TU E RII PPU
M
ON AT
Tila
voim
. fifi
iku lm u
vo
2 1
h 12 0
e
ILMASTOHUTKIJAT S. 34 POLIISIEN VARAT S. 37
S
KI ÄS Ä
Juha
1
Sulhaskauppaa Intiassa 9 Barf, kissallesi 14 Ammattina kirjoittaminen 19, 30 & 52 Räpmussukat Niko & Tapsa 50
L IS
M IA . TIL A A V
.f ma i
i
MA
a.fi
a!
TA JOUR
!
NA
OI
s. 22
OHJAUS WESTERBERG ROOLEISSA AHO KAITUE MÄÄTTÄ SALMINEN
KUN PAHIN TAPAHTUU, SUURIN UHKA NOUSEE SISÄLTÄMME
PAAVO WESTERBERG
IIDA VANTTAJA
PAULA SALMINEN
Ohjaus PAAVO WESTERBERG, 8.2.2012
PETER FRANZÉN
Ohjaus IIDA VANTTAJ , 28.2.2012
EDUARD USPENSKI
Ohjaus SALLA TASKINEN, 21.3.2012
Ohjaus JANNE REINIKAINEN, 18.4.2012
Ohjaus JUKKA RANTANEN, 7.3.2012
OLKA HORILA
Ohjaus OLKA HORILA, 12.4.2012
WWW.KANSALLISTEATTERI.FI / LÄNTINEN EATTERIKUJA 1 / 00100 HELSINKI / WWW.LAVAKLUBI.FI ÄNT LIPUT 010 733 1331 / YRITYKSET JA RYHMÄT 010 733 1332 (0,083 puhelu+0,06/0,17 /min) LIPPUPISTE 0600 900 900 (1,97 /min+pvm) LIPPU.FI R
"Yksi vuoden hauskimmista ja älykkäimmistä elokuvista."
THE DAILY MAIL
"Nokkela, ilkikurinen ja taitavasti näytelty."
THE HOLLYWOOD REPORTER
"Nopea, raivokas ja hauska."
NEW YORK POST
SAÏD BEN SAÏD
FOSTER
JODIE
WINSLET
KATE
ESITTÄÄ
CHRISTOPH
WALTZ
JOHN C. REILLY
7
PERUSTUU
YASMINA REZAN NÄYTELMÄÄN"VIHAN JUMALA"
ELOKUVA
PRODUCED BY
SAID BEN SAID COBY-PROUCED MARTIN MOSZKOWICZ OLIVER BERBEN PIOTR REISCH AND JAUME ROURES A ROMAN POLANSKI FILM CARNAGE JODIE FOSTER KATE WINSLET CHRISTOPH WALTZ JOHN C.REILLY PRODUCTION DESIGNER DEAN TAVOULARIS COSTUMES MILENA CANONERO LINE BASED ON MUSIC ALEXANDRE DESPLAT DIRECTOR OF PHOTOGRAPHY PAWEL EDELMAN CASTING FIONA WEIR EDITOR HERVE DE LUZE PRODUCER FREDERIC BLUM THE PLAY "LE DIEU DU CARNAGE" BY YASMINA REZA SCREENPLAY BY YASMINA REZA AND ROMAN POLANSKI TRANSLATION MICHAEL KATIMS DIBYRECTED ROMAN POLANSKI A FRENCH GERMAN POLISH SPANISH CO-PRODUCTION SBS PRODUCTIONS CONSTANTIN FILM PRODUKTION SPI FILM STUDIO VERSATIL CINEMA ZANAGAR FILMS ET FRANCE 2 CINEMA WITH THE PARTICIPATION OF CANAL+ CINECINEMA FRANCE TELEVISIONS THE POLISH FILM INSTITUTE AND WILD BUNCH
ELOKUVATEATTEREISSA 10.2.2012
ilmoitus
HELMIKUUN MERKKITUOTTEET
SISÄLTÖ 30.1.26.2.2012
AJASSA 819
Merikartta vapauteen s. 8 · Myytävänä koulutettu sulhanen s. 9 · Tilasto s. 9 · ideologiaa ei voi häätää s. 10 · Lukijaposti s.10 · Lupa tappaa luovuuden s. 12 · Vedetään hatusta s. 13 · Kartta s. 13 · Sananvalta, Ruusu Haarla s. 14 · Tätäkö kissa ostaisi? s. 14 · Rahan voima, Teppo Eskelinen s. 17 · Muutakin kuin työhuone s. 17 · One Day s. 18 · Etusivu muusiksi s. 19 · Toisinajattelija, Tuomas Rantanen s. 19
1
2012
7
PÄÄKIRJOITUS
Kimmo Jylhämö on klaukkalalainen porvari.
Rikoksia kovat kaulassa
Ex-talouskonna Sam E. Antar tietää olevansa paha.
16
Vertaispolitiikan synty
V I H R E I L L Ä O L I aikoinaan hetkensä, kun vaalirahakeskustelu kävi kuumimmillaan. Mitä tekivät vihreät? Korruptioon järjestelmällisen kielteisesti suhtautunut puolue hukkui pragmatismiinsa ja tuki Matti Vanhasen hallitusta. Ei hyvä.
Kaunistelijasta maailmanparantajaksi
Taiteilija Juha Sääski pyrkii teoksissaan väkevään ilmaisuun.
22
PÄÄHENKILÖ 2225
TÄSSÄ LEHDESSÄ 2639
· Tbilisi, lähes vapaiden kirjailijoiden kaupunki s. 30 · Keksijä Hakalan ihmepohjalliset s. 32 · Ilmastohutkijat s. 34 · Poliisi ei ole köyhä s.37
vasemmistolaisesti ajattelevalle porvarille vihreät on kuitenkin ollut viimeiset 20 vuotta yksi keskeinen poliittinen johtotähti, vaikka ei se kovin kirkkaasti ole loistanut. Vihreitä on jostakin syystä innostanut identiteettipolitiikka enemmän kuin kannatuksen löytyminen omalle politiikalle. Kyllähän tämän saman voi sanoa vasemmistopuolueista, joiden kannattajat brassailevat lähes periytyvällä työväentaustallaan ja historiallaan. Puolueet ovat oppineet, ettei kansalaisia tarvita, kun puolueiden rahoituskin tulee suoraan valtiolta. Ja puolueiden budjetista taas päättävät eduskuntapoliitikot. Tästä on auennut suora tie teknokratiaan, jonka ovat haastaneet tähän asti ainoastaan populistiset nationalistit.
MINUNLAISELLENI
Iranin ydintalvi
Sensuuri kiristyy & propaganda voimistuu. Varmoja merkkejä vaaleista.
26
KULTTUURI 4358
Kuvakuva, Samuli Heimonen s. 43 · Bittiavaruus nauraa Putinille s. 43 · Kätkeä & paljastaa s. 44 · Seitsemän rohkeaa naista s. 45 · Espoon Sarasvati s. 46 · Vitun pellet s. 47 · Lisääntyvät neitsyet s. 48 · Räpmussukat, Niko & Tapsa s. 50 · Musiikkikolumni, Pertti Laesmaa s.51 · Valtaa & suhteita s. 52 · Nykyajan Scheherazade s. 53 · On muutetun todellisuuden aika s. 54 · Petturuuden kierre s. 55 · Irtopäitä & tissejä s. 56 · Raakaa kauneutta s. 57
presidenttikampanjan rahoitus on ollut virkistävä muutos, kuten ammattilobbaaja Jussi Lähdekin väitti Herrat pitävät vaaleista -blogissaan: "Kansa on halunnut ottaa rahoitusvallan omiin käsiinsä. Kyseessä on vastaliike vaalirahakohulle, ihmiset äänestävät verkkopankkitunnuksillaan vanhaa 'maan tapaa' vastaan." Eivät ihmiset ole vieraantuneet politiikasta vaan poliitikot kansalaisista. "Osa kansalaisista on syvästi huolissaan vaalikampanjoiden vaurauserosta. Mielestäni huoli on turha, raha ei korvaa sitä innostusta, joka haavistolaisilla ympäri Suomea on", Pekka Haaviston kampanjapäällikkö Riikka Kämppi perusteli.
P E K K A H A AV I S TO N
44
52
kansalaisia tarvitaan, heti kun voi toimia spontaanisti, löytyy kyllä avustajia & tekijöitä. Vapaaehtoiset ne työväentalotkin rakensivat. Puolueet saavat puoluetukea about 18 miljoonaa euroa, viestintään ne saavat toisen mokoman lisää, ja tuesta huolimatta Suomessa ei ole ainuttakaan päivittäistä vasemmistolaista sanomalehteä. Niin paljon vihreät ja vasemmistolaisetkin rakastavat porvarillista mediaa.
HETI KUN
48
KOLUMNIT 14, 16 & 19 AKTIVISMI S. 58
Ruusu Haarla Teppo Eskelinen Tuomas Rantanen
lehdille pitäisi mitään tukia maksaa? Hankkikoot juttunsa & rahansa jäseniltään, tai myykööt mainoksia, kuten vaikka tämä kädessäsi oleva Voima tekee. Mitä puolueille tapahtuisi, jos puolueet eivät saisi valtiolta lainkaan rahoitusta? Tai mitä politiikalle tapahtuisi, jos poliitikot joutuisivat hakemaan kannatuksen vertaisiltaan, toisilta kansalaisilta, toisilta ihmisiltä? Ehkäpä politiikka virkoaisi uudelleen. Mitäpä muuta politiikka on kuin sitä, että vapaat kansalaiset & puolueet kilvoittelevat omien aatteidensa kannatuksesta?
MIKSI SIIS PUOLUEIDEN
Kimmo Jylhämö
S. 14
S. 16
S. 19
1
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3112, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava pääen sähkö tit t i i k toimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hannele Huhtala Toimituspäällikkö Susanna Kuparinen (09) 7744 3113 Toimitussihteeri Elsi Hyttinen Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 Yhteyspäällikkö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 ensimmäiset lukijat Anu Harju & Tapani Möttönen Avustajina tässä numerossa Olli Anttila, Suvi Auvinen, Teppo Eskelinen, Maria Haanpää, Ruusu Haarla, Samuli Heimonen, Heikki Hiilamo, Heidi Huhtala, Anna-Sofia Joro, Marjo Jääskä, Otso Kantokorpi, Maria Karuvuori, Kristiina Koivunen, Pertti Laesmaa, Jani Leinonen, Niina Liina, Sami Lotila, Fanny Malinen, Mika-Pekka Markkanen, Heidi Merima-Halonen, Sini Mononen, Mikko Niskasaari, Jukka Peltokoski, Anna Petrova, Samuel Pidgin, Kati Pietarinen, Pilli-Liisa, Erkki Pirtola, Petri Rautiainen, Philippe Rekacewicz, Ville Ropponen, Henri Salonen, Jenni Stammeier, Kasper Strömman, Anna Tahkola, Tilastokeskus, Sanna Turoma, Sanna Uuttu Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen Jakelu Jari Tamminen 050 331 4357 Tilaukset Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 70 000, Voima 2/12 ilmestyy 27. helmikuuta. ISSN 1457-1005
AJASSA
8
1
2012
AJASSA
TEKSTI KOLLAASI
SAMUEL PIDGIN OLLI ANTTILA
Merikartta vapaille vesille
Onko sananvapaus uhattuna kun internet-operaattori estää pääsyn torrent-sivustolle? Vastaus on ei. Internet-henkilö Samuel Pidgin näyttää, miten helppoa estot on kiertää.
K
U N internet-operaattori Elisa ilmoitti estävänsä pääsyn thepiratebay.org-torrent-sivustolle, närkästys oli ymmärrettävää. Esiin otettiin Kiina, arabikevät ja sananvapaus. Käräjäoikeuden päätöstä syksystä asti vastustanut Elisa taipui vihdoin ulosottoviranomaisten edessä ja päätyi estämään pääsyn The Pirate Bayhin (TPB) ja useisiin siihen linkkaaviin sivustoihin. Tarkoituksena on estää tekijänoikeussuojatun materiaalin leviäminen vertaisverkossa. Käräjäoikeus kuitenkin unohtaa erään tärkeän seikan: emme enää elä 1990-luvulla. Ihmisten taito käyttää tietotekniikkaa on huomattavasti parempi kuin aiemmin. Vertaisverkot eivät ole yhtä kuin yksi yksittäinen torrentsivusto. Muutaman verkko-osoitteen blokkaaminen ei estä yhtään mitään. Jos ihmisen tietotekniset taidot riittävät torrent-tiedostojen lataamiseen ja käyttöön, ne riittävät myös blokin kiertämiseen.
Ei ole mitään takeita siitä, etteivät muut palveluntarjoajat seuraisi pian perässä sakkouhan pelossa, sillä International Federation of the Phonographic Industry (IFPI) on jo pyytänyt Helsingin ja Vantaan käräjäoikeuksia määräämään estot myös DNA:n ja Soneran liittymiin. palveluntarjoajat keksivät keinoja estää liikennettä internetissä, keksivät verkon käyttäjät tapoja kiertää estoja. Tekijänoikeusjärjestöt voiS I TÄ M U K A A K U N
kaamalla osoitteita. Tämän aukeaman ohjeilla blokkauksen kiertämiseen en kehota ketään laittomaan toimintaan. Haluan vain todentaa miten turha Elisan blokki on, kuinka haavoittuvaista tekniikkaa blokissa on käytetty ja kuinka The Pirate Bayta olisi teoriassa edelleen helppo käyttää Elisan verkossa.
K U V I T E L L A A N P A loppuun vielä tilanne. Eräs musiikinystävä on omistanut muutaman harvinaisen levyn kuutisen vuotta sitten. Pelätessään aiheellisesti cdlevyjen tuhoutuvan ajan myötä on hän ripannut cd:t koneelleen. Koska hän tuntee ulkoisten kovalevyjen ja kannettavien tietokoneiden hajoamispotentiaalin, hän lataa kyseiset levyt vertaisverkkoon. Ajan myötä cd:t tosiaan tuhoutuvat, ulkoinen kovalevy tippuu pöydältä ja läppärille kaatuu vesilasi. Henkilö kaipaa tuota musiikkia, menee tutkimaan vertaisverkkoa, ilokseen löytää edelleen hengissä olevat tiedostot ja lataa levyt takaisin itselleen. Arvatkaa kuinka innokas tällaisessa hypoteettisessa tilanteessa henkilö olisi lopettamaan vertaisverkkojen käytön?
NÄIN PÄÄSET SATAMAAN
riville haluamansa osoitteen, kuten esimerkiksi thepiratebay.org, ja painaa enteriä. Tällöin web proxy ottaa yhteyden ensin omaan palvelimeensa ja ohjaa halutulle sivulle sen kautta. Jos proxy-alvelin sijaitsee esimerkiksi Puolassa ja sen kautta halutaan TPB:hen, ei käytössä ole mitään ongelmaa, sillä Puola ei ole blokannut kyseistä sivua. Proxyn kautta voi käyttää sivua normaalisti, sen ylälaitaan vain tulee proxyn oma valikkorivi sekä joidenkin palveluntarjoajien kohdalla mainos. Torrentien lataaminen kuitenkin toimii kuten ennenkin. Haluamansa proxyn voi valita esimerkiksi sivulta proxy.org. Pop-upien blokkaus kannattaa olla päällä. Allekirjoittanut kehottaa kuitenkin boikotoimaan hidemyass-proxya, joka on tehnyt yhteistyötä FBI:n kanssa Anonymous-hakkeriryhmän jäljittämisessä.
1.
T H E P I R AT E B AY ei ole
järjesoikeus ä vän Tekijä ivat ehk i s töt voi tajuta, ette n hitelle vapaata le n media istä voida viäm estää.
sivat ehkä vähitellen tajuta, ettei median vapaata leviämistä verkossa voida enää estää. Olemme siirtyneet uudelle aikakaudelle, ja sen sijaan että ihmisten verkon käyttöä yritettäisiin rajoittaa, voisivat eri tahot keskittyä luomaan uutta palvelupohjaa, jonka kautta esimerkiksi elokuvia saisi katsoa korkeatasoisena streamina kohtuullista kuukausimaksua vastaan. Piratismia ei pysäytetä blok-
ainoa torrent-sivusto netissä. Se on yksi kuuluisimmista, ja The Pirate Bayn taistelu oikeusjuttujen keskellä on tehnyt siitä torrent-sananvapauden airueen. Jos Elisan asiakas kuitenkin syystä tai toisesta olisi äärimmäisen tietoteknisesti rajoittunut eikä tahtoisi yrittää kiertää blokkia, on internet täynnä muita luotettavia torrent-sivustoja. Googlaamalla jokainen löytänee osoitteet esimerkiksi IsoHuntiin ja BtJunkieen, joista jälkimmäinen on muuten blokattu Italiassa TPB:n ohella.
2.
J O S E I kuitenkaan halua
piraattiasiakkaat. Allekirjoittanut ei kehota teitä vaihtamaan operaattoria. Elisan päätös vastustaa käräjäoikeuden päätöstä tähän asti on kunnioitettava.
H Y VÄT E L I S A N
Samuel Pidgin on netissä toimiva pseudonyymi, joka toivoo median vapaan leviämisen jatkuvan & kekseliäiden ihmisten kaivavan uusia kaninkoloja sitä mukaa kun edellisiä yritetään lapioida umpeen.
luopua tutusta TPB:stä, on blokki helpoin kiertää web proxyn eli kolmannen osapuolen välityspalvelun avulla. Internet on täynnä sivustoja, jotka tarjoavat välityspalvelua ilmaiseksi. Idea web proxyssa on yksinkertaisesti se, että henkilö menee välityspalvelua tarjoavalle sivulle, naputtelee sivulla olevalle osoite-
AJASSA
YLE Uutiset 24.1.
1
"Meriveden nouseva hiilidioksidipitoisuus saa kalat käyttäytymään järjettömällä tavalla. Kansainvälisen tutkijaryhmän mukaan nouseva CO2-pitoisuus vaikuttaa erittäin voimakkaasti kalojen aivoihin ja hermojärjestelmään."
2012
9
Jenni Stammeier
Proxyja käyttäessä kannattaa muistaa, etteivät niiden tarjoajat lupaa oikeastaan yhtään mitään, ja käyttö on käyttäjän omalla vastuulla. On kuitenkin äärimmäisen epätodennäköistä, että yksittäistä piraattia jaksettaisiin jahdata proxyn kautta. Anonymous oli kuitenkin murtautunut Sonyn Play Station -verkkoon, minkä jälkeen FBI kiinnostui aiheesta. Muutaman elokuvan lataajan ei siis kannattane kuumotella siitä, milloin SWAT-team tulee ikkunasta läpi.
voivat ladata selaimeen ilmaisen lisäpalikan nimeltään The Pirate Bay Dancing! TPB Dancing! käyttää nimenomaan yllä kuvattua proxytekniikkaa ja lupaa tehdä liikenteen jäljittämisen miltei mahdottomaksi. Proxy-palvelimen voi itse valita listasta ja käyttää TPB:tä hyvin helposti tämän jälkeen. Operaselaimen käyttäjät voivat laittaa vasemmalta alakulmasta "Turbo moden" päälle, minkä jälkeen on mahdollista mennä normaalisti TPB:hen.
3.
F I R E F O X I N käyttäjät
H I E M A N edistyneempi vaihtoehto on käyttää VPN:ää eli Virtual Private Networkia. VPN:n avulla on mahdollista luoda "tunneleita" verkkoon ja käyttää salattua yhteyttä, jolloin mahdollisesti verkon liikennettä tarkkaileva taho näkee ainoastaan sen, että koneeltasi lähtee kryptattua viestintää palvelimelle X kohteessa Y. VPN:n käyttöä varten tarvitsee ohjelman, esimerkiksi OsX:llä Tunnelblickin ja Windowsilla sekä Linuxilla OpenVpn:n. VPN:n käyttö vaatii hieman enemmän säätöä kuin muut yllä mainitut tekniikat, mutta tekee surffauksesta huomattavasti anonyymimpää. VPN:t toimivat kukin omalla tavallaan, joten emme tässä paneudu niiden käytön yksityiskohtiin, mutta tarkkoja ohjeita on saatavilla kunkin ohjelman kohdalla.
4.
SOKKOTREFFIT VAI HÄÄT?. Bisnesajattelu avioliittomarkkinoilla on hulmahtanut ilmiliekkiin IT-palon myötä. Kansalaisjärjestö Guild of Service yrittää rajoittaa myötäjäishulluutta joukkohäillä. Ne toimivat kuin sokkotreffit, joissa mennään naimisiin. Usein aviopuolisot tapaavat toisensa juuri ennen vihhkimistä.
Myytävänä koulutettu sulhanen
Intiassa sulhaset ovat arvokasta kauppatavaraa.
"IT-Manager, $1.600 monthly, Master from USA, Delhi -based, going rate: $30.000" parinhakuilmoituksia voi lukea Intiassa yhä useammin. Ilmoitukset eivät ole sulhasten itsensä jättämiä, vaan suvun. Going rate tarkoittaa myötäjäisinä odotettua summaa morsiamen perheeltä, käypää hintaa. Myötäjäiset hyväksytään ilman suurempaa vastustusta, sillä hyvin toimeentulevaa aviomiestä pidetään tytön hyvän elämän takaajana. Erityisesti keskiluokassa ja niin kutsutussa kauppiaskastissa myötäjäiset ovat yleistyneet viime vuosina. Rikkaan kansanosan esimerkki lisää myötäjäisten hyväksyttävyyttä. Erään rikkaan morsiamen isä lahjoitti aviomiehen jokaiselle perheenjäsenelle uuden auton. Tähän suhteutettuna laittomien myötäjäisten rangaistusmaksu, 80 euroa, on mitätön summa. ti vähemmän suhteessa poikiin. Tyttöjen suhteellinen osuus lapsista on pienimpiä maailmassa heti Kiinan jälkeen. yleistymisen karmivimpia seurauksia ovat myötäjäismurhat. Ahneimmat suvut tavoittelevat useampia myötäjäisiä keinoja kaihtamatta. Myötäjäismurhat ovat yleistyneet niin, että mediassa on alettu puhua "palavista morsiamista". Tyypillisessä tapauksessa anoppi alkaa vihjailla miniälle, että tämän perheen pitäisi maksaa lisää myötäjäisiä. Vihjailu muuttuu väkivallaksi, ja jos nuori vaimo ei saa sukuaan hankkimaan lisää rahaa, tämä ajautuu usein riistämään itseltään hengen. Yhä useammin miniän kuolema kuitenkin lavastetaan kaasulieden ääressä sattuneeksi onnettomuudeksi tai itsemurhaksi. Sitten sulhanen pannaan uudestaan "myyntiin".
M Y Ö TÄ J Ä I S K U LT T U U R I N
Jenni Stammeier
ohjelma, jonka ideana on kierrättää liikenne suuren käyttäjä- ja palvelinmäärän kautta. Tor lisää jokaisella kierroksella uuden salauskerroksen liikenteesi päälle, mikä tekee tiedonvälityksestä vahvasti salattua ja anonymisoitua, mutta tällä hetkellä myös toivottoman hidasta. Ehkä tulevaisuudessa Tor tulee toimimaan paremmin, jolloin myös allekirjoittanut voi suositella sitä suuremmalla innolla.
5.
O N M Y Ö S olemassa Tor-
T
Ä M Ä N TA PA I S I A
PRIYA. Lue Fifistä 23-vuotiaan opettajan avioliittokaavailuista.
sellään vielä ole sellaista. Pari tapaa toisensa ensimmäisen kerran usein vasta hieman ennen häitä. hääasut, järjestää seremonian, suvulle ruokatarjoilun ja musiikkiohjelmaa. Pari saa lisäksi arvokkaita häälahjoja. "Polkupyörä on Intiassa arvokas lahja. Sillä mies pääsee kulkemaan töihin ja pyörän kyytiin mahtuu koko perhe vaimo taakse, lapsi tangolle ja vauva sarviin", esittelee Giri.
JÄRJESTÖ HANKKII
Tilastokeskus
TILASTO
seuraus vinoutuneista avioliittomarkkinoista on tyttösikiöiden abortoinnin jatkuva kasvu. Tyttölapsen syntymä on perheelle taakka. Tämä näkyy karuina tilastoina. Alle puolet tytöistä suorittaa peruskoulun loppuun, lapsimorsianten määrä on Intiassa maailman korkeimpia ja tytöt kärsivät aliravitsemuksesta poikia useammin. Sikiön sukupuolen määrittäminen on Intiassa laitonta, mutta tyttöjä on jo merkittäväsH U O L E S T U T TAV I N
-kansalaisjärjestön naisaktivisti, tohtori Mohini Giri kertoo, että asenteiden muuttamiseen tarvitaan auktoriteettihahmoja, mutta myös taloudellista tukea. "Meillä oli toivoa vuonna 1961, kun myötäjäiset kiellettiin lailla. Silloin en olisi uskonut, että niihin liittyvät ongelmat ovat vain kasvaneet", sanoo pian seitsemänkymmentävuotias Giri. Guild of Service tarjoaa apuaan hyvin käytännönläheisellä tasolla. Järjestö etsii morsiamille sopivan sulhasehdokkaan jos tällä ei itGUILD OF SERVICE
Jenni Stammeier
Millaiset ovat intialaiset joukkohäät, sokkotreffit vai pakkoavioliitto? Miksi 23-vuotias opettaja Priya avioituu mielellään tuntemattoman, ontuvan fyysikon kanssa? Sen saat tietää, kun luet artikkelin kokonaisuudessaan Fifistä.
10
1
2012
AJASSA LUKIJAPALAUTE
Etlan ja Evan toimitusjohtaja Sixten Korkman jää eläkkeelle 64-vuotiaana. Hän ylittää kirkkaasti hallituksen asetikätavoitteen, taman eläköitymisikätavoitteen, mutta jää EK:n tavoitteista Talouselämä 24.1. tavoitteista.
PILLI-LIISA
brändejä ja hyödykkeitä. Vastamainonnan tehtävänä on kehittää medialukutaitoa ja kiinnittää huomiota mainonnan retoriikkaan, keinoihin, kanaviin ja volyymiin. Vastamainos on taikurin silmänkääntötempun paljastaja: näin illuusio syntyy, tähän huomiosi kiinnitetään, näin kolikko sujahtaa taikurin taskuun. Vastamainokset ovat Louserit Vuittuun -vastamainoskirjan jäljiltä tauolla. Toiveita jatkamisesta on tullut opettajilta, yritysjohtajilta, diplomaateilta kuin kokoomuksen ex-ministeriltä. Aika näyttää.
Klaus Welp
palaute@voima.fi
rostaa niiden olevan hänen henkilökohtaisia mielipiteitään.
Maria
VM & omistusten salaus
TV2:n Pressiklubissa Voiman toimituspäällikkö Susanna Kuparinen sivusi asiaa: valtiovarainministeriö helpottamassa veronkiertoa ja virkamiehet neuvomassa maksullisissa seminaareissa yrityksiä toteuttamaan sitä. Onko sivuillanne lisätietoa aiheesta? Aihehan on aikalailla samanlainen kuin tv:ssä esitetyssä Oscar-palkitussa dokumentissa, jossa avattiin USA:n pankkien, alan tutkijoiden ja valtion päättäjien yhteistoimintaa. Toimitus vastaa: Lue Voimasta 3/2011 Jari Hanskan reportaasi Veronkiertotemppu & kuinka se tehdään. Voiman lehtiarkisto löytyy Fifistä. Kuparisen ja Hanskan moniosainen juttusarja omistusten salaukseen tähtäävistä lakialoitteista ja käytännöistä löytyy myös Fifistä, hakusanalla hallintarekisteri.
Vastamainoksista
Voima on julkaissut vastamainoksia. Hyvä niin. Itseäni vain on huvittanut, että en erottanut niitä mainoksista ennen kuin luin niistä muualta lehdestä. Kaltaiseni ikämies osaa ohittaa mainokset sujuvasti.
Leo Salo
AD & valokuvaaja, Voima-lehti
KOMMENTTI
Rantanen: ei journalismia
Toivon, että Laura Rantanen hankkii henkilökohtaisia vuodatuksiaan varten vaikka oman blogin nettiin eikä niitä julkaistaisi Fifissä. On rasittavaa pyrkiä tukemaan vapaata journalismia, kuten Voima Kustannus itseään mainostaa, ja törmätä teksteihin, joiden kirjoittaja ko-
Ideologiaa ei voi häätää
ytimessä, Lontoon Cityssä, on lokakuun viidennestätoista asti nököttänyt satakunta telttaa. St. Paulin katedraalin edustalla sijaitseva telttakylä on yksi Occupy Lontoon neljästä leiristä. Keskiviikkona 18. tammikuuta lontoolainen tuomioistuin määräsi, että katedraalin edustalta telttaleiri voidaan häätää ratkaisu, joka ei sinänsä yllättänyt ketään. Valtaajat, joiksi lasken itsenikin, perustelimme että teltoista aiheutuva haitta on pienempi kuin se vääryys, jota liike vastustaa. Tuomarin vaakakupissa painoivat kuitenkin enemmän lähiseudun liikkeenharjoittajien huolet asiakkaiden vähenemisestä ja väitetty rikollisuuden lisääntyminen.
FINANSSIMA AILMAN
Toimitus vastaa: Keskivertokuluttaja saa päivittäin satoja markkinointiviestejä, muun muassa mainosrahoitteisen Voiman sivuilta. Ideologia on toimivimmillaan kun sitä ei huomaa. Kuiskaus sieltä ja katse täältä saa haluamaan tiettyjä
HELSINKI UUSIKSI. Pajusen haave saattaakin olla GouGou-säätiön pytinki.
Occupy-liikettä selkeiden vaatimusten puutteesta paljon. En väitä että leirin jokapäiväisessä elämässä kellään olisi selkeää kuvaa liikkeen poliittisesta päämäärästä tai oikeammin, että olisi helppoa löytää kolme ihmistä, joilla on sama selkeä kuva liikkeen poliittisesta päämäärästä. Mutta jotakin on muuttunut sadassa päivässä, ja se on tapa, jolla taloudesta ja demokratiasta tässä maassa puhutaan. Pääministeri Cameron antoi hiljattain lausunnon, jossa peräänkuulutti "moraalista kapitalismia." Konkreettisemmalla tasolla liikkui liberaalidemokraattien johtaja Nick Clegg, joka visioi mallia, joka kasvattaisi työntekijöiden osuutta yhtiöiden omistuksessa. Pisimmälle kuitenkin menee Financial Times. Lehti on hiljattain julkaissut juttusarjaa otsikolla "Capitalism in crisis". "Näin säästötoimien aikana kuilu 1 ja 99 prosentin välillä kyseenalaistaa markkinoiden legitimiteetin", kirjoittaa Philip Stephens (FT 19.1.2012).
MEDI A ON KRITISOINUT
Esitys Helsingille
Vaihtoehdottomuus ja unelmien puute vaivaavat suomalaista politiikkaa yleensä ja Guggenheim-keskustelua erityisesti. Teemme siksi seuraavan esityksen: Helsinki perustaa Gou-Gou-palatsin. Palatsissa on hyvä gou. Se lyö maailman ällikällä. Palatsi rakennetaan Katajannokalle valtakunnan kalleimmalle paikalle. Ikkunoista voi ihailla laivojen tuloa ja menoa ja Suurkirkon ihanuutta. Palatsi edustaa mullistavaa, uuden vuosituhannen hyper-queer kaupunginsuunnittelua puhtaimmillaan. Tällaista Bilbao ja Shanghai matkivat 14 vuoden kuluttua jos niillä on varaa lisenssimaksuun. Gou-Gou-säätiön kotipaikka on Romanian Hateg. Helsingin kaupungilla on edusta-
maailman johtavia talouslehtiä käyttää Occupyn terminologiaa, ei ole pieni saavutus. Mietin toisinaan itsekin, pitäisikö vaikuttaa selkeämmin vaikkapa Tobinin veron puolesta, väitän kuitenkin että kieli on vahvempi ase kuin pienet askelet politiikanteon saralla. Ja keskustelun käymisen kannalta ei ole olennaista, missä sijaitsemme, niin kauan kun herätämme huomiota ja ärsytämme Cityä hallitsevaa korporaatiota. Jos teltat eivät saa jäädä, on liikkeen etsittävä uusia kanavia ja ilmenemismuotoja, kuten Noam Chomsky on kehottanut. Yhdysvalloissa valtaukset ovat jo levinneet lähiöihin.
S E , E T TÄ Y K S I
Fanny Malinen
Fifin Lontoon-kirjeenvaihtaja opiskelee kehitysmaatutkimusta & kansantaloustiedettä & on vakavissaan kiinnostunut maailmanparantamisesta.
ja Helsingin Gou-Gou-palatsin toiminnasta vastaavassa johtokunnassa. Gou-Gou-säätiö saa vuosina 20182032 Helsingin kaupungilta 5 miljoonaa euroa vuodessa lisenssi- ja palvelumaksuina. Helsinki maksaa palatsin tontin sekä sen suunnittelu-, rakennus- ja ylläpitokulut. Jos valtio, yhtiö tai kansalainen haluaa, se voi osallistua palatsin kuluihin. Gou-Gou-säätiön slogan on "O them si savorengo". Helsingin Gou-Gou-palatsi saa nimekseen "Helsinki kuuluu kaikille". Helsingissä Gou-Gou-säätiö toteuttaa missiotaan avaamalla palatsinsa keväällä 2018 kaikille halukkaille tilapäiseksi tai pysyväksi asuinsijaksi. Gou-Gou-säätiö tuo kolme kertaa vuodessa kontillisen valitsemiaan objekteja Hategista Katajannokan palatsiin.
Palatsissa on sähkö ja juokseva vesi. Vuonna 2020 sinne valmistuu muutama suihkuhuone. Pihalla voi tehdä tulen ja pystyttää telttasaunan. Asiakasmaksu on 100 euroa kuukaudessa. Lapsille, ikäihmisille, työttömille, asunnottomille, pakolaisille ja paperittomille on ilmainen pääsy. Palatsi on päihteistä ja kaupallisista mainoksista vapautettu alue. Hankkeesta päätetään Helsingin kaupunginvaltuustossa 15.2.2012 perusteellisen harkinnan ja Gou-Gou-säätiön valitsemien asiantuntijoiden puolueettoman selvityksen perusteella.
Helsingissä 20.1.2012 Vladan Jeremic, taiteilija, Beograd Thomas Wallgren, kaupunginvaltuutettu (sd.), Helsinki
AJASSA
1
2012
11
Matkailu voi olla köyhän kansan pelastus tai tuho. Koska yleistä määritelmää kestävälle matkailulle ei ole, vastuu jää turistille itselleen, muistuttaa kehitysministeri Heidi Hautala. global.finland.fi 17.1.
TUNDRALLA LUUT EIVÄT KATOA, VAAN SÄILYVÄT IKUISESTI
Rest In Peace, Fadime!
Uutiset "kunniamurhien" kohteeksi joutuneista nuorista naisista eivät ole enää sensaatiouutisia.
Kristiina Koivunen
F A D I M E S A H I N D A L I N "kunniamurha" kymmenen vuotta sitten 21. tammikuuta 2002 oli sensaatiouutinen: ruotsalaiset lehdet ja kansainvälinen media käytti runsaasti palstatilaa kauniin kurditytön murhaan, jonka tekijä oli hänen isänsä Rahmi Sahindal. Aktiivinen, 26-vuotias Fadime oli ollut runsaasti julkisuudessa jo eläessään. Hän oli käynyt Ruotsin parlamentissakin puhumassa maahanmuuttajatyttöjen ongelmista ja omasta tilanteestaan: siitä, että isä yritti pakottaa hänet järjestettyyn avioliittoon. Ruotsi tunsi kymmenen vuotta sitten myötätuntoa siirtolaistyttöjä kohtaan, mutta onko tilanne muuttunut sen jälkeen?
vuodessa on tullut selväksi, että länsimainen oikeuslaitos on yhtä voimaton puuttumaan tähän ongelmaan kuin parisuhdeväkivaltaan, josta Suomessakin on saatu viime aikoina karmaisevia esimerkkejä. Ongelmaan on pyritty puuttumaan sekä Euroopan että Lähi-idän maissa koventamalla rangaistuksia. Ne ovat johtaneet uuteen ilmiöön: usein murhaaja ei ole tytön isä vaan alaikäinen veli. Uhreja on yhden sijasta kaksi, kun teini-ikäinen poika pakotetaan murhaajaksi eikä kenen tahansa murhaajaksi vaan läheisen ihmisen, jonka kanssa hän on viettänyt koko elämänsä. Ja koko perhe
KYMMENESSÄ
stigmatisoituu, häpeää ei tuo tyttären käytös vaan se, että perheessä on murhaaja. näyttää siltä, että kielteiset asiat maahanmuuttajista saavat helpommin julkisuutta kuin heidän muut ongelmansa. "Kunniamurhat" eivät lopu rangaistuksia koventamalla, tämä on nähty. Mutta entä jos köyhien perheiden asema yhteiskunnassa paranisi, ja heillä olisi muitakin ylpeyden aiheita kuin tyttären tuoma kunnia? Silloin tyttärille annettaisiin heidän vapautensa.
VA L I T E T TA VA S T I
M. J. McGrath
HELMIKUUN TARJOUS:
Ekologinen trilleri Grönlannin armottomasta luonnosta ja kansainvälisten suuryritysten häikäilemättömästä himosta saada luonnonvarat omaan käyttöönsä. "Hyytävä lukukokemus... Jään muisti tuo mieleen Peter Høegin romaanin Lumen taju." - Evening Standard
JÄÄN MUISTI
Kristiina Koivunen
FIFIN LUETUIMMAT
1. Blogi
ajalta 2.12.201123.1.2012
3. Laura Rantanen
Hans Keilson
kun internet-operaattori estää pääsyn torrentsivustolle?
5. Vastamainos-Blogi:
Vastamainokset
2. Tuomas Rantanen
Blogi: Uusi vuosi, uudet kujeet
Ovatko Klamydian bändihupparit & anarkiamerkkilaukut ainoa vaihtoehto itsenäisyyspäivänä linnanjuhlille?
4. Samuel Pidgin
Blogi: Vaihtoehto Guggenheimille
Helsingin kannattaisi sijoittaa itse johtamansa taidemuseon & uuden tanssitalon yhdistävään näyttävään kulttuurihankkeeseen.
Fyrkkenheim
6. Eero Yli-Vakkuri
Homoudesta ei voi tykätä
Jussi Koitelan näyttely yrittää raportoida seksuaalisuuskeskusteluja.
Merirosvosataman loppu tai sitten ei
Onko sananvapaus uhattuna,
BLOGEISSA TAMMIKUUSSA
Salla Kärkkäinen
Natsiaikaan joittuva Na siaikaa sijoittuva a ainu aa is tarkkanäkö nen ainutlaatuisen tarkkanäköinen nutlaatu s n öine kuva ku a s vih n ja a keru e kuvaus vihan ja katkeruuden h sal avalas voimasta. salakavalasta voimasta. ala v asta laka a V tustajan kuoleman an m Vastustajan kuoleman sanoma n on tämän päivän Euroopassa täm n iv Euroop m roop opa hälyttävän ajankohta n. ä yttävän j nko tainen tv koh
Terveisiä barbitehtaalta
Jos korealainen nainen kuuluu työpaikan saaneeseen onnekkaaseen vähemmistöön, hän ansaitsee vain 62 prosenttia vastaavan koulutuksen saaneen miehen palkasta.
Paula Kultanen Ribas
"Vastustajan kuolema on mestariteos, ja Hans Keilson on nero." - New York Times
Paluu tulevaisuuteen
Suomi on uusien teknologioiden ja sähkön kulutuksen suurvalta.
w w w. l i k e . f i
12
1
2012
KULTTUURIHÄIRIÖ
Nuorten yhdysvaltalaisten niukka enemmistö suhtautuu myönteisemmin sosialismiin kuin kapitalismiin, kertoo tuore tutkimus. Tutkimuksen mukaan sosialismin kannatus on kasvanut edellisvuosien aikana. Taloussanomat 20.12.2011
Kaunis muttei tarpeeksi
O K E I , K E L L E K Ä Ä N ei varmastikaan tule yllärinä se, että muotikuvia aina tusataan kuvaussessioiden jo päätyttyä. Loputtomat tunnit urheilua, studiovalot sekä maailman parhaat plastiikkakirurgit,
meikkaajat ja kuvaajat eivät yksinkertaisesti riitä. Viesti on kuitenkin aina tehokkaampi, kun sen pystyy hahmottamaan visuaalisesti. Tuore Photoshop by Adobé -mainosparodia auttaa kummasti. Mainosvideoita työkseen tekevä Jesse Rosten koki herätyksen eräänä unettomana yönä tuijottaessaan ostostelk-
karia. Kauneustuotteita mainostaneessa videossa näytettiin "ennen" ja "jälkeen" -kuvia mallista. "Minun silmääni ne näyttivät samalta kuvalta, vain photoshopattuna", Rosten kirjoittaa blogissaan. "Nauraa hekotin itsekseni ja tein tämän videon." Reilu pariminuuttinen video löytyy Rostenin kotisivulta. Se
lähti leviämään sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin. "Tämä mainos ei ole aito mutta ei aitoja ole yhteiskuntamme standardit kauneudellekaan."
Jari Tamminen
jesserosten.com
MAAILMA & ME
koonnut Kimmo Jylhämö
Nestlé syytettynä vakoilusta
E L I N TA R V I K E J ÄT T I Nestlé ja turvallisuusalan yritys Securitas joutuvat oikeuteen Attac-järjestön vakoilemisesta Sveitsissä. Syytteiden mukaan Nestlé palkkasi Securitaksen vartijan soluttautumaan Nestlén toiminnasta kirjaa kirjoittaneiden aktivistien joukkoon vuonna 2003. Vartijan tehtävänä oli raportoida ryhmän toimista. Vartija raportoi tehtävänsä etenemisestä myös alueen poliisiviranomaisille, joka ei tosin ilmoittanut vakoiltaville laittomuuksista. Yhtiöt myönsivät vakoilun vuonna 2004, kun Securitaksen työntekijä paljastui. Yhtiöt ilmoittivat silloin vakoilun päättyneen. Kuitenkin vuonna 2008 aktivistit löysivät joukoistaan toisen peitetehtävissä olleen Securitaksen työntekijän.
Lupa tappaa luovuuden?
Mitä luvattomalle katutaiteelle tapahtuu, kun se siirretään gallerioihin & museoihin & taas takaisin kaduille?
H
ELMIKUUSSA
www.suisse.attac.org g
Ensin otettiin Wall Street, sitten Chicago
V I I M E V U O N N A Adbusters-aktivistileegio organisoi Occupy Wall
Street -tempauksen, joka levisi ympäri maailmaa arabikevään ja indignados-protestien vanavedessä. Nyt propaganda-bustaajien kohteena on Chicago, ajankohtana vapunpäivä, varustetoiveena teltta. Kaverit meinaavat olla siellä siis pitkään, koska Chicagossa kokoontuvat samaan syssyyn Nato ja G-maat. Paikalla on siis maailman sotilaspoliittinen ja taloudellinen eliitti ynnä 2 500 toimittajaa ja 7 500 viranomaista 80 maasta. Tarkoituksena ei ole aiheuttaa rähinää vaan pistää pystyyn kuukauden kestävä kansalaisten kokous, jolla välitetään terveiset johtajille. Be there, do that!
katutaide valtaa Porin taidemuseon. Satakunnassa esitellään maailman kärkinimien töitä ja osa taiteilijoistakin saapuu paikalle. Museon lisäksi teokset pursuavat myös Porin kaupunkitilaan, tällä kertaa ihan luvan kanssa. Normaalioloissa kaupungin työntekijät poistavat katutaidetta seiniltä otsat hiessä, ja vartijat sekä poliisit ottavat taiteilijoita kiinni. Nyt kaupunki maksaa siitä. "Pori on erittäin suvaitsevainen kaupunki, eikä pidä lietsoa turhaa vastakkainasettelua", näyttelyamanuenssi Pia Hovi-Assad sanoo. keskeisistä ominaisuuksista on nimettömyys, epäkaupallisuus ja luvattomuus. Tämän ja kaupungin taidemuseon yhteensovittaminen ei kuitenkaan tuota ongelmia. "Mielestäni ei pidä mystifioida katutaidetta, näyttelyn myötä taiteilijat saavat toisenlaista huomiota ja sitäkin tarvitaan", Hovi-Assad toppuuttelee rappioromantikoita. Kaupallisuuskaan ei ole enää täysi tabu skenessä. Osa taiteilijoista tekee työllään kunnon tilin. "Ei koko katutaiteen kenttä ole muuttunut Banksyn myötä. Hänen menestymisensä on nostanut katutaiteen profiilia ja tuonut sitä suuren yleisön tietoon. Katutaide on monen tekijän kohdalla edelleen yhteiskunnallista aktivismia ja poliittista vastarintaa."
Y K S I K AT U TA I T E E N
NALLEKARHUKAPINA. Norjalainen katutaiteilija Dolk koristelee Poria helmikuussa. Kuvassa Teddy Riot -teos.
www.adbusters.org
toisuutta ja siitä pidämme", Hovi-Assad sanoo. Vaikka katutaide ei suinkaan ole aina poliittista sisältönsä puolesta, politisoi se tilan muodollaan. "Katutaide muokkaa käsitystämme julkisesta taitees-
ta sekä synnyttää keskustelua kysymyksestä, kenelle kaupunkitila kuuluu."
Jari Tamminen
Street Art The New Generation Porin taidemuseossa & eri puolilla kaupunkia 10.2.27.5.
URB & KISSALAN POJAT
S U O M A L A I S I S T A museoista
Nopeita markkinamuutoksia
S Ä H K Ö T U O TA N N O N H I N N AT muuttuvat nopeasti, esimerkik-
si Intiassa aurinkosähkö alkaa oikeasti kilpailla dieselin kanssa. Syynä on se, että aurinkokennojen hinnat ovat pudonneet vuodessa lähes puoleen ja samaan aikaan tuotanto on lähes kaksinkertaistunut. Tämä siitä huolimatta, että Intiassa aurinkosähköä ei tueta lainkaan. Päinvastoin. Dieseliä taas tuetaan noin 30 prosentin arvosta. Hyvästä syystä siis Intiassa aurinkosähkön osuus aiotaan nostaa kymmenessä vuodessa 10 prosenttiin koko sähkön tuotannosta. Nykyään aurinkosähkön osuus Intiassa on yksi prosentti.
http://bloom.bg/wJDrzW
taide on kehittynyt kommunikoimaan elävän ympäristön kanssa. Kuinka tämä sopii museoympäristöön? "Meillä jokainen näyttely rakennetaan ja toteutetaan omalla tavallaan. Museorakennuksessa on jo itsessään monta kerrostumaa, katutaiteen näyttely täydentää ja lisää tätä monimuoK ADUILLA SYNTYNYT
Kiasma on ansioitunein katutaiteen saralla. Vuodesta 2000 järjestetty URB-festivaali on keskittynyt urbaaniin taiteeseen. Vuonna 2001 poliisi hermostui graffitimaalaajien hyysäämiseen ja haki URB-festivaalin mapit, valokuvat ja videot. "Valtion museo on valtion laitos ja velvollinen antamaan virka-apua poliisille, jos he niin haluavat", festivaalien silloinen johtaja Virve Sutinen perustelee materiaalin luovuttamisen viranomaisille. Vaikka poliisi lupasi palauttaa URB:n arkistomateriaalin, ei mitään ole tapahtunut.
"Eivät he varmastikaan tulleet siitä hullua hurskaammiksi", Sutinen jatkaa. "Mutta tarkoitus olikin varmasti luoda kuva uhasta, joka asetti toimintamme laillisuuden kyseenalaiseksi." Asennemuutos viime vuosina on kuitenkin ollut valtava. Turussa avattiin tammikuussa ensimmäinen laillinen graffitiseinä, Helsingissä niitä on useita, ja kaupungin yleisten töiden lautakunta esitti juuri Kulosaaren melumuurin maalaamista graffitein. Tuskin Porin taidemuseon juurikaan tarvitse jännittää kissalan poikia.
Jari Tamminen
AJASSA
1
2012
13
Suomi on meidän kaikkien maa. Pekka Haavisto tietää sen
Rasistisiksi luokiteltujen rikosten määrä jäi vuonna 2011 yli 13 prosenttia vuotta 2010 pienemmäksi. Poliisi.fi 26.1.
Vedetään hatusta
Klaus Welp
Rakennusalan suuri kuittikauppajuttu sortui syyttäjien liioitteluun & pakkomielteisiin.
A N T O N " -juttu,
"Minun Suomeni rakennetaan yhdessä."
Amal, kansalaisaktiivi
rakennusalan suuri kuittikauppajuttu, pantiin vireille Helsingin käräjäoikeudessa kesällä 2007, ja se ontui päätökseensä Helsingin hovioikeudessa joulukuun 2011 puolivälissä. Verotarkastuksissa ja esitutkinnassa selvisi, että rakennustyömailla tehdyistä urakoista olivat laskuttaneet ennakkoperintärekisterissä olevat ja luottotiedoiltaan puhtaat yhtiöt, joista rahat oli laskutettu toisiin yhtiöihin ja lopulta jaettu käteisenä. Rahan nostamisessa käytettiin täysin tekaistuja laskuja, joilla yhtiöiden voittoja pimitettiin siitä nimi kuittikauppajuttu. Arvon-
lisäveroja, sosiaaliturvamaksuja ja ennakonpidätyksiä oli vuosina 20032005 jäänyt maksamatta useita miljoonia euroa. ja esitutkintapöytäkirjoissa vilisee toimistoyhtiöitä, toimistohenkilöitä, kuittiyhtiöitä, nostoyhtiöitä, rahannostajia, nimenkäyttäjiä ja välittäjiä, joille ei ole vastinetta normaalissa juridisessa kielessä. Näitä tarvittiin, koska syyttäjät halusivat pakkomielteisesti todistaa kaiken toiminnan järjestäytyneeksi rikollisuudeksi. Syytteet perustuivat yhden päätekijän jälkikäteen, pitkän vangitsemisajan jälkeen kehittämään tarinaan, jolla tämä mies aivan ilmeisesti pyrki puhumaan
SYYTTEISSÄ
päätekijäksi jonkun muun kuin itsensä. Väitteitä ei tukenut mikään muu näyttö. Nostamalla silti syytteet pönkitettiin väitteitä järjestäytyneestä rikollisuudesta, mutta yritys kääntyi itseään vastaan. Noin sadasta vastaajasta useimpien syytteet hylättiin. On ilmeistä, että mikäli viranomaiset olisivat keskittyneet siihen, mistä oli näyttö pimeistä töistä ja maksamattomista veroista lopputulos olisi ollut oleellisesti toisenlainen. Lue lisää Fifistä.
Mikko Niskasaari
Philippe Rekacewicz/Le Monde diplomatique
KARTALLA
Miltä itsenäinen Kurdistan näyttäisi kartalla?
Mustameri
ABHASIA
VENÄJÄ
ETELÄ-OSSETIA
KAZAKSTAN
GEORGIA Ankara
Kars Sivas Erzurum
Tbilisi AZERBAIDZAN
Vuoristo-Karabah
ARMENIA Jerevan
Baku TURKMENISTAN
TURKKI
Malatya
Agri Bingöl Diyarbakir Mardin Siirt Urfa Aleppo Erbil Koisinjaq Mahabad Sulaimanija Sanandaj Halabja Van
NAHITSEVAN (AZER.)
Tabriz
Kaspianmeri
Yumurtalik
KYPROS
Sinjar
Mosul
Välimeri LIBANON
SYYRIA
Kirkuk
Teheran
Damaskos
IRAK Bagdad
Kermansah
IRAN
0 200 km
Kurdien valtuuskunnan ehdottamat rajat Pariisin rauhankonferenssissa 1919 Sèvresin rauhansopimuksen yhteydessä ehdotetut rajat 1920 YK:n ensimmäisessä yleiskokouksessa San Franciscossa 1945 ehdotetut rajat
Kokemuksia itsehallinnosta Irakin Kurdistan Mahabadin kurditasavalta (19461947)
Kurdiväestön asuinalueet
Lähteet: Institut kurde de Paris; Mehrad R. Izady, University of Columbia, Azerbaidzanin "punainen Kurdistan" (19231929) New York 1998.
Tämän mainoksen takana on joukko Pekka Haaviston yksityisiä tukijoita, jotka uskovat pienten tekojen suureen voimaan. Tule sinäkin tekemään ihmeitä:
facebook.com/ihmeidentekijät
14
1
2012
Jos kuvittelet olevasi oikeasti erilainen kuin Facebook-profiilisi, saat kyllä selitellä miten. Tutkimuksen mukaan Facebookkäyttäjät ovat samanlaisia internetissä kuin oikeassa elämässä, kertoo Read Write Web -sivusto. Talouselämä 12.1.
AJASSA
SANAN VALTA
Kirjoittaja opiskelee ohjausta Teatterikorkeakoulussa.
Klaus Welp
Pieni parsakaalipelto huolten ruokapöydässä
illallispöydässä, josta ei ole sopivaa poistua, istuu yksi huolestunut ihminen ja kolme huoletonta, on nähtävissä, että huolettomat ihmiset karttavat huolestuneen ihmisen katsetta. Kirkkaudessa purjehtivat eivät erityisesti halua katsoa sadepilvien suuntaan. Jos taas pöydässä istuu kaksi huolestunutta ja kaksi huoletonta, huolestuneet tietysti yllyttävät toisiaan: "Se on kamalaa....", "Niinpä, se on ihan hirveetä." Vieressä kaksi huoletonta naurattaa toisiaan typerillä kasvonilmeillä. Välillä, demonstroidakseen vakavuutta, he kurtistavat kulmiaan ja yrittävät orientoitua huolestuneeseen keskusteluun, mutta eivät jaksa ottaa sitä vakavasti. Alkavat mieluummin pystyttää parsakaalipuita perunamuusiin. Jos pöydässä istuu kolme huolestunutta ihmistä ja vain yksi huoleton, kolme huolestunutta suorastaan paahtaa toisiaan arkensa masentavilla yksityiskohdilla, siinä missä huoleton ensin vain rummuttelee reisiään. Mutta pian hänkin huolestuu.... "Mitä kello on?", "Huomenna on kamala päivä."
J O S N E LJ Ä N H E N G E N
Tätäkö kissa ostaisi?
Barffaus lemmikkiruokavalioiden kuuminta muotia.
B
ARF
ELI
BONES
tartutettavissa, koska sille löytyy aina aiheita. Sen ruoka ei koskaan lopu vaan se niittää loputonta huolenaiheiden peltoa, joka laajenee leveysja syvyyssuunnassa, kunnes huolten sato siintää pimeänä silmänkantamattomiin. Mutta mitä muuta huolenaiheet ylipäätään ovat kuin luetteloa tosiasioista? Elämän realiteetteja. Mitä muuta huolestuneet ihmiset tekevät kuin luettelevat lähitulevaisuutensa oletettuja vaiheita: "Aamulla mä herään seitsemältä, sitten mä käyn suihkussa, sitten mä pesen hampaat." Ja kaikki tämä on ensin vain armottoman tylsistyttävää. Mutta kun luetteloa jatkaa: "Päivällä mä teen töitä, sitten mun pitää käydä apteekissa, sitten mä tapaan kaverii, sitten pitää lähettää yks tärkee tekstiviesti." Jossain vaiheessa luettelija huokaa. Häntä huolestuttavat lukemattomat tosiasiat, jotka häntä odottavat.
HUOLI ON HELPOSTI
and raw food tarkoittaa kissojen ja koirien luonnonmukaista raakaruokintaa. Barffauksessa pyritään syöttämään eläimelle mahdollisimman puhtaita raaka-aineita. Ihanteena on riista, jota eläin pyydystäisi vapaana luonnonoloissa. Kaikki eivät ole kuitenkaan yhtä mieltä barffauksen eduista. Kissojen ja koirien nykyinen ruokavalio on teollistuneen yhteiskunnan tulosta. Kotieläinten kuivarehu kehitettiin 1970-luvulla Yhdysvalloissa. Tänä päivänä se on usean kissan ja koiran pääasiallinen ravinnonlähde. Kuivamuonan lisäksi eläimille tarjoillaan niin sanottua märkäruokaa, joka voi olla purkin etiketin mukaan esimerkiksi "nautaa", "lammasta", "tonnikalaa" tai "lohta". Mitä purkki todellisuudessa sisältää, on monelle kuluttajalle kysymysmerkki.
eläinruokatuotantoa on vain vähän, ja suurin osa meillä myytävästä eläintenruoasta on tuontitavaraa. Viime aikoina kotieläimille on alettu valmistaa myös teollista ruokaa barffauksen hengessä. Myös kotimainen Atria toimittaa eläinruokatuottajille raaka-aineita BARF-tuotteisiin. "Suomessa on hyvä tilanne. Meillä elintarvikkeeksi kelpaamattomat teurastuksen sivutuotteet voidaan toimittaa kotieläinten rehuteollisuuteen ja turkiseläinten ravinnoksi. Näitä ovat esimerkiksi sorkat, mahalaukut, veri ja ruhojen puhdistuksessa syntyvä liete", Atrian lihaliiketoiminnan johtaja Matti Perälä kertoo.
S U O M A L A I S TA
eläinlääkäriaseman eläinlääkäri Mia Norrgårdin mielestä barffaavalle eläimelle voi tarjoilla monipuolisesti teuraseläimen eri osia. Ihan kaikkea ravintoa kissat ja koirat eivät kuitenkaan voi hyödyntää.
VA L L I L A N
"Jänteissä ei ole eläimen tarvitsemaa proteiinia. Laatu ja sulavuus on lihassa parempi. Eläin ei voi hyödyntää sivutuotteita yhtä hyvin kuin lihaa." Teolliseen ruokaan lisätyt vitamiinit ja kissalle elintärkeä tauriini pitävät monen eläimenomistajan teollisessa ruoassa kiinni. Tämä siitäkin huolimatta, että useissa valmisruoissa on mukana teurasjätteen lisäksi runsaasti viljaa, jolle useimmat eläimet ovat yliherkkiä. Norrgård kertoo, että myös Suomessa eläinlääkärit neuvovat yleisesti välttämään barffausta. Itse hän suosittelee sekaruokavaliota. Tämä vaatii omistajalta kuitenkin paneutumista. Oleellista on huolehtia eläimen ruokavalion monipuolisuudesta. "Terveellinen ruokavalio ei ole vain lihaa, luuta ja salaattia."
S Sini Mononen
kadulla ja tajusin yhtäkkiä olevani hirveän huolissani. Illalla tajusin, että syy huoleen oli se, että olin huolen iskeytymistä edeltävällä hetkellä ollut niin totaalisen huoleton. Silloin suorastaan lauleskelin. Mutta minä pelästyin huolettomuuttani. Se ihana, vapaa, kevyt, poreileva irrallisuus tuntui yhtäkkiä kammottavan väärältä, vastuuttomalta ja mahdottomalta, siispä lopetin sen itse. Huolettomuus ei ole aikuisen olotila, se on tietämättömän, viattoman, vastuuttoman lapsen oikeus. Aikuinen ei ole viaton, ei vastuuton, ei tietämätön. Kuinka meillä siis olisi oikeus olla huolettomia? Huolettomuus on varkaus, mutta sille täysin sopiva hetki on juuri oksettavan totinen illallishetki, jossa muut näyttävät pitävän maailmaa pystyssä. Siellä missä kolme huolestunutta ihmistä vatvoo tietämäänsä, hetki on yhdelle ilmainen lentolippu huolettomuuden ja tietämättömyyden autuuteen.
K ÄV E L I N K E R R A N
Ruusu Haarla
TALOUS
16 SÄÄASEMA
1
2012
AJASSA
Lämmin & sateinen 2011
merkittäviä kuivuuksia, tulvia ja muita sään ääriilmiöitä on koottu Yhdysvaltain sää- ja valtamerentutkimusorganisaation raporttiin. Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella vuosi 2011 oli koko 132-vuotisen havaintohistorian lämpimin, peräti 2,22 celsiusastetta lämpimämpi kuin vuosien 19511980 keskiarvo. Poikkeama oli noin nelinkertainen verrattuVUODEN 2011
na globaaliin poikkeamaan (joka oli noin puoli astetta), ja noin kymmenkertainen verrattuna päiväntasaajan lukemiin (pari asteen kymmenesosaa). Maapallon maantieteellisellä etelänavalla mitattiin ennätyksellisen korkea lämpötila. Keskikesällä, joulupäivänä 2011 syntynyt lämpöennätys on -12,3 celsiusastetta.
Maria Haanpää
Rikoksia kovat kaulassa
"Haluan tulla kuvatuksi pahana, koska sellainen olen", ex-talouskonna Sam E. Antar sanoo.
RAHAN VOIMA
Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori, joka tutkii & toimittaa ammatikseen.
Presidentistä ei ole haittaa
P R E S I D E N T I N VA A L E I S TA
jaksetaan innostua käsittämättömän paljon ottaen huomioon, ettei presidentti päätä juuri mistään. Globaalipolitiikan harrastajana ajattelen kuitenkin, että presidentistä voi olla paljon hyötyä. Koetan selittää.
O L E N H A R R A S TA N U T aika monta vuotta kehitysmaiden velkaongelmaa ja yrittänyt opiskella ongelman potentiaalisia ratkaisuja. Valtionvelkojen sovitteluun pitäisi perustaa jonkinlainen kansainvälinen riippumaton instituutio, ikään kuin talouspoliittinen tuomioistuin. Ilman tällaista instituutiota velkatoimissa on kyse aina puhtaasta vallankäytöstä. Kyseessä on eräs maailman tärkeimmistä instituutioista, jota ei ole koskaan perustettu. Velkasovittelu on silti vain yksi esimerkki "puuttuvasta instituutiosta". Niiden tehtävänkuviin kuuluisi ainakin resurssikriisien sovittelu, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, tiedon avoimuus, siirtolaisuus, uusien energialähteiden hallinnointi... Listaa voi jatkaa.
PAHIS. Sam E. Antar toivoo, etteivät hän tai muut talousrikolliset saisi armoa. Antar tekee kaikkensa saadakseen valkokaulusrikolliset kalterien taakse.
E H E L L I N E N ensivaikutelma: yhdysvaltalainen Sam E. Antar vaikuttaa jotenkin pelottavalta. Lasien kehystämä katse on pistävä, pää lähes kalju. Antarin lauseet tulevat pehmeinä, ja hänen olemuksensa on tarkkaileva. Näyttävimmissä lehtikuvissa sormissa savuaa sikari. Mielikuva ei ole väärä. Antar toimi talousrikollisena 1960-luvulta 1980-luvulle. Hän oli mukana laatimassa aikansa suurinta arvopaperihuijausta. Kyseessä oli Antarin suvun videomainoksista tuttu Crazy Eddie's -kodinkonefirma, jossa hän oli työskennellyt pienestä pitäen.
edellyttävät pitkähköjä prosesseja, joita vetämään tarvitaan oikeanlainen hahmo. Hahmo ei ole pelkästään joku, jolla on Washington Peking-putkinäköä enemmän tajua maailman haasteista ja intoa tarttua niihin. Hahmolla täytyy olla valmiiksi asema, johon ei saa liittyä painolasteja, kuten kaikenlaisia geopoliittisia ja kolonialistisesta historiasta seuraavia taakkoja. Tällaisia hahmoja on todella vähän nykyisin. Potentiaalisten hahmojen joukko koostuu muutamasta korkea-arvoisesta YK-byrokraatista, satunnaisista maailmankylän sankareista tyyliin (nyt jo liian vanhaksi käynyt) Nelson Mandela, mutta ennen kaikkea pienten ja puolueettomiksi miellettyjen maiden valtionpäämiehistä, joilla ei ole liikaa muita tehtäviä.
" P U U T T U V AT I N S T I T U U T I O T "
R
set eli korkean aseman rikolliset toimivat, ja hän painottaa joka käänteessä olevansa yksi heistä. Edelleen. Ja joutuvansa vielä helvettiin rötöstensä vuoksi. "Vaikken enää tee rikoksia, ajattelen kuin rikollinen. Ajatusmaailmani ei ole muuttunut. Olin noin 12, kun menin perhefirman palvelukseen, ja 14-vuotiaana olin
järjetöntä heittää hukkaan hahmo nimeltä Suomen presidentti. Niinistön valinta olisi tyhmää siksi, että hän on maailmanpoliitikkona keskinkertaisuus, jonka valinta olisi näiden prosessien näkökulmasta tärkeän viran tuhlaamista. Ei siksi, että hän "edustaa pääomaa" tai mitä lie. Edustaa tietysti, mutta tässä ei ole siitä kyse. Haavisto saattaa olla "porvarillinen" tai mitä lie, ja hän on selvästi joissakin kohdissa kaukana poliittisesta maailmankatsomuksestani. Mutta tässä ei ole siitä kyse. Kyse on ainoasta asiasta, jolla tässä on merkitystä: Haavistosta voisi olla maailmalle hyötyä. "Suomen kannalta" on siis aivan sama, kuka presidentin virkaa pitää hallussaan. Mutta olisi se nyt aika helvetin impivaaralaista ajatella tätä asiaa vain Suomen kannalta.
NYT OLISI
okseni ein rik ödyn "T & hy huvin opetin, L takia. n kiinni." jäi koska
jo Crazy Eddie'sillä töissä. Ensimmäisestä päivästä lähtien minua jalostettiin rikolliseksi", Antar kertoo kotonaan. Aksentti on newyorkilainen. Sikari palaa. "Tein rikokseni huvin ja hyödyn takia. Lopetin, koska jäin kiinni. Katumusta tai armoa minulla ei ollut." Armoa hän ei haluakaan, rangaistuksia kyllä.
" R A I S K A A J A pahoinpitelee naisen kehon, me valkokaulusrikolliset pahoinpitelemme mielen.
Pahoinpitelemme myös kukkaronne. Ikävä kyllä yhteiskunta paheksuu raiskaajia enemmän kuin talousrikollisia, joiden teoista kärsivät jopa miljoonat." Antarin serkuskaksikko kohtasi oikeussalin jälkeen julkisesti CNBC:n kiivaassa keskustelussa. Siinä Sam syytti lähes huutaen Eddieä siitä, että tämä "opetti hänelle kaiken minkä osasi" ja lopulta "otti rahat ja juoksi". Erikseen kuvatussa pätkässä hän kertoi, ehkä hivenen hymyillen, pistäneensä kaikki sukulaisensa vankilaan. Samassa pätkässä keskustelun ohjaaja kysyi anteeksiannosta. Samilta sitä ei Eddielle herunut, koska anteeksi hän ei anna itselleenkään. aikana käy selväksi, että Sam E. Antar on vaikuttava puhuja. Hän ei kiellä tätä, päinvastoin. "Voidakseen tehdä valkokaulusrikoksen pitää pystyä huijaamaan jotakuta. Ja paras keino siihen on hymyily", Antar tiivistää. "Ihmisten ei pitäisi olla niin luottavaisia. Ei pidä antautua charmikkaan ihmisen lumoihin. Valkokaulusrikolliset osaavat olla hyvin manipuloivia ja hienopuheisia." Antarin rikoslista koostui
H A A S TAT T E L U N
Maria Karuvuori
teppo eskelinen
M I E L I K U V A E I O L E myöskään oikea. Huijaukset kosahtivat 1980-luvulla, ja Antar käänsi takkinsa. Hänestä tuli vangin sijaan yksi petosjutun päätodistajista, ja syytettynä oli osa hänen sukuaan. Lopulta muun muassa hänen serkkunsa Eddie Antar päätyi seitsemäksi vuodeksi vankilaan. Tuomio ei ole kuitenkaan riittänyt hänelle, eikä oikeudenkäynti ole hänen osaltaan päättynyt. Nyt Antar toimii konsulttina muun muassa FBI:lle ja luennoi ihmisille talousrikollisista. Hän tietää, miten valkokaulusrikolli-
AJASSA
1
2012
17
"Helsinkiläisiä hemmotellaan, mutta pikkukylien lähikaupoissa eettisyys vasta pilkistelee sieltä täältä, arvioi Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkija Päivi Timonen lähikauppojen tarjontaa." Nurmijärven uutiset 16.1.
muun muassa tulojen pimittämisestä, rahojen salakuljettamisesta ulkomaille, kirjanpitopetoksista, vakuutushuijauksista ja tarkastajien kusettamisesta. Dokumentit tietysti tuhottiin parhaan mukaan. vuonna 1987. Crazy Eddie's oli listautunut pörssiin, ja se myytiin uusille omistajille. Nämä halusivat tarkistaa varastossa olevien tuotteiden määrän. Niissä oli puhallettua ilmaa 40 miljoonan dollarin verran. Lähtölaskenta oli alkanut, ja Sam E. Antar päätyi yhteistyöhön syyttäjien kanssa vuosikymmenen lopulla. Rötökset eivät tekoaikana tuntuneet rötöksiltä. Päinvastoin: Antar kertoo kasvaneensa ja siis kaikkien talousrikollisten kasvavan siihen, että huijaamisesta saa hyvän työn nautintoa. "Rikokset olivat minulle jokapäiväisiä. Ihmiset kuten sinä elät
K I I N N I A N TA R J Ä I
moraalin ja eettisten sääntöjen maailmassa, joten et ymmärrä miten normaalia ja nautinnollista huijaaminen oli", Antar selventää. "Ainoa syy miksi lopetin oli se, etten halunnut mennä vankilaan. Ei ollut kyse moraalista vaan itsesuojelusta."
W A L L S T R E E T I N mellakat ja euron kriisi ovat nostaneet esiin vaatimukset reilusta pelistä erityisesti sen jälkeen, kun saatiin tietää, että Kreikan euromatka alkoi vääristellyillä tiedoilla. "Jos Kreikka olisi yhtiö maan sijaan, vastuussa olevat saisivat syytteen ja joutuisivat oikeuteen arvopaperihuijauksesta", Antar arvelee. "Valkokaulusrikollisuus aiheuttaa paljon vakavampia vahinkoja yhteiskunnille kuin väkivaltarikokset. Sotaa lukuun ottamatta." Ei ole kovin yllättävää, että hän kannattaa mahdollisimman kovaa linjaa talousrikollisuuden
suhteen. Ennaltaehkäisyn eli "itsensä kaltaisten valehtelijoiden" psykologian tuntemisen lisäksi vain kovat tuomiot saavat rikosten määrän laskuun. Haastattelu tehdään sattumalta samaan aikaan, kun monia talousrikollisia ja pankkeja vastaan nostetaan syytteitä. Ehkä on tapahtumassa käänne parempaan? "Se, mikä minua todella häiritsee, on se, että petokset paljastuivat uppoavan taloustilanteen takia eivät tiukemman valvonnan ansiosta."
Petri Rautiainen
Sam E. Antarin kotisivu www.whitecollarfraud.com CNBC:n keskustelut löytyvät YouTubesta.
Jukka Peltokoski
Tilanne päällä
Tilanne tarjoaa kahvia & arkkitehteja.
peremmältä, ja se on yhtä tärkeä paikan hengelle kuin etualan valkoiset työpyödät. Isojen ikkunoiden takana näkyy rivistö massiivisia näyttöpäätteitä, joilla istuskelee keskittyneen näköisiä ihmisiä. Sivummalla pari ihmistä palaveeraa läppäreineen. Kyse on arkkitehtien työ- ja tilaosuuskunnasta, joka on vuoden ajan tarjonnut paikan tehdä töitä yhdessä. Joukossa on turvaa, ja unelma hyvästä työstä elää keskellä valoisaa kaupunkitilaa. Osuuskunta Tilanne sai alkunsa, kun joukko arkkitehtiopiskelijoita mietti valmistumisensa jälkeistä elämää. "Halusimme tehdä työhuoneesta muutakin kun työhuoneen. Kahvilatoiminnasta oli ollut puhetta jo vuosia, mutta kukaan ei ollut saanut sitä toteutettua", sanoo osuuskunnan puheenjohtaja Saana Karala.
"HETI ALKUUN
K
AHVILA
LÖYT Y Y
myös pari valo- ja äänialan tekijää. Sittemmin joukkoon on tullut verkko-osaajia, visualisoija, graafikko, kielenkääntäjä ja mainossuunnittelija", osuuskuntaan myöhemmin tullut Jenni Poutanen kertoo. Tilanteella järjestetään myös tapahtumia ja yksinkertaisesti
vain vietetään aikaa. Kellarista löytyy musiikkistudio. "Joku tarvitsee laskutusta, joku työtilaa, joku haluaa rakentaa kaupunkitilaa, ja joku hakee vain porukkaa ja yhdessä tekemisen iloa", Jenni kuvaa.
Jukka Peltokoski
OSUUSKUNTIEN PALUU
S U O M I M A I N I TA A N monesti
osuustoiminnan luvattuna maana. Osuuskuntia on Suomessa yli 3 000 ja osuuskuntien jäsenyyksiä lähes yhtä paljon kuin asukkaita. Suomalainen osuuskuntaliike on ollut leimallisesti kuluttajaosuustoimintaa. Jäsenyys tarkoittaa usein etukorttia lompakossa. Taitekohdan muodosti erityisesti 1990-luvun lama, jonka aikana työttömät perustivat runsaasti työosuuskuntia vastatakseen toimeentulon haasteeseen.
VALKOK AULUSDUUNAR I T ovat löytäneet osuuskunnan.
2000-luvulle tultaessa entistä useamman työosuuskunnan takana on joukko luovien alojen työntekijöitä tai asiantuntija-alojen toimihenkilöitä. Osuuskuntaa ei perusteta ideologisista lähtökohdista vaan sen kautta etsitään omannäköistä työyhteisöä. "Meille osuuskunta on vain yksi yritysmuoto, joka toimii meidän tarpeeseemme", Tilanteen Saana Karala korostaa.
Jukka Peltokoski
mukaan lähti
One Day
-maalauksen alun perin Helsingin taidemuseon tilaamana Kampin metrotunneliin, jossa kyltit olisivat muodostaneet yhden kymmenen metriä pitkän lauseen. Maalauksen teksti on varastettu Occupy Wall Streetin mielenosoituskylT E I N O N E D AY
tistä. Yksittäiset sanat muistuttavat tuttuja kansainvälisiä tuotemerkkejä. Metrotunneliin piti tulla myös toinen teos, jossa on Hellaakosken runo "tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki", jonka sanat muistuttavat tuttuja suomalaisia tuotemerkkejä. Syystä tai toisesta museo peruutti projektin vain muutama viikko
ennen avajaisia. Tuttuni henkilökunnassa kertoi, että heille oli sanottu, että minä peruutin projektin. Viikon päästä sain järjestettyä tapaamisen ulkomainosyhtiön toimitusjohtajan kanssa, joka innostui teosten esille laittamisesta julisteina rautatieaseman metrotunnelin valomainospaikoille jo seuraavalle
viikolle. Lähetin materiaalit painoon ja jäin odottamaan kiinnityspäivää. Kun mitään ei ollut kuukauteen tapahtunut, lähetin toimitusjohtajalle viestin. Vastauksessaan toimitusjohtaja pahoitteli tapahtunutta ja kertoi, että kaupungin mainospaikoista vastaavat virkamiehet "eivät uskalla ottaa puoltavaa kantaa, koska pelkäävät
keskustelua, joka näistä kuvista herää varmasti". Kirjoitettuani tapauksesta blogitekstin minuun otettiin yhteyttä Voima-lehdestä ja toisesta ulkomainosyhtiöstä, jonka kanssa yritämme nyt saada teokset esille vähän suurempana ja vähän paremmalle paikalle.
Jani Leinonen
AJASSA
1
2012
19
"Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mielestä Suomen olisi perusteltua vastustaa tekeillä olevaa talouskuria kiristävää sopimusta ja jäädä sen ulkopuolelle. Tuomioja kirjoittaa blogissaan, että sopimus on parhaimmassakin tapauksessa tarpeeton ja pahimmassa tapauksessa vahingollinen." Yle uutiset 16.1.
TOISINAJATTELIJA
Kirjoittaja on Voima Kustannus Oy:n toimitusjohtaja & Helsingin kaupunginvaltuutettu (vihr.).
Etusivu muusiksi
Bulgaria. Kulkukoirien ja metrotyömaan valtaaman Sofian pääkadun Vitoshan lehtikojuilla on marraskuun lopussa hiljaista. Niin hiljaista, että osa lehtimyyjistä on näemmä jättänyt tulematta töihin tykkänään. Vielä pari vuotta sitten oli tilanne täysin toinen, lehtikipareilla kävi kuhina. Etenkin päivälehdet Trud ja 24 Chasa löivät myyntiennätyksiä ja kasvattivat levikkinsä Trudin tapauksessa jopa yli 300 000. Nyt Trudin levikki on romahtanut alle kolmasosaan entisestä, ja 24 Chasan levikki on alle 50 000. Lukijoiden mukana ovat kaikonneet ilmoittelijat, joita ei tosin koskaan kovin paljon edes ollut.
S
OFIA,
Vaihtoehto Guggenheimille
Guggenheim on mielikuviin nojautuva unelmatehdas. Asiallinen keskustelu aiheesta tuntuu mahdottomalta, kun keskustelun pääfoorumina toimiva Helsingin Sanomat vertaa hanketta Kambodzan muinaiseen Angkor Watin temppeliin ja pohtii, löytävätkö hankkeen vastustajat pian Katajanokalta liito-oravien papanoita. Kannattajien olisi syytä paneutua siihen, onko Guggenheim-säätiön itse valmistelema yhteistyön malli kaupungille mielekäs. Kansainvälinen taidesäätiö näyttää ymmärtävän omat etunsa paljon paremmin kuin Helsinki omansa. Selvityksen mukaan säätiö hyväksyy rakennuksen, jonka 140 miljoonan kustannuksista vastaa yksin Helsinki. Säätiö myös päättää tänne kierrätettävistä näyttelyistä. Samalla kun kaikki kustannukset ja taloudelliset riskit jäävät Helsingin kaupungille, Guggenheim-säätiö on turvannut nollariskillä itselleen kiinteän tuoton. Lisäksi sopimus lupaa säätiölle joka ei itse sijoita hankkeeseen senttiäkään miljoonien korvauksen, jos Helsinki vetäytyy hankkeesta kiireellä ajetun aiesopimuksen hyväksymisen jälkeen. Helsingin keskeisten valmistelijoiden innostus asiaan näyttää hämärtäneen sitä, että sopimuksesta neuvoteltaessa yksityisen säätiön ja kaupungin edut ovat jännitteisiä.
H E L S I N K I I N A J E T TA V A
on tilata tai lukea lehteä, jonka sisällön sanelevat omistajat, tai kulloinkin vallassa olevat poliitikot tai bisnesmiehet?" naurahtaa kolmikymppinen Peter illallisella Sofian muodikkaassa Central-ravintolassa Rakovski-kadulla. Peter viittaa Bulgariassa tunnettuun tosiasiaan eli siihen, että maan valtalehtiin ja tv:n uutislähetyksiinkin voi ostaa mieleisiään "uutisia" tai "uutisanalyysejä". Tarvitaan vain oikeanlaisia suhteita ja etenkin rahaa. IT-alalla työskentelevä Peter on seurannut mediabisneksiä läheltä, sillä hänen isosiskonsa on häärinyt toimittajana useassa suuressa bulgarialaislehdessä, muun muassa Novinarissa. Reilu vuosi sitten sisko vaihtoi alaa. Nyt hän työskentelee itävaltalaisen työnantajan Sofian-yksikössä puhelintukihenkilönä. "Palkka on neljä kertaa parempi kuin toimittajana. Viimeisin palkkatarjous, jonka hän sai jostain lehdestä, oli 300 euroa kuukaudessa miinus verot."
" M I TÄ J Ä R K E Ä
nen mediajätti WAZ kyllästyi viime vuodenvaihteessa heikkoihin tulosennusteisiin ja myi kerralla molemmat aviisinsa. Ensin ne päätyivät itävaltalaisbulgarialaiselle Privateinvestille, jolta ne kiersivät vain pari kuukautta myöhemmin bulgarialaisliikemiehille, jotka ovat tahkonneet rahaa pankki- ja lääkealoilla. kuukautta sitten, lokakuussa 2011, pohjoismainen Bonnier-kustantamo seurasi perässä ja hankkiutui eroon Bulgariasta myymällä Bulgarian "Kauppalehden", Parin, bulgarialaiselle kustannustalolle. Tasaisin väliajoin saavat bulgarialaistoimittajat muistutuksen siitäkin, ettei median parissa työskentely ole vain surkeasti palkattua ja omistussuhteiden kannalta tuulista, vaan pahimmillaan myös hengenvaarallista. Vuonna 2010 ammuttiin Sofiassa kadulla, ihmisvilinässä, kuoliaaksi Bulgarian ehkä tunnetuin rikostoimittaja Boris "Bobbie" Tsankov. Vuonna 2008 oli samanlaisen kohtalon kokenut toinen kuuluisa rikostoimittaja ja -kirjailija, Georgi Stoev. Tietoja toimittajien uhkailusta kiirii julkisuuteen tämän tästä, mutta asialle voi tehdä vain vähän, sillä Bulgarian toimittajat eivät ole järjestäytyneitä, ja virkavallallakin on "tähdellisempää tekemistä" kuin "paapoa" heitä.
VA I N P A R I
Vielä huonommin sijoittuvat tosin kaksi muuta Balkanin maata: tuleva EU-maa Kroatia ja nykyinen EU-maa Romania. Vapaa, demokraattinen ja tasapuolinen media ei ole Euroopan unionissa selvästikään välttämätön hyve. Freedom House ja muutkin ulkomaiset tarkkailijat ovat ilmaisseet huolensa siitä, ettei sananvapaus Bulgariassa kehity toivottuun malliin. Suunta on päinvastainen, ja vauhti on kova. Gerb-puoluetta rautaisin ottein johtava pääministeri Boiko Borisov keskittää valtaa omiin käsiinsä ja käyttää näissä puuhissa hyväkseen valtion varoja myös ohjailemalla mediaa. Tuoreet presidentinvaalit, jotka voitti Gerbin ehdokas Rosen Plevneliev, olivat likaiset, ja epäilyjä äänien ostamisesta viskottiin Gerbin suuntaan niin koti- kuin ulkomailta. "Borisovhan on erityisen herkkä siitä, ettei hänen taustaansa tai entisiä ystäviään mainita lehtijutuissa. Eikä niitä juuri mainitakaan", Peter naurahtaa illallisella Centralissa. "Mutta mitä hävettävää Borisovilla oikein voi olla, sillä hänen henkilöhistoriansa ei mainittavasti poikkea muiden bulgarialaisten bisnesmiesten tai poliitikkojen vastaavasta? Borisovhan touhusi aikansa Bulgarian karatemaajoukkueen päävalmentajana, kunnes ryhtyi 1990-luvulla henkivartijaksi. Ja, ai niin, jossain välissä hän oli palomieskin."
P E R U S TA M A A N S A
liikkeellä on aitoa halua nostaa Helsingin profiilia isolla satsauksella taiteeseen ja arkkitehtuuriin. Siinä ei ole mitään pahaa. Ajatus kansainvälistä huomiota hakevasta sisällöllisesti arvokkaasta kulttuurihankkeesta onkin kannatettava. Helsingin kannattaisi kuitenkin päivittää tavoitteitaan. Omana luonnostelunani esitän, että Guggenheim-hankkeen sijaan kaupunki voisi järjestää arkkitehtikilpailun uudesta Helsingin taidemuseosta, johon yhdistettäisi pitkään vireillä ollut idea uudesta tanssitalosta. Tämä helsinkiläisten omaa kulttuuri-identiteettiä korostava yhdistelmäprojekti voitaisiin nimetä vaikka Helsingin geopoliittista asemaa ja vähän sataman liiketoimintaakin propagoivalla tavalla Helsinki Art Portiksi. Tyylillisesti se voisi olla vähintään yhtä vau kuin ajateltu Guggenheim. Kustannuksia syntyisi tässäkin mallissa, mutta nyt saataisiin aito kokoelmapohjainen museo ja kansainvälisesti merkittävä tanssin esitysympäristö. Näiden toimintojen kytkemisessä toisiinsa olisi jotain erityisen uniikkia. Tanssitalon liittäminen kokonaisuuteen toisi hankkeelle myös siltä nyt puuttuvat valtionavun kriteerit.
K A I K E S TA H U O L I M AT TA
on sama muillakin bulgarialaistoimittajilla. Leipätyöstä maksetaan niin surkeasti, että alalla pysyäkseen useimmat joutuvat tekemään muitakin hommia. Suosittua firaabeliduunia on "mediakonsultaation" myyminen poliittisille puolueille ja heitä lähellä oleville liikemiesporukoille. Tällaisessa kuviossa sanan "korruptio" voi laittaa lainausmerkkeihin, sillä vaikutuskanavat ja riippuvuussuhteet median, politiikan ja bisneksen välillä ovat niin ilmeiset. Eikä aina tarvitse edes ryhtyä haalimaan palvelukseensa yksittäisiä toimittajia, kun voi ostaa kerralla koko lehden. Trudin ja 24 Chasan omistanut saksalaiPA LK K AONGELM A
median keskittyminen ja uutisoinnin korruptoituneisuus on toki huomattu Bulgarian ulkopuolellakin. Maailman maat kerran vuodessa lehdistönvapauden perusteella puhtausjärjestykseen rankkaava Freedom House sijoittaa tuoreimmassa listauksessaan Bulgarian vasta sijalle 77.
BULGARIAN
tanssitalon yhdistäminen vahvistaisi entisestään kuva- ja tanssitaiteen tekijöiden kansainvälistäkin verkostoitumista. Tähän kokonaisuuteen voitaisiin rakentaa myös merkittävä ulkomaisten taiteilijoiden residenssiohjelma, joka toisi tänne teosten ohella myös taiteilijoita työskentelemään. Tällä mallilla suurin osa resursseista kohdistuisi täällä tehtävälle taiteelliselle työlle. Pitämällä vierailuvalinnatkin oman museomme käsissä voimme näyttää helsinkiläisille ja vieraillemme juuri sitä, mitä itse täällä Euroopan aktiivisessa periferiassa pidämme tähdellisenä ja tärkeänä. Guggenheim on laatubrändi, mutta on ehdottomasti Helsinki-brändin kannalta uskottavampaa, että Helsinki seisoo omilla jaloillaan. Tukholman ja Kööpenhaminan esimerkit osoittavat, että näin voi ja kannattaa tehdä.
TA I D E M U S E O N J A
Sami Lotila Tuomas Rantanen
Kirjoittaja on Itä-Eurooppaan erikoistunut toimittaja, joka on opiskellut Bulgariassa & vieraili siellä viimeksi viime vuoden lopussa.
Uusia haasteita etsimässä? Yhdistä tutkintoosi neljän yliopiston tarjontaa.
Aalto-yliopisto | Tampereen teknillinen yliopisto | Tampereen yliopisto | Turun yliopisto
VISION KEVÄÄN 2012 KURSSIT YHDISTYSTOIMIJOILLE
Yhdistysten mediakoulutus - Hki Aika: 29.2. ja 7.3. klo 17.30 Hinta ja ilmoittautuminen viim: 70/23.2. Uusi yhdistyslaki ja toiminnantarkastajan rooli - Hki Aika: 5.3. klo 18 Hinta ja ilmoittautuminen viim: 20/27.2. Vapaaehtoistoiminnan organisointi yhdistyksissä - Hki Aika:13. ja 15.3. klo 17.30 Hinta ja ilmoittautuminen viim: 50/5.3. Kaikki mukaan vapaaehtoistoimintaan -seminaari - Hki Aika: 23.3. klo 13 Hinta ja ilmoittautuminen viim: 40/15.3. InDesign peruskurssi - Turku Aika: 17., 19. ja 24.4. klo 17.30 Hinta ja ilmoittautuminen viim: 90/10.4. Fasilitointi järjestötyössä - Hki Aika: 3. ja 10.5. klo 17.30 Hinta ja ilmoittautuminen viim: 50/25.4.
Klikkaa ja lue lisää.
vapautuksen pedagogiikkaa
www.ksl.fi Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry
www.visili.fi
Vihreä Sivistys- ja Opintokeskus Visio Fredrikinkatu 33 A (käynti 33 B), 00120 Helsinki p. 044-727 3240, visio@visili.fi, www.visili.fi
OPISKELE YHTEISKUNTATIETEITÄ PORISSA
Tampereen yliopiston Porin yksikkö on yhteiskuntatieteellinen opetus- ja tutkimusyksikkö Porin yliopistokeskuksessa. Tampereen yliopisto tarjoaa Porin yksikössä tutkintokoulutusta seuraavissa tutkinto-ohjelmissa ja maisteriohjelmassa: · Sosiaalityön tutkinto-ohjelma, Pori · Sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelma, Pori (sosiaalipolitiikka ja sosiologia) · Hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelma
Kaipaatko hengen treenejä ? n treenej e Ajattelun rohkeutt sielun ohkeutta, syvävenyttel veny elyä, tukevia nytt eväitä elämääsi ? väitä
Steine rpedag ogis aikuiskoulutus a nerp agog ista sta st s
YHTEISHAKU
KASVATUS JA KASVATUS- JA JA TAIDEALALLE JA TAIDEALALL
KUTSU
PORIN YLIOPISTOKESKUS
Hakuaika: 5.3.2012-3.4.2012 Sähköinen haku: www.yliopistohaku.fi · Sosiaalityön tutkinto-ohjelma, Pori valintakoe ti 29.5.2012 klo 10.00-14.00 ks. yhteisvalinnan verkkosivut: www.yhteiskuntatieteet-yhteisvalinnat.fi. · Sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelma, Pori valintakoe ke 30.5.2012 klo 12.00-16.00
HAKU KÄYNNISSÄ!
www. snellman-korkeakoulu.fi
AVOIMET OVET lauantaina 17.3.
ERILLISVALINNAN HAKUAIKA
Erillisvalinnan hakuaika: 1.2.2012-29.2.2012 Sähköinen haku: www.yliopistohaku.fi (yliopistokohtaiset erillisvalinnat) · Sosiaalityön tutkinto-ohjelma, Pori · Sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelma, Pori · Hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelma
Lisätietoja:
yky-opintoneuvonta@uta.fi tai pori@uta.fi Painettua valintaopasta voi tilata verkkolomakkeella: www.uta.fi/opiskelijaksi/tilaus.html
Lisätietoja valintaperusteista:
www.uta.fi/opiskelijaksi/valintaperusteet/yky/stp.html www.uta.fi/opiskelijaksi/valintaperusteet/yky/sop.html www.uta.fi/opiskelijaksi/valintaperusteet/yky/erillisvalinta/index.html www.uta.fi/opiskelijaksi/valintaperusteet/yky/maisteriohjelmat/hypa.html
Talven linjat 2011 - 2012 Oriveden Opistossa
KULTTUURIALAN ENNAKKOTEHTÄVÄT
Kuvataiteen koulutusohjelma, Tampere Kuvataiteilija (AMK) Elokuvan ja television koulutusohjelma, Tampere e Medianomi (AMK) Viestinnän koulutusohjelma,Virrat Medianomi (AMK) > Digitaalinen ääni ja kaupallinen musiikki > Käsikirjoittaminen ja kuvallinen ilmaisu Musiikin koulutusohjelma, Tampere Musiikkipedagogi (AMK) > Musiikinohjaaja > Musiikkipedagogi > Musiikkiteknologia Muusikko (AMK) > Esittävä säveltaide > Kirkkomusiikki > Säveltäjä > Teatterimusiikki ja musiikkidraama Kuvataiteen, elokuvan ja television sekä viestinnän ennakkotehtävät ja musiikin hakijan opas julkaistaan helmikuun alussa
OIVALT AMISEN ILOA!
Hanki ihmisen ammatti!
AMK-yhteishaku 5.3.-3.4.2012
järjestö- ja nuorisotyö kulttuurituotanto viittomakieliala
Haku 5.3.3.4.2012
Degree Programme in Media, Tampere Bachelor of Culture and Arts
Application period 9.1.14.2.2012
www.humak.fi
Lisätietoja p. 03 245 2395, 245 2398
KUVATAITEILIJAKSI KANKAANPÄÄSSÄ
KUVATAITEEN KOULUTUSTA
Kuvataiteen koulutusohjelman nuorten ja aikuisten opiskelijahaku, syksyllä 2012 alkavaan koulutukseen.
Hakuaika 5.3. - 3.4.2012. Valintaopas ohjeineen ja ennakkotehtävineen osoitteessa www.lamk.fi/kuvataide.
Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti, kuvataide Sammonkatu 8 A, 15140 Lahti
KIINNOSTAAKO I
URA TAITEENTEKIJÄNÄ?
KEVÄÄN YHT EVÄÄN HTEISHAUSSA (5.3.3.4.2012) MUKANA HA SSA (5.3 3 5.3
KUVATAIDE | kuvataiteilija (AMK)
NUORTEN KOULUTUS (taidegrafiikka, maa us, kuvanveisto, esitystaide) UORTE E OULU S ta d g fiikka, maala a ka a Ennakkotehtävät jja hakuohje www.samk.fi/kuvataide nnakkote äv k akuohje h eet: ww.s . AIKUISKOULUTUS (k lligrafia) I UISKOULUTUS (kal rafia O U ( fia) Hakuohjeet: www.samk.fi/kalligrafia_ akuoh e t ww.samk fi/kal igrafia_aikuiskoulutus ohje w.s k a afi Lisät e ja (02) Lisätietoja: (02) 620 6191 tai (02) 620 6192, kuvataide@samk.fi säti 2) 191 tai 02) SAMK mukana myös englanninkielisessä yhteishaussa wwww.samk.fi/apply. Haku käynnissä 14.2. asti!
Satakunnan ammattikorkeakoulu | Hakutoimisto www.samk.fi | p. (02) 620 3033
KATSO MYÖS KEVÄÄN INTENSIIVIKURSSIT MAA-TILASSA: esim. 6.3. 19. 4. RESISTING EVERYDAY NATIONALISM AND RACISM
22
1
2012
Kaunistelijasta maailmanparantajaksi
Kriitikko Otso Kantokorpi kysyi taidemaalari Juha Sääskeltä mitä taiteelle kuuluu. "Elämme viihteen keskitysleirissä", taiteilija vastasi. Tämä Sääski ei inise.
TEKSTI & KUVAT
OTSO KANTOKORPI
nen taidemaalari Ensio Onnukka koulutti lukuisia suomalaisia taiteilijapolvia. "Silloin kun lähdin opiskelemaan, aloitin sen ihan puhtaasti visuaalisista ja esteettisistä syistä", Sääski kertoo. Sama jatkui osin Suomen Taideakatemian koulussa, jonka Sääski kävi vuosina 197377. Poikkeuksen modernistisessa opettajakunnassa muodosti lyhyestä mutta aikoinaan varsin näkyvästä pop-taidevaiheestaan tunnettu Kari Jylhä. Suuren vaikutuksen jätti myös yksi opiskelutovereista, nuorena kuollut "fantastinen realisti" Kalervo Palsa (19471987). Myöhempien aikojen mieleenpainuvimpia taidekokemuksia ulkomailla on ollut tutustuminen yhdysvaltalaisen Paul McCarthyn tuotantoon. maalaustaiteen kuvallista ja kuvatonta välinearsenaalia läpi omassa tuotannossaan ikään kuin loogisena jatkumona, mutta hän itse toteaa, että vaiheet ovat tulleet aina jotenkin "trendeihin nähden väärään aikaan". "Omassa kehityksessä oli jotenkin pakko mennä läpi nämä jutut, ja nyt tuntuu, että se oli hyvä, looginen tie." Sääski on päätynyt jonkinlaiseksi postmodernistiksi, mutta hänen teoksissaan näkyy aina juonteena modernistinen tausta. Hän on jopa tehnyt sarjan teoksia, joissa hän on tuunannut parikymmentä vuotta vanhoja abstrakteja värikenttämaalauksiaan rankalla yhteiskunnallisella kuvastolla. "Siivosin varastoja ja löysin vanhat työt. Osa näytti mielestäni niin hyviltä, että voisin käyttää niitä lähtökohtina. Ne eivät ole vitsailua eivätkä myöskään mitään isänmurhaa. Minun on turha pyristellä irti jostain sellaisesta, joka on osa taidehistoriaani. Siinä mielessä olen perusmaalari, mietin sellaisia asioita kuten miten värejä viritellään, miten pinta aktivoituu, niin että se ei sammu, ihan perinteisiä värimaalausajatta näkyväksi ja havahduttamaan katsojan. "Minun on vaikeata taiteilijana jäädä passiiviseksi sivustakatsojaksi nähtyäni tv-uutisten ja -dokumenttien sekä sanomalehtikuvien välittämät ihmisten ja eläinten kärsimysnäytelmät. Tutkittuani taustoja ja luettuani esimerkiksi Noam Chomskyn teoksia en ole enää viaton ja tietämätön sivullinen vaan kanssarikollinen, ellen reagoi mitenkään." "Rakenteellinen väkivalta on sen kuuluisan näkymättömän käden suorittamaa, minkä takia sitä on vaikeampi hahmottaa. Siinä hommassa myös taiteilijat voivat muiden toimijoiden kanssa olla edesauttamassa todellisuuden kohtaamista."
V
työhuoneella Åminneforsissa, LänsiUudellamaalla juuri kun seuraavan näyttelyn työt olivat valmistuneet ja täyttivät työhuoneen. Sääskellä tuntuu olevan vimmainen kausi meneillään. Töitä syntyy paljon eikä yksi tyylilaji tunnu riittävän. Osa Sääsken maalauksista yhdistelee modernistista ilmaisua rankempaan figuratiiviseen materiaaliin, osa uusista maalauksista on silkkaa poppia, jossa yhdistyvät populaarikulttuurin, mainoskulttuurin ja joukkotiedotuksen kuvastot, osa teoksista on valokuvamontaaseja, jossa saattaa monimutkaisen prosessin kautta olla myös jälkiä maalauksesta. Uusimmissa Espanjan Marbellassa maalatuissa pienemmissä paperitöissä on ihan uudenlaista vapautta ja rentoutta sekä jälkiä katutaiteesta, jota Sääski dokumentoi aina matkustellessaan maailmalla. Sääsken runsaassa kuvakielessä näkyy sekä erilaisten kuvakulttuurien kerroksellisuus että oma henkilöhistoria. Sääski opiskeli aikoinaan Savonlinnan taidelukiossa, jossa legendaariIERAILIN JUHA SÄÄSKEN
den e talou m "Eläm tuurissa dikta teen & viih rissä." yslei keskit
S
Ä Ä S K I O N K ÄY N Y T
Trajallisia. Vaikkavaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin aika Sääskelläkin
AITEILIJAN
teluasioita. Kuitenkaan pelkkä abstraktio ei riitä minulle, jotain muuta pitää olla." Sääskelle se jokin muu on yhteiskunnallista osallistumista. Hän pohtii usein taiteilijan vastuuta ja moraalia ja myös taiteilijan mahdollisuutta vaikuttaa. Väliin sävyt ovat varsin synkkiä: "Tulkintani maailman tilasta on, että elämme talouden diktatuurissa ja viihteen keskitysleirissä. Omassa elämässäni vallitsee ilo ja rakkaus, mutta valitettavasti maailmassa on liian monella ihmisellä päinvastainen olotila." Taiteilija pysty parhaimmillaan kuitenkin tekemään asioi-
on mielessään jonkinlainen keskivertokatsoja, jolle hän haluaisi töitään näyttää, on yleisö todellisuudessa useimmiten samanmielistä, jolloin tuloksena saattaakin olla vain affirmatiivista mutinaa. Toisaalta jotkut saattavat pitää Sääsken ilmaisua naiivina näin hän itse toteaa. Hän myöntääkin olevansa toisinaan naiivi, mutta naiivius on hänelle myös metodinen väline: "Käyttämäni muoto on sekoitus mediakuvastoa ja itse kuvattua ja kerättyä materiaalia, usein parodiamaiseen muotoon sommiteltuna. Kommentoin havaintojani etäännyttämällä, huumorin, satiirin ja ironian avulla."
1
2012
23
PÄÄHENKILÖ
EI MITÄÄN ININÄÄ. Konstailematon kuvataiteilija Juha Sääski istuu työhuoneellaan Åminneforsissa, Länsi-Uudellamaalla. Helmikuussa taiteilija täyttää 60 vuotta.
24
1
2012
TYYPILLINEN TEOS. Juha Sääski sekoittaa yhteiskunnallisesti kantaaottavaan kuvastoon muun muassa populaarikulttuuria, katutaidetta ja mainoksia.
"Rinnastan naiiveja yksinkertaistuksia, kliseitä, iloisia, optimistisia asioita ja (modernismin) estetiikkaa vakaviin ja surullisiin aiheisiin. Tragikoomisella, keskenään ristiriitaisten elementtien yhdistelemisellä pyrin ilmentämään ihmiselämän paradoksaalisuutta ja saamaan asioiden ja ilmiöiden todellisen luonteen paljaammin näkyviin." Sääski on pohtinut paljon käyttämänsä kuvamateriaalin metaforisia ulottuvuuksia: "Metaforien kautta esittäminen mahdollistaa kirkkaan oivalluksen vähentämällä torjuntaa, ennakkoluuloja ja -asenteita teoksen sisältöjä kohtaan, koska asia esi-
tetään ikään kuin mutkan kautta epäsuorasti, vaikkakin todenmukaisesti." Viime vuosina Sääski on löytänyt innoitusta katutaiteesta. "Siitä löytyy paljon yllättävää ja erilaista." Toisaalta Sääski tunnistaa myös katutaiteen omat maneerin vaarat. Vähän yllättäenkin hän toteaa, että "katutaide vetoaa minuun myös modernistisen estetiikan kautta". Katutaide on hiipinyt uusiin teoksiin muun muassa sapluunan myötä, ja ovatpa Sääsken 7- ja 9-vuotiaat pojatkin saaneet jättää teoksiin omia kädenjälkiään. "Taiteessa on kaikki jo tehty",
huokaa Sääski, mutta kertoo heti perään motivaatiostaan: "Pyrin ihmisläheiseen, elämänmakuiseen ilmaisuun, joka ei olisi kuivaa ja teoreettista vaan jossa olisi väkevä ilmaisu kuin vanhalla blueslaulajalla tai kehitysvammaisten punkbändillä Pertti Kurikan Nimipäivät." Sääski toteaa nyt kuusikymppisenä tehneensä sopivasti pohjatöitä ja toivoo vihdoin pääsevänsä johonkin.
Otso Kantokorpi Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja, taidekriitikko & tietokirjailija.
1
2012
25
SÄÄSKI VS. PARASIITIT
J U H A S Ä Ä S K I O N ottanut käyt-
töönsä monipuolisen välinearsenaalin kyetäkseen lähestymään aihepiiriään useasta suunnasta ja eri näkökulmista. Hänen valitsemansa kuvakieli, jossa yhdistyvät populaarikulttuuri, mainoskuvasto, kuvataiteen historia, lastenkirjat ja katutaide, saattaa ajatukset helposti postmodernismiin. Toisaalta Sääski osaa ovelasti kuljettaa mukanaan modernismin
sääntöjärjestelmiä, jotka antavat hänen teoksilleen eräänlaisen laadukkuuden silauksen. Kovin salonkikelpoiseksi tämä hioutuneisuus ei häntä kuitenkaan onneksi tee. Sääsken asenteessa on aina ollut mukana melkoinen rock-henki, jonka tuottama särmä ei ole himmentynyt. Sääski on nuoruudessaan tehnyt sekä työläiskuvausta että sodanvastaista, julistavaa taidetta, mutta nyt kun hänen yhteiskuntakriittisyytensä ei kohdistu kovinkaan tarkasti, se tuntuu jopa osuvammalta. Yksittäisten tapahtumien sijaan Sääsken kohteena tuntuu olevan ajan hengen
hahmottaminen, analysoiminen ja kritisoiminen.
K O V I N optimistiselta Sääsken luo-
ma maailma ei vaikuta. Keskeinen huoli tuntuu olevan länsimaisen yhteiskunnan voimakas vieraantuminen. Tähän kun lisätään vielä Sääsken "parasiiteiksi" nimittämien ihmisten ahneus, itsekkyys ja röyhkeys, on tarjolla aika masentava maailma. Sääskellä on kuitenkin omat tapansa tuottaa kuvamaailmaansa ristiriitaa ja sävyjä. Toisinaan ristiriita syntyy humoristisilla elementeillä, toisinaan puh-
taasti estetiikan kautta. Näillä ristiriitaa tuottavilla elementeillä Sääski mahdollistaa sen, että teosten potentiaalinen kestävyys ei asetu vaaraan: hänen metaforiensa ja rinnastustensa kieli voi olla näennäisen yksinkertainen, mutta niiden keskinäiset suhteet saattavat olla melko monimutkaisia, jolloin niiden avaaminen ei tyhjennä teosta kuin vitsin hooklinen tajuaminen. Sääski kykenee myös taidokkaasti välttämään tavaramerkkimäisen, itseään tuotteistavan tekotavan, vaikka hänen tyylinsä onkin toki tunnistettavaa. Ratkaisu on se, että tyylivarianssia onkin hänellä vähän
enemmän myös teknisine ratkaisuineen. Sääski jaksaa innostua uusista asioista ja kokeilla erilaisia tekotapoja. Nyt hän on esimerkiksi selvästikin löytämässä valokuvamaisen tarkan figuratiivisen tekotavan jälkeen jotain rennompaa, jonka suuntaa voimme vain aavistella.
Otso Kantokorpi Juha Sääski: Itikkaperspektiivi Helsingin galleria Jangvassa 22.2.11.3.
JA KIIHDY! VIIHDY
im.) Kaarin Taipale (to
Charles C. Mann
A 1491 AMERIKK USTA ENNEN KOLUMB en kirja, joka ain
560 s. Nid. 30 (o vh. 35 )
GUGGENHEIMIN
VARJOSSA
uskaistal Museohanke ohit la
pohj Jännittävä ja perin Amerikasta ennen aa käsityksemme mullist ista. lloittajien saapum eurooppalaisten va .
Päivi Uljas
rjossa on isku tuliGuggenheimin va luun Helsingin kuumaan keskuste nkkeesta. kaupungin suurha untijat ruotivat Pamfletissa asiant uun muassa Guggenheimia m singin imagon, kustannusten, Hel . e-elämän kannalta asukkaiden ja taid Into-pamfletti. 164 s. Nid.
LTION HY VINVOINTIVA LÄPIMURTO vointivaltio
hyvin Miten suomalainen esittää uuden ettiin? Päivi Uljas synnyt poliittisesti villistä tulkinnan Suomen 1950-luvusta.
370 s. Nid. 26 (o vh 28 ).
i Erkki Vettenniem
LAHDEN ANSA
15
(ovh 17 )
lvitys vuosisadan Seikkaperäinen se alaisesta dopingsuurimmasta suom -pamfletti. skandaalista. Into
174 s. Nid. 15 (o vh. 17 ).
Hinnat sisältävät
postikulut.
us.fi www.intokustann
Devra Davis: Pätkii!
Matkapuhelinten terveysriskit ja niiden vähättelyn historia
Ympäristöriskien asiantuntija ja palkittu tietokirjailija luo sisäpiirin katsauksen matkapuhelinten säteilyn terveysvaikutusten tutkimukseen ja alan hämäriin teollisuuskytköksiin. Kirja opastaa turvalliseen puhelimenkäyttöön ja on samalla vetoomus valmistajille turvallisempien puhelinten kehittämiseksi.
A5, nid., kansiliepeet, 264 s., 25 e
w w w.g reenspot.f i · Kirjoja Ma a st a
Verkkokauppa avoinna 24 h
Haluatko paremman parisuhteen 27 :lla ?
y e Su nest me
Kunpa sinut tuntisin paremmin. Keskustelemalla tunnekeskeiseen onin ! ns os parisuhteeseen Joh ste
www.psykologienkustannus.fi
Ovet avautuvat osoitteessa Kauppakatu 12 lauantaina 4.2. Laaja valikoima uutuuksia ja ajattomia klassikoita. Kauppa avaa ovensa perjantaina 3.2. yliopiston päärakennusta vastapäätä osoitteessa Aleksanterinkatu 7. Tietoa ja tiedettä. Kahvia ja päivittäistä debattia. Tiedettä, taidetta, kaunoa - uutta ja vanhaa, herkkuja ja harvinaisuuksia. Ole nopea, niteitä on tarjolla perin rajoitettu määrä. Alekirjalistaa selaamaan ja ostoksille pääset osoitteessa www.rosebud.fi
Uo
h
H
18.-19.2.2012 Sibeliustalo
lahdenkirjamessut.fi lahdenruokamessut.fi lahdenpostimerkkikerho.fi Järjestäjä:
lahdenruokamessut.fi
lahdenkirjamessut.fi
Postimerkki messut
lahdenpostimerkkikerho.fi
Lahden
EXPODY
Kaikkiin kolmeen messuun samalla pääsylipulla, Tervetuloa
28
1
2012
Iranin
ydintalvi
Iran valmistautuu kevään parlamenttivaaleihin: sensuuri kiristyy & propaganda voimistuu. Hallinto haluaa varmistaa, että vastarinta on nujerrettu jo ennalta.
TEKSTI
TYPISTETYT NAISET. Varsinkin pikkukaupungeissa & maaseudulla paine peittää hiukset kokonaan on yhä suuri. Yksi huivipakon lieveilmiöistä ovat nenäleikkaukset. Typistettyjen nenien koristamat, identtisiksi monistetut nuoren naisen kasvot ovat hämmentävä näky Teheranin kaduilla. Kauneus on Iranissa iso bisnes. Kun vain kasvot näkyvät, niihin on satsattava.
ANNA PETROVA
T
EHERANIN
basaarissa on ruuhkaa. Perjantai on islamilaisten pyhä, ja siksi kaikki ryntäävät torstain työpäivän jälkeen ostoksille: pähkinöitä, granaattiomenoita, taateleita. Runsaasti yrttejä, etenkin minttua, lisukkeeksi munakoisoa ja patojen pääraaka-aineeksi tietenkin lihaa, lammasta ja kanaa. "Emme voi juhlia ulkona emmekä puhua vapaasti, mutta meillä on keittiömme", selittää iranilainen juristi ruuan merkitystä. Hän on jättänyt työnsä, koska ei halua tulkita lakia, jonka arvoja ei voi allekirjoittaa. Laki on sharia, islamilainen koodisto, joka on Iranissa virallisesti käytössä. Sharia mahdollistaa esimer-
kiksi kivitystuomiot moraalirikoksista. Sitä vastaan iranilainen rauhannobelisti Shirin Ebadi osoitti mieltään, kun kävi hakemassa palkintonsa Oslossa ilman huivia. Pian palattuaan hän joutui vaikeuksiin, kun alettiin huhuta, että hän oli liikkunut myös kotimaassaan ilman huivia. Huivittomuus riittää syyksi pidättää nainen. Mutta ruoka on turvallinen ja tärkeä puheenaihe. Iranilaisten rakkaimmat herkut ovat saksanpähkinät ja granaattiomenat. Jotain syvästi iranilaista on siinä, että paksu kuori suojelee molempia ja varsinainen herkku löytyy vasta kuoren alta. 2009 iranilaiset K yrittivät murtaa heitä ahdistavan kuoren. Tuolloin vihreänä
ESÄKUUSSA
sia. Kesää muistellaan Iranissa sekä kaihoisasti että kauhulla. Kaihoisasti siksi, että ihmisissä virisi toivo ja usko muutoksen mahdollisuuteen. Kauhulla siksi, että monet mielenosoittajat maksoivat kohtuuttoman kovan hin-
ppaa "Jos ta dulle, ä ka ihmisi välinen in kansa herää." ö yhteis
nan mielipiteistään. Kymmeniä tapettiin, tuhansia, Amnestyn arvion mukaan noin neljä tuhatta ihmistä, pidätettiin. Miehiä kidutettiin, naiset raiskattiin, monien tarinoiden mukaan useita kertoja päivässä. Paikalliset ovat kuulleet nämä
liikkeenä tunnettu vastarintaaalto vaati massiivisilla mielenosoituksilla poliittisia uudistuk-
tarinat monia kertoja, ja juuri niin on tarkoituskin. "Miksi he halusivat päästää ihmiset pois vankiloista? Tietysti siksi, että henkihieveriin kidutetut ja raiskatut menevät kertomaan muille, mitä ovat kokeneet. Se on paljon tappamista tehokkaampi tapa murskata vallankumousliike", kertoo eräs mellakoita seurannut iranilainen. Kauhutarinat ovatkin saaneet iranilaiset varovaisiksi. Monet vihreän liikkeen aktivistit ovat jättäneet maansa ja vähintään yhtä monet suunnittelevat lähtöä. Ja kun toisinajattelijat lähtevät, kiristyy ilmapiiri entisestään. "Nämä meidän johtajamme ovat paljon fiksumpia kuin esimerkiksi Syyrian Bashar al-Assad. Näetkö, jos tappaa ihmisiä kadulle, kansainvälinen yhteisö herää." Eikä vaino koske vain poliittista oppositiota, aktiivisia reformisteja, vaan vaikuttaa jokaisen
iranilaisen elämään. Heidän elintilansa kapenee päivä päivältä. Ja otteiden odotetaan entisestään koventuvan: huhtikuussa Iranissa on määrä järjestää parlamenttivaalit, eikä hallinnolla enää ole varaa viime vaalien kaltaisiin mielenosoituksiin. Ilmapiiri on ahdistunut ja eristynyt. Ihmiset ovat kireitä, ja monia kiivaita sananvaihtoja nähdään esimerkiksi Teheranin liikenneruuhkissa. Pinna palaa pienestä. "Ennen ei ollut tällaista. Kun ihmiset eivät voi reagoida niihin asioihin, joihin oikeasti haluaisivat, reagoidaan naapurin liikennekäyttäytymiseen", eräs haastateltava sanoo. vapauY den keitaista Teheranissakoon kaupungin pohjoispuolella
K S I V I I M E I S I S TÄ
hoava vuoristo. Sinne tuhannet nuoret matkustavat perjantaisin
1
2012
29
patikoimaan huonollakin säällä. Alueella ei ole siveyspoliiseja likimainkaan niin paljon kuin kaupungissa. Siksi mutaisilla poluilla saattaa nähdä, kuinka huivi valahtaa puolihuolimattomasti hetkeksi alas naisen hiuksilta tai käsi tarttuu toiseen. Matkalla vuorille täyteen ahdettu minibussi ohittaa laajan, aidatun alueen. Muuri sulkee taakseen yhden maan pahamaineisimmista vankiloista. Monet kyllä muistavat vielä vuoden 1979 vallankumoustaistelijoiden lupaukset, joiden mukaan vankilan paikalle piti tulla puisto: uudessa islamilaisessa tasavallassa ei pitänyt olla rikollisuutta lainkaan. Toisin kävi. Nyt vankila on yksi Iranin pelätyimmistä, ja siellä lojuu mielipidevankeja, toimittajia ja taiteilijoita. Kun bussi pysähtyy vuorten laaksossa, eteen avautuu tuhan-
sien ja tuhansien nuorten tallaamia polkuja. Polkujen varsilla on teehuoneita, joissa he voivat istua yhdessä vesipiippua poltellen tai ottaa mukillisen granaattiomenamehua. Vuorilla kuuluu naurua. Se on Teheranissa harvinainen ääni.
YSTÄVÄT VÄHISSÄ
I R A N I S TA O N VA I K E A saada
S sa käydään tiedosta.IranisValtio hallinnoi kaikkea informaatiota
UURIN TA I S T E L U
ankarasti. Tästä syystä ulkomaalaiset ovat aivan erityinen riski. Kommunikointia paikallisten kanssa ei varsinaisesti ole kielletty, mutta vaikeaksi se on tehty. Niinpä ulkomaalainen ei saa jakaa hotellihuonetta paikallisen kanssa. Ja ravintoloita suljetaan. Tavoitteena on kokoontumisvapauden rajoittaminen. Hyvin siinä on onnistuttukin, sillä maassa ei juuri ole paikkoja, joissa ihmiset voisivat tavata toisiaan edes näennäisen vapaasti.
selvää. Uutisten välityksellä maasta piirtyy varsin erikoinen kuva: eristäytynyt valtio, joka käpertyy itseensä ja takertuu ydinaseohjelmaansa. Presidentti Mahmud Ahmadinejadille ei juuri löydy kavereita enää muualta kuin Syyriasta ja Venäjältä. Se ei ole paljon. Ydinaseohjelma hämmentää iranilaisiakin. Ydinaseiden tekeminen vaatii teknologiaa ja taitoa, jota maalla ei ole. "Eihän meillä ole edes toimivaa öljynjalostamoa", paikallinen nauraa avoimesti. Toisaalta IAEA:n raportin julkistamisen jälkeen vahvistunut epäilys siitä, että ydinaseita kuitenkin olisi, saa ihmiset raivoihinsa. "Miksi meidän rahojamme käytetään sel-
laiseen, kun olisi niin paljon muuta, mihin valtion pitäisi sijoittaa." Koska kysymys on Iranista, mistään ei voi olla varma. Esimerkiksi marraskuinen räjähdys Teheranin lähistöllä sijaitsevalla asevarastolla on edelleen mysteeri. Ensin uutisoitiin yhtä, sitten toista ja lopulta tiedotettiin, että räjähdys tapahtui nimenomaan ydinaseohjelmaan liittyvässä testissä. Mies, joka testin teki, koki marttyyrikuoleman ja sai näyttävät valtiolliset hautajaiset.
T Y Y T Y M ÄT T Ö M Y Y S kytee Ira-
nissa, ja Ahmadinejad joutuu jatkuvasti taistelemaan vallasta. Ulkoisen uhkan edessä iranilaiset ovat kuitenkin aina olleet yhtä. Siksi mi-
kä tahansa konflikti voi koitua Ahmadinejadin pelastukseksi. Ulkopolitiikasta tulee sisäpolitiikkaa. Esimerkiksi Israelin esittämiä uhkauksia pidetään suoranaisena lahjana Ahmadinejadille. Samalla tavalla kansa yhdistettiin myös vuoden 1979 vallankumouksen jälkeen: kun koko 1980-luku sodittiin Irakia vastaan, unohtuivat vallankumouksenaikaiset erimielisyydet lopulta. "En vihaa mitään niin paljon kuin Ahmadinejadin hallintoa, en mitään. Mutta jos Israel hyökkää maahamme, olen etulinjassa taistelemassa", haastateltava sanoo. Niin tuntuu ajattelevan moni muukin.
30
1
2012
Moni iranilainen pakenee verkkoon: maassa on 1 300 000 internet-yhteyttä. Sähköpostiin ei kuitenkaan luoteta eikä Facebookiin pääse lainkaan, ellei osaa kiertää valtion suodatinjärjestelmää. Myös Iranista kertovat kansainväliset uutiset sensuroidaan. Monet toki osaavat kiertää rajoitukset, mutta on niitäkin, jotka joko tahtoen tai tahtomattaan ovat paikallisen tiedonvälityksen varassa. Silloin maailmankuva on melko rajoittunut. Paikallinen tiedonvälitys, valtiollinen Press TV, on puhdasta propagandaa ja monille pelkkä vitsi. Iranin valtiollisen television mukaan esimerkiksi Syyriassa mellastaa sama rikollisjoukko, joka oli Teheranin kaduilla vuoden 2009 vaalien jälkeen. Toisaalta satelliittikanavia katsotaan paljon. BBC Persia tuottaa Lontoosta käsin laadukkaita ja kriittisiä uutisia ja kanavalla ovatkin töissä jokseenkin kaikki maasta potkitut iranilaistoimittajat. Perheet kokoontuvat usein katsomaan BBC Persiaa, Voice of Americaa tai Al-Jazeeraa yhdessä sellaiseen kotiin, johon satelliittitelevisio on hankittu. Uutisten lisäksi kansallisilta kanavilta näkyy saippuasarjoja ja urheilua. Mitään epäislamilaista ei näytetä. Esimerkiksi urheilukilpailujen palkintojenjako voidaan sensuroida, koska siinä esiintyy länsimainen nainen epäislamilaisessa asussa eli ilman huivia. Mutta on konservatiiveillakin kannatusta. Monet heistä vastustavat kaikkea länsimaista, esimerkiksi juuri satelliittitelevisiota. "Koska siellä näytetään kaikenlaista", määrittelee 24-vuotias konservatiivisen kasvatuksen saanut nainen. "Kaikenlaisen" hän tarkentaa tarkoittavan esimerkiksi suutelemista, jota moni iranilainen ei elämässään tulekaan näkemään ellei matkusta maasta tai seuraa ulkomaista mediaa. maassa T erityisen ahtaalla.kahviloisHe keskustelevat kaupungin
O I M I T TA J AT O VAT
ja nekin, jotka jäävät, joutuvat miettimään tarkoin, mitä kirjoittavat ja milloin kaikki ei tule julki koskaan, sillä ihmiset tietävät, että Ahmadinejadin miehet tarkkailevat kaikkia tiedotusvälineitä yhtä lailla Iranin sisällä kuin maan ulkopuolellakin. Toimittajaviisumeita ei juuri anneta, ja jos joku joskus pääsee maahan ja kirjoittaa niin kuin asiat ovat, takaisin ei ole tulemista.
tajan Toimit ehty t työ on maksi. tto mahdo aaminen v Valoku nissa on Tehera risesti katego tty. kielle
maasP Teheranissa päättymätöntä sa on liikuttava. Liikkuminen on
YSÄHT YNEESSÄK IN
työtä. Kaikki kestää, kaikkialle on pitkä matka, pakokaasu lemuaa ja äänitorvet huutavat. Liikenne on noin 15-miljoonaisessa kaupungissa vielä poliittista vainoakin suurempi turvallisuusriski. Viime vuoden ensimmäisten seitsemän kuukauden aikana Iranin liikenteessä kuoli 13 200 ihmistä. Julkisen liikenteen tavallisin muoto ovat jaetut taksit. Ne ovat aina täyteen pakattuja: kuumia talvella ja tuskallisia kesällä. Taksi otetaan ensin yhteen kadun-
kulmaan, sieltä toiseen, ja ehkä kolmannella päästään jo lähelle määränpäätä. Takseista taistellaan. Kaikilla on kiire, ja kaikki ovat myöhässä. Kaupungissa on mahdotonta elää: sekä aika että raha katoavat iranilaisten käsistä. Ikävä kyllä myös kauppasaarto osuu kaikkein vähäosaisimpiin: kun bensiinin hinta nousee, se rajoittaa monien liikkuvuutta entisestään. Jo nyt monet joutuvat miettimään tarkasti, milloin ja mihin on varaa liikkua, ja ainainen tinkiminen ja valitus kiristää myös taksikuskien hermoja. Kaikki taistelevat epätoivoisesti elintilastaan. Aika kuluu liikkumiseen ja yksinkertaisten asioiden hoitamiseen. Rahan arvon syö inflaatio, jonka kerrotaan virallisesti olevan 20 prosentin luokkaa, mutta monet paikalliset pitävät lukua rajusti aliarvioituna. Useiden hyödykkeiden hinta on jopa kaksinkertaistunut viimeisen vuoden aikana. Ylellisyyttä on esimerkiksi kahvi. Kupillinen cappuccinoa paikallisessa kahvilassa maksaa jopa neljä dollaria. Vuokrat ovat Helsingin hinnoissa mutta keskipalkka virallisen Press TV:n
mukaan 600700 dollaria kuukaudessa, paikallisten lähteiden mukaan ehkä parisataa alempi. "Rehellisesti sanoen en ymmärrä, miten ihmiset ylipäänsä voivat tulla toimeen näillä palkoilla ja tällä inflaatiolla", huokaa eräs paikallinen.
M vuoden 2009 toivo jaettä into syttyisi uudestaan. SuurimONET T O I V O V A T,
paan mielenosoitukseen Teheranin Vapaudenaukiolle kokoontui tuolloin kaksi miljoonaa ihmistä ilman minkäänlaisia ilmoituksia, ainoastaan huhupuheiden perusteella. "Se oli uskomatonta. En voinut uskoa silmiäni, kun näin ihmisjoukon", kertoo teheranilainen haastateltava. "Tiesin kyllä, että paikalle tulisi muutamia tuhansia aktivisteja, mutta kaikki kadut olivat täynnä ihmisiä, paikalle ei edes päässyt enää. Ja konservatiivien päämaja on ihan aukion lähellä. Ihmiset eivät pelänneet mitään." Se Ahmadinejadin hallintoa kauhistuttaakin kaikkein eniten. Mahdollisuus, että ihmisten pel-
ko haihtuisi ja he tulisivat kaduille taas. Mutta juuri nyt niin ei ole käymässä. Iranilaiset on ahdistettu koteihinsa, yrttipatojensa, granaattiomenoiden, paistetun riisin, taateleiden ja jugurttikastikkeen äärelle. Teetä lämmitetään koko päivä ja pistaasinugaata eli gazia tarjoillaan. Joskus joku saattaa vielä hankkia armenialaiselta pullon väkevää niin kuin ennen, silloin kun kaikki oli vielä vapaampaa, mutta sekin on yhä harvinaisempaa. Pimeiden pullojen markkinatkin ovat ankeina aikoina vähäiset. Maa käpertyy kuoreensa. Artikkelin kirjoittajan nimi on muutettu juttuun haastateltujen lähteiden & kirjoittajan iranilaisten ystävien suojelemiseksi.
sa kuiskaillen. Heistä jokainen on ollut vaikeuksissa, jokaisen ulkomailta tulleen työlupa on ollut katkolla, monet ovat olleet vankilassa tai ainakin pidätettyinä paitsi muutamat, ja näitä muutamia muut karsastavat, sillä epäilys yhteyksistä hallintoon herää pian. Toimittajan työ Iranissa on tehty jokseenkin mahdottomaksi. Esimerkiksi valokuvaaminen Teheranissa on kategorisesti kielletty. Jopa niin viattomilla alueilla kuin basaarissa tai kaupungin ainoalla kävelykadulla turvallisuusmiehet ovat paikalla välittömästi, jos kaivaa esiin ihan tavallisen pokkarikameran. Enää edes ammattilaiset eivät halua ottaa riskiä ja kulkea kaduilla kameran kanssa. Iso joukko ulkomaisia toimittajia on potkittu pois maasta,
NAURUA FARSSIN TAHTIIN?
vai
SEIKKAILUA KOKO PERHEELLE?
KOMISARIO ANTERO MOKAN TUTKIMUKSIA YKSINÄISYYDESTÄ.
HUOLIMATTOMAT
Lippumyymälä 02 262 0030 (tila 1219) | Ryhmämyynti 02 262 0333 (ma-pe 915) Lippupalvelu 0600 10 800 (1,96/min+pvm) | www.teatteri.turku.fi
KARI HOTAKAINEN
HELSINGINKADUN NÄYTTÄMÖ
Liput: 29/24/15 www.ryhmateatteri.fi
14.2. - 28.4.2012
Sovitus JUHA KUKKONEN
MUSIIKKITEATTERI KAPSÄKKI
TEATTERISALI lippu.fi (anniskeluoikeudet)
VÄLILASKU-KAMARIOOPPERA Ensi-ilta 2.2. klo 19
Muut esitykset: 4.2., 5.2., 8.2., 10.2. Hauska ja eroottinen seikkailu. Liput 32/26
RAVINTOLA Pöytävaraukset 050 579 1400 pe 3.2. klo 21 Pianisti Iiro Rantalan musiikkivieraana saksofonisti Jukka Perko Liput 15
ILTA IIRO RANTALAN KANSSA
SPAGETTIOOPPERA Show & Dinner 17.2., 18.2., 9.3., 10.3., 20.4., 21.4. klo 19
Huumoria, oopperaa ja pukuloistoa. Liput 58
KÄHÄRÄKLUBI
LEIVOSKAHVIKONSERTTI
su 12.2. klo 15 Toivo Kärjen klassikoita ja uusia ennenkuulemattomia iskelmiä. Liput 25 (sis. kahvin ja leivoksen) la 2.3. klo 19 Akrobatiaa, taikuutta, livemusiikkia. Mm. maailmankuulu taikuri Alfonso Rios ja Jussi Raittinen. Liput 28/24
pe 17.2. klo 21 Varjomusiikkia Anna-Mari Kähärän sävellyksiä Eeva-Liisa Mannerin runoihin: Jussi Tuurna, Janne Marja-aho ja Anna-Mari Kähärä Liput 15
MARI PALO
VALLILAN VARIETEE
pe 24.2. klo 21 Tangoja, suomalaisia kansanlauluja ja Kurt Weillin musiikkia. Liput 15 LASTEN KAPSÄKKI
PEKKA KUUSISTO & THE LUOMU PLAYERS
su 4.3. klo 15 Mm. suomalaista kansanmusiikkia uusin sävyin. Liput 22/18
Uusi koko perheen musikaali! Ensi-ilta 15.3. Esitykset 15.4. asti. Liput 18/24/28
SUPERMARSU PELASTAA ITÄMEREN SILAKAT
Hämeentie 68
·
p. 09 260 0907 · www.kapsakki.fi
32
1
2012
Tbilisi
lähes vapaiden kirjailijoiden kaupunki
TEKSTI & KUVAT
VILLE ROPPONEN
Georgiassa diktatumedia on sidottu, mutta kirjallisuus vielä vapaa. Melkein.
KIRJAILIJOIDEN KAUPUNKI? Jos Georgiassa haluaa elättää itsensä kirjoittamalla, kannattaa valita kaunokirjallisuus. Tosin poliittisesti arveluttavien kirjailijoiden on vaikea löytää kustantajaa. Tässä kirjakauppias käyttää keskeneräisen talon rakenteita myyntihyllyinä.
G
EORGIAN
pääkaupunki, kukkulainen Tbilisi on kulttuurivaikutteiden ikivanha sekoitusastia. Kaukasuksen ihmeellisimmän kaupungin kujat kiemurtelevat pitkin rinteitä. Vuorelta kurottaa Isänmaan äidin patsas, Narikala-linnoitus ja Eiffel-tornia muistuttava tv-torni. Kaikkialla kohoaa kirkkoja, jotka ohittaessaan useimmat tbilisiläiset tekevät ristinmerkin. Tbilisin monikansallisuus ja uskonnollinen sekameteli ovat ehkä vähentyneet niistä päivistä,
kun kaupunki oli Silkkitien keskuksia, mutta edelleen moninaisuuden voi aistia, kun kiertelee vaikkapa armenialaisten, juutalaisten ja azerien kaupunginosia. Sulphurin historiallisten kylpylöiden lähellä kohoaa Tbilisin ainoa moskeija. Tbilisi on ollut myös kirjailijoiden kaupunki, jossa esimerkiksi venäläiset Aleksander Puskin ja Sergei Jesenin kävivät vaikuttumassa. Ulkomailla tunnetuimmat georgialaiset kirjailijat saattavat olla Shota Rustaveli, 1200-luvun Pantterintaljainen-eepoksen tekijä, ja muuan Ioseb Besarionis dze Jughashvili, Stalinina tunnettu diktaattori, joka julkaisi nuoruudessaan kiitetyn runokokoelman. Kansainväliset vaikutteet tulivat Georgiaan usein varhemmin kuin esimerkiksi Venäjälle, ja 1910- ja 1920-luvulla Tbilisi oli tärkeä modernin kulttuurin keskus.
"Tuolloin Georgian kirjallisuudessa vallitsivat kokeilut ja eurooppalainen avantgarde. Venäjän vallankumouksen jälkeen monet kirjailijat pakenivat Tbilisiin, ja täällä toimi radikaaleja
Neuvostoaikana yhteys ulkomaailmaan katkesi, ja 1930-luvulla kirjailijoita ammuttiin. Bakradzen mukaan silti jo 19301940-luvulla neuvostokulttuuria vastustettiin Georgiassa. kirjalli" suus on ja talousahdingon jälleen nousussa. Sisällissodan
GEORGIALAINEN
en ei "Miele ään t tule yh ia, jossa aan ykyrom unnallisia n k yhteis puitaisiin ia ongelm kavasti." va
kabareita, kuten Futuristiakatemia", selittää Lasha Bakradze, georgialaisen kirjallisuuden historian museon johtaja.
aikaan 1990-luvulla kirjoitettiin hyvin vähän. Myös presidentti Shevarnadzen aika oli sekavaa, ja rahan puute haittasi. Vasta ruusuvallankumouksen 2003 ja presidentti Saakashvilin valtaan nousun jälkeen tilanne on tasapainottunut. Nyt kirjoitetaan taas paljon, ja taloudellisia resursseja julkaisuihin löytyy aiempaa enemmän", Bakradze kertoo. 1990-luvulla ja varsinkin äärinationalistisen presidentin Zviad Gamsakhurdian kaudella kansallismielisyys löysi kaikuja myös
kirjallisuudesta, mutta nykyään sellaista ei enää näy. Nyt Georgiassa pinnalla ovat runous ja proosa. Johtava ismi on postmodernismi, ja monenlaisia kirjallisia kokeiluja tehdään paljon. Internet on vaikuttanut kirjallisuuteen suuresti, ja kirjallisuusblogit kasvattavat suosiotaan. "Esimerkiksi eräs Yhdysvalloissa asuva georgialainen kirjoitti romaanin elämästä Amerikassa ja julkaisi sen internetissä. Pseudonyymillä "Umbesito" esiintyneeseen kirjailijaan saattoi olla yhteydessä vain Skypen tai sähköpostin kautta. Kirjailija ei ole paljastanut henkilöyttään, vaikka romaanista "Jos meillä ei olisi ollut ongelmia" tuli hyvin suosittu", kertoo Bakradze. Hänen mielestään kiinnostavinta georgialaista kirjallisuutta kirjoittavat nyt emigrantit kuten Pata Kudatze
1
mistöt ovat azerit (6,5 prosenttia), armenialaiset (5,7 prosenttia) ja venäläiset (1,5 prosenttia). · 83,5 prosenttia väestöstä on uskonnoltaan ortodoksikristittyjä, 10 prosenttia muslimeja ja 2 prosenttia juutalaisia. · Georgian kieli kuuluu kaukasialaiseen kieliryhmään. Kieltä on kirjoitettu omilla aakkosillaan 400-luvulta lähtien. · Itsehallintoalueet Abhasia ja Etelä-Ossetia ovat yksipuolisesti eronneet Georgiasta 1990-luvun alussa käytyjen sotien jälkeen. · Elokuussa 2008 Georgia ja Venäjä sotivat lyhyen sodan Etelä-Ossetiassa. Nyt Venäjä käytännössä miehittää Abhasiaa ja Etelä-Ossetiaa, joiden itsenäisyyden hyvin harva maailman maa on tunnustanut.
2012
33
GEORGIA
· 4,6 miljoona asukasta. · Asukkaista 84 prosenttia on georgialaisia. Tärkeimmät vähem-
Ranskassa ja Giorgi Maidzuradze Saksassa. romah"muuttanutjälkeenmiljoonasta tamisen Georgiasta on pois
NEUVOSTOLIITON
puoleentoista miljoonaan ihmistä. Provinsialismi uhkaa, jos aivokato jatkuu", tuskailee runoilija ja Apro-kirjallisuuslehden päätoimittaja Shota Iotashvili. Iotashvili ja nuori runoilija Anna Grig ovat ulkomailla tunnettuja georgialaisia kirjailijoita. Venäjällä syntynyt ja Georgiaan vasta teini-iässä muuttanut Grig tosin kirjoittaa venäjäksi. Kirjailijat harmittelevat, että vuosisatoja tiiviinä pysyneet georgialais-venäläiset kulttuurisuhteet ovat heikentyneet vuoden 2006 ja viimeistään Etelä-Ossetian sodan 2008 jälkeen. Yritystä niiden uudelleenlämmittelyyn on ollut. Vuoden 2008 sodan jälkeen on järjestetty jo kahdesti georgialais-venäläinen kulttuuribiennaali. Syyskuussa 2011 Grig oli menossa Moskovassa järjestettävään biennaaliin Venäjän PEN-klubin kutsumana, kun häneltä äkkiä evättiin viisumi. Muillakin georgialaiskirjailijoilla on ollut ongelmia Venäjän viisumin kanssa. Kirjailijoilla on samantyyppinen suhde Venäjään kuin useimmilla koulutetuilla georgialaisilla. Enemmistö osaa hyvin venäjää, eivätkä he vastusta Venäjän kieltä tai kulttuuria. "Mutta Venäjän imperialistisesta politiikasta en pidä", puuskahtaa Grig.
Iotashvili täydentää, että toisin kuin Baltian maissa Georgiassa ei ole koskaan ollut venäläisvähemmistöä, mutta Venäjä on käyttänyt abhaaseja ja eteläosseetteja työkaluna Georgiaa vastaan.
V vierailut Georgiaan ovat vähentyneet.
ENÄL ÄISK IRJAILIJOIDEN
"Haluaisin usein kutsua venäläisiä Georgiaan, mutta hyville kirjailijoille, kuten Vladimir Sorokinille, ei myönnetä Venäjällä matkarahoitusta, vaan tänne toimitetaan vain keskinkertaisia propagandakynäilijöitä", tuhahtelee Lasha Bakradze. Georgialaiskirjailijoiden sekä abhaasi- ja osseettikirjailijoiden suhteita valtioiden väliset konfliktit eivät ole katkaisseet. Viime vuosina on julkaistu useita yhteisiä kirjallisuusantologioita, tuorein Juznyj Kavkaz ("EteläKaukasia") ilmestyi syksyllä 2011. Antologiassa on armenialaisten, azerien, georgialaisten, abhaasien ja eteläossetialaisten kirjailijoiden tekstejä. Bakradze nyrpistelee abhaasi- ja osseettikirjallisuudelle, ne eivät hänestä yleisesti ottaen ole korkeatasoisia. Sikäläiset kirjailijat eivät esimerkiksi uskalla käsitellä poliittisia kysymyksiä. Erityisen vapautuneelta ei kirjallinen elämä vaikuta Georgiassakaan. Maan mediasta valtaosa on hallituksen kontrollissa, ja vain muutama mediayhtiö on riippumaton. "Mediassa ei ole sananvapautta", vakuuttelevat Grig ja Io-
tashvili yhteen ääneen. Kirjallisuus on Iotashvilin mukaan vielä riippumaton vyöhyke. Poliittisesti oppositiossa olevia kirjailijoita ei kuitenkaan julkaista, sanoo Grig. Presidentti Saakashvili on ollut läntisten suurvaltojen suosiossa, mutta kirjailijat eivät ole vakuuttuneita. "Liberaalista ja demokraattisesta imagostaan huolimatta Saakashvili on eräänlainen diktaattori", väittää Grig. kirjallisuuden ja S yhteiskunnan kohtauspinnalla. Georgialaisen kirjallisuuEISOMME
KAUKASUKSEN IHMEELLISIN KAUPUNKI. Tbilisi on sulatusuuni, jossa georgialaiseen kulttuuriin sekoittuvat armenialaisten, juutalaisten, azerien, eurooppalaisten ja venäläisten tuomat vaikutteet.
IDÄN & LÄNNEN LOVESSA
"Georgialla on identiteettiongelma. Maantieteellisesti kuulumme Aasiaan, mutta emme tunne itseämme aasialaisiksi", sanoo georgialaisen kirjallisuuden museon johtaja Lasha Bakradze. Antiikin aikana kreikkalainen kulttuuri vaikutti Georgian alueella enemmän kuin aasialainen. Georgia omaksui kristinuskon 400-luvulla toisena maana maailmassa. Identiteettiä loi vuosisatainen taistelu islamilaisia kansoja vastaan. Toisaalta idän kansoilta opittiin myös paljon. Georgialaiset ottivat vaikutteita siirtomaaisäntien Persian ja Turkin kulttuurista. "Eurooppalainen kulttuuri on saapunut Georgiaan hitaasti ja second hand -muodossa venäläisen kulttuurin välityksellä. Ristiriitai-
sista kulttuurivaikutteista täällä on syntynyt symbioosi, erikoislaatuinen sija Euroopan ja Aasian välillä, josta tarkastella molempiin suuntiin", Bakradze pohtii. Keskiajalla Georgian kuninkaat yrittivät luoda suhteita Eurooppaan, mutta Eurooppa torjui heidät. Asetelma toistuu Bakradzen mielestä nykyään. Nyky-Georgian länsisuuntaus ei tarkoita eurooppalaistumista, sillä Georgian lähin liittolainen on Yhdysvallat. "Eurooppa on kiinnostunut meistä lähinnä päästäkseen eroon riippuvuudestaan venäläisestä kaasusta ja öljystä, eli löytääkseen Georgian läpi uusia kauttakulkureittejä Keski-Aasian energiavaroille", Bakradze kritisoi.
Ville Ropponen
den historian museon ikkunasta näkyy läheiseen puistoon ja bulevardeille. Tbilisin kerjäläisten suuri määrä hämmästyttää. Kerjäläisistä väitetään valtaosan olevan romaneja tai niiden kurdien jälkeläisiä, jotka Stalin karkotti tänne Azerbaidzanista, mutta joukossa näkyy paljon georgialaisia. Joka puolella kohoaa rakennustyömaita, ja rakennettavaa ja korjattavaa onkin paljon. Paikallisia oudoksuttaa, kun jopa pääkatu Rustavelin varrella seisoo isoja rakennuksia tyhjillään, lankut lyötyinä ikkunoihin. Pääpostin rakennus ammottaa autiona. Sitä vastoin presidentti Saakashvilin Washingtonin Valkoista taloa jäljittelevä uusi virkapalatsi kohosi pikavauhtia Mtkvari-joen länsipuolelle. "Neuvostoliiton jälkeisen villin kapitalismin seurauksena tuloerot ovat täällä valtavia. Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu levenee, keskiluokka on olematon, pieni ryhmä omistaa yhä enemmän samalla kun työttömyys on korkealla ja köyhyys lisääntyy." "Ammattiliitoilla ei ole tarpeeksi valtaa, ja niitä painostetaan. Minimipalkkaa ei ole säädetty laissa, ja keskipalkka on vain 250 euroa kuukaudessa. Hallitus ymmärtää ongelman, mutta vakavia yrityksiä sen ratkaisemiseksi ei ole tehty", Bakradze kritisoi. Bakradzen mukaan nykygeorgialaisessa kirjallisuudessa on paljon yhteiskuntaan liittyviä tabuja. Esimerkiksi politiikkaan usein sekaantuneesta Georgian patriarkaatista kirjoitetaan varovaisesti, ja uskonto on arka aihe. Sosiaalisia ongelmia ei juuri käsitellä kirjallisuudessa, ei myöskään elokuvassa. Bakradzelle ei tule mieleen yhtään nykyromaania, jossa yhteiskunnallisia ongelmia puitaisiin vakavasti. Se on hänestä hyvin harmillista.
VILLI ITÄ. Neuvostoaika näkyy vielä Tbilisin arkkitehtuurissa, vaikka georgialaisessa arjessa ei juurikaan. Museonjohtaja Lasha Bakradze suree tuloerojen kasvua, joka johtuu villinä rehottavasta kapitalismista.
MIELIPIDEVAIKUTTAJA. Runoilija ja kirjallisuuslehden päätoimittaja Shota Iotashvili suree Georgiasta pois muuttavien virtaa. "Provinsialismi uhkaa."
34
1
2012
jana ja tehnyt laitteen 1990-luvun lopulla, ensimmäisenä maailmassa. Se ei kelvannut päättäjille! Siemens teki vastaavan myöhemmin ja vei suuret rahat. "Keksijöiden asema on Suomessa huonompi kuin taiteilijoiden. Suomalaiskeksijät ajautuvat ulkomaille, kuten minullekin on käymässä. Keksijät ovat poikkeusihmisiä kuten taiteilijatkin. He toimivat ylirationaalisella tasolla, ja keksinnöt pulpahtavat esiin yllättävästi kuten unissa." Hakala kertoo tarvitsevansa vain 45 tuntia unta. Ideat syntyvät usein niin sanotun rem-unen aikana aamuyöstä. Ortoosi-idea syntyi juuri siten. "Ulkomailta keksintöäni kohtaan on osoitettu kiinnostusta, koska menetelmä vähentää turhia leikkauksia. Suomessa vain parikymmentä lääkäriä on osoittanut minua kohtaan aitoa luottamusta. Kunnioitan heitä hyvin paljon." viattoYsosiaalipoliittiseksi asiavyyhmat tukipohjalliset laajentuvat
H TÄ K K I Ä H A K A L A N
L I 17 000:ta henkilöä pyrkii pääsemään eroon monenlaisista tukiranka- ja alaraajakivuistaan erikoisortoosien eli keksijä Antti Hakalan kehittämien kengänpohjallisten avulla. Menin Hakalan vastaanotolle sietämättömien polvi- ja selkäsärkyjen takia. En voinut uskoa, että moisilla läpysköillä voisi hoitaa tehokkaasti vihlovaa särkyä, joka masensi ja teki liikkumisen mahdottomaksi. Saatuani tuet mieleni muuttui täysin. Säryt vähenivät kävellessä askel askeleelta ja lopulta katosivat kokonaan!
Y
ORTOOSI-PAPPA. "Me luulemme, että vain yliopistojen tohtorilaumat pystyvät tekemään ihmeitä. Toki he siihen pystyvät korkeakoulurahoitusten turvin. Silti suuren osan keksinnöistä ovat tehneet itsenäiset keksijät", Hakala sanoo.
podologisella tutH kimusklinikalla Helsingin Museokadulla käy ihmisiä yhteAKALAN
nään. Hakala ei mainosta itseään. Kivuista eroon pääseminen on parasta mainosta. Vastaanotolla on kotoisa tunnelma: Hakalan thaimaalainen vaimo tarjoi-
t kengä Korko ää lailla " kielt pitäisi ailmassa!" a koko m
lee kahvia ja teetä. Itse podologi kertoo kaikille tuki- ja alaraajaongelmien syistä ja seurauksista ja tukipohjallistensa tehoista. Ei tunnu turhauttavalta, vaikka aika kuluu ja potilaita saapuu, sillä 81-vuotiaan mestarin humoristinen esitystapa lumoaa kuulijat asiantuntemuksellaan. Eräs nainen näyttää vaivaisenluunsa. Hakalan mukaan nimitys on väärä, koska kyseessä on luun vääristymä, joka voidaan suoristaa pohjallisilla. Hakala näyttää röntgenkuvan korkokengistä. Kuva saa kuulijat haukkomaan henkeään! "Tällaiset korkokengät pitäisi kieltää lailla kaikkialla maailmassa!" Hakala sanoo. "Normaali ihminen ottaa päivittäin tuhansia askeleita. Jokainen askel on arvokas. Oikeanmuotoiset kengät ovat jalkojen terveyden perusta ja ehkäisevät myös tukirangan monenlaiset oireet ja kipuilut." jo ihmisen asennosta vinoutumat. Hän katsoo erästä asiakasta ja kertoo tämän vasemman alaraajan olevan pidempi kuin oikean. Hakala kysyy tältä, onko hänellä kenties kipua ristiselässä ja nimenomaan oikealla puolella sekä lonkassa ja pakarassa ja saa myöntävän vastauksen. "Keksin puolivahingossa syyn miesten ikävään jalkahikeen vuonna 1971. Ryhdyin tositoimiin ja kehitin sampoon, joka poistaa haitan kerralla." Samalla Hakala teki uusia löytöjä. "Tutkiessani kymmeniä tuhansia jalkoja havaitsin alaraa-
deksi, johon kietoutuu koko suomalaisten paha olo. Miksi siitä ei haluta päästä eroon? Hakalan mukaan suurin syy tähän on kateus ja pelko. Keksijät mielletään vaarallisiksi, koska he saattavat kumota vanhat piintyneet käsitykset yksinkertaisemmin ja halvemmin keinoin. Lähden pois Hakalan Antin vastaanotolta hämmentyneenä. Oliko kaikki vain unta ja plaseboa? Väliäkö sillä, koska joka askeleella kivut vähenevät, ryhti oikenee ja tuntuu kuin olisin saanut uudet jalat.
TEKSTI KUVA
ERKKI PIRTOLA MIKA-PEKKA MARKKANEN
MIES POHJALLISTEN TAKANA
A N T T I H A K A L A O N 81-vuo-
Keksijä Hakalan ihmepohjalliset
Onko Antti Hakala hullu keksijänero vai podologian pioneeri? Erkki Pirtola vannoo Hakalan ihmeellisten tukipohjallisten nimiin, joilla alaraaja- & tukirankakivut katosivat hetkessä.
jojen pituuseron sekä lukuisia muita fysiologisia erilaisuuksia. Ymmärsin, että suurin osa monenlaisista tukirankakivuista johtui nimenomaan näistä eroista." "Jokaisen ihmisen jalat ovat yksilölliset", Hakala kertoo. "Tutkin tarkkaan asiakkaan jalat ja kengät. Ortoosit valmistamme näiden tietojen perusteilla. Tukiranka oikenee, ja kolotukset poistuvat kävellessä muutamassa päivässä." Lonkkaleikkaukset maksavat hurjia summia valtiolle. Hakalan menetelmällä voitaisiin aikaansaada tuntuvia säästöjä terveydenhuollossa ja palautettuna työtehona. "Useat vaikeista vaivoista kärsineet huippu-urheilijat ja erikoisaloilla työskennelleet henkilöt ovat voineet palata terveinä omaan toimintaansa. Myös ikääntymisen mukanaan tuomat pitkittäis- ja poikittaiskaarien laskeutumat kohoavat pohjallisilla, pinnetilat avautuvat ja kivut katoavat." minut helsinkiH keksijäinRessun lukioon Suoläiseen men päiville. SilmiinpisAK ALA VEI
H
A K A L A H AVA I T S E E
tävintä oli se, että suomalaiskeksijöitä ei arvosteta. Eräskin suomalaiskeksijä esitteli vanhanaikaista kameralla varustettua kännykkämötikkää. Hän oli ollut Nokialla suunnitteli-
tias Tampereella keskikoulun käynyt keksijä. Keksittyään 1970-luvulla jalkahienpoistoaineen hän huomasi tuhansia jalkoja tutkittuaan, että ihmisten rankakivut johtuvat vääristyneistä kävelyasennoista. Hän on kehittänyt kengissä pidettävät tukipohjalliset, joilla hän paransi ensin omat iskiaskipunsa pysyvästi vuonna 1981 ja sen jälkeen lähes sataprosenttisesti yli 17 000 potilasta, joukossa huippu-urheilijoita ja eräs maan isokenkäisimmistä johtajista, jonka vieressä Hakala poseeraa työhuoneen seinän valokuvassa. Jokainen tapaus on arkistoitu, ja Hakala esittelee mielellään kirjemappeja: kiitollisia kiitoskirjeitä "ihmeparantumisista". Hakalan ihmisen fysiologiaan perustuvaa keksintöä ei hyväksytä Suomessa sairaanhoidon piiriin.
Erkki Pirtola
LOS VA V V NVAN
JOOSE KESKITALO & KOLMAS MAAILMANPALO
V YÖTÄ KUPEESI JA TULE!
CD / LP / DOWNLOAD
www.helmilevyt.com
7.3.
The Circus, Salomonkatu 1--3, Helsinki. Liput 33,50/39/45 , ennakot Tiketistä.
36
1
2012
TEKSTI KUVITUS
HEIKKI HIILAMO KLAUS WELP
Mielistely, kiristys, uhkailu & kusetus: tavallista arkipäivää tieteen viileissä kammareissa.
1
2012
37
Richard Muller, yksi Yhdysvaltojen johtavista ilmastoskeptikoista, kertoi päätyneensä omissa tutkimuksissaan siihen, että ilmaston lämpenemismallien pohjana käytetyt mittaustulokset ovat luotettavia. Ilmoitus kertoo vihdoin sen aikakauden loppumisesta, jolloin julkisuudessa vakavasti otetut henkilöt saattoivat kiistää ihmisen roolin ilmastonmuutoksen aiheuttajana tai vähätellä sitä sekä kyseenalaistaa hiilidioksidipäästöjen vähentämisen merkityksen muutoksen hillitsemisessä. Ilmastoskeptikot ovat tätä ennen olleet esillä myös suomalaisessa mediassa esimerkiksi Yleisradion MOT-ohjelmassa, Hbl:ssä ja Tieteessä tapahtuu -lehdessä. Myös useat poliitikot ovat viitanneet skeptikoiden näkemyksiin. Yksi näkyvimmistä skeptikoiden myötäilijöistä on europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola, joka on toistuvasti hyökännyt ilmastonmuutoksella pelottelua vastaan. Kahden yhdysvaltalaisen historioitsijan, Naomi Oreskesin ja Erik M. Conwayn kirja Merchants of Doubt luo taustaa ilmastoskeptikoille ja muille viime vuosikymmenten suurille julkisille tiedekiistoille. ja Conwayn tulilinjalla ovat suomalaisille tuntemattomat yhdysvaltalaiset kylmän sodan tiedeveteraanit, etunenässä Frederick Seitz ja Fred Singer, joille konservatiivisen ideologian puolustaminen oli tieteen integriteettiä tärkeämpää. Merchants of Doubt kuvaa salaliittoja ja tiedevihaa, joiden avulla ansioituneiden tutkijoiden vuosikymmenten työ yritettiin pyyhkäistä pöydältä ja leimata nämä tutkijat epäluotettaviksi pyrkyreiksi. Asialla olivat muilla aloilla, erityisesti fysiikassa, meritoituneet tutkijat, joka hyödynsivät sumeilematta arvovaltaansa itselleen vierailla alueilla. He hyökkäsivät kaikkia sellaisia todisteita vastaan, jotka tukivat aseidenriisuntaa tai edellyttivät valtion sääntelyä ympäristön ja ihmisten suojelemiseksi. Oreskes ja Conway onnistuvat kuvaamaan laajemmin niitä ongelmia, jotka koskevat julkista keskustelua tieteestä ja tutkimustuloksista. Samalla he esittävät, mitä tilanteen korjaamiseksi olisi tehtävä.
ORESKESIN
L
OK AKUUSSA
täjilläkään ollut mitään mahdollisuuksia tietää vastauksia. Julkisuudessa käytiin kiivasta keskustelua puolesta ja vastaan siitä, oliko väitetyissä vaaroissa tai niiden kiistämisessä kyse puutteellisista todisteista vai manipulointikampanjasta tai jopa rikollisesta salaliitosta. Oreskesin ja Conwayn tarina alkaa kylmästä sodasta. Yhdysvaltalainen avaruustieteilijä Carl Sagan kuvasi vuonna 1983, miten ydinräjähdysten seurauksena maapallo peittyisi pölypilveen, joka himmentäisi auringon säteilyn ja aiheuttaisi jääkauden. Ydinsota olisi mieletön, koska siinä ei tästäkään syystä olisi voittajaa. Ydinasekompleksin tiedemiehet hyökkäsivät Saganin kimppuun rajusti. Myöhemmin he perustivat George C. Marshall -instituutin, josta sitten hyökättiin sellaisia tutkimuksia vastaan,
sonikadosta. Skeptikot väittivät aluksi, että otsonipitoisuuden vähenemisessä oli kyse satunnaisesta vaihtelusta tai jälleen tulivuorenpurkauksien vaikutuksesta.
Tutkijoiden taistelut
Skeptikoiden strategia mediassa oli sama kuin ydintalvea ja happosateita koskevassa keskustelussa. Tieteelliset tutkimustulokset julkaistiin tieteellisissä lehdissä, kun taas epäilyt julkaistiin suuren yleisön lehdissä, yleensä talouslehdissä kuten Wall Street Journal, Fortune ja Forbes. Skeptikoiden puheenvuorot eivät perustuneet empiiriseen analyysiin. Niissä siivutettiin kepeästi satojen tutkijoiden vuosikymmenien aikana rakentama tietopohja. Suuri yleisö luuli pitkään, ettei otsonikato ole totta ja että pelon lietsojat olivat väärässä. Jälkeenpäin otsonikadon havaitseminen ja sitä aiheuttaneiden freonien kieltäminen on loistava kertomus tieteen ja sääntelyn voitosta. Skeptikot yrittivät kuitenkin pitkään kehittää vaihtoehtoista tarinaa: otsonikadossa olisi kyse vain luonnollisesta vaihtelusta, jota kyyninen, omaa etuaan ajava ja mielipiteiltään äärimmäinen tutkijajoukko käytti hyväkseen saadakseen lisää tutkimusrahaa.
1960-luvun alussa kamppaillut yhdysvaltalaisaktivisti Rachel Carson on yritetty leimata massamurhaajaksi. Sepitteen mukaan DDT:n kieltäminen on johtanut miljooniin malariakuolemiin kehitysmaissa. Vääristelyn tarkoituksena on osoittaa, että ympäristötiede on epäluotettavaa. Tämä ja muut edellä kuvatut kiistat riehuvat edelleen netissä ja ovat osin löytäneet tiensä myös muutoin yleisesti käytettyihin lähteisiin kuten Wikipediaan. Menneisyys on ehkä vielä alttiimpi manipulaatiolle kuin nykyisyys.
Hämärää tasapuolisuutta
Kuinka kourallinen tutkijoita onnistui hämärtämään totuuden tupakansavusta ja ilmastonmuutoksesta? Oreskesin ja Conwayn mukaan suuri vastuu lankeaa medialle. Toimittajat pyrkivät tasapuolisuuteen sellaisissa kysymyksissä, joissa se johtaa hämmennykseen. Erilaisten mielipiteiden tasapuolinen kohtelu mediassa ei sovi tieteeseen, koska tieteessä ei ole kysymys mielipiteistä vaan faktoista. Toimittajat saattavat tuntea mielihyvää, kun käy ilmi, että myös asiantuntijat kompastelevat. Jotkut riemastuvat aina, kun jokin itsestäänselvyytenä pidetty ilmiö kyseenalaistetaan. Taustalla voi olla myös oma arvomaailma. Jotkut haluavat horjuttaa erityisesti sellaisia väitteitä, jotka koskevat yleisesti hyväksyttyä pessimismiä. Oreskes ja Conway osoittavat, että perusteetonkin skeptisyys voi johtaa harhaan. Myös ajatushautomot, lobbausjärjestöt ja intressiryhmät tuntevat median heikkouden. Tasapuolisuuteen vedoten ne pyrkivät ajamaan omaa tai taus-
arvioinnin, ja vasta sen jälkeen voidaan puhua tuloksista. Arvioimattomilla väitteillä ei ole sijaa tieteellisessä väittelyssä. Tämä pätee esimerkiksi populaarissa lehdistössä julkaistuihin tuloksiin. Tieteellinen hypoteesi on kuin syyte oikeudenkäynnistä. Se ei ole tarinan loppu vaan sen alku. Hypoteesiä ei hyväksytä sen vuoksi, että sen esittäjä olisi nerokas henkilö tai että esittäjiä olisi suuri joukko. Hypoteesi voidaan hyväksyä todistetuksi vasta sen jälkeen, kun saman alan tutkijoista koostunut arvioitsijoiden joukko on tutustunut todisteisiin ja arvioinut ne riittävän vahvoiksi hypoteesin hyväksymiseen. oikeustoimittajat osaavat erottaa syytteen tuomiosta, monilta tiedekiistoista raportoivilta toimittajilta puuttuu ymmärrys siitä, mikä on vertaisarvioimattomien ja vertaisarvioitujen tulosten ero. Tämä ei tarkoita, etteikö vertaisarviointi olisi yhtä lailla virheille altis inhimillinen prosessi kuin tuomioistuintoiminta. Kaikissa edellä kuvatuissa kiistoissa oli jo melko pian saatavissa runsaasti empiiristä tutkimustietoa. Epäilyksien lietsominen oli kuitenkin tehokasta, koska tieteen kuvitellaan tarjoavan ehdottomia totuuksia. Jos joku kyseenalaistaa tai kritisoi tuloksia, niiden ajatellaan olevan kokonaan vääriä. Epävarmuus kuuluu kuitenkin tieteeseen. Uteliaisuus ja kyseenalaistaminen luovat uutta tietoa, mutta tekevät myös tieteen haavoittuvaksi. Tutkimustulokset voidaan irrottaa asiayhteydestä ja luoda vaikutelma, että kaikki on epävarmaa. Näin tiedettä voidaan käyttää sitä itseään vastaan. Joskus kestää vuosikymmeniä ennen kuin faktat pääsevät esiin.
SIINÄ MISSÄ
tivisti laisak n valta Yhdys el Carson o Rach imata etty le ajaksi. yrit urha assam m
joissa paikannettiin kansanterveys- ja ympäristöongelmia ja vaadittiin niiden sääntelyä. Nämä tutkijat yrittivät uskotella, että Neuvostoliitto olisi kuvitellut ydinsodan olevan voitettavissa. Sepitteen tarkoituksena oli perustella Ronald Reaganin niin kutsuttua Tähtien sota -hanketta. Yhdysvallat sijoittikin hankkeeseen kymmeniä miljardeja dollareita.
K Y L M Ä N S O D A N ja tupakkataisteluiden hiipuessa samat tieteen manipulaattorit iskivät hampaansa ympäristöuhkiin. Ruotsalaiset tutkijat Svante Odén ja Bert Bolin olivat etulinjassa osoittamassa, että ilmansaasteet, etenkin fossiilisten polttoaineiden polton yhteydessä syntyvät rikkija typpipäästöt, aiheuttivat happosateita. Alkoi keskustelu ilmansaasteiden vähentämisestä. Skeptikot eivät voineet kiistää esimerkiksi järvien pH-pitoisuuden alentumista, mutta väittivät, ettei syynä ollut ihmisen vaikutus vaan tulivuoret. Teollisuuden pussiin pelanneiden skeptikoiden vuoksi Yhdysvallat ei ryhtynyt Ronald Reaganin aikana toimiin happosateiden torjumiseksi. Reagan kuunteli asiantuntijoita, joiden mukaan happosateiden syyt olivat hämärän peitossa ja ratkaisu miljoonien dollarien ongelmaan olisi maksanut miljardeja. Kun päästöjä alettiin vihdoin vähentää, työpaikkoja ei kadonnut, sähkön hinta ei noussut, eikä ympäristönsuojelu aiheuttanut muitakaan väitettyjä kustannuksia. Ympäristötiede oli ollut oikeassa alusta lähtien. Sama toistui keskustelussa ot-
Ikuiset skeptikot
Ilmastoskeptikkojen kampanja ilmastopolitiikan jarruttamiseksi ylitti 2000-luvun alussa kaikki edelliset tiedekiistat. Todellisuudessa tieteellinen kysymys oli ratkaistu jo vuonna 1995, jolloin kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC vahvisti, että ilmastonmuutos on totta ja että se on ihmisen aiheuttama. Tuolloin hiilidioksidin vaikutusta ilmastoon oli tutkittu jo 150 vuoden ajan. Uraauurtavaa tutkimusta olivat tehneet muun muassa ruotsalainen Svante August Arrhenius (18591927) sekä amerikansuomalainen professori ja sääsatelliittien kehittäjä Verner Edward Suomi (19151995). Yhdysvaltojen National Academy Climate Research Boardin puheenjohtajana Suomi totesi jo vuonna 1979, että odotetaan ja katsotaan -politiikka voi tarkoittaa odottamista niin pitkään, että on jo liian myöhäistä, koska meri hidastaa havaittuja ilmastonmuutoksia. Kirjassaan Oreskes ja Conway kuvaavat yksityiskohtaisesti, miten tupakoinnin, happosateiden ja otsonikadon vaikutuksia vähätelleet tahot siirtyivät ilmastoskeptikoiksi. Ilmaston lämpenemisestä syytettiin jälleen tulivuoria ja nyt myös aurinkoa. Epäilyt löysivät jälleen tiensä poliitikkojen puheisiin ja suojelutoimet viivästyivät. Skeptikot esiintyivät julkisuudessa tieteen edustajina. Todellisuudessa he eivät harjoittaneet tiedettä vaan hajottivat sitä. Merchants of Doubt kertoo myös kampanjasta, jossa ympäristömyrkky DDT:tä vastaan
mot, shauto ät ajatu Myös sjärjestelm lobbau essiryhmät & intr t median a tuntev ouden. heikk
taryhmiensä etua. Mediassa tuloksistaan raportoivat tutkijat leimataan järjestäytyneitä intressejä vastustavaksi toiseksi osapuoleksi, vaikka heidän tehtävänään ei ole esittää mielipiteitä vaan kertoa, mitä empiiriset havainnot kertovat asiasta. Suomalaisen ilmastoskeptismin taustalla tuskin on kuitenkaan ollut yhtä järjestäytyneitä intressejä kuin Yhdysvalloissa. Vaalirahoituksen suurempi avoimuus tosin saattaisi muuttaa tätä käsitystä.
Ydintalvesta otsonikatoon
Julkisuudessa raportoidaan päivittäin tutkimuksiin perustuen erilaisista yleisistä huolenaiheista. Mitkä niistä pitäisi ottaa tosissaan? Mitkä vaativat sääntelyä ja suojelutoimia? Oli kyse sitten tupakoinnista, happosateista tai ilmastonmuutoksesta, yhteistä on se, ettei mediaa seuraavalla yleisöllä sen enempää kuin päät-
yhdysvaltalainen tuomari Gladys Kessler antoi lainvoimaiseksi jääneen 1683-sivuisen päätöksen, jonka mukaan suuret kansainväliset tupakkayhtiöt olivat syyllistyneet salaliittoon kiistäessään aktiivisen ja passiivisen tupakoinnin terveyshaitat. Tämä tapahtui yli 50 vuotta sen jälkeen, kun salaliitosta oli päätetty New Yorkissa Plaza -hotellissa järjestetyssä kokouksessa. Oreskes ja Conway huomauttavat, ettei tiede ole koskaan valmis. Julkiselle keskustelulle relevantti kysymys on, ovatko esitetyt todisteet vakuuttavia. Painavatko löydetyt faktat enemmän kuin jäljellä olevat epävarmuudet?
VUONNA 2006
Hypoteesi on syyte
Tieteessä faktat selvitetään kokeiden, havaintojen ja kokemuksen avulla. Alustavat tulokset käyvät läpi tieteellisen vertais-
Artikkelin kirjoittaja on yksi Voima Kustannus Oy:n omistajista & Kelan tutkimusprofessori. Naomi Oreskes & Erik M. Conway: Merchants of Doubt: How a Handful of Scientist Obscured the Truth on Issues from Tobacco Smoke to Global Warming. Bloomsbury Press 2010. 368 s.
1
2012
39
Poliisi puhuu pahaa
TEKSTI KUVA
MIKKO NISKASAARI KLAUS WELP
viime vuonna marraskuun viimeisenä päivänä oikeustoimittajille järjestetyllä poliisiylijohdon briiffaustilaisuudella. Sen jälkeen eri lehtiin alkoi ilmestyä kauhistelevia uutisia poliisin niukkenevista resursseista. Kun tilasin joulukuussa poliisihallinnosta tiedot poliisin rahoista ja miesvahvuudesta, niiden toimittaminen kesti toista viikkoa. Ilmeisesti taulukot eivät olleet valmiina, ne täytyi koota. Todellisuudessa poliisin määrärahat eivät ole pienentyneet, vaan kasvaneet voimalla. Vuoden 2005 alusta viime vuoden loppuun valtion budjetissa ja lisäbudjeteissa poliisin vuotuiset määrärahat ovat nousseet 140 miljoonaa euroa. Lisäystä on yhden Guggenheim-museon verran, 25 prosenttia. Määrärahoja on joka vuosi nostettu, eikä suinkaan leikattu. (Taulukko 1). Myös tälle vuodelle määrärahat nousivat, viime vuoden varsinaiseen talousarvioon verraten 12 miljoonaa euroa. Lisäksi poliisin erilaisista luvista, passeista ja vastaavista keräämät maksut ovat nousseet. Viime vuonna poliisi keräsi niillä 56 miljoonaa euroa, tälle vuodelle on laskettu viisi miljoonaa enemmän. Maksut tulevat suoraan poliisin käyttöön, bud-
Poliisi levittää kauhukuvia resurssipulasta. Tosiasiassa poliisin määrärahat ovat vuosi vuodelta kasvaneet & väkimäärä on ennallaan. Se selviää, kun tarkistaa poliisijohdon väitteet.
säästöt ovat johtamassa siihen, ettei poliisi pysty enää takaamaan kansalaisten turvallisuutta koko maassa", valitti poliisiylijohtaja Mikko Paatero Ylen Ykkösaamussa tammikuun 14. päivänä. Paatero myös väitti rikollisuuden, erityisesti väkivaltarikollisuuden, kasvavan jyrkästi, samaan aikaan kun poliisin resurssit vähenevät. Poliisiylijohtajan maalaama kuva ei ole tosi, vaikka samaa poliisin pulapuhetta julkaistiin viime vuoden lopulla runsaasti eri medioissa. Jo useamman vuoden ajan on ihmisille luotu kuvaa, että poliisien määrä on romahtanut. Tämä käsitys on iskostunut myös kadunmieheen. Kun poliisi jättää vaikkapa metsästysrikoksen tutkimatta, kansalainen toteaa alistuneesti, etteivät "ne ehdi, kun on säästetty ja vähennetty väkeä". Poliisijohto käynnisti tämän tuoreimman pulapropagandan
POLIISITOIMEN
POLIISIREKISTERIIN JOUTUVAT KAIKKI
K U N P O L I I S I valittaa raha- ja
väkipulaa, sillä usein pohjustetaan uusia valtuuksia. Ikään kuin kompensoidaan resurssien vähyyttä valtuuksien määrällä. Poliisilla on koko ajan vireillä hankkeita valtuuksien laajentamisesta. Juuri nyt tavoitteena on laajentaa poliisin oikeutta merkitä tietoja poliisiasiain tietojärjestelmään eli Patjaan. Sisäministeriön esitys on, että Patjaan saadaan jatkossa kirjata kenestä tahansa mitä tahansa tietoja, joilla voidaan olettaa saattavan olla tekemistä jonkin rikoksen kanssa. Esimerkiksi jos joku nähdään lähellä taloa, jota poliisi seuraa, koska epäilee jotain siinä asuvaa huumekaupasta, asia voitaisiin kirjata Patjaan. Sillä, onko henkilöllä mi-
tään tekemistä talon, tai huumekaupan kanssa, ei ole merkitystä. Tämä ei ole viatonta. Poliisi käyttää myös suurta hallinnollista valtaa ja turvautuu siinä Patjaan, joka on kuitenkin erittäin epäluotettava. Siihen kirjataan ja siellä säilytetään kaikki rikosilmoitukset, jotka ikänään on tehty. Siihen ei kuitenkaan kirjata, jos ilmoitus oli kokonaan aiheeton, jos rikosta ei edes ollut, jos syyllisyydestä ei ollut näyttöä, jos syyte hylättiin. Todellisten rikosten lisäksi järjestelmä on siis täynnä todistamattomia epäilyjä ja jopa ilkivaltaisesti tehtyjä vääriä ilmoituksia.
S I LT I P O L I I S I A N TA A lausuntoja ja tekee hallintopäätöksiä myös tämän rekisterinsä pohjalta.
Lisäksi käytetään keskusrikospoliisin lausuntoja, jotka perustuvat sen salaisiin tiedostoihin. Korkeimmassa hallinto-oikeuden käsittelyssä on useita valituksia, joissa henkilöiltä on peruttu järjestysvalvojan luvat viety siis ammatti tai aseluvat, koska KRP:n salaisen tiedoston yksilöimättömien väitteiden mukaan henkilöllä väitetään olevan "yhteyksiä" järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Näin kohdellaan täysin nuhteettomia kansalaisia, joilla ei ole mitään rikoksia tilillään. Lakimuutos laajentaisi epämääräisen ja epäluotettavan vihjetiedon rekisteröinnin ja käytön kaikille poliiseille.
Mikko Niskasaari
40
1
2012
jettivarojen päälle, joten rahanlisäys on tälle vuodelle yhteensä 17 miljoonaa euroa. Tämä siis ennen valtion lisätalousarvioita, joissa poliisi suurella todennäköisyydellä saa lisää varoja, kuten on saanut aiempinakin vuosina. myöskään ole vähennetty. 2000-luvulla poliiseja on ollut virassa keskimäärin 7 725, ja viime vuoden lopulla heitä oli 7 750. Tosin vuosina 2009 ja varsinkin 2010 poliiseja oli hieman enemmän, mutta se saatiin aikaiseksi väliaikaisin poikkeusjärjestelyin. Vuosikymmenen keskitaso on vakaa. (Taulukko 2). Tämä on poliisilta huomattavan hyvä saavutus, sillä Matti
POLIISEJA EI
Vanhasen toisen hallituksen tarkoitus oli vähentää poliisista 600 henkilötyövuotta. Vanhasen hallitus leikkasi monelta hallinnonalalta, esimerkiksi ympäristöhallintoa se amputoi tehokkaasti, mutta poliiseihin leikkaukset eivät yltäneet. Poliisin tiedotuksessa puhe jatkuvasti uhkaavista vähennyksistä säilyi, mikä ei varmasti ole vahinko. Paatero liioittelee myös rikollisuustilannetta. Se on tosiasiassa varsin vakaa. Poliisi kirjaa vuosittain rikoslakirikoksia noin 420 000440 000 kappaletta. Luvusta puuttuvat pääosin liikennerikokset, jotka tilastoidaan erikseen. Tosin väkivaltarikoksissa on nousua, mutta
P O L I I S I Y L I J O H TA J A
tilanne ei ole niin paha, kuin Mikko Paatero antoi ymmärtää. Vakavin väkivalta ei lisäänny vaan vähenee. Henkirikoksia on 2000-luvulla tehty selvästi vä-
essa llisuud Tode iisin pol t eivät räraha neet. mää enty le pien o
hemmän kuin 1990-luvulla, vaikka lukuja nostavat kolme Suomen historiassa täysin poikkeuksellista joukkomurhaa. Samoin törkei-
den pahoinpitelyjen määrät ovat laskussa, joskin loivassa. Lieviä ja tavallisia pahoinpitelyjä kirjataan vuosittain 28 000 32 000 kappaletta. Viime vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana on tässä selvä, noin 5 000 tapauksen nousu verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Tämä on se Paateron mainostama väkivaltarikosten nousu, ja tämä on myös rikostilastojen ainoa merkittävä nousu. Onko siis väkivaltarikollisuus karkaamassa käsistä? Tuskin. Kevään 2011 lakimuutoksella virallisen syyttäjän syyteoikeus laajeni koskemaan perheen ja lähisukulaisten keskeisiä lieviä pahoinpitelyjä, jotka aiemmin olivat
asianomistajarikoksia. Tämä on lisännyt rikosilmoitusten määrää, senhän voi nyt tehdä myös sivullinen. Se ei siis välttämättä kerro itse väkivallan lisääntymisestä. "Myös uhritutkimus tukee tätä tulkintaa. Niissä ei ilmene väkivallan lisääntymistä, mutta väkivallan ilmitulo on lisääntynyt. Ilmoituksia siis tehdään herkemmin. Yleensäkin, kun joissain rikosten määrissä tapahtuu äkillinen nousu, selittäjää kannattaa ensimmäiseksi etsiä muuttuneesta laista", tutkija Reino Siren oikeuspoliittiselta tutkimuslaitokselta toteaa.
Kirjoittaja on vapaa oikeustoimittaja.
POLIISIN MÄÄRÄRAHAT VALTION BUDJETISSA
KUNNIA MAKSAA
Kaksi esimerkkitapausta, jotka nielivät rutosti rahaa.
P O L I I S I N määrärahat ovat
VARSINAINEN TALOUSARVIO Miljoonaa euroa 2005 2006 2007 2008 2009 556,7 567,6 607,1 634,9 661,9 679,8 687,9 699,9
TOTEUTUNUT
556,9 567,6 610,5 645,8 663,4 681,3 697,0
kasvaneet, mutta mihin rahat menevät? Yksi vastaus on, ettei poliisi osaa priorisoida, vaan haaskaa valtavat voimavarat mitättömiin juttuihin.
H E I N Ä K U U S S A 2010 Helsin-
rattijuttua, rakennettiin syyte niskoittelusta. Sen puolestaan aiheutti yksin poliisi.
S Y Y S K U U S S A 2011 ratkais-
gin poliisille ilmoitettiin entisen kansanedustajan, liikuntajohtaja Anssi Rauramon lähteneen ravintolasta autolla, jonka kulkua kuvattiin hieman epävarmaksi. Pari tuntia myöhemmin Rauramon ovelle ilmaantui poliisipartio, joka halusi puhalluttaa hänet. Rauramo kiisti ajaneensa juopuneena, kertoi juoneensa kotonaan konjakkia ja kieltäytyi puhaltamasta alkometriin. Poliisit jäivät pyörimään paikalle ja soittelivat ohjeita. Kun he olivat aikansa hakanneet ovea ja uhanneet murtautua sisään, Rauramo suostui puhaltamaan. Ilmoituksesta oli nyt kulunut kolme tuntia. Mittarin lukema oli maltillinen.
A S I A S S A tehtiin täysimittai-
tiin Helsingin käräjäoikeudessa surkuhupaisa veitsijuttu. Se alkoi, kun mies meni tapaamaan kaveriaan, jonka kotona olivat yllättäen poliisit tekemässä kotietsintää. Etsintää vetänyt ylikonstaapeli teki miehelle henkilötarkastuksen jonka laillisuus on vähintään kyseenalainen ja havaitsi tämän avainketjussa pikkuisen veitsen. Mies hoitaa työkseen tavaran vastaanottoa ravintolassa, ja hän kertoi veitsen olevan työkalu, jolla aukaistaan pakkaukset. Ylikonstaapeli kirjoitti sakot, mies vastusti.
P O L I I S I ei luovuttanut, kos-
2010 2011 2012
Muutos 20052011 talousarviot Muutos 2005 talousarvio, toteutunut 2011 Muutos 20052012 talousarviot
+ 131,0 milj. + 23,5 % + 140,1 milj. + 25,1 % + 143,0 milj. + 25,6 %
LÄHDE: Sisäministeriön poliisiosasto GRAFIIKKA: Mikko Niskasaari
POLIISIEN MÄÄRÄ SUOMESSA Päälliköt 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 145 144 144 142 145 144 142 139 135 113 110 105 Päällystö 610 615 627 635 633 615 672 675 679 700 715 705 Alipäällystö 2 367 2 409 2 444 2 410 2 409 2 403 2 349 2 310 2 243 2 218 2 183 2 117 Miehistö 4 576 4 516 4 529 4 577 4 532 4 513 4 483 4 466 4 577 4 804 4 921 4 822 Yhteensä 7 698 7 684 7 745 7 764 7 718 7 711 7 645 7 591 7 633 7 835 7 929 7 750
nen esitutkinta, ja kihlakunnansyyttäjä Lasse Ylevä syytti Rauramoa törkeästä rattijuopumuksesta sekä poliisille niskoittelusta. Rattijuopumussyyte kaatui näytön puutteeseen, niskoittelusta tuli sakot. Ei ole mitään järkevää syytä puhalluttaa ketään kotonaan kaksi tuntia väitetyn juopuneena ajon jälkeen. Jos mies sanoo juoneensa kotonaan, ei ole keinoa todistaa muuta. Tämä on poliisin täytynyt ymmärtää, mutta mitä ilmeisimmin tilanne kävi poliisin kunnialle. Silloin poliisilla on käytössään rajattomasti resursseja. Kun ei voitu todistaa
ka poliisi ei luovu väitteistään. Seurasi esitutkinta, jossa poliisi kyseenalaisti jopa miehen työpaikan, koska jossain tiedostossa hänen ammatikseen on merkitty rakennusala. Apulaissyyttäjä Juha Heiskala syytti miestä "toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen hallussapidosta". Todistajia kuultiin kaksin kappalein. Syyte hylättiin, koska kyseessä oli työkalu ja hallussapitoon siis pätevä syy. Valtio tuomittiin maksamaan puolustuksen lasku ja palauttamaan veitsi. Jälkimmäinen ei onnistu, koska ylikonstaapeli oli ensitöikseen hävittänyt tärkeimmän todistuskappaleen. Tällaisia täysin tyhjiä juttuja poliisi tutkii ja vie tuomioistuimiin vuosittain tuhansia. Siihen resurssit hupenevat.
Poliisien määrä on kunkin vuoden keskiarvo. Vuoden 2011 keskiarvo on laskettu marraskuun tilanteen mukaan. Luvut eivät sisällä työllisyysvaroin palkattuja eivätkä poliisiopiskelijoita.
LÄHDE: Poliisihallitus GRAFIIKKA: Mikko Niskasaari
LAULU ETANOISTA 4.-9.2.2012 PUNAINEN HELMI
24.3.28.4.2012
NAISKLOVNIFESTIVAALI 13.19.2.2012
RUMA ANKANPOIKANEN
-TANSSIFESTIVAALI LAPSILLE JA NUORILLE 16.22.4.2012
TANSSITEATTERI HURJARUUTH, Kaapelitehdas Tallberginkatu 1 A, 00180 Helsinki, www.hurjaruuth.fi
ma Maa
Osuuskunta julistaa...
reilua ekokosmetiikkaa
Mama on ainoa kotimainen ekokosmetiikkasarja, jossa on käytetty Reilun kaupan raaka-aineita. Löydä luontoäidin antimet ja nauti! Mama Mangovartalovoide, Mama Mangokuorinta ja Mama Mangokäsivoide
www.olehyvaluonnontuote.fi
...että emme pidä turpaamme kiinni... ...luonnonmukainen ja turvallinen ruoka kuuluu kaikille. Helmikuussa Voima-lehden lukijoille markkinoiden ensimmäinen uusmaalainen luomubulgur tutustumishintaan:
8 /1Kg (norm. hinta 10 ) tällä kupongilla Kaarlenkatu 15, Helsinki Rannankoukku 18, T uusula www.omamaa.fi
M Mama tuotteissa on k käytetty Reilun l kaupan mangoa, oliiviöljyä, kahvia ja raakaruokosokeria.
! un T ne ihollasi Äiti Maa
KULTTUURI
NÄYTTELYT RUUMIINKULTTUURI KIRJALLISUUS ELÄVÄ KUVA KULTTUURI
MUSIIKKI
1 2012
KUVA
43 KUVA
Tulvan jälkeen
M A A L A U S Tulvan jälkeen syntyi kuin
kani hatusta, aivan työskentelyputken loppumetreillä. Olin jo nimennyt tulevan näyttelyni, enkä ajatellut, että olisi tarpeellista tehdä samannimistä taulua. Iso maalaus syntyi kuitenkin nopeasti ja siitä tuli pitkän teossarjan päätepysäkki. Joskus juuri ennen näyttelyn alkua saa aikaiseksi jotain yllättävää ja onnistunutta. Ehkä se johtuu siitä, että valtaosa teoksista on jo tehty ja paineet onnistumiselle alkavat pienentyä. Päässäni oli pitkään pyörinyt Ai-
vazovskin merimaalaukset ja niiden ihmeellinen voima. Halusin tehdä jotain, jossa voisin tutkia ja hyödyntää tarkemmin tuota maailmaa. Aivazovski eroaa monista merimaalareista juuri dramatiikantajunsa tähden. Mikään hänen maalauksissaan ei ole järin realistista, mutta kaikki on sitäkin uskottavampaa. Myrskyn tai haaksirikon kokemus melkein välittyy katsojalle. Ote on häpeilemättömän romantisoiva, ja juuri siitä pidän.
O L E N O L L U T A I N A kiinnostunut pienen ja suuren kohtaamisessa maalauksissa. Monesti tuo pieni elementti on ihminen, joka on yllättävien valtavuuksien edessä. Tässäkin maalauksessa soutaja on pieni ja mitätön verrattuna laineilevaan mereen. Meren karvainen olemus liittyy aiempiin maalauksiini, joissa sama kuvio myös esiintyy. Se on sekoitus karvaa ja koristekuviota. Tässä tapauksessa se jännittää ihmisen ja luonnon välistä suhdetta piirun verran lisää. Huolimatta näen-
näisestä herruudestaan maapallolla, ihminen on aina alisteinen luonnolle ja sen voimille. Purjehtijat tietävät, että aina joskus tulee tilanne, jolloin kapteeni ei enää ohjaa laivaa vaan sen tekee meri. On vain myötäiltävä ja mentävä mukaan, jos mielii selvitä.
VA I K K A T U LVA viittaakin katast-
paaksi. Mittasuhteistaan huolimatta maalaus ei ole lohduton vaan kaikki tiivistyy pieneen lintuun soutajan yläpuolella. Lintu on jokin määrittelemätön pilkahdus siitä, että kaikki ei ole turhaa.
Samuli Heimonen
rofiin, ei se kuvaa pelkästään vedenpaisumusta. Hain tulvalla myös jotain mentaalista, ja miksei myös kulttuurista ominaisuutta, joka patoutuu ja pääsee sitten nopeasti vaTulvan jälkeen, Samuli Heimosen maalauksia 4.3. asti Salon taidemuseo Veturitallissa, tipe 1018, la 11 17, su 1118.
Bittiavaruus nauraa Putinille
satiiri elää Venäjällä uutta aikaa. Riippumaton radioasema Eho Moskvy lähettää viikoittain hittiohjelmaa Kansalainen runoilija. Huippusuositussa ohjelmassa näyttelijä Mihail Jefremov esittää kirjailija Dmitri Bykovin satiirisen runon ajankohtaisesta poliittisesta tapahtumasta. Ohjelman suosio pohjautuu paitsi osuvaan satiiriin myös herkulliseen parodiaan. Bykovin runot jäljittelevät koulukirjoista ulkoa opittuja venäläisiä tai neuvostoajan runoilijoita. Ohjelma hyllytettiin viime keväänä sen alkuperäiseltä internetfoorumilta. Syynä oli Medvedevia
P
OLIITTINEN
ja Putinia ivaava runo Kaksipäinen. Nyt runo elää netissä omaa elämäänsä nimellä Venäjällä tandem on enemmän kuin tandem. Hyllytetty runo on parodia Jevgeni Jevtusenkosta. ironian koulima mutta 1990-luvun euforian jäljiltä pettynyt yleisö on ottanut uskaliaan satiirin ja taiturimaisen parodian omakseen. Ohjelman tekijät esiintyvät loppuunmyydyille saleille Moskovassa ja Pietarissa, hiljattain myös Kiovassa. Esitysten suosiota kasvattaa sosiaalinen media. Suosituimmaksi on noussut runo Putin ja musikka, joka jäljittelee neuvostoklassikkoa Lenin ja muurari. Alkuperäisen runon kirNYK YK IRJALLISUUDEN
joittaja Aleksandr Tvardovski oli Hrustsevin ajan kirjallinen vaikuttaja. Leninin lisäksi runon mielikuvat maisseineen ja puimureineen palauttavat mieleen Hrustsevin, joka modernisoi neuvostomaata muun maussa maissinviljelyn avulla. Tässä ajassa maissit ja puimurit liittyvät Putinin ja Medvedevin viime lokakuussa tekemään vierailuun Stavropolin aluepiirin viljelyseudulle. Siellä presidentti ja pääministeri korjasivat ennätysmäärän satoa sekä kehuivat venäläisiä puimureita TV-kameroiden edessä. Bykov on tosin ujuttanut maissintähkien sekaan myös sulkapallomailat. Se taas viittaa Medvedin videoblogiin, jossa tämä
mainostaa sulkapalloa koko kansan lajina ja pelaa näytösottelua Putinin kanssa muzakin tahdissa.
lisäksi satiirin piikkiin ovat päätyneet muun muassa ortodoksikirkko, nationalistit, elokuvamoguli Nikita Mihalkov ja presidenttikilpailuun osallistuva liberaalioligarkki Mihail Prohorov joka jatkaa ohjelman rahoittamista siitä huolimatta.
TA N D E M I N
Sanna Turoma Kirjoittaja on Aleksanteri-instituutin tutkija. Venäjäntaitoiset löytävät Eho Moskvyn ohjelman klipit Youtubesta. Myytävänä myös kirja & dvd.
KULTTUURI
44
1
2012
KULTTUURI
Kätkeä & paljastaa
dessään. Voisin kuvitella jo tekniikankin vaativan teosten yhtäaikaista työstämistä. Jos siis hiuksenhienojen viivojen loputon toistaminen tuntuu miellyttävältä työltä, hyvä niin. Suuremmat öljy- ja temperatyöt vaativatkin hidasta, vuosienkin pikkutarkkaa työtä. Turhautuneisuuden yllättäessä voi sillä taas pyyhkiä vahvan alun voimaa ja vauhtia tarvitsevaan teokseen. Olisi vaikea kuvitella, että esimerkiksi metalligrafiikan kuivaneula-tekniikkaa muistuttava mustepiirustus Kuiva (1989) olisi syntynyt hyvillä mielin. Huomaan uskovani viivan kertoman vilpittömyyteen. Laskelmoiva tekisi jotain älyllisempää. näyttelystä tiedostavuutta puutu, oli se sitten vaistonvaraista tai suunniteltua. Sali salin perään Merenmiehen kuvamaailma näyttää uusia kasvojaan. Tyylin ja tekniikan vaihtelusta huolimatta kivuliaan nautinnollinen tunnelma pysyy. Rouheat oliot vuorottelevat ihmismäisempien hahmojen kanssa. Aivan kuin Merenmies kävisi varjonyrkkeilyä kolmiulotteisen reaalihahmon kanssa. Toisesta salista löytyy kaksi kuvaa takaraivosta piirrettynä perspektiiviseen muotoon, mutta outoon. Katse maalauksen niskassa tuntuu saavan teoksen hahmon kiemurtelemaan syyllisyydestä ja häpeästä. Jään pitkäksi aikaa tähän vallan ja palvojan asemaan.
VA I K K A E I
Mikä on se taiteen olemus, joka kertoo kaiken, vaikka ei sano mitään? Poiskäännetyt, takaa kuvatut ja muuten vain kasvottomat hahmot ovat seikkailleet maalaustaiteessa viimeistään René Magrittesta (18891967) lähtien. Nykytaiteen hienovaraisen ja yleisesti
aiteen on se t ertoo Mikä joka k s, olemu , vaikka ei kaiken itään? sano m
hyväksytyn surrealismin tarvitsee vain vilauttaa niskaansa ja katsojana lumoudun kätketyn mysteeristä. Näyttelyn julisteeseenkin kuvattu teos, White Phosphurus (2009) ei kuitenkaan luovuta salaisuuksiaan. Piirustuksen voima on enemmän kuin viivojensa summa.
K U LT T U U R I S T E N ja taidehistoriallisten viittausten laajuudessa, kuin myös maalaustekniikoiden etsivässä ja kokeilevassa kirjossa Merenmies näyttää tehneen sen, mitä ihminen tekee eläessään: etsii sydämellään ymmärrystä, lohtua ja rakkautta maailmaa kohtaan. Maalarin myötätunto ja kirpeän ristiriitainen rakkaus teokseen ja sen kohteeseen välittyy esimerkiksi piirroksen Viivoja (2010) kal-
Taiteilijaseuran järjestämä Elina Merenmiehen (s. 1967) yksityisnäyttely on odotettu tapaus. Merenmies tunnettaneen parhaiten 2000-luvun alun groteskeista kivunkuvista, muste- ja akvarellimaalauksista, jois-
S
UOMEN
sa kasvot menettävät muotoaan ja ihmisyys näyttäytyy irvokkaana fantasiana. Nyt Taidehallissa nähdään taiteilijan tuotantoa laajasti 1980-luvun lopusta alkaen. Vaihtelevissa maalauksissa näkyy sekä maalarin ammatin ilo ja vaikeus, myös tekninen vapaus. Merenmies tuntuu tekevän mitä tahtoo taiteessaan ja taidetta teh-
toin kohdelluissa kasvoissa tai siinä hahmossa, joka toistuu useassa nimettömässä teoksessa. Sama henkilö löytyy myös Charles Baudelairen Pahan kukkien (2011) uuden suomennoksen kannesta, sekä piilotettuna, miltei tuhottuna hienossa mustemaalauksessa Vanha Meduusa (2010). Tämä juuri on näyttelyn ja teosten vahvuus. Romanttisten kauhukuvien taustalla vaikuttavat aidot tunteet ja vapaus ilmaista niitä. Taiteilija ei ole kauhistellen jäänyt pohtimaan problematiikkaa yksityisen ja yleisen rajamaastossa, vaan osoittanut monisuuntaisella työskentelyllään melankolian maistuvan edelleen yleisinhimilliseltä murheelta ja nautinnolta. Vaikka mukana on joitain omakuvia, kuten absurdi ja karski Omakuva nuorena vampyyrina (2009), on Merenmiehen yksityinen yksityisyys suojassa katseilta. Tunteiden intensiteetti on synnyinlahja teokselle, jonka tekijä työskennellessään tartuttamalla lahjoittaa teoksen omaan käyttöön. Katsojan ja maalauksen väliset tapahtumat tapahtuvat jo tekijästä erillään. Nähtäville jää se, mikä on jaettavaa, ja siksi tärkeää: tässä elinikäisen kuolemisen kipu ja sen suoma kamppailu salatuista iloista.
Anna Tahkola Elina Merenmiehen Salaista iloa -näyttely Helsingin Taidehallissa 4.3. asti.
KALENTERI
NÄYTTELYT
SEINÄKUKKA
Bongaa katugallerian tähdet ja lähetä ne meille osoitteeseen voima@voima.fi.
26.2.
ASTI OLEN TÄSSÄ, Pohjois-Savon valokuvan aluenäyttely, esillä muun muassa Tuire Kurikan, Maria Kärkkäisen, Olli Lähdesmäen & Nanna Hännisen kuvia, Kuopion VBvalokuvakeskuksessa, Kuninkaankatu 1416. Kuva: Tuire Kurikka sarjasta Kummitustarinoita.
ASTI. SPLASH, Maiju Salmenkiven maalauksia Helsingin Gallery Kalhama & Piipossa, Bulevardi 10.
19.2.
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 15.2. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
VALOKUVAT & VIDEOTEOKSET
brittivalokuvaaja Martin Parrin Suomi-aiheinen näyttely avaa uuden Laboratory-gallerian Helsingin World Design Capital -vuoden ajaksi, 10.2.8.4. Erottajankatu 9 B (sisäpiha), www.laboratory.fi OULU PIMEÄ, Merja Helanderin näyttelyn teokset on kuvattu eri puolilla maailmaa, mutta näyttely pohjautuu saamelaiseen luontokäsitykseen, jossa luonto on nähty animalistisena, 19.2. asti PohHELSINKI THINK OF FINL AND ,
joisen valokuvakeskuksen Rantagalleriassa, www.pohjoinenvalokuvakeskus.fi TAMPERE SISÄ ISET MA ISEMAT, näyttely yhdistää keramiikkaa, valokuvaa, ääntä & videota, Marjo Pirilä, Tomoko Kurahara & Satoko Sai haastattelivat yhdeksää vanhusta, kohtaamisista syntyneet teokset näyttävät välähdyksiä elämän varrelta, 19.2. asti TR1 Taidehallissa, Väinö Linnan aukio 13, www.tr1.tampere.fi
26.2. Gallery Alkovissa, Helsinginkatu 19, alkovi.linnake.net
MUSEOT
muotoilija Jukka Korpiheteen designia & valoinstallaatioita, installaatio State of Liberty tutkii vapauden käsitettä vankien unien kautta, 9.4. asti Hämeenlinnan Taidemuseossa, Viipurintie 2, www.hameenlinna.fi/taidemuseo PORI STREET ART The New Generation, maailmankuulujen katutaiteilijoiden töitä 10.2.27.5. Porin Taidemuseossa, Veistospihalla & eri puolilla kaupunkitilaa, www.poriartmuseum.fi
HÄMEENLINNA DREAMING OF LIGHT,
GALLERIA
HELSINKI CONTEMPOR ARY TR A SH, Kukka Rannan & Laura Lehtisen yhteisnäyttely kaupunkitilan elävistä roskista, avajaisissa jaetaan ruokaa kodittomille, 31.1.
TAMPERE. Kalevan puistotie, 11.1.2012.
KULTTUURI
1
2012
45
Seitsemän rohkeaa naista
ryhmä Frida Ensemblen suomentama näytelmä Seven kertoo seitsemän eri puolilta maailmaa kotoisin olevan ihmisoikeusaktivistin tositarinat. Nämä seitsemän poikkeuksellisen rohkeaa, vahvalla oikeudentajulla varustettua naista näyttävät, että maailmaa voidaan muuttaa parempaan suuntaan, kun vaan tahtoa riittää. Heitä esittävät toiset seitsemän naista Frida Ensemblestä, joka on Snellman-korkeakoulusta puhe- ja draamataiteen opettajiksi valmistuneiden naisten teatteriryhmä. Seven oli viime keväänä valmistuneiden lopputyö, jota alunperin ehdotti naisille ohjaaja Marcus Groth. "Ihastuimme näytelmään sen verran, että halusimme jatkaa sen esittämistä valmistumisemme jälkeenkin", Ensemblen Niina Heiskanen ja Petra Theis kertovat.
S A I A L K U N S A vuonna 2006, kun seitsemän palkittua näytelmäkirjailijaa yhdisti voimansa kertoakseen seitsemän ihSEVEN
T
E A T T E R I -
misoikeuksien puolesta taistelevan naisen tarinat. Kukin kirjailija kokosi haastattelujen pohjalta yhden naisen tarinan ja sen jälkeen he punoivat tarinoista yhtenäisen näytelmän. Alun perin Seven oli lukudraama, jonka tarinoita on ollut lukemassa joukko vaikutusvaltaisia naisia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa yksi esiintyjistä oli Hillary Clinton. tunnettu ohjaaja Marcus Groth on hahmometodin asiantuntija. Frida Ensemblen esitys on toteutettu metodia käyttäen. "Hahmometodissa näyttelijät eivät esitä mitään, vaan antavat tunteidensa tulla ulos sellaisina kuin ovat", Theis kertoo. "Nämä tarinat ovat sen verran koskettavia ja rankkoja, että ne saavat tunteet pintaan. Jos meitä itkettää, niin itketään, jos hymyilyttää, hymyillään. " "Hahmometodiin liittyy tunne siitä, että saa olla keskeneräinen", Heiskanen lisää.
N ÄY T T E L I J Ä N Ä K I N
talotovereitaan. Ensemblen naiset ovat olleet yhteyksissä kahteen ihmisoikeusaktivisteista, afganistanilaiseen Farida Aziziin ja kambodzhalaiseen Mu Sochuaan. Nämä ovat otettuja siitä, että heidän tarinaansa kerrotaan vieläkin. "Toivottavasti yleisölle jää päällimmäisenä mieleen toivo. Ihmisoikeustyössä ensimmäinen askel on merkittävin. Kun yksi ihminen avaa suunsa, aina joku kuulee", Petra Theis pohtii.
"Roolihahmoani Faridaa lainatakseni: Oli vuori kuinka korkea tahansa, löytyy tie sen huipulle, jotta sinä voit sen saavuttaa", Niina Heiskanen kiteyttää.
Heidi Huhtala
Frida Ensemblen Seven Helsingin Kaapelitehtaan Turbiinisalissa 26.1.4.2. Ohjaus Marcus Groth.
OIKEUDESSA TAVATAAN.
Elina Rinne näyttelee pakistanilaista Mukhtar Maita, joka joutui neljän miehen joukkoraiskaamaksi. Hän ei tehnyt perinteiseen tapaan itsemurhaa vaan haastoi raiskaajansa oikeuteen.
päähenkilöt ovat joutuneet kokemaan alistamista ja väkivaltaa. Naiset eivät lamautuneet vaan halusivat auttaa kohN ÄY T E L M Ä N
Yleissivistystä aikuislukiosta!
Suorita peruskoulu tai lukio, korota vanhoja arvosanojasi tai opiskele kursseja oman mielenkiintosi mukaan aineopiskelijana.
Tervetuloa opiskelemaan!
Lukio on hyvä lähtöruutu, olipa tavoitteenasi jatko-opintokelpoisuus tai vaikka vain sivistyneisiin keskusteluihin osallistuminen. Voit valita, opiskeletko omaksi iloksesi aineopiskelijana vai tähtäätkö valkolakkiin. Vielä ehdit mukaan! Eirassa opinnot voi aloittaa jokaisen opetusjakson alussa.
Eirassa on varaa valita
Suuressa koulussa kursseja on tarjolla tiheään, ja syventäviä kursseja voi valita usein. Kun lähiopetusta tarjotaan klo 8.3020.05 ja verkko-opiskelu onnistuu kellon ympäri, opiskelu on mahdollista työn tai ammattimaisen harrastuksen ohella. Työssäkäyvien lisäksi opiskelijoissamme onkin monia urheilijoita ja muusikoita.
Ilmoittautuminen on käynnissä
Seuraava opetusjakso on 13.2.5.4.2012. Uudeksi opiskelijaksi voit ilmoittautua vaikka heti toimistossamme. Tutkintotavoitteinen opiskelu on maksutonta, ja lukuvuosikohtainen aineopiskelumaksu on 80 euroa. Ota mukaasi henkilöllisyystodistus ja viimeisin koulutodistuksesi. Katso lisäohjeet kotisivuiltamme: www.eira.fi. Toimisto avoinna: mati klo 1018.30, ke klo 1016, to klo 1116, pe klo 1015.
Oppiaineita A:sta Ö:hön ainakin melkein!
Biologia, elämänkatsomustieto, englanti, espanja, filosofia, fysiikka, historia, italia, japani, kemia, kiina, kuvataide, latina, liikunta, maantiede, pitkä ja lyhyt matematiikka, portugali, psykologia, ranska, ruotsi, saksa, suomi toisena kielenä, terveystieto, tietotekniikka, uskonto, venäjä, yhteiskuntaoppi, äidinkieli ja kirjallisuus.
ioon, uisluk ! oa aik rvetul oa ilmassa Te on il jossa
www.eira.fi
RUUMIINKULTTUURI
46
1
2012
AJASSA KULTTUURI
Espoo sulaa
hidasliikkeinen hiekka, 60 000 kuutiota jäätä ja niin suuri tsunami, ettei se mahdu ihmisen tajuntaan. Espoon kaupunginteatterin lavalla yksilöt ovat vastakkain ehkä maailman viimeisen aidon tragedian kanssa: downshiftaavat, ekologiset tieteentekijäihmiset kohtaavat maailmanlopun eturintaman Risto Isomäen kirjaan pohjautuvassa näytelmässä Sarasvatin hiekkaa. "Jos jo kierrätän, ostan luomua ja vaatteet kirpparilta, voin kiistää, että sillä olisi merkitystä suuremmassa mittakaavassa, mutta en voi kieltää, ettenkö tekisi moraaOENSUISTON
MUINAISELLA RANNALLA. Risto Isomäen kirjan Sarasvatin hiekkaa kasvaa klassisen tragedian mittoihin, kun näyttämön täyttää ihmisen ja luonnon yhteentörmäys. Espoon teatterin näytelmä on romaanin kolmas dramatisointi.
Isomäen ekotrillerissä mannerjäätikkö sulaa teatteriyleisön silmien edessä.
J
lista valintaa. Toiminnan pitää olla moraalista, muuten kyse ei olisi tragediasta. Sarasvatin hiekkaa neuvottelee suorassa suhteessa klassisen tragedian runkoon", näytelmän ohjaaja Jani-Petteri Olkkonen aloittaa. "Ilmastonmuutoksessa ihminen on suhteessa johonkin niin suureen, ettei sitä pysty hallitsemaan. Pelissä on niin paljon toisaalta lajin selviytyminen, toisaalta kysymykset ihmisen olemassaolon oikeutuksesta." ei työstetä mitenkään vähäisellä latauksella. "Vallitsevat messiasnarraatiot, sellaiset kuin kapitalismi, kristinusko ja kommunismi, antavat
E S I T Y S TÄ
odottaa, että kun lunastajan veri valuu, kaikki muuttuu paremmaksi. Antiikin tragediassa tuo elementti uupuu: sellaista ei tule
eus, nkaikk ma Maail inen & ihm suus mukai en oikeud sokeita. ovat
tapahtumaan, koska maailmankaikkeus, ihminen ja oikeudenmukaisuus ovat sokeita. Näytelmässä joudumme kohtaamaan sen", Olkkonen jatkaa.
Dramatisointi nostaa lavalle Isomäen valtavan teoksen yhteiskunnasta, ilmaston lämpenemisestä ja ennen kaikkea siitä, mikä on ihmisen osa enteillyssä tuhossa. Dramaturgi Maria Kilven dramatisoinnissa ja työryhmän näyttämötyössä kirjaa on muokattu ja puhuttu uudelleen. Näyttämöteksti on saanut lisää rivejä esimerkiksi Isomäen tietokirjoista 34 tapaa estää maapallon ylikuumeneminen (2008) ja Kohti vuotta 1929? (2000) sekä pinosta muita kirjoja, joita on vaihdeltu ohjaajan ja dramaturgin välillä. Näyttämöteoksessa haluttiin erityisesti tarkentaa poliittisen ja taloudellisen tahdon suhdetta ilmastonmuutokseen. Keskeinen
haaste on kirjan massiivinen, nautinnollinen asiatietoarsenaali, joka on suuri osa teoksen viehätystä ja merkitsevyyttä. Tietoarsenaali on tärkeällä tavalla osa lavastusta. ovet avataan, salin keskiosaa hallitsee jääpaasimainen lavarakenne, joka seisoo massiivisten hiekkakasojen päällä. Näyttämölle on ripustettu kaksi maailmankarttaa, joista toiseen on hahmoteltu mantereiden rantaviivat sellaisina, kuin ne olivat 12 000 vuotta sitten. Maitolasiseinämien takana on rauniokaupunki, lattialuukuista avautuu auringon sulattamia jääkaivoja. Kun ensi-iltaan on vielä
K U N K AT S O M O N
KALENTERI
ENSIILTA. DIIVA & MEKAANINEN SYDÄN, Teatteri Metamorfoosin teos yhdistää vaikutteita performanssista tanssiin & naamioteatteriin, kello 19 Helsingin Cirko-keskuksessa, Kaasutehtaankatu 1, Suvilahti.
RUUMIINKULTTUURI
16.2.
1.4.
ASTI. KAHDEKSAN SURMANLUOTIA käsittelee Suomen väkivaltaista historiaa & kansallista pelon ilmapiiriä, esitykset Lahden Teatteri Vanhassa Jukossa, Vesijärvenkatu 16.
3.2.
ENSI-ILTA. KATSASTUS, tragikoominen täysikasvuisen suomalaismiehen kasvutarina kohti aikuisuutta, Turun Jo-Jo Teatterissa, Itäinen Rantakatu 64.
ESPRESSO on perinteistä sirkusilmaisua, kabareeta & liikkeeseen pohjautuvaa nykysirkusta yhdistelevä teos, Espoon kulttuurikeskuksen Louhisalissa, Kulttuuriaukio 2, www.circoaereo.net.
4. & 5.2.
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 15.2. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
TANSSI
11.2. BALETTIKILPAILUJEN SUOMEN-K ARSIN-
30 tanssijaa karsii paikoista kevään & kesän kilpailuihin, parhaat pääsevät Falunin pohjoismaiseen tanssikilpailuun & Helsingin kansainväliseen balettikilpailuun, kello 18 Kansallisoopperan Alminsalissa.
TA,
18.2. SUDENMORSIAN, Tanssiteatteri Vilyan 5-vuotisjuhlanäytös perustuu sekä Aino Kallasin romaaniin että hiidenmaalaiseen kertomukseen naisesta, jonka sisällä kasvaa luonnonvoima & sen ilmentymänä susi, teos yhdistää teatteria, nykybalettia & nykytanssin liikekieltä myyttiseen saagaan & päättää Vilyan kolmen suomalaisuutta käsittelevän teoksen sarjan, kello 19 Helsingin Kanneltalossa. KOKKOLA KOKKOL AN TALVITANSSIT 10.12.2., ohjelmistossa Jyrki Karttusen koreografia
Situation Room & Simo Heiskasen koreografia Kaijat, esityksiä kaupunginteatterissa & vanhainkodeissa, keskustelu kirjastossa & tanssielokuvia Kiviniityn koulun auditoriossa.
TEATTERI
Rosa Liksomin parodinen näytelmä neljästä rikoksentekijästä tapahtumapaikkana suomalainen vankila, jossa vartioinnin hoitaa valvontakamera, ensi-ilta 2.2.
RIKOS,
Teatteri Jurkassa, Vironkatu 7. VÄLIL ASKU on hauska, eroottinen kamariooppera naisen & miehen sattumanvaraisesta törmäyksestä kansainvälisellä lentokentällä, Maritza Núnezin kirjoittaman teoksen esityskieli on espanja & esitys tekstitetään suomeksi, ensi-ilta 2.2. Musiikkiteatteri Kapsäkissä, Hämeentie 68. TAMPERE KUOLEMAN K ANTAJAT, lempeä esitys siitä, kuinka ruumis pestään & mitä surulla tehdään, 3. & 5.2. Teatteri Telakalla, Tullikamarin aukio 3.
STAND UP & IMPRO
3.2. ILO IRTI! -klubilla Ali Jahangiri & Robert Pettersson irrottelevat impron & stand upin merkeissä, Tikkurilan Teatterin esitys kello 20 Vantaan ravintola Shamrockissa, Peltolantie 2. 18.2. NAURUNPAIKK A 957, stand up -klubilla Henry Lehto, Paul Westlake, Mikko Vaismaa & Jenni Laukkonen, kello 18 Tampereen Yo-talolla.
AJASSA KULTTUURI
kuukausi, rauniot kuvitellaan ja Satu Silvon Valentinan korkeaa kampausta vasta ehdotetaan. Esityssalissa haisee liuotin, maitolasia peittää turkoosinvihreä suojamuovi. Olkkoselle teatterikone on tärkeä käsitteellinen lähtökohta, siinä klassisen tragedian kuorot ja nykyteatterin teknologiset koneet rinnastuvat toisiinsa. "Koneiden, kuten kuoronkin edessä, yksilöt ja sivilisaatiot nou-
1
2012
47
sevat, kuolevat ja tuhoutuvat ja jäljelle jää teknologia nauttimaan spektaakkelista."
Sanna Uuttu Sarasvatin hiekkaa ensi-illassa Espoon Revontulihallissa 15.2., muut esitykset 14.2.5.5.
Vitun pellet
NAISET NENISSÄ. "Esitykset eivät ikinä ole samanlaisia", klovnitar Hanna Terävä sanoo. Kuvassa Rachel Ponsonby.
J O S mies pukeutuu naisen vaatteisiin, sen ajatellaan aina olevan jossain määrin hauskaa, mutta naisen mieheksi pukeutuminen tulkitaan kannanottona, ei huumorina", klovni Hanna Terävä kärjistää. "Sen takia naisklovnien aiheet ovat omakohtaisempia: on tutkittava, mistä saan jotain sellaista irti, mikä naurattaisi ja liikuttaisi yleisöä. Se ei tietenkään ole mahdotonta miesklovneillekaan, mutta ne eivät jaa samoja kriteerejä." Pelleily on miesvoittoinen ala, mutta suurnimien joukossa on lukuisia naisia ja uusi vuosittainen naisklovnifestivaali haluaa tarjota parasta, mitä skenessä on. "Oikeastaan olen nähnyt hirveän vähän miesklovneja. Sirkusklovnit on ihan eri asia", Arja Pettersson, Hurjaruuthin ja Punainen helmi -festivaalin taiteellinen johtaja sanoo. Klovnit jakautuvat sirkus- ja teatteriklovneihin, joista ensimmäinen edustaa paussi- ja slapstick-huumoria sekä toistettuja gageja. Niitä ei festivaaleilla nähdä. "Teatteriklovni voi käsitellä jotakin aihetta, asiaa, joka on yhtä tärkeä kuin klovni itse. Sirkus ei mene klovnia pidemmälle", Terävä täsmentää.
runalaiseksi saattamiseen, Terävä kertoo. Klovniesitykset muodostuvat vasta esitystilanteessa, hetkellisessä kohtaamisessa ja suhteessa yleisöön. Klovnin punainen nenä toimii yleisösuhteen katalysaattorina, joka sallii niin paljon enemmän. Tapahtumassa nähdään merkittävän kansainvälisen uran tehneitä klovneja. Angela de Castro, joka vetää Helsingissä myös viikon mittaisen How to be a stupid -mestarikurssin, on miljoonien naurama pioneeri, joka on uudistanut pysyvästi paitsi kotimaansa Brasilian teatteria myös kansainvälistä uutta sirkusta. Samana iltana Castron kanssa esiintyy Nola Rae, jo neljäkymmenvuotisen uran tehnyt klovni, joka valmistaa britti-imperiumin kuningashuoneen nojatuoliinsa. Festivaaleilla nähdään myös Rachel Ponsonbyn antropologi-hahmo, joka luennoi taiteen kauneudesta sinfoniamuodossa. Teemat eivät ole pikkuisia, sillä klovneria ei ole aina lastenteatteria. Väliaikahuumorin sijaan teatterisaliin tuodaan monimuotoinen huippukaarti klovnisymposiumista sooloihin ja duettoihin.
Sanna Uuttu Punainen Helmi kansainvälinen naisklovnifestivaali 13.19.2. Hurjaruuthissa, Helsingin Kaapelitehtaalla, Espoon kaupunginteatterissa & Ruotsissa Uppsalan Reginateaternissa.
narriperinteeseen ja auktoriteettien nauKLOVNERIA LIITT Y Y
MUSIIKKI
ASDEPET. Jamasd
48
1
2012
MUSIIKKI
TAKAISIN BAARIIN. Kitkerät Neitsyet palaavat takaisin bändikartalle pitkän hiljaiselon jälkeen. Suosittu keikkabändi teki myös levy, joka kielii siitä, mitä yhtyeen jäsenet ovat taukonsa aikana hommailleet.
Lisääntyvät neitsyet
Kabareemusiikkia asenteella väsäävät Kitkerät Neitsyet ei nöyrry vaikka edellisestä levystä on jo 6,5 vuotta.
Ä H E S yksinään suomalaisen kabareemusiikin genreä pystyssä pitävä yhtye julkaisi En vielä tahtoisi nöyrtyä -juhlalevynsä tammikuun puolessavälissä. Syytä juhlaan löytyy, sillä yhdessä on pysytty komeat 15 vuotta. Levyä piti ruveta tekemään jo pari vuotta sitten. "Olemme ottaneet viimeiset kuusi vuotta iisisti tai siis muodikkaasti leppoistaneet", kertoo Vappu Rossi, yksi yhtyeen perustajajäsenistä.
L
sekin perheellistynyt Rossi nauraa. Vappu Rossi sanoittaa suurimman osan yhtyeen kappaleista ja säveltää osan niistä. Siviiliammatiltaan kuvataiteilija Rossi vastaa myös bändin visuaalisesta ilmeestä. vuodessa ympäröivä yhteiskunta ehtii muuttua. Vai liekö se toiveajattelua? "Ensimmäisen levymme Paras pysyä kotona kärjistetyt biisit ovat nyt kaikki totta, etenkin Tango Pecunia", Rossi päivittelee. Poliittisen ilmapiirin oikeistolaistumisesta, arvojen kovenemisesta ja empatiaköyhyydestä kertova biisi käsittelee viiteryhmiä, jotka eivät kelpaa. Niin: "Syy kurjuuteeni löytyy tästä viiteryhmästä: sivari, kommari, neekeri, hinttari, pitkätukka, hippiretku, työtön..." Puistattavan ajankohtaista.
REILUSSA KUUDESSA
Neitsyillä on tapana, albumin nimi on napattu sen korkkaavasta Arvokkaasta vanhenemisesta -biisistä. Kappaleet ovat uusia, mutta bändiä tunteva kuulija vakuuttuu saman tien siitä, että satiiri, terävät yhteisKUTEN KITKERILLÄ
okko "Vesir anpaska ja apin ella ovat ke parvek tta." to
N O J U U , M I T E N hiljaiselon nyt ottaa. Viime vuosina bändin "hirmu erilaiset" jäsenet ovat tahoillaan hypänneet opiskelukuvioista työelämään ja lisääntyneet. Yhdeksän hengen bändiperheeseen on siunaantunut 13 lasta. "Jaettiin siittämisvastuuta", it-
kunnalliset kannanotot ja se kaikkein tärkein, eli huumori ja itseironia, voivat paksusti. "Vielä sätkitään. Kiva, että musiikki on edelleen tunnistettavaa, vaikka meillä on into testata uusia tyylilajeja", Rossi kertoo.
levyä tanskalaiseksi voileipäpöydäksi, johon sisältyy musikaalisävelmiä, herkkiä laulelmia, sofistikoituneita lattari-slovareita sekä konepoppia aika yllättävästi kabareeyhtyeelle. Mukana on kaikuja rillumareiperinteestä, space-age-sävyjä, psykedeelistä etnohumppaa, yhtye luettelee tiedotteessaan. "Mutta countrya emme ole vielä kokeilleet", Rossi muistuttaa. "Olemme edelleen hirmuisen yksin yhteiskunnallisen kabareemusiikin genressä, mutta muissa musiikkilajeissa kriittistä sanomaa löytyy kyllä, erinomaisia esimerkkejä ovat Paleface ja Olavi Uusivirta." Vaikka jokaisella biisillä on oma inspiraation lähteensä, aiheet ovat nytkähtäneet hieman kohti perheelämän iloja ja inhottavuuksia. "Työelämään siirtymisemme näkyi jo kakkoslevyn biiseissä. Ei se ole tarkoituksellista, mutta harB Ä N D I K U VA I L E E
mit, pelot tahi muut liittyvät nykyään perhe-elämään." on itsestäänselviä. Jos on joskus matkustanut perheen kanssa, niin Perhelomalla-biisi palauttanee mieleen unohtumattomia hetkiä. "Vesirokko ja apinanpaska parvekkeella ovat totta. Totuus on tarua ihmeellisempää", kertoo Rossi, kokemuksesta. Pienen sydämen pienet murheet puolestaan kritisoi "naisten kokemaa päähän taputtelevaa lässytystä sekä vanhenevan, parikymppisen tyttöystävän vaihtamista sileäihoisempaan ja terhakkarintaisempaan". Nuku, nuku kultarakas käsittelee unettomuutta ja Late ei saa pelata perheen kipupistettä: mitä tehdä, kun kulttuurikodin vesa haluaakin vaan pelata?
O S A V I I T TA U K S I S TA ROSS I PA H OI T T E L E E ,
että yh-
MUSIIKKI
1
2012
49
teiskunnan ilmiöihin kiinnittyvä musiikki saattaa nopeasti vanhentua. Toisaalta harmittavan harva asia oikeasti muuttuu. Hyvä esimerkki on suurten yhtiöiden päästöjä, ihmisoikeusvaikutuksia, luonnonsuojelua, työoikeuksia ja uraanikaivostoimintaa käsittelevä Mr. Cleaner. "Esimerkiksi aboriginaalien ja navajo-intiaanien mailla on uraanikaivostoimintaa sekä hylättyjä kaivoksia, joiden jätteiden varastointi on arveluttavaa. Talvivaara-uutisointi alkoi levyn miksausvaiheessa, eli kappale on siinä mielessä ikävän ajankohtainen kotoisestakin näkövinkkelistä", Rossi muistuttaa. soittaa, mitä tykkää. Se onnistuu helpoimmin, kun julkaisee itse omat levynsä osuvasti nimetyn Bitter Records -yhtiön kautta. "Julkaisimme myös toisen levymme Bitter Recordsilla, ja ensimmäinen oli omakustanne masterointivaiheeseen saakka. Ei tarvitse keskustella sisällöistä. Tosin on haastavaa tehdä kaikki itse, biisit ja markkinointi jälkimmäistä emme juuri voi harjoittaa, joten toivotaan, että viidakkorumpu soi." Eiköhän se soi. 15-vuotisjuhlavuosi on pakattu täyteen ohjelmaa. Isoissa kaupungeissa pidettävissä juhlakonserteissa yhdeksän hengen kokoonpanoa vahvistavat torvet, jouset ja perkussiot. Mukana on taustaprojisointia ja kenties jopa kiiltäviä nauhoja syöksevä konfettitykki. Tahti on kova varsinkin 6,5 hiljaisemman vuoden jälkeen.
K I T K E R ÄT N E I T S Y E T
FLAMENCO de Helsinki 3.11.2.2012
XV Festival
Anna-Sofia Joro Kitkerät Neitsyet: En vielä tahtoisi nöyrtyä. Bitter Records 2012.
KALENTERI
DEATH HAWKS 8.2. Helsingin Bar Loosessa, 10.2. Tampereen Valoa-festivaalilla, 18.2. Porin Kulttuurikulmassa, 3.3. Forssan Blue Poolissa, 9.3. Helsingin Tavastialla & 10.3. Turun Klubissa.
MUSIIKKI
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 15.2. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
FESTIVAALIT
17.19.2., suomalaista huippujazzia Savoy-teatterissa & Temppeliaukion kirkossa, esiintyjinä muun muassa Juhani Aaltonen & Heikki Sarmanto, Olavi Trio with Friends, Esa Helasvuo, Wadada Leo Smith & TUMO, www.tumrecords. com/tumfest12.
TUMFEST
14.2. VALTAKUNNALLINEN KEIKK APÄIVÄ:
bin dj:t Joensuun Kerubissa, Soulfallen, Code for Silence, Hayley's Royal Whores & Loputon Gehennan liekki -elokuva Jyväskylän Lutakossa, Rust´n´Rage, Roadside Story & Le Dommage Porin Bar Kinossa, Aste & Zamius Seinäjoen Rytmikorjaamolla, Picnic with Lulu & Jukka Ässä Tampereen Klubilla, The Reactor, Audrey's Missing, 5th of April, Shades of Nowhere Turun Klubilla & Bon Jouni & Meadow Island Vaasa Doo-Bop Clubilla.
HELSINKI METAL MEETING / FINNISH METAL EXPO 17.18.2. Kaapelitehtaalla, koe muun
Walkalone Helsingin Bar Loosessa, Lord Est, Kuningasidea, Ras Henry & Finjam Reggae Band Helsingin Nosturissa, Sydän, sydän, Big Wave Riders & Sporthorses Helsingin Tavastialla, Bändimaraton: Wedding Crashers, PASA, F.A.L.L. & koulubändejä Hämeenlinnan Suisto-klubilla, ikärajaton kello 1418, K-18 kello 18, Luotain, 2songs, Citylight Ceremony, K-5, Restless Mind, MikeOne & Tuma + Edu, Little Jack, Human Ruins & Timanttiklu-
muassa STAM1NA, Engel, Soen & Swallow The Sun, www.fme.fi TAMPERE VA LOA- FEST I VA A L I 10.11.2., esiintymässä muun muassa Black Motor & Hannibal, Super Janne, Husky Rescue, Burning Hearts, Ewert and the Two Dragons Tampereen Yo-talossa.
KIERTUEET
3.2. Turun Dynamossa, 4.2. Turun Levykauppa Äxässä (kello
BL ACK MAGIC SI X
50
1
2012
MUSIIKKI
Räpmussukat Niko & Tapsa
Onnellisuus on asennekysymys, duo vakuuttaa.
Niina Linna
Niko & Ta p s a tekee asiat eri tavalla. Lyriikat luonnossa oleskelusta, planeettojen asemista ja onnellisuudesta eivät ole perinteisimpiä rap-aiheita. Kuka on Niko? Entä Tapsa? Tapsa: "Niko on empaattinen energiapakkaus ja erittäin kunnianhimoinen musiikin suhteen. Hän on tuottanut kaikki kolme levyämme. Olemme kummatkin avarakatseisia musiikin suhteen." Niko: "Tapsa on ikuinen runopoika, pelkästään positiivisessa merkityksessä. Tapsa on kansanomaisesti yksi oman sukupolvensa kärkirunoilijoista! Tapsa on meistä se pohtivampi, mutta ymmärtää myös mun outoja ideoita." Kerrotte erilaisia tarinoita, kuin mitä räpissä yleensä. Miksi? Tapsa: "Yleisen määritelmän mukaan esimerkiksi black metal -bändi ei voi tehdä biisiä kukkasista. Biisirakenteiden murtaminen on kiehtovaa." Niko: "Kukaan ei voi päästä mun aivojen sisälle. Sääntöjen sokea seuraaminen on itsepetosta. Kaikki musagenret ovat oman identiteetin verhoja, jonne voi mennä piiloon. Ei uskalleta olla oma itsensä." Teette positiivisia ja samalla yh-
R
Ä P - duo
teiskuntakriittisiä biisejä. Onko hyväntuulisia kappaleita vaikea tehdä? Niko: "Kyllä meissäkin on melankolinen puoli, mutta siinä rypeminen ei luonnistu, sillä meillä ei ole oikeasti mitään hätää, kellään. Mutta onnellisena olemista on joutunut opettelemaan." Tapsa: "Elämä on jatkuvaa varustelukierrettä. Kaikkea pitää tehdä kaikkien kanssa kaiken aikaa ja
Suomen kieli on myös aika mollipainotteista. Suomen kirjallisuudessakaan ei ole kauheasti iloisia tarinoita." Käsittelette biiseissä maailman menoa syvemmällä tasolla. Pohditteko tällaisia asioita paljon myös arkena? Niko: "Mulla on ainakin menossa suuri havahtumisvaihe elämässä. Rakenteet romahtaa hyvässä mielessä. Yritän elää niin, että musiikki on hyvän ja onnellisen elämän sivutuote. Myös lasteni kautta asioita tulee pohdittua monelta kannalta. Olen huomannut, että ympärilläni on paljon ihmisiä, jotka on nyt pysähtyneet ja tehneet rohkeita ratkaisuja." Tapsa: "Olen aina ollut pohdiskelija. Muistan lapsenakin kun pikkuveli meni sisälle kaverinsa kanssa, mä jäin yksin ulos tuijottamaan lumikinoksia ja miettimään syntyjä syviä." Seuraava levynne käsittelee vapautta. Oletteko te vapaita? Tapsa: "Ei varmaan täysin. Suurimmaksi osaksi." Niko: "Musta tuntuu, että oon aina ollut aika lähellä vapauden tilaa. Ehkä vapaus on sitä, ettei tarvitse miettiä, onko vapaa."
Niina Linna
n ykyää ritän n että "Y iin, elää n hyvän & ki on musiik sen elämän i onnell tuote." sivu
pitää vielä julkisivu kunnossa. Me halutaan käyttää mikkiaikamme siihen, että ollaan kannustavia." Voiko hyväntuulisuus ärsyttää? Tapsa: "Ei saa kertoa, jos on onnellinen. Ihmiset ovat kateellisia." Niko: "Joo. Ajattelen sen niin, että jokainen ihminen, joka ajattelee että maailma on perseestä, tulee osaksi sitä paskaa maailmaa. Jos toivoo maailmaan hyvää, myös saa sitä." Tapsa: "Join the movement. Niko ja Tapsa Think positive. Hehe." Niko: "Niin, on vaikeampaa kertoa frendille, että joskus mä itken ja juon teetä sohvalla, hehe.
LEVYT
suvi auvinen, kimmo jylhämö, pertti laesmaa, jari tamminen & henri salonen
The Country Dark: : Slaughterhouse Party. Trash Can Records 2012. R Ryikkönen & D Mäkster: Dj P Pohjat mixtape. J . Johan pygii records. Ve Verneri Pohjola Qu Quartet: An Ancient History. AC Music 2012. ACT Kitkerät Neitsyet: En vielä tahtoisi nöyrtyä. Bitter Records 2012. Le Leonard Cohen: O Ideas. Old So 2012. Sony
Kantrihulluus
Ettäkö Savosta tulisi jotain hyvää? Jo vain. Kuopiolainen, punkahtavaa ja psychobilly-vaikutteista countrya soittava The Country Dark on hilpeä tapaus. Yhtyeen musiikki on mahdollisimman kaukana purkanmakuisesta valtavirtakantrista, ja siltikin samalla se on leimallisen kantria. Rumpu nakuttaa kuin höyryveturi ja basso pomppii tasaista tahtiaan siinä vieressä. Turhat krumeluurit on karsittu pois kun Jug Heisterin lämmin laulu ja kiekaisut kuljettavat tarinaa eteen päin. Ja millainen tarina se onkaan, synkkä kuin syvin bönden pimeys. Pedofiiliä ajetaan takaa, ja on lynkkauksia, kannibalismia ja ihmisen nahasta tehtyjä pukuja, viinaa sekä siveettömyyttä. Yhtyeen debyyttiEP:n aikaisessa haastattelussa Jug kertoo sanoituksien perustuvan osin omiin ja tuttavien kokemuksiin. Toivottavasti näin ei ole enää. Ainakin avaruusolentojen kaappaamaksi joutuminen ja anaaliproobi vaikuttavat kokemuksilta, joilta toivon Jugin välttyneen. Paitsi mikäs siinä, jos tykkää muukalaisista. (JT)
P Punkisti tehtyä räppiä ä ä iä
Pohjat mixtape on paikantamatonta ug-suomiräppiä, ug-tekijöiltä. Levyn ovat tuottaneet dj Mäkster ja Mathula. Riimittelystä vastaa pääosin Ryikkönen-niminen hahmo. Ryikkönen räpäyttää hätäisen oloisesesti, ja itsekin hätäännyn levyä kuunnellessa. Välillä liian monet päällekkäiset instrumentit ja efektit mössöävät musiikin. Mixtape on aina mixtape, mutta heikko flow, erityisesti räppien hukkuminen taustoihin, sekä kappeleiden tökkivä lopetus syövät paljon levyn kuunneltavuutta. Levyn loppupään kappale Design Helsinki tiputtaa täyslaidallisen graffitikulttuurin puolesta. Design Helsingissä on toimivasti käytetty vanhoja vartijoiden tai poliisien haastattelunauhoja kappaleen taustoina. Pohjat mixtapesta ei löydä hittimateriaalia, mutta sellaisiksi sen kappaleita tuskin on tarkoitettukaan. Kokonaisuus on kuitenkin yksittäisiä kappaleita parempi. C-kasetti olisi ollut cd:tä parempi formaatti näin ug:lle menolle. (HS)
M Meidän Miles iskee
Meidät viime syksynä DIG.-festivaaleilla olleet hemmoteltiin lähes piloille. Eikä syynä ollut ainoastaan pianisti Jason Moranin näkeminen ja kuuleminen. Ehei! Verneri Pohjolan yhtye oli juuri ollut tekemässä levyä saksalaiselle levy-yhtiölle ACT Musicille. Pohjolan aikaisempi, kolmen vuoden takainen, Aurora, muistetaan toki. Helsingin uudessa Musiikkitalossa saimme kuulla herkkupaloja tuolta levyltä, joka nyt on tässä. Levyä varten kootussa Verneri Pohjola Quartetissa soittavat: Verneri Pohjola (tp), Aki Rissanen (p), Antti Lötjönen (b) ja Joonas Riippa (dr). Levyllä vierailevat myös Jukka Perko (as) ja Tatu Rönkkö (perkussionit). Miles Daviskin osasi taitavasti valita kanssasoittajansa. Björkin Hyberballadia lukuun ottamatta sävellykset ovat Pohjolan. Klassikkoainesta! Levynjulkaisukonsertti pidetään Helsingin ravintola Allotriassa 2. maaliskuuta. (PL)
Äitien nöyryyttä ttä
Kuuden ja puolen vuoden hiljaiselon jälkeen uuden levyn ulos pulauttanut kabareeyhtye Kitkerät Neitsyet on kerännyt viisitoistavuotisen olemassaolonsa aikana vankan fanipohjan. Niinpä Kitkerien uutta levyäkin on odotettu kieli pitkällä jo jonkin aikaa. En vielä tahtoisi nöyrtyä ei tarjoile varsinaisesti mitään uutta, mutta sitä bändin fanit tuskin odottavatkaan. Levyllä irvaillaan miehille, jotka eivät osaa laittaa sukkiaan laatikkoon ja pohditaan vanhanaikaisen naisenelämän perustavanlaatuisia ongelmia perhelomien riemusta liikaa pelaaviin lapsiin ja miehen tuloihin. Levy lähtee hieman hitaasti käyntiin, ja ensimmäiset kunnon hihitykset irtoavat vasta puolenvälin tienoilla. Levyn julkaisu tammikuussa on erikoinen valinta, sillä käsillä on selvästi kesälevyn kepeä tunnelma. Hei poika -hitin veroisia oivalluksia ei levy tarjoa, mutta pitkän odotuksen kruunaa vihdoin levytetty Kitkerien keikat klassisesti päättänyt Humppa fatale. (SA)
Leonard, lyyrikko
Leonard Cohen on ennen kaikkea lyyrikko, jonka oikeat runot syttyvät ainakin minulle vasta musiikin myötä. Hänen runokirjojensa lukeminen on aina tuottanut pettymyksen. Tässäkö mies, jonka laulama runous on niin osuvaa & sattuvaa? Vasta musiikki hioo hänen runonsa siihen tiukkaan mittaan, jossa sanojen ja lauseiden merkitys ponnahtaa banaalista brutaaliudesta korkeuksiin & sukeltaa elämän pinnanalaisiin synkkyyksiin ja salaisuuksiin. Old Ideas -levy ei ole Cohenin paras mitä tulee hengen ravintoon. Musiikki on kyllä kauniin melankolista & puhelaulu rahisevaa, se valuu eteenpäin mukavan kaihoisasti ja verkkaisasti, mutta uuden levyn biisit ovat ehkä liikaakin juuri sitä, mitä Cohenilta odottaa. Silti lähes 80-vuotiaan miehen projekti vetää edelleen puoleensa: I can´t break the code / of our frozen love. / It´s too late to know / what the password was. / If your heart is torn / I don´t wonder why. (KJ)
MUSIIKKI
1
2012
51
24.2. & 30.3.
LIGHTHOUSE PROJECT Helsingin Semifinalissa.
Mikä on paras Nardis?
17.2.
FALL ON YOUR SWORD. Turun Klubissa & 18.2. Tampereen Klubissa.
MUSIC STATION -klubilla Suomeen muuttaneita huippumuusikoita, avajaisissa SAKARI KUKKO & HUM`BALAX Helsingin Kulttuurikeskus Caisassa.
18.2.
18.2. SHARON JONES & THE DAP-K INGS Helsingin Tavastialla. PROMISE & THE MONSTER Helsingin Korjaamon vintillä. 22.2. LUNAR PATH & DEVIANT TACTICS Tampereen Yo-talossa. 23.2. SWALLOW THE SUN & MAN E ATING
J
13.30) & Seinäjoen Bar 15:ssä, 10.2. Kokkolan The Rock Music Pubissa, 11.2. Jyväskylän Mustassa Kynnyksessä, 2.3. Imatran Osmo's Cosmoksessa, 3.3. Joensuun Kerubissa, 16.3. Kuopion Henry's Pubissa, 17.3. Oulun Nuclear Nightclubissa, 23.3. Forssan Blue Poolissa, 24.3. Porin Montussa, 27.4. Lahden Torvessa & 30.4. Helsingin Lepakkomiehessä. ERJA LY Y TINEN 31.1. Rovaniemen Korundissa, 1.2. Tornion Musiikkitalossa, 2.2. Oulun Teatteri Riossa, 3.2. Raahen Raahesalissa, 4.2. Suolahden Suolahti-salissa, 8.2. Vaasan Ritzissä, 9.2. Ylivieskan Akustiikassa, 10.2. Seinäjoen Rytmikorjaamolla, 11.2. Turun ML Media Livissä, 14.2. Joensuun Teatteriravintolassa, 15.2. Kuopion Musiikkikeskuksessa, 16.2. Porvoon Kulttuuritalo Grandissa, 17.2. Helsingin Vuotalossa, 18.2. Keravan Keravasalissa, 22.2. Imatran Karelia-salissa, 23.2. Salon Teatteri Provinssissa & 25.2. Savonlinnan Wanhalla Casinolla.
K YLESA, CIRCLE TAKES THE SQUARE & KEN
lauluja helvetin & hurmion väliltä, Katja Luhtalan soolokonsertti kello 19 Helsingin Valtimonteatterissa.
KLUBIT
dj Lauri Soini & Vieraat Helsingin Siltasessa. 5.2. HUOMENTA SUOMI -BRUNSSI, dj Vesa Yli-Pelkonen kello 1116 Helsingin Siltasessa. 10.2. GHETTO PART Y lopettaa, viimeisellä klubilla muun muassa A SA, OLLIPA & POL ARSOUL Jyväskylän Yo-talo Ilokivessä. L A STEN MEHUHETK I, dj:t Poika & Hirviö Helsingin Siltasessa. THIS IS ACID VOL 2, dj:t Jori Hulkkonen & Lil Tony Helsingin Bassmentissa.
1.2. CONFUSION, 20.2. THE COT TON CLUB MONDAY SOUL /
TREE Tampereen Yo-talossa. ALTAR OF PL A-
Helsingin Kuudennella Linjalla. AMON AMARTH Tampereen Pakkahuoneessa. THE POODLES & SANTA CRUZ Tampereen Klubissa.
GUES & MONARCH!
25.2. SÄRK YNEET, BALTIMOR, PERIK ATO &
82 -keikka Helsingin Sir Oliverissa, Haapaniemenkatu 14. 29.2. JEDI MIND TRICK S Helsingin Venuessa. 1.3. DR. FEELGOOD Helsingin Tavastialla. 2. & 3.3. THE SOUNDS Helsingin Kaapelitehtaalla. 4.3. YOUNG GUNS Helsingin Gloriassa.
YDINPERHE, Osuuskunta
sitten venäläinen fb-kaverini pani seinälleen musiikkilinkin Sarah Vaughanin biisiin April in Paris. Kun näin sen, oli jo eräs italialainen kaiffari kait muusikko, koska oli kuvauttanut itsensä kitara kainalossa kommentoinut: "Mielestäni paras on kuitenkin Ella Fitzgeraldin esitys tästä kappaleesta!" Siis mitä helvettiä! Mikä esitys? Muistin lonkalta neljä viisi Ellan esitystä kappaleesta. Parhaita ja maailman parhaita löytyy vain kaposien peltojen kyntäjiltä.
O I TA I N K U U K A U S I A
Evans otti kappaleen omien yhtyeidensä ohjelmistoon. Piti melkein kymmenen vuotta, koko 1970-luvun, taukoa ja palasi kappaleeseen jälleen viimeisen trionsa kanssa (Evans, Marc Johnson (b) ja Joe LaBarbera (dr)). tuli Evansin elämän loppuvaiheessa hänen konsertti-iltojensa päätöskappale. Sen esitykset kestivät yleensä 1520 minuuttia. Kappaleen kehittely tuntui olevan Evansin viimeinen haaste. Evans haastoi itseään. Valtavan intohimoista soittamista. Ja aina erilaisin introin. Brittiläinen ystäväni kysyi minulta, mikä Evansin Nardis on minulle läheisin. Hänelle oli Molde 9.8.1980, minulle Pariisi 26.11.1979. Läheisimpiä olivat kumpaisenkin eniten kuuntelemat.
K A P P A L E E S TA
MUUT
Turun Klubilla. Helsinki Arte Vivo -sarjan konsertissa kuullaan Cinta Hermoa Andalusiasta, algerialaissyntyistä Ali Amrania, brasilialaista perkussionistia Marcelino P.B.:tä, tansanialaista perkusionistia Menard Mpondaa & australialaista Nathan Riki Thomsonia kello 19 Helsingin Stoassa, Turunlinnantie 1. 12.2. LEIVOSK AHVIKONSERTISSA kuullaan Toivo Kärjen tuotantoa Niina Victoria Tamminiemen, Petri Pöyhösen, Jukka Särkän & Jan-Eric Mansikan esittämänä, kello 15 Helsingin Musiikkiteatteri Kapsäkissä. 18.2. SONGS BETWEEN HELL & R APTURE
1.2. CLEANING WOMEN 3.2. MA AILMA HELSINGISSÄ,
2.2. Tampereen Klubissa, 3.2. Helsingin Nosturissa & 4.2. Jyväskylän Lutakossa.
MODE
ROCK, POP, HIPHOP
1.2. BL ACK TWIG & THE NEW TIGERS
dj:t Antti & Richard Helsingin Siltasessa. 23.2. TÖRSTDAG, live BEVERLY GIRLS, dj:t Aaro DiCosta, DJJP & Palmusaari Helsingin Kuudennella Linjalla. 24.2. ENTROPY VS. HY TK Y, LIVE BLOOM & K ITK ATONE, dj:t Lopossumi vs. Canyin & Emma vs. TuomasG Helsingin Bassmentissa.
JAZZ,
29.2. PRKL! PREIK S & SUOMI SHEIK S 2012,
Helsin-
LI VE DUR AN DUR AN DUR AN, K ARL MAR X STADT & TRES
gin Tavastialla
5.2. CAT POWER 9.2.
Helsingin Kuudennella Lin-
Helsingin The Circuksessa. Lassi Valtonen Oulun 45 Specialissa. 10.2. Suvi Isotalo Oulun 45 Specialissa.
11.2. WRECK ING QUEENS, PINTANDWEFALL
jalla. akustisella soolokonserttiklubilla 18.2. Jarkko Martikainen & Radiopuhelimet alasti, 3.3. Edu Kettunen & Pekka Ruuska, 28.4. Erja Lyytinen, Knipi & Matti Johannes Koivu, 12.5. Erin & Jukka Takalo, kello 20 Helsingin Aleksanterin teatterissa, Bulevardi 2327.
HELSINKI YK SINÄ ISTEN ILL AT,
& WEDDING CR ASHERS Helsingin Gloriassa.
12.2. L AMB
kaikkiruokaisiksi ilmoittautuvat ovat yleensä aika hyviä niissä hommissa. Internetissä löytyi hyvä linkki: Bill Evans/Nardis. Miles Davis sävelsi itämaissävytteisen Nardisin juuri yhtyeeseensä liittyneelle Julian Cannonball Adderleylle. Riversiden tuottaja Orrin Keepnews oli marssittanut levytysstudioon ensimmäiseen äänitykseen 1.7.1958 tuntemattoman valkoisen pianistin Bill Evansin.
MUSIIKIN
tietää parhaimman, katsokoon nykyoppien ja -trendin mukaisesti myyntitilastoista.
SE JOK A HALUA A
Pertti Laesmaa
Helsingin Nosturissa. Tampereen Klubissa.
15.2. LE ATHERFACE, ATOM NOTES & CIGA-
RETTE CROSSFIRE
u T
u k r
h it Sm s l r e Ax rno Tim e a! ov Big uut G n rn n m r he wbo ljo t or Ne pa N e Nat .ja Th ..
JUHANI AALTONEN & HEIKKI SARMANTO HALME PROSPEKT OLAVI TRIO & FRIENDS SATURDAY FEB 18 AT 7 PM SAVOY THEATRE ESA HELASVUO SOLO HELSINKI SUMMIT WADADA LEO SMITH & TUMO SUNDAY FEB 19 AT 7 PM TEMPPELIAUKIO CHURCH JUHANI AALTONEN SOLO WADADA LEO SMITH SOLO
TICKETS: SAVOY THEATRE ONE CONCERT 38/25 TWO CONCERTS 60/35, TEMPPELIAUKIO CHURCH 18/12
FRIDAY FEB 17 AT 7 PM SAVOY THEATRE
ADVANCE SALES: LIPPUPALVELU, SAVOY THEATRE, DIGELIUS MORE INFORMATION: WWW.TUMRECORDS.COM
FEBRUARY 1719, 2012
NEW MUSIC!
Helsinki Vivo
Kulttuurisesti rikas, kansainvälinen Helsinki nen Helsinki l näyttäytyy musiikki-illoissa Cinta Hermon tähdittämänä.
Arte
Maailma Helsingissä pe 3.2. klo 19 Naisääniä neljästä maanosasta pe 9.3. klo 19 Flamencoilta pe 27.4. klo 19
Klubi-iltoja, A-oikeudet. Liput alk. 8/5 (09) 310 12000, stoa.lipunmyynti@hel.fi tai Lippupalvelu. Turunlinnantie 1, Itäkeskus stoa.fi, facebook.com/stoansivu
myyntipisteet mm. Stockmann, Wiklund, R-kioskit
KIRJALLISUUS
52
1
2012
KIRJALLISUUS
Klaus Welp
LÄIN, ihminen, koti, nainen, työ, jumala ja kuolema. Kirjailija Anu Silfverbergin kategoriat hänen esseekokoelmastaan Luonto pakastimessa tiivistävät asiat, joita hän teksteissään käsittelee. Myös uusi novellikokoelma He eivät olleet eläimiä käsittelee juuri näitä teemoja. "Novelleissakin on kyse valtasuhteista", Silfverberg tarkentaa. Hän on yllättynyt, että Emakkohäkki-novelli on noussut kriitikoiden eniten huomioimaksi. Siinä nuori nainen tarkkailee suhdettaan luontoon, yhteen tiettyyn eläimeen. En ihmettele, että kriitikot ovat huomioineet juuri tämän novellin. Sen päähenkilö, raskaana oleva Anni samastuu lehtikuvassa näkemäänsä emakkohäkin kaltereiden takana liikkumattomana makaavaan, raskaana olevaan sikaan. Silfverberg kirjoittaa Nyt-liitteen kolumneissaan usein eläinten oikeuksista. Onko Anni hän itse? "Olen käynyt sikalassa jollain työkeikalla ja lapsena, mutta novellissa oli minua vain ensihavainto: näin vastaavan lehtikuvan kuin Anni silloin kun olin raskaana. Muissa teksteissä on paljon enemmän minua kuin tässä."
E
het ja naiset ovat kaksi toisilleen vastakkaista ryhmää." Hän kaipaa isompaa muutosta ajatteluun, sitä kautta muutoksia saataisiin lakeihinkin. "Jos joku ajattelee, että suurin haaste on, että miehet eivät saa lapsia huoltajuuskiistoissa, niin ei varmaan saakaan, jos samalla on valloillaan ajattelu, että naiset ovat luonnostaan hoivaavampia." vahvistetaan sukupuolieroja, niiden vaikutus on Silfverbergin mukaan hyvin voimakasta. Hän pitää ajatusta sukupuolierojen häivyttämisestä vielä kaukaisena. "Lapsien kohdalla sukupuolen pakkojunnaaminen voitaisiin lopettaa. Pienten lapsien sukupuolittaminen on niin voimakasta jo Kättäriltä lähtien. Oikeastaan jo viikolta 12. Raskaana ollessani kuulin paljon vanhan kansan viisauksia: se on varmaan poika, kun potkii paljon. Jos se on poika, täytyy syödä paljon. Se on varmaan poika, kun näytät niin kauniilta, tyttö vie äitinsä kauneuden, ynnä muuta paskaa. Viesti on tänä päivänäkin aika voimallinen." Silfverbergillä on alle vuoden ikäinen lapsi, jonka nimestä pystyy päättelemään lapsen sukupuolen. "Tuntuisi valheelliselta, että väittäisin tässä olevan jonkun sukupuolettoman ihmisen. Lapsi joutuu kohtaamaan sukupuolensa joka tapauksessa. Musta on tärkeämpää, että lapsi tietää olevansa hyvä sellaisena kuin on, oli sitten poika, tyttö tai jotain siltä väliltä", Silfverberg sanoo. "Jos sukupuolta salataan, sen voi myös tulkita viestiksi, että asiassa on jotain hävettävää."
NYKYMA AILMASSA S I L F V E R B E R G I N novellikokoelmassa hahmot kohtaavat pelkojaan, toiveitaan ja omia muistojaan. Silfverberg kertoo, että esimerkiksi Sininen auto -novellin lähtökohta on ollut kirjoitusharjoitus, jossa tehtävänä oli kirjoittaa itselleen vastakohtaisesta hahmosta. Silfverbergin luoma Veikko voi näyttää vastenmieliseltä, naisvihaiselta ahdistelijalta, mutta kirjailija saa hänenkin kulmansa pehmenemään. "Ehkä enemmän vielä niin, että Veikko pehmensi minun kulmiani. En itse ajattele, että Veikko olisi vastenmielinen, enkä halveksu hänen kaltaisiaan. Veikko on ennen kaikkea kuva yksinäisestä ihmisestä, joka yrittää pärjätä oman menneisyytensä kanssa siinä vaihtelevasti onnistuen." Valtaa on sekin, että on rohkeutta osoittaa helposti halveksuttavasta tyypistä paljon hyvää.
on napattu kirjan Liima-novellista. "Jossakin kritiikissä sanottiin, että kirjan nimessä näkyvän eläinteeman toistaminen tuntuu joissakin teksteissä väkinäiseltä, vaikka nimi valikoitui vasta lopuksi kun kaikki tekstit olivat valmiita. En edes muista, että niissä kaikissa olisi eläintä, paitsi sika Emakkohäkissä ja koira novellissa Jos. Ja se koirakin on mielikuvituskaveri. Ja sitten on se täytetty orava." Teksteissä eläimiä kuitenkin on metaforissa. Entinen mies näyttää uutta puolisoa naidessaan hylkeeltä, vanha äiti sairaalan harmaassa yöpaidassa hauraalta, nääntyvältä elefantilta. Bussilta kotitalolleen sydän pamppaillen ryntäävä tyttö epäilee jokaista kulkijaa päällekarkaajaksi ja juoksee kuin arojänis. Teoksen nimestä on tahattomasti tullut lukuohje, mutta ei se haittaa. Ihmisen ja eläimen samanlaisuus ja erilaisuus on kiehtovaa.
TEOKSEN NIMI
PULPPUILIJA. Kirjailija-kolumnisti Anu Silfverberg on lennokas puhuja. Mielipiteiden muuttamisesta päästään hänen Sauli Niinistö -sääliinsä & Matti Vanhasen piilossa pitämään nerouteen. "Vanhasen presidenttikysely on ihan timanttinen."
Punnittuja suhteita
Anu Silfverberg käsittelee kirjoissaan erilaisten & -ikäisten ihmisten, eläinten & maailman välisiä kytköksiä.
luavat olla pätkätyöläisiä. Paskat halua! Tosi moni haluaa olla töissä, ja niille jotka haluavat, heille pitäisi olla mahdollisuus saada vakituinen työ ja neuvotella palkoista ja mitä kaikkea ay-liike ikinä on halajannut. Downshiftaus- ja pätkätyö-puhe saattaa kääntyä työntekijää vastaan." Toisaalta jos on pitkään pyörinyt päässä, että työstä pitäisi lähteä, Silfverberg voi suositella freelancerin uraa tai muutosta, jos se on omalla alalla mahdollista. "Harva tulee katumaan lähtemistä. Ja se pätee moneen muuhunkin asiaan. Jos miettii pitkään, että toimiikohan tämä nyt, niin usein se on merkki siitä, että ei toimi", Silfverberg sanoo ja lisää, että tämä koskee myös parisuhteita. "Aina puhutaan, että erotaan liian helposti. Minä en usko sitä lainkaan. Eroaminen on niin hirveää puuhaa, että en usko, että kuse on merkki siitä, että nyt on tulossa jotain uskomatonta paskaa. Mun pitää tehdä sellainen kolumni, jonka otsikko on Vanha kansa ei tiedä mitään." Anu Silfverberg on käsitellyt myös feminismin kautta. Hän oli perustamassa naisasialiitto Unionin Tulva-lehteä ja on sen teossa yhä sivustaseuraajana mukana. Feminismin haasteeksi hän sanoo sukupuolidikotomian kyseenalaistamisen, yhä. "Kaikki isot tasa-arvo-ongelmat kuten vaikka seksuaalinen väkivalta, tuloerot tai huoltajuuskysymykset juontuvat suuremmasta pohjalla olevasta ajatteluvirheestä, jolle ei oikeastaan ole tapahtunut mitään. Ajatuksesta, että mieV A LT A S U H T E I T A
jäi vapaaksi kirjoittajaksi Helsingin Sanomista, mutta sanoo, ettei muutosta voi kutsua downshiftaamiseksi. "Olen kova stressaamaan kaikesta. Vapaus tässä on omien työaikojen määritteleminen, mutta teen paljon töitä. Downshiftaus on kuitenkin enemmän sitä, että Mirja muutti luomutilalle." Hän peilaa tilannettaan prekariaatti-liikkeeseen, jonka sanomasta hän ei ole ihan samaa mieltä. "Sen sijaan, että puhuttaisiin siitä, että pätkätyöläisiä sorretaan, prekariaatti-liikkeen myötä pätkätyöläisyydestä tuli elämäntapavalinta. Että kaikki nuoret haSILFVERBERG
a ei a kans " "Vanh itään. tiedä m
Hannele Huhtala He eivät olleet eläimiä. Avain 2011. 256 s. Arvio Voiman s. 54. Luonto pakastimessa. Teos 2011. 277 s. Arvio julkaistu Voimassa 6/2011, se löytyy Fifistä.
kaan tekee sitä turhaan. Oikeasti vaihtamalla paranee." Silfverberg lisää epäilevänsä vanhan kansan sanontoja muutenkin. "Aina kun niistä puhutaan, niin
KIRJALLISUUS
Koonnut Pertti Laesmaa
1
2012
53
MUUT LEHDET
Maamiehen tietolaari ja työmiehen tunti voisivat tulla takaisin, vaikkapa nimillä "maanviljelijän byrokratiaviidakko" ja "yt-neuvottelijen aakkoset"." Kikka Laitinen, Tiedonantaja 1/2012
Minä muistan vielä sen ajan, kun kaupat menivät lauantaisin kiinni kahdelta. Sitten käytiin saunassa ja alkoi viikonloppu. Se tuntui oikealta pieneltä lomalta. Nyt ihmiset soittavat kriisipuhelimeen, jos kaupat ovat sunnuntaina kiinni." Tarja, 39, Ahjo 1/2012
Kaksi kaarta ja viiva keskellä. Maailman vanhimman symbolin voi bongata useimmiten vessojen seiniltä, mutta ensimmäinen kirkkovene piirrettiin luolan kattoon yli 35 000 vuotta sitten. Vaasan yliopiston vessoista kirkkoveneitä ei löydy ainuttakaan. Tämä tarkoittaa sitä, että vuosituhansien perinne on Vaasan yliopiston osalta katkennut. Tai että opiskelijoilla on parempaakin tekemistä." Vaasan Ylioppilaslehti 1/2012
Suomessa peleille luodaan hyväksyntää mielikuvalla hyväntekeväisyydestä, tavalla, joka on moraalisesti hämmentävä. Miltä näyttäisi, jos Alko tekisi samoin? Koskenkorvaa ei saa mainostaa "hyvän mielen juomana", joka tuottaa meille kaikille paljon hyvää. Alkon seinällä ei voisi lukea Dokaamalla autat. Miksi suhtaudumme rahapeleihin toisin? Onhan suuri osa alkoholinkin hinnasta veroa, jolla rahoitetaan yhteiskunnalle tärkeitä toimintoja." Jussi Valtonen, Psykologia 6/2011
Tuoreen selvityksen mukaan yhä useampi Guggenheim-museon parissa työskentelevistä helsinkiläistä vaikuttajista on sopivasti pajareissa puoltaakseen rakentamispäätöstä. Tähän mennessä pössyttelyyn on käytetty 2,5 miljoonaa euroa, minkä takia idea alkaa tuntua erittäin hyvältä, ellei kenties parhaalta idealta ihmiskunnan historiassa tähän mennessä ja myös pitkälle tulevaisuuteen." Usko Tyykkä, http://lehtilehti.fi/ 15.01.2012
18.2. 22.4.2012
Ari Pelkonen /// Fishbone Shirt (det.) /// 2011
Poleeminen verkkokeskustelu on vaikea laji. Vaikka harkiten suuntaamme debatin kärjen ihmisistä ohi, asioihin, aina joku loukkaantuu. Lisäksi puhumme saastuneella kielellä. Markkinatalouden käsitteet eivät tavoita mittaamatonta. Tarvitsemme uuden, autonomista tahtotilaa kuvaavan kieliopin, moniarvoista pohdintaa sietävän tilan, jossa kukaan ei osta, tahdo eikä myy mitään." Jouko Kämäräinen, Elonkehä 1/2012
Siviilipalveluksen lisääntyminen on hyvä juttu. Jos venäläiset miehittävät Suomen, niin meillä on ainakin kirjastot hyvässä järjestyksessä." Lotta Backlund, Libero 4/2011
25.2. klo 13 taiteilijatapaamisessa Ari Pelkonen
KALENTERI
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 15.2. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
KIRJALLISUUS
Puolikas keltaista aurinkoa, kello 18 Turun Kirjakahvilassa, Vanha Suurtori 3 (Brinkkalan sisäpiha), www.kirjakahvila.org. K IRJAT AUK I, uudenlainen keskustelusarja esittää tuoreita näkökulmia kirjallisuudesta, 1.2. 2000-luvun sukupolven suhteet, nuortenkirjailija Salla Simukka & tutkija Sari Miettinen, 8.2. Rytmi runouden rumpuna, runoilija Saila Susiluoto & kirjallisuudentutkija Siru Kainulainen, 15.2. Identiteetti hukassa, kirjailija Leena Krohn & HuK Hanna Wärri, kello 16.30 Turun pääkirjaston Rotundassa, Linnankatu 2, lisätiedot puh. 044 747 6854.
pohjakerroksessa Bali Hai! -näyttely
TAPAHTUMAT
TURKU AFRIKK AL A ISEN K IRJALLISUUDEN
jossa luetaan sekä maanosan klassikkokirjallisuutta että kiinnostavia nykykirjailijoita, 22.2. Petina Gappahin Tanssimestari & muita tarinoita Zimbabwesta, 29.3. Amos Tutuolan Palmuviinijuoppo, 25.4. Naquib Mahfouzin Midaqqkuja & 23.5. Chimamanda Ngozi Adichien
LUKUPIIRI,
PUUTARHAKATU 34, 33101 TAMPERE | PUH. (03) 5656 6577 TI-SU 10-18 | LIPUT: 6/4/2 , LAPSET ALLE 7.V MAKSUTTA PERJANTAISIN KLO 15-18 VAPAA PÄÄSY! WWW.TAMPERE.FI/TAIDEMUSEO
54
1
2012
KIRJALLISUUS
On muutetun todellisuuden aika
Paavo Väyryselle toista kierrosta, mutta pitkäikäisen suvun vesalla on edessään vielä monet koitokset. Paavon Eemeli-isä sai vielä 100-vuotiaana patentin kehittämälleen perunanistutuskoneelle. Uskokaa vain, Väyrysen poliittisen uran viimeistä lukua ei ole vielä kirjoitettu. Presidentinvaalien alla julkaistu On Suurten Muinaisten aika on ajankohtainen myös vaalien jälkeen. Kotimaisten spekuloivan fiktion eli spefi-kirjailijoiden kokoelmateoksessa yhdistyy vaali- ja kauhukirjallisuus. Kirja kietoo toisiinsa Väyrysen ja Cthulhu-mytologian sekä paljastaa karmivan totuuden Väyrysen menestyksen taustalla: tämä okkultisti on rakentanut häkellyttävän pitkän poliittisen uransa muinaisten jumalien suosiollisella avustuksella.
VÄY R Y S E N kirjallisen tuotannon tuntevat luonnollisestikin kaikki, mutta joillekin Cthulhu-mytologia saattaa olla vieraampi. Yhdysvaltalaisen H. P. Lovecraftin pääasiassa vuosina 19251935 julkaistuissa Cthulhu-tarinoissa SuuMirkka Hietanen
E
I
TULLUT
ret Muinaiset jumalat uinuvat tyhjyydessä ja odottavat tilaisuutta tuhota tunnettu maailmankaikkeus. Lovecraftin vaikutus kauhukirjallisuus-genren syntyyn ja kehitykseen on vailla vertaansa. Lukuisat taiteilijat ovat jatkaneet Lovecraftin luomaa mytologiaa, ja vaikutteita löytyy kirjallisuudesta, Hollywoodin valtavirtaelokuvista ja vaikkapa rockyhtye Metallican tuotannosta.
ljastaa irja pa tuuden K van to karmi Väyrysen Paavo tyksen menes lta. tausta
spefi-kirjoittajat pyrkivät kirjassa hahmottamaan Paavo Väyrysen persoonaa vaihtoehtoisessa todellisuudessa, jossa esimerkiksi Töölönlahden maisemaa hallitsee Alvar Aallon suunnittelema Kekkosen pyramidi. Kirjan okkultistis-mystillis-poliittinen kieli nivoo osuvasti päivänpolitiikan kauhukirjallisuuteen. Väyrysen ja muinaisten jumaKOTIMA ISET
lien kautta toisiinsa kietoutuvat lyhyet tarinat sopivat Lovecraftin lähinnä lyhyistä novelleista koostuvan tuotannon jatkumoksi. Lovecraftin ainoa joskin lyhyt romaani Charles Dexter Wardin tapaus on saanut osakseen erityisen silmäniskun: Kari Tenho Väyrysen tapaus -tarinan. Väyrys-kirjoittajista monet ovat rakentaneet tekstinsä minä-muotoisten kertojien ympärille, jotka kokemiensa nimeämättömien kauhujen johdosta ovat luisumassa hulluuteen, manalaan tahi deliriumiin. Tehokeino oli ominainen Lovecraftille, jonka tarinoissa ei onnellisia loppuja ollut. Epäonnisen ihmisparan imeytyminen ikuiseen hulluuden kirkuvaan hornaan on arkinen tapahtuma Suurille Muinaisille jumalille.
K I R J A tuskin täysin aukeaa lukijalle, joka ei ole edes pintapuolisesti tutustunut Lovecraftin tuotantoon. Tämä alleviivaa tuotantoon tutustumisen tärkeyttä. Iä iä iä, f'tang Cthulhu!
Jari Tamminen Juri Nummelin (toim.): On Suurten Muinaisten Aika. Turbator 2012. 89 s.
KIRJAT
hannele huhtala, Marjo J , j Jääskä & tuomas rantanen
Rosa Meriläinen: Hyvät miehet ja herrat! Teos 2011. 141 s. Tuomas Vimma: Tuo Raksa. Rak Gummerus 2011. 320 s. Gu Luk Moodysson: Lukas sson: Isä aika. Isän Lik 2011. 330 s. Like Anu Silfverberg: He eivät olleet eläimiä. läimiä. Avain 2011. 256 s. Kris Kristiina Kouros (toim.): Iloi Iloisen talon kel kellareissa. Like 2011. 150 s.
Pontevia puheita
Rosa Meriläisen Hyvät miehet ja herrat! on sekoitus viihdyttävää sanailua ja tanakkaa asiaa. Kirja sisältää puheita, jotka on laadittu erilaisille kuvitteellisille (mies)yleisöille. Sanottava suunnataan esimerkiksi transmiehille, vangeille, tuoreelle aviomiehelle, koulunsa päättävälle poikaluokalle ja viisikymppisiään juhlivalle. Puheissa käsitellään miehenä olemista ja miehen elämää monelta kantilta. Seksuaalisuus on voimakkaasti esillä, mutta teksteissä sivutaan myös esimerkiksi ulkonäköpaineita, isyyttä, onnettomuusalttiutta, väkivaltaa ja alkoholinkäyttöä. Kuulijoita kannustetaan nauttimaan sukupuolestaan. Mieselämää voi elää monella eri tavalla, eikä stereotyyppisiin ratkaisuihin ole pakko ajautua, jos niitä ei tunne omakseen. Keskeinen viesti on naisten ja miesten perimmäinen samankaltaisuus. Sukupuoli on sekä biologisesta että sosiaalisesta suunnasta katsottuna monimutkainen asia, eikä se välttämättä kerro ihmisestä paljoakaan. Kirjaa voi lukea myös humoristisena oppaana puheiden kirjoittamisen ja pitämisen jalosta taidosta. Tähän ohjaa esipuhe, jossa kirjoittaja rohkaisee, varoittaa sudenkuopista ja antaa muutaman kokeilemisen arvoisen niksin. (MJ)
Vasara ja nauloja
Suomalaisen rakentamisen nykyinen heikko taso on tunnettu tosiasia, mutta aihe ei ole erityisen käsitelty kirjallisuuden puolella. Tuomas Vimman Raksassa pyöritään työmailla, mutta ei siinä kyse mistään työläisromaanista ole. Vaikkei päähenkilö lukumiehiä olekaan, hän silti tähtää alalla mieluummin suoraan esimieshommiin kuin rividuunariksi. Hän yrittää pitää kiinni reiluuden periaatteista, mutta se näyttää olevan vaikeampaa yksityisessä elämässä kuin työmaalla. Tämä voi kyllä johtua siitäkin, että juuri ihmissuhteiden kuvauksessa Vimma on selvästi ulkona mukavuusalueeltaan. Vimma alleviivaa tavan takaa porvarillista itsellisyyttä vierastaen samalla kaikkea vanhanaikaiseen toveruuteen kalskahtavaa. Samalla mielenkiintoisinta Vimman kirjassa on yrittäjä- ja duunarimoraalin rinnastus. Kirjan pahiksia ovat sekä rikolliset huijariyrittäjät että työmaiden lusmurit ja välistävetäjät. Hyviä ovat niin esimies- kuin duunariportaassa ne, jotka noudattavat rehellisyyden, ammattiylpeyden ja täydellisesti työlle omistautumisen hyveitä. Tärkeintä ei ole edes raha vaan kunniakas loppuunpalaminen. (TR)
Täydellinen lajin vaihto
Lukas Moodysson on arvostettu ruotsalainen elokuvaohjaaja, joka tuli ensin tunnetuksi syvällisen hauskoista elokuvistaan (Fucking Åmal, 1998 ja Kimpassa, 2000) ja sitten syvällisen ahdistuneista elokuvistaan (Lilja 4-ever, 2002 ja Reikä sydämessä, 2004). Elokuvien ohjaamisen ohella monilahjakas Moodysson on jo 1980-luvulta alkaen julkaissut runoja ja proosaa. Isän aika -kirja leikkaa Mammuttielokuvan (2009) teemoja ja mitä ilmeisemmin osin omakohtaisesti koettua, mutta monin kohdin häivytettyä näkökulmaa. Toisin kuin perheellinen Lukas itse, kirjan Lucas on erakoitunut keskiikäistynyt kirjailija, joka herää isänsä kuoleman kautta tutkimaan omaa henkilöhistoriaansa ja suhdettaan sukupuoliseen kaipaukseen, shakkiin ja elämään. Moodysson kirjoittaa letkeästi, viisaasti ja viiltävää mustaa huumoria taitavasti annostellen. Teos on psykologisesti herkkävaistoinen ja rakenteellisestikin toimiva. Kyynisyyden kurimus ja eksistentiaalisen rehellisyyden etsintä taipuvat jännitteiseen vuoropuheluun. Moodysson taitaa kirjoittamisen yhtä hyvin kuin elokuvanteon. (TR)
Kymmenen tarinaa elämästä
Anu Silfverberg on kirjailijan urallaan tehnyt yhden romaanin, yhden esseekokoelman, yhden luovan kirjoittamisen oppaan ja nyt yhden novellikokoelman. Uusin, novellikokoelma He eivät olleet eläimiä on kompakti. Silfverberg kirjoittaa tiivisti ja on ilmaisussaan tarkka. Teksti tuntuu tuoreelta, ja tarinoita ahmii. Kohtaukset ovat niin pieniä mutta syviä, ettei niiden ympärille jää kaipaamaankaan sen pidempää selostusta. Kymmenen tarinaa kertovat ihmisten muistoista, peloista, kaipauksesta ja elämän eteen heittämien tilanteiden hyväksymisestä tai kyseenalaistamisesta. Laaja skaala, mutta vahva samastuttavuus tunteisiin, joita kunkin novellin tilanne herättää, yhdistää tekstejä. Elämänmakuisuus on ehkä lattea sana, mutta kuvaa Silfverbergin tekstejä hyvin. Tarinat ovat myös kuvauksia erilaisista valta-asetelmista: erilaisista hyväksikäytön ilmenemisistä ja otteessaan pitävistä haamuista. Teos ei sinänsä järisytä maailmaa, mutta se tarjoaa ihania kurkistuksia erikoisten perheiden ovenraosta. (HH)
Ääniä kellareista
Iloisen talon kellareissa avaa näkymiä yksittäisten ihmisten todellisuuteen tietyissä uskonnollisissa ja kulttuurisissa yhteisöissä. Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouroksen toimittama kokoelma käsittelee muun muassa vanhoillislestadiolaisten, romanien, Jehovan todistajien ja tataarien kokemuksia. Kirjoittajat kuvaavat ahdasta elämänpiiriä, rajoittamista ja yhteisön valtahierarkian pohjalla olevien, kuten naisten ja lasten, vaikeaa asemaa. Helppoa ei ole muillakaan. Esimerkiksi lestadiolaisisät uupuvat monilapsisen perheen kaoottiseen arkeen yhtä lailla kuin äiditkin. Paljon pohditaan myös yhteisöön sitoutumisen ja sitouttamisen mekanismeja. Tämä onkin tarpeellista, sillä ulkopuolisen on yleensä vaikea ymmärtää, miksi raastavien ristiriitojen paineessa ja ihmisoikeusloukkausten keskellä elävä ihminen ei yksinkertaisesti jätä yhteisöä. Ryhmään sitoo tiukasti paitsi kasvatuksen kautta omaksuttu ajatusmaailma, kieli ja moraali, myös sosiaalinen paine. Irtautumisen tekee vaikeaksi, jos lähipiiri muodostuu pelkästään ryhmän jäsenistä. Pahimmillaan koko sosiaalinen verkosto sukulaisia ja ystäviä myöten katoaa, ja yhteisöstä lähtenyt jää aivan yksin. (MJ)
POLIITTINEN KIRJA
1
2012
55
Petturuuden kierre
Legendaarinen teos Siinä näkijä missä tekijä filmatisoitiin nyt, kun neukut eivät enää suutu.
Todellisuusvoimaltaan ja kertojantaidoltaan sen veroisia meillä ilmestyy korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa", kirjoitti Pekka Tarkka Helsingin Sanomissa 12. joulukuuta 1972 tuoreeltaan Hannu Salaman Siinä näkijä missä tekijä -kirjan ilmestymisen jälkeen. Jälkeenpäin voisi sanoa enemmänkin, sillä Salaman teos on kaunokirjallisten ansioidensa ohella muodostunut erääksi tärkeimmistä poliittisen työväenkirjallisuuden klassikoista. Valistuneessa kirjahyllyssä sen usein löytää kyljikkäin Väinä Linnan Pohjantähti-trilogian kanssa. Siinä näkijä missä tekijä kertoo jatkosodan aikaisesta Pispalasta, sen työläiskulttuurista ja agitaation ja sabotaasin keinoin vaikuttaneesta vastarintaliikkeestä ja Etsivän keskuspoliisin, ohranan, julmuudesta. Salaman teos on moninkertainen petturuuden kuvaus. Se ei kerro vain isänmaansa hylkäämien isänmaanpettureiden kapinasta, vaan myös joukon sisällä vaikuttavasta ilmiantajasta. Samalla se on tärkeä elämäntavan kuvaus, jossa yksityisen elämän petturuudesta jää kiinni yksi jos toinenkin. tärkeitä teatteriproduktioita, etenkin Jouko Turkan ohjaus 1976. Ensimmäinen elokuvallinen tulkinta tulee vasta nyt, kun Kari Paljakan ohjaama televisioelokuva esitetään kahdessa osassa helmikuussa. Kari Paljakka, miksi elokuva piti tehdä juuri nyt? "Salaman kirja ja Turkan näyttämösovitus olivat minulle aikanaan järisyttävä kokemus. Teos ravisteli hereille äärivasemmistolaisuudesta. Samalla se osoitti, että isänmaallinen äärimmäisyys on sekin tappavaa ja johtaa tällaisiin kierteisiin." "Yritin saada elokuvaa tuotantoon ensimmäisen kerran vuonna 1986. Salama itse suhtautui hankkeeseen hyvin skeptisesti, koska piti selvänä, että Neuvostoliiton kannalta aihe oli liian kuuma." Kirjassa merkittävää on sen näkökulmarakenne. Samoja tapahtumia kuvataan eri henkilöiden näkökulmasta, jolloin lukijalle paljastuvat inhimilliset tulkintaerot. Mietittekö metodin soveltamista elokuvaan? "Käsikirjoitukseen yritettiin kaksi vuotta vääntää näkökulmia ja takaumarakennetta, mutta se uhkasi mennä muotokokeiluksi ja tarina alkoi kärsiä. Oltiin jo heittämässä pyyhettä kehään, kun joku ehdotti, että kirjoittakaa suoraan.
K I R J A S TA O N T E H T Y
Tuntui se pyhäinhäväistykseltä, mutta se saatiin niin toimimaan." "Huvittavaa on, että Salama lainasi tekniikkaansa vaikutteita elokuvista." Elokuva maksoi epookille vaatimattomat 700 000 euroa. Mitä haasteita budjetti tuotti? "Kuvauspäiviä oli vain 26, vaikka tällaiseen olisi hyvä varata 40, mutta paikattiin sitä sitten sissimeniningillä. Epookkia ei kannata tehdä niin, että rakennetaan kalliit lavasteet. Draama on tärkeintä, se elää ensi sijassa näyttelijöiden kasvoilla. "Oma haasteensa oli ajan tapakulttuurin tavoittaminen, sotaajan maailma oli karheaa ja puheet kovia, tunteet olivat pinnassa, olivathan kaikki koko ajan kuolemanvaarassa." Mistä Salaman kuvaama poliittinen väkivalta nousi? "Kun vuoden 1918 tapahtumien jälkiselvittelyssä murhiin syyllistyneet vapautettiin vastuusta, se koettiin työväestön keskuudessa suurena epäoikeudenmukaisuutena. Ei ollut mikään ihme, että näiden muutenkin alas lyötyjen lapset ryhtyivät jatkamaan kapinaa." "Vääryyden kokemusta vahvistivat jatkosodan fasistiset painotukset. Tämä kaikki peilautuu hyvin viime vuosien terrorismin, antiterrorismin ja terrorismin vas-
VELJENSÄ VARTIJA. Työmies Santtu (Tommi Raitolehto, vas.) yrittää ymmärtää ilmiantaja Jaskan (Juhani Niemelä) puolustuspuhetta.
taisen sodan kierteisiin. Paha synnyttää pahaa." Mitä Salaman teksti kertoo meille tässä ajassa? "Romaanin todellinen ydin on vastarintaliikkeen petturin tekemä pitkä tunnustuskirje. Tämä Salaman alter ego kysyy, kenelle ihmisen tulisi olla lojaali, itselleen vai ryhmälle? Entä kuka ottaa vastuun kokonaisuudesta ja ymmärtää tehdä itse johtopäätöksiä?" "Petturi syyttää entistä toveriaan siitä, että tämä ottaa valmiina ideologiset tunnukset ja opista
ne osat, jotka itselle sopivat. Tämä kaikki kertoo siitä, miten me Suomessa nykyään ymmärrämme oman kansallisen kertomuksemme. Niitä asioita, jotka eivät sovi kuvaan, ei haluta nähdä eikä tunnistaa."
Tuomas Rantanen Hannu Salama: Siinä näkijä missä tekijä. Otava 1972. 421 s. Kari Paljakka: Siinä näkijä missä tekijä. Ensimmäinen osa Yle TV1:n Kotikatsomossa 12.2., toinen osa 19.2.
to 23.2. ti 28.2.* ke 29.2. to 1.3. pe 2.3.
la 3.3. su 4.3. ti 6.3. pe 16.3. la 17.3.
su 18.3. ti 20.3. ke 21.3. to 22.3. pe 23.3.
la 24.3. su 25.3.* ti 27.3. ke 28.3. to 29.3.
ELÄVÄ KUVA
56
1
2012
ELÄVÄ KUVA
Irtopäitä & tissejä
Game of Thrones on fantasiaksi naamioitu televisiosarja politiikasta & valtapeleistä.
pyyteetöntä hyvää. George R. R. Martinin A Song of Ice and Fire -kirjasarja, jonka ensimmäiseen osaan Game of Thrones perustuu, on irtiotto konventiosta. Kirjojen massiivinen henkilögalleria muodostuu inhimillisistä henkilöistä, joiden motiiveja tuodaan esille mittavasti. Toki osa porukasta on verenhimoisia paskiaisia, mutta heidänkin toimiensa takana on usein ymmärrettävät joskaan ei hyväksyttävät perusteet. Valtapelien yhtäläisyydet päivänpolitiikan kanssa ovat mittavia. Asetelma, jossa kuningas roikkuu vallassaan ja nousukkaat pyrkivät tämän pallille, ei poikkea ihan hirveästi viime vuosina nähdyistä sisäpoliittisista väännöistä. Yhdysvaltain voimapolitiikka strategisesti tärkeiden ja öljyrikkaiden alueiden hallinnasta ei poikkea George Martinin luoman feodaaliyhteiskunnan vallanjakoperusteista. Itse asiassa Martinin keskeinen tavoite tuntuu olevan voimapolitiikan voimattomuuden osoittaminen. Se, mitä ei valloiteta ja hallita väkivalloin ja miekoin, saattaa olla tavoitettavissa älyä käyttämällä.
H B O : N S A R J AT
DAME OF THRONES. Gender-tietoisia katsojia lohduttanee tieto siitä, että sarjan sovinistinen asetelma muuttuu tarinan edetessä. Alussa merkityksettömiltä vaikuttaneet naishahmot nousevat esiin yllättävillä tavoilla.
että niissä ei häpeillä näyttää väkivaltaa ja paljasta pintaa. Game of Thrones ei muodosta poikkeusta tässä suhteessa. Sotatantereella miekat kalskahtelevat ja päät putoavat. Väkivallan vastapainoiksi rietastellaan, ja kamerat tallettavat tämän kaiken ahnaasti. Yksi tabu, jota työryhmä ei ole häpeillyt rikkoa, on miehinen täysalastomuus. Tavallisestihan tuo ilo on televisiossa varattu ainoastaan naisnäyttelijöille. Martinin kirjoissa seksi esiintyy monissa muodoissa, joista toiset on tarkoitettu viihdyttäviksi mutta osa häiritseviksi. Nämä häiritsevät elementit on sarjassa siirretty hieman taustalle tämä tosin sillä varauksella, että katsoja ei koe prostituoitujen asemaa ongelmalliseksi. Sarjan käsikirjoittajat eivät ilmeisesti koe. ovat kuitenkin tabu, jota sarjassa on vältelty. Seksuaalinen väkivalta on ollut ja on edelleen yksi keskeinen elementti sodankäynnissä, eikä se ole jäänyt Martinilta huomaamatta. Kirjoissa raiskauksia ei esitetä mahdollisuuksina marssittaa yleisön eteen tissejä, ne ovat väkivaltaisten miesten väkivaltaisia
R AISK AUK SET
tekoja. Tämä ei ole yhtä mediaseksikästä kuin kohtaukset, joita Game of Thrones -sarjassa katsojille tarjoillaan. Linjanvedon takana on varmasti tieto siitä, että seksi ja herkuttelu prostituutiolla myy seksuaalinen väkivalta ei niinkään.
T V - S A R J A N H E I K K O U S on sen suppeus, yli 700-sivuinen järkäle on typistetty lyhyehköksi 10-osaiseksi tuotantokaudeksi. Rankalla kädellä tehty tiivistäminen on johtanut siihen, että sarja on lähinnä kuvaus tapahtumista, ei henkilöistä. Samalla on menetetty se, mikä nosti alkuteokset genren keskitason yläpuolelle. Mutta ei sarja ole vailla saavutuksia. Se onnistuu hienosti sovittamaan fantasiakirjallisuuden filmille, teos häviää lähinnä ainoastaan Peter Jacksonin Sormusten herralle.
of Thrones esittelee katsojille maailman, joka on tutunoloinen historian kirjoista sekä erityisesti fantasiakirjallisuudesta. Keskiaikaa mukaileva umpisovinistinen yhteiskunta
G
AME
alistaa ja esineellistää naisia ja ihmishenki on halpaa. Fantasia-genren helmasynti on se, että hyvät tuppaavat olemaan tosi hyviä ja pahat tosi pahoja. Myös J. R. R. Tolkien, alan pioneeri, sortui mustavalkoiseen asetelmaan, jossa vastustaja edustaa pahuutta ja sankarit puolestaan
Jari Tamminen Game of Thrones alkoi Yle TV2:lla 12.1. Jaksot näkyvät Yle Areenassa kahden viikon ajan tv-esityksestä. Ensimmäinen tuotantokausi ilmestyy blu-ray- & dvd-bokseina maaliskuussa.
tunnetaan siitä,
KUVARUUTU & VALKOKANGAS
Heidi Merima-Halonen, Mirkka Hietanen & Tuomas Rantanen
Aku Louhimies: Vuosaari. Elokuvissa nyt. Phyllida Lloyd: Rautarouva. Ensi-ilta 27.1. George Clooney: Vallan kääntöpuoli. Elokuvateattereissa nyt. Petri Kotwica: Rat King Elokuvateattereissa nyt.. Steven Spielberg: Warhorse. Ensi-ilta 24.2.
Heidi Merima-Halonen, Tuomas Rantanen & Jari Tamminen
Elämä ei ole Vuosaari
Aku Louhimies on parhaimmillaan kuvatessaan urbaanien ihmissuhteiden epäonnistumista. Vuosaari jatkaa Irtiottojen (2003), Pahan maan (2005) ja Valkoisen kaupungin (2006) ahdistusteemojen käsittelyä. Elokuvan osin ristikkäiset tarinat ovat eritasoisia, mutta niitä yhdistää tietty päämäärä sukeltaa eksistentiaalisen angstin ja läheisyyden kaipuun syövereissä ihan iholle asti. Erityisen tuoreita ovat kuvaukset syöpää sairastavan äidin tuskasta ja toisistaan vieraantuneen parin eroprosessista. Muissa tarinoissa toistuvat turhan alleviivatusti stereotyyppiset kuvat koulukiusaamisesta, maahanmuuttajuudesta, yksinhuoltajuudesta ja sekakäyttäjyydestä. Elokuvan nimenä Vuosaari kuulostaa lähinnä siltä, että punavuorelaiset mainosheput yrittävät falskisti ratsastaa muodikkaalla Itä-Helsinkiangstilla. Elokuvan tavoitteet ovat kuitenkin lähiökuvausta yleisemmällä tasolla. (TR)
Rautarouvan paluu
Kovaotteisena konservatiivina maataan vuosina 19791990 johtaneen Margaret Thatcherin poliittinen muisto on yhä ristiriitainen. Phyllida Lloydin elokuvaa on paheksuttu suvun ja oikeiston puolella siitä, että se sopimattomasti ilakoi dementoituneen mahtinaisen nykyisellä heikkoudentilalla. Vasemmalla taas on purnattu elokuvan kohtelevan Thatcherin poliittista perintöä liian lempeästi. Höpö, höpö. Suurmiehistä ja -naisista tehtyjen kuvausten ongelma on yleensä siinä, että niissä toistetaan idolisoidun ja demonisoidun patsaan kanonisoitu kuva. Nyt kuitenkin Meryl Streep onnistuu Rautarouvassa tekemään Thatcherille sen, minkä Bruno Ganz teki Perikadossa (2004) Hitlerille: tavoittamaan psykologisesti kiinnostavan ja koskettavan tulkinnan myyttisestä hahmosta. Köyhien kyykyttämistä, julkisen sektorin alasajoa, väkivalloin tukahdutettuja lakkoja ja arvovaltasyistä aloitettua Falklandin sotaa ei silti peitellä. (TR)
Politiikka mädättää
Politiikka vetää puoleensa älykkäitä osaajia ja vähemmän lahjakkaita säheltäjiä. Yhteistä kaikille on keskimääräistä vahvempi kunnianhimo, narsistisempi ego ja halu kontrolloida muita. Politiikassa on siten aina kyse asioiden ja aatteiden ohella monimutkaisista henkilökohtaiseen menestymiseen kytkeytyvistä valtaja vaikutuspeleistä. George Clooneyn ohjaamassa älykkäässä elokuvassa kyvykäs lehdistöpäällikkö (Ryan Gosling) rakentaa demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivän liberaalin kuvernöörin (ohjaaja itse) esivaalikampanjaa. Matkalla murtuvat yksityinen ja yhteinen idealismi. Valtapeliä ei voi pelata pelaamatta sitä. USA:n epäpyhiin liittoutumisiin ohjaava vaalijärjestelmä, kyynisen ammattimainen kampanjakulttuuri ja ylilyövä sukupuolimoralismi poikkeavat Suomen poliittisista realiteeteista. Silti vallan psykologiassa on riipaisevan paljon tuttua. (TR)
Peliaddiktin painajainen
Pikkukaupungin kasvatti Juri (Max Ovaska) kärsii niin tyttöystävän, lähestyvien ylioppilaskirjoitusten kuin liiallisen pelaamisenkin kanssa. Saatuaan yllättävän avunpyynnön nettituttavaltaan Mordredilta (Julius Lavonen), hän joutuu mukaan mystiseen tietokonepeliin, joka antaa hänelle nimen Rat King. Ennen kuin Juri huomaakaan, pelissä on elämän lisäksi lähipiirin turvallisuus. Kyseessä on Petri Kotwican ensimmäinen genre-elokuva, joka kärsii edeltäjäänsä, Musta jää -elokuvaa (2007), astetta vakavammasta uskottavuusongelmasta. Tärkeisiin, ajankohtaisiin aiheisiin, kuten nuorten lisääntyvään pelaamiseen sekä kouluväkivaltaan, pureutuva elokuva aloittaa toivon mukaan keskustelun aiheista. Elokuva pitää otteessaan koko puolitoistatuntisen ajan. Kaikki kulttiainekset ovat kasassa, vaikka sivuuttamaton uskottavuusongelma vähentääkin yhden tähden. (HMH)
Eläin sodassa
Warhorse kertoo hevosesta, jonka juoppo isäntä ostaa liian kalliilla, koska näkee eläimessä jotain ainutlaatuista. Mies epäonnistuu kuitenkin totaalisesti sen kesyttämisessä. Isännän poika sen sijaan saa hevosesta todellisen kumppanin. Sitten alkaa ensimmäinen maailmansota ja hevonen päätyy monen välikäden kautta henkihieverissä ranskalaisten ja saksalaisten juoksuhautojen väliin. Viimeisellä sekunnilla eläin onnellisesti löytää omistajansa luokse. Kyynel. Tarina on lälly ja täysin ennaltaarvattava henkilöhahmojen pinnallisuudesta puhumattakaan. Toisaalta se on ymmärrettävää, kun pääosassahan on eläin. Hevosen kamppailu sotatantereella pommien, tankkien ja piikkilangan ympärillä on kuitenkin järkyttävän tehokas kohtaus. Elokuvaa ei voi suositella herkille heppatytöille. (MH)
ELÄVÄ KUVA
1
2012 12
57
Raakaa kauneutta
unelmia -elokuvan jälkeen ohjaaja Katja Gauriloff ja tuottaja Joonas Berghäll poseeraavat valokuvaajalle ja heittelevät etiketitöntä säilyketölkkiä ilmaan. Mietin, mitä tästä dokumentista mahdetaan kirjoittaa naistenlehdissä. Säilöttyjä unelmia on kaunis dokumentti, jossa näytetään rujoa kuvastoa ruuantuotannosta. Kuvat teurastamoista ovat yhtä tylyjä kuin aina. Ahdistavaa dokumenttia rytmittävät tehtaiden työntekijöiden henkilökuvat, joissa he kertovat unelmistaan, vastoinkäymisistään ja työn suhteesta arkeen.
S
ÄILÖTT YJÄ
eri puolilla Eurooppaa: ppaa: ljotiipyörivää broilerigiljotiinia, kasvimyrkkyjä pellolle ellolle suihkuttavaa lentokonetta. konetta Geyrhalterin elokuva voitti useita palkintoja elokuvafestivaaleilla, ja niin komea Gauriloffinkin elokuva on, että sille soisi saman. Gauriloffin tukena on ollut Miesten vuoro -elokuvan tuottaja Joonas Berghäll, ja hänen tuottamissaan elokuvissa on keskenään samaa pienieleisyyttä. Kukaan ei huuda, että auttakaa näitä ihmisiä tai eläimiä. Silti elokuva koskettaa ja pyytää tekemään edes yhden pienen valinnan paremman elämän puolesta.
Hannele Huhtala Katja Gauriloff: Säilöttyjä unelmia. Ensi-ilta 27. tammikuuta.
ELOKUVA JA ARKKITEHTUURI
luentoja & elokuvia 3.2. alkaen
AMMATTI: REPORTTERI 31.1. & 3.2. / TOKYO STORY 7.2. & 10.2. / PALVELIJA 14.2. & 17.2. / DEMONS 21.2. & 24.2.
E L O K U VA O N sukua Nikolaus Geyrhalterin dokumentille Unser Täglich Brot Our Daily Bread (2005), jossa seurattiin hiljaisilla ja hitailla kuvilla tuotantolaitosten arkea
VOIMAN TV-LIITE
Tuomas rantanen
11.2. YLE Teema: Sarjakuva sodassa (Italia, 2009) & Persepolis (Ranska, 2007) Mark Danielsin dokumentti piirtää meille, kuinka sarjakuvan ja animaation taidelajit ovat kehittyneet tärkeäksi sodan, riiston ja vastarinnan dokumentaation ja manifestaation välineiksi, mistä erityisen oiva esimerkki on tietenkin Marjane Satrapin itseironisen viisas omaelämäkerrallinen animaatioelokuva teinitytön kapinavuosista islamistisen Iranin patriarkaalisen konservatiivisuuden puristuksessa. Tiistaisin YLE TV1: Downton Abbey (Englanti, 2010) Vuosille 19161919 sijoittuva televisiosarja aateliskartanon herrasväen ja palvelijoiden miniatyyriyhteiskunnasta on lievästä imelyydestään huolimatta klassinen osoitus brittiläisen televisiodraaman korkeasta tasosta niin käsikirjoittamisen, ohjauksen kuin näyttelijäntyönkin osalta, ja tarkkasilmäisempi katsoja huomaa helposti, että sen toisen tuotantokauden punaisena lankana kulkee havainnointi siitä, miten sota-ajan erityisolot olivat omiaan murtamaan sääty-yhteiskunnan vuorovaikutustabuja. Lauantaisin Nelonen: Taisteluplaneetta Galactica (4. tuotantokausi, USA, 2009) Ronald D. Mooren luoma scifi-sarja on piilotettu ohjelmakartan vihoviimeisimpään nurkkaan arvatenkin siksi, että hektisesti vilkkuvien efektijaksojen sijaan tämä melko kirjallinen dystopia keskittyy poliittiseen psykodraamaan, jossa vain hieman peitellysti puntaroidaan erään nykyisin tunnetun suurvallan sotilaallisen toiminnan logiikkaa, kulttuurista toiseuden pelkoa ja sisäisen turvallisuuden nimissä kumuloituvaa vainoharhaisuutta unohtamatta siinä samalla filosofoida riipaisevastikin sitä, näkevätkö androidit oikeasti ihmisten unia vai laskevatko mieluummin sähkölampaita.
lisätiedot www.kava.fi/esitykset/arkkitehtuuri
ORION
Eerikinkatu 15, Hki
luennoille vapaa pääsy, elokuvaliput 5,50 /4,50 /2
ELOKUVATEATTERI
Kehitysapu tekee vastaanottajista laiskureita!
Maailman köyhyys voidaan poistaa!
Köyhyys johtuu kehitysmaiden omista ratkaisuista!
KALENTERI
ELOKUVAT
Minulle riittää 99,3 prosenttia!
Kehitysyhteistyöllä on saatu paljon hyvää aikaan!
15.19.2.
ARKTISEN UPEETA, pohjoismaisen elokuvan festivaali Jyväskylässä tarjoaa yli sata elokuvaa harrastelijatöistä Tarkovskiin, www.arktisenupeeta.net. Kuva: Lisa Aschanin Onkalo säteilevä hauta.
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 15.2. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
TAPAHTUMAT
DOC LOUNGE, Tampereen klubi-illassa 7.2.
korealaisen Seung-Jun Yin Planet of Snail & 18.2. bulgarialaisen Mimi Chakarovan The Price of Sex, kello 19 Tampereen Klubissa.
yliopiston ylioppilaskunnan oma elokuvateatteri, esittää muun muassa 7.2. Aki Kaurismäen Le Havren, 14.2. Hiromasa Yonebayashin Kätkijät, 21.2. Nicolas Winding Refnin Driven & 28.2. Woody Allenin You Will Meet a Tall Dark Strangerin, näytökset kello 19 Ylioppilastalo Ilokiven monitoimitilassa, Keskussairaalanatie 2, kassa avataan kello 18.30, www.jyy.fi/kampuskino
JYVÄSKYLÄ K AMPUS K INO,
päätä itse. ä
Entä minkälaisia mielipiteitä haluat kuulla päät Entä minkälaisia mielipiteitä haluat kuulla päättäjien suusta? inkälais a äätt ä us ? Tule mukaan kannustamaan kansanedustaji aktiivisii toimii nu t d t jia ktii isii ivisii iin i ii iin oik denm k isemman maailman puolesta! oikeudenmukaisemm n maailman puolesta! ike kai mma Globbariverkostossa saa ajankohtaista tietoa kehitysmaista ja aat köyhyy y yyden syistä. Saat myös ideoita, miten sinäkin voit vaikuttaa. y my d y k k
lue lisää tilaa uutiskirje lue lisää ja tilaa uutiskirje: www.globbarit.fi je:
58
1
2012
AKTIVISMI
Ilmaista leipää, rahatta sirkukseen
Leipää & sirkushuveja -sivusto listaa vinkkejä säästeliääseen elämäntapaan.
onkaan Ateneumissa ilmaispäivä? Missä on helsinkiläisen lähin kirpputori? Missä saa käyttää maksutta ompelukonetta? Milloin jaetaan ilmaista ruokaa? "Nelisen vuotta sitten tein TKK:lle harjoitustyönä nettiportaalin, jonka ideana oli kerätä tietoa erilaisista ilmaispalveluista rahattomille. Nimi oli persaukisten
M
ILLOIN
portaali", kertoo kartografi Matti Taussi. "Esimerkiksi museoiden ilmaispäiviä ei mainosteta juuri missään, tai sitä, missä on leipäjonot. On paljon sellaista tietoa, jota ei saa, ellei sitä itse kaiva esille. Ideana oli koo-
ta tämä tieto yhteen paikkaan." Taussi puhui ideastaan baarissa ja sai kannustusta. Vähitellen mukaan tuli muita innokkaita, jotka kehittivät ajatusta eteenpäin. Taussin mielestä keskeisintä oli halpojen vaihtoehtojen tarjoaminen rahattomille, muut mukaan tul-
leet nostivat näkökulmiksi myös kulutuskriittisyyden ja ekologisen elämäntavan. aktiiviryhmä keräsi materiaalia vuoden ajan. Tuloksena on kesällä avattu nettisivustollinen vinkkejä siitä, miten ruumista ja sielua voi ravita ilmaiseksi tai pienellä rahalla. Käyttäjät voivat myös lähettää palautelomakkeen kautta omia vinkkejään. Paikat ja tapahtumat ovat helsinkiläisiä. Muut vinkit, kuten edulliset ruokaohjeet, energiansäästövinkit, nettikirpputorit ja -vaihtopiirit sekä neulontaohjeet auttavat missä tahansa.
ALLE KYMMENHENKINEN KULUTUSKRIIT TISY YS JA
etaan loin ja aa?" "Mil ruok ta ilmais
ja lähialueilla, lentomatkoja ei mainita. Omaa kokkaamista luomu- ja reilun kaupan aineksista suositellaan einesten tilalle. Matti Taussi näkee, että rahattomia voisivat kiinnostaa kulttuurin ja leivän lisäksi myös hankalasti löytyvät tiedot sosiaalipalveluista. "Työvoimapoliittisessa koulutuksessa kouluttajakaan ei tiennyt, että on olemassa sellainen asia kuin irtisanomistilanteiden muutosturva. On paljon sellaista, jota ei saa, jos sitä ei osaa pyytää."
Kati Pietarinen
Klaus Welp
www.leipaajasirkushuveja.com
ympäristönäkökulma ovat selvästi esillä. Ruokaohjeissa ei ole lihaa, matkailusivuilla pysytään kotimaassa
KALENTERI
KESKUSTELUT, LUENNOT, KURSSIT, TAPAHTUMAT & TOIMINTA
SOHON TORWIEN TANSSIAISET, Turun yliopiston opiskelijapuhallinorkesteri tanssittaa, kello 18.30 Turun Pyrkivän urheilutalolla, Tuureporinkatu 2. www.sohontorvet.com
15. & 29.2.
POIJUPÄIVÄT esittää Muotkatunturin Kesukan jännittävän nukketeatteriseikkailun yli 3-vuotiaille, 10.2. Vantaan Taidetalo Toteemissa, 15.2. Helsingin Vuotalossa & 29.2. Vantaan Taidetalo Pessissä, www.nukketeatterikeskus.fi
10.2.
13.19.2.
PUNAINEN HELMI, kansainvälinen naisklovnifestivaali esittelee kovatasoisia klovnittaria Brasiliasta, Englannista, Itävallasta, Ruotsista & Suomesta, Helsingin Tanssiteatteri Hurjaruuthissa, Tallberginkatu 1 A. TUMPPUREKKA kiertää Suomea & marttojen johdolla neulotaan & tuunataan vanhoja lapasia hienoiksi, katso kiertueaikataulu alla.
osioissa julkaistaan tietoja tapahtumista, kursseista, teatteri- & tanssiesityksistä, musiikkitapahtumista & näyttelyistä. Seuraava Voima ilmestyy 27.2. & on jakelussa maaliskuun. Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 15.2. kello 12 asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. Koonnut: Anu Harju.
VOIMA-KALENTERIN
KESKUSTELUT & LUENNOT
Eija Stark & Gia Virkkunen esittelevät köyhyysaiheisia tutkimuksiaan, Antti Häkkinen haastattelee, kello 18 Helsingin Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25 A 1.
2.2. KIRJAKAHVILA, 7.2. KURDINAISEN TÄRKEÄ ROOLI YHTEISKUN-
johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén & taidekriitikko Otso Kantokorpi, Elmeri Vehkalan musiikillinen kulttuuritervehdys, kello 19 Helsingin ravintola Milenkassa, Haapaniemenkatu 35. 22.2. TAIDE JA TAUDIT -sarjassa kirjailija Vilja-Tuulia Huotarinen puhuu Finlandia Junior -palkitusta nuortenromaanistaan Valoa, valoa, valoa, kello 17.15 Tampereen yliopiston Pinni B 1096-salissa, Kanslerinrinne 1.
HELSINKI KULTTUURIPERINNÖN MONET KAS-
otsikolla "Identiteettiongelmia osa 787 eli: Ei minullakaan helppoa ole" alustaa toimittaja Ruben Stiller, kello 18 Helsingin yliopiston päärakennuksen salissa 13, Fabianinkatu 33, 3. kerros.
KURSSIT
HELSINKI SARJAKUVAKESKUKSEN KURSSIT
paneelikeskustelu kello 17 Helsingin Stoassa, Turunlinnantie 1, lisätiedot puh. 040 910 0457. 7.2. INFORMAATION & TIEDON MURROS, TIEKEn tutkimus- & kehittämisjohtaja Jyrki Kasvi alustaa, kello 18 Helsingin Tieteiden talossa, Kirkkokatu 6. www.lfs.fi
NASSA,
9.2. GUGGENHEIM-MUSEO PUOLESTA & VAS-
TAAN,
keskustelemassa taidemuseon
-keskustelusarjassa 30.1. maisemantutkimuksesta alustaa professori Maunu Häyrynen, keskustelemassa emeritusprofessori Tom Simons, ympäristöneuvos Tapio Heikkilä, Suomenlinnan hoitokunnan johtaja Maire Mattinen & Suomenlinnan asukas Anja Unkari, kello 18 kulttuurikahvila Jääkellarissa, Suomenlinna C70. Ajan patinaa 6.3. alustaa arkkitehti Ulla Rahola, keskustelijoina emeritusprofessori Vilhelm Helander, valokuvaaja Kari Hakli, konservaattori Tiina Sonninen & arkkitehti Iida Kalakoski, kello 18 Arkkitehtuurimuseon huvilassa, Puistokatu 4. ISRAEL VUONNA 5772 -esitelmäsarjassa 7.2.
VOT
keväällä 2012, aikuisille muun muassa kuvittamisen syventävä kurssi, sarjakuvakielikylpy ruotsiksi, strippisarjakuvakurssi & tuottajan peruskurssi, lapsille 613-vuotiaiden iltapäiväkurssit, Sarjakuvakeskus, Hämeentie 150, sarjakuvakeskus.fi/kurssit
lisuuspalkinto "12 osumaa" & keskustellaan lukemisesta Jukka Relanderin johdolla, kello 17 Helsingin Kirjasto 10:ssä, Elielinaukio 2 G, LAINAN PÄIVÄNÄ tapahtumia kirjastoissa ympäri Suomen, www. suomenkirjastoseura.fi 11.2. LASTEN LAUANTAI, lastenorkesteri Hääppöset saa vieraakseen Pikku Kakkosesta tutun Taikuri Luttisen, yli 3-vuotiaille, kesto 45 min., kello 15 Espoon Sellosalissa, Soittoniekanaukio 1 A.
HELSINKI HELSINKI BURLESQUE FESTIVAL 2012,
malla Satua vai totta, luvassa musiikkia, teatteria, tanssia, työpajoja & elokuvia, 28.1.12.2. eri puolilla kaupunkia, www. lahti.fi/kulttuurikeskus
OULU LASTEN & NUORTEN TEATTERIFESTIVAALI, päätema on sirkus, lisäksi kansainvälisiä vauvaesityksiä, filosofisia esityksiä nuorille, nukketeatteria, keskustelua & lasten romppeiden kirppis, 20.26.2. Oulun kaupunginteatterissa, www.ouka.fi/ teatteri/festival VARKAUS RUUKIN HELMI -viikko kokoaa luovien alojen tekijöitä Itä-Suomesta & Pietarista, tarjolla kuvataidetta, taidekäsityötä, musiikkia, elokuvia & kirjallisuutta, 30.1.5.2. Warkauden Ruukissa, Ahlströminkatu 25, lisätiedot puh. Mikko Keinonen 040 515 2378, www.kulttuuriluoto.fi
TAPAHTUMAT
4.2. SALMIAKKIGAALA, Pertti Jarla & Minna Joenniemi valitsevat vuoden parhaan salmiakin, salmiakkibuffet, salmiakkirapkilpailu, jazzorkesteri Jahnukaiset & DJ Merirosmo kello 20 ravintola Dubrovnikissa, Eerikinkatu 11. 8.2. LUE & KERRO -tapahtumassa jaetaan Helsingin kaupunginkirjaston uusi kirjal-
festivaali juhlistaa viidettä vuottaan fantasiatunnelmissa kansainvälisten tähtien & kotimaan kerman kera, 17.18.2., www. helsinkiburlesque.com JYVÄSKYLÄ VANHAN KIRJAN TALVI 2012, Suomen suurin talvella järjestettävä antikvaarinen kirjatapahtuma, vieraina muun muassa Alexandra Salmela, Mikko Porvali & Jussi Jäppinen, 10.11.2. Jyväskylän kaupunginkirjastossa, perjantaina 1520, lauantaina 1017.
KUOPIO KUOPION KOMEDIAFESTIVAALIN PRE WEEKEND 3.4.2., tarjolla elokuvia & stand
TOIMINTA
ESPOO PÄIVÄTANSSIT 7.2. & 6.3., elävää mu-
up -komiikkaa, www.komediafestivaali.fi LAHTI LASTEN 29. TALVIKARNEVAALIT tee-
siikkia tarjoilee Pop & Jazz Konservatorion tanssiorkesteri, kello 13.30 Sellosalin lämpiössä, Soittoniekanaukio 1 A.
Kielet ja kulttuuri, maailmanpolitiikka litiikka ja talous, valtio-oppi, opintomatkat, pääsykoevalmennus, yliopisto-opintoja
Hae kevää n opintoihin. Opiskele intensiivisesti yksilöllisen suunnitelman mukaan.
akatemia.org
Fineliner-kärki Fineliner-kärki kaikkiin Promarker-tusseihin
Vanha Turuntie 14 Kauniainen
UUTUUS!
Kulku-Katin j Kulku-Katin Pojasta myös y s Promarker-tussit ja Canson-paperit. Promarker-tussit