# 1/2012
Itä-Timor:
TEINIÄIDIN ARKI LASTEN HYVÄN ELÄMÄN PUOLESTA
4
Homofobia rajoittaa nuorten elämää kehitysmaissa
18
Plan juhlii työtä lasten hyväksi jo 75 vuotta
24
Helena Ranta: Mitä tasa-arvo edellyttää?
AJANKOHTAISTA
Tyttöjen päivä vaatii oikeuksia ja koulutusta maailman tytöille
kehitysmaissa. Samalla se vaatii sitoutumista ja tehokkaita toimia tyttöjen aseman parantamiseksi. Tyttöjen päivällä osoitamme yksimielisyytemme siitä, että tyttöjen oikeudet tarvitsevat maailmanlaajuista huomiota. Monessa maassa tytöt syrjäytyvät kaikilla elämänalueilla eivätkä saa toteuttaa potentiaaliaan syrjinnän ja ennakkoluulojen vuoksi, sanoo Planin pääjohtaja Nigel Chapman. Tänä vuonna Plan juhlii myös 75. syntymäpäiväänsä. Juhlavuoden kunniaksi kampanjoimme näkyvästi kehitysmaiden tyttöjen puolesta. Sekä Planin juhlavuosi että kansainvälinen tyttöjen päivä ovat tilaisuuksia muistuttaa niin suurta yleisöä kuin päättäjiä siitä, kuinka tärkeää on edistää tyttöjen koulutusta. Tyttöjen on saatava mahdollisuus sekä toisen asteen koulutukseen että epävirallisten elämäntaitojen esimerkiksi rahankäytön oppimiseen, jotta heillä on taitoja, tietoja ja itseluottamusta hyvän tulevaisuuden rakentamiseen. Koska olen tyttö -kampanjan johtaja Deepali Sood muistuttaa: Naisten aseman vahvistaminen alkaa tyttöjen aseman vahvistamisesta. Jotta voimme katkaista sukupuoleen perustuvan syrjinnän kierteen, meidän täytyy edistää ja suojella tyttöjen oikeuksia. Samalla meidän täytyy tarjota tytöille taitoja ja mahdollisuuksia, joita he tarvitsevat muuttaakseen oman ja yhteisönsä elämän.
Maailman tytöt ovat saaneet oman juhlapäivän: kansainvälistä tyttöjen päivää vietetään tästä vuodesta alkaen 11. lokakuuta. YK:n yleiskokous hyväksyi joulun alla uuden teemapäivän, josta Plan teki aloitteen ja jonka puolesta järjestö on kampanjoinut ponnekkaasti. Miksi ennestään täyteen teemapäivien kalenteriin tarvittiin erillinen päivä tytöille, saattaa moni kysyä. Plan uskoo, että päivää tarvitaan samasta syystä kuin kansainvälistä Koska olen tyttö -kampanjaa: Se vaatii huomiota niille erityislaatuisille ongelmille, joita tytöt kohtaavat kaikkialla maailmassa ja etenkin
Lue lisää siitä, kuinka suomalaistytöt edistivät kansainvälistä tyttöjen päivää (s. 10) ja mitä käänteitä Planin 75-vuotiseen historiaan kuuluu (s. 18-19).
välähdys plan-arjesta
Plan 1/12 - helmikuu 2012 Julkaisija Plan Suomi Säätiö - ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Plan / Glenn Daniels Vastaava päätoimittaja: Riitta Weiste Päätoimittaja: Anna Könönen Toimitussihteeri: Iida Riekko Ulkoasu: Elisa Bestetti Paino: Esa Print Oy Painosmäärä: 26 500 kpl Seuraavan kerran lehti ilmestyy kesäkuussa 2012. Plan Suomi Säätiö - Kumpulantie 3, 00520 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Gunvor Kronman (pj.), Eva Biaudet, Pekka Haavisto, Kati Ihamäki, Kaj Erik Kiljander, Tauno Kääriä, Jesca Muyingo, Tuulia Kallio, Anniina Kontinen Asiakaspalvelu: ma-pe klo 1013 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse asiakaspalveluumme (09) 6869 8030. Poliisihallituksen rahankeräyslupa 2020/2011/1143, voimassaoloaika 1.7.201130.6.2012 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta), Ålands landskapsregering 794 K12, voimassaoloaika 1.7.201130.6.2012 (Ahvenanmaa).
Pyörä auttaa naimisiin
Polkupyörä on maaseudulla asuvan sambialaisen miehen arvokkain omaisuus. Jos hänellä ei ole pyörää, morsian ei voi vastata kosintaan myöntävästi. Entä jos vaimolla tulisi raskausaikana komplikaatioita? Ja entä kun synnytyksen aika tulee? Miten mies voisi ilman pyörää viedä vaimon terveysasemalle parinkymmenen kilometrin päähän? Mwape Mulundi, 42, sanoo. Lukijakysymys on sivulla 31. Osallistu kilpailuun ja voita!
PEFC/02-31-170
2
PÄÄKIRJOITUS
"Mä en oikeesti enää jaksa"
Nuoren miehen itkuinen ääni havahduttaa aamujunassa. Mä en oikeesti enää jaksa, hän sanoo kyynelten virratessa poskille. Ei ihan tavallinen tapaus, aiemmin kohdalleni sattuneet ovat olleet naisia. Jokaisesta meistä on varmasti joskus, syystä jos toisestakin, tuntunut, että elämä tai joku sen tärkeä osa-alue murenee. Ei enää jaksa. Syitä on monia: perhe-elämän kriisi, yksinäisyys tai liian rankka työ vie kaiken ilon elämästä tai oma talous on romahtanut. Maailmanlaajuinen talouskriisi koettelee meitä mutta myös maailman köyhimpiä ihmisiä. Plan on huolissaan siitä, miten kriisi vaikuttaa heihin, jotka sinnittelevät juuri ja juuri absoluuttisen köyhyysrajan yläpuolella. Yksi isku lisää perheen talouteen, eivätkä he keksi enää uusia keinoja selvitä. "Mä en oikeesti enää jaksa" tulee vastaan liian todellisena. En kehdannut kuunnella, mikä oli nuoren miehen syy ahdinkoon ja kuka puhelimen toisessa päässä häntä kuunteli. Selvää kuitenkin oli, että vähitellen ahdistus hellitti. Hänellä oli ihminen, joka lohdutti joka välitti. Kansainvälinen Planin 75-vuotisjuhla on alkanut! Järjestön ensimmäiset kummilapset olivat sotaa käyvässä Euroopassa orpoutuneita lapsia. He kertoivat, miten tärkeää on tietää, että joku, vaikkakin kaukana, välittää juuri heistä. Samaa kertovat nykyisetkin kummilapset. Siksi aina ihmettelen epäilyjä, ettei yhden ihmisen teoilla ole suurtakaan väliä. Maailmassa on ihmisiä, jotka ovat onnistuneet auttamaan tuhansia, satojatuhansia, jopa miljoonia ihmisiä. Tässä lehdessä kerrotaan englantilaisesta toimittajasta, John LangdonDaviesista, joka ensin auttoi yhtä lasta ja sen jälkeen perusti Planin. Planista on sittemmin kasvanut merkittävä kehitysyhteistyöjärjestö, joka yhteisöjen kanssa tehtävän työn lisäksi vaikuttaa myös yhteiskuntien ylimmällä tasolla. Lukuisia lasten oikeuksia parantavia lakeja on säädetty Planin ponnistelujen tuloksena. Yhteisötasolla Plan on maailmanlaajuinen järjestö, jonka työ parantaa 120 miljoonan ihmisen elämää. Yksikin ihminen on tärkeä. Tukesi voi olla ratkaisevaa niin kaukana asuvalle kummilapselle kuin vieressä olevalle läheisellesi. Tuen ei tarvitse olla monimutkaista. Aito välittäminen riittää.
Tuen ei tarvitse olla monimutkaista. Aito välittäminen riittää.
Anna Könönen Päätoimittaja anna.kononen@plan.fi
sisällys
4 8 10 12 12 13 14 16
Ensimmäiset askeleet ovat tärkeimmät Uutisia maailmalta Uutisia Suomesta Testissä PlanKansalaisuus Vapaaehtoiset tukevat yhteisön kehitystä Heidi Hautala uskoo kansalaisyhteiskunnan voimaan Seksuaalivähemmistönuoret eivät sovi muottiin Velkakriisi kurittaa myös kehitysmaita
18 20 22 24 26 27 28 30
75 vuotta maailman lasten hyväksi Svengaava jouluohjelma keräsi uusia kummeja KummiInfo PlanPalat PlanLastenhallitus Plan-kolumni SvenskaSidor JuniorPlan
3
Ensimmäiset askeleet ovat tärkeimmät
Terve ja turvallinen alku elämälle ei ole Itä-Timorissa itsestäänselvyys. 18-vuotias Olandina kamppailee tarjotakseen lapsilleen hyvän tulevaisuuden.
IIDA RIeKKO KUVAT ANNIKA GROf JA eDwARD KOJONeN
Olandina Soares de Arauso lopettaa pian Eva-tyttären rintaruokinnan, kun perheeseen syntyy kolmas lapsi.
4
O
landina Soares de Arauso, 18, lisää puita nuotioon ja odottaa, että vesi alkaa kiehua nokeentuneessa kattilassa. Toisella kädellään Olandina pitelee vuoden vanhaa tytärtään evaa. Kaksivuotias esikoinen Antonia seuraa vakavana, kuinka savu pakenee ohuista puista rakennetun seinän ja lehväkaton välistä. Perhe saa tänään päivälliseksi kassavaa samaa tärkkelyspitoista ja ravintoarvoiltaan köyhää ruokaa kuin melkein joka päivä. Lihaa ei ole tarjolla käytännössä koskaan, sillä se maksaa liikaa. Pihalla röhkii porsas, mutta sitä kasvatetaan myytäväksi. Haaveeni olisi ostaa muutama kana, mutta niihin meillä ei ole varaa, Olandina kertoo. Kana maksaa noin neljä euroa. Olandina ja hänen perheensä asuvat vuoristokylässä Itä-Timorin Aileussa. Ympärillä levittäytyvät kirkkaanvihreät pellot ja trooppisen vehmaat metsät, mutta maiseman rehevyydestä huolimatta kylän arki on karua. Yhdelläkään yhteisön 31 perheestä ei ole sähköä tai juoksevaa vettä. Kylässä toimiva Plan on neuvonut kylän odottavia äitejä, kuinka raskaana olevien naisten ja pienten lasten tulisi syödä pysyäkseen terveinä: paljon kasviksia, viljaa
ja proteiineja. Olandina yrittää noudattaa suosituksia parhaansa mukaan erityisesti nyt, kun hän odottaa perheen kolmatta lasta. Kuopuksen laskettu aika on kolmen kuukauden päästä. Rahaa monipuoliseen ruokaan ei kuitenkaan ole. Kun odotin esikoistani, en edes tiennyt, miten minun pitäisi syödä tai huolehtia terveydestäni. Ehkä siksi Antonia syntyi vain kilon painoisena ja on edelleen ikäisekseen pieni. Hän ei leiki ja juoksentele niin kuin muut kaksivuotiaat, Olandina sanoo ja katsoo tyttöä, joka istuu hymyttömänä lattialla. Kuopus Eva on vielä rintaruokinnassa, mutta maitoa ei enää juuri tule. Kun perheen kolmas lapsi syntyy, ensimmäisiä askeliaan tapaileva Eva alkaa saada samaa ravintoa kuin isosiskonsa ja vanhempansa.
Sairaalasynnytys on poikkeus
Olen onnellinen äitiydestä, mutta joskus elämä on raskasta, Olandina sanoo. Hänen miehensä Agusto Teti, 40, joka on perinteiseen itätimorilaiseen tapaan myös Olandinan serkku työskentelee siivoojana nunnaluostarissa läheisessä kaupungissa tunnin kävelymatkan päässä. Olandina viljelee kassavaa ja vihanneksia perheen pienellä pellolla. Nuori äiti odottaa huolestuneena pian alkavaa sadekautta, sillä rankkasateet aiheuttavat kylässä tulvia. Perheen kodissa on maalattia, joka muuttuu sadekaudella mutavelliksi. Vesi saattaa nousta niin korkealle, että Antonia ja Eva kahlaavat polviaan myöten likaisessa vedessä. Sängyssä, jossa koko perhe nukkuu, on onneksi korkeat jalat. Kaikkien vaatteet mahtuvat yhteen pahvilaatikkoon, joka nostetaan sadekaudella korkealle hyllylle. Toivottavasti sadekausi on ohi, kun vauva syntyy. Haluan synnyttää sairaalassa, mutta tulvat voisivat estää pääsyn sinne, Olandina sanoo. Kylässä käy joka viikko kehitysyhteistyöjärjestöjen työntekijöitä sekä kerran kuussa kunnallinen terveystyöntekijä. He hälyttävät ambulanssin paikalle, jos naisen
synnytys lähestyy. Suurin osa kylän naisista synnyttää kuitenkin kotona perheenjäsenten avustuksella. Olandina on poikkeus, sillä hän on synnyttänyt molemmat lapsensa sairaalassa. Olin vasta 15, kun menin naimisiin ja aloin odottaa Antoniaa. Olin raskausaikana väsynyt ja vatsaan sattui. Onneksi pääsin sairaalaan synnyttämään, sillä se on turvallisempaa. Itätimorilaiset naiset synnyttävät keskimäärin kuusi lasta, ja myös Olandinan kotikylässä suurperheet ovat tavallisia. Hartaana katolilaisena Olandina ei halua rajoittaa perheen lapsilukua. Hän sanoo, ettei tunne ehkäisytapoja eikä halua estää lapsia syntymästä. Jumala päättää, montako lasta saamme ja ovatko he tyttöjä vai poikia.
Isoäiti iloitsee muutoksesta parempaan
Muutaman talon päässä Olandinan kodista asuu elisa Mendonza kyläpäällikkömiehensä kanssa. Hän ei muista ikävuosiensa eikä lastenlastensa määrää niin paljon molempia kuulemma on mutta raskauksiensa luvusta Elisa on varma: niitä on ollut 15, joista kaksi päättyi keskenmenoon. Esikoisensa Elisa sai 15-vuotiaana. Vanhimmalla tyttärelläni on jo harmaat hiukset, hento Elisa nauraa ja sylkäisee maahan punaisen betel-mällin. Synnytin lapseni yksin kotona, kukaan ei ollut auttamassa. Äiti asui kaukana toisessa kylässä. Elisa muistaa edelleen ensimmäisen raskautensa. Sukulaisnaiset olivat kertoneet, että synnytys sujuu helpommin, jos äiti on hyvässä kunnossa. Niinpä Elisa paiski töitä pellolla kaksin verroin ja kantoi raskaita esineitä päänsä päällä vahvistaakseen vartaloaan. Olin tiennyt, että synnyttäminen sattuu, mutten osannut varautua kivun määrään. Onneksi vanhemmat naiset neuvoivat, kuinka luonnosta kerätyistä lehdistä voi keittää kipuja lievittävän liemen. Samoilla konsteilla, kotona ja luonnonlääkkeiden avulla, syntyivät Elisan yhdeksän
Elisa Mendonza (vas.) synnytti 13 lastaan kotona. Kaksivuotias Antonia (oik.) käy Planin leikkiryhmässä, jossa oppii leikkejä, lauluja ja sosiaalisia taitoja.
5
tytärtä ja neljä poikaa. Elisa ahertaa yhä joka päivä pellolla. Me olemme köyhiä ja elämä on yksinkertaista: jos laiskottelemme, emme saa syödäksemme. En osaa sanoa, onko elämä muuttunut paljonkaan, mutta vähän paremmaksi kuitenkin, isoäiti pohtii. Olen iloinen, että nykyään moni äiti voi synnyttää lääkärin avustuksella. Lääkärit osaavat auttaa, jos jokin menee vikaan synnytyksessä. Minun aikanani ei ollut puhettakaan synnytyssairaaloista, eivät portugalilaiset olleet kiinnostuneita rakentamaan sellaisia meille. Elisan nuoruudessa Itä-Timor oli Portugalin siirtomaa. Sitten koitti Indonesian verinen miehitys, joka jatkui vuodesta 1975 vuosituhannen vaihteeseen. Sen aikana väkivaltaisuuksissa kuoli 100 000250 000 itätimorilaista, korkeimpien arvioiden mukaan neljännes maan väestöstä. Itä-Timor itsenäistyi taisteluiden ja ponnisteluiden jälkeen vuonna 2002. Elisa iloitsee maansa itsenäisyydestä, joka on tuonut uusia kouluja, sairaaloita ja ennen kaikkea itseluottamusta ja -kunnioitusta. Nykyisin saamme omistaa maata ja päättää tulevaisuudestamme, vaikka meillä ei edelleenkään ole paljoa.
Koulutus on lukutaidottoman äidin haave
Itä-Timorin nuori valtio ponnistelee taatakseen terveydenhoitoa ja koulutusta kaikille asukkailleen, mutta yhteiskunnan palvelut ovat vielä heikot. Terveydenhoito on lain mukaan ilmaista. Käytännössä se on vaikeasti saatavilla etenkin syrjäseuduilla. Toistaiseksi terveys- ja varhaiskasvatuspal-
velut ovat pitkälti kansainvälisten järjestöjen kuten Planin varassa. Planin työntekijät kiertävät eristyneissä vuoristokylissä kouluttamassa ihmisiä raskausajan ja varhaislapsuuden ravinnosta ja terveydenhoidosta sekä lapsen kehityksestä ja varhaiskasvatuksen tärkeydestä. Plan myös järjestää kylissä leikkiryhmiä, joissa lapset oppivat koulussa tarvitsemiaan tietoja ja taitoja sekä yhdessä leikkimistä ja konfliktinratkaisua. Olandinan esikoistytär Antonia käy toisinaan Planin leikkiryhmässä. Se on hyvä, koska siellä hän saa tietoja ja itseluottamusta ja oppii tanssimaan ja laulamaan, Olandina hymyilee. Niinä harvoina kertoina, kun Olandinalla on aikaa, nuori äiti jää seuraamaan, kuinka leikkiryhmän opettaja kertoo kirjaimista, numeroista ja maantieteestä. Hän ei ole käynyt koulua eikä osaa lukea, kirjoittaa eikä laskea. Puolet yli 15-vuotiaista itätimorilaisista on Olandinan tavoin lukutaidottomia. Olandina toivoo, että aikanaan hänen lapsensa käyvät koulua lähimmässä kaupungissa. Peruskoulu on Itä-Timorissa ilmainen, mutta ammattikoulutus maksaa paljon. Myös koulutarvikkeisiin menee rahaa, ja koulumatkat ovat pitkiä. Evan ja Antoniankin on tulevaisuudessa käveltävä tunti lähimpään kouluun, ja sadekaudella tie saattaa olla poikki viikkokausia. Olandina on jo nyt huolissaan, ettei pysty tarjoamaan kaikille lapsilleen riittävää koulutusta. Toivon, että tyttäreni saavat paremman elämän kuin minä, hän sanoo. Entä mitä äiti toivoo itselleen? Että voisin opiskella ja saisin paremman talon. Mutta ne ovat vain haaveita.
Vahva alku jokaiselle timorilaislapselle
Plan panostaa Itä-Timorissa äitiysterveyden ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Plan Suomella on Aileun ja Lautemin alueilla ulkoministeriön tukema hanke "Vahva alku jokaiselle timorilaislapselle". Sen tavoite on tukea toimivan ja kestävän varhaiskasvatusjärjestelmän rakentamista näille alueille ja lisätä varhaiskasvatuksen poliittista tukea. Pyrkimyksenä on, että Planin hankealueilla asuvat vanhemmat, muut huoltajat ja yhteisöjen jäsenet ymmärtävät lapsen varhaisvuosien merkityksen ja että olemassa olevia palveluja kehitetään, palveluja lisätään ja niiden laatua parannetaan, kertoo Plan Suomen ohjelmapäällikkö Anne Seppänen, joka vieraili Itä-Timorissa lokakuussa. Hankkeella on jo nyt näkyviä tuloksia: Aileuhun on perustettu leikkiryhmiä ja lelulainaamoja ja vanhemmat ja esikouluopettajat ovat saaneet koulutusta lasten oikeuksista, terveydestä, ravitsemuksesta ja kehityksestä. Tuki varhaiskasvatukselle on lisääntynyt myös hallinnossa. Itä-Timorin opetusministeriö on nimittänyt varhaiskasvatuksen vastuuhenkilön, jonka tehtävä on edistää varhaiskasvatuspalveluita koko maassa. Lisäksi Itä-Timoriin on perustettu kansallinen varhaiskasvatusverkosto, jossa Plan on vahvasti mukana.
6
Äitien ja vauvojen terveydessä on paljon parannettavaa
Äitiysterveys ja varhaiskasvatus ovat Itä-Timorissa vielä heikoissa kantimissa, kertoo Plan Itä-Timorin tuore raportti. Äitiyskuolleisuus on korkea: 380 kuollutta äitiä sataatuhatta elävänä syntynyttä lasta kohti. Suomessa vastaava luku on 8/100 000. Teiniraskaudet ovat yleisiä, sillä Itä-Timorissa joka viides tyttö menee naimisiin ennen 20. syntymäpäiväänsä. Vain joka kolmas synnytys tapahtuu terveydenhuollon ammattilaisen avustuksella, ja vain joka viides vauva syntyy terveyskeskuksessa. Äidin koulutus heijastuu voimakkaasti synnytykseen: kouluttamattomien naisten synnytyksistä vain 14 % on lääkärin tai sairaanhoitajien avustamia, vähintään toisen asteen koulutuksen saaneiden äitien synnytyksistä taas 88 %. Ehkäisyn käyttö ja perhesuunnittelu ovat monelle itätimorilaiselle tuntemattomia käsitteitä. Se johtuu etenkin matalasta koulutustasosta ja voimakkaasta katolilaisesta uskonnosta. Raportti osoittaa myös, että pienten lasten terveydessä on paljon ongelmia. Puolet alle viisivuotiaista itätimorilaisista on aliravittuja, ja joka kuudestoista lapsi kuolee ennen viidettä syntymäpäiväänsä. Ripuli on yksi suurimmista pikkulasten kuolinsyistä. Se on vahvasti yhteydessä epäpuhtaaseen veteen ja huonoon sanitaatioon ja hygieniaan. Vain joka toinen lapsi on kattavasti rokotettu.
ITÄ-TIMOR
» tasavalta Kaakkois-Aasiassa Malaijien saaristossa » väkiluku 1,17 miljoonaa » väestön mediaani-ikä 17,4 vuotta, odotettavissa
oleva elinikä 62 vuotta » 37 % ihmisistä elää köyhyysrajan alapuolella » 98 % väestöstä roomalaiskatolilaisia » sijoitus inhimillisen kehityksen indeksillä 147 (187 valtiosta) (Lähteet: ulkoasiainministeriö, UNDP)
7
uutisia maailmalta
Plan tukee myrskyn uhreja Filippiineillä
Plan on tukenut filippiiniläisten selviytymistä sen jälkeen, kun hirmumyrsky Washi koetteli Mindanaon saarta joulukuun puolivälissä. Myrsky tappoi noin 1 200 ihmistä ja vaikutti suoraan 118 000 perheen elämään. Kymmenettuhannet menettivät kotinsa ja joutuivat hätämajoituksiin. Tähän mennessä Plan on muun muassa pystyttänyt yli kolmesataa väliaikaista majoitus- ja opetustilaa ja tarjonnut psykososiaalista tukea sadoille ihmisille. Plan on myös jakanut myrskyn uhreille 10 000 hygieniapakkausta, 10 000 vedenpuhdistuspakettia, 15 000 moskiittoverkkoa ja 20 000 huopaa. Planin ohjelma-alueet Mindanaon saarella säästyivät pahimmilta tuhoilta, eikä uhrien joukossa ole Planin kummilapsia. Myös Plan Suomen teemakummien tukema mangyan-kansa säästyi tuhoilta. Plan on keskittynyt katastrofityöhön myrskyn pahimmin runtelemilla alueilla Iliganissa, Cagayan de Orossa ja Negros Orientalissa. Järjestö tukee ennen kaikkea lasten ja nuorten selviytymistä. Lapset, jotka ovat joutuneet pois kodeistaan ja eroon perheistään, ovat äärimmäisen haavoittuvassa asemassa. Heidän terveydestään, suojelustaan, hyvinvoinnistaan ja koulutuksestaan huolehtiminen on katastrofityön prioriteetti, sanoo Planin katastrofityön suunnittelija Unni Krishnan.
YK otti edistysaskeleen lastensuojelussa
YK:n yleiskokous hyväksyi 19. joulukuuta kolmannen lisäpöytäkirjan YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Pöytäkirja antaa lapselle mahdollisuuden valittaa itseensä kohdistuvasta väärinkäytöksestä esimerkiksi kansalaisjärjestön avustuksella. Plan on ajanut aktiivisesti valitusmekanismia yli 80 muun järjestön kanssa. Plan Suomen ihmisoikeusneuvonantaja Ruth Santisteban arvioi, että kansainvälisellä tasolla kyseessä on lastenoikeusjärjestöjen kauaskantoisin saavutus vuosiin. Vuonna 1989 hyväksytty YK:n lapsen oikeuksien sopimus on kansainvälinen ihmisoikeussopimus, jonka tavoite on taata kaikille lapsille terveyden, koulutuksen ja turvallisuuden kaltaiset perusoikeudet. Se on ollut pitkään ainoa merkittävä ihmisoikeussopimus, johon ei ole liittynyt valitusmekanismia.
Naamio-ohjelma muuttaa asenteita Afganistanissa
Plan-lehti (4/11) kertoi afganistanilaisesta toimittajasta Sami Mahdista, 28, jonka kumouksellinen tv-ohjelma Naamio antaa naisille mahdollisuuden puhua kohtaamastaan väkivallasta ja alistamisesta nimettömästi naamion takaa. Mahdi kertoi viime syksynä Plan Suomen seminaarissa ohjelmastaan, joka on mullistanut Afganistanin julkisen keskustelun nostamalla esiin vaiettuja aiheita ja pysäyttäviä kohtaloita. Uusi kansallinen mediatutkimus osoittaa, että Sami Mahdin ponnisteluilla on todellista vaikutusta. Tutkimuksen mukaan 58 % ohjelman katsojista on miehiä. 85 % vastaajista ajattelee, että ohjelma voi muuttaa naisten elämää paremmaksi, ja 83 %, että Afganistanin televisiossa pitäisi olla enemmän Naamion kaltaisia ohjelmia. Ohjelman keskeinen tavoite on ollut mieskatsojien houkutteleminen ja heidän ajattelutapansa muuttaminen. Tutkimus vahvistaa, että olemme saavuttaneet tavoitteitamme merkittävällä tavalla, Mahdi iloitsee.
8
Yli 4 000 lasta juoksi kouluväkivallan lopettamiseksi Etiopiassa
Yli 4 000 etiopialaista lasta juoksi marraskuun lopussa Addis Abebassa kouluväkivallan kieltämisen puolesta. Plan järjesti kolmannen kerran lapsen oikeuksia edistävän juoksukisan, Great Ethiopian Children's Racen, jossa tuhannet alle 11-vuotiaat lapset juoksivat tai kävelivät 1,4 kilometrin matkan. Tapahtuma oli osa Planin kansainvälistä Learn Without Fear -kampanjaa, joka tähtää kouluväkivallan lopettamiseen. Naisten, lasten ja nuorten asioihin keskittyvä ministeri Zenebu Tadesse avasi juoksukisan sanomalla, että Etiopian hallitus ponnistelee taatakseen lapsille hyvinvointia edistäviä palveluita ja säätääkseen lakeja, jotka kieltävät lasten oikeuksien loukkaukset. Juoksukilpailuun osallistuneen lapsen äiti Genet Demissie arvioi, että tapahtuma toi lapsille itseluottamusta. Tarvitaan avointa keskustelua vanhempien ja lasten välille, jotta lapset oppivat suojautumaan väkivallalta niin kouluissa kuin niiden ulkopuolella, hän pohti. Juoksukisaa edeltävänä päivänä Plan Etiopia lähetti tekstiviestin kolmeen miljoonaan kännykkään kertoakseen tapahtumasta ja Learn Without Fear -kampanjasta.
Tuore raportti kertoo lapsiin kohdistuvasta väkivallasta
Raportti Five Years On: a global update on violence against children osoittaa, kuinka miljoonat lapset maailmassa joutuvat yhä väkivallan uhreiksi. Viisi vuotta sitten YK:n ensimmäinen globaali tutkimus aiheesta toi päivänvaloon lapsiin kohdistuvan laajamittaisen väkivallan ympäri maailmaa ja lähes kaikilla elämänalueilla: kotona, koulussa, kadulla, töissä ja vankiloissa. Planista ja kahdeksasta muusta kansalaisjärjestöstä koostuva elin valtuutettiin seuraamaan YK-tutkimuksen suositusten toteutumista vuodesta 2007 eteenpäin. Tuore raportti käyttää aineistonaan yli sataa tutkimusta. Se kertoo muun muassa, että Afrikassa arviolta 92 miljoonan yli 10-vuotiaan tytön sukupuolielimiä on silvottu ja että 78 maata hyväksyy yhä fyysisen kurituksen kouluissa. Lapsiin kohdistuvan väkivallan taustalla ovat usein yhteiskunnalliset asenteet, jotka johtavat puutteelliseen lastensuojeluun. Vaikka edistystä on tapahtunut jo monen maan lainsäädännössä, lasten asema on yhä yleisesti heikko. Siksi lapsiin kohdistuva väkivalta pysyy usein piilossa. Kansalaisjärjestöt vetoavat hallituksiin, jotta vuoden 2006 YK-raportissa annetut suositukset pantaisiin viipymättä toimeen. Toimeenpano on tärkeää, sillä väkivallan seuraukset näkyvät lapsen koko kehityksessä ja rajoittavat hänen mahdollisuuksiaan toteuttaa muita oikeuksiaan, kuten vaikkapa oikeutta koulutukseen, sanoo Plan Suomen pääsihteeri Riitta weiste.
MaailMa lukuina
Ihminen tarvitsee litraa puhdasta vettä päivässä juomiseen, ruuanlaittoon ja peseytymiseen tyydyttääkseen perustarpeensa.
20-50
894 000 0000 ihmistä
useampi kuin joka kuudes elää ilman riittävää puhdasta vettä.
88 % ripulikuolemista johtuu
puhtaan veden ja sanitaation puutteesta.
(Lähteet: wHO, JMP)
MaailMan vesipäivää vietetään 22.3.
9
uutisia suomesta
Jutta Kurki ja Mankkaanpuron koulu nimettiin Vuoden PlanKansalaisiksi
Liperiläisen Jutta Kurki ja espoolainen Mankkaanpuron koulu saivat Vuoden PlanKansalainen -kunniakirjan tunnustuksena vapaaehtoistyöstään. Vuoden PlanKansalaiset valittiin nyt toista kertaa. Toimittaja-valokuvaaja Jutta Kurki, 28, on toiminut Plan-kummina vuodesta 2003 ja vapaaehtoisena vuodesta 2006. Hän on järjestänyt lukemattomia tempauksia, joilla on edistänyt tietoa Planin kampanjoista ja lasten oikeuksista. Erityisen mielellään kahden lapsen äiti järjestää tapahtumia lapsille, sillä näiden ilo tuntuu palkitsevalta. Vapaaehtoisena ja Planin Joensuun aluevastaavana yritän aina muistuttaa, että vapaaehtoistyö ei tarkoita vain tapahtumien järjestämistä, vaan jokainen voi tuoda mukaan omat taitonsa hauskalla ja innostavalla tavalla, Kurki kertoo. Espoolainen Mankkaanpuron koulu on järjestänyt jo 11 keväänä lelukirpputorin, jonka tuotoilla tuetaan koulun omaa Plan-kummilasta Tansaniassa. Meille on tärkeää, että yhteisvastuullisuus on läsnä koulun arjessa ja että oppilaamme tutustuvat kehitysmaiden lasten elämään ja lasten oikeuksiin. Lelukirpputori syntyi yksittäisen huoltajan ja Plan-kummin ideasta, ja perheet ovat lähteneet upealla tavalla mukaan. Se muistuttaa, kuinka paljon hyvää yhteispelillä saadaan aikaan, Mankkaanpuron koulun rehtori Johanna Hirmasto sanoo.
Emilia Paappanen (kesk.) ja Tanja Kohvakka (oik.) lobbasivat yhdessä kanadalaisen Kadran kanssa (vas.).
Suomalaistyttöjen lobbaus tuotti tulosta YK:ssa
YK:n yleiskokous päätti joulun alla kansainvälisen tyttöjen päivän perustamisesta. Aloite tuli Planilta, joka on johtanut maailmanlaajuista kampanjaa tyttöjen oikeuksien puolesta. YK:ssa asian otti ajaakseen Kanada. Kokouksen lopputulokseen vaikuttivat vahvasti myös kaksi suomalaisnuorta, Planin Lastenhallituksen jäsenet Tanja Kohvakka ja emilia Paappanen. Tytöt kävivät helmikuussa lobbaamassa maailman johtajia New Yorkissa osana kansainvälistä tyttödelegaatiota. Nuorten osallistumisella oli kauaskantoiset seuraukset. Vierailun kuluessa he tapasivat mm. Kanadan tasa-arvoministerin Rona Ambrosen, joka on julkisuudessa todennut, että juuri tyttödelegaatio sai hänet taistelemaan aloitteen puolesta. Ambrose tosissaan kuunteli meitä. Tuntui siltä, että hyvä hyvä, me oikeasti tehdään tässä jotain, kuvaili Paappanen kokemustaan Helsingin Sanomissa. Tuntuu aika uskomattomalta, että olen itse ollut osana tyttöjen päivän toteutumisessa. Hyvä olo, että olen oikeasti saanut jotain aikaiseksi, iloitsi puolestaan Länsi-Savo -lehden haastattelema Kohvakka.
Uudenlaiset museovierailut tutustuttivat koululaisia vähemmistökansoihin
Espoolaisen Helinä Rautavaaran museon työntekijät ja Planin lapsen oikeuksien lähettiläät kehittivät yhdessä uuden mallin, joka perehdyttää koululaiset lapsen oikeuksiin ja vähemmistökansojen asemaan. Malli otettiin onnistuneesti käyttöön viime syksynä. Ennen museovierailua työpajoihin ilmoittautuneet oppilaat tutustuivat kouluvierailijan johdolla lapsen oikeuksiin esimerkiksi eläytymällä roolipelissä eri puolilla maailmaa elävien lasten asemaan. Kouluvierailun jälkeen luokka tutustui Helinä Rautavaaran museon näyttelyyn Mapuche Chilen elävät juuret ja osallistui toiminnalliseen työpajaan. Yhteistyö museon kanssa oli poikkeuksellisen tiivistä, ja tunnit räätälöitiin erityisesti siitä näkökulmasta, että lapset pääsivät pohtimaan lapsen oikeuksia ja niiden toteutumista niin omasta kuin alkuperäiskansojenkin näkökulmasta, kiittelee Planin lähettilästyön koordinaattori Anna-Kaisa Karvonen. Museovierailut olivat niin suosittuja, että kaikki ajat varattiin hyvissä ajoin täyteen.
Liperiläinen Jutta Kurki järjestää mielellään tapahtumia lapsille.
Mankkaanpuron koulussa oppilaat tutustuvat kehitysmaiden lasten elämään ja oikeuksiin.
10
Plan avaa uudenlaisen globaalikasvatuksen verkko-oppimisympäristön
Plan Suomi on kehittänyt kasvattajien käyttöön uudenlaisen globaalikasvatuksen verkkoympäristön, joka esiteltiin Educa-messuilla. Verkkoympäristön tavoite on tuoda helposti lasten oikeudet ja tasapainoinen kuva kehitysmaista osaksi suomalaista opetusta ja oppimista. Sivusto on kehitetty yhteistyössä Prewise Finland Oy:n kanssa. Kasvattajille suunnatun sivuston materiaalipankki tarjoaa monipuolisesti ja helposti oppimista tukevia materiaaleja, jotka on jaoteltu kouluasteen mukaan. Lisäksi sivustolla voi jakaa kokemuksia ja ajatuksia hyvistä käytänteistä ja globaalikasvatuksesta. Verkkoympäristössä on myös 5.6.-luokkalaisille suunnattu Maailman ympäri -peli lapsen oikeuksista. Pelissä käsitellään lasten arkea eri puolilla maapalloa, mm. Dominikaanisessa tasavallassa, Espanjassa, Itä-Timorissa, Sierra Leonessa, Suomessa ja Ugandassa. Verkkoympäristö yhdistää uudella tavalla opettajien käytössä olevat materiaalit ja oppilaiden hauskan peliympäristön, ja sitä kehitetään edelleen yhteistyössä opettajien kanssa. Erityistä huomiota on kiinnitetty monipuoliseen kehitysmaakuvaan ja visuaaliseen ilmeeseen, joka ei aliarvioi lasta netinkäyttäjänä, kertoo Planin koulutussuunnittelija Mikko Cantell. Verkko-oppimisympäristö on osa PlanGlobaalikoulua. Se on Plan Suomen globaalikasvatuksen kokonaisuus, joka tarkastelee maailmaa lapsen oikeuksien näkökulmasta. Oppimisympäristöön voi tutustua osoitteessa plan.fi/oppimisymparisto.
Nenäpäivä keräsi 2,2 miljoonaa
Nenäpäivä-keräys tuotti kaikkien aikojen ennätyksen, noin 2,2 miljoonaa euroa, Afrikan ja Etelä-Aasian lasten tukemiseksi. Nenäpäivä-kampanjan huipensi TV2:n Nenäpäiväshow'hum 4.1 1.201 Lähetyksen aikana katsojat tekivät 1. puhelinlahjoituksia, ja lisäksi rahaa kerättiin viikkojen ajan ympäri Suomea työpaikoilla, kouluissa ja harrastusryhmissä. Tuotto jaettiin yhdeksän järjestön kesken. Planin saama noin 190 000 euron osuus käytetään Itä-Timorin varhaiskasvatuspalveluiden kehittämiseen sekä Afrikan lapsityöläisten liikkeen (AMWCY) tukemiseen. Nenäpäivän järjestää Ylen Hyvä Säätiö, jossa ovat mukana Planin lisäksi Suomen Punainen Risti, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen UNICEF, Pelastakaa Lapset, Suomen Lähetysseura, Fida International, Solidaarisuus ja SASK. Yleisradio tukee Nenäpäivää ohjelmillaan.
Koska olen tyttö -kampanjalle uusia tukijoita
Asianajotoimisto Krogerus Oy on ryhtynyt tukemaan Planin Koska olen tyttö -kampanjaan kuuluvaa hanketta, joka parantaa tyttöjen taloudellista asemaa Dominikaanisessa tasavallassa. Tytöt oppivat hankkeessa liiketalouden perusteita, raha-asioita sekä säästämistä. Heitä myös kannustetaan ammatilliseen koulutukseen. Teimme paljon taustatyötä valitessamme yhteisön, jonka kanssa haluamme tehdä yhteistyöhön. Planin Koska olen tyttö -kampanjaan päädyimme henkilökunnan äänestyksessä, kertoo Krogeruksen markkinointi- ja viestintäjohtaja Olli Sotka. Krogerus on yksi Suomen suurimmista asianajotoimistoista. Se on erikoistunut kotimaiseen ja kansainväliseen liikejuridiikkaan. Koska olen tyttö -kampanjaa tukevia yrityksiä ovat myös Aarikka, Leiras, Global Intelligence Alliance, Premium Happy Homes ja Ilo-korut.
Lisäkoulutusta Planin henkilöstölle
Tieturi Oy tarjoaa Plan Suomen henkilöstölle koulutusta mm. Office-ohjelmien käytöstä Tieturin asiantuntijoiden johdolla. Haluamme osaltamme tukea Planin työtä kehitysmaiden lasten olojen parantamiseksi. Teemme sen meille luontevalla tavalla: osaamislahjoituksella autamme Planin asiantuntijoita tekemään arvokasta työtään entistä paremmin hyödyntämällä uusinta tekniikkaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia, sanoo Tieturin toimitusjohtaja Christoffer wasastjerna. Tieturi on Pohjoismaiden suurin tietotekniikan ja projektijohtamisen koulutusyritys.
11
MILJA KOMULAINeN KUVAT PLAN
Vapaaehtoiset tukevat yhteisön kehitystä
Vapaaehtoistyön ajatellaan usein olevan hyväntahtoisten länsimaalaisten toimintaa. Todellisuudessa suurin osa vapaaehtoisia on kehitysmaista, joissa he työskentelevät paikallisen yhteisönsä edun puolesta. Vapaaehtoistyön merkitys kehitysyhteistyössä on valtava. Myös Planin työn mahdollistaa maailmanlaajuinen vapaaehtoisten verkosto. Toimintaa tukee 60 000 vapaaehtoista suomalaisista toimistotyöntekijöistä ohjelmamaissa kenttätyön parissa toimiviin paikallisiin. Marraskuussa Plan Suomi sai harvinaisia vieraita: Plan Kenian vapaaehtoiset Norah Mutuku ja Ali Mwatsahu tutustuivat viikon aikana Plan Suomen vapaaehtoistyöhön sekä suomalaiseen väestörekisterikeskukseen. Ali ja Norah ryhtyivät vapaaehtoistyöhön Planin aloittaessa toiminnan kotiseudullaan Kwalessa. He kertovat, että Plan on muuttanut yhteisöä merkittävästi viimeisten kymmenen vuoden aikana. Todella moni asia on nyt paremmin. Lapsikuolleisuus on laskenut valtavasti, tyttöjen koulutus lisääntynyt, lapsiin kohdistuva väkivalta vähentynyt ja yhä useampi lapsi saa nyt syntymätodistuksen, Norah kertoo. Ali ja Norah ovat selvästi ylpeitä saavutuksistaan, ja syystä. He ovat mukana vapaaehtoistoiminnassa lähes päivittäin. Työ ei tuo mitään taloudellista etua; he hankkivat elantonsa pienviljelijöinä. Molemmilla on lisäksi perhe huolehdittavana. Alin kolmesta lapsesta nuorimmainen on vasta 2-vuotias, ja Norahin toinen tytär on juuri valmistunut yläkoulusta. Ali ja Norah naurahtavat, kun heiltä kysyy, miten työn, vapaaehtoisuuden ja perhe-elämän tasapainottelu onnistuu. Ei se ole helppoa. Meillä on lapsia, jotka täytyy ruokkia ja joiden koulumaksut pitää maksaa. Teemme tätä puhtaasti auttamisen halusta, Ali toteaa.
testissä plankansalaisuus
TIINA KIRKAS KUVA MAARIT KOPOSeN ALBUMI
Vapaaehtoistyötä testaamassa
Toimittaja Tiina Kirkas testasi vapaaehtoistyötä antamalla Planille ammatillista käännöstyön osaamistaan. Käännöstyö on mukaansatempaavaa mutta myös käännösalan ammattitaitoa vaativaa aivotyötä. Vuosikertomuksia, tilinpäätöksiä, rahahakemuksia, hankesuunnitelmia, kannanottoja. Planin kaltaisessa kansainvälisessä järjestössä riittää englanninkielistä raportoitavaa niin rahoittajille, lahjoittajille, kummeille, yhteistyökumppaneille, tiedotusvälineille kuin suurelle yleisöllekin. Suomessa me tietenkin haluamme lukea Planin toiminnasta omalla äidinkielellämme, mikä taas vaatii rutkasti suomennettavaa. Asiantunteva asiatekstin kääntäminen taas maksaa rahaa, mikä on pois Planin varsinaisesta työstä eli kehitysmaiden lasten tukemisesta. Olisiko tässä siis minulle tilaisuus kunnostautua PlanKansalaisena ja hyödyntää ammattitaitoani vapaaehtoistyössä? Kehitysyhteistyön raporttikieli on minulle entuudestaan tuttua, ja päätän ottaa yhteyttä Plan Suomeen. Jonkin ajan kuluttua sähköpostiini putoaakin tekstiä Planin 75-vuotisjuhlan tausta-aineistoksi:
The logical framework for Plan Finland's country programmes for the fulfillment of children's rights and poverty reduction success is measured by...
Maarit Koponen lahjoittaa ammattikääntäjän osaamistaan Planin työhön köyhimpien lasten hyväksi.
Tunnistan tekstin selväksi kehitysyhteistyöenglanniksi: Plan Suomen maaohjelmien johdonmukaista viitekehystä lasten oikeuksien ja köyhyyden vähentämisen onnistumiseksi mitataan... No, oma lauseeni ei ehkä kuulosta ihan suomen kieleltä, mutta päätän hioa sitä myöhemmin ja jatkaa eteenpäin:
... children's, young peoples and civil society's participation in local level planning, improvements in primary school enrollment and quality of teaching...
Huomaan, että suomentaminen on vaativaa mutta mukaansatempaavaa aivotyötä. Utelenkin työn vaatimuksia ammattikääntäjältä, alan tutkijalta ja Plan Suomen vapaaehtoiselta Maarit Koposelta.
Kielitaidon ja sanakirjan lisäksi tarvitaan kulttuurien tuntemusta ja teknisten välineiden hallintaa. On myös hyvä tietää, kenelle ja miksi käännös tehdään. Se vaikuttaa siihen, miten ja milloin asioita selitetään. Kysyn myös, mitä vapaaehtoinen kääntäminen ammattilaiselle antaa. Hyvän fiiliksen siitä, että tekee jotain tärkeää. Saan myös hyvää harjoitusta ja mahdollisuuden tutustua uusiin aihealueisiin, Koponen vastaa. Vastaavin ajatuksin saan urakkani päätökseen ja lähetän suomenkielistä paluupostia Plan Suomeen. Muita ammatillisen osaamisen mahdollisuuksia löydät Planin sivuilta www.plan.fi/PlanKansalainen
12
Heidi Hautala uskoo kansalaisyhteiskunnan voimaan
Kehitysministeri Heidi Hautala nostaa ihmisoikeudet Suomen kehitysavun johtotähdeksi.
Pitäisi löytää tapoja vahvistaa esimerkiksi luonnonvarojen hallintaa niin, että siitä koituisi hyötyä myös köyhille. Se tarkoittaa korruption vastustamista, hyvän hallinnon edistämistä ja oikeusvaltiokehitystä, etteivät tulot valu pelkästään isoille yhtiöille, ulkomaisten sijoittajien taskuun tai paikalliselle eliitille, Hautala pohtii. Toisaalta valtaosa maailman köyhistä asuu juuri keskituloisissa maissa, joissa eriarvoisuus on reippaasti lisääntynyt; sen Hautalakin myöntää. Talouskasvun hedelmät eivät automaattisesti jakaudu tasan. Näissä maissa on paikallaan tukea esimerkiksi kansalaisjärjestöyhteistyötä. Toinen huomiota saanut linjanmuutos on, että Suomi on asteittain luopumassa perinteisestä korkotuesta yrityksille ja korvaamassa sen uudella tukimuodolla. Perinteinen korkotuki on edellyttänyt kehitysmaalta ostoja avun antajamaasta, mitä kriitikot ovat pitäneet ongelmallisena köyhyyden vähentämisen näkökulmasta. Toivon, että löydämme entistä enemmän yrityksiä, jotka haluavat toimia köyhimmissä maissa. Myös yrityksille suunnatussa tuessa on tärkeää painottaa kehitysvaikutuksia. Yhteistyö yritysten kanssa ja yrittäjyyden tukeminen ovat Hautalan mielestä myös hyvä keino vähentää kasvavaa nuorisotyöttömyyttä.
Uusia mittareita hyvinvoinnille
eIJA PALOSUO KUVA MIKKO TOIVONeN
Ehkä vahvin uusi linjaus uudessa kehityspoliittisessa toimenpideohjelmassa on se, että tuki paikalliselle kansalaisyhteiskunnalle nähdään tärkeäksi keinoksi muuttaa koko yhteiskuntaa, toteaa tuoreen kehitysapulinjauksen pääarkkitehti, kehitysministeri Heidi Hautala. Kansalaisyhteiskunnan voima on siinä, että se pystyy vaatimaan monia perustavanlaatuisia oikeuksia, kuten oikeutta ruokaan, vedensaantiin ja ihmisarvoiseen työhön. Juuri nyt meillä on paljon huolestuttavia esimerkkejä siitä, että kehitysmaissa ollaan kaventamassa kansalaisyhteiskunnan toimintatilaa, ja tähän pitää pystyä vaikuttamaan. Vuoden alussa valmistunut kehityspoliittinen ohjelmaluonnos on saanut järjestöiltä varovaista kiitosta. U-käännöstä Suomi ei kehityspolitiikassaan ole tekemässä, mutta näkökulma muuttuu selvästi, Hautalan sanoin
"ihmislähtöisempään" suuntaan. Lapsen asema ei saa erityishuomiota samalla tapaa kuin muissa Pohjoismaissa, joissa aiheesta on laadittu erillisiä linjauksia. Ministeri näkee silti olevansa myös lasten asialla. Ohjelma korostaa eriarvoisuuden vähentämistä, mihin lukeutuu esimerkiksi lasten köyhyyden poistaminen. Ohjelman läpileikkaaviin teemoihin kuuluu myös tasa-arvo, ja siten tulee huomioitua tyttöjen näkökulma. Joka asiassa, jota Suomi kehitysyhteistyössään edistää, täytyy tarkastella vaikutuksia tyttöihin ja naisiin.
Apu keskittyy köyhimpiin maihin
Tulevaisuudessaan Suomen kahdenvälistä kehitysyhteistyötä keskitetään enemmän kaikista köyhimpiin maihin. Esimerkiksi Nicaragua jää pois kumppanimaiden joukosta.
Kestävää kehitystä edistävän, kesäkuussa 2012 pidettävän Rion huippukokouksen lähetessä Suomi ja Hautala Suomen kehityspolitiikan johdossa joutuu miettimään suhdettaan YK:n vuosituhattavoitteisiin, jotka tähtäävät köyhyyden vähentämiseen sekä terveyden, koulutuksen, tasa-arvon ja ympäristönsuojelun edistämiseen vuoteen 2015 mennessä. Vuosituhattavoitteisiin on sitouduttava myös jatkossa, mutta niitä tulee täydentää uusilla kestävän kehityksen tavoitteilla, esimerkiksi energiansaannin turvaamisella kaikille, Hautala sanoo. Lisäksi Suomi haluaisi etsiä uusia hyvinvointimittareita bruttokansantuotetta mittaavan bkt-mittarin rinnalle. Yhtenä johtotähtenämme voi olla Bhutanin gross national happiness -indeksi, heittää Hautala. Käsitteen voisi kääntää muotoon "bruttokansanonnellisuus". Kehitystä on vaikea saavuttaa, elleivät kansalaiset voi vapaasti tuoda esiin omia ajatuksiaan, tavoitteitaan ja voimavarojaan.
13
Seksuaalivähemmistönuoret eivät sovi muottiin
Miljoonat lapset kärsivät päivittäin väkivallasta ja syrjinnästä kouluyhteisössään. Seksuaalivähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret ovat erityisen alttiita kiusaamiselle. Syrjinnän taustalla ovat perinteiset sukupuoliroolit.
MILJA KOMULAINeN KUVAT PLAN
Seksuaalivähemmistöihin kohdistuvat väkivaltarikokset ovat viime vuosina lisääntyneet ympäri maailmaa. Uutisissa ovat kauhistuttaneet raa'at murhat ja joissain Afrikan maissa tehdyt homovastaiset lakialoitteet. Seksuaalivähemmistöt kärsivät kuitenkin myös jokapäiväisestä syrjinnästä, joka ei aina yllä otsikoihin. Koulukiusaaminen ja väkivalta ovat läsnä jokaisessa kouluyhteisössä. Erityisesti seksuaalivähemmistöt ja sukupuoli-identiteetiltään valtaväestöstä eriävät lapset ja nuoret joutuvat kiusaamisen kohteeksi. Väkivalta on helppo ohjata massasta poikkeaviin yksilöihin. Tutkimukset osoittavat, että jopa 40 prosenttia kaikesta seksuaalivähemmistönuorten kokemasta väkivallasta tapahtuu koulussa, ja ILGA Europe -järjestön mukaan yli 60 prosenttia seksuaalivähemmistöihin kuuluvista nuorista kokee syrjintää tai kiusaamista koulussa. Kiusaaminen voi olla väkivaltaa, seksuaalista väkivaltaa, nimittelyä, uhkailua, kiristystä tai omaisuuden turmelemista. Vaikka kiusaajia ovat usein toiset oppilaat, saattavat opettajat yhtyä syrjintään. Stonewall-järjestö osoitti Iso-Britanniassa opettajien lähtevän usein mukaan homovitseihin tai kieltäytyvän puuttumasta kiusaamiseen sitä havaitessaan.
Identiteettinsä kanssa painiskelevat nuoret ovat usein ihan yksin.
14
Korkean tason syrjintää
Seksuaalivähemmistöihin kohdistuva väkivalta ja syrjiminen on globaali ongelma, mutta erityisen kärjistynyt tilanne on monissa kehitysmaissa. Homoseksuaalisuudesta voidaan rankaista lain mukaan 76 maassa, joista viidessä siitä saatetaan jopa tuomita kuolemaan. Myös syrjintä kouluissa tapahtuu usein instituutioiden tasolla. Ugandassa ja Kamerunissa tyttöjä, jotka käyttäytyvät liian miehekkäästi, on potkittu pois koulusta, International Gay and Lesbian Human Rights Commission -järjestön johtaja Cary Alan Johnson kertoo uutispalvelu IPS:n verkkosivuilla. Keniassa tehty raportti nosti esiin tapauksia, joissa homoksi epäilty nuori on suljettu pois luennoilta ja tenteistä ja joskus jopa erotettu koulusta. Lisäksi YK:n raportti tyttöjen koulutuksesta totesi, että samasta sukupuolesta kiinnostuneita tyttöjä saatetaan rangaista koulussa seksuaalisuuntautumisensa vuoksi. Malesiassa taas järjestetään leirikouluja, joihin opettajat ovat lähettäneet "naisellisia piirteitä" omaavia poikia. Leirien on tarkoitus korjata nämä piirteet ja estää poikien kehitystä homo- tai transseksuaaleiksi.
saamisen lopettamiseksi. Kommentissaan Ban Ki-moon kuvasi kiusaamista vakavana ihmisoikeusloukkauksena. Tämän ongelman selvittäminen on jaettu haaste me kaikki voimme vaikuttaa eri rooleissamme vanhempina, perheenjäseninä, opettajina, naapureina, yhteisönjohtajina, journalisteina, uskonnollisina johtajina ja virkamiehinä, hän kehotti.
poikkeaminen edelleen ylitsepääsemättömän vaikeaa monelle nuorelle. Yhdysvalloissa keskustelua on herättänyt kasvava määrä homopoikia, jotka ovat tehneet itsemurhan koulukiusaamisen ja syrjinnän johdosta.
Koulutuksella muutetaan asenteita
Seksuaalivähemmistöjen oikeuksia on kehitysyhteistyössä nostettu hiljattain esille, kun Iso-Britannia ja Yhdysvallat uhkasi jäädyttää kehitysyhteistyömäärärahansa seksuaalivähemmistöjä lainsäädännössä syrjiviltä valtioilta. Myös Suomen kehityspoliittinen linjaus on alkanut painottaa sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia. Seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat kuitenkin erityisen herkkä aihe kehitysyhteistyössä. Seksuaalivähemmistöjen oikeuksien esille nostaminen kehitysyhteistyön ohessa on joissain tapauksissa äärimmäisen vaikeaa, kertoo Plan Suomen gender-asiantuntija Alex Munive. Esimerkiksi Ugandan ja Nigerian hallitukset ovat ottaneet äärimmäisen homofobisen kannan lainsäädännössään. Kehitysyhteistyötahojen täytyy toimia yhdessä hallinnon kanssa, joten seksuaalivähemmistöjen asiaa ei voida ajaa avoimesti. Tilanne kuitenkin vaihtelee voimakkaasti maasta riippuen. Muun muassa Etelä-Amerikan maat ovat suhteellisen suvaitsevaisia, ja siksi seksuaalivähemmistöjen asema voidaan ottaa esille kasvatustyössä, Munive kertoo. Asennekasvatus on haasteista huolimatta ensiarvoisen tärkeää. Seksuaalivähemmistöjen oikeuksien toteutuminen on hyväksi muillekin kuin vähemmistöjen edustajille. Koska homo- ja transfobia kumpuavat samoista sukupuolinormeista kuin miesten ja naisten perinteiset roolit, on seksuaalivähemmistöjen aseman parantaminen tärkeä osa laajempaa työtä sukupuolten tasa-arvon edestä. Jos nuoret eivät hyväksy seksuaalisten suuntautumisten ja sukupuoli-identiteetin monimuotoisuutta, ei voida oikeasti puhua myöskään naisten ja miesten välisen tasaarvon toteutumisesta, Alex Munive toteaa.
Vähemmistöt rikkovat sukupuolinormeja
Seksuaalivähemmistönuorten tilanteen parantamiseen tarvitaan paitsi viranomaisten ja opetusinstituutioiden suojelua, myös syvempää yhteiskunnan asenteiden muutosta. Vaikka tutkimusten mukaan nuoremmat ikäpolvet suhtautuvat suvaitsevaisemmin seksuaalivähemmistöjä kohtaan, ovat homoja transfobiset asenteet edelleen voimakkaita monissa maissa. Instituto Promundo -järjestön tutkimuksessa 89 prosenttia intialaisista miehistä sanoi vaivautuvansa homoseksuaalin seurassa, ja jopa 92 prosenttia arvioi tuntevansa häpeää, jos oma poika olisi homoseksuaali. Homo- ja transfobisten asenteiden taustalla vaikuttavat perinteiset naisen ja miehen roolit. Nuorta saatetaan kiusata esimerkiksi erilaisen sukupuolen ilmaisun vuoksi, kertoo Aija Salo. Erityisesti kehitysmaissa, joissa seksuaalisten suuntautumisten ja sukupuoli-identiteettien moninaisuudesta ei ole paljon tietoa, poikkeavuus johtaa usein kiusaamiseen. Nuori, joka näyttää erilaiselta, käyttäytyy, tai vaikkapa pukeutuu eri tavalla kuin hänen ympäristönsä odottaa, leimataan helposti homoksi tai lesboksi. Homojenkin kiusaamisessa voi usein oikeastaan olla kysymys nimenomaan sukupuolinormeista eli siitä, että ei ole "oikeanlainen" nainen tai mies, Salo toteaa. Normit eivät kuitenkaan vaikuta seksuaalivähemmistönuorten elämään vain kehitysmaissa. Vaikka länsimaissa seksuaalivähemmistöjen syrjintä näkyy vähemmän instituutioiden tasolla, on tavallisesta
Yksin identiteetin kanssa
Kehitysmaiden nuorilla on usein hyvin vähän tietoa sukupuoli-identiteettien monimuotoisuudesta. Tilannetta saattavat vaikeuttaa lukutaidottomuus, internet-yhteyksien puuttuminen sekä voimakkaat uskonnolliset normit. Kehitysmaissa asuvien nuorten tilanne on sikäli surullinen, että kun he pohtivat omaa identiteettiään, heillä ei välttämättä ole ketään, jolta saada tukea asiassa, kertoo SETA:n pääsihteeri Aija Salo. Nuori on yksin oman seksuaali-identiteettinsä ja häneen kohdistuvan kiusaamisen ja väkivallan kanssa. Seksuaalivähemmistöihin kohdistuva väkivalta ja syrjiminen ovat todellisia ja vakavia ongelmia, ja koulukiusaaminen asettaa nuorille haasteita erityisesti tulevaisuuden kannalta. Kouluväkivallalla on haitallisia vaikutuksia lapsiin ja yhteiskuntaan. Lasten täytyy kantaa mukanaan nöyryytystä ja tuskaa se vaikuttaa heidän oppimiseensa, heidän persoonansa ja heidän tulevaisuuteensa, painottaa professori Paulo Sérgio Pinheiro Planin kouluväkivaltaa käsittelevässä raportissa. Ongelma on kehittynyt niin vakavaksi, että YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon vetosi joulukuussa 2011 kaikkiin maailman maihin seksuaalivähemmistöjen koulukiu-
Väkivalta on helppo ohjata massasta poikkeaviin yksilöihin.
Seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat osa laajempaa tasa-arvotyötä, kertoo Plan Suomen gender-asiantuntija Alex Munive.
15
Velkakriisi kurittaa myös kehitysmaita
Maailmanlaajuisen talouskriisin suurimpia kärsijöitä ovat köyhimmät maat ja ihmiset.
TIINA KIRKAS KUVA PLAN
Tuskin edellisestä lamasta on toivuttu, kun maailmantalous yskii jälleen. Eteläisten euromaiden ja Yhdysvaltojen ylivelkaantuminen koettelee pankkien vakavaraisuutta ja siten kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden toimivuutta. Tammikuussa Maailmanpankki ennustikin, että rikkaiden maiden talouskasvu jää tänä vuonna 1,4 prosenttiin. Euroalueella kasvuluvut eivät nouse edes plussan puolelle. Velkakriisi heijastuu myös kehittyvien ja köyhien maiden talouksiin. Maailmanpankki arvioi, että Kiinan talouskasvu jää kuluvana vuotena yhdeksään prosenttiin. Myös Intiassa ja Brasiliassa kasvu hidastuu. Saharan eteläpuolinen Afrikka yltänee runsaan viiden prosentin kasvuun, mikä alittaa alueen kehityspotentiaalin. Kasvu ja varsinkin sen hyödyt jakaantuvat maiden kesken ja sisällä epätasaisesti. Bruttokansantuotteen kasvua ennakoivat luvut ovat parhaimmillaankin oletuksia. Silti ne kertovat globaalin talousjärjestelmän keskinäisriippuvuudesta ja haavoittuvuudesta. Yhdysvallat ja Euroopan unioni muodostavat yhä maailman suurimman talousalueen, jonka ongelmat hillitsevät talouden kehitystä kaikkialla. Samaan aikaan Aasian, Latinalaisen Amerikan ja myös Afrikan kehittyvät maat linkittyvät entistä tiiviimmin toisiinsa ja luovat taloussuhteita ohi vanhojen teollisuusmaiden. Yritykset ovat jo vuosia hylkineet kansallisia valtiorajoja. Nykymaailmassa kaikki ovat kytköksissä toisiinsa, eikä mikään maa ole suojassa kansainvälisen talouden vaikutuksilta, muistuttaa kaupallinen neuvos Kent wilska ulkoministeriön kauppapoliittiselta osastolta.
Nykymaailmassa kaikki ovat kytköksissä toisiinsa, eikä mikään maa ole suojassa kansainvälisen talouden vaikutuksilta.
Kaupankäynti hyytyy, kuinka käy kehitysavun?
Kriisi tuntuu eri tavoin eri maissa. Esimerkiksi Itä-Aasian vientivetoisissa talouksissa kauppavirrat tyrehtyvät, kun vauraiden maiden kuluttajat ostavat aikaisempaa vähemmän kehittyvissä maissa tuotettuja tavaroita. Se tietää kehitysmaiden vientisektorille vähemmän tuloja ja usein irtisanomisia. Työttömyys lisääntyy, Kent Wilska kuvaa. Ulkomaisen kysynnän hiipuminen pakottaa tuottajat ja myyjät myös laskemaan hintojaan, mikä entisestään vähentää heidän tulojaan. Se näkyy kansantalouden kirjanpidossa laskusuuntaisina käyrinä. Vastaavasti viljan, mineraalien ja öljyn kaltaisten raaka-aineiden laskevat maailmanmarkkinahinnat rokottavat tuottajamaiden vientituloja. Erityisen haitallista se on yhden vientituotteen varassa eläville
kehitysmaille, kuten Angolalle (öljy), Sambialle (kupari) ja Malawille (tupakka). Toisaalta perushyödykkeiden halpeneminen laskee inflaatiota ja helpottaa köyhiä selviytymään arjestaan. Monessa kehitysmaassa ihmisten pääasiallinen huoli onkin viime aikoina ollut viljan ja polttoaineiden alati nouseva hinta. Usein myös tulvat, kuivuus ja yleinen turvattomuus tuottavat niille enemmän ongelmia kuin globaalin talouden heilahtelut. Talouskriisi hillitsee myös vauraiden maiden kansalaisten matkustamista, mikä verottaa Kambodzan, Kenian ja Nepalin tapaisten köyhien maiden kehittyvää turismiteollisuutta. Lisäksi se karsii siirtolaisilta työpaikkoja, mikä heikentää heidän mahdollisuuksiaan säästää rahaa kotimaahan jääneille omaisilleen. Aikaisemmissa talouskriiseissä tosin on havaittu, että vaikeuksissaankin siirtolaiset pyrkivät lähettämään perheilleen rahaa lähes entiseen tapaan, Wilska kertoo. Köyhien maiden taloustilanne voi huonontua samaan aikaan monesta eri syystä. Esimerkkinä Wilska mainitsee Karibian, jonka vapaatuotantoalueiden menestys perustuu yhdysvaltaisten ostovoimaan. Jos ja kun se heikkenee, kärsii myös alueen matkailuelinkeino. Lisäksi Yhdysvaltain kasvava työttömyys haittaa karibialaissiirtolaisten mahdollisuuksia lähettää rahaa kotimaihinsa. Kehitysmaat kärsivät myös rikkaiden valtioiden menokurista, joka voi johtaa julkisen kehitysrahoituksen leikkauksiin. Huonoimmassa asemassa ovat kaikkein köyhimmät maat, joilla ei ole edellytyksiä hankkia rahaa kansainvälisiltä lainamarkkinoilta. Ne eivät edes normaalioloissa kykene takaamaan kansalaisilleen perusturvaa, kuten terveydenhoitoa ja koulutusta. Akuutissa kriisissä niiden ainoaksi vaihtoehdoksi jääkin neuvotella avunantajiensa kanssa, jotka nekin keskittynevät huolehtimaan omasta taloudestaan, Wilska kuvaa. Toisaalta myös keskitulon maiden mahdollisuudet saada markkinarahaa voivat talouskriisin aikana heikentyä, kun niille määritellyt lainakorot nousevat. Lisäksi sijoittajat voivat siirtyä pääomineen turvallisemmiksi katsomiinsa maihin. Monilla keskitulon mailla on kuitenkin jo keinoja puskuroitua kansainvälisiltä talousongelmilta. Esimerkiksi vuonna 2008 Kiina onnistui elvytystoimillaan ylläpitämään kotimarkkinoidensa ostovoimaa. Vastaavasti monet valtiot toteuttavat julkisia työllisyysohjelmia ja vahvistavat yhteiskunnallisia suojaverkkoja. Parhaiten talouskriiseistä selviävät valtiot, jotka raaka-aineiden lisäksi vievät jalostettuja teollisuustuotteita useille markkinoille. Lisäksi niillä on kotimarkkinat, jotka tasapainottavat ulkomaiden heikentynyttä kysyntää, Wilska sanoo.
Suojassa globaalin talouden heilahteluilta
Miten kehitysmaiden ihmiset sitten pärjäävät kriisitilanteessa? Rikkaimmat selviävät aina jotenkin. He ovat voineet jo siirtää varansa ulkomaille. Lisäksi heidän omaisuutensa on usein kiinteää,
16
esimerkiksi asuntoja, Kent Wilska vastaa. Vientiteollisuudessa urakoivat palkkatyöläiset sitä vastoin voivat menettää työpaikkansa. Kehitysmaissa he harvoin saavat työttömyyskorvausta, joten useimmiten he päätyvät pienyrittäjiksi epäviralliselle sektorille. Wilska arveleekin, että kriisi kasvattaa epävirallisen talouden osuutta kehitysmaissa. Se ei ole ongelmatonta mutta tarjoaa monille selviytymiskeinon hätätilanteessa. Muutoin maailman talousongelmat eivät köyhiä pienyrittäjiä
Kehitysmaat kärsivät rikkaiden valtioiden leikkauksista, jotka voivat vähentää julkista kehitysrahoitusta.
hetkauta välttämättä suuntaan tai toiseen. Heidän elämässään erilaisia kriisejä tulee ja menee joka tapauksessa. Tietenkin selviytyminen on haastavaa, mutta he ovat oppineet tulemaan toimeen taalalla päivässä. Toki esimerkiksi turismista riippuvaisten katukauppiaiden tulot voivat talouskriisin takia pienentyä, mutta useimmiten he osaavat etsiä uusia ansaintakeinoja vanhojen tilalle. Aasian talouskriisissä 1990-luvulla useat kaupunkien pienyrittäjät palasivat myös kotiinsa maaseudulle, jossa he saivat ainakin ruokaa ja pysyivät suojassa rahatalouden ongelmilta. Lisäksi ihmiset tapaavat keksiä talousahdingossaan muitakin selviytymiskonsteja, kuten luottorinkejä. Tietenkin kansainvälinen talouskriisi pahentaa kaikkien tilannetta. Se kaventaa niin valtioiden kuin yksittäisten ihmisten taloudellista liikkumavaraa. Kehitysmaissa se on aina yksi ongelma lisää edellisten päälle, Wilska muistuttaa.
Lähteet mm.: World Economic Situation and Prospects 2012. United Nations. Global Economic Prospects January 2012. Worldbank.
Talouskriisi lisää kehitysmaissa epävirallista työtä.
17
75 VUOTTA
IIDA RIeKKO KUVAT PLAN
Muusikko Pat Boone (vas.) tapaamassa Plan-kummilastaan Hong Kongissa. Harry Belafonte (ylh.) ilahdutti Euroopan myllerryksissä orpoutuneita lapsia ja piti heille oman konsertin. Konsertista lapset jatkoivat Planin perustamiin yhdyskuntiin, joissa lapset saivat huolenpitoa ja pääsivät kouluun.
MAAILMAN LASTEN HYVÄKSI
Plan syntyi yhden miehen halusta auttaa Espanjan sisällissodan lapsiuhreja. Tärkeintä oli saada lapset turvaan ja kouluun. Samat tavoitteet ovat pysyneet Planin työn ytimessä, vaikka järjestö on kasvanut maailmanlaajuiseksi vaikuttajaksi.
"Tässä on José. Kun Santander luhistuu, minut ammutaan. Kuka poikani löytääkään, rukoilen häntä huolehtimaan pojasta minun vuokseni." Näin luki lapussa, joka oli kiinnitetty pienen pojan rintaan vuonna 1937 Santanderin kaupungissa Pohjois-Espanjassa, sisällissodan melskeessä. Yksinäisen pojan löysi englantilainen toimittaja John Langdon-Davies. Hänen sydämensä paloi Espanjan sisällissodan uhrien auttamiseksi. Erityisesti LangdonDavies halusi tukea Josén kaltaisia perheensä ja kotinsa menettäneitä lapsia. Yhdessä avustustyöntekijä eric Muggeridgen kanssa hän päätti perustaa järjestön, joka tarjoaisi ruokaa, suojapaikan ja opetusta sodasta kärsiville lapsille. Järjestön nimeksi tuli Foster Parents Plan for Children in Spain. Se perusti nopeasti
Pohjois-Espanjaan, Ranskaan ja Britanniaan yhdyskuntia, joissa orpolapset saivat käydä koulua turvallisesti ja joissa heitä autettiin toipumaan niin henkisistä kuin ruumiillisista vaurioista, joita sota oli aiheuttanut. Langdon-Davies kehitti uudenlaisen idean houkutellakseen ja sitouttaakseen brittejä mukaan työhön: järjestön tukija sai oman espanjalaisen kummilapsen, johon saattoi pitää yhteyttä. Näin auttamisesta tuli henkilökohtaista, ja lapset saivat kummien lähettämistä kirjeistä tunteen, että joku jossakin välittää juuri heistä. Uutta järjestöä kaivattiin pian entistä kipeämmin, sillä toinen maailmansota synnytti Euroopassa ennenäkemättömän avuntarpeen. Järjestön nimi vaihtui muotoon Foster Parents Plan for War Children, ja se alkoi tukea sodasta kärsiviä lapsia kaikkialla Euroopassa.
Sotalasten auttajasta kehitysyhteistyöjärjestöksi
Kun Eurooppa rauhoittui ja vaurastui, Plan siirtyi työskentelemään Aasiassa, Afrikassa, Karibialla ja Latinalaisessa Amerikassa. Työ ei enää keskittynyt ainoastaan sodan repimiin yhteiskuntiin, vaikka moni kehitysmaa olikin juuri itsenäistynyt siirtomaahallinnosta eikä aina rauhanomaisesti. Miljoonat lapset kehitysmaissa tarvitsivat ja tarvitsevat yhä samoja asioita kuin Espanjan sisällissodan lapsiuhrit: koulutusta, suojelua, ravintoa, terveydenhoitoa, rohkaisua ja uskoa omiin mahdollisuuksiinsa. Tänä päivänä Planin ohjelmatyö tavoittaa 56,5 miljoonaa lasta yhteensä 50 kehitysmaassa. Kuten järjestön alkuaikoina, tukea saavat erityisesti kaikista heikoimmassa asemassa olevat esimerkiksi tytöt, vammaiset
18
ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvat lapset. Langdon-Daviesin kehittämä kummisuhde on yhä Planin työn ytimessä: järjestön työssä on mukana 1,2 miljoonaa kummia ja 1,5 miljoonaa kummilasta. Myös lasten koulutus ja suojelu ovat pysyneet Planin työn kulmakivinä, vaikka työ on laajentunut ja monipuolistunut jatkuvasti. Viime vuosikymmeninä Planista on tullut merkittävä kansainvälinen vaikuttaja ja asiantuntija: järjestö on vaikuttanut päätöksiin ja lainsäädäntöön ja edistänyt lasten oikeuksia kymmenissä maissa, YK:ssa ja EU:ssa.
Juhlavuosi kiinnittää huomiota tyttöjen koulutukseen
Plan juhlii näkyvästi 75. syntymäpäiväänsä eri puolilla maailmaa. Juhlavuoden tapahtumat pyrkivät erityisesti kiinnittämään huomiota kehitysmaiden tyttöjen asemaan ja edistämään heidän koulutustaan. Näin juhlavuosi nivoutuu osaksi Planin kansainvälistä Koska olen tyttö -kampanjaa. Suomessa Planin syntymäpäivää juhlitaan ensimmäisenä kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11. lokakuuta, jolloin julkaistaan myös Koska olen tyttö -kampanjan raportti tyttöjen koulutuksesta. Tänä vuonna haluamme edistää erityisesti kehitysmaiden tyttöjen pääsyä toisen asteen koulutukseen, sillä siitä on valtava hyöty tytölle itselleen, hänen yhteisölleen ja koko yhteiskunnalle. Tavoitteena on poistaa niitä esteitä, jotka katkaisevat tyttöjen koulutien. Niitä ovat esimerkiksi tyttöjen syrjiminen, varhaisavioliitot ja teiniraskaudet, kertoo Plan Suomen pääsihteeri Riitta weiste.
Planin isä olisi ylpeä
John Langdon-Davies kuoli 1971, mutta hänen tyttärensä Debbie Langdon-Davies on seurannut aktiivisesti isänsä perustaman järjestön työtä. Minulta kysytään usein, mitä isä ajattelisi Planista tänään. Hän olisi ällistynyt ja liikuttunut siitä, että Plan kunnioittaa häntä. Hän olisi myös surullinen siitä, että Plania tarvitaan edelleen. Hän rakastaisi Planin toimintaa ja sitä, että sen keskiössä ovat lapset ja koulutus, Debbie Langdon-Davies kertoi joulun alla Planin kansainvälisessä seminaarissa Lontoossa. Siitä lähtien, kun Plan perusti ensimmäiset yhdyskunnat Pohjois-Espanjan vuoristoon, samat arvot ovat olleet Planin työn sydämessä: huolenpito lapsista, heidän tulevaisuutensa parantaminen koulutuksella, heidän kyvyistään ja mahdollisuuksistaan iloitseminen. Isäni siis juhlisi onnellisena Planin 75. syntymäpäivää.
(Ylh.) Amerikkalaislehti uutisoi maanmiehestään Nick Carterista, joka oli mukana Planin perustamisessa. (Alh.) Vuonna 1937 kirjoitettu uutiskirje kiittää kummeja heidän tuestaan. Kuorma-autollinen vaatteita ja tarvikkeita oli tullut tarpeeseen. - Jos isäni John Langdon-Davies (kuvassa oik.) näkisi Planin nyt, hän olisi siitä ylpeä, sanoo Debbie Langdon-Davies (kuvassa keskellä). Historiallista aineistoa Planin alkuvaiheista on jäljellä runsaasti.
1937
"Foster Parents Plan for Children in Spain" perustettiin tukemaan Espanjan sisällissodasta kärsineitä lapsia.
1940-luku
Toisen maailmansodan aikana Plan auttoi Englannista käsin kotinsa menettäneitä lapsia sotaakäyvissä Euroopan maissa. Sodan jälkeen työ laajeni pysyvästi useisiin Euroopan maihin ja Kiinaan.
1950-luku
Kun Euroopan jälleenrakennus eteni, Plan siirtyi vähemmän kehittyneisiin maihin muille mantereille.
19601970-luku
Ohjelmatyö laajeni Latinalaisessa Amerikassa, Karibialla, Aasiassa ja Afrikassa.
19802000-luku
Kehitysyhteistyöohjelmat laajenivat ja monipuolistuivat. Mukaan tuli uusia ohjelma- ja lahjoittajamaita. YK:n lapsen oikeuksien sopimus vakiintui Planin työn perustaksi.
Nyt
Plan tekee ihmisoikeuksia edistävää ja köyhyyttä poistavaa kehitysyhteistyötä 50 kehitysmaassa. Varoja kerääviä maita on 20. Työn keskiössä ovat heikoimmassa asemassa olevat lapset.
19
SVENgAAVA jOULUOHjELMA KERÄSI UUSIA KUMMEjA
Suomalaiskatsojille tutuksi tullut Plan-ilta lapselle -ohjelma yhdistyi ensimmäistä kertaa joulun tunnelmaan ja sanomaan. Tv-konsertti tarjosi aatonaattona kotimaisten ja ulkomaisten huippuartistien rytmikkäitä esityksiä ja koskettavia dokumentteja.
IIDA RIeKKO KUVAT MIKKO TOIVONeN
Brittiartisti Nathan James esiintyi yhdessä Sibelius-lukion kamarikuoron kanssa.
Idols-tuomarinakin tunnetun Laura Voutilaisen mielestä tyttöjen aseman parantaminen on yksi maailman tärkeimmistä asioista.
Aija Puurtinen on pitkäaikainen Plan-kummi.
Plan-illassa talvisia lauluja tulkitsivat mm. Laura Voutilainen, eero Raittinen, Nathan James (UK), Rajaton, Haloo Helsinki!, felix Zenger, Cantores Minores, Aija Puurtinen ja Jukka Perko. Housebändiä johti Varre Vartiainen, ja ohjelman juonsivat Jenni Pääskysaari ja Lorenz Backman. Kaikki esiintyjät antoivat ilmaiseksi panoksensa kehitysmaiden lasten hyväksi. Tuntui hyvältä lähteä mukaan, on tärkeää auttaa vähäosaisia. Etenkin joulun aikaan antamisen ja jakamisen sanoma sopii paremmin kuin hyvin, pohti Jussi Chydenius lauluyhtye Rajattomasta. Planin työssä Chydeniusta koskettaa erityisesti lasten koulutuksen edistäminen. Itselläni on kouluikäisiä lapsia, ja olen nähnyt heissä valtavan kehityksen, kun he ovat aloittaneet koulun. Voi vain kuvitella, mikä määrä käyttämätöntä potentiaalia on niissä lapsissa, jotka eivät saa mahdollisuutta koulunkäyntiin. Ohjelmassa kuultiin yllättäviä sovituksia ja yhteisesityksiä, muun muassa duetto, jossa Laura Voutilaisen laulu yhdistyi Felix Zengerin beatboxaukseen, sekä Rajattoman ja saksofonisti Jukka Perkon yhteinen jammaus. Miespuoliseksi Mariah Careyksi ylistetty Nathan James tulkitsi häkellyttävällä äänellään kaksi joululaulua yhdessä Sibelius-lukion kamarikuoron kanssa. Klassista joulutunnelmaa ohjelmaan loi Cantores Minoresin herkkä En etsi valtaa loistoa -esitys.
Kummius tuo iloa monelle
Ohjelma ja sen uusinta joulupäivänä keräsivät noin 400 000 katsojaa. He näkivät konsertin lisäksi dokumentteja Aasian köyhimpiin maihin kuuluvasta Itä-Timorista, jossa Planin kuvausryhmä tutustui pienten lasten ja odottavien äitien elämään sekä järjestön työhön köyhissä vuoristokylissä. Tv-yleisö pääsi tutustumaan myös suomalaisiin Plan-kummeihin, jotka kertoivat koskettavasti suhteestaan toisella mantereella asuvaan lapseen. Näiden upeiden ihmisten tarinat muistattavat, kuinka paljon Plan-kummius tuo iloa sekä suomalaiselle kummille että kummilapselle ja tämän yhteisölle, Plan Suomen markkinointijohtaja Kirsi Mettälä pohti. Vallitsevasta talouskriisistä kärsivät kaikkein pahiten maailman vähäosaisimmat ihmiset. Me voimme yhdistää voimamme ja auttaa heitä, juontaja Jenni Pääskysaari muistutti ohjelman kuvauksissa. Nathan James iloitsi konsertin tunnelmasta sekä mahdollisuudesta esiintyä suomalaisyleisölle ja suomalaisten muusikoiden kanssa.
Lorenz Backman ja Jenni Pääskysaari ovat jo konkareita Planin gaalojen juontajina.
Poikakuoro Cantores Minores on joulunajan rakastetuimpia esiintyjiä. Tosi hienoa, että pystymme musiikin kautta välittämään ja edesauttamaan hyvää asiaa, iloitsi Haloo Helsingin! kitaristi Leo (oik.). Laulaja Elli toivoi, että kehitysmaihin saataisiin lisää tasaarvoa, jotta tytöillä olisi yhtäläiset mahdollisuudet hyvään tulevaisuuteen kuin pojilla.
Tommy Lindgren (vas.) räppäsi yhdessä Felix Zengerin kanssa.
21
KUMMI-INFO
Plan muutti Kumpulantielle
Planin toimisto muutti tammikuussa uusiin tiloihin. Uusi osoitteemme on Kumpulantie 3, 6. krs, 00520 Helsinki. Asiakaspalvelun uusi puhelinnumero on 09 6869 8030. Asiakaspalvelu on avoinna mape klo 1013.
Hanasaaren kulttuurikeskus ryhtyi Plan-kummiksi
Espoolainen Hanasaaren kulttuurikeskus on ryhtynyt Plan-kummiksi 6-vuotiaalle Hawa-tytölle Sierra Leonesta. Tulemme seuraamaan suurella mielenkiinnolla hänen elämäänsä ja kotikylänsä tapahtumia. 14.4. on Hawan syntymäpäivä, joten emmeköhän juo silloin syntymäpäiväkahvit, Hanasaaren kulttuurikeskuksen toimitusjohtaja ja Plan Suomen hallituksen puheenjohtaja Gunvor Kronman kertoo. Hawa on onnekas, sillä hän käy koulua ja hänellä on molemmat vanhemmat. Tämä ei ole itsestäänselvyys Sierra Leonessa, joka toipuu pitkästä sisällissodasta. Sierra Leone on Kronmanille tuttu, sillä hän työskenteli siellä 1990-luvulla. Viime syksynä hän tutustui maassa Planin työhön. Sierra Leone on erittäin köyhä eikä vielä täysin väkivallaton. Köyhät ovat aina syrjäytyneet, mutta tytöt ovat vielä syrjäytyneempiä. Siksi tuntuu tärkeältä tukea nimenomaan heidän mahdollisuuksiaan, sanoo Kronman. Hanasaari Hanaholmen on ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, joka edistää Suomen ja Ruotsin välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä.
Kumminumero on nyt Plan-numero
Jokaisella Plan-kummilla on oma henkilökohtainen kumminumero, jota käytetään mm. asioidessa Planin toimiston kanssa. Vuoden 2012 alusta lähtien kumminumeroa kutsutaan nimellä Plan-numero. Itse numerosarja säilyy samana.
Koska olen tyttö
espoon Barona Areenalla 19.4.2012 klo 18.30 Plan Jäägaala on jälleen täällä! Huhtikuussa Barona Areenalla nähdään yli 150 huippuluistelijan ja Suomen suosituimpien artistien show, joka yhdistää ainutlaatuisella tavalla taitoluistelijoiden esitykset ja livemusiikin. Ostamalla liput gaalaan sijoitat kehitysmaiden tyttöjen koulutukseen ja suojeluun. Tänä vuonna panostamme erityisesti tyttöjen koulutuksen parantamiseen, sillä koulutus on yksi tehokkaimmista keinoista poistaa köyhyyttä ja antaa tytöille mahdollisuus hyvään tulevaisuuteen. Plan ja Suomen Taitoluisteluliitto toteuttavat Jäägaalan yhteistyössä jo kolmatta kertaa. Lue lisää: plan.fi/gaala
Lippujen hinnat: aikuiset 35 , lapset 20 , perhepaketti (2+2) 100 . Lipun hintaan lisätään Lippupalvelun järjestelmämaksu alk. 2,50 .
Kätevästi sähköisesti
Vantaalaiset Meeri Lökfors ja Joni Kettunen vaihtavat säännöllisesti kuulumisia guinealaisen kummityttönsä kanssa. Kirjoitamme muutaman kerran vuodessa, Lökfors kertoo. Yhteydenpitoa helpottavat Planin verkkokaupasta ostettavat kirjepohjat, joita voi käyttää sellaisinaan tai muokata omiin tarpeisiinsa. Suomen- ja englanninkieliset valmiit kirjeet kuvaavat muiden muassa Suomen luontoa, ruokakulttuuria ja lasten arkista elämää. Lökfors ja Kettunen ottavat malleja pohjiksi omiin kirjeisiinsä ja lisäävät jotakin omaa. Verkkokaupan kirjeitä voi myös ostaa pienten kummilasta ilahduttavien liitteiden kera. Lökfors ja Kettunen epäilevät, että ilman internetiä kirjeitä syntyisi nykyistä harvemmin. Nykyään kirjeenvaihto sujuukin sähköisesti yhtä luontevasti kuin entisaikaan kynällä ja paperilla. Valmiit kirjepohjat ovat myös käteviä niille kummeille, jotka eivät osaa vieraita kieliä.
Kevään kummipostipäivät ovat
ke 14.3. ke 18.4. ke 16.5. ke 13.6.
Näihin päivämääriin mennessä Planin toimistolle lähetetyt kirjeet ehtivät saman kuukauden postitukseen.
plan.fi/shop
Planin verkkokauppa on osoitteessa
22
6 kysyMystä kuMMille
3. Kerro kummilapsestasi. Hän on Zawadi Yaa Mure, 14-vuotias tyttö Keniasta, Kilifin alueelta. Zawadi tarkoittaa swahilin kielellä lahjaa. Halusin kummilapsekseni nimenomaan tytön, sillä heillä on usein huonommat mahdollisuudet kuin pojilla. 4. Millainen suhde sinulla on häneen? Olen kirjoittanut kummilapselleni kerran pari vuodessa, monesti olen lähettänyt myös valokuvia, tarroja tai kuva- ja onnittelukortteja. Vastaavasti olen saanut kummilapseltani kirjeitä sekä piirustuksia. Tärkeintä on tietenkin tukea rahallisesti, mutta uskon, että kirjeenvaihto kummilapsen kanssa syventää suhdetta. Viime joulukuussa olin erittäin onnekas, sillä pääsin tapaamaan Zawadia Kenian-lomallani. Kun kummityttöni Zawadi ja kymmenkunta muuta lasta juoksivat automme luo tervehtimään, oli se herkkä, liikuttava ja ikimuistoinen hetki. Kyselin Zawadilta hänen koulunkäynnistään ja elämästään ja näytin kuvia Suomesta. Erityisen ihastuttavilta vaikuttivat suomalaiset joulukortit joulupukkeineen, poroineen ja lumihankineen! Vierailimme paluumatkalla Zawadin koululla. Sitä käy noin 750 oppilasta, joista noin 150 kuuluu Planin kummilapsiohjelmaan. Kummien tuella lapset ovat saaneet muun muassa uuden koulurakennuksen, pulpetteja ja puhdasta vettä. Zawadi ja hänen perheensä vastaanottivat meidät erittäin lämpimästi, ja vierailusta jäi hienoja muistoja loppuelämäksi. 5. Mikä Plan-kummiudessa on parasta? Tunne ja tieto siitä, että rahat menevät oikeasti perille ja hyvään tarkoitukseen. Kummilapsen elämässä voi olla läsnä, jos itse haluaa, ja saa seurata hänen kasvuaan. 6. Mikä on tärkein muistosi Plankummiutesi ajalta? Kun sai kotiin tiedot omasta kummilapsesta ensimmäisen kerran. Myös ensimmäinen kirje ja kummilapseni piirtämät kuvat olivat liikuttavia. Oman kummiuteni tietysti kruunasi hienosti onnistunut vierailu kummityttöni luo!
1. Kuka olet? Annika Kahiluoto, 39-vuotias markkinointipäällikkö Helsingistä. 2. Milloin ja miksi ryhdyit Plankummiksi? Ryhdyin kummiksi vuonna 2007. Olin silloin tällöin lahjoittanut rahaa hyväntekeväisyyteen, mutta kaipasin konkreettisempaa tapaa, jolla voisi auttaa vähempiosaisia kehitysmaissa. Oma kummilapsi tuntui konkreettiselta vaihtoehdolta, jolla olisi myös jatkuvuutta. Minulle oli tärkeää, että Planilta saa tietoa kummilapsen yhteisössä toteutetuista hankkeista ja että avustani hyötyisi koko yhteisö, ei ainoastaan kummilapsi.
Haitilainen David haluaa lääkäriksi
Haitin Croix-des-Bouquetsissa asuva David, 10, on vanhin kuudesta sisaruksesta. Kaksi vuotta sitten maanjäristys runteli Haitia ja perheen kotikaupunkia. Kouluni romahti, ja olin hirveän huolissani tulevaisuudesta, muistelee David, jonka koulutie katkesi moneksi kuukaudeksi. Nyt David käy jälleen koulua. Plan rakensi kummien tuella neljä väliaikaista luokkahuonetta, jotka kestävät hurrikaaneja ja maanjäristyksiä. Tavoitteena on rakentaa pian uusi, pysyvä koulu. Nyt en enää pelkää maanjäristystä, David sanoo. Hänen opettajansa Saint Surin Jean Jude toteaa, että viihtyisä ja toimiva kouluympäristö on parantanut oppilaiden tuloksia. Opettaja on kiinnittänyt huomiota Davidin lahjakkuuteen biologiassa ja uskoo, että pojasta voi tulla lääkäri. Se on myös Davidin haave. Työskentelen koulussa kovasti saavuttaakseni päämääräni. Haluan osallistua maani kehittämiseen. Haitilainen David tahtoo lääkäriksi.
Planin jälleenrakennustyö Haitissa
Plan on työskennellyt Haitissa lähes 40 vuotta. Maanjäristyksen jälkeen Plan on mm. · auttanut yli 31 000 lasta palaamaan kouluun · rakentanut 257 väliaikaista koululuokkaa Jacmeliin ja Croix-des-Bouquetsiin · tarjonnut psykososiaalista tukea yli 14 000 ihmiselle, joista 12 000 oli lapsia · tarjonnut työpaikkoja 36 000 ihmiselle · tarjonnut yli 22 000 ihmiselle telttamajoituksen ja peruselintarvikkeita · rakentanut yhdessä Haven-järjestön kanssa 100 puutaloa pienten lasten äideille, jotka menettivät puolisonsa maanjäristyksessä · auttanut yli 40 000 ihmistä suojautumaan koleralta tai parantumaan tartunnasta.
23
PLANPALAT
resepti
Maailman päivittyvät tilastot
Haluatko tietää, kuinka monta ihmistä maailmassa elää juuri tällä sekunnilla? Entä paljonko maailmassa on vielä hiilivarantoja, montako Google-hakua tänään on tehty tai montako savuketta tänään on poltettu? Verkkosivusto Worldometers päivittää jatkuvasti tilastotietoa maapallon väestöstä, luonnonvaroista ja yhteiskunnallisista kysymyksistä. Sivustoa ylläpitävät Dadax-yritys ja kansainvälinen ryhmä kehittäjiä, tutkijoita ja vapaaehtoisia, jotka haluavat tarjota tilastotietoa mahdollisimman helpossa ja ajankohtaisessa muodossa. Luvut perustuvat luotettujen tutkimuslaitosten ja järjestöjen raportteihin. worldometers.info
istockphoto
Afrikan ja Aasian maut kohtaavat Lamun keittiössä
Lamun saari Keniassa on ollut kulttuurien kohtaamispaikka, ja historia näkyy ruuassa. Ruokapöydässä kohtaavat intialaisen, arabialaisen ja swahili-keittiön maut. Kala, kookosmaito, riisi ja voimakkaat mausteet ovat lamulaisen aterian perusteet. Herkullista ja lämmittävää kalacurrya voi valmistaa mistä tahansa kiinteälihaisesta kalasta, esimerkiksi turskasta tai seistä.
Ihonhoidon hittituote Senegalista
Senegalilaisten naisten ihonhoidon perusta on runsas karitevoin käyttö. Nyt karitevoi on noussut hittituotteeksi myös länsimaisilla kosmetiikkamarkkinoilla. Karite-puun pähkinöistä puristetussa rasvassa (shea butter) on runsaasti vitamiineja, ja se kosteuttaa tehokkaasti ihoa ja virkistää verenkiertoa. Karitevoita kutsutaan toisinaan "naisten kullaksi", sillä sen valmistus tarjoaa työtä ja tuloja lukemattomille afrikkalaisnaisille. Senagalissa jättipurkin karitevoita saa eurolla. Suomessakin monet kosmetiikkamerkit, esimerkiksi The Body Shop ja L'Occitane, myyvät karitevoita, joskin moninkertaiseen hintaan.
Lamulainen kalacurry (neljälle)
Ainekset: tilkka ruokaöljyä 1 iso sipuli 4 valkosipulinkynttä 3 tähtianista 1 tl chilijauhetta ripaus kurkumaa ripaus garam masalaa suolaa maun mukaan 1 tlk tomaattimurskaa 2 tl tamarinditahnaa n. 500 g kalaa 1 tlk kookosmaitoa nippu tuoretta korianteria 2 limen mehu
isto
ckp
ho to
Valmistus: Kypsennä hienonnetut sipulit, valkosipuli ja tähtianikset öljyssä. Lisää loput kuivat mausteet, kuullota hetki ja lisää tomaattimurska. Anna hautua hetki matalalla lämmöllä ja lisää tamarinditahna, kypsennä vielä n. vartti matalassa lämpötilassa. Sekoita joukkoon kookosmaito ja lisää hetkeksi lämpöä. Upota kastikkeeseen raaka kala paloiteltuna ja anna kalan kiehua kypsäksi, n. 5 min. Purista sekaan limemehu ja silppua tuore korianteri. Tarjoa riisin kanssa. Lamulaista kookosriisiä saat, kun keität riisin nesteessä, josta puolet on vettä ja puolet kookosmaitoa.
24
Design tukee kastittomia
Tikau Light Collection yhdistää pohjoismaisen designin intialaiseen käsityöosaamiseen ja kestävään kehitykseen. Eettisten käsityötuotteiden maahantuoja Tikau tuo maaliskuussa Suomeen Ilkka Suppasen sunnittelemia lampunvarjostimia, jotka valmistetaan kastittomien köyhissä yhteisöissä Intian Orissassa. Tikau on kouluttanut käsityöläisiä valmistamaan bambusta kestäviä ja ekologisia lampunvarjostimia, jotka ovat herättäneet kiinnostusta jo New Yorkia myöten. Hinnat 169469 . Lue lisää: tikaushare.org, tikau.com
Äänestä Planin kantta ja voita Nokian Lumia 800 -puhelin! Plan-lehti on valittu Aikakauslehtien kansikilpailuun 2011. Äänestä paras aikakauslehden kansi ja osallistu arvontaan! Äänestää voi 29.2.2012 klo 16.00 asti verkossa www.aikakauslehdet.fi/kansikilpailu. Kansikilpailun voittaja julkistetaan 25.4.2012.
plan lukee
Toivo ohjaa paperitonta siirtolaista Ville Tietäväisen ylistetty sarjakuvaromaani Näkymättömät kädet ei petä odotuksia: se on paitsi hieno elämys myös ajattelemaan pakottava yhteiskunnallinen puheenvuoro. Teos kertoo paperittomien siirtolaisten asemasta Etelä-Euroopassa marokkolaisen Rashidin tarinan kautta. Mies menettää työnsä ja jättää perheensä ja kotimaansa ylittääkseen Gibraltarinsalmen paremman tulevaisuuden toivossa. Hän löytää Espanjasta epävarmuutta, halveksuntaa ja raskaita, vaarallisia töitä kasvihuoneilla. Näkymättömät kädet ei saarnaa mutta pakottaa realistisella ja inhimillisellä otteellaan lukijan kohtaamaan kysymyksiä, jotka mediassa on helppo sivuuttaa liian häiritsevinä.
plan kuuntelee
Bluesia Saharan taivaan alta Tinariwen on musiikkikollektiivi, jonka juuret ovat Saharan tuareg-kansan vapaustaisteluissa. Muusikot ovat 90-luvun kansannousun jälkeen vaihtaneet kiväärit kitaroihin ja soittavat perinteisistä melodioista ja rytmeistä ammentavaa musiikkia. Amerikkalainen blues tästä tulee heti mieleen, vaikka ryhmä on haastatteluissa kertonut tutustuneensa bluesiin vasta 2000-luvulla noustuaan suosioon Euroopassa. Uutta levyään Tinariwen ei päässyt äänittämään kotikaupunkiinsa, PohjoisMalin Tessalitiin, koska se oli konfliktin kiristymisen takia tullut liian vaaralliseksi paikaksi. Tinariwen rahtasikin musiikkikamansa aavikolle ja äänitti levyn teltassa muutamassa viikossa. Tuloksena on kokoelma lauluja, joita kuunnellessa voi kuvitella iltanuotion, hiekan kaluaman kitaran ja avarat taivaat.
plan katsOO
Dokumentteja muilta mantereilta Median valtavirtaan päätyy vain murto-osa kiinnostavista ja laadukkaista dokumentti- ja lyhytelokuvista etenkin niistä, jotka tulevat länsimaiden ulkopuolelta. Verkkopalvelu Kolmasulottuvuus.fi on aarreaitta niille, jotka haluavat katsoa dokumentteja Aasiasta, Afrikasta, Latinalaisesta Amerikasta ja Lähi-idästä. Sivustolle lisätään jatkuvasti uusia elokuvia, ja ne säilyvät katsottavina kuukausia. Kolmannessa ulottuvuudessa voi tutustua esimerkiksi seksuaalisuuden ilmentymiin nyky-Intiassa, somalialaisten merirosvojen tarinoihin ja Pohjois-Korean räikeän propagandistiseen elokuvateollisuuteen. Ylen luomalla sivustolla on myös videoita, matkakertomuksia ja videoblogeja, jotka valottavat suomalaisten tekemää kehitysyhteistyötä.
Ville Tietäväinen: Näkymättömät kädet, WSOY 2011.
Tinariwen: Tassili, Anti 2011.
kolmasulottuvuus.fi
25
lastenhallitus
Lastenhallitus vastaa
Riikka Holtari kirjoitti (HS 5.12.2011) kehitysavun kohteista ja kyseenalaisti kehitysavun toimivuutta. Hänen mielestään kehitysyhteistyö on liiketoimintaa eikä lähetetty raha mene ilmoitettuun kohteeseen kokonaan. On hyvä, että hän otti asian esille, mutta me olemme asiasta eri mieltä. Useat kansalaisjärjestöt tiedottavat hyvin avoimesti rahoituksestaan. Toimintakertomuksista näkyy yksityiskohtaisesti tuottojen ja kulujen jakautuminen. Järjestöjen toimintakertomukset löytyvät useimmiten netistä. Osa järjestöistä kuuluu Vastuullinen Lahjoittaminen (Vala) ry -järjestöön, esimerkkinä Plan Suomi Säätiö. Yksi Valan periaatteista on, että noin 80 prosenttia rahasta menee ilmoitettuun kohteeseen, esimerkiksi kehitysyhteistyöhankkeisiin, ja noin 20 prosenttia järjestön tai säätiön toiminnan ylläpitämiseen. Eihän mikään järjestö tai säätiö pystyisi toimimaan ilman, että osa rahoituksesta käytetään toiminnan ylläpitämiseen. Holtari mainitsi kirjoituksessaan, että ihmiset lahjoittavat säälistä. Toivomme, ettei asia ole näin. Lastenhallitus ei ainakaan toimi säälistä. Olemme myös sitä mieltä, että hyvä kehitysyhteistyö on molemminpuolista opiskelua ja vaikuttamista. Rahan tai esineiden lahjoitus ei ole ainut tapa vaikuttaa tai auttaa kehitysmaiden ihmisiä, arvokkain tapa on varmaankin oman ajan käyttö muiden auttamiseen. Vaikuttaa tai auttaa voi millä tahansa tavalla, sinä päätät. Älä valita vaan vaikuta! Plan Suomen Lastenhallituksen puolesta Alisa Puhakka, Helka Kittilä ja Tanja Kohvakka
JOONAS KERÄNEN
Lastenhallituksen chat-tuokio innosti nuoria kyselemään
Lastenhallituksen kolme jäsentä saivat kunnian vierailla Habbo Hotellissa marraskuussa. Annoimme muille habbolaisille mahdollisuuden kysellä Lastenhallituksesta ja muusta Planin toiminnasta. Kysymyksiä tulvikin oikein urakalla, ja suurin osa niistä oli erittäin mielenkiintoisia. Koska kasvokkain kysyminen on tämän päivän nuorisolle suuri kynnys, chattailu on oiva tapa ja mahdollisuus päästää itsensä irti. Muutenkin, koska nuoret viettävät nykyään paljon enemmän aikaa internetissä kuin muualla sosiaalisissa verkostoissa, on tärkeää antaa heille sellainen vaihtoehto, mikä heitä itseään miellyttää. Tällä hetkellä se on chattaus. Oma mielipiteeni chattauksesta on hieman ristiriitainen, sillä kannatan kuitenkin kasvokkain puhumista. Internetissä voi sanoa nimimerkin takaa asioita, jotka eivät pidä paikkaansa tai loukkaavat vastakkaista osapuolta syvästi. Senkin huomasi Habbossa, sillä aina johonkin väliin joku haukkui Lastenhallituksen edustajia tai muita keskustelijoita. En kuitenkaan väitä, että kyseinen keskustelumuoto pitäisi sulkea kokonaan, sillä siinä on hyvätkin puolensa. Se, että pääsee sanomaan itseään askarruttavat asiat, joita ei uskaltaisi omilla kasvoillaan tai oikealla nimellään sanoa. Tällä tavalla nuoret hankkivat itselleen arkaluontoiset mutta välttämättömät tiedot ilman "häpäistyksi'" tulemista. Uskon, että tästä keskustelusta suurin osa nuorista sai positiivisia ajatuksia, sillä he pääsivät kyselemään asioita esimerkiksi lastenoikeuksien sopimuksesta ja afrikkalaisten lasten elinoloista. Hyvin harva nuori tulisi kadulla myöskään kysymään, että mitä tehdä jos vanhemmat lyövät. Tai että miten voisi auttaa zimbabwelaisia tyttöjä saamaan koulutuksen. Kynnys on liian suuri, sillä he pelkäävät muiden väheksyvän omia kysymyksiään. Kokemus Habbo Hotellissa oli varsin antoisa, sillä oli mukava nähdä kuinka tiedonjanoisia suomalaiset nuoret oikeasti ovat. He eivät vain uskalla ottaa asioita esille niin herkästi. Uskallanpa väittää, että Plan tekee comebackin Habboon vielä tulevaisuudessa.
Planin Lastenhallituksen Joonas, Dina ja emilia keskustelivat lasten oikeuksista ja sukupuolten tasa-arvosta Sulakkeen ylläpitämässä Habbo Hotelissa. Se on maailman suurin teinien virtuaaliyhteisö ja sosiaalinen peliympäristö. www.habbo.fi
26
plan-kolumni
Tasa-arvo vaatii poliittisia päätöksiä, sitoutumista ja aikaa
Reilut sata vuotta Suomen suurruhtinaskunnassa sekä miehet että naiset saivat poliittiset oikeudet. Perusta tasa-arvon toteutumiseen oli rakennettu. Reilu vuosi sitten hallitus antoi edelliselle eduskunnalle historiallisen tasa-arvoselonteon, jossa arvioitiin kolmen hallitusohjelman toteutumista ja nostettiin esiin vielä olemassa olevia ongelmia. Näitä ovat muun muassa naisiin kohdistuva väkivalta, työn ja perheen yhteensovittaminen ja koulutus. Toimin selontekoa valmistelleen asiantuntijatyöryhmän puheenjohtajana ja opin paljon paitsi tasa-arvosta myös erilaisten näkökantojen sovittelusta ja sisäpolitiikasta! Presidentti Martti Ahtisaaren avulla saavutettu Acehin rauhansopimus avasi naisille mahdollisuuden asettua ehdolle vaaleissa ja osallistua vaurioituneen yhteiskuntansa jälleenrakentamiseen. Heitä ei näkynyt neuvottelupöytien äärellä, vaikka YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus sitä edellytti. Naiset olivat konfliktin aikana huolehtineet lapsista ja vanhuksista, viljelleet maata ja taanneet ruoan myös taistelijoille. Suomen UN Women (aikaisemmin UNIFEM) tuki ensimmäisissä vaaleissa naisten asettumista ehdolle ja rahoitti naisehdokkaiden koulutusta. Tulos olisi voinut olla paljon parempi, mutta tärkeä askel oli otettu. Afganistanin kehitys on ristiriitaista erityisesti naisten ja tyttöjen aseman parantamisessa. Eliniän odote on kasvanut, ja paikoin peruskouluun pääsy on helpottunut. Järjestöjen raportit antavat kuitenkin osin ristiriitaisia tietoja kehityksen suunnasta. Pakkoavioliitot, naisiin kohdistuva väkivalta ja äitiyskuolleisuus ovat edelleen suuria ongelmia. On hienoa, että Suomi on taloustilanteesta huolimatta lisännyt kehitysyhteistyörahoitustaan Afganistaniin. Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat toimineet vaikeuksista huolimatta maassa jo useita vuosia. Valitettavasti turvallisuusjärjestelyt maassa lohkaisevat suuren osan budjeteista. NATO-johtoiset ISAF-joukot ovat siirtämässä vastuuta kansallisille toimijoille, mutta väkivaltaisuudet jatkuvat. Ja unikkopellot kukoistavat, valitettavasti! Pelkään, että me ulkopuoliset tukijat toivomme saavamme aikaan nopeita muutoksia yhteiskunnissa, joilla on vanhat perinteet. Haluamme viedä itse hyvinä pitämiämme periaatteita kehitysmaihin, joilla on edessään pitkä tie demokratiaan ja tasa-arvon toteutumiseen sukupuolten välillä. Suomalaista yhteiskuntaa ja hyvinvointivaltiota rakennettiin aivan erilaisessa maailmassa, ja rakentajilla oli aikaa. Tänä päivänä kansainväliset järjestöt, valuuttarahasto ja monikansalliset yhtiöt vaikuttavat monin eri tavoin kansallisvaltioiden kehitykseen. Viime vuosisadan alkupuolella toimintaympäristö oli hyvin erilainen. Tasa-arvoa ei saavuteta yksin kansainvälisillä sopimuksilla ja kansallisen lainsäädännön kehittämisellä. Työssä tarvitaan kaikkien panosta, sekä naisten että miesten. Siksi on äärimmäisen tärkeää motivoida ja sitouttaa miehet mukaan ja osoittaa, että tämä hyödyttää koko yhteiskuntaa ja lähiyhteisöä. Uskon, että Planin Koska olen tyttö -kampanja on toisaalta auttanut suomalaisia arvostamaan omaa yhteiskuntaamme ja toisaalta herättänyt halun tukea naisten ja tyttöjen aseman parantamista kehitysmaissa. Helena Ranta Kirjoittaja on oikeushammaslääketieteen professori ja Plan Suomen kunniapuheenjohtaja.
Tasa-arvoa ei saavuteta yksin kansainvälisillä sopimuksilla ja kansallisen lainsäädännön kehittämisellä. Työssä tarvitaan kaikkien panosta, sekä naisten että miesten.
27
svenskasidor
De första stegen är de viktigaste
15 år är liksom hon analfabeter. Olandina hoppas att hennes barn med tiden går i skola i närmaste stad. Grundskolan är gratis i Östtimor, men yrkesutbildning är dyr. Skolmaterialet kostar och skolvägen är för många lång. Eva och Antonia måste i sinom tid gå en timme till närmaste skola och under regnperioden kan vägen vara oframkomlig i veckotal. Olandina är redan nu rädd för att hon inte kan erbjuda alla sina barn tillräcklig utbildning. Jag hoppas mina döttrar får ett bättre liv än jag, säger hon. Men vad hoppas hon för egen del? Att jag kan studera och får ett bättre hus. Men det är bara drömmar. Iida Riekko
En trygg uppväxt och en god hälsa under livets första år är ingen självklarhet i Östtimor. 18-åriga Olandina kämpar för att kunna erbjuda sina barn en trygg framtid. Olandina Soares de Arauso, 18, lägger till ved i elden och väntar på att vattnet ska koka i den sotiga grytan. Med andra handen håller Olandina i sin ettåriga dotter eva. Tvååriga storasystern Antonia följer allvarsamt med hur röken hittar sin väg ut mellan väggen, byggd av störar, och taket av lövverk. Familjen får i dag till middag kassava samma stärkelserika och näringsfattiga mat nästan varje dag. Kött ingår nästan aldrig, eftersom det är för dyrt. På gården går en gris, men den ska så småningom säljas. Jag drömmar om att köpa några hönor, men de är för dyra. En höna kostar omkring fyra euro. Olandina och hennes familj bor i en bergsby i Aileu i Östtimor. Omkring byn utbreder sig gröna åkrar och tropiskt lummiga bergsskogar, men trots att landskapet är frodigt är byns vardag karg. Ingen enda av byns 31 familjer har el eller rinnande vatten. Plan verkar i byn och ger råd om vad gravida kvinnor och småbarn borde äta för att hållas friska: mycket grönsaker, spannmål och proteiner. Olandina försöker följa rekommendationerna så gott hon kan speciellt nu när hon väntar familjens tredje barn, som borde födas om tre månader. Några pengar till mångsidig föda har familjen ändå inte. När jag väntade min första visste jag inte ens vad jag borde äta eller hur jag skulle sköta min hälsa. Kanske det var därför som Antonia vägde bara ett kilo när hon föddes och fortfarande är liten för sin ålder. Hon leker och springer inte som andra tvååringar,
säger Olandina och tittar på sin dotter, som sitter allvarsamt på golvet. Olandina ammar fortfarande Eva, men det kommer inte just längre någon mjölk. När det tredje barnet fötts börjar Eva, som nu tar sina första stapplande steg, få samma mat som sin storasyster och sina föräldrar. Jag är glad över barnen, men ibland är livet tungt, säger Olandina. Hennes man Agusto Teti, 40, som på traditionellt östtimoriskt vis också är hennes kusin, arbetar som städare i en nunnekloster i en stad på en timmes gångväg. Olandina arbetar på familjens lilla odlingslott där det växer kassava och grönsaker. Den unga staten Östtimor strävar till att förbättra hälsovården och skolväsendet, men än så länge är samhällets tjänster mycket begränsade. Hälsovården är enligt lagen gratis, men i praktiken är det svårt att få tillgång till den, speciellt i avlägsnare trakter. Plans anställda besöker isolerade bergsbyar för att upplysa om näring och hälsovård under graviditeten och barnets första år och om barns utveckling och uppfostran. Plan ordnar också lekgrupper i byarna, så att barnen lär sig färdigheter de behöver i skolan och lär sig att leka tillsammans och lösa konflikter. Äldsta dottern Antonia går ibland i Plans lekgrupp. Det är bra, för där får hon självförtroende och lär sig att dansa och sjunga, ler Olandina. När Olandina har tid, vilket inte är ofta, stannar hon och hör lekgruppens ledare berätta om bokstäver, siffror och geografi. Hon har inte gått i skola och kan inte läsa, skriva eller räkna. Hälften av alla östtimoreser över
plan-nytt
Plan flyttade till Gumtäktsvägen Plans byrå flyttade i januari till nya utrymmen. Vår nya adress är: Gumtäktsvägen 3, 6:e vån, 00520 Helsingfors. Kundtjänstens nya telefonnummer är 09 6969 8030. Kundtjänsten är öppen måfr kl 1013. Plans isgala för att jag är en flicka på Barona Arena i esbo 19.4.2012 kl 18.30 Plan och Finlands Konståkningsförbund ordnar för tredje gången en Isgala där du får se en show av över 150 toppkonståkare och flera av Finlands mest populära artister med levande musik. Genom att köpa biljetter till galan bidrar du till u-landsflickors skolgång, ett av de effektivaste sätten att motarbeta fattigdomen. Läs mera (på finska): plan. fi/gaala. Biljettpriser: vuxna 35 , barn 20 , familjepaket (2+2) 100 . Till priset tillkommer Biljettjänsts systemavgift från 2,50 . faddernummer är nu Plan-nummer Varje Plan-fadder har ett personligt faddernummer som används bl.a. vid kontakter med Plans byrå. Från början av år 2012 kallas det Plan-nummer. Själva sifferserien är oförändrad.
28
75 år för världens barn
Plan föddes genom en mans vilja att hjälpa barnoffren för spanska inbördeskriget. Det viktigaste var att få barnen i säkerhet och till skolan. Samma målsättningar är fortfarande centrala för Plan, trots att organisationen vuxit så att den verkar i stora delar av världen. "Det här är José. När Santander faller arkebuseras jag. Vem som än hittar min son, bönfaller jag att han tar hand om honom, för min skull." Så stod det på en lapp fäst på en liten pojkes bröst i Santander i norra Spanien år 1937, när spanska inbördeskriget gick mot sitt slut. Den som hittade den ensamma pojken var den brittiske journalisten John LangdonDavies. Han ville nödvändigtvis göra något för att hjälpa offren för inbördeskriget, och speciellt barn som, i likhet med José, förlorat sin familj och sitt hem. Tillsammans med biståndsarbetaren eric Muggeridge beslöt han grunda en organisation för att ge mat, tak över huvudet och undervisning för barn som drabbats av kriget. Organisationen fick namnet Foster Parents Plan for Children in Spain. Den grundade snabbt i norra Spanien skyddshem där föräldralösa barn tryggt kunde gå i skola och där de fick hjälp med att återhämta sig från de psykiska och fysiska skador som kriget förorsakat. Langdon-Davies utvecklade en ny idé för att engagera britterna i arbetet: den som stödde organisationen fick ett eget spanskt fadderbarn att hålla kontakt med. På det sättet blev hjälpandet personligt och barnen fick av fadderbreven en känsla av att det var någon som brydde sig just om dem. Behovet av organisationen blev snart ännu större: andra världskriget gav upphov till ett enormt hjälpbehov. Organisationen ändrade sitt namn till Foster Parents Plan for War Children och den började stöda nödställda barn överallt i Europa. När lugnet återställdes och nöden minskade i Europa började Plan arbeta i Asien, Afrika, Karibien och Latinamerika. Arbetet inriktades inte längre enbart på krigsdrabbade samhällen, även om månget u-land nyss frigjort sig från kolonialstyret, inte alltid på fredlig väg. Miljontals barn i u-länderna behövde och behöver fortfarande det samma som spanska inbördeskrigets barnoffer: trygghet, utbildning, näring, hälsovård, uppmuntran och tro på sina egna möjligheter. I dag når Plans programarbete 56,5 miljoner barn i 50 u-länder. Liksom under organisationens första tid går stödet speciellt till de mest utsatta t.ex. flickor, handikappade och barn som tillhör etniska minoriteter. Det fadderförhållande som LangdonDavies utvecklade är fortfarande en kärna i Plans arbete: organisationens arbete omfattar 1,2 miljoner faddrar och 1,5 miljoner fadderbarn. Trygghet och utbildning är fortfarande hörnstenar i Plans arbete, även om det hela tiden utvidgats och blivit mångsidigare. Under de senaste årtiondena har Plan fått ett betydande inflytande som sakkunnig
och påverkat beslut och lagstiftning och befrämjat barnens rättigheter i tiotals länder, FN och EU. Plan firar sin 75-årsdag på ett synligt sätt runtom i världen. I Finland firas födelsedagen på den första internationella dagen för flickor den 11 oktober, då Eftersom jag är en flicka-kampanjens rapport om flickors utbildning också publiceras. I år vill vi speciellt befrämja att flickor i u-länderna kommer in på utbildning på andra stadiet, eftersom det är till enorm nytta för flickan själv, hennes omgivning och hela samhället. Målet är att avlägsna de hinder som avbryter flickors skolväg, t.ex. diskriminering av flickor, tidiga äktenskap och tonårsgraviditeter, berättar Plan Finlands generalsekreterare Riitta weiste. Iida Riekko
kilpailu
Äänestä ja osallistu kilpailuun! Mikä on mielestäsi lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit tulevaisuudessa lehdestämme lukea, tai antaa palautetta toimituksellemme. Toiveesi ja mielipiteesi ovat meille tärkeitä! Vastaamalla lukijakysymykseen voit voittaa Planin työtä tukevia tuotteita. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa puhelinvaijerijohdosta ja rautalangasta taidokkaasti käsin tehdyn rintakorun. Näiden korujen tekeminen työllistää viisi käsityöläistä Etelä-Afrikassa. Lisätietoja tuotteista verkkosivuilta: plan.fi/planshop Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi tai postikortilla osoitteella Plan Suomi Säätiö, Plan-lehti, Kumpulantie 3, 6. krs, 00520 Helsinki. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen asiakaspalvelustamme info@plan.fi. Lehden 4/11 lukijakysymyksen ja käsin solmitun Koska olen tyttö -rannenauhasetin voitti Sari Svensk Oulusta. Äänet parhaalle jutulle jakaantuivat tällä kertaa kolmen artikkelin kesken. Parhaiksi jutuiksi äänestettiin "Naamio nostaa esille yksilön kärsimykset ja yhteiskunnan epäkohdat", "Ihmiskauppa on Kambodzan arkipäivää" sekä Ignacio Ramonetin kolumni "Halpatyö yleistyy myös länsimaissa". Onnea ja kiitos kaikille vastaajille!
29
juniorplan
Mitä teet hiihtolomalla?
Vastaa näihin kysymyksiin ja ota selvää, mikä harrastus sopii sinulle parhaiten!
sinulla on lomaa koulusta. tykkäätkö mennä ulos pysyä sisällä
Menet autoajelulle. Mitä otat mukaasi? musiikkia sarjakuvia
Mitkä ovat suosikkiohjelmiasi tv:ssä? piirretyt hiihtokilpailut
esiinnytkö mielelläsi yleisölle? kyllä ei haluaisitko mieluummin... rantalomalle kiipeilemään vuorille
Mitä teet, kun olet iloinen? hyräilet naurat Missä paikassa vietät mieluiten aikaasi? kuinka kertoisit elämäntarinasi? laulussa kirjassa makuuhuoneessa pihalla
Miten liikut paikasta toiseen?
kävelen
juoksen
Musiikki
lukeminen
urheilu
Olet musiikkihullu. Tämä paraguaylainen tyttö pitää rumpujen soitosta. Mikä on sinun suosikkisoittimesi?
Rakastat kirjoja. Myös nämä lapset Beninistä tykkäävät lukea. Millaisista kirjoista pidät eniten?
Urheilu on sinun suosikkijuttusi. Ghanalainen Gifty rakastaa jalkapalloa. Hän on mukana Planin järjestämässä tyttöjen urheiluprojektissa. Mitkä ovat sinun suosikkilajejasi?
30
puhu espanjaa!
Shahidasta tulee räätäli
Shahida (kuvassa keskellä) on 14-vuotias bangladeshiläinen tyttö. Hän on asunut Planin ylläpitämässä turvakodissa neljä vuotta. Joskus lapsilla ei ole kotia tai ketään, joka pitäisi heistä huolta, ja silloin järjestöt kuten Plan voivat tarjota heille huolenpidon ja kodin, jossa on turvallisia aikuisia ja josta löytää helposti myös ystäviä. Planin turvakodissa asuessaan lapset pääsevät kouluun ja saavat taitoja ammatin harjoittamiseen. Silloin he voivat isommaksi tultuaan saada töitä ja toimeentulon. Shahida ja hänen viisi ystäväänsä ovat valmistuneet räätäleiksi. He aikovat perustaa yhteisen ompelimon. Shahidasta on tullut kuin isosisko nuoremmille tytöille. Shahida on hyvä ruoanlaittaja ja kokkaa mielellään. Hän tykkää pitää huolta nuoremmista ja usein hän myös neuvoo läksyissä. Välillä he vain pitävät hauskaa yhdessä. Plan ylläpitää Dhakassa, Bangladeshin pääkaupungissa, 13 turvakotia, joihin voi tulla kuka tahansa lapsi, jolla ei ole kotia. Tällä hetkellä niissä asuu 2 600 lasta. Espanjaa puhutaan monessa Latinalaisen Amerikan maassa. Esimerkiksi Perun viralliset kielet ovat espanja ja ketsua. Kokeile, miltä tuntuisi puhua espanjaa.
Hei! Mitä kuuluu? Hyvää. Ei huolia! Kiitos Nimeni on... Saisinko jäätelöä? Ottaisitko sinäkin?
¡Hola! ¿Qué tal? Bien. ¡No te preocupes! Gracias Me llamo... ¿Por favor un helado? ¿Quires también?
Mitä vuOhet sanOvat?
Keksi puhekupliin tekstit ja osallistu arvontaan! Lähetä vastauksesi joko sähköpostitse osoitteeseen: toimitus@plan.fi tai postikortilla osoitteella Plan Suomi, Plan-lehti, Kumpulantie 3, 6.krs, 00520 Helsinki. Muista laittaa nimesi ja osoitteesi. Kaikki vastanneet osallistuvat arvontaan, jossa voi voittaa Planin työtä tukevia tuotteita.
31
Koska olen tyttö
Kiira Korpi Laura Lepistö Juulia Turkkila Henna Lindholm - Ossi Kanervo Olesia Karmi - Max Lindholm Team Unique Marigold IceUnity Rockettes
espoon Barona Areenalla 19.4.2012 klo 18.30
Plan Jäägaala on jälleen täällä! Huhtikuussa Barona Areenalla nähdään yli 150 huippuluistelijan ja Suomen suosituimpien artistien show, joka yhdistää ainutlaatuisella tavalla taitoluistelijoiden esitykset ja livemusiikin. Artistit julkaistaan helmikuussa plan.fi/gaala. Ostamalla liput gaalaan sijoitat kehitysmaiden tyttöjen koulutukseen ja suojeluun. Tänä vuonna panostamme erityisesti tyttöjen koulutuksen parantamiseen, sillä koulutus on yksi tehokkaimmista keinoista poistaa köyhyyttä ja antaa tytöille mahdollisuus hyvään tulevaisuuteen.
Planin tukijana saat 5 alennuksen kun ostat lippusi ennen 15.3. Alennus on voimassa vain Lippupalvelun lippukaupoissa. Tunnus: PlanKummi 2012.
Plan ja Suomen Taitoluisteluliitto toteuttavat Jäägaalan yhteistyössä. Lisätietoja plan.fi/gaala
Lippujen hinnat: aikuiset 35 , lapset 20 , perhepaketti (2+2) 100 . Lipun hintaan lisätään Lippupalvelun järjestelmämaksu alk. 2,5 .