KANSSAKULKIJA Sisarukset Heidi ja Eeva harjoittelevat eroon liiasta vaativuudesta MIELI JA TIETO Kehollisin keinoin kohti tasapainoa TYÖHYVINVOINTI Tunteet saavat tulla työpaikalle L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A Opettele kohtelemaan itseäsi kuin rakasta ystävääsi JENNY LEHTINEN 4 / 2 1 9 MIKSI NIIN MONI UUPUU TÖISSÄ? Luulin, että ADHD auttaa jaksamaan loputtomiin
Ratkaisuja työelämän ongelmiin asiantuntijoilta, työelämän kehittäjiltä ja työpaikoilta. TTT-lehteä lukevat työhyvinvoinnin, työterveyden ja työturvallisuuden ammattilaiset. Moni työnantaja tilaa lehden työntekijöilleen työpaikalla luettavaksi. TTT-lehti Työhyvinvoinnista kiinnostunut, tilaa Mielenkiintoisia kehitysideoita ja ajattelemisen aihetta joka lehdessä. Muiden työyhteisöjen parhaita käytäntöjä.” Lukijatutkimus / JHelske Research Tutustu TTT-lehden uutiskirjeeseen maksutta! www.tttlehti.fi ? Tilaa uutiskirje Työ Terveys Turvallisuus on työhyvinvoinnin erikoislehti TILAA LEHTI ? p. 03 4246 5370 ? tilaukset@tttlehti.fi ? www.tttlehti.fi ? Tilaa lehti Käytä tunnusta ”Tunnemieli” tai kirjoita se nettisivun tilaus lomakkeen lisätietoja-kenttään, niin saat lehden hintaan 75 € ensimmäisen vuoden ajan. Seuraava lehti ilmestyy 3.10. Tilaamalla lehden saat myös digitunnukset lehden arkistoon. 75 € TILAA TUTUSTUMIS HINTAAN 31.8. ASTI KESTOTILAUKSENA KUUSI NUMEROA VUODESSA (norm. 85 €)
M inne vain menenkin, ihmiset ympärilläni puhuvat jaksa misesta: Miten jaksaa, kun haluaa tehdä työnsä mahdolli simman hyvin? Tai kun omat vanhemmat ja lapset vaa tivat hoivaa eikä itselle meinaa jäädä aikaa? Entä miten sitä taas jaksaa kesäloman jälkeen, kun arki alkaa? Asiantuntijoiden mukaan puhe jaksamisesta on lisääntynyt ainakin siksi, että siitä uskalletaan puhua. Erityisesti työuupumus on aihe, josta moni ei olisi vielä kymmenen vuotta sitten rohjennut julkisesti kertoa. Mitä enemmän puhutaan, sitä vähemmän aihee seen liittyy stigmaa ja häpeää. Silti työuupumuksesta avoimesti puhuminen on monelle vaikeaa. Vaikka suhtautuisi ystävänsä uupumiseen kuinka myötätuntoisesti, omaa uupumusta voi olla vaikea myöntää. Siihen liit tyy edelleen itsensä syyllistämistä sekä riittämättö myyden ja häpeän tunteita. Tässä lehdessä Jenny Lehtinen kertoo, miten hänen työuupumuksensa oireili ja miten käynnissä oleva toipuminen alkoi. Hän sanoo opettelevansa sitä, ettei kaikessa tarvitse tähdätä sataprosenttiseen suoritukseen. Kaikki muutkin katsovat välillä työ ajalla kissavideoita. Olisiko siis aika lopettaa kaikkensa antamisella kehuskelu ja siirtyä riittävän hyvään? Siinä vasta onkin leveilyn paikka, että osaa ottaa omaa aikaa ja tehdä jotain omien arvojensa mukaista: kävellä elokuiselle ilta uinnille, soittaa rauhassa ystävälle tai pysähtyä kotimatkalla jätskil le. Ehkä lomatunnelmasta jää tänä vuonna jotain pysyvää myös arkeen eikä seuraavan loman koittaessa olekaan aivan poikki? Seuraavilta sivuilta löydät lisää ajatuksia siitä, kuinka tie kohti riittävän hyvää voi alkaa. Antoisia lukuhetkiä ja rentouttavaa loppu kesää! Meri Nykänen, päätoimittaja Toimittajalta ”Olen tavannut Jenny Lehtisen muutaman kerran aiemmin ja tiesin, että hänen kanssaan on helppoa ja mukavaa jutella aiheesta kuin aiheesta. Silti jälleen kerran ilahduin ja äimistyin siitä, kuinka rohkeasti ja avoimesti hän kertoi henkilökohtaisista kriiseistään ja työhaasteistaan – ja vieläpä työpaikkansa lounaskahvilassa, jossa viereisissä pöydissä istui tuttuja kollegoita. Ihailen Jennyn avointa asennetta ja persoonaa. Kun yhä useampi uskaltaa puhua ääneen mielenterveyden ongelmistaan, niihin liittyvät epäluulot vähenevät ja yhä useampi saa rohkeutta hakea itselleen apua ajoissa. Elämä koettelee meitä kaikkia joskus.” Mirja Aarnio Mitä enemmän puhutaan, sitä vähemmän myös työuupumukseen liittyy stigmaa ja häpeää. Päätoimittaja Meri Nykänen p. 0400 820 174 toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Markku Karjalainen p. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. 09 565 7730 www.mtkl.fi Painopaikka Forssa Print Painosmäärä 8000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien liiton jäsen tunnejamieli.fi @tunnejamieli Pääkirjoitus K uv a: Su sa nn a K ek ko ne n / N O O N K uv a: M ik a Po lla ri PS Haluatko olla mukana tekemässä lehteä? Kerro meille juttutoiveesi ja anna palautetta sähkö postitse osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi Riittävän hyvä tyyppi T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9 3
Minulle on sanottu, että toipuminen vie aikaa. Olen yrittänyt hyväksyä sen siitä huolimatta, että olen tällainen innostujaluonne ja haluaisin heti hoitaa kaiken kuntoon. Toimittaja Jenny Lehtinen, sivut 10–15 S I S Ä L L Y S 4 / 2 1 9
20 Heidi Järvinen & Eeva Harju Eroon liiasta vaativuudesta Vaikea perhetausta teki Heidi Järvisestä ja Eeva Harjusta sinnikkäitä ja vaativia suorittajia. Aikuisuudessa sisarukset ovat harjoitelleet armollisempaa elämänasennetta itseä ja muita kohtaan. 30 Joel Herman ”Olen ympäröinyt itseni hyvillä ihmisillä” Espoolainen Joel Herman ei olisi stand up -koomikko ilman Aspergerin oireyhtymää. Hän on kohdannut myös ihmisten pahimmat ennakkoluulot, mutta ei haluaisi silti muuttaa itsessään mitään. Kanssakulkijat 6 Mitä uutta? 8 Tiimiäly syntyy yhdessä 16 Mä joka päivä töitä teen Mikä avuksi paljon puhuttuun työuupumukseen? Asiantuntijoiden mukaan hyvä sosiaalinen ilmapiiri ja hallinnan tunne lisäävät työhyvinvointia. 26 Tunteet mukaan töihin Tunteiden johtamista voi opetella siinä missä muitakin taitoja. Tulevaisuuden työelämässä inhimillisten taitojen merkitys korostuu entisestään. 29 Kolumni: Ani Kellomäki Millainen mitta määrittää paikkasi maailmassa? 36 Eih, taas mä mokasin! Itsemyötätunnon avulla opit suhtautumaan itseesi yhtä kannustavasti kuin hyvään ystävään. 38 Mieli & tieto Kehon kautta kohti tasapainoa Psykofyysisessä fysioterapiassa ihminen kohdataan kokonaisuutena. 42 Tutkittua tietoa terveydestä 52 Lohturuoka Nuotion nuolema lohi 54 Intohimoni Suoraa puhetta Inari Nikkanen tekee podcastia, jossa puhutaan suoraan syömishäiriöistä, kuolemasta ja mielenterveydestä. 66 Minun arkeni: Anu Ipatti Vaikean masennuksen jälkeen nautin arjen tasapainosta Pu uh aa aivoi lle 47 VÄRITYSKUVA 48 KRYPTO 49 SANATEHTÄVÄ 49 SUDOKUT 50 RISTIKKO TYÖHYVINVOINTI HYVÄN MIELEN VINKKI HYVÄN MIELEN VINKKI Kannen kuva: Saara Autere 10 Jenny Lehtinen Työuupumus pysäytti innostujan Toimittaja Jenny Lehtinen yllättyi tajutessaan, kuinka kauan hän oli paiskinut töitä lopen uupuneena. Lopulta hänen oli pakko pysähtyä ja hyväksyä, että toipuminen kestää pitkään. RIITTÄVÄ SELLAISENA KUIN OLEN 20
Vihapuhe viiltää syvältä V ihamielisten viestien kaava on selkeä ja toistu va, ja usein asialla ovat samat hyökkääjät. Poh jimmiltaan viesti on yksinkertainen: olen paha tai hullu tai molempia.” Näin kertoo eräs tutkija kohtaamastaan vihapuheesta. Hänen ja muiden häiritsevän palautteen kohteeksi joutuneiden kokemuksia on koottu häiritseväpalaute.fi sivustolle, joka tarjoaa apua työhön liittyvän viha puheen käsittelyyn. Sivuston ovat tuottaneet Osuuskunta Media kollektiivi ja TJS Opintokeskus. Tutkijoiden lisäksi hyökkäävien viestien kohteeksi joutuvat tyypillisesti toimittajat, opettajat ja muut nä kyvää asiantuntijatyötä tekevät. Viestit voivat tulla vas taan sosiaalisessa mediassa tai kilahtaa suoraan sähkö postiin. – Vihapuhe kuormittaa työtä ja pilaa päivän. Se tulee usein yllättäen ja iskee suojausten läpi. Siksi se voi viil tää syvältä, sanoo sivuston tekemiseen osallistunut vies tinnän tutkija Annamari Huovinen Mediakollektiivista. Hänestä vihapuheen ei saa antaa normalisoitua osak si työelämää, vaikka jotkut saattavat ajatella, että sitä pi tää vain sietää tietyissä ammateissa. Kyse on työhyvin vointiin vaikuttavasta ilmiöstä, joka ei ole yksityisasia vaan koko työyhteisön haaste. – Asiantuntijat tekevät työtään itsenäisesti ja ovat tottuneet vastaamaan työnsä sisällöstä yksin. Moni saattaa siksi ajatella, että on oma häpeä, jos ei pärjää vihapostin kanssa. Sivustolta myös vihapostin lähettäjä saa ohjeita vi han tunteen hillitsemiseksi. K O O N N U T M E R I N Y K Ä N E N Mitä uutta? K U VA : SH U T TE R ST O C K Ensi avuksi vihapuheeseen Hengitä syvään ja rauhoitu. Älä vastaa viestiin tunnekuohun vallassa ja ennen tilanteen arviointia. Dokumentoi viesti. Arvioi esimiehesi tai kollegasi kanssa tilanteen vakavuus ja toimi sen mukaan. Ilmoita asiaton viesti ylläpitäjälle. Estä käyttäjä, jos et halua enää vastaanottaa hänen viestejään. TEKSTI HELINÄ KUJALA 6 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9
aikuisista kokee itsensä yksinäiseksi jatkuvasti tai melko usein, selviää FinSote 2018 -tutkimuksesta. Sillä, missä päin maata ihminen asuu, ei ole suurta merkitystä yksinäisyyden kokemiseen. Koulutus puolestaan on tutkimuksen mukaan vahvasti yhteydessä siihen, miten aktiivisesti ihmiset osallistuvat järjestöjen, yhteisöjen ja harrastusryhmien toimintaan. Matalasti koulutetuista toimintaan osallistuu noin 22 prosenttia, korkeasti koulutetuista noin 34 prosenttia. Tutkimuksesta selvisi myös, että ikääntyneistä alle puolet käyttää internetiä sähköiseen asiointiin: yli 75-vuotiaista naisista 38 prosenttia ja miehistä 48 prosenttia. Sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen netin kautta ei siis ole kaikkien ulottuvilla. Lisää yhteisöllisyyttä opiskelijoille M oni nuori aloittaa tänäkin syksynä opintonsa uudella paikkakunnalla, josta ei ehkä tunne ketään. Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden koke minen on opiskelijoilla yleistä, ja siksi heidän yhteisöllisyyttään on tarvetta lisätä. Yhdessä yhteisöksi hankkeen päätoteuttaja on Nyyti ry ja toiminta suun nataan kaikille korkeakouluopiskelijoille, opiskelijatuutoreille sekä opiskelu yhteisöille, joilla tarkoitetaan opiskelijajärjestöissä, oppilaitoksissa, opiskelu terveydenhoidossa sekä muissa opiskelijoiden tukipalveluissa toimivia henkilöitä. Keinoja yksinäisyyden välttämiseksi ovat ryhmäyttämiseen panostaminen läpi opintojen ja ryhmäyttämisen kehittäminen eri opintovaiheisiin sopivak si. Tärkeää on myös henkilökunnan hyvinvointi omassa yhteisössään, työn antajalta saadut resurssit ja yhteisön ulkopuolelle jääneiden löytäminen. On myös pieniä tekoja, joilla jokainen meistä voi lisätä yhteisöllisyyttä arjes sa: hymy, tervehtiminen tai istuminen ruokalassa vieraan yksinäisen ihmisen viereen. K U VA : SH U T TE R ST O C K 8 % TULE MUKAAN RYHMÄCHATTIIN! Haluaisitko keskustella mielenterveyteen liittyvistä asioista, mutta ympärilläsi ei ole sopivaa porukkaa siihen? Tai ehkä et halua keskustella tuttujen kanssa ja omalla nimelläsi? Mielenterveyden keskusliitto avasi kesäkuussa uudenlaisen vertaiskeskustelun mahdollisuuden: Mitä mielen päällä? -ryhmächatin. Ensimmäisessä chatissa keskusteltiin kesän aiheuttamasta ahdistuksesta ja toisessa yksinäisyydestä. Jokaisella kerralla on omat teemansa, ja mukaan mahtuu 15 ensin klikkaavaa keskustelijaa. Teemat ja chatin aikataulut löydät osoitteesta www.mtkl.fi. UUPUNEIDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TUKEA PARANNETTAVA Työuupuneiden työntekijöiden tuessa on vielä parannettavaa, kertoo terveystieteiden maisteri Riitta Kärkkäisen tuore väitöstutkimus. Työuupumuksen monitahoisuus ja tarve huomioida sekä yksilöön, työuupumukseen että työhön liittyvät tekijät tekevät tukemisesta haastavaa sekä työterveyshuollossa että työpaikoilla. Työhön paluun tuen käytännöt työterveyshuolloissa vaihtelevat ja tuki on epätasalaatuista. Lähiesimiehet koetaan tärkeiksi toimijoiksi työuupuneiden työntekijöiden tuessa, mutta he tarvitsevat myös itse tukea ja ohjausta, jotta kykenevät parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan alaisiaan. Väitöstutkimus tuotti alustavan biopsykososiaalisen mallin työuupuneiden työntekijöiden tukeen. Mallia voidaan hyödyntää työterveyshuolloissa ja työpaikoilla, kun uupuneille työntekijöille kehitetään entistä toimivampia tukikäytäntöjä. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9 7
K yllästyttääkö jo puhe tekoälystä ja digi talisaatiosta? Mihin on kadonnut puhe ihmisistä ja inhimillisyydestä? Kirjassa Tiimiäly kirjoittajat Ida Hakola, Ilona Hiila ja Maaretta Tukiainen pohtivat tu levaisuuden työelämää, joka vaatii uusia taito ja – ja huomion kiinnittämistä ihmiseen. Ei siis kannata jäädä murehtimaan sitä, että pian kaik ki työ katoaa ja koneet hoitavat hommat. Sen sijaan kannattaa pohtia, millaisia uusia mahdol lisuuksia ja yhdessä onnistumisia muutos tar joaa. Ihminen ja erityisesti ihmisryhmät ovat sitä tärkeämpiä, mitä enemmän maailma digitali soituu. Tiimiäly on kirjoittajien mukaan sitä, että ryhmä ihmisiä toimii yhdessä niin, että jokaisen koko potentiaali tukee yhteisen tavoit teen saavuttamista. Tiimiäly on siis tiimin jä senten älykästä toimintaa yhdessä. Parhaimmil laan tiimi on enemmän kuin osiensa summa. Tulevaisuuden työelämä tarvitsee ihmistä Viisi tärkeintä tiimiälytaitoa, joita kuka tahansa voi harjoitella: Mitä enemmän asiat digitalisoituvat ja automatisoituvat, sitä tärkeämmäksi nousee ihminen: ne ihmiset, jotka kehittävät teknologiaa ja ne, jotka hyödyntävät sitä uusilla tavoilla omassa työssään. OTE KIRJASTA T U N NE & MIE LI K I R J A T Hyvän mielen vinkki K U VA : SH U T TE R ST O C K Ilona Hiila, Maaretta Tukiainen, Ida Hakola: Tiimiäly (Tuuma 2019) Jotta tähän päästään, täytyy olla tiettyjä tai toja, joita jokainen voi opetella. Kirjassa kerro taan, kuinka näitä tiimiälytaitoja voi harjoitel la. Mukana on myös pohdintaa ja tehtäviä sekä työntekijälle, tiiminvetäjälle että johtajalle. Kirjan kiinnostavin osio onkin se, jossa käy dään läpi tiimiälytaitoja. Taitojen opettelu aloi tetaan itsetuntemuksen pohtimisella ja harjoit telulla. Itsetuntemus on kirjoittajien mielestä tär kein tiimiälyn taito siksi, että hyvin itsensä tun teva ihminen päätyy todennäköisimmin sellaisiin työtehtäviin, joissa hän on parhaimmillaan. Toki ajatus toimii myös toisinpäin: jos organisaatio tuntee itsensä hyvin, se tietää, millainen ihmi nen mihinkin työhön sopii parhaiten. Kirja käsittelee itsetuntemusta ja muita tai toja nimenomaan työelämän ja tiimiälyn näkö kulmasta. Sitä voi siis suositella lukijoille, jotka haluavat syvällisesti pohtia omaa rooliaan työ elämässä ja tiimin jäsenenä. 1 ITSETUNTEMUS 2 YHTEINEN SUUNTA 3 SALLIVA ILMAPIIRI 4 LUPA JA VASTUU TOIMIA 5 RIKASTAVA VUOROVAIKUTUS 8 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9
Tämä suruaika kestää hamaan loppuun saakka. Suru seuraa ja kannattelee minua. Hakeudun vaistomaisesti sinne missä on hiljaista ja missä minun ei tarvitse kohdata ketään. K U VA : SH U T TE R ST O C K Suru on aihe, josta on usein vaikea puhua ja kirjoittaa. Katariina Huttunen kuitenkin onnistuu sanoittamaan oman surunsa harvinaisen hienosti ja koskettavasti esikoisteoksessaan Surun istukka. Huttusta on kohdannut suruista suurin: oma tytär on tehnyt itsemurhan 26-vuotiaana. Huttunen yrittää kirjoittamalla ymmärtää, mitä ja miksi näin tapahtui. Itsemurha aiheuttaa äidissä syyllisyyttä tapahtuneesta, vihaa lääkkeitä määränneitä lääkäreitä kohtaan ja pettymystä läheisiin, jotka eivät ymmärrä surevaa äitiä. Kirjan kantavana ajatuksena on se, ettei tällaisesta surusta voi toipua. Ei ole mitään suruaikaa, jonka jälkeen kaikki palaa ennalleen, vaikka moni yrittää surevaa äitiä tällä lohduttaa. Suomentajana töitä tekevä Huttunen kirjoittaa niin taitavasti, että raskaasta aiheesta huolimatta tekstin lukeminen on helppoa. Kirja on hyvin henkilökohtainen: yksi kertomus siitä, miltä suru tuntuu ja miten syvälle se voi ihmisen viedä. Huttunen auttaa ymmärtämään surevan ihmisen maailmaa ja kunnioittamaan sitä herkkää mielentilaa, jossa sureva ihminen elää. Miltä suru tuntuu? K O O N N U T M E R I N Y K Ä N E N Röyhkeys helpottaa elämää Vähätteletkö helposti itseäsi ja ehkä myös muita? Silloin Röyhkeyskoulu tulee tarpeeseen. Kirjassa opetetaan, miten itseään ja mielipiteitään voi ilmaista rohkeammin ja ilman häpeää. Jenni Janakka on kirjoittaja, puhetaiteilija ja entinen näyttelijä, joka on pohtinut paljon ihmisten stereotypioita ja rooleja. Hän järjestää ympäri maata Röyhkeyskouluja, joissa opetellaan itsensä ilmaisemista. Kirjoittajan lähtökohta on se, että ensin kannattaa tutustua itseensä ja pohtia omaa minäkuvaansa. Tutustumisen jälkeen pohditaan, millaisia esteitä itsensä rohkeaan ilmaisemiseen meillä on: kiltin tytön syndrooma, vaikeus sanoa ei, kritiikin pelko – näitähän riittää. Lopuksi Janakka tarjoaa konkreettisia ratkaisuja. Hän esimerkiksi neuvoo, miten neuvottelussa kannattaa toimia pärjätäkseen tai miten kehollisuus tulee avuksi, kun kaipaa voimaa sanoihinsa. Jenni Janakka: Röyhkeyskoulu (Tuuma 2019) Katriina Huttunen: Surun istukka (S&S 2019) Outo ja pelottava vanhapiika Kaikkia meitä odottaa jossain suuri rakkaus – vai odottaako sittenkään? Ruotsalainen Malin Lindroth on kirjailija ja kulttuurijournalisti, jonka teos Vanhapiika on myynyt kotimaassaan hurjia määriä ja herättänyt paljon keskustelua. Viisikymppinen Lindroth purkaa omaan elämäänsä peilaten ajatuksiamme yksin elävästä naisesta. Onko tosiaan niin, että jokaisen naisen elämän päätepisteenä on se yksi suuri rakkaus, joka tekee elämästä täyttä ja oikeanlaista? Aivan kuin yksin, ehkäpä vielä lapsettomana, elävässä naisessa olisi edelleen jotain vikaa ja parisuhde olisi ainoa oikea tapa elää. Kaiken lisäksi tällainen nainen saattaa olla jopa uhka parisuhteessa eläville. On hienoa, että Lindroth ravistelee pinttyneitä ajatuksia, jotka edelleen liitetään yksin eläviin naisiin. Joko he elävät trendikästä sinkkuelämää tai ovat jotenkin epäonnistuneita, kun eivät ole löytäneet elämänsä rakkautta. Itsekseen eläminen saattaa aiheuttaa jopa häpeää. Kirjaa voi suositella kaikille, sekä yksin eläville että parisuhteessa oleville, avartamaan omaa mieltä ja luutuneita käsityksiä siitä, mikä on oikea tapa elää ja mikä ei. Malin Lindroth: Vanhapiika (Atena 2019) T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9 9
Kanssakulkija J E N N Y L E H T I N E N Toimittaja Jenny Lehtinen yllättyi tajutessaan, kuinka kauan hän oli paiskinut töitä lopen uupuneena. Lopulta hänen oli pakko pysähtyä ja hyväksyä, että toipuminen kestää pitkään. TEKSTI MIRJA AARNIO KUVAT SAARA AUTERE Työuupumus pysäytti ikuisen innostujan P inkit hiukset ja sininen kynsilakka ovat tuttua räväkkää tyyliä, mutta niiden kantajan olemus on vakavampi kuin aiemmin. Ylen toimittaja Jenny Lehtinen, 41, istuu kahvilassa työpaikallaan ja kertoo, mitä on tapahtunut. Häntä ei haittaa, että vieruspöydissä istuvat kollegat voivat kuulla kaiken. Vuoden alussa Lehtisen elämässä menivät kaikki suunnitelmat uusiksi. Hän oli juuri siir tynyt televisiotoimituksesta Yle Puheeseen aloittamaan oman radioohjelman tuotantoa. Takana oli pitkä joululoma, jolloin Lehtisen oli ollut tarkoitus ladata akkuja ja kasata ajatuk sia rankan ja intensiivisen työvuoden jälkeen. Lomalla hän oli luvannut itselleen, että ottaisi seuraavan vuoden iisimmin ja pitäisi työmääränsä kohtuullisena. Mutta joululoma ei riittänytkään alkuunkaan. – Olen peruspositiivinen ihminen enkä mitenkään ahdistukseen taipuvainen. Siksi hälytyskellot alkoivat soida, kun huomasin ole vani koko ajan ahdistunut ja pienetkin asiat it kettivät tai lamaannuttivat. Niin kävi esimerkiksi silloin, kun Lehtisen kodissa jäätyivät putket. Normaalisti hän olisi 10 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9
T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9 11
ryhtynyt tuumasta toimeen sulattamaan putkia, mut ta ei nyt. Vaikka järki sanoi, mitä pitää tehdä, hän meni täysin lukkoon ja toimintakyvyttömäksi. Toisinaan Lehtinen heräsi keskellä yötä paniikissa, onko naapuri kolannut lunta heidän pihalleen. Ei niin, että häntä oikeasti olisi asia kiinnostanut, mutta jostain syystä järjetön ajatus valtasi mielen. Päivät töissä menivät itkua pidätellen, ja kaikki teh tävät tuntuivat vaikeilta ja tahmeilta. Kunnes eräänä päivänä lounaalla työkaveri kysyi Lehtiseltä, mitä tälle kuuluu. Silloin ei enää voinut pidätellä. Itku purkautui ulos valtavalla voimalla. Kollega otti kädestä kiinni ja talutti Lehtisen työterveyshuoltoon – se kun sijaitsee suoraan lounasravintolan alakerrassa. LIIKAA PROJEKTEJA PÄÄLLEKKÄIN Jenny Lehtinen on tullut tunnetuksi kertomalla ohjel missaan avoimesti esimerkiksi syömishäiriöstään ja masennuksestaan. Hän teki kolme kautta televisio ohjelmaa Jenny+ yhdessä Saara Sarvaksen kanssa. Sii nä käsiteltiin avoimesti ja rennosti vaikeitakin aiheita, kuten syömishäiriötä, mielenterveyttä, lihavuutta ja kauneusihanteita. Lehtinen on myös vetänyt Ylellä Vaakakapinanimistä elämänmuutos projektia ja antanut kasvot keskuste lulle kehopositiivisuudesta. Uupuminen oli kuitenkin jotain uut ta. Tilanne oli kytenyt jo kauan. Koko edellinen vuosi oli mennyt rämpiessä väkisin eteenpäin, ja töitä oli liikaa. Kyse ei ollut loputtomista ylityötunneista tai työnantajan vaatimuksista, vaan suu rin ongelma oli se, ettei Lehtinen ollut osannut sanoa millekään hommalle ei. Kun projekteja ja tehtäviä alkoi olla kymmenittäin päällekkäin, keskitty minen ja voimat eivät riittäneetkään kaikkeen. Työ ei tuntunut enää yhtään hyvältä, vaikka tavallises ti Lehtinen rakastaa työtään ja innostuu siitä helposti. ADHD:N VOIMALLA ETEENPÄIN Yltiöpäinen innostuminen liittyy osittain aktiivisuus ja tarkkaavuushäiriöön ADHD:hen, joka on diagnosoi tu Lehtisellä vasta aikuisena. Sen vuoksi hänen on usein vaikea hahmottaa työmääräänsä ja keskittyä pitkään yhteen asiaan. Keskittyminen katkeilee niin palavereissa kuin ko titöissäkin. Hallitakseen päänsisäistä kaaosta hän on kehittänyt pieniä työkaluja, joiden on huomannut aut tavan. Kuten sen, että palaverissa hän pystyy seuraa maan paremmin, jos samalla voi surffailla puhelimellaan. Tai että pyykit voi ripustaa pienissä erissä, kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla. Kun kokonaisuudet pilkkoo pie nempiin osiin, ne eivät vyöry päälle. – Olen aina aiemmin ajatellut, että ADHD:n voimal la jaksan tehdä loputtomasti vaikka mitä samanaikaisesti ja kaiken sata lasissa. En ole osannut tehdä toisin. Mut ta silloin alkuvuodesta minulla oli ollut jo kauan monta isoa projektia peräjälkeen ja tein hulluna enemmän kuin vaadittiin. Ei ole vaikea ymmärtää, miksi näin kävi. EN OLEKAAN YLIIHMINEN Lääkäri määräsi Lehtisen ensin kuukaudeksi kokonaan sairauslomalle. Sen jälkeen hän palasi töihin ensin kah deksi päiväksi viikossa, ja hiljalleen kevään aikana mää rää lisättiin kolmeen ja sitten neljään päivään viikossa. Vähän ennen kesälomaa hän palasi takaisin täyteen työviikkoon. Lehtisellä oli korkea kynnys ilmoittaa työnantajalle sairauslomasta, ja tapansa mukaan hän yritti vääntää vitsiäkin aiheesta. Hän myös tunnollisesti järjesteli työn sä ja projektinsa sille mallille, että pystyi päästämään niistä hetkeksi irti, ja varmisteli, että myös kollegat oli vat ajan tasalla tilanteesta. Vasta sit ten hän antoi itselleen luvan levätä. – Ajattelin aluksi, että enhän minä nyt voi jäädä pois, eihän minulla oikeas ti ole mitään. Koin valtavaa syyllisyyt tä, ja ajattelin olevani jotain velkaa ja että tilanne on ihan omaa syytäni. Mutta syyttäisinkö itseäni samalla ta valla, jos kaatuisin ja katkaisisin jalka ni enkä voisi siksi tehdä työtä? Tus kinpa. Ja ihmiset ovat lopulta hurjan ymmärtäväisiä. Lehtinen on kamppaillut myös sel laisten ajatusten kanssa, että onko hän nyt pettänyt luottamuksen töissä ja luotetaanko häneen enää. Että nyt hän on paljastanut, ettei olekaan yliihminen vaan oikeasti ihan heikko. – En ikinä ajattelisi muista noin, mutta itseään koh taan on aika ylikriittinen ja armoton. Lopulta Lehtinen ymmärsi, että uupuminen on itse asiassa henkinen työtapaturma. Se pitää hoitaa kun toon, ihan niin kuin katkennut jalkakin. DIAGNOOSIN PUUTE SUUTUTTAA Työuupumus ei ole Suomessa virallinen diagnoosi, jon ka vuoksi voisi jäädä palkalliselle sairauslomalle. Siksi monen uupuneen lääkärintodistuksessa lukeekin masennus tai ahdistuneisuushäiriö. Ahdistus oli myös Jenny Lehtisen virallinen sairausloman syy, ja asetelma suututtaa häntä. K A N S S A K U L K I J A J E N N Y L E H T I N E N Ei kukaan tahallaan uuvuta itseään. On järjetöntä, ettei sairausloman syyksi hyväksytä sitä, että tein liikaa töitä ja siksi voimat loppuivat. 12 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9
– Ei kukaan tahallaan uuvuta itseään. On järjetöntä, ettei sairausloman syyksi hyväksytä sitä, että tein liikaa töitä ja siksi voimat loppuivat. Hän huomauttaa, että koska uupumus ei ole virallis ta, tilastoistakin voi saada kuvan, että poissaolojen syy on yksilöissä, ei työelämän vaativuudessa. Siksi tilastot eivät kerro sitäkään, kuinka yleistä työuupumus todel lisuudessa on. Toki uupunut saa helposti korkeat pisteet masen nustestissä, sillä oireet ovat samankaltaiset. Lehtinen itse tunsi, että uupumuksen aiheuttama ahdistus lähti silti ennemminkin ajatuksesta ”en kestä tätä tilannet ta” kuin ”miksi minä olen tällainen”. Tässä on uupumi sen ja masentumisen ero. – Kun ihminen on uupunut, hänellä ei ole voimia. Mut ta kun ihminen on masentunut, hän kokee, ettei ole toivoa. Lehtinen sanoo huomanneensa, kuinka yleistä on, että ihmiset kuvittelevat kaikkien muiden olevan parempia työntekijöitä ja tekevän töitä täysillä. Moni tekee enemmän kuin oikeasti jaksaisi, ettei vain olisi muita huonompi tai riittämättömämpi. Tämän vuoksi uupumista myös peitellään usein turhan kauan. – Olisi hienoa, jos voisimme ajatella, että normaali ja riittävän hyvä työpanos on 80 prosenttia, se olisi inhimillistä. Joskus työteho laskee jokaisella, sillä kai killa menee elämässä toisinaan huonommin, ja välillä sitä yltää sadan prosentin suorituksiin. 80 prosentin balanssista Lehtinen itsekin haaveilee. Mutta hän myöntää, että on vielä paljon opeteltavaa, jotta tahti ja projektien määrä eivät aina lopulta kasvai si hallitsemattomiksi. SYÖMISHÄIRIÖ KUISKII SUSHIBUFFETISSA Monelle henkilökohtaiset vaikeudet ovat niin yksityisiä asioita, että niistä on vaikea puhua jopa lähimmilleen. Jenny Lehtiselle on sen sijaan luontevaa synnyttää jul kista keskustelua aiheista, jotka ovat koetelleet häntä omakohtaisesti. Uupumuksen ja masennuksen lisäksi laihduttaminen, lihavuus, kehonkuva ja syömishäiriö ovat aiheita, joita hän on halunnut nostaa esiin erityisen paljon – juuri henkilökohtaisten kokemustensa kautta. Lehtinen on kamppaillut syömishäiriön kanssa jo teiniikäisestä lähtien. Aluksi sairaus ilmeni ahmimis häiriönä, mikä johtui osittain ADHD:sta – siihen kun liittyy usein voimakas sokeriaddiktio. Sittemmin häiriö muuttui epätyypillisempään muotoon: vuosikausia jat kuneeseen laihduttamislihomiskierteeseen ja syömi sen jatkuvaan kontrolliin ja tarkkailuun. Työterveyspsykologi on ollut apuna uupumuksesta toipumisessa, ja Jenny Lehtinen odottaa nyt myös pidemmän psykoterapian käynnistymistä. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9 13
K A N S S A K U L K I J A J E N N Y L E H T I N E N Vaikka Lehtisen toipuminen syömishäiriöstä alkoi jo useita vuosia sitten ja hänestä on tullut kehopositiivi suuden lähettiläs, ei sairaus silti ole vielä nujerrettu täysin. Se elää yhä mukana lähes päivittäin arjen tilan teissa, vaikkapa palaveritarjoiluissa tai työlounailla. – Vähän aikaa sitten taas huomasin, etten voi ottaa palaverissa pullaa tai tehdä valintoja sushibuffetissa il man, että taustalla kuiskailee tuttu syömishäiriön ääni. Se joko kieltää syömästä mitään tai sanoo, että anna mennä vaan kaikki, mikä irti lähtee. MUUTOS EI TAPAHDU HETKESSÄ Suuri oivallus Lehtiselle on ollut ymmärtää, että hänen oma tahtonsa ja sairauden aiheuttama vääristynyt ajatusmalli ovat eri asioita. On myös pitänyt hyväksyä, että vie kauan ennen kuin syömishäiriön saa hiljennet tyä kokonaan. Jos on 25 vuotta elänyt kroonistuneen mielenterveyden häiriön tai vääristyneen ajatusmallin kanssa, muutos ei voi tapahtua hetkessä. Lehtinen vertaa tilannetta pitkän parisuhteen päät tymiseen. – Sen jälkeen joudut kohtaamaan ja ratkaisemaan kaikki tutut tilanteet uudella tavalla, ensimmäistä ker taa. Siksi prosessi on niin pitkä. Lehtisen suuri huoli on, miten välttää yhteiskunnassa yleistyneiden vääristyneiden syömistapojen ja omaa ke hoa moittivien asenteiden välittyminen lapsille. – Neuvolassa yli tai alipainoisia lapsia laihdutetaan tai sitten heille tuputetaan ruokaa, vaikka lapsi olisi muuten terve ja onnellinen. Lehtisellä itsellään on 16, 13 ja 11vuotiaat pojat, ja hän myöntää, ettei syömishäiriöisenä ole itse aina osannut antaa parasta esimerkkiä lapsilleen. Lukemat tomat kerrat hän on tehnyt ruokaa pojille, ja näiden syö dessä hän on itse mussuttanut Nutriletpatukkaa jossain sivussa. Ja aikoinaan myös poikien painosta on tullut stressiä. – Yksi pojistani oli pienenä tosi ruipelo, ja kauheas ti stressattiin siitä, miksi hän ei syö enempää eikä pai no nouse. Nyt tyyppi pelaa intohimoisesti jalkapalloa ja syö ja kasvaa terveellä tavalla. Ihan turhaan panikoin siitäkin aikoinaan. VAIKEA TUNNISTAA JAKSAMISEN RAJOJA Kesän Jenny Lehtinen on viettänyt suurelta osin omas sa, keväällä hankitussa purjeveneessä purjehdustaitoja opetellen. Rakkaus veneilyyn ja merellä oloon on läh töisin lapsuudesta. Kun saa aamulla herätä veneessä lokkien kiljuntaan, on heti aamusta alkaen hyvä mieli. Meren äärellä Lehtinen kokee samaa rauhaa kuin metsässä: pulssi laskee, ahdistavat ajatukset häviävät, ja asiat asettuvat oikeaan mittakaavaan. Että oikeastaan ei ole mitään hätää. Hän käy kävelyllä lähimetsässä mielenterveyskoirak si nimeämänsä Jomppekoiran kanssa. Joskus ennen häntä ärsytti, kun kaikki vouhkasivat metsän terapeut tisesta vaikutuksesta. Nyt hän naureskelee, millainen puunhalaaja ja metsäfanaatikko hänestä on tullut. – Puut ovat ihan aliarvostettuja halikavereita. Met sässä on samaan aikaan kaikkea ja ei mitään. Kaikki ne tuoksut ja vuodenkierron seuraaminen – siinä on jotain maagista. Lehtinen uskoo, että metsäterapian ja levon lisäksi peruspositiivinen luonne on suojannut häntä ajautu masta vielä pahempaan kuntoon. Syvimmässä ahdis tuksessa sekään ei tosin auta. Silloin eniten ovat autta neet ystävät, jotka ovat osanneet puuttua asiaan ja palauttaa takaisin tähän maailmaan, kun ahdistus on käynyt sietämättömäksi. ARMOLLISUUTTA ITSEÄ KOHTAAN Lehtinen sanoo olevansa paljon paremmassa kunnossa kuin alkuvuodesta, mutta tiedostaa myös, että toipumi nen on yhä kesken. Hän on oivaltanut, että kun on tottu nut olemaan pitkään uuvuksissa ja rämpimään, olo tun tuu hyvältä, vaikkei vielä ihan kunnossa olisikaan. – Minulle on sanottu, että toipuminen vie aikaa, ja olen yrittänyt hyväksyä sen – siitä huolimatta, että olen tällainen innostujaluonne ja haluaisin heti hoitaa kai ken kuntoon. Kesäloma tuli sopivasti katkaisemaan jälleen kiihty neen työtahdin. Toisinaan Lehtinen on pohtinut, pala siko hän alun perinkin liian aikaisin töihin, mutta toi saalta palo työn tekemiseen on voimakas. Kun pitää työstään paljon, ei ole helppo tunnistaa rajojaan. Ja osaaikainen työnteko tuntuu toisinaan myös turhauttavalta, sillä silloin ei saa kaikkia projek teja etenemään siinä tahdissa kuin haluaisi. Se vie nau tintoa vähäisistäkin työpäivistä. – Tiedän kyllä, että olen itseni pahin vihollinen, kun en osaa olla armollisempi ja tehdä vähemmän. Mutta minä itse olen ainoa, joka voi tämän jotenkin myös muut taa paremmaksi. Lehtinen kiteyttää asian mainitsemalla YouTube videot. On ihan ok, jos katsot joskus työpäivän aikana kissavideoita tai Game of Thrones meemejä etkä ole sata prosenttia työajasta tehokas. Sillä kaikki muutkin teke vät niin. 14 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9
Jenny Lehtinen y Toimittaja ja juontaja. Syntynyt Espoossa vuonna 1978. y Asuu Nurmijärvellä kolmen poikansa ja Jomppekoiransa kanssa. y Mielenterveyden keskusliiton Hyvän mielen lähettiläs 2019. y Työskennellyt Ylessä vuodesta 2004 alkaen, muun muassa YleX:ssä ja Yle Puheessa radiojuontajana ja tuottajana sekä TV2:ssa tvtoimittajana. Syksyllä häntä kuullaan käsityöaiheisessa podcastissa Koukku ja Puikko. y Harrastaa koiran kanssa metsäilyä, street-tanssia, käsitöitä ja kortinpeluuta, välillä myös joogaa. Jenny Lehtinen uskoo, että julkisuuden henkilöiden on helpompi puhua mielenterveysongelmistaan kuin muiden. Hänestä on tärkeää, että mielenterveydestä puhutaan ääneen. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9 15
Työuupumuksesta ja varsinkin nuorten naisten oireilusta on puhuttu viime aikoina paljon. Mutta onko jatkuva puhe hyväksi – ja miten syntyisi tekoja, joilla väsymys saadaan nujerrettua? Asiantuntijoiden mukaan hyvä sosiaalinen ilmapiiri ja hallinnan tunne lisäävät työhyvinvointia. TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVITUS MARIA VILJA Mä joka päivä töitä teen – JA LOPULTA UUVUN T yöuupumuksesta voi päätyä masennusdiagnoosilla sairauslomalle – asiantuntijan mukaan siihen liittyy huomattava riski” (Helsingin Sanomat 28.2.2019) ”Miltä tuntuu työuupumus? Tuija havahtui ahdista viin oireisiin: Elimistöni oli tärisevässä hälytystilassa, kuin uhattuna” (Seura 29.3.2018) ”Työuupumuksen ankaruus yllättää monet – ensin on stressi, sitten uupumus, lopulta masennus” (Talouselämä 13.1.2019) Otsikoista päätellen työuupumus on suomalaisen työelämän vakiovieras. Lehdet ja verkkojulkaisut kerto vat tarinoita joko keksityllä tai oikealla nimellään esiintyvistä työntekijöistä, jotka työuupumus on 16 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9
kaatanut kanveesiin – joko kirjaimellisesti tai kuvain nollisesti. Suomi ei toki ole yksin asian kanssa, sillä burnoutista puhutaan myös maailmalla. Toukokuussa Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti antavansa burnoutille eli työuupumukselle tautiluokituksen ja aikovansa kehit tää tieteeseen perustuvan ohjeistuksen työhyvinvoinnin turvaamiseksi. HÄPEÄ KATOAA, KUN ASIASTA PUHUTAAN Työ ja organisaatiopsykologi, työterveyspsykologi ja kouluttajapsykoterapeutti Liisa Uusitalo-Arola us koo, että työuupumus on nyt samassa tilanteessa kuin masennus noin 15 vuotta sitten: siitä on tullut salonki kelpoista. – Stigma ja häpeä ympäriltä katosivat, ja luultavasti sik si, että muutamat näkyvät ihmiset puhuivat julkisesti ma sennuksestaan, hän arvelee. Mutta voiko jatkuva puhe työuupumuksesta ruokkia il miötä ja lisätä uupumusta entisestään? Alkavatko ihmiset tulkita jokaista huonounista yötä, ärtyisää kollegaa tai vat sanväännettä merkiksi burnoutista? UusitaloArolan mie lestä ei, vaan pikemminkin julkisuus voi vaikuttaa päin vastoin. – Kun jännitys ja häpeä vähenevät, ihmisellä on yksi stressitekijä vähemmän, ikään kuin yksi palikka poissa T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9 17
L ä hde: T e rve y de n j a h yv inv oi nn i n la i to s , Ke la Suomessa 20 prosenttia naisista ja 15 prosenttia miehistä on kokenut merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta ja joka neljäs työntekijä lievää työuupumusta. Kela maksoi sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden perusteella yhteensä 4,6 miljoonalta päivältä vuonna 2018. Mielenterveyden häiriöt nousivat yleisimmäksi sairauspäivärahan saamisen syyksi, ohi tukija liikuntaelinsairauksien. Joka kolmas uusi työkyvyttömyyseläke myönnetään psyykkisin perustein. Työstressi on Suomessa suunnilleen yhtä yleistä kuin EU-maissa keskimäärin. TYÖUUPUMUS NUMEROINA kuormasta. Enää ei tarvitse pelätä sosiaalista tuomiota tai kritiikkiä. TILASTOT EIVÄT KERRO KOKO TOTUUTTA Usein työuupumuksesta kertovien juttujen haastatel tavat ovat 30–40vuotiaita naisia, ja sama ihmisryhmä nousee esiin myös asiantuntijoiden puheissa. Terveystalo kertoi viime vuoden maaliskuussa, että sen potilastietorekisterin mukaan masennus, ahdistu neisuus ja stressioireet ovat alle 40vuotiailla naisilla kaikissa ikäluokissa yleisimpiä syitä käydä lääkärissä. Viime huhtikuussa sama toistui: yrityksen tilastojen mukaan mielen pahoinvointi on lisääntynyt erityisesti nuorilla naisilla. Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holappa kertoo, että ahdistus ja masennus sekä niistä aiheutuvat sairauspoissaolot ovat naisilla yleisem piä kuin miehillä. Työuupumuksen rooli näiden sairaus poissaolojen synnyssä ei kuitenkaan näy suoraan ti lastoista, koska diagnoosissa ei oteta kantaa poissaolo jen aiheuttajaan. Apua haetaan aiempaa helpommin sekä työhön liittyviin että muihin mielenterveyden haas teisiin. – Kun mielenterveydestä puhumisesta on tullut ar kipäivää ja stigma on vähentynyt, ongelmia osataan nimetä ja avun pariin hakeutua. Sekin voi näkyä tilas toissa, MattilaHolappa arvelee. OMA UUPUMUS ON TIUKKA PAIKKA Terveystalon viimevuotisessa tiedotteessa erikois psykologi arvioi, että käyntien runsautta selittävät sekä ikäkauteen osuva urakehityksen ja perheelämän yh distäminen että entistä ymmärtäväisempi ja avoimempi yhteiskunnallinen keskustelu mielenterveysongelmista. Aiheen esilläolo madaltaa kynnystä hakea apua. Myös Liisa UusitaloArola uskoo, että apua haetaan nykyään herkemmin kuin aiemmin. Vilkas keskustelu ei siis kieli välttämättä työuupumuksen lisääntymises tä vaan siitä, että uupumuksen myöntäminen on kult tuurisesti soveliasta. – Yksittäiselle ihmiselle on edelleen tiukka paikka tunnistaa ja tunnustaa oma uupumuksensa, mutta ehkä muiden uupumista ei tuomita enää niin helposti. Naisten työuupumisen yleisyyttä viralliset tilastot eivät UusitaloArolan mukaan ole vahvistaneet. Aiem min tutkimuksissa ei ole havaittu merkittävää sukupuo lieroa. PSYYKE ENNALLAAN, MAAILMA EI Uupumuksen yleisyydestä puhuttaessa syytetään usein abstraktisti yhteiskuntaa tai sen asettamia odotuksia. UusitaloArola huomauttaa, että sana yhteiskunta ei vielä tarkoita mitään konkreettista. – Yleensä kyse on siitä, mitä viestiä ihmiset saavat omista viiteryhmistään ja niistä odotuksista, joille itse on herkkä. Ainahan meillä on sosiaalisia ryhmiä ja ala kulttuureita, ja niissä on omat hyvän elämän mallinsa. Oman joukon normeista voi siten tulla omia normeja. UusitaloArola korostaa, että ihmisen psyyke ja fy siologia eivät ole ajan saatossa juuri muokkautuneet. Muutokset ympäröivässä maailmassa voivat kuitenkin vaikuttaa siihen, että nykyään on entistä alttiimpi työ uupumukselle. MattilaHolappa on samaa mieltä. – Osaamisvaatimukset ovat kasvaneet, ja kun työs tä on tullut aiempaa rajattomampaa, rajat on aktiivises ti osattava vetää itse. Vielä muutama vuosikymmen sitten elämässä oli luontaisesti enemmän rytmiä, rajoja ja tukirakenteita. – 1970luvulla oli pari kolme tvkanavaa, joten jat kuva infopommitus ei ollut edes mahdollista. Sama juttu oli elämän rytmityksen kanssa, kun kaupat ja vi rastot olivat auki vain tiettyinä aikoina, UusitaloArola toteaa. 18 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9
L ähd e : L i is a U u sita lo-A r ola : U uv uk siss a – k i r ja s inull e, j o ka tah do t v oim a s i ta k ai sin (T uu m a 2 01 9 ) x Kärsitkö väsymyksestä, joka ei hellitä lepäämällä? x Onko nukahtaminen vaikeaa, uni levotonta tai yöunet lyhyitä? x Onko sinulla vaikeuksia muistin tai keskittymisen kanssa? x Sairasteletko, onko vatsatai selkäkipuja? x Onko ruokahalusi huonontunut tai kadonnut, tai maistuvatko makea ja rasvainen enemmän kuin ennen? x Tunnetko ahdistuneisuutta tai masentuneisuutta? x Korostuvatko negatiiviset tunteet? x Suhtaudutko asioihin aiempaa pessimistisemmin, ja epäiletkö työsi merkitystä? x Oletko ärtynyt, apaattinen tai toivoton? x Teetkö työtäsi mekaanisesti, epäiletkö sen merkitystä tai omia kykyjäsi? KYSY ITSELTÄSI NÄMÄ KYSYMYKSET EPÄILETKÖ UUPUNEESI? UUPUMUS EI KATSO AMMATTIA Nykypäivänä haavoittuvuus oman elämän rakentami sessa sekoittuu UusitaloArolan mukaan ahdistukseen tulevaisuudesta. Ilmastokriisi vaarantaa meidän kaik kien elinympäristön, ja automatisaatio ja robotisaatio uhkaavat nuorten aikuisten nykyisiä ammatteja ja työ paikkoja. Lisääntyneet pätkätyöt ja yksinyrittäjyys taas vaativat itsensä johtamisen taitoja ja kykyä erottaa vapaa aika työstä. MattilaHolappa painottaa, ettei uupumus katso ase maa tai työn vastuullisuutta. Uupunut voi olla toimitus johtaja, kahta matalapalkkaista työtä yhtä aikaa tekevä tai nuori, joka ei ole koskaan oikein edes päässyt kiinni työelämään. Työelämän murroksen ohella sosiaalinen media voi vaikuttaa ihmismieleen. Se on tehnyt henkilökohtaisesta hyvinvoinnista aiempaa näkyvämpää, mikä saattaa li sätä omaan elämään kohdistuvia odotuksia. – Somen myötä voi syntyä epärealistisia käsityksiä muiden elämästä, joihin sitten vertaa omaansa, Mattila Holappa sanoo. HUONOT RAKENTEET SYÖVÄT ILON Ongelmien syihin keskittymisen ohella UusitaloArola kaipaa keskittymistä ratkaisuihin ja rakentavaa reagoin tia kaikkialla vellovaan keskusteluun. Hän muistuttaa, että viimeisimpien tilastojen mukaan 75 prosenttia suo malaisista työntekijöistä ei kärsi merkittävästä työstres sistä. Työuupumus ei siis ole välttämätön paha. – Keskustelu uupumuksesta on hyvä herättelijä. Ih minen ei tosiaankaan ole kone, eikä meidän käyttöliit tymiämme ja prosessoreitamme voi määrättömästi ke hittää, hän korostaa. Turhan moni päästää tilanteen niin pitkälle, että irti otto on pakko tehdä. Sekä UusitaloArola että Mattila Holappa toivovat, että ihmiset olisivat itselleen hel lempiä ja antaisivat asioiden tapahtumiselle riittävästi aikaa. – On tosi pelottavaa, kun selviytymiskeinot, voima varat ja omat rakenteet alkavat ropista. Siksi oman uupumisen myöntämistä voi välttää viimeiseen asti, UusitaloArola sanoo. Ratkaisua asiantuntijat hakisivat henkilökohtaisista voimavaroista huolehtimisen lisäksi työelämän raken teista. Ihmisen on osattava ja uskallettava asettaa ter veytensä kaiken muun edelle, mutta työn perusedelly tysten on annettava siihen mahdollisuus. UusitaloArola korostaa, että vain harva suhtautuu työ hönsä alun alkaen kielteisesti tai välinpitämättömästi. – Usein työssä on lähtökohdat innostuneeseen fii likseen, mutta huonot rakenteet syövät ilon ja innon. ARVOSTUSTA JA KUUNTELEMISTA Asiantuntijat neuvovat sekä työntekijöitä että johtoa miettimään, mikä on työn oleellisin ydin. Vähemmän tärkeät työt on voitava heittää yli laidan ja sallittava yhteen asiaan keskittyminen silloin, kun se on työn ta voitteiden kannalta oleellista. – Työpaikan hyvä sosiaalinen ilmapiiri ja hallinnan tunteen säilyminen ovat olennaisia työhyvinvoinnin te kijöitä. Samalla työssä ponnistelun ja palkitsevuuden välisen suhteen on oltava järkevä, ja työstä on saatava muutakin kuin taloudellista arvostusta, MattilaHolappa muistuttaa. Lisäksi esimiesten on osattava kuunnella alaisiaan ja muistaa, ettei monikaan meistä taivu heti ensimmäi sen ongelman edessä. – Yksi ihmisen perustarpeista on tulla nähdyksi ja kuulluksi. Jos nämä asiat ovat kunnossa, sillä on jo eh käisty ihan älyttömän paljon ongelmia, UusitaloArola summaa. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9 19
H E I D I J Ä R V I N E N J A E E V A H A R J U Kanssakulkija Opettelemme eroon liiasta vaativuudesta Mielen hyvinvointi on myös kohtaamisia. Yhdessä Kanssakulkija jutussamme läheiset ihmiset kertovat toisistaan. Vaikea perhetausta teki Heidi Järvisestä ja Eeva Harjusta sinnikkäitä ja vaativia suorittajia. Aikuisuudessa sisarukset ovat harjoitelleet armollisempaa elämänasennetta itseä ja muita kohtaan. TEKSTI ANNAKAISA PITKÄNEN KUVAT EEVA ANUNDI ? 20 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9
Siskokset Eeva Harju ja Heidi Järvinen asuvat Hyvinkäällä, josta he ovat myös kotoisin. Puinen kirjastorakennus ja koira Pöpö ovat Heidille arjen tärkeitä rytmittäjiä. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9 21
K A N S S A K U L K I J A H E I D I J Ä R V I N E N J A E E V A H A R J U U sein sanotaan, että aikamme ruokkii vaativuutta ja ihmiset elävät suorituskeskeistä elämää. Itse ajattelen, että ihmisellä on kaikki hyvin, jos vaativuus tarkoittaa vain täyteen ahdettua kalenteria. Tiedän, että tämä voi kuulostaa vähän julmalta. Minulle vaativuus merkitsee sitä, että olen joutunut luopumaan paljosta, esimerkiksi työstäni. Olen joutu nut rajoittamaan myös mukavia asioita, kuten järjestö toimintaa ja lauluharrastusta. Oma jaksaminen on otet tava huomioon kaikessa. Olen ollut vuodesta 2006 sairaus eläkkeellä vaikean masennuksen vuok si. Sitä ennen ehdin opiskella ja tehdä erilaisia töitä: olen liikenneopettaja, linjaautonkuljettaja, karjanhoitaja ja maaseutuyrittäjä. Masennukseni taustalla todettiin vaativa ja sekamuotoinen persoonalli suushäiriö 2000luvun alussa. Myö hemmin minulla on diagnosoitu Asper gerin oireyhtymä, ADHD ja krooninen väsymysoireyhtymä. Ajattelen, että vaativuuteni taus talla ovat neuropsykiatriset erityis piirteet ja elämänhistoriani. Jo lapse na ja nuorena olen ollut aistiherkkä ja tarkka siitä, että asiat tehdään tietyl lä tavalla, rutiinien mukaan. Kun opis kelin maatalouskoulussa, sain lähes paniikkikohtauksen, kun koulupäi väksi oli suunniteltu perunannostoa, mutta lähdimmekin ajamaan trakto reilla pellolle. Olemme siskoni Eevan kanssa kotoisin Hyvinkääl tä. Eeva on minua kolme vuotta vanhempi. Lapsuuden kotimme ilmapiiri oli jälkikäteen ajatellen lannistava. Vanhempien välillä oli paljon riitoja, ja matkatyötä teh nyt isämme käytti liikaa alkoholia. Kun olin vuosina 2004–2006 hoitojaksoilla Kello kosken sairaalassa, aloin tutkia menneisyyttäni. Kodis samme lapset eivät saaneet näkyä eivätkä kuulua. Piti pysyä poissa jaloista ja huolehtia itse omista asioistaan. Eeva oli meistä rauhallisempi ja piti paljon asioita si sällään. Minä en antanut helposti periksi, olin voimakas tahtoinen. Olimme ulospäin kilttejä lapsia, mutta kes kenämme saatoimme tapella kunnolla. Vanhemmat ero sivat, kun olin 12vuotias. Muistan sen helpotuksen, kun ei tarvinnut kuunnella jatkuvaa riitelyä kotona. Lähdin opiskelemaan maatalousoppilaitokseen toi selle paikkakunnalle heti peruskoulun jälkeen. Halusin nopeasti kotoa pois. Opiskeluni sujui kiitettävästi, mut ta koulussa minua kaihersi, jos en saa nut kiitettäviä arvosanoja, vaan ”vain” hyviä. Työelämässä sekä myöhemmin jär jestö ja vapaaehtoistyössä vaadin itsel täni älyttömästi. Minun oli tehtävä kaik ki viimeisen päälle, ja toisille oli vaikea antaa vastuuta. Mottoni on ollut ”tee itse, niin ainakin tulee tehtyä hyvin”. Olen joutunut erityispiirteideni vuoksi ponnistelemaan opinnoissa ja työssä normaalia enemmän. Työelämää ja kouluttautumista vaikeuttivat aisti herkkyys, häiriöherkkyys, suorapuhei suus ja epäsovinnaisuus. Jouduin kou lussa ja työelämässä kiusatuksi. Vaativuuteni vuoksi yritin pitkään selviytyä selkeästi masentuneena ja voimieni äärirajoilla. Sairastuneena ostin ensiasunnon, josta seurasi suuri taloudellinen huoli. Eeva on auttanut minua sairauteni aikana monissa käytännön asioissa, kuten muutoissa ja kotitöissä. Hän kävi katsomassa mi nua sairaalassa säännöllisesti. Eeva on tsempannut mi nua, kun olen joutunut sairauteni vuoksi sopeutumaan uusiin tilanteisiin. Hän tietää, että kotona minun on ol tava nykyään vähemmän vaativa, koska terveyteni ei enää mahdollista pikkutarkkaa kodinhoitoa. Avustaja tekee kotityöt, mihin on ollut yllättävän vaikea tottua. Viime aikoina olen tutkinut mielessäni sitä, missä periaatteissa voin joustaa ja mitkä ovat omat, ylittämät tömät rajani. Näitä molempia tarvitaan elämässä.” H E I D I J Ä R V I N E N : ? Olen joutunut ponnistelemaan opinnoissa ja työssä normaalia enemmän. Työelämää ja kouluttautumista vaikeuttivat aistiherkkyys, häiriöherkkyys, suorapuheisuus ja epäsovinnaisuus. Vaativuuteni vuoksi yritin pitkään selviytyä masentuneena ja voimieni äärirajoilla. 22 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9
Heidi Järvinen • 42-vuotias, asuu Hyvinkäällä kissansa ja koiransa kanssa. • Mielenterveysalan kokemusasiantuntija ja järjestöaktiivi. • Harrastaa neulomista ja laulua, liikkuu koiransa kanssa. • Rentoutuu, kun saa elää omalla tyylillään. Ei pidä ”pakkorentoutumisesta”, kuten mindfulnessista. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9 23
Eeva Harju • 45-vuotias, asuu Hyvinkäällä uusperheessä avomiehensä ja 16-vuotiaan tyttärensä sekä koiransa kanssa. 25-vuotias tytär asuu jo omillaan. • Sovellusasiantuntija. • Harrastaa monenlaista liikuntaa, kuten uintia, bodybalancea ja bodycombatia sekä metsässä kävelyä koiran kanssa. K A N S S A K U L K I J A H E I D I J Ä R V I N E N J A E E V A H A R J U 24 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9
T ee itse ja heti” oli oppi, jonka sisäistin jo lapsuuden kodissa. Perheessämme ei paljoa kannustettu, roh kaistu tai puhuttu lasten kanssa asioista. Opim me, että meistä ei voi tulla mitään. Jouduimme Heidin kanssa jo nuorena selviytymään yksin. Vanhempiemme eron jälkeen asuin poikaystäväni kanssa ja huolehdin itse omasta elatuksestani jo 15–16vuotiaana. Tein siivoojan ja lastenhoitajan työ tä, kunnes pääsin opiskelemaan perushoitajaksi. Myöhemmin lapseni syntymän jälkeen kouluttauduin uudelleen italan sovellusasiantunti jaksi, ja olen viihtynyt samassa työpai kassa parikymmentä vuotta. Olin Heidiin verrattuna kiltti ja mu kautuva lapsi ja nuori. Liikuin nuorena aika hurjissa porukoissa, mutta en kos kaan osallistunut mihinkään hölmöi lyyn. Aloin seurustella hyvin varhain, jo 12vuotiaana, koska halusin itsenäis tyä ja aikuistua pian. Uskon, että sekä minuun että Hei diin kasvoi vaativuus jo lapsuuden kodissa. Olen tiedostanut näitä asioi ta psykologin kanssa käymissäni kes kusteluissa ja ammatillisella ASLAK kuntoutuskurssilla. Kurssilla ymmärsin selvästi, että jo nuorena oppimani liial linen tekeminen ja yrittäminen uuvut taa minua turhaan. Toisaalta liika tekeminen ja suorit taminen voi olla myös keino paeta vai keaa elämäntilannetta ja sen synnyttämiä tunteita. Itse sinnittelin liian pitkään lannistavassa avioliitossa. Olen pysynyt teiniikäisestä asti sit keästi työelämässä ja kasvattanut kak si tytärtä, mutta nyt jälkikäteen tajuan, että olen var masti kärsinyt uupumus ja masennusoireista. Kun Heidi sairastui, elimme hyvin erilaisia elämän vaiheita ja olimme sen vuoksi vähän etäisiä toisillem me. Minulla olivat meneillään ruuhkavuodet ja pikku lapsiarki, ja silloisessa avioliitossani oli vaikeuksia. Kun tyttäreni oli pieni, kouluttauduin vielä uudelleen ja tein samaan aikaan töitä. Heidi pyrki sinnittelemään työssä, vaikka hän voi jo huonosti. Hän oli ostanut ensiasunnon, ja siihen liittyi isoja taloudellisia velvoitteita. Heidi kouluttautui ja pyr ki olemaan töissä. Muistan, kun hän ennen sairaalaan joutumistaan oli liikenneopettajana ja opetti minut ajamaan autoa. Myö hemmin siitä oli iso hyöty, kun pääsin autolla häntä kat somaan. Heidin ollessa Kellokosken sairaa lassa kävin usein katsomassa häntä, osallistuin hoitoneuvotteluihin ja autoin monissa arjen asioissa. Vaati vuuteni näkyi siinä, että vaikka tein omaisena paljon, en koskaan mieles täni auttanut Heidiä tarpeeksi. Sovelsin myös omaisena periaatet ta ”kaikki on hoidettava heti ja itse”. Toisaalta tilanteet olivat usein hyvin vaikeita, kun Heidi kotiutettiin ennen kuin hän oli toipunut riittävästi. Hän saattoi lähteä Kellokoskelta kotiin Hyvinkäälle kävellen ilman rahaa. Pel käsin jossain vaiheessa aidosti niitä päiviä, jolloin tiesin kotiutumisen ta pahtuvan. Usein tuntuu, että minun on hel pompi sanoa muille, että relaa vähän, mutta unohdan tämän omalla kohdal lani. Nykyään olen harjoitellut huo maamaan pieniä asioita, jotka kertovat, että vaadin liikaa enkä enää jaksa. Yksi sellainen on lisääntynyt unoh telu. Olen harjoitellut elämässäni kan tapään kautta, että vähempikin riittää. Minäkin voin pyytää apua, eikä minun tarvitse yksin hoitaa kunnian himoisesti kaikkea. Työni italalla ei ole urakkatyötä, eikä se lopu tekemällä. On hyväksyttävä, että 80 tai 50 prosenttia täydestä voi olla aivan riittävä ja hyvä suoritus taso.” E E V A H A R J U Minun on helpompi sanoa muille, että relaa vähän, mutta unohdan tämän omalla kohdallani. Olen harjoitellut huomaamaan pieniä asioita, jotka kertovat, että vaadin liikaa enkä enää jaksa. Minäkin voin pyytää apua, eikä minun tarvitse yksin hoitaa kunnianhimoisesti kaikkea. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9 25
Tunteiden johtamista voi opetella siinä missä muitakin taitoja. Se on tärkeää, sillä tunteet kertovat meille, mitä kohti mennä. Tulevaisuuden työelämässä inhimillisten taitojen merkitys korostuu entisestään. TEKSTI SARI SAKALA KUVITUS CAMILLA TUOMINEN O dotin, että olisit kertonut, miten saan poistettua tunteet, totesi eräs osallistuja tun nekouluttaja Camilla Tuomisen pitämän luennon jälkeen. Ikävä kyllä se ei ole vaihtoehto, Tuominen jou tui vastaamaan. Ongelmat kun eivät poistu tuntei ta piilottelemalla, vaan ne päinvastoin pahenevat silloin. Myös tunteiden sulkeminen pois työpäivän ajaksi on huono ratkaisu. Tuominen on kirjoittanut tunteiden johtami sesta kolme kirjaa, ja hän on suosittu puhuja yri tysten sekä yhteisöjen tilaisuuksissa. Tunteiden johtaminen työelämässä on yksi hänen lempi aiheistaan – ja se on tuttu myös hänen omasta elä mästään. Kahdeksan vuotta sitten Tuominen oli ulkoises ti hyvässä ja arvostetussa työssä. Työyhteisö ei kui tenkaan tarjonnut hänelle sitä turvaa, jossa uskal taisi olla oma, aito itsensä. Tuomisen ideoille hy mähdeltiin, ja hänet eristettiin porukasta. – Teflonkuori toimi töissä, mutta kun tulin ko tiin perheeni pariin, en pystynytkään enää otta maan sitä pois. Tunteita ei voi turruttaa valikoiden. Muutuin vieraaksi ihmiseksi ja aloin miettiä, onko työni todella sen arvoista. Vuonna 2012 Tuominen irtisanoutui työstään ja perusti Emotion Tracker nimisen yrityksen. Tällä hetkellä hänen päätyönsä on kouluttaa organisaatioita ja saada ihmiset tietoisemmiksi tunteiden johtamisesta. TUNTEET TUOVAT INFORMAATIOTA On tavallista, että jätämme tunteet sisällemme epä määräiseksi mössöksi, vaikka pyrimme selvittä mään muut työasiat kunnolla. Se ihmetyttää Camilla Tuomista. Hän kannustaa jokaista tiedos tamaan tunteensa paremmin. – Tunteet eivät ole mitään satunnaisia asioita, jotka ovat tulleet häiritsemään suoritustamme. Tunteet ovat aivan mieletön järjestelmä, joka ker too meille, mitä kohti kannattaa mennä. Olemme tottuneet tekemään päätöksiä pitkäl ti järjellä, mutta tunteiden avulla voimme lukea ym päristön signaaleja paljon tehokkaammin. Jos esi merkiksi töissä tulee vastaan pelottavalta tuntuva tilanne, kannattaa kysyä itseltään, kokeeko pelkoa vai jännitystä, joka on paljon lievempi tunne. Olos ta voi tulla vahva ja luottavainen, jos ymmärtää, ettei jännittämiseen ole syytä. Työelämässä moni kokee stressiä ja joutuu siksi olemaan jatkuvassa taistele tai pakene tilassa, jon ka tehtävä on keskittyä uhkaan ja varmistaa henkiin jääminen. Tämän päivän uhkia ovat esimerkiksi työn epämääräisyys, loputon kiire tai huono ilmapiiri. Silloin ratkaisujen löytäminen on mahdotonta, sillä ajattelu kapeutuu. Samalla virheiden ja unohdusten Ota tunteet mukaan töihin Työhyvinvointi KU VA : SH U TT ER ST O C K 26 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9
? KU VA : SH U TT ER ST O C K Lähde: Camilla Tuominen, Johda tunteita – menesty työelämässä (Tammi 2018) 1. Hämmennys. Tulet tietoiseksi tilanteesta, eli pysäytät autopilotin ja tutkailet tunteitasi. 3. Tunteesta oppiminen. Mistä tunne kumpuaa, tai mikä sen aiheuttaa? Mitä tämä tunne haluaa minulle kertoa? Ovatko ajatteluni ja tekoni oikeassa suhteessa tunteeseen, vai suurentelenko asiaa päässäni? 4. Toiminta ja tietoisempi käytös. Mitä muutan seuraavalla kerralla? Jo pelkkä tiedostaminen edistää entistä tietoisempaa käytöstä. Seuraavalla kerralla samantyyppisessä tilanteessa osaat ehkä valita reaktiosi aiempaa paremmin. 2. Tunnistaminen ja nimeäminen. Onko sinulla paha olo, vai onko tunne kateus, viha, inho, pettymys tai suru? Kirjoita, piirrä, puhu ystävälle tai käytä mitä tahansa keinoa, joka auttaa sanoittamaan tunteen. NEL JÄ ASK ELTA TUN TEID EN HAL LITS EMI SEE N T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9 27
mahdollisuus kasvavat. Organisaatioissa, joissa luovuus tukahdutetaan, vallitsee vaikenemisen ja pelon ilmapiiri, eikä organisaatio lopulta pärjää kovin hyvin. PYSÄHDY JA KYSY Vaikka omien tunteiden johtamiseen ei ole nopeaa rat kaisua, sitä voi harjoitella. Ensimmäinen askel on tulla tietoiseksi siitä, mitä tapahtuu, ja sanoittaa tun ne. Tuominen kehottaa uteliaisuuteen omia tunteita kohtaan. – Pysähdy ja kysy tunteelta: Mitä sinä tulit minulle kertomaan? Miksi tuot tällaista informaatiota minulle? Esimerkiksi se, että sanoo olevansa stressaantunut, ei vielä riitä. Jos haluaa korjata tilannetta paremmaksi, tunne ja tilanne on nimettävä tarkemmin: Onko työtä liian paljon? Onko työ liian vaikeaa? Tunnetko olevasi yksin, tai puuttuuko sinulta hallinnan tunne? Olo saattaa rauhoittua jo tunteen nimeämisellä. Ren toudumme, kun saamme käsityksen siitä, mikä tunteen aiheutti, ja pystymme taas tekemään järkevämpiä pää töksiä. Tunneälykäs ihminen osaa jättää tilaa ärsykkeen ja oman reaktionsa väliin niin, ettei ole yhtä pelkän tun teen kanssa. Tuominen kehottaa tutkailemaan omaa käytöstä jälkikäteen, jotta voisi oivaltaa, miten tapah tumien ketju on edennyt. – Vaikka et heti muuttaisi mitään, olet ehkä seuraa valla kerralla samassa tilanteessa vähän tietoisempi. Tutustumalla itseesi paremmin voit miettiä, mikä tapa sopii luonteellesi, hän ehdottaa. INHIMILLISET KYVYT VALTTEINA Tulevaisuuden työelämässä menestyksen edellytyksiä ovat tunneäly, luovuus, innovointi, asioiden yhdistele minen ja hiljaisten signaalien lukeminen. Menestyvillä organisaatioilla ei ole Tuomisen mielestä varaa jättää näitä asioita huomioimatta, sillä kaikki lineaarinen ja looginen työ siirtyy ennen pitkää tietokoneiden hoi dettavaksi. Kilpailuedun on löydyttävä ihmisen erityi sistä kyvyistä ymmärtää esimerkiksi tunteita ja koko naisuuksia, löytää uudenlaisia ratkaisuja ongelmiin. Tuominen toivoo, että ihmisillä olisi sekä omassa elä mässään että työpaikoilla tilaa olla sellaisia kuin ovat. Hänen unelmien maailmassaan jokainen kykenee elämään rauhassa omana itsenään, omien tunteidensa kanssa. Tuomiselle menestyksen mittari on nykyään mielen rauha, ei ulkoinen menestys. Hän uskoo, että tie menes tykseen löytyy kulkemalla rohkeasti sitä kohti, mitä to della olemme. Yksi työelämän tärkeimpiä taitoja tulee tällöin olemaan kyky olla läsnä. – Todellinen minä ja sisäinen tyyneys kaiken me lun alla on tila, jossa ei ole linkitetty mihinkään suori tukseen tai tunteeseen. Ihminen on rauhoittunut sii hen, missä on. Tilan voi saavuttaa vaikka puutarhassa tai metsässä ja silloin on olo, että kaikki tulee olemaan ihan ok. Mitä on menestys? Tätä Camilla Tuominen joutui pohtimaan kahdeksan vuotta sitten. Vaikka hänen työpaikkansa ulkoiset puitteet olivat loisteliaat, hänen sisällään oli ristiriitainen ja ahdistunut olo. Nykyään hän kouluttaa organi saatioita tunteiden johtamisessa. K U VA : PY R Y PI E TI LÄ IN EN 28 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9
H avahduin näin nelikymppisenä siihen, että olen mitannut itseäni eri tavoin alle kymmenvuotiaasta asti. Myös monet ulkopuoliset ihmiset ovat osallistuneet tähän arviointiin aktiivisesti. Ensimmäisen kerran sopivuuteni asetettiin alisteiseksi jollekin lukemalle, kun olin toi sella luokalla. Balettitunnilla kävi ilmi, että olen liian iso päärooleihin eikä jalkanikaan mahdu kärkitossuihin. Ne, joilla oli oikeamman kokoiset jalat, saivat ihanat ruusunpunaiset tossut. Omat isot tossuni olivat parkkiintuneen possun sävyiset. Piikki kirveli. Seuraavaksi murehdin sopimattomuuttani, kun esitin koulun Kolme iloista rosvoa musi kaalissa Sohvitätiä. Kauhistuin, kun käsikirjoituksessa kerrottiin Kasperin, Jesperin ja Joonatanin kantavan nukkuvan Sohvin pois talostaan. Melkein itkin häpeästä, jonka kan nettavana oleminen aiheutti. Mietin, etteivät kolme vahvaa poikaa jaksaisi kantaa minua, ihan tavallista tyttöstä, vaadittua parin metrin matkaa. Opin alakoulussa enemmänkin oikean naisen mittoja: Alas katsoessa on nähtävä ensin rinnat ja vasta sitten vatsa. Jos ei näe varpaita ollenkaan, on auttamatta tuhoon tuomittu. Yläkoulussa puolestaan tiesin, että täytyy olla rinnat ja peppu. Mutta jos ne ovat niin isot, että kynä pysyy niiden poimussa putoamatta, on liian iso. Vaikka kuljin lapsuuteni kuuliaisesti kaikenlaisilla käyrillä, kuulin jatkuvasti asiattomia arvioita ulkomitoistani ja ruokahalustani tuttavapiirin törpöiltä aikuisilta, kavereilta ja tun temattomilta huomauttelijoilta. Parikymppisenä riisuin Painonvartijoiden punnitusjonossa jokaisen pinninkin pois, jotta saisin himoitun kultatähden passiini. Laskin perunoita ja appelsii neja. Mittailu ja tyytymättömyys ovat siis kasvaneet osaksi minäkuvaani. En ole uskonut olevani riittävä, sopiva ja hyvä sellaisena kuin olen. Keväällä päätin pakata sykemittarini ja mittanauhani pois. Poistin un tani, energiankulutustani ja kulkemiani matkoja mittaavat sovellukset. Vaaka ei aamulla virittänyt päivän mielialaa, ja askeleitakin kertyi noin vain, ilman todistusaineistoa. Tuntui hämmentävältä tajuta, että olin aja tellut olevani jonkinlainen vahtaamista vaativa tapaus. Olin siis sisäistä nyt sen, mitä ulkoa oli vuosia tarjottu. Vähitellen datan kaipuun tilalle luikertelivat rentous ja hyväksyntä. Tuntuu siltä, että elämää voi mainiosti elää ilman jatkuvaa kyttäämistä. Aurinko nousee edelleen joka aamu, eikä maailma ole muuttunut – ainoastaan oma olo on erilainen. Se on nimittäin ihan kokonainen ja hyvä. Tiedän nukkuneeni tarpeeksi, kun olen aamulla virkeä ja jaksan päivän puuhat. Tiedän liikkuneeni tarpeen mukaan, kun ruoto on vetreä ja nälkä välillä kurnaisee mahassa. Kun lukemia ei jatkuvasti ratsaa ranteestaan, herkistyy paremmin aistimaan omia tun temuksiaan. Olen alkanut uskoa, että olen hyvä näin. Maailmassa on minulle juuri itseni kokoinen paikka, jonka haluan kokonaan täyttää. Sinäkin olet riittävä juuri noin, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Jokaisella tavalla, ihan kaiken kokoisena, näköisenä ja oloisena. Mikä mitta määrittää paikkasi maailmassa? Kolumni Ani Kellomäki on toimittaja-käsi kirjoittaja ja kahden lapsen äiti Hämeenlinnasta. Hän on kirjoittanut kirjat Kosteusvaurioita – kasvukertomuksia pullon juurelta ja Tiedostavan siemailun taito. En ole uskonut olevani riittävä, sopiva ja hyvä sellaisena kuin olen. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9 29
J O E L H E R M A N Kanssakulkija 30 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9
? ”Olen ympäröinyt itseni hyvillä ihmisillä” Espoolainen Joel Herman, 27, arvelee, ettei olisi stand up -koomikko ilman Aspergerin oireyhtymää. Toisaalta hän on kohdannut myös ihmisten pahimmat ennakkoluulot. – Jos voisin nappia painamalla muuttaa itseni, en silti tekisi niin, hän sanoo. TEKSTI MARJO HENTUNEN KUVAT SUSANNA KEKKONEN / NOON T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9 31
L apsuudenkodin hyllyt pursusivat kirjoja. Kolmi vuotissynttäreillä otetuissa valokuvissa pieni poi ka istuu sohvalla lastenkirjaan uppoutuneena – ja luultavasti pelkän kuvien katselun sijaan lukee, mitä si vuilla kerrotaan. Joel Herman oppi lukemaan poikkeuksellisen aikai sin, jo kaksivuotiaana. Hän ahmi pienestä pitäen fiktio ta ja tietokirjallisuutta, esimerkiksi luonnontieteitä, maan tietoa ja historiaa. Jossain vaiheessa pikkupoika tiesi kaik kien maiden pääkaupungit ja tarkat asukasluvut. – Selasin myös Kauppakalentereita ja muistin nimi päivät kertarykäisystä. Jos joku sanoi minulle syntymä päivänsä, saatoin heittää, että niin, sehän oli torstai, Herman muistelee. Lapsena hän viihtyi paljon omissa oloissaan. Joskus hän oli niin syventynyt esimerkiksi lukemiseen, että unohti syödä. Toisinaan poika rakenteli myös legoilla, mutta palapelit eivät olleet hänen juttunsa. Monet liikuntaan ja sorminäppäryyteen liittyvät asiat tuottivat hankaluuksia. Kengännauhojen sitomis ta opeteltiin ennen koulun alkua raivoisasti, samoin pyö rällä ajoa. – Perunoita en kuori vieläkään, mutta tässä kohtaa se on enemmän laiskuutta kuin osaamattomuutta, Her man sanoo hymyillen. Yläasteella hänelle sattui kannustava liikunnanopet taja, joka otti pojan siipiensä suojaan ja motivoi yleis kunnon ylläpitämiseen ja arkiliikuntaan. – Hän muisti aina kertoa, kun tulokseni paranivat. Se vahvisti itsetuntoani. Koulu sujui koko ajan hyvin: Herman ei lukenut pe ruskoulussa kokeisiin kertaakaan ja sai silti pelkkiä yse jä ja kymppejä. Vahvoja aineita olivat varsinkin kielet ja matematiikka. Vasta lukiossa pitkä matikka aiheutti vai keuksia, ja Herman vaihtoi sen suosiolla lyhyeen. SILMÄ MUSTANA KOTIIN Herman kertoo olleensa kouluaikoina sosiaalisesti kömpelö, mutta hänellä oli silti jonkin verran kaverei ta. Oli myös kiusaamista: kirjakieltä puhuvaa poikaa nimiteltiin ja tönittiin. – En ymmärtänyt sarkasmia, ironiaa ja vitsejä. Käytin ekaluokkalaiselle outoja sanoja. Olin lukenut jo viisi vuotta siinä vaiheessa, kun useimmat vasta opettelivat aakkosia. Nelosluokalla Herman sai tarpeekseen ja alkoi vas tata kiusaajille. Koulussa tuli päivittäin tappeluja, ja poi ka tuli usein mustan silmän kanssa kotiin. Vaikeuksien jatkuessa Herman vaihtoi luokalle, jolla oli enemmän kavereita ja rauhallisempi meno. Hermanin ollessa pieni autismikirjon häiriöistä, joi hin Aspergerin oireyhtymäkin kuuluu, ei juuri puhuttu. Hänen äitinsä, psykologian maisteri, huomasi kyllä po jan käyttäytyvän eri tavalla kuin monet ikätoverit. Äiti yritti kaikkensa, ettei poika sukeltaisi vain itseensä vaan menisi muiden lasten kanssa ”sosiaalistumaan”. – Mutsi tiesi koko ajan, että jotain on. Sitten hän näki lehdessä artikkelin autismista ja totesi myö hemmin, että se voisi olla käyttäytymiseni selittäjä. Hän ikään kuin lämmitteli minua siihen, että jos joskus haluan käydä sen diagnosoimassa, voimme tehdä niin. Herman oli 11vuotias, kun äiti mainitsi ensimmäi sen kerran Aspergerin oireyhtymän. Tutkimuksista alettiin puhua hänen ollessaan kuudennella luokalla. KIUSAAMINEN JÄTTI ARVET Virallisen diagnoosin Joel Herman sai 13vuotiaana, jolloin hänellä todettiin sekä Aspergerin oireyhtymä että tarkkaavaisuushäiriö ADD. – Koska liikunta, kuvis ja tekninen työ olivat minul le haastavia, oli hyvä, että oli jotain paperilla. Muuten diagnoosi ei muuttanut elämääni. Yläasteella Herman alkoi lakata kynsiään ja rajasi sil mänsä mustalla kajalkynällä. Kahdeksannella luokalla hän heitti potkiaisia järjestäneelle opettajalle, että ha luaisi esiintyä, soittaa kitaraa taustanauhan säestyksellä. Toive toteutui. – Paikka pimennettiin, valo suunnattiin meikäläi seen ja musiikki pantiin päälle. Sain seisomaaplodit koko koululta. Siitä seurasi pelkkää yläfemmaa ja selkään taputtelijoita. Kun menin ysille, kenelläkään ei K A N S S A K U L K I J A J O E L H E R M A N 32 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9
ollut enää mitään syytä kiusaamisen. Olin osoittanut, mihin minusta oli. Silti kiusaaminen jätti arvet. Kiusatusta tehdään alempiarvoinen, eikä sitä unohda helposti. – Viimeiset 15 vuotta olen huutanut maailmalle, että please, hyväksykää mut. Se on vähän surullista. Herman tekee myös sijaisopettajan töitä ja on sitä mieltä, että jokaisessa koulussa on yhä kiusaamista. Hän näkee sen jo yhden koulupäivän aikana. ESIINTYESSÄ ON TURVASSA Kun Joel Herman avautui autismistaan ensimmäis tä kertaa stand up lavalla, taakka putosi hänen har teiltaan. – Lavalla tunnen olevani turvassa, sillä voin itse vai kuttaa juonen kulkuun. Parasta on, kun saan yleisön nauramaan. Saan onnistuneesta keikasta adrenaliini tujauksen ja tuntuu, että hiukset nousevat pystyyn. Komiikkaa Herman lähti tekemään, koska häntä kiin nostavat yhteiskunnalliset asiat ja satiiri. Stand up on ollut väylä, jolla voi antaa takaisin – myös kiusaajille. Esiintymispaikoista ovat parhaiten jääneet mieleen Pridefestarit sekä keikka Vilnassa pääesiintyjänä. Pää kaupunkiseudulla Herman esiintyy useimmiten open mic illoissa. Autismi on vain yksi osa settiä. – Kerron myös muuten elämästä, muun muassa yh teiskunnallisista asioista, seksuaalisuudesta ja arjen ha vainnoista. ? Kitaran soittami nen on Joel Hermanille kuin hengittämistä. Hänellä ei ole muistikuvia ajalta, jolloin hän ei olisi soittanut. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9 33
Herman arvelee, ettei olisi stand up koomikko il man autisimia. Asperger tekee sen, ettei hän pelkää ”it sensä nolaamista”. – Minulta ehkä puuttuu jokin filtteri, mikä useim milla on, enkä ajattele niin paljon seurauksia. ”ETHÄN SÄ OLEKAAN OUTO” Aiemmin saattoi mennä päiviä, ettei Joel Herman pu hunut kenellekään. Iän myötä introverttiys on kuiten kin hioutunut ohuemmaksi: Herman nauttii siitä, että voi puhua ihmisille. Hän kuitenkin tarvitsee tiedon, että pystyy poistumaan paikalta niin halutessaan. – Lähipiirini ymmärtää, että okei, nyt se tarvii brei kin eikä siinä ole mitään kielteistä. Olen ympäröinyt itseni hyvillä ihmisillä ja karsinut elämästäni ihmiset, jotka eivät ymmärrä piirteitäni. Tietämättömät ajattelevat helposti, että ihminen, jolla on autismikirjon häi riö, on huumorintajuton tai sosiaalisilta taidoiltaan kuin norsu posliinikaupassa. Hermanin itsensä mielestä pahimpia ovat jutut, joissa autismi yhdistetään koulu ampumisiin. – Joskus nostettiin esiin tapaus, jos sa kouluampujat olivat pelanneet video pelejä ja kuunnelleet heviä, nyt esiin saat taa nousta autismi. Maailma on mennyt sikäli eteenpäin, että homoksi ei hauku ta niin helposti, mutta nyt uusi haukku masana on autisti. Herman on jutellut ihmisten kanssa, jotka tekevät töitä autismikirjon häiriöi den parissa. Hekin ovat todenneet, että jos on tavannut yhden autistin, on tavan nut yhden ihmisen, jolla on autismi. Autismikirjon ihmisissä on niin Nokian insinöörejä kuin viihdemaailman ammat tilaisiakin. Hermankin on kuullut ihmettelyä siitä, että on iloi nen ja pystyy keskustelemaan järkevästi eikä ole vain ”outo”. – En oikein tiedä, mitä siihen voisi sanoa. MILJOONA AJATUSTA AIVOISSA Puolitoista vuotta sitten Joel Herman aloitti sosionomi opinnot ammattikorkeakoulussa, sitä ennen hän opiskeli musiikkitiedettä. Hän haluaisi työskennellä tulevai suudessa lasten ja nuorten parissa. Herman sanoo olevansa impulsiivinen hetkessä elä jä, joka on sekoittanut lusikkansa moneen soppaan. – Olen kokeillut erilaisia juttuja, mutta minun on ollut myös vaikea keskittyä vain yhteen asiaan. Hermanilla on myös aistiyliherkkyyttä: hän saattaa haistaa jotain, mitä kukaan muu ei huomaa, tai kuulla jotain, mitä muut eivät kuule. Hän on herkkäuninen ja nukkunut huonosti koko elämänsä. Aspergerin ja ADD:n yhdistelmä tekee sen, että Her man taiteilee omien sanojensa mukaan ”miljoonien” aja tusten kanssa koko ajan. Välillä aivoja on vaikea sam muttaa ja rentoutuminen on vaikeaa. – Jos saan rustattua ajatuksia paperille, niistä tulee stand upia. Stressaantuneena hikoilen ja tärisen, mutta silloin vain ajattelen, että jos selviän tästä, asiat ovat toden näköisesti taas vähän paremmin. TUKEA JA KANNUSTUSTA ÄIDILTÄ Pitkät kävelylenkit ja raskaan musiikin kuunteleminen lieventävät Hermanin stressiä. Myös kitaran soittaminen aut taa. Joskus hän kävelee muutaman mi nuutin ympyrää tai vetäytyy hiljaiseen paikkaan. Häiritsevän taustahälyn hän häivyttää tarvittaessa kuulokkeilla. Monet Hermanin lempipaikat löyty vät Helsingin keskustasta, esimerkiksi Kampin suunnalta. – Viihdyn kahviloissa ja baareissa. Joskus pörrään luontopolkujen tapaisil la reiteillä tai peltojen reunoilla, mutta metsän keskellä en viihdy. Herman pohtii, että äidin tuki ja kan nustaminen muiden seuraan ovat vaikut taneet myönteisesti hänen elämäänsä. Jossain vaiheessa äiti myös yritti puskea poikaansa niin sanottuihin varmoihin ammatteihin. Pian hän kuiten kin antoi vähän periksi, kun huomasi tämän tekevän ah kerasti töitä musiikin ja stand upin parissa. Herman pitää itseään onnekkaana, niin geeniensä kuin äitinsä kasvatusmetodienkin ansiosta. – Jos voisin nappia painamalla muuttaa itseni, en tekisi niin. K A N S S A K U L K I J A J O E L H E R M A N Lavalla tunnen olevani turvassa, sillä voin itse vaikuttaa juonen kulkuun. Parasta on, kun saan yleisön nauramaan. Saan onnistuneesta keikasta adrenaliinitujauksen ja tuntuu, että hiukset nousevat pystyyn. 34 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9
Joel Herman tarvitsee usein omaa rauhaa ja tilaa itselleen. Silloin hän vetäytyy hetkeksi omiin oloihinsa. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9 35
Älä syytä itseäsi kaikesta vaan opettele itsemyötätuntoa. Sen avulla opit suhtautumaan itseesi yhtä kannustavasti kuin hyvään ystävään. Lempeä suhtautuminen lisää hyvinvointia ja auttaa selviytymään vaikeuksista voittajana. TEKSTI JAANA TAPIO KUVITUS SHUTTERSTOCK Eih, taas mä mokasin! K uvittele, että työkaverisi mokaa pahemman ker ran. Useimmiten olemme muiden epäonnistumi sia kohtaan myötätuntoisia, ja virheen sattuessa vakuuttelemme, ettei onneksi käynyt suurempaa vahin koa. Kaikki muuttuu, kun mokaammekin itse. Päämme sisällä alkaa loputon paasaus ja itsemme sättiminen. Itsemyötätunto tarkoittaa sitä, että opettelee suh tautumaan itseensä yhtä myötätuntoisesti kuin siihen työkaveriin, jota vaistonvaraisesti lohdutteli. Itsemyötätuntoon kuuluu olennaisena osana kaksi askelta. Ensinnäkin on kyse siitä, että oppii huomaa maan vaikean tilanteensa tai tunteen, jota pyrkii vält telemään. Pelkästään tilanteen tunnistaminen vaatii harjoittelua. Toinen tärkeä askel ovat ne keinot, joilla pyrkii lie vittämään pahaa oloaan. Lopputuloksena on uusia ta poja hiljentää päänsisäinen itsekritiikki ja muuttaa se aiempaa myötätuntoisemmaksi puheeksi. TU NN E & MIE LI Hyvän mielen vinkki 36 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9
Lähde: Ronnie Grandellin kirja Itsemyötätunto (Tammi 2015) ja Ronnie Grandellin haastattelu. NÄIN VAHVISTAT ITSEMYÖTÄTUNTOA Tekeekö liika silittely saamattomaksi? Entä jos minusta tulee laiska ja saamaton, jos lakkaan patistamasta itseäni? Eikös hyviin tuloksiin tarvita pikemminkin kuria kuin päänsilittelyä? Kuvittele kaksi jalkapallojoukkuetta. Toisen joukkueen valmentaja huutaa koko ajan ja valittaa pelaajien olevan surkeita luusereita. Toisen joukkueen valmentaja esittää rakentavia parannusehdotuksia ja kannustaa epäonnistumisen jälkeen yrittämään uudestaan. Kummassa joukkueessa haluaisit olla mukana? Kumman tyylin luulet johtavan parempiin tuloksiin? Itsemyötätunto ei tarkoita itsensä pilalle hemmottelua. Ajattelepa lasta, joka ei halua mennä hammaslääkäriin. Lepsu vanhempi voisi sanoa, että selvä homma, jätetään sitten hammaslääkäri väliin ja mennään sen sijaan ostamaan karkkia. Itsemyötätunnossa ei ole kyse tästä, koska pitkällä aikavälillä lepsuilusta ei seuraisi mitään hyvää. Myötätuntoinen vanhempi kuuntelee kyllä lapsen huolta ja on jännittävissä tilanteissa tukena, mutta ei anna periksi niissä asioissa, jotka on oikeasti hoidettava. Itsemyötätunto on taito, jota voi harjoitella. Treenaa siis itsemyötätunnon lihastasi ja katso, miten se koko ajan kasvaa ja voimistuu. Kehittyminen ei ole pelkkää mielikuvaa, vaan tutkimuksissa on havaittu, että itsemyötätuntoon liittyvät aivoalueet kasvavat harjoittelun myötä fyysisesti. Tutkijat ovat myös todenneet, että kerran kunnolla opittu taito pysyy. Ihan kuin pyörällä ajo! Autopilotista tietoiseen läsnäoloon Ihmismieli on viritetty siten, että teemme monia asioita automaattiasetuksilla. Samalla tavalla kuin autoa ajaessa löydät varsin hyvin perille, vaikket jälkikäteen muistaisikaan matkasta mitään. Kun mieleen hiipii ahdistus vaikkapa vyötärölle kertyneistä liikakiloista, ikävän tunteen karkottamiseksi päälle napsahtaa automaatti, joka ohjaa meidät tuntikausiksi Facebookiin tai tuijottamaan yhdentekevää television kuvavirtaa. Autopilotti säästää energiaa ja on hyödyksi monissa tilanteissa. Ongelma siitä tulee, jos emme sen vuoksi pääse haitallisista toimintatavoistamme eroon. Vastalääkkeenä autopilotille toimii tietoinen läsnäolo. Kokeile sitä vaikkapa hengitysharjoituksen avulla. Istu alas, hengitä rauhallisesti ja seuraa samalla hengityksesi liikkeitä. Pane merkille mieleesi tulevat ajatukset, mutta keskitä sitten taas huomiosi takaisin hengitykseen. Jo parin minuutin hengittely auttaa. Pyri tekemään harjoittelusta tapa, ja pidennä harjoitusta vasta sitten. 1 Sulje silmäsi ja palauta mieleesi turvallinen, sinua kohtaan myötätuntoinen ihminen – on hän vaikkapa mummi, puoliso tai hyvä ystävä. Kuvittele, että hän halaa sinua. Pelkkä mielikuva voi vaikuttaa yllättävän voimakkaasti. 2 Aseta kätesi, tarvittaessa molemmat, rintakehälle. Kuvittele se ystävälliseksi eleeksi itseäsi kohtaan. Kosketus on yksi nopeimmista keinoista rauhoittua ja toimii usein myös itselle tehtynä. 3 Kuvittele, että hyvä ystäväsi olisi saappaissasi. Mitä sanoisit hänelle? Usein löydämme myötätuntoiset selviytymiskeinot helpommin muita kuin itseämme kohtaan. 4 Listaa asioita, jotka ovat aikaisemmin auttaneet vaikeassa tilanteessa. Oletko esimerkiksi soittanut ystävälle, kirjoittanut päiväkirjaa, lähtenyt kävelylle metsään tai mennyt saunaan? Aseta lista näkyvälle paikalle, jotta siihen on helppo turvautua myöhemminkin. 5 Tee itsellesi kun, niin -suunnitelma. Tunnista toistuva tilanne, joka tuntuu vaikealta. Tämä on tilanteen kun. Vitkuttelet esimerkiksi joka päivä lounaan jälkeen työasioissa. Keksi itsellesi uusi toimintatapa eli niin. Auttaisiko pieni kävelylenkki ulko ilmassa? Kirjoita keino vaikkapa lapulle ja kiinnitä se työpisteellesi. Harjoittele itsemyötätuntoa pienillä harjoituksilla ja yksi askel kerrallaan. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9 37
TU NN E & MIE L I Mieli & tieto J U T T U S A R J A Iida Sirolla on tapana istua asiakkaansa kanssa rennosti lattialla. Alkuvaiheessa hän saattaa pyytää nuorta kertomaan itsestään ja tuntemuksistaan esimerkiksi kuvakorttien avulla. 38 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9
Kehon kautta kohti mielen tasapainoa Fysioterapeutti Iida Siron vastaanotolla ei kuntouteta kipuilevaa olkapäätä, vaan kipuilevaa mieltä. Psykofyysisessä fysioterapiassa ihminen kohdataan kokonaisuutena ja psyykkisiin haasteisiin etsitään helpotusta kehollisin keinoin. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT PETRI HÄNNINEN A noreksiaa sairastava tyttö asettuu makaamaan ison paperiarkin päälle lattialle. Iida Siro ottaa kynän ja piirtää paperille hänen ääriviivansa, millintarkasti mittojen mukaan. Tämä on yksi esimerkki menetelmistä, joita psykofyy siseen fysioterapiaan erikoistunut Siro käyttää syömis häiriötä sairastavien nuorten kanssa. Piirros voi auttaa ihmistä hahmottamaan oikean kokonsa ja huomaamaan ristiriidan oman todellisuuden ja konkretian välillä. Siro työskentelee tamperelaisessa fysioterapiayrityk sessä, BodyMind Oy:ssa, joka tarjoaa psykofyysistä fy sioterapiaa monenlaisiin terveysongelmiin. Vuodesta 2016 lähtien terapiamuoto on hyväksytty Kelan järjes tämään vaativaan lääkinnälliseen kuntoukseen. – Meillä käy kaikenikäisiä asiakkaita: lapsia, nuoria ja esimerkiksi aikuisia kipupotilaita. Kun aloitin työt, aika pian huomasin, että nuoret tytöt ovat minun juttuni. Pidän heidän kanssaan työskentelystä todella paljon. Suurin osa Siron asiakkaista sairastaa ahdistunei suushäiriötä tai masennusta. Kehonkuvaongelmat ovat yleisiä, ja ne voivat ilmetä esimerkiksi viiltelynä tai syö mishäiriönä. Osa pelkää sosiaalisia tilanteita ja saa paniikkikohtauksia. – Jos ihminen vihaa kehoaan ja viiltelee tai muuten satuttaa itseään, on luontevaa lähestyä asiaa nimen omaan kehon kautta. Se on hyvä väylä myös siksi, että nuoren voi olla vaikea puhua ja sanoittaa ongelmaansa, Siro sanoo. Huomattavan moni hänen asiakkaistaan on joutu nut kärsimään koulukiusaamisesta. Useat käyvät psy kofyysisen fysioterapian rinnalla muussakin kuntou tuksessa, useimmiten psykoterapiassa. ENNAKOINTI VOI ESTÄÄ PANIIKIN Fyysisen ja psyykkisen yhteys on kaksisuuntainen: kipu tai muu kehon tuntemus vaikuttaa mieleemme, mutta myös tunteet ja ajatukset heijastuvat kokemukseen kehostamme. Psykofyysisessä fysioterapiassa pyritään kokemukselliseen oppimiseen niin, että ihminen tunnistaa mielen ja kehon yhteyden ja oppii hyödyntä mään arkeaan helpottavia keinoja. Esimerkiksi ahdistusta voi Siron mukaan pyrkiä en nakoimaan ja helpottamaan hermostoa tasapainottavil la harjoituksilla heti ensioireiden ilmetessä. Jollakulla ehkä hikoavat kädet, toinen huomaa hartioidensa jän nittyvän. – Ahdistus ei koskaan nouse sekunnissa nollasta sa taan, vaan kasvaa vähitellen. Jokaisella on myös sietoik kuna, jonka sisällä tunne pysyy siedettävänä eikä johda taistele tai pakene tilaan. Harjoituksilla pyritään vai kuttamaan tähän sääntelyyn. Siro näyttää esimerkkinä harjoituksen, jonka voi tehdä huomaamatta lähes missä vain. Hän asettaa kämmenensä ? T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9 39
jalkojen väliin, puristaa lujasti reisillä käsiään muuta man hengityksen ajan ja rentouttaa uloshengityksellä. Näin voi tehdä muutaman kerran ja tarvittaessa toistaa harjoitus hetken kuluttua. Monia auttaa myös tietoinen huomion suuntaami nen pois paniikin tunnustelusta ja analysoinnista. Aivoilleen voi antaa helpon tehtävän esimerkiksi näin: etsi katseellasi ympäriltäsi kolme punaista esinettä, ni meä ne ja kuvaile niitä. – Hengitysharjoituskin on usein tehokas. Sisään hen gittäessä lasketaan vaikka neljään ja ulos hengittäessä kuuteen. Kun uloshengitys on pidempi, autonomisen hermoston parasympaattinen osa aktivoituu. Se rauhoit taa kehoa, ja pikkuhiljaa pääkin seuraa mukana. Näitä harjoituksia voi kuka tahansa tehdä, kun edes sä on jännittävä tai stressaava tilanne. Mitä enemmän niitä on harjoitellut, sitä helpompaa niitä on tositilan teessa hyödyntää. NUOREN OMA NÄKEMYS ON TÄRKEIN Kela julkaisi vuonna 2016 psykofyysistä fysioterapiaa koskevan arviointitutkimuksen. Sen mukaan kokonais valtaisella kehotietoisuustyöskentelyllä vaikutti olevan suuri vaikutus itsesäätelyn vahvistumiseen ja toimin takykyyn. Oiretuntemukset vähenivät ja asiakkaat pys tyivät aiempaa peremmin hyväksymään itsensä ja otta maan vastaan tukea. Tuloksissa korostui asiakkaan ja terapeutin välisen vuorovaikutuksen ja luottamuksen merkitys. Asiakkaat kokivat tulevansa kohdatuiksi oman kokemusmaailmansa kautta, mikä tuntui heistä uudelta ja merkitykselliseltä. Myös Siro painottaa asiakaslähtöisyyden tärkeyttä. Tavoitteena on löytää yhteinen päämäärä, jonka on tuo nut esiin nuori itse – ei hänen vanhempansa, lääkärin sä tai terapeuttinsa. – Toki luen aina lääkärin antaman diagnoosin, ja ensimmäisellä kerralla vastaanotolla on mukana myös 40 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9
nuoren vanhempi. Kuitenkin asiakkaan oma näkemys on tärkein. Jos diagnoosina on masennus, mutta nuori sanoo, että hän pelkää joka päivä saavansa paniikki kohtauksen, lähdemme liikkeelle siitä. YHTEINEN TAAJUUS POHJAA LUOTTAMUKSEEN Fysioterapeutiksi valmistuttuaan Siro opiskeli yliopis tossa liikuntalääketiedettä ja terveyskasvatusta ja val mistui terveystieteiden maisteriksi. Psykofyysiseen fysioterapiaan hän erikoistui Tampereen ammatti korkeakoulun täydennyskoulutuksessa. Sinne häntä veti kiinnostus psyyken toimintaa ja erilaisia persoonalli suuksia kohtaan. – Olen työskennellyt muun muassa käytöshäiriöis ten suljetulla osastolla, väkivaltaisten potilaiden kans sa. Pystyn melko helposti ja luontaisesti saamaan ihmi siin kontaktin ja saavuttamaan heidän luottamuksen sa, Siro kertoo. Nykyisessä työssäänkin hän nauttii siitä, kun asiak kaan kanssa löytyy yhteinen taajuus. Moni on todennut tunnin mittaisen käynnin olevan ainoa hetki viikossa, jolloin voi rentoutua ja olla oma itsensä. Usein nuoret luottamuksen synnyttyä myös puhuvat paljon, kaiken laisista asioista. – Luottamus ei synny heti, joten aluksi teemme usein jotain konkreettista ja kivaa yhdessä. Käymme vaikka salissa nyrkkeilemässä tai läheisessä pupukahvilassa kat somassa kaneja. MONI KAIPAA LEMPEÄÄ KOSKETUSTA Alkuvaiheessa Siro myös käy läpi asiakkaan kehon ulko rajoja hellästi painelemalla, jos tämä hyväksyy koske tuksen. Joku saattaa kantaa kehossaan kokemuksia, joihin liittyy häpeää, ja näitä tuntemuksia voi pyrkiä lievittämään eri keinoin. Usein Siro myös päättää terapiakäynnin tähän har joitukseen. – Moni kokee sen rentouttavana ja kaipaakin hyväk syvää, lempeää kosketusta. Toisilla taas keho jännittyy, ja sitten ehkä harjoittelemme kosketusta pienillä alueil la ja tuntemuksia kuunnellen. Syömishäiriöisillä kehon rajojen läpikäyminen kosketuksen avulla vahvistaa rea listisia mittasuhteita. Siro pitää työtään erittäin antoisana, vaikka se myös vaatii paljon ja ”menee ihon alle”. Tulokset luovat uskoa siihen, että menetelmät toimivat, sillä moni hänen asiakkaistaan on päässyt eroon esimerkiksi viiltelystä. – On suunnattoman hienoa nähdä ihmisessä tapah tuva muutos. Kun nuori lähtee täältä iloisena ja hymyi levänä, työ tuntuu todella merkitykselliseltä. IIDA SIRO • Fysioterapeutti, terveystieteiden maisteri. • Tutki pro gradu tutkielmassaan masennuksen ja fysiologisen kunnon yhteyttä. • Työskentelee fysioterapeuttina psykofyysiseen fysioterapiaan erikoistuneessa BodyMind Oy:s sä ja sivutoimi sesti jumppa ohjaajana liikunta keskuksessa. • Harrastaa muun muassa käden vääntöä, jossa saavutti SMkul taa vuonna 2018. Psykofyysiseen fysioterapiaan liittyviä myyttejä Kaikki fysioterapeutit hoitavat asiakkaitaan psykofyysisesti. Psyykkisen oireen diagnoosin saanut voi mennä pelkästään psykologille. Psykofyysinen fysioterapia on kehon rentouttamista. Saman asian ajavat jooga tai mindfulness. Sen sijaan Psykofyysisessä fysioterapiassa menetelmät poikkeavat perinteisestä fysioterapiasta. Kuntoutus etenee aina psyyke edellä, kehon ja mielen yhteyttä kuunnellen. Mielen oireet tuntuvat myös fyysisesti. Toisilla oireet voivat nousta esiin vain kehon kautta, ja silloin on hyvä käsitellä ja tuntea asioita keho huomioiden. Psykofyysinen fysioterapia on yksilöterapiaa, johon tullaan yleensä vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen lähetteellä. Jooga ja mindfulness vahvistavat mielen ja kehon yhteyttä ja pyrkivät rauhoittamaan mieltä, mutta tässä keinot ovat paljon laajemmat ja perustuvat yksilöllisiin tarpeisiin. Pelkkä rauhoittuminen ei pitkän päälle auta, vaan on tunnistettava ja sanoitettava ongelmaa sekä etsittävä kehon ja mielen kautta keinoja kohti tasapainoa. IIDA SIRON TEESIT Toisinaan Iida Siro tunnustelee asiakkaan kanssa sitä, miten elekieli ja asennot vaikuttavat mieleen. Jos kokee voimattomuutta, voi harjoitella, miten kehollaan voi ilmentää avoimuut ta ja varmuutta. – Voiman esittäminen lisää voiman tunnetta, Siro sanoo. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9 41
U U T I S P A L V E L U D U O D E C I M Tutkittua tietoa terveydestä O ptimistinen elämänasenne voi auttaa elä mään pitempään, mutta myös terveem pänä, tuore tutkimus osoittaa. Tutki muksessa hyödynnettiin yli 20 vuotta jatkuneen Health and Retirement Study tutkimuksen aineis toja, jotka koostuvat 5 700:n yli 50vuotiaan seu rantatiedoista. Tulosten perusteella optimistisesti elämään suhtautuvat pysyivät muita todennäköisemmin hyväkuntoisina, ilman kroonisia pitkäaikaissaira uksia tai muistin ja muiden kognitiivisten mielen toimintojen heikentymiä. Tämä havaittiin senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin osallistujien sosiaalinen ja taloudellinen asema ja mahdollinen masennus. Optimismi auttaa pysymään terveenä myös eläkkeellä Kun tuloksia tarkasteltiin kokonaisuutena, op timistit olivat pysyneet terveinä noin neljännek sen todennäköisemmin. Havainnot ovat saman suuntaisia aiempien tutkimusten kanssa, mutta tarkkaa mekanismia ilmiölle ei tiedetä. Toden näköisesti vähempi stressi ja terveelliset elämän tavat selittävät ainakin osan yhteydestä. Optimismi on yhdistetty muun muassa pienem pään vaaraan sairastua sydän ja verisuonitauteihin ja syöpään. Pessimistinen elämänasenne voi puo lestaan altistaa muun muassa masennukselle. Tutkimus julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä. K U VA : SH U T TE R ST O C K 42 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9
E lämänsä mielekkääksi kokevat nuoret ovat usein muiltakin osin hyvinvoivia ja toden näköisesti myös pitävät huolta terveydes tään. Olennaista on kokemus siitä, että elämällä on jokin tarkoitus ja tavoite. Samansuuntaisia tuloksia on aikuisväestöstä, mutta nuoria ja nuoria aikuisia koskevat havain not ovat vähäisempiä. Nyt julkaistussa tutkimuk sessa hyödynnettiin noin 7 000:n keskimäärin 23vuotiaan terveystietoja, jotka kerättiin vuosi na 2007–2013. Osallistujat, jotka kokivat elämällään olevan jo kin tarkoitus ja suunta, olivat muita todennäköi semmin tyytyväisiä ja positiivisia ja heillä oli hyvä itsetunto sekä tasapainoinen tunneelämä. He oli vat myös terveystietoisempia, mutta tämä ei nä kynyt fyysisessä terveydessä näin nuorilla ja näin lyhyessä seurannassa. Analyysin perusteella vaikuttaisi siltä, että elä män suunnan ja tarkoituksen löytävät voivat pa remmin, mutta yhtä lailla hyvinvoivat, terveet ja positiiviset myös todennäköisemmin löytävät elä mälleen suunnan. Ihmisen asenne ja suhtautumi nen elämän tapahtumiin voivat tutkimusten mu kaan vaikuttaa myös fyysiseen terveyteen. Tutkimus julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä. K U VA : SH U T TE R ST O C K Stressioireyhtymillä yhteys sydänja verisuonitauteihin Erilaisiin stressioireyhtymiin sairastuvat ovat tavallista alttiimpia sairastumaan myös sydänja verisuonitauteihin, kertoo tuore ruotsalaistutkimus. Yhteys koskee etenkin alle 50-vuotiaiden sydänoireita. Tulosten perusteella stressioireyhtymiä potevien riski sairastua mihin tahansa sydänja verisuonitautiin oli noin 60 prosenttia suurempi kuin heidän terveiden sisarustensa tai terveen yleisväestön. Voimakkain yhteys havaittiin stressioireiden toteamista seuraavan vuoden aikana. Yhteydet näkyivät riippumatta potilaan iästä, mutta ne olivat voimakkaampia alle 50vuotiailla eli potilailla, joiden sydänoireet alkoivat varhain. Tulokset eivät paljasta, miksi stressioireet altistavat sydänoireille, mutta mahdollisia mekanismeja on useita. Stressi voi esimerkiksi nostaa verenpainetta ja sitä kautta edistää sydänja verisuonitautien kehittymistä. Myös pitkäaikainen tulehdus, joka liittyy stressiin, saattaa selittää ilmiötä. Tutkimus julkaistiin BMJ-lehdessä. Elämän tarkoitus on tärkeää myös nuorten hyvinvoinnille T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9 43
U U T I S P A L V E L U D U O D E C I M Tutkittua tietoa terveydestä Tulehdus yhdistää masennusta ja sydänsairauksia Tutkimuksista tiedetään, että sydänja verisuonitautien ja masennuksen välillä on yhteys. Mistä se tarkalleen johtuu, on epäselvempää. Tuoreen tutkimuksen perusteella suurelta osin kyse on ympäristötekijöistä, mutta yksi yhdistävä seikka näyttäisi olevan tulehdustila kehossa. Havainnot perustuvat lähes 370 000 keski-ikäisen britin terveysja geenitietoihin, ja niiden perusteella kyseisiä sairauksia yhdistää tulehdustiloista kertovien CRPja IL6-proteiinien runsaus. Nämä tulehdusmerkkiaineet yhdistettiin kumpaankin sairauteen analyysissa, jossa geenitietojen avulla pystyttiin minimoimaan ympäristötekijöiden vaikutukset tuloksiin. Analyysi osoitti myös, että riski sairastua masennukseen oli noin viidenneksen suurempi osallistujilla, joiden lähisukulainen oli menehtynyt sydänja verisuonitauteihin. Tästä huolimatta sydänsairauksille altistavat geenit eivät juurikaan vaikuttaneet siihen, miten todennäköisesti henkilö sairastui masennukseen. Tämä tutkijoiden mukaan viittaa elintapojen ja elinympäristöön liittyvien seikkojen osuuteen sairastumisissa. Yhdessä havainnot viittaavat siihen, että masennusta ja L ihavuus voi haitata seksielämää varsinkin, jos liikakiloja on kertynyt paljon. Tuoreen tutkimuksen perusteella monilla tilanne kuitenkin paranee lihavuusleikkauksen jälkeen. Tutkimukseen osallistui runsaat 2 000 lihavuus leikkaukseen ohjattua sairaalloisen lihavaa mies tä ja naista. Ennen leikkausta valtaosa osallistujista oli tyy tymättömiä seksielämäänsä. Leikkauksen jälkeen heistä noin puolet koki merkittävän muutoksen vuoden kuluessa, ja suuri osa koki seksielämänsä paremmaksi vielä viisi vuotta myöhemmin. Liha vuusleikkaus vähensi fyysisiä rajoitteita sekä lisä si haluja ja seksuaalista aktiivisuutta. Suomessa lihavuusleikkauksia tehdään pää asiassa sairaalloisen lihaville potilaille, joiden liha vuus on jatkunut vähintään viisi vuotta ja joiden painoindeksi on yli 40. Tämä tarkoittaa 170sent timetriselle henkilölle vähintään 116 kilon painoa ja 180senttiselle yli 130:tä kiloa. Vaikeahoitoista diabetesta tai useita lihavuuteen liittyviä sairauk sia potevia leikataan kuitenkin jo painoindeksin ylittäessä 35. Tutkimus julkaistiin JAMA Surgery -lehdessä. Seksielämä paranee lihavuusleikkauksen jälkeen sydänja verisuonitauteja yhdistävät samojen riskitekijöiden lisäksi tulehdustila. Tulehduksella on olennainen osa sydänja verisuonitautien synnyssä, joten jos sama koskee masennusta, tulehdus tilan lievittäminen saattaisi tarjota keinon hoitaa masennusta. Tutkimus julkaistiin Molecular Psychiatry -lehdessä. K U VA : SH U T TE R ST O C K 44 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9
V anhemmat keskustelevat ja kommunikoivat lastensa kanssa enemmän, jos perheen satuhetket perustuvat perinteiseen kir jaan eikä sähkökirjaan tai tabletin satusovelluksiin. Kirjan ääres sä vanhemmat myös lukevat enemmän ääneen, kun tabletin tai muun älylaitteen äärellä puhe pyörii enemmän laitteen ja formaatin ympärillä. Tulokset perustuvat kokeeseen, jossa 37 vanhempaa piti lapsilleen kolme satuhetkeä, jotka videoitiin ja analysoitiin. Sadut luettiin perintei sestä kirjasta, sähkökirjasta ja sähköisestä, ääniä ja animaatioita hyödyn tävästä satukirjasovelluksesta. Perinteisen kirjan ääressä vanhemmat paitsi lukivat enemmän ääneen myös keskustelivat lastensa kanssa enemmän kuin muiden formaattien ääressä. Myös lapset puhuivat ja keskustelivat enemmän perinteisen kir jan parissa. Tutkimuksen tulokset olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta samansuuntaisia havaintoja on tehty aiemminkin. Vaikuttaisikin siltä, että perinteinen kirja tukee parhaiten vanhempien ja lasten kommuni kointia ja mahdollisesti myös lasten kielellistä kehitystä. Tutkimus julkaistiin Pediatrics-lehdessä. Satu kannattaa lukea lapselle oikeasta kirjasta K U VA : SH U T TE R ST O C K Kuukautis kivut rajoittavat monien elämää Noin kolmannes naisista joutuu järjestelemään menemisiään ja tekemisiään kuukautisoireiden takia, mutta läheskään kaikki eivät kerro niistä perheelleen. Melkein kaikilla naisilla on ajoittain lieviä kuukautiskipuja, ja 5–15 prosenttia kärsii voimakkaista kivuista. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta tutkimuksesta, jossa kuukautisoireista ja niiden vaikutuksista arkielämään kyseltiin 43 000:lta 15–45-vuotiaalta naiselta. Kysely tehtiin internetissä. Naisista 85 prosenttia kärsi kuukautiskivuista, 80 prosenttia psykologisista oireista, kuten mielialan muutoksista, ja 70 prosenttia koki väsymystä ja uupumusta. Neljä kymmenestä naisesta kertoi olevansa kykenemätön suorittamaan kuukautiskierron aikana kaikkia askareitaan ja tehtäviä, jotka he normaalisti tekevät. Kuitenkin heistä vain noin puolet kertoi perheelleen kuukautisoireiden olevan syynä. Tutkimuksen tulokset ovat uskottavia ja samansuuntaisia aiempien selvitysten kanssa. Niitä kannattaa silti tulkita varovaisesti, sillä internetkyselyissä on aina vaarana, että niihin vastaavat eivät edusta koko väestöryhmää. Tutkimus julkaistiin American Journal of Obstetrics & Gynecology -lehdessä. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9 45
2019 K oiranomistajat näyttäisivät saavuttavan liikuntasuositusten mukaiset liikunta määrät selvästi muita todennäköisemmin, tuore brittitutkimus osoittaa. Koiran ulkoiluttaminen voikin olla monille terveyttä edistävä päivärutiini. Koiraansa ulkoiluttavat saavat tulosten perus teella liikuntaa suositusten mukaiset 150 minuut tia viikossa noin neljä kertaa todennäköisemmin kuin samoilla seuduilla asuvat, joilla ei ole koiraa. Myös koiraperheiden lapset näyttäisivät liikkuvan muita enemmän. Koiranomistajat liikkuvat enemmän Ulkoiluttamiseen ja kävelylenkkeihin menevä aika ei ollut pois muusta vapaaajan liikunnas ta, vaikka niinkin on tutkimusten perusteella epäilty. Tulosten valossa vaikuttaa siltä, että koiran kanssa tehtävät kävelylenkit voivat olla terveyttä edistäviä ja auttavat mahdollisesti välttymään esi merkiksi liikakiloilta ja diabetekselta. Tutkimus julkaistiin tieteellisessä Scientific Reports -lehdessä. U U T I S P A L V E L U D U O D E C I M Tutkittua tietoa terveydestä K U VA : SH U T TE R ST O C K monikanaiset.fi monikanaiset @monikanaiset Apua väkivaltaa kokeneille Tukea kotoutumiseen # N A I S T E N O I K E U K S I S T A T O T T A 46 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9
TU NN E & MIE L I V Ä R I T Y S K U VA Puuhaa aivoille T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9 47
Puuhaa aivoille Sanatehtävä Sudoku K A R I JU N TU N EN Sananauhassa vihjeiden mukaiset sanat sijoitetaan ketjuksi, jota voidaan lukea alusta loppuun ja lopusta alkuun. VAIKEUSASTE: ? Easy Sudoku Puzzles 17 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 3 Sudoku Puzzle 4 5 2 6 9 7 9 1 4 4 5 9 2 6 8 6 3 2 1 3 4 9 8 7 2 8 1 6 5 8 1 3 4 2 9 2 7 6 8 4 5 6 3 8 6 3 4 2 9 8 2 1 9 6 9 5 6 4 2 1 8 7 8 6 5 7 9 2 3 5 3 8 4 8 4 7 3 6 7 9 3 VAIKEUSASTE: ?? Medium Sudoku Puzzles 13 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 3 Sudoku Puzzle 4 3 4 2 1 5 8 7 2 6 5 3 9 1 6 3 3 5 6 8 7 6 8 5 2 7 1 6 9 8 2 2 1 4 7 4 9 6 3 6 1 8 9 5 2 2 6 4 8 7 7 2 8 3 4 1 1 8 6 3 5 2 2 7 6 8 5 VAIKEUSASTE: ??? Hard Sudoku Puzzles 19 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 3 Sudoku Puzzle 4 5 2 3 7 9 2 5 7 6 1 4 3 1 2 3 9 1 2 7 6 5 8 7 2 5 8 3 8 5 7 9 4 1 3 2 6 3 2 3 4 5 4 8 9 3 2 7 9 9 2 6 4 ALUSTA LOPPUUN: SAAPUMISIA (5) KIRJANPIDOISSA (6) VANHANEN (4) KOKKI (6) MIROSLAV (5) PRINTTAAVAT (9) ASKI (5) JUKOLAN KOIRA (5) OPITTUJA (5) PALAPELISSÄ (4) NORAS (4) SUKSIMERKKI (4) SIITÄ HUOLIMATTA (5) KORTTIPELI (4) Ratkaisut seuraavalla aukeamalla. ALKU ? LOPPU ? LOPUSTA ALKUUN: AUTOJA (6) JALKA(5) KINNUSEN KAIMAT (4) HAMMAS(5) TAIVAALLA (5) MAUSTE (5) KAHVIPANNU! (5) MAILLA (5) PIENIÄ (5) KASVI (4) AARTELA + T (5) JUOTAVAA (4) OULUN SEURA (4) BAKER TAI BLAIR (5) AROLA (4) PAKARISEN KAIMAT (4) SIIVOUKSIIN (5) T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9 49
ww w.ris tikk otu uli.f i 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + ? SUOJAAVAT : ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA 1 3 9 4 10 2 7 8 6 5 www.ristikkotuuli.fi ISÄT SODANKYLÄÄ ÄITI MATERIAALI ISOJA JORMAN SUKUA NAISIA MANTO AIRO KAMUN KAIMAT -PELLE PIHALLE POIKAMIEHIÄ SAARI MAIJANEN SIIS PUHUMATTAKAAN MAANOSA VAROMISTA PIILOTELLA EIVÄT USKO? PAISUA POIKIA KASVI ASUTTA PETTERIT KATKEAA JOSKUS? 2-2 PENSAAT RAVIPELI OHJAUSPUU KARSITTU RUOTSALAINEN EIVÄT SUOMEN VESISSÄ $$ TUNTURI AJANKULUJA ROINA HÄLVÄ PENTIK ARMIN SUKUA SOOLO PURJE STATUS TÄTEJÄ LIETE LENTOKONE OIVA ” ” PREPOSITIO SOILTA F NUPPUJA ( ( FIRMA TÄHDISTÖ ” ” NAISIA PERUNAN KERA y Z TUNNISTAVAT ( SAAT OSAKKEILLA PERHONEN LOPPUJUUTTI Z ( -PALMU 2 VÄYLISTÄ KAPEA MALLI ? HATSATURJAN V g 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 VAARAKSI VENEELLE Lähetä ratkaisusi 9.9. mennessä osoitteella Tunne & Mieli -lehti, Ristikko, Hauhontie 8N 82C, 00550 Helsinki. Voit osallistua myös sähköpostilla: lähetä ratkaisukirjaimet yhteystietojen kera osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi. Ratkaisseiden kesken arvotaan Finnkinon leffalippu. Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. NIMI OSOITE Ristikko 50 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9
ww w.ris tikk otu uli.f i 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + ? SUOJAAVAT : ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA RISTIKON 3/2019 RATKAISU SUDOKU ? SUDOKU ?? SUDOKU ??? KRYPTON 3/2019 RATKAISU Tehtävien ratkaisut SANATEHTÄVÄN (S. 49) RATKAISU G U T Z E I T M Y O L I A O S Y K U P Ä R N A S T I A T D E S B G D I N Ö C A Ö J V H Y T K E E T T H F Z N I D E A N M A C A O D U M B O I M A Z D A A S I U V O N K A O K Y N S I N I N J A T A L I T U S T T G A A S K I N R I C H I E O N T E L O F E T S I A L Ä P I N N A E S A P E L I A K N E I I S A L O A R E A T K L I T U S K U M I S T A K I R I T H E K L A U T L Ö Ä I S O T A P U T K I L O Y K S I Ö T A R A I T E A S U T I A V A I N R O M M I T I K I S E T N T I A M I I N I U A T E R I O I N T I M Z A N E L U U H T N Y M F I T M U R H A J U T U T I A V A R I S O E I A S T I N E M O S U P I P A R K A I S U T U H O A S S A D A L L A S U K I T K I I T O T A I T E N U M A A S K E L O S A T A E L O T O N L F O L K U N A T A A T I K I L A K A T E A L V A U I K O S T E A S U A T A S T O R K O R U T N E P I P A N A S A V U P I I P P U A N E L U P A A S I S P A H E R Ä P A P U A I S T I T T E K E L E E A L A A N I I R A T L O T U K S E T H K O L U T R I N I V A L O T A T A K S I A E T T Ä I E P I I A K A N T A A M I E S U N N A A T E T L O I S E T U E R Ä T L A H O K A R I T Y N I E L I A T A A T O T S U H A R V I P E Ä Ristikko ja kryptoarvontojen voittajille on lähetetty Finnkinon elokuvaliput. Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistujille! Easy Sudoku Puzzles 17 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 5 8 1 4 2 9 3 7 6 1 8 5 7 6 4 3 9 2 7 2 9 3 6 8 4 1 5 2 7 6 3 1 9 5 8 4 6 4 3 7 1 5 8 2 9 9 4 3 8 5 2 6 1 7 4 9 6 1 3 7 5 8 2 4 9 1 5 7 6 8 2 3 8 3 7 9 5 2 6 4 1 8 5 7 4 2 3 9 6 1 2 1 5 6 8 4 7 9 3 6 3 2 9 8 1 7 4 5 3 7 4 2 9 6 1 5 8 3 2 8 1 9 5 4 7 6 9 6 8 5 4 1 2 3 7 5 6 9 2 4 7 1 3 8 1 5 2 8 7 3 9 6 4 7 1 4 6 3 8 2 5 9 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 8 1 3 5 2 6 9 4 7 5 1 9 2 7 6 3 4 8 9 6 2 1 7 4 5 3 8 6 3 7 5 8 4 1 2 9 4 7 5 8 9 3 1 2 6 8 2 4 3 1 9 5 6 7 7 5 8 4 6 1 3 9 2 9 5 6 4 2 1 8 7 3 1 3 4 9 8 2 6 7 5 1 8 3 6 5 7 4 9 2 6 2 9 7 3 5 8 1 4 7 4 2 9 3 8 6 5 1 3 4 6 2 5 9 7 8 1 3 7 5 8 6 2 9 1 4 5 8 1 3 4 7 2 6 9 2 9 8 1 4 5 7 3 6 2 9 7 6 1 8 4 5 3 4 6 1 7 9 3 2 8 5 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 1 8 3 2 7 9 5 4 6 9 2 8 1 6 4 7 5 3 6 5 2 4 3 8 7 9 1 5 1 4 9 7 3 6 8 2 9 7 4 5 1 6 2 8 3 7 6 3 8 2 5 1 9 4 4 9 1 6 8 7 3 2 5 6 5 2 4 9 1 8 3 7 3 2 7 9 5 4 1 6 8 4 3 9 2 8 7 5 1 6 8 6 5 3 2 1 4 7 9 8 7 1 5 3 6 2 4 9 2 3 6 7 9 5 8 1 4 3 9 5 6 1 2 4 7 8 5 1 9 8 4 2 6 3 7 2 4 7 3 5 8 9 6 1 7 4 8 1 6 3 9 5 2 1 8 6 7 4 9 3 2 5 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 7 8 5 6 2 4 9 3 1 6 1 2 9 5 4 8 3 7 6 4 2 1 3 9 7 8 5 8 5 4 2 3 7 9 1 6 1 9 3 7 8 5 6 4 2 3 7 9 1 8 6 2 5 4 3 6 7 2 5 1 4 9 8 2 3 7 8 9 1 4 6 5 4 1 8 3 9 7 2 5 6 9 6 5 3 4 2 1 7 8 5 2 9 8 4 6 1 7 3 1 4 8 7 6 5 3 2 9 2 7 4 5 1 8 3 6 9 7 9 3 6 2 8 5 4 1 9 5 1 4 6 3 8 2 7 5 8 1 4 7 3 6 9 2 8 3 6 9 7 2 5 1 4 4 2 6 5 1 9 7 8 3 Medium Sudoku Puzzles 13 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 5 2 7 9 8 3 6 1 4 7 9 5 4 3 6 1 8 2 6 8 9 4 1 5 7 2 3 8 3 1 7 2 9 5 6 4 3 4 1 2 6 7 8 5 9 6 2 4 8 5 1 7 9 3 2 7 4 8 5 9 1 3 6 1 5 3 9 6 2 4 7 8 8 5 3 1 7 6 9 4 2 4 7 6 5 1 8 3 2 9 1 9 6 3 4 2 5 7 8 2 8 9 3 7 4 6 5 1 4 1 5 6 3 8 2 9 7 3 6 2 1 9 7 8 4 5 7 6 2 5 9 4 3 8 1 9 1 8 6 4 5 2 3 7 9 3 8 7 2 1 4 6 5 5 4 7 2 8 3 9 1 6 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 6 3 4 8 9 5 1 2 7 7 8 1 5 9 2 6 3 4 1 5 8 7 2 3 9 6 4 5 2 9 6 4 3 1 8 7 9 7 2 1 4 6 5 8 3 3 4 6 1 8 7 9 5 2 2 8 9 4 1 7 6 3 5 2 6 4 9 3 1 8 7 5 3 1 5 2 6 9 4 7 8 9 5 7 2 6 8 3 4 1 7 4 6 3 5 8 2 9 1 1 3 8 4 7 5 2 6 9 4 9 3 5 8 2 7 1 6 6 1 3 7 5 9 4 2 8 5 6 7 9 3 1 8 4 2 8 9 5 3 2 4 7 1 6 8 2 1 6 7 4 3 5 9 4 7 2 8 1 6 5 9 3 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 6 4 2 9 5 8 7 1 3 2 4 7 5 3 6 8 9 1 5 1 7 3 4 2 6 9 8 5 6 3 9 1 8 2 4 7 9 8 3 7 1 6 4 2 5 9 1 8 4 2 7 5 6 3 8 9 5 2 6 1 3 4 7 1 9 5 7 4 3 6 8 2 4 2 6 5 7 3 1 8 9 3 8 2 6 9 1 7 5 4 3 7 1 8 9 4 5 6 2 4 7 6 8 5 2 1 3 9 7 6 9 1 8 5 2 3 4 6 2 9 3 7 5 4 1 8 1 3 8 4 2 7 9 5 6 7 5 4 1 8 9 3 2 6 2 5 4 6 3 9 8 7 1 8 3 1 2 6 4 9 7 5 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 1 6 8 2 7 5 9 4 3 2 8 6 7 3 5 9 1 4 7 3 5 6 4 9 8 1 2 1 9 7 2 6 4 5 3 8 2 9 4 8 1 3 5 7 6 5 4 3 9 1 8 2 6 7 4 2 9 7 8 1 3 6 5 6 3 8 4 2 9 1 7 5 5 1 3 4 9 6 7 2 8 7 2 9 1 5 6 8 4 3 8 7 6 3 5 2 4 9 1 4 5 1 8 7 3 6 2 9 3 8 1 9 6 4 2 5 7 8 7 2 5 4 1 3 9 6 9 5 2 1 3 7 6 8 4 3 1 5 6 9 7 4 8 2 6 4 7 5 2 8 1 3 9 9 6 4 3 8 2 7 5 1 Hard Sudoku Puzzles 19 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 9 8 1 5 6 7 2 3 4 7 1 4 3 2 5 6 9 8 7 2 4 9 3 1 5 8 6 2 9 8 4 1 6 3 7 5 5 6 3 2 8 4 1 7 9 6 3 5 8 7 9 4 2 1 2 1 8 3 5 6 4 9 7 3 2 7 5 4 1 8 6 9 3 9 7 1 4 2 6 5 8 8 4 6 2 9 3 1 5 7 4 5 6 7 9 8 3 2 1 9 5 1 6 8 7 2 4 3 1 4 5 8 2 9 7 6 3 4 6 9 1 5 8 7 3 2 8 7 2 6 1 3 9 4 5 5 8 2 7 3 4 9 1 6 6 3 9 4 7 5 8 1 2 1 7 3 9 6 2 5 8 4 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 5 2 1 8 3 4 9 6 7 2 3 8 7 1 6 4 5 9 9 6 8 7 1 5 2 4 3 7 5 9 4 8 2 3 1 6 3 7 4 6 9 2 8 5 1 1 4 6 3 9 5 8 7 2 2 5 3 9 7 8 6 1 4 6 8 1 9 4 3 5 2 7 8 9 7 1 4 6 3 2 5 3 9 2 5 7 1 6 4 8 4 1 6 2 5 3 7 9 8 5 7 4 2 6 8 9 3 1 1 8 2 4 6 7 5 3 9 8 6 5 1 2 4 7 9 3 6 3 9 5 8 1 4 7 2 4 2 7 6 3 9 1 8 5 7 4 5 3 2 9 1 8 6 9 1 3 8 5 7 2 6 4 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 7 2 9 5 1 6 4 8 3 4 2 3 6 1 7 8 9 5 6 1 4 7 8 3 9 5 2 8 1 6 3 5 9 2 4 7 3 5 8 4 2 9 6 1 7 7 5 9 4 2 8 1 3 6 4 6 5 8 3 1 7 2 9 2 6 7 9 8 1 4 5 3 1 9 3 2 7 5 8 4 6 9 8 4 2 3 5 6 7 1 8 7 2 6 9 4 5 3 1 1 3 5 7 6 4 9 2 8 2 8 6 1 4 7 3 9 5 6 7 8 5 9 2 3 1 4 5 3 1 9 6 8 2 7 4 5 9 1 8 4 3 7 6 2 9 4 7 3 5 2 1 6 8 3 4 2 1 7 6 5 8 9 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 1 5 9 6 3 8 7 2 4 7 3 4 5 2 1 9 6 8 2 6 3 7 4 9 5 8 1 2 8 6 9 3 7 4 5 1 8 7 4 1 2 5 3 6 9 9 5 1 8 4 6 7 3 2 3 8 2 9 5 1 4 7 6 6 9 3 1 8 4 5 2 7 4 1 6 3 8 7 2 9 5 1 7 5 2 6 9 8 4 3 5 9 7 4 6 2 8 1 3 8 4 2 3 7 5 1 9 6 6 3 8 2 9 4 1 5 7 3 1 9 6 5 8 2 7 4 7 4 5 8 1 6 9 3 2 4 6 8 7 9 2 3 1 5 9 2 1 5 7 3 6 4 8 5 2 7 4 1 3 6 8 9 ALKU ? A I S A R A J A T S T K O U I T L I S T A L L L I L U O L S E T T I K O N T T A T LOPPU ? T A A A R T S V A T O S A T A A E S E T T A T U L O T I N A E M O S U P I P A R K A I S U T U H O A S S A D A L L A S U K I T K I I T O T A I T E N U M A A S K E L O S A T A E L O T O N L F O L K U N A T A A T I K I L A K A T E A L V A U I K O S T E A S U A T A S T O R K O R U T N E P I P A N A S A V U P I I P P U A N E L U P A A S I S P A H E R Ä P A P U A I S T I T T E K E L E E A L A A N I I R A T L O T U K S E T H K O L U T R I N I V A L O T A T A K S I A E T T Ä I E P I I A K A N T A A M I E S U N N A A T E T L O I S E T U E R Ä T L A H O K A R I T Y N I E L I A T A A T O T S U H A R V I P E Ä T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9 51
lohi TU N N E & M IEL I JUT TU SA R J A Lohturuoka RESEPTI, TEKSTI JA KUVA ELINA YLITERVO ”Metsässä tuoksuu kypsyvä lohi. On hiljaista ja rauhallista, eikä mihinkään ole kiire. Valelen kalafileen pintaa voisulalla, lopuksi hieron siihen kalamaustetta. Tulilla ei ole ketään muita kuin minä ja koirani Sussu, joka nukkuu laavun kupeessa. En kaipaa mihinkään, kaikki on hyvin juuri näin. En ole tehnyt loimulohta pitkään aikaan, se jotenkin vain jäi. Ehkä voisin palauttaa perinteen ja tehdä loimulohta vaikka mökillä. Siitä voisi tulla nyt koko perheen yhteinen herkku.” Tuomo Kärki, Rovaniemi 52 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9
A votulella kypsennetty loimulohi maistuu parhaim malta suoraan nuotiolta pöytään nostettuna. Kypsy vän lohen seuraaminen käy meditaatiosta, sillä tämä herkku syntyy vain ajan kanssa. Kiireinen kokki nappaa loimulohen valmiina kaupan kalatiskiltä. Suolaisen lohen seuraksi sopii uunissa kypsennetty makea bataatti. Uunibataatti täytetään rapsakkaalla kaalisalaatilla ja tillillä maustetulla majoneesilla. Vegeversio uunibataatista syntyy nestemäisellä savuaromilla marinoidusta tofusta ja vaihtamalla majoneesin ja kermaviilin kasvipohjaisiin tuot teisiin. Mikä ruokamuisto tuo sinulle lohtua? Jaa se kanssamme, niin toimittaja laatii sen pohjalta reseptin: toimitus@tunnejamieli.fi 2 pienehköä bataattia 300 g loimulohta 200 g kerätai punakaalia 1 rkl omenaviinietikkaa ½ tl suolaa mustapippuria 1 dl majoneesia ½ dl kermaviiliä 2 rkl hienonnettua tilliä 1 tl sitruunamehua x Pese bataatit ja pistele niihin haarukalla muutama reikä. Asettele bataatit paistumaan uuniritilälle. Laita ritilän alle pelti, jotta bataateista tihkuva neste ei sotke uunia. Paista 200 asteessa noin 45–55 minuuttia, kunnes bataatit ovat pehmenneet. Kokeile kypsyys haarukalla. x Leikkaa kaali ohuiksi suikaleiksi ja laita kulhoon. Mausta omenaviinietikalla, suolalla ja mustapippurilla. Laita jääkaappiin maustumaan. x Sekoita majoneesiin kermaviili, hienonnettu tilli, sitruunamehu ja suola. Viillä kypsät bataatit pitkittäin ja täytä marinoidulla kaalilla, tillimajoneesilla ja loimulohella. Uunibataatti ja loimulohta kahdelle T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9 53
T U N NE & MIE LI J U T T U S A R J A Intohimoni Podcastin tekeminen antaa Inari Nikkaselle mahdollisuuden miettiä merkityksellisiä asioita ja auttaa muita. 54 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9
K un Inari Nikkanen oli teiniikäinen, tapahtui nopeasti monta isoa asiaa. Ensin hänen äitinsä kuoli, ja sitten Nikkanen itse sairastui masen nukseen ja anoreksiaan. Hän koki olevansa yksinäinen susi, joka etsi kipeästi samaistumispintaa. Kuolemalla ja mielenterveysongelmilla on Nikkasen mielestä tabuleima, ja niitä Hilla ja Inari podcastissa yritetään rikkoa. Inari Nikkanen ja Hilla Körkkö ovat puhuneet ohjelmassa omista haavoittuvuuksiaan avoi mesti lähes kolmen vuoden ajan. Podcastit ovat verkossa jaettavia äänitiedostoja, jot ka ovat joko yksittäisiä ohjelmia tai ohjelmasarjoja. Suo meen oli vasta syntymässä oma podcastkulttuurinsa, kun Hillan ja Inarin ensimmäinen jakso julkaistiin syk syllä 2016. Se käsitteli pelkoa, koska molempia kauhis tutti ohjelman aloittaminen. Nykyään tuhannet kuun telijat ovat löytäneet heidän ohjelmansa. Nikkaselle on tärkeää, että nuoret ovat saaneet hei dän podcastistaan vertaistukea. Naiset ovat keskustel leet ohjelmassaan mielenterveyden lisäksi esimerkiksi seksuaalisesta halusta ja yksinäisyydestä. – Monelle nuorelle kuuntelijalle on tullut sellainen olo, että ohjelma on tehnyt heistä näkyviä. He ovat ko keneet, että olemme sanallistaneet heidän tunteitaan ja ajatuksiaan. ÄÄNI OMALLE ARVOMAAILMALLE Körkkö oli päättänyt, että hän haluaa alkaa tehdä pod castia Nikkasen kanssa, ennen kuin he edes tunsivat Suoraa puhetta siitä, mistä muut vaikenevat toisensa kunnolla. Nikkanen koki voimakasta tarvetta ilmaista itseään, mutta oma kanava puuttui. He alkoivat viettää aikaa yhdessä ja pian myös pitää palavereita, joissa suunniteltiin teemoja ja äänitettiin muutama demoversio. – Meille molemmille elämän yleinen estetiikka on tärkeää. Arvostamme ääntä, koska tämä aika on visuaa listen ärsykkeiden täyttämää. Alusta asti oli selvää, että Hillan ja Inarin jokainen jakso tukeutuu intersektionaaliseen feminismiin, joka kuuluu vahvasti kummankin arvomaailmaan. Intersek tionaalinen feminismi tarkastelee tasaarvoa suku puolen lisäksi muun muassa ihonvärin, vammaisuuden ja seksuaalisuuden näkökulmasta. Podcastien kuuntelemiseen tarvitsee rauhallisen hetken, joten Nikkanen itse uppoutuu niiden pariin aalloittain. Hän mainitsee suosikeikseen yhteiskuntaa monipuolisesti tar kastelevat podcastit Mikä meitä vaivaa ja Omaa luokaa sekä ruotsalaisen kulttuuriohjelman En varg söker sin pod. RUMA TARINA MIELENTERVEYDESTÄ Nikkanen on kyllästynyt median ja sosiaalisen median välittämään sankarikertomukseen, jossa ihminen ”suo rittaa kauheasti”, uupuu ja löytää lopulta lempeämmän tavan elää. Masennusta ja ahdistusta ihannoidaan, ja niille yritetään saada onnellinen loppu. – Samaan aikaa tunnistetaan, että on haitallista polt taa kynttilää molemmista päistä ja luodaan sädekehää masentuneen pään ympärille. Inari Nikkanen tekee ystävänsä kanssa podcastia, jossa puhutaan suoraan muun muassa syömishäiriöistä, kuolemasta ja mielenterveydestä. Ystävykset haluavat tarjota sanoja aiheille, joista puhuminen on vaikeaa. TEKSTI IDA NIEMINEN KUVAT ESKO JÄMSÄ T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9 55
Körkkö ja Nikkanen tahtovat tuoda esiin sellaisia mielenterveysongelmiin liittyviä asioita, jotka eivät ole mediaseksikkäitä. Molemmat ovat kertoneet podcastissa esimerkiksi syömishäiriöistään. Nikkanen ajattelee, että hän on luonut anoreksias taan tarinan, jota on helppo kertoa menneessä aikamuo dossa. Paljon hankalammalta on tuntunut tuoda ohjel massa esiin vaikkapa akuutteja parisuhdeongelmia. KATUMUS ISKEE TOISINAAN Varsinkin alussa Nikkanen saattoi herätä keskellä yötä ja katua sitä, että oli puhunut jossakin jaksossa niin avoimesti asioistaan. Hän uskoo, että kova tar ve miellyttää muita ihmisiä vaikuttaa häpeäkoke muksiin. – Tulee ristiriitainen olo, kun haluaa toisaalta ravis tella tabukäsityksiä ja toisaalta miellyttää muita. Vaikka oma avoimuus kaduttaa joskus, Nikkasesta on silti helppo puhua mielenterveydestä myös henkilökohtai sesta näkökulmasta. Hän kävi vuosia psykoterapiassa, jos sa oppi löytämään ilmaisuja mielessä myllertäville asioille. Lisäksi hänen perheessään on melko avoin puhekulttuuri. Nikkasen ja Körkön erilaiset taustat ja luonteenpiir teet luovat podcastin keskusteluun sopivaa jännitettä. Nikkanen kokee, että he täydentävät toisiaan juuri oi kealla tavalla. Körkkö etsii ratkaisuja ongelmiin, jolloin Nikkasen oma ajattelu selkiytyy. Körkkö pitää suunnit telemisesta, kun taas Nikkanen on spontaanimpi. Körkkö on asunut pian vuoden Tukholmassa, ja jak sot äänitetään toistaiseksi puhelimen välityksellä. Yk sin ollessaan Nikkanen saattaa unohtaa kertoa uusille tuttavuuksille, että tekee podcastia. – En usko, että olisin alkanut tehdä tällaista yksin. Tämä on nimenomaan meidän yhteinen juttumme. Inari Nikkasen intohimo: Oma podcast Intohimoni merkitsee minulle... ilmaisun kanavaa ja sitä, että voin auttaa muita. Podcast antaa luvan kaikenlaisille ajatuksille ja tunteille. Podcastin tekeminen on tarjonnut… tilan miettiä itselle merkityksellisiä asioita. Harrastus on tuonut mukanaan myös mielenkiintoisia kohtaamisia kuuntelijoiden ja eri podcastien tekijöiden kanssa. Ilman podcastin tekemistä... minulla olisi sellainen olo, että en tee tarpeeksi itselleni tärkeitä juttuja. Aikoinaan Inari Nikkanen saattoi herätä keskellä yötä ja katua, että oli puhunut podcastissa jostain henkilökohtaisesta asiasta niin avoimesti. 56 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9
Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu? SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten? SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE Risut ja ruusut – lukijoiden palautetta edellisestä lehdestä Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Arvomme yhteystietonsa jättäneiden kesken Minna Huotilaisen ja Mona Moisalan Keskittymiskyvyn elvytysoppaan (arvo 29 euroa). Anna palautetta ja osallistu Paras juttu -kilpailuun! Lehden 3/2019 Paras juttu -äänestyksessä Keskittymiskyvyn evytysoppaan voitti Jaana Teräväinen Paavolasta. Onnea voittajalle! Viime lehden parhaaksi jutuksi lukijaäänestyksessä valittiin Mielen joustavuus suojelee, jossa Nina Honkanen kertoi oman selviytymisensä salaisuuden olevan joustava mieli. Jutun kirjoitti toimittaja Mirja Aarnio. Lukijalta VASTAA 9.9. MENNESSÄ Sähköpostitse: toimitus@tunnejamieli.fi Netissä: www.tunnejamieli.fi, Paras juttu -äänestys Postitse: Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Hauhontie 8N 82 C, 00550 Helsinki. Ristikkoja kryptovastauksen sekä Paras juttu -kupongin voi lähettää samassa kuoressa. Kanssakulkija N I N A H O N K A N E N Kirjailija ja seksuaalikasvattaja Nina Honkanen uskoo, että hänen selviytymisensä salaisuus on mielen joustavuus. Se on auttanut läpi vuosikymmenten talousahdingon ja pikkulapsiarjen sekä kolmen avioeron. Honkanen on oppinut jo lapsena, etteivät asiat mene aina kuten haluaa – ja silti elämä voi olla hyvää. TEKSTI MIRJA AARNIO KUVAT SAARA AUTERE Mielen joustavuus suojelee T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 9 11 10 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 9 Kanssakulkija N I N A H O N K A N E N Kirjailija ja seksuaalikasvattaja Nina Honkanen uskoo, että hänen selviytymisensä salaisuus on mielen joustavuus. Se on auttanut läpi vuosikymmenten talousahdingon ja pikkulapsiarjen sekä kolmen avioeron. Honkanen on oppinut jo lapsena, etteivät asiat mene aina kuten haluaa – ja silti elämä voi olla hyvää. TEKSTI MIRJA AARNIO KUVAT SAARA AUTERE Mielen joustavuus suojelee T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 9 11 10 T U N N E & M I E L I 3 / 2 1 9 Haitallisesta häpeästä puhuminen kiinnostaa, sillä teema koskettaa syvästi. Myös juttua joustavasta mielestä oli kiva lukea. Loma alkaa pian, joten Helli mielesi kesäkuntoon -juttu tuli tarpeeseen. Kiinnostavin juttu oli Lisää avointa puhetta seksuaalisuudesta. Varsinkaan oma kumppani ei ole mikään ajatustenlukija. Juttu parvekepuutarhasta oli kiinnostava. Onni kun piiloutuu pieniin hetkiin ja asioihin. Vaikeita aikoja riittää elämänpolulla, siksi tarvitaan juuri tuota joustavaa mieltä, josta jutussa puhutaan. T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9 57
Vaikean masennuksen jälkeen nautin arjen tasapainosta TEKSTI HENNA TARJANNELEKOLA KUVAT ANU IPATIN KOTIALBUMI Millainen on tavallinen työpäiväsi? Työskentelen ammattikorkeakoulussa Helsingin Myllypuron kampuksella. Työni ajoittuu toimistoaikaan, joten viikonloput ovat vapaita. Meillä on liukuva työaika ja etätyömahdollisuus, joten työhön lähdön ja sieltä paluun voi ajoittaa joustavasti tarpeiden mukaan. Mikä arjessasi on tärkeintä? On merkityksellistä, että asiat ovat tasapainossa – ja tällä hetkellä ne ovatkin. Vuonna 2013 tasapainoni järkkyi: sairastuin masennukseen, joka kesti yhteensä kolme vuotta ja uusi viisi kertaa. Sairauteni vakavin oire oli itsetuhoisuus, joka johti kahteen itsemurhayritykseen. Olin myös sairaalahoidossa. Hoidon, tuen ja mielialalääkityksen avulla selvisin, ja entinen täydellisyyttä tavoitteleva suorittaja muuttui rennommaksi. Työnantajani tuki hienosti töihin paluutani: tein aluksi 40-prosenttista työaikaa, ja nyt olen palannut kokoaikaisesti töihin. Onko sinulla rakkaita rutiineja? Rutiinit ovat tärkeitä arjen sujuvuuden kannalta, enkä luopuisi aamurutiinistani. On ihanaa herätä ennen muuta perhettä ja hoitaa omat aamutoimet kaikessa rauhassa. Samalla pohdiskelen, mitähän kivaa tämä uusi päivä tuo tullessaan. Päivän mittaan yritän kuitenkin haastaa aivojani esimerkiksi valitsemalla kokoushuoneesta joka kerta eri paikan tai kulkemalla kävelylenkillä päinvastaiseen suuntaan kuin yleensä. Miten pidät huolta mielestäsi? Liikun paljon, koska tiedän, kuinka hyvää se tekee sekä keholleni että mielelleni. Harrastan joogaa eri muodoissa ja kävelen luonnon helmassa monta kertaa viikossa. Hengitykseen keskittyvän meditaation avulla saan juurrutettua itseni tähän hetkeen. Mikä on ajankohtainen arkinen ongelmasi? Haasteeni on, että erityisherkkänä tarvitsen paljon lepoa ja palautumista etenkin mielen kuormituksesta. Tämä tarkoittaa jopa 10–12 tunnin yöunia. Mikä arjessa on parasta? Ihana työ sekä kollegat ja perhe. Olemme kaikki terveitä, ja meillä on mahdollisuus harrastaa mielekkäitä asioita. Mikä on hyvän arjen vinkkisi? Keskitä huomio siihen, mitä päivän aikana saat aikaan, sen sijaan, että hautaudut tekemättömien töiden murehtimisen alle. Tämä ajattelu voimaannuttaa ja vahvistaa pystyvyyden tunnetta. ANU IPATTI Minun arkeni Olen Anu Ipatti, 46, ja työskentelen projektisuunnittelijana Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Asun saksalaisen aviomieheni ja yhdeksänvuotiaan tyttäremme kanssa Helsingin Pukinmäessä. Tärkeimmät kiinnostuksen kohteeni ovat jooga ja meditaatio. – Uskallan myös heittäytyä ja panna itseni likoon. Kuva on otettu ystäväni burleskipolttareissa. – Otin feenikslintutatuoinnin vuoden alussa. Se symboloi selviytymistä. 58 T U N N E & M I E L I 4 / 2 1 9
Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 3.10. ENSI NUMEROSSA Ilmiö Mielentäminen tuo hyvinvointia ihmissuhteisiin Mieli & Tieto Miten pysäyttää tunnekuorman siirtyminen seuraavalle sukupolvelle? Hyvän mielen vinkki Kirjoita elämäsi kaari näkyväksi Kanssakulkija Voiko oman lapsen menettämisestä toipua koskaan?
TILAA TUNNE & MIELI KOTIIN TAI LAHJAKSI Haluatko lukea lisää mielen hyvinvoinnista? Lehden kirjoitukset ovat kannustavia ja ajatuksia herättäviä. Artikkelit ovat monipuolisia, rohkeita ja asiantuntevia. Asioista puhutaan avoimesti niiden oikeilla nimillä. JOKA NUMEROSTA LÖYTYY ? Koskettavia vertaistarinoita ? Asiantuntijoiden näkökulmia ? Hyvän mielen vinkkejä ? Tutkittua tietoa terveydestä ? Puuhaa aivoille: sudokuja, ristikoita ja sanatehtäviä ? Herkullinen ruokamuisto + resepti 57 € VUOSIKERTA KESTOTILAUKSENA NYT TILAA PAKETTI HYVÄÄ MIELTÄ www.tunnejamieli.fi tilaukset@tunnejamieli.fi (09) 8566 8349 L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A MITÄ UUTTA? Tanssi tukee koululaisten oppimista KANSSAKULKIJA Hana pääsi yli itsetuhoisista ajatuksista HYVÄN MIELEN VINKKI Vireystilan säätö on herkkää tasapainoilua 2 / 2 1 9 Luovuus virkoaa, kun kierrokset OLAVI UUSIVIRTA laskevat Aivot täytyy ensin tyhjentää, jotta ne voivat täyttyä uusista ideoista LUOVUUS EKSTRA Kun tilaat lehden 30.9. mennessä, saat tilaajalahjaksi Luonkosin ihanan & käsintehdyn öljypalakakun kasvojen puhdistamiseen ja hoitamiseen (arvo 29,95 €).