5/2023 FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA HYVÄN MIELEN SYKSY Miksi liikuntainto lopahtaa? Tue sukupuoltaan pohtivaa nuorta Häpeästä voi päästä yli TRAUMA & IHMISSUHTEET Menneisyyden käsittely helpottaa elämää ALOITTAMISEN VAIKEUS Oletko sinäkin vitkuttelija? LÄHEISEN SAIRASTUMINEN Aivoinfarkti vei henkisen yhteyden ALINA TOMNIKOV NÄYTTELIJÄ Muiden miellyttäminen ohitti omat tarpeeni” ” attendo.fi Attendo tarjoaa mielenterveysja päihdekuntoutujalle palvelupolun, yhteisöllisestä ympäri vuorokautisesta palveluasumisesta aina itsenäiseen asumiseen omaan kotiin saakka. Attendo kodissa saa myös ikääntyä mielenterveysja päihdesairauden kanssa. Toipumisorientaatio on se viitekehys, miten me ajattelemme. Kokemusasiantuntijuus ja vertaistuki vahvistavat asiakasnäkökulmaa ja asiakkaidemme aktiivista toimijuutta. Toimintaamme ohjaavat asiakkaidemme osallisuus, voimavarat, toivo ja positiivinen mielenterveys. Me autamme eteenpäin. ASKELIA OIKEAAN SUUNTAAN Inhimillisiä kohtaamisia
FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA HYVÄN MIELEN VUOSI Anna itsellesi tai lahjaksi kevyempää mieltä koko vuodeksi! Katso syksyn kampanjahinnat ja tilaa lehti osoitteessa UUTTA! Tilaajana pääset lukemaan myös sähköisen näköislehden ja koko arkiston vuodesta 2016 alkaen. tunnejamieli.fi › tilaa lehti
E i kyllä mitenkään jaksaisi! Tämä käy usein mielessä keskiviikkoisin työpäivän jälkeen, kun energia on lopussa ja vilkaisu kalenteriin muistuttaa viikoittaisesta dynaamisesta joogasta. Olen käynyt samalla tunnilla jo vuosia. Alkusyksy ja kevät ovat hyvää aikaa, sillä salille voi kävellä valoisaan aikaan eikä sohvan pehmeys kutsu vielä. Mutta loppusyksystä, kun pimeä laskeutuu jo ennen tunnin alkua, mieli keksii kaikenlaisia hyviä syitä jäädä kotiin: Päätä taitaa vähän särkeä, jos oikein tunnustelee. Join liikaa kahvia, ei voi keskittyä aurinkotervehdyksiin. Teini varmasti tarvitsee juuri tänään aikuista, ai mutta eihän se ole kotonakaan… Onneksi olen ilmoittautunut keskiviikon tunneille reteästi koko loppuvuodeksi eikä peruminen viime tingassa ole vaihtoehto. Matto kainaloon ja salille läpi pimeyden siis! Kun olen levittänyt mattoni, moikannut tutut kanssajoogaajat ja suoristanut päivän aikana jäykistyneen kehoni lattialle, olen jo unohtanut ne hyvät syyt jäädä kotiin. Päivästä riippuu, millainen tunnista tulee – välillä sujuu kuin tanssi, toisinaan jokin kolotus estää tekemästä liikkeitä täydellisesti. Aina lähteminen on kuitenkin kannattanut, ja joka kerta uudistunut olo tunnin jälkeen yllättää. Ai että teki hyvää! Onnea on vakituinen joogatunti lähellä kotia. Hyvän mielen liikettä syksyyn! ? Liikkuen pimeän läpi P Ä Ä K I R J O I T U S MERI NYKÄNEN MERI.NYKANEN@TUNNEJAMIELI.FI Toimittajalta MARJO JÄÄSKÄ Henkilöjuttujen tekeminen on poikkeuksetta hyvin antoisaa. Koen olevani etuoikeutettu, kun saan kohdata erilaisia ihmisiä ja kuunnella heidän tarinoitaan. Mukana on silti aina myös jännitystä. Löydänkö haastateltavan kanssa saman taajuuden, tavoitanko hänen ydinajatuksensa? Tähän lehteen haastattelemani Terhi Kunnaksen avoimuus ja analyyttisyys helpottivat työtäni. Hän on rohkea ja rehellinen nainen, jonka ajatusten äärelle kannattaa pysähtyä. Lue sivulta 6, miten saat pidettyä hyvistä harrastuksista kiinni myös alkuinnostuksen jälkeen! 3 TUNNE & MIELI 5/2023
Tässä numerossa 05/23 10 ALINA TOMNIKOV Päätösten tekeminen oli vaikeaa, kun yhteys omiin tunteisiin oli hukassa. 24 TUKEA JA AIKAA Nuorta kannattaa tukea, kun hän pohtii sukupuoli-identiteettiään. 30 TERHI KUNNAS Kun puoliso sai pahan aivoinfarktin, viereltä katosi samalla paras ystävä ja uskottu. ”En mitenkään pystynyt jatkamaan elämää sellaisena kuin se oli. Moni jää omaishoitajaksi, ja kaikki kunnia heille, mutta minulle se ei ollut oikea ratkaisu. En vain jaksanut.” TERHI KUNNAS 4 TUNNE & MIELI 5/2023
ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E ”Pihahommissa viimeisen sanan sanoo luonto, ei ihminen, ja väitän tämän olevan nykyihmiselle erityisen terveellistä.” SOILI POHJALAINEN www.tunnejamieli.fi Tunne & Mieli on fiksu lehti mielen hyvinvoinnista – iloa, oivalluksia ja uusia näkökulmia. Kannen kuva: Susanna Kekkonen Seuraa meitä somessa: @tunnejamieli Päätoimittaja Meri Nykänen p. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Markku Karjalainen p. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. 040 577 8850 leena.joutsen@kemiamedia.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. 050 549 6751 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) ALUKSI 3 Pääkirjoitus Liikkuen pimeän läpi 6 Mitä uutta? Lopahtiko harrastusinto? 8 Kirjat Lukemista pimeneviin iltoihin. KANSSAKULKIJAT 10 Alina Tomnikov Tarve miellyttää ohitti omat tunteet. 29 Hyvä olla ihan pihalla Soili Pohjalaisen kolumni. 30 Suru kulkee mukana Terhi Kunnaksen rinnalta hävisi kumppani ja paras ystävä, kun puoliso sai aivoinfarktin. ILMIÖ & TIETO 16 Trauman käsittely avaa suhdesolmuja Traumatausta vaikuttaa kaikkiin ihmissuhteisiin – sitä enemmän, mitä syvemmällä trauman juuret ovat. 24 Tue sukupuoltaan pohtivaa nuorta Kun nuori itsenäistyy ja etsii itseään, hän pohtii myös sukupuoli-identiteettiään. 38 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. HYVÄN MIELEN TEKOJA 48 Miten tarttua roikkuviin hommiin? Paras apu vitkutteluun voi löytyä pohtimalla, millaisia tunteita taustalta löytyy. 51 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. 52 Kysy asiantuntijalta Miten päästä yli masennuksen aiheuttamasta häpeästä ja arvottomuuden tunteesta? 58 Voimaa arkeen Pekka Sauri kertoo, millaiset asiat tuovat hänelle iloa. 46 Värityskuva 54 Krypto 55 Sanatehtävä 55 Sudokut 56 Ristikko PU UH AA AI VOIL L E Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 5.12. Aikakausmedia ry:n jäsen 5 TUNNE & MIELI 5/2023
M I T Ä U U T T A ? KOONNU T MERI NYKÄNEN Lopahtiko liikuntaharrastus? K esän jälkeen lähdet intoa puhkuen jumppaan, lenkille tai muun kuntoilun pariin. Syksyn edetessä kipinä hiipuu ja lopulta sammuu kokonaan. Kuulostaako tutulta? Moni soimaa liikuntaharrastuksen lopahtamisesta itseään eikä tiedä, että kompastuskiviä voi myös raivata tieltään. Työhyvinvoinnin ammattilainen, fysioterapeutti Riikka Ilmivalta Virkisteri Oy:stä kertoo, mitä se tarkoittaa. HELINÄ KUJALA Syö riittävästi. Jos energiatasot ovat matalalla, on selvää, ettei liikkuminen huvita. Säännöllinen ateriarytmi ja riittävä ravinto takaavat, että kehossa riittää polttoainetta. Jos liikunta ajoittuu loppupäivään, vähintään puolet päivän energiamäärästä on hyvä olla nautittuna iltapäivään mennessä. Kun syöt tarpeeksi, myös rasvaiset ja makeat pikaratkaisut jäävät vähemmälle. Tauota työpäivää. Estääkö väsymys liikkeelle lähdön? Työpäivän jälkeinen väsymys voi kertoa siitä, ettet ole palautunut riittävästi päivän mittaan. Paikallaanolo vaatii vastapainoksi liikettä, vaikka pienen venyttelyn tai säännöllisen parin minuutin kävelyn pois työpisteeltä. Samoin fyysistä työtä on tärkeä tauottaa vastaliikkein ja hengähdyshetkin. Näin myös aivot pysyvät virkeinä, mikä sekin edistää liikkeelle lähtemistä. Muista levätä. Alkuinnostuksessa saatamme treenata liian usein ja liian kovaa. Kunto ei kuitenkaan kasva itse harjoituksessa vaan sen jälkeisessä levossa. Harjoittelusta 80 prosenttia voi siis olla kevyttä. Huomaa myös, että sekä psyykkinen että fyysinen kuormitus rasittaa hermostoa. Jos takana on intensiivinen työpäivä, kuulostele oloasi ja mieti, hyödytkö tänään enemmän levosta ja kevyestä liikuskelusta kuin hikitreenistä. HYVÄN OLON VINKKI 6 TUNNE & MIELI 5/2023
suomalaisista työikäisistä sanoo liikkuvansa siksi, että se tukee mielen hyvinvointia. Lähde: UKK-instituutti Aikuisten tulisi harrastaa kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa vähintään 2,5 tuntia tai vaihtoehtoisesti raskasta kestävyysliikuntaa vähintään 1,15 tuntia viikossa. Lisäksi suositellaan lihaskuntoa ja liikehallintaa ylläpitävää liikuntaa vähintään 2 kertaa viikossa. Lähde: THL Haluatko lukea lisää ja useammin Tunne & Mieli -lehden aiheista? Tilaa maksuton hyvän mielen uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi. R tunnejamieli.fi/tilaa-uutiskirje Liikuntasuositus Tilaa hyvän mielen kirje! Luku Sanaselitys Uutiskirje 81 % KU VA : SH U TT ER ST O C K Huolla kroppaa. Katkesiko liikuntaharrastus, kun alkoi tulla kremppaa? Sitä tulee ajan myötä lähes jokaiselle. Jotta vaivat eivät pahene ja pitkity, ota viikkorutiiniksi jokin huoltava harjoitus. Esimerkiksi pilateksen ja joogan kaltainen rauhallinen laji parantaa myös oman kehon tuntemusta. Liiku yhdessä. Yhteisön tuki auttaa omaksumaan uusia liikuntatottumuksia. Esimerkiksi työyhteisössä yhteinen liikuntaharrastus lisää myös yhteenkuuluvuuden tunnetta. Jos yhteisöä ei ole, houkuttele kumppani, ystävä tai naapuri kaveriksi liikkumaan. Itselle sopivan liikuntaryhmän voi löytää myös verkosta. Harrastusintoa kannattaa tukea arkisin teoin – ja muistaa myös lepo. 7 TUNNE & MIELI 5/2023
Juhani Mattila: Onnea etsimässä (Kirjapaja 2023) K I R J A T Onnen hetkiä voi kerätä M istä onni löytyy? Syksyyn sopii hyvin Juhani Mattilan vertaus: Onnen ja lämmön ailahduksia voi kerätä tietoisesti kuin sieniä metsässä samoillessa. Niitä löytyy helpoiten paikoista, joissa niitä on kasvanut ennenkin, mutta se, joka haluaa kierrellä vähän laajemmin, löytää niitä uusistakin paikoista. Onneen voi suhtautua näin arkisesti. Tai sitten voi sukeltaa pohtimaan asiaa filosofian ja historian kautta, sillä onnellisuus on mietityttänyt ihmisiä aina. Mattila on psykiatrian erikoislääkäri, joka lähestyy kirjassaan onnea kaipauksen näkökulmasta. Millaisia asioita kaipauksemme kertovat meistä itsestämme? Mihin suuntaan ne meitä ohjaavat, kun pysähdymme kuuntelemaan? Kirjan ideana on antaa välineitä itsetuntemukseen ja omien kaipausten tunnistamiseen. Pohdinnan avulla voi löytää sen suunnan, josta onnellisuus löytyy, ja myös tunnistaa mahdolliset esteet. Joskus jopa onnelliseksi tulemisen pelko voi olla esteenä, niin ristiriitaiselta kuin se kuulostaakin. Ihminen kaipaa kirjan mukaan ainakin merkityksiä, turvallisuutta ja hyväksyntää tullakseen onnelliseksi. Tunne ei kuitenkaan ole pysyvä, vaan onni ja kaipaukset muuttuvat elämän eri vaiheissa. Yksinäinen kaipaa läheisyyttä, häpeilevä kannustusta ja niin edelleen. Toisaalta jos jokin kaipaus on ollut jo pitkään täytettynä ja siitä on kenties tullut rutiinia, tunteet saattavat latistua. Jos ylin tavoite on turvallisuus eikä elämässä ole minkäänlaista jännitystä tai uutta, elämästä tulee yllätyksetöntä. Kun totutuista tavoista sitten irrottautuu, vaikka se vähän jännittäisi, voi kokea uusia tunteita ja onnellisuutta. Perspektiiviä voi saada siitäkin, että katsoo maailmaa välillä uudesta näkökulmasta. Asiallisesti kaikkeen suhtautuva voi heittäytyä romanttisuuteen tai vakava tyyppi harjoitella näkemään asiat huumorin näkökulmasta. Mattila kirjoittaa paljon sielullisuudesta ja siitä, kuinka sen voi helposti kadottaa. Jos esimerkiksi suhtautuu kaikkeen liian tosikkomaisesti ja realismi saa huonolla tavalla vallan, onnen etsiminen ja sielullisuus voivat kadota. Haaveet ja kuvittelu tuovat elämään sielullista kudosta, jonka avulla voi kokea tunteitaan ja pohtia kaipauksiaan. Samalla ihminen voi alkaa kulkea näitä asioita kohti ja kokea onnellisuutta. Lopuksi Mattila vielä pohtii, miksi olemme niin arkoja puhumaan onnellisuudesta – sanasta on tullut turhan juhlava. Kun ihminen sanoo, että ”olipa hyvä päivä”, se luultavasti tarkoittaa samaa kuin onnellisuus. Miksi onnellisuudesta sitten pitäisi puhua? Kirjailijan mukaan siksi, että kyky ilmaista tunteita vahvistaa niiden kokemista. Onnellisuuden ääneen sanominen myös auttaa huomaamaan onnen hetket silloin, kun sellainen on käsillä – eikä vasta vuosien päästä. Juhani Mattila KU VA U Z I VA R O N KOONNU T MERI NYKÄNEN 8 TUNNE & MIELI 5/2023
Venymisen loppu. Onko töissä oltava jatkuvasti vauhti, pöhinä ja venyminen päällä, vai voisiko vähemmällä saada hyvää työelämää ja enemmän tyytyväisyyttä? Eveliina Holmgren: Tyytyväisyys (Tuuma 2023) Lapsi ja adhd. Kirjassa kerrotaan, millaista kannustusta ja ymmärrystä lapsi tarvitsee elääkseen hyvää ja tasa painoista arkea adhd:n kanssa. ADHD-lapsen toiveet ja tarpeet (Viisas Elämä 2023) Yksin on hyvä. Vaikka ihminen viihtyisi mainiosti yksin, se on usein ympäristölle ongelma, joka pitää jotenkin ratkaista. Omakohtainen kirja kertoo hyvästä yksinolosta. Yksin, kiitos (Hertta Kustannus 2023) L u e m y ö s K irjat ja lukeminen ovat Kirsi Pihalle enemmän kuin viihdettä tai rentoutumista. Hän kertoo hakevansa kirjoista elämän, itsensä ja ihmissuhteiden ymmärrystä. Mitä muiden pään sisällä tapahtuu? Mistä elämässä on kysymys? Hän on myös himolukija, joka lukee noin kolme kirjaa viikossa. Kirjassaan Piha kertoo itselleen tärkeistä kirjailijoista ja kirjoista sekä siitä, mitä ne ovat hänelle merkinneet missäkin elämänvaiheessa. Rakkaimpia ovat muun muassa Virginia Woolf, Tove Jansson, Hannu Mäkelä ja Fernando Pessoa. Samalla Piha kertoo omasta elämästään ja siitä, millaisessa tilanteessa hän on tärkeitä kirjojaan lukenut. Kumppaninsa kanssa hän lukee usein samaa kirjaa samaan aikaan, jotta voi sitten keskustella lukemastaan. Piha kirjoittaa myös suhteestaan tyttäreensä sekä omaan äitiinsä ja kertoo omasta masennuksestaan. Kaikkien suhteiden, murheiden ja ilojen rinnalla on koko ajan kulkenut lukeminen. Julkkisterapeutin menneisyys J o romaanin alkuasetelma on herkullinen: julkkisterapeutin ja televisiosta tutun Henrik Granlundin menestyksen keskelle alkaa tulla säröjä ja synkkiä sävyjä. Kaikki alkaa, kun hänen vastaanotolleen tulee pariskunta, Kaari ja Said. Kohtaaminen johtaa yllättäviin käänteisiin kaikkien kolmen elämässä. Lukija saa sekä kiusaantua että huvittua hahmojen seurassa. Hauskuus tulee siitä, että ihmiset ovat niin tunnistettavia kaikessa sekoilussaan. Pikkuhiljaa hauskuus väistyy tummien sävyjen myötä. Suuriksi kysymyksiksi muodostuvat menneisyyden taakka ja sen kanssa eläminen. Kirja sijoittuu vuosiin 2016–2017, jolloin Eurooppaa sekoittivat pakolaiskriisi ja terrori-iskut – tämä maailma näkyy myös kirjassa. Antti Ritvanen: Hyvää jatkoa, Homo sapiens! (Otava 2023) Kirsi Piha: Levoton lukija (WSOY 2023) Kirjat kertovat elämästä 9 TUNNE & MIELI 5/2023
K A N S S A K U L K I J A A LI N A TO M N I KOV Kolmekymppiseksi asti muiden ihmisten tunteet olivat näyttelijä Alina Tomnikoville tärkeämpiä kuin hänen omansa. Lapsuudessa opittu tapa miellyttää muita ja ohittaa omat tarpeet alkoi purkautua kunnolla vasta terapian avulla. TEKSTI MIRJA AARNIO KU VAT SUSANNA KEKKONEN ”Kadotin itseni, kun pelkäsin muiden pettymystä” 10 TUNNE & MIELI 5/2023
Alina Tomnikov on tuore äiti ja esikoiskirjailija. Vauva syntyi elokuussa, jolloin myös kirja ilmestyi. Tomnikov asuu puolisonsa ja vauvansa kanssa kerrostalossa Helsingin keskustassa. 11 TUNNE & MIELI 5/2023
I lta Helsingin kattojen yllä arvostetussa, perinteikkäässä ravintolassa viitisen vuotta sitten. Kymmenien ruokalajien maistelumenu oli edennyt jälkiruokiin, ja tarjoilija saapui pöydän viereen liekittämään crème brûléeta. Alina Tomnikov istui pöydässä, katsoi tapahtumaa ja itki. Tomnikov oli ravintolassa puolisonsa kanssa lunastamassa lahjakorttia, jonka hän oli saanut palkkioksi eräästä podcast-vierailustaan. Kyyneleet eivät kuitenkaan kummunneet hyvästä ruoasta ja tunnelmasta. Ne olivat alkaneet kyteä jo pari tuntia sitten. Tomnikovilla oli seuraavana päivänä aamutelevision haastattelu, ja myöhäinen illallinen oli alkanut tuntua liian raskaalta ajatukselta. Hän ei kuitenkaan ollut raaskinut sanoa tätä puolisolleen. – Halusin antaa hänelle lupaamani kivan illan, vaikka tiesin koko päivän, ettei se ollut nyt hyvä idea. Lopulta itkin koko kolmituntisen illallisen ajan, ja se oli ihan hirveä ilta. Tein hallaa meille molemmille, kun en sanonut suoraan, että haluaisin siirtää illallisen toiseen ajankohtaan. Tomnikov pysyi hiljaa, koska ei halunnut tuottaa toiselle pettymystä. Niin hän sanoo aina tehneensä. Sydämessä tyhjä kohta Alkusyksyn aamuna Alina Tomnikovin ja hänen puolisonsa Lauri Laukkasen kaupunkikodissa näyttää juuri siltä, miltä pienen vauvan perheessä usein näyttää: lattialla ja sohvalla lojuu harsoliinoja ja vaippoja, tiskipöydällä tuttipulloja. Tomnikovin puoliso tekee vauvan kanssa lähtöä asioille, kunhan tämä suostuisi ensin syömään. Sohvan reunalla on myös Tomnikovin vastikään julkaistu esikoisromaani Käännä hirviö kylkiasentoon. Vaikka romaani ei ole autofiktiota, siinä on hänelle henkilökohtaisia, syviä teemoja. Yksi niistä on itsensä ohittaminen ja oman äänen kadottaminen. Idea romaaniin sai sysäyksen samoihin aikoihin katastrofaalisen illallisen kanssa viitisen vuotta sitten. Tuolloin Tomnikov hakeutui terapiaan – se kun oli auttanut häntä elämän vaikeina hetkinä monta kertaa aiemminkin. Päällisin puolin Tomnikovin elämässä oli kaikki hyvin, mutta samaan aikaan hän tunsi sisällään tyhjyyttä. – Olin monella tavalla etuoikeutetussa asemassa: sain hienoja rooleja, ja minulla oli puolisona ihana, tasapainoinen ja terveellä itsetunnolla varustettu tyyppi ja ystäviä ympärilläni. Silti etsin koko ajan jotakin, joka täyttäisi tyhjän kohdan sydämessäni. Tomnikov oli huomannut ajautuvansa ristiriitatunnelmissa samanlaiseen asetelmaan kuin ravintolassa – sellaiseen, jossa omia tarpeita tärkeämmältä tuntui se, etteivät muut joutuisi pettymään. Siksi päätöstenteko tällaisissa hetkissä tuntui vaikealta. – Jos minun piti esimerkiksi tehdä valintoja työprojektien välillä, ahdistuin ajatuksesta, että mahdollisesti suututtaisin jonkun kieltäytyessäni hommasta. Tai jos kuvauspaikalla joku vaikutti hermostuneelta, kuvittelin, että olen tehnyt jotain väärin ja minun pitää jotenkin ratkaista tilanne. Itseään pitää hoivata Huoli muiden ihmisten tunteista kuormitti Alina Tomnikovia jo lapsena: hän aisti, jos vanhempien välillä vallitsi kireä tunnelma. Tomnikov oli perheen esikoinen ja asettui sillanrakentajaksi sekä sovittelijaksi vanhempien välillä. – Haistelin kodin tunnelman heti kotiin tullessani. Halusin, että äiti ja isä olisivat iloisia, enkä ajatellut omien tunteideni olevan niin tärkeitä. Ei minua kukaan tähän asetelmaan laittanut, otin sen itse. Riitatilanteen jälkeen ajattelin, ettei sitä kannata enää edes ottaa puheeksi, nythän kaikki on taas hyvin. Omat tunteet jäivät taka-alalle. Vanhemmilta riitti silti lapsille rakkautta yllin kyllin. Etenkin isään Tomnikoville muodostui läheinen ja lämmin suhde jo varhain. Isä oli hoitovapailla perheen pienten lasten kanssa. – Isältä olen oppinut sen, että vaikka mikä tulisi eteen, aina saa kysyä apua. Hän myös osasi näyttää tunteitaan, rakkauttaan ja itkeä avoimesti. Siksi Tomnikoville tulikin yllätyksenä, kun uusi terapeutti viisi vuotta sitten sanoi, että Tomnikovilla olisi hoivavaje. Sellaista sanaa hän ei ollut koskaan kuullutkaan. – Ensimmäinen ajatukseni oli, että mitä ihmettä, ei voi pitää paikkaansa. Minuahan oli aina rakastettu, minun kanssani oli vietetty aikaa ja minua oli hoivattu vaikka kuinka paljon. Jokin ajatuksessa kuitenkin resonoi Tomnikovissa, ja se jäi pyörimään hänen mieleensä. – Tajusin, että kyse onkin itseni hoivaamisesta – siitä minulla oli vaje. Kun olin koko ikäni yrittänyt miellyttää ”Tajusin, että kyse onkin itseni hoivaamisesta – siitä minulla oli vaje. Kun olin koko ikäni yrittänyt miellyttää muita ja ohittanut omat tarpeeni ja tunteeni, en ollut muistanut hoitaa itseäni.” 12 TUNNE & MIELI 5/2023
– Äidiltäni olen oppinut, ettei ole olemassa oikeita ja vääriä tunteita, vaan kaikki tunteet ovat oikein, Alina Tomnikov sanoo. muita ja ohittanut omat tarpeeni ja tunteeni, en ollut muistanut hoitaa itseäni. Syömisen rajoitus toi turvaa Kolmikymppisenä terapiassa tullut oivallus on auttanut Alina Tomnikovia löytämään uudenlaisia tapoja ilmaista negatiivisia tunteitaan ulospäin muille. Aiemmin hän oli aina tottunut kanavoimaan ne sisälleen, itseensä päin. Teini-ikäisenä, vanhempien jo erottua, Tomnikov sairastui syömishäiriöön. Ruoan ja syömisen rajoittaminen toi hänelle turvaa. Jälkeenpäin hän ajattelee sen olleen keino hallita sisällä lymyäviä tunteita. – Muistan, kuinka suurta mielihyvää ja ylpeyttä koin siitä, etten syönyt tiettyjä ruokia tai ainesosia, joista oli tullut minulle pelottavia. Mitä pienemmäksi ja kapeammaksi turvallisten ruoka-aineiden määrä ja annosten koko muuttuivat, sitä turvallisemmaksi tunsin oloni. Kun Tomnikov nuorena aikuisena on ollut vaikkapa uraansa liittyvissä valintatilanteissa, hän on muutaman kerran mennyt paniikkiin, kun ei ole pystynyt tekemään päätöksiä toivotussa aikataulussa. Silloinhan ei enää saakaan kiinni siitä, mitä itse haluaisi. – Kysyin mielipiteitä läheisiltäni ja olin tämän jälkeen vain entistä enemmän sekaisin. Olen myös kävellyt tuntikausia ylianalysoiva ajatusluuppi päässäni ja miettinyt epätoivoisena oikeita päätöksiä. Tomnikov sanoo oivaltaneensa myöhemmin, että vastausten löytämisessä kannattaa useimmiten luottaa ihan ensimmäiseen omaan ajatukseen ja intuitioon. – Vaikka toisaalta: onko mihinkään asiaan olemassa täysin oikeaa tai väärää vastausta? Lupa olla vihainen Nykyään Alina Tomnikov uskaltaa olla avoimemmin vihainen ja on oppinut ihan rehellisesti riitelemään. – On ollut vapauttavaa huomata, että osaan ja uskallan riidellä vaikkapa puolison kanssa ja kokea silti oloni 13 TUNNE & MIELI 5/2023
täysin turvalliseksi. On mahtavaa tajuta, että tuo toinenhan kestää minun tunteeni ja reaktioni, eikä meistä kumpikaan mene riitelystä rikki. Tomnikov osaa nykyään pitää paremmin puoliaan myös päätöstilanteissa. – Olen tajunnut, että kyllä minä voin esimerkiksi sanoa napakasti mutta kohteliaasti, että en mitenkään pysty vastaamaan johonkin asiaan heti huomenna, vaan tarvitsen enemmän aikaa. Se on sellaista tervettä aggressiivisuutta, jota pitää välillä päästää pihalle. Tuoreena äitinä Tomnikov on kohdannut uudenlaisia tilanteita, joissa pienen vauvan tarpeita on joskus haastavaa asettaa omien edelle. Hän osaa jo tunnistaa omat hankalat hetkensä ja tietää keinoja päästä niiden yli. Jos vauva ei vaikkapa suostu syömään tai nukkumaan jossain tietyssä aikataulussa, hän menee hetkeksi toiseen huoneeseen hengittelemään tai kiroilemaan itsekseen. Sen jälkeen on taas kevyempi olo ja helpompi vastata toisen tarpeisiin. Tomnikov iloitsee siitä, että hän on ehtinyt ja osannut tutustua itseensä kunnolla ennen äidiksi tuloaan. – Sen ansiosta osaan pitää kiinni myös omasta tilastani ja ajastani – ne ovat minulle todella tärkeitä. Onneksi minulla on puoliso, jonka kanssa voin jakaa vastuuta vauvan hoidosta niin, että meillä molemmilla on mahdollisuus tarvittaessa ottaa omaa aikaa. Kaikki tunteet ovat oikein Lapsen saaminen on syventänyt Alina Tomnikovin suhdetta myös hänen omaan äitiinsä. Hän sanoo vasta nyt konkreettisesti ymmärtäneensä, että omatkin vanhemmat ovat ihmisiä, jotka elävät omaa elämäänsä ja tekevät omat valintansa. – On ollut silmiä avaavaa ja arvokasta kuulla äitini kokemuksia vanhempana olemisesta ja lapsuudestani. Me kaikki koemme tilanteet omalla tavallamme. Äidiltäni olen oppinut, ettei ole olemassa oikeita ja vääriä tunteita, vaan kaikki tunteet ovat oikein. Tomnikov sanoo edelleen toisinaan kadottavansa kyvyn tunnistaa, mitä itse haluaa. Hiljattain näin kävi juuri ennen kirjanjulkistamistilaisuutta, kun Tomnikovin piti tehdä päätös, mitä kohtia kirjasta tilaisuudessa luetaan ääneen. – Päässäni oli alkanut jo pyöriä tuttu ajatusluuppi ja paniikki, etten osaa millään päättää. Lopulta kysyin apua puolisoltani, sillä tuntui helpommalta antaa hänen tehdä päätös puolestani. Lauri vastasi, kuten monesti ennenkin, että kyllä sinä tiedät jo vastauksen. Ja tajusin, että niinhän minä olin koko ajan tiennytkin. ? N ä i n h u o l l a n m i e l t ä n i SOMEVAPAAT AAMUT ”En avaa somea tai uutisvirtaa puhelimessa ensimmäiseksi aamulla. Annan itseni ensin herätä rauhassa, syödä aamiaisen ja kuulostella, miltä minusta tänään tuntuu. Vasta sitten olen valmis ottamaan vastaan muiden ihmisten ja maailman kuulumiset.” ÄRTYMYKSEN ÄÄNEEN SANOMINEN ”Olen opetellut sanomaan mahdollisimman pian ääneen, jos jokin häiritsee minua toisen käytöksessä. Jos jää purnaamaan itsekseen, mitä se toinen teki tai sanoi, ei asia välttämättä tule koskaan ilmi eivätkä tunteet pääse purkautumaan. Silloin on vaarana, että ajan kuluessa ne alkavat kasautua.” ARKISET KIITOLLISUUSAJATUKSET ”Silloin kun minua jännittää tai stressaa, yritän miettiä edes yhden pienen asian, joka on sinä päivänä mennyt hyvin. Se voi olla vaikkapa ajatus, että onneksi muistin ostaa kananmunia eilen, niin tänään sain tehtyä itselleni ihanan aamiaisen. Pientenkin hyvien asioiden ajatteleminen rauhoittaa hermostoa.” ”On ollut vapauttavaa huomata, että osaan ja uskallan riidellä vaikkapa puolison kanssa ja kokea silti oloni täysin turvalliseksi. On mahtavaa tajuta, että tuo toinenhan kestää minun tunteeni ja reaktioni, eikä meistä kumpikaan mene riitelystä rikki.” 14 TUNNE & MIELI 5/2023
Alina Tomnikov on opetellut sanomaan napakasti mutta kohteliaasti, jos hän ei halua tehdä jotain tai haluaa miettiä esimerkiksi työtarjousta muutaman päivän. ALINA TOMNIKOV Syntynyt 1988 Keravalla. Äiti suomalainen ja isä venäläissyntyinen. Näyttelijä ja kirjailija, valmistunut teatteritaiteen maisteriksi 2013. Näytellyt muun muassa elokuvissa Kuolleet lehdet, Järjettömän paska idea, Love records – Anna mulle lovee sekä tv-sarjoissa Putous, Down shiftaajat, Syke ja Hinnalla millä hyvänsä. Pääroolissa kansainvälisessä draamasarjassa Funeral For A Dog. Näytellyt myös muun muassa Kansallisteatterissa, Linnateatterissa ja Ryhmäteatterissa. Esikoisromaani Käännä hirviö kylkiasentoon (Otava) ilmestyi elokuussa. 15 TUNNE & MIELI 5/2023
16 TUNNE & MIELI 5/2023
Traumatausta vaikuttaa kaikkiin ihmissuhteisiin – sitä enemmän, mitä syvemmällä trauman juuret ovat. Traumasta voi kuitenkin toipua, eikä turvattomuuden tunteen tarvitse varjostaa elämää pysyvästi. TEKSTI JAANA TAPIO KU VI TUS MARIA VILJA Trauman käsittely avaa suhdesolmuja 17 TUNNE & MIELI 5/2023
T rauma on vaikea seuralainen. Se luikertelee mukaan läheisimpiin ihmissuhteisiin ja on aina valmiina tekemään niille hallaa. Sinnikkäällä työllä traumojensa kanssa voi kuitenkin tulla niin sinuiksi, etteivät ne vaikeuta elämää liikaa. Trauma määritellään sietokyvyn ylittäväksi kokemukseksi, joka aiheuttaa psyykkisen vaurion. On osittain yksilöllistä, mikä aiheuttaa kenellekin trauman. Sama tilanne voi tuntua toisesta täysin sietämättömältä, kun taas toisella on sen käsittelyyn paremmat ongelmanratkaisukeinot. – Siihen, miksi joku traumatisoituu ja toinen selviää, vaikuttavat monet asiat. Merkityksellistä on esimerkiksi se, missä iässä järkyttävä asia tapahtuu. Lapsilla ja nuorilla on vähemmän kapasiteettia selviytyä vaikeista tapahtumista jo ihan kehityksensä puolesta, sanoo psykoterapeutti, psykiatrinen erikoissairaanhoitaja Anna-Maija Lampinen Traumaterapiakeskuksesta. Trauman syyt vaihtelevat Yksittäinen vakavakin tapahtuma, kuten luonnonmullistus tai onnettomuus, on trauman syynä erilainen kuin vaikkapa lapsuudessa pitkään jatkunut kaltoinkohtelu. Jälkimmäisessä trauman aiheuttajia ovat ne, joihin luotamme eniten – usein omat vanhemmat. Vaikea parisuhde Jani eli turvattoman lapsuuden perheessä, jossa oli väkivaltaa. Aikuisena hän löytää itsensä yhä uudestaan parisuhteesta, jossa hän käyttää väki valtaa tai tulee itse pahoinpidellyksi. OPIMME TUNTEIDEN SÄÄTELYÄ varhaisissa kiintymyssuhteissamme. Jos emme ole kotoa saaneet apua omien tunteiden tunnistamiseen tai niiden säätelyyn ja riitatilanteita on ratkottu väkivallalla, saatamme toistaa tätä toimintatapaa myös aikuisuuden tärkeissä ihmissuhteissa. Väkivaltaan turvautuva ei siis ole oppinut rakentavia tapoja käsitellä omia normaaleja kiukun ja vihan tunteitaan. Tuttuus voi myös vetää puoleensa, sillä tuttu tuntuu turvalliselta. Lapsuudessaan kaltoinkohdeltu ei koe ansaitsevansa hyvää kohtelua ja alistuu siksi elämään kaltoinkohtelevassa suhteessa. M i t e n t r a u m a v o i n ä k y ä i h m i s s u h t e i s s a ? Vakavasti traumatisoituneella voi olla pitkä tie trauman tunnistamiseen. Tunnistaminen on kuitenkin avain siihen, että asiaa voi alkaa käsitellä. 18 TUNNE & MIELI 5/2023
Aina trauman taustalla ei ole suoranaista väkivaltaa. Kyse voi olla siitäkin, että lapsi on jäänyt ilman hoivaa ja huolenpitoa, hänet on esimerkiksi jätetty selviämään liian varhain yksin tai heitteille, eikä tervettä vuorovaikutussuhdetta ole päässyt syntymään. Näin on voinut käydä esimerkiksi vanhemman päihdetai mielenterveysongelmien takia mutta myös muista syistä. Tilastotietoa traumojen määrästä ei ole suoraan saatavilla, koska hoitojärjestelmämme toimii oireisiin pohjautuvien diagnoosien pohjalta. Tiedetään kuitenkin, että monien psyykkisten sairauksien, kuten masennuksen sekä päihdeongelmien, taustalta löytyy trauma. Mieli tahtoo kieltää trauman On tyypillistä, ettei traumatisoitunut tunnista omaa traumaansa. Hoitoon hakeudutaan oireiden vuoksi, ja niiden taustalla olevat traumat tulevat esiin ehkä vasta pitkänkin työskentelyn jälkeen. Oireena voi olla esimerkiksi masennus, ahdistus, päihdeongelma, syömishäiriö tai jokin pelko. – Vakavasti traumatisoituneella voi olla pitkä tie trauman tunnistamiseen. Tunnistaminen on kuitenkin avain siihen, että asiaa voi alkaa käsitellä, Lampinen toteaa. Traumatisoivien kokemusten luonteeseen myös kuuluu, että mieli haluaa unohtaa tai kieltää ne. Voi olla vaikea myöntää edes itselleen esimerkiksi Taaperon kiukkukohtaus Minna saa esikoisensa. Lapsi on ollut toivottu, mutta taaperon kiukku kohtauksia on vaikea kestää. JOS ITSELLÄ ON TRAUMATAUSTA, lasten saantiin liittyy paljon pohdittavaa. Omaa taustaansa ja lapsuuttaan alkaa miettiä eri tavalla kuin ennen, ja muutos voi herättää vaikeitakin tunteita. Mistä olen joutunut selviytymään, ja mitä vaille olen jäänyt? Yhdellä tämä näkyy ylisuojelevuutena omia lapsia kohtaan. Vanhempi pyrkii tekemään kaikkensa, jotta lasten ei tarvitsisi kokea samaa, mitä itse on joutunut kokemaan. Toinen taas on lapsiaan kohtaan vaativa, jos hän on itse joutunut selviytymään jo varhain liian vaativista asioista. Lapsen kiukun tai avuttomuuden tunteita voi olla vaikea ottaa vastaan, jos ei ole itse saanut lapsena ilmaista omia tunteitaan. M i t e n t r a u m a v o i n ä k y ä i h m i s s u h t e i s s a ? 19 TUNNE & MIELI 5/2023
Pahaa mieltä lapsuudenkodissa Tiina on menestynyt urallaan, mutta ei tunne saavansa vanhemmiltaan tunnustusta. Hän vierailee lapsuudenkodissaan harvoin, koska vierailuista seuraa vain pahaa mieltä. MONET TEKIJÄT VOIVAT kuormittaa aikuisen lapsen ja vanhemman välejä. Vanhemmat on ehkä koettu vaativina sen sijaan, että heiltä olisi saanut kannustusta. Vaativuus voi näyttäytyä kohtaamisissa edelleen: vanhempi kommentoi uraan, ulko näköön tai muihin aikuisen lapsen elämänvalintoihin liittyviä kysymyksiä kriittisesti, mikä tuntuu aikuisesta lapsesta omia rajoja rikkovalta. Aikuinen lapsi voi jäädä myös tavoittelemaan sitä, minkä olettaa riittävän vanhemman arvostuksen saavuttamiseksi, ja pettyy toistuvasti. Hän ei ponnisteluistaan huolimatta koe edelleenkään saavansa toivomaansa hyväksyntää. Kohtaamisia vanhempien kanssa voivat vaikeuttaa myös jotkin perheen menneisyyden tapahtumat ja toimintatavat, joita aikuinen lapsi haluaisi selventää puhumalla niistä vanhempien kanssa, mutta mihin vanhemmat eivät kykene. Turvallista keskusteluyhteyttä ei synny, ja siitä seuraa pettymyksen sekä syyllisyyden tunteita puolin ja toisin. sellaista kipeää asiaa, että oma puoliso on väkivaltainen. Trauma voikin vaikuttaa myös muistiin. – Meillä ihmisillä on tarve suojata omaa mieltämme ja mennä elämässä eteenpäin, vaikka olisimme kokeneet kovia. Ei ole mitenkään epätavallista, että moni vähättelee omia kokemuksiaan, Lampinen sanoo. Trauma voi aktivoitua psyykkisinä tai fyysisinä oireina jopa vuosia tapahtuneen jälkeen, usein kriisitilanteessa, kuten avioerossa tai muussa elämää mullistavassa muutoksessa. Moni syyttää itseään, ja voi kestää pitkään, ennen kuin tapahtuneesta osaa olla edes vihainen. – Traumaoireiden nousu pintaan on kuitenkin aina myös mahdollisuus. Silloin traumaa on mahdollisuus alkaa käsitellä, Lampinen muistuttaa. Sitkeä harjoittelu palkitsee Traumatisoitunut voi terapian avulla alkaa vapautua menneisyydestä kumpuavasta häpeästä ja peloista. – Toipuminen on mahdollista, ja enemmänkin. Myötätuntoisen itseymmärryksen avulla tulee monesti isoja oivalluksia. Ne vaikuttavat toimintakykyyn ja kykyyn solmia ihmissuhteita, joiden kautta taas saa korjaavia kokemuksia. Toipumisen aikana oppii tunnistamaan, mitkä ovat itselle traumatriggereitä eli mitkä tapahtumat saavat traumaan liittyvät tunteet ja ajatukset aktivoitumaan. Näitä tilanteita voi oppia ennakoimaan ja samalla opetella keinoja, joiden avulla toimia tilanteissa aiempaa harkitummin. Meillä ihmisillä on tarve suojata omaa mieltämme ja mennä elämässä eteenpäin, vaikka olisimme kokeneet kovia. Ei ole mitenkään epätavallista, että moni vähättelee omia kokemuksiaan. 20 TUNNE & MIELI 5/2023
Riitaa sisarusten kanssa Venla ei tule toimeen sisarustensa kanssa. Kaikesta riidellään, aina. RISTIRIIDAT KUULUVAT normaaliin perhe-elämään. Mutta jos lapsuudenperheessä ei ole ollut riittävästi voimavaroja ja taitoja ratkoa ristiriitatilanteita, lapset jäävät selviytymään niistä yksin. Sisarusten välillä voi olla rajujakin riitoja, joiden merkitystä aikuiset saattavat vähätellä pitämällä niitä vain lasten välisenä nujakointina. Tapahtumat voivat jäädä hiertämään sisarusten välejä vielä aikuisuuteenkin. Jos perheessä on päihdeja mielenterveysongelmia, liiallista työhön uppoutumista tai muita vanhemmuutta kuormittavia tekijöitä, lapset saattavat reagoida tilanteeseen hyvinkin eri tavoilla. Joku vetäytyy omiin oloihinsa tai tukee muita perheenjäseniä ja ottaa vastuuta arjen toimivuudesta omien tarpeiden jäädessä sivuun. Toinen reagoi olemalla paljon pois kotoa ja oireilemalla käytöksellään. Toisen reagointitapaa voi olla vielä aikuisenakin vaikea ymmärtää. Merkitystä on tietenkin myös sillä, miten tasapuolisesti aikuiset lapset kokevat tulleensa lapsuudenperheessä kohdelluiksi. – Traumareaktiot ovat autonomisen hermoston toimintaa, eli ne tapahtuvat ei-tahdonalaisesti. Vastalääke on, että oppii keinoja säädellä omaa oloaan niin, että pystyy miettimään reaktioille eri vaihtoehtoja. Sitkeällä harjoittelulla vaikeat tunteet pikkuhiljaa helpottavat. Niinpä esimerkiksi tilanteessa, joka ennen olisi johtanut väkivaltaan, voi oppia ensinnäkin tunnistamaan tunteensa mutta tarvittaessa myös ottamaan aikalisän. Myös erilaiset maadoitusharjoitukset, hengittäminen, mielikuvaharjoittelu ja vaikkapa asiasta kirjoittaminen ovat hyödyllisiä työkaluja. – Toipuessa traumatisoitunut alkaa ymmärtää, että hänen kantamansa taakka ei ole se, mitä hän on, vaan seurausta jostakin, minkä ei olisi pitänyt tapahtua. Onhan se aika mullistava ajatus. 21 TUNNE & MIELI 5/2023
Ulkopuolinen kaveripiirissä Kotoa opiskelemaan lähteneellä Jaakolla ei ole kavereita. Hän yrittää ostaa ystäviä tarjoamalla heille baarissa olutta, mutta huomaa vain tule vansa hyväksikäytetyksi. JOS TRAUMATISOITUMINEN on varhaista, voi olla vaikea ylipäänsä solmia ystävyyssuhteita, koska emme luota kehenkään emmekä ole oppineet, miten ollaan muiden kanssa. Taustalla vaikuttaa myös hylätyksi tulemisen pelko: emme uskalla tehdä aloitteita, kun ajattelemme kuitenkin tulevamme torjutuksi. Ystävyyssuhteiden tavoittelu voi tuntua helpommalta tavaroita tai palveluksia tarjoamalla kuin panemalla itsensä peliin. Asiantuntijana psykoterapeutti, psykiatrinen erikoissairaanhoitaja AnnaMaija Lampinen Traumaterapiakeskuksesta. A p u a k a n n a t t a a h a k e a Yksittäisestä traumaattisesta tapahtumasta voi selvitä omin ja läheisten voimin varsinkin, jos taustalla on turvallinen lapsuus ja voimavarat muuten riittävät. Läheinen voi tarjota vakaat olosuhteet ja kuuntelevan korvan, ja sillä päästään jo pitkälle. Lähteisten kannattaa kuitenkin pitää huolta myös omasta jaksamisestaan. Omien, voimakkaidenkin tunteiden kohtaaminen ja hyväksyminen, rutiineista kiinni pitäminen sekä perheeseen ja ystäviin tukeutuminen auttavat. Jos tilanne ei helpota kohtuullisessa ajassa, on syytä hakea muutakin apua. Myös silloin, jos traumatisoituminen on ollut pidempikestoista ja tapahtunut esimerkiksi lapsuudessa, tarvitaan usein ulkopuolista apua. Ensimmäinen askel on ottaa yhteyttä oman paikkakunnan sosiaalija terveyskeskukseen, kriisipäivystykseen tai esimerkiksi perheneuvolaan. Tyypillisesti trauman hoitona on psykoterapia. Sitä voidaan täydentää esimerkiksi silmänliiketerapialla (EMDR), joka on tehokasta erityisesti yksittäisen traumaattisen tapahtuman hoidossa. – Myös vertaistukiryhmät ovat hyödyllisiä. Niissä kuulee, että muillakin on samanlaisia kokemuksia. Ryhmissä ei käydä traumamuistoja yksityiskohtaisesti läpi vaan opitaan saamaan parempi yhteys itseen sekä löytämään keinoja tulla toimeen traumaseurausten kanssa, Anna-Maija Lampinen sanoo. ? 22 TUNNE & MIELI 5/2023
M I E L I & T I E T O TUE SUKUPUOLTAAN POHTIVAA NUORTA Parhaimmillaan nuori saavuttaa itsensä oivaltamisen ilon ja aitouden tunteen olla oma itsensä. Hän voi kokea sukupuolieuforiaa, mikä tarkoittaa transihmisen kokemaa iloa ja onnea omasta sukupuolestaan. 24 TUNNE & MIELI 5/2023
Kun nuori itsenäistyy ja etsii itseään, hän pohtii sukupuoliidentiteettiään. Silloin sukupuolen moninaisuus koskettaa niin nuorta kuin hänen vanhempiaankin. Parhaimmillaan nuori saa kokea olevansa täysin oma itsensä. TEKSTI NELLI LEPPÄNEN KU VA SHUTTERSTOCK S ukupuoli määrittää meidän jokaisen identiteettiä. Jo 3-vuotiaalle lapselle rakentuu mielikuva itsestään tyttönä tai poikana. Joskus taas lapsi ei löydä itseään näistä kahdesta binäärisestä eli kaksijakoisesta vaihtoehdosta. Olennaista on, että lapsi tulee nähdyksi ja kohdatuksi omana itsenään, sanoo johtava sosiaalityöntekijä Maarit Huuska. Hän työskentelee Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksessa. – Lapsi osaa jo varhain sanallistaa sukupuoleen liittyviä kokemuksiaan – etenkin, jos perheen ilmapiiri on turvallinen ja vanhemmat ymmärtävät sukupuolen moninaisuutta. Ensimmäisenä lapsi osoittaa sukupuolensa toiminnalla, kuten valitsemalla tietynlaisia leluja tai vaatteita. Sukupuoleen liitetään erilaisia oletuksia, ihanteita ja normeja. Meidät nähdään sukupuolemme edustajina. Usein lasta kohdellaan hänen syntymässä määritellyn sukupuolensa perusteella, vaikka hän myöhemmin kokisi olevansa trans tai eibinäärinen. – Ihminen alkaa pohtia sukupuoli-identiteettiään tietoisesti varhaisnuorena, usein noin 9–14-vuotiaana, ja joskus vasta myöhemmin nuoruudessa tai nuorena aikuisena. Kun ihmisen identiteetti on selkiytynyt ja hänen on ollut mahdollista ilmentää omaa sukupuoltaan, hän pääsee vähitellen samalle viivalle muiden kanssa, jotka ovat saaneet lapsesta asti vahvistusta omalle luontaiselle identiteetilleen. Joskus tähän tarvitaan lääketieteellistä apua. Sukupuoliristiriita ahdistaa Toisinaan nuoren on vaikeaa puhua ajatuksistaan ja tunteistaan, jotka liittyvät sukupuoli-identiteettiin. Hän voi myös turhautua ja ahdistua, jos vanhemmat eivät kuuntele tai ymmärrä, kun asiasta yrittää keskustella. – Aikuiset saattavat rajoittaa kasvuiässä olevan nuoren oikeuksia toteuttaa itseään tai vähätellä hänen kokemuksiaan. Nuorelle voidaan puhua vain vaiheesta, joka menee ohi. Jos nuoren mielestä hänen sukupuolensa ei vastaa hänelle syntymässä määritettyä eikä toisten hänessä näkemää sukupuolta, hän voi kokea sukupuoliristiriitaa. Sukupuoliristiriidan aiheuttamaa kokonaisvaltaista pahan olon tunnetta kutsutaan sukupuolidysforiaksi. – Dysforiassa ihminen saattaa kokea voimakasta ahdistusta, itseinhoa ja vierauden tunnetta. Paha olo voi liittyä omaan kehoon tai sosiaalisiin tilanteisiin, eikä sellaisen sietäminen ole nuorelle helppoa. Nuori saattaa törmätä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa vihapuheeseen, joka kohdistuu sukupuolivähemmistöihin. Se voi satuttaa ja aiheuttaa vähemmistöstressiä. Tällöin ihminen kokee vähemmistön edustajana pitkäaikaista sisäistä ja sosiaalista painetta. Itsensä löytämisen iloa Voiko sukupuoliristiriita tuoda mukanaan jotain positiivista? Kun nuori oppii tuntemaan itsensä, hän kykenee rakentamaan omannäköisen elämänpolkunsa. Maarit Huuskan mukaan nuoren kannattaa pyrkiä elämään omien arvojensa mukaan, mikä vahvistaa itsekunnioitusta. – Negatiivisiin tunteisiin voi kehittää suojaja purkukeinoja. Tällaisia voivat olla omat sisäiset voimalauseet, luovat harrastukset tai somen käytön rajoittaminen. Hankalan tilanteen hyväksyminen tuo monesti helpotusta, vaikka vähemmistöstressi ja 25 TUNNE & MIELI 5/2023
syrjinnän pelko ovatkin todellisia huolia. Kun sukupuolen moninaisuudesta hankkii tietoa, nuori voi ymmärtää omia kokemuksiaan entistä paremmin. Usein nuoren itsevarmuus kohenee, kun hän kuulee vertaistarinoita ja peilaa omia tuntemuksiaan niihin. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat sateenkaarinuoret kokevat usein vahvaa yhteisöllisyyttä. Silloin nuoren on helpompi kertoa tilanteestaan muille. – Parhaimmillaan nuori saavuttaa itsensä oivaltamisen ilon ja aitouden tunteen olla oma itsensä. Hän voi kokea sukupuolieuforiaa, mikä tarkoittaa transihmisen kokemaa iloa ja onnea omasta sukupuolestaan. Diagnostinen arvio vie aikaa Jos nuori kokee sukupuoliristiriitaa ja haluaa korjata sukupuolensa, hän voi päästä lääkärin lähetteellä sukupuoli-identiteetin diagnostiseen arvioon. Suomessa diagnoosin saaminen kestää noin kaksi vuotta. Niinpä moni nuori ehtii täysi-ikäistyä ennen lääketieteellisten korjaushoitojen alkamista. Alle 18-vuotiaille on asetettu arviota varten useita kriteerejä: sukupuoli-identiteetti on ollut vakaa jo vuosia, nuori elää identiteettinsä mukaisesti, hän saa perheeltään tukea, virallinen nimenmuutos on tehty, eikä hänellä ole vaikeita mielenterveysongelmia. Lisäksi nuoren sukupuoli-identiteetin tulee olla binäärinen eli nainen tai mies. Vasta aikuisena huomioidaan myös muunsukupuoliset ja ei-binääriset identiteetit. Nuorten kriteerit ovat jopa aikuisia tiukemmat, mikä ihmetyttää Huuskaa. – Kriteerejä on tarpeen päivittää vastaamaan kansainvälisiä hoitosuosituksia, koska nuorten on haastavaa päästä edes diagnostiseen arvioon. Moni nuori haluaisi saada diagnoosin ja aloittaa hoidot paljon aikaisemmin kuin se nykyään on mahdollista. Sukupuoli-identiteettitutkimuksia tehdään Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ja Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa, joissa on FAKTA Sukupuoli-identiteetti on usein pysyvä, mutta erilaisia transidentiteettejä on olemassa lukuisia. Ihmisen sisäinen kokemus omasta sukupuolesta voi vaihdella, tai hän saattaa haluta palata korjauksen jälkeen takaisin syntymässä määritettyyn sukupuoleensa. MYYTTI Kokemus sukupuoliidentiteetistä on horjumaton. FAKTA Historian saatossa ja eri kulttuureissa sukupuolen moninaisuuteen on suhtauduttu eri tavoin. Ei-binäärisiä identiteettejä on kuitenkin ollut olemassa aina, joten moninaiset sukupuoliidentiteetit eivät ole mikään tässä ajassa esiin noussut trendi. MYYTTI Sukupuoliidentiteettien moninaisuus on uusi asia. FAKTA Kielteisten asioiden korostamisen sijaan sukupuoliidentiteettiprosessi lopulta vahvistaa ihmistä, kun hän tulee sinuiksi itsensä kanssa ja tuntee vapautta. Sukupuolivähemmistöjä edustavat roolimallit voivat auttaa samaistumaan myönteisiin tunteisiin. MYYTTI Sukupuolen korjaukseen liittyy lähinnä ongelmia. 26 TUNNE & MIELI 5/2023
nuorisoja aikuispsykiatriset monialaiset työryhmät. – Arviossa kartoitetaan muun muassa nuoren mielenterveyttä ja identiteettiä, arvioidaan hänen kypsyyttään päätöksentekijänä ja selvitetään, että nuorella on realistiset käsitykset hoidosta ja identiteetin pysyvyydestä. Apuna käytetään kyselyjä ja keskusteluja. Lopulta arvion tekemisen jälkeen nuori voi päästä hormonija leikkaushoitoihin ja saada kehon, joka tuntuu omalta. Oman elämän asiantuntija Identiteettiprosessin aikana nuoren voimavaroja kannattaa vahvistaa. Nuorta voi tukea hänen tavoitteissaan ennen hoitoihin pääsyä. Uusi nimi ja tyylillinen itseilmaisu, kuten sopivat vaatteet, helpottavat oloa. Suhde omaan itseen voi olla kuin sisäinen aarre, jota saa kehittää rauhassa. – Diagnostisessa arviossa nuorta tietyllä tavalla kyseenalaistetaan koko ajan, mikä jännittää, stressaa ja kuormittaa. Nuorelle voi muistuttaa, ettei hänessä ole mitään vikaa. Hoitosysteemi vain toimii tällä hetkellä näin. Maarit Huuska kannustaa luomaan uskoa, toivoa ja luottamusta, että nuori löytää itsensä. Tärkeintä on kuunnella nuorta ja kohdata hänet yksilönä. Nuoren yksityisyyttä on hyvä kunnioittaa ja auttaa häntä pohtimaan, kenelle ja miten nuori haluaa kertoa prosessistaan. – Vanhemmat eivät ole vastuussa nuoren sukupuoli-identiteetin kehityksestä, eikä heidän tarvitse kontrolloida sitä. Aikuinen voi luottaa siihen, että nuori on oman elämänsä asiantuntija iästään huolimatta. ? – Aikuiset saattavat rajoittaa kasvuiässä olevan nuoren oikeuksia toteuttaa itseään tai vähätellä hänen kokemuksiaan. Nuorelle voidaan puhua vain vaiheesta, joka menee ohi, Maarit Huuska sanoo. MAARIT HUUSKA Työskentelee johtavana sosiaalityöntekijänä Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksessa. Koulutukseltaan sosiologi, sosiaalityöntekijä ja perhepsykoterapeutti. On työskennellyt yli 25 vuotta eriikäisten ihmisten kanssa, joita sukupuolen moninaisuus koskettaa. Erikoistunut muun muassa sukupuoli-identiteettityön tukiprosesseihin, perheenjäsenten dialogin helpottamiseen ja vähemmistöstressiltä suojautumiseen. On kohdannut työssään paljon myös useaan vähemmistöön kuuluvia henkilöitä, kuten neurokirjolla olevia transihmisiä. Mistä vanhempi saa tukea? Moni vanhempi osaa suhtautua sensitiivisesti nuoren identiteettiprosessiin. Silti tiedontarve on usein suuri, etenkin jos prosessin liittyy lääketieteellisiä hoitoja. Vanhemmatkin voivat kokea tilanteen kriisinä, ja silloin tukea kannattaa hakea ulkopuolelta. Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus tarjoaa vanhemmille esimerkiksi vertaistukiryhmiä, henkilökohtaista neuvontaa sekä itsehoitomateriaalia, jota voi käydä läpi yhdessä nuoren kanssa. Apua voi hankkia myös Translasten ja -nuorten perheet ry:ltä. TUNNE & MIELI 5/2023 27
Joka viides työikäinen kokee merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Hyvin johdettu ja oikein mitoitettu työ voi edistää mielenterveyttä työyhteisön tuen ja mielekkään tekemisen kautta. Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointia lisäävät muun muassa hyvä ja motivoiva johtaminen sekä työyhteisön turvallinen ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito. Hyvinvointia työpäivään! Työ voi luoda hyvinvointia Työ Terveys Turvallisuus -lehti – hyvän työn puolella Lä ht ee t: TH L, ST M tttlehti.fi/ tilaa-uutiskirje tttlehti.fi Tilaa maksuton uutiskirje TUTUSTU LEHTEEN
Kasvimaalta on saatu satoa. Maakellarissa on nyt säilöttyjä kurkkuja, porkkanat ovat kasvaneet porkkanan kokoisiksi, ja punajuuria on keitetty ja nautittu pitsan päällä. Puutarhanhoidon tiedetään vaikuttavan monin tavoin hyvinvointiin. Minä olen huomannut puutarhan vaikutukset itsessäni hyvänä väsymyksenä ja kevyempänä mielenä. Sekin on hyvä, että oman työn jäljen näkee välittömästi, olipa kyse sitten perennapenkin uudistamisesta tai maahan pudonneiden omenoiden keräämisestä. Pihahommissa viimeisen sanan sanoo luonto, ei ihminen, ja väitän tämän olevan nykyihmiselle erityisen terveellistä. Puutarhassa joka asialle on aikansa, eikä luontoa voi vääntää omien aikataulujen mukaiseksi. Luonto laittaa onneksi myös puutarhurin välillä lepäämään. Koskaan aiemmin en muista haaveilleeni kylmästä ja pimeästä ajasta, jolloin pihalla ei voi tehdä muuta kuin hyvällä tuurilla lumitöitä. Pihassa näkee kättensä jäljet, mutta silmiin pistävät myös ne kaikki vielä tekemättömät työt. Stressiä en kuitenkaan suostu pihanhoidosta ottamaan. Kieltäydyn siitä kohteliaasti. Minulla on jo toimintasuunnitelma valmiina siltä varalta, että piha alkaa ottaa päähän. Äärimmäisessä hädässä marjapensaista pääsee moottorisahalla ja niittyä voi laajentaa portaattomasti. Sillä kuten vanha ja viisas kiinalainen sananlasku sanoo, mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito, eikä sekään ole kovin tärkeää. ? M ikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito. Näillä sanoilla alkaa vanha ja viisas kiinalainen sananlasku. Minä sain ensimmäisen pienen kukkapenkkini alle kouluikäisenä. Se ei ollut juuri postimerkkiä suurempi mutta ikioma ja siellä kasvoi esikoita ja suosikkikukkiani vaaleansinisiä lemmikkejä. Kului muutamia vuosia ja sain perustaa takapihan nurkkaan pienen kasvimaan. Sieltä sadoksi saadut tulitikun mittaiset porkkanat eivät varsinaisesti innostaneet jatkamaan harrastuksen parissa. Jossain vaiheessa oman äidin pihapuuhat ja kukkapenkissä kykkiminen aiheuttivat hymähtelyä. Miten tuo viitsii? Eikö sillä todellakaan ole parempaa tekemistä? Jonkinlaisen käännekohdan koin, kun parikymppisenä toljotin rivitalon ikkunan alla auenneita edellisen asukkaan istuttamia tulppaaneja. Miten kauniita! Miten ihmeellisen näköisiä! Kuten pitkissä suhteissa aina, myös puutarhasuhteessani on ollut monenlaisia vaiheita: välillä on sinkoillut innostuksen kipinöitä, toisinaan on ollut laimeampaa ja joskus ihan kuollutta. Kuluneena kesänä on ollut kuherruskuukausi. Muutimme isoon pihaan pellon laidalle. Olen kastellut, kitkenyt ja kaivanut. Olen raatanut lihakseni kipeiksi. Olen opetellut omenapuiden hoitoa ja niiden nimiä: särsö, lobo, jättimelba, antonovka, talvikki, ananas-kaneli. Olen myös oppinut, miltä näyttää hunajakukka ja pallo-ohdake ja että ne molemmat ovat pörriäisten suosikkeja. Hyvä olla ihan pihalla Soili Pohjalainen on kirjailija, joka on ihastunut syysleimujen tuoksuun. Kuten pitkissä suhteissa aina, myös puutarhasuhteessani on ollut monenlaisia vaiheita: välillä on sinkoillut innostuksen kipinöitä, toisinaan on ollut laimeampaa ja joskus ihan kuollutta. K O L U M N I Joka viides työikäinen kokee merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Hyvin johdettu ja oikein mitoitettu työ voi edistää mielenterveyttä työyhteisön tuen ja mielekkään tekemisen kautta. Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointia lisäävät muun muassa hyvä ja motivoiva johtaminen sekä työyhteisön turvallinen ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito. Hyvinvointia työpäivään! Työ voi luoda hyvinvointia Työ Terveys Turvallisuus -lehti – hyvän työn puolella Lä ht ee t: TH L, ST M tttlehti.fi/ tilaa-uutiskirje tttlehti.fi Tilaa maksuton uutiskirje TUTUSTU LEHTEEN 29 TUNNE & MIELI 5/2023
K A N S S A K U L K I J A TE R H I KU N N A S Suru kulkee mukana 30 TUNNE & MIELI 5/2023
3375 Terhi Kunnaksen puoliso sai viitisentoista vuotta sitten pahan aivoinfarktin. Vaikeinta on ollut hyväksyä, että sairastumisen myötä rinnalta hävisi paras ystävä, keskustelukumppani ja uskottu. TEKSTI MARJO JÄÄSKÄ KU VAT EEVA ANUNDI Terhi Kunnas pitää toivoa hankalana tunteena, sillä se häiritsee surutyön aloittamista. – Yhä uudelleen viriävä toivo on este sille, että pystyisi rakentamaan omaa täysipainoista elämää tragedian jälkeen. 31 TUNNE & MIELI 5/2023
K unpa hän olisi kuollut”, on ajatuksena vaikea, oikeastaan tabu. Siitä huolimatta se on toisinaan häivähtänyt helsinkiläisen Terhi Kunnaksen mielessä. Kunnaksen ajatuksia ymmärtääkseen on palattava ajassa liki viidentoista vuoden taakse, joulukuun 29. päivään vuonna 2008. Nelilapsinen perhe on viettänyt rauhalliset joulunpyhät, ja Kunnaksen puoliso on jo palannut töihin. Kesken päivän mies kuitenkin tulee kotiin nuutunutta oloaan valitellen. Miesflunssalle itsekseen hymähdellen Kunnas passittaa puolisonsa katsomaan lasten kanssa näiden joululahjaksi saamaa Helinä-keiju-elokuvaa ja menee itse tietokoneelle setvimään lastenvaatteiden myyntiä. Pian kaksi lapsisista, tuolloin 6-vuotias Aarre ja 13-vuotias Onni, tulevat äitinsä luokse ihmettelemään, onko iskä vihainen, kun hän ei puhu mitään. Kunnas arvelee miehensä ottaneen astmalääkkeen ja pitävän suutaan siksi kiinni. Kun hetken päästä samaa kyselee myös 4-vuotias Kukka, Kunnas menee katsomaan, mitä olohuoneessa on meneillään. Sohvalla häntä odottaa lähes tajuntansa menettänyt mies, jonka silmät pyörivät päässä, oikea käsi huitoo vimmatusti ja suu on puristunut tiukaksi viivaksi. Ensihoito ehtii paikalle nopeasti ja epäilee aivoinfarktia, mikä varmistuu myöhemmin sairaalassa. Samalla Kunnaksen elämä jakautuu kahtia: aikaan ennen puolison sairastumista ja aikaan sen jälkeen. Kuntouttaminen uuvutti Sairaalassa Terhi Kunnas ei aluksi tuntenut paniikkia, vaan hän uskoi kaiken menevän hyvin. – Mies näytti niin rauhalliselta, hän hymyili lämmintä hymyään, eikä häneen selvästikään sattunut. Ihmettelin kyllä, miksi hän ei puhu. Se tuntui todella oudolta. Puhumattomuuden syy selvisi nopeasti aivokuvista, joissa näkyi, että lähes koko vasen aivopuolisko oli tuhoutunut. Infarkti oli vienyt sekä puheen että sen ymmärtämisen ja halvaannuttanut kehon oikean puolen. Kunnas otti aktiivisen roolin, kävi sairaalassa kahdesti päivässä ja treenasi miehensä kanssa puhumista muun muassa kuvakorttien avulla. – Sitouduin kuntouttamiseen pakonomaisesti. Ajattelin, että kun sairaalassa ei ehditä kuntouttaa riittävästi, tankkaan sitten sanoja itse ja saan hänet nopeammin kotiin. Väsytin ja uuvutin sillä itseni täysin. Ei paluuta entiseen Edistysaskeleet olivat pieniä ja hitaita, mutta niitä tuli. Koko perheen voimin iloittiin, kun mies oppi sanomaan joitakin sanoja: hei, kuu, huomenta. Raskaita hetkiä oli silti monin verroin enemmän. Oli tuskallista lähteä sairaalasta kotiin, kun puoliso jäi itkien vilkuttamaan ikkunan taakse. Viikkojen ja kuukausien kuluessa alkoi näyttää selvältä, ettei paluuta entiseen ole. Kun mies noin puoli vuotta kohtauksen jälkeen pääsi kuukauden mittaiselle hoitojaksolle kuntoutuskeskus Synapsiaan, Kunnaksen odotukset olivat korkealla. Toiveikkuus kuitenkin karisi nopeasti. – Paikan lääkäri totesi, että päätavoitteena on saada potilas vastaamaan oikein yksinkertaisiin kylläja eikysymyksiin. Silloin aloin ymmärtää, että haaveet juttukaverista täytyy haudata. Kommunikoinnin tason heikkeneminen lähes nollaan ja henkisen yhteyden katoaminen oli musertavaa, mutta luopua täytyi paljosta muustakin. Tosiasia oli esimerkiksi se, että vuosien ajan pitkin Eurooppaa viilettänyt pariskunta ei enää koskaan tekisi yhteisiä prätkäreissuja. Sivuvaunullinen moottoripyörä oli vaihtunut pysyvästi pyörätuoliin. ”Sitouduin kuntouttamiseen pakonomaisesti. Ajattelin, että kun sairaalassa ei ehditä kuntouttaa riittävästi, tankkaan sitten sanoja itse ja saan hänet nopeammin kotiin. Väsytin ja uuvutin sillä itseni täysin.” 32 TUNNE & MIELI 5/2023
1. Terhi Kunnas kuvaa kirjassaan, miten yhden perheenjäsenen vakava sairastuminen vaikuttaa kaikkien elämään. Teos perustuu Kunnaksen päiväkirjamerkintöihin. 2. Patsas on lahja ystävältä ennen puolison sairastumista, se kuvaa kuusihenkistä perhettä. 3. Pahimpina aikoina perhe sai arjen apua naapureilta ja läheisiltä. Yksi kolasi lumet, toinen vei koiran ulos, kolmas toi ruokaa. 4. Oleminen ja lenkkeily koiran kanssa auttavat pysäyttämään menetyksissä vellovat ajatukset. 5. Ystävä teki lintutyynyn lahjaksi Terhi Kunnaksen tyttären pieneksi jääneestä mekosta. 1 3 2 4 5 33 TUNNE & MIELI 5/2023
Puolisosta hoivaajaksi Kahdeksan kuukauden sairaalaja kuntoutusajan jälkeen koitti kotiinpaluun hetki. Kunnas odotti puolison kotiutumista kauhunsekaisin tuntein, sillä lyhyet kotilomat olivat jo osoittaneet, miten raskasta omaishoitajan 24/7-arki tulisi olemaan. Kauhuskenaariot osoittautuivat todeksi. Vaikka Kunnas teki tuolloin kuusituntista työpäivää, sai säännöllistä keskusteluapua ihanalta työterveyslääkäriltä ja tuki jaksamistaan masennuslääkkeillä, voimavarat eivät riittäneet. Puolison hoitaminen sekä neljästä lapsesta ja isosta omakotitalosta huolehtiminen olivat yksinkertaisesti liikaa. Omaa aikaa ei lyhyitä koiralenkkejä lukuun ottamatta ollut, ja yöuni keskeytyi vähän väliä puolison avustamisen vuoksi. Milloin piti hieroa jäykistynyttä kättä, milloin kuljetella pissapulloa. Myös läheisyys oli alkanut tuntua vaivaannuttavalta, eikä intohimoinen ja rakastava suhde ollut enää muuta kuin satuttava muisto. Puoliso oli vain yksi hoidettavista, ei sen enempää. Romanttinen rakkaus kuoli viimeistään silloin, kun mies ajoi pesuissa auttamassa olleen Kunnaksen ulos kylpyhuoneesta perkeleitten saattelemana. Raivokohtaukset, kiroilu, syyttely ja mustasukkaisuus olivat sairastumisen jälkeen jo tulleet ikävän tutuiksi, mutta suihkuepisodissa jokin raja ylittyi. – Ajattelin, että olkoon sormus sormessa vaikka lopun elämää, mutta tämä ei ole enää sellaista, minkä itse näen avioliittona. Henkisesti liitto oli päättynyt, oli vain pelkkää hoivaamista. Ero oli kipeä päätös Eroaloite tuli lopulta mieheltä, noin kaksi ja puoli vuotta tapahtuneen jälkeen. Oikeastaan hän oli yrittänyt kertoa eroajatuksistaan ilmein, elein ja irrallisin sanoin jo pitkään, mutta Kunnas ei ollut Raskaat kokemukset ovat lisänneet Terhi Kunnaksen suvaitsevaisuutta toisia ihmisiä kohtaan. – Nuorempana en aina ymmärtänyt elämänvalintoja, jotka sotivat omia moraalikäsityksiäni vastaan. 34 TUNNE & MIELI 5/2023
halunnut nähdä ja ymmärtää viestejä. Jälkikäteen Kunnas sanoo olleensa kiitollinen siitä, ettei hänen tarvinnut ottaa eroa puheeksi, sillä hän epäilee, että se olisi jäänyt häneltä tekemättä. Silti eroprosessi oli vaikea ja ristiriitaisten tunteiden värittämä. Mies yritti jopa perua eron, mutta Kunnas ei siihen enää pystynyt. Itsestä huolehtimisen tahto ja halu omaan elämään olivat jo ehtineet herätä. Kunnas tunsi olevansa kova ja itsekäs, ”maailman hirvein ihminen”, mutta valtavat syyllisyyden tunteetkaan eivät saaneet häntä toisiin ajatuksiin. – En mitenkään pystynyt jatkamaan elämää sellaisena kuin se oli. Moni jää omaishoitajaksi, ja kaikki kunnia heille, mutta minulle se ei ollut oikea ratkaisu. En vain jaksanut. Empatia kannattelee Lähipiiri ja tuttavat suhtautuivat eroon pääosin ymmärtävästi, mutta ruoskakin viuhui. Myöhemmin oma lukunsa ovat olleet nettihuutelijat, joita kerääntyy Kunnaksesta kirjoitettujen lehtijuttujen kommenttiketjuihin. – Ärsyttää, että ihmiset ovat valmiita tuomitsemaan tietämättä, miltä toisesta ihmisestä oikeasti tuntuu. Olen itse tullut tosi varovaiseksi siinä, mitä toisten tekemisistä ajattelen. Esimerkiksi sivusuhteeseen ryhtyvällä on ratkaisuun omat syynsä, eikä ole minun asiani sanoa, kuka tekee oikein ja kuka väärin. Vaikka ihmisten reaktiot ovat välillä loukanneet ja vähintäänkin hämmästyttäneet Kunnasta, hän kokee saaneensa myös tukea. Varsinkin painajaismaisessa alkuvaiheessa ystävällisten ihmisten empatia kannatteli ja monet auttoivat arjessa aivan konkreettisestikin. Naapurit, ystävät ja sukulaiset kolasivat lumia, ulkoiluttivat koiraa, toivat ruokaa. Pienenkin tuntuiset eleet merkitsivät Kunnakselle paljon. Hän muistelee suurella kiitollisuudella esimerkiksi ystäväänsä Anua, joka muutama päivä miehen sairauskohtauksen jälkeen ilmaantui perheen ovelle mukanaan Petri Laaksosen levy ja tyhjä muistikirja. Sen sivuille Kunnas dokumentoi päivien tapahtumia ja purki tunteitaan. Päiväkirjamerkinnät jalostuivat sittemmin kirjaksi. Perheen tarinan kertova teos Rakkaani ei tuota puhetta (Avain 2023) julkaistiin viime keväänä. Juhlapyhät yhä yhdessä Hurjimmista tunnemyllerryksistä ja epätoivon hetkistä on jo vuosia, ja Kunnaksen elämä on asettunut uomiinsa. Aikoinaan yhdessä remontoitu omakotitalo Helsingissä on myyty, ja Kunnas asuu kahden nuorimman lapsensa kanssa rivitaloasunnossa. Kahdella lapsella on jo omat perheet, ja kolme lastenlasta ovat kiinteästi mukana mummin elämässä. Välit noin parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä asuvaan ex-puolisoon ovat asialliset. Yhdessä vietetään joulut, pääsiäiset ja isänpäivät. Perhe on koolla myös isoissa perhejuhlissa, viimeksi Kukka-kuopuksen lakkiaisissa viime toukokuussa. Joskus Kunnaksen puhelin soi ja mies pyytää apua. Kerran pyörätuoli oli keikahtanut nurin, ja Kunnas lähti iltamyöhällä ystävänsä kanssa auttamaan häntä takaisin tuoliin. Säännölliseen avustamiseen, vaikkapa pyörätuolilenkkeihin, Kunnas ei kuitenkaan pysty sitoutumaan. – Autan pyydettäessä, mutta muuhun minusta ei ole. Voimat eivät riitä, sillä kaikki tunteet ja koko elämä olisivat siinä mukana. Olen loppuunauttanut hänet. Suru pysyy mukana Terhi Kunnas on ajan myötä oppinut elämään surun kanssa. Tunne vaikuttaa taustalla mutta ei rampauta elämää. Perheen tragedia ei ole Kunnaksen mielessä enää päivittäin, mutta etenkin lasten kautta asia nousee aika usein pinnalle. – Menetys on edelleen lastenkin mielessä. He säälivät isäänsä ja miettivät, miten rankkaa hänen elämänsä on. Eniten Kunnakseen sattuu lasten kohtalo ja terveen isän ikävä. Kun tapahtuneesta jutellaan lasten kanssa, suru on raastavimmillaan. Silloin Kunnas yrittää muistaa, että ajatuksissaan ei kannata velloa. – Omaa oloaan voi helpottaa sillä, ettei ajattele kovin syvällisesti miehen tilannetta. Kun ajatus hänen yksinäisyydestään piipahtaa mielessä, yritän keksiä jotain muuta. Lähden vaikka koiran kanssa lenkille tai kuuntelen äänikirjaa. Ajatuksissa märehtiminen ei auta ketään. Hyviä aikojakaan Kunnas ei kovin usein muistele, sillä silloin helposti kyyneleet tulvahtavat silmiin. – En kiellä muistoja, enkä tietoisesti työnnä niitä pois, mutta ajattelen, että jatketaan eteenpäin. ? Terhi Kunnas on ajan myötä oppinut elämään surun kanssa. Tunne vaikuttaa taustalla mutta ei rampauta elämää. 35 TUNNE & MIELI 5/2023
UUTISKIRJE MIELEN HYVINVOINNISTA! Hyvän mielen kirje sinulle Tunne & Mieli -lehden tekijöiltä. Saat kirjeen sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA tunnejamieli.fi ? tilaa uutiskirje TILAA NYT
Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon. Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min) TunneVaaka® – Työkaluja omaishoitajille TunneVaaka® -kirjanen on ensisijaisesti tarkoitettu omaishoitajille, jotka kaipaavat tukea ja kokevat olevansa yksin hankalilta tuntuvien tunteiden kanssa. Julkaisun tarkoituksena on edistää omaishoitajien hyvinvointia ja jaksamista rohkaisemalla avun hakemiseen sekä vaikeista asioista puhumiseen. Kirjanen (n. 30 sivua) sisältää tiiviissä muodossa pohdintaa mm. omaishoitajan eri rooleista, haastavista tilanteista sekä tunteista ja niiden säätelystä. Teemoja voi tarkastella myös itsensä kautta kappaleiden lopussa olevien pohdintakysymysten avulla. Kirjanen sisältää TunneVaaka®-mittarin, jonka väittämien avulla voi pohtia omien voimavarojen sekä huolien tasapainoa. Kirjasen voi tilata maksutta: julkaisut@miinasilllanpaa.fi Sähköinen versio kirjasesta (pdf) sekä muut materiaalit: www.miinasillanpaa.fi/hankkeet/tunne-voimavarasi/ Tunne voimavarasi -materiaalit tarjoavat työkaluja omaishoitajille ja ammattilaiselle tukemaan omaishoitajien hyvinvointia ja helpottamaan huolen puheeksi ottoa.
T U T K I T T U A T I E T O A U U TI S PA LVE LU D U O D EC I M KU VA : SH U TT ER ST O C K Vähäinenkin liikunta on hyväksi terveydelle LIIKUNNAN TERVEYSHYÖDYT saadakseen ei tarvitse lenkkeillä joka päivä. Tuoreen meta-analyysitutkimuksen perusteella jo muutama tuhat askelta päivässä riittää ja vaikutukset kasvavat tasaisesti, mitä enemmän liikkuu. Riski menehtyä sydänja verisuonitauteihin alkoi pienentyä, kun päivittäinen askelmäärä oli yli 2 300. Kokonaiskuolleisuus alkoi laskea noin 4 000 askeleen jälkeen. Tulokset perustuvat 17 tutkimuksen ja 230 000 osallistujan tietoihin. He olivat keskimäärin 64-vuotiaita, ja seuranta kesti noin seitsemän vuotta. Riski menehtyä seurannan aikana pieneni 15 prosenttia jokaista tuhannen askeleen lisäystä kohden. Liikunnan vaikutukset näkyivät kaikilla riippumatta sukupuolesta, maasta, kotiseudun ilmastosta ja henkilön iästä. Hyödyt olivat tosin suurimpia alle 60-vuotiailla. Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että kaikki liikunta on hyväksi, oli se sitten kevyttä kävelyä, puutarhanhoitoa tai lenkkeilyä. R Tutkimus on julkaistu European Journal of Preventive Cardiology -lehdessä. 38 TUNNE & MIELI 5/2023
Netin käyttö keski-iässä voi suojata dementialta Suomessa on noin 200 000 ihmistä, joiden kognitiivinen toiminta eli tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt. Vähärasvainen ruokavalio voi pidentää elinikää ? niemikoti.fi Niemikotisäätiö – yhdessä 40 vuotta 4 o Koti ja tukea mielenterveystoipujille jo vuodesta 1983 lähtien Niemikotisäätiö – yhdessä 40 vuotta Narsismin uhrien tuki ry Vertaistukea narsismia kohdanneille Puhelin: 040 520 5085 Neuvonta: 044 717 9002 (tiistaisin klo 10–14) yhdistys@narsisminuhrientuki.fi www.narsisminuhrientuki.fi VÄHÄRASVAISTA RUOKAVALIOTA noudattavat saattavat elää hieman muita pitempään. Vähähiilihydraattisen ruokavalion hyödyt ovat sen sijaan vaatimattomampia ja koskevat vain henkilöitä, joiden ruokavalio on erittäin terveellinen. Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jossa seurattiin 370 000:ta yhdysvaltalaista 50–71-vuotiasta 24 vuoden ajan. Terveellisintä vähärasvaista ruokavaliota noudattaneet menehtyivät seurannan aikana 16–18 prosenttia epätodennäköisemmin kuin epäterveellisimmin syövät. Tämä koski kokonaiskuolleisuutta sekä sydänja verisuonitaudeista ja syövästä johtuvia kuolemia. Myös epäterveellisempi vähärasvainen ruokavalio liittyi pienempään kuolleisuuteen. Vähähiilihydraattinen ruokavalio liittyi hieman suurentuneeseen riskiin menehtyä seurannan aikana etenkin, jos ruokavalio oli epäterveellinen eli sisälsi paljon kovia rasvoja ja eläinproteiinia ja vähänlaisesti terveellisiä hiilihydraatteja. Jos ruokavaliossa oli sen sijaan niukasti huonoja hiilihydraatteja ja paljon tyydyttyneitä kasvirasvoja ja kasviproteiinia, riski menehtyä seurannan aikana oli viisi prosenttia pienempi kuin epäterveellisimmin syövien. Huonoja hiilihydraatteja ovat esimerkiksi teollinen valkoinen vehnä ja lisätty sokeri. Myös tyydyttyneen rasvan ja huonojen hiilihydraattien vähentäminen ja korvaaminen kasviproteiinilla ja tyydyttymättömillä rasvoilla pienensi riskiä menehtyä seurannan aikana. R Tutkimus on julkaistu Journal of Internal Medicine -lehdessä. SÄÄNNÖLLISESTI INTERNETIÄ käyttävät keski-ikäiset näyttäisivät säästyvän dementialta muita todennäköisemmin. Tuoreen tutkimuksen perusteella säännöllisesti internetiä käyttävät 50–65-vuotiaat sairastuivat dementiaan noin puolet epätodennäköisemmin kuin samanikäiset, jotka käyttivät internetiä korkeintaan satunnaisesti. Tämä havaittiin seuraamalla 18 000:ta miestä ja naista pisimmillään 17 vuoden ajan. Yhteys näkyi senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin mahdollinen seurannan alussa todettu kognitiivisten mielentoimintojen heikentymä, osallistujien koulutustaso, sukupuoli, etninen tausta ja sukupolvi. Aivojen monipuolinen käyttäminen sekä sosiaalinen ja aktiivinen elämä on yhdistetty pienempään dementiariskiin monissa tutkimuksissa. R Tutkimus on julkaistu Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä. KU VA : SH U TT ER ST O C K 39 TUNNE & MIELI 5/2023
T U T K I T T U A T I E T O A Työelämän ja läheisestä huolehtimisen yhteensovittaminen voi olla kuormittavaa, mikä voi näyttäytyä moninaisina haasteina niin työssä kuin arjessakin. Tarjoamme keinoja omien voimavarojen ja kuormitustekijöiden tunnistamiseen sekä annamme tukea työn ja läheishoivan yhdistämiseen. Tukimuotojamme ovat yksilökeskustelut ja ammatillisesti ohjatut vertaisryhmät. Toiminta on maksutonta ja toimimme valtakunnallisesti. Tarvitsetko tukea? Olemme sinua varten! Huolehditko läheisestäsi työn ohella? Läheisenä työelämässä -hanke tarjoaa tietoa ja tukea 40–65-vuotiaille työelämän ja läheishoivan yhteensovittamiseksi. www.mariaakatemia.fi/laheisena laheisena@maria-akatemia.fi @laheisena Pia Vahekoski Toiminnanjohtaja 040 5729431 toiminnanjohtaja@porinhyvis.fi Elina Kaunismäki Hankekoordinaattori 040 8320732 elina.kaunismaki@porinhyvis.fi Mari Rautava Hankekoordinaattori 040 709 5622 mari.rautava@porinhyvis.fi Tul peremmäl Huoli pois Toimimme Porissa, Harjavallassa, Kokemäellä, Kankaanpäässä (syksyllä myös Ulvilassa). www.porinhyvis.fi Lievitetään yksinäisyyttä yhdessä Joogasta helpotusta astmaatikolle? ASTMAA SAIRASTAVAT aikuiset voivat mahdollisesti tehostaa keuhkojensa toimintaa hengitysharjoitusten ja joogan avulla. Myös tavallinen aerobinen liikunta auttaa etenkin yhdistettynä hengitysharjoituksiin. Tiedot käyvät ilmi 28 tutkimuksen meta-analyysista, joka koostui yhteensä 2 200 potilaan terveystiedoista. Hengitysharjoitukset, aerobinen liikunta, ohjatut rentoutusharjoitukset, jooga sekä hengitysharjoitusten ja aerobisen liikunnan yhdistelmä kaikki paransivat uloshengityksen sekuntikapasiteettia verrattuna kontrolliryhmiin, jotka saivat vain tavanomaista hoitoa. Hyötyjä näkyi myös muissa keuhkotoiminnan mittauksissa, mutta ryhmien välillä oli vaihtelua. Merkittävimmät vaikutukset havaittiin ryhmissä, jotka tekivät joogaharjoituksia tai hengitysharjoitusten ja aerobisen liikunnan yhdistelmiä. R Tutkimus on julkaistu Annals of Medicine -lehdessä. KU VA : SH U TT ER ST O C K 40 TUNNE & MIELI 5/2023
Ota yhteyttä: Markku Karjalainen 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi www.tunnejamieli.fi/mediatiedot Nivelrikko on yleisin kroonista kipua aiheuttava sairaus ja maailman yleisin nivelsairaus. Iän ja ylipainon lisäksi sairastumiselle altistavat vammat, raskas työ ja kuormitus sekä nivelten kehityshäiriöt ja perimä. Liikunta avuksi nivelrikon aiheuttamaan kipuun POLVEN TAI LONKAN NIVELRIKKOA potevien kivut lievittyvät yhtä hyvin liikunnalla kuin tulehduskipulääkkeillä tai parasetamolilla. Liikunta parantaa myös potilaiden toimintakykyä, kertoo tuore tutkimus. Meta-analyysitutkimuksessa yhdistettiin 152 satunnaistetun tutkimuksen aineistot, jotka koostuivat yhteensä yli 17 000 potilaan terveystiedoista. Tutkimuksissa liikuntaa verrattiin joko tulehduskipulääkkeisiin tai parasetamoliin. Potilaiden kivut lievittyivät yhtä hyvin kaikissa ryhmissä, eli liikunta oli lääkkeiden veroinen kivunlievittäjä. Tämä havaittiin neljän, kahdeksan ja 24 viikon seurantojen aikana. Myös potilaiden toimintakyky parani kaikissa ryhmissä. Moni nivelrikkopotilas käyttää tulehduskipulääkkeitä tai parasetamolia, mutta niiden pitkäaikainen käyttö voi kasvattaa sydänja verisuonitautien sekä suolistovaivojen todennäköisyyttä etenkin riskipotilailla. Liikunta voisikin auttaa lääkitysten vähentämisessä. Liikunta on muutenkin terveellistä, joten nivelrikkopotilaita tulisi aina kannustaa liikkumaan mahdollisimman paljon. R Tutkimus on julkaistu British Journal of Sports Medicine -lehdessä. Haluatko mainoksesi Tunne & Mieli -lehteen tai sähköisiin kanaviimme? KU V A: S H U T TE RS T O C K 41 TUNNE & MIELI 5/2023
Huonosti liikkuva vanhus on usein myös yksinäinen HUONOSTI LIIKKUVAT ja kävelevät vanhukset ovat tuoreen tutkimuksen mukaan usein myös yksinäisiä. Lisäksi he osallistuvat muita harvemmin sosiaalisiin harrastuksiin ja kanssakäymisiin. Yksinäisyys, sosiaalinen eristyneisyys ja vähäiset sosiaaliset kontaktit olivat yleisempiä vanhuksilla, joilla oli vaikeuksia kävellä lyhyitä matkoja. Mittana käytettiin huoneen poikki tai korttelin ympäri kävelemistä. Huonosti liikkuvista neljännes koki itsensä yksinäiseksi ja sosiaalisesti eristyneeksi ja kolmannes arvioi sosiaaliset kontaktinsa vähäisiksi. Hyvin liikkuvista näin koki alle viidennes. Kävelykykyä käytetään muun muassa kaatumisriskin arvioinnissa, mutta tulosten perusteella se auttaa myös tunnistamaan yksinäisiä ja sosiaalisesti eristyneitä vanhuksia. Vähäinen sosiaalinen kanssakäyminen ja fyysinen passiivisuus on yhdistetty muun muassa muistisairauksien riskiin. R Tulokset on julkaistu Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä. T U T K I T T U A T I E T O A KU VA : SH U TT ER ST O C K ASUMISPALVELUJA JA TOIMINTAKYKYÄ TUKEVAA TOIMINTAA MIELENTERVEYSTOIPUJILLE Jokaisella on oikeus hyvään ja merkitykselliseen elämään Tukea, tietoa, toivoa Rintasyöpäyhdistys Europa Donna Finland ry on rintasyöpään sairastuneiden oma järjestö, jonka toiminnan ydin on vertaistuki. Tule mukaan – jaettu taakka on kevyempi kantaa! europadonna.fi 42 TUNNE & MIELI 5/2023
Voimaja kuntoharjoittelu alentavat verenpainetta VOIMAJA KUNTOHARJOITTELUN yhdistelmä auttaa tuoreen meta-analyysin perusteella alentamaan verenpainetta. Liikunnan terveyshyödyt ja verenpainevaikutukset on tunnettu pitkään, mutta tulokset vahvistavat näyttöä. Tutkimuksessa yhdistettiin ja analysoitiin 37 aikaisemman tutkimuksen tiedot. Tutkimuksiin oli osallistunut 1 900 verenpainepotilasta, jotka satunnaistettiin joko voimaja kuntoharjoitteluun tai vertailuryhmään, joka ei harrastanut liikuntaa. Tulosten perusteella voimaja kuntoliikuntaryhmiin satunnaistettujen systolinen verenpaine laski keskimäärin 6,4 mmHg ja diastolinen verenpaine keskimäärin 3,7 mmHg. Eniten hyötyivät intensiivisesti ja usein harjoittelevat. R Tutkimus on julkaistu Journal of Hypertension -lehdessä. Parisuhdekurssit auttavat suhteen kriiseissä ja arjessa. Sinulle ja teille, jotka kaipaatte toimivaa yhteyttä välillenne. KALAJOEN PARISUHDETAPAHTUMA 2023 3.–5.11.2023 KALAJOKI TUNNEKESKEINEN PARISUHDEKURSSI 18.–19.11.2023 JÄRVENPÄÄ PIEKSÄMÄEN PARISUHDEJA PERHELEIRI 28.6–5.7.2024 PIEKSÄMÄKI Olette lämpimästi tervetulleita! Apua ja läheisyyttä parisuhteeseen parempiavioliitto.fi/tapahtumat Korkeaa verenpainetta potee noin puolet suomalaismiehistä ja kolmannes naisista. Verenpainelääkityksellä on noin puoli miljoonaa. KU VA : SH UT TER STO CK Lahjoita ILOA lapsille 67 690 sa ir a a la k lo vn it .f i 43 TUNNE & MIELI 5/2023
Mitä voimme tehdä, jotta nuorten elämänpolku näyttäisi turvallisemmalta? Tapahtumasarja sosiaalialan ammattilaisille www.mieletontulevaisuus.fi T U T K I T T U A T I E T O A Eturauhassyövän sairastaminen voi altistaa vakavalle masennukselle AGGRESSIIVISTA ETURAUHASSYÖPÄÄ sairastavat miehet sairastuvat usein myös vakavaan masennukseen, tuore ruotsalaistutkimus osoittaa. Myös itsemurhariski suurenee diagnoosin ja hoitojen jälkeen. Tulokset perustuvat yli 180 000 eturauhassyöpäpotilaan ja 1,8 miljoonan verrokin seurantatietoihin. Potilaat sairastuivat vakavaan masennukseen lähes kaksi kertaa todennäköisemmin ja tekivät itsemurhan yli kaksi kertaa todennäköisemmin kuin verrokit. Riskit näkyivät vielä kymmenen vuoden kuluttua diagnoosista. Masennus ja itsemurhat olivat yleisimpiä miehillä, joiden eturauhassyöpä hoidettiin androgeenideprivaatiolla eli kastraatiolla. Tutkimuksen tulokset olisi hyvä huomioida eturauhassyöpään sairastuvien hoidossa. Potilaita pitäisi seurata säännöllisesti, jotta masennukseen ja itsetuhoisiin ajatuksiin voitaisiin reagoida ajoissa. R Tutkimus on julkaistu European Urology -lehdessä. KU VA : SH U TT ER ST O C K Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä. Uusia tapauksia todetaan Suomessa runsaat 5 000 vuosittain. 44 TUNNE & MIELI 5/2023
Mielenterveysyhdistys HELMI ry on vuonna 1983 perustettu matalan kynnyksen toimintayhteisö. Vertaisuus ja yhteisöllisyys ovat kantava voimamme. Tarjoamme syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja tavata vertaisia turvallisessa ympäristössä. Meillä voi olla tai osallistua kukin omien voimavarojensa mukaan, kaikki ovat tervetulleita. Tuemme mielenterveystoipujia omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Kaikille avoin päihteetön kohtaamispaikka Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Lounaskahvila Mielenterveysyhdistys HELMI ry Palveluohjausta Vertaistukea Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita Helmi-talo, Vallila Auki arkisin klo 9-16.30 Mäkelänkatu 56, 3. krs. 00510 Hki p. 040 161 6604 Mielenterveysyhdistys Helmi www.mielenterveyshelmi.fi mielenterveys_helmi Mielenterveysyhdistys HELMI ry on vuonna 1983 perustettu matalan kynnyksen toimintayhteisö. Vertaisuus ja yhteisöllisyys ovat kantava voimamme. Tarjoamme syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja tavata vertaisia turvallisessa ympäristössä. Meillä voi olla tai osallistua kukin omien voimavarojensa mukaan, kaikki ovat tervetulleita. Tuemme mielenterveystoipujia omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Kaikille avoin päihteetön kohtaamispaikka Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Lounaskahvila Mielenterveysyhdistys HELMI ry Palveluohjausta Vertaistukea Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita Helmi-talo, Vallila Auki arkisin klo 9-16.30 Mäkelänkatu 56, 3. krs. 00510 Hki p. 040 161 6604 Mielenterveysyhdistys Helmi www.mielenterveyshelmi.fi mielenterveys_helmi Mielenterveysyhdistys HELMI ry on vuonna 1983 perustettu matalan kynnyksen toimintayhteisö. Vertaisuus ja yhteisöllisyys ovat kantava voimamme. Tarjoamme syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja tavata vertaisia turvallisessa ympäristössä. Meillä voi olla tai osallistua kukin omien voimavarojensa mukaan, kaikki ovat tervetulleita. Tuemme mielenterveystoipujia omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Kaikille avoin päihteetön kohtaamispaikka Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Lounaskahvila Mielenterveysyhdistys HELMI ry Palveluohjausta Vertaistukea Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita Helmi-talo, Vallila Auki arkisin klo 9-16.30 Mäkelänkatu 56, 3. krs. 00510 Hki p. 040 161 6604 Mielenterveysyhdistys Helmi www.mielenterveyshelmi.fi mielenterveys_helmi Mielenterveysyhdistys HELMI ry on vuonna 1983 perustettu matalan kynnyksen toimintayhteisö. Vertaisuus ja yhteisöllisyys ovat kantava voimamme. Tarjoamme syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja tavata vertaisia turvallisessa ympäristössä. Meillä voi olla tai osallistua kukin omien voimavarojensa mukaan, kaikki ovat tervetulleita. Tuemme mielenterveystoipujia omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Kaikille avoin päihteetön kohtaamispaikka Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Lounaskahvila Mielenterveysyhdistys HELMI ry Palveluohjausta Vertaistukea Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita Helmi-talo, Vallila Auki arkisin klo 9-16.30 Mäkelänkatu 56, 3. krs. 00510 Hki p. 040 161 6604 Mielenterveysyhdistys Helmi www.mielenterveyshelmi.fi mielenterveys_helmi
V Ä R I T Y S K U V A 46 TUNNE & MIELI 5/2023
Mielen hyvinvointi on myös omia tekoja. Hyvän mielen sivuilla voit antaa aivoillesi pähkäiltävää (ristikko, krypto, sanatehtävä, sudoku) ja lepoa (värityskuva). Opettele eroon vitkuttelusta (Miten tarttua roikkuviin hommiin?), pohdi, mistä häpeän tunne tulee ja lue, mitkä asiat tuovat iloa Pekka Saurin elämään (Voimaa arkeen). HYVÄN MIELEN TEKOJA KU VA : U N SP LA SH 47 TUNNE & MIELI 5/2023
Miksi joidenkin tehtävien aloittaminen tuntuu viikosta, kuukaudesta ja jopa vuodesta toiseen niin tuskalliselta? Aikatauluttamisen sijaan apu voi löytyä menemällä vaikeita tunteita kohti. TEKSTI KAISA PASTILA KU VAT SHUTTERSTOCK M onella psykologi, valmentaja ja tietokirjailija Minna Miaon asiakkaalla on sama murhe: ”Mikä on, kun en saa tehtyä roikkuvaa asiaa? Vaikka tiedän, että se on minulle tärkeä, en vain saa tartuttua siihen.” Jonkun opinnäytetyö on ehkä jäänyt kesken. Toista turhauttaa, kun hän ei saa haettua uutta työpaikkaa. Usein ihmiset alkavat näissä tilanteissa aikatauluttaa asioita ja järjestellä kalenteriaan. Ajanhallinnasta voikin olla apua, mutta monesti varsinainen este on tunnepuolella. – Lykkäämisen taustalla on usein itse asiassa pyrkimys hallita ja säätää niitä epämukavia tunteita ja ajatuksia, joita tekemätön asia meissä aiheuttaa. Miaon vastaanotolla näitä tunteita aletaan tutkia lempeästi: mitähän viestiä ahdistus, pelko tai esimerkiksi häpeä voisi kertoa? – Ideana ei ole päästä eroon epämukavista tunteista, vaan nähdä ne tärkeinä. Ne voivat kantaa esimerkiksi viestiä jostain meille tärkeästä arvosta tai periaatteesta. Kun saa siitä kiinni, on avaimet muuttaa omaa toimintaansa. HOMMIIN? ROIKKUVIIN TARTTUA MITEN 48 TUNNE & MIELI 5/2023
Minna Miao neuvoo asiakkaitaan pitämään päiväkirjaa niistä hetkistä, kun he huomaavat välttelevänsä hommiaan. Kirjoittaminen auttaa pysähtymään. – Kun mieleen tulee tekemätön työ, läsnä on usein niin voimakkaita kielteisiä ajatuksia, esimerkiksi häpeää ja epäonnistumisen pelkoa, että puolustusjärjestelmämme aktivoituu. Menemme taistele tai pakene -tilaan ja alamme toimia automaattisten reaktiotaipumustemme varassa. Usein vasta jälkeenpäin on mahdollista analysoida perusteellisemmin, mitä tilanteessa oikein tapahtui ja miksi toimin, kuten toimin. – Tunteiden säätelyyn liittyvä hyödyllinen perustaito on kyky tunnistaa Ota ongelma haltuun kirjoittamalla Tutki, mitä itsesyytöksen takana on Kun Minna Miao kyselee asiakkailtaan, mitä he itse arvelevat pattitilanteen syyksi, ihmiset syyttävät usein omaa laiskuuttaan: ”Syy on minussa, minulla ei ole itsekuria.” – Silloin sanon, että jaahas, tutkitaanpa vähän tätä sinun ajatustasi. Seuraa sarja kysymyksiä: Mistä vahva ajatus omasta laiskuudesta on tullut? Löytyykö omasta elämästä vastakkaisia esimerkkejä ja onnistumisen kokemuksia? Missä tilanteissa ihminen on huomannut, että hän ei toimikaan kuten laiska ihminen toimisi? Tarvitseeko hän tätä leimaa itselleen, vai voisiko hän vähän rikkoa omaa tarinaansa siitä, että hän on laiska? – Mikään taikasauva tunteiden tutkimismetodi ei ole, vaan työstäminen vaatii kärsivällisyyttä, psykologi muistuttaa. Joskus aloittamisen kitka johtuu siitä, että emme ole täysin selvillä siitä, miksi oikeastaan teemme jotain asiaa. Onko juttu sittenkään merkityksellinen itselle? Mitä isompaa tavoitetta kohti se vie? – Joskus näissä tilanteissa tunnistaakin, että asia kuuluu omassa elämässä ”pitäisi-osastoon”. Teemme sitä vain pinttyneen tavan vuoksi tai siksi, että kuvittelemme, että meidän kuuluu niin tehdä. Silloin sen voi yhtä hyvin tipauttaa pois. Tipauta pois turhat pitäisi tehdä -asiat ja nimetä omia tunteita, myös niitä hankalia. Sen jälkeen voi pohtia, mitä viestiä niistä voisi lukea. Esimerkiksi syyllisyyden tunne voi kertoa siitä, että tavoite tekemättömän asian takana on itselle tärkeä. Se voi kertoa myös siitä, että ne ihmiset, joiden takia tuntee syyllisyyttä, ovat itselle merkityksellisiä. HOMMIIN? ROIKKUVIIN TARTTUA MITEN 49 TUNNE & MIELI 5/2023
Masennuksen oireisiin kuuluu, että voi olla vaikeaa olla aloitteellinen ja tarttua toimeen. – Tragedia on siinä, että masentuneena meidän on vaikea tarttua niihinkin asioihin, jotka tuottaisivat itselle iloa ja joista voisi saada energiaa, Minna Miao sanoo. Aloitteellisuus voi kärsiä myös vaikean elämäntilanteen ja siihen liittyvän väsymyksen vuoksi. Psykolgi neuvoo aloittamaan pienin askelin ja keskittymään perusasioihin, kun elämässä on vaikea jakso. Se tarkoittaa sitä, että saa syötyä, nukuttua ja huolehdittua mahdollisista lapsista ja lemmikeistä riittävän hyvin. – Hoidettavat tehtävät kannattaa purkaa vielä pienempiin osiin kuin jossain toisessa elämäntilanteessa. Kannattaa myös yrittää tunnistaa ja karsia elämästään kuluttavia pitäisi-asioita. Näin jää voimavaroja oikeasti tärkeisiin asioihin. Esimerkiksi ulkoilusta tai yhteydenpidosta ystävien kanssa voi myös saada itselleen energiaa. Aloita pieni askel kerrallaan Tunnista oikeasti kiireiset asiat Kesken Teams-kokouksen näytölle ponnahtaa ilmoitus saapuneesta sähköpostista. Tämänkaltaiset jatkuvat, nopeasti tulevat keskeytykset synnyttävät tyypillisesti työelämässä en saa aikaan mitään -tunnetta. Keskittyminen meneillään olevaan tehtävään herpaantuu. – Asiat naamioituvat kiireellisiksi ja siirtyvät toimintamme kärkeen. Mutta ongelmaksi nousee se, että samanPsykologi Minna Miao neuvoo, miten saat hankalista tavoitteista kiinni. Säästäminen. Rahan laittaminen sivuun on hyvä esimerkki asiasta, joka palkitsee hitaasti. Tämä voi nostaa aloittamisen kynnystä. Joskus sen ylittäminen helpottuu, kun sanoittaa itselleen motivaationsa: haluan turvallisuutta elämääni. Toimeen tarttumista saattaa hidastaa myös jokin vanha asenne, jonka olet oppinut vaikka jo lapsuudenperheessäsi. Jos vanhempasi sanoivat, ettei saa olla pihi, voit haastaa ajatuksen: haittaako, jos olenkin vähän pihi? Valokuvien järjestely. Jos työ on jäänyt roikkumaan pitkäksi aikaa, pohdi, miksi valokuvaprojekti on sinulle tärkeä. Koska haluat muistoja? Koska albumien katselu saa sinut hyvälle mielelle? Kun saat selvennettyä itsellesi syyn, ajan raivaaminen voi helpottua. Tai ehkä huomaat ajattelevasi, että tallentaisit muistoja mieluiten kirjoittamalla. Anna silloin itsellesi lupa irrottautua projektista, ja tee homma omalla tavallasi. Terveelliset elämäntavat. Tyypillinen tarina on, että haemme kerralla niin suurta elämänmuutosta, että intomme lopahtaa heti alkumetreillä. Viisautta on kysyä itseltään, mihin tarkalleen ottaen toivoo arjessaan muutosta. Mikä olisi sopiva tavoite – sellainen, joka on tasapainossa käytössä olevan ajan ja jaksamisen kanssa? Kannattaa tehdä suunnitelmia myös hankalien päivien varalle. Siivoaminen. Siivouksen kanssa voi käydä samoin kuin elämäntaparemontissa: odotuksemme ovat ylimitoitetut. Koti ei kuitenkaan pysy siistinä yhdellä suursiivouksella, vaan kyse on siitä, että siisteyttä ylläpitävistä tavoista tulee hiljalleen arkirutiineja. Iso siivousurakka kannattaa suosiolla pilkkoa pienempiin osiin, edetä voi esimerkiksi huone tai sukkalaatikko kerrallaan. ? Jutun lähteenä on myös Minna Miaon teos Prokrastinaatio – Aloittamisen vaikeus ja miten se voitetaan (SKS Kirjat 2023). M i t e n p ä ä s e n a l k u u n ? aikaisesti se tehtävä, jota oikeasti haluaisimme edistää, siirtyykin meistä poispäin. Kannattaakin opetella erottamaan muka-kiireelliset tehtävät oikeasti tärkeistä. Helppo homma se ei ole, Miao huomauttaa. – Nykypäivän työelämässä on paljon erilaisia viestejä ja hälinää. Voi olla tosi haastavaa tulkita, mitkä asiat oikeasti vaativat välitöntä tarttumista. 50 TUNNE & MIELI 5/2023
Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu? SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten? SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. M I K Ä J U T T U S Y T Y T T I ? LÄHETÄ VASTAUKSESI Sähköpostitse toimitus@tunnejamieli.fi Netissä www.tunnejamieli.fi, Paras juttu -äänestys Postitse Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Prinssintie 4 D 39, 00820 Helsinki. L U K I J O I LT A Kauniisti syömishäiriöstä Syömishäiriö parisuhteessa -jutusta huokui myötätunto. Suuri oivallus oli se, ettei sairastava aina parane, vaikka saisikin hoitoa. Toivoisin tulevaisuudessa juttua epävakaasta persoonallisuudesta ja psykoottisesta masennuksesta. Ajatuksia unettomuudesta Unettomuudesta kertovat artikkelit kiinnostavat, sillä kärsin huonoista yöunista myös itse. On hyvä tietää, etten taistele asian kanssa yksin. Syykään ei ehkä ole minussa, vaan kyse on iän tuomasta ongelmasta. Luopuminen edessä Minua kosketti eniten artikkeli Lupa surra loppuelämä, sillä olen luopumassa asteittain pitkäaikaisesta elämänkumppanistani parantumattoman syövän vuoksi. Olemme olleet yhdessä viisikymmentä vuotta. Kaikki kiinnosti! Koko lehti oli tällä kertaa superhyvä! Parasta olivat surujuttu ja Tuomas Milonoffin haastattelu, jossa hän kertoi työuupumuksestaan. Kiinnostaisi lukea väsymysoireyhtymästä ja siitä, miten ihmiset selviävät byrokratian rattaissa ja jäädessään taloudellisesti yksin. Huomio hyviin asioihin Lehden kiinnostavin juttu oli tällä kertaa Viritä mielesi kohti hyvää. Siinä kerrottiin vinkkejä, miten voisimme oppia kääntämään oman mielemme ikävistä asioista kohti positiivista ajattelua. Aihe on todella ajankohtainen juuri nyt, kun joka tuutista tulee vain ikäviä ja pelottavia asioita. Kiitos tästä kirjoituksesta. Viime lehden kiinnostavimmaksi jutuksi lukijaäänestyksessä valittiin Viritä mielesi kohti hyvää. Jutun kirjoitti toimittaja Helinä Kujala. Anna palautetta ja osallistu arvontaan! Lehden 4/23 arvonnassa Aivoblues-kirjan voitti Kirsi Koivu. Onnea voittajalle! Arvomme yhteystietonsa jättäneiden kesken Anders Hansenin kirjan Aivoblues (Atena 2023). Palkinnon arvo on noin 30 euroa. 51 TUNNE & MIELI 5/2023
K Y S Y A S I A N T U N T I J A LT A Kysyjä pohtii, miten päästä yli masennuksen aiheuttamasta häpeästä ja arvottomuuden tunteesta. Mielenterveyden keskusliiton verkkokuntoutussuunnittelija Päivi Tonteri ja kouluttaja Merja Matilainen kehottavat pohtimaan häpeän syitä. Sairastan masennusta, joka vie välillä työkykyni. Tunnen olevani ihmisenä jotenkin vajaa ja häpeän sairauttani. Mietin, miksen pysty samaan kuin muut, vaikka tiedän etten ole ainoa. Miten voisin päästä tämän häpeän yli ja tuntea itseni jollain tavalla arvokkaaksi ihmiseksi? MITEN PÄÄSTÄ YLI HÄPEÄSTÄ? TEKSTI HELINÄ KUJALA KU VA SHUTTERSTOCK KU VA : SH U TT ER ST O C K I han ensiksi kannattaa muistaa, että sairastuminen ei ole sinun syysi. Kuka tahansa voi sairastua. Vaikka sinulla on sairaus, sinä et ole sairaus, ja sinussa on valtavasti muita puolia kuin oireet ja ongelmat. Sairauden kanssa voi elää hyvää elämää. Häpeä voi olla mielenterveysongelmien seuraus, mutta se voi myös aiheuttaa tai ylläpitää mielenterveysongelmia. Kielteinen käsitys itsestä ja 52 TUNNE & MIELI 5/2023
HÄPEÄ VOIMISTUU piilottelusta. Lämminhenkiset kohtaamiset ja hyväksyvien ihmisten seura lievittävät tunnetta. Vertaistukea löytää vaikkapa paikallisesta mielenterveysyhdistyksestä tai Mielenterveyden keskusliiton järjestämistä tapahtumista. Jos puhuminen tuntuu hankalalta, voit saada tukea myös lukemalla tai kuuntelemalla muiden tarinoita. Häpeä alkaa hellittää, kun sen kohtaa ja uskaltautuu tekemään asioita siitä huolimatta. Jos tunteen yrittää painaa alas, se nousee pintaan yhä uudelleen kuin rantapallo vedessä. Sen sijaan voit kokeilla, pystyisitkö kohtaamaan sen kuin ystävän, jolla on pohjimmiltaan hyvä tarkoitus. Voit myös miettiä, miten suhtautuisit ystävääsi tai läheiseesi, jos hänellä olisi samanlainen tilanne kuin sinulla. Mitä sanoisit hänelle, jos hän kertoisi kokevansa häpeää? Kun olet ajatellut asiaa toisen näkökulmasta, voit tunnustella, voisitko osoittaa samanlaista myötätuntoa ja välittämistä itseäsikin kohtaan. On myös tärkeä muistaa, että epätäydellisyys ja keskeneräisyys kuuluvat elämään. Leonard Cohen on ilmaissut sen osuvasti: ”Kaikessa on särö. Sitä kautta valo pääsee sisään.” ? jatkuva huonommuuden kokemus usein syventävät masennusta ja lisäävät ahdistusta. Myös se, ettei toipuminen sairaudesta etene toivotulla tavalla, voi aiheuttaa häpeän tunteita. Moni kertoo häpeävänsä jo häpeän tunnettakin, sekä sitä, että häpeää itseään ja sairauttaan, vaikka ei suhtaudu yhtä ankarasti muihin sairastuneisiin. VOIT LÄHTEÄ TUTUSTUMAAN häpeään kysymällä itseltäsi: Mikä minua hävettää sairaudessani kaikkein eniten? Missä tilanteissa häpeän tunne voimistuu? Entä lievittyy? Missä tilanteissa tai kenen kanssa koen olevani eniten turvassa, hyväksytty ja oma itseni? Vertailu muihin saattaa pahentaa häpeää, koska muiden elämä voi näyttää ongelmattomalta. Et kuitenkaan ole ainoa sairastunut – etkä ainoa, joka kokee häpeää. Muista myös, että olet arvokas ihminen riippumatta siitä, oletko töissä vai et. Häpeä on yleisinhimillinen ja luonnollinen tunne, joka liittyy sosiaalisiin tilanteisiin. Ihmislajille on aina ollut tärkeä kuulua joukkoon, ja ryhmän ulkopuolelle jääminen on ollut uhka. Häpeällä on pohjimmiltaan hyvä tarkoitus, sillä se auttaa huomioimaan muita. Lievästä häpeästä ei tarvitsekaan päästä eroon, mutta liiallisena tunne on haitallinen. Sen kanssa voi kuitenkin oppia elämään, ja sitä voi oppia säätelemään. Olet jo pitkällä, kun uskallat pysähtyä ja huomata tunteesi. Lue lisää! Emilia Kujala: Tunteella – Häpeä Miia Moisio: Häpeästä valoon Katja Myllyviita: Häpeän hoito Haluatko kysyä sinua askarruttavasta mielen hyvinvointiin liittyvästä asiasta? Lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi. Kirjoita otsikkokenttään ”Kysy asiantuntijalta”. OLE KANNATELTAVANA Istu niin, että jalkapohjasi koskettavat lattiaa. Keskity siihen, mitä tunnet jalkapohjissasi. Tunne, miten lattia tukee ja kannattelee sinua. Se antaa voimaa ja auttaa olemaan tässä hetkessä. Tunnustele nyt, miten tuoli kannattelee sinua. Se ei arvostele eikä odota mitään vaan hyväksyy sinut ja tukee istumistasi ehdoitta. Aseta kätesi käsinojalle tai pöydälle. Miltä käsissä tuntuu? Huomaa, kuinka niitäkin kannatellaan. Anna itsesi levätä kannateltavana, tässä hetkessä. Voit pitää tämän tunteen mukanasi, kun siirryt jatkamaan päivääsi. H a r j o i t t e l e ! 53 TUNNE & MIELI 5/2023
P U U H A A A I V O I L L E KRYPTO 54 TUNNE & MIELI 5/2023
P U U H A A A I V O I L L E SANATEHTÄVÄ SUDOKU ? ? ? H E L P P O ? ? ? V A I K E A Ratkaisut seuraavalla aukeamalla ? ? ? K E S K I T A S O Ratkaise mikä lause kätkeytyy kuva-arvoitusten taakse! Kirjainten lukumäärät sanoissa näet ruuduista kuvien alla. Piilolauseessa kukin haettava sana voi siis koostua yhdesta tai useammasta tehtävän kuvasta. Easy Sudoku Puzzles 8 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 5 Sudoku Puzzle 6 5 7 4 9 8 6 5 9 8 2 1 6 5 8 5 1 9 4 6 5 1 9 7 7 9 3 2 4 5 3 2 7 2 1 6 5 8 6 9 1 2 8 5 9 4 1 3 6 1 2 3 1 2 6 7 5 2 5 2 4 6 9 8 9 1 4 7 8 3 6 3 7 5 2 9 4 8 6 7 3 Hard Sudoku Puzzles 8 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 5 Sudoku Puzzle 6 2 3 7 5 6 1 4 4 8 8 1 2 7 4 9 4 9 3 5 9 3 1 4 8 6 7 1 8 3 2 1 7 9 6 1 3 4 5 9 3 8 5 6 9 8 2 6 8 4 7 2 1 Medium Sudoku Puzzles 8 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 5 Sudoku Puzzle 6 4 9 1 6 8 7 8 6 2 6 9 5 9 8 4 7 5 3 2 1 5 3 8 1 9 7 9 4 2 1 6 5 4 6 7 4 3 3 5 8 8 2 5 9 6 4 3 5 5 6 7 6 9 3 7 5 4 9 6 4 3 9 2 9 1 6 55 TUNNE & MIELI 5/2023
P U U H A A A I V O I L L E Katso ristikkoja kryptovastaukset seuraavasta numerostamme! RISTIKKO 56 TUNNE & MIELI 5/2023
Pekka Sauri on poliitikko, radiopersoona, psykologi ja psykologian tohtori, jolta on juuri ilmestynyt kirja Mielenrauhaa levottomassa maailmassa (Minerva). Omaa mieltään hän hoitaa lukemalla, kirjoittamalla ja lintuja bongaamalla. TEKSTI MERI NYKÄNEN KU VA JOHANNA KUKKA Musiikki Rock-kulttuurilla on ollut suuri merkitys elämänkatsomukselleni. Aluksi kuuntelin Beatlesia ja Rolling Stonesia radiosta, sitten aloin säästää viikkorahoja ja ostaa vinyylilevyjä. Klassinen musiikki tuli mukaan vasta päälle 30-vuotiaana – eri tyylit täydentävät toisiaan. Käyn edelleen keikoilla ja kuuntelen kaiken aikaa musiikkia, myös kirjoittaessani. V O I M A A A R K E E N Rakkaus Suurin kaikista on rakkaus. Se on suurin onni ja tyydytys, mitä ihmisen elämässä voi olla. Rakkaus suuntautuu toiseen ihmiseen, ja se perustuu yhteyteen sekä kommunikaatioon. Rakkaus ei ole yksipuolista, kuten musiikin tai luonnon kokeminen. Se on ykseyttä, jossa minuudet katoavat. Omassa elämässäni on tällä hetkellä tällaista rakkautta. Luontoelämykset Olen koko elämäni harrastanut lintuja sekä luonnonvaraisia kasveja. Tärkein seurattava on lintujen kevätmuutto, syksyllä lintuinto sitten hälvenee. En ole mikään spesialisti vaan ihan harrastaja, vaikka pidänkin listaa havaitsemistani linnuista. Tärkeintä on elämys ja lintujen laulun tunnistaminen. Menen luontoon usein yksin, nykyään myös puolisoni kanssa. Ytimeltään se on kuitenkin yksin kokemista. Lukeminen ja kirjallisuus Opin lukemaan nelivuotiaana, ja jo kuusivuotiaana laitoin kellon soimaan kuudelta, että ehdin napata sanomalehden ensimmäisenä. Lukemisen kautta lähti muodostumaan maailmankatsomukseni, joka kantaa edelleen. Aloin lukea aikuisten kirjoja jo lapsena, mikä liittyy siihen, etten ehtinyt kokea viatonta lapsuutta. En osaa ajatella lukemista harrastuksena, koska se on niin iso osa minua ja elämääni. Luen kaikkea: tietoa, kaunoa ja runoja. Kirjoittaminen Rupesin kirjoittamaan jo pienenä lapsena, ja tein kahdeksanvuotiaana omaa Päivälehtinimistä julkaisua. Olen kirjoittanut paljon lehtijuttuja ja kirjoja, ja nykyään kirjoitan myös koko ajan someen. Se ei ole päiväkirjan kirjoittamista vaan yhteiskunnallista vaikuttamista, ajattelen olevani ison median päätoimittaja. K UV AT : S H U T T E R S T O C K 58 TUNNE & MIELI 5/2023
Tule mukaan tekemään lehteä! Onko sinulla mielessäsi aihe tai ihminen, josta haluaisit meidän tekevän jutun? Kerro ideasi: toimitus@tunnejamieli.fi E N S I N U M E R O S S A Seuraa meitä somessa! tunnejamieli.fi @tunnejamieli KU VA : U N SP LA SH NUORET & PÄIHTEET Miten nuoret käyttävät päihteitä? Asiantuntija kertoo, missä mennään ja millä tavalla vanhempien kannattaa päihteistä kotona keskustella. RIIPPUVUUKSIEN SYNTY Pohdimme, miten riippuvuudet syntyvät ja miksi toinen koukuttuu toista helpommin. Entä miten riippuvuuksista voi päästä irti? APUA YKSINÄISYYTEEN Talvi saa ihmiset vetäytymään koteihinsa, ja omassa kodissa hiljaisuus voi tuntua yksinäisyytenä. Miten omaa yksinäisyyttään voisi lievittää? K o l m e s y y t ä l u k e a l e h t i Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 5.12. Talven lehdessä pohditaan, miten riippuvuudet syntyvät ja millaisia vaikutuksia niillä on elämään sekä ihmissuhteisiin. MIELI VAPAAKSI RIIPPUVUUKSISTA
FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA HYVÄN MIELEN SYKSY 3,90 NYT Miksi liikuntainto lopahtaa? Tue sukupuoltaan pohtivaa nuorta Häpeästä voi päästä yli TRAUMA & IHMISSUHTEET Menneisyyden käsittely helpottaa elämää ALOITTAMISEN VAIKEUS Oletko sinäkin vitkuttelija? LÄHEISEN SAIRASTUMINEN Aivoinfarkti vei henkisen yhteyden ALINA TOMNIKOV NÄYTTELIJÄ Muiden miellyttäminen ohitti omat tarpeeni” ” 5/2023 12,50 € attendo.fi Attendo tarjoaa mielenterveysja päihdekuntoutujalle palvelupolun, yhteisöllisestä ympäri vuorokautisesta palveluasumisesta aina itsenäiseen asumiseen omaan kotiin saakka. Attendo kodissa saa myös ikääntyä mielenterveysja päihdesairauden kanssa. Toipumisorientaatio on se viitekehys, miten me ajattelemme. Kokemusasiantuntijuus ja vertaistuki vahvistavat asiakasnäkökulmaa ja asiakkaidemme aktiivista toimijuutta. Toimintaamme ohjaavat asiakkaidemme osallisuus, voimavarat, toivo ja positiivinen mielenterveys. Me autamme eteenpäin. ASKELIA OIKEAAN SUUNTAAN Inhimillisiä kohtaamisia FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA ANNA ITSELLESI TAI LAHJAKSI KEVYEMPÄÄ MIELTÄ KOKO VUODEKSI! Katso syksyn kampanjahinnat ja tilaa lehti osoitteessa tunnejamieli.fi › tilaa lehti UUTTA! Tilaajana pääset lukemaan myös sähköisen näköislehden ja koko arkiston vuodesta 2016 alkaen. attendo.fi Attendo tarjoaa mielenterveysja päihdekuntoutujalle palvelupolun, yhteisöllisestä ympäri vuorokautisesta palveluasumisesta aina itsenäiseen asumiseen omaan kotiin saakka. Attendo kodissa saa myös ikääntyä mielenterveysja päihdesairauden kanssa. Toipumisorientaatio on se viitekehys, miten me ajattelemme. Kokemusasiantuntijuus ja vertaistuki vahvistavat asiakasnäkökulmaa ja asiakkaidemme aktiivista toimijuutta. Toimintaamme ohjaavat asiakkaidemme osallisuus, voimavarat, toivo ja positiivinen mielenterveys. Me autamme eteenpäin. ASKELIA OIKEAAN SUUNTAAN Inhimillisiä kohtaamisia