TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 9/2018 TEKIJÄLEHTI.FI 2 Lähde syyskokoukseen! 18 Työvoimapalvelut mullistuksessa 28 Työnä tehdä puhdasta 50 Stor frihet i skogsarbete 56 Kaneista eettistä lihaa 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten Mihin katosi duunarin arvo? Ay-liike päätti lähteä järjestöllisin toimin vastustamaan työelämän kurjistamista TEKI1809_kannet.indd 1 4.9.2018 13:20:24
LÄHDE SYYSKOKOUKSEEN! l Teollisuusliiton ammattiosastojen syyskokoukset lähestyvät. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan syyskokous on pidettävä loka–marraskuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. l Syyskokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa oman ammattiosastonsa toimintaan esimerkiksi valitsemalla ammattiosaston hallitus seuraavalle vuodelle (tai kaksivuotiskaudelle, jos ammattiosasto on niin päättänyt). Kokouksessa hyväksytään myös toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle. l Syyskokouksen järjestelyissä on hyvä ottaa huomioon, että kokouksen henkilövalinnoista on pidettävä erillinen ehdokasasettelukokous, jos ammattiosaston kevätkokous on niin päättänyt. VALITAAN LUOTTAMUSMIES! l Teollisuuden työpaikoilla valitaan luottamusmiehet marras–joulukuussa. Pääluottamusmiehen lisäksi valitaan varapääluottamusmies sekä luottamusmiehet. Luottamusmiesten toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan. l Luottamusmiehet edustavat työpaikoilla ammattiosastoa. Luottamusmies saa käyttää työaikaansa työntekijöiden asioiden hoitamiseen. Yli 400 työntekijän yrityksissä on kokopäivätoiminen pääluottamusmies. l Ammattiosastot voivat tilata luottamusmiesvaalien järjestämiseen tarvittavaa materiaalia liiton verkkosivuilta: teollisuusliitto.fi/materiaalitilaukset LIITTO TIEDOTTAA SYYSKOKOUKSET 1.10.–30.11. LUOTTAMUSMIESVAALIT 1.11.–31.12. Katso ammattiosastojen ilmoitukset: teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojen-toiminta TEKI1809_kannet.indd 2 4.9.2018 13:05:26
KANNEN KUVITUS: TAINA ILOMÄKI-VIRTA REPORTAASIN KUVITUSHAHMOT POHJAUTUVAT LIITON ARKISTON VALOKUVIIN JÄSENISTÖSTÄ. KIITOKSET KUVAAJILLE: JOHANNA KOKKOLA (KANSI), JARI ISOKORPI (SIVU 8) JA PATRIK LINDSTRÖM (SIVU 12). 9/2018 Tekijä 3 SISÄLTÖ 6 MIKÄ ON DUUNARIN ARVO? KANSI Tavallisen kansalaisen ja työntekijän pitäisi saada arvonsa takaisin ja poliittisissa päätöksissä pitäisi kunnioittaa ihmistä, ei markkinataloutta. 42 TYÖNTEKIJÖIDEN ASEMAA EI SAA HUONONTAA Teollisuusliitto ei hyväksy pienten työpaikkojen irtisanomissuojan heikentämistä. 28 RASKASTA MUTTA SIISTIÄ Pesulassa työskentely on raskasta mutta monipuolista käsityötä, jossa näkee kättensä jäljen ja joka antaa hyvän mielen. ? Anna-Kaisa Paananen hoitaa verhoprässiä SOL Pesulapalveluiden erikoistekstiilien pesulassa Helsingin Konalassa. ? ”Maan hallituksen päätöksistä hohkaa kylmä ja raadollinen käsitys ihmisestä”, puuseppä ja pääluottamusmies Christian Vuorinen sanoo. ”Perumme järjestölliset toimen piteet vain, jos hallitus vetää esityksensä takaisin.” Puheenjohtaja Riku Aalto TEKI1809_3-58.indd 3 5.9.2018 13:44:50
4 Tekijä 9/2018 Seuraava numero ilmestyy 17.10. ? HARRASTAJA Terhi Järvisen kanitarhan päärotu on suuri hopea. Sitä on kasvatettu Suomessa jo 1700-luvulla turkisten ja lihan takia. ? KOKIJA Kirjapainosta työttömäksi jäänyt Kari Rauhala on kokenut, miten vaikeaa ikääntyneen on saada töitä. Kitaransoitto on tuonut lohtua harmauteen – kunnes yksi puhelinsoitto kirkasti elämän. AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 14 KOKIJA Työllistynyt Kari Rauhala 17 VIERAILIJA Ennustepäällikkö Ilkka Kiema 18 Työvoimapalvelut mullistuksessa 22 VÄITTÄJÄT Mikko Lehtonen vs. Mika Vanhatalo 24 ILMIÖ Miten ennustaa taloutta? 27 Lyhyet TYÖSSÄ 36 KÄYTÄNNÖT Päätökset tuotannon ytimessä 38 TYÖYMPÄRISTÖ Aika päivittää työpaikan suunnitelmat 50 Skogsarbetare i Borgå uppskattar naturen och friheten 41 Lyhyet LIITOSSA 45 TOIMIJA Sektorijohtokunnan jäsen Janne Leinonen 47 OIVALTAJA Pääluottamusmies Kimmo Kortelainen 48 MAAILMA Miljoonat tekevät yhä orjatyötä 49 Lyhyet 54 Brief in english 55 Työttömyyskassa /A-KASSAN VAPAALLA 56 HARRASTAJA Lihakanikasvattaja Terhi Järvinen 58 Pulmat 59 Sarjakuva Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johan Lund 040 540 9801 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Sirpa Närhisalo sirpa.narhisalo@ teollisuusliitto.fi 020 7741 183 TILAUSHINTA (12 NROA) kotimaahan 25 euroa, ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107 00531 Helsinki teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Painos 220 000 ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi mikamainos.fi, 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. TEKI1809_3-58.indd 4 5.9.2018 13:44:53
9/2018 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 12.9.2018 Irtisanomissuojasta kehkeytyi työmarkkinoiden vedenjakaja PETTERI RAITO Päätoimittaja L akiesitys irtisanomissuojan heikentämisestä alle 20 hengen työpaikoilla on kahteen sanaan tiivistettynä kelvoton harjoitus. Lakiesitys rikkoo yhdenvertaisuuden periaatetta, jonka mukaan ihmisiä pitää kohdella tasavertaisesti ja tasavertaisina. Lakiesityksen sisältämä 20 hengen määrä on keinotekoinen rajanveto, jonka perusteella pienten yritysten työntekijät asetettaisiin huonompaan asemaan suurempien työpaikkojen työntekijöihin nähden. Kysymys on eriarvoisuuden rakentamisesta. Se on uusien jakolinjojen vetämistä yhteiskuntaan, jonka suuri haaste on yhtenäisyydestä huolehtiminen. Lakiesitys avaa oven mielivaltaisuudelle. Irtisanomisen voisi toteuttaa luottamuksen horjumisen perusteella. Jos sille tielle lähdettäisiin, vellottaisiin syvällä subjektiivisten kokemusten maailmassa. Ihmiset ovat erilaisia. Toiset kokevat epäluottamusta ympäristöönsä ja muihin ihmisiin herkemmin kuin toiset. Tätä ilmiötä ei pidä päästää työpaikoille jylläämään. Luottamuksen horjumiseen sisältyvä toinen ongelma on, että sitä voitaisiin helposti käyttää tekosyynä silloin, kun irtisanomisen todelliset syyt eivät kestä päivänvaloa. Hyökkäyksiä järjestäytymisen tai mielipiteen vapautta tai yksilöllistä, sosiaalista ja kulttuurista erilaisuutta kohtaan ei voida eikä pidä oikeuttaa. Lait eivät ole toisistaan erillisiä. Ne kytkeytyvät toisiinsa. Niiden vaikutus voi erilaisissa elämäntilanteissa ketjuuntua ja kasaantua ihmisten pärjäämistä vaikeuttavaksi kokonaisuudeksi. Lakiesitys irtisanomissuojan heikentämisestä sisältää myös tämän ongelman. Sen mukaisilla vinoilla perusteilla tehtävistä irtisanomisista seuraisi automaattisesti 90 päivän karenssi ennen kuin työttömyysturvan maksatus voisi alkaa. Samalla irtisanottujen pitäisi sinnitellä sanktioita sisältävän aktiivisuuden osoittamista edellyttävän työttömyysbyrokratian pauloissa. Kurjistavia mekanismeja ei pidä päästää syntymään. Lakiesitys irtisanomissuojan heikentämisestä on vain yksi toimenpide maan hallituksen työntekijöiden ja työttömien asemaan kohdistamien heikennysten sarjassa. Teollisuusliiton hallituksen arvion mukaan lisää on luvassa, ellei asioiden kulkuun puututa. Kysymys ei ole vain pienten työ paikkojen tai tiettyjen toimialojen työntekijöistä. Jos esitys menee läpi, on maan hallituksen osoittaman toimintalogiikan mukainen seuraava vaihe heikennysten levittäminen suuremmille työpaikoille ja ajan oloon työmarkki noille niiden koko laajuudessa. Siksi Teollisuusliitto on ilmoittanut ryhtyvänsä mittaviin järjestöllisiin toimiin. Ne perutaan vain, mikäli maan hallitus vetää lakiesityksensä takaisin. Myös muut ammattiliitot yli keskusjärjestörajojen ovat ilmoittaneet vastaavanlaisista toimenpiteistä. Työntekijöiden irtisanomissuoja näyttää muodostuneen työmarkkinoiden tulevaisuutta ohjaavaksi vedenjakajaksi. Oikea suunta on vahvistaa työn tekijöiden asemaa ja oikeuksia, pitää huolta yhdenvertaisuudesta ja rakentaa tukijärjestelmiä, jotka mahdollisuuksia tarjoamalla edistävät ihmisten selviytymistä. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johan Lund 040 540 9801 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Sirpa Närhisalo sirpa.narhisalo@ teollisuusliitto.fi 020 7741 183 TILAUSHINTA (12 NROA) kotimaahan 25 euroa, ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107 00531 Helsinki teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Painos 220 000 ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi mikamainos.fi, 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. BLOGI tekijälehti.fi Teollisuusliiton 2. vara puheenjohtaja Heli Puura: "Tällä hetkellä käynnissä oleva talouskasvu ja uusien työpaikkojen syntyminen ovat hieno asia. Ne eivät kuitenkaan ole Sipilän hallituksen aktiivimallien tai työttömyys turvaleikkausten ansiota. Voi sanoa, että kasvu on onneksi käynnissä hallituksen näpertelystä huolimatta." TEKI1809_3-58.indd 5 5.9.2018 13:44:57
6 Tekijä 9/2018 Kylmyyden sijalle arvostus Kylmä, raadollinen, säälimätön. Sellaisilla sanoilla Teollisuusliiton aktiivit kuvaavat yhteiskunnassamme vallalla olevaa käsitystä ihmisestä. Pystyykö ay-liike vastaiskuun? Tavallisen kansalaisen pitäisi saada arvonsa takaisin ja poliittisissa päätöksissä pitäisi kunnioittaa ihmistä, ei markkinataloutta. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVITUS TAINA ILOMÄKI-VIRTA TEKI1809_3-58.indd 6 5.9.2018 13:45:03
? 9/2018 Tekijä 7 AJASSA – Hallituksen päätöksistä hohkaa kylmä ja raadollinen käsitys ihmisestä. Tämä tulee nykyhallituksen ihmiskäsitystä kysyttäessä ensimmäiseksi mieleen, Christian Vuorinen toteaa. Puuseppä Vuorinen on salolaisen RMJ Saksman Oy:n pitkäaikainen pääluottamusmies. Vuorinen on hyvin tietoinen siitä, mihin hänen mukaansa ”äärioikeistolaisen” hallituksen käytännön sovellukset sen omasta ihmiskäsityksestä ovat johtaneet. – Hallitus lyö lyötyjä. Luodaan epä varmuuden ilmapiiriä. Tökitään kepillä ja sanotaan: tommonen sinä olet. – Ei valtavirtamedia kirjoita yritystuista joka päivä, vaikka niihin on mennyt paljon rahaa. Ei niitä sotkuja käsitellä koko ajan television uutisissa . Suomessa tuloerot kasvavat. Perusturvan taso on tietoisesti laskettu niin alas, että se loukkaa ihmisarvoa. Työttömien aktiivimallin todellisena piilotavoitteena on leikata sosiaalikuluista. Sen todistavat ne lukemattomat – usein jopa surkuhupaisan järjettömät – kertomukset karensseista, leikkauksista ja työttömyysturvan epäämisistä, joihin nykylaki pakottaa. ”Akateemisten ihmisten tulkinnat ja näkökulmat tulevat esiin, vaikka kaikkien näkökulmien pitäisi näkyä lehdistössä tasapuolisesti.” CRISTIAN VUORINEN, pääluottamusmies, RMJ Saksman Oy, Salo KUKA NÄKYY, KETÄ KUUNNELLAAN? – Tavalliset työntekijät eivät ole syyllisiä vuonna 2008–2009 alkaneeseen lamaan ja tähän taloustilanteeseen. Sen ovat luoneet poliittiset päättäjät. On väärin sälyttää vastuu pienten ihmisten ja perheenäitien harteille, Vuorinen sanoo. Hän viittaa siihen, että maailmanlaajuinen lama lähti vyörymään yhdysvaltalaisen Lehman Brothers -pankin mentyä konkurssiin. Pankki antoi holtittomasti lainoja, eivätkä viranomaiset valvoneet tiettävästi jopa rikollisia keinoja harjoittaneita miljardipankkiireita. Valtavirtamediassa ei juuri näy tuotannon työntekijöitä. Heitä ei näy ainakaan missään nimessä silloin, kun puhutaan tärkeistä yhteiskunnallisista asioista. – Se, ketkä esiintyvät lehdistössä, se luo mielikuvat koko yhteiskuntaan. Medialla on iso vaikutusvalta. Akateemisten ihmisten tulkinnat ja näkökulmat tulevat esiin, vaikka kaikkien näkökulmien pitäisi näkyä lehdistössä tasapuolisesti. ”Hallitus lyö lyötyjä” PE KK A EL O M A A ”Teetimme syksyllä eduskunnan tietopalvelulla laskelman tuloeroista. Se osoitti Juha Sipilän (kesk.) hallituksen toimien lisänneen tuloeroja.” Paavo Arhinmäki, kansanedustaja (vas.). HS 26.11.2017 ”Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on tosiaan useasti huomauttanut Suomea siitä, että vähimmäisturvamme on riittämätön.” Jiri Sironen, Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston puheenjohtaja. Ydin 2/2018 ”Hallituksen kevätlahja yrityksille – tukia pitileikata, mutta rahaa tulikin lisää (…) Yritystuet ovat vain lisääntyneet viime vuosina." Uutinen, yle.fi 26.4.2017 ”Minun olisi pitänyt käydä harjoittelemassa työnhakua, vaikka olen jo työllistynyt”(…) Miten asia voi olla niin, ettei työllistyminen vapauta työllistämistä edistävistä palveluista?" Uutinen opettaja Juhamatti Kaliman rankaisemisesta, yle.fi 7.8.2018 TEKI1809_3-58.indd 7 5.9.2018 14:00:29
”Kansainvälinen professoriryhmä hahmotteli 700 000 eurolla Suomen tulevaisuutta.” Uutinen Pekka Himasen tulevaisuusraportista, IL 30.12.2015 ”Ratkaisevaa kaikissa yhteiskunnissa on, miten integroida nuo kolme ulottuvuutta: informatio naalinen, inhimillis-kollektiivinen ja inhimillishenkilökohtainen. Se riippuu paljolti siitä, miten kollektiivinen identiteettinäkökulma sisäistetään henkilökohtaisessa identiteetti näkökulmassa.” Lainaus Himasen raportista, IS 7.11.2013 8 Tekijä 9/2018 Poliittiset päättäjät kuuntelevat hyväosaisia ja korkeimmin koulutettuja. Vuorinen ottaa esimerkiksi valtiovallan rahoittamat raportit tulevaisuudesta. – Ei siellä ole työntekijöiden edustusta. Miksi? KIKYN SIJAAN VAPAUTTA Myös paljon työnjohdon töitä tekevä Vuorinen huomauttaa, että hallituspolitiikka kertoo ymmärtämättömyydestä. Ei lainkaan tajuta, mitä päätökset käytännössä tarkoittavat. Kiky sopimus on Vuoriselle tästä kitkerin esimerkki. – Kiky on kuin patti niskassa. Se pitäisi saada pois. Kiky on epäonnistuneen politiikan onneton korjausyritys. Kiky luo epätasaarvoa, sillä se vaikuttaa erilaisiin yrityksiin eri tavoin. Toki ymmärrän, että yritys saattaa saada tästä viivan alle jotakin, mutta tuottavuutta on meillä kasvatettu todellisuudessa yrityksen sisällä. Se ihmiskäsitys, johon Vuorinen luottaa ja jonka hän jakaa ayliikkeen kanssa, perustuu jakamattomaan ihmisarvoon, luottamukseen, avoimuuteen ja vapauteen. Vuorisella on kanttia puhua, sillä hän näkee tämän ihmiskuvan käytännön hedelmät omassa työssään. KIKY on lyhenne kilpailukykysopimuksesta, jonka työ markkinakeskus järjestöt solmivat vuonna 2016. Työntekijäpuoli taipui sopimukseen välttyäkseen halli tuksen ns. pakkolaeilta. Kiky on pidentänyt koko aikaisten työntekijöiden vuosittaista työaikaa 24 tuntia ja leikannut 30 % julkisen sektorin lomarahoista. Sopimukseen kirjattiin monia muitakin muutoksia, esimerkiksi sosiaaliturvamaksuja siirrettiin työnantajilta työntekijöille. ”Varmaa on, että huono kohtelu työpaikoilla laskee tuottavuutta enemmän kuin mikään työajan pidennys voi sitä ikinä lisätä.” Taina Haahti, kirjailija ja entinen johtaja sijoitusalalta, HS 22.1.2017 ”Vahvat hierarkiat ovat omiaan aiheuttamaan kyräilyä ja johtajien mielistelyä. Tulehtuneessa ilmapiirissä parhaat ideat harvoin nousevat esiin.” Joona-Hermanni Mäkinen, tietokirjailija ja Parecon Finlandin varapuheenjohtaja, yle.fi 7.8.2018 – Vaikka olemme kaikki erilaisia, olemme kaikki samanarvoisia. Jokaiselle annetaan tässä firmassa mahdollisuus olla hyvä siinä missä on hyvä. Meillä on todella paljon joustavuutta ja vapaaehtoisuutta. – Yhdessähän me täällä lisäarvoa tehdään. Meillä ei työntekijöitä tarvitse käskeä. Kun asiakkaan tilaus tulee tuotannon puolelle, työntekijät osaavat kyllä muokata työnsä sen mukaan, mitä työtehtäviä tilaus vaatii. – Hyvä työnantaja tarjoaa vain välineet, tiedot ja työkalut ja tarvittaessa opastuksen. Silloin työntekijä on motivoituneempi ja viihtyy paremmin. Voisin kuvitella tällä kokemuksella osaavani jo vaikka mitä, mutta kun jaan työn toiselle niin, että hän saa sitä kehittää, saa huomata miten hienoja oivalluksia syntyy. TEKI1809_3-58.indd 8 5.9.2018 13:45:09
9/2018 Tekijä 9 AJASSA ? ”Ihmisen arvo ei liity mihinkään ulkoiseen, ei siihen, miten paljon joku tuottaa, ei siihen, miten joku pärjää tai suoriutuu.” HANNA-KAISA ROKKANEN CNC-koneistaja, Koneistuspalvelu L & K, Hämeenlinna Hyvä kerryttää hyvää – Minä uskon ihmiseen. Meistä jokaisesta löytyy lisää potentiaalia, jos meitä tuetaan ja kannustetaan. Kun ihmiselle tehdään hyvää, se hyvä kasvaa, toteaa Hanna-Kaisa Rokkanen. – Uskon myös yhteisöllisyyteen. Vaikka me olemme yksilöitä, toiset ihmiset vaikuttavat meihin aina. Rokkanen on Teollisuusliiton hallituksen jäsen. Hän työskentelee CNCkoneistajana hämeenlinnalaisessa Koneistuspalvelu L&K:ssa. Hänelle ihmisen ”raaka” mittaaminen on hyvin vierasta. – Ihmisen arvo ei liity mihinkään ulkoiseen, ei siihen, miten paljon joku tuottaa, ei siihen, miten joku pärjää tai suoriutuu. Minulle ihmisen arvo on jotain paljon, paljon syvempää. Valtavirtamediassa duunari ei saa näkyä tai kuulua. Jokaisen duunarin pitää kuitenkin vastata kikyminuuteillaan henkilökohtaisesti siitä, että kansakunta pysyy pinnalla globaalin talouden tyrskyissä. Hänen pitää maksaa verot. Ja tavallisten duunareiden kaltaisille tavallisille ihmisille on aivan eri normistot kuin rikkaille. H A RR I N U RM IN EN TEKI1809_3-58.indd 9 5.9.2018 13:45:11
10 Tekijä 9/2018 ”Taloudellisen eriarvoisuuden kasvaminen johtaa väistämättä lisääntyviin psyykkisiin ja yhteiskunnallisiin ongelmiin.” Markku Ojanen, emeritusprofessori, blogikirjoitus, luettu 15.6.2018 – Meidän oletetaan vimmatusti tekevän kansantuotetta. Meidän on tuotettava vero rahat. Meidän on tehostettava ja tiivistettävä. Mutta meidän ei pidä näkyä julkisuudessa, sillä me voisimme sanoa miten asiat oikeasti ovat. Julkisuuteen ei haluta säröääniä. ”Rikkailla on omat keinonsa keventää verotustaan: he hallitsevat sijoituksiaan sijoitusyhtiön kautta.” Pääkirjoitus, HS 14.3.2013 ”Usko siihen, että tuloerojen kasvattaminen ja miljardöörien lukumäärän kasvaminen edistää koko kansakunnan hyvinvointia on silkkaa humpuukia. Kyse on myytistä, jolla superrikkaat perustelevat kohtuuttomia tulojaan.” Markku Ojanen, emeritusprofessori, blogikirjoitus, luettu 15.6.2018 ”Teon moitittavuutta arvioitaessa on Nissisen mielestä otettava huomioon, että hänen motiivinsa oli hyvä ja ymmärrettävä.” Uutinen korruption takia erotettavaksi joutuvasta valtakunnansyyttäjä Matti Nissisestä, HS 25.1.2018 Rokkasta kuohuttaa se, miten norminpurun propagandanimellä tavallisen kansan perus palveluita yksityistetään ja murennetaan. Viranomaisten palvelujen sähköistäminen vielä varmistaa suurten ryhmien syrjäyttä misen. Voi olla, että nettiin ei ole varaa tai sitä ei osata käyttää. Näin sairaat, köyhät, vammaiset tai vaikkapa eidiginatiivit vanhemmat ikäluokat tipautetaan vielä jäljellä olevista tukiverkoista läpi. Tai ainakin digiloi kalla kuritetaan työttömiä niin, ettei yhteiskun nallista mietiskelyä ehdi harrastaa. Rokkasella on takanaan niin työttömyys kuin silppu työjaksoja, joten omakohtaisia kokemuksia on. – Nyt vallassa olevat puolueet purkavat rikkailta normeja. Mutta ne, jotka eivät ole voit tajien kelkassa, heitä kuritetaan ja rangaistaan. – Työttömät pidetään koko ajan täysin näen näisessä työn touhussa. Huomasin itse, miten paljon oikeaa työn hakua haittaa se, että koko ajan piti etsiä, mistä sähköisestä palvelusta mikin asia löytyy. ”Sote on vasta alkua, aktivointimalli ensituulahdus. Vanhoillinen hyvinvointiyhteiskunta on tullut aatteellisen, poliittisen ja taloudellisen tiensä päähän.” Jari Ehrnrooth, kolumnisti, Ylen nettisivut 11.6.2018 ”Aikuisia, jotka ovat epävarmoja digitaalisista taidoistaan ja haluttomia käyttämään tieto konetta, on Suomessa yhteensä noin 30 % väestöstä eli miljoona henkilöä.” Kansainvälinen PIAAC-tutkimus vuodelta 2015 ”Hallitus näyttää ajattelevan, että vammaispalvelut ovat turha kuluerä, joten ne joutavat mennä.” Sari Kokko ja Timo Kuoppala, Näkövammaisten liitto ry, HS 22.2.2018 TASA-ARVOSTA VALVONTAAN? – Kaikkien tutkimusten ja kaikkien mitta reiden mukaan parhaimmin toimivia yhteis kuntia ovat tasaarvoisimmat yhteiskunnat. Rokkanen huomauttaa, että myös työn antajapuoli on teettänyt tutkimuksia, joiden tulokset kuuluttavat samaa yhteistä ilo sanomaa työelämästä kuin muiden tahojen selvitykset. Kun työntekijöihin luotetaan, heitä arvostetaan, kunnioitetaan ja kuun nellaan, kun heille annetaan vaikutus mahdollisuuksia ja vapautta ideoita, yritys menestyy. – Luottamus luo luottamusta, eikä tämä ole ristiriidassa tuotannon vaatimusten kanssa. Ilmeisesti esimerkiksi EK ei osaa lukea tutkimuksia. Suomessa on viimeisten 10–15 vuoden eli Rokkasen mukaan oikeistohallitusten aikaan etäännytty yhteisestä sopimisesta, neuvottelemisesta ja kompromisseista. Niissä kumpikin osapuoli aina vähän häviää, mutta aina myös vähän voittaa. – Nyt eletään sanelupolitiikan aikaan. Ei ole enää isoa joukkoa ihmisiä, jotka miettivät yhdessä, miten Suomea saadaan rakennettua ja miten tästä mennään eteenpäin. Nyt on pieni kapea kärki, eliitti, joka ylhäältä päin käskee: Näin teidän pitää tehdä. Rokkasta suorastaan pelottaa tämä kehityskulku, joka heijastelee nimenomaan sitä ”säälimätöntä” ihmiskuvaa. Tämä kärjistyy valtavirran hellimissä valhekuvissa työttömistä. Eilen hyvä ja kunniallinen, työssään puurtanut kansalainen onkin tänään epäluotettava ja jatkuvaa valvontaa vaativa ”sosiaalipummi”. – Jos luottamus koko yhteiskunnassa särkyy, jos yhteisöllisyys murretaan, on se todella huolestuttavaa. Työttömien ja köyhien kyttääminen, kyykyttäminen ja rankaise minen ovat tuttuja keinoja fasismista. Se lietsoo radikalisoitumista. Enkä ihmettelisi, vaikka eräänä päivänä kansalle levitettäisiin tiedotetta: ”Ilmianna naapurisi, jos hän on työttömänä tehnyt tunnin talkootyötä naapurille.” Työttömät on saatettu tahallisesti syyttämään maahanmuuttajia omasta ahdingostaan. – Tämä on hajota ja hallitse taktiikkaa. Vallanpitäjät ajavat köyhät tappelemaan keskenään, sillä se on vallanpitäjille edullista. Rokkanen vaatii ayliikettäkin pysähty mään ja miettimään, miltä sylttytehtaalta tämä vihan lietsomien maahanmuuttajia kohtaan oikein kumpuaa. – Nämä ihmiset, jotka tulevat tänne tyhjin käsin, ilman rahaa, ilman mitään, hekö pakottivat meidät kikysopimukseen? Hekö heikensivät työehtosopimuksia? Hekö loivat työttömien aktiivimallin? ”On valmisteltu reservipoliisijärjestelmää, jossa lyhyen sotilaspoliisikoulutuksen saaneita vapaaehtoisia voidaan tulevaisuudessa komentaa – tai päästää? – pakolaisia ja muita haitallisia aineksia vastaan, toki halli tuksen päätöksellä.” Laura Lodenius, Rauhanliiton toiminnanjohtaja, Ydin 2/2018 TEKI1809_3-58.indd 10 5.9.2018 13:45:11
9/2018 Tekijä 11 AJASSA ”Miettikää vain pieniä ajatuksia” tuottavuus liittyy saumattomasti siihen, miten hyvin työntekijät voivat työssään. Tutkimusten mukaan ratkaisevimmat tyytymättömyyden aiheuttajat ovat vaikutusmahdollisuuksien puute omaan työhön ja laitteiden ja koneiden rikkoutuminen. Aloitejärjestelmän muutok sella kuitenkin vähennettiin, ei lisätty, vaikutusmahdollisuuksia. – Työntekijä saattaa keksiä osastolla jonkin hyvän idean. Esimiehen tehtäviin kuuluisi keksiä tällaisia kehittämisideoita. Mutta jos esimies ei ole itse ideaa keksinyt, saattaa olla, ettei se mene eteenpäin. ? ”Tehtaan tuottavuus liittyy saumattomasti siihen, miten hyvin työntekijät voivat työssään.” Petri Partanen, pääluottamusmies Boliden Kokkola Oy – Työntekijöiltä tuli kehitysideoita ja aloitteita, jotka säästivät tehtaalla jopa kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Nyt meiltä on poistettu aloitejärjestelmä. Nyt me saamme esittää vain esimerkiksi sellaisia pieniä ideoita, että porataanpa seinään letkuteline, että saadaan letku pois lattialta, kertoo Petri Partanen. Partanen, Teollisuusliiton valtuuston jäsen, on lähes 400 työntekijän pääluottamusmies Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaalla. Hänestä huokuu hämmästys ja turhautuminen. Partanen muistuttaa, että tehtaan ES KO KE SK IVÄ H Ä LÄ TEKI1809_3-58.indd 11 5.9.2018 13:45:13
12 Tekijä 9/2018 Tämä kertoo Partaselle sen, että tehtaalla vaalitaan nyt hierarkkista järjestelmää. Kaikki eivät olekaan ihmisinä tasaarvoisia. – Meillä jaotellaan ihmiset työntekijöihin, toimihenkilöihin ja ylempiin toimihenkilöihin. Ja sitten on johto. Niin, ja sitten on vielä ulkopuoliset työntekijät, joita kohdellaan vielä huonommin kuin omia. – Johto kulkee siviilivaatteissa. Sillä halu taan tehdä näkyvä ero työntekijöihin. Nykyisin tietotekniikka antaa helpon mahdollisuuden taukoamattomaan valvontaan ja kontrolliin. – Herrat tekevät hienoja exceleitä, sillä dataa on niin helppo saada esimerkiksi sisään leimauksista tai terveydestä. Excel ja ihminen, niitä ei ole kuitenkaan helppo yhdistää. Hienot kuvaajat firman logopaperilla johtavat helposti vääriin johtopäätöksiin. Bolidenilläkin on nähty erään osaston työn tekijöiden ulosmarssi huonon johtamisen takia. Toisinkin voi olla. Vuorovaikutus, keskustelu ja kuunteleminen ovat avaimia tehtaan osaston hyvään ja tuottavaan toimintaan. – Jos päällikkö ja esimiehet ovat maan läheisiä ihmisiä ja he käyvät juttelemassa tuolla hallissa jätkien kanssa, osastolla voidaan hyvin. Partanen kavahtaa mielistelyä ja pieni muotoisen kuningasyhteisön syntymistä työpaikalle. – Jos työyhteisön johtoon sattuu narsisti, hänen ympärilleen kerääntyvät pellet ja narrit. Mielistelemällä pääsee eteenpäin. Ja narsisti valitsee ympärilleen itsensä kaltaisia, ei pätevimpiä ihmisiä. Tämä on yritykselle turmiollista. Pääluotto mietiskelee edelleen niitä asioita, jotka voivat estää vuorovaikutusta ja yhteis työtä eri henkilöstöryhmien ja ihmisten välillä. Kunnioitus ja arvostus kaikkia kohtaan olisivat kuitenkin yrityksen ainoat tavat menestyä. – Kun on käynyt saman koulutuksen, osaa puhua samalla hienolla kielellä ja osaa yritys slangin. Kun johtajia kuuntelee, tulee paljon osumia hevonpaskabingossa. Lattiatason työn tekijä ei osaa keskustella tällaisella insinööri tai akateemisella kielellä. Hän voi täräyttää puolen vuoden turhautumisen jälkeen, että saatana, se kone on edelleen rikki. Ja sitten toimihenkilöitä, joiden tehtäviin koneenkorjaus kuuluisi, säälitään. Voi, heillä on vaikeaa, kun joutuu tuollaista kieltä kuuntelemaan. – Tieto on maailman tärkein asia, Partanen toteaa. ”Yliopistoihin on uinut dynaamisuutta uhkuva startup-kieli, brändääminen, pitchaus, guruilu, kick-offit ja challenget.” Tekoälymystö vastaan älymystö, HS 22.4.2018 Tieto on valtaa työpaikallakin. Vielä suuremman vallan antaa se, jos tietoa pimite tään työntekijöiltä tai heidän edustajaltaan. Partanen kutsuu tätä jopa kiusaamiseksi. Työnantajalle on helppo pimittää asioita silloinkin, vaikka yksittäinen työntekijä voi joutua epäedulliseen tilanteeseen ja jopa useita työnantajan edustajia vastaan. Työntekijällä pitäisi silloin olla mahdollisuus luottamusmiehen tukeen ja samalla saada liiton resurssit käyttöön. Pääluottamusmiehelle mahdollisuus luovuuteen, avoimuus ja keskustelu ovat kaikki oikeanlaisen ihmiskuvan ilmentymiä. Ne sattuvat olemaan myös avaimia yritysten menestymiseen, sillä armeijatyylinen käskyttä minen ei saa ihmisistä parasta esiin. – Jos työntekijää ei kohdella hyvin, hän ei voi olla luova. Kumpi tehdas pärjää? Sellainen, jossa kourallinen johtajia saa keksiä ideoita ja olla luova, vai sellainen, jossa kaikki saavat? Lue Tekijän verkkolehdestä emeritusprofessori Markku Ojasen, tutkijatohtori Frank Martelan ja tutkijatohtori Tiina Saaren näkemyksiä ihmisarvosta, yhteiskunnasta, demokratiasta, tulonjaosta ja työelämästä, sekä myös Teollisuusliiton lakimies Jenniveera Tabellin, järjestämiskoordinaattori Veli Heinon ja sopimusasiantuntija Riikka Vasaman pohdintoja ihmiskäsityksestä ja sen merkityksestä liiton toiminnassa. tekijälehti.fi TEKI1809_3-58.indd 12 5.9.2018 13:45:18
9/2018 Tekijä 13 AJASSA Ay-liike, usko arvoihisi! Ammattiliittojen ei pidä alistua hallituksen vyörytykseen, sanovat Tekijän haastattelemat liiton aktiivit. Nyt pitää toimia. Ayliikkeen on Vuorisen mielestä tärkeää olla mukana myös ammatillisessa koulutuksessa. Hän kertoo olleensa mukana jaostossa, jossa opintosuun nitelmia on mietitty muiden muassa oppilaiden, opet tajien, työnantajien ja muiden edustajien kanssa. – Oppilaan on saatava riittävän hyvät eväät matkalle työelämään. Tässä tarvitaan useita näkökulmia. Yritysten näkökulma on myös erityisen arvokas, mutta se ei saa olla liian manipuloiva. Koulusta on saatava monipuolinen perusopetus, yrityksissä sitten erikois tutaan. Miten työllistyä uudelleen, jos on oppinut yrityksessä vain suppean työvaiheen? Vuorisen mielestä ei ole myöskään kansantaloudel lisesti järkevää vierittää vastuuta perusopetuksesta yrityksiin. – Ajatellaan vaikka 20 oppilaan luokkaa. Koulussa maksetaan yhdelle opettajalle palkka, mutta yrityksissä maksetaan palkka 20 ammattimiehelle tai naiselle. Petri Partaselle yhdenvertaisuus on ayliikkeen tärkein arvo. – Meidän on oltava ehdottomia siinä, että myös maahanmuuttajilla pitää olla samanlaiset työehdot ja palkat kuin muilla. Jos me annamme siinä periksi, mihin vedetään raja? Meidän keskeisin arvomme on se, että ihminen on samanarvoinen mihinkään katsomatta. Partanen naurahtaa, että hän on entisiltä puu liitto laisilta ja teamilaisilta kuullut arvioita, että uudessa Teollisuusliitossa on menty pönöttämisessä takapakkia. – On totta, että vaatii aika kovaa kanttia muuttaa valtuuston istunnossa liiton hallituksen esitystä. Se näytelmä on aika valmiiksi käsikirjoitettu. Ayliike on Partaselle kuitenkin edelleen se, joka Suomessa pystyy ja jonka pitää puolustaa tavallista ihmistä ja hänen perusoikeuksiaan. Siinä ollaan inhi millisen ihmiskäsityksen ytimessä. – Jos on syntynyt hyväosaiseen perheeseen, ei osaa arvostaa yhteiskunnan tai liiton turvaverkkoja. Me kaikki tarvitsemme elämämme varrella joskus apua. Ei ole lopulta yhtäkään ihmistä, joka ei edes joskus tarvitsisi toista ihmistä. Ihminen pettää Partasen mielestä vain itseään, jos kuvittelee pärjäävänsä aina yksin. Silloin ei koskaan tarvitsisi lapsilisiä, poliisia, asumistukia, terveydenhoitoa tai mitään muitakaan verovaroin kustannettuja palveluja. – Jos näitä ei tarvitse ja jos itsellä on varaa ostaa nämä palvelut heikoimmallakin hetkellä, on jo syntyjään miljönääri – eikä miljonäärejä ole tässä maassa monta. l – Tämä syksy on meille ratkaisevaa aikaa. Soli daarisuus ei ole lainkaan vanhanaikainen sana, Hanna-Kaisa Rokkanen toteaa. Rokkanen tarkoittaa tällä sitä, että ayliikkeen on todellakin nyt toimittava puolustaakseen omia arvo jaan. Niihin kuuluvat yhdenvertaisuus ja tasaarvo. Rokkanen muistuttaa, että hallituksen suunnitel maan kuuluu alle 20 hengen yritysten työntekijöiden irtisanomissuojan heikennys. – Jos tällaisen annetaan mennä läpi, mihin me enää laitamme rajan? Ehdotus rikkoo minusta sekä syrjimisen vastaista lakia että perustuslakia. Lakien pitää kohdella kaikkia tasaarvoisesti. Eihän kansa laisia voi kohdella eri tavalla sen mukaan, minkä kokoisessa yrityksessä he sattuvat olemaan töissä. Rokkaselle ayliikkeen arvoihin kuuluvat avoi muus ja tiedottaminen myös omasta toiminnasta. Liiton hallituksen jäsenenä hän kuvaa, että aina pitää muistaa katsoa myös peiliin. – Emme saa eriytyä ammattiliiton hallintohimme liin ja sitten kentän väkeen. Ammattiliiton pääteh tävänä ei saa olla instituution pyörittäminen. Sitä tavallista työntekijää, joka lähtee pienellä palkalla kuudelta aamulla töihin, häntä on kuunneltava. – Jos on tehty vääriä päätöksiä, mustaa ei saa maalata valkoiseksi. Mitä laajemmin ja avoimemmin tiedotetaan, sitä suurempi luottamus liittoon syntyy. Christian Vuorinen on tyytyväinen Teolli suusliiton ensimmäisiin askeliin. – Nyt touhutaan netissä, mikä on luonut lisää työkaluja, se on hyvä. Mutta toimitsijoiden läsnä oloa työpaikoilla tarvitaan yhä! Monesti esimerkiksi pitää olla joku kokeneempi, joka osaa tulkita uudet lakipykälät. Ayliike on Vuoriselle kaiken ”kivijalka”. Työehto sopimus on hänelle hyvä alusta, jonka avulla jokaiselle työpaikalle voi rakentaa omat, toimivat ratkaisut. Myös fiksut työnantajat ymmärtävät tämän. – On hyvä, että järjestöt miettivät keskenään ja sopivat isommat asiat. Me voimme sitten keskittyä työn tekemiseen. Työpaikalla luottamusmies auttaa. Mitä siitä tulisi, jos jokainen työntekijä kävisi vuorol laan selvittelemässä asioitaan työnantajan kanssa? Luottamusmiehellä pitää olla luonnetta ja asennetta. Painetta pitää kestää. Vuorisen mielestä ayliikkeen tulee puolustaa kaikille saatavilla olevia peruspalveluita. – Sähköistäminen ei saa vaarantaa esimerkiksi työvoimapalveluiden saatavuutta. Näin äkkiä sitä ei saa tehdä. Siihen tarvitaan pidempi aika ja suku polvien vaihtuminen. TEKI1809_3-58.indd 13 5.9.2018 13:45:23
14 Tekijä 9/2018 KOKIJA ”Olen onnekas” ”Tuli sellainen raskas fiilis, että tämä kuvio ei pääty hyvin. Piti vain purra hammasta!” Näin mietti lopputilin saanut Kari Rauhala, 59, jonka työnhakuyritykset kilpistyivät viimeistään silloin, kun hän kertoi ikänsä. Elämä kirkastui yhdestä puhelinsoitosta. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT PEKKA ELOMAA N uoresta pitäen kirjapainoalalla työs kennellyt Kari Rauhala jäi työttömäksi 56vuotiaana kirjapainon irtisanottua kaikki työntekijät. Hän sai kokea, miten toivottoman vaikea ikääntyneen on saada työpaikkaa. Myöskään sairauseläkettä ei työelämän veteraanille haluttu myöntää huolimatta työn loppuun kulutta mista olkapäistä, rikkinäisestä selästä ja yleiskuntoa alentavista sydämen rytmihäiriöistä. Aikansa eläkettä yritettyään hän luovutti, koska eläkeprosessissa asiantuntijalääkäreitä kiertäessään ja lausuntoja hakiessaan hän tunsi olevansa ”hamsteri rullassa, joka juoksee ympyrää, joka ei johda mihinkään”. MIES HUUSI JIPPIITÄ Rauhala sai 500 päivää ansiosidonnaista työttömyys korvausta ja kolme kuukautta työmarkkinatukea. Turhaan työpaikkaa etsineen mieli oli jo maassa, kunnes Mäntsälän kunta tarjosi hänelle kuuden kuukauden palkkatyötä syrjäytymisuhan alla olevien nuorten ohjaajana ja mentorina. – Huusin jippiitä ja olin mehuissa, että ”vihdoinkin”, kun Mäntsälän kunnan koordinaattori soitti. Rauhalalle työ on todella tärkeä asia. – Duuni on se, mitä leivän ohella ihminen kaipaa. Työnteko tekee mielelle hyvää. Ihmisen pitää tehdä jotakin. Huomasin sen ihan konkreettisesti. Rauhala kertoo tarinansa kannustaakseen kohtalokumppaneitaan. TEKI1809_3-58.indd 14 5.9.2018 13:45:24
9/2018 Tekijä 15 AJASSA ? ”En koe, että tarvitsen mitään hymyilyä tuohon olkapäähän. Haluan kivun pois, että pystyn menemään duuniin.” ”Olen onnekas” ”Tuli sellainen raskas fiilis, että tämä kuvio ei pääty hyvin. Piti vain purra hammasta!” Näin mietti lopputilin saanut Kari Rauhala, 59, jonka työnhakuyritykset kilpistyivät viimeistään silloin, kun hän kertoi ikänsä. Elämä kirkastui yhdestä puhelinsoitosta. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT PEKKA ELOMAA – Heille, jotka joutuvat työttömiksi haluan sanoa, että pitäkää mieli korkealla. Ei kannata vaipua kaikkein paskimman ojan pohjalle. Minäkin olin aika lähellä sitä. Toivon, että tämä on kannustustarina siitä, miten homma voi muuttua. JO ALAIKÄISENÄ KIRJAPAINOON Rauhala ehti työskennellä kirjapainoalalla 39 vuotta, pääosan siitä ajasta fyysisesti raskaassa leikkaajan ammatissa. Leikkaaminen on kuluttavaa olkapäille. Näin Rauhala kuvaa työn luonnetta: – Jos muijan kanssa tamppaat mattoja 39 vuotta joka päivä, niin sitten voi kysyä, että miltä tuntuu olkapäässä. Paperi on painavaa. Työpäivän aikana nostettiin tuhansia kiloja paperia ja ilmattiin se. Nostettiin koneeseen ja nostettiin koneesta pois. Se on raskas, kuluttava ammatti, minkä myöntävät lääkäritkin, tyyliin ”voi, voi”. Ja sitten sanovat, että etsi joku vaihtoehtoinen ammatti. Rauhala aloitti kirjapainotyön nuorena. – Menin Herttoniemeen kirjapaino Yhteistyöhön vuonna 1977, aluksi varastoon, koska en alaikäisenä päässyt painosaliin. Teimme vuorotöitä. Kun täytin 18, pääsin painokoneelle apulaiseksi. Ensin käytiin rotaatio koneet läpi, sitten nelivärikoneet ja kaksivärikoneet, ja lopulta päädyin leikkuriin. – Kävin armeijan ja sain oppisopimuksen. Leikkaajan paikka oli ainoa, mikä oli vapaana. Siinä menivät vuodet: leikkasin paperia. Vuonna 1999 kokenut ammattimies ostettiin Erwekonimiseen huippukirjapainoon. – Se oli Suomen paras paikka olla töissä. Ne maksoivat hyvin. Siellä tehtiin paljon ja loistavaa duunia. Kaksi äijää omisti sen. Heillä eläkeikä lähestyi. AMMATTILAISET LÖYSÄÄN HIRTEEN Hyvää työelämää kirjapainossa kesti Rauhalan mukaan noin vuoteen 2010 saakka, jolloin omistajien eläköityessä kirjapaino myytiin yrittäjille, jotka ostivat menestyvän kilpailijan pois markkinoilta. – Siitä alkoi alasajo ja yyteet. Ne jatkuivat hamaan tappiin. Vuonna 2015 jaettiin viimeiset irtisanomis laput. Se oli löysässä hirressä roikkumista koko ajan. Kun tuli uudet yyteet, porukka oli varpaillaan, että kuka seuraavaksi saa lähteä. Aina lähti osa. – Siihen kaatui yksi Suomen kauneimmista pajoista. Mikä jäi eniten ottamaan kupoliin, oli duunikaverien menetys, sillä he olivat ihan mahtavaa porukkaa. Meitä oli parhaimmillaan yli 60. Lopulta jäljellä olivat enää Rauhala ja yksi hänen työkaverinsa. – Vuonna 2016 mekin saimme lähteä. Kun takana siinä firmassa oli 17 vuotta, niin irtisanomisaika oli pitkä. PAINETTIIN NIIN PITKÄÄN KUIN JAKSETTIIN Ammattiylpeät työntekijät taistelivat viimeiseen asti työpaikkojensa puolesta. Jopa siinä määrin, että kunto romahti ja terveys meni. – Me tehtiin ihan järjetöntä duunia siinä, että saadaan firma säilymään hengissä. Loppuvuodet olivat sellaista, että mentiin yöllä töihin ja painettiin niin pitkään kuin jaksettiin. – Työpaikkalääkärimme katseli laboratorion koe tuloksia ja kysyi, että mitä te oikein väsäätte siellä? Teillä on kaikki arvot päin helvettiä. Kohta tämä jyystäminen loppuu teiltä. Rauhalan mukaan kokenut lääkäri oli oikeassa. – Niinhän se loppui minun kohdalta. Sain infarktin työpaikan leikkuupöydällä. KUOLEMAN RAJALLE Vuonna 2015 sydänkohtauksen iskiessä Rauhala kertoo kokeneensa elämänsä kovimman tuskan. – En ole ikinä aistinut sellaista kipua kuin se oli. Ajoin vielä autolla himaan, vaikken tuntenut käsiä, enkä mitään. Himassa olin pudonnut sohvalle, mistä asuinkumppani löysi minut ja hälytti ambulanssin paikalle. Se oli minuuteista kiinni. Ambulanssissa Rauhalan sydänkäyrä näytti suoraa viivaa. – Periaatteessa kuolin, ja ne joutuivat minut elvyttämään siinä. – Sairaalasta kun pääsin pois loppujen lopuksi, niin lekuri kysyi ovelasti, että oletko kykeneväinen jatkamaan omassa työssäsi. Sanoin, että pakkohan minun on jotakin tehdä, että saan maksettua asunto lainat. Se pani saman tien minun eteeni paperin, että allekirjoitus tuohon ja ulos sitten. Lääkäriltä jäi Rauhalan mukaan kertomatta, että tilanteessa olisi mahdollisuus ainakin yrittää eläkettä. – Olkapää minulla on rikki, se oli todettu aikai semmin. Lääkäreitä on kai ohjeistettu niin, että älkää hirveästi möykätkö siitä eläkeasiasta. Kaikki sairaat sitä haluavat. Niitä on helpompi pudottaa käytäville. Ei tarvitse maksaa mitään eläkkeitä. Tulee luonnol linen poistuma. LITSARI PÄÄHÄN JOKA PAIKASTA – Sitten jäätiin työttömiksi. Oli hirveä tunne aluksi, että miten tästä eteenpäin. Sitä vain oltiin ja haettiin duunipaikkoja. Varsin nopeasti Rauhala koki puheet työvoima pulasta hölynpölyksi. Tarjolla oli korkeintaan nollasopi muksia. Myös ikärasismi kokemuksena tuli hänelle tutuksi. – Työpaikan voit saada, jos et ilmoita ikää hake muksessa. Tein monta kertaa niin, että jätin iän sano matta. Ne ottivat yhteyttä. Sitten kun sanoin, että olen karvan vaille 60, ne sanoivat, että paikka on täytetty. TEKI1809_3-58.indd 15 5.9.2018 13:45:25
16 Tekijä 9/2018 – Olin työttömäksi jäädessä 56vuotias. Se riitti jo siihen, että työpaikkoja ei ole. Rauhalan mukaan TEkeskuksessa hyvin oivallettiin, että hänen ikäisensä henkilön on lähes mahdoton saada säällistä työtä. – Siinä tulee litsari päähän joka paikasta. Osa työantajista on ihan asiallisia, osa ei edes vastaa. Suivaantuneena Rauhala kertoo laittaneensa kaikille kansanedustajille eduskuntaan työnhaku ilmoituksen, että hän hakee avustajanpaikkaa. – Kolme ihmistä vastasi. Kahdelta tuli delete ilmoitus, että viesti on tuhottu, ja yksi ilmoitti, että hän ei lue sähköpostejaan. Silkkaa roskaa ne jauhavat siellä, että on työvoimapula. Ei se pidä paikkaansa. OSA LÄÄKÄREISTÄ NAUROI PÄIN NAAMAA Eläkevaihtoehdon Rauhala otti esiin jo työpaikka lääkärinsä kanssa. – Lääkäri ensin kuunteli, sitten ruvettiin mietti mään mitä tehdään. Kun tulin sydiksen jälkeen töihin ja puhuttiin eläkkeestä, niin se sanoi, että sinulla on mahdollisuus osaaikaeläkkeeseen, mutta se on kova paperisota. Rauhala halusi katsoa sen vaihtoehdon. – Kävin neljällä eri spesialistilla olkapään takia. Osa niistä oli vakuutusäijiä. Osa nauroi päin naamaa. Osa sanoi, että se on hirveä prosessi eikä se johda mihinkään, ja pari muuta sanoi, että ei kannata edes yrittää. – Ne lääkärit olivat eri alojen spesialisteja ja sanoivat, että turha yrittää mitään eläkettä, jumppaa sitä hartiaa. – Piti saada eri lausuntoja, ja välissä Kela halusi lausunnon. Silloin huomasin, että olen pyörässä. Taas puuttuu joku lappu ja sinä haet sen. Se oli väsytys taistelua, ei kyse ole mistään muusta. Alussa luulin, että se vie johonkin, mutta ei se vienyt mihinkään. Olin kuin hamsteri rullassa, joka juoksee ympyrää. Huomasin, että ajelen vapaaaikanani aivan turhaan ja luovutin. MASENNUS ALKOI HIIPIÄ Rauhala kertoo, miten työttömyys alkoi vähitellen syödä miestä. – Tuli syksy ja pimeä. Asun koiran kanssa korvessa. Kymmenen kilsaa ajetaan umpitietä ja sitten loppu matka hiekkatietä. Pelkkä pimeys alkaa masentaa, vaikka ennen tykkäsin siitä. Jokainen päivä on samanlainen. Ei erota viikonloppuja enää, eikä maanantaita. On vain pimeää ja harmaata. – Olen soittanut koko ikäni. Huomasin, etten ole kahteen viikkoon koskenut mihinkään soittimeen, vaikka soittaminen on minulle kuin toisille tupakka. Jos yksi päivä jää väliin, sitä on pakko saada. Sen takia minulla on sohvan ympärillä kitaroita ja vahvistimia. Mihin tahansa menen, minulla on soitin aina lähellä. Mutta en enää koskenut niihin. Silloin hiffasin, että kuuppa alkaa hajota. Pitää tehdä jotain ratkaisevaa. Kevät oli ihme kyllä vielä pahempi. Se syö vielä enemmän päätä. SAIN HELVETIN HYVÄN DUUNIN Kuluvana vuonna kevättalvesta Rauhala sai mieltä lämmittävän puhelun. – Kun ansiosidonnainen oli loppumassa, TEkeskus otti yhteyttä, että ne ovat lähettäneet Mäntsälän kuntaan paperin, että meidät on pakko työllistää. Kului kolme kuukautta, että pääsin haastatteluun. Siellä katsottiin kunnolleni sopiva mesta. Pääsin helvetin hyvään hommaan. – Mäntsälän kunta on työnantaja. Mutta se on vain kuusi kuukautta. Enempää rahaa ei valtio antanut. Rauhala katsoo kuuluvansa etuoikeutettuun porukkaan. – Me kuulumme siihen ikäryhmään 57–59, että saamme tehdä kuuden kuukauden työputken. Pääsemme sieltä ansiosidonnaiselle ja eläkeputkeen. Se on meidän kohtalomme. Mutta mieluummin olisin duunissa. Olen jo kysynyt, että miten on jatko hommia. Ne sanovat, että ilomielin pitäisivät, mutta kun ei ole rahaa. TÖISSÄ KORTISONIN VOIMIN Ennen töihin menoa lääkärikäynnillä sattui Rauhalaa huvittanut tapaus. – Kun särkyjä oli joka päivä, kävin lekurissa. Sanoin, että anna jotain särkylääkettä tuohon olka päähän, minulla alkavat työt kohta. Lääkäri määräsi mielialalääkkeitä. – Kävelin ulos ja vaihdoin toiseen lääkäripiiriin. Minulla oli kaikki dokumentit olkapäästä mukana. Tämä lääkäri oli ammattitaitoinen. Se sanoi, että miten on, käykö kortisoni. Sanoin, että käy. Kaksi piikkiä otin kahden viikon välein ja pystyn olemaan duunissa. Mielialalääkkeet ovat edelleen apteekissa. – En koe, että tarvitsen mitään hymyilyä tuohon olkapäähän. Haluan kivun pois, että pystyn menemään duuniin. ME MAKSAMME VEROJA TAAS Rauhala kokee olevansa työtä saatuaan onnekas. – Kaikilla ei ole tähän mahdollisuutta. Joku saattaa olla puoli vuotta liian nuori, ja hän tippuu rakoseen. Kunpa kenellekään ei kävisi niin. Rauhalan mielestä olisi tärkeää panostaa työlli syyteen, eikä johonkin työttömien elämää kurjistaviin toimiin, jotka entistä enemmän painavat ihmisiä maahan. – Enemmän vain fyrkkaa tämmöisiin duuneihin. Me olemme veronmaksajia taas. Kaikkien etu on se, että yhteiskunta toimii mahdollisimman hyvin. l TEKI1809_3-58.indd 16 5.9.2018 13:45:26
9/2018 Tekijä 17 AJASSA VIERAILIJA Kauanko talouskasvu vielä jatkuu? E urokriisin jälkeen Suomea kohtasi sitä vertailukelpoisista euro maista erottanut taantuma: vuosina 2012–14 Suomen brutto kansantuote supistui, ja vuonna 2015 se pysyi miltei ennallaan. Talouskasvu käynnistyi vuonna 2016, ja vuosina 2016 ja 2017 Suomen talouskasvu oli Euroopan unionin keskimääräistä talouskasvua nopeampaa, vaikkei sitä vielä vuonna 2016 tilastojen hitaan päivitty misen takia ymmärrettykään. Tällä hetkellä kuluttajaluottamusindikaattorit ja vähittäiskaupan myynti viittaavat siihen, että kotimainen kysyntä jatkaisi kasvuaan. Myös EK:n suhdannebarometri viittaa myönteisen suhdannetilanteen jatkumiseen. Kotitalouksien (Suomessa tavallisesti positiivinen) säästämisaste painui vuosina 2016 ja 2017 negatiiviseksi. Negatiivista säästämis astetta selittävät alhaiset, velkaantumiseen kannustavat luottokorot. Jos noususuhdanne jatkuu, Euroopan keskuspankki ryhtyy luultavasti nostamaan ohjauskorkojaan ensi vuonna, ja korkojen nousu heijastuu Suomeen vähitellen yksityisen kulutuksen kasvun hidastumisena. Vientivetoisessa taloudessamme vakavin syy epäillä talouskasvun hiipuvan on kuitenkin kansainvälisen suhdannetilanteen arvaa mattomuus. Joku saattaa arvioida kansainvälisen noususuh danteen pian päättyvän jo siksikin, että kaikki noususuhdanteet päättyvät ennemmin tai myöhemmin, mutta kansainväliseen talouteen kohdistuu nyt konkreettisempiakin uhkia. Presidentti Trump on asettanut teräkselle ja alumiinille tuonti tulleja, ja EU on vastannut niihin vastatullein. Kiinaan Yhdysvallat on kohdistanut (teräs ja alumiinitullien ohella) myös tulleja, joita on perusteltu teollisoikeuksien loukkauksilla, ja myös Kiina on reagoinut Yhdysvaltojen toimiin vastatulleilla. Tähänastisten tullien merkitys Suomen viennille on melko vähäinen. Esimerkiksi viime vuonna Suomen tavaraviennistä vain noin 7,4 prosenttia suuntautui Yhdysvaltoihin, ja siitäkin vain pieni osa oli niitä teräs tai alumiinituotteita joihin tullit nyt kohdistuvat. Tullien vienti yrityksille aiheuttamia välittömiä haittoja vakavampi huolenaihe ovat ne epäsuorat vaikutukset, joita laajamittaisella kauppasodalla voisi maailmantaloudelle ja Suomen viennille olla. On kuitenkin useita syitä pitää laajaa kauppasotaa epätodennäköisenä kehityskulkuna. Euroalueen sisäiset ongelmat ovat tullien vaikutuksiin verrattuna vaikeampia arvioida. Tällä hetkellä eurokriisi näyttää väistyneen, ja esimerkiksi pankkisektorin vakaus on kasvanut pääomavaatimusten kiristämisen myötä. Eurokriisi saattaa silti kärjistyä uudelleen nopeas tikin jos Italia päättää – nykyisen hallituksensa ohjelman mukaisesti – olla piittaamatta vakaus ja kasvusopimuksen säännöistä ja jos nopea velkaantuminen saa sen luotonsaannin markkinoilta tyrehtymään. Suomen sisältä vastaavia huolenaiheita on tällä hetkellä vaikea keksiä, ja jos maailmantalouden uhkakuvat (kauppasota, eurokriisin uusi kärjistyminen tai maailmantalouden lama muuten vain) eivät toteudu, nykyisen kaltainen talouskasvu saattaa jatkua Suomessa pidempäänkin. l ”Kaikki nousu suhdanteet päättyvät ennemmin tai myöhemmin.” ILKKA KIEMA Kirjoittaja on Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö. TEKI1809_3-58.indd 17 5.9.2018 13:45:27
18 Tekijä 9/2018 TEKI1809_3-58.indd 18 5.9.2018 13:45:31
9/2018 Tekijä 19 AJASSA ? M aakuntauudistukseen kytkeytyvä kasvupalveluuudistus toteuttaa soten markkinamallia, jossa tilaaja ja tuottaja erotetaan toisistaan. Maakunta kantaa järjestämisvastuun ja tilaa palvelut yksityisiltä yrityksiltä sekä kolmannen sektorin järjestöiltä. Hallitus joutui kuitenkin tinkimään alkuperäi sestä ajatuksestaan. Maakunnat piti määrätä lain nojalla hankkimaan työvoimapalvelut markki noilta ostopalveluina. Eduskunnan perustuslaki valtiokunta kuitenkin huomautti, ettei tällainen käy laatuun. Se sotii maakunnan itsehallinto periaatetta vastaan. – Maakunnilla on itsehallinnollisina toimijoina valta päättää, miten sen järjestämisvastuulla olevat kasvupalvelut tuotetaan, täsmentää työ ja elinkeinoministeriön alueet ja kasvupalvelut osaston osastopäällikkö Marja-Riitta Pihlman. – Hallituksen esitystä trimmattiin uuteen uskoon. Nyt eduskunnan käsittelyssä olevan esi tyksen mukaan ratkaisu kasvupalvelujen tuotta misesta kuuluu maakunnalle. VIRANOMAISRATKAISUT VIRKATYÖNÄ Palvelut voidaan hankkia ostopalveluina tai olla hankkimatta. Voidaan myös pitää osa palveluista maakunnan omana tuotantona ja hankkia osa ostopalveluina. Kaikkea maakunta ei kuitenkaan missään tapauksessa voi hankkia markkinoilta. – Maakunnan on hoidettava merkittävää jul kisen vallan käyttöä sisältävät tehtävät. Niitä ei voi delegoida markkinoille. Merkittävää julkisen vallan käyttöä ovat Pihl manin mukaan erityisesti etuuksien ja tukien myöntämiseen tai rajoittamiseen liittyvät rat kaisut. Sellaista ovat esimerkiksi työttömyys turva, palkkatuki ja starttiraha. MARKKINOIDEN ESIINMARSSI Uudenmaan TEkeskuksen johtaja Jarmo Ukkonen arvioi kasvupalveluuudistuksen mer kitsevän markkinoiden vahvaa esiinmarssia työvoimapalveluihin. Jopa niin vahvaa, että maakuntien kasvupalveluyksiköille jäävät vain viranomaistehtävät. – Työvälitystoiminta tuskin jatkaa julkisena palveluna ainakaan entiseen malliin. Etukenossa laajenevia markkinoita hamuavat työvoiman vuokrausfirmat. Niillä on toiminnasta kokemusta. Hallitus ja eduskunta kipuilevat soten ja maakuntauudistuksen aikataulujen kanssa. Sama koskee mitä suurimmassa määrin käytännön toimijoita, joiden tehtäväksi jää uudistusten toteuttaminen. – Tämä menee hyvin vaikeaksi, jos selvyyttä saadaan vasta loppusyksystä. En muista yhtään tällaista ”vuosisadan uudistusta”, jota viedään läpi tällaisella kiireellä, Ukkonen sanoo. KAKSI VAIHTOEHTOA Uudellamaalla uudistus on kriittisessä tilassa. Eivätkä vain kasvupalvelut, vaan koko maakunta uudistus. – Henkeä pidätellen katsotaan, miten tässä käy. Aika alkaa loppua kesken, Ukkonen toteaa. Uudenmaan maakuntauudistusta valmisteleva muutosjohto pitää nykyistä, vuoteen 2021 täh täävää aikataulua vaikeana. Uudenmaan muutosjohdon mukaan maa kuntauudistuksen viimeistely ja hyväksyminen voitaisiin jättää ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettavalle hallitukselle. Maakuntauudistus mullistaa työvoimapalvelut Eduskunnan perustuslakivaliokunta torppasi hallituksen huikeimmat suunnitelmat työvoimapalvelujen yksityistämisestä. Silti työvoimapalvelut ovat suuren mullistuksen edessä. TEKSTI KARI LEPPÄNEN/UP KUVITUS TUOMAS IKONEN TEKI1809_3-58.indd 19 5.9.2018 13:45:34
20 Tekijä 9/2018 Työttömyyskassa valmistautuu maakuntauudistukseen – Nyt soveltamisohjeet alkavat olla jotakuinkin selkeät. Alussa ei ollut oikein minkäänlaista selvyyttä, miten lakia sovelletaan. Me emme osanneet neuvoa jäseniä, koska meillä ei ollut tietoa eikä sitä ollut mistään saatavissa. Kassa tekee ratkaisun, täyttääkö työtön työn hakija jonkin kolmesta ehdosta: työllisyys, yrit täjyys tai koulutus. LEIKKURI HEILAHTI Ensimmäisen tarkastelujakson päättyessä maalis kuun lopussa Teollisuuden työttömyyskassassa oli noin 15 000 päivärahan saajaa. Heistä kolmen kuukauden tarkastelujakso tuli täyteen noin 9 000 henkilöllä, joista vain noin 3 000:lla aktiivisuus ehto täyttyi. Ylivoimaisella enemmistöllä, noin 6 000 päivä rahan saajalla, aktiivisuusehto ei täyttynyt, ja seurauksena oli työttömyyspäivärahan leikkaus. Määrä on suuri, ja työttömyyskassa on ottanut tehtäväkseen selvittää aktiivimallin pullonkauloja ja karikkoja. – Kiinnostavin kysymys on, miksi kahdella kolmasosalla meidän kassan työttömistä aktiivi suusehto ei ole täyttynyt, Niskanen sanoo. Yksi selitys löytyy työttömyyseläkeputkesta, eli työttömyysturvan lisäpäivistä. – Teollisuuden kassassa on paljon lisäpäivillä olevia. Heidän on hyvin vaikea saada edes lyhyt kestoista työtä tai koulutuspaikkaa. Teollisuuden työttömyyskassassa lisäpäivillä kaikista etuuden saajista on noin 12 prosenttia. – Jos asuu paikkakunnalla, jossa ei ole palve luja, koulutuksia tai lyhytkestoisia töitä tarjolla, niin tilanne on mahdoton. VÄÄRÄÄ AKTIIVISUUTTA – Jäseniltä on tullut palautetta, että tämä on todella hankalaa. Vaikka kuinka yrittää täyttää aktiivi suusehdon, niin ei kerta kaikkiaan löydy mitään. Tilanne on Niskasen mielestä nurinkurinen. Henkilöhän osoittaa aktiivisuutta, kun tekee kaik kensa löytääkseen aktiivisuusehdon täyttävää työtä, koulutusta tai palvelua. Aktiivimallissa se on vääränlaista aktiivisuutta, eikä järjestelmä kelpuuta sitä. – Kritiikki tulee tänne meille, vaikka me emme voi mitenkään vaikuttaa lakiin, jota meidän on toteutettava. Kassaan tulee runsaasti yhteydenottoja. Vuoden alussa kysyttiin aktiivimallista, nyt taas jo paljosta muustakin. Pelkästään toukokuussa kassan neuvontaa työllisti noin 6 000 puhelua. Nyt odotetaan kauhulla, mitä kaikkea seuraa hallituksen seuraavasta keksinnöstä, ”aktiivimalli kakkosesta”. Työ ja elinkeinotoimistojen, TEtoimistojen, lakkauttaminen maakuntauudistuksen yhtey dessä lisää työttömyyskassojen tehtäviä. – Suunnitelmien mukaan kassan tehtäviin tulisi uusi elementti ja se olisi iso muutos meidän etuuskäsittelijöillemme, kertoo Teollisuuden työttö myyskassan johtaja Irene Niskanen. Maakuntauudistus siirtää TEtoimistojen työvoimapalvelutehtäviä maakuntiin perustet taville kasvupalvelukeskuksille sekä etuuksien maksajille, eli Kelalla ja työttömyyskassoille. Kasvupalvelukeskuksille siirtyy karensseista päättäminen. Työttömyyskassoille ja Kelalle tulevat työttömyyden todentamiseen liittyvät tehtävät. – Me kassassa selvitämme, onko etuuden hakija työtön, yrittäjä vai opiskelija ja miten työttömyyteen liittyvät etuudet suhtautuvat kuhunkin tilanteeseen. Nykyisin asiakkaan tilanteen tutkii TEtoimisto. Tehtävien siirron tarkka ajankohta ei ole vielä tiedossa. Kasvupalvelulaki ja laki maakunta uudistuksesta ovat erillisiä lakeja, ja niiden toteu tuskin voi tapahtua eri tahtiin. Niskanen arvioi, että tehtävien siirto kassoille voi tapahtua jo ennen maakuntien aloittamista. UUSIA TEHTÄVIÄ Uusiin tehtäviin on Teollisuuden työttömyyskas sassa ryhdytty jo varautumaan tämänhetkisten tietojen pohjalta. – Pitää arvioida, kuinka paljon uudet tehtävät vievät työaikaa ja mitä se merkitsee henkilöstö resursseille. Pitää harkita, millaista koulu tusta meidän etuuskäsittelijämme tarvitsevat uusiin tehtäviin. Sekin arvioidaan, tarvitaanko TEtoimistoista uusiin tehtäviin liittyvää osaamista. Alustavan arvion mukaan työttömyyskassa pärjää kutakuinkin nykyisellä henkilöstöllä, koska etuuden saajien määrä on laskusuunnassa. HARMIA AKTIIVIMALLISTA Vuoden alusta alkaneen työttömyysturvan aktiivi mallin työllistävää vaikutusta on turha epäillä, jos asiaa kysytään työttömyyskassoista. Jos ei työttömiä, niin aktiivimalli on työllis tänyt ainakin työttömyyskassojen etuuskäsit telijöitä ja asiakasneuvontaa. Työtä teettävät päivärahaoikeuden selvittäminen jälkikäteen ja uuteen järjestelmään liittyvät epäselvyydet. Epätietoisia eivät ole olleet ainoastaan aktiivi mallin uhrit, työttömät. Epätietoisuus on koskenut myös lakia soveltamaan joutuneita työttömyyskassoja. TEKI1809_3-58.indd 20 5.9.2018 13:45:34
9/2018 Tekijä 21 AJASSA Valmistelusta tihkuneiden tietojen mukaan työttömän pitäisi hakea jokin tietty määrä työpaikkoja jossakin tietyssä ajassa. Jos näin ei tapahdu, räpsähtää karenssi. SÄHKÖISTÄ ASIOINTIA Digitalisaatio ja sähköinen asiointi on jo täyttä totta työttömyyskassoissa. – Me olemme muuttaneet maksatusjärjestel mämme hyvin pitkälle digitaaliseksi. Sähköinen asiointi lisääntyy, jolloin käsittelystä jää pois vaiheita. Työttömyyskassaan alkuvuoden aikana toimite tuista vajaasta 20 000 hakemuksesta valtaosa tulee sähköisessä muodossa. Vieläkin hakemuksista neljännes toimitetaan kassan paperikaavakkeella. Etuuskäsittelijät eivät papereita plaraa, vaan paperiset asiakirjat skannataan järjestelmään sähköiseen muotoon. – Paperihakemukset ovat tietysti edelleen käytössä niille, jotka eivät voi tai halua asioida sähköisesti. Sähköisten hakemusten Niskanen arvioi lisään tyvän jatkossakin. Se on asiakkaalle vaivatto mampi vaihtoehto. – Esimerkiksi jatkohakemuksen jättämisestä suoriutuu helposti kännykkää klikkailemalla. VAHVA TYÖTTÖMYYSKASSA Teollisuuden työttömyyskassassa jäseniä on kaik kiaan noin 155 000. Työttömyysturvahakemuksia käsittelee ja maksatuksia hoitaa hieman alle 100 henkilöä. Heistä Teollisuusliiton 11 aluetoimistossa työskentelee vajaat 20. Tänä vuonna toukokuun loppuun mennessä kassa oli maksanut ansiopäivärahaa 21 600 jäsenelleen kaikkiaan 95,6 miljoonaa euroa. Se on 32,3 miljoonaa vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Vuorottelukorvausta sai 150 jäsentä ja liikku vuusavustusta 27 jäsentä. Kassan jäsenten työttömyysaste oli kesäkuussa 8,5 prosenttia. Tammikuussa se oli 10 prosenttia. l TEKI1809_3-58.indd 21 5.9.2018 13:45:35
22 Tekijä 9/2018 VÄITTÄJÄT Voiko paikallisesti sopia mistä vain? TEKSTI SAMI TURUNEN KUVAT LAURI ROTKO MILLAISTA KOKEMUSTA SINULLA ON PAIKALLISESTA SOPIMISESTA? MIKKO LEHTONEN: Puutuoteteollisuuden yrityksissä on totuttu sopimaan paljon paikallisesti. Työehtosopimukset mahdollistavat monesta asiasta sopimisen, ja sitä on käytetty varsinkin työaika ja palkkausjärjestelmissä. Paikallinen sopiminen on työpaikkojen ja yritysten menestyksen edellytys. MIKA VANHATALO: Aika paljon olen itsekin tehnyt paikallisia sopimuksia. Se, että se saadaan onnistumaan, vaatii sen, että tiedetään yrityksen tarpeet, sille pitää olla porukan tuki ja on oltava luottamusta henkilöstön ja esimiesten kesken. Kemioiden on oltava kohdallaan. Tes ja lait ovat sopimisen perälauta, mutta ne eivät tunne talokohtaisia tarpeita, vaan asiantuntemus on työpaikoilla. On myös eroja, sovitaanko paikallisesti isoista asioista, kuten palkkauksesta, vai jostain tupakkataukojen pituudesta. LEHTONEN: Tarpeet ovat erilaiset vaikka vaneriteollisuudessa kuin saha tai puusepänteollisuudessa. Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on tarve laajentaa. VANHATALO: Parhaimmillaan paikallinen sopiminen tarkoittaa reaktioherkkyyttä. Esimerkiksi rakentamisen tahti on tiivis, ja puusepänteollisuudessa ovien ja ikkunoiden valmistajana ollaan tuotantoketjun keskellä. Jos rakennusliike siirtää jo tuotanto linjalla olevia toimituksia, se vaatii rivakkaa päätöksentekoa, koska varastotilat ovat rajalliset ja kyseessä voi olla satojen ihmisten työpanos. Osaavien ihmisten pitää katsoa tilannetta nopeasti ja paikallisesti. OVATKO TESSIT RIITTÄVÄN JOUSTAVIA PAIKALLISEEN SOPIMISEEN? LEHTONEN: Vaikka tessit mahdollistavatkin paljon, kaikista asioista ei voi vielä sopia toisin eikä kaikkia mahdollisuuksia ei ole täysimääräisesti hyödynnetty. Tessit eivät aina sovellu sellaisenaan edes saman toimialan eri yrityksiin tai saman yrityksen eri yksiköihin. Tarvitaan lisää rohkeutta ja uskallusta ottaa vastuuta työpaikan menestymisestä. VANHATALO: Usein kuulee viestejä, miksei joku tessin pykälä voisi olla vähän joustavampi. Toisaalta meillä omalla työpaikalla on pitkät sopimisen perinteet, ja meillä on sitten mukailtu pykäliä meille sopiviksi. Eivät ne aina liitossakaan ole siitä tykänneet, mutta jos meidän tehtaan väki ei voi jotain työtä tehdä, sitten ne työt tekee joku muu. Rohkeus riippuu henkilöstä. Kaikista ei sopimiseen ole, ei myöskään työnantajien puolella. MITÄ ASIOITA EI SAA SIIRTÄÄ PAIKALLISESTI SOVITTAVAKSI? LEHTONEN: Ei ole mitään sellaista. Paikallinen sopiminen on nähtävä mahdollisuutena. VANHATALO: Kaikesta voidaan sopia, kaikki vaan pöytään. Asetelmien pitää vain olla tasavertaiset. MIKKO LEHTONEN TYÖMARKKINAPÄÄLLIKKÖ METSÄTEOLLISUUS RY TEKI1809_3-58.indd 22 5.9.2018 13:45:41
9/2018 Tekijä 23 AJASSA MIKSI PAIKALLINEN SOPIMINEN ON JOILLAKIN ALOILLA NIIN VAIKEAA? VANHATALO: Sopiminen tarvitsee tahtotilan ja toimialan tuntemuksen. Joskus organisaatio vaihtuu tai sinne tulee kavereita, joilla ei ole ymmärrystä, miten homma toimii ja millainen toimintaympäristö on. Ei voi sopia paikallisesti, jos ei tiedä pitääkö puuhun mennä perse edellä vai miten päin. MILLAISTA OSAAMISTA LUOTTAMUSMIEHILLÄ ON PAIKALLISESSA SOPIMISESSA? LEHTONEN: Minun kokemukseni mukaan osaamista on. Pyrimme Teollisuusliiton kanssa edistämään sopimista myös tulevalla koulutuksella, missä annetaan käytännön vinkkejä. VANHATALO: Meitä on joka junaan, osataan sopia tai sitten ei. Harmittaa jos sopimisen esteenä on yhden tai muutaman ihmisen jääräpäisyys tai kaipuu johonkin, jota ei ole ollut olemassa enää vuosikymmeniin. TEKNOLOGIAN KEHITYS, KUTEN DIGITALISAATIO JA ROBOTISAATIO, VAIKUTTAVAT VÄISTÄMÄTTÄ TYÖELÄMÄÄN. VOIKO PAIKALLINEN SOPIMINEN RATKOA SIIHEN LIITTYVIÄ ONGELMIA? LEHTONEN: Uutta teknologiaa tulee käyttöön ja siihen investoiminen on yritysten menestyksen kannalta kriittinen kysymys. Työehtojen tulisi edistää sitä, että uutta tekno logiaa voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Siksi työehdoista pitäisi voida sopia siellä, missä inves toinneista päätetään. Teknologia muuttaa työtehtäviä, ja palkkausjärjestelmissäkin painopiste on siirtynyt moniosaajuudesta ja osaamisen kehittymisestä palkitsemiseen. VANHATALO: Uusi teknologia herättää enemmän toiveita kuin pelkoja. Moniosaaminen on yritykselle kultahippu, ja sukupolvesta, joka on kasvanut älylaitteet kourassa, versoaa osaamista. Erilainen osaaminen voi aiheuttaa työpaikoilla kitkaakin, mutta silloin siellä on oltava sovittelijat, jotka löytävät sen keskitien palkkaratkaisuissa. Uusia ja vanhoja sukupolvia ei pidä kuitenkaan laittaa vastakkain. Vanhemmilla työntekijöillä voi olla palvelus vuosilisiä, mitä nuorilla ei ole, tai valikoituneita työtehtäviä, joissa ei tarvitse antaa ihan kaikkia mehuja päivän aikana. l MIKA VANHATALO PÄÄLUOTTAMUSMIES DOMUS YHTIÖT OY, KALUSTEYKSIKKÖ PAIKALLINEN SOPIMINEN Paikallinen tai työpaikkakohtainen sopiminen tarkoittaa sitä, että työpaikoilla sovitaan työehdoista suoraan työnantajan ja työntekijöiden kesken. Työehtosopimukset antavat raamit, joiden puitteissa paikallisia sopimuksia voidaan tehdä, ja sopiminen edellyttää noudattamaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä. Katso Tekijän verkkolehdestä video, kuinka paikallisen sopimisen rakennelma kestää: tekijälehti.fi VIDEO TEKI1809_3-58.indd 23 5.9.2018 13:45:46
24 Tekijä 9/2018 ILMIÖ Talousennusteet vaikuttavat päätöksiin TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ / UP Taloutta ennustetaan samasta syystä kuin säätä: jotta ihmiset osaisivat varautua sateeseen, auringonpaisteeseen tai myrskyyn. Ja samalla tavalla kuin sääennusteet, myös TALOUSENNUSTEET vaikuttavat ihmisten käyttäy tymiseen. Yritysten johtajat saattavat lykätä isoja investointeja, asuntokauppaa harkitsevat henkilöt asunnon ostamista ja poliitikot teiden korjausta. TALOUSKASVU perustuu pitkälti luottamukseen. Jotta isojen päätösten pohjana olisi muutakin kuin vain mahanpohjatunne, pitää talouden suuntaa ennustaa. Taloutta ennustavat esimerkiksi pankit, erilaiset talouden tutkimuslaitokset, valtiovarainministeriö ja Euroopan komissio. Useampi ennuste antaa enemmän varmuutta siitä, että ennusteet osuvat kohdalleen. Talousennusteiden perustana on laaja KANSANTALOUDEN TILINPITONA tunnettu aineisto, joka kerätään maailmanlaajuisesti samalla tavalla. Tärkeimpänä muuttujana on BRUTTOKANSANTUOTE (BKT), mutta mukana on lisäksi tietoja esimerkiksi työllisyydestä, kulutuksesta, hinta kehityksestä, velkaan tu neisuudesta ja ihmisten ajankäytöstä. Talousennusteiden laatijat syöttävät nämä tiedot sekä muutamia kansainvälisiä kyselyihin perustuvia talouden luottamuslukemia LASKENTAOHJELMAAN. Kunkin tahon ohjelma laskee ennus teen TALOUSTEORIOIDEN sekä HISTORIALLISTEN AIKASARJOJEN perusteella luodun LASKENTAMALLINSA pohjalta. Tämän jälkeen asiantuntijat arvioivat, kuinka uskottava ennuste on. Asiantuntijat pohtivat esimerkiksi talouden heikompia merkkejä, kansain välisen politiikan kehityskulkuja sekä megatrendejä ja muokkaavat ennustusta sen perusteella. Ennusteiden seuratuin tunnusluku on BRUTTOKANSANTUOTTEEN MUUTOSPROSENTTI eli koko talouden tuotannon määrän muutos edelliseen vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Yleensä talous ennusteissa on ainakin kuluvan vuoden ja seuraavan vuoden KASVUARVIOT. Kukin tahoista painottaa ennusteessaan eri asioita. Esimerkiksi pankit tekevät ennusteitaan pääasiassa sijoittajille. Myös ennusteiden laajuudessa on eroja. Esimerkiksi valtiovarainministeriö kertoo ennus teissaan hyvin tarkasti julkisen talouden menojen ja tulojen kehityksestä. Tarkkojen ennustelukujen sijaan tavallisen ihmisen on syytä painaa mieleensä ennustetun talouskehityksen suunta ja suuruusluokka. Niiden avulla osaa varautua tulevaan. TALOUDEN KASVU HIDASTUU ENSI VUONNA Talousennustajat ovat hyvin yksimielisiä siitä, että Suomen talouden kasvuvauhti hidastuu ensi vuonna. Tämä johtuu siitä, että maailmantalouden kasvuvauhti on tasaantumassa. Erityisesti Euroopassa pelätään, että kasvava vanhus väestö johtaa vuosia kestävään hitaan talouskasvun aikaan. Valtiovarainministeriön talouskatsauksessa arvioitiin kesäkuussa, että Suomen talouskasvu hidastuu myös sen takia, että ensi vuonna rakentamisbuumi laimenee. Talouskasvua uhkaa moni tekijä, kuten kauppasodan riski, Euroopan keskuspankin rahapolitiikan normalisointi, hitaasti nousevat palkat ja kehittyvien talouksien valuuttojen epävakaus. ENNUSTEET OSUVAT SINNE PÄIN Talousennusteet osuvat harvoin täsmälleen oikeaan. Tähän on useita syitä. Yksi on se, että ennusteiden pohjana olevat historiatiedot tarkentuvat jatkuvasti. Esimerkiksi tämän vuoden alussa Tilastokeskus tarkensi vielä vuosien 2015 ja 2016 tietojaan. Talousennusteet myös muuttavat ihmisten käyttäy tymistä. Tämä näkyy erityisesti talouden käännekohdissa, jolloin pienetkin käyttäytymisen muutokset voivat kääntää talouden suuntaa. Talouskriisit taas käynnistyvät usein yllättävistä tapahtumista, joita hyvin harva osaa ennustaa. Suurin osa talous ennustajista uskoi esimerkiksi Yhdysvaltain ongelmallisista asuntoluotoista käynnistyneen taantuman jäävän lyhyt aikaiseksi. Toisin kävi, ja talousromahdus ravisutti koko maailmaa. Ikävintä onkin, että talousennusteet osuvat parhaiten tasaisen talouskasvun aikaan ja huonoiten epävarmuuden vallitessa – juuri silloin, kun osuvuutta kaivattaisiin. 2007 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 *tehty syksyisin paitsi vuoden 2019 ennuste, joka on edeltävältä keväältä/kesältä. LÄHTEET: VTV, Finanssiala, Tilastokeskus, VM, Etla, OECD ja Danske Bank. Talouskasvun ennusteet* Toteutunut kasvu, Tilastokeskus VM Etla OECD Danske Bank 6 4 2 -2 -4 -6 -8 BKT:n volyymin muutos, % Esittelemme palkitusta Zenit-jalkineesta uuden sukupolven mallin kaikille, jotka odottavat jalkineiltaan enemmän. Zenit EVO nostaa rimaa entistä korkeammalle. Siinä yhdistyvät uudenlainen kevyt, urheilullinen ja saumaton rakenne, ergonominen, istuvuudeltaan sukkamainen muotoilu ja entistä parempi hengittävyys tuttuun tinkimättömään suojaukseen. Tietyissä malleissa on erittäin helppokäyttöinen ja suosittu Boa ® Closure -pikakiinnitysjärjestelmä. JALAS ® Zenit EVO -malliston jalkineet kutsuvat sinut astumaan omalle mukavuusalueellesi – henkiseen tilaan, jossa tunnet olosi turvalliseksi, tehokkaaksi ja helpoksi ja koet pystyväsi hallitsemaan tilanteen täysin. Siirry sivustoon JALAS.COM TEKI1809_3-58.indd 24 5.9.2018 13:45:48
Esittelemme palkitusta Zenit-jalkineesta uuden sukupolven mallin kaikille, jotka odottavat jalkineiltaan enemmän. Zenit EVO nostaa rimaa entistä korkeammalle. Siinä yhdistyvät uudenlainen kevyt, urheilullinen ja saumaton rakenne, ergonominen, istuvuudeltaan sukkamainen muotoilu ja entistä parempi hengittävyys tuttuun tinkimättömään suojaukseen. Tietyissä malleissa on erittäin helppokäyttöinen ja suosittu Boa ® Closure -pikakiinnitysjärjestelmä. JALAS ® Zenit EVO -malliston jalkineet kutsuvat sinut astumaan omalle mukavuusalueellesi – henkiseen tilaan, jossa tunnet olosi turvalliseksi, tehokkaaksi ja helpoksi ja koet pystyväsi hallitsemaan tilanteen täysin. Siirry sivustoon JALAS.COM TEKI1809_3-58.indd 25 5.9.2018 13:45:49
Ensiluokkaista muotoilua Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Nokia 5.1 -Android-puhelin Dual-SIM, 32 Gt Suuri 5,5 tuuman Full HD+ IPS -näyttö, joka sopii ihanteellisesti videoiden katseluun, selaamiseen ja pelaamiseen. Tallennat jokaisen yksityiskohdan nopeasti ja luotettavasti automaattisesti tarkentavalla 16 megapikselin pääkameralla. Android One tuo uuteen Nokia 5:een selkeän ja helppokäyttöisen käyttöjärjestelmän sekä huolella valitun valikoiman valmiiksi asennettuja sovelluksia. Hae värit haulla nokia 5.1 fullhd 229 ,90 Apurahalla 19,00/kk (17 kk) Android Oreo 8.0, Android One 8 + 16 MP etuja takakamera 5,5” FullHD-näyttö MicroSD-muistikorttipaikka Kestävä saumaton alumiinirunko TEKI1809_3-58.indd 26 5.9.2018 13:45:49
Painavaa puhetta työstä ja sen muutoksesta. Tiukkaa asiaa yhteiskunnan murroksesta. Korkeatasoisia keskusteluja. Mieleenpainuvia kohtaamisia. SAK järjestää toista kertaa TULEVAISUUS TÄNÄÄN -tapahtuman 6.10. klo 9–16 Helsingin Paasitornissa. Tilaisuus tarjoaa laajan näkymän työelämän ja yhteiskunnan haasteisiin ja uusiin ratkaisuihin. Päivän aikana käydään kahdeksan mielenkiintoista ja eteenpäin katsovaa keskustelua mm. hyvinvoinnista, toimeentulosta, työelämän vaatimuksista, ammattiyhdistysliikkeen uusista toimintatavoista sekä työn ja ympäristön suhteesta. Keskustelijoiksi ovat lupautuneet mm. Esko Valtaoja, Sirpa Pietikäinen, Pirjo Nuotio, Niina Lahtinen, Anu Partanen ja Roni Bäck. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. SAK järjestää tapahtumaan yhteiskuljetuksia ympäri Suomen. Kuljetuksista saat lisätietoa SAK:n alueellisista toimipisteistä. Lue lisää: tulevaisuustanaan.fi Meistä jokainen ansaitsee ihmisarvoisen työn ja hyvän työelämän. Teemapäivää vietetään joka vuosi samaan aikaan noin 60 maassa jo kymmenettä kertaa. Osallistu KUNNON TYÖN PÄIVÄÄN kehumalla sitä edeltävällä viikolla työkaveriasi sekä jakamalla perustelusi sosiaalisessa mediassa (Facebook, Twitter, Instagram) tunnisteella #kunnontyönpäivä. Kunnon työn ehdot toteutuvat vain harvalla työntekijällä maailmassa. Päivän taustalla vaikuttavat keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK sekä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK. Kansainvälisesti sen on käynnistänyt ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC. Lue lisää: kunnontyo.fi 9/2018 Tekijä 27 LYHYET AJASSA MIELIPIDE UUDISTUSTEN SUOMI Uudistukset ihmisten välejä hiertävät, varakkaimmat veroja kiertävät. Liitot sopimuksiaan vääntävät, lobbarit takkejaan kääntävät. Yritystukia oltiin uudistamassa, vaan eipä täyttynyt valtion kassa. Sote-soppa on kiehunut jo pitkän tovin, mutta ruokkiiko se köyhät vai pelkän hovin? Kansalle saatiin valinnanvapaus, työllisyys onkin toinen tapaus. Perustuloa ei ehditty edes kunnolla kokeilla, hallituksella oli kiire kuin kaatopaikan lokeilla. Metelikin samanlainen, huutaa toistensa päälle mies ja nainen. Saatiinkin aktiivimalli, samalla alkoi toimeentulotukiralli. Vai että lapsia tarvittaisiin lisää? Koitapa tehdä pätkätyöläisestä äitiä tai isää! Pukumiehet kehysriihen seinää jo naulaa, sininen lintu siitä verkossa laulaa. Tuhat ja yksi tarinaa, kyllä netti on pullollaan marinaa. AKI KURVINEN Media-alan ammattilainen Lähetä mielipidekirjoitus: tekija@teollisuusliitto.fi tai Tekijä-lehti, Teollisuusliitto, PL 107, 00531 Helsinki Ei edellytä runomuotoa! Onko sinulla omakohtaista kokemusta työttömyydestä vuoden 2009 talouskriisin jälkeen tai onko läheisesi työttömyys vaikuttanut sinun elämääsi? Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kerää työttömien tarinoita kirjoituskilpailun avulla. Kilpailun pääpalkinto on 500 euroa. Lisäksi jaetaan 100 euron tunnustuspalkintoja ja arvotaan kirjapalkintoja. Palkintolautakuntaan kuuluvat mm. presidentti Tarja Halonen ja kirjailija Sirpa Kähkönen. Vastaukset arkistoidaan SKS:n arkistoon ja Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon. Keruun tuloksista tiedotetaan keväällä 2019. Lue lisää: finlit.fi/fi/arkisto/keruut/tyottoman-tarina TYÖTTÖMÄN TARINA Kirjoituskilpailu työttömyydestä 1.5.–31.10.2018 Ensiluokkaista muotoilua Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Nokia 5.1 -Android-puhelin Dual-SIM, 32 Gt Suuri 5,5 tuuman Full HD+ IPS -näyttö, joka sopii ihanteellisesti videoiden katseluun, selaamiseen ja pelaamiseen. Tallennat jokaisen yksityiskohdan nopeasti ja luotettavasti automaattisesti tarkentavalla 16 megapikselin pääkameralla. Android One tuo uuteen Nokia 5:een selkeän ja helppokäyttöisen käyttöjärjestelmän sekä huolella valitun valikoiman valmiiksi asennettuja sovelluksia. Hae värit haulla nokia 5.1 fullhd 229 ,90 Apurahalla 19,00/kk (17 kk) Android Oreo 8.0, Android One 8 + 16 MP etuja takakamera 5,5” FullHD-näyttö MicroSD-muistikorttipaikka Kestävä saumaton alumiinirunko LUETUIMMAT ELOKUU tekijälehti.fi ? Työympäristö : ”Tällä diagnoosilla ei palkkaa makseta” ? Blogi : Heli Puura: Työttömät hakuautomaateiksi? ? Maailma : Itävallassa lisää ylityötä työnantajan ehdoilla ? Mestarin ja kisällin paluu – Peltisepäksi neljässä kuukaudessa ? Keksintö : Kaukokylmä EHDOTA NUORTA DUUNARI-STIPENDIN SAAJAKSI Työelämän nuori osaaja on esimerkillisellä aktiivisuudella osoittanut duunarihenkeä ja nostanut oman alansa ammatillista arvostusta. Vuoden 2018 duunari-stipendi luovutetaan SAK:n edustajiston kokouksessa 22.11. Toimita vapaamuotoinen ehdotuksesi perusteluineen 19.10. klo 16 mennessä: SAK ry, Duunaristipendi/Jussi Kukkola, PL 157, 00531 Helsinki tai sähköpostitse: jussi.kukkola@sak.fi . Hakemukseen nimi, ikä, tutkinto ja/tai ammatti, kotija työpaikka, ammattiliitto sekä mahdolliset luottamustoimet ja muu aktiivisuus. Lue lisää: sak.fi/duunaristipendi 1 000 euroa TEKI1809_3-58.indd 27 5.9.2018 13:45:52
28 Tekijä 9/2018 ”Työ tuntuu mielekkäältä, kun näkee mitä päivän mittaan on tehnyt. Kuukaudessa läpi menee 100 000 tekstiiliä.” JUHA-PEKKA NOUSIAINEN Pesulatyöntekijä TEKI1809_3-58.indd 28 5.9.2018 13:45:53
9/2018 Tekijä 29 ? Puhdasta ja kohta sileää Raskasta. Monipuolista käsityötä, jossa näkee kättensä jäljen. Ehdottoman siistiä. Työtä, joka synnyttää ystävyyttä ja pitkäaikaisia ihmissuhteita. Työtä, joka antaa hyvän mielen. Tuota kaikkea on pesulatyö. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT PEKKA ELOMAA TYÖSSÄ Aurinkopesula eli SOL Yrityspesula työllistää viitisentoista työntekijää vaihtelevissa tehtävissä. Yksi merkitsee pesulaan tulleen pyykin, toinen tullaa eli tarkistaa, että vaatteiden taskuihin tai muualle ei ole jäänyt ylimääräisiä esineitä, kolmas käyttää pesu konetta, kuivausrumpua ja mankelia, neljäs silittää ja prässää paitoja, viides käyttää verhoprässiä, kuudes pakkaa pesulapuhtaat tuotteet takaisin asiakkaalle lähetettäviksi. TEKI1809_3-58.indd 29 5.9.2018 13:45:55
30 Tekijä 9/2018 S vetlana Vainer tuli Suomeen 16 vuotta sitten. Hän oli ammatiltaan käsipalloi lija. Hän on pelannut myös Suomessa käsipalloa. – Viihdyin hyvin Suomessa ja sain paljon uusia ystäviä ja päätin jäädä Suomeen. Menin pesulaan töihin, että voin olla tekemisissä ihmisten kanssa, ja opin suomen kielen nopeammin. Vainer työskenteli SOLin Espoon Lippulaivan pesulassa, niistä kahdeksan vuotta myymälän hoitajana. Hänen nykyinen työpaikkansa on Helsingin Konalassa sijaitseva Aurinkopesula. Hän pitää työstään. Haastattelua tehtäessä Vainer merkitsi tekstiilejä, jotta ne pesusta tultuaan ohjautuvat oikealle omistajalle. – Työ on monipuolista. On kiva, että töissä voimme asiakkaan puolesta hoitaa tekstiilien pesun, että he voivat kotona keskittyä muuhun tekemiseen. ”Tulin pesulaan töihin oppiakseni suomen kielen.” SVETLANA VAINER Pesulatyöntekijä TEKI1809_3-58.indd 30 5.9.2018 13:45:57
9/2018 Tekijä 31 TYÖSSÄ ? ? Katrin Mühling prässää paitoja. Prässätessä paita puetaan nuken päälle. Kuusi vuotta pesulassa työskennellyt Toomas Sjöman kuvaa pyykinpesijän arkea: – Päivä alkaa 6.30. Se sisältää työkavereiden kanssa keskustelua ja pyykin pesua. Se on tietyllä tapaa liukuhihnatyötä, päivästä toiseen aika samanlaista. – Laitan käsin tekstiilit koneeseen, ja valitsen pyykin mukaan pesuohjelman. Välissä täytän muita koneita tai teen tahran käsittelyä ja muuta esivalmistelua. Pesun jälkeen siirrän pyykit kuivausrumpuun, missä ne kuivataan tai valmis tellaan jälkiviimeistelyä varten. Viimeistely voi olla mankeli, jonka kautta ajetaan pöytäliinat ja liinavaatteet. Prässille viedään verhoja ja liina vaatteita, mitkä eivät mankelista mene läpi. – Kauluspaidat viedään omalle viimeistely pisteelle. Työtakkien viimeistelyprässäys on vielä oma työpisteensä, jossa käsitellään esimerkiksi laboratoriotakkeja, jotka ovat 100prosenttista puuvillaa. – Tämä on fyysistä työtä, seitsemän ja puoli tuntia jaloilla. Se voi tuntua kehossa. Itse tehostan arkiliikuntaani. Vaikka askelia kertyy 10 000–15 000 askelta päivässä, käytän 2,5 kilon nilkkapainoja mukana. En tiedä onko tapa suositeltava, mutta uskoisin tällä olevan kehoa vahvistavia hyötyjä. Sjömanin mukaan toisteinen työ voi joistakin tuntua yksitoikkoiselta, mutta hän kertoo pitävänsä työstä, jossa sama rutiini toistuu päivästä toiseen. MAHDOLLISUUS OPPIA UUTTA Kuluvana syksynä lokakuussa Sjömanin työ muuttuu miellyttävällä tavalla. TEKI1809_3-58.indd 31 5.9.2018 13:45:58
32 Tekijä 9/2018 ? Toomas Sjöman lämpötauolla. Kun lämpötila ylittää 28 astetta, työntekijöillä on 10 minuutin lämpötauko kerran tunnissa. – Ilmoitin halukkuudestani sitoutua yritykseen, ja he löysivät minulle sopivan työn. Huolto organisaatiossa oli tarvetta. Tähän asti SOLin pesulapalveluiden 63 myymälän huoltoa on pyöritetty kahden miehen voimin, ja huolloissa on jouduttu käyttämään ulkopuolista työvoimaa. – Se on kallista. Kun yrityksessä nähtiin, että minussa on potentiaalia, niin he uskoivat, että minusta olisi huoltomieheksi. Olen kahden vuoden ajan ollut oppimassa työtä käytännön kautta kahden huoltopäällikön Keijo Pakarisen ja Kimmo Suutarin opeissa. – Firmalle ratkaisu on tietysti hyvä. Se saa siitä rahallista säästöä. Sen ei tarvitse enää turvautua ulkopuoliseen apuun. Toimintaaluekin laajenee, kun pystymme SuurHelsingin lisäksi hoitamaan Tamperetta, jossa meillä on neljä myymälää. Taloudellisesti se on fiksu ratkaisu, ja merkki siitä, että yrityksessä halutaan panostaa omaan työntekijään. – Se tietysti herättää solidaarisuutta työn antajaa kohtaan, kun se palkitsee tarjoamalla tuonkaltaista mahdollisuutta, sanoo Sjöman. Avoimuuden eteen on hänen mukaansa työ paikalla tehty paljon töitä. – Lisäksi työntekijöiden aloitteesta kerran viikossa pidetään palaveri, jossa yhdessä ideoidaan ja kehitetään toimintaa. Niiden ansiosta olemme muuttaneet prosessiamme kustannustehokkaammaksi. TYÖNTEKIJÖITÄ KAIKKIALLA SUOMESSA SOL Pesulapalveluiden pyykki pestään myymälöissä, joita on eri puolilla Suomea. Työntekijöitä yrityksellä on 208. Osa myymälöistä on yhden hengen työ paikkoja. Myymälä ottaa vastaan asiakkaan pyykin ja pesee sen. – Se mitä myymälässä ei pystytä hoitamaan pestään Aurinkopesulassa. Se on SOLin ainoa laitos pesula, kertoo pääluottamusmies Tuula Talstila. Myymälöissä käytetään ruuhkahuippuja tasaamaan tilapäistyövoimaa. – Ekstraajia tarvitaan. Monesti he ovat opiskelijoita. He tykkäävät tehdä meidän myymä löissämme työtä, koska he pystyvät sillä tavoin sovittamaan opiskelun ja työn. Usein myymälät ovat auki yhdeksään asti illalla. Kaikki myymälänhoitajat ja lähes kaikki Aurinko pesulan työntekijät ovat vakituisia. Osa jatkaa pesulassa eläkeikään saakka. Myös vaihtuvuutta esiintyy. Ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä on Talstilan mukaan pesulaan helpompi saada kuin kotimaisia työntekijöitä ja heitä on työvoimassa runsaasti. – Kotimaiset nuoret eivät tahdo viihtyä näin raskaassa työssä. Kaikki eivät kestä fyysisesti vaativaa pesulatyötä eläkeikään asti. – Jotta jaksaisi kunnosta on pidettävä huolta ja oltava positiivinen. Tarvitaan hyvä työporukka ympärille. Meillä työpaikalla on tosi mukavaa ja hyvä yhteishenki. SOL PESULAPALVELUT OY PERUSTETTU 2001, yrityksen juuret ulottuvat 1800-luvun puoliväliin KOTIPAIKKA Helsinki OMISTAJA Solemo-konserni, jossa omistajina on Jorosten perhe TOIMIALA Pesulapalvelut HENKILÖSTÖ Noin 200 LIIKEVAIHTO 11,2 miljoonaa euroa (vuonna 2017) TEKI1809_3-58.indd 32 5.9.2018 13:46:00
9/2018 Tekijä 33 ? TYÖSSÄ TEKI1809_3-58.indd 33 5.9.2018 13:46:01
34 Tekijä 9/2018 Juha Lavonen hankki kesätöissä rahaa yliopisto-opintoja varten. ? Yksi asia kaipaisi korjausta. – Palkat herättävät eniten tyytymättömyyttä. Meillä ne ovat alle kahden tuhannen euron luokkaa kuukaudessa. Pesuloiden palkkaus on pieni työn raskauteen ja työmäärään nähden. IHMISSUHTEET OSA TYÖTÄ SOL Pesulapalveluiden myymälöissä pesulatyö on erilaista kuin isoissa laitospesuloissa. – Se on yksinäistä työtä. Asiakas tuo pyykkiä. Se pestään, tehdään tahranpoisto ja viimeis tellään täällä. Yksi ihminen hoitaa koko työn, Pesulapalvelut Kampin myymälänhoitaja Suvi Vaara kertoo. Vaara ja hänen työtoverinsa pyörittävät myymälää kahdessa vuorossa. Vaaran mukaan työssä mukavaa on olla kosketuksessa ihmisiin. – Ihmiset ovat aina ihmisiä. Toisilla on paha päivä ja he purkavat sitä meihin, osalla on hyvä päivä ja me pääsemme siitäkin osallisiksi. Se on piristävää. On myös asiakkaita, jotka ovat käyneet myymälässä pitkän aikaa ja on syntynyt keski näinen ystävyys ja luottamussuhde. Vaara pitää työstään. – Se on itsenäistä. Siihen sisältyy ongelmanrat kaisua ja käsillä tekemistä. Ne viehättävät minua. Yksinään työskentely ei hänen mielestään ole haitta. – Apu on puhelimen päässä. Jos tarvitsen esimiestä, voin aina soittaa. Toisaalta on ihan mukavaa, että kukaan ei ole katselemassa, mitä tekee ja milloin tekee. Meillä on jokaisella työssä oma rytmi. Vaihtelua Vaaran työhön tuo toimiminen työpaikan työsuojeluvaltuutettuna. Hänen mukaansa nykyisin työsuojelussa korostuvat erityi sesti ihmisten välisiin suhteisiin liittyvät asiat. – Ongelma voi olla esimerkiksi, että ihmisten vaihtuessa henkilökemiat eivät kohtaa. Työpaikkamme työsuojelusta haastavaa tekee se, että työskentelemme eri puolilla Suomea. Kun pitää matkustaa pohjoisempaan, tulee pitkä päivä. Mutta aina on ihana käydä tapaamassa ihmisiä. Vaara tuli pesulaan töihin yhdeksän vuotta sitten kesätyön kautta. – Opiskelin tekstiili ja vaatetustekniikkaa Tampereella. Piti saada kesätöitä. Jäin kesä tytöstä tänne vähän pidemmäksi aikaa. Työ vastaa odotuksia. Ei minulla työstä koskaan ole ollut mitään ruusunkuvia silmissä. Meillä työkaverit ovat mukavia ja kaikki auttavat toisiaan. PALKKAUKSESSA PARANNETTAVAA Talstila on moniosaaja, joka on viihtynyt pesulatyössä 34 vuotta. Hänen mukaansa myönteistä työpaikalla on tehtävien kierto, ja sen mukanaan tuoma monipuolisuus. – Ei minusta olisi tekemään koko päivää istuma työtä. Tykkään, että saan olla liikkeessä. Raskas, toisteinen työ, joka automaation kehityk sestä huolimatta suurimmaksi osaksi on käsityötä, on ikääntyessä kuluttavaa. – Kyllä kulumia tulee ja kehossa tuntuu! Luottamusmiehen tehtävässä Talstilan alueena on koko Suomi. Luottamusmiespäivinä maanantaisin ja tiistaisin hän kiertää myymälöitä, joista pohjoisin sijaitsee Rovaniemellä. – Koska työtoverit ovat kaukana, minun pitää olla aktiivinen. Käyn kysymässä kuulumisia. Kerron ihmisille, että kun tulee ongelma, niin ottakaa rohkeasti yhteyttä. Työnantaja suhtautuu luottamusmiestyöhön myönteisesti. Aika vähän meillä on riitatilanteita. Talstilan mukaan työnantaja suhtautuu positiivisesti henkilöstön kehittämiseen, koulutukseen, työhyvin vointiin, työturvallisuuteen ja myös mahdollisuuksiin päästä uralle eteenpäin. TEKI1809_3-58.indd 34 5.9.2018 13:46:03
9/2018 Tekijä 35 TYÖSSÄ MONENLAISIA TYÖSUHTEITA – Haasteena pesula-alalla on työvoiman saanti. Pestävää riittää, mutta ihmisiä tekemään työtä haastaviin olosuhteisiin on vaikea saada, kertoo Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Markku Aaltovirta. Työ pesuloissa on rankkaa ja työtahti kiivas, koska pesuerät pitää saada nopeasti valmiiksi. Työvoiman saannin kannalta kriittinen tekijä on Aaltovirran mukaan alan palkkaus. – Palkka ja sen riittävyys ovat isoja haasteita. Me liittoina sovimme minimipalkasta ja minimiehdoista, mutta palkat ovat pieniä, eikä työ ole kevyemmästä päästä. Alalla työskentelee 2 500–3 000 työntekijää. Maanlaajuiset ketjut Lindström, Comforta ja SOL ovat alan suurimmat työpaikat. Lisäksi yksityisiä pesuloita ja kunnallisia pesuloita on iso liuta. Niitä voi samassa kaupungissa olla useitakin. Pesula-alalla käytetään kaiken tyyppisiä työaikamuotoja. – Jos kokonaisuutta katsoo, valtaosa työskentelee epätyypillisissä sopimuksissa, muun muassa kutsusopimuksissa ja minimituntimäärällä toimivissa sopimuksissa. Nollasopimuksiakin löytyy. Meillä on monessa isossa pesulassa se tilanne, että epätyypillisiä on enemmän kuin vakituista väkeä. Ekstraajat auttavat tasaamaan ruuhkahuippuja. Mutta vakituisille työntekijöille niiden käyttö aiheuttaa haasteita työn kuormitukseen. Aaltovirran mukaan on olemassa ryhmä, joka ei halua työtä muulla kuin nollatuntisopimuksella tai minimituntimäärällä. – Opiskelijat kuuluvat tähän ryhmään. He haluavat tehdä työtä silloin, kun heillä on opiskelun lomassa aikaa. Usein he tekevät iltoja opiskelupäivän päätteeksi. Nykyisin ilman ekstraajia ei moni pesula pyörisi lainkaan. – Monessa paikassa vakituinen väki on jo vähemmistönä. Kun sesonki vaihtuu ja työkuorma vähenee, niin ekstraaja on helpompi saada pois työpaikalta. Vakioväelle jää perustyönteko, jolla pesula pystytään pitämään toiminnassa. Vakituiset työntekijät ovat Aaltovirran mukaan varsin hyvin järjestäytyneitä. Pienissä pesuloissa ja ekstraajakunnassa järjestäytymisessä on parantamisen varaa. Vakituisten kohdalla vaihtuvuus ei ole erityisen suurta. – Joka sen alan on valinnut, niin tietää mitä se työ tarkoittaa, ja siinä mielessä mitään yllätyksiä ei tule. Lisääntyvä automaatio vähentää vähitellen pesula-alan työpaikkoja, mutta käsityötä edelleen on runsaasti. – Jokainen suurempi kone vie muutaman käsiparin pois. Se on normaalia kehitystä, kun tekniikka menee eteenpäin. l ”Pesulatyö on mielenkiintoista ja monipuolista.” TUULA TALSTILA Pääluottamusmies TEKI1809_3-58.indd 35 5.9.2018 13:46:05
36 Tekijä 9/2018 Päätökset tehdään tuotannon ytimessä Kyröskoskella sijaitsevan elektroniikkatuotteiden valmistaja Kyrelin tehdassalissa työskentelee koko henkilökunta toimitusjohtajasta työntekijöihin. TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT JYRKI LUUKKONEN ”T avallaan huvittaa lukea kuinka paikallisesta sopimisesta meuh kataan mediassa. Se on meille päivänselvää, että kun asiaa on, niin sitten mennään juttelemaan, että kuinkas tämä homma hoidetaan. Kun toimitusjoh taja istuu muutaman metrin päässä, niin asioita voi huikata tuosta vaan, Kyrelillä vuodesta 1994 lähtien työskennellyt pääluottamusmies ja tiimin vetäjä Heidi Koivisto kertoo. – Paikallinen sopiminen on meille niin arkipäiväinen asia, että ei sitä huomaakaan. Kauheasti emme ole saaneet riitoja aikaiseksi, toimitusjohtaja Simo Parhankangas arvioi. – Päämäärä on yhteinen. Haluamme, että firma menestyy. Sitten meillä on työpaikkoja. Kränäämiseen on turha tuhlata aikaa. Ensin pitää löytää luottamus ja yhteinen sävel. Sen jälkeen pystytään puhumaan vaikeistakin asioista, Koivisto toteaa. Kyrelin henkilöstön määrä on 165. Perus palkan rinnalla henkilökunnalle maksetaan tulospalkkiota. – Kun palkkio viime tilikaudella oli neljäsosa tuloksesta, niin aika paljon näkyi iloisia ilmeitä. Tässä suhteessa toimin valistuneena diktaattorina eli päätän palkkion määrän ja sen, miten palkkio jaetaan. Linjani olen pitänyt 15 vuoden ajan, Parhankangas kertoo. – Tulospalkkio on meille todella hyvä juttu. Se motivoi porukkaa tehokkaasti, Koivisto arvioi. Toinen Kyrelillä harjoitettu vakiintunut toimin tapa on kuukausittain järjestettävä henkilökunnan infotilaisuus. – Meille puhutaan avoimesti firman asioista. Pysymme kaikki kartalla. Se on tärkeä osa työpaikan toimintaa, Koivisto sanoo. – Infoissa avataan numerot ja näkymät ja muut ajankohtaiset asiat. Ei se aina ihan kevyttä ja helppoa ole, mutta kun sen kaavan olen ottanut käyt töön, niin siitä olen halunnut pitää kiinni. Se on hyvä foorumi, että kaikki tietävät missä mennään, Parhankangas sanoo. Kyrelillä on 80 asiakasta, joille se valmistaa yli 1 000 erilaista tuotetta. Yritys on viimeisen 10 vuoden aikana kehittynyt pitkien sarjojen valmistajasta palveluntarjoajaksi, joka tekee myös lyhyitä sarjoja sekä avustaa asiakkaita TULOSPALKKIO JA HENKILÖKUNNAN KUUKAUSINFO HALU JÄRJESTÄÄ ASIOITA KÄYTÄNNÖT TEKI1809_3-58.indd 36 5.9.2018 13:46:06
9/2018 Tekijä 37 tuotekehitysvaiheessa parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Parhankankaan mukaan henki lökunnan ammattitaito ja osaaminen on ollut tärkeä osa muutoksen läpiviemisessä. – Henkilökunnastamme kolmasosa on ollut talossa yli 20 vuotta ja toinen kolmasosa 10–19 vuotta. Meille on siten ajan saatossa kertynyt ja keskittynyt runsaasti tämän alan osaamista, ja sillä me olemme päivittäisestä toiminnasta selviytyneet. Samalla kuitenkin tiedostamme, että henkilöstökoulutus on sellainen alue muun kehittämisen rinnalla, että siinä riittää työtä, että pääsemme taas seuraavalle tasolle. – Meillähän oli ajatuksena käyttää nämä kuuluisat kikytunnit työn ohella tapahtuvaan henkilökunnan kouluttamiseen, mutta reipas kasvu taisi yllättää meidät ja koulutukset jäivät pitämättä. Kun epäonnistuimme koulutuksen järjestämisessä, niin luovuimme niistä tunneistakin, Parhankangas sanoo. – Kikytunteja nolla, Koivisto vahvistaa. Esimerkki muusta kehittä misestä on uudistamisen alla oleva työaikapankki. – Tuotantomme muodostuu pienistä sirpaleista, ja ne sirpaleet, mitä meille markkinoilta annetaan, eivät ole kahdeksan tunnin pätkiä. Työmäärän vaihtelu on tosiasia. Joidenkin ihmisten kanssa työaikajoustot toimivat todella hyvin, mutta kokonaisuuden kannalta ne eivät vielä toimi riit tävästi, Parhankangas sanoo. – Olisi kauhean kiva, jos meillä olisi huonompien aikojen varalta muitakin menetelmiä kuin käyn nistää lomautukset mahdollisimman nopeasti. Se ei välttämättä ole sitä, mitä nykyaikana pitäisi tehdä, vaan mieluummin koittaisimme sovittaa asiat niin, että lomautuksiin ei tarvitsisi mennä. Hyvin toimiva työaikapankki olisi sellaisessa toimintamallissa olen nainen osa, Parhankangas jatkaa. – Toimintaympäristö on muut tunut, ja meidän pitäisi muuttua sen mukana. Kolikon toinen puoli on sitten se, että työnantaja joustaa työntekijöiden suuntaan. Se on meillä toteutunut ihmisten elämäntilanteet huomioon ottavalla tavalla, Koivisto puntaroi. – Meillä on halu järjestää asioita. Ymmärrämme, että inhimillisiä tarpeita on. Niistä ei kannata tehdä vaikeita kysymyksiä, Parhankangas sanoo. JATKUVAN INVESTOINNIN SUUNNITELMA l Kyrelissä on viimeisen viiden vuoden aikana investoitu noin kahdeksan miljoonaa euroa tuotannon kehittämiseen. Kasvu on toimitusjohtaja Simo Parhankankaan mukaan ollut sen myötä nopeaa ja kannattavuus on asettunut kohdalleen. Liikevaihto on kahta edellistä tilikautta vertailtaessa kasvanut noin 30 miljoonasta eurosta noin 40 miljoonaan euroon, ja tulos on noussut 955 000 eurosta 1 855 000 euroon. – Voimme olla todella ylpeitä siitä, mitä olemme investoimalla, kehittämistyöllä, osaamisella ja asiakkaita palvelemalla saaneet aikaan. Palaute on poikkeuksetta ollut positiivista, ja puskaradiokin näyttää toimivan eduksemme. Asiakkaat soittavat, että voisitteko valmistaa meille tällaisen tuotteen? Me sitten mietimme hetken, ja vastaamme yleensä, että kyllä me varmaankin voimme. – Tulevaisuuteen pitää kuitenkin suhtautua nöyrästi ja muistaa, että tie tähän asti ei ole ollut helppo. Olemme edelleen kovassa kilpailutilanteessa, ja kansainvälisiä markkinoita vaivaava komponenttipula vaikuttaa meihinkin. Me kuitenkin luotamme itseemme ja koitamme taistella parhaamme mukaan, Parhankangas sanoo. Seppo Parhankankaan vuonna 1978 perustama Kyrel saavutti tänä vuonna 40 vuoden rajapyykin. Yritys myytiin vuonna 1999 amerikkalaissingaporelaiselle sopimusvalmistaja Flextronicsille. Kun Flextronics ilmoitti 2003 lopettavansa Kyröskosken tehtaan, päätti yrityksen palveluksesta 2002 lähtenyt Simo Parhankangas käynnistää neuvottelut yrityksen ostamisesta. Neuvottelut onnistuivat, ja Kyrel jatkaa toimintaansa Kyröskoskella edelleen investoiden ja tuotannon kehittämiseen panostaen. Tänä vuonna investointeihin laitetaan Parhankankaan mukaan 1,5–2 miljoonaa euroa. – Pidimme kesäkuun lopussa henkilökunnan kanssa yrityksen 40-vuotisjuhlat. Kun sain taas kerran tehtäväkseni puheenpidon, lainasin isäni Sepon vuonna 1999 Tampere-talossa pitämästä puheesta vanhan jutun. Olimme nimittäin suunnitelleet Kyröskoskelle ensimmäiset toimitilat vuonna 1986. Tuolloin rahoitus romahti siihen, että kehitysalue rahasto Kera, jolla piti olla pieni siivu rahoituksesta, teki yritystutkimuksen ja päätti, että ei tässä ole liikeideaa. – No, sitä sitten seurasi yrityksen valtava kasvu. Eihän niitä 1990-luvun numeroita meinaa uskoa itsekään. Liikevaihto kasvoi viidessä vuodessa 20,5 miljoonasta markasta yli miljardiin markkaan vuonna 1995. Tältä pohjalta saatoin sanoa juhlayleisölle, että jos aiotte yrityksen perustaa, niin älkää olko huolissanne. 40 vuotta menee ilman liike ideaakin. l TYÖSSÄ KYREL OY PERUSTETTU 1978 KOTIPAIKKA Kyröskoski TUOTANTO Elektroniikan, mekaniikan ja sähkömekaniikan kokoonpanopalveluja teollisuuden, ajoneuvo-, kulutusja sairaalaelektroniikan, telekommunikaation, puolustusteknologian ja led-valaisintekniikan toimialojen asiakkaille. 80 asiakasta. Yli 1 000 erilaista tuotetta. HENKILÖSTÖ 165, joista työntekijöitä 119 LIIKEVAIHTO Noin 40 miljoonaa euroa (2/2018) KOULUTUS JA TYÖAIKAPANKKI KEHITTÄMISKOHTEINA HALU JÄRJESTÄÄ ASIOITA Matti Palomäki on yksi Kyrelin komponenttiosaajista. TEKI1809_3-58.indd 37 5.9.2018 13:46:06
38 Tekijä 9/2018 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Työpaikan suunnitelmat kuntoon PÄIVITETTÄVÄ TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Tämä on käsikirja työpaikan työsuojelutoiminnalle, pohjana vaarojen selvitys ja arviointi. Toimintaohjelma pitää sisällään mm. kuvauksen työpaikasta, työpaikan kehittämistarpeet sekä työsuojeluvastuut. Lisätietoja: www.tyosuojelu.fi tai työympäristöyksikön päivystysnumero, 020 690 449 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Työterveyshuollon toimintasuunnitelma perustuu työpaikkaselvitykseen. Yrityksellä on velvollisuus teettää ohjelma työpaikalle. Suunnitelma voi olla osana työsuojelun toimintaohjelmaa. Se pitää sisällään mm. työpaikan työolot. Lisätietoja: www.ttl.fi tai työympäristöyksikön päivystysnumero, 020 690 449 TASA-ARVOSUUNNITELMA Työnantajan pitää huolehtia, että yrityksessä on tasaarvosuunnitelma, mikäli yrityksessä työskentelee vähintään 30 henkilöä. Suunnitelma pitää sisällään esimerkiksi selvityksen miesten ja naisten palkkaeroista ja toimet sukupuoleen perustuvan syrjinnän ehkäisemiseksi. Lisätietoja: www.tasa-arvo.fi tai työympäristöyksikön päivystysnumero, 020 690 449 YHDENVERTAISUUSOHJELMA Työnantajan pitää huolehtia, että yrityksessä on yhdenvertaisuusohjelma, mikäli yrityksessä työskentelee vähintään 30 henkilöä. Suunnitelman pitää sisältää toimet siitä, miten estetään syrjintä työhönotossa, koulutuksen suunnitellussa, koulutukseen pääsyssä tai työtehtäviä jaettaessa. Lisätietoja: www.yhdenvertaisuus.fi tai työympäristöyksikön päivystysnumero, 020 690 449 HENKILÖSTÖJA KOULUTUSSUUNNITELMA Yrityksissä, joissa työskentelee vähintään 20 henkilöä, pitää tehdä henkilöstöja koulutussuunnitelma. Suunnitelmassa pitää mainita toimet, joilla kehitetään ja pidetään yllä työntekijöiden ammatillista osaamista. Suunnitelmaan pitää kuulua myös tiedot henkilöstön rakenteesta. Lisätietoja: www.tem.fi tai edunvalvontayksikön päivystysnumero, 020 690 447 l Listauksessa on mainittu vain pääkohdat selvitettävistä ja esiin nostettavista asioista. l Näiden lisäksi on hyvä käydä läpi työpaikan päihdeohjelma. l Ohjelmien ja suunnitelmien päivitystä aloitettaessa on tärkeää kerrata niiden sisältö ja tavoite. Nyt on päivitysten aika. Työpaikan kehittämisessä pitää ongelmat nostaa aidosti esiin ja käydä asiat perusteellisesti läpi. TEKSTI JUHA SUTINEN PIIRROS PENTTI OTSAMO S uunnitelmat ja ohjelmat toimivat parhaimmillaan tuotannon luonnollisena kehittäjänä parantaen myös työilmapiiriä. Tämän ansiosta työntekijät voivat paremmin ja yrityksen tulos nousee. Tuotannon ja työhyvinvoinnin kehittyminen on mahdollista, mikäli suunnitelmat ja ohjelmat tehdään aidossa yhteistyössä henkilöstöryhmien kanssa. Suunni telmia laadittaessa pitää ongelmat nostaa rehellisesti esiin ja käydä kaikki työpaikan asiat perusteellisesti läpi. Ennen päivitysten aloittamista on hyvä kerrata sekä tuotannon että henkilöstön rakenne. Tämä antaa hyvän pohjan suunnittelutyön aloittamiselle. Hyvään suunnittelu työhön vaaditaan aina myös työpaikan vaarojen selvitys ja työterveyshuollon työpaikkaselvitys. Kaiken päivitystyön iskulauseeksi kannattaa ottaa: Ei mennä tällä kertaa vanhalla suunnitelmalla! TEKI1809_3-58.indd 38 5.9.2018 13:46:07
AMMATTITAUTI Vakuutusoikeudessa on Teollisuusliiton avulla saatu merkittävä periaatteellinen voitto korvausasiassa. Vakuutuslaitos oli maksanut liiton jäsenelle ammattitaudista korvausta sen ansion perusteella, mitä hänellä oli ollut osa-aikaeläkkeellä ollessaan. Asbestin aiheuttama mesoteliooma oli ilmennyt jäsenen jäätyä vanhuuseläkkeelle. Jäsen vaati, että ammattitautikorvaus lasketaan hänen vuosityöansionsa mukaan siltä ajalta, kun hän oli vielä kokopäivätyössä. Jäsen oli valittanut vakuutuslaitoksen laskentatavasta tapaturma-asiain muutoksenhalulautakuntaan. Lautakunta kuitenkin hylkäsi valituksen. Jäsen kääntyi ylemmän instanssin eli vakuutusoikeuden puoleen asiassaan, liiton tuella, ja voitti juttunsa. Vakuutusoikeus katsoi, että jäsenen vuosityöansio tuli määrittää sen vuosityöansion mukaan, joka hänellä oli ennen osa-aikaeläkkeelle siirtymistä. – Vakuutusoikeuden päätös on merkittävä, ja jäsen toivoo, että päätöksestä tiedottamisesta olisi apua muille samassa tilanteessa oleville. Osa-aikaeläke oli näet hyvin suosittu, sosiaalija työympäristöasiantuntija Marjut Lumijärvi toteaa. ”HURJALTA KUULOSTAA” Yhdysvaltain ympäristövirasto EPA on ehdottanut asbestin käytön uutta laillistamista. Asbestia saisi käyttää muiden muassa lattiaja kattolaatoissa, tarroissa, teipeissä, liimoissa, muovissa ja sementtiä lukuun ottamatta missä tahansa rakennusmateriaalissa. TYÖTTÖMÄLLEKIN TERVEYSTARKASTUS! TYÖKYKY Työttömällä työnhakijalla on oikeus päästä kuntansa järjestämään työttömien terveystarkastukseen. Tarkastuksen tavoitteena on edistää työttömien terveyden tilaa, hyvinvointia sekä työja toimintakykyä. Omasta työkyvystä huolehtiminen helpottaa uudelleen työllistymistä ja työhön palaamista sekä ylläpitää työnhakijan henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Näin myös ennalta ehkäistään mahdollisten terveysongelmien syntymistä. l Jos haluat terveystarkastukseen, ota yhteyttä TE-toimistoon ja sovi TE-toimiston asiantuntijan kanssa terveystarkastukseen ohjaamisesta. Mikäli terveystarkastuksessa löytyy esimerkiksi vamma tai sairaus, tämä voidaan ottaa huomioon kaikissa julkisissa työvoimapalveluissa. TE-toimiston palveluiden lisäksi saatat tarvita myös muuta tukea työllistymiseen tai työssä pysymiseen. – Päätös asbestin sallimisesta kuulostaa aika hurjalta. Toivon, että Yhdysvalloista ei tuoda EU-alueelle rakennusmateriaaleja tai muitakaan asbestituotteita, jotka on täällä kielletty, Lumijärvi toteaa. Liiton asiantuntija ei usko, että Yhdysvaltain ”outo” päätös mitenkään vaikuttaisi suomalaisiin käytäntöihin, sillä näyttö asbestin yhteydestä syöpiin ja muihinkin tauteihin on ”kiistaton”. Suomalaisissa rakennuksissa on edelleen loputtomasti asbestia, mutta Lumijärven mukaan siltä osataan nyt suojautua niin asbestikartoituksissa kuin -puruissa. Kahden vuoden takainen asbestisäädösten kiristäminen tosin unohti kaivokset, vaikka Suomen maaperässä on asbestia. Kaivosten työntekijöiden suojaamiseksi on kuitenkin olemassa Työterveyslaitoksen ohjeistus. – Meillä on nyt riittävä tieto siitä, miten asbestiin pitää varautua. Ihmisiä osataan suojella Suomessa ihan hyvin, Lumijärvi kuvaa. 9/2018 Tekijä 39 TYÖSSÄ TYÖSSÄ Työpaikan suunnitelmat kuntoon VOITTO KORVAUSASIASSA OTA YHTEYTTÄ! KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 TEHOKKUUDEN VAATIMUS ON SAIRASTA TUTKIMUS Työolojen ja sairauspoissa olojen välillä on selvä yhteys. Mitä huonompi työpaikka, sitä enemmän poissaoloja. SAK:n kyselytutkimus Hyvän työn mittari 2018 paljastaa, että kiire ja tehokkuus vaatimukset ovat suomalaisen työelämän suurimmat ongelmat. Niillä työpaikoilla, jotka saivat parhaat laatupisteet, yli puolet vastaajista ei ole ollut vuoden aikana lainkaan pois työstä oman sairauden vuoksi, ja yhdeksän kymmenestä on sairastanut korkeintaan 10 päivää. Huonoimmilla työpaikoilla vastaavasti harvempi kuin joka viides on välttynyt sairauspoissaoloilta kokonaan, ja lähes puolet on sairas tanut vähintään 11 päivää. Noin 8 % työntekijöistä työskentelee jopa hälyttävän huonoissa työoloissa. Tyypillistä näille työpaikoille on jatkuva kiire ja se, että työnantaja asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle. Viime vuosien selkein muutos työloissa liittyy työntekijöiden kokemuksiin siitä, miten työ vaikuttaa heidän terveyden tilaansa. Terveyteen liittyvät arviot ovat romahtaneet neljässä vuodessa 63 pisteestä 55 pisteeseen. Tämänvuotisessa haastattelussa 40 % vastaajista koki työnsä kuormit tavaksi tai haitalliseksi terveydelleen. Peräti puolet on ollut viimeisen vuoden aikana huolissaan työn haitallisista vaikutuksista terveyteen. Hyvän työn mittari on osa SAK:n työolo baro metria, joka tehdään kahden vuoden välein. Tutkimukseen haastateltiin 1 202:ta SAK:laisten ammattiliittojen jäsentä. Lähde: Kiire huonontaa työelämää – huoli terveydestä kasvanut. SAK:n Hyvän työn mittari 2018. TUNNETKO RAJAT? ALTISTEET Uusi asetus haitalliseksi tunnetuista pitoisuuksista eli HTP-arvoista astui voimaan elokuun alussa. Nämä arvot on otettava huomioon, kun työpaikan ilman puhtautta, työntekijöiden altistumista ja mittaustulosten merkitystä arvioidaan. Sosiaalija terveysministeriön vahvistamat HTP-arvot ja bio logisten altistumisindikaat torien ohjeraja-arvot löytyvät valtioneuvoston sivuilta HTP-arvot 2018 julkaisusta. julkaisut.valtioneuvosto.fi/ handle/10024/160967 JA A KK O H EI KK IL Ä TEKI1809_3-58.indd 39 5.9.2018 13:46:08
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 2,75 X X 0,5 X 0,5 X 0,5 X 0,5 X 0,25 X Kotona rentoudutaan, nautitaan, kerätään voimia. Puuhataan, siivotaan, kokataan. Juhlitaan ja pyöritetään arkea. Kotona myös sattuu ja tapahtuu, ja silloin on hyvä olla Turvassa. Turvan kotivakuutus turvaa elämäsi tärkeimmän paikan ja rakkaimmat esineet. Lue lisää osoitteesta turva.fi ja ole kotonasi kuin kotonasi. Elä täysillä – Turva turvaa TEKI1809_3-58.indd 40 5.9.2018 13:46:09
KI TI H A IL A 9/2018 Tekijä 41 TYÖSSÄ LYHYET ”OLISI REILUA KERTOA KOKO TOTUUS” Pörssitiedotteessaan elokuun alussa Marimekko kertoi reippaasti kasvaneesta liikevaihdostaan ja loistavasta liiketuloksestaan. Pörssiyhtiö ei maininnut sanaakaan juuri työntekijöille ilmoitetuista yt-neuvotteluista, jotka johtivat kuuden marimekkolaisen irtisanomiseen. ”Olisi reilua työnantajalta kertoa yrityksen muutkin faktat kuin pelkästään ne asiat, jotka menevät hyvin.” Marimekon Herttoniemen kangaspainon pääluottamusmies Mika Jokela Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 2,75 X X 0,5 X 0,5 X 0,5 X 0,5 X 0,25 X Kotona rentoudutaan, nautitaan, kerätään voimia. Puuhataan, siivotaan, kokataan. Juhlitaan ja pyöritetään arkea. Kotona myös sattuu ja tapahtuu, ja silloin on hyvä olla Turvassa. Turvan kotivakuutus turvaa elämäsi tärkeimmän paikan ja rakkaimmat esineet. Lue lisää osoitteesta turva.fi ja ole kotonasi kuin kotonasi. Elä täysillä – Turva turvaa VIELÄ EHDIT TYÖELÄKEKOULUUN Työeläkevakuuttajat Tela, SAK, Akava ja STTK järjestävät keväisin ja syksyisin alueellisia työeläkekouluja. SPARRAUSTA VERKOSSA Työturvallisuuskeskus järjestää kerran kuussa (klo 13–14) ns. sparraustunteja. Sparraustunti on maksuton ja vuorovaikutteinen verkkoluento, johon voi liittyä omalta tietokoneelta internet yhteyden kautta. Sparraustunti järjestetään Skype for Business -verkkokokousohjelmalla to 20.9. Psykososiaalinen kuormitus to 18.10. Perheystävällisen työpaikan käytännöt to 22.11. Kasvata sisäistä motivaatiota to 13.12. Työtapaturmien tutkinta Lue lisää ja ilmoittaudu: ttk.etapahtuma.fi PAIKALLINEN SOPIMINEN LISÄÄNTYY Kahdella kolmasosalla (64 %) SAK:laisista työpaikoista on tehty kahden viime vuoden aikana paikallisia sopimuksia. Määrä on noussut viidellä prosenttiyksiköllä vuodesta 2016. Tämä käy ilmi SAK:laisille luottamushenkilöille tehdystä kyselystä. Paikallinen sopiminen on yleisintä teollisuuden työpaikoilla, joista valtaosalla (78 %) on viimeisten kahden vuoden aikana tehty työpaikkatason sopimuksia. Vain kuljetusalalla sopimuksia on tehty alle puolella työpaikoista (44 %). ”Palkankorotuksista sopiminen paikallisesti lisääntyi keväällä päättyneellä neuvottelukierroksella. Myös lomista, tulospalkkausjärjestelmistä ja työajan tasoittumisesta sovitaan usein työpaikoilla.” SAK:n työehtoasiantuntija Ismo Kokko AMMATTITAITOA YHDESSÄ Mitä ammatillisen koulutuksen uudistus merkitsee työyhteisön kannalta? Miten opetuksen sisältöä tulisi kehittää työelämän tarpeita vastaavaksi? Ammattitaitoa yhdessä -hanke tuo yhteen työnantajat, työntekijät ja oppilaitokset kehittämään uudistunutta ammatillista koulutusta. Sen tiimoilta järjestetään Koko työyhteisö ohjaa -työelämä foorumeita syys–lokakuussa. Varsinkin luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen toivotaan löytävän tiensä tapahtumiin. to 20.9. Joensuu, ilm. 13.9. mennessä ti 9.10. Vantaa, ilm.28.9. mennessä to 11.10. Pori, ilm. 4.10. mennessä Lue lisää ja ilmoittaudu: ammattitaitoayhdessa.fi TYÖOLOTUTKIMUS KÄYNNISSÄ Onko kiire lisääntynyt työssä? Miten esimiestyössä onnistutaan? Miten työn digitalisaatio näkyy työn arjessa? Tilastokeskuksen työolotutkimus kartoittaa palkansaajien työoloja kahdeksatta kertaa. Tutkimus seuraa, miltä suomalainen työelämä näyttää eri ammateissa ja eri aloilla työsken televien silmin. Kyseessä on ainoa valta kunnallinen tutkimus, jonka avulla voidaan kuvata pitkän aikavälin muutoksia työoloissa. Teollisuudessa työskentelevät ovat yksi suuri palkansaajien ryhmä. Mikäli saat puhelun Tilastokeskuksesta ja sinua pyydetään osallistumaan työolotutkimukseen, vastaathan myöntävästi. Osallistumalla voit vaikuttaa siihen, että työelämää koskevat päätökset perustuvat tutkittuun tietoon. Tietoja kerätään syksyn 2018 aikana. Lue lisää: tilastokeskus.fi/keruu/tolo SYKSYN TEEMA Työeläkekuntoutus ja työurien pidentäminen: Miksi työeläkekuntoutus on menestystarina? Jos työkyvyttömyys uhkaa, kenellä on oikeus työeläkekuntoutukseen? Miten vakuutuslääkäri arvioi työkykyä? Miksi arviointi ei välttämättä kohtaa oman lääkärin arvion kanssa? Miksi työurien pidentämistä tarvitaan? KOHDERYHMÄ Liittojen luottamus henkilöt, toimihenkilöt ja hallinnon jäsenet, aktiivit ja jäsenet. AIKATAULU Seinäjoki 19.9.* Jyväskylä 26.9.* Lappeenranta 3.10. Lahti 10.10. Oulu 17.10. Rovaniemi 24.10. * kysy vapaita paikkoja KOULUTUS ON MAKSUTONTA (matkoja tai majoitusta ei korvata) Lue lisää ja ilmoittaudu: tela.fi/tyoelakekoulu Lue lisää: tekijälehti.fi TEKI1809_3-58.indd 41 5.9.2018 13:46:11
Työntekijöiden aseman heikentäminen on pysäytettävä Teollisuusliitto ei sulata lakiesitystä pienten työpaikkojen työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämisestä. ”Jos emme nyt tee mitään, ovat maan hallituksen seuraavat toimenpiteet työntekijöiden kannalta vielä huonompia”, puheenjohtaja Riku Aalto arvioi. KI TI H A IL A T eollisuusliitto on ilmoittanut ryhtyvänsä mittaviin järjestöllisiin toimenpiteisiin, mikäli maan hallitus ei vedä takaisin lakiesitystä alle 20 hengen työpaikkojen työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämisestä. Perustelut järeillä toimenpiteillä uhkaa miseen ovat puheenjohtaja Riku Aallon mukaan tiivistetysti kahdenlaiset. Ensinnäkin lakiesitys asettaa työntekijät keskenään eriarvoi seen asemaan keinotekoisin eli työpaikan kokoon liittyvin perus teluin, ja sisältää ainekset työnte kijöiden mielivaltaiseen kohteluun. Esityksen mukaan irtisanominen olisi mahdollista toteuttaa luotta muksen horjumisen perusteella. – Toisin sanoen, jos työnantaja haluaa päästä eroon työntekijästä, joka ei häntä satu miellyttämään, voisi hän todellisten syiden sijaan verhoilla irtisanomisen epä määräiseen luottamuksen horjumisen kaapuun. Syitä sille, että työntekijä ei satu miellyttämään voi puoles taan olla monia kuten esimerkiksi ammatti liittoon järjestäytyminen, luottamushenki lönä toimiminen tai sairauspoissaolot. Tällaiselle pärstäkerroinlinjalle ei työelämän lainsäädäntöä voi päästää, Aalto toteaa. Toiseksi lakiesitys on vain yksi lenkki hallituksen poliittisessa hankkeessa, jonka tavoitteena on työntekijöiden ja työttömien aseman ja oikeuksien heikentäminen. Lenkkejä ketjuun on jo kertynyt useita. 42 Tekijä 9/2018 Tekijän mennessä painoon 5.9. maan hallitus piti kiinni lakiesityksestään. Seuraa uutisia tilanteen kehittymisestä verkossa teollisuusliitto.fi ja tekijälehti.fi sekä Teollisuusliiton sosiaalisen median kanavilla (esim. Facebook, Twitter). TEKI1809_3-58.indd 42 5.9.2018 13:46:13
Niitä kertyy Aallon mukaan lisää, ellei kehitystä katkaista ja ohjata terveeseen suuntaan. – Olemme kertoneet kantamme ja näkemyk semme ministereille moneen kertaan. Silti hallitus halusi lähteä tälle tielle. Pidän sitä meille heitettynä koepallona, että menisikö tämä kuitenkin läpi? – No, ei mene läpi. Perumme järjestölliset toimen piteet vain, jos hallitus vetää esityksensä takaisin. Samalla tähtäämme siihen, että työelämää ruvetaan jälleen kehittämään työntekijöiden aseman ja turvan kannalta parempaan suuntaan. Todellisuudessa esimerkiksi irtisanomissuojaa pitää vahvistaa. Irtisanomisten toteuttaminen ei meillä nimittäin ole kansainvälisen mittapuun mukaan vaikeaa. RAMPA TYÖLLISYYSPERUSTELU Hallitus on perustellut lakiesitystään sillä, että irti sanomissuojan heikentäminen edistäisi työllisyyttä. Se ei Aallon mukaan pidä paikkaansa. – Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan työllisyys vaikutuksia ei ole. Näin ollen jäljelle jää vain se, että irtisanominen helpottuisi kyseenalaisin henkilö kohtaisin perustein, minkä jälkeen potkut saaneet ihmiset joutuisivat kärsimään 90 päivän karenssin ennen kuin pääsisivät työttömyysturvan piiriin. – Ja samalla nämä ihmiset joutuisivat hallituksen säätämien sanktioita sisältävien aktiivimallien raskaisiin rattaisiin. Emme me halua olla raken tamassa tällaisia työmarkkinoita tai järjestelmiä, joilla aiheutetaan ihmisille vaikeuksia. Työllisyys on tärkeä tavoite, mutta sitä pitää edistää tarjoamalla mahdollisuuksia kuten esimerkiksi koulutuksen kautta eteneviä polkuja tulevaisuuteen. VAIKUTTAMISEN AIKA ON NYT Aallon mukaan kokonaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös se, että hallitus on yksi puolisesti irtisanonut aikaisemmin tekemänsä sopi mukset, ja yrittää sen päälle edelleen yksipuolisesti muuttaa työelämän lainsäädäntöä työntekijöiden kannalta huonommaksi. – Kun kilpailukykysopimus eli kiky tehtiin, meille vannottiin, että työelämän lakien valmis telu toteutetaan kolmikantaisesti. Toisaalta meille luvattiin, että työttömyysturvaan ei tule heiken nyksiä. Kumpikaan näistä lupauksista ei ole pitänyt. Sopimusten rikkomista emme voi hyväksyä. – Toivon, että jäsenemme ymmärtävät, että kun nyt puolustamme pienten työpaikkojen työn teki jöiden asemaa, olemme samalla huolehtimassa siitä, että sama kielteinen kehitys ei pääse laajen tu maan suuremmille työpaikoille, saati läpäisemään työmarkkinoita. PETTERI RAITO "Tähtäämme siihen, että työelämää ruvetaan jälleen kehittämään työntekijöiden aseman ja turvan kannalta parempaan suuntaan," Riku Aalto painottaa. ? KI TI H A IL A NÄIN SIPILÄN HALLITUS ON KURITTANUT DUUNARIA KEVÄT 2015 l Sipilän hallitus muodostetaan. Hallitusohjelmaa arvostellaan yhteiskunnan heikompiosaisia syrjiväksi ja perustuslain vastaiseksi. Monet hallitusohjelmaan kirjatuista säästöistä osuvat palkansaajaan. l Sipilän leikkauslista julkistetaan. Lista sisältää muun muassa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen, ansiosidonnaisen leikkaamisen ja lisäleikkaukset työttömyysturvaan. KESÄ 2015 l Hallitus esittää työmarkkinajärjestöille yhteiskuntasopimuksen solmimista, jonka toimilla on tarkoitus nostaa työllisyyttä ja kilpailukykyä. SYKSY 2015 l Hallitus esittää yhteiskuntasopimukselle vaihtoehtona niin sanottua pakkolakipakettia eli lakiesityksiä, jotka uhkaavat heikentää työehtoja ja leikata palkansaajien toimeentuloa tuntuvasti. TALVI 2015 l Yhteiskuntasopimusneuvottelut kariutuvat. KEVÄT 2016 l Vuorotteluvapaan ehdot kiristyvät. Vanhempainvapaan päivärahoja leikataan. Sairausajan vuosilomasta leikataan palauttamalla siihen omavastuupäivät. Voimaan tuleva vuosilomalain muutos vähentää vuosiloman kertymistä äitiys-, isyysja vanhempainvapaan ajalta. Hallitus haluaa lisätä paikallista sopimista lainsäädännöllä, joka ohittaisi työehtosopimukset. Perhevapailta karttuva vuosilomaoikeus heikkenee. Hallitus esittää työnäytepalvelun käyttöönottoa. KESÄ 2016 l Kilpailukykysopimus syntyy vaihtoehtona aiemmin esitetyille pakkolaeille. KEVÄT 2017 l Ennen kilpailukykysopimusta sovitut 200 miljoonan euron leikkaukset työttömyysturvaan tulevat voimaan. Ansioturvan pituus lyhenee, korotusosia heikennetään ja omavastuupäiviä tulee lisää. Työsopimuslain muutokset heikentävät palkansaajan työsuhdeturvaa. Koulutuksesta leikataan valtavasti. Työttömyysturvan leikkauksilla kuritetaan työttömiä. Lähes kaikkia Kelan etuuksia leikataan. Palkkatukeen, starttirahaan ja työttömien kulukorvauksiin tulee huononnuksia. KESÄ 2017 l Ensimmäinen hallituksen esitys omatoimisen työnhaun mallista eli aktiivimalli kakkonen on lausunnoilla. Hallitus ei vie esitystä tässä vaiheessa eduskuntaan. TALVI 2017 l Eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen aktiivimallista, joka leikkaa työttömyysturvaa, jos niin sanottu aktiivisuusehto ei täyty. KEVÄT 2018 l Työttömyysturvaa leikkaava aktiivimalli tulee voimaan 1.1.2018. Kelan ja Finanssivalvonnan 14.8.2018 julkaisemien tilastojen mukaan aktiivimallin vuoksi alennettua työttömyysetuutta sai huhti–kesäkuussa noin 150 000 henkilöä. l Hallitus tuo kehysriiheen lakiesityksen alle 30-vuotiaiden työntekijöiden perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden sallimisesta. Lakiesitys kaatuu myöhemmin heinäkuussa, kun sitä ei lähetetä lausuntokierrokselle. l Hallitus tuo kehysriiheen lakiesityksen irtisanomissuojan heikentämisestä alle 20 hengen yrityksissä. l Hallitus jatkaa omatoimisen työnhaun mallin eli niin sanotun aktiivimalli kakkosen valmistelua. Laki viedään lausunnolle kesäkuussa. Työja elinkeinoministeriön tavoitteena on antaa hallituksen esitys eduskunnalle syysistuntokaudella 2018. KESÄ 2018 l Työnantajan takaisinottovelvollisuus ja lisätyön tarjoamisvelvollisuus eivät enää koske tilanteita, joissa työpaikalle tulee oppisopimusopiskelijoita. Muutoksella on negatiivisia vaikutuksia työntekijöiden toimeentuloon, tasaarvoon ja henkilöstökoulutukseen. Lähde: SAK 9/2018 Tekijä 43 LIITOSSA TEKI1809_3-58.indd 43 5.9.2018 13:46:14
010 19 19 95 henkivakuutuskuntoon.? Suomen vaivattomin henkivakuutusstartti VAIN TEOLLISUUSLIITON JÄSENILLE Moni luulee, että henkivakuutuksen hankkiminen on sekä kallista että työlästä. Todistaaksemme ettei ole, kutsumme sinut testaamaan asian. Mene osoitteeseen henkivakuutuskuntoon.fi, valitse Teollisuusliitto ja laske hetkessä itsellesi hinta. Siinäpä se. Palkkioksi saat vielä 10 % lisäalennuksen ensimmäisestä vuodesta*, jos päätät ottaa valmiiksi Suomen edullisimman henkivakuutuksen** – parin tötterön hinnalla kuussa. Helppoa, vai mitä? *Kampanja on voimassa 30.9.2018 saakka ja koskee uusia henkivakuutuksia Teollisuusliiton jäsenille. **Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016. Vakuutuksen myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Teo lisuusliit JÄSENETU TEKI1809_3-58.indd 44 5.9.2018 13:46:16
LIITOSSA TOIMIJA ”Peruskemian ja kotiseudun puolesta” JANNE LEINONEN ”Istun Teollisuusliiton sektori johtokunnassa peruskemian mandaatilla. Ja toisella kädellä edustan kotiseutua, ammatti osastoa ja oululaista osaamista, aina! Peruskemialta meni harmittavasti hallitus paikka liittofuusiossa. Minulle on jäänyt vielä vähän epäselväksi, mikä sektorijohtokuntien tehtävä on. Vielä ollaan kokoonnuttu Tutustutaan kaveriin tyyppisesti. Mutta uskon, että kun jännitys tiivistyy, kun lähestytään tesneuvotte luja, johtokunnan tarve tulee selvemmäksi. Peruskemian tehtaat ovat kohtuullisen kilpailu kykyisiä jo nyt. Porukkaa närästää se, että mekin joudumme tekemään sopimuksia, jotka käyvät niillekin aloille, joilla menee huonosti. Minä olen sitä mieltä, että liitto voisi sallia pientä irtiottoa ja päästää ne alat irti, joilla on hampaat. Minä olen nähnyt täällä tehtaalla, että kun jollekin osastolle saadaan jotakin parannusta ja jotakin lisää, leviää se kohta muillekin osastoille. Ja sehän olisi aivan loistavaa, että me saisimme yhteiskunnallisen aloitteen meidän työtätekevien puolelle. Nykyhallitus kyllä esittää koko ajan innovatiivisia ajatuksia siitä, millä kurjistaa työtätekevien asemaa. Kikyä ei olisi mielestäni pitänyt hyväksyä, vaan Sipilän pakkolakikortit olisi pitänyt katsoa loppuun asti. Sipilähän on itse perunut tai hänen esityksensä ovat muuten tökänneet johonkin. Kiky on neuvoteltava pois. Meidän tehtaamme tuottaa muurahaishappoa. Prosessin turvallinen alasajo ja käynnistäminen kestävät niin kauan, että minä en tykkää tuollaisista päivän poliitti sista lakoista. Sellaisia on hankala järjestää meidän alalla. Teollisuusliitolla pitäisi olla väkeä ja voimaa. Voi olla, että kaikkia ei kiinnosta tai kaikki eivät uskalla. Kun halpaa rahaa lainataan ihan taval liselle pulliaiselle, voi nykypäivänä olla 200 000 euroa talolainaa. Ja sitten pitää vielä ottaa lisää lainaa, että saa bemarin pihalle, vaikka siihen ei olisikaan varaa. Se pistää miettimään, miten niitä lainoja maksaa takaisin. Mutta otetaan sitten heti pidempi lakko ja jaetaan lakkoavustukset. Minä uskon, että kyllä Teollisuusliitto silloin näkyisi. Peruskemiassa on paljon vuorotyötä. Vuorolisät aina puhuttavat. Tutkimuksista tulee aina vain lisää tietoa yötyön kuormittavuudesta. Nykyiset lisät eivät taida niitä haittoja korvata. Meillä on täällä paikallisesti neuvoteltu kolmi vuorotyösopimus, jossa on 12 tunnin päivät. Kaksi aamua, kaksi yötä ja sitten on 6 vapaata. Kokeilun jälkeen äänestettiin asiasta, eikä yksikään työntekijä äänestänyt vastaan. Teollisuusliiton muiden ammattiosastojen kanssa on yhteistyö ihan vasta harjoittelua, mutta olen minä aluefoorumeissa ja muissa tapahtumissa kulkenut. Ja on se vaan jänskä juttu. Oli ihminen Metalli, TEAM tai Puuliitto taustainen, niin kaikki ovat saman henkisiä. Vaikea on heidän kanssaan riitaa saada aikaiseksi, hyviä tyyppejä kaikki.” JANNE LEINO Kemian sektorijohtokunnan jäsen Prosessimies Taminco Finland Oy, Oulu TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA MARKKU RUOTTINEN 9/2018 Tekijä 45 010 19 19 95 henkivakuutuskuntoon.? Suomen vaivattomin henkivakuutusstartti VAIN TEOLLISUUSLIITON JÄSENILLE Moni luulee, että henkivakuutuksen hankkiminen on sekä kallista että työlästä. Todistaaksemme ettei ole, kutsumme sinut testaamaan asian. Mene osoitteeseen henkivakuutuskuntoon.fi, valitse Teollisuusliitto ja laske hetkessä itsellesi hinta. Siinäpä se. Palkkioksi saat vielä 10 % lisäalennuksen ensimmäisestä vuodesta*, jos päätät ottaa valmiiksi Suomen edullisimman henkivakuutuksen** – parin tötterön hinnalla kuussa. Helppoa, vai mitä? *Kampanja on voimassa 30.9.2018 saakka ja koskee uusia henkivakuutuksia Teollisuusliiton jäsenille. **Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016. Vakuutuksen myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Teo lisuusliit JÄSENETU TEKI1809_3-58.indd 45 5.9.2018 13:46:19
YRITYSTALOUS -KURSSI Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. LIITTO KOULUTTAA Ammattiosastot voivat tilata koulutusta aiheista, jotka ovat erityisen tärkeitä Teollisuusliiton strategian kannalta. Lisäksi aiheet tukevat sekä luottamushenkilöitä ja ammattiosastoja. ? Yhteiskunta on meidän – voimaa vaikuttavuuteen ja välineet haltuun Kurssilla pureudutaan yhteiskunnan muutoksiin, jotka vaikuttavat elämäämme. Kurssin tavoitteena on, ettei kukaan jää enää sivusta seuraajaksi, vaan jokainen on tekijä. Tavoitteiden välineenä tutustutaan somen mahdollisuuksiin vaikuttaa. l Ammattiosastot paikallisina vaikuttajina l Sosiaalinen media ammattiosastotoiminnan tukena ? Ammattiosastot luottamusmiehen tukena Kurssin tarkoitus on avata jäsenille ammattiosaston ja luottamusmiesten toimintaa ja tehtäviä järjestökentässä sekä löytää toimivia yhteistyömuotoja. l Ammattiosaston tehtävät ja rooli edunvalvonnassa l Toimivien tukiverkostojen luominen ja hallinta l Koulutusketjut, järjestäytyminen ja hiljainen tieto hyötykäyttöön ? Ymmärrystä yritystalouteen Kurssilla selvitetään yrityksen taloudellista tilaa tilinpäätöksen ja siitä johdettujen tärkeimpien tunnuslukujen avulla sekä turvallisuuden vaikutusta yrityksen talouteen. l Yrityksen toiminnan kehittäminen l Turvallinen työympäristö on tuottava l Yritystalous ? Ammatillinen koulutus uudistuu Ammattiosaston rooli koulutusuudistuksen jälkeen. l Mikä on Reformi l Osaavaa työvoimaa tarpeeseen l Koulutus ja oppisopimus ? Jäsenen tukena, yhteiskunnan turvaverkot Kootkaa haluamanne kokonaisuus eri sosiaaliturvaetuuksia sekä työhyvinvointia käsittelevistä kurssiosioista. l Sosiaaliturvan eri osa-alueet aina vanhemmuudesta, sairastamiseen, työttömyyteen ja vanhuuteen l Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys työelämässä l Työhyvinvoinnin, työelämän laadun ja työssä jaksamisen ”rakennuspalikat” 46 Tekijä 9/2018 KOULUTUSTA AMMATTIOSASTOILLE Kurssiaiheet ovat liiton strategian mukaisia, jolloin niihin voi saada LAAJENNETTUA KURSSITUKEA. Kysy lisää koulutusyksiköstä tai lue lisää: teollisuusliitto.fi/ ammattiosastokoulutus KIMMO KORTELAINEN Prosessinohjaaja Pääluottamusmies Finnfeeds Oy Neste Oy:n työntekijät ao. 31 TEKI1809_3-58.indd 46 5.9.2018 13:46:19
”Kurssi auttoi löytämään tilinpäätöksestä ne olennaiset jutut” TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ Kimmo Kortelainen on Naantalissa sijaitsevan Finnfeeds Oy:n pääluottamusmies. – Me ollaan suuri luonnonmukaisen betaiinin ja inosetolin tuottaja. Niitä käytetään esimerkiksi rehuihin, kosmetiikkaan ja lääketeollisuuteen, kertoo Kortelainen. Entisen TEAMin jäsenenä hän käänsi opiske luhistoriassaan uuden lehden mennessään huhti kuussa yritystalouden kurssille Murikkaopistoon. Aiemmin hän oli käynyt Kiljavaopistolla luotta musmies ja työsuojelukursseja. Yritystalouteen perehdyttiin Murikassa muun muassa pelaamalla laudalla yrityspeliä, jossa opiskelijat laitettiin miettimään yrityksen omis tajan näkökulmasta tuotteiden valintaa, kehittä mistä, myyntiä ja hinnoittelua. Kortelainen piti peliä kiinnostavana ja liiketoimintaa realistisesti kuvaavana. – Täytyi koko ajan miettiä, mikä valinta johtaa mihinkin. Jos on liian arka tai liian rohkea, niin kumpikaan ei ole hyvä. Kurssi vahvisti Kortelaisen osaamista pääluot tamusmiehenä ja antoi lisää rutiinia talouspuolen asioiden käsittelyyn. – Siinä oppi lukemaan tilinpäätöksen tunnus lukemia paremmin. Osaa suhteuttaa, mikä on enemmän tärkeää ja vähemmän tärkeää, löytää sieltä joukosta ne olennaiset jutut. Käytännön hyödyt ovat tulleet ilmi esimerkiksi yhteistoimintapalaverissa, joita työnantajan kanssa pidetään neljästi vuodessa. – Kun käydään läpi tasetta ja tilinpäätöstä, niin tietää mistä mikäkin numero tulee ja mihin ne vaikuttavat. Tietysti kun ollaan kansainvälinen firma, niin kaikista luvuista ei voi saada kaikkea tietoa, selvittää Kortelainen. Yritystalouskurssin osallistujilla oli taustaa sekä TEAMista, Puuliitosta että Metalliliitosta. Vaihtelua ja erilaisia näkökulmia yritystoimintaan oli muutenkin paljon. – Meitä oli pienistä ja isoista firmoista, monen eri työehtosopimuksen piiristä. Murikkaan menoa Kortelainen suosittaa muillekin. – Puitteet ovat hyvät, varsinkin nyt remontin jälkeen. Kurssit ovat mielenkiintoisia, aina on tarpeen saada lisää tietoa työelämästä. Ja ruokakin vielä on hyvää! YRITYSTALOUS -KURSSI 9/2018 Tekijä 47 LIITOSSA OIVALTAJA LIITTO KOULUTTAA KIMMO KORTELAINEN Prosessinohjaaja Pääluottamusmies Finnfeeds Oy Neste Oy:n työntekijät ao. 31 ”Kurssilla oppi lukemaan tilinpäätöksen tunnuslukuja paremmin. Osaa suhteuttaa, mikä on tärkeää”, Kimmo Kortelainen kuvailee yritystalouden kurssia. TEKI1809_3-58.indd 47 5.9.2018 13:46:20
LE H TI KU VA / N U RP H O TO / M O H A M M A D PO N IR 48 Tekijä 9/2018 MAAILMA Orjuus jatkuu yhä ORJATYÖ Kansainvälinen työjärjestö ILO raportoi viime vuonna, että nykyajan orjuudesta kärsii ainakin 40,3 miljoonaa ihmistä. Heistä 25 miljoonaa on pakkotyössä ja 15 miljoonaa pakotettu avioliittoon. Työhön pakotetuista 16 miljoonaa oli yksityisillä aloilla. Eniten heitä työskenteli kotitalouksissa, rakennustyömailla, teollisuudessa sekä maataloudessa. Valtiot orjuuttivat neljä miljoonaa ihmistä, ja seksityöläisiksi pakotettuja lasketaan olevan liki viisi miljoonaa. Kaikkiaan 152 miljoonaa 5–17 vuotiasta lasta oli töissä opintojen sijasta. Heistä maataloudessa työskenteli 71 prosenttia ja teollisuudessa 12 prosenttia. Selvä enemmistö nykyajan orjuudessa olevista on naisia, kaikkiaan 71 prosenttia. Vaikka orjatyö on yleisintä Aasiassa, sitä esiintyy Euroopassakin. Saksan ammattiliittojen keskusjärjestö DGB:n tuore raportti arvelee Euroopassa ja Keski Aasiassa olevan 3,2 miljoonaa orjatyöläistä. Britannian hallitus arvioi varovaisesti, että maassa on 13 000 mahdollista orjatyön uhria. Maassa toimii kausityövoiman käyttöä ja orjuuden kaltaisia työoloja valvova valtiollinen elin GLAA. Viime vuonna sille ilmoitettiin 5 145 epäiltyä hyväksikäyttötapausta. Kyse ei ole vain köyhien maiden köyhistä ihmisistä. Viime vuonna eniten ilmoituksia kertyi vietnamilaisista, mutta seuraavaksi suurin kansallisuus olivat britit ja kolman tena tulivat albanialaiset. VÄHIMMÄISPALKKA NOUSI YLI 60 PROSENTTIA LESOTHO Afrikkalaisen kuningaskunnan ammattiliitot saavuttivat merkittävän voiton. Maan hallitus ilmoitti elokuussa nostavansa teollisuustyöntekijöiden vähimmäispalkan 74,60 eurosta 120,50 euroon kuussa. Tämä on suunnilleen se summa, jonka kansainvälinen työjärjestö ILO laski olevan elämiseen riittävä palkka maassa. Lesothon tekstiiliteollisuus työllistää 40 000 työntekijää, joista suurin osa on naisia. Yritykset kävivät heti vastaiskuun. Maan suurin alan yritys Nein Hshing Group ilmoitti, ettei se avaa syyskuussa uutta tehdastaan, ellei palkankorotusta peruta. Tekstiilityönantajien liitto vei asian oikeuteen, joka antoi palkankorotukselle väliaikaisen toimenpidekiellon. Jotkin tehtaat sulkivat ovensa työntekijöiltään. Ammattiliitot eivät ole antamassa periksi, vaan korostavat päätöksen olevan jo tehty. OIKEUS PURKI LAKKOKIELLON TURKKI Tammikuussa 2015 Turkin metalliliitto Birle?ik Metal-?? aloitti lakon 22 tehtaassa tukeakseen työehtosopimusneuvotteluja. Lakkoon olivat liittymässä vielä 20 muun yrityksen työntekijät. Heti lakon alettua Turkin hallitus siirsi lakkoa 60 päivällä väittäen sen uhkaavan kansallista turvallisuutta. Käytännössä siirto oli kielto, sillä sen päätyttyä päätösvalta sopimuksesta siirtyy pois ammattiliitolta. Liitto vei asian perustuslakituomioistuimeen. Se päätti nyt elokuussa, että hallituksen kielto oli perustuslain vastainen. Metalliliitto toteaa oikeuden päätöksen osoittavan, että maan hallitus kieltää lakkoja umpimähkään ja tämä supistaa lakko-oikeutta. ? Bangladeshilainen 13-vuotias Zahid työskentelee kirjansitomossa. Lapsityövoima on yleistä Bangladeshin tehtaissa. Kaikkiaan 152 miljoonan 5–17 vuotiaan lapsen arvellaan maailmassa tekevän töitä opintojen sijasta. Viime vuosikertomuksessaan GLAA kertoo yhteensä yli 20 vuoden vankeus tuomiot saaneesta tsekkiperheestä. He houkuttelivat töihin Britanniaan maan miehiään, mutta veivät väkivallalla uhkai lemalla lähes kaikki heidän tulonsa. Orjat eivät saaneet liikkua itse ulkona eivätkä puhua työssään tehtaalla muiden kanssa. Vessan käytöstä he maksoivat punnan kerralta. Ruoka ja majoitus olivat alaarvoisia. Maailman ammattiyhdistysliike kamp pailee kaikkialla nykyajan orjuutta vastaan. Kansalliset liitot ja keskusjärjestöt toimivat omissa maissaan ja pääluottamus miehet työpaikoillaan. Kansainvälinen solidaari suustyö kohdistuu usein kaikkein haavoittu vimmassa asemassa olevien auttamiseen. Ammattiyhdistysliikkeen maailman järjestö ITUC julkaisi viime vuonna kattavan toimintaohjelman orjuutta vastaan. Se esitti yritysten koko toimitus ketjun pakollista läpinäkyvyyttä sekä ihmisoikeusnäkökulman huomioimista yritysten toiminnan arvioinnissa sekä sääntelyssä. Julkisten hankintojen kilpailutuksessa on lisäksi huomioitava orjatyön estäminen, ITUC vaatii. HEIKKI JOKINEN TEKI1809_3-58.indd 48 5.9.2018 13:46:21
VIELÄ EHDIT MUKAAN PANEELIIN! Jäsenet saivat elokuussa kutsun osallistua liiton tutkimusyksikön kokoamaan paneeliin. Osallistujat pääsevät vastaamaan kyselyihin, jotka liittyvät työelämään, yhteiskunnallisiin asioihin ja muihin liiton toimintaan liittyviin asioihin. Jäsenja luottamusmiespaneelit on tarkoitettu kaikille työelämässä mukana oleville jäsenille, joilla on toimiva sähköpostiosoite. Sait kyselyn, jos sähköpostiosoitteesi on eAsioinnissa ajan tasalla. LIITON PALVELUNUMEROT MA–PE KLO 8.30–15 TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 JÄSENPALVELU 020 690 446 (torstaisin suljettu) 9/2018 Tekijä 49 LIITOSSA LYHYET JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA VERKOSSA HELSINKI–UUSIMAA PERHETAPAHTUMA 13.10. klo 11–19 Vesipuisto Serena, Espoo Hinta 8 euroa/hlö, 0–3-vuotiaat lapset ilmaiseksi. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 28.9. klo 12 mennessä: teollisuusliitto.fi/tapahtumat/ jasentapahtuma-2 KATSO MUUT VALTAKUNNALLISET JA ALUEELLISET TAPAHTUMAT: teollisuusliitto.fi/tapahtumat KATSO JA ILMOITA AMMATTIOSASTOJEN ILMOITUKSET: teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojen-toiminta NIMITYKSET l Aluetoimitsijaksi Kaakkois-Suomen ja Savo– Karjalan alueelle on nimitetty Timo Suhonen, 44. Hän työskentelee koneasentajana Eforalla, joka on Stora Enson tytäryhtiö. l Aluetoimitsijaksi Oulu-Lapin alueelle on nimitetty Asko Alasalmi, 33. Hän työskentelee Jukkatalo Oy:ssä tuotannon tehtävissä ja toimii työn tekijöiden pääluottamusmiehenä. Alasalmi on Pyhännän puutyöväen ammattiosaston puheenjohtaja sekä Teollisuusliiton valtuuston jäsen. Ilmoittautuminen jäsenja luottamusmiespaneeleihin päättyy 14.9. MUISTA JÄSENEDUT teollisuusliitto.fi/jasenedut sak.fi/ammattiliitot/jasenedut UUSI JÄSENETU Nordic Choice Hotels -ketjun hotellit pe-la-su -15 % Varaukset: nordicchoicehotels.fi/ sak MITTELÖI TAITOSI Hämeenlinnan keilahalli, Keilakatu 2 Teollisuusliiton keilamestaruus ratkaistaan kuuden sarjan kilpailulla. Pelitapa eurooppalainen. Sarjat: miehet, naiset ja veteraanit, henkilökohtainen mestaruus. Lue lisää: teollisuusliitto.fi/teollisuusliitonensimmaiset-keilamestaruuskilpailut 24.9.–21.10. LOMALLE LAPPIIN l Metallikero on Teollisuusliiton asuntohotelli upeassa tunturimaisemassa ja ympäri vuoden jäsenten käytettävissä. Metallikero sijaitsee Pelkosenniemellä, Pyhätunturin kyljessä. Matkaa Rovaniemelle on 130 km ja Kemijärvelle 40 km. Liikuntamahdollisuudet ovat erinomaiset: vuodenajasta riippuen voit lasketella, hiihtää, kalastaa tai vaeltaa. l Metallikerossa on 12 kahden hengen ja 6 kolmen hengen huonetta. Huoneissa on keittonurkkaus, TV, kiinteä internetyhteys, suihku sekä wc. Paikka sopii hyvin myös lapsiperheille. Lue lisää: metallikero.fi Varaukset: Hotelli Pyhätunturi, puh. 0400 101 695 tai myynti@pyha.fi. l Ilmoita (jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi) kun työelämässä tapahtuu muutoksia tai jäät eläkkeelle, vanhempainlomalle, lähdet opiskelemaan tai menet armeijaan/siviilipalvelukseen l Itsemaksava jäsen, maksa jäsenmaksusi aina oikean kuukauden viitteellä l Sekä jäsenille että liiton luottamustehtävissä toimiville kätevin tapa ylläpitää omia yhteystietoja on eAsiointi: PÄIVITÄ YHTEYSTIETOSI TYÖTAISTELUN VARALTA Käythän tarkistamassa eAsioinnissa, että yhteystietosi ovat oikein. Ajantasaiset tiedot ovat tärkeitä työtaistelutilanteessa. Tietoihin kannattaa lisätä työyhteystietojen lisäksi myös henkilökohtainen sähköpostiosoite sekä puhelinnumero. Ja päivitäthän myös toimipaikkasi tarkat tiedot. Erityisesti luottamusmiesten on tärkeää päivittää muut kuin työpaikan sähköpostiosoite ja työnumero siltä varalta, että mahdollisessa työtaistelutilanteessa työnantaja katkaisee yhteydet työsähköpostiin tai kerää työpuhelimet pois. Lisää tietoihin myös tilinumero mahdollista lakkoavustuksen maksua varten. Ilman sitä avustusta ei voida maksaa. Tutustu eAsioinnin käyttöön: teollisuusliitto.fi/sahkoinen-asiointi TEKI1809_3-58.indd 49 5.9.2018 13:46:28
50 Tekijä 9/2018 ”Det bästa med jobbet är friheten” Att vara utomhus och i naturen hör till de bättre sidorna med jobbet som skogsarbetare. Att själv få bestämma hur och när man jobbar är ändå kanske det bästa, säger Södra skogsrevirets huvudförtroendeman Peter Olander. TEXT JOHAN LUND FOTO PATRIK LINDSTRÖM Kuvatext ? Arbetsdagen börjar med att ta sig till rätt område, eller skifte. När röjningssågen är tankad är det bara att köra i gång. E fter drygt sex kilometer längs en slingrande grusväg som verkar krympa efter varje kurva, kör skogsarbetarna Peter Olander och Kenneth Rehnberg till sidan av vägen och parkerar bilen. Det är här i Gammelby i Borgå som dagens arbetspass ska göras. – Det är det här området, eller skiftet, som ska röjas och där någonstans har vi lämnat sågarna över natten. Går vi längs med ån så ska vi nog hitta dem lätt, förklarar Rehnberg medan han visar hur långt de hunnit på det omkring nio hektar stora området som de jobbar med för tillfället. Det är tyst i skogen och så här långt från närmaste bosättning är det bara djur som man kan stöta på. Olander berättar att de har träffat på både älgar och något vildsvin under årens lopp om morgnarna innan man drar igång motorsågen. Kenneth Rehnberg Peter Olander TEKI1809_3-58.indd 50 5.9.2018 13:46:41
9/2018 Tekijä 51 ARBETSLIVET – Vi har inte sett några vargar eller björnar ännu, men jaktlaget har faktiskt sett en björn här i närheten. Men jord getingarna är ett betydligt större problem. De har av någon orsak varit speciellt tama i år och stiger man i ett jordgetingbo, blir man nog snabbt tvåa, säger Olander sam tidigt som den täta skogen öppnar sig. Väl framme vid en nyskapad skogsglänta som skogsarbetarna röjt fram dagen innan, tar det inte länge innan båda röjnings sågarna är upphittade. – Sågarna väger drygt 10 kg, så det får bli i skogen över natten. Det är ingen vits att bära av och an på dem här i skogs terrängen. Inte är det någon som far iväg med dem härifrån, säger Rehnberg. – Det är ju till och med svårt att hitta dem själv ibland, skrattar Olander. SKÖTER SKOGAR FRÅN HANGÖ TILL PYTTIS Tystnaden bryts abrupt när Olander och Rehnberg drar igång sina sågar och tar i tu med arbetet. Med bestämda steg tar de sig framåt och fäller små träd i rask takt för att röja plats runt de större träden. Efter röjningen kommer de stora skogsmaskinerna. – Vi tar bort träden som har en diameter på mindre än åtta centimeter. Det är så smått att man inte kan sälja det. Vi städar upp skogsbottnen för skogsmaskinerna. Om det finns små träd vid träden som skogsmaskinens aggregat kniper fast runt, så går det lätt så att kedjan lossnar. Därför ska det röjas upp före man avverkar skogen, förklarar Olander. – Det ser också snyggare ut i skogen efteråt, annars brister de små träden och blir stående och liggande kors och tvärs. Det här är lite av skogsvård till lika, fort sätter Rehnberg. Skogsarbetarnas arbetsgivare Södra skogsreviret är en skogsvårdsförening som i första hand erbjuder olika skogsvårdstjänster åt sina medlemmar, det vill säga skogs ägarna i området. Föreningens verksamhets område sträcker sig från Pyttis i öster till Hangö i väst. Det över 230 kilometer breda området innebär ändå inte att skogsarbe tarna behöver resa runt hela Nyland. – Vi har nio skogsarbetare som sköter skogar i hela området som är uppdelat så att arbetstagarna sköter det jobbet som finns i närheten av var de bor. I medeltal blir arbetsresorna bara kring 20 till 30 kilometer, förklarar Olander. SJÄLVSTÄNDIGT ARBETE Både Peter Olander och Kenneth Rehnberg trivs med att jobba i naturen. Ingendera skulle kunna tänka sig att syssla med kontorsarbete. Båda har också en lång karriär bakom sig inom branschen, vilket redan i sig är beskrivande för hur bra de trivs i skogen. – Ja, det kan man säga. Annars har någonting gått riktigt på tok, konstaterar Olander som har jobbat på reviret sedan 1985. – Det bästa är friheten i arbetet, att man får göra det på eget sätt och i egen takt. Ingen sitter och kikar på vad du håller på med, fortsätter han. Rehnberg som har varit på Södra skogs reviret i över 40 år är inne på samma linje. – Grundkonditionen får man dessutom på köpet, skrattar han. Friheten att komma och gå som man vill bara jobbet blir gjort, har varit speciellt uppskattat den här ovanligt heta sommaren. – De riktigt heta dagarna far man på jobb under morgonnatten och hem vid elvatiden. Där kommer friheten i jobbet igen fram som positivt, säger Olander. Att det blir riktigt tidiga morgnar har ingendera egentligen något emot. – Det gäller helt enkelt att jobba på morgonen när det är lite svalare. Det går inte att vara här i skogen på eftermid dagarna, säger Rehnberg. Arbetskläderna och skyddsutrustningen har inte gjort saken lättare i sommarhettan. Kenneth Rehnberg fäller snabbt och systematisk ner mindre träd så att de stora skogsmaskinerna senare kommer åt de större träden. ? ? Tämäkin reportaasi on luettavissa suomeksi tekijälehti.fi TEKI1809_3-58.indd 51 5.9.2018 13:46:50
52 Tekijä 9/2018 – Förutom kläderna så värmer hjälmen ganska snabbt upp en när det är varmt ute, men vi håller skyddsutrustningen på oss när vi arbetar. Skyddsutrustningen hör helt enkelt till jobbet. Det är bara att använda den, säger Rehnberg. – Det finns inget alternativ när de gäller säkerheten. Om det skulle hända något, så är det också lite illa att försöka förklara hur man kan ha ett så stort hål i huvudet om man har haft hjälmen på sig, inflikar Olander. Trots de tidiga morgnarna för att undvika de varmaste timmarna, har hettan tagit på. – Det blir lite problematiskt med drick andet, när man inte riktigt kan ha med sig tillräckligt med vatten ut i skogen. Det finns inte heller något lämpligt ställe att hålla en flaska med sig när man rör sig framåt med röjarsågen. Det har blivit lite huvudvärk emellanåt på eftermiddagarna, säger Olander. Säkerheten är högt prioriterad och Olander ser inte jobbet som farligt. – Det är mycket ovanligt att det händer olyckor i vårt arbete. Det är oftast hobby sågarna som råkar ut för olyckor i skogen. Han medger ändå att det ibland uppstår obehagliga situationer. Röjningsarbete vid vindfällor, alltså efter stormar som fällt träd över stora områden kan vara riktigt farliga. – När träden ligger kors och tvärs på varandra blir det enorma spänningar i träden. Då måste man verkligen fundera på vad man gör och var man ska börja såga. Då kan man faktiskt vara lite rädd ibland. SKOGSVÅRD OCH KVARTALSEKONOMI GÅR DÅLIGT IHOP Röjning hör till de vanligare arbetsupp gifterna som skogsarbetarna jobbar med, men det är ingalunda den enda uppgiften de har. På våren står till exempel plantering på agendan men det finns också en del specialjobb som är lite mer ovanliga men uppskattade. – Vi har till exempel Sköldvik industri område här och kärnkraftverket i Lovisa där vi också brukar sköta lite skogsvård med jämna mellanrum. Det är lite extra och annorlunda från det vardagliga, så ganska roligt på det viset, säger Olander. Vad som är det viktigaste i skogsvården verkar det inte råda något tvivel om, nämligen plantskogsröjningen. – Det är ändå tyvärr en sak som många skogsägare slarvar med. Det är en jättestor skillnad på hur snabbt skogen växer om man sköter den. Problemet är att om du röjer en plantskog idag, så får du inte dina pengar tillbaka imorgon. Utan du ska räkna med 15 år framåt. Men då får du ju också en större vinst när du har skött röjningen under årens lopp, säger Olander. Hur bra sköter då skogsägarna överlag om sina ägor? – En del sköter ju sina skogar helt perfekt medan andra helt glömmer bort att vårda skogarna. Det är förstås en kostnadsfråga, konstaterar Olander. l ? Det viktigaste i skogsvården är regelbunden plantskogsröjning. Det är ändå tyvärr en någonting som många skogsägare slarvar med, säger skogsarbetaren och huvudförtroendemannen Peter Olander. Arbetskläderna och skyddsutrustningen värmer snabbt upp kroppen i skogen. I synnerhet i sommar har det var svårt att hålla vätskebalansen i skick, säger Kenneth Rehnberg. ? TEKI1809_3-58.indd 52 5.9.2018 13:46:58
9/2018 Tekijä 53 FACKET Industrifacket inleder organisationsmässiga åtgärder mot regeringen Industrifackets styrelse har beslutat om omfattande organisationsmässiga åtgärder som är riktade mot Juha Sipiläs (C) regering. De stegvis framskridande åtgärderna inleds vid en tidpunkt som meddelas senare. Industrifacket kräver att regeringen omedelbart drar tillbaka beredningen av uppsägningslagen som ökar möjligheten till godtyckliga beslut på arbetsplatserna. Ifall att regeringen avstår från sina planer vad gäller lagförslaget och förbinder sig till att inte föra fram flera förslag till riksdagen som skulle göra arbetslivet eländigare, är förbundet redo att överväga att avstå från sina påtryckningsåtgärder. Industrifackets styrelse behandlade frågan på basis av centralstrejkkommitténs förslag. Styrelsen var enhällig i beslutet om att det inte i det här läget finns något annat alternativ än politisk påtryckning mot regeringen. MÅTTET RÅGAT Regeringen Sipilä har samlat på sig en dystert lång syndalista på försämringar av arbetslivet. Arbets tagarna har bestraffats med nedskärningar i såväl ? Peter Sjökvist (t.v.) och resten av styrelsen var enhällig om att politisk påtryckning mot regeringen är nödvändigt. KOM PÅ KURS! 6–7.10 Industrifackets svenska medlemsforum, Murikka Vem manipulerar våra åsikter? Är svenskan hotad? Vad är ett modernt socialskydd? Anmälningar: www.lyyti.in/medlemsforum2018. Möjligt att komma redan på fredagskväll! 5–7.11 Fortsättningskurs för förtroendemän, del 1, Helsingfors 2019 Fortsättningskurs för förtroendemän, del 2, Helsingfors 14–16.11 Kompletteringskurs, Murikka För förtroendemän och arbetarskyddsfullmäktige. Aktuella frågor. Till fortsättningsoch kompletteringskursen anmäler du dig senast fyra veckor före kursens början med kursansökningsblankett: teollisuusliitto/svenska-kurser KI TI H A IL A anställnings och arbetslöshetsskyddet som utbildningen. Av de senaste åtgärderna har den första så kallade aktiveringsmodellen varit en rejäl flopp. Den andra aktiveringsmodellen verkar i sin tur endast förvärra de arbetslösas situation. I samband med ramförhandlingarna förivrade sig regeringen och försökte trolla fram två fullständigt hopplösa förslag – utan någon som helst förberedelse. Förslaget om att försämra ställningen för under 30åriga anställda förstod man ändå att dra tillbaka, men beredningen av det hårresande förslaget som gäller företag med färre än 20 anställda fortsätter, trots att det är väldigt svårt att hitta någon expert i Finland som skulle tror på dess effekt. Också de andra medlemsförbunden inom FFC familjen kommer att behandla möjliga påtrycknings metoder mot regeringen i sina beslutande organ. JOHAN LUND TEKI1809_3-58.indd 53 5.9.2018 13:46:59
54 Tekijä 9/2018 The Industrial Union initiates action against the government The board of the Industrial Union has decided to take wideranging organisational action targeted against the government of Juha Sipilä (Centre Party). The action will consist of gradually escalating measures, which will start at a date to be announced later. The Industrial Union demands that the government immediately withdraw the draft proposal for the act on termination of employment, which increases the possibility of arbitrary decisions by the employer at workplaces. If the government steps back from its plans for the proposed act, the union is prepared to consider stepping back from its measures to apply pressure. The Sipilä government has accumulated a dismally long list of sins relating to poorer conditions at the workplace. Employees have suffered cutbacks not only in employment and unemployment protection, but also in training. Of recent measures, the first socalled activation model has been a complete flop. The second activation model in turn appears simply to make the situation worse for the unemployed. BRIEF IN ENGLISH PÅVERKA – KOM PÅ HÖSTMÖTE! l Fackavdelningarnas höstmöten närmar sig och mötena är öppna för alla medlemmar i fackavdelningen. På höstmötet har medlemmarna möjlighet att påverka den egna fackavdelningen genom att välja styrelsen för nästa år. På höstmötet godkänns också verksamhetsplanen och budgeten för följande år. l Höstmötet ska hållas inom oktober–november och möteskallelserna ska gå ut senast två veckor före mötet. HAVE YOUR SAY – COME TO THE AUTUMN MEETING! l The trade union departmental autumn meetings are approaching, and they are open to all members of each trade union department. At the autumn meeting, members have the opportunity to influence their own department by electing the board for the next year. The operational plan and the budget for the next year are also approved at the autumn meeting. l The autumn meeting must be held during October-November, and invitations to the meeting must be issued no later than two weeks before the meeting. Information om INDUSTRIFACKETS VECKOAKTIER för veckorna 1–22/19 på svenska hittar du på teollisuusliitto.fi/sv/2018/08/semesterveckor Talvija kevätviikkojen haku käynnistyy Teollisuusliiton jäsenille: Teollisuusliiton omistamat viikko-osakkeet viikoille 1–22/19 ovat jäsenten haettavissa 10.9.18 alkaen. Liitolla on viikko-osakkeita Hannunkivessä, Himoksella, Kalajoella, Katinkullassa, Kuusamossa, Levillä, Naantalissa, Punkaharjulla, Pyhäniemessä, Rukalla, Saimaalla, Sallassa, Tampereella, Ylläksellä, Vierumäellä ja Ängesholmissa. Lähetä hakemuksesi viimeistään 9.10. (haettavat viikot löytyvät painikkeen ”ARVONTA” alta). Lomaviikot arvotaan kaikkien hakijoiden kesken 12.10. Arvonnan tuloksista ilmoitetaan heti arvonnan jälkeen. Arvontojen jälkeen varaamatta jääneet loma-ajankohdat tulevat sivustoille varattaviksi 19.10. klo 10. LISÄTIETOJA haettavista kohteista ja hakemisesta löydät www.holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: teollisuusliitto ja salasanalla: holidaylomat Holiday Club Yrityspalvelu puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15), yrityspalvelu@holidayclub.fi Loma kuten haluat JÄSENETU TEKI1809_3-58.indd 54 5.9.2018 13:47:00
9/2018 Tekijä 55 BRIEF IN ENGLISH TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA n Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TEtoimistoon. n Ansiopäivärahan ensi ja jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. n Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. n Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. n Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivähaa. n Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus tai lomautustodistus. LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä. ? Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten. ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osaaikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla. ? Työsopimus, jos olet aloittanut osaaikatyön. ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA KOTISIVUT teollisuuskassa.fi ; sähköinen asiointi ja yhteydenotto PUHELINPALVELU 020 690 455 ma–pe 8.30–15 POSTIOSOITE PL 116, 00531 Helsinki KÄYNTIOSOITE Hakaniemenranta 1 HENKILÖKOHTAINEN ASIAKASPALVELU Teollisuusliiton aluetoimistot SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING n Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets lös arbetssökande till TEbyrån. n Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via etjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. n Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. n Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. n Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. n Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. ? Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg. ? Tillkännagivande eller intyg om permittering. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd (också stöd som har beviljats för din make/maka) eller pensionsbeslut. ? Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån. ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete. ? Beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet. WEBBPLATS teollisuuskassa.f i; e-tjänsten och kontakt TELEFONSERVICE 020 690 455 må–fre 8.30–15 POSTADRESS PB 116, 00531 Helsingfors BESÖKSADRESS Hagnäskajen 1 PERSONLIG KUNDSERVICE Industrifackets regionkontor INDUSTRINS ARBETSLÖSHETSKASSA TEKI1809_3-58.indd 55 5.9.2018 13:47:00
Terhi Järvinen ei halua syödä tehotuotettua lihaa. Hänen proteiininsa tulee oman pihan kanilasta. Samalla voi nauttia puputerapiasta. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ ”E n hyväksy teollista lihan tai munantuotantoa. En hyväksy teollisesti prosessoitua ruokaa. Kotona meidän lihamme on kania omalta pihalta tai sitten riistaa. Meillä on oikeeta kermaa ja oikeeta maitoa, ei minkään laisia kevyttuotteita ja mahdollisimman paljon luomua, Terhi Järvinen kertoo. Emokanit kasvavat lemmikeiksi, joita voi paapoa ja silitellä. Järvinen toteaa, että niiden kanssa voi istuskella iltahämärissä mitään tekemättä ja nauttia elämästä, saada sanalla sanoen ”puputerapiaa”. – Kanien lapset syödään, Järvinen naurahtaa. Lihakanien kasvattaja kuitenkin tietää, että kanit ovat saaneet varttua hyvissä oloissa, hyvin ruokittuina ja puhtaissa tiloissa ilman tauti epidemioita. Järvinen myös itse teurastaa kanit. Lihakanien omavaraistuottaja toteaa, että kodin ulkopuolella hän on kasvissyöjä. Kun Järvinen kuvaa teollisesti lihaksi tuotettujen eläinten kohtelua, ottaa hän esimerkiksi sikatilat. – Siat elävät hirveän ahtaissa tiloissa, ilman luonnonvaloa, sementtilattialla. Paikat ovat kyllä siistejä, mutta nämä viisaat ja vilkkaasti touhuavat eläimet saavat ehkä vain pahvi laatikon ”virikkeeksi”. Siat ovat hyvin reviiri tietoisia, mutta teuraaksi ne kuljetetaan autossa, jossa ne voivat joutua aivan vieraaseen porukkaan ja jossa voi olla liian kuuma. Ja mistä tiedät, kuinka monta kertaa sille annetaan sähköiskuja, kun tainnutus ei aina heti onnistukaan? 56 Tekijä 9/2018 Puputerapiaa ja eettistä lihantuotantoa TERHI JÄRVINEN Hitsaaja Meyer Turku Oy HARRASTAJA TEKI1809_3-58.indd 56 5.9.2018 13:47:02
9/2018 Tekijä 57 KANINKASVATUKSEN ABC – Herään aamulla tuntia ennen töihin lähtöä, ennen viittä. Hoidan koirat ja kissan. Sitten menen kanilaan ja annan vedet ja heinät. Niin kuvaa päivänsä rutiineja Järvinen, joka tekee aamuvuoroa hitsaajana Meyerin telakalla Turussa. – Tulen töistä kotiin noin kello 16. Hoidan koirat ja kissan, annan kaneille vedet, heinät ja rehut ja siivoan papanat. Hirveästi on paskan lappamista, ihan niin kuin kaikilla eläimillä, toteaa Järvinen rempseään tyyliinsä. Ja nauraa hersyvästi päälle. Ja illalla täytyy tietenkin tehdä kanilassa vielä päivän kolmas hoitokierros. Järvisellä on myös kanoja, mutta niitä hän pitää vain kananmunien saamiseksi. Kotkottajatkin tietysti hoidetaan, mutta omavaraiskasvattajan varsinainen intohimo ovat selvästikin nämä puput. Turun seudulla sijaitsevan talon suurelta pihalta löytyy voikukkaa ja muuta villivihannesta, joita on hyvä syöttää kaneille. – Käyn myös usein hakemassa kaupoista salaattia, omenaa ja muuta vihreää, jotka menisivät vain roskiin. Järviselle jää talveksi 8 naarasta, 2 urosta ja sitten vielä uusia, nuoria siitoskaneja kasvamaan. Viisikiloisia aikuisia kaneja koskevat lemmikki kanien säädökset, ja Järvisellä on niille vielä vähimmäismittoja tilavammat häkit. Tuotanto kaudella kaninpoikasia on 50:n ja 100:n välillä. Kanifarmari arvioi, että hänellä menee 2,5 tuntia joka päivä kanien hoitoon. Lauantaina on kani häkkien suur siivous ja siihen uppoaa koko päivä. Teurastus hoituu omin voimin, laaki ja vainaa periaatteella. Järvinen harrastaa metsästystä ja hänellä on aseenkantolupa. Vaikka kyse on tuotanto kaneista, ovat ne niin tottuneita hoita jaansa eli Järviseen, etteivät ne rimpuile tai stressaannu, kun hän ottaa ne viimeistä kertaa syliinsä. Järvinen lopettaa kanit 22kaliiberisella pienois revorverillaan, otsaan laukaisten. Kanit lopetetaan 12–14 viikkoisina. Ne ovat siinä vaiheessa vajaat kolmikiloisia, ja lihaa niistä lähtee noin 1,2 kiloa. VAPAALLA Puputerapiaa ja eettistä lihantuotantoa MISTÄ KAIKKI ALKOI? – Ensin minulle tuli kanat. Näin Facebookista, miten joku kysyi: Haluatko sinne kanalaan iloisia pupuja pomppimaan? Vaikka Järvinen on kaupungista kotoisin, ovat luonto, metsä ja eläimet olleet hänelle aina sekä hengen että ruumiin ravintoa, sananmukaisesti. – Olen aina tykännyt kulkea metsässä. Kaupunki asunnossa minulla oli hurjat vihannes ja yrttiviljelmät parvekkeella, kasvatin jopa perunaa. Perheeni on aina metsästänyt, ei meillä muuta lihaa ollutkaan kuin riistaa. Olen 18vuotiaasta asti haaveillut, että kun muutan maalle, otan pihalle kotieläimiä, joita voi syödä. Kanilauma ei ollut ensimmäinen, joka loikki Järvisten elämään perheen muita jäseniä etukäteen varoittamatta. Hitsaajamme laittaa menoksi eikä meinaa. Tässä kanifarmitalossa Järvisen perhe – Terhi, metallialalla työskentelevä aviomies ja pieni tytär – on asunut neljä vuotta. Pari ensimmäistä vuotta pihalla möyri kesäpossuja. – Siat olivat hetken mielijohde. Torstaina soitin miehelle, että laita nyt se aitaus äkkiä kuntoon. Siat tulevat lauantaina. Siankasvatus jäi muiden muassa siksi, että Evira vaatii kaksinkertaista sähköaitaa myös kotitarve kasvattajien sioille. Siihen kalliiseen revohkaan ei Järvinen enää halunnut lähteä. Varsinkaan, kun kanit ovat Järvisen mukaan niin tavattoman ”helppoja”. – Kanit eivät haise. Ne ovat äänettömiä. Ne eivät tarvitse mitään hoitotoimenpiteitä. Vain kynnet leikkaan kaikilta. Järvisen kaninkasvatus on jo ruvennut lähtemään käpälästä. Ruotsista ja Norjasta on hankittu esimerkiksi Björn ja Olof, valioluokan siitosurokset, joiden avulla Järvinen jalostaa hyviä kanisukuja. – Enkä olisi vielä viisi vuotta sitten uskonut, että kävisin kaninäyttelyssä. Mutta nyt olen käynyt, ja minun kanini putsasivat palkintopöydän. Kaninäyttelyt eivät ole mitään pikkutyttöjen puuhaa. Siellä voi olla tuomareina kuusikymppiset miehet, ihan äijät. Näyttelyissä jaetaan muotovaliopalkintoja aivan kuten koiranäyttelyissä. l Katso video miten Terhi Järvinen hoitaa kanejaan ja mitä lihakanien kasvattaminen hänelle merkitsee. tekijälehti.fi VIDEO TEKI1809_3-58.indd 57 5.9.2018 13:47:04
58 Tekijä 9/2018 PULMAT HELPPO l HAASTAVAMPI l VISAINEN Ristikon ja sudokujen ratkaisut: tekijälehti.fi WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TULEVA VASTAUSALUE HELPPO l HAASTAVAMPI l VISAINEN 10 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN 1. Missä maassa on maailman vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta Maailman talousfoorumin mukaan? 2. Kuka on Senja Mäkitörmä? 3. Mikä on Jytkyt ? 4. Kuinka monta nahkiaista saa, kun ostaa yhden kerpon ? 5. Mitä nuorisokielessä nimitetään takaflyygeliksi ? 6. Kuka kirjoitti romaanisarjan Kadonnutta aikaa etsimässä? 7. Mikä on senttari-ammatin alkuperä? 8. Minkä kunnan vaakunassa on seitsemän veljestä? 9. Kuka lauloi: ”Ei ole Kööpenhamina kuin ennen.” 10. Millainen se lauluntekijän mukaan oli ennen? VA ST A U KS ET : 1. Su om es sa . 2. Ku ul an ty ön nö n na is te n Su om en m es ta ri . 3. Ty ko Sa lli se n m ai ne ik as m aa la us . 4. 31 (y ks i ni is tä on si te en ä) . 5. Pi tk äk si ka sv an ut ta ta ka tu kk aa . 6. M ar ce l Pr ou st . 7. En ne n to im it ta ja t ki rj oi tt iv at se nt ti m et ri pa lk al la . 8. N ur m ijä rv en . 9. Ju ha W at t Va in io . 10 . ”M ie lt ä ki eh to va ja sy nt in en .” TEKI1809_3-58.indd 58 5.9.2018 13:47:05
9/2018 Tekijä 59 LUOTTAMUSMIESVAALIT 1.11.–31.12. VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO TEKI1809_kannet.indd 59 4.9.2018 13:21:00
Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 info@sievi.com • sievi.com Työmukavuuden uusi aika. Sievi Racer 1 S2 GT Racer S3 Racer Roller S3 Racer on rento ja sporttinen. Se on kevyt ja täydellisesti jalkaan sopiva. Sen materiaalit hengittävät ja pitävät jalkasi kuivana koko päivän. Kengässä on uskomaton pito ActionPro -kaksikerrospohjan ansiosta. Ja mikä parasta – sen sisäpohjassa on uusi Sievi FlexEnergy* -joustoelementti, jonka tuomaa mukavuutta ei ole turvajalkineissa ennen nähty! * Sievi FlexEnergy -joustoelementti on valmistettu Infinergy ® stä, joka on BASF’n rekisteröimä tavaramerkki. Saat sen Racer Roller S3 ja Sievi Racer 1 S2 -turvajalkineisiin. Kaikki Racerit on tehty Suomessa S ie vi Fl ex En erg y -joustoelem en tti po hja n sis ällä SUOMI_RACER_TEKIJA_210x265+5_TAKAKANSI_120218.indd 1 12.2.2018 13.00 TEKI1809_kannet.indd 60 4.9.2018 13:21:24