# 2/11
SierraleonelaiSen ChriStianan Salainen haave
Katulapset ovat yhä ilman oikeuksia Lapsiavioliitto katkaisee tytön koulutien Planille kansainvälinen tunnustus innovatiivisuudesta Lastenhallitus testasi: MP3-soitinlakko lopetti päänsäryn
Ajankohtaista
Kuka välittää katulapsista?
Kadut ovat turvattomia, varsinkin öisin, beniniläinen Sévérine, 17, kertoo. hän tietää, mistä puhuu. Sévérine asui vuosia kadulla ja ansaitsi elantonsa myymällä maapähkinäkakkuja. nyt Sévérine kuuluu afrikan lapsityöläisten liikkeeseen ja työskentelee sinnikkäästi lasten oikeuksien puolesta. Kesäkuun 16. päivänä vietetään vuosittaista afrikkalaisen lapsen päivää. Päivää on vietetty vuodesta 1991 lähtien. Kesäkuinen päivä valittiin kunnioittamaan niitä lukuisia lapsia, jotka ammuttiin, kun he osoittivat mieltään huonoja ja epätasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksiaan ja elinolojaan vastaan 16. kesäkuuta 1976 etelä-afrikan Sowetossa. tänä vuonna afrikkalaisen lapsen päivän teemaksi valittiin katulapset. valinnalla halutaan kiinnittää huomiota kaduilla asuvien ja työtä tekevien lasten kasvavaan määrään ja epäinhimilliseen elämään. Katulapset ovat yhä ilman oikeuksia. lapset ovat päätyneet kadulle lukuisista syistä. Usein syynä ovat yhteiskunnan puutteelliset rakenteet kuten köyhyys, riittämätön koulutus, työttömyys, olematon lastensuojelujärjestelmä, kaupunkien hallitsematon kasvu ja puuttuvat sosiaalityöntekijät. Yhä useammin syynä ovat myös perheen sisäiset asiat, kuten väkivalta tai orpous. arvioiden mukaan maailmassa on 120 miljoonaa katulasta. heistä 30 miljoonaa elää afrikassa. luku voisi olla suurempikin, kun ottaa huomi-
psen päivää afrikkalaisen la säkuuta. vietetään 16. ke
oon, että afrikassa on suuri osa maailman köyhimmistä maista. Yhä edelleen Saharan etelänpuoleiseen afrikkaan syntynyt lapsi saa taistella tosissaan jäädäkseen eloon. afrikkalainen perhe, suku ja yhteisö tunnetaan kuitenkin siitä, että yksin jääneet saavat turvan yhteisön sisällä. lähes jokaisessa perheessä on läheinen tai kaukaisempi sukulaislapsi hoidossa, kun hiljaiset tappajat nälkä, köyhyys ja sen tuomat sairaudet ovat vieneet vanhemmat ennen aikojaan. nyt avun tarpeen kasvaessa ja väestörakenteen nuorentuessa yhteisön mahdollisuudet pitää huolta omistaan heikkenevät entisestään. afrikan unioni vetoaa sen puolesta, että ryhdymme kiireellisesti yhteisiin toimiin katulasten oikeuksien toteuttamiseksi. aiemmin tänä vuonna myös YK:n ihmisoikeusneuvosto kehotti jäsenvaltioitaan sisällyttämään katulapset virallisesti lainsäädäntöön ja yhteiskunnan sektoreiden menettelytapoihin. ilta 1011. lue lisää katulapsista sivu
Un Photo/Jean
-Marc Ferré
Äänestä ja osallistu kilpailuun!
Mikä on mielestäsi lehden kiinnostavin artikkeli? voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit tulevaisuudessa lehdestämme lukea tai antaa palautetta toimituksellemme. toiveesi ja mielipiteesi ovat meille tärkeitä! vastaamalla lukijakysymykseen voit voittaa Planin työtä tukevia tuotteita. vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa eteläafrikkalaisten naisten käsityönä tekemän pussin, joka on tehty Mieliekudontatekniikalla. Mielie tarkoittaa maissia ja tekniikka saikin nimensä siitä, että kudontasilmu muistuttaa pullukkaa maissinjyvää. Pussien kudontaan käytetään kapkaupunkilaiselta vaatetehtaalta ylijäänyttä puuvillaa. lisätietoja tuotteista verkkosivuilta: plan.fi/planshop lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi tai postikortilla osoitteella Plan Suomi Säätiö, Plan-lehti, Pasilanraitio 5, 2. krs, 00240 helsinki. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen asiakaspalvelustamme info@plan.fi. lehden 1/11 lukijakysymyksen ja perulaiset maskottikorut voitti Emilia Virtanen Jyväskylästä. Parhaan jutun tittelin sai artikkeli "andeilta maailman ääriin". hyvänä kakkosena oli helsingin taidemuseon Samaan aikaan intiassa -näyttelyyn liittyvä artikkeli "nykytaide heijastaa intian tyttöjen asemaa". onnea ja kiitos kaikille vastaajille!
SiSällyS
4 8 10 14 15 16 18
Christianan salainen haave Jäägaala säihkyi kehitysmaiden tyttöjen hyväksi lapset eivät kuulu kadulle UutisiaSuomesta rikkaatkaan maat eivät ole suojassa luonnonkatastrofeilta Puuhasivut - JuniorPlan ratkaiseva hetki Perun lapsille
20 22 24 25 26 28 29 30
UutisiaMaailmalta PlanPalat lapsiavioliitto katkaisee tytön koulutien Mainettaan parempi naisyrittäjä Päiväkoti on koko perheen juttu Kummiinfo Planlastenhallitus SvenskaSidor
4
10
24
2
Pääkirjoitus
Jotain, mitä ei voi sivuuttaa
luin Paulo Coelhon kirjan Zahir . Päähenkilö, kuuluisa kirjailija, huomaa sotakirjeenvaihtajana toimivan vaimonsa kadonneen. hän ei tiedä syytä ja tulee sen selvittämisestä pian henkisesti riippuvaiseksi. Suosion huipulla elävä kirjailija ajautuu vaimoaan etsiessään lähes eksistentialistiseen tilaan, jota kirjailijan menneisyys, sisäinen hämmennys ja pakkomielteet ravistelevat. Suomalaisessa siirtolais- ja kehityspoliittisessa keskustelussa on samankaltaista pakonomaista takertumista menneeseen. Keskustelu on siksi jännitteistä ja värittynyttä. Se heijastelee kiristyneitä asenteita, lisääntyvää turvattomuutta ja ihmisten elämän irrallisuutta. Muutos halutaan torjua. Mutta maailma on syiden ja seurausten summa. Sitä ei johdeta pakkomielteillä vaan tiedolla ja todellisuudentajulla. Kansainvälinen kauppa, ilmastokysymykset, ihmisten liikkuvuus ja tekniikan kehitys ovat todellisuutta, joka on vahvasti sidoksissa köyhyyteen ja väkivaltaan. niiden suhde ihmiseen on mielenkiintoinen: ihminen on sekä väkivallan kohde että lähde. väkivalta synnyttää köyhyyttä ja köyhyys väkivaltaa. Köyhyys ei kuitenkaan ole enää vain köyhien maiden ongelma, sillä länsimaiden velkariski on jo kehitysmaiden velkariskiä korkeampi. Kansainvälisen kaupan, teollisuuden ja työllisyyden tarpeet suuntaavat päätöksentekoa, ja kehittyvät maat ovat elämässämme vahvasti läsnä. Maailma on liikkeessä. tavarat ja raha liikkuvat joustavasti rajojen yli. Demokratia etsii uusia rajoja. Kiinan sensuuri murenee, Pohjois-afrikan itsevaltiaat kaatuvat, ja demokratiavaatimukset kasvavat. Ja niiden myötä lisääntyy ihmisten halu liikkua. on vaikea kuvitella, että pystymme rajoituksin nujertamaan ihmisten liikkumista tai oikeuksien vaatimuksia. "Zahir" on arabiaa ja tarkoittaa nähtyä ja läsnä olevaa, jota ei voi sivuuttaa. Se on jotakin, mikä alkaa ohikiitävänä ajatuksena, mutta joka lopulta valtaa täysin ajatuksemme. Kirja päättyy hyvin: pakkomielteinen etsintä kääntyy sisäiseksi kasvuksi ja vahvuudeksi. Myös nyt vellova kehityspoliittisen keskustelun sisäinen hämmennys kääntyy vielä vahvuudeksi. Marja-Leena Suvanto Plan Suomen viestintäjohtaja
Suomalaisessa siirtolais- ja kehityspoliittisessa keskustelussa takerrutaan helposti menneeseen.
Plan 2/11 Julkaisija Plan Suomi Säätiö | iSSn 1456-6680 | Kannen kuva: Mark read / Plan
Vastaava päätoimittaja: riitta Weiste | Päätoimittaja: Marja-leena Suvanto | Toimituspäällikkö: anna Könönen Hallitus: Gunvor Kronman (pj.), eva Biaudet, Pekka haavisto, Kati ihamäki, Kaj erik Kiljander, tauno Kääriä, Jesca Muyingo, Bitte Westerlund Ulkoasu: Mikko toivonen | Paino: esa Print oy | Paperi: edixion 90 g | Painosmäärä: 27 000 kpl | Kesäkuu 2011 Seuraavan kerran lehti ilmestyy syyskuussa 2011. Plan Suomi Säätiö | Pasilanraitio 5, 2. krs, 00240 helsinki | vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080, www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Asiakaspalvelu: mato klo 1016, pe klo 914 | Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse asiakaspalveluumme (09) 6869 800 etelä-Suomen lääninhallituksen rahankeräyslupa oKU 520 a/15.6.09, voimassaoloaika 1.7.0930.6.11 (Suomi ahvenanmaata lukuun ottamatta), Ålands landskapsregering 139 K 14/12.6.09, voimassaoloaika 1.7.0930.6.10 (ahvenanmaa).
3
teKSti ARJA LEHTIKANGAS KUvat EDWARD KOJONEN Ja PLAN SIERRA LEONE
Christianan salainen haave
Kiitos kummeille ja muille lahjoittajille. teidän ansiostanne maailmassa on monta hienoa tarinaa, kirjoittaa toimittaja arja lehtikangas.
O
len toista kertaa lähdössä juttukeikalle afrikkaan. ensimmäinen reissu oli viime lokakuussa Ugandaan. olen toimittaja, joka on tehnyt tuhansia inserttejä televisioon. Ugandassa haastattelin paljon lapsia ja nuoria, ja heidän elämäntilanteensa kosketti minua suuresti. Parhaiten muistan perheen, jonka äiti ja kahdeksan lasta asuivat majassa, josta puuttui katto. lähin koulu sijaitsi ihan lähellä, mutta yhdelläkään perheen lapsista ei ollut mahdollisuutta päästä sinne. reissun aikana tein työni, en turhia tunteillut enkä vuodattanut kyyneleitä. en edes haastatellessani kuolevaa miestä. itku tuli, kun istuin kotini keittiön pöydän ääressä ja lapsenlapseni tulivat kylään. Siinä ne istuivat kaakaon ja voileipien kanssa. he halusivat tietää, mitä mummolle kuuluu. Kerroin heille, että olin ollut matkalla ja nähnyt paljon pieniä lapsia. Ninnin, 3, ja Nuutin, 4, toteamus oli selkeä: mummo näki mustia lapsia ja sitten mummo itki.
tämä matka on Sierra leoneen. ninni ja nuutti tietävät jo, mihin mummo lähtee: "sinne mustien lasten maahan". Mummollahan on lapsia sekä täällä että siellä kaukana.
Tapaamme kaatopaikkalapset
Sierra leonen pääkaupungissa Freetownissa asuu noin puolitoista miljoonaa ihmistä. Kaupunki sijaitsee meren rannalla, ja talot on rakennettu vieri viereen jyrkkään maastoon. tiet kiemurtelevat talojen välissä, ja ajomatkat kuvauspaikoille kestävät tuntikausia, vaikka välimatkat ovat suhteellisen lyhyitä. Kuvauspaikkoja etsiessämme ajamme useita kertoja saman slummin ohi. Se on muodostunut kaatopaikan viereen. Pysähdymme kuvaamaan sitä. valtava jätevuori savuaa. Kitkerä, kissanpissalta lemuava, musta savu
4
Christianan (kuva vasemmalla) salainen haave toteutui. hän sai nuken, jota oli vuosikausia salaa toivonut. Myös Christianan ja hänen mummonsa yhteinen haave toteutui: Christiana pääsi kouluun.
Mariama vie meidät kivilouhokselle
lukutaito vaikuttaa todella moneen asiaan. Jos ei osaa lukea, ei voi myöskään ymmärtää, mitä sanomalehdissä sanotaan. Siksi radio onkin oivallinen tiedotusväline. Makenissa tapaan viisi innokasta radiotoimittajaa. he tekevät juttuja radio Maria Sierra leonen radioasemalle koulunkäyntinsä ohella. nuorisotyöttömyys on vakava ongelma Sierra leonessa. Maassa on alueita, joissa nuorten työttömyys on jopa 80 % ja ylikin. tätyttöjen piirroksissa on sänky, joka ei ole män jutun kaikki haastattelut tekevät 19-vuonukkumista varten. tiaat Hellen ja Mariama. Molempien tyttöjen haaveena on toimittajan ammatti. hei Suomi, minun nimeni on hellen ja 60 000 leonia. Yksi henkilö saa silloin kuukauden työstään tämä on radioasema 101,8, aloittaa nuori nainen studiolta alle kolme euroa. ja siirtää jutun Mariamalle. onnettomuuksia sattuu, kun kivet lentävät silmiin tai Mariama on tekemässä gallupia nuorten työttömien terävät kivet viiltävät jalat auki. huomaan puun alla matkaparissa. työttömyys on täällä kovin erilaista kuin Suomessa. laukun, jossa on ensiaputarvikkeita. Se on auki. ja kanteen Sierra leonessa ei ole sosiaaliturvaa, ja ihmisten on pakko on maalattu: "ei luottoa, vain käteinen kelpaa". tehdä mitä tahansa selviytyäkseen hengissä. Mariama poimii tottuneesti muutaman haastateltavan. Yksi heistä on nuori äiti. hän myy mangoja elättääkseen itsensä ja pienen Christiana, mummon tyttö poikansa, jonka hän synnytti 13-vuotiaana. hyvänä päivänä Slummissa kuvaaminen ei ole yksinkertaista. länsimaalaivoi mangoja myymällä saada kokoon 5 000 leonea (alle set ihmiset eivät ole sinne tervetulleita, eivätkä ainakaan euron). tavallisena päivänä äiti ja poika menevät nukkukamerakaluston kanssa. Kroobay on vanha slummi Sierra maan nälkäisinä. leonen pääkaupungissa Freetownissa. Kuvausluvan saamnuori toimittaja jatkaa haastattelukierrosta mopoilevan me slummin hierarkian korkeimmilta jäseniltä pitkien neunuoren miehen kanssa. Mopokyyti on köyhän miehen votteluiden jälkeen. Se, että kuvaamme tarinan Planille, on taksi kehitysmaissa. Alhaja ei itse omista mopoaan vaan valttimme. tällä järjestöllä on maassa hyvä maine. ihmiset vuokraa sen päivittäin. Kyydistä saa 1 000 leonea (alle 20 tietävät, että Plan todella tekee hyvää köyhille. senttiä). Kilpailu on kovaa, ja kun mopon vuokran ja bensan Kroobay on täynnä ihmisiä. Pienet asumukset ovat maksaa pois, päivän työstä ei tienaa juuri mitään. kiinni toisissaan ja ne on rakennettu mitä kummallisimmista Sitten kivilouhokselle. tämä paikka on selvästi Marimateriaaleista. Seinää tilkitään vaikka millä pellinpalasella, amalle tärkeä. täällä on noin 30 nuorta "töissä". nuoria jopa auton ovella. Kodit ovat lähinnä pieniä koppeja. Kun miehiä, naisia ja lapsia. he hakkaavat käsin kalliosta irti loh- sadekausi kesällä saapuu, slummi peittyy veteen. likainen, kareita ja murskaavat niitä pienillä vasaroilla pienemmiksi saastunut vesi tulvii kaikkialle. lapsia kannetaan pään päälpaloiksi ja lopuksi soraksi. työ on ruumiillisesti äärimmäilä, vesi on korkealla ja se ulottuu kainaloihin saakka. tämä sen rankkaa. aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta ja tapahtuu joka vuosi. tulvan jälkeen taudit, kuten kolera ja
lämpötila lähentelee 40 astetta. Mariama haastattelee muutamaa nuorta. Selviää, että yhden suuren sorakasan valmistamiseen kuluu kuukausi. ei yhdeltä ihmiseltä vaan koko ryhmältä. ryhmään kuuluu kolmesta neljään nuorta. osan on vielä lapsia. Kivikasoja yritetään myydä ja jos hyvin käy, kasasta saa
6
malaria, pääsevät valloilleen. Christiana on asunut tässä slummissa koko ikänsä. hän on 8-vuotias orpotyttö. Mummo huolehtii tytöstä ja hänen pikkuveljistään. rakastan mummoani, sanoo Christiana ja pyyhkii hikeä mummon selästä. Mummo tekee saippuaa ja myy sitä läheisellä torilla. työ on aikaa vievää, eikä siitä saatu raha riitä aina edes ruokaan. Silloin mummo saa naapurista riisiä lapsille ja jättää itse syömättä. Mummo ei osaa lukea eikä kirjoittaa. hän toivookin, että Christianan elämästä tulisi toisenlainen. Kunpa tyttö pääsisi kouluun. Christiana puhuu minulle koulusta ja luettelee kirjaimia ja numeroita. hän kyllä oppisi lukemaan ja kirjoittamaan. Sitten saisi töitä ja vähän rahaa. Mitä sinä sillä rahalla ostaisit, kysyn tytöltä. Pitäisin mummosta huolta, hän vastaa. herkistyn, sillä tiedän, että Christianalla on toinenkin haave, jonka hän on kertonut vain mummolleen. Pienellä tytöllä on toive, jota hänen mummonsa ei voi toteuttaa. ei, vaikka kuinka haluaisi. Christiana haluaisi nuken, ihan vaikka pikkuruisen. Sellaiseen ylellisyyteen ei tässä perheessä ole varaa. Silti mummo tutkii torireissuillaan todella tarkasti kaikki penkereet, ojat ja roskakorit, josko joku olisi hylännyt nuken. hän pesisi sen huolellisesti ja antaisi lapsenlapselleen.
Suomessa
nämä kaikki tarinat esitettiin Koska olen tyttö -jäägaalassa huhtikuussa. ohjelman käsikirjoittajan tytär, 8-vuotias Saaga, halusi lähettää Christianalle muutaman omista nukeistaan. laitoin samaan pakettiin myös lapsenlapseni nuutin antamat pikkuautot veljille. osa haastatteluista piti kääntää täällä Suomessa. tulkin löytäminen ei ollutkaan helppo tehtävä. laitoin osan haastatteluista sähköpostilla Sierra leoneen henkilölle, joka auttoi meitä slummikuvauksissa. tämä mies, Hassan Fuad Kanu, käänsikin tekstin nopeasti englanniksi. hurraa tietokoneaika! hassan sai pienen palkkion työstään. Muutama päivä sitten sain häneltä sähköpostia. Siinä oli kuva Christianasta ja lyhyt viesti. Christiana aloittaa koulunsa Freetownin alakoulussa. hassan laittoi saamansa käännösrahat tytön koulutukseen. Kiitos hänelle ja suuri kiitos kaikille kummeille ja lahjoittajille! teidän avullanne maailmassa on monta hienoa tarinaa.
ihmisten on tehtävä mitä tahansa selvitäkseen hengissä.
7
tuntui suorastaan maagiselta esiintyä yleisölle 13 vuoden tauon jälkeen. aluksi jännitti melko paljon, mutta kun pääsin jäälle, nautin joka hetkestä, kertoo Mila Kajas, joka luisteli erin anttilan hitin vanha nainen hunningolla tahtiin. Jäällä taituroi myös Milan tytär ilona virtanen, 7.
Paula Koivuniemi innosti gaalassa niin lehdistöä kuin yleisöä. hänen laulamansa ja Kiira Korven luistelema Somewhere over the rainbow nousi yhdeksi illan monista kohokohdista.
Saksalaisyhtye the Baseballs keräsi Barona areenalle runsaan fanijoukon. Myös taitoluistelutähdillä Kiira Korvella ja laura lepistöllä oli yleisössä paljon innokkaita ihailijoita.
team Uniquen harmoniaa jäällä.
erin anttila ja antti tuisku iloitsivat tilaisuudesta esiintyä kehitysmaiden tyttöjen hyväksi. tuisku sai juuri ennen gaalaa Plan-kummilapsen Malawista, ja artistin haaveissa on vierailla tytön luona. Koen, että elämässä asiat menevät aina tasapainossa. Jos saat, tulee sinun myös antaa. Koen itse olevani niin onnellisessa asemassa, että velvollisuuteni on auttaa vähäosaisia ihmisiä, antti tuisku sanoo. erin anttila kertoo, että sai paljon uutta tietoa kehitysmaiden tyttöjen asemasta. Minulle jäi mieleen erityisesti tieto siitä, kuinka paljon enemmän naiset sijoittavat omista tienesteistään lapsiensa hyvinvointiin ja kouluttamiseen miehiin verrattuna. itselläni ei lapsia ole, mutta voin naisena kantaa korteni kekoon auttamalla myös sellaisia tyttöjä, joilla ei äitiä ole.
Köyhyyden vuoksi moni lapsi ei pääse kouluun, vaikka juuri koulutus olisi tie pois köyhyydestä, ja köyhyyden takia monien ihmisoikeudet eivät toteudu, Bai Kamara Jr. pohti kotimaansa Sierra leonen ongelmia.
9
teKSti ANNA KÖNÖNEN KUvat PLAN
lapset eivät kuulu kadulle
Kumpi on pelottavampi: poliisi vai huumediileri? Poliisi, moni kadulla asuva lapsi vastaa.
väkivalta on suurin syy lapsen karkaamiseen kotoaan kaduille. erään selvityksen mukaan Bangladeshin katulapsista 98 % oli kokenut väkivaltaa ennen kadulle muuttamistaan. Moni heistä kuvasi väkivallan olleen monimuotoista ja jatkuvaa.
A
käsittelevän kokouksensa aiheeksi. pu ei aina toimi niin kuin sen pitäisi. tutkimusten mukaan Planin tuella myös kolmijäseninen lapsidelegaatio pääsi osallistumonissa maissa on pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että maan kokouksen pääpaneeliin. tapaus oli historiallinen, sillä kertaakaan virkavalta käyttää tarpeetonta väkivaltaa katulapsia kohtaan. aiemmin lapset eivät ole saaneet suunvuoroa pääpanelistien rinnalla. Yleensä kyse on koulutuksen ja tiedon puutteesta, mutta usein myös silmittömästä väkivallasta ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä, joskus jopa elinkaupasta. Kuka kaipaa likaista ja heikkoa Ero perheistä on usein lopullista lasta sivukadulta? Tania, 14, ja Riaz, 16, Bangladeshista ja Kaikilla lapsilla on kykyjä, Katulasten tilanne on yksi monimutkaiSévérine, 17, Beninistä ovat kaikki entisiä katuolosuhteissa ne vain eivät katulapsia. nyt he katselevat yleisöä uteliaasti simpia yhteiskunnan ongelmia, sillä jokaisen lapsen tilanne on yksilöllinen. Syyt, miksi he ja vetoavat jäsenvaltioihin, että ne ottaisivat vie kovin pitkälle. ovat kadulle päätyneet, ovat moninaiset. paremmin huomioon katulasten erityistarpeet. Kadulla asuvat ja/tai työtä tekevät lapset Jokainen lapsi tarvitsee turvallisen kodin on otettava paremmin huomioon maiden lainsäädännössä ja käytänja koulun sekä aikuisen, joka huolehtii hänestä, sanoo riaz. nöissä, vetoaa Plan Suomen neuvonantaja Ruth Santisteban. lapset eivät kuulu kadulle. Silti köyhyys, konfliktit ja kriisit, hallitKatulapset saattavat kuulua samanaikaisesti moneen syrjäytyneesematon kaupungistuminen, koulutuksen puute, hiv/aidsin kaltaiset seen ryhmään, ja heidän tilanteensa voi myös muuttua äkillisesti. Usein pandemiat, orpous, väkivalta ja haitalliset kulttuuriset perinteet, kuten heitä kohdellaan rikollisina, mutta silti heidät jätetään ilman oikeudellisvarhaisavioliitto tai vammaisuuden häpeä, ajavat kymmeniä miljoonia ta avustusta. virkamiehet eivät aina tiedä, kenen vastuulla lapset oikelapsia kaduille turvattomiin olosuhteisiin, alttiiksi hyväksikäytölle, huuastaan ovat. Siksi heidät on unohdettu tai ainakin jätetty yhteiskunnan meille ja sairauksille. virallisen järjestelmän ulkopuolelle. on kuitenkin myös katulapsia, joita joku kaipaa ja ikävöi. Jotkut toistaiseksi katulasten tilanne ei näy tarpeeksi poliittisissa päätöklapset ovat karanneet kotoa vapaaehtoisesti. heille on kerrottu hyvästä sissä, lainsäädännöissä eikä yhdenkään sektorin, ei edes sosiaalisektorin, työpaikasta, jossa ansaitsee niin paljon, ettei enää tarvitse mennä budjeteissa. Silti katulapsia on kaikkialla maailmassa, euroopassakin, nälkäisenä nukkumaan ja rahaa jää vielä kotiin lähetettäväksi, ehkä Santisteban sanoo. jopa pyörään. Kun lapsi huomaa tehneensä väärän valinnan, on usein Katulasten tilanne on puhuttanut tänä keväänä laajemminkin. YK:n mahdotonta kääntyä takaisin. tytöille ero perheistä on usein lopullista, ihmisoikeusneuvosto valitsi katulapset vuosittaisen lasten oikeuksia sillä kotipuolessa ajatellaan, että he ovat kadulla asuessaan menettäneet
10
Un Photo/Jean- Marc Ferré
Katulasten turvakodissa opin, että minullakin on oikeuksia, pakkoavioliittoa paennut tania (kuvassa), 14, kertoo. Kadulla asuessaan lapset ratkaisevat monimutkaisiakin ongelmia, jotta selviävät hengissä. Myös meillä on kykyjä, tania vakuuttaa.
kunniansa, eikä heitä haluta takaisin. Joskus vanhemmat ovat lähettäneet lapsensa palkkatyöhön tietämättä, mikä häntä määränpäässä todellisuudessa odottaa.
Vaikeinta on voittaa luottamus
Sévérine, tania ja riaz ovat saaneet mahdollisuuden "päästä elämässä eteenpäin", kuten he itse asian ilmaisevat. Sévérine elätti itsensä aiemmin kadulla myymällä maapähkinäkakkuja. nyt hän on oppisopimuksen turvin töissä vaatevalmistamossa ja työskentelee myös myyjänä. Sévérine on Planin tukeman afrikan lapsityöläisten liikkeen (aMWCY) jäsen. aMWCY on Sévérinin mielestä hyvä esimerkki katulasten hyväksi tehtävästä työstä: se auttaa lapsia saamaan turvallisen ammatin ja pääsemään kouluun. vanhempia ja perheitä pitäisi myös tukea laittamaan lapsensa kouluun, Sévérin sanoo. taniakin haaveilee koulusta. Kun näen lapsen koulumatkalla reppu selässään, toivon, että minäkin pääsisin kouluun, hän kertoo. isän kuoltua tania muutti äidin kanssa pääkaupunkiin, Dhakaan. Pitkän etsimisen jälkeen tanian äiti sai töitä kotiapulaisena, ja työnantaja antoi heidän myös asua rappujensa alla. Äiti työskenteli päivittäin aamusta iltaan, ja tania keräsi torilla kadulle pudonneita riisinjyviä. hän oli silloin 67-vuotias. Sitten äiti meni uudestaan naimisiin, tania kertoo.
isäpuoleni ei voinut sietää minua, ja siksi äitini halusi minun menevän varhain naimisiin. en voinut muuta kuin karata. tania löysi Plan Bangladeshin ylläpitämän katulasten turvakodin. Kaikkiaan niitä on kolmetoista. turvan lisäksi keskukset tarjoavat monenlaisia taitoja elämää varten. opin kirjoittamaan nimeni, lukemaan ja tekemään käsitöitä. Sain pelata muiden lasten kanssa ja jopa katsoa televisiota, tania kertoo. Sain nukkua turvassa ja pääsin hoitoon, kun sairastuin. opin, että minullakin on oikeuksia. tania sai keskuksesta töitä vertaistukijana. vertaistukijat kertovat kadulla oleville lapsille keskuksista ja siellä tarjolla olevista mahdollisuuksista. vaikeinta työssäni on voittaa tyttöjen luottamus. he pelkäävät minun olevan ihmissalakuljettajien kätyri, tania kertoo. riazkin kertoo luottamuspulan hankaluuksista. lisäksi riaz joutuu vastakkain huumediilereiden kanssa, sillä he eivät pidä siitä, että riaz vie heiltä asiakkaat. riaz ei ole mikään muskelimies, mutta hänen olemuksessaan on tyyneyttä ja vakautta, joka tekee kuulijaan vaikutuksen. emme halua kasvaa "katulapsina", yhteiskunnan hylkiöinä. olemme lapsia, joilla on monenlaisia kykyjä ja taitoja, riaz vakuuttaa ja kaikki kolme nuorta ovat siitä yhtä mieltä. Mekin pystymme rakentamaan yhteiskuntaa. toivomme, että kuulette meitä ja ryhdytte toimiin.
Katulapset ovat yhä ilman oikeuksia
olennaisin asia katulasten tilanteen parantamisessa on heidän laillisen asemansa tunnustaminen eli se, että heidän oikeutensa turvataan lainsäädännössä. Sen jälkeen on löydettävä mekanismit heidän suojelemisekseen, ja sitten tehtävä tiivistä yhteistyötä heidän oikeuksiensa toteutumiseksi. tämä on avain pysyviin tuloksiin, Planin neuvonantaja ruth Santisteban selvittää. Santisteban myös korostaa, että lapset on otettava mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon. YK:n ihmisoikeusneuvoston kokouksen yhteydessä julkaistiin kansainvälisen Planin raportti Still on the street still short of rights. raportti valottaa kattavasti katulasten asemaa ja antaa suosituksia toimien tehostamiseksi. tutkimus toteutettiin yhdessä katulasten hyväksi työtä tekevän järjestön Consortium of Street Children (CSC) kanssa. Kansalaisjärjestöt tekevät paljon työtä, joka ei aina ole näkyvää mutta jolla saadaan ihmisoikeuksia toteutumaan kaikkialla maailmassa. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja -elimet ovat tärkeitä, koska ne antavat ihmisoikeuksia edistävälle työlle oikeutuksen ja työkalut, joihin vedota, kun ihmisoikeudet eivät toteudu, ruth Santisteban painottaa. lasten oikeudet ovat nyt aiempaa vahvemmin esillä sekä YK:n toimielimissä että eU-tasolla. työssä on saavutettu merkittäviä kansainvälisiä tavoitteita, ja uskon, että lähivuosina meillä on kerrottavana lukuisia hyviä uutisia. Lue raportti ja Planin kannanotto YK:n ihmisoikeusneuvostolle: www.plan.fi
11
UutisiaSuomesta
Musikaalin tuotot kehitysmaiden tytöille
lahtelainen tiirismaan koulu järjesti huhtikuun lopussa hyväntekeväisyysillan, joka keräsi 460 euroa kehitysmaiden tyttöjen koulutukseen. illan aikana alakoulun kuoro esitti kolme kappaletta, ja juhla huipentui oppilaiden itse toteuttamaan Grease -musikaaliin. tapahtuman tuotot ohjataan Planin Koska olen tyttö -kampanjaan, joka parantaa erityisesti tyttöjen koulutustasoa ja suojelua. idea hyväntekeväisyysillasta sai alkunsa tiirismaan koulun englanninkielisten luokkien oppilailta yhdessä opettaja Anne Sileniuksen kanssa. Kuudesluokkalaisten englanninkielen tunnilla käsiteltiin Grease-musikaalia, josta kipinä omaan musikaali- ja hyväntekeväisyysprojektiin lähti. oppilaat suunnittelivat itse musikaalin käsikirjoituksen, tanssiosuudet, lavasteet ja puvut. halukkaita esiintyjiä oli niin paljon, että pääroolit ja osa sivurooleista jouduttiin valitsemaan suljetulla lippuäänestyksellä. tämän jälkeen alkoi ahkera laulujen ja vuorosanojen harjoittelu. Musikaali-illan tuotot haluttiin lahjoittaa hyväntekeväisyyteen, ja tiukan seulan jälkeen kohteeksi valikoitui Planin Koska olen tyttö -kampanja. oppilaat pitivät kehitysmaiden tyttöjen koulutusta tärkeänä teemana. Juhlailta sai huikean vastaanoton yleisöltä. Paikalla oli myös Planin vapaaehtoinen Sirpa Kosola, johon nuoret tekivät suuren vaikutuksen. on hienoa, että nuoret ajattelevat kansainvälisesti ja huomioivat tässä kulutusmaailmassa myös köyhien maiden nuoret. illan aikana Kosola kertoi Planin toiminnasta sekä kannusti osallistumaan Koska olen tyttö -tietovisaan, jotta nuoret ja vanhemmat saisivat lisää tietoa kehitysmaiden tyttöjen elämästä.
Globaalikasvatuksen kesäkoulu järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa
Plan Suomi on mukana järjestämässä globaalikasvatuksen kesäkoulua, joka pidetään tänä kesänä ensimmäistä kertaa Suomessa. Kesäkoulun pääjärjestäjä on Kehys ry. hämeenlinnan lähelle Petäykseen kokoontuu 12.18.6. noin 80 globaalikasvatuksen ammattilaista eri puolilta maailmaa, lähinnä eUmaista, mutta myös aasiasta, afrikasta ja latinalaisesta amerikasta. lähes kaikki osallistujat työskentelevät kansalaisjärjestöissä globaalikasvatuksen parissa. Kesäkoulun tarkoitus on vahvistaa osallistujien kykyjä vähentää köyhyyttä lisäämällä kansalaisten tietoja, taitoja ja osallistumismahdollisuuksia. Kesäkoulu on hieno mahdollisuus verkostoitua saman alan ammattilaisten kanssa ja saada uusia, kansainvälisiä näkökulmia, kertoo Eeva Ervamaa, Plan Suomen koulutussuunnittelija. Kesäkoulu järjestetään joka vuosi eri maassa ja eri teemalla. tänä vuonna Petäyksessä pohditaan, miten työn laatua ja vaikuttavuutta voi edistää ja arvioida järjestötyössä.
Mikä globaalikasvatus?
· Globaalikasvatus on toimintaa, joka ohjaa ihmisiä maailmanlaajuiseen yhteisvastuuseen. · Kasvaminen globaaliin vastuuseen kestää koko elämän, joten globaalikasvatus koskee niin lapsia, nuoria kuin aikuisiakin. · Globaalikasvatukseen kuuluu laaja kirjo erilaisia kasvatus- ja opetusmenetelmiä, joita voidaan hyödyntää mm. kouluissa, harrastusryhmissä, työpaikoilla ja monenlaisissa tapahtumissa. · Globaalikasvatusta voivat tehdä mm. järjestöt, koulut, seurakunnat, yritykset ja tiedotusvälineet.
Mikä kesäkoulu?
· Koulutustapahtuma, joka on osa euroopan komission rahoittamaa DeeeP3-hanketta. Plan Suomi on vetovastuussa hankkeesta. · DeeeP on osa vahvaa eurooppalaista kehitysyhteistyöjärjestöjen perhettä ConCorDia, jonka jäseniä mm. kansainvälinen Plan ja suomalainen Kehys ovat.
12
Testaa tietosi vedestä www.k : emira.c om
oletko amatöörin asteella vai virallinen vesitietäjä?
Kemiran ja Planin yhteinen Puhdas vesi on ihmisoikeus -kampanja onnistui yli odotusten. Kemira julkaisi Maailman vesipäivänä 22.3. nettisivullaan vesiaiheisen tietokilpailun, vesitietäjän , jonka tavoitteena oli kerätä ihmisiä vesiaiheisten kysymysten äärelle. Jokaisesta oikeasta vastauksesta Kemira lahjoitti 10 senttiä Planille. Kampanja-aikana peliä pelattiin yli 30 000 kertaa, ja kokonaislahjoitustavoite tuli täyteen viidessä päivässä. varoilla tuetaan kehitysmaiden lasten oikeutta puhtaaseen veteen, terveyteen ja kehitykseen. Pelaajien innokkuus ja kampanjan saama huomio yllätti meidät iloisesti. oli hienoa nähdä, kuinka ihmiset keräsivät oikeita vastauksia kasvattaen lahjoitussummaa ja oppivat samalla uusia asioita puhtaasta vedestä ja sen merkityksestä maailmassa, sanoo Kemiran verkkoviestintäpäällikkö Liisa Tikkanen. hyväntekeväisyyskampanja on jo päättynyt, mutta Älypää-teknologialla totutettua vesitietäjäälypeliä voi käydä pelaamassa Kemiran verkkosivuilla tämän vuoden loppuun saakka. Pelaamalla selviää muun muassa, miten sana "välppäys" liittyy veteen.
Plan mukana Maailma kylässä -festivaaleilla
Maailma Kylässä -festivaali järjestettiin jälleen tänä vuonna 28.29.5 helsingin Kaisaniemen puistossa ja sen lähialueilla. Plan oli tapahtumassa mukana jakamassa tietoutta kehitysmaiden lasten asemasta ja globaalikasvatuksesta yhdessä PlanKansalaisten eli Planin vapaaehtoisten kanssa. Plan järjesti omassa telttapisteessään toimintaa erityisesti lapsille ja nuorille. Planin lastenhallituksen jäsenet opastivat yleisöä kierrätysjalkapallon saloihin ja itse tehtyjen korujen maailmaan. Mitä?-verkoston jäsenet rohkaisivat nuoria kirjoittamaan viestinsä uudelle eduskunnalle, ja Planin vapaaehtoiset houkuttelivat ongintanumerolla lisää ihmisiä mukaan Planin toimintaan. Maailma Kylässä -festivaali on kaikille avoin kylä ja kohtaamispaikka, joka esittelee kulttuurin makupaloja ja yllätyksiä eri puolilta maailmaa. Festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1995. Sen pääjärjestäjä on Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa, joka on noin 300 kehitysyhteistyötä tekevän tai muuten kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevän suomalaisen kansalaisjärjestön kattojärjestö.
Oletko kiinnostunut globaalin kansalaisvastuun kysymyksistä
ja aktiivisesta vaikuttamisesta maailman tilaan?
vaikuttamistyön kanavana toimiva nuorten aikuisten Mitä?-verkosto hakee Johto- ja Suunnitteluryhmäänsä (JoS) uusia jäseniä. ryhmä ideoi, suunnittelee, kehittää ja koordinoi verkoston toimintaa yhdessä taustaorganisaatio Planin kanssa. verkoston toiminta on suunnattu 1830-vuotiaille.
JoS-ryhmä kokoontuu säännöllisin väliajoin. Ryhmässä pääsee mm.
Uusia jäseniä ryhmään haetaan ajalla 1.6-16.9.2011. valittu JoS-ryhmä aloittaa toimintansa syksyllä 2011.
->
- Ideoimaan uutta, innovatiivista valtakunnallista toimintaa - Saamaan kokemusta järjestötyöstä - Oppimaan lisää vaikuttamistyöstä ja globaalin kansalaisvastuun kysymyksistä - Muuttamaan maailmaa hyvien tyyppien kanssa
Vapaamuotoisethakemuksetlähetetäänosoitteeseenmitaverkosto@plan.fi.Kerrohakemuksessamotivaatiostasi toimia verkoston JoS-ryhmässä sekä mahdollisesta vapaaehtoistyö- tai vaikuttamistyökokemuksestasi. Lisätietoja antaa verkostokoordinaattori Anna Peltoniemi: anna.peltoniemi@plan.fi, 09-68698011.
www.mitaverkosto.fi
UutisiaSuomesta
Maahanmuuttajanuoret oppivat uusia taitoja suomalaisilla työpaikoilla
Shareef, 14, lajittelee keskittyneenä postipaketteja laareihin postinumeron mukaan. Jakomäen peruskoulun valmistavaa luokkaa käyvä helsinkiläispoika on tutustumassa työelämään Pasilan postikeskuksessa. Mahdollisuuden tutustua työelämään tarjosi Plan Suomen hanke Minun polkuni, joka tukee maahanmuuttajanuoria peruskoulun jälkeiseen koulutukseen ja työelämään. Shareef muutti iranista Suomeen 2008, ja tämä on hänen ensimmäinen katsauksensa suomalaiseen työelämään. Shareef kiittelee, että työskentely itellalla on ollut hieno kokemus: hän on tutustunut ihmisiin ja oppinut uutta. aluksi sain paljon apua, ja nopeasti opin tekemään itse. nuori oppii nopeasti! Saan aina apua, kun kysyn. tulevaisuudessa Shareef haluaisi opiskella autonkorjaajaksi tai sähkömieheksi. Minun polkuni -hanke alkoi viime vuonna pääkaupunkiseudulla. Sen lisäksi, että maahanmuuttajanuoret pääsevät tutustumaan työelämään, heitä tuetaan kouluissa säännöllisesti kokoontuvissa vertaisryhmissä. tänä keväänä mukana hankkeessa on ollut 29 nuorta, joista 17 tutustui työelämään suomalaisissa yrityksissä. Yrityksille hanke tarjoaa helpon ja antoisan tavan kantaa yhteiskuntavastuuta. Maahanmuuttajanuorten ja muiden ulkomaalaisten työllistäminen on avannut työyhteisön silmiä. ennakkoluulot ovat vähentyneet, kun itse kukin on huomannut, miten vähän ihmiset eroavat toisistaan. Kaikilla on tavoitteita ja unelmia, tulimmepa mistä tahansa, kertoo Jukka Kaarkoski, itellan raskastuotannon esimies.
Plan ja leiras yhteistyöhön
lääkeyhtiö leiras ja Plan tukevat yhdessä laosin tyttöjen koulunkäyntiä. Jokaisesta apteekissa myydystä Calcichew®-pakkauksesta leiras lahjoittaa 5 senttiä Planille, joka ohjaa rahat laosiin. leiras on osa monikansallista nycomed -konsernia, joka kuuluu maailman 30 Lahjoitamme jokaisesta Calcichew®-pakkauksesta 5 senttiä tyttöjen koulutukseen Laosissa. suurimman lääkeyrityksen joukkoon. leiraksen viestintäjohtaja Malla Hintsala on mielissään yhteistyöstä. Yhteistyö Planin kanssa sopii hyvin leirakselle, koska haluamme toimia vastuullisesti. Monissa hankkeissamme olemme puhuneet suomalaisten vanhusten yksinäisyydestä. nyt otamme myös kansainvälisen näkökulman ja haluamme olla mukana katkaisemassa köyhyyden kierrettä, sanoo hintsala. Planin kautta tuetaan erityisesti laosin syrjäseuduilla asuvien tyttöjen koulunkäyntiä. laosin sisällä kehityserot ovat suuret. Syrjäseuduilla asuvien etnisten vähemmistöjen lapset ovat heikoimmassa asemassa ja jäävät jopa vaille perusopetusta. Puolet laosin 5,6 miljoonasta asukkaasta on alle 18-vuotiaita.
13/11 O 1.2011
TUEMME TYTTÖJEN KOULUPÄIVÄÄ
treenaa itsellesi hyvä mieli
elixia-kuntokeskuksissa on meneillään hyväntekeväisyyskampanja yhteistyössä Planin kanssa. Jokaisesta harjoituskerrasta elixia lahjoittaa 10 senttiä Planin Koska olen tyttö -kampanjalle. Kampanja jatkuu kesäkuun loppuun asti, ja siihen voi osallistua Suomen kaikissa elixian kuntokeskuksissa, joita on 11. elixian kuntokeskuksista saa jokaisesta treenikerrasta tarran, joka liimataan keräilyjulisteeseen oman nimen kohdalle. näin kuntoilijat voivat kampanjan aikana seurata omaa ja toisten aktiivisuutta sekä kohottaa kunnon lisäksi omaa hyvää mieltään. elixia on Suomen suurimpiin lukeutuva kuntosaliketju. Keskuksia on helsingissä, espoossa, turussa, tampereella ja Jyväskylässä.
D-vitamiinin ja kalsiumin puutteen ehkäisyyn ja hoitoon sekä osteoporoosihoido n tueksi iäkkäillä henkilöillä. Ei lapsille. Tutustu huolellisesti pakkausselostees Vain apteekista. een.
14
TIINA KIRKAS KUvat PLAN /MINA FUNAKOSHI
Rikkaatkaan maat eivät ole suojassa luonnonkatastrofeilta
Japaninmaaliskuinenkatastrofiketjumuistuttiihmiselämän haavoittuvuudesta kaikkialla maailmassa. edes rikas ja teknologisesti kehittynyt Japani ei kyennyt täysin suojaamaan kansalaisiaan luonnonvoimien tuholta.
tulvista. Myös Japanissa suurin tuho aiheutui tsunamista. Kehittyneiden Kun maa järisi Japanissa honsun saaren itäosissa, järistyksen voimakmaiden kansantaloudet kuitenkin toipuvat luonnonkatastrofeista varsin kuudeksi mitattiin yhdeksän magnitudia. Japanilaistutkijan mukaan pian. vastaavalla tavalla maa järisee saarivaltakunnassa vain kerran tuhannestoisin on köyhissä valtioissa, joissa ihmiset sa vuodessa. useimmiten odottavat turhaan apua ja Suurinta tuhoa aiheutti kuitenkin järistykkuolevat sortuvien talojensa alle. esimerkiksi sen jälkeinen tsunami, joka korkeimmillaan vaikka vauraus ei anna täyttä haitissa vuonna 2010 seitsemän magnitudin ylsi kymmeneen metriin. Se vei mukanaan suojaa, maanjäristys kohtelee maanjäristys ehti tappaa 220 000 ihmistä. taloja, teitä, siltoja ja kokonaisia rahtialuksia. hellemmin rikkaita kuin köyhiä. Usein köyhillä ei ole varaa eikä taitoa hyökyaalto tuhosi myös tehtaita, peltoja ja rakentaa järistyksen kestäviä koteja. heiltä kalasatamia ja hävitti siten satoja tuhansia puuttuu myös motivaatio suojautua luontyöpaikkoja. Samalla se katkoi sähköjohtoja ja nononnettomuuksilta, sillä he uskovat kuolevansa todennäköisemmin vesiputkia. malariaan, koleraan tai väkivaltaan kuin maanjäristykseen. Pahiten kärsivät Fukushiman, Miyagin ja iwaten hallintoalueet, joissa teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö oeCD laskeekin, että luonnononasuu viitisentoista miljoonaa ihmistä. nettomuuksissa kuolee joka vuosi keskimäärin 60 000 ihmistä. valtaosa tsunami sekoitti myös Fukushiman ydinvoimalan turvajärjestelmät. heistä menehtyy maanjäristyksissä ja nimenomaan köyhissä maissa. reaktorien jäähdytys petti, ja radioaktiivista säteilyä vuoti ydinvoimalan ulkopuolelle ihmisterveydelle vaarallisia määriä. Myöhemmin huhtikuussa ydinvoimalaonnettomuus arvioitiin vakavuudeltaan tshernobylin kaltaiseksi suurkatastrofiksi. rikkaat köyhtyvät, köyhät kuolevat Maaliskuinen tapahtumaketju yllätti japanilaiset, vaikka se on yksi Japanin tuhoalueilla Plan keskittyi auttamaan lapsia ja nuoria, joiden maailman parhaiten luonnononnettomuuksiin varautuneista maista. koulunkäynti häiriintyi katastrofin takia. Pahimmin vaurioituneilla alueilSaman koki Yhdysvallat huhtikuun lopussa, kun pyörremyrsky tappoi la 70 prosenttia kouluista tuhoutui. satoja ihmisiä erityisesti alabaman osavaltiossa. Miyagissa togajon ja ishinomakin kaupungeissa Plan jakoi kouluSilti luonnononnettomuudet kohtelevat hellemmin rikkaita kuin tarvikkeita ja -pukuja. lisäksi Plan antoi psykososiaalista tukea lapsille, köyhiä maita. jotka olivat kadottaneet vanhempansa tai olivat muuten huolissaan esimerkiksi Japanissa hyvä ja hallittu rakentaminen säästää ihmishen- tulevaisuudestaan. Järjestö piti huolta, että lapset saivat leikkiä, lukea ja kiä varsinkin maanjäristyksissä, samoin hyvin koulutettu ja varustettu olla vain lapsia. pelastuskoneisto. Japanilaiset myös tietävät, kuinka toimia ja noudattaa Japani on yksi Planin merkittävimmistä lahjoittajista, mutta se vasviranomaisten ohjeita. taanotti nyt myös itse apua omassa hädässään. lisäksi maaperän lähes jatkuva liikehdintä muistuttaa japanilaisia luonnonkatastrofin seurauksena kaikkiaan 27 000 ihmistä kuoli tai mahdollisesta vaarasta ja maalla on varaa ylläpitää toimintavalmiutta. katosi. Sitäkin useampi loukkaantui tai sairastui. Sadat tuhannet ihmiset rikkaissa valtioissa suurimmat menetykset ovatkin usein taloudellijoutuivat myös muuttamaan väliaikaisiin majoituskeskuksiin. sia, ja ne johtuvat pääasiassa vesivahingoista, kuten pyörremyrskyistä ja
Plan auttoi lapset kouluun myös Japanissa
15
PUUhASivUt - JuniorPlan
itä-timor
Tropiikin köyhä maa Korea
North
South Korea
K
Japan
M P
väritä lippu
itä-timorin lipussa on neljää väriä: punaista, keltaista, mustaa ja valkoista, väritä lippu niillä väreillä. P tarkoittaa, että alue väritetään punaiseksi, K tarkoittaa, että alue väritetään keltaiseksi ja M, että alue väritetään mustaksi. (v=valkoiseksi).
leikin riemua ja iloa kirjoista
Philippines
itätimorilaiset lapset leikkivät innoissaan odottaessaan kirjastoauton saapumista. Planin tukema kirjastoautohanke on tuonut paljon iloa syrjäseutujen lapsille samalla korostaen lukutaidon tärkeyttä. tiesitkö, että Suomessakin kirjastoautot vievät kirjoja lainaksi seuduille, joista on kirjastoihin pitkä matka? ensimmäiset kirjastoautot liikennöivät jo lähes 100 vuotta sitten, vuonna 1913. nykyään kirjastoautoja on Suomessa käytössä vajaat 200. oletko sinä koskaan käynyt kirjastoautossa?
bodia
Vietnam
etsi itä-timorin muoto
Brunei
1 2
Malaysia
Singapore
Malaysia
I
n d o
n e s
i
a
Papua New Guinea
Solom
Timor Leste
A u s t r a l i a
3 4
16
lapset maailmalla - karpin maalausta ja liikunnan iloa
lähes 250 lasta osallistui toukokuussa Planin järjestämään lasten päivän tapahtumaan Japanin tagajossa. lapset saivat kuunnella musiikkiesityksiä, osallistua liikuntarasteihin, tehdä leluja ja maalata karppikaloja. Mikä on karppi? Se on suurikokoinen makean veden särkikala. Japanissa karppia pidetään onnen tuojana. lasten päivän tapahtuman tarkoituksena oli antaa tukea lapsille, jotka kärsivät Japanin maaliskuisesta maanjäristyksestä ja sen aiheuttamasta tsunamista.
idea: Minkälainen on sinun ympäristösi?
Piirrä paperille, miten sinä näet oman ympäristösi tai miten suojelisit maapallon luontoa. voit myös piirtää kangastusseilla yksiväriseen puuvillakassiin. Kuvassa on kiinalaislasten näkemys ympäristöstään.
Kesäkuun lapsen oikeus
Lapsen hyvinvointi ei saa riippua siitä, mistä päin maailma hän on kotoisin tai miltä hän näyttää. Artikla 2. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa on 54 artiklaa. Mitä sinulle tulee mieleen tästä 2.artiklasta? lähetä omat ajatuksesi sähköpostilla osoitteeseen toimitus@plan.fi.
SivUn 16 tehtÄvÄn oiKea vaStaUS on nUMero nelJÄ.
17
teKSti Ja KUvat PLAN PERU
Ratkaiseva hetki Perun lapsille
lapset ja nuoret vaativat oikeuksiaan Perun presidentinvaaleissa ja onnistuivat yli odotusten.
lan luonnehti hetkeä tärkeäksi virstanpylvääksi perulaisten lasten oikeuksien toteutumisessa: jokainen presidenttivaaliehdokas allekirjoitti peruskirjan, joka velvoittaa heitä parantamaan miljoonien perulaisten lasten ja nuorten elinolosuhteita. Planilla oli merkittävä rooli yli 40 paikallisen ja kansainvälisen järjestön koalitiossa, joka valmisteli esityslistan lapsen oikeuksista. Koalitio kampanjoi valtakunnallisesti yhdessä lasten ja nuorten kanssa "Äänestä lapsille" -iskulausein. Kampanja korosti, että vaikka alaikäiset eivät itse saa äänestää, heillä on oikeus saada mielipiteensä kuuluviin.
"nyt allekirjoitettu dokumentti ei ole toivelista vaan sitoumus lasten hyväksi."
P
Selkeillä tavoitteilla saavutetaan halutut tulokset
ohjelma asettaa selkeät tavoitteet seuraavalle hallituskaudelle lasten terveyden ja koulutuksen parantamiseksi. lisäksi se määrittelee, miten lapsia voidaan parhaiten suojella väkivallalta. Seuraava hallitus sitoutuu: · varmistamaan, että jokainen lapsi ja nuori Perussa saa henkilöllisyystodistuksen, joka suojaa häntä ihmiskaupalta ja muulta hyväksikäytöltä · antamaan rokotesuojan vähintään 95 %:lle alle 3-vuotiaista lapsista · perustamaan kansallisen raportointijärjestelmän lapsiin kohdistuvasta väkivallasta. tämä peruskirja ei ole vain toivelista, vaan seuraavan hallituksen sitoumus parantaa miljoonien laiminlyötyjen, hyväksikäytettyjen ja köyhyydessä elävien perulaisten lasten ja nuorten asemaa. hallitus sitoutuu vähentämään maassa vallitsevaa eriarvoisuutta, sanoo Plan Perun maajohtaja Mariella Greco. Sitoumus painottaa niitä kriittisiä painopistealueita, jotka estävät
lapsia ja nuoria kasvamasta ja kehittymästä täysipainoisesti. lapset ja nuoret muodostavat yli kolmasosan Perun väestöstä. noin 60 % heistä elää köyhyydessä. Maan koulutustaso on alhainen, ja suuri osa lapsista kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta ja väkivallasta. valtion selvityksen mukaan kahdeksan kymmenestä lapsesta on kohdannut fyysistä tai psyykkistä väkivaltaa. väkivalta tapahtuu pääosin kotona, ja suurin osa väkivallan uhreista on tyttöjä. Perun presidentinvaalit pidettiin 10. huhtikuuta. Yksikään kandidaatti ei saanut yli puolta äänistä, joten vaalien toinen kierros järjestettiin 5. kesäkuuta. vaalien tulos ei ennen Plan-lehden painoa ollut tiedossa.
Presidenttivaaliehdokkaat sitoutuivat parantamaan lasten terveyttä ja suojelua, lapset ja Plan Perun maajohtaja Mariella Greco iloitsevat.
18
lapset saavat apua hampaidenhoitoon
Suun alueen huono terveys on vakava ongelma Perun maaseudulla. Hammaslääkäreitä on vaikea houkutella työpaikkoihin syrjäisille alueille, kuten esimerkiksi Andien rinteille. antan maakunnassa, Cuscon maaseudulla, on vain kolme hammaslääkäriä. asukaslukuun suhteutettuna jokainen heistä hoitaa 7 000 asukkaan hampaat. nopean laskutoimituksen mukaan päivässä olisi 29 asiakasta, joista jokainen saisi hammaslääkärin ajasta 15 minuuttia vuodessa edellyttäen, että lääkäri jättää käymättä kahvitauoilla. hyvää hammashoitoa, saati vaativimpia toimenpiteitä, on käytännössä mahdotonta tarjota. Monet menettävätkin hampaansa jo nuorena niiden reikiintymisen ja hoidon puutteen takia. Yhdessä Perun terveysministeriön ja antan Micro-netin kanssa Plan toteutti hankkeen, jossa korjattiin kaikki hampaiden halkeamat ja vauriot jo alkuvaiheessa. aluksi hoidettiin 69-vuotiaiden lasten hampaat, ja hoitojakson jälkeen heille annettiin tietoa ehkäisevän hammashoidon tärkeydestä, suun ja hampaiden hoidosta sekä oikeasta harjaustekniikasta. hollantilaisten hammaslääkärien ja Dentamigosin avulla hanke oli mahdollista laajentaa Zuriten alueelle, jossa on hoidettu tähän mennessä jo 500 asukkaan hampaat. olemme onnellisia, että olemme saaneet hoitoa, sanoo 5-luokkalainen Dalia. Se sattui vähän, mutta nyt saan olla rauhallisin mielin. en joudu kärsimään hammassärystä, sillä minua neuvottiin, miten voin hoitaa hampaitani ja miten tärkeää on harjata ne syönnin jälkeen. toinen oppilas Elmer kertoi, että muutamat hänen ystävänsä olivat niin peloissaan, etteivät halunneet mennä sisään. Kun he näkivät
tyytyväiset asiakkaat ja huomasivat, ettei hoito ollutkaan niin tuskallista, hekin halusivat vastaanotolle. Minua sattui vähän, koska he joutuivat vetämään pois kipeän hampaani. Se oli niin kipeä, etten välillä edes pystynyt tekemään läksyjäni. nyt loputkin hampaani on hoidettu, enkä joudu enää kärsimän hammassärystä, elmer iloitsee.
teKSti Ja KUva MILGAROS SALAZAR/IPS
viljelijät vaihtoivat hakkuut metsänsuojeluun
Maanviljelijät haluavat antaa lapsilleen arvokkaan perinnön. Perulainen viljelijä Pablo Escudero nimittää edessä kohoavaa metsäseinämää sateenkutsujaksi. olemme ponnistelleet ankarasti voidaksemme jättää tämän perinnön lapsillemme, hän sanoo. Kyltissä lukee virallinen nimi: ojos de aguan tulevaisuuden metsä. 2 400 hehtaarin laajuinen, kuivaa trooppista tyyppiä oleva metsä sijaitsee Perun pohjoisosassa San Martín alueen Picotan maakunnassa. espanjan ilmaus "ojo de agua" (veden silmä) tarkoittaa pientä luonnonlähdettä. niitä on lukuisia ylhäällä metsässä, jossa muut vesilähteet niukkenevat. olemme turvautuneet moniin keinoihin metsän suojelemiseksi: tehneet ilmoituksen maarekisteriin, asettaneet rajapyykkejä, muodostaneet huoltoryhmiä. lisäksi olemme selittäneet ihmisille, että ilman metsää meillä ei ole vettä eikä siten elämääkään, escudero listaa. escudero, 50, on vuonna 2006 perustetun ojos de aguan tulevaisuusmetsäyhdistyksen puheenjohtaja. Jäseninä on 16 paikallista maanviljelijää, jotka aiemmin tapasivat kaataa metsiä peltojensa tieltä. Kyse on alueen ensimmäisestä yksityisestä aloitteesta suojella yhteisön metsää. alussa hanke epäilytti monia, mutta nyt se saa kiitosta ympäristöjärjestöiltä. Metsiensuojelu on ollut Perussa valtion kontolla, mutta laki vuodelta 2000 sallii myös kansalaisyhteiskunnan osallistumisen. Peru menettää edelleen 150 000 hehtaaria metsää vuodessa amazonian alueen hakkuiden vuoksi. Suojelun piirissä on kuitenkin jo 994 000 metsähehtaaria. Kun tulimme tänne ensi kerran, kohtasimme moottorisahat ja mafian, joka teki meistä valituksen, muistelee escudero, joka on ollut pariin otteeseen oikeudessa metsänsuojelun vuoksi. Suojelijat saivat apua Perun ympäristöoikeuden yhdistykseltä ja voittivat jutut. vuosi sitten metsäyhdistys sai suojelulle toimiluvan 40 vuodeksi. Seudun luonto on erittäin monimuotoinen, ja metsäyhdistys rakentaa parhaillaan vierastaloa ja auditoriota tutkijoita ja muita kävijöitä varten. escuderon mukaan suojeluhanke on saanut tukea paikallisilta viranomaisilta ja järjestöiltä. lisäksi Suomen suurlähetystö antoi viime vuonna 20 000 euroa uuden kuorma-auton hankintaan. ryhmä päätti ostaa auton käytettynä, jolloin rahaa jäi myös sadan kilon painoisten rajapyykkien ja välttämättömien matkapuhelinten sekä tietokoneen hankintaan.
19
UutisiaMaailmalta
toivomuksena katastrofinkestävät koulut
Uutiset maanjäristyksistä, tulvista ja mutavyöryistä ovat tänä vuonna olleet huomion kohteena eri puolilla maailmaa. ilmastonmuutos lisää luonnonkatastrofeja entisestään, ja riskialtteimpien maiden väestöstä yli puolet on lapsia. vuoteen 2030 mennessä katastrofit tulevat vaikuttamaan arviolta 175 miljoonan lapsen elämään. Useat kansainväliset järjestöt, Plan mukaan lukien, kysyivät tutkimuksessa 600 lapselta 21 maassa, mitkä heidän näkökulmastaan olisivat tärkeimmät huomioon otettavat seikat katastrofiin varauduttaessa. Ykköseksi nousi koulurakennuksen turvallisuus: koulut tulisi rakentaa turvallisempiin paikkoihin, tsunameille tai tulville alttiilla alueilla esimerkiksi korkealle merenpinnasta. Koulutyö olisi saatava jatkumaan mahdollisimman pian luonnonkatastrofin jälkeen. lasten suojelun tarvetta katastrofiolosuhteissa pidettiin erityisen suurena. lapsilla ja nuorilla olisi annettavaa päätösvaltaa myös katastrofiriskien hallinnan suunnittelussa, sillä esimerkiksi uuden teknologian käyttäjinä he voivat toimia omissa yhteisöissään keskeisessä viestinnällisessä roolissa. lasten valmius muuttaa totuttuja toimintamalleja on usein joustavampi kuin aikuisten. lue lisää Children in a Changing Climate -verkoston sivuilta: www.ChildreninaChangingClimate.org
Planille kiitosta katastrofivalmiustyöstä Filippiineillä
Planin avustaman filippiiniläiskylän kaupunginjohtaja on saanut YK:lta (United nations international Strategy for Disaster reduction) Saskawapalkinnon onnistuneesta katastrofivalmiusohjelmasta. Joka toinen vuosi jaettavan tunnustuksen tarkoituksena on huomioida poikkeuksellisen edistykselliset valmiustoimet eri puolilla maailmaa. UniSDr on kiittänyt myös suoraan Plania sen toimista katastrofivalmiuksien parantamisessa saarilla. Plan on ollut mukana perustamassa kriisivalmiustoimintaa näillä syrjäisillä saarilla esimerkiksi lisäämällä paikallishallinnon valmiusresursseja, tarjoamalla teknistä apua ja valistamalla koululaisia katastrofitoimista. Kriisivalmiuden parantaminen kuuluu olennaisena osana Planin Filippiinien-ohjelmaan. Uudistukset eivät olisi olleet mahdollisia ilman kansainvälisen Planin apua, kiittää UniSDr:n aasian koordinaattori Jerry Velasquez.
Planin lainaohjelma tarjoaa mahdollisuuden yrittäjyyteen
vuodesta 2009 Plan on koordinoinut Säästö- ja lainaohjelmaa köyhissä maaseutukylissä. ohjelma toimii pankin tavoin tarjoten vaihtoehdon talouden kehittämiseksi köyhillä alueilla, joilla ei ole ollut tarjolla pienluottoja. Planin liberian Säästö- ja lainaohjelman ansiosta 19-vuotias Mary on nykyään yhteisössään arvostettu liikenainen. hän myy palmuöljyä ja tienaa työstään vähintään 70 euroa viikossa. Maryn taival menestyneeksi yrittäjäksi ei kuitenkaan ole ollut helppo. hän pakeni järjestetystä avioliitostaan alaikäisenä, tuli raskaaksi ja joutui kyläyhteisönsä ja perheensä syrjimäksi. Kun Planin lainaohjelma kylässä alkoi, Maryllä oli säästössä neljä dollaria. Mary kiinnitti säästönsä ohjelmaan ja nosti pian 20 dollarin suuruisen lainan aloittaakseen liiketoimintansa. taloudellisen tilanteensa kohennuttua Mary on voinut palata takaisin kouluun, josta hän joutui lähtemään kuudennen luokan jälkeen.
20
Kouluammuskelu innoitti asekeräyksen
Brasiliassa on alkanut kampanja, jossa ihmiset voivat luovuttaa luvattomatkin aseensa viranomaisille korvausta vastaan. vastaavaa on kokeiltu aiemminkin, mutta nyt yllykkeenä oli rio de Janeiron huhtikuinen kouluammuskelu, jossa kuoli 12 nuorta. Brasiliassa arvioidaan olevan 16 miljoonaa tuliasetta. valtaosa aseista on siviileillä, ja niistä vain 7 miljoonaa on laillisesti rekisteröity. aseistautunut kansa on väkivaltainen kansa, oikeusministeri José Eduardo Cardoso muistutti kampanjaa avatessaan. aseriisunnassa on otettu opiksi vuosien 20042005 asekeräyksen virheistä, viva rio -järjestön johtaja Rubem César Fernandes kertoo. aseiden luovuttajilta ei esimerkiksi tarkisteta henkilöllisyyttä, ja korvausten maksu on tehty sujuvammaksi. Korvausten suuruus on 46138 euroa. Fernandes uskoo, että aseita luovuttavat aiempaan tapaan pääasiassa naiset, joita perheen miesten kotona säilyttämät pyssyt pelottavat. hän muistuttaa, että kampanja sai alkunsa laajasta kansalaisten mielenosoituksesta, jossa vaadittiin aseriisuntaa koulutragedian jälkeen. henkirikokset ovat yleistyneet Brasiliassa 1970-luvulta lähtien, mutta aivan viime vuosina suunta on kääntynyt laskuun. viva rio laskee, että kampanjoinnilla on estetty noin 5 000 kuolemaa kahdessa vuodessa. 195 miljoonan asukkaan Brasiliassa tehtiin viime vuonna 43 016 henkirikosta. (iPS)
Plan USa on saanut tunnustuksen innovatiivisuudestaan
Plan USa on valittu innovatiivisempien kehitysyhteistyöjärjestöjen neljänkymmenen kärkijoukkoon. valinnan on tehnyt Devex, yksi suurimmista kansainvälisistä kehitysyhteistyön asiantuntijaverkostoista. Planin kehittää yhteisökohtaisia ratkaisuja kohdealueillaan, jotta voidaan taata positiivisten tulosten pysyvyys ja jatkuvuus, summaa Plan USa:n puheenjohtaja Tessie San Martin (kuvassa). Devexin puheenjohtaja Raj Kumar jatkaa, että suurten ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen ja köyhyyden, ratkaiseminen vaatii innovatiivisia toimia. hänen mukaansa kaikki neljäkymmentä nimettyä järjestöä ovat osoittaneet erityistä luovuutta ja kykyä katsoa vaikeita kysymyksiä uusista näkökulmista.
Pienet lainat auttavat perheitä pois köyhyydestä
KambodzalaisellaHun Mailla ei ollut mahdollisuutta käydä koulua nuorena. nykyään leskeksi jäänyt yksinhuoltajaäiti on Planin avustustyön ansiosta menestyvä kauppias, joka haluaa tarjota paremmat lähtökohdat seitsemälle lapselleen. Plan Kambodza tarjosi hun Maille kumppaniorganisaationsa Krousar Yeungin kanssa 100 dollarin arvoisen starttirahan, jolla hun sai liiketoimintansa käyntiin. ennen kauppaansa Main perhe oli yksi kylän köyhimmistä. nyt lapsilla on mahdollisuus keskittyä koulunkäyntiin työnteon ja tienaamisen sijaan. PlaninlainatoimintaKambodzassaalkoi vuonna 2008. tarkoituksena on saada aikaan pitkän aikavälin kestäviä muutoksia alueen taloudessa.
21
PlanPalat
hyvä vai paha demokratia?
Arundhati Roy (s. 1961) on kirjailija, jonka poliittisia, sosiaalisia ja ympäristöongelmia koskevat kannanotot ovat jakaneet mielipiteitä intiassa. Meghalayassa syntynyt naisasiaa ajavan äidin ja teenviljelijäisän tytär on kirjailijanuransa ohella ehtinyt tuottaa myös tunnustusta saaneita televisio- ja elokuvakäsikirjoituksia sekä valmistua arkkitehdiksi. royn romaani Joutavuuksien jumala (1997) sinkosi nuoren kirjailijan maailman tietoisuuteen, sillä teos voitti Booker-palkinnon ja huomioitiin new York timesia myöten. roy on ensimmäinen intialainen nainen, jolle on myönnetty Booker-palkinto. roylta on hiljan ilmestynyt kolumni- ja esseekokoelma nyky-intian demokratiajärjestelmästä. Kuuntelen heinäsirkkoja - merkintöjä demokratiasta -kokoelman on suomentanut Risto Tiittula. Se ilmestyi liken kustantamana maaliskuussa. esseissään roy pohtii peruskysymyksiä demokratiasta poliittisena järjestelmänä käyttäen esimerkkinään maailman suurinta demokratiaa, intiaa. new Delhissä asuva kansalaisaktivisti on saanut kansainvälistä tunnustusta rauhantyöstään sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, väkivallattomuuden ja tasa-arvon hyväksi.
ensimmäinen uskontotieteilijä leo afrikkalainen
Al Hassan Ibn Muhammad Ibn Ahmad Al Wazzan (14941554) eli leo afrikkalaisen uskomattomat elämänvaiheet ovat kutkuttaneet tutkijoiden ja kirjailijoiden mielikuvitusta vuosisatojen ajan. viimeisin suomennettu romaani on libanonilaissyntyisen Amin Maaloufin leo afrikkalainen (suom. anna-Maija viitanen, WSoY, 2011). al Wazzan oli arabidiplomaatti, kirjailija, tutkimusmatkailija ja maantieteilijä, jonka elämästä tiedetään verrattain paljon hänen matkakertomustensa ansiosta. Granadassa syntynyt al Wazzan matkusteli laajalti. hän kulki diplomaattitehtävissä Saharan halki timbuktuun, toimi sulttaanin lähettiläänä istanbulissa sekä kävi egyptissä todistamassa mamelukkivaltakunnan sortumisen. al Wazzanin kohtalo sai kuitenkin yllättävän käänteen, kun kristityt merirosvot kaappasivat hänet välimerellä ja luovuttivat paavi Leo X:n vangittavaksi roomaan. vankeutensa aikana al Wazzan teki paaviin vaikutuksen oppineisuudellaan ja kohosi vähitellen tämän luotetuksi tietolähteeksi afrikkaa koskevissa kysymyksissä. Paavin kirjastonhoitajana al Wazzan laati kirjoituksia kristinuskon, islamin ja juutalaisuuden eroista ja yhtäläisyyksistä. ennen pitkää paavi käännytti al Wazzan kristityksi ja nimesi tämän kasteessa itsensä mukaan leo afrikkalaiseksi. leo afrikkalaista on kutsuttu uskonsotien repimän aikansa ensimmäiseksi uskontotieteilijäksi, joka kykeni suhtautumaan ympäröivään kuohuntaan tutkijan objektiivisuudella. arabisyntyisestä renessanssioppineesta onkin tullut välimeren uskontojen ja kulttuurien välisen vuoropuhelun tärkeä symboli.
luonnollisesti kylvyssä
afrikkalainen mustasaippua on tulossa suomalaisten kylpyhuoneisiin. Suomeen mustasaippuaa tuo inkuto-niminen yritys, jonka saippuatuotanto toteutetaan Ghanassa perinteisin menetelmin ja käsityönä sekä reilun kaupan ja luomutuotannon periaatteita kunnioittaen. Mustasaippua on luonnonmukainen ja täysin lisäaineeton tuote, jonka raaka-aineet ovat kylmäpuristettu kookosöljy sekä kaakaopavun kuoren tuhkasta saatavat uutteet. tuhka antaa saippualle sen tumman sävyn. Mustasaippuan antiseptiset ominaisuudet ja hellävaraisuus tekevät siitä erityisen sopivan vauvoille ja muille herkkäihoisille. Myös erilaisista iho-ongelmista kuten aknesta tai psoriasiksesta kärsivät ovat saaneet mustasaippuasta apua vaivoihinsa. Saippuaa voi käyttää koko vartalon pesuun aina hiuksia myöten. Miedon tuoksunsa ansiosta se sopii sekä miesten että naisten käyttöön. inkuton mustasaippuaa on nyt saatavilla ruohonjuuri-ekokaupoista suurimmista kaupungeista.
22
Kaatopaikan tähdet
Lucy Walkerin palkittu dokumenttielokuva Waste land (2010) pohtii taiteen kykyä toimia siltana yli sosiaalisen eriarvoisuuden. Dokumentissa seurataan Brasilian tunnetuimman nykytaiteilijan Vik Munizin taidehanketta, jonka hän toteutti maan suurimmalla kaatopaikalla rio de Janeiron laitamilla. Yhdessä kaatopaikkatyöntekijöiden kanssa Muniz koosti heistä muotokuvakollaasin, jonka myyntitulot lahjoitettiin takaisin työntekijöiden edunvalvontajärjestölle. Projektillaan Muniz halusi nostaa julkiseen keskusteluun brasilialaisessa yhteiskunnassa vallitsevan luokkajaon. Dokumentissa haastatellut kaatopaikkatyöntekijät hurmaavat sekä taiteilijan että dokumenttiyleisön. Yksi lukutaitoisista kerää jätekasoista kirjoja haaveenaan koota työntekijöille oma kirjasto. hän siteeraa sujuvasti lempilöytöään Machiavellia. toinen taas opastaa kuvausryhmää jätteidenlajittelussa, ja kolmas ehdottaa, voisiko hän poseerata kameralle kaatopaikalta löytyneessä rikkinäisessä kylpyammeessa kuten ranskalainen vallankumousmies Jean-Paul Marat uusklassisessa maalauksessa vuodelta 1793. Dokumentti välittää kipeästi kaatopaikalla työskentelevien ihmisten puutteenalaisuuden mutta myös sinnikkyyden ja omanarvontunnon. Monet kertovat valinneensa likaisen mutta kunniallisen työn esimerkiksi prostituution tai huumeidenvälityksen sijaan. Kuitenkaan useimmat kaatopaikkatyöläiset kehitysmaissa eivät saa palkkaa ja edunvalvontapalveluita kuten dokumentin työntekijät. Kaatopaikkojen vaarallisissa ja kontrolloimattomissa työolosuhteissa kärsivät eniten lapset.
le Koshari (6:l
)
ä 2,5 dl linssej basmatiriisiä 2,5 dl oneja) (esim. makar 2,5 dl pastaa a lia kuutioitun 2 suurta sipu una tä hienonnett kynt 4 valkosipulin allista öljyä 2 ruokalusik urskaa g) tomaattim 1 tölkki (400 chilijauhetta suolaa pippuria
egyptiläinen pienen budjetin herkku
egyptiläinen perinneruoka koshari on kevyt sekä vatsalle että kukkarolle ja sopii myös kasvissyöjän päivällispöytään. Kosharin perusraakaaineita ovat linssit, riisi ja makaroni. Sen vuoksi uskotaan, että reseptin luojia ovat muinaiset koptilaiskristityt, jotka välttivät syömästä liharuokia paaston aikana. nykyisin koshari on suosittu paitsi katuruokana myös erikoisherkkuna, jonka erilaisia variaatioita voi maistella kyseiselle ruokalajille omistautuneissa egyptiläisravintoloissa.
lisää kattilaan reilu litra vettä sekä huuhdotut linssit. Kun vesi kiehuu, alenna lämpötilaa ja anna linssien hiljalleen kypsyä kannen alla 1530 minuuttia riippuen käyttämästäsi linssityypistä. Kun linssit alkavat olla pehmeitä, lisää riisi ja jatka keittämistä miedolla lämmöllä, kunnes riisi on kypsää. lisää vettä tarvittaessa. Keitä makaroni kypsäksi erillisessä kattilassa ja valuta keitinvesi pois. Paista sipulit ja valkosipuli kullanruskeiksi öljyssä. lisää tomaattimurska ja mausteet pannulle ja anna porista 1020 minuuttia, kunnes seos on saostunut kastikemaiseksi. Kastikkeen voi halutessaan hienontaa survimella tai tehosekoittimessa. Sekoita kypsät linssit, riisi ja makaroni keskenään. tarjoile seos tomaattikastikkeen kanssa.
23
EIJA PALOSUO KUvat PLAN
lapsiavioliitto katkaisee tytön koulutien
Useimmille meistä avioituminen merkitsee odotettua elämänvaihetta ja iloista asiaa, mutta miljoonille maailman tytöille kyseessä voi olla aivan toisenlainen kokemus.
nnen täysi-ikäisyyttä järjestetty lapsiavioliitto vieraan, usein vanhemman miehen kanssa, ero perheestä, koulun keskeyttäminen ja seksuaaliset vaateet merkitsevät rankkaa loppua lapsuudelle. raskaaksi tuleminen nuorella iällä muodostaa vakavan terveysriskin: lapsiavioliittojen yleisyydestä kertoo, että maailman 1519-vuotiaiden tyttöjen yleisin kuolinsyy liittyy lapsen saamiseen. YK-tilastojen mukaan ennen 18 ikävuotta avioituneita naisia ja lapsia on maailmassa 12 kertaa Suomen väkiluvun verran, noin 60 miljoonaa. laskuissa mukana on vain nuori polvi eli tällä hetkellä alle 25-vuotiaat vakavimmat seuraukset perinteestä lankeavat kuitenkin tyttöjen naiset. esimerkiksi Pakistanissa 2049-vuotiaista naisista yli kolmannes kannettavaksi. henkisten traumojen, lapsuudenkodista muuttamisen, on avioitunut ennen aikuisikää. koulun keskeytymisen ja raskaudesta johtuvien terveysongelmien lisäksi Plan Suomi ja Åbo akademi ovat julkistaneet hiljattain yhteistyössä heitä uhkaa usein väkivalta erityisesti liitoissa, joissa tytön ja hänet naiPakistanin lapsiavioliittoja käsittelevän raportin Stealing innocence: neen miehen ikäero on suuri. Mitä nuorempi tyttö on, sitä suuremmalla Child marriage and gender inequality in Pakistan , jonka mukaan todennäköisyydellä hän myös itse uskoo, että ilmiötä ylläpitävät monet kulttuuriin ja perinväkivalta on oikeutettua. teisiin liittyvät syyt sekä sukupuolten välinen Kodin piirissä, neljän seinän sisällä tapahtuyhteiskunnallinen epätasa-arvo. raportin Äärimmäisessä köyhyydessä viin ihmisoikeusloukkauksiin puuttuminen on kirjoittanut Samuel Lane nimeää myös köyelävälle perheelle aina erityisen haasteellista. Ykkösenä Samuel hyyden yhdeksi lapsiavioliittoihin vaikuttavista tyttären avioliitto on yksi lanen listaamista keinoista lapsiavioliittoperintekijöistä. selviytymiskeino. teen murtamiseksi on koulutus. noin 60 prosenttia pakistanilaisista elää Mitä pidempään tyttö käy koulua, sitä alle kahdella dollarilla päivässä. tytöt nähmyöhemmäksi siirtyy avioliitto, lane toteaa. dään tässä tilanteessa taloudellisena taakkana Siten olennainen kysymys on: mitä voimme tehdä tyttöjen koulunperheelle. heillä ei ole koulutusta eikä heidän suunnaltaan ole odotettakäynnin varmistamiseksi? vissa toimeentuloa. Kun isällä on päivittäinen epävarmuus siitä, riittääkö ratkaisuja voivat olla tyttöjen parempi huomionti koulujen suunnitruoka, ja joku mies ehdottaa tämän tyttärelle avioliittoa, ratkaisu voi telussa tai jopa pelkästään tytöille tarkoitetut koulut. Myös taloudelliset näyttää hyvinkin houkuttelevalta se voi olla tapa turvata tyttären kannustimet perheille helpottavat vanhempien päätöstä päästää tyttö tulevaisuus, lane kuvaa. koulutielle. lisäksi lane pitää tärkeänä lainsäädännön tiukentamista niin, että Taakka myös pojille rangaistus alaikäisen avioliittoon pakottamisesta toimisi nykyistä suuMyös pojat kärsivät lapsiavioliitosta. vielä kokemattomina ja rempana taloudellisena pelotteena. lakia tulisi myös valvoa tehokkaasti. kouluttamattomina heidän pitää yhtäkkiä astua perheenpään rooliin ja Samalla perheiden tietoisuutta lapsiavioliiton kielteisistä seuraamuksista ottaa vastuu toimeentulosta, vaikka edellytyksiä ei olisi. eräs raporttiin tulisi vahvistaa. haastateltu poika kuvaa elämänmuutosta näin: tutkimukseen haastatellut naiset eivät toivoneet omille lapsilleen naimisiinmeno merkitsi minulle vaikeita aikoja köyhyyden ja työtvarhaista avioitumista. esimerkiksi 13-vuotiaina naimisiin joutunut, tömyyden takia. olen edelleen työtön, eikä muitakaan toimeentulon haastatteluhetkellä 21-vuotias tyttö toteaa raportissa: lähteitä ole. vaimoni ja minä jouduimme myös kohtaamaan kesken en halua jatkaa tätä perinnettä. Se on väärin. ennen avioitumista menon. Meillä ei ollut rahaa lääkäriapuun, joten minun täytyi lainata tytön pitäisi olla aikuinen ja saada käydä koulunsa loppuun. muilta. laina on nyt maksettu, mutta elämä on yhä hyvin vaikeaa.
E
24
TIINA KIRKAS KUvat PLAN
Mainettaan parempi naisyrittäjä
Bangladeshissa naisyrittäjiä paheksutaan perinteisen työnjaon rikkojina. Silti naiset yrittävät perheensä parhaaksi.
naznin Nazi ryhtyi muotiyrittäjäksi kymmenisen vuotta sitten. hänen miehensä oli menettänyt työnsä ulkomailla ja palannut kotiin Bangladeshiin. Perhe tarvitsi kiireesti elättäjää, joten kolmikymppinen nazi päätti työllistää itsensä kotona. Sitä ennen hän oli turhaan etsinyt koulutustaan vastaavaa palkkatyötä. viidentuhannen takan alkupääoman nazi lainasi mieheltään ja paikalliselta järjestöltä. Pian bisnes alkoi kukoistaa, ja nykyään nazi toimittaa muotia supermarkettiin. liikevoittona hän kuittaa noin 10 000 takaa eli vajaa sata euroa kuukaudessa. täysin nazi ei menestyksestään pääse nauttimaan, sillä hänen perheensä, sukunsa ja naapurustonsa eivät hyväksy hänen toimintaansa. heidän mielestään naisten ei sovi alkaa yrittäjäksi, jos aviomies on elossa. varsinkaan muotibisnes ei ole naiselle hyväksi, he sanovat. nazia väheksyntä harmittaa. heti kun nainen ottaa aloitteen omiin käsiinsä, se leimataan sopimattomaksi, hän toteaa saksalaisessa D+C-lehdessä.
lopputulemana bangladeshilaisten naisten yrittäminen on usein kotikutoista, huonosti tuottavaa ja vailla kasvumahdollisuuksia. Yleensä kyse onkin pienimuotoisesta tekstiilituotannosta ja katukaupasta.
Lupa luoda ja luovia
Mitä naisyrittäjien hyväksi sitten pitäisi tehdä? nyt Bangladeshin yrittäjistä vain joka kymmenes on nainen. D+C-lehdessä eräs naisyrittäjä toivoo, että maan viranomaiset tarjoavat hänelle halpakorkoista lainaa ja helpottavat toimilupien hankintaa. nykyään pienyrittäjiä luotottavat lähinnä Grameen-pankin kaltaiset mikrorahoituslaitokset. listaan voi lisätä myös monipuolisen koulutuksen ja vertaistuen. Siinä kansalaisjärjestöillä on oma roolinsa. esimerkiksi Planilla on Bangladeshissa säästö- ja pienlainaohjelmia, joissa naiset perehtyvät koristeompeluun, vaatevalmistukseen ja vihannesviljelyyn. rahan ja koulutuksen tarjoaminen eivät kuitenkaan riitä, jos ympäristö ei tue naisyrittäjiä. Yrittäminen edellyttää mahdollisuutta hallita omaa elämäänsä, ja siksi naisillakin on oltava oikeus liikkua, luoda ja luovia vapaasti yhteiskunnassa. asennemuokkaus vaatii aikaa, samoin käytöksen muuttuminen. ennen pitkää vastahankainen perhe, suku ja naapurusto oivaltavat, että naiset yrittävät läheistensä parhaaksi. he myös näkevät, että menestyvä naisyrittäjä luo työpaikkoja ja siitä hyötyy koko yhteisö. tärkeintä kuitenkin on, että naiset luottavat itseensä, kuten yksi haastatelluista naisyrittäjistä korostaa. olen kyllä nainen mutta ensisijaisesti ihminen ja ihminen voi tehdä mitä vain. olen rohkea, henkisesti vahva ja rehellinen. niillä avuilla ratkaisen ongelmani.
Perinteen rajoittama
Bangladeshissa naisten paikka on kotona äitinä, vaimona ja miniänä. Miehet taas huolehtivat perheen elannosta. Siksi perinteistä työnjakoa rikkovia yrittäjänaisia paheksutaan. anoppini mielestä minut on kasvatettu huonosti, ja siksi olen yrittäjä, eräs D+C-lehdessä haastatelluista naisyrittäjistä kertoo. naisille voidaan myös sanoa, etteivät he yrittäjinä kelpaa naimisiin. Yleistä on, että heitä syytetään yhteisön maineen pilaamisesta. Moraaliselta paheksunnalta eivät säästy edes naiset, jotka ovat pakosta päätyneet yrittäjiksi. heidän aviomiehensä ovat voineet menettää työnsä, sairastua tai kuolla, eikä naisilla ole itsensätyöllistämisen lisäksi muuta vaihtoehtoa elättää perhettään. hänenlaisiaan on bangladeshilaisista naisyrittäjistä valtaosa. naisyrittäjät kärsivät myös muista perinteen tuottamista rajoitteista. tärkein niistä on miestä heikompi koulutus. välttävästi luku- ja kirjoitustaitoisena naiset eivät esimerkiksi kykene ottamaan selkoa markkinahinnoista, lupamenettelyistä eikä lainaehdoista. he eivät tunne myöskään tieto- ja viestintäteknologiaa ja jäävät siksi bisnesverkostojen ulkopuolelle. vastaavasti naiset eivät saa liikkua vapaasti kodin ulkopuolella, mikä haittaa bisneksen tekoa. Sen sijaan heidän aikansa kuluu yrittäjänäkin kotitöissä ja lastenhoidossa.
25
teKSti Ja KUvat MARJA-LEENA SUVANTO
Päiväkoti on koko perheen juttu
Miksi Kamulin päiväkoti on Plan Ugandan työn ylpeys?
26
tekemiä hulavanteita. Ylenmpi kuva: Kylän tytöt testaavat isien eja, joita pikkutytöt kuva: Päiväkotilasten äidit solmivat nukk alempi kantavat selässään.
Ylenmpi kuva: Kamulin päiväkodissa jalkapallotkin tehdään itse. alempi kuva: Karuselli on päiväkodin pihan vetonaula.
erhohuoneen lattialla lojuu muovailuvahoja, nukkeja, ruuanlaittoastioita, pelejä ja askartelumateriaalia. ohjaajat opettavat lapsia lukemaan ja laskemaan. ryhmä tyttöjä ja poikia on pakkautunut television ääreen seuraamaan ruudussa pyörivää piirrettyä. aamu päiväkodissa pursuaa elämää. lasten vanhemmat ovat aamuisin päiväkodissa vapaaehtoistyössä: äidit solmivat nukkeja ja niille vaatteita, isät rakentavat hulavanteita tai keräävät materiaaleja leikkikaluja varten. Keittiönurkkauksessa porisee lounaspuuro. Suomalainen päiväkoti-idylli? ei, vaan ugandalainen. Muovailuvaha on lähipellolta kerättyä savea, nuket on tehty kuivatuista banaaninlehdistä, astiat ovat halkaistuja vesipulloja, peliaineet on kerätty kivistä ja tikuista. televisio on vanha pahvilaatikko, jonka vieressä yksi ohjaajista pyörittää lehdistä leikattuja tai itse piirrettyjä kuvia. vanhemmat ovat keränneet materiaalit, ideoineet ja rakentaneet leikkikalut.
K
Päiväkoti vahvistaa kyläyhteisöä
Kamulin alueella sijaitseva päiväkotihanke on Planin Ugandan työn ylpeys. on poikkeuksellista, että toiminta perustuu kierrätys- ja uusiokäyttöidealle, mutta toiminnalla on kierrätystäkin tärkeämpi vaikutus: se vahvistaa kyläläisten perheyhteyttä. Samalla lasten vanhemmat oppivat uusia taitoja ja tietoja lastensa hyvinvoinnista huolehtimiseksi. lapset ovat mukana ohjatussa toiminnassa, joka edistää heidän
"kognitiivista, sosiaalista, emotionaalista ja psykomotorista kehitystään". tällaiset ohjelmat ovat Ugandassa ja varsinkin sen maaseudulla vielä harvinaisia. lastentarhojen ja päiväkotien varustustaso on yleensä olematon eikä henkilökunnan ammattitaito riitä syvälliseen suunnitteluun. Kulttuurissa, jossa lapset perinteisesti kulkevat äitiensä mukana kouluikään asti, miesten rooli perheessä on usein etäinen. Planin hankkeessa isät ovat päiväkotitoiminnassa mukana, seuraavat lastensa tekemisiä ja tuottavat päiväkodille välineitä toimintaan. Kun naisten ryhmässä suunnitellaan nukkien vaatteita, miehet lainaavat toisilleen kumisaappaita, joilla suojaavat jalkansa käärmeiltä banaanipuun lehtiä kerätessään. Sekä naiset että miehet kertovat juttelevansa omissa ryhmissään monenlaisia asioita ja pohtivansa myös paljon lasten terveyttä, kasvatusta ja tulevaisuutta. he ovat omin silmin nähneet, mitä suunniteltu leikki saa lapsessa aikaan. Pihan perällä on puoliksi valmis savirakennus. Siitä tulee päiväkodin uusi luokkahuone. Miehet kertovat, että rakennus on jäänyt kesken, sillä kyläläisten rahat ovat nyt tiukalla. rakennus etenee tiili kerrallaan sitä mukaa, kun päiväkodissa olevien lasten perheet pystyvät tiiliä lahjoittamaan. valmistuminen on viivästynyt muutaman kuukauden, mutta miesten yhteinen tahto on saada rakennustyö valmiiksi. lapset tarvitsevat uuden luokkahuoneen, ryhmän johtajaksi esittäytynyt mies toteaa.
27
Kummiinfo
nyamakopen kylän tyttöjä Zimbabwessa.
Uutisvälitystä Zimbabwessa
Saavumme Mutasan alueelle itäiseen Zimbabween. automme ehtii tuskin pysähtyä pölyiselle tielle, kun Abigail jo juoksee tervehtimään meitä. hiusten letittäminen jää kesken, ja abigailin asiakas, naapuri, katselee meitä oranssi kampa hiuksissaan sojottaen. Kuivuus iski tälle alueelle viime syksynä. Plan on ollut mukana jakamassa ruoka-apua alueen 38 000 taloudelle, mukaan lukien abigailin perhe. nyt olemme tulleet katsastamaan tilannetta. abigaililla on takanaan pitkä yhteinen taival Planin kanssa. hänen sisarensa oli aikoinaan kummilapsi, ja nyt abigailin toisella lapsella on Plan-kummi. hän johdattelee meidät keittiöönsä. tulisija kytee, ja paksu savu leijailee ylöspäin. abigail harmittelee, että 17-vuotias Brains oli jo ehtinyt lähteä kouluun. hän kertoilee Brainsin pärjäävän hyvin koulussa. tiedustelen häneltä, mistä päin maailmaa Brainsin kummi on. Japanista, vastaa abigail. he kirjoittelevat toisilleen kaikenlaista, muun muassa säätilasta ja kulttuurista. abigail ei näytä tietävän mitään Japanin viimeaikaisista tapahtumista. tässä maailmankolkassa, jossa ei ole sähköä eikä juoksevaa vettä, uutisetkin välitetään jalkapelillä. abigail sanoo olevansa pahoillaan kuullessaan Japanin tuhoista. Meillä ei ole tietoa Brainsin kummin kohtalosta, mutta lupaamme selvittää asiaa. ennen lähtöämme kyselen vielä abigailin tulevaisuudensuunnitelmista. Jos minulla olisi tarpeeksi rahaa, työskentelin jossain kampaamossa, toteaa abigail hymyillen.
Jon KaYe / KanSainvÄlinen Plan
Planin asiakaspalvelu siirtyy kesäaikaan
Juhannuksesta heinäkuun loppuun aukioloajat ovat maanantaista perjantaihin klo 1014.
Kesän kummipostipäivät ovat
pe 17.6. ke 10.8. näihin päivämääriin mennessä Planin toimistolle lähetetyt kirjeet ehtivät saman kuukauden postitukseen. huomioithan, että heinäkuussa postia ei lähetetä eteenpäin.
töiSSä PlAniS
SA
milapsi ja hänen perheensä odottavat yleensä innolla kummin tapaamista. Usein kummilapsen perhettä jännittää kummin tapaaminen, kulttuurierotkin mietityttävät. Meille srilankalaisille esimerkiksi ruoka on hyvin tärkeä asia, niinpä monia kiinnostaa sekin, mitä mieltä kummi on perinteisestä srilankalaisesta ruuasta, Manjula mainitsee. Kummin vieraillessa perheen luona mukana on aina joku Planin työntekijä. Monet kummit haluavat vierailla myös kummilapsen koulussa. Manjula kertoo, että useimmiten siihen järjestyy tilaisuus. nämä vierailut auttavat kummeja näkemään, mitä Planin työ paikan päällä on. Sri lankassa käy vuosittain noin 60 kummia vierailulla. Puolet heistä on saksalaisia. viime talven aikana Suomesta kävi vierailulla kaksi kummia. Manjula Bennett työskentelee Planin toimistossa Sri lankan pääkaupungissa Colombossa. toimistossa on yli kaksikymmentä työntekijää. Manjula on pitkän linjan planilainen, sillä hänellä on takanaan jo 25 vuotta Planin riveissä. hänen vastuullaan ovat kaikki kummitoimintaan liittyvät asiat, ja hän myös kouluttaa ja toimii tukihenkilönä toimiston muille työntekijöille. Manjulan pitkä työkokemus on hyödyksi etenkin kummivierailujen yhteydessä. hän vastaa siitä, että vierailut sujuvat Planin kansainvälisten ohjeistusten mukaisesti.
Kummivierailuja jännitetään puolin ja toisin
Kerran meillä oli täällä Sri lankassa vierailulla japanilainen PlanKummi, joka oli ammatiltaan näyttelijä. hän halusi ilahduttaa lapsia ja järjesti koulun pihalle klovniesityksen. voi sitä ilon ja riemun määrää, voitte vain kuvitella, miten lapset nauttivat esityksestä, naureskelee Manjula Bennett Planin Sri lankan toimistosta. Kummiasioista vastaava Manjula hoitaa kummivierailujen käytännön järjestelyjä. vierailua suunnitellaan yhdessä kummien ja perheiden kanssa. työ pitää sisällään yhteydenpitoa eri tahojen välillä, aikataulujen yhteensovittamisia ja niihin liittyviä tehtäviä. Kaikki tiedonkulku kummin ja kummilapsen välillä kulkee Planin toimiston kautta. Kum-
28
Planlastenhallitus
Kiinnostaako vaikuttaminen?
Tule, ajattele ja toimi!
helKa KittilÄ
lasten oikeudet ja koulutus saivat eniten ääniä
lasten oikeudet ja koulutus kiinnostivat eniten Plan eU:n i have a voice -kampanjassa, jossa myös lastenhallitus oli tiiviisti mukana. eniten ääniä saaneiden aiheiden joukossa olivat myös maailmanrauha, ympäristöongelmat ja kouluruoka. osallistumalla kampanjaan halusimme osoittaa, että vaikka olemmekin alaikäisiä, meillä on sananvapaus ja meitä pitää kuunnella. i have a voice nosti lasten oikeudet esille paitsi eU:n virkamiestasolla myös suuren yleisön joukossa monissa maissa. Suomessa kerätyt äänet luovutimme lapsiasiavaltuutetulle Maria-Kaisa Aulalle ihmisoikeuksien päivänä joulukuussa. tässä muutamia Suomesta kerättyjä ääniä. "huolestuttaa nuorten tila ympäri maailmaa. annetaanko nuorille tarpeeksi äänivaltaa? aikuiset asettavat omat ennakkoluulonsa nuoriin ja se vaikeuttaa nuoria kohtaamaan uusia ihmisiä avoimin mielin."
raMona, 16
oikeuksista ja kehitysmaista? Planin Lastenhallitus etsii vaikuttamisesta kiinnostuneita 1216-vuotiaita nuoria mukaan hauskaan ja innostavaan
Oletko kiinnostunut lasten
porukkaan.
"Joka maassa vois olla rauha ja kaikki ois toisiensa kavereita."
ella, 8
Lue lisää plan.fi/lastenhallitus
"haluaisin, että maailman lapset saisivat aina ruokaa ja vettä."
teeMU, 12
lasten pitäisi saada parempaa kouluruokaa!
eSSi, 12
iS tOiSEn KEng
hellY ahlQviSt
Sä
MP3-soitinlakko auttoi päänsärkyyn
Kuuntelen yleensä musiikkia joka päivä, ja se antaa minulle energiaa. nyt elin kaksi viikkoa ilman nykypäivän musiikkisoittimia. ajattelin, että se olisi helppoa, mutta musiikitta olo alkoi tuntua ahdistavalta jo kahden päivän jälkeen. Monissa kehitysmaissa ei ole mahdollisuutta hankkia musiikkia tai sen kuuntelemiseen tarkoitettuja laitteita. esimerkiksi afrikassa on yleistä, että suuri osa ihmisistä soittaa omaa musiikkiaan yksin ja yhdessä. rikkaimmissa maissa ihmiset "tarvitsevat" koko ajan jotain elektroniikkaa. emme edes tajua, kuinka paljon menetämme, kun olemme koko ajan jonkin laitteen päässä. itselleni mp3-soittimesta, puhelimen musiikkisoittimesta, television musiikkikanavista ja tietokoneen musiikkiohjelmista luopuminen kahdeksi viikoksi oli kova pala. Kahden viikon alkutaipaleella meinasin monta kertaa kuunnella musiikkia esimerkiksi tietokoneelta, mutta muistutin itselleni, että aion pystyä tähän enkä saa luovuttaa. ensimmäisen viikon jälkeen jouduin kuluttamaan mp3:sta akun, koska pelkäsin, että alan kuunnella sitä. lopulta kaksi viikkoa oli ohi, ja kokemus oli palkitseva. Minulla oli jo pitkään ollut päänsärkyä. Se loppui, kun en kuunnellut musiikkia kuulokkeilla tai millään muullakaan laitteella. Päässäni ei myöskään soinut jatkuvasti jokin laulu, ja pystyin keskittymään paremmin läksyihin. Kaksi viikkoa testin loppumisen jälkeen huomasin, että en ollut kuunnellut musiikkia mp3-soittimesta melkein yhtään. tuntuu, etten tarvitse sitä enää yhtä paljon kuin aikaisemmin. opin myös arvostamaan sitä, että kuulen kaiken, mitä ympärillä tapahtuu. enää minun ei tarvitse kysellä, mitä toinen mahtoi sanoa. näin kesällä on myös rentouttavaa kuunnella pelkästään lintujen laulua ja kesän ääniä.
en jälastenhallituks isen kengissä Juttusarjassa to arkea. Kirjoitnuoren t kehitysmaan tavoissenet kokeileva vuuksistaan tai t omista muka tajat luopuva kon ajaksi. taan kahden vii
29
SvenskaSidor
teXt ARJA LEHTIKANGAS BilD EDWARD KOJONEN
Flickdrömmar i Sierra leone
arja lehtikangas åkte till Sierra leone för att spela in en dokumentär för Plan. resan bjöd på både sorgliga och hoppfulla öden.
et bor omkring en och en halv miljon människor i Sierra leones huvudstad Freetown. husen i kuststaden är byggda i rader på den branta terrängen. vägarna slingrar sig och att åka bil till de olika inspelningsplatserna kan ta timmar trots att avstånden är relativt korta. Flera gånger kör vi förbi samma slumområde. Slummen har brett ut sig bredvid en avstjälpningsplats och bland rök och avfall kan jag se barnen. På den stinkande soptippen gräver de fram allt som kan tänkas hjälpa dem överleva. Jag kan inte undvika att tänka på landets rikedomar. Sierra leone har betydande naturresurser, bland annat guld, diamanter, titan och olja. Men det fattiga landet kan inte själv utnyttja sina gruvor som alla är i utländskt ägo. Femtonåriga Quinnie och edatu går i flickskolan St Josephs Junior Secondary School. Skolan rymmer 1 200 elever och ett års studier kostar 60 000 leone, omkring 10 euro. Quinnie och Edatu berättar ivrigt om sin skolgång och sina målsättningar. Flickorna deltar i projektet Säker skolgång. tanken är att ungdomarna öppet ska kunna berätta om sina rädslor och erfarenheter för varandra. Jag chockeras när jag hör att var tredje flicka i Sierra leone våldtas på vägen till eller i skolan. tonårsgraviditet är de vanligaste dödsorsakerna bland 1519 åringar. De flesta flickor blir gravida mot sin vilja. De kan inte fortsätta med skolan och får heller inget vettigt jobb, säger Quinnie. när jag var tio år gammal våldtog min kusin mig. Min bror blev arg när min kusin blev utkörd ur vårt hem. nu vill jag studera och bli jurist så att jag en dag kan se till att min kusin hamnar i fängelset, berättar edatu lugnt.
D
Vid stenbrottet med Mariama
På grund av analfabetism är radion ett viktigt medium i Sierra leone. i Makeni träffar jag fem ivriga radiojournalister som jobbar på radiostationen radio Maria. nittonåringarna Hellen och Mariama håller på med ett inslag om ungdomsarbetslöshet. Båda drömmer om en framtid inom journalistiken. Mariama ska göra en gallup bland unga arbetslösa. Det finns områden i Sierra leone där arbetslösheten är över 80 procent. Mariama intervjuar en ung mamma. hon säljer mangofrukt för att försörja sig och sin son som hon fick när hon bara var tretton år gammal. en lyckad dag tjänar hon 5 000 leone, alltså under en euro. Mariama för oss vidare till stenbrottet. här "jobbar" ungefär trettio ungdomar. Unga män, kvinnor och barn. De bryter sten ur berget och hackar sedan sönder blocken till grus med hjälp av en hammare. arbetet är extremt tungt solen bränner och temperaturen närmar sig 40 grader. Mariama intervjuar några unga som berättar att det tar en månad för att få ihop en grushög. Går det bra ger en hög 60 000 leone. arbetarna får under tre euro per man för en månads arbete.
Christiana, mormors flicka
Det är inte lätt att få tillstånd att filma i slumområdena, men i Kroo Bay, den äldsta slummen i Freetown, får vi slutligen tillstånd efter långa förhandlingar. att vi filmar för Plan är vårt trumfkort eftersom organisationen har ett gott rykte här.
30
vem bryr sig om gatubarnen?
Gatorna är otrygga, speciellt om nätterna, säger sjuttonåriga Sévérine från Benin. hon vet vad hon talar om. i åratal levde Sévérine på gatan där hon tjänade sitt uppehälle på att sälja jordnötskakor. nu är Sévérine medlem i den afrikanska barnarbetarrörelsen och arbetar ihärdigt för barnens rättigheter. Sedan år 1991 firar man varje år de afrikanska barnens dag den 16 juni. Datumet valdes för att hedra minnet av de många barn som sköts ihjäl under en demonstration mot ojämlika förutsättningar för skolgång, den 16 juni 1976 i Soweto i Sydafrika. i år är temat gatubarn. vanliga orsaker till att barnen hamnar på gatan är fattigdom, brist på utbildning, arbetslöshet och ett ickeexisterande barnskydd. också våld inom familjen och föräldralöshet är bidragande faktorer. i dag räknar man med 120 miljoner gatubarn ute i världen och av dem bor 30 miljoner i afrika. Den afrikanska familjen, släkten och gemenskapen är ändå känd för att ta den ensamma under sina vingar. i nästan varje familj tar man hand om ett släktingbarn som blivit av med sina föräldrar på grund av hunger, fattigdom och sjukdomar. Men då den afrikanska befolkningsstrukturen föryngras försvagas också gemenskapens möjlighet att agera skyddsnät. afrikanska unionen vädjar till att vi snabbt handlar för att förverkliga gatubarnens rättigheter.
Barnäktenskap stoppar flickors skolgång
Ur ett globalt perspektiv är barnafödande den vanligaste dödsorsaken bland flickor i åldern 1519. Det finns 60 miljoner kvinnor och barn som gift sig före de fyllt aderton år, enligt Fn:s statistik. i Pakistan har var tredje kvinna i åldern 2049 gift sig som minderårig. Plan Finland och Åbo akademi har nyligen sammanställt en rapport om barnäktenskap i Pakistan. enligt Stealing innocence: Child marriage and gender inequality in Pakistan beror fenomenet på traditioner och en bristande jämställdhet i samhället. Men fattigdom är också en viktig faktor, menar Samuel Lane som skrivit rapporten. Ungefär 60 procent av invånarna lever på mindre än två dollar i dagen. Flickorna uppfattas som en ekonomisk börda för familjen. när en man sedan vill gifta sig med familjens dotter kan det i pappans ögon verka som det bästa sättet att garantera henne en framtid, säger lane. också pojkar lider av barnäktenskapets följder. Utan utbildning och erfarenhet kan de plötsligt tvingas ta sig an rollen som familjens försörjare. Men de allvarligaste konsekvenserna får flickorna fortfarande ta. De tvingas lämna sina hem, avbryta sin skolgång och de lider ofta av hälsoproblem som följd av graviditet. våld finns ofta med i bilden, särskilt i fall där mannens och kvinnans åldersskillnad är stor. Det bästa sättet att stoppa barnäktenskap är utbildning, konstaterar lane. Ju längre tid flickan går i skola, desto senare gifter hon sig. lane menar att man särskilt måste beakta flickor när man planerar skolor och grunda skolor enbart för flickor. Men lagstiftningen borde också skärpas. Straffet för att tvinga någon till äktenskap ska verka ekonomiskt avskräckande, menar lane.
eiJa PaloSUo
när regnperioden inleds på sommaren hamnar Kroo Bay helt under vattenytan. efter de årliga översvämningarna frodas sjukdomar som kolera och malaria. här har åttaåriga, föräldralösa Christiana bott här hela sitt liv. hennes mormor tar hand om henne och hennes lillebror. Jag älskar min mormor, säger Christiana. Mormor tillverkar tvål som hon sedan säljer på ett torg i närheten. Jobbet är tidskrävande och ger ibland inte tillräckligt betalt för att köpa mat. Då delar grannarna med sig av sitt ris som mormor ger barnen. hon önskar att Christiana fick gå i skola. Christiana talar gärna om skolan och räknar upp bokstäver och siffror. hon skulle minsann lära sig läsa och skriva. och sedan skulle hon få jobb och lite pengar. vad skulle du köpa för pengarna? frågar jag henne. Jag skulle ta hand om mormor, svarar Christiana. Jag blir rörd för jag vet att hon också har en annan dröm som hon bara berättat om för mormor. Christiana vill ha en docka, något mormor aldrig kommer att kunna ge henne.
Sommaröppet för Plans kundservice
Från midsommar till slutet av juli är kundservicen öppen måndag till fredag 1014. Sommarens fadderpostdagar är fre 17.6. ons 10.8. Breven ska vara inne på Plans kontor senast de här datumen för att komma med i månadens post. vi vidarebefordrar inte brev i juli.
I Finland
De här människoödena presenterades i samband med För att jag är en flicka-galan i april. Åttaåriga Saaga, dottern till programmets manusförfattare, ville skicka Christiana några av sina egna dockor. Jag lade dockorna i ett paket tillsammans med några bilar till lillebrodern. en del av mina intervjuer måste översättas i Finland. Jag skickade i väg materialet per e-post till Hassan Fuad Kanu som hjälpte oss när vi filmade i slummen i Sierra leone. han översatt intervjuerna till engelska och fick en liten lön för jobbet. För några dagar sedan skickade han mig ett mejl. Där fanns en bild på Christiana och ett kort meddelande. Christiana ska börja i Freetowns lågstadieskola. hassan betalade flickans skolgång med lönen vi gav honom. tack vare honom, alla faddrar och donatorer finns det många hoppfulla berättelser ute i världen.
31
Muistitko, että PlanShop palvelee valmiiden kirjeiden lähettämisessä kummilapsellesi?
Valmis kirje ja vihkonen käännettynä ja perille toimitettuna. Tilaa omasi osoitteessa: www.plan.fi/shop PS. PlanShop muistaa kummilapsesi tiedot, joten sinun tarvitsee vain kirjautua kummikirjepalveluun.
Uutuutena pieni vihkonen suomalaisesta kesästä hinta 8
www.plan.fi/shop