AJANKOHTAISTA
Malin taisteluita paenneet lapset tarvitsevat apua
? Ikävöin äitiäni. Ikävöin pikkuveljeäni.
Toivon, että olisimme kaikki taas yhdessä
omassa kodissamme. Toivon, että kaikki
muuttuisi taas tavalliseksi, 9-vuotias
Saoudata toivoo.
Saoudata on yksi niistä kymmenistä
tuhansista malilaisista lapsista, jotka ovat
joutuneet pakenemaan kodistaan PohjoisMalista aseellisten levottomuuksien takia.
Osa on paennut eteläiseen Maliin, osa
naapurimaihin, kuten Nigeriin ja Burkina
Fasoon.
Moni lapsista, kuten Saoudata, on joutunut jättämään perheensä
taakseen. Saoudatan äidillä ja pikkuveljellä ei ollut rahaa bussilippuun,
joten äiti lähetti Saoudatan yksin Ségoun kaupunkiin eteläiseen
Maliin.
Nyt Saoudata ja hänen kolme muuta veljeään elävät sukulaisten
luona.
Saoudatan kaltaisten lasten tilanne Malissa on huono, sillä he eivät
enää pääse esimerkiksi omaan kouluun, ja heihin kohdistuu poikkeuksellinen väkivallan uhka. Ilman turvallista arkielämää monet heistä
ovat vaarassa joutua hyväksikäytetyiksi tai esimerkiksi lapsisotilaiksi.
Plan auttaa lapsia Malissa järjestämällä heille ruokaa ja vettä sekä
tukemalla heidän koulunkäyntiään. Koulurutiinit edesauttavat turvallisen elinympäristön muodostumista lapsille.
Apua tarvitaan edelleen, sillä Planin tavoite on muun muassa
huolehtia tulevien kuukausien aikana 2 000 paikallisen lapsen lastensuojelusta ja järjestää toimiva koulunkäynti 1 500 lapselle, jotka ovat
joutuneet pakenemaan levottomuuksia Ségoun kaupunkiin.
Tukea kaivataan myös Nigerissä Plan Suomen johtamalla Tabareybareyn pakolaisleirillä, jonne virtaa Malista pakenevia ihmisiä. Plan
haluaa taata, että etenkin lapset saavat leirillä tarvitsemansa avun.
Nyt tarvitaan lahjoituksia Malin lapsien auttamiseksi!
plan.fi/lahjoita
välähdys plan-arjesta
Plan 1/13 ? maaliskuu 2013
Julkaisija Plan Suomi Säätiö ? ISSN 1456-6680
Kannen kuva: Signe Vilstrup & Charlotte Eugenié
Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen
Päätoimittaja: Anna Könönen
Toimitussihteeri: Kalle Heino
Ulkoasu: Elisa Bestetti
Paino: Esa Print Oy Painosmäärä: 24 900 kpl
Seuraavan kerran lehti ilmestyy kesäkuussa 2013.
Plan Suomi Säätiö ? Kumpulantie 3, 00520 Helsinki
Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080
www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi
Hallitus: Gunvor Kronman (pj.), Eva Biaudet, Pekka
Haavisto, Kati Ihamäki, Kaj Erik Kiljander, Tauno Kääriä,
Tuula Kallio, Anniina Kontinen
Asiakaspalvelu: ma-pe klo 10?13
Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse
asiakaspalveluumme (09) 6869 8030.
Poliisihallituksen rahankeräyslupa Keräyslupa:
2020/2011/1143, voimassaoloaika 1.7.2012?30.6.2013
(Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta), Ålands
landskapsregering 794 K12, voimassaoloaika 1.7.2012?
30.6.2013 (Ahvenanmaa).
Ensiapuharjoituksia lapsille
Katastrofitilanteissa lapset ovat tiedonpuutteensa vuoksi aikuisia haavoittuvampi
ryhmä. Tämän vuoksi Plan Kiina on ryhtynyt järjestämään Jinpingin koululaisille
opetusta hätätilanteita varten. Lasten turvallisuutta korostavassa hankkeessa oppilaat
harjoittelevat esimerkiksi elvytystä.
Lukijakysymys on sivulla 29. Osallistu ja voita!
PEFC/02-31-170
2
PÄÄKIRJOITUS
Strategioiden keskellä oli tänään Shriyani
Brittiläisen kehitystaloustieteilijän Andy
Sumnerin mukaan kolme neljäsosaa maailman köyhimmistä ei enää asukaan siellä,
missä luulemme, vaan keskituloisissa maissa.
Vain yksi neljäsosa, 370 miljoonaa ihmistä,
asuu alhaisen tulotason maissa. Niistä suurin
osa on Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa.
Maailmanlaajuisen kehityksen esteenä
ei ole siis enää äärimmäinen köyhyys vaan
epätasa-arvo.
Eriarvoisuus sulkee osan ihmisistä kehityksen ja ihmisoikeuksien ulkopuolelle. Syrjinnän syitä on monia: esimerkiksi sukupuoli,
ikä (varsinkin jos on tyttö), rotu, alkuperä tai
sosiaalinen asema.
Plan on jo pitkään edistänyt tasa-arvoa.
Olemme suunnanneet kehitysyhteistyöohjelmamme jo usean vuoden ajan kaikkein huonoimmassa asemassa olevien ja syrjittyjen
lasten auttamiseksi. Tänä keväänä tartumme
syrjintään entistä hanakammin.
Mahdollisuudet auttaa ovat muuttuneet
viimeisten vuosikymmenien aikana. Kehitysyhteistyöjärjestönkin on osattava suunnata
uudelleen sekä työtään että osaamistaan
muuttuvassa maailmassa.
Kansainvälisen Planin tulokset viime
vuodelta ovat huimia: Planin työ auttoi 174,2
miljoonan ihmisen elämää. Lukuisat Planin
hankkeet saivat kansainvälistä tunnustusta,
kuten esimerkiksi Plan Suomen tukema tasaarvoista varhaiskasvatusta kehittävä hanke
Ugandassa.
Yhteiskuntien epätasa-arvoisiin rakenteisiin saadaan muutos vahvalla vaikuttamistyöllä. Siinä ratkaiseva voima on yhteistyö. Tänä
keväänä Planin toimistoissa ympäri maailmaa keskitytään uusien yhteistyömuotojen
ideointiin ja tehokkuuden parantamiseen.
Uusilla kumppanuuksilla tuloksista saadaan
entistä laajempia.
Strategioiden, tuloslaskelmien, tehokkuusmittareiden ja tilastomiljoonien keskiössä on kuitenkin ihminen. Hyvä mieli tulee
vastaan päivittäin jostakin päin maailmaa.
Tänään se tuli Sri Lankasta, jossa Shriyanin
perhe on päässyt köyhyydestä leipomon
avulla. Ensimmäiset sämpylät Shriyani leipoi
Planin toimeentulohankkeessa saamansa 20
euron lainan turvin. Se ja kolme seuraavaa
lainaa toiminnan laajentamiseen on jo maksettu takaisin.
Haluaisimme Planissa kuulla, mikä sinua
ilahduttaa ja mitä osallistuminen Planin
työhön on sinulle merkinnyt. Kerro se meille
(toimitus@plan.fi tai postitse, osoite s. 2) ja
liitä mukaan omat yhteystietosi ? arvomme
osallistujien kesken PlanShopin tuotteita.
Maailmanlaajuisen
kehityksen esteenä ei ole
enää äärimmäinen köyhyys
vaan epätasa-arvo.
Anna Könönen
Viestintäjohtaja
anna.kononen@plan.fi
sisällys
4 Lapset kamppailevat taifuunituhojen keskellä Filippiineillä
8 Uutisia maailmalta
10 Uutisia Suomesta
12 Intian seksiorjien kohtalona elinikäinen hyväksikäytön kierre
17 Plan-kansalaiset
18 Planin perustaja rakasti Suomea
20 Miten kehitysapu tavoittaa kohteensa?
21 Miksi kehitysyhteistyön tulisi kiinnostaa?
22 Kummi-info
24 Plan-palat
26 Lastenhallitus
27 Plan-kolumni
28 Svenska sidor
30 Junior-Plan
3
Lapset kamppailevat
taifuunituhojen keskellä
Filippiineillä
Luonnonkatastrofi on monelle lapselle kokemus, josta on
vaikea puhua. Jos kotikylänsä tuhon todistaneet lapset
eivät saa henkistä tukea kokemustensa käsittelyyn,
seurauksena voi olla pysyviä mielenterveydellisiä ongelmia.
Teksti Matt Crook kuvat matt crook ja PLAN
? Kun olen öisin nukkumassa, herään yllättäen painajaisiin ihmisistä, joiden näin loukkaantuvan, kertaa 12-vuotias Alyza Grace,
joka yrittää vanhempiensa ja viiden siskonsa
kanssa edelleen epätoivoisesti sisäistää, minkälaisia tuhoja Bopha-taifuuni aiheutti hänen
kyläyhteisölleen Davao Orientalin maakunnassa Mindanaon saarella Filippiineillä.
Raju Bopha-taifuuni kulki Filippiinien läpi
viime joulukuun alussa ja aiheutti tuhoja,
joita ei ole nähty alueella sataan vuoteen.
Kokonaisia kyliä tuhoutui, ja yli tuhat ihmistä
vahvistettiin kuolleiksi. Satoja ihmisiä jäi
kadoksiin.
Kaiken kaikkiaan taifuuni on vaikuttanut
yli kuuden miljoonan ihmisen elämään.
Kymmenet tuhannet kodit ovat hävinneet
kokonaan tai osittain maan tasalle vuosisa-
Koulujen ja kotien tuhoutumisen seurauksena monet lapset
ja nuoret joutuvat viettämään
päivänsä vain kulkemalla ympäriinsä, mikä altistaa heidät
monille uhille. Jotkut lapset
ovat onneksi päässeet auttamaan vanhempiaan kotinsa
kunnostamisessa.
4
Oikealla: Adora Quirante
suojautui taifuunia kuusikuukautisen Aj-vauvansa kanssa
pellolle. Nyt Aj?lle pitäisi
löytää lääkkeitä. Kauimpana
oikealla: Aries Khen ja Airish
Kaye Amor kertovat ikävöivänsä koulua.
dan myrskyssä. Alyzan koti Cateelin kunnassa
rannikolla on yksi näiden joukossa.
Kun perheet nyt rakentavat kotejaan ja
elämäänsä uudestaan, monet lapset joutuvat
käymään mielessään läpi rankkaa kokemusta.
? Pelkään onnettomuutta tai loukkaantumista. Olen nykyään aina huolissani, kun
näen loukkaantuneen henkilön, Alyza kertoo.
Alyzan taksikuski-isä Alex vahvistaa,
että kaikkien hänen lastensa käytös on
muuttunut.
? Ennen he leikkivät tavallisesti, mutta
nyt jos alkaa tuulla tai sataa, he juoksevat
ja etsivät suojaa. He huutavat vanhempiaan
ja muuttuvat pelokkaiksi, jos he kuulevat
voimakkaita ääniä. He eivät saa unta ja heräävät yhtäkkiä kesken yötä ja alkavat itkeä,
isä sanoo.
Plan antaa psykologista apua lapsille ja
perheille, jotta nämä voisivat käsitellä kokemuksensa ja parantaa taifuunin aiheuttamat
henkiset haavat.
Psykososiaalisella avulla pyritään myös
ehkäisemään vakavien mielenterveysongelmien syntymistä.
? On tärkeää, että he, joiden elämä on
vakavasti muuttunut, voivat puhua siitä,
mitä he ovat joutuneet käymään läpi. Lasten
on päästävä takaisin tavalliseen arkirytmiin
niin nopeasti kuin mahdollista. Heidän pitää
leikkiä ja päästä taas nauttimaan elämästään.
Siksi järjestämme lapsiystävällisiä paikkoja,
joissa tytöt ja pojat voivat rentoutua ja sulatella kokemuksiaan, van der Hor jatkaa.
Arkirytmiin palaaminen tärkeää
Planin Filippiinien maajohtaja Carin van der
Horin mukaan monilla Bopha-taifuunin uhriksi joutuneilla lapsilla on tyypillisiä vakavan
ahdistuksen merkkejä.
? Lapset eivät juurikaan kommunikoi perheidensä kanssa eivätkä puhu paljon. Lapset
ja heidän perheensä tarvitsevat ehdottomasti
psykososiaalista tukea, van der Hor toteaa.
Osana katastrofityötä Mindanaon saarella
Alueen turvallisuustilanne
on heikentynyt aina
silloin, kun ihmiset ovat
joutuneet odottamaan
avustuksia pitkään.
Peruslääkkeille on tarvetta
Avustuspaketit saavuttivat tammikuussa
hitaasti Mindanaon yhteisöt. Joissain kylissä
kyläläiset pystyttivät tiesulkuja pyytääkseen
ohikulkijoilta ruokaa, vaatteita ja suojaa.
Myös lapset ovat kerjänneet kädet ojossa
teiden varsilla pitkin rannikkoa.
? On vaikea aika olla pienen vauvan äiti,
sanoo 21-vuotias Adora Quirante, kuuden kuukauden ikäisen Aj?n äiti Cateelin
kunnasta.
? Meillä ei ole ollut ruokaa lapsille ja
olemme löytäneet vain muutamia vaatteita.
Olen sekä rintaruokinnut että antanut puuroa vauvalleni, vuorotellen. Vaippoja ei ole.
Joskus minun on jätettävä vauvani hetkeksi
isoäidilleen tai joillekin muille, ja mentävä
katsomaan miestäni tai tekemään työtä. Tarvitsemme ruokaa, suojaa, vaatteita, saippuaa
ja lääkkeitä, Adora Quirante sanoo.
Kun Bopha-taifuuni iski, Adora oli kotonaan vauvansa kanssa. Adoran mies oli töissä
läheisessä kylässä.
Adora kääri vauvan pyyhkeeseen ja juoksi
ulos riisipellolle talonsa viereen ja asettui
maahan makaamaan, suojaten vauvaa. Adora
pysyi maassa yhdeksän tuntia, sen aikaa, kun
taifuuni pyyhkäisi julmasti ohi.
? Toivottavasti voimme rakentaa talomme
5
uudestaan. Taifuunin jäljiltä jäi jonkin verran
puuta, mutta tarvitsemme muitakin tarvikkeita, kuten nauloja ja työkaluja sekä metallia
kattoon, hän sanoo.
? Viljelimme aiemmin riisiä ja kookosta,
mutta nyt kaikki on tuhoutunut.
Adora ja Aj ovat asuneet yhden kunnanvaltuutetun talossa 30 muun ihmisen kanssa.
Olosuhteet eivät ole olleet kovin hyvät ja Aj
sairastui nopeasti.
Jälleenrakennus vie huomion lapsista
Monelle lapselle, jonka elämää Bopha-taifuuni on runnellut, päivittäiset rutiinit, kuten
koulussa käynti ja leikkiminen, ovat muuttuneet aivan toisenlaisiksi kuin aiemmin.
Perheiden aika menee sen miettimiseen,
miten rakentaa koti uudestaan, ja koska
monet kouluista ovat tuhoutuneet ja tunnit
peruttuja, lapset ovat jääneet oman onnensa
nojaan.
? Aiemmin pystyimme katsomaan leffoja
tai laulamaan videokaraokea. Nyt sekään ei
ole mahdollista, koska meillä ei ole sähköä tai
edes televisiota. Kävelemme vain ympäriinsä
ja etsimme vanhoja tupakka-askeja, joista
teemme lennokkeja, kahdeksanvuotias John
Harold sanoo.
Johnilla, hänen vanhemmillaan ja kahdella
pikkuveljellä oli onnea, kun he pakenivat
taifuunia kotikylässään Mindanaon saaren
itärannikolla.
? Poistuimme talostamme, kun kookos-
Edellisenkin taifuunin haavat
vasta parantumassa
Filippiineillä on keskimäärin 20 taifuunia joka vuosi. Näistä kaksi tai
kolme ovat tuhoisia.
Jouluna 2011 Washi-taifuuni iski Cagayan de Oron ja Iliganin kaupunkeihin Mindanaon saarella. Washi-taifuuni tappoi 1 500 ihmistä,
ja taifuunin jäljiltä jäi kateisiin yli tuhat henkeä. Aineellisia vahinkoja
taifuuni aiheutti miltei 24 miljoonan dollarin arvosta.
Mindanaon saari on edelleen vasta nousemassa jaloilleen Washin
jäljiltä. Plan on tehnyt alueella katastrofityötä ja järjestänyt väliaikaissuojien ja hygieniapakkausten lisäksi muun muassa psykologista tukea
ja katastrofikoulutusta alueen asukkaille.
6
palmu kaatui ja murskasi talon. Menimme
toiseen taloon, jossa pysyimme suojassa
pöydän alla.
Kookospalmun takia Johnin puuseppäisä
Ronald rakentaa perheelleen uutta taloa
aivan alusta alkaen. Lisäksi Johnilla on toinenkin huoli: hänellä ei ole enää ollut koulua,
johon mennä.
? Kouluni tuhoutui. Haluaisin päästä sinne
takaisin ja leikkiä kavereiden kanssa, John
sanoo.
Samaa mieltä ovat monet muutkin taifuunituhojen alueella asuvat lapset.
Aries Khenin, 6, ja hänen siskonsa
Airish Kaye Amorin, 5, kotitalosta jäi jäljelle
vain kasa puuta ja rautaa.
? Minulla on ikävä koulukavereitani ja
heidän kanssa leikkimistään. Pidän kavereiden kanssa leikkimisestä niin paljon. Toivon,
että toista taifuunia ei enää tule, jotta me
voimme rakentaa talomme uudestaan, Airish
Kymmenet tuhannet
kodit ovat hävinneet
kokonaan tai
osittain maan tasalle
vuosisadan myrskyssä.
Kaye Amor sanoo.
Taifuunin jälkeen sisarukset ovat viettäneet aikaansa pyörimällä ympäri kylää sekä
leikkimällä piilosta ja muita vastaavia leikkejä
sillä aikaa, kun heidän isänsä on korjannut
kylää ja heidän äitinsä hoitanut perheen
vauvaa.
? Me vain juoksentelemme ympäriinsä
muiden lasten kanssa, Aries Khen kertoo.
Lastensuojelu tärkeässä asemassa
Lapsille tuhojen ympärillä pyöriminen voi
olla jopa seikkailua, mutta todellisuudessa
se on vaarallista. Raunioista saa helposti
haavoja ja mustelmia, ja lapset ovat myös
alttiita kiusaamiselle ja hyväksikäytölle, koska
he viettävät aikaa vain keskenään. Ja koska
alueella ei ole aina sähköä, voi kello kuuden
jälkeen olla täysin pimeää.
Lisäksi alueen turvallisuustilanne
heikentyy aina silloin, kun ihmiset joutuvat
odottamaan avustuksia pitkään.
Tammikuussa alueella raportoitiin
ryöstöjä. Joissakin kylissä kyläläiset kävivät
avustusrekkojen lasteihin käsiksi saman tien,
kun rekat saapuivat paikalle.
Koska perheet joutuvat elämään esi-
merkiksi pienissä tiloissa monien muiden
ihmisten kanssa, myös lapsikaupan riskit ovat
korkealla.
? Kun Bophan kaltainen katastrofi iskee,
kaikista heikoimmat, eli lapset, kärsivät eniten. Monet näistä lapsista ovat menettäneet
kotinsa ja nähneet asioita, joita kenenkään
lapsen ei pitäisi nähdä, Planin Filippiinien
maajohtaja Carin van der Hor sanoo.
? Tärkeintä on, että varmistamme lasten
ja naisten suojan. Heihin kohdistuu suurin
uhka, ja on tärkeää, että paikat ovat turvallisia heille.
Plan pyrkii saamaan kaiken kaikkiaan
kokoon noin viisi miljoonaa dollaria Bophan
tuhoista kärsivien auttamiseksi. Järjestö keskittyy alueella muun muassa koulutukseen,
sanitaatioon, hygieniaan, terveys- ja ruokahuoltoon, hätämajoitusten rakentamiseen
sekä lastensuojeluun katastrofitilanteessa.
Plan on järjestänyt Filippiineille psykologisen
avun lisäksi muun muassa hätämajoitusta.
Mukana on ollut suuri joukko vapaaehtoisia, joiden avulla Plan on voinut panostaa
nimenomaan lastensuojeluun. Bopha-taifuunin
tuhojen korjaamista on haitannut se, että Mindanaon saari on ollut vasta toipumassa edellisestä, reilun vuoden takaisesta taifuunista.
7
uutisia maailmalta
Jaavan kyliin saatiin yli tuhat vessaa
Indonesiassa löydettiin keino tehdä edullisia käymälöitä köyhille yhteisöille.
Groboganin hallintoalueelle Jaavan saarelle Indonesiaan on rakennettu vuoden aikana 1 300 uutta käymälää Planin onnistuneen
sanitaatiokampanjan ansiosta. Kaksivuotisen kampanjan seurauksena 149 alueen kylää on lisäksi julistautunut täysin vapaiksi
ympäristöön ulostamisesta, mikä on parantanut kylien hygieniaa.
Kampanjan osana Groboganiin perustettiin Papsigro-niminen
yhteisö, joka valmistaa edullisia käymälöitä ja tarjoaa kyläyhteisöille sanitaatiokoulutusta ja apua käymälöiden asentamisessa.
Yksi Papsigron tuottama käymäläyksikkö maksaa vain noin
kolme euroa, mikä on reilusti alle rautakauppojen hinnan.
Planin kaksivuotinen kampanja on perustunut niin kutsuttuun
Community Led Total Sanitation -malliin, ja nyt kampanjan päätyttyä Groboganin kyläyhteisöjen on tarkoitus jatkaa sanitaationsa
kehittämistä itsenäisesti.
4 000 lasta juoksi Addis Abeban
katuja tyttöjen puolesta
Planin Koska olen tyttö -kampanjan alkamista Etiopiassa juhlistettiin maan
pääkaupungissa Addis Abebassa juoksutapahtumalla, johon osallistui lähes
4 000 lasta.
Tapahtumaan osallistui myös paikallinen maratonin kultamitalisti Haile
Gebrselassie sekä muun muassa britannialainen juoksijalegenda Brendan
Foster sekä irlantilainen kestävyysjuoksija, olympiamitalisti John Treacy.
? Juokseminen on etiopialaisten perimässä. Jokainen poika ja tyttö
haluaa olla kuin Haile Gerbselassie. Haile antoi erityishuomion vammaisille
lapsille, ja kun näki näiden lasten kävelevän Gerbselassien luota rohkeasti
ja määrätietoisesti, se inspiroi suuresti, kansainvälisen Planin pääjohtaja
Nigel Chapman totesi.
Kuuluisa espanjalainen jalkapalloilija Emilio Butragueño pelasi
kairolaislasten kanssa jalkapalloa yhteisöllisen urheiluakatemian
perustamisen kunniaksi.
Plan ja Real Madridin
säätiö perustavat
urheilukoulun Egyptiin
Haile Gebrselassie (vas. alh.) oli etiopialaislasten sankari lasten juoksutapahtumassa.
8
Plan käynnistää yhteistyössä Real Madridin säätiön
kanssa Egyptiin yhteisöllisen urheiluakatemian, jonka
tarkoitus on parantaa lasten koulumenestystä, vähentää koulun keskeyttäjien määrää ja kampanjoida lasten
oikeuksien puolesta.
Akatemiaan on valittu mukaan neljä koulua Beheirassa, Assituissa ja Gizassa, ja sen odotetaan hyödyttävän
noin 1 200 7?18-vuotiasta lasta.
Akatemian aloittamisen kunniaksi Emilio Butragueño, entinen kuuluisa espanjalainen jalkapalloilija,
kävi Kairossa viettämässä aikaa ja pelaamassa jalkapalloa
akatemiaan osallistuvien yhteisöjen lasten kanssa.
? Akatemia luo osallistavan ja kannustavan ympäristön, jossa lapsista ja nuorista kasvaa aktiivisia kansalaisia,
Virginia Saiz Plan Egyptistä kertoo.
Lapset astuivat lainsäätäjien
saappaisiin Kolumbiassa
Plan auttaa Beninin voodoolapsia pysymään koulussa
Yhdeksäntoista lasta pääsi viettämään päivän piirikunnan valtuutettuina Cartagenassa Kolumbiassa. Lapset istuivat päivän lainsäätäjien paikoilla ja keskustelivat
asioista, jotka olivat heille tärkeitä ja jotka tarvitsivat päättäjien huomiota.
Tempauksen tarkoituksena oli kuulla lapsia ja tuoda esiin lastensuojeluun liittyviä teemoja, kuten seksuaalista hyväksikäyttöä, kotiväkivaltaa, lapsityövoimaa,
jengijäsenyyksiä ja teiniraskauksia.
Tavoitteena on myös saada koko Cartagenan yhteisön ymmärtämään, mitä
lasten ja nuorten oikeuksia rikotaan kaupungissa pahiten ja mitä ongelmien
ratkaisemiseksi voisi tehdä.
Yhdessä Planin kanssa päivää oli järjestämässä Kolumbian sosiaalisen kehityksen ja osallistumisen ministeriö.
Plan tekee yhteistyötä Beninin voodoo-yhteisöjen
kanssa pitääkseen lapset koulutiellä. Monet
voodoo-mestareiksi koulutettavat lapset joutuvat
keskeyttämään koulunsa keskittyäkseen voodoorituaalien oppimiseen.
Kansanperinteeseen perustuva ja shamanistisia piirteitä sisältävä voodoo on Beninissä yksi
maan virallisesti tunnustetuista uskonnoista, jota
harjoittaa 23 prosenttia kansasta eli noin miljoona
beniniläistä.
Voodoo-koulutus alkaa yleensä siinä iässä, kun
lapset menevät kouluun, ja se jatkuu useamman
vuoden.
Esimerkiksi Couffon alueella keskimäärin
35 lasta keskeyttää koulunkäyntinsä aloittaakseen
koulutuksen voodoo-mestariksi.
Plan on käynyt voodoo-pappien kanssa läpi
koulunkäynnin merkitystä, jotta lapset voisivat
käydä koulua normaalisti ja osallistua esimerkiksi voodoon vihkimisrituaaleihin ainoastaan
loma-aikoina.
Viime vuonna Plan?
työskenteli
90 131
yhteisön kanssa
toteutti
229
ohjelmaa
koulutti
642 497
joista
miljoonaa
ihmistä
6 145
hankkeen
miljoonaa
oli tyttöjä
42,7
miljoonaa
oli poikia
72 538
144 863
2 431
rahoitussopimuksen
avulla
5 366
3 651
mikrolainaorganisaatiota
2 152
34 100
terveys- ja varhaiskasvatuskeskusta
terveysalalle
opetusalalle
joista
41,2
239 785
tuki
rakentamaan tai
korjaamaan
ihmistä
auttaen
174,2
auttoi
maatalouteen,
ammattiin tai
yrittäjyyteen
185 311
lastensuojeluun
koulua
säästö- ja
lainayhtymää
3 796
vesipistettä
toimi yhteistyössä
417 911
kotitalouksien
vessaa
51 376
organisaation
kanssa
9
uutisia suomesta
Työ maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa laajenee
Plan Suomi edistää jälleen
maahanmuuttajanuorten
aktiivisuutta ja yhteiskuntaan
osallistumista Matkalla-projektissa, joka tarjoaa lyhyen aikaa Suomessa olleille, 8?9-luokkalaisille maahanmuuttajanuorille
vertaisryhmä- ja vapaa-aikatoimintaa.
Vertaisryhmissä nuoret harjoittelevat
elämänhallinta- ja tunnetaitoja sekä opiskelutekniikoita ja saavat tietoa suomalaisen
yhteiskunnan toiminnasta, nuorisotyöstä, jatkokoulutusmahdollisuuksista sekä
työelämästä.
Yhteistyössä nuorisotalojen kanssa nuorille
suunnitellaan oma vapaa-aikapolku, jonka
tarkoituksena on avartaa näkökulmaa suomalaiseen yhteiskuntaan, rohkaista aktiiviseen
kansalaisuuteen ja vahvistaa nuorten osallisuuden kokemusta.
? Projekti vahvistaa nuorten minäkuvaa,
rohkaisee rakentamaan omia verkostoja ja
ehkäisee näin omalta osaltaan nuorten syrjäytymistä, Plan Suomen Matkalla-projektin
vetäjä Hanna Nurmi kertoo.
Tavoite on, että kolmen lukuvuoden aikana
projektiin osallistuu 6?10 koulua ja 3?5
nuorisotaloa. Yhteensä projekti tavoittaa noin
120?225 nuorta sekä heidän vanhempansa.
Aiemmin Plan Suomi on tehnyt maahanmuuttajataustaisiin nuoriin kohdistuneen
Minun polkuni -projektin lukuvuonna
2010?2011. Raha-automaattiyhdistykseltä
saatu rahoitus mahdollistaa nyt maahanmuuttajatyön jatkumisen ja laajentumisen.
Projekti toteutetaan yhteistyössä Helsingin
kaupungin nuorisoasiainkeskuksen, Helsingin
kaupungin opetusviraston, Laurea-ammattikorkeakoulun, Suomen Setlementtiliiton ja
Seslonkiyhdistyksen kanssa.
Maahanmuuttajataustaiset nuoret tekivät animaatioita Minun polkuni -projektissa lukuvuonna
2010?2011.
Nuoret alkavat kitkeä
rasismia ja syrjintää netistä
Mitä?-verkosto virittelee
yhteistyötä Sierra Leoneen
Plan Suomi on valittu kansalliseksi koordinaattoriksi
projektiin, jonka päämääränä on rasismin ja syrjinnän
vastainen työ netissä ilmenevää vihapuhetta vastaan ja
ihmisten tietoisuuden lisääminen ongelmasta.
Yhtenä kampanjan tavoitteista on löytää noin 25?50 jo netissä toimivaa
nuorta aktivistiryhmäksi, joka tekee käytännön työtä verkkoympäristössä.
Aktivistiryhmän apuna on muun muassa käytännön työkalupakki, jossa
pääpaino on arjen nettikäyttäytymiseen liittyvillä harjoitteilla. Se sisältää
muun muassa ihmisoikeuksiin, monikulttuurisuuteen ja vähemmistökysymyksiin liittyvää tausta-aineistoa.
Projekti on osa Euroopan neuvoston yleiseurooppalaista Young People
Combating Hate Speech Online -hanketta, joka on käynnistynyt aktivistikoulutusten osalta useissa maissa jo viime vuonna. Plan Suomi vastaa
koordinoinnista yhteistyössä Ihmisoikeusliiton kanssa.
Projektin varsinainen avaus tapahtuu maaliskuussa.
Globaalin kansalaisvastuun kysymyksistä kiinnostuneille
nuorille aikuisille tarkoitetun Mitä?-verkoston edustajat
lähtivät helmikuun lopussa Sierra Leoneen kehittelemään yhteistä vaikuttamistyön projektia paikallisten
nuorten kanssa.
Matka liittyy Mitä?-verkoston aloittamaan yhteistyöhön sierraleonelaisen YACAN-järjestön (Youth and Child
Advocacy Networkin) kanssa. YACAN tekee aktiivista
vaikuttamistyötä lasten ja nuorten oikeuksien edistämiseksi Sierra Leonessa.
Matkan tavoitteena on projektisuunnittelun lisäksi
tutustuttaa nuoret toimijat toisiinsa ja kasvattaa sierraleonelaisten ja suomalaisten nuorten mahdollisuuksia
vaikuttamistyössä.
Matkaan lähtivät Mitä?-verkoston johto- ja suunnitteluryhmän Sara Nurmilaukas ja Anna Albekoglu.
Lastenhallitus osallistuu New
Yorkin tasa-arvokokoukseen
Lastenhallituksen Arawela Sovala osallistuu osana Planin kansainvälistä
tyttödelegaatiota YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan eli CSW:n
kokoukseen New Yorkissa maaliskuun alussa.
Osallistumisen tavoitteena on vaikuttaminen päättäjiin ja suosituksiin
sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiseksi sekä lasten ja nuorten näkökulman esiintuominen yhdessä Planin ohjelmamaiden nuorten kanssa.
Kokouksen tämän vuoden teemana on lapsiin ja naisiin kohdistuvan
väkivallan ehkäisy ja poistaminen. Suomessa Planin Lastenhallitus lisää
tietoisuutta lapsiin kohdistuvasta väkivallasta eri puolilla maailmaa.
10
The Winyls -yhtye soittaa
kouluilla kiusaamista vastaan
The Winyls -yhtye ja Planin Lastenhallitus kiertävät
yhdessä Uudenmaan kouluja tavoitteenaan tiedottaa
lapsiin kohdistuvasta väkivallasta ja erityisesti kouluväkivallasta maailmanlaajuisena ongelmana.
The Winyls esittää Beat the Violence -kiertueella
kappaleitaan ja Lastenhallitus lyhyitä videotervehdyksiä, jotka liittyvät lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan sekä
Lastenhallituksen toimintaan.
Keikkoja on kevään aikana parikymmentä, ja niiden
kohderyhmiä ovat yläkouluikäiset. Kiertue huipentuu
syksyllä järjestettävään loppukonserttiin. Lisäksi The
Winyls julkaisee aiheeseen liittyvän teemasinglen.
Halukkaat koulut voivat tiedustella mahdollisuuttaan
osallistua kiertueeseen projektisihteeri Iisa Lehtiseltä
(iisa.lehtinen@plan.fi) vielä maaliskuun ajan.
Yritysten yhteiskuntavastuu puhutti
Kotimaisen yritysjohdon ja yhteiskuntavastuun vaikuttajat kokoontuivat
viime marraskuussa Helsinkiin keskustelemaan yritysten yhteiskunnallisesta roolista. Vaikuttajafoorumissa pohdittiin, kuinka rakentaa kannattavaa
liiketoimintaa, joka samalla auttaa ratkaisemaan paikallisia ja globaaleja
ongelmia.
? Vastuullinen toiminta on tulevaisuudessa merkittävä kilpailuvaltti
yrityksille ja se on otettava mukaan yrityksen ydintoimintaan. Yritykset,
jotka eivät varaudu tähän, tulevat olemaan suurissa vaikeuksissa imagonsa
ja kannattavuutensa vuoksi, totesi ruotsalainen ekonomisti ja kirjailija Klas
Eklund.
Vaikuttajafoorumin järjestivät yhteistyössä Plan Suomi, FiBS ja Deloitte.
Plan sai uusia yrityskumppaneita
Planin uudet yrityskumppanit Ensto, Aito Media, Marvaco ja Ecolab
haluavat edistää tyttöjen oikeuksia tukemalla Koska olen tyttö -kampanjaa.
Myös Metso ja YIT liittyivät vuodenvaihteessa Planin tukijoihin.
Planin yrityskumppanit tukevat kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten asemaa kehitysmaissa tai edistävät lasten oikeuksia ja kansainvälisyyskasvatusta Suomessa.
Yritysten tuen ansiosta moni kehitysmaan lapsi istuu tälläkin hetkellä
koulunpenkillä ja saa siten mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen.
plan.fi/yrityksille
ILMOITUS
Lapset kouluun veden avulla Intiassa
Kemira on kansainvälinen vesikemian yhtiö, jonka tavoitteena on
kestävä vedenkäyttö sekä omissa että asiakkaiden toiminnoissa.
Tarjoamme veden laadun ja määrän hallintaratkaisuja,
joilla lisätään asiakkaiden energia-, vesi- ja raakaainetehokkuutta.
Kemiran tukeman hankkeen avulla
kohennetaan koulujen vesi- ja
sanitaatiopalveluja sekä lisätään
koululaisten terveys- ja
hygieniatietämystä Intiassa.
Oletko vesipihi vai läträäjä? Mittaa vesijalanjälkesi: www.waterfootprintkemira.com
www.kemira.com | twitter: kemiragroup | facebook: kemira oyj
11
Intian seksiorjien
kohtalona elinikäinen
hyväksikäytön kierre
Suurin osa seksityöstä pelastetuista tytöistä ei koskaan
tule perheidensä ja yhteisöjensä hyväksymiksi.
Davinder Kumar Kuvat Davinder Kumar ja plan
Kun ilta koittaa, tytöt tulevat levottomiksi.
Jotkut vaikenevat ja kokoontuvat muiden luo
tiiviiksi ryhmäksi, toiset vaikuttavat hermostuneilta. Huoneen täyttää pelko ja huoli.
Yksi tytöistä puhkeaa kyyneliin kertoessaan kokemuksistaan hyberabadilaisessa
bordellissa, josta hänet pelastettiin vain muutama päivä sitten. Hän kertoo, kuinka häntä
pidettiin kahden viikon ajan huumattuna ja
tarjottiin asiakkaille, ennen kuin hän sai edes
syödäkseen.
Kun tytön kohtalon yksityiskohdat paljastuvat, alkaa mekkala. 14-vuotias Jyothi ei ole
saada henkeä, koska hän itkee niin rajusti.
16-vuotias Kavya itkee hänkin lohduttomasti, Vijayalaxmi, yksi joukon vanhimmista, lyö
päätään seinään ja muut tytöt vapisevat tai
huojuvat edestakaisin. Kaikki itkevät.
Tarina vaihtuu toiseen tarinaan, jotkut
vain mutisevat itsekseen, toiset korottavat ääntään saadakseen oman tarinansa
kuulluksi.
Väliaikaiskoti on jo täynnä
Ihmiskohtalot Prakasamin alueella Andhra
Pradeshissa Intiassa sijaitsevassa väliaikaiskodissa ovat riipaisevia. Tänne tuodaan niinkin
nuoria kuin 13-vuotiaita tyttöjä väliaikaiseen
turvaan, sen jälkeen kun heidät on pelastettu
ihmiskauppiailta ja bordelleista Hyberabadista tai Mumbaista.
Kukin tyttö on kokenut vaihtelevan määrän hyväksikäyttöä, kidutusta, orjuuttamista
ja epäinhimillistä kohtelua.
Väliaikaiskoti on jo täynnä, mutta silti
lisää tyttöjä saapuu muutaman päivän välein
osavaltion taistellessa saadakseen mittavan
ihmiskaupan hallintaan.
Lähes puolet Intian ihmiskaupasta tapahtuu Andhra Pradeshissa, ja suurimmassa
osassa kauppatavarana ovat teinitytöt. Poliisin arvioiden mukaan Andhra Pradeshista on
kaupattu hyväksikäytön merkit täyttävään
seksityöhön jopa 300 000 naista ja tyttöä.
Heistä on saatu pelastettua toistaiseksi vasta
3 000.
Joskus ainoa vaihtoehto
on palata takaisin
ihmiskauppiaiden
huomaan.
Prakasamin väliaikaiskodissa
seksityöstä pelastetut tytöt
oppivat uusia taitoja, kuten
esimerkiksi kauneudenhoitoa,
terveyssiteiden valmistamista
tai leipien paistamista.
Osavaltio on varsin vauras, sen bruttokansantuote asukasta kohden on Intian
neljänneksi paras, mutta samalla siellä asuu
osa Intian kaikkein köyhimmistä ihmisistä.
Järjestäytynyt ihmiskauppa on juurtunut
syvälle. Ihmiskauppiaat kiertävät kaukaisimmatkin kylät vaanien suojattomia nuoria
tyttöjä köyhistä perheistä välittääkseen heitä
seksityöhön ja orjuuteen muualle maahan.
Tytöt houkutellaan kodeistaan lupauksilla
avioliitosta, työpaikasta tai jopa pelkästään
ruoasta. Heidän kohtalonaan on kuitenkin
pakotettu seksityö.
Sunitha ystävystyi naapurinsa kanssa, ja
tämä lupasi hänelle parempia töitä Hyberabadissa. Hänet myytiin välittäjälle, joka
toimitti hänet hyberabadilaiseen bordelliin.
Sunitha kertoo, että hänet pakotettiin
harrastaman seksiä kuponkeja vastaan.
Hänen annettiin vaihtaa kuponkinsa kunnolliseen ateriaan vasta kun hän oli palvellut
250:tä asiakasta.
Tuhansia lapsia ei saada jäljitettyä
Osa tyttöjen kokemasta seksuaalisesta väkivallasta on niin kauheaa, ettei yksityiskohtia
voi kertoa. Ei olekaan yllätys, että tyttöjen
saapuessa väliaikaiskotiin heidän mielensä ja
kehonsa on syvässä traumatilassa.
? Joiltakin kestää päiviä tai jopa kuukausia ennen kuin he pystyvät puhumaan
tapahtuneesta, kertoo Nvs Ramamohan
väliaikaiskotia pyörittävästä HELP-järjestöstä.
? Vastaan on tullut tilanteita, joissa bordelleista pelastetut tytöt repivät yöllä vaatteet päältään ja vaativat seksiä ja alkoholia.
Joidenkin tyttöjen traumat ovat niin vakavia, että ne vaikuttavat peruuttamattomalla
tavalla mielenterveyteen.
Lakshmi tuli väliaikaiskotiin viikkoja sitten, mutta ei ole puhunut sanaakaan, väliaikaiskodin työntekijät kertovat. Hän kyyristyy
piiloon vieraita nähdessään ja on taantunut
käyttämään ilmeitä ja eleitä, jotka normaalisti
kuuluvat paljon nuorempaan ikään.
Vuonna 2005 Intian kansallinen ihmisoikeuskomissio arvioi, että maassa katoaa joka
vuosi 44 000 lasta. Heistä 11 000 ei koskaan
saada jäljitettyä. Vuodelta 1998 peräisin
olevan raportin mukaan 40 prosenttiin maan
seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvästä
ihmiskaupasta liittyi lapsia.
Lapsiin kohdistuvan ihmiskaupan vastainen
kampanja EPCAT havaitsi tutkimuksessaan,
että useampi kuin kolme kymmenestä ihmiskaupan uhriksi joutuneesta lapsesta oli saanut
hiv-tartunnan tai muun sukupuolitaudin tai
kärsi muista gynekologisista ongelmista.
16-vuotias Sudha on kolmivuotiaan lapsen äiti ja saa hoitoa sukupuolitautiin.
Sudha kertoo, että hänen aviomiehensä
pakotti hänet prostituutioon, jotta saisi mak-
Epävirallinen arvio
seksityöläisten määrästä
Intiassa on kolme miljoonaa,
joista lapsia on reilu miljoona.
settua velkansa sukulaiselle ? mies oli lainannut rahaa ostaakseen uuden moottoripyörän.
? Hän ottaa minut takaisin vain, jos jatkan
rahan ansaitsemista hänelle seksiä myymällä,
Sudha kertoo.
Tytöt jäävät usein naapureille
Ylivoimainen enemmistö seksiorjiksi
päätyvistä tytöistä on kotoisin äärimmäisen köyhiltä maaseutualueilta. Sosiaaliset
rakenteet ja syvälle juurtunut sukupuolisyrjintä tarkoittaa, että tytöt ovat köyhimpiä
ja kaikkein huonoimmassa asemassa jopa
omissa yhteisöissään.
Tytöt jättäytyvät yleensä pois koulusta
paljon ennen veljiään, he joutuvat tekemään
kotitaloustöitä sekä usein huolehtimaan
sisaruksistaan, kun vanhemmat ovat töissä.
13
Monissa tapauksissa tytöt on vain jätetty
naapurien huomaan, kun siirtotyöläisinä
työskentelevät vanhemmat lähtevät sesonkitöihin kaupunkiin.
7-vuotias Sravani löytyi harhailemasta
pikkukaupungin kaduilta ilman ruokaa tai
vettä, kun hänen vanhempansa olivat hylänneet hänet ja lähteneet Hyberabadiin töitä
etsimään. Hän on nyt väliaikaiskodissa.
? Köyhyyteen yhdistynyt tyttöihin kohdistuva välinpitämättömyys ja syrjintä tekevät
heistä kaikkein suojattomimpia hyväksikäytölle, sanoo Plan Intian Bhavani SV.
Plan tukee väliaikaiskoteihin pelastettujen
tyttöjen toipumista ja kuntoutusta. Tyttöjä
kannustetaan jatkamaan opintojaan ja heille
tarjotaan koulutusta, jonka avulla he voivat
hankkia kunnollisen työpaikan tai perustaa
oman yrityksen.
Prakasamin väliaikaiskodin leipomossa
uudet tulokkaat Meena ja Vasanthi vaivaavat taikinaa valvojan valppaiden silmien alla.
Harjoittelijat hymyilevät salaa vetäessään
kuumia leipiä uunista.
? Leipämme on jo suosittua läheisissä
kylissä, Meena kertoo.
? Toivon saavani jonain päivänä töitä
suuresta leipomosta kaupungissa, hän sanoo.
Muutamien metrien päässä on käynnissä
kauneudenhoidon pikakurssi. Kouluttaja
pitää haltioitunutta yleisöään otteessaan esitellessään meikkauksen perusteita. Esitystä
seuraa runsas keskustelu luomivärivalinnoista
ja huulikiillon sävyistä.
Muutamaksi hetkeksi tytöt unohtavat
olosuhteensa ja palavat leikkisiksi nuoriksi.
Jotkut toivovat kurssin merkitsevän uutta
elämää.
? Haluan kauneudenhoitajaksi. Tämä on
suosikkikurssini, kertoo Bajiyamma.
Vijayalaxmi on kuitenkin synkkä. Hänen
mielialansa vaihtelevat optimismista epätoivoon. Hän on 20-vuotias, yksi ryhmän
vanhimmista, ja myös eniten peloissaan tulevaisuudestaan. Hän on ollut väliaikaiskodissa
yli vuoden ja odottaa edelleen perheensä
hyväksyvän hänet takaisin.
? Olen jo luopunut toivosta, hän sanoo.
Monet jäävät yksin ja avuttomiksi
Vijayalaxmin pelot heijastelevat kylmää
totuutta. Suurin osa seksityöstä pelastetuista
tytöistä ei koskaan tule perheidensä ja yhteisöjensä hyväksymäksi. Niitä muutamia, jotka
voivat palata entiseen elämäänsä, kohtaavat
leima ja epäluulot, jotka tekevät normaalin
elämän miltei mahdottomaksi.
Tytöt kärsivät lähes täydellisestä itsetunnon puutteesta. Heitä vaivaa syyllisyys,
koska he ovat eläneet ?moraalitonta elämää?
yhteiskunnassa, joka on perinteisten tapojen
ohjaama.
Hylättyinä ja ei-tervetulleina uhrit jäävät
elinikäisen puutteen ja orjuuden ansaan.
Joskus ainoa vaihtoehto on palata takaisin ihmiskauppiaiden huomaan. Andhra Pradeshin
poliisin mukaan pelastetuista ihmiskaupan
uhreista kahdeksan kymmenestä palaa takaisin kaduille ja bordelleihin.
Samalla ihmiskauppiaat pyörittävät menestyvää liiketoimintaansa ilman rangaistusta. Vaikka vuosittain bordelleista pelastetaan
satoja tyttöjä, jää poliisin mukaan rikoksentekijöiden tuomitsemisaste kansallisen
?moraalittoman ihmiskaupan? kieltävän lain
nojalla alhaiseksi.
Monet seksityöläiset jäävät yksin ja
avuttomiksi, ja kierteen katkaisemiseen ei
löydy keinoja.
Monia ei ole edes kirjattu virallisiin
rekistereihin, joten heillä ei ole henkilötodistusta eivätkä he saa edes julkisen vallan
tarjoamaa vähäistä avustusta, kuten edullisia
ruoka-annoksia.
Sujatha myy seksiä kadulla pysyäkseen
hengissä. Hän ei osaa lukea, hänellä on hiv
ja hän elää yhdeksänvuotiaan tyttärensä
kanssa Rajahmundryn kaupungin laitamilla.
Kun Sujatha haki paikallishallinnolta ruokaavustusta, häneltä evättiin se sillä perusteella,
että hänellä ei ole pysyvää osoitetta.
? Minulle sanottiin, että voisin ansaita
enemmän tekemällä lisätunteja seksityötä
enkä siksi siis tarvitse ruoka-apua, hän
kertoo.
Vain hiv-positiiviset
seksityöläiset ovat
oikeutettuja osavaltion
hallinnon tarjoamaan
avustukseen.
Tyttöjen auttaminen alkaa oikeudesta syntymään
Turvallinen oppiminen -kampanja pyrkii
ehkäisemään kouluväkivaltaa.
14
Plan tekee laaja-alaista työtä tyttöihin kohdistuvan
väkivallan vähentämiseksi Intiassa. Plan esimerkiksi kouluttaa viiden Intian osavaltion yhteisöjä
tyttölapsien merkityksestä, ja pyrkii näin vähentämään tyttövauvoihin kohdistuvia abortteja.
Turvallinen oppiminen -kampanja pyrkii
ehkäisemään lapsiin kohdistuvaa kouluväkivaltaa,
kuten koulukiusaamista, seksuaalista väkivaltaa
sekä ruumiinrangaistusta. Intialaisten tyttöjen on
raportoitu kohtaavan seksuaalista häirintää muun
muassa koulumatkoilla, ja Planin ansiosta myös
paikalliset viranomaiset ovat tietoisia asiasta.
Delhissä Plan on käynnistänyt lasten seksuaalisen hyväksikäytön vastaisen kampanjan, johon
liittyvä elokuva on innostanut jopa paikallisen
hallituksen. Suuri hitti on myös ollut Plan Intian
tuottama, Koska olen tyttö -kampanjaan liittyvä
musiikkivideo Main Hoon (Minä olen), joka haluaa
muistuttaa myös poikien ja miesten roolista tyttöjen aseman parantamisessa.
Lisäksi Plan Intia tekee työtä lapsiavioliittojen
kitkemiseksi.
Plan on myös tuominnut taannoisen intialaisnaisen joukkoraiskauksen ja ilmaissut tukensa
Delhin asukkaille, opiskelijajoukoille, kansalaisyhteiskunnalle ja naistenjärjestöille, jotka vaativat
oikeutta uhrille ja tämän omaisille sekä rangaistusta syyllisille.
Plan Intia suhtautuu kuitenkin varauksella esimerkiksi vaatimuksiin kuolemanrangaistuksesta ja
kastraatiosta, koska Planin mukaan väkivaltainen
kosto ei koskaan ole ratkaisu ongelmiin.
Tytöt houkutellaan
kodeistaan lupauksilla
avioliitosta, työpaikasta tai
jopa pelkästään ruoasta.
Avustuksen saavat vain harvat
Andhra Pradeshin arviolta 300 000 seksityöhön kaupatusta
tytöstä on pelastettu
vain noin 3 000.
Kandula Durgesh, Andhra Pradeshin
osavaltion parlamentin jäsen, myöntää että
on tehtävä vielä paljon, ennen kuin seksityöläiset saavat ne avustukset, joita sosiaalisten
ohjelmien pitäisi taata.
? Työn tulisi alkaa lainsäädännöstä ja
hallinnosta, hän sanoo.
Tuki seksityöläisten kuntoutukseen on
lähes olematon ja useimmat eivät joko saa
tukea tai ovat jo ennättäneet palata seksityöhön siinä vaiheessa, kun tuki olisi saatavissa.
Vain hiv-positiiviset seksityöläiset kuten
Sujatha ovat oikeutettuja osavaltion hallinnon tarjoamaan kuukausittaiseen neljän
dollarin suuruiseen avustukseen. Kuitenkaan
harvat niistä, joille avustus kuuluisi, käytännössä saavat sen.
Nämä seikat tekevät Planin ja sen ruohonjuuritason kumppanijärjestöjen työn hyvin
haastavaksi.
? Pelastettujen tyttöjen kuntouttamisen
lisäksi ponnistelemme ehkäistäksemme
lasten kauppaamisen seksityöhön. Emme
voi voittaa tätä kamppailua jolleivät hallinto,
kansalaisyhteiskunta ja yhteisöt aktiivisesti
ryhdy kitkemään tätä epäinhimillistä ihmiskauppaa, Bhavani sanoo.
Väliaikaiskodissa Prakasamissa pimeys
on laskeutunut ja pinnalla olevien tunteiden
lataama iltapäivä vaihtuu jännittyneeseen
mutta hiljaiseen iltaan. Jyothilla on noussut
kuume, ja hän makaa matolla kahden tytön
hoitaessa häntä. Muutamat muut istuvat
liikkumattomina selät seinää vasten.
Vijayalaxmi on edelleen tolaltaan.
Kyyneleet valuvat pitkin hänen poskiaan ja
hän toistelee sanoja ?haluan kotiin?. Hänen
vanhempansa ovat taas kerran kieltäytyneet
ottamasta häntä takaisin.
Davinder Kumar on palkittu kehityskysymyksiin
erikoistunut toimittaja ja Chevening-stipendiaatti,
joka työskentelee kansainväliselle Planille. Kumar
on kirjoittanut tämän artikkelin alunperin CNN:lle
osana CNN:n Freedom-projektia. (http://thecnnfreedomproject.blogs.cnn.com/2012/10/10/indiassex-slaves-face-lifelong-cycle-of-abuse/).
Prakasamin väliaikaiskotiin saapuu
joka viikko useita bordelleista ja
parittajilta pelastettuja tyttöjä. Nuorimmat heistä ovat 13-vuotiaita.
15
TEKSTI Sujoy Dhar ? Inter Press Service
?Kovat kundit eivät osta seksiä?
Intiassa on viime aikoina osoitettu laajasti mieltä raiskauksia vastaan,
mutta myös prostituutiota vastustava kansanliike on kasvussa.
Entinen seksityöläinen Rubiya Bibi, 42, hankkii nyt elantonsa
myymällä valmistamaansa ruokaa. Hän osallistuu myös prostituutiota
vastustavaan kampanjaan Kolkatassa.
? Köyhyys pakotti minut seksikauppaan, mutta sen syövereissä
kurjuus vain paheni. Yritin paeta 18-vuotiaana, mutta jäin kiinni, ja
minut pahoinpideltiin. Bordellinpitäjille ei ollut lupa sanoa ei, Bibi
muistelee.
Epävirallinen arvio seksityöläisten määrästä Intiassa on kolme
miljoonaa, joista lapsia on reilu miljoona. Yhdysvaltain ulkoministeriö luokittelee Intian kansainvälisen ihmiskaupan lähtö-, kohde- ja
läpikulkumaaksi.
muksen lakimuutoksen puolesta.
? Saimme naisten ja lasten kehityksen ministeriöstä kirjeen, jossa
esityksemme luvattiin ottaa huomioon, Gupta iloitsee.
Hän toivoo sen raivaavan tietä sekä lain että ajattelutapojen
muutokselle.
Kampanja vastustaa ajatusta, että naisia
voi ostaa ja myydä, mutta haluaa samalla
lopettaa prostituoitujen syyllistämisen.
Huomio seksin ostajaan
Kovat kundit eivät osta seksiä -kampanjan aloittivat viime vuonna
opiskelijat läntisessä Punen kaupungissa.
Kampanja vastustaa ajatusta, että naisia voi ostaa ja myydä, mutta
haluaa samalla lopettaa prostituoitujen syyllistämisen. Siksi vaaditaan
lakia, joka rankaisee parittajia ja asiakkaita.
Liikehdintä levisi ensin yliopistokampukselta toiselle. Kolkatassa
opiskeleva Anuja Bhojnagarwala kutsui ihmiskauppaa vastustavan
Apne Aap -järjestön edustajat laitokselleen selostamaan asiaa.
? Tiedän, ettei prostituution hävittäminen ole helppoa. Se ei onnistu, ellei naisille tarjota muuta leipäpuuta, Bhojnagarwala pohtii.
Lakimuutoksen puolesta
Apne Aap -järjestön perustaja Ruchira Gupta valittaa, että Intian
nykyinen lainsäädäntö kriminalisoi seksikaupan uhrit ja antaa hyväksikäyttäjille vapaat kädet.
Järjestö luovutti hiljan Intian presidentille yli 10 000 nimen vetoo-
16
Elinkeino vaarassa
Kaikki eivät kuitenkaan kannata seksin oston kriminalisointia. Soraääni
kuuluu seksityöläisten perustamasta Durbar Mahila Samanwaya -komiteasta, jossa on 65 000 jäsentä.
? Seksin oston kriminalisointi on hyökkäys seksityöläisten elinkeinoa vastaan, komitean sihteeri Bharatu Dey sanoo.
? Mekin vastustamme alaikäisten tyttöjen kauppaa. Vuodesta
2 000 lähtien olemme pelastaneet 941 prostituutioon pakotettua
tyttöä. Se on alan itsesääntelyä, Dey selittää.
Hänen mukaansa bordellien kieltäminen lopettaisi järjestön menestyksekkään työn aidsia vastaan.
Kampanjointi Kolkatassa nosti seksityöläisten kondomien käytön
vuoden 1990 kahdesta prosentista 90 prosenttiin vuonna 1998. Deyn
mukaan bordellien sulkeminen veisi seksikaupan maan alle ja kiihdyttäisi seksitautien leviämistä.
Plan-kansalaiset
Teksti Kalle Heino Kuvat Mikko Toivonen
Ilman turhia paineita
Vuoden Plan-kansalaisiksi nimetyt Maarit Koponen ja Raimo
Koponen iloitsevat mahdollisuudesta tehdä vapaaehtoistyötä
maailman lasten hyväksi joustavasti, innostavassa ilmapiirissä.
Vuodesta 2005 vapaaehtoistyönä Planille kielikäännöksiä tehnyt
Maarit Koponen on iloinen siitä, kuinka vapaaehtoisuuden Planissa
on voinut aina sovittaa oman elämäntilanteensa mukaiseksi.
? Silloin, kun on enemmän aikaa, voi tehdä enemmän. Planin kanssa ei ole tullut tilannetta, jossa olisi ollut tunne, että on pakko tehdä
jotakin, ammattikääntäjänä työskennellyt, tällä hetkellä väitöskirjaa
työstävä Koponen sanoo.
Plan Suomi nimesi helsinkiläisen Maarit Koposen sekä hyvinkääläisen Raimo Koposen Vuoden Plan-kansalaisiksi viime vuoden lopulla
tunnustuksena vapaaehtoistyöstään kehitysmaiden lasten hyväksi.
Koposet eivät ole sukua keskenään.
Nimityksen perusteluissa Plan Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen
mainitsi muun muassa sen, että molemmat ovat tehneet pitkäaikaista
työtä lasten oikeuksien hyväksi, sitoutuneet vapaaehtoistoimintaan
sekä innostaneet hyvällä esimerkillä myös muita mukaan toimintaan ja
luoneet hyvää ilmapiiriä muiden vapaaehtoisten keskuuteen.
? Porukka Planissa on mukavaa ja ennakkoluulotonta, ja esimerkiksi byrokratia tuntuu olevan hyvin pientä. Se on innostavaa, Raimo
Koponen sanoo.
Kaveri ja kehitysmaan yhteisöt innoittivat
Maarit Koponen lähti aikanaan vapaaehtoistoimintaan mukaan
kaverin houkuttelemana. Ensikosketuksen jälkeen hän keksi, että voi
lahjoittaa omaa erikoisammattitaitoaan Planin vapaaehtoistyöhön.
? Vuosien mittaan olen ymmärtänyt, miten monipuolista toiminta
on. Kaikkea auttamista ei voi tehdä samalla kaavalla, Maarit Koponen
kertoo.
Raimo Koponen on vasta melko tuore vapaaehtoinen, mutta hän
on ehtinyt osallistua Planin toimintaan monipuolisesti aina rakennus-
töistä tapahtumaständin pitoon.
Hänen intonsa asiaan ulottuu aina 1980?1990-luvulle asti, jolloin
hän matkusti työnsä puolesta muun muassa Aasiassa ja Etelä-Amerikassa ja vieraili kylissä ja yhteisöissä ? samoissa paikoissa, joissa Plan
tekee työtään.
? Monet yhteistyökumppanini olivat juuri näitä ihmisiä, jotka olivat
kotoisin näistä yhteisöistä, Raimo Koponen muistelee.
Espanjaa ja ihmisiä
Tunnustuksen jälkeenkin sekä Raimo Koponen että Maarit Koponen
aikovat kumpikin jatkaa vapaaehtoistyötä samassa hengessä kuin
aiemmin. Jotain uusiakin ajatuksia tosi on.
? Minua kiinnostaisi tehdä espanja?suomi-käännöksiä, koska olen
panostanut kielen oppimiseen, Raimo Koponen sanoo.
? Olisi kiva olla enemmän tekemisissä muiden ihmisten kanssa.
Nyt vapaaehtoistyöni on ollut pääasiassa etätyötä, Maarit Koponen
puolestaan pohtii.
Vuoden Plan-kansalainen
»» Vuoden Plan-kansalaiset valittiin nyt kolmatta kertaa.
»» Nimityksellä Plan Suomi haluaa nostaa esiin vapaaehtoisuu»»
»»
den merkitystä järjestön kehitysyhteistyössä.
Plan Suomen vapaaehtoistyö perustuu Plan-kansalainenmalliin, jossa kaikenikäisillä on mahdollisuus osallistua vapaaehtoistoimintaan: halukkaat voivat lahjoittaa niin aikaansa,
ideoitaan kuin ammatillista osaamistaankin.
Planilla on kaiken kaikkiaan lähes 60 000 vapaaehtoista,
jotka tukevat ja tekevät järjestön työtä ympäri maailmaa.
Vuoden Plan-kansalaisten Raimo Koposen ja Maarit Koposen mielestä vapaaehtoistyötä
arvostetaan Suomessa hyvin. ? Monia kuitenkin estää lähtemästä itse mukaan pelko siitä, että
vapaaehtoistyö vaatisi liikaa sitoutumista, Raimo Koponen harmittelee.
Plan Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen palkitsi helsinkiläisen
Maarit Koposen ja hyvinkääläisen Raimo Koposen Vuoden Plankansalainen -kunniakirjoilla.
17
Planin perustaja
rakasti Suomea
? Isä olisi ylpeä Plan Suomen työstä, sanoo
Planin perustajan tytär Debbie Langdon-Davies.
Hän vieraili ensimmäistä kertaa Suomessa, jossa
hänen John-isänsä työskenteli kirjeenvaihtajana
talvisodan aikana.
Teksti iida riekko
kuvat Mikko toivonen, Planin ja Debbie Langdon-Daviesin arkistot
Arvostettu brittiläinen sotareportteri John Langdon-Davies ylitti
jäisen Pohjanmeren alkuvuodesta 1940. Häntä odotti kirjeenvaihtajan tehtävä Suomessa, jonne Neuvostoliiton armeija oli hyökännyt
marraskuun lopussa. Maailman katseet olivat kääntyneet taisteluun,
jota 3,5-miljoonainen kansa kävi valtavaa neuvostoarmeijaa vastaan
vuosisadan kylmimpiin kuuluvassa talvisäässä.
John Langdon-Davies epäili, että väitteet Suomen armeijan menestyksestä olivat sotapropagandaa. Talvisodan tuoksinassa viettämiensä
viikkojen aikana hän muutti kantaansa ja oli loppuelämänsä vannoutunut Suomen ihailija.
Talvisodan kokemuksistaan hän kirjoitti kirjan Finland: The First Total War (1940). Talvisotaan perehtynyt historioitsija Antero Holmila
on rankannut teoksen yhdeksi tärkeimmistä kansainvälisistä kuvauksista, joita sodasta on kirjoitettu.
John ei enää palannut Suomeen, mutta puhui maasta lämpimästi
lapsilleen.
? Isäni ihaili suomalaisten rehellisyyttä, rohkeutta, taistelutaitoja ja
läheistä luontosuhdetta. Myös suomalainen design teki häneen syvän
vaikutuksen, kertoo Johnin tytär Debbie Langdon-Davies, joka vieraili
ensimmäistä kertaa Suomessa marraskuun lopussa.
Helsinkiin hänet toi kansainvälisen Planin 75-vuotisjuhlavuosi. John
oli nimittäin paitsi ehtiväinen reportteri ja kirjailija myös Plan-järjestön
perustaja.
Sisällissodan lapsiuhrit koskettivat
Viisikymppinen Debbie ja hänen miehensä ovat olleet jo pitkään
Plan-kummeja. Debbie toimii myös Ison-Britannian Planin vapaaehtoisena puhumalla niin koululaisille, yrityksille kuin eläkeläisillekin isänsä
elämästä ja kummiudestaan.
Helsingissä hän kertoi sekä Plan Suomen henkilökunnalle että
kuusikymmenpäiselle joukolle Plan-kummeja ja -kansalaisia isänsä
värikkäästä elämästä.
? Isällä oli monta uraa, paljon ideoita suuressa päässään ja seitsemän lasta, ja hän kirjoitti 45 kirjaa. Hän rakasti ihmisten kohtaamista,
Debbie luonnehti Johnia.
1897 syntynyt John joutui lapsena koulukiusatuksi, ja siksi hän
tunsi loppuelämänsä sympatiaa hyljeksittyjä ja vaikeissa oloissa eläviä
lapsia kohtaan.
18
Debbie Langdon-Davies
haluaa kiittää
kaikkia Planin
tukijoita.
katso
video
Toimi näin: Lataa ilmainen Layar-sovellus iPhonelle tai Android-puhelimelle.
Avaa sovellus ja pidä puhelinta lisämateriaalillisen sivun päällä. Paina Scan-nappia.
Digitaalinen lisämateriaali latautuu katsottavaksesi.
John menehtyi 1971 Debbien ollessa
teini-ikäinen. Mies ei koskaan nähnyt, kuinka
laajaksi hänen perustamansa järjestö kasvoi.
Debbie on kuitenkin varma, että John olisi
onnellinen työstä, jota Plan tänä päivänä
tekee.
? Lasten oikeudet ja heidän kuuntelemisensa olivat lähellä isän sydäntä, ja hän puhui
aina koulutuksen puolesta. Hän olisi tyytyväinen Planin työn näkökulmaan, joka painottaa
ihmisoikeuksia ja lasten osallistumista.
Alvar Aalto ihastutti isää ja tytärtä
Vasemmalla: John Langdon-Davies oli lapsirakas myös kotona. Hänellä oli kaiken kaikkiaan seitsemän
lasta. Keskellä ja oikealla: Vaikka John Langdon-Davies perusti Planin, hän ei johtanut järjestöä pitkään
vaan palasi journalismin pariin. Keskimmäisessä kuvassa hän poseeraa espanjalaisen journalistiystävänsä
Pacon kanssa.
Lahjakas John hyväksyttiin Oxfordin yliopistoon, mutta opinnot jäivät kesken veren
vetäessä ulkomaille. Erityisesti nuortamiestä
kiehtoi Espanja, 1900-luvun alussa mystisenä ja eksoottisena nähty maa Pyreneitten
takana. Sinne John muutti 1920-luvun alussa
ensimmäisen vaimonsa kanssa ja kasvatti
Kataloniassa kahta pientä poikaansa. Perhe
palasi Britanniaan, ja John erosi, avioitui
uudelleen ja sai kolmannen lapsen.
Toukokuussa 1936 John matkusti jälleen
Espanjaan raportoimaan maailman ensimmäisestä demokraattisesti valitusta sosialistihallituksesta. Vain pari kuukautta myöhemmin hän joutui todistamaan Espanjan veristä
sisällissotaa, jossa hallitus kaatui ja Francisco
Francon johtama äärioikeistolainen sotilashallinto otti vallan. Sodan uhrimääräksi on
arvioitu 500 000 ihmistä.
John kiersi liekehtivää Espanjaa moottoripyörän selässä, teini-ikäinen poikansa
Robert takapenkillä.
Espanjan sisällissota kosketti Johnia syvästi, sillä hän oli väkivaltaa vihaava pasifisti.
Hänen myötätuntonsa oli tasavaltalaisten
puolella.
Erityisesti John Langdon-Daviesia riipaisi
se, miten köyhät ja vanhemmistaan eroon
joutuneet lapset kärsivät sisällissodasta. Kun
Francon armeija eteni etelästä pohjoiseen,
kaupunkeihin jäi tuhansia yksinäisiä lapsia,
jotka olivat nälissään ja peloissaan.
? Isä ei kestänyt nähdä sitä. Ensin hän järjesti Englannista Espanjaan lääkeapua. Sitten
hän keksi ystäviensä kanssa perustaa orvoksi
jääneille lapsille turvakoteja ja sai idean
kummiudesta: lapsilla olisi parempi olla, kun
he tietäisivät, että joku jossain välittää juuri
heistä, Debbie kertoi.
Moni englantilainen innostui Plan-kummiksi espanjalaiselle lapselle, ja turvakodeissa
asuvien lasten ja brittikummien välillä alkoi
vilkas kirjeenvaihto.
? Isän suuri toive oli aito yhteydenpito.
Hänen keksimänsä kummius auttoi tekemään maailmasta pienemmän ja hieman
turvallisemman.
Molotovin cocktaileja
rakentava pasifisti
Vaikka John Langdon-Davies perusti Planin,
hän ei johtanut järjestöä pitkään vaan palasi
journalismin pariin. Toisen maailmansodan
sytyttyä Plan alkoi avustaa sodasta kärsiviä
lapsia eri puolilla Eurooppaa. Samaan aikaan
John kirjoitti reportaaseja historian verisimmästä sodasta.
Vaikka John oli rauhan mies, hän kohosi
majuriksi kouluttamalla Ison-Britannian
kodinturvajoukkoja Suomesta saamillaan
opeilla. Talvisodassa hän oli oppinut muun
muassa tekemään Molotovin cocktaileina
tunnettuja aseita, polttoainetta sisältäviä
räjähtäviä pulloja.
Toisen maailmansodan jälkeen John tapasi
kolmannen vaimonsa ? Debbien tulevan
äidin ? , sai vielä neljä lasta ja muutti takaisin
rakastamaansa Espanjaan. Perhe pyöritti
Kataloniassa hotellia, ja samalla John kirjoitti
kirjoja.
? Muistan, että isäni istui aina nojatuolissa
joko lukemassa tai kirjoittamassa kammottavalla käsialallaan. Isäksi hän oli ikävuosiltaan
vanha mutta henkisesti nuori. Hän muun
muassa osti The Beatlesin ensimmäisen lp:n
ja analysoi innoissaan sanoituksia, Debbie
muistelee.
Vaikka perhe palasi taas Englantiin lasten
koulutusta varten, Langdon-Daviesit viettivät
kaikki kesänsä hotellissaan Atlantin rannalla.
Debbien äiti ja kolme veljeä asuvat nykyäänkin Kataloniassa.
Debbie on vakuuttunut Planin työn tärkeydestä ja tehokkuudesta. Hän vieraili pari
vuotta sitten Zimbabwessa tapaamassa
kummipoikaansa ja tutustui samalla kolmeen
kehitysyhteistyöhankkeeseen.
Erityisen vaikutuksen häneen teki sanitaatiohanke, jonka ansiosta kaikki perheet
Planin tukemassa yhteisössä olivat saaneet
oman käymälän. Muutamassa vuodessa
yhteisö oli päässyt eroon sitä aiemmin
piinanneesta kolerasta.
? Näennäisesti pieni ja yksinkertainen asia
voi muuttaa perheiden koko elämän, Debbie
sanoo.
Nyt Debbien ensimmäinen Plan-kummipoika on jo aikuistunut, mutta hänellä
on Zimbabwessa toinen kummipoika sekä
kummityttö.
Debbie ajautui isänsä tavoin journalistiselle uralle, ja hänestä tuli tekijänoikeuksien
asiantuntija. Nykyisin kolmen aikuisen lapsen
äiti johtaa Lontoossa omaa tekijänoikeuskysymyksiin keskittyvää konsulttiyritystään.
Hän ei ole vieläkään lukenut kaikkia isänsä kymmenistä teoksista. Finland: The First
Total War -kirjan hän luki vasta hiljattain,
sillä ajatus sotastrategian kuvailusta tuntui
hänestä pitkästyttävältä. Yllätyksekseen hän
löysi teoksesta paljon suomalaisen kulttuurin,
kansanluonteen ja designin kuvailua.
Suomen-vierailullaan Debbie halusi tutustua erityisesti Alvar Aallon tuotantoon, sillä
John ihaili tämän arkkitehtuuria. Debbie kävi
Aallon kotimuseossa, joka ihastutti häntä yksinkertaisella eleganssillaan. Hän vieraili myös
Sotamuseon näyttelyssä Talvisota 1939?1940
? Kunniamme päivät sekä hotelli Kämpissä,
jossa sotareportterit, myös John LangdonDavies, majoittuivat talvisodan aikana.
? Vierailuni perusteella ymmärrän hyvin,
miksi isäni rakasti Suomea ja suomalaisia.
Olen varma, että hän olisi ylpeä myös Plan
Suomen työstä, sillä sekä tapaamani työntekijät että tukijat ovat todella omistautuneita,
Debbie kiitteli.
19
Miten kehitysapu tavoittaa kohteensa?
Kehitysyhteistyöhön liittyy monia epäluuloja ja kysymyksiä. Avun kulku lahjoituksesta
hallinnointitoimien kautta kohdemaan vastaanottoon saattaa jäädä monille hämärän peittoon.
Meneekö annettu apu todella perille? Entä onko avusta oikeasti hyötyä?
teksti Pulmu Holmberg kuva plan
Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan ohjelmasuunnittelija Outi Hakkarainen vastaa
yleisiin kehitysapuun ja kehitysyhteistyöhön
liittyviin kysymyksiin.
Jos ostan jonkin yhteistyöjärjestön
kautta lahjoja kehitysmaihin,
menevätkö ne varmasti perille?
Eettisen lahjan ostaminen on yhtä hyvä
ja luotettava tapa tukea kehitysyhteistyötä
kuin rahallinen avustaminen. Järjestöt eivät
lähetä lahjaksi annettuja tavaroita yksitellen
yhteistyökohteisiin vaan lahjat ovat osa
suomalaisjärjestön omarahoitusta, jonka on
oltava esimerkiksi ulkoministeriön tukemissa
hankkeissa 15 prosenttia tai yli sen. Ulkoministeriö maksaa loput.
Jos lahjan antaja haluaa lahjoittaa jollekin
maalle nimenomaan esimerkiksi pulpetin
ja niitä on jo tarpeeksi, järjestö käyttää
lahjarahan johonkin muuhun koulutukseen
liittyvään tarpeeseen, kuten koulutarvikkeisiin.
Vastaavasti esimerkiksi vuohilahja käytetään
maatalouteen. Järjestöt hankkivat tarvikkeet
pääasiassa kohdealueella, koska se on kustannustehokasta ja vahvistaa paikallista taloutta.
Kehitysmaita on autettu jo vuosikausia
eikä mikään näytä muuttuvan. Onko
kehitysapua siis ylipäänsä järkeä jatkaa?
Maailman köyhdyttävät rakenteet ovat
vankat, eikä tilannetta pystytä korjaamaan
pelkällä kehitysavulla. Muun muassa länsi-
20
maiden kauppa-, talous- ja velkapolitiikka
vaikeuttavat kehitysmaiden asemaa.
Kehitysmaat lyövät myös itse kapuloita
rattaisiin. Monien ongelmana on demokratian rajallisuus, pienen joukon kerskakulutus ja
yhteiskuntaa syövyttävä korruptio. Harmina
ovat myös aids, malaria ja muut sairaudet
sekä luonnonkatastrofit. Vastuusta ei kuitenkaan pidä vaikeuksien takia vetäytyä.
Kehitysapu on vain pieni tekijä isossa
kokonaisuudessa. Se vastaa ainoastaan 0,2
prosenttia maailman bruttokansantuotteesta.
Avulla on silti onnistuttu saamaan aikaan
hyviä tuloksia.
Mitä konkreettista hyötyä
kehitysavusta on sitten ollut?
Esimerkiksi köyhien maiden lapsikuolleisuus on puolittunut sitten 1960-luvun,
aliravitsemus vähentynyt kolmanneksella ja
koulutusta vaille jäävien lasten määrä supistunut puolesta alle neljännekseen.
Rokotuskampanja eteläisessä Afrikassa
laski vuosina 1996?2000 tuhkarokkotapausten lukumäärän 66 000 tapauksesta 117 tapaukseen, ja monille kehitysmaiden ihmisille
kehitysapu on taannut puhtaan veden.
Tämän lisäksi esimerkiksi yksin Nepalissa
600 000 ihmistä on saanut apua Suomen
tukemasta vesihuoltohankkeesta. Köyhien
maiden maaseudulla puhdasta vettä oli
1960-luvulla saatavilla yhdelle perheelle
kymmenestä, nyt kolmelle neljästä.
En halua lahjoittaa rahaa järjestöjen
kautta, sillä epäilen hallinnointi- ja
muiden kulujen nielevän kaiken.
Jääkö kulujen hoitamisen jälkeen
lahjoituksestani mitään jäljelle?
Hallinto on kehitysavun välttämätön osa,
mutta se vie avusta loppujen lopuksi hyvin
pienen osan.
Ulkoministeriön tukemissa kansalaisjärjestöjen hankkeissa hallintokulut ovat enintään
10 prosenttia kokonaiskuluista. Hallintokuluja
syntyy niin Suomessa kuin kohdemaissakin.
Työtä suunnitellaan, jotta apu päätyy sitä
eniten tarvitseville ihmisille tehokkaasti ja
mahdollisimman toimivasti. Toimia valmistellaan etukäteen kumppanimaan kanssa, jotta
avusta olisi suurin mahdollinen hyöty.
Etsin internetistä tietoa kehitystyöstä ja törmäsin jatkuvasti ilmaston
muutosta käsitteleviin artikkeleihin.
Miten kehitysyhteistyö ja ilmastonmuutos muka liittyvät toisiinsa?
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat
kaikkialla maailmassa, mutta kaikkein rankimmin kehitysmaissa. Lämpötilan noususta
johtuva merenpinnan nousu nielee niiden hedelmällistä viljelyalaa ja äärimmäiset sääilmiöt,
kuten tulvat ja kuivuuskaudet heikentävät
satoja. Maailmanpankin mukaan 80 prosenttia
ilmastonmuutoksen kustannuksista lankeaa
kehittyville ja vähiten kehittyneille maille.
Kehitysmaiden asukkaiden elanto on
journalismin
n
a
li
e
H
a
g
a
Ha
lman
koulutusohje
tivat selvää
opiskelijat ot
symyksistä.
y
k
ö
y
t
is
e
t
h
sy
kehity
usein sidottu maanviljelyyn, kalastukseen tai luonnonvaroihin. Heillä on hyvin rajalliset mahdollisuudet varautua
ja sopeutua ilmastonmuutokseen, joten nälänhädän riski
kasvaa. Suurin osa äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamista kuolemantapauksista tapahtuukin kehitysmaissa.
Ruoan ja veden puute lisää konfliktien mahdollisuutta
ja horjuttaa turvallisuutta. Samalla ilmastopakolaisuus
lisääntyy hälyttävästi, peräti 20 miljoonaa ihmistä pakeni
sään ääri-ilmiöitä vuonna 2008.
Nepalissa 600 000 ihmistä on
saanut apua Suomen tukemasta
vesihuoltohankkeesta.
Ilmastonmuutos uhkaa kehitysyhteistyöllä saavutettuja tuloksia. Toisaalta kehitysyhteistyöllä voidaan tukea
kehitysmaita kohti vähäpäästöistä kehitystä ja auttaa niitä
sopeutumaan ilmastonmuutokseen.
Varsinaiset ilmastotoimet tulee kuitenkin rahoittaa
muilla kuin kehitysyhteistyövaroilla. Rikkailla mailla on
päävastuu ilmastotoimien rahoituksesta, sillä niiden
päästöt muodostavat yli puolet kaikista nykyisistä ja 80
prosenttia 1850-luvulta lähtien syntyneistä päästöistä.
Aukeaman jutut on kirjoitettu osana Haaga-Helian journalismin
koulutusohjelmaa.
teksti Saija Sillanpää
Miksi kehitysyhteistyön
tulisi kiinnostaa?
Kurjat uutiset kotimaassa pistävät joskus miettimään, miksi
oikeastaan edes ohjaamme rahaa kehitysyhteistyöhön, kun
kasvava joukko suomalaisiakin sinnittelee köyhyysrajan
alapuolella. Mitä eroa on Suomen ja kehitysmaiden
köyhyydellä? Vaikka ongelma on vaikea, vastaus on
helppo: pahin köyhyys on muualla kuin Suomessa.
Kehitysyhteistyö on pitkäaikaista taloudellista ja aineellista tukea,
joilla länsimaat pyrkivät parantamaan kehitysmaiden elinoloja.
Se on myös paljon kysymyksiä poikiva käsite, jota tavallisen
suomalaisen on joskus vaikeaa hahmottaa. Pitkäjänteisen
avun päätavoitteena on äärimmäisen köyhyyden poistaminen.
Tarkoituksena ei ole siis kantaa vettä kaivoon, vaan mahdollistaa
köyhimpien maiden kehitys pidemmällä aikavälillä.
YK:n asettama kehitysaputavoite on 0,7 prosenttia bruttokansantulosta. Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysrahoituksensa asetettuun tavoitteeseen vuoteen 2015 mennessä.
Tavoitteesta jäädään kuitenkin edelleen jälkeen. Vuonna 2012
kehitysavun osuus bruttokansantulosta on 0,56 prosenttia,
1 124 miljoonaa euroa eli runsas miljardi. Varsinaisen kehitysyhteistyön osuus yksittäistä asukasta kohti on 163 euroa.
Minkälaista apua annan 163 eurolla ja mihin rahat menevät?
Tällä hetkellä Suomen valtion kehitysyhteistyöhön ohjaamat
rahat kohdistuvat kehitysmaiden terveyden, turvallisuuden, tasaarvon, lukutaidon ja ympäristön tukemiseen. Kehitysyhteistyö
on monenvälistä, kahdenvälistä ja järjestöjen kautta toteutuvaa
apua, jonka painopisteenä on Afrikan ja Aasian vähiten kehittyneet maat. Helmikuussa 2012 hyväksytyn kehityspoliittisen ohjelman mukaan Suomen valtion pitkäaikaisia pääyhteistyökumppaneita ovat Mosambik, Tansania, Vietnam, Etiopia, Sambia, Nepal
ja Kenia.
Kehitysyhteistyö ennaltaehkäisee kalliita katastrofeja. Kriisien
ja konfliktien ehkäiseminen on halvempaa, kuin jälkihoitona
annettava humanitäärinen apu. Kehityspolitiikassakin kannattaa
olla kaukaa viisas.
Kehitysyhteistyö ei ole pelkkää hyväntekeväisyyttä ? myös
Suomi itse hyötyy avusta. Kehitysmaiden ongelmat ja konfliktit
eivät läheskään aina vaikuta ainoastaan valtioiden rajojen sisäpuolella. Kehityspolitiikan ja -yhteistyön avulla voidaan ehkäistä
laajalle leviäviä ympäristötuhoja, torjua globaalisti uhkaavien
pandemioiden leviämistä, vähentää kansainvälistä rikollisuutta
ja laitonta siirtolaisuutta. Kehitysyhteistyöllä voidaan vaikuttaa
myös ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Teollisuusmaiden
tuella köyhempiä maita voidaan ohjata kohti vähäpäästöistä kehitystä. Avun antaminen on myös osa ulkopoliittista vaikuttamista.
Yksittäisen kansalaisen näkökulmasta kehitysyhteistyöhön
osallistuminen ei välttämättä kuitenkaan kaipaa perusteluja
tai laajaa ymmärrystä kehityspolitiikan kiemuroista. Jokainen
halukas voi liittyä mukaan kehitysaputalkoisiin esimerkiksi
vapaaehtoistyön, kummitoiminnan ja erilaisten kansalaisjärjestöjen kautta. Yksinkertaisimmillaan osallistumisen syyksi riittää
vaikkapa pelkkä auttamisen ilo.
21
KUMMI-INFO
ENTISEN KUMMILAPSEN TARINA
Kouluttamattoman äidin tytöstä pankkineuvojaksi
Senegalilainen Nogaye eli lapsena äitinsä ja
veljiensä kanssa, sillä perheen isä oli kuollut.
Vaikka lasten äiti ei osannut lukea tai kirjoittaa, päätti hän huolehtia tyttärensä koulutuksesta ja laittoi hänet kouluun.
Tuolloin heidän kotikylässään Dounguelissa ei ollut koulua, lähin sijaitsi neljän kilometrin päässä. Nogaye piti silti koulunkäynnistä ja
oli ylpeä siitä, että pääsi sinne.
Kun Plan Senegal perustettiin vuonna
1986, Nogayesta tuli heidän ensimmäinen
kummilapsensa. Tätä kautta hän sai koulutarvikkeita ja apua koulunkäyntiin.
Dounguelissa ei ollut sähköä, juoksevaa
vettä tai kunnollista sanitaatiota. Nogayen
perhe asui pienessä olkimajassa, jonka kotitöissä tytön piti koulun jälkeen auttaa. Vaikka
läksyille ei näin ollen jäänyt paljon aikaa, hän
onnistui saamaan hyviä arvosanoja.
Nogaye jatkoi opiskelua Dakarin yliopistossa Planin tuella. Hän sai valmiiksi pankki- ja vakuutusalan tutkinnon. Nogaye pääsi
myös harjoitteluun pankkiin, jonka Plan oli
perustanut kehittääkseen naisten yrittäjyyttä.
Kuuden kuukauden jälkeen hänet palkattiin
pankkineuvojaksi, sittemmin vielä ylennettiin.
Nogaye kiittää Plania kaikesta, jota hänen
ja hänen kylänsä vuokseen on tehty:
? Planilla on useita hankkeita meneillään
kylässäni. Kun olin lapsi, useimmat meistä
eivät päässeet kouluun. Nykyään koulu on
muutaman metrin päästä kodeista, joten
vanhemmilla ei ole enää edes tekosyitä olla
lähettämättä lapsiaan kouluun. Koulutus on
kaiken perusta. Ihmisellä on aina vähemmän
mahdollisuuksia, jos ei ole koulutettu.
Osallistu
Plan-pastillin
arvontaan
Ilmoita meille uusi sähköpostiosoitteesi tai rekisteröidy
OmaPlanin käyttäjäksi 31.3.
mennessä, niin osallistut
Eero Aarnion suunnitteleman design-säästölippaan
Plan-pastillin arvontaan.
Pastilleja arvotaan kaksi kappaletta. Voittajille ilmoitetaan
henkilökohtaisesti.
ILMOITUS
Työ, josta
olemme
ylpeitä
yhdessä
Olemme suomalainen lääkkeiden ja diagnostisten testien kehittäjä ? hyvinvoinnin
rakentaja, joka toimii maailmanlaajuisesti. Edistämme laadukkailla suomalaisilla
tuotteilla ja palveluilla jokaisen hyvinvointia, elämän eri vaiheissa.
22
6 kysymystä kummille
Kuka olet?
Saritiina Seppänen, 23, Rovaniemeltä.
Milloin ja miksi ryhdyit Plan-kummiksi?
Siskoni on ollut kummina Unicefin kautta
jo vuosia. Kihlattuni on tansanialainen,
ja toissa kesänä aloin kypsytellä ajatusta
tansanialaisesta kummilapsesta. Minulle
selvisi, että Planin kautta se on mahdollista.
Laitoin hakemukseni eteenpäin, ja kaikki
tapahtui nopeasti.
Kerro kummilapsestasi.
Hän on 8-vuotias tyttö, Leah-Atanas.
Olemme Leahin kummeina yhdessä kihlattuni John Ndembon kanssa.
Millainen suhde sinulla on häneen?
Olen kirjoitellut hänelle. Se onnistuu
helposti, sillä Planin sivuilla on mahdollisuus kirjoittaa kirjeitä suoraan verkosta.
Pääsin myös tapaamaan kummilastani.
Matkustimme kihlattuni ja kahden ystäväni
kanssa Tansaniaan joulukuussa 2011. Meitä
vastassa oli Leahin perhe, johon Leahin
lisäksi kuuluu maanviljelijävanhemmat ja
useita sisaruksia. Kylän lapset pyörivät ympärillämme ihmetellen meitä valkoihoisia.
Kummityttöni ujosteli nähdessään meidät,
mutta oli selvästi ilahtunut. Veimme hänelle
tuliaisina tarroja, palloja ja askarteluvälineitä. Paikallisesta kaupasta ostimme myös
hänen perheelleen tuliaisia, muun muassa
riisiä ja sokeria. Paikallinen yhteyshenkilö
kertoi meille etukäteen, että viedessämme
tuliaisia, sikäläiseen kulttuuriin kuuluu se,
että ihmiset haluavat antaa vastalahjan.
Olisi loukkaavaa olla ottamatta vastaan heidän lahjaansa. Kun olimme lähdössä, perhe
antoi meille tuoreita mangoja mukaan.
Yllätykseksemme perheen äiti haki meille
myös elävän pienen kanan! Ei siinä auttanut muu kuin ottaa kanan päästä kiinni ja
kantaa kana mukaamme. Kana matkusti
pitkän automatkan kanssamme, ja annoimme sen kihlattuni sukulaiselle lahjaksi. Kana
vietiin heidän takapihalleen kasvamaan. Oli
kyllä mieleenpainuva kokemus!
miudesta. Yhden ystäväni sain jo innostumaan asiasta, ja hänkin otti kummilapsen,
itse asiassa samasta kylästä kuin minäkin.
Myös vanhempani halusivat auttaa jollakin
tapaa, ja hekin päättivät ottaa kummilapsen Tansaniasta.
Mikä Plan-kummiudessa on parasta?
Uskon, että tieto lisää myös halua auttaa.
Itse olen kertonut joillekin ystävilleni kum-
Teksti: Nora Savolainen
Juttu on kirjoitettu osana Haaga-Helian
journalismin koulutusohjelmaa.
OmaPlaniin rekisteröityminen kannattaa
OmaPlan-sivustolla voit
? päivittää omia yhteystietojasi ja
lähettää viestejä sähköisesti
? saada ajankohtaista tietoa
kummilapsesi maasta
? lukea kummilapsesi vuosiraportteja
? ostaa PlanShopista valmiita kuvitettuja
kirjeitä kummilapsellesi
? saada lisätietoa kummiudesta ja Planin
eri kampanjoista
? ottaa yhteyttä Planin asiakaspalveluun
Näin rekisteröidyt:
1. Mene osoitteeseen www.plan.fi/omaplan
2. Valitse rekisteröidy
3. Täytä lomake. Plan-numerosi löydät lehden takakannesta
4. Lähetä lomake
5. Saat vahvistusviestin sähköpostiisi. Muista vahvistaa rekisteröitymisesi
Mikä on tärkein muistosi
Plan-kummiutesi ajalta?
Matka avasi silmäni näkemään, että minunkin apuni menee perille. Kummitytön
tapaaminen oli tosi mukavaa. He asuvat ja
elävät kovin erilaisissa oloissa kuin me suomalaiset. Oli hienoa nähdä, mitä kaikkea
kummien lahjoitusrahoilla tehdään. Rahoja
käytetään lasten terveydenhuoltoon sekä
koulutukseen, ja kylään oli myös rakennettu kaivo. Paluumatkallamme näimme
tulvan alle jääneen Musoma-kaupungin.
Useat ihmiset olivat menettäneet kotinsa.
Teiden varsilla oli surullisen näköisiä lapsia.
Useita ihmisiä kuoli. Köyhyys todella
kosketti minua. Tunsin valtavaa surua, ja
myös halua auttaa vielä entistä enemmän.
Jäin miettimään: mitä muuta voisin tehdä
kehitysmaiden hyväksi?
Onko sähköpostiosoitteesi
muuttunut?
Ilmoita meille uusi, toimiva sähköpostiosoitteesi OmaPlanin
kautta tai asiakaspalveluun info@plan.fi. Näin varmistat,
että meidän lähettämämme viestit tulevat sinulle perille.
Kevään kummipostipäivät ovat
ke 20.3.
ke 24.4.
ke 22.5.
Näihin päivämääriin mennessä Planin toimistolle
lähetetyt kirjeet ehtivät saman kuukauden postitukseen.
PlanShopista vielä 5 päivää ko. päivämäärän jälkeen
(viim. maanantaina) hankitut kirjeet ehtivät mukaan.
23
PLAN-PALAT
Elokuvissa Egyptin naisia
resepti
Kasvisherkku Indonesiasta
sopeutuu moneen tilanteeseen
Elokuvateatteri Orionissa järjestetään 22.3.?21.4. Kohti arabikevättä
-elokuvasarja, joka esittelee olosuhteita ja tapahtumia, jotka osaltaan
vaikuttivat vuoden 2011 arabikevään syntyyn.
Sarjassa on mukana esimerkiksi kaksi egyptiläistä elokuvaa. Toinen niistä on palkitun Yousry Nasrallahin Scheherazade Tell Me a
Story (2009), joka kertoo nuoresta journalistipariskunnasta Hebbasta
ja Karimista. Kun Karim pyrkii hallitusta kannattavan lehden päätoimittajaksi, hänet määrätään hiljentämään liian feministinen vaimonsa. Hebba ei kuitenkaan vaikene osastaan eikä peitä omia hakattuja
kasvojaan edes televisiossa. Ohjaaja Nasrallah on vieraana elokuvan
näytöksessä 22.3.
Myös Mohamed Diabin Cairo 678 (2010) kuvaa Egyptin naiskohtaloita. Elokuva kertoo avoimesti naisten seksuaalisesta häirinnästä,
mikä on Egyptissä yleisesti tabuna pidetty aihe.
wikimedia commons
Scheherazade Tell Me a Story (2009).
Indonesialainen gado gado on salaattimainen kasvisruoka,
josta löytyy lukuisia eri muunnelmia. Perusideana on tuoreet
ja keitetyt kasvikset yhdistettynä maapähkinäkastikkeeseen.
Ruokaa on helppo soveltaa oman maun mukaan ja siitä saa
tehtyä yhtä lailla niin kevyen alkuruoan kuin tuhdin pääruoankin.
Alla oleva resepti on sovellettu helposti suomalaisittain
toteutettavaksi.
Lue lisää: www.kava.fi/esitykset-16
Kookoksesta on moneksi
Trooppinen kookospalmu on todellinen superpuu, jonka antimista
voidaan tuottaa lukuisia tuotteita, joita voidaan taas käyttää moniin
eri tarkoituksiin. Kookosmaito ja -hiutaleet ovat useimmille tuttuja
herkkuja, mutta viime vuosina Suomeen on rantautunut yhä enemmän uusia kookostuotteita.
Erityisesti Filippiineillä tuotettavaa kookosöljyä voidaan käyttää
sekä sisäisesti että ulkoisesti. Öljy toimiikin kuten muut rasvat, joten
sitä voidaan käyttää monipuolisesti aina leivänpäällyslevitteestä paistamiseen. Ulkoisesti kookosöljyä voidaan käyttää ihon kosteutukseen
sekä esimerkiksi kuivan päänahan hoitoon.
Esimerkiksi Brasiliassa nuoresta kookospähkinästä hyödynnetään
sen vesi. Tätä kookosvettä kutsutaan myös nimellä luonnon oma
urheilujuoma, sillä sitä suositellaan juotavaksi nimenomaan runsaan
hikoilun jälkeen. Virkistävä kookosvesi muun muassa tukee elimistön
toimintaa ja pitää yllä kehon nestetasapainoa.
Kookospalmusokeria saapuu Suomeen Indonesiasta. Kookossokeria voidaan käyttää kuten muitakin makeutusaineita, ravintosisällöltään se on kuitenkin muita parempaa.
Mineraalien ja vitamiinien lisäksi
palmusokerilla on matala glykeeminen indeksi, jonka vuoksi myös
diabeetikot voivat sitä kokeilla.
Kookostuotteita myyvät useat eko- ja luontaistuotekaupat.
wikimedia commons
24
Gado gado (4 annosta)
Ainekset:
2 porkkanaa
200 g ituja
200 g vihreitä papuja
¼ keräkaalia
½?1 pkt jäävuorisalaattia
½ kurkku
1 pkt tofua
Lisäksi:
4 keitettyä kananmunaa
(katkarapulastuja)
Maapähkinäkastike:
2 dl maapähkinävoita
2 tl soijakastiketta
1 rkl ruskeaa sokeria
puolikkaan limen mehu
2 dl kookosmaitoa
2 dl vettä
½ hienonnettu chili (ilman
siemeniä)
2 hienonnettua valkosipulin
kynttä
Valmistus:
Pilko porkkana, kaali ja kurkku. Keitä vihreitä papuja kymmenisen minuuttia, porkkanaa ja kaalia muutama minuutti. Viipaloi ja paista samalla tofu. Siivilöi keitetyt kasvikset kuiviksi.
Valmista kastike sekoittamalla ainekset hyvin (voit käyttää
myös blenderiä) ja lisäämällä vesi viimeisenä. Lämmitä varovasti kattilassa, kunnes kastike alkaa paksuuntua.
Kokoa kaikki kasvikset lautaselle, kaada kastiketta päälle ja
koristele keitetyn kananmunan puolikkailla.
Voit tarjoilla ruoan kylmänä tai lämpimänä. Lisukkeena voi
käyttää esimerkiksi katkarapulastuja.
Luontosatuja ympäri maailman
Kirjassa Miten joutsen sai mustat jalat Marja Simola on
sovittanut 18 kansainvälistä kansansatua selkokielelle.
Nämä tarinat kertovat luonnon ilmiöistä, kuten maailman synnystä ja eläinten käyttäytymisestä. Mukana
on satuja Suomesta, mutta myös kauempaa kuten
Vietnamista, Indonesiasta ja Länsi-Afrikasta.
Mukavalla ja ymmärrettävällä tavalla kerrotut sadut
osoittavat, ettei tarinankerronta oikeastaan eroa kovinkaan paljon eri maiden välillä. Sadut kertovat lapsille
viehättävällä ja mieleenpainuvalla tavalla esimerkiksi
sen, miksi aurinko ja kuu ovat taivaalla, miksi Vietnamissa sataa kesällä tai miksi virtahevot asuvat joessa.
PLan lukee
Kambod?an kansanmurha
pikkutytön silmin
Seitsenvuotias Raami-tyttö elää suojatussa palatsissa Kambod?an pääkaupungissa Phnom Penhissä ja rakastaa
runoilija-isänsä myyttisiä tarinoita.
Kun punakhmerit kaappaavat vallan
ja alkavat rakentaa utooppista agraariyhteiskuntaa, Raamin perhe joutuu
heitellyksi ympäri maaseutua toinen
toistaan kurjempiin oloihin ja järkyttävämpiin kokemuksiin. Yksityisomaisuus,
koulutus ja perheenjäsenten välinen
kiintymys ovat rikoksia. Etuoikeutetun
taustan paljastuminen merkitsee rangaistusta, jopa kuolemaa.
Raami menettää rakkaitaan yksi
kerrallaan, mutta löytää voimaa arjen
pienimmistä iloista ja isänsä sanoista.
Kirjailija Vaddey Ratnerin omiin
kokemuksiin perustuva bestselllerromaani kuvaa riipaisevasti punakhmerien valtakautta 1975?79. Pienen tytön
havaintojen läpi piirtyvät ihmisluonnon
ääripäät: käsittämätön julmuus ja
toisaalta hyvyys ja toivo, johon ihmiset
kykenevät kauheimmissakin oloissa.
Romaani on niin kaunista proosaa,
että järkyttävästä tarinasta huolimatta
sitä lukee ilokseen. IR
Leea Simolan kuvitus tukee tarinoita mainiosti.
Jokaisen sadun lopussa on lisäksi kerrottu lyhyesti ja
hauskasti kyseisen tarinan tieteellisempi tausta. Esimerkiksi sadusta Miksi kissat syövät hiiriä kerrotaan: ?Kissa
on mukava lemmikki, mutta se on myös peto, samanlainen kuin leijona tai tiikeri. Kissat syövät lihaa ja kalaa.?
Lasten lisäksi teos on mielenkiintoista luettavaa myös kaikille alkuperäiskansojen myyteistä
kiinnostuneille.
Marja & Leea Simola: Miten joutsen sai mustat jalat ?
selkosatuja meiltä ja maailmalta. Pieni karhu 2012.
PLan kuuntelee
PLan katsoo
Unenomainen mutta ei unettava
Kaunis tarina selviytymisestä
Lau Nau eli Laura Naukkarinen on
tehnyt omaperäistä uuskansanmusiikkiaan jo useamman levyn verran. Hänen
uusin levynsä yhdistää laulaja-lauluntekijämusiikkia, folkkia ja Fonal-levymerkille
tyypillistä taidemusiikkia. Kytköksen
suomalaiseen kansanmusiikkiperinteeseen vahvistaa Pekko Käppi, jonka
jouhikko soi useammassa biisissä.
Naukkarinen muutti perheineen
Kemiönsaareen ottaakseen etäisyyttä
urbaaniin elämänmenoon. Kiireetön levy
onkin unenomainen olematta unettava,
ja Naukkarisen kuiskiva ääni tuo ilmaisuun säröä. Folk-perinteitä rikotaan, tai
paremminkin täydennetään, perkussioilla, efekteillä, kilinällä ja kolinalla ja jopa
sinkkubiisi Kuoleman tappajan kuoleman
diskobiiteillä. Lisäpisteitä tuovana hittinä
Naukkarinen myös versioi Rautavaaraklassikkoa Juokse sinä humma.
Taidefolkilla on oma yleisönsä, ja
vaikka piirit Suomessa ovat pienet, on
Lau Nau esiintynyt maailman metropoleissa Tokiosta New Yorkiin ja Lontoosta
Shanghaihin. Kuulas, mystinen ja kaunis
Valohiukkanen vie maailmalle hieman
uudenlaista Suomi-kuvaa. PI
Ang Leen elokuva Piin elämä kertoo
intialaisnuorukaisesta nimeltä Pii (Suraj
Sharma), joka selviää ainoana ihmisenä
traagisesta laivaturmasta. Hän ei kuitenkaan jää yksin pelastusveneeseen, sillä
myös bengalintiikeri Richard Parker
onnistuu pakenemaan uppoavasta
laivasta.
Elokuva on tarina pojan ja tiikerin
selviytymisestä kaksin merellä, yli 200
päivän ajan. Vaikka vaarallisen tiikerin
läsnäolo veneessä ei tee tilannetta
helpoksi Piille, pitää se hänet koko ajan
varuillaan ja samalla järjissään. Niinpä
neuvokas Pii kalastaa ravintoa heille
molemmille, jottei tiikeri söisi häntä.
Ystäviä heistä ei koskaan tule, mutta
ilman toisiaan he eivät selviytyisi.
Koskettava tarina pojan ja tiikerin
välisestä yhteydestä on myös visuaalisesti upeaa katsottavaa. Tyyni valtameri
luo elämää suuremmalle seikkailulle
taianomaisen, joskin välillä myrskyävän,
ympäristön. Äärettömän meren keskellä
Pii ei silti milloinkaan menetä toivoaan.
Elokuva perustuu Yann Martelin
samannimiseen romaaniin vuodelta
2001. la
Lue lisää: vaddeyratner.com
Vaddey Ratner:
In the Shadow of
the Banyan.
Simon & Schuster
2012.
Piin elämä ilmestyy DVD:nä
Lau Nau: Valohiukkanen, Fonal 2012.
keväällä 2013.
25
lastenhallitus
Maailman nuorten päiväkirja
Meitä suomalaisia nuoria muistutetaan joka päivä, kuinka hyvin
me elämme. Meillä on ilmainen koulutus, ruokaa ja katto päidemme päällä. Meidän ei tarvitse tehdä töitä, vaan voimme viettää
vapaa-aikamme kuten haluamme. Meidän ei tarvitse murehtia
muusta kuin seuraavasta kokeesta tai mahdollisista seuraamuksista, joita kotiintuloajan ylittäminen aiheuttaa. Mutta minkälaista
on nuorten arki muissa maissa? Lastenhallitus otti selvää minkälaista arkea eri maiden nuoret elävät.
Tyttö, 14 vuotta, Mali
ä vanhempien kanssa. Hän
06.00 Herää ja tekee aamupalan sijaisperheens
kotikyläänsä hyökättiin.
hänen
kun
asti,
siitä
ä
rheess
on ollut sijaispe
uusia ystäviään.
07.00 Lähtee kouluun kävellen. Matkalla hän tapaa
kiaineita: historiaa ja
08.00 Koulua. Tänään lukujärjestyksessä on suosik
maantietoa.
13.00 Ruoaksi maissipuuroa koululla.
14.00 Koulu jatkuu.
höpöttelee kavereidensa
15.00 Menee kotiin koulusta. Kotimatkalla hän
lääkäriksi. Hän haluaa
ansa
haluav
kertoo
Tyttö
ista.
unelm
kanssa
auttaa ihmisiä.
n tekoa.
16.30 Välipalaksi banaania. Välipalan jälkeen läksyje
telemaan illallista.
valmis
17.00 Tauko läksyjen teosta, koska pitää ryhtyä
jälkeen, isä autokorjaamos18.00 Sijaisvanhemmat tulevat kotiin työpäivän
, minkä jälkeen
ta ja äiti sairaalasta. Äiti auttaa illallisen viimeistelyssä
perhe syö yhdessä.
uuden hyppynarun. Hän
19.00 Vanhemmat yllättävän tytön ja antavat tälle
ehtii hyppiä hetken pihalla.
lyä. Isä on naapurissa
20.00 Koulutehtävien viimeistely, tiskausta ja järjeste
iota.
televis
assa
katsom
iskon viereen. Hän näkee
21.15 Tyttö menee nukkumaan sänkyyn pikkus
joka elää onnellisesti.
perhe,
oma
on
hänellä
taan:
unta tulevaisuudes
Tyttö, 17 vuotta,
Intia
6.00
Nuorin tytön
lapsista, hengitysvaikeuksista kärsivä
kolmekuinen tyttö, herättää hänet. Nousee laittam
aan aamupalaa
perheelleen ja rauhoittelemaan tytärtä.
6.30
Aamupala, jonka jälkeen tytön mies lähtee jälleen
etsimään töitä
kyseiseksi päiväksi.
7.00
Tyttö lähtee töihin: käärimään tupakkaa. Lapset ovat
mukana.
11.00 Lääkärikäynti hengitysvaikeuksien ja pyörry
ttämisen vuoksi.
11.45 Lounas kotona. Riisiä ja kasviksia.
12.30 Työt tupakkarullien käärimisessä jatkuva
t. Lapset leikkivät ja laulavat kujalla keskenään.
15.15 Kotiin. Nuorin lapsi laitetaan päiväunille,
vanhemmat lapset jäävät
vahtimaan siksi aikaa, kun tyttö käy pesemässä pyykki
ä joella.
16.00 Koko perheen yhteinen päivällinen aviom
iehen hankkimista raakaaineista. Ruoan jälkeen mies lähtee lasten kanssa
lastenkerhoon,
tyttö jää siivoamaan kotia.
18.00 Lapset ja aviomies tulevat kotiin. Tyttö puhuu
miehensä kanssa
niukasta rahatilanteesta ja he päättävät, että aviom
ies yrittää saada
myös illaksi töitä.
20.00 Lapset laitetaan nukkumaan, he nukahtavat
lähes välittömästi,
koska ovat niin väsyneitä. Tyttö tiskaa, aviomies käy
hoitamassa
perheen vuohta.
22.00 Vanhemmat menevät myös nukkumaan.
Tyttö, 15 vuotta, Suomi
6.30
8.00
sataa,
Herätys ja valmistautuminen koulupäivään. Ulkona
e.
koulull
ydin
joten saa autoky
on oppiOppitunnit alkavat. Päivän ensimmäinen oppitunti
välillä
niiden
ja
ttia
minuu
45
ät
laanohjausta. Tunnit kestäv
.
kanssa
n
ystävie
jutella
voi
jolloin
tauko,
tin
on 15 minuu
Unohtuneet läksyt on kopioitava äkkiä kaverilta ennen
matikan tuntia.
Poika, 13 vuotta,
Bangladesh
6.30
7.00
Herää lasten Karwan Bazarin
turvakeskuksessa, jossa nykyään viettää illat ja yöt. Poika
on karannut kotoa kaltoin
kohtelevan perheensä vuoksi 10-vuotiaana. Hän nukkui aluksi
kadulla.
Myy banaaneja Kamlapurin rautatieasemalla tai lentokentällä
tienatakseen itselleen rahaa.
12.00 Syö lounaaksi paistettua riisiä turvakeskuksessa, jonka jälkeen jää
keskukseen saamaan lukuopetusta ja koulutusta muihin elämäntaitoihin.
herneKouluruoka. Jonossa joku valittaa, kun ruuaksi on
keittoa.
välipalaksi ruis15.00 Koulu päättyy ja tyttö kävelee kotiin. Syö
lehden. Soittaa
päivän
a
samall
e
lukaise
ja
tia
jogurt
ja
leivän
pianolla soittoläksyt nopeasti ennen soittotuntia.
11.00
kaupungilPyöräilee pianonsoittotunnille, jää tunnin jälkeen
kotiin.
palaa
ua
soitett
Äidin
n.
ilemaa
le henga
ttää mikrossa
19.00 Palaa takaisin kotiin nälkäisenä ja lämmi
ikkoa.
onilaat
makar
ollutta
päiväruuaksi
lemaan netissä.
20.30 Tekee kotiläksyt, jää tietokoneelle surffai
a maailman
21.00 Puhuu kaverin kanssa puhelimessa kaikist
seuraavan
asioista, joissa on parannettavaa. Puhelun jälkeen
16.30
päivän asun miettimistä.
Iltapesu ja lempikirjan lukemista.
15.00 Hengailua Dhakan kaduilla muiden kodittomien lasten kanssa.
21.45
18.00 Palaa Karwan Bazarin turvakeskukseen auringon laskettua.
Illalliseksi mausteista kananuudelikeittoa. Illallisen jälkeen pelaa
keskuksen muiden lasten kanssa.
22.30 Menee nukkumaan.
22.00 Menee nukkumaan.
26
Artikkelin tekoon ovat osallistuneet Lastenhallituksen jäsenet Arawela Sovala, Tiia
Ahtonen, Iisa Mäenpää, Susanna Mähönen, Aino Ojutkangas ja Inka Hakala.
plan-kolumni
Lapsuutta pitää arvostaa
teoissa, eikä vain sanoissa
Varhaiskasvatus palasi vuoden alusta juurilleen opetustoimen yhteyteen eli opetus- ja
kulttuuriministeriöön. Päivähoito ei ole enää
sosiaalihuoltoa vaan osa kasvatuksen ? ja
opetuksen kokonaisuutta.
Uuden lain valmistelu on myös aloitettu.
Oli jo aikakin, sillä aprillipäivänä nykyinen
päivähoitolaki täyttää 40 vuotta. Uudessa
laissa korostuu toivon mukaan lapsi ja lapsen
oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.
Oleellista on tarkastella asiaa lapsen kannalta, eikä vain vanhempien työssäkäynnin
kannalta. Onko lapsella oikeus vertaisryhmään sopivan kokoisissa lapsiryhmissä? Eikö
varhaiskasvatus ole yhtä merkittävä asia kuin
perusopetus?
Subjektiivinen oikeus tuleekin säilyttää
ja lisätä maksutonta varhaiskasvatusta.
Laadukas varhaiskasvatus on tehokkainta
syrjäytymisen ehkäisyä ja varmistaa tasaarvoista lapsuutta. Keskusteluissa asetetaan
usein vastakkain kotihoito ja päivähoito.
Pienten lasten palvelut koetaan taloudellisena rasituksena samaan aikaan, kun kunnat
houkuttelevat lapsiperheitä asumaan.
Unohtuu, että jokainen euro, joka
laitetaan lapsiin, tulee moninkertaisesti
takaisin. Muualla Euroopassa halutaan lasten
osallistuvan varhaiskasvatukseen, kun taas
meillä mietitään miten saisi lapset pois
päiväkodeista.
Mitä muutoksia on tapahtunut lasten
ympäristössä viimeisten 40 vuoden aikana?
Millainen Suomi on nyt verrattuna vuoteen
1973?
Taloudellisesti meillä menee edelleen
hyvin taantumasta huolimatta. Silti erityisesti lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt
ja erityisesti yksinhuoltajien tilanne on
heikentynyt. Huostaanottojen lisääntyminen
kertoo omalla karulla tavallaan siitä arjesta,
jossa monet lapset elävät. Millainen lapsuus
on vuonna 2013?
Materiaa on enemmän, mutta mikä on
mennyt pieleen, jos pahoinvointi kerran
kasvaa? Miksi masentuneita vanhempia on
enemmän? Puhutaan, että vanhemmuus on
hukassa? Onko?
Huolestuttavinta mielestäni on se, että
lapsuuden aika on lyhentynyt. On kova kiire
aikuisten maailmaan. Rajat ja rakkaus ovat
oleellista lasten kasvattamisessa ja se tarkoit-
taa myös sitä, että kaikkea, mitä haluaa, ei
voi saada.
Korvataanko aikaa antamalla lapselle
tavaroita korvikkeeksi?
Vanhemmuus tarkoittaa priorisointia,
arvovalintoja lapsen parhaaksi. Lapsi kaipaa
aikuista, läsnä olevaa turvallista aikuista
niin kotona kuin päiväkodissa. Yhdessä
tekeminen, kuten vaikkapa retket luontoon,
pihassa leikkiminen tai yhteiset hiihtolenkit,
on paljon arvokkaampaa kuin yksikään
älypuhelin.
Turvattomuuden tunne ja se, että joka
puolelta lasten silmiin ja korviin kantautuu
aikuisten maailman asioita, joita ei tarvitsisi kuulla ja nähdä, lisää pienen lapsen
ahdistusta.
Aikaa ja mahdollisuutta olla lapsi mahdollisimman pitkään ilman aikuisten murheita
? siinä tavoitetta tässä hetkessä. Ei mikään
helppo asia. Tarvitaan koko yhteiskunnassa
tahtotila tehdä Suomesta paras maa lapsille.
Se tarkoittaa lapsivaikutusten arviointia
ja lapsuuden arvostamista teoissa, eikä vain
sanoissa.
Anne Liimola
Kirjoittaja on Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja, OAJ:n 3. varapuheenjohtaja ja varhaiskasvatusta
koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän jäsen. Lastentarhanopettajaliitossa vietetään neljättä
kestävän kehityksen teemavuotta.
Tänä vuonna korostetaan kulttuurisesti kestävää kehitystä.
Jokainen euro, joka
laitetaan lapsiin, tulee
moninkertaisesti takaisin.
27
svenska sidor
Livet efter tyfonen är tufft
för barn på Filippinerna
Naturkatastrof är en upplevelse som många
barn har svårt att tala om. Om barn som sett
sin hemby bli förstörd inte får psykiskt stöd
för att behandla sina känslor och erfarenheter kan det medföra ständiga psykiska
problem för resten av livet.
? Jag vaknar mitt i natten med mardrömmar om människor som jag såg bli skadade,
minns tolvåriga Alyza Grace. Hon försöker
desperat med sina föräldrar och fem syskon
förstå hurdana skador tyfonen Bopha orsakade hennes närsamhälle på ön Mindanao på
Filippinerna.
Den våldsamma tyfonen Bopha förstörde hela byar på Filippinerna i början
av december. Över tusen människor dog
och hundratals försvann. Allt som allt har
tyfonen påverkat sex miljoner människors
liv. Århundradens värsta storm svepte undan
tusentals hem. Bland dem var Alyzas hem på
kusten. Familjer försöker nu återbygga sina
hem och sina liv och barnen går igenom de
svåra saker de upplevt.
?Jag är rädd för olyckor eller att bli skadad, säger Alyza.
Hennes pappa som kör taxi bekräftar att
beteendet av alla hans barn har förändrats.
? Förr i tiden brukade de fortsätta leka
som vanligt om det började blåsa eller regna
men nu springer de i skydd. De ropar på sina
föräldrar och blir rädda om de hör höga ljud.
De kan inte somna eller vaknar mitt i natten
och börjar gråta, säger pappan.
Att återgå till vardagsrutiner
är viktigt
Enligt landchefen Carin van der Hor på Plan
Filippinerna har många tyfondrabbade barn
28
symptom på en allvarlig ångest.
? Barn kommunicerar väldigt litet med
sina familjer, de pratar inte mycket. Barn och
deras familjer behöver absolut psykosocialt
stöd, betonar van der Hor.
En del av Plans katastrofarbete på
Mindanao är psykologisk hjälp för barn
och familjer. Det hjälper dem att uttrycka
sina psykiska behov samt läker de psykiska
sår tyfonen orsakat. Syftet med psykosocial hjälp är också att förebygga mentala
hälsoproblem.
? Det är viktigt att barn vars liv har
förändrats drastiskt kan tala om vad de har
gått igenom. Barn måste komma in i vanliga
vardagsrutiner så fort som möjligt. De måste
få leka och njuta av barnalivet igen. Därför
ordnar vi barnvänliga ställen där flickor och
pojkar kan slappna av och bearbeta sina
upplevelser, fortsätter van der Hor.
Barnskydd har central roll
Att leka på tyfondrabbade områden kan vara
till och med ett spännande äventyr för barn
men i verkligheten kan det vara farligt. Sår
och blåmärken, mobbning och utnyttjande,
alla dessa är vanliga för barn som leker i
ruinerna helt utan vuxnas tillsyn.
Området är utan elektricitet så det är
kolsvart efter klockan sex. Tryggheten i
området har blivit sämre varje gång då
invånarna hamnat att vänta länge på bistånd.
I januari rapporteras rån i området.
I några byar har invånaren attackerat lastbilar med biståndsartiklar så fort bilarna har
kommit till byarna. Familjer tvingas att bo
tillsammans med många andra i små utrymmen vilket ökar riskerna för utnyttjande av
barn samt barnhandel.
? När katastrofer som Bopha slår till blir
de svagaste dvs. barnen mest lidande. Flera
av dessa barn har förlorat sina hem och sett
saker som inget barn borde se, säger Carin
van der Hor.
? Det viktigaste är att vi säkrar trygghet
för barn och kvinnor. Deras situation är mest
riskabel och det är viktigt att de kan känna
sig trygga.
Plans mål är att samla ihop cirka fem
miljoner dollar för att hjälpa tyfonen Bophas
offer. Organisationens verksamhet koncentrerar sig på utbildning, sanitet, hygien, hälsovård, mat, tillfälliga skydd samt barnskydd
i området.
Skador av förra tyfonen
har inte hunnit åtgärdas
Varje år drabbas Filippinerna av i genomsnitt
20 tyfoner. Två eller tre av dem medför
större skador. Under juletiden 2011 slog tyfonen Washi till i städerna Cagayan de Oron
och Iligan på ön Mindanao. Washi dödade
1500 människor och över tusen försvunna
hittades aldrig. Tyfonen orsakade materiella
skador värda nästan 24 miljoner dollar.
Mindanao har inte hunnit återhämta sig
efter Washi. Plan har utfört katastrofarbete
i området och arrangerat förutom tillfälliga skydd och hygienförpackningar också
psykologiskt stöd samt katastrofutbildning
för invånare.
Mannen som grundade Plan älskade Finland
? Min pappa skulle vara stolt över Plan Finlands arbete, säger Debbie
Langdon-Davies som är dotter till Plans grundare John Langdon-Davies.
I november besökte hon Finland för första gången, landet där hennes
pappa jobbade som krigskorrespondent under vinterkriget. Förutom att han
grundade organisationen Plan som idag har verksamhet i 69 länder var han
en begåvad journalist och författare. Enligt Debbie hade pappa-John flera
karriärer, massor med idéer och han hade alltid många järn i elden.
John Langdon-Davies har skrivit en bok om sin tid i Finland och sina erfarenheter av vinterkriget Finland: The First Total War (1940). Enligt historikern Antero Holmila som specialiserat sig på vinterkriget är boken en av de
viktigaste internationella beskrivningar av vinterkriget. John Langdon- Davies återvände aldrig till Finland men dottern Debbie minns att han pratade
väldigt varmt om landet för sina barn.
? Pappa beundrade finländarnas ärlighet, mod och förhållande till naturen. Han blev också väldigt imponerad av finsk design och tyckte speciellt
om Alvar Aaltos arkitektur, minns Debbie.
Femtioåriga Debbie och hennes man har länge varit Plan faddrar. Hon
besökte sitt fadderbarn i Zimbabwe för några år sedan och bekantade sig
med Plans arbete i området. Speciellt blev hon imponerat av ett sanitetprojekt där alla familjer i ett samhälle hade fått egna toaletter. På ett par år
hade samhället blivit av med koleran som tidigare hade pinat dem.
Debbie arbetar som volontär för Plan i sitt hemland Storbritannien. Hon
besöker skolor och träffar bl.a. pensionärer och berättar om Plans verksamhet, om sin pappas liv och om sitt eget fadderskap. Hon besökte Finland i
samband med Plans 75 års jubileum. I Helsingfors träffade hon Plan Finlands
anställda samt Planfaddrar och volontärer.
Barn som flyr konflikten
i Mali behöver hjälp
? Jag saknar min mamma. Jag saknar min lillebror. Jag
önskar att vi alla skulle kunna vara tillsammans i vårt
eget hem. Jag vill att allt blir som vanligt, önskar nioåriga
Saoudata.
Hon är en av de tiotusentals maliska barn som har
tvingats lämna sina hem och fly undan beväpnade
konflikter i norra Mali. En del har flytt till södra delar av
landet och en del till grannländerna Niger och Burkina
Faso.
Flera barn har tvingats separera från sina familjer.
Saoudatas mamma och lillebror hade inte pengar för
bussresan så mamma skickade Saoudata ensam till Ségou
i södra Mali. Saoudata och hans tre bröder bor nu hos
släktingar.
Situationen för barn är svår i Mali. De kan inte gå i
sina egna skolor och de hotas av våld. Risken är stor att
dessa barn blir utnyttjade eller värvas som barnsoldater.
Plan hjälper barnen i Mali genom att ordna mat och
vatten samt stöda deras skolgång. Skolrutiner är viktiga
för barnens trygga vardagsliv. Hjälp behövs eftersom
Plans mål är att under de följande sex månaderna se till
att 2000 barn som tvingats fly till staden Ségou i södra
Mali får skydd och att arrangera fungerande skolgång för
1500 barn.
Stöd behövs också i flyktinglägret i Tabareybarey i
Niger dit många flyktingar från Mali kommer. Plan vill
garantera att speciellt barnen i lägret får den hjälp de
behöver.
Barn i Mali behöver hjälp!
»» Gör en engångsdonation till insamlingskontot
»»
IBAN: FI90 1279 3000 5131 56, referens 1015 78583,
eller via Plans webbsida www.plan.fi
Ring till doneringsnumret 0600-91910
(10,21 ? /samtal + lna)
kilpailu
Äänestä ja osallistu kilpailuun!
Mikä on mielestäsi lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit
tulevaisuudessa lehdestämme lukea, tai antaa palautetta toimituksellemme. Toiveesi ja mielipiteesi
ovat meille tärkeitä!
Vastaamalla lukijakysymykseen voit voittaa Planin
työtä tukevia tuotteita. Vastanneiden kesken
arvomme tällä kertaa Paramountin lahjoittaman
elokuvapaketin, joka sisältää blu-ray:nä Star Trek
-elokuvat II?IV sekä dvd:nä Kummisetä-trilogian ja elokuvat
Koirahotelli, Spiderwickin kronikat ja Tähtisumua.
Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen
toimitus@plan.fi tai postikortilla osoitteella Plan Suomi
Säätiö, Plan-lehti, Kumpulantie 3, 6. krs, 00520 Helsinki.
Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten
vastauksen asiakaspalvelustamme info@plan.fi.
Lehden 4/12 lukijakysymyksen ja Eero Aarnion suunnitteleman valkoisen Plan-pastillin voitti Emmi Tuominen
Helsingistä. Lukijat äänestivät parhaaksi jutuksi artikkelin Ei
vielä valmis äidiksi, joka käsitteli bangladeshiläisten tyttöjen
teiniraskauksia.
Onnea ja kiitos kaikille vastaajille!
29
junior-plan
Junior-Plan
ä
l
l
ä
t
a
a
k
t
a
m
!
n
i
i
l
a
M
a
a
t
ker
Minthi on taas iloinen
koululainen
Mali on valtio Länsi-Afrikassa.
Sen pääkaupunki on Bamako,
jonka nimi on suomeksi krokotiilijoki. Kaupunki sijaitsee
Niger-joen varrella.
Bamako
wikimedia commons
Malissa elää myös dogonien kansa. He
asuvat mudasta tehdyissä taloissa pienissä
kylissä Bandiagaran kalliomuodostelman
läheisyydessä. Dogonien perinteiseen
uskoon kuuluvat esimerkiksi naamiaistanssit hautajaisissa.
Malissa on maailman suurin savesta
tehty rakennus, Djennén moskeija,
jonne mahtuu 3 000 ihmistä. Tuhannet Djennén asukkaat kokoontuvat
joka kevät sadekauden jälkeen moskeijan luo ? korjaamaan sen seiniä.
wikimedia commons
13-vuotias Minthi käy vasta kuudetta luokkaa
Ségoun kaupungissa Malissa. Hän muutti kaupunkiin
perheensä kanssa kotikaupungistaan Kidalista, josta
tuli liian levoton paikka perheelle asua.
Minthi tunsi kuitenkin olonsa vieraaksi Ségoussa.
Hän puhui eri kieltä kuin muut, ja hänellä oli aluksi
vaikeuksia opiskella uudessa koulussa. Koulu oli täynnä uusia oppilaita, ja kovasta yrityksestä huolimatta
Minthillä oli vaikeuksia pysyä muiden mukana opetuksessa. Minthi jopa harkitsi koulun lopettamista.
Minthi pääsi Planin järjestämään tukiopetukseen
ja opiskeli muun muassa matematiikkaa ja ranskan
kieltä. Tukiopetukseen kuului myös terveellinen
kouluruoka.
Nyt Minthi on palannut iloisena koulutielle ja
saanut paljon uusia kavereita.
? Opettajani ylisti matematiikan eteen tekemääni
työtä. Olen onnellinen oppimisestani. Rakastan tätä
koulua, Minthi kertoo.
Niger
puhu bambaraa!
Malissa puhutaan pääasiassa bambaran kieltä. Sitä
puhuu noin kuusi miljoonaa ihmistä, Malin lisäksi bambaran puhujia on esimerkiksi Senegalissa ja Burkina
Fasossa. Kokeile kielen alkeita itse!
I ni ce Hei
Minun nimeni on
Ne t g
Mikä sinun nimesi on?
I t g ?
I ka kene wa? Mitä kuuluu?
I ni ce!
Olen keisariskorpioni ja viihdyn Afrikan
sademetsissä. Nautiskelen elämästä
liikuskelemalla yöaikaan ja syömällä
liskoja, hyönteisiä ja pieniä nisäkkäitä.
Olen myrkyllinen, mutta tiesitkö, että
pistoni vastaa itse asiassa vain kolmen
ampiaisen pistoa?
on o:n kaltainen kirjain bambaran kielessä.
istockphoto
Keisariskorpioni piileskelee tässä lehdessä kahdella
muullakin sivulla. Huomaatko, minne se on kiipeillyt?
30
Nyt pelataan owarea
Oware on yksinkertainen kahden hengen lautapeli,
jota pelataan erityisesti Länsi-Afrikassa ja Karibialla.
Pelistä on olemassa lukuisia erilaisia muunnelmia, ja
lisäksi se tunnetaan usealla eri nimellä. Malissa pelistä
käytetään myös esimerkiksi nimitystä wari.
Tee itse oware-peli
Tarvikkeet:
»» kolme kuuden kananmunan kennoa
»» 48 siementä tai papua
»» liimaa
»» sakset
»» maalia ja pensseli
3.
Valmistus:
1. Leikkaa irti munakennojen kannet.
2. Liima kaksi kennoa päistään yhteen.
3. Leikkaa kolmannesta munakennosta kaksi
päätykuppia ja liimaa ne pelilautaan.
4. Maalaa ja koristele peli haluamallasi
tavalla.
Pelin säännöt
Kaikki 48 siementä jaetaan 12 kuppiin
tasaisesti, neljä siementä kuhunkin kuppiin.
Kummallakin pelaajalla on siis kuusi koloa ja
24 siementä. (kuva 1)
pelaaja 2
pelaaja 1
Mikäli kylvö yltää koko pelilaudan ympäri,
kuppi, josta kylvö alkoi, hypätään yli.
Pelaaja ryöstää vastustajan siemeniä, jos
kylvön viimeinen siemen päätyy vastustajan
kuppiin, jossa on ennestään yksi tai kaksi
siementä. Tällöin pelaaja ryöstää kyseiseen
kuppiin tulevat kaksi tai kolme siementä.
(kuvat 3a, b ja c)
pelaaja 2
Vuorollaan pelaaja poimii valitsemastaan
oman puolen kupista kaikki siemenet ja kylvää ne yksi kerrallaan seuraaviin kuppeihin
pelilaudalla vastapäivään kiertäen. (kuva 2)
pelaaja 1
kuva 3a
pelaaja 2
pelaaja 1
kuva 3b
pelaaja 2
pelaaja 1
kuva 2
pelaaja 1
kuva 4a
pelaaja 1
kuva 4b
pelaaja 2
pelaaja 2
pelaaja 1
pelaaja 2
pelaaja 2
kuva 1
Pelin tavoite on voittaa yli puolet siemenistä
itselleen kylvämällä siemeniä omista kupeista
ja ryöstämällä siemeniä vastustajan kupeista.
Ryöstetyt siemenet kerätään päätykuppeihin.
Aloittaja arvotaan. Jos pelataan useampi
kierros, peli aloitetaan vuorotellen.
täyttävät samat ehdot eli niissä on ennen kylvöä yksi tai kaksi siementä. (kuvat 4a, b ja c)
kuva 3c
Tämän lisäksi myös ryöstökuppia edeltävät
sellaiset vastustajan kupit ryöstetään, jotka
pelaaja 1
kuva 4c
Peliä pelataan, kunnes laudalla on niin vähän
siemeniä, ettei ryöstö ole mahdollinen. Peli
päättyy myös, jos pelaaja ei kykene kylvämään vastustajan tyhjentyneelle puolelle,
jos pelaajat ovat yksimielisiä siitä, ettei peliä
kannata jatkaa, tai jos jompikumpi pelaajista
on saanut ryöstettyä yli puolet siemenistä.
Eniten siemeniä kerännyt voittaa.
31
Odotatko
kummilapsesi
kirjettä?
Vain kirjoittamalla
kummilapsellesi
voit saada
häneltä kirjeen.
Kirjeen kirjoittamisen
helpottamiseksi
verkkokaupassamme on
valittavana lähes 30 erilaista
valmista ja kuvitetttua kirjettä.
Voit liittää mukaan
omaa tekstiä ja digikuvia.
Kun siirrät kirjeen ostoskoriin,
me huolehdimme lopusta.
Tervetuloa tutustumaan
PlanShopiin!
www.plan.fi/shop
katso
lisää
www.plan.fi/shop