# 3/11
ITÄ-AFRIKAN KRIISI: NÄLÄN KAUASKANTOISET SEURAUKSET
Otto-automaateilla voit pian auttaa Itä-Afrikan lapsia Thaimaan mokenit pitävät kiinni merten vapaudesta Mitä lapsen syrjäytyminen tarkoittaa? Tärkeää tietoa kummeille!
Ajankohtaista
Hiljaisten katastrofien huuto
Hiljaisia katastrofeja kutsutaan hiljaisiksi, koska ne ylittävät huomiokynnyksen vain harvoin. Kun hiljainen katastrofi nousee ajankohtaiseksi, on usein jo liian myöhäistä. Miljoonat ihmiset kuolevat nälkään, tulviin tai estettävissä oleviin sairauksiin. Avustustyöntekijöitä hiljaiset katastrofit turhauttavat. Kesän katastrofiuutinen, Itä-Afrikan kuivuus, ei tullut yllätyksenä. Kuvat luurangonlaihoista ihmisistä ja proteiinin puutteesta turvonneista lapsista ahdistavat ja suututtavat. Miten on mahdollista, että näin pääsi käymään kaikista varoituksista huolimatta? Miksi maailma ei kuule avunhuutoja ajoissa? Siksikö, että emme vain välitä tarpeeksi? Katastrofityössä tarvitaan kaikkien toimijoiden tehokasta ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Kansainvälisen yhteisön ja katastrofien uhkaamien maiden on ponnisteltava yhdessä. Avustusjärjestöjen, kuten Planin, on rajallisista resursseista huolimatta katsottava myös välittömän tarpeen ohi. Hätäavun lisäksi on pystyttävä vaikuttamaan yhteiskunnallisiin ilmiöihin, joita katastrofista seuraa. Poikkeuksellisissa olosuhteissa lapset ovat erityisen haavoittuvia ja tarvitsevat suojelua. Tilapäiset leirit ovat ahtaita ja turvattomia. Monet lapsista joudutaan jättämään sukulaisten tai kaukaistenkin tuttavien hoiviin, kun vanhemmat lähtevät siirtotyöläisiksi. Lapsikaupan uhka kasvaa. Puutteellisilla olosuhteilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia odottavien äitien ja lasten terveyteen ja elämänlaatuun. Köyhyyden ja ruuanpuutteen vuoksi tyttöjä myös naitetaan liian aikaisin. Seurausten lisäksi on puututtava rakenteisiin, jotka ovat luoneet katastrofin tai edesauttaneet sen syntyä. Kaikkeen emme voi vaikuttaa, mutta voimme olla entistä vahvemmin mukana ilmastonmuutoksen vastaisissa ponnisteluissa ja tasa-arvotyössä. Voimme nostaa esille vähemmistöjen oikeudet, kauppapolitiikan uudistamisen, ruoan hintapolitiikan, pakolaisten ahdingon ja maakiistojen oikeudenmukaisen selvittämisen. Yhteisötasolla Plan tarjoaa vaihtoehtoisia tapoja toimeentulon ansaitsemiseen ja vahvistaa entistä paremmin alueiden katastrofivalmiutta, jotta asukkailla itsellään on taidot, valmiudet ja resurssit taistella uhkaavaa katastrofia vastaan tai ainakin kohdata se mahdollisimman vähillä tappioilla. Lue lisää Planin katastrofityöstä sivuilta 4-5 ja www.plan.fi
AN-ARJESTA VÄLÄHDYS PL
SISÄLLYS
4 6 10 11 12 14
Itä-Afrikan kriisillä on pysyvät vaikutukset lasten elämään Mokenit pitävät kiinni merten vapaudesta PlanKolumni Erilainen ei kuulu joukkoon Tieto saa häpeän hellittämään Loppu orjatyölle Kuukautiset eivät enää estä koulunkäyntiä
16 18 20 22 24 26 28 29 30
JuniorPlan Uutisia Suomesta KummiInfo PlanPalat Hyväksikäytön kitkeminen lähtee ruohonjuuritasolta Uutisia maailmalta Hurjapäinen prinsessa otti yleisönsä PlanLastenhallitus SvenskaSidor
Ensimmäinen päivä vapaudessa
Nepalilainen Shyamkaali* syö ensimmäistä lounastaan tyttöjen turvakodissa. Plan tukee orjaksi myytyjä tyttöjä ostamalla heidät vapaaksi ja tarjoamalla heille suojaa, koulutusta sekä taitoja toimeentuloa ja elämää varten. Monilla tytöillä ei ole perhettä, johon palata. sivulla 14 Lisää aiheesta
*Nimi on muutettu lastensuojelullisista syistä.
15
Lukijakysymys on nyt sivulla 31. Osallistu kilpailuun!
4
6
24
2
Pääkirjoitus
Mihin menet kehitysyhteistyö?
Kehitysyhteistyöllä menee nyt kovaa. Sen merkitys kansainvälisessä politiikassa nousee, ja tunku sitä koskevan päätöksenteon ytimeen kasvaa. Kehityspolitiikan globaaleja periaatteita arvioidaan uudelleen, ja länsimaiset vahvasti ihmisoikeuksiin sidotut periaatteet ovat paineen alla. Kehityspolitiikassa jaetaan nyt valtaa. Länsimaisen kehitysyhteistyörahoituksen osuus rahoituksessa pienenee, kehittyvien maiden ja suurten the Bill & Melinda Gates Foundationin kaltaisten hyväntekeväisyysorganisaatioiden osuus kasvaa. Avunantajamaiden joukkoon on tullut entisiä avustettavia, uusimpina Intia ja Brasilia. Jo nyt Kiina on yksi suurimmista, ehkä suurin, kehitysyhteistyötoimija Afrikassa. Bill Gatesin säätiö hallitsee kehitysyhteistyön terveyssektoria. Intian ja Brasilian astuminen aidan toiselle puolelle on iloinen asia, ja niiden vaikutus kansainvälisiin köyhyystavoitteisiin ilmeinen. Kaksi maailman väkirikkaimpien maiden joukkoon kuulunutta maata on keskimäärin pääsemässä köyhyydestä. Keskimäärin siksi, että Intian ja Brasilian kaltaisissa maissa elää kaksi kolmesta maailman köyhimmistä eli alle eurolla päivässä toimeentulevasta ihmisestä. Brasilian slummit ovat maailman väkivaltaisemmat ja Intian tyttöjen asema ehkä maailman kehnoin. Molemmissa maissa on oma pesä vielä putsaamatta. Planin toiminta Intiassa siirtyy vähitellen kansallisen Plan-organisaation ja omasta maasta hankitun rahoituksen varaan. Avun vastaanottajasta itsenäiseksi kansalliseksi organisaatioksi kasvaminen vaatii aikaa. Kummityön merkitys intialaisille lapsille on edelleen elintärkeä. Kehitysyhteistyöhön on tullut uusia huolenaiheita kuten avun laatu, köyhyyden jakautuminen ja syveneminen sekä avun sitominen yhä vahvemmin kansallisiin poliittisiin tavoitteisiin. Uudet avunantajat lähestyvät kehitystä uudesta näkökulmasta ja erilaisin kokemuksin. Laadun ja tuloksellisuuden mittarit eroavat omista mittareistamme ja usein myös arvoistamme, jotka varsinkin kansalaisjärjestötyössä ovat vahvasti oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon sidottuja. Kehitysyhteistyön kustannukset ovat paineen alla. Monissa maissa ruuan, koulutuksen ja terveydenhuollon kustannukset ovat nyt huippukorkeat. Esimerkiksi Sierra Leonessa ruuan hinta on noussut jopa 300 prosenttia. Itä-Afrikassa elinkustannukset ovat räjähtäneet samaan aikaan, kun ihmisten hätä on kasvanut pahimmaksi kymmeniin vuosiin. Kansainvälinen Plan tekee hätäaputyötä Keniassa, Sudanissa ja Etiopiassa. Olemme lievittäneet maiden lasten hätää miljoonilla euroilla. Suomessa katastrofikeräys vauhdittuu syyskuussa, kun uudistunut Otto-kampanja käynnistyy. Myöhemmin syksyllä keskitymme kummiuteen. Perinteinen Koska olen tyttö -raportti julkaistaan kuun lopussa. Sen yhteydessä keräämme varoja 400 miljoonan tytön tulevaisuuden parantamiseksi. Muitakin keinoja työn tason säilyttämiseen ja tehostamiseen on jouduttu etsimään. Varsinkin kehitysmaiden mutta myös kotimaan kustannustason nousun vaikutuksia joudutaan kattamaan kahden euron kummimaksun korotuksella. Korotus on vapaaehtoinen, ja ilmoitus toimistoomme pitää kummimaksun ennallaan. Miten Planin kaltaisten järjestöjen pitää suhtautua globaalin kehitysyhteistyön ja politiikan uusiin ilmiöihin? Panostamalla vahvasti ihmisoikeuksiin ja kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseen. Ja lapsiin, joihin kehitysyhteistyön uudet suunnat eniten vaikuttavat. Marja-Leena Suvanto Plan Suomen viestintäjohtaja
Plan 3/11 Julkaisija Plan Suomi Säätiö | ISSN 1456-6680 | Kannen kuva: Plan / Niels Busch
Vastaava päätoimittaja: Riitta Weiste | Päätoimittaja: Marja-Leena Suvanto | Toimituspäällikkö: Anna Könönen Hallitus: Gunvor Kronman (pj.), Eva Biaudet, Pekka Haavisto, Kati Ihamäki, Kaj Erik Kiljander, Tauno Kääriä, Jesca Muyingo, Bitte Westerlund Ulkoasu: Elisa Bestetti | Paino: Esa Print Oy | Paperi: Edixion 90 g | Painosmäärä: 27 000 kpl | Syyskuu 2011 Seuraavan kerran lehti ilmestyy marraskuussa 2011. Plan Suomi Säätiö | Pasilanraitio 5, 2. krs, 00240 Helsinki | Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080, www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Asiakaspalvelu: mato klo 1016, pe klo 914 | Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse asiakaspalveluumme (09) 6869 800 Poliisihallituksen rahankeräyslupa 2020/2011/1143, voimassaoloaika 1.7.201130.6.2012 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta), Ålands landskapsregering 794 K12, voimassaoloaika 1.7.201130.6.2012 (Ahvenanmaa).
3
EIJA PALOSUO KUVAT PLAN
Itä-Afrikan kriisillä on pysyvät vaikutukset lasten elämään
Nälällä on usein kauaskantoiset seuraukset. Se voi haitata pysyvästi lapsen kehitystä. Siksi avun viivyttämiseen ei ole varaa.
A
frikan sarvea koettelevan kuivuuskriisin odotetaan yhä syvenevän, kun sateita saadaan odottaa vielä pitkälle syksyyn. YK on varoittanut, että Somaliassa, Keniassa, Etiopiassa ja Etelä-Sudanissa vallitseva hätätilanne saattaa pian olla edessä myös osissa Ugandaa. Katastrofi osoittautui aiemmin arvioitua pahemmaksi ja siitä kärsivien luku kipusi elokuun puoleenväliin mennessä jo yli 12 miljoonaan. Aliravittujen lasten määräksi alueella arvioitiin kaksi miljoonaa.
Nälkä lisää kehitysvaurioita, lapsiavioliittoja ja väkivaltaa.
Lasten osa katastrofissa on erityisen murheellinen. He ovat aikuisia alttiimpia sairastumaan ja kuolemaan aliravitsemuksen heikentäminä. Lapsuus on ihmisen elämänkaaressa huonoin ajoitus nähdä nälkää myös sen vuoksi, että aliravitsemus hidastaa kasvua ja aivojen kehitystä; sitä kautta nälän varjo ulottuu lapsen koko loppuelämään.
Lasten osa katastrofissa on erityisen murheellinen
Katastrofitilanteessa erityisesti tytöt joutuvat usein jättämään koulunkäyntinsä kesken ja keskittymään ruoan hankintaan, mikä lisää alttiutta joutua hyväksikäytön uhriksi. Poikkeukselliset olosuhteet lisäävät painetta lapsityövoiman käyttöön sekä sysäävät perheitä pakolaisuuteen. Monet lapselle turvallisuutta tuovat rutiinit katkeavat. Vakavien taloudellisten ongelmien aikana myös lapsiavioliitot yleistyvät. Perheet ovat valmiimpia harkitsemaan tyttärensä naitta-
mista hyvin nuorella iällä, jotta tällä olisi edes jokin taloudellinen selusta, ja koska ratkaisu merkitsee perheelle yhtä suuta vähemmän ruokittavaksi. Monet perheet kamppailevat voidakseen tarjota lapsilleen edes yhden aterian päivässä, kun ruoka on vähissä ja sen hinnat ovat karanneet pilviin. Kouluissa lapsia on pyörtynyt nälästä kesken oppituntien. On sydäntäsärkevää nähdä lasten itkevän nälkäänsä, kun opetan heitä, kertoo etiopialaisen esikoulun opettaja Meseret Yohannes. Lapset eivät pysty keskittymään koulutyöhönsä, kun he ovat nälkäisiä, ja ne joilla ei ole eväitä, aloittavat usein tappelun koettaen ryöstää ruokaa toisilta lapsilta. Lapset Itä-Afrikan kriisialueella tarvitsevat ruokaa, suojelua sekä mahdollisuuden jatkaa arkielämäänsä myös vaikeissa olosuhteissa. Osana katastrofityötään alueella Plan tarjoaa kouluaterioita, joiden avulla perheiden paine ruokkia lapset helpottaa ja lasten on mahdollista jatkaa koulunkäyntiään. Esimerkiksi Etiopian Addis Abebassa Plan on tukenut yli 4 000 lasta yli sadassa perus- ja esikoulussa säännöllisillä aterioilla kolmen viime kuukauden kuluessa. Plan tekee Itä-Afrikan alueella katastrofityötä myös jakamalla ruokaa, puhdasta vettä, lääkkeitä, hygieniatarvikkeita ja nukkumasuojia. Maatalouden jatkumista tuetaan siementen, lannoitteiden ja karjan avulla. Välittömän hätäavun lisäksi Plan keskittyy lastensuojeluun.
Pääkaupunkiseudun PlanKansalaiset järjestävät Itä-Afrikan lasten hätään liittyv än varainhankintatapahtuman Kampin kaup pakeskuksessa la 1.10. Tapahtumia myös Vantaalla, Torniossa ja Kemissä 1.10 -2.11 .
minen voitaisiin tulevaisuudessa estää. Planin katastrofityön koordinaattori Unni Krishnan toivoo lisää huomiota lapsen asemalle kriisitilanteessa.
Apua tarvitaan vielä pitkään
Kriisiapua alueelle tarvitaan vielä pitkään, sillä YK:n esittämästä kahden miljardin dollarin avunpyynnöstä vasta puolet on lupausten tasolla saatu katettua. Pitkällä aikavälillä tärkeää on keskittyä vahvistamaan niitä yhteiskunnallisia valmiuksia ja rakenteita, joiden avulla kuivuudesta seuraavien ongelmien kärjisty-
Lapsen aliravitsemus hidastaa kasvua ja aivojen kehitystä.
Olisi tärkeää asettaa lapsi keskiöön jokaisessa kuivuutta ja nälkäkriisiä koskevassa keskustelussa. Vaikka lapset kärsivät eniten, heitä usein kuullaan vähiten.
4
Itä-Afrikan lapsilla on hätä
Plan vauhdittaa katastrofikeräystään uudistetulla Otto-automaattikampanjalla. Kansainvälinen Plan on käynnistänyt lähes 20 miljoonan dollarin avustushankkeet Keniassa, Etiopiassa ja Etelä-Sudanissa. Suomalaiset voivat auttaa Itä-Afrikan lapsia lahjoittamalla euron uudistuneen Otto-pankkiautomaattilahjoituksen kautta. Plan on erittäin huolissaan nälänhädän ja siitä syntyvän epävakauden vaikutuksista lasten kehitykseen ja hyvinvointiin. Lasten ravinnonpuute vaikuttaa heidän koko loppuelämäänsä. Lisäksi nälänhätä altistaa lapset ihmisoikeusrikkomuksille, joiden torjuminen aloitetaan usein liian myöhään. Lasten kaltoinkohtelu, pakkotyö, heitteillejätöt, varhaisavioliitot ja jopa lapsikauppa lisääntyvät aina kriisien yhteydessä. Plan panostaa Itä-Afrikassa ravinnon ja terveydenhoidon lisäksi lastensuojeluun ja vaatii, että ongelmiin puututaan välittömästi. Koulunkäynnin turvaaminen on tärkeää, sillä se suojelee lasta väkivallalta. Pankkiautomaateilla kerätään jälleen lahjoituksia, nyt nälänhädän uhreille. Viimekeväinen Otto-keräys on uudistettu: nyt lahjoitustoiminta on selkeästi erillään pelkästä käteisnostotoiminnosta, eikä erehtymisen mahdollisuutta ole. Automaattilahjoitusta on muutettu asiakkaiden toiveiden mukaisesti ja yhdessä viranomaisten kanssa. Valitsemalla Otto & lahjoitus -vaihtoehdon automaattiasiakas lahjoittaa euron Itä-Afrikan kuivuuden uhrien tukemiseen. Euron apu riittää kolmen lapsen ateriaan, kahdella eurolla saa ripulilta suojaavan rokotteen ja kolmella koulutarvikkeet. Automaattilahjoitus on helppo, halpa ja tehokas tapa tukea Afrikan sarven lapsia ja auttaa heitä selviämään vuosikymmenien pahimmasta kuivuudesta. Itä-Afrikan lapsilla on hätä -keräyksen tavoitteena on lähettää Keniaan, Etiopiaan ja Etelä-Sudaniin 500 000 euroa. Kampanjan etukäteismainonta alkaa 15. 9., ja automaatilla voi lahjoittaa 29.9.1.11. Afrikan sarvi on erityisen herkkä luonnonkatastrofeille, ja alueen yhteiskunnalliset olot ovat epävakaat. Epäinhimilliset olosuhteet moninkertaistavat lasten hyväksikäytön ja oikeuksien polkemisen. Plan on työskennellyt alueella jo kymmeniä vuosia, ja järjestön tukijoilla on siellä 130 000 kummilasta. Suomalaisilla on siellä 1 600 kummilasta. Kansainvälisen Planin vahva paikallinen verkosto ja kymmenien vuosien kokemus alueesta varmistavat avun perillemenon. Planin Afrikan sarven työhön voi lahjoittaa myös · antamalla kertalahjoituksen keräystilille 127930-513156 tai www.plan.fi · soittamalla keräyspuhelimeen 0600-91905 (5 ), 0600-91910 (10 ), 0600-91922 (22 ) · ryhtymällä kummiksi tai säännölliseksi lahjoittajaksi osoitteessa www.plan.fi
Tue Planin tehostettua katastrofityötä Itä-Afrikan kriisialueilla: Plan Suomen keräyspuhelin: 0600-91905 (5 ) 0600-91910 (10) 0600-91922( 22) Keräystilin nro: Nordea 127930-513156 Otto-automaateilla (1) 29.9.1.11. Lahjoittaa voi myös osoitteessa www.plan.fi
ALLI ASIKAINEN KUVAT PLAN
Kuivuus uhkaa kahvinviljelyä Etiopiassa
Itä-Afrikan kuivuus on alueen pahin yli 60 vuoteen. Välittömän ravinnonpuutteen lisäksi katastrofilla on muitakin seurauksia, joilla saattaa olla pitkäaikaisia vaikutuksia koko yhteiskuntaan. Kahvinviljelyllä on Etiopiassa huomattava merkitys koko maan kansantaloudelle. Kahvin osuus vientituloista on noin 60 prosenttia, ja kahvinviljely tuo toimeentulon yli 15 miljoonalle ihmiselle. Kuivuuden vuoksi kahvinviljely on nyt uhattuna ja monet maanviljelijät ovat joutuneet luopumaan siitä. Olen viljellyt kahvia koko ikäni, eli 20 vuotta. mutta nyt minun on pakko lopettaa, sillä tämä pitkä kuiva kausi on tappanut kahvipensaani. Pensaat pudottivat lehtensä, eivätkä ne kukkineet lainkaan. Muutamia kahvipensaita on säilynyt hengissä, mutta niistäkään ei ole tulossa satoa. Marjat, joiden sisällä kahvinpavut ovat, eivät kypsy. Veden puutteesta johtuen marjat ovat aivan vihreitä, siis raakoja, sanoo etiopialainen kahvinviljelijä Tamnae Pafsa. Tamnae Pafsan mukaan tilanne on sietämätön maanviljelijöille. Saadakseen perheelleen elantoa moni maanviljelijä joutuu nyt pakon edessä tekemään valintoja. Monet ovatkin vaihtaneet kahvinviljelyn vihannesten kasvattamiseen. Tamnae Pafsa on alkanut viljellä kaalia. Vihannesten kasvattaminen on helpompaa, ja satoa voi korjata 34 kertaa vuodessa. Myös khatpensaiden kasvattaminen on yleistynyt. Khat on Itä-Afrikassa ja Lähi-idässä käytetty, riippuvuutta aiheuttava päihde. Kokonaisia peltoalueita on jo khatin peitossa. Siellä missä ennen kasvoi kahvipensaita, näkeekin nyt khatpensaita. Ne tuottavat satoa noin kolme kertaa vuodessa ja tuovat maanviljelijälle paljon suuremmat tulot, sanoo Tamnae Pafsa.
5
TEKSTI JA KUVAT TIM BIRD
Mokenit pitävät kiinni merten vapaudesta
Vanhan ja uuden yhteensovittaminen on usein haasteellista. Kun Plan työskentelee alkuperäiskansojen kanssa, järjestön on löydettävä tasapaino perinteiden säilyttämisen ja kehityksen edistämisen välillä.
vähemmistökansasta, jotka on otettu mukaan Planin alkuperäiskansojen Tämä on todella hienoa! Vaikka on loma-aika, koulutuskeskus on auki ja eristyksissä elävien lasten suojeluun keskittyvään ohjelmaan. Muut ja täynnä lapsia ja kylän naiset juttelevat yhdessä perhesuunnittelusta, ohjelmaan osallistuvat yhteisöt ovat FilippiineilPlan Thaimaassa työskentelevä Jitlada Ratlä, Pakistanissa ja Laosissa. tanapan kuvailee näkemäänsä moken-kansan Vesirajan tuntumasta alkava Mokenien kylässä. Teemakummit tukevat kylä myötäilee rantaviivaa. Kietaisuhameisiin Rattanapan vastaa syrjäytyneiden yhteija rintaliiveihin pukeutuneet naiset istuskelesöjen ja alkuperäiskansojen kanssa tehtävästä eristyksissä elävien lasten vat ryhmissä muovimatoilla paalujen varaan työstä. suojelua. rakennettujen talojen alla, pelaavat korttia Myös "merimustalaisina" tunnettujen ja polttelevat karkeasti käärittyjä savukkeita. mokenien kylä sijaitsee Adaman merellä, 60 Savupilvi lehahtaa yli kylän kattojen, ja koirat kilometriä Thaimaan rannikosta olevan Surinjuoksentelevat halkoja hakkaavan miehen ympärillä. Toinen mies saariston toiseksi suurimmalla saarella. Mokenit ovat yksi lukuisista rakentaa keskittyneenä kalastusveneen miniatyyriä, joka myydään Thaimaan rannikolla ja saaristossa asuvista yhteisöistä ja yksi neljästä
Na
np
Red Yuan
Ayeyarwady
BANGLADESH
Hon
gshu
i
CHIN A
Yu
Bla ck Da
Red Ho ng
Xun
Xi
Mek
on
g
Salw
een
MYA NMA R
en Salwe
Phrae
Ping
Yom
Phayao
Chiang Rai
Nan
o Mek ng
Chi
INDO NESI A
matkamuistoesineenä turisteille. Hiekkaan pystytetyt maalatut toteemipaalut tervehtivät vierailijoita; paaluihin on kaiverrettu esi-isien henkiä esittäviä kuvia. Nuoret pojat ovat vedessä kuin kotonaan ja sukeltelevat veneistä aaltoihin. Kaukana rannasta, viidakon reunalla sijaitsevien talojen taakse on kertynyt roskakasoja, mutta rantaan ajautunut jäte on pääasiassa lähtöisin mantereelta ja ohi kulkevista kalastusaluksista. Kauempana rannan tuntumassa nainen lakaisee lehtiä ja roskia nuotioon, jonka savussa pieni poika tanssii. Mokenit arvostavat luontoa ja sen kiertokulkua, mutta ylellisyys on moken-kansan elämäntavasta kaukana.
puolet heistä on lapsia. Vuodesta 1981 lähtien Surin-saaret ovat olleet osa kansallispuistoa, jonka yksinkertaisista asunnoista, leirintäalueesta ja ravintolasta koostuva päämaja sijaitsee suurella pohjoisella saarella. Saarelle pääsee Kuraburin kaupungista mantereelta moottoriveneellä, mutta turistien määrää säännöstellään, sillä saarten viidakot sekä meren ekosysteemi ovat jossain määrin suojeltuja. Kansallispuiston status on kuitenkin moken-kansalle ristiriitainen asia. Haluaisin rakentaa talon meren ylle rannan sijaan, mutta kansallispuisto ei anna siihen lupaa, kertoo kylässä asuva Ngei. Hän johtaa yritystä nimeltä "Kabang-venematkat", joka tarjoaa Kulkurin elämäntapa kiertoajeluja turisteille. Ajeluilla voi esimerkiksi päästä viidakkoretkelle Filippiinien ja Burman vesillä kulkee lukuisia moken-ryhmiä. Mokentai seuraamaan perinteistä keihäskalastusnäytöstä kabang-veneellä. Keikansan alkuperä on edelleen väitelty ja epäselvä. Mokenit kuitenkin häskalastus kiellettiin kansallispuiston alueella, keskittyvät elämään perinteidensä mukaisesti ja siksi näytöksissä täytyy nyt käyttää kelluvia veneissä, paikasta toiseen siirtyen. Heidän lehtiä kalojen sijaan. Pieni joukko kylän naisia perinteikkäät kabang-veneensä on katettu kulkee saariston salmien läpi pitkähäntäveneillä pandanus-lehdillä, ja alusten eri osiot on nimetNuorilla on vahva tahto työskennelläkseen siivoojina kansallispuiston ty kehon osien mukaan, vatsasta olkapäihin. rakentaa tulevaisuuttaan. päämajassa. Päivän palkaksi he saavat noin 110 Yhteisön jäsenet ovat perinteisesti kulkureibahtia eli 2,50 euroa. ta, ja heillä on oma kielensä, tapansa ja animis Kansallispuistossa asuminen tarkoittaa, tiset uskomuksensa. Thaimaassa kulkurikansoja ettemme voi aina elää perinteisten tapojemme kutsutaan yleisesti nimellä Chao Lay, ja he jamukaan, toteaa Ngei, joka on käynyt peruskoulun mantereella, toisin kautuvat kolmeen ryhmään: mokeneihin, mokleneihin ja urak lawoihin. kuin moni muu yhteisön jäsen. Noin 200 moken-ryhmän jäsentä asuu Surin-saarten yhteisössä, ja noin
ya Aye ady rw
Nongbua-Lamphu Srisaket
Kanchanaburi
Mun
Sakon Nakhon Kalasin
o Mek ng
Chi
Mun
LAOS
ng Ko
Bangkok
CAM BODI A
Mekon g
Srepok
Srepo
k
Dong
Nai
VI E T N A M
Phuket Songkhla
MAL AYSI A
THAIMAA
Maatoimisto Ohjelma-alue
7
Turistien määrää säännöstellään, sillä saarten viidakot ja meren ekosysteemi ovat jossain määrin suojeltuja. Turistipuodin hitti on perinteisen kalastusaluksen pienoismalli. Ylellisyys on mokenien elämästä kaukana. Aurinkopaneelit tuovat sähköä joihinkin kotitalouksiin.
Hienotunteisuus eri kulttuureja kohtaan on kehityksen tulosten ja niiden kestävyyden kannalta ratkaisevaa.
Yhteisömme vaihtaa mieluiten paikkaa, kun luonnonvarat, kuten esimerkiksi rakennusmateriaalit, loppuvat. Nuo materiaalit uusiutuvat ajan kanssa itsestään, jolloin me saattaisimme muuttaa taas takaisin.
Meren armoilla
Viranomaiset eivät suhtaudu suopeasti mokenien kulkurin elämäntapaan. Näin on siitäkin huolimatta, että mokenien yhteys meren kanssa herätti ihailua ja sympatiaa vuoden 2004 tsunamin iskiessä Thaimaan Andaman rannikolle. Kun Surin-saarten mokenit huomasivat meren äkkinäisen vetäytymisen rannasta, he evakuoivat yhteisönsä välittömästi korkeampaan maastoon. Vain yksi kyläläinen menehtyi, ja hänkin pääasiassa sairauden takia. Kylä tuhoutui katastrofin seurauksena kokonaan. Kunnioittava pelko merta kohtaan on edelleen mokenien uhanalaisen elämäntavan keskiössä. He eivät suostu uhraamaan identiteettiään mantereelta levittäytyville vaikutteille. Koulutuskeskuksen ja terveyskeskuksen työntekijät ovat kotoisin mantereelta eivätkä kuulu moken-kansaan. Kulttuurien kohtaaminen tuo haasteita Planinkin työhön. Istumme hetken terveyskeskuksen kuistilla jutellen avustavan terveydenhoitajan Kokwan Suiyoungin kanssa. Minulla on täällä kaikkea, mitä tarvitaan hoitamaan suurin osa vaivoista: niin lääkkeitä kuin sairaalalaitteita, hän kertoo. Terveyskeskuksen perusti Thaimaan prinsessa ja UNESCOn vähemmistölasten oikeuksien hyvän tahdon lähettiläs Maha Chakri Sirindhorn. Viidakosta hankitut luonnonmukaiset yrttihoidot ovat vielä käytössä yhteisössä, mutta mokenien epäluulo sovinnaista lääketiedettä kohtaan on vähentynyt. Koulutuskeskuksessa lapset loikoilevat korotetulla puulattialla ja lukevat keskittyneesti kirjojaan. Heidän maalaamiaan kirjavia saarimaisemia kuvaavia t-paitoja ja postikortteja on myynnissä turisteille. Mantereelta kotoisin oleva opettaja Joe merkitsee jokaisen kaupan lokikirjaan, jotta lapsille maksetaan osa tuotoista. Näin itsenäinen yrittäjyys tulee lapsille tutuksi jo varhain. Kuten kaikkialla, tulevaisuus riippuu heistä.
8
Planin teemakummien tuella moken-kansan lapset pääsevät kouluun.
Mitä Plan aikoo?
Moken-kansan neljä kyläyhteisöä Ranongin, Phang-ngan ja Phuketin maakunnissa Thaimaassa ovat verrattain uusia Planin toiminta-alueita. Vierailun aikana, keväällä 2011, perustutkimus alueen sosioekonomisesta tilanteesta oli valmistumassa ja yhteisökehityssuunnitelmat hyvässä vauhdissa. Planin yhteistyökumppanina kentällä toimii Childline Thaimaa. Moken-kansa erottuu vahvasti oman kulttuurinsa, kielensä ja perinteidensä ansiosta. Kansa elää kiertolaisen elämää: mokenit eivät omista maata vaan asuvat tilapäisissä taloissa lähellä kunnioittamaansa merta. Kansa elää kalastuksella. Koska mokenit eivät virallisesti omista asuttamaansa aluetta, he joutuvat usein pakkohäädetyiksi. Lukuun ottamatta niitä, jotka asuvat sisämaan yhteisöissä, moken-perheiden vanhemmat eivät yleensä lähetä lapsiaan kouluun. Vastaavasti suurin osa opettajista ei tunne moken-kansan kulttuuria. Puhtaanapidon ja hygienian puute tuottavat ongelmia useissa kylissä, joissa vessoja ei välttämättä käytetä säännöllisesti ja eläimet käyskentelevät vapaasti asumusten alla. Ohjelmamme tavoite on, että lapset ja nuoret Thaimaan kaikkein riskialtteimmista väestönosista saavat toteuttaa oikeutensa koulutukseen, taloudelliseen turvaan ja seksuaaliterveyteen sekä suojeluun pahoinpitelyltä, hyväksikäytöltä, väkivallalta ja katastrofeilta, kertoo Planin edustaja Jitlada Rattanapan. Lapsikeskeisen lähestymistavan avulla Plan aikoo edistää moken-yhteisöissä lastensuojelua, syntymärekisteröintejä, koulutusta ja taloudellista turvallisuutta, hiv-riskin vähentämistä, lastensuojelua sekä kestävää kehitystä. Olen huomannut, että täkäläiset nuoret ovat innoissaan yhteisöoikeuksiensa suojelemisesta, sanoo Rattanapan. Olen kuunnellut nuorten yhteisöjohtajien ajatuksia ja todennut heidän olevan todella inspiroituneita tekemään töitä tulevaisuutensa turvaamiseksi. He ymmärtävät kohtaavansa haasteita, ja heillä on voimakas tahto voittaa ne. Mutta he tarvitsevat tukea ja ympäristön, jossa tämä on mahdollista. Juuri tähän Planin yhteistyökumppaneineen on hyvä keskittyä, kun ne tukevat moken-kansan yhteisökehitystä. Moken-yhteisö on asettunut alueeltaan rajoitettuun kansallispuistoon. Siksi mokenien yhteisökehityksen toimintasuunnitelma tulee sovittaa kaikkien asianomaisten tarpeisiin. Jitlada Rattanapan painottaa, että mokenien näkemyksiä täytyy kunnioittaa ja heidän toiveensa tulee ottaa huomioon ja panna käytäntöön. Hienotunteisuus kulttuureja kohtaan on ratkaisevaa. Uskon tässä yhteisössä olevan monia ryhmiä, kuten nuoria tyttöjä, nuoria aikuisia, kotiäitejä, kätilöitä ja muita epävirallisia yhteisöjohtajia, joilla on potentiaalia mutta jotka tarvitsevat tukea, jotta positiivinen kehitys on mahdollista.
9
TIINA KIRKAS KUVAT PLAN
Erilainen ei kuulu joukkoon
Kun lapsi syntyy kehitysmaassa vammaisena, ei saa syntymätodistusta, kuuluu vähemmistöryhmään ja on kaiken lisäksi tyttö, hänellä ei ole paljoakaan odotettavaa tulevaisuudelta.
Lapsi voi syrjäytyä yhteiskunnasta monesta eri syystä. Hän esimerkiksi syntyy perheeseen, joka kuuluu enemmistön sijaan vähemmistöön. Siksi hän ehkä näyttää erilaiselta, puhuu muiden mielestä outoa kieltä, pukeutuu toisella tavalla tai tunnustaa väärää jumalaa. Muun muassa Etelä-Aasiassa elää lukuisia etnisiä ryhmiä, jotka jakautuvat edelleen lukuisiksi pikkuheimoiksi. Lapselle vähemmistöasema tietää usein väheksyntää ja syrjintää. Hän ei välttämättä pääse kouluun, ainakaan omalla äidinkielellään. Myöhemmin oma tausta sulkee työpaikkojen ovia ja johtaa niukkaan toimeentuloon. Samalla hän eristäytyy entisestään. Usein lapsi asuukin perheineen jo valmiiksi syrjässä, kaukana valtaväestön asuinsijoista. Lapsi voi syrjäytyä myös siksi, että häntä ei kirjata väestörekisteriin. Esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa arviolta vain joka kolmas lapsi on virallisesti olemassa. Loput jäävät ilman terveydenhoitoa, koulutusta ja äänivaltaa. Ilman syntymätodistusta lapsi on niin ikään helppo värvätä alaikäisenä työhön, avioon tai armeijaan. Tyttö syrjäytyy poikaa helpommin monestakin syystä. Esimerkiksi joka kolmas kehitysmaan tyttö päätyy naimisiin alaikäisenä. Usein se tarkoittaa, että tyttö joutuu eroamaan läheisistään ja lopettamaan koulunkäynnin. Hän saa vain harvoin toteuttaa unelmiaan. Varhainen avioliitto voi syrjäyttää tytön myös lopullisesti elämästä, sillä teini-ikäisen tytön riski kuolla raskauteen tai synnytykseen on kaksinkertainen verrattuna aikuiseen naiseen. Kaikkinensa syrjäytyminen ajaa lapsen helposti pakkotyöhön, seksiteollisuuteen, sotaan tai kadulle asumaan. Erityisen altis hän on monenlaiselle hyväksikäytölle ja väkivallalle. Vastaavasti vain kymmenisen prosenttia kehitysmaiden vammaisista lapsista käy koulua. Vammaista lasta myös pahoinpidellään lähes kaksi kertaa todennäköisemmin kuin tervettä lasta. Varsinkin vammainen tyttö on helppo raiskata ja muutoin käyttää seksuaalisesti hyväkseen. Vaikeinta on henkisesti vammaisella lapsella, joka on täysin riippuvainen ympäristönsä hyväksynnästä ja tuesta.
Muiden armoilla
Syrjityistä syrjityin on kuitenkin vammainen lapsi, koska hänestä ei ole vastaamaan itsestään, saati ajamaan etuaan. Maailman miljardista vammaisesta ihmisestä arviolta kolmannes on lapsia, ja aikuisten tavoin valtaosa heistä elää köyhissä kehitysmaissa. Vammaiselle lapselle köyhyys on moninkertainen kirous. Esimerkiksi kymmenen prosenttia vammaisuudesta aiheutuu hoitamattomista tartuntataudeista, 20 prosenttia aliravitsemuksesta ja 15 prosenttia väkivallasta. On laskettu, että jokaista sodassa ja onnettomuuksissa kuolevaa lasta kohden kolme lasta vammautuu pysyvästi. Kehitysmaissa myös työtapaturmat, liikenne, päihteet ja suojaamaton seksi vammauttavat lukuisia teini-ikäisiä lapsia. Köyhissä maissa vammainen lapsi saa harvoin tarvitsemaansa tukea ja hoivaa. Aina kyse ei ole vanhempien haluttomuudesta huolehtia lapsestaan, vaan usein tilanne johtuu voimattomuudesta. Yhteiskuntakin suosii omillaan pärjääviä. Esimerkiksi eräissä maissa vammaisten lasten kuolleisuus yltää 80 prosenttiin, kun se terveillä alle viisivuotiailla lapsilla jää alle 20 prosenttiin.
On oivallettava, miksi jokainen lapsi on samanarvoinen.
Mukaan yhteiskuntaan
Syrjäytyminen tuottaa ulkopuolisuutta, osattomuutta, näkymättömyyttä. Siksi syrjäytynyt lapsi on houkuteltava osaksi yhteiskuntaa, jossa hänellä on paikkansa ja tehtävänsä. Tämä koskee myös vammaista lasta, sillä kehitysvammaisenakin hänestä on riittävällä tuella oppimaan ja tekemään työtä osana omaa yhteisöään. Osallistaminen edellyttää lainsäädäntöä, joka tunnustaa lapsen oikeudet ja jota yhteiskunta noudattaa. Se vaatii myös asennekasvatusta: ihmisten on oivallettava, miksi jokainen lapsi on samanarvoinen, miksi lapsella on oikeus syntymätodistukseen ja miksi tytön on saatava kasvaa naiseksi ennen avioliittoa ja omia lapsia. Ennen kaikkea syrjityn lapsen on voitava puhua omasta puolestaan. Mallia antavat jo nyt monet omatoimisesti järjestäytyneet katulapset, lapsityöläiset ja lapsikaupan uhrit.
Syrjäytyminen tuottaa ulkopuolisuutta, osattomuutta ja näkymättömyyttä.
11
ANNA KÖNÖNEN KUVAT MIKKO KÄRKKÄINEN
Tieto saa häpeän hellittämään
Vammaiset lapset on aiemmin piilotettu eläinsuojaan tai peräkammariin, joskus jopa surmattu. Togossa ymmärrystä vammaisuudesta lisätään menetelmällä, joka sopii myös lukutaidottomille.
Rahimata on älykäs mutta hiljainen tyttö. Hän syntyi 1012-vuotta sitten maailman köyhimpiin maihin lukeutuvaan Togoon. Isoäiti Safura ei ole varma Rahimatan tarkasta iästä. Iäkäs isoäiti huolehtii tytöstä, koska vanhemmat ovat Beninissä vierastyöläisinä. Isoäidin hoivissa asuvat myös Rahimatan serkut. Rahimatan kuurous tunnistettiin vasta hiljattain. Tyttö on hyvä oppilas, ja älykkyytensä turvin hän on suoriutunut matematiikan tehtävistäkin mainiosti. Opettaja on ajatellut, että tyttö ei vain halua puhua. Sokeus ymmärretään helpommin, mutta esimerkiksi kuuroutta on vaikeampi kohdata, Plan Suomen Länsi-Afrikan ohjelmapäällikkö Torun Eklund kertoo. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan joka kymmenes ihminen maailmassa on vammainen. Vammaisista kolme neljäsosaa asuu kehitysmaissa. Ilmiö toimii molempiin suuntiin: köyhien keskuudessa on eniten vammaisia, ja vammaisuus lisää köyhyyttä. WHO arvioi, että puolet maailman vammaisista kärsii vaivoista, jotka olisi pystytty ehkäisemään verrattain helpoilla ja halvoilla toimenpiteillä.
Vammaisuutta on pidetty rangaistuksena
Köyhien keskuudessa vammaisuuden syyt eivät yleensä ole tiedossa. Vammainen lapsi on ollut häpeä, ja on uskottu, että perhe on saanut vammaisen lapsen rangaistuksena. Lapsi on pidetty piilossa tai surmattu. Toisin kuin Rahimata, Keski-Togossa asuva tyttö, Faouzia, 16, ei saanut käydä koulua. Faouzia muistaa hyvin yksinäiset päivät, viikot ja vuodet ja kertoo joskus toivoneensa, ettei olisi koskaan syntynyt. Syntymästään saakka jalkavammaisena elänyt Faouzia ei pysty itse liikkumaan. Vanhempani joutuivat kantamaan minut joka paikkaan. Olin taakka perheelleni enkä ollut hauskaa seuraa kenellekään. Minulla ei ollut lainkaan itsetuntoa. Faouzian elämä on kuitenkin kääntynyt päälaelleen. Pyörätuolin saadessaan hän oli liian vanha aloittamaan tavallisen koulun, mutta pääsi ammattikoulutukseen ja muutenkin mukaan yhteisön arkeen Planin vammaisten oikeuksia tukevan hankkeen avulla. Nuorella naisella on selkeät suunnitelmat. Mahdollisuuksien myötä minäkuvani on muuttunut täysin. Oppisopimuskauteni päätyttyä aion perustaa oman kaupan ja palkata työntekijöiksi vammaisia, hän iloitsee. Tietoisuus vammaisten oikeuksista lisääntyy vähitellen myös maailman köyhimmissä maissa, ja yhteisöjen jäsenet oppivat keinoja, joilla vammaisetkin voivat olla mahdollisuus osallistua yhteiseen toimintaan.
Isoäiti Safura huolehtii kuurosta Rahimatasta ja hänen serkuistaan.
Plan Suomen Koska olen tyttö -kampanjassa kerätyillä varoilla Togoon rakennettiin esikoulu, jossa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että myös tytöt pääsevät kouluun. Kampanjan varoilla varustettiin myös piha, mutta valtio maksaa opettajien palkan, jotta koulun toiminnasta tulee kestävää.
Ei niin helppoa kuin miltä näyttää. Väline on suunniteltu tasapainon kehittämiseen.
Erilaiset apuvälineet, joita valmistetaan kylän proteesityöpajassa, auttavat vammaisia lapsia osallistumaan muiden lasten arkeen ja leikkeihin.
12
Kuukautiset eivät enää estä koulunkäyntiä
Zimbabwen Nyakatsapassa asuvat tytöt jäivät aiemmin pois koulusta kuukautisten aikana kiusaamisen ja puutteellisen tiedon takia. Asia muuttui, kun nuorten kerho alkoi puhua avoimesti kuukautisista.
Vielä joitakin vuosia sitten kuukautiset olivat vaiettu aihe itäzimbabwelaisessa Nyakatsapan kylässä. Pojat kiusasivat koulussa tyttöjä, joilla oli kuukautiset. Pojat naureskelivat etenkin, kun tytöt tahrasivat mekkonsa luokassa. He piirsivät pilakuvia ja pilkkasivat tyttöjä niin paljon, että tytöillä oli tapana viettää jopa viikko kuukaudesta kotona vain siksi, että heitä hävetti tulla kouluun, kertoo Planin yhteisötyöntekijä Luciana Nyamapfene. Pitkät poissaolot vaikuttivat tyttöjen oppimistuloksiin. Plan päätti vastata ongelmaan tekemällä yhteistyötä nuorten kerhon, Nyakatsapa Girls Fellowship Clubin, kanssa. Ryhmään kuuluu nyt 25 tyttöä ja 12 poikaa, jotka puhuvat koululaisille, opettajille ja muille kyläläisille tyttöjen lisääntymisterveydestä ja hygieniasta. Plan on myös rakentanut paikallisten kumppaneidensa kanssa Nyakatsapan kouluun kunnolliset tyttöjen vessat, joissa voi vaihtaa vaatteita ja peseytyä turvallisesti ja rauhassa muiden katseilta. Lisäksi järjestö koulutti kerhon jäseniä terveydestä ja hygieniasta sekä yrittäjyydestä. Nyt kerholaiset tuottavat itse terveyssiteitä myytäviksi. Tytöt, joilla ei ole varaa siteisiin, saavat niitä kerholta ilmaiseksi.
Pojat tyttöjen asialla
Pojilla on kerhossa avainrooli: he osallistuvat siteiden valmistukseen, puhuvat ennakkoluuloja vastaan yhteisössään ja osallistuvat kuukautisista kertoviin esitelmiin ja näytelmiin, jotka levittävät tehokkaasti tietoa aiheesta. Liityin kerhoon, jotta olisin esimerkki muille pojille. Kuukautiset ovat normaali asia, ja poikien osallistuminen toimintaan lisää ymmärrystä siitä, ettei kuukautisissa ole mitään ihmeellistä, sanoo 18-vuotias Tengerai. Myös Tendai, 19, on ylpeä siitä, että on mukana toiminnassa. Joka vuosi pojat pärjäävät koulussa paremmin kuin tytöt, mutta pian tytöt läpäisevät kokeet yhtä hyvin kuin pojat. Tykkään yhteisömme tytöistä enkä halua, että he menettävät mahdollisuutensa syrjinnän takia, Tendai sanoo. 17-vuotias Tinotenda iloitsee, että pojat tukevat häntä ja muita tyttöjä. Hänen kaksi veljeään ovat mukana kerhossa. Tinotenda haaveilee, että voi opiskella ihmisoikeusjuristiksi. Minun täytyy olla luja ja kamppailla muiden naisten puolesta. He eivät tiedä, että heidän oikeuksiaan poljetaan.
Nuorten työllistyminen ehkäisee syrjäytymistä
Työpaikat ovat kiven alla ja hakijoita on paljon, varsinkin kehitysmaiden kaupungeissa. Näille brasilialaisille nuorille on käynyt hyvin. Työpaikka antaa turvaa tulevaisuudelle.
Monet nuoret myyvät huumeita selviytyäkseen, mutta Felipe kieltäytyi seuraamasta tätä esimerkkiä. Sen sijaan Felipe opiskelee baarimikoksi Planin koulutusohjelmassa, joka auttaa häntä työllistymään Brasilian turismisektorilla.
Adelia halusi välttyä tulevaisuudelta seksityössä ja osallistui siksi Plan Brasilian ammattikoulutukseen. Nyt hän työskentelee rantakahvilassa ja kannustaa muitakin tyttöjä tulemaan mukaan koulutusprojektiin.
Brasilialainen Ana Lucia on entinen katulapsi, joka aloitti seksityön jo 12-vuotiaana. Planin tuella hän on päässyt pois Recifen kaduilta ja työskentelee nyt siivoojana.
15
JuniorPlan
Messut tuovat intoa matematiikan opiskeluun Orissassa
Matematiikan perusosaaminen on välttämätöntä jokapäiväisessä elämässä. Brahmagirin kaupungissa Intiassa käytännön taidot eivät ole itsestäänselvyys, ja matematiikan opiskelu on monelle lapselle vaikea ja pelottavakin asia. Matematiikan opetustulokset alueen koluissa ovat huonoja, koska niissä ei käytetä lapsiystävällisiä opetusmetodeita. Niinpä Planin paikallisjaosto Orissassa, Plan Chilika, järjesti alueen opettajille koulutuksen aiheesta. Koulutuksesta innostuneina paikalliset opettajat ja Plan Chilikan henkilökunta järjestivät matematiikkamessut. Messujen tarkoitus oli tehdä käytännön matematiikan perustaitojen oppimisesta hauskaa, iloista ja luovaa puuhaa lapsille. Messuteltan 60 kojussa oli tehtäviä pituuden ja painon mittaamisesta palapeleihin ja ongelmanratkaisuihin. Joukko oppilaita pyöritti kojuja, opasti messualueella ja antoi tietoa matematiikan oppimisen riemusta 550 messuille osallistuneille koululaisille. Musiikkiesitykset ja klovnit puolestaan toivat messuille juhlan tuntua ja jakoivat viestejä lasten oikeuksista ja koulutuksen tärkeydestä. Tapahtuma onnistui luomaan iloisen ilmapiirin ja tuomaan matematiikan opiskeluun uutta innostusta. Olen osallistunut moniin tiedemessuihin, mutta nämä matematiikkamessut olivat kaikkein parhaat. En ole koskaan kokenut vastaavaa, kertoi tapahtumaan osallistunut seitsemäsluokkalainen tyttö.
Indonesialaiset lapset oppivat hygienian tärkeydestä suositun Käärmeet ja tikapuut -pelin avulla.
Pikku lääkärit oppivat hygieniasta leikkien
Planin tiimi Dompun paikkakunnalla Indonesiassa on kehittänyt uuden version Käärmeet ja tikapuut -pelistä. Lautapeli on osa Plan Dompun Pikku lääkärit -ohjelmaa, jonka tavoitteena on tehdä hygieniasta huolehtimisesta osa koululaisten päivärutiineja. Tätä versiota tutusta pelistä leikitään jättimäisellä pelilaudalla, jolla lapset heittävät appelsiininkokoisia noppia ja kiipeävät ylös ja alas käärmeitä ja tikapuita pitkin. Laudan ruudut välittävät viestejä muun muassa peseytymisen ja kynsien leikkaamisen tärkeydestä, ja rangaistukset kertovat kuvien ja tekstin kautta huonon hygienian vaaroista. Pelin voittajalle myönnetään puhtaiden ja terveiden elämäntapojen palkinto. Olen todella tyytyväinen, sillä nyt tiedän, että pysyäkseen terveenä, täytyy pitää kynnet puhtaana. Opin tämän pelatessani Käärmeitä ja tikapuita ystävieni kanssa, toteaa kuudesluokkalainen Ahmid. Ohjelman yhteydessä Plan on työskennellyt paikallisten terveyskeskusten, kätilöiden sekä koululaisten kanssa. Kummit, joilla on indonesialainen kummilapsi, tietävätkin jo, että Pikku lääkärit -ohjelma on yksi Plan Indonesian ohjelmista, joilla lapsikeskeiset opetusmenetelmät saadaan osaksi koulujen kehittämisohjelmaa.
Puhu swahilia!
Swahilia puhutaan monessa Itä-Afrikan maassa. Esimerkiksi Kenian viralliset kielet ovat swahili ja englanti. Kokeile, miltä tuntuisi puhua swahilia.
Hei Mitä kuuluu? Ei huolia! Kiitos Leijona Virtahepo
Jambo Habari? Hakuna matata! Asante Simba Kiboko
Indonesialaiset Young Hearts Media (Nuorten sydänten media) -ryhmän jäsenet tekivät julistesarjan, jossa halusivat ottaa kantaa koulukiusausta ja -väkivaltaa vastaan. "Onko tämä se muisto, jota haluat [kouluajastasi] vaalia?" Ratu Vashti Annisa kysyy omassa julisteessaan.
16
Nimeä VIISI suurta
Retkiä luonnonpuistoihin Afrikassa kuts utaan safareiksi. Nimitys "safari" tuleekin swahilinkielisestä sana sta, joka tarkoittaa matkaa ("pitkää taivalta"). Ratkaise sana-arvo itus ja saat selville, mitkä viisi suurta eläintä Afrikan safareilla, esim erkiksi Keniassa, voi nähdä.
-- -------- SN UOR ------ -------- JEINALO -------- -------- PLAORDIE ------ -------- -- H VEPLIU -------- -------- AS -- ONOUKVIR
Minäkin haluan lääkäriksi
22-vuotias Prince Gwetu on herännyt aikaisin. Kello on vasta seitsepäässyt lääketieteelliseen. Siksi tunnen nöyrää iloa, kun minua kutsumän, ja hän tekee jo kierrostaan Silobelan sairaalassa. Hänen takkinsa taan lääkäriksi. Avaan aina kotini oven myöhäisillekin kolkuttelijoille. on moitteettoman valkoinen ja stetoskooppi roikkuu kaulalla, kuten Kotipaikkani asukkaat tulevat pyytämään apua, useimmiten koleraan tai lääkärillä kuuluukin. malariaan. Monet pyytävät lääkkeitä. Prince tuntee lähes kaikki potilaansa nimeltä. Vapaa-ajallaan Prince tekee töitä Silobelan sairaalassa Potilaat ovat mielissään voidessaan kutsua häntä palkatta. Hän myös opettaa vapaaehtoistyöntekijänä lääkäriksi, mutta kertovat, että oudolta se tuntuu. biologiaa ja kemiaa lukiossa, josta hän valmistui koulun Poika, jonka he tuntevat, paimensi vielä jokin aika historian parhain arvosanoin. sitten aaseja, karjaa ja vuohia. Luulen, että olen jonkinlainen roolimalli monille Unelmoin aina työstä, jota voisin tehdä nuorille. Olen todistanut, että sinnikkyydellä ja järjeskotipaikkakuntani ihmisten keskuudessa. Lukiessani telmällisellä tavoitteiden asettamisella pääsee pitkälle. saksalaisen kummini, Benhard Arthurin, kirjeistä, Planin ja varsinkin kummini tuki ja rohkaisu ovat olleet miten hän lääkärin työssään auttoi ihmisiä, minäkin minulle tärkeitä. Ilman tukea en olisi tässä nyt, Prince rupesin haaveilemaan lääkärin ammatista. kiittää. Prince ei ihan vielä ole oikea lääkäri: hän opiskeSilobelan sairaala palvelee 30 000 potilasta, mutta läälee kolmatta vuotta Zimbabwen lääketieteellisessä käreistä on pulaa. Lähin kaupunki on 70 kilometrin päässä, tiedekunnassa. ja tiet ovat surkeassa kunnossa. Syrjäisiin paikkoihin ei ole Olin onnekas, että sain olla kummilapsi, koska helppoa löytää lääkäreitä. sain silloin keskittyä koulunkäyntiin. Prince haluaa jäädä auttamaan kotikylänsä asukkaita. Kouluunpääsy ei ollut itsestäänselvyys, sillä Nyt on minun vuoroni auttaa ja rohkaista muita. Prince on nuorin perheen neljästä lapsesta, ja Nuoret tarvitsevat roolimalleja, jotta he jaksavat kaataa Entinen kummilapsi Prince Gwetu hänen isänsä kuoli, kun hän oli vielä pieni vauva. tieltään esteitä ja opiskella ahkerasti. Uskon, että siinä opiskelee lääketiedettä ja haluaa Perheeni ja koko yhteisö on minusta ylpeä, minulla voi olla tärkeä osa. lääkäriksi, koska hänen Plan-kumsillä olen ensimmäinen tältä alueelta, joka on Nuorukaisen omissa haaveissa on vielä erikoistuminen. minsakin oli lääkäri.
17
Viisi suurta Afrikassa elävää eläintä ovat norsu, leijona, leopardi, puhveli ja sarvikuono.
UutisiaSuomesta
Mitä?-verkoston lyhytelokuvat luotaavat räväkästi tasa-arvoa
Plan Suomen toimisto Helsingissä muuttui kesäkuisena viikonloppuna studioksi, kun Mitä?-verkosto kuvasi lyhytelokuvia. Elokuvien ideoinnista, käsikirjoituksista ja ohjauksesta vastasi neljä nuorta, jotka valikoituivat mukaan viime vuonna festivaaleja kiertäneessä Mitä videoo! -kilpailussa. Videokisan voitti helsinkiläinen Yakup Albekoglu, joka kutsui mukaan hankkeeseen siskonsa Anna Albekoglun. Kilpailussa oli myös iskulausesarja, jonka voitti helsinkiläinen Camilla Salmi, ja hän pyysi mukaan ystävänsä Tiina Oinosen. Alun perin oli tarkoitus, että kuvaamme road trip -dokumentteja globaalin vastuun kysymyksistä. Dokumentit ja road trip putosivat suunnitelmista pois, mutta kaikki oleellinen säilyi, kertoo baarityöntekijä Yakup, 30. Nelikko suunnitteli koko kevään elokuvia, joiden kantavaksi teemaksi he valikoivat tasa-arvon. Tuloksena syntyi kolmen minuutin fiktiivisiä elokuvia, joista jokaisessa on oma räväkkä tyylilajinsa. Ne luotaavat muun muassa sitä, kuinka yhteiskunnassamme suhtaudutaan sukupuolirooleihin, etnisyyteen ja ikään. Meillä oli tosi näpsäkkä porukka. Toimimme hyvin yhteen. Kävimme käsikirjoitusvaiheessa paljon hyviä keskusteluja siitä, kuinka maailmassa kaikki liittyy kaikkeen, Yakup sanoo. Käsikirjoittaja- ja ohjaustiimin lisäksi mukana oli kolmisenkymmentä muuta vapaaehtoista, jotka näyttelivät rooleja ja auttoivat muun muassa lavastuksessa ja puvustuksessa. Yakupilla oli jo ennestään kokemusta videoiden teosta, mutta pieneläinhoitajana työskentelevälle Camillalle, 27, kaikki hankkeessa oli uutta. Opin puolen vuoden aikana valtavasti ja tajusin, kuinka paljon hommaa lyhyenkin elokuvan taustalla on. Varsinkin kuvauspäivät olivat hieno kokemus, hän sanoo. Myös Mitä?-verkoston koordinaattori Anna Peltoniemi kiittelee hanketta ja kuvausviikonlopun tunnelmaa. Ihmiset olivat 110-prosenttisesti mukana. Syksyn aikana elokuvat leikataan. Levitykseen ne tulevat alkuvuodesta 2012.
Ruoka puhutti Globaalin vastuun piknikillä
Mitä?-verkoston Helsingin paikallisryhmä järjesti kesäkuussa Globaalin vastuun piknikin, jolla pohdittiin ruoantuotannon maailmanlaajuisia vaikutuksia. Yleisötapahtumaan osallistui neljän tunnin mittaan nelisenkymmentä nuorta. Nuoret tuntuvat jakautuvan kulutustottumuksissaan usein joko erittäin tiedostavaan tai piittaamattomaan ääripäähän. Halusimme näyttää, että pienilläkin valinnoilla on väliä eikä niitä varten tarvitse välttämättä tehdä täyskäännöstä elämässään, kertoo Lotta Jäättelä, Mitä?-verkoston Helsingin paikallisryhmävastaava.
Planin videoteos haastoi pohtimaan nuorisotyöttömyyttä Taiteiden yössä
Maailmanlaajuisille työmarkkinoille siirtyy pian historian suurin ikäluokka, noin 1,3 miljardia nuorta työnhakijaa. Samaan aikaan uusia työpaikkoja syntyy vain 300 miljoonaa. Työttömistä nuorista 85 % asuu kehitysmaissa. Miten globaali nuorisotyöttömyys pitäisi ehkäistä? Mitä nuoret ympäri maailmaa ongelmasta ajattelevat? Mitä?-verkosto esitteli Taiteiden yössä videoinstallaation "1 300 000 000", joka käsitteli globaalia nuorisotyöttömyyttä. Plan kuvasi ja haastatteli nuoria eri puolilla maailmaa Kiinasta Yhdysvaltoihin. Heidän kuvansa ja kommenttinsa työttömyyden uhkasta sekä ehdotuksensa ongelman ratkaisemiseksi heijastettiin vanhan rahtikontin seinälle. Taiteiden yössä kontin ulkopuolelle levittäytyi kosto performanssiteos, johon yleisö osallistui innokkaasti. Plan Suomen Mitä?-ver rille on vaikuttamiskanava nuo Työhaalareihin pukeutuneet Mitä?-verkoston jäsalaisvasaikuisille. Globaalin kan senet järjestivät kadulla saippuakuplamielenosoituneet tuun kysymyksistä kiinnos tuksen: kuplia puhaltamalla he muistuttivat, että osallistua 1830-vuotiaat voivat nuorisotyöllisyyden turvaaminen vaatii pikaisia, luun kuin niin toiminnan suunnitte maailmanlaajuisia toimia. Lue lisää: vapaaehtoistyöhönkin. www.mitaverkosto.fi
18
Halti-repuilla rahoitetaan Planin lastensuojeluhankkeita
Halti on tuottanut myyntiin reppumallin, jonka sisällä on piirustus Plan Vietnamin lastensuojeluhankkeesta. Jokaisesta myydystä Plan-repusta Halti lahjoittaa 5 euroa Planin työhön. Lisäksi Halti lahjoittaa 2 euroa jokaisesta myydystä Haltin laukkumallista. Varat käytetään lastensuojeluhankkeisiin Aasiassa. Halti on myös tukenut Koska olen tyttö -kampanjaa, ja lisäksi yrityksen jokaisella kuudella osastolla on kummilapsi. Haltin kummilapset ovat Aasiasta, pääosin Vietnamista ja Kiinasta. Plan-kummius on koko henkilöstön yhteinen asia. Olemme kansainvälisesti toimiva yritys, ja kummitoiminnan avulla olemme heränneet ajattelemaan myös elämän inhimillisiä puolia. Haltin tuotteita valmistetaan eri puolilla maailmaa, ja globaalissa maailmassa emme voi ummistaa silmiämme eriarvoisuudelta, sanoo Haltin markkinointipäällikkö Kalle Söderholm.
Plan Pastilli -lipaskeräys laajeni Pohjanmaalle
Plan Suomen ja Finavian yhteinen varainkeruuhanke sai jatkoa, kun Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalle sijoitettiin Plan Pastilli -keräyslipas. Yhteishanke käynnistyi syksyllä 2008, jolloin viisi keräyslipasta sijoitettiin HelsinkiVantaan lentoasemalle. Huhtikuuhun 2011 mennessä Eero Aarnion muotoilemiin Plan Pastilli -lippaisiin on lahjoitettu jo 43 000 euroa. Lippaisiin kertyneet varat käytetään etupäässä kehitysmaiden lasten koulutukseen, suojeluun ja varhaiskasvatukseen.
Vapaaehtoiset kohtasivat ja kouluttautuivat Helsingissä
Noin 80 Planin vapaaehtoista, Lastenhallituksen jäsentä sekä Lapsen oikeuksien lähettilästä kokoontui syyskuun alussa Helsinkiin koulutukseen. Akatemiatutkija Anne Birgitta Pessi puhui tapahtumassa kansalaisyhteiskunnan rakentamisesta ja vapaaehtoisuuden merkityksestä. Vuorovaikutussuunnittelija Sanna Koskinen taas kertoi lasten osallistamisesta vapaaehtoistyöhön. Tärkeä osa koulutusta oli, että Planin sidosryhmäläiset eri puolilta maata tutustuivat toisiinsa ja saivat uusia ideoita toimintaansa. Vapaaehtoiset saivat varmasti pontta työhönsä innostavista puheenvuoroista. Tunnelma oli todella hyvä, sanoo tapahtumaa järjestänyt Piia Evangelista. Hän toivoo, että vapaaehtoisten määrä kasvaa entisestään. Etsimme joukkoomme varsinkin ammatillisia vapaaehtoisia, erityisesti esiintymis- ja vuorovaikutustaitojen kouluttajaa, kieltenopettajia ja esimiestyön kouluttajaa. Planin kotimaan työn johtaja Hanna Nurmi kertoo, että tulevaisuudessa Plan tarjoaa sidosryhmilleen koulutusta järjestöosaamisesta, esimerkiksi esiintymisestä, paikallistoiminnan aloittamisesta ja kokousten järjestämisestä.
The Left Shoe Company lahjoittaa lapselle syntymätodistuksen
Planin ja The Left Shoe Companyn keväällä alkanut yhteistyö saa jatkoa syyskuussa. Yrityksen lahjoittamilla varoilla tuetaan syntymärekisteröintikampanjaa. The Left Shoe Company on yksilöllisiä miesten jalkineita valmistava ja myyvä kansainvälinen yritys, jolla on myymälöitä Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Kenkien valmistus aloitetaan skannaamalla asiakkaan jalka. Jokaisesta kampanjan aikana toteutetusta jalkojen skannauksesta The Left Shoe Company lahjoittaa euron Planin työn tukemiseen. Kampanja jatkuu vuoden loppuun. Print for an Identity -kampanjan tavoitteena on lahjoittaa syntymätodistus 10 000 lapselle. Syntymärekisteröinti on avain lasten oikeuksien toteutumiseen: rekisteröity lapsi pääsee koulutuksen ja terveydenhuollon piiriin.
Kansainvälinen joukko planilaisia sai uusia eväitä globaalikasvatuksen kesäkoulussa
Työn laatu ja vaikuttavuus ovat globaalikasvatuksessa haastavia mutta tärkeitä kysymyksiä. Olin innoissani, että ne olivat teemana tämän vuoden globaalikasvatuksen kesäkoulussa, kertoo Mai Nguyen Thi Tuyet, joka vastaa Plan Vietnamin. Hän osallistui kesäkuussa Petäyksessä kansainväliseen globaalikasvatuksen koulutustapahtumaan, jota Plan Suomi oli mukana järjestämässä. Pääjärjestäjä oli Kehys ry. Mukana oli noin 80 globaalikasvatuksen ammattilaista eri puolilta maailmaa. Plania edustivat Main lisäksi Natalie Herzhoff Britanniasta, Patty Kluytmans Hollannista, Katrien Goris Belgiasta ja Tiina Salmio Suomesta. Ennen kesäkoulua planilaiset jakoivat kokemuksiaan ja pohtivat, miten voisivat tehdä tiiviimmin yhteistyötä. Esimerkiksi Plan Suomen globaalikasvatuksessa käyttämät rap-lyriikat sekä Plan Belgian internetpelit ovat välineitä, joita voisimme hyödyntää Vietnamissakin, Mai pohtii. Myös belgialainen Katrien iloitsee uusista ideoista ja kontakteista. Olen saanut paljon käytännön välineitä työhöni, ja voin jakaa niitä eteenpäin kollegoilleni. Toivon, että yhteistyö Planin globaalikasvatuksen ammattilaisten välillä säilyy tiiviinä.
Mai Nguyen Thi Tuyet (vas.), Natalie Herzhoff, Patty Kluytmans, Katrien Goris, Eeva Ervamaa ja Tiina Salmio pohtivat yhdessä globaalikasvatusta.
19
KummiInfo
Lähde tapaamaan mangyan-kansaa Filippiineille
Teemakummeille järjestetään ensi keväänä ryhmämatka Mindoron saarelle Filippiineille. Matka on ensimmäinen Suomesta järjestettävä Planin ryhmämatka, ja se toteutetaan yhteistyössä Ruotsin Planin kanssa. Matka-aika on 1626. maaliskuuta 2012 ja arvioitu hinta 2 2002 700 euroa. Suomesta matkalle mahtuu mukaan kymmenen teemakummia. Mikäli lähtijöitä ei ole riittävästi, myös muut kummit ovat tervetulleita osallistumaan matkalle. Matkan aikana vieraillaan Filippiinien vähemmistöön kuuluvan syrjäisen mangyan-kansan luona ja perehdytään Planin kehitysyhteistyöhön alueella. Mangyan-kansa asuu korkealla vuoristossa tiheissä metsissä. Asukkaat ovat joutuneet muuttamaan yhä korkeammalle vuoristoon metsien hävittämisen ja köyhyyden takia, mikä on eristänyt heitä entisestään muusta yhteiskunnasta. Hankealueella tutustutaan asukkaiden arkielämään ja siihen, kuinka asukkaat tekevät yhdessä Planin ja muiden paikallisten järjestöjen kanssa työtä parantaakseen elinolosuhteita. Matkalaiset pääsevät osallistumaan myös mangyan-kansan vuosittaiseen perhepäivään. Luvassa on laulua, tanssia, leikkejä ja muuta toimintaa, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota tärkeisiin kysymyksiin sekä lisätä yhteisymmärrystä eri kansojen ja kulttuurien välillä. Matkan varrella, eri mangyan-kylien välillä, on mahdollisuus kokea myös upeita luontoelämyksiä ja kokeilla vaikkapa sukeltamista tai
melontaa. Alueella on mm. Aasian suurin yhtenäinen koralliriutta Apo Reef Natural Park, jossa elää vihreitä merikilpikonnia, sekä trooppinen paratiisisaari Pandan Island. Mikäli haluat lisätietoja tai ilmoittautua matkalle, otathan yhteyttä Planin asiakaspalveluun. Yhteystiedot löydät lehden sivulta 3.
Vaihtoehtoinen maksutapa
Tiesitkö, että voit maksaa kummitukimaksun helposti, turvallisesti ja nopeasti e-laskuna verkkopankissasi? E-lasku lähetetään suoraan omaan verkkopankkiisi. Kaikki laskun tiedot on valmiiksi täytetty, joten sinun ei tarvitse näppäillä pitkiä viite- tai tilinumeroita ja muita laskun tietoja. E-lasku on paitsi vaivaton tapa hoitaa laskuja myös ympäristöteko, kun turhilta paperilaskuilta vältytään. Sähköinen laskutus aiheuttaa vähemmän kustannuksia Planille, jolloin jokainen säästyvä sentti voidaan käyttää lasten hyväksi. Tällä hetkellä osa PlanKummeista on jo ryhtynyt käyttämään e-laskua, ja toivommekin mahdollisimman monen siirtyvän e-laskun käyttäjäksi. Näin saat tukimaksusi e-laskulla: 1. Kun seuraavan kerran maksat verkkopankissa paperilaskua, valitse laskun toimitustavaksi e-lasku. 2. Seuraava lasku voi tulla vielä postitse, mutta sen jälkeen saat e-laskun suoraan verkkopankkiisi.
Inarista Intiaan Anun kautta
TÖISSÄ P
LANISSA
Itsekin ilahdun, kun kummi kertoo saaneensa kivan kirjeen kummilapselta, sanoo Plan Suomen kummiviestinnän koordinaattori Anu Järvinen. Hän kannustaa kummeja kirjeenvaihtoon, sillä kirjeitä odotetaan innolla puolin ja toisin. Kiinnostus kehitysyhteistyökysymyksiin vei Anun kulttuuriantropologian ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen opiskelijaksi ja sen myötä Planille töihin. Kummikirjeenvaihto kulkee Anun käsien kautta, joskaan itse hän ei kaikkia kirjeitä käy läpi. Ei yhden ihmisen aika siihen riittäisi, kummeilta tulee 5001 000 kirjettä joka kuukausi, naurahtaa Anu. Urakassa apuna ovat vapaaehtoiset toimistotyöntekijät. He tekevät arvokasta työtä, lukevat kirjeet läpi, tarkistavat sisällön ja myös tarvittaessa kääntävät kirjeet englanniksi. Kirjeet kirjataan järjestelmään ja lähetetään kuukausittain kuriiripostilla kaikkiaan 48 maahan. Ensin Planin maatoimistoihin, sieltä eri alueille, missä Planin paikalliset vapaaehtoiset vievät kirjeen kummilapselle joskus jopa jalkapatikassa. Anun työ on monien asioiden selvittämistä ja jatkuvaa yhteydenpitoa eri tahoihin, sekä kotimaassa että ulkomailla. Anu mieltää tekevänsä tärkeää työtä, jossa kummikirjeenvaihto on osa suurempaa kokonaisuutta. Lapsen asiallahan tässä ollaan. Mieltä lämmittää aina, kun huomaa, että lasten elinoloja on parannettu. Silloin huomaa, että työtä ei ole tehty turhaan.
20
Kummimaksuun on tulossa korotus
Viimeaikainen maailmanlaajuinen hintatason kohoaminen tuntuu ja näkyy myös kehitysyhteistyössä. Monissa maissa ruuan, koulutuksen ja terveydenhuollon kustannukset ovat nyt huippukorkeat ja kaikesta joutuu maksamaan enemmän kuin ennen. Tämä heijastuu myös Planin toimintaan kehitysmaissa, joissa materiaali-, ruoka- ja ylläpitokustannukset ovat kohonneet nopeasti. Esimerkiksi Sierra Leonessa ruuan hinta on noussut jopa 300 prosenttia. Nepalissa 14 000 esikoululaista sai viime vuonna Planin tukeman päivittäisen aterian. Tänä vuonna emme pysty samalla rahalla samaan tulokseen. Eniten tilanteesta kärsivät kaikkein köyhimmät, ne jotka juuri ja juuri sinnittelevät absoluuttisen köyhyysrajan rajoilla. Jotta Plan pystyy tekemään työtä suunniteltujen tavoitteiden saavuttamiseksi, joudumme korottamaan kummimaksua kahdella eurolla kuukaudessa marraskuusta lähtien. Kummimaksun korotus on vapaaehtoista. Mikäli et hyväksy kummitukimaksun korotusta, ilmoitathan siitä meille 20.10. mennessä. Planin keskeinen tehtävä on kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten elinolojen parantaminen ja lapsen oikeuksien turvaaminen. Kummien tuki on työllemme äärimmäisen tärkeä. Sen merkitys korostuu nyt maailmanlaajuisen taloudellisen ahdingon paineessa yhteisöissä, joissa perheiden arjen pyörittäminen on jo ennestään vaikeaa. Kummien tuki on monen lapsen ainoa mahdollisuus saada terveydenhoitoa, ravintoa ja käydä koulua. PlanKummina annat kummilapselle toivoa uskoa parempaan elämään.
Entinen kummilapsi johtaa osuuskuntaa
Muistan hyvin, kuinka vaikeaa elämämme oli. Vanhempamme olivat maanviljelijöitä, ja elantomme riippui säännöllisistä sateista. Lapset alueellamme kärsivät kovasta elämästä, eikä vaihtoehtoja ollut, muistelee thaimaalainen Thongpan Kong Sri lapsuuttaan. Nyt Thongpanin elämä on helpompaa. Plan Thaimaa ryhtyi tukemaan Thongpania vuonna 1986. Hän sai sähköalan koulutuksen ja toimi opiskeluaikanaan Planin vapaaehtoisena läheisissä kylissä. Yksi Planin projekteista Thongpanin kotiseuduilla Prayen paikkakunnalla oli pienlainaohjelma, jonka tarkoituksena oli mahdollistaa kyläyhteisöjen itsenäinen kehitys. Alkujaan pienimuotoinen projekti on kasvanut 5 000 jäsenen osuuskunnaksi, jonka arvo on yhteensä 150 miljoonaa bahtia. Thongpan toimii nykyään osuuskunnan varapuheenjohtajana. Me uskomme osuuskunnan henkeen: jokainen jäsen on omistaja, ja työskentelemme yhdessä saman päämäärän ja kaikkien edun puolesta. Suuri osa henkilökunnastamme on entisiä Plan-kummilapsia. On ilo nähdä heidän kasvan ja kehittyvän omissa kotiyhteisöissään,
Entinen Plan-kummilapsi Tongpan Kong Sri on osallistunut Prayen osuuskunnan kehittämiseen kotipaikkakunnallaan.
osuuskunnan johtaja ja entinen Plan-vapaaehtoinen Subin Lakul kertoo. Plan on sittemmin lopettanut toimintansa Thongpanin kotialueella. Tieto ja osaaminen, jolla paikalliset kehittävät yhteisöjään, ovat kuitenkin osa Planin jättämää perintöä. Thongpenin kaltaiset nuoret pystyvät nyt tekemään yhteisöistään parempia paikkoja tuleville sukupolville.
Kuka on vuoden PlanKansalainen?
Nyt on aika ehdottaa vuoden 2011 PlanKansalaista! Plan julkistaa vuosittain valittavan PlanKansalaisen joulukuussa. Nimitys nostaa esiin vapaaehtoisuuden merkitystä ja rohkaisee ihmisiä antamaan panoksensa lasten oikeuksien hyväksi. Vuoden PlanKansalainen valittiin viime vuonna ensimmäistä kertaa. Kunnian jakoivat kemiläinen Helena Kinnunen ja helsinkiläinen Heikki Ollinkangas, jotka ovat olleet vuosia mukana vapaaehtoistyössä. PlanKansalaista voi ehdottaa kuka hyvänsä yksityishenkilö tai yhteisö. Päätöksen tekee Planin hallitus. Vuoden PlanKansalaisen valintakriteerit: · aktiivinen ja pitkäjänteinen vapaaehtoistyö lasten oikeuksien toteutumiseksi · kyky innostaa muita mukaan tai toimia hyvänä esimerkkinä · hyvä palaute tehdystä vapaaehtoistyöstä · hyvän ilmapiirin luominen muille vapaaehtoisille · valmius kertoa omasta vapaaehtoisuudesta ja toimia yhteistyössä median kanssa · paikallisaktiivisuus · innovatiivinen toimintamuotojen kehittäminen ja käyttöönotto Ehdotukset voi toimittaa osoitteeseen kotimaa@plan.fi. Ehdotuksen tulee sisältää ehdokkaan ja suosittelijan yhteystiedot sekä enintään A4-arkin kuvaus ehdokkaan toiminnasta Plan Suomen vapaaehtoisena.
Syksyn kummipostipäivät ovat ke 21.9. ke 19.10. ke 23.11. Näihin päivämääriin mennessä Planin toimistolle lähetetyt kirjeet ehtivät saman kuukauden postitukseen.
21
PlanPalat
Etnoliikuntalajeissa kuunnellaan kehoa ja pidetään hauskaa
Latinalaiset tanssi- ja liikuntalajit ovat valloittaneet Eurooppaa viime vuosina. Itämaisten kamppailulajien estetiikka ja erilaiset joogasuuntaukset taas ovat kiehtoneet suomalaisiakin jo vuosikymmeniä. Uusia eksoottisia lajeja putkahtelee kuin sieniä sateella, ja sauvakävelyn kaveriksi voi koittaa vaikkapa Caribbean Groovea tai Oriental Fitnessiä. Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi EtnoFitness-tanssikoulu sekä joogakoulu Shanti tarjoavat liikunnallisia elämyksiä eri maanosista. EtnoFitnessin laajaan valikoimaan ovat tulleet uutuutena tunnit, joilla tanssitaan Lähi-idän pop-musiikin tahtiin. Sekoitus itämaista tanssia, showtanssia ja hiphopia Bollywood-glamourilla maustettuna harjoittaa vartaloa monipuolisesti ja hauskasti. Shantissa taas voi opetella oikeanlaista hengitystä, rentoutumista ja keskittymistä. Lempeän hathajoogan, hieman voimakkaamman raja- ja sivanandajoogan sekä haastavan astangajoogan lisäksi kurssitarjonnasta löytyvät uutuuksina esimerkiksi Sound Healing -tunnit. Sound Healingin ajatuksena on vähentää rauhoittavan äänimaiseman kautta stressiä sekä lisätä terveyttä ja hyvinvointia. www.etnofitness.com; www.jooga.fi
Amerikkalainen unelma ei toteudu ilman uhrauksia
Kiinalaisamerikkalaisen Jean Kwokin esikoisteos Käännöksiä (2011, Bazar Kustannus) kertoo nuoresta hongkongilaistytöstä, Kimberlystä, joka 11-vuotiaana muuttaa äitinsä kanssa Yhdysvaltoihin amerikkalaisen unelman perässä. Osittain kirjailijan omiin kokemuksiin pohjautuva kertomus kuvaa realistisesti maahanmuuttajien vaikeuksia Yhdysvalloissa. Kimberly ja hänen äitinsä työskentelevät sukulaistädin tehtaassa heikoin oikeuksin ja niin rotat, torakat kuin lasittomista ikkunoista puhaltava kylmyyskin tulevat Kimberlylle tutuiksi perheen laittomassa asunnossa. Nuori maahanmuuttajatyttö ymmärtää varhain, että koulutus on avain selviytymiseen uudessa kotimaassa. Lahjakas oppilas suoriutuu opinnoistaan stipendien turvin ja toimii tulkkina kielitaidottoman ja kouluttamattoman äitinsä sekä vieraan kulttuurin välillä. Romaani kuvaa suurimmalta osin päähenkilön kouluvuosia, joiden aikana rääsyinen ja epävarma muukalainen kasvaa itsensä ja arvonsa tuntevaksi nuoreksi naiseksi. Kahden maailman välillä eläminen vaatii kuitenkin raskaita uhrauksia, etenkin, kun Kimberlyn elämään astuvat kaksi erilaista rakkautta. Kirjailija tuo päähenkilön identiteetinetsinnän lukijan iholle. Kimberlyn lopullinen valinta erilaisten elämien välillä jää askarruttamaan lukijaa pitkäksi aikaa.
Käytännöllistä muotia Kambodzasta
Kambodzan maaseudulla ei voi olla kiinnittämättä huomiota krama-huiveihin. Puuvillasta tai silkistä kudottu suorakaide tuntuu koristavan jokaisen asua: hedelmiä myyvä mummo on kietonut sen turbaaniksi päähänsä, mopoilija suun ja nenän eteen pölynsuodattimeksi ja äiti vauvansa ympärille suojaksi hyttysiltä. Käytännöllisyyden lisäksi kramalla on khmer-kansan kulttuurissa symbolista arvoa. Huivia pidetään merkkinä kunnioituksesta, hyvistä tavoista ja buddhalaisista hyveistä. Kun kambodzalaiset menevät vierailulle tai juhliin, he kietovat usein kraman kaulaansa samaan tapaan kuin länsimaiset miehet kravatin. Historioitsijoiden mukaan krama on ollut oleellinen osa khmerien muotia ainakin 1000-luvulta asti. Nykyisin sen suosio on kuitenkin laantumassa, sillä moni nuori pitää sen käyttöä vanhanaikaisena ja maalaismaisena. Siinä missä kraman suosio Kambodzan kaupungeissa horjuu, vaatekappale on löytänyt miljoonittain faneja turisteista. Krama on kaunis ja edullinen matkamuisto. Yleisimmässä kuosissa on pieniä ruutuja valkoisella pohjalla, mutta huiveja löytää myös kaikenkirjavina ja yksivärisinä. Jos Kambodzan-matkaa ei ole tiedossa, huivin voi hankkia myös Suomesta. Niitä myy kahdeksan euron hintaan Krama-verkkokauppa osoitteessa www.krama.fi.
22
Quique Neira on nuorten äänitorvi Chilessä
Quique Neira on chileläisen reggaen karismaattinen ikoni, jonka toista vuosikymmentä kestänyt musiikkiura on siivittänyt tähden legendaariseen maineeseen Latinalaisessa Amerikassa. Neiran roots rock reggaeta ja latinalaisia rytmejä yhdistelevä musiikki on valloittanut viime vuosina festivaali- ja klubiyleisöä myös Euroopassa. Muusikko on esiintynyt Suomessakin Maailma kylässä -festivaaleilla 2010 ja Faces-etnofestivaaleilla 2011. Lahjakas Quique Neira on ansioitunut paitsi live-esiintyjänä myös säveltäjänä ja tuottajana. Uransa alussa Neira työskenteli musiikin monitoimimiehenä Bamboo- ja Godwana-yhteissä, kunnes siirtyi soolouralle 2002. Neiran suosiosta kertoo se, että hänen uudet albuminsa nousevat aina musiikkilistojen kärkisijoille kotimaassaan, jossa häntä kutsutaan "Chilen nuorison ääneksi". Jos Neiran Suomen-esiintymiset ovat jääneet väliin, hänen valovoimaisesta keikkaesiintymisestään voi nauttia äskettäin ilmestyneen DVDtaltioinnin kautta, jossa Neira yhtyeineen pitää kaikkien aikojen ensimmäisen reggaekonsertin Rapa Nui eli Pääsisäissaarilla.
Etiopialaisessa keittiössä tuoksuvat mausteiset aromit
Etiopialaisen keittiön herkut maistuvat myös suomalaisessa ruokapöydässä, sillä perusraaka-aineina käytetään tuttuja elementtejä, kuten kanaa ja kasviksia. Ruoka saa omalaatuisen etiopialaisen säväyksensä rohkean maustamisen kautta. Suomessa etiopialaista ruokaa voi kokeilla esimerkiksi ravintola Jadgarissa Helsingissä, mutta useat reseptit ovat helposti toteutettavissa myös kotona. Tämä herkullinen, mausteinen jälkiruoka luumuista, manteleista ja rusinoista sopii hienonkin illallisen huipennukseksi.
Ainekset: ettömiä, 450 g siemen umuja kuivattuja lu punaviiniä 4-5 dl kuivaa 1 dl sokeria uja ja 50 g kuoritt manteleita paloiteltuja ita 50 g rusino ia 1 ½ tl kanel a neilikkaa 3 kokonaist
Valmistusohjeet: Lisää kaikki ainekset paistinpannuun. Anna nesteen kuumentua kiehumispisteeseen jatkuvasti sekoittaen, minkä jälkeen vähennä lämpötilaa. Jatka sekoittamista alhaisella lämmöllä, kunnes neste sakenee. Poista valmiista seoksesta neilikat ja lisää muu jälkiruoka tarjoilukulhoon. Etiopialaiseen tapaan tämä herkku tarjoillaan kuumana yhteisestä astiasta, josta jokainen pöytävieras nauttii omalla lusikallaan. Mausteinen ja aromikas jälkiruoka on parhaimmillaan minttuteen tai voimakkaan turkkilaisen kahvin kanssa.
23
IIDA RIEKKO KUVAT PLAN
Hyväksikäytön kitkeminen lähtee ruohonjuuritasolta
Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on Ecuadorissa erityisen suuri ongelma vähemmistöjen ja syrjittyjen ryhmien keskuudessa. Valistustyö on saanut ihmiset puhumaan hyväksikäytöstä, mutta yhteiskunnan tukiverkot ovat vielä heikot.
ikkukaupungin aukio Santa Elenan maakunnassa Ecuadorissa on myöhään illalla täynnä väkeä pikkulapsista vanhuksiin. Eläköön tytöt, pojat ja nuoret! Sanotaan ei seksuaaliselle hyväksikäytölle! mies huutaa mikrofoniin ja kutsuu lavalle pantomiimiryhmän. Valkonaamioiset näyttelijät esittävät tarinan, jonka moni katsoja tunnistaa. Näytelmässä "Se, joka on hiljaa, on syyllinen" nuori äiti muuttaa tyttärensä kanssa miesystävänsä luo, ja mies alkaa ahdistella tyttöä. Kun lapsi kertoo häirinnästä äidille, tämä ei usko tytärtään kunnes näkee itse lähentelyn. Yleisö kannustaa esiintyjiä huudoilla ja vihellyksillä. Lasten ja nuorten seksuaalinen hyväksikäyttö on eteläamerikkalaisessa Ecuadorissa yleinen mutta vaiettu ongelma. Näytelmät ja elokuvat ovat maassa erityisen tehokkaita
P
tapoja havainnollistaa ihmisille hyväksikäyttöongelmaa ja kertoa, että siitä voi ja pitää puhua ääneen. Tehokkainta on toimia monella tasolla yhtä aikaa: tehdä valistustyötä yksilöiden ja yhteisöjen tasolla mutta myös vaikuttaa kunti-
Kun uskaltautuu puhumaan, on myös saatava apua.
en ja valtion päättäjiin, jotta ongelma tunnistetaan ja sille tehdään jotain, sanoo Angèlica Palacios, Plan Ecuadorin seksuaaliterveyden ja -oikeuksien neuvonantaja. Plan Ecuador tekee työtä seksuaalisen hyväksikäytön kitkemiseksi, samoin kuin moni
muu ruohonjuuritason järjestö. Valistustyö on saanut aiempaa useammat raportoimaan kokemastaan tai näkemästään hyväksikäytöstä, mutta yhteiskunnan tukiverkot ongelman hoitamiseen ovat vielä heikot. Planin työntekijät ovatkin tiedostaneet, että saattaa olla tuhoisaa herättää toiveita hyväksikäytön poistamisesta, ellei yhteiskunta pysty vastaamaan ongelmaan. Siksi järjestö pyrkii vaikuttamaan myös päättäjiin ja virkamiehiin, jotta valtio ja kunnat panostavat hyväksikäyttötapausten ratkomiseen.
Etniset vähemmistöt erityistapauksia
Seksuaalinen hyväksikäyttö on erityisen suuri ongelma köyhissä ja muutenkin marginalisoiduissa ryhmissä, esimerkiksi etnisten vähemmistöjen ja kehitysvammaisten keskuudessa. Afroecuadorilaiset ovat Ecuadorin köyhintä
24
Pantomiimiesitys Santa Elenassa muistutti yleisölle, että lasten seksuaaliseen ahdisteluun pitää puuttua.
Plan järjestää Ecuadorissa lapsille ja nuorille työpajoja, joissa puhutaan seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
väestöä. Joidenkin tutkimusten mukaan myös traumaattiset kokemukset orjuudesta ovat jättäneet afroecuadorilaiseen kulttuuriin väkivaltaisia toimintamalleja. Maan valtaväestön mestitsien keskuudessa joka viides 1018-vuotias on kokenut hyväksikäyttöä. Afroecuadorilaisten kohdalla vastaava osuus on peräti 38,5 prosenttia. Afroecuadorilaisia on noin kahdeksan prosenttia maan väestöstä. Siinä missä valtaväestöön kuuluvat mestitsit aloittavat seksielämän keskimäärin 14-vuotiaina, afroecuadorilaiset aloittavat seksin 1012-vuotiaina. Myös vuoristoseudulle keskittyneiden ketsua-alkuperäiskansojen yhteisöissä seksielämä alkaa keskimääräistä aikaisemmin. Siihen on kaksi keskeistä syytä: Ensinnäkin ketsuakulttuurista puuttuu ajatus teini-iästä, joten lapsuutta seuraa suoraan aikuisuus. Toiseksi koulunkäynti on vähäisempää kuin valtaväestön keskuudessa. Tutkimukset osoittavat, että koulua käyvät lapset ja nuoret aloittavat seksin harrastamisen myöhemmin kuin ne lapset ja nuoret, jotka eivät pääse kouluun.
seksuaalista väkivaltaa ja hiv -tartuntoja. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei hanke olisi tarpeen myös alkuperäiskansojen yhteisöissä, ohjelmapäällikkö Angèlica Palacios muistuttaa.
Machokulttuuri luo paineita pikkupojille
Useimmiten hyväksikäyttö kohdistuu tyttöihin, mutta tietyissä tapauksissa pojat ovat erityisen suuressa riskissä. Erityisesti kalastajayhteisöissä vanhemmat miehet käyttävät usein nuoria poikia hyväkseen viettäessään näiden kanssa pitkiä aikoja merillä. Myös sadonkorjuuaikana poikien hyväksikäytön riski kasvaa, kun hyvinkin nuoria poikia pestataan peltotöihin ja he nukkuvat taivasalla tai varastotiloissa ilman vanhempien valvontaa. Tyynenmeren rannikolla sijaitseva Manabin maakunta tunnetaan machokulttuuristaan. Siellä monet 1012-vuotiaat pojat painostetaan käymään initiaatioriittinä bordelleissa ja kertomaan kokemastaan jälkeenpäin tovereilleen ja vanhemmille miehille. Bordelleissa nuoret pojat altistuvat sukupuolitaudeille. Lapset niin tytöt kuin pojatkin ovat erityisen alttiita hyväksikäytölle joutuessaan asumaan erossa vanhemmistaan. Yksi köyhyyden lieveilmiöistä on siirtolaisuus, joka on lisännyt lasten turvattomuutta. Perhekäsitys on muuttunut Ecuadorissa viime vuosina nopeasti, koska siirtolaisuus on lisääntynyt huimasti. Planin on huomioitavat työnsä suunnittelussa muutkin huoltajat kuin vanhemmat, sillä yhdessä asuva ydinperhe ei ole enää normi. Monet tytöt muuttavat kotoa jo teiniiässä, koska kasvatusisä ahdistelee heitä. Usein he päätyvät muuttamaan poikaystävänsä luo ja tulevat nuorina äideiksi. Raskaana olevat tytöt taas potkitaan monesti pois katolisista kouluista, Angèlica Palacios kuvaa tavallista kierrettä.
Köyhyys on ongelmien perusta
Plan toteuttaa Ecuadorissa hanketta seksuaalisen hyväksikäytön kitkemiseksi Suomen ulkoministeriön tuella. Tutkimustiedot osoittavat, että työlle on tarvetta: 21 prosenttia 1018-vuotiasta ecuadorilaisista on kohdannut seksuaalista hyväksikäyttöä. Suurimmaksi osaksi kyse on psykologisesta vallankäytöstä ja häirinnästä, mutta myös fyysinen seksuaalinen väkivalta on yleistä. Köyhyys lisää hyväksikäytön riskiä esimerkiksi siksi, että perheet asuvat ahtaasti ja nukkuvat samoissa tiloissa ja sängyissä, eikä lapsilla ja nuorilla ole siksi mahdollisuutta yksityisyyteen. Perheet eivät ole välttämättä saaneet tietoa ja koulutusta lasten oikeuksista, kertoo Plan Suomen Latinalaisen Amerikan ohjelmapäällikkö Mari Luosujärvi. Maan 13,6-miljoonaisesta väestöstä lähes joka viides elää alle dollarilla päivässä. Mari Luosujärvi uskoo, että vaikuttamistyö niin yhteisöissä kuin hallinnossa tekee hyväksikäyttöä näkyväksi ja vähentää sitä. Kun ihmiset saavat ruohonjuuritasolla lisää tietoa ja kykyä vaatia omia oikeuksiaan, se lisää osaltaan paineita hallinnon suuntaan.
Hyväksikäytössä on aina kyse myös vallasta.
Alkuperäisväestön asuinalueilla on usein vähemmän mahdollisuuksia raportoida hyväksikäytöstä, etenkin eristyneimmissä yhteisöissä. Alkuperäiskansojen keskuudessa ei ole vielä hyväksyttyä puhua tästä ongelmasta, etenkin Pohjois-Ecuadorin alkuperäisyhteisöissä vallitsee täysi hiljaisuus, neuvonantaja Angèlica Palacios kertoo. Plan aloitti hankkeen seksuaalisen hyväksikäytön kitkemiseksi Ecuadorin rannikkoseudulta, koska siellä on tutkimusten mukaan eniten
25
UutisiaMaailmalta
Paikka lapsille jätetunkion keskellä
Lukuisat perheet ja lapset turvautuvat pahamaineiseen Indonesian Jakartassa sijaitsevaan Bantar Gebangin jätetunkioon selviytyäkseen. Vuonna 2004 Resa Aprianingshi ystävineen päätti perustaa tunkiolle lapsiystävällisen alueen. Nimeksi liikuteltavalle tilalle annettiin "Studio yksi kaikkien puolesta". Alkuun studiolla kävi vain pieni joukko lapsia, jotka halusivat viettää hetken poissa roskatunkiolta. Planin antaman tuen ansiosta Resa on sittemmin pystynyt laajentamaan studion toimintaa. Nyt tila toimii paikkana leikille, oppimiselle ja terveydenhuollolle. Lisäksi studio jakaa kerran viikossa ravitsevia keksejä ja suklaata koko yhteisölle. Studion jäseninä on tätä nykyä noin 150 lasta. Haaveeni on toteutunut, Resa kertoo. Terveydenhuolto-ohjelma tulee lasten ja yhteisön tarpeisiin, sillä lähimmät terveyskeskukset ovat kaukana ja lääkkeet kalliita. Tulevaisuudessa Resa toivoo voivansa hankkia studiolle suuremmat pysyvät tilat. Näin lapset voisivat viettää aikaa ystäviensä kanssa entistä mukavammin.
Uudet lait suojelevat naisia ja lapsia Guinea-Bissaussa
Planin, Unicefin ja muiden kansalaisjärjestöjen vuosia kestäneen vaikuttamistyön tuloksena Guinea-Bissau sääti kaksi naisia ja lapsia suojelevaa lakia. Kesäkuun alussa hyväksytyt lait kriminalisoivat lapsikaupan ja sukuelinten silpomisen. Vuodesta 2005 lähtien Plan Guinea-Bissau kumppaneineen on vaatinut maan hallitukselta virallista ja vahvaa kantaa haitallisia perinnäistapoja, kuten lapsikauppaa ja sukuelinten silpomista, vastaan. Lakeja ajaakseen Plan on yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa tehnyt tutkimuksia, järjestänyt konferensseja ja toteuttanut valistuskampanjoita. Tyttöjen sukuelinten silpominen ja lapsikauppa koskettavat Guinea-Bissaussa vuosittain tuhansia lapsia. Planin tutkimuksen mukaan 44,5 % maan 1549-vuotiaista naisista on kokenut sukupuolielinten silpomisen. Monissa perinteisissä yhteisöissä silpomista pidetään uskonnollisena velvoitteena. Varovaistenkin arvioiden mukaan joka kuukausi ainakin 200 lasta kaupataan Guinea-Bissausta muualle tekemään pakkotyötä, kerjäämään tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Suurimmassa osassa tapauksista uskonnolliset johtajat, maraboutit, vievät pikkupoikia naapurimaihin käyttääkseen heitä pakkotyöhön. Esimerkiksi kolmannes Senegalin pääkaupunki Dakarin lapsikerjäläisistä on kotoisin Guinea-Bissausta. Guineabissaulainen kansanedustaja Nhima Cisse on suorapuheinen naisten oikeuksien ajaja ja itsekin sukuelinten silvonnan uhri. Minulle tyttönä tehdyn sukuelinten silvonnan takia ensimmäisen lapseni kuoli synnytyksessä ja itse melkein kuolin verenvuotoon, Cisse kertoo. Tämä lainsäädäntö on ensimmäinen askel kohti naisten ja lasten oikeuksien toteuttamista, Cisse painottaa. Kieltämällä lailla lapsikaupan ja tyttöjen sukuelinten silpomisen parlamentti tunnustaa lapsille ne oikeudet, jotka heille ihmisinä kuuluvat. Plan Guinea-Bissau tekee töitä lasten ja heidän yhteisöjensä kanssa, jotta nämä lait saadaan täytäntöön, kiittelee Plan Guinea-Bissaun maajohtaja Fadimata Alainchar.
Youth Alive! Kenyassa nuoret etsivät omaa tietään
Youth Alive! Kenya on maanlaajuinen, voittoa tavoittelematon kansalaisjärjestö, jonka pyrkimyksenä on tukea kenialaisten nuorten kasvua kohti vastuullista ja valveutunutta aikuisuutta. Järjestön toiminnan lähtökohtana on YK:n ihmisoikeuksien sopimus sekä ajatus siitä, että nuoret ovat oikeutettuja tekemään itse omaa elämäänsä ja tulevaisuuttaan koskevia päätöksiä. Järjestössä pidetään tärkeänä, että nuoria kuullaan yhteiskunnassa ja heidän arvostelukykyynsä luotetaan. Youth Alive! Kenya pyrkii toimimaan alustana nuorille ja heidän kauttaan eri paikallisyhteisöille matkalla kohti sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävämpää tulevaisuutta. Nuorten tietotaitoa lisätään terveydenhoitoa, ihmisoikeuksia, demokratiaa sekä ympäristöä ja elinkeinoja koskevissa kysymyksissä. Nuorten osallistumista näillä alueilla vahvistetaan yhdessä kumppanijärjestöjen ja julkisen kouluopetuksen kanssa. Myös Suomen ulkoasiainministeriö on huomioinut järjestön tekemän työn arvon myöntämällä Youth Alive! Kenyalle kulttuurialan kehitysyhteistyötuen. Suomalais-kenialaisena yhteistyönä toteutettavassa sarjakuvahankkeessa Maailman sarjakuvat ry ja Youth Alive! Kenya hyödyntävät sarjakuvaa nuorten itseilmaisun ja yhteiskunnallisen osallistumisen välineenä.
26
Koulujen kasvitarhat helpottavat nälkää Guatemalassa
Opimme istuttamaan ja kastelemaan vihanneksia. Kasvatamme retiisiä, punajuurta, sipulia, lehtimangoldia ja parsakaalia, guatemalalainen koulupoika Juan Francisco, 12, kertoo. Hän asuu köyhällä Totonicapánin alueella, jonka kouluihin alettiin viime vuonna perustaa kasvitarhoja helpottamaan lasten aliravitsemusta. Eilen istutin kotonakin 20 parsakaalia, poika ylpeilee. Kouluruoan tuottamisen ohella kasvitarhojen toivotaankin innostavan lapsia viljelyyn myös kotonaan. Meitä ilahduttaa, että lapset ja heidän vanhempansa ovat tulleet pyytämään siemeniä, Ordóñezin koulun rehtori Benjamin Tax sanoo. Hänen mukaansa koulun ensimmäinen lehtimangoldisato syötiin tuoreeltaan, mutta ensi vuonna osa aiotaan myydä ja ostaa rahalla siemeniä viljelmien laajentamiseksi. YK:n mukaan puolet Guatemalan alle viisivuotiaista lapsista kärsii aliravitsemuksesta. Totonicapánissa osuus nousee 74 prosenttiin ja joka kolmas tapaus on vakava. Totonicapánin kouluviljelyä edistää paikallinen säätiö, joka saa tukea YK:lta ja muilta kehitysavun antajilta. Guatemalan valtio pyrkii vakiinnuttamaan kasvitarhat koulutyön osaksi kautta maan. (IPS)
Planin avasi maatoimiston Etelä-Sudaniin
Plan on työskennellyt Etelä-Sudanin alueella vuodesta 2006, ja nyt Etelä-Sudanin itsenäistymisen seurauksena Plan avasi maahan virallisen maatoimiston heinäkuussa. Plan laajentaa toimintaansa Lakesiin, pohjois-Bahar El Gazaliin ja Jongoleihin. Useimmat näistä osavaltioista olivat itsenäisyystaistelujen etulinjaa parinkymmenen vuoden ajan, kertoo Planin Etelä-Sudanin maajohtaja Fikru Abebe. Alueen lapset tarvitsevat apua. Suuri osa lapsista on vammautuneita, orpoutuneita, traumatisoituneita ja aliravittuja. Planin työ painottuukin tällä hetkellä hätäapuun. Viime vuoden aikana Plan käytti yli neljä miljoonaa euroa alueella asuvien ihmisten kuntoutukseen ja koulujen rakentamiseen. Jubaan ja Lainyaan rakennettiin ammattikoulut. Tänä vuonna rakennetaan ammattioppilaitoksia myös muiden osavaltioiden nuorille. Ammattikoulutusohjelmamme auttaa nuoria saamaan töitä peruskoulutuksen jälkeen, ja tulokset ovat olleet hyviä. Seuraavan viiden vuoden aikana Plan käyttää 39 miljoonaa euroa lasten kuntoutukseen ja konfliktista toipumiseen. Varoilla tuetaan koulutusta ja pysyvää rauhaa. Etelä-Sudanin hallitus on myös julkistanut kolmen vuoden kehityssuunnitelmansa, jolla maata jälleenrakennetaan ja kehitetään.
Vaeltajat tuovat elannon Nepalin vuoriston naisille
Vaellusreittien kunnostaminen Katmandun laaksossa ja muualla Nepalin vuoristossa on piristänyt naisten elinkeinotoimintaa. Suomi kuuluu hankkeiden tukijoihin. Dawa Gyalmo Sherpan kolme poikaa lähti takavuosina työn perässä Malesiaan, Jordaniaan ja Saudi-Arabiaan, koska pieni Mulkharkan kylä Katmandun laaksossa ei tarjonnut elantoa. Pojat palasivat tyhjin käsin, ja pientä teehuonetta pitävästä lukutaidottomasta äidistä tuli taas perheen pääelättäjä. Sherpan iloksi teehuoneen kävijämäärät ovat kasvaneet sen jälkeen, kun paikallinen järjestö auttoi kunnostamaan kylän läpi kulkevan vanhan vaellusreitin. Nepalin hallitus ryhtyi 2000-luvulla edistämään kestävää matkailua maaseudun köyhyyden helpottamiseksi. Netif-järjestö on aloittanut vastaavan työn Katmandun laaksossa Suomen valtion ja Suomen ladun tuella. Kohteena on 72 kilometriä pitkä Katmandun laakson kulttuurireitti. Vanha polku oli jäänyt pois käytöstä kunnossapidon puutteen vuoksi. Autamme yhteisöä kunnostamaan ja kaunistamaan sitä istuttamalla puita ja kasveja. Pelkästään Chisapanissa istutettiin viime kuussa 3 200 alppiruusua, hanketta valvova Prabin Paudel kertoo. Reitin varrella sijaitsevassa Mulkharkassa puun poltto on harventanut metsiä. Netif toi kylään uudenlaiset tulisijat, jotka vähensivät polttopuun tarpeen puoleen. Opetimme asukkaita valmistamaan prikettejä lannasta ja metsiä valtaavasta haitallisesta köynnöskasvista, Netifin puheenjohtaja Arun Shrestha sanoo. Naisia koulutettiin myös vihannesten ja maissin luomuviljelyyn, hotellinpidon perusasioihin ja käsitöiden tekoon. Ennen perinnepolun kunnostamista seudulla kävi 20 000 matkailijaa vuodessa. Nyt luku on noin 80 000, Paudel jatkaa. Kysynnän kasvu avaa uusia mahdollisuuksia naisyrittäjille. Mulkharkaan on syntynyt jo kuusi mikrolainoitusta tarjoavaa naisten osuuskuntaa. Myös Dawa Gyalmo Sherpa suunnittelee teehuoneensa laajentamista majataloksi. (IPS)
27
TEKSTI JA KUVAT ASTA KUUSINEN
Hurjapäinen prinsessa otti yleisönsä
Teatteritempauksella kerättiin varoja Koska olen tyttö -kampanjan hyväksi.
Minun tyttäreni on kaunis! Hänestä tulee rohkea ja hurjapäinen. Usko pois! Oikea HURJAPÄINEN PRINSESSA! Näin vakuuttivat tulevat lastentarhanopettajat Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksella toukokuun alussa. Toisen opiskeluvuotensa huipennukseksi he esittivät irlantilaisen lastenkirjailija Martin Waddellin tarinan pohjalta dramatisoidun näytelmän Hurjapäinen prinsessa. Tänä vuonna näytelmäprojektin teemoiksi oli valittu tyttöys, naiseksi kasvaminen ja tasa-arvo. Plan Suomen kampanja Koska olen tyttö tarjosi näytelmälle erinomaisen viitekehyksen. Hurjapäinen prinsessa kertoo nykytytön selviytymiskertomuksen sadun muodossa. Tarinaa kuljettavat konfliktit vanhempien kanssa, kasvukipuilut, kodista irrottautuminen ja naisidentiteetin etsintä, murrosiän myllerrykset sekä ulkonäköpaineet ja suhde miehiin. Savonlinnan normaalikoulun oppilaista, laitoksen opiskelijoista ja henkilökunnasta, ystävistä ja sukulaista koostunut yleisö eläytyi vahvasti kertomukseen modernista prinsessasta, jolla on mahdollisuus valita sekä puolisonsa että oman elämänsä suunta. Opiskelijat halusivat näytelmällään paitsi viihdyttää yleisöä ja kommentoida länsimaista naiskuvaa myös osallistua kehitysmaiden tyttöjen auttamiseen. Näytelmän kolmen esityksen lipputulot lahjoitettiin Koska olen tyttö -kampanjalle. Planin lapsen oikeuksien lähettiläs Aapo Heinonen avusti opetus- ja tiedotusmateriaalin hankinnassa. Yhdessä
Tulevat lastentarhanopettajat eläytyivät rooleihinsa ja iloitsivat yhdessä tekemisestä hyvän asian puolesta.
tekemisen ilo hyvän asian puolesta huipentui, kun Aapo prinssikavereineen kukitti kurssin opiskelijat ja projektia ohjanneet lehtorit viimeisen esityksen jälkeen. Näytelmä valmistettiin taideaineiden yhteistyönä Integroitu taideprojekti -kurssilla, jota ohjasivat ilmaisukasvatuksen lehtori Seija Okkonen ja kuvataiteen lehtori Asta Kuusinen. Kurssin tavoitteena oli kehittää kokonaisvaltaista taidekasvatusta ja harjaannuttaa opiskelijat vastuulliseen tiimityöskentelyyn yhteisen päämäärän toteuttamiseksi. Projekti kuului Savonlinnan opettajakoulutuksen integroivan taidekasvatuksen tutkimus- ja koulutushankkeeseen.
Koululaiset saivat taitoja luonnonkatastrofien varalle
70 koululaista sekä ylä- että alaluokilta osallistui uraauurtavaan katastrofivalmiuskoulutukseen Villa El Carmenin kunnassa Nicaraguassa. Plan Nicaraguan rahoittama koulutusleiri valmisti oppilaita toimimaan luonnonkatastrofin tapahtuessa niin kouluissa kuin kyläyhteisössä. Leiri toteutettiin yhteistyössä Nicaraguan opetusministeriön kanssa. Paikallisella Farabundo Marti -laitoksella järjestettävä koulutusleiri oli ensimmäinen askel kohti luonnonkatastrofien aiheuttaman vaaran vähentämistä kouluissa ja yhteisöissä. Plan Nicaraguan yhteisökehityksen koordinaattori Karen Cerna uskoo oppilaiden saamien tietojen auttavan tehokkaiden turvallisuussuunnitelmien kehittämisessä tulevaisuudessa. Leiriä vetävät kouluttajat käyttivät sosiaalisia opetusmenetelmiä valmistaessaan koululaisia katastrofitilanteisiin. Katastrofien vaaroista opittiin muun muassa pelien ja leikkien avulla. Leirillä opimme ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista sekä keinoista, joilla voimme varautua esimerkiksi maanjäristyksen tai tulvan aiheuttamaan hätätilaan, kertoi Desis Elena Méndez Mendoza, yksi leirille osallistuneista koululaisista. Villa El Carmenin kunnanvaltuutettu ja opetusministeriön edustaja Denis Evans kiitteli Plan Nicaraguan osuutta koulutuksen järjestämisessä.
Koululaiset oppivat ilmastonmuutoksest a ja luonnonkatastrofien vaaroista Plani n tukemalla leirillä.
28
PlanLastenhallitus
TEKSTI JOONAS MUSTONEN
Nuoret haluavat tasa-arvoa tytöille ja pojille
Lastenhallituksen mielestä totutut tyttö- ja poikaroolit on osattava huomioida. Siksi se järjestää syksyllä gendertyöpajan, jossa avarretaan mieltä ja kehitetään empatiakykyä toista sukupuolta kohtaan. Planin Lastenhallitus (LH) haluaa nostaa esille tärkeän asian, nimittäin sukupuolten määrittelemien asemien eriarvoisuuden. Sama suomeksi: tyttöjä ja poikia arvostetaan aivan eri tavalla maailmalla, sillä monissa kulttuureissa pojat ovat toivotumpia kuin tytöt. Toisaalta taas poikia kuritetaan fyysisesti enemmän kuin tyttöjä, esimerkiksi Egyptissä. Tämäntyyppiset erot tyttöjen ja poikien välillä on osattava huomioida. Siksi me LH:n jäsenet toteutamme aiheesta työpajan! Gendertyöpajan päätavoitteena on saada nuoret ymmärtämään, että ei pidä vain keskittyä oman sukupuolensa asioihin. Niin tytöt kuin pojat joutuvat kokemaan eriarvoisuutta eri tilanteissa vain sukupuolensa vuoksi. Tämä ei missään nimessä ole oikein, ja siihen täytyy saada muutos! Muutoksen aikaansaaminen vaatii kuitenkin molempien sukupuolten toimintaa, sillä esimerkiksi naiset eivät voi parantaa asemaansa ilman miehiä. Vaikka Suomessa sukupuolten välinen eriarvoisuus ei välttämättä näy niin voimakkaana, esimerkiksi joissakin kehitysmaissa tilanne on erittäin hälyttävä. Me LH:ssa haluamme käsitellä tätä aihetta muiden nuorten kanssa työpajan avulla ja eri näkökulmien kautta. Pääteemana on "gender", jota tuodaan ilmi kolmen eri alateeman kautta: Teknologia tyttöjen elämässä, Learn Without Fear (Turvallinen oppiminen) -kampanja sekä poikien rooli tyttöjen aseman parantamisessa. Teknologia tyttöjen elämässä -osiossa keskitytään erityisesti siihen, kuinka erilaiset mahdollisuudet tytöillä ja pojilla on käyttää teknologiaa sekä telekommunikaatiovälineitä, kuten esimerkiksi tietokonetta. Tässä otetaan myös huomioon se, että eri maissa on erilaiset teknologiamahdollisuudet. Aihetta käsitellään teatterin avulla. Learn Without Fear -kampanja tuo esille sen näkökulman, kuinka erilaista on tyttöjen ja poikien koulukiusaaminen. Esimerkiksi Singaporessa tyttöjen lyöminen on laitonta, mutta poikien fyysinen kurittaminen on laillista. Tällä tavoin halutaan huomioida, että pojatkin kokevat syrjintää sukupuolensa takia. Aiheena koulukiusaaminen on nuorille helposti lähestyttävä, sillä sitä esiintyy myös Suomessa. Tarkoituksena on myös huomioida erilaisia kiusaamisasetelmia, kuten se, että joskus kiusaaja voi olla opettaja. Aiheesta tehdään työpajassa sarjakuvaa. Poikien rooli tyttöjen aseman parantamisessa -osiossa tarkastellaan naisten koulutusta ja asemaa yhteiskunnassa ympäri maailmaa. Naiset eivät voi saavuttaa sukupuolten välistä tasa-arvoa yksin, vaan siihen tarvitaan myös miehiä. Siksi työpajassa pohditaan, mikä poikien ja miesten rooli siinä on. Samalla muistetaan, että naisten aseman parantaminen ei ole pelkästään miesten tehtävä. Maailmassa on stereotypioita, jotka määrittelevät poikia ja tyttöjä. Niitä on vaikea alkaa rikkoa silloin, kun ihmisillä ja auktoriteeteilla on vanhanaikainen ja kapeakatseinen ajatus- ja arvomaailma. On myös syytä huomioida, millainen rooli Suomessa miehillä on ja on ollut, kun naisten asemaa parannetaan. Tämän aiheen käsittelyssä käytetään median eri muotoja mahdollisuuksien mukaan videointia.
Osallistu työpajaamme vielä ehdit ilmoittautua!
Gendertyöpaja järjestetään 1417.11.2011 Helsingissä, Hapen tiloissa, ja loppujuhlaa vietetään Gloriassa. Sukupuolten välistä tasa-arvoa käsitellään kolmena päivänä erilaisten teemojen kautta, ja työpaja päättyy viimeisen päivän juhlaan, jossa tiivistetään työpajan anti. Työpajaan mahtuu 30 nuorta, ja loppujuhlaan saapuu myös kutsuvieraita sekä yläkoululaisia. Jos juuri Sinä haluat osallistua työpajaamme, lähetä 10.10.2011 mennessä sähköpostia osoitteeseen lastenhallitus@plan.fi. Osallistuminen on ilmaista, ja majoituksen sekä liikkumisen Helsingissä järjestää Plan. Työpajoissa on mukana tietysti myös Lastenhallituksen jäseniä. Yläkoululuokat ovat tervetulleita Glorian loppujuhlaan. Ilmoittautuminen lastenhallitus@plan.fi Gendertyöpaja nuorten askel kohti sukupuolten tasa-arvoisuutta!
Hotel) on yhtenä Sulake (Habbo ina tukemassa yhteiskumppan työtä. Planin tekemää osallisllistaa nuorten Habbo mahdo -arvosta teluun tasa tumisen keskus iympäudesta) virtuaal (ja eriarvoisu an sinne, tuo teem ristössä. Habbo toimivat. missä nuoret en asiantuntijat Lastenhallituks 0. 16.11. kello 16.0 Habbon vieraina www.habbo.fi
29
SvenskaSidor
TEXT OCH BILD TIM BIRD
Mokenfolket kämpar för fria hav
I arbetet med ursprungsfolk försöker Plan värna om traditioner och främja utveckling.
Det här är verkligen fint! Trots semestertid är utbildningscentret öppet och fullt av barn och kvinnor som diskuterar familjeplanering, berättar Jitlada Rattanapan. Ranttapan, som ansvarar för arbetet med segregerade minoriteter på Plan Thailand, beskriver en by befolkad av mokenfolket ett havsfolk som lever vid den thailändska kusten. Mokenfolket är en av fyra folkgrupper som Plan har tagit med i sitt program för att skydda barn som tillhör ursprungsfolk. Byn ligger på den näst största ön i ögruppen Surin i Andamansjön. Vid husen som är byggda på pålar sitter kvinnor och spelar kort. Hundarna svansar runt några män som hugger ved. Unga pojkar rör sig hemtamt i vatttnet. Bakom husen vid djungelns mynnig reser sig skräphögar. Avfallet kommer främst från fastlandet mokenfolket respekterar naturen och dess kretslopp. till att havet hastigt drog sig bort från stranden evakuerade de genast alla invånare högre upp i terrängen. Bara en person omkom, främst på grund av sjukdom. En vördsam rädsla för havet är central i det hotade folkets livsföring. Personalen på utbildningscentret och hälsocentralen kommer från fastlandet och hör inte till mokenfolket. Jag har allt som behövs för att sköta de flesta problem: både mediciner och sjukhusapparatur, berättar hälsovårdaren Kokwan Suiyoung. Thailands princessa och UNESCO:s goodwill-ambassadör Maha Chakri Sirindhorn har grundat hälsocentralen. På utbildningscentret vilar barnen på golvet med sina skolböcker. Turister kan köpa t-tröjor och postkort med motiv som barnen målat. Läraren Joe antecknar varje affär i loggboken så att barnen ska få en del av vinsten. På så sätt blir självständigt företagande bekant för barnen redan tidigt.
Nomadfolk
Mellan Filippinerna och Burma rör sig flera mokengrupper. Mokenfolkets ursprung är fortfarande dunkelt, men än i dag förflyttar de sig från en ort till en annan med kabang-båtar. Mokenfolket är nomader med ett eget språk, egna sedvänjor och en animistisk livsåskådning. På Surinöarna bor en mokengrupp på omkring 200 personer och hälften är barn. Sedan år 1981 har öarna varit en del av en nationalpark. Antalet turister som besöker öarna regleras för att skydda naturen. Områdets nationalparksstatus är ändå en kontroversiell fråga för mokenfolket. Jag skulle vilja bygga ett hus ovanför vattnet i stället för på stranden men nationalparken tillåter inte det, säger Ngei som bor i byn. Han leder företaget "Kabang-båtturer" som erbjuder utflykter åt turister. Man får till exempel följa med på traditionellt spjutfiske. Spjutfisket förbjöds emellertid i nationalparken och nu används flytande blad i stället för fiskar. En liten grupp kvinnor från byn arbetar som städare på nationalparkens huvudkontor. För en dags arbete får de 110 baht, alltså 2,50 euro. Att bo i en nationalpark innebär att vi inte alltid kan leva enligt våra traditioner, konstatera Ngei. Vi byter helst plats när naturresurserna tar slut. Resurserna förnyas med tiden och då kan vi flytta tillbaka.
Plans planer
Mokenfolkets fyra bygemenskaper i provinserna Ranog, Phang-ngan och Phuket är relativt nya verksamhetshetsområden för Plan. Under våren 2011 var kartläggningen av områdets socioekonomiska situation och samhällsutvecklingsstategier i full gång. Childline Thailand är Plans lokala samarbetspartner. Mokenfamiljerna placerar sällan sina barn i skola och de flesta lärare känner heller inte till mokenfolkets kultur. Målet för vårt program är att barn och unga ska kunna förverkliga sina rättigheter till utbildning, ekonomisk säkerhet och sexualhälsa samt att de skyddas från våld, utnyttjande och katastrofer, säger Plans representant Jitlada Rattanapan. Genom det barncentrerade förhållningssättet ska Plan främja barnskydd, upprätthålla födelseregister, stärka utbildning och ekonomisk trygghet och minska hiv-/aidsrisken. Jag har märkt att unga här ivrigt står upp för sina rättigheter, säger Rattanapan. Hon betonar emellertid att man måste respektera mokenfolkets synsätt. En finkänslighet mot kulturer är avgörande. Jag tror att det finns många grupper här som har potential: unga flickor, unga vuxna, hemmafruar, barnmorskor och andra informella ledare. Men de behöver också stöd för att en positiv utveckling ska vara möjlig.
På havets villkor
Men myndigheter förhåller sig skeptiskt till den nomadiska livsstilen. Det här trots att mokenfolket väckte respekt och sympati år 2004 då tsunamin slog till mot Andamansjöns kust. När mokenfolket lade märke
30
Krisen på Afrikas hor
Hunger påverkar barnets utveckling hjälpen måste genast fram.
sjukdomar som följd av undernäring. Undernäring stannar växten och hämmar hjärnans utveckling. Vid katastrofer tvingas speciellt flickor lämna sin skolgång på hälft och bara koncentrera sig på att skaffa mat. Barnäktenskap blir vanligare familjer gifter bort sina döttrar eftersom det innebär färre munnar att mätta. I skolorna svimmar barnen av hunger. Det är hjärtskärande att se barnen gråta av hunger medan jag undervisar dem, säger den etiopiska förskoleläraren Meseret Yohannes. Plan erbjuder skolmåltider som gör det möjligt för barnen att fortsätta sin skolgång trots kristider. I Addis Abeba, i Etiopien, har Plan stött över 4 000 barn med regelbundna måltider. Plan delar också ut mat, rent vatten, mediciner, hygienartiklar, sovskydd, stöder jordbruk och barnskydd. Krishjälp kommer att behövas länge på området eftersom bara hälften av de två miljarder dollar som FN bett om har kommit in.
Stöd Plans katastrofarbete i Östafrikas krisområden: Plan Finlands insamlingstelefon: 0600-91910 (10,02 e + lna) Insamlingskonto: Nordea 127930-513156 (IBAN FI90 1279 3000 5131 56, BIC NDEAFIHH) Man kan också donera på www.plan.fi
Den extrema torkan på Afrikas horn väntas förvärras eftersom regnet lär dröja till senhösten. FN varnar för att hungersnöden i Somalia, Kenya, Etiopien och södra Sudan snart också drabbar Uganda. Katastrofen är värre än man befarat, antalet drabbade nådde över 12 miljoner i mitten av augusti. Kring två miljoner barn beräknas vara undernärda. Jämfört med vuxna utsätts barn lättare för
TEXT TIINA KIRKAS BILD PLAN
Inte som andra
Ett barn kan alieneras från samhället på många sätt. Barnet föds till exempel i en minoritetsfamilj han eller hon ser annorlunda ut, pratar ett annat språk och ber kanske till en annan gud än majoritetsbefolkningen. Men för ett barn innebär minoritetsposition ofta diskriminering. Flickor alieneras lättare än pojkar. I utvecklingsländer är var tredje flicka minderårig när hon gifter sig. För en tonåring är risken att dö i barnsäng dubbelt så stor som för en vuxen kvinna. De mest utsatta av alla är ändå handikappade barn, eftersom de inte kan driva sina rättigheter. Majoriteten av världens handikappade barn bor i utvecklingsländer. Tio procent av funktionshinder hos barn beror på obehandlade smittsjukdomar, tjugo procent beror på undernäring och femton procent är följder av våld. I utvecklingsländer går bara tio procent av alla handikappade barn i skola. Sannolikheten för att ett handikappat barn ska misshandlas är två gånger så stor som för ett friskt barn. En handikappad flicka kan dessutom lätt våldtas eller utnyttjas sexuellt. Det utstötta barnet måste bli en del av samhället det gäller också funktionshindrade barn. För att kunna delta krävs en lagstiftning som erkänner barnens rättigheter. Det krävs också en attitydförändrig: man måste inse att alla barn har samma värde.
Äänestä ja osallistu kilpailuun!
Mikä on mielestäsi lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit tulevaisuudessa lehdestämme lukea, tai antaa palautetta toimituksellemme. Toiveesi ja mielipiteesi ovat meille tärkeitä! Vastaamalla lukijakysymykseen voit voittaa Planin työtä tukevia tuotteita. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa käsin kirjaillun koristetyynynpäällisen. Kirjontatekniikka on perinteistä Ari-kirjontaa. Toiminnalla parannetaan Intiassa, Kashmirin maaseutualueilla asuvien käsityöläisten toimeentulomahdollisuuksia ja elinoloja. Lisätietoja tuotteista verkkosivuilta: plan.fi/planshop Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi tai postikortilla osoitteella Plan Suomi Säätiö, Plan-lehti, Pasilanraitio 5, 2. krs, 00240 Helsinki. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen asiakaspalvelustamme info@plan.fi. Lehden 2/11 lukijakysymyksen ja afrikkalaisen pussukan voitti Birgitta Rosenqvist Espoosta. Parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli "Christianan haave". Hyvänä kakkosena oli katulapsista kertova artikkeli "Lapset eivät kuulu kadulle". Onnea ja kiitos kaikille vastaajille!
Högre priser påverkar Plans arbete
Den senaste tidens världsomfattande prishöjning påverkar Plans biståndsarbete. Med samma pengar åstadkommer man mindre än tidigare. För att Plan ska kunna fortsätta sitt arbete med att stöda de allra fattigaste barnen höjs fadderavgiften med två euro från och med november. Varje fadders stöd är viktigt. Den höjda fadderavgiften är frivillig. Om du inte godkänner den, vänligen meddela oss senast 20.10.
31
Syksyn uutta kotiisi PlanShopista
Tyynynpäällinen Intian Kashmirista, jossa taidokkaat käsityöläiset kirjovat päällisiä perinteisellä arikirjonnalla. Alueen kehittymistä ovat hidastaneet vuosikymmeniä jatkuneet levottomuudet. Toiminnalla pyritään parantamaan Intian maaseutualueilla asuvien käsityöläisten elinoloja tarjoamalla heille työtä ja toimeentuloa omissa kotikylissään. Sen lisäksi ostos PlanShopista tukee Planin toimintaa. Planin nettikauppa www.plan.fi/shop Muistathan, että PlanShopissa on myös laaja ja valmis kirjevalikoima kummilapselle.
www.plan.fi/shop