# 3/2012
Intia: tupakkatytöt
käärIvät savukkeIta terveytensä uhalla
12
Tule mukaan Oikeus oppia -kampanjaan!
14
Nigerin lapsimorsiamille häät ovat surun juhla
18
3 tarinaa: yrittäjyyskoulutus toi paremman elämän
AJANKOHTAISTA
Avuntarve kasvaa Nigerissä
Kymmenvuotias Mahe-poika menetti kotinsa, kun rankkasateet ja tulvat koettelivat hänen kotikyläänsä Nigerin Dossossa. Samalla tuhoutui Mahen maanviljelijä-isän sato. Sitä oli odotettu hartaasti, sillä perheellä oli huutava pula ruuasta. Mahe vanhempineen ja sisaruksineen kuuluu niihin yli 18 miljoonaan ihmiseen, jotka kärsivät ruokakriisistä Sahelin alueella. Erityisen ankarasti kriisi on koetellut Nigeriä, jossa jo ennen tulvia viisi miljoonaa ihmistä oli vaarassa nähdä nälkää. Ennen söimme aamiaisen, lounaan ja illallisen. Viime aikoina olemme syöneet vain kerran päivässä, Mahe kertoo. Sateet ja tulvat ovat vaikeuttaneet noin 60 000 nigeriläisen elämää. Heistä neljä viidesosaa on lapsia. Tulvat vaikuttavat myös Plankummilasten arkeen: Dosson maakunnassa asuu 9 600 Plan-kummilasta, ja heistä kaksi kolmesta kärsii tulvien seurauksista. Suomalaisilla on Dossossa 350 kummilasta. Mahen perhe nukkuu nyt täpötäydessä kyläkoulussa. Mahe on huolissaan, voiko kouluopetus jatkua kesälomien jälkeen, kun luokat ovat majoituskäytössä. Onneksi olemme saaneet Planilta riisiä, öljyä, vilttejä ja moskiittoverkkoja. Toivoisin vielä koulutarvikkeita, koska kaikki kirjani ja koulutarvikkeeni jäivät tulvan alle, poika sanoo. Nigerin sadekausi jatkuu edelleen, ja tuhojen pelätään muodostuvan katastrofaalisiksi. Lounais-Nigerissä pelätään tieverkoston romahtamista, joka vaikeuttaisi huomattavasti hätäavun perille saamista. Maassa on ollut tänä vuonna tuhansia koleratapauksia, ja likaisen tulvaveden pelätään levittävän koleraa.
Plan tekee Nigerissä hätäaputyötä ja jakaa tulvan ja ruokapulan koettelemille ihmisille suojia, ruokaa, puhdasta vettä ja välttämättömyystarvikkeita. Plan vetoaa tukijoihinsa: nyt tarvitaan lahjoituksia, jotta Nigeriin saadaan apua! plan.fi/lahjoita
Plan 3/12 - syyskuu 2012 Julkaisija Plan Suomi Säätiö - ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Plan / Floor Catshoek Vastaava päätoimittaja: Riitta Weiste Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Ulkoasu: Elisa Bestetti Paino: Esa Print Oy Painosmäärä: 26 500 kpl Seuraavan kerran lehti ilmestyy marraskuussa 2012. Plan Suomi Säätiö - Kumpulantie 3, 00520 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Gunvor Kronman (pj.), Eva Biaudet, Pekka Haavisto, Kati Ihamäki, Kaj Erik Kiljander, Tauno Kääriä, Tuula Kallio, Anniina Kontinen Asiakaspalvelu: ma-pe klo 1013 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse asiakaspalveluumme (09) 6869 8030. Poliisihallituksen rahankeräyslupa Keräyslupa: 2020/2011/1143, voimassaoloaika 1.7.201230.6.2013 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta), Ålands landskapsregering 794 K12, voimassaoloaika 1.7.2012 30.6.2013 (Ahvenanmaa).
välähdys plan-arjesta
Unelmana leijanlennätys
Plan Bangladesh järjesti kesällä Bangladeshin kansallismuseossa näyttelyn Piirretyt unelmamme, jossa oli piirroksia 28 dakarilaiselta katulapselta. Shumon-pojan akvarellityö kuvaa leijanlennätystä. Katulapset haaveilivat töissään myös mm. hevosista, ilmapalloista, elefantin kylpyhetkestä, purjehdusretkestä ja ystävän halauksesta.
Lukijakysymys on sivulla 29. Osallistu ja voita!
PEFC/02-31-170
2
PÄÄKIRJOITUS
Plan Suomi muuttuu, työn tarkoitus ei
Kun eläkkeelle jäämisen kynnyksellä katson taaksepäin Plan Suomen taivalta, maailma on muuttunut monin tavoin tuona aikana. Niin on myös Plan Suomi. Toimintamme tarkoitus, kaikkien maailman lasten parempi huominen, ei ole muuttunut, mutta tapamme toimia on monin tavoin. Olemme kasvaneet 14 vuodessa yli 50 työntekijän järjestöksi, jonka erityisosaamista lasten ja ihmisoikeuksien toteuttajana arvostetaan niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Olemme yhdessä 15 yhteistyömaamme kanssa kehittäneet satoja ohjelmia ulkoministeriön ja EU:n rahoituksella, jota kansalaisten ja yritysten tuki on täydentänyt. Lapsiin kohdistuva väkivalta perheissä ja kouluissa on monessa kehitysmaassa vielä valitettavaa arkipäivää. Plan on tarvinnut sen kitkemiseksi ja tarvitsee edelleen niin lainsäädäntöön vaikuttamista kuin asennemuutoksen edistämistä ruohonjuuritasolla. Edistämme myös laaja-alaisesti varhaiskasvatusta, joka auttaa erityisesti tyttöjä ja vähemmistöryhmien lapsia pääsemään kouluun. Vaikka yhä useampi lapsi saa opetusta, sen laatu on usein niin huonoa, että lapset eivät opi edes lukemaan. Moni jättäytyy parin vuoden jälkeen pois koulusta, usein vanhempien tahdosta. Plan panostaakin vahvasti koulutuksen laadun parantamiseen. Kukaan ei varmasti kiistä merkitystä, joka koulutuksella on yhteiskuntien vaurastumiseen. Silti yhä useampi nuori kehitysmaissa, yhä useammin myös vauraissa maissa, aikuistuu ilman mahdollisuuksia ammattiin, joka tarjoaisi edes siedettävän toimeentulon. Siksi Plan Suomi toimii sen puolesta, että nuorisotyöttömyyttä ja keinoja sen ratkaisemiseksi katsottaisiin laaja-alaisesti. Ongelman ratkaisijoiksi tarvitaan niin valtiollisia tahoja, yritysmaailmaa kuin kolmatta sektoriakin. Plan Suomi on aina ollut varainhankinnan edelläkävijöitä ja kehittänyt uusia tapoja edistää lasten oikeuksia. Kummigaaloistamme on tullut 14 vuodessa monen odottama perheohjelma. Kummius on edelleen kansainvälisen Planin työn ytimessä ja antaa mahdollisuuden tukea kehitysmaan yhteisöä niin, että yhteisö voi ottaa kehityksen lopulta omalle vastuulleen. Parin viime vuoden aikana olemmekin nähneet näin tapahtuvan ilahduttavan usein. Kummille tämä merkitsee surullista eroa omasta kummilapsesta, koska kylän siirtyessä pois tukiohjelmista myös yhteydenpito kylään katkeaa. On silti lohdullista ajatella, että yhteisön arki ja lasten edellytykset hyvään tulevaisuuteen ovat parantuneet. Plan Suomen toiminnassa on mukana kymmeniä tuhansia suomalaisia, myös moninaisessa vapaaehtoistyössä. Voiko olla tärkeämpää tehtävää kuin taata hyvä alku elämään mahdollisimman monelle lapselle? Vapaaehtoistyö lasten hyväksi oli minulle läheinen asia jo pitkään ennen kuin aloitin työni Planissa. Eläkkeelle jäätyäni tälle harrastukselle on taas enemmän aikaa. Kiitän kaikkia teitä, jotka olette olleet ja olette mukana tukemassa Planin arvokasta ja asiantuntevaa työtä maailman lasten puolesta. Teitä ja monia muita tarvitaan!
Riitta Weiste Pääsihteeri Riitta Weiste siirtyy eläkkeelle lokakuun lopussa johdettuaan Plan Suomea kuusi vuotta.
sisällys
4 8 10 12 14 17 18
Intian tupakkatytöt käärivät savukkeita henkensä kaupalla Uutisia maailmalta Uutisia Suomesta Oikeus oppia kaikille lapsille Nigerin tytöt joutuvat liian aikaisin avioon Katulapsesta opettajaksi Kanat, kalat ja kakut auttavat irti köyhyydestä
20 22 24 25 26 27 28 30
Kummi-info Plan-palat 11.10. juhlitaan maailman tyttöjä Plan-kolumni Lastenhallitus Plan-kansalaiset Svenska sidor Junior-Plan
3
Intian tupakkatytöt käärivät savukkeita henkensä kaupalla
Savukkeiden kääriminen on Intiassa tyttöjen työtä. Arviolta 1,7 miljoonaa lasta työskentelee tupakkateollisuudessa terveytensä ja tulevaisuutensa kustannuksella.
TEKSTI JA KUVAT DAViNDeR KUMAR
4
Salma, 11, istuu kadulla Kadirin kaupungin slummissa ja käärii vikkelästi tupakkaa lehtien sisään. Nelilapsisen perheen nuorimmainen jäi pois koulusta viime vuonna, kun sai neljännen luokan suoritettua. Nyt hänen päivänsä täyttyvät savukkeiden käärimisestä. Sama kohtalo on lukemattomilla tytöillä, jotka asuvat Salman kotiosavaltiossa Anhdra Pradeshissa eteläisessä Intiassa. Halusin jatkaa koulua, mutta me olemme köyhiä ja meillä on vaikeuksia maksaa vuokraa, Salma kertoo. Salman vanhemmat käyttivät kaikki säästönsä kahden vanhimman tyttärensä myötäjäisiin ja häihin. Salmalle ja hänen puusepäksi opiskelevalle veljelleen Yousufille, 15, ei jäänyt mitään. Kadirissa sadat perheet ovat useiden sukupolvien ajan saaneet elantonsa biditupakoiden käärimisestä. Bidit ovat halpoja savukkeita, joita tehdään käärimällä tupakkaa intialaisen eebenpuun lehteen. Kääriminen tehdään käsin, savuke suljetaan langalla, ja lopuksi päät suljetaan terävällä veitsellä. Intiassa myytävistä savukkeista lähes puolet on bidejä. Bidi-savukkeita myyvät yhtiöt tienaavat miljoonia, mutta Kadirin tupakkatyöläiset käärivät savukkeita nälkäpalkalla henkensä edestä. He tekevät 1014-tuntisia
työpäiviä saadakseen kokoon tuhat savuketta, joista välittäjä maksaa 95 rupiaa, alle puolitoista euroa. Melkein kaikki bidien käärijät Kadirissa, kuten muuallakin Intiassa, ovat köyhyydessä eläviä naisia. Heidän joukossaan on paljon nuoria tyttöjä, myös pikkutyttöjä. Työtä voi tehdä kotona, ja monen miehen mielestä kotityö on parempi ratkaisu kuin tyttöjen ja naisten lähettäminen kodin ulkopuolelle kouluun tai työhön. Savukkeiden käärimisen terveysvaikutukset näkyvät kaikenikäisissä tupakkatyöläisissä. Tuberkuloosi, astma, säryt ja lonkan ja nivelten asentoviat ovat yleisimpiä vaivoja. Jatkuvassa savukkeiden käärimisessä suuri määrä nikotiinia imeytyy elimistöön suoraan ihon läpi. Käärijöiden sormenpäiden iho ohenee vähitellen ja menettää tuntonsa, ja neljänkymmenen vuoden iässä työtä on jo mahdoton tehdä. Salmakin kärsii jo raskaan työn seurauksista. Hänellä on keltatauti, ja hän on niin heikko, että pystyy hädin tuskin istumaan suorassa. Silti Salman on käärittävä perheensä hyväksi 1 500 savuketta päivässä. Lisäksi Salmalla on ranteessaan sienitulehdus, joka on slummeissa yleinen huonon hygienian ja puutteellisen sanitaation takia.
Hän tarvitsisi lääkäriä, mutta sairaalavierailu vaatisi yhden työpäivän ja maksaisi yhden päivän palkan. Salman vanhemmilla ei ole varaa kumpaankaan uhraukseen. He uskovat, että sienitulehdus liittyy keltatautiin ja että kummatkin voi parantaa polttamalla tulehtunutta rannetta kuumalla raudalla. Kadirissa monilla lapsilla ja aikuisilla on polttoarpia vastaavista hoidoista.
Lapsia pidetään parhaina käärijöinä
Bidien käärijät hipovat inhimillisen suorituskyvyn rajoja yrittäessään kääriä savukkeita mahdollisimman nopeasti. Suurimman osan toimeentulo on kiinni nopeudesta. Jos bidejä ei synny riittävästi, ei perheen pöytään saada ruokaa. Paineet pitää vauhtia yllä ja saavuttaa kiintiöt ovat niin suuret, että monet jättävät ateriat välistä ja jopa välttävät veden juomista, ettei tarvitse pitää vessataukoja, kertoo Shanu, yhteisövapaaehtoistyöntekijä Kadirista. Erityisen haitallisia tällaiset työpäivät ovat lapsille. Kolme vuotta sitten julkistetun tutkimuksen mukaan Intian bidi-savukkeiden käärintäteollisuus työllistää 1,7 miljoonaa lasta. Lapsia värvätään aktiivisesti käärijöiksi, koska yleisen käsityksen mukaan lasten
Nuorimmat tupakkatytöt ovat alle kouluikäisiä.
Tupakkatytöt tekevät 1014-tuntisia työpäiviä saadakseen kokoon tuhat savuketta, joista välittäjä maksaa alle puolitoista euroa.
Salma, 11, tekee epäinhimillisen pitkiä työpäiviä, vaikka keltatauti ja sienitulehdus vaatisivat pikaisesti hoitoa ja lepoa.
kuvatekstit?
Tupakan käsittely on kovaa ja haitallista työtä, joka vie lopulta sormista tunnon.
5
Ghazala ja hänen lapsensa ovat alttiina haitalliselle tupakkapölylle istuessaan 45 asteen helteessä tupakkakasojen keskellä.
Aisha (oik.) meni naimisiin 13-vuotiaana ja odottaa nyt esikoistaan. Hänen täytyy jatkaa käärimistä raskaudesta huolimatta, sillä aviomiehellä ei ole säännöllisiä töitä.
näppärät sormet sopivat erityisen hyvin käärintään. Intian lain mukaan bidien käärintä on luokiteltu terveydelle haitalliseksi työksi, mutta laissa on porsaanreikä, joka sulkee vanhempiaan auttavat lapset työsuojelun ulkopuolelle. Muodollisesti naiset tekevät toimitussopimukset. Kuitenkin kulissien takana lapset, suurimmaksi osaksi tytöt, tulevat perhettään auttaakseen vedetyiksi mukaan käärintätyöhön, kertoo Plan Intian ohjelmapäällikkö Anita Kumar.
Lapsia värvätään aktiivisesti käärijöiksi, koska yleisen käsityksen mukaan lasten näppärät sormet sopivat erityisen hyvin käärintään.
Tupakkatyö tuhosi koulutushaaveet
17-vuotias Munni oppi käärimään bidejä 7-vuotiaana, kuten suurin osa tytöistä hänen kulmillaan. Hän auttoi äitiään käärimisessä koulun jälkeen, kunnes 12-vuotiaana jätti koulun kokonaan auttaakseen köyhää perhettään. Viidessä vuodessa Munni on käsitellyt paljain käsin tuhansia kiloja tupakkaa. Hänen ja hänen 35-vuotiaan äitinsä Gausiyan täytyy kääriä 2 000 bidiä joka päivä ansaitakseen luvatut kolmisen euroa. Työpäivät venyvät usein 14 tuntiin. Munni pitää itseään kuitenkin onnekkaana, sillä hän osaa lukea ja kirjoittaa. Hänen vanhempi siskonsa, joka on jo 20-vuotias, naimisissa ja äiti, ei päässyt koskaan kouluun. Hän kääri bidejä täysipäiväisesti jo 6tai 7-vuotiaana, koska meillä ei ollut rahaa. En edes muista, leikkikö hän mitään lapsena, Munni sanoo. Bidien kääriminen on Munnille ainoa tapa kerätä rahaa myötäjäisiään varten. Vanhemman tyttären naittaminen vei meidät vararikkoon vähän aikaa sitten, ja nyt me säästämme Munnin myötäjäisiin,
Gausiya-äiti sanoo. Munni ei ole varma, pääseekö irti tupakkaorjuudesta avioliiton myötä. Hän haluaisi lopettaa käärimisen, mutta jos aviomies päättää toisin, vaihtoehtoja ei ole. Omia lapsiaan Munni ei päästäisi tupakka-alalle. En anna lasteni kääriä bidejä. Tämän täytyy nyt päättyä minuun.
Teiniäidin lapset altistuvat tupakan haitoille
Monesti naimisiinmeno ei tarkoita loppua tupakkatyölle päinvastoin. Salman ja Munnin kanssa samassa slummissa asuva Aisha naitettiin jo 13-vuotiaana. Nyt, kuusitoistavuotiaana, hän on neljännellä kuulla raskaana. Aishan isä kuoli, kun tyttö oli kymmenen. Äärimmäinen köyhyys paheni entisestään, ja Aishan täytyi jättää koulu ja mennä naimisiin. Aisha on käärinyt bidejä siitä lähtien, kun muutti asumaan aviomiehensä perheen luokse häiden jälkeen. Aishan 25-vuotias mies on maalari, joka ei useinkaan löydä säännöllisiä töitä. Jos töitä ei ole, hän pysyy kotona. Aviomiehen tulot ovat pienet, joten päävastuu rahan hankinnasta on vaimon harteilla. Emme omista taloamme, ja meidän pitää maksaa vuokraa. Jos emme maksa,
menetämme katon päämme päältä, Aisha sanoo. Aishalla ei ole aikaa tai varaa huolehtia itsestään tai monipuolisesta ravinnonsaannista. Hän viettää päivänsä perheen muiden naisten kanssa kyykkien lattialla ja käärien jopa kaksi tuhatta savuketta joka päivä. Rintaan ja keuhkoihin sattuu, ja kärsin myös selkäsäryistä, hän sanoo. Nuorena naimisiin joutui myös Ghazala, joka ei ole varma iästään. Hän arvelee sen olevan jotakin 15 ja 18 vuoden väliltä. Ghazalasta tuli lapsivaimo viisi vuotta sitten. Hänellä on jo kolme lasta: kolme- ja kaksivuotiaat pojat sekä kolmikuinen tytär. Ghazalan aviomies on sekatyömies, jolla ei ole pysyvää työtä. Sellaisina päivinä, kun töitä löytyy, mies ansaitsee useimmiten alle kaksi dollaria päivässä. Välillä töitä ei löydy pitkään aikaan ja meillä on vaikeuksia ruokkia itsemme kunnolla, Ghazala sanoo. Ghazala hankkii lisätuloa käärimällä bidejä kuten alueen muutkin tytöt ja naiset. Muut käärivät tuhat bidiä päivässä, mutta Ghazala saa aikaiseksi vain 500. Käärimisen lisäksi hoidan kodin ja kolme pientä lasta, Ghazala selittää. Ghazala imettää vielä kuopustaan, mutta hänellä ei ole aikaa tai varaa pitää huolta omasta ravinnostaan. Hän käärii tuntikausia nuorin lapsi sylissään. Hänen lapsensa nuorimmaista myöten joutuvat kosketuksiin tupakan kanssa. Ghazala ja hänen lapsensa ovat alttiina haitalliselle tupakkapölylle istuessaan 45 asteen helteessä tupakkakasojen keskellä. Pahojen lihaskipujen lisäksi saan päänsärkyä ja välillä on vaikea hengittää, Ghazala kertoo. Mutta minun täytyy selvitä ja maksaa vuokramme, ei ole muuta vaihtoehtoa.
Haastateltujen tyttöjen nimet on muutettu.
6
Plan parantaa tupakkatyttöjen oloja
Plan on aloittanut osana Koska olen tyttö -kampanjaansa ohjelman, joka keskittyy lapsityön kitkemiseen ja lapsityöläisten olojen parantamiseen Andhra Pradeshissa. Ohjelma vaikuttaa suoraan 1 500 tytön elämään seuraavina kolmena vuonna. Plan keskittyy lisäämään tietoa lasten oikeuksista ja valistamaan niistä haitoista, joita koituu lasten laittamisesta työhön. Yhteistyössä yhteisöjen ja paikallishallinnon kanssa yritämme luoda mallin, jolla estetään lasten putoaminen koulusta ja joutuminen työhön, Plan Intian ohjelmapäällikkö Anita Kumar sanoo. Tärkeässä roolissa ovat yhteisön sisältä tulevat vapaaehtoiset, jotka tuntevat tupankäärijöiden olot. He kannustavat perheitä etsimään vaihtoehtoja ja kouluttamaan lapsensa.
7
uutisia maailmalta
Koska olen tyttö -lippu nousi Mount Everestin huipulle
Nishat Mazumder on ensimmäinen bangladeshilainen nainen, joka on kiivennyt maailman korkeimmalle vuorelle, Nepalissa sijaitsevalle Mount Everestille. Toukokuussa vuoren valloittanut Mazumder omisti ponnistuksensa Planin työlle tyttöjen oikeuksien puolesta ja pystytti huipulle Koska olen tyttö -kampanjan lipun. Vaikka 31-vuotias Mazumder on kokenut vuorikiipeilijä, ponnistus vaati äärimmäistä kuntoa ja rankkaa valmistautumista. Kun kosketin huippua, elämänmittainen unelmani toteutui. Koska olen tyttö -kampanjassa on kyse siitä, että annetaan tytöille ääni ja voimaa. Halusin tarttua tähän haasteeseen näyttääkseni tytöille ympäri maailmaa, ettei mikään ole mahdotonta, Mazumder kertoo.
Tekstiviestit edistävät äitiysterveyttä Senegalissa
Moni odottava äiti Länsi-Afrikassa jää vaille terveyspalveluita. Usein lähin terveyskeskus on liian kaukana eikä odottaja tiedä terveyspalveluiden saatavuudesta tai tärkeydestä. Plan on aloittanut Senegalissa tekstiviestipalvelun, joka tukee vauvaa odottavia perheitä ja tuoreita äitejä saamaan terveyspalveluita. Monilla perheillä on käytössään kännykkä, johon Plan lähettää tekstiviestillä tietoa esimerkiksi siitä, milloin raskaana olevalla naisella on mahdollisuus tavata lääkäri tai kätilö. Tekstiviestit myös muistuttavat terveydenhoidosta ja käsihygienian tärkeydestä. Hanketta tukevat USAID ja Senegalin suurin operaattori Sonatel. Kylässämme on ollut tavallista, että nainen tapaa lääkärin vasta seitsemän raskauskuukauden jälkeen. Nyt nainen voi saada neuvoja ja tietoa jo raskauden ensimmäisistä merkeistä lähtien, kertoo Sene, joka on hyötynyt tekstiviestipalvelusta odotusaikanaan. Viestit lisäävät tietoamme tärkeistä asioista, kuten siitä, miten tärkeää on pestä käsiä tai imettää vauvaa ainakin puolivuotiaaksi. Nämä ovat asioita, joista emme tienneet ennen tarpeeksi, kertoo toinen äiti Fatou. Vaikka rokotukset ovat Senegalissa helposti saatavilla, moni vanhempi ei tiedä niistä. Siksi Plan lähettää myös tekstiviestejä, jotka kertovat rokotusten tärkeydestä ja saatavuudesta.
Planin työ alkoi Myanmarissa ja Italiassa
Plan ja Myanmarin hallitus allekirjoittivat heinäkuussa yhteistyösopimuksen, joka virallistaa Myanmarin Planin uudeksi ohjelmamaaksi. Tämä on historiallinen hetki Planille, ja toivomme, että tästä alkaa hedelmällinen yhteistyö Myanmarin hallituksen kanssa maan heikkoosaisimpien lasten auttamiseksi, Planin pääjohtaja Nigel Chapman totesi puheessaan. Yhteistyösopimus linjaa Planin toimintaa kolmeksi vuodeksi. Tulevat hankkeet keskittyvät muun muassa katastrofien torjuntaan ja hallintaan sekä varhaiskasvatukseen. Myös vesi-, sanitaatio- sekä hygieniaohjelmia kehitetään maan kuivuudesta kärsivissä osissa. Plan aloitti työnsä Myanmarissa vuonna 2008 tuomalla hätäapua hurrikaani Nargisin uhreille. Hätäapu muuttui pitkäjänteiseksi jälleenrakennusohjelmaksi, kun Plan ryhtyi tekemään yhteistyötä paikallisten järjestöjen kanssa. Heinäkuussa avautui myös Plan Italian toimisto, ja Italiasta tuli 21. maa, jossa Plan kerää varoja. Plan Italia keskittyy aluksi hankkimaan kummeja sekä tukijoita Koska olen tyttö -kampanjalle.
8
Lasten ja nuorten mediaprojekti poiki televisiokanavan Malawissa
Planin tukema lasten ja nuorten mediaprojekti Timveni on saanut Malawin hallitukselta luvan aloittaa televisiolähetykset omalla televisiokanavalla. Timvenillä on ollut oma radiokanava jo vuodesta 2006, ja nyt toiminta laajenee lasten ja nuorten ehdoilla toimivaan televisiokanavaan. Yksi Timvenin toimittajista on hiv-positiivinen Violet Banda, 19, joka on paljastanut jo useita lasten hyväksikäyttö- ja pahoinpitelytapauksia. Projekti antaa tuhansille malawilaisille teinitytöille mahdollisuuden nostaa esille pakkoavioliittojen, köyhyyden ja hyväksikäytön kaltaisia asioita. Haluan, että hallitus tarttuu asioihin, joita käsittelemme, Banda sanoo. Televisiotoiminnan avulla tavoitamme enemmän lapsia ja nuoria. Voimme edistää
heidän oikeuksiaan, elämäntaitojaan sekä koulutusta. Keskitymme erityisesti tyttöjen sekä vaikeassa asemassa olevien lasten tilanteeseen, kertoo Timvenin toiminnanjohtaja Manyanda Nyasulu. Tulevaisuudessa tavoitteena on perustaa Timvenin oma mediakoulu.
Opettamalla medialukutaitoa sekä radio- ja televisiotuotantoa luomme lapsille ja nuorille mahdollisuuden tarttua itseään koskeviin ongelmiin. Tämä lisää nuorten osaamista ja antaa työkalut jakaa tietoa heitä koskevista oikeuksista, Nyasulu sanoo.
Plan kitkee lapsikauppaa Togossa
Länsiafrikkalainen Togo on surullisenkuuluisa lapsikaupan lähde- ja läpikulkumaa. Sekä tyttöjä että poikia kaupataan kotiapulaisiksi ja lapsiavioliittoihin. Kaupattujen lasten määrää on vaikea arvioida, sillä useimmat tapaukset pysyvät piilossa. Plan on aloittanut Togossa ohjelman, joka tähtää lapsikaupan kitkemiseen erityisesti koulutuksen avulla. Plan Belgian tukema ohjelma toimii jo sadassa kylässä ja on tavoittanut yli 2 000 lasta, jotka ovat joko lapsikaupan uhreja tai alttiita ihmiskaupalle. Plan tukee lapsia käymään säännöllisesti koulua, ja koululuokat saavat valistusta lapsikaupan riskeistä. Jo 440 opettajaa on saanut koulutusta siitä, kuinka lapsia voi opettaa välttämään ihmiskaupan uhkaa. Koulujen lisäksi Plan tekee valistustyötä perheiden parissa. Köyhät perheet myöntyvät usein lähettämään lapsensa työhön, koska eivät tunnista lapsikauppaa. Planin tuella yhteisöihin on syntynyt lastensuojelukomiteoita, jotka tunnistavat ja torjuvat lapsikaupan uhkaa. Esimerkiksi Kpessin kylässä komitea tapaa viikoittain ja toteuttaa valistuskampanjoita, jotka kertovat lapsikaupasta muun muassa radion ja tapahtumien avulla. Viime vuonna komitea onnistui estämään kylässä 15 lapsikauppatapausta.
MaailMa lukuina
terveysriski. se tappaa enemmän ihmisiä kuin aids, malaria ja tuberkuloosi yhteensä.
nälkä on maailman 1. suurin
925 miljoonalla ihmisellä ei ole 98 % asuu kehitysmaissa.
lasta kuolee joka vuosi. 60 % näistä kuolemista johtuu nälästä ja siihen liittyvistä sairauksista. 25 % kehitysmaissa asuvista lapsista on alipainoisia.
(Lähteet: FAO, Unicef)
riittävästi ruokaa. heistä
10,9 miljoonaa alle viisivuotiasta
MaailMan ruokapäivää vietetään 16.10.
9
uutisia suomesta
Turpa auki! -työpajat puhuttavat ammattikouluissa
Plan on järjestänyt vuodesta 2007 Turpa auki! -työpajoja, joissa koululaiset saavat tietoa lasten oikeuksista ja kirjoittavat niistä rap-lyriikoita. Tähän asti riimejä on rustattu peruskouluissa, mutta alkavana lukuvuonna Turpa auki! -kampanja jalkautuu myös ammattikouluihin. Järjestimme keväällä pilottikokeilun, jossa lyriikkatyöpajoja testattiin kuudessa ammattikoulussa. Homma otettiin hyvin vastaan. Näkökulmaa on säädetty niin, että ammattiin opiskelevat nuoret saavat tietoa etenkin globaalista nuorisotyöttömyydestä ja nuorten taloudellisesta turvallisuudesta aiheista, jotka ovat heitä lähellä, kertoo Plan Suomen audiovisuaalinen suunnittelija Jani Toom. Työpajoja järjestettiin kevään aikana muun muassa lentomekaanikoiksi, tarjoilijoiksi ja sähköasentajiksi opiskeleville nuorille. Työpajoista kiinnostuneet ammattioppilaitosten edustajat voivat olla yhteydessä Planiin: kotimaa@plan.fi Metallialan opiskelijoiden ryhmässä syntyi muun muassa seuraava teksti: Rahat loppuu asunto lähtee muuta slummiin uusi identiteetti. Luottotiedot vielä säily jos nekin menee, niin mitä sitten. Duuniin on vaikee päästä. Hakemuksista ei kuulu mitään. Pitää yrittää lisää.
Räppäri Steen1 puhui opiskelijoille riimittelystä.
Ossi Heinänen on Plan Suomen uusi pääsihteeri
Valtiotieteen maisteri Ossi Heinänen siirtyy syksyllä Plan Suomen johtoon. Hänellä on monipuolinen kokemus lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä järjestöistä. Vuosina 20082011 Heinänen työskenteli Nuori Suomi ry:n kehitysjohtajana ja nuorten liikuntakulttuuria tukevan Your Move -suurtapahtuman johtajana. Vuosina 20032008 Heinänen johti Mannerheimin Lastensuojeluliiton nuorisotyötä sekä kehitti toiminnan kansainvälistä ulottuvuutta. Urallaan hän on toiminut myös Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteerinä. Luottamustoimissaan Heinänen on edistänyt lasten ja nuorten asemaa useiden eri ministeriöiden työryhmissä ja toimikunnissa sekä muun muassa Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin hallituksen puheenjohtajana. Heinänen on työssään kehittänyt lapsia ja nuoria aidosti osallistavia menetelmiä, jotka tukevat erinomaisesti kehitysyhteistyön nykyajattelua: myös lapset ovat aktiivisia toimijoita, eivät vain avun kohteita. Tältä osin Plan on ollut ja haluaa jatkossakin olla edelläkävijä. Myös vankka kokemus uusien medioiden hyödyntämisessä sekä rohkeus nostaa esiin tuoreita näkökulmia ovat vakuuttaneet Planin hallituksen siitä, että Heinäsen johdolla järjestön työ jatkuu vahvana myös tulevaisuudessa, kertoo Plan Suomen hallituksen puheenjohtaja Gunvor Kronman. Heinänen aloittaa uudessa tehtävässään edellisen pääsihteerin Riitta Weisteen siirtyessä eläkkeelle. Weiste on johtanut Plan Suomea vuodesta 2006.
Planinilaiset koulunpenkillä
Plan Suomen henkilöstö osallistui keväällä Tieturi Oy:n järjestämään koulutukseen. Yksipäiväisillä kursseilla perehdyttiin uuteen Office-ohjelmistopakettiin. Tieturin asiantuntijat antoivat kurssilaisille lisäksi evästystä työnteon tehostamiseen tietotekniikkaa hyödyntämällä. Ohjelmajohtaja Julia Ojanen Planin kansainväliseltä osastolta oli tyytyväinen kurssin antiin ja uskoi koulutuksen auttavan työnteon arjessa. Sain kurssilta kasapäin uusia niksejä, jotka helpottavat ja tehostavat työntekoa. On niin paljon, mitä ei ole osannut hyödyntää aiemmin. Nyt opin itselleni uusia, ketterämpiä tapoja käyttää esimerkiksi sähköpostia ja sähköistä kalenteria. Kurssin kouluttajina toimivat Tieturin asiantuntijat Saija Sinisalo ja Paula Tuominen. Molemmat iloitsivat Planin ja Tieturin välisestä yhteistyöstä. Olen vilpittömästi iloinen, että olen sellaisen työnantajan palveluksessa, joka osallistuu tällaisiin hankkeisiin ja on mukana omalla panoksellaan tukemassa arvokasta toimintaa, sanoo Saija Sinisalo. Tieturi on pohjoismaiden suurin tietotekniikan ja projektijohtamisen koulutusyritys. Planin henkilöstön koulutus oli osa Planin ja Tieturin välistä yritysyhteistyötä.
Julia Ojanen testaa uusia oppeja käytännössä
10
Planin sidosryhmäkoulutus painotti koulutuksen tärkeyttä
Planin kotimaan työn sidosryhmäkoulutus kokosi syyskuun alussa Helsinkiin toistakymmentä vapaaehtoisten aluevastaavaa ympäri Suomea, 40 uutta ja vanhaa lähettilästä ja 20 Lastenhallituksen jäsentä. Koulutuksessa keskityttiin Oikeus oppia -kampanjan teemoihin eli laadukkaan ja turvallisen koulutuksen merkitykseen ja esteisiin. Vapaaehtoiset ideoivat, miten voivat edistää kampanjaa omilla paikkakunnillaan. Plan Suomen vapaaehtoistyön koordinaattori Karoliina Tikka iloitsee aktiivisesta PlanKansalaisten joukosta. Hän kertoo, että mukaan kaivataan myös uusia aluevastaavia. Aluevastaavat ovat Planin vapaaehtoisia, jotka koordinoivat ja ideoivat Planin toimintaa omalla paikkakunnallaan ja kokoavat alueen vapaaehtoiset yhteisiin tapahtumiin ja tapaamisiin. Jos tällainen toiminta kiinnostaa, ota yhteyttä! Tikka kannustaa.
Taitajat lahjoittivat tytöille
Jyväskylän ammattiopiston opiskelijat lahjoittivat 957 euroa Planin Girls Can -keräykseen. Pukuompelun opiskelijat osallistuivat keväällä Jyväskylässä järjestettyyn valtakunnalliseen Taitaja2012-kilpailuun. Myöhemmin suunnittelukilpailuun osallistuneet tuotteet myytiin ja tuotto päätettiin lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Asia oli mietintämyssyssä muutaman kuukauden, ja meinasi tulla jo pieni paniikki, kun emme oikein keksineet hyvää kohdetta. Kunnes ihan kilpailujen kynnyksellä näin töihin tullessa tienvarsimainoksen Girls Canista. Ja siinä se oli, muistelee Jyväskylän ammattiopiston pukuompelun lajivastaava Heli Mäkinen. Taitaja2012 on ammattitaidon SM-kilpailu alle 20-vuotiaille ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille.
Huippukoomikot hauskuuttivat tyttöjen puolesta SuomiAreenassa
Plan Suomi oli näkyvästi esillä SuomiAreenassa heinäkuussa. SuomiAreena on yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma, jonka MTV3 ja Porin kaupunki järjestävät vuosittain Pori Jazzin yhteydessä. Planin tapahtumassa Koomikot koulunpenkillä noin 500 katsojaa pääsi seuraamaan, kun suomalaiset huippukoomikot esiintyivät kehitysmaiden tyttöjen koulutuksen puolesta. Miitta Sorvali, Sanna Stellan, Pirjo Heikkilä, Teemu Vesterinen ja Antti Haapala muistelivat kouluaikojaan ja hauskuuttivat yleisöä. Huumorin lomaan mahtui vakavaa asiaa kehitysmaiden tyttöjen asemasta ja koulutuksen esteistä. Tapahtuma muistutti, että jokainen lapsi niin tyttö kuin poika ansaitsee laadukkaan koulutuksen ja hyvän ja turvallisen opettajan. Osa SuomiAreenaa oli Kansalaistori, joka täytti Porin Kävelykadun keskiviikosta perjantaihin. Planin osastolla oli esillä erityisesti Koska olen tyttö -kampanja. Planin ständillä riitti keskustelijoita, ja yli 500 suomalaista allekirjoitti kolmen päivän aikana Oikeus oppia -kampanjan vetoomuksen. Kampanja tähtää siihen, että 10 prosenttia Suomen kehitysyhteistyön määrärahoista käytettäisiin koulutukseen ja että varoja kohdennettaisiin erityisesti tyttöjen koulutukseen. SuomiAreena järjestettiin nyt seitsemättä kertaa, ja se keräsi ennätysyleisön: tilaisuuksia seurasi noin 20 000 katsojaa ja kuuntelijaa. SuomiAreena-viikon nimekkäin kansainvälinen puhuja oli jemeniläinen rauhannobelisti Tawakkol Karman, joka puhui naisten asemasta sodassa ja rauhattomilla alueilla.
Teemu Vesterinen (yllä), Pirjo Heikkilä ja Antti Haapala naurattivat yleisöä koulumuistoillaan.
11
KUVA: PASI HAKALA
Oikeus oppia kaikille lapsille
Kaikilla maailman lapsilla on oikeus koulunkäyntiin ja laadukkaaseen opetukseen. Jotta tämä oikeus toteutuisi jokaisen lapsen kohdalla, tarvitaan lisää panostusta kehitysmaiden lasten ja erityisesti tyttöjen koulutukseen. Tule mukaan kampanjaan!
Plan Suomen Oikeus oppia -kampanja vaatii, että · koulutuksen osuus kehitysyhteistyömäärärahoista nostetaan 10 %:iin · rahoja kohdennetaan erityisesti tyttöjen koulutuksen parantamiseen.
Planin vapaaehtoiset keräsivät nimiä Oikeus oppia -vetoomukseen Joensuun Pop-kadulla Ilosaarirockin aikaan.
» Allekirjoita vetoomus verkossa osoitteessa plan.fi/oikeusoppia » Kerro samassa osoitteessa oma opettajamuistosi. Kampanjassa »
kerätään suomalaisten muistoja unohtumattomista opettajista. Piilota pulpetti. Kuvauta itsesi pulpetissa yllätyksellisessä paikassa ja kerro, miksi maailman kaikilla lapsilla on oikeus oppia.
Osallistu kampanjaan!
Oululaiset näyttivät mallia: nimien keruu tärkeän asian puolesta on helppoa ja hauskaa. Tilaa vetoomuslomakkeita itsellesi (kotimaa@ plan.fi) ja kerää nimiä töissä, harrastuksissa, jalkapallo-ottelussa...
Kympin ope
Osana kampanjaa Plan kerää suomalaisten muistoja opettajista, jotka ovat vaikuttaneet syvästi. Kuka tai millainen oli se opettaja, joka kannusti sinua tai vaikutti elämäsi suuntaan? Kerro omasta opettajastasi osoitteessa www.plan.fi/oikeus-oppia/kympin-ope. Muun muassa näin osallistujat ovat kuvailleet hyvää opettajaa: "Olin hieman ujo ja epävarma oppilas luokkatilanteessa. Sitten luokilla 34 tuli uusi opettaja, joka löysi meistä kaikista jotain missä oltiin hyviä tai oltiin opittu. Hän sai itsetunnon kohoamaan, josta on ollut tottakai hyötyä. Muistosta on tosi kauan, mutta edelleen muistan kannustavaa opettajaa." - Ritva, 58 v. "Heikki oli pienen kunnan kuvisope. Oma omituinen persoonallisuus: kannatteli itseään kuin henkarista riippuva haalari; ajeli kylänraitilla sivuvaunumoottoripyörällä nahkalakki päässä ja antoi kympin kuviksesta, jos osasi nimetä "teokset" luovasti. Heikille riitti, että uskalsi ja yritti. Heikille epäonnistuminen oli onnistumista, jos vaan oli tehnyt jotain sen eteen. Heikille riitti, että jokainen meistä oli aidosti sitä mitä oli." - Maria, 50 v. Lue myös Lastenhallituksen jäsenen Joonaksen opemuisto tämän lehden sivulta 26.
Kaikki kirjoitukset, kuvat ja adressit ovat osa kampanjan vetoomusta. Ne toimitetaan kehitysyhteistyöministerille alkuvuodesta 2013. Vuosi 2012 on kansainvälisen Planin perustamisen 75-vuotisjuhla. Suomessa juhlavuonna tuodaan monin tavoin esille jokaisen lapsen oikeutta laadukkaaseen koulutukseen.
Materiaalia kouluille
Planin opettajille suunnatussa kampanjapaketissa on vinkkejä siihen, kuinka kampanjan teeman voi tuoda osaksi opetusta. Tilaamalla kampanjapaketin saat lisätietoa kampanjan teemoista, valmiita tunti-ideoita sekä toiveesi mukaan vetoomuspohjia sekä kirjoitus- tai piirustuspohjia oppilaiden kannanottoja varten. Materiaalit voi tilata osoitteesta kotimaa@plan.fi. Suurimmilla paikkakunnilla ja kehyskunnissa opettajat voivat tilata luokkaansa Lapsen oikeuksien lähettilään. Lähettilään vierailut ovat kouluille maksuttomia.
Nimiä haalimaan!
Planin Oulun vapaaehtoiset laittoivat jo tuulemaan kerätäkseen Oikeus oppia -vetoomukseen nimiä. Oululaiset aktiivit pääsivät nimenkeruuseen viihdekuoro Iso Ilon konsertteihin.
12
Pulpetit piilossa
Minttu, Liperi: "Koulu ja harrastukset ovat molemmat tärkeitä minusta tulee joskus maailman paras futaaja"
Vie pulpetti hauskaan tai mielikuvitukselliseen paikkaan ja kuvauta itsesi siinä! Lähetä kuvasi ja kommenttisi koulutuksesta osoitteeseen kotimaa@plan.fi. Näin otat kantaa sen puolesta, että jokainen lapsi maailmassa voisi istua pulpetissa ja saada laadukasta opetusta. Olemme saaneet jo kymmeniä hauskoja ja yllättäviä kuvia tässä muutamia.
Vilma, Liperi: "Opiskella voi monenlaisia asioita myös jaloillaan voi toteuttaa unelmiaan"
Jenny, Helsinki: "Kehitysmaiden lasten koulutukseen tulee panostaa enemmän, sillä muuten kouluttamattomuuden ja sitä kautta mm. köyhyyden ja huonojen elinolojen noidankehä jatkuu entisellään."
Sini, Joensuu: "Tyttöjen kouluttaminen on siemen, josta kehitys ja hyvinvointi versovat."
Noora, Liperi: "Hevoset ovat olleet osa elämääni vauvasta lähtien unelma-ammattini on ratsupoliisi!"
Matti, Rajamäki: "Lauseet ovat ikuisia. Lukutaito jokaiselle!"
Anna, Helsinki ja eelis, Nummela: "Koulun avulla kehitämme erityisesti naisten asemaa ja mahdollisuuksia parempaan toimeentuloon. Lasten koulutus kehitysmaissa lisää myös ihmisten tietoisuutta aidsista ja näin ehkäisee hiv-tartuntojen saantia."
Martti, Helsinki: "Puusta paperiksi ja pitkälle. Paperista työkaluja kirjoitusja lukutaidon opiskeluun."
13
nigerin tytöt joutuvat liian aikaisin avioon
Kolmannes nigeriläisistä tytöistä joutuu naimisiin ennen 15-vuotispäiväänsä. Viisi nigeriläistä tyttöä kertoo tarinansa.
JANe LABOUS, iiDA RieKKO KUVAT SHONA HAMiLTON
Mariama, 13, joutui kiusatuksi avioliittosuunnitelmien vuoksi.
"Minulle ei edes kerrottu, että minua odottaa avioliitto. Menin tavallisena päivänä lainaamaan koulukirjoja kaveriltani. Kotimatkalla tapasin tyttöjä, jotka kertoivat nähneensä vieraita miehiä kotitalossani. Miehet olivat kertoneet tulleensa kosimaan minua. Tieto ahdisti minua. En voinut syödä enkä nukkua kunnolla. En halunnut nähdä ystäviänikään, koska ajattelin, että kaikki puhuvat kuitenkin avioliitostani. Anelin, että avioliittoni järjestänyt setäni olisi kärsivällinen ja antaisi minun vielä kasvaa. Sanoin, etten ole valmis harrastamaan seksiä miehen kanssa. Setä ei kuunnellut. Aiemmin pidin koulusta ja olin hyvä oppilas. Matematiikka ei ole vahvuuteni, mutta muissa aineissa olin luokkani parhaita. Kun avioliittosuunnitelmat tulivat julkiseen tietoon, opettajani alkoi kiusoitella minua "tuoreeksi morsiameksi". Muut oppilaat nauroivat ja matkivat häntä. Opettaja myös alkoi kohdella minua eri tavalla. Kun saimme tehtäviä, hän käski minut lakaisemaan pihaa, koska hänen mielestään en enää keskittynyt kouluun vaan mietin vain avioliittoani. Tilanne tuntui niin pahalta, että jäin kokonaan pois koulusta. Planin työntekijä puuttui onneksi tilanteeseen juuri ennen häitäni. Avioliitto saatiin peruttua, ja kyläläisten avustuksella äiti pystyi maksamaan myötäjäisrahat takaisin sulhasen perheelle. Nyt olen päässyt uudelleen kouluun toiseen kouluun, jossa minua ei kiusata. Toivon, että saan tulevaisuudessa kunnon palkkaa ja voin rakennuttaa talon perheelleni. Haluan isona tuomariksi."
14
Haoua*, 15, toipuu raskaasta synnytyksestä Dosson sairaalassa.
"Kun kuulin, että minut naitettaisiin, olin tyrmistynyt. Häitä vietettiin viime vuonna muslimien tabaski-juhlan aikaan. En ollut onnellinen, koska minusta häissä ei ollut syytä juhlaan. Häät ovat surullinen tapahtuma. En tiedä mieheni ikää enkä muutenkaan tunne häntä kovin hyvin. Hän työskentelee Norsunluurannikolla, mistä lähettää rahaa kotiin. Olin perheeni luona kotikylässäni, kun synnytyskivut alkoivat. Synnytys oli äärimmäisen tuskallinen ja kesti monta päivää. Lopulta sisareni vei minut Dosson kaupungin sairaalaan. Kärsin paljon ja olin peloissani. Koska supistelut olivat jatkuneet jo kolme päivää, lääkäri leikkasi minua ja lapsi saatiin ulos. Vauvani ei kuitenkaan selviytynyt. Nyt toivun saamistani vammoista, ja pidätyskykyni on mennyttä. Sisareni pitää minusta huolta. Tämän kokemuksen jälkeen en usko, että haluan enää lapsia. Haluaisin kovasti takaisin kouluun. Mieheni kodissa sain tehdä vain kotitaloustöitä. Jauhoin hirssinjyviä, kokkasin ja hoidin ostokset. Haluaisin oppia lukemaan, joko koraanikoulussa tai tavallisessa koulussa."
*Haouan nimi on muutettu.
Raskaus ja synnytys ovat teini-ikäisten tyttöjen yleisimmät kuolinsyyt.
Salamatou, 24, jäi yksinhuoltajaksi 14-vuotiaana.
"Naapurini järjesti avioliittoni ja naittoi minut 23-vuotiaalle rakennustyömiehelle Adamoulle, joka maksoi minusta 100 000 Nigerin nairaa (155 euroa). Olin juuri aloittanut koulun, jossa opiskelin ompelijaksi. Avioliiton takia opinnot jäivät kesken. Hääni olivat ikävä kokemus. Hääyönä mieheni sääli minua eikä pakottanut minua harrastamaan seksiä. Pian avioliiton järjestänyt naapurini sai kuitenkin tietää, ettei liitto ollut saanut täyttymystä. Hän painosti mieheni pakottamaan minut yhdyntään. Pakenin makuuhuoneesta itkien, mutta mieheni ystävä lukitsi minut takaisin makuuhuoneeseen. Yhdyntä sattui valtavasti, ja seuraavana päivänä minun täytyi istua tyynyn päällä. Aluksi Adamou oli minulle kiltti, mutta pian hän alkoi pahoinpidellä minua ja pakottaa minua seksiin. Olin niin ahdistunut, että pakenin muutamaksi päiväksi vanhempieni luo. Kun palasin, Adamou oli jo ottanut toisen vaimon ja ojensi minulle avioeropaperit. Olin 13-vuotias ja raskaana. Kun poikani Majid syntyi, menetin paljon verta. Synnytyksen jälkeen en pystynyt puhumaan kolmeen kuukauteen. Kun sain vihdoin puhuttua, itkin ja sanoin, etten koskaan menisi takaisin Majidin isän luo. Haluan, että omat lapseni saavat käydä koulua ja menestyvät. En anna heidän mennä naimisiin nuorena. Jos minulla on joskus 13-vuotias tytär, jota mies katselee, sanon että miehen täytyy etsiä joku vanhempi vaimo."
15
Rabi, 14, uhmasi isoäitiään välttääkseen lapsiavioliiton.
"Olen orpo ja asun tätini luona Dosson kaupungissa. Koulun kesälomalla menin käymään isoäitini luona, mutta loman päätyttyä hän ei päästänytkään minua palaamaan kouluun. Pian isoäiti sanoi, että karkottaisi minut perheestään, ellen suostuisi naimisiin hänen valitsemansa 30-vuotiaan miehen kanssa. Sanoin, etten ollut valmis vaimoksi, mutta isoäiti kutsui miehen kylään. En suostunut tapaamaan miestä, vaikka hän kävi monta kertaa. Isoäiti tuli yhä vihaisemmaksi. Luulen, että hän pelkäsi, että ellen menisi pian naimisiin, saisin aviottoman lapsen ja pilaisin perheen maineen synnyttämällä äpärän. Pakenin isoäidin luota ja sain sukulaisiltani sen verran rahaa, että pääsin takaisin Dossoon. Tätini ei onneksi halua, että menen vielä naimisiin. Hän joutui itse naimisiin liian nuorena. Toivon, että pääsen taas jatkamaan koulunkäyntiä. Haaveeni on tulla lääkäriksi."
Varhaisavioliitto katkaisee lapsuuden
Joka vuosi noin kymmenen miljoonaa alle 18-vuotiasta tyttöä menee naimisiin, usein pakotettuina. Kaikkein köyhimmissä maissa joka seitsemäs tyttö joutuu vihille alle 15-vuotiaana. Yleisimpiä lapsiavioliitot ovat Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa, missä 60 prosenttia 1519-vuotiaista tytöistä on naimisissa. Nigerissä jopa kolme neljästä alaikäisestä tytöstä on avioitunut. Kun tyttö naitetaan alaikäisenä, hän ei pääse kouluun. Lapsivaimon päivä kuluu lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen sijaan kotitöissä. Ilman koulua tytön elämänpiiri kaventuu. Tyttö ei opi tietoja ja taitoja, joilla voisi huolehtia omasta ja perheensä toimeentulosta tai kehittää yhteisöään. Siksi varhaisavioliitot syventävät köyhyyden kierrettä. Kouluttamaton lapsivaimo jää myös vaille perustietoa omasta terveydestään ja sen vaalimisesta. Hän ei opi tunnistamaan seksuaalioikeuksiaan eikä osaa vaatia ehkäisyä ja suojaa sukupuolitaudeilta. Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa 1519-vuotiaiden tyttöjen riski saada hiv-tartunta on jopa kuusi kertaa suurempi kuin samanikäisillä pojilla. Myös varhainen äitiys on riski tytön terveydelle. Alle 15-vuotiaalla on viisinkertainen ja 1519-vuotiaalla kaksinkertainen riski kuolla raskauden ja synnytyksen aikana 20-vuotiaaseen verrattuna. Lapsiavioliittojen yleisyydestä ja vaarallisuudesta kertoo jo se, että raskaus ja synnytys ovat teini-ikäisten tyttöjen yleisimmät kuolinsyyt. Kouluttamattomuus altistaa lisäksi perheväkivallalle ja seksuaaliselle hyväksikäytölle. Mitä nuorempana tyttö on joutunut naimisiin, sitä todennäköisemmin hän uskoo, että lyöminen, potkiminen ja raiskaaminen kuuluvat vaimon osaan. Plan kitkee lapsiavioliittoja Nigerissä ja muissa toimintamaissaan valistamalla perheitä tyttöjen koulunkäynnin tärkeydestä ja lapsiavioliittojen haitallisuudesta sekä tukemalla tyttöjen koulunkäyntiä monipuolisilla hankkeilla.
Jos tytöt eivät ole koulussa, he joutuvat liian aikaisin naimisiin.
Saadatoun, 14, vanhemmat ymmärsivät koulunkäynnin tärkeyden.
"Käyn koulua ja haluan aikuisena opettajaksi. Se, että olen yhä koulussa, on Planin ansiota. Kaksi vanhempaa siskoani naitettiin nuorina. Sitten vanhempani kävivät Planin järjestämissä kokouksissa, joissa kuulivat tyttöjen kouluttamisen hyödyistä. Heihin vaikutti myös se, että he tapasivat naispuolisia opettajia, joiden ansiosta tyttöjen on mukavampaa ja turvallisempaa käydä koulua. Koko yhteisömme on hyötynyt, kun Plan on rakentanut luokkahuoneita ja järjestänyt opetusta myös pikkulapsille. Me kaikki tiedostamme nyt paremmin koulutuksen hyödyt. Toinen siskoni lopetti koulunkäynnin 12-vuotiaana ja toinen 9-vuotiaana. Vanhempani eivät nähneet syytä kouluttaa heitä, ja toinen heistä joutuikin naimisiin jo 11-vuotiaana. Minusta on välttämätöntä, että tytöt käyvät koulua, koska jos he eivät ole koulussa, he joutuvat liian aikaisin naimisiin. Kun olen aikuinen ja voin auttaa vanhempiani, he muistavat, että menestykseni on Planin työn ansiota. Naimisiin menen vasta sitten, kun olen päättänyt opintoni."
Nigerissä 3/4
alaikäisestä tytöstä on avioitunut
16
katulapsesta opettajaksi
Jos Kiberan slummissa asuva katulapsi tapaa Jack Matikan, hänellä on onnea. Matika auttaa katulapsia käymään koulua ja saamaan elämänsä järjestykseen.
TEKSTI JA KUVAT AiJA SALOVAARA
Jack Matika on omistanut elämänsä Kiberan katulasten auttamiselle.
Kävelyllä Kiberan slummissa Jack törmää teini-ikäiseen, sekavaan poikaan. Jack tukee häntä hartioista, kuuntelee ja keskustelee pitkään. Myöhemmin Jack seisoo lapsilauman keskellä ja keskittyy jakamaan huomiotaan tasaisesti. Kun Jack ohjeistaa lapsia lempeästi mutta päättäväisesti, kaikki hiljentyvät kuuntelemaan. Lasten kasvoilta paistaa ihailu, ja Jack hymyilee, niin kuin aina. Kenian pääkaupungissa Nairobissa asuva Jack Matika, 30, työskentelee Koinonia Communityn katulasten keskuksissa ja on niistä yhden, Ndugu Mdogo Rescue Centerin, vastuuhenkilö. Hän on Ndugun Mdogon poikien isä, isoveli, ystävä ja opettaja. Jack kulkee Kiberan slummin kaduilla ja tutustuu niillä asuviin lapsiin. Joka vuosi osa näistä lapsista saa kodin Koinoniasta. Perheet eivät pysty tarjoamaan lapsilleen ruokaa. Vanhemmilla on päihdeongelmia, ja osa lapsista on menettänyt vanhempansa aidsille. Lapset päätyvät kaduille. Nuorimmat katulapset ovat 3- tai 4-vuotiaita, Matika kertoo. Joissain tapauksissa ei ole kyse taloudellisesta puutteesta vaan siitä, ettei lapsi halua mennä kouluun. Kenialainen koulusysteemi on ankara. Lapsilta vaaditaan paljon, ja heitä kuritetaan fyysisesti. Jos perhe pakottaa kouluun ja opettaja lyö, lapsi karkaa kadulle. Jos lapsi on kohdannut väkivaltaa, hän usein harjoittaa sitä itsekin. Kadulla elävät lapset ovat hyvin hämmentyneitä, ja se ajaa heitä myös käyttämään huumeita.
Lapsille täytyy myös opettaa, että väkivalta on väärin. Väkivaltaa kärsineiden lasten on tärkeää saada käsitellä sitä, mitä he ovat nähneet ja kokeneet. Keskuksessa he saavat sekä yksilö- että ryhmäterapiaa, Matika selittää. Koinonian periaatteisiin kuuluu, että perheet pyritään ottamaan kuntoutukseen mukaan. Sopeutumisvuoden aikana Jack vierailee yhdessä lasten kanssa heidän perheidensä luona. Lapset asuvat Koinonian keskuksissa niin kauan, että heidän on hyvä palata kotiin.
Katulapset voivat pärjätä elämässä, jos heille vain annetaan mahdollisuus.
Päämäärä on, että lapsi lopulta voisi palata kotiin asumaan. Joskus näen lapsia, jotka ovat asuneet keskuksessa vuosia sitten, ja silloin tällöin he tulevat edelleen keskukseen yöpymään, jos kotona on vaikeaa, Matika kertoo. Hän on itsekin syntyisin Kiberan slummista. Kun hän oli kymmenen, hänen isänsä kuoli. Äidillä oli vaikeaa, ja Jack päätyi kadulle. Hän pääsi Koinonia Communityn autettavaksi ja myöhemmin setänsä luokse asumaan. Koinonia Community tuki hänen opintojaan opettajaksi. Nyt hän on työskennellyt Koinonian opettajana kymmenen vuotta. Katulapsia syrjitään ja halveksutaan. Toivoisin, että yhteiskunta huomaisi nämä lapset ja ymmärtäisi, ettei ole heidän syynsä, että he ovat joutuneet kadulle. He voivat pärjätä elämässä, jos heille vain annetaan mahdollisuus.
Koinonia Community on vuonna 1988 perustettu yhteisö, joka työskentelee syrjäytyneiden ryhmien kuten katulasten ja köyhien naisten auttamiseksi Keniassa, Sambiassa ja Sudanissa.
Koulutus on avain parempaan tulevaisuuteen
Koinonian Rescue Centeriin muutettuaan lapset käyvät läpi vuoden mittaisen kuntoutusjakson. Sen aikana he elävät Jackin ja keskuksen kuuden muun opettajan kanssa tiiviisti yhdessä Ndugun Mdogon tiloissa Kiberan laitamilla. Jack asuu keskuksessa ja viettää siellä lähes kaiken aikansa. Sopeutumiskauden jälkeen lapset palaavat kouluun. On tärkeää etsiä erilaisia tapoja opiskella ja rohkaista niitä lapsia, jotka ovat hitaampia oppimaan. Pyrimme siihen, että lasten suhtautuminen koulunkäyntiin muuttuu. Koulutus on kaikkein tärkeintä.
17
kanat, kalat ja kakut auttavat irti köyhyydestä
Kambodzalainen Ek Yit ja itätimorilaiset Agusto ja Maria elivät köyhyydessä, kunnes saivat koulutuksen avulla uuden elinkeinon ja lapsilleen paremman tulevaisuuden.
DeNA ALLeN, MARiA NUNeS KUVAT ASHLee BeTTeRiDGe, MOM CHANTARA SOLeiL
Neang Teutin kylässä Itä-Kambodzassa asuvalla ek Yitillä on vakaat tulot. Miehen neljä lasta saavat joka päivä kylliksi monipuolista ruokaa: kalaa, riisiä ja vihanneksia. Vielä vähän aikaa sitten oli toisin. Ennen kuin sain maatalouskoulutusta ja aloin kasvattaa kalaa, perheeni oli vaikea löytää ruokaa. Yleensä sekoitimme huonolaatuista riisiä kasveihin, joita onnistuimme löytämään kotimme läheltä. Sellaista ruokaa annetaan yleensä sioille, 40-vuotias Ek Yit kertoo. Ek Yitin perheelle ja monelle muulle Kambodzan maaseudulla asuvalle perheelle köyhyys on syntymästä alkava kierre. Kouluttamattomat vanhemmat eivät tienaa riittävästi, jotta lapset saisivat kunnollista ravintoa. Usein lapset eivät pääse myöskään kouluun, koska opetus nähdään tarpeettomana ylellisyytenä. Sen sijaan lapset työskentelevät tukeakseen perheidensä elantoa. Tällaisessa tilanteessa elävät perheet ovat alttiita ihmiskaupalle ja riistotyösuhteille. Plan pyrkii puuttumaan ongelmien juuriin auttaakseen heikoimmassa asemassa olevia lapsia. Kun köyhien perheiden vanhemmat ja heidän yhteisönsä saavat vakaan toimeentulon, lapset kasvavat terveempinä. Viime vuonna Plan tarjosi maatalous-, ammatti ja bis-
neskoulutusta 165 148 ihmiselle. Ek Yit oli yksi heistä. Plan työskentelee Kambodzassa yli 8 500 köyhän perheen eli noin 44 500 ihmisen parissa Siem Reapin ja Kampong Chamin provinsseissa. Plan on käynnistänyt Neang Teutin kaltaisissa kylissä toimeentuloa tukevia hankkeita, joissa köyhät perheet saavat koulutusta kalankasvatuksesta sekä materiaalit ja kalanpoikasia kalaviljelmän käynnistämiseen. Plan opetti, millaisen lammen ja veden kalat tarvitsevat ja mitä niille pitää syöttää missäkin vaiheessa niiden kehitystä. Aluksi kalanpoikaset syövät matoja, sitten ne siirtyvät hyönteisiin. Kalat saavuttavat täyden kokonsa kolmessa kuukaudessa, ja silloin voin joko myydä ne tai vaihtaa ne riisiin läheisessä kylässä, Ek Yit selittää. Kilosta kalaa Ek Yit saa 8 000 rieliä, noin puolitoista euroa. Hänellä on nyt varaa kouluttaa 15-vuotias esikoistyttärensä maan pääkaupungissa Phnom Penhissä. Tytön haaveena on opettajan ammatti. Plan on opettanut ja tukenut kalankasvatuksen lisäksi sienten viljelyä. Nyt kun voin itse kasvattaa sieniä, minun ei tarvitse mennä
18
Agusto huolehtii liikekumppaneidensa kanssa kanatilasta ja haaveilee, että pian yritys kasvattaa myös vuohia. Ek Yit ruokkii vaimonsa kanssa kalaviljelmänsä kasvatteja. Kalankasvatuksen ansiosta perheen lapset saavat hyvää ravintoa ja pääsevät kouluun.
Maria leipoo myyntihitiksi nousseita kakkuja kotonaan ja huolehtii samalla kahdesta lapsestaan.
Toivomme, että siipikarjasta saaduilla tuotoilla voimme laajentaa toimintaa myös vuohien kasvatukseen, Agusto kertoo. Ryhmän suunnitelmissa on myös säästö- ja lainaryhmän perustaminen, jotta yhteisön jäseniä voidaan tukea pienlainoilla.
Kakut tuovat rahaa ja mielekästä tekemistä
Plan Itä-Timor kiinnittää toimeentuloa tukevissa hankkeissaan erityistä huomiota maaseudun naisiin, sillä heidän on miehiä vaikeampaa saada koulutusta ja ansiotöitä. Jo yli 300 itätimorilaista naista on saanut Planilta ammatti- ja yrittäjyyskoulutusta. Yksi koulutukseen osallistuneista naisista on 28-vuotias kahden lapsen äiti Maria, joka asuu hankalakulkuisella mutta luonnonkauniilla Lautemin alueella. Hän kävi viime vuonna kaksiviikkoisen kurssin, jolla oppi leipomista ja bisnestaitoja. Aiemmin hoidin vain lapsiani kotona, mutta Planin koulutuksen jälkeen minä ja ystäväni perustimme oman yrityksen. Opimme kurssilla, kuinka käyttää rahaa, pyörittää yritystä ja tehdä suunnitelmia. Nyt meillä on enemmän rahaa ja innostavaa tekemistä, Maria kertoo. Maria ja hänen kolme liikekumppaniaan leipovat kotikeittiöissään kakkuja aineksista, joita kasvaa heidän kotikylässään yllin kyllin: bataatista, kassavasta, banaanista, maissista ja kookospähkinästä. Tarvittavat keittiövälineet ryhmä sai Planilta. Naiset myyvät kakkuja paikallisilla toreilla ja kouluissa ja välittävät niitä ruokakioskeihin. Herkuista on tullut myyntimenestys.
metsään etsimään kasviksia. Ruoan tuottaminen on parantanut perheeni elämää kaikin tavoin. Lapseni saavat tarpeeksi ruokaa, pääsevät kouluun ja ovat onnellisia, Ek Yit sanoo.
Yrittäjyyskurssit tuovat työtä syrjäseuduille
Itä-Timor kuuluu Kambodzan tavoin Aasian köyhimpiin maihin. Molemmissa maissa köyhät perheet kohtaavat samankaltaisia ongelmia. Agusto, 40, asuu pienessä vuoristokylässä Aileussa, Itä-Timorin vuoristoseudulla. Aileusta on vaikea löytää kannattavia töitä, joten mies työskenteli kaksi vuotta pääkaupungissa Dilissä erossa vaimostaan ja neljästä lapsestaan. Koska moni mies on lähtenyt Aileusta etsimään kunnolla palkattuja töitä, vuoristoseudulla on pula työvoimasta ja pääkaupungissa taas ylitarjontaa työntekijöistä. Dilin työttömyysprosentti on yli neljäkymmentä. Plan tarjoaa Aileussa maatalous- ja bisneskoulutusta, jotta perheet saisivat helpommin elantonsa maaseudulta. Järjestön tuen ansiosta Agusto pystyy nyt elämään kotikylässään. Hän on yksi seitsemästä miehestä ja seitsemästä naisesta, jotka saivat Planilta koulutusta ja alkupääoman kanatilan perustamiseen. Joillakin ryhmän jäsenistä oli ennestään kokemusta kanankasvatuksesta, mutta Plan ja Itä-Timorin maatalousministeriö opettivat heille nykyaikaisia menetelmiä. Ryhmä myös vieraili pidempään toimineilla Planin tukemilla kanatiloilla. Plan Itä-Timorin nuoriso-ohjelmien koordinaattori Julieta Araujo sanoo, että uusille yrittäjille on tärkeää nähdä menestyneitä pienyrityksiä. He saavat motivaatiota ja tietoa siitä, mikä toimii ja mikä ei. Ryhmät saavat pienen starttirahan, joka kattaa välttämättömät materiaalit. Menestys on kiinni siitä, kuinka ihmiset työskentelevät ryhmänä ja kuinka he hyödyntävät saamansa koulutuksen, Araujo sanoo. Aguston ryhmä on hyvässä alussa: kanat kotkottavat siistissä häkissään.
Viime vuonna Plan tarjosi maatalous-, ammatti ja bisneskoulutusta 165 148 ihmiselle.
Aamulla tekemäni kakut menivät jo, joten nyt minun on tehtävä lisää, Maria nauraa sekoittaessaan uutta taikinaa keittiössään. Puolet myyntituotoista menee yrityksen pyörittämiseen. Toisen puolen naiset säästävät tai tarjoavat pienlainoiksi yhteisölleen. Maria aikoo käyttää säästöön saamansa rahat lastensa koulukirjoihin ja -pukuihin. Toivottavasti yrityksemme laajenee ja tunnetaan pian kylämme ulkopuolellakin, hän haaveilee.
19
KUMMI-INFO
Katso video teemakummien matkasta Filippiineille
Planin teemakummit vierailivat keväällä Filippiineillä. Matkalla tutustuttiin syrjäisellä vuoristoalueella asuvaan mangyan-kansaan, heidän kulttuuriinsa sekä Planin työhön heidän parissaan. Suomalaiset teemakummit Mia ja Marianna saivat matkalla kunniatehtävän, kun Plan luovutti Balanin kyläläisille koulun ja Mamaran asukkaat saivat kyläänsä puhtaan juomaveden. Voit katsoa netistä videon teemakummien matkasta osoitteessa plan.fi/kummitoiminta/teemakummius.
Uudenlainen Girls Can -keräys käynnistyi
Plan Suomi on käynnistänyt uudenlaisen varainhankintakampanjan, Girls Canin. Kyseessä on virtuaalinen keräyslipas, joka toimii sosiaalisessa mediassa. Kuka tahansa voi perustaa oman sähköisen Girls Can -keräyspurkin, sijoittaa sinne haluamansa suuruisen pohjakassan ja laittaa sen kiertämään Facebook-kavereilleen. Girls Can -keräys on osa Planin Koska olen tyttö -kampanjaa. Viestimme on, että tytöt osaavat ja pystyvät muuttamaan tulevaisuuden, kun heihin uskotaan ja investoidaan. Uskomme, että raikas ja uudenlainen keräysmuoto saa suomalaiset liikkeelle. Girls Can on jo herättänyt todella paljon innostusta, kertoo Plan Suomen markkinointijohtaja Kirsi Mettälä. Girls Canin idean takana on mainostoimisto hasan & partners. Lue lisää ja perusta oma Girls Can -purkki: www.girlscan.fi
entisen kuMMilapsen tarina
Maalaistalon tytöstä huippujuristiksi Nenäpäivä hauskuuttaa hyvällä asialla
Suomen hauskin avustusoperaatio Nenäpäivä käynnistyy jälleen syksyllä. Kampanja huipentuu Nenäpäivä-show'hun perjantaina 9.11.2012. Plan Suomi on tuttuun tapaan mukana kampanjassa. Nenäpäivän show'ssa myös vieraillaan Planin hankkeessa Malawissa. Nenäpäivän kautta kerätyt varat Plan kanavoi lastensuojeluun ja varhaiskasvatukseen Malawissa, Sierra Leonessa, Mosambikissa ja Etiopiassa. Viime vuonna Nenäpäivä keräsi ennätystuloksen eli yli kaksi miljoonaa euroa. Laitetaanko tänä vuonna vielä paremmaksi? Zimbabwelainen Yeukai kertoo: "Muistan, kun minua valokuvattiin ensimmäisen kerran. Minä pidin äitiäni kädestä. Valokuvaaja otti minusta kuvan uusille kummeilleni. Muistelen päivää lämmöllä, sillä se muutti elämäni. Muistan myös ensimmäisen kirjeen kummeiltani. Näytin sen heti kaikille ystävilleni. Ai tuolta näyttää kirje! Olimme haltioissamme ja odotimme uusia kirjeitä kuin kuuta nousevaa. Kirjeiden perusteella minä kerroin ystävilleni minkälaista elämää, kulttuuria ja maisemia on Japanissa, mistä kummini olivat kotoisin. Kirjeet inspiroivat minua opiskelemaan ahkerasti. Kun ajattelen jälkikäteen, kirjeet muokkasivat minua ja osaamistani todella paljon. Opin englantia, joten koulumenestykseni parani. Itsevarmuuteni kasvoi, ja yhdessä ystävieni kanssa opimme paljon kummieni kirjeistä. Plan sponsoroi koulutustani ensimmäisestä luokasta lähtien. Menestyin koulussa hyvin, joten minut hyväksyttiin kansalliseen A-tason koulutukseen. Kävin pitkiä keskusteluja Planin työntekijöiden kanssa. Opin heiltä paljon esimerkiksi lastensuojelusta sekä hyväksikäyttötapauksista. Näitä oppeja käytän nykyään työssäni ihmisoikeusjuristina."
Syksyn kummipostipäivät ovat
ke 17.10. ke 21.11.
Näihin päivämääriin mennessä Planin toimistolle lähetetyt kirjeet ehtivät saman kuukauden postitukseen.
20
6 kysyMystä kuMMille
Kuka olet? Paula ilvas, 64-vuotias eläkepäiviä viettävä luokanopettaja Järvenpäästä. Milloin ja miksi ryhdyit Plan-kummiksi? Muistaakseni vuonna 2003 tai 2004. Kummilapseni oli tuolloin aivan pieni. Mieheni kanssa katsoimme Plan-ilta lapselle -ohjelmaa, ja Planin toiminta teki meihin vaikutuksen. Lasten auttaminen on erittäin tärkeää, ja säännöllinen tukeminen tuntui juuri oikealta.
Kerro kummilapsestasi. Kummityttöni on guinealainen Fatouma (kuvassa). Hän on kolmilapsisen maanviljelijäperheen vanhin tytär. Muistan, kun sain hänen isänsä saneleman kirjeen noin viisi vuotta sitten. Isä kertoi kirjeessä, että Fatouma ei voi aloittaa koulua, sillä hänen pitää hoitaa nuorempia sisaruksiaan. Olin kovin pettynyt ja kirjoitinkin sen seuraavaan kirjeeseen. Ei onneksi kestänyt kauaa, kun hänen isänsä kertoi Fatouman aloittaneen koulun ja menestyvän erittäin hyvin! Tulin siitä erittäin onnelliseksi, sillä opettajana tiedän, kuinka tärkeää koulutus on. Millainen suhde sinulla on häneen? En voi sanoa, että tuntisin olevani kovinkaan läheinen hänen kanssaan. On kuitenkin mukava ajatella, että jossain on pieni tyttö ja hänen yhteisönsä, joita voimme auttaa. Olemme miettineet kummivierailua Afrikkaan, mutta se ajatus tuntuu jopa
hieman pelottavalta. Luen kuitenkin alueen tapahtumista ja elän mukana Fatouman arjessa kirjeiden ja raporttien kautta. Joka kerta tulee todella lämmin ja mukava olo, kun saamme häneltä kirjeen. Mikä Plan-kummiudessa on parasta? Väylän avautuminen uuteen maailmaan. Ikään kuin olisi muodostunut silta, joka luo erikoisen läheisyyden tunteen. Plan-kummiudessa konkretisoituu se, että oikeasti autamme pientä tyttöä ja hänen perhettään. Tieto siitä, että sekin pieni summa, jolla autamme, menee oikeaan paikkaan. Mikä on tärkein muistosi Plan-kummiutesi ajalta? Ei ehkä ole sellaista kaikkein tärkeintä. Kokonaisuus syntyy pienistä asioista. Vuosia sitten kirjeen mukana tuli Fatouman piirtämä kuva. Ja tietysti se tuntui hienolta, kun kuulimme hänen aloittaneen koulun.
ILMOITUS
ABC
ABC-tyynynpäällinen on valmistettu Intian Kashmirissa, jossa taidokkaat käsityöläiset kirjovat päällisiä perinteisellä tekniikalla. Vuosikymmeniä jatkuneet levottomuudet ovat hidastaneet Kashmirin alueen kehitystä. Työn tarjoaminen reilun kaupan periaatteella parantaa paikallisten käsityöläisten elinoloja. Lisäksi ostos PlanShopista tukee Planin toimintaa. Muistathan, että PlanShopissa on myös laaja valmiiden kirjeiden valikoima kummilapselle.
PLAN-PALAT
Afrotanssit niittävät suosiota
Vielä muutama vuosi sitten Suomessa harrastettiin yksinkertaisesti "afrotanssia". Nykyisin täälläkin voi treenata useita lajeja, jotka kumpuavat Afrikan monipuolisesta tanssiperinteestä. Länsimaissa "afrona" tunnettu tanssi pohjautuu erityisesti länsiafikkalaisiin mandanka-tansseihin, joilla on ollut vuosisatoja rituaalinen ja uskonnollinen mutta myös viihdyttävä ja sosiaalinen merkitys. Musiikin ydin on rumpurytmissä. Kongosta lähtöisin oleva diskotanssi ndombolo sopii modernimpaa väriä kaipaaville. Taustalla soi karibialaissävyinen soukousmusiikki, ja liikkeissä on vaikutteita muun muassa hiphopista ja dancehallista. Uusin afrikkalaishitti on coupé décalé, joka syntyi kymmenisen vuotta sitten Norsunluurannikolla ja Pariisin norsunluurannikkolaisyhteisöissä. Tanssi- ja musiikkityylissä on vaikutteita ndombolosta ja länsimaisesta popmusiikista. Yhteistä kaikille afrikkalaisille tansseille on rento, energinen ja kokonaisvaltainen liikekieli ja rytmikäs musiikki. Selvitä, missä pidetään lähimmät afrotanssitunnit, kokeile ja ihastu!
resepti
Syntisen hyvää lihaa ja riisiä Intian valtameren rannalta
Kiswahilin kielellä perinteinen liharuoka kiti moto tarkoittaa kuumaa tuolia. Tarinan mukaan nimi juontaa juurensa siitä, millaiseksi salaa sianlihaa syövät muslimit tuntevat olonsa tätä erinomaista perinneruokaa syödessään. Tansanian sisämaassa, missä kristittyjä ja muslimeja on yhtä paljon, ei ajoittainen sianlihaan hairahtuminen ole kovinkaan suuri synti. Kiti motoa myydään Tansaniassa useissa ravintoloissa, mutta kotikokit joutuvat hakemaan tuoretta sianlihaa hämyisiltä torikujilta. Kiti moto tarjoillaan ruokabanaanien, raikkaan kachumbarisalaatin ja pilipilin eli chilihöystön kera. Suomalaiseen lisukemakuun sopii mainiosti myös pilau eli mausteriisi.
Kiti moto (neljälle)
1 kg tuoretta porsaan kankkua (Kauppahallista tms.) ruokaöljyä Valmistus: Paloittele liha noin peukalon kokoisiksi paloiksi. Rasvaa lihasta ei perinteisesti kuulu poistaa, mutta oman maun mukaan niin voi tehdä. Lisää reippaasti öljyä paistokasarille ja kuumenna öljy 180-asteiseksi (kuin vappumunkeissa). Kun öljy alkaa "liikkua" ja siitä alkaa nousta höyryä, on aika vääntää lieden tehoa pienemmälle. Lisää lihanpaloja rasvaan ja tiristä läpikypsiksi. Nouki kypsät palat reikäkauhalla ja asetta talouspaperille hetkeksi vetäytymään.
Pilau (neljälle)
PLAN / ALF BERG
Perussa matkustaneet tai sieltä neuletuliaisia saaneet tietävät, että alpakanvilla on verraton tuote: se on pumpulinpehmeää, kestävää ja lämmintä. Sitä onkin KYLE FLOOD verrattu ominaisuuksiltaan kashmiriin. Tänä syksynä Andien villatuotteet ovat myös muodikkaita, sillä värikkäät etnokuosit ovat pinnalla. Jos tiedossa ei ole kaukomatkaa, Suomessa alpakanvillatuotteita voi tilata esimerkiksi Latinomuoti-verkkokaupasta (www. latinomuoti.fi) tai neuloa itse. Alpakanvillaa saa hyvin varustetuista käsityökaupoista.
Kachumbari
tomaattia, sipulia, sitruunamehua Valmistus: Leikkaa tomaattia ja sipulia lohkoiksi, suhde oman maun mukaan. Sekoita kulhossa ja lisää loraus sitruunamehua. Kiti moto tarjoillaan perinteisesti sellaisenaan suolakeon kera, mutta lihat voi myös sekoittaa pilaun joukkoon, jolloin ateriasta tulee eräänlainen paella.
22
WIKIMEDIA COMMONS
Alpakanvilla lämmittää syksyssä
4 dl puuroutumatonta riisiä (esim. basmatiriisiä), 7 dl vettä, 1 sipuli, valkosipulia, öljyä. Mausteseos: kuminaa, inkivääriä, mustapippuria, suolaa ja hieman kanelia Valmistus: Kuumenna loraus öljyä pannulla ja lisää mausteseos sekä pilkottu sipuli. Kuullota hetki. Lisää riisi ja valele öljyllä. Lisää vesi ja anna hautua matalalla lämmöllä. Sekoita välillä. Pilau on valmis, kun riisit ovat kypsiä. Ruoka paranee hautuessaan.
Mahtavia kasetteja Afrikasta
Lavalla on kaksi C-kasettisoitinta, kannettava tietokone sekä hieman nörtin näköinen newyorkilainen mies. Tänä vuonna neljättä kertaa Suomessa vieraillut Brian Shimkovitz on kulkenut pitkän tien etnomusiikkia opiskelevasta vaihto-oppilaasta levy-yhtiön pomoksi. Hänen bloginsa Awesome Tapes From Africa on yksi suosituimmista afrikkalaiseen musiikkiin erikoistuneista blogeista. Se eroaa valtavirrasta, sillä kaikki sivustolle ladatusta musiikista on peräisin C-kaseteilta. Musiikkijulkaisu Nuorgam on todennut vuodesta 2006 lähtien julkaistun blogin olevan jopa yksi tämän hetken tärkeimmistä. Miksi? Blogi on täynnä ällistyttävää musiikkia. Shimkovitz on matkoillaan kerännyt toinen toistaan harvinaisempia kasettijulkaisuja. Hän on hankkinut niitä esimerkiksi Ouagadougoun toreilta tai löytänyt New Yorkiin muuttaneiden afrikkalaisten putiikeista. Myös blogin lukijat ovat ryhtyneet lähettämään hänelle kasettejaan. Nykyään Shimkovitz kiertää maailmaa kasettejaan soittaen ja pyörittää afrikkalaisia uusintajulkaisuja tuottavaa levy-yhtiötä.
www.awesometapes.com
plan lukee
Surumielisiä henkilökuvia Daniyal Mueenuddinin novellikokoelma Hunajaa ja tomua kertoo kahdeksan tarinaa Pakistanista. Amerikkalaispakistanilaisen kirjailijan esikoisteos sai ylistävän vastaanoton: se voitti Story Prize -palkinnon 2010 ja oli Pulitzer-, National Book Award ja LA Times Book Prize -ehdokkaana. Hunajaa ja tomua on kaunista ja karua luettavaa. Realistisella, hillityllä otteella kirjoitettujen novellien päähenkilöt ovat kaukana uhreista ja pyhimyksistä. Vauraammat etsivät keinoja kaihtamatta lisää omaisuutta ja vaikutusvaltaa, köyhemmät jonkinlaista turvaa ja jatkuvuutta. Kaikki ovat riippuvaisia itseään mahtavammista, ja harvalle käy onnekkaasti. Erityisesti köyhien naisten osa piirtyy ahdistavana: heidän kohtalonsa on monesti seksuaalisen viehätysvoiman ja miespuolisen suojelijan varassa. Vanhan maailman agraariyhteiskunta ja modernisoituva kaupunkielämä törmäävät novelleissa toisiinsa, usein kipeästi. iR
plan kuuntelee
Addisista maailmalle Perheensä vastusteluista huolimatta 16-vuotias Samuel Yirga haki addisabebalaiseen musiikkikouluun ja tuli valituksi 2 500 hakijan joukosta. Vuosikymmen myöhemmin Yirga on tehnyt vuoden toistaiseksi kiinnostavimman jazzlevyn, jossa etiopialaisen jazzin perinne yhdistyy amerikkalaisiin ja karibialaisiin vaikutteisiin. Vanhemmatkin kuulemma jo hyväksyvät sen, ettei Samuelista tullut insinööriä. Levyn nimi Guzo on amharaa ja tarkoittaa matkaa. Yirgan matka alkaa Etiopia-jazzilla, joka tuo heti mieleen tyylin 90-luvulla tunnetuksi tehneen Mulatu Astatken. Taipale jatkuu Herbie Hancockin suuntaan kumartavilla kappaleilla ja lattarivedoilla. Isojen orkestraatioiden lisäksi levyllä on pelkästään Yirgan taiturimaiseen pianotyöskentelyyn nojaavia tunnelmapaloja. Kirsikkana kakussa on hieno versio 70-luvun soul-klassikosta I Am the Black Gold of the Sun, jota on mukana tulkitsemassa Kuuban kreolikuoro. Pi
plan katsoo
elämänuskoa slummilapsille icíar Bollaínin elokuva Katmandu Taivaan peili näyttää monta riipaisevaa kohtaloa kuvatessaan köyhiä katmandulaislapsia, joiden parissa espanjalainen opettaja Laia tekee vapaaehtoistyötä. Laia samoin kuin elokuvan katsoja järkyttyy erityisesti tyttöjen kohtelusta: Eräs slummissa asuva tyttö on menettänyt nimensä saadessaan pikkuveljen. Toinen myydään töihin intialaiseen bordelliin. Laian apuopettaja taas rukoilee joka päivä temppelissä poikavauvaa suvun painostavan odotuksen vuoksi. Tositarinaan perustuva elokuva on erityisesti Laian kasvu- ja rakkaustarina. Se kuvaa kauniisti mutta romantisoimatta Nepalin arkea ja maisemia. Juoni on melko yllätyksetön, mutta elokuva sisältää monta koskettavaa hetkeä. Verónica echegui näyttelee uskottavasti lapsille omistautuvaa opettajaa, ja nepalilaiset lapsinäyttelijät ovat löytöjä. iR
Daniyal Mueenuddin: Hunajaa ja tomua Suom. Titia Schuurman. Avain 2012.
Samuel Yirga: Guzo
Katmandu Taivaan peili
elokuvateattereissa.
23
11.10. juhlitaan
maailman tyttöjä
1 1.10.2012 on Planille historiallinen päivämäärä: silloin vietetään ensimmäistä kertaa kansainvälistä tyttöjen päivää. YK hyväksyi päivän vieton Planin vaikuttamistyön ansiosta. Päivä kiinnittää maailmanlaajuista huomiota tyttöjen asemaan ja oikeuksiin, sillä tytöt kohtaavat edelleen kaikkialla maailmassa syrjintää ikänsä ja sukupuolensa vuoksi. Tule mukaan juhlapäivän viettoon ja seuraa Planin tapahtumia!
Katso suorana lähetyksenä nähtävä TV-gaala Planilta lapselle MTV3-kanavalta 11.10. klo 20. Ohjelma juhlistaa paitsi kansainvälistä tyttöjen päivää myös Planin 75-vuotista työtä maailman lasten hyväksi. Juhlaohjelmassa esiintyy upea joukko artisteja, mm. Paula Koivuniemi, Jari Sillanpää, PMMP ja Mariska sekä Diandra Flores. Musiikkiesitysten välissä nähdään koskettavia dokumentteja, joissa suomalainen luokanopettaja Laura Laurila matkustaa Mosambikiin tapaamaan uutta kummilastaan yhdessä Raakel ja Nicke Lignellin kanssa. Ohjelmassa etsitään uusia Plan-kummeja. Illan juontaa Jenni Pääskysaari.
PLAN / OLLIVIER GIRARD
Seuraa verkossa maailmanlaajuista kampanjaa ja juhlintaa.
Tyttöjen päivä näkyy eri puolilla maailmaa kaikissa Planin 69 toimintamaassa. Voit seurata juhlapäivän valmisteluita ja tapahtumia kätevimmin Planin Facebook-ryhmien (Plan Suomi ja Koska olen tyttö) kautta: päivitämme syys- ja lokakuun ajan kiinnostavaa tietoa ja kuvia aiheesta. Itse juhlapäivänä 11.10. mm. New Yorkissa järjestetään näyttävä tapahtuma, jota voi seurata suorana verkossa.
Nosta kätesi tyttöjen puolesta.
Kansainvälinen Plan kerää eri puolilta maailmaa valokuvia, joissa ihmiset nostavat kätensä ilmaan osoituksena siitä, että he tukevat tyttöjen laadukasta koulutusta. Tavoitteena on kerätä miljoonia kuvia. Kuvaa itsesi, perheesi, ystäväsi tai työporukkasi kädet ilmassa ja lähetä kuva osoitteeseen toimitus@plan.fi. Kuvista kootaan muun muassa kollaasi, jota käytetään tyttöjen päivän juhlallisuuksissa.
Lue raportti tyttöjen koulutuksesta
Plan julkistaa 11.10. vuoden 2012 Koska olen tyttö -kampanjan raportin, joka tarkastelee tyttöjen koulutuksen edellytyksiä, esteitä ja vaikutuksia. Raportti on ainoa maailmanlaajuinen tyttöjen asemaa käsittelevä käsikirja, joka kartoittaa tilastoilla, haastatteluilla ja yhteiskunnallisilla analyyseilla tyttöjen tilaa. Se osoittaa, että edistämällä tyttöjen oikeuksia ja laadukasta koulutusta voimme katkaista köyhyyden kierteen ja muuttaa kehitysmaiden tulevaisuuden suunnan. Raportti on ladattavissa Planin verkkosivuilta www.plan.fi 12.10. alkaen.
24
PLAN
plan-kolumni
Kun olin raskaana, näin ympärilläni kaikki muutkin raskaana olevat naiset. Kun omat lapseni Silja ja Juho olivat pieniä, lasten asiat herkistivät erityisen paljon. Nyt olen 3-vuotiaan eedit-tytön isoäiti, ja hänen ansiostaan lasten asema ja oikeudet ovat tulleet uudella tavalla tärkeiksi. Jos luen juttua nälkäänäkevästä lapsesta, minun täytyy melkein lopettaa lukeminen, sillä Eeditin kautta lapsen kokemusmaailma on niin lähellä. Kolmen vuoden ikä on ihmeellinen vaihe. Eeditille tapahtuu koko ajan, ja hän näkee hurjia juttuja mielikuvituksessaan. Hän myös ajattelee omaavansa valtavat voimavarat. Kun olin aurinkolomalla, puhuin Eeditin kanssa puhelimessa ja hän sanoi: "Isoäiti, älä käytä aurinkorasvaa, minä hoidan sen auringon niin, ettei se polta." Eedit nimittäin tietää, että inhoan aurinkorasvan levittämistä. Isovanhemmuus on suuri lahja, joka tuottaa paljon iloa. Onnekseni asun lähellä lapsenlastani. Eedit on luonamme usein, ja minä ja mieheni hoidamme häntä paljon. Lapsen rakkaus on varauksetonta. Siinä tuntee olevansa hyvin tärkeä. Hyöty on siis molemminpuolista. Sama ajatus pätee tavallaan kaikkeen auttamiseen ja jakamiseen, myös kehitysmaiden tukemiseen: antaja saa hyvän mielen, ja kaikki hyötyvät. Lasteni kasvaessa toivoin, että he löytäisivät alan, työn ja asiat, jotka heitä itseään kiinnostavat. Minulla on aina ollut vahva usko siihen, että he löytävät oman paikkansa. Niin on käynytkin. Uskon vahvasti, että kun lapsia ei nujerreta vaan kannustetaan, he pystyvät rakentamaan itselleen juuri heille sopivan elämän. Salaa nuuskimme, mikä Eeditistä mahtaa tulla isona. Mieheni näkee, että Eeditistä tulee taidemaalari. Eedit on myös verbaalisesti erittäin lahjakas, joten hänestä voisi tulla myös kirjailija. On hauska leikkiä ajatuksilla, mihin hän myöhemmin energiansa kanavoi. Koska Eedit on tyttö, myös Planin Koska olen tyttö -kampanjan viesti koskettaa uudella tavalla. Monessa maassa tytöillä ei ole samoja mahdollisuuksia toteuttaa itseään kuin Suomessa. Kun olin 18-vuotiaana ensimmäistä kertaa
kehitysmaassa, Egyptissä, kävin mattokutomossa katsomassa itämaisten mattojen valmistusta. Näin tyttöjä, jotka sormet verillä ja väsyneen näköisinä kutoivat upeita mattoja. Tajusin jo silloin, että nämä tytöt eivät päässeet kouluun. Ajattelen, että jos lapset eivät pääse kouluun, he eivät pääse mihinkään. He eivät pysty rakentamaan itselleen hyvää elämää eivätkä saa töitä, saati sellaisia töitä, jotka vastaisivat heidän omia taipumuksiaan ja kykyjään. Jos kaikki lapset pääsisivät kouluun, meilläkin olisi paljon rauhallisempaa. Nykymaailmassa kaikki vaikuttaa kaikkeen; se, mitä maailmalla tapahtuu, vaikuttaa myös meihin suomalaisiin. Kouluttamattomuus ja se, että on vailla tulevaisuudenuskoa, tuo mukanaan vaarallisia asioita. Vailla tulevaisuudenuskoa oleva nuoriso on altis maaperä kaikenlaiselle fundamentalistiselle toiminnalle, jossa katkeruus kytee. Huoli tulevaisuudesta on Eeditin vuoksi vahvistunut: minkälaisessa maailmassa Eedit elää tulevaisuudessa? Ennen olen ajatellut, etten jaksa ottaa koko maailman tuskaa kannettavakseni. Olen yrittänyt suojautua siltä, että velloisin asioissa, joihin en itse pysty vaikuttamaan. Nyt ajattelen totisemmin. Mietin, millaisen maailman jätämme Eeditille.
Miitta Sorvali Kirjoittaja on näyttelijä, joka esiintyi SuomiAreenassa Planin tapahtumassa tyttöjen koulutuksen puolesta.
Uskon vahvasti, että kun lapsia ei nujerreta vaan kannustetaan, he pystyvät rakentamaan itselleen juuri heille sopivan elämän.
25
PLAN
WIKIMEDIA COMMONS
Isovanhemmuus herkistää lasten asemalle
lastenhallitus
Opettaja, joka muutti maailmaani
Plan kerää suomalaisten muistoja tärkeistä ja innostavista opettajista osana Oikeus oppia -kampanjaa (lue lisää sivulta 13). Lastenhallituksen jäsen Joonas Mustonen kirjoittaa opettajasta, joka sai hänet oivaltamaan jotain tärkeää: "Mieleenpainuvin opemuistoni kantautuu yläkoulun ensimmäiselle yhteiskuntaopin tunnille. Kyseinen oppiaine tuntui jotenkin vieraalta: miten yhteiskuntaa voi oppia, ja mikä se oikeastaan on? Ajatus yhteiskuntaopin opiskelusta ei pätkän vertaa kiinnostanut, suorastaan puistatti. Vastoin kaikkia ennakko-oletuksia opettaja aloitti tunnin oudolla leikillä. Opettaja käski meidän kuvitella olevamme autiolla saarella haaksirikkoutuneina ja pohtimaan ryhmissä, miten tässä kriisissä toimittaisiin. Tartuimme tehtävään poikkeuksellisen innokkaasti. Unohdin olevani yhteiskuntaopin tunnilla, ja tehokkaassa ryhmässämme lähdimme ideoimaan olan takaa vastauksia tilanteeseen. Ennen kuin huomasimmekaan, olimme luoneet vahingossa pienoisyhteiskunnan ja jakaneet vastuut haaksirikkoutuneiden kesken. Tätä kautta oivalsin, ettei yhteiskunta ole mikään kaukainen ja vieras objekti. Yhteiskunta olemme me! Jo sinällään tällaisen keskeisen totuuden oivaltaminen on minusta muistamisen arvoinen kokemus. Kuitenkin tällä nimenomaisella oivaltamisella on kauaskantoisemmat vaikutukset, sillä se sai minut aktivoitumaan uudella tavalla vaikuttamistyöhön. Ymmärrys yhteiskunnasta sai minut ymmärtämään mahdollisuuteni ja erityisesti vastuuni koko yhteiskunnasta. Jos minä kerran kuulun yhteiskuntaan, kaikki yhteiskunnan asiat koskettavat minua. Yhteiskunta toimii minua varten, joten myös minun tulee toimia yhteiskuntaa varten. Olisi naurettavaa ajatella, että vain poliitikoilla on vastuu meistä. Toisaalta vain poliitikkojen syyttäminen yhteiskunnan ongelmista ei ole mitään muuta kuin turhamaisen turhauttavaa vastuun pakoilua. Tästä voisi kirjoittaa ja väitellä paljon enemmänkin, mutta tärkeintä minulle henkilökohtaisesti oli yhteisvastuun ymmärtäminen. Se on nykyisin yksi elämäni suurimmista ohjenuorista, joka innoittaa minua mm. toimimaan Lastenhallituksessa. Kiitokset Sinulle, jo eläköitynyt opettajani Ahti."
puheenjohtajan tervehdys
Näitä kolmea vuotta en unohda
Kolme vuotta kestänyt Lastenhallitus-urani on lopuillaan. Tähän aikaan on mahtunut paljon mahtavia kokemuksia ja uusia tuttavuuksia, joita en varmasti unohda. Ensimmäinen vuosi meni pitkälti kaiken uuden oppimiseen ja muihin tutustumiseen. Mahtui siihen myös paljon tapahtumia, kuten Maailma kylässä -festarit Helsingissä ja Muuta maata -valokuvakilpailu ja sen tuotoksista tehty näyttely. Myös ikimuistoisin Lastenhallituksen aikainen tapaaminen sijoittui heti ensimmäiseen vuoteeni: presidentti Tarja Halosen tapaaminen Lapsen oikeuksien sopimuksen 20-vuotisjuhlapäivänä. Toinen vuosi oli yhtä tapahtumarikas kuin ensimmäinen, sillä pääsin Poriin SuomiAreenaan Planin Koska olen tyttö -kampanjan tiimoilta. Syksyllä 2010 järjestimme I have a voice -kampanjan mukaisen gaalan, jossa oli juontajana Axl Smith ja esiintyjänä mm. tanssija Sam Vaherlehto. Kesäkuussa vieraanamme oli Afrikan lapsi-
työläisten liiton kaksi jäsentä, joiden kanssa kävimme mm. Linnanmäellä. Viimeisen vuoteni olen ollut puheenjohtaja, ja vaikka se on tuottanut paljon stressiä, on se ollut myös hyvin antoisaa ja kannattavaa. Tammikuussa 2011 pääsin Osloon pohjoismaisten Lastenhallitusten yhteiskokoukseen toisen jäsenen kanssa. Viime syksynä järjestimme työpajan ja juhlimme Lastenhallituksen 10-vuotista taivalta. Koko Lastenhallitus-taipaleeni on ollut niin antoisa ja mahtava, etten haluaisi jättää tätä kaikkea taakseni, mutta olen ainakin montaa kokemusta ja taitoa rikkaampi nyt kuin kolme vuotta sitten. Suosittelen lämpimästi hakemaan Lastenhallitukseen, jos vaikuttaminen kiinnostaa ja haluat mahtavia kokemuksia. Näitä kolmea vuotta en unohda koskaan. Sonja Sivenius
Millainen on unelmaope?
Lastenhallitus oli mukana Maailma kylässä -festivaaleilla toukokuussa. LH:n pisteellä sai koota liitutaululle oman unelmaopensa adjektiiveista ja piirretyistä ihmishahmoista. Opettajahahmoja olivat piirtäneet Niina Hiltunen, Jessi Jokelainen, Arawela Sowala ja iida Riekko. Unelmaopeja syntyi kymmenittäin tässä muutamia.
26
Plan-kansalaiset
TEKSTI ALiSA TANG KUVA ASADUzzAMAN PRAMANiK
Khodeja kouluttaa hygienian hyödyistä Bangladeshissa
Khodeja Begum, 30, asuu 1 800 asukkaan kylässä Bangladeshin pääkaupungin Dhakan lähellä. Hänet tunnetaan yhteisössään ahkerana hygieniakouluttajana, jonka järjestämissä tapaamisissa saa aina hyödyllistä tietoa terveydenhoidosta ja sanitaatiosta. Naisen innostus vapaaehtoistyöhön syntyi sairastelusta: Khodeja kärsi toistuvista ripulitaudeista aviomiehensä ja tyttäriensä kanssa. Äitiä alkoi ihmetyttää, mistä kierre johtui ja miten sen saisi katkaistua. Planin hygieniakoulutuksessa Khodeja ymmärsi, että vika oli kyläläisten tavassa käyttää ympäröivää luontoa vessanaan. Ensimmäisessä tapaamisessa opin, kuinka ulosteet saastuttavat ympäristöä ja aiheuttavat veteen päästessään tarttuvia tauteja. Khodeja halusi ryhtyä vapaaehtoiseen valistustyöhön sanitaation parantamiseksi, mutta hänen miehensä ei pitänyt ajatuksesta, että vaimo olisi aktiivinen kodin ulkopuolella. Kun kutsuin mieheni mukaan Planin sanitaatiokoulutukseen, hänkin tajusi, kuinka tärkeästä asiasta oli kyse, ja hyväksyi vapaaehtoistyöni, Khodeja kertoo. Hän asennutti kotiinsa yksinkertaisen 15 euron käymälän. Perheen terveys koheni heti. Koska vanhemmat eivät enää sairastelleet jatkuvasti, he pystyivät tekemään enemmän töitä ja säästämään rahaa lastensa koulunkäyntiin. Khodeja oli myös puuhanaisena, kun kylään rakennettiin yhteinen julkinen käymälä, jonka ansiosta ripuli ja muut tartuntataudit ovat vähentyneet selvästi. Aluksi hankin käymälän omaan kotiini, sitten suostuttelin muut kyläläiset samaan. Nyt kaikilla kylässämme on käytössään käymälä, Khodeja iloitsee.
testissä plankansalaisuus
TEKSTI JA KUVAT MAARiT KANGAS
Planin näyttely puhutti Rauman kirjastossa
Toimittaja Maarit Kangas kokeili Planin näyttelyvapaaehtoisuutta järjestämällä Rauman kirjastossa lasten oikeuksia käsittelevän valokuvanäyttelyn. Rauman kirjastossa on iltapäivällä hiljaista, ja hyllyjen välissä vaeltelee vain muutama ihminen. Päätän kuitenkin houkutella heitä tutustumaan hetki sitten pystytettyyn näyttelyyn. Ehkä ensin on paikallaan tehdä itselle pieni pikabriiffaus lasten oikeuksista ja Planin toiminnasta. Yllätyn tiedosta, että yli 85 prosenttia maailman alle 18-vuotiaista asuu kehitysmaissa. Lukunurkkauksessa keskittyneesti lukevaa nuorta miestä en tohdi keskeyttää. Pipopäinen nuori nainen ei ole kiinnostunut näyttelystä. Myös pikaisesti kirjaa hakemassa oleva rouva sanoo olevansa kiireinen. Olemme Satakunnassa. Minusta tuntuu, etteivät ihmiset pidä siitä, että ventovieras tulee häiritsemään. Vai olenko sittenkin väärässä? Vanhempi rouva ottaa mielellään Planin lehtiä luettavaksi ja kertoo suhtautuvansa avustustyöhön myönteisesti. Järjestö on tuttu televisio-ohjelmista. Myös ohitse kiirehtivät nuoret tytöt jäävät juttelemaan. Opiskelija Teresa Rönnbackelle avustustyö onkin tuttua, ja lukiolaisella on jopa oma kummilapsi Sri Lankassa. Rönnbacke on vastikään tehnyt mieleenpainuvan matkan kummilapsen kotimaahan. Kirjastossa työskentelevä Pirkko Helin innostuu nähdessään Planin näyttelyn. Helinillä ja hänen puolisollaan oli monta vuotta kummilapsi Mathew Keniasta. Helin muistelee lämmöllä yhteydenpitoa. Mathew'lla oli iso perhe. Isovanhemmat, vanhemmat ja sisarukset asuivat kaikki samassa majassa. Meillä itsellämme ei ole omia lapsia. Kummiudesta jäi kivat muistot. Nyt olemmekin ajatelleet kummilapseksi pientä tyttöä. Myös kirjastoon poikkeava Anne
Maarit Kangas (oik.) keskustelee Anne Rapelin kanssa Planin toiminnasta.
Rapeli on kiinnostunut avustustyöstä ja kummitoiminnasta. Käymme yhdessä läpi näyttelytekstit ja jäämme toviksi keskustelemaan paperittomista ihmisistä sekä lasten oikeudesta koulunkäyntiin, leikkiin ja kunnolliseen elintasoon. Raapaisu vapaaehtoistyöhön saa aikaan hyvän mielen ja jättää paljon pohdittavaa. Se lisää myös rutkasti halukkuuttani osallistua käytännön toimintaan.
Näyttelyvapaaehtoinen tilaa Planilta maksuttoman valokuva- tai lelunäyttelyn ja sopii ja vastaa sen pystyttämisestä paikkakuntansa kirjastoon, nuorisotalolle tai muuhun sopivaan tilaan. Näyttely toimitetaan Matkahuollon kautta. Se on kätevä tapa kertoa lapsen oikeuksista pienilläkin paikkakunnilla. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: kotimaa@plan.fi.
27
svenska sidor
Cigarettflickor i Indien rullar cigarreter för livet
Att rulla cigaretter är flickornas jobb i indien. Cirka 1,7 miljoner barn riskerar sin hälsa och framtid på grund av detta. Salma, 11 år, sitter på gatan i en slum i staden Kadir och rullar med fart tobak in i blad. Hon hoppade av skolan förra året och idag är tobaksrullandet hennes sysselsättning om dagarna. Hon är inte ensam med detta. Otaliga flickor i Salmas hemtrakt Andra Pradesh i södra Indien delar hennes öde. - Jag ville fortsätta gå i skolan men vi är fattiga och har inte råd att betala hyran, berättar Salma. Salmas föräldrar använde alla sina besparingar till att betala hemgift och bröllop av sina två äldre döttrar. För Salma och hennes 15 -årige bror Yousuf, som studerar till snickare, blev ingenting kvar. Hundratals familjer har i flera generationer försörjt sig genom att rulla bidi-cigaretter i Kadir. Bidi är en billig typ av tunna cigaretter inrullade i tendublad. Man rullar för hand, knuter cigarretten med ett snöre och sedan klipper man den med en vass kniv. Över hälften av cigaretterna som säljs i Indien är bidis. Företagen som säljer bidis tjänar miljoner, men cigarettarbetarna i Kadir jobbar bokstavligen för sitt liv. De jobbar 10-14 timmar per dag för att få ihop ett tusen cigaretter. Belöningen är 95 rupier dvs. under 1,50 euro. Nästan alla som tillverkar bidis i Kadir såsom överallt i Indien är fattiga kvinnor. Bland dem finns flera unga flickor, även småflickor. Alla cigarettarbetarna lider av följder av bidirullandet. Tuberkulos, astma och olika slags värk är de vanligaste besvären. I det ständiga rullandet absorberas stor mängd av nikotin genom huden in i de inre organen. Med tiden blir skinnet i fingertopparna tunnare och till slut tappar man känslan vilket betyder att i fyrtioårsåldern kan man inte längre jobba med cigarettrullandet. Också Salma lider redan av det tunga arbetet. Hon har gulsot och känner sig så svag att hon knappt kan sitta rakt. Ändå måste hon rulla 1500 cigaretter per dag för sin familj. Därtill har hon en infektion i handleden. Hon skulle behöva läkarvård men det har hennes familj inte råd med. Salmas föräldrar tror att infektionen är förknippad till gulsot och bägge går att bota genom att bränna handleden med hett järn. Flera barn och vuxna i Kadir har vårdats på det här sättet och har ärr av brännandet i sin kropp.
Barn anses rulla bäst
Bidirullarna jobbar hårt när de försöker rulla cigaretter så fort som möjligt. Utkomsten är nämligen beroende av snabbhet. Om man inte får ihop tillräckligt många bidis blir det ingen mat på bordet för familjen. - De flesta hoppar över måltider och undviker att dricka för att kunna slippa toabesök, allt detta för att kunna jobba snabbt och uppnå kvoten, säger volontärarbetaren Shanu från Kadir. Arbetsdagar av det här slaget är särskilt skadande för barn. Enligt rapporten som publicerades för tre år sedan sysselsätter rullandet av bidicigaretter 1,7 miljoner barn i Indien. Barn är eftertraktad arbetskraft eftersom man tror att barnens snabba fingrar passar utmärkt för det här arbetet. I indisk lagstiftning är bidirullandet klassificerat som ett arbete som skadar hälsa. Men, lagen kan kringgås barn som hjälper sina familjer är utanför arbetsskyddslagen. - Formellt är det kvinnor som skriver under arbetsavtalen. Bakom kulisserna är det ändå barnen och oftast flickor som gör själva jobbet, förklarar Anita Kumar, programchef för Plan India.
Tonårsmammans barn utsätts för skador av cigarettarbetet
Att gifta sig betyder oftast inte slut på tobaksarbetet tvärtom. Aisha, som bor i samma slum med Salma, blev bortgift redan som 13-åring. Nu är hon 16 år och är gravid i fjärde månaden. Hennes pappa dog när Aisha var tio år. Familjen blev ännu fattigare och Aisha var tvungen att hoppa av skolan och gifta sig. Aisha har rullat bidis ända sedan hon flyttade till sin makes familj efter bröllopet. Hennes 25-årige man är målare men det är inte lätt att hitta arbete. Maken tjänar inte så mycket så Aisha är den som har huvudansvaret för familjens försörjning. - Vi äger inte vårt hus utan måste betala hyra för det. Betalar vi inte så förlorar vi vår bostad, säger Aisha. Aisha har inte tid eller råd att ta hand om sig själv eller att få mångsidig näring. Under dagarna sitter hon på golvet med andra kvinnor och rullar till och med 2000 cigaretter per dag. - Det gör ont i bröst och lungor och jag har också ryggbesvär, säger hon.
28
Plan förbättrar cigarettflickornas situation
Plan har börjat med ett program som fokuserar på eliminering av barnarbetet och en förbättring av barnarbetarnas liv i Andra Pradesh. Programmet är en del av Plans internationella kampanj För att jag är en flicka och det påverkar direkt 1500 flickors liv under de tre följande åren. - Plan satsar på att öka kunskapen om barnens rättighter och informera om problem som följer av barnarbetet. Vi samarbetar med samhället och lokaladministrationen och försöker att skapa en mall som hindrar att barn hoppar av skolan och hamnar att arbeta, säger Anita Kumar. En viktig roll har volontärer som kommer inifrån lokalsamhällen och känner till omständigheterna kring cigarettrullarna. De uppmanar familjer att hitta olika alternativ och att utbilda sina barn.
Namnen på de intervjuade flickorna är ändrade.
Översvämningar gör livet för barn i Niger ännu svårare
Den hungerdrabbade sydvästra delen av Niger lider nu också av översvämningar. Under de senaste veckorna har ösregnet förstört odlingar och byggnader i stora områden samt orsakat omfattande översvämningar. Enligt de senaste rapporterna påverkar översvämningarna 60 000 människors liv. - Nu är det bråttom. Människor i området behöver akuthjälp - skydd, mat, vatten, moskitnät och medicin. Katastrofen påverkar mest barn, översvämningar försvårar uppskattningsvis 47 000 barns liv, säger Plan Finlands specialsakkunniga i humanitär hjälp Maritta Niskanen-Tamiru. Plan Niger har redan börjat med krishjälp i områden med översvämningar.
Under de följande två månaderna kommer organisationen att dela ut tillfälliga skydd, mat, filtar och hygienartiklar för 20 000 människor.
Nigerer som lider av matkris och översvämningar behöver akut hjälp
Gör en engångsdonation på insamlingskontot IBAN: FI90 1279 3000 5131 56, referens 101 5302 17 Ring doneringsnumret 0600-91910 (10,21 e / samtal + lna)
Rätt till att lära sig kampanjen fortsätter
Barn i Finland har återvänt till skolan, men alla världens barn är inte lika lyckligt lottade. Globalt sett förblir 67 miljoner barn utanför skolan och därmed utan utbildning. Plan Finlands kampanj Rätt till att lära sig har som mål att påverka beslutsfattarna för en jämlik utbildning med bra kvalitet överallt i världen. Finland använder cirka sex procent av utvecklingssamarbetsanslagen till utbildning. Plans kampanj vädjar till de finländska beslutsfattarna att andelen höjs till tio procent och att pengarna särskilt anvisas till att förbättra flickornas utbildning. Som en del av kampanjen samlar Plan in finländarnas egna historier om lärare som har gjort ett stort intryck. För eva Biaudet, minoritetsombudsmannen och Plan Finlands styrelsemedlem, var Birgitta en viktig lärare. - Hon blev min lärare då jag var 10 år och började visa särskilt intresse för världen och orättvisorna omkring mig. Jag minns att hon på ett betyg skrev att det är fint att jag ställer upp för andra men att jag kanske inte i varje situation behöver stå på barrikaderna, utan hellre välja de viktiga frågorna som är värda att kämpa för. De sociala färdigheterna som vi lärde oss, tron på dialogen mellan människor och respekten för barnet har varit avgörande för mina val och mina arbeten under hela mitt liv, säger Eva Biaudet. Rätt till att lära sig kampanj började i maj och den pågår fram till början av 2013. Delta i kampanjen: Skriv under vädjan eller berätta din lärarhistoria i adressen www.plan.fi/oikeusoppia
kilpailu
Äänestä ja osallistu kilpailuun! Mikä on mielestäsi lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit tulevaisuudessa lehdestämme lukea, tai antaa palautetta toimituksellemme. Toiveesi ja mielipiteesi ovat meille tärkeitä! Vastaamalla lukijakysymykseen voit voittaa Planin työtä tukevia tuotteita. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa kirjotun tyynynpäällisen, joka on valmistettu Intian Kashmirissa. Lisätietoja tuotteista verkkosivuilta: plan.fi/planshop Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi tai postikortilla osoitteella Plan Suomi Säätiö, Plan-lehti, Kumpulantie 3, 6. krs, 00520 Helsinki. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen asiakaspalvelustamme info@plan.fi. Lehden 2/12 lukijakysymyksen voitti Sinikka Nurmi Nakkilasta. Lukijat äänestivät parhaiksi jutuksi artikkelit "Sahelin ruokakriisi uhkaa lasten elämää" ja "Vuoristopolkua pitkin koulutielle". Onnea ja kiitos kaikille vastaajille!
29
junior-plan
Mainio maatila Nicaraguassa
Padillan perhe kasvattaa vihanneksia ja kotieläimiä pienellä tilallaan Nicaraguassa. Perheen lapset auttavat eläinten hoidossa ja maatilan töissä koulupäivänsä jälkeen.
ketun kaksi koiraa rikkinäisen kananmunan omenan lentävän kanan?
Maatilan piirsi Katariina, 9 v.
ISTO
CKPH
OTO
Olen gekko. Meitä elää maapallon lämpimimmillä alueilla, muun muassa Väli- ja Etelä-Amerikassa. Minulla on sormissani pikkiriikkisiä tartuntakarvoja, joiden avulla kiipeilen seiniä ja kattoja pitkin. Herkkuani ovat hyönteiset, joita metsästän pitkällä kielelläni. Nam!
¡Hola!
Gekko piileskelee tässä lehdessä kahdella muullakin sivulla. Huomaatko, minne se on kiipeillyt?
30
Tässä on 8-vuotias Maria, innokas koululainen
Pallo hukassa
Maria asuu Nicaraguassa Väli-Amerikassa yksinhuoltajaäitinsä kanssa. Kun Maria syntyi, hänellä oli huulihalkio, synnynnäinen suun epämuodostuma. Suomessa huulihalkio on helppo hoitaa lääkärin leikkauksella, mutta Nicaraguan kaltaisessa köyhässä maassa hoitoon on vaikea päästä. Maria aloitti koulun 5-vuotiaana, kuten Nicaraguassa on tapana, mutta muut oppilaat pilkkasivat häntä erilaisen suun ja puhetavan vuoksi. Siksi Maria ei halunnut enää mennä kouluun. Marian kotikylässä toimiva Plan kannusti tyttöä aloittamaan uudelleen koulunkäynnin Barrio Nuevon koulussa, jossa lapset saavat hyvää opetusta ja opettajien kannustusta. Maria käy nyt ensimmäistä luokkaa ja opettelee lukemista, kirjoittamista ja matematiikan tehtävien ratkaisemista. Uudessa koulussa häntä ei kiusata.
Juan haaveilee jalkapalloilijan urasta ja pelaa joka päivä. Hän on kuitenkin kadottanut pallonsa heinikkoon. Auta Juania löytämään aarteensa!
Mitä tyttö ja ankat sanovat?
Keksi puhekupliin tekstit ja osallistu arvontaan! Lähetä vastauksesi joko sähköpostitse osoitteeseen: toimitus@plan.fi tai postikortilla osoitteella Plan Suomi, Plan-lehti, Kumpulantie 3, 6.krs, 00520 Helsinki. Muista laittaa nimesi ja osoitteesi. Kaikki vastanneet osallistuvat arvontaan, jossa voi voittaa Planin työtä tukevia tuotteita.
31
Girls Can tekee hyväntekeväisyydestä hauskaa ja sosiaalista.
Osoitteessa www.girlscan.fi kuka tahansa voi aloittaa oman Girls Can -purkkinsa ja laittaa sen kiertämään Facebookin kautta ystäville ja ystävien ystäville. Purkkeihin kertyvällä rahalla parannetaan tyttöjen asemaa kehitysmaissa.
Lue lisää ja aloita oma purkkisi osoitteessa
girlscan.fi
Keräyslupa 2020/2011/1143 (Suomi)/ 794 K12 (Ahvenanmaa) Keräyslupa 2020/2011/1143 (Suomi)/ 794 K12 (Ahvenanmaa)