plan 1/2020 Tyttöjen koulutus vähentää lapsiavioliittoja KESKI-AFRIKAN TASAVALTA Suomi LAOS Lapset palaavat kouluun kriisin keskellä Plan-kummius on Jenni Kokanderin perheen yhteinen juttu
Ei hymyilytä -kampanja nostaa jälleen esiin epätasa-arvon Lue lisää ja tule mukaan: plan.fi/eihymyilytä yhdessä. Mukana ovat muun muassa tähtitieteilijä Esko Valtaoja, näyttelijä Christoffer Strandberg, malli ja juontaja Lola Odusoga, laulaja Arja Koriseva, bloggaaja ja kirjailija Julia Thurén sekä valokuvaajat Janita Autio ja Meeri Koutaniemi. Radio Helsinki ja Suomen valokuvataiteen museo ovat mukana yhteistyössä. Osana kampanjaa olemme tuottaneet podcastin, jossa valokuvaaja Meeri Koutaniemi ja Suomen valokuvataiteen museon kokoelma-amanuenssi ja Plan-kummi Sofia Lahti pohtivat yhdessä pääsihteerimme Ossi Heinäsen kanssa valokuvan voimaa, kuvien valtaasetelmia, representaatiokysymyksiä sekä tyttöjen oikeuksia. Podcastin voi kuunnella verkkosivuillamme. Kampanja alkaa naisten päivänä 8.3. ja päättyy tasa-arvon päivänä 19.3. Radio Helsingissä kuullaan tasa-arvon päivänä erityinen Plan-lähetys – ole siis kuulolla. Viime vuonna suuren suosion saavuttanut Ei hymyilytä -kampanjamme valtaa jälleen maaliskuussa sosiaalisen median. Viime vuonna saimme satoja suomalaisia mukaan puolustamaan tasa -arvoa #eihymyilytä-tunnisteella. Tänä vuonna toivomme mukaan vähintään yhtä suurta joukkoa. Haastamme kaikki julkaisemaan itsestään hymyttömän kuvan Instagramissa tai Facebookissa ja kertomaan kuvatekstissä, mikä epätasa-arvoon liittyvä seikka ei anna aihetta hymyyn. Kuvaan tulee myös merkitä aihetunniste #eihymyilytä sekä @plansuomi. Yksi kampanjaan kuvallaan osallistuneista pääsee valokuvaaja Meeri Koutaniemen ikuistettavaksi. Hän valitsee voittajan somekuvien joukosta. Kampanjassa on mukana viime vuoden tapaan tuttuja kasvoja, tänä vuonna myös tunnettuja suomalaisia miehiä, sillä tasa-arvoa on edistettävä Äänestä ja osallistu kilpailuun Mikä on lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit lukea, tai antaa palautetta toimitukselle. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa klassikoksi muodostuneen design-esineen, Eero Aarnion suunnitteleman valkoisen Plan-pastillin. Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi tai posti kortilla osoitteeseen Plan International Suomi, Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki. Kerrothan myös osoitteesi. Lukijat valitsivat numeron 4/19 kiinnostavimmaksi jutuksi kambodža laisesta opettajasta ja ilmastoaktivistista Hory Tothista kertovan reportaasin. Lukijapalkinnon voitti Kati Kalaoja Espoosta. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen lahjoittajapalvelustamme info@plan.fi. Onnea ja kiitos vastaajille! 2 PEFC/02-31-170 4041 0089 Plan 1/20 ?helmikuu 2020 Julkaisija Plan International Suomi ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Mikko Toivonen Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Taitto: Tuija Sorsa Paino: Painotalo Plus Digital Oy. Painosmäärä: 29 100 kpl. Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa 2020. Plan International Suomi ? Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Paula Salovaara (pj.), Virpi Haaramo, Laura Marjamäki, Gunvor Kronman, Pasi Rajala, Eeva Salmenpohja, Tommi Tervanen ja Nasima Razmyar. Lastenhallituksen edustaja Priya Härkönen. Lahjoittajapalvelu: ma–pe klo 10–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse lahjoittajapalveluumme (09) 6869 8030. Keräyslupa: POL-2015-4693 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakasja sidosryhmärekisteri. ajankohtaista
Nyt on aika onnitella teitä, tukijamme ja kumppanimme! Tuellanne saimme viime vuonna aikaan huikeita tuloksia. Yhdessä kansainvälisen kattojärjestömme kanssa tuimme hankkeissamme yli 21:tä miljoonaa tyttöä ja lähes 19:ää miljoonaa poikaa, paransimme yli kuuden miljoonan tytön seksuaalija lisääntymisterveyttä, tuotimme uutta tutkimus tietoa tyttöjen kokemasta häirinnästä kaupungeissa ja olimme aktiivisesti mukana maailmanlaajuisessa Girls Takeover -tempauksessa kansain välisenä tyttöjen päivänä. Lisää tuloksista voit lukea lehden sivuilta 18–19. Nämä ovat merkittäviä askelia matkalla kohti Plan Internationalin tavoitetta. Se on oikeudenmukainen maailma, jossa kaikkien lasten oikeudet toteutuvat. Parannamme erityisesti heikoimmassa asemassa olevien tyttöjen koulutusta ja suojelua, koska tytöt kohtaavat kaikkialla maailmassa syrjintää ikänsä ja sukupuolensa vuoksi. Usein heidän tilannettaan vaikeuttaa köyhyys, vammaisuus tai vähemmistöryhmään kuuluminen. Kuitenkin juuri tyttöjen aseman parantaminen on yksi tehokkaimmista keinoista poistaa köyhyyttä ja löytää ratkaisuja globaaleihin ongelmiin. Työ on hidasta ja usein mutkikasta. Siksi on tärkeää, millaisia välitavoitteita asetamme ja mihin keskitymme toimintamme kehittämisessä. Viime vuonna keskityimme Suomessa erityisesti kolmeen yhteisesti valittuun strategiseen tavoitteeseen. Niistä ensimmäinen oli säilyttää tytöt ja tasa-arvo kehityspolitiikan painopisteenä sekä vahvistaa Planin asemaa tyttöjen aseman johtavana asiantuntijana. Teimme monipuolista vaikuttamistyötä, tapasimme poliitikkoja ja virkamiehiä, kampanjoimme vaalien alla ja teimme yhteistyötä kansanedustajien kanssa. Herätimme keskustelua tyttöjen asemasta ja oikeuksista. Työmme vaikutti siihen, että lähes kaikki puolueet sisällyttivät vaaliohjelmiinsa tyttöjen ja naisten aseman parantamisen, ja tasa-arvon edistäminen näkyi vahvasti myös hallitusohjelman kehityspoliittisissa kirjauksissa. Toinen keskeinen tavoitteemme oli vahvistaa Planin osaamista ja roolia ilmastotoimijana. Järjestimme tilaisuuksia ja kampanjoimme aiheesta näkyvästi yhdessä vapaaehtoistemme, erityisesti nuorten, kanssa. Laadimme linjauksen ohjaamaan ilmastonmuutokseen liittyvää vaikuttamistyötämme sekä kirjoitimme julkaisun, joka avaa tyttöjen oikeuksien ja ilmastonmuutoksen välistä yhteyttä. Kolmas suuri tavoitteemme oli saada katu varainhankinta Planin omaksi, tuottavaksi toiminnoksi. Hankimme yli 5 000 uutta säännöllistä lahjoittajaa oman ja kumppanimme katuvarainhankinnan avulla. Oma katuvarainhankintamme käynnistyi suunnitellusti. Olen ylpeä saavutuksista, joita olemme saaneet yhdessä tukijoidemme ja kumppaneidemme kanssa aikaan vuonna 2019 – niin suurista maailmanlaajuisista tuloksista kuin edistysaskeleista Suomessakin. Haluan kiittää jokaista, jonka tuen ja panoksen ansiosta nämä tulokset ja uudet avaukset ovat olleet mahdollisia! Onneksi olkoon, tukijamme – maailma on ansiostasi hieman parempi paikka Ossi Heinänen Pääsihteeri Plan International Suomi 3 pääkirjoitus 4 Tyttöjen koulutuksella lapsiavioliittoja vastaan 10 Uutisia maailmalta 12 Uutisia Suomesta 14 Kouluun konfliktin keskellä 18 Teimme yhdessä kestäviä parannuksia tyttöjen asemaan 20 Isoäiti ja lapsenlapsi kamppailevat yhdessä silpomista vastaan 23 Vapaaehtoiset 24 Kummit ja tyttösponsorit 26 Yritysuutiset 28 Junior-Plan 30 Plan-palat SISÄLLYS 4 14 21
lapsiavioliittoja Laosilaisen Jimin äiti vaati tytärtään jäämään pois koulusta. Opettajien ja Planin työntekijöiden sinnikkyyden ansiosta Jim pääsi palaamaan opintielle. Plan edistää Laosissa tyttöjen koulutusta kitkemällä lapsiavioliittoja, lisäämällä tietoa ja vaikuttamalla asenteisiin. 4 Tyttöjen koulutuksella
lapsiavioliittoja vastaan Teksti: KALLE HEINO Kuvat: MIKKO TOIVONEN 5 Tyttöjen koulutuksella 5
18 -vuotiaalla Jimillä on unelma. Hän haluaa opiskella kokiksi ja perustaa oman leipomon Laosin pääkaupunkiin Vientianeen. Nyt pienessä, köyhässä kylässä Hounin alueella Pohjois-Laosissa asuva Jim käy vielä koulua. Unelmaan on matkaa, mutta sen toteutuminen on mahdollista. Jokin aika sitten asiat olivat toisin, kun Jimille oli käydä kuten monelle muulle hänen kaltaiselleen laosilaistytölle. – Isoäitini sairastui, ja häntä oli hoidettava kotona. Äitini käski minun lopettaa koulunkäynnin, Jim kertoo nyt. Jim joutui keskeyttämään koulun ja jäämään kotiin, vaikka opettaja oli toista mieltä. Jimin isä työskentelee kiinalaisten omistamilla banaani viljelmillä, ja isoäidin sairastuttua Jimin äiti ei pystynyt huolehtimaan sekä kotitöistä että isoäidistä. Myös Jimin pikkusisko käy koulua. Isosisko on jo naimisissa, isoveli puolestaan on töissä vesimelonifarmilla Vientianessa. Veli lähettää joskus rahaa kotiin, mutta perhe kärsii silti köyhyydestä. ”Jos ei osaa lukea eikä kirjoittaa, sillä on erittäin huono vaikutus tulevaisuuteen.” Opettaja Chanthachone Vongphet vetää yhtä nuorten kerhoista, joissa nuoret oppivat oikeuksistaan. ”Oppilaiden tyytyväisyys ja itseluottamus ovat lisääntyneet, kun he ovat oppineet uusia taitoja.” Jimin pikkusisko käy samaa koulua. Isosisko on jo naimisissa, ja isoveli työskentelee vesimelonifarmilla Vientianessa. Hän lähettää joskus rahaa kotiin perheelleen. Nuorten kerhoissa tekemät näytelmät kertovat muun muassa lapsiavioliittojen haitoista ja tyttöjen koulutuksen tärkeydestä. 6
Ongelma on alettu ymmärtää Etenkin kaikista syrjäisimmillä seuduilla Laosissa tytöt joutuvat jäämään edelleen herkemmin pois koulusta kuin pojat. Yksi syy ovat lapsiavioliitot, jotka ovat yhä yleisiä Laosissa. Myös liian varhaisten raskauksien määrä on Laosissa Kaakkois-Aasian maista korkeimpia. Tyttöjen koulunkäynnin keskeytymisen taustalla ovat monesti myös asenteet, joiden perusteella tyttöjen koulutusta arvostetaan vähemmän kuin poikien. – Jotkut vanhemmat pakottavat tyttäriään edelleen naimisiin. Mutta nyt ongelma on alettu ymmärtää, opettaja Chanthachone Vongphet sanoo. Myös ilmastonmuutoksella on vaikutuksensa. Se on aiheuttanut kuivuuksia ja satojen pienenemistä. Siksi lapsia tarvitaan apuna kotona, ja yleensä pois koulusta otetaan ensimmäiseksi perheen tyttö tai tytöt. Suomalaisten tyttösponsorien ja Suomen ulkoministeriön tuella Plan edistää Laosissa tyttöjen koulutusta. Työ keskittyy erityisesti seksuaalija lisääntymisterveyden parantamiseen, jotta tytöt voivat käydä koulun loppuun. Käytännössä se tarkoittaa nuorten terveyspalveluiden parantamista, lapsiavioliittojen kitkemistä, liian varhaisten raskauksien ehkäisemistä sekä seksuaalikasvatuksen kehittämistä. Plan on työstänyt aiheeseen liittyviä oppimateriaaleja niin nuorille, opettajille kuin esimerkiksi terveysalan työntekijöille. Nuoret itse ovat olleet mukana oppimateriaalien suunnittelussa. tyttösponsorit TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ 7 Isät haluavat tyttärilleen koulutuksen Lan, 33, on yksi lukuisista laosilaisista isistä, jotka haluavat varmistaa tyttäriensä koulutuksen ja edistää tyttöjen koulutusta omissa yhteisöissään. Lanin 8-vuotias tytär Khaimouk ja tämän pikkuveli käyvät molemmat pientä koulua vuoristossa Pakbengin alueella pohjois-Laosissa. Lanin perheellä on riisipelto, mutta satoa tulee yleensä vain noin kymmenen säkillistä. Lisäksi viljelmän paikkaa on vaihdettava parin vuoden välein. Perhe kasvattaa myös vihanneksia ja metsästää välillä villikanoja ja oravia. Khaimouk nauttii erityisesti englannin kielen opiskelusta. Isona hän haluaa opettajaksi. Khaimoukin isä haluaa järjestää lapsilleen kaikki mahdollisuudet unelmiensa toteuttamiseksi. – Tyttöjen ja poikien oikeudet ovat sama. On todella tärkeää, että kaikki lapset saavat koulutuksen. Minä itse jouduin lopettamaan koulun viidennellä luokalla. Vaimoni ei käynyt koulua ollenkaan, Lan sanoo.
Ujosta itsevarmaksi Plan on perustanut ohjelma-alueidensa kouluihin nuorten kerhoja, joissa nuoret keskustelevat tyttöjen oikeuksista ja koulun käynnin tärkeydestä, käsittelevät lapsiavioliittojen haittoja ja tasa-arvokysymyksiä tekemällä näytelmiä sekä opettelevat elämänhallintataitoja. Kerhoissa koululaiset opettelevat myös kokkausta, laulamista, draamaa, näyttelemistä ja muita taiteita sekä harrastavat liikuntaa. Opettaja Vongphet vetää yhtä nuorten kerhoista. Mukana on yli 40 nuorta. Kerho toimii pääasiassa iltapäivisin varsinaisen koulun jälkeen. Nuoret oppivat ryhmässä omista oikeuksistaan ja vievät viestiä eteenpäin lähipiirissään ja yhteisössään. – Olen oppinut paljon tasa-arvosta, yhteiskunnasta ja ihmisoikeuksista, kerhossa käyvä Thongxai, 15, sanoo. Kerhoon kuuluvat 15-vuotiaat Duangdy, Ontem, Tamon ja Therng kertovat, että monet heidän ikäisistään tytöistä ovat LAPSIAVIOLIITOT VARJOSTAVAT TYTTÖJEN ELÄMÄÄ LAOSISSA » Laosin väestöstä noin puolet on alle 23,5-vuotiaita. » Teiniraskauksien määrä on Laosissa yksi Kaakkois-Aasian alueen korkeimmista, 83 synnytystä tuhatta 15–19-vuotiasta tyttöä kohti. » Lapsiavioliitot ovat edelleen yleisiä Laosissa. Ne ovat usein seurausta teiniraskaudesta. » Avioliiton laillinen ikäraja on Laosissa 18 vuotta, mutta selvitysten mukaan jopa yli kolmasosa 20–49-vuotiaista laosilaisnaisista on mennyt avioon alle 18-vuotiaana. joutuneet jo naimisiin. – Kun perheet ovat köyhiä, vanhemmat ajattelevat, että ainoa vaihtoehto on naittaa tyttö, vaikka tärkeintä olisi tytön koulutus, Tamon sanoo. Työ on tuottanut jo tulosta. Lähialueilla lapsiavioliittojen määrä on vähentynyt. Opettaja Vongphet arvioi, että oppilaiden yleinen tyytyväisyys ja itseluottamus ovat lisääntyneet, kun he ovat oppineet uusia taitoja ja päässeet kehittymään eri asioissa. Myös vaikeista mutta nuorille itselleen tärkeistä asioista keskusteleminen on helpottunut. – Monet nuoret ovat olleet aiemmin ujoja, mutta nyt he ovat itsevarmempia. He osaavat keskustella esimerkiksi lapsiavioliitoista, Vongphet sanoo. – Voimme puhua vapaasti siitä, mistä haluamme, Tamon toteaa. Muutos näkyy myös esimerkiksi siinä, että tytöt osallistuvat Plan parantaa kouluissa, yhteisöissä ja terveyskeskuksissa erityisesti teini-ikäisten tyttöjen seksuaalija lisääntymisterveyttä. 8 Thongxai, 15, on mukana Planin nuorten kerhossa. Isona hän haluaa poliisiksi.
enemmän urheilukilpailuihin ja ovat yhtä lailla oppilaskuntien johtotehtävissä kuin pojat. Sekä tytöt että pojat osallistuvat tasavertaisesti siivoamiseen sekä rakennusja puutarhatöihin. Äiti ymmärsi koulun merkityksen Myös Jimin tilanne ratkesi lopulta hyvin. Puolentoista kuukauden poissaolon jälkeen Jim palasi takaisin kouluun, kiitos opettajien ja Planin työntekijöiden. Sekä Plan että koulun henkilökunta käyvät keskusteluja perheiden kanssa, jotta nämä ymmärtävät kaikkien lasten koulutuksen tärkeyden ja pitäisivät lapsensa koulussa. – Isäni oli koko ajan koulunkäynnin kannalla, mutta äitini ei. Opettaja kävi pari kertaa kotonamme keskustelemassa asiasta. Ensimmäisellä kerralla opettaja ja äitini vain riitelivät, mutta toisella kerralla äiti ymmärsi koulun merkityksen, Jim kertoo. Arki ei silti ole helppoa. Jim auttaa vanhempiaan paljon päivittäisissä arkiaskareissa. Näitä ovat esimerkiksi riisin valmistaminen, vedenhaku sekä kotieläinten eli kanojen ja ankkojen syöttäminen. Jim myös valmistaa itse joka päivän oman lounaansa mukaan kouluun. Koulumatka on sekin noin kuuden kilometrin mittainen. Jimillä on kuitenkin käytössään moottoripyörä monien muiden luokkatoveriensa tapaan. Monen koulumatka on niin pitkä, että sen takia on nipistettävä sekä aamuettä iltapäivien oppitunneista tai jäätävä välillä pois koulusta. Joillekin oppilaille kertyy poissaoloja paljon, jotkut perheet taas ovat ratkaisseet asian niin, että oppilaat asuvat viikot koulun asuntolassa poissa kotoa. Jim nauttii koulussa erityisesti äidinkielestä ja maantiedosta. Hän muistuttaa, että jo pelkkä lukutaidottomuus on iso ongelma tytöille. – Jos ei osaa lukea eikä kirjoittaa, sillä on erittäin huono vaikutus tulevaisuuteen. 9
Tutkimus: viranomaiset eivät reagoi tyttöjen ja naisten kadulla kohtaamaan väkivaltaan P lan Internationalin ja australialaisen Monash Universityn tutkimus Sydneyssä, Madridissa, Limassa, Kampalassa ja Delhissä osoittaa, etteivät viranomaiset reagoi tyttöjen ja naisten kadulla kohtaamaan häirintään. Tytöt ja naiset käyttivät joukkokartoitusteknologiaa, jonka avulla he pystyivät nimettömästi ilmoittamaan häirinnästä. Häirintä vaihteli huutelusta vaanimiseen, uhkaavaan käyttäytymiseen ja fyysiseen tai seksuaaliseen väkivaltaan. Reagointiaste seksuaalisiin häirintätapauksiin oli pienin Delhissä. Vain kaksi prosenttia ilmoituksista johti toimenpiteisiin. Limassa vastaava luku oli 16 prosenttia, Kampalassa 18 prosenttia, Madridissa 32 prosenttia ja Sydneyssä 34 prosenttia. Vastaukset viranomaisilta vaihtelivat vähättelystä, epäuskosta ja huomiotta jättämisestä lisähäirintään viranomaisten itsensä taholta ja siihen, että tyttöjen ja naisten oikeuksien ei annettu toteutua. Tämä johti turhautumiseen ja epäuskoon järjestelmää kohtaan. Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen kertoo, että raportti tarjoaa arvokkaan näkemyksen siitä, miksi niin pienestä osasta häirintätapauksia tehdään ilmoitus. – Ilmoituksen tekeminen häirinnästä tai väkivallasta vaatii paljon rohkeutta, mutta on selvää, että useimmiten tyttöjä ei oteta vakavasti. Järjestelmä ei tue heitä, kun he tekevät ilmoituksen. Liian moni näistä ilmoituksista katoaa matkalla, Heinänen sanoo. – Jokainen ilmoitus on otettava vakavasti ja järjestelmän täytyy muuttua, jotta ilmoittamiseen ja sen jälkeisiin toimiin on selkeä prosessi. Jollei tämä tehdä, kadulla tapahtuvan häirinnän liian vähäinen ilmoittaminen ja sen yhteiskunnallinen hyväksyminen jatkuvat. uutisia maailmalta Plan International vaatii toimia tyttöjen ja nuorten naisten tilanteen parantamiseksi ja kadulla tapahtuvan häirinnän estämiseksi: » Viranomaisten on panostettava sukupuolisensitiiviseen koulutukseen kadulla tapahtuvasta häirinnästä ja reagoinnista siihen. » Ilmoitusjärjestelmien on oltava selkeitä ja yksinkertaisia, niiden on mahdollistettava nimettömät ilmoitukset ja kaikki ilmoitukset on otettava vakavasti ja käsiteltävä kunnioittavasti riippumatta teon koetusta vakavuudesta. » On otettava käyttöön puhelinlinja tai sovellus, johon voi ilmoittaa seksuaalisesta häirinnästä ympäri vuorokauden. » On tehtävä julkisia tiedotuskampanjoita kadulla tapahtuvan häirinnän kaikista muodoista ja niistä ilmoittamisen kannustamiseksi, vaikka tapauksia ei arvioitaisi vakaviksi. » Valtioiden tulee tarkastella nykyistä lainsäädäntöä varmistaakseen, että kadulla tapahtuvaan häirintään syyllistyneet joutuvat vastuuseen teoistaan. 10
Digitalisointi tuo tiedon yhä useamman ulottuville O lemme ottaneet käyttöön uudet digitaaliset työkalut, joiden avulla keräämämme tieto ja saavuttamamme tulokset ovat helposti ja nopeasti visualisoitavissa ja hyödynnettävissä. Työkalujen kehittämistä ja niiden käyttöönottoa on tukenut Accenture. – Haluamme varmistaa, että keräämämme data ja siitä johdetut tulokset ovat kaikkien hyödynnettävissä ilman, että niiden tulkitsemiseen tarvitsee koulutusta tai analysointityö kalujen hallintaa. Silloin saamme paitsi omien työntekijöidemme myös yhteisöjen koko kapasiteetin käyttöön, kun tulkitsemme dataa ja teemme siitä johtopäätöksiä, kertoo asiantuntijamme Vilja Liikanen. Kun datan analysointi ei ole yhden tai muutaman henkilön näpeissä, hankkeiden suunnittelu ja mahdollisten korjausliikkeiden teko helpottuu, nopeutuu ja tehostuu. – Kaikkien tekemiemme päätösten on perustuttava ajankohtaiseen ja tarkkaan tietoon. Keräämämme datan pohjalta johdettujen mittarien avulla voimme seurata, saavutammeko asetettuja tavoitteita vai emme, sanoo ulkoministeriön tukeman Mosambikin-hankkeemme projektipäällikkö Moises Mutuque. Ajankohtaisen ja tarkoituksenmukaisen tiedon keräämistä helpottavat ja nopeuttavat digitaaliset kyselyt. Tulokset voi seuloa sukupuolen ja iän perusteella ja visualisoida saman tien helposti pureksittaviksi kaavioiksi. Digitaaliset välineet helpottavat myös arkaluonteisiin aiheisiin liittyvien kyselyjen tekemistä. Sellaisia ovat esimerkiksi seksuaalija lisääntymisterveys sekä -oikeudet, joiden edistämiseen keskitymme ulkoministeriön tukemissa hankkeissamme. – Kyse on erittäin herkistä aiheista. Digitaalisilla välineillä pystymme keräämään tietoa anonyymisti, jolloin ihmiset uskaltavat vastata avoimesti, Mutuque kertoo. Lego lahjoittaa 100 miljoonaa dollaria Itä-Afrikan unohdetuille pakolaislapsille L eikkikaluvalmistaja Lego lahjoittaa sata miljoonaa dollaria, jotta pakolaislapset Etiopiassa ja Ugandassa voivat oppia leikin avulla. Lego-säätiö suuntaa noin 90 miljoonan euron summan lastenoikeusjärjestö Plan Internationalille, Inter national Rescue Committeelle sekä neljälle muulle kumppanijärjestölle, jotka tukevat pakolaislapsia Etiopiassa ja Ugandassa. Suurlahjoitus auttaa lähes miljoonaa päiväkotija kouluikäistä pakolaislasta. Lego ja järjestöt haluavat kääntää huomion unohdetun kriisin keskellä eläviin lapsiin. Köyhyys ja konfliktit ovat ajaneet viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana miljoonia ihmisiä pois kotiseudultaan. Sudanin sisällissota sekä Kongon, Burundin ja Somalian väkivaltaiset konfliktit ovat keskeisiä syitä siihen, että Ugandaan ja Etiopiaan on tullut valtava määrä pakolaisia. Tällä hetkellä Ugandassa ja Etiopiassa on kolme miljoonaa pakolaista, joista puolet on lapsia. Pakolaisleireillä elävillä lapsilla on suuri riski kasvaa ilman kunnollista koulutusta ja arjessa tarvittavia perustaitoja. Legon lahjoitus tukee järjestöjen yhteistä PlayMatters-ohjelmaa. Rakennuspalikoistaan tunnetun Legon toiminta-ajatuksen mukaisesti se tukee lapsia oppimaan leikin avulla. – Tiedämme, että investoimalla leikkiin perustuvaan oppimiseen voimme helpottaa traumoja ja stressiä, jotka vaikuttavat pakolaislapsiin. Leikin avulla oppiminen auttaa lapsia parantamaan sosiaalisia ja tunnetaitojaan, vahvistumaan henkisesti ja kehittämään heidän aivoissaan yhteyksiä, jotka ovat tärkeitä heidän tulevalle kehitykselleen, sanoo Lego -säätiön toimitusjohtaja John Goodwin. Plan on työskennellyt pitkäjänteisesti Itä-Afrikan kriisialueella. Suurlahjoitus on merkittävä apu työhön. – Lego-säätiö on sitoutunut aidosti tukemaan maailman heikoimmassa asemassa olevia lapsia. Tällaisen tuen ansiosta pystymme auttamaan satoja tuhansia lapsia oppimaan leikin kautta, sanoo Anne-Birgitte Albrectsen, Plan Internationalin pääjohtaja. 11
uutisia suomesta Erja Heino haluaa antaa testamentillaan mahdollisuuksia tytöille T oivon voivani kohdentaa testamenttini varat etenkin tyttöjen ja nuorten naisten koulutukseen ja heidän hyvinvointinsa edistämiseen. Tyttöjen oikeus tasa-arvoiseen elämään on minulle tärkeä, sanoo espoolainen Erja Heino. Hän on päätynyt tekemään testamenttilahjoituksen tyttöjen hyväksi Planille. Hänellä ei ole omia lapsia, ja hänestä on tuntunut oikealta auttaa heikommassa asemassa olevia. Erja on työskennellyt ympäristöalalla ja tietää, miten suuri vaikutus tyttöjen koulutuksella on perheiden lapsilukuun, talouteen ja ympäristöön. Kun tytöt eivät pääse kouluun, he eivät voi hyödyntää taitojaan. Silloin myöskään yhteiskunta ei pääse hyötymään tyttöjen kyvyistä. – Haluaisin jokaiselle kehitysmaissa elävälle tytölle mahdollisuuden. Yleinen ongelma monessa maassa on se, että jos joku perheessä koulutetaan, se ei ole tyttö, Erja sanoo. – Olen itse köyhästä työläisperheestä, ja kouluaikanani oppikoulu oli maksullinen. Oli uhraus maksaa kuukausimaksut. Minulla on siis kokemusta siitä, miten Suomen kaltaisessa maassakin on ollut aiemmin hankala kouluttautua. Pääsin kuitenkin yliopistoon, jossa opiskelu oli maksutonta. Erja on tutustunut kehittyviin maihin matkoillaan muun muassa Vietnamissa, Laosissa ja Thaimaassa. Hän on ollut Planin säännöllinen tukija vuodesta 2013 ja toimii nyt tyttösponsorina. – Minulle on sopinut kerran vuodessa lahjoittaminen, koska silloin saan asian aina kerralla hoidettua. En ole halunnut Plan-kummilasta, koska en olisi kuitenkaan niin säntillinen yhteydenpitäjä kuin toivoisin, Erja sanoo. – Jos laitan jonnekin rahani, niitä ei välttämättä tarvitse laittaa sinne, missä on jo kaikki hyvin. Meillä monella on materiaalinen hyvinvointi niin korkealla, ettei kaiken käyttäminen itseen välttämättä tuo onnea. Meidän onnellisuutemme ei täällä enää lisäänny rahalla. Lue lisää: plan.fi/testamenttilahjoitus ja www.hyvatestamentti.fi TESTAMENTIT JÄRJESTÖILLE YLEISTYVÄT Noin 15 prosenttia suomalaisista on tehnyt testamentin ja 40 prosenttia harkitsee sen tekemistä. Testamentin laatija haluaa useimmiten muistaa itselleen tärkeitä ihmisiä ja tehdä verosuunnittelua perijöiden puolesta. Yhdeksän prosenttia suomalaisista on lisäksi kiinnostunut testamenttaamaan omaisuutta itselleen tärkeään hyväntekeväisyyskohteeseen. Järjestöjen saamat testamenttilahjoitukset ovat olleet kansainvälisesti kasvussa. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa viiden viime vuoden aikana kasvu on ollut yli 20 prosenttia. – Myös Plan on saanut yhä enemmän tiedusteluita testamenttaa misesta, kertoo Raisaleena Tokkola Planin varainhankinnasta. Usean järjestön yhteinen Hyvä testamentti -sivusto antaa tietoa järjestöille testamenttaamisesta. – Meihin voi aina olla yhteydessä mieltä askarruttavissa asioissa. Esimerkiksi testamentin säilyttäminen pohdituttaa monia. Myös sanamuodon kirjaaminen halutaan usein tarkistaa yhdessä järjestöjen kanssa, mikä onkin tärkeää, jotta järjestö pystyy testamentin vastaanottaessaan täyttämään testamentin laatijan toiveen, Raisaleena Tokkola sanoo. – Ku va : Aa ro Ke ip i 12
P lan International Suomi on sitoutunut kantamaan vastuunsa ilmastotalkoissa. Ilmastonmuutos vaikuttaa vakavasti etenkin kehittyvissä maissa eläviin tyttöihin, joiden oikeuksia Plan edistää. Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii toimia meiltä kaikilta. Sen lisäksi, että pyrimme huomioimaan ilmastonmuutoksen kaikessa työssämme, kiinnitämme huomiota myös toiminnastamme syntyviin päästöihin. Kartoitimme vuonna 2019 päästöjämme sekä asetimme tavoitteita ja ohjeistuksia niiden pienentämiseksi. Suurin haasteemme on lentomatkustus. Työmme tyttöjen tukemiseksi Afrikan ja Aasian maissa vaatii usein matkustamista paikan päälle. Pyrimme kuitenkin löytämään keinoja lentokilometrien vähentämiseksi esimerkiksi hyödyntämällä etäosallistumismahdollisuuksia entistä enemmän, yhdistelemällä matkoja ja kannustamalla maata pitkin matkustamiseen silloin, kun se on mahdollista. Tavoitteenamme on vähentää lentomatkustamisen päästöjämme viisi prosenttia vuodessa. Alamme myös kompensoida välttämättömistä lennoistamme syntyvät päästöt. Hyvitämme ne tukemalla ilmastonmuutosta torjuvia hankkeita. Lue lisää Planin ilmastotyöstä: www.plan.fi/ilmastonmuutos Feissarin työ auttaa minua kehittymään itsevarmemmaksi ja rohkeammaksi, ja opin tärkeitä keskusteluja esiintymistaitoja. Tässä pääsee tapaamaan ja juttelemaan paljon erilaisten ihmisten kanssa. Ja työporukka on todella tsemppaava ja mahtava! Plan vähentää ja kompensoi päästöjään Lue lisää ja lähetä hakemus plan.fi/feissariksi. ”MERKITYKSELLINEN KESÄTYÖ PLAN-FEISSARINA HELSINGISSÄ, TAMPEREELLA JA TURUSSA”
konfliktin keskellä Keski-Afrikan tasavallan kriisi on estänyt tuhansia lapsia pääsemästä kouluun. Autamme kouluja avautumaan uudelleen ja lapsia oppimaan maassa, joka on yksi maailman hauraimmista valtioista. Teksti: ja kuvat: INA THIAM Kouluun 14
Teksti: ja kuvat: INA THIAM Christine, 9 , seisoo pommituksissa tuhoutuneen koulunsa edustalla. Puolisotilaalliset joukot ovat vallanneet ja tuhonneet Keski-Afrikan tasavallan koulurakennuksia jo vuosien ajan. Maan tilanne kriisiytyi vuonna 2013, kun muslimitaustaiset séléka-kapinalliset kaappasivat vallan. Käynnistyi sisällissota. Levottomuudet koettelevat maata edelleen useista rauhanneuvotteluista huolimatta. Kaveriporukka on kokoontunut viettämään aikaa, kun koulu on suljettuna. Kun koulut ovat kiinni, tuhannet lapset ovat alttiita puolisotilaallisten joukkojen värväykselle. YK arvioi, että konfliktin alun jälkeen ainakin 13 000 lasta on joutunut lapsisotilaiksi. Abigaël, 15 , käy hallituksen ylläpitämää koulua Bossangoan alueella. – Kun täällä oli taisteluita, meillä ei ollut oppitunteja enkä käynyt koulua. Yritimme vain pysyä hengissä. Kun kapinalliset tulivat, meidän piti paeta ja piileskellä metsässä. He valtasivat luokkahuoneemme ja tuhosivat ne. 15
Lapset saavat kouluvaatteita, joissa voivat palata opintielle. Tukeaksemme lasten koulunkäyntiä olemme jakaneet hygieniatarvikkeita ja koulutarvikepakkauksia. Ennen jakeluita neuvottelimme viranomaisten, YK:n rauhan turvaajien ja séléka-kapinallisten kanssa sen turvaamiseksi, ettei mikään maassa toimivista 15 aseellisesta ryhmittymästä sieppaisi ja myisi lasten koulu tarvikkeita. Konfliktin eri puolilla taistel leiden perheiden lapset saivat tasapuolisesti tarvikkeita. Oppilaat istuvat maassa peruskoulussa Keski-Afrikan tasavallan pääkaupungissa Banguissa, koska koulussa ei ole tarpeeksi tuoleja tai pöytiä. Suuri osa maan kouluikäisistä ei ole vielä palannut kouluun. Syitä on useita. Sadat tuhannet ihmiset ovat pakolaisina, ja koulujen puutteellisissa oloissa on vaikea opiskella. Konfliktin koettelemien lasten koulutus ja suojelu ovat Planin tärkeimmät päämäärät Keski-Afrikan tasavallassa. Kerromme yhteisöissä koulutuksen tärkeydestä ja autamme kouluja avautumaan uudelleen esimerkiksi kunnostamalla ja varustamalla niitä. Olemme myös neuvotelleet kapinallisten kanssa ja saaneet heitä luovuttamaan kouluja takaisin opetuskäyttöön. 16
” KOULUNKÄYNTI TUO KONFLIKTIN KESKELLÄ TURVAA JA JATKUVUUTTA LASTEN ELÄMÄÄN ." Ryhmä alakoululaisia opiskelee osittain tuhoutuneessa koulussa. Puolisotilaalliset joukot ovat vallanneet konfliktin aikana kouluja omaan käyttöönsä. Aseelliset ryhmät ovat polttaneet huonekaluja ja oppikirjoja ruuan valmistusta varten. Oppimispaikkojen ja -materiaalien tuho on ollut valtava isku Keski-Afrikan tasavallan koulujärjestelmälle, koska maassa oli jo ennestään liian vähän ja liian heikkotasoisia koulurakennuksia. Keski-Afrikan tasavalta sijoittuu YK:n inhimillisen kehityksen indeksillä sijalle 188 yhteensä 189 valtiosta. Rehtori Olivia Koulayom, 32 , on sitoutunut huolehtimaan lasten hyvinvoinnista koulussaan. Hän toivoo, että koulu voi tuoda vakautta koko yhteisöön. Koulayom on Bossangoan alueen nuorin rehtori. Hänen mottonsa on ”älä luovuta koskaan”. KUMMIT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ 17
Vuonna 2019 paransimme yhdessä tukijoidemme ja kumppaneidemme kanssa yli 21 miljoonan tytön ja lähes 19 miljoonan pojan elämää ympäri maailmaa. PLANIN VUOSI 2019 TEIMME YHDESSÄ KESTÄVIÄ PARANNUKSIA TYTTÖJEN ASEMAAN 18 985 687 tyttöä paransi tuellamme ammattitaitoaan ja mahdollisuuksiaan saada työtä Paransimme 6 218 418 tytön seksuaalija lisääntymisterveyttä 3 045 709 tyttöä sai paremman alun elämälleen varhaiskasvatuksen ansiosta 4 557 548 tytön pääsy kouluun helpottui Työmme tavoitti 21,6 miljoonaa tyttöä ympäri maailmaa Edistimme 6 842 355 tytön lastensuojelua 2 618 131 tyttöä sai tukea kansalaisvaikuttamiseen ja pystyi edistämään oikeuksiaan Näin edistimme tyttöjen asemaa Vuonna 2019
Kääntäjävapaaehtoiset ympäri Suomen käänsivät yli 200 kummilasten vuosiraporttia. Valokuvanäyttelymme kiersivät 43 paikkakunnalla ja tavoittivat lähes 16 000 ihmistä. Vapaaehtoisten vuosi Suomessa Tavoitimme yhdessä yli 13 000 ihmistä lähes 170 erilaisella tapahtumalla tyttöjen päivänä. Vapaaehtoisemme tavoittivat vuoden aikana lähes 9 000 ihmistä yli 50 tapahtuman avulla. Kansainvälinen tyttöjen päivä näkyi 85 paikkakunnalla ympäri Suomea. Planin toimistolla työskenteli 9 vapaaehtoista yhteensä yli 850 tunnin ajan. Kansainvälisen Planin luvut tilivuodelta FY19 (heinäkuusta 2018 heinäkuuhun 2019) Toimimme 77 MAASSA Yli 21,6 MILJOONAA tyttöä JA hyötyi työstämme YLI 18,8 MILJOONAA POIKAA Lahjoittajamme tukivat 1,2 miljoonaa Plan-kummilasta Teimme yhteistyötä 34 814 järjestön kanssa 750 yrityksen ja yksityisen säätiön kanssa 29 16 maassa innovaatiohanketta Toteutimme € 895 MILJOONAA Keräsimme € 869 MILJOONAA Käytimme lasten hyväksi Toimimme 77 MAASSA Yli 21,6 MILJOONAA tyttöä JA hyötyi työstämme YLI 18,8 MILJOONAA POIKAA Lahjoittajamme tukivat 1,2 miljoonaa Plan-kummilasta Teimme yhteistyötä 34 814 järjestön kanssa 750 yrityksen ja yksityisen säätiön kanssa 29 16 maassa innovaatiohanketta Toteutimme € 895 MILJOONAA Keräsimme € 869 MILJOONAA Käytimme lasten hyväksi Toimimme 77 MAASSA Yli 21,6 MILJOONAA tyttöä JA hyötyi työstämme YLI 18,8 MILJOONAA POIKAA Lahjoittajamme tukivat 1,2 miljoonaa Plan-kummilasta Teimme yhteistyötä 34 814 järjestön kanssa 750 yrityksen ja yksityisen säätiön kanssa 29 16 maassa innovaatiohanketta Toteutimme € 895 MILJOONAA Keräsimme € 869 MILJOONAA Käytimme lasten hyväksi Toimimme 77 MAASSA Yli 21,6 MILJOONAA tyttöä JA hyötyi työstämme YLI 18,8 MILJOONAA POIKAA Lahjoittajamme tukivat 1,2 miljoonaa Plan-kummilasta Teimme yhteistyötä 34 814 järjestön kanssa 750 yrityksen ja yksityisen säätiön kanssa 29 16 maassa innovaatiohanketta Toteutimme € 895 MILJOONAA Keräsimme € 869 MILJOONAA Käytimme lasten hyväksi Suomen Planin tuotot 2019 Suomen Planin kulurakenne 19 3 % yritysyhteistyö 4 % EU-rahoitus TUOTOT 2019 39 % ulkoministeriön tuki 35 % kummien lahjoitukset 13 % yksityislahjoitukset 6 % muut lahjoitukset ja avustukset 17,1 MILJOONAA € 24 % 76 % ohjelmatyön osuus muut kulut 2019 KULURAKENNE Saimme Suomessa joukkoomme 5 239 uutta tyttösponsoria ja 3 267 uutta kummia. 3 % yritysyhteistyö 4 % EU-rahoitus TUOTOT 2019 39 % ulkoministeriön tuki 35 % kummien lahjoitukset 13 % yksityislahjoitukset 6 % muut lahjoitukset ja avustukset 17,1 MILJOONAA €
Teksti: DAVINDER KUMAR Kuvat: QUINN NEELY Isoäiti ja lapsenlapsi kamppailevat yhdessä silpomista vastaan Tiedolla ja asennemuutoksella loppu silpomiselle Sierra Leonen pohjoisprovinssissa tyttöjen sukuelinten silpomista on pidetty perinteisesti tärkeänä siirtymäriittinä lapsuudesta aikuisuuteen. Se on merkinnyt myös sitä, että tyttö on valmis avioliittoon. Tuhannet tytöt ovat vaarassa joutua silvotuiksi, koska alueella lähes kaikki tytöt joutuvat kokemaan rituaalin. Paikallisessa kulttuurissa ympärileikkauksen suorittavat “soweiksi” kutsutut naiset, joilla katsotaan olevan myös kyky viestiä henkimaailman kanssa. Soweit ovat yhteisönsä kunnioitettuja jäseniä ja avainroolissa tyttöjen initaatioriiteissä. Soweiksi valittavat tytöt aloittavat työnsä usein jo lapsina. Plan International on työskennellyt Sierra Leonessa silpomista vastaan 1990-luvulta alkaen. Teemme silpomisen vastaisessa hankkeessa yhteistyötä soweiden kanssa ja koulutamme heitä silpomisen haitoista. Työn ansiosta moni perinteinen silpoja on luopunut toimestaan Port Lokon ja Bombalin alueilla, joilla silpominen on kaikkein yleisintä. Keskustelemme myös uskonnollisten johtajien, yhteisöjen päälliköiden ja naisryhmien kanssa, jotta he saavat tietoa silpomisen haitoista ja voivat edistää haitallisen perinteen loppumista. Lisäksi koulutamme poliiseja ja yhteisöjen johtajia siitä, miten he voivat suojella tyttöjä silpomisesta ja lisätä perheiden ymmärrystä silpomisen vaaroista. Työ on saanut monet perheet kieltäytymään perinteestä. Työn ansiosta silpominen on kielletty joissakin paikallisissa tapaoikeuksissa. Sierra Leonesta puuttuu kuitenkin yhä kansallinen laki, joka kieltäisi haitallisen käytännön. 20
Sierra Leonen pohjoisosissa yli 96 prosenttia tytöistä joutuu silvottavaksi. Kasvava joukko tyttöjä ja naisia kampanjoi kuitenkin vaarallista perinnettä vastaan. Kaksi entistä ympärileikkaajaa, jo lapsena silpojaksi pakotettu Isatu ja hänen isoäitinsä Kadiatu, puolustavat tyttöjä sukuelinten silpomiselta. I satun*, 15, sukuelimet silvottiin, kun hän oli kymmenvuotias. Tuolloin, vuonna 2015, Ebola-epidemia koetteli Sierra Leonea. Isatun vanhemmat kuolivat tappavaan tartuntatautiin. Isatun päätyi tätinsä hoitoon. Isatun täti oli “sowei”, perinteinen ympärileikkaaja. Täti päätti, että Isatu ympärileikattaisiin välittömästi. – Päivänä jona minut silvottiin, meillä oli suuret juhlat. Meidän yhteisös sämme silpomista juhlitaan, koska ihmiset ajattelevat, että perinne tekee tytöstä puhtaan ja hyvän kodinhoitajan ja muuttaa häntä muutenkin ihmisenä. Siksi kaikki valmistavat ruokaa, tanssivat ja iloitsevat, Isatu kertoo. Pian silpomisen jälkeen täti alkoi kouluttaa Isatua perinteiseksi ympärileikkaajaksi. – Minusta tuli sowei vain 11-vuotiaana, vaikka en olisi tahtonut tehdä sitä. Perheeni pakotti minut silpojaksi. Tiesin, että sukuelinten leikkaamiseen liittyy paljon ongelmia ja että se voi johtaa jopa kuolemaan. Isatulle kasaantui nopeasti raskaita velvollisuuksia. Kun hän oli 13-vuotias, perhe pakotti hänet avioliittoon. Pian sen jälkeen Isatu sai tyttären, joka on nyt kaksivuotias. Koulutus muutti elämän suunnan Kun Isatu kuuli, että tunnettu silpomisen vastustaja Rugiatu Neneh Turay pitäisi koulutuksen hänen yhteisössään, hän päätti heti osallistua. Päätös ei johtanut ainoastaan siihen, että Isuta lopetti soweina toimimisen, vaan myös siihen, että hänestä itsestään tuli silpomista vastustava aktivisti. Madam Nenehiksi kutsuttu vaikuttaja perusti silpomista vastustavan järjestön, kun hän oli vasta 22-vuotias. Nykyisin hän kouluttaa Planin kanssa uusia aktivisteja ja lisää ymmärrystä sukupuolten tasa-arvosta sekä tyttöjen oikeudesta päättää omasta kehostaan. Madam Nenehin järjestö ylläpitää Planin tuella myös turvataloa silpomisvaarassa oleville tytöille ja järjestää aikuis opetusta entisille silpojille. – Jollen olisi osallistunut Madam Nene hin koulutukseen, en pystyisi vaikuttamaan niin kuin nyt. Ennen koulutusta en uskonut, että pystyisin muutKUMMIT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ 21
tamaan asioita. Olen muuttunut paljon parissa vuodessa. Uskallan esimerkiksi mennä puhumaan silpomisesta ihmisille, mihin en olisi aiemmin rohkaistunut, Isatu kertoo. – Kun tapaan muita nuoria silpojia, kerron heille silpomisen haitoista ja kaikesta muusta, mitä olen oppinut. Vaikka jotkut heistä ovat jatkaneet työssään, toiset ovat lopettaneet sen ansiosta, mitä olen kertonut. Se tekee minut iloiseksi ja ylpeäksi. Isatu on kohdannut myös voimakasta vastustusta, jopa solvausta. Moni pitää silpomista kunniallisena perinteenä ja haluaa sen jatkuvan. – En anna sen häiritä minua, koska tiedän, että teen oikein. Ihmisten pitäisi kuunnella meitä nuoria, koska me tiedämme, mikä meille on parhaaksi. ”Haluan tyttärelleni toisenlaisen elämän” Isatu ei halua, että muut määrittelevät häntä sen kautta, että hän on joutunut silvotuksi, varhaisavioliittoon ja lapsiäidiksi. Hän toivoo, että hänet nähdään aktivistina, joka tekee peräänantamattomasti töitä silpomisen lopettamiseksi. Omaa tytärtään hän ei aio antaa silvottavaksi. – Jos joku yrittää sitä, haastan hänet oikeuteen. Toivon, että tyttäreni saa käydä koulua. Jos olisin saanut itse pysyä koulussa, minusta olisi ollut ihanaa opiskella opettajaksi. Jouduin kuitenkin lopettamaan opinnot, kun minut pakotettiin sowein työhön, Isatu kertoo. – Tahdon tyttärelleni toisenlaisen elämän kuin itselleni. Silpomisen lisäksi lapsiavioliitto on varjostanut elämääni. En halua samaa tyttärelleni enkä muille tytöille, ja aion tehdä kaikkeni suojellakseni heitä. “En salli, että kukaan lapsenlapsistani joutuu silvottavaksi” Myös Isatun isoäiti Kadiatu Fofanah on entinen sowei. Kadiatu silvottiin lapsena, kuten kaikki kylän tytöt. – En tiedä tarkalleen, kuinka nuori olin, mutta hyvin nuori. Minulla ei ollut etukäteen aavistustakaan silpomisesta. Ja sitten minut pakotettiin ryhtymään itsekin soweiksi, noin vain. Kun Isatu oli saanut koulutusta silpomisen haitoista, hän alkoi suostutella isoäitiään lopettamaan toimensa. Nyt Kadiatu kamppailee Isatun rinnalla silpomisen lopettamiseksi niin omassa yhteisöissään kuin ympäröivissä kylissä. – Olen iloinen, etten ole enää ympärileikkaaja. Olen hyvin ylpeä Isatusta. On hänen ansiotaan, että lopetin silpomisen, Kadiatu sanoo. – En ole varma, montako tyttöä olen elämäni aikana leikannut, mutta todella monta. Urallani kävi useita kertoja niin, että silpomisesta seurasi ongelmia. Joskus tyttö alkoi vuotaa verta, jotkut jopa kuolivat. Nyt kun en joudu enää kokemaan sellaista, sydämeni saa levätä. Kadiatu on huomannut, että asenteiden muuttaminen on hidasta ja vaikeaa. Vanhat uskomukset elävät syvässä, ja moni haluaa suojella vanhoja perinteitä. Hiljalleen yhä useampi on kuitenkin alkanut kuunnella viestiä silpomisen vaaroista. Kadiatun mielestä muutos parempaan on käynnistynyt. – Yhtäkään naispuolisista lapsenlapsistani ei ole silvottu, enkä myöskään salli, että niin tapahtuu. En tyydy vaikuttamaan vain omaan perheeseeni vaan puhun myös muille perheille. Olen saanut pelastettua jo yhdeksän tyttöä silpomiselta. Kadiatu on kääntynyt myös monen sowei-kollegansa pään. Nykyisin ryhmä iäkkäitä entisiä silpojia kiertää yhdessä puhumassa haitallista perinnettä vastaan. – Tuntuu mahtavalta valaa ihmisiin uskoa itseensä. Ja kaikki tämä on Isatun ansiota. *Isatun nimi on muutettu lastensuojelusyistä. SILPOMINEN ON VAARALLINEN PERINNE • Maailmassa arviolta 200 miljoonaa tyttöä ja naista on kokenut sukuelinten silpomisen. Valtaosa heistä elää Afrikassa. • Silpominen, josta käytetään myös nimitystä ympärileikkaus, on syvään juurtunut haitallinen perinne, jolle ei ole minkäänlaista lääketieteellistä perustetta, eikä siitä ole mitään etua. Useissa yhteisöissä on ajateltu, että vain leikattu nainen on kunniallinen. Tapaa harjoitetaan sekä muslimien että kristittyjen keskuudessa 30 maassa Afrikassa, Lähi-Idässä ja Aasiassa. • Silpominen tehdään tyypillisimmin 0–15-vuotiaille tytöille. Siinä osia ulkoisista sukuelimistä leikataan pois. Toimenpide on kivulias ja aiheuttaa vakavia terveysriskejä, kuten veren vuotoa, tulehduksia, hedelmättömyyttä ja ongelmia raskauden ja synnytyksen aikana. Pahimmillaan tyttö tai nainen voi kuolla silpomisen seurauksena. • Plan International työskentelee useissa maissa silpomisen lopettamiseksi. Avainasemassa ovat asenteiden muuttaminen ja päättäjiin vaikuttaminen. Kadiatu on entinen silpoja. Nykyisin hän omistautuu tyttöjen suojelemiselle haitalliselta perinteeltä. 22
VAPAAEHTOISET V uoden 2019 Plan-vapaaehtoisena palkittu lukiolainen Aino Vehkavaara, 18, on yllättynyt ja kiitollinen nimityksestään. Hänestä on hienoa, että nuorten tekemä vapaaehtoistyö nousee esiin. Helsinkiläinen Aino on toiminut jo kuusi vuotta Planin lastenhallituksessa, joka on 11–18-vuotiaden vaikuttajaryhmä. Aino on ryhmän viime vuoden puheenjohtaja. Hän on osallistunut kahdesti Girls Take over -tempaukseen. Vuonna 2017 Aino valtasi Nokian maajohtajan Tommi Uiton paikan, vuonna 2018 hän astui europarlamentaarikko Nils Torvaldsin saappaisiin. Kipinä vapaaehtoistyöhön syttyi, kun Aino luki 12-vuotiaana rauhanaktivisti Malala Yousafzai kirjan. – Innostuin siitä niin paljon, että halusin tehdä heti lasten ja etenkin tyttöjen koulutuksen, terveyden ja turvallisuuden eteen jotain. Plan löytyi näiden arvojen kautta ja tarjosi meille nuoremmillekin mahdollisuuden vaikuttaa. Vapaaehtoistyötä suurella sydämellä – Erityisen hienoa on ollut se, että olen saanut tehdä vapaaehtoistyötä mahtavien nuorten aktivistien kanssa. Olen “NUORET HALUAVAT JA OSAAVAT VAIKUTTAA, KUNHAN SAAVAT SIIHEN MAHDOLLISUUDEN” Vuoden Plan-vapaaehtoinen on lastenhallituksen entinen puheenjohtaja Aino Vehkavaara, jonka mielestä jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus muuttaa maailmaa. TULE MUKAAN VAPAA EHTOISTEN INFOON Järjestämme uusien vapaaehtoisten infoja kerran kuukaudessa sähköisesti. Puolessa tunnissa saat tietoa ajankohtaisista vapaaehtoismahdollisuuksista ja katsauksen tulevaan. Tule mukaan puhelimen tai tietokoneen välityksellä 20.2. klo 17, 17.3. klo 17 tai 16.4. klo 17. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa bit.ly/plan-info2020 tai sähköpostitse osoitteeseen maiju.tuomainen@plan.fi tavannut esimerkiksi ugandalaisia, saksalaisia ja norjalaisia nuorisoaktivisteja. Lastenhallituslaiset ovat aivan huikeita, Aino sanoo. Vuoden Plan-vapaaehtoiseksi hänet valittiin vahvan sitoutumisen ja aktiivisuutensa vuoksi. Hän on ollut alusta asti mukana kehittämässä tapoja nuorten osallisuuden vahvistamiseksi. Lisäksi hän on kannustanut ja tukenut muita vapaaehtoisia toimimaan tyttöjen oikeuksien eteen. Toiminta lastenhallituksessa on tarjonnut Ainolle työkaluja siihen, miten nuoret voivat vaikuttaa ja saada äänensä kuuluviin. – Olen todella kiitollinen siitä, että olen saanut olla mukana toiminnassa. Me suomalaiset olemme hyvin etuoikeutettuja. Vapaaehtoisena olen päässyt tukemaan myös niitä nuoria, joilla ei ole samoja mahdollisuuksia vaikuttaa. Olemme palkinneet aktiivisia vapaaehtoisia vuodesta 2010 lähtien YK:n kansainvälisenä vapaaehtoisten päivänä 5. joulukuuta. Kunniakirjalla nostamme esiin aktiivisesti lasten oikeuksien puolesta toimineita ihmisiä, jotka innostavat myös muita mukaan vapaaehtoistoimintaan. Teksti: NETTA VAHTERI Kuva: AARO KEIPI 23
Kummit ja tyttösponsorit Teksti: HEIDI KLEEMOLA Kuva: JENNI KOKANDERIN KOTIALBUMI – Minulle on tärkeää, että lapset oppivat hahmottamaan maailmaa. Elämme samalla pallolla ja olemme vastuussa toisistamme, näyttelijä ja koomikko Jenni Kokander sanoo. Muun muassa Putous-sarjasta ja Fingerporielokuvasta tunnetun Jennin tytär Saima oli kuusivuotias, kun perhe otti Plan-kummilapsen, kenialaisen Elizabethin. – On hyvä, että autamme muitakin kuin yhtä lasta. Kummius on isomman kokonaisuuden tukemista eikä sitä, että saan lähettää kiiltäviä tarroja ja Frozen-paitoja tai että kummilapsella olisivat asiat samalla tavalla kuin meidän Saimalla, Jenni sanoo. Nyt 12-vuotias Saima on kasvanut rinnakkain Elizabethin kanssa. Viime kesänä Jennin 7-vuotias poika Vilho alkoi kysellä, miksei hänellä ole omaa kummilasta. Jenni soitti Planin lahjoittajapalveluun, ja perhe sai toisen kummilapsen, kenialaisen Fidelin. – Vilho pyytää näyttämään kuvia ja kysyy, koska taas piirrämme kummilapselle. Fidel on Vilhon oma juttu, saman ikäinen poika. Vilho on ihmetellyt kovasti sitä, miten Fidelin kotona on maalattia. Hän on ihaillut myös Fidelin koulupukua ja kertoo piirtävänsä taas Fidelin ja hienon paidan, Jenni nauraa. ”Meillä on koulu, jossa on vessa” Kummilapset ovat Jennille tärkeät kasvatuksellisesti. – On helpompaa todentaa lapsille, miten etuoikeutettuja olemme, kun lapsi saa peilattua elämäänsä saman ikäiseen lapseen kehitysmaassa. He kuulevat vaikkapa kummilapsen koulusta ja huomaavat, että kummilapsikin tykkää liikunnasta, Jenni kertoo. – Lapset löytävät samankaltaisuutta, mutta myös eriarvoisuuden. Olemme puhuneet, että meidän tukemme auttaa tyttöjä pääsemään kouluun. Jos koulu ei meillä maistu, puhumme siitä, miten Suomessa pääsee kouluun, jossa on myös vessa. Kirjeiden kirjoittaminen on myös jännittävää, koska nykyään ei enää juurikaan lähetetä kirjeitä. Pieni viesti Näyttelijä Jenni Kokanderin perheessä kummilapset todistavat maailman eriarvoisuutta, mutta myös sen, miten samankaltaisia olemme. ”Kummius on isomman kokonaisuuden tukemista" kaukaisesta maasta ilahduttaa. – Lapset miettivät tarkkaan, mitä kertovat kirjeissä. Heistä tuntuu jännittävältä, että heidän asiansa kiinnostavat toisella puolella maailmaa. Perhe haaveilee, että voisi jonain päivänä matkustaa Keniaan tapaamaan kummilapsiaan. Auttaminen on ollut Jennille aina itsestään selvä asia, sillä hänen äitinsä teki työuransa Suomen Punaisella Ristillä. Jenni on päässyt pienestä asti näkemään humanitäärisen työn merkityksen. – Muistan kun lapsena annoimme vaatteita ja leluja keräykseen. Näin sitten dokumentin, jossa pussit avattiin kohteessa. Minun leluni ja äitini vaatteet näkyivät siellä! Näin miten tumma tyttö piteli nalleani. Huomasin, miten apu menee perille ja miten suuri merkitys sillä on. 24
Olethan päivittänyt yhteystietosi? Ajantasaisilla yhteystiedoilla varmistat, että saat kaikki lähettämämme viestit. Viestien vastaanottaminen sähköisesti joko Oma Plan -palvelussa tai sähköpostitse vähentää kulujamme, jolloin voimme käyttää jokaisen säästyvän sentin työhömme maailman lasten hyväksi. Yhteystietojen päivitys onnistuu Oma Planin kautta osoitteessa plan.fi/omaplan tai sähköpostitse lahjoittajapalveluun: info@plan.fi Lahjoittajapalvelu on tukenasi Vastaamme mielellämme kaikkiin kummiuteen ja lahjoittamiseen liittyviin kysymyksiin. Puhelin 09 6869 8030 (ma–pe klo 10–13). info@plan.fi Tervehdys teletiimistä Soitamme teille tukijoillemme kertoaksemme, kuinka merkittäviä tuloksia olemme saaneet tuellanne aikaan. Tavoitimme viime vuoden aika na noin 15 000 lahjoittajaa ja saimme kuulla mahtavia tarinoita siitä, kuinka tärkeäksi lahjoittajamme kokevat heikoimmassa asemassa olevien lasten tukemisen. Ilman lahjoittajia työmme ei olisi mahdollista, joten iso kiitos, että olet mukana! Jenni Kokander pitää tällä hetkellä taukoa näyttelijän töistä, sillä häneltä ilmestyy syksyllä ensimmäinen kirja. Perheen lapset puolestaan kirjoittavat ahkerasti kirjeitä Plan-kummilapsille. Tyttösponsoreiden tukema työmme Myanmarissa on aluillaan. Tavoitteemme on purkaa seksuaalisuuteen liittyviä tabuja ja haitallisia normeja yhdessä nuorten ja yhteisöjen kanssa. Teemme työtä maan keskiosissa Mandalayssa Nyaung-U Townshipin alueella. Sukupuoleen perustuva syrjintä, epätasaarvo ja jopa väkivalta ovat yleisiä Myanmarissa. Mandalayn alueella noin kymmenen prosenttia 15–19-vuotiaista tytöistä on naimisissa. Äitiyskuolleisuus on Etelä-Aasian korkein: 227 kuolleena syntynyttä lasta sataatuhatta elävänä syntynyttä lasta kohden. Seksuaali suuteen ja seksuaalikasvatukseen liittyy paljon tabuja ja Usein kysyttyä Mitä Plan tekee tyttösponsoreiden tuella Myanmarissa? Anna Salmivuori Ohjelmapäälikkö haitallisia sosiaalisia normeja ja asenteita. Nuorilla on usein hatara käsitys esimerkiksi raskaaksi tulosta. Lisäämme teinien ja erityisesti teinityttöjen tietoa seksuaalija lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista, jotta he voivat itse vaatia parempia palveluita ja hakea tarvittaessa apua. Koulutamme myös nuorista Champions of Change -roolimalleja muille nuorille. Koulutus kestää noin vuoden, minkä jälkeen nuoret voivat kouluttaa muita. Järjestämme koulutusta ja keskustelutilaisuuksia myös vanhemmille ja yhteisön muille aikuisille, jotta heidänkin tietonsa seksuaalija lisääntymisterveydestä paranevat. Koulutamme koulujen opettajia ja rehtoreita, kätilöitä ja paikallisviranomaisia. Lisäksi parannamme nuorille suunnattujen seksuaalija lisääntymisterveyspalveluiden saatavuutta Myan marissa tekemällä vaikuttamistyötä kansallisella tasolla. Kolmen vuoden aikana koulutamme yhteensä 600 nuorta. Tiedon lisäämisen ja koulutusten ansiosta työstä hyötyy välillisesti noin 3 000 nuorta. 25
YRITYSUUTISET Enemmän kuin kesätyö Kaikki voittavat, kun maahanmuuttajataustainen nuori saa työkokemusta ja työnantaja uusia tekijöitä. Kauttamme kesätyön on löytänyt jo yli 500 nuorta. J okainen meistä tarvitsee muiden tukea, jotta voimme toteuttaa haaveitamme ja päästä kiinni työelämään. Tukea kaipaavat erityisesti maahanmuuttajataustaiset nuoret, joilla ei ole valmiita verkostoja eikä tuntumaa suomalaisen työelämän pelisääntöihin, sanoo Tokmannin henkilöstöasiantuntija Joanna Tuhkanen. Suomen suurin halpakauppaketju on kahtena viime kesänä tarjonnut kesätyötä yhteensä parille kymmenelle maahanmuuttajataustaiselle nuorelle, jotka ovat osallistuneet Planin CV työelämään -hankkeeseen. Hankkeessa nuoret ovat laatineet ansioluettelon, valmistautuneet työhaastatteluun ja opetelleet muita työelämätaitoja. Lopuksi he ovat suorittaneet kahden viikon kesätyörupeaman. – Myymäläharjoittelu auttaa nuoria kirkastamaan opiskelua ja työelämää koskevia suunnitelmiaan, Tuhkanen sanoo. – Meillä työskennelleet nuoret ovat kertoneet, miten tärkeää heille on ollut päästä oikeisiin töihin ja olla hyödyksi työpaikalla. On kaikkien etu, että rakennamme monimuotoista työelämää erilaisin keinoin. Kesätyöjaksoista hyötyvät kaikki. Nuoret ovat saaneet työ todistuksen, ansioluettelomerkinnän ja itseluottamusta. Tokmanni taas on saanut kesäharjoittelijoita, joista Tuhkanen Kesätyö opetti kieltä ja tapoja Y ksi Tokmannin kesäharjoittelijoista on Taha, 18, joka työskenteli Keravan-myymälässä viime kesänä. Kahden viikon ajan hän siivosi, purki kuormaa, hyllytti tavaroita, tyhjensi sovituskoppeja ja hinnoitteli tuotteita. – Ensimmäinen työpäivä jännitti kovasti, koska kaikki oli uutta. Työkaverit olivat kuitenkin mukavia ja auttoivat. Opin myös kysymään muilta, jos en tiennyt tai osannut tehdä jotain, Taha kertoo. Alkua helpotti myös kuvallinen ohje, johon oli merkitty, missä mikäkin paikka tai tuote sijaitsi. Työjakson aikana Taha oppi uusia suomen sanoja ja puhekin sujuvoitui. – Opin myös suomalaisten tavan tehdä töitä: asiakkaille tuli hymyillä ja työkavereita auttaa, jos he tarvitsivat apua. Syyrialainen Taha on asunut Suomessa kolmisen vuotta ja haaveilee lentokonemekaanikon urasta. Tekniikka ylipäätään kiinnostaa. – Toivottavasti löydän myös ensi kesäksi työtä, hän sanoo. Etsimme työnantajia myös ensi kesäksi. Lisätiedot: maahanmuuttajatyön päällikkö Hanna Nurmi p. 045 657 5655. on kuullut pääasiassa myönteistä palautetta. – Nuoria on kehuttu ahkeriksi, reippaiksi, tunnollisiksi ja täsmällisiksi. Tokmanni on mukana Planin hankkeessa osin siksi, että se haluaa kaupan alan näyttäytyvän haluttuna työpaikkana monen laisille ihmisille. – Haluamme myös palvella monimuotoista asiakaskuntaamme, jolloin esimerkiksi kielitaidosta on hyötyä. 26
“Emme vain katsele sivusta” Vastuullisuus on tärkeä osa tamperelaisen Mikko Saaren yritystä. M ikko Saaren omistama Painava sana oy tukee työtämme Yrityksen Tyttösponssi-kumppanina. Yrityksen Tyttö sponssi on yrityskumppanuus, jonka tuotoilla edistämme tyttöjen toimeentuloa Etiopiassa ja Ugandassa. Painava sana oy liittyi mukaan Tyttö sponsoriksi viime syksynä, kun yrityksessä tehtiin uusi vastuullisuuslinjaus. – Osana sitä sitouduimme käyttämään vuosittain viisi prosenttia liikevaihdosta hyväntekeväisyyteen, Saari kertoo. – Päätimme valita muutaman kohteen, joita tuemme isommin. Yhdeksi kohteeksi valikoitui Planin Tyttösponssi, koska tyttöjen asema on usein se kaikista heikoin ja siksi tytöt tarvitsevat paljon tukea. Jos tytöt voivat paremmin, myös yhteisö tyttöjen ympärillä voi paremmin. “Selviytymiskeino epävakaassa maailmassa” Saarelle vastuullisuus kysymykset eivät ole mitätön sivuseikka, vaan hänen mukaansa ne kuuluvat aivan yritystoiminnan keskiöön. – Vastuullisuus on meille tärkeä asia. Osaltaan se on henkilö kohtaista mielenterveystyötä ja selviytymiskeino epävakaassa maailmassa. Ainakin me teemme jotain asioiden parantamiseksi emmekä vain katsele sivusta, Saari kertoo. – Pienetkin yritykset voisivat helposti tehdä jotain. Ehkä kaikki eivät voi lahjoittaa hyväntekeväisyyteen viittä prosenttia liikevaihdostaan mutta pienempiä summia valittuihin kohteisiin kyllä. Tai omaa aikaansa ja palveluitaan pro bonona. O lemme tukeneet nuorten työllisty mistä EU:n ja Kotipizzan tuel la Indonesiassa vuodesta 2016 alkaen. Nyt työ on tullut päätökseen, ja olemme saaneet yhdessä aikaan hyviä tuloksia. Lisäsimme nuorten työllistymismahdollisuuksia maataloudessa Länsi -Timorilla. Vahvistimme esimerkiksi pienten paikallisten järjestöjen valmiuksia tukea nuoria, erityisesti naisia, saamaan elantonsa maataloudesta. Tämä on myös parantanut nuorten ja erityisesti nuorten naisten asemaa perheissä ja yhteisöissä. Työllistimme yli 2 000 nuorta. Koti pizzan vastuullisuuspäällikkö Anna Rahikainen on iloinen konkreettisista tuloksista. – Indonesia on meille erityisen läheinen maa siksi, että Kotipizzan ananas on tullut sieltä jo vuosien ajan. Olemme halunneet antaa jotain takaisin maalle, jolta olemme saaneet niin paljon, Rahikainen sanoo. Yhteistyö jatkuu Järjestöyhteistyö on osa Kotipizzan vastuullisuusohjelmaa, ja Kotipizza on tukenut työtämme oikeuden mukaisemman maailman puolesta jo pitkään. – Plan valikoitui kumppaniksemme siksi, että sen kautta olemme voineet edistää kansainvälisesti meille tärkeitä arvoja, ennen kaikkea lasten oikeutta koulu tukseen, ja tukea siten välillisesti myös tyttöjen ja naisten mahdollisuuksia yrittäjyyteen, Rahikainen sanoo. Menestyksekäs yhteistyömme Koti pizzan kanssa jatkuu myös tänä vuonna. – Luottamuksemme Planin toimintaa ja sen ammattimaisuutta kohtaan on erittäin korkealla. Jatkammekin yhteistyötä erinomaisella mielellä tulevassa tukikohteessa, Rahikainen kertoo. – Tyttöjen koulutus ja yrittäjyys ovat tukemisen arvoisia asioita kaikkialla maailmassa. Yritysyhteistyön avulla työpaikkoja nuorille Kotipizzan tukema projekti lisäsi nuorten työllistymismahdollisuuksia Indonesiassa. Liity Yrityksen Tyttösponssi-kumppaniksi: plan.fi/yrityksen-tyttosponssi 27
Maustesekoitukset ovat avainroolissa herkullisuudestaan tunnetuissa Lähi-idän keittiöissä. Yksi suosikkisekoituksista on za’atar, joka tuo ruokaan suolaisuutta ja kirpeyttä. Kun Planin työntekijät vierailevat syyrialaisten pakolaisten luona Jordaniassa ja Libanonissa, perheillä on lähes aina hyllyssään za’ataria, vaikka ruuasta olisi muuten pulaa. Herkullista maustesekoitusta on helppo valmistaa kotona. Se sopii esimerkiksi uunivihannesten, kanan tai salaattien mausteeksi. AINEKSET: 4 rkl seesaminsiemeniä 4 rkl sumakkia 2 rkl kuivattua timjamia 2 rkl kuivattua oreganoa ripaus merisuolaa VALMISTUS: Paahda seesaminsiemenet pannulla miedolla lämmöllä. Kumoa siemenet kulhoon, anna jäähtyä ja sekoita muiden mausteiden kanssa. Seos säilyy ilmatiiviissä lasipurkissa pimeässä ruokakaapissa useita kuukausia. PLAN KOKKAA Aineeton lahja ilahduttaa kevään juhlissa Kevät on juhlien aikaa. Äitienpäivä on pian ovella. Kesän kynnyksellä on aika muistaa valmistuvia ja kiittää opettajia kuluneesta vuodesta. Moni miettii, mitä antaisi lahjaksi hänelle, jolla on jo kaikkea tai jolle ekologisuus ja eettisyys ovat tärkeitä arvoja. Kurkistus Planin aineettomien lahjojen kauppaan voi tarjota ratkaisun. Esimerkiksi tyttöjen koulutus (40 €), puhdas vesi perheelle (20 €) ja lapsen terveystarkastus (25 €) ovat takuulla merkityksellisiä lahjavalintoja. Ne ilahduttavat sekä lahjan saajaa että heikossa asemassa olevia lapsia. Lahjakauppa: aineeton-lahja.plan.fi Maailma kylässä -festari luotaa tulevaisuutta Nyt on aika merkitä kalenteriin toukokuun viimeinen viikonloppu. Maailma kylässä -festivaali valtaa Helsingin Kaisaniemen 23.–24.5. Tänä vuonna kansainvälisen tapahtuman teemana on tulevaisuus. Ilmainen tapahtuma tarjoilee kymmeniä konsertteja, ajankohtaisia keskusteluita, ruokaa eri puolilta maailmaa, kirjallisuutta, taidetta ja puuhaa lapsille. Festivaalin järjestää Fingo, joka on 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö ja globaalin kehityksen asiantuntija. Lue lisää: maailmakylassa.fi Za’atar tuo Lähi-idän kotikeittiöön 28 plan palat Ku va : Ad ob eS to ck
PLAN KUUNTELEE PLAN LUKEE Laput silmiltä pikamuodin alkulähteillä Vaatetuotanto on yksi maailman saastuttavimmista teollisuudenaloista. Puoli-ilmainen pikamuoti lietsoo oravanpyörää, jossa luonnon varat ja ihmisoikeudet jäävät toissijaisiksi trendeille. Yle on tarttunut koukuttavaan brittiformaattiin, jossa muotitietoiset länsimaiset nuoret viedään työskentelemään muodin alkulähteille. Tosi-tv-sarjassa Verta, hikeä ja t-paitoja tubettajat Maiju Voutilainen ja Joona Puhakka, somevaikuttaja Sandra Hagelstam ja tuleva muotisuunnittelija Veikko Seppälä matkustavat Myanmariin, missä moni halpaketjujen vaate syntyy. Juontajana ja matkanjohtajana toimii Susani Mahadura. Nuoret työskentelevät myanmarilaisten vaatetyöläisten kanssa vaateja nahkatehtaassa sekä puuvillapellolla. Kamera tallentaa runsaasti suomalaisnuorten ajatuksia ja tunnelmia, jotka vaihtelevat hämmästyksestä järkytykseen. Somenatiivit ovat välittömiä ja valloittavia. Formaattia on helppo kritisoida siitä, että etuoikeutetut nuoret viedään näytösluonteisesti pistäytymään kehittyvän maan arkeen. Toisaalta lähestymistapa tuo vaate teollisuuden ongelmat lähelle suomalaisyleisöä ja puhuttelee varmasti monia, jotka neutraalimpi dokumentti jättäisi kylmiksi. Iida Riekko Verta, hikea ja t-paitoja Yle Areenassa sekä tiistaisin klo 21 Yle TV2:lla. Voimanaiset oikeuksiaan edistämässä Vuonna 2014 Malissa perustettu voimanaisten superyhtye Les Amazones d’Afrique ajaa tyttöjen ja naisten oikeuksia eikä voisi juuri ilmestyneellä kakkoslevyllään Amazones Power olla enempää asian ytimessä. Kappaleiden teemat pyörivät muun muassa väkivallan, pakkoavioliittojen, seksuaali-identiteetin ja sukuelinten silpomisen ja naisten voimaantumisen ympärillä. Amazones Power on suoraa jatkoa yhtyeen vuonna 2017 ilmestyneelle debyytti levylle Republique Amazone. Les Amazones d’Afriquen perustivat alun perin malilaiset muusikot ja aktivistit Mamani Keïta, Oumou Sangaré ja Mariam Doumbi, joista Keïta on edelleen yhtyeessä. Bändi on kuitenkin tunnettu siitä, että sen kokoonpano vaihtelee. Tälläkin levyllä on iso liuta erilaisia vierailijoita. Yhtye sekoittaa musiikissaan panafrikkalaisia harmonioita ja rytmejä moderneihin pop-soundeihin. Seassa on sopivasti tyylikästä funk-groovea, ja taustalla ujeltavat Hammondit vievät musiikkia jopa blues-henkisiin tunnelmiin. Amazones Power on vangitseva kokonaisuus ja tiukasti tätä päivää, ja se varmasti onnistuu puhuttelemaan isoja joukkoja tärkeiden asioiden tiimoilta. Kalle Heino Les Amazones d’Afrique: Amazones Power. Real World Records 2020. Elävä tarina köyhyydestä ja kamppailusta Pakistanilais-brittiläisen Mohsin Hamidin romaanit ovat poikkeuksetta älykkäitä, tiiviitä teoksia, jotka sekä viihdyttävät lukijaansa että haastavat tämän, jopa vetävät maton jalkojen alta. Uusin suomennos Kuinka lyödä rahoiksi nousevassa idässä ei tee poikkeusta. Romaani on kirjoitettu haastavassa yksikön toisessa muodossa. Päähenkilö on nimettömäksi jäävä ”sinä”, köyhyydessä kasvanut maalais poika, jonka perhe muuttaa paremman elämän toivossa aasialaisen suurkaupungin slummiin. Tapahtumapaikka muistuttaa Hamidin kotimaata Pakistania, vaikka sekin jää nimettömäksi. Kirja noudattelee parodisesti selfhelp-oppaiden rakennetta. Se seuraa päähenkilön kamppailua ja vaurastumista kyseenalaisin keinoin, muun muassa keitettyä hanavettä pullottamalla ja virkamiehiä lahjomalla. Lukijan on pakko asettua sinnikkään, elämänjanoisen päähenkilön puolelle. Samoin on vaikea olla välittämättä tämän traagisesta, elämänmittaisesta rakkaudesta kauniiseen slummin tyttöön, joka joutuu etenemään elämässään fyysisten avujensa varassa. Epätyypilliseltä lemmenparilta puuttuu vapaus rakkausliittoon. Romaanin hahmojen ja elävästi kuvatun maailman parissa viettäisi mielellään pidempäänkin kuin 215 sivua. Iida Riekko Mohsin Hamid: Kuinka lyödä rahoiksi nousevassa idässä. Suom. Jaakko Kankaanpää. Otava 2019. PLAN KATSOO 29
Ku va : Ad ob eS to ck Halo! Olen kuningasparatiisilintu ja lentelen PapuaUuden-Guinean sademetsissä. Minut on valittu maani kansallislinnuksi. Olen variksen kokoinen, mutta pisimmät pyrstösulat voivat olla koirailla jopa metrin pituisia. Olen koristeellisen näköinen, ja tummien höyhenteni joukossa on usein loistavan värikkäitä sulkia. Muistutankin hieman mielikuvitusmaan lintua. Viihdyn vuoristoisessa kotimaassani 1 000– 2 000 metrin korkeudessa. Herkuttelen enimmäkseen hedelmillä, hyönteisillä ja pienillä matelijoilla. Nautin erityisesti, kun saan ottaa kylpyjä sademetsän lammikoissa tai ihmisten puutarhoissa. Heimooni kuuluu monennäköisiä ja toinen toistaan koreampia lintuja. Maamme lipussa esiintyy esimerkiksi sukulaiseni isoparatiisilintu. Papua-Uuden-Guinean alkuperäiskansat ovat käyttäneet sulkiani koristautumiseen tanssirituaaleissaan. Metsästystämme on rajoitettu, mutta suurimpia uhkia meille linnuille ovat tällä hetkellä metsien hakkuut. Onneksi kotimaahani on saatu perustettua kansallispuistoja, joissa saamme lennellä rauhassa. 30 junior-plan Tervetuloa Papua-Uuteen-Guineaan Junior-Planin matkassa! Papua-Uusi-Guinea on saarivaltio Melanesiassa, Australian pohjoispuolella. Valtio muodostuu UudenGuinean saaren itäosasta ja pienemmistä saarista. Maa on vuoristoinen, ja hankalan maaston takia teitä on vähän. Papua-Uudessa-Guineassa on noin seitsemän miljoonaa asukasta, jotka puhuvat yli 750 erilaista kieltä tai murretta. Viralliset kielet ovat englanti, tok-pisin ja hiri-motu. Korkein vuori on Mount Wilhelm (4 509 m). Maassa on myös monia toimivia tulivuoria. Valtaosa maasta koostuu trooppisesta sademetsästä. Papua-Uuden-Guinean ja Australian välillä on ollut kauan sitten maayhteys. Siksi maissa asuu paljon samoja eläimiä, kuten kenguruita. Papua-Uudessa-Guineassa asuu yli tuhat erilaista kulttuurista ryhmää. Etenkin maan sisäosista löytyy koskematonta luontoa ja kulttuureita, jotka ovat säilyttäneet luonnonuskontonsa ja perinteiset elämäntapansa.
Etsi sanasokkelosta Papua-Uuden-Guinean eläimiä! P R P U U S A M M A K K O J Ä Ä I S A Kät kös sä ole vat Pap uaUud enGui nea n elä im et: kro kot iili , lep akk o, vom pat ti, var aan i, del fiin i, puu sam mak ko ja jät tilä isr ott a T T I L K K A O E L T T P M V A N I R A V I T T A N I I F L E D K R O K O T I I I L A E I I K R U P Ä L S I N S O M F A O H A Ö Ö F I I L A K K K O H L M N N O R O O A Ä L O E M A R S D J B Y Y Y K O A A A R E – Aiemmin monet pojat kohtelivat meitä kuin roskaa eivätkä arvostaneet mielipiteitämme, 12-vuotias Madi sanoo. Madi asuu Papua-Uudessa-Guineassa isänsä, sisarustensa ja isoäitinsä kanssa. Madin äiti ja isä ovat eronneet ja äiti on mennyt uudestaan naimisiin. – On rankkaa, koska minun täytyy huolehtia pikkusiskoistani. Isoveljeni kuitenkin kohtelee meitä tasa -arvoisesti. Äiti ei käy katsomassa meitä. Olen pahoillani isäni puolesta ja yritän mennä kouluun joka päivä, Madi sanoo. Madi on osallistunut koulussaan Equal Playing Field -projektiimme, jossa olemme jakaneet tietoa sukupuolten tasa-arvosta ja tyttöjen oikeuksista. – Koulussa pojilla oli tapana kiusata tyttöjä. He kutsuivat meitä inhottavilla nimillä. Opettajat eivät yleensä ehtineet puuttua asiaan. Usein tytöt luovuttivat, mutta minun mielestäni meidän täytyy kertoa pojille, että heidän käytöksensä on väärin, Madi sanoo. Kun Planin projekti alkoi koulussa, tapahtui muutos. – Aluksi pojat eivät halunneet leikkiä kanssamme, mutta nyt he kohtelevat meitä kuin siskojaan. Nyt he kunnioittavat meitä. 31 "Nyt pojat kunnioittavat meitä"