TU E
RIIPPU M
A
TO
.fi ifi.voima f
4 20 uu toukok 11
Tilaa!
voima .fi
NTA JOURNAL
MA
!
OPEROIMAAN s. 16
VALMIINA
a -Jutt i Jyrk Soini
4
Doping-laukun seikkailut 8 The Häät 10 Media mokasi vaalit? 11 Graffitin kurko 21 Mainostaulujen sabotoija 23 Savoyn yrtit 40
IS
M IA
. TIL A A V
OI
Sielun Veljet
Lippujen ennakkomyynti on käynnissä
Osta lippusi ajoissa!
Sielun Veljet · Neljä Ruusua Aphex Twin (UK) · Blackfield (UK/ISR) Buzzcocks (UK) · Gentleman (GER) Iced Earth (USA) · Kvelertak (NOR) Melt-Banana (JPN) · Ojos De Brujo (SPA) The Exploited (UK) · Kate Nash (SPA) Red Sparowes (USA)
Ennakkoliput kätevästi:
Katso muut ennakkomyyntipisteet ja varmistuneet esiintyjät www.ilosaarirock.fi
Paraatipaikalla Ilosaaressa
Kesällä taajaman aurinkoisin terassi!
Katso Kerubin tuleva ohjelma ja osta lippusi ennakkoon
www.kerubi.fi
grafex
K AT S A U S
K U LT T U U R I V I H K O T
ARKKITEHTI
K U LT T U U R I N T U T K I M U S
Jo vuodesta 1957 artikkeleita filosofiasta, yhteiskunnasta, kuvataiteesta ja kirjallisuudesta sekä kaunokirjallisia tekstejä. Kriittisen korkeakoulun perustamisesta (1968) lähtien lehti on toiminut yhdistyksen julkaisuna.
4 NUMEROA VUODESSA, VUOSITILAUS 20 EUROA, IRTONUMERO 6 EUROA. T I L A U K S E T: TIL AUKSET: 09-6840010 INFO@KRIITTINENKORKEAKOULU.FI WWW.KRIITTINENKORKEAKOULU.FI/ KATSAUS.HTML
Riippumaton vasemmistolainen kulttuuri- ja mielipidelehti. Perustettu 1973, yhä nuori ja vaarallinen. Sosialismia ja piratismia, estetiikkaa ja ekologiaa. Tiukkaa analyysiä ja räiskyvää debattia.
6 NUMEROA VUODESSA . KESTOTIL AUS 39 EUROA/VUOSI, IRTONUMERO 9,20 EUROA .
Arkkitehtuuri, kaupunki ja ympäristö kiinnostuksen kohteina. Asiantunteva ja kansainvälinen. Ilmestynyt vuodesta 1903.
6 NUMEROA VUODESSA . IRTONUMERO 17 EUROA , KESTOTIL AUS 80 EUROA . T I L A U K S E T: JULKAISUT@SAFA .FI
Vuodesta 1984 ilmestynyt raikas ja ennakkoluuloton aikakauslehti käsittelee kulttuurin ilmiöitä monitieteisesti esimerkiksi globaalistumisen, toiseuden, sukupuolen ja uuden teknologian kautta.
4 NUMEROA VUODESSA, 40 EUROA (KESTOTILAUS) T I L A U K S E T: MINNA.M.NERG@JYU.FI WWW.JYU.FI/KULTTUURINTUTKIMUS
T I L A U K S E T: TIL AUS@KULTTUURIVIHKOT.FI WWW.KULTTUURIVIHKOT.FI
I R T O N U M E R O T: AKATEEMINEN JA RAKENNUSTIETO WWW.ARK.FI
NUORISOTUTKIMUS
DOORIS
KRITIIKIN UUTISET
UUSI SAFIIRI
Lehti esittelee, kuvaa ja tulkitsee nuorten elämää eri teemojen valossa.
4 NUMEROA VUODESSA , KESTOTIL AUS 30 EUROA . T I L A U K S E T: TIL AUKSET@NUORISOTUTKIMUS.FI WWW.NUORISOTUTKIMUSSEURA .FI/ NUORISOTUTKIMUS-LEHTI
Dooris on poliittinen naistenlehti ja naisasialehti. Emme kaihda f-sanaa.
ILMEST YY NELJÄSTI VUODESSA . HINTA 20 EUROA/VUOSI. T I L A U K S E T: TIL AA DOORIS NETTISIVUILTAMME: WWW.DOORISLEHTI.FI
Suomen arvostelijoiden liiton julkaisema kulttuurilehti ruotii mediaa, kritiikkiä, taidetta ja kulttuuria ja toimii kulttuuripoliittisen ja mediakriittisen keskustelun herättäjänä.
NELJÄ NUMEROA VUODESSA , IRTONUMERO 8 EUROA , VUOSITIL AUS 30 EUROA . T I L A U K S E T: 041 506 5594, INFO@SARV.FI
Perustettu vuonna 1975. Integraalihenkisyyden Aikakauskirja vuodesta 2008. Lehden voi tilata kotiin, työpaikalle tai lahjaksi.
15 EUROA/2 LEHTEÄ (1 VUOSI) TAI 28 EUROA/4 LEHTEÄ (2 VUOTTA). T I L A U K S E T: (015) 543 112, UUSI.SAFIIRI@VIA .FI WWW.UUSISAFIIRI.FI
KEVÄT ON YHTÄ JUHLAA! Valmistujaiset, ylioppilasjuhlat, päättäjäiset? Kevään juhlissa voit muistaa sankaria lahjalla, jossa on ajatusta. Kultin lähes 200 jäsenlehdistä löytyy niin kulttuuria, taidetta, tiedettä, politiikkaa kuin teräviä mielipiteitäkin. Antamalla lahjaksi lehden vuosikerran ilahdutat useita kertoja vuodessa, etkä täytä juhlakalun komeroita vaivaannuttavalla roinalla. Vieraile osoitteessa www.kultti.net ja tilaa vuosikerta helposti netistä joko itsellesi tai onniteltavalle!
K U L T T U U R I - , M I E L I P I D E - J A T I E D E L E H T I E N L I I T T O K U L T T I R Y.
LAATULEHDET LÄHELLÄSI: Kulttilehdet.net-verkosto tuo laadukkaat pienlehdet irtonumeromyyntiin. Vaadi parempaa luettavaa kirjakauppaasi tai vaikka kantakuppilaasi. Palvelun käyttö on ilmaista jälleenmyyjille. Tutustu verkostoon täällä: www.kulttilehdet.net
PSYKOLOGIA
T U L I & S AV U
KIRJASTOLEHTI
NAISTUTKIMUS KVINNOFORSKNING
Suomen psykologisen seuran tieteellinen aikakausilehti. Tutkittua tietoa, ajankohtaista asiaa.
6 NUMEROA VUODESSA . TIL AUSHINNAT: SISÄLTÄEN SUOMEN PSYKOLOGISEN SEURAN JÄSENYYDEN 48 EUROA / OPISKELIJAT 20 EUROA . MUUT HENKILÖTIL AUKSET 53 EUROA / ULKOMAILLE 55 EUROA .YHTEISÖT JA L AITOKSET 68 EUROA
Tuli&Savu on virkeä uuden runouden lehti, joka syväluotaa, keskustelee, vaikuttaa ja näkyy. Lehti on suunnattu kaikille runouden harrastajille. Se esittelee kotimaisen parhaimmiston ja mielenkiintoisimmat käännösrunoilijat. Lisäksi julkaistaan runokritiikkejä, esseitä ja artikkeleita.
4+1 NUMEROA VUODESSA ,
Tänä vuonna uudistettu Kirjastolehti käsittelee kulttuuria, yhteiskuntaa ja kirjastojen palveluja. Kirjastot ympäri Suomen tilaavat lehteä asiakkailleen, mutta myös kirjaston ystävät voivat tilata sen kotiin, työpaikalle tai vaikkapa lahjaksi.
NELJÄ NUMEROA VUODESSA , 25 . IRTONUMERO 7 . LEHDEN VOI TIL A TA MYÖS AMMATTILIITTEELLISENÄ , JOLLOIN VUOSIKERTA MAKSAA 60 . TIL AUKSET: FL A@FL A .FI WWW.KIRJASTOLEHTI.FI
Korkeatasoinen sukupuolentutkimuksen alan julkaisu. Vertaisarvioitujen artikkelien, lektioiden ja kirja-arvioiden ohella keskustelua sukupuolesta, vallasta, kulttuurista ja yhteiskunnasta.
4 NROA VUODESSA . JÄSENYY TEEN SISÄLT YEN 50 EUROA / OPISKELIJAT 25 EUROA . VUOSIKERTA 60 EUROA/ ULKOMAILLE 65 EUROA . YHTEISÖT KESTOTIL AUS 60 EUROA . TILAUKSET: SUNS-JASENET@HELSINKI.FI WWW.NT-SUNS.ORG
T I L A U K S E T: PSYKOLOGIA@GENEALOGIA .FI, (09) 278 2122
26 EUROA . T I L A U K S E T: WWW.TULIJASAVU.NET
ANANDA
LAPSEN MAAILMA
HUMANISTI
BLUES NEWS
Suomen luetuin joogalehti keskittyy joogaan, henkisyyteen, meditaatioon ja kasvisruokaan. Lehden sivuilla tapaat niin huippuopettajia kuin sunnuntaijoogejakin.
4 NUMEROA VUODESSA . 20 EUROA . T I L A U K S E T: TOIMITUS@ANANDALEHTI.FI WWW.ANANDALEHTI.FI
Kun tarvitset kättä pidempää lastenkasvatukseen, tilaa Lastensuojelun Keskusliiton loistava kuukausilehti!
11 NUMEROA VUODESSA . HINNAT VUONNA 2011 58 EUROA (KESTO), 67 EUROA (12 KK). T I L A U K S E T: TIL AAJAPALVELU@LSKL.FI WWW.L APSENMAAILMA -LEHTI.FI
Humanisti-lehti tarjoaa areenan yhteiskuntafilosofiselle ja eettiselle pohdinnalle. Suomen Humanistiliitto ry:n julkaisema lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.
VUOSIKERRAN TIL AUSHINTA ON 20 EUROA (LEHTI SISÄLT YY LIITON JÄSENMAKSUUN). T I L A U K S E T: INFO@HUMANISTILIITTO.FI
Blues- ja juurimusiikin asialla Suomessa jo vuodesta 1968 lähtien.
VUOSITIL AUS (6 NUMEROA) 38 EUROA , IRTONUMERO 6,50 EUROA . T I L A U K S E T: WWW.BLUESNEWS.FI
ilmoitus
TOUKOKUUN MERKKITUOTTEET
8
4
2011
Dopingin
musta laatikko
TEKSTI KUVA
Toimittaja & kirjailija Erkki Vettenniemi uppoutuu vuoden 2001 doping-skandaalin ikoniksi nousseen lääkärilaukun vaiheisiin. Unohtiko Kari-Pekka Kyrö laukun huoltoasemalle vahingossa vai jätettiinkö laukku sinne tarkoituksella?
ERKKI VETTENNIEMI TOPI LAITI
nukuttuaan Kyrö kuitenkin asetteli sanansa toisin: "Laukku oli minun vastuullani, ja se on minulta sinne (Shellille) jäänyt, ja se on sillä selvä." Jälkimmäinen kommentti otettiin tiedotusvälineissä vastaan tunnustuksena ja Kyrön maine mustui entisestään. Samoin kävi hiihtolääkäreille Juha-Pekka Turpeiselle, jonka nimi oli löytyneen laukun lääkemääräyksissä, ja Pirkka Mäkelälle, joka oli ollut mukana Viron-matkalla. Kaikissa näissä tapauksissa kansan ja median närkästyksellä oli väärä kohde. Plasmanlaajentajaan oli toki turvauduttu, mutta vieläkin suuremman kepposen oli tehnyt se taho, joka oli lavastanut lääkärinlaukun unohtamisen.
S E I T S E M Ä N V U O TTA
kymmenen vuoden takaisen dopingsotkun symboliksi nousi Hiihtoliiton musta lääkärinlaukku, johon tuntui tiivistyvän hiihtourheiluväen harrastelijamainen hölmöily. Ei se vielä mitään, että käytetään MM-kisoissa kiellettyä plasmanlaajentajaa, jonka jäänteitä paljastuu kuuden huippuhiihtäjän virtsanäytteestä. Mutta että unohdetaan lääkärinlaukku tyhjine plasmanlaajentajapusseineen Ala-Tikkurilan Shellin etupihalle! Laukun löytymisen julkisti Helsingin Sanomat, jonka ykkösuutinen se oli 26. helmikuuta 2001. Jutun mukaan laukku oli "ilmeisesti" hukattu huoltoasemalle 10. helmikuuta, jolloin osa maajoukkueesta palasi lentäen Virosta Suomeen ja vaihtoi Shellillä taksin toiseen autoon. Sieltä se olisi reilun viikon kuluttua toimitettu löytötavarana Malmin poliisilaitokselle. Hiihtoliiton välitön reaktio uutiseen oli hämmentynyt. Puheenjohtaja Paavo M. Petäjä kirosi, päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö arveli laukun hävinneen Helsinki-Vantaan lentokentällä. Tallinnassa laukku oli kirjattu koneeseen, mutta "siitä eteenpäin minulla ei ole varmuutta", hän totesi. Kaksi yötä
AHDEN
L
MUSEORELIIKKI. Dopinglaukku on osa Helsingin Olympiastadionilla sijaitsevan Suomen Urheilumuseon perusnäyttelyä.
la se astuul nv "Minu ku oli." lauk
Lahden MM-hiihtojen jälkeen, keväällä 2008, Kari-Pekka Kyrö ryhtyi kertomaan plasmanlaajentajan takana piilleistä aineista epohormonia myöten. Siitä käynnistyi prosessi, joka tuuppasi STT:n muinaisen dopinguutisen uuteen, huhtikuussa 2011 alkaneeseen oikeuskäsittelyyn. STT:n uutisessa kerrottiin suomalaisen urheilun dopingista ja se toi kirjoittajalleen ja STT:n päätoimittajalle sakkotuomion.
SKUUPIN TEKIJÄ KOMMENTOI
R I K U R A N TA L A pitäytyy Helsingin
Sanomien (26.2.2001) ja Kuukausiliitteen (helmikuu 2006) Lahti-tekstien takana. Skuupin saaminen oli "ihan sattumaa", hän toteaa puhelimessa, kun olen ensin referoinut juttuni havaintoja. Isän kautta avautunut "väylä" joka tapauksessa helpotti uutisjahdissa, hän täydentää. Rantala olettaa Kari-Pekka Kyrön todella unohtaneen lääkärinlaukun
huoltoasemalle, mutta lehteen tulleen vihjesoiton vaikuttimena saattoi olla "henkilökohtaisia syitä", siis STT-juttuun palautuvaa kaunaa. Kun mainitsen Juha Metson olleen kameroineen mukana poliisiasemalla, Rantala hämmentyy. Kyseessä lienee "joku väärinkäsitys", hän ehdottaa, ja arvelee Metson käyneen ottamassa kuvansa eri päivänä. Uusi soitto valokuvaajalle ei asetelmaa muuta: joko Metso tai Rantala muistaa (tai haluaa muistaa) väärin.
Erkki Vettenniemi
Käytännössä täysin vaille huomiota on jäänyt lääkärinlaukkua koskeva tarkennus, tai itse asiassa paljastus. Syyskuussa 2008 Kyrö esitelmöi Kuopiossa ja vastaili samalla yleisökysymyksiin, joista muuan sivusi urheiluhistoriamme tunnetuimman pakaasin vaiheita. Keskisuomalaisen toimittaja jäljensi juttuunsa ex-valmentajan vastauksen: "Laukku ei unohtunut huoltoasemalle vaan joku vei sen sinne. En saanut laukkua koskaan lentoaseman hihnalta. Mutta joku osasi sijoittaa sen reittini varrelle." Ilta-Sanomien raportissa Kyrö täsmensi, että laukku "tuli Tallinnan-koneesta normaalisti matkatavarahihnalle, mutta ei koskaan minulle asti". Paikalla olleet Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien toimittajat eivät noteeranneet raporteissaan laukkuun liittyvää lausahdusta eli tilaisuuden ainoaa uutista. Näitä lehtiä julkaisee Sanomakonserni, millä saattoi olla valintaan
vaikutusta, kuten kohta käy ilmi. Kyrön Kuopiossa lausuma kommentti saa tukea tätä kirjoitusta varten tehdyistä taustahaastatteluista. Hiihdon sisäpiireissä on alusta asti uskottu, ettei mitään laukkua millekään bensa-asemalle unohtunut. Sekin on helppo huomata, miten sinnikkäästi Kyrö halusi heti selventää, että huolimattomuuden vuoksi ei Hiihtoliiton omaisuutta ollut hukattu. skuuppi laukun löytymisestä ilmestyi siis 26. helmikuuta 2001. Sattumoisin juuri sinä päivänä vahvistettiin toinen suomalaiselta hiihtäjältä saatu positiivinen dopingnäyte, mikä lisäsi painetta Hiihtoliiton lääkärien suuntaan. Julkisuudessa puhuttiin sumeilematta "dopinglääkäreistä" sekä muotoiltiin mahdollisimman loukkaavia vertauksia natsilääkäreiden ihmiskokeisiin. Kukaan ei viitsinyt kuunnella Kyröä,
HELSINGIN SANOMIEN
j o ka toistuvasti korosti, että nämä lääkärit eivät olleet hankkineet kiellettyjä aineita eivätkä olleet ylipäänsä tehneet mitään sellaista, joka olisi vaarantanut urheilijoiden terveyden. (Tämän seikan on varmistanut STT-jutun viimeisinkin esitutkinta.) Heidän ainoa jossain määrin kyseenalainen toimenpiteensä oli ollut plasmanlaajentajan annostelu. "Oli miten tahansa", Kyrö tokaisi lopulta Helsingin Sanomille, "minun vastuulla se laukku oli." MTV3:lle hän täydensi viestiään: "Kyllähän kaikki ymmärtävät, että jos laukussa jotain arkaluontoista materiaalia olisi ollut, niin olisinhan minä siitä huolehtinut." Kyrö suoraan sanoen vaati saada vetää ylleen ivan ja kritiikin laukusta, jonka injektioruiskuista, verisistä tupoista ja plasmanlaajentajapusseista olisi muutoin syytetty ennen kaikkea lääkäreitä. Helmikuun 2001 mediamyrskyn keskellä olisi tietenkin ollut mahdotonta yrittää inttää, että laukkuhan näpistettiin lentokentältä. Sellaisen selityksen olisivat hiihtoväen
4
2011
9
Taloudellis-filosofinen keskusteluohjelma 2011:
LAUKKUVYYHTI ALKAA. Helsingin Sanomien skuuppi laukun löytymisestä ilmestyi 26. helmikuuta 2001.
helimitse tavoitettu valokuvaaja sanoi olleensa keikalla Rantalan mukana "hyvin salaperäisellä" keikalla, jonka onnistumista poliisi oli valvonut. lopputulokseen ei lääkärinlaukulla sittenkään ollut merkitystä. Kuuteen testikömmähdykseen ja suomalaisen hiihtourheilun täystuhoon ei vaadittu sen esineen todistusvoimaa. Mutta sillä hetkellä, kun syväkurkku tyrkytti uutista Helsingin Sanomille, Hiihtoliitto oli hiljalleen toipumassa Jari Isometsän dopingnäytteen aiheuttamasta järkytyksestä. Isometsä ei ollut vetänyt juttuunsa Hiihtoliiton väkeä, joten syväkurkku tahtoi laukun avulla osoittaa, että kiellettyä ainetta oli käyttänyt moni muukin hiihtäjä, ja että asia oli joukkueen valmentajien ja lääkäreiden tiedossa. Vain siinä tapauksessa, että plasmanlaajentaja ei olisi erottunut muiden suomalaisten virtsanäytteissä, lääkärinlaukku olisi ollut miltei sensaatiomaisen raskauttava todistuskappale. Ala-Tikkurilaan ulottunut tarinalinja voidaan siten hylätä. Laukkua ei Shellille unohdettu eikä sitä jätetty sinne lojumaan syväkurkun tai tämän mahdollisten apulaistenkaan toimesta. Korkeintaan laukkua ulkoilutettiin huoltoasemalla muodon vuoksi, eli Kari-Pekka Kyröä lainaten "joku osasi sijoittaa sen" tuokioksi hiihtoväen reitille ja ujuttaa otsikoihin juuri silloin, kun Isometsän näyte oli jäämässä kisojen ainoaksi dopingvahingoksi. Malmin poliisi sanoi muuten selvittäneensä koko tapahtumasarjan Shellin valvontakameran nojalla joitakin tunteja ennen kuin Kyrö otti vastuun laukun katoamisesta. Näin kerrottiin medialle, vaikka uutistekstin mukaan "Kyrö, muut autossa olleet tai itse auto eivät käytännössä edes näy nauhalta, jos auton valoja ei lasketa lukuun". Lisättäköön vielä, että kohulaukustakaan ei tallentunut nauhalle yhtään vilausta. Tehtävistään vapautetun päävalmentajan "tunnustuksen" ansiosta poliisin hupaisa "selvitys" säästyi julkiselta teilaukselta, jonka se toki yhä ansaitsisi. Entinen rikostoimittaja, nykyinen seikkailumatkailija Riku Rantala kommentoi tätä kirjoitusta ohessa. Journalisti-lehdessä (18/2009) hän on jo spekuloinut syväkurkun henkilöllisyydellä: "Jos mies on se, joksi häntä epäilen, syynä oli varmasti oikeudentunto, mutta oli hänellä syytä kostoonkin." Vihjeet viittaavat jälleen STT-jutun suuntaan, jutun, jota ilman ei Lahdessa olisi koettu yhtään dopingtapausta. Katoava laukku on nimittäin vain osa isompaa salaliittoa, jonka seurauksena median, esivallan ja antidopingväen ärsyttänyt Hiihtoliitto jymäytettiin uskomaan, että plasmanlaajentajan käyttö ei paljastuisi Lahden testeissä. Sen kuvion täydelliseen purkamiseen taidetaan tarvita poliisin auttavaa kättä.
L AHDEN K ISOJEN
Pilaantuneen perinneruuan hinnanmuodostus
Taloudellis-filosofisessa keskusteluohjelmassa aiheena on tällä kertaa pilaantuneen perinneruoan hinnanmuodostus Pohjois-Karjalassa erityisesti tehokkaiden markkinoiden hypoteesia silmällä pitäen. Enempää ei tarvinne sanoa.
Teppo Eskelinen ja Ville-Pekka Sorsa
Näkökulma:
verta janonneet tiedotusvälineet ampuneet heti alas. sitten oli korjata lääkärinlaukku talteen ja saatella sen sisältö suurin otsikoin julkisuuteen? Tähän kysymykseen vastaaminen vie vuoteen 1998 eli STT:n dopinguutiseen, jonka kaikuja käsitellään raastuvassa vielä toistakymmentä vuotta myöhemmin. Lahden MM-kisoihin mennessä oli jutun tehnyt journalisti ja STT:n päätoimittaja tuomittu hovioikeutta myöten sakkoihin herjauksesta. He olivat myös eronneet STT:n palveluksesta. Hiihtoliitto oli siten kollektiivisesti nöyryyttänyt kotimaisia tiedotusvälineitä, jotka STT:n omistavat, sekä pitänyt siinä ohessa pilkkanaan tutkintaviranomaisia. Näillä kaikilla oli silti hyvä syy olettaa, että suomalaisessa hiihtourheilussa todella suosittiin kiellettyjä aineita. STT ja virkavalta olivat lisäksi intiimissä yhteydessä toisiinsa. Dopingjutun tekijä oli naimisissa Helsingin rikospoliisin tutkijan kanssa, ja aviomies kävikin (tuloksetta) käräjillä todistamassa vaimonsa ammatillisen osaamisen puolesta. Hovioikeuden STT-päätös annettiin lokakuussa 2000. Neljä kuukautta myöhemmin Lahdessa tarjoutui monille tahoille tilaisuus kostoon, ja juuri siihen juoneen tosiasialliseen salaliittoon kytkeytyy oudosti liikkunut lääkärinlaukkukin. Vihje mustasta, pulskasta laukusta soitettiin virallisen version mukaan Helsingin Sanomien urheilutoimitukseen, josta se välitettiin Riku Rantalalle, lehden nuorelle rikostoimittajalle. Rantala luotti nimettömänä pysytelleen "syväkurkun" vinkkiin ja sai 25. helmikuuta Malmin poliisilta selonteon löytötavaralaukun sisällöstä. Sitten vain taksi toimitukseen, jossa käytiin urakoimaan seuraavan aamun etusivua uusiksi. Hiihtopiirien versiossa lääkärinlaukkua ei täytynyt varsinaisesti jahdata: syväkurkku tarjoili skuupin maan valtalehdelle sellaisenaan. Jälleen on
K E N E N E T U J E N M U K A I S TA
muistettava, että STT on osakeyhtiö, jonka johtavat viestintäyhtiöt omistavat. julkaiseva Sanoma News on tällä hetkellä STT:n suurin yksittäinen omistaja, kun taas alkuperäisen STT-jutun aikoihin siinä asemassa oli Alma Media. Näiden ja muiden mediatalojen toimittajat olivat (ja ovat) Hiihtoliiton ja STT:n välisessä dopingjupakassa asianosaisia. Riku Rantalan jymyuutisen taustoista on ilmestynyt Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä (2/2006) mainio tarina. Preesensissä etenevän tekstin mukaan Rantalan isän poliisituttava "sattuu olemaan" sunnuntaina 25. helmikuuta työvuorossa ja suostuu tulostamaan "lyhyen tapahtumaprintin".
HELSINGIN SANOMIA
Demokratia on tuotava 2000-luvulle
Yleinen äänioikeus on 105-vuotias, ja se oli suuri harppaus kansanvaltaa kohti. Kun käyttää kansansivistyksen tason mittarina kirjoitustaidon yleisyyttä ja tutkintojen määrää, hahmottaa eron nykypäivään. 1850-luvulla ylioppilaita tuli vuodessa noin 70 ja vuonna 1920 noin tuhat. Runsaat sata vuotta sitten aivan 60 prosenttiakaan
suomalaisista ei hallinnut kirjoitustaitoa. Sille kansalle annettiin valta valita keskuudestaan johtajat päättämään asioista. Nykyisin Suomessa suoritetaan vuosittain 35 000 ylioppilastutkintoa ja keski- ja korkea-asteen koulutuksen saaneita on valtaosa väestöstä. Ilmeistä on, ettei suoran demokratian määrä ole lisääntynyt samassa suhteessa suomalaisten koulutustason kehityksen kanssa.
Veera Hidas-Elina
fifin luetuimmat
ajalta 23.3.26.4.2011
sta ei ulauku uhalle Koh ut na entun lausta. tall vi yhtään
Näin varmistuu laukun päätyminen Malmin poliisiasemalle. Siitä paperista myös ilmenee laukun kirjanneen poliisin nimi, ja koska tämäkin "sattuu olemaan" pyhätöissä, Rantalalle luovutetaan laukun sisällysluettelo. Malmin poliisi nimittäin "kertoo, että löytötavaroihin liittyvät tiedot ovat julkisia". Sattumien sarja totisesti tarvittiin, jotta toimittaja sai käsiinsä informaatiota, joka ei ole julkista. Tämän seikan voi itse kukin todeta hakeutumalla lähimpään löytötavaratoimistoon ja vaatimalla virkailijalta tietoja paikallisen hiihtoseuran hukkaamasta rihkamasta. Löytötavaroiden valokuvaaminen on niin ikään normaalioloissa mahdotonta. Kuukausiliitteen mukaan Riku Rantala ratkoi lääkärinlaukun arvoitusta yksin, mutta Helsingin Sanomiin painettiin 27. helmikuuta tyhjistä plasmanlaajentajapusseista kuva, jonka ottajaksi oli merkitty Juha Metso. Pu-
1. Jari Hanska: Veronkiertotemppu & kuinka se tehdään
Voiman juttu tutkii, millaiset mahdollisuudet veronkiertoon vireillä oleva hallintarekisteriuudistus avaisi suomalaisille sijoittajille.
3. Jari Hanska & Susanna Kuparinen: En minä vaan markkinavoimat
Fifin videotallenne tilanteesta, jossa Hanska ja Kuparinen haastattelevat VM:n lainsäädäntöneuvos Ilkka Harjua hallintarekisteröinnistä.
2. Teppo Eskelinen: Hyvät vihreät ystävät
Tutkija Teppo Eskelinen miettii toverihengessä, mistä vihreiden vaalitappio johtuu.
4. Suvi Auvinen: Kansan moka
Vituiksihan se meni, toteaa antivaalibloggaaja vaalien jälkeen.
blogeissa maaliskuussa
Susanna Kuparinen Teppo Eskelinen
Mitä Katainen tiesi vaalirahoittajista?
Jos Jyrki Kataisesta tulee seuraava pääministeri, palataan takaisin lähtöruutuun: saako pääministeri valehdella vaalirahoituksesta?
Hyvät vihreät ystävät
Vaalianalyysia, eli avoin kirje vihreille.
Kirjoittaja on toimittanut artikkelikokoelman Hiihto ja häpeä Lahti 2001 mediaskandaalina. Jyväskylän yliopisto 2010. 224 s.
10
4 4
2011
kulttuuri
osasto työllistää veroviraston ja valtionvarainministeriön entisiä huippuvirkailijoita, jotka tietävät kuinka siirrellä varallisuusvirtoja. Voitosta kirjattiin vain 5,1 miljardia Yhdysvalloissa. Kuinka paljon veroja GE sitten maksoi tuosta? Ei yhtään. Päinvastoin, yhtiö otti vastaan 3,2 miljardin veronpalautukset. Yritysten veronkiertoa vastustava järjestö US Uncut julkisti huhtikuun 13. päivänä tiedotteen GE:n nimissä. Tiedotteessa ilmoitettiin, että GE palauttaa 3,2 miljardia dollaria verottajalle ja vetäytyy sinänsä laillisista veroparatiiseista. Myös tytäryhtiöt Bermudalla, Singaporessa ja Luxemburgissa luvattiin sulkea. Tiedote meni sukkana läpi ja esimerkiksi USA Today -päivälehti uuti-
häirintä
Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdogan arvostelee Ranskaa kovin sanoin. Erdoganin mielestä Ranskan säätämä musliminaisten huntukielto loukkaa uskonnonvapautta. YLE UUTISET 13.4.
Veronkierto on jees
keksineen Thomas Edisonin vuonna 1890 perustama General Electric on talouslehti Forbesin mukaan maailman toiseksi suurin yhtiö. 287 000 työntekijän voimin se teki viime vuonna kelpo tuloksen, 14,2 miljardia dollaria. Valtaosa voitoista kanavoidaan veroparatiiseihin. Yhtiön kirjanpitoHEHKULAMPUN
soi siitä. Uutisen seurauksena GE:n osakkeen arvo laski 0,6 prosenttia. Markkinat eivät palkinneet reiluudesta ja kohtuudesta. Kehitys on ajanut hehkulampusta ohi, olisikohan pian veroja kiertävien konsernien vuoro?
Jari Tamminen
www.usuncut.org
toimittanut Kimmo Jylhämö
Sakariiniunelmia
Nahat ja sarvet tuhkaksi
käsittelylaitoksessa Honkajoella palaa kuukaudessa noin 3000 nautaa huolimatta siitä, että Euroopan BSE-riskienarviointilausunnon mukaan Suomessa on erittäin alhainen hullunlehmäntaudin todennäköisyys. Myös Maailman eläintautijärjestö OIE on luokitellut Suomen mitättömän BSE-riskin maaksi. Suomen ainoa hullunlehmäntautitapaus todettiin joulukuussa 2001. Britanniassa todettiin samana vuonna yli 1200 tapausta ja vuonna 2008 enää vain 37 tapausta. Poltettavaksi kuljettavien raatojen kuolinsyy merkitään kuormakirjaan. Honkajoki Oy:n tuotantopäällikkö Paavo Lahtisen mukaan yhdelläkään laitoksessa poltetuista eläimistä ei ole ollut hullunlehmäntautiin viittaavia oireita. Kolmentuhannen eläimen kuukausivauhdilla kymmenessä vuodessa on ehditty polttaa 360 000 nautaa nahkoineen sarvineen. Nautojen BSE-testaukseen käytetään valtion varoja vuosittain edelleen yli 2 miljoonaa euroa. Eliisa Kilpi
K O R K E A R I S K I S E N E L Ä I N J ÄT T E E N
N
Tekijänoikeus ajaa a hi sananvapauden ohi
hovioikeus katsoi, että Matti Nikin parodia Pelastakaa Lapset ry:n nettisivusta ei ole parodia, koska se muistuttaa alkuperäistä liian paljon. Toisaalta oikeus piti sitä rangaistavana koska se on loukkaava, vaikka parodiahan on jo määritelmällisesti pilkkaamista. "Ilmeisesti hovioikeuden mielestä parodia on sallittua vain epäonnistuessaan, siis silloin kun kohde ei siitä loukkaannu", arvelee Effin varapuheenjohtaja Tapani Tarvainen. Käräjäoikeus tuomitsi Matti Nikin vuonna 2009 sakkorangaistukseen. Nikki pyrki parodisella nettisivullaan kritisoimaan sitä, että Pelastakaa Lapset ry hoitaa hänen mielestään poliisille kuuluvia viranomaistehtäviä. http://bit.ly/iJ8Il5
P E L A S TA K A A P E D O F I I L I T - J U T U S S A
Nyt meillä on sitten uusi prinsessa ihailtavaksi ja rakastettavaksi. Ja tietenkin paparazzeille takaa-ajettavaksi. Voiman mennessä painoon kuninkaallinen spektaakkeli on huipentumassa Lontoossa. Kaikki meni varmasti kuten käsikirjoituksessa lukikin, William pönötti ja Kate oli ihanan kaunis. Kuukausien, jopa vuosien suunnittelu kulminoitui teatteriin, jossa spontaanius loisti poissaolollaan. Ihan kuin Charlesin ja Dianan häissä konsanaan. Hääpari ilmoitti hyvissä ajoin vaatimattomia kun ovat että eivät kaipaa häälahjoja. Krääsää heidän
O NIIN.
nimellään ja nimissään kuitenkin on myyty jos jonkinlaista. On paitoja, mukeja ja lautasia. Hajuvettä, koruja ja julisteita. Ja tietenkin myös hääpahoinvointipusseja.
B R I T T I T A I T E I L I J A Lydia Leith valmistautui kuninkaalliseen koettelemukseen saattamalla markkinoille Royal Wedding Sick Bag -pahoinvointipusseja. Tuo lentokoneista tuttu pussiformaatti on saanut Leithin käsittelyssä prameat painatukset kruunuineen ja hääpareineen. Pusseja voinee tilata vielä häähumun jälkeenkin taiteilijan kotisivuilta. Kun häät ovat ohi ja huuma laskee, voimmekin ruveta vahtaamaan juorulehdissä väistämättömästi julkaistavia, noin metrisillä teleobjektiiveilla otettuja kuvia prinsessasta bikineissä. Throne up, indeed.
Jari Tamminen
Katen & Williamin häät 29. huhtikuuta. lydialeith.bigcartel.com
"Kiitos kuluneista neljästä vuodesta."
Ihana lahja
Nyt puhuvat kokoomuksen vaalimökin paketoijat.
T U N T E M AT T O M AT ilkivallantekijät paketoivat kokoomuksen vaalimökin lakanoilla ja punaisella kankaalla", Ilta-Sanomat uutisoi 14. huhtikuuta. Kolmen sepän aukiolla sijaitsevasta vaalimökistä oli tehty iso lahjapaketti, jossa riippui kortti: "Kiitos kuluneista neljästä vuodesta! t: EK, suursijoittajat & pankit". Vaalien alla uutisoitiin ilkivallasta, useista kahnauksista, vihapuheesta ja yhteenotoista vaalitilaisuuksissa. Voima jäljitti vaalimökin paketoineen ryhmän ja haastatteli heitä sähköpostitse.
Ympäri mennään, yhteen tullaan
työskentelevä asuu seudun ulkopuolella. Työvoimatutkimuksen tietojen mukaan vuonna 2010 lähes 120 000 pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvaa henkilöä kävi töissä pääkaupunkiseudulla. Tämä on 4,9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Helsinkiin sukkuloi päivittäin Espoosta 46 700 ja Vantaalta 41 100 henkilöä. Vastaavasti Helsingistä kulkee päivittäin 24 700 työmatkalaista Espooseen ja 25 200 Vantaalle. http://bit.ly/jpG8gr
JO K A V I I D E S PÄ Ä K AU P U N K I S E U D U L L A
Mikä on teidän taustatahonne? Oletteko taideopiskelijoita, yliopistolaisia, kansalaisaktivisteja? "Ryhmämme koostuu opiskelijoista, päivätyöläisistä sekä eri poliittisista järjestöistä tulevista aktiiveista." Ilta-Sanomat piti teosta ilkivaltana. Mitä ajattelette kategoriasta?
"Joidenkin on vaikea ymmärtää poliittista taidetta. Emme tehneet ilkivaltaa, rikkoneet taikka turmelleet kenenkään omaisuutta." Oletteko osa vihan ja väkivallan kulttuuria, josta on puhuttu paljon vaalien yhteydessä? "Poliittinen aktivismi on osa demokratiaa. Rauhanomaiset sekä pilke silmäkulmassa tehdyt tempaukset ovat enemmän kuin tervetulleita suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin." Miksi valitsitte juuri kokoomuksen vaalimökin, ette esimerkiksi keskustan tai demareiden? "Suhtaudumme kriittisesti kokoomuksen hallituspolitiikkaan. Pitkin vaalikautta hallitus on antanut iloisia lahjoja pelkästään hyvätuloisille sekä menestyville. Julkisessa keskustelussa kokoomus on päässyt liian helpolla Suomen talouden holtittomasta romuttamisesta." Mitä materiaaleja käytitte? "Onnistuneen aktivistitempauksen
resepti on helppo: 65 metriä lakanakangasta, 32 metriä punaista trikoosatiinia, ilmastointiteippiä, pahvia, tusseja ja ompelulankaa. Ripaus mielikuvitusta ja paljon intoa. Voilá!" Mitä haluatte sanoa teoksella? "Äänestäjien herättelyn ohella kritisoimme kokoomuksen toteuttamaa marionettipolitiikkaa, jossa kansalaisille ei tehdä selväksi, ketkä naruja vetävät." Mitä en ymmärtänyt teiltä kysyä? Mitä vastaatte tähän kysymykseen? "Miksei tämäntyyppistä toimintaa ole vaalien alla enemmän? Ei uskalleta olla näkyvästi mieltä asioista. Asiallinen debattikulttuuri puuttuu. Aktivismi tuppaa välillä rajoittumaan pienten marginaaliryhmien aggressiiviseksi toiminnaksi."
Susanna Kuparinen
Lue koko haastattelu Fifistä.
4
2011
11
Halla-aho maahanmuuttolaeista vastaavan valiokunnan johtoon. HS 27.4.
Härkästen metsästäjät
Lehdistö ei kirjoita tarpeeksi politiikan sisällöistä, sanoo mediatutkija Juha Herkman.
puoluepolitiikan seuraaminen on kuin elokuvan katsomista 3Dlaseilla. Aikaisemmin käytetyt punavihreät on nyt vain korvattu siniharmailla linsseillä. Tampereen yliopiston mediatutkimuksen dosentti Juha Herkman, auta. Miksi värejä ei enää erota toisistaan? "Suurin ongelma on tasapäisyys", selittää Herkman. Myös henkilöjulkisuudelle rakentuvat vaalit tekevät värierottelusta hankalaa. "Ihmiset äänestävät vaaleissa entistä enemmän henkilöitä, vaikka tosiasiassa, oli henkilön vaalilupaus mikä tahansa, puoluekuri ratkaisee, millaista politiikkaa parlamentissa sitten tehdään."
J U H A H E R K M A N tutkii toukokuussa julkaistavassa kirjassaan Politiikka ja mediajulkisuus suomalaisen politiikan ja median liittoa. Mediatutkimuksessa on viime vuodet puhuttu kiihkolla sosiaalisen median leviämisestä kaikkialle. Mutta sosiaalisen median avoimuus ei siirry käytäntöön vain sillä, että jokaisella kansanedustajalla tai puolueella on omat Facebook-sivunsa. "Ristiriita on siinä, että kaikki aidosti muutosvoimaiset hankkeet ovat todellisuudessa ruohonjuuritason toimia, ne siis lähtevät ihmisistä itsestään. Mitä korkeammalle mennään, sen pienemmäksi käy muutosvoima", Herkman toteaa.
Ville Matilainen
S
UOMALAISEN
Ideologiat ja niiden käsittely taipuvat siis huonosti blogimuotoon saatikka tekstiviestin pituisiksi twiittauksiksi. Tietokoneen saa helposti pois päältä, eikä kukaan käske todella lukemaan edellisiä kommentteja viestiketjusta. kolmannen valtiovallan perinteiset keinot? Median vallan kasvusta yhteiskunnassa puhutaan paljon. Median edustajat korostavat, että avoimuuden lisääntyminen on tärkeää. Todellisuudessa iltapäivälööppeihin saattaa kuitenkin päätyä edellispäivältä poliittisen debatin suurimpana
E N TÄ S I T T E N
ikot & "Poliit listit journa levat ai kampp ta." vallas
otsikkona vain osallistuneen kansanedustajan valuttamat kyyneleet tai virheellinen asuvalinta. "Poliitikot ja journalistit kamppailevat auktoriteettiasemasta ja vallasta. Harvoin syntyy aitoa vuoropuhelua, ja vaikka syntyisikin, se ei välity nokittelua seuraaville kansalaisille. Se jää näiden kahden tahon kilpalaulannaksi." Herkmanin mielestä median pitäisi ennemminkin toimia siltana poliitikkojen ja kansan välillä.
poliittisten härkästen uutisointi ajaa kuitenkin usein yhteiskunnallisesti tärkeiden asioiden edelle. Tällöin on vaarana, että kansa seuraa vain näitä härkäsiä ja että todellinen päätöksenteko jää entistä pienempien piirien yksityisasiaksi. Herkman ottaa esimerkin länsinaapurista. Ruotsissa äänestysprosentti on perinteisesti ollut korkeampi kuin Suomessa. Herkman näkee tämän liittyvän politiikan ja median suhteeseen, joka on Ruotsissa erilainen kuin meillä. "Ruotsalaisille äänestäjille on jo äänestysvaiheessa selvää, millä ideologisilla tavoilla eri poliittiset blokit eroavat toisistaan. He siis tietävät enemmän siitä, mitä he äänestävät." Sen, mitkä puolueet suostuisivat keskenään hallitusyhteistyöhön ja millaista politiikkaa silloin tehtäisiin, ei pitäisi olla viimeiseen asti pimitetty salaisuus. Nykyään toteutuva yhteistyö saattaa tulla poliitikoillekin yllätyksenä. "Toki vaalituloksesta voi ajatella demokratian korjaavan nyt itse itseään. En kuitenkaan näe tässä eritystä puoluepoliittisen aktiivisuuden tai politiikan seuraamisen suosion nousua. Kokonaisäänestysprosentti ei ole kaksien viime vaalien aikana noussut kuin parilla prosentilla."
NYKYISELLÄÄN
Ville Matilainen
Haastattelu kokonaisuudessaan Fifissä. Juha Herkman: Politiikka ja mediajulkisuus. Vastapaino 2011. 250 s.
VÄRITÖNTÄ POLITIIKKAA. Tutkija Juha Herkman suomii mediaa ja poliitikkoja tyhjästä nokittelusta.
Semifinals 20.5. Grande Finale 7.10.
at Savoy-theatre
Tickets 12/8 www.lippupalvelu.fi Ourvision Singing Contest
WWW.B ALTICCIRCLE.FI
PE 13.5.2011 YK-KLUBILLA
POHJOINEN RAUTATIEKATU 21, HELSINKI 2104 (K-20) LIPUT: 12 ENNAKOT: WWW.TIKETTI.FI
ANDRIY ZHOLDAK VALERIY ZHOLDAK VASYL BARKA NDRIY ZHOLD RY O ALE ERIY ZHOLDAK VASYL BARK L A L
L NIN LOVE STALIN OVE LENIN LOVE. STALIN LOVE VE. STAL V
SHARON SHARON EYAL ON
CARTE BLANCHE A T BLANCH ANC
FILOMENA OLIVERIA, MIGUEL REAL O OLIVERI O VER GUE GU REAL A
UM FAMÍLIA PORTUGUE A UMA FAMÍLIA PORTUGUESA MÍLI RTUG E
NÂZ HIKMET GENCO ERKA NÂZIM HIKMET, GENCO ERKAL ÂZ KMET, K
KEREM GIBI ER GIBI
30 VUOTTA NÂZIM HIKMETIN KANSSA 30 UOTT NÂZ H KMET T ZIM ZI ETIN ANSS
ANNA IVANOVA-BRASHINSKAYA NNA ANO NA A ASH NS
TO THE END OF LOVE O E ND LOVE VE
ANDREY MOGUCHY, MAXI ISAEV ANDREY MOGUCHY MAX M ISAEV R OGUCHY, Y XIM XI
SADOV D SADOVODYI O
TA TANJA LORENTZON R REN ZON
MORMOR SV RT MORMORS SVARTA ÖGON ORMOR GO
K STIAN MED KRISTIAN SMEDS, FJODOR DOSTOJEVSKI AN E JOD JOD D DOSTO EVSKI T EVSK
SAD SONGS FROM A SONGS FR M SONG G TH H AR THE HEART OF EUROPE F UROP OPE OP MIM GOE USTAINAB E MIM GOES SUSTAINABLE ES USTAIN LASIN LÄPI AS ÄPI
TAN T AT E TANSSITEATTERI MINIMI N NIMI M
ABSOLU F NLAND ABSOLUT FINLAND O & MANNERS OF SUCCESS AN ERS OF UC SS
Liput: 2011 Kulma, Kristiinankatu 1 | info(@)turku2011.fi | (02) 262 2022 | Lippupiste 0900 600 600 (1,97 min/pvm)
14
4
2011
Suomi-Soffan omistaja KS:ssa: Konkurssi on julkisuuden vika.
MARKKINOINTI & MAINONTA 14.4.
Kiista Senegalin Senegalin e g kalavaroista kärjistyy
Senegalin pienkalastajat vastustavat hallituksen ulkomaalaisille kalastusaluksille myöntämiä kalastuslupia. Kalavarannot ovat huvenneet. Kalastajat vaativat Senegalin ammattikaDAK AR (IPS)
lastajia edus edustavan Gaipes-järjestön johu dolla ulkomaalaisten lupien perumista. ulkom m Vaatimus koskee muun muassa 22:ta ulkomaalaisille kalastusaluksille vuonna 2010 myönnettyä lupaa. Senegalin vesillä on kalastusaluksia muun muassa Venäjältä, Belizestä ja Ukrainasta. Kalastus on yksi Senegalin pääelinkeinoista. Noin 600 000 ihmistä saa siitä elantonsa. Vuonna 2009 kalastus muodosti 13 prosenttia Senegalin vien-
nistä ja 1,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Afrikan Greenpeacen mukaan suuret kalat ovat Senegalin vesistöstä lähes loppuneet. Ruokapöytiin päätyy vain sardiineja, makrilleja ja muita pieniä kaloja. Gaipesin pääsihteerin Dougoutigui Coulibalyn mukaan ulkomaalaiset alukset kalastavat maan aluevesillä laittomasti, ilman asianmukaista viranomaiskäsittelyä. Hallitus on asiasta
toista mieltä. Maan meritalousministerin Khouraïchi Thiamin mukaan ulkomaalaisilla aluksilla on senegalilaisia tarkkailijoita. "Valtiovarainministeriö perii 35 dollaria jokaisesta kalastetusta kalatonnista", ministeri kertoo. "Senegal on tehnyt itsenäisen päätöksen hyödyntää osan kalavaroista, jotta valtion talous hyötyisi niistä naapurimaiden tapaan." Jos hallitus ei peru ulkomaalais-
ten kalastusalusten lupia, Kansallisen pienkalastajien yhteenliittymän CNPA:n pääsihteeri Sada Fall uhkaa sitä suoralla toiminnalla. "Jos lupia ei peruta, me häädämme ulkomaalaiset alukset vesiltämme keinolla millä hyvänsä."
Voimassa 3/2011 julkaistiin Kukka Rannan artikkeli EU:n rosvokalastuksen yhteydestä pakolaisvirtoihin. Juttu löytyy lehden arkistosta, fifi.voima.fi
Group Gendai
Kremlin Napoleon
V E N Ä J Ä N N O M E N K L AT U U R A A V O I hyvin verrata aatelistoon vaikka sen etuoikeudet eivät ole perinnöllisiä, ne ovat elinikäisiä. Stalinin aikana nomenklatuuran edustaja saattoi helposti tulla ammutuksi tai päätyä vankileireille, mutta joutui aniharvoin alennetuksi työläiseksi kolhoosiin tai tehtaaseen. Mutta miksi nomenklatuura on Venäjällä vallassa vielä 20 vuotta Neuvostojärjestelmän kaatumisen jälkeen? Miksi Venäjällä ei tapahdu porvarillista vallankumousta, joka pistäisi pystyyn länsimaalaistyylisen kapitalismin, missä menestys perustuu siihen kuinka paljon saat itse vedettyä rahaa välistä, eikä siihen mikä oli joskus asemasi Komsomolissa? Dogmaattisen marxilaisuuden mukaan ei tietenkään ole mahdollista, että hallitseva luokka voisi olla joku muu kuin tuotantovälineitä hallitseva luokka. Mutta Marx itse ei ollut dogmaattinen marxilainen, hän ymmärsi että käytännössä eturyhmien dynamiikka voi olla paljon monimutkaisempi.
"Japanissa ydinvoimavastaiset mielensosoitukset eivät pääse tv-uutisiin."
PEHMEÄÄ ENERGIAA. Hitomi Kamanakin uusin dokumentti Ashes to Honey (2010) kertoo kahdesta yhteisöstä Ruotsissa ja Japanissa, jotka pyrkivät energiaomavaraisuuteen.
Fukushima ei yllättänyt
Dokumenttiohjaaja Hitomi Kamanaka on tallentanut Japanin ydinvoimaloiden rapautumista jo 13 vuotta.
Japanin seutukunnat ovat taloudellisesti sidoksissa sähkövoimayhtiöiden paikallisiin projekteihin. Useat muuttoliikkeen köyhdyttämät paikkakunnat ovat suostuneet erittäin radioaktiivisen MOX-polttoaineen käyttöön paikkakuntansa ydinvoimalassa noin 200 000 euron vuosikorvausta vastaan. Fukushima allekirjoitti tämän sopimuksen, ironista kyllä, Hiroshiman atomipommin vuosipäivänä 6. elokuuta 2010. Tämän sidonnaisuuden kohtalokkuus on paljastunut 11. maaliskuuta jälkeen, kun Fukushima Dai-ichi -voimala on ollut jatkuvissa vaikeuksissa ja tulee olemaan vielä kuukausia. Jälkisiivous tehdään lopullisesti vasta kenties vuosikymmenen kuluttua. Japanilainen dokumenttielokuvaohjaaja Hitomi Kamanaka on seurannut ja tallentanut kamerallaan Japanin eri seutukuntien taistelua ydinvoimateollisuutta vastaan jo 13 vuotta. Viime kesänä hän osallistui elokuvatapahtumaan Fukushimassa ja kysyi paikalliselta hallintoviranomaiselta mitä he aikovat tehdä paikallisille, jo vanhoiksi käyneille ydinreaktoreille. Vastausta ei silloin tullut. Rokkashomura Rhapsody: A Plutonium Plant Comes to Northern Japan (2006) käsittelee ydinvoiman uudelleenkäsittelylaitoksen rakentamista Rokkashon kylään
K A M A N A K A N E L O K U VA
osa, joka ei ole tiiviisti sidoksissa nomenklatuuraan, haluaisi ilman muuta siirtyä länsimaalaistyyliseen kapitalismiin. Mutta nykyisellä järjestelmällä on yksi valtti, joka pitää kapitalistit kurissa mahdollisuus tarpeen vaatiessa tutkia 1990-luvun yksityistämisen väärinkäytökset. Vaikka Putinin ohjelma on alusta asti perustunut pesäeron tekemiseen ryöstökapitalistiseen 1990-lukuun, hän on myös alusta asti julkisesti luvannut, ettei yksityistämisprosessia uudelleenarvioida ja Medvedev on jatkanut samalla linjalla. Poikkeuksiin ovat antaneet aihetta vain erityisen painavat poliittiset syyt, kuten silloin kun piti laittaa Jukosin luukku kiinni. Kapitalistit tietävät, että nykyisen status quon kaatuminen voisi johtaa ikäviin kysymyksiin siitä, miten he itse asiassa loivatkaan alkupääomansa 1990-luvulla, ja tätä kukaan heistä ei toivo.
S E V E N ÄJ Ä N P O R VA R I S T O N
M
ONET
POHJOIS-
pohjoiseen Aomorin lääniin. Aiemmin maanviljelyksellä ja kalastuksella elänyt Rokkashon kylä on tullut merkittäväksi energiateollisuuden keskuspaikaksi, ja sähkölaitokset ovat perustaneet paikkakunnalle alan ammatillisen oppilaitoksen. Vastaava syrjäseudun taloudellinen riippuvuus energiateollisuudesta onkin ollut Japanin energiakeskustelun lukko asia minkä Fukushiman viimeaikaiset tapahtumat ovat kenties muuttamassa.
K A M A N A K A I T S E näkee tärkeänä sen, että Japanissakin käytäisiin Ruotsin tapaan avointa keskustelua eri energiamuodoista. Japanissa eivät ydinvoimanvastaiset mielenosoitukset pääse edes tv-uutisiin. Kaupallisten kanavien yksi suurimpia mainostajia on ollut Tepco. "Uudet internetpohjaiset mediat ja sen kautta toimivat kansalaiskanavat ovat kuitenkin mahdollistaneet sanan kiertämisen", Kamanaka sanoo. Keskustelun ja uutisoinnin puuttuminen johtuu Japanin monitasoisista yhteyksistä hallituksen, sähköyhtiöiden ja median välillä. Ruohonjuuritasolla Hitomi Kamanakasta onkin tullut yksi keskeisistä viestinviejistä ja keskustelun herättäjistä ja tämä hento nainen onkin ristitty "Japanin Erin Brockovichiksi". Ashes to Honey valmistui viime vuonna ja Kamanaka kiersi sen kanssa ympäri Japania mukaan luettuna Fukushima ahkerasti. Fukushiman
voimalan ongelmat ovat tuoneet Kamanakan elokuvat uudelleen tapetille ja pyyntöjä elokuvaesityksiin ja puhetilaisuuksiin ropisee.
Eija Niskanen
JAPANIN ERIN BROCKOVICH. Huhtikuun alussa järjestettiin tilaisuus, jossa keskusteltiin Kamanakan elokuvista. Tokiolaista yleisöä huolestutti, voiko raskaana oleva sisko juoda maitoa tai mitä voisi tehdä, jos ei halua maksaa rahaa Tepcolle sähkölaskusta, vaikka mitään vaihtoehtoista sähkön myyjääkään ei suur-Tokion alueella ole.
nomenklatuuran valta on kapitalistien turva työväestöltä, työväestö tukee nomenklatuuraa estääkseen paluun 1990-luvuun villiin kapitalismiin. Jos valinta on nykyisten vallanpitäjien ja oligarkkien välillä, kansan valtaenemmistö valitsee ilman muuta nomenklatuuran. Putinin-Medvedevin akselilla on vallalleen edes muodollinen oikeutus (jossa vilpin osuus on ehkä 20 prosenttia), siinä missä oligarkit vain sattuivat olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan silloin, kuin järjestelmän silmä vältti sen yrittäessä pelastaa itsensä totaaliselta romahtamiselta. Veli Itäläinen
JA SAMOIN KUIN
Veli Itäläisen laaja analyysi Venäjän nomenklatuurasta kokonaisuudessaan sekä aiemmat Venäjä-artikkelit Fifin Kirjeenvaihtajat-blogissa.
4
2011 2011
17
Kesä vailla lomaa
Kun kollegat lähtevät Kanarialle, sijaisopettaja lähtee kortistoon.
Y
M PÄ R I M A A I L M A A
sijainen saa pitkien lomien aikana vain lomapäiväkorvauksen: kaksi päivää tehtyä työkuukautta kohti. Loppukesän sijainen on työttömänä. tilanteessa urani ensimmäiset kolme vuotta, ensin äitiysloma- ja myöhemmin opintovapaasijaisena," kertoo saksan ja uskonnon opettaja Piia Kerola Kaitaan koulusta.
" I T S E O L I N TÄ S S Ä
vitsaillaan siitä, että pitkät kesälomat ovat keskeisin syy valita opettajan ammatti. Suomessa virkasuhteessa oleviin opettajiin ei sovelleta yleistä vuosilomalainsäädäntöä, vaan lomat ovat kiinteitä. Tuhannet sijaisopettajat eivät kuitenkaan tulevanakaan kesänä saa kesälomistaan palkkaa. Samassa tilanteessa on sekä opettajaksi valmistuneita että niitä, joilta puuttuu muodollinen pätevyys. "Esimerkiksi äitiyslomalla tai opintovapaalla oleva opettaja voi palata kesäksi töihin ja korjata kesäloman palkan", kertoo vuodesta 1994 sijaisuuksia tehnyt uskonnonopettaja Klaus Kuurinmaa-Myllyniemi. Sijaisten työsuhteet taas solmitaan usein päättyväksi kevätjuhlaan, silloinkin kun työ jatkuu syksyllä. Koska kunnat eivät suostu maksamaan kaksia palkkoja samasta työstä, työn tehnyt
ysyi ttaja k ä häOpe ä, mik Villelt lee isona. tu nestä lla peaion o taja t "Kesä lunopet ruskou järvilaivan et & talv eenina." kapt
"Aloitin työt keväällä ja sain ensimmäisenä vuonna pääsiäis- ja hiihtoloman lisäksi vain kahden päivän palkallisen kesäloman. Kahden viikon karenssin jälkeen sain työmarkkinatukea, josta jäi käteen noin 400 euroa kuussa. Seuraavina kesinä lomapäiväkorvausta oli kertynyt kolmisen viikkoa, sitten kahden viikon karenssin jälkeen sain ansiosidonnaista."
Kortistossa oleminen ei vaikuta vain tuloihin: työtön ei työvoimatoimiston sääntöjen mukaan saa poistua maasta yli viikoksi vuodessa. Kesälomien käyttäminen ulkomaanmatkailuun on siis sijaisopettajilta kielletty. Työvuosia ja eläkettä ei kerry. Sijaiseksi lähtenyt opiskelija taas ei voi opiskelijastatuksen takia saada kortistosta tai työttömyyskassalta rahaa lainkaan. Etenkin ne sijaiset, jotka muuten jäisivät työmarkkinatuen varaan etsivät itselleen myös kesätyön. Esimerkiksi Kuurinmaa-Myllyniemi rahoittaa kesänsä tekemällä kesäteologin töitä seurakunnissa. mukaan hankalasta tilanteesta ovat vastuussa ensisijaisesti Opetusalan Ammattijärjestö sekä kuntatyönantaja. "Työnantaja kohtelee työntekijöitään epätasa-arvoisesti maksamalla samasta työstä käytännössä eri palkkaa. OAJ taas ei ole ajanut riittävän määrätietoisesti sijaisten asiaa." "Usein sijaisuudet nähdään väliaikaisena tilanteena uran alkuvaiheessa, mutta opettajien työtilanne on kuitenkin muuttunut. Siksi työsuhteen katkaiseminen kesäksi voi jatkua vuodesta toiseen", Kerola summaa.
PIIA KEROL AN
30.4.
VALLILAN TANGO VIIHDYTTÄÄ VALLILAN VAPPUTANSSEISSA, Helsingin Vallilan Hartolanpuistossa kello 1721.
Klaus Welp
Kati Pietarinen
T OI M I N TA , TA PA H T U M AT, K E S K US T E LU T & LUE N N O T
14.5.
OULUN TAITEIDEN PÄIVÄ, yhteisöllisyyttä & hyvinvointia taiteen & tekemisen kautta, ohjelmaa eripuolilla kaupunkia, lisätietoja www.ouluntaiteidenyo.net. Kuva Pasi Lehtinen.
7.8.5.
KIERRÄTYSTEHDAS, koko perheen tapahtuma esittelee ekologista muotia & elämäntapaa, kello 1017, Helsingin Kaapelitehtaan Merikaapelihalli & sisäpiha.
MAHDOLLISUUKSIEN TORIT, tuoreita näkökulmia, monikulttuurista meininkiä & paikallisia kansalaisjärjestöjä, 14.5. Joensuussa & Oulussa, 15.5. Lahdessa, 20.5. Seinäjoella, 21.5. Espoossa, Kajaanissa, Porvoossa & Savonlinnassa, 28.29.5. Helsingissä osana Maailma kylässä -festivaalia & 28.5. Kuopiossa, Mikkelissä & Vaasassa, lisätietoja www.mahdollisuuksientori.fi.
osioissa julkaistaan tietoja tapahtumista, kursseista, teatteri- & tanssiesityksistä, musiikkitapahtumista & näyttelyistä. Seuraava Voima ilmestyy 30.5. ja on jakelussa huhtikuun. Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 23.5. kello 12 asti voima@ voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. Koonnut: Tea Kalska.
VOIMA-KALENTERIN
runoilija Olli Sinivaara, kello 1719, Kirjakauppa Kirja, Helsingin Lasipalatsi, tapahtuma on osa Kirjakauppa Kirjan Filosofisia viikkoja 9.24.5.
24.5. SUURI PANEELIKESKUSTELU: MIKÄ ON TAI-
KESKUSTELUT & LUENNOT
teemaseminaarissa julkistetaan Anne Virtasen & Liisa Rohwederin toimittama tietoteos Ilmastonmuutos käytännössä, kello 1416.30 Helsingin Vanhan ylioppilastalon Musiikkisalissa, ilmoittautuminen 3.5.2011 mennessä heidi.simomaa@gaudeamus.fi. 11.5. PLATONIN ARVOITUS, luennoitsijana emeritusprofessori Holger Thesleff, kello 1719, Helsingin Lasipalatsin Kohtaamispaikka, II kerros, tapahtuma on osa Kirjakauppa Kirjan Filosofisia viikkoja 9.24.5. 12.5. HEIDEGGER, JOHDATUS METAFYSIIKKAAN, aiheesta keskustelevat Jussi Backman & Miika Luoto, kello 1719, Kirjakauppa Kirja, Helsingin Lasipalatsi, tapahtuma on osa Kirjakauppa Kirjan Filosofisia viikkoja 9.24.5.
9.5. ILMASTONMUUTOS KÄYTÄNNÖSSÄ, 18.5. ÄLYLLISEN ITSEPUOLUSTUKSEN PIKAKURSSI,
Filosofisten viikkojen loppuhuipentumassa on useita keskustelijoita, keskustelua luotsaa filosofi Jarkko S. Tuusvuori, kello 18 21 Helsingin Bio Rex -teatterissa, tapahtuma on osa Kirjakauppa Kirjan Filosofisia viikkoja 9.24.5. HELSINKI ÄLYTEKSTIILIT Meg Grant luennoi 2.5. kello 18 MUU Galleriassa, Lönnrotinkatu 33 & 3.5. kello 16 Aalto-yliopiston Taideteollisessa korkeakoulussa.
DETTA?
TAPAHTUMAT
tutustu järjestöjen & suurlähetystöjen toimintaan & Euroopan unioniin, esiintyjinä Haloo Helsinki, Kengurumeininki Duo, Elmeri Rantanen & mepit Sirpa Pietikäinen & Mitro Repo, juontajana Marja Hintikka, kello 917 Helsingin Kampintorilla. 14.5. OULUN TAITEIDEN PÄIVÄ, yhteisöllisyyttä & hyvinvointia taiteen & tekemisen kautta, ohjelmaa eri puolilla kaupunkia, lisätietoja www. ouluntaiteidenyo.net 20.5. SÄHKÖAUTOKRUISINGIT kello 1821 Helsingin Merisatamanrannan Kompassi, Kaivopuisto.
9.5. EUROOPPA-PÄIVÄ, 21.5. KATAJAMÄEN EKOYHTEISÖN MUISTOTILAISUUS
KIERRÄTYSTEHDAS, 7.8.5., koko perheen tapahtuma esittelee ekologista muotia & elämäntapaa, kello 1017, Kaapelitehtaan Merikaapelihalli & sisäpiha. FASHION STOCK SALES, suomalaisia & kansainvälisiä muodin huippumerkkejä edullisesti 20.21.5., perjantaina kello 1119 & lauantaina kello 1018, Vanha ylioppilastalo. 28.29.5. MAAILMA KYLÄSSÄ -FESTIVAALIT, katutaidetta, musiikkia & ruokaa Kaisaniemen puistossa & Rautatientorilla, ohjelma-aikataulu www.maailmakylassa.fi/ohjelma. MAHDOLLISUUKSIEN TORIT, tuoreita näkökulmia, monikulttuurista meininkiä & paikallisia kansalaisjärjestöjä, vuoden 2011 teemana vapaaehtoistoiminta, 14.5. Joensuussa & Oulussa, 15.5. Lahdessa, 20.5. Seinäjoella, 21.5. Espoossa, Kajaanissa, Porvoossa & Savonlinnassa, 28.29.5. Helsingissä osana Maailma kylässä -festivaalia & 28.5. Kuopiossa, Mikkelissä & Vaasassa,lisätietoja www.mahdollisuuksientori.fi
info tarjoaa tietoa, ohjeita & neuvontaa pääkaupunkiseudun asukkaille & pk-yrityksille, tavoitteena hiilijalanjäljen pienentäminen, samassa tilassa Helsingin Sanomatalossa aukeaa myös Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen Designkauppa, avoinna arkisin kello 1119. 1.-2.6. TAMPERE SOSIAALIFOORUMI, lisätietoja www.tampereensosiaalifoorumi.fi.
VÄEN & NUORISON VAPPUJUHLA, SKP:n Emmi Tuo-
mi, kello 11.45 Tokoinrannassa.
JYVÄSKYLÄ SAK:N PAIKALLISJÄRJESTÖN VAPPUMARSSI, järjestäytyminen kello 11,
KURSSIT
HELSINKI MONIKULTTUURINEN SARJAKUVATYÖPAJA, lapsille suunnattu kurssi 6.10.6. kello 1015, Sarjakuvakeskus, Hämeentie 150, ilmoittautuminen www.sarjakuvakeskus.fi.
VAPPUAATTO 30.4.
HELSINKI VALLILAN VAPPUTANSSIT, Phunky Duck,
lähtö kello 11.30 Järjestöjen talon luona, vappujuhla Lounaispuistossa kello 12. KERAVA TYÖVÄEN VAPPUJUHLA, SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen & KTP:n puheenjohtaja Hannu Harju, kello 13 Aurinkomäellä. KUOPIO VAPPUKLUBI, Vanaja & Sihil, kello 18 Kklubilla. LAHTI VAPPUMARSSI, järjestäytyminen kello 9.45 Kansantalon edessä, lähtö kohti Punavankimuistomerkkiä kello 10, VAPPUJUHLA TORILLA kello 11.2017. NOKIA TYÖVÄEN VAPPUJUHLA, Oktaavi & Nokian Työväen Mieskuoro, Pyryn tytöt & Arvi Kaukolammi, kello 11.30 Poutunpuistossa.
TAMPERE AY-VÄEN & VASEMMISTON VAPPUKULKUE,
Vallilan Tango & Dj Olenko Vallilan Hartolanpuistossa kello 1721.
JANAKKALA KUNNIAKÄYNTI TOVERIHAUDALLA
kel-
TOIMINTA
teatteria, tanssia & paneelia Attacin juhlavuoden kemuissa Helsingin Kansallisteatterin lavaklubilla kello 18.
19.5. ATTACIN 10-VUOTISJUHLAT, 21.5. YLÄKAUPUNGIN YÖ -KAUPUNKIFESTIVAALI,
lo 15.30 Janakkalan kirkolla.
KEMI VAPUNAATON & TYÖVÄENLAULUJEN JUHLA,
kello 18 Leipätehtaalla.
LAHTI KUNNIAKÄYNTI MUSTANKALLION HAUTAUSMAALLA KELLO 18. TEATTERI VANHA JUKO & RAAPPANA Lahden torilla SAK:n teltassa kello 1719.
Tutkijat Sami Syrjämäki & Tommi Uschanov keskustelevat höpönlöpöstä, hypestä & hapatuksesta & Normand Baillargeonin bestselleristä kello 1820, Kirjakauppa Kirja, Helsingin Lasipalatsi, tapahtuma on osa Kirjakauppa Kirjan Filosofisia viikkoja 9.24.5. 20.5. DOSSE, STRUKTURALISMIN HISTORIA I, kirjallisuuden tutkija Anna Helleä haastattelee
palaneen päärakennuksen muistoksi kello 18 23, Helsingin Kokoteatterissa. HELSINKI KALLIO KUKKII -FESTIVAALI, kulttuuriviikko Kalliossa 13.5.22.5., ohjelmatiedot: www.kallionkulttuuriverkosto.fi
esiintyjiä & useita tapahtumapisteitä Jyväskylässä, ohjelma ilmestyy 30.4. www.ylakaupunginyo.fi 14.5. & 21.5. EKOSISUSTAMISEN YLEISÖPÄIVÄT Kierrätyskeskuksen liikkeissä Espoon Matinkylässä, Matinpurontie 3 & 8 & Helsingin Hietalahden myymälässä Lönnrotinkatu 45, kello 1014. 15.4. ILMASTOINFON TILAT AVAUTUVAT, Ilmasto-
järjestäytyminen kello 11 Sorin aukiolla, lähtö kello 11.30, TYÖVÄEN VAPPU, SKP:n pääsihteeri Juha-Pekka Väisänen & Rautatieläisten soittokunta, kello 13 Vanhan kirjastotalon edustalla. TURKU KÄYNTI TOVERIHAUDOILLA kello 9, kokoontuminen Uuden Hautausmaan portilla kello 8.50, VAPPUKULKUE, kokoontuminen kello 11 Puutorilla, lähtö kello 11.30, TURUN TYÖVÄEN VAPPUJUHLA, Pelimanniyhtye Möttöläiset & Kaarlo Lehmuskosken Tanssiorkesteri Akustik, Liljan patsaalla kello 12.
TUUSULA KUNNIAKÄYNTI PUNAISTEN HAUDOILLA,
VAPPU 1.5.
HELSINKI KUNNIAKÄYNNIT PUNAISTEN MUISTO-
kello 9 Paijalan hautausmaalla.
VANTAA KUNNIAKÄYNNIT PUNAISTEN MUISTOMERKEILLÄ, kello 9 Hiekkaharjun hautausmaalla.
Stadionintiellä kello 9 & Haagassa kello 9, AY-VÄEN & VASEMMISTON VAPPUMARSSI, kokoontuminen Helsingin Rautatientorilla kello 10, lähtö kohti Hakaniemeä kello 11, TYÖMERKEILLÄ,
smia nta journali Riippumato vuodessa eljä kertaa Venäjältä n I
WWW.NO VAJAGAZ ETA.F
ELÄ-AA ET
VASTAISKU TUSINAKIRJOILLE
SIIRTO IA, S
Maailman
A A LA
U I U S ISUUS
»
M A A I L M A K Y L Ä S S Ä - F E S T I VA A L I L L A / W O R L D V I L L AG E F E S T I VA L /
1 2 s aton ole k u k elletty 15:20 Asiaton oleskelu kiell etty:: lesk y Mervi Leppäk ervi Leppäkorpi ja Ville Holmberg ppäk ille Ho berg r 15:40 a ritto p il sa 15:40 Paperittom t piiilossa: 5 toma ilos a Kaisa itan n a K j Tähj Kaisa Viitanen ja Katja Tähjä anen hjä 16:0 rkipäivä rasismi tasa-arvo: 16 00 Arkipäivän ras smi ja tasa-arvo: vän asa a a Anne ari Souto a Veronik onkasa Anne Mari Souto jja Veronika Honkasalo ne-M S r k a 16:20 Kerjääminen sallittu?: Jussi Förbom, 6: Kerjäämine al ittu? Jussi Förb e rbo Fatima Hetemaj ja Emma Kari a ima Het aj ja m Kar etem ari 16:4 Unenpäästäjät: a 16:40 Unenpäästäjät: Jani Saxell ja :40 nenpääst xe Kiba u berg Kiba Lumberg b g 17:00 aul Pola ky M al aksi 17:00 Paul Polanskyn Mustal istaksi:: lanskyn alai Vil H önen Ville Hytönen 17:20 Tales o h mbabwea w sh 17:20 Tales from the Ziimbabwean Township: a an Christopher Mlalazi hrist h Mlala sto alaz 17:40 a a valt uora demokrat a 17:40 Kansan valta - Suora demokratia lta p t ika pelastaja a H r k Jaakko ja poliitiikan pelastajana: Henrik Jaakkola ja an a Erkk Perälä Erkki Perä ä k 18:00 Joseph Brodskyn hurja elämä:: 8:00 Jo eph odskyn ur a os dsk skyn Jukka Mallinen kk Mal en k Mall 18:2 a er Solanas a al 18:20 Vallerie S lanas jja Halun ja epäluulon 8:20 r na ess Antt Ny é esseet: Antti Nylén ja Ville Hytönen see se Antt il 18:40 Moby doll: Saara Henrikson 8:40 oby oll: S r H 19:00 Yrjö Kallisen elämä ja totuus:: 9 0 Yr Kallisen eläm a tot u eläm t Matti Salminen ja Erkki Tuomioja atti Sa m n n Erkk Tuom o Erkki o 19:20 Listening to Indian Grasshoppers: 9:20 Listening to ndian rass ppe e g s Notes on democrac arsh Man r Notes on democracy: Harsh Mander emocracy 19:40 Kulltturivasemmiiston vastaisku:: 9:40 ultturivasemmis va taisku tturivasemm ston asta ku t vs as Akuliina Saarikoski, Linda Wallgren ja ulii aarikoski Lin i i ski, n a lgren Tuomas Rantanen uomas Rantanen
MAAILMANKIRJALLISTA NON-STOP-OHJELMAA AAMUSTA ILTAAN
11 2 Puhett sananva ude t 11:20 Puhetta sananvapaudesta ja het vapaudes d kulttuu i ehd stä: Kultti kulttuurillehdistä: Kultti u h ltti 11:4 Polkupyöräl ä h m asta Viet miin 11:40 Polkupyörällä Thaimaasta Vietn miiin: 4 y ällä etna n M Matti Rämö m 12:0 pua! a k ank u n a vosta 12 00 Apu Kaiikuja kankkulan kaiivosta: kkul kk sta: Juhan opon , i Kontine Juhani Kop nen, Tiina Kontinen ja n T p E keli n Teppo Eskel nen 12:20 olidaarisuus h v 12:20 Solidaarisu ja hyvinvointiivaltio: ntivaltio Heik iilamo Ar a t nen Heikki Hii mo ja Arto Laitinen k 12:4 e fa t g L d 12:40 De fattiga i Lodz: S e S Sandberg Steve Sem-Sandberg 13:00 Missä menee nyky-Kuuba?: 0 i ä menee yky-Kuub ? e y b Pauliina Raento jja Aleksi Siltala liina aent a Al ks ilta nto t 1 2 Writi g out E ile: z r Ma ujia 13:20 Writiing out of Exile Azar Mahloujian ian 13:40 Love and revolution: Ghada Abdel Aal 3 4 Lov and revo on G ad bd Aal v on 14:20 Pakistan a ia kilpajuoksuun 14:20 Pakistanin ja Intian kilpajjuoksuun k a ian K buliiin: Tapio T mmin Kabuliin: Tapio Tamminen a inen 14:3 ddafin unnailla: arri L ppänen 14:30 Gaddafin kunnailla: Harri Leppänen 3 n unna en 14:4 14:40 Mitä muslimit tarko tta at: Hussein ä muslimit rkoittava H ssei s t ein Muhammed, Tuula Sakaranaho ja uhammed Tuul a a anaho ed, u Tuom Tuomas Martikainen m artika nen k 15:0 uomi remix glob alin ii kuvuuden 15:00 Suomi remix globaalin lliikkuvuuden 0 ba n iikk uude politiik äljillä: Tuom poliitiikan jjälj llä:: Tuomas Martikainen ja ikan ä m artikain rt inen Jukk Könönen Jukka Könönen kk ö
»
GHADA ABDEL AAL
E TE
MO MO EMOINA
LAUANTAI 28.5.
AMAZON-LAVA
SUNN SUNNUNTAI 29.5.
MEKONG-LAVA
11.00 Tales from the Zimbabwean Township: 1.0 T e from he imbabwe ownship: f m bwea h C rist phe Mlalazi Christopher Mlalazi stop 13.10 Match-making in Egypt: Ghada Abdel Aal 3.10 atch-making n gypt Ghad Abde Aa 1 m kn pt: hada A d t a
CHRISTOPHER MLALAZI
Suuri paneelikeskustelu:
Bio Rex 24.5. klo 18-21
VAPAA PÄÄSY
ismia a laatujournal osmopoliittist a vuodessa K neljä kerta
Keskustelemassa Yrjö Sepänmaa, Arto Haapala, Saara Cantell, Janne Gallen-Kallela-Sirén, Pessi Rautio, Marita Liulia, Jani Leinonen, Leevi Lehto, Mika Myllyaho. Luotsina Jarkko S. Tuusvuori
Mikä on taidetta?
Tapahtuman järjestää Kirjakauppa Kirja
lo.fi www.mondedip
n kirjat
SUNNUNTAI 29.5.
AMAZON-LAVA
Maailma kirjoissa!
»
WW WW.MAAILMANKI W IRJAT.FI
2 8 29 20 1 1 HELSINGIN RAUTATIENTORILLA 28 . 2 9 . 5 .2011 / H E L S I NGIN R AUTATIENTORIL LA 2011 0 LS N G IN AU TAT I E N TO R I L L A I N AUTATIENTORIL 2 8 .2 9. 5.2 0 1 1 / H E LS I N K I R A I LWAY SQ UA R E 2 . 2 S A Q A
15 15:00 Karjala edestakaisin: Timo K Forss jja la de kais T s sin: o sa M i Lin onen Martti Lintonen 15:20 27 elii kuolem tekee taiteilijan: 0 kuolema n: A e d Salme Alexandra Salmela 15:4 Vamma uus ja stereotypiat: 5:40 maisuus i Sann u S nni Purhonen jja Idastiina Räsänen na äsäne 16:00 Illmastoystäviien keiittotaito: 6:00 I a s ävien eittotaiito: 00 Ilm T uli Kaski Tuuli Kaskinen jja Heli Kuusipalo k a e uusip o 16:20 Ekopop! Ekologinen elämäntapa: 6: Ekopop! Eko ginen kopop kolo n p To Henriksso a Leo Stran Tom Henriksson jja Leo Str nius om s 16:4 Jonkun on usk ettav at 16:40 Jonkun on uskallettava katsoa 4 n skal a Animalian puol vuos sataa T Aarnipu ja Anima ian puoli vuosisataa: Tiia Aarnipuu ja a alia oli aa: Eeva Suhonen ev uhonen 17:00 Töhry: 17:00 Töhry: Kuka vartio vartijaa?: y vartio vartijaa? a a?: Kukk Rant Kukk Ranta ja Micke Br nila ka n cke Brun 17:20 Sairasta menoa rveys kaupan tasa 17:20 Sairasta menoa: Terveys kaupan tasaa s arvon ku tannuksellla: Ou Hakkarainen jja rvon kustannu la: Outi akkar inen a u kara n Meri vusalo Meri oivusalo Meri Koivusalo i 17:40 fas sm tegr globalizante 17:40 El fascismo integral globallizante: gral t te: Petri Mi kine Petri Mi kkin n Mink
11 1 11.15 Nyt n voi jo ke toa: Iiro Rantala 11.15 Nyt sen voi jo kertoa: Iiro Rantala io n a 1 0 Demokraattis sti oikeutettu a ous: 12.00 Demokraattisest oiikeutettu tallous: e ok emokraattisesti ke t t ous: okr e Teppo Eskelinen ja Vi le-Pekka Sorsa e p skelinen Vil e-Pekka o line 12:2 e tom ksia suomalais 12 20 Kertomuksia suomalais sta muks a a ises yritysvas usta: nn Ni kane yritysvastuusta: Hanna Nikkanen t a 12:40 12 0 Oma pääoma: Esko Seppänen ä ma Esko eppä ä 13.00 Leposija Kili k ssa Esa Salminen 13.00 Leposija Kilimakitossa : Esa Sa min n 0 lima 13:2 Afr k aik äk m ah n 13:20 Afrikan a ka: Näkökulmia Saharan :20 frik äkö e pu elle: A ika eppo etelläpuolelle: Annika Teppo 13:40 ägen ur fganista 13:40 Vägen ut ur Afganistan: Pierre Schori fga a re ori r chor 14.00 ack to r n Azar Mah o jia 14.00 Back to Iran: Azar Mahloujian a h 14:20 Fear and Forgiveness The Aftermat 4:20 a and Fo veness Th ftermath Forg of Massacre: Harsh Mander f assacr Harsh M nder cre: Hars 14:4 edvedev a Putinin varjo: 14:40 Medvedev ja Putinin varjo: 4:40 e u n Ta sto Tol anen Taisto Tolvanen olva
MISSÄ MENEE NYKY-KUUBA? LA 28.5.2011 13:00-13:20, Amazon-lava Kuuban kommunistinen puolue kokoontui huhtikuussa ensimmäisen kerran 13 vuoteen. Sikojenlahden maihinnoususta on kulunut 50 vuotta. Missä menee nyky-Kuuba? Pauliina Raento ja Aleksi Siltala keskustelevat. SOLIDAARISUUS JA HYVINVOINTIVALTIO LA 28.5.2011 12:20-12:40, Amazon-lava Onko solidaarisuus vanhentunut juhlasana vai hyvän yhteiskunnan ydin? Hyvinvointivaltio kriisiytyy, globaali eriarvoisuus lisääntyy, tuloerot kasvavat, maahanmuuttoa kritisoidaan, islamia demonisoidaan. Arto Laitinen ja Heikki Hiilamo keskustelevat.
*)Teemu Ikonen
-pamfletit
AFRIKAN AIKA SU 29.5.2011 13:20-13:40, Amazon-lava1700-LUVUN Saharan eteläpuolinen Afrikka on köyhä ja ongelmia täynnä, mutta myös valtavan kulttuurisen ja sosiaalEUROOPPALAISEN isen rikkauden manner. Kun maailma kutistuu globalisaation myötä, myös Afrikan tapahtumat koskettavat KIRJALLISUUDEN suomalaisia yhä enemmän. Keskustelun aiheena Annika Tepon toimittama Afrikan aika. ENSYKLOPEDIA LOPEDIA
LO V E AND R E V O LU T I O N
H r Leppänen Harri Leppänen p n T pi Tammine Tapio Tamminen Tamminen
Gaudeamus. Tiedon puolella.
GADDAFIN GA DAFIN N KUNNAI L KUNNAILLA NNAI
Harr L ppä Harri Leppänen r änen AMAZ -L VA AMAZON-LAVA, AZON L LA 14.30 14.40 LA 14.30 14.40 4
ISLAMI ASEETO SOTU ISLAMIN ASEET N SOTURI LAMI T TON TURI U Ghaffar Khan ja talebaniien Ghaff r han j talebanie affar a e ien
n u nousu
Tapi Tamminen apio a m AMAZON-LAVA, AM ON-LAVA, M AVA LA 2 14.30 LA 14.20 14.30 0
M t S mn n Matti Salminen
YRJÖ KALLISEN R Ö KALLISE E ELÄM TOT ELÄMÄ & TOTUUS ÄMÄ TUUS TU
Matti Salminen Matti Sa minen ja t ine Erkk Tuom a Erkki Tuomioja kk omioja mio AMAZ N-LAV AM ZON-LAVA, AV LA 19 00 19.20 A 19.0 19.20 9
Rich r Rie Ri hard Rieser Ries
MUSTAT ASIT Vamm s MUSTAT LASIT Vammaisuus V m
v kokanka l ja tel is sa valkokankaalla ja televisiossa kaal ele sios
Sanni u ho Sa Purhonen ja a Idastiina R säne Idasti a Räsän n AMAZON-LA A, AMAZON-LAVA, SU 15.40 16 00 15.4 16.0 .
WWW.INTOKUSTANNUS.FI
KANSAINVÄLINEN SKENE. "Nykyään graffitin suhteen on varmaan sama kun mun lapsuudessa, että imetään hirveesti vaikutteita ulkomailta, ja Internetin myötä sä näet niin paljon tyylejä kaikkialta. Ei se oo hirveesti muuttunu, varmasti nykylapset tekee ihan samaa juttuu, mutta ehkä ne hakee inspiraatiota enemmän kotimaisilta tekijöiltä."
Traman kotiarkisto
PALUU KOIVUKYLÄÄN. "Se on kiva rakentaa samat Koivukylän juna-aseman graffitin kirjaimet vuodelta -88, mutta sit tehdä kolmedeet ja vähän variaatiota. Se näyttää erilaiselta, mutta mun silmissä se on aina se sama paketti mikä oli!"
ilmainen
tapahtuma!
koko perheen
Vuoden Vuoden 201 teemana on vapaaehtoistoiminta. Vuoden 2011 teemana on vapaaehtoistoiminta. te ma an ana vapaa htoist m n paa hto st minta toimin To e t ö dä ukuisia mahdollisuuksi Toreilta löydät lukuisia mahdollisuuks a Toreilta löydät lukuis a mahdollisuuksia oreilta öy ät sia ahdo s uk par nta pa antaa maailmaa omassa rjessas parantaa maai maa omassa arjessa parantaa ma maa omassa arjessasi. arant a ssa asi.
joe joen uu 14.5. joensuu 14.5. ensuu 4 u 4.5. oulu 14 5. oulu 14.5. ulu 14 14.5 4.5. laht 15.5 l hti 1 5. lahti 15.5. 15. sei s nä jok 20.5 seinäjoki 20.5. 0.5 5. espo espoo 21.5 espoo 21.5. spoo po v 21.5. porvoo 21.5 porvoo 21.5. vo .5. 5 rov emi 21 5 rovan emi 21.5. rovaniemi 21.5. ovaniemi van m savo linna 21.5. savonlinna 21.5. vonl nna 21.5 v 21 hels ki 28 -29 5 hels nki 28.-29.5. helsinki 28.-29.5. lsinki 2 kuopio 28.5. kuopio 28.5 o 28 5 mik l 8 5 mikkeli 28.5. mikkeli 28.5. k li 5. vaa a 28.5 vaasa 28.5. aasa 28 5 tampere tampere 2 6. tampere 2.6. re e jy skylä 3.6. jyväskylä 3 6 jyväskylä 3.6. yvä k ä pori .7. pori 16.7. pori 16.7. or ori 7 häme n inn 3.- 4 hämeenlinna 13.-14 8. hämeenlinna 13.-14.8. eenlinna -14.8 nl n lappeenranta 27 8 lappeenranta 27.8. ppeenranta 27 8. p n mar ham 27.8 mar ehamn 27.8. mariehamn 27.8 ha 27 8 turku 3.9. turku 3.9. urku 3 9
hyvä ko hyvä teko hyvä teko, parempi maailma! v
Tuoreita näkökulmia, monikulttuurista meininkiä ja paikallisia kansalaisjärjestöjä.
keh tysyhteistyön kehitysyhteistyön eh syhtei y ist pa palveluke palvelukeskus k s
Tykkää toreista Facebookissa!
www.mahdollisuuksientori.fi
4
2011
25
HALPAA RUOKAA. Myyjä Early Morning Marketilla.
PERINTÖNÄ RÖTTELÖ.
Lapsia Kennedy Roadin slummissa.
"Asiat eivät parane ennen kuin asukkaat saavat äänensä kuuluviin. Joku muu vie aina köyhimmille tarkoitetut rahat, elleivät köyhät pääse itse vaikuttamaan niiden käyttöön", sanoo Ababhali Basemjolon pääsihteeri Zodwa Msibande. Msibande työskenteli slummista käsin vielä vuosi sitten, mutta on nyt siirtynyt rähjäiseen keskustatoimistoon. Syynä oli väkivaltainen hyökkäys, jossa järjestö häädettiin Kennedy roadilta. Msibande ei sano asiaa suoraan, mutta antaa ymmärtää että slummikehitykseen liittyvät taloudelliset intressit olivat väkivallan taustalla. Myös peruspalvelut ovat maksullisia. Durbanin kaupungilla on käytössä aktiivinen sähköjenkatkaisupolitiikka. Jos sähköön ei ole varaa, sähköä ei kohta tule. Joidenkin slummiasukkaiden on pakko saada sähköä, minkä seurauksena monenlaiset omatoimiasentajat hoitelevat vaarallisia virityksiä. ANC-hallitus on ottanut varsin perinteisen oikeistoliberaalin linjan. Värillä ei ole väliä, mutta taloudellisesti jokainen vastaa itsestään. loppui vuonna 1994 ja ei loppunut. Eriarvoisuus on räikeää, mutta värin sijaan on poliittisesti korrektia puhua luokasta. Samalla rikkaiden joukossa rasistinen puhe on muuttunut perinteiseksi porvaripuheeksi. On junttimaista syyttää mustia laiskoiksi, mutta hyvin tavallista syyttää työttömiä laiskoiksi. Jokin on kuitenkin muuttunut: kaupungin keskusta. Vanhan vallan murtumisen jälkeen mustat, jotka eivät olleet aiemmin saaneet asua keskus-
tassa, muuttivat joukolla kaupungin ytimeen. Varakkaat muuttivat pois, ja keskusta slummiutui. Osa keskustan korkeista asuinrakennuksista on kokonaan vallattu. Valtauksissa on tosin Suomeen verrattuna kääntöpuolensa: valtaajien jälkeen taloon ilmestyy paikallinen mafia, joka ryhtyy perimään vuokria valtaajilta. Poliisi ei mene näihin taloihin vapaaehtoisesti. Keskusta on kaikkien köyhien alue. Työttömät ja alkoholisoituneet valkoiset kerjäävät keskustassa. Heillä ei ole asiaa slummeihin. Huoli turvallisuudesta kaventaa etuoikeutettujen elämänpiiriä jatkuvasti. Rikkaiden asuinalueilla on poikkeuksetta sähköaidat. Paikasta toiseen liikutaan poikkeuksetta autolla. Köyhien käyttämään paikallisjunaan valkoisille ei myydä lippuja, heidän oman turvallisuutensa takia. Osat ovat siis myös kääntyneet. Ainoa asia, mikä ei tunnu muuttuvan, on sitkeä käsitys siitä, että jotkut alueet ovat jollekin ihmisryhmille sopivia ja jotkut eivät. Turvallisuus on korvannut sorron.
U R B A N E L Ä Ä S U U R T A kasvojenkohotusta. Jalkapallon MMkisojen alla kaupunki laittoi todella tuulemaan. Vanhan stadionin viereen rakennettiin uusi, vaikka vanha olisi kelvannut kansainväliselle jalkapalloliitolle Fifalle. Uusi lentokenttä rakennettiin järjettömän kauas keskustasta. Ruuhkista ei ole kentällä harmia. Tämä on kaikki osa uutta strategiaa. Durban pyrkii ponnistamaan "afrikkalaiseksi maailmanluokan kaupungiksi". Kaupunginisät haluaisivat
maailman huomaavan, että Afrikassa on laatukaupunkeja, joissa voidaan järjestää konferensseja ja urheilukilpailuja aivan ensimmäisen maailman tyyliin. ANC:n suuri visio on juuri tämä: Etelä-Afrikasta tehdään hyvä brändi. Maa, jossa Afrikan kurjuus ei näy. Maa, jossa erilaiset ihmiset elävät sovussa. Maa, jossa kaikki toimii kuten Euroopassakin. Visioon valitettavasti ei kuulu taloudellisen tasa-arvon edistäminen. Siksi apartheidin maantiede saa jatkua. Etelä-Afrikan hyvä brändi edellyt-
puolelle, joissa he asuvat vieläkin. Olosuhteet ovat hirvittävät", Bikombo jatkaa. pikkukrääsää myyvät katukauppiaat ovat tuttu näky Durbanin jokaisessa kadunkulmassa. Bikombon arvioiden mukaan heitä on Durbanissa nyt 40 000, ja määrä kasvaa. Liian monelta puuttuvat muut toimeentulon mahdollisuudet. Lisäksi Durbaniin valuu väkeä Zimbabwesta, Mosambikista ja Kongosta. Neljäsosalla myyjistä on lupa katumyyntiin. Myyjälle osoitetaan paikka, josta ei saa poistua päivän aikana lainkaan, edes vessaan. Luvan ehtojen rikkojia ja luvattomia poliisi häiriköi esimerkiksi takavarikoimalla tavaroita. Katukaupustelulait ovat apartheidin ajalta, mutta ANC:lla ei ole mikään kiire niiden muuttamiseen. Päinvastoin, äskettäin hallitus käytti miljoonia randeja uusien poliisien palkkaamiseen, jotta katukaupustelu saataisiin paremmin valvontaan. Myyjistä hankalimmassa asemassa olevia pakolaisia pyritään häätämään. Ulkomaalaisstatus määritellään testillä, jossa pyydetään kääntämään zuluksi erikoisia sanoja, kuten "olkapää". Ongelmana on tosin se, että kaikki paikallisetkaan eivät puhu zulua. Testien tyyli tuo paikallisille mieleen apartheid-ajan. Rotustatusta testattiin vastaavilla absurditeeteilla, kuten katsomalla tippuuko lyijykynä tukasta päätä kallistamalla.
R
U O K A A J A K A I K E N L A I S TA
mät & Työttö ituneet liso alkoho t kerjäävät se valkoi ustassa. kesk
tää, että toinen Durban jää näkemättä. Kiusallisin tekijä on keskusta, jossa useat turistit liikkuvat ja jonne monet slummiasukkaat saapuvat elättämään itseään kaupustelulla. Suurten tapahtumien yhteydessä katukauppiaiden StreetNet-järjestön on oltava varpaillaan. "Jalkapallon MM-kisojen aikaan suurin huolemme oli, että katukaupustelijoita alettaisiin häätää pois. Kuvitelmia siitä, että he olisivat hyötyneet kisoista, meillä ei ollut alun perinkään," sanoo StreetNetin Gaby Bikombo. "Stadionien läheltä tosin kerättiin kodittomia leireihin kaupungin ulko-
E
T E L Ä - A FR I K A N A PA R T H E I D
D
Y Y J I E N E L I N E H T O O N perinteinen tori. Niillä myydään tavaraa niin halvalla, että katukauppiaat käyttävät niitä tukkuina. Tori elättää lisäk-
M
si satoja myyjiä, tavaran valmistajia, kauppojen apulaisia ja kärryntyöntäjiä. Halvan työvoiman ketjut elättävät välttävällä elintasolla laajan joukon ihmisiä. Perinteisin ja uhanalaisin torialueista on Early Morning Market. EMM on hedelmä- ja vihannestori, jonka intialaiset kauppiaat perustivat sata vuotta sitten. Durbanilaisille ja erityisesti intialaisyhteisölle tori on mittaamattoman arvokasta kulttuurihistoriaa. Täällä kristalloituu yhteenotto Durbanin suunnasta. Spar-ketju kumppaneineen suunnittelee paikalle kauppakeskusta. Myyjät, jotka kokevat puolustavansa paitsi elantoaan, myös kulttuurihistoriaa, ovat kieltäytyneet lähtemästä. Viime vuonna tämä johti tilanteeseen, jossa poliisi ryhtyi tyhjentämään toria pakolla. Torihalliin ammuttiin kyynelkaasua. Myyjät ryhmittäytyivät torin eteen kieltäytyen poistumasta. Poliisi ampui myyjien joukkoa päämäärättömästi, eikä kuolonuhreilta vältytty. Million Kingwell Phehwkawayo pitää kojua Early Morning Marketilla. Hän on ollut aktiivisena puolustamassa toria. "Tämä on köyhimpien ihmisten tori. Tänne tulevat ihmiset, jotka tarvitsevat halpaa ruokaa, ja ne, jotka myyvät ruokaa eteenpäin saadakseen elantonsa", Phehwkawayo sanoo. "Myyn kaaleja kolme randia kappale (35 c). Shoprite-ruokakaupassa ne maksavat yhdeksän randia (1 e)." "Eikä kukaan meistä saisi Shopritesta töitä."
EI EDES DUUNIN VUOKSI
Vasemmistonuoret
KAIKKEA EI TARVITSE SIETÄÄ
vapautuksen pedagogiikkaa
Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen!
Kansan Siv s ys y Liitto Kansan Sivistystyön Liitto ns ivis ii
www.skp.fi
HAUSKAA VAPPUA!
Työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta.
Kansan edustaja.
Jonkun on muutettava a maailma. Pian!
PiaLohikoski.net ki.n
www.yrjohakanen.fi
VAPPUMARSSILLA TAVATAAN
www.akt.fi
4
2011
27
Toisinajattelijataiteilija Ai Weiwei antoi tämän haastattelun viisi päivää ennen kuin hänet pidätettiin. Hän ennustaa ennennäkemättömän huonoja aikoja taiteen & sanan vapaudelle Kiinassa.
"Järjettömyyden aikakausi"
TEKSTI KUVITUS
HENRIK BORK / SÜDDEUTSCHE ZEITUNG THE INTERVIEW PEOPLE MIRKKA HIETANEN
/
vieraili Ai Weiwein luona, hän oli ateljeessaan Beijingin Caochangdissa työstämässä pahvista mallia tulevaa taidenäyttelyä varten. Haastattelu tehtiin, koska edellisellä viikolla Beijingissä oli avattu saksalainen näyttely Kunst der Aufklärung (Valistuksen taide) Saksan ulkoministerin Guido Westerwellen läsnäollessa. Haastattelu kääntyi keskusteluksi siitä, millaista sortoa Weiwei ja muut taiteilijat tänä päivänä kohtaavat. Viisi päivää tämän haastattelun jälkeen, sunnuntaina 3. huhtikuuta, poliisi pidätti taiteilijan Beijingin lentokentällä. Hän oli lentämässä Taiwaniin valmistelemaan näyttelyä, josta hän puhuu haastattelun alussa. Pidätyksen jälkeen hän on kadonnut täysin. Perhe toivoo, että hänet vapautetaan.
UN SÜDDEUTSCHE ZEITUNG
K
Uhkana on kuitenkin, että Weiwei saa pitkän vankeustuomion. Mikä tämä pöydälläsi oleva malli on? "Juuri nyt kokoan näyttelyä Taipei Fine Arts Museum -museoon Taiwaniin. Sen on tarkoitus aueta 29. lokakuuta." Kiinnostavaa. Tämähän on ensimmäinen kerta, kun esittelet töitäsi Taiwanissa, eikö niin? "Eikä pelkästään sitä. Jos Taiwan todella on osa Kiinaa, kuten Kiinan hallitus väittää, tämä on myös kaikkien aikojen ensimmäinen näyttelyni Kiinassa. (nauraa) Tähän mennessä en ole saanut esitellä töitäni täällä." Siitä ei ole kauan kun yritit. Ensimmäinen näyttelysi beijingiläisessä Ullens Center for Contemporary Art -galleriassa oli tarkoitus järjestää maaliskuussa. "Kyllä, mutta se estettiin. Olin tehnyt töitä puolitoista vuotta, mutta sitten näyttely vain yksinkertaisesti kiellettiin. Myös uusi Shanghain-ateljeeni tuhottiin." Tilanne Kiinassa on käymässä yhä hankalammaksi kriittisesti ajattelevien ja toimivien taiteilijoiden kannalta, vai kuinka? "Yhä useampi ihminen on joutunut viime aikoina vankilaan vain siksi, et-
tä on postannut jotakin Twitteriin tai blogiinsa. Puhelinlinja katkaistaan, heitä seurataan, heidän asunnossaan tehdään etsintöjä. Poliisi murtautuu asuntoosi keskellä yötä, he kääntävät paikat nurin ja sitten he tekaisevat todisteita sinua vastaan oikeudessa. Viattomille ihmisille annetaan kymmenen vuoden vankeustuomioita. Viimeisimpänä nyt Liu Xianbin." Olet toistuvasti pitänyt ääntä kiinalaisten ihmisoikeusaktivistien
lla on "Minu 70 000 enkin edelle aajaa." seur
puolesta, esimerkiksi heidän, jotka yrittävät selvittää syytä lukuisten koulurakennusten romahtamiselle Sichuanin maanjäristyksessä. "Esimerkiksi Tan Zuoren. Aivan, juuri heitä tarkoitan. Hänen kaltaisiaan vangitaan vuosikausiksi. He vain katoavat. Sukulaiset eivät kuule heistä
mitään. Kukaan ei saa heihin yhteyttä. Lakimiehet eivät saa tavata heitä. Millainen tästä yhteiskunnasta on oikein tullut?" Samaan aikaan Tiananmenin aukiolla, maailman suurimmassa museossa, on valtava saksalainen näyttely. Sen nimi on Valistuksen taide. Mitä ajattelet siitä? "Tienanmenin aukio on mitä iroisin paikka valistusta käsittelevälle näyttelylle, koska me, Kiinan kansa, elämme pimeyden aikoja. Talous on nousussa ja ihmisten elintaso paranee pikkuhiljaa. Mutta samaan aikaan Kiina on saavuttanut uudet pohjalukemat mitä tulee sananvapauteen, taiteellisen ilmaisun vapauteen ja koulutuksen vapauteen. Kyse on kansalaisyhteiskuntamme uusista pohjalukemista." Poliisi on jo hyökännyt vakavasti kimppuusi. Itse asiassa niin vakavasti, että sinulle tehtiin syyskuussa 2009 Münchenissä leikkaus aivoverenvuodon takia. Oletko ikinä harkinnut ulkomaille muuttamista, ottaen huomioon sortotoimenpiteet Kiinassa? "En koskaan. Mutta minulla on unia, jotka toistuvat usein. Kaksi päivää sitten. Se oli painajainen. Olin mukana jonkinlaisessa salaseurassa ja näin kauheita asioita. Itkeviä ihmisiä.
Kirjoitin kaiken muistiin. Mutta sitten en saanut ottaa mitään siitä mukaani. Minua seurattiin. Tuntui, että uni jatkui koko yön. Järkyttävintä oli, että siinä yhteiskunnassa oli paljon turisteja. He näkivät kaikki ne asiat mutteivät välittäneet. He vain teeskentelivät, että kaikki oli hyvin." Maastapaon täytyy käydä mielessäsi usein. "Ei, se ei missään tapauksessa ole vaihtoehto. Kuinka sattuikaan, kansallisen turvallisuusorganisaation virkailijat ehdottivat sitä kuulustelussa. He antoivat ymmärtää, että saattaisi olla itseni kannalta parempi vaihtoehto, jos lähtisin ulkomaille. He sanoivat, että olin vaikutusvaltainen taiteilija, mutta että elämä täällä oli käymässä minulle vaaralliseksi. Mutta minulle se olisi viimeinen ajateltavissa oleva vaihtoehto." Vaikka sinua uhkailtiin avoimesti? "Ymmärrän vaarat, jotka jäämiseen liittyvät. Jos katsotaan maani historiaa, niin auktoriteetteja kyseenalaistaneiden ihmisten tarinat eivät koskaan ole päättyneet hyvin." Uskotko, että Kiinassa taiteilijoiden on mahdollista julkisesti osallistua yhteiskunnan muuttamiseen, siihen tapaan kuin valistusaate vaati Euroopassa?
TIISTAINA 24.5. kello 1019 Rautatientori Helsinki
16.30 Jaakko Hämeen-Anttila TUHANNEN JA YHDEN YÖN EROTIIKKA
Kauniisti kuvitettu teos arabialaisen maailman suhteesta nautintoihin näyttää Lähi-idän aistillisen, kevyemmän puolen. O tava
Kuva: Irmeli Jung
Lavalla non-stop ohjelmaa.
Iida Simes & Timo Forss juontavat
10 Ohjelmaa lapsille. Aino Torttila laulattaa. Eläinten musiikkiopisto, Nemo. Koiramäen laulukirja, Otava. Tammen kultainen laulukirja, Tammi 10.30 Katri Kirkkopelto: Muusan ja maestron taideseikkailu, WSOY 11 Testataan lisää laulukirjoja! Nemo, Otava, Tammi 11.30 Jouni Inkala: Kemosynteesi, Siltala 12 M. A. Jeskanen: Perkele - Myytillisiä tarinoita, WSOY Heikki Paakkanen: Amerikka, Arktinen Banaani 12.30 Elisabet Aho: Sisar, Otava Matti Salminen: Yrjö Kallisen elämä ja totuus, Into 13 Kari Hukkila: Kerettiläisesseet, Savukeidas Jarkko Tontti: Koti, uskonto ja isänmaa, Helsinki-kirjat 13.30 Timo Saarto: Vaitelias poika, Paulus Maasalo: Roudan alla, Jukka M. Heikkilä: Karthago, Karisto 14 Jukka Pakkanen: Elena Damianin kirjeet, Like Petteri Paksuniemi: Jouten, Avain 14.30 Raimo Pesonen: Kuinka ei voi ajatella, Siltala Nalle Österman: Härmägeddön, Like 15 Pertti Jarla: Lapinlahden linnut, Arktinen Banaani 15.30 Kati Saurula: Koiruohon kaupunki, Arktinen Banaani Saara Henriksson: Moby Doll, Into Pia Pesonen: Urho Kekkonen Strasse, Teos 16 Kaija Juurikkala: Varjojen taika kurkistus tuonpuoleiseen, Like, Heikki Saure: Matka yli ymmärryksen, Avain 16.30 Jaakko Hämeen-Anttila: Tuhannen ja yhden yön erotiikka, Otava 17 Satu Lindman: Häpeä! Nöyryyttämisen ja häpeämisen jäljillä, Atena 17.30 Tuuli Kaskinen: Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmaston ystäville, Teos 18 Jännitystä tihenevään iltaan! Antti Tuomainen: Parantaja, Helsinki-kirjat, Taavi Soininvaara: Pakonopeus, Otava 18.30 Kaikki loppuu murhaan. Teemu Kaskinen ja Heikki Heiskanen: Norsun vuosi, WSOY Riikka Stewen: Niin kauan kuin rakastat, Teos
Romaani, jossa mies etsi naista ja nainen etsii valasta. I n t o
12.30 Matti Salminen YRJÖ KALLISEN ELÄMÄ JA TOTUUS
Yrjö Kallinen oli poikkeuksellinen filosofi, jonka ajatukset ovat nyt ajankohtaisempia kuin koskaan. I n t o
Noora Shingler MARJOJA & MASKARAA
Huippusuosittua Kemikaalicocktailblogia pitävä Noora Shingler kirjoittaa, kuinka välttää ruoan ja kosmetiikan turhia kemikaaleja. At en a
Jonathan Safran Foer ELÄINTEN SYÖMISESTÄ
Ravisteleva ja vakuuttava teos kertoo lihan tehotuotannon ongelmista ja pohtii oikeuttamme syödä lihaa. At en a
Kirjakassin mukana kaunis Reilun kaupan ruusu.
Armonkirjat · Atar · Atena · Arktinen Banaani · Avain · Basam Books · Bazar Kustannus · Edustusliike H. E. Karjalainen · Egmont Gaudeamus · Helsinki-kirjat · Into · Kansanvalistusseura · Karisto · KSF Media Hbl · Kustannus Oy Taide · Kustannusosakeyhtiö Siltala · Kustannusosakeyhtiö Teos · Le Monde diplomatique · Like · Minerva · Nastamuumio · Nemo · Novaja Gazeta · Otava · Rosebud Savukeidas · Schildts · Svenska Litteratursällskap · Tammi · Tiedekirja · Terra Cognita · Ursa · Vantaan Antikvariaatti · Voima · WSOY
Kuva: Klaus Welp
15.30 Saara Henriksson MOBY DOLL
30
4
2011
Voiman AD kuvasi elämänsä sähkönappulat.
TEKSTI & KUVAT
KLAUS WELP
4
2011
31
T
sähköllä. Herään aamulla sähköllä. Valaisen huoneeni sähköllä. Pesen hampaani, ajan partani ja kuivaan hiukseni sähköllä. Viilennän ruokani sähköllä. Paahdan leipäni, vatkaan
OIMIN
pirtelöni, keitän kahvin, veden ja kananmunat sähköllä. Kuuntelen uutisia sähköllä. Pesen likaiset astiat sähköllä. Pesen ja linkoan vaatteeni sähköllä. Puhun kavereille ja sukulaisille sähköllä. Puhun työasioita sähköllä. Kirjoitan juttuni sähköl-
lä. Valaisen, säädän, otan, siirrän, muokkaan ja tallennan valokuvani sähköllä. Skannaan ja tulostan sähköllä. Siirrän hiirtä sähköllä. Kommunikoin ja luen viestejä sähköllä. Luen uutisia sähköllä. Kuuntelen musiikkia sähköllä. Valaisen pyörä-
tietä sähköllä. Katselen ja kuuntelen televisiota sähköllä. Vaihdan kanavaa sähköllä, voimistan ääniä sähköllä. Lämmitän ruokani sähköllä. Tallennan lapseni ja perheeni elämää sähköllä. Katselemme karttapalloa sähköllä, pelaamme pelejä sähköl-
lä. Poraan, sahaan, hion ja höylään sähköllä. Lämmitän kellarin lattian sähköllä. Leikkaan hiukseni sähköllä. Imuroin lattiat ja mittaan lämpötilani sähköllä. Mittaan sähkönkulutustani sähköllä. Mitä me tehtiin ennen kuin oli sähköä?
Kesäyliopisto on avoin kaikille. ilmoittaudu nyt.
Haluaisitko piirtää sarjakuvaa tai maalata merellisessä Helsingissä? Opettelisitko uutta kieltä, vaikkapa japania tai swahilia? Pohtisitko Design Managementin haasteita? Vai haluaisitko tutustua Itä-Aasian demokratiakehitykseen tai matkustaa Ruotsin kalliopiirrosalueille? Perehtyisitkö Latinalaiseen Amerikkaan? Hurmaisitko salsataidoillasi? Kiinnostaisiko Sinua hallintotiede tai kulttuurihistoria?
Kesäyliopistossa on tänäkin vuonna yli 570 kiinnostavaa ja ajatuksia herättävää kurssia. Katso houkuttelevia vaihtoehtoja www-sivuiltamme, tai nouda ohjelma pääkaupunkiseudun kirjastoista tai kirjakaupoista. Ilmoittautuminen onnistuu kätevästi verkossa. Ohjelmassa: Avointa ammattikorkeakouluopetusta Abiturienttikursseja · Useita avoimia yleisötilaisuuksia Taideaineita · Tietotekniikkaa · Täydennyskoulutusta Avoin yliopistollinen opetus: Aikuiskasvatustiede Arkeologia · Assyriologia · Design Management · Egyptologia · Estetiikka · Hallintotiede · Historia-aineita Hoitotiede · Informaatiotutkimus · Kansalaisvaikuttaminen · Kulttuurihistoria · Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi · Latinalaisen Amerikan tutkimus Liikuntalääketiede · Musiikki · Taiteiden tutkimus Tanssi ja kehonhuolto · Teatteri ja kasvatus · Teatteritaide · Työ- ja organisaatiopyskologia · Uskontotiede Eritasoisia kielikursseja: Arabia · Englanti · Espanja Hollanti · Italia · Japani · Kiina · Kreikka · Latina Portugali · Puola · Ranska · Ruotsi · Saame · Saksa Somali · Swahili · Tanska · Thai · Turkki · Venäjä Viittomakieli · Viro · Suomea ulkomaalaisille, tasot 19 sekä erikoiskursseja · Englantia, ruotsia ja venäjää ulkomaalaisille
www.kesayliopistohki.fi
Laula, maalaa, ratsasta, soita, valokuvaa, samoile, kirjoita, osallistu, löydä, koe...
Medialinjat 15.8.2011-1.6.2012
Toimittajalinja
Lehtitoimittajat: Radio- ja tv-toimittajat:
-Vietä LUOVA VÄLIVUOSI!
Vuoden aikana voit valita sisältöjä kolmelta linjaltamme:
Valokuvauslinja Elokuva- ja tv-linja Dokumenttilinja Elokuvanäyttelälinja
· RokkiBreikki (musiikki) · TaideBreikki (kuvataide) · HevonBreikki (hevoset ja luonto)
Luo oma välivuotesi samanhenkisten ope ajien ja opiskelijoiden kanssa!
yt! ällä n pä Haku
KESKI SUOMEN OPISTO
Sirkanpolku 1, 44200 Suolah | 010 841 5500 | www.ksopisto.fi
4
2011
35
YDINVOIMALOBBY. "Suomessa on erinomaiset kokemukset ydinenergian hyödyntämisestä, mikä on myös kansainvälisesti laajalti tunnustettu", kehaisee FinNuclear-hanke ydinenergian vientipotentiaalia vuonna 2008.
bcvb
Maailmanlopun lobbarit
Japanin Fukushiman ydinvoimaturma muistutti, että Tshernobylin onnettomuus ei ollutkaan ainutkertainen vahinko. Suomalaista ydinlobbausta eivät riskit ole pelottaneet. Suomi on edistänyt ydinvoimaa Chilessä, joka sijaitsee Tyynenmeren tulirenkaalla.
Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Esa Härmälä antoi, edelleen Helsingin Sanomia siteeratakseni, perustamiskokouksessa toiminnalle vahvan tukensa: "Härmälän mukaan kotimaan hankkeita tulee lisäksi käyttää ponnahduslautana vientiä ajatellen. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin eläkkeellä oleva Teollisuuden Voiman entinen varatoimitusjohtaja Ami Rastas". Seuraavana aamuna 11.3. uutisoitiin, että voimakas 8,9 magnitudin maanjäristys on aiheuttanut tsunamin Japanissa. Toimittaja Jarmo Aaltosen juttua FinNuclearista ei koskaan julkaistu Hesarin printtiversiossa. Sinä päivänä ydinvoimalobbaus niin sanotusti menetti momenttinsa. toon ympäri maailman. Siinä sivussa on surffannut myös säteilyturvakeskus, joka on myynyt ympäriinsä ajatusta turvallisesta ydinvoimasta.
TEKSTI KUVITUKSET
KIMMO JYLHÄMÖ KARI SIHVONEN
tiivistävät rivejään", otsikoi Helsingin Sanomat 10.3.2011 verkkolehdessään. Uutisen mukaan kolmisenkymmentä ydinenergia-alan organisaatiota on perustanut yhdistyksen nimeltä FinNuclear. Yhdistyksen tarkoitus on edistää ydinenergia-alan "yleisiä toimintaedellytyksiä, yhteistoimintaa, kansainvälistä osaamista ja tunnettavuutta toimialaan kytkeytyvissä valmistus-, rakentamis- ja palvelutehtävissä".
Y D I N ENERGIAN PUOLUSTAJAT
emme hän ol ana "Me muk olleet iirtein p suurin maissa, a kaikiss käytössä on joissa oimaa." ydinv
"Mehän olemme olleet mukana suurin piirtein kaikissa maissa, joissa on käytössä ydinvoimaa ja yhtä lailla monessa maassa, jossa ydinvoimaa suunnitellaan. Sitä on vaikea tiivistää, koska kansainvälinen toiminta on niin valtavaa", toteaa
F
ydinvoimalobbaus porskutti voitosta voitUKUSHIMA AN ASTI
STUKin pääjohtaja Laaksonen Fukushiman jälkeen Voiman haastattelussa. Vuonna 2006 Voima kritisoi STUKia ja sen pääjohtajaa Jukka Laaksosta siitä, että STUK paremminkin edistää ydinvoimaa maailmalla kuin toimii säteilyturvaviranomaisena. Vuodesta 2008 STUK on ollut mukana lobbaamassa ydinvoimaa muun muassa Chileen. Chile sijaitsee Tyynenmeren tulirenkaalla, jolla tapahtuu 7090 prosenttia maailman maanjäristyksistä. Maailman voimakkain mitattu maanjäristys iski Chilen Valvidiaan vuonna 1960. Kaikkiaan neljä viime vuosisatojen voimakkainta maanjäristystä tapahtui Chilessä. Yli 6,8 richterin maanjäristyksiä on sattunut eri puolilla Chileä kolmisenkymmentä viimeisen sadan vuoden aikana. Sellaisista ei monikaan ydinvoimala selviäisi.
ydinvoimasta kiehtoo Chileä. Vuonna 2007 Chilen kansallinen energiakomissio julisti tarjouskilpailun raportista, joka keräisi kansainvälisten kokemusten perusteella suosituksia Chilelle ydinvoiman sääntelystä ja hallinnollisista ratkaisuista. "Suomalaiset syöksyvät kehittämään ydinvoimaa Chilessä", otsikoi Chilen toiseksi suurin sanomalehti La Tercera marraskuussa 2008. Artikkelissa Suomen silloinen Chilen-suurlähettiläs Iivo Salmi selittää, että Suomi voisi auttaa riittävän ydinvoimasääntelyjärjestelmän kehittämisessä sekä kouluttaa ammattilaiset, joiden työnä on reaktoreiden hallinta. Kuinkas tämä näin käy? Tässäkö ydinvoimaa lobataan Chileen oikein suomalaisen diplomatian voimin? Kysyn STUKin Laaksoselta, mitä hän tietää Chilen tapauksesta. "En tiedä siitä paljoakaan. Sitä pi-
S
I LT I A J AT U S
36
4
2011
TULIVUORIA, MAANJÄRISTYKSIÄ & TSUNAMEITA. Chilen eteläosassa on noin 60 tulivuorta. Niistä Chaiten purkautui toukokuussa 2008. Chilessä on tapahtunut myös lukuisia maanjäristyksiä. Viime aikojen suurimpia ovat olleet Suuri Chilen maanjäristys vuonna 1960 ja Santiagon maanjäristys 1985. Vuoden 2010 Chilen maanjäristys aiheutti rannikolle kaksimetrisen tsunamin. STUK teki Chilen hallitukselle ydinsäätelyraportin ydinvoimaviranomaisen perustamista varten vuonna 2009. Chilen projektista vastannut Ilari Aro sanoo, että STUKin roolina "ei ole edistää ydinvoimaa, mutta eihän se sitä mitenkään kauheasti vastustakaan."
täisi kysyä tarkemmin Ilari Arolta. Kyse oli EU:n rahoittamasta toiminnasta. EU tukee ydinvoiman turvallista rakentamista ympäri maailmaa ja sitä kautta näitä keikkoja tulee. Tosin Chile taisi olla maiden välinen sopimus", Laaksonen sanoo. jonka alaa on EU-ydinturvallisuushankkeet ja ydinturvallisuuskoulutus STU-
S
O I TA N I L A R I A R O L L E ,
Kissa. Totean Arolle, että näyttää siltä, että ydinvoimaturvallisuudesta vastannut turvallisuusviranomainen STUK on ollut mukana lobbaamassa ydinvoimaa Chileen, joka on seismisesti ja vulkaanisesti vieläkin aktiivisempi kuin Japani. "No en minä sanoisi, että me ollaan oltu siellä edistämässä, me ollaan lähinnä oltu vaan antamassa neuvoa siitä, kuinka perustaa riippumaton viran-
omainen. Et silleen...", Aro vastaa. Aro selittää, että tarkoituksena oli kätilöidä Chileen samanlainen viranomainen kuin STUK, joka valvoisi itsenäisesti, energiaministeriöstä riippumatta, ydinenergian turvallisuutta. Tämä oli Aron mukaan myös STUKin "päämesitsi, jota me ollaan heille annettu ja olen ymmärtänyt, että Chile on tehnyt jo päätöksen, että tämmöinen viranomainen perustetaan". STUK osallistui tarjouskilpailuun, jonka tarkoituksena oli luoda säteilyviranomainen Chileen. "Se oli pieni semmoinen tarjous-
kilpailu, vaikka ei se työmääränä mikään suuri ollut. Finpro kävi meidän luonamme näyttämässä ja keskustelemassa ja esittelemässä Chilen hallituksen tarjousasioita, siinä oli useampia projekteja, ja tämä oli nyt sellainen joka sopi hyvin viranomaisyhteistyöhön, me sitten päätimme Finpron kanssa yhdessä tehdä tarjouksen", Aro sanoo. STUK myös voitti tarjouskilpailun, johon se oli mennyt ydinvoimateollisuutta ulkomaille myyvän Finpron vanavedessä. Finpron väki oli tarkkaillut Chilessä "paikallista kehitystä, ja toimi niin kuin toimi", Aro jatkaa. pelkästään EU-projektista vaan suomalaisen Finpron ja ydinvoimateollisuuden bisneksestä. Pääjohtaja Laaksonen tarkentaa: "Chilessä ollut porukka ei ollut oikeastaan stukilaisia, STUK toimi vain välittäjänä, sitten käytetään muita suomalaisia asiantuntijoita. Niin kuin tässäkin tapauksessa. Siellä oli aikanaan TVO:lla työssä ollut, nykyään eläkkeellä oleva Ami Rastas, joka oli Ilari Aron kanssa tekemässä jotakin. Ja siinä on suurin piirtein kaikki, mitä minä asiasta tiedän." Laaksonen muistaa oikein. Mukana olivat valtion rahoittaman Finpro Etelä-Amerikan edustajia Heta Pyhälahti, Christian Peña-Ratinen ja Pekka Tolonen, joka on vetänyt Finpron Tieteen suurhankkeet -projektia ja TVO:n entinen toimitusjohtaja
Ami Rastas, joka on yksi ydinvoiman päälobbareista Suomessa. Myös lobbarien nimet mainitaan STUKin tekemässä raportissa Estudio de la Comisión Nacional de Energía de Chile. (http://bit.ly/gOBvZV) Finpron tehtävä on edistää suo-
TURVAVIRANOMAINEN VAI YDINVOIMAN EDISTÄJÄ?
S ÄT E I LY T U R V A K E S K U K S E N pää-
K
MIKÄ ON STUK
S Ä T E I LY T U R V A K E S K U S ELI
YSE EI SIIS OLLUT
saisi "Jotta voiman ä ydin myyty ekniikkaa, turvat han saada aa pitää m ensin ala." invoim yd
malaista teollisuutta. Jotta saisi myytyä ydinvoiman turvatekniikkaa, pitää maahan saada ensin ydinvoimala, ja sitä ennen synnyttää ydinvoimaviranomainen, jonka tehtävät STUK raportissa pyrki määrittelemään. ja suomalaiset yritykset ovat työskennelleet "hiljaisesti ja aktiivisesti, jotta Suomen ydinvoimamallia seurattaisiin myös Chilessä", sanomalehti La Tercera kertoo. Artikkelissa Suomen suurlähettiläs painottaa, että sekä Fortum että Teollisuuden Voima ovat kiinnostuneita Chilen markkinoista. "Suomalaiset yritykset hyötyvät tästä strategiasta, koska näkevät siinä mahdollisuuden ottaa paikkansa kau-
johtaja Jukka Laaksosella on lähes 30 vuoden kokemus ydinlaitosturvallisuudesta. Laaksonen kiertää ympäri maailmaa, tapaa ministereitä ja kansanedustajia ja esitelmöi turvallisemmasta ydinvoimateknologiasta. Laaksonen kertoi, että nimenomaan STUK on ohjeistanut Olkiluodon uuden voimalan vaadittavat ominaisuudet, ja saksalais-ranskalainen yritys teki suunnitelmansa näiden ohjeiden perusteella. Eräässä tapahtumassa vuonna 2006 STUKin pääjohtaja Laaksonen painotti me-muodossa Olkiluodosta ja Teollisuuden Voimasta puhuessaan
"kuinka tärkeää ydinvoimateollisuudelle on, että me onnistumme". Kuulosti siltä, että ydinvoiman edistäminen olisi STUKin päämäärä, koska pääjohtaja Laaksonen ei erotellut toistaan ydinvoiman edistämistehtävää ja STUKille kuuluvaa valvontatehtävää. Laaksonen myönsi kritiikin osuneen myöhemmin: "On aivan totta, että toisinaan alan virheellisesti puhua me-muodossa suurista kansallisista hankkeista, joita Suomessa toteuttavat voimayhtiöt. Näin ei tietenkään pitäisi tehdä", Laaksonen myönsi Voimassa 8/2006.
STUK on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan kuuluva Suomen säteilyvalvonnasta ja ydinturvallisuusvalvonnasta vastaava viranomainen. Käytännössä sen asema on kuitenkin hallinnollisesti epämääräinen, koska sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole resursseja eikä osaamista valvoa ja ohjata STUKia, jota tosiasiassa ohjaa usein työ- ja elinkeinoministeriö.
M
YÖS S U O M E N H A L L I T US
38
4
2011
TEKSTI
KIMMO JYLHÄMÖ
Miksi STUK ajaa ydinvoimaa maanjäristysalueelle?
S T U K antaa ydinsäätelyraportissaan Chilelle kahdeksan suositusta siitä, miten ydinvoiman kehittämisessä kannattaa edetä, muun muassa lupaprosessin ja rakentamista säätelevien lakien kehittämisessä sekä asiantuntijoiden kouluttamisessa. Maanjäristysherkkyys eli seismisyys mainitaan 87-sivuisessa raportissa vain kaksi kertaa. Soitin STUKin projektia vetäneellä Ilari Arolle ymmärtääkseni, miksi itsestäänselvästä asiasta ei puhuta. Raportti ei ollut selkeä tuomio ydinvoimalle Chilessä. Miksei? "Meidän tehtävämme ei ollut jakaa ylistystä tai tuomioita, vaan antaa käytännöllisiä neuvoja siitä, miten viranomaistoiminta järjestetään ja minkälaisia turvallisuusasioita pitää ottaa huomioon. Ja jos sinulla on käytössä se raportti, niin sieltä ilmenee kaikki nämä ehdotukset." Ei voi kuitenkaan sanoa, että Chilen vulkaanisuus tai seismisyys nousisi raportissa mitenkään keskeiseksi uhkaksi. "Meidän mielestämme tärkein asia oli ensin kunnollinen ydinenergialainsäädäntö ja riippumaton viranomainen. Sen jälkeen löytyy kohta, jossa puhutaan myös ympäristöselvityksistä ja erityisesti korostetaan maanjäristyksen huomioon ottamista, vulkaanisia vaikutuksia ja muita sää- ja tulvintaolosuhteiden huomioon ottamista. Ja korostetaan sitä, että Chile on poikkeuksellinen juuri näissä asioissa." Oletko sitä mieltä, että ydinvoima on turvallista Chilessä? "Viimeaikaisten maajäristysten [naurahtaa] perusteella tehtävä on kyllä kovin haasteellinen, mutta maahan on 4 000 kilometriä pitkä, että kyllähän sieltä löytyy monenlaista maaperää ja olosuhdetta, mutta vulkaanista ja maajäristysherkkää aluettahan se on." Minä tarkistin kartalta, minne Chilessä 1600-luvulta lähtien tapahtuneet maanjäristykset ovat osuneet. Ne jakautuivat aika tasaisesti lähes koko Chilen alueelle. "Niin kyllä se vyöhyke menee siitä pitkin Chileä..." Onko sinun mielestäsi Chilessä joitakin maanjäristyksiltä suojaisia paikkoja? "Me emme tehneet minkäänlaisia ympäristöselvityksiä eikä se ollut meidän tehtävämme, mutta me halusimme erityisesti korostaa ja varoittaa, että nämä asiat täytyy ottaa huomioon jo varhaisessa vaiheessa." "Eihän me voida mennä sanomaan sinne muutaman päivän työn perusteella, että jotkut olosuhteet ovat jotakin tai sellaisia, mutta me varoitimme näistä." STUK on edistänyt aktiivisesti ydinvoiman uutta renessanssia ympäri maailmaa. Mitä sinä olet mieltä väitteestä? "Pääasiassa me olemme toimineet ainoastaan EU:n puitteissa ja ohjelmien pohjalta. Chilen projekti on ollut lähes ainoa EU:n ulkopuolinen kohde. Ja kyllähän Chile on itse ollut kiinnostunut EU:n avustusprojekteista. Tällaista työtä teemme normaalistikin."
S
Vaikuttaa siltä, että STUK haluaa edistää ydinvoimaa vaikka maanjäristysalueeella. "STUKin rooli ei ole edistää ydinvoimaa, mutta eihän se sitä mitenkään kauheasti vastustakaan. Me teemme riippumatonta viranomaistarkastustyötä..." ...osallistumalla tarjouskilpailuihin ympäri maailmaa... "Emme ole oikeastaan osallistuneet kovinkaan moneen tarjouskilpailuun, olemme toimineet ainoastaan EU:n puitteissa. Euroopan unionilla on paljon ydinvoimaturvallisuusyhteistyötä eri puolilla maailmaa. Meillä on tähän tietyt ohjelmat ja niissä puitteissa olemme toimineet." pääjohtajan omiin näkemyksiin. Miten Jukka Laaksonen näkee Chilen tilanteen? Neljä kaikista voimakkainta maanjäristystä koskaan on tapahtunut Chilessä. Miten sinä näet ydinvoiman kehittämisen tämmöisessä maassa? "No minulla ei ole mitään kantaa Chilen ydinvoimaan. Kaikki maat päättävät itsenäisesti, haluavatko ne rakentaa jotain vai ei, mutta jos ne aikovat tehdä poliittisia päätöksiä, niin tietysti muiden pitäisi varoittaa, että älkää nyt, hyvät ihmiset, rakentako mitään tämmöiseen maahan. Ja jos ne kuitenkin haluavat rakentaa ydinvoimaa, sitten pitäisi neuvoa, miten se tehdään mahdollisimman turvallisesti."
P
A L ATA A N S T U K I N
hyvät ä nyt, tako "Älkä raken t, ihmise ämmöiseen nt mitää ahan " ma
Lehdistä voi kuitenkin lukea että STUK ja Suomi ovat edistäneet ydinvoimaa, kuten eräässä lehdessä sanotaan "hiljaisesti ja aktiivisesti, jotta Suomen ydinvoimamallia seurattaisiin myös Chilessä". Mitä sanot tästä väitteestä? "Sehän tarkoittaa vaan, että Chilessä otettaisiin oppia näistä hyvistä kokemuksista, joita meillä Suomessa on ollut. Tavoitteena on saada aikaan hyvä viranomainen, STUKin tehtävänä oli Chilessä organisoida viranomaistoiminta." Niin. Täällä sanotaan, että STUK on tehnyt koko raportin, ydinsäätelyraportin. STUK on ollut mukana tarjouskilpailussa... "... no sinä tunnet tämän asian paremmin kuin minä, minun on turha lähteä vastailemaan tällaisiin kysymyksiin, jotka eivät ole ollut mitenkään lähellä mun omaa toimikenttää, mutta mä en pysty..." ...mutta pääjohtajana vastaat varmasti... "Joo, mutta minä en tiedä kaikkia yksityiskohtia, mitä tässä talossa tapahtuu. Meillä on sellainen yleislinja, että me tuemme ydinvoiman turval-
lista rakentamista ja se on siinä, ei me ydinenergian käyttöä edistetä missään." Minä olen seurannut kuusi vuotta STUKia, joka on osaltaan tukenut ydinvoiman uutta renessanssia. Sinäkin olet puhunut ydinvoiman puolesta aktiivisesti. Siksi kuulostaa erikoiselta, että et ole tutustunut esimerkiksi ongelmiin, joita Chilestä löytyy... "Minulla on kyllä paljon enemmän töitä kuin mitä tai yksi ihminen pystyy tekemään. Minä en pysty seuraamaan yksityiskohtaisesti kaikkia meidän kansainvälisiä hankkeitamme." "Erityisesti tämä meidän palvelutoimintamme ulkomailla on sellaista, jonka yksityiskohtia en tunne mistään projektista. Valtaosa niistä tehdään nykyään EU:n rahoituksella ja EU:n päätöksellä. Tavoitteena on se, että ydinvoimaa rakennetaan turvallisesti joka paikassa, missä sitä rakennetaan. Ja Chilessä meillä on ihan vastaavat tavoitteet." Ja päätavoitteena siinä on ollut ydinvoima. Näyttää siltä, että suomalaisen lobbauksen tulos on katastrofi uusiutuvan energian kehittämisen kannalta. Vain kolme prosenttia Chilen energiasta tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä. Chilessä voisi hyvin tuottaa aurinkovoimaa aavikoilla, tuulivoimaa Tyynenmeren rannalla ja maalämpöä vulkaanisesta kaasusta. Chilessä on tuulivoimaa, aurinkovoimaa ja maalämpöä tai geotermistä energiaa... "Me emme osallistu lainkaan energiapoliittiseen keskusteluun. Jos joku maa päättää, että ne haluaa ydinvoimaa, niin me yritämme olla niitä toppuuttelemassa tai ainakin neuvomassa, että tekevät sen niin turvallisesti kuin siinä maassa voidaan." "Esimerkiksi muihin vulkaanisesti aktiivisiin maihin kuten Filippiineille ja Indonesiaan ei ydinvoimaa pitäisi rakentaa ollenkaan. Chilestä en tiedä muuta kuin että se on seismisesti aktiivinen, mikä on aivan eri asia. Maanjäristyksen kestäviä ydinlaitoksia, kuten Japanissa on nähty, pystytään kyllä tekemään." Tässä 87-sivuisessa raportissa seismisyys on mainittu kaksi kertaa. "Kuten sanottu, minä en pysty ottamaan kantaa sellaiseen asiaan, johon mä en ole ollenkaan perehtynyt." Minä ymmärrän tämän, mutta kuitenkin STUK on toiminut aktiivisesti ydinvoimarenessanssin puolesta, kuten tässä lehtijutussakin mainitaan. "Missä lehdessä tämä juttu on?" Tämä on La Tercera, chileläinen lehti. Samat ydinvoimarenessanssi ynnä muut puheet on kuullut aikaisemmin, STUKilta, mikä on enemmän kuin mitä viranomaistoiminnalta voisi odottaa. Lähinnä tämä ristiriita minua kiinnostaa... "... no STUK ei ole nyt mikään ydinvoiman edistäjä. Me emme voi vastata mistään chileläisistä lehtijutuista. Nämä kotimaisetkin lehtimiehet, jotka minua haastattelee, tuntuu vääntävän sanojani aivan kummalliseen muotoon, kuten Kauppalehti teki pari viikkoa sitten. Siksi minä en osaa mitenkään ottaa kantaa, mitä jokin chi-
ENTINEN VASTUSTAJA LOBBARINA
V U O N N A 2 0 0 9 S T U K I N toimittajille järjestämässä tilaisuudessa puheen piti vihreiden nykyinen kansanedustaja Osmo Soininvaara. Hän arvioi riskien hallintaan liittyviä todennäköisyyttä ennustavia perusmalleja. Soininvaara sanoi, että ydinvoimateollisuuden kehittyneen paljon. Vielä 1980-luvulla teknologian ja valvonnan taso oli niin heikkoa, että ydinvoimakielteisyys oli perusteltua. Esimerkiksi Tshernobylissä Soininvaaran mukaan onnettomuutta enemmän yritettiin kuin estettiin. Huolimattomuus ja välinpitämättömyys rehottivat. "Ydinvoimaonnettomuuden riskiä ei osattu 1980-luvulla laskea",
Soininvaara sanoo. Nykyään riski on Soininvaaran arvion mukaan yhden kymmenestä tuhannesta ja yhden miljoonasta välillä. Tähän väliin osui myös Fukushima. Vuonna 2008 Soininvaara katsoi riskin niin pieneksi, että hänet saatettiin valita STUKin neuvottelukunnan puheenjohtajaksi. Olihan Soininvaara myös entinen ministeri ja entinen ydinvoiman vastustaja, koulutukseltaan tilastotieteilijä, mainio valinta puheenjohtajaksi neuvottelukuntaan, joka "edistää STUKin ja ympäröivän yhteiskunnan välistä yhteistyötä". Neuvottelukunnassa istuu myös entinen Aamulehden päätoimittaja, nykyinen Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan johtaja Matti Apunen.
PIONEERIHANKE: OLKILUOTO 3
VA I K K A R A N S K A L A I N E N A R E VA
nappasi Olkiluodon ydinvoimaprojektin, suomalaiset yritykset ryntäsivät maailmalle ydinvoiman osaajina. Muualla maailmalla ei ole ydinvoimaosaamista eikä uskallusta. Olkiluodon pioneeriprojektista pitää ottaa kaikki irti. Olkiluoto-3 on EPR-tyyppinen voimala ja ensimmäinen laatuaan maailmassa. Valmistuessaan reaktorista tullee myös sähköteholtaan suurin. Vuonna 2007 Teknologian tutkimuskeskus VTT solmi yhteistyösopimuksen ranskalaisen Electricite de
Francen, EdF:n, kanssa. EdF on Ranskan valtion energiayhtiö, joka omistaa kaikki Ranskan 58 ydinreaktoria. "Ranska on tehnyt päätöksen rakentaa uuden EPR-laitoksen, joka olisi vastaavanlainen kuin Olkiluotoon nouseva laitos", perusteli projektia vetänyt VTT:n asiakasjohtaja Rauno Rintamaa. Vähemmän mairitteliviakin huhuja kuulee. Eräs Olkiluodon aliurakoitsijan hommissa ollut kertoi, että ei aio olla maassa silloin, kun Olkiluoto-3 joskus käynnistetään.
leläinen lehti on kirjoittanut meidän toimista..." [Kauppalehti kirjoitti 16.3., että "Suomessa on hoidossa kaikki se, mikä Japanissa on nyt osoittautunut virheelliseksi, vakuuttaa työmatkalta Kiinasta tavoitettu Säteilyturvakeskus STUKin pääjohtaja Jukka Laaksonen Kauppalehdelle. Laaksosen mukaan Japanin tilanne ei ole tuonut esille mitään sellaista, jota ei olisi jo otettu huomioon Suomen määräyksissä ja varautumissuunnitelmissa."] ... niin, minäkin olen itse lainannut sinun puhettasi viisi vuotta sitten, kun aiheena oli ydinvoiman saaminen Suomeen ja puhuit silloin me-muodossa viitaten STUKin ja ydinvoimayhtiöihin... "...hei sä olet varmaan se toimittaja joka oli sillä meidän kurssilla..." ...joo, kyllä "...no se oli tietysti silloin virhe puhua niin ja ja oli oikein että sinä puutuit siihen. Kotimaan asioista tulee puhuttua me-muodossa, kun puhutaan suomalaisista yleensä..." Tämä on ymmärrettävää. Jos Suomessa on ydinturvateknologia
korkeammalla tasolla, sellaista turvallisuusteknologiaa voi olla järkevä myös edistää. Esimerkiksi Chilen, Japanin tai Intian tapauksessa on kuitenkin eri kysymys, niiden kohdalla on varoitettu tsunamivaaroista ja maanjäristyksistä. Kysymys kuuluu, meneekö tämä toiminta STUKin viranomaisroolin yli? Jos katsoo näitä papereita, niin huomaa, että STUK edistää suomalaista ydinteollisuutta ja ydinosaamista samalla? "Hetkinen, millähän rintamalla STUK tässä toimii aktiivisesti? Me emme ole mukana missään vientihankkeissa..." Tässä toiminnassa on ollut vahvasti mukana STUK ja Chilen suurlähettiläs Salmi, joka on painottanut Fortumin ja Teollisuuden voiman mahdollisuuksista päästä mukaan hankkeeseen... "No joo, saattaa olla. Meidän intressimme on kuitenkin turvallisuus tässäkin hankkeessa. Minä en tosiaan voi ottaa vastuuta siitä, mitä jotkin ulkomaiset hallitukset ajaa energiapolitiikassa. Se on ihan sama kuin kotimaassa, meillä eduskunta päättää,
4
2011
39
emmekä me STUKissa päätä rakentaa ydinvoimaa. Me teemme, mitä poliitikot päättävät ja sama ulkomailla. Ei me ajeta niitä hankkeita." Aikaisemmin viittasit siihen, että maanjäristyksen kestävän voimalan valmistaminen on mahdollista. Onko tämä mahdollista myös Chilen tapauksessa? "Japanissahan meillä on kokemuksia siitä, että ydinvoimalaitokset ovat kestäneet nämä maanjäristykset siltä osin kuin ne on kunnolla suunniteltu. Jos puhutaan Kashiwazakista ja Kariwasta, jossa oli 2007 kesällä maanjäristys, niin kaikki nämä osat siitä laitoksesta oli suunniteltu nimenomaan maanjäristystä varalle kesti sen moitteettomasti, mutta japanilaiset olivat rakentaneet periferialaitteet hieman falskimmin." "Tämä oli enemmän systeemiin liittyvä virhe kuin teknisen osaamisen puutetta. Nekin osat olisi voitu tehdä yhtä hyvin kuin muutkin osat. Japanilainen systeemi on sellaista, että tehdään vain se, mitä säännöt sanoo, mutta ei sitten ajatella kannattaisiko tehdä vähän enemmän..." ...mutta eikö tämä ole se perinteinen tapa syyttää aina inhimillistä virhettä? Tähän asti kaikki asiantuntijat ovat aina sanoneet, että Japani on nimenomaan se esimerkki turvallisesta ydinvoimarakentamisesta. "Japani on kyllä tehnyt maanjäristyksen kestäviä laitoksia, mutta tsunamisuojauksessa ne eivät ole onnistuneet yhtä hyvin. Japanilaisethan tekivät tälle Fukushiman laitokselle vuosi sitten selvityksiä nimenomaan Chilen maanjäristyksen jälkeisestä tsunamista ja laskivat, että FukushiVuokko Moisala
man pitäisi se kestää, mutta siinä on tehty virhe." No jos palaa Suomeen hetkeksi, kaikki sinun ja STUKin itseluottamus kuulostaa vanhalta Eppu Normaalin laululta. Kun sinua kuuntelee tulee olo, että että Suomessa ei kerta kaikkiaan voi sattua sellaista mitä nyt Japanissa... "Sen takia meillä tehdään kaikki voitava ja parannetaan edelleen näitä nykyisiä hyviä laitoksia, että meillä ei tällaista tapahtuisi, se on meidän toiminnan perustavoite..." Aivan... "Ei me sanota, että meillä ei voisi tapahtua vaan päinvastoin, mehän toimimme sen puolesta, että meidän laitoksemme on varustettu parhaalla mahdollisella tavalla kaikkia onnettomuuksia vastaan. Tämänhän voi tietysti kääntää päälaelleen ja sanoa, että me tehdään hyviä laitoksia, mutta näinhän me ei sanota, vaan että meillä on vastassa tietyt riskit, ja näitä riskejä me haluamme vähentää. Ja tämähän on Eppu Normaalin tulkinta tästä asiasta." Mitä opittiin Japanin kokemuksen perusteelta? Oletetaan, että myös Chile on hyvin aktiivinen maanjäristysalue. Mikä sinun mielestäsi on ydinvoiman edistämisen kannalta järkevää Chilessä? "Me emme edistä Chilessä ydinvoimaa, mutta jos chileläiset välttämättä haluavat rakentaa, niin kyllä me haluamme varmistaa, että mitä ne tekee, tehdään kunnolla, ja että se tehdään vähintään samanlaisilla normeilla kuin mitä japanilaiset antavat omille laitoksilleen."
Röysit uhkaavat ydinvoimalan jäähdytystä
E M M E H A L U A FukuSimoa" ja "muilla tsunami, meillä ahtojäät" kertoivat kyltit Kemissä huhtikuun alussa järjestetyssä ydinvoiman vastaisessa mielenosoituksessa. Huoli ei ole aiheeton. Ensimmäiselle laitokselleen periaatepäätöstä hakiessaan Fennovoima sivuutti esisuunnitteluvaiheessa laadukkaan insinöörityön, tämän seurauksena se valitsi kelvottomat laitospaikat. Simoon tai Pyhäjoelle kaavailtu laitos sijoittuisi niemen nokkaan, kauttaaltaan jäätyvän aavan meren rannalle. Keväällä 2010 Suomessa vieraillut kanadalainen fysiikan professori Gordon Edwards hämmästelikin Simon Karsikon sopimattomuutta suuritehoiselle ydinvoimalalle.
toaine tuottaa lämpöä radioaktiivisen hajoamisen seurauksena vielä vuosia senkin jälkeen kun se on poistettu reaktorista. Pikapysäytyksen jälkeen jäähdytystehon tarve on alussa seitsemän prosenttia laitoksen maksimitehosta, mutta se pienenee ajan mittaan. Vielä
Lisäksi Perämerellä on merkitty muistiin jopa viiden richterin maanjäristyksiä. Myös sinilevä tai isompi öljyvahinko voivat pysäyttää lauhdeveden kierron: Ajoksen öljysatama on vain 6 km päässä Karsikon vedenottamosta. vaarallisempi luonnonilmiö näyttäisivät olevan vuosittain toistuvat ahtojäät. Ilmiöstä ei ole kokemusta muualla maailmassa, sillä Fennovoiman laitos olisi ensimmäinen arktisen meren rannalle rakennettu lajissaan. Perämeren jääkansi liikkuu voimakkailla tuulilla nopeasti ja murtuu rannikolla jopa 10 metriä korkeiksi ahtojääröykkiöiksi. Perämeren rannalle varoittamatta kasautuvat ahtojäät ovat Raahen seudulla saaneet oman nimen, röysit. Matalikolla jääröykkiöt pakkautuvat tiiviisti merenpohjaa vasten ja voivat näin estää täydellisesti lauhdeveden virtauksen.
M A A N J Ä R I S T Y S TÄ K I N VA I N S A A R I S T O N S U O J A S S A esiintyy pelkkää kiintojäätä. Fennovoiman laitos imisi lauhdevetensä ns. rantaottona, matalikolta, jonka keskisyvyys on noin kolme metriä. Ahtojäät sulavat kesällä, mutta miten järjestetään reaktorin jäähdytys talvien aikana? Asia olisi nyt syytä ottaa huomioon ydinvoimaloiden stressitestejä laadittaessa.
voivat ykkiöt sesti "Jäärö äydelli t estää eveden laud en." ks virtau
tuntien kuluttua jäähdytysvettä tarvitaan useita kuutioita sekunnissa. Japanissa maanjäristyksen ja tsunamin seurauksena usean reaktorin ja käytetyn polttoaineen varastosäiliön jäähdytys petti kohtalokkain seurauksin. Matti Saarniston mukaan Pyhäjoen ja Simon rannat ovat liian matalia voimalaitoksen turvallisen toiminnan kannalta. Esimerkiksi meriveden korkeuden maksimit ovat viime vuosikymmeninä olleet Hanhikivellä 1,6 metriä ja Simossa kaksi metriä. Vesi siis nousee voimalan tontille.
GEOLOGIAN PROFESSORI
reaktori tuottaa noin 4,5 gigawatin lämpöteholla 330-asteista vesihöyryä. Laitoksen heikon hyötysuhteen vuoksi kaksi kolmasosaa tästä energiasta menee lauhdeveden mukana mereen. Veden otto tapahtuisi Simossa Karsikkoniemen kärjen itäpuolelta ja lämmin vesi poistuisi lounaaseen, missä se sulattaa ja haurastuttaa kiintojään jopa yli 10 kilometrin säteellä laitoksesta. Vaikka reaktorin lämpöä tuottava ketjureaktio pysäytetään, polttoainetta pitää edelleenkin jäähdyttää. Polt1 , 6 G I G A W AT I N - V O I M A L A N
Matti Adolfsen
RÖYSIT. Jäät ympäröivät Kemiin suunnitellun ydinvoimalan tonttia kolmelta puolelta ison osan vuotta. Voimakkaat tuulet murtavat jäätikköä ja kasaavat sitä ahtojääröykkiöksi, jotka tunnetaan röyseinä.
40
4
2011
TA LO US & RU O K A
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 23.5. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. Kiander & Vesa Kanniainen luennoivat, kello 18.15 20 Tieteiden talon Sali 505, Kirkkokatu 6, Helsinki. 1 1 . 5. V ILL I V IH A N N ESPÄ I VÄ , Villiinny villivihanneksiin -kirjan kirjoittaja Raija Kivinen & ravitsemusterapeutti Marja Ruuti vierailevat kello 1218 Helsingin Kampin Ruohonjuuressa, Salomonkatu 5. EET TISEN KULUT TAMISEN ILTA, teemana Reilun kaupan kampanjat, kello 1820, Hub Tampere, Väinö Linnan aukio 15.
HELSINK I VAUHTI A V ILJA STA, HY VÄ Ä HIUTALEISTA,
HELSINGIN TAIVAAN ALLA. Savoyn kattopuutarha tarjoaa myös silmänruokaa.
TAPAHTUMA
V EGA A NISI A M U N K K EJA , vegaaniliiton vappumaistatus Tampereen keskustorilla kello 1217. VEROILTA, lakimies Juha Koponen Veronmaksajain Keskusliitosta kertoo testamentista kello 1820, Helsingin Ravintola Laulumiehet, Hietaniemenkatu 2.
28.4. 3. 5.
ONKO TA LOUST IEDE TA LOUT TA
L A INK A AN?
Taloustieteilijät Jaakko
Marttakeskuksen havaintoesitykset 2.5. kello 1819 & 3.5. kello 1112, Lapinlahdenkatu 3.
voima voima o
Mitä Katainen tiesi vaalirahoittajista?
J O S J Y R K I K ATA I S E S TA T U L E E seuraava pääministeri,
palataan takaisin lähtöruutuun: saako pääministeri valehdella vaalirahoituksesta? Lokakuun 1. päivänä 2009 eduskunta äänesti pääministeri Matti Vanhasen luottamuksesta. Muutamaa päivää ennen äänestystä MTV3:n Huomenta Suomi haastatteli kokoomuksen puheenjohtajaa Jyrki Kataista vaalirahoituksesta. "Te olette vedonnut siihen, ettette muista, oliko Häkämies käsitellyt rahoittajia ja rahoitusta teidän kanssanne. Pitäisikö meidän muka uskoa tätä", toimittaja kysyy. "Miksi olisi ylipäänsä pitänyt käsitellä", Katainen kysyy toimittajalta. "Eikä sillä ole mitään merkitystä. En ole kaivannut sitä tietoa enkä kaipaa edelleenkään sitä tietoa, onko Häkämies kertonut onko hän ottanut informaatiota vastaan Kehittyvien Maakuntien Suomen taholta. Mikä kysymys tämä edes on?" "No se on kysymys siitä, eikö teidän pitäisi tietää mitä vasen käsi tekee", toimittaja tenttaa.
VA A L I E N A L U S V I I K O L L A H U H T I K U U S S A 2011 oikeus-
Hissillä kasvimaalle
Kerrostalojen katot ovat oivallinen paikka tuottaa lähiruokaa. Helsinkiläisessä ravintolassa suunnitellaan jo terassipuutarhan laajentamista katolle.
K
AU PU N K IPU U TA RHOJEN
edelläkävijä Suomessa on helsinkiläinen ravintola Savoy. Se aloitti laajamittaisen ruoantuotannon kattoterassillaan vuosi sitten. Ravintolassa suositaan paikallis- ja luomuruokaa, ja oman puutarhan yrtit, retiisit ja mansikat ovat lähiruokaa parhaimmillaan. Vain seinä erottaa viljelmän ravintolan keittiöstä. "Olisi snobbailua väittää, että persiljan maulla on eroa. Mutta kun asiakkaalle voi sanoa, että yrtti tulee omasta kattopuutarhastamme, tuottaa ruoka ihan toisen mielikuvan", Savoyn
kansleri Jaakko Jonkka ilmoitti, että puolustusministeri Jyri Häkämies ei saa moitteita juhlista, jotka hän järjesti kokoomuksen vaalirahoittajille Santahaminan varuskunnassa elokuussa 2007, edellisten eduskuntavaalien jälkeen. Juhlissa saunottiin ja harjoiteltiin pistooliammuntaa. Iltalehden tietojen mukaan tilaisuus oli järjestetty Kehittyvien Maakuntien Suomi -yhdistyksen avainhenkilöille. Tilaisuuteen osallistuivat Tokmannin Kyösti Kakkonen, Ideaparkin Toivo Sukari sekä Nova-yhtiöiden Tapani Yli-Saunamäki ja Arto Merisalo. Kokoomuslaisista paikalla oli Iltalehden mukaan muun muassa Jyrki Katainen. KMS ja Nova olivat lahjoittaneet kokoomukselle ja muutamille puolueen kansanedustajaehdokkaille, myös Kataiselle, 85 000 euron edestä vaalirahaa. Kaksi vuotta Santahaminan juhlien jälkeen, MTV3:n Huomenta Suomen haastattelussa syyskuussa 2009, Katainen väitti haastattelun lopuksi, että vaalirahaskandaali ei liity kokoomukseen millään tavalla. "Ei kokoomus ole saanut senttiäkään Novalta tai KMS:ltä." Voiko olla mahdollista, että Katainen on ollut vaalirahoittajille kiitokseksi järjestetyssä tilaisuudessa tietämättä, että kokoomus on saanut heiltä vaalirahaa?
P Ä Ä M I N I S T E R I M AT T I VA N H A S E E N vuonna 2009
ruoka
Erään keittokirjan tarina
saamamme keittokirja, Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville, on ensimmäinen keittokirja maailmassa, jossa reseptien hiilijalanjälki on laskettu ja tieteellinen tieto tarjoillaan valmiiksi pureskeltuna. Kaikki sai alkunsa jo monta vuotta sitten, kun korviini osui keskustelunpätkä viljojen hiilijalanjäljistä. Jäin miettimään keskustelua, pyörittelin sitä päässäni ja ihmettelin, miksi viljojen hiilijalanjälki oli aiheuttanut niin tunteikkaan keskustelun, eiväthän viljat voi olla mitään kovin pahoja ilmastolle. Vai voivatko? Tarina sai jatkoa, kun törmäsin naudanlihan hiilijalanjälkeen toisessa keskustelussa. Tätä keskustelua käytiin varsin analyyttisessa ja rennossa ilmapiirissä, mutta viljaan verrattuna monikymmenkertainen hiilijalanjälki jäi kummittelemaan mieleeni. Perheeni ehdotonta herkkuruokaa oli siihen aikaan luomujauhelihaan tehty spagetti bolognese, joten tieto järisytti maailmaani perusteellisesti. Voi bologneseparkaa, millä voisin korvata kas-
J
U U R I VA L M I I K S I
tikkeessa naudanlihan? Menisikö hellyydenosoitukseni nyt täysin pilalle? Voisiko sitä enää edes syödä? Ahdistukseni ja tiedonjanoni kasvoi. istuin tietokoneen äärellä tuntikausia ja haaviini jäi nippu irrallista ja keskenään ristiriitaista tietoa. En löytänyt mistään kunnollisia vastauksia kysymyksiini ja bologneseni hiilijalanjälki jäi mysteeriksi. Yleisin vastaus, johon törmäsin, oli, että ollakseni ympäristöystävällinen minun pitäisi ryhtyä kasvissyöjäksi. Tämähän ei minulta luonnistuisi. Ensinnäkin olen allerginen useille siemenille, hedelmille ja kasviksille sekä soijalle, joka on kasvisyöjän ykkönen proteiininlähteenä. Toiseksi rakastan kalastusta, joten syön paljon kalaa ja riistakin maistuu metsästysaikaan. Kaipasin tieteeseen perustuvaa, luotettavaa tietoa, mutta sen esiin kaivaminen näytti olevan työn ja tuskan takana. Onnen tavoin tämä tieto oli pieninä murusina maailmalla. Yksin en tätä savottaa valmiiksi saisi.
K IERSIN K IRJAK AUPPOJA,
Kysäisin siis Tuulilta, olisiko hän kiinnostunut osallistumaan urakkaan. Tuuli keskusteli Outin kanssa, joka innostui asiasta. Totesimme yhdessä, ettemme tienneet keittokirjan kirjoittamisesta hölkäsen pölähtämää ja niinpä pyysimme Annan mukaan työryhmäämme.
K I R J A A puolitoista vuotta, luimme tutkimuksia, haastattelimme asiantuntijoita, istuimme seminaareissa ja kehitimme reseptejä. Matka on ollut innostava, polveileva ja paikoin hankalakin, mutta kaiken vaivan arvoinen. Kiitos kirjoittajakumppaneille ja rakkailleni, jotka jaksoitte kulkea kanssani. Matka jatkuu edelleen, sillä seuraavaksi edessä on se kaikista jännittävin, teidän kokkauksenne ja kommenttinne hyvät lukijat. K IRJOITIMME
eduskunnassakin kohdistunut luottamuskriisi liittyi erityisesti siihen, että hän sitkeästi kiisti olleensa tietoinen puolueensa kyseenalaisiksi osoittautuneista rahoittajista, vaikka eri medioissa löydettiin paljon todisteita päinvastaisesta. Vanhanen ilmoitti eroavansa pääministerin tehtävistä joulukuussa 2009. Jyrki Katainen on tällä hetkellä Suomen todennäköinen tuleva pääministeri. Susanna Kuparinen
Alustavan aikataulun mukaan uusi hallitus aloittaa työnsä 26. toukokuuta.
Saija-Riitta Sadeoja Tuuli Kaskinen, Outi Kuittinen, SaijaRiitta Sadeoja & Anna Talasniemi: Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville. Teos 2011.
4
2011
41 41
keittiöpäällikkö Kari Aihinen kertoo. Ravintola suunnittelee viljelyn laajentamista yhdessä sisustusarkkitehti Minna Piirosen kanssa. Piironen tutki kattoviljelyn mahdollisuuksia Taideteolliseen korkeakouluun tekemässään opinnäytetyössä. "Mielestäni on tärkeää, että Savoyn kaltainen korkean profiilin ravintola on mukana urbaanissa ruoantuotannossa. Toistaiseksi sitä on pidetty lähinnä aktivistien touhuna", Piironen miettii.
P I I R O N E N K U M M A S T E L E E , ettei kattoja ole aiemmin otettu viljelykäyttöön. Katoille tulee paljon auringonvaloa ja kasteluvettä saa suoraan taivaalta. Kaiteita tai kulkureitti saatetaan joutua rakentamaan, mutta lisätila saadaan käyttöön suhteellisen helposti. Katot on meillä rakennettu kestäviksi jo lumen vuoksi. Kattopuutarhan ilmeinen etu palstaviljelmään verrattuna on välimatka. Salaattiaineet jaksaa käydä keräämässä tuoreeltaan vaikka joka päivä, jos etäisyys viljelmään lasketaan rappusissa. Puutarhasta kehkeytyy luultavasti myös talon asukkaiden yhteinen olohuone. Piironen huokaa, että näkymät Savoyn viljelyyn suunnittelemalta kattoalueelta ovat upeat. "Siellä tuntee, että on kaukana liikenteen melusta ja kiireestä." Piironen kertoo, että katoilla puutarhat saavat kasvaa rauhassa yleiseltä ilkivallalta. Citykanit eivät verota satoa. Syötäväksi poimitut kasvit kannattaa huuhdella pölyn vuoksi, mutta muutoin saasteita ei tarvitse pääkaupunkiseudullakaan pelätä.
bailua si snob ersiljan "Oli ttä p ä, e väittä la on eroa." maul
leipomosta. Sen omistaja on rakennuttanut katolle neljä kasvihuonetta. Salaatit ja yrtit saavat kaiken tarvitsemansa lämmön leipomon uunien hormeista, vain tomaatit kaipaavat syksyllä lisälämmitystä. Toinen innostava uutuus on yhdysvaltalainen Sky Vegetables -yritys, joka rakentaa vesiviljelyjärjestelmiä esimerkiksi tavaratalojen katoille. Suomessa on Piirosen mielestä ennakkoluuloja kattopuutarhoja ja perinteisempiä nurmipeitteisiä viherkattoja kohtaan. Luullaan, että niistä seuraa kosteusongelmia. "Tutkimusten mukaan kasvikate päinvastoin pidentää katon käyttöikää kaksin- tai kolminkertaiseksi. Kasvit suojaavat kattomateriaalia mekaaniselta rasitukselta ja uv-säteilyltä." Piironen sanoo, että kasvikatot maksavat itsensä muutamassa vuodessa takaisin rakennuksen jäähdyttämis- ja lämmityskuluissa. Kasvipeitteisen katon lämpötila pysyy tasaisena vuorokauden ympäri. Viherkattoja on rakennettu viime vuosina runsaasti etenkin Saksassa. Helsingin yliopistossa tutkitaan suomalaisiin olosuhteisiin sopivia viherkattoratkaisuja "Viides ulottuvuus viherkatot osaksi kaupunkia" -hankkeessa. Piirosen kattopuutarhaselvitys on osa tutkimusta. Piironen luottaa siihen, että kattopuutarhat ja muut viherkatot yleistyvät. Ruoan tuottamisen lisäksi kasvikatot vähentävät ilmansaasteita ja viemäriverkostojen kuormitusta sekä lisäävät kaupunkiluonnon monimuotoisuutta.
M Y Y T T I E N M U R TA M I S E K S I
Maria Miklas
Päivi Mattila
Piironen kirjoittaa New Yorkissa sijaitsevasta
O P I N N ÄY T E T YÖ S S Ä Ä N
Mannavanukas
neljälle
Tee tämä hellivän pehmeä ja kaunis vanukas mannapuuron lopusta tai keitä uusi puuro. Hyytymiseen menee pari tuntia.
Vanukas
1 ¼ dl mannasuurimoita 0,10 1 dl sokeria 0,06 1 maustemitallinen vanilja-aromia 1 sitruuna 0,06 ripaus suolaa 1. Kiehauta puoli litraa vettä, lisää ripaus suolaa ja sokeri ja vispaa mannasuurimot joukkoon. Vispaa huolella, sillä muuten vanukkaasta tulee klimppistä. Anna hautua hetki. 2. Raasta puolikkaan sitruunan kuori ja purista mehu koko sitruunasta. Lisää kuori, mehu ja vanilja-aromi kuumaan puuroon. 3. Huuhtaise neljä kauniin muotoista kahvikuppia kylmällä vedellä. Kaada maustettu puuro kuppeihin ja anna jäähtyä ensin pöydällä, sitten jääkaapissa parisen tuntia. Jos teet vanukkaan jo edellisenä päivänä, käytä puuroon vain desi mannasuurimoita. 4. Valmista kastike. Keitä aprikoose-
Kastike
½ dl kuivattuja aprikooseja -2 rkl cointreau-likööriä -2 rkl sokeria ripaus kardemummaa
ja kahdessa desissä vettä kannen alla puolisen tuntia. Lisää nestettä tarvittaessa. Nosta kattila liedeltä ja anna jäähtyä hieman. Lisää likööri ja sokeri aprikoosien joukkoon. Soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi kastikkeeksi. Lisää nestettä ja sokeria tarpeen mukaan. 5. Kaada pienelle lautaselle kastiketta. Kasta kahvikuppi kuumaan veteen, jotta vanukas irtoaa reunoista ja kumoa vanukas kastikkeen keskelle. Koristele vanukas sitruunaraasteella tai ohuilla kuivatun aprikoosin suikaleilla ja ripottele päälle kardemummaa.
VALMISTUS 0,06 kg CO2e/kg
42
TEKSTI KUVA
4
JARI TAMMINEN TOPI LAITI
2011
Sivupotku systeemille
Shadou nauraa kirjaviisaudelle. Hänen mielestään punk on työväenluokkaista musiikkia.
R
EAKTION
levy Pakkokatko tihkuu herravihaa. Levyn ja Reaktion takaa löytyy vanhanliiton punkjäbä, Shadou. Sitkeästi omaa linjaansa puskeva muusikko
ei seuraa trendejä eikä pintavirtauksia, vaan tekee omapäistä musiikkiaan perinteitä kunnioittaen. Reaktion tuotantoa voisi kuvailla melodiseksi punkiksi sanoituksin, joista saa selvää. "Punkkia", Shadou itse määrittelee yksinkertaisesti. Yhdestä asiasta hän kuitenkin on tarkka, yhteiskunnan kipukohtiin osuvien sanoitusten hän ei koe olevan poliittisia. "Suomihan on mennyt huonoon tilaan, mutta en mä mihinkään puolueisiin ota kantaa." Shadoun viesti on suorempi, kuten biisissä Bussi 77:
Vittuun koko systeemi/ kyllä paskaa voi jauhaa, ilmaiseksikin Sananvapauttako?/ ei viittaa kysymys edelliseen/ työnnetty on mikki, perseeseen mutta ei ulkopuolinen. Se on alkujaan työväenluokkainen, ei poliittinen. Punk on sitä, että annetaan tilaa kaikille ja kunnioitetaan yksilöllisiä valintoja, sitä pankkiiriakin." Muutos kuitenkin lähtee yksilöistä eikä järjestelmästä. "Henkilöstövuokrausfirma soittaa
"PUNK ON SIVUSSA,
sulle illalla, aamulla menet uuteen duunipaikkaa ja kybällä pitäisi antaa panos siihen työhön. Toivottavasti edes pomo saa hyvät bonukset. Tässä mun mielestä tullaan syrjäytymisen syihin, työnteon pitäisi tuoda turvallisuutta, että vaikka näkisi ensi kesässä jonkun lomantyngänkin", Shadou ottaa kantaa prekariaatin ongelmiin, vaikka hänen suustaan ei prekariaattisanaa kuulla vahingossakaan. Lomaraha-biisiä laulaa ensi kesänä moni turhautunut sijaisopettaja Työttömyys/ nostattaa vitutuksen Turhautuneisuus/ viiltää ranteet, mittaa kadun
MUUTOKSEN AIKA. Punkveteraani Shadoun mielestä Pakkokatko-biisi istuu hyvin vaalien jälkeiseen elämään: "Säkeistössä puhutaan viinanjuomisesta, mutta kyllä se tähänkin tilanteeseen sopii. Kyllähän jokainen toivoo, että politiikassa tapahtuisi jotain, pakkokatko."
Duunareilta lomarahat pois/ johtajien kirstuun, menee nekin rahat Shadou hiiltyy. Paha olla tasapainossa, kun jengillä on asuntolainat niskassa eikä varmuutta ensi kuun duunista. MuuT Y Ö E L Ä M Ä S TÄ P U H U E S S A
takia teekään. "Tämä on mun elämäntapa. Jokainen tekee sitä omaa juttuaan ja tämä on mun juttu." Vaikka hommaa ei dollarinkuvat silmissä tehdä, on levynmyynti kiva lisä. "Kyllä jengille pitäisi saada välitettyä sitä viestiä, että musiikin tekeminen on helvetin kallista puuhaa. Musiikkia ja muusikoita pitäisi tukea. Enkä nyt tarkoita, että juuri mun levy pitäisi ostaa, mutta noin yleensä. Mä olen niin kyllästynyt cd:ihin ja mp3:iin ja netissä tulee koodia, että pitäis vielä saada ladata biisejä ilmaiseksi. Musiikki on muuttunut kertakäyttötavaraksi ja ihmisten arvot ovat vääristyneitä." Tähän tarjoaa sopivaa vastapainoa vinyylisoittimen kanssa räplääminen ja levynkansien hipelöiminen. Pakkokatko julkaistaan ainoastaan vinyylinä. tulevat koetusta elämästä. Asiat alkavat loksahtelemaan kohdilleen vuosien saatossa, niistä ajatuksista ne laulut tulevat. Intellektuellit lukevat kirjoja tuolla yliopistolla ja sanovat olevansa punkrokkareita, musta se on enemmän suomirokkia", irokeesipäinen Shadou virnistää ja hörppää kahvikupistaan. "Mä en ole kirjaviisas, väitöskirjat ja punktohtorit hoh-hoijaa." Vaikka Shadou onkin vanhan liiton mies, ei hän koe olevansa osa mitään skeneä. Avainsana on yksilöllisyys ja jokainen on mitä on. "Punkin nimissä tehdään paljon turhia asioita. Spurgupunkista mä en oikein innostu, muistaisivat edes käydä suihkussa. Ajatellaan, että jos vetää punkkuteen niskaan, niin se oikeuttaa olemaan sekaisin kuin seinäkello. Ei viina ja huumeet ole erityisen rock, ne ovat yksilön henkilökohtaisia ongelmia." Se on Orjan elämää.
"MUN SANOITUK SET
on se s keesi , niin "Jo uttu oma j ennään." sillä m
sikkona hän itse on lähinnä yksityisyrittäjä, Pakkokatko on pitkälti omakustanne ja keikatkin pitää järkätä itse. "Ei isot keikanjärjestäjät meitä jeesaa. Uuden levyn studioajan, masteroinnin ja miksauksen maksoin itse." Onneksi vetoapuakin tulee tarvittaessa, Vinyyliklubi ja Woimasointu maksoivat levyn painatuksen. "Hyvä, että ovat mukana ja tukevat menoa, levyn tekeminen kuitenkin maksaa. Onneksi Ottokin tuli vastaan." Otolla viitataan Otto Donneriin, joka vastasi levyn miksauksesta ja masteroinnista DER-studiollaan. Shadou sai osakseen lämpimiä kommentteja Donnerilta viime Voimaa varten tehdyssä haastattelussa. on hyvä esimerkki tyypistä, joka on löytänyt oman juttunsa ja tekee sitä johdonmukaisesti." Donner totesi ja jatkoi: "Mä kunnioitan sitä. Sitä paitsi sillä ei ole kauheasti rahaa ja se tekee kaiken omakustanteena. Mun rooli tässä elämässä on olla auttaja, hirveän halvallahan se on ne levyt saanut multa." Halpakin on tietysti suhteellinen käsite kuten kaikki maailmassa. "Eivät ne mulle halpoja ollut." Shadou nauraa, mutta ei hän tätä rahan
" M U N M I E L E S TÄ S H A D O U
Piikki hihaan viinalesti/ sienii, pillereitä ristiretki/ duunii, lainaa, ei hetken rauhaa/ eläkkeelle, ennen kuin lähtee henki Se on orjan elämää/ sä vietät orjan elämää/ se on orjan elämää miltä näyttää ja voi olla punk. Jos keesi on se oma juttu, niin sillä mennään, mutta ei se mikään edellytys ole. Jos se keesi sitten jotakin häiritsee, niin sit se häiritsee."
" J O K A I N E N N ÄY T TÄ Ä
Jari Tamminen Reaktio: Pakkokatko. Woimasointu & Vinyyliklubi 2011. Levynjulkaisukeikka 14. toukokuuta Helsingin Nosturin ravintola Alakerrassa.
4
2011
43
Rajojaan etsivä nero
John William Coltrane levytti vuonna 1946 Hot Housen neljän muun Melody Mastersin riveistä poimitun muusikon kanssa. Kiellettyähän se oli. Eivät merivoimien orkesterin jäsenet saaneet soittaa mustien muusikoiden kanssa. Trane kompuroi ja takeltelee soolossaan. Ei hän nerolta vaikuta. Hän oli kuitenkin tavannut ja kuullut Charlie Parkeria. Se jo riitti siinä vaiheessa. Trane oli kiinnostunut maailman eri kulttuureista, tieteistä ja uskonnoista. Myös eri musiikkigenreistä klassisesta lähtien sekä musiikin teoriasta. Saavuttaakseen neroutensa hän joutui treenaamaan hiki pursuen. Välillä jopa suukappale veressä. Hän treenasi kaiken päivää melodialinjoja, sointuja, sointuvaihdoksia. Itse asiassa Giant Steps (1959) on sointujen ja sointusekvenssien tutkiskelua. Miles Davis muutti musiikkinsa uusiksi suunnilleen viiden vuoden välein. Miles pyrki hämmentämään ja haastamaan kumppaninsa ja kuulijansa. Coltranen muuntuminen johtui enemmänkin sisäisistä syistä.
M
AT R U U S I
tä maaliskuussa heidän kiertueensa l k h d k aikana. Trane ei nuoleskellut yleisöään vaan kulki omaa tietään. Kuinka monet monet buuaukset ja ulosmarssit hän järjestikään ärtyneimmille kuuntelijoillensa. Samaa omapäistä asennetta kuvaa myös Eric Dolphyn palkkaaminen riveihin Euroopan-kiertueelle 1961 My Favorite Thingsin ollessa parhaassa nosteessaan. Yleensähän hän soitti kvartetilla, jossa rummuissa oli reippaasti beatin jäljessä laahaava Elvin Jones. Pianossa McCoy Tyner paineli sen edellä. Bassossa oli Jimmy Garrison. "Soittoni saattaa kuulostaa vihaiselta, koska minä yritän niin monia juttuja järjestykseen samanaikaisesti. En ole saanut niitä järjestykseen. Minulla on koko säkillinen juttuja, jotka yritän kelata läpi löytääkseni sen yhden olennaisen."
Pertti Laesmaa Ben Ratliff: Coltrane, erään soundin tarina. Like 2011. 281 s.
S AT T U M A L L A K I N O L I
joskus merkitystä. Vuonna 1960 Trane alkoi soittaa sopraanosaksofonia löydettyään autostaan soittimen, joka oli jäänyt joltakin kyydin pummanneelta soittajalta. Toisen soittimen hän sai Milesilta, joka oli ostanut sen pariisilaisesta antiikkiliikkes-
HIIOHOI. John Coltrane 18-vuotiaana armeijan virallisessa värväytymiskuvassa, vuonna 1945.
M US I I K K I TA PA H T U M AT
. ELEKTRONISTA vaihtoehtorockia soittava tanskalainen VETO Helsingin YK-klubilla.
12.5
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 18.4. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
mon Kulmasalissa. THE BELLR AYS & ROCKET MOTORS kello 22 Turun Dynamossa. 5.5. THE CAR AVANERS, akustisella Folks-klubilla kello 20 Helsingin Korjaamon Baarissa.
STREAK AND THE R AVEN & BL ACK TWIG & MER-
ROCK, POP & HIPHOP
Törstdag-klubi kello 224 Helsingin 6. Linjalla. JUHANA IIVONEN & MATTHEW JOHN, akustisella FOLK S -klubilla kello 20 Helsingin Korjaamon Baarissa. 29.4. RUBIK, kello 22 Oulun 45 Specialissa. KX-P kello 22 Helsingin YK-klubilla. MANBOY,
28.4. ONE OF THE PIGEONS,
THE PREACHER AND THE BEAR & JOHNNY GOT IT WRONG
Helsingin Bar Loosessa.
4.5. THE BROTHERS UNCONNECTED PL AYS SUN
kello 19 Helsingin 6. Linjalla. YÖN SYKE, BARRY ANDREWSIN DISKO & KEMMER, kello 21 Tampereen Telakalla. ELIN RUTH SIGVARDSSON & K ITEWIRE, Svenska Talande Klubben kello 203 Helsingin KorjaaCIT Y GIRLS & TEMPLES,
kello 201 Helsingin semifinalissa. THE Jyväskylän Lutakossa. 6.5. T V-RESISTORI, Radio Helsinki -klubi kello 224 Helsingin 6. Linjalla. SCANDINAVIAN MUSIC GROUP & WEDDING CR A SHERS kello 21 Turun klubilla. ME AND MY ARMY & I WAS A TEENAGE SATAN WORSHIPPER kello 22 Helsingin YK-klubilla. 7.5. LISSI DANCEFLOOR DISA STER & CBA, SuperPeijakas -klubilla, Helsingin Club Libertéssä, Komas linja 34. JAK I LIEBEZSEIT & BURNT FRIEDMAN kello 21, Helsingin Korjaamon Kulmasalissa. SC ANDINAV I AN MUSIC GROUP & WEDDING CR ASHERS kello 22 Tampereen klubilla. 9.5. TIRCK Y & ENGINE E ARZ E XPERIMENT, Trip
RIES BELLR AYS
46
4
2011
Koonnut Pertti Laesmaa
Vaalilupaus on yllättävän yksinkertainen ruokalaji. Tässä valmistusohje 4 henkilölle: 4 dl paskanmarjoja, 3 kpl poliitikkojen suusta hypänneitä sammakoita, 1 tl hölynpölyä ja 1 valkoinen valhe. Valmistus: 1) Keitä vettä miedolla vaalihuuman alkulämmöllä, kunnes se alkaa kiehua. Lisää sen jälkeen paskanmarjat. 2) Kun paskanmarjat ovat kunnolla pehmenneet, lisää sammakot. Anna kiehua vielä jonkin aikaa. 3) Lisää hölynpöly vaalien ollessa kaikkein kuumimmillaan. 4) Sekoita mediamylläkässä. 5) Anna jäähtyä vaalihuuman jälkilämmöllä." Nimimerkki Eero, Tiedonantaja 15/2011
Toivottoman kapinan houkutus
Kaikki alkaa nuoren naisen ruumiista, joka on jätetty rähjäiselle skeittirampille. Beszelin kuvitteellinen kaupunki tuo mieleen Berliinin, Jerusalemin, Belfastin & monet muut historian jaetut kaupungit.
Luen Blue Wings -lehdestä kuvottavan tekstin ulkoministeri Stubbilta, jossa hän hekumoi tuoreella maabrändivaltuuskunnan raportilla. Siinä Suomelle viritellään kansainvälistä "ongelmien ratkaisijan" imagoa. Stubb hirnuu haluavansa halata ja pussata Ollilaa, imagotyöryhmän puheenjohtajaa. Brändiraportti peräänkuuluttaa hännystelyä ja jeesmies-toimintaa. Se vinkuu intoa olla mukana "auttamassa", oli asia mikä hyvänsä. Kaikki tunnemme sen kaverin, joka yhdistyskokouksessa huutaa "kannatetaan" vasta sen jälkeen, kun viisi muuta on ehtinyt ensin." Eero Tammi, Filmihullu 1/2011
B
ESZELIN BESZELIN JA UL QOMAN
Iida Salo
Tämän hetken suosikkejani ovat opetus- ja kulttuuriministeriön selvitykset vuodelta 2003, joissa suositellaan nopeuttamaan opintoaikoja opintotukea vahvistamalla. Selvityksissä näyttää siltä, että riittämätön opintotuki on ainoa merkittävä opintoja hidastava syy, johon valtiovalta voi vaikuttaa. Sen sijaan valtio ei pysty tuomaan Jamppaa takaisin Luulajasta, jonne se lähti Mirkun perässä." Juha Isotalo, Turun ylioppilaslehti 6/2011
Haastattelin äskettäin Laura Lepistöä. Hän kertoi, että vaikka haastattelut saa tarkistettavaksi, otsikon lukee monesti vasta lehdestä. Usein ne tuntuivat keksityiltä. Jäin miettimään, minkälaisia otsikoita meidän keskustelusta olisi saanut. "Tentit joustavat, minä en", "Ranskanopettajani terrorisoi" ja "Nyt loppui teinien kanssa hengailu" tulivat nopeasti mieleen. Oma lukunsa ovat naistenlehdet, joiden otsikointilogiikka ei näytä olevan missään kosketuksessa haastattelumateriaaliin. "Nyt uskallan rakastaa" ja "Tässä iässä olen sinut vartaloni kanssa" ovat kannessa vuosikymmenestä toiseen." Tuukka Hetemäki, Aino 3/2011
K A U P U N G I N rikoskomisario Borlún tutkimukset vievät hänet tavallista henkirikosta syvemmille vesille, eksistentiaalisten rikkomusten äärelle. Hän joutuu kohtaamaan maailmansa jännitteet, sillä Borlún kotikaupunki on limittynyt kaksoskaupunkinsa Ul Qoman äärelle. Toisilleen vieraalta näyttävät ja oudolta haisevat kaupungit ovat alati läsnä, mutta naapurin huomaaminen on rikoksista pahin, eksistentiaalista epäkunnioitusta. Myyttinen Murtuma tarkkailee kaikkia, aina valppaana rankaisemaan rajojen rikkojia. China Miéville on tunnettu etenkin niin sanotun Bas-Lag-trilogiansa kuvaamasta Uuden Crobuzonin kaupungista ja sen kummasta maailmasta. Hänen tuorein romaaninsa The City & The City on sekin kaupunkikirja, ja Beszelin ja Ul Qoman limittynyt kaupunki on oivaltavimpia ja omaleimaisimpia luomuksia spekulatiivisen fiktion alalla pitkiin aikoihin. Viehättävintä kirjassa on oikeastaan se, ettei Miéville koskaan kerro meille, mistä on kysymys.
tuvat asukkaiden itsehallinnasta ja salaperäisen Murtuman valvonnasta. Kaupunkilaiset joutuvat huolellisesti "epänäkemään" ja "epähaistamaan" naapureitaan, jopa väistämään heitä liikenteessä, mutta jää tietoisen epäselväksi, millä tavalla he ovat toisilleen läsnä. Joskus kaupungit ovat "risteymässä", toisaalla ne ovat täydemmin itseään ja toisilleen vieraita, mutta Miéville ei avaa näitäkään beszeliläisten arkikäsitteitä tämän enempää. Kaupunkilaiset voivat vierailla kielletyn naapurinsa luona, jos he noudattavat tarkkoja säädöksiä ja kulkevat Yhtymän Salin kautta. "Raakapaikallisesti" läheisten alueiden asukkaat joutuvat navigoimaan näiden säädösten läpi tavatakseen toisiaan, sillä toisen läsnäolon arkinen tiedostaminen olisi Murtamista. Rikkomus on mahdollinen milloin vain: Ken tietää, ehkä he vain siellä seistessään sanaakaan sanomatta tai yhtään liikkumatta risteävät Beszeliin ja takaisin? Se ei vaadi askeltakaan, jos on risteymässä. Kaikki on täällä. Hän taputti otsaansa. tuo mieleen Berliinin, Jerusalemin, Belfastin ja monet muut historian jaetut kaupungit. Beszel ja Ul Qoma ovatkin meidän maailmassamme ja jakavat yhteisen historiamme, mutta niiden jako on kaikkia muureja ja poliiseja syvemmällä. Kuten komisario Borlú toteaa, heidän vertaamisensa mihinkään jaettuun kaupunkiin ei tavoita beszeliläisenä olemista. Kasvu kaupunkilaiseksi on kova urakka. "Beszeliläinen (ja varmaankin ulK IRJAN MA AILMA
qomalainen) lapsi joutuu ensimmäisinä vuosinaan opettelemaan kovasti vihjeitä. Opimme hyvin nopeasti pukeutumistyylejä, sallittuja värejä, kävelytyylejä ja asentoja. Suunnilleen kahdeksan täytettyämme emme yleensä enää murra nolosti ja laittomasti, vaikka lapsien tekoja katsotaankin aina sormien läpi heidän kulkiessaan kaduilla." Juuri kryptisyydessään Miévillen luomus antaa lukijalle tilaisuuden irtautua helpoista esimerkeistä ja tarttua kirjan moninaisiin yhteiskunnallisiin teemoihin. Itse tarinakaan ei tuputa niitä lukijoille, vaan se pikemmin antaa tilaa ajattelulle. teema on sosiaalisten identiteettien rakentuminen. Tuomalla epäselvän kaksoskaupungin meidän maailmaamme Miéville pystyy avaamaan monin tavoin sitä, miten meille tutut kategoriat eivät ole välttämättömiä tai luonnollisia. Sivuhuomautuksessa kuvataan, miten beszinkielinen alkujaan juutalaista tarkoittanut sana ébru on laajentunut koskemaan myös muslimeja, jotka ovat paenneet meidän maailmamme vainoja ja sulautuneet kaupungin alkuperäisiin juutalaisiin. Heidän yhteinen ulkopuolisuutensa on ollut yhteisyyden siemen. Vielä olennaisempaa on kuitenkin Beszelin ja Ul Qoman asukkaiden moninaisten itsehallinnan käytäntöjen kuvaus. Taitavalla kielenkäytöllä ja hienovaraisilla vihjeillä Miéville onnistuu kuvaamaan heidän navigointiaan tunnistamisen ja tunnistamattomuuden välillä. Melkein muukalaisilta vaikuttavan Murtuman
K IRJAN OLENNAISIN
välillä ei ole fyysisiä rajoja, vaan rajat muodos-
Kansa on puhunut, pulinat pois. Sama kansa, joka ei tiedä, mitkä puolueet ovat hallituksessa." Riku Vassinen, Markkinointi&Mainonta 19.4.2011
Usein kysytään, kuka hoitaa suorittavat työt, jos kaikki korkeakoulutetaan. Käsittääkseni osaamisella ja sivistyksellä ei ole ylärajaa, mutta joku tolkku pitäisi olla siinä, mitä vaatimuksia suorittavan työn tekijään kohdistetaan. Jos marketin kärrypojaksi kelpaa vain kielitaitoinen merkonomi, miten nuoret tai kuntoutujat koskaan työllistyvät?" Stiina Hänninen, Aikalainen 7/2011
Suurempi huolenaihe on elokuvakirjallisuus ja sen tila. Muutamaa ilahduttavaa poikkeusta lukuun ottamatta päivälehtikriitikoiden teksteistä ei paista sen enempää elokuvahistorian kuin (minkään) kirjallisuuden tuntemus. Televisiosarjat sen sijaan tunnetaan etu- ja takaperin." Jouni Avelin, Kulttuurivihkot 2/2011
Iida Salo
4
2011
47
agenttien läsnäolo toki pitää yllä rangaistuksen uhkaa. Lopulta Murtuma kuitenkin vain pitää yllä sitä pintaa, jota vasten molempien kaupunkien asukkaat luovat käsityksensä vieraudesta ja tutusta, näkemisen nationalisminsa. Kaupunkien rajan yli hiipivät yhtenäisyyden kannattajat suuntaavatkin aktivisminsa epänäkemisen käytäntöihin: "Heitä oli syytetty salavihkaisesta propagandasta pakolaisten ja tuoreiden maahanmuuttajien joukoissa, jotka eivät taitaneet näkemistä ja epänäkemistä, yhdessä kaupungissa olemista. Aktivistit halusivat muuntaa tuon urbaanin epävarmuuden aseeksi."
M I K Ä L I V A LTA O N S I S Ä I S T E T T Y
vintä ehättä n s e , e t t e i Vi ao kirjass e koskaan l Miévil ille, mistä me kerro ymys. on kys
osaksi identiteettiä, on sen murtaminen paljon vaikeampaa kuin pelkän ulkoisen pakkovallan haastaminen. Kuvaukset limittyneiden kaupunkien kapinallisista hetkistä tuovat kauniisti esiin sen, miten halu muutokseen ei riitä, mikäli se kohtaa sisäistetyn vallan. Vaikka molempien kaupunkien
asukkaat pelkäävät Murtumaa ja ovat kokeneet sen ratkaisujen mielivaltaisuuden, ei pakkovaltaa haastava hetki kuitenkaan murra sisäistä nationalismia. Muutoksen esteet eivät ole koskaan vain materiaalisia, vaan ne ovat myös käsitteellisiä. Miéville ymmärtää toivottomalta tuntuvan kapinan houkutusta ja sen romantiikkaa mutta myös haastaa etujoukkoajattelun ylhäisen yksinäisyyden. "Oli varmasti humalluttavaa astua rajojen läpi ja tervehtiä ulkomaisia tovereita yhteiseksi tehdyn kadun poikki, tehdä oma maa vaikka sitten öiseksi hetkeksi tuherretun iskulauseen ja rikotun ikkunan äärellä. Varmasti he jo tiesivät, etteivät kansat seuranneet heitä, mutta he eivät silti kadonneet omiin kaupunkeihinsa. Miten he voisivatkaan palata? Kunniantunto, epätoivo tai urheus piti heidät liikkeellä."
Ville Lähde China Miéville: The City & The City. Macmillan 2009. 312 s.
outsider art: european perspectives
June 17, 2011 Ateneum Hall, Helsinki
WELCOME TO THE CONFERENCE
The conference will bring together various Eastern and Western European cultural organisations that operate in the field of Outsider Art and work to promote its unique artistic qualities and together support the continuation of the Outsider Art tradition and history.
| LECTURES | DISCUSSIONS | NETWORKING |
The Union for Rural Culture and Education in Finland will host a conference for a broader circle of specialists and others interested in the topic. The conference fee is EUR 50, students EUR 30. REGISTRATIONS BEFORE June 1, 2011 READ MORE www.outsiderartpastforward.eu
"Mä muuten kirjoitan runoja."
Runon tiedetään joissain tapauksissa johtaneen romanssiin.
M I N U S TA mahdollisimman hyvän tai huonon runon kirjoittaminen on hyvä harjoitus", paljastaa runon kirjoittamisesta Tommi Parkko. Neuvo kannattaa tallettaa jokaisen sydämeensä, sillä sitä ei anneta edes Parkon kirjoittamassa oppaassa Kirjoita runo, joka ilmestyi hiljattain. Tämä Parkon suosikkiohje on kirjaa työstettäessä tippunut pois. Parkko tietää, mistä puhuu. Hän itse on kirjoittanut runoja 1980-luvun puolivälistä, siitä saakka kun täytti kuusitoista. "Se oli melko äkillinen hetki, jolloin aloin rustaamaan ajatuksia vihkoon. En tiedä, voiko niitä vielä siinä vaiheessa kutsua runoiksi, mutta sellaisia runon näköisiä ne kuitenkin olivat."
"Mä muuten kirjoitan runoja" on kliseeksi asti kulunut iskurepliikki, mutta tunteeko runoilun opettaja yhtään tapausta, jossa se olisi toiminut? "Tiedän tapauksia, joissa runon esittäminen on toiminut sytykkeenä suhteen alussa. Runon esittäjä on erikseen kyllä näissä tapauksissa kohdistanut runonsa sille toiselle henkilölle." Näissä hurmausrunoissa ei kannata pyrkiä liian mutkikkaaseen ilmaisuun tai monitulkintaiseen kuvastoon. "Kokemukseni mukaan hieman helpommat, kliseisiä kuvia sisältävät runot toimivat tässä paremmin kuin tuoreutta hehkuvat runot."
Elsi Hyttinen mi Tommi Parkko: Kirjoita runo. BTJ-Avain . 2011. 191 s. rjan Kirjan & ruusun päivä 3. toukokuu toukokuuta.
on täynnä tapahtumia. Bongaa omasi!
vielä. Kesä tulee ja kuulaat, leppeät yöt. Ja sitä ennen nyt ainakin Kirjan ja ruusun päivä.
N I I S TÄ S Y D Ä M I S TÄ
4.3.-12.6. TOR ARNE I JOAN MIRÓ MIRÓ JA SUOMALAISTA FANTASIAA 5.4.-28.8. Marikki Hakola: PIIPÄÄ REMIX
OPASTUKSET: LA: Taidetunti klo 14 SU: Taidetunti klo 13, Taidevartti klo 16 Taidehaltijan tunti Satuja Mirósta klo 14 (yli 4-v.) Ke 4.5. klo 18 Vuoden nuori taiteilija Anna Tuori kertoo taiteestaan
TOMMI PARKON OHJEET RUNOILIJALLE
Aivan alussa on tärkeää ylipäätään kirjoittaa. Ei ole väliä, millaista tekstiä. Kun tekstiä syntyy jo kohtuullisen varmasti, voi tulla halu kehittyä. Tällöin varsinainen oppiminen alkaa. Kliseisten kuvien, moneen kertaa sanottujen asien asi oiden välttäminen on hyvä tapa äminen ta päästä eteenpäin. Lue. Erityisesti runoja.
weegee
näyttelykeskus
Ahertajantie 5, Tapiola I Ti, to, pe 11-18, ke 11-20, la,su 11-17 www.weegee.fi I www.emma.museum I Bussit Kampista 106 ja 110
48
4
2011
Jokanaisen valasfantasiaa
Saara Henrikssonin Moby Doll on näppärä, mukaansa tempaava fantasiakirja valaita suojelevista & niiden laulua etsivistä naisista. Sekä valaasta, jonka hahmossa fantasia & reaalimaailma kohtaavat.
A I S L U K I J A N A kiinnitin huomiota romaaniin lukuisiin naishahmoihin: valaidentutkijaan, kapteeniin, säveltäjään ja aktivisteihin. Päähahmoihin lukeutuu vain yksi ympäristöministeriön virkamiesmies romanttisen rakkauden kehystämänä hahmona. Hän seikkailee mukana tarinassa kadonnutta rakkautta etsien naisten keskittyessä aivan muuhun. Ihmissuhdedraamasta romaani muuntuu vetäväksi jännityskertomukseksi autonomisen anarkistisen purjelaivakollektiivin ilmestyessä sivuille, myrskyn painostaessa ja myyttisen valaan noustessa reaalimaailman pintaan.
N
K IRJA ON
viihdyttävä, mutta kenties kiinnostavampi on kirjan syntyprosessi. Saara Henriksson on blogannut lukemistaan kirjoista ja oman kirjoittamisensa vaiheista Margaret Pennyn muistikirja -blogissaan. Henriksson ponnistaa esikoiskirjailijaksi vireästä spekulatiivisen fiktion kirjallisuusskenestä ja on aiemmin
julkaissut novelleja genren lehdissä. Vaikka kirjoittamiseen on ennenkin saatu tukea omilta yhteisöltä ja sitä on rytmitetty kirjoituskilpailujen avulla, nettiyhteisöt ja kirjoitusprosessien julkinen esilläolo arkistaa kirjallisuutta ja tuo sitä kaikkien ulottuville uudella tavalla. Tietokoneiden ja verkkoyhteisön aikakaudella kuka tahansa voi ryhtyä kirjoittamaan romaania siihen saa tukea ja rytmitystä esimerkiksi NaNoWriMo-projektista. National Novel Writing Month on yhdysvaltalainen, kansainväliseksi paisunut kirjoittajaverkosto, johon kuka tahansa voi osallistua. Tavoitteena on kirjoittaa 50 000 sanan romaani marraskuun aikana, ja NaNoWriMon kautta siihen saa tukea netin sanalaskurin ja paikallisten kirjoittajatapaamisten kautta.
E R T O O blogissaan että NaNoWriMon lisäksi romaanin kirjoittaminen on saanut potkua Oriveden opiston Kohti mestaruutta -kurssilta. HENRIKSSON
Iida Salo
ävintä iehätt n s e , e t t e i V ao kirjass e koskaan l Miévil ille, mistä me kerro ymys. on kys
Kansan- ja työväenopistot tukevat monen harrastajakirjoittajan työskentelyä ja epäilemättä vaikuttavat käsitykseen hyvästä kirjallisuudesta. Viimeistään kustantajan toimitusprosesseissa kaunokirjallinen tuote valetaan hyvän maun muottiin. Moby Doll on sujuvasti etenevää, nopealukuista, viihdyttävää kirjal-
lisuutta. Olisiko se kökömpänä ja einiin-salonkikelpoisena kiinnostavampi? Kirja noudattelee perinteistä draaman kaarta ja kerronnan tekniikoita. Moby Doll ei ole kovin punk. Demokraattisemmaksi muuttuvan taidemuodon harrastaminen ei näytä johtavan ilmaisukeinojen ja sisältöjen laajenemiseen vanhojen instituution vielä vahtiessa ilmaisun muotoa. Voisi toivoa, että genrejen ympärille muodostavat uudet kirjoittajapiirit haastavat vielä kirjallisen estetiikan normeja.
Kirjallisuuden arkistumisessa on silti jo nyt eittämättä eräs myönteinen piirre: kirjallisuuden ei tarvitse olla niin vakavaa. Voi vain kuvitella ja kirjoittaa.
Solja Kovero Saara Henriksson: Moby Doll. Into Kustannus 2011. 192 s.
Reetta Huusko, kimmo jylhämö, Marjo Jääskä, Kati Pietarinen & henri salonen
Tiia Aarnipuu: Jonkun on uskallettava katsoa. Animalian puoli vuosisataa. sataa. Like 2011. 214 s.
Helene Hegemann: H : Aksolotli yliajo. A Otava 2011. 223 s. O
Toim. Ville Hänninen: Finnish Comics Annual 2011. Huuda Huuda 2011. 321 s. .
Su Niinisalo: Suvi Äi Äidin sylissä ja muita ta ku kuvakulmia äitiyteen. en. . At Atena 2011. 223 s.
Eva Gabrielsson, Marie-Françoise Colomban: an: Stieg, minä ja Millenium. . Stieg Larssonin puolison n tarina. Minerva 2011. 175 s. .
Tiivistä tarinaa Animaliasta
Tiia Aarnipuu on kirjoittanut napakan historiikin keski-ikään ehtineestä Eläinsuojeluliitto Animaliasta. Runsaasti kuvitetussa kirjassa esitellään yhdistyksen vaiheet, käännekohdat ja saavutukset. Paljon on saatu aikaan niin lainsäädännön kuin kulutustottumusten tasolla. Muutoksia on kokenut myös itse yhdistys: kokoustaitojen alkeita opettelevasta harrastajaporukasta on kehittynyt EU-kabineteissa lobbaava ammattilaisten pyörittämä järjestö. Aarnipuu kuljettaa tarinaa notkeasti ja onnistuu hämmästyttävän värikkäästi kuvaamaan puuduttavanakin junnaavaa yhdistystoimintaa. Säpinää tekstiin tuovat kuvaukset eläinasialiikkeeseen liittyneistä kohuista, kuten vuoden 1995 turkistarhaiskuista, mutta pääasiaksi ne eivät nouse. Historiikki on järkevän lyhyt. Rajoilla tosin on, että teksti on liiankin tiivistä. Monia asioita olisi voinut avata enemmän, ja sitaattejakin on siroteltu säästeliäästi. Hienoa toisaalta, että Aarnipuu pitää kaikki langat itsellään ja tarjoilee lukijoille jäsennellyn ja puntaroidun tulkinnan, eikä sekalaista kokoelmaa löysästi kommentoituja lainauksia. (MJ)
Yrjöilyä & suuhunnaintia
Takakansi mainostaa, että Aksolotli yliajo on 2000-luvun Sieppari ruispellossa, sisäkannessa saksalaislehdistö kehuu teosta kirjalliseksi sensaatioksi. Blogistit suitsuttavat kieltä, terävyyttä, sirpaleisuutta ja monitulkintaisuutta. Myyntiä lisäävät kirjailija Helene Hegemannin nuori ikä sekä skandaali plagioiduista tekstinpätkistä paljastui, että jopa kokonainen sivu kirjasta on kopioitu kirjallisuusblogista minkä kirjailija väisti ovelasti määrittelemällä tekniikkansa miksaamiseksi. Tekstissä 16-vuotias rankan lapsuuden kokenut älykkö lintsaa koulusta, vetää kovia huumeita, yrjöilee ja harrastaa väkivaltaista ja ahdistavaa seksiä aikuisten kanssa. Tyttö on eksyksissä ja kipuilee; ympärillä kaikki ovat sekaisin. Kieli on uuvuttavaa ja teinimäisen mukaoivaltavaa, rakenne sekava. Näin on kai tarkoituskin: teksti on päähenkilön päiväkirjaa, ja kieli ja sekavuus siis päähenkilön omaa. Lukija tylsistyy. Aineissa olevien ihmisten sekavat sisäpiirikeskustelut ja sähköpostit ovat harvoin kiinnostavia. Vaikka yksittäisistä oivalluksista pilkistääkin omaperäistä huumoria, kirjassa on kuiva ja tosikkomainen vire. Henkilöhahmot jäävät epämääräisiksi ja etäisiksi. (kp)
Suomibrändi sarjakuvana
Finnish Comics Annual murtaa kassaholvin laadulla ja laajuudella. Ville Hännisen toimittama FCA on kattava läpileikkaus suomalaiseen nykysarjakuvaan ja sen tekijöihin. Kirja on loistavasti editoitu ja teosta selittävien esipuheiden lisäksi kaikista kirjan tekoon osallistuneista taiteilijoista löytyy pieni esittely loppusivuilta. Suomalaisen sarjakuvan identiteettiä kuvaa parhaiten jatkuvasti läsnäoleva vaivaantunut tunnelma ja ympäristöjen sijoiltaan nyrjähtänyt todellisuus. Keskimäärin FCA:n tekijöiden piirrustustyyli on naivistista ja suuripiirteistä. Englanninkielisten tekstitysten ansiosta FCA toimii suomibrändin polkupyörälähettinä ulkomailla. Kuratointi on ollut hyvin onnistunutta ja erityisesti lämpenin Jenni Ropen minimalistiseen tyyliin ja Marko Turusen valon kontrasteilla maalailuun. Kritiikkinä suomalaista nykysarjakuvaa kohtaan yhdyn M. A. Nummisen arvioon Sarjakuva-Finlandiaa jaettaessa: suomalainen sarjakuva on ärsyttävän epäpoliittista. Nöyränä täytyy todeta tämän(kin) asian olevan Ruotsissa paremmin. Tästä huolimatta FCA 11:sta voi hyvillä mielin odottaa vuoden 2012 sarjakuvajytkyä. (hs)
Tarumaista äitiyttä
Taiteen keinoin äitiydestä voi kertoa kertoa satumaisesti ja rakkaudella. Todellisuudesta ei silti pääse mihinkään: äitiys on usein kaikkea muuta kuin kaunista ja runollista. Taidehistorioitsija Suvi Niinisalo on koonnut laajaa faktatietoa äitiyden historiasta ja olemuksesta liittäen niihin taideteoksia eri aikakausilta. "Kirjan tarkoituksena on antaa monivivahteinen kuva äitiydestä ja rikkoa sekä monipuolistaa ihanteellista, myyttistä ja idyllistä kuvaamme äideistä", sanoo Niinisalo teoksensa esipuheessa. Eri taiteilijoiden luomukset vuosisatojen takaa ja äitiyden historian valottaminen ovat mielenkiintoisia ja kuvien ja tekstien yhteistyö toimii. Silti kuvakirja haparoi reaalimaailman, myyttien ja satujen välillä. Äitiyden avaamisessa on käytetty liikaa symboliikkaa, joka etäännyttää lukijan kirjan perimmäisestä tarkoituksesta. Ronski ja sievistelemätön ote olisi tehnyt kirjan helpommin lähestyttäväksi. Nyt äitienpäivänlahjan saaja voi joutua lisäilemään takasivuille kirosanoja. Totuus kun on usein tarua ihmeellisempää. Etenkin äitiyden. (RH)
Sydän, aivot ja lihakset
Katkeraa tilitystä on raskas lukea. Erityisen raskasta se on Stieg Larssonin avopuoliso Eva Gabrielssonin tapauksessa. Millenium-sarja julkaistiin vasta Larssonin kuoltua. Köyhältä antifasistisen Expo-lehden taistelevalta päätoimittajalta jäi näkemättä kokonaan hänen luomansa kirjasarjan suosio ja sen tuottamat miljoonat. Larssonin suku jätti puolison perinnöttä. Eva Gabrielsson kertoo Stiegin ja oman tarinansa pienessä kirjassa, jonka olemassaoloa ei voi kuin ihmetellä. Se ei ole kovin hyvin kirjoitettu. Ja kuitenkin Gabrielssonin apuna on ollut Elle-lehden ammattitoimittaja. No, sen kyllä lukee muun tirkistelevän sosiaalipornon puutteessa etenkin jos on kiinnostunut Milleniumin hahmojen taustoista Kirjan takakansitekstin lupaa totuuden Millenium-trilogiasta. En tiedä totuudesta, mutta se herättää kysymyksen: miten ihmeessä aktivistitoimittaja Larsson loihti menestyssarjansa? Ehkä selitys on tosiaan Larssonin omat kokemukset. Kirja anti tiivistyy lauseeseen "ilman Stiegin taistelua ja poliittista sitoutumista Milleniumia ei olisi. Niissä on sen sydän, aivot ja lihakset". (kj)
kirja
49
4
2011
49
Hargeisasta Helsinkiin Vammaisuuden
Somalialaisten diasporan kokenut nainen päätyi Helsinkiin, jossa "tiet valaistaan pimeän aikana".
diktaattorin Siad Barren hallinnon sorruttua valtiolliset rakenteet pirstovaan sisällissotaan joutui suuri osa erityisesti koulutetuista somalialaisista diasporaan. Tämän kansanvaelluksen rippeet ajautuivat 1990-luvun alussa myös Suomeen tuoden muassaan maahamme sen ensimmäisen merkittävän ja myös suurimman afrikkalaisen vähemmistön. Valtaväestölle somalialaistaustaiset ihmiset ja heidän kulttuurinsa ovat jääneet pitkälti vieraaksi, mikä on ollut osasyynä heidän arjessa kohtaamiinsa ennakkoluuloihin ja syrjintään. Eeva-Liisa Bahnaanin toimittama ja suomentama Amran Mohamed Ahmedin (s.1954) elämäkerta hahmottaa suomensomalialaisen kulttuurivaikuttajan taivalta lapsuudesta keskiluokkaisessa hargeisalaisperheessä sotien kurimuksen kautta pakolaiseksi Suomeen.
silmälasit
Rieserin kirja Mustat lasit osoittaa kuinka käsityksemme vammaisuudesta elää myös suhteessa siihen , miten vammaisuutta on kuvattu elokuvissa ja televisiodraamoissa. Vammaisuus näyttäytyy yleensä esimerkiksi patoutuneen pahuuden, viattoman uhriuden tai eksistentiaalisen sankaruuden vertauskuvana. Näin vahvasti värittynyt mediakuva ei voi olla vaikuttamatta käsitykseemme vammaisuuden tuottamasta arjen toiseudesta. Rieser löytää voimauttavia esimerkkejä siitä, kuinka vammaisuuden toiseus normalisoituu ilman, että se tulee yli-inhimillisin voimin voitetuksi. Tällaisia elokuvia ovat muun muassa Fred Zinnemanin Miehet (1950), Oliver Stonen Syntynyt 4. heinäkuuta (1989), Julie Taymorin Frida (2002) ja ehkä hieman yllättäen Andrew Adamsonin ja Vicky Jensonin lasten animaatio Shrek (2001).
S
OSIALISTISEN
huolen omista sukulaisista painaessa mieltä, ja erityisesti lasten kohdatessa arjessa säälimätöntä rasismia. Ahmed on selviytynyt haasteistaan ja on sittemmin toiminut opettajana, runoilijana ja yhdistysaktiivina. Hän on ollut mukana muun muassa perustamassa orpojen koulua Hargeisaan. Tunnustukseksi työstään hänet valittiin vuoden 2005 pakolaisnaiseksi.
tkaisi ota ka ss Sisälli styvän & mene älisen inv kansa kauran. vir naisen
kytkeytyy kohtalokkalla tavalla Pohjois-Somaliaan, jonka hankala liitto Somalian kanssa oli yksi tekijä valtion hajottaneen sisällissodan taustalla. Sittemmin alue on julistautunut yksipuolisesti itsenäiseksi Somalimaaksi, jota kansainvälinen yhteisö ei ole vielä tunnustanut. Ihmisissä elää silti vahva toivo paremmasta tulevaisuudesta. Somalimaan tilannetta pidetään yleisesti eteläistä naapuria vakaampana. Ahmedin kertojanäänessä historiallisia tapahtumia tai työelämän virstanpylväitä merkittävämmäksi
A H M E D I N TA R I N A
nousevat suhteet luontoon, läheisiin ihmisiin, alati tukena olevaan sukuun ja erityisesti lapsiin. Hän haluaa nähdä itsensä ennen kaikkea kasvattajana ja kansansa perinteen välittäjänä. Ahmedin lyriikassa, jota kirjassa esitellään runsaasti, perinteiset runonlajit saavat nykyrunon muotoja. Oletettavasti suomennoksessa iso osa kielen tasoista ja merkityksistä kaikkoaa, mutta tällaisenaankin ne ovat väkevää kuvaa Amran Ahmedin omasta äänestä ja elämänkokemuksesta: Olen eksyksissä, en tunne paikkaani / enkä arvoani / kauniista talosta, jonka olin rakentanut, / ei minulle jäänyt tikunkaan vertaa.
Elias Hämäläinen Eeva-Liisa Bahnaan: Rauhaa etsimässä. Amran Mohamed Ahmedin tarina. Golis 2011. 254 s.
R
ICHARD
teokseen vammaisuutta suomalaisessa elokuvassa käsittelevän lisäartikkelin. Kiinnostavimpana esimerkkinä nousee esiin Aleksi Salmenperän Miehen työ (2007), jossa down-syndroomasta kärsivän sivuhenkilön vanhemmat ovat ymmärtäneet tyttärensä seksuaaliset tarpeet ja sen, kuinka vaikea tämän on löytää itselleen kumppania. Ajatus miesprostituoidun palvelujen hankkimisesta menee kerralla useamman tabun äärelle, mutta kertoo kunnioittavaan sävyyn vammaisuudesta jotain sellaista, mitä elokuvissa yleensä ei näe. Ja samalla jotain sellaista mitä emme ole tottuneet pohtimaan.
tuomas rantanen Richard Rieser: Mustat Lasit. Vammaisuus valkokankaalla ja elokuvissa. Into Kustannus & Kynnys ry 2011. 183 s.
A M R A N A H M E D I N ennakkoluulottomat vanhemmat päättivät tukea tyttärensä koulutusta, mikä vei lahjakkaan oppilaan lopulta Mogadishun yliopistoon. Sisällissota katkaisi menestyvän ja kansainvälisen naisen virkauran. Sodan jaloista hän päätyi lopulta Suomeen kummalliseen maahan, jossa "tiet valaistaan pimeän aikana". Sopeutuminen uuteen kotimaahan ei ollut helppoa varsinkaan jatkuvan
E H K Ä V I E L Ä tähdellisempiä ovat esimerkit, joissa vammaisuus näyttäytyy normaalina yksilön ominaisuutena ilman että siihen liittyy joku erityinen juonellinen syy. Tällaisia ovat esimerkiksi Mike Newellin Neljät häät ja yhdet hautajaiset (1994) -elokuvan päähenkilön kuuro veli tai Teho-osasto-tv-sarjan kainalosauvaa pysyvästi käyttävä ylilääkäri. Jussi Karjalainen on kirjoittanut
50
4
2011
Naisten ääniä Afrikasta
Afrikkalaisia elokuvia ei festivaalien ulkopuolella juuri näe ei edes Afrikassa.
African Film Festival HAFF pyrkii laajentamaan median suppeaa Afrikka-kuvastoa. Tämän vuoden teemana on naisten äänet. "Yleensä media esittää afrikkalaiset naiset passiivisina uhreina lapsi sylissään, vaikka usein asiat ovat täysin toisin. Haluamme näyttää erilaisia näkökulmia ja kulttuureja", festivaalijohtaja Wanjiku wa Ngugi kertoo. Kaikki festivaalilla nähtävät elokuvat eivät kuitenkaan ole naisten ohjaamia.
H
ELSINKI
"Ohjaajan sukupuoli ei yksistään tee elokuvasta naisten asemaa pohtivaa ja kiinnostavaa." korostavia afrikkalaisia fiktio- ja dokumenttielokuvia oli Wanjiku wa Ngugin mukaan helppo löytää. "Hyviä elokuvia on paljon. Osallistuin esimerkiksi afrikkalaisen elokuvan konferenssiin, josta sain paljon hyviä kontakteja ja kuulin, mitä on meneillään. Haastavampaa oli löytää elokuvia, jotka ovat sekä viihdyttäviä että sisällöltään kiinnostavia."
N A ISN Ä KÖKULM A A
Mistä päin Afrikkaa löytyy vireintä elokuvateollisuutta? "Suuri osa elokuvista tulee Länsi-Afrikasta tai Etelä-Afrikasta, jossa hallitus rahoittaa elokuvateollisuutta
ajan "Ohja ei tee uoli sukup ta naisten as elokuv pohtivaa." a asema
paljon enemmän kuin esimerkiksi kotimaassani Keniassa." Kasvava ilmiö on Nigerian Nollywood, jonka valtava elokuvateollisuus tuottaa yli 200 pienen budjetin elokuvaa kuukaudessa. Siitä huolimatta Hollywood pieksee Nollywoodin myös Afrikassa. "Afrikkalaisissa elokuvateattereissa ei juuri näe maanosan omia elokuvia, vaan suurin osa ohjelmistosta tulee Yhdysvalloista. Se on valtava ongelma. Ainoastaan Etelä-Afrikka on tässä poikkeus", Wanjiku wa Ngugi pahoittelee.
"Ainakin Keniassa elokuvaliput ovat kovin kalliita, joten festivaaleja lukuun ottamatta mahdollisuudet nähdä afrikkalaista elokuvaa ovat hyvin rajalliset. Onneksi video on muuttanut tilannetta paljon." afrikkalaiselle elokuvalle riittää yleisöä, sillä toista kertaa järjestettävä festivaali oli viime vuonna lähes loppuunmyyty. HAFFin elokuvia voi tänä vuonna nähdä myös muissa Suomen kaupungeissa. Viimeksi Wanjiku wa Ngugi yllättyi iloisesti Kiasman täyteen houkutelleissa ARS11-näyttelyn avajaisissa. Näyttelyn yhteydessä esitetään neljä festivaalin elokuvaa. Ovatko suomalaisten Afrikka-käsitykset muuttumassa? "Monet stereotyypit elävät vahvoina, eikä ihme, koska media on pullollaan sellaista kuvastoa. Toisaalta monet kyseenalaistavat perinteiset mielikuvat, ja kun matkustaa paikkoihin, joutuu kohtaamaan niiden oikean todellisuuden."
HELSINGISSÄ
Anna-Sofia Joro
DOKUMENTTIVINKKI
"Festivaalit ovat pieniä, eli niillä voi näyttää hyvin rajallisen määrän elokuvia rajalliselle yleisölle", Wanjiku wa Ngugi kertoo ja antaa vajeen täyttämiseksi hyvän vinkin. "Ylen uusi verkkopalvelu on askel hyvään suuntaan." Ylen uusilta kolmasulottuvuus.fiverkkosivuilta ja muualta netistä löytyy paljon elokuvia ja dokumentteja, joita on turha odottaa näkevänsä televisiosta.
HE MUUTTAVAT MAAILMAA. Sisters in law (2005) on dokumentti kahdesta naisesta Kumban kylässä Kamerunissa. Valtion syyttäjä Vera Ngassa ja oikeustalon presidentti Beatrice Ntuba taistelevat perheväkivaltaa vastaan. Elokuva esitetään Helsingin Andorrassa 15.5.
elsi hyttinen, tuomas rantanen & jari tamminen
Jean Becker : Päiväni Margueritten kanssa Ensi-ilta 29.4. Lauri Törhönen: Huhtikuun tytöt. Elokuvissa nyt. Jouko Aaltonen: Taistelu Turusta. Ensi-ilta 29.4. Duncan Jones: Source Code. Ensi-ilta 13.5. Joseph Kosinski: Tron Perintö. Disney 2010. Bluray ja dvd.
Idiootti Ranskanmaalla
Lähes lukutaidoton keski-ikäinen mies ja linnunluiseksi haurastunut sivistynyt vanha nainen tapaavat puistossa. Kehittyy ystävyys ja mies tietysti oppii myös lukemaan ja arvostamaan kirjallisuutta. Paljon muuta kehitystä hahmoissa tai tarinassa ei sitten tapahdukaan. Hyvät ovat hyviä ja pahat pahoja tässä sadussa loppuun asti. Gerald Depardieun esittämä yksinkertainen mies on toki ihan viehättävä. Kuten idiootti-hahmojen variaatioilla usein, hänelläkin yksinkertaista mieltä kompensoi kultainen sydän. Gisèle Casadesuksen 95-vuotias Margueritte katsoo häntä ymmärtäen, tavalla, johon hänen oma äitinsä ei pysty. Ja lainaa niitä kirjoja. Miljöönä on ranskalainen pikkukaupunki, jossa kaikki ovat valkoihoisia, aurinko paistaa ja takapihat kasvavat purjoja ja tomaattia. Viehättävää, kepeää mutta jotenkin mitäänsanomatonta. (EH)
Bulkki on bulkkia
Solar Filmsin uudistetulta Vares-tuotemerkkiseltä liukuhihnatehtaalta on tullut Lauri Törhösen ohjaama toinen osa. Hyvät uutiset ensin: ylinäyttelemisen suhteen ihailtavan immuunin Antti Reinin karisma toimii edelleen hyvin. Huonot uutiset heti perään: mikä muu ei sitten toimikaan. Huhtikuun tyttöjen suurin ongelma on siinä että elokuvan lajityyppiä on ilmeisesti improvisoitu vasta vauhdissa. Kerronta seilaa kaoottisesti film noir -dekkarin, suomalaisen puskafarssin ja irvokasta väkivaltaa tihkuvan ruotsalaisen poliisielokuvan välillä. Tarinan johdonmukaisuus pätkii, henkilöt ovat asenteellisen stereotyyppisiä ja rikokset motiiveineen epäuskottavia. Lisäksi rakenneltu kuvio prostituution, kiinteistöbisneksen ja korruptoituneen politiikan välillä on vaivaannuttavan lapsellinen. Lauri Törhösen luulisi tuntevan edes kunnallispolitiikan perusrakenteet, onhan hänellä itsellään takanaan pitkä kokemus helsinkiläisenä päättäjänä. (TR)
Turun tauti ei taltu
Suomi kaupungistui Euroopan näkökulmasta varsin myöhään ja nopeasti. Sodan jälkeen grynderit ja modernismin hengen sisäistänyt työväenluokka sekä näitä liehitelleet poliitikot purkivat Uuden Uljaan Suomen alta kaiken, mikä muistutti paheksutusta maalaisuudesta. Niin kaatuivat naapurin liiterit, pikkuporvareiden pitsihuvilat kuin julkiset arvorakennuksetkin. Kokenut dokkaristi Jouko Aaltonen avaa ilmiötä Turun lähihistorian näkökulmasta. Virkamiesten ja poliitikkojen haastattelujen väliin leikataan tunnelmapaloja uusista talonvaltauksista. Kamppailu autonomisen sosiaalikeskuksen puolesta ei silti täysin nivelly pääteemaan. Toisaalta tavoittamatta jää kiinteistörahan ja politiikan yhteen kietoutuminen vaikka yksi haastateltava on Turun mahtirakennuttaja Benito Casagrande. Taannoin liikelaitoistetun Tilakeskuksen organisaatiologiikkaa olisi myös kannattanut avata pitemmälle. Samaa mallia ajetaan nimittäin nyt muuallekin. (TR)
Huomenna hän tulee
Duncan Jones kierrättää letkeässä tieteistrillerissä Matrixin, Terminatorin ja Päiväni Murmelina -elokuvien aineksia luovalla tavalla. Source Code kertoo Afganistanissa palvelleesta helikopterilentäjästä, joka havahtuu olevansa maansa palveluksessa jonkinlaisessa tietoteknisessä rinnakkaistodellisuudessa. Ideana on pelastaa Chicagon kaupungin asukkaat terrorismilta ja samalla kaunis daami ja oma itsellisyys. Tarina on tietenkin täyttä hölynpölyä, mutta aina ongelmallisen aikahyppelyn suhteen tekijät kiskovat pitkään itseään tukastaan ylös suosta ihaltavankin pirtsakasti. Hiukan uskaliaasti elokuva päätyy myös kysymään miten pitkälle maansa puolesta on kohtuullista uhrautua. Elokuvan kaapissa väijyy myös kaupalliseen formaattiin sopimaton eksistentialismin peto. Miksi elän? Voiko kovalevyltä löytää ikuisen elämän? Eipä ihme, että leffan loppupuolella tekijöille tulee lystikäs kiire sulloa kaikki vaaralliset ainekset takaisin vaarattoman teinihömpän tuotteistusraamiin. (TR)
Ulottuvuuksien välillä
Viime vuosina Hollywood on innostunut lisäämään 3D-efektejä elokuvaan kuin elokuvaan. Usein efektien käytöstä puuttuu kaikki tyylitaju ja ohjaajat/tuotantoyhtiöt ovat degeneroituneet böö, säikäytinkö? -astelle. Scifi-seikkailu Tron Perintö on yksi harvoista elokuvista, jossa 3D-efektit tukevat kerrontaa. Tronissa sukelletaan arkitodellisuudesta virtuaalimaailmaan. Siirtymää korostetaan lisäulottuvuudella, jota käytettään hillitysti. Virtuaalimaailmassa kaikki on skarpimpaa ja 3D-efektit luovat illuusion todellisuutta hieman todellisemmasta menosta. Lisäulottuvuus puuttuu dvd-julkaisusta, eikä sitä saa aikaiseksi katselemalla elokuvaa 3D-telkkarilla. Kotikatsomossa lisätty kolmiulotteisuus kun ulottuu kaikkiin kohtauksiin, ei valikoidusti. Onko tässä siis elokuvateatterien pelastus, laadukkaissa 3D-efekteissä? Eipä varmaan. Myös Tron on saatavilla 3D-bluray-julkaisuna, jolla ulottuvuudet loksahtvat kohdilleen ihan kotisohvallakin.(JT)
4
2011
51
NIINA SUOMINEN
YMPÄRISTÖAKTIVISMIA & VANHOJA KIROUKSIA
elokuvia HAFF-festivaali tarjoaa tänä vuonna? Yhteistä ainakin on, että Afrikkaa huonosti tuntevan stereotyypit murtuvat vauhdilla niitä katsoessa. "Nyt tulee klisee, mutta kaikki elokuvat ovat tosi hyviä. Jos jotain pitää nostaa, niin ensimmäisenä tulee mieleen kenialainen dokumenttielokuva Taking Root", Wanjiku wa Ngugi suosittelee. Dokumentti kertoo Nobel-palkitusta ympäristö- ja ihmisoikeusaktivisti Wangari Maathaista ja siitä, kuinka köyhien naisten puuntaimien istuttamisesta kasvoi koko Kenian laajuinen liike. Festivaalijohtajan toinen suositus on fiktioelokuva Madame Brouette, jossa katumyyjä ja yksinhuoltajaäiti Mati uhmaa miehisiä perinteitä. Eri yhteyksissä Nollywoodin parMILLAISIA
PIMIÖ/ANIMOI Turun Anikistit: Tommi Juutilainen, Niina Suominen ja Taru Varpumaa & STUDIO Elliina Peltoniemi 29.5. OTTO MÄKILÄ Punainen levoton kipinä 29.5. Crème de la Crème Mestariteoksia Turun taidemuseon kokoelmasta 5.2.2012
haaksi tuotannoksi julistettu Kunle Afolayan trilleri Figurine voitti viime vuonna parhaan afrikkalaisen elokuvan palkinnon. Figurinen käänteet yllättävät konventioihin turtuneen. Perinteitä, modernia menoa ja yliluonnollisia voimia yhdistelevässä elokuvassa kolme ystävää löytää mystisen patsaan hylätystä temppelistä. Patsas tuo seitsemän vuotta onnea ja sen jälkeen seitsemän vuotta jotain ihan muuta. Erilaisen, viipyilevän elämyksen tarjoaa burkinafasolainen Notre étrangère, jossa kolme naista joutuu tahoillaan pohtimaan identiteettiään ja tekojaan.
turuntaidemuseo.fi
Aurakatu 26, (02) 2627 100
Anna-Sofia Joro HAFF, Helsinki African Film Festival 12.15. toukokuuta. www.haff.fi
VOIMAN TV-LIITE
Tuomas rantanen 9.5. SubTV: The Wrestler Painija (USA, 2008) Rujon herkkä Mickey Rourke esittää Darren Aronofskyn käsivarsikameralla ja luonnollisissa ympäristöissä amatööriavustajien keskellä toteutetussa hienossa halpisbudjetin elokuvassa urallaan ja elämässään sivuluisuun ajautuneen showpainijan elämäntuskaa ja yksinäisyyttä niin koskettavasti, että saa taatusti kyynelen tiristymään silmänurkkaan muillekin kuin kaikkein raavaimmille katsojille. 24.5. YLE Teema: Saimaa-ilmiö (Suomi, 1981) Suomalaisen reality-elokuvan ylittämätön klassikko vie meidät aikaan jollon Aki ja Mika Kaurismäki tekivät vielä yhdessä elokuvia, Juice Leskinen oli vielä viriilissä keikkakunnossa, Eppu Normaali hauskimmillaan ja Ismo Alangon taiteellisena synnyinkotina toiminut Hassisen Kone juuri tehnyt läpimurtonsa, ja näyttää samalla, kuinka suomalaisessa rokkarinjörrikässä on enemmän hanurinsoitosta ja koskenkorvasta liikuttuvaa slaavilaista fennougria kuin angloamerikkalaista Elvistä. 28.5. YLE TV2: Mestareiden liigan loppuottelu (Wembley, Lontoo) Viime aikojen rajat kiinni -kansallismielisyydelläkin uhostelun keskellä hienostunut penkkiurheilija jättää kiekkoleijonista vaahtoamisen tavanomaista vähemmälle ja kääntää katseensa areenalle, jossa taatusti monikulttuuriset maailman parhaat jalkapallojoukkueet mittailevat toisiaan, ja vaikka tätä tietenkään ei vielä saisi paljastaa, takuuvarmana vedonlyöntivinkkinä mainittakoon, että tottahan toki juuri katalaanien kielivähemmistön ylpeys sen pystin voittaa ja ratkaisumaalin tietenkin tekee valtameren toiselta puolen kotoisin oleva pieni mutta ketterä maahanmuuttaja.
TAISTELU AISTEL STELU TURUST TURUSTA URUSTA
ELOKUVATEATTEREISSA KAUTTA MAAN
HELSINKI | TAMPERE | OULU JYVÄSKYLÄ | PORI | LAHTI TURKU | KOUVOLA
SAIRASTAAKO KAUPUN K ISI TURUN TAUTIA ? N JOUKO AALTOSEN ELOKUVA
www.illume.fi
Taksikuski 14.5. & 17.5. & 22.5. Kino Tulio, KAVA, Sörnäisten rantatie 25A, 5. krs Morsian pukeutui mustaan 24.5. & 26.4. & 28.5. Elokuvateatteri Orion, Eerikinkatu 15, 00100 Hki
KINO TULIOSSA 14.5.22.5.
E LO K U VAT
Prix Europa voittaja, Elina ja Mike Pohjolan Baabelin Metsä & muita kotimaisten & kansainvälisten tekijöiden lyhytelokuvia on nähtävillä FUTURE SHORTS ONE:MAY EDITIONISSA, kello 20, Helsingin Kulttuurikeskus Gloriassa, Pieni Roobertinkatu 12.
DIGITAALISESTI RESTAUROITUJA KLASSIKOITA
7.5.
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 23.5. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. nuorten kotimaisten tekijöiden tuoreet lyhytelokuvat kohtaavat maailman parhaat lyhärit, kello 20, tilaisuudessa esiintyy Cleaning Women kello 24 Helsingin Kulttuurikeskus Gloriassa, Pieni Roobertinkatu 12. 9.5. KUUK AUDEN LEFFA: KESÄHETKET, kello 19 Espoon Kulttuurikeskuksen Louhisalissa. 14. 5. JÄ ÄVUOREN VARJOON, Kallio Kukkii -yöelokuvana nähdään Antti Seppäsen dokumentti kello 21, Helsingin Kulttuuritila Myötämäessä, Siltasaarenkatu 28.
7.5. FUTURE SHORTS ONE: MAY EDITION,
17. 5.
SIA,
SUOMAL AISEN LYHY TELOKUVAN KUKK A-
kello 202 , Helsingin Pasifico, Helsinginkatu 15. Seppäsen dokumenttielokuva
HELSINKI TAK SIKUSK I & PUNA ISET KENGÄT,
digitaalisesti restauroidut klassikot Kallio Kukkii -kaupunkifestivaaleilla 14.22.5., Taksikuski 14.5. & 22.5. kello 17 & 17.5. kello 18, Punaiset kengät 15.5. & 21.5. kello 17 & 18.5. kello18, Kansallinen audiovisuaalinen arkisto, Sörnäisten rantatie 25. TURKU ANIMOI, Tommi Juutilaisen, Niina Suomisen & Taru Varpumaan animaatioita 29.5. asti, tiistaista perjantaihin kello 1119 & lauantaista sunnuntaihin 1117 Turun taidemuseon pimiössä, Aurakatu 26.
ORIONIN TOUKOKUU
TRUFFAUT JA ALLEN
ORION
Eerikinkatu 15, Hki Eerikinkatu 15, Hki Liput 5,5 /4,5 /2 Liput 5 /4 /2
52
4
2011
Pispalan transsymbolisti
KOJAK VAI SIBELIUS? Pispalanharjulla asustelevan Tarmo Paunun pensselinjälki näyttää rennolta, vaikka työt on tehty hitaasti ja harkiten.
Pitkän talven jälkeen on taas valon, kesän & pakanallisten bakkanaalien aika.
T
P A U N U S Ä I LY T T I
A M P E R E L A I S E N TA R M O P A U N U N
(s. 1971) uusissa isokoisissa maalauksissa otetaan kantaa perussuomalaisten "postmodernin rappiotaiteen" vihaan: veden Jumala Ahti on jäänyt kiinni naiselliseen verkkosukkaan ja tämän hurskaan kondomikonnan aivosiittiöinä polskivat Mannerheim ja Kekkonen. Viereisessä taulussa Kojakin näköinen Jean Sibelius säestää polkkaa pianolla ja Tarmo maalaa hänelle vahvan prostatan. "Olen Tauno Palon ja Goethen bastardiäpärä!" Paunu päräyttää. Tällä hän tarkoittaa niin kulttuuristen kuin seksuaalisten vastakohtien ja tabujen yksiinmaalaamista: itkua ja naurua samassa kuvassa. Tarmossa on elokuvallista hurmuriainesta, kuten myös kirjallista taustaa: Mummo seurusteli Mika Waltarin kanssa ja hänen isäpuolensa on Hannu Salama. oman tyylinsä läpi Kuvataideakatemian. Paunun maalaustyyli muistuttaa Berliinin muurin varjossa 1980-luvulla syntynyttä villi-
a i, jonk "Viest liikkuva n, on lähetä li, ei kiveen symbo itettu." kirjo
maalareitten tyyliä: spontaani ja lapsenomainen pensselillä piehtarointi ja maaliaineksen freudilais-anaalinen pruitskailun riemu yhtyy loisteliaisiin selityskertomuksiin karikatyyristen kuvakerrosten äärellä. Paunu on kehittänyt tästä oman työkalunsa, jota hän kutsuu nimellä transsymbolismi. "Tarkoitan sillä läpivientiä. Viesti, jonka lähetän, on liikkuva symboli, ei kiveen kirjoitettu. Symboli on yhdistävä vastakohtana diaboliselle eli eristävälle. Jäykät symbolit eristävät, notkeat yhdistävät." Näyttelyn nimenä on Elo pakanana. Paunun pensselipohdinnan alla on sivilisaation tukahduttava vaikutus suhteessa viriiliin menneisyyteen. Paunu pitää itseään funktionalistina; hän tekee symboleita käytäntöön. Antiikin filosofi tuijottaa kauhuissaan pakanallisen parin eroottista riittiä. Nuori Goethe hymyilee monikätisen alkukasvin sisältä kuin jokin tanssiva hindujumala. "Goethellä oli silmää nähdä yhtä aikaa yksityiskohta kuin sen yhteys kokonaisuuteen." ensinäkemältä Paunun työt tuntuvat sutasuilta, on niitä tehty hitaasti ja harkiten. Tarmon suvereenien selostusten liukuvista hahmoistaan tulisi myös kuulua näyttelyssä transkuultavasti maalausten lävitse. Paunu on maalannut Leonardo da Vincin Pyhä Anna kolmantena -aiheen nuotiolla kulissimaisten omenapuitten sisällä.
VA I K K A
N ÄY T T E LY T
YHTEYS Maria Mughalin maalauksia 30.4.26.5. keskiviikkoisin kello 1217, torstaisin 1215, perjantaisin 1217 & lauantaista sunnuntaihin 1216, Galleria Art Frida, Korkeavuorenkatu 25, Helsinki, kuvassa teos Arvoitus. Lovisa Ringborgin Holdin Breath (2005) on nähtävillä VESI TUNTEITA & AISTIMUKSIA -näyttelyssä 21.8. asti, tiistaisin, torstaisin & sunnuntaisin kello 1018 & keskiviikkoisin 1220, Wäinö Aaltosen museo, Itäinen Rantakatu 38, Turku. KAKSOSET, Heidi Lunabba tutkii kuvillaan, miten lapsen sukupuolta määritellään, näyttely 22.5. asti tiistaista sunnuntaihin kello 1118, taiteilija- & kuraattoritapaaminen 29.4. kello 17.3018.30, Suomen valokuvataiteen museon Prosessi-tila, Helsinki. UUSI LATO, Otto Turtosen valokuvissa vanha lato esitetään uudella tavalla, näyttelyn avajaiset 28.4. kello 1820, näyttely avoinna 29.4. 15.5. tiistaista perjantaihin kello 12 18 & lauantaista sunnuntaihin kello 1216, Titanik-Galleria, Itäinen Rantakatu 8, Turku.
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 23.5. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
GALLERIAT
HELSINKI YHTE YS Maria Mughalin maalauksia 30.4.26.5. keskiviikkoisin kello 1217, torstaisin 1215, perjantaisin 1217 & lauantaista sunnuntaihin 1216, Galleria Art Frida, Korkeavuorenkatu 25. FOX ON THE BEACH, Route Couture -ryhmän teosten materiaalina ovat valtateiden varsilta kerättyjen yliajettujen eläinten nahat, sulat & turkikset, 7.528.5., Galleria Alkovi, Helsinginkatu 19.
6.29.5. tiistaista perjantaihin kello 1219, lauantaisin 1116 & sunnuntaisin 1216, Make Your Mark Garage/Gallery, Kaasutehtaankatu 1, Suvilahti. TURKU UUSI L ATO, Otto Turtosen valokuvissa vanha lato esitetään uudella tavalla, näyttelyn avajaiset 28.4. kello 1820, näyttely avoinna 29.4.15.5. tiistaista perjantaihin kello 1218 & lauantaista sunnuntaihin kello 1216, TitanikGalleria, Itäinen Rantakatu 8. PORNAINEN K AISU TALVIKK I, taiteilijan näyttely autiossa talossa, Pornaisten kirkolta 100 metriä, 3.31.5. lauantaista sunnuntaihin kello 1117 & tiistaisin 1720, Kirkkotie 133.
TR AMA: FUCK THE COPS,
MUSEOT
4.5. PERFORMANSSI-ILTA, Brysselistä saapuneet performanssitaiteilijat esiintyvät kello 18.30 Porin taidemuseossa. TAMPERE OT TOPOIK I A & T YÖL Ä IST Y T TÖJÄ, yhdeksän sarjakuvatarinaa Tampereen historiasta, 2.4.4.9. tiistaista sunnuntaihin kello 1018, Museokeskus Vapriikissa, Alaverstaanraitti 5. TURKU VESI TUNTEITA & AISTIMUK SIA suomalaisten, ruotsalaisten & virolaisten nykytaiteilijoiden teoksia 21.8. asti, tiistaisin, torstaisin & sunnuntaisin kello 1018 & keskiviikkoisin 1220, Wäinö Aaltosen museo, Itäinen Rantakatu 38.
VALOKUVAT & VIDEOTEOKSET
Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun valokuvataiteen opiskelijoiden näyttely 11.5.5.6, joka päivä kello 921, Jukka Male museo, Kaapelitehdas. K AK SOSET, Heidi Lunabba tutkii kuvillaan, miten lapsen sukupuolta määritellään, näyttely 22.5. asti tiistaista sunnuntaihin kello 1118, taiteilija- & kuraattoritapaaminen 29.4. kello 17.3018.30, Suomen valokuvataiteen museo, Prosessi-tila. SAVE AND PROTECT THE PL ANET, afrikkalaisten valokuvaajien näkökulmia kestävään kehitykseen, 29.4.16.6. arkisin kello 918, Kulttuurikeskus Caisa.
HELSINKI JÄLJILL Ä CHASING,
KOLI HILJA A, K ARJAL A KUISK A A MEIDÄN TARINAMME, Annuska Dal Mason valokuvia Pohjois-Karjalan seuduilta, 20.4.31.5., kello 1017, Luontokeskus Ukko, Ylä-Kolintie 39. VANTAA ANOTHER HUMAN PAR ADISE, Adolfo Veran valokuvia, 20.4.8.5 keskiviikosta perjantaihin kello 1218 & lauantaista sunnuntaihin 1217, Galleria Gjutars, Vanha Kuninkaalantie 6.
YMPÄRISTÖTAIDE
8.5.31.5. maanantaista perjantaihin kello 1017 & lauantaista sunnuntaihin 1217, avajaiset 7.5. kello 16 19, näyttelytilat Lennätin & Kasematti IV, Harakan saari, lautta Ullanlinnan laiturista.
HELSINKI TARINOITA ITÄMERESTÄ,
4
2011
53
"Maria houkuttelee pikku Jeesusta takaisin syliinsä, mutta tätä kiinnostaa enemmän koira. Alkuperäisessä versiossa Marian vulva näkyi hameen heilahduksessa, mutta lopullisessa versiossa punainen viitta peittää neitseellisen sikiämisen lähteen tulenlieskan lailla." "Maria kuvaa kirkkoa ja tarkoitukseni on vetää Jeesus takaisin kirkkoon, mistä hänet on toisinajattelijana poistettu. Ehkä Jeesuskin on tuomittu pakanaksi."
" P A K A N U U S O N systeemin ulkopuolista hyvää. Viidakosta lentää terapiaTarzan, joka on parannuksen tehnyt valkonaama ja kääntynyt villeyteen", Paunu määrittelee. "Tai sitten ikinaisellinen mysteerio, Vihreäverinen lady, joka hajareisin meressä muodostaa laajan vaasin nauravine rintoineen. Naisen kasvot ovat kuitenkin tiukat ja hänen hiuksissaan on punainen apina." "Siinä yritetään tehdä aivotyötä, koetetaan muuttaa toista ihmistä. Se on mahdotonta, koska muutoksen kohde on sidottu vartaloonsa." Paunun värit ovat raakoja. Olennot kietoutuvat vihan ja rakkauden dualismiin. Maalauksessa Beethoven Paunu yltyy romantisoimaan "ensimmäistä iltaruskoa syntiinlankeemuksen jälkeen". Eeva on auringossa ja Aatami halkeaa hahmostaan kasvavan käärmeen puristuksesta kuin tahna tuubista.
Suomen lahja Amerikalle
ei ollut ennen sotia valkoisen Suomen suosiossa. Salomaa muutti jenkkeihin vuonna 1909 ja liittyi siellä WWI:hin, kansainväliseen syndikalistiseen ammattiyhdistykseen. Ensimmäisen maailmansodan hän vietti vankilassa vakaumuksellisena aseistakieltäytyjänä. Sotien jälkeen suomalaisiin upposi Salomaan vuosina 19271931 taltioitu, 18 kappaletta sisältänyt tuotanto. Suomi oli väsynyt sotiin ja vapautta kaihottiin sekä työväen- että porvariston puolella. Pekka Tiilikainen muistelee Ylen elävässä arkistossa aikansa superhittiä, Lännen lokaria ja sitä, kuinka Hella Wuolijoki pajautti levyn vasaralla rikki
H
ISKI SALOMA A
Tarvajärven aamukahviohjelmassa. "Huumorintajuisena kansalaisena" tunnettu Wuolijoki ilmoitti, että oli kyllästynyt kappaleeseen ja sen soittaminen Ylessä saa loppua. "Hän ei tiennyt, että olin jo ottanut siitä kaksi kopiota", Metsäradio-ohjelmaa sotien jälkeen toimittanut Tiilikainen myhäilee. "Soitimme sitä erityisesti silloin kun Hella oli matkoilla."
Susanna & Elsi Hiski Salomaan syntymästä 120 vuotta 17. toukokuuta. Ylen Elävän arkiston Hiski Salomaa -kokonaisuus osoitteessa www.yle.fi/elavaarkisto.
Erkki Pirtola Tarmo Paunun Elo pakanana -näyttely 7. 31. toukokuuta Helsingin galleria Amassa, Rickhardink 1.
facebook.com/HAFFhelsinki
HELSINKI AFRICAN FILM FESTIVAL
12.15.5. ANDORRA & KIASMA
HAFF esittää Afrikan mielenkiintoisimmat uudet elokuvat. Festivaalin ohjelmaan mahtuu draamaa, fiktiota, dokumenttia ja komediaa. Festivaalin teemana on Naisten äänet - afrikkalaiset naiset näyttävät osaamistaan niin kameran edessä kuin takanakin.
13.5 PERJANTAI 13:00 TAKING ROOT Andorra 15:00 IZULU LAMI Andorra 17:00 MAROCK Kiasma | AVAJAISET Andorra 18:00 IMANI Andorra 19:00 FROM A WHISPER Kiasma 20:30 PEGASE Andorra 14.5 LAUANTAI 11:00 PRAY THE DEVIL BACK TO HELL Andorra 13:00 TAKING ROOT Kiasma | FROM A WHISPER Andorra 15:00 MADAME BROUETTE Andorra | IMANI Kiasma 19:00 LES SECRETS (BURIED SECRETS) Andorra 21:00 LES SAIGNANTES (THE BLOODETTES) Andorra
HALUATKO HDÄ JOTAIN NÄ ERILAISTA?
15.5 SUNNUNTAI 13:00 SISTERS IN LAW Andorra 15:00 NOTRE ÉTRANGÈRE (THE PLACE IN-BETWEEN) Andorra 17:00 THE WORLD UNSEEN Andorra 19:00 THE FIGURINE Andorra
Osta lippusi ajoissa www.haff.fi
4
2011
55
Liikkuva koti
2.3.-7.8.2011
Kulttuurien museo Tennispalatsi 2. krs www.kulttuurienmuseo.fi
Trooppinen puutarha
Suomen Mad Men
VA L O K U VA AJ A C L A I R E A H O, 8 6 , näkee monen kymmenen vuoden
GARDENIA-HELSINKI
Eksoottinen käyntikohde ympäri vuoden. Trooppisessa puutarhassa kaakkoisaasialaisia hyötykasveja, kuten hedelmiä ja mausteita. Ulkopuutarhassa mm. ruusuja, pioneja, kärhöjä ja japanilainen kivipuutarha.
SISÄÄNPÄÄSYT Aikuinen Lapsi, opiskelija Eläkeläinen Perhelippu 4,00 2,00 2,30 9,00 AUKIOLOAJAT ma-to klo 10-18 pe suljettu la-su klo 10-17
Tarkista poikkeavat aukioloajat netistä.
takaiset tuotoksensa ensimmäistä kertaa isoina kuvina. Ahon näyttely avaa katsojille tuulahduksen 1950- ja 1960 -luvuilta, jolloin naiskuvaajat ja värikuvat olivat harvinaisia. Näyttelyllä juhlistetaan Ahon isoisän Juhani Ahon 150-vuotispäivää ja samasta perheestä jopa kolme pitävät näyttelyitä pitkin vuotta. Ahon kuvissa on positiivinen kaiku ja naisen työnjälki selkeästi näkyvillä. Ihmiset esiintyvät iloisina ja värit ovat voimakkaita ja kuvastavat rohkeasti sen ajan muotia. "Minua inspiroi ihmisten kuvaamisessa erityisesti katse ja hymy. Muistan kertoneeni kuvattaville juttuja, joista heille tuli hyvä mieli." Yksi tyylikkäimmistä näyttelyn kuvitsa on otos hymyilevästä Pirkko Mannolasta lahjakääreiden keskellä, punaisen värin ympäröimänä. Taiteilija ei muista miten vuoden
1958 paikkeilla otetun kuvan idea syntyi onhan kuvanottohetkestä jo yli 50 vuotta. Johonkin naistenlehteen se kuitenkin päätyi. Kuvaustekniikka ja työskentelyolosuhteet ovat vuosikymmenten saatossa muuttuneet. Aho kertoo, että koska tietokoneita ei ollut, kaiken sai tehdä alusta loppuun asti itse. "Olihan se raskasta, kamera ja jalustat painoivat eikä kukaan auttanut. Isäni tarkisti jokaisen ottamani kuvan ja huonot menivät suoraan roskiin. Mutta joka kerta, kun sai kuvan julkaistua tuli todella hyvä olo." Näyttelyä varten valikoitiin Ahon 10 000 tuotoksen joukosta 140 parasta otosta.
KEVÄTTAPAHTUMA SU 22.5. KLO 11-14
Gardenian 10-vuotisjuhlassa ohjelmaa koko perheelle. Trooppiseen puutarhaan vapaa pääsy.
WWW.GARDENIA-HELSINKI.FI
Koetilantie 1, Viikki, 00790 Helsinki - puh. (09) 3478 400
Lisää tapahtumia:
Reetta Huusko
Tyylin aika Claire Aho. Muotia, mainoksia & kansikuvia 19501967 Helsingin Taidehallissa 7. elokuuta asti.
Bongaa katugallerian herkut ja lähetä ne meille osoitteeseen voima@voima.fi.
HÄMEENKATUA, huhtikuu 2011. TAMPERE.
56 56
4
2011
posti
palaute@voima.fi
Kiukkuista miestä tarkoittava sana
Toimittaja Hannele Huhtala kyseli artikkelissa Tytöt soittaa rokkii, osa 7, sanaa, joka tarkoittaa kiukkuista mieltä englanniksi ja rimmaa "again" sanan kanssa. Huhtala sanoi, että "grin" ei käy merkityksensä vuoksi. No, melkein sama sana "chagrin", eli "harmi, mielipaha" varmaan kävisi? Kai Kimppa
sen tai itse tekemänne, jossa ilmoitatte Suvi Auvisen olevan väärässä. Ainoastaan äänestämällä voimme vaikuttaa! Topi Linkala Toimitus vastaa: Siitä että jokin yksittäinen kirjoittaja ei tykkää äänestämisestä, ei seuraa, että Voiman kanta olisi sama kuin jutussa esitetty näkemys. Voiman kantana on se, että on hyvä tuoda esille myös perusteluita, miksi ei kannata äänestää, koska niin moni miettii kannattaako äänestää vai ei.
Kiitos ja kumarrus
En tiedä mikä suhde teillä on Facebookia kohtaan, mutta lehdessä käsittelemänne aiheet kuin huutavat näitä aktivoivia sivuja (esim. vastustan hallintarekisteriä yms.), jotka levittävät sanaa epäkohdista yhteiskunnassamme. Jos lehti ei halua ottaa kontolleen näiden sivujen aloittamista, voisihan toimittajat yksityishenkilöinä nostaa nämä asiat some:ssa esiin, koska ovat nostaneet ne esiin jo lehdessä. Jos toimitte jo näin, hyvä! Kiitos erityisesti viime numeron veronkiertojutusta, kuten myös kyberkommarista taannoin. Sami
Fifi-puudelin ruokinnasta
Luetteko te kenties Suomen Kuvalehteä? Jos kyllä, onko Kalasataman romanien häätö tai pakistanilaiset pilapiirrokset todellakin niin tärkeitä, ettei entisen valtiosihteerin vallankaappaussyytöksiä kannata edes mainita? Syökö Fifi-puudeli vallankäyttäjien kädestä? Ufo
Kiitos siitä!
Ja oikein hyvää kevättä sinne koko porukalle! Lehtenne on kaikinpuolin loistava ja teette hyvää työtä:) Henna
Ehdokkaiden mielipiteet abortista
Lukaisin tuossa artikkelinne "Sitten meillä on tämä homokysymys". Joka oli sinänsä varsin mielenkiintoista luettavaa, tyypillisistä poliittisista vastauksista huolimatta. Tulikin sitten mieleeni, että olisi hienoa lukea saman tyyppinen artikkeli puolueiden yleisestä linjauksesta abortin suhteen. Varsinkin nyt, kun Timo Soini on kokenut sen niiiiiiin epäreiluksi, ettei muilta ole asiasta mielipiteitä kyselty. Itseäni ainakin kiinnostaisi myös muidenkin näkemykset aiheesta. Hanna
Miksi äänestämistä mollataan?
Viime eduskuntavaalien alla lehdessänne kirjoitettiin äänestämisen turhuudesta ja lähettäessäni teille palautetta asiasta, väititte pääkirjoituksessa, ettei lehdessänne ole moista julkaistu. Nyt kun taas on edessä vaalit, niin Suvi Auvinen antaa lehdessänne (3/2011, s. 14) ymmärtää, että äänestäminen ei kannata. Miksi tällainen äänestämisen mollaaminen? On törkeää päästää Kokoomus valtaan sillä, että kehoitatte tahoja, jotka eivät Kokoomusta äänestäisi äänestämisen turhuudesta. Teidän nimenomaan tulisi mielestäni kertoa, että ainoa tapa saada nykyiset päättäjät ulos on äänestämällä uusia. Jos kukaan ei äänestä uusia, niin vanhat pääsevät valtaan luovutusvoitolla. Tätä linjaako Voima ajaa? Toivottavasti tällä kertaa uskotte mitä sanon ja julkaisette joko tämän kirjoituk-
Hyvinvointi valtio ei voi henkisesti hyvin
Luin äsken Nina Sarell kirjoittaman jutun: Onnelisten naapurissa. Halusin vain kiittää jutusta olen jo pitkään miettinyt tätä kyseistä asiaa. Rahallisesti hyvinvointi valtio on henkisesti kehitysmaa, ja Rahallisesti Kehitysmaa on henkisesti hyvinvointi valtio. Olen muusikko ja kirjoittelen tästä aiheesta kappaletta paraikaa, sain todella paljon uusia ideoita lukemastani jutusta. Teiltä saa hyviä vastauksia maailman tilanteisiin Kiitos Nina ja kiitos koko voima.fi! Voima olkoon kanssanne :) Olli Korjaus: Tunaripäätoimittaja sekoitti maailma ja me -palstan jutussaan Lkirjaimella alkavat valtiot, jutussa puhuttiin Libyasta, ei Libanonista. Tekijä pahoittelee virhettä. Kimmo Jylhämö
Kriittisessä jurrissa?
Luin viimeisimmästä Voimasta artikkelin "Kuluta farkkusi itse". Hyvä juttu, mutta jäi häiritsemään kun sitä ei viety loppuun asti ja siitä jäi vähän sellainen fiilis että se on kirjotettu suht kiireessä ja että se on jäänyt vähän kesken. Esmes H&M:n työntekijä yritti selvittää puhelimessa miten farkut on tuotettu, mutta vastaus kysymykseen ei ollut
puoti oti
brändi-paidat ja a -hupparit!
(huppa
tilaukset@voima.fi
49 25
Voimalaukku
Armeijan vanhat t ikaasunaamarilaukut Voimapainatuksella. Huipputekniikka: sekä olka- että vyöötäröhihnat!
Materiaalina upuuvilla! luomuuvillaa/ kierrätyspolyesteriä) ri luomup
55
vetskari lla
Voimamakuupussit
Vietnamilaisten yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Paino vain 140 g. Kyläilyyn ja retkille, korvaa lakanat retkeilymajassa.
...ja Tilaa vielä Voima-lehti:
10 numeroa vuodessa, 39 euroa. Tuet riippumatonta journalismia ja autat meitä tekemään parempaa lehteä. Kaikki tilaukset mieluiten maillila osoitteeseen tilaukset@voima.fi tai puhelimella (09) 7744 3120.
4
2011
57
Vastajytky
Hommafoorumin nerokkuus ahdistaa. Persuilla on ollut helppokäytöinen blogitiedosto, jossa voi perustella valmiilla facebookiin laitetavilla viiteillä kaikkea käsiaseitten tarpeellisuudesta ihmisten luonnollisen epätasa-arvoisuuten. Varsinkin Halla-ahon demagogiset blogit ovat usein siteerattua tavaraa talebanityyppisten oppilasten käsissä. Näin ensi kertaa fifisivstoilla vierailevana etsin vasta-argumentteja mm kansanryhmää vastaan kiihottavan lain purkamisen vas-
tustamiselle. Kunnon aakkosellinen hakemisto olisi tarpeen ja jos jaksaisin, kävisin kaikki Halla-ahon blogit läpi ja kirjoittaisin niistä samalla otsikolla (pomppaisi googlessa esiin samalla hakusanalla) jokaiseen järjellisen vastablogin. Kansa näyttää oppineen juuri nyt vastablogeihin viittaamisen ja kaipaisi kipeästi helposti löytyviä lähteitä. Panu Raatikaisen kirjoitusta jo siteerattiinkin, mutta valitettavasti sen ennuste ei toteutunut. Halla-aho näyttää muuten ihan rukoilijasirkalta. Pekka Laine
meisesti löytää edes jotain paikkaa, mistä saisi näitä kahta uutta osaa ostaa, mutta mistään ei löydy mitään mainintaa. Ja se on ikävää. Suorastaan perseestä. Mikäli voitte auttaa, olisin eri kiitollinen. Javiera Marchant Aedo
EU kalavarkaissa
Ihan mielenkiintoinen juttu oli Voimassa 3/2011, mutta harmikseni huomasin ettei siinä edes sivulauseessa mainittu suomalaista kalaa. Kyllä puhutaan (syyttävään sävyyn?) miten suomalaiset ovat kovia kalansyöjiä. Olisi voitu mainita myös että Suomen järvet pullistelevat kalaa, varsinkin ns. roskakalaa (särki,lahna) joka on kalaa siinä missä muukin. Puuttuu vain rohkeus ja raha luoda oikeanlaiset tuotteet ja lyödä ne läpi markkinoille. Ainakin osa suomalaisista syö vielä pää-asiallisesti kotoista järvikalaa; hau kea,madetta,ahventa,särkeä,lahnaa ja sitten niitä "arvokkaampiakin". Tuli vaan mieleen että voisitte vähän promota suomalaista järvikalaa joskus. Liekö ne senegalilaiset kalastajatkaan pahakseen pistäisivät jos totuus on mikä on. Kalastelija
päässyt lehteen. Kuitenkin se oli kirjoitettu että soitti ja kyseli alkuperää, joten miksei sitten vastaustakin. Myös se Diesel -lafkasta kertova osio jätti jotenkin tyhjäksi. Saatan olla myös kriittisessä jurrissa. Heka
Voima Kustannus uurastaa väsymättä korjatakseen tämänkin virheen maailmasta. Laihaa lohtua fyysisen paperilehden puutteeseen voi hätätilassa hakea geneerisestä substituutista, sähköisestä lehdestä. Voiman näköisversiot ovat luettavissa ilmaiseksi osoitteessa www.lehtiluukku.com.
Kotkan voimat
Voima lehtiä sai takavuosina hakea ilmaiseksi muun muassa eräästä kirjakaupasta ainakin täältä Kotkasta. Mikäli käytäntö on vielä voimassa niin mistä saan kaupunkikohtaista tietoa ilmaisjakelupaikoista? Voimaton Toimitus vastaa: Hupsista, saatana. Voiman koko maan kattava jakeluverkosto oli tarkasteltavissa Voiman vanhoilla nettisivuilla, mutta listaa ei ole toimituksen ja jakeluorganisaation kroonisen ylityöllistymisen takia ehditty päivittämään Fifi-verkkolehden sivuille.
Rakastan lehteänne
Teidän lehtenne on täyttä paskaa, vittu kuka helvetti edes kehtaa lukea tämmöstä paskaa Alaham ohamas
Säteilevää
Kiitos Kimmo Jylhämö, Voima-lehden pääkirjoituksesta, jossa oli säteilyn edistämiskeskuksesta! Ydinlobbarit olleet ihmeen aktiivisia viime aikoina, ovat kamalan huolestuneita hiilikaivostyläisten onnellisuudesta, ja viimeksi tänään kuulin tuulivoimakriittisestä yhdistyksestä (Wind Watch) joka kerää tietoa tuulivoimaloiden lavoista irtoavien jääpalojen uhreista. Melkoista farssia, ja menee aika moneen täydestä, kumma kyllä. Jaakko
Candian kirjat kateissa
Hyvä juttu ja kivaa, että kyseinen kirjasarja saa julkisuutta. Kapteeni Shiva on koukuttava hahmo ja kirjat on hyvin kirjoitettu, kokonaistaideteoksena mahtava juttu kaikenkaikkiaan. Mutta. Saako teidän kauttanne yhteyttä Maria Candiaan tahi Flamongoon? Koska olen tässä kahden päivän ajan yrittänyt kuu-
www.kallionkulttuuriverkosto.fi
KULTTUURIA KALLIOSSA
YLI 100 TAPAHTUMAA M YLI 1000 ESIINTYJÄÄ
Kolmas maailma on täällä
Lukutaito ja koulutus ovat tehokkain tie tasaarvoon ja kehitykseen. Jos kuulut maailman onnekkaisiin lukutaitoisiin, pystyt myös ottamaan asioista selvää ja vaikuttamaan. Muutos syntyy tietoisuudesta me kerromme asioista, joista valtamedia vaikenee. Tilaus vain 29 euroa/vuosi www.maailmankuvalehti.fi