SENEGAL Tytöt puolustavat oikeuksiaan rap-musiikilla plan 1/2018 BANGLADESH: Rohingya-pakolaisten vauvat jäävät ilman kotimaata SUOMI: Maahanmuuttajanuoret kotoutuvat retkeilemällä luonnossa
ajankohtaista PEFC/02-31-170 4041 0089 Plan 1/18 ?maaliskuu 2018 Julkaisija Plan International Suomi ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Plan / Bousso Kane Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Taitto: Tuija Sorsa Paino: Painotalo Plus Digital Oy. Painosmäärä: 30 300 kpl. Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa 2018. Plan International Suomi ? Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Tuula Kallio (pj.), Gunvor Kronman, Virpi Haaramo, Kati Ihamäki, Timo Kaunisto, Anniina Kontinen, Tauno Kääriä, Ronja Holopainen (lastenhallitus) ja Minttu Aalto (Mitä-verkosto). Lahjoittajapalvelu: ma?pe klo 10–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse asiakaspalveluumme (09) 6869 8030. Keräyslupa: POL-2015-4693 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakasja sidosryhmärekisteri. Äänestä ja osallistu kilpailuun Mikä on lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit lukea, tai antaa palautetta toimitukselle. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa Perussa valmistetun reilun kaupan hopeasormuksen, jossa on koristeena perinteistä manta-kangasta. Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi tai postikortilla osoitteeseen Plan International Suomi, Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki. Kerrothan myös osoitteesi. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen lahjoittajapalvelustamme info@plan.fi. Lehden 4/17 lukijakysymyksen voitti Anne-Marget Hellén Turusta. Lukijat äänestivät kiinnostavimmaksi jutuksi reportaasin ”Sambian nuoret haluavat lopun lapsiavioliitoille”. Onnea ja kiitos vastaajille! Teinitytöt tarvitsevat oikeuden päättää kehostaan ja tulevaisuudestaan Hyviä uutisia! Olemme saaneet ulkoministeriön nelivuotisen rahoituksen työhömme tyttöjen elämän ja oikeuksien edistämiseksi Laosissa, Mosambikissa, Etiopiassa ja Ugandassa. Työ rahoitetaan ulkoministeriön tuen lisäksi kuukausilahjoittajiemme tuella. Keskitymme erityisesti 10–19-vuotiaisiin tyttöihin, sillä heiltä puuttuu oikeus päättää, milloin he menevät naimisiin ja saavat lapsia. Vahvistamme tyttöjen mahdollisuutta päättää seksuaalija lisääntymis terveyttä ja -oikeuksia koskevista asioista. Usein teini-ikäisten tyttöjen koulunkäynti loppuu alakouluun. Tytöt eivät pääse kouluun kuukautisten ja puutteellisen hygienian takia. Köyhyyden tai kulttuuristen syiden vuoksi vanhemmat haluavat usein naittaa teini-ikäiset tyttärensä koulutuksen sijaan. – Mitä pidempään tyttö pysyy koulussa, sitä myöhemmin hän menee naimisiin, saa ensimmäisen lapsensa ja sitä suuremmat hänen tulonsa ovat, sanoo ohjelmajohtajamme Annukka von Kaufmann. Laosissa keskitymme teiniraskauksien ehkäisyyn. Mosambikissa, Ugandassa ja Etiopiassa torjumme lisäksi lapsiavioliittoja. Etiopiassa jatkamme myös pitkäaikaista työtämme tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettamiseksi. Pojat ovat mukana työssämme, jotta tasa-arvo vahvistuu. Myös paikallinen kansalaisyhteiskunta, yhteisöjen kulttuuriset ja uskonnolliset johtajat sekä viranomaiset osallistuvat työhön. Suomessa vahvistamme nuorten ja lasten tietoa kehityskysymyksistä ja tyttöjen oikeuksista globaalikasvatuksella ja viestinnällä. Myös vaikuttamistyö ja työ maahanmuuttajanuorten kanssa ovat tärkeä osa kotimaan toimintaamme. 2
pääkirjoitus 4 Dakarin tytöt räppäävät ongelmistaan 8 Uutisia maailmalta 10 Uutisia Suomesta 12 Pakolaiskriisin näkymättömät lapset 16 Parempi tulevaisuus 100 miljoonalle tytölle 18 Metsä ei kysy kielitaitoa 21 Tytöt aikovat muuttaa maailman koodaamalla 22 Kuukautissiteet pitävät tytöt koulussa 24 Kummit ja lahjoittajat 26 Plan-palat 28 Yritysuutiset 29 Vapaaehtoiset 30 Junior-Plan SISÄLLYS 12 22 4 Anna Könönen Viestintäjohtaja anna.kononen@plan.fi Haluamme kertoa, kuinka tukenne parantaa ihmisten elämää Valkoiset parakit levittäytyivät aavikolla silmänkantamattomiin. Yksi parakeista oli koristeltu kirkasvärisillä maalauksilla, ja sen sisällä vallitsi lämmin tunnelma: kolmekymmentä alle viisivuotiasta lasta rakensi palikoita ja istutti linssejä muovipurkkeihin. Lapset olivat paenneet perheineen Syyrian sotaa Azraqin pakolaisleirille Jordaniaan. Moni heistä kärsi posttraumaattisista oireista, ja heidän perheensä kamppailivat lukemattomien vaikeuksien kanssa. Tukemassamme varhaiskasvatuskeskuksessa lapset saivat kuitenkin leikkiä, oppia ja olla turvassa. – En voi edes kuvailla iloani, kun näen lasten leikkivän tyytyväisinä ja oppivan uutta. Meillä on ollut tarpeeksi surua ja vaikeuksia – heilläkin on oikeus olla välillä iloisia lapsia, 35 -vuotias viiden lapsen äiti kertoi minulle. Kyyneleet nousivat hänen silmiinsä, kun hän kiitti Planin suomalaistukijoita muutoksesta, jonka keskus oli tarjonnut hänen perheelleen. Tuo kohtaaminen oli yksi monista hetkistä, joina näin ja tunsin, että teemme oikeita asioita ja että apu todella menee perille. Tämän tunteen haluamme välittää myös teille, Plan-lehden lukijat, korvaamattoman tärkeät tukijamme ja yhteistyökumppanimme. Siksi kerroimme teille viime vuonna Azraqin leirin kerhotoiminnasta ja kymmenistä muista hankkeistamme, joita tukemalla parannatte lasten elämää Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan köyhim millä ja haastavimmilla alueille. Haluamme kertoa teille erityisesti yksilöiden tarinoita ja välittää heidän kokemuksensa ja tunteensa, jotta pääsisitte lehtemme avulla mahdollisimman lähelle ihmisiä, joiden arkea parannatte. Selvitimme juuri Kantar TNS:n kanssa, mitä te lukijamme ajattelette Plan-lehdestä. Iloksemme selvä enemmistö pitää lehteä tärkeänä tietolähteenä ja itselleen merkittävänä julkaisuna. Kyselyssä selvisi myös, että suurin osa teistä lukee työstämme mieluiten paperilehdestä, joten lähe tämme teille tänäkin vuonna neljä numeroa painettua Plan-lehteä. Jos kuitenkin luette lehteämme ja artikkeleitamme mieluummin sähköisessä muodossa, ilmoitus lahjoittajapalveluumme riittää peruuttamaan paperilehden tilauksen. Sähköistä lehteä voi lukea osoitteessa lehtiluukku.fi. Toiveenne ja näkemyksenne ovat toimituksellemme tärkeitä, joten laitattehan meille matalalla kynnyksellä lukijapalautetta osoitteeseen toimitus@plan.fi. Toivon, että pystymme tarjoamaan teille tänäkin vuonna merkittäviä ja kosket tavia lukuhetkiä ja tunteen siitä, että olette mukana arvokkaassa työssä! 3
Antoinette, artistinimeltään Nikita, on käynyt Studio Timbuktussa sen avaamisesta lähtien. Hänestä on tullut yksi studion arvostetuimmista rap-artisteista. ”Valitsin rapin, koska siinä sanat ovat melodiaa tärkeämmät.” Sister Penza hioo sanoituk siaan yhdessä muiden räppäreiden kanssa. Studio Timbuktu toimii Dakarin esikaupungissa, jossa köyhyys ja nuorisotyöttömyys ovat suuria ongelmia. 4
Tunnettu rap-artisti Matador ohjaa nuoria kahdesti viikossa. Äänityksen jälkeen hän antaa palautetta kappaleista. Rap-musiikki ei ole Senegalissa pelkkää viihdettä vaan myös tapa muuttaa yhteiskuntaa. Studio Timbuktussa tytöt hyödyntävät musiikin ja riimien mahtia parantaakseen asemaansa. Teksti ja kuvat: STINA BERGDAL S enegalin pääkaupungin Dakarin esikaupungissa on iso, valkoinen talo. Ulkopuolella liikenteen melu sekoittuu ihmisten hälinään ja hiekkaa takovien hevosten kavioiden kopinaan. Talon yläkerrassa seinät kuitenkin raikuvat bassobiitin ja paikallisten nuorten kirjoittamien iskevien rap-tekstien voimasta. Täällä toimii Studio Timbuktu, jonka ruotsa lainen rap-artisti Jason Diakité – artisti nimeltään Timbuktu – käynnisti yhdessä Plan Internationalin kanssa vuonna 2012. Studion viereisessä äänitarkkaa mossa rivi nuoria odottaa uusien kappaleidensa äänittämistä. He liikkuvat musiikin tahtiin, hyräilevät ja kokeilevat uusia biittejä. Yksi nuorista on 21-vuotias Sister Penza, oikealta nimeltään Penda. Hän on käynyt studiolla säännöllisesti jo viisi vuotta. Täällä Penda on oppinut kaiken tekstien kirjoittamisesta, tahdissa räppäämisestä ja melodioiden luomisesta. Hän unelmoi mahdollisi mman laajan yleisön tavoittamisesta kappaleillaan. Köyhissä oloissa kasvanut Penda ei kuitenkaan tullut studiolle alun perin musiikin takia: hän halusi parantaa tyttöjen asemaa. Dakarin tytöt räppäävät ongelmistaan Lyriikoita arjen epäoikeudenmukaisuudesta – Toimin aiemmin lapsiparlamentin sihteerinä. Parlamentissa pyrimme vaikuttamaan paikallisiin päättäjiin. Kun saimme kuulla studiosta, ymmärsimme sen tarjoamat mahdollisuudet, Penda kertoo. – Päättäjien on helppo työntää lähettämämme kirjeet jonnekin arkistojen uumeniin, mutta oivalsimme, että jos kirjoitamme sen sijaan lyriikoita ja teemme musiikkia, jota soitetaan kaikkialla, heidän olisi pakko kuunnella meitä. Käytännössä kaikki Pendan kappaleet käsittelevät tyttöjen oikeuksia. Hän pyrkii muuttamaan asenteita, jotka edelleen rajoittavat tyttöjen elämää. Ennen kaikkea hän haluaa saada päättäjät ja vanhemmat tajuamaan, miten tärkeää on antaa tyttöjen suorittaa koulu loppuun. – Olen itsekin nuori tyttö, joten tiedän, millaisia ongelmia ja millaista epä oikeudenmukaisuutta me tytöt joudumme päivittäin kohtaamaan. Meitä pidetään toisen luokan kansalaisina. Muusikkona minulla on mahdollisuus saada ääneni kuuluviin, ja siksi päätin toimia nimenomaan tyttöjen oikeuksien äänitorvena. Rap tavoittaa myös lukutaidottomat Studio Timbuktun keskittyminen rap-musiikkiin ei ole mikään sattuma. Rap on Senegalissa huippusuosittua, ja erilaiset hiphop-yhteisöt ovat jo pitkään ”Rap-musiikki on loistava tapa tavoittaa ihmisiä, ja myös meidän tyttöjen on hyödynnettävä sitä.” 5
”Perinteiset käsitykset meistä köyhien esikaupunkien asukkaista eivät pidä paikkaansa. Emme ole kaikki rikollisia tai ongelmatapauksia.” pyrkineet muuttamaan sen avulla yhteiskunnan luutuneita asenteita ja perinteitä. Mahdollisuus taistella räppäämällä lasten oikeuksien puolesta oli päätavoitteena, kun Jason Diakité ja Plan International aloittivat Studio Timbuktu -yhteistyön. Muusikontaitojensa hiomisen ohella nuoret saavat tietoa omista oikeuksistaan ja niiden edistämisestä paikallisissa yhteisöissä. Rapin kautta nuoret voivat kertoa omasta elämästään ja muokata mielipiteitä omaa arkeaan koskevissa asioissa. Lähes puolet Senegalin yli 15-vuotiaista asukkaista on lukuja kirjoitustaidottomia. Siksi musiikki on erityisen tärkeä yhteiskunnallisten taitojen välittäjä, keskustelun herättäjä ja muutoksen edistäjä. – Valitsin rapin, koska siinä sanat ovat melodiaa tärkeämmät. Vahvat tekstit voivat tuoda mukanaan muutoksen, Penda sanoo. – Tavoittelen myös ikäisiäni nuoria, sillä rap-musiikki on suosituinta nuorison keskuudessa. Ymmärrystä esikaupunkien nuorille Senegalilainen hiphop-artisti Matador ohjaa studiossa toimintaa keskiviikkoisin ja lauantaisin. Hän varttui Dakarin esi kaupunkialueella ja tuntee siten hyvin karun todellisuuden, jossa Studio Timbuktua ympäröivän alueen nuoret elävät. Matador oli maan ensimmäisiä rap-artisteja, jotka kertoivat esikaupunkien elämästä räppäämällä. – Halusin näyttää maailmalle, että perinteiset käsitykset meistä köyhien esikaupunkien asukkaista eivät pidä paikkaansa. Emme ole kaikki rikollisia tai ongelmatapauksia. Nykyisin olen arvostettu muusikko, hän kertoo. Matadorin nuoruudessa ei ollut studiota, jossa hän olisi voinut tehdä musiikkia. Siksi hän tietää, miten tärkeä Studio Timbuktu on nuorille. – Täällä he voivat ilmaista itseään tekstien ja musiikin kautta ja tavoittaa ihmisiä kappaleillaan. Niinpä he uskaltavat suhtautua tulevaisuuteen toiveikkaasti, osallistua ja parantaa asuinalueensa elämää. Ilman tätä mahdollisuutta osa nuorista voi päätyä rikollisille teille. Räppäävä tyttö on yhä harvinaisuus Penda räppää katse keskittyneenä, vahvalla ja vakaalla äänellä. Kappaleissaan hän julistaa sodan naisia raiskaavia miehiä vastaan ja vaatii tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamista. Ikkunan takana ryhmä nuoria keinuu musiikin Sister Penza äänittää uutta rap-kappaletta, jolle toivoo laajaa kuulijakuntaa. 6
tahtiin. Studiohuoneessa on kuuma, ja hikikarpalot kiiltelevät Pendan otsalla. Penda ottaa jokaisen säkeistön jälkeen kuulokkeet korviltaan ja saa pikapalautetta Matadorilta ja äänitysteknikko Moelta, joka johtaa studiotyötä. Ottoja tehdään useita, jotta lopputulos olisi mahdollisimman onnistunut ja ammattimainen. Kun studio aloitti toimintansa vuonna 2012, seitsemän tyttöä ilmoittautui mukaan. Jokunen heistä on jäänyt pois, mutta uusia on tullut tilalle. Studio Timbuktussa toimii yhä säännöllisesti seitsemän tyttöä. He kertovat, ettei tyttöjen räppääminen ole Senegalissa kovin tavallista ja että studiolla käyvät tytöt ovat joutuneet näkemään vaivaa saadakseen vanhempansa ylipuhutuiksi. Vanhemmat pelkäävät, että tytöt käyttävät liikaa aikaa musiikkiin eivätkä ehdi hoitaa opintojaan ja kotiaskareitaan. – Meidän yhteiskunnassamme tyttöjen räppäämistä ei pidetä hyvänä asiana. Mutta me olemme ihan liekeissä! Kun vanhempani saivat kuulla rapista, he eivät pitäneet sitä lainkaan sopivana minulle. Kun selitin heille, mitä halusin saavuttaa musiikilla, he ymmärsivät lopulta, Penda kertoo. Studion pojat kunnioittavat jo tyttöjä Muutkin studiolla käyvät tytöt ovat varmoja siitä, ettei rap-musiikki ole tärkeää ainoastaan heille vaan koko yhteiskunnalle. – Lähes kaikki yhteiskuntamme ongelmat perustuvat tyttöjen heikkoon asemaan. Tytöt joutuvat usein lopettamaan koulun vastoin tahtoaan, ja heidät pakotetaan naimisiin nuorina. Meidän tyttöjen on puhuttava tästä avoimesti: meilläkin on oikeus käydä koulua ja tehdä omaa elämäämme koskevat valinnat, sanoo Antoinette, taiteilijanimeltään Nikita. – Rap-musiikki on loistava tapa tavoittaa ihmisiä, ja myös meidän tyttöjen on hyödynnettävä sitä. Antoinette on Pendan tapaan ollut mukana Studio Timbuktun toiminnassa alusta lähtien. Hän kertoo, että aluksi studiolle tuli melkein pelkästään poikia. Monien mielestä oli kummallista, että tytöt räppäsivät. Tilanne on kuitenkin muuttunut. Antoinette on nykyisin yksi Studio Timbuktun kokeneimmista rap-artisteista, jota monet nuoret muusikonalut ihailevat. Studion tasakatolla istuskelee nuoria pienissä ryhmissä muotoilemassa uusia lyriikoita. He keinuvat biitin tahtiin, räppäävät tekstejään ja lisäävät uusia sanoja. Kun joku keksii hyvän riimin tai sopivan lauseen, heitetään yläviitoset ja tehdään nopeasti muistiinpanot. Innokas asenne teksteihin osoittaa, että nuoret – niin pojat kuin tytöt – eivät tule studiolle pelkästään musiikin ilosta. Musiikki on tapa vaikuttaa asioihin, joihin kaivataan muutosta. Monet nuorista kertovat, että he haluavat tulla kuuluisiksi muusikoiksi, joilla on vaikutusvaltaa. Pendan haaveena on julkaista albumi tai ainakin yksi kappale, joka levittää sanaa siitä, että tytötkin voivat saada räppäämällä äänensä kuuluviin. – Muistan erään keikan, jonka Plan International järjesti tällä alueella tyttöjen oikeuksien puolesta, hän kertoo. – Siitä tuli suurmenestys. Kun keikka oli lopussa, yleisö taputti seisaallaan. Silloin olin niin ylpeä, että aloin itkeä. Minulle oli todella tärkeää, että pystyin levittämään sanomaani musiikin avulla ja minua kuunneltiin. Katso video Pendan arjesta ja musiikista: www.youtube.com/ watch?v=iZ2xXArUgnk 7
uutisia maailmalta 8 Varhaiskasvatushankkeemme edistivät lasten kouluvalmiutta ja innosti isät mukaan lasten kasvatukseen ”Ennen en tiennyt, mitä vanhemmuus tarkoittaa. En päästänyt lapsia lähelleni, mutta nyt tiedän, miten tärkeää lapsen kehitykselle ovat leikki ja lasten kanssa oleminen”, kertoo isäryhmään osallistunut ugandalainen neljän lapsen isä Wanyama Eria. Plan International Suomen viime vuoden lopussa päättyneet varhaiskasvatushankkeet edistivät lasten kouluvalmiuksia Boliviassa, Etiopiassa, Mosambikissa, Ugandassa, Pakistanissa ja Itä Timorissa. Suomalaisten kuukausilahjoittajien ja ulkoministeriön tuki mahdollisti merkittävät tulokset: varhaiskasvatukseemme osallistui kolmessa vuodessa huima määrä lapsia, yhteensä yli 51 000. Hanke myös muokkasi kokonaisten yhteisöjen ja viranomaisten käsitystä varhaiskasvatuksen tärkeydestä. Näin totesi ulkopuolisen konsultin tekemä arvio ulkoministeriön ja lahjoittajiemme tukemasta hankkeestamme. Varhaiskasvatukseen osallistuneet tytöt ja pojat pärjäsivät koulussa varhaiskasvatusta vaille jääneitä ikätovereitaan paremmin. He luottivat itseensä ja uskalsivat sanoa mielipiteensä. – Lasten ensimmäisten vuosien tukeminen on helpoin ja tuottavin tapa tukea lapsia, sanoo Plan International Suomen ohjelmajohtaja Annukka von Kaufmann. – Varhaiskasvatus edistää lasten kokonaisvaltaista kehitystä ja hyödyttää koko yhteiskuntaa luomalla perustan paitsi myöhemmälle oppimiselle myös taloudelliselle tuottavuudelle, tasa-arvolle ja vastuulliselle kansalaisuudelle. Hanke jatkoi aiempaa varhaiskasvatustyötämme eri maissa. Vuosina 2015–17 perustimme yhteisöihin varhaiskasvatuskeskuksia ja lasten kehitystä tukevia vanhempainryhmiä, tuimme lasten siirtymistä kouluun sekä vaikutimme päättäjiin paikallisella ja kansallisella tasolla. Perustamiimme vanhempainryhmiin osallistui yhteensä 44 500 äitiä ja isää. Niissä käsiteltiin muun muassa rakkauden ja hoivan merkitystä lasten kehitykselle, monipuolista ruokavaliota sekä varhaisen oppimisen ja lastensuojelun tärkeyttä. Äitien ja isien asenteissa tapahtui aitoja muutoksia. Erityisesti isien ymmärrys omasta roolistaan laajeni. Onnistuimme myös nostamaan vammaisten ja muiden syrjittyjen ryhmien lasten oikeudet agendalle. Ennakkoluulot ovat kuitenkin monessa maassa tiukassa, ja tarvitaan vielä enemmän resursseja ja kovaa työtä, jotta yhä useampi lapsi hyötyisi.
Päivitimme lastensuojeluohjeemme Olemme päivittäneet kansainväliset lastensuojeluohjeemme. Niiden tarkoitus on suojella jokaista lasta, joka on mukana toiminnassamme. Säännöt koskevat kaikkia toiminta maitamme ja antavat kaikille työssämme mukana oleville ohjeet siitä, miten toimimme lasten kanssa. Olemme sitoutuneet kohtelemaan lapsia ja nuoria tavalla, joka kunnioittaa heidän oikeuksiaan, loukkaamattomuuttaan ja ihmisarvoaan sekä huomioi heidän parhaan etunsa. Ohjeet on tärkeä tuntea esimerkiksi silloin, kun lasta haastatellaan tai kuvataan. Tarkistamme ja uudistamme ohjeet kolmen vuoden välein. Meillä on tiukat seurantamekanismit ja prosessit mahdollisia väärinkäytöksiä varten, ja arvioimme ja kehitämme niitä jatkuvasti. Uudistuneet ohjeemme huomioivat lasten lisäksi työssämme mukana olevat 18–24-vuotiaat nuoret, sillä työskentelemme kasvavassa määrin haavoittuvassa asemassa olevien nuorten, erityisesti tyttöjen ja nuorten naisten, kanssa. Muun muassa kummit, jotka käyvät kummivierailulla, sitoutuvat lastensuojeluohjeisiin. Kummikirjeenvaihtoa varten on oma ohjeistuksensa. Tutustu ohjeisiin: plan.fi/lastensuojeluohjeet 9 Vammaiset tytöt eivät saa riittävästi tietoa lisääntymisterveydestä. Siksi heidän on vaikea suojautua hyväksikäytöltä, ei-toivotuilta raskauksilta ja sukupuolitaudeilta, toteaa Planin tuore raportti Let Me Decide and Thrive. käymälää hygieniasta huolehtiminen on vammaisille tytöille lähes mahdotonta etenkin kuukautisten aikana. Tarve kokea rakkautta ja hyväksyntää voi taas johtaa suojaamattomaan seksiin ja väkivaltaiseen parisuhteeseen. Erityisessä vaarassa ovat kuurot, sokeat, autistiset ja monivammaiset tytöt. Raportti muistuttaa, että mitä vaikeammin tyttö on vammainen, sitä suurempi riski hänen on kokea syrjintää ja kaltoinkohtelua. Riskiä lisäävät myös pakolaisuus, köyhyys, asuminen maaseudulla tai kuuluminen alkuperäisväestöön tai johonkin vähemmistöön. Plan vaatii hallituksilta pikaisia toimia, jotta vammaiset tytöt ja nuoret naiset saisivat riittävästi tietoa seksuaalija lisääntymisterveydestään. Vammaiset tytöt tarvitsevat myös asianmukaisia ja kohdennettuja palveluita. Plan vaatii hallituksia myös kieltämään pakkotoimet, jotka rikkovat vammaisten tyttöjen seksuaalija lisääntymisoikeuksia. Samalla on kitkettävä vammaisuuteen liittyviä kielteisiä asenteita ja mielikuvia. Myös vammaisilla tytöillä on oikeus päättää kehostaan Vammaiset tytöt kohtaavat arjessaan monenlaista väheksyntää ja syrjintää. Vanhemmat, opettajat ja terveydenhoidon ammattilaiset saattavat kohdella heitä kuin lapsia. Siksi tytöille ei kerrota kuukautisista, seksistä, raskaudesta tai rakastumisen tunteesta. Perustiedot naisen seksuaalisuudesta ja lisääntymisestä ovat tarpeen, jotta vammaiset tytöt voivat nauttia ja huolehtia kehostaan sekä tehdä tietoisia päätöksiä esimerkiksi lapsen hankkimisesta. – Tiedon puute vähentää tyttöjen mahdollisuuksia suojautua seksuaaliselta hyväksikäytöltä, ei-toivotuilta raskauksilta ja sukupuolitaudeilta varsinkin kehitysmaissa, muistuttaa Plan International Suomen vammaisasioiden asiantuntija Frank Velthuizen. Vähättely ja syrjintä saavat tytöt häpeämään vammaisuuttaan ja salaamaan arkiset ongelmansa. He jäävät mieluummin kotiin kuin sinnittelevät koulussa, jossa heidän on hankala liikkua ja seurata opetusta ilman apuvälineitä ja ulkopuolista tukea. Ilman kunnollista
Nuoret haastoivat yritykset kesätyötalkoisiin uutisia suomesta Kesätyön haku vaatii nuorelta kovia ponnisteluja. Erityisen paljon se vaatii erityisryhmiltä, kuten vammaisilta ja maahanmuuttajataustaisilta nuorilta. – Työnhaussa harvoin myönnetään, että hakijan tausta vaikuttaa. Omalla kohdallani eniten on vaikuttanut se, että käytän huivia. Mutta miten ihmeessä yksi kankaanpala voi niin paljon vaikuttaa työntekoon? kysyi Planin maahanmuuttajatyöhön osallistuva opiskelija Khadra Sugulle, 22. Khadra ja neljä muuta maahanmuuttajatyössämme mukana olevaa nuorta tapasivat helmikuussa Avaa silmät osaamiselle -tapahtumassa työnantajia ja kertoivat kesätyökokemuksistaan ja toiveistaan. Yhdessä Vamlasin ja Vastuullinen kesäduuni -kampanjan kanssa järjestämämme tapahtuman tarkoituksena oli lisätä tietoa ja rohkaista työnantajia erityisryhmien, kuten maahanmuuttajataustaisten ja vammaisten nuorten, rekrytointiin. Nuoret antoivat yrityksille vinkkejä siihen, millaista ohjausta työnantajan olisi hyvä antaa, jotta kesätyöstä saisi kaiken irti. Tärkeimmäksi vinkiksi nousi palautteen antaminen kasvokkain, ja mieluusti saman tien. – Toivoisin, että pomo antaa palautetta joka päivä heti työn jälkeen. Silloin olisi mahdollisuus oppia heti ja tehdä paremmin seuraavalla kerralla, vinkkasi 19-vuotias Madina. Nuoret tiukkasivat työnantajilta, mitä nämä ovat tehneet edistääkseen maahanmuuttajanuorten työllistymistä. Vastauksiakin saatiin. Esimerkiksi ravintola-alan yrityksessä Restelissä on aloitettu laaja kartoitus, jonka tarkoituksena on purkaa esteitä maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tieltä. – Koko palvelualalla on kova kilpailu tulevaisuuden työntekijöistä. Tarvitsemme hyviä työntekijöitä ja monenlaista työvoimaa, se on meille suuri rikkaus, rekrytointiasiantuntija Heidi Koriseva-Uotila korosti. Tapahtuman pääpuhuja, Keskon yhteiskuntasuhdejohtaja Eeva Salmenpohja muistutti, ettei kyse ole vain erityisryhmiin kuuluvien nuorten oikeuksista. – Kyse on myös laajemmin yritysten vastuullisen toiminnan vaatimuksista, yhteiskunnan monimuotoistumisesta ja erityisesti kaupan osalta kaikkien asiakasryhmien tarpeisiin vastaavasta asiakaspalvelusta, Salmenpohja sanoi. Tapahtumassa työnantajat antoivat nuorille vinkkejä työnhakuun. – Tärkeintä on asenne ja aito kiinnostus. Kannattaa käydä tutustumassa työnantajan nettisivuihin ennen haastattelua ja selvittää, mihin yritykseen on menossa, vinkkasi Restelin Heidi Koriseva-Uotila. 10 Maahanmuuttajatyössämme mukana oleva Khadra Sugulle (oik.) ja hr-asiantuntija Saila Luumi vinkkasivat työnantajille, mitä erityisryhmien rekryssä kannattaa muistaa.
Planin globaalikoulu on tehnyt uuden version 5.–6.-luokkalaisille suunnatusta Maailman ympäri -verkkopelistä. Suosittu peli käsittelee lasten oikeuksia ja globaaleja kehityskysymyksiä sekä lasten arkea eri puolilla maailmaa. Peli toteuttaa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita tekemällä YK:n lapsen oikeuksien sopimusta tunnetuksi sekä haastamalla pelaajat pohtimaan globaaleja syy-seuraussuhteita. Planin globaalikoulu on globaalikasvatuksen kokonaisuus, joka tarkastelee kehityskysymyksiä erityisesti lasten oikeuksien näkökulmasta. Globaalikoulun julkaisema kirja Lasten oikeuksien kymppi tarjoaa hyviä jatkoideoita siihen, miten Maailman ympäri -pelin teemoja voi käsitellä luokan kanssa. Peli ja lisämateriaalit: www.globaalikoulu.net Hyvä testamentti kiinnosti Veromessuilla Hyvä testamentti -kampanja oli toistamiseen mukana Veronmaksajien Vero2018 -tapahtumassa maaliskuussa. Tapahtuma järjestettiin Helsingissä 21. kerran, ja se on vuoden suurin talousja verotapahtuma. Hyvä testamentti -kampanjan lakiasiantuntija Piia Jeremejeffin tietoiskut testamentin laatimisesta keräsivät runsaasti kuulijoita. Myös Planin edustaja oli mukana osastolla kertomassa mahdollisuudesta testamentata omaisuuttaan järjestölle. – Tiesitkö, että järjestön ei tarvitse maksaa saamastaan testamenttilahjoituksesta veroa? Näin antamasi lahja päätyy kokonaan lähellä sinua olevalle järjestölle ja sen toimintaan, Plan International Suomen tuotepäällikkö Raisaleena Tokkola vinkkasi. Plan on mukana Hyvä testamentti -kampanjassa, jonka tarkoitus on lisätä tietoutta testamentin laatimisen tärkeydestä. Kampanjalla on myös oma juristi, joka auttaa sinua aiheeseen liittyvissä kysymyksissä. Lue lisää testamenttaamisesta järjestölle: www.hyvatestamentti.fi Huippu-urheilija Leo-Pekka Tähti on urheilu maailman vuoden hyväntekijä Moninkertainen paralympiamitalisti, pyörätuolikelaaja Leo-Pekka Tähti palkittiin vuoden 2018 Urheilugaalassa urheilun vuoden hyväntekijänä. Wärtsilän lahjoittamalla 10 000 dollarin palkintosummalla parannamme yhdessä Tähden kanssa kehitys maiden lasten tasavertaisia mahdollisuuksia leikkiin, liikuntaan ja urheiluun. – On hienoa, että huippu-urheilija pääsee ottamaan osaa kampanjoihin ja auttamaan kehitysmaiden lapsia niissä asioissa, joita me ajattelemme arkipäiväisinä, Tähti sanoo. Leo-Pekka Tähti edistää kanssamme lasten oikeuksia ja kerää varoja kehitysmaiden lasten, etenkin tyttöjen, koulutuksen ja suojelun parantamiseksi. Kerätyillä varoilla parannamme lasten elämää pysyvästi. – Liikunta on tärkeä osa työtämme lasten, erityisesti tyttöjen, oikeuksien edistämiseksi. Mahtavaa, että Leo-Pekka tukee tällä tavalla työtämme. Suurkiitos tästä, Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen sanoo. Paljon onnea, Leo-Pekka, ja iso kiitos, että olet mukana työssämme! Osallistu Leo-Pekan keräykseen lapsille: plan.fi/leo-pekka Lapsen oikeudet tutuksi verkkopelin avulla 11
Pakolaiskriisin näkymättömät lapset Yli 600 000 rohingya-pakolaista elää Bangladeshissa epävirallisilla leireillä vaikeissa oloissa. Yli puolet heistä on lapsia. Joka päivä leireille syntyy uusia vauvoja. Teksti: KIRSTY CAMERON Kuvat: MICHAEL RHEBERGEN Yasmin, 20, on kaksiviikkoisen tytön äiti. – Synnytykseni alkoi kolme päivää sen jälkeen, kun saavuimme leirille. Telttamme ei ollut vielä valmis. Vieras nainen ja siskoni auttoivat minua synnytyksessä ja yrittivät rakentaa kankaista jonkinlaista suojaa. Satoi vettä, joten missään ei ollut kuivaa paikkaa. Olen edelleen heikossa kunnossa, eikä vauvakaan voi hyvin. Maitoni ei tahdo riittää, joten juotan hänelle riisivettä (kuva oikealla). Aisha, 20, saapui leirille kuukausi sitten ja sai vauvan viisi päivää myöhemmin. – Kun saavuin Bangladeshin rajalle, olin kävellyt päiväkausia, mutta sotilaat eivät päästäneet minua rajajoen yli. Voin niin huonosti, että luulin kuolevani. Kun aloin itkeä, sotilaat säälivät minua ja auttoivat minut joen yli. Minulla on neljäja kolmevuotiaat lapset, jotka ovat molemmat hyvin sairaita. Toisella on kuume ja toisella ripulia. Täällä on öisin kylmä, eikä minulla ole tarpeeksi vaatteita, jotta voisin pitää vauvani lämpimänä. En voinut ottaa kotoa mukaani mitään, koska kotimme poltettiin maan tasalle (kuva alla). B alukhalin leirillä syntyneet rohingya-vauvat jäävät usein vaille vaatteita ja puhdasta vettä. Heitä ei voida kylvettää, eikä heidän syntymäänsä rekisteröidä. Vauvat jäävät näkymättömiksi ja vaille kotimaata. 12
Pakolaiskriisin näkymättömät lapset Mondaz, 26, on 22 päivää vanhan tyttären äiti. – Synnytykseni oli niin vaikea, että minut vietiin sairaalaan. Se oli kaukana toisella leirillä, ja sain olla siellä yhden yön. Minun olisi pitänyt palata sairaalaan terveystarkastusta varten, mutta eihän minulla ollut varaa matkustaa sinne. Jomila, 25, sai tyttären kahdeksan päivää sitten. – Kolme päivää synnytyksen jälkeen olin yhä valtavissa tuskissa. Mieheni onnistui saamaan minut sairaalaan, kun olin lähellä kuolemaa. Sain apua, ja syön nyt lääkkeitä. Mieheni hakee joka päivä vettä kaivolta. Päivisin hän nukkuu, koska öisin hän vartioi vapaaehtoisesti leiriä neljän muun miehen kanssa. Olemme kuulleet, että pakolaisleireillä on käynyt aseistettuja tunkeilijoita. 13
Dilduha, 23, sai pojan seitsemän päivää sitten. – Pakenimme Myanmarista, kun talomme sytytettiin tuleen. Matka oli pitkä ja vaikea. Piileskelimme vajoissa ja viidakossa. Olen huolissani pojastani. Kun hän syntyi, minulla ei ollut antaa hänelle edes vaatteita. Anwara, 17, synnytti tyttären seitsemän päivää sitten. – Olen ollut naimisissa vain vuoden. Mieheni on kadonnut, enkä saa hänestä mitään tietoa. Päivisin hoidan tytärtäni, jolla on paha ihottuma. Emme pysty menemään lääkäriin, koska jono on liian pitkä. 14
TUE rohingya-perheitä Yli 680 000 rohingya-vähemmistöön kuuluvaa ihmistä on paennut Myanmarista Bangladeshiin viime elokuun jälkeen. Valtaosa heistä on naisia ja lapsia. Plan International auttaa perheitä Balukhalin pakolaisleireillä. Olemme jakaneet 12 000 hygieniatarvikepakkausta ja rakentaneet yli 700 vessaa ja 200 peseytymistilaa. Rohingya-perheet tarvitsevat kiireellistä apua selviytyäkseen vaikeissa leirioloissa. Lahjoita: plan.fi/myanmarin-pakolaiskriisi Rashida, 27, synnytti tyttären kolme päivää sitten. Hänellä on ennestään neljä lasta. – Lapsillamme ei ole vaatteita. Vauvallani on ripuli, mutta koska meillä ei ole vaippojakaan, vaatteita täytyy pestä sitä mukaa, kun ne likaantuvat. Meillä ei ollut vettä tai vessaa, kun saavuimme. Kaivoimme maahan kuopan saadaksemme vettä, mutta vesi on likaista. Likaisella vedellä on mahdotonta pestä vaatteita puhtaiksi. Tekstaa PLAN20 numeroon 16499 (viestin hinta 20 €). Lahjoita keräystilille FI90 1279 3000 5131 56 (viestiksi ” Myanmar”). 15
Plan International Suomi edisti vuonna 2017 heikoimmassa asemassa olevien tyttöjen oikeuksia ympäri maailmaa. Vahvistimme asemaamme tyttöjen tilanteen asiantuntijana niin Suomessa kuin kansainvälisesti. T yötämme ohjasi vuonna 2017 selkeä tavoite: edistämme maailman tyttöjen oikeuksien toteutumista niin, että vuoteen 2022 mennessä 100 miljoonaa tyttöä oppii, johtaa, päättää ja menestyy. Tämä tarkoittaa, että vuosien 2017 ja 2022 välillä 100 miljoonaa tyttöä Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa saa laadukasta koulutusta, pystyy vaikuttamaan yhteisönsä asioihin, saa päättää omasta elämästään ja kehostaan ja kasvaa turvassa. Edistimme vuonna 2017 tavoitettamme niin laadukkaissa kehitysyhteistyöohjelmissamme kuin kotimaan työssämme. Tuloksemme syntyivät yhdessä yhteisöjen, tukijoidemme ja kumppaneidemme kanssa. Tuimme lapsia, nuoria ja yhteisöjä lasten syrjäytymisen ja haavoittuvuuden syiden sekä tyttöjen syrjinnän poistamisessa. Saimme aikaan muutoksia sekä arjen käytännöissä että poliittisessa päätöksenteossa paikallisesti, kansallisesti ja kansain välisesti. Vahvistimme lasten ja yhteisöjen kykyä valmis tautua ja sopeutua kriiseihin ja katastrofeihin. Työmme heikoimmassa asemassa olevien lasten, erityisesti tyttöjen, oikeuksien edistämiseksi laajeni entisestään. Vuoden 2017 aikana Plan International toimi yhteensä 75 maassa. Työmme painopiste siirtyi kaikkialla maailmassa yhä vahvemmin tyttöjen oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseen. Kirkastimme työmme tavoitteita tyttöjen oikeuksien näkökulmasta ja vahvistimme sukupuolten tasa-arvon edistämistä työmme kaikilla osa-alueilla. Seurasimme myös entistä tarkemmin, miten tytöt eri puolilla maailmaa hyötyivät työstämme. Lue työmme tuloksista vuosikertomuksestamme: plan.fi/toiminta2017 16 PLANIN VUOSI 2017 parempi tulevaisuus 100 miljoonalle tytölle
Työskentelimme 75 maassa Työskentelimme yhdessä 47 632 paikallisjärjestön, 1 997 aluetai kansallisen järjestön, 2 900 hallinto-organisaation, 638 kansainvälisen järjestön tai instituution sekä 433 yksityisen tai yrityskumppanin kanssa. Tuimme 12,5 miljoonaa ihmistä varhaiskasvatushankkeissamme Paransimme 6,4 miljoonan ihmisen sanitaatiota ja puhtaan veden saantia Tuimme 53 311 yhteisöä 8 miljoonaa ihmistä osallistui koulutus hankkeisiimme Lastensuojeluhankkeeemme tavoittivat 6,6 miljoonaa ihmistä 1,8 miljoonaa ihmistä osallistui talousja säästöhankkeisiimme Tuimme 2,1 miljoonaa ihmistä seksuaalija lisääntymis terveyshankkeissamme KANSAINVÄLINEN PLAN VUONNA 2017 Luvut on tilivuodelta FY 17 (heinäkuusta 2016 heinäkuuhun 2017). 17 703 026 tyttöä sai valmennusta katastrofeissa toimimiseen ja tukea katastrofien aikana ja jälkeen NÄIN PARANSIMME TYTTÖJEN ASEMAA VUODEN AIKANA: 588 106 tyttöä osallistui seksuaalija lisääntymisterveysohjelmiimme 3 641 648 tyttöä sai terveellisen ja turvallisen alun elämälleen 2 762 211 tytön pääsy kouluun helpottui Edistimme 1 833 637 tytön lastensuojelua 1 325 496 tyttöä sai puhdasta vettä ja paremman sanitaation Paransimme 421 431 tytön taloudellista turvallisuutta 305 585 tyttöä sai tukea kansalaisvaikuttamiseen
Metsä ei kysy kielitaitoa Luonnossa maahanmuuttajanuoret saavat liikuntaa ja oppivat erätaitoja. Samalla mieli lepää. Planin luontokotouttamishanke on tutustuttanut jo lukuisia nuoria Suomen luontoon. Teksti: TIINA KIRKAS Kuvat: JANI LAUKKANEN On pimeä perjantai-ilta Uutelan ulkoilupuistossa Helsingin Vuosaaressa. Otsalamput valaisevat sysimustaa maisemaa, kun kuusi nuorta ja neljä Planin ohjaajaa kulkee metsätietä pitkin Skatan tilalle, jonne on vastikään rakennettu puinen kota. Perillä on tarkoitus paistaa makkaraa ja nauttia muita herkkuja. Ensin on kuitenkin selvitettävä rastirata, jonka luonto-ohjaaja Mila Sjöholm on laatinut lähimaastoon. Nuoret lämmittelevät nuotion ääressä käsiään, testaavat taskulamppujaan ja kuuntelevat Sjöholmin viimeisiä ohjeita: metsään on mahdoton eksyä, jos vain seuraa heijastimin merkittyä polkua. Nuoret jakautuvat kolmeen ryhmään, joissa kussakin on mukana vähintään yksi ohjaaja. Kierroksen aloittavat Shukria, 18, ja Narges, 20. Shukria on kotoisin Somaliasta ja Narges Iranista. Ensimmäisellä rastilla Shukria ja Narges joutuvat pohtimaan, miksi jäniksen turkki on talvella valkoinen. – Se suojaa jänistä lumessa, Shukria tietää. Seuraavalla rastilla tehtävänä on haistella muovipurkkeihin säilöttyjä tuoksuja. Shukrian mieleen palautuu muistoja lapsuudesta. – Ei vitsi! Oisko sitruuna? Tai appelsiini? Ai jaa, se onkin mandariini. Tätä taas on purukumissa… olisko eukalyptus? Ja tätä käytetään meillä Somaliassa lääkkeenä. Mitä se on? Aha, tervaa. Muilla rasteilla tytöt saavat jumpata ja musisoida. Shukria löytää maasta puukepit, joilla hän rummuttaa kantoa, kääpää ja kaatunutta puunrunkoa. Nagres komppaa vieressä. Tyttöjä tanssittaa. Lopuksi otetaan selfieitä ja nauretaan. Kun tehtävät on suoritettu, nuoret kiertävät radan uudestaan ilman ohjaajia. – Haluamme pelätä, Shukria sanoo ja hymyilee. Luonto kotouttaa Skatan metsäretki ei ollut ainoa laatuaan, sillä Plan on viime keväästä lähtien tutustuttanut maahanmuuttajanuoria suomalaiseen luontoon Liikuntavuosi luonnossa -hankkeessa. Suomessa luontokotouttaminen on vielä uutta, toisin kuin muissa Pohjoismaissa. Luontoretkillä nuoret ovat kalastaneet ja oppineet tunnistamaan lintuja ja villiyrttejä. He ovat myös ratsastaneet, meloneet ja tutustuneet erilaisiin ötököihin. Lisäksi nuoret ovat kasvattaneet parvekkeillaan kasviksia. Siuntion vastaanottokeskuksessa ja Lohjan perheryhmäkodissa turvapaikanhakijaja pakolaisnuoret ovat rakentaneet laatikkopuutarhoja, joissa he ovat viljelleet tomaatteja ja yrttejä. 18
Culpariorem que nonsect atquiatet, ut et ipide volorit.. Janice, 16, iloitsi metsäretkestä Skatan tilalla Vuosaaressa. Nuotio tarjosi lämpöä talvisessa metsässä. Shukria, 18, nautti metsän rauhasta. ”Metsässä on kiva olla.” Pimeässä metsässä otsalamppu on välttämättömyys. Rastiradalla Narges, 20. 19 Rastiradalla sai myös musisoida ja tanssia. Mallia näyttää Jeance, 16.
Plan on mukana maailmanlaajuisessa digivallankumouksessa, joka mullistaa myös tyttöjen arkea. Ugandalainen Fiona ja etiopialainen Hana pohtivat kasvuyritystapahtuma Slushissa teknologian merkitystä tyttöjen elämässä. Teksti: INKA KOVANEN Kuva: MIKKO TOIVONEN Luontokotouttamishankkeen tavoite on opettaa maahanmuuttajanuoria liikkumaan suomalaisessa luonnossa. Samalla he perehtyvät erätaitoihin ja jokamiehenoikeuksiin, kertoo ohjaaja Emma Colliander Planista. – Uutelan ulkoilupuistossa järjestetyillä retkillä olemme luonto-ohjaajan opastuksella havainnoineet luontoa ja keskustelleet siitä, millaisissa varusteissa metsään lähdetään. Olemme myös puhuneet siitä, mitä metsästä saa poimia ja mitä siellä ei saa tehdä. Lisäksi olemme keskustelleet luonnonsuojelusta ja ilmastonmuutoksesta. Lähiluonnossa retkeily on halpaa ja hyvää arkiliikuntaa, Colliander sanoo. – Retkillä olemme keskustelleet siitä, miten luonnossa liikkuminen vaikuttaa kehoon ja mieleen. Verenpaine laskee ja stressi vähenee. Nuoret lähtevät retkiltämme aina hyvillä mielin kotiin. Metsässä voi kulkea ilman kielitaitoa ja vapautua arjen ahdistavista ajatuksista. Colliander muistuttaakin, että luonto voimaannuttaa ja edistää maahanmuuttajanuorten kotoutumista Suomeen. – Varsinkin turvapaikanhakijaja pakolaisnuorille on tärkeää saada muuta ajateltavaa. Monet heistä odottavat pitkään lupaa jäädä Suomeen, ja heidän mielessään liikkuu ikäviä ajatuksia. Luonnossa nämä ajatukset unohtuvat ainakin hetkeksi, ja se on mielenterveydelle erittäin tärkeää. Metsä ei pelota Metsäretken jälkeen Shukria pohtii kokemaansa Nazirin, 18, kanssa kotamökin lämmössä. Nazir on kotoisin Afganistanista. – Mitä tekisit, jos olisit metsässä yksin ilman ketään ja sun puhelin sammuu? Nazir kysyy Shukrialta. – Jos olisin Somaliassa, päivällä kävelisin eteenpäin, mutta yöllä jäisin puun alle istumaan ja odottamaan. Täällä varmaan… no, en tiedä, mitä tekisin. Toivoisin tietenkin, etten kohtaa karhua, Shukria vastaa ja virnistää. Lapsena Somaliassa Shukria kulki usein metsässä. Eläinten äänet pelottivat. – Täällä on toisenlaista, ja voin hengittää rauhallisesti. Kuulen tuulen ja meren ääniä, mutta ne eivät pelota. Tänään tuli mieleen, että metsässä on kiva olla, Shukria sanoo. Nazirilla ei ole lapsuusmuistoja metsästä, koska Afganistanissa maasto on varsin kuivaa. Suomessa poika arvostaa metsien ja järvien runsautta. – Vettä on kaikkialla ja on rauhallista, hän sanoo. Shukria ja Nadir asuvat Espoossa lähellä merenrantaa. Mukavinta heistä on liikkua kunnon teillä ja vaikkapa ihastella auringonlaskua. Molemmat haluaisivat tutustua talviseen metsään. – Ehkä voisimme lähteä hiihtämään? he pohtivat. 20
H aluan oppia koodaamaan paremmin, jotta voin kehittää uusia sovelluksia ja ratkoa ongelmia yhteisössäni, esimerkiksi parantaa tyttöjen turvallisuutta, Fiona Agenorwot, 19, sanoi kasvuyritystapahtuma Slushissa Helsingissä. Ugandassa koodaamaan oppiminen on harvojen tyttöjen herkkua, ja tyttöjen koodausja teknologiataitoja ei juurikaan arvosteta. Kuten ei tyttöjen koulutusta ylipäätään. – Olen ollut onnekas, kun olen saanut opiskella koodaamista Planin innovaatiokeskuksessa Smartup Factoryssa Ugandassa. Olen myös kehittänyt oman sovellukseni, jonka tavoitteena on tehdä matkustamisesta boda bodilla turvallisempaa. Boda bodat ovat Ugandassa yleisiä – ja usein varsin turvattomia – moottoripyörätakseja. Tytöt nähtävä myös teknologian kehittäjinä Ugandalainen Fiona ja Slushissa niin ikään vieraillut etio pialainen Hana Hailu, 20, ovat yhteisöissään edelläkävijöitä. He ovat esimerkkejä etenkin kehitysmaissa vähälle huomiolle jääneestä asiasta: tytöistä teknologian kehittäjinä. Tähän asti on puhuttu enemmän tyttöjä tukevasta teknologiasta. On aika antaa tytöille työkalut ja kyvyt muuttaa itse teknologiaa, palveluja ja sitä kautta maailmaa. – Mikäli tyttöja ja naisia ei oteta mukaan teknologian kehitykseen, on vaarana, että kehitämme ratkaisuja, jotka toistavat ja ylläpitävät sukupuolten välistä epätasa-arvoa, digitaalisen kehityksen koordinaattorimme Nora Lindström sanoo. Smartup Factory -keskuksissamme Ugandassa ja Etiopiassa nuoret voivat opetella tietotekniikkataitoja. Ugandassa on huutava tarve tietotekniikkataitojen koulutukselle, sillä jopa maan yliopistoista voi edelleen valmistua ilman että on juurikaan ollut tekemissä tietokoneiden kanssa. Myös Smartup Factoryssa resurssit ovat rajalliset ja tietokoneita on paljon vähemmän kuin keskuksissa on kävijöitä. Resursseja siis tarvitaan lisää. Tytöt mukana Sheboardin kehittelyssä Helsingin Slushissa Fiona ja Hana pääsivät näkemään ja tapaamaan teknologia-alan huippuja. He myös esittelivät Slushin kävijöille uutta tyttöjä voimaannuttavaa mobiilinäppäimistöämme Sheboardia, jonka kehittelyyn molemmat ovat osallistuneet. – On ollut mielettömän hienoa olla kehittämässä Sheboardia. Kotona Etiopiassa aion jakaa oppini ja rohkaista tyttöjä sanomaan mielipiteensä. Jos Sheboard minulle jotain symboloi, niin sitä, että I can, minä pystyn, Hana sanoi. Kansainvälistä tytöt ja teknologia -päivää (Girls in ICT Day) vietetään 26.4. Suomessa järjestämme maahanmuuttajataustaisille nuorille suunnatun tapahtuman. Tytöt aikovat muuttaa maailman koodaamalla Ugandalainen Fiona Agenorwot (vas.), Planin lastenhallituksen Sonja Korpelainen (keskellä) ja etiopialainen Hana Hailu (oik.) esittelivät Slushissa uutta mobiilinäppäimistöstämme Sheboardia. – 21
Kuukautissiteet pitävät tytÖT koulussa Ugandassa moni tyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi. Koulutus, kunnolliset vessat ja ilmaiset siteet vähentävät koulupudokkuutta. Teksti: SUSANNAH BIRKWOOD Kuvat: QUINN NEELY Pauline oli kuukautistensa alettua kaksi kuukautta poissa koulusta, koska pelkäsi kiusaamista. K un 18-vuotiaan Paulinen kuukautiset alkoivat kolme vuotta sitten, hän ei ymmärtänyt, mitä oli tapahtumassa. Pauline ei ollut kuullutkaan kuukautisista, joten hän säikähti pahasti huomatessaan, että hänen hameensa oli likaantunut verestä. Ja kaikki tapahtui luokkakavereiden edessä. – Pojat alkoivat nauraa minulle, ja minua hävetti, hän muistelee. Tuolloin Paulinen kotikylässä Itä-Ugandassa oli tapana, että pojat pilkkasivat tyttöjä piirtämällä kuvia teurastetuista kanoista, kun he huomasivat verta tyttöjen hameissa. Paulinen luokan pojat sanoivat opettajalle, että kana näyttää tulleen raiskatuksi. – En mennyt kouluun kahteen kuukauteen, koska pelkäsin poikien taas nolaavan minut, Pauline kertoo. Hän suostui palaamaan kouluun vasta, kun hänen äitinsä siirsi hänet toiseen kouluun. Asenteet ja puutteelliset vessat haittaavat koulunkäyntiä Paulinen tarina ei ole ainoa laatuaan. Ugandalaiset tytöt jäävät usein pois koulusta kuukautisten aikana. Keskimäärin he ovat poissa yhdestä kolmeen päivään kuukaudessa. Useat tytöt häpeävät kuukautisia niihin liittyvän stigman vuoksi. Menstruoivia tyttöjä pidetään epäpuhtaina, ja jotkut uskovat, että he estävät satoa kasvamasta. Koulujen huono hygieniataso ja yksityisyyden puute aiheuttavat vaikeuksia. Useissa kouluissa vessat ovat ovettomia, ja vain harvoissa on puhdasta vettä ja saippuaa. Monilla tytöillä ei ole varaa ostaa terveyssiteitä, joten he jäävät kotiin tai käyttävät vaatteidensa suojana epähygieenisiä ja epämukavia suojia, kuten kuivia banaaninlehtiä. Jotkut lopettavat koulunkäynnin kokonaan kuukautisten vuoksi, jolloin he ajautuvat todennäköisemmin varhaisavioliittoon ja teiniäidiksi. – Ugandassa vain 57 prosenttia tytöistä suorittaa peruskoulun loppuun, kertoo Rashid Javed, Plan International Ugandan maajohtaja. – Vaikka syitä on monia, on selvää, että suhtautuminen kuukautisiin on keskeisessä osassa. Ugandan hallitus tuntee ongelman liiankin hyvin. Vuonna 2015 opetusministeriö julkaisi ohjekirjan kuukautisista. Sen tavoite oli tukea tyttöjen koulussa pysymistä kuukautisten alettua. Opetusministeriö tekee yhteistyötä Plan Internationalin ja muiden kansalaisjärjestöjen kanssa tarjotakseen oppilaille ja Tytöt ja pojat ompe levat kestokuukautissuojia Planin kerhoissa. 22
Plan Internationalin ja Oxfordin yliopiston yhteinen tutkimus osoittaa, että pelkästään terveyssiteiden käyttö ei riitä parantamaan tyttöjen kuukautishygieniaa. On tärkeää tukea tyttöjä myös muilla tavoilla. Siksi Plan International tekee yhteistyötä 191 koulun kanssa Tororossa ja ympäri maata. Kouluihin on syntynyt kerhoja, joissa 11–18-vuotiaat nuoret saavat tietoa kuukautisista. Kerhoissa myös pojat oppivat kuukautisista ja tekevät yhdessä tyttöjen kanssa kestositeitä puuvillasta ja muovista. Ylimääräiset siteet myydään, ja rahoilla korjataan koulurakennuksia. Kerhojen ohjaajat hyödyntävät musiikkia – Paulinen koulukaverit laulavat uutta kuukautishygienialaulua – ja roolileikkejä, jotka auttavat vastustamaan haitallisia sosiaalisia normeja, kuten sitä, että kuukautiset nähdään hävettävänä asiana. Tyttöjen ei myöskään tarvitse enää jäädä kotiin kuukautisten aikana: he voivat käydä Plan Internationalin rakentamissa ovellisissa vessoissa, joissa on vesiämpärit ja saippuaa peseytymiseen. Muutos on mahdollinen Madam Audrey työskentelee opettajana Paulinen koulussa. Hän on oppinut Plan Internationalin koulutuksessa, miten voi auttaa tyttöjä kuukautisten kanssa. Audrey on pystynyt muuttamaan koulun toimintatapoja merkittävästi. – Pojat ja myös opettajat ovat muuttaneet asennettaan. Koulu on nyt myötämielisempi paikka. Meillä on lukolliset vessat ja kunnolliset pesutilat, eivätkä tytöt ole enää yhtä paljon poissa koulusta. Olen hyvin tyytyväinen. Tehtävää on silti vielä paljon. Nuoret aktivistit ja Plan International tekevät yhdessä työtä taatakseen, että hallitus todella sitoutuu asiaan ja tytöt saavat terveyssiteitä ja nuoret tietoa seksuaaliterveydestä. Tieto on erityisen tärkeää, koska sen avulla tytöt voivat valmistautua sekä käytännön että tunteen tasolla kuukautisiinsa. Tieto myös purkaa haitallisia myyttejä, kuten sitä, että yhdyntä olisi paras tapa lieventää kuukautiskramppeja. Hallitus ilmoitti äskettäin uuden mentorointiohjelman perustamisesta. Sen tarkoituksena on kouluttaa terveysalan työntekijöitä tarjoamaan tehokkaita seksuaalija lisääntymisterveyspalveluita nuorille ugandalaisille. Ohjelma käynnistettiin, kun parlamentti vastaanotti vetoomuksen, johon Sophie ja muut aktivistit olivat keränneet 39 000 allekirjoitusta. Sophiella on siis syytäkin suhtautua myönteisesti tulevaisuuteen. – Uganda voi toimia esimerkkinä muille Afrikan maille, hän sanoo. opettajille koulutusta kuukautisista ja valvoakseen koulujen saniteettitilojen hygieniaa. Hallitus ja järjestöt pyrkivät myös siihen, että tytöt saisivat ilmaisia kuukautissuojia. Tavoitteena on valmistaa terveyssiteitä Ugandassa sen sijaan, että niitä tuodaan kalliilla ulko mailta. Vaikka hallitus otti vuonna 2017 edistys askeleen ja poisti terveyssideostosten veron, pakkaus maksaa silti keskimäärin kaksi euroa. Nuoret valmistavat kestositeitä Kampalassa asuva Sophie, 24, on yksi nuorista aktivisteista, jotka muuttavat suhtautumista kuukautisiin. – Olemme puhuneet paikallishallinnon kanssa siitä, että kuukautishygienian ja teiniraskauksien ja kuukautisiin liittyvän stigman välillä on yhteys. Haluamme, että valtio osallistuu terveyssiteiden kuluihin niin, että ne todella ovat ilmaisia jokaiselle koulutytölle. Jo 191 ugandalaiskoulua on saanut tuellamme lukollisen vessan ja hygieeniset peseytymistilat. Draamaharjoitukset auttavat koululaisia kyseenalaistamaan kuukautisiin liittyviä myyttejä. KUUKAUSILAHJOITTAJAMME, tuellasi ugandalaistytöt voivat jatkaa koulua kuukautisista riippumatta. 23
Erja Kelloniemi vieraili tammikuussa Plan-kummilapsensa luona Sri Lankassa. Kokemus teki häneen syvän vaikutuksen. Teksti: IIDA-MAIJA PIRTTINIEMI Kuvat: PLAN INTERNATIONAL SRI LANKA ”Näin, että apu menee oikeasti perille” V antaalainen Erja Kelloniemi on ollut srilankalaisen Ayeshan Plan-kummi reilun vuoden ajan. Hän sai idean kummivierailusta viime keväänä ja alkoi heti suunnitella matkaa. Seuraksi lähti ystävä Arja, jolla oli kokemusta kummivierailusta Kolumbiasta. Matkan suunnittelussa auttoi Plan International Suomi. – Sri Lankan paikallinen Plan hoiti vierailupäivän ohjelman, kuten kuljetukset, tulkkauksen ja valokuvauksen, Erja kertoo. 16-vuotias Ayesha asuu perheensä kanssa Uvan maakunnassa Sri Lankassa. Ayesha on perheen nuorin lapsi, vanhemmat sisarukset ovat jo aikuisia. Perhe tienaa elantonsa maanviljelystä. – Näin kummilapseni ensimmäistä kertaa valkoisessa koulupuvussa ja kengissä. Hän oli juuri samanlainen kuin valokuvissa. Planin tuki näkyy Vierailupäivänä Erja ja Arja pääsivät tutustumaan Planin paikallis toimistoon, Ayeshan kouluun sekä perheen kotiin. Koulussa he näkivät Planin työn tulokset omin silmin. – Näimme koulun uudet vessarakennukset, ja koulun rehtori kertoi, miten paljon Plan ja muut järjestöt ovat koulua auttaneet. Myös kummilapsellani oli Planin sininen reppu, Erja kertoo. – Olen iloinen, että voin kummina tukea koko kyläyhteisöä. Kouluvierailun jälkeen vieraat pääsivät tutustumaan Ayeshan kotiin. Perheen vastaanotto oli sydämellinen. – Meille tarjottiin kasvisruokaa, ja näytin kuvia Suomesta sekä perheestäni. Samalla keskusteltiin esimerkiksi kummilapseni tulevaisuudenhaaveista sekä maanviljelystä. Perheelle kummivierailu oli suuri tapahtuma. Paikalla olivat myös Ayeshan vanhemmat sisarukset puolisoineen sekä muita sukulaisia. Perheen isä oli ostanut vierailun kunniaksi kookospuun taimen, jonka Erja sai istuttaa yhdessä kummilapsensa kanssa. Kummivierailu kannattaa Erja suosittelee kummilapsen luona vierailua kaikille siitä kiinnos tuneille kummeille. – Oli ihanaa nähdä kummilapsi, jonka kanssa ollaan Planin kautta kirjoiteltu ja lähetelty valokuvia, Erja sanoo. – Kummivierailulla näimme, että apu menee oikeasti perille. Planin työntekijät tekevät arvokasta työtä, hän toteaa. Kookospuuta istuttamassa. KUMMIT ja lahjoittajat Kummilapsen koululuokka. Kaikki iloitsivat vierailusta. » Ota yhteyttä Plan International Suomen toimistoon viimeistään kahdeksan viikkoa ennen matkaa, perehdy huolellisesti meiltä saamaasi materiaaliin ja palauta tarvittavat lomakkeet täytettyinä. » Odota meiltä vahvistusta vierailun järjestymisestä. » Hoida itse matkajärjestelyt Suomesta kohdemaahan ja hanki tarvittavat rokotukset, vakuutukset ja matka asiakirjat. » Ota perillä yhteys paikalliseen toimistoomme ja yhteyshenki löösi. » Kummivierailuja toteutetaan arkisin, ja ne kestävät yhden päivän. Mukana on aina paikallinen työntekijämme. MATKAILIJAN MUISTILISTA 24
Olethan päivittänyt yhteystietosi? Ajantasaisilla yhteystiedoilla varmistat, että saat kaikki lähettämämme viestit. Viestien vastaanottaminen sähköisesti joko Oma Plan -palvelussa tai sähköpostitse vähentää kulujamme, jolloin voimme käyttää jokaisen säästyvän sentin työhömme maailman lasten hyväksi. Yhteystietojen päivitys onnistuu Oma Planin kautta osoitteessa plan.fi/omaplan tai sähköpostitse lahjoittajapalveluun : info@plan.fi USEIN KYSYTTYÄ Mitä tapahtuu, kun kummilapsi täyttää 18 vuotta? Kummisuhde päättyy kummilapsen tullessa täysi-ikäiseksi. Olemme tällöin yhteydessä kummiin ja toivomme, että kummius voisi jatkua uuden kummilapsen kanssa. Täysi-ikäisyydestä huolimatta entiset kummilapset voivat edelleen hyötyä kaikista yhteisön kehityshankkeista. Tuemme muun muassa nuorten ammatillista koulutusta, ja kaikilla on yhtäläinen oikeus osallistua opetukseen. Monet nuoret aikuiset ovat mukana lainaja säästöryhmissämme rahoittaakseen esimerkiksi pienyrityksensä perustamista. Sairastapauksessa voi hakeutua tukemallemme terveys asemalle entiseen tapaan. Lähetämme kummeille sähköpostitse tiedon kummilapsen lähestyvästä syntymäpäivästä. Tällöin on vielä mahdollista kirjoittaa onnitteluja jäähyväiskirje aikuisuuden kynnyksellä olevalle kummilapselle. Päivi Nepola Lahjoittajapalvelu Lahjoittajapalvelu on tukenasi Vastaamme mielellämme kaikkiin kummiuteen ja lahjoittamiseen liittyviin kysymyksiin. Puhelin: 09 6869 8030 (ma–pe klo 10–13), sähköposti: info@plan.fi Meistä on hienoa, että yhä useammat kummit ovat kirjeenvaihdossa kummilastensa kanssa. Perinteisten kirjeiden määrä on kuitenkin vähentynyt tasaisesti kummien siirryttyä sähköiseen kirjeenvaihtoon. Toisinaan saamme vain yhden paperikirjeen johonkin maahan, mutta rahtikustannus on silti sama kuin useita kirjeitä lähetettäessä. Tämän vuoksi toivomme Oma Planin kautta kirjoitettuja tervehdyksiä. Niihin voi liittää mukaan valokuvan, piirroksen tai sivustolla olevan valmiin askartelutehtävän. Oma Planin kautta lähetetyt kirjeet kulkevat nykyisin nopeamman ja suojatumman yhteyden kautta suoraan eri maiden järjestelmiin. Samalla vähenee myös kirjeiden katoamisriski. Mikäli et halua ottaa käyttöösi Oma Plania, voit edelleenkin lähettää kummikirjeitä Suomen-toimistoomme perinteisellä postilla. Tällöin skannaamme kirjeet liitteineen, jotta voimme lähettää ne sähköisesti eteenpäin. Liitteiksi sopivat valokuvat ja piirrokset. Lasten vastauskirjeet tulostetaan ja toimitetaan sinulle tavalliseen tapaan. Kummikirjeitä lähetetään kuriiripostilla vielä maaliskuussa, joten tarvittaessa tervehdyksesi ehtii mukaan vielä viimeiseen lähetyserään. Oma Plan löytyy osoitteesta plan.fi/omaplan Kirjauduttuasi sivustolle pääset katsomaan kummilapsesi tietoja ja lähettämään hänelle viestin klikkaamalla Kummius-osiota. Mikäli et ole käyttänyt Oma Plania aikaisemmin, rekisteröidy ensin käyttäjäksi. Oma Planissa on valmiita kirjepohjia, joihin voi halutessaan lisätä henkilökohtaiset terveiset kuvan kera. Kummiposti kulkee jatkossa sähköisesti Kummiposti 25
plan palat PLAN KOKKAA Ku va : Th in kS to ck 26 Tulista potkua ruokaan afrikkalaiseen tapaan Piri piri -maustekastiketta, eli afrikkalaista chilikastiketta, voi käyttää esimerkiksi kalan, kasvisten tai lihan marinoimiseen tai vaihtoehtoisesti illallispöydän mauste valikoimassa tarjoamaan lisäpotkua annoksiin. Käytännössä piri piri on nimitys pienten ja tulisten linnunsilmächilien afrikkalaisille versioille. Swahilin kielessä ”piri piri” tarkoittaa ”pippuri pippuria”. Piri piri -chilikastike AINEKSET 2,5 dl linnunsilmächilejä (myös esim. thaichilit käyvät) 2 punasipulia 1 valkosipulin kynsi 2 pientä punaista paprikaa 3 tomaattia 4 rkl oliiviöljyä 3 sitruunan mehut ja raastettua kuorta 0,8 dl punaviinietikkaa 2 rkl sokeria 1 rkl suolaa 1 tl rouhittua mustapippuria 2 laakerinlehteä 1 rkl kuivattua oreganoa 1 rkl paprikajauhetta VALMISTUS Kuori ja pilko punasipulit ja valkosipulin kynnet. Pilko chilit ja paprikat ja poista niistä siemenet. Kuori ja pilko tomaatti. Laita kaikki ainekset monitoimikoneeseen ja sekoita, kunnes ainekset ovat hienontuneita ja yhdistelmä alkaa lähestyä tahnamaisuutta. Kaada kastike kasariin tai kattilaan ja hauduta miedolla lämmöllä parikymmentä minuuttia. Muista sekoittaa kastiketta säännöllisesti, jottei se pala pohjaan. Tarkista lopuksi makujen tasapaino. Laita valmis kasti ke purkkiin. Se säilyy jääkaapissa jopa pari viikkoa. Howtomo – ilmaisia koulutuksia naisille Jokaisella naisella tulisi olla mahdollisuus vahvistaa omaa osaamistaan, oppia uutta ja inspiroitua mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Howtomo perustettiin vuonna 2016, kun Armi Ahvenainen kirjoitti hetken mielijohteesta naisten urakeskusteluun keskittyneeseen Facebook-ryhmään Ompeluseuraan kysymyksen: Kuka haluaisi kouluttaa toisia naisia omasta osaamisestaan? Howtomon koulutuksissa naiset opettavat toisiaan – aihees ta kuin aiheesta, missä vain ja aina ilmaiseksi. Koulutusten aiheet, ajankohdat ja koulutuspaikat löydät parhaiten seuraamalla Howtomon Facebook-tapahtumia, joissa sadat naiset odottavat H-hetkeä, jona ilmoittautuminen käynnistyy ja aikaa on vain hetki. Mikäli haluat itse kouluttaa, voit olla suoraan yhteydessä Howtomoon ja esittää ehdotuksesi. Kuka tahansa voi osallistua koulutukseen tai toimia itse kouluttajana. Tärkeintä on oman osaamisen jakaminen ja toisilta oppiminen. www.howtomo.com Lue bloggaajien tunnelmia Ugandasta Tyttöjen oikeuksien tukijamme, bloggaajat Hanne Kettunen, Satu Rämö ja Laura Satamo, matkustivat Ugandaan tapaamaan kummilapsiaan, viemään koulutarvikkeita ja tutustumaan työhömme. SEURAA BLOGEJA: valeaiti.fi salamatkustaja.com mammasti.blogspot.com Bloggaajat 26
PLAN KUUNTELEE Haitin kreolihistoriaa tyylikkäiden rytmien säestyksellä Kanadalaissyntyinen, sittemmin Ranskaan muuttanut laulajalauluntekijä Mélissa Laveaux uppoutuu tuoreella julkaisullaan Radyo Siwèl omiin juuriinsa. Laveaux’n vanhemmat ovat alun perin Haitista, ja syventyminen kreolikulttuuriin oli Laveaux’lle yksi innoite tehdä albumi. Laveaux on kertonut The Guardianin haastattelussa, että toinen tärkeä inspiraatio levylle oli haitilainen laulaja-aktivisti Martha Jean-Claude, jota Laveaux kuunteli jo lapsena. Laveaux alkoi soittaa Jean-Clauden kappaleita saatuaan ensimmäisen kitaransa 12 -vuo ti aana ja matkustettuaan ensimmäistä kertaa Haitiin. Radyo Siwel keskittyy käsittelemään Haitin miehitystä 1900 -luvun alussa. Rankasta aiheestaan huolimatta albumi on ilmava ja vetävän rytmikäs. Se yhdistelee Laveaux’n vahvaan lauluun muun muassa kompakitarointia, calypsoa sekä soca-musiikkia. Kokonaisuus kietoutuu tunnelmalliseksi kudelmaksi, jonka tarttuvat rytmit kuljettavat mielen väkisinkin tarkkailemaan historiaa suoraan Karibialle. Kalle Heino Mélissa Laveaux: Radyo Siwèl (EP, täyspitkä albumi julkaistaan 23. maaliskuuta). No Format 2018. PLAN LUKEE Kyläreissulla monikulttuurisessa Suomessa Kirjailija Riina Katajavuoren ja kuvit taja Salla Savolaisen lastenkirja Mennään jo naapuriin on hurmaava kuvaus monikulttuurisesta nyky-Suomesta. Tekijäkaksikko ja Katajavuoren Vellamo-tytär kyläilivät 18 kodissa Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Koteja yhdistää, että niissä asuu eri puolilta maailmaa Suomeen muuttaneita ihmisiä. Katajavuori on kirjoittanut kohtaamisten pohjalta monolo geja, jotka kuvastavat monikulttuurista arkea lasten näkökulmasta. Irakista tullut Ahmed kertoo innostuneensa jääkiekosta, ja Karuna ihmettelee, miksi kaikki on vanhempien kotimaassa Nepali ssa paljon äänekkäämpää ja värikkäämpää. Venäläistaustainen Vasili tietää, että tärkeimmät kielet ovat hymy, nauru, leikki ja syli. Jeme nistä tulleella Ibrahimilla ei ole vielä kotia: hän odottaa kouluun pääsyä vastaanottokeskuksessa. Savolainen on piirtänyt kodeista taidekuvitukset, joiden lämpö ja hauskat yksityiskohdat kiehtovat lasta ja aikuista. Viisivuotiaan koelukijan mielestä oli erityisen hauskaa etsiä kuvista Vellamon mukana seikkailevaa pehmosiiliä. Iida Riekko Riina Katajavuori ja Salla Savolainen: Mennään jo naapuriin. Tammi 2017. PLAN KATSOO Uniikki norjalaissarja tyttöjen elämästä Millaisissa oloissa tytöt elävät eri puolilla maailmaa? Miltä heidän kohtaamisensa tuntuu pohjois maisen tytön silmin, ja mitä tavallinen ihminen voi tehdä tyttöjen aseman parantamiseksi? Netti-tv-sarja Stuck käsittelee näitä kysymyksiä raikkaasti ja räväkästi. Norjan Plan ja mediatalo Aftonposten ovat tuottaneet yhdessä minidokumenttisarjan, jossa norjalaisopiskelija Emilie matkustaa videokameransa kanssa maihin, joissa tyttöjen asema on kaikkein vaikein. Hän tapaa lapsivai moiksi ja prostituutioon pakotettuja tyttöjä, liian nuorina äidiksi tulleita tyttöjä ja aktivisteja, jotka puolustavat tyttöjen oikeuksia karuissa oloissa. Stuckin ensimmäinen tuotantokausi oli kohderyhmässään toiseksi katsotuin nettisarja heti kansainväliseksi jättihitiksi nousseen Skamin jälkeen, ja lähes kaikki katsomisen aloittaneet katsoivat jakson loppuun. Vasta julkaistut toisen kauden jaksot ovat vähintään yhtä hyviä, joten luvassa on takuulla kiinnostavaa ja koukuttavaa materiaalia. Norjankieliset jaksot voi katsoa englanniksi tai espanjaksi tekstitettyinä. Iida Riekko Stuck. Jaksot Plan International Norjan ja Aftonpostenin sivuilla: www.plan-norge.no/ english/stuck-tv-series www.aftenposten.no/ emne/Video%3A_STUCK Bloggaajat 27
Etsimme kesätyöpaikkoja maahanmuuttajanuorille Voisiko yrityksenne tarjota kesätyöpaikan 15–17-vuotiaalle maahanmuuttaja taustaiselle nuorelle? Etsimme työnantajia, jotka ovat halukkaita antamaan nuorelle ensimmäisen kokemuksen kesätyöstä. Haemme kesätyöpaikkoja pääkaupunkiseudulta ja Tampereelta. – On tärkeää tukea nuorten työelämäpolkujen rakentumista mahdollisimman varhain. Jokainen työkokemus avaa ovia, kasvattaa verkostoja ja opettaa nuorelle tärkeitä työelämätaitoja, sanoo Planin projektipäällikkö Lotta Jäättelä. Kannustamme työnantajia tarjoamaan mahdollisuuksia parityöskentelyyn, jossa kantasuomalainen ja maahanmuuttajataustainen nuori työskentelevät yhdessä. Tästä mallista on aiemmilta vuosilta hyviä kokemuksia. Lisätiedot ja yhteydenotot hanna.nurmi@plan.fi Maahanmuuttajatyömme nuoret Khadra, Madina, Sandra ja Sudarshan kannustavat työnantajia palkkamaan hiljattain Suomeen muuttaneita nuoria. yritysuutiset 28 L iity työporukalla, ystävien kanssa tai yksin Planin tiimiin ja tule keräämään varoja työhömme kehitysmaiden tyttöjen koulutuksen hyväksi. Pääset mukaan tekemään hyvää osallistumalla joko Naisten kympille 27. toukokuuta tai Helsinki City Running Day -tapahtumaan 19. toukokuuta. Ilmoittautues sasi voit valita hyväntekeväisyyskohteeksesi Plan Internationalin ja pääset luomaan itsellesi oman keräyssivun. Keräyssivua voit jakaa perheellesi, työkavereillesi ja ystävillesi esimerkiksi Facebookin tai sähköpostin kautta, ja lahjoituksen tekeminen sivulle on helppoa. Sivulta voit seurata lahjoitusten kertymistä ja saamiasi kannustusviestejä reaaliajassa. Voit myös haastaa tuttusi mukaan juoksemaan ja perustamaan oman keräyksen. Hyväntekeväisyysjuoksijana voit ylittää itsesi valitsemallasi juoksumatkalla ja olet samalla mukana mahdollistamassa työtämme kehitysmaiden lasten hyväksi. Juoksutapahtumista kerätyt varat käytämme Plan International Suomen työhön kehitysmaiden tyttöjen koulutuksen ja suojelun edistämiseksi. Kehitysmaiden tytöt ovat avainasemassa köyhyyden kierteen katkaisemisessa. Tyttöjen koulutuksesta hyötyvät niin tytöt, perheet kuin kokonaiset yhteisötkin. Jos juokseminen ei ole sinun juttusi, voit silti olla mukana Planin tiimissä lahjoittamalla valitsemallesi keräyssivulle. Lisätietoa juoksutapahtumista ja ilmoittautumisohjeet löydät osoitteesta plan.fi/hyväntekeväisyysjuoksu TEKSTI: IIDA-MAIJA PIRTTINIEMI Juostaan yhdessä tytöille koulutus Plan on mukana kevään juoksutapahtumissa ja haastaa nyt sinut ja yrityksesi mukaan juoksemaan hyvän asian puolesta.
Lähes sata Planin vapaaehtoista, lastenhallituslaista, Mitäverkostolaista sekä lapsen oikeuksien lähettilästä kokoontui helmikuussa viikonlopuksi kouluttautumaan, tutustumaan, verkostoitumaan, suunnittelemaan tulevaa ja ennen kaikkea muuttamaan maailmaa yhdessä. Iloinen tunnelma ja hyvä tekemisen meininki vallitsivat Hotelli Rantapuistossa Helsingissä järjestetyillä inspiraatiopäivillä. Tapahtuma keräsi yhteen vapaaehtoisiamme ympäri Suomen suunnittelemaan tulevan kauden toimintaa ja keskustelemaan työn vaikuttavuudesta. – Lähdin toimintaan alun perin mukaan, kun uutisia katsellessa näki miten maailma makaa. Ajattelin, että jos jotain pientä edes saa tehtyä ja vaikutettua, niin sekin on jo hyvä, kertoo jo kolme vuotta vapaaehtoisena ollut joensuulainen Eero Pajari. Viikonlopun aikana jaettiin koskettavia tarinoita ja ajatuksia työstämme tyttöjen oikeuksien edistämiseksi sekä löydettiin uusia ja innostavia näkökulmia. – Ihan supermielenkiintoinen päivä. Vaikka on ollut tuttuja teemoja, niin sai laajempaa faktaa niiden taustaksi ja uutta näkökulmaa, kiteyttää lapsen oikeuksien lähettiläs Vilma Järvisalo. – Oli koskettavaa kuulla, miten yksi ihminen voi vaikuttaa koko perheen elämään, totesi puolestaan Ansaar Ahmad, maahan muuttajatyön tuutori. Vaikuttava joukko lapsen oikeuksien lähettiläitä vierailee kouluissa, päiväkodeissa tai esimerkiksi nuorisotaloilla pitämässä oppitunteja lapsen oikeuksista ja niihin liittyvistä teemoista. Lähettiläämme Laura Rautio, Anniina Lotvonen ja Jenna Niemi osallistuivat inspiraatiopäiville. – Olen saanut omassa elämässäni tukea ja rohkaisua, ja tässä työssä haluan, että muut lapset ja nuoret voivat kokea samaa. Haluan olla mukana vaikuttamassa ja viemässä tietoa eteenpäin, Rautio kertoi. Illalla lavalle astui artistikaksikko Eva ja Manu, joiden esitys kruunasi päivien tunnelman. VAPAAEHTOIset 29 Teksti: NETTA VAHTERI Kuvat: KATARIINA AINAMO ”No nyt on hyvä meininki!” Vapaaehtoisemme ja lähettiläämme kohtasivat yhteisillä inspiraatiopäivillä, jakoivat kokemuksia ja suunnittelivat tulevaa
Ku va : Th in kS to ck junior-plan TERVETULOA INTIAAN JUNIOR-PLANIN MATKASSA! Intia on maailman toiseksi väkirikkain maa, jossa asuu yli miljardi ihmistä. Maassa puhutaan yli 400 eri kieltä, joista hindi ja englanti ovat yleisimpiä. Intiaa kutsutaan usein vastakohtaisuuksien maaksi, jossa rikkaiden ja köyhien asuinalueet sijaitsevat aivan vierekkäin. Intiassa tehdään ja katsotaan enemmän elokuvia kuin missään muualla maailmassa. Intian elokuvateollisuus tunnetaan erityisesti Bollywoodista, Mumbain alueen elokuvateollisuudesta. Intialaiset elokuvat ovat usein hyvin värikkäitä ja sisältävät voimakkaita tunteita sekä musiikkikohtauksia. Intian suosituin urheilulaji on kriketti, jota jopa yli puolet intialaisista kertoo pelaavansa tai seuraavansa. Krikettiä pelataan mailalla ja pallolla yhdentoista hengen joukkueissa, ja se muistuttaa etäisesti pesäpalloa. Krikettipelin voittaa eniten juoksuja tehnyt joukkue. Olen bengalintiikeri, yksi maailman suurimmista kissaeläimistä. Viihdyn erityisesti metsissä ja ruohikkoalueilla Intiassa ja Bangladeshissa. Turkkini on kirkkaan oranssi, ja siinä on mustia raitoja. Kulmahampaani ovat pidemmät kuin millään muulla kissaeläimellä! Ruuaksi metsästän pienempiä eläimiä. Lempi ruokaani ovat villisiat ja antiloopit. Suurilla tassuillani kellistän pienet saaliseläimet helposti yhdellä iskulla! Joskus saatan metsästää suurempiakin eläimiä, jopa norsuja, mutta siihen tarvitsen kyllä laumani apua. Minun ja lajitovereideni suurin uhka on salametsästys. Myös metsien väheneminen tekee sopivan kodin löytämisestä yhä vaikeampaa. Onneksi suojeluumme kiinnitetään koko ajan enemmän huomiota. Toivon, että saamme tule vaisuudessa elää rauhassa salametsästäjiltä. 30
Nishan unelmat todeksi 11-vuotias Nisha on yksi Planin yli viidestäkymmenestäneljästätuhannesta kummi lapsesta Intiassa. Hän asuu perheensä kanssa pienellä maa tilalla, jolla he kasvattavat vihanneksia. Nishan isä työskentelee Mumbaissa ja äiti pitää huolta perheestä ja tilasta. Nisha on ollut Plan-kummilapsi kuuden vuoden ajan. Plan on tukenut Nishan kylää esimerkiksi rakentamalla vesipumppuja ja tarjoamalla rokotuksia. Nisha on onnellinen siitä, että saa käydä koulua. Nishan suosikkiasioita koulussa ovat kavereiden kanssa leikkiminen ja hindinkielisten runojen oppiminen. Ennen moni lapsi Nishan kylässä ei päässyt kouluun tai joutui jättämään koulun kesken avioliiton takia, mutta Planin työn ansiosta yhä useampi lapsi pääsee kouluun ja yhä harvempi joutuu naimisiin lapsena. Nisha käy kavereineen säännöllisesti Planin kerhossa, jossa tytöt oppivat oikeuksistaan ja lapsiavioliittojen riskeistä. Hänen suuri unelmansa on tulla opettajaksi, jotta hän voi tulevaisuudessa auttaa muita apua tarvitsevia lapsia. Plan-kummi on mukana mahdollistamassa unelman toteutumista. – Olen iloinen, että saan olla kummilapsi, Nisha kertoo. Etsi kuvista 8 eroavaisuutta Intian pääuskontoon hindulaisuuteen kuuluu lukemattomia jumalia. Yksi rakastetuimmista jumalista on Krishna, jonka seikkailut ovat myös suosittu aihe lastenkirjoissa. Löydätkö kuvista kahdeksan eroavaisuutta? 31
Ilahduta läheistäsi lahjalla, joka on samalla Girls Can lahjoituskortilla tuet tyttöjen tasaarvoa kehitysmaissa. Kymmenen euron hintaisia kortteja voi ostaa KCitymarketeista kautta maan. Lue lisää: plan.fi/lahjoituskortti tytöille. lahja maailman