plan 3/2020 RUANDA KIINA TYTTÖJEN PÄIVÄ 11.10. Suoralla puheella syrjintää ja teiniraskauksia vastaan Lapset oppivat tulevaisuuden taitoja rakentamalla robotteja Tyttöjen häirintä verkossa on este tasa-arvolle
Hätäapurahastomme auttaa akuuteissa kriiseissä Humanitaaristen kriisien määrä kasvaa. Kymmenen viime vuoden aikana katastrofien koettelemien ihmisten määrä on kaksinkertaistunut. Kriisien lisääntyessä lasten ja tyttöjen oikeuksien suojeleminen on tärkeämpää kuin koskaan. Siksi haluamme vahvistaa humanitaarista työtämme ja olemme perustaneet uuden hätäapurahaston. Hätäapurahasto vahvistaa valmiuttamme auttaa nopeasti ja tehok kaasti siellä, missä hätä ja tarve ovat suurimmat. Rahaston turvin tarjoamme apua inhimillisen hädän lievittämiseen, katastrofien ja kriisien ehkäisyyn ja niihin varautumiseen sekä muihin hätäaputoimiin. Kriiseissä ja katastrofeissa keskitymme turvaamaan lasten perustarpeet: ruoan, suojan, puhtaan veden, terveyspalvelut ja koulunkäynnin. Kriisitilanteissa lasten koulutus on vaarassa keskeytyä. Pyrimme turvaamaan koulunkäynnin jatkumisen, sillä koulu auttaa lasta selviämään kriisin aiheuttamasta järkytyksestä ja lisää turvallisuuden tunnetta. Humanitaarisessa työssämme kiinnitämme erityistä huomiota tyttöihin. Tytöt ovat sukupuolensa ja ikänsä takia usein haavoittuvimmassa asemassa jo ennen kriisitilanteita. Kriisit lisäävät hyväksikäytön, varhaisten avioliittojen ja ihmiskaupan riskiä. Tänä vuonna hätäaputyössämme korostuu koronapandemian aiheuttama avuntarve. Pandemian aikana olemme muun muassa keskittyneet ehkäisemään viruksen leviämistä parantamalla hygieniaa ja levittämällä tietoa, jakamaan ruoka-apua elinkeinonsa menettäneille perheille ja tukemaan lasten etäoppimista. Voit lahjoittaa hätäapurahastoon osoitteessa lahjoita.plan.fi/hataapu. Äänestä ja osallistu kilpailuun Mikä on lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit lukea, tai antaa palautetta toimitukselle. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa perulaisen hopeasormuksen, jossa on perinteistä manta-kangasta. Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi. Kerrothan myös osoitteesi. Lukijat valitsivat numeron 2/20 kiinnostavimmaksi jutuksi Libanonissa elävistä pakolaistytöistä kertovan reportaasin ”Haluan kouluun enkä naimisiin”. Lukijapalkinnon voitti Nina Nummila Veikkolasta. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen lahjoittajapalvelustamme info@plan.fi. Onnea ja kiitos vastaajille! 2 PEFC/02-31-170 4041 0089 Plan 3/20 ?syyskuu 2020 Julkaisija Plan International Suomi ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Plan International Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Taitto: Tuija Sorsa Paino: Painotalo Plus Digital Oy. Painosmäärä: 28 700 kpl. Seuraava numero ilmestyy marraskuussa 2020. Plan International Suomi ? Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Paula Salovaara (pj.), Virpi Haaramo, Cristina Gomez Saari, Gunvor Kronman, Pasi Rajala, Eeva Salmenpohja, Tommi Tervanen ja Nasima Razmyar. Lastenhallituksen edustaja Priya Härkönen. Lahjoittajapalvelu: ma–pe klo 10–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse lahjoittajapalveluumme (09) 6869 8030. Keräyslupa: POL-2015-4693 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakasja sidosryhmärekisteri. ajankohtaista
Mikä on tehokkain kanavamme tiedottaa laosilaisille nuorille lapsiavioliittojen haitoista, itätimorilaisten tyttöjen tärkein väylä vastustaa sukupuolit tunutta väkivaltaa ja Suomen Planin lastenhallituksen nopein keino tavoittaa muut nuoret? Vastaus on – ehkäpä itsestään selvästi – internet. Tulevaisuutemme on digitaalinen. Kun työskentelemme tyttöjen koulu tuksen, suojelun ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi, meidän on tärkeää ymmärtää, että teknologia vaikuttaa jo tyttöjen todellisuuteen kaikkialla maailmassa. Ja sen merkitys vain kasvaa. Tytöt viettävät yhä enemmän aikaa internetissä, ja nuorten vaikuttamisfoorumit ovat yhä useammin digitaalisia. Koronapandemian aikana median käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Kun tytöt osallistuvat internetissä julkiseen keskusteluun, he kohtaavat liian usein verkkoväkivaltaa, kuten kiusaamista, häirintää ja fyysisiä uhkauksia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan naiset kohtaavat internetissä häirintää 27 kertaa todennäköisemmin kuin miehet ja kolme neljästä naisesta on koke nut verkkoväkivaltaa. Tyttöihin ja tasa-arvon puolustajiin kohdistuva uhkailu ja häirintä ovat kasvussa ympäri maailmaa. Verkkoväkivallan pelko estää usein tyttöjä ilmaisemasta mielipidettään verkossa – tai käyttämästä lainkaan internetiä. Koska digitaalisuutta ei voi erottaa tasa-arvoisen tulevaisuuden rakentamisesta, tyttöjen mahdollisuus toimia verkossa ilman pelkoa on kohtalon kysymys sen kannalta, millaiseksi tulevaisuus muotoutuu. Tytöillä on oikeus toimia turvallisesti ja saada äänensä kuuluviin internetissä. Verkkohäirinnälle ja tyttöjen äänten rajoittamiselle on saatava loppu. Me Planissa uskomme, että se on mahdollista – mutta se vaatii paljon työtä. Teknologian kehittäjiksi on saatava lisää tyttöjä ja naisia, tyttöjä on rohkaistava käyttämään internetiä ja sosiaalisen median turvallisuutta on parannettava. Niin viranomaisten kuin tekno logiayhtiöiden on purettava häirinnän mahdollistavat rakenteet ja puututtava kaikkeen verkkohäirintään ja -väkivaltaan. Internet täytyy muuttaa voimaksi, jolla voi edistää ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa. Tulevana tyttöjen päivänä 11.10. muistu tamme yhdessä vapaaehtoistemme, tukijoidemme ja kumppaneidemme kanssa, että tyttöjen täytyy päästä käyttämään internetiä vapaasti ja turvallisesti. Sen avulla he voivat parantaa tulevaisuuttaan ja muuttaa maailmaa. Lue lisää tyttöjen päivästä sivulta 24. Inspiroivaa juhlapäivää! Tyttöjen häirintä verkossa on este tasa-arvolle Anna Könönen viestintäjohtaja anna.kononen@plan.fi 3 pääkirjoitus 4 "Olen oppinut, että jokaisella tytöllä on tulevaisuus ja mahdollisuus tehdä parempia valintoja" 10 Uutisia maailmalta 12 Uutisia Suomesta 14 Robottien rakentaminen opettaa tulevaisuuden taitoja 18 50 vuotta maailmaa kiertänyt Rauli Virtanen on tyttöjen puolella 20 Minun kehoni, minun tulevaisuuteni – suomalaisten tuella kohti tyttöjen oikeuksien toteutumista 24 Vapaaehtoiset 25 Yritysuutiset 26 Kummit ja tyttösponsorit 28 Junior-Plan 30 Plan-palat SISÄLLYS 4 18 14
"Olen oppinut, että jokaisella tytöllä on A sioista vaikeneminen voi määritellä koko elämän suunnan. Surullisen monesta alaikäisestä tytöstä tulee teiniäiti tiedon puutteen vuoksi. Niin kävi ruandalaiselle Jeanet telle, 20, joka lopetti koulunkäynnin 14-vuotiaana. Ensimmäinen lapsi syntyi, kun hän oli 16-vuotias. – En silloin tiennyt esimerkiksi kondomeista ja ehkäisystä tai oman kehoni muuttumisesta mitään, Jeanette kertoo nyt. Hän harmittelee koulun keskeyttämistä. Elämä on kovaa ja tulot satunnaisten pyykkäystöiden varassa. Jeanette elättää lastensa lisäksi näkövammaisen äitinsä. Kun Jeanettella oli enemmän säästöjä, hän osti viljelijöiltä banaaneja ja myi niitä eteenpäin. Siten hän hankki tarpeeksi rahaa ostaakseen lapsilleen ruokaa. Rahaa ei kuitenkaan jäänyt säästöön. – Jos voisin olla uudestaan 16-vuotias ja tietäisin saman kuin nyt, en koskaan lopettaisi koulunkäyntiä, harrastaisi suojaamatonta seksiä ja tekisi muita huonoja ratkaisuja, jotka silloin tein, hän sanoo. Teiniraskaudet ovat yleisiä Jeanetten kotiseudulla Bugaseran alueella ja koko Ruandassa. Jeanetten tavoin moni teini-iässä äidiksi tullut tyttö menettää mahdollisuutensa käydä koulunsa loppuun ja hankkia myöhemmin itselleen kunnollisen ammatin ja toimeentulon. Hyvin nuorena koettu raskaus ja synnytys ovat terveysriskejä. Äitiyskuolleisuus on 15–19-vuotiaiden tyttöjen yleisimpiä kuolinsyitä kehittyvissä maissa. – On todella harmi, että yhteisössämme on niin vaikeaa puhua nuorten kanssa seksistä ja parisuhteista. Jotkut tytöt tulevat raskaaksi siksi, etteivät he tiedä, kuinka heidän kehonsa toimii ja mitä seurauksia suojaamattomalla seksillä on, kertoo Illuminée, 18. Hän on yksi monista nuorista, jotka ovat osallistuneet Plan Internationalin nuorten kerhojen toimintaan Koillis-Ruandassa sijaitsevan Gatsibon alueen kouluissa. Kerhoissa nuoret saavat seksuaaliterveys opin lisäksi tietoa esimerkiksi talousasioista ja lasten oikeuksista. tulevaisuus " Teksti ja kuvat: IZLA BETHDAVID Taistelemme Ruandassa teiniraskauksia ja tyttöjen syrjintää vastaan. Kerhoissamme lapset ja nuoret puhuvat suoraan tabuista ja vaikeista aiheista, ja asenteet muuttuvat myös kodeissa. 4
Kukaan ei enää pysty manipuloimaan minua harrastamaan seksiä kertomalla, että voin sillä tavalla saada sileämmän ihon tai muodokkaamman takapuolen. Illuminée, 18, ei ennen uskonut olevansa hyvä missään. Hänen itseluottamuksensa parani, kun hän kuuli, että lapsilla ja nuorillakin on oikeuksia. 5
Illuminée kertoo. Planin kerhossa hän huomasi, että moni ikätoveri pohtii samoja asioita. Teini-iässä oma keho muuttuu, ja samalla nuoret kohtaavat maailman, jossa heitä saatetaan yrittää hyväksikäyttää eri tavoin. Kerhossa lapset ja nuoret saavat turvallisessa ympäristössä keskustella itseään askarruttavista asioista toistensa kanssa. Se on kasvattanut Illuminéen ja monen muun itsevarmuutta. – Tiedämme, että meillä on oikeus kysyä neuvoja, Illuminée sanoo ja kertoo, että kerholaisten perheissä vaikeista aiheista on nykyisin helpompi keskustella. Plan Internationalin vuodesta 2015 tukeman bugaseralaisen koulun henkilökunta on vakuuttunut nuorten kerhojen hyödyllisyydestä. Vuoden 2016 jälkeen yksikään koulun lähes 2 500 oppilaasta ei ole tullut alaikäisenä raskaaksi. Lasten oikeudet tulivat yllätyksenä Ennen kerhoon osallistumista Illuminée ei ollut koskaan ajatellut, että hänellä ja muilla lapsilla on oikeuksia. – Pidin ihan normaalina, että jotkut vanhemmat eivät pidä lapsistaan huolta. Olen oppinut, että kaikki lapset ovat arvokkaita – myös minä. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus elämään ja mielipiteen ilmaisemiseen sekä oikeus yksityisyyteen, kotirauhaan ja tiedonsaantiin. Sen lisäksi lasta on suojeltava väkivallalta, hyväksikäytöltä ja välinpitämättömältä kohtelulta. – En ennen osannut ilmaista omia tarpeitani ja tunteitani enkä uskaltanut puhua niistä kenenkään kanssa. Minulla ei ollut yhtään itsevarmuutta, enkä uskonut, että olen hyvä missään, Deborah, 11, haluaa aikuisena auttaa yhteisöään. Hänen unelmansa on opiskella lääkäriksi. “Haluan tehdä hyvää ja pitää huolta ihmisistä, jotka tarvitsevat apua.” 6
KUMMIT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ – Olemme todistaneet uskomattoman hienoja tuloksia kuten teiniraskauksien ja koulupudokkaiden määrän väheneminen. On ollut upeaa nähdä lasten itsetunnon parantuneen, mikä auttaa heitä tekemään elämässä parempia ratkaisuja, rehtori kertoo. Kerhoissa lapset ja nuoret oppivat pitämään huolta itsestään ja terveydestään ja tuntemaan oikeutensa. Kerhoihin osallistuneet nuoret opettavat nyt ikätovereitaan ja opettajiaan. Tieto ja kuukautissuojat auttavat tyttöjä pysymään koulussa Teiniraskauksien määrään vaikuttavat vahvasti seksuaaliterveyteen liittyvät väärät uskomukset. – Moni nuori luulee, että ehkäisypillerit estävät lasten saamisen myöhemmin. Siksi he pelkäävät syödä pillereitä, kertoo Olive, 16. Planin kerhossa Olive on oppinut tärkeitä asioita omasta kehostaan ja ehkäisystä. – Kerhossa olemme saaneet tietoa kehossamme tapahtuvista muutoksista. Lisäksi olemme saaneet kuukautissuojia. Ne tulevat todella tarpeeseen, Olive sanoo. – Aiempaan verrattuna tiedän nyt paljon enemmän omasta seksuaaliterveydestäni ja -oikeuksistani. Kukaan ei pysty manipuloimaan minua harrastamaan seksiä kertomalla esimerkiksi, että voin sillä tavalla saada sileämmän ihon tai muodokkaamman takapuolen. Bugaseran alueella asuva Florence, 17, on oppinut kerhossa ymmärtämään paremmin omaa kehoaan. Kuukautishygienia on pienessä yhteisössä ollut perinteisesti vaikea keskusteluaihe. – Jotkut vanhemmat jopa kieltäytyvät ostamasta kuukautis suojia tyttärilleen, vaikka heillä olisi siihen varaa, Florence kertoo. Ilman kuukautissuojia on vaikea mennä kouluun kuukautisten aikana. Joidenkin tyttöjen koulunkäynti saattaa Ruandassa jopa keskeytyä kokonaan siksi, ettei heillä ole kuukautissuojia. Taskuraha auttaa köyhimpiä lapsia Ruandalaisista 77 prosenttia osaa lukea, mutta vain kolmannes koululaisista jatkaa opintojaan alakoulun jälkeen. Kouluissa ei peritä lukukausimaksuja, mutta koululaisten pitää kustantaa oma koulupuku ja muut välineet. Se on monelle perheelle liikaa. Tätä ongelmaa Plan pyrkii helpottamaan jakamalla kerhoissa käyville lapsille ja nuorille pientä taskurahaa joka kuukausi. Jotta rahat käytettäisiin koulunkäyntiin, kerholaiset ovat perustaneet yhdessä säästöryhmiä. Niissä säästämiään rahoja he käyttävät esimerkiksi koulutarvikkeiden ostamiseen tai vähävaraisimpien koulutovereiden auttamiseen. – Kerhoni auttoi minua ostamaan koulupuvun ja muita koulunkäyntiin tarvittavia materiaaleja, joiden avulla pystyn jatkamaan opintojani. Olen aina niin onnellinen kerhossa, kertoo Deborah, 11. – Tunnen olevani lapsi muiden joukossa. Hymyilen, nauran ja leikin. Anne pääsi turvaan väkivaltaisesta kodista Planin kerhot ovat jopa kääntäneet joidenkin lasten elämän suunnan. 15-vuotias Anne* ja hänen sisaruksensa ovat kokeneet väkivaltaisen lapsuuden. Isä pahoinpiteli lapsiaan ja heidän äitiään niin paljon, että äiti lopulta lähti. Kerran isä hakkasi Annen tajuttomaksi, kun tyttö pyysi rahaa uusiin kenkiin entisten kuluttua puhki. Anne joutui sairaalaan, ja se oli lopulta perheen onni. Se sai viranomaiset kiinnostumaan asioista. Annen isä joutui viikoksi vankilaan, ja setänsä luokse muuttanut Anne siirtyi toiseen kouluun. Siellä toimi Plan Internationalin nuorten kerho. Kerhosta perhe on saanut tukea ongelmien selvittämiseen. – Elämä oli todella rankkaa, ennen kuin liityin kerhoon. Kerhossa opin lasten oikeuksista ja sain toivoa, kertoo Anne. Lopulta myös Annen isä ymmärsi kohdelleensa perhettään väärin. Hän pyysi ”Olen oppinut, että kaikki lapset ovat arvokkaita – myös minä.” Florence, 17, on tyytyväinen saatuaan Planin kerhossa tietoa kuukautisista ja kuukautishygieniasta. Hän haluaa auttaa muitakin lapsia ja nuoria saamaan samat tärkeät tiedot, jotta kenenkään koulunkäynti ei keskeydy kuukautissuojien puutteeseen. 7
anteeksi koko perheeltään ja yhteisöltään ja halusi hyvittää tekonsa tukemalla oman perheensä lisäksi kaikkia yhteisön lapsia. Anne asuu jälleen oman perheensä kanssa. – Nykyisin voin pyytää vanhemmiltani kaikkea, mitä tarvitsen. Minusta tuntuu, että pystyn oikeasti puhumaan heidän kanssaan. Sisarukseni ja minä saamme vanhemmiltamme myös hellyyttä ja rakkaudenosoituksia. “Nyt tiedän, että tytöt pystyvät samaan kuin pojat” Maailman talousfoorumin sukupuolten välistä tasa-arvoa mittaavassa raportissa Ruanda on maailman valtioista sijalla yhdeksän. Mittareina ovat muun muassa naisten osallistuminen päätöksentekoon, talouteen ja työvoimaan. Parhaimmillaan Ruanda on ollut raportissa maailman viidenneksi tasa-arvoisin valtio heti Suomen ja muiden pohjoismaisten valtioiden jälkeen. Naisten määrä parlamentissa ei kuitenkaan tarkoita, että tasa-arvo toteutuisi ruohonjuuritasolla tai ihmisten asenteissa toisiaan kohtaan. Fredrick, 17, ajatteli ennen, etteivät naiset ja mie“Nyt tiedän, että naiset pystyvät samaan kuin miehet ja tytöt samaan kuin pojat.” het ole keskenään tasa-arvoisia ja että asioiden vain kuuluu olla niin. – Ajattelin naisten olevan miehiä heikompia ja että he tietävät ja osaavat vähemmän kuin miehet. Uskoin, ettei tyttöihin kannata tuhlata huolenpitoa tai rakkautta, Fredrick kuvaa ajatuksia, joita hänellä oli vielä 13-vuotiaana. Planin kerhossa Fredrick ymmärsi, että pojilla ja tytöillä, samoin kuin miehillä ja naisilla, on samat oikeudet. – Nyt tiedän, että naiset pystyvät samaan kuin miehet ja tytöt samaan kuin pojat. Fredrick haluaa näyttelijäksi. Hän innostui ammatista osallistuttuaan kerhossa draamatunneille. – Ennen nuorten kerhoa en tiennyt, että minulla oli lahjoja näyttelemiseen. Draamatunnit ovat myös auttaneet minua kasvamaan ihmisenä. ”Jokaisella on mahdollisuus tehdä parempia valintoja” 20-vuotias Jeanette on nyt jo neljän lapsen äiti. Talousvaikeuksistaan huolimatta hän on toiveikas tulevaisuuden suhteen ja haaveilee oman yrityksen perustamisesta. Olive, 16, on oppinut kerhossa haastamaan haitallisia uskomuksia ja asenteita. Jeanette, 20, keskeytti koulun ja sai ensimmäisen lapsensa teini-iässä. Aiemmat päätökset harmittavat häntä, mutta Jeanette on päättänyt kääntää kokemuksensa opeiksi, joita hän jakaa nuorempien tyttöjen kanssa. 8
Hän on päässyt mukaan Bugaseran alueella koulupudokkaille tarkoitettuun nuorten kerhoon, jota Plan tukee. – Olen oppinut, että jokaisella tytöllä on tulevaisuus ja mahdollisuus tehdä parempia valintoja riippumatta siitä, onko hänellä lapsia vai ei. Jeanette haluaa kertoa oman tarinansa auttaakseen nuorempia tyttöjä. – Kerron heille, ettei kannata kiirehtiä asioita vaan olla kärsivällinen, vaikka olisi köyhä. Nykyisin tytöt jopa tulevat luokseni kysymään neuvoja. – En häpeä sitä, mitä olen kokenut ja olen onnellinen siitä, että pystyn auttamaan muita tyttöjä tekemään parempia päätöksiä. Fredrick, 17, haluaa tulevaisuudessa näyttelijäksi ja isäksi. “Aion kuunnella perhettäni ja pitää hyvää huolta puolisostani ja lapsistani.” Myös 18-vuotias Illuminée haluaa pitää lasten ja nuorten, erityisesti tyttöjen, puolta. Hän jakaa kerhossa lapsille ja nuorille tietoa heidän oikeuksistaan ja siitä, kuinka he voivat suojella itseään. Ennen kerhoon osallistumista Illuminée ei uskonut voivansa puhua julkisesti aiheista, joista aikuisetkin vaikenivat. Rohkeus ja taidot ovat karttuneet. – Jatkan taistelemista lasten oikeuksien puolesta niin kauan, että lapset eivät enää joudu kohtaamaan väkivaltaa, Illuminée sanoo. * Annen nimi on muutettu lastensuojelusyistä. “Tunnen olevani lapsi muiden joukossa. Hymyilen, nauran ja leikin.” 9
T uhansilla lapsilla on riski sairastua traumaperäiseen stressihäiriöön (PTSD) tai ahdistukseen Beirutin 4. elokuuta tapahtuneen räjähdyksen seurauksena, varoittaa Plan International. Massiivisen räjähdyksen jälkeisinä kahtena viikkoina vanhemmat ovat raportoineet työntekijöillemme, että huomattavasti aiempaa useampi lapsi ja nuori on kärsinyt nukkumisvaikeuksista, painajaisista ja takaumista tai on ollut liian peloissaan mennäkseen ulos. Lisääntynyt hätä, ahdistus ja yksin jäämisen pelko ovat tehneet monesta Beirutissa asuvasta lapsesta entistä taipuvaisemman aggressiiviselle käytökselle, itkuisuudelle ja kiintymyssuhteisiin liittyville ongelmille. – Se oli elämäni kauhein päivä. Kuulen vieläkin korvissani räjähdyksen äänen, niin kuin se olisi tapahtunut tunti sitten, Elie, 15, sanoo. Viisivuotiaan pojan äiti Christina kertoo, ettei hänen lapsensa ole saanut nukuttua omassa sängyssään sen jälkeen, kun perheen asuinalue Mar Mikhael tuhoutui lähes kokonaan. – Hän haluaa olla koko ajan minun sylissäni. En tiedä, mitä minun pitäisi sanoa saadakseni hänet tuntemaan taas olonsa uutisia maailmalta BEIRUTIN RÄJÄHDYKSEN KOKENEET LAPSET OVAT ALTTIITA MIELENTERVEYSONGELMILLE turvalliseksi, kun en enää itsekään tunne olevani turvassa. YK:n mukaan katastrofi on vaikuttanut suoraan arviolta 100 000 lapseen, joista moni on menettänyt kotinsa ja asuu nyt sukulaisten luona, väliaikaismajoituksessa tai turvattomissa asunnoissa, joissa ei ole ikkunoita tai ovia. Ruoan, veden ja suojan lisäksi tarvitaan kiireellisesti psykososiaalista tukea, jotta lapset voivat käsitellä näkemäänsä. Järjestämme lapsille toipumista edistävää toimintaa, kuten näyttelemistä, käsitöitä, tarinankerrontaa ja liikuntaa, jossa he voivat olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa turvallisessa ympäristössä. Lisäksi tarjoamme psykologista ensiapua ja jaamme huoltajille neuvoja siitä, miten katastrofista voi puhua lapsille ja nuorille. – On tärkeää, että autamme lapsia ilmaisemaan ja jakamaan tunteitaan, kokemuksiaan ja ajatuksiaan tästä traumaattisesta tapahtumasta. Näin he voivat oppia tukemaan itseään, tunnistamaan myönteisiä selviytymismekanismeja ja rakentamaan sietokykyä selvitäkseen vallitsevasta tilanteesta ja ympärillään olevasta epävakaudesta, Plan Internationalin lastensuojeluasiantuntija Elissa AlHassrouny sanoo. 10
T oimet koronapandemian pysäyttämiseksi ovat altistaneet tytöt perheväkivallalle ympäri Afrikan mannerta. Tämä ilmenee Plan Internationalin ja African Child Policy Forumin (ACPF) tuoreesta raportista Under Siege: Impact of COVID-19 on Girls in Africa, joka kokoaa yhteen tyttöjen kokemuksia 55 Afrikan maassa. Liikkumisrajoitukset ja karanteenit ovat johtaneet siihen, että väkivallan poten tiaaliset uhrit ja tekijät ovat käyParansimme nuorten asemaa ja toimeentuloa Länsi-Timorilla I ndonesiassa Länsi-Timorin alueella moni nuori joutuu muuttamaan kaupunkiin, koska työtä ja toimeentuloa ei riitä omalla kotiseudulla. Edistääksemme nuorten ja erityisesti nuorten naisten toimeentuloa aloitimme EU:n tuella neljä vuotta sitten hankkeen, joka pyrki vahvistamaan nuorten yrittäjyyttä ja kehittämään maataloutta. – Paikallisten kumppaneidemme Tuore raportti: koronapandemia altistaa afrikkalaiset tytöt kotiväkivallalle ja köyhyydelle ja lisääntymisterveyspalveluita, koska he pelkäävät väkivaltaa ja rangaistusta liikkumisrajoitusten rikkomisesta. Pandemia on ajanut Afrikassa arviolta 29 miljoonaa perhettä äärimmäiseen köyhyyteen ja hidastanut rokote-, hiv/aidsja muita terveysohjelmia. Koronapandemia on vaikuttanut kaikkiin tyttöihin iästä ja sosiaalisesta tai taloudellisesta taustasta riippumatta. Sillä on ollut erityisen vakavia vaikutuksia vammaisiin ja ilman kansalaisuutta oleviin tyttöihin sekä tyttöihin, jotka toimivat kotiapulaisina, asuvat tai työskentelevät kaduilla ja slummialueilla, ovat laitoshoidossa tai säilöönotto keskuksessa tai asuvat pakolaisleireillä. Lisäksi pandemiatilanteessa aiheuttaa vakavaa huolta, että noin 56 prosenttia Saharan eteläpuolisen Afrikan kaupunkiväestöstä on keskittynyt ylikansoitettuihin slummiasutusalueisiin, joissa on heikot palvelut ja vain 34 prosentilla kotitalouksista on pääsy perustason käsienpesutiloihin. “Pelkään viruksessa erityisesti sitä, että naiset joutuvat kärsimään. Miehet hyväksikäyttävät meitä. Jos minulla ei ole ruokaa mutta pojalla on ja pyydän sitä, hän pyytää seksiä ennen kuin antaa minulle ruokaa.” – Janet, 14, Liberia avulla olemme edistäneet nuorten tietoja ja taitoja, miten karjaa kasvatetaan siten, että se voi mahdollisimman hyvin ja kasvaa mahdollisimman hyvin, jolloin elinkeinosta tulee kannattavampaa ja tuottoisampaa, ohjelmapäällikkö Anna Salmivuori kertoo. Viime vuonna päättyneen hankkeen aikana 2 088 nuorta, joista 65 prosenttia oli naisia, sai tukea yrittäjyyteen. Lisäksi vahvistimme kahdeksan paikallisen kansalaisjärjestön ja niiden 138 työn tekijän valmiuksia edistää nuorten naisten oikeuksia ja toimeentuloa. Nuoret saivat avustusta esimerkiksi lehmien, sikojen tai kanojen hankintaan. Nuoret saivat koulutusta myös vaikuttamisesta, mikä on yleisesti parantanut nuorten asemaa. Asenteet kylissä ovat muuttuneet aiempaa tasa-arvoisemmiksi. – Aiemmin vain miehet kasvattivat karjaa, mutta nyt myös naiset voivat tehdä sitä. Aiemmin vain miehet saivat työstään tuloja, nyt myös naiset voivat tehdä töitä ja saada siitä tuloja, arvioi hankkeeseen osallistunut nuori. Karjankasvatuksesta sekä eläinten ja lannoitteiden myynnistä saaduilla tuotoilla nuoret ovat voineet ostaa uutta karjaa, laajentaa toimintaa tai avata uuden yrityksen. Osa tuki vanhempiaan taloudellisesti tai jatkoi opintojaan. – Hankkeen onnistumisena voi pitää myös sitä, että moni päätti pysyä kotiseudullaan sen sijaan että olisi muuttanut kaupunkiin, Salmivuori sanoo. tännössä pakotettuina saman katon alle. Afrikassa asuu arviolta 309 miljoonaa alle 18-vuotiasta tyttöä, joista yli 120 miljoonaa on tällä hetkellä pois koulusta koronarajoitusten takia. Tämä on johtanut siihen, että moni on menettänyt turvapaikan ja päivän ainoan lämpimän aterian. Raportin mukaan tyttöjen ahdistuneisuus ja pelko ovat lisääntyneet liikku misja kokoontumisrajoitusten aikana. Moni pelkää hakea sairaanhoitoa ja seksuaali 11
uutisia suomesta N ostamme tänä vuonna Girls Takeover -tempauksella esiin teknologian vaikutuksia tasa-arvoon. Mahdollisuus käyttää ja kehittää teknologiaa on tasa-arvokysymys. – Melko yleisesti tunnustetaan jo tarve parantaa tyttöjen ja naisten mahdollisuuksia hyödyntää digitaalisia työkaluja ja teknologioita. Yhtä tärkeää olisi puuttua sukupuolten epätasa-arvoon niiden kehittämisessä, sanoo pääsihteerimme Ossi Heinänen. – Jos tyttöjen ja naisten näkökulmaa ei huomioida teknologian kehittämisessä ja teknologisissa ratkaisuissa, vaarana on, että luomme työkaluja ja ratkaisuja, jotka uusintavat ja ylläpitävät sukupuolten epätasa-arvoa eivätkä huomioi erityisesti tyttöjen ja naisten kohtaamia haasteita. Tyttöjen mukaan ottamisella on pitkäkestoisia vaikutuksia tulevaisuuteen, muistuttaa yksi nuorista valtaajista, 18-vuotias Ada Koskinen Jyväskylästä. – Kun naiset ja tytöt saadaan mukaan suunnittelemaan sekä kehittämään teknologiaa, naisten työja toimeentulomahdollisuudet paranevat, mikä hyödyttää koko yhteiskuntaa. Girls Takeover kiinnittää maailman huomion tyttöjen kohtaamaan syrjintään, mutta myös heidän valtavaan potentiaaliinsa. Viime vuonna Plan International Suomen nuoret vapaaehtoiset Girls Takeover tulee jälleen – valta vaihtuu Suomessa ja maailmalla valtasivat yhteensä kymmenen johtopaikkaa. Globaalisti tytöt valtasivat yli 1 800 johtajan paikat yli 60 maassa. Tänä vuonna mukana on kahdeksan 14–19-vuotiasta valtaajaa eri puolilta Suomea. He valtaavat päivän ajaksi pääministeri Sanna Marinin, F-Securen toimitusjohtajan Samu Konttisen, Futuricen toimitusjohtajan Teemu Moisalan, Rovion toimitusjohtajan Kati Levorannan, Aalto-yliopiston rehtorin Ilkka Niemelän, Oulun yliopiston rehtorin Jouko Niinimäen, MTV Uutisten vastaavan päätoimittajan Tomi Einosen sekä Demin päätoimittajan Päivi Lehtomurron paikat. Aloitimme valmistelut Girls Takeoveria varten jo keväällä. Nuoret saavat valtaukseen koulutusta ja suunnittelevat päivän ohjelman yhdessä vallattavan tahon kanssa. Tarkoituksena on, että tytöt pääsevät vaikuttamaan aidosti ja merkityksellisesti päivän aikana tehtäviin päätöksiin. He pitävät puheita, tapaavat teeman kannalta tärkeitä henkilöitä ja sidosryhmiä sekä tuovat nuorten näkemyksen päätöksentekoon. – Girls Takeover ei ehkä muuta maailmaa kerralla, mutta uskon, että tempauksen kaltaisilla toimilla saadaan muutosta aikaan. Pienikin muutos on askel suurempaan, sanoo kempeleläinen Mimmi Jakola, 14. Plan International järjestää jo viidettä kertaa maailmanlaajuisen Girls Takeover -tempauksen. Tytöt astuvat poliittisten, yhteiskunnallisten ja taloudellisten johtajien saappaisiin YK:n kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11. lokakuuta. 12 KU VA : AA RO KE IP I
P idetty opetuskokonaisuutemme Lapsen oikeuksien kymppi on uudistunut täysin. Kymmenen kaksoistunnin mittaisen kokonaisuuden avulla voi käsitellä oppilaiden kanssa lapsen oikeuksia ja kestävää kehitystä monipuolisesti ja toiminnallisesti. Opetuskokonaisuus on suunnattu alakoulun 4.–6.-luokka laisille. Eri oppiaineita integroivana kokonaisuutena Lapsen oikeuksien kymppi soveltuu monialaiseksi oppimiskokonaisuudeksi. Uusi kymppikirja ankkuroituu entistä vahvemmin nykyiseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan ja kestävän kehityksen tavoitteisiin. Sen johtoajatuksena on globaalien kysymysten tarkastelu lasten omasta näkökulmasta sekä heidän vastuullisen maailmankansalaisuutensa tukeminen. Tarkoitus on rohkaista oppilaita aktiivisuuteen sekä auttaa heitä ymmärtämään paikallisen ja globaalin välisiä yhteyksiä. Globaalit kysymykset luokkahuoneisiin H istorian ensimmäinen Helena Ranta Forum pidettiin elokuun lopussa Hanasaaren kulttuurikeskuksessa. Olimme mukana järjestämässä seminaaria, joka keskittyy humanitaariseen työhön, konfliktien ratkaisemiseen ja ihmisoikeuksiin. Laaja joukko asiantuntijoita avasi puheenvuoroissaan taakkasiirtymän ja anteeksiannon teemoja. – Ei ole olemassa rauhaa ilman oikeutta, eikä oikeutta ilman anteeksiantoa, ihmisoikeusrikkomusten selvittäjänä tunnettu professori Helena Ranta totesi. Muita puhujia olivat mm. arkkipiispa Kari Mäkinen, saame laisaktivisti Petra Laiti sekä Planin humanitaarisen työn ohjelmapäällikkö Kaisa Huhtela, joka käsitteli Boko Haramin vankeudesta vapautuneiden tyttöjen kokemuksia. Helena Ranta Forumin tallenteen voi katsoa osoitteessa www.videonet.fi/plan/20200831. Helena Ranta Forum pureutui anteeksiantoon Opettaja, voit helposti ohjata kirjan avulla opetuskokonaisuuden omalle luokallesi! Tilaa kirja maksutta lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kotimaa@plan.fi. 13 KU VA : AA RO KE IP I TAHDON, ETTÄ TYTTÖJEN OIKEUDET TOTEUTUVAT MYÖS KRIISISSÄ. KERRO TAHTOSI. TEE TESTAMENTTILAHJOITUS. PLAN.FI/TESTAMENTTI
Robottien rakentaminen opettaa tulevaisuuden taitoja M iltä kuulostaisi ura robotinkouluttajana, dataetsivänä tai virtuaalimatkojen kehittäjänä? Robotiikan ja tekoälyn kehittyminen luovat tulevaisuudessa nykypäivän lapsille ammatteja, joita emme vielä tunne – ja niitä varten tarvitaan sopivia taitoja. Kiinan Plan International järjestää Shaanxin provinssin syrjäisissä yhteisöissä 1 200 lapselle kerhoja, joissa koululaiset oppivat tieteestä, teknologiasta ja matematiikasta ja harjoittelevat käytännössä robottien rakentamista ja ohjelmoimista. Sen lisäksi että Kiinan Plan vahvistaa maaseudun lasten teknologiataitoja, se myös kouluttaa opettajia sukupuolten tasa-arvosta, lasten osallisuudesta ja ilmiöoppimisesta. Monet teknisten aineiden opettajat keskittyvät opettamaan perinteisellä tavalla Microsoft-ohjelmia, mutta heiltä puuttuu ymmärrys siitä, kuinka lasten oppimisen voi yhdistää nopeasti muuttuvaan teknologian maailmaan. – Teknologialalla on tulevaisuuden uria, jotka edistävät innovaatioita, sosiaalista hyvinvointia, talouskasvua ja kestävää kehitystä. Kuitenkin vain kolme prosenttia naispuolisista opiskelijoista valitsee tietoja viestintätekniikan opinnot, pohtii Xue Xi ja hänen kerhotoverinsa ovat kehittäneet yhdessä useita robotteja, kuten älyroskiksen, pienen majakan ja siivousrobotin. 14 Teksti ja kuvat: ZHANG ZHE
12-vuotias Xi on kasvanut perinteisessä kodissa, jossa äiti tekee kaikki kotityöt ja isä työskentelee kodin ulkopuolella. Aiemmin myös Xillä oli vahvoja käsityksiä siitä, mitkä ovat poikien ja mitkä tyttöjen juttuja. Hän rakastaa tanssimista ja laulamista ja ajatteli aiemmin, että ne ovat tytöille sopivia puuhia. Puoli vuotta sitten Xin mielenkiinnon kohteet alkoivat muuttua, kun hän liittyi koulussaan Planin teknologiakerhoon. Hänen mielestään parasta on robottien ohjelmoiminen. – Tykkään nyt asioista, joiden luulin ennen kuuluvan pojille, Xi sanoo. 15
Xiaona, joka johtaa teknologia hankkeita Kiinan Planissa. – Plan International työskentelee tämän haasteen parissa yhdessä johtavien teknologiayhtiöiden ja toisten järjestöjen kanssa, jotta voimme voimauttaa tyttöjä ja nuoria naisia perusja keski asteen kouluissa ja murtaa stereotypioita, jotka kahlitsevat tyttöjen potentiaalia. Opettaja Yuan Min vastaa teknologiakerhosta. Hän on hämmästynyt muutoksesta erityisesti tyttöoppilaissa. – Analyyttinen ajattelu, mielikuvitus ja kiinnostus oppimista kohtaan ovat lisääntyneet huomattavasti, hän sanoo. Vaikutus näkyy myös lasten koulumenestyksessä. Hiljattain eräs tyttö kertoi matematiikan kokeen jälkeen, että robottien ohjelmointi vaihe vaiheelta on auttanut häntä myös ratkaisemaan matemaattisia pulmia askel kerrallaan. Kun teknologiakerho käynnistyi, Yuan Min ajatteli monien maaseudun opettajien tavoin, että pojat soveltuvat tyttöjä paremmin teknologia-aloille. Hän on kuitenkin saanut huomata, että tytöt ovat yhtä omistautuneita ja kekseliäitä kuin pojatkin. Teknologian kehityksestä huolimatta harva koulu Kiinan maaseudulla opettaa vielä alaa. Hallitus on ohjeistanut kouluja käsittelemään tekoälyä ja ohjelmointia koululaisten kanssa, mutta koeorientoitunut opiskelutapa ja niukat resurssit tulevat usein tielle. Planin robotiikkakerhot ovat saaneet niin koululaisilta kuin opettajiltakin innostuneen vastaanoton. – Aiemmin meillä ei ollut mitään mahdollisuuksia oppia tietokoneiden käyttöä. Onneksi olen nyt oppinut, kuinka kiehtovaa ohjelmointi on, Xi sanoo. Tyttö rakentaa omaa robottia. Niiden suunnittelu, kokoaminen ja ohjelmoiminen opettavat muun muassa luovaa ajattelua, järjestelmällisyyttä ja ongelmanratkaisutaitoja. 16
Xi ja hänen ystävänsä ovat iloisia mahdollisuudestaan oppia teknologian käyttöä ja kehittämistä. Planin kerhon ansiosta maaseudun koululaisilla on mahdollisuus oppia taitoja, jotka eivät olleet aiemmin heidän ulottuvillaan. 17
18 R auli Virtanen on matkustanut koko elämänsä, ja juuri siitä tunnemme hänet. Ulkomaanmatkoista, reportaaseista ja siitä, että hän nousi nuorena rahtilaivaan ja jäi sille matkalle. Tänä vuonna Virtanenkaan ei ole juuri matkustanut. Hän on käynyt vain Euroopan sisällä tapaamassa lapsenlapsiaan. Virtasen aikuiset lapset asuvat "eri puolilla maailmaa." – Jos koronasta pitää väkisin keksiä jotain hyvää, se on se, että minulla on vihdoin ollut aikaa käydä läpi valokuvaarkistojani. Vietän viitisen tuntia päivässä järjestellen kuviani viidenkymmenen vuoden ajalta, Virtanen sanoo. Kokoelmassa on tuhansia diakuvia, joita hän nyt skannaa ja tallentaa pilveen. Virtanen naurahtaa, että työ on hyvä tehdä jo ajatellen hänen tulevaa perintöään. Olisi ikävä jättää lapsille kaoottinen kokoelma kuvamateriaalia ihmeteltäväksi. – Olen kuvannut aina kaikkea. Vain korona on onnistunut estämään minua matkustamasta ja kuvaamasta lisää! 50 vuotta maailmaa kiertänyt Rauli Virtanen on tyttöjen puolella Kaikissa maailman valtioissa käynyt toimittaja ja tietokirjailija Rauli Virtanen on nähnyt omin silmin tyttöjen kohtaamat haasteet ja ihmisoikeusloukkaukset. Hän tahtoo, että tyttöjen oikeudet toteutuvat myös tytöt kriisien keskellä. Teksti: LAURA RANTANEN Kuvat: RAULI VIRTASEN ALBUMI Nyt Virtanen valmistelee Planin kanssa valokuvanäyttelyä tytöistä kriiseissä, sillä hänellä sattui olemaan tuhansia kuvia aiheesta. On eri maanosia, vuosia ja kriisejä. Ilmastonmuutoksen uhreja, aikuisten järjestämien sotien kärsijöitä. – Plan kiinnostui kuvistani, sillä vaikka ne eivät ole Pulitzerkuvia, ne ovat yhden ja saman ihmisen ottamia kuvia viidenkymmenen vuoden ajalta. Kerron kuvateksteissä myös omia ajatuksiani, Virtanen sanoo. Audiovisuaalinen näyttely julkistetaan loppuvuodesta. Seikkailunhalu vei reportteriksi EteläAmerikkaan Virtasen mieleen piirtyivät lapsuudessa Orimattilan mummolan naapurin merimiehen maalaamat kuvat kaukaisista maista. Niihin olisi päästävä näkemään kaikki omin silmin. Lukion jälkeen Virtanen pääsi opiskelemaan tiedotusoppia Tampereelle, mutta teoria tuntui tylsältä. Hän tahtoi seikkailla, Rauli Virtanen haastattelee Somalian kuivuusalueen pakolaisia 1980-luvulla.
19 nähdä ja tuntea maailman. – Joulukuussa tulee 50 vuotta siitä, kun lähdin kulkuriksi. Olin opiskellut espanjaa, ja kun kovin monet toimittajat eivät olleet kiinnostuneita Etelä-Amerikasta, niin omistauduin kirjoittamaan tuosta mantereesta ja vuonna 1970 lähdin sitten Rioon. 22-vuotias Virtanen astui rahtilaivaan. Kaverit uhosivat, että hän palaisi Suomeen ensimmäisellä paluulaivalla. He eivät tienneet, ettei Virtasella olisi ollut edes varaa paluulippuun. Virtanen kirjoitti jutut kirjoituskoneella ja postitti ne ja valokuvien negatiivit kirjekuoressa Suomeen. Niin alkoi yli 40 vuotta kestänyt ura ulkomaantoimittajana. Pian suomalaiset saivat jo kuulla hänen raporttejaan Vietnamin sodan keskeltä. Sen jälkeen tulivat Beirutin sota, Nicaraguan vallankumous, El Salvadorin sisällissota, Kosovon etniset puhdistukset ja kymmenet muut kriisit. "Täällä Rauli Virtanen." Moni muistaa televisiosta nämä sanat ja Virtasen raportoimassa milloin mistäkin. Virtanen sanoo, että sodassa tapaa pahimmat ja parhaat ihmiset. Kaikkialla Virtanen on tavannut myös tyttöjä selviytymässä ympäristössä, joka on aikuisellekin haastava. – Naiset ja tytöt ovat sodissa ja muissa konflikteissa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa. He kärsivät kaikkein eniten ihmiskaupasta, seksuaalirikoksista ja köyhyyden aiheuttamista ongelmista. Ja tytöt ovat vielä haavoittuvampia kuin aikuiset naiset, Virtanen sanoo. Eläkeikä ei sammuttanut paloa maailman uutisiin Rauli Virtanen on myös kirjoittanut kirjoja kokemastaan ja näkemästään, esimerkiksi suomalaisten avustustyöntekijöiden ja rauhanturvaajien työstä. – Reissukirja on kaikkein suosituin kirjani varmaan siksi, kun kerron siinä eniten itsestäni, hän sanoo. Kirjassa Virtanen kertoo kokemuksistaan ulkomaantoimittajana ja vierailuistaan paikoissa ja tilanteissa, joihin turistit eivät usein löydä. Hän kävi ensimmäisenä suomalaisena kaikissa maailman 194 itsenäisessä valtiossa. – Olen ollut etuoikeutettu ja saanut tehdä asioita, joita en kutsu työksi vaan harrastukseksi. Minulle on jopa maksettu siitä palkkaa ja matkakuluja. Virtanen aikoo työskennellä niin kauan, kuin hänen tekemisilleen ja näkemyksilleen on tilausta, vaikka eläkeikä onkin jo käsillä. Tv-ohjelmiin ja dokumentteihin riittää ideoita ja paloa, samoin luentoihin Suomessa ja maailmalla. Virtanen seuraa tarkasti maailman uutisia. – Koen, että minulla on annettavaa myös pitkän perspektiivini, muistojeni ja historian kautta. En kuitenkaan aio sortua työnarkomaniaan enää. Pidän huolen kunnostani ja tapaan lapsiani enemmän, Virtanen suunnittelee. Testamentti on hyvä tapa tukea maailman tyttöjä Tyttöjen oikeudet ovat Virtaselle niin tärkeä teema, että hän lähti mukaan myös Hyvä testamentti -kampanjaan, jossa hän kannustaa laatimaan testamentin tyttöjen oikeuksien edistämiseen. – Testamenttilahjoitus voi olla esimerkiksi monelle perheettömälle hyvä tapa auttaa, ja kampanja voi saada harkitsemaan tätä vaihtoehtoa, Virtanen sanoo. – Koronan aiheuttama tilanne sysää yhä enemmän ihmisiä äärimmäiseen köyhyyteen, ja se näkyy myös tyttöjen asemassa. Esimerkiksi Sudanissa silpomisperinne on voimistunut uudestaan. Kun yhteiskunnat ja yhteisöt sulkeutuvat, se antaa tilaa sellaisille traditioille, joita ei pidetä enää muuten hyväksyttävinä. Kun terveydenhuolto ei toimi, ovat poppamiehet alkaneet hoitaa Amazonin alueen ihmisiä kohtalokkain seurauksin. Koulunkäyntiin on vaikea saada tarvikkeita, ja tiukoilla olevat perheet pitävät lapset kotona auttamassa. – Korona jarruttaa hetkellisesti myös lasten ja tyttöjen oikeuksien voimistumista, mutta täytyy toivoa, että tilanne on väliaikainen. Yksi ongelma on kansainvälisten järjestöjen, kuten WHO:n ja YK:n, rahoitus. Moni itsekkäistä kansoista ajattelee, että kun oma talous on kuralla, niin ei haluta miettiä, mitä tapahtuu köyhille tytöille vaikkapa Afrikassa, Virtanen pohtii. Hän korostaa kansalaisjärjestöjen roolia kriiseissä. Järjestöt ovat paikalla auttamassa ihmisiä, jotka kärsivät hädästä. Ne jatkavat työtään silloinkin, kun yhteiskunnan infrastruktuuri on lähes täysin tuhoutunut. – Monet tykkäävät sanoa, että nyt olemme koronan takia kaikki maailman ihmiset samassa veneessä, mutta kyllä rikkaissa maissa asuvat ihmiset ovat etuoikeutettuja. Olemmekin samassa myrskyssä erivahvuisissa veneissä. Heikoimpien auttaminen hyödyttää kaikkia Virtanen ei usko maailman palaavan pandemian jälkeen entiselleen, sillä niin paljon negatiivisia asioita on jo tapahtunut. Äärimmäinen köyhyys on lisääntynyt. Samaan aikaan ilmastonmuutoksen vaikutukset kurittavat pahiten köyhimpiä maita. – Jos haluamme, ettei siirtolaisia tule, pitää ihmisiä auttaa siellä, missä he ovat. Myös teoissa, eikä vain puheissa, Virtanen sanoo. – Jos haluaa ajatella itsekkäästi, mutta altruistisesti, pandemian pysäyttäminen kaikkialla maailmassa on myös rikkaiden maiden etu. On eduksi, että myös heikommassa asemassa olevat maat pärjäävät ja ovat vähemmän riippuvaisia muista. Se tarkoittaa käytännössä esimerkiksi tyttöjen oikeuksien vahvistamista: heidän osallisuutensa lisäämistä yhteiskunnassa, kouluttamista ja seksuaaliterveyden edistämistä. Se tarkoittaa sitä, että mahdollisimman harva tyttö joutuu selviämään sellaisissa ympäristöissä, joissa sotareportteri Virtanen on työskennellyt ja kerännyt valokuva-arkistonsa. Sitä hän nyt järjestelee, jotta me näkisimme saman. Rauli Virtanen ja joukko paikallisia lapsia Perun ja Bolivian rajamailla.
20
tyttösponsorit TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ Tyttösponsoreiden ja Suomen ulkoministeriön tukema ohjelmamme on edistänyt merkittävästi tyttöjen seksuaalija lisääntymisterveyteen liittyviä oikeuksia viidessä maassa. Minun kehoni, minun tulevaisuuteni – suomalaisten tuellA kohti tyttöjen oikeuksien toteutumista M inun kehoni, minun tulevaisuuteni -kehitysohjelmamme tavoitti toisena toimintavuonnaan jo yli 72 000 ihmistä Mosambikissa, Laosissa, Myanmarissa, Etiopiassa ja Ugandassa. Tyttöjen seksuaalija lisääntymisterveyden ja -oikeuksien toteutumiseen tähtäävä ohjelmamme käynnistyi vuonna 2018 ja jatkuu vuoteen 2021. Viime vuoden aikana sen vaikuttavuus voimistui entisestään. – Yksi työmme keskeisimpiä tuloksia on merkittävä asennemuutos yhteisöissä, joissa työskentelemme, ohjelmatyön asiantuntija Vilja Liikanen kertoo. – Tasa-arvoon ja seksuaalija lisääntymisterveyteen ja oikeuksiin myönteisesti ja avoimesti suhtautuvien nuorten ja aikuisten määrä on kasvanut. Tämä on johtanut yhteisöissä näkyviin muutoksiin. Rohkeutta puolustaa tyttöjen oikeuksia Minun kehoni, minun tulevaisuuteni -ohjelma on lisännyt nuorten ymmärrystä seksuaalija lisääntymisoikeuksista esimerkiksi nuorten kerhojen sekä kouluissa tapahtuvan seksuaali"Etiopian Amharassa 278 nuorta pääsi avullamme takaisin kouluun." kasvatuksen avulla. Toimintaan osallistuneiden tyttöjen itseluottamus on kasvanut, ja he ovat entistä rohkeampia edistämään itselleen tärkeitä asioita. He osaavat puhua herkistäkin seksuaalija lisääntymisterveyteen liittyvistä teemoista entistä paremmin. Nuorten lisääntyneet tiedot ja rohkeus ovat johtaneet siihen, että entistä useampi nuori puuttuu riskeihin ja raportoi esimerkiksi lapsiavioliittoon tai lapsityöhön joutumisesta. Tämän ansiosta esimerkiksi Etiopian Amharassa 278 nuorta pääsi avullamme takaisin kouluun. Ugandassa saimme peruttua noin neljänsadan lapsiavioliittoon luvatun tytön liiton. Myös tyttöjen kuukautishygienia on parantunut ohjelma-alueilla. Tyttöjen, joilla on käytössään kuukautissuojia, osuus on kasvanut 67 prosentista 84 prosenttiin. Esimerkiksi Etiopiassa olemme saaneet murrettua kuukautisiin liittyviä tabuja ja myyttejä tiedottamalla kuukautisista kouluissa sekä kouluttamalla koululaisten vanhempia. Yli 30 koulua on ottanut käyttöön tiloja, joissa tytöt voivat pestä ja vaihtaa kuukautissuojia rauhassa. Ugandassa opastimme nuoria valmistamaan kestositeitä. Kestävää muutosta Minun kehoni, minun tulevaisuuteni -ohjelma on saanut aikaan muutosta myös yhteisötasolla. Yhteisöissä käydään nyt vilkasta keskustelua tasa arvosta ja sosiaalisista normeista. Lupaavasta muutoksesta kertoo esimerkiksi se, että yhä useampi aikuinen katsoo, että raskaaksi tulleen tytön tulee saada jatkaa koulunkäyntiä. Olemme työskennelleet yhdessä yhteisöjen perinteisten ja uskonnollisten johtajien kanssa ja tarjonneet heille tasa-arvoon sekä tyttöjen oikeuksiin liittyvää koulutusta. He ovat tulleet aktiivisesti mukaan puolustamaan tyttöjen oikeuksia ja ehkäisemään lapsiavioliittoja ja -raskauksia. 21 Teksti: IIDA-MAIJA PIRTTINIEMI
– Erityisesti lapsiavioliiton ja silpomisen kaltaisten aiheiden käsittelyssä paikallisten johtajien mielipiteiden painoarvo on suuri. Juuri siksi on tärkeää saada heidät mukaan työhömme, Liikanen toteaa. Työmme tuloksena esimerkiksi Ugandan keskiosassa asuva lango-kansa kielsi lapsiavioliitot. 130 paikallista klaani johtajaa sitoutui lisäämään tietoisuutta asiasta, jotta kielto siirtyy tehokkaasti käytäntöön. Etiopiassa taas kylän johtajat vaativat yhä useammin todisteita morsiamen iästä ennen häitä. Mosambikissa olemme onnistuneesti elvyttäneet kyläyhteisöjen neuvonantaja perinnettä ja tarjonneet neuvonantajille ajantasaista tietoa seksuaalija lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista, sukupuolittuneesta väkivallasta sekä kuukautishygieniasta, jotta tieto siirtyy heiltä yhteisöjen nuorille. Yhteistyöllä kohti pysyviä tuloksia Tuemme myös paikallisten järjestöjen valmiuksia edistää tyttöjen oikeuksia. Koulutamme järjestöjä erityisesti seksuaalija lisääntymisoikeuksista ja luomme järjestöverkostoja, jotta ihmisoikeuksia puolustavat järjestöt voivat toimia entistä tehokkaammin. Mosambikin Jangamossa olemme yhdistäneet paikallisia sekä kansainvälisiä järjestöjä verkostoon, joka edistää tyttöjen oikeuksia. Verkosto sekä Mosambikin uusi lapsiavioliitot kieltävä laki tukevat osaltaan työtämme lapsiavio liittojen vähentämiseksi. Myös nuorten osuus paikallisten järjestöjen toiminnan suunnittelussa on lisääntynyt. – Nuorten oikeuksista puhuttaessa on tärkeää, että nuoret saavat olla mukana suunnittelemassa toimintaa, Liikanen sanoo. – Esimerkiksi Laosissa nuoret pääsivät aktiivisesti mukaan kehittämään uutta nuorille suunnattua seksuaalikasvatusmateriaalia, jonka laajemmasta käytöstä myös Laosin opetusministeriö on kiinnostunut. Vaikuttavuutta lakimuutoksilla Myös ohjelmamaissa tapahtuva vaikuttamistyömme on tuottanut tulosta: nuorille on tarjolla enemmän seksuaalija lisääntymisterveyspalveluja kuin ennen, ja näiden palveluiden tuottajat ymmärtävät paremmin nuorten erityisiä tarpeita. Laosissa pääsimme vaikuttamaan uuden kansallisen seksuaalikasvatuksen opetussuunnitelman sisältöön yhdessä kumppanijärjestöjemme kanssa. Myös Ugandassa olemme vaikuttaneet useisiin ohjelmiin ja säädöksiin, joiden on tarkoitus ehkäistä lapsiavioliittoja sekä ohjelmamaissa Vuoden 2019 Tuloksia Tasa-arvoa arvostavien yhteisöjen jäsenten osuus kasvoi 38 % 61 % Seksuaalija lisääntymisterveyteen liittyvä työmme tavoitti 72 580 ihmistä. 1 350 nuorta sai koulutusta SmartUp Factory -innovaatiohautomoissa. Osuus tytöistä, joilla on käytössään kuukautissuojia, nousi 67 % 84 % 67% +17% 38% +23% Tasa-arvosta sekä seksuaalija lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista myönteisesti ajattelevien nuorten osuus nousi 24 % 48 % 24 % +24 % Yli 800 nuortenkerhoa perustettiin. 22
"Ugandassa saimme peruttua 400 lapsiavioliittoon luvatun tytön liiton." -raskauksia ja parantaa seksuaalija lisääntymisterveyspalveluiden ja seksuaalikasvatuksen saatavuutta. – Lainsäädäntöön vaikuttaminen on merkittävä tapa edistää tyttöjen oikeuksia ja ehkäistä haitallisia perinteitä. Tärkeää on myös varmistaa, että tehdyt lait siirtyvät käytäntöön, Liikanen kertoo. Lasten oikeudet esiin myös Suomessa Minun kehoni, minun tulevaisuuteni -ohjelmaan kuuluu myös lasten oikeuksien, tasa-arvon ja kestävän kehityksen tavoitteiden edistämistä Suomessa. Vuonna 2019 vahvistimme erityisesti opettajien globaalikasvatustaitoja. Yhteensä 464 opettajaa osallistui koulutukseen, joka lisäsi heidän osaamistaan lasten oikeuksista, globaalikasvatuksesta, moninaisuudesta, vihapuheen torjunnasta, sukupuolirooleista ja tasa-arvosta. Yli 80 prosenttia opettajista kertoi käyttäneensä oppimiaan taitoja ja käytäntöjä opetuksessaan kolmen kuukauden päästä koulutuksesta. Lapsen oikeuksien lähettiläämme pitivät yhteensä 102 opetustuntia yhteensä yli 7 000 koululaiselle ympäri Suomea. Tämän lisäksi yli 9 000 opettajaa hyötyi tuottamistamme Globaali koulun opetusmateriaaleista. – Tavoitteena on, että nuoret edistävät aktiivisesti lasten oikeuksia, tasaarvoa ja kestävän kehityksen tavoitteita ja opetusalan ammattilaiset globaalikasvatuksen keinoin tukevat ja mahdollistavat lasten ja nuorten kehitystä aktiivisiksi kansalaisiksi, Liikanen kertoo. Suomessa lapsen oikeuksien lähettiläiden oppitunNIT tavoittivat yli 7 000 oppilasta. 32 luokkaa osallistui Lapsen oikeuksien kymppi -opintokokonaisuuteen. 464 opettajaa sai koulutusta lasten oikeuksista, moninaisuudesta, antirasismista ja globaalikasvatuksesta. 9 000 opettajaa latasi tai tilasi globaalikoulun oppimateriaaleja. tyttösponsorit TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ 23
K un tytöt osallistuvat internetissä julkiseen keskusteluun, he kohtaavat verkkoväkivaltaa, kuten kiusaamista, häirintää ja fyysisiä uhkauksia. Tarvitsemme sinut mukaan tekemään internetistä turvallisemman paikan. Voit osallistua tyttöjen päivään juuri sinulle sopivalla tavalla. Jo pienillä teoilla saat muutosta aikaan. Mitä useampi kuulee tyttöjen päivästä ja lähtee mukaan tukemaan tyttöjä, sitä kestävämpää muutosta saamme aikaan. Tehdään yhdessä verkkohäirinnästä historiaa! Kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11.10. ja sitä edeltävällä viikolla tapahtuu verkossa ja ympäri Suomea. Tänä vuonna puhumme ajankohtaisesta aiheesta: verkkohäirinnästä ja sen vaikutuksista tyttöjen oikeuksiin. VAPAAEHTOISET Viisi tekoa tyttöjen puolesta – löydä oma tapasi toimia! 5 min. Katso ja jaa pysäyttävä vide omme verkkohäirinnästä • Katso ja jaa pysäyttävä video, joka näyttää, miten verkkohäirintä vaikuttaa tyttöihin. Löydät sen some kanavistamme. 10 min. Allekirjoita avoin kirje ja tee internetistä turvallisempi paikka • Allekirjoita 5.10. tyttöjen kirjoittama avoin kirje, jossa vaadimme sosiaalisen median yhtiöitä puuttumaan verkkohäirintään aiempaa aktiivisemmin. 15 min. Perusta omakeräys ja kannusta kaverisi lahjoittamaan • Montako saat mukaan tukemaan tyttöjen koulutusta ja digitaitojen kehittymistä? kerays.plan.fi 30 min. Lainaa tyttöihin liittyvä kirja kirjastosta • Yli 100 kirjastoa ympäri Suomea on mukana tyttöjen päivässä. Kirjastot laittavat esille tyttöjen oikeuksiin ja verkkohäirintään liittyviä kirjoja. Onhan sinun lähikirjastosi mukana? @plansuomi 60 min. + Osallistu tapahtumaan tai lähde vapaaehtoiseksi. • Osallistu tapahtumaan. Voit tavata vapaaehtoisiamme usealla paikkakunnalla ja verkossa tyttöjen päivänä. Löydät tulevat tapahtumat nettisivujemme tapahtumakalenterista: plan.fi/tapahtumakalenteri • Vieraile valokuvanäyttelyssämme. Valokuvanäyttelyitämme on yli 10 eri paikassa tyttöjen päivänä. Näet myös ne tapahtumakalenterista. • Lähde vapaaehtoiseksi. Tyttöjen päivä on loistava aika aktivoitua ja toimia tyttöjen puolesta. Aloita innostava vapaaehtoistoiminta ja tue tyttöjä! Rekisteröidy vapaaehtoiseksi sivuillamme: plan.fi/vapaaehtoiseksi 24
Y hteistyömme jatkuu pitkäaikaisen kumppanimme Kotipizzan kanssa. Tämän vuoden alusta Kotipizza on tukenut Smartup Factory -hankkeita Ugandassa ja Etiopiassa. Smartup Factoryjen keskuksissa nuoret oppivat teknologiaa, elämäntaitoja, yrittäjyyttä ja johtajuustaitoja. Työllistyminen on usein näistä kyvyistä kiinni. World Economic Forum on arvioinut, että maailmanlaajuisesti yli 90 prosenttia tulevaisuuden työpaikoista vaatii kehittyneitä digitaalisia taitoja. Smartupien toiminta-alueilla harvalla on pienestä pitäen älypuhelin ja pääsy internetiin. Planin työpajoissa nuoret pääsevät käyttämään teknologiaa ja kouluttautumaan esimerkiksi sovelluskehittäjiksi. Moni oppilaista on työttömiä, koulupudokkaita tai vaikeista kotioloista. – Koulutus ja sen kautta mahdollisuus toteuttaa unelmiaan ovat Kotipizzalle tärkeitä asioita. Siksi haluamme olla mukana tukemassa työtä, jonka tarjoamilla taidoilla nuori voi vaikka perustaa oman yrityksen, sanoo Kotipizzan vastuullisuuspäällikkö Anna Rahikainen. Digitalisaatiossa tytöillä on suuri riski jäädä jälkeen. Puhutaan sukupuolten välisestä digitaalisesta kuilusta, koska miehet ja pojat pääsevät helpommin teknologian pariin. Monissa kehittyvissä maissa perheen pojat voivat todennäköisemmin käyttää nettiä tai hankkia älypuhelimen. Koulussa vähät tietokoneet päätyvät helposti poikien käyttöön, eikä tyttöjen ole aina turvallista harjoitella käyttöä vaikkapa nettikahvilassa. Yleinen asenne on, että teknologia on poikia varten. Tytöt myös kohtaavat maailmanlaajuisesti verkossa poikia enemmän häirintää ja vihapuhetta. Digikuilun ylittäminen on tytöille kahta vaikeampaa, koska heidän yhteiskunnallinen asemansa on usein heikompi. Monessa maassa tytöt huolehtivat yleensä perheen kotiaskareista. Niihin kuluva aika on pois opinnoista. Smartup Factoryt ovat antaneet tytöille mahdollisuuden koulutukseen ja ammattiin. Entiset opiskelijat ovat rakentaneet esimerkiksi vertais oppimisen verkkoalustan nuorille sekä sovelluksen, joka lisää kypärän käyttöä mopotakseissa. Moni opiskelijoista on jäänyt kouluun mentoriksi. Pelkästään Ugandan Smartup Factoryistä on hyötynyt jo yli 4 500 nuorta. Toiminta edistää yhteiskuntaa, jossa tytöt ja naiset osallistuvat työelämään ja päätöksentekoon. Tasa-arvo on avainasemassa kestävässä kehityksessä. Koulutetuilla tytöillä on esimerkiksi paremmat valmiudet kehittää ratkaisuja ilmastokriisiin. Kun tytötkin dataavat, ehkäisee se eriarvoisuuden toistumista digimaailmassa. Koulutus on silta digikuilun yli Digitaidot ovat yhä tärkeämpiä työelämässä, myös kehittyvissä maissa. Kotipizzan tuella kuromme umpeen sukupuolten välistä digitaalista kuilua kouluttamalla tyttöjä. Kotipizza on tehnyt yhteistyötä Plan International Suomen kanssa vuodesta 2016. Ketju on tukenut Smartup Factory -toimintaa vuoden 2020 alusta. Lue lisää osoitteesta plan.fi/maailmanparhaitakoodareita. YRITYSUUTISET 25
Tyttösponsorimme tukevat heikossa asemassa olevia tyttöjä oppimaan omista oikeuksistaan ja puolustamaan niitä. Lahjoittamalla hätäapukeräykseemme osoitteessa lahjoita.plan.fi/hataapu tuet Gradin kaltaisia tyttöjä siellä, missä avun tarve on kaikista suurin. Kummit ja tyttösponsorit Kummit ja tyttösponsorit D zalekan pakolaisleiri Malawissa on koti yli 40 000 pakolaiselle. Heistä suurin osa on paennut Kongon demokraattisesta tasavallasta, joka on kärsinyt jo vuosia kestäneistä levottomuuksista ja väkivallasta. Yksi kongolaisista pakolaisista on 19-vuotias Gradi, joka pakeni isänsä ja pikkuveljensä kanssa kotimaastaan 12 vuotta sitten. Ensimmäiset vuodet Dzalekan pakolaisleirillä olivat vaikeita, ja uuteen ympäristöön totutteleminen oli hankalaa. Pakolaisleirin arkea leimaavat lukuisat sosiaaliset ongelmat. Asukkailla on pulaa ruuasta, vedestä ja asunnoista. – Loppujen lopuksi meillä ei kuitenkaan ollut muuta mahdolli suutta kuin tottua. Tämä on nyt meidän elämäämme, Gradi kertoo. Isä kannustaa opiskelemaan Nykyisin Gradi perheineen on kotiutunut leirille hyvin. Gradin isä on perustanut leirille pienen elokuvateatterin, johon leirin asukkaat voivat tulla katsomaan elokuvia tai jalkapallootteluita. Elokuvateatterin pääsymaksuista isä saa pientä voittoa, jonka avulla hän pystyy ostamaan perheelleen ruokaa ja vaatteita. Isän periksiantamattomuus inspiroi Gradia. – Isäni on hyvin rohkea mies. Hän on pitänyt meistä huolta koko sen ajan, kun olemme asuneet leirillä, Gradi kertoo. – Hän tukee minua kaikessa, mitä ikinä päätänkin tehdä. Isäni on aina kannustanut minua opiskelemaan. Gradi puhuu viittä kieltä ja on opiskellut jo paljon. Parhaillaan hän suorittaa sosiaalityön tutkintoa verkossa. Opiskelua siivittää myös toivo paremmasta tulevaisuudesta. Gradi uskoo, että opintojensa kautta hän voi auttaa perhettään pääsemään pois pakolaisleiriltä. – Haaveilen paremmasta tulevaisuudesta itselleni ja perheelleni. Kerho kuin perhe Dzalekan pakolaisleirin nuorten tiloissa kokoontuu Plan International Malawin perustama Girls Get Equal -kerho, joka tukee pakolaisleirillä asuvia tyttöjä. Kerhossa leirillä asuvat tytöt voivat puhua kohtaamistaan ongelmista ja etsiä niihin ratkaisuja yhdessä. Gradi kuvailee kerhon olevan hänelle kuin toinen perhe. – Olen saanut kerhosta valtavasti itseluottamusta ja voimaa. Moni pakolaisleirin tyttö kamppailee valtavien haasteiden kanssa. Gradi toivoo heidän tietävän, että heillä on paljon annettavaa maailmalle. – Tyttöjen kokemasta syrjinnästä huolimatta toivon heidän tietävän, että he voivat saavuttaa unelmiaan, Gradi sanoo. – Jotta tytöt voivat päästä tasa-arvoiseen asemaan, heille täytyy antaa mahdollisuus löytää itsensä – eikä heitä pidä syrjiä tai nähdä heikkoina. "Olen ylpeä itsestäni" Vaikka Gradi on asunut pakolaisleirillä vuosia, hän kertoo kamppailleensa nuorempana pakolaisindentiteettinsä kanssa. – Aiemmin minusta tuntui pahalta, kun minua kutsuttiin pakolaiseksi, Gradi kertoo. Sana pakolainen tarkoitti hänen mielestään sitä, ettei osaa mitään, ei pysty mihinkään ja on riippuvainen toisista. Kasvaessaan Gradi alkoi kuitenkin ajatella toisin. – Pakolaisuus on tehnyt minusta sen, mitä olen nyt: vahvan ja sinnikkään luonteen. Olen todella ylpeä itsestäni, Gradi kertoo. – Haluan myös maailman tietävän, että pakolaiset ovat nuoria, vahvoja ihmisiä ja heillä on erilaisia kykyjä. Heillä on unelmia ja tavoitteita. Gradi unelmoi työskentelystä kaikista heikoimmassa asemassa olevien lasten kanssa. Hän toivoo voivansa tuoda heidän äänensä kuuluviin. Sinnikäs 19-vuotias on tuskin kaukana tavoitteestaan. – Elämäni pakolaisleirillä on todella kasvattanut itseluottamustani. Se on näyttänyt minulle, että tyhjästäkin voi rakentaa jotain. "Pakolaisuus on tehnyt minusta vahvan ja sinnikkään luonteen" Sodan ja väkivallan vuoksi Kongosta paennut Gradi haaveilee, että saavuttaa opintojen avulla paremman tulevaisuuden. 26
Milloin saan kuulumisia kummilapsestani? Poikkeusolojen vuoksi kummikirjeitä ei ole voitu toimittaa yhteisöihin viime kuukausien aikana. Kummit ovat kuitenkin voineet lähettää tervehdyksiä kummilapsilleen Oma Plan -palvelun kautta. Puramme rajoitusten aikana kertyneen kirjesuman, kunhan ohjelma-alueidemme paikalliset olosuhteet sen sallivat. Vastauksen saamisessa voi valitettavasti kestää hyvinkin pitkään. Toivomme ymmärrystä kirjeenvaihdon huomattavalle hidastumiselle. Myös kummilasten vuosiraporttien laatiminen on viivästynyt. Keskitymme edelleen koronaviruksesta johtuvaan hätäaputyöhön ja muihin kummiuteen liittyviin toimintoihin, joten osa kummeista saattaa saada raportin vasta ensi keväänä. Olemme koostaneet eri maanosia koskevaa tietoa siitä, miten korona on vaikuttanut eri alueilla ja mitä tämä merkitsee kummitoiminnalle ja työllemme paikan päällä. Lue mielenkiintoinen katsaus osoitteesta plan.fi/kummityojatkuumyoskoronapandemiankeskella. Olemme myös lisänneet maakohtaisia tiedotteita kummilapsesi maan tilanteesta Oma Planiin, joka löytyy osoitteesta plan.fi/omaplan. Olethan päivittänyt yhteystietosi? Ajantasaisilla yhteystiedoilla varmistat, että saat kaikki lähettämämme viestit. Viestien vastaanottaminen sähköisesti joko Oma Plan -palvelussa tai sähköpostitse vähentää kulujamme, jolloin voimme käyttää jokaisen säästyvän sentin työhömme maailman lasten hyväksi. Yhteystietojen päivitys onnistuu Oma Planin kautta osoitteessa plan.fi/omaplan tai sähköpostitse lahjoittajapalveluun: info@plan.fi Lahjoittajapalvelu on tukenasi Vastaamme mielellämme kaikkiin kummiuteen ja lahjoittamiseen liittyviin kysymyksiin. Puhelin 09 6869 8030 (ma–pe klo 10–13). info@plan.fi Usein kysyttyä Kummilapsi Raziya on ommellut yli 300 kasvomaskia Päivi Nepola Lahjoittajasuhteiden ja -toimintojen asiantuntija 14-vuotias Raziya on bangladeshilainen Plan-kummi lapsi. Kun koronapandemia sulki koulut ja rajoitti liikkumista Bangladeshissa, Raziya päätti käyttää ylimääräisen vapaa-aikansa kasvomaskien ompelemiseen, jotta voisi auttaa yhteisöään suojautumaan virukselta. Raziyan äiti työskentelee räätälinä, joten äiti ja tytär ovat hyödyntäneet äidin työstä yli jääviä kankaita maskien valmistuksessa. Tähän mennessä Raziya on valmistanut yli 300 maskia ja jakanut niitä ystävilleen ja naapureilleen. – Olen kehottanut läheisiäni käyttämään maskia poistuessaan kotoaan sekä pesemään käsiään, jotta he pysyisivät turvassa virukselta, Raziya kertoo. 27
Oletko huomannut valokuvissamme ja videoissa värikkään yhtäläisyysmerkin, joka on maalattu nuorten aktivistien poskiin? Tasa-arvon merkki, englanniksi ”equality sign”, on osa Planin kansainvälisen kampanjan Girls Get Equal kuvastoa. Merkki viestii siitä, että samat oikeudet kuuluvat jokaiselle ikään, sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Girls Get Equal -kampanja keskittyy nuorten, erityisesti tyttöjen ja nuorten naisten, oman aktivis min tukemiseen ympäri maailmaa. Sen viesti on, että tyttöjen tulee saada valtaa, vapautta ja heille kuuluvaa arvostusta. Tyttöjen päivän alla on hyvä hetki kokeilla tasa-arvon merkkiä myös omassa somessasi. Instagramista löydät merkin giffinä hakusanalla ”girlsgetequal”. Kasvomaalaus tasaarvon puolesta Terveellinen ja maukas hummus-tahna on yksi Lähiidän keittiöiden tunnetuimmista herkuista. Vegaaninen hummus soveltuu niin leivänpäälliseksi, dipiksi kuin kastikkeeksikin. Kaupoista löytyy valmiita hummuksia, mutta paras tahna syntyy tuoreeltaan omassa keittiössä. Makua voi muunnella esimerkiksi lisäämällä chiliä, paprikajauhetta tai korianteria sekä säätämällä tahinin määrää oman mielen mukaiseksi. AINEKSET: 6 dl kypsiä kikherneitä 150 g tahinia 2 valkosipulin kynttä 1 sitruunan mehu 1 tl suolaa loraus oliiviöljyä VALMISTUS: Soseuta muut ainekset paitsi öljy tehotai sauvasekoittimella tasaiseksi. Levitä laakeaan tarjoiluastiaan ja lorauta päälle laadukasta oliiviöljyä. Hummus säilyy jääkaapissa muutaman päivän. Sitä voi myös pakastaa. PLAN KOKKAA Hummus tuo Lähi-idän kotikeittiöön 28 plan palat Ku va : Ad ob eS to ck
PLAN KUUNTELEE PLAN LUKEE Inhimillisiä tarinoita epäinhimillisissä oloissa Australian turvapaikka politiikka tunnetaan yhtenä maailman ankarimmista. Maahan pyrkivät siirtolaiset suljetaan usein vuosiksi leireille, jotka eivät usein vastaa YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan kansainvälisiä vaatimuksia. Draamasarja Stateless sijoittuu vuoteen 2004, mutta on kritiikissään purevan ajankohtainen. Näyttämönä on keskelle aavikkoa pystytetty vankilamainen leiri, jolla vartijat kohtelevat turvapaikanhakijoita sadistisesti turvakameroilta piilossa. Medialle ja viranomaisille näytetään vain kiillotettu julkisivu. Sarja tarkastelee järjestelmää venepakolaisina saapuneen afgaani perheen, mieleltään järkkyneen australialaisnaisen, keskuksen näyttämishaluisen uuden johtajan sekä hyvään pyrkivän vartijan näkökulmista. Koskettavimmaksi nousee tarina talibaneja paenneesta isästä ja hänen teinityttärestään, jotka ovat menettäneet puolet perheestään matkalla. Isä joutuu tekemään raastavia valintoja painajais maisessa tilanteessa, jossa kaikki tiet päättyvät umpikujaan. Leirin asukkaiden ja vartijoiden keskinäiset suhteet rakentuvat uskottavasti ja koskettavasti syventyvän epätoivon kierteessä. Iida Riekko Stateless. Netflix 2020. K16. Aavikkobluesia futuristisilla saundeilla Elektronisessa musiikissa on pitkään ollut valloillaan 1980 -luvulle kumartava synthwave-buumi, ja buumin kylkeen osuu vallan mainiosti myös nigeriläinen artisti Hama. Vaikka Haman saundit virittävät synthwaven ja videopelimusiikkien tunnelmaan, sävellysten juuret eivät ole kasarin popkulttuurissa vaan syvällä Nigerin ja tuaregien musiikkiperinteissä. Vaikutteita löytyy myös nigerialaisesta hiphopista ja 1990-luvun teknosta. Haman instrumentaalinen musiikki on vangitsevaa. Futuristiset saundimaailmat ja luupit yhdistyvät tuaregien aavikkoblues-henkisiin sävellyksiin hienosti ja kekseliäästi. Kokonaisuus on tyylikkään minimalistinen, ja yksinkertaisesta laitearsenaalista on revitty intohimolla kaikki irti. Levyn julkaissut Sahel Sounds on tehnyt muutenkin hienoa pioneerityötä saadakseen länsiafrikkalaista musiikkia koko maailman kuultavaksi. Esimerkiksi levymerkin listoilta löytyvä naisvoittoinen tuareg-bändi Les Filles de Illighadad kannattaa myös ehdottomasti ottaa kuuntelulistalle. Kalle Heino Hama: Houmeissa. Sahel Sounds 2019. Miehille tehty maailma Erityisen hyvän tietokirjan tunnistaa siitä, että sitä lukiessaan haluaisi piirtää marginaalit täyteen huutomerkkejä ja jakaa oppimansa heti muillekin. Juuri tällainen on Caroline Criado Perezin teos Näkymättömät naiset. Miksi naisia paleltaa toimistoissa ja älypuhelimet tuntuvat liian suurilta naisten käteen? Miksi naisten sydänkohtaukset ja tyttöjen autismi jäävät usein diagnosoimatta? Perez osoittaa terävästi, että näennäisen sukupuolineutraali maailmanjärjestys on kaikkea muuta. Tilat, tavarat, palvelut ja ratkaisut on suunniteltu valta-asemassa olevan sukupuolen eli miesten keholle ja tarpeille. Perez pureutuu myös globaaleihin kehityshaasteisiin. Naiset käyttävät esimerkiksi yhteensä 97 miljardia tuntia vuodessa etsiessään turvallista paikkaa käydä tarpeillaan, koska heillä ei ole käytössään kunnon vessoja. Ympäri maailmaa naisia pelottaa käyttää joukkoliikennevälineitä seksuaalisen väkivallan vuoksi. Datan ja huomion puute on johtanut ratkaisujen puutteeseen. Criado Perez muistuttaa vastaansanomattomasti, että tasaarvon saavuttamiseksi päättäjiksi, tutkijoiksi ja suunnittelijoiksi on saatava lisää naisia. Iida Riekko Caroline Criado Perez: Näkymättömät naiset – Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY 2020. PLAN KATSOO 29
Ku va : Ad ob eS to ck Maitei! Olen jaguaari, läntisen pallonpuoliskon suurin kissapeto. Voin saavuttaa yli kahden metrin pituuden ja painaa 150 kiloa. Ei olekaan ihme, että lajini edusti voimaa Etelä-Amerikan muinaisissa alkuperäiskansojen kulttuureissa. Toisin kuin moni muu kissa minä olen taitava uimari ja jopa sukellan mielelläni. Viihdynkin vesistöjen läheisyydessä. Ruokavalioni on todella monipuolinen, sillä saalistuslistalleni kuuluu noin 85 eläinlajia. Saaliini nautin usein puussa. Luonnossa elän hieman yli kymmenen vuotta, mutta eräs lajitoverini eli vankeudessa jopa 32-vuotiaaksi. Me jaguaarit tarvitsemme paljon tilaa, sillä viihdymme laajoilla, omilla reviireillämme. Monin paikoin elintilamme onkin käynyt liian ahtaaksi. Onneksi ihmiset ovat alkaneet kiinnittää huomiota suojelumme. 30 junior-plan Tervetuloa Paraguayhin Junior-Planin matkassa! Kuuden miljoonan asukkaan Paraguay sijaitsee keskellä EteläAmerikan mannerta Paraguayjoen ympärillä. Jopa 95 % väestöstä on espanjalaisten valloittajien ja guarani-alkuperäiskansan jälkeläisiä eli mestitsejä. Guarani on maassa puhutumpi kieli kuin espanja. Paraguayn suosituin juoma on mate, joka on teetä muistuttava matepuun lehdistä ja versoista valmistettu piristävä juoma. Sillä on tärkeä rooli maan kulttuurissa ja sosiaalisessa elämässä. Maniokki on paraguaylaisille samanlainen perinteisen ruokavalion perusta kuin peruna suomalaisille. Plan on työskennellyt Para guayssa vuodesta 1994. Maassa yleisiä ongelmia ovat koulutuksen puute sekä tyttöjen heikot mahdollisuudet osallistua työelämään ja yhteiseen päätöksentekoon. Erityisen heikossa asemassa ovat vammaiset ja vähemmistöihin kuuluvat tytöt. Ratkomme näitä ongelmia yhdessä tyttöjen ja heidän yhteisöjensä kanssa.
” Ajatuksella ja älyllä toteutettu ikkuna moniarvoiseen maailmaan. Tuure Kilpeläinen Muusikko ja lauluntekijä Tilaa uudistunut lehti: maailmankuvalehti.fi/tilaus 4 nroa 25 €