Bolivia: TyTöT kasvavaT sieppausTen ja lapsikaupan varjossa # 1/2015 12 Esikoulu tukee Ugandassa lasten koulutietä 18 Plan tuo iloa ja toivoa Addis Abeban slummiin 20 Siirtolaisten vaarallinen matka Yhdysvaltoihin
Wings to Fly -kampanja käynnistyi tyttöjen hyväksi Maailmassa on 62 miljoonaa kouluikäistä tyttöä, jotka jäävät koulun ulkopuolelle. Arviolta 140 miljoonan naisen ja tytön sukupuolielimet on silvottu. Esimerkiksi näistä syistä suomalaiset eri alojen taiteilijat yhdistävät voimansa Wings to Fly -kampanjassa, jossa muun muassa musiikin, kuvataiteen, teatterin, tanssin ja sirkuksen tekijät työskentelevät maailman tyttöjen hyväksi. Kampanja vastustaa tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja kerää varoja Planin tyttötyöhön. Wings to Fly käynnistyi kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3. Avajaisia juhlittiin 6.3. Kellohallissa Helsingissä. Tapahtumassa esiintyivät muun muassa Maija Vilkkumaa, Irina, Meeri Koutaniemi ja tuliteatteri Flamma. Tilaisuudessa sai ensi-iltansa myös kampanjan tunnuskappaleen Wings to Flyn musiikkivideo. Kappaleen on tehnyt ja esittänyt kampanjan ideoija ja pääkoordinaattori Katriina Honkanen. – Pienilläkin teoilla on iso merkitys. Kannustan kaikkia taiteilijoita mukaan kampanjaan – ja ihmisiä katsomaan esityksiä, jotka ovat osa Wings to Flyta tulevan vuoden aikana, Honkanen sanoo. Hän tutustui tammikuussa Etiopiassa Planin työhön tyttöjen sukupuolielinten silpomista, lapsiavioliittoja ja muita haitallisia perinteitä vastaan. – Suurimman vaikutuksen minuun teki se, että ihmiset ovat itse aktivoituneet ja sitoutuneet kitkemään tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa. Työllä todella on merkitystä, Honkanen kertoo. Tutustu Wings to Fly -kampanjaan ja katso musiikkivideo: plan.fi/wings-to-fly Katriina Honkanen ja Meeri Koutaniemi Tuliteatteri Flamma Maija Vilkkumaa Plan 1/15 ? maaliskuu 2015 Julkaisija Plan Suomi ? ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Plan Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Ulkoasu: Elisa Bestetti Paino: Esa Print Oy Painosmäärä: 23 000 kpl Seuraavan kerran lehti ilmestyy kesäkuussa 2015. Plan Suomi ? Kumpulantie 3, 00520 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Gunvor Kronman (pj.), Sofia Böling, Kati Ihamäki, Tuula Kallio, Timo Kaunisto, Anniina Kontinen, Tauno Kääriä, Sara Nurmilaukas, Pentti Sydänmaanlakka. Asiakaspalvelu: ma-pe klo 10–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse asiakaspalveluumme (09) 6869 8030. Poliisihallituksen rahankeräyslupa Keräyslupa: 2020/2013/1095, voimassaoloaika 1.7.2013–30.6.2015 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan Suomi Säätiön asiakasja sidosryhmärekisteri. PEFC/02-31-170 Shima selvisi syövästä Shima, 15, asuu Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa pikkuveljensä ja siivoojana työskentelevän äitinsä kanssa. Puoli vuotta sitten Shima huomasi, että hänen oikeassa sääressään oli jatkuvasti kasvava kohouma. Kun hän meni lääkäriin, hän sai kuulla, että jalassa oli syöpäkasvain. Shiman perheellä ei ollut varaa kalliisiin hoitoihin. Planin tukema yhteisökeskus päätti auttaa Shimaa ja maksoi tämän hoidon valtiollisessa syöpäsairaalassa. Siellä selvisi, että jalan amputaatio oli ainoa keino pelastaa Shiman henki. Tyttö oli järkyttynyt, mutta Planin työntekijät tukivat häntä vaikeassa ratkaisussa ja sopeutumisessa uudenlaiseen arkeen. Nyt Shima totuttelee elämään kävelykeppien varassa ja on taas löytänyt elämänilonsa. AJANKOHTAISTA 2 välähdys plan-arjesta
4 Sieppaukset synkentävät Bolivian tyttöjen elämää 8 Uutisia maailmalta 10 Uutisia Suomesta 12 Esikoulu voitti kyläläiset puolelleen 14 Vuosikertomus 2014 16 Ulkoministeriö tukee Planin työtä 18,6 miljoonalla eurolla 17 Hyvä testamentti voi muuttaa monta elämää 18 Plan tuo toivoa Addis Abeban slummiin 20 Vaarallinen matka Hondurasista Yhdysvaltoihin 22 Uutuuskirja auttaa havainnoimaan lapsen oikeuksia 23 Kummi-info 24 Vapaaehtoiset 25 Yritysuutiset 26 Plan-palat 28 Svenska sidor 30 Junior-Plan Mitä Beyenech vastaisi? Kehitysyhteistyö on herättänyt kevään aikana keskustelua, ja hyvä niin. Avoin keskustelu on Planille tärkeää. Työ kehitysmaissa tehdään kaukana, ja välillä se tuntuu etäiseltä. Kehitysyhteistyöhön liitetään välillä myös virheellisiä tai vanhentuneita väitteitä, joita ei aina julkisessa keskustelussa ole mahdollista korjata. Silmiinpistävästi vanhentunut väite on se, ettei kehitysyhteistyö saa aikaan kestäviä parannuksia. Nykyaikainen, ihmisoikeuksiin perustuva kehitysyhteistyö tuo pysyviä tuloksia. Siitä Planilla ja muilla järjestöillä on paljon näyttöä. Kyse ei ole hyväntekeväisyydestä eikä armopaloista. Järjestöt tekevät pitkäjänteistä työtä yhdessä paikallisten ihmisten kanssa, ja yhdessä vaadimme myös valtioita kantamaan niille kuuluvan vastuun. Sinnikkään ja ammattimaisen työn kerrannaisvaikutukset saavat aikaan suuria, merkittäviä muutoksia. Esimerkiksi Boliviassa varhaiskasvatushankkeemme on ollut niin tuloksekas, että Plan pyydettiin mukaan maan varhaiskasvatuslain valmisteluun. Brasiliassa kouluväkivallan vastaisen kampanjamme vaikutuksesta Maranhãon osavaltio kielsi koulukiusaamisen lailla. Etiopiassa niissä yhteisöissä, joissa työskentelemme, haitallisten perinteiden kitkemiseksi, 92 prosenttia tytöistä säästyy nykyisin sukupuolielinten silpomiselta. Tulos on huima, sillä Etiopiassa keskimäärin 75 prosenttia tytöistä joutuu silvotuksi. Kehitysmaiden lapsista 90 prosenttia aloittaa tällä hetkellä koulun. Tässä saavutuksessa järjestöjen sinnikkäällä työllä koulutuksen parantamiseksi ja edistämiseksi on ollut merkittävä rooli. Järjestöjen vaatimusten ansiosta lapsiavioliitot tuomitseva päätöslauselma hyväksyttiin YK:n ihmisoikeusneuvostossa vuonna 2013. Suhteellisesti pienellä mutta tehokkaalla ja tavoitteellisella panostuksella saavutetaan siis erittäin suuria parannuksia maailman lasten asemaan. Keväällä valitsemme uudet kansanedustajamme. Kuinka moni ehdokkaistamme on valmis työskentelemään lasten oikeuksien toteutumisen puolesta? Jotkut ehdokkaat haluavat leikata jo aiemmin kipeästi supistettuja kehitysyhteistyön määrärahoja. Jotkut ovat sitä mieltä, ettei valtion kehitysyhteistyömäärärahoja pitäisi lainkaan antaa järjestöjen toteuttamaan kehitysyhteistyöhön. Mitähän esimerkiksi etiopialainen Beyenech vastaisi siihen, ettei työllämme ole kestäviä tuloksia tai ettei kehitysyhteistyöhön ole tärkeää osoittaa rahaa? Suomen ulkoministeriön ja suomalaisten Plan-kummien tuella hän välttyi sukupuolielintensä silpomiselta ja lapsiavioliitolta. Beyenech saa jatkaa peruskouluaan, tähdätä lääkäriksi ja päättää omasta elämästään. Toivoisin, että kansanedustajaehdokkaat tulisivat tutustumaan kehitysyhteistyöhankkeisiimme ja arvioisivat vasta sen jälkeen, onko työmme tuloksekasta ja suomalaisillekin tärkeää. PÄÄKIRJOITUS Anna Könönen Viestintäjohtaja anna.kononen@plan.fi 3 sisällys
andien Altiplano-ylänköalue Boliviassa salpaa kauneudellaan hengen. Lumihuippuiset vuoret ympäröivät kuivaa aroa, jolla laamat ja lehmät pureskelevat ruohoa laiskasti keskipäivän paahtavassa auringossa. Titicaca-järvi läikehtii auringonvalossa sinisenä ja kylmänä. Karulla alueella perheiden elanto on tiukassa, sillä vain peruna ja kvinoa kasvavat kituliaassa maastossa. Alueella asuvan aymara-alkuperäiskansan tyttöjen elämä on pahimmillaan kuitenkin vielä karumpaa. Lähellä Perun rajaa sijaitsevissa kylissä tyttöjen sieppaukset ovat hälyttävän yleisiä. Planin entinen kummilapsi, 18-vuotias Elena Coca, istuu kotitalonsa edessä ja pudistaa surullisena päätään. – Täällä maaseudulla monia tyttöjä viedään pois. Järjestelmää kutsutaan kummisetäjärjestelmäksi. Coca kertoo, kuinka köyhien tyttöjen vanhemmille luvataan, että jos he lähettävät tytön kaupunkiin töihin, tämä saa hyvän asunnon, työn, ruokaa ja koulutusta. Hän saa kaupungista oman ”kummisedän”, joka lupaa pitää tytöstä hyvää huolta ja tarjota tälle kotiseutua paremman toimeentulon ja elämän. – Oikeasti tytöt päätyvät seksityöhön, Coca huokaa. Sieppaukset suurin ongelma Planilla on lukuisia lastensuojeluja varhaiskasvatushankkeita Altiplanon ylänköalueella. Tiwanakun paikallistoimistossa aluejohtaja Alicia Callisaya Salvatierra latoo karuja totuuksia tyttöjen tilanteesta. Virallisia lukuja sieppauksista ei ole, mutta Salvatierran mukaan lapsikauppa ja -sieppaukset ovat alueen suurimmat ongelmat. Rikolliset ja salakuljettajat levittävät lehdissä ja kaduilla mainoksia, joissa lapsille luvataan unelmien työ ja hyvä tulevaisuus. Mainokset painottavat, ettei lapsilla tarvitse olla mitään työkokemusta hyväpalkkaista työtä varten. – Kerromme vanhemmille, että mainokset ovat valhetta. Todellisuudessa lapsia odottaa seksiorjuus. Osa siepatuista lapsista on päässyt pakenemaan kauheita olojaan. He ovat itse kertoneet, että luvattu unelmien työ oli todellisuudessa seksityötä. Meillä on todisteita, että näin oikeasti tapahtuu. Sieppaukset ovat sitä yleisempiä, mitä lähemmäs Perun rajaa saavutaan. Rajaalueet ovat huumeiden salakuljetuksen ja lapsisieppausten kannalta vaikeimpia alueita, sillä ihmiset ja tavarat liikkuvat nopeasti eri reittejä pitkin maasta toiseen. Sieppaajien sieppaukseT synkenTäväT Bolivian TyTTöjen elämää Boliviassa lapsikauppa ja -sieppaukset ovat suuri ongelma. Plan työskentelee Bolivian tyttöjen suojelemiseksi. TEKSTI MInTTU-MAArIA PArTAnEn KUVAT PlAn jälkiä on vaikea jäljittää. Osa rajaalueiden ihmisistä saa myös elantonsa laittomasta huumeja lapsikaupasta, joten he eivät halua, että ongelmaan puututaan. 15-vuotias Planin kummilapsi nelson asuu aivan Perun ja Bolivian rajalla. – Kidnappaukset ovat täällä suuri ongelma. Ihmiset vain katoavat. Kukaan ei tiedä, mitä heille on tapahtunut, hän kertoo. Nelsonin mukaan on yleistä, että vanhemmat laittavat etsintäkuulutuksia lapsistaan mediaan ja kaduille. – Poliisi varoittaa lapsia jatkuvasti suojautumaan sieppauksilta. Nelsonin äiti remedios myöntää, että vanhempien korviin kantautuu säännöllisesti tietoja sieppauksista. – Pidämme lapsistamme huolta. Nuoret eivät saa esimerkiksi liikkua iltaisin ulkona, hän kertoo vanhempien keinoista taistella sieppauksia vastaan. Sieppaukset kohdistuvat tyttöihin Vaikka rikolliset sieppaavat myös poikia, suurin osa sieppauksista kohdistuu tyttöihin. Rikolliset haluavat erityisesti tyttöjä seksityöhön. Tytöt ovat myös poikia halutumpia työntekijöitä. – Tyttöjen sanotaan työskentelevän poikia ahkerammin. He eivät valita huonoista oloista eivätkä raskaista töistä. Tyttöjen 4 ”Vanhemmat ajattelevat, että tytöt on tehty poikia varten.”
Perun rajan tuntumassa asuva 15-vuotias Nelson (oik.) kertoo, että ihmisten katoamiset ovat hänen kotiseudullaan arkipäivää. Elena Coca, 18, puolustaa rohkeasti tyttöjen oikeuksia, vaikkei se ole helppoa macho-kulttuurissa. Alicia Callisaya Salvatierra kamppailee työkseen lasten sieppauksia ja hyväksikäyttöä vastaan. ajatellaan työskentelevän poikia paremmin, koska he ovat joutuneet tekemään töitä pienestä pitäen ja osaavat työnteon, Planin aluejohtaja Salvatierra selittää. Boliviassa vallitsee edelleen poikia suosiva kulttuuri. Vanhemmat arvostavat poikia tyttöjä enemmän eivätkä halua siksi lähettää poikia pois. Pojat jatkavat perheen perinteitä ja työskentelevät perheen pelloilla. Poika myös perii vanhempiensa omaisuuden. 18-vuotias Elena huokaa raskaasti. – Me tytöt, me olemme kaikista haavoittuvimmassa asemassa. Pojat ovat kulttuurissamme erittäin rakastettuja. Vanhemmat ajattelevat, että tytöt on tehty poikia varten. He kysyvät, mitä hyötyä on kouluttaa tyttö, kun hän menee kuitenkin vain naimisiin ja lähtee pois perheestä. Kun pojat opiskelevat, tytöt pysyvät kotona ja kokkaavat heille. Tyttöjen aliarvostus näkyy syntymästä saakka. He saavat poikia vähemmän ruokaa, koska vanhemmat ajattelevat, että poikien on kasvettava isoiksi ja vahvoiksi. Tytöt joutuvat pienestä pitäen töihin, eivätkä vanhemmat anna heidän leikkiä yhtä paljon kuin poikien. Tyttöjen koulutie loppuu aiemmin, he kohtaavat poikia enemmän seksuaalista väkivaltaa ja he joutuvat usein alaikäisinä naimisiin. Vanhemmat lähettävät tytöt poikia herkemmin työskentelemään muualle, jolloin tyttöjen riski päätyä siepatuiksi kasvaa. Perun rajalla asuva 15-vuotias Nelson myöntää, että tyttöjen asema on poikia heikompi. Hän kertoo, että erityisen vaikeassa asemassa ovat tytöt, joilla on huonot kotiolot. – Tytöt joutuvat pakenemaan kotoa vaikeiden olosuhteiden takia. Heitä saatetaan lyödä tai käyttää hyväksi, joten he eivät voi asua kotona. Jos he pakenevat, he joutuvat helposti sieppausten kohteiksi. Köyhyys ylläpitää lapsikauppaa Kyse on ennen kaikkea rakenteellisesta ongelmasta, syvästä köyhyydestä. Vanhemmat kuvittelevat tarjoavansa lapsilleen kotioloja paremman tulevaisuuden. Suurperheiden köyhät vanhemmat kamppailevat ruokki5
akseen kaikki lapsensa. Siksi ajatus lasten paremmista oloista kaupungissa tuntuu heistä hyvältä ajatukselta. – Vanhemmat ajattelevat, että lähettämällä lapsensa pois he tarjoavat näille poispääsyn köyhyydestä. Vanhemmat eivät ole pahoja. He eivät vain tiedä, millaisille asioille pois lähetetyt lapset altistuvat, sanoo Alicia Callisaya Salvatierra. Boliviassa sieppaukset eivät kohdistu pelkästään köyhimpien perheiden lapsiin. Myös kaupungeissa elävät tytöt ovat vaarassa. Kaupungeissa sieppaajat seuraavat aktiivisesti sosiaalista mediaa ja sitä käyttäviä teinityttöjä. Rikolliset seuraavat sosiaalisesta mediasta, missä tytöt liikkuvat, ja sieppaavat tytöt näiden koulumatkalla tai suoraan kaupungilta. Plan neuvoo nuoria olemaan paljastamatta sosiaalisessa mediassa liikaa itsestään ulkopuolisille. Henkilökohtaisia tietoja, asuinpaikkaa ja koulua ei kannata kertoa julkisesti, etteivät sieppaajat pääse tytön jäljille. Tieto on paras lääke Planin Tiwanakun paikallistoimistossa Alicia Callisay Salvatierra esittelee kiireidensä lomassa tietopaketteja, joita Plan jakaa viranomaisille, kouluille ja yhteisöihin. Värikkäät opasvihkot kertovat, mitä lapsille todellisuudessa tapahtuu, jos vanhemmat lähettävät heidät pois kotoa. – Käytämme esimerkkeinä todellisia lasten tarinoita. Näin vanhemmat oikeasti uskovat, että sieppaukset ovat yhteisöissämme vakavin lapsiin kohdistuva ongelma. Plan opastaa vanhempia lastensuojelussa jo lasten varhaislapsuudesta lähtien. Planin varhaiskasvatuskeskukset tavoittavat tehokkaasti yhteisön kaikki vanhemmat, jolloin vanhemmat saavat alusta asti oikeaa tietoa pois lähetettyjen lasten todellisuudesta eivätkä usko valheellisiin lupauksiin ja mainoksiin. Myös köyhyyden vastainen työ on tehokasta lapsisieppausten ehkäisemistä. Kun vanhemmat pystyvät ruokkimaan ja kouluttamaan lapsensa, heidän ei tarvitse lähettää näitä pois paremman tulevaisuuden toivossa. Bolivia » Tasavalta Etelä-Amerikassa. Väkiluku 10,6 miljoonaa. » Espanjan ohella useita virallisia kieliä. Väestöstä 30 % on ketsuoita, 30 % mestitsejä, 25 % aymaroita ja noin 15 % eurooppalaista alkuperää. Alkuperäiskansojen syrjintä on yleistä. » Etelä-Amerikan köyhin maa. Sijoitus inhimillisen kehityksen indeksillä 108 (181 valtiosta). Korruptio, rikollisuus, tyttöihin ja naisiin kohdistuva väkivalta sekä lasten aliravitsemus ja lapsikuolleisuus ovat suuria ongelmia. » Plan on työskennellyt Boliviassa vuodesta 1969. Työn piirissä on 48 500 lasta ja 1 100 yhteisöä. Pa ra gu ai Alt o Pu rus Be ni Manu M am ore Ju ru en a San Manu el Itenes PERU PARAGUAY CHILE BRASILIA ARGENTINA Sucre Santa Cruz Tarija Altiplano Maatoimisto Planin ohjelma-alue BOLIVIA La Paz Yhteistyö viranomaisten kanssa on tärkeä osa Planin työtä. Kun lastensuojelusta vastaavien viranomaisten tieto sieppauksista lisääntyy, he pystyvät työssään ehkäisemään niitä entistä paremmin. Jos vanhemmat eivät saa kaupunkiin lähettämäänsä lapseen yhteyttä ja alkavat epäillä sieppausta, Plan auttaa heitä viemään asiaa eteenpäin. Planin työntekijät auttavat vanhempia tekemään viranomaisille katoamisilmoituksen ja etsimään kadonnutta lasta. Työ on vaikeaa, sillä usein sieppauksesta ei jää jälkiä. Lapsia viedään paljon naapurimaihin Peruun ja Chileen, jolloin heidän jäljittämisensä on erittäin hankalaa. Vasemmalla: Elena tukee muita tyttöjä käymään koulua ja puolustamaan oikeuksiaan. Oikealla: Planin varhaiskasvatuskeskuksissa ei ole poikien ja tyttöjen leluja. 6 Köyhyyden vastainen työ on tehokasta lapsikaupan ehkäisemistä.
Plan tukee varhaiskasvatusta ulkoministeriön varoilla Plan Suomi tukee kummija lahjoitusvaroilla Plan Bolivian työtä lastensuojelun, varhaiskasvatuksen ja koulutuksen hyväksi. Tämän lisäksi saimme vuoden alusta kolmevuotisen Suomen ulkoministeriön rahoituksen varhaiskasvatustyöhön Boliviassa. Ulkoministeriön ja suomalaislahjoittajien varoilla teemme varhaiskasvatustyötä 225 yhteisössä. Tuemme varhaiskasvatuskeskusten rakentamista ja toimintaa sekä koulutamme opettajia ja vapaaehtoisia kertomaan varhaislapsuudesta vanhemmille. Autamme vanhempia tasa-arvoisessa ja tasapuolisessa kasvatustyössä. Vahvistamme myös vanhempien ja viranomaisten kykyä suojella lapsia väkivallalta ja sieppauksilta. Elena kertoo, että tytöt ovat kyllästyneet heitä väheksyvään kohteluun ja haluavat itse toimia oikeuksiensa puolesta. Hän on osallistunut muun muassa Latinalaisen Amerikan maiden konferenssiin, jossa tyttöjen asema oli esillä. – Sanon viranomaisille, jotka haluavat kieltää toimintamme, että me olemme nykyisyys ja tulevaisuus. Meitä koskeviin asioihin pitää puuttua. Aion työskennellä tulevaisuudessakin meidän tyttöjen puolesta, koska se on meille kaikille tärkeää. Haluatko tietää lisää Bolivian lasten asemasta ja Planin työstä? Katso ruutu.fi:stä ohjelma Arman ja aymara-lapset. Tyttöjohtajat sieppauksia vastaan 18-vuotias Elena työskentelee Planin tyttöjohtajien ryhmän johtajana. Tytöt kiertävät kouluissa ja yhteisöissä puhumassa asioista, joista monet eivät haluaisi heidän puhuvan. Tytöt kertovat seksuaalisesta väkivallasta, ehkäisystä ja siitä, mitä tytöille voi pahimmillaan tapahtua, jos heidät lähetetään kotoa kaupunkiin. Työ ei ole helppoa, sillä monet koulujen rehtoreista tai paikallisviranomaisista eivät halua, että vaikeista aiheista puhutaan julkisesti. – En suostu vaikenemaan tai luovuttamaan. Asioista pitää puhua, vaikka monet aikuiset haluaisivat kieltää meitä puhumasta sieppauksista ja seksuaalisesta väkivallasta, Elena sanoo ja katsoo vakavana suoraan silmiin. Aymara-perheet ovat tuoneet juhlaaterian Planin varhaiskasvatuskeskukseen, joka pyörii kummien tuella. 7
uutisia maailmalta Koulunkäynti jatkuu taas ebola-alueilla Koulut avaavat taas oviaan Liberiassa, Sierra Leonessa ja Guineassa, joissa lasten koulunkäynti on ollut kuukausia keskeytettynä ebolaepidemian takia. Ebolaepidemian keskellä elävät lapset ovat kärsineet erityisesti koulunkäynnin keskeytymisestä, ja on arvioitu, etteivät monet heistä palaa enää ollenkaan kouluun. Erityisen ongelmallinen tilanne on niissä perheissä, joissa vanhemmat ovat menehtyneet. Tällöin sisarussarjan vanhempien lasten – liki aina tyttöjen – on pitänyt asettua vanhemman rooliin. Esimerkiksi Liberiassa koulut ovat olleet kokonaan kiinni yli puoli vuotta. Moni lapsi on joutunut olemaan töissä tai kerjäämässä koulunkäynnin sijaan. – Koska koulut on suljettu, osa lapsista vain leikkii aikansa kuluksi. Toiset taas ovat joutuneet perheidensä elättäjiksi. Tilanne vaikuttaa väistämättä monin tavoin jo lähitulevaisuudessa, toteaa Plan Liberian Bomin alueen ohjelmajohtaja Alphan Kabba. Plan tukee koulujen jatkumista alueella muun muassa parantamalla hygieniaa ja sanitaatiota ja toivoo, että maan hallitukset pitävät huolen asianmukaisista ja turvallisista kouluolosuhteista. Ebolaan on Guineassa, Liberiassa ja Sierra Leonessa sairastunut yli 21 000 ihmistä. Kuolonuhreja epidemiassa on ollut näissä maissa yli 8 500. Tällä hetkellä epidemia on alueella jo laantumassa. Plan laajensi työnsä Nigeriaan Planin toiminta laajeni vuodenvaihteessa 70 maahan, kun Nigeriasta tuli uusi Plan-maa. Plan Nigeria avasi virallisesti toimistonsa marraskuussa maan pääkaupunkiin Abujaan. Planin työ rakentuu aiemmin maassa työskennelleen CEDPAjärjestön (The Centre for Development and Population Activities) verkostolle ja työlle. CEDPA työskenteli maassa vuodesta 1985 lähtien naisten ja tyttöjen oikeuksien parantamiseksi. Järjestön toiminta yhdistetään nyt perustetun Planin toimintaan. Planin työtä Nigeriassa tarvitaan tällä hetkellä kipeästi. Yksi viime vuoden kohahduttavimmista uutisista maassa oli Boko Haram -järjestön tekemä lasten sieppaus. Boko Haram sieppasi huhtikuussa yli 270 koulutyttöä kesken koulupäivän. Se on hyökännyt lapsia ja tyttöjä vastaan myös sieppauksen jälkeen. Plan on tuominnut useaan kertaan iskut tyttöjä, lapsia ja heidän koulutustaan vastaan. Tyttöjen suojelun lisäksi Planin työ Nigeriassa keskittyy lasten terveyden parantamiseen, koulutukseen pääsyn ja opetuksen laadun parantamiseen, köyhien perheiden taloudellisen toimeentulon turvaamiseen ja lasten osallistumismahdollisuuksien kehittämiseen. Planin Adama Coulibaly (vas.) ja Offiong Paul Enang (kesk.) kättelivät Nigerian koulutusministeriön edustajaa Elisabeth Omotowaa järjestön lanseeraustilaisuudessa. 8
MaailMa lUKUina Pilaantunut ruoka, jossa on bakteereja, viruksia, parasiitteja tai kemikaaleja, voi aiheuttaa yli 200 erilaista tautia – aina vatsataudista syöpään asti. Ruoasta ja vedestä tarttuvat taudit tappavat arviolta 2,2 miljoonaa ihmistä joka vuosi. Heistä jopa 1,9 miljoonaa on lapsia. Afrikassa yksi lapsi saattaa sairastua vakavaan vatsatautiin jopa 5 kertaa vuodessa. Maanosassa kuolee joka vuosi 800 000 lasta vatsatautiin ja nestehukkaan. Ympäristömyrkky dioksiini aiheuttaa lisääntymisja kehityshäiriöitä, immuunijärjestelmän vaurioita, hormonihäiriöitä sekä syöpää. Dioksiinialtistumisista 90 prosenttia tulee ruoasta. (lähteet: Maailman terveysjärjestö WHO) maailman Terveyspäivää vieTeTään 7. huhTikuuTa. Plan on auttanut 77 000 ihmistä Hagupit-taifuunin tuhoalueilla Planin hätäavusta Filippiineille viime joulukuussa iskeneen Hagupit-taifuunin tuhoalueilla on hyötynyt lähes 77 000 ihmistä. Plan on muun muassa järjestänyt telttaja majoitustarvikkeita yli 3 700 perheelle, hygieniatarpeita 4 400 perheelle ja vesitarvikkeita 3 600 perheelle. Lisäksi lapset ovat saaneet lapsiystävällisiä tiloja, psykososiaalista tukea sekä mahdollisuuksia jatkaa koulunkäyntiä. Kansainvälinen Plan on yksi pisimpään Filippiineillä toimineista avustustai kehitysyhteistyöjärjestöistä. Yksi Planin työn painopisteistä Filippiineillä on lasten ja heidän perheidensä katastrofivalmiuksien edistäminen. Plan aloitti avustustoimet jo ennen Hagupit-taifuunin rantautumista pelastussuunnitelmien päivittämisellä sekä sähkögeneraattoreiden ja hätäapupakettien valmistelemisella. Hagupitin arvioidaan vaikuttaneen jopa 3,9 miljoonan filippiiniläisen elämään. Myrskyn iskiessä Filippiinien hallitus evakuoi sen tieltä lähes 1,7 miljoonaa ihmistä. – Hallituksen valtava ponnistus pelasti monia henkiä. Plan tekee parhaansa täydentääkseen työtä, sanoi Carin van der Hor, Plan Filippiinien maajohtaja. Koululaiset saivat paloturvallisuusja ensiapukoulutusta Indonesiassa Yli tuhat oppilasta kuudesta peruskoulusta Jakartassa Indonesiassa otti osaa Planin järjestämään paloturvallisuusja ensiapukoulutuspäivään. Koululaiset harjoittelivat taitoja, joilla toimia tulipalotai muissa hätätilanteissa. – Autoin loukkaantunutta ystävääni ja annoin tälle ensiapua, viidesloukkalainen Vini kertoo harjoituspäivästä. Koulutus oli osa Planin yhdessä paikallisen järjestön kanssa vetämää kolmivuotista hanketta, joka parantaa koulujen turvallisuutta Jakartan suurkaupungin tiheästi asutuilla ja luonnonkatastrofeille herkillä alueilla. Hanke toimii 22 koulussa ja rohkaisee lapsia, opettajia ja kouluyhteisöjä yhteistyöhön, jotta ne voivat pienentää katastrofeihin ja onnettomuuksiin, etenkin tulviin ja tulipaloihin, liittyviä riskejä. – Kuulun koulun tulvahälytysryhmään, jossa olen turvallisuusvastaava. Pidän toiminnasta. Olen oppinut esimerkiksi uimataitoja, kuudesluokkalainen ridwan kertoo. – Tehtävämme on varoittaa muita, kun saamme tietoa tulevasta tulvasta, samaan ryhmään kuuluva viidesluokkalainen Ade sanoo. Planin työntekijät neuvoivat joulukuussa heti taifuunin iskettyä Masbaten asukkaita juomaveden puhdistamisessa. 9
uutisia suomesta Planin katastrofityö sai kansainvälisen tunnustuksen Plan Suomi on hyväksytty Euroopan komission humanitaarisen avun ja pelastuspalveluosaston ECHO:n yhteistyökumppaniksi. Kansainvälinen tunnustus mahdollistaa entistä laajemman työn luonnonkatastrofeissa ja konflikteissa. – Olemme yksi harvoista suomalaisjärjestöistä, jotka ovat saaneet ECHO-sertifioinnin. EU on yksi maailman arvostetuimmista humanitaarisen avun antajista. Asemamme mahdollistaa sen, että voimme entistä paremmin varmistaa, että lapsen oikeudet, lastensuojelu ja lasten oikeus koulunkäyntiin toteutuvat katastrofeissa, sanoo Planin humanitaarisen työn erityisasiantuntija Maritta niskanen-Tamiru. ECHO-statuksen ansiosta Planin humanitaarinen työ saa entistä suuremman vaikuttavuuden. Sopimus mahdollistaa myös uusien rahoituskanavien hankinnan humanitaariseen työhön. Katastrofityö ja katastrofien vaikutusten ennaltaehkäisy ovat Planin työn tärkeimpiä osa-alueita. Kaikista köyhimmät lapset, ja erityisesti tytöt, ovat katastrofin tai konfliktin sattuessa kaikista haavoittuvaisimmassa asemassa. – Katastrofien ennaltaehkäisy on kaikista tehokkainta humanitaarista työtä, korostaa Niskanen-Tamiru. Lastenhallituksen ajama lasten liputuspäivä toteutui Sisäministeriö esitti tammikuussa lapsen oikeuksien päivää liputuspäiväksi. Planin lastenhallitus on kampanjoinut jo yli kymmenen vuotta sen puolesta, että 20. marraskuuta julistettaisiin viralliseksi liputuspäiväksi. – Lapsen oikeuksien päivä on loistava tilaisuus aloittaa lapsen oikeuksista tiedottaminen. Jokaisella kiinteistönomistajalla on mahdollisuus tehdä lapsen oikeuksien sopimusta tunnetuksi ruohonjuuritasolla nostamalla lippu salkoon lapsen oikeuksien kunniaksi, lastenhallituksen jäsen Sofia Böling kirjoitti viime syksynä Turun Sanomissa. Lastenhallituksen edustajat tapasivat sisäministeri Päivi räsäsen marraskuussa ja puhuivat liputuspäivän puolesta. – Saadun palautteen perusteella kansalaiset pitävät lapsen oikeuksia liputtamisen arvoisena. Itse kannatan lämpimästi, että päivästä tulisi liputuspäivä. Äideillä ja isillä on jo omat liputuspäivänsä, myös lapset ansaitsevat liputuspäivänsä, sisäministeri Päivi Räsänen totesi sisäministeriön tiedotteessa. Uusi hanke edistää demokratiakasvatusta Plan Suomi hallinnoi uutta demokratiakasvatushanketta Muuttajat, joka vahvistaa vuosina 2015–16 maahanmuuttajataustaisten nuorten osallistumista kansalaisyhteiskuntaan. Muuttajat-hanke tutustuttaa maahanmuuttajanuoria demokraattisen vaikuttamisen kanaviin ja arjen osallistumiskeinoihin sekä rohkaisee ottamaan ne käyttöön. Hanke takaa tytöille ja pojille tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua. Muuttajien yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Espoon iltalukio, Helsingin aikuisopisto, Moniheli ry ja Vantaan kaupungin nuorisotoimi. Hankkeen rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. 10
Lastenhallitus kampanjoi eduskuntavaaleissa Planin lastenhallitus kampanjoi kevään eduskuntavaaleissa lasten, erityisesti tyttöjen, oikeuksien puolesta. Lastenhallitus järjesti maaliskuussa Helsingissä ehdokkaille vaalipaneelin. Toinen vaalipaneeli on luvassa Turussa nuorten taideja toimintatalo Vimmassa maanantaina 23. maaliskuuta. – Haluamme vaikuttaa tulevien päättäjien mielipiteisiin. Haluamme ihmisten myös harkitsevan kunnolla, ketä pitäisi äänestää, kertoo lastenhallituksen jäsen Anna El-khoury. Lastenhallitus kampanjoi vaalien alla myös sosiaalisessa mediassa. Lisäksi nuoret osallistuvat lapsija nuorisojärjestöjen kampanjaan, jossa järjestöt haastavat jokaisen ehdokkaan allekirjoittamaan verkossa Lasten ja nuorten kansanedustajan huoneentaulun. Näin ehdokkaat sitoutuvat edistämään lasten ja nuorten hyvinvointia, mikäli heidät valitaan kansanedustajiksi. Kapuajat keräsivät yli 83 000 euroa kehitysmaiden tytöille Kapua 2014 Etiopia -kampanjan 17-henkinen ryhmä keräsi vuoden aikana yhteensä 83 863 euroa kehitysmaiden tyttöjen ja naisten auttamiseksi. Lokakuussa ryhmä tutustui Etiopiassa avustuskohteisiin ja kiipesi maan korkeimmalle vuorelle Ras Dashenille. Kapuajat maksoivat matkakulunsa itse ja keräsivät varoja Väestöliiton, Planin, Taksvärkki ry:n ja Kynnys ry:n kehitysyhteistyöhön. – Emme pysty parantamaan todennäköisyyttä voittaa lotossa, mutta kehitysmaiden tyttöjen ja naisten parempaan tulevaisuuteen voi jokainen meistä vaikuttaa, toteaa kapuaja Sari Heikkilä. Plan tukee kerätyillä varoilla tyttöjen koulutusta ja suojelua Etiopiassa. Kapua-hanke saa jatkoa tänä vuonna. Kapuajat vuodeksi 2015 on valittu. Ryhmä matkustaa ensi syksynä Boliviaan, jossa tutustuu Planin varhaiskasvatustyöhön. Boliviassa Plan auttaa alkuperäiskansoihin kuuluvia lapsia pääsemään varhaiskasvatuksen piiriin ja tukee vanhempia heidän kasvatustyössään. Arman Alizad tutustui Bolivian lasten asemaan Arman Alizadin dokumentti Arman ja aymara-lapset vei tv-katsojat Boliviaan tutustumaan Planin työhön. Jimillä 2.3. nähty ohjelma kuvasi pysäyttävästi muun muassa lapsityöläisten oloja, lapsikauppaa sekä tyttöjen syrjintää. Alizad vaikuttui Planin työstä lasten hyväksi ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. – Kummirahalla rakennetaan kouluja, palkataan opettajia ja rakennetaan varhaiskasvatuskeskuksia, joissa lapset pääsevät olemaan lapsia. Tämä on se syy, jonka takia minun, sinun ja kaikkien pitäisi ryhtyä kummeiksi, Alizad vetosi katsojiin. Alizad sai tammikuisessa Venla-gaalassa TV-maailman Vuoden valopilkku -palkinnon ohjelmastaan Arman ja Kamerunin kummilapset. Viime keväänä nähdyssä dokumentissa Alizad matkusti Kamerunin sademetsään tapaamaan bakakansaan kuuluvaa Plan-kummityttöään. Molemmat ohjelmat ovat katsottavissa ilmaiseksi Nelosen Ruutu-palvelussa osoitteessa ruutu.fi. 11
esikoulu voiTTi kyläläiseT puolelleen Ugandan maaseutukylässä esikoulu on parantanut lasten koulumenestystä ja vetänyt myös miehet mukaan vanhempainiltoihin. Toiminta jatkuu kyläläisten omin voimin vielä Planin hankkeen päätyttyä. TEKSTI EIjA PAlOSUO KUVAT MIKKO TOIVOnEn Nozlina (vas.) osaa jo lukea ja haluaisi isona opettajaksi. Mariaa kiinnostaa enemmän jalkapallo. Luokkatilan seinällä on kuva maisemasta, johon on piirretty eläimiä, ja opettaja kysyy lapsilta niiden nimiä. Näille 4–5-vuotiaille kyseessä eivät ole tietokirjojen eksoottiset eläimet vaan tutut kotimaiset lajit, ja vastaukset tulevat helposti: kirahvi, leopardi, krokotiili, antilooppi. Sitten piirretään. Kieli eksyy suupieleen, kun pieneen liitutauluun raapustetaan huolella kirjaimia vieri viereen. Luweeron alueen varhaiskasvatuskeskuksessa Ugandan maaseudulla moni viisivuotiaista osaa jo lukea. Keskuksen toimintaan osallistuvat lapset uskaltavat myös ottaa rohkeasti kontaktia toisiin lapsiin, viitata ja kertoa opettajalle tarpeistaan. Se ei ole itsestään selvää, ja kuitenkin näiden taitojen hallitseminen tekee peruskoulun aloittamisesta vuoden kuluttua huimasti mutkattomampaa. – Keskusteluissa opettajien kanssa erot esikoulua käyneiden ja käymättömien välillä tulevat selkeästi esille. Eräs huomio on, että kylmiltään koulun aloittavat ovat ujoja, ja heiltä puuttuu itseluottamusta. He eivät välttämättä uskalla kertoa, jos heillä on pissahätä kesken tunnin, vaan saattavat kastella housunsa. Esimerkiksi kirjoittaminen ja lukeminen alkavat täysin nollasta – käytännössä kaikki alkaa nollasta, kertoo Plan Ugandan hankekoordinaattori rose Mary Alweny. Ilman sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja sekä rohkeutta ilmaista itseään on vaikea käydä käsiksi varsinaisiin koulutehtäviin, saati selviytyä menestyksekkäästi seuraavalle luokalle. Monet Ugandan koululaisista, erityisesti tytöistä, joutuvat jättämään opintonsa kesken jo alaluokilla. Toiset taas saattavat käydä koko peruskoulunsa läpi heikoin tuloksin, oppimatta edes kunnolla lukemaan. 12
keskuksissa työskentelevistä ovat naisia. Mutta muutamia miehiäkin olemme saaneet mukaan, ja kyläläiset tekevät työtä useampienkin rohkaisemiseksi. Esimerkillä on voimaa. On helppo ymmärtää että poika, joka 5-vuotiaana sitoo nukkevauvan kantoliinaan ja leikkii isää, pystyy kyseenalaistamaan tiukat tyttöjä ja poikia erottavat asetelmat myös vanhempana. Kustannustehokasta apua Tiiliseinät ja peltikatto pitävät keskipäivän pahimman paahteen ulkopuolella, mutta lämpötila kohoaa silti lopulta uuvuttavaksi. On lounastauon aika. Pyöreistä eväslaatikoista lapset kaivavat esiin kassavaa, riisiä, chapatia tai banaania ja ryhtyvät syömään niitä sormin. Jos kaikki eivät ole saaneet kotoaan eväspakettia mukaan, opetellaan jakamaan. Yleisen toimeentulon tukemiseksi Plan on tukenut kyläläisiä aloittamaan omia hankkeitaan, kuten lainaohjelmia ja terveydenhoitoryhmiä, sekä neuvonut heitä palveluiden hakemisessa valtiolta. Haasteista huolimatta lasten oppimistulokset ovat olleet merkittäviä, mikä on voittanut myös vanhempien luottamuksen. Keskus onkin jo yli vuoden ajan jatkanut toimintaansa itsenäisesti, kyläläisten oman toiminnan varassa, sen jälkeen kun hanke suunnitelman mukaisesti päättyi ja Planin tuki sille lakkasi. Nyt Plan käynnistää varhaiskasvatustoimintaa uusilla alueilla. Ruohonjuuritason hankkeiden lisäksi Plan tekee yhteistyötä hallituksen ja muiden järjestöjen kanssa varhaiskasvatuksen vahvistamiseksi Ugandassa. Alweny kertoo tutkimuksesta, joka tarkasteli koulutuksen investointien kustannusja hyötysuhdetta. Se sisälsi päätelmiä, joita köyhän valtion viranomaisten on vaikea ohittaa. – Jaoimme tutkimuksen hallituksen kanssa, osoitimme montako dollaria varhaiskasvatus säästää verrattuna myöhempiin toimiin ja sanoimme: katsokaa millaisen mahdollisuuden menetätte. Mitä aikaisemmin koulutukseen panostetaan, sitä kustannustehokkaammin päästään tuloksiin. Lapset saavat esikoulussa paitsi uusia taitoja myös itseluottamusta. Esikoulun oppimateriaalit ja lelut tuovat lapsille vaihtelua vedenkantoon, polttopuun hakemiseen ja muihin arjen kotitöihin. Ennen evästaukoa pestään kädet. Suurissa kouluissa opettajilla ei välttämättä ole aikaa paneutua yksittäisten oppilaiden koulumenestykseen, eikä tukea aina tule kotoakaan. – Osa vanhemmista on yhä kiinni ajatuksessa, että tytöt ovat lähinnä ”avioliittoainesta”, eli heille riittävät tietyt perustaidot ja sitten he voivatkin mennä naimisiin, Alweny toteaa. Lisäksi koulumenestystä hidastaa Ugandassa köyhyys. Kaikkiaan esikoulua käy vain noin 12 prosenttia ugandalaislapsista, ja useimmat heistä ovat kaupunkilaisia. Maaseudun lapset ovat monien muidenkin palveluiden ulottumattomissa ja uhkaavat jäädä jälkeen muista jo alkutaipaleellaan. – Voi kuvitella, mikä tilanne on, kun kaupungin ja maaseudun lapset joutuvat suorittamaan samat kansalliset päättökokeet. Hanke tukee heikoimmassa asemassa olevia lapsia niin, että he voisivat olla samalla viivalla ikätoveriensa kanssa. lapset oppivat katsomalla ja koskemalla Plan Suomi on tukenut varhaiskasvatustoimintaa yhteensä 40 Ugandan maaseutuyhteisössä vuodesta 2009 lähtien. Keskuksiin on hankittu leikkija opetusmateriaalia ja niihin on koulutettu ohjaajia. Vanhempainilloissa on keskusteltu lapsen oppimiseen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä teemoista aina vauvan syntymästä kouluikään saakka, ja vanhemmat ovat voineet oppia toistensa kokemuksista. Esikoulujen päiväohjelma kestää kahdeksasta kahteentoista ja sisältää suomalaisillekin päiväkotilapsille tuttuja asioita: aamupiiriä, satujen lukemista ja lukemaan opettelemista, matematiikkaa sekä vapaata leikkiä. Leikkiä varten keskukseen on järjestetty erilaisia nurkkauksia, joihin lapset saavat mennä toiveidensa mukaan: rakennuspalikat, vesi ja hiekka, kirjat ja kuvat sekä ”mielikuvitusnurkka” – jossa tänään näyttää kehkeytyvän kauppaleikki. – Tiedämme, etteivät lapset opi vain kuuntelemalla: he haluavat nähdä, koskea, leikkiä ja pelata. Varmistamme, että oppiminen keskuksessa tapahtuu interaktiivisesti ja että he nauttivat siitä – ja tulevat samalla oppineeksi tärkeitä taitoja, Alweny kuvaa. Keskuksen ohjaajat varmistavat, että kaikki lapset pääsevät kokeilemaan kaikkia leikkejä, eivätkä esimerkiksi pojat varaa itselleen kaikkia pyöränrenkaita tai palloja. Roolimallit juurtuvat jo varhain, ja ennen kouluikää niitä on helpointa muokata. – Lastenhoito ei Ugandassa ole miesten perinteinen suosikkijuttu, ja useimmat Kylän lapsista yhdeksän kymmenestä osallistuu esiopetukseen. 13
toiminta 2014 Lasten puolesta joka puolella maailmaa Planin vuoteen 2014 mahtui paljon merkittävää työtä niin kotimaassa kuin globaalisti. Paransimme heikoimmassa asemassa olevien lasten elämää kehitysmaissa ja tavoitimme viime vuonna 165 miljoonaa ihmistä. Yhdessä saimme paljon aikaan! Tilivuonna 2014 kansainvälinen Plan työskenteli kaikkiaan 69 maassa. Näistä 50 on ohjelmamaita ja 21 lahjoittajamaita (kaksi lahjoittajamaata, Intia ja Kolumbia, ovat myös ohjelmamaita). Plan Suomi toteutti kehitysyhteistyöohjelmia ulkoministeriön ja EU:n tuella 15 maassa. Maailmanlaajuisesti Plan tavoitti vuonna 2014 81,5 miljoonaa lasta lähes 90 000 yhteisössä. Plan käytti toimintaansa globaalisti 709 miljoonaa euroa, missä on prosentin kasvu edellisvuoteen. Planin tuotot kasvoivat kuudella prosentilla 722 miljoonaan euroon. Plan Suomi toteuttaa kehitysyhteistyötä kummien ja lahjoittajien tuella, institutionaalisella rahoituksella sekä yritysten tuella. Planin työtä tukee lähes 20 000 suomalaista kummia, ja Plan onkin Suomen suurin kummijärjestö. Plan Suomi on myös ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestö, ja ministeriö rahoittaa Planin ohjelmia kolmevuotisin sopimuksin. Kaiken kaikkiaan vuonna 2014 Plan Suomi käytti kehitysohjelmiin 12,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 Plan Suomi laajensi ohjelmatyötään merkittävästi uuden hankerahoituksen avulla. Rahoitusta saatiin kahteen EU-hankkeeseen. Etiopiassa keskitytään tyttöihin kohdistuvien haitallisten perinteiden lopettamiseen ja Keniassa nuorten osallistumiseen hyvään hallintoon. Toimintavuoteen mahtui niin miellyttäviä kuin traagisia hetkiä. Haiyan-taifuunin hävitettyä Filippiinien pohjoisosia aloitti Plan historiansa suurimman katastrofikeräyksen. Tyttöjen päivä taas vakiintui ympäri maailman merkkipäiväksi, jolloin muistutetaan tyttöjen oikeuksista. Tempaukset eri kaupungeissa edesauttoivat sitä, että tyttöjen päivä näkyi joka puolella Suomea. Vuosikertomuksemme on luettavissa verkossa osoitteessa plan.fi/toiminta2014. Lue sieltä tarkemmin Planin toiminnasta ja katso videolta pääsihteerin terveiset. Samalla näet esimerkiksi mikä teki tyttöjen päivästä onnistuneen, mikä liikuttaa Arman Alizadia tai miten kävikään, kun porilainen kummi matkasi Peruun tapaamaan kummilastaan. 225 ohjelmaa 4 910 hanketta TYöSKENTELI 86 676 YHTEISöN KANSSA auttaen 164,9 MILJOONAA IHMISTÄ joista 81,5 MILJOONAA OLI LAPSIA viime vuonna plan... TOIMI YHTEISTYöSSÄ 34 332 ORGANISAATION KANSSA
21 varainhankintamaata 50 ohjelmamaata 69 toimintamaata 1 200 000 kummia 1 420 589 kummilasta 76 % Ohjelmatyö 39,8 % UM:n tuki 11,3 % Muut lahjoitukset ja avustukset 24 % Muut kulut 41,9 % Kummien lahjoitukset 4,9 % EU-rahoitus 2,1 % Yritysyhteistyö PlAn SUOMEn KUlUT PlAn SUOMEn TUOTOT 16,2 miljoonaa euroa 16,2 miljoonaa euroa Koko kansainvälinen Plan käytti toimintaansa yhteensä 709 miljoonaa euroa. TUKI 64 280 SÄÄSTöJA LAINAYHTYMÄÄ 254 MIKROLAINAORGANISAATIOTA KOULUTTI 859 450 IHMISTÄ joista 289 437 TERVEYSALALLE 104 231 OPETUSALALLE 135 762 MAATALOUTEEN, AMMATTIIN TAI YRITTÄJYYTEEN 272 755 LASTENSUOJELUUN AUTTOI RAKENTAMAAN TAI KORJAAMAAN 10 758 TERVEYSJA VARHAISKASVATUSKESKUSTA 2 454 KOULUA 4 112 VESIPISTETTÄ 835 207 KOTITALOUKSIEN VESSAA
Suomen ulkoasiainministeriö myönsi Planin työlle 18,6 miljoonaa euroa seuraavan kolmen vuoden ajaksi. Ulkoministeriön tuella tehtävä työ hyödyttää 180 000 kehitysmaan lasta 11 maassa. Lisäksi parannamme kummija yksityislahjoitusten ja muiden tukijoidemme ansiosta kehitysmaiden lasten elämää 51 maassa (uudesta toimintamaastamme Nigeriasta voi lukea sivulta 8). Teemme ulkoministeriön tuella työtä varhaiskasvatuksen, koulutuksen, lastensuojelun ja nuorisotyöttömyyden parissa. Jatkamme myös globaalikasvatusta Suomessa ja vaikuttamistyötä niin Suomessa kuin ulkomailla. Työmme rakentuu edellisen kolmivuotisen ulkoministeriön ohjelmakauden saavutuksille. Maiden määrä väheni neljällä edelliskaudesta. – Keskitymme maihin ja hankkeisiin, jotka kipeimmin tarvitsevat tukeamme ja joissa vaikuttavuus on suurin. Siksi niin hankkeiden kuin ohjelmamaidenkin määrä vähenee, kertoo Planin ohjelmajohtaja julia Ojanen. Tänä vuonna alkava kolmivuotinen ohjelmakausi vahvistaa Planin erityisosaamista tasa-arvotyössä. Huomioimme sukupuolten välisen tasa-arvon ja kaikista haavoittuvimpien ryhmien osallistumisen kaikissa hankkeissa. Huomioimme kaikessa työssämme myös ilmastonmuutoksen ja varautumisen katastrofeihin. ulkoministeriö tukee planin työtä 18,6 miljoonalla eurolla Vahvistamme sukupuolten tasa-arvoa kaikissa hankkeissamme. Planin työ ulkoministeriön tuella » Teemme ulkoministeriön tuella hankkeita11 maassa. Hankkeita on yhteensä 18. » Ulkoministeriö tukee vuosina 2015–2017 työtämme yhteensä 18,6 miljoonalla eurolla, minkä lisäksi lahjoittajat tukevat työtä 3,2 miljoonalla eurolla. » Työmme keskittyy lastensuojeluun, varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja nuorisotyöttömyyteen. Kotimaassa tuemme globaalikasvatusta ja vaikuttamistyötä. TOgO Lastensuojelu KAMErUn Koulutus KEnIA Varhaiskasvatus ITäjA ETElä-AFrIKKA Varhaiskasvatus BOlIVIA Varhaiskasvatus ITä-TIMOr Varhaiskasvatus MOSAMBIK Varhaiskasvatus ASIA Lastensuojelu lAOS Varhaiskasvatus UgAndA Varhaiskasvatus Koulutus ETIOPIA Varhaiskasvatus Lastensuojelu dOMIMIKAAnInEn TAVASAlTA Lastensuojelu Nuortentyöllisyys PAKISTAn Varhaiskasvatus Nuorisotyöllisyys Lahjottajamaat Ohjelmamaat Lahjoittajamaat / Ohjelmamaat Plan Suomen ohjelmamaat 16
Oletko laatinut testamentin? Tai edes miettinyt, mitä omaisuudellesi tapahtuu elämäsi jälkeen? Plan ja 13 muuta yleishyödyllistä järjestöä muistuttavat Hyvä testamentti -kampanjalla, että testamentin laatiminen kannattaa – ja että jo pienenkin osuuden merkitseminen esimerkiksi lasten, luonnon ja ihmisoikeuksien hyväksi on merkittävä teko. – Haluamme purkaa turhia tabuja testamentin laatimisen ympäriltä. Testamentti on osa järkevää omaisuuden suunnittelua. Omaisuuttaan ei voi viedä täältä mukanaan, joten kannattaa miettiä, haluaako osan tai koko omaisuutensa suunnata tarkoitukseen, joka on itselle tärkeä, sanoo Planin tuotepäällikkö raisaleena Tokkola. Yksinelävien ja lapsettomien osuus Suomen väestöstä lisääntyy jatkuvasti, eikä läheskään kaikilla ole perillisiä. Tällaisessa tapauksessa omaisuuden perii valtio, ellei testamenttia ole laadittu. Suomen valtio perii vuosittain noin 20 miljoonaa euroa tekemättömien testamenttien vuoksi. lahjoitus tulevaisuuteen Kouluttaja raisa Koso ja tuotantopäällikkö Tapio Manelius päättivät viime vuoden lopulla laatia testamentin. Keskinäinen testamentti pariskunnalla oli ollut jo pitkään, mutta Koso ja Manelius halusivat muistaa testamentissaan myös kehitysmaiden lapsia. – Meillä ei ole omia lapsia, ja sisarusten lapset näyttävät pärjäävän hienosti. Siksi halusimme testamentata omaisuutemme sinne, missä tarve on suurin. Lapsissa on tulevaisuus. Koska olemme mukana Planin toiminnassa, Plan tuntui luontevalta testamentin saajalta, Koso kertoo. Vihdissä asuvalla pariskunnalla on ollut Plan-kummilapsi jo vuodesta 2003, aluksi Guineasta ja nyt Sierra Leonesta. Myös kiuruveteläinen hammaslääkäri Ilkka nykänen muisti kehitysmaiden lapsia merkitsemällä testamentissaan Planin yleistestamentin saajaksi. Nykänen oli pitkäaikainen Plan-kummi ja tuki yhteensä kolmea heikossa asemassa olevaa lasta ja heidän yhteisöjään. Kun Nykänen menehtyi viime vuonna tapaturmaisesti, Planille siirtyi satojen tuhansien eurojen perintö, jonka avulla Plan edistää maailman heikoimmassa asemassa olevien lasten, erityisesti tyttöjen, asemaa. Nykäsen omaiset ovat kertoneet, että lasten koulutus oli lähellä miehen sydäntä. Nykänen matkusti paljon ja oli kiinnostunut globaaleista kysymyksistä. – Otamme osaa Ilkka Nykäsen omaisten Planin testamentti-ilta Tervetuloa testamentti-iltaan torstaina 9.4. klo 17–18.30 Planin toimistolle Helsinkiin (Kumpulantie 3, 6. krs). Illan aikana sinulla on mahdollisuus kysyä testamenttiin liittyviä kysymyksiä asianajaja, varatuomari Piia jeremejeffiltä. Ohjelma: 17.00 Kahvitarjoilu 17.30 Tervetuloa ja Planin kuulumiset 17.45 Perintöoikeus ja testamentin laadinta sekä yleisökysymykset varatuomari Piia Jeremejeffiltä 18.30 Tilaisuus päättyy Sitovat ilmoittautumiset 7.4. mennessä raisaleena Tokkolalle: raisaleena.tokkola@plan.fi tai p. 09 6869 8058. Kerrothan, montako osallistujaa on tulossa. Paikkoja on rajoitetusti. hyvä testamentti voi muuttaa monta elämää Plan ja muut järjestöt kannustavat miettimään, voisiko testamentissa muistaa itselleen tärkeitä arvoja ja asioita. TEKSTI IIdA rIEKKO Jo pienikin osuus testamentista hyvään tarkoitukseen on merkittävä. suruun ja kiitämme lämpimästi testamentista, joka tulee parantamaan pysyvästi lasten elämää kehittyvissä maissa, sanoo Plan Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen. lue lisää: hyvatestamentti.fi. Kampanjasivuilta saa esimerkiksi neuvoja testamentin laatimiseen. KUV AT : HY VÄ TEST AMENT TI -K AMP ANJ AVIDE O 17
plan Tuo Toivoa addis aBeBan slummiin Kaupunkiköyhyys on mutkikas ongelma, jonka ratkominen vaatii monia keinoja. Plan tukee Addis Abeban slummiasukkaita muun muassa terveydenhoidolla, koulutuksella, ravitsemushankkeella sekä naisten lainaja säästöryhmällä. TEKSTI IIdA rIEKKO KUVAT AnnA KönönEn Yhden päivän ikäinen poikavauva tuhisee sairaalasängyssä lakanaan ja kirkuvanoranssiin huopaan kapaloituna. Vieressä tuore äiti, 27-vuotias debra, nojaa lapsivuodeosaston tyynyihin ja syö spagettiannosta. Äiti ja lapsi toipuvat vielä synnytyksestä. Poika tuli maailmaan keisarinleikkauksella, sillä hän oli äidin vatsassa perätilassa. – Vaikka synnytys ei sujunut perinteisesti, minulla oli koko ajan turvallinen olo, koska tämä on paras mahdollinen sairaala, Debra kertoo. Viereisessä sängyssä toinen vastasyntyneen äiti nukkuu yhdessä vauvansa kanssa. Lapsivuodeosasto on kulunut mutta puhdas. Abebech Gobenan sairaala on keskellä Etiopian pääkaupungin Addis Abeban huonomaineisimpiin kuuluvaa slummialuetta, mutta sinne tulee synnyttäjiä muistakin kaupunginosista. Taitavan henkilökunnan ja tasokkaan laitteiston vuoksi riskisynnytyksetkin onnistuvat sairaalassa hyvin. Vastasyntyneet saavat tarvittaessa myös tehohoitoa. Plan perusti sairaalan 2004 ja maksaa henkilökunnan palkat. Sairaalassa toimii äitiysneuvola, synnytysja lapsivuodeosasto sekä lastentautien poliklinikka. Debra on kotirouva eikä ole käynyt kouluja. Pojalleen hän toivoo toisenlaista tulevaisuutta: – Toivon, että poikani saa hyvän koulutuksen, jotta hänen perheensä toimeentulo on turvattu ja hän voi kehittää maatamme. ravitsevaa kouluruokaa joka päivä Sairaalan ympärillä leviää laaja epävirallinen asuinalue. Paljasjalkaiset lapset kulkevat peltikattoisten hökkelien välissä ja väistelevät ojia, joissa kelluu jätteitä. Siellä täällä vaeltaa vuohia. Asuinalueen läpäisevän tien vieressä on korkea aita, ja aidan takana koulu ja lastentarha. Tummansinisiin kouluasuihin sonnustautuneet oppilaat nauttivat lounastaan pihalla puiden varjossa. Useimmat ovat saaneet eväslaatikon aamulla kotoa mukaansa, mutta moni perhe ei pysty tarjoamaan lapsilleen riittävästi ruokaa. Seitsemänvuotias Sintayehu syö Etiopian kansallisruokana tunnettua hapatettua injera-leipää ja vihannesmuhennosta iloisenvihreästä muovirasiasta. Plan tarjoaa pojalle koululounaan joka päivä, samoin kuin sadoille muille lapsille. – Parasta on naudanliha, Sintayehu sanoo. Sitä on tarjolla kerran kahdessa viikossa. Sintayehu kertoo olevansa ahkera koululainen, joka pitää erityisesti englannin tunneista. Isona hän haluaisi lääkäriksi. Vapaaajallaan poika kertoo pelaavansa jalkapalloa ystäviensä kanssa. Ilman toimeentuloa tulevaisuutta ei voi suunnitella Köyhyys, puhtaan veden ja riittävän ruuan puute, huono hygieniataso, lasten heikko pääsy peruskouluun, naisten koulutuksen puute… Plan Etiopian hanketyöntekijä Zerihun Hailemariam listaa Addis Abeban slummialueiden ongelmia. Monet slummit ovat vanhoja asuinalueita, joille useimmat perheet ovat muuttaneet jo vuosikymmeniä sitten eri puolilta Etiopiaa paremman elannon toivossa. Yhteisöt koostuvat monista etnisistä ryhmistä, ja alueilla on sekä kristittyjä että muslimeita. Hailemariam kertoo, että slummialueiden epäyhtenäisyyden ja ongelmien moninaisuuden vuoksi asukkaita on vaikea tukea vain yhdellä tai kahdella kehitysyhteistyöohjelmalla. Tarvitaan lastensuojelua, koulutusta, terveydenhoitoa, vesipisteiden ja käymälöiden rakentamista, varhaiskasvatusta, tiedotuskampanjoita ja naisten kouluttamista, muun muassa. Plan on työskennellyt Addis Abeban köyhimmillä alueilla jo vuodesta 1996, ja ihmiset tuntevat järjestön luotettavana ja tehokkaana. – Harvalla perheellä on pysyvää toimeentuloa. Ihmiset ovat riippuvaisia epävirallisen sektorin hanttihommista. Siksi tulevaisuutta on vaikea suunnitella, Hailemariam kuvailee. Oma raha tuo painoarvoa Mulu Aymero, 36, työntää kuivia lehtiä pieniin tulipesiin, joiden päällä paistaa kuohkeita injera-lettuja. Tewabech Edlu, 30, nostelee erilaisia kastikkeita injeran päälle. Lähellä koulua on ravintola, jonka kolmentoista omistajan toimeentulo on vakaalla pohjalla. Dry Food Processing Association -lounasravintola kuuluu naisten säästöja pienlainaryhmälle. Peltikaton alla on pyöreitä muovipöytiä, joissa istuu tyytyväisesti rupattelevia seurueita. Lautaset tyhjenevät injerasta, pastasta ja lihasta. – Ennen minulla ei ollut omaa elinkeinoa, mutta katsokaa nyt – meillä on oma ravintola. Planin säästöryhmä on antanut minulle ja muille ryhmän naisille valtavasti. Osaamme laittaa rahan poikimaan, ja olemme saaneet uusia ystäviä. Meillä on nykyisin myös sananvaltaa kotona, koska tuomme ruokaa pöytään ja maksamme lasten koulumaksut, kahden teini-ikäisen lapsen äiti Edlu kertoo koko omistajajoukon puolesta. Säästöryhmä kokoontuu kerran viikossa Oma elinkeino antaa naisille sananvaltaa ja itseluottamusta. 18
ja vaihtaa kokemuksia niin talousasioista kuin henkilökohtaisista kokemuksista. Tämän ravintolan lisäksi ryhmä on poikinut lukuisia muita pienyrityksiä. Dry Food Processing Association sai tilan viranomaisilta sen jälkeen, kun 13 omistajan joukko oli säästänyt pääoman uuneihin, astioihin ja pöytiin. Uusi ravintola on löytänyt nopeasti asiakaskuntansa. Ravintolan pihalla kasvaa siisteissä riveissä kaalia ja porkkanoita, joista naiset valmistavat ruokaa. – Meillä on yhteinen unelma: haluamme laajentaa ja perustaa hotellin. Olisi hienoa tarjota töitä muillekin työttömille naisille, Edlu pohtii. Vielä nimetön, päivän ikäinen poika syntyi Planin tukemassa sairaalassa keisarinleikkauksella. Yllä: Sintayehu, 7, saa maittavan koululounaansa Planilta. Vasemmalla: Tewabech Edlu on ylpeä ravintolasta, jota pyörittää ystäviensä kanssa. 19
Claudio on kuusissakymmenissä ja asuu syrjäisessä kylässä Comayaguan provinssissa Hondurasissa. Hän sairastaa diabetesta ja pystyy tekemään vain vähän töitä. Claudion tytär Oneida lähti Yhdysvaltoihin vuosi sitten. Miehen toimeentulo riippuu pitkälti tyttären lähettämistä pienistä rahasummista. Oneida päätti paeta, kun sukulaiset surmasivat hänen aviomiehensä vakavien perheriitojen seurauksena. – Sukulaismies uhkasi tappaa myös Oneidan, kertoo Claudio. Kuten tuhannet muut, jotka haaveilevat lähtevänsä Hondurasista Yhdysvaltoihin, myös Oneida etsi käsiinsä paikallisten ”kojooteiksi” kutsumat ihmiskauppiaat, jotka toimivat järjestäytyneesti koko Hondurasin alueella. Epätoivoissaan Oneida päätti ottaa pienen poikansa mukaansa ja jättää 12-vuotiaan tyttärensä Melissan Claudion huostaan. Yhdysvaltain rajan yli haluavat joutuvat maksamaan salakuljetuksesta päätähuimaavan summan, jopa 16 000 Yhdysvaltain dollaria (noin 13 000 euroa). Rajanylitys tarkoittaa usein äärimmäisen vaarallista, viikkoja tai kuukausia kestävää matkaa. Lisäksi siirtolaiset joutuvat usein kokemaan väkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä. Maksu ei takaa turvallista matkaa. Oneida oli kuitenkin yksi niistä onnekkaista, jotka selviytyivät Yhdysvaltain rajan yli. Onni on silti suhteellista. Laittomasti Yhdysvaltain rajan ylittäneet joutuvat piileskelemään, jottei heitä karkotettaisi maasta. Uusi elämä on kallista, sillä siirtolaisten on huolehdittava sekä kotimaahan jääneistä perheenjäsenistään että muuttoa varten ottamiensa velkojensa takaisinmaksusta. Ainoa vaihtoehto paperittomille tulokkaille ovat alipalkatut hanttihommat, joissa he ovat alttiita hyväksikäytölle. Tuhannet lapset muuttavat yksin Vuoden 2014 alussa Hondurasissa kiersivät ihmiskauppiaiden levittämät sitkeät huhut, joiden mukaan lapsilla ja lasten kanssa matkustavilla olisi paremmat mahdollisuudet saada jalansijaa Yhdysvalloissa. Huhut johtivat ennennäkemättömään nousuun siirtolaislasten määrässä. Tuhannet lapset jättivät kotinsa matkustaakseen Yhdysvaltoihin, usein yksin. Samankaltainen tilanne El Salvadorissa, Guatemalassa ja Nicaraguassa johti ilman passia matkaavien väliamerikkalaisten siirtolaislasten aaltoon kohti Yhdysvaltoja. Hondurasin hallituksen tilastojen mukaan tammi–lokakuussa 2014 yli 40 000 hondurasilaista palautettiin kotimaahansa, ja heistä lähes 10 000 oli lapsia. Useimmat yksin matkaavat siirtolaislapset ovat teini-ikäisiä, valtaosa poikia. Hondurasista lähteneiden ja sinne takaisin karkotettujen ihmisten lukumäärä on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina, mikä on luonut maan hallinnolle valtavia haasteita. Vuosien 2010 ja 2013 välillä paluumuuttajien määrä kasvoi 400 prosenttia. Vuonna 2014 luku lähes kaksinkertaistui edeltävään vuoteen verrattuna. Viime vuoden alussa Hondurasin presidentti julisti maassa vallitsevan humanitaarisen hätätilan. Oneida päätti ottaa riskin ja järjesti salakuljettajille maksun tyttärensä Melissan tuomiseksi Yhdysvaltoihin, jotta perhe voisi olla yhdessä. vaarallinen maTka hondurasisTa yhdysvalToihin Tuhannet ihmiset jättävät Hondurasin ja lähtevät kohti Yhdysvaltoja paremman tulevaisuuden toivossa. Heidän joukossaan on myös alaikäisiä lapsia, jotka matkaavat yksin. Valtaosa amerikkalaisen unelman tavoittelijoista päätyy riiston ja hyväksikäytön kierteeseen. TEKSTI JA KUVAT dAVIndEr KUMAr Massasiirtolaisuudesta on tullut Väli-Amerikassa humanitaarinen kriisi. Tytöt leikkivät Planin varhaiskasvatuskeskuksen edustalla Comayaguanissa. 20
– Melissa matkusti paikallisten salakuljettajien kokoamassa seurueessa muiden alaikäisten kanssa ilman huoltajaa, kertoo isoisä Claudio. Claudio pelkäsi päästää nuorta tyttärentytärtään yksin matkaan, mutta hänellä ei ollut vaihtoehtoja. Melissan salakuljetus kuitenkin onnistui, ja tyttö pääsi Yhdysvaltoihin äitinsä luo. Monella ei käy yhtä hyvä tuuri. VäliAmerikan järjestäytyneeseen ihmiskauppaan liittyy monimutkainen huumeiden, seksiorjuuden ja väkivallan vyyhti. Suuri osa siirtolaisista, etenkään lapsista, ei koskaan pääse Yhdysvaltoihin vaan päätyy Väli-Amerikan maihin seksityöhön tai rikollisjengeihin. Plan tukee palautettuja lapsia – Yksin matkustavat siirtolaislapset pakenevat henkensä kaupalla julmuuksia ja väkivaltaa vain selviytyäkseen ja saadakseen paremman tulevaisuuden, jonka he eivät usko olevan mahdollinen kotimaassaan. Kyseessä on akuutti humanitaarinen kriisi, ja vaatii kovia ponnistuksia Väli-Amerikan maiden ja Yhdysvaltain hallinnolta, että näiden haavoittuvaisten tyttöjen ja poikien tilannetta saadaan helpotettua ja heitä saadaan suojeltua, sanoo Planin Amerikan mantereiden aluejohtaja Tjipke Bergsma. Plan on mukana Hondurasin hallinnon johtamassa, usean organisaation muodostamassa työryhmässä, joka huolehtii Hondurasiin palautetuista siirtolaisista sekä paluumuuttajien vastaanottokeskusten toiminnasta. – Keskitymme sen varmistamiseen, että palaavat siirtolaiset saavat asianmukaista huolenpitoa ja turvaa – erityisesti lapset. Planin henkilöstö myös pelaa lasten kanssa ja järjestää heille erilaisia aktiviteetteja, Plan Hondurasin maajohtaja Belinda Portillo kertoo. – Tähän kriisiin ei voi vastata maastamuuton tuomitsemisella, sillä lähteminen on monille se viimeinen oljenkorsi. On tärkeää, ettei siirtolaisuuteen suhtauduta rikoksena, vaan että huomio kohdistetaan ihmiskauppiaisiin, hän lisää. – Paikallisia sosiaaliturva-, koulutusja terveydenhuoltojärjestelmiä on välttämätöntä vahvistaa, ettei perheiden ja erityisesti lasten tarvitsisi ottaa näin valtavia riskejä saavuttaakseen paremman, turvallisen elämän Yhdysvalloissa. Claudion, Oneidan ja Melissan nimet on muutettu heidän yksityisyytensä suojelemiseksi. Claudio saa valtaosan elannostaan tyttäreltään, joka on siirtolaisena Yhdysvalloissa. Plan tukee perheitä, jotteivät vanhemmat lähettäisi lapsiaan yksin vaaralliselle matkalle. 21
Mitä kuvassa näkyy? Yksi katsojista näkee joulun, toinen arpajaiset, kolmas koulutushuoneen. Joku kiinnittää huomiota nuken valkoisuuteen ja pienen tytön katseeseen. Takana oleva pelle hämmentää kaikkia. Planin uutuuskirja Kuvien tarinat esittelee Suomessa vielä harvinainen keskustelevan kuvan tarkastelun eli Visual Thinking Strategies -menetelmän. Siinä katsojille annetaan katsottavaksi kuva ilman taustatietoja. Heitä pyydetään kuvailemaan, mitä he kuvassa näkevät. Tarkastelun vetäjä ei vahvista tai heikennä näkemyksiä vaan toistaa ne sellaisina kuin katsojat ne kertovat. – Oikeita vastauksia ei ole, vaan kaikki näkemykset ovat yhtä arvokkaita, kertoo museopedagogi Satu Itkonen. – Yhdysvalloissa havaittiin, että menetelmän avulla kuvat jäävät ihmisten mieleen paremmin. He myös oppivat tulkitsemaan ja katsomaan kuvia aiempaa tarkemmin, sanoo Suomen valokuvataiteen museon yhteisövastaava Erja Salo. Yhdysvalloissa alun perin kehitettyä menetelmää käytetään paljon kouluopetuksessa ja lasten museovierailuissa. Nyt suomalaiskasvattajat voivat käyttää samaa menetelmää opetuksessaan. Uutuuskirja opettajien avuksi Kirja Kuvien tarinat auttaa kehittämään lasten kuvanlukutaitoa, tietoisuutta lapsen oikeuksista ja ymmärrystä maailmasta kuvien kautta. Kirja sisältää artikkelien lisäksi tehtäviä, joiden avulla opettajat voivat käsitellä kuvia lasten kanssa. – Planille on tärkeää lasten kriittisen mediaja kuvalukutaidon kehittyminen. Taitojen kehittymisen yksi tavoite on saada lapset toimiaan aktiivisesti lapsen oikeuksien puolesta, kertoo Planin ohjelmapäällikkö Tiina Salmio. Kirjan artikkelit ovat kirjoittaneet media-, taideja museoalan ammattilaiset, kuten valokuvaaja Meeri Koutaniemi ja toimittaja Pauliina grönholm. Se on julkaistu ulkoministeriön tuella. Ihmisten yhdistäminen kulttuurirajojen yli Kirja on osa Planin työtä ihmisten yhdistämiseksi yli kulttuurirajojen. – Usein kehitysmaakuvasto on yksipuolista: ylhäältä päin kuvattu tummaihoinen lapsi katsoo kyynelehtien kameraan. Planissa olemme tietoisesti pyrkineet eroon stereotyyppisten kuvien käyttämisestä, painottaa Planin pääsihteeri Ossi Heinänen. Hän toteaa, että järjestöjen työn vaikeus on kuvata toisaalta joka päivä tapahtuvaa lasuutuuskirja auttaa havainnoimaan lapsen oikeuksia Plan julkaiseman Kuvien tarinat -kirja auttaa opettajia ja lasten kanssa työskenteleviä tarkastelemaan opetuksessaan lapsen oikeuksia mediaja taidekuvien kautta. TEKSTI MInTTU-MAArIA PArTAnEn ten aitoa kärsimystä, toisaalta lasten elämään kaikkialla kuuluvaa arjen värikkyyttä. – Haluamme, että lapset oppivat poimimaan tietoa ja tulkitsemaan sitä. Se lisää lasten ymmärrystä maailmasta. Planin työn tavoite on kuvata sitä, kuinka lasten elämässä eri puolilla maailmaa on paljon samankaltaisuutta, Heinänen kertoo. Kirjan voi tilata postimaksua vastaan osoitteesta kotimaa@plan.fi UN P HO TO / LOGAN ABASSI Kuvalukutaito lisää lasten ymmärrystä maailmasta. 22
kummi-info Usein Kysyttyä Miksi kannattaa käyttää e-laskua? E-lasku on verkkopankin käyttäjälle helppo, luotettava ja vaivaton maksutapa. Suosittelemme kaikille e-laskun käyttämistä, sillä se aiheuttaa meille vähemmän kuluja kuin muut laskutustavat, jolloin jokainen säästyvä sentti voidaan käyttää kehitysmaiden lasten hyväksi. Helmikuussa postimaksuihin tuli korotus, jonka vuoksi jokainen postitse lähetetty lasku tuo meille lisää kuluja. näin otat e-laskun käyttöösi verkkopankissasi: 1. Valitse laskuttajaluettelosta Plan Suomi Säätiö. 2. Syötä tunnistetietona Plan-numerosi (7 viimeistä merkkiä). 3. Valitse e-laskulle automaattinen maksaminen, jolloin pankki veloittaa saapuneen e-laskun tililtäsi eräpäivänä. 4. Kun olemme saaneet pankiltasi ilmoituksen e-laskusta, lähetämme laskut jatkossa suoraan verkkopankkiisi. Jos et käytä verkkopankkia, tai jos et muusta syystä halua käyttää e-laskua, muista käyttää viitenumeroa tukimaksua maksaessasi. Ilmoitathan meille, mikäli et halua tilisiirtoa postitse. Eija Tuominen Lahjoittajapalvelu Seuraavat kummipostipäivät ovat 15.4. 20.5. Näihin päivämääriin mennessä Planille postitetut kirjeet ehtivät saman kuukauden lähetykseen. Pirkko vieraili kummityttönsä luona Zimbabwessa Nummelalainen Pirkko Turtiainen tiesi jo kummilasta ottaessaan, että jonakin päivänä hän käy tätä tapaamassa. Viime kesäkuussa hän vieraili 7-vuotiaan Mitchellen luona Itä-Zimbabwessa. – Tuntui niin hyvältä nähdä Mitchelle siinä ilmielävänä. Hetkessä konkretisoitui kaikki, mitä aiemmin olin kirjeistä ja raporteista lukenut. Lisäksi oli ilo nähdä, että tyttö tuntui tykkäävän koulunkäynnistä, sanoo itsekin opettajana työskentelevä Turtiainen. Ensimmäistä luokkaa käyvä Mitchelle on opettajansa mukaan hyvä koulussa. Lukuaineet sujuvat hyvin, ja tyttö on taitava liikunnassa. Oppimisintoa riittää, ja kouluvihkot on kirjoitettu siististi ja huolellisesti. Zimbabwessa koulumenestystä mitataan valtakunnallisilla kokeilla, jotka on läpäistävä päästäkseen jatkoon. Mitchellen luokalla on 49 oppilasta. Käsistään taitava Turtiainen oli ommellut tuliaisiksi Mithellelle ja kaikille hänen luokkatovereilleen iloisen väriset kynäpenaalit. Mitchelle asuu vanhempiensa ja pikkusiskonsa kanssa maaseudulla jykevässä talossa, jossa on kaksi huonetta. Koti on vaatimaton, mutta viihtyisä ja kodikas. Pyöreä, olkikattoinen keittiörakennus on erillään, ja ruoka valmistuu nuotiolla. Kummilapsen perheen tapaaminen teki kummiin suuren vaikutuksen. – Perheen isä oli toisaalla opiskelemassa opettajaksi. Istuimme äidin kanssa kaislamatolla, ja siinä keskustelun lomassa hän niin nätisti kaitsi ja opasti lapsiaan. Lasten tulevaisuuden ajatteleminen ei huoleta, sillä heillä on rakastavat vanhemmat, jotka kannustavat lapsiaan koulunkäyntiin, Turtiainen kertoo. – Päällimmäisenä vierailusta jäi ilo ja hyvä mieli siitä, että perhe toimii yhdessä lastensa parhaaksi. Ja että apu menee perille ja aluetta ja ympäristöä kehitetään. 23
vapaaehtoiset Plan palkitsi Christina Nenosen ja Riitta Rialan vapaaehtoistyöstä Plan palkitsi kansainvälisenä vapaaehtoistoiminnan päivänä 5.12. lappeenrantalaisen Christina nenosen ja espoolaisen riitta rialan Vuoden Plan-vapaaehtoisina. Palkinnolla Plan nostaa esiin esimerkillisiä vapaaehtoisia, jotka ovat toiminnallaan edistäneet merkittävästi lastenoikeuksia. Lappeenrannassa asuva Christina nenonen on toiminut Planin vapaaehtoisena vuosia. Hän perusti Lappeenrantaan Planin paikallisryhmän, on järjestänyt aktiivisesti tapahtumia ja kerännyt varoja kehitysmaiden lapsille sekä toiminut vihapuhetta vastaan osana Ei vihapuheelle -liikettä. – Minulle on aina ollut tärkeää auttaa läheisiäni. Kehitysmaiden lasten tilanne on ahdistanut minua. Halusin konkreettisesti tehdä jotain, kun kerran asun maassa, jossa on mahdollista niin tehdä, Nenonen kertoo. Espoolainen riitta riala on hoitanut Plan-kummien kirjeenvaihtoa jo kahdeksan vuotta Planin toimistovapaaehtoisena. Kummien ja kummilasten välinen kirjeenvaihto hoidetaan suurelta osin vapaaehtoisvoimin. Plan on palkinnut ansioituneita vapaaehtoisiaan vuodesta 2010 lähtien. Vuoden Plan-vapaaehtoisen tittelin voi saada henkilö tai yhteisö, joka on toiminut aktiivisesti ja innostavasti lasten oikeuksien puolesta. Sukupuoliroolit puhuttivat nuoria Jyväskylässä Planin nuorten aikuisten Mitä-verkoston Jyväskylän paikallisryhmä järjesti joulukuussa elokuvaja keskusteluillan yhdessä Jyväskylän yliopiston sosiologian, yhteiskuntapolitiikan ja sosiaalityön opiskelijoiden Fokus ry:n kanssa. Yli viisikymmentä nuorta näki illan aikana Codes of Gender -dokumenttielokuvan, joka herätti runsaasti ajatuksia sukupuolirooleista. Sukupuolentutkija Martina reuter ja tutkijatohtori Hannele Harjunen vetivät keskustelun kasvavasta eriarvoisuudesta ja sukupuoliroolien globaaleista vaikutuksista. Mitä-verkosto toivoi elokuvaillan haastavan sukupuolirooleihin liittyviä stereotypioita. Roolien näkyväksi tekeminen auttaa ymmärtämään niiden haitallisia seurauksia, purkamaan valtarakenteita ja edistämään aitoa tasa-arvoa – niin Suomessa kuin kehitysmaissa. Globaali oikeudenmukaisuus ja genderkysymykset ovat tänä vuonna Mitä-verkoston teemana. Aiheen käsittely jatkuu kevään ajan Sukupuoliroolien vangit -kampanjassa, joka lanseerattiin Minna Canthin ja tasaarvon päivänä 19.3. Kampanja haastaa suomalaiset nuoret pohtimaan sukupuoliroolien vaikutusta omassa elämässään ja keskustelemaan globaaleista tasa-arvokysymyksistä. Löydät meidät muun muassa Maailma kylässä -festivaaleilta. Lue lisää tulevista tapahtumista ja kampanjan teemoista Mitä-verkoston nettisivuilta osoitteessa mitaverkosto.fi. Christina Nenonen omistaa suuren osan ajastaan vapaaehtoistyölle. KUV A : CODES OF GENDER -TR AILERI Vapaaehtoiset koolla Helsingissä Viisikymmentä Planin vapaaehtoista eri puolilta Suomea kokoontui tammikuun lopussa Helsinkiin kouluttautumaan ja suunnittelemaan kevään toimintaa. Viikonlopun aikana vapaaehtoiset saivat tietoutta lasten oikeuksista ja Planin toiminnasta sekä ideoita paikallistoimintaan. Toisten paikkakuntien kokemuksien kuuleminen auttoi oman tulevan toiminnan suunnittelussa. – Viikonloppu antoi vapaaehtoistyölle suuntaa ja ryhtiä. On hedelmällistä nähdä, mitä muilla paikkakunnilla on tehty. Ideoiden ja kokemusten jakaminen on tietysti kaikkein paras juttu, Planin Tampereen aluevastaava Tytti julkunen pohti. 24
yritysuutiset Kehitysmaiden tytöt kouluun joogan avulla Plan Suomi ja nettijoogastudio Yoogaia ovat yhdistäneet voimansa kehitysmaiden tyttöjen koulutuksen puolesta. Pitkäjänteinen yhteistyö alkaa maaliskuussa kampanjalla Yoogaillaan tytöt kouluun, jonka aikana Yoogaia lahjoittaa jokaisesta uudesta nettijoogan kokeilijasta yhden euron Planille kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tyttöjen koulutuksen ja suojelun hyväksi. Uudet asiakkaat voivat kokeilla Yoogaiaa seitsemän päivän ajan ilmaiseksi. Kampanjan tavoite on yhdistää oma hyvinvointi ja auttamisen ilo. Suomessa kehitetty Yoogaia on maailman ensimmäinen netissä toimiva joogasali. Ohjatuille livetunneille voi osallistua kuka tahansa. Palvelun käyttöä varten tarvitaan vain nettiyhteys ja tietokone. Yoogaian tuntivalikoimassa ovat joogan lisäksi muun muassa kahvakuula, pilates, core ja syvävenyttely. Tunnit ovat reaaliaikaisia ja vuorovaikutteisia, ja osallistujat saavat halutessaan henkilökohtaista ohjausta. – Toivottavasti mahdollisimman monet suomalaiset klikkaavat itsensä mukaan hyvää tekevään kampanjaan. Osallistuminen on ilmaista ja helppoa eikä vaadi aikaisempaa kokemusta joogasta, kertoo Yoogaian toimitusjohtaja Mikko Petäjä. nettijoogaa voi kokeilla osoitteessa yoogaia.com. Plan aloittaa tutkimusyhteistyön Keskon kanssa Plan ja Kesko aloittavat yhteisen tutkimushankkeen kambodzhalaisten siirtotyöläisten asemasta Thaimaassa. Hankkeen tarkoituksena on selvittää erityisesti kalaja äyriäisteollisuuden tuotantoketjun työolosuhteita Koillis-Thaimaassa sekä siirtotyöläisten lasten tilannetta alueen yhteisöissä. – Yhteistyö kansainvälisen lastenoikeusjärjestö Planin kanssa antaa meille Thaimaassa aiempaa paremmat mahdollisuudet ulottaa vaikutuksemme toimitusketjussa ensimmäistä porrasta eli valmistajaa pidemmälle, sanoo hankkeesta Keskon puolelta vastaava vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Plan Ruotsin kanssa, ja se on osa Ruotsin ulkoministeriön rahoittamaa laajempaa hanketta Thaimaassa ja Kambodzhassa. Hanke pyrkii parantamaan kambodzhalaisten siirtotyöläisten työoloja sekä lasten koulutusta ja suojelua Thaimaassa. Köyhyys ja toive paremmasta tulevaisuudesta ajavat kokonaisia perheitä naapurimaista laittomiksi siirtotyöläisiksi Thaimaahan. Työtä tekevät aikuisten lisäksi myös lapset. Arviolta jopa 20 000 kambodzhalaista 10–15-vuotiasta lasta työskentelee Thaimaan kalateollisuudessa. – Tutkimuksen perimmäinen päämäärä on parantaa siirtotyöläisten lasten elinoloja: saada nuoremmat lapset kouluun ja varmistaa työssä käyville nuorille kunnolliset työolot sekä reilu palkkaus. Kukaan meistä ei tähän yksin pysty, mutta yhteistyöllä saavutetaan tuloksia. Keskon lähteminen hankkeeseen mukaan on hieno asia, sillä on äärimmäisen tärkeää saada myös yritykset sitoutumaan yhteistyöhön, jonka ytimessä on lasten oikeuksien puolustaminen, sanoo tutkimushanketta Thaimaassa koordinoiva Changmanee Panadda. Tutkimusyhteistyö käynnistyy haastatteluilla, joita tehdään tavarantoimittajien tehtailla helmi-huhtikuussa Thaimaassa. Tutkimus valmistuu loppukevään aikana. 25
PLAN-PALAT KUVAT: WIKIMEDIA COMMONS resepti SomeSSa SanoTTua ”Naistenpäivänä ja vuoden jokaisena päivänä on hyvä muistaa, että puolet maapallon väestöstä joutuu elämään sen kanssa, että heidän kohtalonsa saattaa olla sinetöity sillä hetkellä kun lääkäri tai kätilö sanoo: se on tyttö.” Postaus Facebook-ryhmässä Kill Arman Hyvän mielen vaatekaappi Vaatekaappi on monelle murheenkryyni. Tavaraa on liikaa, ja vaatteiden eettinen ja ekologinen kestävyys arveluttaa. Silti moni hamstraa lisää. rinna Saramäen Hyvän mielen vaatekaappi yhdistää painavaa asiaa vaatetuotannon vastuullisuudesta ja kepeämpiä käytännön vinkkejä suunnitelmalliseen pukeutumiseen. Kirjan opeilla voi edetä kohti harkitsevampaa kuluttamista. Aktiivinen kuluttaja voi esimerkiksi ottaa yhteyttä suosikkivaatemerkkinsä pääkonttoriin ja pyytää vastauksia tuotannon vastuullisuudesta. Jokaisen uuden vaatteen hankkijan lienee hyvä miettiä, kestääkö maapallon kantokyky vaatetuotannon 80 miljardin tuotteen vuosivauhtia tai jääkö kympin paljettipuserosta ropoakaan ompelijan taskuun. ”Vähemmän, laadukkaampaa ja harkiten” on hyvä ohje. Materiaalien asettaminen paremmuusjärjestykseen kestävyyden tai tuotantotapojen suhteen on mutkikasta. Silti kannattaa yrittää. Vanhojen vaatteiden muodistaminen ja itse ompeleminen kallistavat vaatteiden kulutusta uuteen suuntaan. ”Harkitse, korjaa, kierrätä”, kehottavat myös Martat vuoden 2015 Garderobi-kampanjassaan (www.martat.fi/kodinhoito/garderobi). Ideat ovat varmasti sovellettavissa jokaisen vaatekaappiin. Hyvän mielen vaatekaappi ilmestyi vastikään pokkarina Atenan kustantamana. Reilua meininkiä talouteen Rikkain prosentti ihmisistä omistaa pian puolet maailman omaisuudesta. Mitä eduskuntavaaliehdokkaat tästä ajattelevat? Järjestöjen vaalikampanja Maailmantalouden tekijät, jossa Plan on mukana, haastaa ehdokkaat toimimaan reilun globaalitalouden puolesta. Kampanjan sivuilla voi täyttää vaalikoneen ja verrata omia ajatuksiaan ehdokkaiden vastauksiin. lue lisää: maailmantaloudentekijat.fi. Maukasta ja helppoa kasvisruokaa Itä-Timorista Batar da’an on Itä-Timorin suosituimpia ruokia. Ruoan nimi tarkoittaa keitettyä maissia. Lyhyestä raaka-ainelistasta ja simppelistä valmistusohjeestaan huolimatta lopputulos on erittäin maukas, kunhan raaka-aineet ovat laadukkaat ja ruoan malttaa kypsentää kärsivällisesti. Itä-Timorin ruokakulttuuri on saanut siirtomaaajan seurauksena vahvoja vaikutteita Portugalista. Itätimorilainen keittiö on kasvispainotteinen. Tyypillisiä raaka-aineita ovat bataatti, maissi, kassava, taaro, kaali, pinaatti sekä erilaiset pavut. Kasvisten omaan makuun luottavaan batar da’aniin kiteytyykin hyvin itätimorilainen ruokafilosofia. Batar da’an (neljälle) Ainekset: 200 g maissia (tuoretta tai pakastetta) 100 g mung-papuja 1 kurpitsa (esimerkiksi talvitai myskikurpitsa) 7 dl vettä 1 iso sipuli 5 valkosipulin kynttä 3 rkl oliiviöljyä suolaa pippuria keitettyä riisiä lisukkeeksi Valmistus: Laita mung-pavut edellisenä iltana runsaaseen veteen ja anna niiden liota yön yli. Huuhdo pavut ja keitä niitä 15–20 minuuttia. Kuori kurpitsa ja pilko se kuutioiksi. Kuori ja kuutioi myös sipuli ja hienonna valkosipulin kynnet. Ruskista sipuli ja valkosipuli miedolla lämmöllä. Lisää joukkoon vesi, kurpitsa, pavut ja maissi. Lisää lämpöä ja pienennä takaisin, kun vesi alkaa kiehua. Keitä noin 15–20 minuuttia välillä sekoittaen. Ruoka on valmista, kun kurpitsa on pehmeää ja vesi haihtunut lähes täysin. Mausta suolalla ja pippurilla ja tarjoile riisin kanssa. JESSE P ASANEN / K EP A 26
plan lUKee plan KUUntelee plan Katsoo Painajainen Pohjois-Koreassa Adam johnsonin Pulitzer-palkittu romaani Orpokodin poika on kerronnan runsaudensarvi: sekoitus seikkailutarinaa, maagista realismia, inhorealistisen tarkkaa kuvausta maailman suljetuimmasta diktatuurista ja tarinaa kielletystä rakkaudesta. Romaanin päähenkilö on orpokodissa kasvanut Jun Do, jota Pohjois-Korean koneisto heittelee koettelemuksesta toiseen. Nälkiintynyt teinipoika päätyy armeijaan taistelemaan pimeissä tunneleissa, erikoisjoukkoihin kidnappaamaan japanilaisia, vakoilutehtäviin kalastusalukselle, farssimaiselle edustusmatkalle Texasiin ja lopulta vankileirin kautta ”rakkaan johtajan” kabinettiin keskelle raakaa valtapeliä. Jun Don tietoisuus näyttäytyy lukijalle surullisen rajattuna: päähenkilö ei kyseenalaista kotimaansa oloja tai kohtaloaan. Jun Don elämän muuttaa rakkaus Pohjois-Korean suosituimpaan propagandanäyttelijään. Romaanin toinen puolisko on painajaismainen kuvaus kuulusteluista, joissa mieheltä tentataan kadonneen näyttelijän kohtaloa. Vetävästi kirjoitettu romaani viihdyttää, mutta myös järkyttää ja pakottaa pohtimaan Pohjois-Korean todellisuutta. Iida riekko Hypnoottista minimalismia malilaisittain Modernin musiikin minimalistinen klassikko, Terry rileyn In C vuodelta 1964, koostuu 53 lyhyestä musiikillisesta fraasista, joita muusikot soittavat oman mielensä mukaan rakentaen kokonaisuuden, joka voi kestää varttitunnista tunteihin. Sävellyksen juhlavuoden kunniaksi Länsi-Afrikan ja länsimaiden muusikoita yhteen tuova Africa Express -projekti toteutti siitä version Malin pääkaupungissa Bamakossa. Mukana on paikallisia eturivin nuoria muusikkoja, kuten Adama Koita, Bijou ja Cheick diallo, ja oman soolonsa saavat myös Brian Eno ja damon Albarn. Huilu ja afrikkalaiset soittimet, kuten balafoni, kora ja mbira, luovat kappaleeseen miellyttävän äänimaailman. 41 minuutin matkaan mahtuu monenlaista melodista variaatiota ja tunnelmanvaihdosta intensiivisestä rauhalliseen. Paikallaan pysyvä mutta samalla alati varioiva kappale on hypnoottinen. Silmät sulkemalla pääsee ajatusmatkalle Niger-joen rannalle hektiseen Bamakoon, yhteen maailman nopeimmin kasvavista miljoonakaupungeista. Perttu Iso-Markku Iso-Britannian superrikkaat BBC:n tuore kaksiosainen dokumentti The Super-Rich and Us käsittelee superrikkaita ja taloudellisen eriarvoisuuden syitä ja seurauksia. Se kertoo, miksi Isossa-Britanniassa on enemmän multimiljonäärejä kuin missään muussa maassa. Sarja esittelee rikkaiden elämää ja kuvaa, miten trickle-down-teorian soveltaminen on muuttanut Yhdistynyttä kuningaskuntaa sekä mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita maan ja länsimaisten yhteiskuntien kehitykselle. Kiistellyn teorian mukaan rikkaiden vaurastuttaminen hyödyttää automaattisesti myös muita. Hillitty juontaja jacques Perretti haastattelee useita multimiljonäärejä sekä tutustuu heidän elämäntyyliänsä poolopeleissä, timanttikauppiaan auton takapenkillä ja jalkapallostadionilla. Ääneen pääsevät myös tavalliset britit sekä joukko asiantuntijoita, mukaan lukien kansainvälistä huomiota herättänyt ekonomisti Thomas Picketty. Dokumentti on herättänyt kansainvälisesti paljon kiinnostusta ja saanut positiiviset arvostelut. Kaksiosainen englanninkielinen sarja on katsottavissa Youtubessa. Pinja Hirvilammi The Super-Rich and Us. BBC 2015. Adam johnson: Orpokodin poika. Suom. Antti Immonen. Alligaattori 2014. Africa Express Presents... Terry Riley’s In C Mali. Transgressive records Kuvat ottavat kantaa Poliittisen valokuvan festivaalin ensimmäinen näyttely esittelee töitä seitsemältä valokuvataiteilijalta. Kuvaajat ovat eri puolilta maailmaa, mutta heidän teoksiaan yhdistää halu ottaa kantaa ja vaikuttaa maailman epäkohtiin, muun muassa seksuaalivähemmistöjen ja maahanmuuttajien syrjintään sekä tyttöjen ja naisten kohtaamaan väkivaltaan. Yksi kuvaajista on Planin yhteistyökumppani Meeri Koutaniemi. Hänen valokuvansa Keniasta ovat vahva vetoomus tyttöjen sukupuolielinten silpomisen lopettamiseksi. Poliittisen valokuvan festivaali: Kolmanteen polveen 12.4. asti Valokuvataiteen museossa Helsingissä. valokuvataiteenmuseo.fi. MEERI KOUTANIEMI DAVID MAGNUSSON 27
svenska sidor Goda resultat i arbetet mot kvinnostympning i Etiopien Kvinnlig könsstympning har en lång tradition i Etiopien. Till och med 75 procent av etiopiska kvinnor är könsstympade. I dag hjälper flickklubbar sina lokalsamhällen att bli av med den skadliga sedvänjan. Flickor babblar glatt i klassrummet. Etiopiska flickor diskuterar saker som är viktiga för dem, könsstympning, barnäktenskap, skolan och drömmar. Förr brukade de diskutera när och hur de själva skulle bli stympade. – Vi till och med såg fram emot det, det var en ära. Vi visste inte tillräckligt mycket om könsstympning och skador som den orsakar. Nu diskuterar vi hur man skulle kunna avskaffa könsstympningen. Vi vill föra budskapet vidare och rädda även andra flickor från att bli stympade, säger 16-åriga lenteta. det går bättre för flickorna i skolan Skolans rektor Kebebe Muntasha, 38, döljer inte sitt nöje. – Vår skola samarbetar med Plan och vi berättar här om stympningens skador. Flera flickor brukade stanna hemma långa perioder i samband med könsstympningen och efter operationen ökade deras frånvaro från skolan. Flickors framgång i skolan var sämre än pojkars. Rektor Muntasha har stött grundandet av flickors och pojkars klubbar i skolan. Klubbmedlemmar diskuter stympning och andra skadliga traditioner samt pratar modigt om dessa i sina närsamhällen. Det har redan haft inverkan. Enligt rektorn har många pojkar meddelat öppet att de tänker gifta sig med en icke-stympad flicka. Könstympning gick i arv från mamma till dotter Könsstympning är djupt rotad tradition på Lentetas och hennes klasskamraters hemtrakt. Nästan alla flickor har stympats innan de fyllt 14 år, några redan som nyfödda. Kvinnlig könsstympning är en procedur där man medvetet avlägsnar eller skadar delar av det kvinnliga könsorganet, utan medicinska motiv. Könsstympning kan orsaka svåra skador och livslångt lidande och utgör en extrem form av diskriminering av flickor och kvinnor. Ingreppet görs oftast av en person som inte har någon medicinsk utbildning. Yrket går oftast i arv från mamma till dotter. Rakblad är det vanligaste operationsinstrument och risken för hiv-smittan ökar drastiskt då samma blad används för operation av tiotal flickor. Flickor uppskattas högre Femtonåriga Birtuka har blivit modigare tack vare flickklubben och vågar nu säga nej till könsstympning. Hon medger att operationen alltid har väckt rädsla hos henne. – Vi har börjat med diskussionstillfällen i vår by efter att Plan började sin verksamhet här, förklarar Birtuka. Diskussionerna är gemensamma tillfällen där män och kvinnor i alla åldrar samt ungdomar deltar. – Förr var flickor inte lika uppskattade här som pojkar men det har ändrats efter att vi började med dessa diskussioner. Föräldrar skickade hellre sina pojkar till skolan, men nu har de börjat inse att det är viktigt att utbilda flickor. När jag är vuxen vill jag ha en dotter och jag låter inte könsstympa henne, säger Birtuka bestämt. Och rektorn, vad drömmer han om? – Flickor har lägre status än pojkar i vårt lokalsamhälle. Min dröm är att flickor har samma möjligheter som pojkar och jag har märkt att de kan vara lika bra i skolan som pojkar. FAKTA OM KönSSTYMPnIng » över 140 miljoner flickor och kvinnor i världen har utsatts för någon form av könsstympning. » Könsstympning utförs oftast på flickor mellan 0-14 år. » Könsstympning medför långsiktiga fysiska och känslomässiga komplikationer för flickor och kvinnor: svår smärta, infektioner, kraftiga blödningar, infertilitet och problem med graviditet och förlossning, i värsta fall döden. » Plan Finland arbetar mot kvinnostympning i huvudstaden samt på 4 områden i Etiopien. Våra bidragsgivare och utrikesministeriet finansierar arbetet. » Enligt Plans undersökning år 2013 i tio byar på Plans verksamhetsområde räddades 92 procent av nyfödda flickor från könsstympning. » Plans fleråriga kampanj För att jag är en flicka skyddar flickor från könsstympning. 28
Plan är med i testamentskampanjen Plan Finland är en av de 14 organisationer som är med i kampanjen Hyvä testamentti (Goda testamentet) som startade i januari. Kampanjen uppmuntrar finländare att redan nu bestämma hur ens förmögenhet senare ska användas. Enligt lagstiftning har endast barn och nära släktingar rätt till ett arv. Var och en kan dock själv med ett testamente bestämma närmare hur ens förmögenhet ska delas. Uppskattningsvis bara cirka var tionde finländare har gjort ett testamente. Man kan ändra eller återkalla ett testamente när man vill under sin livstid. Man kan testamentera sin förmögenhet antingen delvis eller i sin helhet till en person eller en verksamhet. Med ett testamente kan man styra sin förmögenhet till någonting som ligger nära ens hjärta. Även om finländarna gärna bidrar välgörenhet har än så länge bara få stött organisationer med en testamentsdonation. Sådana donationer skulle dock få mycket gott till stånd. Testamentera till en god sak Alla medborgarorganisationer som är med i kampanjen är medlemmar i Vastuulliset Lahjoittajat ry (Ansvarsfulla Donatorer r.f.) På kampanjens nätsida finns information om hur man gör ett testamente, medverkande organisationer samt berättelser om goda testamentet. Man kan även ställa frågor om ett testamente till en advokat. Genom Plan Finland kan man donera till barn i u-länderna. Testamentsdonation har en stor betydelse, även ett mindre bidrag hjälper de mest utsatta barnen att få ett bättre liv. Idag och i framtiden. Wings to Fly är konstnärernas kampanj för världens flickor Kampanjen samlar artister och konstnärer för att kämpa mot diskriminering mot flickor i världens fattigaste länder. Wings to Fly startade den 6.3.2015 och kampanjen pågår under ett år med musiker och skådespelare Katriina Honkanen som huvudkoordinator. Medverkande är t.ex. Anja Snellman, Meeri Koutaniemi och Maija Vilkkumaa. Konstnärer från kulturens olika områden arrangerar evenemang och publicerar verk som handlar om diskriminering och våld mot flickor och kvinnor. Konstnärerna ger sitt stöd åt Plans kampanj För att jag är en flicka som förbättrar flickors skydd och trygghet samt utbildning. Honkanen uppmuntrar konstnärer och artister från hela Finland att delta i kampanjen. Mer info på kampanjens webbsida plan.fi/wings-to-fly. Läs mer om kampanjen på webbsidan www.hyvatestamentti.fi. KilpailU 29 äänestä ja osallistu kilpailuun! Mikä on lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit lukea, tai antaa palautetta toimitukselle. Toiveesi ja mielipiteesi ovat meille tärkeitä! Vastaamalla lukijakysymykseen voit voittaa Planin työtä tukevia tuotteita. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa luomupuuvillaisen design-kassin Doggie Bagin, joka on intialaista reilun kaupan tuotantoa. Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi tai postikortilla osoitteeseen Plan Suomi, Plan-lehti, Kumpulantie 3, 6. krs, 00520 Helsinki. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen asiakaspalvelustamme info@plan.fi. Lehden 3/14 lukijakysymyksen arvonnan ja Planin kalenterin voittivat Päivi Toivikko ja Minna Törmäkangas. Lukijat äänestivät parhaaksi jutuksi Entiset lapsiorjat löysivät valokuvauksen riemun. Onnea ja kiitos vastaajille!
junior-plan ACCrA tervetuloa Ghanaan Junior-planin matkassa! KUV AT : WIKIMEDIA COMMONS ISTOCKPHOTO Ghanan luonto on rikas. Länsi-Afrikan rannikolla sijaitsevassa maassa on niin savannia, sademetsää kuin aavikkoakin. Ghanan kansallispuistoissa voi nähdä muun muassa norsuja, leijonia, leopardeja, antilooppeja ja apinoita. Paikallisten suosima liikenneväline on pakettiauto, trotro, joka on lähes aina täpötäynnä matkustajia. Tro-trot ovat yksityisyrittäjien omistamia, joten ne ovat eräänlaisia joukkotakseja. Pakettiautot poimivat kyytiläisiä tien varsilta ja ottavat kaikilta matkustajilta saman hinnan. Ghanalaiset ovat urheilukansaa. Suosituin laji on jalkapallo. Vuoden 2010 maailmanmestaruuskisoissa Ghanan joukkue selviytyi puolivälieriin kaikkien aikojen kolmantena afrikkalaisjoukkueena. Ghana on saanut neljä olympiamitalia, kolme nyrkkeilystä ja yhden jalkapallosta. maa chi! olen leijona, ja minut tunnetaan myös eläinten kuninkaana. me leijonat viihdymme parhaiten savanneilla, joilla elämme isoissa laumoissa ja metsästämme suurriistaa. antiloopit ovat herkkuamme. täysikasvuinen leijona tarvitsee joka päivä 5–7 kiloa lihaa. ennen meitä oli sankoin joukoin kaikkialla afrikassa, Balkanilla ja aasiassa intiaan asti. nyt olemme uhanalaisia, ja salametsästys uhkaa leijonakantaa monessa maassa. 30
Abigail aikoo ministeriksi – Lempiaineeni koulussa on matematiikka. Isona haluan hallituksen ministeriksi, kertoo 11-vuotias Abigail kyläkoulunsa pulpetissa. Läheskään kaikki Abigailin ikätoverit eivät käy koulua. Ghanassa ja muissa Saharan eteläpuoleisen Afrikan maissa vain neljä kymmenestä tytöstä saa käydä koko alakoulun. Vielä harvempi voi jatkaa yläkouluun. Köyhyys on suurin syy siihen, etteivät tytöt pääse kouluun. Perheet tarvitsevat tyttöjä talousja palkkatöihin, eikä vanhemmilla ole välttämättä varaa koulumaksuihin ja -tarvikkeisiin, esimerkiksi koulupukuihin. Vanhanaikaisten käsitysten vuoksi moni vanhempi lähettää kouluun mieluummin pojan kuin tyttären. Jokaiselle tytölle kuuluu kuitenkin oikeus lapsuuteen ja laadukkaaseen koulutukseen. Tyttöjen kouluttaminen on myös viisasta: se on tehokas keino poistaa köyhyyttä ja edistää yhteiskuntien kehitystä. Abigailkin voi koulutuksen saatuaan vaikuttaa merkittävällä tavalla perheensä, kylänsä ja koko Ghanan hyvinvointiin, jos hänen ministerihaaveensa toteutuu. Kivi, paperi, sakset Tiesitkö, että kivi, paperi, sakset on suosittu peli eri puolilla maailmaa – myös Ghanassa? Tässä ghanalaiset koululaiset Hafisa ja Mansura pelaavat peliä, johon ei tarvita muita välineitä kuin omat kädet. Näin pelaat klassikkopeliä: Tarvitset vastapelaajan. Molemmat pitävät kätensä selän takana tai nyrkissä ja lausuvat yhteen ääneen: ”Kivi, paperi, sakset!” Sitten kumpikin ojentaa kätensä yhdessä kolmesta asentovaihtoehdosta. Käsi nyrkissä esittää kiveä, sileäksi ojennettu käsi esittää paperia, ja pystyyn nostetut etuja keskisormi kuvaavat saksia. Kivi voittaa sakset, koska saksilla ei voi leikata kiveä. Sakset voittavat paperin, koska ne leikkaavat paperin rikki. Paperi taas voittaa kiven, koska peittää sen. Jos molemmat ottavat saman asennon, tulee tasapeli. sUosiKKipeli Herkkuja kaakaosta Ghana on maailman kolmanneksi suurin kaakaontuottaja. Siellä kasvaa vuosittain yli 630 000 tonnia kaakaopapuja, joista valmistetaan muun muassa suklaata. Kaakaopavut kasvavat kaakaopuissa. Niitä kasvatetaan erityisesti Länsi-Afrikassa, EteläAmerikassa ja Etelä-Aasiassa. Suklaasta on helppoa ja hauskaa kokata monenlaisia herkkuja. Kokeile näiden hedelmäisten makupalojen valmistusta! Suklaahedelmät Tarvitset: 100 g taloussuklaata ½ dl kuivattuja karpaloita ½ dl rusinoita 1. Levitä pellille leivinpaperi. Sulata suklaa lasiastiassa, jonka laitat kuumaan veteen. Pyydä apua aikuiselta. 2. Kun suklaa on sulaa, sekoita sen joukkoon karpalot ja rusinat. 3. Kalasta rusinat ja karpalot haarukalla ja asettele ne yksittäin leivinpaperille. 4. Laita pelti jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi. Asettele sitten suklaahedelmät kippoihin ja tarjoile. Nam! ISTOCKPHO TO 31
ELÄKÖÖN TÄÄLLÄ MINUN VIISAUTENI. Tutustu testamenttilahjoittamiseen: hyvatestamentti.fi #hyvatestamentti AMNESTY INTERNATIONAL • KIRKON ULKOMAANAPU • KUUROJEN LIITTO • PATMOS LÄHETYSSÄÄTIÖ • PELASTAKAA LAPSET • PLAN SUOMI • SEY SUOMEN ELÄINSUOJELUYHDISTYSTEN LIITTO SOLIDAARISUUS • SUOMEN LÄHETYSSEURA • SUOMEN MERIMIESKIRKKO • SUOMEN PIPLIASEURA • SUOMEN SYDÄNLIITTO • WORLD VISION • WWF (MAAILMAN LUONNONSÄÄTIÖ) the artist