvaa, jonka valtio takaa,
mutta kunnat toteuttavat.
?On selvä kansallinen projekti pitää julkiset palvelut lähellä
ja hyvinä. Onhan se ärsyttävää,
kun huomaa, kuinka paljon pitäisi muuttaa valtiollisella tasolla.?
Turkuun Andersson toivoo
avoimia tiloja paikalliselle yhteiskunnalliselle toiminnalle.
?Kokkarit sanoo aina, että ne
haluaa säästää seinistä, ei palveluista. Jos me säästetään seinistä, meillä ei enää ole mitään
tiloja ihmisille, missä olla varsinkaan talvella. Nuoret tietää tän
jo, nuorisotalojen sulkemisien
myötä.?
Andersson haluaisi kehittää
palveluita. Hän sanoo, että laitospaikkojen vastustaminen on
röyhkeää.
?Jos puhutaan vaikka vanhusten palveluista, osa haluaa asua
loppuun asti kotona ja sitä pitää
tukea. Mutta kaikilla ei ole siihen
mahdollisuutta tai edes tahtoa.
Kaikilla, riippumatta tulotasosta,
pitäisi olla mahdollisuus sellaiseen hoitoon, mitä haluaa.?
varma pohja. Euroopan tasolla
pitäisi alkaa puhua perustulosta.Samalla hän unelmoi hankkeista, jotka työllistäisivät perinteisissä duunariammateissa
olevia ihmisiä, mutta jotka samalla olisivat kestäviä ilmastopoliittisesti.
?Paperiliitto ajaa puurakentamisen lisäämistä Euroopan
laajuisesti sen takia, että nykyiset paperityöläiset saisivat töitä.
Puurakentaminen myös sitoo hiiltä ja siten vähentää hiilidioksidipäästöjä.?
Toisena esimerkkinä hän mainitsee Turun telakan ja mahdollisuuden alkaa valmistaa syvävesituulipuistoja.
?Suomen vasemmiston pitää
keskittyä vakuuttamaan ihmisiä
siitä, että punavihreä politiikka
työllistää ja pystyy säilyttämään
työpaikkoja. Toisin kuin vihreät,
joilla on vahva urbaani linja, että
kaikki kaupunkeihin ja kaupunkielämä on ihanaa, niin vasemmistolla ihan toisenlainen rooli siinä osoittaa, että tarvitaan
myöskin teknologiaa ja kestävää
teollisuutta.?
o
a
k
p
U
T
u
2
1
B
Ä
A
Tiedä mistä pu
hutaan
TILAA IMAGE
TARJOUSHIN
TAAN!
TERÄVÄ AIKAKAUSLEHTI
askuu 8,
10/2012 marr
u 8,20 e
kuu?eloku
6?7/2012 heinä
ASKU U
0/201 2 MARR
kuu 8,20 e
4/2012 touko
ÄKUU
7/201 2 HEIN
I
: TUUK KA KOSK
TU SAKS A
KUVA : PERT
M
DESIGN
Aito vai kopio?
MATKAILU
Lontoon
Shoreditch
ELOKUVA
Ranskalainen
viikonloppu
MUSIIKKI
Flow?n
parhaat
KOLUMNI
Stiller vs.
kuunatsit
Voima-erikoistarjous
3 NROA VAIN 11,95 ?!
(NORM. 23,90 ?)
N
Musut
si
maailman lap
kainalossa
? 47
PAL.VKO 2012
290361-1210
EN:
MATT I APUN
KIIN
?YRIT YSTU
EN HALU AISI
ÄN
KÄYT ETTÄV
JANI .?
VERO RAHO
TU SAKS A
KUVA : PERT
HERRA
OIKEA
I APUNEN?
LISMI, MATT
MIKSI LIBERA
-50%
Tilaa netissä...
...tai tekstiviestillä!
www.image.?/tilaus
Lähetä maksuton viesti numeroon 16278:
TILAA L3IMR ETUNIMI SUKUNIMI KATUOSOITE
POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA
Tarjouskoodisi on
L3IMR
Muista välilyönnit!
Tutustumistarjous on voimassa kotimaassa uusille tilaajille 31.12.2012 asti. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. A-lehtien kestotilaus on tavallista reilumpi: saat jokaisen jakson alkamisesta tiedon 1 kk ennen, jotta voit rauhassa päättää jatkosta. Tilaus jatkuu, kunnes toisin päätät. Kestotilaus laskutetaan kulloinkin voimassa olevaan hintaan. Hinnat sisältävät arvonlisäverolain
mukaisen arvonlisäveron. Kestotilauksesi ollessa voimassa sinulla on jatkuva voittomahdollisuus A-lehdet Oy:n Suurarvonnassa. Alle 18-vuotiaalta huoltajan suostumus tilaukseen ja arvontoihin. Annettuja nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Lisätietoja rekisteriselosteesta: www.a-lehdet.? tai A-lehdet Oy, Risto Rytin tie 33, 00081 A-lehdet.
L3IMR
BJÖR CK:
Ä TYÖS SÄ
AT POJAT
BALE TTIA
IÖSS Ä.?
MIINA
SUPINEN &
HUUMORIN
VAIKEUS
MAISTUUKO
SAMPPANJA?
VILJELMÄ
KESKELLÄ
KAUPUNKIA
2- 21
1204
5
PAL.VKO 2012-3
290361-1206
P
M
Ain
DESIGNE
PERH
a valloittaa
Tomi Björck &iö
uusi rento keitt
P
I
MA
B
Ma
M
Tosielämän
Neiti Etsivät
LAUTASTE N
H E R RA
J.K.Row
HARRASTUS:
MURHA
JANI .?
uomi-
Graf?ti kas
aikuiseksi
ÄN VERO RAHO
KÄYT ETTÄV
UT
Ä.?
kulttipaluu
ELO
S
jul
TÖHRYISTÄ
KSI
TAITEE
voi
AISI
KIIN EN HALU
ON
S
EYTTÄ
SITÄ VOI KESK
S ISKE E, EI
KIRJA
Itkonen &
Eugenides
MATKAILU
Köpiksen
kuppilat
MUSIIKKI
Suvi
Koivu
DE SIGN
Uudet
pyörät
Mitalitoivot
Suomen taideolympiajoukkue
INTA FIILI
on
aasi
NUSS
I: ?JOS ILMA
MIRA LUOT
ELOKUVA
Charlize
Theron
I: ?JOS
MIRA LUOT
S
INTA FIILI
ILMA NUSS
VOI
ISKE E, EI SITÄ
Ä.?
KESK EYTTÄ
EN: ?YRIT YSTU
MATT I APUN
?ELOK UU
AN
T
Sota seksistä
Miehet jotka
vihaavat naisia
Miki
Liukkonen
Seuraava
Saarikoski?
Suomessa tehdään ennätysmäärä lasten huostaanottoja.
Huostaanotto on äärimmäinen keino suojella lasta, kun
perhe on hädässä. Mutta jos perheet saisivat apua ajoissa,
huostaanotot ja lasten syrjäytyminen voitaisiin estää.
Tule mukaan auttamaan ennen kuin on myöhäistä.
HelsinkiMissio etsii vapaaehtoisia lapsiperheiden tueksi.
Katso, miten pelastamme tämän sukupolven.
www.pelastakaasukupolvi.?
9
TEKSTI
KUVITUS
2012
27
HANNA KUUSELA
TUOMAS IKONEN
kaksi
koulupoikaa, jotka
ovat saaneet luokkakaverinsa mukaan jekkuihinsa.
Ne muutamat kaverit, jotka eivät lähde mukaan, jäävät yksin ja
nauretuiksi.
Jäätyään vuosien päästä kiinni pojat myöntävät, että virheitä
tuli tehtyä. Samalla he kuitenkin
keksivät, että kolttosista voi syyttä meitä, meitä kaikkia. He ajattelevat, että hokemalla me kaikki,
muutkin alkavat uskoa, että idea
oli alun perin yhteinen. Ja oikeastaanhan yksin jätetyt kaveritkin
olivat mukana?
Nyt kuvittele pojat valtakunnan liike-elämän eliittiin ja kirjoittamaan kirjaa kolttosistaan.
Lopputuloksena saat keskuskauppakamarin toimitusjohtajan
Risto E. J. Penttilän ja Åbo Akademin professorin Alf Rehnin kirjan
Suunnaton Suomi.
K
UVITTELE
ja Rehn kirjoittaP
vat ?nanssikriisin aikaisesta
Suomesta. ?Nyt moni niistä asiENTTILÄ
oista, joille olemme ummistaneet
silmämme, on tulossa kosketeltavalla tavalla elämäämme. Nokia, taloutemme entinen moottori,
töksähtelee, sulkee tehtaita ja potkii tuhansia pihalle. Tiesimme kaikki, että näin voi käydä, mutta kun
se tapahtuu, emme ole uskoa silmiämme?, toteavat Rehn ja Penttilä. En voi olla miettimättä, kenestä
meistä he mahtavat puhua.
Kirjoittajilla on vahva näkemys siitä, että kaikki suomalaiset
ovat vastuussa nykytilanteesta.
?Me kaikki tiedämme, että talouden kuplat puhkeavat ennemmin
tai myöhemmin. Silti ?nanssikriisi yllätti meidät?, he vakuuttavat.
Jälleen mietin, keitä ovat ?me
kaikki?.
Voiko sanoa, että ?nanssimarkkinoiden väsymättömät
kriitikot, pitkäaikaistyöttömät
tai heterodoksisen taloustieteen
tekijät olisivat olleet yllättyneitä? Olisiko nyt liikaa vaadittu,
että taloudellinen eliitti katsoisi enemmän peiliin kuin puhuisi
meistä kaikista?
ja Rehnin kirP
jassa on tuoreen tuntuinen
ote: syytöksiä esitetään moneen
ENTTILÄN
suuntaan, eikä vanhoja kuvia kumarrella. Nokiaa pilkataan, brändityöryhmälle hymähdellään ja
strategiakonsulteille nauretaan.
Uutuuden lupauksistaan huolimatta kirja tarjoaa kuitenkin
pääosin vanhoja lääkkeitä: siinä
halutaan lisää avoimuutta markkinoille, lisää kilpailua ja pienempää julkista sektoria. Eli kaikkea
sitä, mitä olemme kahtena viime
vuosikymmenenä saaneet ? niin
Suomessa kuin globaalistikin.
Kirjassa penätään uutta ajattelua ja tuoreita käsitteitä, ja sitten päädytään käyttämään niitä
kaikkein muodikkaimpia ? ketteryyttä ja ilkeitä ongelmia (wicked
problems).
Unelma suuresta johtajasta
Eliittipojat Risto E.J. Penttilä & Alf Rehn hamuavat ihan mahdottomia
projekteja, joilla kansalaiset saataisiin uhrautumaan & tinkimään.
haluavat kehiK
tystä, mutta asettuvat vastustamaan monia edistyksellisiä
I R J O I T TA J AT
hankkeita. En ole aikoihin lukenut
kirjaa, jossa suhtauduttaisiin yhtä ylimalkaisesti esimerkiksi ympäristökysymyksiin.
Arktinen alue ja kaivokset nähdään pelkästään tulonlähteinä.
Talvivaaran kaivoksen ympäristötuhojen jälkeen voi kirjoittajien
mukaan vain ?toivoa, että ongelmista otetaan opiksi?. Yhtäkään
lainsäädännöllistä tai valvonnallista elettä ei kirjassa haluta ottaa.
Ydinvoima on hyvä. ?Finanssisektorin sääntelyä on parannettava ja tiukennettava?, mutta yhtäkään konkreettista ehdotusta
ei keskuskauppakamarin toimitusjohtajalta synny. Sama vaivaa
esimerkiksi näkemyksiä kuntauudistuksesta: kirjoittajien mukaan
uudistus tarvitaan, mutta sen toteutustavasta ei sanota mitään
konkreettista.
tyylipuhdas reK
toriikan voimannäyte. Ja sellaisena hieno. Sen sisäiset ristiriiIRJA ONK IN
dat ovat ilmeisiä, mutta ne on esitetty taitavalla retoriikalla.
Näin se menee: ensin todetaan, että valtion ei pidä ohjailla
yritystoimintaa, tämän jälkeen
muistutetaan, että Tekesin pitää
tukea innovaatioita. Yhtäällä sa-
notaan, että tarvitaan suurta johtajaa ja suuria visioita, toisaalla,
että Suomen on oltava sekä?että
-maa ja ?mosaiikkimainen?.
Osaksi ristiriidat selittyvät kirjan rakenteella. Kirjassa on kaksi
eri osaa: optimistinen ja pessimistinen tulkinta Suomen tulevaisuudesta. Suurimmat ristiriidat eivät kuitenkaan ratkea näin
helposti, sillä ne liittyvät kirjoittajien käsitykseen demokratiasta.
seasta
R
me-puheen rinnalle nimittäin
nousee kirjassa myös toinen subI S T I R I I TA I S U U D E N
jekti: suuri johtaja.
?Ongelman ydin? on kirjoittajien mukaan siinä, että Suomi on siirtynyt ?selkeän
johtajuuden tilasta epäselvään
hybridimalliin?.
Näin ollen Penttilä ja Rehn hakevat ratkaisua samasta suunnasta kuin Björn Walhroos: kapitalismista ilman demokratiaa.
Rehn ja Penttilä eivät sano tätä yhtä suoraan kuin Wahlroos,
mutta viesti on sama: tarvitsemme johtajuutta ja suuria projekteja, emme ?demokratiaähkyä?.
Reagan, Thatcher ja Lipponen
ovat kaikki suuria samasta syystä: he olivat suuria johtajia.
Demokratian lapsenlapsi,
konsensus ? eli päätösten saama
laaja kannatus ? taas on myrk-
kyä. Demokratian edistäminen
lasketaan samaan kategoriaan
muun ?strategiahötön? kanssa.
haluavat ?viK
sioita?, jopa mahdottomia
projekteja. Hätkähdyttävintä on
I R J O I T TA J AT
kuitenkin halu tuottaa suurella johtajuudella toteutettu suuri
muutos ilman selvää sisältöä.
?Taistelu siitä, mikä on oikea
projekti, voi olla verinen ja saa
usein epämiellyttäviä piirteitä,
mutta vain sen takia meidän ei
kannata kyseenalaistaa taustalla olevaa pyrkimystä luoda jotain
suurempaa?, Rehn ja Penttilä kirjoittavat.
Veri ja uhraukset ovat siis oikeutettuja, jos luodaan jotain
suurempaa. Tämän olen kuullut
ennenkin. Myös ?loso? Slavoj
?i?ek on kirjoittanut uhrautumisen tarpeesta: siitä, että vasemmiston on kenties luovuttava
joistain vapauden ja emansipaation unelmistaan oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon hyväksi.
uhrauO
tumispuhe poikkeaa tästä
yhdessä ratkaisevassa mielessä:
IKEISTOL AINEN
siinä uhraukselle ei esitetä syytä
eikä projektille sisältöä. Meidän
on uhrauduttava, jotta suuri projekti on mahdollinen. Suuren projektin sisällöllä ei kuitenkaan ole
merkitystä.
Järkyttävimmillään Rehn ja
Penttilä sanovat asian näin: ?Ilman suurta projektia, jonka ympärille kerääntyä, on hyvin vaikea
luoda suuntaa, koska se ei rakennu pelkästään linjauksista. Ilman
projektia meillä ei ole syitä niihin
uhrauksiin, jotka jokainen merkittävä muutos vaatii.?
Tarvitsemme siis projektin,
jotta olisimme valmiita uhrautumaan merkittävän muutoksen
edessä.
Muodikkaaseen tapaan kirjoittajat halveksivat konsensusta
ymmärtämättä, että konsensus
on jokaisen suuren projektin edellytys. Sillä jos suuria suunnanmuutoksia tehdään ilman konsensusta, ne ovat autoritaarisia.
Voimmekin palata meihin: mikä olisi sellainen suuri projekti,
jonka me haluaisimme? Joka olisi niin yhteinen kaikille, että sitä
voisi valehtelematta kutsua meidän projektiksemme ? ja jonka
puolesta voisimme uhrautua?
Minulle tulee mieleen yksi.
Voisiko se olla demokratia, kansan valta, omista asioista päättäminen ilman suurta johtajaa?
Kyllä: luulen, että se se on.
Risto E. J. Penttilä & Alf Rehn,
Suunnaton Suomi. Otava 2012.
222 s.
LUE VASTAPAINOA.
Göran Therborn
Maailma
? aloittelijan
opas
396 s. | 38 ?
Anu Pylkkänen
Vaihtoehto
avioliitolle
184 s. | 32 ?
Marja Saarenheimo
Miika Siironen
Muistamisen
vimma
Valkoiset
300 s. | 37 ?
198 s. | 33 ?
L I I T Y J Ä S E N E K S I ? W W W. VA S TA PA I N O . F I
Osuuskunta Vastapaino
Yliopistonkatu 60 A puh. (03) 3141 3501
33100 Tampere
tilaukset@vastapaino.?
TM
Johanna Hackman
Näen sinut vierelläni
Du bor längs mig
You live beside me
23.9.2012 - 27.1.2013
Modernin taiteen museo Sisäsatama, Vaasa
Avoinna ti-su 11-17, to 11-20 kuntsi.vaasa.fi (06) 325 3920
Nuorten
teatteri
festivaa
l
Tampereella
i
Lipunmyynti 22.11. asti
ennakkolippu.com
Festivaalin aikana 23.-25.11.2012
tapahtumapaikoilta:
TYK: Hallituskatu 32
Tutkivan teatterityönkeskus:
Hämeenpuisto 28 D
23.-25.11.2012
www.murros.info
Teatteri Avoimet Ovet muuttaa vuoden vaihteessa Erottajalle.
Nyt käynnissä viimeinen esityskausi Töölössä!
Ohjelmistossa syksyllä: Muista minut, Irti minusta,
Raudanluja rakkaus, Tukikonsertti, Nainen kaikkivoipainen,
Eeva-Liisa Manner -ilta.
Esitykset Museokadulla 11.12.2012 asti. Helmikuussa 2013
uudella näyttämöllä 15-vuotisjuhlanäytelmän ensi-ilta.
Seuraa muuttoa www.avoimetovet.fi/blogi.
Uusi osoite 1.1.2013 alkaen
Erottajankatu 5, 00130 Helsinki
www.avoimetovet.fi
Lipunmyynti (09) 4342 510
ti?pe klo 11?14 ja tuntia ennen esitystä
Museokatu 18, 00100 Helsinki
30
9
2012
KUVA
A SUNNOT TOMAN,
etenkin pitkäaikaisasunnottoman, arki on loputonta katujen mittaamista, pummilla matkustamista, roskisten penkomista, pullojen kyttäilyä,
leipäjonoihin ehtimistä,
kaikkialla etsimistä ja
selviytymistä köyhyydestä. Kadunmies oikoo
mutkat suoriksi: hän haluaa kertoa tarinansa
hienostelematta ja kumartelematta. Hän näkee, aistii ja tuntee nälän,
janon ja säryn ja askeleidensa kivuliaan painon.
?Sellaista se on joskus
asunnottoman ja köyhän
elämä ilman hampaita ja
mässäilyä.?
Kun juo, ei tunne niin
voimakkaasti sitä kaikkea: kahvin tuoksua aamulla tai saunan lempeää löylyä, rakkaan paidan
kaulusta iholla tai lapsen
lämmintä, pulleaa otetta
kaulan ympärillä. Epämääräisen ikävän tunteeseen ei jaksa pysähtyä. Joka askel sattuu eri
tavalla, taskuissa painaa
koko omaisuus ja elämä.
Hikiset kesät eivät anna
mustan pompan alla armoa, ja säälimättömät
talvet eivät anna armoa
ollenkaan.
Valokuvani kuvaavat asunnottomuutta
kokeneiden arkea ja ne
on kuvattu Helsingissä
KUVA
vuosina 2011?2012. Henna Paasosen työpajat on
toteutettu yhteistyössä
Vailla vakinaista asuntoa
ry:n kanssa muun muassa sen ylläpitämässä
asunnottomuutta kokeneiden asuntolassa, Sällikodissa.
Arto Timonen
Katu-näyttelyssä on esillä
Arto Timosen valokuvia
asunnottomista sekä Henna Paasosen vetämissä
taidetyöpajoissa syntyneitä teoksia 9.11.?2.12.
Helsingin valokuvagalleria
Hippolytessä.
BRICS-TEEMA | 2012
BRICS
MONINAPAISEN
MAAILMAN UUDET
RAKENNUSPALIKAT
?
.
i
t
leh
w
n
i
d
y
.
w
w
2
BRICS-teema | 2012
Arja Alho
Ytimen päätoimittaja
MAAILMAN
AA
YMPÄRI
neljässä numerossa
YHTEISEN
maailmamme ongelmat ovat todellisia. Ne näkyvät
ilmastomuutoksena, ruuan hintana ja alueellisina
konfl
flikteina. Ne näkyvät talouden tunnusluvuissa, mutta myös ihmisten lisääntyvänä toivottomuutena ja kasvavana eriarvoisuutena. Ne
näkyvät euroalueen pitkittyneenä kriisinä, jossa kilpailukykyerot ovat
tuottaneet ahdingon etelään ja nostaneet keskusteluun pohjoisen
vastuun EU:n ja euron tulevaisuudesta.
Kaiken takana on kuitenkin ideologia, ajattelutapa siitä, miten
maailman tulisi toimia. Sitä luonnehtii talouden ylivalta suhteessa
muuhun yhteiskuntaan, mutta ennen muuta globalisaatio, joka on
näkynyt uusliberalistisena ajatteluna markkinoiden kaikkivoipaisuudesta ja kapitalismin kriisiytymisluonteen kieltämisenä.
Silti kuva maailman tilasta ei
ole yhdenmukainen eikä toivoton. Talouden globalisaation
kritiikki on alkanut purra.
Arvot ja asenteet hakevat uutta moraalista sisältöä. Vapaakauppa ja halvat tavarat voivat
olla toki tavoittelemisen arvoisia, mutta eivät kuitenkaan ilman pelisääntöjä. Yhä useampi
kysyy miksi pääoman on oltava
maailman vapaamatkustaja?
Hyvinvointi ja kilpailukyky
ovat kaksosia. Kumpaakin
kasvattavat oikealla tavalla
työvoiman suojelu, sosiaalinen eheys ja alttius miettiä,
miten asiat voidaan tehdä paremmin? Ketkä voivat asettaa
pelisääntöjä maalla, merellä ja
erityisesti ilmassa? Ovatko ne
valtiot, valtioiden keskinäiset
yhteenliittymät vai kansalaisliikkeet? Juuri ne, yhdessä!
Vapaakauppa ja
halvat tavarat
voivat olla toki
tavoittelemisen
arvoisia, mutta
eivät kuitenkaan
ilman pelisääntöjä.
MAAILMANPANKKI
ja Kansainvälinen valuuttarahasto
ovat olleet sääntönikkareita sille,
mikä on toivottavaa. Maat niin Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa
kuin Afrikassakin ovat joutuneet menneinä vuosina tinkimään kansalaisilleen antamista lupauksista koulutuksen ja terveydenhuollon
suhteen, kun niiden talouksia on pantu kuntoon sopiviksi vapaille
markkinoille.
Näin tuotetaan talouskasvua, joka rikastuttaa rikkaita, ja joiden
pöytien murut ovat köyhille parempi kuin ei mitään. Kenen vatsa
täyttyy muruista tai reikäleivän reiästä? Ahneita ei kuitenkaan kannata kadehtia vaan toimia määrätietoisesti tasaisen tulonjaon hyväksi.
Professori Ha-Joon Chang kehottaa valtioita muuttamaan talouden
rakenteitaan niin, että valtiosta tulee aidosti kehitysvaltio (developmental state). Valtion voimakas ote on ohjannut Ranskan ja EteläKorean kehitystä. Näin on ollut myös Pohjoismaissa, joissa työvoiman
suojelusta syntyi kaikille kuuluva hyvinvointivaltio. Jopa Yhdysvalloissa ? jossa vannotaan vapaan kaupan ja vapaiden markkinoiden
voimaan ? merkittävimmät innovaatiot on kehitetty kilpailulta suojassa, puolustusteollisuudessa.
Hyvää on, että Brasilian, Venäjän, Intian, Kiinan ja Etelä-Afrikan
muodostama BRICS-liittouma on syntynyt ja samalla maailma on alkanut moninapaistua. Silti ei pidä ummistaa silmiä niiden vakavilta
ympäristön tai ihmisoikeuksien ongelmilta.
Vaikka BRICS ei merkitse yhteistä näkemystä maapallon tai maailmantalouden ongelmien ratkaisusta, keskeistä on, että palaset ovat
liikkeessä, ja että niistä voi syntyä jotakin uutta. Uudessa haetaan
tasapainoa ihmisten, ympäristön ja talouden tarpeisiin, samoin kuin
etelälle, pohjoiselle, idälle ja lännelle.
Ydin-lehti kutsuu sinua tiedolliselle maailmanympärysmatkalle!
Kartta ja kompassi ovat ymmärrys ja päämäärä. BRICS puolestaan
kuin kurkistusikkuna!
YDIN-LEHTI I BRICS-LIITE I 2012
1
2
Pääkirjoitus
3 Eri tahtiin muuttuva Intia
ANITA KELLES-VIITANEN
Kaksi taloutta, menestys ja köyhyys
ARJA ALHO
4 Potentiaalisesti kasvava
Etelä-Amerikan jättiläinen
ILPO MANNINEN
Taivas varjele,
mitä Kiinasta vielä tulee!
PEKKA MYKKÄNEN
5 Vallaton Gandhi
THOMAS WALLGREN
Puhetta Venäjästä
PERTTI JOENNIEMI
6
Ydinhenkilö
Mika Kaurismäki
7 Tästä eteenpäin kestävässä kehityksessä
TARJA HALONEN
Etelä-Afrikan verinen syksy
ARJA ALHO
YD I N on Sadankomitean ja Suomen Rauhanliiton julkaisu,
joka on ilmestynyt vuodesta 1966.
YD I N-LE HTI Rauhanasema,
Veturitori 3, 00520 Helsinki
p. 044 575 7763, ydin@ydinlehti.fi
ydin@ydinlehti.fi,
fi,
www.ydinlehti.fi
KAN N E N KUVA iStock
ydin@ydinlehti.?
TI LAU KS ET ydin@ydinlehti.?,
?,
www.ydinlehti.?
Maksamalla tilille 800013 ? 1509924
Ydin ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
PÄÄTOI M ITTAJA Arja Alho, p.
040 709 3770, arja.alho@ydinlehti.fi
fi
TOI M ITUSS I HTE E R I
Kirsi Koivuporras-Masuka,
kirsi.koivuporras@gmail.com
TI LAUS H I N NAT (S I S. ALV 9 %)
35 ? vuositilaus
28 ? kestotilaus
20 ? alennettu (vähävaraiset)
U LKOASU JA TAITTO Teppo Jäntti
I SS N 0356-357X
TILAA
.
w
w
w
y
?
.
i
t
h
dinle
3
BRICS-teema | 2012
Nopeasti kasvavat
HAASTAJAT
B R ICS-maat Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka
muodostavat kasvavien talouksien ja nousevien vaikuttaja-
Eri tahtiin
muuttuva
INTIA
Intian talouskasvun menestystarina on
köyhimpienkin intialaisten tiedossa. He
haluavat päästä siitä osalliseksi.
I
ntian on kuljettava monen
ongelmakentän läpi: lisättävä eri alueiden tasa-arvoisempaa kehitystä, pureuduttava köyhyyden
rakenteellisiin syihin, lisättävä eri ryhmien välistä tasaarvoa ja kampitettava korruptiota.
Intialla on silti hihassaan monta valttikorttia, joilla on merkitystä globaalille kehitykselle. Yksi
niistä on monikulttuurisuus, josta sillä on pitkä kokemus.
Intia alkoi vuodesta 1991 lähtien vähitellen vapauttaa ulkomaankauppaa ja avata Intiaa ulkomaisille sijoituksille ja yrityksille.
Investoiteja houkuteltiin perustamalla erityistalousalueita, luomalla helpompi toimintaympäristö sekä antamalla yrityksille
verovapauksia ja -huojennuksia.
Alhaiset työvoimakustannukset, Intian valtavat markkinat ja
sen työntekijöiden hyvä englannin kieli ovat houkuttaneet u
ulkolkomaisia toimijoita. Uusi IT-teknoeknologia on mahdollistanut uuden
den
globaalin verkottuneen tuotantotantomallin, joka perustuu tuotannon
nnon
ja palvelujen eri osien ulkoistastamiseen maapallon eri kolkkiin.
kiin.
maiden yhteisön. Venäjää lukuun ottamatta maat ovat kehittyviä maita, joiden talouskasvu on ollut nopeaa, ja joilla on
yhä enemmän vaikutusvaltaa sekä alueellisesti että kansainvälisesti. Ydin on pureutunut vuoden 2012 ajan B R ICSmaihin ja tarjoilee nyt Voiman lukijoille maakatsausten tiivistelmät Brasiliasta, Intiasta, Kiinasta ja Etelä-Afrikasta.
Köyhien joukossa naiset ovat
yliedustettuina, sillä puolet Intian naisista on köyhiä. Lukutaidottomuus on myös kasautunut
heille. Naisista yli 73 prosenttia
on lukutaidottomia, miehistä
hiukan alle 47 prosenttia.
Kaikkein köyhimpien joukossa
ovat Intian alkuperäisheimot eli
adivasit. Vaikka heimot ovat köyhiä, ne asuvat usein rikkailla alueilla. Suuri osa Intian hiili- ja mineraalivarannoista, metsistä ja
vesivoiman lähteistä sijaitsee alkuperäiskansojen mailla.
Ei siis ihme, että alkuperäis-
heimoja hätistelivät mailtaan
ensin siirtomaaisäntä Iso-Britannia, sitten Intian valtio ja nykyisin kansalliset ja monikansalliset yhtiöt.
KAUPUNGISTUMINEN HAASTAA.
Kastilaitoksen eriarvoistavia rajoja haastaa Intian kasvava kaupungistuminen. Aikaisempi sidos kastiammatteihin on osin jo
kadonnut. Kastien välinen kanssakäyminen on höllentynyt kaupungeissa ja alemmat kastit voivat käydä syömään saman pöydän ääreen.
KÖYHYYS KASAANTUU. Intiialla on kuitenkin samat haashaasteet kuin muilla BRICS-mailla
illa
eli kova talouskasvu yhdistyy
yhdisty
yy itsepintaiseen köyhyyteen ja eriarvoisuuteen. Köyhyys myös
s
kasautuu tietyille ryhmille: alimmille kasteille, alkuperäisheieimoille ja naisille.
Toinen muutos koskee politiikkaa. Kaikki kastit sekä kastittomat dalitit ovat mukana politiikassa.
Kylissä tilanne on toinen. Siellä eivät edelleenkään ylemmät
kastit suostu istumaan kastittomien kanssa. Kastin sisällä järjestettyjen avioliittojen perinne
muuttuu kaikkialla hitaimmin.
Kaupungistuminen tulee kasvattamaan vanhoja ongelmia ja
luomaan uusia. Kaupungeissa
asuu jo 37 prosenttia asukkaista.
Ympäristöongelmat ilmansaasteineen vaivaavat Intian kaupunkeja.
Inklusiivinen talous ei ole mahdollista ilman yhteiskunnallista
kehitystä ja demokratian syventämistä. Kehitys- ja infrastruktuurihankkeissa on tärkeää konsultoida entistä paremmin kansalaisia.
Minkään hankkeen ?maksajiksi?
ei tule saattaa ennestään heikossa
asemassa olevia alkuperäisheimoja ja köyhiä ihmisiä.
Anita Kelles-Viitanen
Kirjoittaja toimii Suomen Aasia-Eurooppa
Kansalaisfoorumin puheenjohtajana. Hän
on asunut ja työskennellyt I LO:n palveluksessa Intiassa 1984 ?1995 ja toiminut alueella myöhemminkin I FAD:ssa ja
Aasian Kehityspankissa.
Kaksi taloutta,
MENESTYS
JA KÖYHYYS
Etelä-Afrikka on mantereen talousmahti, mutta tuloeroiltaan
maa kuuluu maailman kärkikastiin. Etelä-Afrikan kasvavan
talouden varjopuolena on sietämätön työttömyys.
E
telä-Afrikka on ilman
muuta Afrikan mantereen taloudellinen
suurvalta. Viiden prosentin väestöosuudella
se tuottaa neljänneksen
mantereen bruttokansantuotteesta. Se on mukana G-20-maiden
pöydässä ja nyt myös kehittyvien
talouksien BRICS-ryhmässä.
Maailmanlaajuisesti kehittyneiden maiden talouskasvu jäänee tänä vuonna hienoisesti plussalle, reiluun prosenttiin. Aasian
maiden talouden odotetaan kas-
vavan yli seitsemän ja Afrikan
noin 5,5 prosenttia.
Afrikassa on sittenkin paljon
mahdollisuuksia. Se on toiseksi nopeimmin kasvava talousalue
maailmassa. Nuori, yhä enemmän koulutettu väestö, nopea
kaupungistuminen ja yritteliäisyyden nousu siivittävät mantereen mahdollisuuksia.
Silti myös Etelä-Afrikassa globaalitalouden ongelmat pysäyttivät talouskasvun ja kasvattivat
ennestään valtavaa joukkotyöttömyyttä. Työttömyyden arvellaan
olevan noin 25 prosenttia, mustien keskuudessa paikoitellen paljon enemmän.
NOUSEVA TALOUSMAHTI. Etelä-
Afrikka on raaka-aineviejä. Sen
globaali kilpailuetu on tulevaisuudessakin luonnonvarojen hyödyntämisessä sekä niiden laajenevassa jatkojalostamisessa. Palvelut
muodostavat silti jo kaksi kolmasosaa maan kansantuotteesta.
Luonnonvaroiltaan rikkaan
Etelä-Afrikan merkittävimmäksi
kauppakumppaniksi on nopeas-
Eteläti noussut Kiina. Kiina vie E
tuotteita. MilAfrikkaan teollisia tuotteita
Kiinan
tei puolet Etelä-Afrikan Kiin
erilaisista kotuonnista koostuu erilaisist
osisneista ja laitteista, autojen o
ta, mutta myös tekstiiliteollisuutekstiiliteoll
tuotteista.
den tuotteista
Vaikka Etelä-Afrikka ja Mauritius edustavatkin mantereen teollistuneita maita, Kiinan tuonti
näivettää Etelä-Afrikan omaa
teollisuutta, joka kehittymisen
sijaan on joutunut taantumisen
uralle. Etelä-Afrikka vie Kiinaan
raaka-aineita, joiden jalostusarvo
on vähäinen.
Etelä-Afrikan hallinnossa ollaan hyvin tietoisia nykytalouden
rakenteiden haasteellisuudesta
ja siitä kuinka tällaiset tasapainottomuudet voivat johtaa kasvavaan
tyytymättömyyteen sekä hallitsemattomiin muutos- ja vallanvaihtopaineisiin.
Hallituksen talouspolitiikan
linjasta on kuitenkin epäselvyyttä. Sitä suunnittelee kolme eri
tahoa: valtiovarainministeriö,
presidentin kanslia ja uusi kehityksen ministeri. Vaikka julkinen
talous on kunnossa, uutta dyna-
miikkaa tarvitaan, jotta kehityshaasteisiin voidaan vastata.
SIETÄMÄTÖN TYÖTTÖMYYS. Uu-
den Etelä-Afrikan aikana, vajaassa
20 vuodessa köyhyyttä ei ole pystytty nujertamaan. Työttömyys on
sietämättömän korkealla ja tuloerot köyhimpien mustien ja rikkaimpien valkoisten välillä valtavat. Silti kaikista valtion menoista
käytetään 58 prosenttia sosiaalisiin tarkoitusperiin.
Tukea köyhissä yhteisöissä saa
niin asumiseen, puhtaaseen veteen kuin sähköön. Etelä-Afrikan
väestöstä noin kolmannes saa
sosiaalisia tulonsiirtoja. Maksuttomia terveyspalveluita lisätään
ja koululaisista jo noin 60 prosenttia on maksuttoman opetuksen piirissä.
Etelä-Afrikassa on kuitenkin
kaksi taloutta. Se, josta voidaan
kertoa tunnuslukuja. Ja toinen,
josta ei juuri mitään tiedetä. Sekin on apartheidin perintöä.
Arja Alho
Kirjoittaja on Suomi-Etelä-Afrikka-seuran
puheenjohtaja.
4
BRICS-teema | 2012
Potentiaalisesti kasvava Etelä-Amerikan
JÄTTILÄINEN
B
rasilia on selvinnyt
viimeaikaisista kansainvälisistä talousmyllerryksistä melko vahingoittumattomana. Sitä on auttanut talouden perustekijöiden
hyvä kunto sekä vähäinen velkaantuneisuus, joka on antanut
runsaasti elvytysvaraa.
nanssikriisin
Hallitus käytti fi
finanssikriisin
torjuntaan ja talouden elvyttämiseksi runsaasti resursseja. Valtion
ohjaava käsi on ollut vahva. Hallituksella on käytössään muun
muassa kasvunkiihdytysohjelma
PAC, jonka kautta kanavoidaan
kymmeniä miljardeja vuosittain
pääasiassa talouden perusrakenteisiin.
Brasilian kasvupotentiaali on
valtava. Sillä on monipuoliset ja
suunnattomat luonnonrikkaudet
sekä edullinen maantieteellisen
asema, joka mahdollistaa mitä
erilaisimpien maataloushyödykkeiden viljelyn ja useiden satojen
korjaamisen vuodessa. Brasiliasta on tullut maailman toiseksi
suurin maataloustuotteiden
tuottaja ja viejä.
Brasilialla
on valtavat
mahdollisuudet,
mutta sisäinen
eriarvoisuus,
talouden rakenteet
ja korruptio
luovat kitkaa
menestystarinan
rattaisiin
rattaisiin.
LUONNONVAROJEN PARATIISI.
Maa- ja karjataloustuotteiden
tuotannon kasvattaminen vielä huomattavasti suuremmaksi on Brasiliassa mahdollista pelkästään tuotantoa tehostamalla
ilman, että otetaan lisämaata
maa- ja karjatalouden käyttöön.
Maatalous on kuitenkin Brasilian
trooppisten metsävarojen suurin uhka.
Uusiutuvaa energiaa on Brasiliassa tarjolla melkeinpä rajattomasti maan valtavassa jokiverkostossa, aurinkoenergiassa,
tuulienergiassa ja suunnattomissa biomassavarastoissa. Toki niiden käyttöönotto sisältää ympäristöriskejä ja maaoikeusriitoja.
Lisäksi tulevat Brasilan rannikolta
hiljattain löydetyt mittavat öljyja kaasuvarat.
Brasilian talouden rakenne
on monipuolistunut viime vuosikymmeninä, joskin luonnonvarojen käyttö on edelleen merkittävällä sijalla. Brasilian kehityksen suuri haaste on, miten
se kykenee
k
kyken
kyk
en jalostamaan raakaaineensa omassa maassaan niin,
ettei se joudu
viemään niitä jaj
lostamattomina.
lostama
RÄIKEÄ ERIARVOISUUS. Paha
pullonka
pullonkaula
on Brasilian kehittymätön
n perusopetus. Julkiseen
perusopetukseen on satsattu
perusop
vähän. Julkista ammaterittäin v
tikoulutusta ei ole käytännössä
tikoulut
lainkaan.
n. Sen sijaan julkiset ylilainkaan
saavat runsaat määräraopistot s
hat. Sen lisäksi, että tämä synpulaa ammattitaitoisesta
nyttää p
työvoimasta, ylläpitää se luokkatyövoim
yhteiskuntaa.
yhteisku
Köyhyys ja räikeät tuloerot
Köyhy
ovat myös
myö Brasilian kehitystä rajoittava tekijä. Suurkaupunjoitt
kien slummeissa ja maakie
seudulla asuu kymmeniä miljoonia varsinaisen talouden
ulkopuolella eläviä. Heidän panoksensa puuttuu työvoimasta
eivätkä he kuluttajina tue kotimarkkinoita.
Viimeisten runsaan kymmenen vuoden aikana köyhyyttä on
onnistuttu vähentämään selvästi.
Kymmenet miljoonat ovat nousseet köyhyydestä ?keskiluokkaan?.
Kehityksen taustalla on kasvava
talous, kaikkein köyhimmille,
miljoonille perheille kohdistetut
tulonsiirrot sekä säännöllisesti
toistetut minimipalkkojen korotukset.
Ongelmana on myös se, että
Brasilian poliittinen järjestelmä
on läpeensä korruptoitunut. Korruptio imee valtavasti yhteiskunnan voimavaroja julkisten varojen kadotessa kaikenlaisten välikäsien taskuihin.
Jos Brasilia kykenee kouluttamaan nopeasti kasvavan nuoren
väestönsä, nostamaan tuotantonsa jalostusastetta, parantamaan
infrastruktuuriaan, reformoimaan oliittisen järjestelmänsä
ja nujertamaan korruption, sen
tulevaisuuden näkymät ovat
erinomaiset.
Ilpo Manninen
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva ulkoasiainneuvos, joka on aiemmin työskennellyt
Suomen Brasilian suurlähettiläänä.
Taivas varjele, mitä
KIINASTA
se ei ole ollut mikään malli. Se
on ollut monimutkainen, sotkuiailahteleva ja moniin onnen, aila
nenpotkuihin
perustuva kokeilu,
tk
jossa on yritetty, erehdytty, ja sitten yritetty taas kovemmin.
vielä tulee!
LOJAALIUTTA VAIHTOKAUPPANA.
Kiinan menestystarinaan kuuluu
oppimiskykyisiä johtajia, uuttera, kansa,
onnenpotkuja ja väkivaltaa
M
ieleni tekee lainata jääkiekkoselostaja Antero Mertarantaa, kun
mietin Kiinan rymistystä viime
vuosina: ?Taivas varjele, mitä
sieltä tulee.?
Olen usein joutunut nipistelemään itseäni, että olenko oikeasti
hereillä, kun olen Kiinan kehitystarinaan tutustunut. Annan pari
omasta mielestäni vavahduttavaa
tilastotietoa.
Aloitin Kiinassa Helsingin Sanomien kirjeenvaihtajana lokakuussa 1998. Tuolloin maassa oli 22
miljoonaa kännykkäliittymää, siis
sellainen ?alle kahden prosentin
penetraatio?, kuten Nokian silloi-
nen johtaja Jorma Ollila
a kertoi.
Kun muutin pois Kiinasta kesällä 2003, kännykän käyttäjiä oli
230 miljoonaa.
Tänään kännykkään puhuu
miljardi kiinalaista. Siis kolme
kansalaista neljästä. Siis maassa, joka lakkasi saamasta Maailman ruokaohjelman WFP:n apua
huhtikuussa 2005.
VAROITUKSIA ROMAHDUKSESTA. Kaikkina niinä vuosina, kun
Kiina on kasvanut ja aina vain lisää kasvanut, moni on varoitellut
maan taloudellisesta ja poliittisesta romahduksesta. On arveltu,
ettei keskiluokka enää jaksaisi
katsella autoritääristä hallitusta.
On odotettu kapinaa maaseudul-
ta tai tehtailta.
Kauhukuvien sijaan olemme
nähneet maan matkalla taloudelliseksi supervallaksi ja Yhdysvaltain tärkeimmäksi haastajaksi.
Siksi onkin mielenkiintoista pohtia, mihin Kiinan menestys perustuu, kuinka kauan se voi jatkua ja
mitä se maailmalle tarkoittaa?
Hallituksissa Venäjältä Zimbabween on pohdittu, että ehkä
on olemassa länsimaiden tuputtamaa mallia viisaampikin ? ja
autoritaaristen vallanpitäjien näkökulmasta ilman muuta kivempi ? malli viedä maa vaurauksiin
ja pitää kansa sekä tyytyväisenä
että aisoissa.
Kiinan mallia on kuitenkin
vaikea muualle kopioida, koska
Itse hahmotan ainakin kolme
asiaa, jotka ovat tehneet Kiinasta
suuren ja säilyttäneet vallan kommunistisen puolueen käsissä: viisaat
mutta erehtyväiset ja virheistään oppivat johtajat, käsittämättömän kovanahkainen ja uuttera kansa sekä
väkivalta.
Kiinan siunaukseksi on mielestäni koitunut erityisesti kaksi
miestä: Deng Xiaoping ja Zhu
Rongji. Kiinan uudistusten arkkitehtinä pidetty Deng näki 1970-luvun lopulla, että suurin piirtein
kaikki aiemmin kommunismin
nimissä kokeiltu touhu oli hylättävä.
Ensin purettiin maatalouden
pakkokollektivointi. Sitten vapautettiin teollisuus. Vapautta annosteltiin hiljalleen kaupunkeihin,
maaseuduille ja yksilöillekin.
Erikoistalousalueista ensimmäiseksi perustettiin Shenzhen,
sitten moni muu. Kunnes koko
maasta tuli yhtä suurta erikoistalousaluetta, jossa pyritään yhä virallisesti sosialismiin tai kommunismiin, mutta jossa harjoitetaan
erittäin oikeistolaista politiikkaa.
Keskimääräisen kiinalaisen
voi sanoa keskittyvän politikoinnin sijaan itsensä kouluttamiseen
ja rikastamiseen. Vaikka moni
kansalainen on politiikan suhteen
apaattinen, passiivisiksi heitä ei
voi soimata.
Olen tykästynyt näkemykseen,
jonka mukaan kiinalaisille on
raivattu kolmen viime vuosikymmenen aikana niin sanottu ?välinpitämättömyyden vyöhyke?.
Siellä kansa saa tehdä asioita, jotka olivat aiemmin tiukasti säänneltyjä tai kokonaan kiellettyjä.
Välinpitämättömyyden vyöhykkeellään kommunistinen puolue
teki sanattoman vaihtokaupan
kansalaisten kanssa: autonomiaa ja vapauksia kansalle, vastalahjaksi lojaaliutta hallitsijalle.
Pekka Mykkänen
Kirjoittaja toimi Helsingin Sanomien
kirjeenvaihtajana Kiinassa 1998 ? 2003.
Häneltä on ilmestynyt kirjat Kiina rynnistää huipulle (2004) ja Isonenä kurkistaa
Kiinaan (2006).
5
BRICS-teema | 2012
Gandhi on politiikan Wittgenstein.
Häntä on helppo inhota ja ihailla, mutta
vaikea ymmärtää.
Vallaton
Y
leisin tapa välttää
Gandhin haaste on
etsiä hänestä ratkaisevia heikkouksia.
Gandhi tuomitsee
ruumiin nautinnot,
erityisesti seksuaalisen nautinnon, intohimolla joka tuntuu meistä, Freudin ja 1900-luvun seksuaalisen
vapautuksen vaikutuspiirissä eläneistä
ihmisistä, lähes huolestuttavalta.
Gandhin autoritaarinen suhde vaimoonsa ja lapsiinsa on katastrofi
fi.
Hänen naiskuvansa on vanhoillinen
ja vastenmielinen. Hänen omaelämäkertansa on omahyväinen.
Etelä-Afrikassa ollessaan Gandhi taisteli vain intialaisperäisten
ihmisten oikeuksien puolesta ja
unohti mustat.
Hänen väitetään hyväksyneen
kastijärjestelmän ja hänen uskonsa absoluuttiseen totuuteen
on filosofi
fisesti naiivi.
Toiseksi yleisin tapa välttää
Gandhin haaste on kritiikitön
ihailu. Ihailija puolustaa Gandhia kiihkeästi kritiikkiä vastaan
ja näkee hänessä vain ne puolet,
jotka Einstein oli nähnyt sanoessaan: ?Tulevaisuuden ihmisten
tulee olemaan mahdotonta ymmärtää, että tällainen ihminen on
kerran elänyt planeetallamme.?
I
H
D
N
A
G
mikä hänelle oli annettu. Tavanmukainen ei riittänyt hänelle, ei
myöskään tavanmukainen menestys tai tähteys. Hänestä tuli,
oudon hitaasti ja myöhään, etsivä ihminen.
Tärkeintä Gandhissa on, niin
ajattelen, hänen intohimonsa ja
jääräpäisyytensä, se järkyttävä
ja pelottava voima, jolla hän etsi
hyvää elämää.
Gandhi ajatteli, että voidakseen
elää hyvin, hänen piti löytää oma
itsensä. Tässä hän on moderni ihminen. Vain moderni ihminen sanoo, että itsensä toteuttaminen on
oikea vastaus kysymykseen: Mikä
on elämämme tarkoitus?
Gandhi ajatteli myös, että voidakseen elää hyvin, hänen piti
löytää tie sielunsa pelastukseen.
Tässä suhteessa hän on modernin
ihmisen vastakohta.
Gandhi ajatteli, että voidakseen
elää hyvin, hänen täytyy antautua
kokonaan toisen palvelemiseen.
Hänen tiensä itseksi tulemiseen ?
sellaiseen itseksi tulemiseen, jota
hän voisi itse aidosti pitää itseksi tulemisena ? edellytti hänen itsensä unohtamista.
Tässä suhteessa Gandhi ei ollut
moderni eikä ei-moderni ihminen, vaan hän oli vapaa modernin
maailman käsitteistön vallasta.
TOISEN PALVELU, ITSEN UNOHTAMINEN. Gandhin radikaalein
ja torjunta kuuluvat Gandhiin.
Silti hänen ajatuksiaan voi myös
yrittää kriittisesti ymmärtää ja
luovasti hyödyntää.
Gandhi rakasti elämää, myös
omaa elämäänsä. Hän halusi
kiihkeästi käyttää hyvin sen ajan,
oivallus on mielestäni tämä: vain
palvelemalla toista ja unohtamalla itseni voin löytää tieni itseni
määräämiseen ja itseni toteuttamiseen. Etiikka ilman politiikkaa
on mahdotonta.
Gandhin oheinen talismaani
on tietenkin harhaanjohtava ja
vaarallinen, tai siltä se ainakin
ensisilmäyksellä vaikuttaa. Näyttäähän se asettuvan demokraatti-
monenlaista yhteistyötä yhteisten etujen edistämiseksi ja ongel
mien ratkaisemiseksi.
Niin lähelle Venäjä ei ole kuitenkaan tullut, että sen erilaisuus
olisi kokonaan lientynyt ja kadottanut uskottavuutensa. Tavanomainen naapuruus ei riitä, vaan
Venäjän yhteydessä noudatettu
politiikka on myös poikkeavaa,
uhkan torjumisen politiikkaa.
Onhan pohjimmiltaan kysymys
? näin asia koetaan ? kansallisen
loukkaamattomuuden ja Suomen
olemassaolon varmistamisesta.
Turvallistamisen mahdollistavan ja Venäjän sotilaalliseksi uhkaksi luokittelevan puheen asema on kuitenkin olennaisesti hei
kentynyt. Sitä on heikentänyt Venäjän arkipäiväistyminen, maiden välisen vuorovaikutuksen
lisääntyminen ja suomalaisten
kohtaamiset venäläisten maahanmuuttajien kanssa.
Suurin muutos sisältyy kuitenkin markkinapuheen aseman
voimistumiseen ja tunkeutumiseen entistä vahvemmin myös
Venäjä-puheen alueelle. Venäjä
säilyttää siinä erilaisuutensa
kaupallisten ponnistelujen kohteena ja taloudellisen vuorovaikutuksen kumppanina, mutta
erilaisuutta ei nähdä uhkaavana.
Myös Suomi joutuu nykyisessä kansainvälistyvässä ja globa-
HYVÄN ELÄMÄN ETSIJÄ. Ihailu
Puhetta
VENÄJÄSTÄ
V
enäjä on aina koettu
eri tavalla erilaisena
kuin muut Suomen lähipiirissä olevat maat.
Venäjän toiseutta
on pidetty niin itsestään selvänä, ettei sitä tarvitse
erikseen korostaa ja alleviivata.
Erot ovat kaventuneet siinä
mielessä, ettei Venäjän nykyinen
yhteiskuntajärjestelmä poikkea
perusteiltaan Suomen järjestelmästä, eikä myöskään nykyinen
idän ja lännen välinen rajalinja
tarjoa aikaisempia perusteita Venäjän määrittämiseksi.
Jonkin etäiseksi koetun ja täysin omassa luokassaan toimivan
supervallan sijasta Venäjä on
kumppani, jonka kanssa tehdään
MAAKATSAUKSET voit lukea kokonaisuudessaan Ydinlehden vuoden 2012 numeroista ja vuoden lopulla Ytimen
sen valistuksen perustavinta periaatetta vastaan sanomalla, ettei
avautuminen julkiselle kritiikille ole tärkeää, vaan, että me löydämme totuuden itsestämme
emmekä tarvitse siihen muita.
Gandhia on usein pidetty demokratian ja modernin valistuksen vastustajana ja hänen kritiikkinsä parlamentaarista demokratiaa kohtaan on tosiaankin murskaava, kuten Vapaudesta ? Hindswaraj -pamfl
fletin (Into 2008) lukijat tietävät.
Silti on syytä kysyä, onko
Gandhi todella demokratian ja
valistuksen vihollinen vai onko
pikemminkin niin, että hänen
ajattelunsa ja elämätyönsä paljastaa aikamme demokratiakäsitysten ja valistusajattelun perustavia puutteita?
Minulla ei ole valmista vastaus
ta tähän kysymykseen. Mutta haluan antaa joitakin viitteitä siitä
miten tätä ongemaa ? Gandhin
haastetta modernille ja myös postmoderniksi itsensä ymmärtävälle politiikan teorialle ja radikaaleille käytännöille ? voisi alkaa
lähestyä.
Gandhin radikaalein oivallus
on sukua hänen kenties erikoisimmalle näkemykselleen. Gandhi ajatteli, että tie itseen on tie
totuuteen ja että totuus on absoluuttia vaikka ymmärryksemme
siitä on aina vajaata. Koska tie itseen käy muiden palvelemisen
kautta, tie absoluuttiseen totuuteen käy Gandhin mukaan yhteiskunnallisen taistelun kautta.
Muuta tietä ei ole.
Thomas Wallgren
Kirjoittaja on helsinkiläinen ?loso? ja sosialidemokraattinen kaupunginvaltuutettu,
jonka tavoitteisiin kuuluu suuryritysten
pilkkominen pieniksi osuuskunniksi.
lisoituvassa maailmassa määrittämään itsensä ennen kaikkea
markkinapuheen ehdoilla. Uhkakuvien maalailun sijaan joudutaan turvautumaan mainospuheen kaltaiseen brändäykseen.
Turvallisuuspuheen korvautuminen markkinapuheella on tietysti tappio siinä mielessä, että
erilaisuuden liudentunen nakertaa kansallista identiteettiä. Tappioksi voi lukea myös sen, että
politiikka menettää markkinapuheen yhteydessä dramaattisuuttaan.
Venäjän raamittamisella ensisijaisesti markkinapuheen kautta ja sen erilaisuutta koskevien
käsitysten muuttumisella on siten hintansa. Ei ole helppo luopua rakkaaksi käyneestä vihollisVenäjästä.
Pertti Joenniemi
Kirjoittaja työskentelee tutkijana Karjalan
tutkimuslaitoksessa, Itä-Suomen yliopistossa.
verkosta www.ydinlehti.fi
fi. Kiina-teema julkaistaan
numerossa 4/2012, joka ilmestyy joulukuun alussa.
6
BRICS-teema | 2012
mäki
sm
is
Ohjaus: Mika Kauri
K
uvataiteet, musiikki ja arkkitehtuuri ovat minulle tärkeitä. Elokuvan tekemisessä ne yhdistyvät hienosti. Lukiolaispoikina kuvasimme itse 8-millisiä elokuvia. Sitä ennen olin jo tullut tietoiseksi, että
joku tekee ratkaisuja, joista elokuva syntyy.
Lähdin opiskelemaan arkkitehtuuria Saksaan. Ulkomaille lähteminen ei pelottanut
ollenkaan. Samalla kadulla Münchenissä oli
siihen aikaan ainoa yliopistotasoinen elokuvaoppilaitos, jossa oli pääsykokeet. Vasta
myöhemmin kerroin vanhemmilleni, etten
enää opiskele arkkitehdiksi.
Katsoin tuolloin kolme elokuvaa päivässä,
tuhat vuodessa, kolmen vuoden ajan Sam
Fullerista Robert Bressoniin. Varmaan se
näkyy edelleen siinä, että haluan tehdä monenlaisia elokuvia. En halua, että olisin jonkun tietyn tyylin edustaja tai minussa olisi
jokin tavaramerkki. Olen taistellut sitä vastaan, onko se kapinaa vai ei? Se on hyvä, että
olen saanut tehdä, mitä haluan.
Kun aina välillä kysytään omia suosikkejani kautta aikojen, mainitsen useimmiten
Kenji Mizoguchin Ugetsu ? kalpean kuun tarinoita (1953) ja Sergio Leonen Once upon a
Time in the West
t (1968). Puhelimeni soittoääni
on Ennio Morriconen elokuvamusiikkia ja
onpa minulla hänen nimikirjoituksensakin.
Parikymppisenä tehdään Arvottomia, jossa
ollaan irrallisia. Nyt haluan välittää jotakin
elämänkokemuksistani. Perhe on minulle
hyvin tärkeä. Isä ja poika -teema toistuvat.
Myös luonto, kuten Amazon-elokuvassani.
Hyvä elokuva lähtee todellisuudesta. Kun kuvasin Rossoa, Luchino Viscontin La Terra
Treman kalastajat kalastivat yhä! Hyvä elokuva on myös kohottava ja viihdyttävä. Huumorin kautta voi nauraakin.
Käyn Hollywoodissa mielelläni, etenkin
jos on paluulippu taskussa. Siellä ei elämänkokemukselle juuri anneta arvoa. Elokuvaohjaaja palkataan tekemään työ: tähän tarinaan
sopii se ja se. Minä olen tottunut tekemään
itse elokuvani.
Minussa on paljon antropologia. Haluan
tutkia ja olla utelias, välittää elämää ja elää
elokuvissani mukana. On itse asiassa aika
vaikea erottaa, missä minulla menee ammatillisen, ja missä yksityisen raja. En juuri katso omia elokuviani. Ne pitää hyväksyä sellaisina kuin ne ovat, virheineen päivineen.
Mutta ne elokuvat, joista kriitikot pitävät,
eivät välttämättä ole minusta parhaimpiani.
Antropologi minussa sai myös lähtemään
Brasiliaan. Brasiliaan on tultu muualta ja se
on kuin sulatusuuni. Brasilia oli silloin eksoottinen, nyt sitä on Suomi. Välillä on vaikea päästä sisään suomalaiseen keskusteluun vaikkapa Mannerheimista. Pitäisi
pystyä päivittämään historiankirjoitusta
ja siitä käytävää keskustelua.
Kuva: Topi Laiti
Kuva:
K
uva
uv
u
va
v
a: C
Charlotta
har
h
a lo
ar
lot
ot
o
tta
a Bo
Bou
B
Boucht
ou
o
uc
cht
ch
ht
h
t
ELOKUVAN PITÄÄ
ANTAA
A ENEMMÄN
KUIN OTTAA
TUE VAMMAISTEN AUTTAMISTA
KEHITYSMAISSA
KEHIT
YSMAISSA
Soita: 0600 555 847. Puhelu 20 ?.
Keräyslupa 2020/2012/766
7
BRICS-teema | 2012
Tästä eteenpäin
KESTÄVÄSSÄ KEHITYKSESSÄ
YK:n kestävän kehityksen paneeli palautti mieliin kestävän
kehityksen kokonaisulottuvuuden: talouden, sosiaalikysymysten ja
ympäristön liiton. Tässä presidentti Tarja Halonen luotaa kestävää
kehitystä Rio+20-kokouksesta eteenpäin.
K
estävän kehityksen aikaansaaminen on sitkasta puuhaa. Kysymys ei ole pelkästään siitä,
edetäänkö kyllin nopeasti oikeaan suuntaan,
vaan myös sen varomisesta, ettei itse asiassa
liuta takaisin vanhaan tekemättömyyteen.
Yhtä mieltä Rio+20-kokouksessa oltiin siitä, että käynnissä oleva vuosituhattavoitteiden täytäntöönpano tarvitsee loppukirin. YK:n yleiskokouksessa
New Yorkissa tämä kanta vahvistui edelleen.
YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon on jo asettanut uuden
työryhmän tekemään käytännön ehdotuksia vuoden 2015
jälkeiselle ajalle. Tämän laajahkon työryhmän vetäjänä
on troikka: Englannin pääministeri Cameron, Liberian
presidentti, Nobel-palkittu Ellen Johnson-Sirleaf
f ja Indonesian presidentti Susilo Bambang Yudhoyon sekä
parikymmentä jäsentä.
TÄSSÄ TYÖRYHMÄSSÄ minua vähän mietityttää se, että
kokoonpano etenkin pohjoisesta on kovin konservatiivinen. Tämän lisäksi asetettaneen vielä maaryhmittäin
neuvotteluryhmä niin kutsuttujen kestävän kehityksen
tavoitteiden aikaansaamiseksi, jotka sitten mahdollisesti
muodostavat osan tästä laajemmasta ohjelmasta.
Jossakin vaiheessa pitää löytää yhdistävät tekijät etelän ja pohjoisen välille. Äärimmäisen köyhyyden poistaminen tai radikaali vähentäminen tulee varmasti listalle. Henkiinjäämisstrategian keskeisimpiä kysymyksiä on
rauhan lisäksi puhdas vesi ja riittävä ruoka.
Muina tärkeinä kysymyksinä ovat terveydenhuolto ja
koulutus. Terveydenhuollon painotukset lienevät jatkossakin äitiysterveyden ja pienimpien lasten terveydenhuollossa. Ensimmäiset kuukaudethan ovat tässä elämässä vaarallisimmat.
Koulutuksessa voidaan toivottavasti siirtyä jo toisen
asteen koulutukseen ja ammattiopetukseen. Jatkossakin
pitää huolehtia siitä, että ?jokainen? merkitsee yhtä lailla
tyttöjä ja poikia. Uusiutuvan energian käytön lisääminen
on vihreän kasvun kannalta ydintavoite. Kulutuksen ja
tuotannon muuttaminen kestävälle pohjalle nousee vaikeaksi haasteeksi.
OLISI TIETYSTI UNELMATILANNE, jos YK:ssa saataisiin
aikaan laaja-alaiset, juridisesti sitovat, globaalit kestävän
kehityksen sopimukset, joita jäsenvaltiot innolla, jopa
keskenään kilpaillen panisivat toimeen. Kun näin ei näytä ihan lähitulevaisuudessa käyvän, pitää miettiä vielä
MICKYWISWEDEL/ISTOCK
muutosstrategiat.
Jäsenmaat ovat erilaisella juridisella, hallinnollisella,
taloudellisella ja poliittisella kehitysasteella. Todennäköisesti voisi olla hyödyllistä vahvistaa alhaalta ylöspäin
tulevia vaikutuskeinoja, jotka vahvistaisivat ainakin suhteellisen demokraattisissa valtioissa poliittisten johtajien
edistyksellistä käyttäytymistä.
Esittämäni toimintamuutos ei ole todellakaan helppo
tai nopea, mutta uskon aivan vahvasti, että perinteisen
poliittisen toiminnan lisäksi pitää vaikuttaa kulutukseen
ja kuluttajiin. Naiset päättävät suurelta osin maailman
päivittäiskulutuksesta, mikä lisää heidän painoarvoaan.
Kulutuksen muuttaminen edellyttää tuekseen myös
valtioiden toimia. Tarvitsemme tuotestandardeja, tuotantoa koskevia määräyksiä, hinnoittelun ja verotuksen ohjausta niin, että ympäristökustannukset sisältyvät hintoihin sekä julkisten hankintojen ohjaamista ympäristön
kannatta kestäviin hankintoihin.
Tarja Halonen
Presidentti Tarja Halonen toimi YK:n kestävän kehityksen korkean tason paneelin rinnakkaispuheenjohtajana yhdessä Etelä-Afrikan Jacob
Zuman kanssa.
Etelä-Afrikan
VERINEN SYKSY
Etelä-Afrikassa on viime aikoina katsottu
synkästi menneisyyteen ja epäröiden
tulevaisuuteen. Mitä tekee valtapuolue ANC?
M
Kasvava eriarvoisuus nostattaa protesteja Etelä-Afrikassa. Monen
nuoren mustan mielestä väkivalta on oikeutettua, jos asioita ei
muuten saada ajettua. Kuva on Kapkaupungissa järjestetystä
mielenosoituksesta tämän vuoden tammikuulta.
arikanan kaivosalueen mielenosoitukset päättyivät verilöylyyn
elokuussa. Äskettäisen rekkakuskien lakon aikana rikkureita on
surmattu polttamalla. The Economist
t kirjoitti 20. päivänä lokakuuta artikkelissaan ?Cry, the beloved
country? Etelä-Afrikan vajoamisesta vastakohtana muun Afrikan
samanaikaiselle nousulle.
Myös eteläafrikkalaiset ovat
järkyttyneitä. Arkkipiispa Desmond Tutu puki kansakunnan
tunnot sanoiksi: tämä on kuin
apartheidin aikaan. Hallitus sen
sijaan ei löytänyt sanoja. Kansalaiset tulkitsevat sen niin, että
johtajuus on ANC:ltä hukassa.
Marikanassa tilanne riistäytyi
kaikkien käsistä. Kyse ei ole vain
palkoista vaan myös surkeista työoloista. Ennen muuta kuitenkin
kasvavasta eriarvoisuudesta. Sa-
malla nuorten mustien piirissä
kannatetaan väkivallan käyttämistä oikeuksien ajamisessa, muuten
ei saada tulosta. Onko Etelä-Afrikassa tapahtunut dramaattinen
käänne huonompaan?
MONELLA TAVALLA HALKI. Tilanne on vaikea ja jännittynyt, mutta
myös monisyinen. Etelä-Afrikka
on halki monella tavalla. Tuloerot
eivät ole kaventuneet, päinvastoin
kasvaneet. Mustat hallitsevat politiikkaa, valkoiset taloutta. Ohjelma, jolla piti vahvistaa mustan
enemmistön sallisuutta taloudessa, on jäänyt suutariksi. Muutama
musta miljonääri ei muuta muuksi sitä, että ruohonjuuritasolla rodulla on edelleen merkitystä.
ANC:n kokoukseen joulukuussa kohdistuu valtavia odotuksia.
ANC:n pitäisi nousta moraalisesti kansakunnan johtoon sen sijaan, että monet vallankäyttäjistä
ottavat henkilökohtaista hyvitys-
tä menneestä. ANC:n poliittisen
ajattelun ja strategian pitäisi kyetä olemaan tasa-arvon edistämisen tiekartta, joka ennemmin yhdistää kuin jakaa kansakuntaa.
Kyse on yhtäältä Mandelan
perinnöstä ja toisaalta poispotkitun nuorisojohtaja Julius Maleman raivoa lietsovasta linjasta,
jonka suhteen zuluihin kuuluva
ANC:n puheenjohtaja Jacob Zuma ei ole onnistunut tekemään
valintaa.
Zuma ei ole onnistunut vakuuttamaan monirotuista ja monikielistä Etelä-Afrikkaa yhteisestä suunnasta saati edes siitä, mikä
suunta olisi. Tehtävä on vaikea,
mutta silti mahdollinen. Zuman
uudelleenvalinta olisi aikalisän
ottamista ja voi olla, että aikaa
ei ole.
Arja Alho
9
2012
31
32
TEKSTI
KUVAT
9
2012
NINA SARELL
ALEJANDRA CARBALLO
MAINOSTEN HARHAA. 18-vuotias Isamar
Velázques on antanut vuoden ikäiselle Diegolle pääosin pullomaitoa, koska ei uskonut oman maitonsa riittävän vauvalle ravinnoksi. Asiantuntijat arvioivat, että äidinmaidonkorvikkeiden markkinat maksavat
vuosittain miljoonan vauvan hengen.
Monikansallisille yhtiöille kyse on laillisesta liiketoiminnasta.
Äidinmaitovastikkeet ovat yhä useammin elämäntapavalinta.
Vauvoille tämä voi olla elämän ja kuoleman kysymys.
M
Nicaragua. Astun aaltopellistä ja lekaharkoista rakennettuun maalattiaiseen taloon.
Päivänvalo tulvii huoneeseen
oviaukon peitoksi viritetyn verhon välistä. Huonekaluja on vähän ? vain pöytä ja sänky. Sängyllä istuu nuori äiti muutaman
viikon ikäisen poikavauvan kanssa. Pöydällä on vaippapaketti ja
tölkki äidinmaidonkorviketta.
Kun äiti näkee minut ja imetyskouluttaja Mirtha Martinezin,
hän kaivaa kiireesti rinnan esiin ja
alkaa imettää näytösluontoisesti. Mutta maitojauhepurkki on jo
auki, ja tuttipullokin on varmasti jossain keräämässä bakteereja
ja kärpäsiä Managuan säälimättömässä helteessä, joka saa liedelle jäähtymään unohtuneen
kanakeittokattilan kuplimaan
mädäntymiskaasuja muutamassa tunnissa.
Kuljemme talosta taloon tapaamassa pienten vauvojen äitejä. Pyyhin hikistä otsaani enkä
keksi mitään järkevää sanottavaa. Tämä ei voi olla totta. Nämä
naiset ovat saaneet kuukausien
ajan imetyskoulutusta ja kuulleet
siitä, miten ratkaisevalla tavalla äidinmaito voi suojella vauvan
elämää. Ja nyt joka peltimajassa
on purkki maitojauhetta.
Olen kyllä kuullut 70-luvun
Nestlé-boikotista, jota moni jatkaa vielä tänäkin päivänä. Nyt
ANAGUA,
ymmärrän, että se kaikki oli oikeasti totta. Toinen, järkyttävämpi oivallus kirkastuu takaraivossa, kun vauvat imevät
epäuskoisten silmieni edessä
pastellinsävyisistä tuttipulloistaan Managuan bensiininhajuiseen vesijohtoveteen sekoitettua
jauhetta. Luottavaisina, keskittyneinä.
Se ei ole ohi.
maailman
täydellisintä ravintoa. Ei ole
olemassa yhtäkään vastikemaitoa, jossa on kaikki samat ominaisuudet kuin äidinmaidossa.
Asiantuntijat ovat yksimielisiä
siitä, että äidinmaidon tulisi olla
vauvan ainoa ravinnonlähde 5?6
kuukauden ikään saakka aina kun
mahdollista.
1970-luvulla täysimetys kuitenkin väheni merkittävästi ko-
Ä
IDINMAITO ON
uullut
k
n
e
l
O
Nestlé
n
u
v
u
l
t
70ta. Ny
s
i
t
o
k
i
bo
että se
,
n
a
u
j
.
ta
n totta
o
i
k
k
i
ka
ko maailmassa, ja vastikkeiden
myyntikäyrät nousivat kattoon.
Nestlé markkinoi Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Intiassa aggressiivisesti äidinmaidonkorvikkeita
ja väitti niitä äidinmaitoa paremmaksi ravinnoksi vauvalle.
Nestléllä oli armeijanaan sairaanhoitajiksi naamioituja nai-
sia, jotka kiersivät kauppaamassa vastikkeita. Terveyskeskuksille
myytiin suuria eriä maitojauhetta
pilkkahintaan. Nestlé leipoi lääkäreistä ja terveydenhuollon ammattilaisista marionetteja, jotka
julistivat vastikkeiden ylivertaisuutta.
Todellisuudessa vastike ei ollut lähellekään sama asia kuin
äidinmaito. Se ei sisältänyt äidinmaidon vasta-aineita eikä suojannut vauvojen herkkiä
ruoansulatuselimiä bakteereilta, joita epästeriilit tuttipullot ja
huonolaatuinen vesi kuhisivat.
Vastikkeiden voitonmarssia kehitysmaissa ei voi parhaalla tahdollakaan sanoa miksikään muuksi
kuin joukkomurhaksi: eri tutkimukset arvioivat, että se kasvatti
lapsikuolleisuuden 5?14-kertaiseksi.
Vastikkeiden markkinointi loppui kuitenkin vasta, kun se kiellettiin vuonna 1981 WHO:n yleiskokouksessa.
ruokaK
jätti Nestlé on äidinmaidonkorvikkeen kotipesä. Saksalainen
A N S A I N VÄ L I N E N
farmaseutti Henri Nestlé kehitti
1860-luvulla ensimmäisen vastikkeen. Hänen vilpitön tarkoituksensa oli vähentää aliravitsemusta ja imeväiskuolleisuutta.
Henri Nestlé oli nähnyt lasten
kuolevan aliravitsemukseen ja
vääränlaiseen ravintoon. Hänellä itsellään oli 13 sisarusta, joista
seitsemän kuoli ennen aikuisikää.
Hänellä tuskin oli aavistustakaan
siitä, että lasten pelastamiseksi
kehitetty äidinmaidonkorvike koituisi lopulta miljoonien vauvojen
kohtaloksi.
Nykypäivänä Nestléllä on
maitojauhemarkkinoiden pääpaholaisen rooli osittain syyttäkin.
Nestlé on tunnetuin ja siksi helpoin kivitettävä, mutta kun tie on
avattu, valmiille markkinoille on
menijöitä. Muun muassa Mead
Johnsonilla, P?zerilla, Nutricialla
ja Abbotilla on omat tuotteensa
markkinoilla.
El PeriG
odico -lehti haastatteli joulukuussa 2011 P?zer Nutritionin
U AT E M A L A L A I N E N
Väli-Amerikan, Karibian ja Venezuelan lääketieteellistä johtajaa
Rafael Quevedoa. Haastattelussa Quevedo kertoo uudesta Goldnimisestä vastikesarjasta.
?Suuri uutuus Gold-sarjassa on se, että kaikista olemassa olevista tuotteista se muistuttaa eniten äidinmaitoa. Siksi
sen avulla voi ehkäistä ylipainon
riskiä, joka on korkea perinteistä vastiketta saavilla vauvoilla?,
Quevedo kertoo. Hän ei kuitenkaan kerro siitä, miten hän voi
tietää upouuden tuotteen vaikutukset ylipainon riskiin.
?Vauva saa kaiken, mitä tarvitsee. Äiti, jolla on A-vitamiininpuute, tuottaa maitoa, josta
puuttuu A-vitamiinia?, hän kertoo, muttei selitä, miksei ongelmaa voi ratkaista äidin vitamiininpuutosta korjaamalla.
Toimittaja ehättää tähdentämään, että terveysministeriön
mukaan 70 prosentilla raskaana
olevista naisista on anemia, joka
huonontaa maidon laatua.
Toimittaja ja P?zerin äänitorvi
lyövät löylyä vuoronperään. Lopulta Quevedo julistaa, että S-26
Gold on tämän hetken vastikkeis-
ta lähimpänä äidinmaitoa. ?Joissain tapauksissa se voi olla jopa
äidinmaitoa parempaa.?
laittomuuA
dessaan törkeä. Guatemalassa on voimassa äidinmaidonRTIKKELI ON
korvikkeiden markkinointia säätelevä laki, jonka tarkoituksena
on valvoa mainonnan eettisyyttä.
Väittämät siitä, että vastike on
parempaa kuin äidinmaito, rikkovat räikeästi kansainvälisiä sopimuksia.
Guatemalassa asuvat maailman viidenneksi lyhyimmät ihmiset. Lyhyyden aiheuttaa aliravitsemus, joka alkaa jo elämän
alkutaipaleella. Köyhissä perheissä vastikemaitoon laitetaan
usein säästeliäästi maitojauhetta
ja lapsi täyttää vatsaansa pelkällä
vedellä. Vastiketta saatetaan jatkaa tai korvata mehulla tai jopa
virvoitusjuomalla. Suolisto-on-
9
2012
33
BOIKOTOITAVAA
RIITTÄÄ!
Ä IDINM A IDONKORV IK K EIDEN
myynti kehittyvissä maissa kasvaa jatkuvasti. Markkinoista kilpailee kourallinen jättiyhtiöitä, jotka ovat viime
vuosina nielleet pienempiä brändejä
tasaiseen tahtiin varsin tasaväkisessä
kilpailussa markkinaosuuksista.
P?zer myi huhtikuussa 2012 äidinmaidonkorvikkeensa Nestlélle. Tämä
tulee tulevaisuudessa merkitsemään
Nestlélle selvää markkinajohtajuutta
esimerkiksi Kiinassa, jossa jo ennestään 6 miljardin dollarin markkinat
kasvavat jopa 12 prosentin vuosivauhtia.
Suurimmat yritykset äidinmaidonkorvikemarkkinoilla:
? Nestlé
? Mead Johnson
? Abbott Laboratories
? Danone
gelmat, ripulit ja hengitystieinfektiot lisäävät aliravitsemuksen
riskiä.
Monikansalliset yhtiöt osaavat kuitenkin hyödyntää erinomaisesti puolitotuuksia laukovia helppoheikkejä.
vielä
M
Managuaan. Köyhän Villa
Cuba -kaupunginosan raskaana
U T TA P A L ATA A N P A
olevat naiset ovat kerääntyneet
suomalaisin kehitysyhteistyövaroin ylläpidettävään äitiysvalmennukseen. Kouluttaja kertoo
imetykseen valmistautumisesta
ja äidinmaidon ravitsemuksellisesta ylivertaisuudesta.
Naiset liekkuvat keinutuoleissaan ja kuuntelevat kohteliaasti, mutta heidän ilmeissään on
jotain pidättyväistä. Suurin osa
heistä on todennäköisesti jo saanut terveyskeskuslääkäriltä maitojauhereseptin ja ensimmäiset
palopuheet äidinmaidonkorvikkeen välttämättömyydestä.
Gabriela Martinez on työskennellyt 20 vuotta nicaragualaisessa Soynica-järjestössä ravitsemus- ja imetysasioiden parissa.
?Sinä aikana edistystä ei ole
tapahtunut. Päinvastoin, imetyksessä on otettu askeleita taaksepäin?, Martinez sanoo.
Nicaraguan terveysministeriön mukaan 30 prosenttia vauvoista on täysimetyksessä, mutta
luku on todennäköisesti kaunisteltu tai vähintään vanhentunut.
Järjestöjen kenttätutkimuksissa
luku tuppaa jäämään kerta toisensa jälkeen alle 10 prosenttiin.
?30 prosenttia on iso valhe.
Se on päivänselvää meille, jotka
työskentelemme ihmisten parissa?, Martinez sanoo.
Terveysministeriön tehtävänä on valvoa äidinmaidonkorvikkeiden mainontaa ja myynnin-
n
äreide
?Lääk iota ei
t
korrup Yhtiöt
a.
valvot matkoja
vat
tarjoa uniin ja
Canc le.?
l
Aruba
edistämistä. Martinezin mukaan
mainontaa rajoittavia lakeja on
laadittu, mutta ministeriön alaisuudessa työskentelevät lääkärit ruokkivat aivan päinvastaisia
käytäntöjä.
?Lääkäreiden korruptiota ei
valvota. Monikansalliset yhtiöt
tarjoavat lääkäreille etuja, joita
köyhässä maassa on vaikea vastustaa: 400?600 dollaria kuussa
ansaitsevalle lääkärille tarjotaan
koulutuksia, tukea opintoihin,
matkoja Cancuniin ja Aruballe ?
ja raskaana olevat naiset lähtevät kontrolleista koteihinsa äidinmaitokorvikesuositus kourassa.?
lukemattomat
S
muut kansalaisjärjestöt yrittävät kääntää ratasta taakseOYNIC A JA
päin, mutta vahinko on jo tapahtunut. Ihmisten mielikuvissa
korvike on vitamiinipitoista, turvallista ja täysipainoista ravintoa
? aivan kuten kauniit mainoslauseet kertovat.
Pulloruokintaan turvautuvien
äitien selitykset ovat aina samat:
maitoni on huonolaatuista ja laihaa, eikä sitä ei ole tarpeeksi.
Suuryrityksiltä myötäjäisiä saavat lääkärit tukevat näitä uskomuksia mielellään.
Gabriela Martinez kertoo esimerkin elävästä elämästä. Hänen siskonsa oli raskaana, ja
kontrollikäynnin aikana lääkäri
alkoi kertoa hänelle korvikemaidon käytön tärkeydestä. Sisko
sanoi, että hän antaisi mieluummin äidinmaitoa, ja kertoi hiukan
Gabriela-siskolta saamistaan tiedoista. Lääkäri keskeytti hänet
tylysti.
?Siskosi pää on täynnä aivan
pähkähulluja teorioita. Maitosi ei
tule riittämään. Älä kuuntele siskoasi, tai lapsesi sairastuu aliravitsemukseen?, lääkäri sanoi.
Kun lapsi oli syntynyt, lääkäri toi varmuuden vuoksi kotikäynnille tullessaan tuliaisiksi
kolme purkkia korvikejauhetta.
Sama toistui toisen lapsen kanssa: kun tuli puhetta äidinmaitoa
suosivasta siskosta, lääkäri kysyi, kumpaa kannatti kuunnella
? siskoa vai koulutettua lääkäriä.
Lapselle tuli kieleen tulehdus, ja
lääkäri ilmoitti oitis sen johtuvan
rintaruokinnasta. Vielä samana
päivänä epävarmaksi tullut äiti
osti purkin maitojauhetta.
?Maitojauhetta saanut siskonpoikani on vielä tänäkin päivänä pienikokoisempi ja sairaalloisempi kuin äidinmaidolla
ruokittu?, Martinez kertoo.
Martinez sanoo, että yksi lääkäri oli sentään muita rehellisempi. Hän sanoi elantonsa riippuvan
niistä äideistä, jotka eivät imetä
lapsiaan. Lapset sairastelevat
enemmän ja käyvät tiheämmin
lääkärissä.
Yhä useammin imetyksen katkaisee myös se, että kukaan muukaan ei imetä. Kyse on statuksesta.
?Jos joku imettää lastaan, se
on kuin leima otsassa: siinä on
niin köyhä ihminen, ettei hän saa
ostetuksi edes maitoa lapselleen.
Niin köyhä, että on turvauduttava imettämiseen. Mutta jos rahaa on, hankitaan maitojauhetta?, Martinez sanoo.
34
9
äitiysloma
N
on kahden kuukauden pituinen. Imetysoikeutta tukevia lakeICAR AGUASSA
ja on säädetty, mutta naiset eivät
vaadi oikeuksiaan, eikä ole työnantajan omien etujen mukaista
taata äideille imetyshetkiä kesken työpäivän. Nicaraguan Kelan virkaa toimittava eläkelaitos
INSS jakaa maitojauhetta ilmaiseksi paitsi työssä käyville naisille myös työssä käyvien, vakuutettujen miesten vaimoille.
?Nicaragua on köyhä ja kehityksen jäljessä laahaava maa.
Kunnollisen ravitsemuksen puutteessa jäämme jälkeen vielä
enemmän. Äidinmaidon hylkääminen aiheuttaa sairauksia ja hidastaa kehitystä. Nicaragualaislasten aivot eivät koskaan kehity
täyteen potentiaaliinsa?, Martinez sanoo.
etenkin
M
köyhien kehitysmaiden rutto, mutta sen vaikutukset tunA ITOJAUHE ON
tuvat myös lännessä: Yhdysvalloissa vältyttäisiin vuodessa 900
vauvan kuolemalta, jos 90 prosenttia äideistä imettäisi lapsiaan
maailman terveysjärjestö WHO:n
suosittelemat 6 kuukautta. Koko
maailmassa säästyttäisiin vuosittain miljoonan vauvan ja pikkulapsen kuolemalta.
Siksi WHO, EU, Unicef, kansalaisjärjestöt ja monet muut
tekevät hartiavoimin töitä täys-
2012
imetyksen tukemiseksi. Eikä tarkoituksena ole syyllistää niitä äitejä, jotka eivät pysty yrityksistä
huolimatta imettämään, vaan
rohkaista niitä, jotka eivät syystä
tai toisesta edes yritä.
?Äidinmaito on myös ihmisoikeuskysymys: äideillä on oikeus
saada oikeaa informaatiota lapsen ravitsemuksesta, ja lapsella
on oikeus tulla ravituksi oikein.
Näitä oikeuksia poljetaan nyt pahasti?, Soynica-järjestön Gabriela
Martinez sanoo.
päästä
M
palaan Soynican kouluttajan kanssa Villa Cubaan. Nuori äiU U TA M A N V I I K O N
ti istuu sängyn päällä kuten edelliselläkin kerralla, mutta maitojauhepurkki on kadonnut pöydältä. Äiti vaikuttaa pelästyneeltä.
Poikavauvalle on tullut viikonlopun aikana kovia vatsavaivoja, ja äiti ja vauva ovat juuri
palanneet sairaalasta. Tällä kertaa lääkäri on ollut ajan tasalla ja
määrännyt lääkkeeksi rintamaitoa. Tuttipulloon tottunut vauva
ei meinaa saada otetta rinnasta.
Äiti ei tiedä miten pidellä vauvaa.
Vauva haukkoo ilmaa ja kitisee.
Kouluttaja kääntää hellästi
vauvan ja äidin navat vastakkain.
Vauva haukkaa rinnanpään suuhunsa ja alkaa imeä ahnaasti.
Tänään on aihetta iloon. Villa Cubassa on yksi tuttipullo vähemmän.
MITEN NESTLÉ
VASTASI SYYTÖKSIIN?
T U O T E T TA O L I S I myytävä,
mutta eettinenkin olisi oltava.
Esitimme artikkelissa osoitetut
ongelmat Nestlélle. Millä tavalla Nestlé pyrkii yritysvastuuseen
kehitysmaiden äidinmaidonkorvikkeita koskevassa ristiriidassa? Keski-Amerikan Nestlé ei
yhteydenottoyrityksistämme
huolimatta vastannut tiedusteluihin. Käännyimme Suomen Nestlé
Oy:n viestintäpäällikkö Aino Pajukankaan puoleen. Tässä tiivistelmä Pajukankaan vastauksesta:
?Nestlén yksiselitteinen kanta on, että äidinmaito on parasta
ravintoa lapselle. World Health
Organization (WHO) suosittelee
puolen vuoden täysimetystä. Tuemme täysin tätä suositusta sekä imetyksen jatkamista samalla,
kun lapsi tutustuu lisäruokiin lääkärin ja terveydenhuoltohenkilökunnan ohjeiden mukaan.
Olemme sitoutuneet noudattamaan WHO:n kansainvälisiä
äidinmaidonkorvikkeiden markkinointia koskevia suosituksia
(WHO:n korvikekoodi). Niissä
152:ssa Unice?n määrittelemässä maassa, joissa lapsikuolleisuus ja aliravitsemus on yleistä,
noudatamme kansallisia lakeja ja
säädöksiä tai WHO:n suosituksia
riippuen siitä, kummat ovat tiukemmat.
Näissä 152 maassa, jotka luokitellaan ?korkean riskin maiksi?
(muun muassa Nicaragua) emme markkinoi korvikkeita emmekä vieroitusvalmisteita alle 12
kuukauden ikäisille lapsille, emme markkinoi lastenruokia alle 6
kuukauden ikäisille lapsille, emme kannusta terveydenhoitohenkilöstöä edistämään Nestlén
tuotteiden myyntiä, emmekä jaa
ilmaisia korvikenäytteitä sairaaloissa tai kuluttajille.
Suhtaudumme WHO:n kansainvälisiin äidinmaidonkorvikkeiden markkinointia koskeviin
suosituksiin äärimmäisen vakavasti. Olemme luoneet kattavan
järjestelmän, jonka avulla valvomme WHO-koodin noudattamista. Tunnustuksena toiminnastamme riippumaton FTSE Group
on valinnut Nestlén ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana korvikevalmistajana mukaan FTSE4Good-indeksiin, joka on
yritysten eettisyyttä vertaileva
indeksi.?
Kirjoittaja on Fi?n Nicaraguankirjeenvaihtaja.
SUPERMAITOA JOKAISELLE.
Nicaraguassa lapsille juotetaan
pullomaitoa parin kolmen vuoden ikään asti. Joka ikäryhmälle on oma maitonsa, joita markkinoidaan esimerkiksi sanoilla "desarollo" (kehitys) ja "protección"
(suoja). Maidon luvataan optimoivan lapsen kehitystä ja antavan suojaa terveydelle.
NESTLÉ-BOIKOTTI JATKUU
N E S T L É O N E D E L L E E N yksi
maailman boikotoiduimmista yrityksistä. Nestlén toimintaa valvoo
etenkin International Baby Food
Action Network (IBFAN), joka on
toistuvasti puuttunut markkinajohtajan myynninedistämisstrategioihin.
Boikotti toimii: painostuksen
vuoksi Nestlé on joutunut muuttamaan käytäntöjään lukuisia kertoja. IBFANin tekemässä seurannassa
Nestlé on rikkonut kansainvälisiä
äidinmaidonkorvikkeiden markkinointia koskevia säädöksiä useammin kuin mikään muu yritys. IBFANin ylläpitämälle syntilistalle on
listattu 130 väärinkäytöstä.
Britannialaisen Baby Milk Action -järjestön mukaan Nestlé on
syyllistynyt viime vuosina ainakin
seuraaviin rikkomuksiin:
? Nestlé tekee jatkuvasti syrjähyppyjä kansainvälisten markkinointistrategioiden harmaalle
alueelle markkinoimalla vastikemaitoja aggressiivisesti maissa, joiden lainsäädännöstä löytyy tulkinnanvaraa.
? Nestlén markkinointikäytäntöjen katsotaan lisäävän imeväiskuolleisuutta ympäri maailman.
? Takavuosina Nestlé on tehnyt
lupauksen olla mainostamatta äidinmaidonkorvikkeita ?korkean
riskin? maissa, mutta viime vuosina
se on pyrkinyt kiertämään lupaustaan muun muassa markkinoimalla isommille vauvoille suunnattuja
saman brändin tuotteita.
? Nestlé lanseerasi yli 120 maassa ?protect?-kampanjan, jonka
logossa annetaan ymmärtää, että
maitojauhe suojaa vauvan ruoansulatuselimistöä. On kuitenkin kiistatta todistettu, että vastikkeiden
käyttö etenkin kehitysmaissa lisää
vauvoilla ripulin ja ruoansulatuselimistön infektioiden riskiä.
? Filippiineillä kuolee joka vuosi 16 000 vauvaa puutteelliseen tai
vääränlaiseen ravitsemukseen.
Tästä huolimatta Nestlé yhdessä
Mead Johnsonin, Abbottin ja Fonterran kanssa lobbaa voimakkaasti
lakimuutosta, joka mahdollistaisi
tehokkaamman vastikkeiden markkinoinnin ja poistaisi pakkauksista
merkintöjä, joissa tähdennetään
muun muassa äidinmaidon suojaavia vaikutuksia.
? Malawissa Nestlé kieltäytyi
kääntämästä vaadittuja pakkausmerkintöjä viralliselle chichewakielelle kuluihin vedoten. Baby Milk
Actionin painostuksesta asianmu-
kaiset merkinnät saatiin kuitenkin
viimein pakkauksiin.
? Baby Milk Action on luvannut
lopettaa boikotin vasta, kun Nestlé hyväksyy järjestön neljän kohdan
suunnitelman imeväiskuolleisuuden rajoittamiseksi. Suunnitelmassa vaaditaan Nestléä muuttamaan
markkinointistrategioitaan kansainvälisiä säädöksiä vastaaviksi.
Nestlé kieltää väittämät, joiden
mukaan se olisi syyllistynyt markkinoinnissaan väärinkäytöksiin. (Lähde: info.babymilkaction.org)
Lähteet ja lisätietoja
Info.babymilkaction.org
Tanner, Lindsey: Breastfeeding
Could Save Lives. 4.5.2010. Associated Press.
Dianne Penn, 1.4.2012: Breastfeeding can save lives of one million
children each year, says UNICEF.
www.unmultimedia.org
Ana Isabel Villela: Ni rollizos, ni
escuálidos. El Periodico 19.12.2011.
www.elperiodico.com.gt
http://en.wikipedia.org/wiki/
Nestl%C3%A9_boycott
TÄYTTÄ EINESTÄ. Ensimmäinen äidinmaidonkorvike lanseerattiin jo
1860-luvulla. Korvikkeet ovat ehkäisseet aliravitsemusta, mutta lisänneet samalla imeväiskuolleisuutta.
KORVIKEISÄ. Henri Nestlé kehitti ensimmäisen korvikemaidon, koska halusi pelastaa ihmishenkiä. Hänellä ei ollut aavistustakaan siitä, että jonakin päivänä hänen sukunimensä olisi miljoonille ihmisille kirosana.
Beyond
the image
Politisk illustrationskonst
som historisk källa
Cartoons as sources
to history
8.11.?30.12.2012
VaPaa PääSy!
Ville Tietäväinen (Fi): For Victory
Päivälehden museo
Ludviginkatu 2?4, 00130 Helsinki
Info: p. 09-122 5210 ? museo@sanoma.fi
Avoinna ti?su klo 11?17 ? www.paivalehdenmuseo.fi
Päivälehden museo on osa Helsingin Sanomain Säätiötä.
LÖYTÄÄHÄN LUONTO MYÖS KOTIISI?
Suomen Luonto kertoo ajankohtaiset luonnon tapahtumat ja tarjoaa
taustat päivän ympäristökysymyksiin.
Laadustaan palkittu* luonnonystävän ykköslehti ilmestyy kymmenen
kertaa vuodessa maan parhain luontokuvin kuvitettuna.
Tilaa Suomen Luonto:
. www.suomenluonto.?/lehtitilaus
. tilaajapalvelu@sll.?
. puhelimitse: (09) 2280 8210, ark. klo 9?15
13 , 90 ?
( n o rm . 2 5
,5 0 ? )
Suomen Luontoa julkaisee
Suomen luonnonsuojeluliitto ry.
Tilaamalla lehden tuet
luonnonsuojelutyötä.
KUVA: HEIKKI WILLAMO
*Vuoden laatulehti 2011, Vuoden taittaja 2011, Vuoden kirjoittava toimittaja 2011
Tu t u s t u
yt!
3 n u m en
ro a
36
9
2012
Häirikkö puhuu
TEKSTI
KUVITUS
KIMMO LAAKSO
PAULA PAULIINA
soittamaan omakotitalomme
ovikelloa, soitan stereoista rockyhtye Mötley Cruen kappaleen
Shout At The Devil.
käytöshäiriö on rakenS
teellisen väkivallan ilmaus,
kasvatustieteilijä Paul Willis on
ANA
todennut. Hänen mukaansa kyse
on luokkayhteiskuntaan kuuluvasta vastarinnasta, jonka avulla
työväenluokkaiset lapset vastaavat yritykseen tehdä heistä kunnollisia työtä tekeviä kansalaisia.
Vanhemmilleni lähetetyt häiriökäyttäytymistäni puivat kirjeet
tuntuvat heijastelevan Willisin
hahmottelemaa valtakamppailua.
Työväenluokkainen isäni, joka
kävi koulunsa 1950-luvulla, kertoo luokanvalvojasta, joka iski
häntä nyrkillä. Isäni oli välitunnilla polttamassa tupakkaa, eikä
se ollut sallittua. Leuka meni sijoiltaan. Asia jäi opettajan ja oppilaan väliseksi.
Nyrkinisku oli myös syy, miksi isäni ei pitänyt koulusta eikä
opettajista ? ei silloinkaan, kun
hänen pojastaan tuli peruskoulun oppilas 1980-luvulla.
Silloin isäni sai luettavakseen
kasan kirjeitä ja oppi uuden sanan: käytöshäiriö.
1980-luvun lopulla opettajien
kotiimme lähettämät kurinpalautuskirjeet kuvastavat koulussa ja
kodeissa käytävää valtakamppailua. Kirjeet ovat todiste ankarasta
kasvattamisen mallista, jota joskus haikaillaan takaisin.
käytävässä keskustelussa kaivetaan
usein esiin nostalginen visio vanhoista hyvistä ajoista. Rautaiset
opettajat pistivät niskuroivat vesselit ruotuun.
Oi aikoja, kun opettaja oli toteemipaalu, jota tuli kumartaa.
Kirjeistä paistaa huoli opettajan
valta-aseman murenemisesta.
Mutta kirjeet myös osoittavat
tuon valta-aseman ikävät puolet.
Tietääkseni kukaan ei ole koskaan vastannut yhteenkään näistä kirjeistä.
Kurinpalautuksen seuraus ei
ole nostalgisen toiveunen tottelevainen lapsi. Kuten erään kirjeen kirjoittaja pettyneenä toteaa: Kielloistani huolimatta Kimmo
vain jatkoi riemuissaan hölmöilyään.
Sosiologi Leena Kosken mukaan nykyisin kasvatuksen moraalinen perusta ei ole enää
Jumala, järki tai sosiaalinen yhteisö. Syyt, jotka aiemmin antoivat aiheen kuuliaisuuteen, ovat
kadonneet. Samanaikaisesti huolestuneiden kasvattajien mieliin
on noussut pelko siitä, mitä tapahtuu, jos lapset eivät tottele.
L A S T E N K A S VAT U K S E S TA
Kimmo Laakso
kertoo häirikön
tarinansa, johon
hän ei halua kirjoittaa onnellista
loppua.
O
vuonna 1986. Eräs yhtenäiskulttuurin aikakausi on tullut
päätökseen. Presidentti Urho Kaleva Kekkonen on kuollut. Seinä-
N TA LV I
joen helluntaiseurakunnan nuorisotiimi on julkaissut c-kasetin
Rock?n Rollin Maailma, jossa kerrotaan rockmusiikin saatanallisesta
alkuperästä.
Olen 11 vuotta, ja minusta tulee armoton heavymusiikin ystävä. Isäni saa luokanvalvojalta
kirjeen.
?Hei! Todella murheellista kerrottavaa. Nyt on. Pakko puuttua
asiaan?, kirjoittaa luokanvalvojani. Hän on juuri toimittanut postilaatikkoomme kopion lukukausitodistuksesta, jossa käytökseni
on arvosteltu numerolla 6.
Numero on pahaenteinen
? kuutonen assosioituu paholaiseen. Kun uskovaiset tulevat
1987.
T
Suomen hiihtoliitto on kutsunut Matti Nykäsen kotiin sopeuAK AISIN VUOTEEN
tumisvaikeuksien vuoksi.
Opettajani kurinpalautuskirje
on luettelo täynnä kirjoitusvirheitä ja väärissä paikoissa olevia välimerkkejä. Se osoittaa, että luokanvalvoja on kirjoittanut raivon
puuskassa.
Käytökseni ja olemukseni on
erittäin velttoa. Olen väsynyt
tunneilla. Haukottelen, nojaan
päätä pulpettiin. En jaksa.
Minua ei kiinnosta, sanoo
opettaja. Kirjeen lopussa hän antaa ymmärtää, että osoitan kiinnostusta vääriin asioihin, kuten
heavymusiikkiin:
Käsi oli torstaina niin kipeä että oli
haettava apua terveydenhoitajalta.
Sitten ei enää maila tahtonut pysyä
kädessä kun oli liikuntaa. Edellisellä
viikolla jalka vaivasi kun oli liikuntaa. Siteet jäivät pois, kun rumpupalikat piti ottaa käteen. Nyt vaan
tänään perjantaina tein päätöksen
että en enää ota Kimmoa soittamaan rumpuja.
häiriökäyttäytymisK
tä koskevaan akateemiseen
kirjallisuuteen on hämmentävä.
AT S A U S
Valtaosa kirjoittajista on kiinnostunut siitä, kuinka epätoivottua
käytöstä voidaan muuttaa.
Silti kasvatustieteessä ei olla yhtä mieltä siitä, onko häiriö-käyttäytyminen ikävä asia.
Jotkut tutkijat näkevät koulun
totalitaarisena järjestelmänä,
joka väistämättä aiheuttaa lapsissa vastustusta. Häiriökäyttäytyminen on hierarkkisen systeemin aiheuttama luonnollinen
seuraus.
Kasvattajien valtavirta ajattelee, että huono käytös on aina
häiriö. Se on seurausta yksilön
vaikeudesta sopeutua. Kun lapset käyttäytyvät häiritsevästi,
on tavallista puhua asiasta sairauden tunnusmerkeillä. Häiriökäytös ei ole ilmaus poliittisesta
toimijuudesta. Se on ?oire? siitä,
että lapsi ?voi pahoin?.
1970-luvun idea ystävyydestä ja solidaarisuudesta vaihtui
1990-luvulla nykyiseen peruskoulun ideaaliin, joka korostaa
lapsen asemaa työmarkkinoilla. Ihanteellinen lapsi on yritteliäs, aktiivinen ja oma-aloitteinen.
Kasvatuksen ideaaleja tutkinut Leena Koski sanoo, että sisäisen yrittäjyyden ihanne
juontuu 1980-luvulla taloudessa
tapahtuneista muutoksista. Lapselle ihanteelliset ominaisuudet
sidotaan markkinatalouden vaatimuksiin.
9
O N K E VÄT. Berliinin muuri on
murtumassa.
Otan luokkakaveriani pepusta
kiinni. Tuijotan äidinkielen lehtoria. Hänen silmänsä alkavat levitä lautasiksi. Olen varma, ettei
hän voi edes aavistaa, mitä minä
teen. Oletus on, etteivät opettajat tajua. Kyseessä on kaveriporukallemme tyypillinen huumori,
jossa leikitellään totutuilla rooliodotuksilla.
Tv-tuolissa istuva isukkini
viskaa kirjeen olohuoneen mäntypuiselle parketille. Kirjeessä
vilahtaa pelottava sana, käytöshäiriö. Se viittaa toistuvaan
uhmakkuuteen, tottelemattomuuteen, matalaan ärsyyntymiskynnykseen, valehteluu ja
tahalliseen ärsyttämiseen.
Jälleen sattui uskomattoman mauton käytöshäiriö. Välitunnilla kello
12.10-12.25 oppilaiden istuskellessa
auringonpaisteessa Kimmo kaatoi
rinnakkaisluokan pojan pöydälle, ja
alkoi esittää homoseksuualista sukupuoliaktia lähes kaikkien koulun
oppilaiden katsellen pääasiallisesti
noloina ja kiusaantuneina, epätietoisina minne silmänsä kääntäisivät.
E, MILLAINEN lapsen toiminta
leimataan häiriökäyttyätymiseksi, on tutkija Maija Lanaksen
mukaan sidoksissa vallitsevaan
kulttuuriseen, sosiaaliseen ja
poliittiseen tilanteeseen.
Lähes mikä tahansa toiminta, kuten perunoiden muussaaminen haarukalla, voidaan haluttaessa nähdä käytöshäiriönä.
S
Lanaksen looginen johtopäätös
on, että käytöshäiriö ei milloinkaan tule ratkaistuksi sillä, että
lapsen toimintaan sovelletaan
autoritatiivisia keinoja. Tämä
johtuu siitä, että käytöshäiriö
on heijastus yhteiskunnan valtarakenteista.
Jälki-istunnolla uhaten onnistuin
poistamaan hänet näyttämöltä.
Kimmo ei ole lainkaan näytelmässä. Hän soittaa yhtyeessä. Hän
suuttui silmittömästi ja huuteli minulle herjauksia joista yksi jäi mieleeni: ?Ime persettäs!
ei tehnyt
T
minua yksisilmäisen onnelliseksi. Monet se vei turmioon.
OTTELEMATTOMUUS
Kasvatuksessa kuri on hyvä renki, mutta huono isäntä.
Paras häirikköystäväni elää tällä hetkellä kodittomana. Uskon
vakaasti, että hän ei elä yli neljäkymmentävuotiaaksi. Hänen
kurittamistaan on kyllä yritetty.
En tiedä, olenko tämän tarinan sankari. Tämä epätietoisuus
on osa sopimusta. Se on tapa
vastustaa helppoa loppua. Sitä
kerronnallisen sulkeuman odotusta, jossa häirikkö joko saadaan
kuriin tai sitten hän syrjäytyy.
Ne, jotka ovat kuunnelleet
entisten juoppojen tarinoita, tietävät kuinka kiihkeästi he vakuuttelevat, että heillä menee
loistavasti nyt, kun Jeesus heitä
lempeästi kurittaa. Jos häiriökäytös ymmärrettäisiin poliittiseksi
toimijuudeksi, ei voitaisi tuudittautua ajatukseen, että se on rat-
kaistavissa lasta kurittamalla.
Kasvattajat itse ovat mukana
tuottamassa sitä, mitä he kutsuvat käytöshäiriöksi. Oppilaat tulisi nähdä osana instituution sisäistä valtakamppailua. Harvoilla
on otsaa pitää perussuomalaisten vaalimenestystä järjestelmän
häiriönä, joka pitää saada kuriin.
los määräytyy sen mukaan, miten
kasvattaja ymmärtää koulussa
käydyn valtataistelun luonteen.
Jos kasvattajalle aukenee pääsy oppilaan epävirallisen toiminnan alueelle, hän voi tilaisuuden
tullen kurittaa. Virallinen kurinpalautus on harvoin tehokas.
osoitK
taa, en ollut lojaali myöskään omalle epäviralliselle ryhU T E N TÄ M Ä J U T T U
oiden
Perun inen
aam
muuss a voidaan
kall
haaru ssa nähdä
halute äiriönä.
h
käytös
epäK
muodolliseen ryhmään, jonka mielestä ei ollut sopivaa kiinUULUIN KOULUSSA
nostua opiskelusta. Jäsenyys
ryhmässä perustui lojaaliudelle.
Sääntönä oli, ettei saa olla kiinnostunut säännöistä.
Useimmat opettajat eivät kokemukseni mukaan tunnistaneet
häirikköyden kytköksiä koulun
epämuodolliseen vastakulttuuriin. Heidän käytöksensä häiriköitä kohtaan oli peilikuva häirikön
käytöksestä. Opettajia ei kiinnostanut opiskella oppilaan epävirallisen suhdeverkon kytköksiä. Häirikköys oli aina ongelma.
Häirikköjen kuriin saaminen
ei koskaan tapahdu kurin määrää
kasvattamalla. Toivottu lopputu-
37
2012
mälleni. Jossain vaiheessa tajusin, että olen kiinnostunut asioista. Sen seurauksena minusta
tuli takinkääntäjä ja jengipetturi.
Ja vielä tänäkin päivänä, kun luen englantilaista kirjallisuutta yliopistossa, tunnen olevani Pietari,
joka on kieltänyt Jeesuksen.
Ratkaisevaa oli, että kohtasin
aikuisia, jotka tajusivat tämän
koulumaailman valtakamppailun salatun luonteen. He kertoivat minulle, että on ok olla kiinnostunut. He kannustivat, siinä
missä luokanvalvojani vain totesi, ?et-ten kuulu tähän yhteiskuntaan?. Näillä kasvattajilla oli
sananvaltaa, koska heidän ensisijainen pyrkimyksensä ei ollut
kurittaa. Näin he myös onnistuivat laittamaan minut järjestykseen.
Kääntöpuolena tässä oli, että tunsin olevani yksin. Tunsin
tehneeni typerän vaihtokaupan:
vaihdoin parhaat ystäväni, mutta mihin?
Sen sijaan, että olisin ollut lojaali, aloin vierailla kirkon lukupiireissä tutkimassa pyhiä kirjoituksia. Uskoko minut pelasti? Rokkia
kuuntelevat nuoriso-ohjaajat,
nuotiopiirit ja akustiset kitarat?
En usko.
vanhempainliiton
S
erikoisasiantuntijan Tuija
Metson mukaan opettajainstiUOMEN
tuutio on vasta hiljattain muuttunut tasa-arvoisemmaksi suhtautumisessaan vanhempiin ja
koulua käyviin lapsiin.
On siirrytty tottelevaisuuskulttuurista keskustelukulttuuriin. Enää ei oleteta, että lapset
ovat hiljaa silloin, kun opettaja
sanoo. Enää ei kirjoitella tulikivenkatkuisia kirjeitä, kun vekarat
tolloilevat.
Nykyään on tapana puhua
kumppanuudesta opettajan ja
vanhemman välillä, Metso kertoo. Kuten 198o-luvun lopulla,
jolloin minä ja muut häiriköt huvittelimme lukemalla vanhemmillemme lähetettyjä kirjeitä ääneen, luen Metsolle otteen:
Maanantaina joitakin viikkoja sitten pojat olivat oppitunnillani kello
10?11 täysin poissa tolaltaan. Heillä
oli molemmilla ruisku, jollaisia kuulemma saa apteekista 60 pennillä ja
joita olen kuullut käytettävän ruiskutettaessa nuuskaa ikeniin. Täysin
kuuroina kielloilleni he iskivät ruiskunsa useita kertoja käsivartensa
suonistoon ja juoksentelivat istumapaikkansa ja pesualtaan väliä ja
pyyhkivät verta paperipyyhkeisiin.
Muut luokan oppilaat ovat vahvistaneet luokanvalvojalleen kuvaukseni tapahtumista oikeiksi.
TUNNUSTAN, EN TUNNUSTA
E N N E N K U I N Voima päätti jul-
kaista tämän jutun, olin yrittänyt
kaupata sitä tusinaan lehteen. Mukana oli päivittäin ilmestyviä sanomalehtiä, naistenlehtiä, yhteiskunnallisia viikkolehtiä ja opettajien
ammattijulkaisu. Lähes kaikki lehdet vaikuttivat kiinnostuneilta, ja
useat esittivät syyn jutun julkaisematta jättämiseen. Prosessi oli
tyypillinen freelancerin elämässä:
hidas, huonosti palkattu ja opettavainen.
Eri lehtien toimituksista sain
kuulla, millainen henkilökohtainen,
tunnustuksellisuuteen perustuva,
syrjäytymisvaarassa olevaa henkilöä käsittelevä juttu parhaimmillaan
on, jotta se kykenee vangitsemaan
lukijansa huomion.
O L I N J U T T U I N E N I keskellä
esittämisen politiikkaa ? miten minut, tuo yhteiskunnan pikku atomi,
oikein tulee esittää lukevalle yleisölle?
Ensinnäkin, ei saa olla liikaa
sivistyssanoja. Sivistyssanoista
puuttuu elämän maku. Lehden lukija ei halua sellaista. Hän haluaa
paljastuksia, rehellisyyttä ja autenttisuutta. Hän haluaa enemmän
Kimmoa ja vähemmän yhteiskunnallista, teoreettista höpinää.
Ihanteellisessa jutussa paljastavuus, money shot, liittyy siihen,
miten häiriköstä tulee kunnollinen.
Olennaista on kertoa, miten hän
välttää syrjäytymisen. On tärkeää,
että tämä sulkeuma on osa juttua.
Muutenhan jutusta puuttuu ohje
siitä, miten vanhemmat voivat kasvattaa lapsistaan kunnollisia.
M I N U N O L I S I pitänyt kertoa
teille siitä, miten minä tötöilyistä
huolimatta en syrjäytynyt ja mikä
johti tähän käänteeseen: rukoilen,
käyn töissä, luen kirjoja, käyn kirkossa, katson telkkaa, vien lapsia
tarhaan, en katso vieraita naisia,
paistan aamuisin muf?nsseja. Minun olisi pitänyt tunnustaa teille:
kyllä, minä olin kouluhäirikkö. Sillä ei nyt ollut väliä, sanoiko luokanvalvojani minulle, etten kuulu tähän yhteiskuntaan. Se, joka haluaa
kuulua, on kiltti poika ja tunnustaa.
Hän on ansainnut armon, omenan
ja anteeksiannon.
Tunnustan: tein mokan, enkä
tunnustanut.
? N Ä K Ö K U L M A N pitäisi olla psy-
kologinen, eikä kaivella yhteiskunnallisia valtasuhteita?, Helsingin Sanomista kerrottiin.
Jos teet nämä muutokset, juttusi
julkaistaan, ajattelin. Koska ketään
ei tuntunut kiinnostavan, mitä asiasta todella ajattelin, päätin laittaa
Enemmän Kimmoa ja paljastaa kai-
ken ? muuttua kunnolliseksi.
Sitten havahduin. En ollut enää
varma, mistä tässä kaiken paljastelussa oikein oli kysymys. Miksi yhtäkkiä tuttu pilkan kohde, onnellinen loppu, oli niin arvossaan? Miksi
häirikön on pakko parantua?
Saadakseni selvyyttä sekavaan
tunteeseen luetutin jutun käytöshäiriöistä kirjoittaneella väitöskirjatutkijalla. Sain palautetta: on
tavallista, että puhuttaessa käytöshäiriöistä mediassa odotetaan loppuratkaisua, eli vastausta siihen,
mikä häiriköihin tepsii. Ei kannata
vesittää tarinaa onnellisilla lopuilla tai varsinkaan kertomalla, kuinka
palasin ruotuun.
O L I N J U T T U A tehdessäni siis
tehnyt havainnon jännitteestä representaation politiikassa.
Olin erottavinani ainakin kaksi
eri tapaa suhtautua tunnustuksellisiin syrjäytymistarinoihin. Virallinen näkökulma puoltaa yksilön
omien vaiheiden syvällistä itseanalyysiä ja tutkiskelua. Siinä ei voida
sanoa, että minä kivitin ikkunoita,
koska olin alistetun luokan jäsen
tai koska Urho Kaleva Kekkonen oli
presidentti. Ikkunoita kivitetään ?
vaikka se olisi kuinka kivaa ? koska
on paha olo.
Erot ovat pieniä, mutta sitäkin
merkitsevämpiä. Juttua tehdes-
säni luin Helsingin yliopiston tutkijan Kristiina Brunilan Education
Inquiryssä tänä vuonna julkaistun
artikkelin terapiakulttuurin roolista syrjäytyneiden nuorten kasvatuksessa. Brunilan artikkeli From
Risk to Resilience ? Therapeuthic ethos
in Youth Education sivusi psykologisen lähestymistavan popularisoimista yhteiskunnassa. Brunila kutsuu tätä psykovallaksi. Kyse ei ole
mistään pakkovallasta, sillä myös
?sairaat? itse omaksuvat puhetavan. Minäkin meinasin omaksua sen
juttua tehdessäni.
Brunila avautui minulle puhelimessa ongelmista, jotka heijastelivat omiani: artikkeleita on vaikea
julkaista, koska monien mielestä
ne ovat liian kriittisiä. Halutessaan
kritisoida terapiakulttuuria Brunila
kertoo jatkuvasti törmäävänsä ajattelun esteisiin ympäristössään.
VA LTA S U H T E E T siis kuulostavat
liian monimutkaisilta. Ne vihjaavat,
että muokkaamme yhteiskunnan
kollektiivisesti sellaiseksi, kuin se
nyt kulloinkin on. Jos suunnataan
huomio yksilöihin itseensä, yksilöt pysyvät kiireisinä keskittymällä
omaan napaansa. Yksilöistä on helpottavaa saada diagnoosi. Oma olo
helpottaa, kun ympärillä oleva epäselvyys katoaa.
Sä olet vaan sairas, that?s it.
U S E A S S A Euroopan maassa ja
esimerkiksi Yhdysvalloissa, Kanadassa sekä Australiassa niin sanottua psykovaltaa tutkitaan. Brunilan
mukaan Ruotsissa aiheesta on kirjoja ja tutkimushankkeita ja siitä
käydään kriittistä yhteiskunnallista
keskustelua.
Siellä esillä on myös toinen, virallisesta näkökulmasta poikkeava
antipsykologisoiva lähtökohta. Se
väittää, että häiriköinti ei palaudu
pelkkään yksilöön tai tämän psykologiaan. Yksilön sisäiset tilat ovat
aina heijastuksia siitä, mitä ympärillä tapahtuu. Ja kuten tiedetään,
ympärillä tapahtuu kaikenlaista.
Antipsykologisoiva lähtökohta tekee kuitenkin ongelmista poliittisia
ja monimutkaisia.
J O S O N G E L M AT psykologisoi,
ne pysyvät helpommin ymmärrettävinä. Huonon käytöksen voi aina
nähdä oireena, josta parannutaan.
Huh, oli se hienoa että meidän
Erkki lopetti kannabiksen käytön.
Huh, oli se hienoa että Kerttu lopetti saatananpalvonnan. Huh, oli
se hienoa lukea tämä tarina. Potilas parani, eikä siitä tarvitse enää
välittää. Kaikilla on nyt hyvä mieli,
ja se on tärkeintä.
kimmo laakso
t
ä
:
vaihtoehtoka
baree maailman tilasta
TYHMÄT IHMISET HALLITSEVAT M
AAILMAA
Itsenäisyydenkatu 12-14
?
ENSI-ILTA 16.11.2012
Cwww.tampereenylioppilasteatteri.net
?
Liput: 14 / 7 ?
ä
#
Tampereen
Ylioppilasteatteri
e
s
i
t
Muut esitykset 2012 (klo 19 ellei toisin mainita)18.11. (klo 16), 21.11., 24.11., 29.11. 30.11., 1.12., 4.12., 9.12. (klo 16), 11.12., 13.12. Muut esitykset 2013: 16.1., 18.1. 19.1., 23.1., 24.1., 31.1., 3.2. (klo 16), 8.2., 9.2.
TONTUT vs VIKINGARNA
Erikoinen & musiikillinen
joulunäytelmä
Ensi-ilta 1.11.2012
Esitykset 4.11.-15.12.2012
K1
0!
Liput www.piletti.?
Universum
Perämiehenkatu 13 | Punavuori | Hki
www.universum.?
Va l t i m o n t e a t t e r i & N ä l k ä t e a t t e r i e s i t t ä v ä t
F r i e d r i c h H ö l d e r l i n ? E s a K i r k ko p e l t o :
S u lo i s e s sa S I N E S S Ä
KAPSÄKIN KLUBIT JA KONSERTIT
Varhaisromantiikan runoilijan
XEMXIIPPMRIR NE ½PSWS½RIR
testamentti, postuumisti
löydetty runoluonnos
ruumiillistuu näyttämölle.
Roolissa Sami Vehmersuo
Esitykset:
ensi-ilta 10. 10. 2012
12. / 13. / 17. / 18. / 20. /
23. / 24. / 26. / 28.10. klo 19
Là-basissa
(Kaapelitehdas, C-porras)
KUVA: MITRO HÄRKÖNEN
17. / 20. / 22.11. klo 19
Valtimonteatterissa
(Aleksis Kiven katu 22)
JARMON SAARELLA
9.11. How Many Sisters KLUBI
KÄHÄRÄKLUBI
ja Kirmo Lintinen
14.12. Tässä iässä Susanna Haavisto ja
Lea Pekkala
23.11. Felix Zenger
7.12. Trubamolli: Laura
SALORANTALA SOI!!
5.12./7.12. klo 19
Konsertissa Iiro Rantala
ja Heikki Salo
Hynninen ja Atte Kilpeläinen Liput: 24/20 ?, lippu.?
RAVINTOLAN KLUBIT ALKAVAT klo 21, Liput: 15 ? ovelta
Pöytävaraukset RAVINTOLA ALLOTRIA 050 579 1400
tai 09 260 0907 Kapsäkki
TEATTERISALI
Liput 20 / 15 e
XSMQMWXS$ZEPXMQSRXIEXXIVM ½
puh. 041 536 7995
[[[ ZEPXMQSRXIEXXIVM ½
Hämeentie 68, 00550 Helsinki
www.kapsakki.fi
Markus Nummi
Kapteeninkatu 26
Hurja ja koskettava tarina
ystävyydestä ja sankaruudesta
www.kom-teatteri.fi
Kantaesitys 3.10.2012
Liput 28/25/15 KOM-lipputsto, Kapteenink. 26
Markus Nummen samannimisen romaanin
Rooleissa Laura Malmivaara, Vilma Melasniemi,
p. (09) 6841 841, auki ma 11?18, ti-pe 11?16
näyttämösovitus Anna Viitala
Juho Milonoff, Niko Saarela, Eeva Soivio
Myös Lippupalvelu
Ohjaus Pekka Milonoff
sekä Pekka Valkeejär vi
9
TEKSTI
KUVITUS
2012
VESA KARJALAINEN
PAULA PAULIINA
Ihan tavallista väkivaltaa
Ihan tavallisia asioita -kampanjassa yhteisöä
luodaan sulkemalla erilaiset nuoret ulos. Kampanjasta käyty keskustelu paljastaa, että kilpailuyhteiskunta ei ole yhteiskunta lainkaan, Vesa
Karjalainen kirjoittaa esseessään.
U O M E S S A julkinen
syrjäytymiskeskustelu tyhjenee pitkälti oikeiston ja vasemmiston väliseen
kiistaan siitä, pitäisikö ongelma
ratkaista julkisten vai yksityisten
rakenteiden muutosten avulla.
Vasemmistolaiset painotukset ovat vähemmän todellisuuspakoisia kuin oikeiston, koska
niissä keskustelua ei ohjata yhtä
härskisti yksilön ja perheiden sekä muiden pienyhteisöiden viattomuuden todisteluun.
Tämä ei kuitenkaan riitä.
S
Ideaali kilpailuyhteiskunnasta
Syrjäyttämisongelmaa ei voi ratkaista pelkästään muokkaamalla
syrjäyttämistä estäviä tai edistäviä yhteiskunnan rakenteita. Kilpailuyhteiskunta perustuu niin
vahvasti syrjäyttämiselle, että näennäisesti syrjäyttämistä
torjuvat rakenteet käytännössä
mahdollistavat ja tukevat syrjäyttämistä.
Priorisointiin sortuva ja repaleinen suojaverkko toimii jo kilpailuyhteiskunnan ideaalin mukaisesti kohtelemalla ihmistä
sijoituskohteena: palvelut eivät
enää pyri ensisijaisesti auttamaan ihmisiä, vaan takaamaan
yhteiskunnan vakauden ja taloudellisen tehokkuuden lievittämällä rakenteellisen väkivaltaisuuden aiheuttamaa oireilua.
Esimerkiksi jatkuvasti aliresursoiduissa mielenterveyspalveluissa ensisijainen sijoituskohde
on ?sopivan sairaat? nuoret. Heidät voidaan ennusteiden mukaan
muutaman vuoden terapoinnin
avulla integroida työelämään
takaisin. Vähemmän tuottaviksi
arvioiduille riittävät sitten hyvinvointipöydän murut.
Kilpailuyhteiskuntaan ei voi kuulua
Yhteiskunnan tukirakenteisiin
panostaminen ei toimi senkään
vuoksi, että niiden perustarkoitus on auttaa tukea tarvitsevaa
ihmistä osaksi yhteiskuntaa.
Yhtälön toimiminen edellyttää
sitä, että meillä olisi yhteiskunta,
johon kuulua. Näin ei enää ole,
eikä tilalle tarjottu Team Finland
ole muuta kuin mielettömän itsetuhoisen maailmantalouden tahdoton osanen.
Kilpailuyhteiskunta on epäonnistunut yhteiskunta, johon ei oikeasti voi kuulua.
Talouden ja julkisten rakenteiden muuttaminen on sitä paitsi
mahdotonta, jos vasemmisto ei
kykene tekemään eroa oikeistoon, jonka mukaan rakenteiden
tulee toimia kilpailuyhteiskuntaa
täydentävinä eikä sille vastakkaisina elementteinä.
Vasemmiston sanoma ei yksinkertaisesti ole uskottava.
Erottuakseen oikeistosta vasemmiston tulisi lakata tuputtamasta rakenteista erillisenä toimivan
yksilön ihannetta ja tunnustaa
tosiasia ihmisen ja yhteiskunnan
erottamattomuudesta: rakenteet
olemme me.
Eräänlaista
rasismia
Uskottava vasemmistolaisuus
edellyttäisi yksilön yhteiskunnasta erottavan kyynisen viattomuuden ja tähän kyynisyyteen perustuvien yksilöidentiteettiemme
kyseenalaistamista. Ne tulee korvata sosiaalisella ihmiskuvalla,
jossa huomioidaan myös ihmisen
sosiaalisuuden pimeät puolet.
Oikeistolainen myytti viattomasta yksilöstä tulee tuomita todellisuuspakoisena väkivaltana.
Koska elämme kilpailuyhteiskunnassa, itsensä kokeminen viattomaksi on aina oire syrjäytymisestä.
?Ihan tavallisia asioita? -kampanjan väkivaltaisuus ei johdu
siitä, että se ei ota huomioon
kilpailuyhteiskunnan julmuutta
ja sitä tasapainottavien rakenteiden rappiota, vaan siitä, että
kampanja on tämä väkivaltainen
rakenne toiminnassa.
?Ihan tavallisia asioita? -kampanjassa esitetty hyväntahtoisten, toisiaan tukevien yksilöiden pienyhteisö on sen kautta
syrjäyttämisongelmaa ratkaisemaan pyrkivien tosiasiallinen yhteiskunnallisen tietoisuuden horisontti.
Yhteiskunnan sisäisten ristiriitojen ratkaiseminen hahmottamalla yhteiskunta itsemme tai
samanmielisten pienyhteisön
peilikuvaksi merkitsee lopulta
sitä, että muodostamme yksin
oman yhteiskuntamme, jossa ei
ole toiseutta.
Hinnan tästä maksaa aina toinen, jonka on otettava yhteiskunnan rakenteellisen väkivallan
synnit kantaakseen ja oltava se
absoluuttinen paha, jonka poissulkemisen varaan yhteiskuntaa
rakennetaan.
?Ihan tavallisia asioita? -kampanjassa tämä näkyy siten, että
nuori, joka ei oikeutetusti näe yhteiskunnassa omaa paikkaansa,
on automaattisesti lurjusmainen
pinnari tai huonon kotikasvatuksen tuloksena syntynyt näköalaton vetelehtijä.
Toisen kärsimys on aina hänen
omaa vikansa tai vain kärsimykseksi naamioitua itsekästä nautintoa.
Rakennetaan pahaa
Syrjäyttämiskeskustelu tulisikin
aina aloittaa tunnustamalla toiselle ihmiselle osoitettu paikka
yhteiskunnassa.
Kilpailuyhteiskunnassa tämä
tarkoittaa sen tunnustamista,
että toisten syrjäyttäminen pahaksi leimaamalla muodostaa ainoan luvallisen yhteisöllisyyden
ytimen, eikä yhteiskunnalle ominaista lieveilmiötä.
Syrjäytymiskeskustelu tulisi tunnustaa samanlaiseksi
pahan yhteiskunnan rakentamisprojektiksi kuin maahanmuuttokriittisyydeksi naamioituva taloudellis-kulttuurinen rasismi tai
?pahoiksi? tuomittujen halveksunnan ympärille syntyvät yhtei-
39
40
9
söt. Silloinkin kun pahiksena on
rasisti.
Nämä kaikki ovat rasistisen
syrjäyttämisen ilmentymiä, koska ne peittävät yhteiskunnallisia
ristiriitoja ja rakenteellista väkivaltaa rakentamalla hyvää ?meidän? yhteisöä alhaisiksi hahmoteltujen ?toisten? syrjäyttämisen
varaan.
Puppugeneraattori
Puhtaimmillaan toisen syrjäyttäminen on läsnä puheessa, jossa
ihminen käsitteellistetään vain
muiden yksilöiden kanssa kilpailevaksi itsekkääksi yksilöksi.
Tällainen ihmiskuva ilmaistaan usein neutraalin oloisesti
puhumalla vaikka työnteon taloudellisista kannustimista tai
muista poliittisista ?realiteeteista?. Näkemyksen mukaan yhteiskunnallisten ongelmien määrittelystä käyty poliittinen kamppailu
on jo ratkaistu ja kyynikon edustama järki voittanut. Vallitsevan
ongelmanasettelun kyseenalaistaminen on kyynikolle joutavaa
ideologista houreilua tai epärealistista.
Kyynikko hahmottaa yksin itsensä objektiivisen rationaaliseksi toimijaksi, joka ajattelee
poliittisten vaihtoehtojen ja yhteiskunnallisen ulottuvuuden ulkopuolella. Yleisin kyynisen toisen syrjäyttämisen ilmentymä on
näennäisen epäpoliittinen teknokraattinen keskustelutyyli.
Kyynisen järjen ihanteen
vuoksi asiantuntijoita kehotetaan niin kärkkäästi painumaan
norsunluutorneihinsa viisastelemaan keskenään.
Moni toki ottaa asiakseen
ideaalin toteuttamisen ja ryhtyy
julkisessa keskustelussa yhteiskuntasiteen katkeamista peitteleväksi puppugeneraattoriksi.
Esimerkkinä yhteiskuntasiteen katkaisun turmiollisesta
vaikutuksesta asiantuntijatiedolle toimii ?hovi?loso?? Pekka Hi-
2012
masen hallitukselle kirjoittama
Kukoistuksen käsikirjoitus.
Syrjäyttämisongelman havaitsemisen kannalta on erityisen valitettavaa, että kyyninen
itsensä syrjäyttäminen ilmenee
selkeimmin hierarkian huipulla.
Sitä ilmentää presidentti Sauli
Niinistön kommentti Ylen haastattelussa 18. syyskuuta.
Niinistö vastasi tahoille, jotka
kritisoivat syrjäyttämiskampanjaa oikeistolaiseksi kritiikin olevan aiheetonta, koska kampanjan
olivat koostaneet asiantuntijat,
eivät poliittiset henkilöt.
Vastauksesta käy ilmi kyvyttömyys tai haluttomuus tunnustaa, että omaa poliittisuuttaan
ei voi maagisesti mitätöidä astumalla asiantuntijarooliin. Syrjäyttämisen esittäminen perheen
ja pienyhteisön sisäiseksi asiaksi
on oikeistolainen poliittinen teko
puhtaimmillaan.
Asiantuntijoiden tulisi paremmin tiedostaa oman objektiivisen
näkökulmansa sokeat pisteet. Tähän kuuluisi lisäksi terve epäluulo poliittisia toimijoita ja heidän
kampanjoitaan kohtaan.
Kampanja on sokea
todellisuudelle
?Ihan tavallisia asioita? -kampanja on sokea toisille, eli kilpailuyhteiskunnassa kärsiville ja sosiaaliselle todellisuudelle.
Syrjäytymisongelma kehystetään ensisijaisesti nuoren ja nuorta yhteiskunnan täysivaltaiseksi
jäseneksi valmentavan aikuisen
kasvatustekniseksi ongelmaksi.
Kyynikko näkee syrjäyttämisongelmassa lähinnä tilaisuuden rakentaa identiteettiä kasvattajan
roolissa.
Vaikenemalla työ- ja opiskeluelämän realiteeteista yhteiskunta esitetään valheellisesti
paikkana, josta kaikki nuoret voivat halutessaan sopivalla tuella
saada itselleen myönteisen paikan osana itseään suurempaa ko-
TAVALLISTA VAI
EPÄTAVALLISTA?
I H A N TA VA L L I S I A A S I O I TA -vihko ja verkkosi-
vusto www.ihantavallisia.? esittelevät presidentti Niinistön kokoamissa työryhmissä ideoituja arkikeinoja,
joilla aikuiset voivat kampanjan vetäjien mukaan tehdä
lasten ja nuorten arjesta turvallisempaa.
Syyskuun alussa julkistettu kampanja sai niin kehuja
kuin äänekästä kritiikkiä. Kriitikot kokivat arjen niksit
loukkaaviksi: niiden nähtiin sysäävän vastuun syrjäytymisestä yksilöille ja perheille ja unohtavan rakenteiden
merkityksen sekä mahdollisuuden torjua syrjäytymistä
poliittisella päätöksenteolla.
Esimerkiksi ihantavallisia-nettisivua visuaalisesti muistuttava Epätavallisia asioita -nettisivusto www.
epatavallisia.? etsii vastauksia syrjäytymiseen hyvinvointipalvelujen alasajosta.
kati pietarinen
konaisuutta eli positiivisen identiteetin.
Tosiasiassa yhteiskunta ei tarjoa kenellekään tällaista identiteettiä.
Ensinnäkään paikkoja ei riitä kaikille halukkaille. 7?10
prosentin välillä keikkuvan
työttömyysasteen, 63 000 pitkäaikaistyöttömän sekä turhien ja
vahingollisten työpaikkojen Suomessa pitäisi käydä syrjäyttämiskeskustelua siitä lähtökohdasta,
että sitä omaa paikkaa työelämässä ei vain kaikille ole.
Yhtälöä ei voi ratkaista sillä, että nuoria syyllistetään yrittämään ahkerammin ja kaikki
saavat huippuvalmennusta työelämään. Tuloksena on vain paremmin todistuksin seppelöityjä
ja epäonnistumisestaan työmarkkinoiden pudotuspelissä vieläkin
ahdistuneempia syrjäytettyjä.
Työelämä tarjoaa
yltiöyksilöllisyyttä
Toiseksi työn tarjoama identiteetti ei ole enää julkinen, yksilön
suurempaan kokonaisuuteen liittävä asia, vaan yksilöllinen. Sen
onttous näkyy siinä, että sille pitää antautua yhä täydellisemmin.
Jo työnhaussa hakijoiden tulee markkinoida työnantajalle
itseään ja vakaumuksellista haluaan tehdä työtä, ei vain osaamistaan.
Täydellisen antautumisen
vaateen voi havaita vaikka istuvan presidenttimme ?presidentti on työ? -vaalilauseesta. Presidentti on oikeasti vain virka, ei
mitään lihaksi tullutta työtä. Yritys astua virkaan noin totaalisesti
on hämmentävää.
Pahimmillaan jatkuva tarve identiteetin luomiselle estää
sen mukaisen toimimisen ? kuten yliopistoilla, joissa voivotellaan sitä, että tulosohjaus tehokkuusvaateineen tosiasiassa
tehokkaasti vie aikaa itse työn
tekemiseltä.
Yksityisen puolen riesana sitten ovat muun muassa keskinäistä paremmuuttaan rohkealla
riskinotolla ja jättipalkkioillaan
toisilleen todistelevat yritysjohtajat.
Jatkuvaan oman pätevyyden
todistelun ja huippusuorittamisen suohon juuttunut työelämä
ei tarjoa paikkaa yhteiskunnassa
vaan korkeintaan kokemuksen
kuulumisesta huipputiimiin tai
nettoveronmaksajiin.
Sama identiteetin rakentaminen näkyy myös vapaa-ajassa,
jossa joutilaisuudesta on tullut
perisynti. Näennäisen leppoisissa
vapaa-ajan rooleissamme olemme jatkuvasti vähemmän läsnä toisillemme ja yhä enemmän
pätemismonologiin juuttuneita,
identiteettipelissä putoamisvaarassa olevia yksilöitä.
Kilpailussa on aina
oltava häviäjä
?Ihan tavallisia asioita? -kam-
panja on myös ilmaus tästä identiteetittömän elämän onttoudesta ja väkivaltaisuudesta.
Kyseessä on pohjimmiltaan
mahdoton fantasia siitä, että
ylemmän keskiluokan ideaalin
toteuttava perhe kykenisi toimimaan muusta yhteiskunnasta
erillisenä turvapaikkana, jossa
nuori valmennetaan toimimaan
menestyksekkäästi ulkomaailmassa.
Kilpailuyhteiskunnan sääntöjen pilkuntarkka noudattaminen
ei takaa kaikille onnellista elämää, koska kilpailussa pitää aina
olla häviäjiä. Sitä paitsi myös pelin voittajille kilpailuyhteiskunta
on huono paikka elää.
Yhteiskuntasiteemme rakenteellinen väkivaltaisuus toistuu
myös perhesiteessämme. Vaikenemalla aikuisten maailman
väkivaltaisuudesta väkivalta ja
pahuus esitetään lapsen elämänpiiriin kuuluvana, josta nuori kurin ja aikataulujen avulla opetetaan pois.
Kouluväkivaltaa harjoittavista
ja pinnaavista lapsista pois manattava pahuus on se totuus yhteiskunnasta ja heitä opastavista
aikuisista, jota nämä itsessään eivät kykene kohtaamaan.
Lasten välinen väkivalta ja
pahoinvointi on aina toiminut
yhteiskunnan väkivaltaisuuden
peilikuvana. Sen kitkeminen on
aina ollut kasvatuksen ongelma. Se, että vanhemmilla on nykyään vaikeuksia puuttua tähän
väkivaltaan, johtuu siitä, että
sosiaalinen olemisemme on typistynyt keskenään kilpailevien
yksilöiden väliseksi kamppailuksi.
Pakko-osallistaminen on väkivaltaa
?Ihan tavallisia asioita? -kampanjan yritys kuroa umpeen kuilu
yksilön ja muiden välillä komentamalla ihmisiä osallistumaan on
vahingollinen, koska se ei tunnusta tätä sosiaalisen siteen katkeamista.
Siinä hahmoteltu puuttuminen tapahtuu sosiaalisessa tyhjiössä, jossa yksilöt yrittävät auttaa huonommiksi kopioikseen
hahmottamiaan toisia muuttumaan kaltaisikseen.
Kyseessä on tuhoon tuomittu
yksilöllinen identiteettiprojekti;
silkkaa suolaa ja sideharsoa yksilön ja yhteiskunnan välille auenneeseen ammottavaan haavaan.
Kampanjan todellisuuspakoisuuden ei pitäisi olla vasemmistolle yllätys: se epäonnistui jo
hahmotellessaan ongelmaksi syrjäytymisen eikä syrjäyttämisen.
Niinistö on muutenkin puhunut
aiheesta johdonmukaisesti syrjäyttävien rakenteiden kielellä.
Syrjäyttämiskampanjan luokittelu oikeansuuntaiseksi, mutta riittämättömäksi keskustelunavaukseksi on samanlaista
yhteiskunnallisen ongelman sivuuttamista yksilönongelmana
kuin kampanja, koska silloin si-
vuutetaan se tosiasia, että kampanja ilmentää syrjäyttävää rakennetta.
Kampanjan sietäminen vasemmiston ja vihreiden taholta
näyttäytyy syrjäytetyille saman
pätemisvittuilun ilmentymänä
kuin kokoomuksen paskapuhe
?kaikkein heikko-osaisimpien?
auttamisesta.
Vaikeneminen
ei auta
Te häviätte kaikki vaalit iankaikkisesti, jos vaalistrategianne on aina profiloituminen
kokoomusta pehmeämmäksi
ja ?realistisemmaksi? vaikenemisvaihtoehdoksi. Vihervasemmisto ei voi voittaa vaaleja
mielistelemällä muiden mukana kilpaa onnellisten saarelleen syrjäytyneitä keskiluokkaan samaistuvia.
Oikeistolaiset voisivat lopettaa yhteiskunnasta syrjäytymisensä piilottelun pienyhteisöidyllien alle.
Kampanjaan kasvonsa ja
asiantuntijapanoksensa antaneet
tahot voisivat miettiä siinä mukana olemisen mielekkyyttä.
Mitä vasemmisto
sitten voisi tehdä?
Syrjäyttämisongelman poistaminen edellyttäisi viattomasta kyynisyydestämme irtisanoutumista
sekä sen tosiasian tunnustamista ? ilman ironiaa ? että kilpailuyhteiskunta ja siihen hirttäytyvä elämäntapamme perustuu
hirvittävälle rikokselle luontoa,
itseämme ja lähimmäisiämme
kohtaan.
Yhteiskunta, jolla ei ole tulevaisuutta, ei voi tarjota merkityksellistä paikkaa osana sitä.
Talousmallimme ekologinen, sosiaalinen ja moraalinen todellisuudesta syrjäytyminen pitäisi olla syrjäyttämiskeskustelun
keskiössä.
Pitäisi lopettaa nuorten kirittäminen ja yleisesti tunnustaa se
tosiasia, että talousmallissamme
kunnollisista työpaikoista on tullut alati niukemmaksi käyvä resurssi, josta ei riitä kaikille.
Rakenteiden ja konkretian tasolla vasemmiston tulisi vaatia
?mahdottomia? yksinkertaisia
asioita kuten täystyöllisyyttä,
tasa-arvoa terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä elämäntapaa,
joka palvelee muutakin kuin yksilöyhteiskunnan itsetuhoisia pyrkimyksiä.
Kirjoittaja on läheisineen käynyt
läpi oman kovan koulunsa ns. hyvinvointipalveluiden asiakkaana
sekä arjen ja työelämän pätemis- ja
hyväksikäyttöhelveteissä. Teksti
on syntynyt jaettujen kokemusten,
taiteen ja niiden vasemmistolaisten
ajattelijoiden ansiosta, jotka ovat
kieltäytyneet hyväksymään vallitsevaa asiantilaa.
KAIKILLE
DUUNIA?
James K. Galbraith
& L. Randall Wray
Helsingissä 3.12.
Tule kuulemaan huippuprofessorien ajatuksia
Täystyöllisyyspolitiikan paluu -seminaariin,
3.12.2012 klo 14-18 Helsingin Paasitornissa.
Tilaisuus on maksuton ja englanninkielinen.
Lisätietoja: www.sorsafoundation.fi
Ilmoittautumiset: info@sorsafoundation.fi
ULIOTOUM NENILAATIGID
-SYNNEDYÄT
SUTULUOK
3102.8.82-.1.12
DIGITAALINEN MUOTOILU
21.1.-28.8.2013
U
TÄYDENNYSKOULUTUS
aj aippo taulah akoj ellunis utletinnuus no sutuluoK
neskutuluoK .atieula-aso nala nesfiaarg atiesu atillah
tavatna aj atsieula-aso ire atsiesu tavutsodoum tiluudom
sutuluoK .assietnalit ire ätiän äättyäk aj älletisäk neduimlav
aj aulettinnuus nejuvisokkrev ,äylettisäknavuk .mm äättisäk
-tinnuusittnemukod äkes aitniotideoediv atsilaatigid ,aotipälly
.aulet
Koulutus on suunniteltu sinulle joka haluat oppia ja
hallita useita graafisen alan osa-alueita. Koulutuksen
moduulit muodostuvat useista eri osa-alueista ja antavat
valmiuden käsitellä ja käyttää näitä eri tilanteissa. Koulutus
käsittää mm. kuvankäsittelyä, verkkosivujen suunnittelua ja
ylläpitoa, digitaalista videoeditointia sekä dokumenttisuunnittelua.
netsialire täveletneksöyt tajileksipo anakia neskutuluoK
äättydherep no aneskutiokrat neitkejorP .assirap neitkejorp
assnak neitkejorp netsitsilaer nyyletneksöytitkejorp tajileksipo
.ajotsimlejho nedieula-aso neikkiak iskävyh näätetyäk assioj
Koulutuksen aikana opiskelijat työskentelevät erilaisten
projektien parissa. Projektien tarkoituksena on perehdyttää
opiskelijat projektityöskentelyyn realististen projektien kanssa
joissa käytetään hyväksi kaikkien osa-alueiden ohjelmistoja.
otnatoutokkreV
otnatout nenfiaarG
otnatoutaideM
?
?
?
03.02?00.71 olk ,nisiokkiiviksek aj nisiatnanaam no sutepoihäL
.00.51?00.01 olk ,anakia 3102 näävek atiatnaual emlok äkes
no neekläj aknoj ,assuukokuot tavuppol tonneul 3102 nääveK
töytitkejo
rp niolloj ,ääv
iäpihäl iskak no assuukolE .auleksipoäte
Keväällä
2.1.?20.5.2013
.näälletise
www.kyme.fi
? kuvataide
4u
amkuvittaminen
ilaairetam + ?052 :atniH
?s
a r j a k.?
u0v
askja
.
3
1
0
2.1.41 yyttääp akiaukaH
? valokuvaus
tonniposimutsiokire/fi.adacra.www :todeitäsiL
tutustu
taidepainotteiseen
fi.a
dacra@tsivqmolb.gitopistoomme,
s ,105 996 7020 :huP
ota yhteyttä, ilmoittaudu kevääksi 2013
toimisto@kyme.fi
fi.adacra.ww020
w |7118
ikn530
isleH | 1 oMarintie
ikua nino9
ss46900
naJ sunInkeroinen
gaM-naJ | adacrA
?
?
?
TY
TÄ
TT
ÄD
Ä
Ä
YE
Y
Y
D
D
D
E
EN
E
N
N
N
N
N
Y
Y
Y
Y
-S
-S
-S
-S
K
K
K
O
O
O
O
UU K
LL
LT
LU
U
U
T
TS
TU
U
US
U
SS
aa
j
nn
en
s
e
ta
tv
a
ta
v
ta
t
vn
v
t
an
a
tt
su
su
t
su
s
u
tu
lt
u
u
ltu
o
u
lu
o
K
lu
o
K
.
aa
ja
ja
u
ja
u
j
le
a
u
lt
e
u
ltt
e
ilt
n
e
tit
n
ti
-t-it
n
it
n
-it
n
u
in
n
un
u
su
i
u
s
tu
i
s
ttn
s
ittn
e
it
t
nn
en
t
es
n
t
e
i
s
e
t
a
i
s
t
li
äää
tt
ä
ty
t
ä
td
y
t
td
y
h
ty
d
h
ed
h
r
ee
r
as
as
an
a
sn
s
as
n
k
an
k
a
n
a
k
n
e
k
n
e
itn
e
ik
te
i
e
k
t
.a
.a
jo
.a
j.
o
ta
js
o
tji
s
o
t
m
i
s
t
m
s
ilm
e
ilm
e
jh
lj
Verkkotuotanto
Graafinen tuotanto
Mediatuotanto
Lähiopetus on maanantaisin ja keskiviikkoisin, klo 17.00?20.30
sekä kolme lauantaita kevään 2013 aikana, klo 10.00?15.00.
Kevään 2013 luennot loppuvat toukokuussa, jonka jälkeen on
etäopiskelua. Elokuussa on kaksi lähipäivää, jolloin projektityöt
esitellään.
00
30
3
.0
3
.0
2
3
.0
2
?
.0
2
?
0
2
?
0
0
?
0
0
.7
0
0
.1
7
0
.1
7
o
.
.0
.0
0
.0
0
.5
0
0
.5
1
0
.?
5
1
.?
5
0
1?
1
0
0
?
0
.
nn
on
o
n
n
o
n
e
o
n
en
k
ee
l
k
ä
e
l
k
ä
jk
la
ä
jl j
tö
tö
y
tt
ö
y
tiö
t
yik
y
ti
e
k
t
tie
j
k
t
o
k
e
jo
re
jp
o
rjp
o
r
n
p
ri
Hinta: 250? + materiaalimaksu 40?.
Hakuaika päättyy 14.1.2013.
Lisätiedot: www.arcada.fi/erikoistumisopinnot
Puh: 0207 699 501, stig.blomqvist@arcada.fi
Arcada | Jan-Magnus Janssonin aukio 1 | Helsinki | www.arcada.fi
fi.fi
a.fi
d
afi
.a
d
.c
a
dr
d
c
a
a
r
a
c
.a
w
r
c.a
r
w
w
a
.w
w
.
w
w
w
w
w
w|
w|
Kauppakatu 4, Tampere ? 03-2121479 ? www.runsaudensarvi.net
Luksusjoulusuklaat
ja muut vegaaniset
juhlaherkut
www.eettisetjoulumarkkinat.net
15.?16.12.2012
la 11-19 ja su 12-18
JOULUMARKKI NAT
Yhteistyössä:
POSTITALOllA
Mannerheiminaukio 1, Helsinki
Järjestäjät:
>
ì
b
EKOLOG INE N
www.olehyvaluonnontuote.fi
MUSIIKKI
KULTTUURI
1
2012
Matti A. Kallio
Matti A. Kallio
KULTTUURI
NÄYTTELYT RUUMIINKULTTUURI
KIRJALLISUUS ELÄVÄ KUVA
43
Suorakulman
loppu
Robert Seger
YKSILÖN
mahdollisuudet toteuttaa persoonallisia
pientalounelmiaan ovat hyvin rajalliset yhteiskunnassa, jonka esteettistä makua aina talon ulkoseinän väriä myöten kontrolloivat
viranomaisten kautta arkkitehdit
ja museoväki. Jos joku haluaa
asua hatun- tai lehdenmuotoisessa talossa, eikö sen pitäisi olla yhtä hyväksyttyä kuin laatikonmallisessa talossa asuminen??,
kirjoittaa Jan-Erik Andesson kirjassaan Elämää lehdellä.
A R K K I T E H T U U R I on kaikkein
vaikuttavin taidemuoto, sillä se
vaikuttaa meihin koko ajan ? olimmepa sen sisä- tai ulkopuolella.
Jan-Erik Andersson hyökkäsi
aikamme julkista arkkitehtuurikäsitystä vastaan jo väitöskirjassaan, mutta nyt hän toteuttaa
käytännönläheisemmän hyökkäyksen: hänen Life on a Leaf -niminen taideteostalonsa on valmistunut Turun Ruissaloon.
ensimmäinen
suuri ihastus oli brittiläinen poptaide. Se näkyykin Lehti-talon keveydessä, ornamenteissa ja huumorissa.
Rajojen ylittäminen ja yhteyksien luominen on Anderssonin
projektien perusviritys. 2000-luvun alussa hänen häppeningissään pystyi tietokoneen välityksellä lähettämään oman kuvansa
Brysseliin, missä se tulostui sukANDERSSONIN
laasydämeen, jonka vastaanottaja saattoi syödä.
Sosiaalista taidetta on myös
Lehti-projekti. Andersson haluaa
jakaa sydäntään, josta on kasvanut lehti. Luomus on Anderssonin
oman taiteellisen henkilöhistorian yhteenveto, mutta samalla se
on julkinen näyte fantastisesta
arkkitehtuurista.
A N D E R S S O N uskoo, että ihmiskunta tarvitsee ajatusmallin
muutosta sadan modernismin
vuoden jälkeen.
?Modernismi otti koko aiemmasta historiasta kuristusotteen
ja käänsi niin maalauksen kuin
rakennuksen. Life on a Leaf -talon
Leaf
a
n
o
e
Lif
talo on
s
o
e
t
e
-taid nut Turun
tu
valmis saloon.
Ruis
pyöristetyn muodon vuoksi katse
ei koskaan kohtaa kulmaa, johon
pysähtyä. Elävästä luonnosta on
miltei mahdotonta löytää suoria
kulmia ja suorakaiteenmuotoja.?
Anderssonin ideat saivat
1990-luvulla vastakaikua arkkitehtitoimisto Erkki Pitkärannalta. Yhdessä he suunnittelivat ja
toteuttivat Rosegarden Art &
Architecture -nimen alla hämmästyttäviä rakennuksia. Vuonna 1997 he rakensivat Teuvaan
Kuminan, joka on kuminansiemenen muotoinen ekonavetta viidellekymmenelle lehmälle, ja vuotta
myöhemmin he pistivät pystyyn
gerberakukan muotoisen puutarhakoulun Janakkalaan.
?Tarvitsemme uusia konsepteja, jotka antavat rakentamiselle ekologisen pohjan, mutta luovat myös luonnon muotokieleen
perustuvaa henkistä ympäristöä.
Yhteyden luontoon pitää näkyä
myös rakennusten muotoilussa?,
Andersson sanoo.
Nykytilanne on kaukana tästä. Helsingin-junan ikkunasta
näkee Finlandia-talon peittyvän
raskaitten toimistokuutioiden
taakse. Samaa ?puhdasta jälkeä?
edustavat uudet puistikot, joissa
ei voi mennä edes ruusupuskaan
piiloon kuselle. Raha muka ratkaisee.
Todellisuudessa kysymys on
kuitenkin vain mielikuvituksen
ja inhimillisyyden kieltämisestä.
Anderssonin ja Pitkärannan rakennukset eivät ole tulleet sen
kalliimmaksi, päinvastoin.
olisi halunnut tehdä Lehtensä keskelle asuinaluetta provosoidakseen yhdenmukaista rakentamista, mutta
rakennussäännöt kielsivät sen.
Hän sai tontin puistosta kaupungin ulkopuolelta.
?Kukaan ei saa päättää puolestani, missä ja miten viihdyn!
Tärkeää oli halu nähdä rakennus
oman sisäisen unelman eikä muiden luomien esteettisten järjestelmien tuloksena. Halusin hakeutua
ANDERSSON
MERIKAPTEENIN POIKA, POLIITIKON ISÄ. Lue Jan-Erik Anderssonin tyttären, kunnanvaltuutettu Li Anderssonin haastattelu tästä
lehdestä sivulta 22.
valtavirta-arkkitehtuurin ulkopuolelle. Sinne, missä satuhahmot, leikkisyys, surrealismi, mielikuvitus ja yllätykset asustavat.?
Lehdenmuotoinen talo on väritetty kauniisti, ja sen seiniä kiertävät lapsenomaiset ornamentit.
Samalla talo on kuin laiva, jolla
on sinisen kellokukan muotoinen komentosilta. Anderssonin
isä on ollut merikapteeni, ja popromanttisesta ikkunakellosta voi
sihtailla Turun satamaan.
?Talon lehdenmuotoinen pohjakaava luo erilaisen tavan liikkua.
Se muistuttaa kulkemista luontopolulla. Kun pysähdymme metsässä, havaitsemme tämän vuosisadan arkkitehtuurin tärkeän
elementin: suorakulman lopun.?
Erkki Pirtola
Jan-Erik Anderssonin taloprojektistaan kertova Elämää lehdellä -kirja
julkaistaan Helsingin Sanomatalon Art Kaarisilta -galleriassa 6.11.
Galleriassa näyttely taideteostalon
synnystä 2.12. asti.
KULTTUURI
44
9
KULTTUURI
2012
Lepakot yössä
Detektori auttaa bongaamaan taajama-alueen lepakoita.
T
AMPEREEN
Arboretumissa kuutisenkymmentä ihmistä
odottelee illan hämärtymistä elokuun lopulla.
Puoli kymmeneltä on alkamassa
lepakkoretki, viereisessä Hatanpään kartanossa on tosin juhlat jo
käynnissä.
?Ei lepakoita häiritse ihmis-
ten äänet?, Jere Nieminen toteaa. Nieminen on toinen lepakkoretken oppaista Tampereen
ympäristönsuojeluyhdistyksestä.
Yleisö koostuu lähinnä aikuisista, mutta mukana on myös
lapsia. Kaikki tähyilevät taivaalle.
Hämärässä lepakoita on kuitenkin lähes mahdotonta bongata
ilman niiden suuntaa ilmaisevaa
detektoria. Laite muuttaa lepa-
koiden ultrakorkeat äänet ihmiskorvin kuultaviksi.
?Lepakon ääni kuulostaa vähän maiskutukselta. Siitä tulee
sellainen ihan kirkas naksutus.
Ääni tulee lepakon kaikuluotaushuudoista?, Nieminen selittää.
Yleisö vaeltaa pitkin puistoa,
mutta detektorit rapisevat vain
kun ihmisten avainniput kilisevät
taskuissa.
lepakkotutkija kun hyönteisen ja alkaa kohdissairastunut vesikauhuun?, Mer- taa huomiota siihen. Sitten kun
vi Myyrä, toinen illan oppaista se saa ötökän napattua, on hetmuistelee. Elossa olevia lepak- ken hiljaista, kun lepakko ei voi
kolajeja tunnetaan yli tuhat ja huutaa mitään ruoka suussa?,
niistä kolme lajia saattaa imeä Nieminen selittää.
verta. Verivampyyreita tavataan
Suomen ja muut pohjoisen leMeksikossa ja Keski-Amerikassa. pakot ovat hyönteissyöjiä. TropiiHatanpäällä olisi mahdollis- kissa on lentäviäkoiria, enemmän
ta nähdä ja kuulla Suomen taa- koiran tai ketun näköisiä lepakoijamissa yleisintä lepakkoa, poh- ta, jotka ovat hedelmänsyöjiä.
janlepakkoa, sekä
Vähän aikaa
viiksi- ja vesisiipkaikki kuhisevat
poja.
ja koettavat nähä
?Välill en,
? Viiksisiipat
dä vesirajassa vin
i
a
l
lahtavia otuksia.
viihtyvät yleensä
l
e
tulee s tiheästi
Pian detektori
syvemmällä mettaas hiljenee, ja
sissä, niitä häitodella pierun
kansa vaeltaa
ritsee kaupungin
a
v
u
t
.? rantaa eteeni
tois
n
valot?, Nieminen
ä
ä
en
selittää.
päin.
uuloin
k
Pyhäjärveen ra?Mä
näin
jautuva Arboretum
sen, se on tossa
on hyvä paikka bongata myös ve- tosi lähellä vettä?, joku kuiskaa,
sisiippoja. Oppaat tarkkailevat kun detektori taas naksuttaa.
detektoreilla eri taajuuksia: poh- Sukkelaliikkeinen lepakko kiitää
janlepakko kuuluu parhaiten 28 kohti yleisöä ja saa lapset kiljahkilohertsin taajuudella ja vesisiip- tamaan innosta. Puolen tunnin
kierros päättyy iloisesti.
pa 45 kilohertsin taajuudella.
?OLISIKO Y K SI
detektori alkaa naksuttaa, ja lapset
komppaavat: ?Tuolla, tuolla!?
?Välillä tulee sellainen todella tiheästi toistuva, vähän pierun
kuuloinen ääni. Se tulee siitä,
kun lepakko on luodannut jon? P J U T- P J U T- P J Ö T- P J Ö Ö ?,
Loogista taidetta
A U R A Lilja nojaa Porin taidemuseossa
olevaan
keskiaikaisen
kellarin seinään. 1600-luvulta peräisin oleva kellari
löydettiin 1990-luvulla museon
laajennuksen yhteydessä.
?Tämä on ollut täällä satoja
vuosia. Minua kiinnostaa, mitä
meiltä jää jälkeemme.?
Kun Lilja kuuli kulutuskriittisestä degrowth-liikkeestä, hän
päätti, että absurdia ylikuluttamista olisi käsiteltävä taiteen
avulla. Syntyi teos, jossa Newtonin kehdon liikettä kuularivin
päästä toiseen välittävät kuulat
ovat korvattu pallovalaisimilla.
Valaisimet kuvaavat sitä, kuinka
monta maapalloa tarvittaisiin,
jos kaikki eläisivät kuten me. Katsojan huomio kiinnitetään myös
maapallovalaisimeen, joka välkkyy SOS-merkkiä.
L
Philosophiae Absurdus Principia Oeconomica tuo
taiteen tulkintaan mukaan myös
L I LJ A N T E O S
tiedemaailman ajattelua. Inspiraationa ovat olleet Newtonin
lait.
?Uskomme varauksetta loogisesti ymmärrettäviin ja käytännön esimerkeillä todistettavissa
oleviin peruslakeihin, esimerkiksi siihen, miten voima ja vas-
i
ilijaks
e
t
i
a
t
Ennen ymistä
päät skeli
pi
Lilja o kkaa ja
atii
matem ikkaa.
fysi
tavoima toimivat. Todellisuus ei
kuitenkaan koskaan ole yhtä selkeää kuin ihmisen siitä tekemät
mallit, ja Newtonin laeillakin on
oma rajallinen pätevyysalueensa?, Lilja selittää.
?Ihmisen ajattelun ja toiminnan rajallisuus ja absurdius näkyy hyvin myös siinä, että vaikka
kulutuksemme on todistettu olevan liikaa tälle maapallolle, em-
me vaivaa asialla päätämme saati
muuta elintapojamme.?
Lilja lisää, että ennen taiteilijaksi päätymistä hän opiskeli
yliopistolla matematiikkaa ja fysiikkaa.
?Se varmaan näkyy teoksessa.?
vaikuttaminen kulkevat aina käsi kädessä Liljan teoksissa.
?Näen taiteen yhtenä kommunikointimuotona. En osaa edes
sanoa kumpi on tärkeämpää: taiteentekeminen vai mahdollisuus
ottaa osaa yhteiskunnalliseen
keskusteluun.?
Liljan aikaisemmat teokset
ovat käsitelleet esimerkiksi sukupuolta, naiseutta, valtarakenteita
ja aseistakieltäytymistä.
?Minulla on kolme veljeä,
joista yksi on totaalikieltäytyjä ja
kaksi sivaria.?
TA I D E J A
Iida Rauhalammi
Laura Liljan teos 25.11. asti Porin
taidemuseon MEDIApisteessä.
Hannele Huhtala
Vampyyrien varjostamat ? lepakoiden salainen maailma -näyttely
2.11. alkaen vuoden 2013 loppuun
Luonnontieteellisessä museossa.
MAAPALLON KANTOKYKY. Taiteilija
Laura Lilja inspiroitui fysiikan laeista
ja kulutuskritiikistä.
KULTTUURI
9
Neljä tarinaa
Kansallismuseosta
maailmansota ei ole vielä ohi,
näytelmäkirjailija
Ivo Briedis sanoo. Hänen
mukaansa olemme sotien
välissä, hengähdystauolla.
Briedis on yksi opasnäytelmä Leftovers From the Warin käsikirjoittaja-ohjaajista.
Näytelmä on harvinainen kierros 1900-luvun intiimihistoriaa ja
museon sulkemisajan jälkeistä
mystiikkaa. Nina Larissa Bassett,
Ivo Briedis, Elin Petersdottir ja
Janne Saarakkala toimivat ohjaajina, näytelmäkirjailijoina ja esiintyjinä. Jokainen kuljettaa yhden
ryhmän läpi valitsemiensa salien
ja hukkatilojen.
Kahdentoista hengen ryhmät
seuraavat oppaansa henkilökohtaista tarinaa sodan jälkeensä
jättämässä maailmassa. Esityksillä on leikkauspisteitä, joissa
koko yleisö on hetken yhdessä.
T
OINEN
?Halusimme tarjota katsojalle neljä fragmentaarista tarinaa,
joista kullakin on oma kertojansa.
Vältimme täyttämästä Kansallismuseota vain yhdellä tarinalla,
sillä meille monimuotoisuus on
kiinnostavampaa kuin yksi ainoa
eheä näkökulma?, Briedis kertoo.
Museossakaan kaikki ei ole
totta. Työryhmä asettaa näytteille omia esineitään ja opaskylttejä
museoplakaattien ja näyttelyesineiden rinnalle.
Entä ne kolme muuta tarinaa?
Esityksen jälkeen yleisö voi kuunnella koko teoksen ääninauhana,
tai varata toisen lipun.
KALENTERI
NÄYTTELYT
Leftovers From the War 8. & 9.11.
kello 19, 10.11. kello 18.30 & 20.30
Helsingin Kansallismuseossa osana
Baltic Circle -festivaalia.
PIMEYDESTÄ VALOON, valokuvaaja
Jaakko Kilpiäinen kuvasi Intianmatkallaan kaduilla työtään tekeviä
ihmisiä, suutareita, kaupustelijoita,
lakaisijoita, kuvat kertovat muuttuvasta nyky-Intiasta, jossa sitkeästi
työskentelevät etsivät parempaa
elämää, 17.11. asti Helsingin Laterna
Magicassa.
OBJETO TRANSVERSO esittelee käsitöitä
& designia Meksikon
Oaxacasta & LUZ Y
COLOR DE OAXACA
nuorten taiteilijoiden
töitä osana Meksikon
kulttuuriviikkoa,
10.11. asti Riihimäen
taidemuseossa.
LENIN, Minna L. Henriksson
tutkii näyttelyssään V. I. Leninin
merkitystä Suomen historialle
& erityisesti hänen vaiheitaan
Turussa, 9.11.6.?1.2013 Turun taidemuseossa.
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan
vastaan 19.11. asti voima@voima.?. Voima päättää tietojen julkaisusta.
VALOKUVAT & VIDEOTEOKSET
KOTKA K ATSEEN TAK ANA, mitä sellaista si-
Sanna Uuttu
nä näet, mitä minä en näe? Kuvataiteilija Maarit Hedmanin & valokuvaaja Leena Louhivaaran näyttelyssä kohtaavat
maalaus ja valokuva, näkönsä menettäneen & näkevän henkilön kokemus, 17.11.
asti Kotkan Valokuvakeskuksessa.
TAMPERE NYK YAJAN R AUNIOILL A on valokuvakeskus Nykyajan 30-vuotisnäyttely,
jonka taiteilijoiksi on valittu muun muassa Anna Nykyri, Tuomo Rainio, Anu Suhonen & Jukka Paavola, näyttelyssä erityisen tarkastelun kohteena on valokuvan
moninaisuus tässä hetkessä sekä teokselliset, välineelliset & tekijyyteen liittyvät rajat, 8.11.?9.12. TR1 Taidehallissa.
GALLERIA
Leena Jaatinen, Leena Karhu, Tupu Mentu, Tiina
HELSINKI MUISTOJEN MEKKO,
45
2012
STRONG WOMEN, Nastaran Nasirin maalauksissa naiset ovat
sensuelleja & vahvoja, 16.12. asti
Helsingin Gallery 7th Floorissa,
Bulevardi 2?4 A.
Mikkelä ja Kirsti Soukka ovat suunnitelleet & toteuttaneet ainutkertaisia vaatteita omien muistojensa pohjalta, yleisö
saa halutessaan tuoda näyttelyn osaksi
oman vaatemuistonsa tai kuvan siitä,
vaatteita kuvataan & valokuvia skannataan Vuotalossa 10.11. kello 11?15, kuvat
tulostetaan & ripustetaan osaksi näyttelyä, joka on esillä 5.1.2013 asti Vuotalon galleriassa.
JAPAN MEETS FINL AND, näyttelyssä on
Suomesta vaikutteensa saanutta japanilaista muotoilua & kuvataidetta, 20.12.
asti kulttuurikeskus Caisassa.
INKOO MYÖTÄTUULTA & VASTAVALOA, Kenneth Rosenlundin maalauksia 25.11. asti
Galleria Karaijassa, jossa suositaan ekologisia valintoja & kierrätysideoita.
TAMPERE UMPIHANKI, Jani Leinonen
leikittelee teoksissaan tavaramerkeillä
& logoilla, teoksista voi lukea kulutuskriittisyyttä mutta myös kunnioitusta
taitavaa markkinointia kohtaan, 25.11.
asti Tampereen Galleria Himmelblaussa.
MUSEOT
lontoolainen kuvataiteilija Toby Ziegler loi
historiallisten taide-esineiden kuvien
pohjalta 3D-mallinusohjelmaa käyttäen uusia veistoksia, joissa alkuperäisen teoksen muodot ovat pelkistyneet
viitteellisiksi, kohteestaan etääntynyt
veistos näyttää oudolta, mutta yhä tunnistettavalta, 13.1.2013 asti Nykytaiteen
museo Kiasmassa.
OULU LUMIPALLOEFEKTI on Pohjois-Suomen biennaali & sadan taiteilijan suurnäyttely, nyt vuorossa on oululaisen &
Lapin läänin alueen nuoremman taiteilijasukupolven töiden esittely 1.12. asti
SalonkiArtissa, www.oulu.ouka.?/taidemuseo
PORI NE X T PL ANET, tshekkiläisen Pavel
Mrkusin teokset käsittelevät todellisia
? fysikaalisten & illusoristen ? tiedon
tilojen reunoilla esiintyviä ilmiöitä, jotka liikkuvat aineellisesta aineettomaan,
kuvallisesta ei-kuvalliseen, realismista
abstraktioon & takaisin, näyttely koostuu videoinstallaatioista & installaatioista, joissa on interaktiivisia elementtejä, 13.1.2013 asti Porin taidemuseossa.
HELSINKI V IER A ANTUNEET ESINEET,
9
2012
ITSENSÄHELLIMISMATERIAALIA. Ménage à
trois on pornolehti, jonka ostamista ei tarvitse
nolostella.
AJASSA
KULTTUURI
Saija Nojonen
KULTTUURI
46
ja novellit puolestaan ovat seksikkäitä ja sopivasti
kieroutuneita. Näiden tarinoiden
äärellä harlekiiniseksiin tottunut
vetäisee kahvit väärään kurkkuun.
Toden ja tarun sekä hyvän
maun rajamailla keinuvat tarinat
ovat ihastuttavan perverssejä ja
epätavanomaisia pieniä satuja.
Novellit ovat taitavasti kerrottuja, ja aktin lomaan on ujutettu
myös juonentapaista. Tämä lienee melko harvinaista miestenlehdissä, joissa novellit tuntuvat
olevan kirjoitettu hirvittävällä kiireellä toinen käsi housuissa.
Ménage à trois?n ainoa artikkeli
on ajatuksia herättävä kokoelma
erilaisia hauskoja ja liikuttavia
masturbointikokemuksia. Kun
asiateksti on laadittu näin mielenkiintoisesti, olisi niitä suonut
olevan enemmän.
S A R J A K U VAT
heikkous on
sen pituus. Sivut loppuvat kesken
juuri kun on alkanut päästä tunnelmaan. Niukan sisällön huomioon ottaen kolmikielisyys onkin
kummallinen ratkaisu.
Kokonaisuus on melko sekava,
kun sivuille sijoitetaan myös vähän ruotsia ja vähän viroa. Vaikka
on ymmärrettävää, että pienelle
kohderyhmälle suunnatusta lehdestä pyydetään perinteisen aikakauslehden suuruinen hinta,
toivoisi rahoilleen saavan enemmän vastinetta.
Pienistä puutteista huolimatta Ménage à trois on tyylikkäästi
toteutettu. Vihdoinkin tarjolla on
pornoa, jonka ostamista ei tarvitse nolostella.
LEHDEN SUURIN
Pornoa tyylillä
Uusi queer-feministilehti on ihastuttavan perverssi.
E
L Ä K Ö Ö N
sukupuolinen moninaisuus ja
tasa-arvo,
mutta silti.
Queer-feministinen pornolehti.
Mitä tästä nyt pitäisi ajatella?
Olen aina ennenkin purkanut
paineeni ilman pornogra?sta materiaalia. Se tosin saattaa johtua
termin ?porno? epämiellyttävästä kaiusta. Se tuo mielikuvia lähinnä seksuaalisen pakkomielteen riivaamista sukuelinten
hajuisista runkkareista.
Kansikuva lupaa kuitenkin jo-
tain parempaa: naisten ratsastusleikki on väreiltään ja piirteiltään
herkkä, ja luonnolliset, pehmeämuotoiset naiset tuovat mieleen
barokkikauden maalauksen.
ole ainoa, jota
viehättää mitään peittelemättömiä sukuelinten lähikuvia enemmän mielikuvituksen varaan
jättäminen, hienovaraisuus ja
tyylikkyys. Tässä etenkin AnnaStina Treumund on onnistunut.
Hänen kuvansa ovat lehden parasta antia ja juuri sitä itsensähellimismateriaalia, jota pääkirjoituksessa painotetaan. Otokset
E N VA R M A S T I
ovat hyvällä maulla toteutettuja, viehättäviä, tunnelmallisia ja
kiehtovia.
Osaa kuvista taas ei erottaisi mitenkään perinteisestä
pornokuvastosta, ellei kuvassa
henkilöllä olisi poikkeuksellisesti sekä parta että naisen sukuelimet.
Itselaukaisimella napattu kuva, jossa henkilö istuu pyykkikoneen päällä dildo sisällään, on
juuri sellaista nuhruista pallihieltä tuoksahtavaa perussuomipornomateriaalia, joka ei vain itselle
kolise millään lailla.
KALENTERI
TANSSI
20 vuotta tosissaan & huumorilla tanssinut Pietarin miesbaletti vierailee Helsingin Aleksanterin teatterissa.
HELSINKI K ANCHELI-TRILOGIA, Alpo Aaltokosken Giya Kanchelin musiikkiin perustuvan trilogian ensi-ilta 15.11. Stoassa.
AUROR A BORE ALIS ? heijastuksia Kalevalasta, Kaaos Company esittää oman versionsa ajattomasta Kalevalasta, ensi-ilta
7.12. MIHAILOVSK IN MIESBALETTI,
Ménage à trois?n julkkarijuhlat
10.11. Peijakas-klubilla Helsingin
Dubrovnikissa.
Neuvostoliiton
ajan Siperiassa
kurkkulaulaja
Albert Kuvezin
hankki rockvinyylinsä pimeiltä
markkinoilta.
kulttibändi
Yat-Kha yhdistää persoonallisella tavalla rock- ja
elektrovaikutteita perinteiseen
kurkkulaulumusiikkiin.
Taianomainen laulutyyli ja
kansanperinnesoittimet sähkökitaran maustamana saavat YatKhan kuulostamaan rockilta, jota muinaiset esi-isämme olisivat
voineet kuunnella leirinuotion
äärellä.
?Nykyisin tykkään kirjoittaa
ikuisista aiheista, kuten elämän
tarkoituksesta ja kuolemasta.
Neuvostoliiton aikana kirjoitimme pelkästään yhteiskunnallisia
protestilauluja. Mutta edelleen
T
U VA L A I N E N
RUUMIINKULTTUURI
KLAFFI, koreogra?
Mari Rosendahlin
tanssiteos kertoo
elokuvan tekemisestä pilke silmäkulmassa tunnelmoiden & sukeltaa
50?60-luvun aikakauden menevään
svengiin, ensi-ilta
30.11. Tampereen
Tanssiteatteri MD:n
Hällä-näyttämöllä.
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan
vastaan 19.11. asti voima@voima.?. Voima päättää tietojen julkaisusta.
Anna Kankaanpää
Mies, kitara
& kargyraa
TALVISIRKUS AFRIKKA, uutta sirkusta, videotaidetta &
elävää musiikkia yhdistelevää esitystä
värittää Suomessa
harvoin nähdyt afrikkalaiset artistit &
urbaanit katutanssit, Hurjaruuthin
ensi-ilta 8.11. Helsingin Kaapelitehtaan
Pannuhallissa.
16.11. Malmitalossa.
koreografitanssija Jyrki Karttusen tragikoominen,
lujaluonteinen Jemina emännöi halpaa
keskikaljakuppilaa, jonka asiakkaina katsojat pääsevät seuraamaan patinoituneen viihdyttäjäveteraanin elämää, kantaesitys 22.11. Helsingin Zodiakissa.
JEMIN A N MONTA EL Ä M Ä Ä,
TEATTERI
HELSINKI TONTUT VS. VIK INGARNA, joulu on
ovella & väsyneet viikingit valmistautuvat
ikiaikaiseen hiljaisuuden juhlaansa, kun
naapuriin muuttaneet tontut käynnistävät upouuden lelutehtaansa niin että jy-
KOLMEN NAISEN KOHTAUKSIA, oletko joskus ajatellut, että on etuoikeutettua olla
nainen tai että haluaisit ymmärtää naista
paremmin? rooleissa Karoliina Blackburn,
Marika Heiskanen & Miina Maasola, esitykset 11.12. asti Tamperen Teatteri Siperiassa.
PIRUNPUNTARI on kertomus avioparista &
lähisuhteesta, joka sairauden myötä muuttuu
muistihäiriöpotilaan & hänen omaishoitajansa tarinaksi, Kansallisteatterin Kiertuenäyttämön esitykset 18.11. Helsingin Stoassa,
20.11. Vuotalossa & 22.11. Kanneltalossa.
sähtää, Aurinkoteatterin, Teater Marsin,
Sirius Teaternin & Teatteri Venuksen 1. yhteistuotanto, esitykset 15.12. asti Universumin näyttämöllä.
laman romaanin Siinä näkijä missä tekijä läpi kohti nykynäyttelijän moninaisia
haasteita, esitykset 17.11. asti yliopiston
Teatterimontussa.
EI MUISTOMERKK I Ä GUDRUN ENSSLINILLE
T YHMÄT IHMISET HALLITSEVAT MA AILMA A,
on suorapuheinen monologi, jonka näyttämönä toimii Stammheimin vankilan
eristysselli vuonna 1977, terroristijärjestö
Punaisen armeijakunnan johtokolmikko
on jäänyt kiinni, sellissään kuolemaansa
odottaa Gudrun Ensslin aivan katsojan
silmien alla, esitykset 19.12. asti Helsingin
KokoTeatterissa.
TAMPERE NÄK IJÄ / TEK IJÄ on teatteritaiteellinen & -pedagoginen hanke, jossa kuusi
näyttelijäopiskelijaa sukeltaa Hannu Sa-
ahdistaako monikansallisten yhtiöiden
käyttämä valta mediaan, valtioihin & luontoon, tuntuuko ettet voi vaikuttaa mihinkään, näytelmä tarjoaa selviytymiskeinoja
räävittömään kabareetyyliin, ensi-ilta 16.11.
Tampereen Ylioppilasteatterissa.
TURKU KUI-JOEN SILTA, turkulaislähtöisen
revyyn aiheena on ihminen & hänen toimintansa ? nimenomaisesti turkulaisen
ihmisen, ensi-ilta 16.11. Turun kaupunginteatterissa.
STAND UP, IMPRO, SIRKUS &
PERFORMANSSI
-improklubi laittaa nauruhermot koetukselle opettaen
asiakkaille samalla improvisaatioteatterin perusteita Turun Klubin Kolossa.
9.11. PETE HARJU & IMPROSISKOT Vantaan
Tikkurilan Vernissassa kello 20.
ESPOO OBLI V I A, kansainvälisen performanssitaiteen ryhmä kysyy, mitä on taide
postmodernismin jälkeen, esitykset Louhisalissa 23.?24.11.
8.11. ONNELLINEN L APSUS
AJASSA
KULTTUURI
9
2012
TUVA-ROKKIA. YatKha ei enää tee vain
yhteiskunnallisia protestilauluja, vaan
kurkkulauluissa on
muutakin aiheita.
sovitamme kansallisia melodioita ja teemme covereita? Yat-Khan
keulakuva Albert Kuvezin kertoo.
on kuullut Tuvasta,
joka on 300 000 asukkaan tasavalta Itä-Siperiassa.
?Tuva on pieni, mutta silti
suurempi kuin jotkut Euroopan
maista. Minulle se on yksi kauneimmista paikoista maailmassa,
mutta kaikki muuttuu. Nyt suuret
venäläiset ja kiinalaiset yhtiöt tulevat Tuvaan hyödyntämään sen
luonnonvaroja?, Kuvezin sanoo.
Kommunistisen Siperian aikaan rocklevyjen löytäminen Tuvasta oli hankalaa, mutta kasetit
kiersivät kaverilta kaverille.
?Jotkut oppilaat toivat kasetteja suurkaupungeista. Tyynellämerellä laivastossa palvelleet
tuvalaiset pojat toivat toisinaan
japanilaisia vinyylilevyjä. Myöhemmin nauhoitimme amerikkalaisia ja brittiläisiä radioasemia
öisin.?
Siperia ei ole enää yhtä voimakkaan sensuurin alainen kuin
se oli Neuvostoliiton aikoihin.
Kuvezin kertoo, että uusia vaikutteita ei silti hyväksytä kovin
nopeasti. Netistä nuoret saavat
kuitenkin käsiinsä mitä haluavat.
VA I N H A R VA
rock-musiikkiin Kuvezin sai, kun hänen
läheinen ystävänsä soitti hänelle C-kaseteilta Steppen Wol?a,
Led Zeppelinia ja Deep Purplea.
Hänen musiikillinen uransa alkoi
koulusta, jossa hän soitti covereita.
?Koulun jälkeen työskentelin Tuvan valtion Filharmoniassa, jossa tapasin mielenkiintoisia muusikoita ja laulajia, kuten
Aldyn-ool Sevekin, Aleksandrin,
Bapan ja Gennady Tumat?n. He
opettivat minulle, kuinka laulaa kargyraata ja khoomeita, jotka
ovat tuvalaisia kurkkulaulutyylejä.?
ENSIKOSK ETUK SEN
47
zimbabwessa
diktaattori
nukkuu
huonosti,
koska pelkää
linnan
kummitusta.
R O C K I N L I S Ä K S I Kuvezin inspiroituu myös klassisesta ja taidemusiikista.
?Pidän kokeilevista, omaperäisistä ja tuoreista ideoista. Olen
huomannut, että blues, hard rock
ja tuvalainen kansanmusiikki
ovat hyvin samanlaisia ja jotkut
äänet rockissa ovat kuin kurkkulaulua.?
Anna Kankaanpää
Yat-Kha esiintyy Etnosoi!-maailmanmusiikkifestivaaleilla 9.11.
SEINÄKUKKA
Bongaa katugallerian tähdet ja lähetä ne meille osoitteeseen voima@voima.?.
Maailmaa on enemmän kuin ikkunasta
näkee. Tilaa nyt maailmankuvaasi
avartava lehti. Saat näkökulmia ja
tarinoita, jotka laittavat ajattelemaan.
tilaa nyt 4 numeroa hintaan 9,90
osoitteesta maailmankuvalehti.fi
Koskee vaan kotimaan tilauksia.
Kampanjatunnus: VM12
HELSINKI. Forum, lokakuu 2012.
Maailman Kuvalehden numerossa 11/2008 oli muun muassa juttu
diktaattori Robert Mugabesta, joka pelkää kummituksia.
Uusimmassa numerossa jotain aivan muuta.
MUSIIKKI
48
9
MUSIIKKI
2012
KARISMA
PUREE
M U S I I K K I ei koskaan ole vai-
kutteista vapaata, mutta joskus
nuo vaikutteet saattavat muodostua liian dominoiviksi. Raja
omaperäisen taiteen ja kuluneen pastissin välillä on toisinaan hiuksenhieno.
Helsinkiläinen laulaja-lauluntekijä Aino Venna onnistuu
pysymään tuon rajan paremmalla puolella. Hän on julkaissut levyllisen retrohenkistä
chansonia, joka kuulostaa vanhakantaisuudestaan huolimatta
tuoreelta.
Osa viehätyksestä on tietysti puhdasta eksotiikkaa, mutta
vielä ilmeisempää on se, että
VAPAALLA. Aino Venna on
ottanut vapaata töistä jaksaakseen uuden levyn aiheuttaman, juuri käyntiin lähteneen mediarumban.
Suomalaista
chansonia
TEKSTI
KUVA
MIKKO SILTANEN
KLAUS WELP
Helsinkiläinen laulaja-lauluntekijä Aino Venna
matkaa lauluissaan menneeseen maailmaan.
A
Vennan kappale Suzette vei
viime kesänä monelta kuulijalta
jalat alta. Radiossa tiuhaan pyörinyt biisi on siinä mielessä poikINO
keuksellinen nykypäivän hitti, että se kuulostaa vuosikymmenten
takaiselta ranskalaiselta chansonilta.
Vennan mukaan nostalgiaan
taipuva kappale aiheutti myös
hullunkurisia tilanteita.
?Jotkut tosiaan luulivat laulua vanhaksi. Eräskin nainen
kommentoi sähköpostissa, että ihanaa kun olet vielä elossa!
Hän luuli, että Suzette oli tehty
jo 1940-luvulla. Mä otan tällaisen
kommentin isona kohteliaisuu-
tena, sillä me ollaan selvästi onnistuttu tekemään ajatonta musiikkia.?
K E S Ä N J Ä L K E E N Vennan ura on
edennyt nopeaan tahtiin. Helsinkiläinen laulaja-lauluntekijä on
saanut valmiiksi debyyttialbuminsa Marlenen, joka julkaistaan
lokakuun lopussa.
?Koko levy on tavallaan tribuutti musiikille, jota kuuntelin
lapsena. Meillä kotona soitettiin
paljon Edith Pia?a ja Jacques Bre-
liä. Ranskalaisen chansonin dramaattisuus vetoaa muhun tosi
voimakkaasti.?
Pääasiassa englanninkielisellä levyllä on mukana kaksi
ranskan kieltä sisältävää kappaletta, Suzette ja Waltz to Paris.
Vennan mukaan ne ovat olleet
myös ylivoimaisesti suosituimmat laulut.
?On ollut jännä huomata, että ranskankielisyys vetoaa ihmisiin jollain eksoottisella tavalla ja
pistää mielikuvituksen liikkeelle.
Jos sitä ei osaa, se on tavallaan
salakieli, joka antaa kuulijalle
tulkinnan varaa. Mä kuvittelin aikanaan Pia?n lauluihin ihan omat
stoorit, kun en ymmärtänyt tekstejä.?
Venna on mainio biisintekijä ja
karismaattinen tulkitsija. Harvalta debyyttialbumilta löytyy
Waltz To Parisin, Marlenen tai
War Songin veroisia lauluja.
Huomionarvoista on myös
hänen tummasävyinen äänensä. Yleensä vastaavan soundin
hankkiminen vaatii suunnattomia määriä viskiä ja tupakkaa,
mutta ilmeisesti se onnistuu
muullakin tavalla.
Marlenen jälkeen on kiinnostavaa kuulla, mihin suuntaan Venna yhtyeineen lähtee
tulevaisuudessa. Toista tämänkaltaista levyä ryhmä ei voi
enää tehdä.
Aino Venna: Marlene. Stupido
Records 2012.
melankolista musaa, mutta ei sitä voi koskaan olla liikaa.?
Marlene kantaa Aino Vennan nimeä, mikä
on tavallaan harhaanjohtavaa,
sillä levyllä esiintyy oikea bändi. Kappaleet ovat Vennan käsialaa, mutta lopputulos on viisihenkisen yhtyeen yhteistyön
tulosta. Laulaja korostaa Kaisu
Koposen (stemmat ja ukulele),
Erik Michelsenin (kontrabasso),
Joonatan Kotilan (kitarat) ja Ville
Pystysen (cahon) panosta.
?Soitin pari vuotta soolona
ja sitten löysin nämä soittajat.
Ilman heitä nämä laulut olisivat jotain aivan muuta. Yhteinen
dynamiikka toimii, ja meillä on
muutenkin luova meininki päällä.
M U S I I K I N L I S Ä K S I Venna on
Omakin tekeminen on muuttunut
kiinnostunut toisesta taiteenla- tämän bändin myötä paljon itsejista, elokuvasta. Hän on valmis- varmemmaksi, ja esiintymiskamtunut Turun Taideakatemiasta ja mo on helpottanut.?
ohjannut lyhyteloVenna
kerkuvia sekä musiiktoo tehneensä
kivideoita. Hänen
musiikkia käyn
i
tapauksessaan
tännössä
koa
?S
,
myös lauluntekeko
ikänsä,
mutn
i
t
pos
minen on visuaasähkö aa kun ta esiintyneensä
lista puuhaa.
vasta muutaman
an
että ih vielä
?Nämä kappavuoden ajan. Deleet lähtevät jollain
byyttialbumin ilolet
tavalla menneestä
mestyessä hän
lossa!?
e
on 30-vuotias.
maailmasta. Niissä on vähän sellai?Keikkailu alnen länkkäri-maailma: traagisia kaa usein nuorempana, joten
rakkaustarinoita ja niin edelleen. mulla on ollut sellainen myöSe ei kuitenkaan tarkoita, etteikö häisherännyt olo, jonka kansnykyaika olisi äärimmäisen kiin- sa tuskailin aluksi jonkin verran.
nostavaa. Musta jotkut jutut on Mietin, että olisinko parempi, jos
vaan helpompi pukea epookkiin.? olisin tehnyt ekan levyni vaikLevyltä välittyvä epookki on ka 20-vuotiaana. Onneksi olen
tumma. Venna on yrittänyt ujut- päässyt siitä yli ja pystyn nyt
taa musiikkiinsa myös kepeämpiä nauttimaan siitä, mitä teen.?
sävyjä, mutta lopputulokset ovat
Intoa hänellä tuntuu riittävän.
jääneet laihoiksi.
?Mua kiinnostaa musiikin
?Mun tapauksessa kaikki menee luonnostaan mollista. Tai- suhteen kaikki! Nyt tuntuu sildan olla venäläisen melodraa- tä, että haluan kehittää itseäman kasvatti, sillä surumielinen ni kaikin tavoin. Vielä on mutkia
musiikki tuntuu jollain tavalla matkassa, mutta kyllä mä aion
kiinnostavammalta. Tiedän, että elättää itseni musiikilla tulevaimaailmassa on valtavan paljon suudessa.?
ESIKOISALBUMI
MUSIIKKI
9
49
2012
Kulta-TurboDanny
hiljattain
kovasti kuunnellut
70 vuotta täyttäneen
Ilkka Lipsasen eli Dannyn kokoelmaa Supertähti ja herrasmies. Kolmen levyn mittainen
retrospektiivi kattaa herran
koko uran varhaisista hiteistä
kuluvaan vuoteen saakka.
Tuotannon alkupää on kerrassaan svengaavaa rockia ja
bossaa, mutta valuu vähitellen iskelmäksi. Ehkä Danny on
kasvanut yleisönsä mukana ?
ja samalla varmistanut, että
meidän tiemme eivät ole koskaan kohdanneet. Mutta väliäkö hällä. Pakkohan lahjakkuutta on arvostaa, jos sellaisen
kohtaa. Mieletön lauluääni ja
varsinkin uran alkupuolen anteeksipyytelemättömät orkesterisovitukset eivät ole menettäneet tenhovoimaansa.
Hieman yllättäen tuotanto sisältää ajoittain jopa yhteiskunnalliseksi tulkittavissa olevaa kommentaaria: Jos
maailmassa vain olisi kahva
-kappale on silkkaa utopian
kaipuuta. Siinä Danny pohtii
radikaalia omaisuuden uusjakoa, jossa miljonäärin massit
jaetaan arskan porukalle. Kenraalit päätyvät vahtaamaan
O
L E N TÄ S S Ä
laiduntavia lampaita.
Melkein koko populaarimusiikin historian kattava ura
on niin monipuolinen, että
kiinnostukseni Danny Show?n
näkemiseen heräsi. Näyttää
keikkoja pukkaavan koko loppuvuoden aika tiiviissä tahdissa. Taidan aktivoitua.
Kun ajattelen Dannyä, en
pysty välttymään Jyrki ?Jyräys? Hämäläisen muistelemiselta. Suosikin dynamo oli
Dannyn läheinen kaveri. Vaikka en ole koskaan ollut hirveän
innoissani Suosikista, niin pakkohan tuota pian haudattavaa
instituutiota on arvostaa. Kuten Danny, myös se on nähnyt
lähes koko popkulttuurin historian.
Danny alkaa oikeastaan olla ainoita vielä esiintyviä kotimaisia artisteja, jonka ura
kattaa lähes koko Suosikin
elinkaaren. Olisikin hienoa,
jos joulukuussa ilmestyvän viimeisen Suosikin kannessa olisi
Kulta Turbo -otsikon saattelemana Danny.
Pahoin kuitenkin pelkään,
että siihen laitetaan joku Justin Bieber.
Jari Tamminen
KALENTERI
MUSIIKKI
TUURE KILPELÄINEN & KAIHON KARAVAANI 3.11. Turun
Koomassa, 10.11. Porin Yyterin
Kylpylähotellissa, 17.11. Kuopion Musiikkikeskuksessa,
24.11. Jyväskylän Jyväshovissa, 30.11. Tampereen Klubilla,
1.12. Hankasalmen Revontulessa, 7.12. Helsingin Virgin
Oil Co:ssa, 14.12. Rauman
Dominossa & 15.12. Kurikan
Pitkässä Jussissa.
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan
vastaan 19.11. asti voima@voima.?.
Voima päättää tietojen julkaisusta.
KIERTUEET
9.11. Joensuun
Nightissa, 16.11. Porin Bar Kinossa, 22.11.
Oulun 45 Specialissa, 23.11. Kuopion
Henry?s Pubissa, 24.11. Seinäjoen Rytmikorjaamolla, 28.11. Espoon Sellosalissa,
30.11. Porvoon Amarillossa, 7.12. Jämsän
Himos-areenassa, 14.12. Tampereen Yotalossa & 15.12. Helsingin Tavastialla.
KRIS KRISTOFFERSON (USA) 11.11. Tamperetalossa, 12.11. Helsingin Finlandiatalossa
& 13.11. Turun Logomossa.
MICHAEL MONROE 23.11. Vuokatin Holiday
Club Katinkullassa, 24.11. Turun Logomossa, 30.11. Vaasan Rewell Centerissa,
1.12. Oulun Teatriassa, 5.12. Himos Areenassa, 6.12. Levin Hullu Poro Areenassa,
7.?8.12. Helsingin Tavastialla.
WOLFTR AP 1.12. Helsingin Bar Bäkkärissä,
7.12. Kotkan Sam?s Pubissa & 8.12. Kouvolan Rytmikatissa.
XL ? 20-vuotisjuhlakiertue 7.11. Seinäjoen
Rytmikorjaamolla, 8.11. Oulun 45 Specialissa feat. Marzi Nyman, 9.11. Porin Palmgren-konservatorion Valimosalissa, 10.11.
Turun Klubilla feat. Marzi Nyman, 13.11.
DON JOHNSON BIG BAND
2 nd HELSINKI UNIVERSAL GUITAR FESTIVAL
Pe 23.11.12 klo 19.00
SELLOSALI
La 24.11.12 klo 19.00
SELLOSALI
Su 25.11.12 klo 18.00
KORJAAMO
ANTAL PUSZTAI
?EL ECO DE
SANTIAGO?
ALFREDO LAGOS
Unkarilainen klassisen kitaran taituri
venyttää kitaran mahdollisuuksia pitkälle
jazzin ja improvisoidun musiikin puolelle.
MAHAVISHNU
FLAMENCO PROJECT
Tornion Musiikkitalossa, 14.11. Joensuun
Rokumentti-festivaalilla Kerubissa, 15.11.
Kuopion Henry´s Pubissa feat. Marzi Nyman, 16.11. Jyväskylän Lutakossa feat.
Marzi Nyman, 17.11. Mikkelin Naisvuoritalossa, 18.11. Kouvolan teatterissa feat.
Marzi Nyman, 19.11. Porvoon Taidetehtaalla, 27.11. Helsingin Tavastialla feat.
Marzi Nyman.
FESTIVAALIT
-festivaali kolmatta kertaa
Helsingin lisäksi myös Tampereella kulttuuritalo Telakassa, ohjelmaa aikuisille
& lapsille.
ETNO SOI! viettää 25-vuotissyntymäpäiviään 6.?24.11. teemalla aasialaiset kulttuurit, www.globalmusic.?/
9.11. ETNO SOI!
ROCK, POP, HIPHOP
5.11 . SNÖLEOPARDEN (DEN), M ACK APER
(SWE), Ö, ID RE V (EST) & STURI ZE VELE
(LT V)
Tampereen Vastavirrassa. THE MID-
NIGHT GHOST TR A IN (USA) & MANGOO
Tampereen Klubilla.
6.11. BOYD RICE /NON
nella Linjalla.
tasessa.
Helsingin KuudenHelsingin Sil-
MILESMORE
7.11. SEREMONIA, VILLE LEINONEN
(soolo),
Madridissa asuvista muusikoista koottu
uusi kvintetti, joka soittaa Mahavishnu
Orchestran musiikkia ?amenco-sovituksina.
Kunnianosoitus Jerez de la Fronteran
kuuluisalle mustalaiskaupunginosalle.
Alfredo Lagos ja Raul Mannola (kitarat),
David Lagos (laulu), Aylin Bayaz (tanssi).
Yksi tämän päivän parhaista ?amencokitaristeista.
TIMO KÄMÄRÄINEN
Kotimaisen kitarajazzin huippua.
LIPUT:
SELLOSALI: 35/27 ? (+ palvelumaksut),
Lippupiste & Tiketti
KORJAAMO: 27/19 ? Korjaamon kauppa
Lippupiste & Tiketti
LISÄTIEDOT:
www.guitarhelsinki.?
9
Mikko Siltanen
50
2012
MUSIIKKI
Yksinäinen
tuopponen
Rockyhtye Pintandwefallin
kitaristi-laulaja Ninni Luhtasaari
perusti itsekseen bändin.
Forever Band
on elävä
esimerkki
siitä, että
joskus vaan kannattaa tarttua
hetkeen.
?Meillä piti olla syksyllä 2011
keikka Pintandwefallin kanssa
Tampereella Slutwalk-tapahtumassa, mutta se peruuntui, kun
muut eivät päässeet paikalle.
Järjestäjät kysyivät, että mitäs jos
sä tulisit yksin vetämään jotain?,
Ninni Luhtasaari kertoo.
Hän teki työtä käskettyä: otti
mukaansa akustisen kitaran sekä
pienen kotiurun, ja soitti nipun
pöytälaatikkoon jääneitä biisejään. Nimen hän nappasi unkarilaiselta Kiss-coverbändiltä.
N
NINNI & KAKE. Musiikko Ninni Luhtasaari on valmis sijoittamaan taiteeseen. ?Tom of Finland -paita oli pakko ostaa, vaikka se
oli kallis.?
INNI
oli hautunut Luhtasaaren mielessä jo jonkin aikaa ennen Slutwalkin keikkaa. Biisejä syntyi kaiken aikaa,
mutta oma bändi ei ehtinyt niitä
soittaa. Kaverit kyselivät omaehtoisen musiikin perään.
?Ehkä niitä kiinnosti se, miltä
mä kuulostan ilman kompromisI D E A S O O L O I L U S TA
seja. Bänditouhussa niitä joutuu
tekemään jatkuvasti, kun meitä
on neljä tosi voimakastahtoista
persoonaa. Siinä on hyvät ja huonot puolensa.?
Ninni Forever Bandissä hän
sai tehdä asiat omalla tavallaan.
Lopputuloksena on värikästä
popmusiikkia, jossa elektroniset
ja akustiset elementit menevät
iloisesti sekaisin.
?Mulla on herännyt luontainen kiinnostus syntetisaattoreihin, koska moni muusikkokaveri
on tosi syvällä niitten maailmassa. Mä en tajua siitä mitään, mutta tuntuu kiinnostavalta, miten
sekavia ja erilaisia äänimaisemia
saa aikaan nappia painamalla.?
Luhtasaari ei ole ainoa soolouraa luova ?pintti?. Bändin kosketinsoittaja-laulaja Ringa Manner esiintyy The Hearing -nimellä.
?Totta kai meitä tullaan vertailemaan, mutta ei se mua
haittaa. Siinäpähän vertailevat. Me kirjoitetaan tosi erilaisia biisejä ja se varmasti korostuu entisestään, kun niitä tekee
soolona.?
LEVYT
pertti laesmaa, Mikko Siltanen & jari tamminen
Don Johnson
Big Band:
Fiesta.
Live Nation 2012.
J
Jukka Perko:
S
Streamline Jazztet.
E
EMI Finland Blue
N
Note 2012.
Ho
Hortto Kaalo:
Leg
Legenda 40-v.
Wa
Warner Music 2012.
K
a:
Kuusumun
Profeetta:
H
Huutoja
hiljaisesta
hu
huoneesta.
Ek Records 2012.
Ektro
Jo
Johanna:
By The Sea.
Tm
Tmi Johanna
H
Hollmén 2012.
Ihana sillisalaatti
laatti
Rantakoivun alla
R
Alansa pioneerit
erit
Toden toistoa
T
Kesäinen luonnonlapsi
l
i
Vuonna 2000 ilmestyneellä Don Johnson Big Bandin Support De Microphones
-esikoisella coveroitiin Kirkaa ja Louis
Armstrongia sekä kanavoitiin Ritari
Ässää ja Sun-Ra?ta. Melko poikkeuksellinen valikoima, mutta levy oli silti
musiikillisesti varsin yhtenäinen.
Microphonesia seuranneilla levyillä
vaikutteet ovat kuuluneet selvemmin,
eikä levyjen luokittelu hiphopiksi ole
aina ollut ongelmatonta. Sillisalaattikaavalla toteutetuilla levyillä meininki on vaihdellut kantrista 80-lukulaiseen paulsimon-funkiin ja räppiin.
Vaikka tyylilajista toiseen sinkoileva
levy menettää yhtenäisyyttään, se
tarjoaa kuuntelijalle ihastuttavan
elämysmatkan. Fiesta-uutukainen ei
tee tähän poikkeusta, ja jotenkin Don
Johnson Big Band onnistuu kutomaan
sen tarvittavan punaisen langan
poukkoilevaan tyylien kirjoon.
Fiestan ehkä nokkelin kunnianosoitus on kappale Midnight Hour. Ensi
kuuntelun DJ Shadow -?äsärit saivat
tukea, kun huomasin biisin nimen ja
vierailevan esiintyjän. Biisillä trumpettiin puhaltaa Verneri Pohjola, jonka
isän Pekka Pohjolan kappaletta Shadow sämpläsi runsaasti Midnight in a
Perfect World -hitillään. Siinä tuli niitä
kaivattuja hiphop-vaikutteitakin. (JT)
Levynkannessa olevassa kuvassa Jukka Perko, Teemu Viinikainen, Teppo
Mäkynen ja Ville Herrala heittävät
tikkaa. Tikkataulu on ripustettu koivun runkoon ja koivu on aivan veden
partaalla. Laattakivet viittaavat kuitenkin siihen, ettei tässä ihan umpilandella olla. Mieleen tulee Alppipuisto Stadista. Mutta koivu kuin koivu,
rantsu kuin rantsu!
Yhtye soittaa Brubeckia, Rodgersia, Powellia, Carteria, Greenia, Youmansia, Boulangeria. Myös Mäkystä,
Laihasta ja Monosta.
Kaikki soittajat ovat soittimiensa
virtuooseja, mutta nyt nautiskellaan
pelkästään, eikä ?väläytellä?.
Haitaria ei tarvita, koska Jukka
Perkon alttosaksofoni porautuu suoraan sydämeen. Eikä tämä sellaista
musiikkia edes olekaan. Jazzia tämä
on ? kaunista sellaista. Sellaista, joka
istuu suomalaiseen mielenlaatuun.
Tämä levy aiheuttaa auvoisan
olotilan ainakin meikäläisessä romantikossa.
?Kaunis ja kaihoisa katse...? on
Eino Partasta, jota levyllä ei ole, mutta nyt rupesin jo sitäkin hyräilemään.
Eläköön tunnelmointi! (PL)
?Miksi ovet ei aukene meille, onko
rotumme syytä tää?? kyseli Hortto
Kaalo vuonna 1969.
Ovet kuitenkin aukesivat saranoita myöten. Kaalon debyyttilevy myi
kultaa, ja bändistä tuli kertaheitolla
Suomen ensimmäinen ja suosituin
mustalaismusiikkiorkesteri. Sekalaisen taustan ja huonon perinnetuntemuksen vuoksi yhtye ei herättänyt
luottamusta varsinaisen romaniväestön keskuudessa, mutta suureen
yleisöön kolmikon rempseä mustalaisromantiikka puri.
Nyt bändi juhlii 40 vuotta kestänyttä taivaltaan julkaisemalla
kattavan kokoelman. Tuplalevylle on
niputettu miltei viisikymmentä yhtyeen suurinta hittiä, joiden joukkoon
mahtuu monentasoista laulua.
Erityisesti alkupään tuotanto on
kestänyt hyvin aikaa. Bessarabia,
Maredzenza, Laulaen tietäni käyn,
Tulin joukkoon omien ynnä muut
perinteiset laulut kuulostavat varsin
ajankohtaisilta, kiitos nykypäivän balkanbuumin. Kättä päälle ja käsirahaa
-tyyppiset kevyemmät iskelmärallit
menevät auttamatta huumorin puolelle. (MS)
Porin progesaurus Kuusumun Profeetta nostaa jälleen päätänsä. Neljän
vuoden hiljaiselon jälkeen aktivoitunut
bändi taisi jäädä jossain vaiheessa nokkamies Mika Rätön muiden kiireiden
jalkoihin, mutta nyt rivit ovat jälleen
suorat. Satakuntalaisyhtye sukeltaa synkän koneromantiikan kanssa
?irttailleen Lyhtykuja-albumin (2008)
jälkeen takaisin orgaanisempaan ympäristöön.
Huutoja hiljaisesta huoneesta kuulostaa pehmeämmältä kuin edeltäjänsä, mutta pohjavire on edelleen
melankolinen. Kuten progressiivisen
rockin luonteeseen kuuluu, profeetat
eivät päästä kuulijaa turhan helpolla.
Sävellykset ovat mahtipontisia, syntetisaattorit vinkuvat ja soolot venyvät
kerta toisensa jälkeen ylipitkiksi. Rättö
kiekuu runollisia tarinoita ydintalvesta, ilonruhtinaista naurunviitoissaan ja
papujen kasvattamisesta.
Levyllä on paljon hyviä hetkiä,
mutta jälkimaku on kuitenkin tunkkainen. Verkkaisesti etenevä kokonaisuus
jää vähän väliä polkemaan paikalleen
ja kuulija tylsistyy. Loppujen lopuksi
tuntuu siltä, että olen kuullut kaiken
tämän aiemminkin. (MS)
Ehdotin, että Johanna ottaisi ohjelmistoonsa Nature Boyn ja vähän
samalla tyylillä kuin Johnny Hartman.
Se oli siihen aikaan kun minä en ollut
enää mikään Tarzan, mutta Johanna
oli melkein Jane.
Muistan, että Olavi Virta kertoi
joskus radiossa pitävänsä omista levytyksistään eniten juuri Luonnonlapsikappaleesta.
Johanna Hollménilla on knockoutlavakarisma, mutta nyt hän on tehnyt
myös aivan iihanan ensilevyn.
Levy on omistettu Johannan Thaimaan tsunamissa menehtyneille
ystäville.
Maailman merillä liikutaan. Rio de
Janeirosta mennään Ipanemaan ja
muualle. Samalla pidetään mielessä,
että Love Is a Loosin Game ja muitakin sydämen asioita.
Tämän levyn Summertime on huippu. Sitä pitää soittaa uudestaan ja
uudestaan. This Masquerade on aina
ollut parasta Johannaa.
Kelpo venosella matkaa tehdään.
Airoihin ovat tarttuneet Jukkis Uotila,
Ville Vannemaa, Jori Huhtala, Timo
Hirvonen ja Jussi Lehtonen.
Tulee mukava ja kaikkeen rakastunut olo. What a Wonderful World! (PL)
JOHANNA
By The Sea
MUSIIKKI
9
silminnähden malla toiveikkaita juttuja. Maailoinen siitä, että Ninni Forever ilmanlopun ennustamista, hulBand on mennyt vaivattomasti luuden pelkoa ja sen semmoista.
eteenpäin. Levy-yhtiön etsimi- Lopputulema on kuitenkin yleensenkään ei tarvinnut käyttää tur- sä valoisa: kaikki kääntyy hyvin.
Aiheet tulivat itsestään, sillä me
haa energiaa.
?Fonal Recordsia pyörittävä puhuttiin esimerkiksi maailmanSami Sänpäkkilä ja muusikko- lopusta paljon Riston kanssa ääkuvataiteilija Ville Pirinen olivat nitysten lomassa.?
perustaneet uuden levy-yhtiö
Äänettömän. He vaan sanoivat, L O P U K S I O N pakko palata vielä
että mun soololevy tulee muuten Pintandwefalliin. Kaksi neljästä
olemaan sen enjäsenestä tekee
simmäinen juljo soolouraa,
kaisu. Se kuulosti
minkä voisi tulkit
a
tuliv
t
tietysti erinomaita enteeksi emoe
e
h
i
?A
ä
l
l
i
s
yhtyeen hyytyselta idealta.?
,
än
Luhtasaamisestä. Onko
itsestä uttiin
h
ri päätyi telopun alu
p
e
m
ta tämä
s
u
p
kua?
kemään levyä
o
l
an
?Ei ole. KylDeath
Hawks
maailm ljon.
lä me tehdään
-nokkamies Teepa
niin pitkään kun
mu Markkulan ja
Risto-yhtyeen Rishalutaan. Välillä
to Ylihärsilän kanssa. Aikataulu- on tullut eteen pieniä hidasteita,
ongelmien takia kaksikko tuotti joista on päästy yli. Neljäs levy on
levyn puoliksi.
jo valmiina ja odottaa julkaisua.?
?Olihan kahden tuottajan
Entäpä oma bändi? Luhtasaakanssa työskentely vähän outo ja ri keikkailee vielä yksin, mutta
tavallaan myös pelottava ratkai- tulevaisuudessa tilanne saattaa
su, mutta loppujen lopuksi levy olla toinen.
?Mä halusin nimeen sanan
syntyi yllättävän vaivattomasti.
Ristolla ja Teemulla oli paljon hy- ?band? sitä varten, että siihen jäisi
viä ideoita, jotka otin mielelläni pelivaraa. Olisi hienoa, jos se voivastaan. Kyllä siitä selkeä kaari si joskus olla oikea yhtye. En ole
löytyy.?
vielä uskaltanut pyytää ketään
Aiheet saattavat yllättää, kun mukaan, sillä kaikilla tutuilla tunniihin perehtyy tarkemmin. Esi- tuu olevan hirveä kiire päällä.?
Mikko Siltanen
merkiksi perinteisiä rakkauslauluja Luhtasaaren kynästä ei ole
koskaan irronnut, mikä ei välttä- Ninni Forever Bandin saman nimättä ole huono asia.
minen levy Äänetön-levy-yhtiöltä
?Siellä on synkkiä mutta sa- ilmestyy 16.11.
51
2012
SKA KLUBI FESTIVAL,
ska- & rytmimusiikille omistettua festivaalia tähdittää englantilainen Rough
Kutz, suomalaisbändeistä mukana Capital Beat, Voimaryhmä, The Valkyrians (kuvassa), Jing & Jangsters, Tirehtöörit & Union Street Tampereen Yo-talolla.
23.?24.11.
L U H TA S A A R I O N
THE TOWN HEROES, kanadalaiset
lätkähullut 21.11. Tampereen Henry s
Pubissa, 22.11. Helsingin Henry s Pubissa, 23.11. Hämeenlinnan Suistossa,
24.11. Turun Klubilla, 28.11. Virtain
Pub 66:ssa, 29.11. Kuopion Henry s
Pubissa, 30.11. Porin Montussa & 1.12.
Seinäjoen Bar 15:ssä.
KOHTI JOULUA -kiertueella Maarit Hurmerinta, Verneri Pohjola & UMO, 28.11. Kouvolan
keskuskirkossa, 29.11. Vantaan Pyhän Laurin
kirkossa, 30.11. Helsingin Temppeliaukion
kirkossa, 1.12. Porvoon tuomiokirkossa, 3.12.
Lohjan kirkossa, 4.12. Kotkan kirkossa, 10.12.
Hämeenlinnan kirkossa & 11.12. Lahden Ristinkirkossa.
TALMUD BEACH & TEEMU MARKKUL A (soolo)
Tampereen Klubilla. SABATON (SWE),
(SWE) Tampereen Pakkahuoneella. MACHINAE SUPREMACY (SWE) Oulun 45 Specialissa. KOTITEOLLISUUS Joensuun Kerubissa. R A AVITTU
& DIESEL-ELECTR IC HUNTER Tampereen
O?Hara?s Freehousessa. YE AR OF GOAT
(SWE) & SEREMONIA Helsingin Kuudennella Linjalla.
NED
8.11. MINDLESS SELF INDULGENCE (USA)
Helsingin Nosturissa. K ATATONIA, ALCEST
(FR A) & JUNIUS Joensuun Kerubissa.
9.11. L AMA & RIKOSLAKI Tampereen Klubilla. KLAMYDIA Joensuun Kerubissa. SKEIN &
NAUTILUS Tampereen O?Hara?s Freehousessa. CONVERGE (USA) Helsingin Nosturissa.
8.12. DISCO ENSEMBLE & STOCKERS!
R AUBTIER (SWE) & DYNAZT Y
Tampereen Klubilla. MELTING HEARS Helsingin Siltasessa.
24.11. SE X GANG CHILDDREN (UK) & L AR-
Tampereen Klubilla. SE X GANG
Tampereen
10.11. K ATATONI A, ALCEST (FR A) & JUNIUS
VA (SPA)
Tampereen Pakkahuoneella. APUL ANTA
Joensuun Kerubissa. HE ARTBRE AK STEREO, RIFT & SÄ ÄREL Ä Tampereen O?Hara?s
Freehousessa. UHRIJUHL A & HE X VESSEL
Helsingin Bar Loosessa.
CHILDREN (UK) & L ARVA (SPA)
Klubilla.
TURMION K ÄTILÖT, TIMO R AU-
TI A INEN & NELJÄ S SEKTORI
Pakkahuoneella.
Tampereen
THE WALL ACE HARTE Y
BAND & PIGEON SUPERSTITION
11.11. WILD NOTHING & BIG WAVE RIDERS
Helsingin Kuudennella Linjalla.
26.11. MONEYBROTHER (SWE)
Tampereen
O?Hara?s Freehousessa.
1 3. 1 1 .
RY TOUR Helsingin Finlandiatalossa &
14.11. Turun Logomossa. DOCLOUNGE kello
18.30?22, Mohamed El Aboudi + Häätanssi (Suomi/Norja 2012) Tampreen Klubilla.
THE CASBAH Helsingin Siltasessa.
14.11. BO K ASPERS ORKESTER Helsingin Finlandiatalossa. BUBBLESCUM Helsingin Siltasessa.
Helsingin Siltasessa. WASTED, PÄ Ä KII & SÄRK YNEET Tampereen Klubilla.
28.11. JULIANNA BARWICK
29.11. MERKY ACE & DJ FAZE MIYAKE (UK), JUL-
MA-HENRI & RPK & HURTTA Tampereen Klubil-
la. OAKLYN Helsingin Kuudennella Linjalla.
30.11. JULMA HENRI & RKP & EEVIL STÖÖ, DJ
KRIDLOKK & KOK SUKOO Joensuun Kerubissa. NHL95, CAUSE A RIOT & AHNEUS Tampereen O?Hara?s Freehousessa.
1 5. 1 1 . CR ADLE OF FILTH (UK), ROT TING
CHRIST (GRC) & GOD SEED (NOR) Tampereen
Klubilla & 16.11. Helsingin Nosturissa. L AMA & RIKOSL AK I Turun Klubilla.
16.11. MOKOMA Joensuun Kerubissa. AVASA X A & NINNI FOREVER BAND Tampereen
O?Hara?s Freehousessa.
18.11. MONO (JPN) Helsingin Nosturissa.
20.11. FUCKED UP (CAN) & YDINPERHE Tampereen Klubilla.
21 . 11 .
Helsingin Ta-
vastialla.
DON MCLE A N 40TH A N NI V ER SA-
Joen-
suun Kerubissa.
1.12. SCANDINAVIAN MUSIC GROUP & ANTE-
Joensuun Kerubissa.
konserissa solisteina JP Leppäluoto, Antony Parviainen &
Tommi ?Tuple? Salmela Joensuun Kerubissa. KUNINGASIDEA Vantaan Tikkurilan
Pormestarissa.
7.12. R ADIOPUHELIMET Oulun 45 Specialissa. KUOLEM ANL A AK SO 7.12. Kuopion
Henry?s Pubissa & 21.12. Helsingin Nosturissa.
MUUT
tarjoavat
hurmaavan rytmikeitoksen senegalilaisin
maustein kello 19 Helsingin Stoassa.
15.11. HEIK K I SARMANTO sävelsi Pentti
Saarikosken runokokoelman Alue 20-osaiseksi laulusarjaksi, jonka kantaesitys on
kello 18 Helsingin Café Caruselissa.
26.11. SEUN KUTI, afrobeatin perintöprinssi
& Fela Kutin poika kello 19 Helsingin Savoy-teatterissa.
K A AMOSPELIT, Vantaan kansanmusiikkiviikko 10.?18.11. taistelee kaamosta vastaan kansanmusiikilla koti- & ulkomaisin
esiintyjin, www.kaamospelit.?
NORDIC BA LK AN CONNECTION, Jaakko
Laitinen & Väärä Raha tuovat vieraikseen
Bjonko Stosicin & Copenhagen Chalgija -yhtyeen Balkanilta, karkelointia 22.11. Jyväskylän Vakiopaineessa, 23.11. Lahden Torvessa
& 24.11. Helsingin Korjaamon Vintillä.
HORTTO K A ALO 40-vuotisjuhlakiertuueella
10.12. Lahden Sibeliustalossa, 12.12. Tampere-talossa & 13.12. Hämeenlinnan Verkatehtaassa, konserteissa vierailee Amadeus Lundberg.
7.11. SAK ARI KUKKO & HUMBAL A X
RO LINDGREN
5.12. R A SK A STA JOULUA,
FISHBONE (USA) & VOIM ARYHM Ä
Tampereen Klubilla.
23.11. ELECTRIC WIZARD (UK) & TOMBSTO-
KLUBIT
-räppiklubilla livenä Karri Koira, DJ:t Nätti-Matti, Svengali, Young
Nada & Shawtyboi, isäntänä Shaka, seuraava klubi 14.12. Helsingin Club Venuessa.
23.11. YHÄ ELOSSA -klubilla Rockaria plays
ELO, kello 19 Vantaan Tikkurilan Vernissassa.
9.11. PHAT FRIDAY
Kansalainen!
Rosebud pani päälle rytmihäiriöitä tuovan
musiikkikirjakampanjan. Tarjolla on juuri painosta tullutta tavaraa sekä herkkuja
ja harvinaisuuksia. Siis satoja musiikkikirjoja törkeän edullisesti, alkaen 1,90 e!
Kampanjan kaikki kirjat löytyvät verkkokaupasta, www.rosebud.?.
(Rosebudin kaupoissa valikoima vaihtelee.)
Valikoima on sanalla sanoen laaja ja tyydyttää kaikki musiikkikirjamaut.
Paul Brannigan
THIS IS A CALL 22,90 e
Dave Grohl on yksi tunnetuimmista
ja arvostetuimmista muusikoista
maailmassa. This is a call kertoo
elävästi tästä uskomattomasta
rock?n?roll -matkasta.
Mauri Kunnas
PIITLES 19,90 e
Neil Young
MUISTELMAT 22,90 e
Nyrok Dolls -yhtyeen perustaja on
kasannut kansien väliin maailman
legendaarisimman bändin alkuvaiheet.
Sisältää hullua huumoria ja tutkittua
tietoa Beatlesista.
Vaihtoehtorockin kummisedän odotetut
muistelmat. Young repäisee salaisuuden
verhon yksityiselämänsä yltä avaten näkymän
elämänsä etappeihin ja musiikilliseen
luovuuteensa.
Esimerkkejä edullisista:
w w w. r o s e b u d . f i
Lemmy 4,9 e, Tuuliajolla 4,9 e, Sanoi haulikko päälle 1,9
e, Pink Floyd Odysseia 5,9 e, Minä, Ozzy 9,9 e,
Keith Richards 14,9 e, Hurriganes 5,9 e
Ateneumin kirjakauppa ? Kiasma-kauppa ? Kaapelin kauppa, Kaapelitehdas ? Kolmen sepän kirjakauppa, Kaivopiha ? Korjaamo Shop, Töölönkatu 51 ? Kurvin kirja,
Hämeentie 48 ? Tiedekulma, Aleksanterinkatu 7 ? Rosebud Kauppatori, Katariinankatu 1 ? Rosebud Kuopio, Kauppakatu 12 ? Kannattaa tulla kauempaakin!
KIRJALLISUUS
52
9
KIRJALLISUUS
2012
Nerokas epäsikiö
TEKSTI
KUVITUS
VEIKKO ERANTI
MIRKKA HIETANEN
Neuromaanissa lukija valitsee, missä Turun lähiöissä sekoillaan seuraavaksi.
J
Yli-Juonikkaan Neuromaania
lukiessani jouduin
poikkeuksellisen
ongelman eteen:
en saanut päähenkilöä pysymään
hengissä. Gereg Bryggman vaihtoi aivonsa, joutui gangsterien
kaappaamaksi, teki itsemurhan,
kuoli mystiseen myrkkyyn salaisessa tutkimuslaitoksessa tai eksyi ikuiseen ekstaasiin aivojensa
mielihyväkeskukseen piittaamatta lainkaan pelastusyrityksistäni.
Lukemisessa oli muutenkin
haasteensa. Kirja karkasi toisiin
kirjoihin, kerran seuraava luettava kappale piti päätellä mahdottoman lukujonoarvoituksen avulla, kerran ratkoa shakkitehtävä.
A AK KO
parkaa samalla tavalla kuin lukija
Geregiä.
Neuromaani sisältää silmukoita ja käyttää samoja kappaleita
yhä uudelleen, uudessa kontekstissa. Draamalliset mahdollisuudet olisivat huimat. Sama tekstikappale voisi aiemmin kuljetusta
polusta riippuen saada aivan erilaiset merkitykset. Sekoilu vie
kuitenkin tältä parhaan terän. Välillä lukeminen muuttuu vaivalloiseksi raahautumiseksi.
Kirjan säännöt onkin lopulta
hylättävä ja otettava lukeminen
omaan hallintaansa. Silloinkaan
ei kuitenkaan pääse olemaan täysin itsenäinen lukija ? kirja käskee tekemään juuri näin. Kaikesta lukijalle annetusta vapaudesta
huolimatta Yli-Juonikkaalla on
koko paketti tiukasti käsissään.
net? ovat pieniä vainoharhaisia
sekoelmia pitkin Turun lähiöitä ja
akateemisia maisemia.
Tyylilaji on sadoin oikein ja
keksityin lähdeviittein höystetty
paranoidi trilleri. Äkkikuolema
vaanii, ja valinnat johtavat aika
syvälle haarautuviin puihin. Onneksi kirjaan on tehty kaksi lähinnä Raamatuista ja virsikirjoista
tuttua kankaista nauhaa
helpottamaan labyrintissä suunnistamista.
nöt on
n
ä
ä
s
Kirjan ylättävä ja
ah
lopult a lukeminen
v
otetta hallintaan.
omaan
muhkea kolmas romaani on äpärälapsi, joka
syntyy, kun keskinkertainen neurologian väitöskirja ja 1980-luvun
choose your own adventure -pelikirjallisuus pakotetaan lisääntymään valvotuissa laboratorio-olosuhteissa. Epäluomalle
tarjotaan viihteeksi ainoastaan
Wittgensteinin Tractatus LogicoPhilosophicus, amerikkalaisten
postmodernistien antologia sekä Åbo Akademin opiskelijoiden
speksinäytelmiä.
Ja millainen nerokas epäsikiö
tämä kirja onkaan! Jokaisen luvun
lopussa lukija pakotetaan valitsemaan. Esimerkiksi: haluatko
jäädä passiivisesti makaamaan
sohvalle vai aloittaa aamujumpan? Valinnan perusteella lukija
etenee seuraavaan lukuun, pitkin
poikin kirjaa.
Valinnoista seuraavat ?juo-
ei kuitenkaan ole
kuivakka ja analyyttinen, vaikka
toisin saattaisi kuvitella. Romaani on hykerryttävä, suunnaton,
maaninen ja äärimmäisen hönö.
Huumori perustuu hassuihin nimiin, tilannekomiikkaan ja ankean akateemisen tyylilajin mankelointiin.
Neuromaani on nimensä mukaisesti uusi romaani ? korkeakirjallinen seikkailu tajunnan rajamaille. Siihen voi eksyä, sen
palapelit voi ratkaista kuin gordionin solmun. Jos päähenkilöön
kyllästyy, voi yrittää lukea vain
kappaleita, joissa tämä ei ole läsnä.
Täydellinen se ei ole; rakenteen dramaattiset mahdollisuudet hukkuvat psyykelääkkeiden
tokkuraan. Mutta jokaiselle joko
puujalkahuumorista tai kirjallisuuden tulevaisuudesta kiinnostuneelle se on välttämätöntä luettavaa.
NEUROMA ANI
Y L I-J U O N I K K A A N
LUKEMI-
on aluksi lähes juovuttavan jännittävää:
kirjan etenemistä ja
päähenkilön tekemisiä
pääsee todella ohjailemaan.
Kun Gereg brutaalisti murhaa
vaimonsa, voi lukija koettaa valehdella itselleen, että ei tämä
ollut se lopputulos, jonka minä
halusin nähdä.
Neuromaani seuraa mielenterveyskuntoutujia, lääkäreitä
ja neurologeja. Taustalle ripotellaan viittauksia kavallettuihin
tutkimusmäärärahoihin, tiedepolitiikkaan ja akateemiseen julmuuteen.
rittaa salamurhan.
NEN
Koko ajan olo on kuin salaliittoteoreetikon pään sisällä. Näitä
hulluja seuratessa sattuu ja tapahtuu ? välillä kirja loikkaa esseen muotoon, välillä lainataan
pätkää Facebook-statuksesta.
Koskaan ei tiedä, milloin katosta rysähtää sotilashelikopteri tai
milloin päähenkilö päättää suo-
K I R J A N virtuoottiseen rakenteeseen liittyvät myös sen suurimmat ongelmat. Jos tapahtumat tuntuvat
yhtä satunnaisilta riippumatta
siitä, lukeeko kirjaa alusta eteenpäin vai sääntöjen mukaan hyppien, miksi nähdä ohjeiden seuraamisen vaiva?
Asiaa ei helpota, että päähenkilö Gereg Bryggman, jota lukija
romaanipelissä ohjailee, on oikeastaan ainoastaan Silvo Näre
-nimisen miekkosen päässään
kuulema ääni, joka ohjailee Silvo-
Jaakko Yli-Juonikas: Neuromaani.
Otava 2012. 650 s.
Sankariseikkailija ?losofoi
M
A ATTOMIEN
mailla on Javier
de Isusin vallankumoushenkisen sarjakuvasarjan neljäs ja viimeinen osa. Kadonnutta
ystäväänsä Juania jäljittävä Vasco on matkansa aikana tavannut Meksikon
zapatisteja ja nähnyt niin Nicaraguan verisestä historiasta muistuttavat kadut kuin Amatsonin
sademetsänkin.
Viimeisessä osassa Vasco
päätyy Brasiliaan, maareformin
ja sosiaalisen oikeudenmukai-
suuden puolesta kamppailevien maattomien maatyöläisten
maille.
Juanin matkat -sarja on läpileikkaus Latinalaisen
Amerikan kipupisteistä. Kirjat
käsittelevät esimerkiksi vallankumouksellisia liikkeitä, alkuperäiskansojen oikeuksien ja kolonialismia.
Sarjan poliittisuus on ohuimmillaan kirjasarjan viimeisessä
osassa, vaikka maattomien maatyöläisten liike (MST) tarjoaisi
mahdollisuuden sosiaalisten ja
M A AT T O M A N
ympäristöongelmien käsittelylle. MST kamppailee maareformin
ja sosiaalisesti sekä ekologisesti
kestävämmän kehitysmallin puolesta, ja liikkeen vastustajia ovat
kansallinen eliitti ja monikansalliset yritykset. Maattomien maat ja
kamppailu muodostavat kuitenkin
lähinnä symbolisen päätepisteen
Vascon ja Juanin matkoille.
D E I S U S I A N TA A neljännessä
albumissa aiempaa enemmän
tilaa juuri symboliselle kerronnalle. Hän ammentaa tunnetun
ranskalaisen sarjakuvataiteili-
ja Moebiuksen tavoin hallusinogeenien tarjoamista kokemuksista kuvatessaan initiaatioriittiä,
joka heittää sekä Vascon että lukijan eksistentiaalisten kysymysten äärelle.
Lisäksi kirja käsittelee herkullisella tavalla sarjan aiemmistakin osista tuttua länsimaisen
sankariseikkailijan myyttiä; de
Isusi kritisoi ?eksoottisen? romantisointia ja piikittelee pinnallisia erilaisuuden tavoittelijoita ja
solidaarisuusturisteja.
M A AT T O M I E N M A I L L A
on de
Isusin kirjoista ?loso?sin. Aiempien osien tavoin sarjan päätösosa tuntuu paikoin terapeuttiselta itseapukirjallisuudelta.
De Isusi kuitenkin kehittää tarinan ?loso?sta juonnetta katu-uskottavasti ja välttää paulocoelhomaisen siirappisen ja
yksinkertaistavan elämänhallinnan opetuksen.
Johanna Suhonen
Javier de Isusi: Maattomien mailla.
Maattoman Juanin matkat IV. Like
2012. 168 s.
KIRJALLISUUS
53
MUUT LEHDET
Koonnut Pertti Laesmaa
Oppiminen ja opetettavasta asiasta innostuminen ei aina vaadi avukseen multimediaa ja ryhmäkeskustelua.?
Tiina Lankinen, Aikalainen 14/2012
Tadaa! Vuoden 2012 hyvinvointibrändit on valittu ja Suomen ykkönen on Burana! Mikä kuvaisi paremmin hyvinvointia, kuin nappia naamaan ja kivuille ja säryille seis. Palvelubrändeistä ykköstilan nappasi Yliopiston Apteekki, joten
kyseessä on varsinainen hyvinvoinnin pillerisuora.?
Ellen Tuomaala, Mielenterveys 5/2012
Arktinen napajää sulaa niin, että rahtilaivat ja öljytankkerit pääsevät vihdoin hieman lyhyempää reittiä Euroopasta
Japaniin. Hurraa! Polttoainetta säästyy sen verran, että voimme
tuhlata ainakin tuplasti sen verran uusiin tuotteisiin!?
Paavo J. Heinonen, Kaltio 5/2012
Velka on viimeinen asia, johon nykyajan on vaikea suhtautua ironisesti. Miltei ainut yksilöä merkittävästi koetteleva aikuistumisrituaali ja initiaatio markkinatalouden kansalaisuuteen on asuntolainan ottaminen, jota voi harjoitella
turvallisesti opintolainalla. Viimeisten ihmisten tasapäisessä
ajassa riittävän suuri asuntolaina on metafyysinen sitoumus, joka kiinnittää arkielämän abstraktilla näkymättömällä siteellä
tulevaisuuteen ja elämänkaaren kokonaisuuteen. Velan subjektille on annettu tehtävä ja päämäärä sekä selkeä ja hyödyllinen
minuus se suorittamaan. Niin ikään aikakäsitys muuttuu. Tämänpuoleiseen tuonpuoleiseen pääsee ahkerasti eläkesäästämällä. Ah nostalgiaa.?
Antti Salminen, niin & näin 3/2012
Eniten minua tympivät keskustelujen itseään toistavat sisällöt. Kun matkailija tapaa toisen matkailijan, on tulevan
rupattelutuokion dialogi jo etukäteen käsikirjoitettu. Missä
maissa olet käynyt? Minne matkaat seuraavaksi? Ai Suomesta!
Siellä on kylmää? Juovatko kaikki suomalaiset vodkaa??
Inka Haukka, Maailman Kuvalehti 10/2012
?Pojat on poikia. Tytöt on hiljaa ja virkkaa sillä aikaa, kun
pojat juoksee kilpaa. Pojat tykkää voittaa ja tytöt meikata. Tytöt on kilttejä ja pojat on reippaita. Näin se menee, irtiottoja on turha koittaa. Sä et oo kukaan paitsi tyttö tai poika.?
Ilkka Kalevi Tillasen sarkastinen räpäytys lienee kuunneltu
myös Tiimarin mainososastolla, joka julkaisi muutama viikko
sitten netissä mainoksen teemajuhlista. Tytöille oli barbeja ja
prinsessoja, pojille merirosvoja ja autoja.?
Niko Peltokangas, Libero 3/2012
KALENTERI
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan
vastaan 19.11. asti voima@voima.?. Voima päättää tietojen julkaisusta.
KIRJALLISUUS
Metson Pietilä-salissa.
on So?
Oksanen, häntä haastattelee Nina Paavolainen, kello 18 Helsingin Stoassa.
10.12. KUUK AUDEN K IRJAV IER A S
LUENNOT & KESKUSTELUT
TAPAHTUMAT
10.11. JAPANIN K IRJALLISUUS & KULTTUU-
Helsingin kulttuurikeskus Caisan kirjallisuusillan vieraina Heikki Mallat & Kai
Nieminen, kello 17 Caisassa.
12.11. KUUK AUDEN K IRJAVIER A S on Rosa
Liksom, häntä haastattelee Nina Paavolainen, kello 18 Helsingin Stoassa.
25.11. K ANGA SAL AN K IRJAK AHV IL A, vieraana Reidar Palmgren, kello 15 Kangasalan kirjastossa.
RI,
26.11. FINL ANDI A-PALK INTOEHDOKK A AT,
Tampereen yliopiston Suomen kirjallisuuden opiskelijat esittelevät ehdokasteokset, kello 18 Tampereen pääkirjastoston
VARSINAIS-SUOMEN RUNOVIIKKO 2.?11.11.,
teemana tänä vuonna Runo & alku, viikko
tarjoaa 70 eri tapahtumaa, muun muasssa Ääni-, Lumooja- & Karkkipäiväklubit,
Miten kuuluu eksyä on monimuotoinen
esitys joka sekoittaa runonlausunnan,
teatterin & performanssin elementtejä
4.?7.11. Turun B-galleriassa, 9.11. Turun
pääkirjaston Studiossa Esittävän runon
seminaari, 10.11. lapsille runotyöpajoja
Martin Kulttuuriolohuoneessa sekä paljon muuta, www.vsrunoviikko.net
54
9
KIRJALLISUUS
2012
Auto & mies
R
AIMO
PE-
on
kirjoittanut
kirjan automiesten maailmasta. Pesoselta löytyy botnea, sillä hän on rutinoitunut,
myös roudaushommissa
ansioitunut jakeluautokuski. Hän on
työskennellyt esimerkiksi Voima
Kustannuksen jakeluorganisaation palveluksessa.
Minulle auSONEN
tiomiesten maailma on täysin
tuntematon, vaikka olen vastannut viimeiset kymmenen vuotta
Voiman jakelusta. Mielestäni au-
to on murhaa, ja ahdistun löpöpumpulla joka kerta. Äitimaa itke
verta, kun petrokemian jalosteet
plupluttavat Hiacen tankkiin.
Automiesten maailmassa hevosvoimat puhuvat, ja auto on
paljon muutakin kuin kuskin jatke: se on mielentila ja -maisema.
Automies saavuttaa mielenrauhan vain iskiessään tietä.
Itse vihaan autolla ajamista ? erityisesti kaupunkien välisillä monotonisilla moottoriteillä.
Pesosen kirjan avulla
pääsen kuitenkin askeleen lähemmäksi maailmaa, jossa loputon
moottoritie on zeniläi-
nen harjoitus. Olen ollut tietoinen
maailman olemassaolosta, mutta
en ole koskaan päässyt vilkaisemaan sinne.
jakaa kirjassa pääasiassa kahta lehteä: Mainoslehteä ja Kulttuurilehteä. Kulttuurilehden mielsin tietenkin Voimaksi,
vaikka ei se ihan sitäkään taida
olla. Mainoslehdestä käy mikä tahansa niistä lukuisista autolehdistä, joita tuulikaapit pursuavat.
Pesonen on mestari löytämään hetket, joihin tiivistyy kaikki olennainen jakeluhommista.
Se, kun tasapainoilee lehtipinoja
huojuvan nokkakärryn kanssa liukuportaissa ja pari mummoa tai
teinilauma perustaa päivystyspisteen siihen portaiden yläpäähän. Ne paheksuvat katseet, kun
kehtaa kaataa lehtiniput lattialle
julkisella paikalla.
Ja se loskassa kahlaaminen.
AUTOMIES
V A I K K A K I R J A N kuvaus jakeluhommista perustuu vankkaan
kokemukseen, ei kannata erehtyä
luulemaan kerrontaa dokumentaariseksi. Kirjan minä-kertoja on
pitkätukkainen ruipelo, kun taas
Pesonen on skrode ja kalju.
Fiktion puolelle menee sekin,
kun Turuntien varrella sijaitsevas-
sa Kasvihuoneilmiö-ravintolassa
?pallopääksi? nimetty kuski vitsailee vievänsä ?pakettiautolastillista jotain homolehtiä Turkuun, niin että ne osaavat olla
siellä?.
Pesonen tietää tasan tarkkaan itsekin Voima Kustannuksen julkaisemia Normihomolehtiä
jaelleena, että moisilla puheilla
ei meidän palkkalistoille pääsisi.
Kirjoittaja ei anna todellisuuden
tulla tarinan tielle, ja hyvä niin.
P E S O S E N K I R J A käsittelee päällisin puolin Automiestä ja tämän
maailmaa. Sivuhahmoina esiintyy liuta toinen toistaan omituisempia tavallisia suomalaisia.
Ongelmat ovat arkisia ja traumat
yleisiä. Kun kirjaa kuorruttavan
autoilukohelluksen rapsuttaa
pois, käsillä on kertomus hajonneista ihmisistä, jotka korjaavat
itseään miten kuten osaavat.
Jonkun korjauspaketti rakentuu lampaista ja jonkun viinasta. Automiehelle sellaisesta käy
Mercedes-Benz Sprinter.
Jari Tamminen
Raimo Pesonen: Automies.
147 sivua. Siltala, 2012.
KIRJAT
mirkka
rkka hietanen, ANN
ANNA KANKAANPÄÄ,
AANPÄÄ, tuomas rant
rantanen & Mikko Siltanen
Outi Pyy: Trashion!
hion!
Atena 2012. 122 s.
Päivi Kannisto:
Elämäni nomadina
ina
- irtolaisia, seikkkailijoita ja elämänmäntapamatkailijoita.
ta.
ta
a.
.
Atena 2012. 332 s.
.
Vir
Virpi Alanen &
Mi
Miia Toivio (toim.):
):
Pu
Puheenvuoroja.
130 sivua. Tilattavissa
vissa tai
lad
ladattavissa ilmaiseksi:
sek
se
ek
ksi
si:
i:
ww
www.poesia.?
Las
Lasse Erola:
Tapsa. Tapio
Tap
Rautavaaran elämä.
Ra
Helsinki-kirjat 2012.
He
458 s.
Timo K. Mukka: Annan
Ti
sinun lukea tämänkin.
si
änkin.
Kirjeitä 1958?1973.
K
3.
Toimittanut
To
Toni Lahtinen.
To
WSOY 2012. 330 s.
W
.
Tuunausta tumpeloille
Miksi pysähtyä?
Salaa hiipii osallistuu runo
Ennen oli miehet rautaa
Mukan käänteitä
Jo takakansitekstissä julistetaan
Trashion!:in olevan kirja kärsimättömille tuunaajille. Sopii minulle siis.
En nimittäin varmasti ole ainoa, joka
haluaisi pukeutua yksilöllisesti, mutta
jolla on traumat peruskoulun käsityöntunneilta.
Outi Pyy myöntää esipuheessa
olevansa luomisvimmaisuudestaan
huolimatta keskinkertainen ompelija,
mikä tuntuu armahdukselta. Mukavuudenhaluinen kirjoittaja suosittelee
yksinkertaisia työskentelytapoja ja
muistuttaa, että ?ei ole virheitä, vain
odottamattomia lopputuloksia?.
Muotia rakastavalle eettiselle kuluttajalle kirja on taivaan lahja.
Kestävää pukeutumista arvostava
Pyy neuvoo hankkimaan materiaalit
kierrätyskeskuksista ja hyödyntämään
kaikkea, mikä löytyy omasta tai kaverin
garderoobista. Vanhojen kaapin pohjalle hylättyjen vaatteiden uusiokäyttö
on ympäristöteko, ja itse kustomoitua
vaatetta arvostaa aivan toisella tavalla
kuin ketjuliikkeen sarjavalmistettua
halpatuotetta.
Trashion! on inspiroiva ja kannustava. Se tekee sen, minkä tällaisen kirjan
pitääkin: amatöörin tekee mieli tarttua
saksiin. (AK)
Elämäni nomadina on ?loso?nen tietoteos. Paitsi että se kokoaa yksiin
kansiin kulkurielämän valinneiden
historiikin, se on myös Päivi ja Santeri
Kanniston oodi vapaudelle. Kahdeksan vuotta sitten he myivät omaisuutensa ja lähtivät päättymättömälle
matkalle. Teos valottaa matkan syitä
ja käänteitä. Samalla Päivi Kannisto
jakaa omia ajatuksiaan siitä, mikä
tekee onnelliseksi.
Kannisto kyseenalaistaa koko
suomalaisen identiteetin: työ- ja
suorituskeskeisen arjen, paikallaan
asumisen kulttuurin, holhousyhteiskunnan, ydinperheen mallin ja kaiken
muun, mitä maassamme pidetään
itsestäänselvyytenä.
Välillä Kannisto tuntuu suhtautuvan lukijoihinsa ylimielisesti, mutta
se on ymmärrettävää. Radikaalit ajatukset ovat saaneet yhden jos toisen
Topeliuksensa lukeneen niskakarvat
pystyyn. Täten Kannistolla lienee
oikeus puolustuspuheenvuorolle.
Hänen tärkein sanomansa on se, että
ihmisen tulisi seurata unelmiaan.
Silti Kannisto haastaa lukijansa
kysymällä, miksi jäädä paikoilleen. Se
ei ole helppo kysymys raivoisaa matkakuumetta potevalle levottomalle
sielulle. Itse juuri surffaan halpalentoyhtiöiden sivustoilla ja harkitsen
vakavasti irtaimistoni myymistä. (AK)
Viime vuosina osallistuvampi yhteiskunnallisuus on taas salaa hiipinyt
taiteenkin puolelle. Tätä avataan
tuoreessa essee- ja runokokoelmassa,
jossa esimerkiksi Katariina Vuorinen
pyrkii osoittamaan, miten Juha Vakkuri
teoksessaan Puolarmetsän puut (Johnny
Kniga 2003) onnistuu välittämään roolirunouden pienoiselämäkerroilla lukijalle
vanhushoitojärjestelmän ongelmat
myötäeläytymällä sen asiakkaiden kärsimykseen.
Tiina Lehikoisen Hyvinvointivaltiorunoelma taas manipuloi kierrätettyä
hyvinvointivaltio-pönötystä uudestaan
poliittiseksi luovalla tekstityyppien ja
rytmin käsittelyllä.
Teemu Manninen puolestaan todistaa antiikin runouden kautta, kuinka
sekä runoilijan että poliitikon on tahoillaan aina pakko valehdella. Rivien
välistä pilkistää silti ajatus, että ehkä
yhdessä ne kertovat maailman tulkinnasta enemmän totta kuin kumpikaan
erikseen.
Mainiota kokonaisuutta lukiessaan tarkkavaistoisempi kulttuurin
seuraaja saattaa tehdä senkin huomion,
että erityisen poliittista tämän hetken
runoudessa saattaa olla myös itse julkaisualusta: runoilijoiden yhteisöllisen
kustannustoiminnan kautta tapahtuva
kaupallisten pullonkaulojen kiertäminen. (TR)
Tapio Rautavaara oli mies, joka menestyi lähes kaikessa mihin ryhtyi.
Vannoutunut Työväen Urheiluliiton jäsen ei vaihtanut porvareiden seuraan,
vaikka se olisi varmistanut hyvän työpaikan. Sen sijaan hän hakkasi soraa
kolme talvea palkkana vain ruokalippuja Elannon kauppaan.
Köyhyys ei kuitenkaan estänyt
sivistyksen hankkimista. Rautatiekirjakaupan myyjänä ansaitsemillaan
rahoilla hän osti ensimmäisen soittimensa, viulun. Rautavaara itse arvelee muusikon uransa lähteneen käyntiin rintamaradiosta, jossa hän levyjen
pyörittämisen lomassa myös lauloi ja
soitti kitaraa. Vasemmistolainen kun
oli, Rautavaara joutui kysymään neuvoa äidiltään, kun tuli käsky ylittää
Neuvostoliiton raja. Vastaus kuului:
?Tulee se kuolema vankileirilläkin.?
Tapsa on muhkea tietopaketti
Suomen rakastetuimmasta ja monipuolisimmasta virtuoosista. Komea
olympiakultamitaisti, joka levytti 328
laulua, bongattiin ?lmitähdeksi sattumalta. Rautavaaran kyvyt ei vain
suostuneet pysymään piilossa, vaikkei
hän niitä aktiivisesti esitellytkään.
?Hei, lehti tämänpäiväinen on
tässä, ostakaas, viel enemmän kuin
eilinen se valehtelee taas!? kuului
Rautavaaran myyntipuhe junanvaunuissa vuonna 1931. (MH)
?Oli hyvä, että hait sen matkalaukun
sieltä kaapin päältä, siitä oli vähällä
tulla painajainen. Siinä on muistaakseni vanhoja paitoja. Ellet ole vielä
kokeillut, niin kokeile, ja jos voit, ota
käyttöön. En muista mitä panin siihen
laukkuun ? olin vähän humalassa.?
Näin kirjoitti kirjailija Timo K.
Mukka lokakuussa 1971 taitelijaystävälleen Kalervo Palsalle. Annan sinun
lukea tämänkin kokoaa yhteen Mukan
kirjoittamia kirjeitä vuosilta 1958?1973.
Kirjallisuudentutkija Toni Lahtisen
toimittama mainio teos tarjoaa ainutlaatuisen kurkistusaukon nuoren kirjailijan uran kehitykseen, hänen henkilökohtaisen elämänsä käänteisiin ja
1960-luvun suomalaiseen kirjallisuuskeskusteluun. Pieteetillä tehty kirja
kulkee jouhevasti eteenpäin, vaikka
lähdemateriaalissa on ajallisesti välillä isojakin aukkoja.
Säilyneistä kirjeistä kuvastuu
Mukan vuodesta toiseen jatkuva
epätoivoinen elämäntilanne. Kirjoista
saatavat palkkiot eivät riitä perheen
elättämiseen ja koko ajan pitää ruinata kustantajalta lisää. Erilaiset sairaudet vaivaavat jatkuvasti ja asunnotkin
menevät alta. Lopulta tulee Hymylehden julkaisema häväistysjuttu, joka
sai kuoleman partaalla keikkuneen
kirjailijan vetoamaan aina presidentti
Kekkoseen saakka. (MS)
POLIITTINEN KIRJA
9
2012
55
Gazan kalterit
Palestiinalaisbloggari & kaksi norjalaislääkäriä kertovat
kokemuksistaan maailman suurimmassa avovankilassa.
G
ja Fosse toimivat hyökkäyksen aikana lääkäreinä gazalaisessa sairaalassa.
ovat silminnäkijöiden kuvauksia arjesta sodan keskellä: El-Haddad kuvaa,
kuinka matalalla lentävien israelilaisten yliäänikoneiden paukahdukset piinaavat asukkaita
ja aiheuttavat odottaville äideille
keskenmenoja.
Gilbert ja Fosse kuvaavat sairaalan arkea. Sairaalaan tuodaan
sirpalepommien haavoittamia ihmisiä, ja osa ambulanssikuskeista kuolee yrittäessään noutaa
potilaita. Noin neljä vuotta sitten tapahtuneessa Israelin suurhyökkäyksessä kuoli 1 600 ihmistä, joista 300 oli lapsia.
Rankasta aiheesta huolimatta
kirjat eivät ole ylivoimaisen raskasta vaan kiinnostavaa luettavaa. Molempien kirjojen kirjoittajat kertovat omasta elämästään
Gazassa, jota El-Haddad nimittää maailman suurimmaksi avovankilaksi.
Palestiinalaisuus ja pakolaisuus tulevat esiin rajoilla, jotka
ovat liian usein suljettuja. Israel
väittää lopettavansa Gazan mieM O L E M M AT K I R J AT
hityksen, mutta se sulkee ja avaa
mielivaltaisesti Gazan ja Egyptin
rajalla olevan Rafahin raja-asemaa. El-Haddad kertoo päiväkausien odotuksesta siellä ensin
yhden ja myöhemmin kahden
pienen lapsen kanssa.
Myös Gilbert ja Fosse viittaavat Rafahin raja-asemaan. He
olivat lähes ainoat ulkomaalai-
ovat
Kirjat öiden
näkij
silmin ia arjesta
ks
kuvau keskellä.
sodan
peatempoisesti, kirjoissa on paljon syvällisiä oivalluksia. Laila
El-Haddadilta kysytään usein,
miksei Gazassa ole kansalaisprotesteja.
?Me aliarvioimme miehityksen voiman tuhota ihmisten elämänhalun?, hän vastaa ja jatkaa:
?Vasta kun pystyy ylittämään
psykologisen miehityksen, mielen
miehityksen, sotilaallinen miehitys kaikissa ilmenemismuodoissaan voidaan kukistaa.?
El-Haddad viittaa gazalaisen
psykiatrin Taysir Diabin haastatteluun. Diabin mukaan palestiinalaiset tuhotaan tekemällä
heidän elinolosuhteensa sietämättömiksi. Huonot olot johtavat
kansan psykososiaalisen tason
heikkenemiseen. Molemmista
kirjoista löytyy onneksi paljon
esimerkkejä ihmisten sinnikkyydestä.
set, jotka pääsivät Gazan kaistalle suurhyökkäyksen aikana.
Samaan aikaan, kun Gazan sairaalan työntekijät hoitivat suurhyökkäyksen uhreja voimiensa
äärirajoilla, Rafahissa odotti pääsyä Gazaan kymmeniä lääkäreitä,
ambulansseja ja suuria määriä
arabimaiden lahjoittamia sairaalatarvikkeita.
Mads Gilbert & Erik Fosse: Silminnäkijänä Gazassa. Like ja Suomen
Rauhanpuolustajat 2010. 361 s.
raportoivat näkemistään asioista no-
Laila El-Haddad: Gaza Mom. Into
2012. 320 s
V A I K K A K I R J O I T TA J AT
Kristiina Koivunen
S
U
K
R
I
S
TALVI K A
K
I
R
F
A
KAAPELITEHTAAN
PANNUHALLISSA
8.11.2012?6.1.2013
TANSSITEATTERI HURJARUUTH www.talvisirkus.fi 09 565 7250 Lippupalvelu
Photo: Heli Rekula
AZA
on
usein uutisissa: Israel
pommittaa,
eristää ja
painostaa gazalaisia, ja gazalaiset
protestoivat. Kokonaiskuvan luominen uutissirpaleista on vaikeaa.
Palestiinalainen Laila El-Haddad ja norjalaiset Mads Gilbert ja
Erik Fosse eivät analysoi taustoja
tai historiaa. He vain tekevät työtään ? El-Haddad toimittajana ja
Gilbert ja Fosse lääkäreinä ? ja raportoivat siitä.
Gaza Mom -blogin kirjoittajaa Laila El-Haddadia pidetään
yhtenä parhaista palestiinalaisbloggareista. Inton julkaisema
Gaza Mom -kirja koostuu El-Haddadin blogiteksteistä ja hänen
Al Jazeeran nettisivulle tekemistään uutisista. Kirja kattaa yli
viiden vuoden tapahtumat vuoden 2004 lopusta vuoden 2010
kevääseen.
Norjalaisten lääkärien Gilbertin ja Fossen kaksi vuotta sitten
julkaistu Silminnäkijänä Gazassa
-kirja kertoo lyhyemmästä ajanjaksosta vuosien 2008 ja 2009
vaihteessa, jolloin Israel teki
suurhyökkäyksen Gazaan. Gilbert
K&C 15-VUOTISJUHLAFESTIVAALI
K&C 15th ANNIVERSARY FESTIVAL
THE BEAST - A Book in an Orange Tent
(2011)
9./11.11. & 15.12.
IHO - SKINLESS (2001) 22./24./25.11.
UHRI ? SACRE (2001) 29.11. & 1./2.12.
VERSO (2002)
7./8./9.12.
9.11.-15.12.2012.
K&C Tila, Kaapelitehdas | K&C Space, Cable Factory
Tallberginkatu 1 C, 4 krs. | 4th floor
Kaikki esitykset klo 19.00 | All performances at 7pm
Liput | Tickets: 20/12? / Festivaalipassi | Festival pass: 35?
Lippuvaraukset | Ticket reservations: kc@kekalainencompany.net /
09 694 1201
Koreografiat ja konseptit | Choreographies
and concepts: Sanna Kekäläinen
w w w . k e k a l a i n e n c o m p a n y. n e t
ELÄVÄ KUVA
56
9
ELÄVÄ KUVA
2012
Kansankodin kummitus
Kaksi ruotsalaiselokuvaa arvioi Olof Palmen jäämistöä.
LI
neljännesvuosisata sitten
Tu k h o l m a n
Sveavägenin
ja Tunnelgatanin kulmalle
ammuttu Olof Palme ehti
toimia kahdesti Ruotsin pääministerinä.
Varakkaaseen porvasriskotiin
syntynyt sosiaalidemokratian
soihtu oli ruotsalaisen hyvinvointivaltion ikoni. Hänen poliittisen
uransa nousu osui aikakauteen,
jolloin elintaso Ruotsissa nousi
maailman korkeimmaksi ja ? Palmen omin sanoin ? ?luokkayhteiskunnasta tuli kansankoti?.
Palmella oli myös merkittävä
kansainvälinen rooli Vietnamin
sodan, Etelä-Afrikan apartheidjärjestelmän ja Palestiinan sorron kriittikkona.
Vaikka Palme moitti erityisesti
USA:n ja sen liittolaisten sota- ja
riistotoimia, ?demokraattisena
sosialistina? hän tuomitsi myös
T?ekkoslovakian miehityksen ja
halveksi laitavasemmiston tapaa
ihannoida autoritaarisia idoleitaan.
Y
SYSTEEMIN HAASTAJASTA SEN PÖNKITTÄJÄKSI. Olof Palme oli kiistatta yksi
pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentajista. Idealistinen demokraatti ei aina
toiminut oppiensa mukaan.
MARRASKUUSSA
ensi-iltaan
Suomessa tuleva Kristina Lind-
strömin ja Maud Nycanderin dokumenttielokuva Palme on taidokas tiivistelmä paitsi Palmen
urasta myös ruotsalaisen hyvinvointivaltion noususta ja kriisiytymisestä.
Uutisaineistosta, haastatteluista ja niiden hukkapaloista
sekä koti?lmeistä poimitut klipit kertovat paljon uutta Palmen
persoonasta. Ne piirtävät tavanomaista tarkemman kuvan siitä,
urasta
n
o
k
i
t
Polii
ille nä
e
n
u
t
s
kiinno uvat kuuluk
mä elo olliseen opk
vat pa ärään.
pimä
miten avainpoliitikko väistämättä elää kaksoiselämää julkisen ja
yksityisen roolinsa välillä.
Palme piirtää kuvan
poikkeuksellisen hohdokkaasta persoonasta, kyse ei ole faniposterista. Elokuva paljastaa
armotta Palmen ylimielisyyden
ja ajoittaisen julmuuden kiista-
VA I K K A
kumppaneitaan kohtaan.
Elokuvassa käydään tarkasti läpi vuoden 1976 vaalitappiota
edeltäneet skandaalit. Ne ilmentävät dokumentin punaista lankaa: sitä, miten systeemin haastajasta tuli keskeinen systeemin
pönkittäjä.
Dokumentti ei jätä epäselväksi, että vaikka Palme oli 1970-luvulla tärkeä hyvinvointivaltion
sillanrakentaja, 1980-luvun uusliberalistisen kehityksen keskellä
hänen otteensa sekä ay-liikkeestä että oikeistosta lipsuivat ja hänelle jäi sitkeän jääräpään osa.
Palmen ensi-illan jälkeen teattereihin tulee Mikael Mercimainin ohjaama draamaelokuva Call Girl. 1970-luvulle
sijoittuva elokuva kertoo prostituutioskandaalista, johon oli sekaantunut myös Palmen hallituksen ministereitä.
Vuonna 1977 laajaa paritusrinkiä pyörittänyt Dooris Hopp tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankeuteen.
Vuonna 2007 julkisuuteen tuli kaksi naista, jotka kertoivat olleensa 14-vuotiaina kasvatuskotinuorina Hoppin palveluksessa.
Toinen naisista, Eva Bengtsson,
K AK SI V IIK KOA
KUVARUUTU & VALKOKANGAS
anna kankaanpää, Tuomas rantanen & mikko siltanen
Valérie Donzelli:
Sota on julistettu.
Elokuvateattereissa nyt.
Julie Delpy: 2 päivää New Yorkissa.
Ensi-ilta 9.11.
Sam Mender: Skyfall.
Elokuvateattereissa nyt.
Wille Hyvönen:
Kummisetäni thaimorsian.
Ensi-ilta 16.11.
Antti Heikki Pesonen / Mikko Kuparinen: Korsoteoria / Sirocco.
Elokuvateattereissa nyt.
Heidi Merima-Halonen, Tuomas Rantanen & Jari Tamminen
/
Vuoden elokuva?
Näyttelijänä tunnettu Valérie Donzelli
on ohjannut elokuvan, jonka hän on
käsikirjoittanut yhdessä Jérémie Elkaïmin kanssa ja jossa he näyttelevät pääosia. Sota on julistettu kertoo
heidän parisuhteestaan ja lapsestaan,
jolla todetaan aivokasvain.
Näiden tietojen perusteella päätin
kiertää elokuvan kaukaa. Elokuvapiireistä kantautuneen ylistyksen takia
pakottauduin kuitenkin sitä katsomaan.
Kaikki elokuvan keräämät kehut
ovat ansaittuja. Ylimääräinen sentimentaalisuus ja eksihibitionistinen
vaivaannuttavuus loistavat poissaolollaan. Donzelli loihtii yksityisestä
yleistä hämmentävällä ilmaisullisella luovuudella. Hän hallitsee aitojen
tunteiden välittämisen.
Elokuvan muotokieli yhdistää
uuden aallon kerrontaa ekspressionistisiin kuviin, improvisoitua ainesta dokumentaariseen kerrontaan ja komediallista ainesta melodraamaan. Yksin
musiikin käyttö on häikäisevää.
En muista, että olisin koskaan liikuttunut elokuvasta yhtä paljon vielä
kritiikkiä tehdessäni. (TR)
New York hermoromahdusten partaalla
Sankari sukupuuton
partaalla
Ohjaajana, käsikirjoittajana ja näyttelijänä tunnettu Julie Delpy on työstänyt jatko-osan viiden vuoden takaiselle 2 päivää Pariisissa -elokuvalleen.
Tällä kertaa New Yorkiin sijoittuvassa elokuvassa Delpyn esittämän
ranskalaisen taidevalokuvaajan
Marionin ja hänen uuden mustan
miehensä häirikkövieraiksi saapuvat
Marionin puolidementoitunut isä
ja persoonallisuushäiriöinen sisar
uuden ? tietenkin Marionin entisen ?
poikaystävän kanssa.
Delpy tekee itsestään neuroottisen Woody Allen -pastissin ja pilailee
tämän henkeen erityisesti sukupuoliaiheilla ja eksistentiaalisilla kysymyksillä. Rinnastus Alleniin naisroolista
käsin tuo New York -komedian peruslähtökohtiin paljon tuoreutta.
Screwball-komedian vauhdilla
siunattu dialogi on monin paikoin
hervottoman hauskaa, ja muutenkin
mopo keulii nautittavasti.
Näennäisen anarkistinen kokonaisuus kääntyy silti lopulta turhan
sovinnaiseksi. Elokuva jää pinnallisemmaksi kuin aiemmin tänä vuonna
ensi-iltaan tullut Ranskalainen viikonloppu. (TR)
Kaikki me vanhenemme joskus, jopa
ikinuori 007. Järjestyksessä 23. James
Bond -elokuva Skyfall kertoo siitä,
millaista on olla salainen agentti
aikana, jolloin heille ei ole enää juurikaan käyttöä.
Daniel Craigin esittämän Bondin
ura on kääntynyt pahasti alamäkeen.
Rosvot pääsevät karkuun, grogi maistuu ja töistäkin tulee melkein potkut.
Adelen esittämä tunnari on keskivertoa parempi, itse elokuva ei. Se
on aivan liian pitkä, kestoa on peräti
kaksi ja puoli tuntia. Aikaan mahtuu
liikaa tyhjäkäyntiä ja tylsiä takaa-ajokohtauksia.
Bondin arkkivihollinen löytyy tällä
kertaa oman talon sisältä: entinen
virkaveli (Javier Bardem) on tullut
hulluksi kostonhimosta. Virastotalot räjähtelevät ja Lontoon metrot
suistuvat raiteiltaan, kun loukattu
erikoisagentti hakkeroi itsensä sisään
salaisiin tietoverkkoihin.
Jotain Bondin nykytilasta kertoo
se, että Skyfallissa keskitytään sankarin naisseikkailuihin. Nuoret neidot
eivät 007:aa juurikaan innosta: hänen
pääasiallinen kiinnostuksen kohteensa on tällä kertaa eläkeikää lähestyvä
?rman pomo M (Judi Dench). (MS)
Aitoa rakkautta
Laatulyhäreitä
Willen kummisetä Seppo on löytänyt
Thaimaasta elämänsä rakkauden, Pinin. Järkevä Wille ei usko hyvätuloisen
länsimaalaismiehen ja köyhän yksinhuoltajaäidin suhteen aitouteen, vaan
lähtee Sepon mukaan Thaimaahan tapaamaan tämän tulevaa vaimoa.
Wille viettää pariskunnan kanssa
kuukauden ja koettelee heitä kaikilla
keksimillään keinoilla aina sinnikkäästä hiillostamisesta lompakon takavarikoimiseen. Kun mikään ei tunnu
hetkauttavan pariskuntaa, Wille alkaa
hiljalleen kyseenalaistaa jyrkkiä asenteitansa: mikä oikeastaan on oikeaa
rakkautta? Kuka sen määrittää?
Keskeisten henkilöiden jännitteet
välittyvät katsojalle, sillä he eivät arastele kameroita. Ihmiset ovat rehellisiä
sekä toisilleen että itselleen. Suhteiden
kehittymistä on liikuttavaa seurata.
Vaikka eri kulttuurit, maailmankatsomukset ja sukupolvet joutuvat törmäyskurssille, saavutetaan tyyni yhteisymmärrys avoimella keskustelulla.
Lämminhenkinen dokumentti
Kummisetäni thaimorsian jättää mietteliääksi. Loppujen lopuksi asetelmista
saa katsoja olla mitä mieltä tahansa.
Tärkeimmäksi teemaksi nousee henkilöiden matka, oli se sitten vieraaseen
kulttuuriin tai omaan itseen. (AK)
Lähiöleffat-yhteisnäytöksessä nähdään kaksi laadukasta
suomalaista lyhytelokuvaa.
Korsoteorian pessimistinen päähenkilö Elli haaveilee paremmasta
elämästä muualla. Eräällä baarireissulla Elli tapaa teini-ikäisen Hezen.
Elli vähättelee nuoren pojan lähestymisyrityksiä, mutta heidän välilleen
kehittyy selittämätön side.
Mustan huumorin sävyttämä Korsoteoria on puhutteleva ja koskettava.
Elämäänsä kyllästyneet sivuhahmot
ovat omalaatuisuudessaan liikuttavia. Elliä näyttelevän Armi Toivasen
pisteliäs charmi pitää otteessaan
alusta loppuun.
Siroccossa ihmiskontakteja välttelevä ujo Raisa löytää kerrostalon roskakatoksesta hylätyn vauvan. Raisa
vie vauvan kotiinsa ja alkaa elää kuin
lapsi olisi hänen omansa. Verkkaisesti
etenevän lyhytelokuvan ensimmäinen
repliikki kuullaan vasta puolenvälin
jälkeen. Raisaa esittävä Eeva Putro
kuljettaa koskettavaa tarinaa pienin
ilmein ja elein.
Mainiosti toteutetut lyhärit osoittanevat, että lyhytelokuva voi toimia
suurelle yleisölle siinä missä kokopitkä elokuvakin. (AK)
ELÄVÄ KUVA
vakuutti myös Olof Palmen olleen kahdesti hänen asiakkaanaan. Call Girl kertoo tarinan näiden naisten näkökulmasta.
Tuotantoon on käytetty aikaa,
osaamista ja tyylitajua. Asunnot,
laitokset, toimistokäytävät ja
hotellit siinä missä vaalikokoukset Sergelstorgetilla ja kuvat öisestä Tukholmasta todella elävät
aikaansa.
perustuu osin
kiistanalaiseen kertomukseen,
kyse ei ole itsetarkoituksellisesta
vanhojen kohujen lämmittelystä.
Elokuva antaa uskottavan kuvan
siitä, miten kasvatuskotinuoret
saattoivat päätyä töihin isokenkäisten prostituutiopiiriin.
On selvää, että idealistisen
demokratian puolesta saarnannut Palme oli vastuussa ainakin
tapauksen peittelystä.
VA I K K A E L O K U VA
9
2012
Palme-dokumentissa puolestaan käy ilmi, että Palme toimi
valheellisesti muulloinkin. Yksi
esimerkki on vuoden 1973 kuuluisa IB-skandaali, jonka takia tutkivat toimittajat Peter Bratt ja Jan
Guillou tuomittiin vankilaan.
Palme ja Call Girl ovat yhdessä
hämmentävän inspiroiva paketti
pohjoismaisesta lähihistoriasta
kiinnostuneille. Politiikon urasta kiinnostuneille ne kuuluvat
pakolliseen oppimäärään. Ruotsalaisten taito avata omaa lähihistoriaansa on kateutta herättävää.
57
If a Tree Falls:
A Story of the Earth
Liberation Front
5 Broken
Cameras
The Green Wave
Crude
tuomas rantanen
Kristina Lindström & Maud Nycanderi: Palme
Ensi-ilta 9.11.
Mikail Mercimain: Call Girl
Ensi-ilta 23.11.
VOIMAN TV-LIITE
50 elokuvaa
musiikista ja
maailmanlopusta
Tuomas
rantanen
24.11. YLE Teema: Pina (Saksa, 2011)
Wim Wendersin häikäisevä dokumentti edesmenneestä Wuppertalin tanssiteatterin nerokkaasta koreogra?amestarista Pina
Bauschista on ensimmäisiä 3D-elokuvia, joissa muoto ja sisältö
ovat taiteellisesti aidosti antavassa suhteessa, mutta ei ole epäilystäkään siitä, etteikö elokuva onnistuisi myös kaksiulotteisena
välittämään omaa tulkintaansa siitä, mistä tanssissa ? ja vähän
siinä samalla dokumenttielokuvassakin ? taiteenlajina on kyse.
1.12. YLE Teema: Kellopeliappelsiini (Englanti, 1971)
Anthony Burgessin osin itsekeksityllä slangilla kirjoitettuun synkkään dystopiaan perustuva Stanley Kubrickin ikiylittämätön tulkinta väkivallasta, sakilaisuudesta, kriminaalipolitiikan sudenkuopista ja vapaan tahdon merkityksestä toimii myös elokuvallisena
työnäytteenä siitä, mihin päästään, kun elokuvan muoto, henkilöohjaus, kuvalliset innovaatiot ja musiikin käyttö ovat pedantin
luovuuden mestarin täydellisessä hallinnassa.
Meiltä Joensuusta
löydät paremmat
leffat ja musat!
Suomen suurin rockelokuvafestivaali!
14.-18.11.2012 ? Joensuu ? www.rokumentti.com
2.12. YLE Teema: Vihan hedelmät (USA, 1940)
Suuren amerikkalaisen ohjaajan John Fordin unohtumaton versio suuren amerikkalaisen kertojan John Steinbeckin vuonna 1939
kirjoittamasta amerikkalaisen kirjallisuuden suuresta klassikosta
kuvaa hollywoodilaisittain poikkeuksellisen vereslihaisella poliittisella otteella 1930-luvun pula-ajan köyhien maalaisten amerikkalaisen unelman sortumista siirtolaisvihaan ja ahneiden markkinavoimien julmuuteen, mikä kaikki tietenkin johti sekä ohjaajan
että kirjailijan räiskyvien antiamerikkalaissyytösten eteen.
Bence Fliegauf:
JUST THE WIND
KALENTERI
ELOKUVAT
OULUN
KANSAINVÄLINEN LASTEN- & NUORTENELOKUVIEN FESTIVAALI, useiden eri sarjojen lisäksi
nähdään klassikkoja & dokumentti?lmejä &
tarjotaan seminaareja, näyttelyjä & työpajoja,
www.oulunelokuvakeskus.?/lef
19.?25.11.
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan
vastaan 19.11. asti voima@voima.?.
Voima päättää tietojen julkaisusta.
(1999), Denis Lavantin tähdittämä kuvaus ex-muukalaislegioonalaisen ajasta aavikolla Afrikassa,
29.11. BLUE (1993), ohjaaja Derek Jarmanin viimeiseksi jäänyt elokuva on ohjaajan testamentti elämästään elokuvantekijänä, rakkaudesta & sairaudestaan,
Artova Kinon esitykset kello 18 Helsingin
Arcadassa, Jan Magnus Janssonin aukio 1
R O K U M E N T T I -rockelokuvafestivaali,
nähtävillä on soulia, Myanmarin punkia,
ruotsalaista metallia & kadonneita folkmuusikoita, 14.?18.11. Joensuussa, www.
rokumentti.com/2012
15.11. BEAU TR AVAIL
HELSINGIN
LI
LY H Y T E LO K U VA F E S T I VA A -
esittelee muun muassa Kettu-eloku-
Berliinin elokuvajuhlien
Hopeinen karhu 2012
(/2.89$7($77(5, 25,21 ä .88.$8'(1 (/2.89$
näytökset LA 10.11. klo 19 / PE 16.11. klo 21 / LA 24.11. klo 19 / Ti 27.11. klo 19
(HULNLQNDWX ä OLSXW ê ê NOXELNRUWLOOD ä P\¸V YHUNNRNDXSDVWD
vakilpailun, kotimaisen lyhytelokuvan
parhaimmiston, huippuja maailmalta &
kiinnostavaa oheisohjelmistoa, 13.?18.11.,
www.hlef.?
HELSINKI REFUGEE FILM FESTI VAL 22.?
25.11. Helsingin SES-auditoriossa, www.
helsinkirefugeefilmfestival.wordpress.
com
L A STEN- & NUORTENELOKU V I A, tarjolla viimevuotisen Oulun kansainvälisen
lasten- & nuortenelokuvien festivaalin
satoa & palkittuja elokuvia, ohjelmistossa muun muassa Iris & Eetu & konna, 30.11.?2.12. Helsingin Virka Kinossa,
www.virka.?/galleria/virka-kino
LENS POLITICA, yhteiskunnallisen elokuvan & taiteen festivaali tarjoaa muun muassa elokuvia ruoantuotannosta, luonnonvaroista & siirtolaisuudesta, 28.11.?2.12.
Helsingissä, www.lenspolitica.net
58
9
AKTIVISMI
2012
Anarkistit retkellä
CrimethInc. ei
päässyt kiertueellaan Venäjälle,
mutta Suomeen
he tulevat.
Y
H D Y S VA LTA L A I S E N
anarkistikollektiivin
CrimethInc.in extyöntekijät lähtivät
Eurooppaan kaksi
kuukautta kestävälle kiertueelle,
jonka aikana on tarkoituksena puhua politiikasta.
?Keskustelemme siitä, mitä
vaaditaan todellisen sosiaalisen
muutoksen aikaansaamiseksi?,
kollektiivin jäsen B summaa sähköpostitse jostain päin Eurooppaa.
Keskustelutilaisuuksissa B lupaa kerrottavan paitsi siitä, mitä
CrimethInc. on pitkän, kaksikymmenvuotisen historiansa aikana
tehnyt, myös puhujien omista kokemuksista sekä USA:n anarkistiliikkeen vuosien kuluessa kokemista muutoksista.
CrimethInc.in pyrkivän jakamaan ideoita ja resursseB KERTOO
KALENTERI
ja erityisesti haasteellisissa oloissa elävien aatetovereiden kanssa.
Niinpä he odottivatkin erityisesti
kiertueen Venäjän osuutta.
Suunnitelmat tyssäsivät byrokratiaan: viime hetkellä kävi ilmi,
ettei Venäjä antanut viisumeita
yhdysvaltalaisille radikaaleille.
Suomeen he pääsevät ongelmitta, ja CrimethInc. kiertää neljällä eri paikkakunnalla marraskuun alussa. Kaukainen maamme
pääsi kiertuesuunnitelmaan huolimatta siitä, ettei kollektiivin tekstejä ole näillä näkymin ilmestymässä suomenkielisinä kirjoina.
Tyytyväinen B muistuttaa ahkerien lukijoiden kääntävän heidän tekstejään säännöllisesti, ja
että niitä julkaistaan muun muassa Takku.net-sivustolla.
?Vaikuttaa siltä, että anarkistit
Suomessa käyvät useita samoja
keskusteluja kuin me. Aiemmilla
vierailuillamme on näyttänyt siltä,
että meillä on enemmän yhteisiä
mielenkiinnon- ja huolenkohteita
suomalaisten kuin muiden pohjoismaalaisten kanssa.?
lupaa kiertueen keskusteluissa käsiteltävän
H O U K U T T E L E VA S T I B
hypoteeseja siitä, mitä maailmalla on takataskussaan meidän varallemme.
?Tämä on todella tärkeä aikaa
anarkisteille pohtia ympärillämme käynnissä olevia muutoksia.
Olemme astumassa uudelle aikakaudella, jona viime vuosikymme-
ditaan
a
a
v
ä
t
Mi
n muu
e
s
i
l
l
e
tod
ikaana
n
e
s
tok
seksi?
i
m
a
a
s
nien aikana toimineet anarkistisen
järjestäytymisen muodot eivät tule enää olemaan tehokkaita.?
Esimerkkinä B mainitsee punkmusiikin, joka aiemmin tarjosi teese-itse-asenteellaan kapitalismin
vieraannuttamille, vaihtoehtoja kaipaaville ihmisille mahdollisuuksia ottaa ohjat omiin käsiinsä.
?Mutta nyt kapitalistit ovat oppineet tästä, ja kuka tahansa voi
?tehdä sen itse? Facebookissa tai
YouTubessa.?
Toivoa on kuitenkin yhä olemassa.
?Kapitalismin hankkiutuessa
eroon yhä useammista ihmisistä
yhteiskuntamme marginaaleissa
olevat kasvavat yhä nälkäisemmiksi uusille ratkaisuille. Jos voimme keksiä uusia tapoja löytää yhteyden heihin, joilta on viety ääni,
voisi anarkismi tarjota tien eteenpäin kaikkien muiden strategioiden jättäessä meidät pulaan.?
CrimethInc.in tulevaisuus
tulee olemaan jännittävä.
Viime vuosina kollektiivi on
työstänyt erityisesti Rolling Thunder -aikakauslehteään, mutta B
kertoo heillä olevien vielä paljon
uusia ideoita hihassaan, mutta
niistä B suostuu vain vinkkaamaan
eikä kertomaan enempää.
?Tuo huonoa onnea puhua liikaa siitä mitä aikoo tehdä ? on parempi vain yksinkertaisesti tehdä.?
M YÖS
oona juutinen
CrimethInc. Ex-Workers? Collective
kiertue Suomessa 5.?9.11. (Tampere, Jyväskylä, Turku & Helsinki),
katso http://on.fb.me/RcAgNo.
KESKUSTELUT, LUENNOT, KURSSIT, TAPAHTUMAT & TOIMINTA
SÄRKYNEET PEILIT, suomalais-venäläinsen mediakonferenssin aiheina ovat maiden mediakuva & kysymys
viisumivapaudesta, ensimmäinen päivä on toimittajien,
4.12. yleisötilaisuudessa professori Timo Vihavainen alustaa & professori Arto Mustajoki esittelee tutkimustaan
Suomen kuvasta Venäjän nykymediassa, Helsingin Venäjän tiede- & kulttuurikeskuksessa, ?nrosforum.?
3.?4.12.
24.11.
KOHTAAMISIA ? KULTTUURIA KAHDESSA KERROKSESSA, suvaitsevaisuuden päivän
tapahtumassa teatteria, runoa,
sello- & bosnialaista musiikkia
& askartelua, kello 12?18 Turun
Varissuon kirjastossa & Intercultural Centerissä.
16.11.
VOIMAKALENTERIN osioissa julkaistaan tie-
toja tapahtumista, kursseista, teatteri- &
tanssiesityksistä, musiikkitapahtumista
& näyttelyistä. Seuraava Voima ilmestyy
10.12. & on jakelussa marraskuun. Tietoja kalenteriin otetaan vastaan 19.11. kello
12 asti voima@voima.?. Voima päättää
tietojen julkaisusta. Koonnut: Anu Harju.
KESKUSTELUT & LUENNOT
13.11. KALEVI SORSA -SÄÄTIÖN TUTKIMUS- &
POLITIIKKAPÄIVILLÄ uskonnosta, yhteiskunnasta & politiikasta puhumassa muun
muassa egyptiläisaktivisti Sally Toma,
tutkijat Charly Salonius-Pasternak, Benjamin Zeller,Péter Losonczi & Usama Hasan, kello 9 Helsingin Paasitornissa.
14.11. ROKUMENTTI-SEMINAARI: MENNÄÄN
STUDIOON, studiotyöskentelystä aloittelevien bändien näkökulmasta ovat keskustelemassa Heikki Marttila Comforting Sound -studiosta, Kimmo Perkkiö SF
Sound -studiosta, Arto Tuunela Finnvoxstudiosta & Joonas Kaselius Nerve Endistä, keskustelun vetää Riemu-levy-yhtion
Raimo Pesonen, kello 17 Joensuun Kerubissa, www.rokumentti.com/2012/seminaarit.
28.11. BRINNER ÅBO FORTFARANDE KULTUREN?
Vad har Åbo2011 betytt för de kreativa branscherna? Vad behöver kulturaktörer för att
fortsätta kunna skapa konst efter Åbo2011?
seminarium klockan 13?16 I Åbos Brinkala,
Gamla Stortorget 3, anmälning senast 23.11.
kristin.mattsson@produforum.?.
KURSSIT & SEMINAARIT
VASTUULLISUUS KALATOIMIALALLA ,
näkemyksiä vastuullisuudesta & tuoretta tutkimustietoa siitä, mitä mieltä suomalaiset ovat kalatoimialan vastuullisuudesta & millä perusteella ostopäätöksiä
kalatiskillä tehdään esittelevät Jaana Husu-Kallio, Katriina Partanen, Jaana Kotro
& Johan Åberg, kello 8.30 Helsingin Park
Hotel Käpylässä, ilmoittautuminen 14.11.
mennessä hanna.leppaniemi@manifesto.? tai 0400 998 133.
16. & 18.11. TURUN SOSIAALIFOORUMI, perjantaina Panimoravintola Koulussa muun
muassa Hannu Taanila & Mikko Perkoila,
sunnuntaina ajankohtaista & asiapitoista ohjelmaa Turun työväenopiston luentosalissa, www.turunsosiaalifoorumi.?.
16.11.
24.11. PAXIN & YTIMEN TOIMITTAJAKOULUTUS,
Pax- & Ydin-lehden toimittajakoulutuksessa saa perustietoja lehtiin kirjoittamisesta, erityisesti Ytimen & Paxin osalta,
kello 10 Helsingin Rauhanasemalla, ilmoittautumiset & lisätiedot sadankomitea@sadankomitea.?.
HUMANISMIN PÄIVÄT, tapahtumassa pohditaan muun muassa ihmistä, konetta &
tulevaisuutta, päivillä käsitellään myös
tietoyhteiskunnan tulevaisuudennäkymiä sekä vaikutusta ihmiseen itseensä
& yhteiskunnan kehitykseen, puhujina
muun muassa Juha Kontinen, Jyrki Kasvi,
Helena Kekkonen, Risto Kekkonen & Mi-
YMPÄRISTÖKATASTROFI ETENEE ? MITÄ ON
VIELÄ TEHTÄVISSÄ?
seminaari käsittelee
ympäristön katastrofaalisesti heikkenevää
tilaa, asiantuntijoina
Tere Vadén, Mikael
Fortelius, Timo Järvensivu, panelisteina
Eero Paloheimo, Irma
Kerppola-Sirola, Pentti
Linkola (kuvassa) &
Matti Sarmela, kello
11 16 Lahden pääkirjaston auditoriossa.
PALESTIINA-SOLIDAARISUUSKONSERTTI,
esiintymässä palestiinalainen Zaid Tayem
& Jätkäjätkät, konsertin tuotto käytetään
taiteilijoiden rauhanjärjestön PANDin taiteilijaresidenssin perustamiseen Palestiinassa,
kello 19 Helsingin Savoy-teatterissa.
28.11.
ka Pantzar, 17.?18.11. Helsingin Arbiksella,
ilmoittautumiset 12.11. mennessä eeva.
hanno@karttunen.org tai 040 584 0495.
TAPAHTUMAT
9.11. KAAMOSYÖ kutsuu kulttuurin ystävät nauttimaan tarinoista, kirjailijoista
& konserteista, kello 16?24 Turun pääkirjastossa, tapahtuma on osa kirjaston
Runoviikkoa.
10.11.
SARJAKUVAKESKUKSEN KIRPPUTORI,
tarjolla kirjoja, sarjakuvia, vaatteita, leluja & jännittäviä, sekalaisia tavaroita,
kello 12?16 Helsingin Sarjakuvakeskuksessa, Hämeentie 150.
17.11.
TAMPEREEN DIABETESYHDISTYKSEN
LT Pirjo Ilanne-Parikan aiheensa on diabeetikoiden liikunta ennen & nyt & LT Markku Saraheimon
& Arto Lukkarin aiheensa pitkäkestoinen
liikunta ? miten hallitsen verensokereita,
kello 14 alkaen Tampereen Sampolan auditoriossa.
28.11. MARRASKUUN PAX-KLUBILLA esiintyy
Prime Time Violence, kello 19 Helsingin
Rauhanasemalla.
28.11. HUUDA LUOVUUDELLA LUOVUUTTA! Luovien alojen illassa ajatukset lentävät rennon musiikin siivittäminä, pääohjelmanumerona huutokauppa, johon jokaisella
osallistujalla on mahdollisuus ilmoittaa
kaupiteltavaksi omaa osaamistaan tai
valmistamiaan tuotteita, valuuttana on
vastapalveluksena tarjottu palvelus tai
muu luova lahjus, kello 18 Turun Panimo60-VUOTISLUENNOILLA
ravintola Koulun Viinituvassa, ilmoittautuminen 20.11. mennessä www.webropolsurveys.com/S/DC996255A62A618D.
par.
MIELENTERVEYSMESSUT, Mielenterveysviikon päätapahtuman teema on voimaantuminen, messut on suurin mielenterveysalan koulutustapahtuma, jossa on
myös yleisöluentoja & viihdettä, tällä
kertaa mukana Duudsonien Jarppi, Tumppa Varonen & Ismo Leikola, 20.?21.11.
Helsingin Wanhassa Satamassa, www.
mielenterveysmessut.?.
VANTAA TIKKURILAN KULTTUURIVIIKKO 7.?
11.11., kulttuuriviikko nostaa erityisesti esiin
jokaisen ihmisen mahdollisuuden vaikuttaa
omaan hyvinvointiinsa & asuinalueensa kehittymiseen entistä viihtyisämmäksi asua,
www.tikkurilankulttuuriviikko.?.
TOIMINTA
Amnestyn IOK-ryhmä tukee & koordinoi
Suomen osastossa tehtävää ihmisoikeuskasvatustyötä & suunnittelee & vetää koulutuksia & kehittää ihmisoikeuskasvatusmateriaalia, ryhmä kokoontuu noin kerran
kuussa, kello 17 Helsingin Amnestyn toimistolla, Hietaniemenkatu 7 A, ilmoittautumiset 26.11. mennessä Maarit Pihkala 050
357 9838, maarit.pihkala@amnesty.?
SIVARISUKKA 3.0 -kampanja kerää villasukkia & muita käsinneulottuja & -virkattuja
lämmittimiä siviilipalvelusmiesten & totaalikieltäytyjien varpaita lämmittämään,
28.11. IHMISOIKEUSKASVATUSRYHMÄ,
keräysaika on marraskuun 2012 loppuun
asti, lisätietoja sivarisukka.blogspot.? &
Saana Sandholm sivarisukka@gmail.com
JOULUMYYJÄISET
30.11. ADVENTTIMYYJÄISET & VOHVELIKAH-
VILA, tee herkku- & käsityölöytöjä pukinkonttiin, tuotto käytetään Mummon
Kammarin vaapehtoisen vanhustyön hyväksi, kello 11?14 Tampereen Mummon
Kammarissa, Otavalankatu 12 A.
VANHAN SUURTORIN JOULUMARKKINAT, koko
perheen markkinatapahtumassa läheltä &
kaukaa saapuneet myyjät kauppaavat käsityötuotteita & jouluisia herkkuja, 24.?25.11.,
1.?2.12., 8.?9.12. & 15.?16.12. Turun Suurtorilla.
ORNAMON DESIGN-JOULUMYYJÄISET, esillä
designin & taidekäsityön huiput, myytävänä alan ammattilaisten valmistamia sisustustuotteita kuten lasia, puu- &
metalliesineitä, kodin tekstiilejä, keramiikkaa & astioita unohtamatta joulukoristeita & taide-esineitä, paljon kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita,
2.?3.12. & 5.?6.12. Helsingin Valkoisessa
salissa, www.ornamo.?.
EETTISET JOULUMARKKINAT, tapahtumaan
odotetaan yhteensä 60 järjestöä, tuottajaa
& yrittäjää, joiden toiminnassa & tuotteissa
näkyvät eettiset periaatteet kuten kestävä
kehitys, ympäristönsuojelu & eläinten oikeudet, tapahtuma on täysin vegaaninen,
joten siellä ei myydä eläinperäisiä tuotteita,
15.?16.12. Helsingin keskustassa Postitalolla.
W W W. BA LT I CC I R C L E .
FI
Ka ns ai nv äl in en
te at te rif es tiv aa li
12
H E LS I N K I 7 . ?1 1 . 1 1 . 2 0
In te rn at io na l
Th ea tre Fe sti va l