plan 2/2020 LIBANON KORONAKRIISI FILIPPIINIT Pakolaistytöt haluavat kouluun eivätkä naimisiin Plan suojelee lapsia pandemian vaikutuksilta ympäri maailmaa Vesipumppu toi terveyttä, puhtautta ja vaurautta syrjäiseen kylään Pakolaistytöt haluavat kouluun eivätkä naimisiin Plan suojelee lapsia pandemian vaikutuksilta ympäri maailmaa Vesipumppu toi terveyttä, puhtautta ja vaurautta syrjäiseen kylään
Yhdessä voimme suojella lapsia maailmanlaajuisen kriisin keskellä Koronapandemia on aiheuttanut ennennäkemättömän kriisin koko maailmassa. Plan nosti koronapandemian aiheuttaman tilanteen korkeimmalle kriisitasolle koko organisaatiossa. Keräämme varoja, jotta voimme suojella heikoimmassa asemassa olevia lapsia ja estää pandemian leviämisen haavoittuvaisiin yhteisöihin. Kansainvälisen hätäapukeräyksemme tavoite on kerätä yhdessä 100 miljoonaa euroa. Lasten ja erityisesti tyttöjen oikeudet ovat uhattuina, ja meidän on vastattava tähän uhkaan. Kriisitilanteissa työskentelemme yhteistyössä paikallisten ihmisten, viranomaisten ja muiden järjestöjen kanssa. Nopeasti muuttuvissa tilanteissa hyvä yhteistyö ja koordinaatio ovat välttämättömiä. Ne merkitsevät nopeampaa ja tehokkaampaa avustustyötä. Toimimme yli 70 maassa ja olemme usein paikalla jo ennen, kuin katastrofi iskee. Näin oli myös koronaviruksen levitessä: pystyimme aloittamaan nopeasti tiedon levittämisen viruksesta ja sen ehkäisystä, käsienpesupisteiden rakentamisen ja hygieniatarvikkeiden jakamisen yhdessä kumppaneidemme kanssa. Kriisien ja katastrofien – myös koronapandemian – aikana teemme kaikkemme, jotta voimme turvata lasten oikeuksien toteutumisen ja koulutuksen jatkumisen. Haluatko lahjoittaa hätäapukeräykseemme tai kertoa siitä sosiaalisessa mediassa? Lue lisää: plan.fi/korona Äänestä ja osallistu kilpailuun Mikä on lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit lukea, tai antaa palautetta toimitukselle. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa Anni Valtosen upean kirjan Elämäni Kolumbia, josta voit lukea lisää sivulta 29. Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi. Kerrothan myös osoitteesi. Lukijat valitsivat numeron 1/20 kiinnostavimmaksi jutuksi koskettavan reportaasin Isoäiti ja lapsenlapsi kamppailevat yhdessä silpomista vastaan. Lukijapalkinnon voitti Satu Lehtonen Helsingistä. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen lahjoittajapalvelustamme info@plan.fi. Onnea ja kiitos vastaajille! 2 PEFC/02-31-170 4041 0089 Plan 2/20 ?kesäkuu 2020 Julkaisija Plan International Suomi ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Mikko Toivonen Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Taitto: Tuija Sorsa Paino: Painotalo Plus Digital Oy. Painosmäärä: 28 100 kpl. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2020. Plan International Suomi ? Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Paula Salovaara (pj.), Virpi Haaramo, Laura Marjamäki, Gunvor Kronman, Pasi Rajala, Eeva Salmenpohja, Tommi Tervanen ja Nasima Razmyar. Lastenhallituksen edustaja Priya Härkönen. Lahjoittajapalvelu: ma–pe klo 10–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse lahjoittajapalveluumme (09) 6869 8030. Keräyslupa: POL-2015-4693 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakasja sidosryhmärekisteri. ajankohtaista
Ossi Heinänen Pääsihteeri Plan International Suomi Valtaosa maailman koululaisista ei pääse koronapandemian takia oppilaitokseensa. Vaarana on, että erityisesti matalan tulotason maissa elävien teinityttöjen koulutus katkeaa lopullisesti. Tytöt ovat tutkitusti kriiseissä kaikkein heikoimmassa asemassa. Kun pandemia yhdistyy köyhyyden ja syrjinnän vaikutuksiin, seuraukset tyttöjen koulutu kselle ovat tuhoisat. Maissa, joissa sosiaaliturva on heikko, taloudelliset vaikeudet ajavat perheitä luopumaan tyttäriensä kouluttamisesta. Tyttöjen koulutus katkeaa todennäköisimmin teini -iässä. Tiedämme aiemmista kriiseistä, että poikkeusoloissa tyttöjen tekemä kotija hoivatyö lisääntyy ja tyttöjen on ansaittava rahaa perheelleen. Poikkeustila altistaa tyttöjä väkivallalle ja seksuaaliselle hyväksikäytölle, sillä he ovat kotona ilman koulun suojaavia rakenteita. Tämä lisää teiniraskauksia, samoin kuin seksuaalija lisääntymisterveys palveluiden sulut. Länsi-Afrikkaa vuonna 2014 koetelleen ebolaepidemian aikana teiniraskaudet lisään tyivät joissain toimintayhteisöissämme jopa 65 prosenttia. Perheiden taloudellinen ahdinko lisää myös lapsiavioliittoja. Useissa toimintamaissamme eteläisessä Afrikassa ilmoitukset lapsiavioliitoista ovat jo lisääntyneet. YK:n väestö rahasto arvioi, että koronapandemia voi kasvattaa lapsiavioliittojen määrää tulevan vuosikymmenen aikana 13 miljoonalla. Lapsityö, liian varhaiset avioliitot ja teiniraskaudet johtavat usein siihen, että tytöt jäävät pysyvästi pois koulusta. Ilman koulutusta heidän on vaikea päättää tulevaisuudestaan ja nousta köyhyydestä. Heidän osaamisensa ja tulonsa eivät tällöin koidu yhteisön ja yhteiskunnan hyödyksi. Nyt on välttämätöntä varmistaa koulutuksen sekä seksuaalija lisääntymisterveyspalveluiden jatkuvuus. Koulun tärkeät palvelut, kuten kouluruokailu ja psykososiaalinen tuki, on turvattava pandemian aikana. Kun lähiopetus taas alkaa, teinityttöjen paluuta kouluun on tuettava. Kahdenkymmenen viime vuoden aikana tyttöjen koulutus on parantunut merkittävästi, mutta nyt pandemia vaarantaa saavutetut tulokset. Emme saa antaa korona pandemian viedä tytöiltä mahdollisuutta koulutukseen ja tulevaisuuteen. Pandemiasta johtuen osa ulkoministeriön ja suomalaisten lahjoittajiemme tukemista hankkeista keskittyvät nyt epidemian vastaisen työn vahvistamiseen. Teidän Planin tukijoiden rooli tyttöjen oikeuksien edistämisessä on äärimmäisen tärkeä. Koronapandemian aikana apunne merkitys kasvaa entisestään. Suuri kiitos teille tuestanne! Koronapandemia vaarantaa teinityttöjen koulutuksen ja lisää lapsiavioliittoja 3 pääkirjoitus 4 "Haluan kouluun enkä naimisiin" 10 Uutisia maailmalta 14 Uutisia Suomesta 16 Puhdas vesi toi Darwinin kotikylään terveyttä ja vaurautta 20 Guineassa juhlitaan nyt naiseksi tuloa ilman sukuelinten silpomista 22 Ei hymyilytä -haasteen voittaja kuvasi itsensä synnytyssalissa 23 Lahjaksi parempi maailma 24 Kummit ja tyttösponsorit 26 Yritysuutiset 27 Vapaaehtoiset 28 Junior-Plan 30 Plan-palat SISÄLLYS 4 16 20
Amal ei ole koskaan käynyt koulua, mutta hänen suurin haaveensa on opiskella opettajaksi. 4
Haluan kouluun enkä naimisiin K ymmenkunta pressutelttaa seisoo mutaisella rinteellä Akkarin kaupungin lähellä PohjoisLibanonissa. Syyrialainen Amal, 11, asuu yhdessä niistä äitinsä ja viiden sisaruksensa kanssa. Hän on elänyt täällä yli kuusi vuotta. – En osaa lukea enkä kirjoittaa. En ole koskaan käynyt koulua. Meillä ei ole täällä mitään tekemistä. Olen päivisin kotona ja leikin nuorempien sisarusteni kanssa tai autan äitiäni, Amal kertoo. – Olisi ihanaa käydä koulua. Haluaisin tulla opettajaksi ja opettaa lapsia kirjoittamaan isossa koulussa. Amal oli vain neljävuotias, kun perheen piti paeta pommituksia Idlibin kaupungista. Hän ei muista paljoa paosta tai elämästä Syyriassa, mutta hänen äitiään Rimiä, 32, piinaavat voimakkaat muistot. – Nuorin tyttäreni syntyi keisarileikkauksella. Olin juuri synnyttänyt hänet, kun pommit alkoivat putoilla Idlibiin. Jouduimme paniikkiin ja päätimme paeta. Me vain juoksimme. Pitelin käsilläni vatsaani, jotta leikkaus haavan tikit eivät aukeaisi, Rim kertoo. Kesken pakoa vanhin lapsista huomasi, että vastasyntynyt sisko oli jäänyt sairaalaan. – Kuvittele sellaista pelkoa, että voit unohtaa oman lapsesi! Vanhin tyttäreni juoksi hakemaan vauvan. 11-vuotiaana vieraan miehen morsiameksi Rim silittää nyt seitsemänvuotiaan kuopuksensa hiuksia ja halaa tätä tiukasti. Tyttö rutistaa äitiään hymyillen. Pressuteltan ainoan huoneen lattiaa peittävät paksut matot, ja sen keskellä on pieni tulipesä. On vetoista ja koleaa. Ikkuna -aukkoja ei saa kiinni. Rim kertoo, että talvi on ollut ”helvetillinen”. Lumi ja kylmä vesi ovat tunkeutuneet sisään pressun alta. Nuorimmainen on sairastellut niin paljon, että joutui sairaalahoitoon. – Mieheni kuoli Syyriassa, ja jäin yksin kuuden lapsen kanssa. Minulle piti tehdä kohtuleikkaus, ja pojallani on epilepsia. Mikään ei ole äidille niin kauheaa kuin se, ettei voi tarjota lapsilleen sitä, mitä he tarvitsevat. Tiedän kyllä, mitä lapseni kaipaavat – esimerkiksi että Amal tahtoo kouluun, Rim sanoo. Syyrialaisten pakolaistyttöjen elämä Libanonissa on täynnä vaikeuksia. Amal, 11, ei ole koskaan käynyt koulua ja oli vähällä joutua naimisiin. Raghad, 12, joutuu lopettamaan opinnot ja tienaamaan rahaa. Samiha, 18, kamppailee voidakseen päättää omasta elämästään. Plan International auttaa tyttöjä tavoittelemaan hyvää tulevaisuutta. Teksti: SOFIA KLEMMING NORDENSKIÖLD Kuvat: SIMA DIAB 5
L ibanonissa asuu yli miljoona syyrialaispakolaista. Lisäksi siellä elää yli 180 000 palestiinalaispakolaista. Tämä tarkoittaa, että 4,5 miljoonan asukkaan Libanonissa on maailman eniten pakolaisia väkilukuun suhteutettuna. Valtio kamppailee jopa 40 prosentin työttömyyden, suuren valtionvelan ja riittämättömän sosiaaliturvan kanssa. Yli puolet Libanonin syyrialaispakolaisista elää äärimmäisessä köyhyydessä. Pakolaisten tilanne vaikeutuu vuosi vuodelta, koska asumisen ja ruuan hinta nousevat eikä useilla syyrialaisilla ole työlupaa. – Syyrialaisten pakolaislasten suurimmat haasteet ovat lapsiavioliitot, lapsityö ja se, että niin harva käy koulua. Kokonainen sukupolvi on menettämässä lapsuutensa ja tarvitsee välitöntä apua, sanoo Elissa Alhassrouny, Plan International Libanonin lastensuojelun asiantuntija. Plan International tarjoaa yhdessä paikallisten kumppaneidensa kanssa psykososiaalista tukea ja toimintaa syyrialaisille ja libanonilaisille lapsille ja nuorille, jotka ovat haavoittuvassa asemassa. He oppivat ryhmissä ikätasoisesti lasten oikeuksista sekä lapsiavioliittojen ja lapsi työn haitoista. Teini-ikäiset saavat myös tietoa seksuaalija lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista. Lapset, jotka ovat vaarassa joutua naimisiin tai töihin, saavat tukea Planin tukemilta ammattilaisilta. Amalin 15ja 16-vuotiaat siskot tarjoilevat teetä. He ovat jo naimisissa ja asuvat lähistöllä miestensä kanssa, mutta viettävät usein aikaa äitinsä ja sisarustensa luona. Kun perhe tuli mukaan Plan Internationalin ohjelmatyöhön, 11-vuotiaan Amalin avioliitto oli jo järjestelyvaiheessa ja Amal oli aloittanut työt kotiapulaisena. – Äiti halusi naittaa minut, koska hänellä ei ole rahaa. En tiennyt miehestä mitään ja sanoin, etten tahdo naimisiin, koska olen liian nuori, Amal kertoo. Pakolaislapset oppivat kerhossa oikeuksistaan Amal käy nyt kahdesti viikossa kerhossa Planin tukemassa keskuksessa. Se toimii vanhassa omakotitalossa kukkulan laella. Talosta avautuu näköala laaksojen yli. Amal ja muut syyrialaislapset oppivat kerhossa esimerkiksi terveydestä sekä lapsityön ja varhaisavioliittojen riskeistä. Ohjaaja Larma Amine on työskennellyt vuosia syyrialaislasten kanssa. – Kun kuulimme, että Amal kävi töissä ja oli joutumassa Amalin perhe on asunut jo kuusi vuotta pressuteltassa. Talvisin lumi ja vesi valuvat sisään telttaan. KÖYHYYS AJAA LAPSITYÖHÖN JA VARHAISAVIOLIITTOIHIN Planin kerhossa Raghad ja muut pakolaistytöt saavat olla hetken aikaa lapsia ja keskittyä leikkeihin. 6
naimisiin niin nuorella iällä, päätimme puhua hänen äidilleen ja yrittää saada hänet muuttamaan mielensä. Se toimi, hän kertoo. Amal ei ole vielä päässyt kouluun, mutta Planin tuella naimakauppa on peruttu ja Amal sai lopettaa palkkatyön. Myös hänen pikkusisaruksensa käyvät Planin kerhossa. Ryhmän lapset maalaavat paperille vihreän ja punaisen käden. Oppitunti käsittelee sitä, millainen fyysinen läheisyys on hyväksyttävää ja millainen ei. Ohjaaja kysyy, mitä lapset tekisivät, jos joku aikuinen pyytäisi heitä riisuutumaan. Lapset nostavat punaisen käden. – Minusta on kiva tulla tänne. Aiemmin olin tosi onneton, mutta voin paremmin nyt, kun olen saanut apua. Olin onnellinen, kun äiti muutti mielensä eikä naittanutkaan minua, Amal kertoo. – Nyt äiti on löytänyt töitä, joten minun ei tarvitse käydä töissä. Tiedän, että äiti suojelee meitä. Koulun loppu ja töiden alku huolettavat Plan Internationalin työntekijät kohtaavat Libanonissa jatkuvasti lapsia, joita painaa vastuu perheen selviytymisestä. Erityisesti yksinhuoltajaäitien lapset ovat haavoittuvassa asemassa. Tutkimusten mukaan naisten elättämät taloudet ovat Libanonissa köyhempiä kuin miesten elättämät, ja monen on vaikea saada ruoka riittämään. Työtä tekevät tytöt tienaavat vähemmän kuin työtä tekevät pojat, käyvät koulua harvemmin ja kohtaavat työssään enemmän hyväksikäyttöä. 12-vuotias Raghad asuu äitinsä ja kuuden sisaruksensa kanssa Tyressä Etelä-Libanonissa. Perheen isä on muuttanut asumaan toisen naisen kanssa. – Käyn kuudetta luokkaa. Mutta äiti on sanonut, että ensi vuonna minun täytyy lopettaa koulu, jotta voin ansaita enemmän rahaa. Rupean poimimaan appelsiineja ja banaaneja. Työ on todella rankkaa. Miksi minun täytyy keskeyttää koulu, kun kaverini jatkavat? Olen todella hyvä oppilas, Raghad sanoo. Hänen äitinsä on jo selittänyt tilanteen. – Pikkusiskoni syntyi ennenaikaisesti, ja hänelle piti tehdä sydänleikkaus Beirutissa. Leikkaus oli kallis, ja meidän täytyy nyt maksaa velkaa. Vanhempi siskoni on jo lopettanut koulun ja työskentelee joka päivä äidin kanssa. Isäni ei tue meitä mitenkään. KUMMIT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ 7
Tulevaisuus ahdistaa Raghadia. – En ole kertonut kenellekään tilanteestani, koska minulla ei ole ketään, jolle puhua. Olen huolissani pikkusiskostani. Talomme on romahtamispisteessä. Kun äitini ja siskoni olivat kylpyhuoneessa, heidän päälleen tippui kiviä. Pelkään, että katto romahtaa päällemme, kun nukumme. Tuntuu myös kurjalta, kun kaverini saavat uusia vaatteita ja minä en koskaan saa mitään. Raghad tulee joka viikko Planin tulemaan keskukseen, jossa Tyren pakolaislapset kokoontuvat. Lapset ja nuoret saavat tukea ja mahdollisuuden tavata toisiaan. Tänään vuorossa on kerho 8–13-vuotiaille tytöille. Nauru kaikuu, kun tytöt heittelevät ilmapalloja toisilleen ja vaihtavat tietoa nimistään ja lempiruuistaan. Leikin tarkoituksena on tutustua toisiin paremmin. – Tulen iloiseksi, kun käyn täällä. Kotonani ei ole iloa, Raghad sanoo. Keskuksen ohjaajat lupaavat, että he aikovat puhua Raghadin äidille ja tarjota perheelle tukea. Raghad heilauttaa kättään ja hyppää bussiin, joka vie hänet koulun iltatunneille. Jalkapallo on Samihalle kaikki kaikessa. Hän kouluttautuu valmentajaksi ja haluaa ohjata lapsijoukkueita. Yhteisö painostaa tyttöjä naimisiin Libanonin toiseksi suurimman kaupungin Tripolin laidalla on käynnissä koulutus lapsiavioliittojen haitoista. Parikymmentä teinityttöä on kokoontunut jalkapallokentälle esittämään häävastaanottoa. Musiikki raikaa, ja tytöt vitsailevat ja nauravat. Puolet ryhmästä eläytyy nuoren morsiamen rooliin, puolet vanhemmaksi sulhaseksi. Lopuksi ryhmän johtaja kerää tytöt yhteen ja kysyy, mitä he arvelevat parille tapahtuvan muutaman vuoden sisällä. – He riitelevät joka päivä. Tyttö on liian nuori eikä pysty kantamaan avioliiton tuomaa vastuuta, yksi tytöistä arvelee. – Mies kohtelee tyttöä väkivaltaisesti, koska tyttö ei ymmärrä hänen tarpeitaan, toinen sanoo. – Pojillekaan ei ole hyväksi joutua naimisiin liian aikaisin. Tunsin pojan, joka meni naimisiin nuorena ja joutui siksi ottamaan hyvin vaarallisen työn. Hän putosi korkean rakennuksen päältä ja kuoli, kolmas kertoo. Kaikki ryhmän tytöt ovat paenneet Syyriasta. Yksi heistä on jo naimisissa, moni muu kokee painetta avioitua. Syyrialaisyhteisössä moni ajattelee, että 20-vuotias on jo vanha morsian. 8
KORONAPANDEMIA KOETTELEE PAKOLAISTYTTÖJÄ K oronapandemian aikana syyria laisten pakolaisten asema on vaikeutunut entisestään. Monen perheen on vaikea saada ruoka riittämään. Teini-ikäiset tytöt kohtaavat erityisiä haasteita. Useiden tyttöjen on esimerkiksi vaikea saada kuukautissuojia liikkumisrajoitusten ja taloudellisen ahdingon takia. – Pandemia on syventänyt Libanonin talouskriisiä ja osunut erityisesti yhteiskunnan heikoimpiin. Se on vaikeuttanut pakolaistyttöjen elämää, koska he joutuvat nyt kärsimään nälästä, väkivallan uhasta, heikosta hygieniasta sekä seksuaalija lisääntymisterveyspalveluiden katkeamisesta, sanoo Colin Lee, Planin Lähi-idän aluejohtaja. Puutteen lisäksi teini-ikäisiä pakolaistyttöjä huolestuttaa nyt koulutuksen katkeaminen ja se, että moni ei pääse poistumaan lainkaan kotoaan pandemian vuoksi. Tämä selviää Planin huhtikuussa tekemästä kyselytutkimuksesta. Plan työskentelee Libanonissa turvatakseen pakolaislasten ja -nuorten koulutuksen myös pandemian aikana, parantaakseen yhteisöjen hygieniaa ja lisätäkseen tietoa koronaviruksen torjunnasta. Samiha on torjunut yhden naimakaupan. ”Haluan päättää omasta tulevaisuudestani ja elää omaa elämääni.” Häirintä ja kiusaaminen vaikeuttavat arkea Ryhmään kuuluva 18-vuotias Samiha on asunut Tripolissa vuodesta 2013. – Muistan hyvin sodan ja paon. Idlibiä pommitettiin ramadanin aikana. Itkin, kun pakkasimme. Vanhemmat sisarukseni jäivät sinne ja elävät yhä suuressa vaarassa. Samiha asuu veljensä ja yksin huoltajaäitinsä kanssa asunnossa, jonka he ovat saaneet YK:n avulla. Vuokra on korkea, ja veli on löytänyt vain satunnaisia töitä. Samiha ei käy enää koulua. Hän joutui olemaan pitkään sairaalahoidossa anemian takia, eikä hän pystynyt enää palaamaan opintojen pariin. – Me tytöt kohtaamme paljon seksuaalista häirintää ja huutelua kaduilla. Syyrialaisia myös kiusataan, koska libanonilaiset eivät halua olla syyrialaisten lasten kanssa. Eniten minua kuitenkin huolestuttaa äitini sairastelu, erityisesti koska isäni on kuollut. Tiedän, että minun pitäisi työskennellä ja maksaa äitini hoitokuluja, Samiha kertoo. Samiha on oppinut Planin nuortenryhmässä, miksi lapsiavioliitot ovat haitallisia. – Ne vaarantavat tyttöjen terveyden ja elämän ja estävät heitä saamasta koulutuksen ja ammatin. Tytöt menettävät oikeutensa ja vapautensa. Kaksi vuotta sitten mukava poika pyysi Samihan kättä, mutta tyttö kieltäytyi, koska hän halusi tavoitella omia unelmiaan. Samihan äiti tuki ratkaisua. Jalkapallo tuo iloa ja tavoitteita elämään Tällä hetkellä Samihan elämän tärkein sisältö on jalkapallo. Hän pelaa sekajoukkueessa, johon kaikki ovat tervetulleita taustasta riippumatta. – Kun pelaan jalkapalloa, unohdan ahdistukseni ja huoleni ja sen, että olen pakolainen. Olen yleensä maalissa tai hyökkääjänä. Olen tosi hyvä maalivahti, koska annan kaikkeni. Suojelen maalia kehollani, mielelläni ja kaikella, mitä minulla on. Samiha käy myös valmentajakurssia. – Tavoitteeni on tulla futisvalmentajaksi ja valmentaa lapsia. Haluaisin muuttaa takaisin Syyriaan sisarusteni luo. Toivon, että lopulta palaamme kotiin. ”KUN PELAAN JALKAPALLOA, UNOHDAN AHDISTUKSENI JA HUOLENI.” 9
Lapset saavat kouluvaatteita, joissa voivat palata opintielle. Tukeaksemme lasten koulunkäyntiä olemme jakaneet hygieniatarvikkeita ja koulutarvikepakkauksia. Ennen jakeluita neuvottelimme viranomaisten, YK:n rauhan turvaajien ja séléka-kapinallisten kanssa sen turvaamiseksi, ettei mikään maassa toimivista 15 aseellisesta ryhmittymästä sieppaisi ja myisi lasten koulu tarvikkeita. Konfliktin eri puolilla taistel leiden perheiden lapset saivat tasapuolisesti tarvikkeita. K Koronapandemialla on vakavia vaikutuksia lasten elämään ympäri maailmaa. Pahiten vaikutukset osuvat usein tyttöihin, jotka ovat ennestään syrjityssä asemassa sukupuolensa, ikänsä ja köyhyytensä vuoksi. Viruksen mukanaan tuomat rajoitukset sekä taloudellinen epävarmuus syventävät köyhyydessä elävien perheiden ahdinkoa ja lisäävät lasten ja tyttöjen hyväksikäytön sekä sukupuolittuneen väkivallan ja lapsiavioliittojen riskiä. Koulujen sulkeminen on sulkenut satoja miljoonia tyttöjä koteihinsa. Koulut ovat lapsille turvallisia paikkoja, joissa he ovat suojassa kaltoinkohtelulta ja hyväksikäytöltä, esimerkiksi lapsityöltä. Vaarana on, että koulutie katkeaa lopullisesti. – Suurimmassa riskissä ovat teini-ikäiset tytöt. He voivat joutua varhaisiin avioliittoihin tai töihin auttaakseen perhettään selviämään. Tällöin pandemian kielteinen vaikutus jää pysyväksi, sanoo ohjelmatyön johtajamme Annukka von Kaufmann. Tukeaksemme lapsia ja heidän perheitään aloitimme nopeasti työn viruksen leviämisen hidastamiseksi. Lisäämme tietoa suojautumisesta ja vahvistamme yhteisöjen sanitaatiota ja hygieniaa. Varmistamme yhdessä opettajien, vanhempien ja terveydenhoidon ammattilaisten kanssa, että lapset saavat uutisia maailmalta SUOJELEMME LAPSIA KORONAPANDEMIAN VAIKUTUKSILTA Koronapandemia ja sen tuoma taloudellinen epävarmuus uhkaavat lasten ja erityisesti tyttöjen hyvinvointia ja tulevaisuutta. Vastaamme koronapandemiaan 50 maassa varmistaaksemme lasten oikeuksien toteutumisen myös kriisin aikana. tarvitsemansa avun kriisin aikana. Vahvistamme työtämme haavoittuvimmilla alueilla, esimerkiksi pakolaisleireillä ja slummeissa, joissa hyvän hygienian ja sosiaalisen etäisyyden ylläpitäminen on vaikeaa. Tuemme lasten mahdollisuutta oppia koulujen ollessa kiinni. Jaamme kotiin tarkoitettuja oppimispaketteja eri-ikäisten tyttöjen ja poikien tarpeisiin ja tuemme esimerkiksi opetusta tukevien radioja televisio-ohjelmien tekoa. – Monissa toimintamaissamme opetusministeriö on kutsunut järjestöt tukemaan koulutuksen jatkumista. Kaikessa työssämme huomioimme nettiin pääsyn sekä digitaalisiin välineisiin ja sosiaalisen etäisyyteen liittyvät haasteet, kertoo koulutus asiantuntijamme Kevin Nascimento. Varmistaaksemme tyttöjen ja nuorten naisten oikeuksien toteutumisen myös poikkeusoloissa teemme määrätietoista vaikuttamistyötä niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Lisäksi koulutamme terveydenhuollon työntekijöitä seksuaalija lisääntymisterveyspalvelujen jatkamisesta epidemian aikana ja sukupuolittuneen väkivallan ennaltaehkäisystä. – Koteihinsa suljetut tytöt ja nuoret naiset ovat alttiita hyväksi käytölle ja väkivallalle. Hallitusten on huomioitava heidät koronastrategiassaan ja varmistettava, että tukea on saatavilla, von Kaufmann sanoo. 10
KUMMIT ja tyttösponsorit TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ Maailman runsasväkisin valtio Indonesia on valtaisan haasteen edessä. Covid-19-taudin kuolleisuusluku on siellä suurin Aasiassa. Hidastaaksemme taudin leviämistä olemme jakaneet tuhansia hygieniapakkauksia kummilapsille Tenggaran maa kunnassa. Lisäksi edistämme terveellisiä elämän tapoja, jaamme tietoa korona viruksesta sekä kannus tamme yhteisöjä pitämään sosiaalista etäisyyttä ja pesemään käsiään usein. TYÖMME KUVINA Jordanian Plan on kehittänyt uusia tapo ja hyödyntää verkkoa lasten oppimisen tukena. Tekninen koordinaattori Rola Shelbayeh pitää yhteyttä opettajiin ja huoltajiin kolmessa suuressa kaupungissa. Hän lähettää opettajille joka päivä laskuja lukutaidon videotehtäviä, jotta nämä voivat olla yhteydessä vanhempiin ja lastenhoitajiin ja varmistaa, että päiväkotilapset saavat opetusta kotona. Latinalaisessa Amerikassa jaamme tietoa korona viruksesta sosiaalisen median välityksellä erityisesti lapsille. Yksi kampanjan hahmoista on Kiara, galaksienvälinen taistelija, joka on tullut Maahan tukeakseen koronaviruksen vastaista taistelua. Vastaamme koronapandemiaan 50 maassa. Pyrimme tavoittamaan 50 000 yhteisöä eri puolilla maailmaa. Kun koulut suljettiin koronaepidemian vuoksi Sambiassa, huolestuimme kouluruokailusta riippuvaisten lasten altistumisesta aliravitsemukselle. Varmistaaksemme kouluruokaohjelmaamme osallistuvien 5 000 lapsen ravitsemuksen Plan International Sambia perusti terveys ministeriön luvalla kouluille ruoka jakelupisteitä, joista vanhemmat voivat noutaa ruoan. Kambodzhassa Planin työntekijät levittävät tietoa koronaviruksesta jakamalla vähemmistökielisiä ääniviestejä, tapaamalla yhteisöjohtajia, jakamalla julisteita ja infolehtisiä sekä jakamalla saippuaa. Työ on osa maaseudun kehittämis ministeriön kanssa toteuttamaamme maanlaajuista kampanjaa. 11
nauravat. – En kuitenkaan loukkaannu siitä, koska suojavarusteiden kanssa minulla on turvallisempi olo mennä leiriin ja tavata lapsia, Beauty sanoo. Leirillä on jo todettu joitakin koronavirustartuntoja, ja taudin mahdollinen nopea leviäminen leirin asukkaisiin aiheuttaa todellista huolta. Alueella asuu neliökilometriä kohden yli 40 000 ihmistä – yli 40-kertaisesti Bangladeshin keskimääräisen asukastiheyden verran. Beauty on kiintynyt lapsiin ja haluaa pitää heidät turvassa. Hän käyttääkin aikaa opettaakseen heille, mitä suojautuminen vaatii. – Haluan vain, että lapset voivat hyvin ja saan nähdä heidän kauniit hymynsä. Viruksen levitessä leirillä Beauty ei kuitenkaan voi olla huolestumatta. – Eniten minua huolettaa se, ettei leirillä ole minkäänlaista covid-19-taudin havaitsemisjärjestelmää. Jos joku saa tartunnan, se ehtii levitä kulovalkean tavoin ennen kuin kukaan huomaa mitään. Cox’s Bazarissa toimiva tiimimme on muun muassa toimittanut 500 hygieniapakkausta jaettavaksi leirin heikoimmassa asemassa oleville ihmisille. Lisäksi leirille on toimitettu käsi huuhdetta ja järjestetty varastotilaa tärkeille hygienia tuotteille, jotta ne ovat nopeasti saatavilla. L ähes 860 000 rohingya -pakolaista on elänyt ulkomaailmasta eristettynä Cox’s Bazarin alueella Bangladeshissa 9. huhtikuuta alkaen. Taustalla on hallituksen määräys koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Leirien sisällä saavat jatkua ainoastaan kriittiset toiminnot. Kaikki pelkäävät tuhoa, jonka covid-19-tauti jättäisi jälkeensä leiriin tunkeutuessaan. Beauty tekee kuitenkin parhaansa lievittääkseen lasten pelkoja. Lapset puolestaan lupaavat noudattaa Beautyn ohjeita ja pestä käsiään säännöllisesti. Parannamme hygieniaa ja edistämme lastensuojelua Plan Internationalin työntekijät matkustavat pakolaisleirille päivittäin tiedottamaan koronaviruksesta, varmistamaan vedenjakelu-, hygieniaja saniteetti tilojen toimivuutta ja jatkamaan lastensuojelutyötä. He käyttävät suojavarusteita sekä noudattavat tiukkoja käsienpesuja etäisyyskäytäntöjä. Lisäksi heiltä mitataan säännöllisesti kuume leirin asukkaiden turvallisuuden takaamiseksi. Kun Beauty kulkee leirillä suojahaalarissaan, ihmiset tuijottavat ja puhuvat hänestä, jotkut jopa osoittelevat ja uutisia maailmalta Näin Beauty suojelee lapsia Cox’s Bazarissa – Jos noudatatte ohjeitani, covid-19 ei tartu teihin, Beauty kertoo lapsille pakolaisleirillä Bangladeshissa. Lastensuojelun asiantuntijamme Beauty opettaa Cox’s Bazarin leirissä rohingyalapsia suojautumaan koronavirukselta ja lievittää heidän pelkojaan. 12 Beauty kiertää leirillä tapaamassa perheitä ja kertomassa heille koronaviruksesta.
Kuukautissiteitä myös pandemian aikana Mosambikilainen Deolinda, 19, iloitsee Planin jakamista terveyssiteistä ja hygieniapakkauksista. K un presidentti julisti hätätilan, minuun iski paniikki. Meille kerrottiin, että koronatartunnan välttämiseksi on pysyttävä kotona eikä kouluun tai töihin saa mennä. Tämä tekee elämästäni hyvin vaikeaa, sillä toimeentuloni riippuu satunnaisista töistä, joiden avulla olen pitänyt huolta myös perheestäni, kertoo 19-vuotias Deolinda, joka on vastuussa neljästä nuoremmasta sisarestaan. Deolinda asuu Mosambikissa Búzin piirikunnassa. Alueen väestö yrittää edelleen toipua hirmumyrsky Idaista, joka aiheutti katastrofaalisia tuhoja maaliskuussa 2019. Deolindalla on siitä lähtien ollut vaikeuksia löytää työtä. Tytöt ja nuoret naiset ovat kriisien aikana erityisen haavoittuvassa asemassa. Lisäksi heidän on vaikeaa huolehtia kuukautis hygieniastaan turvallisesti, kun kuukautissuojia, käymälöitä ja käsienpesutiloja on huonosti saatavilla. – Minulle tuottaa tavallisestikin vaikeuksia kerätä rahat, joita tarvitaan terveyssiteiden ja saippuan ostoon itselleni ja neljälle siskolleni, Deolinda kertoo. Olemme jakaneet toiminta-alueillamme Mosambikissa muun muassa hygieniapakkauksia, joissa on perustarvikkeita, kuten terveysiteitä, saippuaa, hammastahnaa ja hammas harjoja, ämpäreitä ja liinoja. Puhtaan veden puutteen takia kankaisten kuukautissuojien käyttö on kriisin aikana hankalaa. – Aloin itkeä, kun kuulin Planin suunnitelmasta auttaa meitä hygieniapakkauksella. Kun puhtaasta vedestä on pulaa ja meitä on käsketty pysymään kotona, en halunnut käyttää kankaista suojaa kuukautisten aikana, joten olen iloinen tästä pakkauksesta. Deolinda muistuttaa, että naiset ovat vastuussa perheidensä hygieniasta, joten tuesta on paljon apua. – Minulle pakkaukset merkitsevät sitä, että siskoni ja minä sekä alueen muut köyhät naiset pärjäämme siihen asti, kunnes hätätila päättyy. Ebolan opit käyttöön Guineassa Rosaline, 31, torjuu koronavirusta jakamalla tietoa hygieniasta yhteisössään. K un koronavirus levisi pandemiaksi, guinealaisen Rosalinen, 31, mieleen palasi heti ebolaepidemia. Ebola kuritti Guineaa vuosina 2014–2016. Se iski pahasti maan terveydenhuoltojärjestelmään, joka on hauras jo valmiiksi. Ensimmäinen koronavirustartunta varmistui Guineassa maaliskuussa. Maan hallitus alkoi torjuntatoimiin välittömästi, ja niin tapahtui myös Rosalinen kotiseudulla Guéckédoun alueella eteläisessä Guineassa. – Kaikki kotitaloudet palasivat välittömästi samoihin käytäntöihin, jotka meillä oli ebolaepidemian aikaan. Esimerkiksi meidän perheessämme lapset pesevät käsiä talomme edustalla, Rosaline kertoo. Vaikka Rosalinen kotiseudulla ei ole vahvistettuja tai epäiltyjä koronavirustartuntoja, Rosalinen yhteisö on jo järjestänyt käsienpesupisteitä kotien edustalle. Käsienpesupisteet löytyvät nyt melkein kaikkien kodeista. – Suojautumiseen ei tarvita isoja resursseja. Osalla on kunnon käsienpesutarvikkeet, osalla on pienet kanisterit ja klooria. Tärkeintä on, että ihmiset kunnioittavat hygieniaa. Rosaline on liittynyt Guéckédoun koronaviruskomiteaan, jonka Plan on perustanut ebolan vastaisen työn pohjalta. Plan ja komitea ovat yhdessä muun muassa pystyttäneet käsienpesupisteet 29 julkisen rakennuksen yhteyteen. Tämän lisäksi Plan on perustanut ryhmiä, jotka jakavat alueen asukkaille tietoa siitä, miten epidemian leviämistä voi ehkäistä. – Olen varma siitä, että näillä toimilla virus ei leviä alueellamme. Voimme näyttää esimerkkiä myös muille. Olemme ylpeitä, että Plan on aina ollut meidän kanssamme vaikeina aikoina. 13
uutisia suomesta T uoreen asiakastyytyväisyyskyselymme tulokset osoittavat, että Plan-kummit ovat pääosin tyyty väisiä kummiuteen ja Planin toimintaan. Vastaajista yli 80 prosenttia suosittelisi Plania erittäin todennäköisesti tai melko todennäköisesti tuttavalleen. Pyysimme vastaajia kuvailemaan Plania kolmella sanalla, ja vastauksissa korostuivat erityisesti sanat luotettava, auttavainen ja vastuullinen. – Plan tekee tärkeää työtä ja vaikuttaa lapsen lisäksi hänen ympäristöönsä. Plan tiedottaa hyvin toiminnastaan ja antaa kanavan osallistua, arvioi yksi kyselyyn vastanneista kummeista. Keväällä toteuttamamme kyselyn avulla halusimme selvittää kummien tyytyväisyyttä, kuulla heidän kokemuksiaan kummiudesta sekä antaa heille mahdollisuuden esittää kehittämisideoita. Apunamme oli opinnäytetyötään aiheesta tekevä tradenomiopiskelija Nelli Kana. Kummit pitävät Plania luotettavana ja vastuullisena PLAN-KUMMIT VAIKUTTAVAT YMPÄRI MAAILMAA » Plan-kummeja on Suomessa yli 16 000. » Suomalaisilla Plan-kummeilla on kummilapsia yhteensä lähes 50 maassa ympäri maailmaa. » Maailmanlaajuisesti Plan-kummit tukevat noin 1,2 miljoonaa kummilasta ja heidän yhteisöjään. » Kummien tuella parannamme muun muassa lasten koulutusta, suojelua, terveyttä ja ravintoa. Tällä hetkellä tuemme yhteisöjä erityisesti ennaltaehkäisemään koronaviruksen leviämistä. NÄIN KYSELYYN VASTANNEET KUMMIT KUVAILIVAT PLANIA 93 % KYLLÄ 7 % EN Tiedätkö kuinka tukesi käytetään ja miten se vaikuttaa? 98 % KYLLÄ 2 % EN Oletko saanut riittävästi tietoa kummiudestasi? Kyselyyn vastanneet kummit olivat tyytyväisiä etenkin Planlehteen ja uutiskirjeisiin. Myös muihin kanaviin oltiin tyytyväisiä, joskin moni vastaajista kertoi, ettei seuraa Planin sosiaalisen median kanavia. Kummit ja muut tukijat ovat Planille ensiarvoisen tärkeitä. Siksi haluamme varmistaa, että he tulevat toiminnassamme kuulluiksi. Olemme aina avoimia palautteelle ja palveluidemme kehittämiselle. Seuraavaksi asiakastyytyväisyyskyselyyn pääsee osallistumaan yhä useampi kummi, tulevaisuudessa myös tyttösponsorimme. Vastaamalla kyselyyn voit vaikuttaa muun muassa siihen, millaista viestintää tukijanamme saat ja miten kehitämme kummeille tarjottavia palveluita, kuten Oma Plania. Ryhdy seuraamaan sosiaalisen median kanaviamme! Saat ajankohtaisia ja kiinnostavia kuulumisia Planin työstä ja toimintamaista ympäri maailmaa. JO ALLE VUODEN KUMMEINA OLLEET HENKILÖT KOKIVAT TIETONSA KUMMIUDESTA SEKÄ TUEN VAIKUTUKSISTA HYVIKSI @ pl an su om i 14
M aahanmuuttajatyömme nuorten ryhmät ovat siirtyneet tänä keväänä verkkoon koronavirustilanteen vuoksi. Olemme järjestäneet myös osana kouluopetusta toimivien hankkeiden tapaamiset etänä. – Kaikki ohjaajat ovat olleet todella positiivisesti yllättyneitä siitä, miten kivuttomasti ryhmätoiminnan siirtäminen verkkoon onnistui ja miten sitoutuneesti nuoret ovat saapuneet myös etätapaamisiin, nuorten ryhmiä koordinoiva Katariina Ainamo kertoo. – Nuoret ovat kuvailleet korona-ajan arkeaan paljolti tylsäksi. Ryhmät, vaikkakin etänä, ovat tuoneet nuorten arkeen mukavaa vaihtelua. Nuorten ryhmien tapaamissa on kevään mittaan käsitelty enimmäkseen hankkeisiin normaalisti kuuluvia teemoja, mutta myös koronaviruspandemia on otettu huomioon. Ryhmät ovat jutelleet muun muassa peloista ja tunteista, joita tilanne synnyttää. – Nyt etenemme päivä kerrallaan ja seuraamme hallituksen ohjeistuksia. Tilanteen mukaan järjestämme kesällä tai syksyllä joitakin keväältä siirrettyjä koulutuspajoja, retkiä ja tapahtumia, Ainamo kertoo. Maahanmuuttajatyö siirtyi verkkoon Seuraa Planin maahanmuuttajatyötä instagramissa! @planmaahanmuuttajatyo Koronaviruspandemia on vaikuttanut nuorille kesätöitä tarjoaviin hankkeisiimme. Monet nuorille suunnitellut kesätyöpaikat ovat peruuntuneet. Etsimme vielä kahden viikon työpaikkoja nuorille loppukesäksi ja syksyksi. Olisiko sinulla tarjota nuorelle kesätyö tai tiedätkö sopivan työnantajan? Ota yhteyttä! Hanna Nurmi hanna.nurmi@plan.fi 045 657 5655 K oronapandemian aiheuttamien rajoitusten vuoksi yhä useampi lapsi ja nuori etsii tekemistä digitaalisista ympäristöistä. Myös me olemme siirtäneet lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa sosiaalisen median alustoille. Olemme päivittäneet lastensuojeluohjeistuksen, jonka tarkoitus on suojella toiminnassamme mukana olevia lapsia ja nuoria sekä kouluttaa henkilökuntaamme ennaltaehkäisemään riskitilanteita. Ohjeistuksen kehittäminen alkoi jo ennen pandemiaa, sillä teknologian kehittyessä haluamme pitää huolen siitä, että ohjeistuksemme palvelee sitä maailmaa, jossa elämme. – Ohjeistuksessa painottuu erityisesti yksityinen sosiaalisen median käyttö, joka tukee nuorten kanssa tehtävää työtämme. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että järjestämissämme suljetuissa keskusteluryhmissä nuoret voivat puhua heille merkityksellisistä asioista turvallisessa ja aikuisten valvomassa ympäristössä, kertoo digitaalisen kehityksen asiantuntijamme Nora Lindström. Planin koulutetut työntekijät ovat mukana seuraamassa keskusteluja ja puuttuvat mahdollisiin kiusaamisja häirintätilanteisiin. Lisäksi keskusteluissa on selkeät ohjeet, jotka teemme aina yhdessä nuorten kanssa. – Pidämme huolen siitä, että nuoret tietävät ja tuntevat omat oikeutensa ja osaavat toimia alustoilla turvallisesti sekä hakea apua ongelmatilanteissa, Lindström sanoo. Monessa kehittyvässä maassa verkkoon pääsy voi olla haastavaa esimerkiksi sen kalliin hinnan vuoksi. Erilaiset sosiaalisen median palvelut, kuten Facebook, ovat mahdollistaneet käyttäjille alustan käytön ilman nettiyhteyttä. Nuoret hakeutuvat sellaisten palvelujen käyttäjiksi, joihin heillä on mahdollisuus päästä. Me Planissa haluamme tukea lasten ja nuorten digitaalisia oikeuksia ja mahdollistaa toimintaamme osallistuminen matalalla kynnyksellä. – Menemme sinne, missä nuoret jo ovat. Samalla se avaa meille enemmän riskejä, sillä emme voi hallita kaikkea, mitä sosiaali sessa mediassa tapahtuu. Sen vuoksi meidän oli tärkeää päivittää lastensuojeluohjeistuksemme, Lindström sanoo. Uusi lastensuojeluohjeistuksemme suojaa lapsia ja nuoria digitaalisissa ympäristöissä 15
Puhdas vesi toi Darwinin kotikylään terveyttä ja vaurautta Vesi on avainasemassa tartuntatautien ehkäisyssä. Syrjäisessä filippiiniläiskylässä vesipumppu on myös parantanut elintasoa ja helpottanut arkea. Teksti ja kuvat: ALF BERG K uinka hankalaa elämä voi olla, jos kaikki käyttövesi täytyy kantaa 20 litran kanistereissa mutaisia rinteitä pitkin? Darwin 12, tietää vastauksen. Kun syrjäisessä kylässä Filippiineillä asuva Darwin oli seitsemänvuotias, hän heräsi joka aamu auringon noustessa. Oli hänen vastuullaan hakea vettä perheelle ennen koulua. Polku joelle oli pitkä ja jyrkkä. – Muistan sen elävästi. Käytimme lehmiämme apuna kanisterien raahaamiseen. Se oli raskasta, ja usein polku oli liukas. Sekä meille lapsille että lehmille tuli vammoja. Darwinilta kului kymmenen tuntia viikossa veden hakemiseen. Siksi hän myöhästyi usein koulusta, vaikka koulu on lyhyen matkan päässä hänen kotoaan. Samoin kävi kylän muillekin lapsille. Koska lapset olivat uupuneita vedenhausta, heidän oli usein vaikea keskittyä opetukseen. Ennen vesipumpun asentamista kylän lapset kantoivat vettä kanistereissa pitkiä matkoja. 16
Kun vesi tulee hanasta, Darwin voi käyttää aikansa vedenhaun sijaan opiskeluun ja leikkimiseen. KUMMIT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ 17
Puhdas vesi auttaa keskittymään koulunkäyntiin Darwinin äiti Nimfa kertoo, että kun Plan alkoi työskennellä kylässä, alkoi uusi aika. – Viranomaiset eivät halunneet työskennellä täällä, koska olemme niin eristyksissä ja vesijärjestelmän saaminen tänne oli hankalaa. Mutta Plan halusi työskennellä täällä juuri siksi. Plan on tukenut yhteisöä perustamaan vihannesviljelmiä sekä säästöja lainaryhmän, jota Nimfa nyt johtaa. Kaikista tärkeintä oli kuitenkin saada puhdasta vettä. Viisi vuotta sitten Plan rakensi kylään vesipumpun. Siihen päättyivät Darwinin vaikeat vedenhakumatkat. – Koulutus on Planin työn ytimessä, mutta koulutuksesta puhuminen ei hyödytä, jos ihmisillä ei ole tarpeeksi ruokaa ja he ovat väsyneitä ja sairastelevat, kertoo Mike Reynaldo, Filippiinien Planin kummiohjelmien päällikkö. – Niinpä rakensimme vesipumpun, ja se muutti paljon. Lapset syövät paremmin ja käyvät koulua. Lainaja säästöryhmän sekä tehokkaampien viljelytapojen ansiosta ihmiset ovat pystyneet kunnostamaan kotejaan, hankkimaan työkaluja ja kouluttamaan lapsensa. Kun Darwin oli pieni, hän käytti perheen lehmää apunaan veden kuljettamisessa. Planin työn ansiosta Darwinin perhe on terveempi ja vauraampi kuin aiemmin. 18
Vesipumppu ja vessat katkaisivat sairastelukierteen Yhteisön on nyt helpompi huolehtia hygieniasta ja sanitaatiosta. Se on oleellisen tärkeää esimerkiksi koronaviruksen leviämisen ehkäisemisessä. – Aiemmin kävimme tarpeillamme metsässä. Mitä muutakaan olisimme voineet, kun meillä ei ollut juoksevaa vettä ja vessaa? Sairaudet levisivät helposti, ja lapsilla oli usein ripuli. Nyt pystymme tekemään töitä paremmin kuin koskaan ja lapset oppivat paremmin. Meillä on enemmän energiaa, kertoo Darwinin isä, jonka nimi myös on Darwin. Planin tuella 145 perhettä kylän 150 perheestä on saanut oman käymälän. Darwinille yksi seuraus parantuneista oloista on kaikista tärkein: – Pääsen kouluun pääsaarelle ja voin opiskella ammattiin, johon itse haluan. Haluaisin edistää työkseni vaikeassa tilanteessa olevien yhteisöjen kehitystä. Lapset jaksavat keskittyä koulunkäyntiin, kun he ovat levänneitä ja terveitä. Kylän tiet muuttuvat sadekaudella mutaisiksi. 19
Silpomisperinne on merkinnyt Guineassa siirtymistä tytöstä naiseksi, ja se on ollut tärkeä aihe juhlaan. Plan juurruttaa yhteisöihin uutta tapaa: aikuistumisleiriä ja seremoniaa ilman silpomisen tuskia. Guineassa juhlitaan nyt naiseksi tuloa ilman sukuelinten silpomista Teksti ja kuvat: TAMBA NABIOU OUENDENO T anssi ja laulu täyttävät guinealaiseen sademetsään rakennetun lehtikatoksen. Ryhmä tyttöjä ja naisia on kokoontunut juhlimaan tyttöjen aikuistumista. Vielä joitakin vuosia sitten joukko olisi juhlinut samalla tyttöjen sukuelinten silpomista. Silpominen on nähty Länsi-Afrikassa sijaitsevassa Guineassa toimenpiteenä, joka valmistaa tytöt aikuisen naisen elämään. Lähes 97 prosenttia guinealaisista 15–49-vuotiaista tytöistä ja naisista on silvottu eli heidän ulkoiset sukuelimensä on poistettu osittain tai kokonaan. Guineassa on ollut vuosisatojen ajan tapana, että saman kylän tytöt menevät leikkaukseen ryhmänä ja kokoontuvat yhteiseen seremoniaan. – Tyttö, jota ei ollut leikattu, nähtiin ennen viallisena, ja yhteisö hylki häntä, kertoo Djenabou Bangoura, 70, joka toimi aiemmin perinteisenä ympärileikkaajana. Plan International Guinea alkoi työskennellä vuonna 2007 haitallisen perinteen lopettamiseksi, koska silpominen aiheuttaa tytöille kipuja, verenvuotoa ja tulehduksia. Se johtaa usein myös yhdyntäkipuihin, lapsettomuuteen ja komplikaatioihin raskauden ja synnytyksen aikana. Yhä suurempi osa silpomisista tapahtuu nykyisin salassa, sillä tiedot toimenpiteen laittomuudesta ja silpojia uhkaavista rangaistuksista leviävät. Suku elinten silpominen on ollut Guineassa laitonta jo vuodesta 1965, mutta laki on tullut täytäntöön hitaasti. Entiset silpojat opettavat nyt tytöille tärkeitä taitoja Plan työskentelee yhdessä uskonnollisten ja paikallisten johtajien kanssa, jotta nämä kieltäisivät silpomisen yhteisöissään. Samalla Plan on luonut yhteisöjen vaikuttajien ja tyttöjen kanssa uusia tapoja, jotka säilyttävät initiaatioseremonioiden myönteiset puolet mutta ilman sukuelinten silpomista. Vaihtoehtoisessa seremoniassa teini-ikäiset tytöt viettävät usein muutaman päivän leirillä metsässä yhdessä vanhempien naisten kanssa ja juhlivat yhdessä. Djenabou on nykyisin yksi leirien ohjaajista. – Luovuin ympärileikkaamisesta, kun tyttö melkein kuoli käsiini. Kyyneleet nousevat usein silmiini, kun ajattelen sitä kauheaa näkyä. Oli hyvin onnekasta, ettei tyttö kuollut, Djenabou kertoo. Hän katuu nyt sitä, että ehti silpoa uransa aikana satoja tyttöjä. – Minä ja kylämme muut ympärileikkaajat olimme jo muutenkin halukkaita luopumaan veitsistämme, kun kylässämme alkoi työ silpomista vas20 Tytöt ja naiset juhlivat yhdessä sitä, että tytöt ovat aikuistumassa. Yksi aihe juhlaan on myös se, ettei näiden tyttöjen tarvitse kokea silpomisen aiheuttamia kipuja ja terveyshaittoja. Djenabou Bangoura, 70, ja Fatoumata Camara, 65, ovat entisiä ympärileikkaajia. Nyt he opettavat tytöille tietoja seksuaalija lisääntymisterveydestä.
KUMMIT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ taan. Niinpä liityimme innokkaina Planin tiimiin. Nyt yhteisömme on hylännyt täysin silpomisperinteen. Kun Djenabou viettää tyttöjen kanssa aikaa leirillä, hän opettaa heille esimerkiksi tietoja seksuaalisuudesta ja ehkäisystä. – Siirrän tytöille tärkeitä elämäntaitoja. Monet heistä kiittävät meitä tästä kokemuksesta. Koko yhteisömme tukee meitä, ja toivomme, että tämä tapa leviää laajalle. Teinitytöt puhuvat silpomista vastaan Tänään metsässä on koolla kolmisenkymmentä 13–16-vuotiasta tyttöä. – Olemme onnellisia, koska olemme säästyneet silpomiselta ja olemme oppineet monia tärkeitä taitoja, kuten miten huolehdimme omasta kehostamme ja kunnioitamme vanhempiamme, 14-vuotias Fatoumata kertoo. Monen leiriläisen perheenjäsenet kärsivät silpomisen aiheuttamista vaivoista. – Äitini kannatti minun leikkaamistani, mutta olin itse sitä vastaan. Lopulta äiti ymmärsi minua, eikä meidän ole enää tarvinnut puhua asiasta, Fatoumata sanoo. 16-vuotias Mariama* on leirillä mukana vapaaehtoisena. Hänen sukuelimensä silvottiin, kun hän oli vasta kuusivuotias. – Olen silpomisen uhri ja joudun elämään seurausten kanssa. Kärsin aina kuukautisten aikana kiduttavista kivuista, hän kertoo leiriläisille. – Arvostan Planin hanketta, joka pelastaa tytöt tältä kivulta. Olen päättänyt kertoa kokemuksestani, koska vastustan jyrkästi silpomista. Tulen vapaa ehtoisena kaikille leireille, jotta siskoni todella ymmärtävät silpomisen seuraukset. Fatoumata on varma, että leirillä opitut asiat tulevat ohjaamaan hänen elämäänsä. – Kun menen naimisiin ja minusta tulee äiti, yksikään tyttäristäni ei joudu silvotuksi. He saavat tämän saman koulutuksen, jonka minäkin sain. *Mariaman nimi on muutettu lastensuojelusyistä. 21
Ei hymyilytä -haasteen voittaja kuvasi itsensä synnytyssalissa Yli 600 suomalaista osallistui kuvahaasteeseemme julkaisemalla hymyttömän omakuvan tunnuksella #eihymyilytä. Valokuvaaja Meeri Koutaniemi valitsi haasteen voittajaksi kätilönä työskentelevän Terhi Peltolan, joka pääsi Koutaniemen kuvattavaksi. Teksti: JENNA LEHTONEN Työnsä puolesta naisia, tyttöjä ja perheitä kohtaava kätilö koki Ei hymyilytä -kampanjamme omakseen. Se näkyi myös lopputuloksessa. Kätilön työssä näkee naisten kokemusten kirjon Voittajakuvan valinnut Koutaniemi kertoo, että tänä vuonna Ei hymyilytä -haasteen julkaisut olivat tarkkaan harkittuja kokonaisuuksia. Peltolan Instagram-julkaisua hän kuvailee vahvaksi ja konstailemattomaksi. Mukaansatempaava ja kantaaottava postaus oli samaan aikaan sekä omakohtainen että yleinen. – Teksti osoitti, että Terhi käytti esimerkkejä omasta elämästään ja ympäristöstään. Voittajakuva teksteineen tuo ansiokkaasti ilmi asioita ja epäkohtia, joihin voi törmätä kätilön työssä. Kun nainen on elämäänsä tyytyväinen ja onnellinen, se näkyy jälkipolville saakka. Peltola muistuttaa, että kaikki synnyttäjät eivät tule raskaaksi omasta tahdostaan. Joillekin äitiys on pakon sanelema vaihtoehto. Muutama vuosi sitten Peltola kohtasi 18-vuotiaan pakolaisnaisen, joka oli vaihtanut maata hädän ja kiireen keskellä usean lapsensa kanssa. Alaikäisenä naimisiin pakotetun naisen lapsivedet olivat menneet kesken rajan ylityksen. Myöhemmin kävi ilmi, että poliisi oli raiskannut hänet ja hänen avio miehensä oli tapettu. – Vaikka sanotaan, että meillä Suomessa on asiat hyvin, kansainvälistymme koko ajan. Ei voi sanoa, että tällaiset ongelmat ovat siellä jossain. N aistenpäivänä alkanut Ei hymyilytä -kampanjamme kuvahaaste keräsi satoja osallistujia koronapandemiasta huolimatta. Vaikuttavien julkaisujen joukosta voiton vei Kotkassa asuva kätilö Terhi Peltola, 48, jonka julkaisu puhutteli kilpailun tuomaria, valo kuvaaja Meeri Koutaniemeä, 32. Peltola otti omakuvansa synnytyssalissa, jossa hänellä oli meneillään yövuoro. Kuvauspaikka tuntui luontevalta ja teemaan sopivalta, koska äitien ja vanhempien kautta voi vaikuttaa samalla lapsiin ja lasten oikeuksiin. Vaikka julkaisu syntyi nopealla aikataululla, Peltola kertoo miettineensä sen teemoja jo pitkään. Kuvahaasteen voitto tuli silti yllätyksenä. Peltola oli matkalla töistä kotiin, kun kuuli pääsevänsä ihailemansa kuvaajan kameran eteen. – Palkinto oli tavallaan enemmän kuin lottovoitto. Kyseessä ei ollut arvonta, vaan tulin valituksi sen takia, mitä olin tehnyt. Ku va : Je nn a Le ht on en Ku va : Te rh i Pe lto la 22
H elsinkiläinen Stella Qin, 26, on huomannut, että erilaiset keräyk set ovat yleistyneet merkkipäivien yhteydessä. Viime vuonna Stella ryhtyi uganda laisen tytön Plan-kummiksi. Myös syntymä päiväkeräyksen järjestäminen Planin työn tueksi tuntui luontevalta. – Uskon vahvasti, että tukemalla kaikkien ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeuksia teemme samalla maailmasta paremman paikan, Stella sanoo. – Lähipiirissäni ostamme enää harvoin tavaroita toisillemme lahjaksi, koska kaikilla tuntuu olevan kaikkea ja useimmat arvostavat enemmän yhteistä aikaa ja aineettomia lahjoja. Monet haluavat silti muistaa läheisiään merkkipäivinä. Teksti: ELLA LAUTANIEMI Kuva: MIKKO TOIVONEN Lahjaksi parempi maailma Stella Qin järjesti syntymäpäivänään keräyksen Planin tukemiseksi. Merkkipäiväkeräys on helppo ja suosiotaan kasvattava tapa tukea itselleen tärkeää asiaa. Halusin tarjota perheelleni, ystävilleni ja tutuilleni mahdollisuuden onnitella minua lahjoituksella itse valitsemaani kohteeseen. Stella toteutti merkkipäiväkeräyksen Facebookissa. Keräyksen perustaminen oli helppoa ja vaivatonta. Stellan mukaan syntymäpäiväkeräykset saavat positiivista huomiota. Keräykseen saattaa lähteä mukaan myös sellaisia tuttavia, joiden kanssa ei välttämättä ole juuri tekemisissä. Stella asetti keräystavoitteekseen 100 euroa, mutta lahjoituksia kertyi 160 euroa. – Kukkien ostamisen sijaan vaikutimme yhdessä positiivisesti kehitysmaiden lasten elinolosuhteisiin ja lasten oikeuksien toteutumiseen. Sen parempaa syntymä päivälahjaa en olisi voinut toivoa! 23 Pienelläkin lahjoituksella voi muuttaa maailmaa Käytämme lahjoitukset työhömme lasten oikeuksien ja tasa-arvon edistämiseksi. Tällä hetkellä lahjoitukset ovat erityisen tärkeitä, sillä ehkäisemme korona viruksen leviämistä haavoittuviin yhteisöihin sekä tarjoamme lapsille suojelua ja koulutusta poikkeusoloissa. Pyöreiden syntymäpäivien, valmistujaisten ja muiden suurempien juhlien yhteydessä järjestetyt keräykset saattavat kerätä suuriakin lahjoitussummia. Pienemmilläkin keräyssummilla saa paljon aikaa. Esimerkiksi 45 eurolla voimme rakentaa käsienpesupisteen ja 100 eurolla pystymme järjestämään saippuaa 200 perheelle. – Rakentamalla käsienpesupisteen kyläyhteisöön autamme yhteisöjä huolehtimaan paremmasta hygieniasta ja ehkäisemään koronaviruksen ja muiden tautien leviämistä. Jokaisella lahjoituksella on merkitys, sanoo humanitaarisen työn ohjelmapäällikkömme Kaisa Huhtela. Merkkipäiväkeräyksen voi toteuttaa joko perustamalla keräyksen osoitteessa kerays.plan.fi tai järjestämällä varainkeruukampanjan Planin Facebook-sivun kautta.
Kummit ja tyttösponsorit Viivettä kummikirjeenvaihdossa ja vuosiraporteissa Työntekijämme niin Suomessa kuin ohjelma maissammekin ovat tehneet kevään ajan etätöitä kaikissa niissä tehtävissä, joissa etätyö on mahdollista. Korona viruksen aiheuttaman poikkeustilan vuoksi kummikirjeenvaihdossa sekä vuosiraporttien koostamisessa on viiveitä. Tartuntariskin minimoimiseksi kummien kirjeitä ei ole pystytty toimittamaan kummilasten yhteisöihin eikä vuosi raportteja ole voitu laatia. Pyrimme palaamaan normaaliin aikatauluun heti, kun se vain on turvallista. Tervehdysten lähettäminen kummilapselle onnistuu kuitenkin myös koronapandemian aikana. Toimitamme kirjeet eteenpäin heti tilanteen parannuttua. Kummit ja tyttösponsorit Tyttösponsorina tuet maailman tyttöjä myös koronapandemian aikana Koronapandemian vuoksi tyttösponsoriemme tuki on entistäkin tärkeämpää. Pandemian aiheuttama epävarma tilanne ja koulujen sulkeminen uhkaavat erityisesti maailman heikoimmassa asemassa olevia tyttöjä. Kriisi syventää eriarvoisuutta, vaikeuttaa tyttöjen koulunkäyntiä ja lisää lapsiavioliittojen ja varhaisten raskauksien riskiä. Tuellasi vahvistamme tyttöjen ja heidän yhteisöjensä mahdollisuuksia pysyä terveinä muun muassa parantamalla hygieniaa, jakamalla tietoa sekä edistämällä etäoppimista ja seksuaalija lisääntymisterveyspalveluiden saatavuutta. Kun koulujen avaaminen on jälleen mahdollista, tuemme tyttöjen paluuta takaisin kouluun. Tyttösponsorina olet mukana auttamassa myös vaikeina aikoina. Voit kertoa myös ystävillesi tuestasi maailman tytöille ja kutsua heidät seuraamaan Planin some-kanavia ja kuulemaan lisää työmme tuloksista. Vietnamilainen Plan-kummilapsi Chung keksi tehokkaan tavan ehkäistä koronaviruksen leviämistä kotikylässään. – Sosiaalisen eristäytymisen aikana minun täytyi pysyä kotona, joten tutkin erilaisia laitteita netissä. Olin tosi surullinen, etten päässyt kouluun enkä voinut tavata kavereitani ja opettajia, kuten normaalisti, yhdeksättä luokkaa käyvä Chung kertoo. Chung halusi tehdä jotain koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi, joten hän päätti kehittää käsidesiä jakavan annostelijan. Ensimmäisen toimivan prototyypin valmistamiseen kului Chungilta 15 päivää. Laite jakaa automaattisesti sopivan määrän desinfiointigeeliä, kun käden vie lähelle sen infrapunasensoria. – Laitteessa on myös selkeät ohjeet, jotta ihmiset voivat käyttää sitä ilman turhia kontakteja. Laite säästää myös aikaa, sillä käsidesin annosteluun menee vain 2–3 sekuntia. Se kannustaa ihmisiä käyttämään käsidesiä useammin, Chung kertoo ylpeänä. Käsidesillä koronaa vastaan 24
Kummien tuella parannamme kestävästi muun muassa lasten koulutusta, suojelua, terveyttä ja ravintoa. Yksi kummityömme tärkeimpiä tavoitteita on parantaa kummilasten sekä heidän yhteisöjensä sopeutumiskykyä, jotta yhteisöt pystyvät selviämään erilaisista kriisitai katastrofitilanteista mahdollisimman hyvin. Kaiken kummityömme päämääränä on tukea yhteisön ja sen kaikkien jäsenten itsenäisyyttä sekä kykyä pärjätä omillaan. Näistä tiedoista ja taidoista on hyötyä myös kriisiaikana. Monet kummiohjelmiemme osa-alueet hyödyttävät kummilapsia ja heidän yhteisöjään koronakriisin aikana. Esimerkiksi terveyttä edistävän työmme ansiosta monet lapset ovat saaneet kasvaa terveempinä ja yhteisön tiedot ja taidot terveyden edistämisestä ovat lisääntyneet. Kriisija katastrofitilanteisiin valmistavien harjoitusten tärkeys on kasvanut viime vuosina, sillä kriisitilanteen sattuessa kohdalle on tärkeää pysyä rauhallisena ja tietää, mitä tehdä. Koronaviruspandemian leviämisen ehkäisemiseksi teemme yhteistyötä paikallisten yhteisöjen, viranomaisten ja muiden kumppaneidemme kanssa. Tuemme paikallisia yhteisöjä pysymään terveinä tarjoamalla tietoa viruksesta, edistämällä tehokkaita hygienia käytäntöjä ja rakentamalla käsienpesupisteitä. Olethan päivittänyt yhteystietosi? Ajantasaisilla yhteystiedoilla varmistat, että saat kaikki lähettämämme viestit. Viestien vastaanottaminen sähköisesti joko Oma Plan -palvelussa tai sähköpostitse vähentää kulujamme, jolloin voimme käyttää jokaisen säästyvän sentin työhömme maailman lasten hyväksi. Yhteystietojen päivitys onnistuu Oma Planin kautta osoitteessa plan.fi/omaplan tai sähköpostitse lahjoittajapalveluun: info@plan.fi Lahjoittajapalvelu on tukenasi Vastaamme mielellämme kaikkiin kummiuteen ja lahjoittamiseen liittyviin kysymyksiin. Puhelin 09 6869 8030 (ma–pe klo 10–13). info@plan.fi Ella Lautaniemi Varainhankinnan suunnittelija Usein kysyttyä Miten kummien tuki auttaa lapsia sopeutumaan koronakriisiin? Poikkeukselliset ajat ovat lisänneet testamenttien laatimista. Testamenttien ja muiden elämän tärkeiden asiakirjojen tekeminen onnistuu pitkälle puhelimitse tai sähköisesti, ja ne voidaan laatia turvallisesti, kertoo Hyvä testamentti -kampanjan lakimies Piia Jeremejeff. Palvelu onnistuu tehokkaasti ympäri Suomen. – Puhelinneuvottelussa tai muussa sähköisessä neuvottelussa asiakkaan tilanne ja tahtotila käydään huolellisesti läpi, minkä pohjalta asiakirjoja lähdetään laatimaan, Jeremejeff kertoo. Neuvottelun jälkeen asiakas saa laaditun asiakirjaluonnoksen joko sähköpostilla tai perinteisesti pos titse. Asiakirjaluonnokseen voi vielä tehdä muutoksia. – Kun asiakirja on lopullinen, sovimme allekirjoituksen toteuttamisesta tai annan siihen huolelliset ohjeet. Riippuen paikkakunnasta ja tilanteesta voimme kollegani kanssa todistaa fyysisessä tapaamisessa tai sitten testamentintekijä hankkii itse omat todistajat. Tällöin annan toimintaohjeet todistajien valintaan ja asiakirjan säilytykseen, Jeremejeff sanoo. Olemme mukana Hyvä testamentti -kampanjassa, jonka nettisivuilla voit kätevästi jättää testamenttaamiseen liittyviä kysymyksiä tai yhteydenottopyynnön Piia Jeremejeffille. Kiinnostaako testamenttilahjoittaminen? Ota yhteyttä! Hyvä testamentti -kampanja: hyvatestamentti.fi/yhteystiedot lakimies@hyvatestamentti.fi Testamenttilahjoitus Planille: plan.fi/testamentti raisaleena.tokkola@plan.fi Testamentin laatiminen on helppoa myös poikkeusoloissa 25
YRITYSUUTISET Unna Luoma, 16 “Olen ollut tosi onnellinen esimerkiksi Spinnova-tuotteiden julkaisusta. Uskon että Marimekolla kaikki jatkavat työtä kestävämmän ja ympäristöystävällisemmän tulevaisuuden puolesta.” MARIMEKKO Olemme sitoutuneet lisäämään vastuullisen puuvillan ja muiden vastuullisempien materiaalien osuutta tuotteissamme sekä tukemaan vastuul lisempien materiaalien tuotekehitystä. ”Vuonna 2019 nostimme vastuullisemmin viljellyn Better Cotton -puuvillan osuuden lähes 90 prosenttiin hankkimastamme puuvillasta. Olemme edelleen lisänneet kierrätettyjen materiaalien määrää mallistoissamme. Osana Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston vetämää puupohjaisen Ioncell-kuidun tutkimushanketta Marimekon kangaspainossa Herttoniemessä tehtiin uusia koepainatuksia kankaalle. Lisäksi testasimme kankaan ominaisuuksia omassa tekstiililaboratoriossamme ja ompelimme kankaasta mekon, josta saatiin arvokasta tietoa materiaalin soveltuvuudesta vaatteisiin. Esittelimme Spinnovan kanssa ensimmäiset painokuosiset vaatteet, joiden kangas on tehty ilman haitallisia kemikaaleja valmistetusta puu pohjaisesta kuidusta.” Yvette Nzeza, 16 “On hienoa nähdä, millainen positiivinen vaikutus valtauksesta on jäänyt ja kuinka Nordea konkreettisilla keinoilla vaikuttaa ihmisten säästämisja sijoittamisvalintoihin.” NORDEA Sitoudumme auttamaan asiakkai tamme tekemään vastuullisempia valintoja säästämisessä. Vastuullinen säästäminen on tehokas keino raken taa kestävää maailmaa ihmisille ja ympäristölle. ”Nordea kysyy kaikilta säästämisen ja sijoittamisen asiakkailtaan, haluavatko he ottaa vastuullisuuden erityisesti huomioon sijoituksissaan. Sijoitussuosituksemme perustuu Vastuullisen valinnan tuoteperheeseen, jossa kiinnitetään erityisesti huomiota ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan. Olemme kysyneet tämän vastuullisuus kysymyksen jo yli 400 000 asiakkaal tamme (Pohjoismaissa). Nyt voi jo sanoa, että kyllä-vastausten määrä kasvaa trendinomaisesti. Yli neljäsosa asiakkaistamme kertoo haluavansa ottaa vastuullisuuden huomioon.” Anna Mäkilä, 16 “Nuorisopaneeli on lähtenyt todella hyvin käyntiin! Olen itse sen ensimmäinen puheenjohtaja. Paneelissa on paljon erilaisia nuoria. On hienoa, että meidän nuorten ääni ja erilaiset näkökulmat saadaan kuuluviin.” SRV Sitoudumme kuulemaan rakennus hankkeissamme tulevaisuuden kaupunki laisia perustamalla nuorisopaneelin. ”Paneeli on käynnistynyt hyvin, siinä on 12 jäsentä, 5 miestä ja 7 naista. Suurin osa on lukiolaisia, mutta mukana on myös muutama peruskoulun ysiluokkalainen ja yksi naispuolinen sähköasentajakin. Pidimme kick offin tammikuussa, jolloin tutustuimme toisiimme ja kerroimme SRV:stä. Helmikuussa paneeli tutustui ensimmäiseen kehityskohteeseen eli Myyrmäen uudistamiseen. Paneelin jäsenet antoivat palautetta siitä, miten kohdetta pitäisi edelleen kehittää. Palaute meni myös Vantaan kaupungille, joka kehittää Myyrmäen aluetta kumppaneidensa kanssa. Ensimmäinen kokous keskittyi Myyrmäen aluesuunnitteluun, jatkossa paneeli osallistuu yksittäisten kohteiden ja esimerkiksi asuntopohjien suunnitteluun.” Kysyimme tyttöjen päivän tempaukseemme osallistuneilta yrityksiltä, miten Girls Takeoverissa annetut sitoumukset ovat puolessa vuodessa edenneet. Hyvältä näyttää, kommentoivat valtaajat. 26 – hyvää pitkäksi aikaa
V apaaehtoisemme juhlistivat sosiaalisessa mediassa Girls in ICT -päivää, jota vietettiin torstaina 23.4. Kansainvälisen teemapäivän tarkoituksena on poistaa teknologia-alalla vallitsevaa epätasa arvoa ja kannustaa tyttöjä alalle. Vapaaehtoiset kutsuivat kiinnostavia teknologia-alan naisia mukaan juhlintaan. Neljätoista naista eri taustoista ja organisaatioista innostui kertomaan työstään, opinnoistaan ja siitä, miksi he suosittelevat alaa tytöille. Tarinat täyttivät viikon ajan Planin vapaaehtoisten somekanavat. Tarinoita ja niihin liittyviä julkaisuja katsottiin yhteensä 17 000 kertaa viikon aikana. – Saimme positiivista ja kannustavaa palautetta katsojilta. Myös tarinoitaan jakaneet naiset olivat innoissaan, kertoo Turun paikallisryhmän vapaaehtoinen Sanna Harju. Sannalle jäi mieleen erityisesti naisten innostus työtään kohtaan. Monet heistä kertoivat, että parasta työssä ovat vaihtelevat haasteet. Älyä ja luovuutta saa käyttää päivittäin. Innostava kampanjointi onnistuu myös pandemian aikana. Teknologia-alan naisten tarinat keräsivät katsojia ja innostivat yleisöä sosiaalisessa mediassa. VAPAAEHTOISET Vapaaehtoiset juhlivat yhdessä teknologia-alan naisten kanssa – Toivottavasti videoita ovat katsoneet sellaiset tytöt ja naiset, jotka on haaveilleet it-alalle pääsystä, jotta he näkevät, että nainen voi ihan yhtä hyvin menestyä alalla. Ja vaikka ei hakisikaan juuri it-alalle, tarinat inspiroivat tavoittelemaan omia unelmia: ei saa antaa stereotypioiden haitata! Sanna sanoo. – Juhlinnasta jäi tosi hyvä fiilis. Oli mielenkiintoista tehdä tällaista. Hienoa, että saatiin juhlinta järjestettyä myös korona-aikana. Vapaaehtoisen kampanjaviikon jälkeen uutiset kertoivat, että naisten määrä teknologia-alan yhteishaussa on kasvanut tänä vuonna merkittävästi. Edessä on kuitenkin vielä paljon työtä, jotta sukupuolten välinen digikuilu saadaan kurottua umpeen. Tarinat ovat edelleen katsottavissa esimerkiksi @plan_ turkulaiset-tilillä Instagramissa. » Teknologia-ala on edelleen miesvaltainen. Kasvavalla alalla on valtava tarve uusille osaajille ja paljon mahdollisuuksia kaikille sukupuolille. » Kun tytöt ja naiset ovat mukana kehittämässä tekno logiaa, digitaaliset ratkaisut huomioivat paremmin käyttä jien monimuotoisuuden ja edistävät tasa-arvoa. » Tutkimusten mukaan teknologiset ratkaisut ovat myös talou dellisesti arvokkaampia, jos naiset ovat olleet mukana kehittämässä niitä. Teksti: RONJA KARKINEN Syksyllä vapaaehtoisillamme on mahdollisuus jatkaa tämän kiinnostavan aiheen esiin nostamista. Tulevan tyttöjen päivän teemamme on tytöt ja teknologia! Kansainvälistä tyttöjen päivää vietetään 11.10. TEKNOLOGIA-ALALLE TARVITAAN NAISIA Ku va : iS to ck 27 – hyvää pitkäksi aikaa
Aineeton lahja ilahduttaa lahjan saajaa ja auttaa samalla maailman heikoimmassa asemassa olevia tyttöjä. Se on helppo ja merkityksellinen tapa muistaa kesällä juhlapäivää viettävää läheistä ja näyttää, että välität. Aineettomat lahjat löydät osoitteesta plan.fi/lahja. Lahjavinkit kesän juhliin: Tyttöjen koulutus 40 € Jokaisella tytöllä on oikeus oppia ja kouluttautua. Tyttöjen koulutus edistää tasa-arvoa ja vähentää köyhyyttä. Kriisien keskellä tyttöjen oppimisen tukeminen on entistäkin tärkeämpää. IT-taitoja tytölle 25 € Erityisesti kehittyvissä maissa tytöillä on poikia huonommat mahdollisuudet käyttää ja kehittää teknologiaa. Anna lahja, joka auttaa tyttöjä työelämään. Lahjasi avulla tytöt oppivat muun muassa ohjelmointia ja netin käyttöä. Paremmat terveyspalvelut 75 € Seksuaalija lisääntymisterveyspalvelut ovat huonosti saatavilla moni en kehittyvien maiden syrjäseuduilla. Lahjasi avulla terveystyöntekijät saavat lisäkoulutusta kuukautisista, ehkäisystä ja raskaudesta. Muista kesällä juhlivaa aineettomalla lahjalla Mangolassi on perinteinen eteläaasialainen herkkujuoma, joka virkistää kuumana kesäpäivänä. Se on voittanut myös suomalaiset puolelleen. Mangolassi on helppo valmistaa kotona. MANGOLASSI (2 ANNOSTA) AINEKSET: 1 kypsä mango (tai 250 g pakastemangoa) 2,5 dl maustamatonta jogurttia 1 dl kylmää vettä 1 rkl sitruunamehua ripaus kardemumma sokeria maun mukaan VALMISTUS: Paloittele mango. Soseuta ainekset sauvasekoittimella. Vegaanisen version saat käyttämällä soijatai kaurajogurttia. Voit koristella juoman esimerkiksi tuoreilla mintun lehdillä ja lisätä siihen jäitä. PLAN KOKKAA Raikkaanmakea herkku Intian niemimaalta 28 plan palat Ku va : Ad ob eS to ck
PLAN KUUNTELEE PLAN LUKEE Herkkä kuvaus lapsiavioliitosta Nepalilainen Rekha on tavallinen 14-vuotias tyttö, joka pitää koulun englannin tunneista, kauniista käsikoristeista ja siskojensa kanssa nauramisesta. Ja häntä odottaa kylänsä tyttöjen tavallinen kohtalo: lapsiavioliitto vieraan miehen kanssa. Plan arvioi, että joka toinen tyttö joutuu Nepalin Terain alueella naimisiin alaikäisenä. Tiina Madisonin herkkä dokumentti seuraa avioliiton solmimisen vaiheita. Kuvausryhmä on selvästi päässyt sisälle kyläyhteisöön, jota kuvaa myötätuntoisesti. Kuvat Terain tasangolta ja kylän arjesta ja juhlasta ovat usein henkeäsalpaavan kauniita. Rekhan isä on sisäistänyt ajatuksen, että tyttäret on naitettava teini-iässä, kun heidän maineensa ei ole vielä tahraantunut. Köyhän isän on lähes mahdoton kerätä rahat myötäjäisiin ja hääjuhlaan, mutta hän ei silti kyseenalaista perinnettä. Rakha kapinoi aluksi naimakauppaa vastaan, sillä hän haluaa opiskella opettajaksi. Dokumentin aikana hän alistuu kuitenkin kohtaloonsa. Viiltävässä kohtauksessa tuore sulhanen selittää lapsimorsiamelleen, miksei tämä voi enää käydä koulua, ja Rehka joutuu vain myötäilemään. Joka vuosi arviolta 12 miljoonaa tyttöä joutuu lapsiavioliittoon. Dokumentti tuntuu nyt erityisen ajankohtaiselta, sillä YK:n väestörahasto on arvioinut, että koronapandemia voi kasvattaa lapsiavioliittojen määrää 13 miljoonalla seuraavan vuosikymmenen aikana. Iida Riekko Nepalin morsian Yle Areenassa. Ohjaus ja käsikirjoitus Tiina Madison. Ajankohtaista kesäfunkia Ghanasta Koronapandemiasta ja siihen liittyvistä rajoituksista huolimatta kesä on täällä. Ja mikä onkaan parempaa musiikkia kesätunnelmiin kuin tiukasti groovaava funk. Siksi onkin hienoa, että levy-yhtiö Glitterbeat uudelleenjulkaisi ghanalaisen Edikanfo -yhtyeen levyn The Pace Setters vuodelta 1981. Kyseessä ei ole mikä tahansa fillistelypaketti, sillä levy vie ensitahdeiltaan lähtien kuuntelijan kehon armottomasti suoraan tanssimoodiin. Afrofunk sulautuu saumattomasti highlife-musiikkigenreen, jossa kuuluvat niin Ghanan musiikki historia, jazz kuin populaari musiikkikin. Torvet, kitara, basso, rummut, perkussiot ja sähköpiano iskevät rytmiä tanakkana pakettina, ja Edikanfo, jos joku, hallitsee yhteensoiton. Bändin tarina on traagisen ajankohtainen. Tuore yhtye oli 1980-luvun alussa kovassa nosteessa, mutta sotilasvallankaappaus ja Ghanaan tuolloin asetetut tiukat ulkona liikkumiskiellot pistivät stopin livemusiikille ja osaltaan edesauttoivat bändin uran katkeamista. Nyt neljäkymmentä vuotta myöhemmin bändillä on ilmeisesti uusia suunnitelmia. Toivottavasti ne saavat mahdollisuuden toteutua. Kalle Heino Edikanfo: The Pace Setters. Glitterbeat Records 2020/1981. Plan kuuntelee -palstalla käsiteltyä musiikkia on koottu myös omaksi Spotify-soittolistaksi. Löydät sen Spotifysta hakusanalla Plan kuuntelee. Kiehtova rakkaudentunnustus Kolumbialle Kansainvälistyvässä maailmassa yhä useammalla on synnyinmaansa lisäksi toinenkin sydämen kotimaa, johon rakkaus tai työ juurruttaa. Anni Valtonen kuvaa kirjassaan Elämäni Kolumbia monitasoista suhdettaan Etelä-Amerikan maahan, jonne hän asettui pitkiksi ajoiksi kolumbialaisen ex -puolisonsa johdattamana. Maailman Kuvalehden päätoimittajana työskentelevän Valtosen kynä on terävä ja havainnot tarkkoja. Kirja kuvaa Savossa kasvaneen naisen ihmetystä kulttuurierojen edessä: miksi puolisot ja äidit paapovat aikuisia macho-miehiä, miksi koulutetutkin kolumbialaiset uskovat ihmeisiin ja miksi omien pikkuhousujen pesu on naisille kunnia-asia? Valtonen kuvaa kauniisti myös rikkautta, jonka hänen perheensä on saanut kahdesta kulttuurista – esimerkiksi poikiensa kykyä heittäytyä hetkeen ja auttaa toisia kuin huomaamatta. Valtosen kokemusten ja kulttuuristen ilmiöiden ohella kirja luotaa Kolumbian veristä lähihistoriaa ja jyrkkää luokkayhteiskuntaa. Mukana on kiinnostavia haastatteluita. Esimerkiksi entisen sissin tytär kertoo perheensä kaksoiselämästä. Tämä kirja kannattaa lukea fyysi senä paperikirjana, sillä hurmaava valokuvaliite syventää Valtosen kertomuksia. Elämäni Kolumbia ei romantisoi Kolumibian ristiriitaista arkea ja historiaa, mutta joka sivulta välittyy syvä rakkaus ja ymmärrys moniulotteista maata kohtaan. Varoitus: kirja saattaa nostattaa matkakuumeen. Iida Riekko Anni Valtonen: Elämäni Kolumbia. Like 2020. PLAN KATSOO 29
Ku va : Ad ob eS to ck Marhaba! Oletko ennen nähnyt arabiankeihäsantilooppia? Me elämme Lähi-idän aavikkoisilla alueilla ja olemmekin sopeutuneet erinomaisesti kuivaan ilmastoon. Voimme pärjätä jopa kuukausia juomatta lainkaan vettä! Aivan täysin ilman vettä mekään emme pärjää, ja siksi olemme oppineetkin haistamaan sateen jo kaukaa. Vuosikymmeniä sitten ihmiset metsästivät meitä niin paljon, että me hävisimme luonnosta kokonaan. Onneksi meitä oli kuitenkin vielä jäljellä eläintarhoissa, joten ihmiset päättivät yrittää palauttaa meidät takaisin luontoon. Nyt meitä löytyy taas Jordanian luonnosta, jossa vaeltelemme ympäriinsä pienissä laumoissa tuoreen ruohon perässä. Jotkut uskovat, että tarinat yksisarvisista perustuvat alunperin lajitovereihini, jotka olivat syystä tai toisesta menettäneet toisen sarvensa. Mitä mieltä sinä olet? 30 junior-plan Tervetuloa Jordaniaan Junior-Planin matkassa! Jordania on Lähi-idässä sijaitseva valtio, jossa asuu noin 10 miljoonaa ihmistä. Maan virallinen kieli on arabia, ja suurin osa sen asukkaista on muslimeja. Jordania on kuningaskunta, jota on hallinnut jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan kuningas Abdullah II. Jordanian rajalla sijaitseva Kuollutmeri on yksi maailman suolaisimpia vesistöjä. Sen vesi on noin kymmenen kertaa suolaisempaa kuin tavallinen merivesi. Kuolleenmeren vesi pystyy suolaisuutensa ansiosta kannattelemaan jopa ihmistä pinnallaan. Yksi Jordanian naapurivaltioista on Syyria, jossa on käyty sisällissotaa jo lähes kymmenen vuoden ajan. Miljoonat ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa sodan takia. Monet ovat löytäneet turvan Jordaniasta, jossa asuukin yli miljoona syyrialaista pakolaista.
Jordaniassa sijaitsee autioitunut Petran kaupunki, jota tuhannet ihmiset ympäri maailmaa vierailevat vuosittain katsomassa. Kaupunki tunnetaan erityisesti koristeellisista, kallioon hakatuista rakennuksista, joista kuuluisin on Al-Khazneh, suomeksi aarrekammio. Löydätkö kuviin eksyneet viisi eroa? Et si er ot ! Koronaviruspandemia ei sulkenut kouluja ainoastaan Suomessa vaan myös monissa muissa maissa. Myös Jordaniassa koulut ovat olleet pitkään kiinni viruksen leviämisen hidastamiseksi. Koulujen sulkeminen on vaikuttanut voimakkaasti viisivuotiaan Talan elämään. Hän, kuten muut hänen ikäisensä lapset, eivät ole enää päässeet päivittäin kouluun oppimaan uusia asioita. Onneksi nykyaikainen teknologia mahdollistaa oppimisen myös kotona. Plan on tukenut jordanialaisia opettajia luomalla videoita, jotka opettavat lapsille joka päivä yhden kirjaimen ja yhden numeron. Näin lapset pääsevät kehittämään lukuja laskutaitoaan myös kotoa käsin. Tala on pärjännyt etäkoulussa erityisen hyvin. Talan äiti Manal on iloinen tyttärensä menestyksestä. – Tala osaa jo kaikki aakkoset englanniksi ja arabiaksi, osaa nimetä kaikki värit sekä laskea yksinkertaisia laskuja, Manal kertoo ylpeänä. 31 Etäkoulua Jordaniassa Ku va : Ad ob eS to ck Ku va : Ad ob eS to ck
Kriisit iskevät pahimmin maailman heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin ja erityisesti tyttöihin. Koronapandemia vaikeuttaa koulunkäyntiä ja lisää hyväksikäytön, väkivallan sekä lapsiavioliittojen riskiä. Varmista tyttöjen koulutus ja suojelu myös koronapandemian aikana. plan.fi Lahjoita 20 € tekstaamalla TUE numeroon 16155. Ke rä ys lup a: PO L20 15 -4 69 3 KAIKKI EIVÄT VOI PITÄÄ TURVAVÄLIÄ TAI PESTÄ KÄSIÄÄN